Kirkko ja kaupunki 2021 2 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

28.1.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Tuntematon sankari Saara Pihlaja auttaa ihmisiä pahimmissa paikoissa, joista kuulemme uutisissa s. 18

Ex-huumepoliisi Kale Puonti tuntee kaupungin varjot s. 10

Miten kristinuskosta tuli viraali? s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Armo ei kuulu kenellekään

Kun menen Prisman hehtaari halliin, näen heti, että tällä lajilla ei ole pitkää tulevaisuutta.

ENSI PYHÄLLÄ on erikoinen nimi: vietämme kirkossa septuagesimasunnuntaita. Septuagesima ei ole käymisteitse valmistettu juoma, vaikka nimi saattaa sellaisen vaikutelman antaa. Sana on latinaa, ja se merkitsee seitsemättäkymmenettä. Ensi sunnuntai on seitsemäskymmenes sunnuntai ennen pääsiäistä. Paasto ei ala ihan vielä, mutta pikkuhiljaa alkaa olla aika aloitella paastoon valmistautumista. Septuagesimasunnuntaina kirkoissa luetaan sellaisia Raamatun tekstejä, jotka muistuttavat Jumalan armosta. Seurakuntaa rohkaistaan kilvoittelemaan kärsivällisesti, luottaen Jumalan armoon ja hyväntahtoisuuteen. MEILLE OPETETTIIN rippikoulussa vuosikymmeniä sitten, että armon määritelmä löytyy kirjaimista, joista sana ”armo” muodostuu: ansioton rakkaus meidän osaksemme. Armon olemukseen kuuluu, että sitä ei voi ansaita. Jos voisi, se ei olisi enää armoa vaan kyseessä olisi palkkio. Armo ohittaa oikeudenmukaisuuden ja kiilaa kohtuuden ohi. Kristinuskon sanoma armosta ja syntien anteeksi saamisesta on, että ainut mitä ihminen itse voi tehdä saadakseen syntinsä anteeksi, on juuri se synti. Jumala huolehtii lopusta, jos on huolehtiakseen, Kristuksen tähden. Armo ei perustu ansioon.

PENTTI LINKOLA (1932–2020)

OLEN JOSKUS KUULLUT julistettavan, että armo kuuluu kaikille. Ei muuten kuulu. Armo ei kuulu kenellekään. Armo on ansiotonta. Kenelläkään ei ole siihen oikeutta. Armoa ei voi vaatia, sitä voi vain anoa. Tästä seuraa, ettei kukaan ihminen voi sulkea ketään toista tai mitään ihmisryhmää armon ulkopuolelle, sillä me kaikki olemme aivan yhtä ulkopuolisia. Olen myös kuullut väitettävän, että armoon luottaminen vaikuttaisi epäsuotuisasti moraaliin. Että jos synnit saa kuitenkin anteeksi, niin sittenhän ei ole mitään väliä, miten täällä elää porskuttaa. Ensinnäkin: vaikka synnit saisikin anteeksi, tyhmyydestä joutuu kuitenkin vastaamaan itse. Toiseksi: anteeksi saamisella näyttää olevan pikemminkin kovaa sydäntä pehmentävä kuin entisestään kovettava vaikutus.

Tänään Biosfääriin ja sen kaikkiin elämänmuotoihin – myös ihmisyyteen – kohdistuvien uhkien laajuus on itse asiassa niin suuri, että jopa tilanteeseen perehtyneiden asiantuntijoiden on vaikea ymmärtää sitä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

UUTINEN 17 HUIPPUTIEDE MIEHEN VAROITUKSESTA GUARDIANLEHDESSÄ 13.1.

Iankaikkisesti Sen tähden maa muuttuu aavikoksi, kaikki sen asukkaat nääntyvät. Villieläimet ja taivaan linnut kuolevat, meren kalat katoavat. HOOSEAN KIRJA 4:3

AINUT, MITÄ IHMINEN VOI TEHDÄ SAADAKSEEN SYNTINSÄ ANTEEKSI, ON SE SYNTI.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Minä, minä, minä. Miksi aina laitan itseni etusijalle? Jumala, auta minua muistamaan, että minä en ole maailmannapa, ja antamaan tilaa myös muille.

Kirkko ja kaupunki

28.1.2021 Seuraava lehti ilmestyy 11.2.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Maapallon rajallisia varoja ei tarvitse kuluttaa loppuun, kun elämässä on rakkautta” Elina Tanskanen on työskennellyt rakkauden parissa miltei kaksikymmentä vuotta, eikä hänen uskonsa rakkauden voimaan ole hiipunut.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Käsitys siitä, millaiset ihmissuhteet tekevät meidät onnellisiksi, on laventunut. Pariterapeutti ja erityistason seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen, miksi ihmiset kaipaavat edelleen parisuhdetta? – On inhimillistä kaivata syvää, rakkaudellista, aikuisten välistä kiintymyssuhdetta. Parhaimmillaan sellainen tarjoaa turvaa, lämpöä ja iloa tässä myrskyisässä maailmassa. – Akuutti ilmastokriisi on saanut meidät pohtimaan kulutuskeskeistä ja pröystäilevää elämäntapaamme. Kun elämässä on rakkautta ja lämmin kainalo, johon käpertyä, ei tarvitse törsätä tyhjään oloon ja kuluttaa loppuun maapallon rajallisia varoja.

Parisuhteeseen saatetaan ladata liikaa odotuksia normaaliaikoina, saati näin poikkeusaikoina. Miten voi välttää sen, ettei parisuhde tukehdu liiallisten odotusten paineeseen? – Yksi aikamme ilmiöistä on täydellisyyden tavoittelu. Se näkyy työelämässä, elämäntyyleissä ja parisuhteissa. Ihmisiltä ja elämältä vaaditaan todella paljon. – Parisuhteelta saa odottaa hyvää oloa ja yhteyttä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei kumppani voi vastata ihan kaikkiin tarpeisiin. On tärkeää pohtia, mitkä omista tarpeista liittyvät syvimmältään ihan muuhun kuin parisuhteeseen.

Moni pari on nyt yhdessä enemmän kuin ennen. Miten jaksaa toista, jos puolisoiden läheisyyden ja erillisyyden tarpeet eivät kohtaa? – Vaikka pariskunnat viettävät nyt paljon aikaa samoissa neliöissä, ei keskinäinen yhteys välttämättä tule ruokituk-

si. Monet parit eivät juurikaan vietä aikaa yhdessä, vaikka toinen onkin lähistöllä. Toisaalta ihmiset eivät myöskään saa riittävästi omaa rauhaa, koska harrastus- ja muita menomahdollisuuksia ei juurikaan ole. – Tilanteessa, jossa toiveet eivät lähtökohtaisesti ole samanlaisia, auttaa se, että kumpikin tunnistaa, kuinka paljon itse tarvitsee yhdessäoloa ja kuinka paljon omaa aikaa. Sitten asioista voi sopia riittävän selkeästi.

Mitä vinkkejä annat niille, jotka juuri nyt kaipaavat ja etsivät elämänkumppania? – Osalle haluan sanoa: Älä anna periksi! Vaikka tällä hetkellä uusien ihmisten tapaaminen on hankalaa, pandemia on saanut monet pohtimaan elämän isoja kysymyksiä ja ihmiset saattavat olla entistä valmiimpia asettumaan aloilleen ja panostamaan suhteeseen. – Jotkut taas voivat olla koronan vuoksi tavallista kuormittuneempia. Heillä eivät ehkä voimat riitä kumppanin etsimiseen. Tällöin on hyvä pitää tietoisesti taukoa ja keskittyä siihen, että pitää huolta itsestään ja kerää voimia.

Mikä sinulle on pyhää? – Ehdottomasti rakkaus. Olen ihmetellyt, tutkinut ja työstänyt rakkauteen liittyviä kysymyksiä melkein parikymmentä vuotta enkä hetkeäkään ole epäillyt rakkauden voimaa. Rakkauden pyhyydestä kertoo esimerkiksi se, että rakkaus pakenee määrittelyjä ja kontrollointiyrityksiä. ■ Elina Tanskanen ja Juha Pettersson: Onnellisemmaksi yhdessä – ohjeita rakastavampaan parisuhteeseen la 13.2. Minä olen -messuilla. Lue lisää virtuaalisesti toteutettavien messujen kirkollisesta ohjelmasta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Terve vaan!

Tervehdyksissä ja maljaa nostaessa on tapana toivottaa toiselle hyvää. Jotkut sanat tuntuvat nyt erityisen ajankohtaisilta. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ISTOCK

ielä vuosi sitten ne olivat sanoja muiden joukossa, mutta koronapandemia toi niihin uutta merkitystä. Terve! Terveydeksi! Voi hyvin! Terveyttä on ajateltu ja toivoteltu myös muissa kielissä. Ruotsiksi tervehtiä ja terveys ovat sama sana, hälsa. Terveyttä voidaan toivottaa myös silloin, kun on aika nostaa maljat. Viroksi silloin sanotaan terviseks, espanjaksi salud, portugaliksi saúde, italiaksi salute ja ranskaksi santé. Myös venäläiset nostavat maljan terveydelle, na zdarovje, kuten tehdään myös Puolassa, na zdrowie, ja Tsekissä, na zdraví. Myös unkarilaisten kippis, egészségedre, viittaa terveyteen. Terveys voi olla läsnä silloinkin, kun kysellään kuulumisia. O-genki desu ka, mitä kuuluu, kysytään japaniksi. Sananmukaisesti siinä kysytään toiselta, onko hän terve. Ja tavallisesti siihen vastataan: Hai, genki desu, hyvää kuuluu, eli kyllä, terve olen. VERTAILEVAA TUTKIMUSTA tervehtimisessä käytettävistä sanoista ei tiettävästi ole, mutta yleisen kielitieteen professori Matti Miestamo Helsingin yliopistosta arvioi, että me suomalaiset sanomme ”terve” siksi, että terveyttä on aina arvostettu ja toi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Kirkko ja kaupunki verkossa

merkitystä ajatellaan enemmän, sellaisten kuin ”voi hyvin” tai ”hyvää jatkoa”. Siitä, milloin ihmiset alkoivat tervehtiä toisiaan sanallisesti ja millaisilla sanoilla, ei ole tietoa. – Ihmisillä on varmasti ollut tapana tervehtiä toisiaan jo ennen kielten kehitystä. Myös eläimet tervehtivät toisiaan, esimerkiksi koirilla on tässä selkeät rituaalit. Tervehtimisille on jo varhain ollut selvä funktio, Matti Miestamo sanoo. Joissakin kielissä ja kulttuureissa voinnin tiedustelu on olennainen osa tervehtimistä. Esimerkiksi länsiafrikkalaisessa maninkan kielessä kysytään paitsi kohdattavan henkilön vointia myös sitä, miten hänen puolisonsa, lapsensa, äitinsä, setänsä tai muut läheisensä voivat.

”

Ihmisillä on varmasti ollut tapana tervehtiä toisiaan jo ennen kielten kehitystä.

Etpäs ole kristitty Muslimeista kristityiksi kääntyneiden turvapaikkatutkinnassa on Evankelinen Allianssi ry:n mukaan Suomessa vakavia puutteita. Esimerkiksi uskon aitouden arviointi ei toimi kuten pitäisi. Tällä hetkellä noin viisisataa kristityksi kääntynyttä turvapaikanhakijaa odottaa ratkaisua hakemukseensa. Maahanmuuttovirasto vastaa kritiikkiin. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Sisäisen maailman ruokkimisella on merkitystä. Henkinen puolemme huutaa hyvää ja monipuolista ravintoa aivan kuten fyysinenkin.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN

ISTOCKPHOTO

JOISSAKIN KIELISSÄ toivotetaan kohdatessa ja hyvästellessä rauhaa tai Jumalan suojelusta. – Maailmassa on noin 7 000–8 000 kieltä. Olen hyvin varovainen arvioimaan, kuinka yleistä tai harvinaista jokin on, mutta kyllä Jumalan suojeluksen ja rauhan toivotuksia on tullut vastaan. Nämä ovat kulttuurillisia juttuja, Miestamo sanoo. Etelä-Saksassa ja Itävallassa voidaan sanoa Grüß Gott, Jumalan terve. Arabiaksi toivotetaan rauhaa sanomalla salam aleikum, ja sama ajatus on heprean shalomissa. Espanjaksi hyvästellään sanomalla adiós, ranskaksi adieu. Pohjalla ovat Jumalaa tarkoittavat sanat Dios ja Dieu. Harva on tullut ajatelleeksi, että Jumala on läsnä myös englanniksi hyvästeltäessä. Goodbye tulee sanasta godbwye, joka oli alun perin muotoa ”God be with ye”, Jumala olkoon kanssasi. ■

MAIJA SAARI

vottu. Ainakin Euroopassa kielet ovat saattaneet ottaa tässä asiassa myös vaikutteita toisiltaan. – Ihmisten välisissä kohtaamisissa halutaan yleensä toivottaa jotakin hyvää. Monet tervehdykset ovat kivettyneitä, emmekä enää ajattele niiden kirjaimellista merkitystä. ”Terve” on juuri tällainen sana. Lähtiessä sanottavien sanojen

Pukahda perheneuvonnasta Kirkon perheneuvonnasta voi saada apua parisuhteen ongelmiin, eron läpikäyntiin ja muihin ihmissuhdeongelmiin. Millainen kokemus sinulla on perheneuvonnasta? Käytämme kertomuksia anonyymisti, kun teemme aiheesta jutun. Vastatessasi voit osallistua myös kangasmaskiarvontaan osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Poikien herkempi puoli

Bruce Springsteen raottaa taivasta

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

JOKAISELLE RUNOLLE Myllymäki ja Heiskanen etsivät sopivan lausujan.

Lausujiksi kelpaavat vain pojiksi itsensä tuntevat henkilöt. – Projektissa on kyse tekstin ja lausumisen kokonaisuudesta. On hienoa, kun pojat, jotka eivät ole kenties koskaan esiintyneet, voivat lausua runoja ja haastaa itseään, Heiskanen sanoo. Tälle keväälle Myllymäellä ja Heiskasella on suuria suunnitelmia. Tiedossa on Boys reading poems -klubi-iltoja. Mukaan on saatu sponsoreitakin. – Emme tiedä, toteutuvatko runoillat helmikuussa vai toukokuussa. Se riippuu koronatilanteesta. Iltoihin on luvassa myös musiikkia, Heiskanen kertoo. INSTAGRAMISSA JULKAISTUT runot ovat herättäneet keskustelua maailmallakin siitä, millainen runous täyttää taiteen vaatimukset. Kriitikot pitävät Instagram-runoutta muka-syvällisenä ja yksinkertaisena. Puolustajien mukaan alusta on tuo-

nut runojen maailman myös sellaisten ihmisten luo, jotka eivät niistä muuten olisi kiinnostuneet. Heiskanen ja Myllymäki haluavat tehdä runoudesta arkipäiväistä.

”

HALUAMME RAVISTELLA RUNOUDESTA POIS ELITISMIN JA TEHDÄ SIITÄ KAIKILLE LÄHESTYTTÄVÄMPÄÄ.

– Haluamme ravistella runoudesta pois elitismin ja tehdä siitä kaikille lähestyttävämpää, Myllymäki kertoo. – Teko itsessään on taidetta. Joku lähettää meille itse kirjoittamansa runon ja tavallinen tyyppi lausuu sen, Heiskanen sanoo.

KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO ESKO JÄMSÄ

BRUCE SPRINGSTEEN on tehnyt ensi kertaa kuuteen vuoteen levyn The E Street Bandinsä kanssa. Livenä äänitettyä Letter to You -levyä kuunnellessa tuntuu kuin olisi keikalla. Levyllä on useita kappaleita, jotka käsittelevät kuolemaa ja surua tavalla, jossa on elämänvoimaa ja toivoa. Esimerkiksi The Ghost on kunnianosoitus edesmenneille rock-sankareille, jotka laulaja uskoo tapaavansa rajan toisella puolella. Springsteen on lähtöisin irlantilaisitalialaisesta perheestä ja käynyt koulua nunnien opetuksessa. Kirjassaan Born to Run (Otava 2016) hän kertoo, kuinka katolilaisuus ulottui lapsuudessa luuytimiin asti. Ei siis ihme, että hän käänsi välillä selkänsä kirkolle – huomatakseen, ettei pääse juuristaan mihinkään. Kristinuskon vaikutus kuuluu uudella levyllä. Kappaleissa vilahtaa kaipuu siitä, ettei kaikki pääty kuolemaan, rakkautta verrataan rukouksen voimaan ja If I Was The Priestissä Jeesus on sheriffi ja Maria pitää saluunaa. Levyn yhteiskunnallista puolta edustaa Rainmaker. Springsteen kirjoitti sen, kun George W. Bush oli presidentti. Springsteenin mukaan kappale sopii vielä paremmin kuvaamaan Donald Trumpia, sillä se kertoo kansankiihottajasta. Springsteen itse on ollut läpi uransa uskollinen työväenluokkaiselle taustalleen. Hän on rocktyöläinen, joka antaa yleisölleen kaikkensa. PAULI JUUSELA

BOYS READING POEMS -Instagramtili sai alkunsa, koska Sonja Myllymäki ja Atte Heiskanen kyllästyivät miesten parissa vallitsevaan puhumattomuuden kulttuuriin. – Olen nähnyt omassa suvussani, mitä puhumattomuus tekee. Halusimme luoda kundeille sellaisen tilan, jossa he voivat olla omana itsenään herkkiä ja auki, Sonja Myllymäki sanoo. Boys reading poems -tilille kaksikko ottaa vastaan aiemmin julkaisemattomia runoja. Lähtökohtana on, että jokainen teksti on julkaisukelpoinen ja ansaitsee tulla luetuksi. – Ihmiset kirjoittavat todella hienoja tekstejä. Monet ovat samastuneet niihin ja kokeneet löytäneensä niistä itsensä, Heiskanen sanoo. Aiheista ylivoimaisesti suosituin on rakkaus.

