Kirkko ja kaupunki 2021 6 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

25.3.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pääsiäisen suklaamuna kertoo ylösnousemuksen yllätyksestä s. 4 Tunnista omat tarpeesi, kehottaa psykologi Satu Lähteenkorva s. 10

Katso ihmistä Ilkka Sariola maalaa nykyaikaisia krusifikseja ikivanhan italialaisen perinteen mukaan s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Armo painuu juuri niin alas kuin on tarvis

Mikä onpi meidän toivom, mikä meidän onnemme? Päivänpaiste pilven reijäst iltasella kankahal. ALEKSIS KIVI KIRJALLISESSA KUUKAUSLEHDESSÄ VUONNA 1866.

HAUTAAMISENSA JA YLÖSNOUSEMUKSENSA välissä Jeesus astui alas tuonelaan, kuten uskontunnustukses sa lausutaan. Siinä varhaisten kristittyjen maailmassa, jossa uskontunnustus lähes kaksituhatta vuotta sitten muotoutui, tuonela merkitsi kuolleiden valtakuntaa, hämärää varjojen maata, jonka asukkaat viettivät jon kinlaista epäelämää. Jeesus, ihmiseksi tullut Jumala ja ihmisten vapaut taja, ei siis astunut alas taivaasta vain maan päälle. Hän jatkoi matkaansa vieläkin alemmas. Jumalan ar mo painui sinne asti, mistä löytyy viimeinenkin onne ton sielu. Jeesus astui alas tuonelan syvyyksiin, ja hän astui sinne ystävänä, vapauttajana. KORONA ON MERKINNYT monen ihmisen arjen muut tumista jonkinlaiseksi varjojen valtakunnan epäelä mäksi. Ystävien ja rakkaiden tapaaminen on ollut mahdotonta tai vähintäänkin hyvin hankalaa jo reilun vuo den ajan. Vakavan sairastumi sen uhka varjostaa kaikkien elä mää. Monen elämänpiiri on ka ventunut ahtaaksi, jopa ahdis tavaksi. Olo on välillä kuin olisi tullut haudatuksi elävältä. Kes täminen on koetteilla. Eikö tä mä koskaan lopu? Uskontunnustuksen lause alas tuonelaan astuneesta Jeesuksesta on helppo ohittaa vain runollisena kielikuvana tai rippikoulun ulkoläksyn riti rimpsuna. Siihen yhteen lausee seen on kuitenkin pakattu mer

PÄÄSIÄISEN ILOSANOMA on uutinen hautaan kajasta vasta valosta. Emme voi välttää elämän pimeyttä, ja lopulta kuolema korjaa meistä jokaisen. Mutta pimeys ei ole kaikki, eikä kuolemalla ole viimeistä sanaa. Ristille naulittu, kuollut ja haudattu Jeesus, joka astui alas tuonelaan ja nousi kolmantena päivänä kuolleista, on voittanut kuoleman vallan. Jokaiseen hautaan pilkistää elämän valo. Se valaisee säteillään myös ne haudat, joihin sielu tässä elämässä välillä tun tuu kuopatun. Viimein se valaisee nekin haudat, joi hin meidän ruumiimme aikanaan lasketaan.

Tänään Ihminen ei jaksa koko ajan toivoa. Kun välillä rauhoittuu ja osaa irrottautua ahdistuksen aiheistaan, jaksaa elää päivän kerrallaan ja pystyy toivomaan parasta. PROFESSORI RISTO SAARINEN KAUNEUS JA TERVEYS -LEHDESSÄ 4/2021

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Käännä nyt mielesi Jumalan puoleen. Sinä saat olla luottavalla mielellä, sillä toivo elää, olet turvassa.

NIIN KAUHEAA EI OLE

JOBIN KIRJA 11:13 JA 18

KENELLÄKÄÄN, ETTEIKÖ JEESUKSEN PELASTAVA YSTÄVYYS YLTÄISI SINNEKIN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Hyvä Jumala, pidä minusta huolta, kun väsyttää eikä mikään tunnu miltään. kun päivät liittyvät sumeina toisiinsa eikä yön lepo virkistä. Valaise elämäni, vahvista voimallasi.

kittävä osa koko kristinuskon ydinsanomaa: niin syväl le ei joudu kukaan ja niin kauheaa ei ole kenelläkään, ettei Jumalan armo ja Jeesuksen pelastava ystävyys yl täisi sinnekin.

Kirkko ja kaupunki

25.3.2021 Seuraava lehti ilmestyy 22.4.

KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ Yksityiskohta Ilkka Sariolan Rauhan krusifiksista

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Puput ovat tosi hyviä leikkimään piilosta” Kun lemmikkipupujen kynnet pitää leikata, Sara Sarasin, 8, pitää pupujen silmiä kiinni, ettei niitä pelota. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Alakoululainen Sara Sarasin, miksi sinulla on lemmikkeinä pupuja? – Minulla on kaksi kania, Nacho ja Sipsi (kuvassa). Ne ovat kaksosia. Sain ne viime vuoden lokakuussa syntymäpäivä- ja joululahjaksi. Aluksi ajattelin antaa niille nimeksi Ketsuppi ja Majoneesi. – Olin jo pitkään halunnut lemmikkiä. Pohdimme äitini kanssa, ottaisimmeko kissan vai pupuja. Päädyimme kaneihin, koska kissa olisi raapinut huonekaluja. Puput ovat purreet vain vähän mattoa ja yhden reiän isoveljeni housuihin. Puput ovat tosi söpöjä ja pehmeitä. Pääsiäisenä ne tuovat suklaata!

Onko jokin asia pupujen hoitamisessa yllättänyt sinut? – Ennen kuin puput tulivat meille, otin selvää niiden hoitamisesta netistä. Puput syövät usein. Ne pitävät heinästä, puun kaarnasta, pelleteistä, salaatista, porkkanasta ja punajuuresta. Puput eivät osaa paukutella tai röyhtäillä, joten ruuan kanssa pitää olla tarkka. – Kun pupujen pitäisi mennä häkkiin, ne juoksevat karkuun. Ne on vaikea saada sinne sisään. Häkissä ne ovat yleensä öisin ja silloin, kun on siivouspäivä.

Mikä on sinulle pyhää? – Kanit, perhe, kaverit, koulu ja minun opettajani.

Mitä puput tykkäävät tehdä kanssasi? – Kun tulen iltapäivällä koulusta kotiin, Nacho ja Sipsi tulevat haistelemaan sukkiani. Puput ovat tosi hyviä leikkimään piilosta. Ne piiloutuvat sohvan alle, ja minä etsin ne. Toisinaan leikimme hippaa. Kanit juoksevat karkuun ja minä perässä. – Olen tehnyt pupuille pahvitalon, jossa ne tykkäävät olla. Se on kevyt, joten ne siirtävät sitä paikasta toiseen. Välillä ne syövät sitä. Illalla kun äiti lukee minulle iltasadun, puputkin tulevat kuuntelemaan. Niistä on kiva olla meidän seurassamme.

Mitä pupujen hankkimista aikovan on hyvä tietää? – Puput eivät tykkää kauheasti siitä, että niitä kannetaan paikasta toiseen, eikä siitä, että niiden korvia silitetään. Kaulan rapsuttamisesta ne pitävät, mutta sitä ei pidä tehdä liian kauan. – Pupujen kynnet leikataan suurilla saksilla. Kun pupujen kynnet leikataan, niiden silmiä täytyy pitää kiinni, sillä muuten niitä pelottaa. Samalla, kun äitini leikkaa niiden kynnet, minä annan niille porkkanaa. – Kun pupuja pelottaa, ne tömistelevät takajaloillaan ja tekevät papanoita. Silloin, kun ne ovat iloisia, ne hyppelevät todella korkealle ja räjähtelevät joka paikkaan niin kuin raketit.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Uusi elämä suklaa Suklaamunia alettiin valmistaa Euroopassa 1870-luvulla. Suomen ensimmäiset suklaamunat syntyivät tiettävästi Karl Fazerin käsissä. TEKSTI HANNA ANTILA JA KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA RIIHELÄ

uosituhansien ajan muna on symboloinut uutta elämää ja hedelmällisyyttä. Kristinuskon myötä siitä tuli myös ylösnousemuksen symboli, sillä päältä päin elottomalta vaikuttavasta munasta voi syntyä uusi elämä. Mutta kuka keksi, että niitä voisi valmistaa suklaasta? Ensimmäisen suklaamunan valmistajasta ei ole tietoa, mutta ensimmäiset suklaamunat valmistettiin todennäköisesti Ranskassa ja Saksassa 1870-luvun alkupuolella. Sieltä ne levisivät ainakin Englantiin. Ensimmäiset suklaamunat valmistettiin tummasta suklaasta. Suklaan valmistus oli tuolloin Euroopassa melko uusi asia ja kaakaorasvan osuus suklaassa oli suuri, joten tummasta suklaasta valmistetut munat olivat rakeisia ja maistuivat kitkeriltä. Brittiläinen suklaatehtailija John Cad bury keksi kuitenkin tavan vähentää kaakaorasvan osuutta suklaassa. Siten suklaasta saatiin paitsi maukkaampaa myös helpommin muotoiltavaa. Suklaamunien tuotannon Cadbury’s aloitti vuonna 1875. Munat oli täytetty sokeroiduilla manteleilla. Samana vuonna Sveitsissä keksittiin lisätä suklaaseen maitojauhetta ja alettiin valmistaa maitosuklaata. SUKLAAMUNISTA TULI tapa ilahduttaa pääsiäisenä läheisiä, ja lapset eri puolilla maailmaa alkoivat etsiä piilotettuja suklaamunia. Pääsiäismunien piilottajista on erilaisia tarinoita. Yhden tradition mukaan suklaamunia tuo ja kätkee pääsiäispupu, mutta esimerkiksi Sveitsissä ajatellaan, että asialla saattaa olla myös käki, ja Saksassa munia liikuttelevat niin kettu, haikara kuin hanhikin. Suklaamunat ovat innostaneet myös toisenlaiseen kisailuun. Munien korkeusennätys taitaa vielä toistaiseksi olla Argentiinalla:

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

kuoressa vuonna 2019 siellä valmistettiin suklaamuna, joka oli 10,5 metriä korkea ja painoi yli 4 000 kiloa. SUOMEEN ENSIMMÄISET suklaamunat saapuivat tiettävästi Karl Fazerin mukana 1890-luvulla. Fazer reissasi usein eri puolilla Eurooppaa tutustumassa uusimpiin jälkiruokatrendeihin. Vuonna 1896 hän löysi Saksan-matkallaan reseptin, jonka mukaan alkoi valmistaa nougatista tehtyjä herkkuja. Syntyi oikeaan kananmunankuoreen valutettu Mignon-muna.

”

Ensimmäiset suklaamunat valmistettiin tummasta suklaasta.

NYKYÄÄN MIGNON-MUNIEN valmistus aloitetaan joka vuosi jouluviikolla. Viime vuonna munia valmistettiin pääsiäiseksi 1,8 miljoonaa kappaletta. – Resepti on pysynyt samana jo 125 vuoden ajan, Majlen Fazer kertoo. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, Mignon-munat eivät nykyään ole virallisesti suklaamunia. Niiden täyte on valmistettu nougatmassasta, minkä vuoksi tuotteen kaakaoprosentti ei EU:n suklaadirektiivin mukaan ole riittävä. Mignon-munat valmistetaan edelleen käsityönä. − Niiden valmistaminen vaatii näpsäkkyyttä. Pitää olla riittävän nopea ja siisti, että saa laitettua täytteen nätisti kuoren sisään, Majlen Fazer kertoo. ■

Vuosi sitten koronavirus alkoi määrittää myös seurakuntien toimintaa. Kirkko ja kaupunki on käsitellyt aihetta sadoin artikkelein ja kuvin, jotka kertovat kosmisesta arpapelistä, valtavasta ikävästä ja rajattomasta lohdutuksesta. Katsele erikoisartikkelia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Yhtä arvostettavaa kuin määrätietoinen tulevaisuuteen katsominen on se, että osaa nauttia tekemisestään tässä ja nyt. Sen opetteleminen on vaikeampaa kuin tavoitteiden asettaminen.” MILA KAJAS VERKKOKOLUMNISSAAN

ISTOCK

– Mignon-munia on myyty meillä 1800-luvun lopulta lähtien lähes tauotta. Ainoastaan sota keskeytti tuotannon muutamiksi vuosiksi, koska työvoima oli rintamalla eikä sokeria ja kaakaota ollut saatavilla. Sotavuosina Fazerin tehtaat tuottivatkin herkkujen sijaan makaronia ja näkkileipää puolustusvoimien tarpeisiin, kertoo kaakaon ja suklaan asiantuntijana Fazerin suklaatehtaalla Vantaalla työskentelevä Majlen Fazer.

Kuvapäiväkirja koronavuodesta

Oletko antanut tai saanut anteeksi? Kerro oma tarinasi Oletko tehnyt sovinnon toisen ihmisen kanssa? Mikä on sinun elämäsi iso ”anteeksi”? Kerro anonyymisti, mitä tapahtui ja mitä sovinnosta seurasi. Löydät verkkokyselyn osoitteesta kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

JOONAS BRANDT

YLE KUVAPALVELU

Lotta Lehtikari näyttelee työssään uupuvaa Ritaa.

Vaativan työn kuormittamat Draamasarja lastensuojelutyöstä sai alkunsa, kun käsikirjoittajat Aino Lappalainen ja Anna Lappalainen osallistuivat Yleisradion järjestämään Nainen ja valta -työpajaan. He alkoivat ideoida tv-sarjaa, jossa naiset, valta ja perhe olisivat hyvin esillä. Aiheeksi siivilöityi vaativa lastensuojelutyö. Uudessa kahdeksanosaisessa draamasarjassa Pala sydämestä keskitytään lastensuojelutyötä tekevään työpariin, Ritaan ja Lauraan, joita näyttelevät Lotta Lehtikari ja Niina Koponen. Henkisesti kuormittavat työkuviot vaikuttavat vähitellen siten, että kaksikon työn ja yksityiselämän rajat alkavat hämärtyä. – Olemme pyrkineet siihen, että sarja heijastaa työn monia puolia, myös siihen liittyvää lämpöä. Lisäksi arkitason sisälle on pyritty luomaan kansansatuihin, arkkityyppeihin ja mytologiaan pohjautuva maailma, Aino Lappalainen kertoo. Hän on iloinen siitä, että sarjan valmistumista pystyttiin edistämään poikkeusolojenkin aikana. – Toivon, että se herättäisi ajatuksia auttamistyön haasteista ja vaativan työn vaikutuksista tekijöidensä elämään, Lappalainen sanoo. Sarjan on ohjannut Hanna Maylett. MARJO KYTÖHARJU Pala sydämestä -draamasarja Yle TV1:ssä su 28.3. lähtien. Kaikki jaksot Yle Areenassa pe 26.3.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Elina Hirvonen odottaa erityisesti keskustelua kateudesta. Se on hänen mukaansa tunne, josta ei oikein kehdata puhua.

Toivo, pelko, rakkaus… Elina Hirvosen ja Suna Vuoren keskustelusarjassa asetutaan isojen asioiden äärelle.

yt ei haeta ajankohtaisia aiheita vaan pikemminkin suuria, koko elämää koskettavia asioita, lupaa toimittaja-kirjailija Elina Hirvonen uudesta Keskusteluja kryptassa -sarjasta. – Tässä ajassa on ainakin minulla korostunut tarve olla isojen aiheiden äärellä rauhassa ilman, että tarvitsisi olla jotakin mieltä, hän sanoo. Hirvosen vetämät ja Suna Vuoren tuottamat keskustelut käydään Helsingin tuomiokirkon kryptassa kuutena iltana keväällä ja kuutena iltana syksyllä. Sarjan avauksessa 8.4. puhutaan rauhasta valtiosihteeri Pilvi Torstin ja koomikko Ali Jahangirin kans-

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

sa. Hirvosen mukaan rauhaa lähestytään sekä maailmanlaajuisten kriisien että yhteiskunnallisen polarisaation näkökulmasta. Toukokuussa keskustellaan toivosta kirjailija Sirpa Kähkösen ja ylilääkäri Juha Hännisen kanssa. – Sirpa Kähkönen kuvaa lämmöllä erilaisia ihmiskohtaloita ja tavallaan kehrää koko ajan sanoillaan toivoa lukijoille. Juha Hännisen kanssa keskeinen kysymys on, miten kohdata ihminen, jolla ei ole toivoa paranemisesta tai elämän jatkumisesta. Voiko toivosta luopuminen olla vapauttavaa ja armollista? Hirvosen mielestä kysymys toivosta on tärkeä myös siksi, että tällä hetkellä tulevaisuus on tavallistakin enemmän hämärän peitossa.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Hän itse on saanut lohtua englantilaisen kirjailijan Virginia Woolfin ajatuksesta, että tulevaisuus on pimeä ja se on parasta, mitä tulevaisuus voi olla. – Luen sen niin, että toivo syntyy epävarmuuden tilasta. Toivon ei tarvitse olla optimismia tai uskoa siihen, että kaikki menee hyvin. Pimeydessä kaikki vaihtoehdot ovat läsnä, yhtä lailla toivo kuin epätoivokin. Silloin on mahdollista mennä toivoa kohti, rakentaa sitä ja tarjota sitä muille.

KAISA HALONEN

Keskusteluja kryptassa -sarja lähetetään Kirkko ja kaupungin Facebook-sivuilla ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla 8.4.–13.5. joka torstai klo 17.30–18.30. Keskustelut tallennetaan myös podcasteiksi, joita voi kuunnella 26.4. alkaen Kirkko ja kaupungin sekä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan nettisivuilta ja somekanavista, samoin Spotifysta, iTunesista ja SoundCloudista.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Ford, Franciscus ja linnut JARKKO PELTOLUHTA

Elokuvaohjaaja ja viininvilje lijä Francis Ford Coppola vie raili loppuvuodesta 2020 Hel singissä. Olin pienessä poru kassa maistelemassa hänen maataloustuotteitaan ja jutte lemassa elämänmenosta. Kävi ilmi, että Coppola on syntyisin Detroitista, Yhdysvaltain auto teollisuuden keskuksesta. Juuri tästä syystä hän sai toiseksi nimekseen Fordin. Tämä oli minusta huvitta va pikku yksityiskohta. Olin ai na kuvitellut, että Ford on vain liikanimi, mutta se onkin ihan Coppolan ristimänimi, äidin ja isän antama. Olin myöhemmin Coppo laan yhteydessä verkon vä lityksellä. Hän istui keittiös sään Kaliforniassa, minä Vuo saaressa. Muun keskustelun ohessa kysyin Coppolalta vielä hänen nimestään: Kerroit, että sait toisen nimesi Henry Fordin ja hänen tuotteidensa kunniaksi. Tuleeko ensimmäinen nimesi pyhältä Franciscukselta?

– Sain etunimeni äidin puoleisen isoisäni mukaan, hän oli nimeltään Francesco. Pyhä Franciscus Assisilainen on minulle kyllä läheinen ja tärkeä ihminen. Ihailen ja ar vostan häntä kovasti. Francis cus suhtautui luontoon ja ym päristöön veljenään ja sisare naan eikä ollut rahan ja mai neen perään, Francis Ford Coppola kertoo harmaa villa paita yllään kartanonsa keit tiön pöydän ääressä. – Erityisen rakkaita kai malleni Franciscukselle olivat linnut. Hän saarnasikin niil le. Minäkin rakastan lintuja, 82vuotias Coppola sanoo ja kääntää tablettitietokoneen sa näyttämään keittiön ikku nasta ulos. Coppolan keittiön ikku nan alla on kaksi lintulautaa ja paljon siivekkäitä veljiä ja sisaria. – Näitä minä ruokin. Voi sin katsella lintuja taukoa matta. JAAKKO HEINIMÄKI

CLUB FOR FIVE

ILAHDUTA ITSEÄSI JA LÄHEISTÄSI HANKKIMALLA LIPUT

CLUB FOR FIVE VIRRET ETÄKONSERTTIIN PITKÄPERJANTAINA 2.4.2021 KLO 19 KONSERTTI OSOITTEESSA: www.jumalanpalvelusverkossa.fi TALTIONTI KATSOTTAVISSA 8.4. ASTI.

LIPPU.FI merkityksellistä mediaa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Masennustutkimus

Emmi Niemisen sarjakuvan päähenkilö haastattelee 16-vuotiasta itseään siitä, millaista on uupua teini-ikäisenä.

Ruutuja uupuneiden maasta Moni nuori ja nuori aikuinen kärsii uupumusoireista. Nyt suomalaisten uupumistarinoista on tehty sarjakuva-albumi. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS EMMI NIEMINEN / KATKENNEITA LANKOJA

uomalaiset uupuvat jo 30-vuotiaina. Lehtiotsikko pysäytti sarjakuvantekijä Karoliina Korhosen muutama vuosi sitten. Miten niin jo? hän ihmetteli. Oliko ihmisten tarkoituskin palaa loppuun? Näkökulma ihmetytti Korhosta, joka toipui parhaillaan työuupumuksesta. – Koko artikkeli tuntui olettavan, että jokainen ihminen uupuu työssään ennemmin tai myöhemmin. Ongelmana oli vain se, että me vuosituhannen vaihteen jälkeen aikuistuneet millenniaalit teemme senkin liian tehokkaasti ja nopeasti. YSTÄVIEN KANSSA jutellessaan Karoliina Korhonen kuuli, että myös moni heistä kärsi uupumusoireista. Niinpä hän alkoi pohtia sopivaa tapaa osallistua asiasta käytyyn julkiseen keskusteluun. Lopulta hän kokosi työryhmän, johon kuului yhdeksän Suomen lahjakkaimpiin kuuluvaa sarjakuvantekijää. Joulukuussa 2020 ilmestynyt albumi Katkenneita lankoja (Otava) on heidän tulkintansa suomalaisten kokemasta työuupumuksesta. Sarjakuvateokseen on koottu tekijöiden omia ja lähipiirin kokemuksia uupumisesta sekä nettikyselyn avulla kerättyjä uupumiskokemuksia. – Emme kyselleet aikajärjestyksessä, milloin uupuminen alkoi ja mitä sitten tapahtui, vaan kartoitimme sitä, miltä uupuminen tuntuu. Jos uupumus olisi ihminen, miten hän käyttäytyisi ja millainen ääni hänellä olisi, Korhonen kertoo. KAROLIINA KORHOSEN oma uupuminen ei johtunut työn sisällöstä, vaan hänelle sopimattomasta työympäristöstä ja työn tekemisen tavoista. Pahimmillaan Korhosella oli työn alla seitsemän samanaikaista projektia. Toipumi-

nen alkoi vuonna 2017 työpaikan vaihtamisen jälkeen. – Opettelin nukkumaan, antamaan itselleni aikaa ja laittamaan asioita uuteen tärkeysjärjestykseen. Annoin myös toipumiselle aikaa. Tällaisten asioiden opettelu auttoi minua välttämään työkyvyttömyyden. Nykyään Korhonen työskentelee käyttökokemusten suunnittelijana ja piirtää Finnish Nightmares -sarjakuvaa, joka kertoo sosiaalisten tilanteiden aiheuttamista paineista suomalaisen Matti-hahmon kautta.

