Kirkko ja kaupunki 2021 7 Espoo by Kirkko ja kaupunki

? Ä R E U L U K 22.4.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Ovatko ikäihmiset tämän päivän Suomessa pelkkä

Yhteisvastuukeräys avasi keskustelun eläkeläisten köyhyydestä s. 12

1700-luvulla rokotuksen sai papilta tai lukkarilta s. 8

Citymaalaisuus kiinnostaa yhä useampaa s. 10

Pääkirjoitus

Eilen

Vuoden seurakuntateko

Tavoittele kauneutta teoissa, älä ulkomuodossa.

HELSINKILÄINEN HAAGAN SEURAKUNTA on hoitanut oman osuutensa kirkon Yhteisvastuukeräyksestä ta valla, joka on huomattu koko maassa. Seurakunta on pannut oman leiviskänsä poikimaan pyhä pilke silmä kulmassa, tosissaan mutta ei vakavasti. Jälki on ollut hienoa seurattavaa. Aikanaan Suomessa jaettiin Vuoden seurakunta teko –palkintoa. Jos semmoinen vielä olisi olemassa, Haagan seurakunta ansaitsisi palkinnon kunnialauka usten kera. Se teki seurakunnan keräystä johtavasta keräyspäälliköstä sketsihahmon, sattumalta tehtävään joutuneen keräyspäällikkö Lahtisen, joka sosiaalisessa mediassa vetoaa osallistumaan ”rakkauden projektik si” kutsumaansa keräykseen. Koronan tyhjentämän kirkkonsa Haagan seurakun ta keksi täyttää pahvisilla seurakuntalaisilla. Kirkkoon saa istumaan oman pahvistunttinsa maksamalla muu taman kympin Yhteisvastuukeräykselle. TÄNÄ VUONNA Yhteisvastuu keräyksen tuotolla autetaan vähävaraisia vanhuksia. Kun non kristittynä keräyspäällikkö Lahtinen muistuttaa, että ”jos sä nyt autat, niin ei nää mum mot pysty koskaan maksaan sulle takaisin”. Luterilaisen eetoksen sisäis tänyt keräyspäällikkö Lahti nen täsmentää vielä: ”Tässä kirkossa sä et saa edes taivas pisteitä, jos sä autat – ja just sehän tästä rakastamisesta pirulauta tekeekin niin hienoa hommaa.”

KAIKKI VANHAT IHMISET eivät ole köyhiä. Silti monet ovat, vaikka köyhyys ei näkyisikään päälle päin. Mo nen talous on niin tiukalla, että pienikin yllättävä me no suistaa koko talouden raiteiltaan, saati sitten isom pi yllätys. Ja niihin isompiin yllätyksiin liittyy usein muitakin huolia kuin taloudellisia.

Tänään Fiksulla ihmisellä voi olla ihan hölmönnäköiset kengät ja hölmöllä ihmisellä tosi fiksut kengät. Olennaista ihmisessä on vain se, miten hän puhuu ja miten käyttäytyy. KENKÄKAUPPIAS HARRI HASA KODIN KUVALEHDESSÄ 8/2021

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvyyden varastosta esiin hyvää, paha ihminen tuo pahuutensa varastosta esiin pahaa. Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.

”

LUUKKAAN EVANKELIUMI 6:45

TÄSSÄ KIRKOSSA SÄ ET SAA EDES TAIVASPISTEITÄ, JOS SÄ AUTAT.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Keväinen luonto ympärilläni pursuaa elinvoimaa, kun teen nuutuneena iltalenkkiäni. Anna Jumala minullekin tuota pikkulinnun luottamusta, että kevyesti hyppelisin vailla huolta huomisesta.

Yhteisvastuukeräys on jo yli 50 vuotta paitsi aut tanut hädänalaisia Suomessa ja kehittyvissä mais sa myös etsinyt ja tunnistanut näkymätöntä hätää se kä kehittänyt uusia tapoja auttaa vaikeuksiin joutunei ta ihmisiä. Yhteisvastuukeräystä voi hyvällä syyllä kutsua kir kon diakonian tuotekehitysosastoksi. Se on ollut aika naan käynnistämässä esimerkiksi kohtuuhintaisia ko teja vuokraavaa Ysäätiötä ja ylivelkaantuneita autta vaa Takuusäätiötä.

THALES MILETOSLAINEN, KREIKKALAINEN FILOSOFI JA LUONNONTIETEILIJÄ N. 600 EKR.

Kirkko ja kaupunki

22.4.2021 Seuraava lehti ilmestyy 6.5. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN JA JARKKO PELTOLUHTA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta Korona-aikana teekkari Vesa Taskinen on ymmärtänyt, kuinka sosiaalinen ihminen hän pohjimmiltaan on.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

Teekkari Vesa Taskinen, 30, miten opiskelu on poikkeusoloissa sujunut? – Asun Helsingissä ja suoritan opintoja Tampereelle. Lisäksi työskentelen Tekniikan akateemiset TEK:issä jäsenyysvastaavana. Minun tilanteessani korona on tuonut tietynlaista helpotusta, kun ei ole tarvinnut olla läsnä opiskelupaikkakunnalla. – Toisaalta oppiminen on usein myös sosiaalinen prosessi. Opittavat asiat aukenivat laajemmin silloin, kun sai jutella opiskelukavereiden kanssa kiltahuoneessa tai yliopiston käytävillä. Kampuksella yhdessä ollessa myös uuden ideointi ja innovointi oli helpompaa.

Miten pidät yhteyttä opiskelukavereihin? – Tapaamme nettipalavereissa. Se on jossain määrin paikannut sosiaalista tyhjiötä, muttei se ole sama kuin tavata kasvokkain. Tilanteesta puuttuu spontaanisuus. Teamsin tai Zoomin langoille ei mennä yksin hengaamaan ja vahingossa törmätä kaveriin. – Olen ymmärtänyt korona-aikana sen, kuinka sosiaalinen ihminen olenkaan. On paljon hankalampi laittaa puolitutulle kaverille hetken mielijohtees-

ta viestiä ja kysyä, mitä kuuluu, verrattuna siihen, että tavallisesti kuulumisia kysyisi ohimennen kampuksella. Lähipiiri on pienentynyt, ja siitä en oikein pidä. Ihmisiä on ikävä. – Minulla onkin ollut huoli opiskelijoista, jotka aloittivat opinnot viime syksynä. Ei pelkästään sen takia, että syntyisi hyviä ideoita vaan myös siksi, että miten uusi opiskelija saa kavereita ja pääsee osaksi yhteisöä. Olisi tärkeää, että jokainen saisi edes yhden luottokaverin, jonka kanssa voisi jakaa ajatuksia, murheita ja iloja.

Teekkareiden vappu alkaa jo pari viikkoa ennen varsinaista vappua. Miten tänä vuonna juhlitaan? – Teekkareiden juhlimiskirjo on laaja teekkarikasteista ja roskien keräämisestä “ashematunnelin” örinöihin. Vapputempauksemme vaihtelevat paikkakunnittain, mutta hyvin yleistä on patsaiden lakitus. Helsingissä lakitetaan Havis Amanda ja Turussa Paavo Nurmi. – Tänä vuonna teekkaripaikkakunnilla järjestetään ihan mittavia etäwappuja, kun monet tapahtumat on siirretty verkkoon. Perinteitä kunnioittaen juhlitaan joka tapauksessa.

Mikä helpottaisi tämän päivän opiskelijoiden paineita? – Opiskelijan arkeen tarvitaan konkreettisia helpotuksia. OpintotukikuuMikä sinulle on pyhää? kausia tarvitaan lisää. Tukikuukausien – Teenpä tulevaisuudessa mitä jaottelu kahteen tutkintotasoon pitäisi hyvänsä, minulle on tärkeää reiluus poistaa ja tulorajoja tulisi nostaa tuntuvasti. kaikkia ihmisiä, etenkin heikoimmas– Tämä ei tietenkään suoraan johda hyvinvoinsa asemassa olevia kohtaan, eikä tiin, mutta sellainen pohja ja perusta pitäisi olketään saa kiusata. Tämä on minulle la, ettei opiskelijan tarvitse opiskeluista ja yksinäi- pyhä asia. ■ syydestä aiheutuvan stressin lisäksi olla veitsenteAalto-yliopiston ylioppilaskunnan fuksitoimikunta rällä siitä, että jos ei saakaan tiettyjä kursseja suojärjestää WappuApu-keräyksen, johon voi osallistua ritettua, opintotuki katkeaa ja osoitteessa wappu.fi/apu. Keräyksellä tuetaan HelsinkiMission työtä nuorten yksinäisyyden poistamiseksi. toimeentulo vaarantuu.

”Tänä vuonna järjestetään mittavia etäwappuja” KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Tulta ja tulikiveä! Keskiajan eläintiede kuvasi lohikäärmeen norsujen viholliseksi. Hirviömäinen taruolento nähtiin myös paholaisen voimien myyttisenä ruumiillistumana. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA LAURA RIIHELÄ

Ajatus tulta syöksevästä ja lentävästä käärmeestä on tutkija Miikka Tammisen mukaan niin vanha, että sen alkuperää ei tunneta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa 1200luvun bestselleriksi nousi pyhi myskertomusten kokoelma, jossa ker rotaan muun muassa pyhän Yrjön koh taamisesta lohikäärmeen kanssa. Pe to eli Libyan alueelle sijoitetun Silenan kaupungin läheisellä järvellä tai suol la. Kaupunkilaiset pitivät lohikäärmeen rauhallisena uhraamalla sille lampai ta ja niiden ehdyttyä lapsiaan, jotka va littiin arvalla. Lopulta arpa osui kunin kaan tyttäreen. PYHÄ YRJÖ SATTUI paikalle, kun prin sessa odotti kohtaloaan kaupungin muurien ulkopuolella ihmisten töllistel lessä tilannetta. Pyhä Yrjö haavoitti lo hikäärmettä peitsellään ja vangitsi sen. Kertomuksen lopussa hän surmasi lohi käärmeen ja kiitolliset kaupunkilaiset kääntyivät kristityiksi.

”

Pyhimystarinoissa lohikäärmeen surmaamista seurasi valinta tilanne, jossa ihmiset hylkäsivät Saatanan ja valitsivat Jumalan. KESKIAJAN TUTKIJA MIIKKA TAMMINEN

– Monissa pyhimystarinoissa lohi käärmeen surmaamista seurasi valinta tilanne, jossa ihmiset hylkäsivät Saata nan ja valitsivat Jumalan. Joissakin ver sioissa pyhimys osoitti epäilijöille ja pakanoille kristinuskon voiman surmaa malla pedon, Miikka Tamminen kertoo. Tammisen mukaan keskiajan tutki jat ovat törmänneet lohikäärmeisiin ja muihin taruolentoihin myös yllättävältä tuntuvissa paikoissa, kuten muuten sel väjärkisiltä vaikuttavissa ristiretkikuva uksissa. Pitkään nämä kohdat ohitettiin ja kertomukset hirviömäisistä eläimistä jätettiin jopa pois tekstien käännöksistä. – Nykyään myös hirviökohtia tutki taan, koska ne nähdään tärkeänä osana keskiajan kulttuuria, Tamminen sanoo. ■ Yrjönpäivä 23.4. on partiolaisten tärkein juhlapäivä, sillä pyhä Yrjö on partiolaisten suojeluspyhimys ja esikuva.

Vampyyrit muuttavat elämää Vampyyri-tv-sarjojen fanitus voi tarjota samaa kuin uskonto: yhteisöllisyyttä, esikuvia, keskusteluja elämän tärkeistä asioista ja jopa elämää muuttavaa voimaa. Tutkiessaan vampyyrisarjojen fanikulttuuria uskontotieteilijä Minja Blom osoitti, että populaarikulttuuriin ei pitäisi suhtautua ”vain viihteenä”, sillä se voi esimerkiksi kannustaa ihmistä elämänmuutokseen. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi.

”Toivoa on pidetty synonyyminä uskolle. En voi sanoa tietäväni, että Jumala on olemassa. Mutta toivon sitä.” KARI KUULA VERKKOKOLUMNISSAAN

MAIJA SAARI

NORSUJEN LISÄKSI lohikäärmeiden us kottiin saalistavan kyyhkysiä, jotka suo jautuivat niiltä piiloutumalla puiden latvustoihin. Tämä uskomus liittyi lo hikäärmeiden uskonnolliseen merki tykseen: viaton kyyhkynen kuvasi kris tittyjä ja puiden antama turva kirkkoa, joka suojasi ihmistä lohikäärmeen eli paholaisen hyökkäyksiltä. Lohikäärmettä ei Miikka Tammi sen mukaan pidetty ainoastaan eläime nä vaan samalla paholaiseen rinnastu vana petona, jota kuvataan Raamatun lisäksi muissakin itämaisissa mytolo gioissa. Ilmestyskirjassa Jumalan vastus taja Saatana esitetään monipäisenä lohi käärmeenä. Keskiaikaisissa pyhimyskertomuksis sa moni pyhimys kohtasi lohikäärmeen. Osa näiden kertomusten lohikäärmeistä osasi puhua, kuten apostoli Tuomaksen Intiassa kohtaama yksilö, joka ker toi syntyneensä paholaisesta ja olevan sa samaa juurta kuin Eevan paratiisissa pettänyt käärme.

MAIJA SAARI

ohikäärme luokiteltiin kes kiajalla petoeläimeksi, jon ka olemusta ja luonnetta esiteltiin eläinlajeja kuvaile vissa bestiarioissa. Niissä lo hikäärme sijoitettiin usein hirviömäisten matelijoiden osastoon yhdessä basiliskin, salamanterin ja kak sipäisen käärmeen kanssa. Bestiarioissa lohikäärme kuvattiin norsujen viholliseksi, sillä nämä suu rimmat nykyisin tunnetut maanisäkäk käät olivat lohikäärmeille luonnollis ta ravintoa. Osa kirjoittajista kertoi lo hikäärmeiden syöksevän tulta, ja joissa kin kuvauksissa ne saivat jalat ja siivet. Lohikäärmeiden tiedettiin elävän joko luolissa tai merissä. – Keskiaikaiset kuvaukset olivat jat kumoa jo antiikin ajan teksteissä esiin tyneille lohikäärmeille, sanoo Tampe reen yliopiston keskiajan tutkija Miikka Tamminen. Tamminen kertoo lohikäärmeistä ja muista taruolennoista tuoreessa tieto kirjassaan Keskiajan hirviöt (Gaudea mus). Keskiajan kartoissa lohikäärmeet merkitsivät tunnetun ja tuntemattoman maailman rajan. Maan ääri oli vaaran vyöhykettä, jonne uskaltautuva saattoi kohdata lohikäärmeiden lisäksi muita kin äärimmäisiä olentoja, kuten koiran kuonolaisia, jättiläisiä ja amatsoneja. – Eurooppa nähtiin hyvänä ja lauhke ana vyöhykkeenä, jossa ihmiset ovat so pusuhtaisia, hyviä ja kauniita. Ilmastol taan vaikeammilla äärialueilla luonto te ki mitä tahtoi ja muodosti erilaisia hir viöitä, Tamminen sanoo.

