2
28.1.2021 kirkkojakaupunki.fi
HY VÄN TÄHDEN.
Tuntematon sankari Saara Pihlaja auttaa ihmisiä pahimmissa paikoissa, joista kuulemme uutisissa s. 18
Ex-huumepoliisi Kale Puonti tuntee kaupungin varjot s. 10
Miten kristinuskosta tuli viraali? s. 12
Pääkirjoitus
Eilen
Armo ei kuulu kenellekään
Kun menen Prisman hehtaari halliin, näen heti, että tällä lajilla ei ole pitkää tulevaisuutta.
ENSI PYHÄLLÄ on erikoinen nimi: vietämme kirkossa septuagesimasunnuntaita. Septuagesima ei ole käymisteitse valmistettu juoma, vaikka nimi saattaa sellaisen vaikutelman antaa. Sana on latinaa, ja se merkitsee seitsemättäkymmenettä. Ensi sunnuntai on seitsemäskymmenes sunnuntai ennen pääsiäistä. Paasto ei ala ihan vielä, mutta pikkuhiljaa alkaa olla aika aloitella paastoon valmistautumista. Septuagesimasunnuntaina kirkoissa luetaan sellaisia Raamatun tekstejä, jotka muistuttavat Jumalan armosta. Seurakuntaa rohkaistaan kilvoittelemaan kärsivällisesti, luottaen Jumalan armoon ja hyväntahtoisuuteen. MEILLE OPETETTIIN rippikoulussa vuosikymmeniä sitten, että armon määritelmä löytyy kirjaimista, joista sana ”armo” muodostuu: ansioton rakkaus meidän osaksemme. Armon olemukseen kuuluu, että sitä ei voi ansaita. Jos voisi, se ei olisi enää armoa vaan kyseessä olisi palkkio. Armo ohittaa oikeudenmukaisuuden ja kiilaa kohtuuden ohi. Kristinuskon sanoma armosta ja syntien anteeksi saamisesta on, että ainut mitä ihminen itse voi tehdä saadakseen syntinsä anteeksi, on juuri se synti. Jumala huolehtii lopusta, jos on huolehtiakseen, Kristuksen tähden. Armo ei perustu ansioon.
PENTTI LINKOLA (1932–2020)
OLEN JOSKUS KUULLUT julistettavan, että armo kuuluu kaikille. Ei muuten kuulu. Armo ei kuulu kenellekään. Armo on ansiotonta. Kenelläkään ei ole siihen oikeutta. Armoa ei voi vaatia, sitä voi vain anoa. Tästä seuraa, ettei kukaan ihminen voi sulkea ketään toista tai mitään ihmisryhmää armon ulkopuolelle, sillä me kaikki olemme aivan yhtä ulkopuolisia. Olen myös kuullut väitettävän, että armoon luottaminen vaikuttaisi epäsuotuisasti moraaliin. Että jos synnit saa kuitenkin anteeksi, niin sittenhän ei ole mitään väliä, miten täällä elää porskuttaa. Ensinnäkin: vaikka synnit saisikin anteeksi, tyhmyydestä joutuu kuitenkin vastaamaan itse. Toiseksi: anteeksi saamisella näyttää olevan pikemminkin kovaa sydäntä pehmentävä kuin entisestään kovettava vaikutus.
Tänään Biosfääriin ja sen kaikkiin elämänmuotoihin – myös ihmisyyteen – kohdistuvien uhkien laajuus on itse asiassa niin suuri, että jopa tilanteeseen perehtyneiden asiantuntijoiden on vaikea ymmärtää sitä.
JAAKKO HEINIMÄKI
Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
”
UUTINEN 17 HUIPPUTIEDE MIEHEN VAROITUKSESTA GUARDIANLEHDESSÄ 13.1.
Iankaikkisesti Sen tähden maa muuttuu aavikoksi, kaikki sen asukkaat nääntyvät. Villieläimet ja taivaan linnut kuolevat, meren kalat katoavat. HOOSEAN KIRJA 4:3
AINUT, MITÄ IHMINEN VOI TEHDÄ SAADAKSEEN SYNTINSÄ ANTEEKSI, ON SE SYNTI.
KUVITUS: ANSSI RAUHALA
Minä, minä, minä. Miksi aina laitan itseni etusijalle? Jumala, auta minua muistamaan, että minä en ole maailmannapa, ja antamaan tilaa myös muille.
Kirkko ja kaupunki
2
28.1.2021 Seuraava lehti ilmestyy 11.2.
KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT
kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki
Viisi vastausta
”Maapallon rajallisia varoja ei tarvitse kuluttaa loppuun, kun elämässä on rakkautta” Elina Tanskanen on työskennellyt rakkauden parissa miltei kaksikymmentä vuotta, eikä hänen uskonsa rakkauden voimaan ole hiipunut.
1
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ
Käsitys siitä, millaiset ihmissuhteet tekevät meidät onnellisiksi, on laventunut. Pariterapeutti ja erityistason seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen, miksi ihmiset kaipaavat edelleen parisuhdetta? – On inhimillistä kaivata syvää, rakkaudellista, aikuisten välistä kiintymyssuhdetta. Parhaimmillaan sellainen tarjoaa turvaa, lämpöä ja iloa tässä myrskyisässä maailmassa. – Akuutti ilmastokriisi on saanut meidät pohtimaan kulutuskeskeistä ja pröystäilevää elämäntapaamme. Kun elämässä on rakkautta ja lämmin kainalo, johon käpertyä, ei tarvitse törsätä tyhjään oloon ja kuluttaa loppuun maapallon rajallisia varoja.
2
Parisuhteeseen saatetaan ladata liikaa odotuksia normaaliaikoina, saati näin poikkeusaikoina. Miten voi välttää sen, ettei parisuhde tukehdu liiallisten odotusten paineeseen? – Yksi aikamme ilmiöistä on täydellisyyden tavoittelu. Se näkyy työelämässä, elämäntyyleissä ja parisuhteissa. Ihmisiltä ja elämältä vaaditaan todella paljon. – Parisuhteelta saa odottaa hyvää oloa ja yhteyttä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei kumppani voi vastata ihan kaikkiin tarpeisiin. On tärkeää pohtia, mitkä omista tarpeista liittyvät syvimmältään ihan muuhun kuin parisuhteeseen.
3
Moni pari on nyt yhdessä enemmän kuin ennen. Miten jaksaa toista, jos puolisoiden läheisyyden ja erillisyyden tarpeet eivät kohtaa? – Vaikka pariskunnat viettävät nyt paljon aikaa samoissa neliöissä, ei keskinäinen yhteys välttämättä tule ruokituk-
si. Monet parit eivät juurikaan vietä aikaa yhdessä, vaikka toinen onkin lähistöllä. Toisaalta ihmiset eivät myöskään saa riittävästi omaa rauhaa, koska harrastus- ja muita menomahdollisuuksia ei juurikaan ole. – Tilanteessa, jossa toiveet eivät lähtökohtaisesti ole samanlaisia, auttaa se, että kumpikin tunnistaa, kuinka paljon itse tarvitsee yhdessäoloa ja kuinka paljon omaa aikaa. Sitten asioista voi sopia riittävän selkeästi.
4
Mitä vinkkejä annat niille, jotka juuri nyt kaipaavat ja etsivät elämänkumppania? – Osalle haluan sanoa: Älä anna periksi! Vaikka tällä hetkellä uusien ihmisten tapaaminen on hankalaa, pandemia on saanut monet pohtimaan elämän isoja kysymyksiä ja ihmiset saattavat olla entistä valmiimpia asettumaan aloilleen ja panostamaan suhteeseen. – Jotkut taas voivat olla koronan vuoksi tavallista kuormittuneempia. Heillä eivät ehkä voimat riitä kumppanin etsimiseen. Tällöin on hyvä pitää tietoisesti taukoa ja keskittyä siihen, että pitää huolta itsestään ja kerää voimia.
5
Mikä sinulle on pyhää? – Ehdottomasti rakkaus. Olen ihmetellyt, tutkinut ja työstänyt rakkauteen liittyviä kysymyksiä melkein parikymmentä vuotta enkä hetkeäkään ole epäillyt rakkauden voimaa. Rakkauden pyhyydestä kertoo esimerkiksi se, että rakkaus pakenee määrittelyjä ja kontrollointiyrityksiä. ■ Elina Tanskanen ja Juha Pettersson: Onnellisemmaksi yhdessä – ohjeita rakastavampaan parisuhteeseen la 13.2. Minä olen -messuilla. Lue lisää virtuaalisesti toteutettavien messujen kirkollisesta ohjelmasta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
3
Terve vaan!
Tervehdyksissä ja maljaa nostaessa on tapana toivottaa toiselle hyvää. Jotkut sanat tuntuvat nyt erityisen ajankohtaisilta. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ISTOCK
V
ielä vuosi sitten ne olivat sanoja muiden joukossa, mutta koronapandemia toi niihin uutta merkitystä. Terve! Terveydeksi! Voi hyvin! Terveyttä on ajateltu ja toivoteltu myös muissa kielissä. Ruotsiksi tervehtiä ja terveys ovat sama sana, hälsa. Terveyttä voidaan toivottaa myös silloin, kun on aika nostaa maljat. Viroksi silloin sanotaan terviseks, espanjaksi salud, portugaliksi saúde, italiaksi salute ja ranskaksi santé. Myös venäläiset nostavat maljan terveydelle, na zdarovje, kuten tehdään myös Puolassa, na zdrowie, ja Tsekissä, na zdraví. Myös unkarilaisten kippis, egészségedre, viittaa terveyteen. Terveys voi olla läsnä silloinkin, kun kysellään kuulumisia. O-genki desu ka, mitä kuuluu, kysytään japaniksi. Sananmukaisesti siinä kysytään toiselta, onko hän terve. Ja tavallisesti siihen vastataan: Hai, genki desu, hyvää kuuluu, eli kyllä, terve olen. VERTAILEVAA TUTKIMUSTA tervehtimisessä käytettävistä sanoista ei tiettävästi ole, mutta yleisen kielitieteen professori Matti Miestamo Helsingin yliopistosta arvioi, että me suomalaiset sanomme ”terve” siksi, että terveyttä on aina arvostettu ja toi-
4
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
Kirkko ja kaupunki verkossa
merkitystä ajatellaan enemmän, sellaisten kuin ”voi hyvin” tai ”hyvää jatkoa”. Siitä, milloin ihmiset alkoivat tervehtiä toisiaan sanallisesti ja millaisilla sanoilla, ei ole tietoa. – Ihmisillä on varmasti ollut tapana tervehtiä toisiaan jo ennen kielten kehitystä. Myös eläimet tervehtivät toisiaan, esimerkiksi koirilla on tässä selkeät rituaalit. Tervehtimisille on jo varhain ollut selvä funktio, Matti Miestamo sanoo. Joissakin kielissä ja kulttuureissa voinnin tiedustelu on olennainen osa tervehtimistä. Esimerkiksi länsiafrikkalaisessa maninkan kielessä kysytään paitsi kohdattavan henkilön vointia myös sitä, miten hänen puolisonsa, lapsensa, äitinsä, setänsä tai muut läheisensä voivat.
”
Ihmisillä on varmasti ollut tapana tervehtiä toisiaan jo ennen kielten kehitystä.
Etpäs ole kristitty Muslimeista kristityiksi kääntyneiden turvapaikkatutkinnassa on Evankelinen Allianssi ry:n mukaan Suomessa vakavia puutteita. Esimerkiksi uskon aitouden arviointi ei toimi kuten pitäisi. Tällä hetkellä noin viisisataa kristityksi kääntynyttä turvapaikanhakijaa odottaa ratkaisua hakemukseensa. Maahanmuuttovirasto vastaa kritiikkiin. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.
”Sisäisen maailman ruokkimisella on merkitystä. Henkinen puolemme huutaa hyvää ja monipuolista ravintoa aivan kuten fyysinenkin.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN
ISTOCKPHOTO
JOISSAKIN KIELISSÄ toivotetaan kohdatessa ja hyvästellessä rauhaa tai Jumalan suojelusta. – Maailmassa on noin 7 000–8 000 kieltä. Olen hyvin varovainen arvioimaan, kuinka yleistä tai harvinaista jokin on, mutta kyllä Jumalan suojeluksen ja rauhan toivotuksia on tullut vastaan. Nämä ovat kulttuurillisia juttuja, Miestamo sanoo. Etelä-Saksassa ja Itävallassa voidaan sanoa Grüß Gott, Jumalan terve. Arabiaksi toivotetaan rauhaa sanomalla salam aleikum, ja sama ajatus on heprean shalomissa. Espanjaksi hyvästellään sanomalla adiós, ranskaksi adieu. Pohjalla ovat Jumalaa tarkoittavat sanat Dios ja Dieu. Harva on tullut ajatelleeksi, että Jumala on läsnä myös englanniksi hyvästeltäessä. Goodbye tulee sanasta godbwye, joka oli alun perin muotoa ”God be with ye”, Jumala olkoon kanssasi. ■
MAIJA SAARI
vottu. Ainakin Euroopassa kielet ovat saattaneet ottaa tässä asiassa myös vaikutteita toisiltaan. – Ihmisten välisissä kohtaamisissa halutaan yleensä toivottaa jotakin hyvää. Monet tervehdykset ovat kivettyneitä, emmekä enää ajattele niiden kirjaimellista merkitystä. ”Terve” on juuri tällainen sana. Lähtiessä sanottavien sanojen
Pukahda perheneuvonnasta Kirkon perheneuvonnasta voi saada apua parisuhteen ongelmiin, eron läpikäyntiin ja muihin ihmissuhdeongelmiin. Millainen kokemus sinulla on perheneuvonnasta? Käytämme kertomuksia anonyymisti, kun teemme aiheesta jutun. Vastatessasi voit osallistua myös kangasmaskiarvontaan osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
5
Poikien herkempi puoli
Bruce Springsteen raottaa taivasta
HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
6
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
JOKAISELLE RUNOLLE Myllymäki ja Heiskanen etsivät sopivan lausujan.
Lausujiksi kelpaavat vain pojiksi itsensä tuntevat henkilöt. – Projektissa on kyse tekstin ja lausumisen kokonaisuudesta. On hienoa, kun pojat, jotka eivät ole kenties koskaan esiintyneet, voivat lausua runoja ja haastaa itseään, Heiskanen sanoo. Tälle keväälle Myllymäellä ja Heiskasella on suuria suunnitelmia. Tiedossa on Boys reading poems -klubi-iltoja. Mukaan on saatu sponsoreitakin. – Emme tiedä, toteutuvatko runoillat helmikuussa vai toukokuussa. Se riippuu koronatilanteesta. Iltoihin on luvassa myös musiikkia, Heiskanen kertoo. INSTAGRAMISSA JULKAISTUT runot ovat herättäneet keskustelua maailmallakin siitä, millainen runous täyttää taiteen vaatimukset. Kriitikot pitävät Instagram-runoutta muka-syvällisenä ja yksinkertaisena. Puolustajien mukaan alusta on tuo-
nut runojen maailman myös sellaisten ihmisten luo, jotka eivät niistä muuten olisi kiinnostuneet. Heiskanen ja Myllymäki haluavat tehdä runoudesta arkipäiväistä.
”
HALUAMME RAVISTELLA RUNOUDESTA POIS ELITISMIN JA TEHDÄ SIITÄ KAIKILLE LÄHESTYTTÄVÄMPÄÄ.
– Haluamme ravistella runoudesta pois elitismin ja tehdä siitä kaikille lähestyttävämpää, Myllymäki kertoo. – Teko itsessään on taidetta. Joku lähettää meille itse kirjoittamansa runon ja tavallinen tyyppi lausuu sen, Heiskanen sanoo.
KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO ESKO JÄMSÄ
BRUCE SPRINGSTEEN on tehnyt ensi kertaa kuuteen vuoteen levyn The E Street Bandinsä kanssa. Livenä äänitettyä Letter to You -levyä kuunnellessa tuntuu kuin olisi keikalla. Levyllä on useita kappaleita, jotka käsittelevät kuolemaa ja surua tavalla, jossa on elämänvoimaa ja toivoa. Esimerkiksi The Ghost on kunnianosoitus edesmenneille rock-sankareille, jotka laulaja uskoo tapaavansa rajan toisella puolella. Springsteen on lähtöisin irlantilaisitalialaisesta perheestä ja käynyt koulua nunnien opetuksessa. Kirjassaan Born to Run (Otava 2016) hän kertoo, kuinka katolilaisuus ulottui lapsuudessa luuytimiin asti. Ei siis ihme, että hän käänsi välillä selkänsä kirkolle – huomatakseen, ettei pääse juuristaan mihinkään. Kristinuskon vaikutus kuuluu uudella levyllä. Kappaleissa vilahtaa kaipuu siitä, ettei kaikki pääty kuolemaan, rakkautta verrataan rukouksen voimaan ja If I Was The Priestissä Jeesus on sheriffi ja Maria pitää saluunaa. Levyn yhteiskunnallista puolta edustaa Rainmaker. Springsteen kirjoitti sen, kun George W. Bush oli presidentti. Springsteenin mukaan kappale sopii vielä paremmin kuvaamaan Donald Trumpia, sillä se kertoo kansankiihottajasta. Springsteen itse on ollut läpi uransa uskollinen työväenluokkaiselle taustalleen. Hän on rocktyöläinen, joka antaa yleisölleen kaikkensa. PAULI JUUSELA
BOYS READING POEMS -Instagramtili sai alkunsa, koska Sonja Myllymäki ja Atte Heiskanen kyllästyivät miesten parissa vallitsevaan puhumattomuuden kulttuuriin. – Olen nähnyt omassa suvussani, mitä puhumattomuus tekee. Halusimme luoda kundeille sellaisen tilan, jossa he voivat olla omana itsenään herkkiä ja auki, Sonja Myllymäki sanoo. Boys reading poems -tilille kaksikko ottaa vastaan aiemmin julkaisemattomia runoja. Lähtökohtana on, että jokainen teksti on julkaisukelpoinen ja ansaitsee tulla luetuksi. – Ihmiset kirjoittavat todella hienoja tekstejä. Monet ovat samastuneet niihin ja kokeneet löytäneensä niistä itsensä, Heiskanen sanoo. Aiheista ylivoimaisesti suosituin on rakkaus.
Sonja Myllymäki ja Atte Heiskanen ovat perustaneet Instagram-tilin, jolla pojat lukevat runoja.
Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421
MARIANNA SIITONEN
SUPERREEL PRODUCTIONS
Tikkurilan kirkko vihittiin käyttöön 24.1. Avajaisia vietetään sitten, kun kokoontumisrajoitukset sen sallivat.
Oikaisu Yksi Näkymättömät-dokumenttielokuvan yksinäisistä on kahden lapsen yksinhuoltaja Emmamaria.
