Kirkko ja kaupunki 2021 5 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

11.3.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Seurakunnan sivari lähtee voittamaan Euroviisuja s. 6 Jani Toivola uskoo, että hyvää on enemmän kuin pahaa s. 18

Elämää varten Sami Hedberg, Anna‑Leena Härkönen ja Leena Huovinen palasivat muistoissaan kouluun s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Maailmassa on virhe – mihin voi valittaa?

Vaikka esi-isämme erehtyivätkin monessa asiassa ja sekoittivat erehdyksensä uskontoonsa, siitä ei seuraa, että meidän tulisi lakata tykkänään olemasta uskonnollisia.

USKONNOLLINEN VASTAUS otsikon kysymykseen olisi, että valita valmistajalle. Jos taas ei usko Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan luojaan, ei voi valittaa maailmassa olevasta virheestä kenellekään. Silloin pitää vain voivotella itsekseen tai kaveripiirissä. Teodikeaksi eli Jumalan puolustukseksi kutsuttu ongelma syntyy siitä, että jos Jumala on hyvä ja kaikkivaltias, maailmassa ei pitäisi olla kovin paljon pahaa. Jos pahaa on liikaa, joutuu kyseenalaiseksi joko Jumalan hyvyys tai hänen kaikkivaltiutensa – ja samalla lankeaa epäilyksen varjo Jumalan olemassaolon ylle yleensäkin. Luterilaisuudessa teodikeaa ei ole pidetty ensisijaisesti filosofisena pulmana vaan pikemminkin sielunhoidollisena kysymyksenä. Kun vastoinkäymiset ylittävät kohtuuden rajat, on tärkeämpää etsiä apua ja lohtua kuin laskea omalle tai kaverin kohdalle sattuneen pahan määrän suhdetta Jumalan hyvyyteen ja kaikkivaltiuteen. RISTIN TEOLOGIAKSI kutsutaan Lutherin ajatusta, että armollinen Jumala puhuu meille vastakohtiinsa kätkeytyneenä eli kärsimyksissä, menetyksissä ja vastoinkäymisissä. Maailmassa olevista virheistä, kärsimyksistä ja vastoinkäymisistä voi siis syyttää Jumalaa. Hän on – jostakin meille käsittämättömästä syystä – nähnyt hyväksi pukea armonsa ja rakkau-

tensa tuskan valepukuun. Selkeän osoitteen löytäminen valituksille voi olla huomattavan helpottavaa ja terapeuttista. Ristin teologiaan kätkeytyy erikoinen lohdun paradoksi. KYSYMYKSEN LIIAN SUURESTA pahan määrästä voi kääntää myös toisin päin: eikö maailmassa ilmenevä hyvyys pane epäilemään väitteitä kaiken mielettömyydestä? Eivätkö koronan keskellä virinnyt auttamishalu, ovensa sulkemaan joutuneiden ravintoloitsijoiden diakoniaruokatalkoot ja uusi kekseliäs naapuriapu kerro jostakin syvemmästä kuin vain ohimenevästä auttamisen puuskasta? Eivätkö ne kerro maailmaa koossa pitävästä hyvyydestä, totuudesta ja kauneudesta?

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

FILOSOFI WILLIAM JAMES TEOKSESSAAN USKONNOLLINEN KOKEMUS (1902)

Tänään Muistin, että todellisuuden kalvo on ohut. Että sen takana on voimia, joista ihmiset eivät näyttäneet tietävän. RUNOILIJA JA LAULUNTEKIJÄ A. W. YRJÄNÄ RADIO SUOMEN KUTSUVIERAS-OHJELMASSA JOULUKUUSSA 2020

Iankaikkisesti Minä uskon! Auta minua epäuskossani!

JOS JUMALA ON HYVÄ JA KAIKKIVALTIAS,

SAIRAAN POJAN ISÄ JEESUKSELLE MARKUKSEN EVANKELIUMISSA 9:24

MAAILMASSA EI PITÄISI OLLA KOVIN PALJON PAHAA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Oi Herra, sinä säiden ja ilmojen säätäjä. Muistat varmasti, että lähetin viime talvena kiukkuisia reklamaatioita: ei ollut yhtään kunnon lumipäivää, loskaa vain. Reiluuden nimissä sanon nyt, että kiitos tämän talven hangista!

Kirkko ja kaupunki

11.3.2021 Seuraava lehti ilmestyy 25.3.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Neitsyt Marialla on superjännä elämäntarina” Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson haluaisi tietää, keitä kaksi Jeesukselle läheistä Mariaa oikeasti olivat. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JANI LAUKKANEN

1 2

Miltä tuntuu, kun etunimenä on Maria, joka oli myös Jeesuksen äidin nimi? – On mukavaa olla Maria. Etunimi, joka tunnetaan maailman jokaisessa kolkassa, helpottaa matkailua. On kivaa olla osana vuosituhansia jatkunutta naisten ketjua, jossa monia on kutsuttu tällä nimellä. – Etunimen valitsi isäni, joka ei tullut ajatelleeksi sen uskonnollisuutta ennen kuin kastepappi sanoi, että vanhemmat olivat valinneet minulle kauniin ja tosi kristityn nimen. Pappi kiinnitti huomiota myös toiseen nimeeni, joka on Kristiina. Kristillinen perinne tuntee Neitsyt Marian lisäksi Magdalan Marian, jota pidettiin pitkään syntisenä naisena. Mitä ajattelet tästä? – Neitsyt Maria on kiehtonut minua pienestä lapsesta saakka. Synnyin 8. syyskuuta, joten olen horoskoopiltani neitsyt. Ortodoksisessa kirkkovuodessa

syntymäpäiväni on Jumalansynnyttäjän eli Neitsyt Marian syntymäpäivä. Magdalan Mariasta kiinnostuin vähän myöhemmin. – Uudessa testamentissa kumpaakin Mariaa katsotaan Jeesuksen kautta, kuten muitakin evankeliumien henkilöitä. Heidät nähdään myös hyvin tiukasti konservatiivisen ja patriarkaalisen katseen läpi. Monet kristilliset elämäkerturit ovat määritelleet Mariat heidän seksuaalisuutensa kautta: toinen ei harrastanut seksiä, toinen taas harrasti sitä paljon.

Olet kirjoittanut kirjan historian jännistä naisista, joiden tarinoita emme opi koulussa. Miten kertoisit kahden Jeesukselle läheisen Marian tarinat? – Neitsyt Mariaa ja Magdalan Mariaa on käytetty lukuisten naissukupolvien kasvattamisessa, toista ihanteena ja toista varoittavana esimerkkinä. Minua kiehtoo se, keitä nämä naiset ovat oikeasti olleet. – Kummallakin Marialla on superjännä elämäntarina: He tulevat vaatimattomista oloista ja tekevät arkipäiväisiä asioita, joissa ei ole mitään poikkeavaa. Sattuman kautta heistä tulee maailmanhistorian tunnetuimpia henkilöitä, joita koko kristitty maailma muistaa ja rukoileekin.

Minkälaisia ”Marian tarinoita” tämän päivän media kertoo? – Vanhat madonnan ja huoran muotit näkyvät edelleen siinä, miten naisia kuvataan. Ajatus pyhästä äitiydestä on läsnä, kun media kysyy naispoliitikolta tai yritysjohtajalta työn ja perheen yhteen sovittamisesta. Naisten pukeutumista, ulkoasua ja oletettua seksuaalista aktiivisuutta ruoditaan eri tavalla kuin miesten, kuten pääministeri Sanna Marin sai kokea esiinnyttyään kauniissa muotikuvassa. – Samat tavat kontrolloida ja rajoittaa naisia tunnettiin jo kirjoitetun historian alussa. Mesopotamiassa 4 300 vuotta sitten siveellisyyden kyseenalaistaminen oli hyväksytty tapa hiljentää ja suitsia nainen, jolla oli valtaa. Jopa käytetyt sanat ovat pysyneet miltei samoina vuosituhannesta ja -sadasta toiseen.

Mikä on sinulle pyhää? – Oikeudenmukaisuus. Siihen palautuu moni minulle läheinen asia kuten reiluus ja tasa-arvo, mutta samalla myös monimutkainen suhteeni kirkkoon. – Vakavien kriisien hetkellä kirkko on auttanut linjakkaasti niitä, joilta on mennyt kaikki, kuten köyhiä, turvapaikanhakijoita ja palestiinalaisia. Toisissa tilanteissa on näyttänyt siltä, että sama kirkko toimii oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden jarruna. Marian ilmestyspäivää vietetään su 21.3.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Pahvipyhättö Miniatyyrimestari Veli-Pekka Bäckman kutistaa helsinkiläisen kirkon kartonkiseksi rakennussarjaksi muutamassa päivässä. ”Pyhyys on liimattu kirkkoon kiinni.”

ohja 6,5 cm x 3,5 cm, korkeus 5 cm. Veli-Pekka Bäckman on juuri valmistanut pahvipienoismallin Oulunkylän vanhasta kirkosta, joka on vihkiparien suosima puukirkko vuodelta 1905. Viereen tulee vielä erillinen tapuli. Kyseessä on 35. Bäckmanin tekemä pahvinen rakennussarja kirkosta mittakaavaan 1:300. Hän on työstämässä helsinkiläisten kirkkoherrojen tilauksista vastaavat pikkupyhätöt myös Oulunkylän uudesta kirkosta sekä Käpylän, Huopalahden, Kannelmäen, Munkkiniemen ja Munkkivuoren kirkoista. Ken on niistä kaikkein kaunein? – Tuo on sama kuin kysyisi, että kuka lapsistasi on fiksuin! Kirkot ovat sakraalirakennuksia, joihin pyhyys on liimattu kiinni. Kauneus tulee myös siitä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA KATRI SAARELA

Aikaisemmin Bäckman valmisti tee se itse -rakennussarjoja lähinnä keskiaikaisista kivikirkoista. Tilanne muuttui, kun hänen tyttärensä muutti kotoa Sastamalasta Helsingin Pitäjänmäkeen. Innokas seurakuntanuori kertoi isän kirkkopienoismalleista Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherralle Maika Vuorelle, joka tilasi tältä pääkaupungin ensimmäisen kartonkikirkon. – En ole aiemmin tehnyt rakennussarjaa modernista kirkosta, jonka yhteydessä on seurakuntakeskus. Pitäjänmäen kirkossa viehättää 1950-luvun arkkitehtuuri ja se, että kolossi on rakennettu ihmisten luo kerrostalojen keskelle. Sen pienoismallikin on aika iso, 17x12x7 cm, Bäckman kertoo. Tavallisesti pahvipyhättö jää kooltaan kahden desin kermatetran ja puolen litran maitotölkin väliin. Erityisen jännittävänä Bäckman pitää telttamaista Kannelmäen kirkkoa vuodelta 1968.

KAIKKI ALKOI RIISIMUROISTA. Kun Veli-Pekka Bäckman oli seitsemän korvilla, hän leikkeli Kelloggsin kartonkipakkauksista helppoja rakennussarjoja, joista sai taiteltua vaikka Villin lännen saluunan. Historiasta kiinnostunut poika suunnitteli ja rakensi itse pahvisen miniversion Turun linnasta. Vuodet kuluivat, harrastus pysyi. Kun Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Bäckmanin kotikirkko täytti vuonna 2016 viisisataa vuotta, hän innostui askartelemaan ensimmäisen rakennussarjan pyhätöstä. – Kirkko on minulle koti ja turvasatama, vaikken olekaan hirveän aktiivinen jäsen. Isäni oli merimiespappi, ja synnyin pappilaan. Bäckman asui lapsena Helsingissä Merimieskirkon tiloissa, kun ne sijaitsivat vielä Punavuoressa. Silloin lähikirkko oli Mikael Agricolan kirkko, josta Bäckman suunnittelisi mielellään miniatyyriversion.

Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

”

Pienoismallin tekeminen on itsensä siirtämistä toiseen maailmaan.

RAKENNUSSARJA SYNTYY NÄIN: Veli-Pekka Bäckman valokuvaa kirkon joka puolelta ja mittaa sen mittakepillä ja rullamitalla samalla, kun tutustuu pohjapiirustuksiin. Hän luonnostelee rakennuksen paperille, kopioi sen kartongille ja kokoaa kolmiulotteisen minikirkon. Jos osat sopivat yhteen, Bäckman on valmis tussaamaan ja värittämään palat. – Käytän laveeraamiseen usein kahvia, jolla saa vanhan, kellastuneen kalkkiseinän sävyjä. Lopputulos voi olla kolmiulotteinen muotokuva kirkosta vaikkapa iltaruskossa tai sateessa. Lopuksi Bäckman skannaa värimallin ja painaa osat, työohjeet ja rakennuksen lyhyen historiikin A4- tai A3-kokoisille kartongeille. Työhön menee 2–5 päivää, jos matkustusaikaa kohteeseen ei lasketa. Bäckmanin mielestä pahvikirkon kokoaminen sopisi esimerkiksi rippikouluun tai turisteille myytäväksi. Ensikertalaiset kokoavat porukalla yhden kirkon parissa tunnissa. – Pienoismallin tekeminen on itsensä siirtämistä toiseen maailmaan, jossa näkee kaiken pienoiskoossa. Pikkutarkkuus ja keskittyminen tekevät kokoamisesta meditatiivista. ■ Katso video ”Näin syntyy pahvinen pienois mallikirkko” osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Historia tuntee paljon suojeluspyhimyksiä, mutta kuka heistä tuntee sinut? Oletko kenties hilpeä yhteiskuntakriitikko, elämännälkäinen seikkailija vai rohkea bosslady? Jo yli 10 000 ihmistä on testannut itsensä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Kukaan ei ole koskaan vaihtanut mieli pidettään some väittelyn perusteella. Nyt on erinomainen aika sulkea some ja katsoa ulos. Siellä on kevät.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

MAIJA SAARI

Veli-Pekka Bäckman kutsuu pienoismallejaan kolmiulotteisiksi akvarellimuotokuviksi. Kuvassa on Kannelmäen kirkko, Oulunkylän vanha kirkko ja Pitäjänmäen kirkko. Lisää helsinkiläiskirkkojen miniatyyriversioita on tulossa.

Tarjolla tänään: voimaa ja suojelusta

Ei enää itsestäänselvyys Yhdysvalloissa jo joka neljäs on uskonnoton. Vaikka uskonnottomuus on kansan parissa yhä enemmän valtavirtaa, politiikan huipulla tilanne on toinen. – Luulen, että evankelikaalien sitoutuminen republikaanien puoluepolitiikkaan syö kristinuskon uskottavuutta ja kääntää ihmisiä sitä vastaan, sanoo historian professori Marko Maunula Claytonin yliopistosta. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Neulo Bernie‑lapaset Bernie Sanders ja ruskeankirjavat neulelapaset. Presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa otetusta kuvasta tuli nopeasti meemihitti ympäri maailmaa. Sanders-meemit huvittivat Herttoniemen seurakunnan pastoria Outi Lanttoa. Sitten hän keksi: Bernie-lapaset voisivat olla tämän vuoden Yhteisvastuu-tuote. Lantto kääntyi käsityötoimittaja Hanna Tammisen puoleen, joka tarttui hyväntekeväisyyshaasteeseen ja kirjoitti ohjeen lapasille. − Tarkoitus on tuoda mukaan iloista mieltä, mutta tämä on myös kannanotto. Tavoittelemme Sandersin rohkeutta ja haluamme liittyä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liikkeeseen, Lantto sanoo. Neuloosi iski Lanttoon jo monta vuotta sitten. Kahdet Bernie-lapaset on nyt neulottu valmiiksi. Seuraavat kolme paria on myyty ennakkoon. Kirkko ja kaupunki tarjoaa lukijoilleen Tammisen laatimat ohjeet ilmaiseksi. Lantto ja Tamminen toivovat, että neulojat maksavat ohjeen käytöstä sopivaksi katsomansa summan Yhteisvastuukeräykseen tai neulovat lapasia myyntiin ja lahjoittavat tuoton keräykseen. KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

un Blind Channel -yhtye voitti ylivoimaisesti Uuden musiikin kilpailun ja valittiin Suomen euroviisuedustajaksi kappalellaan Dark Side, myös Lauttasaaren seurakunnassa tuuletettiin. Yhtyeen toinen solisti Niko Vilhelm, 26, aloitti seurakunnan siviilipalvelusmiehenä helmikuussa. – Vielä vuosi sitten tein laulun- ja pianonsoitonopettajan hommia Oulussa, mutta kun koronahässäkkä tuli päälle ja bändihommatkin vähenivät, muutin Helsinkiin ja ajattelin, että nyt olisi hyvä hetki hoitaa sivari pois alta. Lauttasaaren seurakuntaan Niko Vilhelm päätyi siksi, että siellä pääsisi tekemään nuorisotyötä ja hyödyntämään musiikkiosaamista. Työkaverit ovat olleet ymmärtäväisiä, kun hän on joutunut olemaan välillä poissa töistä eikä ole edes voinut kertoa, miksi. – Sille on pakko nostaa hattua! Kaikesta selviää asenteella ja sopimalla. Se on minulle jo tuttua. – Olen opiskellut yliopistolla musiikkikasvatusta, ja tein silloinkin töitä ja olin bändissä. Aluksi olin aina tosi pahoillani, kun jouduin olemaan poissa, mutta jossakin vaiheessa päätin lopettaa sen. Jos jahtaa

unelmiaan niin intohimoisesti kuin minä ja meidän bändi, ei pidä pyydellä anteeksi. Kyse ei ole laiskottelusta vaan siitä, että tehdään töitä. En silti halua mitään erityisoikeuksia, vaan hoidan hommat aina jollakin tavalla. Lauttasaaressa Niko Vilhem on päässyt tekemään nuoriso-ohjaajan töitä, ollut mukana talvilomakerhossa ja musisointihetkissä. Hän on auttanut myös muskarivideoiden teossa. Kuulevatko Lauttasaaren lapset siis muskarissa Blind Channelin esittämää violent poppia? – Olen yrittänyt pitää bänditouhut ja muut työt erillään. Enpä tiedä, mitä seurakunnassa sanottaisiin, jos juoksisin keskarit pystyssä huutamassa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Euroviisut järjestetään Hollannissa Rotterdamissa 18.–22. toukokuuta. Tänä vuonna artistit joutuvat elämään kuplassa hotellin ja esiintymispaikan välillä. Yleisön paikalle pääsystä ei ole vielä tietoa, mutta viisuja voi seurata ainakin kotona. – Show’n puolesta ei ole niin väliä, onko siellä katsomassa kaksi vai 200 miljoonaa ihmistä. Me annamme kaikkemme.