”

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennuslääkehoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos - olette iältänne 18-65 vuotias - Teillä on todettu masennus - ette ole saanut riittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, ja siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 25.3. klo 15-18 soittamalla numeroon 050 430 8910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

OPETTELIN NUKKUMAAN JA LAITTAMAAN ASIOITA UUTEEN TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN. ANNOIN MYÖS TOIPUMISELLE AIKAA. KAROLIINA KORHONEN

KATKENNEITA LANKOJA -sarjakuvateoksen Karoliina Korhonen toimitti yhdessä sen viimeisen kertomuksen piirtäneen Anssi Vieruahon kanssa. Korhonen löytää teoksen ruuduilta monia kokemuksia, jotka olivat hänelle arkipäivää vielä muutama vuosi sitten, mutta eivät enää. – Jos joku tunnistaa tarinoista oman arkipäivänsä, toivon, että hän löytäisi rohkeutta ottaa elämässään uusia askeleita, ennen kuin menettää intohimonsa ja kykynsä työhön. Katkenneita lankoja on ehdolla vuoden 2021 Sarjakuvafinlandia-tunnustuspalkinnon saajaksi. Valinta julkistetaan maaliskuun lopussa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Elätkö vai suoritatko elä Psykologi Satu Lähteenkorva kohtaa työssään ihmisiä, jotka ohittavat itsensä koko ajan. Toisinkin voi toimia. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

avallisilla ihmisillä ei ole ollut koskaan yhtä paljon tietoa hyvinvoinnista kuin nyt, mutta se ei näytä auttavan. – Moni ei tiedosta tai ainakaan arvosta kehonsa ja mielensä rajoja. Jättääkö ihminen kuuntelematta itseään, kun etsii täsmäohjeita syömiseen, liikkumiseen, nukkumiseen ja ihmissuhteisiin? kysyy psykologi Satu Lähteenkorva. Lähteenkorva suhtautuu varauksella vimmaiseen itsensä ylittämiseen. Sankarikulttuuri keskittyy yksilöön, joka pinnistelee voittoon tai epäonnistuu. Kun muovailee itseään ulkoa omaksutun ihannekuvan mukaan, saattaa päätyä Kelan tilastoihin, joissa mielenterveydestä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet pitkään. – Voi kokeilla monenlaista, kun etsii omaa juttuaan. Kannattaa silti miettiä, kehittääkö itseään, jotta olisi arvostettavampi vai koska asia oikeasti kiinnostaa. Itsensä kehittäminen voimavarojensa kustannuksella on epätervettä. – On vale, että jokainen voi olla mitä vain. Monesta ihmisestä voi tulla monia eri asioita, mutta ei todellakaan kaikkea. Lähteenkorvan mukaan moni jättää elämisen väliin ja keskittyy suorittamaan. Kehon ja mielen hälytysmerkkeihin ei reagoida: toistuva päänsärky, univaikeudet, keskittymiskyvyttömyys, pätkivä muisti tai kaiken energian kuluminen työhön voivat tuntua ihan tavalliselta. – Epätasapainosta on tullut uusi normaali. Ei tahdota myöntää, että ihmiset ovat rajallisia. ENSIN TYÖ, SITTEN HUVI. Näin moni elää, mutta Satu Lähteenkorva kannustaa aloittamaan joskus huvista. Oikea tasapaino huvin ja hyödyn välillä löytyy, kun ei pomota itseään liian ankarasti. Lähteenkorva kehottaa miettimään, mikä on itselle sopiva määrä liikuntaa, lepoa ja sosiaalisia suhtei-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Hyvinvoinnin kulmakivet 1. Balanssi: Ihminen tarvitsee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tasapainoa. 2. Suhde: On tärkeää tuntea itsensä ja tykätä siitä, millainen on. Pitää auttaa itseään, jotta voi auttaa myös muita. 3. Variaatio: Elämässä ei pidä olla liikaa yhtä ja samaa. Vaihtelu virkistää. 4. Teot: Kannattaa miettiä, mitkä asiat tuottavat itselle syvää mielihyvää. Saisiko niille järjestettyä aikaa muulloinkin kuin lomalla? Lähde: Satu Lähteenkorva: Terveesti tasapainossa. Viisas elämä 2020.

ta missäkin elämäntilanteessa. Tiiviin työputken tai sairastelun aikana määrä voi olla erilainen kuin muulloin. Lähteenkorva tajusi itse vasta lähes nelikymppisenä, että tarvitsee psykologin työn vastapainoksi omaa aikaa ja hiljaisuutta. Herättäjä oli silloin kahdeksanvuotias poika Iisak, joka eräänä lauantaina kysyi: ”Äiti, olisikohan hyvä, jos saisit olla monta tuntia yksin?” Sosiaalinen tasapaino sisältää sopivan määrän voimia tuovia ihmisiä. Energiaa vieviä kannattaa tavata mahdollisimman vähän.

Lähteenkorva arvostaa suuresti ystäviä, jotka eivät halveksi hitautta, heikkoutta eikä keskeneräisyyttä. Hän on nähnyt kymmeniä kertoja, kuinka masentunut on parantunut pikavauhtia löydettyään ystävän. – Se on vavahduttavan kaunista. Yhteenkuuluminen on ihmisen voimakkain tarve. – Yhteyden syntyminen vaatii, että molemmilta puolilta kurotetaan toista kohti. Jos yksi rakastaa, mutta toinen ei koe olevansa rakkauden arvoinen, mitään ei välttämättä mene läpi. Joskus ihminen on niin rikki, ettei jaksa tulla yhtään

vastaan. Silloin merkitsee valtavasti, jos toinen pysyy uskollisesti vieressä. Lähteenkorva neuvoo tapaamaan kasvokkain, jos vain mahdollista. Aivotutkimus näyttää, että toisen kanssa oleminen lisää ihmisen mielihyvähormoneja, mitä ei juurikaan tapahdu, jos toinen kohdataan sosiaalisessa mediassa. MONI KASVAA TOISPUOLEISEKSI. Satu Lähteenkorva kannustaa tunnustelemaan, miltä oma kuihtunut puoli tuntuu. Sieltä voi löytyä jotain tärkeää.

mää? – Tulen viisilapsisesta perheestä, jossa jokainen sai yhden harrastuksen. Olin kiinnostunut urheilusta, mutta minulle annettiin piano ja sanottiin, etten ole urheilullinen. Voi mikä riemu, kun nelikymppisenä vedin ensimmäistä kertaa lenkkarit jalkaan! Liikuntaherätyksen jälkeen Lähteenkorvasta tuli myös elintapaasiantuntija, joka on esimerkiksi antanut urheilijoille psyykkistä valmennusta ja toiminut Ylen Vaakakapinan psykologina. Monella on oman persoonan muita tarvitseva osa jäänyt varjoon. Suomessa on perinteisesti arvostettu reippautta ja itsenäisyyttä. Kasvatustyylin tuloksena on joukoittain vahvuuteen sairastuneita, jotka pyrkivät pärjäämään yksin, koska eivät halua vaivata muita. He tunnistavat muiden tarpeet paremmin kuin omansa ja tuntevat syyllisyyttä, elleivät vastaa niihin. Myös Lähteenkorva kuului heihin. Hän kuunteli työssä ja vapaaajalla muita, mutta ei avautunut itse kenellekään. Sulkeutuminen esti aidon yhteyden muiden kanssa. – Tunsin itseni ulkopuoliseksi, vaikka ympärilläni oli aina ihmisiä. Usko pelasti minut. Kipeimpinäkin vuosina tiesin, että Jumala näkee ja kuulee minut sellaisena kuin olen. – Jos on sairastunut vahvuuteen, ainoa tie tulla tasapainoisemmaksi on uskaltaa tarvita muita. Ihminen oppii tarvitsemaan vain olemalla tarvitseva. Riittää, jos rinnalla on yksi hyväntahtoinen ihminen. Lähteenkorva kysyy asiakkailtaan, mikä on pahinta, mitä avun pyytämisestä voi seurata. Että ystävä yllättyy? Hän neuvoo opettelemaan pyytämistä ensin pienissä, sitten isommissa asioissa. Satu Lähteenkorva kannustaa pitämään enemmän hauskaa ja pomottamaan itseään vähemmän.

MITÄ TEET PALJON? Minkä parissa kehosi tai mielesi työskentelee usein? Millaisessa roolissa olet useimmiten? Satu Lähteenkorvan mukaan yksipuolinen tekeminen on ihmiselle aina haitaksi. Vaikka työtään tai harrastustaan rakastaisi kuinka, niin liika on liikaa. Moni ymmärtää tarvitsevansa istumatyön vastapainoksi liikettä, mutta harvempi tunnistaa, mikä auttaisi palautumaan psyykkisesti. – Jos tekee abstraktia työtä asiantuntijana, kehittäjänä tai esimiehenä, on vaikea nähdä, milloin on tehnyt tarpeeksi. Asioiden konkreettinen aikaansaaminen tyynnyttää ja

tyydyttää mieltä, joten selkeä käsillä tehtävä työ on palauttavaa. – Kun työ on täynnä vastuullisuutta ja ongelmanratkaisua, on tosi tärkeää olla vapaalla edes puolisen tuntia täysin vastuuton ja hyödytön. Tämä on monelle vieras ajatus. Kun sanon näin luentosalissa, kolmasosa tuijottaa hölmistyneenä. Lähteenkorva tarkentaa, että vastuuttomuus ei merkitse edesvastuuttomuutta. Se tarkoittaa sitä, että aina ei tarvitse töiden jälkeen vastata ruoasta, pyykistä, lapsista tai mistään. Voi vaikka istua puiston penkille ja katsella pilviä. – Monelle vastuuttomuus tarkoittaa illan Netflix-hetkeä. Itselleni palauttavinta katsottavaa on todella kepeä sarja, jossa kaksi ihmistä vain ihastuu ja pitää toisiaan kädestä. En halua pohtia töiden jälkeen dramaattisia asioita.

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Nyt vapautumassa myös paljon kysyttyjä asuntoja Senioritalossamme. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

”

On vale, että jokainen voi olla mitä vain. MIKÄ TUOTTAA ITSELLE syvää mielihyvää? Satu Lähteenkorva pyytää usein ihmisiä listaamaan sellaisia asioita. Ne voivat olla pieniä, kuten hänelle tärkeä ”tummapaahtoinen aamuhetki” hyvän kahvin kera tai suurempia, kuten haave oppia purjehtimaan. – Kohtaan ihmisiä, jotka ohittavat itsensä koko elämänsä ajan. Jotkut huolehtivat muista, toiset kokevat, että heillä on aina jotain liian vähän, jotta he voisivat nauttia. Osa pelkää elämää niin kovasti, että ei uskalla kurottaa sitä kohti. Lähteenkorva on yhä uudestaan nähnyt, ettei ulkoisen yltäkylläisyyden keskeltä välttämättä löydy tyytyväistä ihmistä. Jos toteuttaa muiden haaveita ja hankkii muiden arvostamia asioita, ne eivät tuo tyydytystä. Omannäköinen elämä tuo, vaikka se näyttäisi ulkopuolisista vaatimattomalta. Lähteenkorva kannustaa unelmoimaan, vaikka muut eivät haaveiden kohteita ymmärtäisikään. – Mielihyvää tuottavat asiat ovat tärkeitä suunnannäyttäjiä. Kannattaa mennä niitä kohti. ■

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Tammilinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa oma esittely tai kysy lisää! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Koko ruumiillaan kärsivä

Jumala

Krusifiksi eli Jeesus ristillä saattaa olla maailman tunnetuin kuva-aihe. Taiteilija Ilkka Sariola on maalannut kaksi krusifiksia. Niissä hän näyttää Jumalan, joka tuntee ihmisen tuskat.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT LAURA RIIHELÄ

arkea piirros roomalaisen rakennuksen seinässä on oman aikansa, 200-luvun alun, graffiti. Ilmeisesti pilapiirrokseksi tarkoitetussa kuvassa mies katselee ristiinnaulittua, aasinpäistä hahmoa. Kuvan alle on kirjoitettu ”Aleksamenos palvoo jumalaansa”. Tämä piirros lienee vanhin tunnettu kuva aiheesta, joka sittemmin levisi lukemattomien kirkkojen alttareille. WIKIMEDIA COMMONS

200-luvun alussa maalattu roomalainen graffiti on pilakuva kristityistä. Samalla se on ehkä vanhin ristiinnaulitsemisen kuva.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Kristityt itse karttoivat ensimmäiset vuosisadat ristiinnaulitsemisen kuvaamista, sillä sitä pidettiin äärimmäisen häpeällisenä rangaistuksena. Itse asiassa Kristuksen itsensäkin kuvaaminen yleistyi verrattain myöhään. Ensimmäiset kristilliset kuvat olivat pikemminkin salakieltä, symboleita, kuten Kristus-monogrammi ja kala. Varhaisimmat niistä löytyvät Rooman katakombeista. Risti alkoi tulla kristilliseen kuvastoon 300- ja 400-luvuilla, kun ristiinnaulitsemisesta teloitustapana luovuttiin ja kristinuskosta oli tullut Rooman valtakunnan pääuskonto. Kidutuksen ja nöyryytyksen välineestä tuli symboli, josta tunnistaa kirkkorakennukset ja jota monet kristityt kantavat kaulassaan. Ristiinnaulittua Jeesusta kuvaavasta krusifiksista taas tuli ehkä maailman tunnetuin kuvaaihe – mutta pelkkä kuva se ei ole. Krusifiksilla on ennen kaikkea hengellinen tehtävä. Se ohjaa itsetutkiskeluun, rukoukseen ja mietiskelyyn. Krusifiksin edessä ristinmerkin tekevä ja hiljentyvä kristitty ei rukoile kuvaa vaan Jumalaa, josta kuva kertoo. ”Miksi en mä elänyt taaskaan ihmisiksi?/ Syntisäkki-ihminen miksi olen miksi? / Kurjuuteni tunnustan, mitään en nyt peitä. / Tiedän ettei Jumala mua kuumin kivin heitä. –– Minun kurjan syntisen olis tullut kuolla. / Minun tulis olla nyt roikkumassa tuolla. / Jeesus minut pelastit, tiedän hyvin mistä / kauhun kadotuksesta ja tulihelvetistä.” Näin jatkaa tätä pitkää hartausperinnettä 1980-luvun rokkipappi Tarvo Laakso kappaleessaan Krusifiksin juurella.

Ilkka Sariolan maalaama Rauhan krusifiksi ripustetaan kiirastorstaina Paavalinkirkkoon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

”

Jumala tuli tänne maailmaan tietämään, mitä on olla ihminen, ja tuntemaan ihmisen kärsimyksen. Sariola kertoo, että Jeesuksen kasvojen kat sominen on ollut vaikeaa hänellekin. Hän alkoi luonnostella krusifiksia vuonna 2015, ja oli seu raavana vuonna päässyt maalaamisessa hyvään vauhtiin. Työ katkesi, kun hänen isänsä emeri tuspiispa Yrjö Sariola kuoli. Jeesuksen kasvoissa alkoivat näkyä isän kasvot. Tuntui liian pahalta. Keskeneräinen krusifiksi odotti neljä vuot ta varastossa, ja Ilkka Sariola oli jo tottunut aja tukseen, että se jää kesken. Sitten viime syksynä Paavalin seurakunnasta tarjottiin paikkaa teok selle ja mahdollisuutta viimeistellä se palkka työnä. – Nyt maalaaminen on ollut helppoa ja medi tatiivista puuhaa, Sariola sanoo.

RISTILLÄ TUSKALLISESTI kuolevaa Jeesusta katsel lessa tulee miettineeksi, onko jotakin enimmäis määrää tai ylärajaa sille kärsimykselle, mitä kirkos sa esillä oleva taideteos voi kuvata. Myötätuntoa ja myös syyllisyyttä lienee tarkoituskin kokea, mutta entä jos kuva herättää kauhua ja ahdistusta? Ilkka Sariola näyttää puhelimestaan kuvan toi sesta teoksestaan, joka sekin kuvaa ristiinnaulit tua. Lyijykynäpiirros kuuluu pahuutta tutkivaan sarjaan. Sitä varten Sariola selvitti, miten ristiin naulitseminen oikeasti tehtiin. – Pyrin kuvaamaan sen mahdollisimman ai dosti – ja myös sen, että ristiinnaulitsemiseen liittyi monesti teloitettavan seksuaalinen häpäi seminen, Sariola kertoo. – Tätä teosta kukaan ei ottaisi kirkkoon, en kä olisi tarjoamassakaan sitä sinne. Tämä on nykytaidetta, jonka paikka on gallerioissa ja museoissa. Nykytaidetta edustaa myös amerikkalaisen va lokuvaajan Andres Serranon Piss Christ, joka on valokuva taiteilijan omaan virtsaan upotetusta krusifiksista. Teos herätti vuonna 1989 valtaisan kohun ja syytöksiä jumalanpilkasta. Serrano itse on sanonut, ettei hän halunnut teoksellaan lou kata tai pilkata – onhan hän itsekin katolilainen. Hän on todennut myös, että on ehkä hyväkin, jos teos järkyttää katsojaa, koska silloin se muistut taa siitä, mitä ristillä todella tapahtui. ILKKA SARIOLA KIINNOSTUI maalatuista krusifik seista, kun hän teologian opiskelijana oli opinto matkalla Italian Assisissa. Siellä Pyhän Klaaran basilikassa on kuuluisa, 1100luvulta peräisin ole va San Damianon krusifiksi, jonka kerrotaan pu huneen Franciscus Assisilaiselle. Samalla mat kalla Umbrian alueen kirkoista ja museoista löy tyi muitakin keskiajan ja varhaisrenessanssin krusifikseja, joiden kuvakerrontaa Sariola innos tui tutkimaan. Nämä krusifiksit on tehty aikana, jolloin vain harva osasi lukea ja jolloin kirjat kopioitiin käsin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

ANDRES SERRANO / WIKIMEDIA COMMONS

ILKKA SARIOLA

Ilkka Sariolan lyijykynäpiirros Crucifixion viime vuodelta on osa pahuutta tutkivaa sarjaa.

Andres Serranon valokuva Piss Christ on herättänyt keskustelua sananvapaudesta ja jumalanpilkasta.

WIKIMEDIA COMMONS

JOS SUOMALAISESSA KIRKOSSA on krusi fiksi, se on yleensä veistos. Helsinkiläinen kuvataiteilija ja pappi Ilkka Sariola on tehnyt toisin. Hän on ammentanut vanhasta ita lialaisesta perinteestä ja maalannut kaksi krusi fiksia. Hiljaisen lauantain krusifiksi on Kallion kir kossa. Juuri valmistunut Rauhan krusifiksi ripus tetaan kiirastorstaina Paavalinkirkkoon. Tutkitaan sitä vähän tarkemmin, vaikka sini senkalvakan, tuskaisen Jeesuksen edessä ensim mäinen reaktio onkin kääntää katse pois.

San Damianon krusifiksin kerrotaan puhuneen Franciscus Assisilaiselle. Sen on tehnyt tuntematon syyrialainen maalari 1100-luvulla.

Siksi maalattu krusifiksi ei ole pelkkä ristiinnau litun kuva, vaan eräänlainen sarjakuva, jota lue taan tietyssä järjestyksessä ja johon on upotet tu kristinoppia ja symboliikkaa. Monesti niihin on kuvattu myös pääsiäiskertomuksen keskei siä henkilöitä sekä teoksen tilaajalle tai maalarille tärkeitä pyhimyksiä. Sariola opastaa lukemaan krusifiksia alhaalta ylöspäin. Alimmaksi kuvattiin usein Golgata, hel vetti, luita tai pääkallo. Mitä ylemmäs siirrytään, sitä suurempaa kunniaa kuvataan: ylimpänä voi olla esimerkiksi ylösnoussut Kristus kaikkivaltias tai jokin Jumalan symboli. Jeesuksen jalkojen juuressa saattaa olla joku pyhimys – Italiassa Franciscus Assisilaisen kuo leman jälkeen siihen maalattiin usein juuri Fran ciscus. Hänet myös Sariola on maalannut omiin krusifikseihinsa. – Italiassa Franciscus on nostettu hirveän kor kealle jalustalle. Vierastin sitä henkilökulttia, mutta sitten näin krusifikseja, joissa Franciscus on pienen pienenä Kristuksen jalkojen juuressa. Franciscus on minulle tärkeä teologinen esiku va ja esimerkki siitä, millaista maailmassa olo voi olla. Hän muistuttaa, että omaisuus ei tee ihmis tä onnelliseksi. Jos meille tänä päivänäkin riittäisi vähän vähempi, meillä voisi ehkä olla toivoa. Franciscus ja hänen veljestönsä olivat sitoutu neet Kristuksen seuraamiseen. Se tarkoitti köy hyyttä, nöyryyttä ja lähimmäisten palvelemista. Franciscuksen kohdalla se huipentui stigmoihin eli siihen, että hän sai samanlaiset haavat kuin ristiinnaulittu Jeesus. Sariolan mukaan fransiskaanien ajatus Kris tuksen seuraamisesta näkyy 1200luvulta alkaen italialaisissa krusifikseissa. Niissä alkaa korostua nimenomaan Kristuksen kärsimys. Pää painuu alas, silmät ovat kiinni. Vartalo taipuu tuskaisel le mutkalle. Myös tuolloin riehuneet rutto ja muut kulku taudit vaikuttivat. Ihmiset hakivat lohtua, ja si tä toi Jeesus, joka kuvattiin heidän kanssakärsi jänään.

Rauhan krusifiksi (2021) Paavalinkirkossa

Ilkka Sariolan maalaaman krusifiksin esikuvina ovat olleet 1200-luvun ja 1300-luvun italialaiset krusifiksit, erityisesti Giunta Pisanon maalaus 1200-luvun puolivälistä.

Pelastusrengas, jonka keskelle Jeesus on kuvattu hyvänä paimenena.

Franciscus Assisilainen

Yleensä krusifiksien yläpaneeleissa on enkeleitä. Tässä on kärpänen. Se viittaa saksalaisen mystikon Mestari Eckhartin saarnaan: ”Jos otamme kärpäsen kuten se on Jumalassa, se on siinä jalompi kuin korkeinkaan enkeli on omassa itsessään.”

Näky rauhasta. Susi ja karitsa ovat sovussa, aseet on taottu auroiksi ja sateenkaarilippu hulmuaa.

