Kirkko ja kaupunki 2021 6 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

25.3.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pääsiäisen suklaamuna kertoo ylösnousemuksen yllätyksestä s. 4 Tunnista omat tarpeesi, kehottaa psykologi Satu Lähteenkorva s. 10

Katso ihmistä Ilkka Sariola maalaa nykyaikaisia krusifikseja ikivanhan italialaisen perinteen mukaan s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Armo painuu juuri niin alas kuin on tarvis

Mikä onpi meidän toivom, mikä meidän onnemme? Päivänpaiste pilven reijäst iltasella kankahal. ALEKSIS KIVI KIRJALLISESSA KUUKAUSLEHDESSÄ VUONNA 1866.

HAUTAAMISENSA JA YLÖSNOUSEMUKSENSA välissä Jeesus astui alas tuonelaan, kuten uskontunnustukses sa lausutaan. Siinä varhaisten kristittyjen maailmassa, jossa uskontunnustus lähes kaksituhatta vuotta sitten muotoutui, tuonela merkitsi kuolleiden valtakuntaa, hämärää varjojen maata, jonka asukkaat viettivät jon kinlaista epäelämää. Jeesus, ihmiseksi tullut Jumala ja ihmisten vapaut taja, ei siis astunut alas taivaasta vain maan päälle. Hän jatkoi matkaansa vieläkin alemmas. Jumalan ar mo painui sinne asti, mistä löytyy viimeinenkin onne ton sielu. Jeesus astui alas tuonelan syvyyksiin, ja hän astui sinne ystävänä, vapauttajana. KORONA ON MERKINNYT monen ihmisen arjen muut tumista jonkinlaiseksi varjojen valtakunnan epäelä mäksi. Ystävien ja rakkaiden tapaaminen on ollut mahdotonta tai vähintäänkin hyvin hankalaa jo reilun vuo den ajan. Vakavan sairastumi sen uhka varjostaa kaikkien elä mää. Monen elämänpiiri on ka ventunut ahtaaksi, jopa ahdis tavaksi. Olo on välillä kuin olisi tullut haudatuksi elävältä. Kes täminen on koetteilla. Eikö tä mä koskaan lopu? Uskontunnustuksen lause alas tuonelaan astuneesta Jeesuksesta on helppo ohittaa vain runollisena kielikuvana tai rippikoulun ulkoläksyn riti rimpsuna. Siihen yhteen lausee seen on kuitenkin pakattu mer

PÄÄSIÄISEN ILOSANOMA on uutinen hautaan kajasta vasta valosta. Emme voi välttää elämän pimeyttä, ja lopulta kuolema korjaa meistä jokaisen. Mutta pimeys ei ole kaikki, eikä kuolemalla ole viimeistä sanaa. Ristille naulittu, kuollut ja haudattu Jeesus, joka astui alas tuonelaan ja nousi kolmantena päivänä kuolleista, on voittanut kuoleman vallan. Jokaiseen hautaan pilkistää elämän valo. Se valaisee säteillään myös ne haudat, joihin sielu tässä elämässä välillä tun tuu kuopatun. Viimein se valaisee nekin haudat, joi hin meidän ruumiimme aikanaan lasketaan.

Tänään Ihminen ei jaksa koko ajan toivoa. Kun välillä rauhoittuu ja osaa irrottautua ahdistuksen aiheistaan, jaksaa elää päivän kerrallaan ja pystyy toivomaan parasta. PROFESSORI RISTO SAARINEN KAUNEUS JA TERVEYS -LEHDESSÄ 4/2021

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Käännä nyt mielesi Jumalan puoleen. Sinä saat olla luottavalla mielellä, sillä toivo elää, olet turvassa.

NIIN KAUHEAA EI OLE

JOBIN KIRJA 11:13 JA 18

KENELLÄKÄÄN, ETTEIKÖ JEESUKSEN PELASTAVA YSTÄVYYS YLTÄISI SINNEKIN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Hyvä Jumala, pidä minusta huolta, kun väsyttää eikä mikään tunnu miltään. kun päivät liittyvät sumeina toisiinsa eikä yön lepo virkistä. Valaise elämäni, vahvista voimallasi.

kittävä osa koko kristinuskon ydinsanomaa: niin syväl le ei joudu kukaan ja niin kauheaa ei ole kenelläkään, ettei Jumalan armo ja Jeesuksen pelastava ystävyys yl täisi sinnekin.

Kirkko ja kaupunki

25.3.2021 Seuraava lehti ilmestyy 22.4.

KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ Yksityiskohta Ilkka Sariolan Rauhan krusifiksista

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Puput ovat tosi hyviä leikkimään piilosta” Kun lemmikkipupujen kynnet pitää leikata, Sara Sarasin, 8, pitää pupujen silmiä kiinni, ettei niitä pelota. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Alakoululainen Sara Sarasin, miksi sinulla on lemmikkeinä pupuja? – Minulla on kaksi kania, Nacho ja Sipsi (kuvassa). Ne ovat kaksosia. Sain ne viime vuoden lokakuussa syntymäpäivä- ja joululahjaksi. Aluksi ajattelin antaa niille nimeksi Ketsuppi ja Majoneesi. – Olin jo pitkään halunnut lemmikkiä. Pohdimme äitini kanssa, ottaisimmeko kissan vai pupuja. Päädyimme kaneihin, koska kissa olisi raapinut huonekaluja. Puput ovat purreet vain vähän mattoa ja yhden reiän isoveljeni housuihin. Puput ovat tosi söpöjä ja pehmeitä. Pääsiäisenä ne tuovat suklaata!

Onko jokin asia pupujen hoitamisessa yllättänyt sinut? – Ennen kuin puput tulivat meille, otin selvää niiden hoitamisesta netistä. Puput syövät usein. Ne pitävät heinästä, puun kaarnasta, pelleteistä, salaatista, porkkanasta ja punajuuresta. Puput eivät osaa paukutella tai röyhtäillä, joten ruuan kanssa pitää olla tarkka. – Kun pupujen pitäisi mennä häkkiin, ne juoksevat karkuun. Ne on vaikea saada sinne sisään. Häkissä ne ovat yleensä öisin ja silloin, kun on siivouspäivä.

Mikä on sinulle pyhää? – Kanit, perhe, kaverit, koulu ja minun opettajani.

Mitä puput tykkäävät tehdä kanssasi? – Kun tulen iltapäivällä koulusta kotiin, Nacho ja Sipsi tulevat haistelemaan sukkiani. Puput ovat tosi hyviä leikkimään piilosta. Ne piiloutuvat sohvan alle, ja minä etsin ne. Toisinaan leikimme hippaa. Kanit juoksevat karkuun ja minä perässä. – Olen tehnyt pupuille pahvitalon, jossa ne tykkäävät olla. Se on kevyt, joten ne siirtävät sitä paikasta toiseen. Välillä ne syövät sitä. Illalla kun äiti lukee minulle iltasadun, puputkin tulevat kuuntelemaan. Niistä on kiva olla meidän seurassamme.

Mitä pupujen hankkimista aikovan on hyvä tietää? – Puput eivät tykkää kauheasti siitä, että niitä kannetaan paikasta toiseen, eikä siitä, että niiden korvia silitetään. Kaulan rapsuttamisesta ne pitävät, mutta sitä ei pidä tehdä liian kauan. – Pupujen kynnet leikataan suurilla saksilla. Kun pupujen kynnet leikataan, niiden silmiä täytyy pitää kiinni, sillä muuten niitä pelottaa. Samalla, kun äitini leikkaa niiden kynnet, minä annan niille porkkanaa. – Kun pupuja pelottaa, ne tömistelevät takajaloillaan ja tekevät papanoita. Silloin, kun ne ovat iloisia, ne hyppelevät todella korkealle ja räjähtelevät joka paikkaan niin kuin raketit.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Uusi elämä suklaa Suklaamunia alettiin valmistaa Euroopassa 1870-luvulla. Suomen ensimmäiset suklaamunat syntyivät tiettävästi Karl Fazerin käsissä. TEKSTI HANNA ANTILA JA KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA RIIHELÄ

uosituhansien ajan muna on symboloinut uutta elämää ja hedelmällisyyttä. Kristinuskon myötä siitä tuli myös ylösnousemuksen symboli, sillä päältä päin elottomalta vaikuttavasta munasta voi syntyä uusi elämä. Mutta kuka keksi, että niitä voisi valmistaa suklaasta? Ensimmäisen suklaamunan valmistajasta ei ole tietoa, mutta ensimmäiset suklaamunat valmistettiin todennäköisesti Ranskassa ja Saksassa 1870-luvun alkupuolella. Sieltä ne levisivät ainakin Englantiin. Ensimmäiset suklaamunat valmistettiin tummasta suklaasta. Suklaan valmistus oli tuolloin Euroopassa melko uusi asia ja kaakaorasvan osuus suklaassa oli suuri, joten tummasta suklaasta valmistetut munat olivat rakeisia ja maistuivat kitkeriltä. Brittiläinen suklaatehtailija John Cad bury keksi kuitenkin tavan vähentää kaakaorasvan osuutta suklaassa. Siten suklaasta saatiin paitsi maukkaampaa myös helpommin muotoiltavaa. Suklaamunien tuotannon Cadbury’s aloitti vuonna 1875. Munat oli täytetty sokeroiduilla manteleilla. Samana vuonna Sveitsissä keksittiin lisätä suklaaseen maitojauhetta ja alettiin valmistaa maitosuklaata. SUKLAAMUNISTA TULI tapa ilahduttaa pääsiäisenä läheisiä, ja lapset eri puolilla maailmaa alkoivat etsiä piilotettuja suklaamunia. Pääsiäismunien piilottajista on erilaisia tarinoita. Yhden tradition mukaan suklaamunia tuo ja kätkee pääsiäispupu, mutta esimerkiksi Sveitsissä ajatellaan, että asialla saattaa olla myös käki, ja Saksassa munia liikuttelevat niin kettu, haikara kuin hanhikin. Suklaamunat ovat innostaneet myös toisenlaiseen kisailuun. Munien korkeusennätys taitaa vielä toistaiseksi olla Argentiinalla:

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

kuoressa vuonna 2019 siellä valmistettiin suklaamuna, joka oli 10,5 metriä korkea ja painoi yli 4 000 kiloa. SUOMEEN ENSIMMÄISET suklaamunat saapuivat tiettävästi Karl Fazerin mukana 1890-luvulla. Fazer reissasi usein eri puolilla Eurooppaa tutustumassa uusimpiin jälkiruokatrendeihin. Vuonna 1896 hän löysi Saksan-matkallaan reseptin, jonka mukaan alkoi valmistaa nougatista tehtyjä herkkuja. Syntyi oikeaan kananmunankuoreen valutettu Mignon-muna.

”

Ensimmäiset suklaamunat valmistettiin tummasta suklaasta.

NYKYÄÄN MIGNON-MUNIEN valmistus aloitetaan joka vuosi jouluviikolla. Viime vuonna munia valmistettiin pääsiäiseksi 1,8 miljoonaa kappaletta. – Resepti on pysynyt samana jo 125 vuoden ajan, Majlen Fazer kertoo. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, Mignon-munat eivät nykyään ole virallisesti suklaamunia. Niiden täyte on valmistettu nougatmassasta, minkä vuoksi tuotteen kaakaoprosentti ei EU:n suklaadirektiivin mukaan ole riittävä. Mignon-munat valmistetaan edelleen käsityönä. − Niiden valmistaminen vaatii näpsäkkyyttä. Pitää olla riittävän nopea ja siisti, että saa laitettua täytteen nätisti kuoren sisään, Majlen Fazer kertoo. ■

Vuosi sitten koronavirus alkoi määrittää myös seurakuntien toimintaa. Kirkko ja kaupunki on käsitellyt aihetta sadoin artikkelein ja kuvin, jotka kertovat kosmisesta arpapelistä, valtavasta ikävästä ja rajattomasta lohdutuksesta. Katsele erikoisartikkelia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Yhtä arvostettavaa kuin määrätietoinen tulevaisuuteen katsominen on se, että osaa nauttia tekemisestään tässä ja nyt. Sen opetteleminen on vaikeampaa kuin tavoitteiden asettaminen.” MILA KAJAS VERKKOKOLUMNISSAAN

ISTOCK

– Mignon-munia on myyty meillä 1800-luvun lopulta lähtien lähes tauotta. Ainoastaan sota keskeytti tuotannon muutamiksi vuosiksi, koska työvoima oli rintamalla eikä sokeria ja kaakaota ollut saatavilla. Sotavuosina Fazerin tehtaat tuottivatkin herkkujen sijaan makaronia ja näkkileipää puolustusvoimien tarpeisiin, kertoo kaakaon ja suklaan asiantuntijana Fazerin suklaatehtaalla Vantaalla työskentelevä Majlen Fazer.

Kuvapäiväkirja koronavuodesta

Oletko antanut tai saanut anteeksi? Kerro oma tarinasi Oletko tehnyt sovinnon toisen ihmisen kanssa? Mikä on sinun elämäsi iso ”anteeksi”? Kerro anonyymisti, mitä tapahtui ja mitä sovinnosta seurasi. Löydät verkkokyselyn osoitteesta kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

JOONAS BRANDT

YLE KUVAPALVELU

Lotta Lehtikari näyttelee työssään uupuvaa Ritaa.

Vaativan työn kuormittamat Draamasarja lastensuojelutyöstä sai alkunsa, kun käsikirjoittajat Aino Lappalainen ja Anna Lappalainen osallistuivat Yleisradion järjestämään Nainen ja valta -työpajaan. He alkoivat ideoida tv-sarjaa, jossa naiset, valta ja perhe olisivat hyvin esillä. Aiheeksi siivilöityi vaativa lastensuojelutyö. Uudessa kahdeksanosaisessa draamasarjassa Pala sydämestä keskitytään lastensuojelutyötä tekevään työpariin, Ritaan ja Lauraan, joita näyttelevät Lotta Lehtikari ja Niina Koponen. Henkisesti kuormittavat työkuviot vaikuttavat vähitellen siten, että kaksikon työn ja yksityiselämän rajat alkavat hämärtyä. – Olemme pyrkineet siihen, että sarja heijastaa työn monia puolia, myös siihen liittyvää lämpöä. Lisäksi arkitason sisälle on pyritty luomaan kansansatuihin, arkkityyppeihin ja mytologiaan pohjautuva maailma, Aino Lappalainen kertoo. Hän on iloinen siitä, että sarjan valmistumista pystyttiin edistämään poikkeusolojenkin aikana. – Toivon, että se herättäisi ajatuksia auttamistyön haasteista ja vaativan työn vaikutuksista tekijöidensä elämään, Lappalainen sanoo. Sarjan on ohjannut Hanna Maylett. MARJO KYTÖHARJU Pala sydämestä -draamasarja Yle TV1:ssä su 28.3. lähtien. Kaikki jaksot Yle Areenassa pe 26.3.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Elina Hirvonen odottaa erityisesti keskustelua kateudesta. Se on hänen mukaansa tunne, josta ei oikein kehdata puhua.

Toivo, pelko, rakkaus… Elina Hirvosen ja Suna Vuoren keskustelusarjassa asetutaan isojen asioiden äärelle.

yt ei haeta ajankohtaisia aiheita vaan pikemminkin suuria, koko elämää koskettavia asioita, lupaa toimittaja-kirjailija Elina Hirvonen uudesta Keskusteluja kryptassa -sarjasta. – Tässä ajassa on ainakin minulla korostunut tarve olla isojen aiheiden äärellä rauhassa ilman, että tarvitsisi olla jotakin mieltä, hän sanoo. Hirvosen vetämät ja Suna Vuoren tuottamat keskustelut käydään Helsingin tuomiokirkon kryptassa kuutena iltana keväällä ja kuutena iltana syksyllä. Sarjan avauksessa 8.4. puhutaan rauhasta valtiosihteeri Pilvi Torstin ja koomikko Ali Jahangirin kans-

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

sa. Hirvosen mukaan rauhaa lähestytään sekä maailmanlaajuisten kriisien että yhteiskunnallisen polarisaation näkökulmasta. Toukokuussa keskustellaan toivosta kirjailija Sirpa Kähkösen ja ylilääkäri Juha Hännisen kanssa. – Sirpa Kähkönen kuvaa lämmöllä erilaisia ihmiskohtaloita ja tavallaan kehrää koko ajan sanoillaan toivoa lukijoille. Juha Hännisen kanssa keskeinen kysymys on, miten kohdata ihminen, jolla ei ole toivoa paranemisesta tai elämän jatkumisesta. Voiko toivosta luopuminen olla vapauttavaa ja armollista? Hirvosen mielestä kysymys toivosta on tärkeä myös siksi, että tällä hetkellä tulevaisuus on tavallistakin enemmän hämärän peitossa.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Hän itse on saanut lohtua englantilaisen kirjailijan Virginia Woolfin ajatuksesta, että tulevaisuus on pimeä ja se on parasta, mitä tulevaisuus voi olla. – Luen sen niin, että toivo syntyy epävarmuuden tilasta. Toivon ei tarvitse olla optimismia tai uskoa siihen, että kaikki menee hyvin. Pimeydessä kaikki vaihtoehdot ovat läsnä, yhtä lailla toivo kuin epätoivokin. Silloin on mahdollista mennä toivoa kohti, rakentaa sitä ja tarjota sitä muille.

KAISA HALONEN

Keskusteluja kryptassa -sarja lähetetään Kirkko ja kaupungin Facebook-sivuilla ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla 8.4.–13.5. joka torstai klo 17.30–18.30. Keskustelut tallennetaan myös podcasteiksi, joita voi kuunnella 26.4. alkaen Kirkko ja kaupungin sekä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan nettisivuilta ja somekanavista, samoin Spotifysta, iTunesista ja SoundCloudista.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Ford, Franciscus ja linnut JARKKO PELTOLUHTA

Elokuvaohjaaja ja viininvilje lijä Francis Ford Coppola vie raili loppuvuodesta 2020 Hel singissä. Olin pienessä poru kassa maistelemassa hänen maataloustuotteitaan ja jutte lemassa elämänmenosta. Kävi ilmi, että Coppola on syntyisin Detroitista, Yhdysvaltain auto teollisuuden keskuksesta. Juuri tästä syystä hän sai toiseksi nimekseen Fordin. Tämä oli minusta huvitta va pikku yksityiskohta. Olin ai na kuvitellut, että Ford on vain liikanimi, mutta se onkin ihan Coppolan ristimänimi, äidin ja isän antama. Olin myöhemmin Coppo laan yhteydessä verkon vä lityksellä. Hän istui keittiös sään Kaliforniassa, minä Vuo saaressa. Muun keskustelun ohessa kysyin Coppolalta vielä hänen nimestään: Kerroit, että sait toisen nimesi Henry Fordin ja hänen tuotteidensa kunniaksi. Tuleeko ensimmäinen nimesi pyhältä Franciscukselta?

– Sain etunimeni äidin puoleisen isoisäni mukaan, hän oli nimeltään Francesco. Pyhä Franciscus Assisilainen on minulle kyllä läheinen ja tärkeä ihminen. Ihailen ja ar vostan häntä kovasti. Francis cus suhtautui luontoon ja ym päristöön veljenään ja sisare naan eikä ollut rahan ja mai neen perään, Francis Ford Coppola kertoo harmaa villa paita yllään kartanonsa keit tiön pöydän ääressä. – Erityisen rakkaita kai malleni Franciscukselle olivat linnut. Hän saarnasikin niil le. Minäkin rakastan lintuja, 82vuotias Coppola sanoo ja kääntää tablettitietokoneen sa näyttämään keittiön ikku nasta ulos. Coppolan keittiön ikku nan alla on kaksi lintulautaa ja paljon siivekkäitä veljiä ja sisaria. – Näitä minä ruokin. Voi sin katsella lintuja taukoa matta. JAAKKO HEINIMÄKI

CLUB FOR FIVE

ILAHDUTA ITSEÄSI JA LÄHEISTÄSI HANKKIMALLA LIPUT

CLUB FOR FIVE VIRRET ETÄKONSERTTIIN PITKÄPERJANTAINA 2.4.2021 KLO 19 KONSERTTI OSOITTEESSA: www.jumalanpalvelusverkossa.fi TALTIONTI KATSOTTAVISSA 8.4. ASTI.

LIPPU.FI merkityksellistä mediaa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Masennustutkimus

Emmi Niemisen sarjakuvan päähenkilö haastattelee 16-vuotiasta itseään siitä, millaista on uupua teini-ikäisenä.

Ruutuja uupuneiden maasta Moni nuori ja nuori aikuinen kärsii uupumusoireista. Nyt suomalaisten uupumistarinoista on tehty sarjakuva-albumi. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS EMMI NIEMINEN / KATKENNEITA LANKOJA

uomalaiset uupuvat jo 30-vuotiaina. Lehtiotsikko pysäytti sarjakuvantekijä Karoliina Korhosen muutama vuosi sitten. Miten niin jo? hän ihmetteli. Oliko ihmisten tarkoituskin palaa loppuun? Näkökulma ihmetytti Korhosta, joka toipui parhaillaan työuupumuksesta. – Koko artikkeli tuntui olettavan, että jokainen ihminen uupuu työssään ennemmin tai myöhemmin. Ongelmana oli vain se, että me vuosituhannen vaihteen jälkeen aikuistuneet millenniaalit teemme senkin liian tehokkaasti ja nopeasti. YSTÄVIEN KANSSA jutellessaan Karoliina Korhonen kuuli, että myös moni heistä kärsi uupumusoireista. Niinpä hän alkoi pohtia sopivaa tapaa osallistua asiasta käytyyn julkiseen keskusteluun. Lopulta hän kokosi työryhmän, johon kuului yhdeksän Suomen lahjakkaimpiin kuuluvaa sarjakuvantekijää. Joulukuussa 2020 ilmestynyt albumi Katkenneita lankoja (Otava) on heidän tulkintansa suomalaisten kokemasta työuupumuksesta. Sarjakuvateokseen on koottu tekijöiden omia ja lähipiirin kokemuksia uupumisesta sekä nettikyselyn avulla kerättyjä uupumiskokemuksia. – Emme kyselleet aikajärjestyksessä, milloin uupuminen alkoi ja mitä sitten tapahtui, vaan kartoitimme sitä, miltä uupuminen tuntuu. Jos uupumus olisi ihminen, miten hän käyttäytyisi ja millainen ääni hänellä olisi, Korhonen kertoo. KAROLIINA KORHOSEN oma uupuminen ei johtunut työn sisällöstä, vaan hänelle sopimattomasta työympäristöstä ja työn tekemisen tavoista. Pahimmillaan Korhosella oli työn alla seitsemän samanaikaista projektia. Toipumi-

nen alkoi vuonna 2017 työpaikan vaihtamisen jälkeen. – Opettelin nukkumaan, antamaan itselleni aikaa ja laittamaan asioita uuteen tärkeysjärjestykseen. Annoin myös toipumiselle aikaa. Tällaisten asioiden opettelu auttoi minua välttämään työkyvyttömyyden. Nykyään Korhonen työskentelee käyttökokemusten suunnittelijana ja piirtää Finnish Nightmares -sarjakuvaa, joka kertoo sosiaalisten tilanteiden aiheuttamista paineista suomalaisen Matti-hahmon kautta.

”

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennuslääkehoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos - olette iältänne 18-65 vuotias - Teillä on todettu masennus - ette ole saanut riittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, ja siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 25.3. klo 15-18 soittamalla numeroon 050 430 8910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

OPETTELIN NUKKUMAAN JA LAITTAMAAN ASIOITA UUTEEN TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN. ANNOIN MYÖS TOIPUMISELLE AIKAA. KAROLIINA KORHONEN

KATKENNEITA LANKOJA -sarjakuvateoksen Karoliina Korhonen toimitti yhdessä sen viimeisen kertomuksen piirtäneen Anssi Vieruahon kanssa. Korhonen löytää teoksen ruuduilta monia kokemuksia, jotka olivat hänelle arkipäivää vielä muutama vuosi sitten, mutta eivät enää. – Jos joku tunnistaa tarinoista oman arkipäivänsä, toivon, että hän löytäisi rohkeutta ottaa elämässään uusia askeleita, ennen kuin menettää intohimonsa ja kykynsä työhön. Katkenneita lankoja on ehdolla vuoden 2021 Sarjakuvafinlandia-tunnustuspalkinnon saajaksi. Valinta julkistetaan maaliskuun lopussa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Elätkö vai suoritatko elä Psykologi Satu Lähteenkorva kohtaa työssään ihmisiä, jotka ohittavat itsensä koko ajan. Toisinkin voi toimia. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

avallisilla ihmisillä ei ole ollut koskaan yhtä paljon tietoa hyvinvoinnista kuin nyt, mutta se ei näytä auttavan. – Moni ei tiedosta tai ainakaan arvosta kehonsa ja mielensä rajoja. Jättääkö ihminen kuuntelematta itseään, kun etsii täsmäohjeita syömiseen, liikkumiseen, nukkumiseen ja ihmissuhteisiin? kysyy psykologi Satu Lähteenkorva. Lähteenkorva suhtautuu varauksella vimmaiseen itsensä ylittämiseen. Sankarikulttuuri keskittyy yksilöön, joka pinnistelee voittoon tai epäonnistuu. Kun muovailee itseään ulkoa omaksutun ihannekuvan mukaan, saattaa päätyä Kelan tilastoihin, joissa mielenterveydestä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet pitkään. – Voi kokeilla monenlaista, kun etsii omaa juttuaan. Kannattaa silti miettiä, kehittääkö itseään, jotta olisi arvostettavampi vai koska asia oikeasti kiinnostaa. Itsensä kehittäminen voimavarojensa kustannuksella on epätervettä. – On vale, että jokainen voi olla mitä vain. Monesta ihmisestä voi tulla monia eri asioita, mutta ei todellakaan kaikkea. Lähteenkorvan mukaan moni jättää elämisen väliin ja keskittyy suorittamaan. Kehon ja mielen hälytysmerkkeihin ei reagoida: toistuva päänsärky, univaikeudet, keskittymiskyvyttömyys, pätkivä muisti tai kaiken energian kuluminen työhön voivat tuntua ihan tavalliselta. – Epätasapainosta on tullut uusi normaali. Ei tahdota myöntää, että ihmiset ovat rajallisia. ENSIN TYÖ, SITTEN HUVI. Näin moni elää, mutta Satu Lähteenkorva kannustaa aloittamaan joskus huvista. Oikea tasapaino huvin ja hyödyn välillä löytyy, kun ei pomota itseään liian ankarasti. Lähteenkorva kehottaa miettimään, mikä on itselle sopiva määrä liikuntaa, lepoa ja sosiaalisia suhtei-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Hyvinvoinnin kulmakivet 1. Balanssi: Ihminen tarvitsee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tasapainoa. 2. Suhde: On tärkeää tuntea itsensä ja tykätä siitä, millainen on. Pitää auttaa itseään, jotta voi auttaa myös muita. 3. Variaatio: Elämässä ei pidä olla liikaa yhtä ja samaa. Vaihtelu virkistää. 4. Teot: Kannattaa miettiä, mitkä asiat tuottavat itselle syvää mielihyvää. Saisiko niille järjestettyä aikaa muulloinkin kuin lomalla? Lähde: Satu Lähteenkorva: Terveesti tasapainossa. Viisas elämä 2020.

ta missäkin elämäntilanteessa. Tiiviin työputken tai sairastelun aikana määrä voi olla erilainen kuin muulloin. Lähteenkorva tajusi itse vasta lähes nelikymppisenä, että tarvitsee psykologin työn vastapainoksi omaa aikaa ja hiljaisuutta. Herättäjä oli silloin kahdeksanvuotias poika Iisak, joka eräänä lauantaina kysyi: ”Äiti, olisikohan hyvä, jos saisit olla monta tuntia yksin?” Sosiaalinen tasapaino sisältää sopivan määrän voimia tuovia ihmisiä. Energiaa vieviä kannattaa tavata mahdollisimman vähän.