Kun elämässä ei ole ketään Antti Lempiäinen kuvaa Näkymättömät-dokumentissa kolmen ihmisen yksinäisyyttä. On liikuttavaa ja samalla hyytävää nähdä, miten yk sinäiseltä ihmisen elämä voi tuntua. Päivät lipuvat eteenpäin samanlaisina vailla toisen aikuisen läsnä oloa. Kyseessä on Antti Lempiäisen käsikirjoittama, oh jaama ja kuvaama Näkymättömät. Se kertoo nuoren työttömän naisen, kahden lapsen yksinhuoltajan ja eronneen vanhan miehen yksinäisyydestä. Dokument tielokuva on nähtävissä DocPointfestivaalilla, joka jär jestetään tänä vuonna koronavirusepidemian takia vir tuaalisesti. Alun perin Lempiäinen lähti tekemään elokuvaa suo malaisten auttamishalukkuudesta. Hän luki tutkimuk sia, joiden mukaan tuntemattomia ihmisiä ei oltu kovin innokkaita auttamaan. Siitä ajatukset siirtyivät yhtei söllisyyden murtumiseen länsimaissa ja sen lieveilmi öistä tuhoisimpaan, yksinäisyyteen. – Olen itse pienten lasten vanhempana kokenut vä lillä syvää yksinäisyyttä, vaikka meitä on ollut kaksi vanhempaa. Yksin jäämisen tunne on johtunut paljolti turvaverkkojen puuttumisesta, Lempiäinen kertoo. – Kun kartoitin omaa lähipiiriäni, ei vastaan tullut yhtään vanhempaa, joka ei olisi kokenut samaa. Erityi sesti äidit tuntuvat olevan kovilla. Lempiäinen teki taustatyötä myös tutustumalla yk sinäisyyttä käsitteleviin tutkimuksiin. Niistä ilmeni, et tä yksinäisyys on ilmiö, joka lävistää koko yhteiskunnan: yksinäisiä on kaikenikäisiä. Se kuuluu suurimpiin kan santauteihimme. – Jo ennen koronaaikaa joka viides suomalainen ko ki yksinäisyyttä. Nyt se koskettaa varmasti vielä suurem paa osaa kansasta. Terveysongelmia yksinäisyys aiheut taa tutkimuksen mukaan enemmän kuin sydän ja veri suonisairaudet.
Sopivien ihmisten etsiminen dokumenttielokuvaan oli Antti Lempiäisen mukaan haastavaa. Lahtelaisen yksin huoltajan, Emmamarian, Lempiäinen löysi netin kes kustelupalstalta, nuoren Emilian puolestaan lehtijutun kautta entiseltä kotiseudultaan Imatralta. Vaikeimmaksi osoittautui vanhan yksinäisen mie hen löytäminen. Se oli Lempiäisestä yllättävää, sillä on han ikäihmisten yksinäisyydestä puhuttu paljon. – Lopulta laitoin viimeiset käsikirjoitusapurahani Kirkko ja kaupungin ilmoitukseen. Sen avulla sain yhte yden Lasseen, dokumentin kahdeksankymppiseen hel sinkiläismieheen. Lempiäinen halusi tutustua kunnolla näihin kol meen ennen kuin alkoi kuvata. – Kun ystävystyimme, he avasivat oven elämään sä ja sisäiseen maailmaansa. Valitsin dokumenttiin ha vainnoivan lähestymistavan. Hengitin samaa ilmaa näi den henkilöiden kanssa, olin läsnä hiljaisena, myötä elävänä kumppanina. Tärkeässä osassa ovat hiljaisuus ja autius, keskustelu ilman puhetta. Yksinäisyys ei välttämättä ole pysyvä olotila, mutta se voi kehittyä sellaiseksi. Lempiäisen mukaan hyvä kei no yksinäisyyden ehkäisemiseksi olisi se, että itse ku kin pysähtyisi kiireen keskellä katsomaan, miten omas sa lähipiirissä voidaan. – Yksinäisyyden ehkäisemisessä tärkeitä ovat yhtei söllisyys ja erilaiset vertaistukiryhmät. Jo se, että moik kaa hississä ja kysyy kuulumisia, voi vaikuttaa yksinäi sen ihmisen elämään positiivisesti. Tunne siitä, että jo ku huomaa ja on kiinnostunut, saattaa saada aikaan yl lättävän paljon hyvää. MARJO KYTÖHARJU
Kirkko ja kaupungin numerossa 1/2021 Tikkurilan uutta kirkkoa käsittelevässä jutussa oli kirjoitusvirhe arkkitehti toimiston nimessä. Kirkon on suunnitellut arkkitehtitoi misto OOPEAA pääsuunnittelijanaan Anssi Lassila. OOPEAA, entiseltä nimeltään Lassila Hirvilammi Ark kitehdit, tunnetaan monista kirkollisista rakennuksis taan. Toimiston arkkitehtien käsialaa ovat vuonna 2016 valmistunut Suvelan kappeli Espoossa, vuonna 2010 val mistunut Kuokkalan kirkko Jyväskylässä sekä vuon na 2004 valmistuneet Klaukkalan kirkko ja Kärsämäen paanukirkko.
Tutustu Saga Käpylinnaan Helsingin Oulunkylässä sijaitsevassa Saga-palvelutalossa järjestetään lauantaina 30.1.2021 yksityisesittelyitä kaikille palveluasumisesta kiinnostuneille. Varaathan oman esittelyaikasi etukäteen soittamalla, jotta voimme pitää esittelyt porrastetusti ja turvallisesti. Kiinnostuitko? Varaa oma esittelyaika, tilaa esitteet tai kysy lisää! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki
DocPoint-festivaali 29.1.-7.2. verkossa. Lisätietoja osoitteessa docpointfestival.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
7
Näin diakoniatyöntekijä ään Samankaltaiset ammatti ja arvot muodostavat diakoniatyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden ympärille poliittisen kuplan, joka saa heidät äänestämään eri tavalla kuin muu keskiluokka. Äänestyskopissa ammattiauttajat eroavat myös toisistaan. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN
D
iakoniatyöntekijät ja sosiaalityöntekijät työskentelevät katutasolla ja kohtaavat usein yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuden seurauksia. Kumpikin ammattiryhmä on suhteellisen korkeasti koulutettu, työskentelee itsenäisesti ja kokee työssään julkisen talouden jatkuvan niukkuuden vaikutukset. Arki on usein kamppailua resurssien riittävyyden ja ristiriitaisten paineiden alla. Joulukuussa julkaistun tutkimuksen mukaan näistä aineksista muodostuu poliittinen kupla, joka vaikuttaa sekä diakonia- että sosiaalityöntekijöiden äänestyspäätöksiin. Yhteiskunnallinen asema vaikuttaa yhä ihmisten poliittisiin näkemyksiin, vaikka suurten yhteiskuntaluokkien merkitys on heikentynyt. Van-
8
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
hojen luokkajakojen tilalle syntyy hienojakoisempia blokkeja ja niiden välisiä jakolinjoja, jotka liittyvät esimerkiksi ammattiin, juuriin ja henkilökohtaisiin arvoihin. – Se, siintääkö tulevaisuus kirkkaana vai täyttyykö se uhkakuvilla, koetaan enemmän yksittäisten ammattien kuin kokonaisten yhteiskuntaluokkien kautta, sanoo ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat” -tutkimusprojektissa työskentelevä Helsingin yliopiston tutkija Hanna Wass. SOSIAALITYÖNTEKIJÄT ja diakoniatyöntekijät kuuluvat keskiluokkaiseen viiteryhmään, jossa perinteisten oikeistopuolueiden kannatus on melko vahvaa. Ammatin myötä saadut kokemukset kallistavat kuitenkin poliittista vaakaa muusta keskiluokasta poikkeavaan suuntaan.
Työn edellyttämä koulutustausta lisää sekä diakonia- että sosiaalityöntekijöiden tietoisuutta sosiaalipolitiikasta ja yhteiskunnan epäkohdista. Myös kummankin ryhmän sosiaaliset verkostot eroavat muusta keskiluokasta. Siinä, missä useimmat keskiluokkaan kuuluvat kohtaavat pääsääntöisesti samankaltaisen elämäntilanteen jakavia, sosiaalityöntekijät ja diakoniatyöntekijät tapaavat päivittäin heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Tämä kasvattaa empatiaa vähäosaisia kohtaan ja lisää tietoisuutta heidän tarpeistaan ja toiveistaan. Sosiaalityöntekijät ja diakoniatyöntekijät ajattelevat köyhyyden syistä samalla tavalla ja suhtautuvat heikossa asemassa oleviin jopa myönteisemmin kuin heidän asiakkaansa. Nämä lähtökohdat lisäävät heidän poliittista ymmärrystään progressiivista verotusta, hyvinvoinnin jakamista ja vähäosaisten aseman parantamista kohtaan. Laajan hyvinvointivaltion kannattamiseen liittyy sosiaalityöntekijöillä myös itsekkäitä syitä, sillä lisääntyvä budjetointi sosiaalityöhön merkitsee parannuksia heidän työoloihinsa ja uramahdollisuuksiinsa. – Diakoniatyöntekijät ja sosiaalityöntekijät eivät kannata niukkaa yövartijavaltiota, vaan soli-
estää daarisuutta, laajaa hyvinvointivaltiota ja taloudellista tasa-arvoa. Tämä ohjaa heidän poliittisia mieltymyksiään vasemmalle, Hanna Wass sanoo. Monista ammatin ja arvojen samankaltaisuuksista huolimatta diakoniatyöntekijät ja sosiaalityöntekijät äänestävät eri tavalla. Sosiaalityöntekijät kuuluvat punavihreään yhteiskunnalliseen blokkiin, mutta diakoniatyöntekijöiden poliittista profiilia tutkijat luonnehtivat keskustakonservatiiviseksi. Kevään 2011 eduskuntavaaleissa suurin osa sosiaalityöntekijöistä äänesti SDP:tä (25,3 %), vihreitä (22,7 %) tai vasemmistoa (18,1 %). Keskiluokkaisen verrokkiryhmän äänistä SDP sai vain 14 prosenttia, vihreät seitsemän ja vasemmisto kahdeksan prosenttia. DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN keskuudessa suosituimmat puolueet olivat kristillisdemokraatit (KD) (30,9 %) ja keskusta (22,7 %), joita kannatti yli puolet kantansa ilmoittaneista. Kolmanneksi suosituin oli SDP (15,5 %). Samoissa vaaleissa KD:n kannatus muussa keskiluokassa oli vain viisi prosenttia. Kokoomuksen kannatus oli sekä diakoniatyöntekijöiden että sosiaalityöntekijöiden keskuudes-
sa selvästi muuta keskiluokkaa vähäisempää. Perussuomalaiset olivat kummassakin ammattiryhmässä huomattavan epäsuosittuja. Kirkko ja kaupunki pyysi Kirkon tutkimuskeskukselta päivitettyjä tietoja diakoniatyöntekijöiden puoluevalinnoista ja pääkaupunkiseudun tilanteesta. Marraskuussa 2019 tehdystä työntekijäkyselystä käy ilmi, että kristillisdemokraatit (22,4 %) ja keskusta (14,2 %) pitivät kevään 2019 eduskuntavaaleissa edelleen kärkisijoja. Kolmanneksi kiipesivät sosialidemokraattien sijasta vihreät 11,9 prosentin kannatuksella. Poliittista suuntautumista kartoittaneen tutkimuksen tekijät päättelevät, että KD:n ja keskustan korkeassa kannatuksessa näkyvät diakoniatyöntekijöiden kristilliset arvot ja uskonnollisuus sekä vuorovaikutus toisten uskonnollisten ihmisten kanssa. Näistä syistä kristillisdemokraatteihin ja keskustaan liitetty ajatus kristillisistä perusarvoista vetoaa heihin. Vantaan ja Helsingin diakoniatyöntekijät kuuluvat Helsingin hiippakuntaan, josta saaduissa vastauksissa eniten diakoniatyöntekijöiden kannatusta saivat vuonna 2019 vihreät (33 %). Kristillisdemokraatit ja vasemmisto jakoivat toisen sijan (16,7 %).
Espoon hiippakunnassa suurimman kannatusluvun (20,0 %) jakoivat keskusta ja vasemmisto, ja niiden takana yhtä vahvaan kannatukseen (13,3 %) ylsivät SDP ja vihreät. ALUEELLISTEN EROJEN päätteleminen vastauksista ei ole tilastollisesti perusteltua vastaajien pienen määrän vuoksi. Diakin diakonian ja kasvatuksen yliopettaja Mikko Malkavaara kiinnittää kuitenkin huomiota kahteen asiaan, jotka vastaavat hänen omia havaintojaan. – Näyttäisi siltä, että varsinkin Helsingissä on tapahtunut selvää vihertymistä. On myös kiinnostavaa, että Espoon ja Helsingin hiippakunnissa vasemmiston kannatus on korkeammalla kuin SDP:n. Jos diakoniatyöntekijä on poliittisesti vasemmalla, hän näyttäisi punertavan tyypillisemmin selvästi kuin lievästi. Hanna Wass kiinnittää huomiota SDP:n ahdinkoon diakoniatyöntekijöiden vastauksissa. – Mikään yksittäinen puolue ei saa imaistua diakonia- ja sosiaalityöntekijöitä kannattajikseen. Kaikki käy, paitsi eduskuntavaalien toiseksi suurin puolue perussuomalaiset, jonka kannatus kummassakin ammattiryhmässä on hyvin matala, Wass sanoo. ■
Suosituimmat puolueet sosiaalityöntekijöiden (2011) ja diakoniatyöntekijöiden (2019) keskuudessa.
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
9
Huumebisnes on muuttunut Ei kukaan ole paha syntyessään, sanoo Pasilan Myrkky -rikosromaanisarjaa kirjoittava, vuosikymmeniä huumepoliisina toiminut Kale Puonti. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MARIANNA SIITONEN
S
iitä on kymmenen vuotta, kun Kale Puonti kirjoitti yhden luvun tulevaan rikosromaaniinsa. Kirjoittaminen jäi silloin hektisen poliisintyön jalkoihin. Nyt kyseinen luku löytyy lähes sellaisenaan hänen viime kesänä julkaistusta Manni-teoksestaan (Bazar 2020). Se aloitti Pasilan Myrkky -romaanisarjan, jonka nimi viittaa poliisin huumeryhmään. Ensimmäisen osan päähenkilö on yliopistossa fysiikkaa ja matematiikkaa opiskeleva Manni. Hän saa sattumalta haltuunsa ison amfetamiinierän ja lähtee niukkaan elämäänsä kyllästyneenä kokeilemaan huumebisnestä. Romaanissa seurataan Mannin edesottamusten lisäksi huumepoliisin työtä ja rikollisen alamaailman touhuja. Puonti kuvaa kaikkea tuota realistisesti, yli 30-vuotisella poliisikokemuksella. Puontin mukaan kirjan henkilöhahmoilla ja tapahtumilla on jonkin verran vastaavuutta todellisuudessa. – Henkilöt ovat fiktiivisiä, mutta on niissä joitakin tuttuja piirteitä. Esimerkiksi huumeryhmän Pesosessa voi nähdä minua itseäni. Hän on itsepäinen ja hieman kyynistynyt mutta silti yhä kiinnostunut työstään ja ihmisistä. UUDEN KIMMOKKEEN kirjoittamiseen Kale Puonti sai pidettyään muutaman vuoden netissä Kaupungin varjoja -nimistä blogia. Kyseessä oli eräänlainen kunnianpalautus, sillä Puonti oli huume- ja virkarikoksista epäillyn Helsingin poliisin huumeryhmän päällikön Jari Aarnion alainen. – Aarnion tapauksen tultua julki huumeryhmän työntekijöistä tuntui, ettei työhön saatu tarpeeksi tukea ja että vähän jokaista epäiltiin laittomuuksista. Aloin sen vuoksi kertoa huumepoliisin arjesta blogissa. – Uskoimme ryhmässä aluksi Aarnion joutuneen salaliiton kohteeksi. Lopulta oli tunnustettava, että syytöksissä saattaa olla perää. Tapaus harmittaa, sillä hyvän poliisin työuralle olisi toivonut toisenlaista loppua. Jupakan vuoksi Puonti halusi vaihtaa toiselle osastolle: hän tutki pari vuotta nettiromanssihuijauksia. Vuodenvaihteessa hän jäi eläkkeelle ja vapaaksi kirjailijaksi. Kirjoitustyötä riittää, kun työn alla on kokonainen rikosromaanisarja. Sen toinen osa, Milo, ilmestyi äskettäin. – Milossa poliisin huumeryhmä jatkaa huumekaupan tutkimista. Pyrin tässäkin kirjassa menemään myös rosvojen nahkoihin, ettei tarinasta tulisi liian mustavalkoinen.
10
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
Kirjojen esilukijana Puontilla on ollut kolme poliisikaveria. Hän haluaa, että esimerkiksi poliisin työmenetelmät ja poliisien ja rikollisten käyttämä kieli tuntuisivat mahdollisimman oikealta.
Pasilan Myrkystä on jo suunnitteilla tv-sarja. Sen takana on suomalainen elokuva- ja televisiotuotantoyhtiö Yellow, joka on tuottanut muun muassa tv-sarjat MS Romantic ja Keisari Aarnio.
karummaksi HUUMEPOLIISIN TYÖ on Kale Puontin mukaan muuttunut 30 vuodessa todella paljon. Huumerikollisuudesta on ensinnäkin tullut kansainvälisempää. Siinä huseeraa muun muassa venäläisiä, virolaisia, latvialaisia, liettualaisia, albanialaisia ja romanialaisia. Muutoksessa on isona tekijänä ollut netissä toimiva Tor-verkko, jossa rikolliset voivat toimia anonyymisti ja jonka käyttäjiä on vaikea jäljittää. Puonti toteaa meiningin muuttuneen myös karummaksi. Jos aiemmin huumeiden ostaja huomasi, että aine on huonoa, hän saattoi valittaa siitä tutulle myyjälle. Nyt valittaja voi tulla ryöstetyksi tai pahoinpidellyksi, ja myyjän tarkoitus on ehkä ollutkin vain ryöstää ostaja.
”
Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!
Meidän pitäisi ottaa oppia Ruotsin tekemistä virheistä. Viime vuosina myös nuorten jengiytyminen ja huumeidenkäyttö ovat selvästi lisääntyneet. Huumeet ovat Puontin mukaan usein portti väkivaltaja omaisuusrikoksiin. – En halua leimata, mutta tässä joukossa on paljon myös maahanmuuttajien lapsia. Taustalla ovat yleensä juurettomuus ja turvaverkkojen puuttuminen. Maahanmuuttajien kotouttamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, etteivät he syrjäytyisi yhteiskunnassa. – Toisaalta myös kantasuomalaisissa perheissä voi olla isoja sosiaalisia ongelmia. Tiedän perheitä, joissa ei ole moneen sukupolveen käyty vakituisesti töissä. Näin lapsi tottuu siihen, että elintasoa nostetaan rikollisuudella. Mukana voi olla niin sanottujen hyvien perheiden nuoriakin, jotka on vienyt huumeiden ja rikoksen polulle jännityksen halu ja väärä kaveriporukka.
Kale Puontia surettaa se, että nuorten huumeidenkäyttö on lisääntynyt selvästi viime vuosina.