PAAVALINKIRKKOON RIPUSTETTAVASSA Rauhan krusifiksissa Jeesuksen taustalla oleva maisema kertoo sekin kärsimyksestä. Ollaan toisessa maa ilmansodassa ja seurataan maihinnousua saksa laissotilaan näkökulmasta. Rannan lähellä on pa lavia laivoja, repaleisessa maassa panssariesteitä ja Hitlerin sirkkeliksi kutsuttu ase. Kun krusifiksia katsova siirtyy pois kuoleman ja sodan maisemasta, häntä odottaa teoksen ylä osassa toisenlainen todellisuus, uusi maa. Lam mas ja susi pötköttelevät kaikessa rauhassa vie rekkäin ja sateenkaarilippu liehuu. Näky ei ole peräisin Ilkka Sariolan mielikuvituksesta vaan Vanhan testamentin Jesajan kirjasta. Siinä ennus tetaan aikaa ja maailmaa, jossa kukaan ei tee pa haa vaan susi ja karitsakin käyvät yhdessä laitu mella.

– Onhan se ihana ajatus, että meidän ihmisten viha ja sodat jonakin päivänä loppuvat. Sateen kaarilippu on paitsi seksuaalivähemmistöjen tun nus myös vanha rauhan symboli. Ajattelin, että olisi kiva, jos yhdessä kirkossa Suomessa olisi py syvästi sateenkaarilippu seinällä. Pieni yksityiskohta, värikäs lippu, on tällä het kellä kirkossa iso asia, ja Sariola tietää, etteivät si tä kaikki hyväksy. Itse hän kuuluu sateenkaari pappeihin, jotka vihkivät samaa sukupuolta ole via pareja.

on varmaan joskus kysynyt. Miksi ihmeessä Ju malan piti tuolla lailla kärsiä? Tai: millainen isä laittaa poikansa kärsimään? – Yleensä vastaan, että Jumala tuli tänne maa ilmaan tietämään, mitä on olla ihminen, ja tun temaan ihmisen kärsimyksen. Eihän häntä olisi välttämättä tarvinnut teloittaa noin, mutta ihmi set sen tekivät. Sariolalle ristillä roikkuva Jeesus kertoo siitä, et tä Jumala on koko ruumiillaan läsnä ihmisen kär simyksessä. Hän sanoo, että vaikkei hän juurikaan ole kokenut tai tuntenut Jumalan läsnäoloa, ajatus kärsivästä ja ihmisen tuskat tuntevasta, tämänpuo leisesta Jumalasta on jo itsessään lohdullinen. Jeesuksen kärsimykselle ja kuolemalle on pa rin tuhannen vuoden aikana esitetty monenlai sia tulkintoja: Jeesus lunastaa ihmiset ja maail man pahan vallasta. Tai hän on viaton uhri, joka kärsii ihmisten syntien vuoksi. Tai hän ottaa kan taakseen rangaistuksen, joka kuuluisi ihmisille. Tai ehkä Jeesus on moraalinen esimerkki. – Ajattelen, että ne ovat erilaisia tarinoita ja erilaisia mahdollisia selityksiä. Meidän virsikir jamme virsissäkin ja varmaan myös eri herätys liikkeissä on erilaisia käsityksiä siitä, miksi Jee suksen piti kuolla, Sariola sanoo.

ILKKA SARIOLAN T-PAITA on haastattelupäivänä aiheeseen sopiva: siinä on ristiinnaulitun kuva. Kun hän liikkuu se yllään taiteilijaporukoissa, ky symyksiä tulee. Ne ovat niitä samoja, joita jokai nen kristinuskon keskeisen kertomuksen kuullut

ERILAISET TAVAT YMMÄRTÄÄ Jeesuksen kuole man merkitys näkyvät myös siinä, miten tuota kuolemaa on taiteessa kuvattu. Ilk ka Sariola muistuttaa, että ennen refor maatiota monet taiteilijat olivat hengelli KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Ylimpänä Jumalan sormet. Muna symboloi uutta elämää. Sen keskellä on ylösnoussut Kristus.

Jeesuksen ympärille on kuvattu ristiinnaulitsemisen todistajia: vasemmalta roomalainen sotilas Longinus, joka puhkaisi Jeesuksen kylkeen haavan, Jeesuksen äiti Maria, Johannes, Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria, sadanpäämies ja hänen talonsa väki sekä temppelin vartija Stefaton, joka juotti Jeesukselle sienellä hapanta viiniä.

Krusifiksissa on seitsemän eri lintulajia. Punatulkusta kerrotaan legendaa, jonka mukaan lintu lensi Golgatalle nokkimaan pois okaita Jeesuksen otsasta ja sen alun perin valkoinen rinta värjäytyi punaiseksi Jeesuksen verestä. Punatulkun vieressä on ehtoollismalja eli Jeesuksen veri.

Hiljaisen lauantain krusifiksi (2015) Kallion kirkossa

Krusifiksi on Ilkka Sariolan versio 1100-luvulla maalatusta San Damianon krusifiksista. Osa kuva-aiheista on lainattu siitä, osa on Sariolan omia.

selle elämälle omistautuneita sääntökun taveljiä. He siis olivat perillä aikansa teo logisista ideoista. Kaikkein varhaisimmissa krusifikseissa näkyy varhaiskirkon opetus siitä, että kuolemallaan Jee sus voitti pahan ja lunasti ihmiset vapaiksi saata nan, synnin ja kuoleman vallasta. Näissä niin kut sutuissa triumfikrusifikseissa Jeesus ei näytä kovin kärsivältä, saati kuolleelta. Hänen silmänsä ovat auki ja asento levollinen. Hän saattaa jopa hymyil lä. Levitetyt kädet tuntuvat siunaavan katsojaa. Sariolan mukaan varhaisten krusifiksien nä kökulma onkin ylösnousemuksen todellisuudes sa ja risti on ikään kuin ylösnousseen Kristuksen valtaistuin. – Hirveän helposti katsotaan, että maalaus kuvaa yhtä tiettyä hetkeä. Näissä triumfiristeissä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

ajatus on toinen. Niissä on esitetty yhdessä ku vassa koko kertomus ristiinnaulitsemisesta ylös nousemukseen, Sariola kertoo. Koko pääsiäiskertomus on luettavissa myös Sariolan maalaamasta Hiljaisen lauantain krusifiksista Kallion kirkossa. Ristiinnaulitun yläpuo lelle on kuvattu ylösnoussut Kristus kuin pää siäismunan sisälle. Teoksen nimi viittaa päivään, jolloin ei ta pahdu mitään: lauantaihin, jolloin Jeesus makaa kuolleena haudassaan. – Jumalakin on yhden päivän vuodesta kuol lut. Meidän pitää elää elämämme niin kuin Ju malaa ei olisi, Sariola sanoo ja osoittaa krusifik sin alaosaan. Sinne hän on maalannut joukon marttyyreita, joista yksi on natsien teloittama pappi Dietrich

Vanhimmissa Jeesusta esittävissä kuvissa hänellä ei ole partaa. Sariola halusi maalata ihmisen, ei miestä tai naista.

Jeesuksen jalkojen juuressa Franciscus Assisilainen. Niiden alapuolella Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin portti ja marttyyrikuoleman kokeneita kristittyjä: suomalainen lähetystyöntekijä Seija Järvenpää, joka surmattiin Afganistanissa vuonna 2014, sekä keskitysleireillä surmatut luterilainen pappi Dietrich Bonhoeffer, ortodoksinunna Maria Pariisilainen ja fransiskaaniveli Maximilian Kolbe.

Bonhoeffer. Bonhoefferin mukaan kristittyjen tulisi elää muita varten ja niin kuin Jumalaa ei olisi, sillä nykymaailma näyttää tarvitsevan Juma laa vain selitykseksi selittämättömälle tai avuk si silloin, kun mikään muu ei auta. Bonhoefferin käsitys Jumalan tavasta toimia on hyvin toisen lainen: ”Jumalan edessä ja Jumalan kanssa eläm me ilman Jumalaa. Jumala antaa työntää itsensä maailmassa ristille. Jumala on voimaton ja heik ko maailmassa, ja juuri siten ja vain siten hän on kanssamme ja auttaa meitä.” ■ Rauhan krusifiksia pääsee katsomaan Paavalinkirkkoon pääsiäisajan jumalanpalvelusten yhteydessä. Tarkemmat tiedot löytyvät seurakunnan Facebooksivulta facebook.com/Paavalinseurakunta. Katso kirkkojakaupunki.fi:stä video, jossa Ilkka Sariola viimeistelee Rauhan krusifiksia.

ILMOITUS

Kevään suurin juhla avautuu tänä vuonna kännykästä! Malmin seurakunta lähettää netissä ja somekanavillaan runsaasti kiinnostavaa katseltavaa pääsiäisen aikaan. Katso suorana tai silloin kuin sinulle sopii. Tässä joitain poimintoja, löydät kaikki pääsiäisen tapahtumat nettisivuiltamme.

Piinaviikolla poliitikkoja,

pilatesta ja pääsiäisiloa kaikille perinteet avautuvat

kirkkoon kännykällä

Malmin pastori, kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine avaa paastonajan ja pääsiäisen kulttuurihistoriaa kahdessa miniohjelmassa.

JUMALANPALVELUKSET

28.3. Palmusunnuntaina klo 10 1.4. Kiirastorstaina klo 19 Malmin kirkosta Huom! Ehtoollishetki ennakkoon ilmoittautuneille kirkkojen pihoilla Ilmoittaudu viim. ke 31.3. klo 17, p. 09 2340 4400. 2.4. Pitkäperjantaina klo 10 3.4. Pääsiäisyönä klo 23 Valon messu on riemukas, seurakuntalaisten toteuttama musiikkipitoinen jumalanpalvelus. 4.4. Pääsiäispäivän perhekirkko klo 10. Pääsiäisaamuna tyhjän haudan ihmeen äärellä iloa, valoa ja pääsiäismunien etsimistä. 5.4. Pääsiäisen nojatuolikirkko klo 10. Toisena pääsiäispäivänä syvennytään pääsiäisen ihmeeseen nojatuoleissa keskustellen.

28.3. VIRSIÄ RISTIN TIELLÄ

Hiljenny hiljaisen viikon tunnelmiin kuuntelemalla paastonajan virsiä, kuten "Käy yrttitarhasta polku". Kanttorit Taru Hämäläinen ja Kaisu Rauhamaa su 28.3. klo 18. Katso myös Kanttorien ehtookellot lauantaisin klo 18.

4.4. MALMIN ENKELIEN PÄÄSIÄISTERVEHDYS

Videolla kuullaan Pave Maijasen "Elämän nälkä" kuorosovituksena ja Malmin enkeleiden ajatuksia poikkeuspääsiäisestä. Ensiesitys su 4.4. klo 12.

PAASTONAJAN

pilates

Neliosainen videosarja tarjoaa rauhallisen liikuntatuokion kaikenkuntoisille hiljentymisen, Raamatun sanan ja paastonajan musiikin äärellä. Ohjaajana on pastori Aino Poutanen, musiikki kanttori Taru Hämäläinen. Uudet jaksot pe klo 18.

7 HILJAISTA VIIKKOA Onko poikkeusaika on muuttanut käsitystämme luopumisesta ja paaston merkityksestä?

PÄÄSIÄISPERINTEIDEN

KULTTUURIHISTORIAA

Mistä tiput, puput, munat ja muut pääsiäisperinteet tulevat ja millaisia merkityksiä niihin on liitetty?

Laanisen ahtisaarnat

Miten Jeesuksen kärsimystien teemat, kuten petos, tuomio, kansansuosio ja -kiihotus, näyttäytyvät yhteiskunnallisten vaikuttajien silmin? Malmin pastori Timo Laaninen kutsuu kolme politiikan konkaria pitämään hiljaisen viikon ahtisaarnan Malmin kirkkoon. Suora lähetys 29.-31.3. klo 18 Malmin seurakunnan Facebookissa ja seurakunnan nettisivuilla. MAANANTAI 29.3. Heidi Hautala europarlamentaarikko TIISTAI 30.3. Esko Aho ex-pääministeri KESKIVIIKKO 31.3. Eero Heinäluoma europarlamentaarikko

pääsiäisiloa koko perheelle PÄÄSIÄISVAELLUS Matkusta Jeesuksen kanssa palmusunnuntaista aina pääsiäisaamun iloon viiden pysäkin kautta. Katso YouTubesta

KIRKKOJEN PIHOILLA Pääset pääsiäisvaellukselle myös kurkkaamalla kirkkojen ikkunoiden nukkeasetelmiin.

PÄÄSIÄISILOA! -POLKU Kirkkojen pihoilta löytyvältä rastipolulta löydät puuhatehtäviä munien etsimisestä pupun loikkiin. Kuuntele loruja ja lauluja QRkoodin takaa. Toteutettu yhteistyössä Lastenkirkon kanssa.

PÄÄSIÄISMUSKARI Mari ja Margit etsivät pääsiäisyllätyksiä Viikin kirkosta ja kurkkaavat urkujen sisälle. Katso YouTubesta.

KIRKONROTTA JA MAALAISSERKKU Kirkonrotan ja maalaisserkun matkaa rytmittävät laulut, joita voi laulaa yhdessä lasten kanssa. Katsottavissa kanavissamme.

Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebookissa, YouTubessa tai netissä helsinginseurakunnat.fi/malmi

Herra Heureka Leikki on tutkimuksen korkein muoto, sanoo tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

hmisiä yleensä pursuava Heureka humisee tyhjyyttään: tiedekeskus on ollut kiinni joulukuun alusta lähtien. Vaikka Heureka on yksityinen toimija, se on omalla päätöksellään nyt toista kertaa suljettuna korona-aikana. Heurekan toimitusjohtajaksi viime syksynä elämysjohtajan tehtävistä siirtynyt Mikko Myllykoski esittelee talon kahta ajankohtaista näyttelyä, Superpuuta ja Suoliston salaisuutta. – On surullista, että näyttelyjen hyödyntäminen jää puolitiehen. Meillä on tarjontaa myös netissä, muttei se korvaa näyttelyihin tutustumista paikan päällä. – Heureka on nimenomaan kohtaamispaikka, joka tuo ihmisiä yhteen oppimaan uusia asioita. Kävijöistä reilu viidesosa on koululaisia ja puolet perheitä, mutta tiedekeskus on tarkoitettu kaiken ikäisille. Meille käy nykyään myös Museokortti. HEUREKA ON ollut Mikko Myllykosken työpaikka jo kolmekymmentä vuotta. Hän päätyi sinne 1990-luvun alussa kesken historian opintojensa. Hän oli koonnut Helsingin yliopiston 350-vuotisjuhlaan näyttelyn, ja sen seurauksena häntä pyydettiin suunnittelemaan Heurekaan näyttely Suomen 75-vuotisjuhlaan liittyen. Jukola, Jakomäki, Bryssel -niminen näyttely kuvasi suomalaisen elämänmuodon muuttumista. – Graduni oli siinä vaiheessa puolivalmis, mutten ole katunut päivääkään, että lähdin Heurekaan. Tämä tuntui heti niin omalta paikalta. Myllykoskea kiehtoi se, että myös historiasta pystyi saamaan aikaan interaktiivisia kokemuksia. – Tämä ei ole yksilölaji, vaan näyttelyjen sisältöä ja muotoa suunnittelee ja toteuttaa moniammatillinen porukka. Tavoitteenamme on saada aikaan ratkaisuja, jotka ovat helppoja käyttää, mutta jotka tarjoavat kävijöille samalla jotain uutta ja yllättävää. Että hei, mä tajuan tämän! Myllykoskelle itselleen tiedekeskuksen tärkeimpiä näyttelyjä on ollut vuonna 2013 mielenterveysalan kanssa yhteistyössä toteutettu

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Heureka tulee hulluksi. Näyttelyn tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä ja empatiaa mielenterveyden ongelmien kanssa eläviä kohtaan. Heureka tulee hulluksi herätti laajaa huomiota ja sai kansainvälisen tiedekeskusliiton palkinnon.

”

Ihminen viettää koko elinaikansa samassa tomumajassa. Vuosien mittaan hän kuitenkin kehittyy, tutkii ja oppii – ja opettaa myös muita. Elämä on tällaista kiehtovaa sekoittumista. KIINNOSTUS HISTORIAAN, latinaan, Rooman kirjallisuuteen ja arkeologiaan lähti Mikko Myllykoskella hänen opinahjostaan Helsingin Normaalilyseosta. Koulussa oli useampi eri tavalla innostava historian opettaja. Myllykosken perhe oli muuttanut Helsinkiin Pirkanmaalla sijainneelta Tyrväältä lääkäri-isän työn perässä. Perheen kolme poikaa laitettiin Norssiin, ja perheessä oli selvää, että pojat tähtäisivät akateemiselle uralle. – Ei minulla ollut mitään ammatillista urasuunnitelmaa, kuten ei monella muullakaan humanistilla, Myllykoski toteaa. Opiskelujen ohella hän toimi historianopiskelijoiden ainejärjestön Kronoksen puheenjohtajana ja teki Kronikka-lehteä. Hän kirjoitti myös opiskelukaveriensa kanssa kaksi historiikkia. – Pidin tätä toimintaa yhtä tärkeänä kuin itse opiskelua. Erilaisia projekteja tehtiin innolla,

ja näin oppi asioiden organisoimista kantapään kautta. Toisessa Myllykosken kirjoittamassa historiikissa kerrottiin invalidiurheilijoista. Heurekan Dialogi-näyttelyt, joissa on valotettu näkövammaisten, viittomakielisten ja vanhusten maailmaa, kumpuavat osittain tästä nuoruudentyöstä. ISO VAIKUTUS Mikko Myllykosken elämään on ollut veljillä. Vanhin veli, Matti, opiskeli teologian tohtoriksi ja keskimmäinen, Pekka-veli, lääkäriksi. Jälkimmäinen tuli tunnetuksi Freud Marx Engels & Jung -yhtyeen kärkihahmona. Hän menehtyi syöpään muutama vuosi sitten. – Me kolme olimme jo nuorena melko erilaisia, mutta meille on ollut yhteistä kielellinen leikittely ja sanailu. Sain myös veljiltäni vinkkejä kulttuurin ja luonnon harrastamiseen. – Kotona jaoin huoneen Pekan kanssa, ja tuntui hyvältä, että hän piti minua samanveroisena, vaikka olin häntä neljä vuotta nuorempi. Seurasin alussa todella tiiviisti hänen musiikkiuraansa. Erityisen paljon pidin hänen Särkynytsydämiset -kappaleestaan. Myllykoski muistelee, miten veljekset matkasivat vuonna 1982 Rolling Stonesin keikalle Göteborgiin. Rollarit porskuttaa yhä, ja nyt hänestä tuntuu huvittavalta, että he pitivät näitä rock-ikoneita jo silloin vanhoina miehinä.

Kuka?

Mikko Myllykoski, 57, on Helsingin Kulosaaressa asuva tiedekeskus Heurekan toimitusjohtaja. Hän on työskennellyt Heurekassa eri tehtävissä 30 vuotta.

Mitä?

Myllykoski pyrkii kehittämään Heurekaa tiedepääoman käsitteen kautta. Hänestä jokaisella ihmisellä on oma tiedepääomansa, jota hän kartuttaa omista lähtökohdistaan. Heurekan nettisivuilla voi kevään aikana osallistua etätiedekerhoihin, majakisaan ja Heurekahetkiin. Lisätietoja osoitteessa heureka.fi.

Motto

Elää ja sekoittua. (Argentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges)

TIEDEKESKUKSEN JOHTAMISESSA Mikko Myllykoskella on vahva humanistinen näkökulma. Siinä on keskeisenä se, miten maailma toimii, kuka minä olen ja miten minä liityn maailmaan. – Ihminen viettää koko elinaikansa samassa tomumajassa. Vuosien mittaan hän kuitenkin kehittyy, tutkii ja oppii – ja opettaa myös muita. Elämä on tällaista kiehtovaa sekoittumista. Itse asiassa Myllykoski pitää leikkiä tutkimuksen korkeimpana muotona. Se lukee myös Heurekan ulko-oven yläpuolella. – Leikkivä lapsi on pieni kokeilija, joka tutustuu ihmisiin, lähiympäristöön ja maailmaan. Tästä hyvä esimerkki on Superpuu-näyttelyn palikkakasa, joista voi rakentaa mitä haluaa. Aina päivän päätyttyä niistä on tehty jotain uutta, kerran oli jopa Colosseumin näköinen rakennelma. Myllykosken mielestä on tärkeää, että suomalaisperheet voivat viettää mielekästä vapaa-aikaa. Hän haluaisikin tarjota löytämisen iloa mahdollisimman monelle, perheiden taustoista riippumatta. – Ajattelen, että kuka tahansa voi tehdä tiedettä. Heurekassa tarjotaan näyttelyjä, joissa pääsee osallistumaan ja joissa kokijasta tulee tekijä. MIKKO MYLLYKOSKI nauttii antoisasta ja innovatiivisesta työstään, mutta työn lisäksi sisältöä elämään tuovat perhe ja harrastukset. Työasiat karisevat helposti mielestä jo työmatkalla, varsinkin jos hän tekee sen polkupyörällä. Pyöräilyä hän harrastaa myös vapaa-ajalla, ja reitin varrella hän pysähtyy ottamaan puhelimellaan kuvia. – Laitan kuvia Instagram-tililleni. Se on minun tapani tutkia ja tarkkailla maailmaa, sen kauneutta, kiehtovuutta ja yllättävyyttä. – Kun pystyy rajaamaan hienon hetken tietyssä säässä tai vuodenajassa, kuvaamiseen liittyy tiettyä universaalisuutta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

ten synnyttäjä saattaa saada sektion, mutta sitä ennen hänen on voitettava lääkäri puolelleen. Kuurne on sitä mieltä, että synnyttäjän vaikutusmahdollisuuksia pitäisi lisätä. − Synnytys on perheelle ainutlaatuinen ja pyhä siirtymäriitti. Jos synnytykseen tulee liikaa sairaalan käytäntöjä, ihmiset joutuvat olemaan siinä ikään kuin vieraana, Kuurne sanoo.

Kätilö Katja Strandellin ja tutkija Kaisa Kuurneen mielestä jokainen synnyttäjä on hyvä synnyttäjä. Kuurneen sylissä Bella-koira.