Lähteenkorva arvostaa suuresti ystäviä, jotka eivät halveksi hitautta, heikkoutta eikä keskeneräisyyttä. Hän on nähnyt kymmeniä kertoja, kuinka masentunut on parantunut pikavauhtia löydettyään ystävän. – Se on vavahduttavan kaunista. Yhteenkuuluminen on ihmisen voimakkain tarve. – Yhteyden syntyminen vaatii, että molemmilta puolilta kurotetaan toista kohti. Jos yksi rakastaa, mutta toinen ei koe olevansa rakkauden arvoinen, mitään ei välttämättä mene läpi. Joskus ihminen on niin rikki, ettei jaksa tulla yhtään

vastaan. Silloin merkitsee valtavasti, jos toinen pysyy uskollisesti vieressä. Lähteenkorva neuvoo tapaamaan kasvokkain, jos vain mahdollista. Aivotutkimus näyttää, että toisen kanssa oleminen lisää ihmisen mielihyvähormoneja, mitä ei juurikaan tapahdu, jos toinen kohdataan sosiaalisessa mediassa. MONI KASVAA TOISPUOLEISEKSI. Satu Lähteenkorva kannustaa tunnustelemaan, miltä oma kuihtunut puoli tuntuu. Sieltä voi löytyä jotain tärkeää.

mää? – Tulen viisilapsisesta perheestä, jossa jokainen sai yhden harrastuksen. Olin kiinnostunut urheilusta, mutta minulle annettiin piano ja sanottiin, etten ole urheilullinen. Voi mikä riemu, kun nelikymppisenä vedin ensimmäistä kertaa lenkkarit jalkaan! Liikuntaherätyksen jälkeen Lähteenkorvasta tuli myös elintapaasiantuntija, joka on esimerkiksi antanut urheilijoille psyykkistä valmennusta ja toiminut Ylen Vaakakapinan psykologina. Monella on oman persoonan muita tarvitseva osa jäänyt varjoon. Suomessa on perinteisesti arvostettu reippautta ja itsenäisyyttä. Kasvatustyylin tuloksena on joukoittain vahvuuteen sairastuneita, jotka pyrkivät pärjäämään yksin, koska eivät halua vaivata muita. He tunnistavat muiden tarpeet paremmin kuin omansa ja tuntevat syyllisyyttä, elleivät vastaa niihin. Myös Lähteenkorva kuului heihin. Hän kuunteli työssä ja vapaaajalla muita, mutta ei avautunut itse kenellekään. Sulkeutuminen esti aidon yhteyden muiden kanssa. – Tunsin itseni ulkopuoliseksi, vaikka ympärilläni oli aina ihmisiä. Usko pelasti minut. Kipeimpinäkin vuosina tiesin, että Jumala näkee ja kuulee minut sellaisena kuin olen. – Jos on sairastunut vahvuuteen, ainoa tie tulla tasapainoisemmaksi on uskaltaa tarvita muita. Ihminen oppii tarvitsemaan vain olemalla tarvitseva. Riittää, jos rinnalla on yksi hyväntahtoinen ihminen. Lähteenkorva kysyy asiakkailtaan, mikä on pahinta, mitä avun pyytämisestä voi seurata. Että ystävä yllättyy? Hän neuvoo opettelemaan pyytämistä ensin pienissä, sitten isommissa asioissa. Satu Lähteenkorva kannustaa pitämään enemmän hauskaa ja pomottamaan itseään vähemmän.

MITÄ TEET PALJON? Minkä parissa kehosi tai mielesi työskentelee usein? Millaisessa roolissa olet useimmiten? Satu Lähteenkorvan mukaan yksipuolinen tekeminen on ihmiselle aina haitaksi. Vaikka työtään tai harrastustaan rakastaisi kuinka, niin liika on liikaa. Moni ymmärtää tarvitsevansa istumatyön vastapainoksi liikettä, mutta harvempi tunnistaa, mikä auttaisi palautumaan psyykkisesti. – Jos tekee abstraktia työtä asiantuntijana, kehittäjänä tai esimiehenä, on vaikea nähdä, milloin on tehnyt tarpeeksi. Asioiden konkreettinen aikaansaaminen tyynnyttää ja

tyydyttää mieltä, joten selkeä käsillä tehtävä työ on palauttavaa. – Kun työ on täynnä vastuullisuutta ja ongelmanratkaisua, on tosi tärkeää olla vapaalla edes puolisen tuntia täysin vastuuton ja hyödytön. Tämä on monelle vieras ajatus. Kun sanon näin luentosalissa, kolmasosa tuijottaa hölmistyneenä. Lähteenkorva tarkentaa, että vastuuttomuus ei merkitse edesvastuuttomuutta. Se tarkoittaa sitä, että aina ei tarvitse töiden jälkeen vastata ruoasta, pyykistä, lapsista tai mistään. Voi vaikka istua puiston penkille ja katsella pilviä. – Monelle vastuuttomuus tarkoittaa illan Netflix-hetkeä. Itselleni palauttavinta katsottavaa on todella kepeä sarja, jossa kaksi ihmistä vain ihastuu ja pitää toisiaan kädestä. En halua pohtia töiden jälkeen dramaattisia asioita.

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Nyt vapautumassa myös paljon kysyttyjä asuntoja Senioritalossamme. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

”

On vale, että jokainen voi olla mitä vain. MIKÄ TUOTTAA ITSELLE syvää mielihyvää? Satu Lähteenkorva pyytää usein ihmisiä listaamaan sellaisia asioita. Ne voivat olla pieniä, kuten hänelle tärkeä ”tummapaahtoinen aamuhetki” hyvän kahvin kera tai suurempia, kuten haave oppia purjehtimaan. – Kohtaan ihmisiä, jotka ohittavat itsensä koko elämänsä ajan. Jotkut huolehtivat muista, toiset kokevat, että heillä on aina jotain liian vähän, jotta he voisivat nauttia. Osa pelkää elämää niin kovasti, että ei uskalla kurottaa sitä kohti. Lähteenkorva on yhä uudestaan nähnyt, ettei ulkoisen yltäkylläisyyden keskeltä välttämättä löydy tyytyväistä ihmistä. Jos toteuttaa muiden haaveita ja hankkii muiden arvostamia asioita, ne eivät tuo tyydytystä. Omannäköinen elämä tuo, vaikka se näyttäisi ulkopuolisista vaatimattomalta. Lähteenkorva kannustaa unelmoimaan, vaikka muut eivät haaveiden kohteita ymmärtäisikään. – Mielihyvää tuottavat asiat ovat tärkeitä suunnannäyttäjiä. Kannattaa mennä niitä kohti. ■

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Tammilinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa oma esittely tai kysy lisää! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Koko ruumiillaan kärsivä

Jumala

Krusifiksi eli Jeesus ristillä saattaa olla maailman tunnetuin kuva-aihe. Taiteilija Ilkka Sariola on maalannut kaksi krusifiksia. Niissä hän näyttää Jumalan, joka tuntee ihmisen tuskat.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT LAURA RIIHELÄ

arkea piirros roomalaisen rakennuksen seinässä on oman aikansa, 200-luvun alun, graffiti. Ilmeisesti pilapiirrokseksi tarkoitetussa kuvassa mies katselee ristiinnaulittua, aasinpäistä hahmoa. Kuvan alle on kirjoitettu ”Aleksamenos palvoo jumalaansa”. Tämä piirros lienee vanhin tunnettu kuva aiheesta, joka sittemmin levisi lukemattomien kirkkojen alttareille. WIKIMEDIA COMMONS

200-luvun alussa maalattu roomalainen graffiti on pilakuva kristityistä. Samalla se on ehkä vanhin ristiinnaulitsemisen kuva.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Kristityt itse karttoivat ensimmäiset vuosisadat ristiinnaulitsemisen kuvaamista, sillä sitä pidettiin äärimmäisen häpeällisenä rangaistuksena. Itse asiassa Kristuksen itsensäkin kuvaaminen yleistyi verrattain myöhään. Ensimmäiset kristilliset kuvat olivat pikemminkin salakieltä, symboleita, kuten Kristus-monogrammi ja kala. Varhaisimmat niistä löytyvät Rooman katakombeista. Risti alkoi tulla kristilliseen kuvastoon 300- ja 400-luvuilla, kun ristiinnaulitsemisesta teloitustapana luovuttiin ja kristinuskosta oli tullut Rooman valtakunnan pääuskonto. Kidutuksen ja nöyryytyksen välineestä tuli symboli, josta tunnistaa kirkkorakennukset ja jota monet kristityt kantavat kaulassaan. Ristiinnaulittua Jeesusta kuvaavasta krusifiksista taas tuli ehkä maailman tunnetuin kuvaaihe – mutta pelkkä kuva se ei ole. Krusifiksilla on ennen kaikkea hengellinen tehtävä. Se ohjaa itsetutkiskeluun, rukoukseen ja mietiskelyyn. Krusifiksin edessä ristinmerkin tekevä ja hiljentyvä kristitty ei rukoile kuvaa vaan Jumalaa, josta kuva kertoo. ”Miksi en mä elänyt taaskaan ihmisiksi?/ Syntisäkki-ihminen miksi olen miksi? / Kurjuuteni tunnustan, mitään en nyt peitä. / Tiedän ettei Jumala mua kuumin kivin heitä. –– Minun kurjan syntisen olis tullut kuolla. / Minun tulis olla nyt roikkumassa tuolla. / Jeesus minut pelastit, tiedän hyvin mistä / kauhun kadotuksesta ja tulihelvetistä.” Näin jatkaa tätä pitkää hartausperinnettä 1980-luvun rokkipappi Tarvo Laakso kappaleessaan Krusifiksin juurella.

Ilkka Sariolan maalaama Rauhan krusifiksi ripustetaan kiirastorstaina Paavalinkirkkoon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

”

Jumala tuli tänne maailmaan tietämään, mitä on olla ihminen, ja tuntemaan ihmisen kärsimyksen. Sariola kertoo, että Jeesuksen kasvojen kat sominen on ollut vaikeaa hänellekin. Hän alkoi luonnostella krusifiksia vuonna 2015, ja oli seu raavana vuonna päässyt maalaamisessa hyvään vauhtiin. Työ katkesi, kun hänen isänsä emeri tuspiispa Yrjö Sariola kuoli. Jeesuksen kasvoissa alkoivat näkyä isän kasvot. Tuntui liian pahalta. Keskeneräinen krusifiksi odotti neljä vuot ta varastossa, ja Ilkka Sariola oli jo tottunut aja tukseen, että se jää kesken. Sitten viime syksynä Paavalin seurakunnasta tarjottiin paikkaa teok selle ja mahdollisuutta viimeistellä se palkka työnä. – Nyt maalaaminen on ollut helppoa ja medi tatiivista puuhaa, Sariola sanoo.

RISTILLÄ TUSKALLISESTI kuolevaa Jeesusta katsel lessa tulee miettineeksi, onko jotakin enimmäis määrää tai ylärajaa sille kärsimykselle, mitä kirkos sa esillä oleva taideteos voi kuvata. Myötätuntoa ja myös syyllisyyttä lienee tarkoituskin kokea, mutta entä jos kuva herättää kauhua ja ahdistusta? Ilkka Sariola näyttää puhelimestaan kuvan toi sesta teoksestaan, joka sekin kuvaa ristiinnaulit tua. Lyijykynäpiirros kuuluu pahuutta tutkivaan sarjaan. Sitä varten Sariola selvitti, miten ristiin naulitseminen oikeasti tehtiin. – Pyrin kuvaamaan sen mahdollisimman ai dosti – ja myös sen, että ristiinnaulitsemiseen liittyi monesti teloitettavan seksuaalinen häpäi seminen, Sariola kertoo. – Tätä teosta kukaan ei ottaisi kirkkoon, en kä olisi tarjoamassakaan sitä sinne. Tämä on nykytaidetta, jonka paikka on gallerioissa ja museoissa. Nykytaidetta edustaa myös amerikkalaisen va lokuvaajan Andres Serranon Piss Christ, joka on valokuva taiteilijan omaan virtsaan upotetusta krusifiksista. Teos herätti vuonna 1989 valtaisan kohun ja syytöksiä jumalanpilkasta. Serrano itse on sanonut, ettei hän halunnut teoksellaan lou kata tai pilkata – onhan hän itsekin katolilainen. Hän on todennut myös, että on ehkä hyväkin, jos teos järkyttää katsojaa, koska silloin se muistut taa siitä, mitä ristillä todella tapahtui. ILKKA SARIOLA KIINNOSTUI maalatuista krusifik seista, kun hän teologian opiskelijana oli opinto matkalla Italian Assisissa. Siellä Pyhän Klaaran basilikassa on kuuluisa, 1100luvulta peräisin ole va San Damianon krusifiksi, jonka kerrotaan pu huneen Franciscus Assisilaiselle. Samalla mat kalla Umbrian alueen kirkoista ja museoista löy tyi muitakin keskiajan ja varhaisrenessanssin krusifikseja, joiden kuvakerrontaa Sariola innos tui tutkimaan. Nämä krusifiksit on tehty aikana, jolloin vain harva osasi lukea ja jolloin kirjat kopioitiin käsin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

ANDRES SERRANO / WIKIMEDIA COMMONS

ILKKA SARIOLA

Ilkka Sariolan lyijykynäpiirros Crucifixion viime vuodelta on osa pahuutta tutkivaa sarjaa.

Andres Serranon valokuva Piss Christ on herättänyt keskustelua sananvapaudesta ja jumalanpilkasta.

WIKIMEDIA COMMONS

JOS SUOMALAISESSA KIRKOSSA on krusi fiksi, se on yleensä veistos. Helsinkiläinen kuvataiteilija ja pappi Ilkka Sariola on tehnyt toisin. Hän on ammentanut vanhasta ita lialaisesta perinteestä ja maalannut kaksi krusi fiksia. Hiljaisen lauantain krusifiksi on Kallion kir kossa. Juuri valmistunut Rauhan krusifiksi ripus tetaan kiirastorstaina Paavalinkirkkoon. Tutkitaan sitä vähän tarkemmin, vaikka sini senkalvakan, tuskaisen Jeesuksen edessä ensim mäinen reaktio onkin kääntää katse pois.

San Damianon krusifiksin kerrotaan puhuneen Franciscus Assisilaiselle. Sen on tehnyt tuntematon syyrialainen maalari 1100-luvulla.

Siksi maalattu krusifiksi ei ole pelkkä ristiinnau litun kuva, vaan eräänlainen sarjakuva, jota lue taan tietyssä järjestyksessä ja johon on upotet tu kristinoppia ja symboliikkaa. Monesti niihin on kuvattu myös pääsiäiskertomuksen keskei siä henkilöitä sekä teoksen tilaajalle tai maalarille tärkeitä pyhimyksiä. Sariola opastaa lukemaan krusifiksia alhaalta ylöspäin. Alimmaksi kuvattiin usein Golgata, hel vetti, luita tai pääkallo. Mitä ylemmäs siirrytään, sitä suurempaa kunniaa kuvataan: ylimpänä voi olla esimerkiksi ylösnoussut Kristus kaikkivaltias tai jokin Jumalan symboli. Jeesuksen jalkojen juuressa saattaa olla joku pyhimys – Italiassa Franciscus Assisilaisen kuo leman jälkeen siihen maalattiin usein juuri Fran ciscus. Hänet myös Sariola on maalannut omiin krusifikseihinsa. – Italiassa Franciscus on nostettu hirveän kor kealle jalustalle. Vierastin sitä henkilökulttia, mutta sitten näin krusifikseja, joissa Franciscus on pienen pienenä Kristuksen jalkojen juuressa. Franciscus on minulle tärkeä teologinen esiku va ja esimerkki siitä, millaista maailmassa olo voi olla. Hän muistuttaa, että omaisuus ei tee ihmis tä onnelliseksi. Jos meille tänä päivänäkin riittäisi vähän vähempi, meillä voisi ehkä olla toivoa. Franciscus ja hänen veljestönsä olivat sitoutu neet Kristuksen seuraamiseen. Se tarkoitti köy hyyttä, nöyryyttä ja lähimmäisten palvelemista. Franciscuksen kohdalla se huipentui stigmoihin eli siihen, että hän sai samanlaiset haavat kuin ristiinnaulittu Jeesus. Sariolan mukaan fransiskaanien ajatus Kris tuksen seuraamisesta näkyy 1200luvulta alkaen italialaisissa krusifikseissa. Niissä alkaa korostua nimenomaan Kristuksen kärsimys. Pää painuu alas, silmät ovat kiinni. Vartalo taipuu tuskaisel le mutkalle. Myös tuolloin riehuneet rutto ja muut kulku taudit vaikuttivat. Ihmiset hakivat lohtua, ja si tä toi Jeesus, joka kuvattiin heidän kanssakärsi jänään.

Rauhan krusifiksi (2021) Paavalinkirkossa

Ilkka Sariolan maalaaman krusifiksin esikuvina ovat olleet 1200-luvun ja 1300-luvun italialaiset krusifiksit, erityisesti Giunta Pisanon maalaus 1200-luvun puolivälistä.

Pelastusrengas, jonka keskelle Jeesus on kuvattu hyvänä paimenena.

Franciscus Assisilainen

Yleensä krusifiksien yläpaneeleissa on enkeleitä. Tässä on kärpänen. Se viittaa saksalaisen mystikon Mestari Eckhartin saarnaan: ”Jos otamme kärpäsen kuten se on Jumalassa, se on siinä jalompi kuin korkeinkaan enkeli on omassa itsessään.”

Näky rauhasta. Susi ja karitsa ovat sovussa, aseet on taottu auroiksi ja sateenkaarilippu hulmuaa.

PAAVALINKIRKKOON RIPUSTETTAVASSA Rauhan krusifiksissa Jeesuksen taustalla oleva maisema kertoo sekin kärsimyksestä. Ollaan toisessa maa ilmansodassa ja seurataan maihinnousua saksa laissotilaan näkökulmasta. Rannan lähellä on pa lavia laivoja, repaleisessa maassa panssariesteitä ja Hitlerin sirkkeliksi kutsuttu ase. Kun krusifiksia katsova siirtyy pois kuoleman ja sodan maisemasta, häntä odottaa teoksen ylä osassa toisenlainen todellisuus, uusi maa. Lam mas ja susi pötköttelevät kaikessa rauhassa vie rekkäin ja sateenkaarilippu liehuu. Näky ei ole peräisin Ilkka Sariolan mielikuvituksesta vaan Vanhan testamentin Jesajan kirjasta. Siinä ennus tetaan aikaa ja maailmaa, jossa kukaan ei tee pa haa vaan susi ja karitsakin käyvät yhdessä laitu mella.

– Onhan se ihana ajatus, että meidän ihmisten viha ja sodat jonakin päivänä loppuvat. Sateen kaarilippu on paitsi seksuaalivähemmistöjen tun nus myös vanha rauhan symboli. Ajattelin, että olisi kiva, jos yhdessä kirkossa Suomessa olisi py syvästi sateenkaarilippu seinällä. Pieni yksityiskohta, värikäs lippu, on tällä het kellä kirkossa iso asia, ja Sariola tietää, etteivät si tä kaikki hyväksy. Itse hän kuuluu sateenkaari pappeihin, jotka vihkivät samaa sukupuolta ole via pareja.

on varmaan joskus kysynyt. Miksi ihmeessä Ju malan piti tuolla lailla kärsiä? Tai: millainen isä laittaa poikansa kärsimään? – Yleensä vastaan, että Jumala tuli tänne maa ilmaan tietämään, mitä on olla ihminen, ja tun temaan ihmisen kärsimyksen. Eihän häntä olisi välttämättä tarvinnut teloittaa noin, mutta ihmi set sen tekivät. Sariolalle ristillä roikkuva Jeesus kertoo siitä, et tä Jumala on koko ruumiillaan läsnä ihmisen kär simyksessä. Hän sanoo, että vaikkei hän juurikaan ole kokenut tai tuntenut Jumalan läsnäoloa, ajatus kärsivästä ja ihmisen tuskat tuntevasta, tämänpuo leisesta Jumalasta on jo itsessään lohdullinen. Jeesuksen kärsimykselle ja kuolemalle on pa rin tuhannen vuoden aikana esitetty monenlai sia tulkintoja: Jeesus lunastaa ihmiset ja maail man pahan vallasta. Tai hän on viaton uhri, joka kärsii ihmisten syntien vuoksi. Tai hän ottaa kan taakseen rangaistuksen, joka kuuluisi ihmisille. Tai ehkä Jeesus on moraalinen esimerkki. – Ajattelen, että ne ovat erilaisia tarinoita ja erilaisia mahdollisia selityksiä. Meidän virsikir jamme virsissäkin ja varmaan myös eri herätys liikkeissä on erilaisia käsityksiä siitä, miksi Jee suksen piti kuolla, Sariola sanoo.

ILKKA SARIOLAN T-PAITA on haastattelupäivänä aiheeseen sopiva: siinä on ristiinnaulitun kuva. Kun hän liikkuu se yllään taiteilijaporukoissa, ky symyksiä tulee. Ne ovat niitä samoja, joita jokai nen kristinuskon keskeisen kertomuksen kuullut

ERILAISET TAVAT YMMÄRTÄÄ Jeesuksen kuole man merkitys näkyvät myös siinä, miten tuota kuolemaa on taiteessa kuvattu. Ilk ka Sariola muistuttaa, että ennen refor maatiota monet taiteilijat olivat hengelli KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Ylimpänä Jumalan sormet. Muna symboloi uutta elämää. Sen keskellä on ylösnoussut Kristus.

Jeesuksen ympärille on kuvattu ristiinnaulitsemisen todistajia: vasemmalta roomalainen sotilas Longinus, joka puhkaisi Jeesuksen kylkeen haavan, Jeesuksen äiti Maria, Johannes, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria, sadanpäämies ja hänen talonsa väki sekä temppelin vartija Stefaton, joka juotti Jeesukselle sienellä hapanta viiniä.

Krusifiksissa on seitsemän eri lintulajia. Punatulkusta kerrotaan legendaa, jonka mukaan lintu lensi Golgatalle nokkimaan pois okaita Jeesuksen otsasta ja sen alun perin valkoinen rinta värjäytyi punaiseksi Jeesuksen verestä. Punatulkun vieressä on ehtoollismalja eli Jeesuksen veri.

Hiljaisen lauantain krusifiksi (2015) Kallion kirkossa

Krusifiksi on Ilkka Sariolan versio 1100-luvulla maalatusta San Damianon krusifiksista. Osa kuva-aiheista on lainattu siitä, osa on Sariolan omia.

selle elämälle omistautuneita sääntökun taveljiä. He siis olivat perillä aikansa teo logisista ideoista. Kaikkein varhaisimmissa krusifikseissa näkyy varhaiskirkon opetus siitä, että kuolemallaan Jee sus voitti pahan ja lunasti ihmiset vapaiksi saata nan, synnin ja kuoleman vallasta. Näissä niin kut sutuissa triumfikrusifikseissa Jeesus ei näytä kovin kärsivältä, saati kuolleelta. Hänen silmänsä ovat auki ja asento levollinen. Hän saattaa jopa hymyil lä. Levitetyt kädet tuntuvat siunaavan katsojaa. Sariolan mukaan varhaisten krusifiksien nä kökulma onkin ylösnousemuksen todellisuudes sa ja risti on ikään kuin ylösnousseen Kristuksen valtaistuin. – Hirveän helposti katsotaan, että maalaus kuvaa yhtä tiettyä hetkeä. Näissä triumfiristeissä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

ajatus on toinen. Niissä on esitetty yhdessä ku vassa koko kertomus ristiinnaulitsemisesta ylös nousemukseen, Sariola kertoo. Koko pääsiäiskertomus on luettavissa myös Sariolan maalaamasta Hiljaisen lauantain krusifiksista Kallion kirkossa. Ristiinnaulitun yläpuo lelle on kuvattu ylösnoussut Kristus kuin pää siäismunan sisälle. Teoksen nimi viittaa päivään, jolloin ei ta pahdu mitään: lauantaihin, jolloin Jeesus makaa kuolleena haudassaan. – Jumalakin on yhden päivän vuodesta kuol lut. Meidän pitää elää elämämme niin kuin Ju malaa ei olisi, Sariola sanoo ja osoittaa krusifik sin alaosaan. Sinne hän on maalannut joukon marttyyreita, joista yksi on natsien teloittama pappi Dietrich

Vanhimmissa Jeesusta esittävissä kuvissa hänellä ei ole partaa. Sariola halusi maalata ihmisen, ei miestä tai naista.