Sonja Myllymäki ja Atte Heiskanen ovat perustaneet Instagram-tilin, jolla pojat lukevat runoja.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

MARIANNA SIITONEN

SUPERREEL PRODUCTIONS

Tikkurilan kirkko vihittiin käyttöön 24.1. Avajaisia vietetään sitten, kun kokoontumisrajoitukset sen sallivat.

Oikaisu Yksi Näkymättömät-dokumenttielokuvan yksinäisistä on kahden lapsen yksinhuoltaja Emmamaria.

Kun elämässä ei ole ketään Antti Lempiäinen kuvaa Näkymättömät-dokumentissa kolmen ihmisen yksinäisyyttä. On liikuttavaa ja samalla hyytävää nähdä, miten yk sinäiseltä ihmisen elämä voi tuntua. Päivät lipuvat eteenpäin samanlaisina vailla toisen aikuisen läsnä oloa. Kyseessä on Antti Lempiäisen käsikirjoittama, oh jaama ja kuvaama Näkymättömät. Se kertoo nuoren työttömän naisen, kahden lapsen yksinhuoltajan ja eronneen vanhan miehen yksinäisyydestä. Dokument tielokuva on nähtävissä DocPointfestivaalilla, joka jär jestetään tänä vuonna koronavirusepidemian takia vir tuaalisesti. Alun perin Lempiäinen lähti tekemään elokuvaa suo malaisten auttamishalukkuudesta. Hän luki tutkimuk sia, joiden mukaan tuntemattomia ihmisiä ei oltu kovin innokkaita auttamaan. Siitä ajatukset siirtyivät yhtei söllisyyden murtumiseen länsimaissa ja sen lieveilmi öistä tuhoisimpaan, yksinäisyyteen. – Olen itse pienten lasten vanhempana kokenut vä lillä syvää yksinäisyyttä, vaikka meitä on ollut kaksi vanhempaa. Yksin jäämisen tunne on johtunut paljolti turvaverkkojen puuttumisesta, Lempiäinen kertoo. – Kun kartoitin omaa lähipiiriäni, ei vastaan tullut yhtään vanhempaa, joka ei olisi kokenut samaa. Erityi sesti äidit tuntuvat olevan kovilla. Lempiäinen teki taustatyötä myös tutustumalla yk sinäisyyttä käsitteleviin tutkimuksiin. Niistä ilmeni, et tä yksinäisyys on ilmiö, joka lävistää koko yhteiskunnan: yksinäisiä on kaikenikäisiä. Se kuuluu suurimpiin kan santauteihimme. – Jo ennen koronaaikaa joka viides suomalainen ko ki yksinäisyyttä. Nyt se koskettaa varmasti vielä suurem paa osaa kansasta. Terveysongelmia yksinäisyys aiheut taa tutkimuksen mukaan enemmän kuin sydän ja veri suonisairaudet.

Sopivien ihmisten etsiminen dokumenttielokuvaan oli Antti Lempiäisen mukaan haastavaa. Lahtelaisen yksin huoltajan, Emmamarian, Lempiäinen löysi netin kes kustelupalstalta, nuoren Emilian puolestaan lehtijutun kautta entiseltä kotiseudultaan Imatralta. Vaikeimmaksi osoittautui vanhan yksinäisen mie hen löytäminen. Se oli Lempiäisestä yllättävää, sillä on han ikäihmisten yksinäisyydestä puhuttu paljon. – Lopulta laitoin viimeiset käsikirjoitusapurahani Kirkko ja kaupungin ilmoitukseen. Sen avulla sain yhte yden Lasseen, dokumentin kahdeksankymppiseen hel sinkiläismieheen. Lempiäinen halusi tutustua kunnolla näihin kol meen ennen kuin alkoi kuvata. – Kun ystävystyimme, he avasivat oven elämään sä ja sisäiseen maailmaansa. Valitsin dokumenttiin ha vainnoivan lähestymistavan. Hengitin samaa ilmaa näi den henkilöiden kanssa, olin läsnä hiljaisena, myötä elävänä kumppanina. Tärkeässä osassa ovat hiljaisuus ja autius, keskustelu ilman puhetta. Yksinäisyys ei välttämättä ole pysyvä olotila, mutta se voi kehittyä sellaiseksi. Lempiäisen mukaan hyvä kei no yksinäisyyden ehkäisemiseksi olisi se, että itse ku kin pysähtyisi kiireen keskellä katsomaan, miten omas sa lähipiirissä voidaan. – Yksinäisyyden ehkäisemisessä tärkeitä ovat yhtei söllisyys ja erilaiset vertaistukiryhmät. Jo se, että moik kaa hississä ja kysyy kuulumisia, voi vaikuttaa yksinäi sen ihmisen elämään positiivisesti. Tunne siitä, että jo ku huomaa ja on kiinnostunut, saattaa saada aikaan yl lättävän paljon hyvää. MARJO KYTÖHARJU

Kirkko ja kaupungin numerossa 1/2021 Tikkurilan uutta kirkkoa käsittelevässä jutussa oli kirjoitusvirhe arkkitehti toimiston nimessä. Kirkon on suunnitellut arkkitehtitoi misto OOPEAA pääsuunnittelijanaan Anssi Lassila. OOPEAA, entiseltä nimeltään Lassila Hirvilammi Ark kitehdit, tunnetaan monista kirkollisista rakennuksis taan. Toimiston arkkitehtien käsialaa ovat vuonna 2016 valmistunut Suvelan kappeli Espoossa, vuonna 2010 val mistunut Kuokkalan kirkko Jyväskylässä sekä vuon na 2004 valmistuneet Klaukkalan kirkko ja Kärsämäen paanukirkko.

Tutustu Saga Käpylinnaan Helsingin Oulunkylässä sijaitsevassa Saga-palvelutalossa järjestetään lauantaina 30.1.2021 yksityisesittelyitä kaikille palveluasumisesta kiinnostuneille. Varaathan oman esittelyaikasi etukäteen soittamalla, jotta voimme pitää esittelyt porrastetusti ja turvallisesti. Kiinnostuitko? Varaa oma esittelyaika, tilaa esitteet tai kysy lisää! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

DocPoint-festivaali 29.1.-7.2. verkossa. Lisätietoja osoitteessa docpointfestival.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Näin diakoniatyöntekijä ään Samankaltaiset ammatti ja arvot muodostavat diakoniatyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden ympärille poliittisen kuplan, joka saa heidät äänestämään eri tavalla kuin muu keskiluokka. Äänestyskopissa ammattiauttajat eroavat myös toisistaan. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

iakoniatyöntekijät ja sosiaalityöntekijät työskentelevät katutasolla ja kohtaavat usein yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuden seurauksia. Kumpikin ammattiryhmä on suhteellisen korkeasti koulutettu, työskentelee itsenäisesti ja kokee työssään julkisen talouden jatkuvan niukkuuden vaikutukset. Arki on usein kamppailua resurssien riittävyyden ja ristiriitaisten paineiden alla. Joulukuussa julkaistun tutkimuksen mukaan näistä aineksista muodostuu poliittinen kupla, joka vaikuttaa sekä diakonia- että sosiaalityöntekijöiden äänestyspäätöksiin. Yhteiskunnallinen asema vaikuttaa yhä ihmisten poliittisiin näkemyksiin, vaikka suurten yhteiskuntaluokkien merkitys on heikentynyt. Van-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

hojen luokkajakojen tilalle syntyy hienojakoisempia blokkeja ja niiden välisiä jakolinjoja, jotka liittyvät esimerkiksi ammattiin, juuriin ja henkilökohtaisiin arvoihin. – Se, siintääkö tulevaisuus kirkkaana vai täyttyykö se uhkakuvilla, koetaan enemmän yksittäisten ammattien kuin kokonaisten yhteiskuntaluokkien kautta, sanoo ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat” -tutkimusprojektissa työskentelevä Helsingin yliopiston tutkija Hanna Wass. SOSIAALITYÖNTEKIJÄT ja diakoniatyöntekijät kuuluvat keskiluokkaiseen viiteryhmään, jossa perinteisten oikeistopuolueiden kannatus on melko vahvaa. Ammatin myötä saadut kokemukset kallistavat kuitenkin poliittista vaakaa muusta keskiluokasta poikkeavaan suuntaan.

Työn edellyttämä koulutustausta lisää sekä diakonia- että sosiaalityöntekijöiden tietoisuutta sosiaalipolitiikasta ja yhteiskunnan epäkohdista. Myös kummankin ryhmän sosiaaliset verkostot eroavat muusta keskiluokasta. Siinä, missä useimmat keskiluokkaan kuuluvat kohtaavat pääsääntöisesti samankaltaisen elämäntilanteen jakavia, sosiaalityöntekijät ja diakoniatyöntekijät tapaavat päivittäin heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Tämä kasvattaa empatiaa vähäosaisia kohtaan ja lisää tietoisuutta heidän tarpeistaan ja toiveistaan. Sosiaalityöntekijät ja diakoniatyöntekijät ajattelevat köyhyyden syistä samalla tavalla ja suhtautuvat heikossa asemassa oleviin jopa myönteisemmin kuin heidän asiakkaansa. Nämä lähtökohdat lisäävät heidän poliittista ymmärrystään progressiivista verotusta, hyvinvoinnin jakamista ja vähäosaisten aseman parantamista kohtaan. Laajan hyvinvointivaltion kannattamiseen liittyy sosiaalityöntekijöillä myös itsekkäitä syitä, sillä lisääntyvä budjetointi sosiaalityöhön merkitsee parannuksia heidän työoloihinsa ja uramahdollisuuksiinsa. – Diakoniatyöntekijät ja sosiaalityöntekijät eivät kannata niukkaa yövartijavaltiota, vaan soli-

estää daarisuutta, laajaa hyvinvointivaltiota ja taloudellista tasa-arvoa. Tämä ohjaa heidän poliittisia mieltymyksiään vasemmalle, Hanna Wass sanoo. Monista ammatin ja arvojen samankaltaisuuksista huolimatta diakoniatyöntekijät ja sosiaalityöntekijät äänestävät eri tavalla. Sosiaalityöntekijät kuuluvat punavihreään yhteiskunnalliseen blokkiin, mutta diakoniatyöntekijöiden poliittista profiilia tutkijat luonnehtivat keskustakonservatiiviseksi. Kevään 2011 eduskuntavaaleissa suurin osa sosiaalityöntekijöistä äänesti SDP:tä (25,3 %), vihreitä (22,7 %) tai vasemmistoa (18,1 %). Keskiluokkaisen verrokkiryhmän äänistä SDP sai vain 14 prosenttia, vihreät seitsemän ja vasemmisto kahdeksan prosenttia. DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN keskuudessa suosituimmat puolueet olivat kristillisdemokraatit (KD) (30,9 %) ja keskusta (22,7 %), joita kannatti yli puolet kantansa ilmoittaneista. Kolmanneksi suosituin oli SDP (15,5 %). Samoissa vaaleissa KD:n kannatus muussa keskiluokassa oli vain viisi prosenttia. Kokoomuksen kannatus oli sekä diakoniatyöntekijöiden että sosiaalityöntekijöiden keskuudes-

sa selvästi muuta keskiluokkaa vähäisempää. Perussuomalaiset olivat kummassakin ammattiryhmässä huomattavan epäsuosittuja. Kirkko ja kaupunki pyysi Kirkon tutkimuskeskukselta päivitettyjä tietoja diakoniatyöntekijöiden puoluevalinnoista ja pääkaupunkiseudun tilanteesta. Marraskuussa 2019 tehdystä työntekijäkyselystä käy ilmi, että kristillisdemokraatit (22,4 %) ja keskusta (14,2 %) pitivät kevään 2019 eduskuntavaaleissa edelleen kärkisijoja. Kolmanneksi kiipesivät sosialidemokraattien sijasta vihreät 11,9 prosentin kannatuksella. Poliittista suuntautumista kartoittaneen tutkimuksen tekijät päättelevät, että KD:n ja keskustan korkeassa kannatuksessa näkyvät diakoniatyöntekijöiden kristilliset arvot ja uskonnollisuus sekä vuorovaikutus toisten uskonnollisten ihmisten kanssa. Näistä syistä kristillisdemokraatteihin ja keskustaan liitetty ajatus kristillisistä perusarvoista vetoaa heihin. Vantaan ja Helsingin diakoniatyöntekijät kuuluvat Helsingin hiippakuntaan, josta saaduissa vastauksissa eniten diakoniatyöntekijöiden kannatusta saivat vuonna 2019 vihreät (33 %). Kristillisdemokraatit ja vasemmisto jakoivat toisen sijan (16,7 %).

Espoon hiippakunnassa suurimman kannatusluvun (20,0 %) jakoivat keskusta ja vasemmisto, ja niiden takana yhtä vahvaan kannatukseen (13,3 %) ylsivät SDP ja vihreät. ALUEELLISTEN EROJEN päätteleminen vastauksista ei ole tilastollisesti perusteltua vastaajien pienen määrän vuoksi. Diakin diakonian ja kasvatuksen yliopettaja Mikko Malkavaara kiinnittää kuitenkin huomiota kahteen asiaan, jotka vastaavat hänen omia havaintojaan. – Näyttäisi siltä, että varsinkin Helsingissä on tapahtunut selvää vihertymistä. On myös kiinnostavaa, että Espoon ja Helsingin hiippakunnissa vasemmiston kannatus on korkeammalla kuin SDP:n. Jos diakoniatyöntekijä on poliittisesti vasemmalla, hän näyttäisi punertavan tyypillisemmin selvästi kuin lievästi. Hanna Wass kiinnittää huomiota SDP:n ahdinkoon diakoniatyöntekijöiden vastauksissa. – Mikään yksittäinen puolue ei saa imaistua diakonia- ja sosiaalityöntekijöitä kannattajikseen. Kaikki käy, paitsi eduskuntavaalien toiseksi suurin puolue perussuomalaiset, jonka kannatus kummassakin ammattiryhmässä on hyvin matala, Wass sanoo. ■

Suosituimmat puolueet sosiaalityöntekijöiden (2011) ja diakoniatyöntekijöiden (2019) keskuudessa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Huumebisnes on muuttunut Ei kukaan ole paha syntyessään, sanoo Pasilan Myrkky -rikosromaanisarjaa kirjoittava, vuosikymmeniä huumepoliisina toiminut Kale Puonti. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MARIANNA SIITONEN

iitä on kymmenen vuotta, kun Kale Puonti kirjoitti yhden luvun tulevaan rikosromaaniinsa. Kirjoittaminen jäi silloin hektisen poliisintyön jalkoihin. Nyt kyseinen luku löytyy lähes sellaisenaan hänen viime kesänä julkaistusta Manni-teoksestaan (Bazar 2020). Se aloitti Pasilan Myrkky -romaanisarjan, jonka nimi viittaa poliisin huumeryhmään. Ensimmäisen osan päähenkilö on yliopistossa fysiikkaa ja matematiikkaa opiskeleva Manni. Hän saa sattumalta haltuunsa ison amfetamiinierän ja lähtee niukkaan elämäänsä kyllästyneenä kokeilemaan huumebisnestä. Romaanissa seurataan Mannin edesottamusten lisäksi huumepoliisin työtä ja rikollisen alamaailman touhuja. Puonti kuvaa kaikkea tuota realistisesti, yli 30-vuotisella poliisikokemuksella. Puontin mukaan kirjan henkilöhahmoilla ja tapahtumilla on jonkin verran vastaavuutta todellisuudessa. – Henkilöt ovat fiktiivisiä, mutta on niissä joitakin tuttuja piirteitä. Esimerkiksi huumeryhmän Pesosessa voi nähdä minua itseäni. Hän on itsepäinen ja hieman kyynistynyt mutta silti yhä kiinnostunut työstään ja ihmisistä. UUDEN KIMMOKKEEN kirjoittamiseen Kale Puonti sai pidettyään muutaman vuoden netissä Kaupungin varjoja -nimistä blogia. Kyseessä oli eräänlainen kunnianpalautus, sillä Puonti oli huume- ja virkarikoksista epäillyn Helsingin poliisin huumeryhmän päällikön Jari Aarnion alainen. – Aarnion tapauksen tultua julki huumeryhmän työntekijöistä tuntui, ettei työhön saatu tarpeeksi tukea ja että vähän jokaista epäiltiin laittomuuksista. Aloin sen vuoksi kertoa huumepoliisin arjesta blogissa. – Uskoimme ryhmässä aluksi Aarnion joutuneen salaliiton kohteeksi. Lopulta oli tunnustettava, että syytöksissä saattaa olla perää. Tapaus harmittaa, sillä hyvän poliisin työuralle olisi toivonut toisenlaista loppua. Jupakan vuoksi Puonti halusi vaihtaa toiselle osastolle: hän tutki pari vuotta nettiromanssihuijauksia. Vuodenvaihteessa hän jäi eläkkeelle ja vapaaksi kirjailijaksi. Kirjoitustyötä riittää, kun työn alla on kokonainen rikosromaanisarja. Sen toinen osa, Milo, ilmestyi äskettäin. – Milossa poliisin huumeryhmä jatkaa huumekaupan tutkimista. Pyrin tässäkin kirjassa menemään myös rosvojen nahkoihin, ettei tarinasta tulisi liian mustavalkoinen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Kirjojen esilukijana Puontilla on ollut kolme poliisikaveria. Hän haluaa, että esimerkiksi poliisin työmenetelmät ja poliisien ja rikollisten käyttämä kieli tuntuisivat mahdollisimman oikealta.

