Kirkko ja kaupunki 2021 20 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

20 16.12.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Tämä maailma tarvitsee joulun Suvi Teräsniska kaipaa merkkiä rauhasta ja rakkaudesta s. 18

Suomessa syödään jouluna kuin 1700‑luvulla s. 4 Ilotulitus saa entisen rauhanturvaajan säpsähtämään s. 13

Pääkirjoitus

Eilen

Tämä on teille merkkinä ja esimerkkinä

Ilman aurinkoa kuu olisi valoton.

SIITÄ ON NYT aika tarkkaan kaksi vuotta, kun korona pandemian aiheuttanut virus alkoi levitä Kiinassa. Muutamassa kuukaudessa se oli kulkeutunut koko maailmaan. Parin vuoden aikana koronaan on kuol lut miljoonia ihmisiä, vaikka on siitä myös parantunut ainakin parisataa miljoonaa. Pandemia on sekoittanut maailman talouden ja muuttanut pitkäksi ajaksi melkein kaikkien ihmisten elämän. VOISI LUULLA, että koronapandemia on tehnyt maail masta aiempaa epävarmemman ja turvattomamman. Niin ei kuitenkaan ole. Korona on pikemminkin pal jastanut valheellisen turvallisuudentunteen onttou den ja osoittanut harhaluuloksi kuvitelman, että ihmi nen voisi täydellisesti hallita elämää. Tämä maailma on vain maailma. Tämä on aina ollut kulkutautien ja kuoleman varjon maa – ja sellai nen tämä tulee aina olemaan. JOULUA VIETETÄÄN vuoden pimeimpänä aikana. Joulu evankeliumi kertoo Jeesuksen syntyneen yöllä. Tämä allevii vaa sitä, että Jumala tulee va lon kajoksi ja toivon kipinäk si kaikkein synkimpäänkin pi meyteen – ja pysyy siellä mei dän kanssamme niin pitkään kuin tarvitaan. Tämä on jou lun ilosanoma, se Enkeli tai vaan virrestäkin tuttu ”suuri ilo”. Emme tiedä, miksei Jumala vain lakaise koko koronavirus

ta helvettiin täältä. Mutta siihen voimme luottaa, että yksin hän ei meitä jätä. KRISTITYILLE JOULU ON pelastuksen juhla. Betlehe min seimeen syntynyt Jeesus ei tosin pelasta meitä maailmasta eikä sen lainalaisuuksista ja välttämättö myyksistä. Joulun lapsi pelastaa meidät toivottomuu den, mielettömyyden ja merkityksettömyyden ikuisel ta kadotukselta. Joulu on rakkauden juhla. Jouluevankeliumin mu kaan Jeesus syntyi ”merkiksi”. Jeesus syntyi merkik si siitä, että Jumala ei epäröi hetkeäkään, rakastaisiko hän meitä vai ei. Jumalan rakkaus ihmiskuntaa koh taan on suorastaan jääräpäistä. Hän ei hylkää, vaikka mikä olisi. Kristityt ovat vanhastaan uskoneet, että Jeesus ei syntynyt meille vain merkiksi vaan myös esimerkik si. Miten juuri minä voisin tuoda valoa pimeyteen, rauhaa rauhattomuuteen ja iloa synkkyyteen?

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Ymmärrän, miksi ihmiskunta on tuhansia vuosia, pimeimpään aikaan, juhlinut valoa. Kun katselen pikku liekkiä, katselen rakkautta. MUOTOILUN ASIANTUNTIJA KAJ KALIN AVOTAKKALEHDESSÄ 12/2021

Iankaikkisesti Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. JEESUS EVANKELIUMISSA JOHANNEKSEN MUKAAN 12:46

EMME TIEDÄ, MIKSEI JUMALA VAIN LAKAISE KOKO KORONAVIRUSTA HELVETTIIN TÄÄLTÄ.

Kirkko ja kaupunki

20 16.12.2021

Seuraava lehti ilmestyy 13.1. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Päivien pimentyessä luontokin näyttää käpertyneen itseensä. Se ei kuitenkaan ole kuollut, vaan lepää. Jumala, tämän pimeyden keskellä kirkasta minulle sitä, mikä on tärkeää.

KIINALAINEN SANANLASKU

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Muiden ihmisten huomioiminen on minulle pyhää” Heikki Hursti joutui tekemään kipeän päätöksen, kun vähä varaisten joulujuhla piti perua jo toisen kerran. Jouluruokien jakelu kuitenkin toteutuu. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

Perinteinen vähävaraisten joulujuhla Messukeskuksessa jouduttiin tänäkin vuonna perumaan koronan vuoksi. Juhlan järjestäjä Heikki Hursti, millä mielellä olette? – Ennakkotiedoista poiketen jouluaaton juhlamme on nyt tosiaan peruttu. Jouduimme Hurstin Avussa tekemään tuon kipeän päätöksen, sillä koronatilanne on pahentunut ja rajoitukset tiukentuneet. Tässä tilanteessa olisi ihmisten terveydelle liian vaarallista kokoontua isolla joukolla juhlimaan, kun osa väestä on rokottamattomia. Näin vanhempieni, Veikko ja Lahja Hurstin, vuonna 1967 aloittama perinne katkeaa jo toistamiseen.

sijaisenaan. Toki olemme tehneet koko ajan muutenkin töitä yhdessä. – Tulevina kuukausina meille aiheuttaa ongelmia Helsinginkadun tiloissa joulukuun alussa alkanut putkiremontti, joka kestää puoli vuotta. Jouduimme remontin vuoksi tyhjentämään tilat. Nyt kokoamme vapaaehtoisvoimin ruokakasseja toisessa toimipaikassamme Tattarisuolla.

Onko avuntarvitsijoiden määrä kasvanut korona-aikana? – Kyllä, minulla on sellainen tuntuma, että määrä olisi kasvanut. Myös muualta Suomesta on tullut samanlaista tietoa. Ruoka-apua tarvitsevia on monenlaisia. Heidän joukossaan on työttömiä, yksinhuoltajia, perheellisiä, vanhuksia ja opiskelijoita. Emme kuitenkaan tapaa kysellä kenenkään taustoja. – Korona-aikana olemme jakaneet Helsinginkadulla ruokaa kaksi kertaa viikossa, keskiviikkona ja perjantaina. Muina päivinä olemme hakeneet eri paikoista ruokatavaroita ja koonneet niistä pusseja. Teemme yhteistyössä muun muassa Keskon ja Inexin kanssa. Joulun jälkeen ruokajakelu jatkuu normaalisti 12.1. lähtien.

Mikä sinulle on pyhää? – Tämä on tosi laaja kysymys. Ensinnäkin Jumala on pyhä, mutta pyhää on myös muiden ihmisten huomioiminen. Nämä ovat asioita, joita olen pyrkinyt elämässäni vaalimaan, vaihtelevalla menestyksellä. Ajattelen niin, että puhu vähemmän ja tee enemmän eli anna työsi näyttää, mihin uskot. ■ Hurstin Apu jakaa jouluruokaa ke 22.12. ja jouluaattona pe 24.12. klo 10 alkaen Kalliossa osoitteessa Helsinginkatu 19. Ruokaa jaetaan niin kauan kuin kasseja riittää.

2 3

Aiotteko kuitenkin jakaa jouluruokaa? – Kinkkua, laatikoita ja muuta jouluruokaa oli varattu joulujuhlaa varten tuhannelle hengelle. Aiomme jakaa niitä nyt muovikasseissa samalla tavalla kuin viime jouluna, jolloin joulujuhlaa ei myöskään pystytty järjestämään. Kassin voi tulla noutamaan toimipisteestämme Helsinginkadulta. Mitä muuta Hurstin Avulle tällä hetkellä kuuluu? – Tyttäreni Sini, joka on jatkanut työtäni yhdistyksen toiminnanjohtajana, on jäänyt äitiyslomalle ja toimin nyt hänen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Kystä kyllä Jouluna Suomessa herkutellaan menneiden vuosisatojen luksuksella.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

anttulaatikkoa, perunalaatikkoa, porkkana laatikkoa. Rosollia, silliä, lipeäkalaa. Riisi puuroa, sekahedelmäsoppaa, piparkakku ja ja tähtitorttuja. Kaiken keskellä tieten kin kinkku. Sellainen on suomalainen jou luateria perinteisimmillään – ja sellainen sen kuuluu monien suomalaisten mielestä edelleen kin olla. Kun historiantutkija, Suomen ruokahistoria kirjan (Gaudeamus 2021) kirjoittanut Ritva Kylli, katsoo joulupöytää, hän näkee siinä kerroksia eri vuosisadoil ta. Esimerkiksi riisipuuro ja piparkakut ovat aikoinaan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

olleet harvinaisia juhlaherkkuja, sillä niin riisi kuin mausteetkin ovat olleet kallista tuontitavaraa. Kasvislaatikot taas jatkavat vanhaa suomalaista pitoruokaperinnettä. Uunissa haudutettuja lanttu ja naurisruokia on tehty kauan. Nykyisin esimerkiksi lanttulaatikko on leimallisesti jouluruokaa, mutta en nen sitä saatettiin laittaa juhannukseksikin. Porkkanan kasvattaminen yleistyi Suomessa vasta 1800luvun lopulla, joten porkkanalaatikko on suhteel lisen tuore herkku. Reippaasti uudempi tulokas joulu pöydässä on bataatti, josta on 2000luvulla tullut lan tun kilpailija.

KINKULLE SEN SIJAAN ei tunnu löytyvän varteenotet tavaa haastajaa. Yritykset markkinoida kalkkunaa kin kun vaihtoehdoksi eivät ole onnistuneet. Ritva Kylli epäilee, että tuskinpa seitanista tai muista kasvisversi oistakaan on kinkun päihittäjäksi. – Vaikka paljon puhutaan lihansyönnin vähentämi sestä, niin joulupöytä ei varmasti ole se, mistä liha ruuat ensimmäisenä väistyisivät. Nykyisennäköinen kinkku yleistyi joulupöydässä vasta 1800luvulla, mutta sianliha on ollut keskitalven juhlaruokaa jo viikinkiajoilta asti. Katolisella keskiajalla joulua edelsi paasto. Kun se jouluna päättyi ja lihaa sai pitkän odotuksen jälkeen syödä, rasvainen sianliha maistui.

Kantaesitys helmikuussa 2022

Helenius | Sippola

JOULUPÖYDÄN VANHIN ja myös uhanalaisin laji on li peäkala, jonka valmistamisesta löytyy tietoja keskiajal ta asti. Silloin oli yleinen tapa säilöä kala kuivaamalla, sillä suola oli kallista eikä sitä aina ollut saatavilla.

”

Nykyisin lanttulaatikko on leimallisesti jouluruokaa, mutta ennen sitä saatettiin laittaa juhannukseksikin. – Lipeäkala on vanha ruokaperinne, jonka joulu on pitänyt hengissä. Se on vähän kuin mämmi – jos ne ei vät kuuluisi isojen juhlapyhien perinteisiin, niitä tus kin enää tunnettaisiin, Ritva Kylli sanoo. Lipeäkalaa saattaa odottaa sama kohtalo kuin erilai sia lihahyytelöitä ja rasvaisia makkaroita, jotka Kyllin havainnon mukaan ovat kadonneet joulupöydästä. Entä sitten juomat? Viini on jouluaterialla niin kuin muutenkin suomalaisessa ruokapöydässä melko uusi asia. Sen käyttö ruokajuomana yleistyi 1990luvul la. Jos jouluaterialla haluaisi lasiinsa perinteisen vaih toehdon, sellainen olisi olut tai viina – eikä edes mi tenkään kohtuudella nautittuna. Juopottelu on ennen vanhaan ollut olennainen osa joulunviettoa. KATOLISELLA AJALLA vuodenkiertoa rytmittivät paas topäivät ja pitemmät paastot, jolloin ei käytetty lihaa, maitotuotteita eikä munia. Elämä oli muutenkin pal jon niukempaa kuin nykyisin. Ei siis ihme, että juhla pyhinä syötiin paljon ja hartaasti. Yletön syöminen ja monista ruokalajeista notkuva pöytä tuntuvat edelleen kuuluvan monen jouluun. – Se on vähän hassua. Samoin meillä syödään yhä laskiaisen ja pääsiäisen raskaita ja rasvaisia perinne ruokia, mutta paasto siitä välistä on jäänyt pois, Ritva Kylli sanoo. Suomalainen joulupöytä on hänen mielestään kan sainvälisesti katsottuna ainutlaatuinen. Monissa mais sa jouluna syödään tämän hetken juhlaruokia, nyky ajan luksusta. Meillä taas pöytään katetaan 1700luvun herkut. Niin katetaan todennäköisesti vielä pitkän aikaa, sil lä satoja vuosia vanhat perinteet eivät noin vain katkea. – Ruokaan liittyy niin paljon kotoisuutta, turvalli suutta ja muistoja. Ihmiset haluavat syödä samoja ruo kia, mitä he ovat jo lapsena syöneet ja mitä aiemmat sukupolvet ovat syöneet. ■

Esitykset Helsingin Käpylän kirkossa 17.-19.2.2022 Sävellys Mikko Helenius I Libretto Miira Sippola Ohjaus Juulia Tapola I Kapellimestari Jonas Rannila Lisätiedot: www.teatro.fi/loputonkapyla

Liput 20 - 30 €

T E AT R O

PRODUC TIONS

KAIJA SAARIAHO

LA PASSION DE SIMONE

Maailmaa kiertänyt näyttämöversio vihdoin Helsingissä! Esitykset joulun välipäivinä Musiikkitalon konserttisalissa

ke 29.12.2021 klo 19.00 to 30.12.2021 klo 19.00 Lisätiedot:

www.teatro.fi/simone

Liput 19 - 74 €

T E AT R O

PRODUC TIONS

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Mielellään naispappi Elina Koivisto haluaa murtaa pappeihin liittyviä ennakkoluuloja. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ILMARI FABRITIUS / YLE TV1

TELEVISIOSSA ALKAA nyt joulukuussa Papistosarja, jossa neljä pappia eri puolilta Suomea esittelee työtään ja siviilielämäänsä. Pääkaupunkiseudulta ohjelmassa nähdään Elina Koivisto, jonka vastuulla Paavalin seurakunnassa ovat etenkin naisten asiat. – Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin oikeampaa kuvaa siitä, mitä nykyajan pappeus ja luterilainen kirkko ovat. Vieläkin usein oletetaan tyypillisen papin olevan vanha ja jäykkä mies. Sarjaan haluttiin erilaisia pappeja. – Minä olen aika eläväinen ja naisellinen pappi, ja siksi olin tekijöiden mielestä sopivasti pappistereotypiaa vastaan, Koivisto kertoo.

”

Uskallan olla naisellinen ja muodokas nainen.

hänelle itselleen on merkittävää tehdä papin työtä juuri naisena. – Minulla on ympärilläni miespappilegioona! Isäni on pappi, appiukkoni oli pappi, aviomieheni on pappi ja kaksi kummisetääni on pappeja. Juuri tämän takia olen halunnut mennä vähän niin kuin omaa reittiäni. Minulle ”naispappi” ei ole haukkumasana, vaan päinvastoin, se on minulle tärkeä sana. ELINA KOIVISTON osuutta Papisto-sarjaan kuvattiin muun muassa Puhkea kukkaan -konferenssissa. Koiviston organisoiman Puhkea kukkaan -toiminnan tavoitteena on voimauttaa varsinkin ruuhkavuosia eläviä naisia. – Naisilla on vielä kannettavanaan paljon kateutta, häpeää ja kaikenlaisia esteitä, vaikka olemme tosi koulutettua väkeä. Me naiset olemme monella tavalla tosi huippuja. Silti monet naiset eivät koe sisäisesti, että he olisivat riittäviä.

Nuorena Koivisto oli kympin tyttö ja vaati itseltään paljon. Avioiduttuaan ja saatuaan ensimmäisen lapsensa Koivisto muutti perheineen Ruotsiin. Äitiys ja vieraalla kielellä toimiminen vieraassa kulttuurissa haastoivat. Koiviston mukaan hänen oma kukkaan puhkeamisensa alkoi siitä. – Jouduin Luulajassa työskennellessäni luopumaan perfektionismista ja hyväksymään omaa epätäydellisyyttäni. Kun luopuu täydellisyyden tavoittelusta, voi alkaa enemmän etsiä itseään ja omaa sisintään. Koen vahvasti, että se on Jumalan johdatuksessa olemista. TELEVISIOSARJAAN OSALLISTUMISESTAAN Elina Koivisto on niin ylpeä, että se menee kaiken muun tähänastisen työhön liittyvän ohi. – Papisto-sarjaan osallistuminen on tärkein työtehtäväni koko 23-vuotisella urallani. Avaan oman elämäni haavoittuvana ihmisenä. Olen sarjassa hyvin paljaana. Päästän ihmiset historiaani ja nykyisyyteeni ja saan olla sitä kautta kertomassa Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta. Kolme muuta Papisto-sarjassa esiintyvää pappia ovat saamelaisten pappi Mari Valjakka Ivalosta, meikkaava kirkkoherra Harri Hentinen Vesilahdelta ja seniori-ikäinen rokkipappi Tarvo Laakso Tampereelta. ■ Papisto-sarja 20.12. alkaen Areenassa ja Yle TV1:ssä ma–to klo 18.30

– Kun luopuu täydellisyyden tavoittelusta, voi alkaa etsiä omaa sisintään. Koen, että se on Jumalan johdatuksessa olemista, sanoo Elina Koivisto.

Koiviston mielestä naisellisuus näkyy ulospäin hänen kevyestä meikistään ja pitkistä hiuksistaan. Hän ei myöskään halua pukeutua mihinkään ”sukupuolettomaan vuokkopukuun”, joka peittää kaikki muodot. Vuokko-puku oli pappina toimivien naisten ensimmäinen työasu. – Uskallan olla naisellinen ja muodokas nainen. Minun ei tarvitse olla pelkissä mustissa jakkupuvuissa, että olisin uskottava. Uskottavuus tulee ihan jostain muusta kuin miesmäisen tyylin matkimisesta. Varsinaista esikuvaa papin työhön Koivistolla ei ole, mutta pappi-isäänsä hän ihailee. Toisaalta, niin paljon kuin tytär on isältään oppinutkin,

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

PUOLITETAAN KÖYHYYS Allekirjoita aloite! Joka viides suomalainen elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Niukkuudessa elävien määrä kasvaa, vaikka Suomi on sitoutunut puolittamaan köyhyyden vuoteen 2030 mennessä.

Allekirjoita aloite:

Kunnille ja hyvinvointialueille on asetettava tavoitteet ja määriteltävä toimenpiteet köyhyyden vähentämiseksi. Lue lisää kansalaisaloitteesta: ruoka-apu.fi/kansalaisaloite #puolitetaanköyhyys #enemmänkuinruokaa #sitralab

Oispa ensi vuosi Valokuvauksen opiskelijat Lahden muotoiluinstituutissa ovat jatkaneet koulun perinteitä tekemällä kalenterin. Tämän vuoden projektin idea lähti opiskelijoiden keskuudessa tunnetusta haavehuokaisusta: ”Oispa.” Opiskelija Markus Kivistö kertoo, että kalenterin teossa yksi pieni sana ”oispa” oli lähtölaukaus monenlaisille arkisille mutta myös korkealentoisille haaveille. Kalenteria on ollut tekemässä 16 opiskelijaa.

Julkaisun nimeksi tuli Oispa 22. Sen sivuilta löytyy valokuvien lisäksi tekijöiden unelmia myös kirjoitettuina sekä suomen että englannin kielellä. Oispa 22 -kalenterilla opiskelijat haluavat virittää käyttäjää miettimään oman elämänsä oispa-lauseita. Kirjan tyhjät sivut on tarkoitettu juuri näille merkinnöille. Unelmoidessa oispa-sanaa voi käyttää vaikka näin: ”oot lähellä, oispa iholla”. Kalenteria voi tilata osoitteesta oispa2022.fi.

Enemmän kuin päivyri

Vuokralle tarjotaan uuden veroisia asuntoja Kylätie 16, Etelä-Haaga: 1 h, kk, kph (25–25,5 m2) 700 €/kk 2 h, kk, kph (41–42 m2) 920 €/kk Valmistuminen: 10/2021 (B) ja 2/2022 (A). Asuntoa voi hakea 60-vuotta täyttänyt henkilö, joka on asunut Helsingissä yhtäjaksoisesti viimeiset 10 vuotta. Talossa on monipuoliset yhteiset tilat mm. yhteisötupa ja -keittiö, kirjasto, liikuntatila. Kiinteistö on täysin savuton. Lisätietoja: www.asgerdsummelin.fi Vuokraus: Nina Hertell 0400 684 777 vuokraus@asgerdsummelin.fi

Huhut paperikalenterin kuolemasta ovat olleet ennenaikaisia. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT MARI AARNIO

Päivät lintujen kanssa Ensi vuoden voisi keskittää taivaan lintujen katseluun. Siihen yllyttää Lintupäiväkirja 2022 (Tammi). Lintutieteilijä Dan Zetterström ja luontotoimittaja Mats Ottoson ovat tehneet almanakan, johon voi merkitä vierekkäin muistutuksen vaikkapa hammaslääkärikäynnistä ja lintuhavainnosta. Näin henkilökohtainen arki ja lintujen arki kohtaavat. Sivuilla on oma kolonsa myös säähavaintojen kirjaamiselle. Lintupäiväkirjasta voi myös oppia uutta, sillä viikkoaukeamilla kerrotaan faktoja eri linnuista piirroskuvien kera. Aloittaja on korppi, jolla voi kirjan mukaan olla 81 erilaista ääntä.

Viikot pyhien tekstien kera Kirkon vuosi alkaa jo kuukautta ennen normivuodenvaihdetta, eli ensimmäisenä adventtisunnutaina. Kirkon viikkomuistio 2022 (Kirjapaja) on kuitenkin aivan tavallinen pystysarakkeinen kalenteri, jossa viikko on yhdellä aukeamalla ja päiviä riittää vuoden 2023 loppiaiseen asti. Kirkon viikkomuistion ekstraa ovat kaikkien pyhäpäivien tiedot raamatunteksteineen. Lisäksi on tietoa Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta sekä kristillisistä järjestöistä ja medioista. Eikä muuten taida löytyä muista kalentereista Isä meidän -rukousta kymmenellä eri kielellä.

Oma koti palvelutalossa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Anna jouluna Toisenlainen Lahja

Kirkko ja kaupunki verkossa

® MAIJA SAARI

Koulu puku 14 €

Vuohi 30€

Hanki lahja: toisenlainenlahja. fi 020 787 1201 Palvelemme klo 10–15. Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,99 snt/min.

Käännösurakka alkaa

KUN UUDESTA TESTAMENTISTA julkaistiin viime vuonna uusi, mobiiliystävällinen suomennos, hankkeessa oli mukana noin 3 000 testilukijaa, esimerkiksi varusmiehiä ja lukiolaisia. Nyt Vanha testamentti käännetään uudestaan, ja suomennosta pääsevät taas testaamaan tavalliset suomalaiset. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Nuorille aikuisille hengellisyys edustaa vapautta ja vastavoimaa.” REBEKKA NAATUS VERKKOKOLUMNISSAAN

ISTOCK

Kuuntele Kirkko ja kaupunkia

Tilaukset koskevat 1.1.2022 alkaen tehtäviä Kela -matkoja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

KAIKKI KYMMENET TUHANNET Kirkko ja kaupungin artikkelit voi nyt kuunnella verkossa tekoälyavusteisen koneäänen lukemana. Automaattilukijan käyttö muistuttaa äänikirjoista tuttua käyttöliittymää. Palvelu on myös saavutettavuusteko: kuuntelumahdollisuus on merkittävä apu esimerkiksi heikkonäköisille, lukivaikeuksista kärsiville, ikäihmisille ja suomea toisena kielenään puhuville. Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

NINA HÄRKÖNEN

Eräänä tavallisena aamuna Nina Härkösen ikkunaan oli ilmestynyt huurre-enkeli.