Jeesuksen jalkojen juuressa Franciscus Assisilainen. Niiden alapuolella Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin portti ja marttyyrikuoleman kokeneita kristittyjä: suomalainen lähetystyöntekijä Seija Järvenpää, joka surmattiin Afganistanissa vuonna 2014, sekä keskitysleireillä surmatut luterilainen pappi Dietrich Bonhoeffer, ortodoksinunna Maria Pariisilainen ja fransiskaaniveli Maximilian Kolbe.

Bonhoeffer. Bonhoefferin mukaan kristittyjen tulisi elää muita varten ja niin kuin Jumalaa ei olisi, sillä nykymaailma näyttää tarvitsevan Juma laa vain selitykseksi selittämättömälle tai avuk si silloin, kun mikään muu ei auta. Bonhoefferin käsitys Jumalan tavasta toimia on hyvin toisen lainen: ”Jumalan edessä ja Jumalan kanssa eläm me ilman Jumalaa. Jumala antaa työntää itsensä maailmassa ristille. Jumala on voimaton ja heik ko maailmassa, ja juuri siten ja vain siten hän on kanssamme ja auttaa meitä.” ■ Rauhan krusifiksia pääsee katsomaan Paavalinkirkkoon pääsiäisajan jumalanpalvelusten yhteydessä. Tarkemmat tiedot löytyvät seurakunnan Facebooksivulta facebook.com/Paavalinseurakunta. Katso kirkkojakaupunki.fi:stä video, jossa Ilkka Sariola viimeistelee Rauhan krusifiksia.

ILMOITUS

Kevään suurin juhla avautuu tänä vuonna kännykästä! Malmin seurakunta lähettää netissä ja somekanavillaan runsaasti kiinnostavaa katseltavaa pääsiäisen aikaan. Katso suorana tai silloin kuin sinulle sopii. Tässä joitain poimintoja, löydät kaikki pääsiäisen tapahtumat nettisivuiltamme.

Piinaviikolla poliitikkoja,

pilatesta ja pääsiäisiloa kaikille perinteet avautuvat

kirkkoon kännykällä

Malmin pastori, kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine avaa paastonajan ja pääsiäisen kulttuurihistoriaa kahdessa miniohjelmassa.

JUMALANPALVELUKSET

28.3. Palmusunnuntaina klo 10 1.4. Kiirastorstaina klo 19 Malmin kirkosta Huom! Ehtoollishetki ennakkoon ilmoittautuneille kirkkojen pihoilla Ilmoittaudu viim. ke 31.3. klo 17, p. 09 2340 4400. 2.4. Pitkäperjantaina klo 10 3.4. Pääsiäisyönä klo 23 Valon messu on riemukas, seurakuntalaisten toteuttama musiikkipitoinen jumalanpalvelus. 4.4. Pääsiäispäivän perhekirkko klo 10. Pääsiäisaamuna tyhjän haudan ihmeen äärellä iloa, valoa ja pääsiäismunien etsimistä. 5.4. Pääsiäisen nojatuolikirkko klo 10. Toisena pääsiäispäivänä syvennytään pääsiäisen ihmeeseen nojatuoleissa keskustellen.

28.3. VIRSIÄ RISTIN TIELLÄ

Hiljenny hiljaisen viikon tunnelmiin kuuntelemalla paastonajan virsiä, kuten "Käy yrttitarhasta polku". Kanttorit Taru Hämäläinen ja Kaisu Rauhamaa su 28.3. klo 18. Katso myös Kanttorien ehtookellot lauantaisin klo 18.

4.4. MALMIN ENKELIEN PÄÄSIÄISTERVEHDYS

Videolla kuullaan Pave Maijasen "Elämän nälkä" kuorosovituksena ja Malmin enkeleiden ajatuksia poikkeuspääsiäisestä. Ensiesitys su 4.4. klo 12.

PAASTONAJAN

pilates

Neliosainen videosarja tarjoaa rauhallisen liikuntatuokion kaikenkuntoisille hiljentymisen, Raamatun sanan ja paastonajan musiikin äärellä. Ohjaajana on pastori Aino Poutanen, musiikki kanttori Taru Hämäläinen. Uudet jaksot pe klo 18.

7 HILJAISTA VIIKKOA Onko poikkeusaika on muuttanut käsitystämme luopumisesta ja paaston merkityksestä?

PÄÄSIÄISPERINTEIDEN

KULTTUURIHISTORIAA

Mistä tiput, puput, munat ja muut pääsiäisperinteet tulevat ja millaisia merkityksiä niihin on liitetty?

Laanisen ahtisaarnat

Miten Jeesuksen kärsimystien teemat, kuten petos, tuomio, kansansuosio ja -kiihotus, näyttäytyvät yhteiskunnallisten vaikuttajien silmin? Malmin pastori Timo Laaninen kutsuu kolme politiikan konkaria pitämään hiljaisen viikon ahtisaarnan Malmin kirkkoon. Suora lähetys 29.-31.3. klo 18 Malmin seurakunnan Facebookissa ja seurakunnan nettisivuilla. MAANANTAI 29.3. Heidi Hautala europarlamentaarikko TIISTAI 30.3. Esko Aho ex-pääministeri KESKIVIIKKO 31.3. Eero Heinäluoma europarlamentaarikko

pääsiäisiloa koko perheelle PÄÄSIÄISVAELLUS Matkusta Jeesuksen kanssa palmusunnuntaista aina pääsiäisaamun iloon viiden pysäkin kautta. Katso YouTubesta

KIRKKOJEN PIHOILLA Pääset pääsiäisvaellukselle myös kurkkaamalla kirkkojen ikkunoiden nukkeasetelmiin.

PÄÄSIÄISILOA! -POLKU Kirkkojen pihoilta löytyvältä rastipolulta löydät puuhatehtäviä munien etsimisestä pupun loikkiin. Kuuntele loruja ja lauluja QRkoodin takaa. Toteutettu yhteistyössä Lastenkirkon kanssa.

PÄÄSIÄISMUSKARI Mari ja Margit etsivät pääsiäisyllätyksiä Viikin kirkosta ja kurkkaavat urkujen sisälle. Katso YouTubesta.

KIRKONROTTA JA MAALAISSERKKU Kirkonrotan ja maalaisserkun matkaa rytmittävät laulut, joita voi laulaa yhdessä lasten kanssa. Katsottavissa kanavissamme.

Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebookissa, YouTubessa tai netissä helsinginseurakunnat.fi/malmi

Herra Heureka Leikki on tutkimuksen korkein muoto, sanoo tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

hmisiä yleensä pursuava Heureka humisee tyhjyyttään: tiedekeskus on ollut kiinni joulukuun alusta lähtien. Vaikka Heureka on yksityinen toimija, se on omalla päätöksellään nyt toista kertaa suljettuna korona-aikana. Heurekan toimitusjohtajaksi viime syksynä elämysjohtajan tehtävistä siirtynyt Mikko Myllykoski esittelee talon kahta ajankohtaista näyttelyä, Superpuuta ja Suoliston salaisuutta. – On surullista, että näyttelyjen hyödyntäminen jää puolitiehen. Meillä on tarjontaa myös netissä, muttei se korvaa näyttelyihin tutustumista paikan päällä. – Heureka on nimenomaan kohtaamispaikka, joka tuo ihmisiä yhteen oppimaan uusia asioita. Kävijöistä reilu viidesosa on koululaisia ja puolet perheitä, mutta tiedekeskus on tarkoitettu kaiken ikäisille. Meille käy nykyään myös Museokortti. HEUREKA ON ollut Mikko Myllykosken työpaikka jo kolmekymmentä vuotta. Hän päätyi sinne 1990-luvun alussa kesken historian opintojensa. Hän oli koonnut Helsingin yliopiston 350-vuotisjuhlaan näyttelyn, ja sen seurauksena häntä pyydettiin suunnittelemaan Heurekaan näyttely Suomen 75-vuotisjuhlaan liittyen. Jukola, Jakomäki, Bryssel -niminen näyttely kuvasi suomalaisen elämänmuodon muuttumista. – Graduni oli siinä vaiheessa puolivalmis, mutten ole katunut päivääkään, että lähdin Heurekaan. Tämä tuntui heti niin omalta paikalta. Myllykoskea kiehtoi se, että myös historiasta pystyi saamaan aikaan interaktiivisia kokemuksia. – Tämä ei ole yksilölaji, vaan näyttelyjen sisältöä ja muotoa suunnittelee ja toteuttaa moniammatillinen porukka. Tavoitteenamme on saada aikaan ratkaisuja, jotka ovat helppoja käyttää, mutta jotka tarjoavat kävijöille samalla jotain uutta ja yllättävää. Että hei, mä tajuan tämän! Myllykoskelle itselleen tiedekeskuksen tärkeimpiä näyttelyjä on ollut vuonna 2013 mielenterveysalan kanssa yhteistyössä toteutettu

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Heureka tulee hulluksi. Näyttelyn tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä ja empatiaa mielenterveyden ongelmien kanssa eläviä kohtaan. Heureka tulee hulluksi herätti laajaa huomiota ja sai kansainvälisen tiedekeskusliiton palkinnon.

”

Ihminen viettää koko elinaikansa samassa tomumajassa. Vuosien mittaan hän kuitenkin kehittyy, tutkii ja oppii – ja opettaa myös muita. Elämä on tällaista kiehtovaa sekoittumista. KIINNOSTUS HISTORIAAN, latinaan, Rooman kirjallisuuteen ja arkeologiaan lähti Mikko Myllykoskella hänen opinahjostaan Helsingin Normaalilyseosta. Koulussa oli useampi eri tavalla innostava historian opettaja. Myllykosken perhe oli muuttanut Helsinkiin Pirkanmaalla sijainneelta Tyrväältä lääkäri-isän työn perässä. Perheen kolme poikaa laitettiin Norssiin, ja perheessä oli selvää, että pojat tähtäisivät akateemiselle uralle. – Ei minulla ollut mitään ammatillista urasuunnitelmaa, kuten ei monella muullakaan humanistilla, Myllykoski toteaa. Opiskelujen ohella hän toimi historianopiskelijoiden ainejärjestön Kronoksen puheenjohtajana ja teki Kronikka-lehteä. Hän kirjoitti myös opiskelukaveriensa kanssa kaksi historiikkia. – Pidin tätä toimintaa yhtä tärkeänä kuin itse opiskelua. Erilaisia projekteja tehtiin innolla,

ja näin oppi asioiden organisoimista kantapään kautta. Toisessa Myllykosken kirjoittamassa historiikissa kerrottiin invalidiurheilijoista. Heurekan Dialogi-näyttelyt, joissa on valotettu näkövammaisten, viittomakielisten ja vanhusten maailmaa, kumpuavat osittain tästä nuoruudentyöstä. ISO VAIKUTUS Mikko Myllykosken elämään on ollut veljillä. Vanhin veli, Matti, opiskeli teologian tohtoriksi ja keskimmäinen, Pekka-veli, lääkäriksi. Jälkimmäinen tuli tunnetuksi Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen kärkihahmona. Hän menehtyi syöpään muutama vuosi sitten. – Me kolme olimme jo nuorena melko erilaisia, mutta meille on ollut yhteistä kielellinen leikittely ja sanailu. Sain myös veljiltäni vinkkejä kulttuurin ja luonnon harrastamiseen. – Kotona jaoin huoneen Pekan kanssa, ja tuntui hyvältä, että hän piti minua samanveroisena, vaikka olin häntä neljä vuotta nuorempi. Seurasin alussa todella tiiviisti hänen musiikkiuraansa. Erityisen paljon pidin hänen Särkynytsydämiset -kappaleestaan. Myllykoski muistelee, miten veljekset matkasivat vuonna 1982 Rolling Stonesin keikalle Göteborgiin. Rollarit porskuttaa yhä, ja nyt hänestä tuntuu huvittavalta, että he pitivät näitä rock-ikoneita jo silloin vanhoina miehinä.

Kuka?

Mikko Myllykoski, 57, on Helsingin Kulosaaressa asuva tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja. Hän on työskennellyt Heurekassa eri tehtävissä 30 vuotta.

Mitä?

Myllykoski pyrkii kehittämään Heurekaa tiedepääoman käsitteen kautta. Hänestä jokaisella ihmisellä on oma tiedepääomansa, jota hän kartuttaa omista lähtökohdistaan. Heurekan nettisivuilla voi kevään aikana osallistua etätiedekerhoihin, majakisaan ja Heurekahetkiin. Lisätietoja osoitteessa heureka.fi.

Motto

Elää ja sekoittua. (Argentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges)

TIEDEKESKUKSEN JOHTAMISESSA Mikko Myllykoskella on vahva humanistinen näkökulma. Siinä on keskeisenä se, miten maailma toimii, kuka minä olen ja miten minä liityn maailmaan. – Ihminen viettää koko elinaikansa samassa tomumajassa. Vuosien mittaan hän kuitenkin kehittyy, tutkii ja oppii – ja opettaa myös muita. Elämä on tällaista kiehtovaa sekoittumista. Itse asiassa Myllykoski pitää leikkiä tutkimuksen korkeimpana muotona. Se lukee myös Heurekan ulko-oven yläpuolella. – Leikkivä lapsi on pieni kokeilija, joka tutustuu ihmisiin, lähiympäristöön ja maailmaan. Tästä hyvä esimerkki on Superpuu-näyttelyn palikkakasa, joista voi rakentaa mitä haluaa. Aina päivän päätyttyä niistä on tehty jotain uutta, kerran oli jopa Colosseumin näköinen rakennelma. Myllykosken mielestä on tärkeää, että suomalaisperheet voivat viettää mielekästä vapaa-aikaa. Hän haluaisikin tarjota löytämisen iloa mahdollisimman monelle, perheiden taustoista riippumatta. – Ajattelen, että kuka tahansa voi tehdä tiedettä. Heurekassa tarjotaan näyttelyjä, joissa pääsee osallistumaan ja joissa kokijasta tulee tekijä. MIKKO MYLLYKOSKI nauttii antoisasta ja innovatiivisesta työstään, mutta työn lisäksi sisältöä elämään tuovat perhe ja harrastukset. Työasiat karisevat helposti mielestä jo työmatkalla, varsinkin jos hän tekee sen polkupyörällä. Pyöräilyä hän harrastaa myös vapaa-ajalla, ja reitin varrella hän pysähtyy ottamaan puhelimellaan kuvia. – Laitan kuvia Instagram-tililleni. Se on minun tapani tutkia ja tarkkailla maailmaa, sen kauneutta, kiehtovuutta ja yllättävyyttä. – Kun pystyy rajaamaan hienon hetken tietyssä säässä tai vuodenajassa, kuvaamiseen liittyy tiettyä universaalisuutta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

ten synnyttäjä saattaa saada sektion, mutta sitä ennen hänen on voitettava lääkäri puolelleen. Kuurne on sitä mieltä, että synnyttäjän vaikutusmahdollisuuksia pitäisi lisätä. − Synnytys on perheelle ainutlaatuinen ja pyhä siirtymäriitti. Jos synnytykseen tulee liikaa sairaalan käytäntöjä, ihmiset joutuvat olemaan siinä ikään kuin vieraana, Kuurne sanoo.

Kätilö Katja Strandellin ja tutkija Kaisa Kuurneen mielestä jokainen synnyttäjä on hyvä synnyttäjä. Kuurneen sylissä Bella-koira.

Synnytys on pyhä kokemus Synnytys on perheelle ainutlaatuinen siirtymäriitti, joka vaatii kannattelua ja turvaa. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT LAURA RIIHELÄ

aito oli juuri noussut rintoihin ja keho tuntui rujolta ja kipeältä. Kaisa Kuurne katseli itseään Jorvin sairaalan peilistä. Hän oli synnyttänyt kaksi päivää aiemmin tyttärensä Magdan. Synnytys oli Kuurneelle voimauttava kokemus. − Katsoin itseäni peilistä ja tunsin, että minulla oli sillä hetkellä yhteys kaikkiin maailman synnyttäjiin kaikkina aikoina. Minusta tuntui, että kuulin heidän äänensä. Olin turvassa ja minua oli kannateltu synnytyksen läpi, Kuurne sanoo. Väkevä synnytyskokemus innoitti sosiologian dosentti Kaisa Kuurneen aloittamaan Kamppailu

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

synnytyksestä – Synnytyskulttuurin murros Suomessa –tutkimushankkeen. Hanke on saanut rahoituksen Koneen Säätiöltä. Tutkimuksessa kerätään synnytyskertomuksia ja tutkitaan muun muassa erilaisia synnytystapoja. SYNNYTTÄJÄT OVAT Suomessa pääsääntöisesti tyytyväisiä synnytysyksikköjen työntekijöiden ammattitaitoon ja osaamiseen. Hyvää tarkoittava ja monin tavoin hyvin toimiva järjestelmä pyrkii kuitenkin Kaisa Kuurneen mukaan monistamaan mallitarinaa. − Meillä on vallalla yhden mallin standardisynnytys. Monissa maissa on enemmän variaatioita. Terveydenhuolto tähtää sairaalassa tapahtuvaan alatiesynnytykseen. Synnytyspelkoon vedo-

KATJA STRANDELL on työskennellyt kätilönä jo 19 vuotta. Hän työskentelee Espoossa Jorvin sairaalan synnytysosastolla ja avusti Kaisa Kuurnetta synnytyksessä. − Hyvä kätilö on kuin kameleontti, joka ymmärtää, että se, mikä on yhdelle hyvä synnytys, voi olla toiselle kauhistus, Strandell sanoo. − Synnytyksestä tulee pyhä tapahtuma, kun synnyttäjä ja hänen läheisensä voivat kokea, että tämä on meidän synnytyksemme. Kokemuksen ainutlaatuisuuteen ei vaikuta se, käytetäänkö lääkkeitä vai synnytetäänkö luomuna, Kuurne kertoo. Toisinaan synnytys, joka on henkilökunnan mukaan sujunut ihanteellisesti, voi olla synnyttäjälle traumaattinen kokemus. Jokainen synnyttäjä muistaa auttajansa niin hyvässä kuin pahassa. Synnytyskertomuksissa hoitohenkilökunta saattaa saada jumalallisia piirteitä. Synnyttäjät kuvailevat kätilöitä ja lääkäreitä enkeleiksi tai demoneiksi riippuen siitä, miten heitä on kohdeltu. − Minustakin tuntui, että lääkäri oli kuin enkeli, kun hän synnytyksen jälkeen katsoi minua arvostavasti ja sanoi, että olen synnyttänyt upeasti, Kuurne sanoo. Hän on kuullut myös kertomuksia, joissa synnyttäjä on kokenut yhteyden edesmenneisiin. − Synnytys on niin voimakas kokemus, että tämän- ja tuonpuoleisen rajapinta saattaa kadota. SYNNYTYKSET SIIRTYIVÄT Suomessa sairaaloihin 1960-luvulla. Aiemmin naiset synnyttivät maaseudulla kotona. Mukana olivat perhe ja kunnankätilö, mikäli sellainen paikkakunnalta löytyi. Tapana oli, että hyvin menneen synnytysurakan jälkeen talonväki keitti synnytykseen osallistuneille varpajaiskahvit. Tämän päivän synnyttäjän yhteisöön kuuluvat useimmiten puoliso, toisinaan doula ja tietenkin sairaalan väki. − Pyhän ja ihmeellisen synnytyskokemuksen voi saada myös sairaalassa, Kaisa Kuurne muistuttaa. Synnytykseen liittyvien rituaalisten eleiden ei hänen mielestään tarvitsisi olla suurellisia. Kyse on ennen kaikkea kunnioituksesta. − Synnytykseen osallistuneet kätilöt voisivat allekirjoittaa kortin synnyttäjälle, tai osasto voisi lahjoittaa ruusun jokaiselle synnyttäjälle, Kuurne ehdottaa. − Pienellä rituaalisella eleellä voisi olla suuri merkitys synnyttäjälle ja koko perheelle. Suomi on yksi maailman turvallisimmista paikoista synnyttää. Moderni lääketiede ja teknologia eivät kuitenkaan muuta sitä, että synnytys on elämän ja kuoleman kohtaamispiste. − Kun puhumme synnytyksestä, puhumme elämän mysteeristä, eivätkä ne ole koskaan meidän hallinnassamme, Kuurne sanoo. − Ihminen syntyy ja kuolee vain kerran. Nämä tapahtuvat muovaavat sitä, keitä me olemme. ■

Testamentti on kaunis tapa auttaa Synnytyksessä Marja Pulkkinen ymmärsi, ettei kaikki elämässä ole omissa käsissä.

”Äiti antoi tilaa uudelle elämälle” Helsinkiläinen Marja Pulkkinen, 45, työskentelee ylitarkastajana kulttuuri- ja opetusministeriössä. Hän synnytti esikoistyttärensä Helmin toukokuussa 2018. Hän kertoo kokemuksestaan näin: ”Raskaus oli täysiaikainen. Olin toivonut mahdollisimman luonnonmukaista synnytystä. Lapsivedet menivät kotona, mutta synnytys ei käynnistynyt. Lähdin sairaalaan lapsuudenystäväni Pauliinan ja veljeni vaimon Gracen kanssa, jotka toimivat tukihenkilöinäni. Sain sairaalassa Cytoteciä synnytyksen käynnistämiseksi. Kovat kivut alkoivat heti. Synnytys oli pitkä ja kesti toista vuorokautta. Pääsin välillä synnytysaltaaseen ja otin ilokaasua. Olin sekaisin kivusta ja ilokaasusta. Jossain vaiheessa lapsen sydämen sykkeet hidastuivat ja jouduin pois altaasta. Mieleni oli taas kirkas, mutta jotain oli toisin. Minusta tuntui, etten ollut enää synnytyssalissa. Yhtäkkiä olin äitini. Elin hänen kuolemansa hänen ruumiissaan. Tiesin, että äiti ei enää kärsinyt. Koin helpotusta ja irti päästämisen iloa.

Jossain vaiheessa kätilö oli tullut huoneeseen ja antoi minulle oksitosiinia, jotta synnytys etenisi nopeammin. Pääsin taas kiinni tähän maailmaan. Yhtäkkiä tunsin, että nyt vauva syntyy. Helmi syntyi kymmenessä minuutissa. Pystyin nauttimaan siitä hetkestä. Äitini kuoli syöpään vuonna 2017, vuosi ennen Helmin syntymää. Syöpäkuolemaa ei ollut helppoa katsoa vierestä. Aluksi äitini menetti liikuntakykynsä, lopuksi hän ei pystynyt syömään eikä kertomaan, oliko hänellä kipuja. Olin hänen luonaan, kun hän kuoli. Synnytyksessä tunsin, kuinka äiti antoi tilaa uudelle elämälle. En kuitenkaan tarkoita sitä, että äidin henki olisi siirtynyt tyttäreni elämään. Tämän kokemuksen jälkeen ajattelen, että kuolemassa ei ole mitään rumaa. Kuolema on kaunista. Kokemus oli vahvasti elämänmyönteinen. Olen ateisti, ja minulle kokemus vertautuu todentuntuiseen uneen. Minusta on joka tapauksessa tullut sen jälkeen rauhallisempi. Vaikka elämä ei etene ilman omia päätöksiä ja tekoja, tiedän, ettei kaikki ole omissa käsissäni. Se tapahtuu, minkä täytyy tapahtua.”

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

VIISAUDESTA KUULU KUNINGAS

maidoissa

KORKEUSHYPPY

kermat

RIPPIKOULULEIRILLÄ

melkoisia LOGARITMIN DESIMAALIOSA

joka kerta TIMPURIN MITTAVÄLINE

pankeissa

HANOISTAKIN

TÄYS-

KOIRASKALALTA

IHMISOIKEUS- BEHMIN HEI JURISTI CLOONEY RAKAS

METSÄMIEHEN VERBI

MAKSAESSA KAIVETTU

KALLAS

PERÄTÖNTÄ

VIE OIKEUTEEN

KOKOOMUKSEN KIMMO

RANGAISTUS

VISAILLUT JYRKI

PIENI MERENHARKITA NEITO MAJAVALTA P A

IKIVIHREÄ

SURKIMUS TÄHDÄTEN

TALRIPPIVINEN KOULULAISILLE VAHINKO

ENNEN KASTETTA VALITTU

MAKSAMISIIN TUKIRANKAA

MAINIO

-DONNA

UURTO AGAAVESTA

KALEVI JA ANTILOOPPI

EROON

ÄKSYJÄ TULEHTUNEITA

NEGATIIVISIA PIHI

ESIINTYJÄLLE

SARVETON

ALKAJAISIKSI

TURVEKOTA

U MUUTTUA EPÄSELVÄKSI

MANSEN ROKKIKUKKO

T U

SAUDIEN RAHA

dementikko

-1.

APOLLOA OHJANNUT ARMSTRONG -POIKA

LIETTUASSA -JALKA

KALLIO I JOKINEN MATAIKUI- LALLA SESTI RIEPU

KYNILLE

EIVÄT NAUKKAILE

ENONTEKIÖSSÄ

EGYPT. JUMALA PITÄÄ HÄLYÄ

HOPPU

KAUPPAKESKUS

SUVUN MIEHIÄ

KERTAUKSENA

ETEISMATTOIHIN

TÖR- A MIÄ

MITEN K

AISTIA

E N

E S

75 V HIRVONEN

KIIT- T TI!