Pasilan Myrkystä on jo suunnitteilla tv-sarja. Sen takana on suomalainen elokuva- ja televisiotuotantoyhtiö Yellow, joka on tuottanut muun muassa tv-sarjat MS Romantic ja Keisari Aarnio.

karummaksi HUUMEPOLIISIN TYÖ on Kale Puontin mukaan muuttunut 30 vuodessa todella paljon. Huumerikollisuudesta on ensinnäkin tullut kansainvälisempää. Siinä huseeraa muun muassa venäläisiä, virolaisia, latvialaisia, liettualaisia, albanialaisia ja romanialaisia. Muutoksessa on isona tekijänä ollut netissä toimiva Tor-verkko, jossa rikolliset voivat toimia anonyymisti ja jonka käyttäjiä on vaikea jäljittää. Puonti toteaa meiningin muuttuneen myös karummaksi. Jos aiemmin huumeiden ostaja huomasi, että aine on huonoa, hän saattoi valittaa siitä tutulle myyjälle. Nyt valittaja voi tulla ryöstetyksi tai pahoinpidellyksi, ja myyjän tarkoitus on ehkä ollutkin vain ryöstää ostaja.

”

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

Meidän pitäisi ottaa oppia Ruotsin tekemistä virheistä. Viime vuosina myös nuorten jengiytyminen ja huumeidenkäyttö ovat selvästi lisääntyneet. Huumeet ovat Puontin mukaan usein portti väkivaltaja omaisuusrikoksiin. – En halua leimata, mutta tässä joukossa on paljon myös maahanmuuttajien lapsia. Taustalla ovat yleensä juurettomuus ja turvaverkkojen puuttuminen. Maahanmuuttajien kotouttamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, etteivät he syrjäytyisi yhteiskunnassa. – Toisaalta myös kantasuomalaisissa perheissä voi olla isoja sosiaalisia ongelmia. Tiedän perheitä, joissa ei ole moneen sukupolveen käyty vakituisesti töissä. Näin lapsi tottuu siihen, että elintasoa nostetaan rikollisuudella. Mukana voi olla niin sanottujen hyvien perheiden nuoriakin, jotka on vienyt huumeiden ja rikoksen polulle jännityksen halu ja väärä kaveriporukka.

Kale Puontia surettaa se, että nuorten huumeidenkäyttö on lisääntynyt selvästi viime vuosina.

KONKARIPOLIISI ON sitä mieltä, että Suomi on kuitenkin vielä kaukana Ruotsista, jonka isoimmissa kaupungeissa nuorten huumeidenkäyttö ja väkivalta ovat ryöstäytyneet käsistä. – Meidän pitäisi ottaa oppia Ruotsin tekemistä virheistä. Olisi myös päästävä eroon hyssyttelykulttuurista ja pureuduttava paremmin ongelmien syihin, Kale Puonti sanoo. Poliisinuransa aikana hän on pohtinut monesti ihmisen pahuutta. Hänestä kukaan ei synny pahana, mutta toisilla on syystä tai toisesta matalampi kynnys siirtyä lain väärälle puolelle. Tuntee Puonti sellaisiakin, jotka ovat lopettaneet huumeidenkäytön ja rikollisen toiminnan. Moni heistä on hakeutunut sen jälkeen päihde- ja vankityöhön. Puontin mielestä nämä ihmiset tekevät rikollisten parissa parasta valistustyötä. ■

Ikiaikaista viisautta, mystiikkaa ja meditaatiota Minä olen -messut 13.2. verkossa minaolenmessut.fi Messuilla myös Helsingin seurakuntien, Hiljaisuuden ystävien ja Tuomas-yhteisön ohjelmaa. Lisätietoja ja linkki alennuslippuun Kirkko ja kaupungin lukijoille: kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Mikä siinä kiehtoo? Alussa kristillinen kirkko oli pieni ja marginaalinen, mutta kolmessa vuosisadassa se kasvoi Rooman valtakunnan pääuskonnoksi. Nopeaa leviämistä on selitetty muun muassa diakoniatyöllä, jota kristityt tekivät vaarallisten epidemioiden aikana. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ANSSI RAUHALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

nsimmäisten kristittyjen aikana Jeesuksen seuraajat muodostivat pienen marginaaliryhmän, jonka sosiaalista asemaa on verrattu nykyajan Hare Krishna -liikkeeseen. Ennen vuotta 100 kristittyjen kokonaismäärä laskettiin tuhansissa. Vajaat kolmesataa vuotta myöhemmin kristinusko nousi Rooman valtakunnan viralliseksi uskonnoksi. Vuoteen 300 jKr. mennessä kristinusko oli levinnyt niin laajalle, että keisari Diocletianus päätti yrittää tuhota liikkeen. Tämän yrityksen epäonnistuttua uusi hallitsija Konstantinus valitsi toisen tien ja antoi kristinuskolle suosituimmuusaseman. Tällainen poliittinen käänne oli mahdollinen vain siksi, että merkittävä osuus imperiumin väestöstä oli kristittyjä. Historiantutkijoiden summittaisen arvion mukaan Rooman valtakunnassa oli neljännen vuosisadan alkaessa kuusi miljoonaa kristittyä, mikä oli noin kymmenesosa sen silloisista asukkaista. Nousu oli käsittämättömän nopea. Näin ajattelivat 300-luvun kirkkoisät, ja käsityksen jakaa moni modernin ajan historiantutkija. Yhdysvaltalainen uskontososiologi Rodney Stark on toista mieltä. Starkin vastaus kristinus-

kon leviämiseen nousee olettamuksesta, että varhaiskirkkoon pätivät samat lainalaisuudet kuin nykyajan uusiin uskonnollisiin liikkeisiin. Raama-

”

Ihmeparantumisilla, profetoimisella ja kielillä puhumisella saattoi olla filosofisia argumentteja suurempi merkitys kristinuskon leviämiselle. EKSEGETIIKAN PROFESSORI ISMO DUNDERBERG

tuntutkija Heikki Räisänen esittelee Starkin teorian vuonna 2006 ilmestyneessä kirjassa Rosoinen Raamattu.

LÄHTÖRUUTU ASETTUU vuoteen 40 jKr., jolloin kristittyjä oli Starkin arvion mukaan noin tuhat. Tästä alkaen kristittyjen määrän on pitänyt kasvaa keskimäärin 40 prosenttia vuosikymmenessä vuoteen 300 saakka. Jokin teki kristinuskosta viraalin ja sai sen leviämään viruksen tavoin. Jos kirkon kasvu noudatti tasaisen vauhdin taulukkoa, vuonna 50 kristittyjä oli 1 400, vuoden 100 alussa 7 500 ja vuonna 150 noin 40 000. 200-luvun alussa kristittyjen lukumäärä oli jo 218 000, vuonna 250 lähes 1,2 miljoonaa ja viimein vuonna 300 noin 6,3 miljoonaa. Starkin laskelmien puolesta puhuu se, että hämmästyttävälle kasvutarinalle löytyy vertailukohta modernilta ajalta. Yhdysvalloissa vuonna 1830 perustettu mormonikirkko levisi sadan vuoden ajan 43 prosentin kasvuvauhdilla vuosikymmentä kohden. Helsingin yliopiston eksegetiikan professori Ismo Dunderberg toteaa, ettei lähtötilanne ollut kirkon kannalta helppo. Kirkon varhaisina vuosisatoina kristityksi kääntymistä harkitseva joutui varautumaan siihen, että saattoi joutua vainotuksi uskonsa tähden. Monet kristityt vetäytyivät tai joutuivat sivuun julkisista tehtävistä, koska he eivät halunneet osallistua virkoihin kuuluneeKIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

seen perinteisille jumalille uhraamiseen. Kristittyjä arvosteltiin tästä, sillä vanho jen rituaalien laiminlyönnin uskottiin kos tautuvan yhteisölle erilaisina vastoinkäymisinä. Vastustajat kirjoittivat kristityistä pahantahtoi sia pilkkakirjoituksia ja levittivät juoruja, joiden mukaan näiden ehtoollinen oli kannibalismia ja seurakuntien yöllisissä kokouksissa harjoitettiin vapaata seksiä. Osa pilkkakirveen heiluttajista kuului yhteiskunnan eliittiin. – Ihmiset olivat jollakin tasolla tietoisia kristin uskosta, mutta riittävän kaukana siitä, jotta tällai set juorut saattoivat levitä, Dunderberg sanoo. Kristityt uskonpuolustajat eli apologeetat vas tasivat pilkkaan keisarille omistetuilla kirjoituk silla, jotka pyrkivät todistamaan kristinuskon muita tuon ajan uskontoja paremmaksi tai osoit tamaan, ettei kristittyjen elämä poikennut mer kittävästi ympäröivästä yhteiskunnasta. – Apologeettojen tekstit olivat kristityille tär keitä, ja siksi ne ovat säilyneet tähän päivään saakka. Tekstien vaikutuksesta muihin kuin an tiikin ajan kristittyihin ei kuitenkaan ole säilynyt minkäänlaisia merkkejä, Dunderberg sanoo. NOPEAA LEVIÄMISTÄ on selitetty sillä, että antii kin ihminen oli ahdistunut ja hämmentynyt us

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

konnollinen etsijä, jonka kokemaan aatteelliseen tyhjiöön kristillinen usko vastasi. Tämä ajatus on monille suomalaisille tuttu Mika Waltarin fiktii visestä romaanista Valtakunnan salaisuus. Kirjan roomalainen päähenkilö Markus Mezentius ryh tyy selvittämään Jeesuksen arvoitusta tutustut tuaan Aleksandrian kirjastossa juutalaisten py hiin kirjoituksiin ja messiasennustuksiin. Ismo Dunderbergin mukaan nykyiset antii kin tutkijat eivät selitä kristinuskon leviämistä us konnollisella etsinnällä, vaikka historialliset läh teet tuntevatkin joitakin teoriaan sopivia henki lötarinoita. Tunnetuin heistä oli 100luvulla elänyt kristit ty filosofi Justinos Marttyyri, joka kertoi tutus tuneensa kaikkiin oman aikansa filosofisiin kou lukuntiin ennen kuin löysi vastauksen etsintään sä kristinuskosta. Samalta ajalta on säilynyt myös Peregrinosnimisen kyynikkofilosofin kertomus. Hän kulki samankaltaisen etsijän polun kuin Jus tinos, mutta kristinuskoon kääntyminen jäi hä nellä ohimeneväksi vaiheeksi. – Meille säilyneissä filosofisten etsijöiden ker tomuksissa kristinuskosta vakuuttuminen liit tyy usein hurmosilmiöön kuten ihmeparantumi sen, profetoimisen tai kielillä puhumisen koke mukseen. Tällaisilla ilmiöillä saattoi olla filosofi

sia argumentteja suurempi merkitys kristinuskon leviämiselle, Dunderberg sanoo. Dunderbergin mukaan tiedämme kohtalai sen paljon siitä, mihin antiikin ihmiset uskoi vat, mutta yleiskuvan saaminen erilaisten usko musten kannatuksesta kansan syvissä riveissä on vaikeaa. Antiikin filosofit tavoittelivat tasapainoista olo tilaa, johon liittyi kyky tunteiden ja mielenliik keiden arvioimiseen. Tällaista mielentilaa kutsut tiin eudaimoniaksi, ja sen saavuttaminen johti hy vään elämään. Filosofien mukaan ihminen saattoi vaikuttaa omiin reaktioihinsa, mutta heidän opetuksiaan ei voi Dunderbergin mukaan verrata nykyisiin psy koterapioihin. Kyse oli pikemminkin elämäntyy leistä, joita eri koulukuntien kannattajat noudat tivat. – Valistuneet ihmiset poimivat hyviksi koke miaan ajatuksia sieltä ja täältä, mutta emme tie dä, kuinka laajasti populaarifilosofeja ja heidän koulukuntiaan tunnettiin. ARKIELÄMÄSSÄ TURVAUDUTTIIN monenlaisiin maagisiin rukous ja rakkausloitsuihin. Sukulais ten ja hengenheimolaisten yhteisiä aterioita jär jestettiin temppeleissä, ja niihin kuului jumalil

le osoitettu uhri tai kunnianosoitus. Uhraaminen jumalille saattoi liittyä myös arkisiin aterioihin. Osa väestöstä kuului uskonnollisiin ryhmiin, jotka noudattivat salaisia riittejä. Osa ryhmistä ylitti yhteiskunnallisia rajoja, mutta moni ryhmä liittyi jäsenten luokka-asemaan. Dunderberg mainitsee laajalle levinneen Mithra-kultin, joka vetosi erityisesti sotilaisiin. Rooman keisarille osoitettu kunnioitus liikkui uskonnon ja politiikan rajamaastossa. Kaupungit kilpailivat siitä, kenelle myönnettiin oikeus rakennuttaa temppeli keisarin kunniaksi. – Erilaisia jumaluuksia oli paljon, mutta on epäselvää, kuinka vahvasti tavallinen antiikin ihminen uskoi niihin. Monet säilyneet hautakirjoitukset, myös juutalaisten, olivat sävyltään varsin lakonisia. Niistä ei välity kuvaa yleisestä uskosta sielun kuolemattomuuteen, Dunderberg sanoo. Yhden yleisen selityksen mukaan kristinusko levisi varsinkin alemmissa yhteiskuntaluokissa. Dunderberg toteaa kuitenkin, että uudet uskonnolliset liikkeet vetivät puoleensa ennen muuta hyvin koulutettuja ihmisiä, jotka kuuluivat keskimääräistä ylempään yhteiskuntaluokkaan. Heidän läsnäolonsa sai myös tavallisen kansan kiinnostumaan.

Antiikin maailmassa koulutus ja varallisuus kulkivat käsi kädessä, vaikka myös pienellä osalla orjista oli mahdollisuus opintoihin. Suhteellisen

”

Orpojen, leskien, vankien ja muukalaisten auttaminen oli jo varhaisissa seurakunnissa hyvin organisoitua. EKSEGETIIKAN PROFESSORI ISMO DUNDERBERG

harva osasi lukea, ja luku- ja kirjoitustaidon perusteet ylittävää koulutusta oli tarjolla niukasti. – Uuden testamentin tekstien kohdeyleisö koostui varsin hyvin koulutetuista ihmisistä. Jo

kristinuskon ensimmäisiltä vuosikymmeniltä säilyneet apostoli Paavalin kirjeet on kirjoitettu kohtalaisen sivistyneelle kohderyhmälle, Dunderberg toteaa. NYKYISTEN HISTORIANTUTKIJOIDEN katse kiinnittyy Ismo Dunderbergin mukaan kristinuskon juutalaisiin juuriin. Kristinusko levisi erityisen nopeasti sellaisissa kreikkalaisissa ja roomalaisissa kaupungeissa, joissa eli juutalainen yhteisö. Antiikin maailmassa oli hienoa olla kiinnostunut idän suunnalta tulevista uusista uskonnoista, joilla oli pitkä historiallinen tausta. Myös juutalaisuuteen liittyvä messiaan odotus tunnettiin laajasti. – Juutalaisuus tiedettiin vanhaksi uskonnoksi, jonka noudattaminen edellytti ihmiseltä korkeatasoista moraalia ja henkistä kurinalaisuutta. Monet ei-juutalaiset antiikin kirjoittajat ihailivat juutalaisuutta, vaikka se ei kuulunut Rooman valtakunnan virallisiin uskontoihin, Dunderberg sanoo. Kristinuskossa oli Dunderbergin mukaan sopiva yhdistelmä jo ihmisille tuttuja juutalaisuuden elementtejä, mutta samalla se oli riittävän erilainen kuin muut juutalaisuuden suunnat. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Ilman apostoli Paavalia kristinusko oli si voinut jäädä yhdeksi messiaanisen juu talaisuuden alaryhmäksi. Yksi merkittävä asia oli se, että hänen perustamansa seurakun nat eivät vaatineet juutalaisuuden ulkopuolelta tulleilta kristityiltä ympärileikkausta eivätkä sa patin ja ruokasääntöjen noudattamista. – Sisäänpääsyriitiksi kelpasi kristillinen kas te ja usko siihen, että Jeesus on messias. Kristin uskoon kääntymisen kynnys muodostui huomat tavasti juutalaisuutta matalammaksi. Erilaista oli myös se, että kristinusko oli missionaarinen liike, joka hankki aktiivisesti uusia kannattajia. Dunderberg mainitsee vielä tutkimuslinjan, jonka mukaan kulttuurisessa läpilyönnissä auttoi myös kristinuskon yhdenmukaistuminen ja kirk koinstituution kehittyminen komentoketjuineen. – Kristityistä ei olisi ollut keisari Konstantinuk selle hyötyä, jos kristinusko olisi koostunut vielä 300luvulla eri suuntiin vellovista liikkeistä. Siksi Rooman valtakunta alkoi tukea kristinuskon yh tenäisyyspyrkimyksiä ja vastavuoroisesti kirkko alkoi tukea Roomaa. KIRKON TUTKIMUSKESKUKSEN tutkija Kimmo Ketola luonnehtii sosiologi Rodney Starkin väi tettä varhaisen kristinuskon ja modernien uus

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

uskontojen samankaltaisesta leviämisestä roh keaksi. Tiedeyhteisössä Starkin teoria on osin kiistanalainen.