Halvalla hämmästyttävän hyvää Kirkko ja kaupunki testasi Waste&Feast-ravintoloiden hävikkilounaita ja löysi muun muassa freesin tofu-kasvishöystön ja kaikkien aikojen nakkikastikkeen! Helsingin seurakuntien ravintolat hyödyntävät kauppojen ylijäämäruokaa ja työllistävät vaikeasti työllistyviä. Poikkeustilan aikana ravintolat myyvät ruokaa vain mukaan. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Komiikkaa kuolevaisuudesta Elina Viinamäki on kirjoittanut vinon huumorin sävyttämiä novelleja terveydestä, kuolemasta ja muista elämän perusasioista.

kin. Samalla kuolemaan suhtaudu taan entistä pelokkaammin. – Lomamatkaankin suhtaudutaan kuin suoritukseen. Ei riitä, että mat kalla on kivaa ja rentouttavaa, vaan lisäksi on käytävä tietynlaisella ran nalla ja tietyssä paikallisten suosi massa ravintolassa. Tätä Viinamäki kuvaa novellis saan Loma.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA VEIKKO SOMERPURO / ATENA

elsinkiläinen Elina Viinamäki on jul kaissut hulvatto man novellikokoel man Vaimoni ja muita henkilökohtaisia

asioita (Atena). – Suurin osa asioista on vähän koomisia ja absurdeja. On vain har voja aiheita, kuten natsien holo kausti, joista ei voi kirjoittaa komiik kaa, Viinamäki sanoo. Rituaalien ystävänä hän kokee, että esimerkiksi häistä ja hautajai sista saa mainiosti revittyä huumo ria. – Rituaalien merkityksen huomaa viimeistään silloin, kun ne katoavat. Minulle on tärkeää käydä sukuhau dallani, ja tuntuisi pahalta, jos sitä muistopaikkaa ei enää olisi. KUOLEMAN TEEMAA Elina Viinamä ki käsittelee kahdessa kertomukses sa. Novellissa Puku leski pohtii ko ko hautajaisten ajan, onko miehen päällä arkussa varmasti se Bossin puku, jonka hän vei vainajaa varten hautaustoimistoon. Novellissa Päätös puolestaan nainen sairastuu va kavasti, ja kärsimysten minimoimi seksi hänen puolisonsa alkaa suos tutella vaimoaan Sveitsissä tehtä vään eutanasiaan. – Eutanasiaa käsittelevä novelli lähti siitä, että nykyään tuntuu ole van sellainen henki, että kaikki elä mässä pitää suorittaa mahdollisim man hyvin ja tehokkaasti, kuolema

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Elina Viinamäelle tärkeä esikuva on edesmennyt isä.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

MYÖS TERVEYSFASISMIA ja yli hygieenisyyttä Elina Viinamäki kä sittelee kokoelmassaan. Kauppias novellissa nainen ahdistuu lähikau pan pitäjän ja asiakkaiden terveys intoilusta. Mieheninovellin nainen taas kärsii miehensä bakteerikam mosta, minkä vuoksi kotona kaiken on oltava siistiä ja steriiliä. – Erityisesti koronaaikana likai suus kiinnittää huomiota, koska se voi olla pahimmillaan tappavaa. Sai rauden pelko on tuonut uusia vaati muksia ja myös tietynlaista vihamie lisyyttä. Se on saanut miettimään, miten suhtautua muihin ihmisiin, jotka ovat nyt potentiaalisia uhkia, Viinamäki pohtii. Viinamäki on ammatiltaan opet taja, ja hänellä on kolme lasta. No vellit alkoivat syntyä hieman vaivih kaa päiväkirjan kirjoittamisen ohes sa. Lasten ollessa pieniä hänellä oli viikossa yksi päivä, jolloin hän saat toi käyttää aikaa kirjoittamiseen. – Näin ei tarvinnut kokea kovin suuria paineita. Tällä hetkellä mi nulla on koossa jo 160 sivua uutta materiaalia. Viinamäki kertoo haaveilevansa onnellisista lopuista. Tällä hän viittaa myös siihen, että oppisi levottomana ihmisenä rauhoittumaan, ilman että koko ajan tarvitsisi pyrkiä johonkin. Tärkeä esikuva hänelle on edes mennyt isä. – Hän ei tehnyt uraa eikä saavut tanut asioita sanan perinteisessä merkityksessä. Silti hän oli sinut it sensä kanssa ja koki merkitykselli syyttä elämässään. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kristitty, buddhalainen ja muslimi kohtaavat ympäristökriisin

teessä on kritisoitu aistinautintojen tavoittelua ja haettu myötätuntoa muita eläviä olentoja kohtaan. – Kun ympäristökriisit pystyy kohtaamaan sydäntään sulkematta, voi itsestään löytää rohKOT keutta viisaaseen toimintaan. IA

IP PO

Vuosien vieriessä arjen rytmi ja ihmissuhteet muuttuvat. Ikääntyminen ja mahdolliset sairaudet voivat heikentää voima varoja. Saatat kokea elämäsi kapeutuneen. Omainen puolestaan voi kantaa huolta ikääntyvän läheisen pärjäämisestä ja avuntarpeesta.

Seniori, elätkö itsesi näköistä hyvää elämää? Omainen, kannatko huolta ikääntyvästä läheisestäsi?

TOIMINTATERAPIAN PALVELUT TUKEVAT: • omassa kotiympäristössä turvallista toimimista kuten ruuan valmistamista ja liikkumista • asioinnin sujumista • mielekkään päivärytmin ja rutiinien löytymistä • harrasteiden ja ihmissuhteiden vahvistumista • hyvän vireen ja elämänilon saavuttamista Mitkä ovat vahvuutesi ja missä koet haasteita? Sinä päätät mihin haluat muutosta ja yhdessä löydämme keinot toimivampaan arkeen.

TOIMI NÄIN Varaa aika maksuttomaan palveluohjaukseen puhelimitse 050 5144 110 tai sähköpostitse htt@htt.fi Tutustu palvelupaketteihin www.htt.fi

Hinnat alkaen 98 euroa

Me Helsingin toimintaterapia Oy:ssa haluamme työskennellä kanssasi kohti sujuvaa ja merkityksellistä arkea. Tarjoamme toimintaterapiapalveluita vahvalla kokemuksella ja erityisosaamisella ikääntyville ja heidän läheisilleen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

KOT – Hedonismi on länsimaisen ihmi– Silti ilmastosyntini ovat niin isoja, että mieIAL B sen suurin synti. Elämästä saa nauttin, joudunko niiden vuoksi helvettiin. tia, mutta ei niin, että muut kärsivät. Suomeenkin tulee ihmisiä, jotka eiMeditaatio-opettaja Juha Penttilä oli pevät pysty kasvattamaan ruokaa kotirustamassa Suomeen Vihreä Buddha -harseuduillaan, koska sieltä loppuu vejoitusryhmää sekä meditaatioharjoittajien si ilmastonmuutoksen vuoksi, sanoo aktiivista Nirodha-yhteisöä. Hän on ollut Ella Luoma. myös pysäyttämässä hiilikaivosten toiminLuoma on kristillistä ja yksinkertaa Saksassa ja Hollannissa. taista elämäntapaa edistävän Sinapin– Buddhalaisen ajattelun ytimessä on kysiemen-yhdistyksen lehden päätoimittasymys siitä, miten aiheuKristillisen lehden JON ja ja ilmastonmuutoksesta huolestuneitamme kärsimystä itpäätoimittaja NE S Ella Luoma. den Myrskyvaroitus-yhdistyksen sihteesellemme ja muilri. Hänen suhdettaan luontoon määrittää le eläinlajeille ja kristillinen usko ja Raamatun teksti, jonka mukaan kaikkuinka sitä voisi vähenki Jumalan luoma on hyvää ja kaunista. Siksi luonnolla ja tää. Kysymys on yhtä aieläimillä on itseisarvo. kaa henkilökohtainen ja – Ilmastonmuutos liittyy mielessäni syntiin. Raamaeettinen. Minusta buddhatun punaisena lankana ja Jeesuksen sanoman keskiössä laisuuden ei pidä pelkistyä on ihmisen hyvyyden tai pahuuden näkyminen siinä, mimeditaatioksi. ten hän kohtelee muita. Buddhalaisuuden neljä jaOmissa elämäntavoissaan Luoma pyrkii kohtuullisuu- loa totuutta käsittelevät kärsiBuddhalainen teen: syö kasvisruokaa, pyöräilee paljon, välttelee lentämystä ja sen lakkaamiseen johmeditaatiopettaja mistä ja oli vuoden ostamatta uusia vaatteita. tavaa tietä. MeditaatioperinJuha Penttilä.

– Koraanin mukaan kaikki, mikä seuraa luonnonlakeja, seuraa samalla Jumalan asettamia määräyksiä. Koraani näkee meidät tavallaan tasa-arvoisina muun luomakunnan kanssa. Ekologinen kriisi nähdään islamissa seurauksena henkisestä kriisistä, sanoo Muslimiksi Inga Härmälä. kääntynyt Inga Härmälä. Härmälä on helsinkiläinen ympäristöekologian maisteri, joka kääntyi muslimiksi 13 vuotta sitten. Hän teki gradunsa vihreistä muslimeista. Härmälän mukaan islamilainen ekoteologia perustuu Koraaniin ja profeetta Muhammadin perimätietoon sekä perinteisiin islamin tulkintoihin. – Maa luotiin myös eläimiä varten, ja nekin palaavat Jumalan luokse. Koraanissa sanotaan, että kaikki taivaassa ja maan päällä ylistävät Jumalaa. Ehkä linnut ylistävät laulaen ja porsaat tonkiessaan maata. Välillä Härmälän on vaikeaa säilyttää toivo ympäristökriisien keskellä. – Silloin ajattelen tätä profeetan perimätietoa: vaikka tuomiopäivä koittaisi, istuta vielä taimi. PIHLA TIIHONEN

Kirkonmiehet kansanter Kun isorokko levisi 1750-luvun Suomessa, maassa oli vain 20 lääkäriä. Niinpä rokottajiksi ryhtyivät myös papit ja lukkarit. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT TIMO HUVILINNA / HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO JA KANSALLISARKISTO

nsin nousivat rakkulat ja korkea kuume. Jos sairaus ei vienyt henkeä, se saattoi silti jättää jälkensä, rampauttaa, sokeuttaa ja jättää arvet iholle. Isorokko alkoi toden teolla levitä Suomessa 1750-luvulla. Tautiin kuoli erityisesti lapsia ja nuoria. 1790-luvun lopulla isorokko oli monella paikkakunnalla merkittävin kuolinsyy. Oli tehtävä jotakin. Vuonna 1797 perustetussa Suomen Talousseurassa pohdittiin, että kansa kannattaisi rokottaa isorokkoa vastaan. Ruotsiin kuuluneen Suomen

alueella oli 830 000 asukasta, mutta vain 20 lääkäriä, joten hommiin päätettiin panna papit ja lukkarit. Heitä oli joka puolella maata, ja pappi oli paikallinen auktoriteetti. KIRKKOHISTORIAN DOSENTTI ja Malmin seurakunnan pappi Esko M. Laine on viime aikoina tutkinut pappien ja lukkarien roolia isorokon vastaisessa työssä. Tietoa on löytynyt esimerkiksi seurakuntien rokotusluetteloista, pappien vuosittain laatimista kertomuksista eli tabelleista ja tuomiokapitulien asiakirjoista.

Aluksi isorokkoa torjuttiin niin sanotulla rokonistustuksella. Lievästi sairastuneista siirrettiin tautia terveisiin sillä ajatuksella, että he sairastaisivat lievän taudin ja saisivat sitten immuniteetin. Varsinaiset isorokkorokotukset alkoivat Suomessa vuonna 1802. Rokonistutukseen perehtyivät muun muassa Suomen lääketieteen isäksi kutsuttu Johan Haartman ja pappi, taloustieteilijä Anders Chydenius. Isorokon torjuntaa johti Talousseura, jonka tiloihin Turussa rokotteet varastoitiin. Rokotuksista innostui myös piispa, myöhemmin arkkipiispan arvonimen saanut Jakob Tengström, joka tunnettiin lasten puolestapuhujana. Ratkaiseva rooli oli kuninkaalla. Kuningas Kustaa IV Aadolf määräsi vuonna 1803, Talousseuran anomuksesta, lukkarit hoitamaan rokotuksia paikallistasolla. Isorokon vastainen taistelu alkoi Suomessa ennen emämaa Ruotsia. – Suomessa oli vahva usko rokonistuttamiseen. Ruotsin puolella isorokko oli yhtä lailla

Arkkiatri Johan Agapetus Törngrenin (1772 – 1859) instrumenttikukkaroon kuuluivat myös kaksi pientä rokotusveistä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

veyden asialla – Vuonna 1755 määrättiin, että lukkarin pitää pystyä tekemään myös suoneniskentää eli vähentämään verta laskimosta. Lukkarit tekivät tarvittaessa myös yksinkertaisia kirurgisia operaatioita, jotka tulkitsen ainakin hampaiden vetämiseksi. Vuoden 1803 kuninkaallisessa käskykirjeessä sanottiin, että jatkossa lukkarin pitäisi esittää todistus siitä, että hän on saanut koulutusta lääketieteen kandidaatilta tai lisensiaatilta. Näin varmistettiin, että lukkarit pystyivät toimimaan myös rokottajina.

Pappi ja taloustieteilijä Anders Chydenius (1729 – 1803) kävi jopa kodeissa puhumassa rokotusten puolesta.

ongelma, mutta siellä meni paljon aikaa myös sukupuolitautien vastaiseen taisteluun, Laine kertoo. TIETO ROKOTTAMISESTA levisi aikansa ykkösmedian, saarnastuolin välityksellä. – Papin tehtävä oli saarnan jälkeen kertoa rokotteiden eduista ja hälventää pelkoa. Hän myös kehotti ilmoittautumaan lukkarille rokotettavaksi, Esko M. Laine kertoo.

”

Papin tehtävä oli saarnan jälkeen kertoa rokotteiden eduista ja hälventää pelkoa. Lukkarien varsinainen tehtävä oli laulaa kirkonmenoissa, ja kun seurakuntaan valittiin uutta lukkaria, hyvä lauluääni oli olennainen seikka. Tämän lisäksi lukkarit saattoivat esimerkiksi lämmittää papille saunan ja huolehtia kirkkotekstiileistä ja muusta tarpeistosta. 1700-luvulla heidän työnkuvansa oli laajentunut terveydenhuollon puolelle.

KÄYTÄNNÖSSÄ ROKOTUKSET suoritettiin kodeissa. Ainakin Anders Chydeniuksen tiedetään myös käyneen Pohjanmaalla kodeissa puhumassa rokotusten puolesta. – Ne tuskin olivat pelkkään rokottamiseen liittyviä matkoja, vaan samalla saatettiin kastaa lapsia tai kuulustella Katekismusta, Esko M. Laine sanoo. Toimitusvaikeuksia oli silloinkin. – Tästä on esimerkki Suonenjoelta. Pappi kirjoitti, että olemme tilanneet rokotteita Turusta neljä vuotta sitten, mutta ne eivät ole vieläkään tulleet. Joissakin seurakunnissa rokotukset sujuivat hyvin, mutta oli sellaisiakin seurakuntia, joissa kirkkoherran puheet eivät vakuuttaneet. – Suoranaisen pelon lisäksi epäilyksiin vaikutti se, että Suomessa oli vahva kansanlääkintäperinne. Uusi tieto ja vanha tieto asettuivat vastakkain. Tuon ajan ihmisten oli vaikea hahmottaa sitä, kuinka taudit syntyivät ja levisivät. – Saatettiin ajatella, että nälkä, sairaus ja sota olivat synnin seurauksia, jotka Jumala lähetti ja joiden tarkoitus oli herätellä kansaa. Isorokon aikana tapahtui olennainen muutos. Rokote otettiin ja alettiin ajatella, että sillä suojellaan lapsia ja ettei tauti välttämättä ole Jumalan lähettämä. KUINKA PAPIT ja lukkarit sitten lopulta onnistuivat isorokon torjunnassa? Nykyajan tuloksista ollaan kaukana, mutta ei rokotusoperaatio huonosti mennyt. – Kaarlo Jalkanen laski lukkareita käsittelevässä väitöskirjassaan vuonna 1976, että vuosina 1803–1825 rokotettiin 38 prosenttia väestöstä, Esko M. Laine sanoo. Myös nykyisellä pääkaupunkiseudulla rokotukset onnistuivat hyvin. Esimerkiksi vuonna 1813, sen jälkeen kun Helsingistä oli tullut pääkaupunki, kaupungissa sai isorokkorokotuksen 312 henkilöä. Alueeseen kuului myös nykyinen Vantaa. Espoossa vaikutti tarmokas lukkari, mikä näkyi rokotetilastoissa: heti ensimmäisenä rokotusvuonna 1805 alueella oli 230 rokotettua. Vuosien 1885–1890 aikana Suomessa siirryttiin pakolliseen isorokkorokotukseen. Viimeinen isorokkoepidemia oli vuonna 1936. Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti vuonna 1980 isorokon hävitetyksi maailmasta.■