KONKARIPOLIISI ON sitä mieltä, että Suomi on kuitenkin vielä kaukana Ruotsista, jonka isoimmissa kaupungeissa nuorten huumeidenkäyttö ja väkivalta ovat ryöstäytyneet käsistä. – Meidän pitäisi ottaa oppia Ruotsin tekemistä virheistä. Olisi myös päästävä eroon hyssyttelykulttuurista ja pureuduttava paremmin ongelmien syihin, Kale Puonti sanoo. Poliisinuransa aikana hän on pohtinut monesti ihmisen pahuutta. Hänestä kukaan ei synny pahana, mutta toisilla on syystä tai toisesta matalampi kynnys siirtyä lain väärälle puolelle. Tuntee Puonti sellaisiakin, jotka ovat lopettaneet huumeidenkäytön ja rikollisen toiminnan. Moni heistä on hakeutunut sen jälkeen päihde- ja vankityöhön. Puontin mielestä nämä ihmiset tekevät rikollisten parissa parasta valistustyötä. ■
Ikiaikaista viisautta, mystiikkaa ja meditaatiota Minä olen -messut 13.2. verkossa minaolenmessut.fi Messuilla myös Helsingin seurakuntien, Hiljaisuuden ystävien ja Tuomas-yhteisön ohjelmaa. Lisätietoja ja linkki alennuslippuun Kirkko ja kaupungin lukijoille: kirkkojakaupunki.fi
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
11
Mikä siinä kiehtoo? Alussa kristillinen kirkko oli pieni ja marginaalinen, mutta kolmessa vuosisadassa se kasvoi Rooman valtakunnan pääuskonnoksi. Nopeaa leviämistä on selitetty muun muassa diakoniatyöllä, jota kristityt tekivät vaarallisten epidemioiden aikana. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ANSSI RAUHALA
12
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
E
nsimmäisten kristittyjen aikana Jeesuksen seuraajat muodostivat pienen marginaaliryhmän, jonka sosiaalista asemaa on verrattu nykyajan Hare Krishna -liikkeeseen. Ennen vuotta 100 kristittyjen kokonaismäärä laskettiin tuhansissa. Vajaat kolmesataa vuotta myöhemmin kristinusko nousi Rooman valtakunnan viralliseksi uskonnoksi. Vuoteen 300 jKr. mennessä kristinusko oli levinnyt niin laajalle, että keisari Diocletianus päätti yrittää tuhota liikkeen. Tämän yrityksen epäonnistuttua uusi hallitsija Konstantinus valitsi toisen tien ja antoi kristinuskolle suosituimmuusaseman. Tällainen poliittinen käänne oli mahdollinen vain siksi, että merkittävä osuus imperiumin väestöstä oli kristittyjä. Historiantutkijoiden summittaisen arvion mukaan Rooman valtakunnassa oli neljännen vuosisadan alkaessa kuusi miljoonaa kristittyä, mikä oli noin kymmenesosa sen silloisista asukkaista. Nousu oli käsittämättömän nopea. Näin ajattelivat 300-luvun kirkkoisät, ja käsityksen jakaa moni modernin ajan historiantutkija. Yhdysvaltalainen uskontososiologi Rodney Stark on toista mieltä. Starkin vastaus kristinus-
kon leviämiseen nousee olettamuksesta, että varhaiskirkkoon pätivät samat lainalaisuudet kuin nykyajan uusiin uskonnollisiin liikkeisiin. Raama-
”
Ihmeparantumisilla, profetoimisella ja kielillä puhumisella saattoi olla filosofisia argumentteja suurempi merkitys kristinuskon leviämiselle. EKSEGETIIKAN PROFESSORI ISMO DUNDERBERG
tuntutkija Heikki Räisänen esittelee Starkin teorian vuonna 2006 ilmestyneessä kirjassa Rosoinen Raamattu.
LÄHTÖRUUTU ASETTUU vuoteen 40 jKr., jolloin kristittyjä oli Starkin arvion mukaan noin tuhat. Tästä alkaen kristittyjen määrän on pitänyt kasvaa keskimäärin 40 prosenttia vuosikymmenessä vuoteen 300 saakka. Jokin teki kristinuskosta viraalin ja sai sen leviämään viruksen tavoin. Jos kirkon kasvu noudatti tasaisen vauhdin taulukkoa, vuonna 50 kristittyjä oli 1 400, vuoden 100 alussa 7 500 ja vuonna 150 noin 40 000. 200-luvun alussa kristittyjen lukumäärä oli jo 218 000, vuonna 250 lähes 1,2 miljoonaa ja viimein vuonna 300 noin 6,3 miljoonaa. Starkin laskelmien puolesta puhuu se, että hämmästyttävälle kasvutarinalle löytyy vertailukohta modernilta ajalta. Yhdysvalloissa vuonna 1830 perustettu mormonikirkko levisi sadan vuoden ajan 43 prosentin kasvuvauhdilla vuosikymmentä kohden. Helsingin yliopiston eksegetiikan professori Ismo Dunderberg toteaa, ettei lähtötilanne ollut kirkon kannalta helppo. Kirkon varhaisina vuosisatoina kristityksi kääntymistä harkitseva joutui varautumaan siihen, että saattoi joutua vainotuksi uskonsa tähden. Monet kristityt vetäytyivät tai joutuivat sivuun julkisista tehtävistä, koska he eivät halunneet osallistua virkoihin kuuluneeKIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
13
seen perinteisille jumalille uhraamiseen. Kristittyjä arvosteltiin tästä, sillä vanho jen rituaalien laiminlyönnin uskottiin kos tautuvan yhteisölle erilaisina vastoinkäymisinä. Vastustajat kirjoittivat kristityistä pahantahtoi sia pilkkakirjoituksia ja levittivät juoruja, joiden mukaan näiden ehtoollinen oli kannibalismia ja seurakuntien yöllisissä kokouksissa harjoitettiin vapaata seksiä. Osa pilkkakirveen heiluttajista kuului yhteiskunnan eliittiin. – Ihmiset olivat jollakin tasolla tietoisia kristin uskosta, mutta riittävän kaukana siitä, jotta tällai set juorut saattoivat levitä, Dunderberg sanoo. Kristityt uskonpuolustajat eli apologeetat vas tasivat pilkkaan keisarille omistetuilla kirjoituk silla, jotka pyrkivät todistamaan kristinuskon muita tuon ajan uskontoja paremmaksi tai osoit tamaan, ettei kristittyjen elämä poikennut mer kittävästi ympäröivästä yhteiskunnasta. – Apologeettojen tekstit olivat kristityille tär keitä, ja siksi ne ovat säilyneet tähän päivään saakka. Tekstien vaikutuksesta muihin kuin an tiikin ajan kristittyihin ei kuitenkaan ole säilynyt minkäänlaisia merkkejä, Dunderberg sanoo. NOPEAA LEVIÄMISTÄ on selitetty sillä, että antii kin ihminen oli ahdistunut ja hämmentynyt us
14
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
konnollinen etsijä, jonka kokemaan aatteelliseen tyhjiöön kristillinen usko vastasi. Tämä ajatus on monille suomalaisille tuttu Mika Waltarin fiktii visestä romaanista Valtakunnan salaisuus. Kirjan roomalainen päähenkilö Markus Mezentius ryh tyy selvittämään Jeesuksen arvoitusta tutustut tuaan Aleksandrian kirjastossa juutalaisten py hiin kirjoituksiin ja messiasennustuksiin. Ismo Dunderbergin mukaan nykyiset antii kin tutkijat eivät selitä kristinuskon leviämistä us konnollisella etsinnällä, vaikka historialliset läh teet tuntevatkin joitakin teoriaan sopivia henki lötarinoita. Tunnetuin heistä oli 100luvulla elänyt kristit ty filosofi Justinos Marttyyri, joka kertoi tutus tuneensa kaikkiin oman aikansa filosofisiin kou lukuntiin ennen kuin löysi vastauksen etsintään sä kristinuskosta. Samalta ajalta on säilynyt myös Peregrinosnimisen kyynikkofilosofin kertomus. Hän kulki samankaltaisen etsijän polun kuin Jus tinos, mutta kristinuskoon kääntyminen jäi hä nellä ohimeneväksi vaiheeksi. – Meille säilyneissä filosofisten etsijöiden ker tomuksissa kristinuskosta vakuuttuminen liit tyy usein hurmosilmiöön kuten ihmeparantumi sen, profetoimisen tai kielillä puhumisen koke mukseen. Tällaisilla ilmiöillä saattoi olla filosofi
sia argumentteja suurempi merkitys kristinuskon leviämiselle, Dunderberg sanoo. Dunderbergin mukaan tiedämme kohtalai sen paljon siitä, mihin antiikin ihmiset uskoi vat, mutta yleiskuvan saaminen erilaisten usko musten kannatuksesta kansan syvissä riveissä on vaikeaa. Antiikin filosofit tavoittelivat tasapainoista olo tilaa, johon liittyi kyky tunteiden ja mielenliik keiden arvioimiseen. Tällaista mielentilaa kutsut tiin eudaimoniaksi, ja sen saavuttaminen johti hy vään elämään. Filosofien mukaan ihminen saattoi vaikuttaa omiin reaktioihinsa, mutta heidän opetuksiaan ei voi Dunderbergin mukaan verrata nykyisiin psy koterapioihin. Kyse oli pikemminkin elämäntyy leistä, joita eri koulukuntien kannattajat noudat tivat. – Valistuneet ihmiset poimivat hyviksi koke miaan ajatuksia sieltä ja täältä, mutta emme tie dä, kuinka laajasti populaarifilosofeja ja heidän koulukuntiaan tunnettiin. ARKIELÄMÄSSÄ TURVAUDUTTIIN monenlaisiin maagisiin rukous ja rakkausloitsuihin. Sukulais ten ja hengenheimolaisten yhteisiä aterioita jär jestettiin temppeleissä, ja niihin kuului jumalil
le osoitettu uhri tai kunnianosoitus. Uhraaminen jumalille saattoi liittyä myös arkisiin aterioihin. Osa väestöstä kuului uskonnollisiin ryhmiin, jotka noudattivat salaisia riittejä. Osa ryhmistä ylitti yhteiskunnallisia rajoja, mutta moni ryhmä liittyi jäsenten luokka-asemaan. Dunderberg mainitsee laajalle levinneen Mithra-kultin, joka vetosi erityisesti sotilaisiin. Rooman keisarille osoitettu kunnioitus liikkui uskonnon ja politiikan rajamaastossa. Kaupungit kilpailivat siitä, kenelle myönnettiin oikeus rakennuttaa temppeli keisarin kunniaksi. – Erilaisia jumaluuksia oli paljon, mutta on epäselvää, kuinka vahvasti tavallinen antiikin ihminen uskoi niihin. Monet säilyneet hautakirjoitukset, myös juutalaisten, olivat sävyltään varsin lakonisia. Niistä ei välity kuvaa yleisestä uskosta sielun kuolemattomuuteen, Dunderberg sanoo. Yhden yleisen selityksen mukaan kristinusko levisi varsinkin alemmissa yhteiskuntaluokissa. Dunderberg toteaa kuitenkin, että uudet uskonnolliset liikkeet vetivät puoleensa ennen muuta hyvin koulutettuja ihmisiä, jotka kuuluivat keskimääräistä ylempään yhteiskuntaluokkaan. Heidän läsnäolonsa sai myös tavallisen kansan kiinnostumaan.
Antiikin maailmassa koulutus ja varallisuus kulkivat käsi kädessä, vaikka myös pienellä osalla orjista oli mahdollisuus opintoihin. Suhteellisen
”
Orpojen, leskien, vankien ja muukalaisten auttaminen oli jo varhaisissa seurakunnissa hyvin organisoitua. EKSEGETIIKAN PROFESSORI ISMO DUNDERBERG
harva osasi lukea, ja luku- ja kirjoitustaidon perusteet ylittävää koulutusta oli tarjolla niukasti. – Uuden testamentin tekstien kohdeyleisö koostui varsin hyvin koulutetuista ihmisistä. Jo
kristinuskon ensimmäisiltä vuosikymmeniltä säilyneet apostoli Paavalin kirjeet on kirjoitettu kohtalaisen sivistyneelle kohderyhmälle, Dunderberg toteaa. NYKYISTEN HISTORIANTUTKIJOIDEN katse kiinnittyy Ismo Dunderbergin mukaan kristinuskon juutalaisiin juuriin. Kristinusko levisi erityisen nopeasti sellaisissa kreikkalaisissa ja roomalaisissa kaupungeissa, joissa eli juutalainen yhteisö. Antiikin maailmassa oli hienoa olla kiinnostunut idän suunnalta tulevista uusista uskonnoista, joilla oli pitkä historiallinen tausta. Myös juutalaisuuteen liittyvä messiaan odotus tunnettiin laajasti. – Juutalaisuus tiedettiin vanhaksi uskonnoksi, jonka noudattaminen edellytti ihmiseltä korkeatasoista moraalia ja henkistä kurinalaisuutta. Monet ei-juutalaiset antiikin kirjoittajat ihailivat juutalaisuutta, vaikka se ei kuulunut Rooman valtakunnan virallisiin uskontoihin, Dunderberg sanoo. Kristinuskossa oli Dunderbergin mukaan sopiva yhdistelmä jo ihmisille tuttuja juutalaisuuden elementtejä, mutta samalla se oli riittävän erilainen kuin muut juutalaisuuden suunnat. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
15
Ilman apostoli Paavalia kristinusko oli si voinut jäädä yhdeksi messiaanisen juu talaisuuden alaryhmäksi. Yksi merkittävä asia oli se, että hänen perustamansa seurakun nat eivät vaatineet juutalaisuuden ulkopuolelta tulleilta kristityiltä ympärileikkausta eivätkä sa patin ja ruokasääntöjen noudattamista. – Sisäänpääsyriitiksi kelpasi kristillinen kas te ja usko siihen, että Jeesus on messias. Kristin uskoon kääntymisen kynnys muodostui huomat tavasti juutalaisuutta matalammaksi. Erilaista oli myös se, että kristinusko oli missionaarinen liike, joka hankki aktiivisesti uusia kannattajia. Dunderberg mainitsee vielä tutkimuslinjan, jonka mukaan kulttuurisessa läpilyönnissä auttoi myös kristinuskon yhdenmukaistuminen ja kirk koinstituution kehittyminen komentoketjuineen. – Kristityistä ei olisi ollut keisari Konstantinuk selle hyötyä, jos kristinusko olisi koostunut vielä 300luvulla eri suuntiin vellovista liikkeistä. Siksi Rooman valtakunta alkoi tukea kristinuskon yh tenäisyyspyrkimyksiä ja vastavuoroisesti kirkko alkoi tukea Roomaa. KIRKON TUTKIMUSKESKUKSEN tutkija Kimmo Ketola luonnehtii sosiologi Rodney Starkin väi tettä varhaisen kristinuskon ja modernien uus
16
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
uskontojen samankaltaisesta leviämisestä roh keaksi. Tiedeyhteisössä Starkin teoria on osin kiistanalainen.
”
Jännitteisyyden valtakulttuurin kanssa on oltava optimaalinen, jotta takamatkalta lähtevä uusi uskonto voi menestyä. KIRKON TUTKIMUSKESKUKSEN TUTKIJA KIMMO KETOLA
– Tutkimuksen valtavirta on selittänyt uus uskontojen leviämistä nimenomaan niiden ym päristöön liittyvillä tekijöillä, kuten kulttuurin murroksilla ja kriiseillä, jotka luovat kysyntää
uusille alakulttuureille. Stark kääntää kuitenkin katseen yhteisöihin itseensä ja etsii menestyste kijöitä niiden sisältä, Ketola sanoo. Ketola jakaa Starkin näkemyksen, jonka mu kaan on olemassa tärkeitä ja yleispäteviä me kanismeja, jotka selittävät uuden uskonnolli sen liikkeen kasvua. Sellaisia ovat esimerkiksi liikkeen ja valtakulttuurin välinen jännite, uus uskonnon tarjoama kokemuksellisuus ja siihen liittyvät sosiaaliset siteet. Alkuvaiheessa uususkonto kantaa tavallises ti kielteistä leimaa, joka voi näkyä siihen kohdis tuvana pilkkana, juoruina tai eriasteisena syrjin tänä. – Jännitteisyyden valtakulttuurin kanssa on ol tava optimaalinen, jotta takamatkalta lähtevä uusi uskonto voi menestyä. Liikkeen pitää pystyä tarjoamaan jotakin uudenlaista, erityistä ja ai nutlaatuista, Ketola sanoo. Toisaalta uskonnollinen liike ei saa olla liian eksoottinen. Esimerkiksi täysin autenttinen ver sio hindulaisuudesta ei menesty länsimaissa, mutta kastijärjestelmästä ja puhtaussäännöistä irtautunut Äiti Amma liike on jo eri asia. Antiikin Roomassa juutalaisuus kiehtoi monia, mutta liit tymisen kynnys oli korkea juutalaisen lain yksi tyiskohtaisuuden vuoksi.
MENESTYVIÄ UUSIA LIIKKEITÄ leimaa vahva kokemuksellisuus, jota ihmiset eivät ehkä löydä vakiintuneista uskonnollisista yhteisöistä. Kimmo Ketola mainitsee kristilliset vähemmistökirkot, joiden alkuvaiheissa dramaattiset kääntymiskokemukset ovat yleisiä. Liikkeiden vakiintuessa kääntymyksen korostaminen tavallisesti liudentuu. Uusien uskonnollisten liikkeiden leviämiseen vaikuttaa myös niiden kyky luoda sosiaalisia siteitä. Selvät rajat muuhun yhteiskuntaan vahvistavat siteitä yhteisön jäsenten välillä, mutta jos rajat ovat liian jyrkät, ne estävät verkostojen luomisen liikkeen ulkopuolelle, ja edessä on näivettyminen. Monet uudet liikkeet leviävät jo olemassa olevien verkostojen kautta. Stark on kiinnittänyt huomiota siihen, että antiikin Roomassa kristityiksi kääntyi paljon sivistyneitä naisia. Todennäköisesti kristinusko levisi heidän sosiaalisten verkostojensa avulla. Ketola kiinnittää huomiota myös siihen, millä tavalla uskonnolliset yhteisöt luovat jäsenilleen osallisuutta. – Liike tuskin leviää kovin nopeasti, jos sen rakenne on hierarkkinen ja uudella jäsenellä on pitkä matka siihen, että hän voi toimia aktiivisesti liikkeen hyväksi.