”

Jännitteisyyden valtakulttuurin kanssa on oltava optimaalinen, jotta takamatkalta lähtevä uusi uskonto voi menestyä. KIRKON TUTKIMUSKESKUKSEN TUTKIJA KIMMO KETOLA

– Tutkimuksen valtavirta on selittänyt uus uskontojen leviämistä nimenomaan niiden ym päristöön liittyvillä tekijöillä, kuten kulttuurin murroksilla ja kriiseillä, jotka luovat kysyntää

uusille alakulttuureille. Stark kääntää kuitenkin katseen yhteisöihin itseensä ja etsii menestyste kijöitä niiden sisältä, Ketola sanoo. Ketola jakaa Starkin näkemyksen, jonka mu kaan on olemassa tärkeitä ja yleispäteviä me kanismeja, jotka selittävät uuden uskonnolli sen liikkeen kasvua. Sellaisia ovat esimerkiksi liikkeen ja valtakulttuurin välinen jännite, uus uskonnon tarjoama kokemuksellisuus ja siihen liittyvät sosiaaliset siteet. Alkuvaiheessa uususkonto kantaa tavallises ti kielteistä leimaa, joka voi näkyä siihen kohdis tuvana pilkkana, juoruina tai eriasteisena syrjin tänä. – Jännitteisyyden valtakulttuurin kanssa on ol tava optimaalinen, jotta takamatkalta lähtevä uusi uskonto voi menestyä. Liikkeen pitää pystyä tarjoamaan jotakin uudenlaista, erityistä ja ai nutlaatuista, Ketola sanoo. Toisaalta uskonnollinen liike ei saa olla liian eksoottinen. Esimerkiksi täysin autenttinen ver sio hindulaisuudesta ei menesty länsimaissa, mutta kastijärjestelmästä ja puhtaussäännöistä irtautunut Äiti Amma liike on jo eri asia. Antiikin Roomassa juutalaisuus kiehtoi monia, mutta liit tymisen kynnys oli korkea juutalaisen lain yksi tyiskohtaisuuden vuoksi.

MENESTYVIÄ UUSIA LIIKKEITÄ leimaa vahva kokemuksellisuus, jota ihmiset eivät ehkä löydä vakiintuneista uskonnollisista yhteisöistä. Kimmo Ketola mainitsee kristilliset vähemmistökirkot, joiden alkuvaiheissa dramaattiset kääntymiskokemukset ovat yleisiä. Liikkeiden vakiintuessa kääntymyksen korostaminen tavallisesti liudentuu. Uusien uskonnollisten liikkeiden leviämiseen vaikuttaa myös niiden kyky luoda sosiaalisia siteitä. Selvät rajat muuhun yhteiskuntaan vahvistavat siteitä yhteisön jäsenten välillä, mutta jos rajat ovat liian jyrkät, ne estävät verkostojen luomisen liikkeen ulkopuolelle, ja edessä on näivettyminen. Monet uudet liikkeet leviävät jo olemassa olevien verkostojen kautta. Stark on kiinnittänyt huomiota siihen, että antiikin Roomassa kristityiksi kääntyi paljon sivistyneitä naisia. Todennäköisesti kristinusko levisi heidän sosiaalisten verkostojensa avulla. Ketola kiinnittää huomiota myös siihen, millä tavalla uskonnolliset yhteisöt luovat jäsenilleen osallisuutta. – Liike tuskin leviää kovin nopeasti, jos sen rakenne on hierarkkinen ja uudella jäsenellä on pitkä matka siihen, että hän voi toimia aktiivisesti liikkeen hyväksi.

ANTIIKIN IHMISEN olisi todennäköisesti helppo samastua ahdinkoon, johon koronapandemia ajoi maailman vuonna 2020. Nimittäin vaarallinen tautiepidemia, jota on arveltu isorokoksi, levisi Rooman valtakunnassa vuosina 165–180 surmaten mahdollisesti jopa kolmanneksen väestöstä. Seuraava epidemia, mahdollisesti tuhkarokko, verotti väestöä 250-luvulla. Epidemioiden aikana kristillinen diakoniatyö kiinnitti aikalaisten huomion, uskontososiologi Rodney Stark sanoo. Sekä kristittyjen että pakanoiden kirjoittamien kuvausten mukaan pakanat torjuivat sairaat luotaan ja pakenivat jopa omien rakkaittensa luota. Tämän seurauksena ihmiset menehtyivät ilman, että kukaan yritti hoitaa heitä. 160-luvun suurepidemian aikana jopa kuuluisa ateenalainen lääkäri pakeni kaupungista omalle maatilalleen. Kristityt sen sijaan eivät jättäneet sairaita ja kuolevia oman onnensa nojaan vaan vierailivat sairaiden luona ja hoitivat heitä. Kristittyjen kirkkohistorioitsijoiden mukaan moni pappi, diakoni ja tavallinen seurakuntalainen sai tällä tavoin tartunnan ja menetti henkensä. Myötätunto ja auttaminen eivät kohdistuneet vain toisiin kristittyihin vaan ylittivät uskonnol-

liset rajat. Sekä kirkkoisät että kristinuskon vastustajat uskoivat, että tämä edesauttoi kristinuskon leviämistä, ja moni nykytutkija on samaa mieltä. – Kristityt pitivät köyhien ja kärsivien auttamista erittäin tärkeänä. Orpojen, leskien, vankien ja muukalaisten auttaminen oli jo varhaisissa seurakunnissa hyvin organisoitua, professori Ismo Dunderberg sanoo. Vaikka sairaiden hoitaminen ei olisi tuonut uusia käännynnäisiä, ravinnon ja puhtaan veden saamisesta huolehtiminen todennäköisesti vähensi kuolleisuutta kristittyjen keskuudessa verrattuna niihin, joita ei hoidettu. Tämän seurauksena kristittyjen osuus väestöstä saattoi kasvaa epidemioiden aikana. – Kristityt olivat onnistuneet luomaan ylikansallisen yhteisön, joka pystyi toimimaan kriiseissä paremmin ja tarjoamaan ihmisille parempaa turvaa kuin Rooman valtakunnan viralliset tahot, Dunderberg sanoo. ■

Tällä hetkellä kristittyjä on noin 2,55 miljardia, mikä on 32,4 prosenttia maailman väkiluvusta. Reilut kaksi kolmesta kristitystä asuu globaalissa etelässä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Parhaimmillaan kriisitilanteessa Saara Pihlaja auttaa ihmiskaupan uhreja Suomessa ja kuntouttaa Punaisen Ristin ulkomaan komennuksilla konfliktin kaikkia osapuolia. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

olme kansainvälisen Punaisen Ristin avustustyöntekijää kuoli ja kolme loukkaantui kranaattiiskussa Adenin lentokentällä Jemenissä viime vuoden toiseksi viimeisenä päivänä. Yksi haavoittuneista oli Saara Pihlajan ystävä. Pihlaja työskenteli loppuvuodesta Punaisen Ristin avustustyöntekijänä Jemenin koronahoitokeskuksessa, josta palasi Helsinkiin edellisellä kuljetuksella. – Minulla kävi ihmeellinen tuuri. Ei ole ensimmäinen kerta, kun pääsen alta pois juuri ennen kuin jotain odottamatonta ja järkyttävää tapahtuu. Suomen ulkoministeriön turvallisuusluokituksessa Jemen on maa, josta on poistuttava välittömästi. – Punainen Risti kysyi minua Jemeniin keväästä asti. Ensin vastasin, että rajani kulkee siinä, mutta onneksi takin saa aina kääntää. Jemenissä on menossa aseellinen konflikti sekä humanitaarinen kriisi, joka koskee 80:aa prosenttia väestöstä eli noin 24:ää miljoonaa ihmistä. Koronapandemia pahentaa tilannetta. JEMENILÄISESSÄ KORONASAIRAALASSA Saara Pihlaja työskenteli kuutisen viikkoa. Hän on fysioterapeutti ja kansainvälisen terveystieteen maisteri. Jemenissä hän koulutti paikallisia työntekijöitä antamaan koronapotilaille hengitysfysioterapiaa, joka tukee keuhkojen ja pallean toimintaa, sekä hoiti potilaita. Pihlaja näki Jemenistä vain lentokentän, Punaisen Ristin sairaalan ja majapaikan. Lyhyt työmatka kuljettiin autolla. Punaisen Ristin majoituspaikan ikkunat oli turvallisuussyistä peitetty. Paras paikka talossa oli suojainen kattoterassi, jossa sai riisua nilkkoihin ulottuvan abayan ja kohottaa paljaat kasvot aurinkoon. – Paikalliset kertoivat maansa kauneudesta. He olivat äärimmäisen ihania ja vieraanvaraisia. Sain läksiäislahjaksi korun. ”WASN’T LIFE SUPPOSED to be more than this?” Saara Pihlaja kuunteli The Arkin biisiä It Takes A Fool To Remain Sane vuonna 2019, kun häntä kuljetettiin Syyriassa töihin Punaisen Ristin sotakirurgiseen sairaalaan. – Ajattelin, että juuri näin elämäni kuuluu mennä. Tunnen itseni kokonaisimmaksi ja olen parhaimmillani kriisitilanteissa, joissa tuen ih-

Kuka?

Saara Pihlaja on kolmikymppinen kansainvälisen terveystieteen maisteri ja fysioterapeutti, joka asuu Helsingissä.

Mitä?

Pihlaja työskentelee Rikosuhripäivystyksessä ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntijana. Hän ottaa toisinaan palkatonta vapaata ja lähtee Punaisen Ristin avustustyöntekijäksi konfliktialueelle.

Motto

Kenenkään ei pidä joutua selviytymään yksin.

misiä. En näe itselleni muuta vaihtoehtoa, koska pystyn siihen. Pihlaja hakeutui avustustyöntekijäksi vuonna 2017 kolmesta syystä. Ensinnäkin hän halusi hyödyntää molempia koulutuksiaan. Toiseksi hän halusi elää niin, että Base Camp eli tukikohta sijaitsisi läheisten tuntumassa Helsingissä, mutta koko elämä ei rajoittuisi Suomeen. Jo edesmenneet isovanhemmat antoivat kolmannen syyn. – Äidin vanhemmilla oli kristillinen arvomaailma. Isovanhempien luona kävi ystäviä ympäri maailmaa, mikä herätti kiinnostukseni eri kulttuureihin. Myös heikomman puolella oleminen ja armollisuus tulee heiltä. Pihlaja kertoo, että häntä on kannustettu näkemään maailmaa ja menemään nuorena paljon. – Isoäiti luotti, että pysyn turvassa, jos niin on tarkoitettu. Hän sanoi, että tee työtä siellä missä tarvitaan, mutta älä laita itseäsi ehdoin tahdoin luodin eteen. Lapsuudenperhe ja muut läheiset ”eivät hypi riemusta”, kun Pihlaja lähtee kodistaan konfliktialueille. He kuitenkin hyväksyvät hänen elämäntapansa. – Jos läheiset pyytäisivät, että älä lähde, en menisi. En ole tyhmänrohkea, sinisilmäinen enkä naiivi. Olen käynyt turvallisuuskoulutukset, otan tilanteista selvää etukäteen, arvioin riskit ja tiedän, miten Punainen Risti suojelee minua. KYNTTILÄT PALAVAT ja enkelikello pyörii patinoituneella puupöydällä. Saara Pihlaja tarjoaa leipomaansa taatelikakkua ja teetä savikannusta sekä pensasmustikoita, granaattiomenaa ja persimoninlohkoja pikkukulhoista. Orkidea kukkii ikkunan edessä, ja joka puolella on viherkasveja, kuivakukka-asetelmia ja vanhaa puuta. – Leipominen, sisustaminen ja kasvien hoito ovat rakkaita harrastuksiani, Pihlaja sanoo. Takana on neljä ulkomaankomennusta: vuonna 2017 Irak, jossa kukistettiin Isistä, 2018 Bangladesh, jonne rohingya-vähemmistö pakeni kansanmurhaa Myanmarista, 2019 Syyria ja 2020 Jemenin koronahoitokeskus. – Olen etuoikeutettu, kun näen uutisten takaa maailman, johon harvalla länsimaisella ihmisellä on pääsy. Se antaa perspektiiviä omaan elämään. Osaan arvostaa perusasioita. Ennen jokaista lähtöä Pihlaja allekirjoittaa lomakkeen, jossa vakuuttaa ymmärtävänsä, että saattaa menehtyä työtehtävässään. Hän ottaa komennuksia varten palkatonta vapaata päivätyöstään Rikosuhripäivystyksessä. – Komennuksilla tulee aina päivä, jolloin kaikki väsyttää. Konfliktimaissa näkyy aseita joka puolella, ja niillä ammuskellaan myös iloon, suruun ja juhlaan. Kuormittaa, kun en aina tiedä, onko menossa happy shooting vai uhkatilanne. – Pelkään komennuksilla eniten sitä, että läheisilleni sattuu jotain Suomessa, enkä pääse paikalle. Vaadin heiltä poissa ollessani erityistä varovaisuutta. Se on heistä vähän rasittavaa, Pihlaja sanoo hymyillen. RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN kodikas toimisto sijaitsee Pasilassa. Saara Pihlaja kuuluu kolmen hengen tiimiin, joka tukee ihmiskaupan uhreja koko Suomessa. Asiakkaita on nyt noin 480, ja joka vuosi tulee satakunta lisää. – Toivon, että työntekijöitä rekrytoitaisiin enemmän.

Pihlaja vastaa erityisasiantuntijana varsinkin alaikäisiin liittyvästä ihmiskaupasta, pakkoavioliitoista ja kunniaväkivallasta. Vastaan tulee harvoin ihmiskaupan lapsiuhreja, mutta kylläkin sellaisia, jotka joutuivat mukaan alaikäisinä ja päätyivät avun piiriin aikuisina. – Mielestäni minulla ei ole oikeutta sanoa, että elämäntarinasi on niin hirveä, etten pysty kuuntelemaan sitä ja tukemaan sinua. Alaikäiset joutuvat Suomessakin pakkoavioliittoihin ja pakkotyöhön. Heitä pakotetaan rikolliseen toimintaan ja riistetään seksuaalisesti. Jos Pihlajan asiakas kertoo tilanteestaan viranomaiselle, Pihlaja kulkee tämän mukana poliisikuulusteluissa ja oikeudenkäynneissä. Lisäksi Pihlaja kouluttaa viranomaisia tunnistamaan ja kohtaamaan ihmiskaupan uhreja sekä pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnan rakenteisiin, jotta uhrien asema kohenisi. Rikosuhripäivystyksen asiakkaina olevat ihmiskaupan uhrit edustavat 45:tä kansallisuutta. Mukana on myös kantasuomalaisia. Kun Pihlaja aloitti työuraansa vaikeassa asemassa olevien ihmisten parissa, heidän tragediansa tunkeutuivat toisinaan uniin. Nykyään hän osaa pitää välttämättömän ammatillisen raon. – Raskaimmilta tuntuvat tilanteet, joissa järjestelmä pettää. Oikeus ei toteudu eikä ihmiskaupan uhri saa apua, jota tarvitsee. – Työni on hyvin intensiivistä sekä Suomessa että ulkomailla. Näen harvoin onnellisia loppuja. Voisin upota liian syvälle kumpaan vain työhön, mutta kun niitä on kaksi, pysyn balanssissa.