HANNA ANTILA

”

Olen yrittänyt pitää bänditouhut ja muut työt erillään. Enpä tiedä, mitä seurakunnassa sanottaisiin, jos juoksisin keskarit pystyssä huutamassa.

Blind Channelin Niko Vilhem edustaa Rotterdamissa Suomea ja Lauttasaaren seurakuntaa.

Ohje Bernie-lapasiin ja Yhteisvastuukeräyksen tilitiedot löytyvät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

JOONAS VOHLAKARI

BRENDAN SMIALOWSKI / AFP / LEHTIKUVA

Bernie Sandersin lapasista tuli alkuvuoden meemihitti.

Seurakuntasivarin viisukevät

Ylellistä purppuraa

RAAMATUN ARKEOLOGIASTA väitellyt ja Israelissa kaivauksilla työskennellyt teologian tohtori Eero Junkkaala pitää löytöä ainutlaatuisena. – Purppurakangaspalojen löytyminen Timnasta on kiinnostavaa erityisesti siksi, että ne ovat Israelin kuninkaiden Daavidin ja Salomon ajalta. Vanhassa testamentissa purppura liitetään paitsi kuninkaisiin ja pappeihin myös ja aivan erityisesti Ilmestysmajaan. Ilmestysmaja oli pyhäkköteltta, jota israelilaisten kerrotaan kuljettaneen mu-

Noin sentin mittainen purppuralla värjätty tekstiilinpala oli säilynyt alueen kuivassa ilmastossa hyvin.

DAFNA GAZIT / ISRAEL ANTIQUITIES AUTHORITY

sraelilaiset arkeologit tekivät tammikuussa merkittävät löydön. Eilatin lähistöltä löydettiin 3 000 vuotta vanhaa purppuralla värjättyä kangasta. Timnan laakson kuivat olosuhteet ovat mahdollistaneet tämän ylellisyystuotteen säilymisen. Punertavan violettia kangasta käytettiin aikanaan kuninkaiden ja pappien vaatteisiin. Purppuraviitta oli loiston ja vallan symboli Israelin antiikkiviraston kuraattorin Naama Sukenikin mukaan kankaanpalat ovat ensimmäiset löydetyt näin vanhat ja tällä kallisarvoisella materiaalilla värjätyt tekstiilit. Radiohiiliajoituksessa niiden on osoitettu olevan noin vuodelta 1000 eKr. Tutkijat arvioivat, että kankaan värjäämiseen on vaadittu tuhansia purppurasimpukoita. Niiden eritettä keitettiin merisuolassa ja potaskassa. Näin onnistuttiin valmistamaan Tyroksen purppuraksi kutsuttua väriä. Nykyään purppuraa tuotetaan synteettisesti, mutta tämä menetelmä keksittiin vasta 1800-luvulla.

kanaan erämaavaelluksella. Sen sisällä säilytettiin liitonarkkua. – Koska Ilmestysmaja oli erityinen Jumalan kohtaamisen paikka, sen koristelussa käytettiin arvokkaita materiaaleja kuten purppurakangasta, Junkkaala kertoo. Purppura mainitaan Raamatussa yli 50 kertaa. UUDESSA TESTAMENTISSA kerrotaan purppurakauppiaasta nimeltä Lyydia. Hänet oli perhei-

neen kastettu kristityiksi, ja hän lupasi majoittaa Paavalin kumppaneineen, kun he tulevat matkoillaan hänen kotikaupunkiinsa Filippoon. Junkkaalan mukaan monet ensimmäisistä kristityistä olivat alemmista sosiaaliluokista. Lyydia oli kuitenkin varakas nainen ja merkittävässä asemassa seurakunnassa. Purppura liittyy myös Jeesukseen. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, että ennen ristiinnaulitsemista sotilaat pilkkasivat ja pahoinpitelivät Jeesusta ja pukivat hänet orjantappurakruunuun ja purppuraviittaan. Jeesusta pilkattiin juutalaisten kuninkaana, joten hänet puettiin sellaiseksi. Kenen tahansa rosvona tuomitun päälle ei näin kallista vaatetta olisi laitettu. Tämä vahvistaa Junkkaalan mukaan sitä, ettei Jeesus ollut vastustajiensa mielestä pikkutekijä.

PAULI JUUSELA

Meditaatio ja mindfulness eli tietoinen läsnäolo ovat maailman mittakaavassa iso bisnes: on valmennusta, kirjoja, retriittejä ja puhelimeen ladattavia sovelluksia. Niistä etsitään apua stressiin, ahdistukseen, keskittymisvaikeuksiin ja unettomuuteen tai muuten vain mielenrauhaa ja tasapainoa. Meditaation hyödyt eivät ole pelkkä uskon asia, vaan niistä on runsaasti tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Yksi meditaatiomarkkinoiden menestyjistä on Headspace, joka tunnetaan helppokäyttöisestä, värikkäästä ja pelillistetystä meditaatiosovelluksesta. Sillä kerrotaan olevan noin 70 miljoonaa käyttäjää.

Headspacen toinen perustaja Andy Puddicombe on entinen buddhalainen munkki, joka vietti kymmenen vuotta luostareissa useassa eri maassa. Sen jälkeen hän ehti opiskella sirkustaiteilijaksi, kunnes löysi kutsumuksensa: tuoda meditaation ilosanomaa ja mullistavaa voimaa länsimaihin. Headspacen meditaatioharjoitukset ovatkin eräänlainen uskonnosta riisuttu ja helposti omaksuttava versio tuhansia vuosia vanhoista buddhalaisista harjoitteista. Headspacen maailmaan pääsee myös Netflixissä, jossa on julkaistu kahdeksanosainen animaatiosarja Meditoijan opas. Meditaatio voi muuttaa elämäsi, se lupaa: Opit olemaan enemmän läsnä ja

NETFLIX

Munkin menestystuote

Headspace on madaltanut monen kynnystä meditaatioon.

nauttimaan elämästä enemmän. Mielen ruuhka helpottaa eivätkä ylivoimaisilta tuntuvat negatiiviset tunteet vie mukanaan. Stressi ja jopa fyysinen kipu voivat hellittää, kun niitä oppii havainnoimaan etäisyyden päästä. Kullakin sarjan jaksolla on oma teemansa, jota havainnol-

listetaan oivaltavilla animaatioilla. Jokainen jakso päättyy noin kymmenen minuutin mittaiseen harjoitukseen. Andy Puddicomben rennon tarinoinnin takia kannattaa valita alkuperäinen versio eikä suomeksi dubattua. Opetukset saattavat kuulostaa hieman naiiveilta, mut-

ta samalla vastaansanomattomilta – tähän tyyliin: ”Kun keskitymme itseemme ja omaan onnellisuuteemme, mieli kutistuu. Kun kiinnitämme huomiomme ulkopuolellemme, maailmankuvamme avartuu ja pehmenee.” KAISA HALONEN KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

”Yleensä join yksin kotona” Naisten alkoholiongelmat ovat lisääntyneet. Etenkin äitien juomista paheksutaan. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA SIRPA PÄIVINEN

inna, 51, saattoi puolisonsa lentokentälle toukokuussa 2019. Puoliso oli lähdössä pitkälle ulkomaanmatkalle. Minna jäi Suomeen. Hän oli ollut raittiina kahdeksan kuukautta, mutta nyt teki mieli juoda. − Hain olutta heti lentokentältä. Ajattelin, että juon kaksi päivää salaa. Seuraavan kahden viikon tapahtumat Minna on lukenut Omakanta-terveyspalvelusta, jonne terveydenhuollon työntekijät kirjaavat tietoja potilaalle tehdyistä toimenpiteistä. Ohikulkija oli löytänyt kaatuneen Minnan Helsingin keskustasta ja soittanut selviämisasemalle. Selviämisasemalta Minna oli toimitettu sairaalaan. − Vedin kahden viikon kooman. Kun selvisin siitä, tajusin että jos haluan pitää parisuhteeni ja lapset elämässäni, tämän on pakko loppua. Minna hakeutui viikon katkaisuhoitoon Laakson sairaalaan. − Meni monta kuukautta, että selvisin juomisesta ja katkaisusta. Moraalinen krapula oli kuitenkin kaikkein pahinta. Nyt Minna on ollut raittiina vuoden ja seitsemän kuukautta. Hän ei esiinny tässä jutussa oikealla nimellään, koska ei halua, että alkoholiriippuvuuteen liittyvä stigma vaikeuttaisi jatkossa hänen työllistymismahdollisuuksiaan. SUOMALAISET JOIVAT vuonna 2019 kymmenen litraa sataprosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohden. Jos määrä muutetaan kolmasosalitran keskiolutpulloiksi, suomalaiset juovat keskimäärin 667 pulloa olutta vuodessa. Naisten alkoholinkulutus on yli kuusinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Tuona aikana naiset ovat siirtyneet työelämään, joten heidän kulutusmahdollisuutensa ovat kasvaneet. Myös juomistottumukset ovat muuttuneet. Vielä 1960−1970-luvuilla juomista harrastivat lähinnä miesporukat. Naisia ei päästetty ravintoloihin ilman miesseuraa. Nykyään suomalaiset juovat tyypillisimmin kotonaan. Päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen on tavannut urallaan satoja ihmisiä, jotka sairastavat päihderiippuvuutta. Juomisen taustalta löytyy usein tarve nollata stressaava tilanne. Myös erilaiset menetykset kuten avioero, läheisen kuolema tai työttömyys saattavat johtaa juomiseen. Iäkkäät ihmiset saattavat juoda yksinäisyyteen. − Päihde on väline, jonka avulla pyritään välttämään ongelmia ja niiden ratkaisua, Nurminen kertoo. Suomen väestöstä 13 prosenttia eli noin 560 000 henkilöä juo alkoholia niin paljon, et-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

tä pitkäaikaisten terveyshaittojen riski on kohonnut. Alkoholin ongelmakäyttäjistä suurin osa on miehiä. YKSITOISTA VUOTTA SITTEN Minna kyllästyi katsomaan silloisen puolisonsa alkoholinkäyttöä ja muutti kolmen tyttärensä kanssa pois kotoa. Vuoden ajan Minna asui lastensa kanssa ystävien luona ja milloin missäkin. Vihdoin ex-puoliso muutti pois yhteisestä kodista ja Minna pääsi palaamaan lasten kanssa kotiin. − Kun tilanne rauhoittui ja pääsimme takaisin kotiin, aloin itse dokata. Oli pitkiä kausia, jolloin tarvitsin sixpackin joka päivä. Vuodet menivät eteenpäin ja määrät kasvoivat. Normaali olotila oli olla vähän kännissä. Viimeiset kaksi vuotta olivat pahimmat. Yleensä Minna joi yksin kotona. Välillä hän reissasi paljon, kävi ulkomailla tapaamassa van-

hoja ystäviään. Siellä sai juoda rauhassa ilman valvovia silmiä. − Lähdin sinne juomaan, ettei tarvinnut tehdä sitä lasten edessä. Välillä Minna saattoi olla kuukausia raittiina, mutta jos pullonkorkki aukesi, sitä oli vaikea saada kiinni. Minna haki apua A-klinikalta. Nyt hänellä on ollut sinne jo 11 vuoden hoitosuhde. Kerran terapeutti puhallutti Minnan. − Puhalsin 2,2 promillea. Olin silti toimintakunnossa. Terapeutti kysyi minulta, tiedänkö, että tässä kunnossa ihmiset ovat yleensä sammuneet. Minna on puhaltanut jopa 3,8 promillea. Suomessa rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea, koska tällöin liikkeiden hallinta alkaa vaikeutua. Törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea. 3−5 promillen humala on hengenvaarallinen, jollei alkoholiin ole kehittynyt runsaan käytön seurauksena voimakasta toleranssia.

MINNA JOI kymmenen vuoden ajan. Rankinta juominen oli kahden viimeisen vuoden aikana. Minna on ollut kolme kertaa katkaisuhoidossa. − Jokaisella kerralla olen ollut ihan tosissani. Apua Minna kokee saaneensa aina, kun on ollut valmis sitä vastaanottamaan. − Minua pidätteli pitkään pelko siitä, että lastensuojelu saa selville, millaista meillä on. Kun Minna aloitti taas juomisen kesäkuussa 2018 muutaman kuukauden tauon jälkeen, nuorin tytär, joka oli tuolloin 17-vuotias ja asui vielä kotona, sai tarpeekseen. Hän soitti itse lastensuojeluun. − Hänelle etsittiin asunto ja niin hän lähti. Tämän jälkeen jotain muuttui. Enää Minnan ei tarvinnut salata ja peitellä, vaan hän saattoi kertoa tilanteestaan avoimesti. Silloin Minna hakeutui ensimmäistä kertaa katkaisuhoitoon. Kun nuorin tytär pääsi viime vuonna ylioppilaaksi, Minna piti puheen, jossa kiitti tytärtään siitä, että tämä osasi hakeutua pois kotoa ja jaksoi opiskella. − Olen ylpeä kaikista lapsistani ja siitä, mitä he ovat tehneet, mutta nuorin oli vielä kotona ja näki kaikkein pahimman. MONI PÄIHDERIIPPUVUUTTA SAIRASTAVA on elänyt lapsuutensa ympäristössä, jossa on kokenut

vahvaa turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Itsetunto on heikko, eikä hyväksytyksi tulemisen kokemuksia ole. Naisilla juominen alkaa yleensä tissutellen yksin kotona. Naiset häpeävät juomista yleensä

”

Päihteen avulla pyritään välttämään ongelmia ja niiden ratkaisua. PÄIHDE- JA KRIMINAALITYÖN DIAKONI EEVA NURMINEN

enemmän kuin miehet, minkä vuoksi monet naiset pyrkivät salaamaan päihderiippuvuutensa viimeiseen asti. − Naiset saattavat hakea apua terveyskeskuksesta niskakipuun tai mennä mielenterveystoimistoon ahdistuksen takia, kun taustalla on päihderiippuvuus. On lääkäristä kiinni, kysyykö hän

– Toisinaan juomishimo iskee yllättäen. Kerran olin rautatieasemalla menossa Espooseen, ja yhtäkkiä minun alkoi tehdä mieli alkoholia. Käännyin ja kävelin suoraan A-klinikalle, Minna kertoo.

päihteiden käytöstä, jolloin naisen on mahdollista kertoa, Eeva Nurminen sanoo. Erityisesti äitien juomista paheksutaan. − Kyllä äitiä arvioidaan erilaisen suurennuslasin läpi kuin isää. Siihen liittyvät edelleen yhteiskunnalliset roolit. Nainen nähdään edelleen hoivaajana, eräänlaisena madonnana. Juomisen ei koeta sopivan naiselle, Nurminen kertoo. KUN RAITTIUTTA oli kestänyt neljä kuukautta, Minna liittyi kirkkoon ja kävi aikuisrippikoulun. Rippikoulupapin kanssa käydyt keskustelut hän kokee todella tärkeiksi. − Puhuimme elämäntilanteestani. Pystyin kertomaan hänelle juomisestani. Silloin se oli minulle ihan kamala häpeä. Minna oli tiedonjanoinen, ja häntä kiinnostivat Raamattu ja kristinuskoon liittyvä tieto. − Rukoilin kotona aamuisin: tule tänään hyvä päivä. En tiedä, kenelle osoitin sanani, korkeammalle voimalle vai itselleni, mutta sain siitä voimaa. Viime vuonna Minna päätyi eroamaan kirkosta rahatilanteensa vuoksi. Hän halusi päästä veloistaan eroon ja koki tarvitsevansa myös kirkollisveroon menevät rahat. − Puotilan kappeli on kiva ja tuttu mesta. Käyn siellä edelleen laulamassa tai sytyttämässä kynttilän. Ei ole koskaan tullut sellaista tunnetta, että uskaltaako sinne mennä. Minna on tehnyt kovasti töitä pysyäkseen raittiina. Hän on käynyt tutustumassa AA-kerhoon, joogannut ja käynyt kuntosalilla. Tällä hetkellä hän käy terapiassa kerran, kaksi kuukaudessa tarpeen mukaan. Keskustelut kokemusasiantuntijan kanssa ovat olleet tärkeitä. Lisäksi hän on saanut vertaistukea päihteettömästä kohtaamispaikasta. − Olen kokeillut kaikenlaista, mutta olenpahan pysynyt raittiina. Enää en mieti juomista joka päivä. KUN IHMINEN RAITISTUU, hän joutuu kohtaamaan tunteensa, joihin on alkoholin avulla pyrkinyt ottamaan etäisyyttä. Terapiassa Minna on tehnyt töitä itsensä kanssa ja oppinut kohtaamaan tunteensa. Minna ei välitä puhua häpeästä ja syyllisyydestä. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Hän haluaa keskittyä tulevaisuuteen ja siihen, mitä tässä hetkessä voi tehdä hyvin. − Tällä hetkellä olen onnellinen, mutta en ota sitä itsestäänselvyytenä. Minna iloitsee kodistaan, nykyisestä puolisostaan ja kissastaan. Iloa elämään tuovat myös kolme tytärtä ja heidän perheensä, joiden kanssa välit ovat hyvät. − Silloin kun join, en osannut olla onnellinen näistä asioista. Jos silloin olin onnellinen, niin oli promillet kohdillaan. Se oli valheellista, se ei ollut aitoa. Kun alkoholi oli vielä kuvioissa mukana, ajatukset pyörivät siinä, kuinka saada rahat riittämään, ja kuka menee kauppaan hakemaan olutta. Minna oli jo päättänyt, ettei mene enää koskaan töihin. Nyt Minna haaveilee opiskelemisesta. Myöhemmin tänä vuonna hän menee naimisiin. − Jos minulta olisi kysytty kaksi vuotta sitten, onko minulla tulevaisuuden suunnitelmia, ei niitä olisi ollut. Nyt on. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Kristinuskon kasvot Afrikassa Kristittyjen määrä on kasvanut Afrikassa nopeasti sen jälkeen, kun kirkkojen itsenäistyminen vapautti ne länsimaisista kaavoista. Megakirkkojen pettävät menestyslupaukset ajavat köyhiä ihmisiä puille paljaille.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