ANTIIKIN IHMISEN olisi todennäköisesti helppo samastua ahdinkoon, johon koronapandemia ajoi maailman vuonna 2020. Nimittäin vaarallinen tautiepidemia, jota on arveltu isorokoksi, levisi Rooman valtakunnassa vuosina 165–180 surmaten mahdollisesti jopa kolmanneksen väestöstä. Seuraava epidemia, mahdollisesti tuhkarokko, verotti väestöä 250-luvulla. Epidemioiden aikana kristillinen diakoniatyö kiinnitti aikalaisten huomion, uskontososiologi Rodney Stark sanoo. Sekä kristittyjen että pakanoiden kirjoittamien kuvausten mukaan pakanat torjuivat sairaat luotaan ja pakenivat jopa omien rakkaittensa luota. Tämän seurauksena ihmiset menehtyivät ilman, että kukaan yritti hoitaa heitä. 160-luvun suurepidemian aikana jopa kuuluisa ateenalainen lääkäri pakeni kaupungista omalle maatilalleen. Kristityt sen sijaan eivät jättäneet sairaita ja kuolevia oman onnensa nojaan vaan vierailivat sairaiden luona ja hoitivat heitä. Kristittyjen kirkkohistorioitsijoiden mukaan moni pappi, diakoni ja tavallinen seurakuntalainen sai tällä tavoin tartunnan ja menetti henkensä. Myötätunto ja auttaminen eivät kohdistuneet vain toisiin kristittyihin vaan ylittivät uskonnol-
liset rajat. Sekä kirkkoisät että kristinuskon vastustajat uskoivat, että tämä edesauttoi kristinuskon leviämistä, ja moni nykytutkija on samaa mieltä. – Kristityt pitivät köyhien ja kärsivien auttamista erittäin tärkeänä. Orpojen, leskien, vankien ja muukalaisten auttaminen oli jo varhaisissa seurakunnissa hyvin organisoitua, professori Ismo Dunderberg sanoo. Vaikka sairaiden hoitaminen ei olisi tuonut uusia käännynnäisiä, ravinnon ja puhtaan veden saamisesta huolehtiminen todennäköisesti vähensi kuolleisuutta kristittyjen keskuudessa verrattuna niihin, joita ei hoidettu. Tämän seurauksena kristittyjen osuus väestöstä saattoi kasvaa epidemioiden aikana. – Kristityt olivat onnistuneet luomaan ylikansallisen yhteisön, joka pystyi toimimaan kriiseissä paremmin ja tarjoamaan ihmisille parempaa turvaa kuin Rooman valtakunnan viralliset tahot, Dunderberg sanoo. ■
Tällä hetkellä kristittyjä on noin 2,55 miljardia, mikä on 32,4 prosenttia maailman väkiluvusta. Reilut kaksi kolmesta kristitystä asuu globaalissa etelässä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
17
Parhaimmillaan kriisitilanteessa Saara Pihlaja auttaa ihmiskaupan uhreja Suomessa ja kuntouttaa Punaisen Ristin ulkomaan komennuksilla konfliktin kaikkia osapuolia. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT
18
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
K
olme kansainvälisen Punaisen Ristin avustustyöntekijää kuoli ja kolme loukkaantui kranaattiiskussa Adenin lentokentällä Jemenissä viime vuoden toiseksi viimeisenä päivänä. Yksi haavoittuneista oli Saara Pihlajan ystävä. Pihlaja työskenteli loppuvuodesta Punaisen Ristin avustustyöntekijänä Jemenin koronahoitokeskuksessa, josta palasi Helsinkiin edellisellä kuljetuksella. – Minulla kävi ihmeellinen tuuri. Ei ole ensimmäinen kerta, kun pääsen alta pois juuri ennen kuin jotain odottamatonta ja järkyttävää tapahtuu. Suomen ulkoministeriön turvallisuusluokituksessa Jemen on maa, josta on poistuttava välittömästi. – Punainen Risti kysyi minua Jemeniin keväästä asti. Ensin vastasin, että rajani kulkee siinä, mutta onneksi takin saa aina kääntää. Jemenissä on menossa aseellinen konflikti sekä humanitaarinen kriisi, joka koskee 80:aa prosenttia väestöstä eli noin 24:ää miljoonaa ihmistä. Koronapandemia pahentaa tilannetta. JEMENILÄISESSÄ KORONASAIRAALASSA Saara Pihlaja työskenteli kuutisen viikkoa. Hän on fysioterapeutti ja kansainvälisen terveystieteen maisteri. Jemenissä hän koulutti paikallisia työntekijöitä antamaan koronapotilaille hengitysfysioterapiaa, joka tukee keuhkojen ja pallean toimintaa, sekä hoiti potilaita. Pihlaja näki Jemenistä vain lentokentän, Punaisen Ristin sairaalan ja majapaikan. Lyhyt työmatka kuljettiin autolla. Punaisen Ristin majoituspaikan ikkunat oli turvallisuussyistä peitetty. Paras paikka talossa oli suojainen kattoterassi, jossa sai riisua nilkkoihin ulottuvan abayan ja kohottaa paljaat kasvot aurinkoon. – Paikalliset kertoivat maansa kauneudesta. He olivat äärimmäisen ihania ja vieraanvaraisia. Sain läksiäislahjaksi korun. ”WASN’T LIFE SUPPOSED to be more than this?” Saara Pihlaja kuunteli The Arkin biisiä It Takes A Fool To Remain Sane vuonna 2019, kun häntä kuljetettiin Syyriassa töihin Punaisen Ristin sotakirurgiseen sairaalaan. – Ajattelin, että juuri näin elämäni kuuluu mennä. Tunnen itseni kokonaisimmaksi ja olen parhaimmillani kriisitilanteissa, joissa tuen ih-
Kuka?
Saara Pihlaja on kolmikymppinen kansainvälisen terveystieteen maisteri ja fysioterapeutti, joka asuu Helsingissä.
Mitä?
Pihlaja työskentelee Rikosuhripäivystyksessä ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntijana. Hän ottaa toisinaan palkatonta vapaata ja lähtee Punaisen Ristin avustustyöntekijäksi konfliktialueelle.
Motto
Kenenkään ei pidä joutua selviytymään yksin.
misiä. En näe itselleni muuta vaihtoehtoa, koska pystyn siihen. Pihlaja hakeutui avustustyöntekijäksi vuonna 2017 kolmesta syystä. Ensinnäkin hän halusi hyödyntää molempia koulutuksiaan. Toiseksi hän halusi elää niin, että Base Camp eli tukikohta sijaitsisi läheisten tuntumassa Helsingissä, mutta koko elämä ei rajoittuisi Suomeen. Jo edesmenneet isovanhemmat antoivat kolmannen syyn. – Äidin vanhemmilla oli kristillinen arvomaailma. Isovanhempien luona kävi ystäviä ympäri maailmaa, mikä herätti kiinnostukseni eri kulttuureihin. Myös heikomman puolella oleminen ja armollisuus tulee heiltä. Pihlaja kertoo, että häntä on kannustettu näkemään maailmaa ja menemään nuorena paljon. – Isoäiti luotti, että pysyn turvassa, jos niin on tarkoitettu. Hän sanoi, että tee työtä siellä missä tarvitaan, mutta älä laita itseäsi ehdoin tahdoin luodin eteen. Lapsuudenperhe ja muut läheiset ”eivät hypi riemusta”, kun Pihlaja lähtee kodistaan konfliktialueille. He kuitenkin hyväksyvät hänen elämäntapansa. – Jos läheiset pyytäisivät, että älä lähde, en menisi. En ole tyhmänrohkea, sinisilmäinen enkä naiivi. Olen käynyt turvallisuuskoulutukset, otan tilanteista selvää etukäteen, arvioin riskit ja tiedän, miten Punainen Risti suojelee minua. KYNTTILÄT PALAVAT ja enkelikello pyörii patinoituneella puupöydällä. Saara Pihlaja tarjoaa leipomaansa taatelikakkua ja teetä savikannusta sekä pensasmustikoita, granaattiomenaa ja persimoninlohkoja pikkukulhoista. Orkidea kukkii ikkunan edessä, ja joka puolella on viherkasveja, kuivakukka-asetelmia ja vanhaa puuta. – Leipominen, sisustaminen ja kasvien hoito ovat rakkaita harrastuksiani, Pihlaja sanoo. Takana on neljä ulkomaankomennusta: vuonna 2017 Irak, jossa kukistettiin Isistä, 2018 Bangladesh, jonne rohingya-vähemmistö pakeni kansanmurhaa Myanmarista, 2019 Syyria ja 2020 Jemenin koronahoitokeskus. – Olen etuoikeutettu, kun näen uutisten takaa maailman, johon harvalla länsimaisella ihmisellä on pääsy. Se antaa perspektiiviä omaan elämään. Osaan arvostaa perusasioita. Ennen jokaista lähtöä Pihlaja allekirjoittaa lomakkeen, jossa vakuuttaa ymmärtävänsä, että saattaa menehtyä työtehtävässään. Hän ottaa komennuksia varten palkatonta vapaata päivätyöstään Rikosuhripäivystyksessä. – Komennuksilla tulee aina päivä, jolloin kaikki väsyttää. Konfliktimaissa näkyy aseita joka puolella, ja niillä ammuskellaan myös iloon, suruun ja juhlaan. Kuormittaa, kun en aina tiedä, onko menossa happy shooting vai uhkatilanne. – Pelkään komennuksilla eniten sitä, että läheisilleni sattuu jotain Suomessa, enkä pääse paikalle. Vaadin heiltä poissa ollessani erityistä varovaisuutta. Se on heistä vähän rasittavaa, Pihlaja sanoo hymyillen. RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN kodikas toimisto sijaitsee Pasilassa. Saara Pihlaja kuuluu kolmen hengen tiimiin, joka tukee ihmiskaupan uhreja koko Suomessa. Asiakkaita on nyt noin 480, ja joka vuosi tulee satakunta lisää. – Toivon, että työntekijöitä rekrytoitaisiin enemmän.
Pihlaja vastaa erityisasiantuntijana varsinkin alaikäisiin liittyvästä ihmiskaupasta, pakkoavioliitoista ja kunniaväkivallasta. Vastaan tulee harvoin ihmiskaupan lapsiuhreja, mutta kylläkin sellaisia, jotka joutuivat mukaan alaikäisinä ja päätyivät avun piiriin aikuisina. – Mielestäni minulla ei ole oikeutta sanoa, että elämäntarinasi on niin hirveä, etten pysty kuuntelemaan sitä ja tukemaan sinua. Alaikäiset joutuvat Suomessakin pakkoavioliittoihin ja pakkotyöhön. Heitä pakotetaan rikolliseen toimintaan ja riistetään seksuaalisesti. Jos Pihlajan asiakas kertoo tilanteestaan viranomaiselle, Pihlaja kulkee tämän mukana poliisikuulusteluissa ja oikeudenkäynneissä. Lisäksi Pihlaja kouluttaa viranomaisia tunnistamaan ja kohtaamaan ihmiskaupan uhreja sekä pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin, jotta uhrien asema kohenisi. Rikosuhripäivystyksen asiakkaina olevat ihmiskaupan uhrit edustavat 45:tä kansallisuutta. Mukana on myös kantasuomalaisia. Kun Pihlaja aloitti työuraansa vaikeassa asemassa olevien ihmisten parissa, heidän tragediansa tunkeutuivat toisinaan uniin. Nykyään hän osaa pitää välttämättömän ammatillisen raon. – Raskaimmilta tuntuvat tilanteet, joissa järjestelmä pettää. Oikeus ei toteudu eikä ihmiskaupan uhri saa apua, jota tarvitsee. – Työni on hyvin intensiivistä sekä Suomessa että ulkomailla. Näen harvoin onnellisia loppuja. Voisin upota liian syvälle kumpaan vain työhön, mutta kun niitä on kaksi, pysyn balanssissa.
”
Juuri näin elämäni kuuluu mennä. KEVEYS JA ILO. Niitä Saara Pihlaja haluaa elämäänsä lisää. Oivallus syntyi psykiatrin kanssa keskustellessa. – Koen olevani onnellinen, mutta on vaikea keksiä, mistä saisin lisää iloa ja energiaa. Olen vähentänyt elämästäni tavoitteellista ja suorittavaa toimintaa, jotta spontaaniudelle vapautuu tilaa. Joskus Pihlaja leikittelee ajatuksella alanvaihdosta. Jos ryhtyisi vaikka floristiksi tai arkkitehdiksi? Hän ei kuitenkaan osaa kuvitella työtä, joka motivoisi yhtä paljon kuin nykyiset motivoivat. Pihlaja korostaa, ettei ole ”sädekehäinen auttaja” vaan ammattilainen, joka kamppailee ajoittain kyynisyyden kanssa. – Minulta ei riitä rakkautta, lempeyttä ja ymmärrystä kaikille, mutta ehkä ei tarvitsekaan. Punainen Risti auttaa kaikkia, joten Pihlajan kuntoutettaviksi saattaa tulla konfliktialueella sekä taistelijoita että heidän uhrejaan. Pihlaja on pohtinut paljon hyvyyttä ja pahuutta. Hän pitää niiden rajaa häilyvänä. – Suomalaisena on helppo sanoa, että en koskaan tappaisi. Mutta kun ihminen elää humanitaarisen katastrofin keskellä, ei kulu montakaan päivää, kun hän on valmis tekemään itsensä ja perheensä hengissä säilymisen eteen asioita, joita ei olisi koskaan uskonut tekevänsä. – Asioilla on hirveän monta puolta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
19
Kirkon ensimmäinen kieli on rukous. Sen jälkeen tulee teologia. Vasta sitten tulevat yhteiskunnalliset kannanotot, sanoo pappi ja hengellinen ohjaaja Henri Järvinen. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA VILJA HARALA
H
uomaa, että hengität. Kuuntele sen hiljaista rytmiä. Huomaa, että elät. Se on iso lahja. – Mitään muuta ei tarvitse tehdä, sanoo pappi Henri Järvinen. Hän istuu katse kohti alttaria Helsingin tuomiokirkon kappelissa. Jalat ovat tasaisesti lattiassa ja kädet reisien päällä. Silmät voivat olla auki tai kiinni. Selkä voi kevyesti koskea selkänojaan. On tärkeää, että ryhti on hyvä. Järvinen on aloittamassa hiljaista meditaatiohetkeä. – Jos sinulla on jokin rukoussana, voit keskittyä siihen. Se voi olla sinulle Jumalan läsnäolon symboli hiljaisuudessa. Voit myös keskittyä hiljaisuuteen. Jos huomaat, että ajatuksesi lähtevät harhailemaan, palaa tietoisesti hiljaisuuden kuuntelemiseen. Järvinen soittaa kelloa. Ikkunoiden takaa kuuluu raitiovaunujen kalke. Kymmenen minuutin kuluttua Järvinen soittaa kelloa uudelleen. – Luemme lopuksi Isä meidän -rukouksen, hän sanoo. Sitten hän nousee ylös. – Sellainen. Huomasitko, että siinä meni kymmenen minuuttia? KUN IHMINEN KAIPAA elämäänsä hengellisyyttä, läntisissä kirkoissa on totuttu suhtautumaan asiaan ennen kaikkea älyllisenä ongelmana. – Sanotaan, että luepa tuo kirja. Ja kun olet lukenut sen, luepa tämä toinen kirja, Henri Järvinen selittää. Järvinen on työssään ja opinnoissaan perehtynyt kristillisen hengenharjoituksen pitkään historiaan. Hän koordinoi työkseen Hiljainen tila -nettisivua, järjestää retriittejä ja opettaa hengellisyyteen ja meditaatioon liittyviä asioita. Kirjoissa tai älyssä ei ole Järvisen mukaan mitään vikaa, mutta asiaa voi lähestyä toisellakin tavalla. – Voisikin sanoa, että meditoipa vuoden ajan kymmenen minuuttia päivässä. Tule sitten takaisin, niin jutellaan siitä, mitä olet kokenut. Järvinen on viime vuosina tullut yhtä vakuuttuneemmaksi siitä, kuinka tärkeitä hengelliset kokemukset ovat. Luterilaisessa kirkossa sellainen ajattelu ei ole valtavirtaa. Järvisen mukaan perinteisessä suomalaisessa uskonnonharjoituksessa on tavattu vieroksua kokemuksellisuutta. Sen sijaan on painotettu ”älyllisyyttä ja yhteislaulua”. MONET YHDISTÄVÄT meditaation enemmän buddhalaisuuteen kuin kristinuskoon, mutta
20
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
”Meditoi vuoden ajan ja tule sitten takaisin”
meditaatiolla on pitkät juuret kristillisessä rukouselämässä, etenkin luostareissa. – Meditaatio kuuluu vanhastaan kristilliseen perinteeseen. Se on kristillisen rukouksen syvällinen, kuunteleva muoto, Järvinen sanoo. Tavallaan kristillinen ja buddhalainen meditaatio eivät juurikaan eroa toisistaan. Kummankin tarkoituksena on tyhjentää mieli hälystä, keskittyä hetkeen, luopua kontrollinhalusta ja maadoittaa laukkaava mieli. – Tämä meidänkin äsken harjoittamamme meditaatiotapa on psyykkisesti aika lähellä sitä meditaatiota, jota esimerkiksi zen-buddhalaisuudessa harjoitetaan, Järvinen sanoo. Mikä sitten tekee meditaatiosta kristillistä? – Meditaation voi pukea kristillisen hartaustradition viittaan esimerkiksi lukemalla Isä meidän -rukouksen, kuten äsken teimme. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Meditaatiosta tekee kristillistä ihan vain se, että kristitty ihminen meditoi.