”

Juuri näin elämäni kuuluu mennä. KEVEYS JA ILO. Niitä Saara Pihlaja haluaa elämäänsä lisää. Oivallus syntyi psykiatrin kanssa keskustellessa. – Koen olevani onnellinen, mutta on vaikea keksiä, mistä saisin lisää iloa ja energiaa. Olen vähentänyt elämästäni tavoitteellista ja suorittavaa toimintaa, jotta spontaaniudelle vapautuu tilaa. Joskus Pihlaja leikittelee ajatuksella alanvaihdosta. Jos ryhtyisi vaikka floristiksi tai arkkitehdiksi? Hän ei kuitenkaan osaa kuvitella työtä, joka motivoisi yhtä paljon kuin nykyiset motivoivat. Pihlaja korostaa, ettei ole ”sädekehäinen auttaja” vaan ammattilainen, joka kamppailee ajoittain kyynisyyden kanssa. – Minulta ei riitä rakkautta, lempeyttä ja ymmärrystä kaikille, mutta ehkä ei tarvitsekaan. Punainen Risti auttaa kaikkia, joten Pihlajan kuntoutettaviksi saattaa tulla konfliktialueella sekä taistelijoita että heidän uhrejaan. Pihlaja on pohtinut paljon hyvyyttä ja pahuutta. Hän pitää niiden rajaa häilyvänä. – Suomalaisena on helppo sanoa, että en koskaan tappaisi. Mutta kun ihminen elää humanitaarisen katastrofin keskellä, ei kulu montakaan päivää, kun hän on valmis tekemään itsensä ja perheensä hengissä säilymisen eteen asioita, joita ei olisi koskaan uskonut tekevänsä. – Asioilla on hirveän monta puolta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Kirkon ensimmäinen kieli on rukous. Sen jälkeen tulee teologia. Vasta sitten tulevat yhteiskunnalliset kannanotot, sanoo pappi ja hengellinen ohjaaja Henri Järvinen. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA VILJA HARALA

uomaa, että hengität. Kuuntele sen hiljaista rytmiä. Huomaa, että elät. Se on iso lahja. – Mitään muuta ei tarvitse tehdä, sanoo pappi Henri Järvinen. Hän istuu katse kohti alttaria Helsingin tuomiokirkon kappelissa. Jalat ovat tasaisesti lattiassa ja kädet reisien päällä. Silmät voivat olla auki tai kiinni. Selkä voi kevyesti koskea selkänojaan. On tärkeää, että ryhti on hyvä. Järvinen on aloittamassa hiljaista meditaatiohetkeä. – Jos sinulla on jokin rukoussana, voit keskittyä siihen. Se voi olla sinulle Jumalan läsnäolon symboli hiljaisuudessa. Voit myös keskittyä hiljaisuuteen. Jos huomaat, että ajatuksesi lähtevät harhailemaan, palaa tietoisesti hiljaisuuden kuuntelemiseen. Järvinen soittaa kelloa. Ikkunoiden takaa kuuluu raitiovaunujen kalke. Kymmenen minuutin kuluttua Järvinen soittaa kelloa uudelleen. – Luemme lopuksi Isä meidän -rukouksen, hän sanoo. Sitten hän nousee ylös. – Sellainen. Huomasitko, että siinä meni kymmenen minuuttia? KUN IHMINEN KAIPAA elämäänsä hengellisyyttä, läntisissä kirkoissa on totuttu suhtautumaan asiaan ennen kaikkea älyllisenä ongelmana. – Sanotaan, että luepa tuo kirja. Ja kun olet lukenut sen, luepa tämä toinen kirja, Henri Järvinen selittää. Järvinen on työssään ja opinnoissaan perehtynyt kristillisen hengenharjoituksen pitkään historiaan. Hän koordinoi työkseen Hiljainen tila -nettisivua, järjestää retriittejä ja opettaa hengellisyyteen ja meditaatioon liittyviä asioita. Kirjoissa tai älyssä ei ole Järvisen mukaan mitään vikaa, mutta asiaa voi lähestyä toisellakin tavalla. – Voisikin sanoa, että meditoipa vuoden ajan kymmenen minuuttia päivässä. Tule sitten takaisin, niin jutellaan siitä, mitä olet kokenut. Järvinen on viime vuosina tullut yhtä vakuuttuneemmaksi siitä, kuinka tärkeitä hengelliset kokemukset ovat. Luterilaisessa kirkossa sellainen ajattelu ei ole valtavirtaa. Järvisen mukaan perinteisessä suomalaisessa uskonnonharjoituksessa on tavattu vieroksua kokemuksellisuutta. Sen sijaan on painotettu ”älyllisyyttä ja yhteislaulua”. MONET YHDISTÄVÄT meditaation enemmän buddhalaisuuteen kuin kristinuskoon, mutta

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

”Meditoi vuoden ajan ja tule sitten takaisin”

meditaatiolla on pitkät juuret kristillisessä rukouselämässä, etenkin luostareissa. – Meditaatio kuuluu vanhastaan kristilliseen perinteeseen. Se on kristillisen rukouksen syvällinen, kuunteleva muoto, Järvinen sanoo. Tavallaan kristillinen ja buddhalainen meditaatio eivät juurikaan eroa toisistaan. Kummankin tarkoituksena on tyhjentää mieli hälystä, keskittyä hetkeen, luopua kontrollinhalusta ja maadoittaa laukkaava mieli. – Tämä meidänkin äsken harjoittamamme meditaatiotapa on psyykkisesti aika lähellä sitä meditaatiota, jota esimerkiksi zen-buddhalaisuudessa harjoitetaan, Järvinen sanoo. Mikä sitten tekee meditaatiosta kristillistä? – Meditaation voi pukea kristillisen hartaustradition viittaan esimerkiksi lukemalla Isä meidän -rukouksen, kuten äsken teimme. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Meditaatiosta tekee kristillistä ihan vain se, että kristitty ihminen meditoi.

”

Idea on, että me tyhjennymme, jotta täyttyisimme armolla. ASIAA VOI AJATELLA myös näin: meditaatiossa ihminen pyrkii tyhjentämään mielensä. Kristillisessä meditaatiossa toivotaan sen lisäksi, että Jumala täyttää tuon tyhjän astian. – Idea on, että me tyhjennymme, jotta täyttyisimme Jumalan armolla, Henri Järvinen sanoo. Tavoite ei kuitenkaan ole, että ihminen pinnistelisi saadakseen aikaan kokemuksen Jumalasta. Päinvastoin: ihmisen on päästettävä irti halustaan hallita Jumalaa. – 1500-luvulla elänyt espanjalainen mystikko Ristin Johannes oli sitä mieltä, että me saatamme tehdä uskonnollisista kokemuksistamme epäjumalia. On ongelma, jos hengellisestä harjoituksesta tulee Jumalan korvike, Järvinen sanoo. – Kristillisen meditaation oikea funktio on, että ihminen päästää irti inhimillisestä tahdostaan, jolloin oma tahto vaihtuu Jumalan tahdoksi. Se on klassinen raamatullinen ajatus. Järvisen mukaan meditaation vaikutukset alkavat vähitellen tuntua arjessa. Ihmisen on helpompi olla läsnä elämässään ja sietää epämukavuuksia. – Apostoli Paavali sanoo, että Jumalan toiminta meissä näkyy ilona, rakkautena, rauhana, ystävällisyytenä ja hyvyytenä, Järvinen selittää. MEILLÄ KAIKILLA on itsestämme jonkinlainen mielikuva, mutta se voi olla virheellinen. Järvisen mukaan virheellinen kuva itsestä voi syöstä ihmisen kykenemättömyyden kokemukseen. Ihminen voi ajatella, että jos hän vain saavuttaisi sitä tai tätä, hän tulisi onnelliseksi. Niin ei kuitenkaan käy. – On yleinen virhe ajatella, että jos tulen esimerkiksi riittävän rikkaaksi tai uskovaiseksi, tu-

len onnelliseksi. Ei minun tarvitse tulla miksikään. Minä olen jo. Onnellisuus ja kaikki hyvä on jo minussa, koska Jumala on minut luonut. Onnellisuus on oman elämänsä löytämistä. Kristillisessä meditaatiossa ihminen pyrkii irtautumaan omista kuvitelmistaan, jotta voisi olla aidommin sitä, miksi Jumala on hänet tarkoittanut. Mistä ihminen sitten voi tietää, mikä on hänen henkilökohtaista aivomyrskyään ja mikä Jumalan puhetta hiljaisuudessa? Hyvä kysymys, Järvinen sanoo. – Tavallaan eroa ei voikaan tehdä. – Ristin Johanneksen mukaan ihminen kokee Jumalan juuri aistiensa ja psyykkisten kykyjensä avulla. Jumala voi siis puhua myös aivomyrskyssä. Moni voi kokea Jumalan esimerkiksi luonnossa tai taiteen äärellä. Toisaalta samaisen espanjalaismystikon mukaan Jumala puhuu ihmiselle joskus puhumalla tämän mielen ohi. – Kyse on sielun pimeästä yöstä, jossa koemme vain tyhjyyttä. Siinäkin Jumala voi toimia. PUHE MEDITAATIOSTA herättää Henri Järvisen mukaan toisinaan ennakkoluuloja kirkon piireissä. Pelätään, että kristinuskoa sotketaan itämaisiin uskontoihin. – Se on ihan relevantti pelko, Järvinen sanoo. – Maailma monikulttuuristuu ja moniuskonnollistuu. Se luo jännitteitä, mutta minusta se on hyvä. Jännitteet luovat uutta. Järvisen mukaan 2020-luvun kristityt joutuvat esimerkiksi miettimään, voiko buddhalainen tulla kristilliseen kirkkoon pitämään buddhalaista rituaalia. No, voiko? – Se on monimutkainen kysymys, mutta miksi ei. Vieraanvaraisuus on kristillinen hyve. Järvinen ajattelee asiaa katolisen kirkon uskontoteologian vanavedessä. Sen mukaan kaikkia uskontoja yhdistävät jalot pyrkimykset hyvään ihmisyyteen. – Siinä mielessä me voimme tukea myös muiden uskontojen harjoitusta. Kristityn näkökulmasta on ihan kannatettava asia, jos toinen ihminen elää hyvää buddhalaista elämää. Joku voisi sanoa, että Järvinen ajautuu loogiseen umpikujaan. Ovathan kristinusko ja buddhalaisuus kaksi erilaista järjestelmää, jotka ovat ilmiselvästi ristiriidassa keskenään. Järvinen katsoo asiaa toisesta perspektiivistä. Hänen mukaansa looginen analyysi ei ole kirkon ensimmäinen kieli. – Kirkon ykköskieli on rukous. Se on se, mistä koko homma kumpuaa, Järvinen sanoo. Rukouksen takana taas on Jumala, joka on suuri mysteeri. Siitä on vaikea puhua, ja siksi rukouksen kieli on vaikea kieli. – Siksi me tarvitsemme teologiaa. Teologian tehtävä on tutustua mystiikkaan ja käsitteellistää sitä, mitä rukouksessa tapahtuu. Kun opiskelee teologiaa, oppii ymmärtämään paremmin, mistä mystiikassa on kyse, Järvinen sanoo. – Ja vasta sen jälkeen tulevat normaali keskustelu, viestintä ja yhteiskunnalliset kannanotot. Sen sijaan, että kristityt vieroksuisivat buddhalaisia, Järvinen kehottaa heitä rukoilemaan tai meditoimaan näiden kanssa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

FUTISTÄHTI SUAREZ

SOLISEVA

KII- IVALREEL- LISIA LÄ

LAAKEUDET BEHM

MAKSA-

SUOJAISA PAIKKA

ARMI RISTOMATTI

LIHAKSIKKAITA MARKKINOILLA

YOSHIKO

TORAKOITA

NIEMIMAA VOI PUNAA POSKIIN

VOI AURA KIVEEN

AHTOLA

MUSKETÖÖRI

PÄNTTÄÄVIÄ -PULLA

MOLARI TUUKKA

VIELÄKIN

KIRKOLLINEN KIELI

GALILEASSA

CHARLES DAVIES

SOPUSUHTAISET MARIA

HYÖNTEISIÄ

INTIALAISILLA

-KOURU PESÄPUUHA

MÖHLÄYS

KARI PÄTKÄ TESTIÄ

SAUDIARABIAA

SUURISTA JOUKOISTA

AATAMILLE IKÄVÄN KYLMÄ

IRMA WECKMAN K

ei näin

vaikuttavaa

PYSÄHDYKSIÄ

PARATIISI

TUU- NOTKO LAH-1. DUS KORKEIMMALLA

OHJASI USEIN ITSEÄÄN

PINNALLA

TUOMIOJA OPPISAARINEN A JAKSO S

KÄRSIMYKSIÄ

ARVOVIULU

-SORA

KUUDESTA

ALUSSA LOI JUMALA TAIVAAN JA MAAN

NEUVOO VANHATAPIO

MENETYKSESTÄ

VIRTA NEVANLINNA

OUTI EERO

KAAKELIT HÄPÄISY

POSSE

VILJAN TUHO

H AU

ETÄÄNTYÄ

VIHTORILLA

ARTISTI VIKMAN

-POHJA

SATEESTAKIN

ITALIASSA ENNEN EUROA

KYSELY

VAA- E U ROJA

JAPAU NISSA

SAARALLE

KULTAHEIKKI

VERDIN OOPPERA

MAA- A ALA

LIEK- R KI

STENIUS

penätä

LAINOPPINUT

U H

A T

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

suurentua nyrTYTTÖ POHJOIpeä SESTA

KITSAS

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Pitkittyvä epidemia koettelee jaksamista JAAN LÄÄKÄRI, kansanedustaja Mia Laihon huolen pitkittyvän epidemian vaikutuksista yksinäisyy den tunteeseen ja laajemmin ihmis ten jaksamiseen (K&k 17.12.). Myös pitkittyvä etätyö kuormittaa itse ku takin. Tiedot alkaneista rokotuksista antavat toivoa, että parempaa kohti ollaan menossa, vaikka hitaasti. Kirkko ja seurakunnat ovat jo tehneet koronataistelussa paljon. Silti pohdin, voitaisiinko tilanteen jatkuessa kaikissa seurakunnissa esimerkiksi kysellä seurakuntalais ten jaksamista puhelinkampanjal la, soittajina työntekijät ja vapaaeh toiset? Joissain seurakunnissa on jo näin tehtykin. Seurakuntien kerhot voisivat myös jatkaa toimintaa netin kautta, kun rajoitukset estävät ko koontumiset. Kaikki hyvät ideat ja neuvot ovat tarpeen, kun mietimme, miten yh dessä selviämme parhaiten keväästä kesään ja koronanjälkeiseen aikaan.

Ville Jalovaara dosentti, Helsinki

Lue Pitäjänmäen vaalikirjoituksia verkosta PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTALAISET äänestävät uuden kirkkoherran suo ralla vaalilla 7.2. Ennakkoäänestys toimitetaan 1.–5.2. Helsingissä ei ole valittu kirkkoherraa välittömil lä vaaleilla sitten vuoden 2014. Lue ehdokkaiden kannatuskirjoituksia verkosta: www.kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Ei syytä epätoivoon ARVOSTAN KOVASTI tohtori Jukka Rintamäen työtä tutkijana ja ym märrän hänen huolensa ympäris tömme tilasta (K&k 14.1.). Ilmeises ti epäonnistuin tuomaan esiin var sinaisen asiani, eli pessimismin ja epätoivon välttämisen. Viittauksel lani yritysmaailman toimiin tahdoin nimenomaan luoda optimismia, en perustella, miksi meidän muiden ei pitäisi tehdä mitään. Ilman yrityksiä mitkään ympä ristöhankkeet eivät ole mahdollisia. Toiseksi, hiilidioksidi ei ole ainoa uh ka ympäristöllemme. Se on vain yk

Seurakunnat ja TV7 eivät sovi yhteen

Jatkamme yhteistyötä TV7:n kanssa

OLEN VUOSIEN AJAN seurannut uskonnollisen TV7:n ohjelmia. Siellä on useita eettisesti erittäin kyseenalaisia ohjelmia. Esimerkiksi Rakkauden kosketuksessa nimisessä ohjelmassa Aulikki HartikainenPiipponen saarnasi koronarokotteita vastaan väittäen, että rokotteessa ihmiseen pannaan mikrosiru, joka viittaa Ilmestys kirjan petoon. TV7:n suorissa esirukousohjelmissa on jo usean vuoden ajan lupailtu vaikeasti sairail le ihmisille ihmeparantumisia. Eräässä ohjelmassa amerikkalainen saarnaaja julisti, että oikean kristi tyn pitää kannattaa ja tukea Donald Trumpia. Minusta on aivan kestämätöntä, että luterilai set seurakunnat tekevät yhteistyötä tällaisen televi siokanavan kanssa. Yhteistyötä ovat tehneet aina kin Turun Martin seurakunta ja Helsingin Vuosaa ren seurakunta. Kanavan välittämä ”opetus” ja julistus ovat räi keässä ristiriidassa Suomen evankelisluterilaisen kirkon arvojen kanssa. Olen koko ikäni ollut kirkon jäsen enkä voi mitenkään hyväksyä tällaista yhteis työtä.