aailmankuva pyörähti ympäri. Tuskallinen oppimiskokemus. Kati Kemppainen kuvaa vahvoilla sanoilla sitä, miten hänen ajattelutapansa mullistui kahdentoista Afrikassa eletyn vuoden aikana. Kemppainen toimi Tansaniassa teologisissa koulutustehtävissä ja hiv-työssä. Yksi pysähtymisen hetki tuli vastaan Kemppaisen pitämällä varhaisen kirkkohistorian oppitunnilla. Hän avasi Pohjois-Afrikassa eläneen kirkkoisä Augustinuksen (k. 430) ajattelua luterilaisella fraasilla, jonka mukaan ”meitä vetää Jeesuksen ristin juurelle oma syntisyytemme”. Tulevat papit vastasivat sanoihin vaivautuneella hiljaisuudella. – Se oli minulle tärkeä itsetutkistelun hetki. En tiedä, kuinka paljon lopulta opetin Tansaniassa, mutta ainakin opin siellä valtavasti, Kemppainen sanoo. Kemppainen on teologian tohtori, ja tällä hetkellä hän toimii missiologian erityisasiantuntijana Suomen Lähetysseurassa. KOKONAISKUVAN SAAMINEN Afrikan kristillisyydestä ei ole helppoa. Yleistykset eivät tavoita laajan mantereen moni-ilmeistä todellisuutta. Tehtävää vaikeuttaa sekin, että arviot eri tunnustuskuntiin kuuluvien kristittyjen määrästä perustuvat kirkkokuntien omiin raportteihin. Väestölaskentojen tilastointi jättää paljon tulkinnanvaraa, eikä niissä kysytä kristittyjen tunnustuskuntia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Luotettavana pidetyn Pew Research Centerin uskontotilastojen mukaan kaikkiaan 62 prosenttia Afrikan väestöstä on kristittyjä. Lähetysteologinen aikakauslehti International Bulletin of Missionary Research arvioi tammikuussa kristittyjen lukumääräksi yli 680 miljoonaa. Kasvu on ollut nopeaa, sillä vielä vuonna 1900 mantereella oli vajaa 10 miljoonaa kristittyä. Kati Kemppaisen mukaan riippumattomia afrikkalaisia paikalliskirkkoja (African Initiated Church) syntyy kuin sieniä sateella. Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa niiden määrä lasketaan kymmenissä tuhansissa. Ilmiössä näkyy afrikkalaiselle kristillisyydelle tunnusomainen käytännönläheisyys. – Kirkkojen perustajat eivät ajattele, että he ovat eri mieltä jostakin opillisesta kysymyksestä, vaan uudet kristilliset yhteisöt syntyvät sinne, missä Pyhän Hengen koetaan manifestoituvan, Kemppainen kertoo. Afrikassa näkyy maailmanlaajuinen muutos, jossa kristinuskon painopiste siirtyy yhä vahvemmin etelän kaupunkeihin. Samalla teologian valtavirta muuttuu karismaattiseksi, kokemusta painottavaksi ja perinteisiin kirkkokuntiin nähden itsenäiseksi. AFRIKKALAINEN KRISTILLISYYS poikkeaa Kati Kemppaisen kokemuksen mukaan perustavalla tavalla länsimaisesta. Syntejään murehtineen Martti Lutherin ahdistuneen kysymyksen ”miten kelpaisin Jumalalle” sijaan afrikkalainen kristitty kysyy, mitä merkitsee Jee-

sukselle annettu kuninkaan valta, joka ylittää henkivaltojen ja pahan vallan. Perinteisessä afrikkalaisessa mielenmaisemassa yliluonnollinen ja luonnollinen kietoutuvat toisiinsa luontevasti ja erottamattomasti. Kemppaisen mukaan länsimainen tieteellinen koulutus ja kristillinen opetus nivoutuvat usein maailmankuvaan, johon kuuluu usko esi-isien henkiin ja noituuteen. Tansanian vuosina Kemppaiseen teki erityisen voimakkaan vaikutuksen maanläheinen hengellisyys, johon verrattuna hänen oma teologinen ajattelunsa tuntui käsitteelliseltä. Rukous oli mukana kaikessa: saadaanko pelloille sadetta, pysyvätkö

lapset terveinä, onko edessä oleva matka turvallinen. – Suomalainen lähestyy usein Jumalaa kuin suurta psykiatria, jolle voi vuodattaa oman elämänahdistuksensa. Siellä usko on arkisempaa, koska elämä on monesti ohuen langan varassa. Se laittoi minut ajattelemaan asioita uudella tavalla. Afrikkalaisten kirkkojen jumalanpalveluksissa ei hengellisiin liikutuksiinkaan suhtauduta torjuvasti. – Tässä saattaa olla yksi selitys kristinuskon nopealle leviämiselle. Kasvu on ollut nopeaa sen jälkeen, kun Afrikan kirkot itsenäistyivät ja kristillisyys vapautui länsimaisen lähetystyön pakottavasta muotista.

VAPAUTUMISELLA ON myös kääntöpuolensa. Syksyllä 2019 Kati Kemppainen osallistui Keniassa järjestettyyn Afrikan kirkkojen konferenssiin, joka käsitteli ”harhaanjohtavia teologisia suuntauksia”. Taustalla oli huoli nopeasti leviävistä uuskarismaattisista megakirkoista ja niiden menestysteologiasta. Esimerkiksi Nigeriassa toimivalla megakirkolla on 27 miljoonaa jäsentä. Menestysteologia lupaa, että uskova vaurastuu lahjoittamalla kirkolle rahaa. Jumala jää lahjoittajalle velkaa ja korvaa lahjoituksen runsaskätisesti. Käytännössä

”

Suomalainen lähestyy usein Jumalaa kuin suurta psykiatria. Afrikassa usko on arkisempaa, koska elämä on monesti ohuen langan varassa. KATI KEMPPAINEN

Kristittyjen enemmistöasema säilyy Afrikan väestöstä 62 prosenttia on kristittyjä. Toiseksi suurin uskonnollinen ryhmä ovat muslimit, joita on 31 prosenttia afrikkalaisista. Lähivuosikymmenten aikana islamin odotetaan kirivän kristinuskon etumatkaa hieman pienemmäksi. Noin puolet Afrikan kristityistä on protestantteja. Tähän ryhmään kuuluvat 1500-luvun reformaatiossa syntyneiden kirkkojen jäsenet, niin sanotut klassiset helluntailaiset sekä evankelikaalit. Katoliseen kirkkoon kuuluu noin kolmannes Afrikan kristityistä. Riippumattomissa afrikkalaisissa kirkkokunnissa (AIC) on arviolta yli 80 miljoonaa jäsentä. Lisäksi Afrikassa on muun muassa orientaaliortodokseja, kreikkalaiskatolisia kristittyjä ja kveekareita. Lähde: Pew Research Center

megakirkkojen johtajista on tullut satumaisen vauraita samalla, kun heidän köyhät seuraajansa ovat joutuneet puille paljaille. Kemppaisen mukaan tavallinen megakirkon kannattajan tarina alkaa avun hakemisesta omaan tai läheisen sairauteen. Jos apua ei löydy omasta seurakunnasta, ihmiset siirtyvät toiseen kirkkoon ja taas uuteen, kunnes saavat apua tai asia ratkeaa muuten. Monen etsintä johtaa megakirkkoihin, joiden videoilla pastorit näyttävät tekevän parantumisihmeitä ja herättävän kuolleita. Kun menestyslupausten kääntöpuoli tulee vastaan joitakin vuosia myöhemmin, megakirkon kannattaja saattaa huomata menettäneensä rahojen lisäksi terveytensä, työpaikkansa ja perheensä. Suku- ja perhesuhteiden katkeaminen on näihin siteisiin perustuvissa yhteiskunnissa erityisen kohtalokasta. – Perinteisten kirkkojen konferenssissa pohdittiin sitä, miten ne voisivat hoitaa tällaiselta matkalta palaavia ihmisiä. Samalla kyseltiin sitä, millaista on raitis ja terveellinen siunauksen teologia, joka vastaa ihmisten tarpeisiin, Kemppainen sanoo. ■

Masennustutkimus Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennuslääkehoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos - olette iältänne 18-65 vuotias - Teillä on todettu masennus - ette ole saanut riittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, ja siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 11.3. klo 15-18 soittamalla numeroon 050 430 8910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Vapaita tallelokeroita Espoossa ja Helsingissä! Ensimmäiset 3kk

12,90 €/kk

Normaalihinta 24,90€/kk

Leppävaara - Vanha Maantie 1 Töölö - Mannerheimintie 114

Soita (09) 512 7298 www.jalonom.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Kirjailija ja näyttelijä Anna-Leena Härkönen kirjoitti aina liian pitkiä aineita. Stand up -koomikko Sami Hedberg oli alakoulussa ujo, mutta huomasi yläasteella osaavansa olla hauska. Yliopisto- ja kisapappi Leena Huovinen sai ekalta luokalta elinikäisen ystävän. TEKSTIT MARJO KYTÖHARJU JA KAISA HALONEN KUVAT JOONAS BRANDT JA KOTIALBUMIT

empeleen peruskoulun luokkakuvassa poseeraa iloinen lettipäinen tyttö. Kirjailija ja näyttelijä Anna-Leena Härkönen ei kuitenkaan muistele kouluvuosiaan Pohjois-Pohjanmaalla pelkästään auvoisena aikana. Härkösen vahvuudet ja heikkoudet tulivat näkyviin jo alaluokilla. Lukeminen ja kirjoittaminen sujuivat mahtavasti, mutta matematiikka takkusi. – Matematiikka tuntui minusta järkyttävän vaikealta. Todistuksessa olikin aina numerona vitonen tai kutonen. Kirjojen lukeminen kiinnosti Härköstä heti hänen opittuaan lukemaan. Lukemisesta seurasi nopeasti into kirjoittamiseen, ja Härkönen käytti jo ala-asteella osan koulutunneista omien tarinoidensa kirjoittamiseen. – Äidinkielen tunnilla kirjoitin aina liian pitkiä aineita. Esimerkiksi matkasta mummolaan saattoi irrota kymmenen sivua. Hienoa oli, kun pääsin lukemaan luokalle ääneen aineitani. Härkösen mukaan koulunkäynti tuntui kuitenkin lukioon asti jonkinlaiselta pakkopullalta. Peruskoulussa häntä myös kiusattiin. – Oli sellainen tunne, että minussa oli jokin vika, kun en kelvannut porukkaan. Ehkä se joutui minun jo silloin omituisesta huumorintajustani ja siitä, että olin omissa oloissaan viihtyvä kirjoittajatyyppi. LUKIOSSA TILANNE oli toinen. Koulunkäynti tuntui Anna-Leena Härkösestä siinä vaiheessa omalta valinnalta. Oppimisympäristökin oli rauhalli-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

sempi, joten opetukseen pystyi keskittymään paremmin. Luokasta löytyi myös kivoja kavereita, joiden kanssa hän on yhä yhteydessä. Härkönen kiinnostui lukiossa erityisesti historiasta. Häntä harmitti, ettei ollut yläasteella jaksanut kuunnella tarpeeksi tunneilla. – Kiinnostus historiaan on jatkunut läpi elämäni. Esimerkiksi Italiaan ja Kreikkaan tekemilläni matkoilla olen käynyt historiallisissa kohteissa ja arkeologisissa museoissa. Taiteen tekeminen veti Härköstä kouluaikoina monella tavalla puoleensa. Jo yläasteella hän oli aloittanut teatteriharrastuksen, jonka huipentumana oli rooli Oulun kaupunginteatterin nuorisomusikaalissa. Harrastus johti siihen, että Härkönen keskeytti lukion kahden vuoden jälkeen päästyään vuonna 1984 opiskelemaan Teatterikorkeakouluun. Saman vuoden keväänä häneltä ilmestyi esikoisromaani Häräntappoase. Härkönen oli tullut jo edelliskesänä julkisuuteen näyteltyään pääroolia Mikko Niskasen elokuvassa Mona ja palavan rakkauden aika. Elokuva kertoo lukiolaistytöstä, joka löytää Jeesuksen. – Kun Häräntappoase ilmestyi, julkisuus suorastaan räjähti. Se oli nuorelle ihmiselle hurja tilanne. Unelmat olivat toteutuneet, mutta julkisuus oli uusi ja outo asia. PAINEITA AIHEUTTI myös opiskelu Teatterikorkeakoulun rehtorin Jouko Turkan ohjauksessa. Helsinkiin juuri maalta muuttanutta nuorta Turkan vaativat opetusmetodit ahdistivat niin pal-

jon, että Anna-Leena Härkönen jätti koulun yhden opiskeluvuoden jälkeen. Härkönen kertoo palanneensa maitojunalla takaisin kotiseudulle. Hän meni suorittamaan lukio-opinnot loppuun Oulun aikuislukioon. – Ylioppilaskirjoitusten aikaan minulla oli todella vaikeaa, koska tulevaisuus oli täysin auki. Onnekseni pääsin vaihtamaan Teatterikorkeakoulusta Tampereen yliopiston näyttelijätyön koulutukseen. Ilman opiskelupaikan vaihdosta minusta ei olisi tullut näyttelijää. Uudessa kirjassaan Olis niin kiva (Otava) Härkönen kuvaa yhdessä kirjoituksessa poikansa lakkiaisten herättämiä ajatuksia. – Se sai minut muistelemaan omaa tilannettani, joka oli hyvin erilainen. Pojan abivuonna sain myös nauttia sivustakatsojana penkkareista, jotka jäivät itselläni Teatterikorkeakoulun vuoksi kokonaan väliin.

Anna-Leena Härkönen kirjoittaa kirjansa kotona seuranaan Taika-kissa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Sami Hedberg ideoi stand up -juttuja vanhoilla kotikulmillaan sijaitsevassa toimistossaan.

ämä poika oli aivan eri ihminen kuin nykyinen Sami Hedberg, sanoo koko kansalle tutuksi tullut stand up -koomikko katsellessaan ala-asteen koulukuvaansa. Pyöreine rilleineen Harry Potteria muistuttava Hedberg tapittaa kuvassa vakavan näköisenä. – Olin lapsena kiltti ja ujo. Jännitin kauheasti kaikkea esiintymistä. Paperit tärisivät käsissä, kun joudun pitämään esitelmää, Hedberg muistelee. Ainoan kerran jälki-istuntoa Hedberg sai, kun hän oli heittänyt koulukaveriaan lumipallolla. – Se oli kosto siitä, että tämä oli antanut minulle lumipesun. Opettaja ei vain ollut nähnyt sitä, ja niin minä jouduin yksin nurkkaan häpeämään. Lauttasaaressa asunut Hedberg kävi peruskoulun ja lukion kotisaarellaan. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 2000. Hedbergin lempiaineita koulussa olivat alusta lähtien kuvaamataito, liikunta ja matematiik-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

ka. Myöhemmin matematiikkaa enemmän alkoi kiinnostaa fysiikka. Myös historia ja uskonto olivat tärkeitä aineita. – Hyvä opettaja lisäsi aina oman oppiaineensa mielenkiintoa. Mieleeni on jäänyt erityisesti saksan opettaja Mirjami Niinimäki. Hän antoi tarkat rajat ja piti jokaisen tunnin jälkeen sanakokeen. Muistan vieläkin valtavan määrän saksan sanoja. KOULU SUJUI hyvin: Sami Hedbergin peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 9,1. – En silti mielestäni ollut täysin hikari. Kun koulussa oli pahoja poikia ja urheilijapoikia, kuuluin jälkimmäisiin. Hedberg alkoi pelata seitsemänvuotiaana koripalloa ToPoLassa. Lyhenne tulee nimestä Touhun Pojat Lauttasaari. Joukkue toimii edelleen. – Voin lämpimästi suositella joukkueurheilua. Koripallo oli kaltaiselleni aralle pojalle parempi vaihtoehto kuin vaikka jääkiekko, koska siinä ei ollut niin suurta loukkaantumisvaaraa.