Näköpiirissä putkiremontti, kuntoutusjakso tai leikkaus? Saga Käpylinna tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille Helsingin Oulunkylässä. Saatavilla on hoiva-, ruoka- ja hyvinvointipalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Kiinnostuitko? Varaa oma esittelyaika, tilaa esitteet tai kysy lisää! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Nyt vapautumassa myös paljon kysyttyjä asuntoja Senioritalossamme. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Maalla ja kaupungissa Citymaalaisuus sopii lapsettomalle läppärityöntekijälle. Raaseporilais-helsinkiläinen Sirkku Varjonen yhdistää maalaistalon, luonnonrauhan ja työpaikan Helsingissä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

urinkoisina kevätaamuina Sirkku Varjonen avaa lähes satavuotiaan maalaistalon oven Bromarvin kylän liepeillä Raaseporissa ja nauttii kahvin rappusilla. Monirotuinen kodinvaihtajakoira Pepi hoitaa sillä aikaa omat aamutoimensa. Ison maatilan päärakennuksen pihalla kasvaa vanhastaan puna- ja mustaherukkaa, karviaisia ja enemmän perennoja kuin Varjonen tuntee nimeltä. Hän ei ole mikään viherpeukalo vaan valtiotieteiden tohtori ja maahanmuuttoon keskittynyt erikoistutkija, joka käy työpaikallaan Kuntoutussäätiössä Helsingissä normaaliaikoina kerran viikossa. – On luksusta saada keskittyä töihin maalla. Voin rytmittää työpäivää kävelemällä Pepin kanssa metsässä ja lämmittämällä taloa. Koti lämpiää pääasiassa puu-uunilla, jonne nakellaan metrisiä halkoja. Talon asukkaat ja halukkaat kaupunkivieraat tekevät niitä kesäisin talkoilla. Ensin ostetaan puuta, pätkitään sitä moottorisahalla ja lopuksi pienitään traktorikäyttöisellä klapikoneella, jota talon omistaja lainaa. Talossa on myös ilmalämpöpumppu. Varjonen ja hänen puolisonsa ovat 400-neliöisen talon päävuokralaiset. Talossa on myös kaksi muuta asuntoa, joissa molemmissa asuu yksi alivuokralainen. Sauna, vierashuone ja aula ovat yhteisiä tiloja. – Koronapandemian aikana on tuntunut niin etuoikeutetulta asua täällä, etten kehtaa edes hehkuttaa. KORONAPANDEMIA ON SAANUT monet kaipaamaan ympärilleen väljyyttä ja polkuja, joita ei tarvitse tallata jonossa. – Suurin osa suomalaisista asuu kaupungissa, mutta moni heistä ei koe olevansa kaupunkilainen, Sirkku Varjonen sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Maaseutubarometri 2020 kertoo monipaikkaisuuden vahvistumisesta: joka neljäs kaupunkilainen viettää maaseudulla aikaa kuukaudesta puoleen vuoteen. Varjonen erottaa maaseutuhaaveiden taustalta monta trendiä: hyvinvointiin keskittymisen, kaipuun luontoon, lähiruoan ja käsityökulttuurin arvonnousun sekä digitaalisuuden, joka mahdollistaa monelle etätyön ja jonka vastapainoksi toisaalta kaivataan käsillä tekemistä. Maaseutubarometrin mukaan maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille kaikista suomalaisista. Nuorista kaupunkilaisistakin 20

prosenttia toivoisi asuvansa tulevaisuudessa vakituisesti maaseudulla, ja 37 prosenttia uskoo omistavansa sieltä vapaa-ajan asunnon kymmenen vuoden päästä. – Kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelu ei näy ihmisten arvostuksissa ja identiteeteissä niin vahvasti kuin luullaan, Varjonen toteaa. Barometrin aineisto kerättiin ennen korona-aikaa, joten maaseutumyönteisyys saattaa olla nyt vieläkin suurempaa. Sirkku Varjonen, Pauliina Seppälä ja Heli Mäenpää ovat citymaalaisuudesta innostuneet ystä-

vykset, jotka kokoavat kaupunki- ja maaseutuelämän yhdistäjiä ja siitä haaveilevia Facebook-sivuille Citymaalaiset ja Citymaalaisten olohuone sekä Instagram-tilille Mecitymaalaiset. Kunnat ja hankkeet ovat ostaneet kolmikolta kyselyitä ja puheenvuoroja.

Sirkku Varjonen asuu yli isossa maalaistalossa vuokralla. Työ ja kaupunkitukikohta sijaitsevat Helsingissä.

PUOLITOISTA TUNTIA AUTOLLA. Sen verran Sirkku Varjoselta kestää päästä Helsinkiin. Hän ajaa kuitenkin usein kolme varttia Karjaalle, josta on vajaan tunnin junamatka Helsinkiin. Junassa matkustaminen on ekologisempaa, ja matkalla voi tehdä töitä. – Kahden tunnin etäisyys kaupungista vaikuttaa olevan monelle citymaalaiselle kipuraja, Varjonen kertoo. Maalla neliöt ovat edullisia, mutta Varjonen neuvoo laskemaan asumisen hintaan myös lämmityksen, matkakulut kaupunkiin ja siellä majoittumisen, jos tarkoituksena on elää kahdessa paikassa. Varjosella on ollut vuosien varrella monenlaisia kaupunkitukikohtia. Hän on esimerkiksi vuokrannut kahden tuttavansa kanssa pientä kaupunkiasuntoa, jossa he majoittuivat vuorotellen. Jotkut vuokraavat kaupunkiasuntoaan Airbnb:ssä. Toisten kaupunkiasunto on huone, jollaista voi etsiä vaikkapa Facebook-ryhmästä Yhteisöasuminen – kommuunit koolle. – Useille citymaalaisuuden mahdollistavat yhteisöasuminen, vuokraaminen ja kimppakyydit. Kalleimmassa ja epäekologisimmassa mallissa perheellä on kaksi autoa ja omistusasunto sekä maalla että kaupungissa. Varjonen ei ole laskenut, paljonko nykyinen elämä maksaa verrattuna 11 vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin hän asui alle 20 neliön yksiössä Fredrikinkadulla Kampissa. Urbaani vilinä alkoi heti ulkooven takaa. – Olin täysin tyytyväinen helsinkiläinen enkä ollut haaveillut maaseudusta enkä edes mökkeilystä. Muutin Bromarvin taloon, koska aloin seurustella siellä asuvan miehen kanssa. Hämmästyksekseni viihdyin heti. Kuulostaa kliseiseltä, mutta rauha, hiljaisuus ja tila viehättävät. Varjonen on huomannut, että monessa paikassa asuminen soveltuu erityisesti lapsettomille luovan luokan edustajille ja eläkeläisille. Tiettyyn paikkaan sidottu työ ja kouluikäiset lapset ovat iso este elämäntavalle. ONKO MAALLA YKSINÄISTÄ? Pääseekö muualta muuttanut ikinä sisään kyläyhteisöön? Voiko maalla

harrastaa? Esimerkiksi tällaiset asiat epäilyttivät vastaajia, kun Yle kysyi viime marraskuussa, mitä maalle muutto edellyttäisi. Sirkku Varjonen on yhteydessä ystäviensä kanssa päivittäin. Välillä useampi lähtee yhtä aikaa lenkille, ja joku osallistuu WhatsApp-ryhmäpuheluun Helsingin Arabianrannasta, toinen Kalasatamasta ja kolmas Espoosta. Ennen korona-aikaa ystävät myös kyläilivät. – Isoon taloon voi kutsua paljon vieraita, joiden kanssa pystyy viettämään kerralla päiviä. Saa kokkailla ja syödä yhdessä, ja silti kaikilla on mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan. Kyläyhteisön ruotsinkielisyys on hidastanut vain hieman suomenkielisen Varjosen juurtumista sinne. Hän on huomannut, että pienellä paikkakunnalla on häkellyttävän helppo vaikuttaa asioihin.

”

KAUPUNGIN JA MAASEUDUN VASTAKKAINASETTELU EI NÄY IHMISTEN ARVOSTUKSISSA JA IDENTITEETEISSÄ NIIN VAHVASTI KUIN LUULLAAN.

Esimerkiksi viime syksynä Varjonen kurkkasi, olisiko Bromarvin merenrantakahvila auki. Ei ollut, mutta paikalle sattunut omistaja keitti silti Varjoselle kupin teetä. – Juttelin kahvilanpitäjälle, että olisipa mahtavaa, jos Bromarvissa pääsisi merenrantasaunaan, ja avantouintikin kiinnostaisi. Hän kertoi sataman vuokrattavasta saunasta ja kysyi, kaipaisinko sinne myös yleisövuoroja. Sitten hän tilasi pumpun ja portaat avantoon paikalliselta tekijältä. Varjonen onkin tänä talvena kokeillut avantouintia. Ennen koronatilanteen pahenemista hän harrasti pilatesta kyläkoululla, mikä toimi myös ruotsin kielikylpynä, ja kävi leffassa puolen tunnin ajomatkan päässä Tammisaaressa. – Siellä on Suomen vanhin toiminnassa oleva elokuvateatteri, johon olen ihastunut. Osa harrastuksista on sijainnut Helsingissä. Varjonen on saattanut ottaa vaikkapa Helsingin työväenopistosta kolmen viikonlopun kokkauskurssin. Lisäksi hän on kokoontunut kaupunkiystäviensä kanssa lukupiiriin. – Bromarvissa saan usein parissa päivässä lähikirjastoon uutuuskirjan, jota pääkaupunkiseudun kirjastoissa sadat jonottavat. ■

Masennustutkimus Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennuslääkehoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos - olette iältänne 18-65 vuotias - Teillä on todettu masennus - ette ole saanut riittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, ja siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 22.4. klo 15-18 soittamalla numeroon 050 430 8910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Ilahduta äitiä lehdellä ja kirjalla! Lehtitilaus on lahja, joka muistuttaa antajastaan aina kun se saapuu lukijan iloksi Uskoa, toivoa & rakkautta

4/21

irtonumero 9,50 €

4 kk vain

39 € sis. lahjakirjan

Mikä auttaa uupunutta? Näin syntyy Tuomasmessu Koti paloi, tärkein säilyi Lotta Svärd

100

PUUTARHA: PIHOJEN KESTÄVÄT KAUNOT TARET

vuotta

Maaret Kallio: Tartu toivoon TEEMU RINNE:

HETKI LUONNOSSA:

OLLI VALTONEN:

TICO SUKELSI KEVÄTJÄIHIN

SUMUINEN MAISEMA ON MIELENTILA

HURMOSTA VAI HILJAISUUT TA?

askel.la

Jokaisella aukeammalla on Hannan voimalause. Kirjaa voi käyttää päiväkirjana tai muistikirjana. Kampanjakoodi:

Äidit21 • 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja se päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Kirjalahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Marja-Leena Jutila suunnitteli aktiivisia eläkevuosia, mutta vaikea sairaus romutti haaveet.

Kun vanhuus ei tule yksin Hyvään vanhuuteen tarvitaan muutakin kuin köyhyysrajan ylittävä eläke. Suomi on vielä kaukana riittävistä ikäihmisten palveluista. Edessä on myös syvään juurtuneen ikärasismin purkaminen. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI VALOKUVAT SIRPA PÄIVINEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

un vantaalainen Marja-Leena Jutila, 75, jäi eläkkeelle seitsemän vuotta sitten, hän odotti tulevilta vuosilta paljon. Jutila oli aktiivinen pyöräilijä, joka taittoi pyörällään jopa 30 kilometrin päivämatkoja. Hänellä oli ystäviä ja harrastuksia, joista rakkain oli näytteleminen Tikkurilan harrastajateatterissa. Eläke ei ollut suuri, mutta kaikki viittasi siihen, että Jutilalla oli edessään monia rikkaita eläkevuosia. Sitten hän sairastui vakavasti. Oireet alkoivat polvikivusta, joka levisi vähitellen koko kehoon. Tutkimuksissa kävi ilmi, että Jutila kärsii luuston haurastumista aiheuttavasta perinnöllisestä sairaudesta. Nyt kivut ovat hänen seuranaan jokaisena päivänä ja yönä.

Suhteellinen köyhyys on yleisintä yli 75-vuotiailla naisilla, joista

27 % on pienituloisia.

Suhteellisen köyhyyden raja oli vuonna 2019 yhden hengen taloudessa

1 280 €/kk

– Ajattelin, että en jää kiikkustuoliin. Minulla oli eläkevuosien varalle paljon haaveita, mutta sairastuminen romutti ne kaikki. Sairauden vuoksi Jutila joutui muuttamaan pois Korsossa sijainneesta kodista, jossa hän oli asunut 25 vuotta. Pitkäaikaisesta kotitalosta puuttui hänelle välttämättömäksi tullut hissi. Muuton ja liikkumisvaikeuksien vuoksi moni tärkeä ystävyyssuhde on jäänyt. Viime vuosina Jutilalle on tehty useita leikkauksia. Sairaalalaskut, terveyskeskus- ja lääkärikäyntien maksut ja lääkekulut ovat ajaneet talouden tiukille. Viimeisimmän leikkauksen jälkeen sairaalasta tuli 900 euron lasku, jota varten hän sai kaupungilta sosiaaliluoton. Jutila koki maksuohjelman armottomaksi. Vaikeimpina kuukausina hän pelkäsi ulosottoon joutumista. Vuokra, sähkö, ruoka, lääkkeet, pyykinpesuaine ja muu kodin puhtaanapito. Kaikkeen tuohon Jutilan eläkkeen pitäisi riittää joka kuukausi. Hän on pitänyt kotinsa siistinä vaikeuksista huo-

limatta. Joskus hän haaveilee uuden puseron ostamisesta, mutta se sekoittaisi koko kuukauden talouden. Kuukauden viimeisellä viikolla Jutila joutuu usein miettimään, ostaisiko lääkkeitä vai ruokaa. – Ruokaa tekisi mieli, mutta lääkkeitä on pakko syödä. Viime viikolla ostamistani lääkkeistä kallein maksoi 245 euroa. Tiedän summan, joka sosiaaliviranomaisten mukaan pitäisi jäädä käteen päivittäistä elämistä varten. Minulle ei jää niin paljon, mutta olen pärjäillyt, Jutila sanoo. HELMIKUUSSA ALKANUT Yhteisvastuukeräys auttaa taloudelliseen ahdinkoon joutuneita ikäihmisiä. Suhteellisesta köyhyydestä kärsivät Suomessa eniten yli 75-vuotiaat naiset, joista 27 prosenttia kuuluu pienituloisiin. Moni heistä kärsii huonosta terveydestä ja tarvitsee paljon palveluita. Suomessa suhteellisen köyhyyden rajana pidetään yksin elävillä noin 1280 euron kuukausituloja. Puolet eläkeläisistä saa eläkettä alle 1500 euroa kuukaudessa ja neljällä kymmenestä eläke jää alle 1250 euroon kuukaudessa. Takuueläkkeellä vähimmäiseläkkeen määräksi tulee 835 euroa kuukaudessa. Yhdessä asumistuen kanssa takuueläke riittää juuri ja juuri minimitoimeentuloon. Eläkeiän köyhyyden taustalla on usein aikaisempi työelämän ulkopuolella oleminen esimerkiksi kotiäitiyden, pitkäaikaistyöttömyyden tai työkyvyttömyyden vuoksi. Pienen eläkkeen lisäksi köyhyyttä aiheuttavat sairastaminen ja eriarvoisuus palveluihin pääsemisessä. Terveysmenot kuten julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut köyhdyttävät erityisesti yli 75-vuotiaita eläkeläisiä ja työkyvyttömyyseläkeläisiä. MONI PIENITULOINEN ELÄKELÄINEN turvautuu lainoihin ja pikavippeihin voidakseen hankkia välttämättömiä lääkkeitä. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzarin mukaan ikäihmisten velkaantumisen taustalla on usein oma tai puolison sairastuminen, joka tuo elämään uusia menoja. Toista velkaantumisreittiä Pantzar kutsuu läheisriippuvaisuudeksi. – Ikäihmiset päätyvät ottamaan lainaa ruoan tai lääkkeiden ostamiseen, koska eläke on mennyt johonkin muuhun rahareikään. Moni kantaa huolta ja vastuuta hankalaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneista lapsista ja auttaa heitä, vaikka varaa ei olisi. Näen tällaista tosi paljon, Pantzar sanoo.

Naisten eläkkeet ovat

69 %

miesten eläkkeistä.

Kuten muissakin ikäryhmissä, eläkeiällä tapahtuvan velkaantumisen taustalla on usein pienituloisuus. Lainarahoituksesta on tullut helppo ratkaisu, joka on jokaisen älypuhelinta, tablettia tai tietokonetta käyttävän ulottuvilla. Eläkkeelle jäävät ihmiset tulevat Pantzarin mukaan pääsääntöisesti hyvin toimeen, jos heil-

lä ei ole elämiseen otettua velkaa. Nykyään yhä useammalla on. Siinä missä vanhemmat sukupolvet jäivät usein eläkkeelle velattomina, nyt eläkkeelle siirtyvä sukupolvi on Pantzarin mukaan tottunut kuluttamaan ja pyörittämään elämäänsä velkarahoituksella.