”
Idea on, että me tyhjennymme, jotta täyttyisimme armolla. ASIAA VOI AJATELLA myös näin: meditaatiossa ihminen pyrkii tyhjentämään mielensä. Kristillisessä meditaatiossa toivotaan sen lisäksi, että Jumala täyttää tuon tyhjän astian. – Idea on, että me tyhjennymme, jotta täyttyisimme Jumalan armolla, Henri Järvinen sanoo. Tavoite ei kuitenkaan ole, että ihminen pinnistelisi saadakseen aikaan kokemuksen Jumalasta. Päinvastoin: ihmisen on päästettävä irti halustaan hallita Jumalaa. – 1500-luvulla elänyt espanjalainen mystikko Ristin Johannes oli sitä mieltä, että me saatamme tehdä uskonnollisista kokemuksistamme epäjumalia. On ongelma, jos hengellisestä harjoituksesta tulee Jumalan korvike, Järvinen sanoo. – Kristillisen meditaation oikea funktio on, että ihminen päästää irti inhimillisestä tahdostaan, jolloin oma tahto vaihtuu Jumalan tahdoksi. Se on klassinen raamatullinen ajatus. Järvisen mukaan meditaation vaikutukset alkavat vähitellen tuntua arjessa. Ihmisen on helpompi olla läsnä elämässään ja sietää epämukavuuksia. – Apostoli Paavali sanoo, että Jumalan toiminta meissä näkyy ilona, rakkautena, rauhana, ystävällisyytenä ja hyvyytenä, Järvinen selittää. MEILLÄ KAIKILLA on itsestämme jonkinlainen mielikuva, mutta se voi olla virheellinen. Järvisen mukaan virheellinen kuva itsestä voi syöstä ihmisen kykenemättömyyden kokemukseen. Ihminen voi ajatella, että jos hän vain saavuttaisi sitä tai tätä, hän tulisi onnelliseksi. Niin ei kuitenkaan käy. – On yleinen virhe ajatella, että jos tulen esimerkiksi riittävän rikkaaksi tai uskovaiseksi, tu-
len onnelliseksi. Ei minun tarvitse tulla miksikään. Minä olen jo. Onnellisuus ja kaikki hyvä on jo minussa, koska Jumala on minut luonut. Onnellisuus on oman elämänsä löytämistä. Kristillisessä meditaatiossa ihminen pyrkii irtautumaan omista kuvitelmistaan, jotta voisi olla aidommin sitä, miksi Jumala on hänet tarkoittanut. Mistä ihminen sitten voi tietää, mikä on hänen henkilökohtaista aivomyrskyään ja mikä Jumalan puhetta hiljaisuudessa? Hyvä kysymys, Järvinen sanoo. – Tavallaan eroa ei voikaan tehdä. – Ristin Johanneksen mukaan ihminen kokee Jumalan juuri aistiensa ja psyykkisten kykyjensä avulla. Jumala voi siis puhua myös aivomyrskyssä. Moni voi kokea Jumalan esimerkiksi luonnossa tai taiteen äärellä. Toisaalta samaisen espanjalaismystikon mukaan Jumala puhuu ihmiselle joskus puhumalla tämän mielen ohi. – Kyse on sielun pimeästä yöstä, jossa koemme vain tyhjyyttä. Siinäkin Jumala voi toimia. PUHE MEDITAATIOSTA herättää Henri Järvisen mukaan toisinaan ennakkoluuloja kirkon piireissä. Pelätään, että kristinuskoa sotketaan itämaisiin uskontoihin. – Se on ihan relevantti pelko, Järvinen sanoo. – Maailma monikulttuuristuu ja moniuskonnollistuu. Se luo jännitteitä, mutta minusta se on hyvä. Jännitteet luovat uutta. Järvisen mukaan 2020-luvun kristityt joutuvat esimerkiksi miettimään, voiko buddhalainen tulla kristilliseen kirkkoon pitämään buddhalaista rituaalia. No, voiko? – Se on monimutkainen kysymys, mutta miksi ei. Vieraanvaraisuus on kristillinen hyve. Järvinen ajattelee asiaa katolisen kirkon uskontoteologian vanavedessä. Sen mukaan kaikkia uskontoja yhdistävät jalot pyrkimykset hyvään ihmisyyteen. – Siinä mielessä me voimme tukea myös muiden uskontojen harjoitusta. Kristityn näkökulmasta on ihan kannatettava asia, jos toinen ihminen elää hyvää buddhalaista elämää. Joku voisi sanoa, että Järvinen ajautuu loogiseen umpikujaan. Ovathan kristinusko ja buddhalaisuus kaksi erilaista järjestelmää, jotka ovat ilmiselvästi ristiriidassa keskenään. Järvinen katsoo asiaa toisesta perspektiivistä. Hänen mukaansa looginen analyysi ei ole kirkon ensimmäinen kieli. – Kirkon ykköskieli on rukous. Se on se, mistä koko homma kumpuaa, Järvinen sanoo. Rukouksen takana taas on Jumala, joka on suuri mysteeri. Siitä on vaikea puhua, ja siksi rukouksen kieli on vaikea kieli. – Siksi me tarvitsemme teologiaa. Teologian tehtävä on tutustua mystiikkaan ja käsitteellistää sitä, mitä rukouksessa tapahtuu. Kun opiskelee teologiaa, oppii ymmärtämään paremmin, mistä mystiikassa on kyse, Järvinen sanoo. – Ja vasta sen jälkeen tulevat normaali keskustelu, viestintä ja yhteiskunnalliset kannanotot. Sen sijaan, että kristityt vieroksuisivat buddhalaisia, Järvinen kehottaa heitä rukoilemaan tai meditoimaan näiden kanssa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
21
www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen
FUTISTÄHTI SUAREZ
SOLISEVA
KII- IVALREEL- LISIA LÄ
CD
I
L
U
I
S
K
LAAKEUDET BEHM
I
T
MAKSA-
U
N
U
P
I
A
L
A
V
R
I
T
A
P
U
R
O
U
K
I
T
K
A
S
A
R
I
SUOJAISA PAIKKA
E
K
ARMI RISTOMATTI
LIHAKSIKKAITA MARKKINOILLA
A
T
L
E
A
R
A
H
T
A
A
YOSHIKO
A
N
I
T
R
A
TORAKOITA
L
A
T
I
N
A
K
U
R
I
S
T
A
NIEMIMAA VOI PUNAA POSKIIN
H
VOI AURA KIVEEN
K
T
O
AHTOLA
S
S
I
R
O
T
A
O
S
O
N
N
E
N
M
A
A
MUSKETÖÖRI
A
T
I
PÄNTTÄÄVIÄ -PULLA
A
B
I
T
MOLARI TUUKKA
H
VIELÄKIN
R
A
Y
T
KIRKOLLINEN KIELI
GALILEASSA
CHARLES DAVIES
I
T
A
L
I
A
T
U
T
I
N
A
SOPUSUHTAISET MARIA
L
A
I
H
A
HYÖNTEISIÄ
K
INTIALAISILLA
H
-KOURU PESÄPUUHA
R
Ä
Y
S
T
Ä
S
E
R
A
M
I
I
K
K
A
T
A
O
MÖHLÄYS
U
KARI PÄTKÄ TESTIÄ
U
O
T
I
SAUDIARABIAA
R
I
I
M
P
O
N
O
I
N
T
I
T
O
I
S
I
N
SUURISTA JOUKOISTA
T
AATAMILLE IKÄVÄN KYLMÄ
K
A
I
N
K
Ä
K
A
IRMA WECKMAN K
ei näin
I
I
P
vaikuttavaa
N
P
PYSÄHDYKSIÄ
PARATIISI
U
T
O
TUU- NOTKO LAH-1. DUS KORKEIMMALLA
O
OHJASI USEIN ITSEÄÄN
U
R
N
A
T
A
I
S
A
U
U
D
E
T
PINNALLA
K
E
S
I
TUOMIOJA OPPISAARINEN A JAKSO S
E
T
KÄRSIMYKSIÄ
I
K
O
T
ARVOVIULU
S
U
R
U
K
A
U
R
I
S
R
I
M
-SORA
S
S
U
T
A
I
S
T
A
O
S
KUUDESTA
T
R
I
O
T
S
E
I
T
R
ALUSSA LOI JUMALA TAIVAAN JA MAAN
NEUVOO VANHATAPIO
O
P
A
S
MENETYKSESTÄ
R
A
K
K
O
T
VIRTA NEVANLINNA
A
OUTI EERO
A
A
V
I
O
T
O
N
I
T
E
I
L
I
J
A
A
D
KAAKELIT HÄPÄISY
L
A
A
T
A
T
POSSE
J
U
N
A
VILJAN TUHO
K
A
T
O
S
I
N
M
U
H AU
ETÄÄNTYÄ
V
L
H
I
D
A
S
VIHTORILLA
L
O
I
T
O
T
A
T
K
A
ARTISTI VIKMAN
L
-POHJA
N
SATEESTAKIN
R
T
ITALIASSA ENNEN EUROA
A
L
H
O
KYSELY
U
T
E
L
VAA- E U ROJA
R
I
K
A
S
O
T
U
S
S
S
U
T
S
I
R
U
I
T
O
S
JAPAU NISSA
L
E
V
Y
SAARALLE
I
I
S
A
K
KULTAHEIKKI
H
A
E
S
I
L
I
I
N
A
VERDIN OOPPERA
A
I
D
A
MAA- A ALA
A
R
I
LIEK- R KI
A
K
E
L
STENIUS
Y
R
T
I
N
G
T
A
A
L
T
A
penätä
LAINOPPINUT
A
U H
S
A
A T
A
SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN
suurentua nyrTYTTÖ POHJOIpeä SESTA
KITSAS
Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.
22
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
MARTTA-KAISA VIRTA
Mielipide Pitkittyvä epidemia koettelee jaksamista JAAN LÄÄKÄRI, kansanedustaja Mia Laihon huolen pitkittyvän epidemian vaikutuksista yksinäisyy den tunteeseen ja laajemmin ihmis ten jaksamiseen (K&k 17.12.). Myös pitkittyvä etätyö kuormittaa itse ku takin. Tiedot alkaneista rokotuksista antavat toivoa, että parempaa kohti ollaan menossa, vaikka hitaasti. Kirkko ja seurakunnat ovat jo tehneet koronataistelussa paljon. Silti pohdin, voitaisiinko tilanteen jatkuessa kaikissa seurakunnissa esimerkiksi kysellä seurakuntalais ten jaksamista puhelinkampanjal la, soittajina työntekijät ja vapaaeh toiset? Joissain seurakunnissa on jo näin tehtykin. Seurakuntien kerhot voisivat myös jatkaa toimintaa netin kautta, kun rajoitukset estävät ko koontumiset. Kaikki hyvät ideat ja neuvot ovat tarpeen, kun mietimme, miten yh dessä selviämme parhaiten keväästä kesään ja koronanjälkeiseen aikaan.
Ville Jalovaara dosentti, Helsinki
Lue Pitäjänmäen vaalikirjoituksia verkosta PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTALAISET äänestävät uuden kirkkoherran suo ralla vaalilla 7.2. Ennakkoäänestys toimitetaan 1.–5.2. Helsingissä ei ole valittu kirkkoherraa välittömil lä vaaleilla sitten vuoden 2014. Lue ehdokkaiden kannatuskirjoituksia verkosta: www.kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot
Ei syytä epätoivoon ARVOSTAN KOVASTI tohtori Jukka Rintamäen työtä tutkijana ja ym märrän hänen huolensa ympäris tömme tilasta (K&k 14.1.). Ilmeises ti epäonnistuin tuomaan esiin var sinaisen asiani, eli pessimismin ja epätoivon välttämisen. Viittauksel lani yritysmaailman toimiin tahdoin nimenomaan luoda optimismia, en perustella, miksi meidän muiden ei pitäisi tehdä mitään. Ilman yrityksiä mitkään ympä ristöhankkeet eivät ole mahdollisia. Toiseksi, hiilidioksidi ei ole ainoa uh ka ympäristöllemme. Se on vain yk
Seurakunnat ja TV7 eivät sovi yhteen
Jatkamme yhteistyötä TV7:n kanssa
OLEN VUOSIEN AJAN seurannut uskonnollisen TV7:n ohjelmia. Siellä on useita eettisesti erittäin kyseenalaisia ohjelmia. Esimerkiksi Rakkauden kosketuksessa nimisessä ohjelmassa Aulikki HartikainenPiipponen saarnasi koronarokotteita vastaan väittäen, että rokotteessa ihmiseen pannaan mikrosiru, joka viittaa Ilmestys kirjan petoon. TV7:n suorissa esirukousohjelmissa on jo usean vuoden ajan lupailtu vaikeasti sairail le ihmisille ihmeparantumisia. Eräässä ohjelmassa amerikkalainen saarnaaja julisti, että oikean kristi tyn pitää kannattaa ja tukea Donald Trumpia. Minusta on aivan kestämätöntä, että luterilai set seurakunnat tekevät yhteistyötä tällaisen televi siokanavan kanssa. Yhteistyötä ovat tehneet aina kin Turun Martin seurakunta ja Helsingin Vuosaa ren seurakunta. Kanavan välittämä ”opetus” ja julistus ovat räi keässä ristiriidassa Suomen evankelisluterilaisen kirkon arvojen kanssa. Olen koko ikäni ollut kirkon jäsen enkä voi mitenkään hyväksyä tällaista yhteis työtä.
JORMA HONKANEN VAATII yhteistyön lopettamis ta TV7:n kanssa. En itsekään pidä siitä, kun pande miaan apua tuovaa rokotetta vastustetaan, tai kun sanotaan, ketä politiikassa pitäisi kannattaa, tai jos luvataan, että Jumala varmasti parantaa. Katsoin TV7:n Ajankohtaistaohjelman osan 11. Siinä lääkäri Pekka Reinikainen opettaa: ”Covid19 tautiin ei ole parantavaa lääkettä, joten rokote on ehdottoman välttämätön… ja täysin vaaraton”. Honkanen kuvaa TV7:n ohjelmia liian yksipuoli sesti. Samalla logiikalla tulisi kirkon lopettaa yhteis työ Ylen kanssa, koska se on esittänyt ateismia le vittäviä ohjelmia, jotka ovat ”räikeässä ristiriidas sa” arvojemme kanssa. Kuten Yleltä myös TV7:ltä tulee hyviä ohjelmia, esimerkiksi jumalanpalvelus ja Lasten pyhis, jot ka ovat seurakuntamme aloittamia ja nyt TV7:n itse tuottamia. TV7 on yhteiskristillinen kanava, ja eri seurakunnilla on eri painotuksia. Siksi on tärkeää, että myös luterilainen ääni kuuluu kanavalla. Suosittelen tekemään yhteistyötä TV7:n kans sa, rukoilemaan sen puolesta ja tukemaan taloudel lisesti täysin katsojien lahjoitusten varassa olevaa kristillistä kanavaa.
Jorma Honkanen Vantaa
Jussi Mäkelä kirkkoherra, Vuosaaren seurakunta
si tapa havainnollistaa luonnossa ta pahtuvia muutoksia. Kolmannek si, Suomi on erinomainen esimerkki yritysten ympäristövastuusta. Esi merkiksi metsäteollisuus on jo vuo sikymmeniä toteuttanut muutos ta saastuttajasta ympäristön tilan parantajaksi. Aiheesta löytyy tutki muksia.
Markku Metsäranta Espoo
Kiitos lehdestä ja toiminnasta KIITOKSET Kirkko ja kaupunki leh delle, joka on kuulunut koko elä määni, vaikka olen ollut ortodoksi sen kirkon jäsen lähes koko aikui sikäni eli reippaasti yli 40 vuotta. Jäätyäni yllättäen leskeksi luterilai sen puolisoni jälkeen jäin kaipaa maan lehteä, mutta onneksi sitä saa
kirkoista sekä myös lähikaupasta – todella hyvä kanava! Suuret kiitokset myös kaikesta ihanasta toiminnasta, jota pyörite tään sekä vapaaehtois että ammat tilaisvoimin kirkossa.
Anna-Stiina Kallankari
P.S. Sarjakuvia kaivataan. Ne olivat ihan huippukamaa, varsinkin Ville Ranta.
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
23
Hammashoitoa
KiinteistÜnvälitystä
MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR
Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyÜrätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä
Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi
Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi
KiinteistÜmaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki
Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 ₏ värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 ₏ • Hammasvalkaisu 99 ₏ • Purentakisko 190 ₏ • NäkymätÜn alk. 2500 ₏ oikomishoito
Tarjoan kiinteistÜnvälittäjän yksilÜllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732
Markku Rautanen YKV, LKV
[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi
Palveluja tarjotaan
  �
YksilÜlliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151
Kotisiivoukset luotettavasti. MyĂśs seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774
BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämÜltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650
Maunulan Helander -koti, Suursuontie 29 Tiedustelut puh. 050 5907539, www.helander-kodit.fi
24
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla 041 710 32 97
Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.
Palveluseteli käy palveluiden ostoon
Kaikenlaiset kuljetukset ja tyhjennykset alk. 20 â‚Ź/tunti P. 050 926 6203
Pia Matalalampi 050 431 5536
kaiverrukset ym. alan tyĂśt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi
■lyhyt- tai pitkäaikaiseen asumiseen ■omaishoidon lomitukseen ■toipumaan sairaanhoidon jälkeen
www. esajavesaostaa.com
Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.
HAUTAKIVET
Meille voi tulla asukkaaksi
Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244
Hautauspalveluja
Maunulan palvelutalo tarjoaa ikäihmisille turvallista asumista, maukasta kotiruokaa sekä tarvittaessa yksilÜllisesti suunniteltuja hoivapalveluja.
Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 ₏+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia
390 â‚Ź 790 â‚Ź 110 â‚Ź 95 â‚Ź
Siivouspalveluja
Avaa ovi Helander -kotiin
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261
24 h
ALLA 24H NORMAALIHINN ₏ PROTEESI VALMIS oteesi norm. 550 opr kok an leu ala Ylä- tai
KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15
Â?Â?Â?Â? Â?Â?
HAMMASTEKNIKKO
Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus
Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru
Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?
T A K U U T Y Ă–
p. 09-7262266 p. 09-1461460
MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. PyÜrätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 â‚Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
TĂ–Ă–LĂ–N HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset
hautakivityĂśt
09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi
Lakipalveluja
Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT
TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.
https://perhejaperinto.fi
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.
ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com
Su 31.1. klo 16 Pohj.-Hgin po vuosikok. Pihlajamäen kirkolla, Liusket.1. Ilm. helena.untamala@gmail.com. Ti 2.2. klo 18 verkkoseurat www. facebook.com/herattaja (1. & 3. ti/kk). Su 7.2. klo 15 seurat Paavolan srkkoti, Aittatie 1, Hyvinkää. klo 17 Uuden elämän ihmeen seurat Seuratuvalla, www.facebook.com/herattaja. TARKISTA paikallisesti ja www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri. LIITY jäseneksi www.h-y.fi/yhdistys/ jasenyys. TUTUSTU Henki-lehteen www.henkilehti.fi.
ESIRUKOUSILTA ti 9.2 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Benjamin Sandell, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl. fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling
Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi
Ostetaan asuntoja OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer Perheemme kasvaessa etsimme isompaa kotia Ullanlinna/Eira/Kaivopuisto alueelta. Toiveena olisi löytää n. 90 -120 m2 koti, myös remontoitavat käy. Anne, p. 044 304 2809. Lapsiperhe haluaa ostaa asunnon Siltasaarelta pitkäaikaiseksi kodiksi, 3-5h+k. Puh. 044 022 0317, Daria, Chris ja Anna. Nuoripari haluaa ostaa yksiön tai kaksion Töölöstä tai Vallilasta. P. 044 350 3929 Ostetaan asunto alueelta Kallio, Sörnäinen, Hakaniemi. 28-40 m2, 1h - 2h. Mikko 050 499 9650.
Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 JOKERI REMONTIT OY Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Myydään
Ostetaan
POLTTOPUUTA KOTIIN TOIMITETTUNA. MINIMITILAUS 3x40 LITRAN PAKKAUS. 42 €. TILAUKSET: tapu2304@gmail.com tai 040 215 9989
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Vuokrata halutaan
Kuolinpesät, koti-irtain, muuttoylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 040 751 4464
Rauhallinen pariskunta etsii Hki:stä koht. hint. 2h+k asuntoa 15.2. tai 1.3. alk. p. 050 323 9358/ Kerttu
Kirkko ja kaupungin mediamyynti on siirtynyt Kotimaa Oy:lle. Ole yhteydessä: Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen p. 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kati Kinnunen p. 040 751 7337 kati.kinnunen@kotimaa.fi
Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaa- ja Askel-lehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti viime vuonna yrityksenä 115 vuotta.
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
25
Harras hetki
Emma Sappinen, 27, on alkuperäiseltä koulutukseltaan ompelija, mutta opiskelee nyt Omniassa leipuri-kondiittoriksi. Hän asuu Espoon Veinissä puolisonsa ja 5- ja 2-vuotiaiden tyttäriensä kanssa. Parhaillaan Sappisella on teossa makramee-tekniikalla seinävaate.