Synnytys on pyhä kokemus Synnytys on perheelle ainutlaatuinen siirtymäriitti, joka vaatii kannattelua ja turvaa. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT LAURA RIIHELÄ

aito oli juuri noussut rintoihin ja keho tuntui rujolta ja kipeältä. Kaisa Kuurne katseli itseään Jorvin sairaalan peilistä. Hän oli synnyttänyt kaksi päivää aiemmin tyttärensä Magdan. Synnytys oli Kuurneelle voimauttava kokemus. − Katsoin itseäni peilistä ja tunsin, että minulla oli sillä hetkellä yhteys kaikkiin maailman synnyttäjiin kaikkina aikoina. Minusta tuntui, että kuulin heidän äänensä. Olin turvassa ja minua oli kannateltu synnytyksen läpi, Kuurne sanoo. Väkevä synnytyskokemus innoitti sosiologian dosentti Kaisa Kuurneen aloittamaan Kamppailu

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

synnytyksestä – Synnytyskulttuurin murros Suomessa –tutkimushankkeen. Hanke on saanut rahoituksen Koneen Säätiöltä. Tutkimuksessa kerätään synnytyskertomuksia ja tutkitaan muun muassa erilaisia synnytystapoja. SYNNYTTÄJÄT OVAT Suomessa pääsääntöisesti tyytyväisiä synnytysyksikköjen työntekijöiden ammattitaitoon ja osaamiseen. Hyvää tarkoittava ja monin tavoin hyvin toimiva järjestelmä pyrkii kuitenkin Kaisa Kuurneen mukaan monistamaan mallitarinaa. − Meillä on vallalla yhden mallin standardisynnytys. Monissa maissa on enemmän variaatioita. Terveydenhuolto tähtää sairaalassa tapahtuvaan alatiesynnytykseen. Synnytyspelkoon vedo-

KATJA STRANDELL on työskennellyt kätilönä jo 19 vuotta. Hän työskentelee Espoossa Jorvin sairaalan synnytysosastolla ja avusti Kaisa Kuurnetta synnytyksessä. − Hyvä kätilö on kuin kameleontti, joka ymmärtää, että se, mikä on yhdelle hyvä synnytys, voi olla toiselle kauhistus, Strandell sanoo. − Synnytyksestä tulee pyhä tapahtuma, kun synnyttäjä ja hänen läheisensä voivat kokea, että tämä on meidän synnytyksemme. Kokemuksen ainutlaatuisuuteen ei vaikuta se, käytetäänkö lääkkeitä vai synnytetäänkö luomuna, Kuurne kertoo. Toisinaan synnytys, joka on henkilökunnan mukaan sujunut ihanteellisesti, voi olla synnyttäjälle traumaattinen kokemus. Jokainen synnyttäjä muistaa auttajansa niin hyvässä kuin pahassa. Synnytyskertomuksissa hoitohenkilökunta saattaa saada jumalallisia piirteitä. Synnyttäjät kuvailevat kätilöitä ja lääkäreitä enkeleiksi tai demoneiksi riippuen siitä, miten heitä on kohdeltu. − Minustakin tuntui, että lääkäri oli kuin enkeli, kun hän synnytyksen jälkeen katsoi minua arvostavasti ja sanoi, että olen synnyttänyt upeasti, Kuurne sanoo. Hän on kuullut myös kertomuksia, joissa synnyttäjä on kokenut yhteyden edesmenneisiin. − Synnytys on niin voimakas kokemus, että tämän- ja tuonpuoleisen rajapinta saattaa kadota. SYNNYTYKSET SIIRTYIVÄT Suomessa sairaaloihin 1960-luvulla. Aiemmin naiset synnyttivät maaseudulla kotona. Mukana olivat perhe ja kunnankätilö, mikäli sellainen paikkakunnalta löytyi. Tapana oli, että hyvin menneen synnytysurakan jälkeen talonväki keitti synnytykseen osallistuneille varpajaiskahvit. Tämän päivän synnyttäjän yhteisöön kuuluvat useimmiten puoliso, toisinaan doula ja tietenkin sairaalan väki. − Pyhän ja ihmeellisen synnytyskokemuksen voi saada myös sairaalassa, Kaisa Kuurne muistuttaa. Synnytykseen liittyvien rituaalisten eleiden ei hänen mielestään tarvitsisi olla suurellisia. Kyse on ennen kaikkea kunnioituksesta. − Synnytykseen osallistuneet kätilöt voisivat allekirjoittaa kortin synnyttäjälle, tai osasto voisi lahjoittaa ruusun jokaiselle synnyttäjälle, Kuurne ehdottaa. − Pienellä rituaalisella eleellä voisi olla suuri merkitys synnyttäjälle ja koko perheelle. Suomi on yksi maailman turvallisimmista paikoista synnyttää. Moderni lääketiede ja teknologia eivät kuitenkaan muuta sitä, että synnytys on elämän ja kuoleman kohtaamispiste. − Kun puhumme synnytyksestä, puhumme elämän mysteeristä, eivätkä ne ole koskaan meidän hallinnassamme, Kuurne sanoo. − Ihminen syntyy ja kuolee vain kerran. Nämä tapahtuvat muovaavat sitä, keitä me olemme. ■

Testamentti on kaunis tapa auttaa Synnytyksessä Marja Pulkkinen ymmärsi, ettei kaikki elämässä ole omissa käsissä.

”Äiti antoi tilaa uudelle elämälle” Helsinkiläinen Marja Pulkkinen, 45, työskentelee ylitarkastajana kulttuuri- ja opetusministeriössä. Hän synnytti esikoistyttärensä Helmin toukokuussa 2018. Hän kertoo kokemuksestaan näin: ”Raskaus oli täysiaikainen. Olin toivonut mahdollisimman luonnonmukaista synnytystä. Lapsivedet menivät kotona, mutta synnytys ei käynnistynyt. Lähdin sairaalaan lapsuudenystäväni Pauliinan ja veljeni vaimon Gracen kanssa, jotka toimivat tukihenkilöinäni. Sain sairaalassa Cytoteciä synnytyksen käynnistämiseksi. Kovat kivut alkoivat heti. Synnytys oli pitkä ja kesti toista vuorokautta. Pääsin välillä synnytysaltaaseen ja otin ilokaasua. Olin sekaisin kivusta ja ilokaasusta. Jossain vaiheessa lapsen sydämen sykkeet hidastuivat ja jouduin pois altaasta. Mieleni oli taas kirkas, mutta jotain oli toisin. Minusta tuntui, etten ollut enää synnytyssalissa. Yhtäkkiä olin äitini. Elin hänen kuolemansa hänen ruumiissaan. Tiesin, että äiti ei enää kärsinyt. Koin helpotusta ja irti päästämisen iloa.

Jossain vaiheessa kätilö oli tullut huoneeseen ja antoi minulle oksitosiinia, jotta synnytys etenisi nopeammin. Pääsin taas kiinni tähän maailmaan. Yhtäkkiä tunsin, että nyt vauva syntyy. Helmi syntyi kymmenessä minuutissa. Pystyin nauttimaan siitä hetkestä. Äitini kuoli syöpään vuonna 2017, vuosi ennen Helmin syntymää. Syöpäkuolemaa ei ollut helppoa katsoa vierestä. Aluksi äitini menetti liikuntakykynsä, lopuksi hän ei pystynyt syömään eikä kertomaan, oliko hänellä kipuja. Olin hänen luonaan, kun hän kuoli. Synnytyksessä tunsin, kuinka äiti antoi tilaa uudelle elämälle. En kuitenkaan tarkoita sitä, että äidin henki olisi siirtynyt tyttäreni elämään. Tämän kokemuksen jälkeen ajattelen, että kuolemassa ei ole mitään rumaa. Kuolema on kaunista. Kokemus oli vahvasti elämänmyönteinen. Olen ateisti, ja minulle kokemus vertautuu todentuntuiseen uneen. Minusta on joka tapauksessa tullut sen jälkeen rauhallisempi. Vaikka elämä ei etene ilman omia päätöksiä ja tekoja, tiedän, ettei kaikki ole omissa käsissäni. Se tapahtuu, minkä täytyy tapahtua.”

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

VIISAUDESTA KUULU KUNINGAS

maidoissa

KORKEUSHYPPY

kermat

RIPPIKOULULEIRILLÄ

melkoisia LOGARITMIN DESIMAALIOSA

joka kerta TIMPURIN MITTAVÄLINE

pankeissa

HANOISTAKIN

TÄYS-

KOIRASKALALTA

IHMISOIKEUS- BEHMIN HEI JURISTI CLOONEY RAKAS

METSÄMIEHEN VERBI

MAKSAESSA KAIVETTU

KALLAS

PERÄTÖNTÄ

VIE OIKEUTEEN

KOKOOMUKSEN KIMMO

RANGAISTUS

VISAILLUT JYRKI

PIENI MERENHARKITA NEITO MAJAVALTA P A

IKIVIHREÄ

SURKIMUS TÄHDÄTEN

TALRIPPIVINEN KOULULAISILLE VAHINKO

ENNEN KASTETTA VALITTU

MAKSAMISIIN TUKIRANKAA

MAINIO

-DONNA

UURTO AGAAVESTA

KALEVI JA ANTILOOPPI

EROON

ÄKSYJÄ TULEHTUNEITA

NEGATIIVISIA PIHI

ESIINTYJÄLLE

SARVETON

ALKAJAISIKSI

TURVEKOTA

U MUUTTUA EPÄSELVÄKSI

MANSEN ROKKIKUKKO

T U

SAUDIEN RAHA

dementikko

-1.

APOLLOA OHJANNUT ARMSTRONG -POIKA

LIETTUASSA -JALKA

KALLIO I JOKINEN MATAIKUI- LALLA SESTI RIEPU

KYNILLE

EIVÄT NAUKKAILE

ENONTEKIÖSSÄ

EGYPT. JUMALA PITÄÄ HÄLYÄ

HOPPU

KAUPPAKESKUS

SUVUN MIEHIÄ

KERTAUKSENA

ETEISMATTOIHIN

TÖR- A MIÄ

MITEN K

AISTIA

E N

E S

75 V HIRVONEN

KIIT- T TI!

I N

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

MUUSIKKO JUSSI

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Tuntevat ja tietoiset luodut JUKKA UOSUKAINEN (K&k 25.2.) tiedusteli minulta eläinten tietoisuudesta. Voin biologina vakuuttaa, että eläimillä on tietoisuus ja tunteet. Ne kokevat oman elämänsä sen subjekteina. Eläimillä on havaittu kokeissa itsetietoisuutta sekä kaikki samat kahdeksan perustunnetta kuin ihmisellä: rakkaus, suru, ilo ja niin edelleen Jokainen koiran tai kissan omistaja tietää tämän. Eläimet ovat myös fiksuja. Talitiaiset osaavat 175 ääntä ja yhdistävät niitä lauseiksi. Koko-niminen gorilla osasi jopa viittomakieltä lapsen tasoisesti. Delfiinien tiedetään antavan toisilleen nimiä. Raamattukin opettaa, että eläimellä on sielu: Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki ylös ja vajoaako eläinten henki alas maahan?” (Saarnaaja 3:21)

Daniel Elkama ympäristötieteilijä

Mies voi olla uhri KOLUMNISTI Matias Uusisilta moitti 19.1. Kirkko ja kaupungin verkkosivuilla perussuomalaisia uhriutumisesta. Hänen mukaansa suomalainen valkoinen heteromies, joka on yksi maailman etuoikeutetuimmista hahmoista, voi tuntea itsensä uhriksi ja nähdä edistystä ajavat liikkeet häntä henkilökohtaisesti uhkaavina vaaroina. Uusisillan mielestä uhka ei ole todellinen. Mistä kolumnisti tietää, että suomalainen heteromies on etuoikeutettu ja että hänen kokemansa uhka on olematon? Miehillä on erityisen paljon päihdeongelmia ja asunnottomuutta. Miesten elinajanodote on lyhyempi kuin naisilla. Pojat pärjäävät koulussa tyttöjä huonommin. Asevelvollisuus koskee vain miehiä. Media tulvii vihapuhetta miehiä kohtaan. Kolumnistin kirjoituksen on täytynyt satuttaa monia miehiä. Viimeistään huoltajuuskiistoissa moni mies on huomannut olevansa uhri. Äidin oikeus ja valta lapsiin on ollut Suomessa tabu, jota ei ole saanut kyseenalaistaa. Vaikka äiti haluaisikin jakaa vanhemmuutta tasa-arvoisesti, viranomaiset voivat vastustaa sitä. Jos äiti – tai isoäiti! – toimii väärin, niin sitä ei uskota. Lähtökohta on, että isä on väkivaltainen ja syypää äidin ja lasten ongelmiin.

Miksi erilaisia syrjitään? OLEN PIENESTÄ pitäen miettinyt, miksi erilaisia ihmisiä syrjitään. Se, että maailmassa on erinäköisiä, luonteenpiirteiltään erilaisia, eri asioihin uskovia, eri asioista kiinnostuneita ja taustoiltaan erilaisia ihmisiä, tekee maailmasta kiinnostavan paikan elää. On ymmärrettävää, että sinun voi välillä olla vaikea hyväksyä toisen ajatusmaailmaa, koska omat mielipiteesi ovat vahvat. Mutta minusta et

Veikkaan, että monet kolumnistin ajattelemat edistykselliset liikkeet pitävät tärkeänä, että valkoisia heteromiehiä leimataan niin, että kaikille on kristallinkirkasta, kenessä on aina vika. Huoli ei ole kuviteltu vaan perusteltu ja todellinen.

voi arvostella ihmistä, jota et edes tunne. Miltä sinusta tuntuisi, jos sinulle sanottaisiin niin? Ihmiset voisivat yrittää avartaa mieltään ajattelemalla positiivisemmin. Tutustu erilaisiin ihmisiin, jotka haluavat toteuttaa itseään eri tavoin, ja muista olla oma itsesi. Se tekee sinusta onnellisemman!

kunta niin pyöri, että tehdään vain kivoja asioita ja tylsät jätetään tekemättä. Kun kaikki hoitavat osuutensa, voidaan keskittyä uuteen ongelmaan: miksi kasvomaskit heitetään maahan?

Sari Mäki Kauklahti

Pekka Pere

Ihmisen syytä KOIRANKAKKAKESKUSTELU käy taas kiivaana sosiaalisessa mediassa. Olen itse koiranomistaja ja aivan samaa mieltä kuin monet mielensä pahoittaneet. En voi ymmärtää, miten kakkakasan kerääminen voi olla niin vaikeaa. Syy ja perustelu ei voi olla jäteastioiden puute. Jos hankkii koiran, sen mukana tulee myös velvollisuuksia. Välillä joutuu kävelemään haiseva pussi kädessä pitkin kyliä. Ei se yhteis-

Alisa Alhonen koululainen, Helsinki

Elämää suurempi kysymys MITÄ RAAMATTU SANOOKAAN ihmisen ja eläinten suhteesta? Sekä Vanhan että Uuden testamentin mukaan ihminen on Jumalan luomakunnan hierarkiassa eläimiä ja elotonta luontoa korkeammalla siten, että ihmisellä on sekä toimivalta että vastuu. Mutta onko Jumalan olemassaolo seurauksiltaan merkittävä asiantila? Vastaukset tähän vaihtelevat suu-

rimmista mahdollisista seurauksista yhdentekevyyteen, myös kirkon puolelta. Mielestäni kysymys ihmistä mahtavamman tietoisen olion olemassaolosta on perustavinta laatua. Ihmismielestä riippumattoman Jumalan tosiasiallinen olemassa- tai olemattaolo asettaa rajat sille, mitä meille (ei) voi eläessämme ja kuollessamme tapahtua. Suurin kysymys on, uskotko Jumalan olemassaoloon. Vastaus tähän vaikuttaa miltei kaikkeen. Ihmisen valintoja ohjaavat hänen arvonsa, jotka perustuvat hänen maailmankatsomukseensa. Siihen perustuvat myös kiistat raamatullisen teistisen kristinuskon ja kristinuskosta valistusaatteen, naturalistisen luonnontieteen ja marxismin seurauksena syntyneen sekulaarin humanismin välillä.

Mikko Heikkilä FT, dosentti, Tampere

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Hautauspalveluja

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

390 € 790 € 110 € 95 € A

ALL 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 Ylä- tai alaleuan kok

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. (09) 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• EHT Sirkka Müller

P. 044 5566010

P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Myydään Turvalliseen kotimaanmatkailuun Kuortaneen liikuntahotellin viikko-osake 31 2h + s 46,5 m2 järvinäköalalla. 6500 eur Kuvia: www.kuortane.com Järvinen 040 507 7324 katri9999@gmail.com

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

HAUTAKIVET

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ostetaan

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan asuntoja OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

hautakivityöt

09 628 398

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

perunkirjoitukset

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

• Maksuton tarkastus

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Palveluja tarjotaan MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset. Hyödynnä verovähennys. P. 050 431 0175.

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594

www. esajavesaostaa.com

Kiinteistönvälitystä

Kuulutukset

Kuolleet

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Yhden vuoden määräaikaishoidot Arkkuhauta € Hoitotapa 1m 2m Pinnan hoito 22 Kukkien hankinta 84 ja hoito Hinta yhteensä € 106

MYYMÄSSÄ ASUNTOASI? Lahjoitan osan välityspalkkiostani kirkon edustamaan hyväntekeväisyyteen lasten ja nuorten hyväksi.

40 106

59 124

78 149

99 177

119 196

146

183

227

276

315

Uurnahauta € Hoitotapa Pinnan hoito 13 Kukkien hankinta ja hoito 84 Hinta yhteensä € 97

Ota minuun yhteyttä. Autetaan nuoria yhdessä.

PREMIER

ANNE ALICE SAARIKANGAS

premier.ﬁ/anne-saarikangas

040 826 2138

Myyntijohtaja, MBA

LKV

HAUDANHOITOMAKSUT 2021

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa

Viiden vuoden määräaikaishoidot Arkkuhauta € Hoitotapa 1m 2m Pinnan hoito 116 Kukkien hankinta 430 ja hoito Hinta yhteensä € 546

198 539

301 633

401 753

504 896

604 995

737

934

1154

1400

1599

Uurnahauta € Hoitotapa Petri Koivuniemi

Katja Huisman

Kristiina Horsma

044 266 3263

044 089 9111

040 725 0555

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV petri.koivuniemi@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV katja.huisman@remax.fi

Yrittäjä LKV, LVV

Pinnan hoito 66 Kukkien hankinta ja hoito 430 Hinta yhteensä € 496

kristiina.horsma@remax.fi

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Perennahoito Hoitotapa

Uurna

Pinnan hoito 66 Perennojen 110 hankinta ja hoito Hinta yhteensä € 176

Arkku 1m 2m

3m 4m 5m 6m

116 110

198 138

301 165

401 193

504 220

604 250

226

336

446

594

724

854

Perennahoitoa on toistaiseksi mahdollista tilata vain kirkon hautausmaan haudoille. Paikkaustaimen maksu 20 € (lisätietoa www.espoonseurakunnat.fi). Haudan peruskunnostusmaksu 52 €/arkkuhautapaikka ja 19 €/uurnahauta. Tilaukset Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta 15.4. mennessä p. 09 8050 2200 ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12, pe suljettu, tai hautatoimisto.espoo@evl.fi.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

Siivouspalveluja

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Vuokralle tarjotaan Vuokrataan hyväkuntoinen 2011 valmistunut senioreille tarkoitettu rivitaloasunto 2h+kk (36 tai 54 m2) rauhalliselta ja turvalliselta alueelta Vantaalla (Birkanpolku 3). Asunnossa on oma terassipiha sekä erillinen irtainvarasto yhtiön piha-alueella. Yhtiöstä löytyy myös sauna sekä yhteiskäytössä oleva keittiö ja oleskelutila. Asukkailla on mahdollisuus ostaa myös hoivapalveluita. Ota yhteyttä: info@ekiinteistot.com tai 040 590 0067 (arkisin klo 9-17).

Tilaa siivous 3h/100€!

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Mediamyynti Kotimaa Oy Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

MEILTÄ SIIVOUKSET JA IKKUNOIDEN PESUT ARVONLISÄVEROTTOMASTI. KYSY LISÄÄ!

p. 040 6241323 kotisiivous@diferents.fi www.diferents.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536 Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT to 25.3. klo 19 Mitä kuuluu? Keskusteluilta Zoomissa www.h-y.fi/ mitakuuluu. su 28.3. klo 17 palmusunnuntain konsertti Seuratuvalta Niilo Rantala ja Heidi Pyykkönen, www.facebook. com/herattaja, klo 20 Lopen aikoja –teologinen keskusteluilta verkossa, www.youtube.com/lopensrk. ma-to 29.3.-1.4. hiljaisen viikon vide oita www.h-y.fi/hiljainenviikko2021. ti 6.4. klo 18 Verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. su 11.4. klo 11 kirkkopyhä Espoon lahdesta www.facebook.com/ espoonlahdenseurakunta. klo 18 verkkoseurat Järvenpäästä, www.youtube.com. ti 20.4. klo 18 Verkkoseurat www.facebook.com/herattaja. Työntekijä kuulolla: jos kaipaat juttuseuraa, voit soittaa HY:n työn tekijälle ke, to, su klo 1113, lisätiedot www.h-y.fi/ajankohtaista. Kevätkeräys nuorisotyölle FI29 4747 0010 0394 77, MobilePay 10800; lupa RA/2018/1100.

ESIRUKOUSILTA ti 6.4 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Henrik Perret, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling ESIRUKOUSILTA ti 20.4 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Henrik Perret, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Harras hetki

Lastenohjaaja Eija Hyytiäinen, 57, asuu miehensä kanssa Vantaalla. Tänä vuonna Hyytiäinen laittoi pääsiäisruohon kasvamaan jo hyvissä ajoin perjantaina 12.3. Ennen pääsiäistä Vantaan seura kunnat lähettävät noin 1 500 vantaalaiselle nelikymppiselle ohranruohosiemenpussin. Niitä jaetaan Vantaalla myös seurakuntien iltapäiväkerhoissa. Seuraa tempausta ja jaa omia pääsiäisruohon kasvattamiskokemuksiasi sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #toivokasvaa ja #kirkkovantaalla.