Puolet eläkeläisistä sai vuonna 2019 eläkettä

alle 1 500 €/kk

Heistä lähes kaksi kolmasosaa oli naisia. Neljällä kymmenestä eläkeläisestä eläke jäi

alle 1 250 €/kk

– Vastikään eläkkeelle jääneet ihmiset voivat joutua ongelmiin, jos he eivät ole osanneet varautua tulotason tuntuvaan alenemiseen. Merkittäviä säästöjä ei ole, mutta maksettavana on runsaasti aktiivisten työvuosien aikana otettuja velkoja. Tällaisia tilanteita on yhä enemmän, ja siksi moni eläkeikäinen tekee töitä taloudellisista syistä. Pantzar havainnollistaa tilannetta laskelmalla. Takuusäätiön keskimääräisellä asiakkaalla on maksettavanaan reilut 20 000 euroa vakuudetonta velkaa. Jotta keskituloinen suomalainen maksaisi tämän suuruisen velan Takuusäätiön luoton avulla, hän joutuisi elämään viisi vuotta tiukkojen velkajärjestelynormien mukaan. – Jotta tällaisen velan maksaminen olisi armollisempaa, se pitäisi aloittaa jo kymmenen vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Samalla uuden velan ottaminen pitäisi lopettaa, Pantzar neuvoo. IÄKKÄISIIN IHMISIIN KOHDISTUU suomalaisessa yhteiskunnassa syrjintää, joka koostuu syrjivistä toimintatavoista, kielteisistä stereotypioista ja ennakkoluuloista. Syrjivät asenteet ja käytännöt ovat syöpyneet niin syvälle kulttuuriin, ettemme enää näe niitä. Näin väittää sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden emeritaprofessori Marja Vaarama. Vaarama perkaa suomalaisen ikäsyrjinnän muotoja artikkelissa, joka julkaistiin maaliskuun alussa ilmestyneessä kirjassa Suomiko onnellisen vanhuuden maa? KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

10 %

yli 65-vuotiaista jätti vuonna 2018 lääkkeitä ostamatta rahan puutteen vuoksi. THL:n mukaan määrä kasvaa. – Eläkkeelle jäävät ihmiset voivat joutua ongelmiin, jos he eivät ole osanneet varautua ajoissa tulotason alenemiseen, Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar sanoo.

Rakenteellinen ikäsyrjintä piiloutuu yhteiskunnallisten resurssien jakoon ja instituutioiden toimintatapoihin. Kulttuurinen ikäsyrjintä on juurtunut arkipäivän puheisiin ja tekoihin itsestäänselvyyksinä, joita ei useinkaan tunnisteta syrjinnäksi. Toisin kuin esimerkiksi vammaisten ja naisten aseman seuranta, ikäsyrjinnän seuraaminen ei sisälly viranomaisten velvoitteisiin. Iäkkäiden ihmisten syrjintä näkyy Vaaraman mukaan yhteiskunnallisia päätöksiä ohjaavissa asiakirjoissa ja siinä, miten iäkkäistä ihmisistä puhutaan julkisessa keskustelussa. 1990-luvun lamasta lähtien julkinen keskustelu on pyörinyt ikääntymisen aiheuttaman hoivataakan, huoltosuhteen heikkenemisen ja taloudellisen kestävyysvajeen ympärillä. Ikäihmisten tekemää vapaaehtoistyötä ja auttamista lasten hoitamisessa ei noteerata, koska se ei näy kansantalouden tilastoissa. Kyselytutkimuksissa yli 70-vuotiaiden mielipiteet saatetaan jättää kysymättä. Julkisuudessa on esitetty jopa äänioikeuden poistamista 65 vuotta täyttäneiltä. Samaan aikaan jo 55 vuotta täyttäneitä työnnetään ulos työmarkkinoilta. Kaikki tämä kertoo Vaaramalle siitä, että yleinen mielikuva ikäihmisistä on paitsi syrjivä myös auttamattomasti vanhentunut. Käsitys, jonka mukaan 65 vuoden ikä on vanhuuden raja, on Vaaraman mukaan peräisin Otto von Bismarckin Saksasta 1800-luvun lopulta. – Yhteiskuntamme puhuu edelleen yli 65-vuotiaista vanhuksina, vaikka tämän päivän iäkkäillä suomalaisilla on paljon parempi toimintakyky kuin heidän ikätovereillaan vielä 30 vuotta sit-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

ten. Suomessa on maailman koulutetuimmat ja osaavimmat ikäihmiset, mutta julkisessa keskustelussa heidät nähdään pelkkänä taakkana.

Työkyvyttömyyseläkkeen suuruus oli vuonna 2019 keskimäärin

1 132 €

IKÄIHMISTEN HYVÄ TOIMINTAKYKY johtuu Marja Vaaraman mukaan siitä, että 1950-luvulla syntynyt ikäpolvi on päässyt nauttimaan hyvinvointivaltion tarjoamista mahdollisuuksista. Niihin kuuluvat aikaisempia ikäpolvia parempi ravinto, hygienia, terveyspalvelut ja koulutusjärjestelmä sekä monipuolinen työelämä. Vanhuuden sijasta tutkijat puhuvat heidän kohdallaan kolmannesta iästä ja go-go-sukupolvesta.

Takuueläkkeen kanssa vähimmäiseläkkeen määräksi muodostuu

834,52 €

Fyysisen ja älyllisen toimintakyvyn parantuminen edellisiin sukupolviin verrattuna näkyy Vaaraman mukaan jo nykyisissä 75–80-vuotiaissa. Jos ihminen välttää vakavan sairastumisen, vanhuuden vaivat alkavat usein vasta 85 ikävuoden kohdalla. – Pidentynyt elinikä lisää monille terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia. Palveluja tarvitsevien joukko ei kuitenkaan pienene, vaan palvelujen tarve pakkautuu yhä enemmän elämän viimeisiin vuosiin, Vaarama sanoo. Hyvinvointipolitiikan menestystarina koskettaa myös 75 vuotta täyttäneitä naisia, joista valtaosa kokee elämänlaatunsa hyväksi. Kuitenkin monia heistä rasittavat suhteellisen köyhyyden lisäksi huono terveys, heikko asumisen laatu, suuri palvelujen tarve ja palvelujen kalliit hinnat. Heidän osanaan on sairas, köyhä ja usein yksinäinen vanhuus joko kotona tai hoivakodissa.

Vaarama tähdentää, että vanhuspalvelulaki sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista velvoittavat yhteiskuntaa tarjoamaan ikäihmisille laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa, hyvää palvelua ja kohtelua. Silti keskustelu iäkkäiden hoidon puutteista on jatkunut julkisuudessa vähintään 20 vuotta.

– Suomessa on maailman koulutetuimmat ja osaavimmat ikäihmiset, mutta heidät nähdään pelkkänä taakkana, emeritaprofessori Marja Vaarama sanoo.

75 vuotta täyttäneistä suomalaisista

40 %

on eri tavoin toimintarajoitteisia. He joutuvat odottamaan terveydenhuollon vastaanottoaikoja muita pidempään, heitä pompotellaan paikasta toiseen kaksi kertaa muita useammin ja vain joka kolmas heistä osallistuu oman hoitonsa suunnitteluun.

TALVELLA 2019 Valvira sulki yksityisen pääomasijoittajan omistaman hoitokodin vakavien hoidon puutteiden ja vanhusten kaltoinkohtelun vuoksi. Tapaus avasi Marja Vaaraman mukaan Pandoran lippaan, josta paljastui huonoa kivunhoitoa, aliravitsemusta, märissä vaipoissa makuuttamista, ulkoilun puutetta, sitomista, yli- ja alilääkitystä sekä psyykenlääkkeiden perusteetonta käyttöä. Pohjoismaisissa vertailuissa Suomi profiloituu maana, joka käyttää vanhusten palveluihin muita pienemän osuuden bruttokansantuotteesta. Vaaraman mukaan yksi historian suurimmista leikkauksista tehtiin 1990-luvun talouslaman alkuvuosina ikäihmisten tarvitsemiin kotipalveluihin, joiden reaaliset kustannukset olivat vuonna 1995 runsaan kolmanneksen alemmat kuin vuonna 1988. Vanhuspalveluista säästettiin myös 2010-luvulla noin miljardi. Vanhusten palveluja koskevassa lainsäädännössä on Vaaraman mukaan vältetty sitovia ohjeistuksia. Esimerkiksi vuonna 2013 voimaan astuneessa vanhuspalvelulaissa palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelmaa ei kytketty toisiinsa. Näin vanhuksille ei synny oikeutta tarvitsemiinsa palveluihin. Säästöjä ja tehokkuutta on haettu myös kuntien valtionosuuksia leikkaamalla. Rahapulassaan kunnat ovat kilpailuttaneet vanhusten palveluita halpuus edellä. Ikäihmisten palveluita siirretään myös nettiin, vaikka suuri osa heistä ei käytä digitaalisia palveluita.

Vaarama kiinnittää huomiota myös siihen, että vuonna 2016 kotihoidon kuluista katettiin asiakasmaksuilla yli 20 prosenttia, kun asiakasmaksujen keskimääräinen osuus sosiaali- ja terveyspalveluissa oli seitsemän prosenttia.

Kirkon diakonia työntekijät kohtaavat kaikista huono-osaisista ryhmistä eniten yksinäisiä ikäihmisiä. Vuonna 2019 diakonian vastaanotolla kävi

152 527

yli 70vuotiasta, mikä oli 10,7 prosenttia kaikista diakoniatyöntekijöiden kohtaamisista.

PÄÄMINISTERI SANNA MARININ hallitus saa Marja Vaaramalta kiitosta konkreettisista parannuksista pienituloisimpien ikäihmisten toimeentuloon ja ympärivuorokautiseen hoitoon. Vaarama suhtautuu myös odottavasti työn alla olevaan sote-uudistukseen, joka saattaa tuoda parannuksia ikäihmisten asemaan.

Emeritaprofessori kiinnittää kuitenkin kriittistä huomiota siihen, että ikäihmisten palveluihin on luvassa paljon suosituksia mutta vain vähän vastauksia siihen, miten niiden toteuttaminen rahoitetaan. Suositusten lähtökohtana on tilannekuva, jossa nykyiset palvelut ovat jo valtaosin hyviä ja ne toteutetaan lain hengen mukaisesti. Tosiasiassa Suomi on Vaaraman mukaan kaukana tilanteesta, jossa iäkkäiden palvelutarpeisiin kyettäisiin vastaamaan lain tarkoittamalla tavalla. Rahoitusvajeen suuruudeksi on arvioitu vähintään miljardi euroa. Valtionhallinnon asiakirjat sivuuttavat rahoituspohjan ohuuden, pohjoismaisen vertailun ja tiedot palvelujen riittämättömyydestä. Vaaraman mukaan vaikeneminen täyttää sekä kulttuurisen että institutionaalisen ikäsyrjinnän tunnusmerkit. – Asiat eivät voi jatkua näin, koska suomalainen arvomaailma ei kestä sitä. Olenkin varovaisen toivorikas ja odottavalla kannalla, Vaarama sanoo. Vaarama kiinnittää toiveikkuutensa siihen, että suuret ikäluokat ovat läpi elämänsä tehneet jonkinlaisen vallankumouksen pelkän suuren kokonsa ansiosta: heitä varten rakennettiin julkinen päivähoito sekä laajennettiin ja kehitettiin koululaitosta – ja he synnyttivät nuorisokulttuurin. – Nyt suuret ikäluokat ovat pääosin siirtyneet eläkkeelle, ja he muuttavat jo omalla käyttäytymisellään vallitsevaa vanhuuskulttuuria. Jää nähtäväksi, suivaantuvatko he syrjintään ja muuttavat myös hoivakulttuurin, Vaarama sanoo. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

HYVÄT MUISTOT ANTAVAT Marja-Leena Jutilalle voimia ja auttavat selviytymään vaikeassa elämäntilanteessa. Lapsuus oli ihana, vaikka Kotkan saaristossa elänyt työläisperhe oli köyhä. Jo täysiikäisiksi kasvaneet lastenlapset ovat tärkeitä ja rakkaita. Jutila muistelee lämmöllä heidän pikkulapsivuosiaan, joissa sai olla mukana. Myös tästä päivästä löytyy ilonaiheita. Seniorineuvonta kertoo, mistä ikäihminen saa tarvitsemansa avun. Seurakunnasta voi hakea kerran viikossa ruokakassin, joka tuo pöytään leipää, maitoa, jauhoja, hedelmiä, juureksia ja piparkakkuja. Senioritalon muista asukkaista on löytynyt keskusteluseuraa. – Tai löytyi ennen koronarajoituksia, Jutila korjaa.

32%

kotihoitoa tarvitsevista 75 vuotta täyttäneistä ei saa lainkaan kotihoitoa tai saa sitä riittämättömästi.

– Tarvittava apu tuntuu olevan aina toisessa virastossa. Olisi hyvä, jos olisi yksi virasto, jossa voisin hoitaa kaikki hakemukset pois alta yhdellä käynnillä, Marja-Leena Jutila sanoo.

VANTAALLA ASUVAN Marja-Leena Jutilan mielestä yhteiskunta saisi tulla häntä vastaan muutamissa asioissa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ikäihmiset tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin.

80 vuotta täyttävistä kotona asuvista

20–30 %

on syrjäytynyt yleisestä hyvinvoinnista köyhyyden, sairauksien, heikon toimintakyvyn, riittämättömien palvelujen ja yksinäisyyden vuoksi. 16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

– Liikun kahdella sauvalla. Kun lähden ulos kävelemään, kotini lähellä ei ole yhtään levähdyspaikkaa, missä voisin pysähtyä ja istua hetken, hän sanoo. Jutila antaa palautetta myös terveydenhoidosta ja virastoissa asioinnista. Kerran hän istui Peijaksen sairaalan päivystyksessä yksitoista tuntia päästäkseen lääkärin puheille. Viranomaiset tuntuvat Jutilan mielestä olettavan, että jokaisella on kotona tietokone asiointia ja ajanvarauksia varten. Hänellä on yläkaapissa viimeiseltä työnantajalta saatu läppäri, mutta hän ei ole tottunut käyttämään sitä. Kelan ja sosiaalitoimen korvausten hakeminen vaatii joka kerta pankin tiliotteen, jonka hakeminen on vaikeasti liikkuvalle raskasta. Jutila ihmettelee, miksi viranomaiset eivät voisi luottaa vanhan ihmisen sanaan. – Kelan asioiden hoitaminen vaatii taksimatkan Tikkurilaan tai Keravalle. Tarvittava apu tuntuu olevan aina toisessa virastossa. Olisi hyvä, jos olisi yksi virasto, jossa voisin hoitaa kaikki hakujutut pois alta yhdellä käynnillä. Kirkosta Jutilalla on myönteistä sanottavaa. Kun jäisillä jalkakäytävillä liikkuminen oli hänelle liian vaarallista, ”Aallon rouva” eli Rekolan seurakunnan diakoniatyöntekijä Kaisa Aalto kävi hänen puolestaan apteekissa ja ruokakaupassa. – En kasvanut uskovaisessa perheessä, mutta viime vuosien aikana olen vaihtanut mielipidettäni kirkosta. Moni luulee, että pitää olla uskova, ennen kuin voi ottaa yhteyttä diakoniatyöhön, mutta ei se mene niin. Jos soitat, sieltä tulee apua, eikä tarvitse mennä veisaamaan, Jutila sanoo.

Säännöllisestä kotihoidosta voidaan veloittaa

2,5–22 %

asiakkaan suojaosan ylittävästä tuloista. Keskituloisella eläkeläisellä tämä tarkoittaa 27–238 euron kuukausimaksua.

– Moni ikävä asia on koronan syytä. Epidemia on lopettanut taloni asukkaiden yhteiset hetket, emmekä ole voineet tavata toisiamme moneen kuukauteen. Jutila haaveilee koronan jälkeisestä ajasta ja tilaisuuksista, joissa voisi tavata samanhenkisiä ihmisiä. Toive vie hänen ajatuksensa Tikkurilan harrastajateatterin senioriryhmään, jossa hän oli mukana sairastumiseensa saakka. Teatteriryhmä esiintyi muun muassa vantaalaisissa hoivakodeissa. – Se oli henkisesti upea juttu, ihan uskomatonta. Viimeisessä roolissani minulla oli sateenvarjo keppinä, kun en enää pystynyt liikkumaan ilman tukea, Marja-Leena Jutila sanoo. ■ Lähteet: Suhtautuminen iäkkäisiin – onko yhteiskunnassamme ikäsyrjintää? Emeritaprofessori Marja Vaaraman artikkeli kirjassa Suomiko Onnellisen vanhuuden maa? (Into Kustannus) sekä Yhteisvastuun tietopaketti eläkeläisköyhyydestä.

Ihon värierojen tasoittamiseen, maksaläiskien vaalentamiseen sekä couperosa-ihon tehohoitoon Detria Arbutin -tuotteet suojaavat ihoasi ikääntymiseltä sekä sään ja ympäristön kuormitukselta. Detria Arbutin –sarja sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta.

-10% ALENNUS KAIKISTA DETRIA ARBUTIN IHONHOITOTUOTTEISTA DETRIASHOP.FI VERKKOKAUPASTA Tarjoamme tilaajalahjana mahdollisuuden tilata Askel-lehden näytenumeron (arvo 9,50 €). Myyntipaik at: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteek it ja luontaistuotek aupat sek ä www.detriashop.fi

Biseksuaalisuuden salailu ajoi vanhoillislestadiolaisen perheenisän Samuel Jyringin paniikkikohtauksiin.