Lumi teki enkelin ikkunaan Enkeli piirtyi ikkunassa niin selkeänä, ettei sen hahmottamiseen tarvinnut käyttää juurikaan mielikuvitusta. Nina Härkönen nappasi ikkunaenkelistään kuvan ja jakoi sen Twitter-tilillään, ja tykkäyksiä ja kommentteja alkoi napsahdella kiivaaseen tahtiin. Enkelihahmo ikkunassa herätti Härkösessä ensin hämmästyksen, mutta sitten hänet valtasi turvallinen olo. – Enkeli edustaa minulle suojaa ja rauhaa, Härkönen sanoo. Enkelikuvan saamat kommentit ovat Härkösen mukaan olleet pelkästään positiivisia – jopa ne, joissa on annettu rakennusteknisiä ohjeita ikkunoiden tiivistämisestä. – Paljon tuli ihania kommentteja, että suojelusenkeli tai jouluenkeli on tullut minua tapaamaan, Härkönen kertoo Kysymykseen, uskooko hän enkeleihin, Härkönen miettii vastausta hetken. – Tavallaan uskon, mutten siten, että enkelit olisivat näkyviä. Sitä, miksi hänen ikkunaansa ilmestynyt enkeli päättikin olla näkyvä eikä näkymätön, Härkönen jää pohtimaan. – Ehkä enkeli oli vain ohikulkumatkalla, kävi toivottavassa hyvää joulua ja meni sitten jonnekin muualle. OUTI LAULAJAINEN

Koti palveluiden keskellä Saga Helapuisto tarjoaa laadukasta vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Palveluihimme kuuluu monipuolisia ateria-, siivous-, turva- ja hyvinvointipalveluita omien tarpeiden mukaan sekä aktiivista harrastustoimintaa. Tutustu taloomme tilaamalla esitteet tai tule tutustumaan asuntoihimme paikan päälle. Vapaat asuntomme löydät verkkosivuiltamme sagacare.fi Kysy lisätietoja talomme johtajalta: Anna Heiskanen | p. 050 476 2532 Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 |00700 Helsinki

Seuraa meitä

”

Aloin miettimään miten voisin jatkaa heikoimmissa oloissa elävien lasten auttamista senkin jälkeen, kun minua ei enää ole. Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Lastenkotilasten puo Raija Kalliorinne tuntee Suomen lastenkodit todennäköisesti paremmin kuin kukaan muu. Hän tarkastaa sijoituspaikan tavat, kun helsinkiläinen lapsi sijoitetaan toiselle puolelle maata. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA VILLE PALONEN

un helsinkiläinen lapsi huostaanotetaan ja sijoitetaan lastenkotiin toiselle puolelle Suomea, sosiaaliohjaaja Raija Kalliorinne, 58, matkaa jonkin ajan päästä haastattelemaan paikan työntekijät ja lapsen. Kalliorinne kysyy sijoitetulta lapselta esimerkiksi, millaisia asioita lapset ja aikuiset tekevät yhdessä. Onko hänellä turvallinen olo? Mitkä ovat kolme parasta asiaa lastenkodissa? Mitä pitäisi tehdä toisin? Ovatko säännöt oikeudenmukaiset? – On tärkeää, että lapsi otetaan tosissaan. Vertailen aikuisten ja lasten kertomuksia ja selvitän, mitkä asiat ovat totta. En ole ostettavissa. Kalliorinne puhuu lasten kanssa asioista niiden oikeilla nimillä. – Yksi lapsi kertoi minulle, että hän on nähnyt niin paljon, ettei yhtään jaksa epäaitoutta. Mikään epäinhimillinen lastensuojelussa ei ole minulle vierasta. En totu lasten hätään enkä haluakaan tottua. SUURI OSA LASTENKODEISTA on Raija Kalliorinteen mukaan hyviä tai erinomaisia. Kun hän puuttuu lasten kohteluun, kyse on useimmiten tarpeettoman kovasta kurista. Lastensuojelulaki velvoittaa sijaishuoltoyksikön tekemään erillisen päätöksen aina, kun lapselle kuuluvia vapauksia rajoitetaan. – Jos tehdään taloon sääntöjä, joissa kaikkien lasten itsemääräämisoikeutta rajoitetaan rutiininomaisesti, se ei ole oikein. Se ei ole oikein, Kalliorinne toistaa painottaen joka sanaa. Kaikilta lapsilta ei esimerkiksi saa kerätä kännyköitä yöksi pois sillä perusteella, että se vähentää valvomista. Lapsilla on oikeus opetella hyvän kännykänkäytön kansalaistaitoa myös lastenkodissa. Puhelin otetaan väliaikaisesti pois vain lapselta, joka ei osaa nukkua sen kanssa. Lapsia ei saa myöskään käskeä pysymään sisällä lastenkodissa. He eivät ole vankeja. Lasten oikeuksien sopimuksessakin sanotaan, että vapauden riistoa saa käyttää vasta viimeisenä keinona. – Tässä on menty hurjasti eteenpäin. Ennen ovet laitettiin säppiin perjantai-iltana, ettei tule houkutusta lähteä mihinkään. HELSINGIN SIJAISHUOLLON grand old lady. Raija Kalliorinnettä voi perustellusti kutsua sellaiseksi 32 työvuoden jälkeen. Hän sai itsenäisyyspäivänä työstään Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

”

Mikään epäinhimillinen lastensuojelussa ei ole minulle vierasta. SOSIAALIOHJAAJA RAIJA KALLIORINNE

Ensimmäiset 20 vuotta Kalliorinne työskenteli eri tehtävissä Naulakallion lastenkodissa Itä-Helsingissä. Viimeisimmät 12 vuotta hän on kiertänyt Suomen satoja lastenkoteja.

Monelle huostaanotetulle helsinkiläislapselle ei löydy sijoituspaikkaa pääkaupungista tai edes lähikunnista. Helsingin kaupunki haluaa varmistaa, että sen lapset saavat sellaista hoitoa, josta on sovittu ja josta kaupunki maksaa. Kalliorinne ajattelee, että jos lapsi otetaan pois kotoaan, hänelle on tarjottava sitä paremmat olosuhteet. – Olen haastatellut ainakin 500 lasta satojen valvontakäyntien yhteydessä. Minulle on kerrottu, että olen tarkastanut koko maassa enemmän lastenkoteja kuin kukaan muu. Kalliorinne on nähnyt työssään, miten lastensuojelun asiakkuus periytyy toisinaan sukupolvelta toiselle. Se pysäyttää. – Haastattelen jossain lastenkodissa lasta ja tajuan, että olen laittanut vuosia sitten Naulakallion lastenkodissa hänen äitinsä Janinan nukku-

lustaja Uusi alku kosteiden vuosien jälkeen

– Ihmisarvo on minulle pyhä. En näe itselläni muuta vaihtoehtoa kuin huolehtia lapsista, jotka eivät voi asua kotonaan, sanoo Raija Kalliorinne. Hän aloitti työuransa Naulakallion lastenkodissa Itä-Helsingissä.

maan. Silloin mietin, osasimmeko tehdä työmme riittävän hyvin Janinan kanssa. Kalliorinteellä on huoli sijaishuollon kasvatta mista lapsista, jotka ovat olleet lastensuojelun pii rissä pienestä pitäen. Sen sijaan päihteillä ja vä kivallalla oireilevien, teininä huostaanotettujen nuorten tulevaisuuden hän näkee valoisampana. – Jos nuoren oireilu liittyy ensisijaisesti itse näistymisen kehitystehtävään, tilanne ei ole vält tämättä huolestuttava. Kun lapsuus on ollut tur vallinen, ongelmat selviävät usein hyvässä sijais huollossa. MIKÄ LASTENSUOJELUTYÖSSÄ on muuttunut yli 30 vuodessa? Raija Kalliorinne miettii pitkään. Sosiaaliohjaaja on seurannut läheltä yhteis kunnan jakautumista. Suurin osa lapsista voi en

tistä paremmin, mutta pieni osa huonommin. Vaikeat lapset ovat yhä vaikeampia, ja heidän oireilunsa äärimmäisempää. – Lastenkodissa työskentely on järkyttävän rankkaa ja vaativaa duunia. Luulen, etten enää pystyisi tekemään sitä ainakaan vuorotyönä. Lapsia hoidetaan yhä yksilöllisemmin. Aiem min oli koulukoteja käytöshäiriöisille lapsille, nyt yksi sijoitetaan päihdehuoltoon erikoistu neeseen lastenkotiin, toinen psykiatriseen hoi toyksikköön ja kolmas neurologisiin pulmiin erikoistuneeseen paikkaan. Puhutaan paljon nepsylapsista, joilla on erilaisia neuropsykiatri sia häiriöitä. – Nepsylapsi on voinut olla esimerkiksi se nokkela höyrypää, joka kaahaili varastetulla au tolla ja teki sataa asiaa yhtä aikaa. Nyt ymmärre

Raija Kalliorinne on kohdannut työssään lukuisia elämäntarinoita, jotka eivät seu‑ raa mitään yhteiskunnassa yleistä käsikirjoi‑ tusta. Hänen omakaan elämänsä ei sovi sel‑ laiseen. Yksi suurista käännekohdista tapahtui yhdeksän vuotta sitten. – Minulle oli pikkuhiljaa kehittynyt alko‑ holiongelma, jota oli pakko pysähtyä miet‑ timään. Kalliorinne kävi yhä uudestaan läpi AA‑liikkeessä käytettyä tyyneysrukousta: ”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväk‑ syä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.” – Rukouksen kautta tein tiliä sen kanssa, mitä kaikkea olen elämässäni tehnyt, koke‑ nut ja nähnyt. Ei ole helppoa työskennellä päivästä toiseen vaikeiden asioiden kanssa. Raitistumisen ansiosta Kalliorinne uskal‑ si edistää lapsihaavetta itseään nuoremman vaimonsa kanssa. – Kuinka monta lapsen nimeä meillä oli‑ kaan valmiina! hän muistelee. Nyt parilla on esikoulua käyvä poika. Juhlapäivinä vaimo ottaa kuohuviiniä, ja Kalliorinne ja lapsi kilistävät alkoholittomal‑ la kuohuvalla. Kalliorinteen on välillä vaikea uskoa on‑ neaan todeksi. Hän puhuu kaiken läpileik‑ kaavasta kiitollisuudesta ja pyyhkii silmiään. – Pääsin näin vanhana odottamaan lasta puolisoni kanssa, olemaan synnytyksessä ja kokemaan vanhemmuuden iloineen ja huo‑ lineen. Sain elämään uuden startin. Kai se on armoa.

tään, että lapsi ei voi käyttäytyä oman neurolo giansa kanssa muuten kuin käyttäytyy, ja mieti tään, voiko lapsen elämää selkiyttää kuntoutuk sella ja lääkityksellä. Kalliorinne kertoo, että ihan tavallisetkin per heet voivat tarvita apua lastensa neurologisten pulmien vuoksi. Joko niiden määrä on lisäänty nyt tai sitten niitä vain tunnistetaan koko ajan paremmin. Kalliorinne iloitsee siitä, että vanhempien merkitys huostaanotetun lapsen elämässä taju taan aiempaa paremmin. Sekin on hyvä kehitys suunta, että lapset tuntevat omia oikeuksiaan. – Lapsi voi lähettää sähköpostia suoraan edus kunnan oikeusasiamiehelle ja pyytää, että tulkaa tsekkaamaan, millaista täällä on. Ei ennen ollut sellaista. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Joka kymmenes nuori Suomessa on vaarassa syrjäytyä. Emme voi antaa sen tapahtua. Voimme tarjota hätään joutuneille nuorille yksilöllisen valmennuksen ja nuorten vertaisryhmän, jos Sinä lahjoitat. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä Vamos-palvelumme on tutkitusti vaikuttava. Lähes 90 % valmennukseen osallistuneista raportoi elämänlaatunsa parantuneen ja noin puolet pääsee suoraan valmennuksesta opiskelemaan tai työelämään. Lahjoita alla olevan lomakkeen tiedoilla tai verkkosivulla: www.hdl.fi/hetkinen

Kiitos avustasi. Nordea: FI85 2065 1800 1084 62 Diakonissalaitos Alppikatu 2, 00530 Helsinki

NDEAFIHH

Kirjoita tilisiirron viestikenttään nimesi ja osoitteesi, niin lähetämme Sinulle kiitoskirjeen. Tallennamme lahjoittaneiden yhteystiedot yksityisasiakasrekisteriimme. Lisätietoa: www.hdl.fi/tietosuoja. Rahankeräyslupa RA/2021/556. Varat käytetään Diakonissalaitoksen työhön lasten ja nuorten auttamiseksi Suomessa. Keräyksen järjestäjä: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, Alppikatu 2, 00530 Helsinki.

Uuden ajan veteraanit

Avoimen yhteyden kirkosta puuttui katto. Kuva on vuodelta 1993.

Entiset rauhanturvaajat tietävät, että aseenpiippuun tuijottaminen muuttaa ihmistä, eikä mikään ole yhtä tärkeää kuin rauha. Joskus joulu on tuonut sen sodan keskelle. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JOONAS BRANDT JA HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

irkkorakennuksen kiviseinät olivat osittain sortuneet, mutta alttari ja risti seisoivat paikoillaan. Kattona toimi Israelin musta taivas, jonka tähtiä ei mikään ihmisten tuottama valo himmentänyt. − Tuntui ylevältä seistä ensimmäisen joulun tapahtumapaikoilla, kertoo Auli Myyrinmaa, 62. Hän palveli rauhanturvaajana Israelin Golanin kukkuloiden lääkintäjoukoissa vuonna 1993. Viisi vuotta aiemmin Petri Välimaa, 59, oli katsellut

taivasta samasta pyhätöstä, jota sotilaspappi kutsui Avoimen yhteyden kirkoksi. Myyrinmaa ja Välimaa tutustuivat ja avioituivat myöhemmin Suomessa. Välimaa hoiti rauhanturvaajana Golanilla muonitusta, joten hän valmisteli joulua laittamalla suomalaisia perinneruokia. Koti-ikävä vaivasi. Sijainti teki joulusta kuitenkin erityisen. − Pappi oli esitellyt Jerusalemin-retkillä kristinuskon keskeiset tapahtumapaikat. Pääsin koskemaan niitä itse, Välimaa kertoo.

Pariskunnan ystävä, rauhanturvaajana Libanonissa joulukuusta 1992 joulukuuhun 1993 työskennellyt Marja-Leena Pihlajamaa muistaa komennusajan joulustaan erityisesti Sylvian joululaulun. − Lauloimme sitä isolla joukolla univormut päällä. Rauhanturvaajien työhön joulurauha ei ulottunut. Historia tuntee kuitenkin tapauksia, joissa sotilaalliset yhteenotot ovat lientyneet joulun ajaksi. Kuuluisin niistä oli ensimmäisessä maailmansodas-

– Halusin testata rajojani, Auli Myyrinmaa (vas.) sanoo. – Israel oli kympin reissu. Lopuksi ajoin sieltä Suomeen uudella Mersullani. Silloin rauhanturvaajat saivat vielä ostaa verovapaan auton, Petri Välimaa kertoo. – Hain rauhanturvaajaksi, koska halusin tehdä jotain paremman maailman puolesta, Marja-Leena Pihlajamaa toteaa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

− Vaatii sinnikkyyttä uskoa parempaan maailmaan. Joskus ajattelen, millaista nyt olisi, jos kukaan ei toimisi rauhan hyväksi. Pienistä teoista muodostuu suuri kokonaisuus, MarjaLeena Pihlajamaa sanoo kotonaan Helsingin Lassilassa.

sa vuonna 1914, jolloin rivimiehet sopivat useissa paikoissa omin päin aselevon. Tarina kertoo, että eräällä rintamaosuudella eri puolilla olleet brittiläiset ja saksalaiset sotilaat pelasivat jouluna keskenään jalkapalloa. LIBANON, VUOSI 1989. Kyläläisiä pakkovärvättiin asejoukkoihin: Värvääjät olivat ajaneet paikalle mukanaan nimilista nuorista miehistä, jotka he aikoivat viedä mukanaan. Tunteet kuumenivat, ja aseilla ammuskeltiin ilmaan. Rauhanturvaajien piti asettua värvääjien ja kyläläisten väliin. − Siinä ei todellakaan leikitty. Mietin, milloin aseet kääntyvät suuntaani. Pelotti niin, että jalat eivät kantaneet. Oli pakko istua maastoauton etupuskurille, Petri Välimaa muistelee. Mies pyrki ensimmäisen kerran rauhanturvaajaksi jo alle parikymppisenä. Hän halusi itsenäistyä ja nähdä maailmaa. Nuorukainen pääsi rauhanturvaajaksi kolmesti: Libanoniin vuonna 1983, Israeliin vuonna 1988 ja uudestaan Libanoniin vuonna 1989. Niinä vuosina tapahtui paljon. − Minua on osoitettu ladatulla aseella, jossa ei ole varmistinta. Hengen lähtöön ei olisi tarvit-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

tu kuin yksi liipaisimenveto. Sellainen tuntuu pahalta. Palvelustoverin kuolema oli toisella tavalla vaikeaa. − Hän kaatui uudenvuodenaattona pyörällä, ryömi siltarumpuun nukkumaan ja kohmettui. Siinä oli alkoholinkäyttöä taustalla.

”

Kotona äiti sanoi, että olet Petri muuttunut. PETRI VÄLIMAA

Rankka tilanne oli myös puhallus-paineluelvytys, jossa Välimaa yritti pelastaa paikallisen miehen. − Mies kuoli elvytyksestä huolimatta. Minä pesin sen jälkeen hampaita kymmenen kertaa päi-

vässä kahden viikon ajan unohtaakseni pahat tuntemukset. Välimaa sai rauhanturvaajavuosiltaan myös paljon hyvää, kuten ystäviä. Hän on tavannut Israelissa yhtä aikaa palvelleita rauhanturvaajia jo 32 vuoden ajan. Hän hankki Israelista myös uuden Mersun, koska rauhanturvaajat saivat silloin tuoda ulkomailta verovapaan auton. KUN EDUSKUNTA AVASI vuonna 1991 koulutuksen rauhanturvaajaksi muillekin kuin miehille, siihen haki yli 3 800 naista. Heistä valittiin 34. Auli Myyrinmaa ja Marja-Leena Pihlajamaa kuuluvat heihin. Ensimmäisiä rauhanturvaajanaisia kutsutaan Elisabethin enkeleiksi naisten rauhanturvakoulutusta ajaneen puolustusministeri Elisabeth Rehnin mukaan. Rauhanturvaaminen oli miehinen linnake, jonka avautuminen naisille herätti keskustelua, myös vastustusta ja ennakkoluuloja. − Yksi kollegani sanoi, että ai sä lähdet kenttäpatjaksi, Pihlajamaa muistelee. − Tosiasiassa hellyydenosoitukset oli komennuksellani kielletty välittömän kotiuttamisen uhalla.

Pihlajamaan mukaan kieltoa kunnioitettiin. Palvelus, siihen valmistava koulutus ja tapaamiset jälkeenpäin ovat olleet hyviä kokemuksia. Tuomas Muraja haastatteli rauhanturvaajanaisia tuoreeseen kirjaansa Elisabethin enkelit (Vastapaino). Kirjan nimestä huolimatta haastatelluista valtaosa on palvellut myöhemmin, ei ensimmäisten rauhanturvaajanaisten joukossa. Osa kuvaa huonoa kohtelua: ei tervehditty ja levitettiin perättömiä huhuja, eikä nainen välttämättä saanut ylennystä samasta suorituksesta kuin mies. Kirjan esipuheessa Rehn muistelee, miten lehdistö pyrki mehukkaisiin otsikoihin, kun rauhanturvaajakoulutus avattiin naisille. ”Kohu kuitenkin ajan myötä hiljeni, ja näistä naisista tuli rauhanturvaajia siinä missä muistakin osaavista suomalaisista eri operaatioissa”, Rehn kirjoittaa. Jos rauhanturvaaja on muu kuin mies, hän on kuitenkin yhä poikkeus. Muraja kertoo, että viime vuosina kriisinhallintatehtäviin hakeneista alle viisi prosenttia oli naisia. Kaikkiaan sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä on työskennellyt vajaa 800 naista.

Petri Välimaan ja Auli Myyrinmaan vihki kenttärovasti, jonka hartauksiin molemmat olivat osallistuneet omilla Israelin-komennuksillaan. – Tiedän kymmenkunta muutakin paria, joissa on kaksi ex-rauhanturvaajaa, Myyrinmaa kertoo kotonaan Vantaan Korsossa.

”

Ymmärrän pakolaisia. Suurin osa lähtee varmaan mahdottomasta elämäntilanteesta. AULI MYYRINMAA

OPERAATIO TILINTEKO oli Marja-Leena Pihlajamaan rankin kokemus rauhanturvaajana Libanonissa. Israel tulitti viikon ajan aluetta, jolla hän ja muut suomalaiset työskentelivät. − Juoksimme pommisuojaan kaikkina vuorokaudenaikoina. Olin niin väsynyt, että haaveilin vain hiljaisuudesta, jonka aikana saisin nukkua edes vähän. Mietin, lähdenkö kotiin sinkkiarkussa. Pihlajamaan lentokone laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle joulukuussa 1993 Libanonin vuoden jälkeen. Vastassa olivat pimeys ja vesisade. − Kun matka-arkku tömähti märälle lentokentälle, tunne oli tyhjä. Ajattelin, että tässäkö tämä nyt oli. Mitään jälkihoitoa ei ollut. Pihlajamaa huomasi äkkiä, että vanhat ystävät, lapsuudenperhe ja työkaverit eivät käsittäneet alkuunkaan, mitä hän oli kokenut ja kävi parhaillaan läpi. − Uuden vuoden ilotulitusten äänet ja savun haju saivat minut säpsähtelemään. Mistä päin nyt ammutaan? Missä palaa? Pamaukset nostivat tunteet pintaan. Myös Auli Myyrinmaasta kotiinpaluu tuntui tyhjältä. Aiemmin työterveydessä työskennelleellä terveydenhoitajalla ei ollut työpaikkaa odottamassa. − Palasin keskelle lamaa. Vanhempani olivat juuri menehtyneet. Ystävien kanssa oli vaikea keskustella kokemuksistani. Rauhanturvapalve-

luksessa olin ollut osa tiivistä joukkoa, ja nyt yhtäkkiä yksin. Myyrinmaa pohtii miehensä Petri Välimaan kanssa, että rauhanturvaajana on helppo laitostua. Työnantaja huolehtii komennuksella niin ateriat, pyykkihuollon kuin seurankin. Yhtäkkiä kaikki arjen askareet on hoidettava itse: pitää miettiä, mitä tänään söisi, mennä kauppaan ja kokata. − En ole ollut vankilassa, mutta voin kuvitella, että siellä on vähän samanlaista kuin kriisinhallintatehtävissä. Elät piikkilankojen sisällä, et poistu omin päin mihinkään. Teet työtä ja vietät vapaa-aikasi samassa paikassa. Sinulla on työnantajan tarjoamat vaatteet, ruoat ja päivärytmi, Välimaa vertaa. − Kotona äiti sanoi, että sinä olet Petri muuttunut.