JORMA HONKANEN VAATII yhteistyön lopettamis ta TV7:n kanssa. En itsekään pidä siitä, kun pande miaan apua tuovaa rokotetta vastustetaan, tai kun sanotaan, ketä politiikassa pitäisi kannattaa, tai jos luvataan, että Jumala varmasti parantaa. Katsoin TV7:n Ajankohtaistaohjelman osan 11. Siinä lääkäri Pekka Reinikainen opettaa: ”Covid19 tautiin ei ole parantavaa lääkettä, joten rokote on ehdottoman välttämätön… ja täysin vaaraton”. Honkanen kuvaa TV7:n ohjelmia liian yksipuoli sesti. Samalla logiikalla tulisi kirkon lopettaa yhteis työ Ylen kanssa, koska se on esittänyt ateismia le vittäviä ohjelmia, jotka ovat ”räikeässä ristiriidas sa” arvojemme kanssa. Kuten Yleltä myös TV7:ltä tulee hyviä ohjelmia, esimerkiksi jumalanpalvelus ja Lasten pyhis, jot ka ovat seurakuntamme aloittamia ja nyt TV7:n itse tuottamia. TV7 on yhteiskristillinen kanava, ja eri seurakunnilla on eri painotuksia. Siksi on tärkeää, että myös luterilainen ääni kuuluu kanavalla. Suosittelen tekemään yhteistyötä TV7:n kans sa, rukoilemaan sen puolesta ja tukemaan taloudel lisesti täysin katsojien lahjoitusten varassa olevaa kristillistä kanavaa.

Jorma Honkanen Vantaa

Jussi Mäkelä kirkkoherra, Vuosaaren seurakunta

si tapa havainnollistaa luonnossa ta pahtuvia muutoksia. Kolmannek si, Suomi on erinomainen esimerkki yritysten ympäristövastuusta. Esi merkiksi metsäteollisuus on jo vuo sikymmeniä toteuttanut muutos ta saastuttajasta ympäristön tilan parantajaksi. Aiheesta löytyy tutki muksia.

Markku Metsäranta Espoo

Kiitos lehdestä ja toiminnasta KIITOKSET Kirkko ja kaupunki leh delle, joka on kuulunut koko elä määni, vaikka olen ollut ortodoksi sen kirkon jäsen lähes koko aikui sikäni eli reippaasti yli 40 vuotta. Jäätyäni yllättäen leskeksi luterilai sen puolisoni jälkeen jäin kaipaa maan lehteä, mutta onneksi sitä saa

kirkoista sekä myös lähikaupasta – todella hyvä kanava! Suuret kiitokset myös kaikesta ihanasta toiminnasta, jota pyörite tään sekä vapaaehtois että ammat tilaisvoimin kirkossa.

Anna-Stiina Kallankari

P.S. Sarjakuvia kaivataan. Ne olivat ihan huippukamaa, varsinkin Ville Ranta.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Hammashoitoa

KiinteistĂśnvĂ¤litystĂ¤

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

HammaslĂ¤Ă¤kĂ¤rikeskus HĂ¤meentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyĂśrĂ¤tuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysĂ¤kkien vieressĂ¤

MyymĂ¤ssĂ¤ vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin â&#x20AC;&#x201C; valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku KilpelĂ¤inen YrittĂ¤jĂ¤, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

KiinteistĂśmaailma OulunkylĂ¤ Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Saat ystĂ¤vĂ¤llistĂ¤ ja asiantuntevaa HammashammaslĂ¤Ă¤kĂ¤ripalvelua. lĂ¤Ă¤kĂ¤ri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka â&#x20AC;˘ Hammaskiven ja alk. 49 â&#x201A;Ź vĂ¤rjĂ¤ytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus â&#x20AC;˘ Hammastarkastus 25 â&#x201A;Ź â&#x20AC;˘ Hammasvalkaisu 99 â&#x201A;Ź â&#x20AC;˘ Purentakisko 190 â&#x201A;Ź â&#x20AC;˘ NĂ¤kymĂ¤tĂśn alk. 2500 â&#x201A;Ź oikomishoito

Tarjoan kiinteistĂśnvĂ¤littĂ¤jĂ¤n yksilĂśllistĂ¤, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Palveluja tarjotaan

Â Â Â?

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Kotisiivoukset luotettavasti. MyĂśs seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistĂ¤mĂśltĂ¤ KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Maunulan Helander -koti, Suursuontie 29 Tiedustelut puh. 050 5907539, www.helander-kodit.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 2/2020

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla 041 710 32 97

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Palveluseteli kĂ¤y palveluiden ostoon

Kaikenlaiset kuljetukset ja tyhjennykset alk. 20 â&#x201A;Ź/tunti P. 050 926 6203

Pia Matalalampi 050 431 5536

kaiverrukset ym. alan tyĂśt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

â&#x2013; lyhyt- tai pitkĂ¤aikaiseen asumiseen â&#x2013; omaishoidon lomitukseen â&#x2013; toipumaan sairaanhoidon jĂ¤lkeen

www. esajavesaostaa.com

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

HAUTAKIVET

Meille voi tulla asukkaaksi

KuolinpesĂ¤t, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Kotisiivousta ja ikkunanpesua LĂ¤hihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Hautauspalveluja

Maunulan palvelutalo tarjoaa ikĂ¤ihmisille turvallista asumista, maukasta kotiruokaa sekĂ¤ tarvittaessa yksilĂśllisesti suunniteltuja hoivapalveluja.

Varastojen ja jĂ¤tekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekĂ¤ muutot. 40 â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

390 â&#x201A;Ź 790 â&#x201A;Ź 110 â&#x201A;Ź 95 â&#x201A;Ź

Siivouspalveluja

Avaa ovi Helander -kotiin

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

24 h

ALLA 24H NORMAALIHINN â&#x201A;Ź PROTEESI VALMIS oteesi norm. 550 opr kok an leu ala YlĂ¤- tai

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Â?Â?Â?Â? Â?Â?

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TĂ&#x201E;SSĂ&#x201E; KUUSSA: YlĂ¤- tai alaleuan kokoproteesi YlĂ¤- ja alaleuan kokoproteesi YlĂ¤- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. â&#x20AC;˘ Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas â&#x20AC;˘ Kirurgia â&#x20AC;˘ Hammaskoru

MyymĂ¤ssĂ¤ tai vuokraamassa asuntoa?

T A K U U T Y Ă&#x2013;

p. 09-7262266 p. 09-1461460

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. PyĂśrĂ¤tuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

TĂ&#x2013;Ă&#x2013;LĂ&#x2013;N HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityĂśt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Lakipalveluja

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Su 31.1. klo 16 Pohj.-Hgin po vuosikok. Pihlajamäen kirkolla, Liusket.1. Ilm. helena.untamala@gmail.com. Ti 2.2. klo 18 verkkoseurat www. facebook.com/herattaja (1. & 3. ti/kk). Su 7.2. klo 15 seurat Paavolan srkkoti, Aittatie 1, Hyvinkää. klo 17 Uuden elämän ihmeen seurat Seuratuvalla, www.facebook.com/herattaja. TARKISTA paikallisesti ja www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri. LIITY jäseneksi www.h-y.fi/yhdistys/ jasenyys. TUTUSTU Henki-lehteen www.henkilehti.fi.

ESIRUKOUSILTA ti 9.2 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Benjamin Sandell, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl. fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan asuntoja OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer Perheemme kasvaessa etsimme isompaa kotia Ullanlinna/Eira/Kaivopuisto alueelta. Toiveena olisi löytää n. 90 -120 m2 koti, myös remontoitavat käy. Anne, p. 044 304 2809. Lapsiperhe haluaa ostaa asunnon Siltasaarelta pitkäaikaiseksi kodiksi, 3-5h+k. Puh. 044 022 0317, Daria, Chris ja Anna. Nuoripari haluaa ostaa yksiön tai kaksion Töölöstä tai Vallilasta. P. 044 350 3929 Ostetaan asunto alueelta Kallio, Sörnäinen, Hakaniemi. 28-40 m2, 1h - 2h. Mikko 050 499 9650.

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 JOKERI REMONTIT OY Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Myydään

Ostetaan

POLTTOPUUTA KOTIIN TOIMITETTUNA. MINIMITILAUS 3x40 LITRAN PAKKAUS. 42 €. TILAUKSET: tapu2304@gmail.com tai 040 215 9989

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Vuokrata halutaan

Kuolinpesät, koti-irtain, muuttoylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 040 751 4464

Rauhallinen pariskunta etsii Hki:stä koht. hint. 2h+k asuntoa 15.2. tai 1.3. alk. p. 050 323 9358/ Kerttu

Kirkko ja kaupungin mediamyynti on siirtynyt Kotimaa Oy:lle. Ole yhteydessä: Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen p. 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kati Kinnunen p. 040 751 7337 kati.kinnunen@kotimaa.fi

Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaa- ja Askel-lehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti viime vuonna yrityksenä 115 vuotta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Harras hetki

Emma Sappinen, 27, on alkuperäiseltä koulutukseltaan ompelija, mutta opiskelee nyt Omniassa leipuri-kondiittoriksi. Hän asuu Espoon Veinissä puolisonsa ja 5- ja 2-vuotiaiden tyttäriensä kanssa. Parhaillaan Sappisella on teossa makramee-tekniikalla seinävaate.

Kauneutta solmu kerrallaan Emma Sappinen jäi heti koukkuun makramee-töihin. Parasta niiden tekeminen on silloin, kun ei ole mitään tarkkaa suunnitelmaa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

uollaisen haluaisin omaan kotiini, Emma Sappinen ajatteli nähtyään kauniin makramee-seinävaatteen. Hän mietti ensin sellaisen tilaamista, mutta päätti sitten mennä kauppaan ostamaan lankaa ja etsimään metsästä sopivaa keppiä. Sitten hän alkoi opetella makrameetekniikkaa YouTube-videoiden avulla. Harrastus koukutti heti. Langan solmimiseen perustuva makrameetekniikka on todennäköisesti peräisin arabeilta yli tuhannen vuoden takaa. Sappinen on kuullut, että tekniikalla on tehty muun muassa erilaisia koristeita ja vaatteita kameleille. MAKRAMEE-TEKNIIKALLA Emma Sappinen on tehnyt niin seinävaatteita, korvakoruja, koristeita, amppeleita kuin kaitaliinojakin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Joskus Sappinen vie keskeneräisen työn lastenhuoneeseen tai olohuoneeseen ja tekee sitä sillä aikaa, kun lapset leikkivät tai katsovat Pikku Kakkosta. Toisinaan työ etenee vain muutaman solmun verran, mutta joskus Sappinen uppoutuu työhön pitkäksikin aikaa. Solmuja tehdessään Sappinen antaa ajatuksen virrata tai kuuntelee tyttöjensä höpöttelyä. Rentouttavinta makramee-töiden tekeminen on silloin, kun hän asettelee langat paikoilleen ja alkaa tehdä työtä solmu kerrallaan ilman tarkkaa suunnitelmaa. Aina ei tekeminen ole helppoa. Varsinkin silloin, kun kokeilee jotakin uutta, pitää miettiä, miten edetä. Jotkut haastavammat työt ovat jääneet kesken, mutta ehkä nekin vielä jonain päivänä valmistuvat. Kun suuri, paljon aikaa vienyt makramee-työ valmistuu, olo on hetken aikaa tyhjä. Sappinen antaa työn roikkua jonkin aikaa rekillä tai seinässä ja katselee kättensä työn tuloksia.

olleet hyvin trendikkäitä ja paljon esillä esimerkiksi sisustusjutuissa ja Instagramissa. Myös Emma Sappinen kuvaa makramee-töitään Instagram-tililleen, etsii Instagramista ideoita uusiin töihinsä ja joskus myykin tekemiään makrameetöitä. Somessa saatu palaute kannustaa häntä jatkamaan harrastusta.

EMMA SAPPINEN on kasvanut käsillään tekevien parissa. Erityisesti isoäiti eli mamma teki paljon käsitöitä kuten ryijyn, joka on nyt Sappisen olohuoneessa. Makramee-seinävaatteet ovat vähän kuin moderni versio seinäryijyistä. Viime vuosina ne ovat

Vaikka makramee-harrastajia on paljon, Emma Sappisesta tuntuu, että hän on löytänyt oman tyylinsä. Hän luonnehtii sitä selkeäksi ja värimaailmaltaan luonnolliseksi: hänen töissään on paljon luonnonvalkoista, vihreää ja okraa. ■

”

Kun suuri, paljon aikaa vienyt makramee-työ valmistuu, olo on hetken aikaa tyhjä.

Hyvää pyhää

7.2.

Valon sunnuntai Kynttilänpäivä on helmikuussa vietettävä valon sunnuntai. Päivän nimi juontaa juurensa keskiaikaisesta tavasta vihkiä tuolloin tulevan vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Ennen kristinuskon leviämistä helmikuussa vietettiin roomalaista tulisoihtujuhlaa. Perimätiedon mukaan 400-luvulla elänyt paavi Gelasius sijoitti samaan ajankohtaan juhlan, jossa muistellaan Jeesus-lapsen ensimmäistä temppelissä käyntiä ja kerrotaan, että hänessä maailmaan tuli jumalallinen valo.

Tänään on kynttilänpäivä. Päivän evankeliumissa (Luuk. 4:16–21) Simeon näkee Jeesus-lapsen ennen kuolemaansa niin kuin Jumala oli hänelle luvannut.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Luojan lupaus pitää

eesusta ei kastettu vauvana. Hänen syntymänsä aikaan oli toisenlaisia tapoja, joilla vastasyntynyt otettiin osaksi uskonnollista yhteisöä. Jeesuksen vanhemmat pyhittivät lapsensa Jumalalle Jerusalemin temppelissä mukanaan kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa. Temppelissä heitä odotti Simeon. Joskus menneisyydessä Pyhä Henki oli ilmoittanut hänelle, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän oli nähnyt pelastuksen valon. Odottaminen oli ollut hänen tehtävänsä ties kuinka kauan. Tänään kynttilänpäivänä mietin sinua, Simeon. Yleensä luen kiitoksentäyteisiä sanojasi arkun äärellä. ”Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi” mahtuu tunkeilematta surun keskelle. Ilmaisu muistuttaa siitä, että elämän päättymisen keskellä on lupa uskoa hyvään.

Arkun äärellä puhun usein kahdesta ristinmerkistä. Elämän alussa, kasteessa, ihminen siunataan matkaan ristinmerkillä ja elämän lopussa, hautajaisissa, hänen arkkunsa päälle tehdään hiekasta ristinmerkki. Niiden välissä on koko elämä. Mietin sinua, Simeon, ja elämääsi odottaessasi lupauksen täyttymistä. Ajattelitko ikinä, että Jumala pistäytyi luonasi, mutta unohti sitten sinut vuosiksi. Vuodet kuluttavat varmuuden hetket haaleiksi. Mikä sai sinut uskomaan Jumalan sanojen toteutumiseen? En pääse mietteilläni elämäsi sisään, Simeon, mutta kiitokseesi voin liittyä. Kiitän siitä, että sait nähdä pelastuksen valon, joka koittaa kaikille kansoille ja kertoo meille siitä, että Jumala pitää sen, minkä lupaa.