Kauneutta solmu kerrallaan Emma Sappinen jäi heti koukkuun makramee-töihin. Parasta niiden tekeminen on silloin, kun ei ole mitään tarkkaa suunnitelmaa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN
T
uollaisen haluaisin omaan kotiini, Emma Sappinen ajatteli nähtyään kauniin makramee-seinävaatteen. Hän mietti ensin sellaisen tilaamista, mutta päätti sitten mennä kauppaan ostamaan lankaa ja etsimään metsästä sopivaa keppiä. Sitten hän alkoi opetella makrameetekniikkaa YouTube-videoiden avulla. Harrastus koukutti heti. Langan solmimiseen perustuva makrameetekniikka on todennäköisesti peräisin arabeilta yli tuhannen vuoden takaa. Sappinen on kuullut, että tekniikalla on tehty muun muassa erilaisia koristeita ja vaatteita kameleille. MAKRAMEE-TEKNIIKALLA Emma Sappinen on tehnyt niin seinävaatteita, korvakoruja, koristeita, amppeleita kuin kaitaliinojakin.
26
KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
Joskus Sappinen vie keskeneräisen työn lastenhuoneeseen tai olohuoneeseen ja tekee sitä sillä aikaa, kun lapset leikkivät tai katsovat Pikku Kakkosta. Toisinaan työ etenee vain muutaman solmun verran, mutta joskus Sappinen uppoutuu työhön pitkäksikin aikaa. Solmuja tehdessään Sappinen antaa ajatuksen virrata tai kuuntelee tyttöjensä höpöttelyä. Rentouttavinta makramee-töiden tekeminen on silloin, kun hän asettelee langat paikoilleen ja alkaa tehdä työtä solmu kerrallaan ilman tarkkaa suunnitelmaa. Aina ei tekeminen ole helppoa. Varsinkin silloin, kun kokeilee jotakin uutta, pitää miettiä, miten edetä. Jotkut haastavammat työt ovat jääneet kesken, mutta ehkä nekin vielä jonain päivänä valmistuvat. Kun suuri, paljon aikaa vienyt makramee-työ valmistuu, olo on hetken aikaa tyhjä. Sappinen antaa työn roikkua jonkin aikaa rekillä tai seinässä ja katselee kättensä työn tuloksia.
olleet hyvin trendikkäitä ja paljon esillä esimerkiksi sisustusjutuissa ja Instagramissa. Myös Emma Sappinen kuvaa makramee-töitään Instagram-tililleen, etsii Instagramista ideoita uusiin töihinsä ja joskus myykin tekemiään makrameetöitä. Somessa saatu palaute kannustaa häntä jatkamaan harrastusta.
EMMA SAPPINEN on kasvanut käsillään tekevien parissa. Erityisesti isoäiti eli mamma teki paljon käsitöitä kuten ryijyn, joka on nyt Sappisen olohuoneessa. Makramee-seinävaatteet ovat vähän kuin moderni versio seinäryijyistä. Viime vuosina ne ovat
Vaikka makramee-harrastajia on paljon, Emma Sappisesta tuntuu, että hän on löytänyt oman tyylinsä. Hän luonnehtii sitä selkeäksi ja värimaailmaltaan luonnolliseksi: hänen töissään on paljon luonnonvalkoista, vihreää ja okraa. ■
”
Kun suuri, paljon aikaa vienyt makramee-työ valmistuu, olo on hetken aikaa tyhjä.
Hyvää pyhää
7.2.
Valon sunnuntai Kynttilänpäivä on helmikuussa vietettävä valon sunnuntai. Päivän nimi juontaa juurensa keskiaikaisesta tavasta vihkiä tuolloin tulevan vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Ennen kristinuskon leviämistä helmikuussa vietettiin roomalaista tulisoihtujuhlaa. Perimätiedon mukaan 400-luvulla elänyt paavi Gelasius sijoitti samaan ajankohtaan juhlan, jossa muistellaan Jeesus-lapsen ensimmäistä temppelissä käyntiä ja kerrotaan, että hänessä maailmaan tuli jumalallinen valo.
Tänään on kynttilänpäivä. Päivän evankeliumissa (Luuk. 4:16–21) Simeon näkee Jeesus-lapsen ennen kuolemaansa niin kuin Jumala oli hänelle luvannut.
MATTI PIKKUJÄMSÄ
Luojan lupaus pitää
J
eesusta ei kastettu vauvana. Hänen syntymänsä aikaan oli toisenlaisia tapoja, joilla vastasyntynyt otettiin osaksi uskonnollista yhteisöä. Jeesuksen vanhemmat pyhittivät lapsensa Jumalalle Jerusalemin temppelissä mukanaan kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa. Temppelissä heitä odotti Simeon. Joskus menneisyydessä Pyhä Henki oli ilmoittanut hänelle, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän oli nähnyt pelastuksen valon. Odottaminen oli ollut hänen tehtävänsä ties kuinka kauan. Tänään kynttilänpäivänä mietin sinua, Simeon. Yleensä luen kiitoksentäyteisiä sanojasi arkun äärellä. ”Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi” mahtuu tunkeilematta surun keskelle. Ilmaisu muistuttaa siitä, että elämän päättymisen keskellä on lupa uskoa hyvään.
Arkun äärellä puhun usein kahdesta ristinmerkistä. Elämän alussa, kasteessa, ihminen siunataan matkaan ristinmerkillä ja elämän lopussa, hautajaisissa, hänen arkkunsa päälle tehdään hiekasta ristinmerkki. Niiden välissä on koko elämä. Mietin sinua, Simeon, ja elämääsi odottaessasi lupauksen täyttymistä. Ajattelitko ikinä, että Jumala pistäytyi luonasi, mutta unohti sitten sinut vuosiksi. Vuodet kuluttavat varmuuden hetket haaleiksi. Mikä sai sinut uskomaan Jumalan sanojen toteutumiseen? En pääse mietteilläni elämäsi sisään, Simeon, mutta kiitokseesi voin liittyä. Kiitän siitä, että sait nähdä pelastuksen valon, joka koittaa kaikille kansoille ja kertoo meille siitä, että Jumala pitää sen, minkä lupaa.
Silmien kirkastusharjoitus Korona-aika koettelee luottamusta. Elämä on jatkuvassa odotuksen tilassa. Milloin tämä loppuu? Koska saa taas elää tavallista elämää? Elämä ei odota, vaan se on. Jumala on kanssamme kaikenlaisina aikoina. Tee tällä viikolla silmien kirkastusharjoitus: mieti, missä sinä olet kokenut Jumalan lähellä oloa.
KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020
27
”
Parisuhteelta saa odottaa hyvää oloa ja yhteyttä. On silti tärkeää pohtia, mitkä omista tarpeista liittyvät syvimmältään ihan muuhun kuin parisuhteeseen. PARITERAPEUTTI ELINA TANSKANEN S. 3
2
28.1.2021 kirkkojakaupunki.fi
Köyhyys kurittaa Yhteisvastuu 2021: Sakarille jää käteen 250 euroa kuukaudessa. Mikä auttaa häntä selviytymään? s. 2
Kirkon peliliiga vetää nuoria tietokonepelaajia kanavalleen s. 4
Kirje innostaa pitämään pyhäkoulua kotona. s. 8
Sakari sinnittelee muutamalla satasella Moni yrittää selvitä pienellä eläkkeellä, eikä talous kestä minkäänlaisia heilahteluja. Yhteisvastuukeräys auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN
A
rmoton tiukkuus ja köyhyyden kuristus. Kaikki on mietittävä tosi tarkkaan. Näin kuvaa Sakari (nimi muutettu) omaa elämäntilannettaan. Taloudellinen ahdinko on koskettanut häntä jo yli 25 vuoden ajan. Siihen on syynä etenkin jääminen neljän lapsen huoltajaksi, joutuminen onnettomuuteen ja työttömyys. Tällä hetkellä Sakarille jää käteen pakollisten menojen ja tukien jälkeen 250 euroa kuukaudessa. – Se on melkoisen tarkkaa talouden virittämistä, kun joudun hoitamaan koko elämäni tuolla summalla, Sakari sanoo. – Minulla on halua selviytyä enkä ole vaipunut epätoivoon. Kekseliäisyyttä ja henkistä voimaa on tarvittu. Lapsuudenkodin kasvatuksesta ja uskonnollisesta vakaumuksesta on ollut apua vaikeuksien keskellä. Usko on yksi säie siinä köydessä, joka on pitänyt minut kasassa. Nuorena Sakari valmistui muurariksi ja perusti takkamuurauksia tekevän yrityksen. Hyvien vuosien jälkeen firman toiminta loppui, tuli avioero ja lapset jäivät isälle. Taloudelliset ongelmat pahenivat, kun Sakari joutui pyörälenkillä onnettomuuteen. Siitä seurasi pitkä työttömyysaika ja monta olkapääleikkausta. Hän ei saanut mistään vahingonkorvauksia, sillä onnettomuuden aiheuttanut koiran ulkoiluttaja pakeni paikalta eikä Sakarilla ollut omaa tapaturmavakuutusta. OLARIN SEURAKUNNAN diakonissa Minna Martiskainen tuntee etenkin ikääntyneiden espoolaisten taloudellisen ahdingon oman työnsä kautta. Hänen vastuualueensa on se-
2
KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020
niorityö seurakunnan alueella. Pääosa asiakaskunnasta on hieman Sakaria iäkkäämpää, yli 70-vuotiaita. – Huono taloudellinen tilanne näyttäytyy pitkäaikaisena sinnittelynä. On paljon ihmisiä, jotka yrittävät tulla toimeen pienellä eläkkeel-
”
Päällimmäisenä yhteydenoton aiheena saattaa olla yksinäisyyden kokemus, mutta sen alta voi paljastua talousongelmia. DIAKONISSA MINNA MARTISKAINEN
lä, eikä heidän taloutensa kestä heilahduksia mihinkään suuntaan. Osa selviää paremmin, osa huonommin. Suurin osa näistä on yhden hengen talouksia, Minna Martiskainen sanoo. Taloudellisesta ahdingosta ei ole välttämättä helppo puhua. Martiskainen näkee todellisen tilanteen usein käydessään henkilön kotona. – Päällimmäisenä yhteydenoton aiheena saattaa olla yksinäisyyden kokemus, mutta sen alta voi paljastua talousongelmia. Moni ikäihminen on terveyspalvelujen suurkuluttaja, jolla on taakkana isot sairausmenot, kuten lääkelaskut ja sairaalakulut. Kelan vuosiomavastuu reseptilääkekuluis-
Sakari on elänyt pitkään talousahdingossa. Muutaman satasen käyttövarat ovat pakottaneet hänet kekseliääksi ja hakemaan elintarvikkeita ruokajakeluista.
sa on vajaat 600 euroa. Jos raja ylittyy vasta loppuvuonna, se tuo vain lyhytaikaisen helpotuksen. – Aika moni joutuu taistelemaan isojen lääkelaskujen kanssa suuren osan vuodesta, Minna Martiskainen sanoo. Kaikki eivät välttämättä tiedä kaikista etuuksista, joihin heillä on oikeus. Kun henkilö ottaa yhteyttä seurakunnan diakoniaan, asiat käydään läpi, tutkitaan mahdollisuudet saada etuuksia ja täytetään hakemuksia.
– Onhan se aikamoinen pykäläviidakko selvittää, mitä tietty etuus vaikuttaa johonkin toiseen tai kolmanteen asiaan. Lisäksi papereiden täyttäminen on monelle tosi hankalaa. Yhteiskunnan digitalisoituminen on vaikeuttanut ikäihmisten asioiden hoitamista. Pitäisi olla laitteet ja osaamista selvitä kaikesta itse, Minna Martiskainen sanoo. ASUMISEN KALLEUS Espoossa pahentaa monen talousongelmia.
Diakonissa Minna Martiskainen käy tapaamassa ikäihmisiä heidän kotonaan. Hän on havainnut, että talou dellisesta ahdingosta ei ole helppo puhua.
Miten Yhteisvastuu keräyksen tuotto jaetaan? Vuoden 2021 Yhteisvastuu keräyksen tuotolla autetaan ta loudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin ke hittyvien maiden kriisialueilla. Keräystuotosta 60 prosenttia oh jataan kehittyviin maihin Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahas ton kautta. Valtaosa varoista käy tetään pitkävaikutteiseen kehitys yhteistyöhön, ja osa niistä käyte tään äkillisten katastrofien kriisi apuun. Kunkin seurakunnan keräys tuotosta 20 prosenttia jää käytet täväksi ikäihmisten ahdingon hel pottamiseen oman seurakunnan alueella.
syötävää ruokajakeluista ja käynyt diakoniaruokailuissa. Seurakunnan diakoniasta hän on saanut apua ruokaostoksiin, samoin kaupungilta. – Haaveeni saada syödä oikeassa ravintolassa olen haudannut jo kauan sitten. Onneksi joillakin diakonialounailla on tosi herkullista ruokaa. Tuntuu melkein kuin söisi ravintolassa, Sakari sanoo.
Sakarin tuloista suhteettoman suuri osuus menee asumiseen. Vaikka hän saa toimeentulotukea ja asumistukea, vuokrasta jää paljon maksettavaksi itse. Tilanteeseen on tulossa muutos jollakin aikavälillä, sillä hän on hakenut pienempää ja edullisempaa vuokra-asuntoa, kun viimeinenkin lapsi on nyt muuttanut pois kotoa. Vuokran laskeminen muutamalla satasella olisi Sakarille lähes lottovoitto. Ruuan hankinta on hänelle välillä todella hankalaa. Hän on hakenut
SELVIYTYMISESSÄ SAKARIA ovat auttaneet selkeät elämänvalinnat. Hän on polttanut tupakkaa viimeksi 47 vuotta sitten. Hän ei käytä alkoholia missään muodossa, eikä rahapeleihin tai pelikoneisiin kulu euroakaan. Lomamatkoja ei tehdä. Kaiku-kortilla hän on käynyt ilmaiseksi kulttuuritapahtumissa. Laskujen maksaminen säntillisesti on Sakarille ehdottoman tärkeä asia. Jos rahat ovat tiukalla, hän sopii uudesta maksuajasta. Välillä yllättävät menot, kuten sairauskulut, ovat aiheuttaneet lisähankaluuksia. MINNA MARTISKAISEN mukaan taloudellinen ahdinko tuntuu jatkuvana painolastina olkapäällä. On kuluttavaa joutua koko ajan miettimään, mihin on varaa ja mihin ei. Ostaako lääkkeitä vai ruokaa? Myös palvelujen pistaloituminen, erilaiset muutokset ja säännöllisen kontaktin puuttuminen terveyskeskukseen tai työntekijöiden vaihtuminen lisäävät monen iäkkään henkistä taakka.
– Olen huomannut, että taloudellisen niukkuuden myötä monen elämä kaventuu ja kaventuu jatkuvasti. Ihminen joutuu tekemään taloudellisia päätöksiä aina vain pienemmistä asioista. Koko ajan on meneillään luopuminen erilaisista asioista, Minna Martiskainen sanoo. Jonkin verran Martiskainen näkee, että ihminen menettää toivonsa kokonaan. Silloin henkilö odottaa vain sitä, että kuolema toisi helpotuksen. Niissä tilanteissa diakonissa joutuu miettimään, millä keinoilla pystyy tukemaan ja virittämään toivoa. Helpotusta voisi Martikaisen mukaan tuoda jo se, että yhteiskunnan asettamista säännöksistä voitaisiin tarvittaessa joustaa hieman. Jollekin talousvaikeuksien kanssa painivalle jo yhden kerran jousto voisi olla niin merkittävä, että se nostaisi asiat paremmalle raiteelle. MONI KOKEE taloudelliset vaikeudet häpeällisenä, mutta Sakari ei. Hän pystyy puhumaan asioistaan läheisten ja sukulaisten kanssa. – Käyn veljeni kanssa kävelylenkillä. Joskus hän ehdottaa kahville menoa ulkoilun päätteeksi. Se ei ole minulle aina mahdollista. Hän on tarjonnut minulle kahvit monta kertaa, Sakari sanoo. – Tiedän, että en ole ainoa, jolla on taloudellista ahdinkoa. ■
Keräystuotosta 20 prosenttia menee kahdelle valtakunnalliselle toimijalle. Kirkon diakoniarahasto kohdentaa 10 prosentin osuuten sa tuotosta ikäihmisten taloudel liseen auttamiseen ja elämänlaa dun kohentamiseen. Seurakun taopiston kokoama kansanopis toverkosto puolestaan toteuttaa omalla osuudellaan ikäihmisil le maksuttomia taloudenhallin nan koulutuksia sekä digitaitojen valmennusta vuodesta 2022 alka en. Kursseilla saa perusvalmiudet esimerkiksi pankki, Kela ja muu hun virastoasioimiseen tietoko neen välityksellä.
Näin lahjoitat rahaa Yhteisvastuukeräykseen Pankkitilit Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Nordea FI16 2089 1800 0067 75 Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28 Seurakuntakohtaiset viitteet Tuomiokirkko: 308184, Espoon lahti: 308058, Kauniainen: 08210, Leppävaara: 308294, Olari: 308414, Tapiola: 308579, Esbo svenska: 305080, Grankulla svenska: 305145 Lahjoittaminen MobilePaylla Tuomiokirkko: 35606, Espoon lahti: 50077, Kauniainen: 63488, Leppävaara: 77376, Olari: 49621, Tapiola: 34618, Esbo svenska: 45597, Grankulla svenska: 48432 Seurakuntien suorat lahjoituslinkit espoonseurakunnat.fi/yhteis vastuu
Seurakuntien diakonia auttaa. Tarkemmat yhteystiedot s. 6–8. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020
3
Tietokonepeleistä on tullut tärkeä osa nuorisotyötä Kirkkohallituksen Ristiohjain-pelikanava netissä kokoaa vajaan sadan nuoren yhteisön pelaamaan peliä, jossa tapetaan terroristeja. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA JUSSI JÄÄSKELÄINEN/TELIA ESPORTS SERIES
E
rikoisjoukkojen kommandon pistooli täyttää tietokoneruudun. Tähtäimessä on terroristeja, joita CounterStrike: Global Offensive -tietokonepelissä tapetaan. Kaikki terroristit pitää tappaa, mutta se ei ole helppoa, sillä terroristit ampuvat takaisin. Global Offensive – eli gyny, gynäri tai gynttä, kuten harrastajat sitä kutsuvat – on yksi maailman suosituimmista tietokonepeleistä. Sen ympärille rakennetaan turnauksia, joissa voittajat kuittaavat miljoonapotteja. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tätä peliä pelataan Ristiohjain-nimisellä pelikanavalla. – Gyny on viisi vastaan viisi -joukkuepeli. Terroristijoukkueen tehtävänä on annetun kartan mukaisesti hyökätä alueelta A alueelle B sekä asettaa pommi. Terrorisminvastainen joukkue eli CT, counter-terrorist, yrittää estää terroristeja saavuttamasta näitä tavoitteita, kertoo Ris-
tiohjain-kanavan vastaava tuottaja Toni Majola. Pelikanavia voi verrata Youtuben kanaviin. Erona on vain se, että nyt seurataan pelien striimausta ja selostusta samaan tapaan kuin televisiosta seurataan jääkiekkolähetystä. Kyseessä on siis penkkiurheilun muoto. KIRKKOHALLITUS PERUSTI Ristiohjain-pelikanavan vuonna 2016. – Ristiohjain-liigassa ottelulähetyksiä tulee joka maanantai ja keskiviikko. Pelilähetykset koostuvat otteluennakosta, jossa käydään läpi illan joukkueita, tilastoja, pelaajaesittelyjä sekä videonostoja, Toni Majola luettelee. Hän selostaa osan peleistä itse. Usein mukana selostusstudiossa on myös asiantuntija, joka analysoi pelin kulkua. Tässäkin suhteessa peli muistuttaa jääkiekkoa. – Kuvaan kuuluu, että tauolla otetaan puhelinyhteys suorassa lähetyksessä joukkueiden pelaajiin ja
JUSSI HELTTUNEN
Liturgi Tapio Suontakanen jakoi kesäkuussa ehtoollista koronapleksin takaa Espoon Olarin kirkossa.