Hyviä ystäviä on jäänyt sekä urheilukavereista että koulukavereista. Hedbergillä oli samat luokkakaverit yläasteelta lukioon. Yläasteella Hedberg huomasi, että hän osaa olla porukassa hauska. Hän kuvasi tuolloin luokkakavereidensa kanssa sketsisarjoja videolle. – Perheessä meillä viljeltiin sellaista arkipäivän huumoria. Kotona myös saatoin esittää esimerkiksi Pirkka-Pekka Peteliuksen sketsihahmoja. Näyttelemisen lisäksi minua kiinnostivat musiikki ja maalaustaide. LUKION JÄLKEEN monesta alasta kiinnostunut Sami Hedberg pyrki Teatterikorkeakouluun, Kauppakorkeakouluun ja Taideteolliseen korkeakouluun. Kun mikään näistä ei tärpännyt, Hedberg hakeutui Laurea-ammattikorkeakouluun tradenomiopintoihin. Opiskeluaikana hän teki töitä hotellissa. Ennen stand up -uraansa hän ehti tehdä erilaisia hotellitöitä kymmenen vuotta. – Ensimmäinen julkinen komediamusiikkiesitykseni oli Scandic-hotellin pikkujoulujuhlissa.

uopiolaisen Puijon kansakoulun toisen luokan luokkakuvassa vuodelta 1971 on totisen näköistä porukkaa. Kahdella tytöllä on samanlainen oranssi-keltasävyinen asu, johon kuuluu liivi ja housut. Tytöt ovat Leena ja Piu, jotka ovat tutustuneet vuotta aikaisemmin ensimmäisenä koulupäivänään. Ekaluokkalaisten ystävyys on kantanut pitkälle, sillä Piu on edelleen yliopisto- ja kisapappi Leena Huovisen rakas ystävä. Tärkeä henkilö Huovisen muistoissa on myös lapsijoukon keskellä istuva opettaja Kerttu Pirinen. – Olin hyvä koulussa, ja minulle onneksi sattui heti aluksi sellainen opettaja, joka antoi minun olla hyvä. Opettajalla oli ihan valtavasti merkitystä siinä, millainen kuva minulle rakentui itsestäni, ja esimerkiksi siinä, millainen oppija olen, Huovinen kertoo. Kuvaa tarkasteleva Huovinen muistaa edelleen monet silloisista luokkatovereistaan. Viidessäkymmenessä vuodessa kouluopetus ja ymmärrys oppimisesta ovat muuttuneet, eikä Huovinen voi olla miettimättä sitäkin, kuinka heistä monen oppiminen olisi sujunut nykykoulussa ihan toisella tavalla – ja ehkä koko myöhempi elämä olisi muodostunut erilaiseksi. – Koulun alku vaikuttaa paljon siihen, millaisia oppijoita lapsista kehkeytyy. Jos heti alkumetreillä katsottiin, että on laiska tai tyhmä, leima saattoi kulkea mukana läpi elämän. Parhaimmillaan opettaja auttaa tunnistamaan omat rajat ja kulkemaan niitä myöten ja luo turvallisen ympäristön erilaisille oppilaille.

Kaverini saivat suostutella minua pitkään, että osallistuisin SubTV:n Get up, stand up -kilpailuun. Yllätyksekseni sitten voitin kisan. Hedberg kokee, että kouluajoilla on ollut iso merkitys hänen elämäänsä. Vanhempien antamaan kasvatukseen kuului rajoja ja rakkautta, ja opettajat tukivat tätä opetustyönsä ohella. Stand up -koomikkona Hedberg käyttää aineksina omaa elämäänsä ja kokemuksiaan. Hänellä on ollut ohjelmistossa myös jotain kouluaiheisia tarinoita. – Kerran olin esiintymässä vanhan kouluni, Lauttasaaren yhteiskoulun, opettajien vuosijuhlassa. Siellä heräsi vanhoja muistoja, ja kehittelin jokaisesta opettajasta spontaanisti jotain juttua. Suosituissa Luokkakokous-elokuvissa näytellyt Hedberg on vain kerran itse käynyt luokkakokouksessa. Hän on kyllä tavannut vanhoja koulukavereitaan muissa yhteyksissä. Hedbergillä on paljon myös nuoria faneja, alaasteikäisistä ylöspäin. Se on saanut miettimään, että hän haluaisi tehdä jotain koulukiusaamisen ehkäisemiseksi.

Huovisen lapsuudessa ei tunnettu tähtilapsiviikkoja, jollaisia hänen viisivuotiaan lapsenlapsensa päiväkodissa vietetään. Siellä jokainen lapsi saa olla yhden viikon vuodesta tähtilapsi, huomion keskipiste, jota toiset juhlivat ja kehuvat. – Jokainenhan meistä tarvitsisi jotakin tuon kaltaista – sitä, että saisi tuntea itsensä ainutlaatuiseksi ja ihanaksi. LEENA HUOVINEN kuuluu viimeisiin ikäluokkiin, jotka joutuivat pyrkimään oppikouluun. Hän pääsi Kuopion klassilliseen lyseoon ja jatkoi samassa koulussa myös lukioon. Keskikoulun aikaan hän harrasti kilpauintia ja kävi harjoituksissa aamuisin ja iltapäivisin. Aikaa ei juuri jäänyt muuhun kuin urheiluun ja läksyihin. Lukioon mennessään hän oli jo lopettanut uinnin, ja elämästä tuli vapaampaa. Hänen lukioluokallaan oli hyvä yhteishenki, ja aikaa vietettiin yhdessä myös koulun ulkopuolella. Samalle luokalle osui myös muuan Timo Huovinen, ja nyt pariskunta on ollut yhdessä noin neljäkymmentä vuotta. – Lukiossani oli sellainen mielenmaisema, että kaikilla on mahdollisuus sivistykseen. Tajusin, että maailma on täynnä tietoa ja minä voin tarttua siihen. Muistan, kuinka historianopettajamme sanoi ensimmäisellä tunnilla, että täällä kaikki ovat samalla viivalla ja jokaisen on itse lunastettava oma paikkansa riippumatta siitä, mikä heidän taustansa on. Että täällä ei isän tai äidin koulutus tai rahapussin koko määrää, Leena Huovinen kertoo. Hän itse on lähtöisin keskiluokkaisesta toimihenkilöperheestä. Kummal-

Tokaluokkalainen Leena Hiltunen, nykyinen Huovinen, on toisessa rivissä kolmas vasemmalta. KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

lakaan vanhemmista ei ollut akateemista taustaa. Hänen äidinäitinsä oli jäänyt leskeksi neljän pienen lapsen kanssa. Äidin koulunkäynti olisi jäänyt kansakouluun, jollei hänen opettajansa olisi patistellut lähettämään lahjakasta tyttöä opiskelemaan ja myös rahoittanut tämän merkantin opintoja. – Minua äitini sitten vuorostaan kannusti hankkimaan koulutuksen, joka tuottaa itselle hyvää ja myös iloa. HELSINGIN YLIOPISTON päärakennuksen ovet ovat lukossa. Sisällä liikuskelee vahtimestareita ja remonttimiehiä – ja Leena Huovinen. Häntä pääsee tapaamaan korona-aikanakin, ja joillekin opiskelijoille hän on ollut yksi harvoista ihmisistä, joiden kanssa on voinut jutella kasvokkain. Yliopisto on Huovisen entinen opinahjo. Tänne hän tuli vuonna 1984 opiskelemaan teologiaa mukanaan kaksi matkalaukkua ja vuokra-asunnon avaimet. Samalla lailla uuden edessä ovat ne opintojaan aloittelevat nuoret, joita hän nykyisin yliopistopappina tapaa. Monet opiskelijoiden huolista ja toiveista Huovinen tunnistaa omasta nuoruudestaan. Se, mikä on erilaista, on nykynuorten suorituskeskeisyys ja tietoinen oman itsensä brändääminen, jonka ovat saattaneet jo vanhemmat aloittaa valitessaan lapselleen sopivia kouluja ja harrastuksia. Jo pitempään Huovinen on nähnyt myös sitä, että lukiosta tullaan yliopistoon valmiiksi uupuneina. – Nuoret ovat nykyisin paljon kovemmilla. Myös vertailu on lisääntynyt somessa ja muualla. Herää kysymys, että jos siihen lähtee, miten pysyy tolkuissaan, sillä aina joku toinen on parempi, kauniimpi ja ihanampi. 1970-luvulla maailma oli iisimpi eikä kaikkea voinut saada heti. Uudet leviksetkin tulivat Kuopion kauppoihin viiveellä. ■

Kuvitellaan, että Vaskivuoren lukion uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettaja Teemu Ratinen tapaisi kadulla jonkun entisistä oppilaistaan. Ylioppilaskirjoituksista olisi vierähtänyt viisitoista vuotta. Mitä opettaja toivoisi, että oppitunneilta olisi jäänyt mieleen? Ihannetilanteessa tuo entinen oppilas havainnoisi sujuvasti uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä kysymyksiä, joita on huomannut ajassa liikkuvan. Hän myös saattaisi kiittää Ratista oppitunneilla käydyistä keskusteluista, joiden ansiosta hän ymmärtää elämäänsä paremmin. Todellisuudessa harvan elämä menee niin kuin katsomusaineiden opetuksen tavoitteissa on saneltu. Ratisen entiset oppilaat muistavat luultavasti paremmin yksittäisiä tapahtumia ja ehkä sen, millainen ilmapiiri oppitunneilla oli. – Vuorovaikutus ja ääneen lausumaton taso ovat opetuksessa tosi tär-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Yliopistopappi Leena Huovinen on koronaaikanakin tavannut opiskelijoita kasvokkain.

keitä. Mielestäni opettajan tehtävä, varsinkin katsomusaineissa, on näyttää myös mallia siitä, miten toisiin ihmisiin suhtaudutaan ja miten eettisiä kysymyksiä voi lähestyä. Opettajan täytyy ainakin yrittää toimia sanojensa mukaan, sillä opiskelijat oivaltavat asioita myös siitä, millaisia ratkaisuja opettaja tekee, Ratinen sanoo. Kun hän on kuunnellut ihmisten koulumuistoja, niissä korostuu juuri vuorovaikutus. Hän itse on huomannut juuri vuorovaikutuksen puuttumisen nyt korona-aikana, kun oppitunnit pidetään etänä.

Teemu Ratisen mielestä opettaja on malli myös omissa ratkaisuissaan.

Lukiossa opiskellaan kaksi pakollista kurssia uskontoa. Ensimmäisessä pohditaan uskontoa ilmiönä ja käydään nopeasti läpi juutalaisuus, kristinusko ja islam. Toinen pakollinen kurssi käsittelee kristinuskoa, sen syntyä ja erilaisia suuntauksia sekä sen vaikutusta kulttuuriin. Mitä ne suoritettuaan pitäisi kristinuskosta tietää?

– Vähimmäisvaatimus on se, että ymmärtäisi kristinuskon moninaisuutta ja sen eri suuntauksia ja myös sitä, että kristinusko on kontekstuaalista. Se on sidottu aikaan ja paikkaan ja imee vaikutteita ympäröivästä kulttuurista. Tällainen ymmärrys auttaisi jo pitkälle. Silloin osaisi lukea erilaisia kulttuureita ja ymmärtäisi, miten kristinuskon muodot ovat vaikuttaneet missäkin päin maailmaa, Teemu Ratinen sanoo. Kristinuskoa käsittelevä kurssi on Ratisen mukaan hieman tylsän kurssin maineessa. Enemmän tarttumapintaa opiskelijoilla tuntuu olevan kurssiin, jossa pohditaan sitä, mitä uskonto on, ja käsitellään esimerkiksi uushenkisyyttä ja muita tämän ajan ilmiöitä. Teemu Ratinen on opettanut uskontoa kohta kaksikymmentä vuotta. Jo sinä aikana uskonnonopetuksen tavoitteet ovat muuttuneet useampaan

HAEMME LASTENHOITAJIA PILKE LASTENHOITOON PK-SEUDULLE! TARJOAMME JOUSTAVIA TYÖAIKOJA SEKÄ TYÖTUNTEJA. TYÖ SOPII ESIM. ELÄKELÄISELLE, OPISKELIJALLE LISÄANSIOKSI TAI IHAN KOKOAIKATYÖKSI. HAE NYT! OLE YHTEYDESSÄ, KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ:

p. 020 768 9777 asiakaspalvelu@pilkelastenhoito.fi p il k e l a st e n h o it o . fi

ARJA KARHUVAARA

kertaan – saati sitten Ratisen omiin lukiovuosiin verrattuna. – 1990-luvulla, jolloin itse olin lukiossa, uskonnonopetus oli sävyltään

Olen ehdolla kuntavaaleissa 2021 Helsingissä, jotta senioreillakin olisi sanan valtaa.

Itse maksettu

voimakkaammin kytkeytynyt kirkkoon ja siinä oli selvempi kristillinen painotus. Nyt ollaan noustu ylemmälle abstraktiotasolle. Uskontoa tarkastellaan ilmiönä ja harjoitetaan analyyttisiä taitoja. Pyritään ymmärtämään ja ihmettelemään, ja sitä kautta myös opiskelijan omaan itseensä liittyvä pohdinta kehittyy. Uskonnonopetus koulussa ei Ratisen mielestä ole mikään muinaisjäänne, sillä uskonnollista sivistystä tarvitaan nykymaailmassa entistä enemmän. – Katsomuksilla ja uskonnoilla on aiempaa merkittävämpi rooli konflikteissa ja esimerkiksi sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Monestihan nuorilla on sellainen käsitys, että uskonto on kaiken pahan alku ja juuri – tai sitten ajatellaan, että uskonto ei liity oikeastaan mihinkään. Opettajana sitten yritän monipuolistaa heidän ymmärrystään.

erik. fysioterapeutti kaupunginvaltuutettu maakuntahallituksen jäsen

KOKOOMUS Helsinki

Ota reilusti yhteyttä! arja@karhuvaara.fi 050 512 2891

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Kuka?

Jani Toivola, 43, on Helsingissä asuva kirjailija, näyttelijä, mielipidevaikuttaja ja entinen kansanedustaja.

Mitä?

Tammikuussa ilmestyi lapsille suunnattu kirja Poika ja hame (Otava 2021). Toukokuussa ilmestyy kirja Rakkaudesta (Kosmos 2021).

Motto

Pyri menemään sellaisia asioita kohti, jotka pelottavat.

Taustalla on Sasha Huberin taulu ”The Firsts – Jani Toivola”.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Pantterin isä Jani Toivola pitää arjen aktivismia yhtä tärkeänä kuin kansanedustajana tehtyjä aloitteita. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA SAKU SOUKKA

un Jani Toivolan tytär, aloitti viime syksynä koulun, Toivola ahdistui. Mieleen palautui kipeitä muistoja. − Minun piti muistuttaa itseäni, että hänellä on kaikki hyvin. En saa tehdä omista kokemuksistani hänen tarinaansa. Toivola syntyi Vaasassa vuonna 1977, mutta muutti pian äitinsä kanssa Tanskaan. Kaksi vuotta myöhemmin he palasivat Suomeen ja asettuivat Helsinkiin. Toivolan ihonvärin ja eloisan olemuksen vuoksi tarha- ja koulukaverit kiusasivat häntä päiväkodista lähtien. Hän koki fyysistäkin väkivaltaa. Kotona vallitsi salliva ilmapiiri. Siellä omasta elintilasta ei tarvinnut taistella. Toivolan äiti kunnioitti poikansa valintoja. Myös äidinäiti kannusti Toivolaa olemaan oma itsensä. Myöhemmin perheeseen tuli isäpuoli ja kaksi pikkusiskoa, joiden kanssa Toivolalla on läheinen suhde. PARIKYMPPISENÄ Jani Toivola muutti New Yorkiin opiskelemaan näyttelemistä. Siellä hän näki ensimmäisen kerran rasismin vastaisia kampanjoita, tutustui afroamerikkalaiseen identiteettiin ja tapasi seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavia aktivisteja. − Suomessa näistä asioista vallitsi 1990-luvun lopussa vielä täydellinen hiljaisuus. Se, mitä näin New Yorkissa, oli todella voimauttavaa. Aktivistit puhuivat minun kokemuksistani ja olivat minun puolellani. – Se, ettei näe missään kaltaisiaan, johtaa helposti näköalattomuuteen. On kuin eläisi omassa hiljaisessa kuplassaan. Sellainen jättää jäljet. New Yorkissa Toivola oppi ymmärtämään ihonvärinsä historiaa. − Vaikka suomalaista yhteiskuntaa ei voi suoraan rinnastaa Yhdysvaltoihin, on hyvä tiedostaa, että siitä samasta historiasta juontaa se, että henkilö X voi vielä nykyäänkin pysäyttää täällä tummaihoisen ihmisen ja sanoa tiettyjä sanoja. Meillä on omat versiomme samoista syrjivistä järjestelmistä ja rakenteista. EDUSKUNTAAN Jani Toivola valittiin vihreiden kansanedustajaksi vuonna 2011. Hän työskenteli kansanedustajana kahdeksan vuotta. Toivolalle on kunnia-asia, että hän on saanut olla ensimmäinen musta kansanedustaja Suomessa. Hän on saanut paljon palautetta mustilta ja ruskeilta ihmisiltä siitä, miten tärkeää on ollut nähdä joku heidän kaltaisensa eduskunnassa. − Kansanedustajuus ei ollut vain riemukas ja voitokas asia. Se oli raskasta ja yksinäistä aikaa.

Politiikan jälkeen Toivola on palannut taiteen pariin. Tammikuussa ilmestyi innokkaan vastaanoton saanut lasten kirja Poika ja hame. Se kertoo ruskeasta pojasta, joka uhmaa ympäristön näkemystä siitä, mikä on pojalle sopivaa. Tällä hetkellä Toivola työstää ruskeiden helsinkiläisnuorten elämästä kertovaa tv-sarjaa Ainoa huoneessa. Se on tiettävästi ensimmäinen Suomessa kehitteillä oleva tv-sarja, jossa pyritään siihen, että koko tuotanto tehdään rodullistettujen ihmisten voimin. Se on vaatinut ihmisten etsimistä epätavallisiakin kanavia pitkin.