I N

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

MUUSIKKO JUSSI

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Tuntevat ja tietoiset luodut JUKKA UOSUKAINEN (K&k 25.2.) tiedusteli minulta eläinten tietoisuudesta. Voin biologina vakuuttaa, että eläimillä on tietoisuus ja tunteet. Ne kokevat oman elämänsä sen subjekteina. Eläimillä on havaittu kokeissa itsetietoisuutta sekä kaikki samat kahdeksan perustunnetta kuin ihmisellä: rakkaus, suru, ilo ja niin edelleen Jokainen koiran tai kissan omistaja tietää tämän. Eläimet ovat myös fiksuja. Talitiaiset osaavat 175 ääntä ja yhdistävät niitä lauseiksi. Koko-niminen gorilla osasi jopa viittomakieltä lapsen tasoisesti. Delfiinien tiedetään antavan toisilleen nimiä. Raamattukin opettaa, että eläimellä on sielu: Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki ylös ja vajoaako eläinten henki alas maahan?” (Saarnaaja 3:21)

Daniel Elkama ympäristötieteilijä

Mies voi olla uhri KOLUMNISTI Matias Uusisilta moitti 19.1. Kirkko ja kaupungin verkkosivuilla perussuomalaisia uhriutumisesta. Hänen mukaansa suomalainen valkoinen heteromies, joka on yksi maailman etuoikeutetuimmista hahmoista, voi tuntea itsensä uhriksi ja nähdä edistystä ajavat liikkeet häntä henkilökohtaisesti uhkaavina vaaroina. Uusisillan mielestä uhka ei ole todellinen. Mistä kolumnisti tietää, että suomalainen heteromies on etuoikeutettu ja että hänen kokemansa uhka on olematon? Miehillä on erityisen paljon päihdeongelmia ja asunnottomuutta. Miesten elinajanodote on lyhyempi kuin naisilla. Pojat pärjäävät koulussa tyttöjä huonommin. Asevelvollisuus koskee vain miehiä. Media tulvii vihapuhetta miehiä kohtaan. Kolumnistin kirjoituksen on täytynyt satuttaa monia miehiä. Viimeistään huoltajuuskiistoissa moni mies on huomannut olevansa uhri. Äidin oikeus ja valta lapsiin on ollut Suomessa tabu, jota ei ole saanut kyseenalaistaa. Vaikka äiti haluaisikin jakaa vanhemmuutta tasa-arvoisesti, viranomaiset voivat vastustaa sitä. Jos äiti – tai isoäiti! – toimii väärin, niin sitä ei uskota. Lähtökohta on, että isä on väkivaltainen ja syypää äidin ja lasten ongelmiin.

Miksi erilaisia syrjitään? OLEN PIENESTÄ pitäen miettinyt, miksi erilaisia ihmisiä syrjitään. Se, että maailmassa on erinäköisiä, luonteenpiirteiltään erilaisia, eri asioihin uskovia, eri asioista kiinnostuneita ja taustoiltaan erilaisia ihmisiä, tekee maailmasta kiinnostavan paikan elää. On ymmärrettävää, että sinun voi välillä olla vaikea hyväksyä toisen ajatusmaailmaa, koska omat mielipiteesi ovat vahvat. Mutta minusta et

Veikkaan, että monet kolumnistin ajattelemat edistykselliset liikkeet pitävät tärkeänä, että valkoisia heteromiehiä leimataan niin, että kaikille on kristallinkirkasta, kenessä on aina vika. Huoli ei ole kuviteltu vaan perusteltu ja todellinen.

voi arvostella ihmistä, jota et edes tunne. Miltä sinusta tuntuisi, jos sinulle sanottaisiin niin? Ihmiset voisivat yrittää avartaa mieltään ajattelemalla positiivisemmin. Tutustu erilaisiin ihmisiin, jotka haluavat toteuttaa itseään eri tavoin, ja muista olla oma itsesi. Se tekee sinusta onnellisemman!

kunta niin pyöri, että tehdään vain kivoja asioita ja tylsät jätetään tekemättä. Kun kaikki hoitavat osuutensa, voidaan keskittyä uuteen ongelmaan: miksi kasvomaskit heitetään maahan?

Sari Mäki Kauklahti

Pekka Pere

Ihmisen syytä KOIRANKAKKAKESKUSTELU käy taas kiivaana sosiaalisessa mediassa. Olen itse koiranomistaja ja aivan samaa mieltä kuin monet mielensä pahoittaneet. En voi ymmärtää, miten kakkakasan kerääminen voi olla niin vaikeaa. Syy ja perustelu ei voi olla jäteastioiden puute. Jos hankkii koiran, sen mukana tulee myös velvollisuuksia. Välillä joutuu kävelemään haiseva pussi kädessä pitkin kyliä. Ei se yhteis-

Alisa Alhonen koululainen, Helsinki

Elämää suurempi kysymys MITÄ RAAMATTU SANOOKAAN ihmisen ja eläinten suhteesta? Sekä Vanhan että Uuden testamentin mukaan ihminen on Jumalan luomakunnan hierarkiassa eläimiä ja elotonta luontoa korkeammalla siten, että ihmisellä on sekä toimivalta että vastuu. Mutta onko Jumalan olemassaolo seurauksiltaan merkittävä asiantila? Vastaukset tähän vaihtelevat suu-

rimmista mahdollisista seurauksista yhdentekevyyteen, myös kirkon puolelta. Mielestäni kysymys ihmistä mahtavamman tietoisen olion olemassaolosta on perustavinta laatua. Ihmismielestä riippumattoman Jumalan tosiasiallinen olemassa- tai olemattaolo asettaa rajat sille, mitä meille (ei) voi eläessämme ja kuollessamme tapahtua. Suurin kysymys on, uskotko Jumalan olemassaoloon. Vastaus tähän vaikuttaa miltei kaikkeen. Ihmisen valintoja ohjaavat hänen arvonsa, jotka perustuvat hänen maailmankatsomukseensa. Siihen perustuvat myös kiistat raamatullisen teistisen kristinuskon ja kristinuskosta valistusaatteen, naturalistisen luonnontieteen ja marxismin seurauksena syntyneen sekulaarin humanismin välillä.

Mikko Heikkilä FT, dosentti, Tampere

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Hautauspalveluja

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

390 € 790 € 110 € 95 € A

ALL 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 Ylä- tai alaleuan kok

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. (09) 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• EHT Sirkka Müller

P. 044 5566010

P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Myydään Turvalliseen kotimaanmatkailuun Kuortaneen liikuntahotellin viikko-osake 31 2h + s 46,5 m2 järvinäköalalla. 6500 eur Kuvia: www.kuortane.com Järvinen 040 507 7324 katri9999@gmail.com

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

HAUTAKIVET

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ostetaan

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan asuntoja OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

hautakivityöt

09 628 398

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

perunkirjoitukset

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

• Maksuton tarkastus

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Palveluja tarjotaan MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset. Hyödynnä verovähennys. P. 050 431 0175.

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594

www. esajavesaostaa.com

Kiinteistönvälitystä

Kuulutukset

Kuolleet

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Yhden vuoden määräaikaishoidot Arkkuhauta € Hoitotapa 1m 2m Pinnan hoito 22 Kukkien hankinta 84 ja hoito Hinta yhteensä € 106

MYYMÄSSÄ ASUNTOASI? Lahjoitan osan välityspalkkiostani kirkon edustamaan hyväntekeväisyyteen lasten ja nuorten hyväksi.

40 106

59 124

78 149

99 177

119 196

146

183

227

276

315

Uurnahauta € Hoitotapa Pinnan hoito 13 Kukkien hankinta ja hoito 84 Hinta yhteensä € 97

Ota minuun yhteyttä. Autetaan nuoria yhdessä.

PREMIER

ANNE ALICE SAARIKANGAS

premier.ﬁ/anne-saarikangas

040 826 2138

Myyntijohtaja, MBA

LKV

HAUDANHOITOMAKSUT 2021

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa

Viiden vuoden määräaikaishoidot Arkkuhauta € Hoitotapa 1m 2m Pinnan hoito 116 Kukkien hankinta 430 ja hoito Hinta yhteensä € 546

198 539

301 633

401 753

504 896

604 995

737

934

1154

1400

1599

Uurnahauta € Hoitotapa Petri Koivuniemi

Katja Huisman

Kristiina Horsma

044 266 3263

044 089 9111

040 725 0555

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV petri.koivuniemi@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV katja.huisman@remax.fi

Yrittäjä LKV, LVV

Pinnan hoito 66 Kukkien hankinta ja hoito 430 Hinta yhteensä € 496

kristiina.horsma@remax.fi

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Perennahoito Hoitotapa

Uurna

Pinnan hoito 66 Perennojen 110 hankinta ja hoito Hinta yhteensä € 176

Arkku 1m 2m

3m 4m 5m 6m

116 110

198 138

301 165

401 193

504 220

604 250

226

336

446

594

724

854

Perennahoitoa on toistaiseksi mahdollista tilata vain kirkon hautausmaan haudoille. Paikkaustaimen maksu 20 € (lisätietoa www.espoonseurakunnat.fi). Haudan peruskunnostusmaksu 52 €/arkkuhautapaikka ja 19 €/uurnahauta. Tilaukset Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta 15.4. mennessä p. 09 8050 2200 ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12, pe suljettu, tai hautatoimisto.espoo@evl.fi.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

Siivouspalveluja

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Vuokralle tarjotaan Vuokrataan hyväkuntoinen 2011 valmistunut senioreille tarkoitettu rivitaloasunto 2h+kk (36 tai 54 m2) rauhalliselta ja turvalliselta alueelta Vantaalla (Birkanpolku 3). Asunnossa on oma terassipiha sekä erillinen irtainvarasto yhtiön piha-alueella. Yhtiöstä löytyy myös sauna sekä yhteiskäytössä oleva keittiö ja oleskelutila. Asukkailla on mahdollisuus ostaa myös hoivapalveluita. Ota yhteyttä: info@ekiinteistot.com tai 040 590 0067 (arkisin klo 9-17).

Tilaa siivous 3h/100€!

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Mediamyynti Kotimaa Oy Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

MEILTÄ SIIVOUKSET JA IKKUNOIDEN PESUT ARVONLISÄVEROTTOMASTI. KYSY LISÄÄ!

p. 040 6241323 kotisiivous@diferents.fi www.diferents.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536 Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT to 25.3. klo 19 Mitä kuuluu? Keskusteluilta Zoomissa www.h-y.fi/ mitakuuluu. su 28.3. klo 17 palmusunnuntain konsertti Seuratuvalta Niilo Rantala ja Heidi Pyykkönen, www.facebook. com/herattaja, klo 20 Lopen aikoja –teologinen keskusteluilta verkossa, www.youtube.com/lopensrk. ma-to 29.3.-1.4. hiljaisen viikon vide oita www.h-y.fi/hiljainenviikko2021. ti 6.4. klo 18 Verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. su 11.4. klo 11 kirkkopyhä Espoon lahdesta www.facebook.com/ espoonlahdenseurakunta. klo 18 verkkoseurat Järvenpäästä, www.youtube.com. ti 20.4. klo 18 Verkkoseurat www.facebook.com/herattaja. Työntekijä kuulolla: jos kaipaat juttuseuraa, voit soittaa HY:n työn tekijälle ke, to, su klo 1113, lisätiedot www.h-y.fi/ajankohtaista. Kevätkeräys nuorisotyölle FI29 4747 0010 0394 77, MobilePay 10800; lupa RA/2018/1100.

ESIRUKOUSILTA ti 6.4 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Henrik Perret, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling ESIRUKOUSILTA ti 20.4 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Henrik Perret, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Harras hetki

Lastenohjaaja Eija Hyytiäinen, 57, asuu miehensä kanssa Vantaalla. Tänä vuonna Hyytiäinen laittoi pääsiäisruohon kasvamaan jo hyvissä ajoin perjantaina 12.3. Ennen pääsiäistä Vantaan seura kunnat lähettävät noin 1 500 vantaalaiselle nelikymppiselle ohranruohosiemenpussin. Niitä jaetaan Vantaalla myös seurakuntien iltapäiväkerhoissa. Seuraa tempausta ja jaa omia pääsiäisruohon kasvattamiskokemuksiasi sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #toivokasvaa ja #kirkkovantaalla.

Vihreä puskee mullan läpi Eija Hyytiäinen kylvää ohran siemeniä nähdäkseen kevään merkin. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

oka vuosi vähän ennen pääsiäistä Eija Hyytiäinen hakee varastosta pussin. Sieltä hän kaivaa esille parikymmentä vuotta vanhoja pienten käsien koristelemia purkkeja. Niihin hän panee ensin multaa, sitten siemeniä ja vielä ohuen kerroksen multaa. Lopuksi hän kaataa sopivasti vettä päälle. Purkit hän vie pöydälle ikkunan ääreen valoon. Aikoinaan omien lastensa kanssa Hyytiäinen kylvi pääsiäisruohoksi rairuohon siemeniä. Nykyisin hän suosii ohran siemeniä, ja lapsenlapset toimivat kylvö- ja kasteluapulaisina. OHRA ON Eija Hyytiäisen mielestä näyttävämmän näköistä kuin rairuoho. Ohran oras on litteä, tukeva ja paksu eikä se kasvaessaan kaadu kumoon vaan pysyy ylväästi pystyssä pitkänäkin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Kerran Hyytiäisen pääsiäisruohon kasvattaminen on mennyt aivan pieleen. Into iski, mutta kotona ei ollutkaan multaa. Hän päätti silti laittaa rairuohon kasvamaan ja talouspaperin ajamaan mullan virkaa, mutta ruoho sananmukaisesti kuivui kasaan. Siitä Hyytiäinen oppi, että jos meinaa onnistua kasvattamisessa tuolla menetelmällä, paperia pitää kastella tosi ahkerasti. Ohran kasvattamista talouspaperissa hän ei ole kokeillut. PÄÄSIÄISRUOHON VIHREYS kertoo Eija Hyytiäiselle uudesta elämästä ja toivosta. Kuivasta siemenestä puskee mustan mullan läpi uusi vihreä. Hyytiäisestä on aina yhtä ihana huomata, miten vahva elämänhalu pienissä siemenissä on. Se kertoo hänelle, että kevät tulee. Perinteitä ei Hyytiäisen mielestä kannata unohtaa koronan vuoksi. Päinvastoin. Elämä ei ole pelkkää harmaata, vaan siihen voi ottaa mukaan vihreitä pilkahduksia ja tipunkeltaisia narsisseja. Arjen keskelle kuuluu juhla, ja keväällä se on pääsiäinen. TÄMÄN VUODEN HITTIVINKKI pääsiäisruohoalustaksi saattaa Eija Hyytiäisen mukaan olla maito-

purkki, josta otetaan pintakerros pois. Hän kertoo, että maitopurkissa on kaksi kerrosta, kun sitä tarkasti katsoo. Hyytiäinen on kokenut askartelija, mutta myöntää, että toinen kerros oli melko vaikea irrottaa ainakin siitä purkista, jota hän työsti. Mutta vaiva palkittiin.

”

On aina yhtä ihana huomata, miten vahva elämänhalu pienissä siemenissä on. Maitopurkista irtosivat tekstit ja kuvat, ja jäljelle jäi mukavan vanhan tyylinen, rustiikkinen purkin puolikas. Hyytiäinen ehdottaa, että sellaiseen voi ruohon lisäksi istuttaa vaikka kevätkukkia. ■

Hyvää pyhää

2.4.

Kylmää ruokaa

Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivä. Evankeliumissa (Matt. 27:33–54) seurataan Jeesuksen kärsimyksen päivän tapahtumia hänen ristinkuolemaansa asti.

PITKÄPERJANTAI oli entisajan perheissä ankara päivä. Kotona piti olla hiljaa paastoten eikä saanut käydä kyläilemässä. Kirkossa käynti sen sijaan kuului päivän ohjelmaan. Pitkäperjantai oli pitkän paastonajan huipentuma. Silloin ei sytetty tulta lieteen, vaan syötiin kylmiä ruokia, ja niitäkin vasta auringon laskettua.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Menetetyn paratiisin kaipuu

isti katolla kertoo, missä on kirkko. Ristin tarina alkoi kuitenkin jo paratiisista, jonka keskellä seisoi elämän puu. Ihmisen lankeemuksen jälkeen paratiisin ovi sulkeutui. Elämän puu maatui ja paratiisi katosi. Elämän puu ilmestyy uudelleen ristinpuussa. Jeesuksen kärsimysten risti on uusi elämänpuu. Silti Jeesuksen kärsimys käy yli ymmärryksen. Hänen kuolemansa ei ollut ylevä uhrikuolema. Kuuden tunnin piinan jälkeen hän huusi ristillä: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit!” Hän huusi Jumalalle, jonka käsiin hän oli elämänsä laskenut ja jota oli aina pitänyt Isänään. Se on tuskaisen, ahdistuneen ja hylätyn ihmisen huuto.

Varhaisen uskomuksen mukaan Jeesuksen risti pystytettiin samalle paikalle, missä ensimmäinen ihminen Aadam luotiin ja minne hänet haudattiin. Ristiinnaulitsemisen ikoneissa ristin alla on hautaluola ja siellä Aadamin pääkallo. Ylösnousemuksen ikoneissa Jeesus vetää käsillään Aadamia ja Eevaa hautaluolasta. Kummassakin niissä on menetetyn paratiisin kaipuuta. Kumpikin kuvaa toivoa, että Jeesuksen risti olisi vastaus sielun hätään ja kipuun. Jeesuksen huuto ristillä on kaikkien hylättyjen, kärsivien ja yksinäisten huuto. Rukoilemme Jeesuksen kanssa, että Jumala ei hylkää eikä jätä meitä yksin.

LAURI MAARALA

Tee ristinmerkki Ristinmerkin tekeminen on siunauksen ja suojan pyytämistä. Voit tehdä sen koskettamalla kevyesti sormillasi otsaasi, sydänalaasi ja olkapäitäsi. Ristinmerkillä voit siunata ruokasi ja juomasi. Voit siunata itsesi – lähtemisesi ja tulemisesi. Ristinmerkin tekeminen on hyvä tapa aloittaa päivä ja siunata tuleva yö. Se on suoja pahoja ajatuksia vastaan. Se vapauttaa ja rohkaisee, siunaa ja pyhittää. KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy pääsiäistauon jälkeen 22.4.2021. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

25.3.2021 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Konserttiin kotisohvalta – pääsiäisen musiikit verkossa s. 6 Jeesus kulkee Kruununhaan kaduilla Via Crucis -videolla s. 10

Näin syntyy pääsiäinen

Eelis ja muut päiväkerholaiset askartelivat narsisseja ja aurinkoja s. 2

Tipuja, pupuja ja dinosauruksia Pääsiäiseen liittyy odotusta, ihmetystä ja yllätyksiä. Siihen voi valmistautua vaikka askartelemalla. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

erhohuoneen perällä olevasta pienestä alttarista sen huomaa: pääsiäinen lähestyy. On vihreä kangas, auringonmuotoinen pehmolelu, narsisseja, pajunoksia, tipuja ja risti. Kaikki pöydän elementit eivät ole Hakunilan seurakunnan päiväkerholaisille tuttuja, joten ensin pitää vähän muistella, mikä mikäkin on. – Narkukka, veikkaa yksi lapsista keltaisen kukan nimeksi. – Onpa teillä kaunis pöytä, ihastelee toinen. Musiikki- ja hartaushetken jälkeen lapset pääsevät askarteluhommiin. Ryhmä jakautuu kahteen huoneeseen: vähän isommat lapset tekevät lastenohjaaja Eija Hyytiäisen kanssa pääsiäismunia ja narsisseja, pienimmät kollega Liisa Jylhä-Mikkosen kanssa aurinkoja. ISOMPIEN PORUKKA on tehnyt esivalmisteluja jo edellisellä viikolla. Valkoisen paperin päälle on aseteltu värikkäitä silkkipapereita ja lunta, ja nyt, kun kun silkkipaperit otetaan pois, valkoinen paperi on saa-

nut niistä hienon, marmorimaisen kuvioinnin. Tänään papereista leikataan irti kananmunan muotoiset palat, joiden päälle askarrellaan ja liimataan paperiset narsissit. Langanpätkistä voi vielä tehdä ruohoa, jonka keskeltä narsissi kasvaa. Muistaako kukaan kasvattaneensa ihan oikeaa rairuohoa?

”

Venla esittelee valmista pääsiäiskoristetta.

Silloin kun virvotaan, sanotaan se tuoreeks terveeks -juttu. VENLA TARNANEN

– Olen hoidossa kasvattanut, kertoo Venla Tarnanen. Eelis on askarteluissaan ripeä ja muita edellä, mutta monet työvaiheet alkavat käydä hermoille. – Voi että on rankkaa! hän huudahtaa kesken kaiken.

Camilla, Eelis ja Venla keskittyvät työhön.

Pääsiäisen juju on siinä, että hyvä voittaa Pääsiäiseen liittyy sekä iloa että surullisia juttuja, kuten Jeesuksen kuolema. Miten pääsiäiseen pitäisi valmistautua pienten lasten kanssa? Lastenkirkkomedian päätoimittaja, pappi Anita Ahtiainen sanoo, että se riippuu siitä, kuinka tuttuja kristinuskon asiat ja kieli ovat. – Kun lapsi kuulee rististä ja Jeesuksen kuolemasta, aikuisen on hyvä kuunnella ja vastata hänen kysymyksiinsä. Oleellista on, että lapselle jää turvallinen olo. Pääsiäisen tärkein sanoma on, että onpa mitä tahansa pahaa, hyvä voittaa. Rairuohon istuttaminen on hyvä tapa valmistautua juhlaan. Sen äärellä voi selittää ylösnousemusta.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2021

– Voi sanoa, että kun laitetaan siemenet mullan alle piiloon ja odotetaan kolme päivää, sieltä nousee elämää. Mutta vaikka ei selittelisi mitään, rairuohon kasvattaminen tuo pääsiäisen perinteen kotiin. Myös pääsiäismunat ovat ylösnousemuksen symboleita. – Kuori on kuin se hauta, mutta sieltä tulee elämää, poikasia. Ilo ja hämmästys ovat samaa kuin naisilla, joille enkeli kertoi, että Jeesus on ylösnoussut. Myös virpomavitsojen tekeminen on tapa välittää perinteitä. Tänä vuonna virvotaan lähinnä etänä tai perhepiirissä. Lastenkirkon sivuilta voi käydä la-

taamassa virpomavitsan kuvat, jotka voi koristella ja lähettää WhatsAppissa ja Instagramissa. – Voi kertoa sen, että Jeesus otettiin vastaan palmunoksia heiluttaen, ja nyt me toivotamme pajunoksilla toisille kaikkea hyvää. Pääsiäisestä kertominen voi tuntua aikuisesta vaikealta, mutta lapset ovat yleensä mutkattomia sen kanssa. – Vaikka siinä on paljon mystistä, ei tarvitse pelätä. Toisaalta ainakin pääsiäismunien piilottaminen ja etsiminen on niin hauskaa, että siihen jokaisen on helppo osallistua, uskoipa mihin vain. Monet lapset ovat nähneet ristin kirkon katolla tai krusifiksin kirkon alt-

tarilla. Niistäkin voi pääsiäisenä jutella. – Kirkon katolla on risti, sillä Jeesus kuoli ristillä. Se on surullista, mutta siinä tapahtui jotakin niin ihmeellistä, että Jeesus alkoi olla ihmisten kanssa uudella tavalla. Krusifiksi taas liittyy siihen, että Jeesus uhrautui meidän puolesta rakkaudesta meihin. Anita Ahtiainen kehottaa välillä kysymään, miltä tämä kaikki lapsesta kuulostaa. – Voi myös sanoa, että Jeesus kärsi ja vieläkin maailmassa on ihmisiä, jotka kärsivät, mutta voimme tehdä parhaamme, että maailmassa olisi vähemmän kärsimystä.

Apua & tukea

Vierellä hädän hetkellä Kuolemat, leikkaukset ja äkilliset kriisit eivät kysy vuorokaudenaikaa, joten sairaalapapin saa Helsingissä hälytettyä tueksi 24/7. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA SIRPA PÄIVINEN

ON ÖITÄ, jolloin Uuden lastensairaalan sairaalapappi Johanna Tammelin nukkuu papinpaita valmiina tuolinkarmilla ja puhelin korvan vieressä. Silloin hän on valmis karauttamaan taksilla mihin tahansa Helsingin sairaalaan tai seniorikeskukseen heti, kun puhelin soi. – Pyrin siihen, että pystyn olemaan paikalla sairaalassa puolessa tunnissa. Joskus tarve voi olla hyvin kiireinen, jos esimerkiksi lapsi halutaan kastaa ennen leikkausta, Tammelin sanoo.

Kaarlo askarteli auringon.

Liana ja Aaron saivat pääsiäisauringot valmiiksi.

Saimi leikkasi paperista pääsiäismunan muotoisen palan.

Hetken päästä hän on jo vähän toista mieltä. Työ tuli valmiiksi. – Ei ollut vaikeaa. Mutta mitä pääsiäismunista kuoriutuu? – Sieltä tulee dinosaurus, Eelis arvioi. Myös muut isompien lasten porukkaan jääneet kerholaiset eli Venla Tarnanen, Camilla Laurell ja Saimi Välineva ovat saaneet pääsiäsmunakoristeet valmiiksi, eikä kuulemma ollut edes vaikeaa. Näitä paperisia pääsiäismunia ei voi syödä, mutta ovatko suklaamunat lapsille tuttuja? – Joo, meillä on ollut sellaisia, joista tulee aina joku lelu, Saimi kertoo. – Siellä voi olla yllätys, lisää Camilla. Venla arvelee, että pääsiäismunista voi kuoriutua myös tipu tai kana.