PORIN PRIKAATIN Kriisinhallintakeskus Säkylässä on paikka, jossa rauhanturvaajat koulutetaan. Viime vuosina he ovat myös palanneet samaan paikkaan kotiutumishaastatteluun. Aloite tuli entisiltä rauhanturvaajilta. Kotiutumistilaisuudessa on valtionhallinnon työntekijöitä, joku kirkon ammattilainen ja vapaaehtoisia, kuten Petri Välimaa. − Kyselen, miten komennus sujui, miten esimiessuhteet toimivat, millaista oli paikallisten kanssa. Tapahtuiko jotain ikävää? Mihin meinaat suunnata seuraavaksi? Onko työpaikkaa, entä parisuhdetta? Miten käytät alkoholia? Palaajille opetetaan posttraumaattisen eli traumanjälkeisen stressihäiriön merkit: järkyttävään tapahtumaan liittyvät painajaiset, takaumat, tunteiden latistuminen, KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Marja-Leena Pihlajamaan mukaan entisissä rauhanturvaajissa on monta yhteiskunnan tukipylvästä. Hän itse hoitaa loukkaantuneita ja vakavasti sairaita teho-osastolla.

eristäytyminen, ylivireys, säpsähtely, masennus, ahdistus ja itsemurhayritykset. Oireet alkavat usein muutaman kuukauden sisällä tapahtumasta ja häviävät ajan myötä – mutta eivät aina hoitamatta. Moni kriisialueelta palaava kokee jonkinlaisia vaikeuksia sopeutua siviilielämään. Kovat kokemukset eivät jää kuitenkaan vaivaamaan jokaista. Välimaa ohjaa avuntarvitsijat eteenpäin. HUSin psykiatrinen poliklinikka palvelee heitä ilman lähetettä, Valtiokonttori korvaa palvelukseen liittyviä sairauskuluja ja Vammautuneet kriisinhallintaveteraanit -yhdistys antaa vertaistukea esimerkiksi pysyvästi invalidisoituneille. Rauhanturvaajaliiton vertaistukipuhelimessa päivystävät tehtävään koulutetut vapaaehtoiset kriisinhallintaveteraanit. Yksi heistä on MarjaLeena Pihlajamaa, joka kutsuu ympärivuorokautista puhelimeen vastaamista harrastuksekseen. Hän omistaa sille kahdeksasta kymmeneen viikkoa vuodessa. Takana on jo 12 vuotta päivystystä. − Osa soittajista on epätoivoisia. Jos palveluksessa tapahtuneita asioita ei ole saanut käsiteltyä, kriisi voi puhjeta pitkänkin ajan päästä, kun elämään tulee muita vaikeuksia. Olen ollut kuulevana korvana monelle ensimmäisistä rauhanturvaajista, jotka lähtivät komennukselle vuonna 1956. Moni heistä on myös sotaveteraani. − Jos Suomen valtio lähettää rauhanturvaajia maailmalle, sen pitäisi huolehtia jälkihoidostakin. Aivan kuten sotaveteraaneista kuuluu huolehtia, Pihlajamaa sanoo. HELSINGIN KATUJEN VAPAUS tuntuu MarjaLeena Pihlajamaasta yhä huikaisevalta, vaikka kriisialueella elämisestä on jo aikaa. − Olen kiitollinen, että voin liikkua turvallisesti. Naisten asema on Suomessa paljon parempi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Suomessa elää lähes 51 000 entistä rauhanturvaajaa Ennen puhuttiin rauhanturvaajista. Nykyään tehdään kansainvälistä kriisinhallintaa. Myös työn sisältö on muuttunut. Aiemmin rauhanturvaajien paikka oli sodan kahden osapuolen välissä. He yrittivät auttaa valtioita tai muita kiistan osapuolia luomaan edellytykset pysyvälle rauhalle. Nykyinen kriisinhallinta on laajennettua rauhanturvaamista. Osapuolia voi olla useita, erimielisyydet ovat usein valtioiden sisäisiä ja niissä kärsivät monesti eniten naiset ja lapset. Nykyään kriisinhallintajoukkoja vastaan voidaan hyökätä. Suomalaisia sotilaita on ollut rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä siitä saakka, kun presidentti Urho Kekkonen lähetti ensimmäiset matkaan vuonna 1956. Ulkomaankomennukselta palanneita kriisinhallintaveteraaneja on Suomessa lähes 51 000, suunnilleen saman verran kuin porvoolaisia. Kriisinhallintaoperaatioissa on menehtynyt noin 50 rauhanturvaajaa. Vammautuneita ja eri tasoisesti traumatisoituneita on lukuisia.

kuin monessa maassa. Kotiin tulee lämmin vesi. Kaupassa on metritolkulla esimerkiksi erilaisia riisejä, joista valita. Kiitollisuuden kääntöpuoli on kärsimättömyys muiden kitinää kohtaan. Miksi valittaa vaikka työpaikalla tarjottavasta kahvilaadusta, kun kahvia sentään saa?

”

Jos Suomen valtio lähettää rauhanturvaajia maailmalle, sen pitäisi huolehtia jälkihoidostakin. MARJA-LEENA PIHLAJAMAA

Vuosi rauhanturvaajana mullisti Pihlajamaan arvot pysyvästi. Hän arvostaa korkealle hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka ansiosta Suomessa ei ole jyrkkää rajaa köyhien ja rikkaiden välillä. Se edesauttaa rauhaa. Ja rauha mahdollistaa kaiken, aivan kaiken muun hyvän. Auli Myyrinmaa on onnellinen, että saa elää kaikessa rauhassa omassa kotimaassaan. − Ymmärrän pakolaisia. Suurin osa lähtee varmaan mahdottomasta elämäntilanteesta. Petri Välimaalla on tapana muistella erityisesti jouluna asioita, joita hän on itse tehnyt rauhan eteen. − Minulla on niistä helkkarin hyvä mieli.

TÖÖLÖN SAIRAALAN teho-osastosta on tullut Marja-Leena Pihlajamaan perinteisin joulunviettopaikka. Hän työskentelee apulaisosastonhoitajana tulevanakin jouluna, jolloin henkilökunnasta on pulaa koronapandemian vuoksi. Yksin elävä Pihlajamaa nauttii juhlapäivistä tutussa työporukassa. − Ylilääkärillä on ollut tapana toivottaa hyvää joulua henkilökunnalle ja potilaille. Ennen hän otti lapset mukaansa, nyt paikalle saattaa tulla lapsenlapsiakin. Joulumieltä ”pieneen ja kodikkaaseen sairaalaan” auttaa luomaan myös sairaalapappi. Työkaverit kutsuvat Pihlajamaatakin pastoriksi. − Lempinimi liittyy siihen, että kun Facebookissa kiersi testi sopivimmasta ammatista, minä sain papin. Työhöni kuuluu kuolemasta puhuminen potilaiden, heidän omaistensa ja henkilökunnan kanssa. Siviilielämässä minulla on usein kunnia laskea seppele sotaveteraanien ja lottien hautajaisissa Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirin ja Helsingin Rauhanturvaajien edustajana. Kotona Pihlajamaan jääkaappia koristaa ”Tehon tuholaisten” esimiehelleen myöntämä diplomi. Siinä työkaverit kuvailevat häntä Töölön hengelliseksi johtajaksi, tunnolliseksi ja perusteelliseksi, lämpimäksi, huumorintajuiseksi ja isänmaalliseksi. Jos Pihlajamaa on poikkeuksellisesti vapaalla jouluna, hänellä on tapana vierailla sankarihaudoilla ja osallistua kunniavartioon. − Kun seison Hietaniemen hautausmaalla kunniavartiossa, katson merelle ja Finlandia-hymni soi. Se on tapani hiljentyä joulunviettoon. ■ Jos rauhanturvaajien rakkaussuhde kiinnostaa, lue laajempi artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Rauhanturvaajien ja läheisten vertaistukipuhelin vastaa 24/7 p. 020 7698 111.

RIO I SEN O TA L

Kiltapartiolainen Pirjo Rintamäki on vaalinut Betlehemin rauhantulta jo kahdeksana jouluna.

Betlehemin rauhantuli palaa Espoossa Rauhan viestiä kuljettava liekki kulkeutuu ympäri maailmaa partiolaisten mukana. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

BETLEHEMISSÄ SIJAITSEE Jeesuk sen syntymäkirkko. Kirkon lyh dyissä palaa tuli, joka ei ole sam munut tuhanteen vuoteen, näin kerrotaan. Kirkon lyhdyistä peräisin ole va liekki palaa tänä jouluna myös kahdessa lyhdyssä Pirjo Rintamäen kuistilla Espoossa. Kyseessä on Betlehemin rau hantuli. Se on rauhan ja hyvän tahdon symboli, jonka jakaminen kuuluu partiolaisten adventtipe rinteeseen. Perinne sai alkunsa vuonna 1986, kun Itävallan yleis radioyhtiö lennätti erään partio laisen hakemaan liekin Betlehe mistä Itävaltaan. Siitä lähtien eri maiden partio laiset ovat vuosittain kuljettaneet ja jakaneet liekkiä kirkkoihin, kouluihin, sairaaloihin ja erilai siin joulun ajan tapahtumiin. − Liekkiä on kuljetettu autoilla, junilla, lentokoneilla ja jalan, Rin tamäki kertoo. Sepot eli seurakunnan partio työntekijät luovuttavat rauhan tulen joulukuun puolivälissä Espoon hiippakunnan piispalle Kaisamari Hintikalle.

PIRJO RINTAMÄKI ON ollut par tiolainen kymmenvuotiaasta läh tien. Nykyään hän kuuluu lisäksi Pyhän Yrjänän partiokiltaan, jo ka yhdistää entisiä partiolaisia ja partiomielisiä ihmisiä. Rintamäki on toiminut liekin vartijana jo kahdeksan vuoden ajan. Hän huolehtii siitä, että Suo meen saapunut Betlehemin rau hantuli palaa hänen kuistillaan loppiaiseen asti. Liekinvartijoita on ympä ri Suomea, mutta Rintamäki on tiettävästi ainoa, joka varti oi rauhantulta tänä vuonna pää kaupunkiseudulla. Kuka vain voi käydä sytyttämäs sä oman lyhtynsä hänen luonaan Kuusamakuja 4:ssä Espoossa. − Kuistilla on tuohus, jonka avulla oman lyhdyn voi sytyttää. Ovikelloa ei tarvitse soittaa, vaan tulen voi ottaa omatoimisesti. Jos tuli vahingossa sammuu, ei hätää. Rintamäki on sytyttä nyt rauhantulella kaksi kynttilää myös kasvihuoneessaan − kaiken varalta. − Tulen vartioiminen on mi nulle sydämen asia. ■

Talon asukkaat kertovat viihtyvänsä Pihlajistossa erittäin hyvin ja yhteiset aktiviteetit kerhohuoneessa samanhenkisten ja samassa elämäntilanteessa olevien naapureiden kanssa ovat piristäneet arkea. Vuokraan sisältyvät palvelut ovat saaneet myös runsaasti kiitosta ja näin joulun alla esimerkiksi kuukausittainen siivous on ollut todella odotettu. Tervetuloa tutustumaan vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle!

PIHLAJISTON SOINTU TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE NYKYISILLE JA TULEVILLE ASUKKAILLE. 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Jouluna mummolaan Jouluna iskelmälaulaja Suvi Teräsniska ottaa kirkkoon mukaan pyllynlämmittimen ja veisaa hyvillä mielin ilman säestystä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JOONAS BRANDT

ummo on levittänyt kolme patjaa vierekkäin lattialle. Lapset ja lapsenlapset ovat tulleet joulunviettoon Kolariin. Siskonpetissä nukkuu kuusi pientä. Yksi heistä on Suvi Teräsniska. Lapsuudenmuisto voisi yhtä hyvin kertoa nykyajasta, sillä Teräsniskan suvun joulut noudattavat perinteitä. Vuosien kuluessa osat ovat muuttuneet. Nykyisin mummolan lattian valtaavat lastenlasten lapset, joista kolme on Suvi Teräsniskan ja hänen miehensä Simo Aallon. – Minulla on veli ja monta serkkua, ja pikkunatiaisiakin meillä on jo valtava lauma. Yhtenä jouluna kävi niin, että neliöt alkoivat loppua talosta kesken, ja äitini nukkui saunan lauteiden alla, kun ei mihinkään muualle mahtunut. Kun aamusirkus alkoi, äiti sai nukkua saunassa ihan rauhassa, kertoo ruuhkavuosiaan elävä Teräsniska nauraen. Ei ole joulua, ettei Teräsniska menisi Kolariin. Sinne hän ja perhe menevät aina jossain vaiheessa, tänä vuonna tapaninpäivänä. – Kun joulu koittaa, saan ja voin vain huokaista ja ottaa lapset kainaloon, pelata papan kanssa Trivial Pursuitia ja mummun kanssa korttia, ja leipoa rieskoja. KOLARINSAAREN KIRKOSTA Suvi Teräsniskalla on hyviä muistoja. Siellä hän on käynyt lapsena jouluna aattohartaudessa mummojen tai äidin kanssa, päässyt ripille ja mennyt naimisiin. Nykyään Teräsniska saattaa poiketa kirkossa joulun aikaan itsekseen. Samalla hän vie kynttilät kaikille rakkaille. Se on yksi tärkeimmistä asioista jouluna. – Hautausmaalla ovat vaari eli isän isä ja mummo eli äidin äiti ja isän sisaruksia ja isovanhempien sisaruksia. Siellä on aika pitkä rivi Teräsniskoja. Vien haudoille ainakin viisitoista kynttilää. Suvi Teräsniskasta on ihanaa, kun Kolarinsaaren kirkon aattohartaudessa veisataan virsiä ilman säestystä. Kirkossa ei ole urkuja. Tai sähköurut on, mutta talvella niitä ei käytetä. – Kolarin vanhaan puukirkkoon pitää jouluna ottaa pyllynlämmitin mukaan, että tarkenee is-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

tua. Pakkanen paukkuu, ja siellä ollaan kynttilänvalossa paksuissa talvitamineissa. Kirkko on aina täyteen pakkautunut kyläläisistä. Istumme siellä kuin sillit purkissa ja lämmitämme toisiamme. SUVI TERÄSNISKAN laulajanura lähti kiitoon Hei mummo -joululaulusta, josta julkaistiin ensilevytys vuonna 2007. Siitä tuli hitti. Teräsniskan debyyttialbumi julkaistiin vuonna 2008, ja heti seuraavana vuonna ilmestyi hänen ensimmäinen joululevynsä. Toinen joululevy ilmestyi seitsemän vuotta sitten ja kolmas tänä vuonna. – Tämä viimeisin joululevyni piti julkaista vuonna 2019, mutta silloin henkilökohtaisessa elämässäni tapahtui haastavia asioita. Eniten minuun vaikutti Olli Lindholmin kuolema. Olimme jo aloittaneet joululevyn tekoa, mutta kaikki suunnitelmat menivät jäihin.

”

Vain elämää -ohjelmaa tehtäessä huomasin, että tosi moni tarinoista, joilla pohjustin siellä biisejäni, liittyi jotenkin kokemukseeni uskonnon äärellä. Kolmannen joululevyn suunnittelua kuitenkin jatkettiin hissukseen. Levyllä soittavan Turun filharmonisen orkesterin äänitykset tehtiin vuosi sitten elokuussa, ja viime vuonna joulun aikaan Teräsniska oli levyn vuoksi tuottaja Leri Leskisen kanssa Lapissa. – Lauloimme levyn laulut Lapissa muutamassa eri paikassa. Esimerkiksi Hei mummo -juhlaversio laulettiin mummolamme olohuoneessa, missä tämän kappaleen aito päähenkilö istui nojatuolissa ja kuunteli lauluani luurit päässä. – Hei mummo -kappaleesta haluttiin tehdä juhlaversio kunnianosoituksena sen sanoittajalle Vexi Salmelle. Teräsniskan kolmas joululevy on nimeltään Tämä maailma tarvitsee joulun. Nimi viittaa Lauri Tähkän ja Timo Kiiskisen teke-

mään kappaleeseen, joka on levyn ainoa uusi joululaulu. Teräsniskan mielestä laulun sanat osuvat kohdilleen, koska tässä ajassa maailma tarvitsee varsinkin rakkautta. Hänestä tuntuu, ettei maailma ole ikinä ollut näin polarisoitunut ja erilleen revitty kuin nykyään. – Olemme tosi kärkkäitä toisillemme, ja some pursuaa kaikkea ilkeyttä. Niin kauan kuin on olemassa vääryyttä ja konflikteja, niin kauan joululla on erityinen merkitys. Minulle ainakin joulu on merkki rauhasta ja rakkaudesta. – Joulurauhakin on aikoinaan lähtenyt siitä, että toisiaan vastaan sotineet kansat päättivät yhtäkkiä, että edes joulun aikaan voisi kokoontua ei-kenenkään-maalla yhteisen pöydän ääreen ja tarjota toinen toiselleen ruokaa ja lämpöä. PARIKYMPPISENÄ ENSIMMÄISTÄ joululevyä tehdessään Suvi Teräsniska oli jyrkästi sitä mieltä, ettei halua laulaa levylle hengellisiä joululauluja. Uskonto oli hänelle jollakin tavalla arka aihe, eikä hän silloin kuulunut kirkkoonkaan. – En osannut ottaa uskontoon mitään kantaa ja ajattelin, etten halua ottaa siihen kantaa myöskään musiikilla. Se oli nuoren ihmisen pohdiskelun ja itsetutkistelun aikaa. Ainoana hengellisenä lauluna Tulkoon joulu läpäisi nuo-

ren naisen seulan. Sen hän halusi laulaa levylle. Teräsniskalla oli lauluun merkityksellinen suhde. Nuoruuden kuorokeikoilla Tulkoon joulu oli aina ollut hänen soolobiisinsä. – Toisella joululevylläni oli jo ihan eri meininki. Vaikka siihenkin tuli useita maallisia lauluja, on siinä jo erilaista henkeä. Siinä on esimerkiksi biisit Taivas sylissäni ja Sydämeni vaeltaa. – Aikuistuessani olen alkanut kokea luterilaisuuden omakseni arjen toiminnan kautta, esimerkiksi siinä, että voin käydä joulukirkossa. Ja totta kai haluan, että lapseni kastetaan ja että elämästä poistuvat rakkaani siunataan hautaan. Teräsniskalla on paljon lämpimiä muistoja rippileiristä ja siellä olleista ihmisistä. Hän on ollut ihmeissään siitä, kuinka iso merkitys ”jollain rippileirillä” on elämässä ollut. – Vain elämää -ohjelmaa tehtäessä huomasin, että tosi moni tarinoista, joita siellä kerroin ja joilla pohjustin biisejäni, liittyi jotenkin kokemukseeni uskonnon äärellä. Yllätyin, kuinka moni muistoni liittyi kirkon toimintaan. KEIKKOJEN JA KONSERTTIEN lisäksi Suvi Teräsniskan lauluja kuullaan ristiäisissä ja hautajaisissa levyiltä tai tilaisuudessa laulettuina. Sinä olet kaunis on suosittu ristiäisissä. – Mieheni isoäidin hautajaisissa lauloin alun perin Yö-yhtyeen kappaleen Maasta sataa taivaaseen, joka kertoo toisen mummoni kuolemasta. Tein siitä pari vuotta sitten oman versioni, joka viittaa mummooni mutta myös Ollin poismenoon. Kun Teräsniska levytti tuutulaulualbumin, hän ei aavistanut, miten tärkeään tehtävään hänen laulamansa laulut löytävät tiensä. Ajatuksena oli vain tehdä levy vanhempien ja pienten lasten käyttöön. – Tuutulaululevyäni on käytetty myös saattohoidossa. Ihminen on saanut nukahtaa ikiuneensa tuutulaulun soidessa. Tuntuu tosi merkitykselliseltä, että lauluni on jollekulle se viimeinen kokemus tästä maallisesta elämästä. – Ajattelen, että jos saa olla jotenkin läsnä ihmisten elämässä niin syntymän kuin kuolemankin hetkellä, on ehkä tehnyt jotakin oikein. ■

Kuka? Iskelmälaulaja Suvi Teräsniska, 32, asuu Oulussa. Naimisissa ja 3-, 5- ja 6-vuotiaat lapset. Julkaissut yhteensä 11 albumia. Niistä kolme on joululevyjä: Tulkoon joulu, Joulun henki ja Tämä maailma tarvitsee joulun. Suurimmat hitit: Hei mummo, Hento kuiskaus, Täydellinen elämä, Jos menet pois, Pahalta piilossa ja Elämäni miehiä.

Mitä? Suvi Teräsniskan joulukonsertti 17.12.2022 Tampereen Nokia Arenalla.

Motto Kuopankaivuu on ainoa työ, jonka voi aloittaa huipulta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Jumalan kuva kaikessa Maailmassa, jossa Jumala on läsnä, ei ole eroa pyhän ja maallisen välillä, sanoo fransiskaani pappi Richard Rohr. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

”

ristus ei ole Jeesuksen sukunimi. Olemme niputtaneet Jeesuksen ja Kristuksen niin tiiviisti yhteen, ettemme tajua, että ne edustavat kahta eri todellisuutta”, sanoo lempeän näköinen valkopartainen mies YouTube-videolla ja epäilee, että ajatus saattaa kuulostaa shokeeraavalta. Mies on amerikkalainen fransiskaanipappi Richard Rohr, tunnettu hengellinen opettaja. Jotain Rohrin suosiosta kertoo se, että hän on päättynyt Oprah Winfreyn haastateltavaksi ja U2:n Bonokin kuuluu hänen tuttavapiiriinsä. 78-vuotias Rohr asuu Uudessa Meksikossa perus-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

tamassaan The Center of Action and Contemplation -nimisessä keskuksessa, jonka työnäyssä yhdistyvät toiminta vähäosaisten parissa ja hiljainen rukouselämä. Rohr on kirjoittanut yli kolmekymmentä kirjaa, joista hän itse pitää pääteoksenaan vuonna 2019 ilmestynyttä kirjaa The Universal Christ. Se on julkaistu tänä vuonna suomeksi nimellä Universaali Kristus (Basam Books) Päivi Huuhtanen-Someron ja Sanna Bäckvallin kääntämänä. KATSOTAAN VIELÄ hetki videota, jolla Richard Rohr puhuu kirjansa teemoista. Rohr, vaikka ka-

tolinen pappi onkin, on tunnettu siitä, ettei hän arastele kritisoida kirkkoa ja vallalla olevaa kristinuskon tulkintaa. Videolla hän arvioi, että yksi syy kristinuskon tämänhetkiseen umpikujaan on se, että olemme kaksituhatta vuotta keskittyneet Jeesukseen ja päätyneet ylitunteelliseen, henkilökohtaiseen uskontoon, jossa jokainen huolehtii omasta pelastuksestaan. Nyt olisi aika kääntää huomio Kristukseen. Kuka tai mikä tämä Kristus sitten on? Rohrin mukaan Kristus on esimerkiksi hänen edesmennyt labradorinnoutajansa Venus, jolle Universaali Kristus -kirja on omistettu. Väite voi tuntua hassulta tai loukkaavaltakin, mutta se käy ym-

Maailmassa, jossa Jumala on läsnä, ei ole eroa luonnollisen ja yliluonnollisen tai pyhän ja maallisen välillä. Jumalan huolenpitoa ja läheisyyttä voi kokea kukkapenkkiä kitkiessään, kissaa silittäessään tai ystävän kanssa jutellessaan. Tällainen näkemys Jumalasta vaatii myös kunnioittamaan ja vaalimaan jokaista ihmistä ja tätä maapalloa: Jumalaa ei voi rakastaa rakastamatta maailmaa, jonka hän on luonut. PARITUHATTA VUOTTA sitten Betlehemin kaupungissa syntyi poikalapsi, jonka kristityt uskovat olleen sekä ihminen että Jumala. Puhutaan inkarnaatiosta, sanatarkasti suomennettuna lihaksi tulemisesta. Richard Rohrin mielestä Neitsyt Marian kohtu ja Betlehemin seimi eivät ole Jumalan ainoa tai ensimmäinen reitti ihmisten maailmaan, vaan inkarnaatio on paljon laajempi tapahtuma.