”

Uskon, että maailmassa on enemmän hyvää kuin pahaa. − Ei olisi enää mahdollista tehdä tv-sarjaa, joka kertoisi ruskeiden kokemuksesta, mutta jonka tekijät olisivat valkoisia. Näin rakenteet rikkoutuvat. PANTTERI HERÄS klo 4.20. Tapsutteli vessaan ja takas. Mä kävin peittelemässä hänet uudestaan uneen. Instagramissa Toivolan tytär tunnetaan nimellä Pantteri. Siellä värikkäisiin vaatteisiin ja toisinaan hameeseen pukeutuva yksinhuoltajaisä kertoo arjestaan. Seuraajat pääsevät osallisiksi kaksikon pikkuriidoista, Pantterin matikan läksyistä ja hellistä rakkauden tunnustuksista. Helmikuun lopussa tilillä oli yli 53 000 seuraajaa. Toivolalle avoimuus on ollut tapa selviytyä. − Meidän kaikkien arki koostuu tarinoista ja kuvista. Käsityksemme ihmiselämästä ja perheestä muodostuu siitä, kenen elämää me näemme ja kenen elämästä me puhumme. Tuntemattoman kohtaamiseen liittyy aina pelkoa. Toivola pohtii, että pelko kumpuaa luultavasti siitä, että kohdatessaan uuden asian ihminen joutuu kohtaamaan myös itsensä uudella tavalla. Myös opittu maailmankuva kyseenalaistuu. Toivola tunnistaa pelon myös itsessään. − Voi kuulostaa rajulta, mutta mielestäni meidät on opetettu pelkäämään erilaisuutta. Ihanne olisi, ettei yhteiskunta kasvattaisi meitä yhteen totuuteen vaan auttaisi ymmärtämään toisiamme koko ajan enemmän.

LAPSUUDEN PERHE ei ollut uskovainen, mutta Jani Toivola veisasi virsiä lähetystyötä tehneen Silja-tätinsä kanssa ja löysi niistä turvaa. Vuonna 2011 Toivola erosi kirkosta, koska koki, ettei se tukenut riittävän avoimesti erilaisia vähemmistöjä. − Jouduin pohtimaan, mitä teen yhteisössä, joka ei seiso takanani. Eron johdosta Toivola sai kutsuja seurakuntiin eri puolille Suomea. Hän pääsi tutustumaan kirkon toimintaan lähemmin ja huomasi, että sen sisälle mahtuu monenlaisia ääniä. Kun tytär syntyi vuonna 2013, Toivola liittyi takaisin kirkkoon. − En ollut miettinyt kastetta ennen hänen syntymäänsä, mutta kun aloimme miettiä nimeä, tiesin, että haluan, että hänet kastetaan. Se oli primitiivinen tunne. Hengellisyys ja usko ovat ehdoton osa Toivolan arkea. − Olen tämän ajan ihminen, ja tapani harjoittaa uskoa on sekoitus kristinuskoa ja henkisyyttä. Meditoin joka aamu. Samalla saatan rukoilla. Tyttären kanssa Toivola on puhunut uskonasioista silloin, kun niitä on tullut eteen. − Olemme pohtineet yhdessä, onko Jeesusta, joulupukkia tai Jumalaa olemassa. Nyt tytär laulaa iloisena virsiä saman Silja-tädin kanssa, joka laulatti minua pienenä. JANI TOIVOLA ei ole kuullut, että tytär olisi kohdannut itseensä kohdistuvaa rasismia. Valitettavasti tytär on joutunut kuulemaan joitakin kertoja isään kohdistuvaa nimittelyä. − Hän on halunnut keskustella siitä, että olemme eri näköisiä kuin monet muut. Lisäksi hän on pohtinut, voiko prinsessoilla olla ruskea tukka. Kun Toivola kokee itsensä epävarmaksi vanhempana, hän ajattelee äitinsä esimerkkiä. − Äitini on valkoinen, ja identiteetissäni on varmasti ollut paljon sellaista, mitä hän ei ole pystynyt ymmärtämään tai tavoittamaan, mutta hän on aina osannut olla herkillä sen suhteen, kuka olen ja mihin olen menossa. Siihen Toivolakin pyrkii. − En halua alkaa pelätä lapseni puolesta, koska yhteiskunta pelkää. Uskon, että jos uskallan nähdä lapseni ja turvata hänen polkuaan, se vie jo pitkälle. Kyllähän tietenkin toivon, että hän tulisi kohdelluksi elämässään hyvin. Tulevaisuuteen Toivola suhtautuu pikku-Janin tavoin toiveikkaasti. Yleinen ilmapiiri tuntuu tällä hetkellä avoimelta ja vapautuneelta. Nuorten tekijöiden, kuten Yeboyahin ja Hassan Maikalin, musiikki antaa hänelle voimaa. Toivola kuuntelee mielellään Jäbät ja tunteet -podcastia, jossa kolme nuorta miestä laittaa maskuliinisuutta uuteen kuosiin puhumalla iloista, peloista ja rakkaudesta. − Uskon, että maailmassa on enemmän hyvää kuin pahaa. Yritän ajatella niin jokaisen ihmisen kohdalla. Meidän pitää vain jaksaa olla herkillä toistemme suhteen, että hyvä pääsisi valloilleen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Syntinen saatana kurja Miksi joku kavaltaa toisille kuuluvia rahoja? Tai miksi joukko nuoria murhaa ikätoverinsa? Arkijärki sanoo, että kaikki ihmiset eivät ole pahoja, mutta kirkko opettaa kaikkien olevan yhtä syntisiä. Mistä on kyse? TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS ANSSI RAUHALA

ristinusko selittää pahuutta sanalla synti. Viime aikoina kristittyjen puheissa synti on tarkoittanut esimerkiksi Donald Trumpin kannattajien mellakointia tai eläinten tehotuotantoa. Äskettäin Helsingin seurakuntayhtymän johto tuomitsi rasismin syntinä. Kristillisen syntikäsityksen varsinaisena kehittäjänä pidetään nykyisen Algerian alueella syntynyttä kirkkoisä Augustinusta (354–430). Tunnistaisikohan Augustinus synniksi kaiken sen, mitä kristityt hänen jälkeensä ovat aiheesta sanoneet? Augustinus-tutkija, teologian tohtori Timo Nisula näkee yhden olennaisen eron Augustinuksen ja nykyajan välillä. – Augustinuksen mielestä oli mahdotonta puhua synnistä niin, että kyseessä on joidenkin toisten ihmisten synti, hän sanoo. Syntipuheesta tulee Nisulan mielestä helposti sellaista, että osoitellaan sormella ihmisiä, joita pidetään muita syntisempinä. – Puutumme herkästi epäoikeudenmukaisuuteen tai loukkaavaan puheeseen. Se on kristillistä. Vaatimukset kuitenkin esitetään usein vaakasuoraan ihmiseltä ihmiselle. Kuinka usein kuulemme profeetallista julistusta, jonka valokiila onkin pystysuora niin, että meistä ihan jokainen on Jumalan edessä tuomiolla, Nisula pohtii. AUGUSTINUS OLI 26-vuotias, kun kristinuskosta tuli Rooman imperiumin ainoa sallittu uskonto. Muutos oli nopea, sillä vielä joitain vuosikymmeniä aiemmin kristittyjä oli vainottu ankarasti. Vainojen aikana imperiumin syrjäseudulla Pohjois-Afrikan Karthagossa jotkut papit olivat antaneet periksi ja luopuneet pappeudestaan. Kun vainot loppuivat, näitä luopioita oltiin nostamassa korkeisiin kirkon virkoihin. Erään Donatus-nimisen papin mukaan nimetty donatolaisten lahko kuitenkin vastusti sitä, että luopiot saisivat palata kirkkoon töihin. Rooman kannalta tilanne oli hankala, sillä imperiumin valtaa vastustaneet donatolaiset saivat Karthagon sorretun alkuperäisväestön tuen. Rooma sai alueen kontrolliinsa vasta, kun Donatus oli ajettu maanpakoon. Augustinus valitsi puolensa: hän asettui keisarin tueksi. Tähän hänellä oli aivan tietty syy. – Augustinus oli eteenpäin katsova pragmaatikko. Hän ajatteli, että kristinusko ei voi enää rakentua korkeiden ihanteiden vähemmistöidentiteetin varaan, Timo Nisula sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Augustinus tunsi kyllä hyvin Rooman imperiumin puutteet – hänen ystävänsäkin mestattiin –, mutta hänen ratkaisunsa perustui teologiaan siitä, mistä me muka tiedämme, kuka on oikea kristitty ja kuka ei. Tästä tuli oppi, joka tunnetaan nimellä corpus permixtum eli “sekoittunut ruumis”. – Augustinus ajatteli, että kirkon jäseninä on todellisia sydämessään uskovia kristittyjä mut-

ta myös teeskentelijöitä, jotka vain näyttävät kristityiltä. Hän ajatteli, että me emme voi tietää, ketkä ovat todellisia pyhiä ja ketkä vain tekopyhiä. Siksi ei pitäisi edes yrittää tietää. – Emme voi osoitella sormella ajatellen, että tuo toinen on minua syntisempi ja huonompi ihminen.

sairauden seurauksena tietenkään päädy tekemään yhtä pahoja tekoja, mutta silti se sairaus on meissä kaikissa, Nisula sanoo. Hänen mukaansa Augustinus ei voisi hyväksyä sellaista ajattelua, että muuten kaikki tässä yhteiskunnassa olisi hyvin, mutta aina jostain tyhjästä ilmaantuu jokin erityisen paha ryhmä, joka uhkaa meidän hyvien ihmisten yhteiskuntarauhaa. – Entisessä Neuvostoliitossa ajateltiin, että pahuus on kaikkialla muualla paitsi meissä. Kun pahuutta kuitenkin oli, siitä tehtiin aina jonkin tietyn ryhmän olemuksellinen ominaisuus. Niinpä pahuudesta päästiin eroon sillä, että pahat ihmiset tapettiin.

”

Emme voi osoitella sormella ajatellen, että tuo toinen on minua syntisempi ja huonompi ihminen. TEOLOGIAN TOHTORI TIMO NISULA

ITSE ASIASSA Augustinus opettaa, että jokainen ihminen on jo syntyessään perisynnin turmelema. Onko siis todella niin, että pieni vauvakin on syntinen? – Augustinus ajatteli, että meissä jokaisessa on sellainen perinnöllinen sairaus, jonka seurauksena me teemme pahoja tekoja. Tätä sairautta hän kutsui perisynniksi. Kaikki eivät tuon perus-

Pahuuden ulkoistaminen on Nisulan mukaan epäkristillistä. Synnissä on hänen mielestään vähän samantapaista traagisuutta kuin suositussa televisiosarjassa Breaking Bad. Sen päähenkilö, lukion kemianopettaja, suunnittelee pelastavansa perheensä taloudelliselta katastrofilta valmistamalla metamfetamiinia. – Pahat asiat eivät useinkaan ole seurausta siitä, että me tahtoisimme pahaa. Päinvastoin ihminen usein tahtoo hyvää, mutta synnin vuoksi lopputulos onkin paha. Breaking Badissa päähenkilö tahtoo perheelleen hyvää, mutta loppu on katastrofi. Synti on juuri sellainen voima, Nisula sanoo. Pahuuden syvin olemus jää kuitenkin aina arvoitukseksi. – Augustinus sanoo, että yritys ymmärtää pahuutta on vähän samanlaista kuin jos yrittäisi katsella pimeyttä, tai jos täysin äänettömässä paikassa yrittäisi kuunnella, miltä hiljaisuus kuulostaa, Nisula sanoo. Välillä kirkon piirissä saatetaan herätellä henkiin ajatusta, että helvettiä ei ole olemassa ja että kaikki pääsevät taivaaseen. Nisulan mielestä tällaisen toiveen voi löytää myös Raamatusta. – Mutta meillä ei ole lupa sanoa niin. Puhuin alussa vaakasuorasta ja pystysuorasta ulottuvuudesta. Anteeksi antaminen kuuluu pystysuoraan ulottuvuuteen. Kukaan ihminen ei voi nousta Jumalan istuimelle jakamaan synninpäästöjä, Nisula sanoo. ■

Tutustu Saga Munkkiniemeen Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevassa Saga-palvelutalossa järjestetään lauantaina 20.3.2021 yksityisesittelyitä kaikille palveluasumisesta kiinnostuneille. Varaathan oman esittelyaikasi etukäteen soittamalla, jotta voimme pitää esittelyt porrastetusti ja turvallisesti. Kiinnostuitko? Varaa oma esittelyaika, tilaa esitteet tai kysy lisää! puh. 050 463 5365 | www.sagacare.fi sanna.aksentjeff@sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

PAKKAUS, JONKA NETTOPAINOA EI OLE SELVITETTY

VARUSTAA SOTAAN KALA JA TVSARJA PÄTKÄ TESTIÄ

-KAUPUNKI KAUHUA KYLVÄNYT JÄRJESTÖ

VT:N KIRJALLINEN

KERAAMIKKO MUONA

HAESKELUJA

-TV EPÄSUORASTI PIIKITTELEVIÄ

tuore

ohut

T N

-KUNTO

VIRTUAALIHAHMO

INTIALAINEN ÄITI -

PIRKANMAAL- A LA

KUUDESTA

JOKIHELMISIMPUKOITA

LOIRI V

SYNTYI SAARALLE

-ELÄMYS HARKIMO

sankka J

ILMAN KEHYSTÄ

KIRKASVÄRI- K SIÄ

KUVANVEISTÄJÄ HENRY

VIETTÄVÄ

LAULAJA WISKARI

TUNNETUT GUNDE

ITÄMAA L

PUOPOLO

SEIKKAILEE OUTOLASSA NHLPAIKKA OPPEJA

-KUITU

JUURI

HIFIMERKKI

ASENTO

TOMUJATKE

ROBIN LAJI

R MAUSTAMISIIN LUOVUTTAA

URIA

A ÅKE

ULKOISIA

TARKEMPIA LUOKITTELUJA

VÄLÄHTÄVIÄ

MUUAN

PELIRANGAISTUKSIA

NÄYTTELIJÄ ELG

UUSINTANA

-PARI RAJOILLA

JOKI

HIRVONEN

PIENI HEPPA -LUMI

JUHLAHÄLY

KOKOOMUKSEN KIMMO

KREUGER

OHIMENEVIÄKIN

KUUSAMOSSA

PANKISSA

KIIREHTIVIÄ KYSYVÄ

N NEUVOO

T S

hissifirma

tepsiä T -järvi

SILMÄNKANTAMATON

VIERAS HERRA

OIKEUTTAA JOKU TOIMIMAAN PUOLESTAAN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

-muro

KOKKONEN KALLAS

BRITTIEN PÄIVÄLEHTI

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Suomi ei ole vielä oikeusvaltio TÄLLE KANSALLE uskotellaan paljon asioita. Demokratia on yksi niistä. Mitä hyötyä on kansan valitsemista päättäjistä, jotka laskelmoivat tarkasti, millaisilla lupauksilla saisi paljon ääniä? He eivät joudu mitenkään vastuuseen unohtuneista lupauksistaan. Todellinen demokratia tarkoittaa sitä, että maa on myös oikeusvaltio. Suomi on kaukana siitä. Oikeudenmukaisuuden illuusio perustuu siihen, ettei kansalle kerrota todellisista ongelmista. Jokainen saa ne itse todeta ja nuolla yksin haavojaan. Kokemukseni mukaan suurin epäoikeudenmukaisuus on siellä, missä raha puhuu, ja niiden kulissien piiloissa, missä pitäisi olla eniten oikeudenmukaisuutta. Se aiheuttaa vihaa, joka purkautuu aina jonnekin. Siksi kansa voi huonosti. Tänne matkitaan Jenkeistä kaikki, mikä antaa riistäjille mahdollisuuksia, ei sitä, mikä tuossa hienossa maassa tuo elämää.

Veijo Vuorio mikroyrittäjä, Vantaa

Ohjelmantekijöiden taustaryhmät esiin TÄLLÄ PALSTALLA on keskusteltu TV7:sta (K&k 28.1., 11.2. ja 25.2.). Olen vuosia katsonut yhteiskristillistä TV7-kanavaa ja saanut sieltä paljon omaan uskonelämääni. Kanava kerää toimintaansa varten tukea katsojilta, koska ei saa muuta tukea. TV7:n ohjelmapolitiikka on ongelmallista, koska ohjelmien tekijöiden uskonnollista suuntautumista ei mainita. Nähdäkseni TV7 edustaa helluntaiherätystä. Olen pyytänyt kanavan johdolta, että ohjelman tekijä ja tekijöiden uskonnollinen ryhmä mainittaisiin, mutta turhaan. Selvä virhe on MOT-ohjelmassakin esiintuotu viittaus TV7:n rokotevastaiseen kantaan ja väitettyyn mikrosiruun. Ymmärrän, että evankelis-luterilainen kirkko ei voi tällaisessa kanavassa toimia niin kauan kuin kanava toimii kirkon perusopin ja raamatuntulkinnan vastaisesti puhumalla esimerkiksi aikuiskasteen puolesta.

Heikki Lahikainen Turku

Tehotuotantoa tarvittaisiin Etiopiassa SUKULAISENI ANNI Kauppinen kertoo omaelämäkerrassaan, kuinka maatalouden tehotuotanto alkoi Pohjois-Savossa. Navetassa neljä lehmää saivat putkistosta automaattisesti täyttyvät vesikupit. Lehmät saivat sammuttaa janonsa, ja hoitaja vapautui vedenkannosta. Nyt pihattonavetoissa vapaasti liikkuvat eläimet saavat sekä juotavat että syötävät automaateista ja kävelevät itsenäisesti lypsyautomaatille. Nautojen viimeinen matka teurastamossa on parempi kuin entisaikainen kotilahtaus. Annin elämäntehtäväksi muodostui lähetystyö Etiopiassa. Alkeellisiin oloihin sopeutumista auttoi lapsuus vaatimattomalla pientilalla. Tehomaataloutta ei kukaan ole vienyt Etiopiaan. Tuottamaton maatalous tarvitsee paljon

Seurakuntien ei pidä avohakata metsiään ”MEILLE ON annettu tehtäväksi pitää huolta Jumalan luomakunnasta”, toteaa kirkon ympäristöpalkinnon saanut nuorisotyönohjaaja Heidi Granström (K&k 11.2.). Meidän Metsämme -kansalaisliike julkisti marraskuussa 2020 vetoomuksen, joka lähetettiin kaikille seurakunnille, hiippakuntavaltuustoille, piispainkokoukselle ja medialle (meidanmetsamme.org). Siinä esitetään, että seurakunnat suojelisivat jäljellä olevat vanhat metsänsä ja siirtyisivät talousmetsissä käyttämään jatkuvan kasvatuksen menetelmää. Myös lintujen pesimärauhaa on kunnioitettava.

eroosiolle altista peltopinta-alaa, mikä on Etiopiassa iso ongelma. Vain ammattitaitoinen koneistettu maanviljely kykenee tuottamaan riittävästi ravintoa nykyiselle väestölle ilman liian suuria ympäristöhaittoja. Etiopialaisista 40 prosenttia saa elantonsa maataloudesta. Perheen tuloista lähes puolet kuluu ruokaan. Samalla tavalla elettiin Suomessa 70 vuotta sitten. Elintason noustessa lihankulutuksemme on miltei kolminkertaistunut vuodesta 1950 tähän päivään. Syömme myös chileläistä avokadoa, argentiinalaista pihviä ja ylikalastettua tonnikalaa. Meidän on muutettava ruokailutottumuksiamme.