– Ja pääsiäispupu munii niitä suklaamunia! Vuosi sitten pääsiäistä vietettiin vähän erikoisissa tunnelmissa, sillä koronatautia oli liikkeellä silloinkin. Venla kuitenkin muistaa, että hän on ollut joskus siskojen kanssa virpomassa. – Äiti laittoi niihin oksiin koristeita. Silloin kun virvotaan, sanotaan se tuoreeks terveeks -juttu. Pääsiäiskeskustelu koukkaa hetkeksi sivuraiteille, gerbiileihin ja ihmisvauvoihin. Ne eivät taida liittyä suoranaisesti pääsiäiseen. Pohditaan vielä kanavauvoja, siis tipuja. Mitähän ne mahtaisivat syödä? – Ryhmä Haussa kana söi maissintähkää, Venla valistaa. ■ Uusi päiväkerhokausi alkaa elokuussa. Hakuaika on 1.–30.4. Katso lisää: helsinginseurakunnat.fi/paivakerhohaku

HELSINGIN SAIRAALOILLA ja seniorikeskuksilla on omat sairaalapappinsa, jotka tukevat potilaita ja omaisia virka-aikoina. Niiden ulkopuolella – siis arkena neljän jälkeen ja ennen aamuseitsemää sekä viikonloppuisin – sairaalassa saatetaan kuitenkin myös tarvita pappia. Tilanne voi olla se, että potilas on kuolemassa ja tahtoo ehtoollisen, tai perhe tarvitsee tukea omaisen kuollessa. Pappia saatetaan toivoa paikalle iltamyöhään, kun hoidot on päätetty lopettaa tai kun potilas on akuutisti hyvin ahdistunut. Silloin auttaa Helsingin sairaalasielunhoidon varalla oleva pappi, jonka tavoittaa aina yhdestä numerosta. Pappi soitetaan paikalle, jos potilas tai omainen sitä pyytää. – Joskus omalla vuorolla ei tule pyyntöjä lainkaan, jonakin vii-

konloppuna taas voi tulla useitakin pyyntöjä. Yleensä soittaja on sairaalan henkilökunnan jäsen, Johanna Tammelin kertoo. – Menen paikalle tunnustellen ja kuunnellen, mitä potilas ja omaiset toivovat. Apu voi olla kuuntelua ja rinnallaoloa tai vaikka ehtoollinen tai hartaushetki. Joskus pappi auttaa vain olemalla paikalla sietämättömyyden keskellä. – Auttajakin tuntee usein avuttomuutta, mutta meidän ammattitaitoamme on se, että pystymme kohtaamaan ihmisiä vaikeissa tilanteissa. SAIRAALASSA TEHDÄÄN Johanna Tammelinin mielestä kirkon ydintyötä: eletään rinnalla suurimman hädän hetkellä. – Monelle tulee eksistentiaalinen kriisi siinä kohtaa, kun ensimmäistä kertaa joutuu kohtaamaan kuoleman. Papin kanssa voi pohtia tuonpuoleista sekä elämään ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä. Silloin tällöin työstä tulee palautetta. Moni on kiitollinen siitä, että pappi saatiin hädän hetkellä paikalle vaivattomasti. – Kun perhe jälkikäteen sanoo, että emme tiedä, miten ilman tukea olisi selvitty, tulee sellainen tunne, että tämä työ ei ole turhaa. ■ Varalla olevan sairaalapapin tavoittaa sairaalan henkilökunnan kautta.

Uuden lastensairaalan sairaalapappi Johanna Tammelin päivystää kellon ympäri yhteensä kolme viikkoa vuodessa, kuten hänen kollegansakin.

Ennakoivasti talousongelmien kimppuun Kun laskuja tai velkaa alkaa kertyä, ei kannata sinnitellä yksin. Talousneuvoloista saa apua pieniin ja isompiin talousongelmiin. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MAIJA SAARI

elsingin seurakuntien Varustamojen niin sanotuista talousneuvoloista voi 6. huhtikuuta alkaen saada moniammatillista apua talousasioihin. Varustamot ovat seurakuntien diakonisen toiminnan keskuksia, joista yksi sijaitsee Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa, toinen Malmin Pekanraitilla ja kolmas Hermannin Diakoniatalolla. Apua saa tosin aluksi vain puhelimitse koronatilanteen vuoksi. – Talousneuvolassa on vastassa työntekijä Ulosottolaitoksesta tai mahdollisesti kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta. Diakoniatyö tulee ehkä mukaan jossain vaiheessa, kertoo johtava diakoniatyöntekijä Anne Maria Maunuksela. TALOUSNEUVOLAT OVAT osa ennakoivan talousneuvonnan hanketta, jolla pyritään ennaltaehkäisemään velkaantumista. Talousneuvolatoimintaa on jo muualla Suomessa,

esimerkiksi Tampereella ja Turussa, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Espoossa talousneuvolatoiminta toteutuu kaupungin, Ulosottolaitoksen ja Länsi-Uudenmaan talous- ja velkaneuvonnan yhteistyönä. – Moniammatillinen tapa palvella todettiin hyväksi tavaksi auttaa. Pääajatus on, että apua saa ilman ajanvarausta ja jonotusta ja että talousneuvolaan voi tulla ison tai pienen talouskysymyksen kanssa. Kyseessä voi olla vaikka lasku, jota ei pysty maksamaan, tai velka, joka on perinnässä ja siirtymässä ulosottoon, kertoo Ulosottolaitoksen projektipäällikkö Minna Hukki. Talousneuvoloissa voi saada esimerkiksi ohjeita siihen, mitä kannattaisi tehdä tai millaisen asian voisi selvittää seuraavaksi. Myös sähköiseen asiointiin saa apua. – Asiakkaan tilanne määrittää sen, millaista apua kukin tarvitsee. Jos tilanne vaatii, talousneuvolasta ohjataan jonkin toisen palvelun piiriin, Hukki jatkaa.

ULOSOTTOLAITOKSEN tilastojen mukaan ulosoton asiakkaana oli vuonna 2020 noin 568 000 velallista, joista 516 000 oli niin sanottuja luonnollisia henkilöitä (yksityishenkilöt, kuolinpesät, ammatinharjoittajat). Maksuhäiriömerkintöjä oli 392 000 suomalaisella. Talousongelmat ovat siis yleisiä, mutta ihmiset kokevat niistä puhumisen vaikeaksi.

”

APUA KANNATTAA HAKEA HYVISSÄ AJOIN JA KARISTAA HÄPEÄN LEIMA. JOHTAVA DIAKONIATYÖNTEKIJÄ ANNE MARIA MAUNUKSELA

– Ihmisiltä saattaa puuttua tietoa, tai sitten se on väärää tietoa, jolloin talousasioista halutaan vaieta. Moni myös varmasti miettii, onko minun huoleni tai ongelmani tarpeeksi suuri, että siitä voisi käydä puhumassa talous- ja velka-asioiden ammattilaisen kanssa, Minna Hukki sanoo. Talousneuvoloista voi hakea

apua anonyymisti. – Siellä ei kerätä asiakastietoja eikä siellä tarvitse tunnistautua. Se varmasti entisestään madaltaa kynnystä hakea apua, Hukki toteaa. MYÖS SEURAKUNTIEN diakoniatyössä näkyy se, että talousongelmat hävettävät ihmisiä, ja apua haetaan usein vasta, kun tilanne on mennyt vaikeaksi. – Meidän viestimme on, että kaikenlaisissa tilanteissa voi saada apua. Jo silloin, kun velkaantumista ei ole vielä tapahtunut. Apua kannattaa hakea hyvissä ajoin ja karistaa häpeän leima, Anne Maria Maunuksela sanoo. – Usein tilanteessa yritetään sinnitellä pitkään, maksetaan lainalla lainaa eikä enää avata kirjekuoria. Tilanteen katsominen vaatii ehkä toista ihmistä. Talousneuvolatoiminnan aloittaminen Helsingissä juuri nyt ei suoranaisesti liity koronatilanteeseen, mutta palvelu tulee varmasti tarpeeseen. Työttömien ja lomautettujen määrä on kasvanut. – Velkaantuminen ei ole uusi asia, mutta korona on tuonut lisää haasteita. Kun korona päättyy, ihmisten tilanteet eivät korjaudu kädenkäänteessä. Voimme vain aavistella, millaisia jälkiä pandemia jättää, Maunuksela toteaa. ■

JUSSI HELTTUNEN

Päivi Vähäkangas Munkkiniemeen

Munkkiniemen kirkkoherraksi valittiin Päivi Vähäkangas (vasemmalla) ja Kannelmäen kirkkoherraksi Virpi Koskinen.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2021

Munkkiniemen seurakuntaneuvosto valitsi seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi teologian tohtori Päivi Vähäkankaan, 42. Hän sai kokouksessa 10 ääntä, Laura Leverin neljä ja Stiven Naatus yhden äänen. Vähäkangas aloittaa Leo Gladin seuraajana kesän aikana. Päivi Vähäkangas on toiminut pappina Saksassa ja tukenut neljääkymmentä suomalaista seurakuntaa kirkon ulkosuomalaistyön asiantuntijana Kirk-

kohallituksessa. Mitä opittavaa helsinkiläisellä seurakunnalla on siitä, miten suomalaiset seurakunnat toimivat maailmalla? – Tilanne, jossa tein papin työtä Saksassa, on tulevaisuudessa yhä enemmän todellisuutta myös Suomessa. Kun resursseja ja henkilökuntaa on vähemmän, seurakuntalaiset kannattelevat seurakuntaa. Ilman heitä ei mikään toimisi. – Olin neljän seurakunnan ainoa pappi, joten tein ne asiat, joita seurakuntalaiset pyysivät. Tulin kirkkoon kuin kylään, kun

seurakuntalaiset tulivat kuin kotiinsa. Niin sen pitää olla, sillä kirkko on heidän kotinsa, Vähäkangas sanoo. Pidempi haastattelu löytyy osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Virpi Koskinen Kannelmäkeen Kannelmäen seurakuntaneuvosto valitsi seurakunnan pitkäaikaisen papin Virpi Koskisen, 54, kirkkoherraksi äänin 11–4. Vastaehdokas oli niin ikään seurakunnan oma pappi Nina Rajamäki. Nykyinen kirkkoherra Sa-

Neuvontaa aluksi puhelimitse Talousneuvolat käynnistyvät puhelinpalveluna 6. huhtikuuta. Jos koronatilanne sallii, myöhemmin keväällä on mahdollisuus myös tavata paikan päällä. Kaikilla Helsingin talousneuvoloilla on yhteinen puhelinnumero, 050 324 6626. Siihen vastataan talousneuvolan aukioloaikoina. Myös tekstiviestillä voi ottaa yhteyttä. Malmin Varustamon Talousneuvola (Pekanraitti 16) ti klo 12–14 Hermannin Diakoniatalon Varustamon Talousneuvola (Hämeentie 73) ke klo 16–18

KUVALÄHDE: ISTOCK

Matteuksenkirkon Varustamon Talousneuvola (Turunlinnantie 3, Itäkeskus) to klo 12–14

kari Enrold jää eläkkeelle syyskuun alussa. Koskinen aloittaa vs. kirkkoherrana jo pääsiäisen jälkeen. Koskinen pitää kirkkoherran tehtävässä olennaisena verkostoyhteyksiä alueen muihin toimijoihin sekä alueen ja ihmisten tuntemusta. Tätä tuntemusta hänellä jo on, paitsi pappina myös esimerkiksi Apollon Yhteiskoulun kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. – Kaupungin toimijat ovat tulleet tutuiksi, ja ymmärrän koulumaailmaa. Alueella toimii aktiivisia yhdistyksiä kuten Kaare-

Lisätietoa toiminnasta: helsinginseurakunnat.fi/varustamo

la-seura. Ajattelin, että kutsun eri toimijoita yhteen miettimään, miten voimme yhdessä toimia alueen parhaaksi, Virpi Koskinen sanoo. Haastattelun voi lukea Kirkko ja kaupungin verkkosivuilta.

Vuosaaressa kiistellään Vuosaaren seurakunnan luottamushenkilöt Matleena Järviö ja Rebekka Nikula erosivat seurakuntaneuvostosta. Seurakuntaneuvosto myönsi heille eron kokouksessaan 15.3. ja kutsui hei-

dän tilalleen Tulkaa kaikki Vuosaari -ryhmän varajäsenet Tuula Paasivirran ja Pirita Hietasen. Järviön ja Nikulan mukaan neuvosto ei pysty osallistumaan seurakunnan strategiseen johtamiseen pitkään jatkuneiden hallinnollisten ongelmien vuoksi. Kritiikki kohdistuu neuvoston puheenjohtajana toimivan kirkkoherra Jussi Mäkelän toimintaan sekä piispa Teemu Laajasaloon ja Helsingin tuomiokapituliin, jotka ovat eroavien luottamushenkilöiden mukaan jättäneet neuvoston jäsenet yksin vaikeassa tilanteessa.

Seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Timo Raittinen sekä kolme muuta neuvoston jäsentä jättivät neuvostolle vastineen, jonka mukaan he eivät tunnista Järviön ja Nikulan väittämää huonoa hallintoa seurakuntaneuvoston toiminnassa, eivätkä jaa heidän ajatuksiaan ja perusteluitaan. Lue lisää aiheesta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Kello palasi kotiin Helsingin tuomiokirkon alkuperäinen kellokoneisto palasi ko-

tiin. Vuonna 1841 valmistunut tornikello oli pohjalaisen mestarin Juho Juhonpoika Yli-Könnin käsialaa. Kello näytti kaupunkilaisille aikaa jo silloin, kun kirkon nimi oli vielä Nikolainkirkko. Nyt koneisto laitetaan näytteille kirkon kryptaan. Tornikello on pitkään ollut Espoossa sijaitsevassa Suomen Kellomuseossa. Koneisto palautettiin Tuomiokirkkoseurakunnan haltuun, koska museon kokoelmat muuttavat ja myös näyttelytoimintaa uudistetaan. Kellon tarinan voit lukea osoitteesta kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2021

Pääsiäisen ajan musiikkia KOONNUT MAIJA KIVIRANTA

SUNNUNTAINA 28.3. Palmusunnuntain virsijukebox klo 14 Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Kanttorit Mikko Helenius ja Maija Pesonen-Kareinen, pastori Raivo Savik ja diakoni Anna Handroo esittävät toivevirsiä. Toiveita voi lähettää chat-osioon. Niitä on voinut lähettää myös ennakkoon. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay 83817. Lasten pääsiäislauluhetki klo 15 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Laulattamassa lapsityöntekijöitä, pappeja ja kanttoreita. Chatissa Milla Kiiski. Popkanteletar Ida Elinan konsertti klo 18 Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivulla. Laulaja-lauluntekijä ja popkanteletar Ida

Elina. Konsertin tarjoaa Kulosaaren kirkkovakka ry. Musiikkia ristin tiellä klo 18 Leppävaaran seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Kanttorit Outi Noponen, Pauliina Hyry ja Kullervo Latvanen sekä sellisti Samuli Hyvärinen esittävät ennakkotoiveiden pohjalta paastonajan virsiä, lauluja ja soitinmusiikkia. Virsiä ristin tiellä klo 18 Malmin seurakunnan Facebook-sivulla. Taru Hämäläinen, laulu, Kaisu Rauhamaa, urut. Hiljaisen viikon barokkikonsertti klo 18 Tikkurilan seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Arttu Kataja, baritoni, BRQ Vantaa Festivalin yhtye: Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba ja barokkisello,

PEKKA SIMOJOEN KOTISIVUT

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakunnat ovat tuottaneet konsertteja, joissa voi nauttia esimerkiksi barokin ajan sävelmistä ja nykymuusikkojen tuotannoista. Pääset seuraamaan konsertteja avaamalla nettiyhteyden. Kirjautumista Facebookiin tai Youtubeen ei tarvita.

Maija Lampela, viola da gamba, Lauri Honkavirta, cembalo ja urkupositiivi. Muun muassa J.S. Bach, Marais.

MAANANTAINA 29.3. Stationes – pysähdyksiä ristin tiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Musiikkia ja puhetta Jeesuksen matkalla kohti kuolemaa. Joni Vikki, urut. Paastonajan etappi klo 15 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Musiikkia ja sanaa. Katso, hän kantoi tuskamme klo 15 Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Ristintien musiikkia, kuvia ja tekstejä. Ossi Kallioinen, huilu, Maija Pesonen-Kareinen, urut ja piano, Johannes Tarhio, piano. J.S. Bach, Händel, Gluck, Borodin. Taija Kaipainen, tekstit ja kuvat. Hiljaisen viikon konsertti klo 18 Töölön seurakunnan Youtube-kanavalla. Händelin oratorioaarioita Luukkaan evankeliumin äärellä. Evankeliumitekstit Soili Maisila. Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut.

TIISTAINA 30.3. Stationes – pysähdyksiä ristin tiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan

Laulaja-lauluntekijä ja popkanteletar Ida Elinan konsertti su 28.3. klo 18 Kulosaaren kirkossa lähetetään suorana Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivulla. Ida Elina on Youtube-ilmiö, joka keikkailee ahkerasti Suomessa ja maailmalla. Hän on myös Evento Awards Vuoden esiintyjä, Vuoden Kantele -tunnuksen saaja ja 1. kansainvälisten kantelekilpailujen voittaja.

ANNIKA MIETTINEN

Kantele raikaa Kulosaaressa

Pekka Simojoen livekonsertti lähetetään torstaina 1.4. klo 20 suorana verkossa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Konsertti on ilmainen.

Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Musiikkia ja puhetta Jeesuksen matkalla kohti kuolemaa. Elisa Vikki, urut. Päiväkonsertti klo 12 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Matti Vaakanainen, urut. Pergolesi: Stabat mater klo 18 Espoonlahden seurakunnan Facebook-sivulla. Mia Heikkinen, sopraano, Vuokko Saariaho, altto, Helena Yli-Jaskari, urut, Ilona Martikainen, tanssija ja koreografi, Juulia Tapola, ohjaaja. Hiljaisen viikon musiikkihetki klo 18 Meilahden kirkosta Töölön seurakunnan Youtube-kanavalla. Katso virsi! Osa 1 klo 18 Rekolan seurakunnan Facebook-sivulla. Virsirunoilija Pekka Kivekäs ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi tarkastelevat keskiajalta periytyviä ns. katsomisvirsiä, joissa katsotaan kärsivää Kristusta virttä laulettaessa. Vivaldi: Stabat mater klo 19 Kauniaisten suomalaisen seurakunnan verkko- ja Facebook-sivuilla. Teppo Lampela, laulu, barokkiorkesteri: Minna Kangas, Dora Asterstad, Riitta-Liisa Ristiluoma, Louna Hosia, Anna Rintarahko ja Marianna Henriksson. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen.

KESKIVIIKKONA 31.3. Stationes – pysähdyksiä ristin tiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Musiikkia ja puhetta Jeesuksen matkalla kohti kuolemaa. Harri Viitanen, urut. Pergolesi: Stabat mater klo 18 Haagan seurakunnan Facebook-sivulla. Tallenne vuodelta 2020. Johanna Lehesvuori, sopraano, Elli Vallinoja, mezzosopraano, Jenna Ristilä, piano. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen yhteisvastuu.fi/haaga tai MobilePay 84170.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Hiljaisen viikon musiikkia klo 18 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Risto Pulkamo, baritoni, Matti Vaakanainen, urut ja oboe. Bachin musiikkia. Pergolesi: Stabat mater klo 18 Korson ja Hakunilan seurakuntien Facebook-sivuilla ja Youtube-kanavilla. Helianna Herkkola, sopraano, Katariina Heikkilä, altto, Juho Punkeri, viulu, Tuomas Heikkilä, alttoviulu, Markus Malmgren, urut. Hiljaisen viikon musiikkihetki klo 18 Meilahden kirkosta Töölön seurakunnan Youtube-kanavalla. Katso virsi! Osa 2 klo 18 Rekolan seurakunnan Facebook-sivulla. Virsirunoilija Pekka Kivekäs ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi tarkastelevat keskiajalta periytyviä ns. katsomisvirsiä, joissa katsotaan kärsivää Kristusta virttä laulettaessa.

TORSTAINA 1.4. Pekka Simojoen livekonsertti klo 20 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Ilmainen.

PERJANTAINA 2.4. Miserere klo 15 Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Musiikkia pitkäperjantain sanoman äärellä. Katja Mäkiö, mezzosopraa-

no, Sanni Antikainen, cembalo. Muun muassa Händel, Becker, J.S. Bach, Iina Katilan kantaatti virrestä Vieraalla maalla kaukana 1600-luvun tyyliin. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay 83817. Bach, Pärt ja pitkäperjantain verkkokirkko klo 15 Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla. J.S. Bachin Johannes-passion koraalit, Pärtin urkuteos Trivium sekä pitkäperjantain raamatunkohdat ja rukoukset vuorottelevat Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaudessa. Kvartetti Dominante-kuorosta, Liisa Malkamäki, urut. Gregoriaaninen Matteus-passio ja Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus klo 15 Tikkurilan seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Corvus Laurencij -kuoro pienyhtye, Marko Meijer, evankelista, Jaakko Hyttinen, Jeesus. Barokkikonsertti Divoti Affetti klo 17 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtubekanavalla ja Facebook-sivulla. Tiia Maria Saari, sopraano, Teppo Lampela, altto, Terhi Lehtola, cembalo, Tatu Ahola, barokkisello. Ristorin kymmenen Vapahtajamme kärsimysajan duettoa (Divoti Affetti) pohtivat kärsivän Vapahtajan herättämää mielenliikutusta. Duettojen lisäksi sellosooloja.

LAUANTAINA 3.4. ULLA NIKULA

Pääsiäispäivän iloksi Johanna Iivanainen, laulu, ja Mikko Iivanainen, kitara, esittävät Mustarastas laulaa -albumin kappaleita su 4.4. klo 18 Tikkurilan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla lähetettävässä pääsiäispäivän konsertissa. Konsertti pohtii elämän iloja ja suruja, joihin myös mahtuu elämän kipeys ja kohtalo, päivien pituus. Suurelle yleisölle Johanna on tullut tutuksi SuomiLOVE-televisio-ohjelman housebandin solistina vuosina 2014–2019. Konsertti lähetetään Vantaan Pyhän Laurin kirkosta.

Hiljaisen lauantain urkukonsertti klo 18 Kallion seurakunnan Youtube-kanavalla. Olli Pyylampi. J.S. Bachin musiikkia.

SUNNUNTAINA 4.4. Olkoon juhlamme loppumaton klo 15 Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Riemullista pääsiäismusiikkia. Sopraano Margit Tuokko sekä kanttorit Mikko Helenius ja Katja Mäkiö. Muun muassa spirituaaleja ja Mozartin Halleluja. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay 83817. Pääsiäisen riemua! klo 17 verkossa, linkki Pakilan seurakunnan verkkosivulla. Ari Häyrinen, tenori, piano, cembalo ja urut. Muun muassa J.S. Bach, Schubert, Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lahjoitustulot Yhteisvastuukeräykselle. Pääsiäispäivän konsertti: Johanna ja Mikko Iivanainen klo 18 Tikkurilan seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Johanna Iivanainen, laulu, Mikko Iivanainen, kitara. Mustarastas laulaa -albumin kappaleita.

MAANANTAINA 5.4. JuuriJuhla – Ensemble Gamut! klo 19 Espoon tuomiokirkosta lähetetään Juurijuhlan Facebook-sivulla. Keskiaikainen musiikki ja kansanmusiikki kohtaavat. Aino Peltomaa, laulu, keskiajan harppu ja perkussiot, Ilkka Heinonen, jouhikko, alttojouhikko, tenorigamba ja G-violone, Juho Myllylä, nokkahuilut ja elektroniikka, Marianna Henriksson, cembalo.

ISTOCK

verkossa

Piispan pääsiäistervehdys

Hiljaisen viikon lockdown

aaston alussa hallitus ilmoitti sulkutilasta. Ihmisten toimintaa on rajoitettu jälleen tiukoilla määräyksillä kulkutaudin kukistamiseksi. Sulkutila on eräänlainen suomennos englanninkielisessä maailmassa vuoden aikana käytetystä sanasta lockdown. Ennen koronaa täydestä lukitsemisesta on puhuttu lähinnä vankiloissa. Ihmiset on suljettu selleihinsä ja kohtaamiset heidän välillään estetty. Sulkutila on tarkoittanut meille viime keväästä tuttua pysähtyneisyyttä ja pääsemättömyyttä, vapauden menetystä ja ajoittaista vankeutta. Lukittaudumme jälleen koteihimme. Sulkutilan tarkoituksena on estää tappavan taudin pääseminen sisään. Samalla se tuntuu sulkevan myös ison osan elämää ulkopuolelle. MUUN KAIPAUKSEN keskellä moni on kaivannut myös kirkkoon ja ehtoolliselle. Jos ei pääse polvistumaan alttarin ääreen, voi tuntua, että Kristus on kauempana. Lukkojen takana olemassaolomme on nopeasti varjo siitä, mistä ihmisen elämä koostuu. Toisille sulkutila on tuntunut pieneltä kuolemalta, vaikka tarkoituksena on suojella elämää. Sisään lukituksi tuleminen kääntää ajatukset pääsiäisen tapahtumiin. Jeesus lukittiin kuolemansa jälkeen hautaan, suuren kiven taakse, muusta maailmasta pois. Pääsiäisen ihme paljastuu ylösnousemuksen aamuna. Vastassa on tyhjä hauta. VAIKKA ELÄMÄMME on jälleen pakotettu pieneksi ja aikomuksemme ahtaiksi, pääsiäisenä iloitsemme siitä, että mikään tämän maailman mahti ei voi olemassaoloamme lopullisesti lukita. Kristus on voittanut kuoleman ja pelastanut meidät ikuiselta kadotukselta. Se pelastus ei jätä meitä yksin sulkujen ja lukkojen taakse, vaan tulee luoksemme tänäkin aikana ja tänäkin pääsiäisenä rohkaisten, kantaen ja antaen toivoa. Kristus on lähellämme, vaikka kaikki muut olisivat kaukana. Soikoot virren 104 sanat meille tämän ajan opetuslapsille kirkkaampina kuin koskaan: ”Läpi lukkojenkin Herra Jeesus tulla voi. Kuolleista Hän noussut on.”

TEEMU LAAJASALO Helsingin hiippakunnan piispa

Piispa Teemu Laajasalo saarnaa pääsiäisyönä Helsingin tuomiokirkossa 3.4. klo 23. Jumalanpalvelukseen voi osallistua osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.3.–22.4.

Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 Avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista Pohjois-Haagan Lämpiö, Näyttelijäntie 14

JUMALANPALVELUKSET Palmusunnuntain messu su 28.3. klo 10 Facebookissa. Mulari, Kolari, Hannakaisa Nyrönen, Lähde-kuoro. Ehtoollinen kirkossa su 28.3., su 4.4., ja ma 5.4. klo 11.30 ja klo 12. 6 hlöä. Kompletorio – paastonajan rukoushetki päivän päättyessä pe 26.3. klo 19 Facebookissa. Silin. Hiljaisen viikon iltarukous klo 19 Facebookissa: ma 29.3. Kolari, ti 30.3. Silin, ke 31.3. Nenonen. Pyhä ehtoollinen kirkossa kiirastorstaina 1.4. klo 15, 16 ja 17. 6 hlöä/ tilaisuus. Silin, Mönttinen. Kiirastorstain messu 1.4. klo 19 Facebookissa. Silin, Nenonen, Mönttinen, Samuli Hyvärinen, sello. Pitkäperjantain jumalanpalvelus 2.4. klo 10 Facebookissa. Kolari, Mönttinen, Samuli Hyvärinen, sello ja laulu. Paastonajan rukoushetki pitkäperjantaina 2.4. klo 19 Facebookissa. Silin. Pääsiäisyön messu la 3.4. klo 23 Facebookissa. Nenonen, Mulari. Pääsiäispäivän messu su 4.4. klo 10 Facebookissa. Lahtinen, Muroma-Nikunen, Mönttinen, Markus Virtala, trumpetti. 2. Pääsiäispäivän perhemessu ma 5.4. klo 10 Facebookissa. MuromaNikunen, Lahtinen, Mulari, Leivo. Pienten kirkko la 10.4. klo 15 Facebookissa. Muroma-Nikunen, Leivo. Laulua ja loruttelua. Ilmastomessu su 11.4. klo 10 Facebookissa. Silin, Muroma-Nikunen, Mönttinen. Messu su 18.4. klo 10 Facebookissa. Kolari, Lahtinen, Mulari, Mönttinen. Laudes ke klo 7.30 Facebookissa. Silin.