Vihreä puskee mullan läpi Eija Hyytiäinen kylvää ohran siemeniä nähdäkseen kevään merkin. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

oka vuosi vähän ennen pääsiäistä Eija Hyytiäinen hakee varastosta pussin. Sieltä hän kaivaa esille parikymmentä vuotta vanhoja pienten käsien koristelemia purkkeja. Niihin hän panee ensin multaa, sitten siemeniä ja vielä ohuen kerroksen multaa. Lopuksi hän kaataa sopivasti vettä päälle. Purkit hän vie pöydälle ikkunan ääreen valoon. Aikoinaan omien lastensa kanssa Hyytiäinen kylvi pääsiäisruohoksi rairuohon siemeniä. Nykyisin hän suosii ohran siemeniä, ja lapsenlapset toimivat kylvö- ja kasteluapulaisina. OHRA ON Eija Hyytiäisen mielestä näyttävämmän näköistä kuin rairuoho. Ohran oras on litteä, tukeva ja paksu eikä se kasvaessaan kaadu kumoon vaan pysyy ylväästi pystyssä pitkänäkin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Kerran Hyytiäisen pääsiäisruohon kasvattaminen on mennyt aivan pieleen. Into iski, mutta kotona ei ollutkaan multaa. Hän päätti silti laittaa rairuohon kasvamaan ja talouspaperin ajamaan mullan virkaa, mutta ruoho sananmukaisesti kuivui kasaan. Siitä Hyytiäinen oppi, että jos meinaa onnistua kasvattamisessa tuolla menetelmällä, paperia pitää kastella tosi ahkerasti. Ohran kasvattamista talouspaperissa hän ei ole kokeillut. PÄÄSIÄISRUOHON VIHREYS kertoo Eija Hyytiäiselle uudesta elämästä ja toivosta. Kuivasta siemenestä puskee mustan mullan läpi uusi vihreä. Hyytiäisestä on aina yhtä ihana huomata, miten vahva elämänhalu pienissä siemenissä on. Se kertoo hänelle, että kevät tulee. Perinteitä ei Hyytiäisen mielestä kannata unohtaa koronan vuoksi. Päinvastoin. Elämä ei ole pelkkää harmaata, vaan siihen voi ottaa mukaan vihreitä pilkahduksia ja tipunkeltaisia narsisseja. Arjen keskelle kuuluu juhla, ja keväällä se on pääsiäinen. TÄMÄN VUODEN HITTIVINKKI pääsiäisruohoalustaksi saattaa Eija Hyytiäisen mukaan olla maito-

purkki, josta otetaan pintakerros pois. Hän kertoo, että maitopurkissa on kaksi kerrosta, kun sitä tarkasti katsoo. Hyytiäinen on kokenut askartelija, mutta myöntää, että toinen kerros oli melko vaikea irrottaa ainakin siitä purkista, jota hän työsti. Mutta vaiva palkittiin.

”

On aina yhtä ihana huomata, miten vahva elämänhalu pienissä siemenissä on. Maitopurkista irtosivat tekstit ja kuvat, ja jäljelle jäi mukavan vanhan tyylinen, rustiikkinen purkin puolikas. Hyytiäinen ehdottaa, että sellaiseen voi ruohon lisäksi istuttaa vaikka kevätkukkia. ■

Hyvää pyhää

2.4.

Kylmää ruokaa

Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivä. Evankeliumissa (Matt. 27:33–54) seurataan Jeesuksen kärsimyksen päivän tapahtumia hänen ristinkuolemaansa asti.

PITKÄPERJANTAI oli entisajan perheissä ankara päivä. Kotona piti olla hiljaa paastoten eikä saanut käydä kyläilemässä. Kirkossa käynti sen sijaan kuului päivän ohjelmaan. Pitkäperjantai oli pitkän paastonajan huipentuma. Silloin ei sytetty tulta lieteen, vaan syötiin kylmiä ruokia, ja niitäkin vasta auringon laskettua.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Menetetyn paratiisin kaipuu

isti katolla kertoo, missä on kirkko. Ristin tarina alkoi kuitenkin jo paratiisista, jonka keskellä seisoi elämän puu. Ihmisen lankeemuksen jälkeen paratiisin ovi sulkeutui. Elämän puu maatui ja paratiisi katosi. Elämän puu ilmestyy uudelleen ristinpuussa. Jeesuksen kärsimysten risti on uusi elämänpuu. Silti Jeesuksen kärsimys käy yli ymmärryksen. Hänen kuolemansa ei ollut ylevä uhrikuolema. Kuuden tunnin piinan jälkeen hän huusi ristillä: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit!” Hän huusi Jumalalle, jonka käsiin hän oli elämänsä laskenut ja jota oli aina pitänyt Isänään. Se on tuskaisen, ahdistuneen ja hylätyn ihmisen huuto.

Varhaisen uskomuksen mukaan Jeesuksen risti pystytettiin samalle paikalle, missä ensimmäinen ihminen Aadam luotiin ja minne hänet haudattiin. Ristiinnaulitsemisen ikoneissa ristin alla on hautaluola ja siellä Aadamin pääkallo. Ylösnousemuksen ikoneissa Jeesus vetää käsillään Aadamia ja Eevaa hautaluolasta. Kummassakin niissä on menetetyn paratiisin kaipuuta. Kumpikin kuvaa toivoa, että Jeesuksen risti olisi vastaus sielun hätään ja kipuun. Jeesuksen huuto ristillä on kaikkien hylättyjen, kärsivien ja yksinäisten huuto. Rukoilemme Jeesuksen kanssa, että Jumala ei hylkää eikä jätä meitä yksin.

LAURI MAARALA

Tee ristinmerkki Ristinmerkin tekeminen on siunauksen ja suojan pyytämistä. Voit tehdä sen koskettamalla kevyesti sormillasi otsaasi, sydänalaasi ja olkapäitäsi. Ristinmerkillä voit siunata ruokasi ja juomasi. Voit siunata itsesi – lähtemisesi ja tulemisesi. Ristinmerkin tekeminen on hyvä tapa aloittaa päivä ja siunata tuleva yö. Se on suoja pahoja ajatuksia vastaan. Se vapauttaa ja rohkaisee, siunaa ja pyhittää. KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy pääsiäistauon jälkeen 22.4.2021. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

25.3.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a Jeesus kulkee k o j itien ristin E nyt Via Crucis kai Konserttiin kotisohvalta – pääsiäisen musiikit verkossa s. 6

-videolla s. 14

Pääotsikko

Näin syntyy pääsiäinen

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuunEelis ja muut päiväkerholaiset sivunumerotietoaskartelivat samaan narsisseja ja aurinkoja s. 2 putkeen s. 4

Tipuja, pupuja ja dinosauruksia Pääsiäiseen liittyy odotusta, ihmetystä ja yllätyksiä. Siihen voi valmistautua vaikka askartelemalla. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

erhohuoneen perällä olevasta pienestä alttarista sen huomaa: pääsiäinen lähestyy. On vihreä kangas, auringonmuotoinen pehmolelu, narsisseja, pajunoksia, tipuja ja risti. Kaikki pöydän elementit eivät ole Hakunilan seurakunnan päiväkerholaisille tuttuja, joten ensin pitää vähän muistella, mikä mikäkin on. – Narkukka, veikkaa yksi lapsista keltaisen kukan nimeksi. – Onpa teillä kaunis pöytä, ihastelee toinen. Musiikki- ja hartaushetken jälkeen lapset pääsevät askarteluhommiin. Ryhmä jakautuu kahteen huoneeseen: vähän isommat lapset tekevät lastenohjaaja Eija Hyytiäisen kanssa pääsiäismunia ja narsisseja, pienimmät kollega Liisa Jylhä-Mikkosen kanssa aurinkoja. ISOMPIEN PORUKKA on tehnyt esivalmisteluja jo edellisellä viikolla. Valkoisen paperin päälle on aseteltu värikkäitä silkkipapereita ja lunta, ja nyt, kun kun silkkipaperit otetaan pois, valkoinen paperi on saa-

nut niistä hienon, marmorimaisen kuvioinnin. Tänään papereista leikataan irti kananmunan muotoiset palat, joiden päälle askarrellaan ja liimataan paperiset narsissit. Langanpätkistä voi vielä tehdä ruohoa, jonka keskeltä narsissi kasvaa. Muistaako kukaan kasvattaneensa ihan oikeaa rairuohoa?

”

Venla esittelee valmista pääsiäiskoristetta.

Silloin kun virvotaan, sanotaan se tuoreeks terveeks -juttu. VENLA TARNANEN

– Olen hoidossa kasvattanut, kertoo Venla Tarnanen. Eelis on askarteluissaan ripeä ja muita edellä, mutta monet työvaiheet alkavat käydä hermoille.

Camilla, Eelis ja Venla keskittyvät työhön.

Pääsiäisen juju on siinä, että hyvä voittaa Pääsiäiseen liittyy sekä iloa että surullisia juttuja, kuten Jeesuksen kuolema. Miten pääsiäiseen pitäisi valmistautua pienten lasten kanssa? Lastenkirkkomedian päätoimittaja, pappi Anita Ahtiainen sanoo, että se riippuu siitä, kuinka tuttuja kristinuskon asiat ja kieli ovat. – Kun lapsi kuulee rististä ja Jeesuksen kuolemasta, aikuisen on hyvä kuunnella ja vastata hänen kysymyksiinsä. Oleellista on, että lapselle jää turvallinen olo. Pääsiäisen tärkein sanoma on, että onpa mitä tahansa pahaa, hyvä voittaa. Rairuohon istuttaminen on hyvä tapa valmistautua juhlaan. Sen äärellä voi selittää ylösnousemusta.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2021

– Voi sanoa, että kun laitetaan siemenet mullan alle piiloon ja odotetaan kolme päivää, sieltä nousee elämää. Mutta vaikka ei selittelisi mitään, rairuohon kasvattaminen tuo pääsiäisen perinteen kotiin. Myös pääsiäismunat ovat ylösnousemuksen symboleita. – Kuori on kuin se hauta, mutta sieltä tulee elämää, poikasia. Ilo ja hämmästys ovat samaa kuin naisilla, joille enkeli kertoi, että Jeesus on ylösnoussut. Myös virpomavitsojen tekeminen on tapa välittää perinteitä. Tänä vuonna virvotaan lähinnä etänä tai perhepiirissä. Lastenkirkon sivuilta voi käydä la-

taamassa virpomavitsan kuvat, jotka voi koristella ja lähettää WhatsAppissa ja Instagramissa. – Voi kertoa sen, että Jeesus otettiin vastaan palmunoksia heiluttaen, ja nyt me toivotamme pajunoksilla toisille kaikkea hyvää. Pääsiäisestä kertominen voi tuntua aikuisesta vaikealta, mutta lapset ovat yleensä mutkattomia sen kanssa. – Vaikka siinä on paljon mystistä, ei tarvitse pelätä. Toisaalta ainakin pääsiäismunien piilottaminen ja etsiminen on niin hauskaa, että siihen jokaisen on helppo osallistua, uskoipa mihin vain. Monet lapset ovat nähneet ristin kirkon katolla tai krusifiksin kirkon alt-

tarilla. Niistäkin voi pääsiäisenä jutella. – Kirkon katolla on risti, sillä Jeesus kuoli ristillä. Se on surullista, mutta siinä tapahtui jotakin niin ihmeellistä, että Jeesus alkoi olla ihmisten kanssa uudella tavalla. Krusifiksi taas liittyy siihen, että Jeesus uhrautui meidän puolesta rakkaudesta meihin. Anita Ahtiainen kehottaa välillä kysymään, miltä tämä kaikki lapsesta kuulostaa. – Voi myös sanoa, että Jeesus kärsi ja vieläkin maailmassa on ihmisiä, jotka kärsivät, mutta voimme tehdä parhaamme, että maailmassa olisi vähemmän kärsimystä.

Pääsiäisen polkuja ja seikkailuja Pääsiäispolut ja seikkailureitit kutsuvat kulkijoikseen sekä lapsia että isompia ihmisiä. Seikkailuja Tikkurilassa ja kirkonkylässä Kouluikäisille perheineen on luvassa mobiilisovelluksella toteutettavia seikkailuja viikoilla 12–14 Tikkurilan ja Pyhän Laurin kirkkojen ympäristössä. Seikkailut toteutetaan ulkona Seppo.io-mobiilisovelluksen avulla. Maksuttoman sovelluksen voi ladata puhelimen sovelluskaupasta. Näytölle aukeaa kartta, jonne on merkattu erilaisia tehtäviä suoritettavaksi. Pelin voi käydä pelaamassa ulkotilassa juuri silloin, kun seikkailijoille itselleen sopii. Tarkista tilanne www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta Kouluikäiset. Tiksin uuden kirkon seikkailu (Pelikoodi: B16342) seikkaillaan Tikkurilan kirkolla, Pyhän Laurin ystävyyden seikkailu (Pelikoodi: 6GBB54) Pyhän Laurin kirkolla ja Pääsiäisseikkailu (Pelikoodi: 3C3439) Pyhän Laurin kirkolla.

Kaarlo askarteli auringon.

Pääsiäispolku Helsingin pitäjän kirkonkylässä Liana ja Aaron saivat pääsiäisauringot valmiiksi.

Saimi leikkasi paperista pääsiäismunan muotoisen palan.

– Voi että on rankkaa! hän huudahtaa kesken kaiken. Hetken päästä hän on jo vähän toista mieltä. Työ tuli valmiiksi. – Ei ollut vaikeaa. Mutta mitä pääsiäismunista kuoriutuu? – Sieltä tulee dinosaurus, Eelis arvioi. Myös muut isompien lasten porukkaan jääneet kerholaiset eli Venla Tarnanen, Camilla Laurell ja Saimi Välineva ovat saaneet pääsiäsmunakoristeet valmiiksi, eikä kuulemma ollut edes vaikeaa. Näitä paperisia pääsiäismunia ei voi syödä, mutta ovatko suklaamunat lapsille tuttuja? – Joo, meillä on ollut sellaisia, joista tulee aina joku lelu, Saimi kertoo. – Siellä voi olla yllätys, lisää Camilla.

Venla arvelee, että pääsiäismunista voi kuoriutua myös tipu tai kana. – Ja pääsiäispupu munii niitä suklaamunia! Vuosi sitten pääsiäistä vietettiin vähän erikoisissa tunnelmissa, sillä koronatautia oli liikkeellä silloinkin. Venla kuitenkin muistaa, että hän on ollut joskus siskojen kanssa virpomassa. – Äiti laittoi niihin oksiin koristeita. Silloin kun virvotaan, sanotaan se tuoreeks terveeks -juttu. Pääsiäiskeskustelu koukkaa hetkeksi sivuraiteille, gerbiileihin ja ihmisvauvoihin. Ne eivät taida liittyä suoranaisesti pääsiäiseen. Pohditaan vielä kanavauvoja, siis tipuja. Mitähän ne mahtaisivat syödä? – Ryhmä Haussa kana söi maissintähkää, Venla valistaa. ■

Pyhän Laurin kirkon (Kirkkotie 45) ja pappilan välisessä puistossa on pääsiäispolku lapsiperheille 26.3.–5.4.

Polku toteutetaan qr-koodein. Lataa ennen polkua kännykällesi qr-koodilukija. Voit tarkistaa polun toteutuksen www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta Lapset ja perheet.

Kivistön pääsiäispolku

Kivistön kirkolta (Laavatie 2) lähtevä vaellusreitti on ulkona kulkeva, perheille ja lapsiryhmille suunnattu toiminnallinen seikkailu pääsiäisen iloon. Sen voi käydä kiertämässä omatoimisesti 29.–31.3. klo 9–11.30.

Korson pääsiäispolku

Korson kirkon (Merikotkantie 4) ympäristössä on kahdeksan rastia käsittävä pääsiäispolku, jota voi kulkea omatoimisesti palmusunnuntaista 28.3. toiseen pääsiäispäivään 5.4. klo 8–21. Polku alkaa Korson kirkon sisäpihalta. Polun varrella eläydytään pääsiäisen tapahtumiin Raamatun tekstien, mietiskelyn, rukouksen, taiteen, kuvien ja musiikin avulla. Polku sopii kaikenikäisille. Reitin pituus on noin 500 metriä, ja polun kulkemiseen menee noin 15–30 minuuttia. Reitillä on yhdet portaat, jotka voi kuitenkin välttää kiertämällä hiukan pidempää reittiä. Toisena pääsiäispäivänä 5.4. pääsiäispolulla järjestetään omatoimisesti kuljettava vaeltava messu aikavälillä klo 15–17 (viimeinen lähtöaika on klo 16.30). Tarjolla on myös ehtoollinen. Matkaa tehdään oman seurueen kesken tai yksin. Maskin käyttöä suositellaan ja kulkemisessa noudatetaan turvavälejä. Lisätiedot ja ajankohtaiset tarkennukset kannattaa katsoa ennen paikalle tuloa seurakunnan verkkosivuilta tai Facebookista.

Hämeenkylän pääsiäispolku

Hämeenkylän kirkon (Auratie 3) ympäristössä on itsenäisesti kierrettävä pääsiäispolku palmusunnuntaista toiseen pääsiäispäivään 28.3.–5.4. Polku alkaa kirkon yläpihalta ja jatkuu alapihalle ja kellotapuliin.

Kuvakaappaus Tiksin uuden kirkon seppo.io-pelistä.

Polut toteutetaan voimassa olevien koronaohjeistusten mukaan. Turvavälejä tulee noudattaa ja maskin käyttöä suositellaan. Liikkumista suositellaan yksin tai oman lähipiirin kesken. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2021

Ammattia ei opi vain teoriassa Kuraattori ja oppilaitosdiakoni kertovat ammattioppilaitosten opiskelijoiden kokevan monenlaisia paineita koronan vuoksi. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

arturi-kampaajaksi opiskeleva Dolores Kallas sanoo olevansa onnekas. Vaikka pandemia on tuonut opiskeluun omat hankaluutensa, hän on pystynyt tekemään oppimiseen olennaisesti kuuluvaa käytännön työharjoittelua alan yrityksessä. Toki ensimmäiseen kahdeksan viikon työssäoppimisjaksoon piti puristaa monta näyttöä. Niistäkin Kallas selvisi, vaikka tilanne oli melko stressaava. Kaikilla hänen kurssikavereillaan ei ole ollut samanlaista onnea, mikä on vaikeuttanut heidän valmistumistaan. Vuoden 2019 syksyllä opintonsa aloittanut Kallas aikoo valmistua ensi vuonna yrittäjäkurssin jälkeen. Hän uskoo joskus perustavansa oman kampaamon. – Kun aloitin opinnot, kursseja oli paljon koululla. Opiskelijat, opettajat ja asiakkaat koulun kampaamossa mahtuivat samaan tilaan. Välillä, kuten viime keväänä, piti opiskella pelkästään etänä. Vaikka kuinka yritin kuunnella, nukahdin usein sohvalle, Kallas kertoo. Kallaksen mukaan kampaajan työ on hänen unelma-ammattinsa. Koronarajoitusten vuoksi hän on

harjoitellut esimerkiksi parranleikkuuta kotona poikaystävän parralla. Nyt hänellä on ihana työpaikka ja siellä hyvät ohjaajat sekä ihan oikeita asiakkaita. – Parasta on ihmisten kanssa juttelu ja sen miettiminen yhdessä, millainen kampaus laitetaan, Kallas sanoo. DOLORES KALLAS OPISKELEE Vantaan ammattiopisto Varian Hiekkaharjun yksikössä. Variassa opiskelee vuosittain yli 6 000 opiskelijaa. Hiekkaharjussa opiskellaan paitsi parturi-kampaajaksi myös muun muassa putkiasentajaksi, levyseppähitsaajaksi, kokiksi ja tarjoilijaksi.

”

ONNEKSI TÄSSÄ SAA KOKEA MYÖS ONNISTUMISIA. KURAATTORI SOFIA JOENPELTO

– Monella alalla yksi iso ongelma on, että työssäoppimispaikkoja on vaikea saada. Missä harjoittelet, kun

MARIANNA SIITONEN, VILLE LINDFORS JA ANTTI VILJANEN

Tikkurilan uudessa kirkossa toimii myös Vantaan ruotsinkielinen seurakunta. Sen kirkkoherraksi ovat ehdolla papit Monica Cleve ja Kristian Willis.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2021

Dolores Kallas kertoo parturi-kampaajan työn olevan hänen unelma-ammattinsa.

esimerkiksi ravintolat ovat kiinni? Harvalla on mahdollisuus hitsata kotona. Ammattiin ei voi valmistua vain teoriassa. Opettajat tekevät parhaansa ja koulu järjestää täsmäpajoja lomilla. Silti osalla valmistuminen viivästyy, ja osa miettii alanvaihtoa, kertoo kuraattori Sofia Joenpelto. ENNEN PANDEMIAA JOENPELLON työssä painottui ongelmien ennaltaehkäisy. Sitä varten hän järjesti tapahtumia, ryhmätyöskentelyä ja työpajoja. Olennaista oli liikkuminen oppitunneilla ja käytävillä, jotta opiskelijoiden olisi helppo lähestyä häntä.