”

Pyhyyden kokemus syvenee, kun mieli hiljenee. PAPPI SANNA BÄCKVALL

Betlehemin tapahtumista kertovan tutun jouluevankeliumin lisäksi meillä on toinenkin. Joulupäivänä kirkoissa luetaan Johanneksen evankeliumin alkua: ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla.” Juuri Johanneksen evankeliumi on Rohrin kosmisen Kristus- ja inkarnaatiokäsityksen pohjana. Rohrin mukaan inkarnaatio alkoi jo luomisesta, tapahtui Jeesuksen syntymässä ja jatkuu edelleen meissä. Jumala on siis toiminut luomassaan maailmassa alusta asti, kauan ennen kuin ihminen oli sitä havaitsemassa. Rohrin mielestä olisi hullua ajatella, että Jumala olisi luonut koko maailmankaikkeuden yli 13 miljardia vuotta sitten, mutta halunnut osallistua sen elämään vasta, kun ihmislaji kehittyi maapallolle, joka on mitättömän pieni hippunen äärettömässä universumissa. Tai että Jumala olisi valinnut inkarnaation vaikutuspiiriin ihmisistäkin vain ne, jotka ovat eläneet samaan aikaan ja samoilla seuduilla kuin Jeesus tai sattuneet myöhemmin lukemaan tai kuulemaan hänestä. märrettävämmäksi, kun Rohr määrittelee Kristus-mysteerin olevan Jumalan läsnäoloa kaikessa. Jeesus oli kyllä Kristus, mutta Kristus ei ole vain Jeesus. Kristus on ollut ennen Jeesusta ja on edelleen. Kristus on jokaisessa lähimmäisessä, koko luomakunnassa. ”Kun ymmärrämme, että koko fyysinen maailma ympärillämme on Jumalan kätkeytymisen ja ilmestyksen paikka, tästä maailmasta tulee koti, turvallinen, lumottu ja armollinen”, Rohr kirjoittaa. Uskonnon tehtävä on Rohrin mukaan auttaa meitä tunnistamaan Jumalan kuva kaikessa, näkemään maailma ja itsemme yhtenä kokonaisuutena.

KRISTINUSKOSSA Richard Rohr näkee kaksi päälinjaa. On se, jossa keskitytään syntiinlankeemukseen ja lunastukseen, ja sitten toinen, jossa keskiössä on luominen. Väistämättä niiden käsitys niin Jumalasta kuin ihmisestäkin on keskenään hyvin erilainen. Jos Jumala on läsnä kaikessa luomassaan, kaikki – myös ihminen – on pohjimmiltaan hyvää. Tämä saattaa särähtää korvaan niille, jotka ovat tottuneet kuulemaan, että jokainen ihminen on jo syntyessään perisynnin turmelema. Rohr haluaa kuitenkin muistuttaa, että Raamattu ei puhu perisynnistä mitään, vaan se on myöhempi teologinen kehitelmä. Sen sijaan Raamatun alkulehdillä, luomiskertomuksessa, Juma-

la katsoo kaikkea tekemäänsä ja useampaan kertaan toteaa sen olevan hyvää. Perisyntiopin lisäksi Rohr kyseenalaistaa myös lännen kirkoissa yleisen tulkinnan sovitusopista: sen, että Jeesus tuli maailmaan sovittaakseen ristinkuolemallaan ihmisten synnit ja että ihminen pelastuu uskomalla tähän sovitustyöhön. Rohrin mielestä se on ihmisten kehittelemä ratkaisu ihmisten itse keksimään ongelmaan. Jumala ei ole niin pieni ja pihi. Pelastus ei ole vain harvoille ja valituille tarkoitettu yksityinen evakuointisuunnitelma, vaan sen piiriin kuuluu kaikki. Jeesus kulki saman tien, joka meillekin on luvassa: läpi tavallisen inhimillisen olemassaolon, koettelemusten ja kuoleman kautta sellaiseen läsnäoloon, jota aika ja tila eivät rajoita. UNIVERSAALIN KRISTUKSEN toinen suomentaja, Sanna Bäckvall, on sekä Suomen että Ruotsin kirkon pappi. Hänelle Richard Rohrin ajattelussa mullistavaa on tämän jumalakuva. – Patriarkaalisen kirkon hierarkkisen Isä Jumalan sijasta Rohr korostaa Jumalan Kolminaisuutta, liikettä ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Ei ole niin väliä sillä, millä nimellä kutsut Jumalaa, vaan sillä, että liityt Jumalaan. Tässä Rohr jatkaa mystikkojen ja idän kirkon perinnettä. Bäckvall pitää Rohrin näkyä jatkuvasta luovasta liikkeestä toivoa antavana niin ihmisen kuin koko luomakunnankin kannalta. – Jumala luo koko ajan itseään kaikessa ja vie koko ajan kaikkea kohti parempaa. Elämää seuraa kuolema ja kuolemaa uudenmuotoinen elämä. Tämä ylösnousemus on jatkuvaa. RICHARD ROHR on toistuvasti korostanut kontemplatiivisen eli hiljaisen, sanattoman rukouksen merkitystä. Sen avulla hiljennetään mieli, jolla on taipumus tehdä erotteluja ja vastakkainasetteluja. – Rohr opettaa, että hiljaisuuden tilassa tulee olla niin kauan, että mieli tulee iloiseksi, ei-vertailevaksi, ei-kilpailevaksi ja myötätuntoiseksi kaikkea kohtaan. Meidän mielellemme on hirveän vaikeaa asettua sellaiseen vastaanottavaan tilaan, jossa emme arvioi tilannetta vaan olemme auki, Sanna Bäckvall sanoo. – Se on ensimmäinen askel. Toinen askel on se, että ihminen kytkeytyy Jumalaan kaikessa, niin ilossa kuin kärsimyksessäkin. Silloin kyse ei enää ole pienen ihmisen yksittäisistä kokemuksista, vaan ihminen liittyy Jumalan kärsimykseen ja iloon. Näin Rohr palauttaa ihmisen, joka on kuvitellut olevansa luomakunnan herra, kehälle, jonka keskellä on Jumala. Siinä missä dualistinen, erotteluihin kiinnittynyt mieli näkee muut ihmiset ja luomakunnan omalle egolleen alisteisina, kontemplatiivinen mieli on Bäckvallin mukaan herkistynyt toisten ja myös luonnon kärsimykselle. – Pyhyyden kokemus syvenee, kun mieli hiljenee. Bäckvall toteaa, että kärsimyskin saa uuden merkityksen, kun se kytkeytyy suurempaan kuvaan, eikä ole vain ihmisen omaa, jotakin, mitä hänen pitäisi yksin kantaa. – Jumala käyttää luomistyössään meidän puutteitamme, virheitämme ja epätäydellisyyttämme. Kaikkein heikoimmallakin hetkellä voimme toivoa, että tästä seuraa vielä jonakin päivänä jotain hyvää. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

PRESIDENTTINÄ 80-LUVULLA

virike NIIN MYÖS

NAISTENVIIKOLLA

LÄHIITÄÄ

YLEINEN KALA

VASTUSTAA

VOI ILMASSA

TAUKOAMATTA

sohjoa iätä

VÄLJÄ NAISTEN ILTAPUKU

Barack Michelle ISLANNIN AKTIIVISIN TULIVUORI

RUNOILI NOCTURNEN LAUTASENKIN MALLINEN

IS- SAMMUKEVÄ MATON

MAAJUSSIN TILASTOIMA

MYÖHEMMIN

ARVOSANA -KATTO KAUNOJA

SUURIN

L I

RAHAMAAILMAAN PEREHTYNYT KARI

vanha raha

VIHAISIA KERROSSÄNKYÄ

A -1.

TUNNUSTUKSIA

ALLAKKAAN 2020

MONA -

”5” V

MUMMO ANKKA ENGLANNIKSI

KESKUSTAN POLIITIKKO MIKKO

HYVIN TÄRKEÄ

MOOSEKSELTAKIN

VENÄJÄN RAJALLA

KUITTI LÄHTÖISIN

JUMALUUSOPPI

AISTIMUKSIA KILPAILLA

RÄJÄHTÄVÄ ESPOOTA

OVESSA -KOUKKU

JUMALA

KESKEYTTÄÄ TYÖT

TÄLLI BULGARIASSA

KOOMIKKO JUOMA

AMPUU NUOLIA VAHVISTAA

TIETYT TUTKIMUKSET

TIIVISTÄ- I MISIIN SAASTA

HANSAKAUPUNKI

LIITTÄÄ MUKAAN

aikoa

-KEITTO KAIHOISA

PIRKANMAALLA

JOKA KERTA

NÄYTTELIJÄ ANTTI

AFO- M O RISMI

HAAVAAN

KORIPALLOI- POIKALIJA KARL MIES

LAULAJA KANGIRS NOSSA

UHOAA OLI ENI- MAANTEN? ÄITI

KYSELY PÄÄLLYS

PELKÄSTÄÄN

ARVOMERKKI

PYYNTIVÄLINE

YKSIN ESITETTÄVÄ

KYNTÄMISIIN

A HYVÄSSÄ KUNNOSSA IRTOAA KIVESTÄ LUMESTAKIN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

pelikatko

T U

TUN- S TURI

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Mielipide Aluevaaleilla on väliä

Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja aluevaaliehdokas (Vihr.), Vantaa

Kirkkolaivan kurssista HANNA-ELINA YLI-KOSKEN mielipide alkaa lupaavasti: ”Kirkko on kuin purjelaiva, joka ajaa moottorilla tuttua ja turvallista reittiä. Sen olisi jo aika nostaa purjeet ja luottaa siihen, että myös vastatuuleen luoviminen onnistuu…laivan pitäisi myös rohkeasti ottaa uusi suunta.” (K&k 18.11. Hyvä! Henkeähän verrataan tuuleen, joka puhaltaa missä tahtoo. Sitten kirjoittaja kummastelee, mikseivät piispain- tai kirkolliskokous ole päässeet yksimielisyyteen homoavioliitoista. Martta-Kaisa Virran kuvitus aiheeseen on osuva. Kirkkolaiva piispoineen näyttää olevan ahdingossa. Sen ympärillä ilakoivat erilaiset vähemmistöt ja niiden mukana (pakanalliset) taruolennot kuten yksisarviset tai herkkuja tarjoilevat tontut. Kristitytkin kadottavat toisinaan käsityksen kaiken päämäärästä. Ovatko asiat, joita maailma pitää ”kaikkein tärkeimpinä”, todellisuudessa keskeisiä? Eteemme työntyvät ilmastonmuutos, korona, vähemmistöjen oikeudet ja sukupuolikäsitteen muuttuminen – eikä kaiken salliva suo-

MARTTA-KAISA VIRTA

TAMMIKUUSSA KÄYDÄÄN aluevaalit, jotka vaikuttavat merkittävästi niin kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tulevaisuudessa kuin monen työntekijän arkeenkin. Vantaa-Kerava hyvinvointialue on haasteiden äärellä: Vantaalla on merkittäviä ongelmia työntekijöiden saatavuudessa vanhustenhoidossa, lastensuojelussa ja terveysasemilla. Tämä vaikuttaa palveluiden laatuun ja tarjontaan sekä työntekijöiden jaksamiseen. Vantaalla on valtavasti myös sotealan investointivelkaa, joka tulee korjata pikaisesti. Sosiaalialan ammattilaisena näen, että muutosta on tapahduttava. Jokaiselle on turvattava laadukas ja hyvä palvelu ja hoivaa silloin kun sitä tarvitaan. Muutos tuo omat haasteensa kirkon ja uuden hyvinvointialueen yhteistyöhön. Hyvin toimivien rakenteiden pitää kantaa yli muutoksen!

Helsingin seurakuntien on nyt luotava ihan uutta toimintaa, ihmisiä kiinnostavia palveluja, ja saatava näin uusia jäseniä. Monet kirkosta eronneet kokevat nykykirkon melko vanhoillisena laitoksena, jossa asiat eivät millään muutu, mutta he voisivat liittyä takaisin. Joissakin seurakunnissa on ollut esimerkiksi masennusryhmiä, ja masennushan on Suomessa kansansairaus, joka ajaa ihmisiä tekemään itsemurhia. Monet niistä, jotka eivät ole koskaan kuuluneet kirkkoon, eivät ehkä tiedä kristinuskon sanomaa, kuten anteeksiantaminen ja rakkaus toisia ihmisiä kohtaan. Tätä asiaa tulisi kertoa laajemmin mediassa. Ev.lut. kirkko tekee ympäri Suomea erittäin hyvää auttamistyötä. Eikö diakoniatyöstäkin voisi kertoa enemmän ihmisille?

Mika Lille Helsinki

Kotonakin voi uupua Kiitos Kallion kirkon äänentoistosta TÄNÄÄN 5.12.2021 koin suuren riemun: Kallion kirkossa kuulee taas ilman pinnistelyitä! 25.2.2016 julkaistiin tässä lehdessä mielipiteeni kirkon huonosta akustiikasta. 10.3.2016 silloinen kirkkoherra Teemu Laajasalo vastasi ja lupasi toimenpiteitä. Vilpittömät kiitokset kuuluvat myös suntio Arto Kuroselle, nykyiselle kirkkoherra Riikka Reinalle ja kaikille heille, jotka väsymättä kuuntelivat valituksiani. Olette antaneet sanankuulijoille suurenmoisen joululahjan!

Pekka Vuori sanankuulija kirkonmäeltä

malainen yhteiskunta suvaitse vastavirtaan kulkemista näissä kysymyksissä. Woke-ilmiön mukaisesti kristitty ei enää saisikaan tuoda esille käsitystään yhteiskunnan tilasta. Jeesus sanoi, että ”tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä”. Kaikki yleisesti hyväksytyt asiat ja ilmiöt eivät Lootin päivinäkään kelvanneet hurskaan elämän aineksiksi tai esikuviksi.

Jyrki Kyheröinen Helsinki

Rahasta puhe ja puute VILLE JALOVAARA kirjoitti Helsingin seurakuntien rajusta säästötarpeesta (K&k 2.12.). Pitäisikö ensin tarkistaa Linjojen linnakkeen kulut? Var-

maan seurakuntayhtymästä löytyy turhaa, ylimitoitettua henkilöstöä.

Raimo Kangas Helsinki

Kirkon on muututtava TÄLLÄ HETKELLÄ noin puolet helsinkiläisistä kuuluu evankelis-luterilaiseen seurakuntaan, ja on arvioitu, että vuonna 2030 enää 39 prosenttia. Tänä vuonna Helsingin seurakunnat saavat verotuloja 78 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2030 vain 67 miljoonaa euroa. Seurakunnat voivat itsenäisesti päättää, miten rahat käytetään. Monia tiloja on jouduttu sulkemaan eri paikoissa.

KIITOS ARTIKKELISTANNE, joka käsitteli uupumusta (K&k 7.10.) muun muassa työssä. Työmaa voi olla myös kotona, jos toinen puolisoista sairastaa taikka molemmat. Kumpikin puoliso voi kokea uupumusta. Usein mainitaan viha, mutta pinnan alla voi olla myös suru – jopa enemmän toisen kuin oman itsen puolesta. Olen huomannut, että usein ne kaikkein sairaimmat hoitavat kanssaihmisiään eniten. Tämä on kummallinen yhtälö. Toisen kerran burnoutiin asti päässeenä sitä kuvittelee olevansa fiksumpi, kuvittelee tietävänsä, kuinka yhteiskunta toimii ja kuinka sieltä saa apua. Mutta pitkäksi aikaa byrokratian hampaisiin joutuminenkin rassaa, kun päällä ovat talousvaikeudet ja sairaudet. Niin, on helpompi puhua passiivissa. Mutta mieluummin passiivissa kuin ei ollenkaan. Keino hoitaa äärimmäistä uupumusta on yksinkertaisesti lepo ja tahdin hidastaminen. Jos haluan lukea naistenlehteä keskellä päivää, vaikka tiskit lojuvat altaassa, niin sitten luen. Hommat jäävät hoitamatta, kunnes joku ne hoitaa. Taidan ulkoistaa itseni omaan keittiööni töihin, vuoroviikoin?

Päivi Kangas Espoo

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Hautauspalveluja

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS norm. 650 esi ote opr kok an Ylä- tai alaleu

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Kiinteistönvälitystä

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Aluevaaliehdokas, haluatko näkyä luotettavassa mediassa ja tavoittaa jopa 390 000 kuluttajaa?

Printti ja verkko ovat yhdessä tehokkaammat.

Kirkkojakaupunki.fi-näkyvyys: Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 50 000 viikossa.

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lehden painos: 340 000 kappaletta; Helsinki, Espoo ja Vantaa. Lehti jaetaan postin kautta osoitteellisena jakeluna suomenkielisten ev.lut. seurakuntien jäsenten koteihin pääkaupunkiseudulla kahden viikon välein.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

hautakivityöt

09 628 398

Kysy tarjous!

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Apurahat Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: www.espoonseurakunnat.fi. Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia apurahoja. Hakuaika umpeutuu 31.1.2022.

Myydään asuntoja

Vuokralle tarjotaan

Viihtyisä 39,5m2 senioriasunto Palvelukoti Sofiassa Laajasalossa (HKI). HP 185 000 €. (Myös vaihto mahdollinen.) Palvelut, kaupat, kirkko, terveyskeskus vieressä. Tiedustelut puh. 0400 810 002 tai hanna.daw@spkoti.fi

Laurinlahti kalustettu 46 m2. Huone+keittiö+alkovi. 700 €/kk. Myös määräaik. P. 050 5555 711. Espoonlahti kalustettu 46 m2. 1 huone+keittiö+alkovi. 690 €/kk. Myös määräaik. P. 050 5555 711.

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Tilaisuuksia

Palveluja tarjotaan

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

HELANDER-KODIT TARJOAA LYHYT- JA PITKÄAIKAISTA PALVELUASUMISTA IKÄIHMISILLE HAAGASSA, MAUNULASSA JA VUOSAARESSA Tiedustele vapaita asuntojamme. Vuosaaren palvelutalossa on vapaana 76-neliöinen kaksio, omalla aidatulla pihalla. Asukkaiden käytössä ovat talojen yhteiset tilat, kuten kuntosali, sauna ja pyykkitupa. Asukkaat voivat osallistua maksuttomaan virkistystoimintaan. Palvelutalosta on mahdollista ostaa fysioterapeutin ja hoivan palveluja asumisen tueksi. Ruoat valmistetaan talojen omissa keittiöissä. Helander-kodeilla on myös tehostettua palveluasumista ja päivätoimintaa. Kaikki kodit on hyväksytty palvelusetelipaikoiksi. Tiedustelut puh. 0400 341 306 virpi.paananen@helander-kodit.fi www.ilmarihelanderinvanhustensaatio.fi

IKÄIHMISILLE MONIPUOLISIA PALVELUJA Yhdessäoloa aidosti välittäen ja kiireettömästi, luotettavasti ammattitaidolla Valmistamme ruokaa, avustamme ulkoilussa ja lähdemme ostoksille kanssasi

su 19.12. klo 15 Jouluseurat Hyvinkään vanha kko, Uudenmaank. 13. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. klo 18 seurat Oliivi-sali, Järvenpään vanha kko, Kirkkotie 2 B. la 1.1.22 klo 18 Lähetysseurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkiläntie 7, 4. krs, Hki. su 2.1. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8, Vantaa. ke 5.1. klo 16 loppiaisaaton seurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo), Hki. pe 7.1. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8, Espoo. ma 10.1. klo 9-16 Teologiapäivä Valkealan kr. opistolla, Kouvola. klo 19 seurat Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2, Espoo; kahvit klo 18.30. ti 11.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi; vieraana M. Kuoppala. pe-su 14.-16.1. Jatkis2020 kesän -20 riparilaisille: www.nuoriyty.fi. TARKISTA tiedot paikallisesti. Koko maa: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.

Meiltä myös lahjakortit! SOITA, NIIN KERROMME LISÄÄ

050 3844 440

Palvelemme pääkaupunkiseudulla. Hinta 45 €/tunti. Saatavilla kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja. www.hulmua.fi info@hulmua.fi Hulmua OY Y-tunnus 3224621-6

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www.ukkonen.com

www. esajavesaostaa.com

laki365.com

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Estä Alzheimeria ristikoita tai Sudokuja täyttämällä www.nettiristikot.fi Ahdistaako? Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa opiskelijahinnalla: 40 € / 60 min. p. 050 410 0080 Noudamme kaikki vanhat ja risat huonekalut ja kodinkoneet pois tieltänne. Easynouto.fi 0447300370 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594 Metalliromu romuajoneuvot, akut noudetaan, 040 855 6850

ASIANAJOTOIMISTO SALOMÄKI OY Perunkirjoitukset, perinnönjaot, testamentit, avioehdot ym. p. 020 730 4280 www.lakisalomaki.com

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivous- ja ikkunanpesut vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. p. 046 888 8440

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2022!

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Mediamyynti

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Pia Matalalampi 050 431 5536

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Harras hetki

Iloa valosta Mia Porter työskentelee Helsingin työväenopistossa käsityönopettajana. Työvuosia on takana 25. Porter opettaa pääasiassa vaatteiden ompelua. Lisäksi hän pitää kynttilän- ja saippuanvalmistuskursseja. Porterille työ on myös huvi, sillä hän harrastaa käsitöitä. Kynttilöiden valmistamisen lisäksi hän ompelee, huovuttaa ja tekee betonivaluja.