MUUTA G. B. Pergolesi: Stabat mater ke 31.3. klo 18 Facebookissa. Johanna Lehesvuori, sopraano, Elli Vallinoja, mezzosopraano, Jenna Ristilä, piano. Vapaaehtoinen kannatus yhteisvastuu.fi/haaga.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2021

Raamattuluento su 18.4. klo 18 Facebookissa. Teol.tri Jukka Palola. Jeremia, profeetta omalla maallaan. Lähde mukaan sauvakävelylle ke 28.4. klo 11 Lämpiöltä. Hyvän mielen keidas to klo 15. Ruokakassi 2 e. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 050 476 7710. Odotuksen sävyt -ryhmä esikoislasta odottaville. Ilm. 31.3. menn. Lisätiet. Sanna Yli-Koski-Mustonen, p. 040 519 0402, sanna.yli-koskimustonen@evl.fi. Tavoitteena tarjota raskaana oleville vertaistukea ja mahdollisuuksia käsitellä odotukseen ja lapsen syntymään liittyviä tunteita ja ajatuksia rennossa ja kannustavassa ilmapiirissä. Ryhmä toteutetaan kurssimuotoisesti viitenä keskiviikko-iltana 7.4.–5.5. klo 17–19.30. Kokoontumiset kasvokkain, etäyhteyksin tai näiden yhdistelmänä koronatilanteesta riippuen. YV-lahjoitukset: Jos haluat tilata pahvihahmon itsellesi tai ystävällesi Huopalahden kirkkoon, toimi näin: 1. Maksa hahmo (40 e/hahmo, 70 e/2 kpl) joko MobilePaylla 84170 tai www.yhteisvastuu.fi/haaga. 2. Lähetä mahdollisimman tarkka kasvokuva ja kuva kuitista/maksusuorituksesta keräyspäällikkö Sami Lahtiselle sami.t.lahtinen@evl.fi. Vinkki: ota kuva hyvässä valossa ja hymyile. Kännykän kuvanlaatu riittää hyvin. Muista: iloista pahvihahmoa Jumala rakastaa!

Kannelmäen seurakunta Virasto: p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: Facebook-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 lähetetään koronarajoitusten aikana suorana Facebook-sivullamme. Pääsiäisen jumalanpalvelukset Facebookissa. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 2.4. klo 10, pääsiäispäivän jumalanpalvelus su 4.4. klo 10 ja toisen pääsiäispäivän jumalanpalvelus ma 5.4. klo 10. Tervetuloa mukaan etäyhteydellä. Tarkemmat tiedot nettisivuillamme.

MUUTA Virpi Koskinen on seurakunnan uusi kirkkoherra. Seurakuntaneu-

ISTOCK

LänsiHelsinki

Kohti pyhää viikkoa -podcast Sarjassa käydään läpi pääsiäisen tapahtumia pintaa syvemmältä. Vetäjinä pappi Joona Salminen ja kanttori Anna Pulli-Huomo. Vierailijoina mm. Tuomasyhteisön toiminnanjohtaja Kati Pirttimaa, munkki Damaskinos Olkinuora ja dosentti Anni-Maria Laato. Kyseessä on kevyt, asiapitoinen puheohjelma. Se on suunnattu erityisesti työikäisille, joilla on perustietoa kristinuskosta. Jaksoja julkaistaan lauantaisin palmusunnuntaista alkaen joka päivä toiseen pääsiäispäivään saakka. Podcastit ilmestyvät osoitteeseen: helsingintuomiokirkkoseurakunta. fi/podcastit sekä yleisimmille alustoille kuten Spotify ja Apple Podcasts.

vosto toimitti vaalin 15.3. Pääsiäisikkunat kirkolla ja Jennyssä. Kannelmäen kirkolla ja Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9, ikkunoissa näkyy nukein ja erilaisin lavastein rakennettuja asetelmia pääsiäisen kertomuksesta. Ikkunoiden äärellä voi myös kuunnella lyhyitä tarinoita QR-koodien avulla. Tarinoissa kuulet aasin, isännän, sotilaan ja Marian mietteitä. Mitä pääsiäisikkunat sinulle kertovat? Tule, näe ja koe! Hiljaisen viikon hartaudet Facebookissa. Hiljaisella viikolla malkamaanantaista 29.3. pitkäperjantaihin 2.4. hiljennytään hartauteen Facebookissa klo 18 ja lankalauantaina 3.4. klo 16. Tikkutiistain 30.3. hartaus on viittomakielelle tulkattu. Lasten kerhot verkossa. Perhekerho, esikoisvauvakerho ja perheiden musakerho pidetään etänä verkossa. Ajankohtaiset infot lasten ja perheiden Facebook-sivulla. Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä Suomessa ja kehittyvien maiden kriisialueilla. Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen MobilePaynumeroon 47535, nettilahjoitussivulla yhteisvastuu.fi/kannelmaki tai pankkitilille seurakuntamme viitenumerolla 308171: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki

FI14 5000 0120 2362 28.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Palvelemme p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi. Voit varata ajan toimistolla asiointiin. Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset (vain verkossa) lähetetään Facebookissa ja www.helsinginseurakunnat.fi/ munkkiniemi sunnuntaisin klo 11. Ehtoollishetki Munkkivuoren kirkossa sunnuntaisin klo 12–13. Pääsiäisenä poikkeuksia, katso alta. Pääsiäinen verkkosivuilla ja Facebookissa: Palmusunnuntai muurien varjossa – draamallinen video palmusunnuntain tapahtumista 28.3. Hiljaisen viikon virsiä joka päivä ma 29.3.–la 3.4. Hiljaisen viikon ahtitekstejä ja musiikkia joka päivä ma 29.3.–su 4.4. Kiirastorstain palvelus 1.4. klo 20

verkossa. Kiirastorstain ehtoollinen Munkkivuoren kirkossa klo 12–16 ja Munkkiniemen kirkossa klo 20.45– 21.30. Pitkäperjantain palvelus 2.4. klo 11. Seitsemän sanaa ristillä pitkäperjantaina klo 19. Pääsiäissunnuntain palvelus 4.4. klo 11 verkossa, ehtoollinen Munkkivuoren kirkossa klo 12–13. Lasten pääsiäishartaus la 3.4. klo 10. 2. pääsiäispäivän palvelus ma 5.4. klo 11 verkossa, ehtoollinen Munkkiniemen kirkossa klo 12–13.

MUUTA Pääsiäiskertomus ma 22.3.–8.4. Munkkivuoren seurakuntatalon ikkunoissa. Keväinen askartelupaja torstaisin 25.3. alkaen klo 10.30–11.15 Teamsyhteydellä. Sopii kaikenikäisille, et tarvitse aiempaa askartelukokemusta. Ilmoittaudu mukaan: ilmoittautuminen.munkkiniemi@ evl.fi. Toivon kevät -luentosarja Facebookissa ja verkkosivuilla klo 14: ke 7.4. teemana liikunta ja 21.4. teemana oma terveys. Hyvinvointiasiaa senioreille Laurea-amk:n thopiskelijoiden alustamana. Muskari ke 7.4. ja ke 21.4. klo 17 Lapset ja perheet -Facebook-sivulla. Ilmoittautuminen LuontoPäiväkerhoon avautuu to 1.4. klo 9 verkkosivuilla. Kerho kokoontuu Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa 3 krt/vko. Lisätiedot verkkosivuilta. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5118, Mia Salmio p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä p. 09 2340 5158, Heidi Karvinen p. 09 2340 5138.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: avoinna toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset kirkossa ja verkkolähetyksenä Facebookissa. Ajankohtaiset tiedot rajoituksista kotisivuiltamme. Palmusunnuntain messu su 28.3. klo 10. Pienten pääsiäiskirkkohetki ke 31.3. klo 9. Kiirastorstain messu to 1.4. klo 18. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 2.4. klo 10. Pääsiäispäivän messu su 4.4. klo 10.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.3.–22.4.

MUUTA Hävikkiruoan jako kirkon edessä tiistaisin klo 12.15. Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12 p. 09 2340 5668 ja to klo 11–12 p. 09 2340 5648. Pääsiäisikkunat kirkolla 25.3.–11.4. Kirkkorakennuksen ikkunoissa on nähtävillä pääsiäisasetelmia. 2–4-vuotiaiden päiväkerhoon ilmoittautuminen viimeistään 31.5. kotisivujen kautta. Maksuton kerho kokoontuu kirkolla tiistaisin ja torstaisin klo 9–11.30. Hakuajan ulkopuolella vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella Sanna Yli-Koski-Mustoselta, p. 040 519 0402. Odotuksen sävyt -ryhmä esikoislasta odottaville. Ilmoittaudu viimeistään 31.3. kotisivujen kautta. Kokoontumiset 7.4., 14.4., 21.4., 28.4., 5.5. klo 17–19.30 kasvokkain tai etäyhteyksin. Ekavauvaryhmä alle 8 kk:n ikäisille esikoisvauvoille ja äideille. Ilmoittaudu viimeistään 8.4. kotisivujen kautta. Kokoontumiset maanantaisin 12.4.–31.5. klo 13.30– 15 kasvokkain tai etäyhteyksin. Rahat riittämään! -kurssi. Ilmoittaudu viimeistään 6.4. Pia Saarelalle, p. 09 2340 5648. Kokoontumiset

etäyhteyksin keskiviikkoisin 14.4., 21.4., 28.4., 5.5. klo 17–19.30 ja jatkotapaaminen kesäkuussa. Ohjaajana Merja Korpisaari.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, avoinna joka päivä klo 12–15 Suomenlinnan kirkko, avoinna la–su klo 12–15 Vanha kirkko, avoinna joka päivä klo 12–15 Hyvän toivon kappeli Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Kampin kappelin puinen ulkoseinä vahataan kevään ja kesän kuluessa. Tänä aikana Kampin kappelin työntekijät ovat tavoitettavissa ajanvarauksetonta keskusteluapua varten väistötiloissa Mall of Triplan kauppakeskuksessa. Triplassa kappelin työntekijöitä löytää Töölön seurakunnan tiloista Fokuksesta joka päivä kello 12–18. Kampin kappeli on suljettuna 1.4. alkaen ainakin elokuun loppuun saakka. Kunnostustöiden aikana Kampin kappelissa ei voi työskennellä tai vierailla. Kappeli peitetään hupulla työn ajaksi, jotta hiomapöly ei leviäisi Narinkkatorille. Kappelin avaamisesta tiedotetaan myöhemmin.

Tuomiokirkon jumalanpalvelus joka su klo 10 Youtubessa ja Facebookissa.

MUUTA Tapahtumia suorana vain verkossa. Tilaisuuksiin pääset osoitteissa youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta ja facebook.com/ helsingintuomiokirkkoseurakunta, ellei toisin ole mainittu. Annankulman olohuoneen livekahvit Teamsissa pe 26.3., 9.4. ja 16.4. klo 11–12. Jutustelua ja hartaus. Liittymislinkki tapahtumakalenterissa, Annankulman olohuone -sivulla ja Facebook-ryhmässä. Lisät. saara.valkama@evl.fi. Palmusunnuntain jumalanpalvelus 28.3. klo 10 Tuomiokirkosta. Stationes, pysähdyksiä ristin tiellä ma 29.3., ti 30.3. ja ke 31.3. klo 12 Tuomiokirkosta. Hiljaisen viikon tekstejä ja musiikkia. Päiväkonsertti tiistaisin klo 12 Vanhasta kirkosta vain Facebookissa. Kiirastorstain iltakirkko 1.4. klo 18 Tuomiokirkosta. Pitkäperjantain jumalanpalvelus 2.4. klo 10 Tuomiokirkosta. Kristuksen hautaamisen rukoushetki pe 2.4. klo 18 Tuomiokirkosta. Pääsiäisyön jumalanpalvelus la 3.4. klo 23 Tuomiokirkosta. Saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Radioidaan Järviradion taajuuksilla, Helsinki 103 MHz ja verkossa. Pääsiäispäivän jumalanpalvelus su 4.4. klo 10 Tuomiokirkosta. Toisen pääsiäispäivän jumalanpalvelus ma 5.4. klo 10 Tuomiokirkosta. Kirjallisuuspiiri ke 7.4. klo 18. Jeanette Björkqvist: Kenneth Eriksson, kovat kadut, ammattirikollisten jäljillä. Linkin Teamstapaamiseen sähköpostitse Maikilta, anna-maija.viljanen-pihkala@ evl.fi. Keskusteluja Kryptasta. 12-osaisessa sarjassa tunnetut suomalaiset syventyvät vuoropuheluun ihmisyydestä torstaisin klo 17.30– 18.30. To 8.4. puhetta rauhasta, valtiosihteeri Pilvi Torsti, koomikko Ali Jahangiri. 15.4. aiheena pelko, terrorismitutkija Leena Malkki, räppäri Mercedes Bentso. 22.4. rakkaudesta, pääsihteeri Rosa Meriläinen, kirjailija-ohjaaja Juha Hurme. Kiukku-ilta perheille ti 13.4. klo 17.30. Kirjailija, TT Heli Pruuki luennoi lasten ja vanhempien kiukusta ja toimisesta eri tilanteissa. Teams-linkki seurakunnan verkkosivujen uutisessa. Lisät. paivi.yli-korpela@evl.fi. Ajan merkeissä saarnaa professori Janne Saarikivi su 18.4. klo 10 Tuomiokirkon messussa. Kirjepyhäkoulu lapsille tuo kotiin muutaman kerran vuodessa Raamatun kertomuksia, tehtäviä, rukouksen, osallistumistarran ja

Pääsiäisen tapahtumat kirkkojen ikkunoissa Monien kirkkojen ikkunat on somistettu kertomaan ensimmäisen pääsiäisen tapahtumista. Pääsiäisen päiväkävely kannattaa suunnata koko perheen voimin kirkoille. Älypuhelimen kautta voi kuunnella tai katsella pääsiäiskertomusta QR-koodien avulla. Katso: helsinginseurakunnat.fi/paasiaisikkunat KIRKON KUVAPANKKI/MARKKU PIHLAJA

ESKO JÄMSÄ

Kampin kappelin työntekijät Triplaan

JUMALANPALVELUKSET

ISTOCK

Toisen pääsiäispäivän messu ma 5.4. klo 10. Pääsiäinen jatkua saa -perhemessu su 11.4. klo 10. Messu su 18.4. klo 10. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18 kirkossa. Ei verkkolähetystä.

Piispan kanssa pääsiäisen äärellä Piispa Teemu Laajasalon pääsiäishartaus on nähtävissä Tuomiokirkkoseurakunnan Facebookissa ja YouTube -kanavalla suorana lähetyksenä torstaina 3.4. klo 23 alkaen. Liturgina Yrjö Ikonen ja kanttorina Anna Pulli-Huomo.

oman pyhäkoulutaulun. Lisät. ja ilm. janette.lintula@evl.fi. Kerro vanhemman nimi, lapsen nimi ja postiosoite. Kirkoissa järjestettävät tilaisuudet järjestetään terveysturvallisesti rajoitukset huomioiden. Osallistuessasi noudatathan alueellisia ohjeita. Lasten askartelutarvikepusseja jaossa su 28.3. klo 12–15 Hyvän toivon kappelissa ja Suomenlinnan kirkossa. Askarteluohjeet Youtubessa. Ruoka-annoksia vähävaraisille jaetaan tiistaisin klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptasta. 1 e/ annos, turvavälit. Ehtoollishetket kiirastorstaina 1.4. puolen tunnin välein Tuomiokirkossa klo 12 alkaen sekä Vanhassa kirkossa, Suomenlinnan ja Mikael Agricolan kirkoissa, Hyvän toivon kappelissa klo 16 alkaen. Osallistujia 6 hlöä/hetki. Edellyttää ennakkoilm. terveysturvallisuussyiden takia. Ilm. ke 30.3. klo 12 menn. päivystysnumeroon 09 2340 6102 ma–su klo 9–21. Ilmoittautumisen yhteydessä saat ehtoollishetkesi tarkemman ajankohdan. Videoita ja podcasteja. Koe pääsiäinen osoitteessa youtube.com/ helsingintuomiokirkkoseurakunta. Kuuntele podcasteja helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit sekä suosituimmissa palveluissa, mm. Spotifyssä ja Apple podcastissa. Paaston ajan etappeja maanantaisin hiljaiseen viikkoon saakka. Musiikkia, rukousta ja sanoja matkalle kohti pääsiäistä Youtubessa. Toivoa kirkonmäeltä – matka pääsiäiseen. Kirkkoherra Marja Heltelän viiden jakson sarja vie kohti pääsiäistä. Uusi jakso maanantaisin Youtubessa ja Facebookissa. Hengähdys, pieni matka paastoon -podcast. Katkaise kiireen tuntu ja huolimylly. Tule hengähtämään muutamaksi minuutiksi. Kulje lyhyen johdannon kautta pieneen rauhalliseen, oman elämäsi syvyysulottuvuuteen kurottuvaan meditatiiviseen tuokioon. Uusi jakso perjantaisin. Kohti pyhää viikkoa -podcast. Tutustutaan pääsiäisen tapahtumiin pintaa syvemmältä. Puhetta pappi Joona Salmisen ja kanttori Anna Pulli-Huomon johdolla. Vierailijoina mm. Tuomasyhteisön toiminnanjohtaja Kati Pirttimaa, munkki Damaskinos Olkinuora ja dosentti Anni-Maria Laato. Musarotta lähtee pääsiäismatkalle! Tuomiokirkon kolmannessa urkupillissä asusteleva rotta lähtee seikkailemaan kirkkoihin. Reissullaan rotta oppii pääsiäisestä ja ystävyyden ilosta. Katsottavissa la 27.3. klo 10 Youtubessa ja Facebook-sivulla. Surun ja ilon lintuja. LintuharrasKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.3.–22.4.

ISTOCK

Noutoruokaa Itäkeskuksessa

Alvar Tigerstedt, Panu Haavisto sylissään Helmi-koira ja Cedric Packalén Via Crucis -videon kuvauksissa.

Snellu Cafe Waste&Feast myy noutoruokaa ma–pe klo 11–13 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Lounas myynnissä valmiissa rasiassa, hinta 2 euroa. Leipää jaossa maksutta.

Tiesitkö?

Via Crucis – ei ristin sielua Vaikka Via Crucista ei voida toteuttaa tänäkään pääsiäisenä, työryhmä tekee pääsiäiseksi musiikkivideon nimeltään Via Crucis – resurrexit. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JANI LAUKKANEN

VIA CRUCIKSEN 25-vuotisjuhlanäytelmä oli jo pitkälle harjoiteltuna keväällä 2020, kun koronarajoitukset pysäyttivät Suomen. Täysin uudistettu esitys oli pakko perua ja siirtää vuodella eteenpäin. Syksyllä 2020 työ käynnistyi uuden ohjaajan, Markku Arokannon, johdolla. Mutta jo marraskuussa huonontunut koronatilanne pakotti pääkaupunkiseudun ottamaan käyttöön uudet rajoitukset. Via Cruciksen hallitus teki raskaan päätöksen: Via Crucista ei tehdä myöskään pääsiäisenä 2021. – Silloin koko työryhmästä tuntui, että eikä! Ei taas, kertoo Arokanto. KOLMEN VUODEN tauko on aivan liian pitkä tässä Helsingin pääsiäisen suositussa perinteessä. Valmiina olivat jo Anna-Mari Kaskisen uusi käsikirjoitus sekä Pekka Simojoen musiikki ja Riitta Röpelisen puvut. Näyttelijöiksi oli saatu ammattilaisia ja harrastajia kuten Panu Haavisto Jeesuksen rooliin, Esa Ruuttunen, Eeva-Maija Haukinen ja Marjaana Kuusniemi-Korhonen. Syntyi idea tehdä jotain pienimuotoista verkkoon. Alettiin suunnitella musiikkivideota, jossa pääosassa ovat pääsiäisen päähenkilö Jeesus sekä Helsingin keskustan tyhjät kadut – ne samat, joissa vuodesta 1996 kymmenet

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2021

tuhannet ihmiset ovat kulkeneet Via Crucis -vaelluksella ja voineet eläytyä kristillisen pääsiäisen tapahtumiin kukin omalla tavallaan. KRUUNUNHAAN AUTIOILLA kaduilla on kuvattu videota kolmena maaliskuun talviyönä. Viimeinen ehtoollinen on kuvattu Tuomiokirkon kryptassa. Ohjaaja Markku Arokanto tiivistää videon juonen: Jeesus kulkee yksin Helsingin kaduilla ja törmää erilaisiin ihmisiin. Video tapahtuu nykyajassa. Samat henkilöt ja kohtaamiset rikastuvat Raamatun ajan tapahtumiksi sen ajan asuissa pääsiäisenä 2022, kun työryhmä vihdoin pääsee toteuttamaan Via Crucis 25 vuotta -juhlanäytelmän. Jos Luoja suo. – Olen aina kaivannut enemmän musiikkia Via Cruciksen pitkään vaellusosuuteen Kaisaniemenpuistosta Snellmaninkadulle. Miksi tässä eivät soisi meidän rakkaat pääsiäisvirtemme? Sitten keksimme, että Pekka Simojoki ja toinen ohjaaja Antti Vuori säveltävät videolle kokonaan uutta musiikkia, Arokanto kertoo. Mukana on myös Gospel Helsinki -kuoro Nina Pakkasen johdolla. ■ Video julkaistaan verkossa palmusunnuntaina 28.3. muun muassa osoitteessa: youtube. com/helsingintuomiokirkkoseurakunta.

taja, pappi Hannu Varkin podcasteissa pääosassa soivat linnut. Kuljetaan pääsiäiseen, läpi surun, kohti iloa, lintujen laulussa! Lisäksi tekstejä Raamatusta, pohdintaa ja rukousta. Uudet jaksot 27.3, 3.4. ja 10.4. Via Crucis vaelletaan verkossa. Lähde Via Crucis -lyhytelokuvan matkassa kohti pääsiäistä. Katsottavissa palmusunnuntaista 28.3. alkaen Youtubessa sekä Facebookissa Via Crucis Helsinki ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta. Jeesuksen roolissa Panu Haavisto. Käsikirj. Anna-Mari Kaskinen, ohj. Markku Arokanto ja Antti Vuori. Pääsiäislauluja lapsille! Lasten lauluhetki su 28.3. klo 15 Youtubessa. Laulattamassa lapsityöntekijöitä ja kanttori. Chatissa mukana perhetyöntekijä Milla Kiiski. Hiljaisen viikon musiikkia ke 31.3. klo 18. J. S. Bachin syntymäpäivän kunniaksi urku- ja laulumusiikkia Youtubessa. Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Mahdollisuus keskusteluun ja ilmoittautuminen ehtoolliselle päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–21. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2,

p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–19. Tilaisuudet verkossa. Messujen ja hartauksien lähetykset verkossa ovat katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Palmusunnuntain perhemessu su 28.3. klo 10. Hirvonen, Klemmt, Niskala. Hartaus ma 29.3. klo 18. Partti, Haimelin, Oksanen. Kiirastorstain messu to 1.4. klo 18. Lindfors, Viljamaa, Niskala, Pyylampi. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 2.4. klo 10. Partti, Niskala. Pääsiäisaamun messu su 4.4. klo 10. Reina, Pyylampi. Sateenkaarisanajumalanpalvelus ma 5.4. klo 17. Partti, Huovinen, Puunenä. Messu su 11.4. klo 10. Hurmerinta, Pentikäinen, Niskala. Perhemessu su 18.4. klo 10. Hirvonen, Mäki-Kokkila, Oksanen. Ehtoollishetket Kallion kirkossa su 28.3. klo 12 ja 12.30 sekä to 1.4. klo 14, 14.30, 15, 15.30, 16, 16.30 ja 17. Su 4.4. jälkiehtoollinen klo 11.30–12.30. Mahdollisuus ehtoolliseen turvavälein Kallion kirkossa 6.4.–30.4. ti, ke, to klo 18 ja 18.30 ja su klo 12 ja 12.30 sekä Alppilan kirkossa su klo 16 ja 16.30. Enintään 6 hlöä. Ilmoittaudu ma, ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17 kallio.srk@evl.fi, p. 09 2340 3600. Alppilassa: Tilaisuudet verkossa. Messujen ja

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.3.–22.4.