Risti riita TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Samuel Jyrinki kokee vanhoillislestadiolaisuuden hengelliseksi kodikseen. – Uskon Jumalaan, armoon ja anteeksiantamukseen kuten ennenkin, mutta en tiedä, miten asemoin itseni suhteessa yhteisöön.

iip piip piip piip piip piip. Samuel Jyringin kännykkä vilkkuu ja piippaa yhtä mittaa uusien ilmoitusten ja viestien merkiksi. Hänen kirjoituksensa ”Vanhoillislestadiolainen biseksuaali” saa Herkkä mies -blogissa nopeasti kymmeniätuhansia lukijoita. Eletään kevättä 2018. Jyrinki käy terapiassa, koska vuosia vellonut ahdistus on kärjistynyt toistuviksi paniikkikohtauksiksi. Hän kertoo seksuaalisesta suuntautumisestaan vaimolleen Aune-Elina Jyringille yli kymmenen avioliittovuoden jälkeen. Kun vaimo ottaa uutisen vastaan hyvin, mies päättää lakata häpeämästä itseään myös muun maailman edessä. Hänen ulostulonsa kirvoittaa valtavasti viestejä tiukoissa uskonnollisissa yhteisöissä eläviltä sateenkaari-ihmisiltä. Viestejä tulee vanhoillislestadiolaisilta, muiden herätysliikkeiden jäseniltä ja Jehovan todistajilta. Moni kertoo käpertymisestä yksinäisyyteen ja syyllisyyteen. Moni kiittää ulostulosta. Moni pohtii, uskaltaisiko itsekin avautua jollekulle läheiselleen. Kännykän ruudulle ilmestyy myös toisenlaisia tekstejä. ”Tuo on sielunvihollisen työtä.” ”Jos olet biseksuaali, et voi olla vanhoillislestadiolainen.” ”Ehkä jotkut uskovaiset voisivat aina tarkistaa tekstisi.” ”Miksi edes naimisissa olevana ja perheellisenä ihmisenä puhut tästä, jos et ole lähdössä homostelemaan?” Jyrinki tuntee monet kriittisten viestien lähettäjät henkilökohtaisesti. Blogikirjoituksen jälkeen jotkut tutut vanhoillislestadiolaiset alkavat kävellä ohi tervehtimättä. Osa tärkeistä ihmissuhteista viilenee. – Ulossulkeminen satuttaa ja surettaa syvästi. En usko, että siitä tunteesta voi saada kiinni, ellei itselle ole tapahtunut jotakin samankaltaista. Jyrinki avaa kokemustaan 19. huhtikuuta julkaistavassa esikoiskirjassaan Paratiisi vai helvetti (Otava): ”Minun maailmastani ei katoa ristiriita, vaikka kieltäisin seksuaalisuuteni tai lakkaisin uskomasta herätysliikkeen oppeihin. Se ei ole mahdollista, sillä olen saanut molemmat syntymälahjana ja kasvanut niiden vaikutuksessa.”

Kuka?

Samuel Jyrinki, 32, on tunnettu blogistaan Herkkä mies. Hän kirjoittaa erityisesti miehenä elämisestä, seksuaalivähemmistöön kuulumisesta, parisuhteesta ja vanhemmuudesta.

Mitä?

Jyringin esikoiskirja Paratiisi vai helvetti (Otava) julkaistaan huhtikuussa. Omaelämäkerrallinen kirja käsittelee biseksuaalisuuden ja vanhoillislestadiolaisuuden yhteensovittamista.

Motto?

”Sinun tulee olla se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa.” – Mahatma Gandhi

SAMUEL ELI HEPREAKSI Schemuel tarkoittaa Jumalalta pyydettyä. Samuel Jyringille on kerrottu, että sellaisena hän syntyi perheensä kahdeksanneksi lapseksi. Kaikkiaan lapsia siunaantui yksitoista. Välillä tuli vastoinkäymisiä. Isä loukkaantui vakavasti työtapaturmassa jo ennen Samuelin syntymää, ja äiti sairasti aivokasvaimen, kun poika oli pieni. Perhe asui pienessä kylässä Pohjois-Pohjanmaalla. Kyläläiset jakaantuivat uskovaisiin ja epäuskoisiin, eli lestoihin ja muihin.

”

Miten syvälle ruumiiseeni on iskostunut ajatus, että se on täynnä pahuutta, joka pyrkii pintaan. ”’Kuinka voitte olla noiden kanssa samassa pöydässä?’ Kaksi ikäistäni uskovaista poikaa katsovat minua ja kaveriani, kun istumme ruokalassa kahden epäuskoisen tytön kanssa samassa pöydässä”, Jyrinki kuvaa ilmapiiriä kirjassaan. Kun Jyrinki oli peruskoulun viimeisellä luokalla, hän huomasi ihastuvansa ja tuntevansa vetoa joskus tyttöön, toisinaan poikaan. – Muistan hämmennykseni siitä, miten reagoin poikiin. En ollut kuullutkaan biseksuaalisuudesta, ainoastaan homoista. Homous oli niin paha asia, ettei se ollut edes vaihtoehto. Vielä 2000-luvulla Jyrinki kuuli seuroissa puheenvuoron, jonka mukaan homous on sairaus. Lasten ollessa pyhäkoulussa Jyrinki keskusteli uskovaisten isien kanssa siitä, että pitäisi ostaa uusi auto, johon koko jälkikasvu mahtuisi. Muita keskustelunaiheita olivat metsästys, yrittäminen, raha ja politiikka. – Olen ajatellut olevani kuin Jani Toivola, jonka ei olisi pitänyt kelvata eduskuntaan, tai Pekka Haavisto, jonka presidenttiys olisi ollut kaiken pahan alku. Homovihamielisten puheiden keskellä Jyrinki on kokenut itsensä yksinäiseksi ja näkymättömäksi. Uskovainen aviomies on saanut itsensä kiinni hämmentävistä tilanteista. ”Tuijotan miestä. Mahan pohjassa kipinöi. Mies istuu suuressa kuormaajassa ja kurkottaa sen oven raosta jutellessaan työkaverini kanssa. Jykevät mutta sopusuhtaiset kasvonpiirteet on kehystetty tummalla parran sängellä ja lyhyillä hiuksilla.” Jyrinki on monesti itkenyt ja inhonnut syvästi halujaan. ”Miten syvälle ruumiiseeni on iskostunut ajatus, että se on täynnä pahuutta, joka pyrkii pintaan. Niin kuin itse saatana asuisi sisälläni ja odottaisi tilaisuutta niellä minut, tuhota taivaan sisältäni ja johdattaa minut pimeään.” POIKANA Samuel Jyrinki viihtyi hyvin tyttöjen kanssa, aikamieheksi kasvettuaan naisten. Hän-

tä kiinnostavat tunteet, ihmissuhteet ja kauneus. Ne ovat aiheita, jotka ovat nousseet miesporukoissa harvemmin keskusteluun. Herkkä mies -blogin seuraajistakin 89 prosenttia on naisoletettuja. Lapsena Jyrinki päätyi joskus tyttöjen laitettavaksi. Kolmannella luokalla hän oli vappunaamiaisissa Miss Suomi. ”Muistan, kuinka seisoin isosiskoni edessä, joka levitti ripsilleni mustaa maskaraa, ja kuinka tunsin suurta nautintoa tuossa hetkessä. Maskara oli vedenkestävää, ja toivoin, ettei se lähtisi ikinä pois.” Murrosiässä Jyrinki opetteli hyväksyttyä roolia ulkolukuna: Miten mies puhuu ja elehtii, kuinka seisoo jalat harallaan. Hän kokeili karskia otetta työssäkin. – Myyntipuolella vallitsee miehinen kulttuuri, joka tuntui kuluttavalta ja riiteli arvojeni kanssa. Toimin myyntipäällikkönä ennen kuin lopetin. Nykyään Jyrinki työskentelee Vantaan kaupungin sosiaalityössä ja auttaa tukea tarvitsevia aikuisia saamaan elämänsä haltuun. Siinä työssä miellyttävyys ja myötätuntoisuus ovat vain eduksi. Perhe-elämässä herkkyys näkyy siinä, että Jyrinki ei peittele haavoittuvuuttaan. Hänen 12-, 11-, 9- ja 7-vuotiaat lapsensa näkevät isänsä niin itkevän kuin meikkaavankin. – Suhteessani lapsiin on paljon läheisyyttä ja halailua. Olen perhekeskeinen, ja minulle on tärkeää, että pääsen kiinni siihen, mitä lapseni tuntevat ja kokevat. Jyrinki puolustaa jokaisen lapsen oikeutta olla yksilöllinen itsensä. Kuopuspoika on joskus mennyt esikouluun kynnet lakattuina, ja hän sai kaupasta toivomansa pinkin kevättakin. – Kasvoin jyrkkäraamiseen miehenrooliin. Jos sukupuolikäsitykset olisivat laajempia, vähentyisikö niihin liittyvä pahoinvointi ja olisiko monen helpompi kokea itsensä ongelmattomasti mieheksi tai naiseksi? Jokaisen omaa sukupuolikäsitystä pitää kunnioittaa. Jos joku kokee olevansa vaikkapa muunsukupuolinen, siihen ei muilla ole nokan koputtamista. Miehenä olemisen tavat ovat Jyringin mielestä monipuolistuneet selvästi viimeisen viiden vuoden aikana, jonka hän on kirjoittanut Herkkä mies -blogia. Esimerkiksi Instagram-tilillä Miesplus moni mies avaa tunteitaan julkisesti. 2000-luvulla syntyneiden miehuus on Jyringistä jo varsin erilaista kuin hänen oman kolmikymppisen ikäpolvensa, vielä vanhemmista puhumattakaan. TULEVAISUUDELTA Samuel Jyrinki toivoo uusien kirjojen kirjoittamista ja hyvää perhe-elämää. Monessa julkisessa somekuvassa hän hymyilee yhdessä vaimonsa kanssa. Joskus tämä on letittänyt miehensä tukan, toisella kerralla he ovat ostaneet mätsäävät mintunvihreät paidat. Jyrinki kirjoittaa Instagram-tilillään: ”Olen niin usein kiitollisena ihmetellyt, että miten olen saanut itselleni niin sopivan kumppanin. Ihmisen, jonka kanssa on helppo elää ja kasvaa.” Kun Jyrinki kertoi biseksuaalisuudestaan, puoliso hyväksyi asian epäröimättä, mutta mietti, riittääkö miehelleen. Tämä selitti, ettei minkään liitossa tarvitse muuttua. – Olen onnellisessa avioliitossa, jossa aion elää elämäni loppuun asti. Ei minulta mitään puutu. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

40-vuotiaana haluaa elämältä. Hän havahtui siihen, että oli elänyt koko aikuisikänsä jonkun toisen elämää muun muassa äidin, vaimon, tyttären ja työntekijän roolissa. Oli tullut aika ajatella enemmän itseään.

”

SAIN PURKAA TUNTOJANI, KAIKKEA SITÄ HÄTÄÄ, HUOLTA, SURUA JA AHDISTUSTA, JOTA LAPSEN SAIRASTUMINEN OLI AIHEUTTANUT.

– Olen aina suorittanut jotain, esimerkiksi lasten harrastusten ja erilaisten luottamustehtävien kautta. Nyt olen vähentänyt näitä tehtäviä. – Myös ulkoiset seikat ovat menettäneet merkitystään. Enää ei tunnu niin tärkeältä se, miten siistiltä koti näyttää.

– Omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta, koska silloin on voimia myös auttaa toista paremmin, sanoo Johanna Piispa.

Kun lapsi sairastui, äidin elämä mullistui Mielenterveysomaisten vertaistukiryhmä on auttanut Johanna Piispaa ymmärtämään sen, että hän on tehnyt vanhempana parhaansa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT JUSSI HELTTUNEN

aksi ja puoli vuotta sitten tapahtui jotain hämmentävää: perheen teini-ikäinen esikoinen sairastui psykoosiin. Psykoosin jälkeen hänelle tuli masennus ja itsetuhoisia ajatuksia. Tämä laittoi Johanna Piispan ja koko perheen elämän mankeliin. Perheenjäsenen sairastuminen oli asia, jollaista ei ollut osattu ennakoida. Lapsen sairastuttua Piispa päätti hakea tukea myös omaan jaksa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

miseensa. Hän löysi netistä FinFamin eli Mielenterveysomaisten keskusliiton, joka tarjoaa monenlaista apua mielenterveyskuntoutujien omaisille. Aivan aluksi Piispa meni puolisonsa kanssa tapaamaan FinFamin työntekijää, jolta he saivat apua vaikean tilanteen käsittelemiseen. Piispa alkoi myös käydä FinFamin suljetussa vanhempien ryhmässä. – Sain ryhmän muilta samoja asioita kokeneilta kaivattua vertaistukea. Olemme kokoontuneet nyt korona-ai-

kana keskenämme joka kolmas viikko, koska järjestön tiloissa tapaamisia ei voi järjestää. HYVÄÄ TUKEA Johanna Piispa sai myös FinFamin kirjallisuusterapiaryhmästä, joka järjestettiin kahtena viikonloppuna. – Auttoi paljon, kun sain purkaa paperille tuntojani, kaikkea sitä hätää, huolta, surua ja ahdistusta, jota lapsen sairastuminen oli aiheuttanut. – Mieleeni nousi myös omasta lapsuudestani ja nuoruudestani asioita, joita en ollut aiemmin käsitellyt. Tajusin, että kaikki ei ole itsellänikään täysin hallinnassa, vaikka olin niin luullut. Piispa alkoi miettiä syvemmin omaa polkuaan ja sitä, mitä hän yli

TÄLLÄ HETKELLÄ Johanna Piispan perheen elämä on melko hyvässä tasapainossa. Välillä on hyviä ja välillä huonoja päiviä. Vaikeimpina hetkinä Piispa saattaa miettiä, onko jokin lapsen käyttäytymisessä murrosikää vai merkki jostain vakavammasta. Myös perheen kuopus on teini, ja hänen käytöstään tulee nyt seurattua tavallista herkemmin. – Hyvältä tuntuu se, että perheen yhteys ja keskinäinen luottamus ovat lisääntyneet tämän kaiken keskellä. Myös lapset pitävät entistä enemmän yhtä. – Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että olemme opetelleet tunteiden näyttämistä. Olemme opetelleet ihan sitä, että saa suuttua ja riidellä, mutta sen jälkeen pyydetään anteeksi ja jatketaan eteenpäin. Korona-aika on asettanut perheelle omat lisähaasteensa. Piispan mukaan erityisesti perheen esikoisesta on tuntunut raskaalta se, että niin opiskelu kuin kuntouttavat tukiryhmätkin ovat siirtyneet verkkoon. Kaikki aktiviteetti on nyt omassa huoneessa. Tärkeä oivallus Piispalle on ollut, että elämässä on toivoa vaikeinakin aikoina. – Vertaistukiryhmä on auttanut minua ymmärtämään myös sen, että olen tehnyt vanhempana parhaani. – Vanhemman on toki oltava läsnä ja saatavilla. Hänen on kuitenkin ajateltava myös itseään. Omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta jo senkin vuoksi, että vahvana auttaa myös kuntoutujaa paremmin. ■

Kaikesta voi selvitä, kunhan saa apua

ielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin jäsenyhdistyksiin on tullut korona-aikana paljon yhteydenottoja. – Tuen tarve on selvästi kasvanut, ja omaiset hakevat tukea jaksamiseensa entistä väsyneempinä. Meillä on koronakriisin lisäksi mielenterveyskriisi. Nyt on todella tärkeää satsata mielenterveys-, omais- ja perhepalveluihin, sanoo FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. FinFamilla on 18 jäsenyhdistystä ympäri maata. Järjestö tarjoaa mielenterveyskuntoutujien omaisille maksutta muun muassa chatja puhelinneuvontaa, yksilötapaamisia, erilaisia vertaistukiryhmiä sekä luentoja ja kursseja. Koronaaikana toiminta on siirtynyt suurelta osin verkkoon ja puhelinyhteyksiin. – Kasvokkain tapaaminen on tärkeää, mutta toisaalta osa omaisista ei jaksa lähteä edes tapaamisiin, Hytönen kertoo. Jo ennen korona-aikaa lähes joka toinen mielenterveyskuntoutujan omainen oli vaarassa itse masentua. Jäsenyhdistyksiltä ja omaisilta tulevan tiedon perusteella Hytönen arvelee luvun kasvaneen.