4
KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020
Ehtoollista jaetaan koronarajoituksin Espoon ja Helsingin piispat ovat kehottaneet seurakuntia järjestämään seurakuntalaisilleen mahdollisuuksia osallistua ehtoolliselle. Koronapandemian vuoksi messuissa saa olla vain kymmenen henkeä, joten seurakuntalaiset ovat jo pitkään jääneet ilman ehtoollista. Espoon seurakunnissa avautui mahdollisuus osallistua ehtoolliselle sunnuntaina 24.1. Käytännön järjestelyt vaihtelevat seurakunnittain. Espoonlahden
Toni Majola (yläkuvassa ja alakuvassa vasemmalla) selostaa osan peleistä itse. Toinen alakuvan selostajista on Jouni Silventoinen. Kuvakaappaukset ovat Counter-Strike: Global offensive-pelistä.
ja Olarin seurakunnissa sekä Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa ehtoolliselle ilmoittaudutaan etukäteen. Leppävaarassa ja Tapiolassa ei ole ennakkoilmoittautumista. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ehtoolliselle ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Sen sijaan ihmisiä pyydetään saapumaan paikalle syntymäkuukausien mukaisessa järjestyksessä puolen tunnin välein. Ensin ehtoollista jaetaan tammi−maaliskuussa syntyneille, sitten huhti− kesäkuussa syntyneille, heinä− syyskuussa syntyneille ja lopuk-
si loka−joulukuussa syntyneille. Jos tulijoita on perheessä useampi, valitaan aika vanhimman mukaan. Tuomiokirkkoseurakunnan ehtoollista jaetaan illalla kello 16−18. Tuomiokirkossa voi kerrallaan olla kahdeksan seurakuntalaista ja kaksi pappia. Seurakunta ei tuomiorovasti Antti Kujanpään mukaan tarkista ihmisten syntymäaikoja, vaan kyseessä on suositus, jolla pyritään välttämään jonoja. Tuomiokirkossa käy normaaliaikoina paljon väkeä. Oman seurakunnan käytän-
kysellään tunnelmia ottelusta, Majola kuvailee.
Pääosin Ristiohjaimen osallistujat ovat noin 16–18-vuotiaita nuoria, jotka eivät muuten osallistuisi kirkon toimintaan. – Peliliigatoimintaan kuuluu vahva yhteisöllisyys. Kanavan keskusteluryhmän kautta kynnys olla yhteydessä kirkon työntekijään on hyvin matala, Majola sanoo.
RISTIOHJAIN-KANAVAN etusivulla lukee ”Kirkon pelikanava”. Muuten kristillisyys ei kanavalla näykään. Miksi kirkolla sitten pitää olla oma pelikanava, kun niitä on maailmassa muutenkin? – Kirkon nuorisotyöhön on aiENSI MAALISKUUSna kuulunut vahTA alkaen kirkkovasti se, että menhallitus on aikeisMINUSTA ON HIENOA, ETTÄ nään sinne missä sa yhdistää voimanKIRKKO MAHDOLLISTAA nuoret ovat. Niinsa Ristiohjaimen TÄLLAISTA TOIMINTAA, pä nuorisotyösalan toisen suuren sä monenlaiset petuottajan Bittiliigan VAIKKA SE ONKIN lit ja leikit ovat toikanssa. KAUKANA PERINTEISESTÄ mineet työväli– Tavoitteena on JUMALANPALVELUKSESTA. neenä niin kauan luoda Suomen paras kuin nuorisotyötä nuorisotyön tavoitTONI MAJOLA on ollut olemassa. teita toteuttava peEnsin olivat pihaliliiga. Teemme sen ja lautapelit. Diginiin ammattimaisestaaliset pelit ovat luonteva jatko niilti kuin mahdollista, mutta samalla le, hän sanoo. nuorisotyön arvojen ja tavoitteiden Majola itse on osan työajastaan mukaisesti, Majola sano. Leppävaaran seurakunnan erityisKuinka kristillistä sitten on pelata nuorisotyöntekijä. väkivaltaista peliä, jossa aseet pauk– Olen tehnyt erityisnuorisotyökuvat ja hahmot kuolevat omaan vetä kymmenen vuoden ajan, ja usein rilammikkoonsa? asiakastilanteet ovat hyvin vaativia. – Se on vain peliä. Shakki on lauSe edellyttää hyvin diakonista työotapeli, jossa hevonen voi syödä sotitetta, hän sanoo. laan. Todellisuudessa jalkaväkisotiSe merkitsee sitä, että joka välislaan kuoleminen ratsumiehen keisä ei ole tarkoituksenmukaista pitää hääseen on ollut äärimmäisen julma hartaushetkiä. Majolan mielestä Ristapahtuma, Majola sanoo. tiohjaimen arvomaailma on kuitenSitä paitsi, kukaan ihminen ei kin ilmiselvästi kristillinen. pääse pakoon omia primitiivisiä tun– Maksullisille pelikanaville on tyyteitaan siten, että panee tietokoneespillistä, että niissä hehkutetaan etuta virrat poikki. päässä voittajia. Ristiohjaimessa ihan – Kaikkien tunteiden pitäisi olla jokaisella nuorella on omat tähtihetsallittuja. Kysymys on vain siitä, mikensä. Minusta on hienoa, että kirkten niitä käsitellään. Minkä tahansa ko mahdollistaa tällaista toimintaa, pelin kohdalla on tärkeää, että vanvaikka se onkin kaukana perinteiseshemmat ovat kiinnostuneet siitä, mitä jumalanpalveluksesta. Kirkkona me tä lapset pelaavat. On tärkeää olvoimme tuoda pelikentille jotakin, mi- la mukana niin voitonriemussa kuin tä muut eivät sinne tuo, Majola sanoo. pettymyksessäkin, Majola sanoo. ■
”
nöt kannattaa tarkistaa verkkosivuilta tai tämän lehden seurakuntailmoituksista. Verkkosivuilla on ajantasaisin tieto.
Kristittyjen vaino yltyi Vainottuja kristittyjä auttavan Open Doors -järjestön tuoreen World Watch 2021 -listan ja -raportin mukaan joka kahdeksas maailman kristitty on lokakuun 2019 ja syyskuun lopun 2020 välisenä aikana joutunut kokemaan vainoa uskonsa vuoksi. Kun näitä kristittyjä oli vuosi sit-
ten arviolta 260 miljoonaa, nyt määrä on 340 miljoonaa. Vainon taso on tänä vuonna ensimmäistä kertaa äärimmäinen tai erittäin vakava kaikissa listauksen 50 kärkimaassa. 74 maassa vaino on vähintään vakavaa. Hyviäkin uutisia mahtuu joukkoon. Sudan lakkautti kuolemanrangaistuksen islamin kieltämisestä ja sen uusi perustuslaki takaa uskonnonvapauden. Vaikka moni yhä vastustaa muutosta, Sudanin kristittyjen, joita on noin kuusi prosenttia maan väestöstä, tilanne on menossa
parempaan suuntaan. Maa on kuitenkin yhä listalla sijalla 13. World Watch -listan kärjessä on jo 19 vuoden ajan ollut kommunistinen Pohjois-Korea ja niin on nytkin. Maassa elävät kristityt joutuvat piilottamaan uskonsa jopa lapsiltaan. Pohjois-Koreassa on Suomen Open Doorsin ulkosuhteiden johtajan Miika Auvisen mukaan nyt jopa 400 000 kristittyä, jotka joutuvat harjoittamaan uskoaan salassa. Pelkkä Raamatun hallussapito voi viedä ihmisen vankileirille. Pandemia on tuonut esiin ja pahentanut miljoonien kristit-
tyjen sosiaalista, kulttuurista ja muuta rakenteellista haavoittuvuutta. Open Doorsin mukaan pandemia näyttää myös tuovan pintaan piilossa olevia sortavia asenteita ja syrjiviä tekoja tai sanallisia ilmauksia. Lisätietoja löytyy osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.
Jouluradion suosio kasvoi Jouluradion kuuntelijamäärät kasvoivat netissä yli viisi prosenttia viime kaudesta. Kuluneella kaudella Jouluradio soitti
erityisesti kotimaista musiikkia. Tavoitteena on ollut tuoda ihmisille lohtua, uskoa, toivoa ja rakkautta koronajouluun. Jouluradion Hoosianna 2020 teki katsojaennätyksen. Vaskivuoren lukion kamarikuoron esityksestä tuli varsinainen somehitti. Videota on katsottu lähes 600 000 kertaa. Jouluradiota kuunneltiin kuluneella kaudella 160 maassa: Suomen jälkeen eniten Saksassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Radion pääkanava soi netissä ympäri vuoden. Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.
KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020
5
SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.1.–11.2.
Espoon tuomio kirkkoseurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5
MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSTA Espoon tuomiokirkossa vietetään taas messua ja jaetaan ehtoollista. Messu on kaksiosainen: Ehtoollisaineet siunataan klo 10 alkavassa suoratoistetussa messussa, johon voi osallistua verkon välityksellä. Messu suoratoistetaan Espoon tuomiokirkko -Facebook-sivun kautta. Ehtoollinen jaetaan Tuomiokirkossa iltapäivällä klo 16–18. Kirkkoon tullaan pääovesta (kellotapulin puolelta). Kirkossa voi kerrallaan olla 10 henkilöä. Jonojen välttämiseksi seurakuntalaisia suositellaan tulemaan kirkkoon oman syntymäkuukauden mukaan: Tammi–maaliskuu klo 16–16.30, huhti–kesäkuu klo 16.30–17, heinä– syyskuu klo 17–17.30 ja loka–joulukuu klo 17.30–18. Tarkempi ohjeistus paikan päällä sekä www. espoontuomiokirkkoseurakunta.fi. Messu su 31.1. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa Marja Malvaranta, urkuri Leena Talvio, kanttori Marja-Liisa Talja. Kynttilänpäivän messu su 7.2. klo 10. Liturgia ja saarna Päivi Linervo, avustaa Sami Marte, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Anna-Liisa Haunio.
LAPSIPERHEIDEN TALVIKONSERTTI Suoratoistona Kauklahden kappelista to 28.1. klo 14.30 Lapsityö Espoon tuomiokirkkoseurakunta -YouTube-kanavan kautta. Konsertti on myös jälkeen päin katsottavissa kahden viikon ajan. Tule mukaan iloiseen menoon!
KOULULAISTEN KESÄKERHOT ILM. 1.–28.2.: www.espoonseura-
kunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/ lapset-ja-lapsiperheet/kesakerhot.
NETTIPERHEKERHO Uusi nettiperhekerho on startannut Teams-sovelluksessa! Kerho kokoontuu keskiviikkoisin klo 10. Pyydä liittymislinkki lapsetjaperheet.espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi.
HILJENTYMINEN KIRKOSSA JA KAPPELEILLA Espoon tuomiokirkko ja useat kappelit ovat auki yksityistä rukousta ja hiljentymistä varten. Espoon tuomiokirkko Avoinna joka päivä klo 10–17 hetkittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta.
6
Auroran kappeli Avoinna arkisin klo 9–14, 050 4380 191 / ajanvaraukset. Kalajärven kappeli Avoinna ma–to klo 8–16 ja pe 8–14. Voit tavata työntekijän varaamalla ajan: Kunnamo 040 579 8776, Muurimäki 050 438 0164, Sutelainen 040 736 9315. Kauklahden kappeli Avoinna ma–to klo 9–15, to työntekijä paikalla. Suvelan kappeli Avoinna ma–pe klo 9–14, to työntekijä paikalla. Viherlaakson kappeli Avoinna ma–to klo 9–15. ”Toivon tuikahduksia” − varaa aika Tuijapapille, 040 531 1041 tai tuija.kuusinen@evl.fi.
KAPPELILOUNAS − NOUDA MUKAAN! Lounaat pakataan kappeleilla, varaathan mukaan tasarahan. Auroran kappeli: ma 1.2. ja to 4.2. klo 11–13. Hinta 5 e, lapset 2 e. Viikolla 6 Keittoviikko Yhteisvastuukeräyksen hyväksi: ma–pe 8.–12.2. klo 11–13, sama hinta. Kauklahden kappeli: ti klo 11–12.30. Hinta 4 e, lapset 2 e. Suvelan kappeli: ti klo 12–13. Hinta 3 e, lapset 1,5 e. Viherlaakson kappeli: ti klo 12–13. Hinta 4 e, lapset 2 e.
YHTEISVASTUUKERÄYS ALKAA! Ks. tarkemmat tiedot ja kuinka voit osallistua Menot-liitteen sivulta 3!
ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua: Perhetyönohjaajat kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165 ja outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146. TukiChatti arkisin klo 15–18, www. espoonseurakunnat.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501.
DIAKONIAPÄIVYSTYS Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään. Auroran alue: 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvelan alue: 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Länsi- alue: 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Pohjois-Espoon alue: (Kalajärvi) 040 736 9315 Viherlaaksolahden alue: (Laaksolahti ja Viherlaakso): 040 572 5344.
KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020
SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! Ajantasaisin tieto toteutuvista tapahtumista ja koronarajoitusten vaikutuksista: www.espoonseurakunnat.fi www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta facebook.com/Espoontuomiokirkko IG: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk
Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma–pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3
VERKKOKIRKKO Sunnuntain jumalanpalvelukset ja arkiaamujen Toivon rukoushetket suoratoistona sivulla www. facebook.com/espoonlahdenseurakunta. Twitterjumis joka su @espoonlahdensrk, @twitterjumis Jumalanpalvelus su 31.1 klo 11. Essi Aalto, Helena Yli-Jaskari. Jumalanpalvelus su 7.2. klo 11. Jukka Lehti, Heli Ojala. Jumalanpalvelus su 14.2. klo 11. Asmo Sinervo, Helena Yli-Jaskari.
Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumerot klo 8.30. Seurakuntamme alueella asuville. TukiChat arkisin klo 15–18 verkkosivulla www.espoonseurakunnat.fi
parisuhde.
RUKOILLAAN
Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @leppavaara.varhaiskasvatus IG & YouTube @minisiipi
Toivon rukoushetki: tovi virren, rukouksen ja Sanan parissa joka arkiaamu klo 8.50 www.facebook. com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon jokainen voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@ evl.fi. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviestillä/ sähköpostilla inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883.
ASIAA PAPILLE? Pappi päivystää klo 9–21 numerossa 050 432 8496.
OLETKO MENETTÄNYT LÄHEISESI? Sururyhmä alkaa ti 9.3. Soukan kappelilla. Tied. ja ilm. 19.2. mennessä: pastori Leena Santaharju, 040 513 0864, leena.santaharju@ evl.fi ja diakoni Minna Maijanen, 040 705 3358, minna.maijanen@ evl.fi.
LEIRIELÄMÄÄ Leirit toteutetaan, mikäli koronatilanne sen sallii. Perheleiri Hvittorpissa 5.–7.3. Kaikenlaisten perheiden ulkoilu- ja liikuntapainotteinen leiri. Ilm. verkossa 1.–19.2. Tied. 050 466 9128, katriina.vilkman@evl.fi Esi-2-luokkalaisten leiri Hvittorpissa 12.–14.3. Ilm. sodesode.fi 11.1.– 22.2.
KESÄELÄMÄÄ
Ehtoollista on tarjolla pienille ryhmille, tarkista verkkosivuiltamme.
Kesäkerhot 7.–22.6. Iivisniemessä ja Kaskikappelilla. Etusijalla ekaluokkalaiset. Lisätiedot ja ilm. verkossa 1.–28.2. Tiedustelut 041 535 6190, leena.jarvinen@evl.fi.
ME OLLAAN AUKI
NUORET
Kirkko avoinna ma–to klo 8–21, pe 7–16, la toiminnan mukaan ja su 10–15. Soukan kappeli avoinna toiminnan mukaan ja ti klo 8–15. Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu arkisin klo 9–12 p. 09 8050 6000.
www.sodesode.fi, @sodesta Iltahartaus ig-livessä ti klo 21.30. Sodessa nähdään, jos korona suo! Muuten kohdataan tammikuun tapaan etänä. Seuraa ilmoittelua netissä, somessa ja WhatsAppissa.
YHTEISVASTUU
Maksutonta tukea lapsiperheiden arkeen Espoonlahden seurakunnan alueella. Perhetyöntekijä käy 1–5 krt n. 2–2,5 h ajan ja tarjolla on joko konkreettista toimintaa tai pohdintaa arjen saamiseksi toimivammaksi. Tiedustelut ma klo 13–15 p. 050 441 9154, tanja.routama@ evl.fi. Ilmoittautuminen www. espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta/aikuiset/perhe-ja-
EHTOOLLISELLE?
Tänä vuonna keräyksellä tuetaan vähävaraisia ikäihmisiä. Osallistu keräykseen, katso lisätiedot Menotliitteen sivulta 3.
TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Sähköinen ajanvaraus verkkosivujen oikeassa ylänurkassa.
ARKI TOIMIVAKSI -PERHEKÄYNNIT
Leppävaaran seurakunta
Seurakunnan paikan päällä tapahtuva toiminta kirkollisia toimituksia, päiväkerhoja, muskareita (ryhmät, joissa vanhemmat eivät ole mukana) ja keskusteluapua lukuun ottamatta on toistaiseksi tauolla. Kokoavaa toimintaa järjestetään taas Leppävaaran seurakunnassa, kun kokoontumisrajoitukset poistuvat. Kerhojen ja piirien aloitus saattaa viivästyä. Tarkista tilanne verkkosivuilta. Seurakunnan jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet suoratoistetaan Leppävaaran seurakunta -YouTube-kanavalla. Verkkotilaisuudet ovat katsottavissa YouTubessa kahden viikon ajan.
TUKEA JA APUA Mikä tahansa huolestuttaa, apua saa. Soita rohkeasti Leppävaaran papin puhelimeen: joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 5562. Voit myös tulla juttelemaan espoonseurakunnat.fi-sivustolla toimivassa Tukichatissa arkisin klo 15–18 tai varata puhelinajan diakonille: espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea.
DIAKONIAN NOUTORUOKAJAKELU Nouda lämmin ruoka kotiin nautittavaksi Leppävaaran kirkolta. Diakonialounaat järjestetään toistaiseksi vain noutoruokajakeluna. Lounaspaketit jaetaan Leppävaaran kirkon pihalla ti ja to klo 11.30– 12.30. Ruokaa on varattu yhteensä 60 hengelle. Hinta 2 e.