MUUTA Hiljaisen lauantain urkukonsertti la 3.4 klo 18. Olli Pyylampi soittaa Bachin musiikkia. Konsertti katsottavissa seurakunnan YouTube-tilillä. Muistan – musiikillinen iltahartaus Kallion kirkosta ti 30.3. klo 18. Elja Puukko, laulu, Jukka Perko, saksofoni, Tommi Niskala, piano, Anna-Mari Kaskinen, tekstit. Hartaus katsottavissa seurakunnan YouTube-tilillä. Anima mea – mietiskelevän laulun tunti Zoomissa keskiviikkoisin klo 18–19. Linkin saat ohjaajalta sähköpostitse hilkka-liisa. vuori@uniarts.fi. Torstaina iltapäivällä -sarjan ollessa tauolla haastattelut katsottavissa seurakunnan YouTube-tilillä. 8.4. Laulajatyttö Eveliinasta professori Eeva-Leena Pokelaksi, Päivi Istala haastattelee, 15.4. Kirjailija Kjell Westö, Päivi Istala haastattelee. Lasten ja perheiden pääsiäispolku ma 29.3. klo 16–19 Alppilan kirkon sisäpihalla sekä ti 30.3. ja ke 31.3. klo 16–19 Kallion kirkon kirkkopuistossa. Waste&Feast. Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakunnan nettisivuilta www.kallionseurakunta.fi tai Facebookista @ WasteFeastAlppila. Kotiehtoollinen. Pääsiäiseen ja kiirastorstaihin kuuluu olennaisena osana osallistuminen ehtoolliselle. Ikäihmisellä kirkkoon lähteminen voi olla kuitenkin haasteellista liikuntarajoitteen vuoksi. Tällöin pappi voi tulla antamaan ehtoollisen kotiin. Kotiehtoollinen on lyhyt hartaushetki, jonka pappi toimittaa noudattaen voimassa olevia koronaohjeistuksia. Ota yhteyttä kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 3600 maanantaihin 29.3. mennessä ja sovi kotiehtoollisesta itsellesi tai iäkkäälle läheisellesi. Viraston puhelinajat ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. Lisätietoja pappi Pauliina Lindfors p. 050 462 0987.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavis-

sa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4. Avoinna arkisin klo 10–18

HELSINGIN SEURAKUNNAT

hartauksien lähetykset verkossa ovat katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Hartaus ke 31.3. klo 18. Hurmerinta, Oksanen. Pääsiäisyön messu la 3.4. klo 22. Viljamaa, Paananen, Tasausmessun väki, Oksanen, Õunap. Ehtoollishetket Alppilan kirkossa su 28.3. klo 16 ja 16.30 sekä su 4.4. klo 16 ja 16.30.

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu lähetetään sunnuntaisin klo 11 Facebookissa suoratoistona. Viikkomessu keskiviikkoisin järjestetään klo 19 ajankohtaisten kokoontumisrajoitusten puitteissa. Tarkista tiedot verkkosivuiltamme helsinginseurakunnat.fi/lauttasaarenseurakunta. Ehtoollinen koronaturvallisesti sunnuntaisin klo 12–13 Heikkiläntien seurakuntasalissa. Tarvittaessa saat yksityisen ehtoollisen päivystävältä papilta. Soita ja sovi aika.

MUUTA Pääsiäisenajan jumalanpalvelukset suoratoistetaan seurakunnan Facebook-sivuilla. Palmusunnuntain perhemessu su 28.3. klo 11. Kiirastorstain ehtoollishartaudet to 1.4. klo 14 ja 18.30. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 2.4. klo 11. Pääsiäispäivän messu su 4.4. klo 11. 2. pääsiäispäivän messu ma 5.4. klo 11. Minikonserttisarja tiistai-iltaisin klo 19 Facebook-sivulla. Yhteislaulu-live to 25.3. klo 19 Facebook-sivulla. Pääsemme laulamaan livenä yhteislauluja kotisohvilta. Kärsimyksestä pääsiäisen iloon – Hiljaisen viikon impromeditaatiokonsertti ti 30.3. klo 19 Facebooksivulla. Eero Hämeenniemi, piano. Livekonsertti. Äiti ristin juurella – Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus 2.4. klo 15 Facebook-sivulla. G.B. Pergolesi: Stabat mater. Jonna Imeläinen, sopraano, Anne Viljamaa, altto, Jousiyhtye, Annette Markkunen, tekstinluku. Uupuneiden äitien ryhmä parittomien viikkojen ke klo 17.30–19. Sinulle, joka kaipaat rentouttavaa iltaa naisten kesken. Ei ilmoittautumista etukäteen. Linkki Teamstapaamisiin nettisivuilla. Käsityöilta kuukauden ensimmäisinä tiistaina klo 17.30–19. Vapaamuotoisessa käsityöillassa keskustelemme ajankohtaisista aiheista ja vaihdamme käsityövinkkejä. Linkki Teams-tapaamisiin nettisivuilla. Aikuisten keskusteluryhmä parillisten viikkojen ke klo 17.30–19. Keskustelemme elämän tarkoituksesta ja mielekkyydestä kristillisen uskon näkökulmista. Linkki Teamstapaamisiin nettisivuilla. Yhteydet maailmalle: Uskontodialogia Omanissa to 22.4. klo 13–14. Toiminnanjohtaja Aaro

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Laanisen ahtisaarnat Malmin seurakunta elvyttää pääsiäisen ajan ahtisaarnaperinteen kutsumalla kolme kokenutta yhteiskunnallista vaikuttajaa pitämään oman saarnansa hiljaisella viikolla Malmin kirkossa. Maanantaina 29.3. puhuu europarlamentaarikko Heidi Hautala, tiistaina 30.3. ex-pääministeri Esko Aho ja keskiviikkona 31.3. europarlamentaarikko Eero Heinäluoma. Tapahtumat juontaa pastori Timo Laaninen. Tilaisuudet alkavat klo 18 ja ne toteutetaan vain verkossa. Verkkotapahtumaa voit seurata suorana Malmin seurakunnan Facebookissa sekä Malmin seurakunnan nettisivuilla.

Kun vanhuus ei olekaan vauras Iän kartuttama rikkaus ei välttämättä näy pankkitilillä. Tiesitkö, että 40 prosenttia eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa? Yhä useampi vanhus elääkin köyhyydessä. Köyhyys aiheuttaa usein ongelmien kasaantumista, kuten terveydellisiä ongelmia ja yksinäisyyttä. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. Tule mukaan! Lahjoitustapoja on monia. Tilinumerot, seurakuntakohtaiset viitenumerot ja MobilePay-numerot löydät osoitteesta: helsinginseurakunnat.fi/yhteisvastuu2021. Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639

Rytkönen Muskatista alustaa. Tapahtumaan pääset Facebookkanavalla. Torstai-illan kohtaamisia to 22.4. klo 19. Tule kohtaamaan mielenkiintoisia keskustelijoita Facebooksivun kautta suorissa lähetyksissä. Osallistu keskusteluun chatin kautta. Ulkoiluapu ke ja pe klo 9–11. Las-

tenohjaajan voi soittaa lasten kanssa ulkoilemaan. Soittoaika viimeistään edellisenä arkipäivänä klo 9–11 p. 050 380 3514. Avoin perhekerho ulkona Lauttasaaren kirkon takana to klo 9–11. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Jumalanpalvelus verkossa 28.3. klo 10. Valkeapää, Koivisto, Oksanen. Klo 12–13 mahdollisuus ehtoolliseen. Ahtisaarna verkossa 29.3. klo 18. Kanala. Ahtisaarna verkossa 30.3. klo 18. Samuli Korkalainen, puhe ja musiikki. Ahtisaarna verkossa 31.3. klo 18. Aitolehti, Totti Hakkarainen viulu. Kiirastorstai-ilta Paavalinkirkon pihalla 1.4. klo 18–20. Kirkko avoinna, mahdollisuus ehtoolliseen, Rauhan krusifiksi nähtävillä. Rannanpää-Kortelainen, Valkeapää, Hakkarainen. Taiteilija Ilkka Sariola paikalla klo 18–20. Pitkäperjantain jumalanpalvelus verkossa 2.4. klo 10. Pöysti, Kivelä, Hakkarainen. Paavalinkirkko avoinna klo 11–14. Rauhan krusifiksi nähtävillä. Taiteilija Ilkka Sariola paikalla klo 10–14. Pääsiäisyö Paavalinkirkon pihalla 3.4. klo 22–23. Kirkko auki, mahdollisuus ehtoolliseen, Rauhan krusifiksi nähtävillä. Valkeapää, Rannanpää-Kortelainen, Hakkarainen. Pääsiäispäivän jumalanpalvelus verkossa 4.4. klo 10. Koivisto, Valkeapää, Niskala. 2. Pääsiäispäivän jumalanpalvelus verkossa 5.4. klo 15. Kanala, Hakkarainen. Jumalanpalvelus verkossa 11.4. klo 10. Flinck, Kanala, Oksanen. Jumalanpalvelus verkossa 18.4. klo 10. Koivisto, Flinck, Hakkarainen.

MUUTA Viimeinen hyötyruokajakelu Paavalissa ti 30.3. klo 12. Hyötyruokajakelu siirtyy huhtikuusta alkaen Hermannin varustamoon, Hämeentie 73, jossa jakelu tapahtuu tiistaisin alkaen 6.4. ja torstaisin alkaen 8.4. klo 12. Pääsiäisin ikkunat katsottavissa Paavalinkirkon sisäpihalla 19.3.– 11.4. Sopii kaikenikäisille. Metromeditaatio. Koe urbaania rauhaa. Metromeditaatio on arkiaamuisin julkaistava lyhyt kuunneltava meditaatio. Löydät sen maaliskuusta lähtien Spotifysta, iTunesista ja Google Podcasteista.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.3.–22.4.

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15 Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma– pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@ evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Messuihin ja hartaushetkiin voi osallistua enintään 6 henkilöä. Messut ja sanajumalanpalvelukset katsottavissa suorana YouTubekanavallamme. Messu sunnuntaisin klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Kiirastorstain ehtoollishetki to 1.4. Temppeliaukion, Töölön ja Meilahden kirkoissa sekä Fokuksessa klo 18, 18.30 ja 19. Ruskeasuon Rastissa klo 14. Meilahden kirkon vuoden 2020 kiirastorstain ehtoollishetken tallenne on katsottavissa YouTube– kanavallamme. Juho Punkeri, laulu, Tuomas Tenkanen, oboe, Päivi Severeide, harppu, Heikki Takkula, sello. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 2.4. klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Philomela, joht. Marjukka Riihimäki. Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus pe 2.4. klo 15 Töölön kirkossa. Katsottavissa suorana YouTube-kanavallamme. Pääsiäispäivän ehtoollishetki su 4.4. Töölön ja Meilahden kirkoissa klo 12, 12.30 ja 13. 2. pääsiäispäivän messu ma 5.4. klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

MUUTA Ajantasaiset tiedot seurakuntatoolo.fi. Pääsiäisen ajan tapahtumista löydät lisätietoja myös toimipisteidemme ilmoitustauluilta. Lähde pääsiäiskävelylle ja käy katsomassa! Pappi Meilahden kirkolla su klo 11–13, Töölön kirkolla su klo 12–14, Temppeliaukion kirkolla ma–pe klo 10–17, p. 09 2340 6302 ma–pe klo 10–17. Fokus auki keskustelua varten ma–su klo 12–18. Triplan kauppakeskuspappi tavat-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2021

ISTOCK

Töölön seurakunta

Kotisohvalta seurakuntien tilaisuuksiin pääsiäisenä Jos sinulla on tietokone, tabletti tai älypuhelin, jolla pääset internetiin, voit osallistua kotoa seurakuntien jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin, joihin ei voi tänä vuonna osallistua paikan päällä. Pääsiäisen aikana on tarjolla muun muassa ilmaisia konsertteja ja laaja valikoima erilaisia musiikkitilaisuuksia. Näitä striimauksia eli suoria lähetyksiä ja videotallenteita voit katsella Facebookissa ja YouTubessa ilman kirjautumista. Helpoimmin pääset mukaan seurakunnan kotisivun kautta. Tapahtumatietoja, lisäohjeet ja linkit löytyvät: helsinginseurakunnat.fi

Kaipaatko keskustelukaveria – varaa aika verkossa Jos kaipaat kuuntelijaa ja haluat puhua esimerkiksi elämäntilanteestasi, voit varata keskusteluajan kätevästi verkossa. Kirkon työntekijä soittaa sinulle sovittuna aikana. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Tai jos haluat jutella porukassa muiden kanssa, voit liittyä tiistaisin klo 17– 17.45 iltakahveille verkossa. Keskusteluapu ja iltakahvit ovat Verkko-Varustamon toimintaa. Varustamot ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja – nyt myös verkossa. Ajanvaraus ja iltakahvilinkki: helsinginseurakunnat.fi/varustamo

tavissa sopimuksen mukaan, p. 09 2340 4724. Ehtoollishetki Meilahden kirkolla su klo 12, 12.30, 13, Töölön kirkolla su klo 12, 12.30, 13 ja ke klo 18, 18.30, Fokuksessa to klo 18, 18.30, Rastilla to klo 14. Temppeliaukion kirkko avoinna hiljentymistä varten. Ajantasaiset aukiolotiedot verkkosivulla temppeliaukionkirkko.fi. Diakonia arkisin virka-aikana p. 09 2340 6318. Puhelinajanvaraus verkossa, seurakuntatoolo.fi/ apua-ja-tukea/diakonian-ajanvaraus. Seurasaaren pyhiinvaellus on noin kolmen kilometrin esteetön reitti kauniin luonnon ja historiallisten rakennusten keskellä. Reitti ohjaa pysähtymiseen ja lepoon

arjen keskellä. Se alkaa Seurasaaren sillalta ja päättyy Karunan kirkolle. Lisätietoa hiljainentila.fi/ pyhiinvaellushelsinki. Makuja ja musiikkia su 28.3. klo 12 Temppeliaukion kirkosta. Leif Segerstam, huippukapellimestari ja säveltäjä, kertoo Leena Tiitun haastattelemana omasta elämästään samalla kokkaillen lempiruokaansa. Ruoanlaiton lomassa taiteilijavieraan musiikkia. Katsottavissa suorana YouTube–kanavallamme. Hiljaisen viikon konsertti ma 29.3. klo 19 Temppeliaukion kirkosta. Händelin oratorioaarioita Luukkaan evankeliumin äärellä. Otto Alanen tenori, Henri Hersta urut. Hiljaisen viikon säveliä Meilahden kirkossa ti 30.3. YouTube-kanaval-

lamme. Hiljaisen viikon säveliä Meilahden kirkossa ke 31.3. YouTube-kanavallamme. UT2020 Fokuksessa. Webinaarisarja pureutuu uuden UT2020 käännöksen saloihin. Juontajana rovasti Auvo Naukkarinen. Toteutetaan yhteistyössä Suomen Pipliaseuran kanssa. Katsottavissa suorana Fokuksen Facebook-sivuilla ja tallenteena Pipliaseuran YouTube-kanavalla. Raamatunkääntämisen traditio murroksessa ke 31.3. klo 18–19, eksegetiikan professori Lauri Thúren ja TT Katja Kujanpää. Tarvitaanko uskonnollista erityiskieltä ke 14.4. klo 18–19, tuomaspappi TM, MuM Kati Pirttimaa ja suomen kielen dosentti Hanna Lappalainen. Iltapäiväkerhopaikka ensi lukuvuodelle on haettavissa. Järjestämme Helsingin kaupungin palveluntuottajana koululaisten iltapäivätoimintaa 1.–2.-luokkalaisille Töölön ja Meilahden kirkoilla koulupäivisin klo 12–17. Lukuvuodelle 2021–2022 voi hakea paikkaa kaupungin sähköisen haun kautta 22.3.–23.4. Tarkempia tietoja löytyy nettisivuiltamme sekä kaupungin sivuilta hel.fi/iltapaivatoiminta. Ilmoittautuminen lasten Nallepäiväkerhon syys- ja kevätkaudelle 2021–2022 on 1.4.–30.4. Päiväkerhoryhmä Nallet tarjoaa 2,5–5-vuotiaille lapsille laadukasta ja virikkeellistä kerhotoimintaa. Ryhmä kokoontuu Töölön kirkon lastentilassa ma–to klo 9–12. Meilahden kirkon kesäkerhoissa on vielä tilaa. Kesäkerho 1 kokoontuu 7.–11.6. klo 9–16 ja kesäkerho 2 kokoontuu 14.–18.6. klo 9–16. Lapsi voi halutessaan hakea molemmille kerhoviikoille. Hinta 100 e/leiriviikko, sisarukset 70 e. Hinta sisältää matkat, ruuat, vakuutuksen ja materiaalit. Ilmoittaudu mukaan 15.5. mennessä verkkosivuillamme.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirémin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukseen voit osallistua Facebook-sivullamme pyhäpäivinä klo 12. Mahdollisuus ehtoolliselle:

Su 28.3. klo 13.30 Myllypuron kirkossa. Ilm. seurakuntatoimistoon edelliseen perjantaihin klo 14 mennessä. Kiirastorstaina 1.4. klo 18 Myllypuron kirkossa ja klo 19 Kulosaaren kirkossa. Ilm. seurakuntatoimistoon ti 30.3. klo 14 mennessä. Su 4.4. klo 13.30 Kulosaaren kirkossa ja ma 5.4. klo 13.30 Myllypuron kirkossa. Ilm. seurakuntatoimistoon to 1.4. klo 14 mennessä. Su 11.4. klo 13.30 Myllypuron kirkossa ja su 18.4. klo 13.30 Kulosaaren kirkossa. Ilm. seurakuntatoimistoon edelliseen perjantaihin klo 14 mennessä.

MUUTA Popkanteletar Ida Elinan konsertti su 28.3. klo 18 suorana Kulosaaren kirkosta. Pääset mukaan osoitteesta: facebook.com/herttoniemenseurakunta. Kirkkokahvit su 4.4. klo 12–14 Herttoniemen kirkon portailla, Hiihtomäentie 23. Outi Lantto. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisä-tietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946. Lisätietoja toiminnasta internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä Facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset suorina verkkolähetyksinä Facebook-sivuillamme klo 11: palmusunnuntaina 28.3., mukana mieskvartetti, joht. Jukka Okkonen, kiirastorstaina 1.4. klo 18, pitkäperjantaina 2.4. ja pääsiäispäivänä 4.4., Inka Kinnunen, laulu, su 11.4. ja 18.4. Toisen pääsiäispäivän hartaus tallenteena ma 5.4. klo 11. Ehtoollista on tarjolla Mikaelinkirkolla sunnuntaisin klo 12–13 sekä pääsiäisen aikaan kiirastorstaina 1.4. klo 13–16 ja 19–20 sekä Östersundomin kirkolla klo 17–19. Osallistu ilman ajanvarausta yksin tai pienessä ryhmässä. Voit myös varata yksityisen ehtoollisen suoraan papilta arkipäiväksi kirkolle. Pappien yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme. Yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.3.–22.4.

Pääsiäispolku Mikaelinkirkolla 28.3.–8.4. Osallistu virtuaaliselle pääsiäisvaellukselle videoiden välityksellä! Olemme somistaneet pääsiäisen tapahtumapaikkoja Mikaelinkirkon ikkunoihin. Voit kiertää ne turvallisesti ulkona, ja katsoa kustakin tapahtumasta kertova video omalla mobiililaitteella QR-koodin avulla. Kun jätät palautteesi kierroksen jälkeen, olet mukana pääsiäispalkintojen arvonnassa! Verkkosivuiltamme lisätietoa mm. Teamsissä kokoontuvasta Raamattupiiristä sekä Torstaitervehdyksistä. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyettä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä. Yhteisvastuukeräys pureutuu ikäihmisten taloudelliseen ahdinkoon, lahjoita: yhteisvastuu.fi/ helsinkimikael, FI16 2089 1800 0067 75, srk:n viitenumero 308346 tai MobilePay 47389. Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse 1.4. alkaen ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Hoidamme kasteen, vihkimisen, kodin siunaamisen sekä hautaan siunaamisen ajanvarauksia. Lisäksi palvelemme kirkon jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista mieltä painavista asioista maan ja taivaan väliltä. Voit jättää papille myös viestin/soittopyynnön vastaajaan.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2

JUMALANPALVELUKSET Verkkojumalanpalvelukset lähetetään Facebook-sivullamme, facebook.com/roihuvuorisrk (ei tarvitse kirjautua, klikkaa ”videot”). Su 28.3. klo 10. Timo Pekka Kaskinen, Essi Lyytinen, Hannele Filppula, Ulla Tuovinen, nokkahuilu. Kiirastorstai 1.4. klo 19. Anja Nurminen, Hannele Filppula. Pitkäperjantai 2.4. klo 10. Remo Ronkainen, Hannele Filppula, Key Ensemblen pienyhtye. Pääsiäissunnuntai 4.4. klo 10. Emriikka Salonen, Anja Nurminen, Hannele Filppula, Pirkka Sippola, viulu, Visa Sippola, piano.

Nojatuolikirkko 2. pääsiäispäivä ma 5.4. klo 12. Timo Pekka Kaskinen, Essi Lyytinen, Päivi Niva-Vilkko. Nuorten Arkkikirkko ke 7.4. klo 18. Essi Lyytinen. Su 11.4. klo 10 Remo Ronkainen, Anja Nurminen, Päivi Niva-Vilkko. Gospelmessu su 18.4. klo 12. Timo Pekka Kaskinen, Emriikka Salonen, Tuuli Malve & Houseband. Ehtoollistilaisuuksiin tulee ilmoittautua seurakuntatoimistoon. Koronarajoitusten vuoksi kirkkoon voidaan ottaa kerrallaan kuusi ihmistä. Ehtoollishartaus su 28.3. klo 12 ja 12.30 Laajasalon kirkossa. Ilmoittautuminen torstaihin mennessä. Kiirastorstain 1.4. ehtoollinen. Ilmoittautuminen keskiviikkoon mennessä. Klo 13 ja 13.30 Laajasalon ja Roihuvuoren kirkoissa. Klo 18 ja 18.30 Laajasalon ja Roihuvuoren kirkoissa. Klo 19 Laajasalon ja Roihuvuoren kirkoissa. Samalla alttari puetaan mustiin. Jälkimmäinen kuvataan suoratoistona ja lähetetään Facebook-sivujemme kautta. Roihuvuoren klo 19 ehtoollinen on täynnä. Sunnuntain ja 2. pääsiäispäivän ehtoollishartaudet. Ilmoittautuminen torstaihin mennessä. Pääsiäissunnuntai 4.4. klo 12 ja 12.30 Roihuvuoren kirkossa. 2. pääsiäispäivä ma 5.4. klo 13 ja 13.30 Laajasalon kirkossa. Su 11.4 klo 12 ja 12.30 Laajasalon kirkossa. Su 18.4. klo 14 ja 14.30 Laajasalon kirkossa. Su 25.4. klo 12 ja 12.30 Roihuvuoren kirkossa. Arki-illan ehtoolliset Ehtoollishartaus huhtikuussa keskiviikkoisin klo 18 Roihuvuoren kirkossa (ilmoittautuminen tiistaihin mennessä) ja torstaisin klo 18 Laajasalon kirkossa (ilmoittautuminen keskiviikkoon mennessä).

MUUTA Elävät pääsiäispuput ovat ihailtavissa lasin takana la–ma 3.–5.4. Laajasalon kirkolla. Jaossa Lastenmaa-lehtiä ja suklaamunia. Ulkorastirata lapsille ja aikuisille la–ti 27.3–6.4. Laajarannassa, Humalniementie 15. Laajasalon kirkon ikkunat muuntautuvat pääsiäisikkunoiksi hiljaisen viikon ja pääsiäispyhien ajaksi. Take away -iltaruoka Roihuvuoren kirkolla ke 7.4, 14.4 ja 21.4 klo 16–17. Ruoan nouto kirkolta kasvomaskin kanssa. Hinta 2 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Auta ikäihmisiä ja tilaa pahvihahmosi kirkonpenkkiin! 80 cm korkeat pahvihahmot ovat Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoissa verkkojumalanpalveluksissa koronarajoitusten ajan. Hinta 40 e/kpl tai 70 e/2 kpl. Maksu MobilePaylla 87505 tai osoitteessa: yhteisvastuu.

ISTOCK

MUUTA

Nyt on aika hakea iltapäiväkerhoihin Hei, tulevan eka- tai tokaluokkalaisen vanhempi! Lapsen iltapäivä koulun jälkeen voi käydä pitkäksi. Iltapäiväkerho on pikkukoululaiselle turvallinen paikka viettää aikaa yhdessä kavereiden kanssa. Kerhossa leikitään, askarrellaan, pelataan ja liikutaan koulutetun henkilöstön ohjaamana – lepoa ja välipalaa unohtamatta. Toiminta suunnitellaan lasten mielipiteitä kuunnellen ja perheiden katsomuksia kunnioittaen. Kerhoja järjestetään 1.–2.-luokkalaisten lisäksi 3.–9. luokkien erityisen tuen oppilaille seuraavissa seurakunnissa: Haaga, Johannes, Kallio, Lauttasaari, Malmi, Munkkiniemi, Oulunkylä, Paavali, Töölö, Vartiokylä ja Vuosaari. Iltapäiväkerhojen hakuaika on 22.3.–23.4. Lue lisää: helsinginseurakunnat.fi/iltapaivakerhohaku.

fi/roihuvuori. Lähetä hyvässä valossa otettu hymyilevä kasvokuva sähköpostitse, alex.anttila@ evl.fi. Kännykkäkuva riittää. Ethän lähetä WhatsAppin kautta tulleita kuvia. Tuotto lyhentämättömänä Yhteisvastuukeräykseen vähävaraisten ikäihmisten hyväksi. Roihuvuoren ja Laajasalon kirkot auki hiljentymistä varten ma–to klo 10–13. Pääsiäisenä Laajasalon kirkko on auki hiljentymistä varten pe-su 2.–4.4. klo 12–14 sekä ma 5.4. klo 14–15. Roihuvuoren kirkko on auki pe 2.4. ja su 4.4. klo 11–12. Paikalla työntekijä keskustelua varten. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virasto: ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Striimaukset facebook.com/vartsikanseurakunta sunnuntaisin klo 11,

torstaisin klo 18 ja perjantaisin klo 12.