Osa uupuu hoivataakan alle kotona. Osalla taas on huoli läheisistä, joita he eivät voi tavata, koska nämä ovat riskiryhmäläisiä tai eristyksissä hoitoyksikössä. – Monesti mielenterveyskuntoutujien omaiset kokevat olevansa näkymättömiä. Myös he tarvitsevat tietoa, tukea, apua ja toivoa, Hytönen sanoo. – Omaisiin kuuluu kaikenikäisiä. On myös paljon nuoria, jotka ovat joutuneet omaishoitajan rooliin ja ottamaan vastuun perheen askareista. Näiden nuorten kohdalla huolestuttaa etäopetukseen siirtyminen. Etäopetukseen joutuessaan he saattavat menettää ainoat ympärillään olevat turvalliset aikuiset. Hytösen mukaan on valitettavaa, että mielenterveysongelmia hävetään edelleen, vaikka ihmisen mieli voi murtua siinä kuin jalkakin. Moni ei uskalla kertoa perheen ongelmista edes ystävilleen tai sukulaisilleen. – Siksi on tärkeää saada vertaistukea samassa elämäntilanteessa olevilta. Se auttaa näkemään, ettei oma perhe ole ainoa, jossa on mielenterveyden haasteita, ja että kaikesta voi selvitä, kunhan saa apua. ■

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Pia Hytösen mukaan mielenterveys kuntoutujien omaiset hakevat tukea omaan jaksamiseensa entistä väsyneempinä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Suomi ei ole vielä oikeusvaltio JATKUVASTI HEHKUTETAAN, miten erinomaisen hyvin kaikki toimii Suomen demokraattisessa oikeusvaltiossa, ja miten tämä tuo maailmanmainetta, onnellisuutta ja hyvinvointia. Oikeusvaltion ja demokratian kritisointia ei täällä katsota suopein silmin vaan usein se mitätöidään tyhjänpäiväisenä valitteluna. Tavallista kansalaista ei kuulla. Perusoikeuksien periaatteet ja vääryyden kokemukset hukkuvat systeemin manipuloivaan labyrinttiin. Henkilökohtainen kokemukseni on, että yksittäiset kansalaiset ovat voimattomia saamaan oikeutta, ellei heillä ole varallisuutta ostaa sitä itselleen. Käräjätuomari selitti minulle, ettei hän voi kuulla päätöksenteossa yhtä osapuolta ilman asianajajaa, joka toisellakin osapuolella on. Terveydenhoidon henkilökunta ei kysyttäessä tiedä potilasoikeuksista, ja potilasasiamiehen kädet on sidottu. Verohallinnon virkailijat eivät tiedä, miten verotus on laskettu ja miten se toimii. Palvellaan systeemiä, ei tavallista kansalaista. Vähävaraisen kansalaisen ääni tukahdutetaan ja hänet uuvutetaan systeemien sisäisessä viidakossa. Näinkö oikeusvaltio toimii?

Uskonnollinen ja vapaaehtoisesti lapseton? USKONNON JA VAPAAEHTOISEN LAPSETTOMUUDEN suhteesta toisiinsa ei ole olemassa kovinkaan paljoa tutkimusta eikä siitä myöskään juuri kirjoiteta. Ajattelin, että kirjoitanpahan sitten itse. Raamatussa sanotaan jokseenkin niin, että lisääntykää ja täyttäkää maa. Mutta tämä maapallo alkaa olla jo täynnä. Lieneeköhän vapaaehtoinen lapsettomuus sitten suurikin synti teologisessa mielessä tarkasteltuna? Uskonnollisesti suuntautuneiden yhteisöjen virallisista kannoista vapaaehtoiseen lapsettomuuteen ei juurikaan löydy materiaalia, mikä on sääli. Toivottavaa olisi, että uskonnolliset yhteisötkin heräisivät joskus siihen, että ihmiset eivät välttämättä enää halua lapsia. Ne samat ihmiset, joista osa on erilaisten uskonnollisten yhteisöjen jäseniä. Vapaaehtoinen lapsettomuus on epäilemättä osalle uskonnollisista yhteisöistä ongelmallinen aihe. Se on kuitenkin yksi ihmisyyden luonnollinen piirre, ja siksi uskonnollisten yhteisöjen edustajienkin pitäisi uskaltaa keskustella siitä ääneen.

Hertta Häkkinen eläkeläinen, Espoo

Frisbeegolfrata Vantaalle REKOLAN JA KORSON väliin rakentuu lähivuosina suuri Elmon urheilupuisto. Liikuntamahdollisuuksia on tulossa lukemattomille lajeille, mutta ei nykyään kovaa suosiota nauttivalle frisbeegolfille. Kaupungin maille sitä ei laajan lajikirjon takia enää mahdu, ja viereiset alueet ja metsät taasen ovat seurakuntayhtymän maita. Ehdotan, että Vantaan seurakuntayhtymä on tässä asiassa proaktiivinen ja lähtee yhdessä Vantaan kaupungin kanssa toteuttamaan omistamalleen alueelleen 18-väyläistä frisbeegolfrataa, heti Elmon alueen viereen. Frisbeegolfin suosio on räjähtänyt, ja Vantaan vähät radat ovat ylikuormittuneita viimeistään kesäl-

Maria Ronkainen Vantaa

lä. Tässä olisi suuri kädenojennus erityisesti lapsille ja nuorille, jotka saataisiin näin harrastamaan tervehenkistä, sosiaalista ja luontoarvoja edistävää lajia.

Juha Järä varavaltuutettu (Ps.), Vantaa

Muuttokirje kosketti mutta myös ärsytti MUUTIN HILJATTAIN takaisin vanhoille kulmilleni, Kallion kirkon kupeeseen. Pian postiluukustani kolahti tervetuliaiskirje uuteen kotiseurakuntaan. Luin sen hymyillen ja kiinnitin saamani magneetit jää-

kaapin oveen, missä ne muistuttavat hyvistä asioissa tässä maailmassa. Kirje kosketti erityisen paljon siksi, että koronatilanteen takia muuttoni ja elämänmuutokseni on sujunut huomattavasti pienemmällä piirillä kuin olisin toivonut. Muutto on aina iso asia, usein raskaskin. Linkit, tapahtumavinkit ja yhteydenoton sanoma sateenkaarilipusta lopun kiitokseen olivat kallisarvoisia ja välittivät kauniisti lähimmäisenrakkautta kotini koronakuplaan. Muuttokirje oli muistutus siitä, että näinäkin aikoina kirkko haluaa tukea ja olla läsnä.

Allekirjoitus kuitenkin lässähdytti kirjeen henkeä: Riikka Reina, kirkkoherra. Tämä nolotti minua luterilaisena. Nyt on korkea aika päivittää kirkon virkanimikkeet tälle vuosituhannelle. Virkanimikeasia toimii valitettavana esimerkkinä kaikesta siitä, mikä on kirkossa jämähtänyt pönkittämään eriarvoisuutta. Uudistushenkeä tarvitaan, jotta kirkko vihdoin ottaa paikkansa ihmisoikeuksien järkähtämättömänä puolustajana joka tasolla. Näillä asioilla on väliä.

Venla Leimu Kallion seurakunnan jäsen, Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Paavalinkirkon teos häpäisee Jeesuksen

Ihminen on luonnostaan sekasyöjä

YLE UUTISET Uusimaa (8.4.) ja Kirkko ja kaupunki (25.3.) kertoivat Paavalinkirkon lahjaksi saamasta, Ilkka Sariolan tekemästä krusifiksista. Jeesus olisi ensimmäisenä heittämässä teoksen ulos kirkosta, jota voisi ajatella hänen talonaan, mikäli tarjolla ei ole synagogaa. Markuksen evankeliumi 10:6–9 osoittaa, että Jeesus oli omin sanoin naisen ja miehen välisen liiton asialla. Hän ohjasi ihmisiä tiukasti kohden Jumalan heille luomakunnan alussa määrittämiä rooleja. Teoksessa esitetyt Välimeren pakolaisvirta, Omaha Beach ja Hitlerin sirkkeli eivät liity mitenkään Jeesukseen tai Raamatun perussanomaan. Tämän voin sanoa aate- ja oppihistoriasta maisterin paperit ansainneena. Juutalaisuuteen olen perehtynyt opinnoissani. Teemojen syvempi – objektiivinen – sosiaali- ja uskontopoliittinen syväluotaus paljastaisi, että ne ovat Jeesuksen persoonaa ja sanomaa vastaan. Jeesus ei ollut kukkia keräilevä ja kitaraa soitteleva, moderni skandinaavisaarnaaja vaan tiukka ja kova yksilö. Teoksessa on kyse pyhäinhäväistyksestä.

DANIEL ELKAMA väitti (K&k 11.2.), että kasvissyönti muka olisi parempi ja terveellisempi vaihtoehto ihmiselle kuin lihansyönti. Ei todellakaan ole! Ihminen ei ole kasvissyöjä vaan kaikkiruokainen. Terveellistä ravintoa ihmiselle on tasapainoinen, monipuolinen ravinto. Koska ihmisen ruuansulatus ei pysty läpäisemään kasvisolun solukelmua, ihminen ei pysty hyödyntämään edes kaikkia niitä ravintoaineita, joita kasviksessa laboratorioanalyysien mukaan näyttäisi olevan. Jos kaikki hurahtaisivat veganismiin, pitäisi kaikki lehmät, siat, lampaat, kanat, kirjolohet ja muut tappaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi kokonaisten lajien hävittämistä sukupuuttoon. Jos karjanlantaa ei ole käytettävissä, joudutaan pellot lannoittamaan väkilannoitteilla. Niiden tuotanto kuluttaa valtavasti energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja ja levittää ympäristöön saasteita. Kun väkilannoitteiden raaka-aineet lähitulevaisuudessa loppuvat, on joka tapauksessa pakko siirtyä takaisin luonnonmukaisempaan viljelyyn.

Paula Puolakka Helsinki

Yhteisvastuukeräys uudistui korona-aikana TARVITTIIN NÄKÖJÄÄN korona, ennen kuin Yhteisvastuukeräys sai seurakunnissa arvoisensa aseman. Kun kysyy ihmisiltä, mitä he tietävät kirkon toiminnasta, he vastaavat usein: seurakunnat huolehtivat vähäosaisista. Yhteisvastuukeräyksellä saadaan osa näistä auttamiseen tarvittavista varoista. Yhteisvastuukeräyksen näkyvyyteen ei ole kuitenkaan satsattu riittävästi. Keräys on tuntunut jymähtäneen vanhoihin kaavoihin. On myyjäiset, pari konserttia ja lipaskeräys, mikä ei ole kovinkaan näkyvää toimintaa. Seurakunnan perusväki on huolehtinut toteutuksesta. Nyt koronarajoitteiden aikana eri seurakunnissa on noussut esille uudenlaisia innovaatioita. On saatu näkyvyyttä mediassa ja jopa uusia jäseniä seurakuntiin. Kriisin keskellä on syntynyt uutta.

Kaarina Johansson Haaga

Pauli Lindgren Helsinki

Hengellinen perintö kantaa meitä ELÄMÄÄ SUUREMMAT kysymykset houkuttelevat puoleensa useita vastauksia (K&k 25.3.). Olen itsekin kirjailijana ja filosofina pohtinut kysymystä Jumalan olemassaolosta. Tyynnyin tämän kysymyksen äärellä, kun olen koko ikäni asunut ja elänyt kirkon varjossa ja lähellä. Esivanhempamme ovat jo vastanneet mielipidekirjoittaja Mikko Heikkilän kysymykseen: Jumala on olemassa. Meitä edeltäneillä sukupolvilla on ollut aikaa tutustua henkisiin asioihin. Miksi muuten olisi rakennettu suuria ja pieniä, yleensä hyvin kauniita kirkkoja ihmisten kohtaamisia ja hengellistä elämää varten? Jos nykyaikainen ihminen kadottaa uskonsa, hän voi löytää sen uudelleen kirkon piiristä. Luojan kiitos, papistolla ja muulla kirkon henkilöstöllä on aikaa viipyillä henkisten kysymysten äärellä, ja siten he tuovat esivanhempiemme lohdun ja vastauksen oman työnsä myötä meille seurakuntalaisille.

Tarja Kaltiomaa Espoo

Lue mielipiteitä, kolumneja ja pääkirjoituksia osoitteessa

Adressit

Apurahat OTTO A. MALMIN LAHJOITUSRAHASTO Apurahoja kansansivistystä edistäviin sekä yleishyödyllisiin tarkoituksiin Apurahat voidaan myöntää työryhmille, organisaatioille tai yksityishenkilöille. Hakemukset lähetetään säätiön verkkopalvelun kautta (http://www. ottomalm.fi), missä annetaan tarkempia ohjeita. Kaikki liitteet toimitetaan sähköisen hakemuksen liitetiedostoina. Tieteellistä tutkimusta ei rahoiteta tänä vuonna. Tällä kertaa kannustamme erityisesti hakemuksiin, jotka tarjoavat uuden alun kulttuurielämyksille ja kansalaisaktiviteeteille pandemian jälkeen. Hakuaika on 1.– 30.4.2021. Luettelo myönnetyistä apurahoista julkaistaan säätiön verkkosivulla 1.7.2021.

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT ke 21.4. klo 18 toivevirsien veisuuhetki www.facebook.com/herattaja; testataan uutta sovellusta. su 25.4. klo 10 herättäjäjuhlien kirkkopyhä Temppeliaukiosta, seura kuntatoolo.fi/tapahtumat. klo 11 kirkkopyhä Mikaelin kirkosta, www.facebook.com/mikaelinseura kunta. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta: Kauhavan herättäjäjuhlat tulossa, www.facebook.com/herattaja. su 2.5. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoresta, www.facebook.com/ roihuvuorisrk. klo 10 kirkkopyhä Sipoosta, www. youtube.com > Kirkko Sipoossa. klo 12 kirkkopyhä Myllypurosta, www.facebook.com/herttoniemen seurakunta. ti 4.5. klo 18 Verkkoseurat www.facebook.com/herattaja. TUE juhlavalmisteluja: www.heratta jajuhlat.fi tai www.hy.fi/lahjoita. LIITY jäseneksi 30.4. menn., niin voit äänestää vuosikokouksessa 2.7.: hy.fi/yhdistys/jasenyys/liity.

ESIRUKOUSILTA ti 4.5 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Pekka Reinikainen, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Nettiseurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18 www.hry.fi

Mediamyynti Kotimaa Oy

Juha Kurvinen 040 665 5983

Pirjo Teva 040 680 4057

Kokouksia Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu verkon välityksellä (Teams) 27.4. klo 18 alkaen. Esityslista on nähtävillä 15.4. seurakuntien ja seurakuntayhtymän ilmoitustaululla ja vantaanseurakunnat.fi-sivuilla. Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -verkkosivulla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Hammashoitoa

Kiinteistönvälitystä

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

390 € 790 € 110 € 95 €

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa A

ALL 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 Ylä- tai alaleuan kok

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen. • Maksuton tarkastus

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

P. 044 5566010

P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

EHT HEIDI L E VA N D E R

www.erikoishammasteknikko.net • • • •

Turvallisesti, luotettavasti ja ammattitaidolla Hammasproteesien valmistus ja korjaukset Valmistan proteesit itse alusta loppuun Myös kotikäynnit ja nouto kotiovelta

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. (09) 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Arja Sunikka

Oili Rosti-Räty

040 616 44 56

0400 948 953

0400 550 508

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV heikki.suomalainen@remax.fi

Kysy lisää: 040 778 5212

Heikki Suomalainen

Vuokralle tarjotaan Rumpupolun palvelu talossa Kannelmäessä tarjotaan vuokra-asuntoja ikäihmisille. Asuntoihin saa kotipalvelua alk. 10h/kk. Kotipalvelu sisältää siivousta, ruokahuoltoa, vaatehuoltoa jne. Hakemukset ja lisätietoa suoraan palvelutalosta, puh: 0400 782 427. www.leeviry.net. 2 h, kk, 38 m2, siisti. Kuusitie 6. Vuokra 750 €, vakuus 1500 €. P. 09 666 224.

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV arja.sunikka@remax.fi

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV oili.rosti-raty@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

ASIAKKAANI ETSII ostotoimeksiannolla vähintään 85 m2 kotia Katajanokan vanhalta puolelta. Budjetti n. 750 000 €. Ei kuluja myyjälle. Soita minulle ja tarjoa omaasi! MONIKA NYSTRÖM 040 728 5848 | monika@bo.fi

Lakipalveluja Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Palveluja tarjotaan

Ostetaan tontteja

Avaa ovi Helander -kotiin Helander-kodit tarjoavat ikäihmisille turvallista asumista,maukastakotiruokaasekätarvittaessa yksilöllisestisuunniteltujahoivapalveluja.Kodit sijaitsevatHaagassa,MaunulassajaVuosaaressa. Meille voi tulla asukkaaksi ■ lyhyt- tai pitkäaikaiseen asumiseen ■ omaishoidon lomitukseen ■ toipumaan sairaanhoidon jälkeen Palveluseteli käy palveluiden ostamiseen

Helander -kodit Tiedustelut puh. 0400 341 306, www.helander-kodit.fi Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

ONKO SINULLA TONTTI TAI PALJON REMONTTIA VAATIVA OMAKOTITALO? TARJOA SITÄ MEILLE!