Mia Porterin joulutuliainen on itse tehty kynttilä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

ina adventin aikoihin Mia Porterin mieleen nousevat kynttilät, eivätkä mitkä tahansa tuikut vaan itse tehdyt pöytä- ja kruunukynttilät. Porter rakastaa kynttilöitä. Ilokseen hän saa tehdä niitä paitsi omassa keittiössään myös työnsä puolesta. Helsingin työväenopiston käsityönopettajana hän pitää kynttilänvalmistuskursseja. Kynttilöiden tekeminen on Porterille tärkeä osa joulun valmistelua. Kynttilöitä voi valmistaa kastamalla tai valamalla. PITKÄT JA KAPEAT kruunukynttilät valmistuvat kastamalla. Kynttilävahaa laitetaan sulamaan vesihauteeseen isoon astiaan. Mia Porterin mukaan yhdestä vahakilosta tulee neljätoista kynttilää. Sydänlankaa kastetaan vahaan ja sen jähmettymistä odotetaan niin monta kertaa, että siitä lopulta tulee kaksi–kolme senttimetriä paksu peruskruunukynttilä. Kerran oppitunnilla Porterin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

oppilas laski, että hän dippasi yhtä kruunukynttilää vahaan neljäkymmentä kertaa. Kynttilän teko kastamalla on aikaa vievää ja hyvin rauhallista tekemistä. Porter kokee sen meditatiivisena: sydänlankaa kastetaan ja odotetaan ja kastetaan ja odotetaan. Silloin ei voi olla kiire eikä tavoitteena suuren kynttilämäärän tuottaminen. Porter tekee kynttilöitä kastamalla mielellään jonkun toisen kanssa. Joskus ennen joulua hän saattaakin pyytää kavereita kotiinsa: ”Pidetäänkö pikkujoulut ja kastetaan kynttilöitä?” USEIMMITEN MIA PORTER tekee kynttilöitä valamalla. Valamalla valmistetaan pöytäkynttilöitä, ja niiden tekemiseen tarvitaan muotit. Muottina voi olla vaikka kaunis, vanha tee- tai kahvikuppi tai maitotölkki, mutta Porterin ehdoton suosikki on iso, tyhjä Pringles-purkki. Hänen lapsensa tietävät, ettei vuoden aikana saa heittää pois ainuttakaan perunalastupurkkia, vaan ne tuodaan äidille. Kynttilöiden valamiseen Porter varaa koko päivän. Vahan hän lämmittää irtoliedellä, sillä kynttilöiden tekeminen on tarkkuuden lisäksi myös aika sottaista puuhaa. Ympäristön pitää olla hyvin suojattu.

JOULUMUSIIKIN SOIDESSA kynttilät valmistuvat. Mia Porter miettii jouluisia ja ihania asioita kuten juhlaruokia ja kaksivuotiasta lapsenlastaan. Kynttilöiden tekeminen tuo hänelle niin paljon iloa, että stressaavat asiat unohtuvat.

”

Muottina voi olla vanha kahvikuppi tai maitotölkki, mutta suosikki on Pringles-purkki. Pöytäkynttilöitä valmistuu useita, sillä Porterin joulutuliainen on kynttilä. Sukulaiset ja ystävät ovat jo tottuneet siihen, ja he odottavat joka joulu saavansa itse tehdyn kynttilän. Porterin vanhemmat tekivät kynttilöitä 1960–70-luvulla. Porter muistaa sen ajan oranssit kynttilät ja huomaa nyt, että saman sävyisiä hänenkin kynttilämuoteistaan usein paljastuu. ■

Hyvää pyhää

19.12.

Tänään on 4. adventtisunnuntai. Evankeliumissa (Matt. 1:18–24) kerrotaan, että Maria on yllättäen raskaana.

Nauravan äidin poika JOULUKUUN 19. PÄIVÄNÄ vietetään Isakin ja Iisakin nimipäivää. Nimet ovat muotoutuneet heprealaisperäisestä nimestä Jitzhak, joka tarkoittaa ”hän nauraa”. Myös Ilkka- ja Iiro- nimet ovat samaa alkuperää. Raamatussa Isak on yksi muinaisen Israelin patriarkoista. Hän oli Abrahamin ja Saaran poika, ja hänen nimensä on arveltu liittyvän hänen äitiinsä, joka iäkkäänä sai yllätyksekseen kuulla olevansa raskaana ja naurahti epäuskoisena. Suomessa Isak-nimen on saanut 2 616 ja Iisakki-nimen 11 343 poikaa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Tapahtukoon niin kuin sanot

ähän ennen Jeesuksen syntymää kävi nykyisen Israelin ja Palestiinan mailla melkoinen siipien havina, jos enkeleillä sellaiset on. Asiasta kun on monenlaista käsitystä. Enkelin ilmestymisen kokivat niin Sakarias, Maria kuin Marian kihlattu Joosefkin. Taivaallisten viestintuojien tiheä vierailutahti liittyi kahteen syntymään. Sakarias sai kuulla hänen ja hänen vaimonsa Elisabetin kauan kaipaamasta lapsesta. Maria ja hänen kihlattunsa Joosef puolestaan saivat kumpikin oman kohtaamisensa enkelin kanssa. Heillekin enkelin ilmestyminen tarkoitti lasta. Tieto raskaudesta ei ollut helppo kummallekaan. Tiedossa oli julkista häpeää ystävien ja kylänmiesten suunnasta. Sanansaattajien näkökulmasta muiden puheilla ei ole väliä, sillä kyseessä on viesti Jumalalta. Tu-

levat vanhemmat vastaanottivat lapsiuutiset eri tavoin. Sakarias kyseenalaisti saamansa sanoman ja menetti puhekykynsä lapsen syntymään saakka. Maria vastasi ”tapahtukoon sinun tahtosi”. Joosef puolestaan muutti mielensä ja pakoajatukset haihtuvat. Hän päätti pysyä Marian rinnalla. Jumalan teot ovat ihmeellisiä. Siipien nostattamat ilmavirrat suhisevat viestiä meidän aikaamme saakka. Hän tekee mahdottomasta mahdollista ja muuttaa mahdollisen mahdottomaksi tahtonsa mukaan. Siihen ei ihmisellä ole sanomista. Suhtautumisensa voi kuitenkin valita. ”Ei koskaan ole ollut näin” ja ”mitä muutkin sanovat” -lauseet osoittautuvat kestämättömiksi odottamattoman edessä. Marian sanat ”tapahtukoon minulle niin kuin sinä sanot” eivät ole sokeaa alistumista vaan huokuvat luottamusta. Jumala ei jätä meitä yksin, kun hänen tahtonsa tapahtuu.

Kaikki kääntyy hyväksi Ei tämä ole mahdollista, minun tekee mieli sanoa. Jos vain käännyn kannoillani, tämä ei koske minua, ajattelen, kun tähänkin jouluun tulee viesti, joka muuttaa tutun toisenlaiseksi. Tapahtukoon minulle niin kuin sanot, sanoo Maria ja näyttää, että lopulta kaikki kääntyy hyväksi ja koko ajan Jumala on meidän kanssamme.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy joulutauon jälkeen 13.1.2022. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

20 16.12.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s oläsnäolo o Papin r N e m lohduttaa u n sairaalassa s. 6a k o Ei j kai Katso kooste jouluaaton hartauksista ja joulukirkoista s. 4

Pääotsikko Ensimmäinen joulu uudessa kirkossa 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Kanttori Terje Kukk valmistautuu lasten tapahtumaan s. 2

Kirkkoherra Janne Silvast pitää aattona jouluhartauden sekä puhuu Vantaan kaupungin joulurauhan julistuksessa.

Kanttori Terje Kukk soittaa aattona joululauluja lasten joulurauhan julistuksessa.

Tikkurilan kirkko val Työntekijät valmistelevat innolla Tikkurilan kirkon ensimmäistä joulua tiukentuneista koronarajoituksista huolimatta. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

ikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast kuvailee kuusin ja kynttilöin koristellussa kirkkosalissa tunnelmiaan pahentuneessa koronatilanteessa. – Tilanne on nyt se, että hartaustilaisuuksiin voidaan ottaa vain kolmasosa tilan normaalista henkilömäärästä. – Kaikesta huolimatta tuntuu hyvältä. Tänä jouluna on uusi kirkko ja uudet puitteet, joita saatiin odottaa pitkään. Kirkkorakennuksen piti valmistua viime vuonna jo adventiksi, mutta se saatiin käyttöön vasta tämän vuoden alussa. Ensimmäisen adventtimessun pitäminen olikin tuntunut Silvastista erityisen hienolta.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

Silvastin mukaan kirkolla on riittänyt hyörinää pahimpia korona-aikoja lukuun ottamatta. – Ihmiset ovat ottaneet kirkon ja sen toiminnot omakseen. Täällä kulkee päivittäin elämän virta vauvoista vaareihin. – Onneksi olemme pystyneet elämään joitakin kuukausia hieman vapaammin. Kun ihmisiä on voinut kohdata kasvoista kasvoihin messu- ja muussa toiminnassa, se on tehnyt kaikille hyvää. Jouluaattoa on valmisteltu Tikkurilan kirkossa jo viikkoja. Luvassa on useita aattohartauksia. Silvast on itse ensin kello 11 mukana Vantaan kaupungin joulurauhan julistuksessa kaupungintalon edessä. Aattohartauden hän pitää kirkossa kello 14.

– Jouluaaton hartaudessa on ohjelmassa jouluevankeliumi, papin puhe, rukous ja virsien laulamista. En vielä tiedä, mistä aiheesta puhun, sillä haluan antaa mieleni työstää sitä rauhassa. Erityisenä ohjelmanumerona on kirkolla kello 13 kuultava ulkoilmakonsertti Joulun kellot, jossa kanttori Iina Katila soittaa tornikellopeliä eli carillonia. KIRKKOSALIN FLYYGELIN ääressä istuu kanttori Terje Kukk. Hän osallistuu jouluaattona lapsityön papin Johanna Jakosen kanssa Tikkurilan kirkossa kello 12 pidettävään lasten joulurauhan julistukseen. – Kaikki tehdään lapsia varten. Puoli tuntia kestävässä tilaisuudessa luetaan jouluevankeliumi Lasten Raamatusta, rukoillaan sekä lauletaan Joulupuu on rakennettu ja muita tuttuja joululauluja. Lapset voivat myös osallistua hetkeen soittamalla triangelia ja joulukelloja, Kukk kertoo.

Vahtimestari Hanna Keto vastaa jouluaattona ihmisten ohjaamisesta ja turvavälien pitämisestä.

mistautuu juhlaan – Kyllä se on niin, että lapset tekevät joulun. Ja tietysti myös joulukuusi, koristelut ja kaikki joulun tuoksut. Kukk on työskennellyt Tikkurilan seurakun nassa vuodesta 1996 lähtien. Ensimmäiset kym menen vuotta hän oli aina aattona töissä. Ny kyään seurakunnan kolme kanttoria voivat pitää vuorovuosina vapaata jouluna. Kanttorin mielestä uusi Tikkurilan kirkko on kutsuva kirkko: ovet ovat aina avoinna ihmisille. Hän pitää kirkkosalin akustiikkaa erinomaisena, vaikka se on tuonut myös omat haasteensa. – Sali on peräti 15 metriä korkea, minkä vuoksi soitto ja laulu kuuluvat vähän vaihtelevasti sen mu kaan, missä päin sattuu istumaan. Toisaalta myös hiljainen soitto ja laulu kuuluvat täällä hyvin. – Lisäksi meillä on uusinta tekniikkaa, kuten akustiset verhot, joiden käyttöä olemme yrittä neet opetella. Koronarajoituksista Kukk toteaa, että Tikku rilan seurakunnassa on sopeuduttu nopeasti uusiin tilanteisiin.

– Yksi joulu jo meni tilaisuuksia striimaamal la, joten eiköhän kaikki onnistu myös tänä joulu na, vaikka tilaisuuksien väkimäärää rajoitetaan kin.

”

Kaikki tehdään lapsia varten. TERJE KUKK

TIKKURILAN SEURAKUNNAN vahtimestari Hanna Keto on kokenut jouluun valmistautumisen uudessa kirkossa yhtä aikaa työlääksi ja mie lenkiintoiseksi. Kirkkoon Keto on tyytyväinen: muunneltavat tilat ovat toimineet hyvin myös työntekijän kannalta.

Keto ja muut vahtimestarit hoitavat suntiolle kuuluvia tehtäviä eli he vastaavat muun muassa kaikista aattohartauksiin liittyvistä järjestelyistä. – Aloimme jo puolitoista kuukautta sitten miettiä kuusten hankkimista, jouluvaloja ja mui ta koristeluja. Kaikki piti saada valmiiksi advent tiin mennessä. Jouluaatoksi kirkon tuulikaappiin on suunniteltu lastenohjaajien valmistamaa sei meä. Neljä vuotta seurakunnassa työskennellyt Keto on tottunut siihen, että Pyhän Laurin kir kon jouluaaton hartaudet vetävät kirkon täyteen. Nyt häntä hieman jännittää uusien rajoitusten ta kia se, miten paljon uuden kirkon aattohartauk siin mahtaa olla tulossa väkeä. – Vahtimestari vastaa tilaisuuksissa ihmisten ohjaamisesta ja tarvittavista turvaväleistä. Meillä on kaikissa tiloissa vahva maskisuositus. Tiloissa liikkuu paljon porukkaa muutenkin, koska aulan yhteydessä toimii kahvila. ■ Katso Vantaan seurakuntien jouluhartaudet sivulta 4-5 tai osoitteesta vantaanjoulu.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

Joulu kutsuu kirkkoon Café Pähkinä

Länsimäen kirkko

Lammaskuja 2 A

Kerokuja 9

PE 24.12.

klo 15 Jouluaaton hartaus

klo 14 Jouluaaton perhehartaus

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 PE 24.12.

klo 15 Jouluaaton hartaus. Suo ra radiolähetys YLE1. Tulethan paikalle viimeistään klo 14.30. Myös verkossa LA 25.12.

LA 25.12.

klo 8 Joulupäivän messu

Myyrmäen virtakirkko Rajatorpantie 8 PE 24.12.

Hämeenkylän kirkko

klo 11 Perheiden aattohartaus klo 13 Jouluaaton hartaus (ruot sinkielinen) klo 15 Aattohartaus ja joulu kahvit

Auratie 3

LA 25.12.

PE 24.12.

klo 10 Joulupäivän messu

klo 14 ja klo 15 Perheiden aatto hartaus, myös verkossa klo 16 Kynttilähartaus, myös ver kossa

Nikinmäen seurakuntakoti

klo 10 Jouluaamun sanajuma lanpalvelus, myös verkossa

LA 25.12.

klo 8 Jouluaamun jumalan palvelus, myös verkossa

Ilolan seurakuntatalo

Surviaisenkuja 1 PE 24.12.

klo 14 Jouluaaton hartaus kai ken ikäisille

PE 24.12.

Pyhän Annan lastenkirkon piha

klo 15 Lasten ja perheiden joulu aaton hartaus

PE 24.12.

Soittajankuja 1

Kivistön kirkko Laavatie 2 PE 24.12.

klo 10 Perheiden aattohartaus, myös verkossa

Korson kirkko Merikotkantie 4 PE 24.12.

klo 13 Perheiden jouluaaton hartaus klo 15 Jouluaaton hartaus LA 25.12.

klo 10 Joulupäivän messu

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

VANTAAN SEURAKUNNAT

Sisätiloissa järjestettäviin jouluaaton hartauksiin ja joulukirkkoihin voidaan ottaa enintään 1/3 tilan sallitusta henkilömäärästä. Koronapassi ei ole käytössä. Kasvomaskin käytölle on vahva suositus.

Koulutie 11

klo 13 Jouluaaton hartaus

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45

Osa joulun tilaisuuksista lähetetään myös verkossa. Kuva on Pyhän Laurin kirkosta.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Seutulan kappeli Solbackantie 6

Jouluyön juhlaa 24.12.

Kustaantie 22

PE 24.12.

KLO 22 JOULUYÖN HARTAUS

PE 24.12.

klo 12.30 Perheiden aatto hartaus

Hämeenkylän kirkko, Auratie 4, myös verkossa

Tikkurilan kirkko

KLO 23 JOULUYÖN MESSU

klo 13 Jouluaaton kirkkohetki perheille, myös verkossa klo 15 Jouluaaton kirkkohetki

Asematie 12a

PE 24.12.

LA 25.12.

PE 24.12.

klo 13 Jouluaaton hartaus klo 14 Jouluaaton hartaus klo 15 Jouluaaton hartaus klo 16 Jouluaaton hartaus klo 17 Jouluaaton hartaus (ruot sinkielinen)

klo 8 Joulukirkko, myös ver kossa

klo 12 Lasten joulurauhan julistus klo 14 Jouluaaton hartaus, myös verkossa klo 15 Jouluaaton hartaus klo 16 Jouluaaton hartaus

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5

LA 25.12.

klo 8 Jouluaamun messu (ruot sinkielinen) klo 12 Joulupäivän messu

PE 24.12.

klo 15 Jouluaaton hartaus (ruot sinkielinen)

LA 25.12.

klo 10 Joulupäivän messu, myös verkossa

Hakunilan kirkko, Hakunilan tie 48 Kivistön kirkko, Laavatie 2, myös verkossa Korson kirkko, Merikotkantie 4 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45, myös verkossa KOONNUT LOTTA NUMMINEN Jouluaattona on tarjolla myös tapahtumia, joihin kysytään koronapassi yli 16-vuotiailta. Lue lisää seurakuntien sivuilta 8–14 tai vantaanjoulu.fi.

Piispan joulutervehdys

What a wonderful world

Jos ahdistaa tai tuntuu yksinäiseltä, apu on puhelin soiton tai nettiyhteyden päässä päivittäin myös jouluna. KIRKON KESKUSTELUAPU toimii joulun ja uudenvuoden aikaan normaalisti. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse, chat-keskusteluna tai nettikirjeenä. Palveleva puhelin toimii joka päivä iltaisin, chat arkipäivisin ja nettikirje päivystää joka päivä. Yhteyttä voi ottaa missä tahansa mieltä painavassa asiassa. Yhteydenottoihin vastaavat tehtävään koulutetut ja vaitiolovelvolliset vapaaehtoiset ja kirkon työntekijät.

Kirkon keskusteluapu evl.fi/kirkonkeskusteluapu Palveleva puhelin joka päivä klo 18–21 p. 0400 221 180 (operaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaan pvm/mpm). Palveleva chat avoinna ma–pe klo 12–20 Palveleva nettikirje, johon voi kirjoittaa milloin tahansa, ja vastauksen saa muutaman päivän kuluessa. Kirjeen voi myös postittaa osoitteeseen Palveleva kirje, PL 210, 00131 Helsinki. Vastauksen saa, jos lähettäjä liittää mukaan nimi- ja osoitetietonsa.

TEEMU LAAJASALO Helsingin piispa

Piispan aattohartaus jouluaattona 24.12.2021 kello 15.30 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Jouluhartaudessa saarnaa piispa Teemu Laajasalo.

SEKASIN-CHAT, joka on 12–29-vuotiaille tarkoitettu keskustelupalvelu, toimii joulun ja uudenvuoden pyhien aikaan normaalisti joka päivä. Yhteyttä voi ottaa missä tahansa mieltä painavassa asiassa, liittyypä se jouluun tai ei. Sekasin-chatin lisäksi tukikanavina toimivat Sekasin-ryhmächat ja Sekasin Gaming. Sekasin Gaming -yhteisö toimii Discordissa kaikkina päivinä ympäri vuorokauden. Sekasin Discordiin voi mennä viettämään aikaa, jos vain kaipaa seuraa.

Joulun aikaan on tarjolla keskusteluapua

julistavat totuutena asiaa, joka ei arkikokemuksen kautta aina sellaiselta tunnu. ”Maa on niin kaunis” on vaativa väittämä. Se käskee sellaiseen toiveikkuuteen, joka ei meinaa itsestään syntyä. Virren kolmas säkeistö armahtaa laulajaa. Säkeistössä enkelit laulavat ”sielusta sieluun”. Enkelit laulavat, että maassa on rauha, kun Jeesus armon toi. Maa on niin kaunis, vaikka me emme kykenisi sitä aina näkemään. Maa on niin kaunis, vaikka me emme kykene sitä sellaiseksi tekemään. Maa on niin kaunis, koska jouluna taivas laskeutuu maan päälle ja Jumala syntyy ihmiseksi maailmaan. Jumala ei katso meitä ja maailmaamme sellaisena kuin se voisi olla, vaan sellaisena kuin se on. Ja Jumala näkee kauneutta. Jumala näkee maan kauneuden, koska hän on maailmamme luonut, ja Kristus on syntynyt tänne ihmiseksi ja tuonut rauhan mukanaan. Vaikka me olemme sotkeneet maailmaa ja luoneet rauhattomuutta, Jumala haluaa yhä uudelleen lahjoittaa meille sellaisen rauhan, joka on lainatavaraa taivaasta. Jouluna voit huoletta laulaa Maa on niin kaunis, vaikka se ei tänään siltä tuntuisi tai näyttäisi. Maan kauneus ei ole meistä kiinni, vaan se on Jumalasta kiinni. Maa on niin kaunis. What a wonderful world.

Sekasin Kollektiivin koordinaatiosta vastaavat MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja SOS-Lapsikylä. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Sekasin-chat on avoinna vuoden jokaisena päivänä, arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin 15–24. sekasin.fi-verkkosivun lisäksi monien toimijoiden omilla verkkosivuilla, Facebookissa facebook.com/sekasin, Instagramissa sekasinchat ja Twitterissä @chatsekasin.

M AIJ A

LOUIS ARMSTRONGIN esittämä What a wonderful world vuodelta 1967 on yksi tunnetuimmista kappaleista. Laulajan karhea ääni, laulun kauniit sanat ja kevyt melodia nostattavat jokaisella kuuntelukerralla mielen miettimään maailman kauneutta. Kappaletta kuunnellessa omat arkiset murheet tuntuvat asteen verran kevyemmiltä kantaa. Louis Armstrongin laulussa kertoja katsoo maailmaa ihmeellisellä rakkaudella. Laulun sanat todistavat kaikkialla olevaa kauneutta tavalla, jossa kyynisinkin kokee haikeutta. Ylitsevuotava rakkaus kaikuu laulun sanoissa ja sävelissä. Maailma on kaunis. What a wonderful world. Laulun lumo tuntuu niin kohti tulevalta, että sitä on vaikea vastustaa, vaikka arkikokemus olisikin jotain muuta. Kun ajattelemme elämäämme tällä maapallolla, ei ensimmäisenä tule aina mieleen kovinkaan montaa kaunista asiaa. Sanat eivät tunnu vastaavan kokemusmaailmaamme. Jouluisin myös me suomalaiset laulamme maailman kauneudesta. Virsi 30, Maa on niin kaunis, on rakas suomalainen virsi ja joululaulu. Laulu tunnetaan myös nimellä Toivioretkellä. Virreksi kyseinen laulu on päässyt vasta 1980-luvulla, mutta sen historia Suomessa yltää kuitenkin jo yli sadan vuoden taakse. Useampi sukupolvi on laulua laulanut. Keskellä pimeintä vuodenaikaa laulamme yhdessä luottavaisesti maan kauneudesta. Maa on niin kaunis -virren sanoissa on samaa voimaa kuin Louis Armstrongin klassikossa. Sen sanat

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

Korona muutti sairaalapappien työtä Tarttuvan taudin vaatima eristys lisää koronapotilaiden hätää. Myös omaisille aika on hyvin raskasta. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

Meilahden sairaalan sairaalapappi Anne-Maria Oikarinen asteli kuvattavaksi ulkoilmaan.