Silmien kirkastusharjoitus Korona-aika koettelee luottamusta. Elämä on jatkuvassa odotuksen tilassa. Milloin tämä loppuu? Koska saa taas elää tavallista elämää? Elämä ei odota, vaan se on. Jumala on kanssamme kaikenlaisina aikoina. Tee tällä viikolla silmien kirkastusharjoitus: mieti, missä sinä olet kokenut Jumalan lähellä oloa.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

”

Parisuhteelta saa odottaa hyvää oloa ja yhteyttä. On silti tärkeää pohtia, mitkä omista tarpeista liittyvät syvimmältään ihan muuhun kuin parisuhteeseen. PARITERAPEUTTI ELINA TANSKANEN S. 3

ESKO JÄMSÄ

28.1.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Uusi Pääotsikko kirkkoherra Matti Hyry on tuttu pappi Hämeenkylässä. Hänet valittiin seurakunnan uudeksi johtajaksi s. 4 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Yhteisvastuukeräys auttaa ikäihmisiä. Osallistu keräykseen s. 2 Rekolan kanttorit laulavat tilauksesta ystävällesi s. 7

Apua ikäihmisten talous ahdinkoon

Tämä on erittäin tärkeä kohde, sanoo diakoni Auli Kekoni tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen teemasta, ikäihmisten auttamisesta taloudellisissa vaikeuksissa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

läkeikäisten asiakkaiden määrä Vantaankosken seurakunnan diakoniatyössä on kasvanut vuosi vuodelta. – Ikäihmisten köyhyys näkyy yhteiskunnassa ja on kaikille tuttu ilmiö. Moni ajattelee, että on tärkeää pitää heistä huolta. Sen vuoksi uskon, että keräykseen on helppo saada ihmisiä mukaan, sanoo seurakunnan yhteisvastuukeräyksen päällikkönä toimiva diakoni Auli Kekoni. Ikäihmiset ovat hakeutuneet diakonin puheille yleensä silloin, kun heillä ei ole ollut varaa ruokaan tai lääkkeisiin. Heille on annettu ruokaapua tai maksusitoumuksia apteekkiin. Varsinkin

alkuvuonna monen ikääntyneen talous on tiukilla, koska apteekkiostoksilla on omavastuuosuus. Kekonin mukaan Vantaalla on paljon takuueläkkeellä eläviä ihmisiä, joiden toimeentulo on niukkaa. – Usein törmää siihen, ettei asiakas tiedä, että hänellä olisi oikeus tiettyihin yhteiskunnan tukiin. Jos eläke on hyvin pieni eikä ole säästöjä, voi Kelalta anoa asumis- tai toimeentulotukea. – Monella ikäihmisellä on korkea kynnys hakea tukea. Neuvonta on tärkeää, että he saavat etuusasiansa kuntoon. Vantaalla toimivasta seniorineuvonnasta saa opastusta muun muassa näissä asioissa.

Auli Kekonin mukaan Yhteisvastuukeräyksen varoilla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä muun muassa ruoka-avun keinoin.

Yhteisvastuukeräys 2021 alkaa sunnuntaina 7. helmikuuta Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Keräystuotosta yli puolet, 60 prosenttia, ohjataan kehittyviin maihin Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Valtaosa varoista käytetään pitkävaikutteiseen kehitysyhteistyöhön, ja osa niistä äkillisten katastrofien kriisiapuun. Kunkin seurakunnan keräystuotosta 20 prosenttia jää käytettäväksi ikäihmisten ahdingon helpottamiseen oman seurakunnan alueella. Keräystuotosta 20 prosenttia menee kahdelle valtakunnalliselle toimijalle. Kirkon diakoniarahasto kohdentaa 10 prosentin osuutensa tuotosta ikäihmisten taloudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen. Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto puolestaan toteuttaa omalla osuudellaan ikäihmisille maksuttomia taloudenhallinnan koulutuksia sekä digitaitojen valmennusta vuodesta 2022 alkaen. Kursseilla saa perusvalmiudet esimerkiksi pankki-, Kela- ja muuhun virastoasioimiseen tietokoneen välityksellä. Lahjoituksia toivotaan erityisesti pankkisiirtoina, sillä koronapandemian vuoksi ei Vantaalla voida järjestää varainkeruutapahtumia, kirkkokolehteja eikä konsertteja. Maksamalla verkkopankin tai Mobilepayn kautta lahjoituksesi kirjautuu oman seurakuntasi keräyspottiin, ja rahoista osa tulee oman alueesi ikäihmisten hyväksi.

auttamistyöhön. Auli Kekonin mukaan Vantaankosken seurakunnassa ikäihmisille tarjotaan apua raha-avustusten ja ruokakassien muodossa. – Sopivia avustettavia löytyy helposti. Meillä on myös aloittanut ikäihmishanke, jossa tehdään

Isona ongelmana ikäihmisillä on se, kun pankki- ja tukiasioita pitäisi hoitaa netin kautta. Monilla ei ole valmiuksia siihen. – Pankin tiskillä laskun maksamiseen tulee lisäkuluja. Näin korona-aikana pankissa tai Kelassa asioiminen ei ole ikääntyneille muutenkaan suositeltavaa, Kekoni toteaa. Vantaankosken seurakunnassa voi tietokoneen ja netin käyttämiseen saada apua vapaaehtoistyötä tekevän Nikkaristit-ryhmän tietokoneosaajilta. YHTEISVASTUUKERÄYKSEN TUOTOSTA käytetään 20 prosenttia paikallisten seurakuntien

”

Ikäihmisten köyhyys näkyy yhteiskunnassa. Se on kaikille tuttu ilmiö. DIAKONI AULI KEKONI

etsivää vanhustyötä, ettei kukaan vanhus syrjäytyisi tai jäisi yksin taloudellisessa ahdingossa. Tätä työtä riittää tulevaisuudessa, sillä tutkimusten mukaan Vantaa kuuluu nopeimmin vanheneviin kaupunkeihin Euroopassa. Kekoni toteaa koronatilanteen lyövän leimansa myös tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen

Verkkolahjoitus

Verkkopankkilahjoituksen voi tehdä alla olevien linkkien kautta. Näin lahjoitukset kerryttävät suoraan seurakuntasi keräystulosta. yhteisvastuu.fi/hakunila yhteisvastuu.fi/hameenkyla yhteisvastuu.fi/korso yhteisvastuu.fi/rekola yhteisvastuu.fi/tikkurila yhteisvastuu.fi/vantaankoski gemensamtansvar.fi/vanda

Mobilepay

Mobilepayn kautta voit lahjoittaa Vantaan seurakuntien numeroilla Hakunila 10197, Hämeenkylä 40150, Korso 78191, Rekola 43061, Tikkurila 72174, Vantaankoski 63098, Vanda svenska församling 75379

Tilisiirto

Perinteinen tilisiirto voidaan kohdentaa paikallisseurakunnan keräyspottiin käyttämällä seurakuntakohtaista viitenumeroa. Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28 Seurakuntien viitteet: Hakunila 308074, Hämeenkylä 308139, Korso 308249, Rekola 308524, Tikkurila 308582, Vantaankoski 308621, Vanda svenska församling 305776.

toteuttamiseen. Osa tapahtumista joudutaan järjestämään virtuaalisesti. – Seurakunnassa on kehitetty tähän toimiva perussapluuna. Mietimme jokaisen yhteisvastuutapahtuman kohdalla erikseen, voiko sitä toteuttaa fyysisesti. Esimerkiksi viime vuonna Yhteisvastuugolf siirrettiin toukokuulta loppukesään. Katsotaan, miten sen järjestäminen onnistuu tänä vuonna. – Viimevuotista tulosta tiputti jonkin verran esimerkiksi se, ettei koronan takia pystytty järjestämään kaikkia yhteisvastuukonsertteja. Vantaankosken seurakunnan yhteisvastuutoimikunta kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Sen alaisuudessa on työryhmiä, jotka vastaavat eri osa-alueista, kuten lipaskeräyksestä ja yhteisvastuukonserteista. – Yhteisvastuukeräys on meillä koko seurakunnan juttu. Starttitapahtumassa seurakunnan työntekijöille esitellään keräyskohde, ja yhdessä ideoidaan, miten keräys toteutetaan. Lisäksi tapahtumien järjestämiseen osallistuu iso joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. Tämä on samalla diakoniakasvatusta, sitä, että kannetaan yhdessä vastuuta. ■ Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys alkaa 7.2. Ajankohtaiset YV-tapahtumat löytyvät osoitteesta vantaanseurakunnat.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

Matti Hyry aikoo olla asiapainotteinen johtaja Hämeenkylän kirkkoherraksi valitun Matti Hyryn kotitausta on lestadiolaisessa herätysliikkeessä. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

ämeenkylän seurakuntaneuvosto valitsi Matti Hyryn, 52, uudeksi kirkkoherraksi äänin 14–1. Se oli iso luottamuksen osoitus papille, joka on työskennellyt seurakunnassa vuodesta 2008. Hyry aloittaa virkaa tekevänä kirkkoherrana jo helmikuun alussa, kun nykyinen kirkkoherra Jukka Nevala jää eläkkeelle. Virkaanasettamisen toimittaa aikanaan piispa Teemu Laajasalo. Jos koronatilanne suo, odotettavissa on suuri juhla, sillä Hämeenkylässä kirkkokansa on aktiivista. – Nyt kirkkoon on tosi matala kynnys, kun messua voi seurata kalsareissaan sohvalta. Niille, jotka kaipaavat ehtoollista, pyrimme keskiviikkoisin järjestämään useita mahdollisuuksia koronarajoituksin. Hyry tuli Hämeenkylään ensin opettajaksi vuonna 1999. Hän on opettanut lukiossa uskontoa ja psykologiaa, vetänyt medialinjaa ja toiminut apulaisrehtorina. Moni entinen oppilas pyytää nykyisin häntä kastamaan lapsensa, vihkimään avioliittoon tai siunaamaan läheisensä hautaan. Hyry on tehnyt monenlaisia pa-

pin töitä rippikoulusta diakoniaan. Hallintokuvioissa on toki oppimista, vaan se ei haittaa, sillä elinikäisen oppimisen ajatus on opettajalle läheinen.

”

MAAILMA OLISI KARU PAIKKA ILMAN KIRKKOA. MATTI HYRY

MATTI HYRY ON lestadiolaisesta kodista. Hänen isänsä oli kirjailija Antti Hyry. Kuusilapsisessa perheessä isä oli kotona ja äiti Maija loi uraa virkanaisena, mikä oli siihen aikaan harvinaista. – En varmaan olisi papin uralla, ellei kotini olisi ollut uskovainen. Vaikka uskonasioista ei paljoa puhuttu, pyhäkoulussa kävin ja seuroissa. Opin siellä arvostamaan yhteisöllisyyttä. Kotona opin, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. Meillä suhtauduttiin samalla tavoin niin viinaan menevään muurariin kuin professoriin.

JUSSI HELTTUNEN

Ehtoolliselle pääsee jälleen. Seurakunnat ovat keksineet luovia tapoja jakaa ehtoollista koronarajoituksia noudattaen.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

Hyryn omaan perheeseen kuuluu tutkijana ja opettajana työskentelevä vaimo ja seitsemän lasta. Niille, joita mietityttää, vaikuttaako lestadiolaisuus siihen, mitä hän seurakuntalaisistaan ajattelee, Hyry vastaa, ettei hän erottele ihmisiä lestadiolaisiin ja muihin. – Minut on kutsuttu Hämeenkylän seurakunnan palvelijaksi, ja kaikki seurakuntalaiset ovat samanarvoisia. Kenelläkään ei ole erityisasemaa. Hän lisää, että kukaan ihminen ei voi nähdä toisen sydämen tilaa. Kristityt on kutsuttu julistamaan evankeliumia, opettamaan ja kastamaan, mutta tuomiovalta on Jumalan. Yhden itselleen rakkaan asian hän haluaa omasta perinteestään tuoda tarjolle yhtä lailla kaikille: Jumalan ehdottoman anteeksiantamuksen. Hän kaivaa esille luterilaisen kirkon vuoden 1948 Kristinopin. – Kristinopissa sanotaan, että kansankirkko haluaa sulkea Jumalan ennättävän armon piiriin koko kansan. Minusta se on hieno ajatus. KIRKKOHERRAN HAKUKRITEERIT tukivat Hyrylle tärkeää ajatusta kansankirkosta, joka sulkee sateenvarjonsa sisään monenlaisia yhteisöjä ja ihmisiä. – Hämeenkylässä tehdään laajasti yhteistyötä erilaisten tahojen kanssa. Se on edeltäjäni hieno perintö, jota haluan itsekin jatkaa. Matti Hyry jatkaa Kristinopin lukemista: ”Jokainen ihminen tarvit-

Ehtoollista jaetaan koronarajoituksin Helsingin ja Espoon piispat ovat kehottaneet seurakuntia järjestämään seurakuntalaisilleen mahdollisuuksia osallistua ehtoolliselle. Koronapandemian vuoksi messuissa saa olla vain kymmenen henkeä, joten seurakuntalaiset ovat jo pitkään jääneet ilman ehtoollista. Vantaalla kaikki suomenkieliset seurakunnat järjestävät mahdollisuuden ehtoolliseen, hieman erilaisin järjestelyin. Vantaan ruotsinkielinen seurakunta

järjestää ehtoollisen pyydettäessä. Tarkempia tietoja kannattaa katsoa seurakuntien verkkosivuilta ja tämän lehden seurakuntailmoituksista. Esimerkiksi Hakunilassa ehtoollista jaetaan sunnuntaina suoratoistona verkossa näkyvän messun jälkeen halukkaille. Korsossa on kirkkoherra Tuomas Antolan mukaan käytössä jälkiehtoolliskäytäntö eli messussa siunatut ehtoollisaineet jaetaan kirkolla messun jälkeen kello 11–12. Ennakkoilmoittautumista ei ole, turvaväleistä pidetään huolta.

Rekolan kirkkoherran Laura Maria Latikan mukaan vaikeassa tilanteessa ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, vaan kaikissa on omat puutteensa. Rekolassa on päädytty siihen, että seurakunta järjestää sunnuntaisin ehtoollisvartteja kymmenelle ihmiselle kerrallaan sekä Rekolan kirkossa että Asolan seurakuntatalossa kello 11.30 ja 12. – Pyrimme vastaamaan siihen kaipuuseen, jota seurakuntalaisilta on, Latikka sanoo. Vuonna 2019 luterilaisessa kirkossa jaettiin ehtoollista yhteensä noin 1 845 000 kertaa. Ko-

– Nyt kirkkoon on tosi

matala kynnys, kun messua voi seurata kalsareissaan kotisohvalta, sanoo Matti Hyry.

see Vapahtajaa, ja Jumalan isänsyli on syntien anteeksiantamuksessa avoinna jokaiselle.” Vaikka harva käyttää uskonnollista kieltä, Hyryn mukaan syyllisyys, anteeksiantamus ja hyväksytyksi tulemisen tarve nousevat esiin esimerkiksi toimituskeskusteluissa. – Olin äsken toimittamassa nuoren äidin hautaan siunaamisen. Raastavan surun ilmapiirin keskellä ajattelin, että tämän vuoksi me olemme täällä. Kirkko on täällä auttamassa ja tuomassa lohtua. Ilman kirkkoa maailma olisi karu paikka. VANTAAN SEURAKUNNISTA Hämeenkylä sijaitsee alueella, jossa on muita vähemmän maahanmuuttajia ja keskimääräistä parempi tulotaso. Tilastot eivät Hyryn mukaan kerro kaikkea, sillä ihmisiä on monenlaisia, ja diakonia-apua tarvitaan myös Hämeenkylässä. Sitä paitsi elämän kovimmissa kysymyksissä ei ole eroa rikkaan ja köyhän välillä. – Sairauden ja kuoleman kohtaa jokainen. Synnymme ja lähdemme täältä tyhjin taskuin. Hyry haluaa olla keskusteleva ja asiapainotteinen johtaja, joka antaa alaisilleen vastuuta ja tilaa toimia. Hänen mukaansa Hämeenkylän seurakunnan alle 30 työntekijän joukossa on monipuolisia osaajia ja monenlaista kontaktipintaa alueen asukkaisiin. Kaikkia tarvitaan. – En haluaisi, että sanat liberaali tai konservatiivi olisivat työyhteisössämme edes käytössä, Hyry sanoo. ■

ko viime vuonna ehtoolliskäyntejä oli pandemian vuoksi vain 818 000. Tiukimpien rajoitusten aikana toukokuussa ehtoollisella käyntejä oli vain 556 koko maassa, huhtikuussa 2 223 ja joulukuussa 5 669.

Martin Fagerudd jää eläkkeelle Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Martin Fagerudd on jäämässä eläkkeelle. Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli myönsi hänelle eron kirkkoherran virasta 30.6. alka-

en. Hän on silloin ollut seurakuntansa kirkkoherrana lähes 11,5 vuoden ajan ja yli 38 vuotta pappina. – Täytin adventtina 65 vuotta. Olin luvannut, että olen mukana uuden Tikkurilan kirkon sisäänajossa ja tukemassa siellä alkavaa toimintaa. Katsoin, että sen jälkeen olisi hyvä aika jäädä eläkkeelle, Fagerudd kertoo. Uuden kirkkoherran hakuprosessi etenee niin, että virka julistetaan haettavaksi. Porvoon tuomiokapituli tarkastaa hakijoiden pätevyyden sekä määrää, kuka valmistelee vaa-

lia seurakuntaneuvostolle. Seurakuntalaisia ruotsinkielisessä seurakunnassa on noin 4250, työntekijöitä yhdeksän.

Hannu Pöntisestä lääninrovasti Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on antanut Vantaankosken seurakunnan kirkkoherralle Hannu Pöntiselle viranhoitomääräyksen Vantaan rovastikunnan lääninrovastiksi 1.2.2021–31.1.2025. Lääninrovastin tehtävää hoitanut Hämeenkylän kirkkoherra Jukka Nevala

jää eläkkeelle helmikuun alussa. Vantaan suomenkieliset seurakunnat muodostavat Vantaan rovastikunnan. Lääninrovasti on aina yksi rovastikunnan kirkkoherroista. Hän toimii rovastikunnan kirkollisen toiminnan ohjaajana ja valvojana piispan ja tuomiokapitulin apuna.