JUMALANPALVELUKSET Messu su 31.1. klo 11 Leppävaaran kirkosta suoratoistona Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla. T. Salo, Raunu, Hyry, kamarikuorolaisia. Suoratoistetun messun päätteeksi mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Leppävaaran kirkon srk-salissa klo 12−13 välisenä aikana. Jaamme ehtoollista kokoontumisrajoitukset ja turvallisuusohjeet huomioiden. Kynttilänpäivän messu su 7.2. klo 11 Leppävaaran kirkosta suoratoistona Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla. T. Salo, Alanne, Latvanen. Suoratoistetun messun päätteeksi mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Leppävaaran kirkon srk-salissa klo 12−13 välisenä
SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.1.–11.2.
aikana. Jaamme ehtoollista kokoontumisrajoitukset ja turvallisuusohjeet huomioiden..
YHTEISVASTUUKERÄYS ALKAA Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Keräys alkaa sunnuntaina 7.2. Ks. lisätiedot lahjoitusmahdollisuuksista Menotliitteen s. 3.
LAPSILLE JA PERHEILLE Toteuta oma Taaperokirkko kodissasi. Jaamme perjantaina 5.2. klo 10−10.30 Lasten kappeli Arkin edessä materiaalipaketteja, joiden ohjeiden mukaan toteutat helposti kivan kirkkohetken lapsesi kanssa.
PAKOHUONEPELI KIRKOLLA Kokoa 2−6 hengen ryhmä ja ratkaiskaa yhdessä luovuutta ja loogista päättelyä vaativia tehtäviä ja mysteeri, jonka kirkkosali kätkee sisäänsä! Pelejä on pelattavana Leppävaaran kirkolla arki-iltaisin 8−26.2. Hinta 40 e/peli kahdelta pelaajalta ja 5 e/lisäpelaaja. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Lisätietoa ja ohjeet pelin varaamiseen: www. espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta.
Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15), olarinseurakunta@evl.fi
Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Yoshua Rafael Luzala Dagaa, Seela Asta Elviira Halkosaari, Faisa Amira Haverinen, Livia Eila Amalia Jussila, Unna Adele Lappalainen, Benjamin Valo Jeremias Lehtinen, Jooa Justus Lindström, Luka Kalevi Tupola. Hautaan siunatut Elli Kyllikki Kuisma 99 v, Raakel Kihlberg 94 v, Esko Antero Berg 92 v, Lahja Lehtoranta 88 v, Irja Inkeri Suhonen 88 v, Elli Maria Tuulikki Eklund 87 v, Maila Inkeri Lehmusvainio 86 v, Kauno Juhani Pollari 84 v, Elsa Kyllikki Ovaskainen 82 v, Anja Liisa Saarinen 82 v, Marita Einikki Hytönen 79 v, Raija Marjatta Mandelin 74 v, Anne Irmeli
Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta
Kaikki seurakunnan toiminta päiväkerhoja ja kirkollisia toimituksia lukuunottamatta tapahtuu ainakin 31.1.2021 asti verkossa Youtube/ Olarin seurakunta-sivuilla, ellei toisin mainita. Päivittyvät tapahtumatiedot kannattaa tarkistaa osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.
VERKKO JUMALAN PALVELUKSET Risteys-messu to 28.1. klo 19. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustaja Hanne Seppä. Sanajumalanpalvelus su 31.1. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Inari Varimo, kanttori Sari Rautio. Risteys-messu to 4.2. klo 19. Liturgia ja saarna Inari Varimo. Messu su 7.2. klo 10. Liturgi Jarmo Jussila Avustava pappi Antti Malinen. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Colourful Christian Prayer Matinmessu -hartaus su 7.2. klo 17. Bilingual virtual live prayer on Facebook/Olarin seurakunta. Sunday 7th of February at 17.00 (5 pm). Esirukouspyynnöt voi lähettää/Prayer requests: markus. silvola@evl.fi.
EHTOOLLISEN VIETTÄ MINEN KOKOONTUMIS RAJOITUSTEN AIKANA Ajanvaraus seurakuntatoimistosta p. 09 8050 7000, ma–pe klo 9–15. Lisätietoja katso espoonseu-
Myllymäki 66 v, Sirpa Tuulikki Tammenpää 65 v, Kari Kustaa Krooks 60 v.
ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Noel Onni Mikael Hovinmaa, Everest Hudson Mackellop Jessen, Ella Inkeri Manssila, Aada Elisabet Virkki. Hautaan siunatut Matti Mikael Rajasalo 92 v, Helvi Helena Halonen 90 v, Pekka Olavi Laakkonen 84 v, Aarne Olavi Metsi 84 v, Valde Anton Jyräs 82 v, Raili Terttu Moilanen 82 v, Marjatta Kantanen 80 v, Jorma Kalervo Munter 78 v, Soile Helena Antoniou 59 v, Tapani Untamo Pollari 76 v, Matias Jasu Juhani Määttänen 23 v.
rakunnat.fi/olarin-seurakunta/ jumalanpalvelukset.
Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B
perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.
YHTEISVASTUUKERÄYS
Koronatilanne aiheuttaa edelleen muutoksia seurakunnan toimintaan. Tarkentuneet tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460.
YHTEISVASTUUKERÄYS ALKAA
Keräys alkaa 7.2. Katso lisää: espoonseurakunnat.fi/osallistu/ yhteisvastuu. Olarin seurakunnan lahjoitussivun suora osoite on yhteisvastuu.fi/olari.
DIAKONIALOUNAS NOUTORUOKANA Community take away -lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kirkko to klo 12–13. Tuesdays at Matinkappeli 12–13 and Thursdays at Olari Church 12–13. Hinta/Fee 3 e. Ota mukaan tasaraha, Please use the exact amount.
TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus: ti klo 10–12, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Papin Puhelin ma–su 9–21, 040 547 1857. TukiChat avoinna arkisin klo 15–18, www.espoonseurakunnat.fi.
PÄIVÄKERHOSSA PAIKKOJA VAPAANA Muutama paikka vapaana Matinkappelin ja Olarin kappelin maksuttomissa päiväkerhoissa. Kysy lisää: Leila Saarela, leila.saarela@ evl.fi , 050 432 7517.
Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi
KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Patrik Antero Peltoniemi. Hautaan siunatut Kalevi Viljam Savolainen 86 v, Hannu Kalevi Inkinen 58 v.
LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Julia Ella Mirjami Ahava, Adiza Anja Leena Elisabet Arafat, Valtteri Markus Juhani Keskiaho, Neela Kerttu Eveliina Naskali, Manu Edvin Joel Nokka. Avioliittoon aikovat Topi Oskari Tuomivaara ja AnniMari Tuulia Honkala. Hautaan siunatut Lea Tellervo Penttilä 89 v, Elli Lilja 87 v, Ritva Leena Lindroos
JUMALANPALVELUKSET SUORATOISTONA Facebook.com/Tapiolanseurakunta Sanajumalanpalvelus Otaniemen kappelista su 31.1. klo 10.15. Tervonen, Koivisto, Jurmu. Messu Otaniemen kappelista su 7.2. klo 10.15. Kallio, Hero, Malkamäki. Seurakuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ehtoolliselle Virsussa (Tapiontori 3 B) 31.1. ja 7.2. klo 12–14. Paikan päällä annetaan toimintaohjeet. Varaudu pieneen odotukseen. Viikkomessu Virsussa keskiviikkoisin klo 8. Paikalla voi olla yhteensä 10 henkilöä.
KESKIPÄIVÄN RUKOUS Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.
OTANIEMEN KAPPELI AVOINNA Otaniemen kappeli on auki yksityistä hiljentymistä tiistaisin klo 13–18. Muista tutustumisajankohdista kappeliin tiedustelut vahtimestarilta, p. 09 8050 4460.
LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja
83 v, Kauko Kalervo Kostamovaara 77 v.
OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Akseli Noa Emil Olavi Hiltunen, Sinna Elviira Härkönen, Minea Karoliina Kleovoulou, Iona Adelia Paukkunen. Hautaan siunatut Kerttu Kyllikki Mäkinen 96 v, Raija Sorakivi 96 v, Vilma Helena Väänänen 94 v, Alvar Mikael Niskala 93 v, Annikki Astrid Haverinen 91 v, Maija Liisa Savolainen 86 v, Raineri Olavi Komonen 80 v, Elvi Irene Ahonen 79 v, Marja Kyllikki Karstunen 79 v, Ahti Johannes Mäkinen 74 v, Tomi Omar Nylund 44 v.
TAPIOLAN SEURAKUNTA
Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Keräys alkaa sunnuntaina 7.2. Ks. lisätiedot lahjoitusmahdollisuuksista s. 3.
AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Virsussa keskiviikkoisin klo 13. Mukana pastori Katja Hero. Huom! Helmikuun alun tilaisuuksien toteutuminen riippuu kokoontumisrajoituksista. Seuraa nettiilmoittelua. Ke 3.2. Raamattu ja arkeologia. Aiheesta kertomassa TT, pappi, kirjailija Eero Junkkaala. Ke 10.2. Pienoisnäytelmä Kaksi Auroraa. Kahdessa ajassa tapahtuva pienoisnäytelmä kertoo Aurora Karamzinista ja nykyajan ”Aurorasta”. Käsikirjoitus Katriina Pentikäinen. Näyttelijät Minna Kovalainen ja Katja Kangas. Musiikki Katja Kangas.
KIITOS LAHJOITTAJILLE Suuri kiitos sinulle, joka olet antanut lahjoituksen Tapiolan seurakunnan diakoniatyön kautta jakoon vuonna 2020! Lahjakortein, villasukin ja muiden lahjoitusten avulla olemme välittäneet teidän avullanne lähimmäisen rakkautta useisiin kymmeniin koteihin vuonna 2020. Kiitos t. Diakoniatyöntekijät Mirka, Katja, Sanna ja Merita.
Harald Björkholtz 92 v, Raili Anna-Liisa Lehto 91 v, Anna-Liisa Viljanen 88 v, Aila Tuulikki Toivola 81 v, Onerva Inkeri Grönlund 77 v.
ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Niki Gabriel Kaspi. Avlidna/Hautaan siunatut Eeva Marjatta Palin 94 år, Kaj-Erik Johnsson 93 år, Karl-Erik Reinhold Mannila 91 år, Irja Marita Rönnberg 90 år, Viola Elsa Alice Hellman 89 år, Rolf Martin Wallenius 89 år, Runa Kristina Grönholm 88 år, Clas Torsten Nordman 82 år, Carola Birgitta Enne 80 år, Berit Louise Maria Rönnblad 80 år, Alf Rune Sved 79 år.
Hautaan siunatut Oiva Olavi Mero 95 v, Dick Aarne
KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020
7
SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.1.–11.2.
Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–15, p. 09 8050 4400.
Menokasvo
Kauniaisten suomalainen seurakunta
Pyhäkoulu tulee kirjeenä lapsen kotiin
Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, Palvelu puhelimitse ja s-postilla ma– ti klo 10–14, ke 12–14, to klo 10–16 ja pe klo 10–14 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11
Lapset voivat osallistua kirjepyhäkouluun. Mikä se on, Leppävaaran seurakunnan perhetoiminnanohjaaja Eira Salakka? – Se on lapsen nimellä kotiin postitettava kirje, joka lähetetään noin kahdeksan kertaa vuodessa. Sen saa halutessaan myös sähköpostitse. Perinteinen pyhäkoulu ei ole enää kovin suosittu, ja siksi seurakunnat tarjoavat mahdollisuutta pitää kotona pyhäkouluhetkiä 3–8-vuotiaille. – Kaikki Espoon seurakunnat lähettävät oman alueensa lapsille laaditun kirjeen. Esimerkiksi meidän kirjeissämme Leppävaarassa seikkailevat Lastenkirkon Päkä ja Pulmu -hahmot.
PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Seuraamme viranomaisohjeita ja pyrimme jatkamaan toimintaa kun se koronarajoitusten mukaan on mahdollista. Ajankohtaiset tiedot löydät osoitteesta www.kauniaistenseurakunta.fi ja kirkon ilmoitustaululta. Tarkista tiedot verkosta lähempänä ajankohtaa.
JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset toimitetaan kirkossa ilman paikan päällä olevaa seurakuntaa ja ne suoratoistetaan Kauniaisten suomalaisen seurakunnan Facebook-sivun kautta. Rekisteröitymistä Facebookiin ei tarvita. Kun Facebook pyytää kirjautumaan - klikkaa kohtaa ”ei nyt” ja sen jälkeen klikkaa jumalanpalveluksen päivitys auki. Su 31.1. klo 10 saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja teol. harj. Liisa Lahdelma ja kanttorina Anna Marte. Su 7.2. klo 10 saarna AnnaKaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Anna Marte.
HILJAISUUDEN RETRIITTI UTÖN MAJAKKASAARELLA Retriitti 8.–11.4. tarjoaa mahdollisuuden irrottautua arjesta lepäämään ja kuuntelemaan omaa sisintä, luomakuntaa ja Jumalan puhetta. Lähtö to klo 14, paluu su klo 21. Matkat kimppakyydein Pärnäisten satamaan, sieltä n. 4 h laivamatka Suomen eteläisimmälle saarelle. Majoittuminen joko hotellissa tai vierasmajassa. Ateriat hotellin ravintolassa. Hinta n. 250–360 e majoituksesta riippuen. Ohjaajina Anna-Kaisa Tuomi ja Eija Nurmio. Ilmoitt. srk-toimistoon p. 050 500 9000.
VAELLUSMATKA NAISILLE Pyhätunturin maisemiin suuntautuva virkistysmatka äideille ja voimavaramatka naisille 19.–25.9. Täysihoitomajoitus Kairosmajan tunturikeskuksessa. Ohjelmassa päivittäiset vaellukset tunturiin, lepoa ja hiljaisuutta sekä yhdessäoloa. Ei vaadi vaelluskokemusta. Matka on päihteetön. Alustava
8
ESKO JÄMSÄ
ÄLÄ JÄÄ YKSIN
Miten kirjepyhäkoulu toimii? – Pyhäkoulukirje kirjoitetaan lapsiystävällisesti yksinkertaisella kielellä. Se sisältää Raamatun kertomuksen tai tekstin kirkollisesta juhlapäivästä. Esimer-
hinta 500 e + lennot. Ilmoitt. srktoimisto ma–ti, to–pe klo 10–14 p. 050 500 9000 tai täytä lomake netissä: www.kauniaistenseurakunta.fi/ryhmat/lapset-ja-perheet. Lisätietoja perhetyöntekijä Sanni Hackman p. 050 372 2410, susan. hackman@evl.fi
Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 endast per telefon och e-post: tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi
FÖRSAMLINGENS VERKSAMHET Mer information får du på esboforsamlingar.fi och sociala medier eller genom att ringa församlingens kansli, 09 8050 3000, vardagar kl. 9–13. Du når alla anställda per telefon och e-post. Mer info: esboforsamlingar.fi/ kontakt.
KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020
Eira Salakka on yksi kirjepyhäkoulun kirjeiden kirjoittajista. Hän tietää, että moni lapsi odottaa innolla postia, joka tulee hänen omalla nimellään.
kiksi helmikuussa aiheena on kynttilänpäivä, maaliskuussa pääsiäinen ja huhtikuussa Pietarin kalansaalis. Lisäksi kirje sisältää tehtäviä eri-ikäisille, kuten askarteluvinkin, värityskuvia, pulmatehtävän tai leipomisvinkin. – Vanhemmat tai vaikka kummi voi pitää kotona pyhäkouluhetkiä kirjeen pohjalta. Siinä on aineksia monenlaiseen tekemiseen useammaksi kerraksi. Osa tekstistä on kirjoitettu tikkukir-
I KYRKAN PÅ NÄTET Gudstjänsterna i Esbo domkyrka söndagar kl. 12.15 streamas www. facebook.com/www.esboforsamlingar.fi
SOMMARLÄGER FÖR SKOLBARN Dagsläger för 1–3-klassister: Mattby kapell, 7–11.6 och 14–18.6 kl. 8.30–16. Max. 25 barn. Pris 1 vecka 70 e, 2 veckor 130 e, 3 veckor 180 e. Syskonrabatt 25 %. I priset ingår lunch, mellanmål, program och material. Dagsläger för 1–3-klassister: Mattby kapell, 21–24.6 kl. 8.30–16. Max. 20 barn. Pris 60 €. I priset ingår lunch, mellanmål, program och material. Övernattningsläger för 7–11-åringar: Hvittorp, 9.8 kl. 10–10.8 kl. 17. Max. 20 barn. Pris 30 e. Syskonrabatt 25 %. Mer info: Helena Aitti-Lindberg, 040 763 6250, helena.aitti-lindberg@evl.fi Elektronisk anmälning till alla läger på esboforsamlingar.fi, 1.2– 28.2. Anmälningen startar 1.2 kl. 10. Platserna fylls i anmälningsordning. OBS! Lägret ordnas om 15
jaimilla, jotta lukemaan opetteleva lapsi voi lukea sen itse. Miten se eroaa perinteisestä pyhäkoulusta? – Kovin isoja eroja ei ole. Kirjepyhäkoulua ei ole suunnattu vain lapsille, vaan siinä huomioidaan koko perhe. PAULA HUHTALA Ilmoittaudu kirjepyhäkouluun espoonseurakunnat.fi/pyhakoulut
barn/vecka deltar.
SAKNAR DU NÅGON ATT PRATA MED? Telefonvännerna ringer till dig under onsdag förmiddagar och pratar bort en stund. Anmäl dig till diakon Taina Sandberg, 040 547 1856 eller taina.sandberg@evl.fi.
DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt: Ann-Christine Wiik, 050 597 3313, ann-christine.wiik@evl.fi, Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi. Du kan också boka telefontid på webben: asiointi. espoonseurakunnat.fi/home.
KUNDBETJÄNING Vi betjänar dig endast per telefon och elektroniskt: Esbo sv. förs. kansli, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi, må–fre kl. 9–13. Esbo regioncentralregister, 09 050 2600, keskusrekisteri.espoo@evl.fi, bokningstjänster, 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi,
begravningstjänster, 09 8050 2200, hautatoimisto.espoo@evl.fi, må–ti kl. 9–15, on–to kl. 9-12, fre stängt.
Yhteiset
Perheiden suruleiri Hvittorpissa pe 23.4. kello 17–su 25.4. Hvittorpin kurssikeskuksessa. Perheenjäsenen kuolema saa aikaan ison surun. Suru on perheessä yhteinen, mutta silti jokaisella oma ja yksilöllinen. Viikonloppuleirillä on aikaa, tilaa sekä mahdollisuus jutella ja monin erilaisin tavoin käydä surua läpi muiden saman kokeneiden kanssa. Leirillä on eri ikäisille ja aikuisille omat turvalliset ryhmät. Hinnat: aikuiset 40 e, lapset 20 e, alle 3-vuotiaat maksutta. Tied. pastori Pirkko Nurminen, p. 040 567 4420.