Kaksi hakee kirkkoherraksi Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherranvirkaan tuli kaksi hakemusta. Toinen hakijoista on Raaseporin ruotsinkielisen seurakunnan (Ekenäsnejdens svenska församling) seurakunnan kappalainen Monica Cleve ja toinen Helsingin seurakuntien englanninkielisen työn pappi Kristian Willis. Eläkkeellä jäävän kirkkoherra Martin Fageruddin seuraajan valitsee seurakuntaneuvosto 13.4. Seurakunnassa on noin

– Nyt opiskelijoita näkee harvemmin koululla. Etätapahtumia on jonkin verran. Vaikka yksilötapaamisia on myös koululla, ensisijaisesti tarjoan nyt etätapaamisia. Opiskelijoiden tavoittaminen on ongelma ja opettajien rooli korostuu. Usein opettaja näkee ensimmäiseksi sen, jos opiskelija tarvitsee tukea, Joenpelto sanoo. Joenpellon mukaan kaikkia opiskelijoita ei tavoiteta, vaikka opiskeluhuolto tekisi parhaansa. Alaikäisiin on helpompi säilyttää kontakti, jos ei muuten, niin huoltajien kautta. Ammattiin opiskelevissa on kuitenkin paljon aikuisia, myös keski-ikäisiä, eikä aikuisten opin-

4 200 seurakuntalaista ja yhdeksän työntekijää. Monica Cleve on paitsi teologi, myös sisätautien ja kirurgian erikoissairaanhoitaja ja toiminut vanhainkodin ylihoitajana. Tätä ennen hän on asunut Kairossa ja toiminut siellä kehitysyhteistyöprojekteissa sekä suurlähetystön projektisihteerinä. Pappina hän on ollut Tammisaaressa ja Siuntiossa, jossa hän hoiti kirkkoherran sijaisuutta. Kristian Willis on syntynyt maahanmuuttajaperheeseen. Hänen isänsä on englantilainen ja äitinsä tanskalainen. Vanhem-

mat tutustuivat Suomessa. Willis on kasvanut Luvialla suomenkielisellä maaseudulla. Papiksi hän opiskeli ruotsiksi Åbo Akademissa. Hän on aiemmin ollut pappina Karjaa-Pohjan ruotsinkielisessä seurakunnassa (Karis-Pojo svenska församling). Mikä kristinuskon sanomassa voisi kiinnostaa vantaalaisnuorta? – En ole vielä keskustellut vantaalaisnuorten kanssa eli ensinnäkin täytyy kuunnella heitä. Tulevaisuus, tulevaisuuden toivo on tärkeää. Kristinuskon vahva sanoma on sellainen, että se tu-

Hiusalan opiskelija Dolores Kallas harjoittelee hiusten laittamista. Oppilaitosdiakoni Lauri Wirtanen ja kuraattori Sofia Joenpelto vaihtavat hänen kanssaan kuulumisia Varian Hiekkaharjun yksikön opetushuoneessa.

noista pudonneiden tavoittamiseen ole samanlaisia keinoja. Osa opiskelijoista selviää Joenpellon mukaan etäopiskelusta hyvin, osalle taas tilanne voi johtaa siihen, ettei saa mitään aikaiseksi ja elämänhallinta menee sekaisin. Variassa on paljon maahanmuuttajia, ja jos kielitaito on puutteellinen, etäopiskelu on vaikeaa. Perheellisillä voi olla lapsia samaan aikaan etäkoulussa, mi-

kee nuoren kasvua. Kyse on siitä, että jokainen tulisi nähdyksi ja rakastetuksi sellaisena kuin on, vastaa Cleve. – Tikkurilan kirkon taide kertoo siitä, mistä uskossa on kyse. Risti kuvaa uskoa, tiilet toivoa, kastepuu rakkautta ja lasiteos ikuisuutta. Raamatun mukaan Jeesus on elänyt samanlaista elämää kuin me kipuineen ja kysymyksineen. Kertoisin nuorille, että Hän tietää, miltä meistä tuntuu ja osaa auttaa, sanoo Willis. Lue vastaus kahteen muuhun kysymykseen: kirkkojakaupunki.fi.

kä hankaloittaa keskittymistä. Moni nuori kärsii tilanteesta, jossa nuoruuteen liittyvät asiat jäävät kokematta. – Onneksi tässä saa kokea myös onnistumisia eli pystyy auttamaan. Täytyy tehdä, minkä pystyy, Joenpelto sanoo. HIEKKAHARJUN JA AVIAPOLIKSEN yksiköiden oppilaita tukemassa on myös Tikkurilan seurakunnan oppi-

Diakonia-apu kasvoi huimasti Koronapandemia teki viime vuonna ihmisten kohtaamisesta vaikeaa, mutta kirkon diakoniatyöntekijät auttoivat entistä useampaa suomalaista. Vuonna 2020 diakoniatyössä kohdattiin 566 412 ihmistä, mikä on 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2019 diakonian kautta myönnettiin 6,6 miljoonaa euroa avustuksia. Viime vuonna avustusten kokonaismäärä kohosi 8,4 miljoonaan euroon.

laitosdiakoni Lauri Wirtanen. Hänellä on Sofia Joensuun kanssa yhteinen huoli: miten tavoitetaan ne, jotka eniten tarvitsisivat apua. – Olen Tikkurilan seurakunnan nuorisotyönohjaaja, jonka työajasta kaksi päivää viikossa on osoitettu oppilaitosyhteistyöhön. Olen oppilaita ja henkilökuntaa varten. Kanssani voi jutella niin iloista kuin suruista. Nyt työ on haastavaa, koska

Auttamisen muotoja jouduttiin sopeuttamaan tilanteeseen: diakoniaruokailut vähenivät, mutta jaettujen ruokakassien määrä kaksinkertaistui 264 000 kassiin. Erityisesti iäkkäämpää väestöä pystyttiin kohtaamaan aiempaa enemmän. Noin joka kolmas diakonian kohtaaminen oli 70 vuotta täyttäneiden kanssa. Asiakkaista 80 prosenttia oli työelämän ulkopuolella. Suurimmat syyt kohtaamisille olivat taloudellinen auttaminen (40 prosenttia), terveyteen ja sairauteen liittyvät asiat (37

opiskelijoihin on rajoitusten vuoksi vaikeaa saada yhteyttä, Wirtanen sanoo. Wirtanen lisää, että suurin työsarka saattaa olla vasta edessäpäin. Kun pandemia jää taakse, nousevat esille monet sen tuomat ongelmat, jotka nyt jäävät pinnan alle. Silloin tarvitaan työotetta, jossa kierrellään koulussa ja kysytään, mitä sinulle kuuluu. ■

prosenttia) ja ihmissuhteet (14 prosenttia).

Nelikymppisille 1 500 pussia ruohonsiemeniä Seurakunnat päättivät ilahduttaa noin 1 500 neljäkymmenvuotiasta vantaalaista ohraruohonsiemenpussilla pääsiäisen alla. Lisäksi ohraruohonsiemeniä jaetaan kirkoissa kävijöille ja seurakuntien iltapäiväkerhoissa. Tervehdyksellä halutaan muistuttaa toivosta ja luottamuksesta sellaista ikäryhmää,

jota ei seurakunnista muutoin usein muisteta. Pääsiäisruohon kasvatus on perinteinen pääsiäisen ajan tapa. Vihreä ruoho muistuttaa kasvullaan uuden elämän ihmeestä, toivosta ja tulevaisuudesta. Tempauksella halutaan kannustaa vantaalaisia kasvattamaan toivoa omassa elämässään. Tempausta voi seurata sosiaalisen median kanavissa aihetunnisteilla #toivokasvaa ja #kirkkovantaalla. Samoilla tunnisteilla voi jakaa oman pääsiäisruohon kasvattamiskokemuksensa. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2021

Pääsiäisen ajan musiikkia KOONNUT MAIJA KIVIRANTA

SUNNUNTAINA 28.3. Palmusunnuntain virsijukebox klo 14 Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Kanttorit Mikko Helenius ja Maija Pesonen-Kareinen, pastori Raivo Savik ja diakoni Anna Handroo esittävät toivevirsiä. Toiveita voi lähettää chat-osioon. Niitä on voinut lähettää myös ennakkoon. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay 83817. Lasten pääsiäislauluhetki klo 15 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Laulattamassa lapsityöntekijöitä, pappeja ja kanttoreita. Chatissa Milla Kiiski. Popkanteletar Ida Elinan konsertti klo 18 Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivulla. Laulaja-lauluntekijä ja popkanteletar Ida

Elina. Konsertin tarjoaa Kulosaaren kirkkovakka ry. Musiikkia ristin tiellä klo 18 Leppävaaran seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Kanttorit Outi Noponen, Pauliina Hyry ja Kullervo Latvanen sekä sellisti Samuli Hyvärinen esittävät ennakkotoiveiden pohjalta paastonajan virsiä, lauluja ja soitinmusiikkia. Virsiä ristin tiellä klo 18 Malmin seurakunnan Facebook-sivulla. Taru Hämäläinen, laulu, Kaisu Rauhamaa, urut. Hiljaisen viikon barokkikonsertti klo 18 Tikkurilan seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Arttu Kataja, baritoni, BRQ Vantaa Festivalin yhtye: Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba ja barokkisello,

PEKKA SIMOJOEN KOTISIVUT

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakunnat ovat tuottaneet konsertteja, joissa voi nauttia esimerkiksi barokin ajan sävelmistä ja nykymuusikkojen tuotannoista. Pääset seuraamaan konsertteja avaamalla nettiyhteyden. Kirjautumista Facebookiin tai Youtubeen ei tarvita.

Maija Lampela, viola da gamba, Lauri Honkavirta, cembalo ja urkupositiivi. Muun muassa J.S. Bach, Marais.

MAANANTAINA 29.3. Stationes – pysähdyksiä ristin tiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Musiikkia ja puhetta Jeesuksen matkalla kohti kuolemaa. Joni Vikki, urut. Paastonajan etappi klo 15 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Musiikkia ja sanaa. Katso, hän kantoi tuskamme klo 15 Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Ristintien musiikkia, kuvia ja tekstejä. Ossi Kallioinen, huilu, Maija Pesonen-Kareinen, urut ja piano, Johannes Tarhio, piano. J.S. Bach, Händel, Gluck, Borodin. Taija Kaipainen, tekstit ja kuvat. Hiljaisen viikon konsertti klo 18 Töölön seurakunnan Youtube-kanavalla. Händelin oratorioaarioita Luukkaan evankeliumin äärellä. Evankeliumitekstit Soili Maisila. Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut.

TIISTAINA 30.3. Stationes – pysähdyksiä ristin tiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan

Laulaja-lauluntekijä ja popkanteletar Ida Elinan konsertti su 28.3. klo 18 Kulosaaren kirkossa lähetetään suorana Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivulla. Ida Elina on Youtube-ilmiö, joka keikkailee ahkerasti Suomessa ja maailmalla. Hän on myös Evento Awards Vuoden esiintyjä, Vuoden Kantele -tunnuksen saaja ja 1. kansainvälisten kantelekilpailujen voittaja.

ANNIKA MIETTINEN

Kantele raikaa Kulosaaressa

Pekka Simojoen livekonsertti lähetetään torstaina 1.4. klo 20 suorana verkossa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Konsertti on ilmainen.

Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Musiikkia ja puhetta Jeesuksen matkalla kohti kuolemaa. Elisa Vikki, urut. Päiväkonsertti klo 12 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Matti Vaakanainen, urut. Pergolesi: Stabat mater klo 18 Espoonlahden seurakunnan Facebook-sivulla. Mia Heikkinen, sopraano, Vuokko Saariaho, altto, Helena Yli-Jaskari, urut, Ilona Martikainen, tanssija ja koreografi, Juulia Tapola, ohjaaja. Hiljaisen viikon musiikkihetki klo 18 Meilahden kirkosta Töölön seurakunnan Youtube-kanavalla. Katso virsi! Osa 1 klo 18 Rekolan seurakunnan Facebook-sivulla. Virsirunoilija Pekka Kivekäs ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi tarkastelevat keskiajalta periytyviä ns. katsomisvirsiä, joissa katsotaan kärsivää Kristusta virttä laulettaessa. Vivaldi: Stabat mater klo 19 Kauniaisten suomalaisen seurakunnan verkko- ja Facebook-sivuilla. Teppo Lampela, laulu, barokkiorkesteri: Minna Kangas, Dora Asterstad, Riitta-Liisa Ristiluoma, Louna Hosia, Anna Rintarahko ja Marianna Henriksson. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen.

KESKIVIIKKONA 31.3. Stationes – pysähdyksiä ristin tiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Musiikkia ja puhetta Jeesuksen matkalla kohti kuolemaa. Harri Viitanen, urut. Pergolesi: Stabat mater klo 18 Haagan seurakunnan Facebook-sivulla. Tallenne vuodelta 2020. Johanna Lehesvuori, sopraano, Elli Vallinoja, mezzosopraano, Jenna Ristilä, piano. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen yhteisvastuu.fi/haaga tai MobilePay 84170.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Hiljaisen viikon musiikkia klo 18 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Risto Pulkamo, baritoni, Matti Vaakanainen, urut ja oboe. Bachin musiikkia. Pergolesi: Stabat mater klo 18 Korson ja Hakunilan seurakuntien Facebook-sivuilla ja Youtube-kanavilla. Helianna Herkkola, sopraano, Katariina Heikkilä, altto, Juho Punkeri, viulu, Tuomas Heikkilä, alttoviulu, Markus Malmgren, urut. Hiljaisen viikon musiikkihetki klo 18 Meilahden kirkosta Töölön seurakunnan Youtube-kanavalla. Katso virsi! Osa 2 klo 18 Rekolan seurakunnan Facebook-sivulla. Virsirunoilija Pekka Kivekäs ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi tarkastelevat keskiajalta periytyviä ns. katsomisvirsiä, joissa katsotaan kärsivää Kristusta virttä laulettaessa.

TORSTAINA 1.4. Pekka Simojoen livekonsertti klo 20 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Ilmainen.

PERJANTAINA 2.4. Miserere klo 15 Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Musiikkia pitkäperjantain sanoman äärellä. Katja Mäkiö, mezzosopraa-

no, Sanni Antikainen, cembalo. Muun muassa Händel, Becker, J.S. Bach, Iina Katilan kantaatti virrestä Vieraalla maalla kaukana 1600-luvun tyyliin. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay 83817. Bach, Pärt ja pitkäperjantain verkkokirkko klo 15 Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla. J.S. Bachin Johannes-passion koraalit, Pärtin urkuteos Trivium sekä pitkäperjantain raamatunkohdat ja rukoukset vuorottelevat Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaudessa. Kvartetti Dominante-kuorosta, Liisa Malkamäki, urut. Gregoriaaninen Matteus-passio ja Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus klo 15 Tikkurilan seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Corvus Laurencij -kuoro pienyhtye, Marko Meijer, evankelista, Jaakko Hyttinen, Jeesus. Barokkikonsertti Divoti Affetti klo 17 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Youtubekanavalla ja Facebook-sivulla. Tiia Maria Saari, sopraano, Teppo Lampela, altto, Terhi Lehtola, cembalo, Tatu Ahola, barokkisello. Ristorin kymmenen Vapahtajamme kärsimysajan duettoa (Divoti Affetti) pohtivat kärsivän Vapahtajan herättämää mielenliikutusta. Duettojen lisäksi sellosooloja.

LAUANTAINA 3.4. ULLA NIKULA

Pääsiäispäivän iloksi Johanna Iivanainen, laulu, ja Mikko Iivanainen, kitara, esittävät Mustarastas laulaa -albumin kappaleita su 4.4. klo 18 Tikkurilan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla lähetettävässä pääsiäispäivän konsertissa. Konsertti pohtii elämän iloja ja suruja, joihin myös mahtuu elämän kipeys ja kohtalo, päivien pituus. Suurelle yleisölle Johanna on tullut tutuksi SuomiLOVE-televisio-ohjelman housebandin solistina vuosina 2014–2019. Konsertti lähetetään Vantaan Pyhän Laurin kirkosta.

Hiljaisen lauantain urkukonsertti klo 18 Kallion seurakunnan Youtube-kanavalla. Olli Pyylampi. J.S. Bachin musiikkia.

SUNNUNTAINA 4.4. Olkoon juhlamme loppumaton klo 15 Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Riemullista pääsiäismusiikkia. Sopraano Margit Tuokko sekä kanttorit Mikko Helenius ja Katja Mäkiö. Muun muassa spirituaaleja ja Mozartin Halleluja. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay 83817. Pääsiäisen riemua! klo 17 verkossa, linkki Pakilan seurakunnan verkkosivulla. Ari Häyrinen, tenori, piano, cembalo ja urut. Muun muassa J.S. Bach, Schubert, Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lahjoitustulot Yhteisvastuukeräykselle. Pääsiäispäivän konsertti: Johanna ja Mikko Iivanainen klo 18 Tikkurilan seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Johanna Iivanainen, laulu, Mikko Iivanainen, kitara. Mustarastas laulaa -albumin kappaleita.

MAANANTAINA 5.4. JuuriJuhla – Ensemble Gamut! klo 19 Espoon tuomiokirkosta lähetetään Juurijuhlan Facebook-sivulla. Keskiaikainen musiikki ja kansanmusiikki kohtaavat. Aino Peltomaa, laulu, keskiajan harppu ja perkussiot, Ilkka Heinonen, jouhikko, alttojouhikko, tenorigamba ja G-violone, Juho Myllylä, nokkahuilut ja elektroniikka, Marianna Henriksson, cembalo.

ISTOCK

verkossa

Piispan pääsiäistervehdys

Hiljaisen viikon lockdown

aaston alussa hallitus ilmoitti sulkutilasta. Ihmisten toimintaa on rajoitettu jälleen tiukoilla määräyksillä kulkutaudin kukistamiseksi. Sulkutila on eräänlainen suomennos englanninkielisessä maailmassa vuoden aikana käytetystä sanasta lockdown. Ennen koronaa täydestä lukitsemisesta on puhuttu lähinnä vankiloissa. Ihmiset on suljettu selleihinsä ja kohtaamiset heidän välillään estetty. Sulkutila on tarkoittanut meille viime keväästä tuttua pysähtyneisyyttä ja pääsemättömyyttä, vapauden menetystä ja ajoittaista vankeutta. Lukittaudumme jälleen koteihimme. Sulkutilan tarkoituksena on estää tappavan taudin pääseminen sisään. Samalla se tuntuu sulkevan myös ison osan elämää ulkopuolelle. MUUN KAIPAUKSEN keskellä moni on kaivannut myös kirkkoon ja ehtoolliselle. Jos ei pääse polvistumaan alttarin ääreen, voi tuntua, että Kristus on kauempana. Lukkojen takana olemassaolomme on nopeasti varjo siitä, mistä ihmisen elämä koostuu. Toisille sulkutila on tuntunut pieneltä kuolemalta, vaikka tarkoituksena on suojella elämää. Sisään lukituksi tuleminen kääntää ajatukset pääsiäisen tapahtumiin. Jeesus lukittiin kuolemansa jälkeen hautaan, suuren kiven taakse, muusta maailmasta pois. Pääsiäisen ihme paljastuu ylösnousemuksen aamuna. Vastassa on tyhjä hauta. VAIKKA ELÄMÄMME on jälleen pakotettu pieneksi ja aikomuksemme ahtaiksi, pääsiäisenä iloitsemme siitä, että mikään tämän maailman mahti ei voi olemassaoloamme lopullisesti lukita. Kristus on voittanut kuoleman ja pelastanut meidät ikuiselta kadotukselta. Se pelastus ei jätä meitä yksin sulkujen ja lukkojen taakse, vaan tulee luoksemme tänäkin aikana ja tänäkin pääsiäisenä rohkaisten, kantaen ja antaen toivoa. Kristus on lähellämme, vaikka kaikki muut olisivat kaukana. Soikoot virren 104 sanat meille tämän ajan opetuslapsille kirkkaampina kuin koskaan: ”Läpi lukkojenkin Herra Jeesus tulla voi. Kuolleista Hän noussut on.”

TEEMU LAAJASALO Helsingin hiippakunnan piispa

Piispa Teemu Laajasalo saarnaa pääsiäisyönä Helsingin tuomiokirkossa 3.4. klo 23. Jumalanpalvelukseen voi osallistua osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2021

Ylösnousemus palauttaa elä Mitä sanot ihmiselle, jonka mielestä usko ylösnousemukseen on järjenvastaista? Jani Vanhala Korson seurakunnasta ja Heidi Zitting Tapiolan seurakunnasta vastaavat. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

KUVAT ESKO JÄMSÄ

Jani Vanhala, pappi Korson seurakunnassa:

lösnousemus voi tun tua järjettömältä ih misestä, jonka maail mankuva on riisuttu ihmeistä. Se ei kuiten kaan ole ylivoimaisen käsittämätön sellaiselle, joka kokee, että maailmaa ei voi tutkia ja tuntea läpikotaisin, vaan siinä on syvyys, jota ei voi tavoittaa. Maailmassa on paljon ihmeellisiä asioita, joita tapahtuu, vaikka niil

Korson seurakunnan pappi Jani Vanhala pitää käsin kosketeltavia asioita olennaisina kristinuskossa. ”Ei tarvitse tyytyä symbolisiin läsnäoloihin, koska konkreettinen on mahdollista, vaikka se on myös käsittämätöntä.”

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2021

le ei ole löydettävissä tieteellistä se litystä. Kun ajattelee kaikkea sitä, mitä me emme tiedä, yksittäinen epätaval linen asia ei tunnu mahdottomalta. Sata vuotta aikaisemmin olisim me pitäneet mannertenvälisiä puhe luita noituutena ja silkkana mahdot tomuutena. Nykyään pystymme puhumaan tuhansien kilometrien päässä ole vien ihmisten kanssa, eikä suurin

osa ihmisistä tiedä, miten se käytän nön tasolla tapahtuu. JOS USKOO, että Jumala kykenee mihin tahansa, ylösnousemus ei ole ongelma. Itse en ole pitkään aikaan ky seenalaistanut ylösnousemusta. Pidän Jumalan olemassaoloa täl lä hetkellä itsestään selvänä. Vaik ka minun on helppo uskoa siihen, että ihminen voi Jumalan voimas

ta nousta kuolleista, on vaikea kuvitella sitä, millainen ihmi nen kuolleista noustuaan on. Jol lain tavalla hän muuttuu taivas matkalla ja hänelle tulee sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät tässä elämässä ole näkyvissä. Näin kävi Jeesuksellekin. Kun Jeesus kuoli, hän joutui Tuo nelaan, eroon Jumalasta. Kun hän palasi maan päälle, hän pystyi liik kumaan ajassa ja paikassa eri taval

män la kuin ennen. Hän oli sama Jeesus kuin ennen kuolemaansa, mutta kykeni muuttamaan olemustaan. AJATTELEN, ETTÄ Jeesus ei ole poistunut edelleenkään maan päältä. Hän on läsnä kaikkialla, mutta jättänyt maailman Pyhän Hengen hoidettavaksi. Toisinaan hän piipahtelee täällä fyysisessä muodossa kuten ihmisten uskonnollisissa kokemuksissa tai ehtoollisen leivässä ja viinissä.

”

Toisinaan Jeesus piipahtelee täällä fyysisessä muodossa kuten ihmisten uskonnollisissa kokemuksissa tai ehtoollisen leivässä ja viinissä. PAPPI JANI VANHALA

Jonain päivänä Jeesus saattaa tulla juuri sinun luoksesi kahville. Se mahdollisuus on olemassa. Ihmisillä on kokemuksia kohtaamisista Jeesuksen kanssa. Ne ovat tavallisesta poikkeavia tapahtumia, joille ei ole järjellistä selitystä. Mielestäni kristinuskon tulkinnalle on tyypillistä nähdä symbolinen ulottuvuus tärkeämpänä kuin konkreettiset tapahtumat tai asiat. Itse koen, että nimenomaan silmin nähtävät ja käsin kosketeltavat asiat ovat kristinuskon pihvi. Ei tarvitse tyytyä symbolisiin läsnäoloihin, koska konkreettinen on mahdollista, vaikka se onkin samalla käsittämätöntä. Voi olla vaikea ajatella, että ruumis, joka ilmiselvästi kuolee ja maatuu, voisi elää ikuisesti. Ehkä juuri siksi monet ajattelevat, että vain ihmisen sielu on ikuinen. Kristillinen oppi on kuitenkin, että se, mikä tapahtui Jeesukselle ensimmäisenä pääsiäispäivänä, tulee tapahtumaan myös meille. Ihmisen ruumis jää elämään ja nousee ylös.

”En voi olla uskomatta ylösnousemukseen”, sanoo Tapiolan pappi Heidi Zitting. ”Se tuntuu elämässäni rauhana ja läsnäolona.”

Heidi Zitting, pappi Tapiolan seurakunnassa:

ääsiäisen tapahtumista minulle läheisimpiä ovat Getsemanen puutarhan tapahtumat. Mielikuvissani on synkkä yö tai aamuhämärä. Opetuslapset nukkuvat. Jeesus on rukoillut koko yön. Yhtäkkiä paikalle saapuvat keihäillä ja miekoilla aseistetut vartijat, jotka vangitsevat Jeesuksen voimakeinoilla. Jeesus ei puolustaudu, koska hän ei kannata väkivaltaa, vaan lähtee nöyrästi vartijoiden mukaan. Minua puhuttelee tapahtumiin sisältyvä kontrasti tuonpuoleisen maailman hyvyyden, rakkauden ja valon sekä meidän maailmamme väkivaltakoneiston välillä.

voi olla uskomatta ylösnousemukseen. Se tuntuu elämässäni rauhana ja läsnäolona. Ylösnousemususkoon liittyy se, miten käsittelemme rakkaidemme kuolemaa. Olen työssäni tavannut monia, joilla on kokemuksia siitä, että verho tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen välillä on ohut. Heille on tapahtunut asioita, jotka ovat viestineet rakkaan ihmisen läsnäolosta ja tuoneet heille lohtua. Voi tietenkin olla, että tapaukset liittyvät psykologiseen surunkäsittelyn prosessiin, mutta koska ne lohduttavat, ne ovat todella merkityksellisiä. Tällaiset kokemukset voivat luoda tunteen siitä, että kaikki ei ole tässä.