MUUTA Lasten pääsiäiskirkkohetki ke 31.3. klo 9.30. Striimaus Vartiokylän kirkosta. Vartiokylän kirkko auki hiljentymistä varten arkisin klo 9–15. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna puhelimitse ja sähköpostilla ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17. Suljettu pyhisin. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Osallistu tilaisuuksiin verkossa Facebook sivumme kautta. Paikan päällä kirkossa osallistujamäärä on rajattu 6 henkilöön. Tarkista ajankohtaiset rajoitukset netistä tai puhelimitse virastosta. Jumalanpalvelukset verkossa sunnuntaisin klo 11. Ehtoollishartaus kirkossa sunnuntaisin klo 12.30 ja 13, torstaisin

klo 12 (ei 1.4.). Kirkko avoinna hiljentymiseen arkisin klo 12–14 (ei 1.–5.4.). Palmusunnuntain jumalanpalvelus verkossa su 28.3. klo 11. Hiljaisen viikon hartaudet verkossa ma 29.3., ti 30.3., ke 31.3. klo 12. Kiirastorstain ehtoollishartaus kirkossa 1.4. klo 12, tarvittaessa myös klo 13 ja 14. Ilmoittaudu p. 09 2340 6502 edellisenä päivänä, ke 31.3. klo 15–17 tai samana päivänä, to 1.4. klo 10–11. Kiirastorstain messu verkossa 1.4. klo 18. Osallistu kirkossa ehtoolliselle ilmoittautumalla p. 09 2340 6502 edellisenä päivänä, ke 31.3. klo 15–17 tai samana päivänä, to 1.4. klo 10–11. Pitkäperjantain jumalanpalvelus verkossa 2.4. klo 11. Pääsiäispäivän jumalanpalvelus verkossa su 4.4. klo 11. Ehtoollishartaus klo 12.30 ja 13. Toisen pääsiäispäivän jumalanpalvelus ma 5.4. klo 11 verkossa. Ehtoollishartaus klo 12.30 ja 13.

MUUTA Pääsiäisikkunat kirkon sisäpihalla 22.3.–5.4. Opastus pääovelta. Kuvitetut pääsiäistapahtumat ja pääsiäisen symboleja. Sopii koko perheelle. Kuninkaan ilta TV7-kanavalla pe 26.3. klo 18. Hanna Tolonen, Johannes Österlund trio. Kuninkaan ilta pe 9.4. klo 18 Kuninkaan illan Facebook ja YouTube -sivujen kautta. Hannu Hirvonen, Tuua Pietilä. Ikäihmisten iltapäiväpiiri Teamsetäyhteyksin ma 12.4. klo 13.30. Keskustelua, päivän teema ja hartaus. Kokoontumisrajoitusten jatkuessa myös ma 26.4.,10.5. ja 24.5. Ilmoittaudu fiia.diekmann@ evl.fi, p. 09 2340 6540. Kirjapiiri etäyhteyksin ke 21.4. Keskustellaan rennosti kuukauden kirjasta ”Tulevaisuuden tekijät”, Väisänen, Ylenius-Kuosmanen, Tikkakoski. Ohjaajana Sari Kumin. Ilmoittaudu p. 09 2340 6541, eija. keinanen@evl.fi. Haku koululaisten iltapäiväkerhoon lukuvuodelle 2021–2022 ajalla 22.3.–23.4. Hakuohjeet nettisivuillamme. 1–2-luokkalaisten iltapäiväkerho arkikoulupäivisin klo 12–16 kirkon monipuolisissa ja kodinomaisissa kerhotiloissa, joissa on mahdollisuus myös lepoon. Pieni ryhmä tarjoaa turvallisen paikan. Leikkiä, läksyjä, ulkoilua ja välipalaa, lisäksi retkiä, kädentöitä, projekteja ja musiikkia. Kerhomaksu 100 e/kk. Lisätiedot p. 050 322 070, kirsi.satosalmi@evl.fi. Haku päiväkerho Jänöihin kaudelle 2021–2022. Valon kerhotilassa päiväkerho 2–5-vuotiaille maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 8.30–11.30. Leikitään, ulkoillaan ja puuhaillaan, sekä tutustutaan kristilliseen perinteeseen lapsilähtöisesti. Haku nettisivuillamme KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.3.–22.4.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Kirkonmenot vain verkossa. Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebookissa tai nettisivuillamme helsinginseurakunnat.fi/malmi. Palmusunnuntain jumalanpalve lus su 28.3. klo 10. Kiirastorstain kirkkohetki Malmin kirkosta 1.4. klo 19. Jeesuksen ja opetuslasten yhteinen juhla-ateria vaihtuu illan edetessä kärsimyksen ja murheen sävyihin. Alttari riisutaan ja puetaan mustiin. Kiirastorstain ehtoollinen vain ennakkoon ilmoittautuneille. Yhteen ehtoollishetkeen otetaan viisi osallistujaa ja hetkiä järjestetään puolen tunnin välein. Ehtoollistilaisuuksia järjestetään Malmin, Pihlajamäen, Puistolan, Tapanilan ja Viikin kirkoissa sekä Siltamäen ja Tapulin seurakuntakodeilla klo 13 alkaen. Illan ehtoollishetket Mal-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2021

ISTOCK

1.4.–2.5. Lisätiedot p. 050 322 070, kirsi.satosalmi@evl.fi. Kesäkerho Luontoseikkailu kutsuu 1–2-luokkalaiset tutustumaan luontoon liikkuen ja leikkien. Retkiä ja mukavaa tekemistä Valossa 7.–11.6. ja 14.–18.6. klo 9–15. Hinta 55 e/vko, 100 e/kaksi viikkoa, sis. retket, ateriat ja vakuutuksen. Haku nettisivuillamme 22.3.–2.5. Lisätiedot p. 050 322 070, kirsi. satosalmi@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 12–15, p. 09 2340 6518 tai jätä soittopyyntö vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Ota rohkeasti yhteyttä, jos kaipaat kuuntelijaa, olet yksinäinen, toivot että puolestasi rukoillaan tai talous huolettaa. Päivystävä pappi ja toimitusva raukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17. Lisätietoa www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Hengähdyksen paikka? Katkaise kiireen tuntu ja huolimylly ja tule hengähtämään. Lyhyt Hengähdys kesken kiireisen työpäivän, työmatkan aikana tai illalla kotona voi avata pienen ikkunan hektiseen korona-arkeen. Aikaa tarvitset vain 3–4 minuuttia. Sen aikana sinut johdatellaan lyhyen johdannon kautta pieneen rauhalliseen, oman elämäsi syvyysulottuvuuteen kurottuvaan meditatiiviseen tuokioon. Sarjan ovat laatineet papit SirkkaLiisa Raunio, Tiina Silvo ja Juhana Kuusniemi. Pääset kuuntelemaan Hengähdyksiä osoitteessa: helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit sekä suosituimmissa palveluissa, kuten Spotify ja Apple podcasts.

min, Jakomäen, Pihlajamäen, Puistolan, Tapanilan ja Viikin kirkkojen pihoilla klo 17 alkaen, sen mukaan kuin on ilmoittautuneita. llmoittauduthan ke 31.3. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 2.4. klo 10. Pysähdymme ihmettelemään pitkäperjantain tapahtumia laulujen, Raamatun tekstien ja hiljaisuuden kautta. Pääsiäisyön Valon messu ensiesitys la 3.4. klo 23. Pitkäperjantain murhe vaihtuu pääsiäisen iloon ja riemuun menevässä yökirkossa. Alttari puetaan valkoiseen ja tunnelman täyttää toivo. Pääosin vapaaehtoisten toteuttama musiikkipitoinen jumalanpalvelus on taltioitu Puistolan kirkossa. 1. pääsiäispäivän perhekirkko kaikenikäisille su 4.4. klo 10. Tyhjän haudan ihmeen äärellä iloa, valoa ja pääsiäismunien etsimistä. 2. pääsiäispäivän nojatuolikirkko ma 5.4. klo 10. Pääsiäisen ihmeeseen syvennytään toisena pääsiäispäivänä nojatuoleissa keskustellen. Jumalanpalvelukset suorana lähetyksenä su 11.4. ja 17.4. klo 10. Mahdollisuus yksityiseen ehtool liseen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen sunnuntaisin kirkkojen aukioloaikana tai erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

MUUTA Järjestämme toistaiseksi toimintaa pääsääntöisesti netissä tai ulkona. Liity mukaan Malmin srk:n Facebook ja YouTube-kanavalta tai nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi. Kirkot avoinna. Malmin, Pihlajamäen, Puistolan ja Viikin kirkot ovat avoinna hiljentymistä ja yksityistä ehtoollista varten sunnuntaisin klo 11–14 sekä pitkäperjantaina 2.4., 1. pääsiäispäivänä ja 2.pääsiäispäivänä klo 11–14. Ristin tie mietiskelypolku Malmin, Tapanilan, Puistolan, Jakomäen, Pihlajamäen ja Viikin kirkkojen pihoilla. Helppokulkuinen reitti, jonka varrella kärsimyksen eri teemoihin keskittyviä pysäkkejä. Älypuhelimen avulla pääset myös kuuntelemaan QR-koodien takaa virsiä ja rukouksia sekä saat taustatietoa. Kirkkojen ikkunoista löydät nukkeasetelmat, jotka vievät matkalle pääsiäisen tapahtumiin Jeesuksen mukana. Kaikki viisi kirkkoa kiertämällä näet, miten pääsiäisen kertomus etenee Hoosiannasta ja päättyy tyhjälle haudalle: 1. Palmusunnuntai, Malmin kirkko 2. Kiirastorstain viimeinen ehtoollinen, Puistolan kirkko 3. Kiirastorstain Getsemanen puutarha, Tapanilan kirkko 4. Pitkäperjantain Golgata, Pihlajamäen kirkko 5.

pääsiäisaamun tyhjä hauta, Viikin kirkko ja Siltamäen seurakuntakoti. Pääsiäisiloa polku lapsille. Kirkkojen- ja seurakuntakodin pihoilta löydät myös Pääsiäisiloa -polun, joka sisältää hauskoja toiminnallisia tehtäviä munien etsimisestä pupun loikkiin. Voit myös kuunnella musiikkia älypuhelimen QR-koodeilla. Polku on tehty yhteistyössä Lasten kirkon kanssa. Tervetuloa viettämään iloinen hetki omatoimisesti laulaen ja leikkien! Kanttoreiden ehtookellot on musiikillinen iltarukous pyhää vasten lauantaisin klo 18 Malmin seurakunnan Facebookissa. 27.3. Mari Torri-Tuominen, laulu ja piano. 3.4. kuullaan Taru Hämäläisen säveltämä ja Irja Aro-Heinilän sanoittama laulu, jonka esittävät Taru Hämäläinen, laulu, Sonja Tissari, piano, Hanna Tissari, huilu ja Tuomas Heikkilä, alttoviulu. 10.4. Taru Hämäläinen ja kamarikuorolaisia.17.4. Katariina Jämsä, viulu. Virsiä Ristin tiellä. Hiljenny hiljaisen viikon tunnelmiin kuuntelemalla paastonajan virsiä, kuten Käy yrttitarhasta polku ja Hyvyyden voima. Taru Hämäläinen ja Kaisu Rauhamaa tulkitsevat virsiä Malmin seurakunnan Facebookissa su 28.3. klo 18. Malmin enkelien pääsiäis tervehdys. Videolla kuullaan Pave Maijasen Elämän nälkä kuorosovituksena ja Malmin enkelit -lauluryhmän ajatuksia tämän vuoden poikkeuspääsiäisestä. Ensiesitys su 4.4. klo 12. Laanisen ahtisaarnat. Miten Jeesuksen kärsimystien teemat kuten petos, tuomio, kansansuosio ja -kiihotus, näyttäytyvät yhteiskunnallisten vaikuttajien silmin? Malmin pastori Timo Laaninen kutsuu kolme politiikan konkaria pitämään hiljaisen viikon ahtisaarnan Malmin kirkkoon. Ma 29.3. Laanisen vieraana europarlamentaarikko Heidi Hautala, ti 30.3. ex-pääministeri Esko Aho ja ke 31.3. europarlamentaarikko Eero Heinäluoma. Suora lähetys klo 18 Malmin seurakunnan Facebookissa ja nettisivuilla. Paastonajan pilates. Paastonaikana on hyvä hiljentää tahtia ja pysähtyä. Sen voi tehdä hyvin myös liikunnan avulla. Pilates on rauhallista ja lempeää liikuntaa kaiken kuntoisille. Neliosainen Pilatesta paastonaikaan -videosarja tarjoaa hetken hiljentymiseen Raamatun sanan äärellä, omaa kehoa kuunnellen. Ohjaajana toimii pastori Aino Poutanen. Lopussa on lyhyt rentoutus, jonka aikana kuullaan kanttori Taru Hämäläisen soittamaa musiikkia. Uudet jaksot julkaistaan perjantaisin klo 18 Malmin seurakunnan Facebookissa, YouTubessa ja nettisivuilla.

Seitsemän hiljaista viikkoa. Pääsiäistä edeltää kristillisessä perinteessä seitsemän viikon paastoaika, joka huipentuu hiljaiseen viikkoon. Seitsemän hiljaista viikkoa -videolla dosentti Esko M. Laine valottaa paaston kulttuurihistoriaa vanhasta kirkosta nykyaikaan. Se kertoo paaston tarinan koronapandemian varjossa sinnittelevässä Suomessa, jossa etätyö on synnyttänyt uusia tapoja jäsentää aikaa, ja pohtii luopumiseen ja merkitykseen liittyviä kysymyksiä poikkeusoloissa elävässä yhteiskunnassa. Katso video Malmin seurakunnan Facebookista, YouTubesta tai nettisivuilta. Pääsiäisperinteiden kulttuurihis toriaa. Halusimme tai emme pääsiäisenä tiput ja puput tunkeutuvat moninaisissa muodoissa kaikkialla näköpiiriimme. Videolla dosentti Esko M. Laine kertoo, mistä ne ovat tulleet ja millaisia merkityksiä niihin on aikojen kuluessa liitetty. Maallistuneenakin aikana tutut symbolit herättävät ajatuksia olemisemme keskeisistä ja kipeistäkin kysymyksistä kuten petetyksi tulemisesta, erimielisyydestä, tuomiosta, yhteyden kaipuusta sekä viime kädessä koko elämästä ja kuolemasta. Katso video Malmin seurakunnan Facebookista, YouTubesta tai nettisivuilta. Pääsiäisvaellus Nukkekertomus lapsille ja kaikenikäisille. Matkusta palmusunnuntaista aina pääsiäisaamun iloon viiden pysäkin kautta. Lapsille ja kaikenikäisille tarkoitetuilla videolla kerrotaan nukkeasetelmien avulla Jeesuksen elämän vaiheista ja pääsiäisviikon tapahtumista. Katso seurakunnan YouTubesta ja nettisivuilta. Pääsiäismuskari. Iloisessa pääsiäismuskarissa Mari ja Margit etsivät pääsiäisyllätyksiä Viikin kirkosta, koristelevat pääsiäismunia ja tietenkin lauletaan ja leikitään monta iloista pääsiäislaulua, kuten tuttu lastenvirsi ”Lensi maahan enkeli”. Muskarissa päästään myös kurkkaamaan urkujen sisälle ja tutustutaan Viikin pääsiäislokkiin. Katso Malmin seurakunnan YouTubesta ja nettisivuilta. Videoita koulujen käyttöön. Pääsiäiskirkon tilalle seurakunta on tehnyt videoita. Kirkonrotta ja maalaisserkku on alakoululaisille suunnattu tarinallinen kokonaisuus, joka rakentuu pääsiäisen symboliikan ympärille. Kirkonrotan ja maalaisserkun matkaa rytmittävät laulut, joita voidaan laulaa yhdessä lasten kanssa. Pääsiäisvaellus nukkekertomusta ja Pääsiäismuskaria (ks.yllä) voi hyödyntää alakouluissa myös. Alueen nuorten kanssa toteutettu Kirkkohetki soveltuu puolestaan yläkoulu- ja lukioikäisille. Esko M. Laineen paastonajan ja pääsiäisen kulttuurihistoriaa käsittelevät katsomus-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.3.–22.4.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Ma 5.4. klo 8–15. Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/ou-

lunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta

ISTOCK

vapaat videot (ks.yllä) on tarkoitettu myös koulujen käyttöön. Katso seurakunnan YouTubesta ja nettisivuilta. Kysy lisää, p. 050 5167 789 / Antti Nieminen. Nuorten ehdokkaiden kuntavaalipaneeli ja räppäri Iben striimikeikka. Ympäristö, koulutus ja tasa-arvo ovat nuorille tärkeitä aiheita, mutta miten niihin kuuluisi vaikuttaa Helsingin kaupunginpolitiikassa? Pe 9.4. klo 17 vaalipaneelissa nuoret ehdokkaat vastaavat alueen koululaisten esittämiin kysymyksiin. Illan päättää klo 20 Iben hyväntekeväisyyskeikka. Ibe tunnetaan muun muassa kappaleistaan ”Molemmat”, ”Luota muhun” ja ”Sateenkaarenpää”, joiden perusteella häntä on kutsuttu sukupolvensa ääneksi. Tapahtumin on vapaa pääsy ja ne ovat katsottavissa Malmin seurakunnan Facebookissa ja YouTubesta seurakunnan nuorten Talolla-kanavalta. Esikoisvauvakerho kokoontuu Malmin seurakunnan Esikoisvauvakerho-Facebook-ryhmässä torstaisin klo 13.30–15. Iltapäiväkerhot. Haku lukuvuodelle 2021–2022 maalis-huhtikuussa. Toimintaa Puistolan ja Viikin kirkoilla. Ks. lisää nettisivuiltamme. Ruoka-apua. Lahjoitusleipää Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11 (huom! ei ma 5.4.), Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen kirkon pihalla ke klo 9 ja Varustamolla to klo 11. Varustamon leivänjaon yhteydessä myös diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11–13. Waste&Feast Malmi myy take away -lounasta ma–pe klo 11–13. Ruoka 2 e, salaatti 1 e. Os. Pekanraitti 16. Huom! Waste&Feast on kiinni 26.3., 2.–5.4. ja 12.4. Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444. Älä jää yksin, vaan soita meille, matalallakin kynnyksellä. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä. Virasto auki ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 13–17. Poikkeusaukioloajat: kiirastorstai 1.4. klo 9–13. Virasto on suljettu pe 2.4. ja ma 5.4.

JUMALANPALVELUKSET Liity pääsiäisen jumalanpalveluksiin YouTube-kanavallamme. Teams-kirkkokahvien liittymislinkki sekä lisätiedot löytyvät nettisivuiltamme. Tiedustelut yksityisestä ehtoollisenvietosta Kaisalta numerosta 050 3804 103. Pääsiäisen jälkeen jumalanpalvelukset livelähetetään tuttuun tapaan YouTubessa sunnuntaisin klo 10. Palmusunnuntain jumalanpalvelus su 28.3. klo 10. Arto Antturi, Kukka Handolin ja Mikko Helenius. Teams-kirkkokahveilla kanssasi Ulla Kosonen. Kiirastorstain messu to 1.4. klo 18. Johanna Elo, Mikko Helenius. Ehtoollishetket Oulunkylän, Maunulan ja Käpylän kirkoissa ajanvarauksella klo 15, 16 ja 17. Varaa aika kaisa. heininen@evl.fi tai 050 3804 103. Kerro viestissäsi henkilömäärä, päivämäärä ja kellonaika. Kiirastorstain iltana ehtoollisen jako striimin jälkeen klo 19–20 kirkkojen pihalla tai parkkipaikalla. Katso ajantasaiset tiedot nettisivuiltamme. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 2.4. klo 10. Veli Pelkonen, Kaariensemblen laulajat ja Katja Mäkiö. 1. pääsiäispäivän jumalanpalvelus su 4.4. klo 10. Raivo Savik, Mikko Helenius ja Maija PesonenKareinen. Teams-kirkkokahveilla kanssasi Erika Herala. 2. pääsiäispäivän jumalanpalvelus ma 5.4. klo 10. Taija Kaipainen, Maija Pesonen-Kareinen ja Musiikkikoulu Virtuksen muusikot.

MUUTA Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimella numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Noutoateriat. Oulunkylän kirkolla noutopuuro ma klo 10–11.30 ja to noutolounas klo 12–12.45. Käpylän kirkolla noutokeitto ke klo 16.30– 17.30. Noutoateriat tauolla 29.3.– 5.4. Hiljainen kirkkovaellus ma–su 29.3.–4.4. seurakunnan ulkoilmoitustauluilla Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Rastilla saat käyttöösi lisämateriaalia hyödyntämällä älypuhelinta tai tablettia. Konsertit ovat kuunneltavissa Oulunkylän seurakunnan YouTubekanavalla: Hoosianna, laulakaa! Palmusunnuntain virsijukebox su 28.3. klo 14 Yhteisvastuun hyväksi. Toivevirsiä voi ennakkoon lähettää osoitteeseen maija. pesonen-kareinen@evl.fi ja raivo. savik@evl.fi tai tekstiviestillä numeroon 050 380 4109 torstaihin 25.3. mennessä, tai lähetyksen aikana chatin kautta. Mikko Helenius ja Maija Pesonen-Kareinen, Raivo Savik ja Anna Handroo.

3–5-vuotias, tule päiväkerhoon – hakuaika huhtikuu Päiväkerho on leikin, ilon ja ihmettelyn maailma: lapsi pääsee leikkimään, tutkimaan, liikkumaan, askartelemaan ja laulamaan yhdessä muiden lasten kanssa. Siellä myös nautitaan hiljentymisestä ja opetellaan muiden huomioon ottamista. Kerhoa ohjaa koulutettu lastenohjaaja. Osassa seurakuntia kerhoon voivat tulla myös 2-vuotiaat. Kerhot kokoontuvat muutaman tunnin viikossa ja niitä toimii eri puolilla Helsinkiä. Päiväkerhokausi 2021–22 alkaa elokuussa. Hakuaika on 1.–30.4. Mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella myös kesken kauden oman alueen seurakunnasta. Lue lisää: helsinginseurakunnat.fi/paivakerhohaku

Katso, hän kantoi tuskamme – Ristintien musiikkia, kuvia ja tekstejä ma 29.3. klo 15. Ossi Kallioinen, huilu, Maija Pesonen Kareinen, urut ja piano, Johannes Tarhio, piano. J. S. Bach, G. F. Händel, Chr. W. Gluck, A. P. Borodin. Taija Kaipainen, tekstit ja kuvat. Miserere – musiikkia pitkäperjantain sanoman äärellä pe 2.4. klo 15. Katja Mäkiö, mezzosopraano ja Sanni Antikainen, cembalo. Händel, Albert Becker, J. S. Bach. Kohti valoa – pääsiäisajan musiikkia. Oulunkylän seurakunta on mukana tukemassa Suomalaisen barokkiorkesterin pääsiäiskonserttia. Solistina tenori Juho Punkeri. Konsertti on nähtävillä Oulunkylän seurakunnan Facebook-sivun kautta pe–ma 2.–5.4. Händel, Telemann, J. S. Bach. Olkoon juhlamme loppumaton. Riemullista pääsiäismusiikkia su 4.4. klo 15 esittävät sopraano Margit Tuokko sekä kanttorit Mikko Helenius ja Katja Mäkiö. Ohjelmassa mm. spirituaaleja sekä W. A. Mozartin Halleluja motetista Exsultate, jubilate!

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. asiointi sähköpostilla tai puhelimitse ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset striimataan Facebookiin. Palmusunnuntain musiikillinen jumalanpalvelus su 28.3. klo 11. Ansas, Valve-Tuovinen, Hirvonen ja nuorten bändi. Kiirastorstain ehtoollishetket to 1.4. klo 13, 16 ja 18 kirkolla. Kiirastorstain rukoushetki ja alttarin pukeminen mustaan to 1.4. klo 19. Pirttijärvi, Lemmetyinen ja Hirvonen. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 2.4. klo 11. Tammilehto ja Hirvonen. Pääsiäismessu su 4.4. klo 11. Toivonen, Valve-Tuovinen ja Häyrinen. Musiikissa mukana Suvituuli Siikasaari. Jumalanpalvelus ma 5.4. klo 11.

Valve-Tuovinen ja Hirvonen. Jumalanpalvelus su 11.4. klo 11. Ansas, Toivonen ja Häyrinen. Jumalanpalvelus su 18.4. klo 11. Pirttijärvi, Valve-Tuovinen ja Häyrinen. Musiikissa mukana Santra Suvanto. Ehtoollishetki sunnuntaisin klo 12.30 kirkolla. Videohartaudet Facebookissa. Voit seurata Facebookia myös verkkosivuiltamme etusivun oikeasta alareunasta: Hiljaisen viikon iltahetket ma–ke klo 18. Pääsiäisvideo perheille to 1.4. klo 11. Pääsiäisyö - Kätkettynä toivoon. Pääsiäisyön lyhyt musiikkihartaus la 3.4. klo 18.

MUUTA Yhteisvastuu-konsertti to 25.3. klo 19 striimataan. Jussi Hirvonen, tenori, sekä Ari Häyrinen, urut ja piano. Mm. tunnettuja hengellisiä lauluja sekä kosketinsoitinsävellyksiä. Myös kaksi yhteislauluvirttä: numerot 341 a ja 341 b. Pääsiäisen riemua! Yhteisvastuu-konsertti su 4.4. klo 17 striimataan. Ari Häyrinen, tenori, piano, cembalo ja urut. Säveltäjinä mm. J. S. Bach, F. Schubert ja J. Sibelius. Iltapäiväkahvit joka keskiviikko klo 14 Facebook Livessä. Tipukisa Hyvän Paimenen kirkolla 28.3.–11.4. Kulje kohti pääsiäistä ja katso, montako tipua löydät matkan varrelta kirkon ikkunoista. Vastaukset 11.4. mennessä kirkon postilaatikkoon pääoven luona. Kirkkosali on auki hiljentymistä varten: pe 2.4., la 3.4., ma 5.4. klo 12-14 ja su 4.4. klo 14–16. Kirkko avoinna ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552.

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISTYÖ Seuraa tapahtumia nettisivuilta. Tilaa uutiskirje: www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/kehitysvammaisille.

KUULOVAMMAISTYÖ Seuraa tiedottelua teksti-tv:n s. 558 ja viittova srk fb-sivuilta.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2021

Onko rairuoho kasvamassa? Pääsiäismunat piilotettuna? Aurinkoista ilojuhlaa sinulle toivoo ystäväsi Päkä.

Virvon, varvon tuoreeks, terveeks, Jumalan siunausta sinulle!

K Ä

SEITSEMÄN VIIKON LIUKUMÄKI Laskiaisesta pääsiäiseen on seitsemän viikon liukumäki. Ja siitä seitsemän viikon hyppy helluntaihin. Täydennä juhlapyhien nimet. Vedä oikea kirjain paikalleen seuraamalla kynällä viivaa niin tarkasti kuin osaat.

P T

E H

Väritä pääsiäismunat ja koristele virpomisvitsa.

Paljon lisää puuhaa osoitteessa Lastenkirkko.fi