Helppo ja nopea tapa saada tontista rahaa Purkukuntoiset rakennukset eivät haittaa Paljon remonttia vaativat rakennukset voi olla kannattavampaa myydä tonttina

OTA YHTEYTTÄ: SANNA ROKALA p. 040 555 8470 sanna.rokala@saagatalot.fi TANELI PURHO p. 040 180 5888 taneli.purho@saagatalot.fi

VÄLITYSPALKKIO

0€

SAAGATALOT VANTAA

Plaza Business Park, Äyritie 16 www.saagatalot.fi

Hautauspalveluja

Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset. Hyödynnä verovähennys. P. 050 431 0175. Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Myydään Mäntypuuta, korkeus 2 m, leveys 95 cm, syvyys 35 cm. Yläkaapissa pienet vetolaatikot ja hyllyt, alakaapissa hylly.

ARTEK

406 luonnonväriset satulavyö tuolit ( 2 kpl ). Satulavyöt vaihdettu vajaa vuosi sitten. Tietoja ja kuvat kiinnostuneille Puh. 050 301 1972/ Ulla

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Opiskelijapari etsii 2-3h asuntoa Töölön/Meilahden sairaala-alueen läheltä. Kaikenkuntoiset huomioidaan. Aino p. 050 305 4414

HAUTAKIVET

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer

TALONPOIKAIS ANTIIKKIKAAPPI

Rakennusala

Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ostetaan asuntoja

Saat tontistasi hyvän hinnan, emmekä myöskään peri välityspalkkiota!

www. esajavesaostaa.com

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Pia Matalalampi 050 431 5536

TONTTIA?

OSTETAAN KUOLINPESÄT LOPPUUN SIIVOTTUNA JA SOPIMUKSEN MUKAAN. 044 926 8476, ONNI.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

MYYMÄSSÄ

Ostetaan tontti tai omakotitalo pk-seutu, omaan käyttöön. Ilman välityspalkkiota. P. 040 503 4998

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Vuokrata halutaan 3-henk. työssäk. savuton perhe etsii väh.4h alk. kesä-/heinäkuu Hki/Espoo/Vantaa, l-tiedot ok. puh.040 845 5763/Kalle KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

PANNA KASAAN ANTEEKSIANTO

kitaristi Marzi

KUL- VÄYLÄ MAL- HAVULA KAINEN

HYÖDYLLISIÄ

VAATELIAAMPIA

seppä

ARABIAN NIEMI- TUNTUU MAALLA IHOLLA

pintaan

-KOIRA

MUOVIRAHAA VETY HAPPI

ERISTÄYTYVÄ PUUTON

HISSIALALLA PITKÄIKÄISIN

KIELI KURJA

makeaa

HÄRILLE

LASKEE POHJANMEREEN

PUOLITUS

VASTUSTUSTA

PIRKANMAALLA

KYSELEVIÄ

PÄÄMÄÄRÄ

SIETOJA LÄHIITÄÄ

KARTTAVAT SEURAA NOPEA LYÖNTI

VOI ASEETKIN OULUN KÄRPPIEN RÄTY

LEANDER

HAIKEINA TUNNETTUJA USKO KRISTITYLLE TÄRKEÄ

laukaista

-MUSTA AJETTAVIA

ohut-

IHMISISTÄ LIUOTTAVA

BURGERIEN OHEEN

HÄÄPOTRETTIEN OTTOPAIKKOJA

KARI SALOKOSKI MERK- JUUTALAIKI SILLA ASIAKIRJOIHIN

A V

isä

PETTERI

MUURAHAISPESÄSSÄ

LOMPAKOISSAMME

NUORI HERRA NIINISTÖ

REITTI

JEESUKSEN RATSU

KESSULLA KAHVEILLE

TOISTELEMISIA

KOHTA KOITTAVA

K U

TAUKOJA

EXFUTARI ISMAIL

PÖYSTIN ESITTÄMÄ

RAAMATULLE

NENILLE

VILJAVARASTOJA

PEIT- P V TÄVÄ

ALLAKKAAN VIIME VUONNA

KÄYRÄ DIILIKIN

NOOAN POIKA

RINNUSTA

HUIPPUMÄÄRÄ

NATISEVIA

HALKOO OXFORDIA

"PARHAAT"

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

HIETALAHTI

T A

"GRÖN"

VIERAITA VALTIOITA

JOKINEN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Hyvää pyhää

25.4.

Sunnuntain aiheena on Jumalan kansan koti-ikävä. Päivän evankeliumissa (Joh. 14:1–7) Jeesus kehottaa uskomaan Jumalaan ja häneen.

Peltotyöt alkakoot HUHTIKUUN 25. PÄIVÄ oli Suomessa ennen yksi kevään tärkeistä merkkipaaluista. Evankelista Markuksen muistopäivänä aloitettiin ainakin eteläisessä Suomessa peltotyöt. Päivään liittyvässä toiveikkaassa sananparressa viitataan myös vappuun ja kohta saapuvaan kesään: ”Markku auran pellolle kantaa, Valpuri käelle kielen antaa.” Pyhän Markuksen muistopäivänä vietetään Markuksen, Markun ja Markon nimipäivää.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Asiaa levottomalle sydämelle

inä, joka tunnet syystä tai toisesta sydämessäsi levottomuutta, Jeesuksella on sinulle asiaa. Ei tarvitse huolehtia, hän toteaa vuosituhansien takaa Johanneksen evankeliumiin taltioidussa keskustelunpätkässä. Kaikki on ihan ok, Jeesus viestittää. Ehkä Jeesuksen sanat saavat aikaan pienen ja toiveikkaan hypähdyksen. Entä jos kaikki ei olekaan väärin tehty ja koettu? Jos sydämen kokemus uskosta onkin riittävä eikä vääränlainen? Jos päin seiniä ajautuneet elämänvalinnat ovatkin osa omaa elämänmatkaa? Entä jos ihan kaikki onkin ok? Jeesuksen kevyeltä vaikuttavat sanat saattavat saada levottoman sydämen torjunnan tilaan. Miten niin kaikki on hyvin? Se on niin helppo sanoa, mutta murhe, menetys ja huoli ovat niin konkreettisen todellisia, etteivät niitä noin vain lausutut lohduttelut muuta.

Uskokaa minuun, jatkaa Jeesus. Hän ei tarjoa katteettomia lupauksia eikä vakuuttele vailla kokemusta tuskasta. Jeesus sanoo sanansa jäähyväispuheessaan tietäen olevansa matkalla kohti kuolemaa. Tämä tieto takataskussaan hän puhuttelee sinua, jonka sydän on levoton. Elämästä ei selviä kivutta ja kuolema on todellisuutta, mutta silti kaikki on hyvin. Jeesuksen osoittama tie tarjoaa tukea vaikeuksissa, lohdutusta surussa ja kiitollisuutta menetyksen keskellä. Tämä Jeesuksen antama tie on tie kohti totuutta, joka antaa rauhan levottomuuteen. Tämä Jeesuksen lupaama täyteläinen elämä on sitä, että niin kauan kun sitä on, kaikki on hyvin, ja kun elämä loppuu, silloinkin kaikki on hyvin.

Piirrä oma taivaskuvasi Raamatun taivaskuvat ovat symbolisia. Jos ne eivät sytytä, piirrä kuva siitä, mikä tekee sinulle hyvää nyt. Voit myös leikellä lehdestä kuvia, jotka näyttävät sen, mikä tekee sinut syvästi onnelliseksi. Kuvien avulla löydät ehkä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä. Se kiinnostaa Jumalaa, joka haluaa ihmiselle hyvää.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

22.4.2021 kirkkojakaupunki.fi

Partiolaisten asialla Nuorisotyönohjaaja Stella Björkholmin ja pappi Antti Malisen mielestä peruskirjan uudistus kirkasti partion arvoja s. 2

Musiikki nostaa kirkkohäiden tunnelman kattoon s. 6

Ahdistaako rahat nielevä pelaaminen? Apua on saatavilla s. 8

Partio pitää pintansa Espoossa ja Kauniaisissa on lähes 4 400 partiolaista. Seurakunnat ja partio toimivat täällä läheisessä yhteistyössä. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

upaan parhaani mukaan elää maani ja maailman parhaaksi, kasvaa katsomuksessani ja toteuttaa oman ikäkauden ihanteita joka päivä.” Näin sanovat partiolaiset uudes sa partiolupauksessa, jonka he an tavat aina ikäkauden muuttuessa, esimerkiksi sudenpentujen (7–9 v.) siirtyessä seikkailijoiksi (10 –12 v.). Uusi partiolupaus astui voimaan viime marraskuussa samalla kun partion uudistettu pe ruskirja hyväksyttiin. Lupauksen sanamuodon muutos herätti jon kin verran porua, ja jotkut pelkäsivät partion hy länneen Jumalan kokonaan. Aiempi partiolupaus kuului näin: ”Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa oman ikäkauden ihanteita ja olla avuksi toisille.” ESPOONLAHDEN SEURAKUNNAN johtava nuo risotyönohjaaja Stella Björkholm pitää huol ta Jumalan hylkäämisestä turhana. Hän toimii partiolaisen valtakunnallisessa kattojärjestös sä Suomen Partiolaiset ry:ssä katsomuskasvatus vastaavana ja on ollut luomassa partion katso muskasvatuksen rakenteita. Stella Björkholm sanoo uudistusten heijaste levan yleistä yhteiskunnallista ilmapiiriä ja osal taan madaltavan osallistumiskynnystä partio toimintaan. – Nyt luvataan kasvaa katsomuksessa. Partion katsomuskasvatuksen tavoitteena on tukea lasta ja nuorta oman katsomuksen rakentumisessa ja sen toteuttamisessa sekä lisätä ymmärrystä erilaisten katsomusten välillä. Partio tarjoaa aitoa positiivis ta katsomuskasvatusta, jossa erilaiset katsomukset saavat näkyä rintarinnan, Björkholm sanoo. Yksittäisessä partion kokoontumisessa tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että ennen kotiinläh töä jokainen voi kertoa päivän hyvän oivalluk sen. Voidaan myös laulaa yhdessä tai lukea Raa mattua tai tarinakirjaa. Jos partiossa tehdään ruokaa, voidaan miettiä, miten eri kulttuurit ja uskonnot vaikuttavat ruokavalintoihin. – Partio tukee lasten ja nuorten kokonais valtaista kasvua ja hyvinvointia. Se antaa eväi tä elämään ja kehittää laajaalaista ajattelua, Björkholm sanoo. Hän vetää tällä hetkellä 10–12vuotiaiden Saimaan Norpat ryhmää Kas kenpolttajatlippukunnassa Espoonlahdessa. ESPOONLAHDEN SEURAKUNNAN alueella on seitsemän lippukuntaa, joilla kaikilla on tausta yhteisösopimus seurakunnan kanssa. Moni seu rakunta tarjoaa tilat lippukunnalle tai avustaa ti

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2021

”

Kirkolla ja partiolla on yhteinen arvopohja ja paljon annettavaa toisilleen. KIRA JÄRVES

lavuokrassa. Lisäksi seurakunnat tukevat toi mintaa taloudellisesti. Espoon kaikissa suomen kielisissä seurakunnissa on partioyhteistyöstä vastaava työntekijä eli seppo.

– Partio on edelläkävijä vastuun jakamisessa vapaaehtoisille. Tämä on seurakuntien tulevai suuden suunta, Olarin seurakunnan pappi ja en tinen partiolainen Antti Malinen sanoo. Antti Malinen ja Stella Björkholm ovat kum pikin Espoon hiippakunnan seppomestarei ta. He toimivat alueellisina partiotyön men toreina ja muun muassa tukevat Espoon hiip pakunnan alueella yksittäisten seurakuntien seppoja. KIRA JÄRVES liittyi partioon kahdeksanvuotiaa na ja ohjaa nyt Olarinmäen Samoojissa perhepar tiota, johon kuuluu alle kouluikäisiä lapsia ja hei dän vanhempiaan. Neljännesvuosisata partiotoimintaa on anta nut Järvekselle hyvin paljon. Aviomies löytyi par tiosta, samoin iso joukko ystäviä ja perhetuttu ja. Hän on päässyt kehittämään johtamis ja pro

SIRPA PÄIVINEN

Espoossa

– Suurin osa sisällöstä on ihan tavallisia lastenlauluja, mutta hengellisyyttäkin kaivataan, sanoo Espoon tuomiokirkkoseurakunnan musiikkileikkikoulun opettaja ja musiikkiterapeutti Taija Karppinen.

Muskariin tai lapsikuoroon! Pitkän linjan partiolainen ja seurakunnan luottamushenkilö Kira Järves sekä hänen naapurissaan asuvat Kujalan sisarukset, 15vuo tias Aada, 13vuotias Venla ja 10vuotias Iina, viihtyvät partiossa.

Antti Malinen ja Stella Björk holm pitävät partiota merkittävänä nuoriso kasvattajana. Partiossa opitaan muun muassa nuo tion sytyttä minen.

jektitaitoja lukuisissa erilaisissa pesteissä. Partiotoiminta on vienyt hänet myös seurakunnallisiin luottamustehtäviin. Hän toimii muun muassa Espoon seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsenenä. – Kirkolla ja partiolla on yhteinen arvopohja ja paljon annettavaa toisilleen. Koen tärkeäksi tuoda seurakunnan kokouksissa esiin sitä, miten partio konkreettisesti toimii Espoossa. Kaikki eivät tiedä sitä. Toivon, että seurakunta olisi enemmän tukemassa partion katsomuskasvatustyötä, koska siihen sillä on vahva osaaminen, Kira Järves sanoo. ■ Espoossa ja Kauniaisissa toimii 43 lippukuntaa. Niiden aluejärjestö on Espoon Partiotuki ry, jonka perinteinen partioleiri Väiski järjestetään 21.–28.7. Hangon Syndalenissa. www.ept.fi. Helsingin, Espoo ja Vantaan partiolippukunnista noin 85 prosentilla on taustayhteisönä evankelis-luterilainen seurakunta. Partioviikkoa vietetään 19.–25.4.

Espoon seurakuntien syksyn musiikki leikkikouluryhmiin voi ilmoittautua 20.5. saakka osoitteessa espoonseurakunnat.fi/muskarit. Mahdollisia vapaita paikkoja voi kysellä tämän jälkeen mus kariopettajilta, joiden yhteystiedot löy tyvät kyseiseltä sivulta. Ryhmiä toimii kappeleilla ympäri Espoota. Muskarin lukukausimaksu on 75 e, maksuvapau tusta on mahdollista anoa. Vauvamuskareissa lapset ovat yhdes sä aikuisen kanssa. Ryhmiä on pienille, 3–7 kk, ja isommille, 8–12 kk vauvoille. Vauvamuskareissa lauletaan, körötel lään, liikutaan, soitetaan, lorutellaan ja kuunnellaan musiikkia.

Kiinnostaisiko uudet laulut ja kaverit? Tule kuoroon! Lapsikuoroja muskari ikäisille (5–7/8v.) toimii Tuomiokirkko seurakunnassa, Leppävaarassa, Tapio lassa ja Espoonlahdessa. Toiminta on maksutonta ja kuoroja johtavat tutut muskariopettajat. Lisätietoja kuoroista espoonseurakunnat.fi/kuorot.

Seuraa netissä ja somessa

Yksi ja kaksivuotiaiden muskarit kes tävät 30 minuuttia kerrallaan. Sisarus ryhmiä on taaperoikäisille (alle 3v.) ja leikkiikäisille (yli 3v.) sisaruksille. Sisa rusryhmään voi osallistua myös yhden lapsen kanssa. Sisarusryhmässä mus karitunnin kesto on 30−40 minuuttia. Yli 3vuotiaiden muskariryhmissä lap set käyvät ilman vanhempia. Ryhmiä on 3, 4, 5 ja 6vuotiaille ja niiden kesto on 40 minuuttia. Kantelemuskarin suositusikä on 6 vuotta kauden alkaessa. Kantelemus karin kesto on 40–60 min. Kanteleen

hankinnasta sovitaan opettajan kans sa kauden alkaessa. Uuden viisikielisen kanteleen hinta on noin 150 e, laina kannel on myös mahdollinen joissakin seurakunnissa.