Jouluradion suosio kasvoi Jouluradion kuuntelijamäärät kasvoivat netissä yli viisi prosenttia viime kaudesta. Kuluneella kaudella Jouluradion ta-

voitteena on ollut tuoda ihmisille lohtua, uskoa, toivoa ja rakkautta koronajouluun. Jouluradion Hoosianna 2020 teki katsojaennätyksen. Vaskivuoren lukion kamarikuoron esityksestä tuli somehitti. Videota on katsottu lähes 600 000 kertaa. Vantaan Sanomien lukijat valitsivat kuoron Vuoden vantaalaiseksi 2020. Kuoro sai 2 527 äänestä 850. Jouluradion pääkanava soi netissä ympäri vuoden. Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.1.–11.2.

Hakunilan seurakunta

Elämänkaari

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Daniel Anton Brandt. Hautaan siunattu Yrjö Maunu Ålander, 90 v, Hilkka Mirjami Salovaara, 81 v, Eila Kyllikki Kemppainen, 75 v, Tuure Tapio Rantakangas, 75 v, Yrjö Esaias Kosonen, 72 v, Ari-Tapio Varpusola, 48 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Seela Sylvia Alin, Emilia Lilja Amanda Vesterinen. Hautaan siunattu Erkki Aukusti Vauhkonen 85 v, Pirkko Anneli Kähkönen 75 v, Mervi Irmeli Kaarto 74 v, Maria Elisabet Heikkilä 57 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Ilja Elliot Roulamo, Mika Reijo Juhani Enqvist. Hautaan siunattu Pentti Antero Laine 82 v, Kerttu Elina Rainio 80 v, Raimo Seppo Ensio Jokinen 75 v, Veikko Tapio Häyrynen 72 v, Pauli Tapani Kotoaro 69 v, Kari Juhani Alho 68 v, Jussi Eero Maasalo 60 v, Jukka-Pekka Ruotsalainen 57 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Aimo Sakari Pärssinen, Emil Oliver Saari. Hautaan siunattu Aune Alviina Lampinen 91 v,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

Sisko Ireene Kauppinen 90 v, Sylvi Tuula Kaarina Lindell 70 v, Tuomo Onni Untamo Tarvainen 68 v, Lilja Kyllikki Leppänen 89 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Aksel Elias Pitkälä, Özgür Balik, Amanda Elisabeth Helminen, Adessa Emilia Mirjam Lindqvist, Touko Seppo Taavetti Turunen, Joona Eelis Tapio Pakarinen, Emilia Sabrina Järvenpää, Kasper Frank Juhani Kanervo, Linnea Aada Sofia Vuori, Minea Mariia Mustonen, Leo August Toivio. Vihitty Jukka Sakari Valkealahti ja Kirsi Jaana Johanna Heiman. Hautaan siunattu Toivo Antero Hiltunen 84 v, Pertti Olavi Klemola 85 v, Maire Eeva Annikki Saastamoinen 76 v, Brita Maria Laakso 96 v, Else Anneli Virtanen 89 v, Usko Elme-

ri Nykvist 85 v, Raija Helena Palmunen 85 v, Salme Sinikka Lukkarila 78 v, Seija Tellervo Mikkola 72 v, Pekka Juhani Juvonen 64 v, Anne-Maria Salonen 51 v, Janina Vivian Veronica Heiska 17 v, Kari Olavi Tulivuori 77 v, Anita Marianne Mustonen 75 v, Reijo Sakari Salo 66 v, Timo Sakari Maunula 57 v, Ari Kalevi Sorri 56 v, Pekka Vilho Sakari Koskenniemi 55 v, Matias Mikael Eerola 27 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Heta Rauha Maria Joentakanen, Mimosa Helmi Erkkilä, Vili Aulis Joakim Heikkilä. Hautaan siunattu Elli Maria Lytsy 89 v, Erkki Johannes Sonninen 86 v, Sirkka Hellevi Rintala 75 v, Risto Tapio Raappana 64 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döda Märta Viola Saarinen 92 år, Karl Bjarne Elias Sundqvist 84 år.

Jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin voi osallistua Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. Tallenteet tilaisuuksista ovat katsottavissa Facebookissa sekä YouTubessa myös jälkeenpäin. Iltakirkko torstaisin klo 18. Iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Musiikkihetki lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Tuokio Taizé-laulujen parissa. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä kuunneltavaksi. Uusi jakso noin kahdesti viikossa Hakunilan seurakunnan SoundCloud-tilillä. Lukijana Kirsi Lipasti. Jumalanpalvelus su 31.1. klo 12. Kynttilänpäivän perhehartaus la 6.2. klo 15. Jumalanpalvelus su 7.2. klo 12. Yhteisvastuukeräyksen avaus.

HAKUNILAN KIRKKO JA LÄNSIMÄEN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Hakunilan kirkko on avoinna ma-to klo 9–14 sekä su klo 13–14. Pienimuotoisia ehtoollishetkiä järjestetään kirkoissamme helmikuun alusta lähtien. Lisätietoja seurakunnan nettisivuilta sekä kirkkoherranvirastosta. Maanantain lounasannokset Voit noutaa pakatun yhden hengen lounasannoksen Hakunilan kirkon pääovelta maanantaisin klo 13–13.30. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Kirkkoherranvirasto on avoinna ma–to klo 9–14. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Päivystävä pappi on tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648. Seurakunnan työntekijät tavoittaa puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13 ensisijaisesti puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Hävikkiruokakassien jako ke 3.2. ja 10.2. klo 11–12. Vähävaraisille. Ei ennakkovarauksia. Miesten sauvakävelypiiri su 7.2. klo 18–20. Joka toinen sunnuntai parittomilla viikoilla. Lähtö kirkolta. Ehtoollishartaus ke 3.2. klo 12–12.30 päivähartautena. Miika Koistinen. Ennakkoilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon. Jos enemmän kuin kahdeksan seurakuntalaista ilmoittautuu, silloin hartaus myös klo 12.45. Kuuntelu klo 12 netissä, seurakunnan kotisivuilla. Ehtoollishartaus joka keskiviikko samaan aikaan. Kerran kuukaudessa klo 18 vastaavalla tavalla. Ehtoollishartaus ke 10.2. klo 18–18.30. Matti Hyry. Ennakkoilmoittautuminen kuten edellä. Hartaus tarvittaessa myös klo 18.45. Kuuntelu klo 18 netin välityksellä kotisivuilta.

VERKOSSA Usko ja oppi -raamattuilta to 28.1. klo 18–19.30. Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja. Sanajumalanpalvelus su 31.1. klo 10. Liturgi Matti Hyry, saarna Jukka Nevala, kanttorit Hannu-Pekka Heikkilä ja Hannu Lehtikangas. Kirkkoherra Nevalan viimeinen työpäivä ja lähtösaarna. Ehtoollishartaus ke 3.2. klo 12–12.30. Miika Koistinen. Sanajumalanpalvelus verkossa su 7.2. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Miika Koistinen, kanttori Hannu Lehtikangas. Kynttilänpäivä.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.1.–11.2.

Yhteisvastuukeräyksen avaus. Ehtoollishartaus ke 10.2. klo 18–18.30. Matti Hyry. Sanajumalanpalvelukset, tilaisuudet ja päivähartaudet suorina lähetyksinä kirkosta verkko-osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. Hartausvideoita löydät YouTubekansiosta sekä Facebookista (Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet) ja Instagramista.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12.

Seurakunnan seniorit ja lähetyspiiriläiset: ryhmätoiminta on toistaiseksi tauolla koronarajoitusten vuoksi. Mikäli haluat tekstiviesti-ilmoituksen, kun toiminta jälleen alkaa, lähetä viestillä oma nimesi diakoniapappi Mari Mäkelän puhelinnumeroon 050 5111 783. Olemme turvallisuusrajoitusten puitteissa kehittämässä seurakuntalaisille mahdollisuutta nauttia ehtoollista. Ajankohtaista tietoa aiheesta saa soittamalla kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550 tai päivystävän papin numeroon, p. 09 830 6554 sekä seurakunnan Facebook-sivuilla lähetettävän jumalanpalveluksen yhteydessä. Mainituista numeroista voi kysyä myös mahdollisuutta yksityiseen ehtoolliseen.

VERKOSSA Jumalanpalvelus su 31.1. klo 10. Elina Aro, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Jumalanpalvelus su 7.2. klo 10. Ilkka Luukka, Juho Punkeri. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebooksivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14

puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Mahdollisten kokoontumisrajoitusten vuoksi toimintaa on rajoitettu. Tarkistathan toiminnan ajantasaisuuden nettisivuiltamme ja tapahtumakalenterista.

VERKOSSA Messu su 31.1. klo 10. Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi. Lähetetään suorana seurakunnan Facebooksivulla. Facebook-tunnuksia ei tarvita ja lähetys on katsottavissa myös tallenteena.  Messu su 7.2. klo 10. Laura Leverin ja Sirkku-Liisa Niemi. Yhteisvastuukeräyksen avaus heti messun jälkeen. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Facebook-tunnuksia ei tarvita ja lähetys on katsottavissa myös tallenteena.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Keskusteluapua on saatavilla puhelimitse ark. ma–pe klo 9–13 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Diakoniatyön puhelinpäivystys ja neuvonta torstaisin klo 10–11 p. 050 439 9651. Voit varata ajan puhelinkeskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta diakonia tai jättää soittopyynnön ja asioida sähköpostilla: diakonia.tikkurila@evl.fi

Seuraamme koronatilanteen kehitystä. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakun-

Lähetä soiva ystävänpäiväkortti!

Tilaa tekstarilla toivelaulu ystävällesi. Rekolan kanttorit soittavat ja laulavat toiveesi 10 laulun listalta puhelimitse. Toiveita voi tilata 10.–12.2. ja kortit lauletaan 13.–14.2. Soiva ystävänpäiväkortti maksaa 10 e. Raha menee Yhteisvastuukeräykseen ikäihmisten hyväksi. Lue tarkemmat tiedot www.rekolanseurakunta.fi

ta.fi. Kasvomaskin käyttöä suositellaan yli 15-vuotiaille kaikessa seurakunnan toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Jumalanpalvelus su 31.1. klo 10 lähetetään suoratoistona Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Jaakko Hyttinen, Sari Hartikka, Terje Kukk, Iina Katila. Jumalanpalvelus su 7.2. klo 10 lähetetään suoratoistona Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Veikko Karhumaa, Maria Koukkari, Samppa Laakso. Iltahartaustallenne ke 10.2. klo 18 Facebookissa. Tikkurilan seurakunnan Facebookissa ja YouTubessa julkaistaan joka toinen keskiviikko iltahartaus. Tällä kertaa toteuttajina ovat lapsi- ja perhetyön työntekijät. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lap-

sityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

VERKOSSA Jumalanpalvelus su 31.1. klo 10. Papit Mark Saba, Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.1.–11.2.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Kirkko auki hiljentymistä varten ma–pe klo 9–15.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Kirkko auki hiljentymistä varten ma–to klo 15–18. Seuraa Kivistön kirkon elämää somessa. Facebook ja Instagram: Kivistön kirkko.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

PÅ NÄTET Gudstjänst sö 31.1, 7.2; kl. 10 Helsinge kyrka S:t Lars. Gudstjänster från Helsinge kyrka S:t Lars kl.10 strömmas via församlingens YouTube kanal.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 retriitit.vantaa@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Verkossa: Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä 16.2.–4.5. klo 14.30 – 16, paikka: Teams. Joka toinen viikko tiistaisin 16.2, 2.3, 16.3, 30.3, 13.4, 27.4, 4.5. Kasvuryhmässä luetaan valmiita tekstejä ja kirjoitetaan itse pastori ja kirjallisuusterapiaohjaaja Tuula Paasivirran johdolla. Hän haastattelee ryhmään tulijat viikoilla 3 ja 4. Ilm. viim. 2.2.2021 Tuula Paasivirralle, p. 040 556 9079 tai ext-tuula.paasivir-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

ESKO JÄMSÄ

Jumalanpalvelus su 7.2. klo 10. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Papit Hannu Pöntinen, Tiina László, kanttori Ritva Holma. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

ta@evl.fi. (huom. etuliite). Ryhmä pidetään Teamsissa. Ryhmässä käytettävät materiaalit saat siinä muodossa, kun etukäteen ilmoitat tarvitsevasi/haluavasi, postitse kotiisi. (Esim. pisteillä, isotekstisenä). Yhteydenotot Terhi Suonsivu, terhi.suonsivu@evl.fi, p. 050 381 8758, puhelinpäivystys ti ja to klo 9–11.

VIITTOMAKIELISILLE Tietoja toiminnasta ja keskusteluapua Seija Einolalta txt. 050 338 6212 tai seija.einola@evl.fi Seuraa tiedotusta teksti-TV s. 558.

KEHITYSVAMMAISILLE Tapaamiset mieluiten etänä ja puhelimitse. Kristiina TuohimaaSalminen kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi, p. 050 433 4232. Myös Skype-, Whatsapp- ja Teams-tapaamiset mahdollisia. Erilaisten ystävien verkkotapaaminen joka toinen viikko tiistaisin netissä osoitteessa https://meet.jit. si/Erilaistenystavienetakahvit seuraavan kerran ti 9.2. klo 17.30– 18.30. Keskustelua ajankohtaisista ja osallistujien toivomista aiheista. Mukana diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen, diakoni Minna Kovalainen, pastori Kati Koskinen ja pastori Sami Suhonen.

HILJAISUUDEN TAPAHTUMAT JA RETRIITIT Retriittien ilmoittautuminen www. vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat, lisätiedot laura.ohtonen@evl. fi. Noudatamme kevään aikana THL:n ja viranomaisten yleisiä suosituksia osallistujamäärän ja hygieniasuositusten osalta. Osallistujamäärä max. 10 henkeä. Hinnat 160 e sis. täysihoidon ja kuljetuksen ellei toisin mainittu. Miesten retriitti ”Pettua ja hiljaisuutta” 19.–21.3. Hiljaisuutta, luonnossa liikkumista, hyvää ruokaa ja viikonloppu ilman vaatimuksia. Ohj. Tapio Koivu ja Kari Koivula. Paastonajan retriitti ”Rukoillen kohti pääsiäistä” 26.3.–28.3. Kanteleen lempeät soinnut johdattavat rukoukseen ja hiljaisuuteen. Kehoa ja mieltä kuunnellen kuljemme kohti ylösnousemuksen riemullista juhlaa. Ohj. Maisa Kumpulainen, Laura Sydänmaanlakka. Tauon paikka kevään keskellä – Hellitä, hengitä ja havahdu 16.– 18.4. Kaunisniemen leirikeskuksessa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajille suunnattu retriitti. Keskitymme kehon ja mielen hyvinvointiin, palautumiseen ja lepoon. Ohj. Tarja Korpela, Hanna Vuollo.

Pirjo Laamasen mukaan Vantaan hautausmailla oli jouluna normaalia enemmän kävijöitä, mikä lisäsi myös kynttiläjätteen määrää.

Tiesitkö?

Kynttiläjätteet tulee hakea haudoilta pois Haudoille tuotujen kynttilöiden muovi- ja metallijäte on jokavuotinen ongelma Vantaan hautausmailla. Miten kynttiläjätteen kanssa pitäisi toimia, Vantaan seurakuntien ylipuutarhuri Pirjo Laamanen? – Seurakuntayhtymä on ottanut sen linjan, että omaisten tulisi viedä hautojensa kynttilä- ja muu jäte hautausmailla oleviin roskien lajittelupisteisiin. Seurakunta ei juurikaan puutu hautojen siivoamiseen, varsinkaan marras- ja maaliskuun välisenä aikana. Jos siis haudalla ei käy kuin jouluna, saattaa kynttiläjäte lojua siellä koko vuoden. – Sen sijaan seurakunnan työntekijät huolehtivat muistolehtojen, muualle haudattujen muistelupaikkojen ja hoitosopimushautojen jätteestä. Niihin kuuluvat myös kynttilälyhdyt ja muistoesineet. Minkä verran jouluna kertyi kynttiläjätettä?

– Jätettä kertyi vajaa 30 kuutiota. Määrä olisi paljon suurempi, jos hautakynttilöitä ei laitettaisi jätepuristimiin. – Hautausmaiden yhteisillä muistelupaikoilla oli enemmän kävijöitä, koska monet eivät lähteneet koronatilanteen takia käymään haudoilla muualla Suomessa. Tämä lisäsi myös jätteen määrää. Kävijämäärään saattoi osaltaan vaikuttaa myös se, että kun ei ollut lunta, haudalle oli helppo tulla. Miten paljon kynttilä- ja muuta jätettä kertyy Vantaan hautausmaille vuodessa? – Hautausmaille kertyy jätettä kaikkiaan noin 50 kuutiota vuodessa. Se viedään Vantaan polttolaitokselle. Toivomme, että omaiset veisivät pois erityisesti haudoille tuodut led-kynttilät. Ne kuuluvat SER-jätteeseen, eikä meillä ole niille erillistä keräystä. MARJO KYTÖHARJU