Vetoomuksen mukaan olemme hämmentyneitä kun näemme, miten moni seurakunta jopa avohakkaa vanhoja metsiään eikä vaalikaan niiden monimuotoista luontoa. Suuri osa Suomen metsälajeista ja -luontotyypeistä on uhanalaistunut juuri metsien hoidon ja hakkuiden seurauksena. Näemme tässä kirkon teologian ja toiminnan välillä suuren kuilun. Kirkon talouden on mahduttava luonnon asettamiin rajoihin. Jokaisen luontokadosta huolissaan olevan seurakuntalaisen kannattaa seurata oman seurakuntansa metsänkäsittelytoimenpiteitä ja vaikuttaa siihen päättäjien kautta.

Pauli Savolainen Vantaa

Kiitos hyvistä artikkeleista KIITOS LEHDEN numero 3 monista rakentavista ja lohduttavista artikkeleista (K&k 11.2.). Kiteytän ajatukseni näin: Jumala on mysteeri, ja hän ehkä toi eettiset ajatukset Jeesuksen kautta meidän ulottuvillemme ja käyttöömme. Siis yrittäkäämme olla hyviä toisillemme, kuten Isto Peltomäki totesi artikkelissa Ensin kärsin, sitten kuolen, siinäkö kaikki? Olkaamme hyviä myös luonnolle.

Pia Koskinen seurakuntalainen Tikkurilasta

Paula Lönnemo pastori, Porvoon hiippakunta

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b • katutasossa • esteetön sisäänkäynti

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi Kristitty seksuaaliterapeutti ja kriisityöntekijä (sosionomi/diakoni, AMK). Erikoistunut mm. seksuaali väkivallan uhrien auttamiseen (myös nuoret) Kotisivu: kriisiapu.weebly.com, puh. 045 135 0115.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

Mediamyynti Kotimaa Oy

• Maksuton tarkastus

P. 044 5566010

• EHT Sirkka Müller

P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com Kaikenlaiset kuljetukset ja tyhjennykset alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

044-9268476, ONNI.

Hammasproteesien valmistus ja huolto

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

Kysy lisää: 040 778 5212

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun?

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

Turvallisesti, luotettavasti ja ammattitaidolla Hammasproteesien valmistus ja korjaukset Valmistan proteesit itse alusta loppuun Myös kotikäynnit ja nouto kotiovelta

www.jyrkisaarimaa.fi

390 € 790 € 110 € 95 €

ALL 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 Ylä- tai alaleuan kok

www.erikoishammasteknikko.net • • • •

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

EHT HEIDI L E VA N D E R

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset. Hyödynnä verovähennys. P. 050 431 0175.

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Pia Matalalampi 050 431 5536

Kiinteistönvälitystä

Tilaisuuksia

Koulut ja kurssit

MYYMÄSSÄ ASUNTOASI?

Onko sinulla todettu osteoporoosi tai osteopenia? Oletko eläkeläinen tai työtön?

Lahjoitan osan välityspalkkiostani kirkon edustamaan hyväntekeväisyyteen lasten ja nuorten hyväksi. Ota minuun yhteyttä. Autetaan nuoria yhdessä.

PREMIER

ANNE ALICE SAARIKANGAS

premier.ﬁ/anne-saarikangas

040 826 2138

Tervetuloa mukaan maksuttomalle Luustokurssille! Kurssi on kuuden tiistaisin klo 13.00-14.30 järjestettävän videotapaamisen (Teams) kokonaisuus. Kurssi alkaa 30.3.2020 ja sen sisältönä on osteoporoosin omahoidon toteutuminen omassa arjessasi. Tarvitset laitteen, jossa on kamera, mikrofoni ja hyvä nettiyhteys. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viim. 26.3.2020 klo 14.00: Linda Treuthardt, Kampin palvelukeskus, puh. 09 310 44514.

Myyntijohtaja, MBA

LKV

Vuokralle tarjotaan

HelsinkiApartmentsfi

TOTEUTAN ASUNTOUNELMASI

Putkiremontti tai vieraita tulossa?

asiantuntevasti ja luotettavasti

Toolossa ja Munkkiniemessa

KRISTA MALMIVAARA 040 521 9263 | krista@bo.fi

mukavaa, kodinomaista kodinomaista ja ja väliaikaista viiliaikaista asumista asumista mukavaa, yksiossii, kaksiossa kaksiosssatai taisuuremmassa suuremmassaasunnossa. asunnossa. yksiössä,

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa

Heikki Suomalainen

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV

040 616 44 56

heikki.suomalainen@remax.fi

Arja Sunikka

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV

0400 948 953

arja.sunikka@remax.fi

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

Oili Rosti-Räty

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV

0400 550 508

oili.rosti-raty@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

050 367 6916 • www.helsinkiapartments.fi maij a.sankamo@helsinkiapartments.fi

Vuokrata halutaan

su 14.3. klo 18 seurat Järvenpäästä, www.youtube.com. klo 20 Lopen aikoja – teologinen keskustelu www.facebook.com/ lopenseurakunta, myös YouTube. ti 16.3. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. su 21.3. klo 12 kirkkopyhä striimattuna Hakunilasta, www.facebook.com. klo 16 seurat Tapiolasta, www.facebook.com. Katso tark. tiedot www.h-y.fi/tapahtumakalenteri tai srk-kotisivut. KEVÄTKERÄYS 2021 H-Y:n nuorisotyölle, FI29 4747 0010 0394 77, lupa RA/2018/1100.

ESIRUKOUSILTA ti 23.3 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Torsten Sandell, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena:pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

29 v. työssäk. kasv.tiet.maist. etsii 1h + kk Kallio, Vallila, luottot. ok. puh. 041 449 3591

Ostetaan

Ostetaan asuntoja OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer

Myymässä vai vuokraamassa?

HERÄNNÄISSEURAT

Nettiseurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18 www.hry.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kirkko ja kaupungin mediamyynti:

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Juha Kurvinen p. 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaa- ja Askel-lehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti viime vuonna yrityksenä 115 vuotta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

Harras hetki

Filosofian tohtori, tietokirjailija Helena Hallenberg, 63, asuu Helsingissä kissansa kanssa. Hallenberg on kiinalaisen terveydenhoidon terapeutti ja aivo-qigongmenetelmän kehittäjä sekä retriittiohjaaja. Käytännön ohjeita harjoitusten tekemiseen löytyy Hallenbergin kirjasta Aivo-qigong – Harjoita mielesi toimintaa ja terveyttä (Bazar 2019).

Tähän vuodenaikaan Helena Hallenberg tekee mielellään Versot kiertyvät kohti aurinkoa -liikesarjaa.

Lempeitä liikkeitä Helena Hallenbergin pää tyhjenee aivo-qigongilla. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN

ivo-qigong on Helena Hallenbergille jokapäiväinen aamurutiini samoin kuin rukoushetki. Mutta ne ovat eri asioita ja niillä on Hallenbergin aamussa omat paikkansa. Qigong (lausutaan ’tšigung’) on yli 2 000 vuotta vanha kiinalainen harjoitusmuoto. Hallenbergin kehittämä aivo-qigong perustuu siihen. Hän on muokannut vanhoja liikkeitä ja luonut uusia. Liikesarjoilla on kauniita, runollisia kiinalaisesta perinteestä nousevia luontoon liittyviä nimiä, kuten Aallot hyökyvät ikuisesti. Harjoitteet ovat hitaita, lempeitä ja nivelille ystävällisiä. Niistä tulee mieleen suomalaisille tutumpi taiji, joka on syntynyt 1500-luvulla qigongin pohjalta. Aikoinaan Hallenberg löysikin ensin taijin. Siitä hänen kiinnostuksensa laajeni kiinan kieleen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

ja kulttuuriin sekä kiinalaiseen terveydenhoitoperinteeseen. Hallenberg opiskeli Kiinassa yliopistossa akupunktuuria. Nykyisin hän antaa akupunktiohoitoja ja vetää qigong-kursseja. Hallenberg on myös ohjannut pappien kanssa seurakuntien järjestämiä kehollisia retriittejä, joissa hän on käyttänyt qigong-liikkeitä. TALVIAIKAAN Helena Hallenberg tekee aivoqigongia olohuoneessaan. Harjoitukset eivät vaadi paljon tilaa, koska ne tehdään seisten eikä niissä liikuta paljon edestakaisin. Hengitysharjoitukset kuuluvat olennaisesti qigongiin. Kesäaamuina Hallenberg menee lähipuistoon koivujen katveeseen. Koiranulkoiluttajat ovat jo tottuneet näkemään hänet siellä liikkumassa. Aivo-qigong-harjoitus on Hallenbergille sisäinen, hiljainen tila. Harjoituksissa ei pyritä mihinkään, ei käytetä välineitä eikä kilpailla edes itsen kanssa. Hallenberg kokee yksin tehtävien, sisäänpäin kääntyneiden harjoitusten rauhoittavan hänen toimeliaan mielensä. Siksi ne ovat juuri hänelle sopivaa liikuntaa. Qigongia tehdessä pää tyhjenee. Hallenberg ei ole sen tyyppinen, että hän vain istuisi pitkään meditaatiossa. Hänelle qigong on

tapa meditoida liikkeessä. Siinä hänelle tulee syvä hetkessä olemisen ja rentoutumisen tunne riippumatta siitä, missä hän sitä tekee.

”

Harjoituksissa ei pyritä mihinkään, ei käytetä välineitä eikä kilpailla edes itsen kanssa. HELENA HALLENBERG on harjoittanut qigongia 30 vuotta joka päivä. Viisi viimeisintä vuotta hän on keskittynyt nimenomaan aivo-qigongiin. Hallenberg on sitä mieltä, että harjoittaminen on tehnyt hänestä kärsivällisemmän, keskittyneemmän ja terveemmän. Aivotutkimuksissa on todettu, että Hallenbergillä on ikäistään nuoremmat aivot. ■

Hyvää pyhää

21.3.

Marian ilmestyspäivän evankeliumissa (Luuk. 1:46–55) Maria ylisti Jumalaa, kun enkeli ilmestyi hänelle ja ilmoitti hänen tulevasta tehtävästään Jeesuksen äitinä.

Kevääntulon merkkipaalu SUOMALAISESSA KANSANPERINTEESSÄ Marian ilmestyspäivä on ollut yksi kevääntulon merkkipaaluista. Silloin odotettiin maan paljastuvan lumen alta. Marianpäivästä myös ennusteltiin tulevaa säätä muun muassa näin: ”Jos ei Marja maata näytä, ei huhtikuussa kesää tule.” Marianpäivän kauniin sään ja etelätuulen sanottiin lupailevan hyvää tulevaa vuotta. Pohjoistuuli sen sijaan enteili koleaa kesää ja huonoa marjasatoa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Mitä Maria sanoisi nyt?

ristittyjen sekä vakavissaan että joskus vähän vitsikkäästi kulloinkin käsillä olevassa tilanteessa viljelemä kysymys kuuluu: mitä Jeesus tekisi? Vitsikkyys tulee siitä, että Jeesuksen aikana ratkottiin tosi erilaisia ongelmia kuin meidän aikanamme. Vakavissaan kysymykseen suhtautuvat pitävät mahdollisena, että Raamatun kautta meillä on mahdollisuus tutkia ja päätellä, mikä olisi Jeesuksen opetusten hengen mukaista toimintaa tässä ajassa. Ihan ensisilmäyksellä Marian kiitosvirsi, joka tunnetaan lukuisissa musiikkiteoksissa nimellä Magnificat, ei sovellu antamaan vastauksia kysymykseen, mitä Jeesus tekisi. Kehittymässä olevat sikiöt eivät ohjeista elämänvalinnoissa vaan keskittyvät kasvamiseen. Jeesuksen äidin sanoista löytyy sen sijaan selvä vastaus kysymykseen, mitä Maria sanoisi. Hän suostuu

rohkeasti kutsumukseensa, joka ei tuo hänelle hyvää mainetta. Hän ei kyseenalaista kokemusta, jossa jostain ilmestyy enkeli ja haluaa tuoda viestin Jumalalta. Marian riemusta ja kiitollisuudesta Jumalan edessä voi koska tahansa ottaa oppia. Mariassa on sitä uskon esikuvallisuutta, jota reformaattori Martti Luther kannusti seuraamaan. Pienenä ajatusleikkinä voi kuitenkin kysyä, mitä Marian vatsassa kasvava Jumalan poika opettaisi tekemään. Jeesus kasvaa suojassa äitinsä kohdussa, kunnes hänelle kehittyy riittävä kyky selviytyä ulkomaailmassa. On viisautta suojautua, kunnes on kasvanut tehtäviensä mittaiseksi. On viisautta osata olla ja tuntea ympärillä olevan ilo, riemu ja kiitollinen ylistys ihan vain siitä, että on olemassa.

Harjoittele olemista Makaa sohvalla, vaikka ei väsytä. Mene lattialle istumaan tekemättä mitään. Juo kahvisi uppoutumatta kännykkään tai lukemiseen. Miltä tuntuu olla tekemättä mitään? Kun vain on, saattaa huomata, että lapset ja koirat kerääntyvät ympärille. Oleminen on magneettista. Jumala ei rakasta suorituksiasi vaan sitä, että sinä olet.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2021

”

Yritys ymmärtää pahuutta on vähän samanlaista kuin jos yrittäisi katsella pimeyttä. TEOLOGIAN TOHTORI TIMO NISULA S. 20

11.3.2021 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Väylä työelämään voi löytyä yhteisvoimin s. 4 Kari Kanalan metromeditaatio irrottaa hetkeksi päivän rutiineista s. 8

Istuta itsesi kirkon penkkiin Pappi Sami Lahtinen täyttää Haagan koronatyhjää kirkkoa pahvihahmoilla Yhteisvastuun hyväksi s. 2

Haagan seurakunnassa voi osallistua Yhteisvastuu keräykseen ostamalla itsestä tehdyn pahvihahmon, joka sijoitetaan messustriimauk sen ajaksi kirkonpenkkiin. Keräyspäällikkö Sami Lahtinen kuvattiin pahvi hahmojen joukossa.

Kymppitonnin tipuaskeleet Haagan seurakunnan pappi Sami Lahtinen kampanjoi Yhteisvastuun puolesta itse luomansa sketsihahmon voimin.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

”

ä sanoin, että satatonnia.” Pipo päinen mies selittää sosiaalises sa mediassa julkaistulla videol la tosissaan, että Haagan seura kunnan Yhteisvastuukeräyksen keräystavoite todellakin on kuu sinumeroinen summa. Perinteisesti Haagan seura kunnan keräystulos on jäänyt reilusti alle 10 000 euroon. Mutta pipomiehellä on strategia: ”Se sa laisuus on ne pienen pienet välitavoitteet, vähän niinku semmoset tipuaskeleet, joilla sinne maaliin päästään huomaamatta”, hän sanoo videolla. Kyseessä on Haagan seurakunnan Yhteisvastuu keräyksen keräyspäällikkö Lahtinen. Se on pappi Sami Lahtisen eräänlainen alter ego, puolivahin gossa syntynyt sketsihahmo, joka pyrkii saamaan somenäkyvyyttä Yhteisvastuukeräykselle. Keräyspäällikköhahmolla on aina yllään sama talvitakki ja keräysliivi. Tipuaskeleet tarkoittavat hyvin yksinkertaista matematiikkaa. Videolla hän sanoo: ”Jos aatellaan, että meidän Twittertilillä on vaikka tuhat semmosta oikein aktiivista seu

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2021

raajaa. Että jos heistä joka sadas lahjoittaa meille semmosen kymppitonnin, niin se on siinä.” YHTEISVASTUUKERÄYKSEN TEEMANA on tänä vuonna vanhusten köyhyys. Miksi Sami Lahtinen kertoo tästä sketsihahmon kautta? – Kun noita keräyspäällikön somevideoita alettiin kuvata kännykällä, niitä ei suunniteltu ei kä editoitu. Se keräyspäällikön hahmo vain lähti kehittymään siihen suuntaan, Lahtinen sanoo. Videoilla keräyspäällikkö Lahtinen toteaa, mi ten vaikea kadulla on pujotella kaiken maailman feissareiden ja lipaskerääjien ohi. Pappi Sami Lahtinen ei tietenkään voisi sanoa ääneen, että vastaantuleva lipaskerääjä ärsyttää. Sketsihahmo sen sijaan voi sanoa ääneen, mitä moni oikeasti kin ajattelee. Videolla keräyspäällikkö Lahtinen selittää, että paras tapa väistää ärsyttävät feissa rit ja lipaskerääjät on naamioitua itse sellaisek si. ”Eihän ne tajua tulla meitä ahdistelemaan, jos meillä on itellä nämä liivit ja lippaat päällä”, ke räyspäällikkö sanoo videolla.