RAAMATUSSA KERROTAAN, että Jeesus nousi kuolleista kolme päivää kuolemansa jälkeen. Minun on helppo uskoa siihen, että hän on ylösnoussut, vaikka se on täysin järjenvastaista. Usko ylösnousemukseen ei ole järjen ja logiikan kysymys vaan kuuluu tunne- ja kokemusmaailman kentälle. Järjen tasolla voin tavoittaa sellaisen ihmisen näkökulman, joka ajattelee, että elämä on tässä ja jäämme kuoleman jälkeen multiin. Itse en

AJATTELEN, ETTÄ kuoleman jälkeinen tila poikkeaa tästä maailmasta. Ennen ihmiseksi tuloaan Jeesus oli olemassa sanana. Maan päällä Sanaa, logosta, sitoivat tämän maailman lait. Kuolemassa Jeesus vapautui ajan ja paikan kahleista. Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen muutaman kerran kuolemansa jälkeen. Opetuslapset eivät tunnistaneet häntä heti, eli hän ei näyttänyt samalta kuin aiemmin. Kun Jeesus on nykyään keskuudessamme, emme ai-

na tunnista sitä, miten hän vaikuttaa meissä ja tässä yhteiskunnassa. Ihmisyys vaatii ruumiin. Kun kuolemme, meistä ei tule vain henkiä, vaan jonkinlainen ruumiillisuus kuoleman jälkeen säilyy. Voimme edelleen tunnistaa toisemme. En kuitenkaan ajattele, että ulkomuoto pysyy samana kuin kuoleman hetkellä. Ajattelen, että kuoleman jälkeinen olemisen muoto on Jumalan ideaali minusta. Tämä ajatus tulee haaveiden maailmasta. Sille ei ole faktapohjaa, eikä sitä voi tieteellä selittää. MASENNUKSESTA TOIPUMINEN voi olla symbolinen ylösnousemiskokemus. Yhtä vahva kokemus voi olla korona-ajan jälkeinen riemu siitä, että ihmiset pääsevät taas tapaamaan rakkaitaan. Myös sodasta toipuvan yhteiskunnan ilo siitä, että hyvyys ja turvallisuus ovat voittaneet, voi olla ylösnousemuskokemus. Ylösnousemus viestii ennen kaikkea toivosta. Minulta kysytään usein, miten me papit jaksamme jatkuvasti hautajaisia. Meidän näkökulmastamme ne eivät ole maailmanloppu. Kuolema on portti, jonka Jeesus on avannut. Aina on jälleennäkemisen toivo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–22.4.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin voi osallistua Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. Tallenteet tilaisuuksista ovat katsottavissa Facebookissa sekä YouTubessa myös jälkeenpäin. Iltakirkko torstaisin klo 18. Iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Musiikkihetki lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Tuokio Taizé-laulujen parissa. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä kuunneltavaksi. Uusi jakso noin kahdesti viikossa Hakunilan seurakunnan SoundCloud-tilillä. Lukijana Kirsi Lipasti. Palmusunnuntain jumalanpalvelus su 28.3. klo 12. Ehtoollinen Hakunilan kirkossa klo 13–14, Länsimäen kirkossa klo 13.30– 14.30. Pergolesi: Stabat Mater ke 31.3. klo 18. Helianna Herkkola, sopraano Katariina Heikkilä, altto Juho Punkeri, viulu Tuomas Heikkilä, alttoviulu Markus Malmgren, urut. Yhteistyössä Korson seurakunnan kanssa. Kiirastorstain jumalanpalvelus to 1.4. klo 17. Ehtoollinen Hakunilan ja Länsimäen kirkossa klo 18–19. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 2.4. klo 12. Pitkäperjantain hartaus Sipoonkorvesta pe 2.4. klo 15. Pääsiäisyön hartaus la 3.4. klo 23. Pääsiäispäivän jumalanpalvelus su 4.4. klo 12. Ehtoollinen Hakunilan kirkossa klo 13–14, Länsimäen kirkossa klo 13.30–14.30. Pääsiäisen perhekirkko ma 5.4. klo 12. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta pe 9.4. klo 12. Messu su 11.4. klo 12. Ehtoollinen Hakunilan kirkossa klo 13–14. Avoin kirkkomuskari la 17.4. klo 11–11.30. Sini-kanttorin avoin kirkkomuskari Instalivenä Hakunilan seurakunnan Instagramissa. Ei ennakkoilmoittautumista.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2021

VILLE PALONEN

Hakunilan seurakunta

Messu su 18.4. klo 12. Ehtoollinen Hakunilan kirkossa klo 13–14. Yhteisvastuukeräys Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksellä autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Tule mukaan lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja lahjoita netissä yhteisvastuu.fi/hakunila tai MobilePaylla numeroon 10197. Pidetään yhteyttä! Diakoniatyöntekijät aloittavat kaikille avoimen etäryhmän. Kiinnostaako kuulumisten vaihto, jutustelu, tuttujen tapaaminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen? Ilmoita nimesi ja puhelinnumerosi kirkkoherranvirastoon ma–to klo 9–14, p. 09 830 6500, niin sinuun otetaan yhteyttä. Puhelinystävät Voisitko ryhtyä puhelinystäväksi ikäihmiselle? Ota yhteyttä diakoni Kati Pyykköön, p. 050 593 5503.

HAKUNILAN KIRKKO JA LÄNSIMÄEN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14 sekä su klo 13–14. Ehtoollinen on tarjolla sunnuntaisin Hakunilan kirkossa klo 13–14. Ehtoollisaineet siunataan Facebookissa klo 12 lähetettävässä jumalanpalveluksessa. Jaamme ehtoollista tunnin aikana siten, että samaan aikaan voi kirkkosalissa olla 6 henkilöä kerrallaan. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua. Yksityisehtoollista voi pyytää arkipäivinä ma–to päivystävältä papilta, p. 09 8306 507. Maanantain lounasannokset Voit noutaa pakatun yhden hengen lounasannoksen Hakunilan kirkon pääovelta maanantaisin klo 13–13.30. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Älä jää yksin! Kirkkoherranvirasto on avoinna ma–to klo 9–14. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

Yhä useampi golfaaja harjoittelee myös talvella. Robin Sjöholm hioi swingiä hallissa Vantaankoskella.

Menokasvo

Golfkausi käyntiin hyvän asian puolesta Mitä golfharrastajat tekevät talvisin, Keimola Golfin tapahtumapäällikkö Robin Sjöholm? – Talviharjoittelu on yleistynyt varsinkin nyt, kun ei pääse matkoille. Meilläkin on Vantaankoskella harjoitustila, jossa voi pelata simulaattorilla ja hioa lyöntiä laitteiden avulla. Golf on laji, johon moni hurahtaa. Mikä siinä koukuttaa? – Iso tekijä on se, että sitä voi harrastaa yhdessä, taitotasosta riippumatta. Myös ulkona oleminen on kovassa suosiossa. Toisille golf on enemmän urheilua, toisille liikuntaa. Kaikki voivat haastaa lajissa itsensä. Hyvät osumat ja lyönnit palkitsevat. Onko pelaajan iällä merkitystä? – Käytännössä ei. Golfilla on ollut seniorilajin leima, mutta se on muuttumassa. Viime vuosina meillekin on tullut paljon opiskeli-

joita ja lapsia. Nuorten aikuisten tuleminen lajin pariin on ollut tervetullut ilmiö. Yhteisvastuugolf on järjestetty Vantaalla jo monena vuonna. Liittyvätkö golf ja hyväntekeväisyys usein yhteen? – Joka klubilla on varmaan jokin hyväntekeväisyystapahtuma. Vaikea sanoa, liittyykö golfiin enemmän hyväntekeväisyyttä kuin johonkin muuhun lajiin, mutta ainakin tapahtumien järjestäminen on helppoa. Meillä Yhteisvastuugolf järjestetään nyt 10. kerran. On hienoa olla mukana hyvän tarkoituksen ja paikallisen toimijan tukemisen takia. HANNA ANTILA Yhteisvastuugolf ma 17.5. klo 8–15 Keimola Golfissa, Kirkantie 32, Vantaa. Ilmoittautumiset viim. 23.4. Helena Teerioja, helena.teerioja@pp.inet.fi, p. 0500 816 765. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Lisätietoja: https://www.facebook.com/yhteisvastuugolf

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–22.4.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–18 ensisijassa puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Hävikkiruokakassien jako ke 31.3., 7.4., 14.4. ja 21.4. kirkon yläpihalla klo 11–12. Vähävaraisille. Ei ennakkovarauksia. Ehtoollishartaudet sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen alk. klo 11. Lisäksi kiirastorstaina 1.4. alk. klo 19 ja pitkäperjantaina 2.4. Ristinjuhlan jälkeen alk. klo 19. Ehtoollinen jaetaan 6 hengen ryhmissä suoratoistettavan jumalanpalveluksen jälkeen. Ensimmäiset 6 ilmoittautunutta voivat osallistua palvelukseen. Ennakkoilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon. Puh. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi. Kirkko avoinna hiljentymistä varten hiljaisella viikolla seuraavasti: 29.3. klo 12–14 ja 19–20, 30.3. klo 12–14 ja 19–20, 31.3. klo 18–20 ja 1.4. klo 16–18. Kirkkoon on rakennettu ristintien polku, jonka varrella voi hiljentyä pääsiäisen ajan tekstien äärellä. Ei erillistä ilmoittautumista.

VERKOSSA Palmusunnuntain gospelkirkko su 28.3. klo 10. Miika Koistinen, Katja-Maaria Vilén. Musiikista vastaa Koskelon perhe. Ehtoollinen klo 11 alkaen. Ristintien askeleet. Musiikillinen taidehartaus ma 29.3. klo 18. KatjaMaaria Vilén, Hannu-Pekka Heikkilä. Hiljaisen viikon virsiä ja ahtitekstejä ti 30.3. klo 18. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas, laulu Samuel Lehtikangas. Päivähartaus ke 31.3. klo 12. Jarkko Vähäsarja. Kiirastorstain iltakirkko to 1.4. klo 18. Matti Hyry ja Miika Koistinen. Kanttori Hannu-Pekka Heikkilä, laulu Hannu Niemelä. Ehtoollisen vietto klo 19 alkaen. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 2.4. klo 10. Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä. Ristinjuhla pe 2.4. klo 18. Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä. Ehtoollisen vietto klo 19 alkaen.

Pääsiäispäivän jumalanpalvelus su 4.4. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Solisti Tanja Niemelä. Videostriimaus Hämeenkylän seurakunnan verkkosivuston kautta. Ehtoollinen klo 11 alkaen. 2. pääsiäispäivän jumalanpalvelus ma 5.4. klo 10. Jaakko Simojoki, Hannu Lehtikangas. Laulu Mikko Hintsala. Päivähartaus ke 7.4. klo 12. Miika Koistinen. Jumalanpalvelus su 11.4. klo 10. ”Ylösnousseen todistajia”. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä. Ehtoollinen klo 11 alkaen. Päivähartaus ke 14.4. klo 12. Santeri Luomaniemi. Jumalanpalvelus su 18.4. klo 10. ”Hyvä paimen”. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Ehtoollinen klo 11 alkaen. ”Elämänkoulussa”-kirkkokahviluento su 18.4. klo 11.45–12.45. Päivähartaus ke 21.4. klo 12. Matti Hyry. Sanajumalanpalvelukset, päivähartaudet sekä muut suoratoistettavat tilaisuudet verkko-osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. Samasta osoitteesta löydät myös YouTube-kansion, jossa eri työalojen tekemiä videoita. Lue seurakunnan toimittamia tiedotteita ja uutisjuttuja Facebookista (Hämeenkylän seurakunta, Café Pähkinä, Hämeenkylän seurakunnan perheet) sekä Instagramista.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14 puhelimitse, p. 09 830 6550. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12. Seurakunnan seniorit ja lähetyspiiriläiset: ryhmätoiminta on toistaiseksi tauolla koronarajoitusten vuoksi. Mikäli haluat tekstiviesti-ilmoituksen, kun toiminta jälleen alkaa, lähetä viestillä oma nimesi

diakoniapappi Mari Mäkelän puhelinnumeroon 050 5111 783. Ehtoolliselle on mahdollista osallistua verkossa lähetettävän jumalanpalveluksen jälkeen sunnuntaisin klo 11–12 välillä Korson kirkossa. Järjestämme ehtoolliselle osallistumisen turvallisesti ja vallitsevien ohjeiden mukaan. Käynti sisälle kirkkoon viraston puoleisesta ovesta tai alaovesta parkkipaikan puolelta. Ohjeistamme käytännöistä tarkemmin paikan päällä. Osallistuthan ehtoolliselle vain terveenä. Pääsiäispolku koostuu kahdeksasta rastista ulkona Korson seurakuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Polku on tarkoitettu omatoimisesti kuljettavaksi, ja se on auki palmusunnuntaista 28.3 toiseen pääsiäispäivään 5.4 klo 8–21. Pääsiäisen pyhiinvaellus lauantaina 3.4. Tikkurilan kirkolta Korson kirkolle. Vaellus alkaa Tikkurilan kirkosta, jossa kirkon esittely ja keittolounas (4 e). Vaellamme noin 8 km matkan Korson kirkolle, jossa mahdollisuus ehtoolliseen. Koronarajoitukset huomioidaan ja tapahtuman alku porrastetaan alkamaan puolen tunnin välein klo 12 alkaen. Tapahtuma kestää noin 3 tuntia. Ilmoittautumiset: diakonia.korso@evl.fi. Lisätiedot: Pia Olkkonen, 050 322 6560. Toisen pääsiäispäivän omatoiminen vaeltava messu ma 5.4. klo 15–17 välillä Korson seurakuntakeskuksen ympäristön pääsiäispolulla. Pääsiäispolun rasteilla toteutuvat messun eri osat. Synninpäästön ja ehtoollisen rasteilla on pappi paikalla. Vaeltavan messun kulkua voi seurata myös verkkolähetyksenä seurakunnan Facebook-sivulla klo 15 alkaen.

VERKOSSA Palmusunnuntain messu su 28.3. klo 10. Jani Vanhala, Elina Aro, Airi Saloniemi. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Kirkonkulman virtuaalikahvila kokoontuu netissä ma 29.3., 12.4. ja 19.4. klo 13 alkaen. Yhdessäoloa ja keskustelua vaihtuvin teemoin. Opastamme sovelluksen käytössä. Tablettia on mahdollista lainata kirkolta ryhmän kokoontumisten ajaksi. Ryhmässä mukana diakonissat Pia Olkkonen, Marjo Suorsa ja diakonian harjoittelija Kärt Kainulainen. Ilmoittautumalla saat osallistumislinkin. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Pia Olkkonen, p. 050 322 6560 tai https://webropol.com/s/Kirkonkulmanvirtuaalikahvila2021. Paastomatkalla papin kanssa ke 31.3. klo 12 keskusteluryhmä kokoontuu verkossa osoitteessa https://meet.jit.si/Paastomatkassapapinkanssa.

G. B. Pergolesi: Stabat Mater ke 31.3. klo 18 Korson kirkossa taltioitu konsertti Korson seurakunnan Facebookissa ja YouTubessa. Helianna Herkkola, sopraano, Katariina Heikkilä, altto, Juho Punkeri, viulu, Tuomas Heikkilä, alttoviulu, Markus Malmgren, urut. Tallenne jää lähetyskanaville jälkikäteen katsottavaksi. Kiirastorstain iltamessu to 1.4. klo 18. Tuomas Antola, Minna Ruuttunen, Juho Punkeri. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Jälkiehtoollinen 19–20. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 2.4. klo 15. Ilkka Luukka, Airi Saloniemi. Hartaus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Pääsiäisyön sanajumalanpalvelus la 3.4. klo 23. Jani Vanhala, Mari Mäkelä, Juho Punkeri. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Pääsiäisaamun messu su 4.4. klo 10. Elina Aro, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Toisena pääsiäispäivänä ma 5.4. vaeltavan messun kulkua voi seurata myös verkkolähetyksenä seurakunnan Facebook-sivulla klo 15 alkaen. Messu su 11.4. klo 10. Minna Ruuttunen, Ilkka Luukka, Juho Punkeri. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebooksivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Messu su 18.4. klo 18. Mari Mäkelä, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebooksivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon yhteisistä kävelylenkeistä ajantasaisesti. Diakonian ruskamatka Ylläkselle 13.9.–19.9.2021. Majoittuminen hotelli Ylläsrinteessä. Matkan hinta 580 e / 2 hh ja 770 e 1 hh. Hintaan sisältyy kuljetus, majoitus, puolihoito, matkapäivien ruokailut ja päiväretket. Ilm. 7.5. menn. kirkkoherranvirastoon puh. 09 8306552. Lisätiedot Sirkka Väätäinen 040 5806331.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, laura.latikka@evl.fi, Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Mahdollisten kokoontumisrajoitusten vuoksi toimintaa on rajoitettu. Tarkistathan toiminnan ajantasaisuuden nettisivuiltamme ja tapahtumakalenterista. Ehtoollinen kirkossa su 28.3. klo 11.30 ja 12. Ehtoollishetki kestää n. 10 min. Ei ennakkoilmoittautumista. Ei kuvata. Kerralla ehtoolliselle pääsee 6 henkilöä. Muista turvaväli ja käytä maskia. Käsidesiä on kirkon aulassa. Ethän tule sairaana. Ehtoollisen jälkeen poistu välittömästi kirkon tiloista – kuulumisia voi vaihtaa ulkosalla. Kiirastorstain ehtoolliset to 1.4. klo 16.00, 16.15 ja 16.30 sekä 17, 17.15 ja 17.30 Ehtoollishetki kestää n. 15 min. Ei ennakkoilmoittautumista. Kerralla ehtoolliselle pääsee 6 henkilöä. Muista turvaväli ja käytä maskia. Käsidesiä on kirkon aulassa. Ethän tule sairaana. Ehtoollisen jälkeen poistu välittömästi kirkon tiloista. Ehtoollishetkiä ei lähetetä verkkoon.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilmoittautuminen Petri p. 050 573 6328. Ehtoollinen Asolassa su 28.3. klo 11.30 ja 12. Ehtoollishetki kestää n. 10 min. Ei ennakkoilmoittautumista. Ei kuvata. Kerralla ehtoolliselle pääsee 6 henkilöä. Muista turvaväli ja käytä maskia. Käsidesiä on aulassa. Ethän tule sairaana! Ehtoollisen jälkeen poistu tiloista. Asolan arabiankielinen työ sunnuntaisin. Tiedustelut Daniel Aghot p. 040 148 8282.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–22.4.

VERKOSSA

Elämänkaari

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Vili Petteri Forsman, Emil Johannes Wirman. Avioliittoon kuulutettu Antti Johannes Koivunen ja Carita Maria Anneli Saarikivi, Daniel Antti Olavi Krautsuk ja Iisa Johanna Aalto. Hautaan siunattu Keijo Elmer Rutanen 95 v, Leo Mikael Torola 91 v, Usko Uolevi Kotirinta 73 v, Ole Johan Johansson 72 v, Leila Hellevi Partanen 72 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Rauno Juhani Leppänen 88 v, Kaija Annikki Kahala 82 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Elia Tuomo Emil Mankki, Lukas Rafael Tiirola, Ruben Leonel Tiirola, Jooa Aukusti Kukkonen, Nooa Milo Oliver Mäkelä, Elias Toivo Johannes Belt, Bruno Alfred Klingberg. Hautaan siunattu Aune Marjatta Lehtinen 83 v, Voitto Antero Valtonen 76 v, Marja Liisa Korjus 74 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Olivia Jolanda Julia Hjerppe, Alma Elviira Savikko, Melissa Eden Alexandra Jäske, Milda Peppiina Laurila, Alvin Miro Elias

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2021

Peltonen. Hautaan siunattu Eino Matti Hakala 80 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Nooa Ensio Aleksi Pilli, Hilda Aino Aleksandra Ruusu, Sienna Marianne Lehtonen Mowbray, Vilma Maria Ihaksinen, Tyyne Loviisa Laine Hyttinen, Roni Tomas Åberg, Alvin Miro Elias Peltonen, Henri Fredrik Valtteri Nyman. Avioliittoon kuulutettu Ilkka Kristian Lehto ja Emma Liisa Hannele Koivisto. Hautaan siunattu Elsa Tuulikki Nevalainen 96 v, Sointu Sinikka Valtonen 89 v, Ritva Helena Markkula 89 v, Urho Oskari Kotiniemi 78 v, Saimi Maria Saarinen 94 v, Helvi Lahja Tamminen 93 v, Rauno Raikas Salonen 91 v, Leena Inkeri Erkkilä 90 v, Else Anneli Virtanen 89 v, Helvi Marjatta Harmainen 88 v, Arvi Tapio Tolvanen 86 v, Eeva

Tellervo Väistö 83 v, Kaija MarjaSirkku Hakola 82 v, Reijo Olavi Aalto 75 v, Kari Joel Salo 73 v, Mirja Anneli Ahokas 72 v, Viivi Ida Katariina Orvasto 30 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Vieno Lilla Loviisa Karppinen, Leon Benjamin Kielenniva, Elias Onni Juhani Nevala, Ellen Kristiina Lindborg, Lila Minni Mariel Eerikkilä, Nooa Kaspian Smili. Hautaan siunattu Laila Hellevi Hörkkö 86 v, Eero Antero Nurvo 63 v, Minna Kristina Lundell 53 v, Erkki Aleksi Salminen, Göta Augusta Linnea Sundström 96 v, Hertta-Liisa Petäjistö 93 v, Erkki Jorma Ernesti Ertesuo 88 v, Ulla-Maija Tuominen 87 v, Pirkko Anneli Harakka 78 v, Seppo Mikael Papunen 76 v, Soili Sisko Setälä 76 v, Antti Samuli Lehtinen 62 v, Tea Marjatta Blomstedt 59 v.