SIRPA PÄIVINEN

– Tikkurilan kirkossa on vahva maskisuositus, kertoo vahtimestari Hanna Keto.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

Korona rajoittaa toimintaa Koronatilanteen vaikeutumisen vuoksi myös seurakuntien toimintaa rajoitetaan. Helsingin ja Espoon hiippakunnat linjasivat uusista rajoituksista 2.12. heti sen jälkeen, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti omista rajoituksistaan. Ne ovat voimassa vuoden loppuun asti. Taudin leviämisvaaran vuoksi Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakunnat saavat nyt ottaa messuihin, häihin, hautajaisiin ja kastetilaisuuksiin vain

kolmanneksen seurakunnan tilan normaalista enimmäisväkimäärästä. Jos esimerkiksi kirkkoon voidaan tavallisesti mahtuu 300 henkeä, nyt sinne otetaan vain 100. Koronapassia ei julkisessa uskonnonharjoituksessa voida vaatia, joten väkimäärän rajoitus on jumalanpalveluksissa ainoa mahdollisuus. Lisäksi vahva maskisuositus rokotussuojan tasosta riippumatta ja pandemian mukaiset tiukat hygieniaohjeet ovat voimassa. Kauneimmissa joululauluissa ja konserteissa on pääsääntöi-

sesti käytössä koronapassi. Jos tilaisuus pidetään ilman koronapassia, tilaisuuteen voidaan ottaa vain 20 henkilöä. Seurakunnat jatkavat jumalanpalvelusten suoratoistoja verkossa. Seurakuntien verkkosivuilta löytyvät aina ajantasaisimmat tiedot koronaohjeista.

Tilat rajoittavat säilytysaikaa Hautaukseen liittyvät käytännöt ja maksut uudistuvat Vantaalla. Joulukuun alusta alkaen vainajan säilytyksestä ale-

Vasemmalla: Matti Hanhisuanto toimii Peijaksen sairaalan sairaalapappina. Oikealla: Henrik Honkanen on ollut Jorvissa sairaalapappina 15 vuoden ajan. Koronapotilaita hän tapaa suojavarusteissa.

oronapandemian alku on jäänyt lähtemättömästi Vantaan Peijaksen sairaalapapin Matti Hanhisuanton mieleen. Erityisesti ne ensimmäiset kuukaudet, jolloin sairaalaan alettiin tuoda huonokuntoisia potilaita. − Alku oli vauhdikas ja sekavakin, kuten varmaan joka paikassa, kun tilanne oli uusi ja outo. Ei oikein tiedetty, mitä tapahtuu ja miten potilaita voitaisiin auttaa. Työtehtäviini kuuluu työnohjaus ja kriisityö henkilökunnan kanssa, ja epätietoisuus ja hämmennys nousivat keskusteluissa esiin, Hanhisuanto muistelee. Siitä, kun koronaa ensimmäisen kerran Suomessa havaittiin, on kulunut kohta kaksi vuotta. Pandemia-aallot ovat seuranneet toisiaan, vaikka välillä tilanne helpotti. Nyt teho-osastot ovat jälleen täynnä. Koronapotilaiden hoito on pääkaupunkiseudulla keskitetty Helsingin Meilahteen ja Espoon Jorviin. Vantaan Peijaksessa heitä on aika ajoin kaupunginsairaalan akuuttigeriatrisen yk-

sikön eristyshuoneessa, ei enää teholla. Koronapotilaiden tapaamista varten papit noudattavat samoja turvatoimia kuin muukin sairaalan henkilökunta. – Osastoille ei mennä noin vain, vaan potilaan pyynnöstä ja siten kuin se sopii potilaan hoitoon. Käytämme suojavaatetusta. Keskusteluja käydään sen mukaan, miten potilas pystyy ja jaksaa, Jorvin sairaalapappi Henrik Honkanen kertoo.

taan periä maksua jo kolmen viikon jälkeen aikaisemman neljän viikon sijasta. Maksu on 11 euroa vuorokaudelta. Uudistuksella pyritään siihen, että vainajan hautaus tai tuhkaus voitaisiin toimittaa hieman aiempaa nopeammin. Sama kolmen viikon aikaraja on jo käytössä Helsingissä ja Espoossa. – Aluehallintovirasto valvoo ja sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa seurakuntia hautaukseen liittyvissä asioissa, ja heidän näkemyksensä on, että vainaja tulisi haudata tai tuhkata kolmen viikon kuluessa hautaus-

luvan saamisesta, Vantaan seurakuntien hautaustoimen päällikkö Minna Aho kertoo. Uudella aikarajoituksella pyritään takaamaan myös se, että vainajien säilytykseen käytettävät tilat riittävät. Yleensä hautajaiset pidetään noin 10– 30 päivän kuluttua hautausluvan saamisesta.

PANDEMIA VAIKUTTAA paitsi koronapotilaiden myös muiden potilaiden ja työntekijöiden arkeen. Alussa sairaaloissa oli tiukka vierailukielto. Nyt omaiset saavat vierailla potilaiden luona viidentoista minuutin ajan. Aiemmin papit pystyivät kiertelemään osastoilla ja yleisissä tiloissa, mutta nyt he tulevat potilaan luo erikseen pyydettäessä. Osa tapaamisista hoidetaan puhelimella tai videopuheluilla, ja etäyhteyspalvelu Teams on tullut tutuksi. – Korona-aikana sairaalaan joutuminen tarkoittaa aikaisempaan verrattuna monenlaista eristystä. Tämä

Holvihautaukset alkavat Hämeenkylän ja Korson hautausmailla otetaan käyttöön niin sanottu holvihautaus. Holvi-

on ollut potilaille ja omaisille hyvin raskasta, Meilahden sairaalapappi Anne-Maria Oikarinen sanoo.

”

KESKUSTELUJA KÄYDÄÄN SEN MUKAAN, MITEN POTILAS PYSTYY JA JAKSAA.

JORVIN SAIRAALAPAPPI HENRIK HONKANEN

Vaikein tilanne on tietenkin koronapotilaille. − Koronapotilaan ahdistusta lisää tartuntataudin vaatima eristys ja siitä seuraava syvä yksinäisyys. Papinkin hän kohtaa vain suojavarusteiden läpi, AnneMaria Oikarinen sanoo. Jos potilas on teholla, hän on yleensä hengityskoneessa eikä pysty puhumaan. Koska korona iskee voimalla keuhkoihin, puhuminen voi olla hankalaa myös muille kuin hengityskoneessa oleville. Tilannetta vaikeuttavat happinaamarit, maskit ja suojavisiirit.

haudassa vainajan tuhka haudataan ilman uurnaa maanalaiseen holviin. Holvihaudan maanpäällisessä osassa on lukittava kansi, jonka alla on aukko tuhkan hautaukselle. Hautaukset aloitetaan tammikuussa. Hämeenkylän hautausmaalla otetaan käyttöön myös tuhkan sirottelualue. Sirottelualueelle ja olemassa olevaan muistolehtoon haudataan vain sulan maan aikana, joten sirottelualue otetaan käyttöön vasta keväällä 2022. Uusilla hautaustavoilla varmistetaan paikkojen riittävyys.

− Kun ihmisestä näkyvät vain silmät, kommunikointi on vaikeaa, Matti Hanhisuanto sanoo. Puhumisen sijaan tai rinnalla käytetään eleitä ja ilmeitä, joskus kirjoittamista. Se, että pappi tulee lähelle, vaikkakin turvaetäisyyden päähän, on tärkeää. Läsnäolo lohduttaa. − Monet haluavat jutella papin kanssa toipumisvaiheessa, kun kunto on parempi. Siinä voi tulla puhe myös kuoleman läheisyydestä, Henrik Honkanen sanoo. KORONA, KUTEN muukin vakava sairastuminen, on ihmiselle kriisi, jossa myös kuolemanpelko on läsnä. Anne-Maria Oikarisen mukaan sanaa kuolema käytetään harvemmin. Ennemminkin kysytään, mitä jos en selviäkään. Moni on huolissaan läheisistään. Jotkut pohtivat ahdistuneena, ovatko tartuttaneet jonkun lähipiiristään. − Puhun paljon läheisten kanssa puhelimessa. Koronapotilailla on tavallista enemmän pelkoa ja epätietoisuutta siitä, kuinka tässä käy. Ihmiset kokevat itsensä usein avuttomammiksi kuin

Lehden voi tilata diginä Kirkko ja kaupungin voi nyt kotiin kannetun lehden sijasta tilata digiversiona. Kirkko ja kau pungin verkkomediassa julkaistaan jatkuvasti sekä paperilehdessä julkaistuja sisältöjä että materiaalia, jota painetusta lehdestä ei löydy. Uutta on nyt palvelu, jolla voi halutessaan korvata paperilehden. Digiversion tilaaja saa joka toinen viikko, aina paperilehden ilmestyessä, tekstiviestillä linkin Kirkko ja kaupungin verkkosivuil-

tutuissa sairauksissa. Aika usein puhutaan myös kuoleman mahdollisuudesta ja siitä, kuinka sairaus voi tulla kenelle vaan. Moni on todennut, että auttoi, kun sai puhua, Hanhisuanto kertoo. Hän lisää, että välillä pohditaan myös sitä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Sairaalapappi ei tätä aihetta tyrkytä, vaan keskustelu tapahtuu aina ihmisten ehdoilla. Sairaaloissa toimivat papit kohtaavat enimmäkseen muita kuin koronapotilaita ja heidän omaisiaan. Tosin AnneMaria Oikarisen mukaan moni heistäkin ottaa puheeksi koronan, niin vahvasti se leimaa nyt ihmisten elämää. Normaalisti sairaaloissa pidetään jouluhartauksia ja osastoilla kiertelee musiikkiryhmiä. Nyt tähän ei ole mahdollisuutta. Jorvissa Esbobygdens Ungdomsförbundin Luciaryhmä esiintyy sairaalan aulassa. Helsingin sairaalapapit ovat laatineet jouluhartausvideon. − Jouluna, kuten muinakin päivinä, päivystävä sairaalapappi on tavoitettavissa, jos meitä tarvitaan, kertoo Matti Hanhisuanto.■

le. Linkki vie oman kaupungin aineistoa painottavalle sivulle, josta pääsee eteenpäin muualle verkkomediaan ja paperilehden näköisversioon. Jos haluaa vaihtaa kotiin tulevan lehden kokonaan digiversioon, pitää jokaisen samassa taloudessa asuvan yli 14-vuotiaan kirkon jäsenen tehdä kyseinen vaihto. Digitilaus tehdään osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ tekstari. Lehden voi tilata diginä myös kirkkoon kuulumaton. Lue lisää: kirkkoja kaupunki.fi/uutiset KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12. Jouluaamun jumalanpalvelus Facebookissa 25.12. klo 10. Kauneimmat joululaulut -messu Facebookissa 26.12. klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14. Konserteissa ja Kauneimmissa joululauluissa on käytössä koronapassi. Jumalanpalveluksissa ja hartauksissa ei ole käytössä koronapassia. Osallistujamäärä on rajoitettu: Hakunilan kirkossa 90 henkeä ja Länsimäen kirkossa 75 henkeä. Rauhaa, vain rauhaa Malmin mieslaulajien joulukonsertti to 16.12. klo 19. Joht. Viive Mäemets, Tuomas Heikkilä, urut ja piano. Vapaa pääsy. Koronapassi. Messu su 19.12. klo 12. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Sini Nikku. Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 18. Tuomas Heikkilä ja Juha Paukkeri. Koronapassi. Tähti, tähdistä kirkkain Vivacekuorojen joulukonsertti ma 20.12. klo 19. Joht. Mia Makaroff. Vapaa pääsy. Koronapassi. Maanantaikirkon joulu Hakunilassa ma 20.12. klo 11. Ehtoollinen. Päivähetki Raamatun äärellä ti 21.12. klo 12. Jari Araneva.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

Valoa jouluun Janne Maaralan jazzhenkinen pianokonsertti ke 22.12. klo 19. Vapaa pääsy. Koronapassi. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 15. Suora radiolähetys YLE1. Tulethan paikalle viimeistään klo 14.30. Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä, Hanna Tissari, Hannu Holma ja Hanna-Maaria Tuominen. Jouluevankeliumin lukee kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Jouluyön messu pe 24.12. klo 23. Sasu Rauhala, Sini Nikku. Jouluaamun sanajumalanpalvelus la 25.12. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä, laulukvartetti. Kauneimmat joululaulut -messu su 26.12. klo 12. Sari Kokkonen, Sini Nikku. Messu su 2.1. klo 12. Lea Jants (Nissin srk), Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä. Loppiaisen lähetyspyhä to 6.1. klo 12. Elina Siukonen (SLS), Hans Tuominen, Sini Nikku. Arpajaiset lähetystyön hyväksi. Messu su 9.1. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Sini Nikku. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45 alkaen 13.1. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14 alkaen 10.1. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Alkaen 10.1. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15– 19.15. Seniorikerho joka toinen tiistai klo 13 alkaen 11.1. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21 alkaen 4.1. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12 alkaen 12.1. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi. Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. 27.12.–2.1. vain puhelimitse. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Konserteissa ja Kauneimmissa joululauluissa on käytössä koronapassi. Jumalanpalveluksissa ja hartauksissa ei ole käytössä koronapassia. Osallistujamäärä on rajoitettu: Hakunilan kirkossa 90 henkeä ja Länsimäen kirkossa 75 henkeä. Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti pe 17.12. klo 18. Pianistina Anni Holma. Vapaa pääsy. Koronapassi. Messu su 19.12. klo 10. Sari Kokkonen, Sini Nikku. Jouluaaton perhehartaus pe 24.12. klo 14. Sari Kokkonen, Sini Nikku.

SIRPA PÄIVINEN

Hakunilan seurakunta

– Keskiajalla kirkollisia markkinoita järjestettiin usein kirkonmäellä. Niitä saattoi olla myös Pyhän Laurin kirkon luona, sanoo Vantaa-Seuran vs. kulttuurituottaja Elina Terävä.

Menokasvo Kirkonkylän joulumarkkinat historiallisessa miljöössä Pyhän Laurin kirkon ympäristössä järjestetään 18.12. Kirkonkylän joulu -tapahtuma. Vantaa-Seuran vs. kulttuurituottaja Elina Terävä, mikä on Kirkonkylän joulu? – Tikkurilan seurakunnan ja Vantaa-Seuran järjestämillä joulumarkkinoilla on ilmaista ohjelmaa. Lapsille on muun muassa Lasten kauneimmat joululaulut -tilaisuus, koira-ajelua, askartelua ja Hertta-kirkonrotan joulukoti. Aikuisille on esimerkiksi Kirkonkylä-opastuskierroksia, kahvila ja BRQ Vantaa Festivalin joulukonsertti. Lisäksi Pappilan puistossa myydään jouluherkkuja ja käsityöläisten tuotteita. – Ennen tapahtuman alkua tietokirjailija Marjut Hjelt kertoo kirkossa tuttujen joulutapojen taustasta. Markkinoiden jälkeen kirkossa on Helsingebygdens kör -kuoron Kom, Julen är här -konsertti, joka on maksullinen. Miten koronarajoitukset on huomioitu? – Tapahtuma toteutetaan koronaturvalli-

sesti. Suurin osa tapahtumista on ulkona, ja siellä on helpompaa huolehtia turvaetäisyyksistä. Sisätiloissa on vahva maskisuositus. Kirkossa järjestettäviin tilaisuuksiin edellytetään 16 vuotta täyttäneiltä koronapassia. Miksi joulumarkkinat ovat kirkon ympäristössä? – Pyhän Laurin kirkko on ollut keskiajasta lähtien keskeinen kokoontumispaikka, johon tultu tapaamaan toisia ihmisiä. Ehkä siellä on myös järjestetty markkinoita. Tämä historiallinen alue on edelleen luonteva ympäristö tulla viettämään aikaa, tekemään viimeisiä jouluostoksia ja juhlistamaan joulua. PAULA HUHTALA Kirkonkylän joulu la 18.12. klo 12–16 Vantaan Pyhän Laurin kirkon ympäristössä ja Pappilan puistossa, Kirkkotie 45.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

Joulupäivän messu la 25.12. klo 8. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Messu su 9.1. klo 10. Sari Kokkonen, Sini Nikku. Perhekerho perjantaisin klo 9–12 alkaen 28.1. Avoin kirkkomuskari Kevätkauden vauva- ja taaperomuskareihin ilmoittautuminen osoitteeseen sini.nikku@evl.fi. Kevätkausi alkaa 28.1. Toiveiden tiistai tiistaisin 11.1. alkaen, ohjelmassa: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10. Lukupiiri tiistaisin klo 10. Hartaus tiistaisin klo 12. Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä sanaa ja rukousta tiistaisin klo 13. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21 alkaen 11.1. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21 alkaen 11.1. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Lähetyspiiri to 13.1. klo 18.

MUUALLA Joululauluja Hakunilan ostarilla to 16.12. klo 16. Valon laulajaiset ti 21.12. klo 17–19 Kuusijärven ulkoilualueella. Vuoden pimeimpänä päivänä kierretään Kuusijärvi 20–25 hengen ryhmissä joululauluja laulaen, lyhdyt kädessä. Ota mukaan oma lyhty tai fikkari ja kasvomaski. Kaiken ikäisille. Lähdöt n. 10 min. välein. Tarjolla kuumaa glögiä. Kaikki tapahtuu ulkona! Ilmaisen tapahtuman järjestävät Rekolan ja Hakunilan seurakunnat. Varttikirkko Vaaralan kappelin pihalla to 23.12. klo 18. Kirkkokuja 2. Reijo Liimatainen ja Tuomas Heikkilä. Jouluaaton hartaus Pyhän Annan lastenkirkon pihalla pe 24.12. klo 13. Koulutie 11. Oman kylän oopperalaulajat Jaakko Hietikko, Hannu Forsberg, pappina Harri Nurminen. Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kevätkausi alkaa ke 12.1. Kuunloiste-kuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 17.00–17.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kevätkausi alkaa 12.1. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. Virasto on suljettu 23 –28.12. ja 31.12. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17 puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Ei päivystystä 23.12. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

kirjaimet A–L ja klo 15 alkukirjaimet M–Ö. Striimataan. Kynttilähartaus pe 24.12. klo 16. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Ei koronapassia. Maksimihenkilömäärä 150. Striimataan. Jouluyön hartaus pe 24.12. klo 22. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas, Tanja Niemelä laulu. Ei koronapassia. Maksimihenkilömäärä 150. Striimataan. Jouluaamun jumalanpalvelus la 25.12. klo 8. Matti Hyry, Hanna Perkola-Musikka, kirkon kuoro. Ei koronapassia. Maksimihenkilömäärä 150. Striimataan. Messu su 26.12. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Ei koronapassia. Maksimihenkilömäärä 150. Striimataan. Uudenvuodenaaton messu pe 31.12. klo 18. Jukka Nevala, HannuPekka Heikkilä. Ei koronapassia.

YOU

Tiloissamme on käytössä vahva maskisuositus.

Kahvila on suljettu 22.12.2021– 9.1.2022. Kauneimmat joululaulut ti 21.12. klo 14. Sisäänpääsy koronapassilla. Hartaus pe 24.12. klo 15. Jaakko Kara.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenianpiiri to 16.12. klo 11.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14, suljettu 24.12. ja 6.1. Palvelee puhelimitse arkisin 27.12.–13.1. klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla, kun tilaisuuteen on merkitty ”striimataan”. www. hameenkylanseurakunta.fi. Raskaimmat joululaulut yhteislaulutilaisuus la 18.12. klo 18. Sisäänpääsy koronapassilla. Kauneimmat joululaulut -messu su 19.12. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Ei koronapassia. Maksimihenkilömäärä 100. Striimataan. Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 18. Hannu-Pekka Heikkilä, Jarkko Vähäsarja. Sisäänpääsy koronapassilla. Striimataan. Kirjallisuuspiiri ti 21.12.klo 18. Saarnaajan kirja. Hämeenkylän kirkon pienessä seurakuntasalissa. Vantaan kamarikuoron joulukonsertti ti 21.12. klo 18. Ohjelma 10 e. Sisäänpääsy koronapassilla. Perheiden aattohartaus pe 24.12. klo 14. ja klo 15. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Ei koronapassia. Maksimihenkilömäärä 150/ hartaus. Jotta kaikki mahtuisivat, klo 14:n tilaisuus sukunimen alku-

Maksimihenkilömäärä 150. Strii-

mataan.

Uudenvuodenpäivän messu 1.1. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä. Striimataan. Messu su 2.1. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Striimataan. Loppiaisen messu ja lähetysjuhla to 6.1. klo 10. Miika Koistinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Striimataan. Messu su 9.1. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Striimataan. Päiväkahvin Aikaan ma 10.1. klo 14. Prof. Tarmo Kunnas alustaa juuri ilmestyneen kirjansa pohjalta aiheesta maallista pyhyyttä etsimässä. Yhteisen pöydän lounas Uuden vuoden ensimmäinen lounas on 12.1.2022 klo 11–12.30. Lounas on valmistettu hävikkiruuasta ja on kaikille avoin sekä maksuton. Ehtoollishartaus on lounaan yhteydessä klo 12.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14.

Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Koronaepidemiaan liittyvät rajoitukset 4.–31.12. Korson seurakunnassa Kauneimmissa joululauluissa ja konserteissa otetaan käyttöön koronapassi. Koronapassi tarkistetaan ovella. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi. Koronapassia ei tarkisteta alle 16-vuotiailta. Varaa aikaa koronapassin tarkistukseen tulemalla ajoissa tilaisuuteen. Joulukirkkoihin, hartauksiin ja toimituksiin, kuten kasteisiin, häihin ja hautajaisiin voidaan ottaa kerrallaan 1/3 tilan maksimihenkilömäärästä. Koronapassia ei voida silloin kysyä. Näihin tilaisuuksiin lasketaan mukaan myös seurakuntien säännöllinen hengellinen toiminta, kuten messut ja sanajumalanpalvelukset. Kaikessa toiminnassamme on vahva maskisuositus. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Seurakunnan senioreiden ja lähetyspiirien joulupuuro to 16.12. seurakuntasalissa ennakkoon ilmoittautuneille. Ohjelmassa joulupuuro, kinkkuvoileipä ja

piparikahvit sekä jouluista ohjelmaa. Iltarukouspiiri to 16.12. klo 18–19 kokoustilassa. Korson Mieslaulajien joulukonsertti la 18.12. klo 18 kirkossa, joht. Pekka Itkonen. Ohjelma 15 e. Koronapassi tarkistetaan ovella. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi. Koronapassia ei tarkisteta alle 16-vuotiailta. Neljännen adventtisunnuntain messu su 19.12. klo 10. Mari Mäkelä, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 18 kirkossa. Mari Mäkelä, Juho Punkeri, Lumon puhaltajat. Koronapassi tarkistetaan ovella. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi. Koronapassia ei tarkisteta alle 16-vuotiailta. Punainen lanka -raamattupiiri ma 20.12. klo 18 asiakastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. Aamurukouspiiri ke 21.12. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Perheiden jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 13. Minttu Haapalainen, Juho Punkeri. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 15. Tuomas Antola, Juho Punkeri. Jouluyön messu pe 24.12. klo 23. Tuomas Antola, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Joulupäivän messu la 25.12. klo 10. Jani Vanhala, Minttu Haapalainen, Juho Punkeri. Haikeimmat joululaulut messu su 26.12. klo 18. Tuomas Antola, Ilkka Luukka, Airi Saloniemi. Uudenvuodenpäivän messu la 1.1. klo 15. Elina Aro, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Messu su 2.1. klo 10. Minttu Haapalainen, Elina Aro, Juho Punkeri. Kirkkokahvit. Loppiaisen messu to 6.1. klo 10. Mari Mäkelä, Minna Ruuttunen, Juho Punkeri. Loppiaisen lähetyspyhä ja lähetysmyyjäiset kirkkokahvien yhteydessä. Lähetysseurasta saarnavieraana pastori, Al Amana -keskuksen (Oman) strategiajohtaja Aaro Rytkönen. Perhemessu su 9.1. klo 10. Minna Ruuttunen, Mari Mäkelä, Airi Saloniemi. Kasteen sunnuntain perhemessu, jossa riisutaan kastepuu lehdistään. Paikalle kutsutaan kaikkia vuonna 2021 kastettuja perheineen. Messun jälkeen lounas ja muskari. Kirkon aamupuuro ma 10.1. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Virtapiiri ma 10.1. klo 13 seurakuntasalissa. Seurakunnan seniorit to 13.1. klo 13 seurakuntasalissa. Mari Mäkelä. Lähetyspiiri ke 12.1. klo 13 kokoustilassa. Iltaperhekerho ke 12.1. klo 18–20 lasten tiloissa. Tervetuloa avoimeen iltaperhekerhoon. Iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan ja syödään iltapuuro klo 19.30. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulmaan tulijoilta tarkistetaan koronapassi. Jos sinulla ei ole koronapassia, voit tulostaa sen Kirkonkulman yhteiskäyttötietokoneelta. Kanta-palveluun kirjautumiseen tarvitset pankkitunnukset. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11. Kiinni 27.–31.12. Kirkonkulman joulukahvit pe 24.12. klo 12. Tule viettämään yhdessä jouluaattoa.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Jouluaaton hartaus kaiken ikäisille ma 24.12. klo 14. Minna Ruuttunen, Juho Punkeri. Perhekerho to 13.1. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Senioripiiri ke 12.1. klo 10–11.30. Muskariperhekerho ti 11.1. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Ajantasaiset tiedot kävijärajoituksista löytyy nettisivuiltamme www.rekolanseurakunta.fi. Huomioithan, että messuissa, kirkollisissa toimituksissa ja muus-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

sa tavanomaisessa uskonnollisessa toiminnassa tilaan voidaan ottaa 1/3 enimmäishenkilömäärästä. Raamattu– ja rukouspiiri to 16.12. klo 13–15. Huom. alakerran nuorisotilassa. Messu su 19.12. klo 10. Katri Uutela, Sirkku-Liisa Niemi. Joulun parhaat virret ja koraalit su 19.12. klo 17. Urkurit joulutuulella. Yhteislaulua ja huikeita esityksiä. Pekka Kivekäs juontaa. Tilaisuus edellyttää koronapassia. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30 (5.1.2022 alkaen). Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen. Jouluaaton kirkkohetki perheille kirkolla pe 24.12. klo 13. Tule kuulemaan jouluevankeliumia, laulamaan jouluisia lauluja ja aistimaan joulun tunnelmaa. Tilaisuus sopii myös perheen pienimmille. Kesto n. 30 min. Laura Leverin, Anssi Pyykkönen ja Susanna Rinne. Jouluaaton kirkkohetki pe 24.12. klo 15. Laura Leverin, Susanna Rinne ja Anssi Pyykkönen.

Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18 (13.1.2022 alkaen). Kudotaan ja virkataan yhdessä. Lasten päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilmoittautuminen Petri p. 050 573 6328. Muskarimessu pe 17.12. klo 12. Jouluinen puolituntinen leikkien ja laulaen perheen pienimpien kanssa. Mahdollisuus osallistua ehtoolliselle tai tuoda lapsi siunattavaksi. Kipuryhmä tiistaina klo 15 (11.1.2022 alkaen). Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14 (12.1.2022 alkaen). Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1e / kerta. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Päihteettömyyteen tukeva naisten ryhmä torstaina klo 13 (13.1.2022 alkaen). Lisätietoja Irene p. 050 573 6329.

MUUALLA Valonlaulajaiset ti 21.12. klo 17–19

YOU

Tiloissamme on käytössä vahva maskisuositus.

Jouluyön messu pe 24.12. klo 23. Seppo Paulasaari, Anssi Pyykkönen. Joulukirkko la 25.12. klo 8. Katri Uutela ja Sirkku-Liisa Niemi. Tapaninpäivän jumalanpalvelus su 26.12. klo 15. Katri Uutela, Sirkku-Liisa Niemi. Uudenvuoden messu 1.1.2022 klo 12. Jukka Yrjölä, Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 2.1.2022 klo 10. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi. Loppiaisen messu to 6.1.2022 klo 10. Liturgi Seppo Paulasaari, saarnaa Ulla Oinonen Pipliaseurasta, kanttori Anssi Pyykkönen. Messu su 9.1.2022 klo 10. Laura Leverin, Anssi Pyykkönen. Yläovet auki –iltapalaa yhdessä maanantaisin klo 16–17 (10.1. 2022 alkaen). Kysele lisää Kaisa Aalto p. 044 422 0391.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708.

Kuusijärven ulkoilualueella. Vuoden pimeimpänä päivänä kierretään Kuusijärvi 20–25 hengen ryhmissä joululauluja laulaen, lyhdyt kädessä. Ota mukaan oma lyhty tai fikkari ja lenkkikengät. Kaiken ikäisille. Lähdöt non–stoppina klo 17–19, kelistä riippumatta. Kuumaa glögiä ja mehua ennen ja jälkeen kierroksen. Vapaa pääsy. Järjestäjät Rekolan ja Hakunilan seurakunnat sekä Cafe Kuusijärvi. Jouluaamun kirkko Foibekartanolla la 25.12. klo 10. Katri Uutela, Sirkku-Liisa Niemi.

VERKOSSA Rekolan seurakunnan messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebook– sivun kautta. Siihen ei vaadita tunnuksia. Messu su 19.12. klo 10. Katri Uutela, Sirkku-Liisa Niemi. Jouluaaton kirkkohetki perheille kirkolla pe 24.12. klo 13. Jouluevan-

keliumi, jouluisia lauluja. Tilaisuus sopii myös perheen pienimmille. Kesto n. 30 min. Laura Leverin, Anssi Pyykkönen ja Susanna Rinne. Jouluyön messu pe 24.12. klo 23. Seppo Paulasaari, Anssi Pyykkönen. Joulukirkko la 25.12. klo 8. Katri Uutela ja Sirkku-Liisa Niemi. Tapaninpäivän jumalanpalvelus su 26.12. klo 15. Katri Uutela, Sirkku-Liisa Niemi. Uudenvuoden messu la 1.1.2022 klo 12. Jukka Yrjölä, Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 2.1.2022 klo 10. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi. Loppiaisen messu to 6.1.2022 klo 10. Liturgi Seppo Paulasaari, saarnaa Ulla Oinonen Pipliaseurasta, kanttori Anssi Pyykkönen. Messu su 9.1.2022 klo 10. Laura Leverin, Anssi Pyykkönen.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi Noudatamme voimassa olevia koronaohjeistuksia.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Joulu soi! -konsertti to 16.12. klo 18 ja klo 20. Vantaan kamarikuoron joulukonsertti. Johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. JouluQ-joulukonsertti pe 17.12. klo 19–20. Kamarikuoro QoroQuando -kuoroa johtaa Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e ovelta. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Lasten kauneimmat joululaulut la 18.12. klo 12. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia 16-vuotta täyttäneiltä. Kirkonkylän joulu la 18.12. klo

12–16. Hertta-kirkonrotan joulukoti avoinna, askartelua, joulumarkkinat, jouluisia Kirkonkylä-opastuksia klo 12 ruotsiksi, klo 13 ja 14 suomeksi, koira-ajelua, myytävänä kahvia ja joulutorttuja. Kotiseutumuseo on tapahtuman ajan avoinna. Tietokirjailija, perinteentutkija Marjut Hjelt luennoi kirkossa klo 11 aiheesta: ”Mistä tuntee joulun? tuttujen joulutapojen taustaa”. Järjestäjät Tikkurilan seurakunta ja Vantaa-Seura. Kirkossa sisällä tapahtuvissa tapahtumissa edellytetään koronapassia 16-vuotta täyttäneiltä. BRQ Vantaa Festivalin joulukonsertti la 18.12. klo 14. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Kom, julen är här -konsertti la 18.12. klo 17. Helsingebygden kör -kuoro esiintyy. Mukana Sandra Långbacka ja Vantaan Lucia. Liput 15 e. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Kauneimmat joululaulut la 18.12. klo 21, Goes Pop. Tilaisuudessa on rajoitettu osallistujamäärä koronarajoitusten vuoksi. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Neljännen adventtisunnuntain joululaulumessu su 19.12. klo 12, Maria Koukkari, Johanna Jakonen, Samppa Laakso. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. OTK:n Naislaulajat ry:n joulukonsertti su 19.12 klo 15. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 18. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 20. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. The Joulukonsertti ma 20.12. klo 19. Aventur Showkuoro esiintyy. Liput 20/10 e ovelta. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Ave maris stella -konsertti ti 21.12. klo 19. Corvus Laurencij -kuoro esittää keskiaikaista ja gregoriaanista joulumusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Kauneimmat joululaulut to 23.12. klo 18. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Kauneimmat joululaulut to 23.12. klo 20. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 13, Maria Koukkari. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 14, Maria Koukkari. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 15, Kristiina Kartano. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 16, Kristiina Kartano. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Jouluyön messu pe 24.12. klo 23, Maria Koukkari, Jaakko Hyttinen. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Suoratoisto: Facebook/Tikkurilan seurakunta. Joulupäivän messu la 25.12. klo 12, Terhi Viljanen, Mirka Härkönen, Iina Katila. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Tapaninmessu su 26.12. klo 12, Janne Silvast, Päivi Helén. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Kauneimmat joululaulut su 26.12. klo 15. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Messu su 2.1. klo 12, Kristiina Kartano, Marja Eloranta, Samppa Laakso. Loppiaisen tietäjien kolmikielinen perhemessu to 6.1. klo 12, Johanna Jakonen, Anu Paavola, Samppa Laakso, Mari Chaulagai. Messussa pääsee vielä kerran laulamaan joululauluja. Messu su 9.1. klo 12, Terhi Viljanen, Sanna Heikurinen.

Tekemistä ja kokemista adventista loppiaiseen - katso joulun tapahtumat vantaanjoulu.fi

Vaihda

digilehteen,

0 euroa

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket to 16.12. ja to 13.1. klo 7.45–8.15. Torstaisin aamussa hiljennytään rukouksen ja Sanan äärelle. Jouluista päivämusiikkia kirkkosalissa to 16.12. klo 12. Sirkku-Liisa Niemi, urut. Vapaa pääsy. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Meditatiivinen iltamessu to 16.12. ja to 13.1. klo 20. Iltamessun etkot teekupin äärellä klo 19 seurakuntasali Voimassa. Yhteisöllisesti toteutetun iltamessuhetken sisältöä ovat rukous, Sana, voimaannuttavat yhteislaulut ja mahdollisuus yhteiseen hiljentymiseen. To 13.1. mukana on messubändi ”Täydellinen Sovitus”, johtajana Pekka Kuvaja. Halutessasi voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi tuleviin hetkiin iltamessun yhteydessä. Messuporukka etsii erityisesti säestystaitoisia vapaaehtoisia mukaan! Mikäli haluat tulla soittamaan joissakin torstai-illan messuissa, ota yhteys messupappiin: mirka.

DIGITILAAJANA SAAT LEHDEN ILMESTYESSÄ TEKSTIVIESTIN,JOSTA PÄÄSET SELAAMAAN NÄKÖISLEHTEÄ JA VERKKOMEDIAA.

kirkkojakaupunki.fi/tekstari harkonen@evl.fi. Perhepäivä pe 17.12. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e/ perhe ja tarjoilu ilman keittoa 2 e/ perhe. Laulupiiri pe 17.12. klo 15.30. Kauneimmat joululaulut pe 17.12. klo 19, Goes Pop. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia 16 vuotta täyttäneiltä. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 18.12. klo 15. Neljännen adventtisunnuntain joululaulumessu su 19.12. klo 10, Veikko Karhumaa, Iina Katila, Päivi Mäkinen. Suoratoisto: Facebook/ Tikkurilan seurakunta. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 14. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Friendship Mass su 19.12. klo 16.

Itä- ja Länsi-Vantaan yhteinen Ystävämessu. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Joulukertomus perheen pienimmille ma 20.12. klo 10. Olemme pienen hetken ensimmäisen joulun tunnelmissa. Joulukertomuksen kesto on noin 30 minuuttia. Saavuthan ajoissa paikalle. Kertomus alkaa, kun ovi avataan. Sansan medialähetyspiiri ma 20.12. klo 18, kerhohuone Rakkaus. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetki ti 21.12. klo 7.45–8.15. Tiistaisin aamuhetkessä on rauhaa ja mietiskelyä. Voit tulla ja viipyä oman aikataulusi mukaisesti. Nautimme hiljaisuudesta ja rauhasta, annamme ajatustemme asettua. Hengähdämme. Varhaisnuorten joulujuhla ti 21.12. klo 18–20. Ilmoittaudu 7–14-vuotiaiden ja heidän perheidensä yhteiseen joulujuhlaan nettisivuillamme

www.tikkurilanseurakunta.fi kohdassa ”kouluikäiset”. Laulamme joululauluja, nautimme tunnelmasta ja herkuista. Tapahtuma on maksuton. Lisätiedot: julia.sundvik@evl.fi / p. 050 5269401. Jouluista päivämusiikkia kirkkosalissa to 23.12. klo 12, Jaakko Hietikko, basso ja Terje Kukk, piano. Vapaa pääsy. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Kauneimmat joululaulut to 23.12. klo 18. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Kauneimmat joululaulut to 23.12. klo 20. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Lasten joulurauhan julistus pe 24.12. klo 12–12.30, Johanna Jakonen, Terje Kukk. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Joulun kellot -konsertti pe 24.12. klo 13. Kellopeliä eli carillonia soittaa Iina Katila. Konsertti on kuultavissa ulkotiloissa. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 14, Janne Silvast, Iina Katila. Suoratoisto: Facebook/Tikkurilan seurakunta. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 15, Päivi Helén, Iina Katila. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Yhteinen jouluaatto pe 24.12. klo 15–18. Tule viettämään joulua yhdessä Tikkurilan kirkolle, 2. kerrokseen. Tarjolla on aattohartaus, joulupuuroa ja jouluiset torttukahvit sekä yhdessäoloa. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen 16.12. asti sähköpostitse: heli. varstala@evl.fi tai p. 050 5758684. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 16, Päivi Helén, Iina Katila. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Joulupäivän messu la 25.12. klo 10, Päivi Helén, Kristiina Kartano, Iina Katila. Suoratoisto: Facebook/ Tikkurilan seurakunta. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Kauneimmat joululaulut la 25.12. klo 18. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Tapaninmessu su 26.12. klo 10, Mirka Härkönen, Terje Kukk, Marjo Suorsa. Suoratoisto: Facebook/ Tikkurilan seurakunta. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon otetaan korkeintaan kolmannes tilan kokonaishenkilömäärästä. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 28.12. ja 11.1. klo 13–14.30. Nuorten olkkari ti 28.12. ja ke 29.12. klo 16–20 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10 C). Kokkaillaan yhdessä välipalaa, pelaillaan ja hengaillaan hyvässä seurassa.

Lisätietoja voit kysellä reetta. parikka@evl.fi / p. 050 3693 529. Junnuolkkari välipäivinä ti–to 28.–30.12. klo 12–16 avoinna kaikille 7–14-vuotiaille, Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Tule pelailemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Paikalla nuorisotyöohjaaja. Lisätietoja julia. sundvik@evl.fi / p. 050 526 9401. Kevätlukukauden alkaessa (11.1. alkaen) junnuolkkari on jälleen avoinna tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa, jossa läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa. Junnuolkkarissa tarjolla myös välipalaa. Toiminta on maksutonta. Carillon-kellot pe 31.12. klo 23.45 - la 1.1. klo 0.00 soivat vuoden vaihteen kunniaksi. Uudenvuodenkirkko la 1.1. klo 12, Päivi Helén, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Suoratoisto: Facebook/Tikkurilan seurakunta. Messu su 2.1. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Iina Katila, Päivi Mäkinen. Suoratoisto: Facebook/Tikkurilan seurakunta. Kauneimmat joululaulut to 6.1. klo 18. Tilaisuudessa edellytetään koronapassia. Safarikuoron konsertti la 8.1. klo 18.00, johtajana Tommi Niskala. Tarkista mahdolliset tilaisuutta koskevat koronarajoitukset www. tikkurilanseurakunta.fi. Messu su 9.1. klo 10, Veikko Karhumaa, Hanna Raunu. Suoratoisto: Facebook/Tikkurilan seurakunta. Viikkomessu ma 10.1. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Vauvakahvila ma 10.1. klo 12.30– 14.30. Israel-piiri ma 10.1. klo 18–20, kerhohuone Rakkaus. Raamatunlukupiiri: Jeesuksen muotokuvat Uudessa testamentissa ma 10.1. klo 18, Jaakko Hyttinen. Lähetyksen päiväpiiri ti 11.1. klo 13. Kokoushuone Valo, 1. krs. Omalla äänellä ti 11.1. klo 17.30–19, Terje Kukk. Kohtaamispaikka ke 12.1. klo 10–12.30 Vehkapolku 10 c kerhotilassa. Tule rohkein mielin avoimeen kohtaamispaikkaan. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri ke 12.1. klo 18–19. Tervetuloa uudet ja vanhat tutut suunnittelemaan perjantain sinkkuiltaa yli 40-vuotiaille sinkuille.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 kahvilan aukioloaikoina. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

ILOLAN SEURAKUNTATALO Raivio 70 v, Sulo Sakari Näätänen 67 v, Seppo Juhani Honkaniemi 67 v, Onerva Helena Pöysti 67 v.

Elämänkaari

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Aatos Olavi Eronen, Miki Alex Joonatan Hautanen, Nele Aava Lydia Hints, Konsta Veikko Viljami Laatikainen, Silvia Karoliina Qvist, Wiljam Olavi Kaspian Utunen. Avioliittoon kuulutettu Simo Olavi Lehto ja Pirjo Helena Matilainen, Anita Susanna Währn ja Ville-Matti Juhani Vasunta. Hautaan siunattu Tapio Juhani Arijoutsi Virta, 84 v, Ralf Göran Saanavuo, 75 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Kaapo Paavo Teikari, Tiffany Amelie Kabanow, Robin Gustav Ahlman, Väinö Petteri Nurminen. Hautaan siunattu Lauri Simo Norkko 91 v, Aurora Margitta Jaakkola 87 v, Tiina Irmeli Oravala 61 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Aini Seliina Uusitalo, Amelie Mirella Nieminen, Toivo Emil Ilmari Hännikäinen. Hautaan siunattu Helmi Armiida Tikkanen 92 v, Kari Juhani Kokkonen 76 v, Harri Antero Miettinen 60 v, Toini Maria Parviainen 93 v, Anja Mirjami Hukkanen 82 v, Anna Liisa Tani 76 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Milo Eelis Ylinen, Saara Samiina Brofelt, Milo Lucas Samuel Nylund, Unto Ensio Ruoho, Kiia Aino Maria Weeman.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

Hautaan siunattu Maire Anita Hovi 82 v, Pertti Juhani Ursin 75 v, Rauni Sinikka Kurvinen 76 v, Maila Tuulikki Tolvanen 78 v, Taimi Lilja Timonen 94 v, Antti Albin Piiroinen 88 v, Kauko August Kalevi Ahonen 78 v, Maija-Liisa Lovio 72 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Rasmus Mikael Illikainen, Liliet Amelie Herranen, Joel Samuel Adofo Donkor, Saga Sima Haverinen-Mottaghi, Samir Hiltunen, Minea Helmi Pauliina Wennäkoski, Oliver Toivo Petteri Salmi, Matias Helmer Oskari Luoti, Onni Viljam Sopanen, Inna Aurora Kaukola-Risku, Toivo Valtteri Pöysä, Klarissa Maria Okko, Unna Ilona Tuononen, Leo Gabriel Seppänen. Hautaan siunattu Eelin Eliina Suvanto 100 v, Sirkka Sisko Sipilä 92 v, Esko Johannes Assola 91 v, Seija Onerva Sokkeli 89 v, Matti Pellervo Meriläinen 87 v, Heikki Antero Ratinen 82 v, Eeva Liisa Ahvenainen 81 v, Ritva-Liisa Lehtovaara 79 v, Kari Ilmari Saarniaho 75 v, Kari Olavi Pitkänen 71 v, Kari Jaakko Antero

Kastettu Olivia Alice Jaaro, Lilian Angelina Rönkä, Eino Oiva Olavi Ilvonen, Alana Gabriela Daúde, Aldo Albin Navia López, Väinö Juhani Pakkala, Luna Bea Aurora Blomqvist, Lilja Matilda Autio, Joakim Casperi Uustaival, Linus Petteri Lahtela, Benjamin Marc Adriano Marku, Robin Oiva Antero Rajala, Emilia Lilja Viola Laitinen, Sebastian Ensio Kuparinen, FionaSofie Valentina Hovi, Kerttu Aliisa Niemi, Elsa Aino Adelina Salonen. Hautaan siunattu Aarne Klemettinen 95 v, Kalevi Lätti 91 v, Hilkka Liisa Heino 90 v, Mirjami Helena Ojala 84 v, Liisa Helena Kiukkonen 83 v, Paula Marjatta Nyman 67 v, Reijo Mikael Nystedt 59 v, Jouni Sakari Parhiala 56 v, Petri Aleksanteri Teiskonlahti 21 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Bella May Strömsholm. Döda Gunda Else-Maj Sohlström, 91 år, Paul Wilhelm Rehn, 73 år, Hans Henrik Henriksson, 93 år.

Soittajankuja 1 Rukouspiiri ke 22.12. klo 18–20. Lasten ja perheiden jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 15, Johanna Jakonen, Terje Kukk. Tilaisuuteen ennakkoilmoittautuminen www. tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin tapahtumasta 23.12. mennessä. Tilaisuuteen on rajattu osallistujamäärä. Varhaisnuorten joulun välipäivät ti–to 28.–30.12. klo 10–14. Kaikki 7–14-vuotiaat ovat tervetulleita viettämään aikaa Ilolan seurakuntatalolle joulun välipäivinä. Ohjelmassa askartelua, pelailua ja yhdessäoloa. Tapahtuma on maksutonta, eikä siihen tarvitse ilmoittautua erikseen. Paikalla nuorisotyönohjaaja. Lisätietoja julia. sundvik@evl.fi / p. 050 526 9401. Perhepäivä ma 10.1. klo 9–14. Aamupala tyyppinen tarjoilu 2 e/ perhe.

Kerho isille ja lapsille ti 11.1. klo 17.30–19.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Joulukertomus perheen pienimmille ma 20.12. klo 10. Olemme pienen hetken ensimmäisen joulun tunnelmissa. Joulukertomuksen kesto on noin 30 minuuttia. Saavuthan ajoissa paikalle. Kertomus alkaa, kun ovi avataan.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 11.1. klo 9.30–11.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 10.1. klo 9.30–11.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022 YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Elävän veden virta -rukouspiiri ma 10.1. klo 17.30. Uusi rukouspiiri Ylästön seurakuntatilassa parillisten viikkojen maanantaisin klo 17.30. Piirissä tutustutaan Raamattuun ja rukoillaan yhteisten asioiden ja toinen toistensa puolesta. Tervetuloa uudet mukaan ryhmään! Perhekerho ti 11.1. klo 9.30–11.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

YOU

Tiloissamme on käytössä vahva maskisuositus.