– Kun ennakkoluulot ja ärsytyksen aiheet on sanottu huumorin kautta ääneen, se tekee itse keräyksestä helpommin lähestyttävän. SEURAKUNTAPAPIN TÖIDEN lisäksi Lahtinen heittää pappikeikkaa muun muassa Suomen Jää kiekkoliitolle. – Sieltä katsottuna kirkko antaa itsestään mo raalisesti piukean kuvan. Kirkossa puhutaan pal jon ihanteista, jotka toisinaan ovat yllättävän kor kealla, Lahtinen pohtii. Hän viittaa Martti Lutheriin, joka arvosteli omana elinaikanaan vallassa ollutta niin sanottua kunnian teologiaa. – Luther ajatteli, että me ihmiset rakastamme toisissa ihmisissä aina sitä, mikä heissä on hyvää ja kaunista. Silloin odotamme, että saamme itse kin jotakin siitä hyvästä ja kauniista. Jos myös Ju malaa rakastetaan samalla tavalla, hänestä tulee vain ponnahduslauta ihmisen omalle kehityksel le. Kunnian teologiassa Jumala on pelkkä oman pönkityksen väline, Lahtinen sanoo. – Sen sijaan ristin teologiassa Jumala kätkey tyy hulluuteen, kärsimykseen ja epätoivoon. Ju mala ei rakasta ihmisessä vain sitä, mikä hänessä on hyvää ja kaunista. Jumala rakastaa ihmistä, jo ka ei ole yhtään mitään, Lahtinen sanoo.

Apua & tukea

Koronajäljittäjänä Kalliossa Joukko Helsingin seurakuntien työntekijöitä alkoi helmikuussa työskennellä kaupungin koronajäljityksessä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

auttasaaren seurakunnan nuorisotyönohjaaja Varpu Koivunen ei ole voinut melkein vuoteen tehdä työtään normaalisti keskustan seurakuntien nuorten Talolla, joka sijaitsee Toisella linjalla. Mutta hän on tehnyt työkeikkoja korttelin päässä Kallion virastotalossa koronajäljittäjänä. Tehtävään on koulutettu kaupungin omia työntekijöitä muun muassa kulttuuri- ja liikunta-aloilta, järjestöjen ja kirkon työntekijöitä sekä esimerkiksi lääketieteen opiskelijoita. – Olin töissä koronajäljityksessä myös joulun alla. Meillä oli viikko koulutusta, ja toisella viikolla pääsimme tekemään soittoja. Jäljitin altistuneita eli soitin sairastuneille ja kyselin, mitä hän oli tehnyt 48 tuntia ennen oireiden ilmaantumista. Oliko hän tavannut tuttuja kaupassa tai oliko hän törmännyt kehenkään rappukäytävässä?

– Siksi kristillinen rakkaus kohdistuu aina sinne, mistä ei itse saada hyötyä. Kristitty ei voi laskelmoida, että kannattaa auttaa ja rakastaa, jotta siitä ropisisi pisteitä, Lahtinen sanoo.

HELMIKUUSSA KAUPUNKI etsi jäljitykseen jo perehdytettyjä henkilöitä, koska työllä oli kiire. – Olen soittanut altistuneita läpi ja asettanut heitä karanteenin. Joku muu on jo

tehnyt jäljityksen ja todennut altistumisen. Joukkoaltistumisissa ihmiset ovat jo saaneet jo tiedon ja ohjeet koulusta tai päiväkodista ja aloittaneet karanteenin, Varpu Koivunen kertoo. Tällöin hänen tehtäväkseen jää soittaa virallinen puhelu: todeta, että altistuminen on tapahtunut tänä päivänä, ja karanteeni loppuu siitä 14 vuorokauden kuluttua. – Kyselen myös oireita, kirjaan ne järjestelmään, kehotan menemään testiin ja varaan henkilölle testiajan saman tien. VARPU KOIVUSEN mielestä jäljitystyö on varsin mielenkiintoista. – Työ on avannut silmäni sille, miten yhden ihmisen sairastuminen vaikuttaa hänen ympäristöönsä. Mitä enemmän henkilö on liikkunut ja ollut sosiaalinen, sitä enemmän hän on vaikuttanut ympäristöönsä. Mutta onhan töihin, kouluun ja päiväkotiin mentävä. Koivunen on itse säästynyt koronavirukselta tähän asti. Hänen oma työnsä, nuorisotyö, on toki kärsinyt pandemiasta. Leirikeskukset ja nuorten Talo ovat olleet pitkään suljettuina. Nuortenillat pidetään arki-iltaisin verkossa Discord-alustalla. Etäkokoukset ja koulutukset onnistuvat hyvin verkossa, esimerkiksi nuorisotyön iltapäiväkahvit kerran viikossa. Koivunen ei kuitenkaan ole ahdistunut tilanteesta. – Olen hyväksynyt, että tämä on nyt tätä tässä vaiheessa. Olen toiveikkaalla mielellä: ei loppuelämä ehkä kuitenkaan ole tämmöistä! ■

”

Kristitty ei voi laskelmoida, että kannattaa auttaa ja rakastaa, jotta siitä ropisisi pisteistä. SAMI LAHTINEN

Hänen mielestään tämä auttamisen teologia sopii yhteen myös Yhteisvastuukeräyksen kanssa. – Kirkko ei voi välittää Jumalan rakkautta siten, että me kurottelemme kohti moraalisia ihanteita. Kirkon missio on siinä, että ihmisiä kohdataan ja autetaan elämän pohjakosketuksissa, Lahtinen sanoo. ■ Katso lisää: www.facebook.com/haaganseurakunta

Nuorisotyönohjaaja Varpu Koivunen työskentelee keikkalaisena Kallion virastotalossa yhtenä sadoista koronajäljittäjistä. Palkan maksaa seurakunta. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2021

Työraiteilla voi löytää oman alan Helsingin seurakunnat ovat etsineet ihmisille polkuja työelämään jo vuodesta 2015 yhteistyössä kaupungin ja TE-toimiston kanssa. Keskeisiä keinoja ovat työkokeilu ja valmennus. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUS VÄINÖ HEINONEN

arhaillaan Helsingissä on menossa Työraiteethanke Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella. Kaksi- ja puolivuotisen hankkeen budjetti on noin 245 000 euroa. – Tavoitteemme on auttaa heikossa työmarkkina-asemassa olevia helsinkiläisiä työttömiä löytämään työ- tai opiskelupaikka seurakunnissa tapahtuvan työkokeilun ja suunnitelmallisen jatkopolutuksen kautta, tiivistää projektipäällikkö Tarja Koivumäki. Hän on työskennellyt myös aiemmissa hankkeissa. Kohderyhmänä ovat pääosin nuoret mutta myös ikääntyvät, 30–44-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät tai osatyökykyiset ja työttömät. Samalla tuetaan seurakuntien työntekijöitä toimimaan työpaikkaohjaajina.

19-VUOTIAS SARA LAMNI on viime kevään ylioppilas, joka muutti perheensä kanssa Vaasasta Helsinkiin, ja jolla ei ollut selvää suunnitelmaa jatkosta. Hän ilmoittautui työnhakijaksi TE-toimistoon, ja sitä kautta lähti liikkeelle työkokeilu Malmin Waste and Feast -hävikkiruokaravintolassa. – Ajattelin, että miksei? Aloitin elokuussa kokin apulaisena keittiössä. Työskentelin myös salin puolella ja kassalla. Kaikki jännitti alussa, mutta ohjaajat perehdyttivät minut hyvin töihin, Lamni kertoo puolen vuoden työkokeilun juuri päätyttyä. Hän opetteli kaikki ravintolan tehtävät. Aina sai kysyä, jos tuli pulmia. Työpaikkaohjaajien lisäksi tukena ovat olleet Stadin ammattiopiston työvalmentaja ja Työraiteiden projektikoordinaattori Kaisa Kauppinen. – Sain työssä työkokemusta, käy-

HEIDI PIIROINEN

Heikki Arikka vaihtaa Malmin maisemat Poriin.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2021

Heikki Arikka jättää Malmin Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka on valittu Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja Diakon Palvelut -konsernin toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa uudessa työssään 1.6. – Minulle arvot muuttuvat todeksi tekojen kautta. Myös Jumalan rakkaus toteutuu ennen kaikkea teoissa toinen toisiamme kohtaan. Diakonialaitoksessa eletään vahvasti tekojen kautta. Se sopii hyvin minun pirtaani ja arvopohjaani, Arikka sanoo

uudesta työstään. Helsingin tuomiokapituli nimittää kirkkoherran tehtävään sijaisen ja julistaa kirkkoherran viran avoimeksi myöhemmin tänä vuonna. Arikka on toiminut Malmin kirkkoherrana vuodesta 2016.

Piispa muistuttaa lähimmäisyydestä Helsingin piispa Teemu Laajasalo ottaa kantaa pandemiaan ihmisten jaksamisen, yhteisymmärryksen ja lähimmäisyyden näkökulmasta.

– Seurakuntien työntekijöiden minulle välittämät viestit sisältävät kokemusta ihmisten turhautumisesta, kokemusta epäoikeudenmukaisuudesta ja jopa epätoivoa, Laajasalo sanoo. Piispan mukaan viime kevään tiukkojen rajoitustoimien aikaa leimasi kokemus yhtenäisyydestä. Syntyi tunne siitä, että olemme samalla puolella. Nyt uusien tiukkojen rajoitusten aikana yhtenäisyyden saavuttaminen vaatii enemmän töitä. Hän toteaa, että kriisin keskellä tekee mieli katsoa selviytymistä omasta näkökulmasta.

tännön taitoa ja vielä laajan verkoston, kiittelee Lamni silmät loistaen. Työkokeilija saa myös valmennusta ryhmässä, jossa pohditaan omaa tulevaisuutta ja suunnitelmia. Tavoitteiden toteutumista seurataan yhdessä matkan varrella. Yhteisöllisyys voi antaa työkokeilijalle lisää voimavaroja. Samalla hän voi saada tukea muilta samassa tilanteessa olevilta.

”

SUOSITTELEN TÄTÄ KAIKILLE NUORILLE, JOILLA EI OLE MITÄÄN HAJUA SIITÄ, MITÄ HALUAISI TEHDÄ TULEVAISUUDESSA. 19-VUOTIAS SARA LAMNI

– Ihmisen sitoutuminen ja halu tehdä asioita ovat yhteistyössä tärkeitä. Toiset tarvitsevat enemmän tukea ja sparrausta kuin toiset, Kauppinen tähdentää. SUURESTA TARPEESTA ja turvatusta rahoituksesta huolimatta Työraiteethanke on yksi niistä tuhansista asioista, jotka koronapandemia on ajanut vaikeuksiin. – Aloitimme juuri ennen pandemian alkua. Mukaan lähteneistä seurakunnista ja yksiköistä moni joutui perumaan. Vuoden aikana työkokeilussa on ollut 20 nuorta, mikä on vähän, Tarja Koivumäki kertoo. Koronakeväänäkin yritettiin toimia: esimerkiksi lounaskokit veivät kassillisen ruokatarvikkeita työkokeilijoiden koteihin. Nämä valmistivat

– Jaloutta ja oikeamielisyyttä on yrittää asettautua toisen asemaan. Heikko-osaisimmat ovat usein heikkoäänisimpiä. Lähimmäisen tehtävänä on yrittää kuunnella niitä, joita poikkeustila kurittaa poikkeuksellisen kovasti, Laajasalo sanoo.

Vain lähimmät hautajaisiin Helsingin hiippakunnassa hautajaisiin saa nykyisten koronarajoitusten mukaan osallistua vain kuusi henkilöä sekä tarvittavat seurakuntien työntekijät eli

yleensä pappi, kanttori ja suntio. Tässä voidaan inhimillisistä syistä käyttää niin sanottua pastoraalista harkintaa eli sallia pieni osallistujamäärän ylitys, jos kyse on vainajan lähiomaisista. Päätöksen tekee siunaava pappi yhdessä kirkkoherran kanssa – Pyrimme tässä vaikeassa tilanteessa löytämään tavat olla läheisten tukena surun keskellä. Pyrimme viemään myös siunaustilaisuudet läpi niin, että tilaisuus on arvokas ja antaa tilaa surun käsittelemiselle, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän johtaja ja Lauttasaaren kirkko-

herra Juha Rintamäki. Kaikissa seurakuntien tilaisuuksissa on noudatettava terveys- ja hygieniaohjeita. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että etäisyyksistä pidetään huolta ja että osallistujat käyttävät kasvomaskeja.

Diakoniavaraus toimii netissä Vuosaaren ja Töölön seurakuntien alueilla asuvat voivat nyt varata ajan diakoniatyöntekijän luo myös netissä. Sähköisen ajanvarauksen lomake löytyy osoitteesta

ruuan kotona ja ottivat siitä kuvan. Työvalmennukseen on pitänyt kehittää etämenetelmiä. Jonkin verran on tavattu ulkona ja soiteltu. Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta etätehtävien tekoon. Kännykällä se ei onnistu, eikä kotona ole välttämättä tietokonetta. – Nyt saimme onneksi Kotimaanavun kautta viisi kannettavaa tietokonetta, Koivumäki mainitsee. HARJOITTELUPAIKOISTA MATTEUKSENKIRKON ja Malmin ja hävikkiravintolat pystyivät toimimaan syksyllä muutaman kuukauden normaalisti ennen Helsingin uusia koronarajoituksia, jolloin ravintoloissa siirryttiin nykyiseen rasiamyyntiin. Yhdessä seurakunnassa työkokeilija perehtyy suntion töihin, ja myös seurakuntayhtymän viestinnässä sekä Myllypuron ruoka-avussa on työkokeilija. Työraiteet toimii yhteistyössä Stadin ammattiopiston ja kaupungin työllisyyspalvelujen (TYP) kanssa. TYÖRAITEIDEN ENSIMMÄISEN toimintavuoden aikana Helsingin työllisyystilanne on heikentynyt: Alle 30-vuotiaiden työttömyys on lähes kaksinkertaistunut koronavuonna. Helsingin työttömyysaste oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan tammikuun lopussa 14,1 prosenttia, eli 5,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Sara Lamni on iloinen Työraiteista. Hän on tällä hetkellä keikkatyötä välittävän yrityksen listoilla, ja toukokuussa on tiedossa kesätyötä keittiöalalla. Lisäksi hän aikoo pyrkiä ammattikorkeakouluun. – Suosittelen tätä kaikille nuorille, joilla ei ole mitään hajua siitä, mitä haluaisi tehdä tulevaisuudessa. Ottakaa yhteys TE-toimistoon tai Työraiteisiin, siitä se lähtee. ■ Lisätietoa Työraiteista: tarja.koivumaki@evl.fi

asiointi.helsinginseurakunnat.fi. Koronatilanteen takia diakoniatyön tapaamiset järjestetään toistaiseksi puhelimitse. Sähköistä ajanvarausta on helppo käyttää, eikä sinne tarvita vahvaa tunnistautumista.

Verkkokävijöissä huimaa kasvua Kirkko ja kaupungin verkkomedian kävijämäärät ovat nopeassa kasvussa. Vuonna 2020 kirkkojakaupunki.fi-sivustolla oli keskimäärin 47 000 kävijää viikossa. Se on noin 30 prosenttia enem-

män kuin vuonna 2019, ja peräti 50 prosenttia enemmän kuin 2018. Sivulatauksia kertyi viime vuonna vajaat neljä miljoonaa. Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa lehden päivityksiä nähtiin viime vuonna 11,3 miljoonaa kertaa.

Herttoniemessä edessä vaali Herttoniemen seurakuntaneuvosto esittää tuomiokapitulille, että uuden kirkkoherran valitsee seurakuntaneuvosto. Markku Rautiainen jää eläkkeelle 1.12. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–25.3.

GETTY IMAGES/ISTOCK

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 avoinna ma–pe klo 9–17, la ja su toiminnan mukaan Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista Pohjois-Haagan Lämpiö, Näyttelijäntie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu su 14.3. klo 10. Elämän leipä. Mulari, Silin, Mönttinen. Lähetys verkossa. TV-jumalanpalvelus kotikirkostamme Marianpäivänä su 21.3. klo 10. Muroma-Nikunen, Nenonen, Mönttinen, Psalmilaulajat, Heikki Sivonen, huilu. Ehtoollinen kirkossa su klo 11.30 ja klo 12. 6 hlöä. Paastonajan rukoushetki pe klo 19. Silin. Lähetys verkossa. Laudes ke klo 7.30. Silin. Lähetys verkossa.

MUUTA Raamattuluento su 14.3. klo 18, Jukka Palola. Vanhan testamentin pääsiäinen. Sauvakävelylle ke 24.3. klo 11 Lämpiöltä. Hyvän mielen keidas to klo 15. Ruokakassi 2 e. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 050 476 7710. YV-lahjoitukset: yhteisvastuu.fi/ haaga, MobilePay 84170.

Kannelmäen seurakunta Virasto: p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 lähetetään koronarajoitusten aikana suorana Facebook-sivullamme. Tervetuloa mukaan etäyhteydellä. Tarkemmat tiedot nettisivuillamme.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2021

Muskari ke 24.3. klo 17 Lapset ja perheet -Facebook-sivulla. Seuraa: kirkkoherranvalinta ke 17.3. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5118, Mia Salmio p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä p. 09 2340 5158, Heidi Karvinen p. 09 2340 5138.