Jumalanpalvelus verkossa su 28.3. klo 10. Ben Ahlroos ja MariAnnika Heikkilä. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook–sivulla. Facebook–tunnuksia ei tarvita ja lähetys on katsottavissa myös tallenteena. Miesten raamattupiiri etänä ma 29.3. klo 18.30–20. Lisätietoja Markku Nieminen. Katso virsi! Osa 1. Ti 30.3. klo 18. Puoli tuntia puhetta ja laulua ns. katsomisvirsistä, Kristuksen kärsimyksestä kertovasta virsiperinteestä, joka on lähtöisin keskiajalta. Virsitietäjä Pekka Kivekäs ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook– sivulla. Lähetys on katsottavissa myös tallenteena. Katso virsi! Osa 2. Ke 31.3. klo 18. Toinen ilta katsomisvirsien seurassa. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook–sivulla. Lähetys on katsottavissa myös tallenteena. Kirkkomuskarit torstaisin klo 10–10.30 Rekolan seurakunnan Pienet Kädet– lapsi–ja perhetyön instagram kanavan kautta. Kirkkomuskaria vetävät kanttori MariAnnika Heikkilä ja lastenohjaaja Lotta Uusitalo. Kiirastorstain jumalanpalvelus verkossa to 1.4. klo 19. Jumalanpalveluksen päätteeksi alttari puetaan mustiin. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi ja Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye. Jeesuksen kuolinhetken musiikki– ja rukoushetki verkossa pe 2.4. klo 15. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi ja Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook–sivulla. Lähetys on katsottavissa myös tallenteena. Pääsiäisen jumalanpalvelus verkossa su 4.4. klo 10. Laura Maria Latikka ja Mari-Annika Heikkilä. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook–sivulla. Lähetys on katsottavissa myös tallenteena. Jumalanpalvelus verkossa su 11.4. klo 10. Laura Maria Latikka, SirkkuLiisa Niemi. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook–sivulla. Lähetys on katsottavissa myös tallenteena. Lähetysilta verkossa ke 14.4. klo 18. Mukana Seppo Paulasaari, Päivi Peittola. Viestejä lähetyskohteista maailmalta. Lähetä sähköpostia paivi.peittola@evl.fi niin saat osallistumislinkin. Jumalanpalvelus verkossa su 18.4. klo 10. Laura Maria Latikka ja Mari Annika Heikkilä. Päivärippikoulun konfirmaatio. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook– sivulla. Lähetys on katsottavissa myös tallenteena.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma–pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi. Tarvittaessa voit tulla päivystykseen ilman ajanvarausta ti klo 10–11.30 (Asematie 12a). Asioinnin kesto pyritään pitämään lyhyenä, noudatetaan turvaetäisyyksiä ja hyvää käsihygieniaa. Käytäthän maskia ja tulet vain terveenä.

Seuraamme koronatilanteen kehitystä. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi Kasvomaskia tulee käyttää seurakunnan toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12a Mahdollisuus ehtoolliseen to 1.4. Tikkurilan kirkossa kiirastorstaina pidettäviin ehtoollishetkiin vain ennakkoilmoittautumisella www. tikkurilanseurakunta.fi löytyvän linkin kautta. Jos tarvitset apua ilmoittautumisessa voit soittaa p. 09 830 6717 ma–pe klo 9–14. Ehtoollishetket järjestetään voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja koronaohjeistuksia seuraten. Muutokset ja peruutukset tilanteen muuttuessa ovat siksi mahdollisia. Ajantasaista tietoa ehtoollisesta muina ajankohtina löydät nettisivulta.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Palmusunnuntain kirkko su 28.3. klo 10 suoratoistetaan Tikkurilan kirkosta, Terhi Viljanen, Annaelina Mäkilampi, Terje Kukk. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hiljaisen viikon tunnelmissa su 28.3. klo 18: Arttu Kataja, baritoni ja BRQ Vantaa Festivalin yhtye: Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba ja barokkisello, Maija Lampela, viola da gamba, Lauri Honkavirta, cembalo ja urkupositiivi. Muun muassa J. S. Bachin ja M.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–22.4.

Marais’n musiikkia. Konsertti järjestetään yhteistyössä BRQ Vantaan kanssa. Tikkurilan kirkossa tehty tallenne julkaistaan Tikkurilan seurakunnan YouTube-tilillä. Linkki tulee myös seurakunnan Facebooksivulle. Ahtikirkko ma 29.3. klo 18 sanoin ja sävelin. Jaakko Hyttinen, suoratoistetaan Pyhän Laurin kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Ahtikirkko ti 30.3. klo 18 sanoin ja sävelin. Päivi Helén, suoratoistetaan Pyhän Laurin kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Ahtikirkko ke 31.3. klo 18 sanoin ja sävelin. Mirka Härkönen, suoratoistetaan Pyhän Laurin kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Iltahartaustallenne ke 31.3. klo 17 ja ke 21.4. klo 18. Tikkurilan seurakunnan Facebookissa ja YouTubessa julkaistaan joka toinen keskiviikko iltahartaus. Kiirastorstai-illan messu to 1.4. klo 18, Janne Silvast, Päivi Helén, suoratoistetaan Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Pitkänperjantain jumalanpalvelus pe 2.4. klo 10. Kristiina Kartano, Sari Hartikka. Suoratoistetaan Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebooksivun kautta. Gregoriaaninen Matteuspassio ja rukous Jeesuksen kuolinhetkellä pe 2.4. klo 15. Curvus Laurencijkuoron pienyhtye. Evankelistan roolin laulaa Marko Meijer ja Jeesuksen roolin Jaakko Hyttinen. Pyhän Laurin kappelissa tehty tallenne julkaistaan Tikkurilan seurakunnan YouTube-tilillä. Linkki tulee myös seurakunnan Facebooksivulle. Pääsiäisyön messu la 3.4. klo 23 suoratoistetaan Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Pääsiäiskirkko su 4.4. klo 10 suoratoistetaan Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Lasten ja perheiden musiikillinen pääsiäishetki su 4.4. klo 12. Tallenne julkaistaan Tikkurilan seurakunnan ja Tiksin lasten ja perheiden Facebook-sivuilla. Friendship Mass on Easter Day su 4.4. klo 16. Kansainvälinen, kaksikielinen (suomi–englanti) jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Pääsiäispäivän konsertti: Johanna Iivanainen, laulu ja Mikko Iivanainen, kitara su 4.4. klo 18. Pyhän Laurin kirkossa tehty tallenne julkaistaan Tikkurilan seurakunnan YouTube-tilillä. Linkki tulee myös seurakunnan Facebook-sivulle. Toisen pääsiäispäivän viittoma-

kielinen messu ma 5.4. klo 10 suoratoistetaan Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Gospel-lattarit videotapaamisena Teamsissa ke 7.4. ja ke 21.4. klo 19. Tanssitunnille voit osallistua katsomalla suoraa striimausta tietokoneella tai puhelimella. Linkin striimaukseen ja tarkemmat ohjeet saat lähettämällä sähköpostiosoitteesi etukäteen ohjaajalle annaelina.makilampi@evl.fi tai p. 050 5236308. Gospel-lattarit on tervettä itsetuntoa vahvistava liikuntamuoto, jossa rytmikkääseen latinalaiseen musiikkiin yhdistyy liikkumisen ilo ja Jumalan armollisuus. Ensivauvakahvila verkossa alkaen to 8.4. klo 14–15. Tule juttelemaan ja jakamaan kokemuksia ja saamaan vertaistukea muiden ensivauvojen vanhempien kanssa Teamsin välityksellä. Mukana Tikkurilan seurakunnan työntekijät Kristiina Kartano ja Outi Myllylä. Saadaksesi linkin ryhmään ilmoittaudu Kristiinalle p. 050 3632372 soittamalla, tekstiviestillä tai WhatsAppilla 2.4. mennessä. Jumalanpalvelus su 11.4. klo 10 Mirka Härkönen, Johanna Jakonen. Suoratoistetaan Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Jumalanpalvelus su 18.4. klo 10 Terhi Viljanen, Annaelina Mäkilampi. Suoratoistetaan Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

MUUALLA Seikkailuja kouluikäisille 7–14-vuotiaille perheineen viikoilla 12–14. Seikkailut toteutetaan ulkona Seppo.io-mobiilisovelluksen avulla. Maksuttoman sovelluksen voi ladata puhelimen sovelluskaupasta. Näytölle aukeaa kartta, jonne on merkattu erilaisia tehtäviä suoritettavaksi. Pelin voi käydä pelaamassa ulkotilassa juuri silloin kun seikkailijoille itselleen sopii. Seikkailujen toteutus on riippuvainen voimassa olevista koronarajoituksista. Tarkista tilanne www.

tikkurilanseurakunta.fi kohta: Kouluikäiset. Tiksin uuden kirkon seikkailu (Pelikoodi: B16342) seikkaillaan Tikkurilan kirkolla, Pyhän Laurin ystävyyden -seikkailu (Pelikoodi: 6GBB54) Pyhän Laurin kirkolla ja Pääsiäisseikkailu (Pelikoodi: 3C3439) Pyhän Laurin kirkolla. Pääsiäispolku lapsiperheille 26.3.–5.4. välisenä aikana Pyhän Laurin kirkon ja pappilan välisessä puistossa. Polku toteutetaan qrkoodein. Lataa ennen polkua kännykällesi qr-koodilukija. Huom. huomiothan ennen polulle tuloasi voimassa olevat koronarajoitukset. Voit tarkistaa polun toteutuksen ennen paikalle tuloasi www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta Lapset ja perheet. Senioripysäkki-ryhmä voi olla hyvä apu ikääntymisen elämän tuomien muutosten läpikäymisessä. Eläkkeelle jääminen, läheisen kuolema, yksinäisyys, oma tai läheisen sairastuminen ja ihmissuhteet ovat kaikki asioita, jotka saattavat mietityttää. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet Helsinki Mission Senioripysäkki-ryhmänohjaajakoulutuksen. Kerran viikossa kokoontuva Senioripysäkki-ryhmä starttaa syyskuussa, mutta ryhmää aletaan koota jo nyt keväällä. Jos ryhmä kiinnostaa sinua, ota yhteys diakonissa Hanna Raunuun puh. 050 3848481, hanna.raunu@evl.fi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai ajanvarauksella ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Virkatodistukset ja sukuselvitykset: aluekeskusrekisteri p. 09 8306 345. Kasteiden ja häiden varaukset: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220. Pappi tavattavissa: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

sin klo 17.30, vauvamuskari keskiviikkoisin klo 14 ja perhemuskari perjantaisin klo 9.30. Tied. ja linkki GoogleMeetiin: Ritva-Leena ”Ritvis” Tuuli, p. 050 358 9217. Palmusunnuntain jumalanpalvelus su 28.3. klo 10. Papit Margit Helin, Tuula Paasivirta, kanttori Iisakki Seppä. Kivistön verkkokirkko ma 29.3. klo 19. Pappi Maari Santala, kanttori Iisakki Seppä. Kiirastorstain messu to 1.4. klo 19.30. Papit Hannu Pöntinen, Jere Hämäläinen, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Eveliina Pulkkinen. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 2.4. klo 10. Teologiharjoittelija Anu Suikkanen, pappi Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma. Pääsiäisyön jumalanpalvelus la 3.4. klo 21. Papit Jere Hämäläinen, Oili Karinen, kanttori Kari Jerkku. Pääsiäissunnuntain messu su 4.4. klo 10. Papit Hannu Pöntinen, Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen. Toisen pääsiäispäivän kauneimmat pääsiäisvirret -jumalanpalvelus ma 5.4. klo 12. Papit Tuula Paasivirta, Maari Santala, kanttori Ritva Holma. Pyhiinvaellusjumalanpalvelus su 11.4. klo 10. Papit Hannu Pöntinen, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Ritva Holma. Mukana Kari Koivula. Kivistön verkkokirkko ma 12.4. klo 19. Papit Hannu Pöntinen, Oili Karinen, kanttori Iisakki Seppä. Jumalanpalvelus su 18.4. klo 10. Teologiharjoittelija Anu Suikkanen, pappi Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Ystäväjumalanpalvelus – Friendship Service su 18.4. klo 16. Pappi Mark Saba, saarna Liisa Ojalainen. Heikki Vehmanen ja Markus Karhuvaara, viulu. Jumalanpalveluksessa käytetään suomea ja englantia. Mission Possible – Iloisesti Yhdessä ke 21.4. klo 18. Mahdollisuus rupattelulle klo 17.30 alkaen. Pastori Pekka Mäkipää: Tässä merkissä voitat. Markus Karhuvaara, viulu. Tilaisuus järjestetään verkossa Teamsin välityksellä. Tilaa Teamslinkki: maria.jarviniitty@evl.fi. Jumalanpalveluksia voi seurata menemällä verkkosivulle vantaankoskenseurakunta.fi, josta löytyvät linkit lähetyksiin. Lähetykset löytyvät myös Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTubekanavalla. Jumalanpalveluksia voi katsoa suorana tai kahden viikon ajan tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

VERKOSSA

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Live-muskarihetket GoogleMeetissä. Iltaperhemuskari maanantai-

Rajatorpantie 8 Kirkko auki hiljentymistä varten

ma–pe klo 9–15. Kiirastorstain päivämessut to 1.4. klo 14, 14.45 ja 15.30. Huom! Ennakkoilmoittautuminen ke 31.3. menn. kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 440 tai vantaankoski.virasto@evl.fi. Papit Maari Santala ja Laura Sydänmaanlakka. Kanttori Ritva Holma. Kiirastorstain iltamessut to 1.4. klo 18, 18.45 ja 19.30. Huom! Ennakkoilmoittautuminen ke 31.3. menn. kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 440 tai vantaankoski.virasto@evl.fi. Papit Hannu Pöntinen, Jere Hämäläinen, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Eveliina Pulkkinen. Ehtoolliset pääsiäissunnuntain messun jälkeen su 4.4. klo 11, 11.30 ja 12. Huom! Ennakkoilmoittautuminen ke 31.3. menn. kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 440 tai vantaankoski.virasto@evl.fi. Edeltävään messuun voi osallistua vain verkon välityksellä. Papit Hannu Pöntinen, Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Kirkko auki hiljentymistä varten ma–to klo 15–18. Seuraa Kivistön kirkon elämää somessa. Facebook ja Instagram: Kivistön kirkko. Pääsiäispolku ma–ke 29.–31.3. klo 9–11.30. Kivistön kirkolta lähtevä vaellusreitti on ulkona kulkeva, perheille ja lapsiryhmille suunnattu toiminnallinen seikkailu pääsiäisen iloon. Sen voi käydä kiertämässä omatoimisesti omaan tahtiin. Huomioithan muut mahdolliset reitillä kulkijat turvaväleillä ja muilla koronaohjeistuksilla. Jos ulkonaliikkumiskielto määrätään, polkua ei toteuteta. Tied. Helena Fyhr, p. 050 380 6500.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Kiirastorstain messut to 1.4. klo 17 ja 18. Huom! Ennakkoilmoittautuminen ke 31.3. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 440 tai vantaankoski.virasto@evl.fi. Papit Mark Saba, Tuula Paasivirta, kanttori Iisakki Seppä.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

PÅ NÄTET Gudstjänst sö 28.3, 11.4, 18.4 kl. 10. Skärtorsdagens andakt till minne av den första nattvarden 1.4 kl. 18. Långfredagens gudstjänst 2.4 kl. 10. Heidi Åberg, violin och sång. Påskdagens festgudstjänst 4.4 kl. 10. Heidi Åberg, violin och Aamu KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–22.4.

Pulkkinen, mezzosopran. Annandag påsk musikandakt 5.4 kl. 18. Utan närvarande församling. Gudstjänster från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via församlingens YouTube kanal.

DICKURSBY KYRKA Stationsv. 12a Seniorcafé ti 23.3 kl. 13. Kontakt: Annakatri Aho tel. 050 4645068. Max. 6 deltagare.

BARNVERKSAMHET I KLUBBUTRYMMET Strömfårav. 13 Pysselklubb för åk 1–3, ti och ons kl. 12–16.30. Barnvänlig hund på plats. Max. 6 deltagare. T.f. barnledare camilla.koskinen@evl.fi, 050 341 4964.

ÖVRIGT Insamlingen Gemensamt Ansvar. I år fokuserar insamlingen på de äldres ekonomiska trångmål. Du kan delta i Vanda svenska församlings” Gå, spring eller skida för de äldre!” och bidra med 1 e / km. Ta ett foto från din springrutt och tagga i sociala medier #vandasvenska #gemensamtansvar. Bokning av jordfästningar har ändrats: Nya anvisningar för bokning av jordfästningar i Vanda församlingar fr.o.m. 2.3.2021. Alla bokningar av jordfästningar sker via Gravkontoret, må–fre kl. 9–15, tfn 09 8306 220 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Prästgårdsgränd 5, 01510 Vanda. För en avliden medlem i någon av Vanda församlingar kan jordfästning bokas även via e-tjänst. Minnesstund i församlingarnas utrymmen bokas via Gravkontoret eller e-tjänst.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 retriitit.vantaa@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Puhelinryhmä kokoontuu pe 26.3 ja 16.4 klo 13–14.30. Osallistuaksesi ryhmään tarvitset vain tavallisen kännykän. Terhi soittaa sinulle ja yhdistää puhelut ryhmäpuheluksi. Sitten voimme keskustella niin kuin olisimme samassa huoneessa. Puhelinkerhoon mahtuu neljä osallistujaa. Ilm. ryhmään aina edellisenä päivänä, torstaisin Terhille puh. 050 381 87 58 tai terhi. suonsivu@evl.fi. Ilmoittautumisen voi jättää puhepostiin silloin, kun

työntekijä ei pysty vastaamaan soittoosi.

VIITTOMAKIELISILLE Pääsiäisen viittomakielinen sanajumalanpalvelus ma 5.4. klo 13 striimattuna Tikkurilan kirkosta. Jumalanpalveluksen toimittavat kuurojen papit Janne Rissanen, Maria Limberg ja diakoni Seija Einola. Sanajumalanpalvelus on katsottavissa Tikkurilan seurakunnan Facebook -sivuilla. www.facebook.fi/Tikkurilanseurakunta Tietoja toiminnasta ja keskusteluapua Seija Einolalta txt. 050 338 6212 tai seija.einola@evl.fi Seuraa tiedotusta teksti-TV s. 558.

peruttu vallitsevan pandemiatilanteen takia. Toivotamme sinut tutustumaan verkkosivuihimme www.vantaanseurakunnat.fi/ sielunlatauspiste. Sivustolla lisää syksyn toiminnasta ja vaelluksista, joita voit tehdä omaehtoisesti koronasulun aikana.

Yhteiset Yhteisvastuukeräyksen keräyslupa RA/2020/639, 1.9.2020 alkaen, voimassa toistaiseksi, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 29.5.2020. Katso lisää: vantaanseurakunnat.fi/yhteisvastuu

HILJAISUUDEN VILJELY JA RETRIITIT Retriittitoiminta on tämän kevään retriittien osalta valitettavasti

Via Crucis julkaistaan musiikkivideona verkossa Vaikka Via Crucista ei voida toteuttaa tänäkään pääsiäisenä, työryhmä tekee pääsiäiseksi musiikkivideon nimeltään Via Crucis – resurrexit. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JANI LAUKKANEN

VIA CRUCIKSEN 25-vuotisjuhlanäytelmä oli jo pitkälle harjoiteltuna keväällä 2020, kun koronarajoitukset pysäyttivät Suomen. Täysin uudistettu esitys oli pakko perua ja siirtää vuodella eteenpäin. Syksyllä 2020 työ käynnistyi uuden ohjaajan, Markku Arokannon, johdolla. Mutta jo marraskuussa huonontunut koronatilanne pakotti pääkaupunkiseudun ottamaan käyttöön uudet rajoitukset. Via Cruciksen hallitus teki raskaan päätöksen: Via Crucista ei tehdä myöskään pääsiäisenä 2021. – Silloin koko työryhmästä tuntui, että eikä! Ei taas, kertoo Arokanto. KOLMEN VUODEN tauko on aivan liian pitkä tässä Helsingin pääsiäisen suositussa perinteessä. Valmiina olivat jo Anna-Mari Kaskisen uusi käsikirjoitus sekä Pekka Simojoen musiikki ja Riitta Röpelisen puvut. Näyttelijöiksi oli saatu ammattilaisia ja harrastajia kuten Panu Haavisto Jeesuksen rooliin, Esa Ruuttunen, Eeva-Maija Haukinen ja Marjaana Kuusniemi-Korhonen. Syntyi idea tehdä jotain pienimuotoista verkkoon. Alettiin suunnitella musiikkivideota, jossa pääosassa ovat pääsiäisen päähenkilö Jeesus sekä Helsingin keskustan tyhjät kadut – ne samat, joissa vuodesta 1996 kymmenet tuhannet ihmiset ovat kulkeneet Via Crucis -vaelluksella ja voineet eläytyä kristillisen pääsiäisen tapahtumiin kukin omalla tavallaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2021

Alvar Tigerstedt, Panu Haavisto sylissään Helmi-koira ja Cedric Packalén Via Crucis -videon kuvauksissa.

KRUUNUNHAAN AUTIOILLA kaduilla on kuvattu videota kolmena maaliskuun talviyönä. Viimeinen ehtoollinen on kuvattu Tuomiokirkon kryptassa. Ohjaaja Markku Arokanto tiivistää videon juonen: Jeesus kulkee yksin Helsingin kaduilla ja törmää erilaisiin ihmisiin. Video tapahtuu nykyajassa. Samat henkilöt ja kohtaamiset rikastuvat Raamatun ajan tapahtumiksi sen ajan asuissa pääsiäisenä 2022, kun työryhmä vihdoin pääsee toteuttamaan Via Crucis 25 vuotta -juhlanäytelmän. Jos Luoja suo.

– Olen aina kaivannut enemmän musiikkia Via Cruciksen pitkään vaellusosuuteen Kaisaniemenpuistosta Snellmaninkadulle. Miksi tässä eivät soisi meidän rakkaat pääsiäisvirtemme? Sitten keksimme, että Pekka Simojoki ja toinen ohjaaja Antti Vuori säveltävät videolle kokonaan uutta musiikkia, Arokanto kertoo. Mukana on myös Gospel Helsinki -kuoro Nina Pakkasen johdolla. ■ Video julkaistaan verkossa palmusunnuntaina 28.3. muun muassa osoitteessa youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2021

Onko rairuoho kasvamassa? Pääsiäismunat piilotettuna? Aurinkoista ilojuhlaa sinulle toivoo ystäväsi Päkä.

Virvon, varvon tuoreeks, terveeks, Jumalan siunausta sinulle!

K Ä

SEITSEMÄN VIIKON LIUKUMÄKI Laskiaisesta pääsiäiseen on seitsemän viikon liukumäki. Ja siitä seitsemän viikon hyppy helluntaihin. Täydennä juhlapyhien nimet. Vedä oikea kirjain paikalleen seuraamalla kynällä viivaa niin tarkasti kuin osaat.

P T

E H

Väritä pääsiäismunat ja koristele virpomisvitsa.

Paljon lisää puuhaa osoitteessa Lastenkirkko.fi