Hautahaku-palvelusta voit tarkistaa läheisesi haudan sijainnin www.vantaanseurakunnat.ﬁ/hautausmaat/hautahaku

MUUALLA Vantaan kaupungin Joulurauhan julistus pe 24.12. klo 11 kaupungin talon edessä Tikkurilassa. Kylväjän raamattupiiri ma 10.1. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Raamattua ja rukousta keskustelun ja kahvikupposen kera.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Sulj. ma 27.12. Pe 31.12. vain klo 9–12. Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 sekä pe 17.12. ja ke 22.12. klo 9–12. Kivistön kirkko: ti klo 13–15 21.12. asti. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa:

www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Lasten Kauneimmat joululaulut to 16.12. klo 10. Koronapassi. Myös striimattuna seurakunnan YouTube-kanavalla. Senioreiden Kauneimmat joululaulut pe 17.12. klo 10. Kahvitarjoilu. Koronapassi. Raskaimmat joululaulut -konsertti pe 17.12. klo 18. Tutuimpia joululauluja raskaalla hevisäestyksellä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kolehti Hämeenkylän seurakunnan rippikoulutyölle. Ovella jaossa korvatulppia, n. 10 kpl kuulosuojaimia lainattavissa lapsille. Koronapassi. Messu su 19.12. klo 10. Papit Oili Karinen, Kristiina Hyppölä. Ei koronapassia, osallistujamäärä 1/3 tilan maks.hlömäärästä. Kristillisen meditaation ilta ma 20.12. klo 18. Hengähdämme ja rukoilemme kristillisen meditaatioperinteen hengessä. Viivymme Jumalan läsnäolossa. Johdattelu

aiheeseen, virikepuhe, meditaatio ja yhteinen jakaminen. Ei koronapassia, osallistujamäärä 1/3 tilan maks.hlömäärästä. Kauneimmat joululaulut ke 22.12. klo 19. Koronapassi. Aatonaaton joulunvietto to 23.12. klo 13–15. Yhteislaulua, pientä purtavaa, leikkejä. Diakoniatyöntekijät Tarja Andersson ja Isabel Nieminen. Ei koronapassia, osallistujamäärä 1/3 tilan maks.hlömäärästä Perheiden aattohartaus pe 24.12. klo 11. Pappi Tuula Paasivirta, kanttori Mai Pohjola. Ei koronapassia, osallistujamäärä 1/3 tilan maks. hlömäärästä. Aattohartaus ja joulukahvit pe 24.12. klo 15–17. Pappi Laura Sydänmaanlakka, kanttori Mai Pohjola. Ei koronapassia, osallistujamäärä 1/3 tilan maks.hlömäärästä. Joulupäivän messu la 25.12. klo 10. Papit Maari Santala, Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen, Kivistön kirkon kuoro. Ei koronapassia, osallistujamäärä 1/3 tilan maks. hlömäärästä. Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu su 26.12. klo 12. Papit Aki Kekkonen, Tuula Paasivirta, kanttori Iisakki Seppä. osallistujamäärä 1/3 tilan maks.

hlömäärästä. Messu la 1.1. klo 10. Papit Oili Karinen, Iiro Salminen. Messu su 2.1. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Hannu Pöntinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Siioninvirsiseurat su 2.1. klo 14. Messu ma 6.1. klo 10. Papit Mark Saba, Maari Santala, saarna Lars Pajuniemi. Suomen Lähetysseuran lähetyspyhä. Messu su 9.1. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Ritva Holma. Inkeri-iltapäivä Mariakodin hyväksi su 9.1. klo 15. Teol. tri Antti Luoma: Miten Inkerin kirkko nousi tuhkasta 30 vuotta sitten. Kahvitarjoilu, tuotto Mariakodin hyväksi. Järj. Mariakodin Ystävät ry. Friends’ Cafe su 9.1. klo 15–18. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista ja kristillisistä teemoista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Raamattupiiri ma 10.1. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 10.1. klo 17.30. Avoin rukouspiiri maanantaisin alk. 10.1. klo 18. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin alk. 11.1. klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 12.1. klo 10. Olotila-kahvila keskiviikkoisin alk. 12.1. klo 11–13. Yhteinen seniorikerho torstaisin alk. 13.1. klo 13.30. Joulukuulumiset.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Kauneimmat joululaulut ma 20.12. klo 19. Koronapassi. Perheiden aattohartaus pe 24.12. klo 10. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Ei koronapassia, osallistujamäärä 1/3 tilan maks.hlömäärästä. Myös striimattuna seurakunnan YouTube-kanavalla. Jouluaaton Kauneimmat joululaulut pe 24.12. klo 16. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Iisakki Seppä. Koronapassi. Jouluyön messu pe 24.12. klo 23. Papit Hannu Pöntinen, Iiro Salminen, kanttori Iisakki Seppä. Ei koronapassia, osallistujamäärä 1/3 tilan maks.hlömäärästä. Myös striimattuna seurakunnan YouTube-kanavalla. Perhemessu su 9.1. klo 12. Kasteen sunnuntai. Papit Iiro Salminen, Tuula Paasivirta, kanttori Iisakki Seppä. Aikuisten Olkkari ma 20.12. ja 10.1. alk. maanantaisin klo 12–14. Kahvia ja käsitöitä iloisessa seurassa. Rukous- ja raamattupiiri ti 11.1. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Seniorikerho keskiviikkoisin alk. 12.1. klo 12.30. Joulukuulumiset.

Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin alk. 12.1. klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin alk 12.1. klo 17.30– 18.30. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton. Miesten saunailta ke 12.1. klo 18–21. Perhemuskari torstaisin alk. 13.1. klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Joulumuskari to 16.12. klo 17 ja 18. Glögi/mehu- ja piparitarjoilu. Koronapassi. Kauneimmat joululaulut ti 21.12. klo 19. Koronapassi. Perheiden aattohartaus pe 24.12. klo 12.30. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma. Ei koronapassia, osallistujamäärä 1/3 tilan maks. hlömäärästä. Jouluaaton Kauneimmat joululaulut pe 24.12. klo 14. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma. Koronapassi. Sanan piiri tiistaisin alk. 11.1. klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Kauneimmat joululaulut la 18.12. klo 14 ja 15.30. Koronapassi. Huom! joistakin ennakkotiedoista poiketen Kauneimmat joululaulut ei klo 15. Olotila-kahvila maanantaisin alk. 10.1. klo 11–13. Miestenpiiri ma 10.1. klo 18.30. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin alk. 11.1. klo 7 alk. Toivon Tuulet ke 12.1. klo 18. Pastori Oiva Salli. Seniorikerho-tapaaminen to 13.1. klo 13. Tule mukaan ideoimaan seniorikerhon jatkoa. Paikalla Kati Pyykkö ja Jere Hämäläinen. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin alk. 12.1. klo 13. Perhemuskari torstaisin alk 13.1. klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho-tapaaminen ke 12.1. klo 10. Tule mukaan ideoimaan seniorikerhon jatkoa. Paikalla Kati Pyykkö ja Jere Hämäläinen.

MUUALLA Tähden tie – Tunnelmavalaistu joulupuisto ja Jeesus-lapsen talli 6.1. asti Myyrmäen kirkon puistossa (Uomatie 1). Ympäristötaidetta ovat toteuttaneet ip-kerhon lapset ja aikuiset. Valot syttyvät joka päivä klo 15. Jeesus-lapsen talli auki ark. klo 12–16 sekä 13.–17.12. ja 20.– 21.12. klo 12–19. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

Kauneimmat joululaulut to 16.12. klo 19 ravintola Wanda’s Kitchen & Lounge (Liesikuja 5). Koronapassi. Ystävämessu – Friendship Mass su 19.12. klo 16 Tikkurilan kirkko, Asematie 12. Vantaan yhteinen jouluinen Ystävämessu. Papit Mark Saba, Seppo Paulasaari (Rekolan srk) ja Jaakko Hyttinen (Tikkurilan srk). Ei koronapassia, osallistujamäärä 1/3 tilan maks.hlömäärästä. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin alk. 10.1. klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin alk. 10.1. klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin alk 11.1. klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin alk. 11.1. klo 11–13 Kenraalintie 6. Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13 p. 09 830 6426. Teemme pieniä töitä sekä sisällä että ulkona. Ammatti-ihmisten töitä emme voi tehdä. Nikkaristeina toimivat vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Apu on asiakkaalle maksutonta.

VERKOSSA Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi.

Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta. Kauneimmat joululaulut to 6.1. asti seurakunnan YouTube-kanavalla. Myyrmäen Virtakirkossa nauhoitettu tilaisuus on suomenja englanninkielinen. Lasten Kauneimmat joululaulut to 16.12. klo 10. Messu su 19.12. klo 10. Papit Oili

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må-fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

DICKURSBY KYRKA/ PÅ NÄTET Stationsvägen. 12a Högmässa 19.12 kl.12.

RÖDSANDS KAPELL Rödsandsvägen 5 Julbön Fr 24.12 kl. 15. Kristian Willis och Anders Ekberg.

MYRBACKA VIRTA – KYRKAN Råtorpsvägen 8 Julbön Fr 24.12 kl. 13. Anu Paavola och Anders Ekberg S:t Martins krets Ti 11.1 kl. 13. Kaffe, andakt och prat om olika temor. Vi träffas en gång i månaden!

JULTIDENS CORONA RESTRIKTIONER 2021

Vantaan seurakuntien joulutapahtumia voit seurata myös verkossa. vantaanjoulu.fi

Karinen, Kristiina Hyppölä. Perheiden aattohartaus pe 24.12. klo 10. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Jouluyön messu pe 24.12. klo 23. Papit Hannu Pöntinen, Iiro Salminen, kanttori Iisakki Seppä. Messu ma 6.1. klo 10. Papit Mark Saba, Maari Santala, saarna Lars Pajuniemi. Suomen Lähetysseuran lähetyspyhä. Messu su 9.1. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Ritva Holma.

HELSINGE KYRA S:T LARS Kyrkovägen 45 Högmässa 19.12 kl.10. Julbön Fr 24.12 kl. 17. Kristian Willis och Anders Ekberg. Julotta Lö 25.12 kl. 8 på Julmorgonen. Anu Paavola och Anders Ekberg. De Vackraste Julsångerna Sö 26.12 kl. 18, Anu Paavola, Anders Ekberg. Ordets Gudstjänst Lö 1.1.2022 kl. 15, Kristian Willis och Anders Ekberg.

Till gudstjänster, andakter och kyrkliga förrättningar kan tas 1/3 av det som utrymmets kapacitet tillåter. Coronapass granskas inte. Coronapass granskas på konsterter, samt De Vackraste Julsångerna. Vi rekommenderar strakt användning av mask på våra evenemang. Många av våra tillställningar streamas på vår Youtube-kanal. Tilläggsinformation får Du från pastorskansliet, tel. 09 830 6262 och epost vandasvenska@evl.fi De senaste nyheterna om restriktionerna på vår verksamhet hittar Du på vår nätsida vandasvenskaforsamling.fi.

International Friendship Mass - Ystävämessu Sun 19th Dec 4 PM Tikkurila Church, Asematie 12. Together with both Eastern and Western Vantaa. Christmas is coming, we’ll celebrate it. Rev. Mark Saba, Seppo Paulasaari (Rekola parish), Jaakko Hyttinen (Tikkurila parish). No

Covid Green Card required. 1/3 of the max amount of participants in the premises allowed. Christmas Carols until 6th Jan on YouTube/Vantaankosken seurakunta. In Finnish and English. Join in singing! Friends’ Cafe Sun 9th Jan 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. A gathering to discuss about different topics and a chance to get to know new people from different countries. Musical Kids Club Tuesdays from 11th Jan 9.30–11 AM Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 e, twice you can check out the Club for free. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin alk. 11.1. klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 p. 040 357 9255 retriitit.vantaa@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen kohtaamispaikka ma 20.12. klo 11.30–13.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Viikkomessu klo 11.30, lounas ja yhdessäoloa. Viittomakielinen kauneimmat joululaulut ja hartaus ke 22.11. klo 17–19 Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73 Helsinki.

Kauneimmat joululaulut Vantaalla Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa edellytetään koronapassia 16 vuotta täyttäneiltä. Kaikissa tilaisuuksissa suositellaan vahvasti kasvomaskin käyttöä. Tulethan laulamaan vain täysin terveenä. Tähdellä (*) merkittyihin tilaisuuksiin ei edellytetä koronapassia, koska kyseessä on messu eli uskonnollinen tilaisuus. Niiden osallistujamäärä on rajattu yhteen kolmannekseen tilan normaalista yleisökapasiteetista.

■ CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 a Ti 21.12. klo 14

■ HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

Su 19.12. klo 18 Su 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu. Ei koronapassia. Maksimihenkilömäärä 90. *

■ MARTINRISTI

■ HÄMEENKYLÄN KIRKKO

■ MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Auratie 3 Su 19.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut -messu. Ei koronapassia. Maksimihenkilömäärä 100. * Su 19.12. klo 18

■ KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Su 19.12. klo 18 Lumon puhaltajat

■ KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Ma 20.12. klo 19 Pe 24.12. klo 16

Martinpolku 2 C (sis.käynti Martinlaaksonpolku 7) La 18.12. klo 14 ja 15.30

Rajatorpantie 8 To 16.12. klo 10 Lapsille Pe 17.12. klo 10 Senioreille Ke 22.12. klo 19 Su 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu, osallistujamäärä 1/3 tilan maks. hlömäärästä. *

■ PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45 La 18.12. klo 12 Lapsiperheille La 18.12. klo 21 Goes Pop Su 19.12. klo 18 Su 19.12. klo 20

To 23.12. klo 18 To 23.12. klo 20 Su 26.12. klo 15 Su 26.12. klo 18 Ruotsiksi

■ WANDA’S KITCHEN & LOUNGE RAVINTOLA

■ SEUTULAN KAPPELI

■ VERKOSSA

Solbackantie 6 Ti 21.12. klo 19 Pe 24.12. klo 14

Ti 7.12.–6.1. Kauneimmat joululaulut /Christmas Carols Vantaankosken seurakunnan YouTube-tilillä. To 16.12. klo 10 Lapsille Vantaankosken seurakunnan YouTube-tilillä. Su 19.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut –messu ja klo 18 Kauneimmat joululaulut. Striimataan www.hameenkylanseurakunta.fi. Su 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu Hakunilan seurakunnan Facebook-tilillä.

■ TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a Pe 17.12. klo 19 Goes Pop Su 19.12. klo 14 To 23.12. klo 18 To 23.12. klo 20 La 25.12. klo 18 To 6.1. klo 18

Liesikuja 5 To 16.12. klo 19

Jarkko Korhonen tankkaamassa C206-lentokonetta Tansaniassa. Pikkukuvan tansanialaisäiti käveli lapsensa kanssa yli kymmenen kilometriä tuodakseen tämän Gorimban kylään rokotettavaksi.

Lähetyslentäjät vievät apua syrjäseuduille Avustuslentotoiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi keräysvaroilla. Korona toi työhön lisähaasteita.

laan omaiset pitivät kunnia-asiana, että he maksavat edes jotakin. He maksoivat noin 200 euroa. Pienetkin summat auttavat siihen, että koneilla pystytään lentämään, Ropponen sanoo.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT MAF SUOMI

MAF SUOMEN vuotuinen avustusbudjetti on puoli miljoonaa euroa. Järjestö saa tukea tuhansilta yksityishenkilöiltä ja seurakunnilta. Yli 20 luterilaista seurakuntaa on tehnyt MAF:n kanssa nimikkosopimuksen ja kymmenet muut keräävät sille kolehtia. Pääkaupunkiseudulla MAF Suomella on sopimukset neljän seurakunnan eli Espoonlahden, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan, Lauttasaaren ja Tikkurilan seurakunnan kanssa. – Seurakuntien avustukset käytetään pääosin työntekijöiden eli nimikkolähettien lähettämiseen, Janne Ropponen sanoo. MAF Suomella on maailmalla nyt kaksi lentäjää ja on kolmas lähdössä. Roy Rissanen lentää Liberiassa ja Jarkko Korhonen Tansaniassa. Rissasen Sirpa-vaimo toimii medialähetysjärjestö Sanansaattajien tehtävissä. Jarkko Korhosen perhe on nyt Suomessa, ja hän itse palaa vuodenvaihteessa Tikkurilan seurakunnan papiksi. – Peter ja Päivi Griffin ovat parhaillaan valmistautumassa työhön Tansaniassa. Heidän lisäkseen meillä on seitsemän muuta kandidaattia. Heistä onneksi yksi on lentokoneasentaja, jo-

ähetyslentäjät eli MAF (Mission Aviation Fellowship) vievät ihmisiä ja avustustarvikkeita vaikeakulkuisille seuduille, joille perustetut lentokentät ovat varsin vaatimattomia ja edellyttävät lentäjiltä erikoiskoulutusta. – Koronapandemia on tuonut työhön omat lisähaasteensa. Olemme lentäneet tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä noin 70 prosenttia siitä, mitä normaalisti, vaikka toimintaa varten tarvittavat tulot ovat pudonneet, kertoo yhteiskristillisen lähetysjärjestön MAF Suomen toiminnanjohtaja Janne Ropponen. Järjestön toiminta perustuu kansainvälisesti suurimmaksi osaksi keräysvaroihin. Pieni osa rahoista saadaan paikan päältä: järjestöiltä ja toimijoilta, joiden työntekijöitä MAF lennättää, tai yksityishenkilöiltä avustuslennoista. – Kun itse lensin Mongoliassa, tein kerran neljän tunnin mittaisen lennon, jonka todelliset kulut olivat noin 8 000 euroa. Lennättämäni poti-

ka toivottavasti pääsee kohta lähtemään oppisopimuskoulutukseen, Ropponen kertoo. Hänen mukaansa MAF käyttää myös paikallisia työntekijöitä siellä, missä heitä on saatavissa. Nyt on erityisesti pulaa tekniikan ja hallinnon työntekijöistä, sillä lentäminen kehittyvissä maissa vaatii tuekseen huollon ja toimivat rakenteet. – Suomalaiset ovat tänä vuonna lahjoittaneet 100 000 euroa avustuslentojen toteuttamiseen. Rahasta osa on suunnattu erikseen polttoainekuluihin, osa laajemmin lentotoimintaan Tansaniassa ja muuallakin. Tansaniassa lähes 20 000 ihmistä saanut MAF:n avulla mahdollisuuden perusterveydenhoitoon. MAF TANSANIAN yksi merkittävimmistä työmuodoista on lennättää tansanialaisia sairaanhoitajia maan syrjäisille alueille. Viime vuonna näiden lentojen avulla pystyttiin tarjoamaan apua 18 604 ihmisen terveydenhoitoon. Apua saaneista 14 817 oli lapsia ja loput aikuisia, jotka olivat pääasiassa lastensa kanssa rokotuksiin tulevia äitejä. – Rokotuksia saamaan kävellään usein pitkiäkin matkoja, ja terveydenhoito tavoittaa tällä tavoin myös karjan mukana muuttavat maasait, Janne Ropponen sanoo. MAF Suomen joulukeräys: www.maf.fi/lahjoita/lahjoitus-maf-n-tarkealle-tyolle4 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2021–13.1.2022

Kirkoissa soi IDA NISONEN

TORSTAINA 16.12. Jouluista päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Sirkku-Liisa Niemi, urut. Vapaa pääsy. Koronapassi edellytetään. Joulu soi! -konsertti klo 18 ja klo 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vantaan kamarikuoron joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Koronapassi edellytetään. ”Rauhaa, vain rauhaa” Malmin mieslaulajien joulukonsertti klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Joht. Viive Mäemets, Tuomas Heikkilä, urut ja piano. Vapaa pääsy. Koronapassi edellytetään.

TIISTAINA 21.12. Ave maris stella klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Corvus Laurencij -kuoro esittää keskiaikaista ja gregoriaanista joulumusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Koronapassi edellytetään.

KESKIVIIKKONA 22.12. ”Valoa jouluun” Janne Maaralan jazzhenkinen pianokonsertti klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vapaa pääsy. Koronapassi edellytetään.

PERJANTAINA 17.12. Raskaimmat joululaulut klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Tutuimpia joululauluja raskaalla hevisäestyksellä. Ovella jaossa korvatulppia, noin 10 kpl kuulosuojaimia lainattavissa lapsille. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kolehti Hämeenkylän seurakunnan rippikoulutyölle. Koronapassi. Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti klo 18 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Hannu Holman lauluoppilaat tunnelmoivat jälleen Länsimäen kirkossa joululaulujen parissa. Pianistina Anni Holma. Vapaa pääsy. Koronapassi edellytetään. JouluQ klo 19. Kamarikuoro QoroQuando Pyhän Laurin kirkossa,

The Joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Aventur Showkuoro esiintyy. Liput 20/10 e ovelta. Koronapassi edellytetään.

TORSTAINA 23.12. Corvus Laurencij -kuoro esittää keskiaikaista ja gregoriaanista joulumusiikkia tiistaina 21.12. kello 19 Pyhän Laurin kirkossa. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Konserttiin pääsee esittämällä koronapassin.

Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Koronapassi edellytetään.

LAUANTAINA 18.12. BRQ Vantaa Festivalin joulukonsertti klo 14 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Koronapassi edellytetään. Kom, julen är här! klo 17 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Helsingebygden kör -kuoro esiintyy. Mukana Sandra Långbacka ja Vantaan Lucia. Liput 15 e. Koronapassi edellytetään. Korson Mieslaulajien joulukonsertti klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Joht. Pekka Itkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Koronapassi edellytetään. OTK:n Naislaulajat ry:n joulukon-

sertti klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Koronapassi edellytetään.

MAANANTAINA 20.12. ”Tähti, tähdistä kirkkain” Vivacekuorojen joulukonsertti klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Joht. Mia Makaroff. Vapaa pääsy. Koronapassi edellytetään.

Jouluista päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Jaakko Hietikko, basso ja Terje Kukk, piano. Vapaa pääsy. Koronapassi edellytetään.

LAUANTAINA 8.1. Safarikuoron konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Tommi Niskala johtaa. Vapaa pääsy. Tarkista mahdolliset tilaisuutta koskevat koronarajoitukset www.tikkurilanseurakunta.fi.

Musiikkia Helsingissä Perjantaina 17.12.

Sunnuntaina 19.12.

Kuorokonsertti Südame Hääl klo 18 Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Virolaiset tyttökuorot Eller ja Canzone, Inna Lai ja käsikellot Tallinnasta, Dagmar Õunap ja Trio Helsingistä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Oi Jouluyö – Uo juulakorat klo 18 Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Pertti Palm esittää jouluisia lauluja suomeksi ja romanikielellä. Vapaa pääsy.

Perinteinen joulukonsertti klo 15 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 30 e. Tuomasmessun jouluinen konsertti klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Tuomaspappi Kati 50 vuotta. Katin ”elämäni biisejä” toteuttamassa ystävät ja muusikot. Joulupuhe piispa emerita Irja Askola. Vapaa pääsy, kolehti.

Lauantaina 18.12.

Joulun laulu klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian laulumusiikin aineryhmän ainejärjestö Kukko ry. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 20/2021

Tiistaina 21.12.

Joulukonsertti klo 18 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Lauluyhtye inTones. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kamarikuoro Sympaatin joulu-

konsertti klo 19 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulun iloa ja rauhaa klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. Kansallis-Kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Rauhaa vain rauhaa klo 19 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Malmin mieslaulajat, säestää Kaisu Rauhamaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Torstaina 23.12.

Joulunajan konsertti klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Barokkiaarioita Luukkaan evankeliumin äärellä. Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut, Emilia Kuusisto, evankeliumi. Vapaa pääsy.

Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat konsertoivat lauantaina 18.12. klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa. Ohjelmassa jouluisia klassikoita.