Pitäjänmäen seurakunta

Odotatko esikoistasi? Odotukseen ja lapsen syntymään liittyy paljon erilaisia tunteita. Tuleville äideille suunnattu Odotuksen sävyt -vertaisryhmä kokoontuu viitenä keskiviikkona 7.4.–5.5. klo 17–19.30. Ryhmän tavoitteena on tarjota äidiksi tuleville vertaistukea rennossa, luottamuksellisessa ja kannustavassa ilmapiirissä keskustellen ja luovia menetelmiä hyödyntäen. Ohjaajana toimii teologi, taidepedagogi ja valokuvaaja Johanna Mantere. Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittaudu mukaan ryhmään 31.3. mennessä osoitteessa: www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaenseurakunta

Frankofonia-konsertti verkossa Helsingin kamariorkesteri, Ranskan instituutti Suomessa ja BNP Paribas kutsuvat sinut Frankofonia-kuukauden kruunaavaan konserttiin. Frankofonia 2021 -konsertti lähetetään verkossa torstaina 11.3. kello 19 Temppeliaukion kirkosta. Ohjelma rakentaa sillan Ranskan ja Suomen välille – Boëllmannin Goottilainen sarja, Sibeliuksen Rakastava ja Poulencin Konsertto uruille ja jousiorkesterille. Helsingin kamariorkesteria johtaa James Salomon Kahane ja urkurina soittaa Catherine Gouillard. Konsertti on maksuton ja sen voi katsoa myös jälkikäteen osoitteessa helsinkichamberorchestra.com.

MUUTA Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä Suomessa ja kehittyvien maiden kriisialueilla. Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen MobilePaynumeroon 47535, nettilahjoitussivulla yhteisvastuu.fi/kannelmaki tai pankkitilille seurakuntamme viitenumerolla 308171: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Palvelemme p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@

evl.fi. Voit varata ajan toimistolla asiointiin. Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset (vain verkossa) lähetetään Facebookissa ja www.helsinginseurakunnat.fi/ munkkiniemi sunnuntaisin klo 11. Su 14.3. Kuusisalo, su 21.3. Hassinen. Ehtoollishetki Munkkivuoren kirkossa sunnuntaisin klo 12–13.

MUUTA Toivon kevät -luentosarja ke 24.3. klo 14 seurakunnan Facebookissa ja verkkosivuilla, teemana virikkeet. Hyvinvointiasiaa senioreille Laurea-amk:n th-opiskelijoiden alustamana.

Toimisto avoinna toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messut sunnuntaisin klo 10 kirkossa ja verkkolähetyksenä Facebookissa. Ehtoollinen sunnuntaisin klo 11.30–13 kirkossa. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18 kirkossa. Ajankohtaiset tiedot rajoituksista kotisivuiltamme.

MUUTA Hävikkiruoan jako kirkon edessä tiistaisin klo 12.15. Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12 p. 09 2340 5668 ja to klo 11–12 p. 09 2340 5648. Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. Lahjoitukset MobilePaynumeroon 13464, osoitteessa www. yhteisvastuu.fi/pitajanmaki tai viitteellä 308469 tilille Nordea FI16 2089 1800 0067 75.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, avoinna joka päivä klo 12–15 Suomenlinnan kirkko, avoinna la–su klo 12–15 Vanha kirkko, avoinna joka päivä klo 12–15 Hyvän toivon kappeli Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Tuomiokirkon jumalanpalvelus joka su klo 10 Youtubessa ja Facebookissa.

MUUTA Ruoka-annoksia vähävaraisille joka ti klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptasta. 1 e/annos, turvavälit. Ajan merkit -saarna su 14.3. klo 10 Tuomiokirkon messussa, professori Pirjo Ståhle. Osallistu Youtubessa. Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Mahdollisuus keskusteluun ja ilmoittautuminen ehtoolliselle päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–21. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12– 17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Messujen verkkolähetykset ovat katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Messu su 14.3. klo 10. Reina, MäkiKokkila, Oksanen. Messu su 21.3. klo 10. Viljamaa, Niinivaara, Pyylampi. Mahdollisuus ehtoolliseen Kallion kirkossa ti, ke, to klo 18 ja 18.30 ja su klo 12 ja 12.30. Enintään 6 hlöä. Ilmoittaudu ma, ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17 kallio.srk@evl.fi, p. 09 2340 3600. Alppilassa: Hartaus su klo 16. 14.3. Viljamaa, 21.3. Viljamaa. Katsottavissa YouTubessa.

MUUTA Torstaina iltapäivällä -tilaisuus 25.3. klo 13 Kallion kirkosta. Ohjaaja Lauri Maijala, Päivi Istala haastattelee. Suora lähetys Kallion seurakunnan Youtube-tilillä.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–25.3.

Lauttasaaren seurakunta

Töölön seurakunta

Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari. srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4. Avoinna arkisin klo 10–18

Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b. Avoinna ma klo 10–15 Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma– pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@ evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu lähetetään sunnuntaisin klo 11 seurakunnan Facebookissa suoratoistona. Viikkomessu keskiviikkoisin järjestetään klo 19 ajankohtaisten kokoontumisrajoitusten puitteissa. Tarkista tiedot verkkosivuiltamme: helsinginseurakunnat.fi/lauttasaarenseurakunta. Ehtoollinen sunnuntaisin klo 12–13 koronaturvallisesti Heikkiläntien seurakuntasalissa. Tarvittaessa saat yksityisen ehtoollisen päivystävältä papilta. Soita ja sovi aika.

MUUTA Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta. Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus verkossa 14.3. klo 10. Pastori Petri Flinck, teologiharjoittelija Saana Kivelä ja kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen. Jumalanpalvelus verkossa 21.3. klo 10. Pastorit Arja RannanpääKortelainen ja Elina Koivisto sekä kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen. Tanssiesitys Tiina Sara-Aho.

MUUTA Metromeditaatio. Koe urbaania rauhaa. Metromeditaatio on maaliskuussa alkava arkiaamuisin julkaistava lyhyt kuunneltava meditaatio. Löydät sen maaliskuusta lähtien Spotifysta, iTunesista ja Google Podcasteista. Ruokajakelu tiistaisin klo 12. Diakonian neuvonta p. 050 433 9846. Pappien päivystys p. 09 2340 5402. Seuraa somessa: Facebook: @Paavalinseurakunta Instagram: paavalinseurakunta Twitter: @PaavaliSrk

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Työn messu su 14.3. klo 10. Sture Fjäder. Messu su 21.3. klo 10. Messussa enintään 6 henkilöä. Lähetykset suorana YouTubessa.

MUUTA Ajantasaiset tiedot seurakuntatoolo.fi. Pappi Meilahden kirkolla su klo 11–13, Töölön kirkolla su klo 12–14, Temppeliaukion kirkolla ma–pe klo 10–17, p. 09 2340 6302 ma–pe klo 10–17. Fokus auki keskustelua varten ma–su klo 12–18. Ehtoollishetki Meilahden kirkolla su klo 12, 12.30, 13, Töölön kirkolla su klo 12, 12.30, 13 ja ke klo 18, 18.30, Fokuksessa to klo 18, 18.30, Rastilla to klo 14. Temppeliaukion kirkko avoinna hiljentymistä varten, temppeliaukionkirkko.fi. Diakonia arkisin virka-aikana p. 09 2340 6318. Puhelinajan varaus verkossa, seurakuntatoolo.fi/ apua-ja-tukea. Lapsi- ja perhetyön somessa lauluhetkiä ja askarteluvinkkejä, @ toololapset. Seurasaaren pyhiinvaellus, hiljainentila.fi/pyhiinvaellushelsinki.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirémin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukseen voit osallistua Facebook-sivullamme pyhäpäivinä klo 12.

Nyt on aika puhua Mitä olemme kokeneet koronavuonna? Miten jatkamme tästä eteenpäin? Poikkeusajan dialogipäivänä 16.3. Malmin seurakunta järjestää etäyhteyksin neljä keskustelua elämästä poikkeusajan Suomessa. Aiheina: Klo 17–18.30 Millaista on olla murrosikäisen vanhempi korona-aikana? Klo 17–18.30 Kaukana vai lähellä? Kaikille avoin keskustelu korona-ajan kokemuksista. Klo 18–19.30 Mitä mietit, opiskelija? Klo 18–19.30 Millaista on yksineläjän korona-arki? Keskustelujen tarkoituksena on purkaa korona-ajan tunnelmia, käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, mitä on elämä Suomessa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Keskusteluista tehdään yhteenveto, joka toimitetaan valtion sekä kuntien hallinnoille ja julkaistaan kaikkien hyödynnettäväksi osoitteessa www.eratauko.fi. Keskustelut ovat luottamuksellisia, joten yhteenveto tehdään niin, ettei yksittäistä osallistujaa voi tunnistaa. Yhteen keskusteluun voi osallistua maksimissaan 10 henkilöä. Ilmoittaudu mukaan Poikkeusajan dialogeihin osoitteessa: www.helsinginseurakunnat.fi/malmi

Mahdollisuus ehtoolliselle su 14.3. klo 13.30 Myllypuron kirkolla ja su 21.3. klo 13.30 Kulosaaren kirkolla. Ilmoittautuminen seurakuntatoimistoon edelliseen perjantaihin klo 14 mennessä.

MUUTA Työikäisten raamattupiiri Teamsissä to 11.3. klo 19. Lisätietoja Juha-Matti Tikkanen, p. 050 380 3015. Sinun sanasi -raamattuilta Teamsissä to 18.3. klo 17.30. Linkki nettisivuillamme. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946. Lisätietoja toiminnasta internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä Facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset suorina verkkolähetyksinä Facebook-sivuillamme su klo 11: 14.3. perheille, tilaisuuden jälkeen instalivessä

leivotaan kaurakeksejä ja 21.3. Ehtoollista jaetaan sunnuntaisin klo 12–13. Osallistu ilman ajanvarausta yksin tai pienessä ryhmässä. Päivystävältä papilta voi varata yksityisen ehtoollisen arkipäiväksi kirkolle p. 09 2340 4802, ma–ti ja to–pe klo 10–14.

seuraamme koronatilannetta. Ajankohtaiset tiedot saat seurakuntatoimistosta tai nettisivuiltamme: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

MUUTA Ilahduta ikäihmistä! 1.–26.3. voit ostaa 15 eurolla ikäihmiselle kukkakimpun Laajasalon Kukkakioskilla, Jussaarenkuja 2; Laajasalon Kukkapalvelussa, kauppakeskus Saari ja Puutarhanikkareilla, Abraham Wetterin tie 3. Kimput toimitetaan ennen pääsiäistä alueen ikäihmisille diakoniatyön kautta. Kimpusta tilitetään 5 e Yhteisvastuukeräykselle. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virasto: palvelee sähköpostitse ja puhelimitse ma, ti, to ja pe klo 10–14 p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet:   Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Striimaukset facebook.com/vartsikanseurakunta sunnuntaisin klo 11, torstaisin klo 18, perjantaisin klo 12.

MUUTA

Verkkosivuiltamme lisätietoa mm. Teamsissä kokoontuvasta Raamattupiiristä sekä Torstaitervehdyksistä. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyettä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä. Yhteisvastuukeräys pureutuu ikäihmisten taloudelliseen ahdinkoon, lahjoita: yhteisvastuu.fi/ helsinkimikael, FI16 2089 1800 0067 75, srk:n viitenumero 308306 tai MobilePay 47389.

Vartiokylän kirkko auki hiljentymistä varten ark. klo 9–15. Sovi yksityisestä ehtoollisesta p. 050 5325445 tai tule kirkolle sunnuntaisin klo 11.30–13 välillä. Hiljaisen rukouksen tiistai-illat klo 20 Teamsissa. Lisätietoa kotisivuilla. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2

JUMALANPALVELUKSET Verkkojumalanpalvelus su 14.3. klo 12 ja 21.3. klo 10 Facebook-sivullamme, facebook.com/roihuvuorisrk (ei tarvitse kirjautua, klikkaa ”videot”). Ehtoollishartauksien osalta

Vuosaaren seurakunta Virasto palvelee puhelimitse ja sähköpostilla ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset verkossa su klo 11 Facebook sivullamme. Ehtoollishetki kirkossa su klo 12.30 ja 13, to klo 12. Vuosaaren kirkko avoinna hiljentymiseen arkisin klo 12–14. Tarkista ajankohtaiset kokoontumisrajoitukset netistä tai puhelimitse virastosta.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–25.3.

MUUTA Kuninkaan ilta verkossa pe 12.3. klo 18 Kuninkaan illan Facebook ja YouTube -sivujen kautta. Merja Lehtinen ja Heikki Heinonen. Kuninkaan ilta TV7 kanavalla pe 26.3. Hanna Tolonen, Johannes Österlund trio. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 12–15, p. 09 2340 6518. Voit myös jättää soittopyynnön vuosaari. diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Ota rohkeasti yhteyttä, jos kaipaat kuuntelijaa, olet yksinäinen, toivot että puolestasi rukoillaan tai talous huolettaa. Päivystävä pappi ja toimitusva raukset p. 09 2340 6502 ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17. Lisätietoja www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Kirkonmenot vain verkossa. Liity mukaan Malmin srk:n Facebookkanavalta tai helsinginseurakunnat.fi/malmi. Sanajumalanpalvelus su 14.3. klo 10. Sanajumalanpalvelus su 21.3. klo 10. Mahdollisuus yksityiseen ehtool liseen. Voit pyytää yksityisen ehtoollisen sunnuntaisin kirkkojen aukioloaikana tai erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

MUUTA Toiminta kirkoilla on toistaiseksi tauolla. Katso sisältöjä Facebookistamme! Esikoisvauvakerho to klo 13.30–15 srk:n Esikoisvauvakerho-Fb:ssä. Perhekerho Viikin kirkolla ulkona to klo 10–11. Iltapäiväkerhot Haku lukuvuodelle 2021–2022 alkaa 22.3. Toimintaa Puistolan ja Viikin kirkoilla. Ks. lisää nettisivuiltamme. Kirkot auki Puistolan, Malmin, Viikin ja Pihlajamäen kirkot auki

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2021

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai pu helimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.

srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/ou lunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset toistaiseksi livelähetyksinä YouTube-kanavallamme sunnuntaisin klo 10. Mahdollisuus ehtoollisen viettoon sunnuntaisin klo 12 ja 13 Oulunkylässä ja klo 18 Käpylässä. Lisätiedot nettisivuiltamme.

MUUTA Diakonian neuvonta ja ajanva raus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimella numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Noutoateriat. Oulunkylän kirkolla noutopuuro ma klo 10–11.30 ja to noutolounas klo 12–12.45. Käpylän kirkolla noutokeitto ke klo 16.30– 17.30. Huomioi jonottaessa turva-

välit ja maskin käyttö. Maijan muskari YouTube-kanavalla torstaisin klo 10. Perheiden tanssituokiot YouTubekanavalla pe klo 10.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16 asiointi sähköpostilla tai puhelimitse. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuon tie 1. Seuraa meitä verkkosivuilla ja so siaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Paki lan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset striimataan Facebookiin. Jumalanpalvelus su 14.3. klo 11. Pirttijärvi, Toivonen ja Häyrinen. Jumalanpalvelus su 21.3. klo 11. Valve-Tuovinen, Pirttijärvi ja Häyrinen.

Ehtoollishetki sunnuntaisin klo 12.30.

MUUTA Iltapäiväkahvit joka keskiviikko klo 14 Facebook Livessä. Kirkko avoinna ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 klo 9-18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552.

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISTYÖ Seuraa tapahtumia nettisivuilta. Tilaa uutiskirje: www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/kehitysvammaisille.

KUUROJENTYÖ Seuraa tiedottelua teksti-tv:n s. 558 ja viittova srk fb-sivuilta.

SIRPA PÄIVINEN

Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

hiljentymistä varten su klo 11–14. Ruokaapua Lahjoitusleipää Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen kirkon pihalla ke klo 9 ja Varustamolla to klo 11. Varustamon leivänjaon yhteydessä myös diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11–13. Waste&Feast myy take away -lounasta ma–pe klo 11–13, Pekanraitti 16. Ruoka 2 e, salaatti 1 e. Huom! Waste&Feast on kiinni pe 26.3. Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444. Diakonian ajanvaraus ja neuvon ta taloudellisissa kysymyksissä. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö.

Menokasvo

Sukella viileään järveen kuulokkeiden kautta Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala, olet ollut mukana ideoi massa ja tekemässä metromeditaa tioita. Mistä on kyse? – Metromeditaatio on kolmen minuutin podcast, hetki, joka irrottaa korona-arjesta ja päivän rutiineista. Tarkoitus on tarjota urbaania rauhaa kaupungissa vaikka kesken matkan. Meluhan meillä on sisällämme koko ajan. Mitä meditaatio sisältää? – Ensimmäisten aiheet ovat Hitaus on hyve ja Rakasta. Lähtökohtana on jokin Raamatun teksti, mutta sitä ei aina lueta ääneen meditaatiossa. Tulossa on myös Puun mittasuhteet. – Minua kiinnostaa, mitä olisi olla ”anonyymi kristitty”. Miten voisimme tukea ihmisiä olemaan kristittyjä heille sopivalla tavalla? Pappina ajattelen,

Hetki rauhassa ratikassa. Kari Kanala toivoo, että metromeditaatio voisi olla kuulijal leen kuin peili ja ikkuna.

että aika ajaa ohi julistuksesta, opetuksesta ja ylhäältä päin sanomisesta. Tässä pyritään olemaan samalla viivalla kuulijan kanssa kokemuksen tai tarinan kautta. Miten märehtiminen liittyy meditaa tioon? – Joitakin asioita pitää rauhassa mässytellä. Asian pitää antaa rauhassa sulaa mielessä. Silloin se alkaa vaikuttaa. Silloin hitaus on hieno juttu.

Ovatko metromeditaatiot vastaus kir kon toiminnan koronarajoituksiin? – Ajatus on muhinut mielessäni jo pitkään. Tekstejä kirjoittavat lukuisat ihmiset, ja Helsingin seurakuntien yhteinen viestintä on antanut ison panoksen työhön. EIRA SERKKOLA Metromeditaatioita julkaistaan joka arkiaamu 8.3. alkaen. Niitä voi kuunnella Spotifyssa, iTunesissa ja Google Podcasteissa.