Ajankohtaisinta tietoa seurakuntien lasten ja lapsiperheiden toiminnas ta löydät seurakuntien lapsityön netti sivuilta espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille ja some kanavilta: Espoon tuomiokirkkoseurakunta: @ lujakallio. Espoonlahden seurakunta: @espoonlahdenseurakunnanlapsetjaperheet, @ sodesta. Leppävaaran seurakunta: @minisiipi. Olarin seurakunta: @nuorichapple. Tapiolan seurakunta: @siunauksensadetta, @paheksuvakirahvi. Esbo svenska församling @esungdom.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2021

Kirkkoon kuuluu alle puolet leppävaaralaisista Tapiolassa sen sijaan kirkkoon kuuluu lähes kaksi kolmesta. Mikä selittää näin ison eron? TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

vankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuodenvaihteessa 55,6 prosenttia espoolaisista. Kauniaisissa luku on yhä niinkin korkea kuin 69,6. Helsingissä enää puolet kuuluu kirkkoon, ja Vantaa seuraa pian Helsinkiä: luku oli siellä 52,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla kirkkoon

kuuluminen on, Kauniaisia lukuun ottamatta, selvästi muuta maata vähäisempää. Koko maan jäsenyysprosentti on 67,6. Kaupunkien välillä on merkittäviä eroja jäsenyyydessä, ja vielä suurempia eroja löytyy seurakuntayhtymien sisältä. Miksi joissakin kaupunginosissa selvä enemmistö ihmisistä pitäytyy kirkon jäsenyydessä ja toisissa kirkko on vähemmistöasemassa?

ELINA KATAJALA

Tuomas Katajala on kansainvälisesti menestynyt tenori.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2021

Kirkosta eroaminen on yksi syy seurakuntien jäsenmäärän laskuun, mutta ei ainoa, eikä se juurikaan selitä alueellisia eroja. Myös kasteiden määrä vähenee, sillä kaikki kirkon jäsenetkään eivät tuo lapsiaan kastettaviksi. Syy voi olla se, että perhe on monikulttuurinen, tai se, että valinta kirkon jäsenyydestä halutaan jättää lapselle itselleen.

Urkuyö ja Aarialle uusi johtaja Espoolaisen Urkuyö ja Aaria -festivaalin uudeksi taiteelliseksi johtajaksi on valittu Tuomas Katajala. Katajala on kansainvälisesti menestynyt tenori, jolla on myös kirkkomusiikkitaustaa. Nykyisen taiteellisen johtajan Erkki Korhosen sopimuskausi päättyy elokuun lopussa, joten Katajala aloittaa kolmivuotisen kautensa syyskuun alussa. – On kunnia tulla osaksi menestyksekästä festivaalia, joka omaa ohjelmistollisesti vahvan

ENITEN ALUEELLISIIN EROIHIN vaikuttaa se, että pääkaupunkiseudulle muuttajien enemmistö on jo pitkään ollut maahanmuuttajia, eivätkä he jakaannu tasaisesti eri puolille kaupunkeja. Vaikka maahanmuuttajissa on paljon myös kristittyjä eri puolilta maailmaa, harva heistä kuuluu tai myöhemmin liittyy luterilaiseen kirkkoon. Pääkaupunkiseudun kaupungeis-

ja monipuolisen tradition, Katajala sanoo. Urkuyö ja Aaria -festivaali on tarkoitus järjestää Espoon tuomiokirkossa 3.6.–28.8. Suomen pisimpiin kuuluvaa kesätapahtumaa on järjestetty vuodesta 1986. Tapahtuma on kasvanut seurakunnan musiikkityön piirissä syntyneestä urkumusiikkisarjasta musiikkifestivaaliksi, joka tunnetaan korkeatasoisista esiintyjistään. Urkuyö ja Aariassa on esiintynyt yli 600 kansainvälistä ja kotimaista taiteilijaa ja kokoonpanoa.

Kolehtien tuotto romahti Koronapandemia on iskenyt rajusti kirkon kolehtituloihin. Kun kirkoissa kerättiin vuonna 2019 kolehtia yhteensä 9,7 miljoonaa euroa, viime vuonna kolehtihaaveihin kertyi rahaa vain viisi miljoonaa. Kirkkohallituksen tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäki ei muista, että tuotto olisi koskaan ollut näin alhainen. Erityisen pieniä kolehteja vuonna 2020 kerättiin huhti- ja toukokuussa, aikana, johon sijoittui pääsiäinen. Se on normaalis-

Leppävaaran muuttoliike on nopeaa, ja muuttajissa on runsaasti maahanmuuttajia.

” MEILLÄ ON

PALJON VÄHEMMÄN MAAHANMUUTTAJIA KUIN LEPPÄVAARASSA. TAPIOLAN KIRKKOHERRA PÄIVI LINNOINEN

ta eniten vieraskielisiä asuu Vantaalla, noin 21 prosenttia. Helsingissä vieraskielisten osuus koko väestöstä on 16,5 ja Espoossa 18 prosenttia. Kauniaisten asukkaista heitä on vain noin kuusi prosenttia. Maahanmuuton merkityksestä kertoo se, että esimerkiksi Espoon suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä 68,7 prosenttia kuuluu kirkkoon. Espoossa oli vuodenvaihtees-

ti yksi vuoden tärkeimmistä kirkkopyhistä, jonne sen vuoksi oli sijoitettu kolehti Kirkon Ulkomaanavulle naisten toimeentulon parantamiseen kehitysmaissa. Kun huhtikuussa 2019 kolehtia kertyi 839 232 euroa, viime vuonna summa jäi 51 248 euroon. Sama tahti on jatkunut tänä vuonna. Kun ihmiset eivät pääse kirkkoon, ei myöskään perinteisiä kolehtituloja kerry. Viime vuoden tammi-maaliskuussa kolehdit tuottivat yli kaksi miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa oli 262 295 euroa eli vajaa 13 prosenttia tästä.

sa lähes 293 000 asukasta. Espoossa puhutaan 118:aa eri kieltä, ja suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, viro ja arabia. Seurakunnista matalin kirkkoon kuulumisprosentti on Leppävaarassa, 48,9 prosenttia. Tapiolassa kirkkoon kuuluu asukkaista 59,1 prosenttia. Vieraskielisiä on Leppävaarassa 23,4 ja Tapiolassa 14 prosenttia väestöstä. – Kyllä suurin selittäjä seurakuntien välillä on tuo luku, eli meillä on paljon vähemmän maahanmuuttajia kuin Leppävaarassa. Toki Otaniemen kampuksella ja yrityksissä on monikulttuurista väkeä, mutta heistä suurin osa asuu muualla, Tapiolan kirkkoherra Päivi Linnoinen kertoo. OTANIEMEN ASUJAIMISTO on pääosin nuorta, eikä siellä juuri ole lapsiperheitä, saati ikäihmisiä. Kirkkoon kuuluu vain pieni osa väestä. Sen sijaan Tapiolan keskustan,

Seurakuntien verkkojumalanpalvelukset ovat keränneet hyvin väkeä. Vaikka niissä ei kerätä kolehtia, seurakunnat voivat mahdollista lahjoitusta varten ilmoittaa keräyskohteen, jos tällä on käytössä rahankeräyslupa. Jos järjestöllä, joka normaalisti saisi kolehtia, ei tällaista ole, seurakunnat eivät voi ilmoittaa tilinumeroa lähetyksessä. Kirkkohallituksen kansliapäällikön erityisavustajan Jari Pulkkisen mukaan kirkolliskokous päätti marraskuussa jakaa yhteensä miljoonan euron avustuksen kolehtia saaville jär-

Tapiolassa kerran asuneista moni muuttaa sinne takaisin. Kirkko on nyt remontissa.

Mankkaan ja Laajalahden asukasprofiili on aivan toinen. Ikäihmisten osuus on suuri, samoin keski-ikäisten. Monissa taloissa asuu nyt jo toinen sukupolvi. – Puutarhakaupungin identiteetti on vahva, ja ihmiset viihtyvät täällä. Olemme rakentaneet toimintaamme tukemaan tätä. Tapiolan kirkko, joka nyt on remontissa, on jylhän karu, mutta seurakunnan toiminnassa painotamme lämpöä ja laatua, Linnoinen kertoo. Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salon mukaan maahanmuuttajien vaikutus jäsenyysprosenttiin näkyy siinä, että suomenkielisistä asukkaista yhä kaksi kolmesta kuuluu kirkkoon. Suurin osa alueelle muuttajista tulee kuitenkin muualta, muuttoliike on vilkasta ja myös suomenkielisten nuorten osalta usein nopeaa. – Tämä tarkoittaa, että ihmiset eivät useinkaan juurru kovin syvälli-

jestöille. Kirkon budjettivaroista myönnetty tuki ei kuitenkaan paikkaa koko valtavaa lovea. Lue lisää aiheesta osoitteesta Kirkkojakaupunki.fi.

Seurakunnilta musiikkiavustuksia Espoon seurakuntayhtymä tukee myös tänä vuonna musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät hengellistä musiikkitoimintaa. Eri hankkeille myönnettiin avustusta yhteensä 30 000 euroa. Avustuksilla rahoitetaan sekä konserttitoimin-

sesti alueelle, saati seurakuntaan. Kun aloitin pappina Leppävaarassa vuonna 1992, seurakuntalaisia oli 15 000. Nyt heitä on 24 000. Vaikka seurakuntalaisten määrä on kasvanut muuttoliikkeen vuoksi, alueen väkimäärä on kasvanut paljon enemmän. Kirkosta eroajissa on ollut paljon nuoria aikuisia, joita täällä asuu runsaasti, Salo kertoo. Muualta muuttaneiden määrän lisäksi kirkkoon kuuluvan väestön prosentuaalisia eroja selittävät muut sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Siellä, missä väki on ikäihmisiä tai omakotitaloissa asuvia suomen- tai ruotsinkielisiä lapsiperheitä, kirkkoon kuuluminen on yhä pääsääntö. Vastaavasti, jos väki on nuorempaa, muuttaa usein ja asuu vuokralla, kirkkoon kuuluu keskimäärin pienempi prosentti alueen väestöstä. Lue pääkaupunkiseudun tilannetta käsittelevä erikoisartikkeli osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

taa että muunlaisia musiikillisia hankkeita. Suurimman avustuksen, 4 000 euroa, sai lauluyhtye Club for Five seurakuntien keväiseen kampanjaan liittyvää Toivon lauluja -konserttia varten. Lisätietoa osoitteesta espoonseurakunnat. fi/uutiset.

Kolumnia ei olisi saanut poistaa Kirkko ja kaupunki -media on saanut Julkisen sanan neuvostolta huomautuksen Kari Kuulan kolumnin poistamisesta.

18.1. julkaistu kolumni käsitteli tuotantoeläinten kohtelua. Viikkoa myöhemmin päätoimittaja Jaakko Heinimäki päätti poistaa kolumnin ja tilasi Kuulalta uuden tekstin samasta aiheesta. JSN:n mukaan ei ole näyttöä siitä, että päätoimittaja olisi luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle, mutta perusteet kolumnin poistoon eivät olleet riittävät. Laajempi uutinen aiheesta ja JSN:n huomautus ovat luettavissa lehden verkkosivuilta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.4.–6.5.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Valitse häämusiikki luomaan juhlatunnelmaa

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSTA Messuja voi seurata Espoon tuomiokirkon Facebook-sivun kautta: facebook.com/Espoontuomiokirkko. Espoon tuomiokirkon messu on kaksiosainen: Ehtoollisaineet siunataan klo 10 alkavassa suoratoistettavassa messussa, johon voi osallistua verkon välityksellä. Ehtoollinen jaetaan Tuomiokirkossa sunnuntaisin iltapäivällä klo 16–18. Kirkkoon tullaan pääovesta (kellotapulin puolelta). Kirkossa voi kerrallaan olla 6 henkilöä. Seurakuntalaisia suositellaan tulemaan kirkkoon oman syntymäkuukauden mukaan: Tammi−maaliskuu klo 16–16.30, huhti–kesäkuu klo 16.30–17, heinä-syyskuu klo 17–17.30 ja loka-joulukuu klo 17.30– 18. Tarkempi ohjeistus paikan päällä sekä espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/jumalanpalvelukset. Messu su 25.4. klo 10 ”Minun sydämeni on levollinen”. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Petri Koivusalo. Messu su 2.5. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Leena Talvio, kanttori Marja-Liisa Talja, Heikki Kulo, sello.

TV-PERHEKIRKKO SUVELASTA Suvelan kappelissa taltioitu Perhekirkko ”Ilo” on katsottavissa TV 1 -kanavalla su 25.4. klo 10. Haastattelemme perheitä siitä, mikä tuo elämään iloa. Lapset saavat tuoda pehmoleluja kirkkokansaksi. Musiikkia, rukousta, ilonaiheiden jakamista ja ajatuksia kristityn ilosta. Toimittajina muskariopettajat Heli Vapaakallio ja Taija Karppinen, kanttori Leena Talvio, nuorisotyöohjaaja Risto Saarinen sekä pappi Mari Mathlin. Mukana musioimassa Välke-kuoron tyttötrio: Wilhelmiina Koskinen Lönnqvist, Miisa Sirén ja Helen Krook.

KOHTI ALTTARIA Kirkkohäiden musiikki ja muut kuviot la 24.4. klo 19. Verkkolähetys Espoon tuomiokirkosta kaikille vihkipareille ja asiasta kiinnostuneille. Oletko menossa pian naimisiin kirkossa? Tule tutustumaan tuttuun ja tuntemattomampaan häissä käytettyyn musiikkiin Espoon tuomiokirkon Facebookkanavalla facebook.com/Espoon-

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Millainen rooli musiikilla on kirkkohäissä, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Petri Koivusalo? – Ilman musiikkia vihkitilaisuus olisi karu ja kuiva. Sävelet voivat välittää parin henkilöhistoriaa ja muistoja. Millään muulla keinolla ei pysty herättämään sellaista monikerroksista muistivyyhteä kuin musiikilla. Sen kautta välittyvät myös ilo ja onni. – Kun vihkitoimituksen päätteeksi ovet avautuvat ja juuri vihitty pari kävelee ulos, musiikki voi loppuhuipennuksena nostaa tunnelman kattoon. Miten paljon vihkipari voi vaikuttaa musiikkiin? – Hyvin paljon. Vaikka vihkitilaisuus on jumalanpalveluksen luontoinen tilaisuus, se on myös parin, heidän sukujensa ja ystäviensä juhla. Juhlan tulee olla juuri heidän näköisensä. – Pari saattaa kysyä, onnistuuko jokin biisi, jota he ovat ajatelleet. Yhdessä mietimme, miltä kappale kuulostaa vihkikirkossa uruilla esitettynä.

tuomiokirkko! Papit kertovat myös lyhyesti vihkikaavasta ja oleellisista kuvioista. Chat-kentässä on mahdollisuus esittää musiikkiin ja kaavaan liittyviä kysymyksiä. Mukana kanttorit Petri Koivusalo ja Anna-Liisa Haunio sekä papit Tuija Kuusinen ja Sami Marte.

KURKISTUKSIA VANHAAN TESTAMENTTIIN TT Jukka Palolan videoluennot torstaisin klo 18 osoitteessa: facebook.com/AurorankappeliEspoo. Luennon jälkeen voit osallistua keskusteluun illan aiheesta Teamsin välityksellä. Lähetä sähköpostiosoitteesi hannu.maenpaa@ evl.fi, niin sinut kutsutaan mukaan Teams-keskusteluun. 8.4. ”Onko Vanha testamentti vanhentunut?” 29.4. ”Jobin postia” 13.5. ”Messias, luvattu ja odotettu” 27.5. ”Psalmeissa elämän koko kirjo” 10.6. Sarjan päätöskeskustelu Teamsissa: ”Mitä näimme, kun kurkkasimme Vanhaan testamenttiin?”

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2021

Kanttorit auttavat hääparia valitsemaan vihkitilaisuuden musiikin. Kanttori Petri Koivusalolle se on mieluisimpia työtehtäviä.

Mitä on huomioitava musiikkia valittaessa? – Vihkitilaisuuden kirkollinen luonne on otettava huomioon. Millaisia tunnelmia ja maisemia musiikilla halutaan korostaa, ja mihin kohtaan ne sopivat? Suosittelen ainakin yhden laulun valitsemista virsikirjasta yhdessä laulettavaksi. Kun kesähäissä lauletaan esimerkiksi Suvivirsi, se luo yhteisöllisyyden tunnelman. Silloin parille mer-

TÄÄLLÄ ASUU TOIVO – TOIVON LAULUT Lauluyhtye Club For Five toivelauluja toivosta pe 23.4. klo 19. Konsertti suoratoistetaan Kirkko Espoossa -YouTube-kanavalla, ja se on katsottavissa kaksi viikkoa lähetyksen jälkeen. Konserttiin on pyydetty toivelauluja yrityksiltä ja yhteisöiltä ympäri Espoota ja se on osa Espoon seurakuntien ”Täällä asuu toivo”- kampanjaa. Toiveen esittäjällä on mahdollisuus kertoa oma toivon tarinansa sekä tuoda toivoa köyhyydestä kärsiville ikäihmisille osallistumalla Yhteisvastuukeräykseen. Juontajina oppilaitospappi Panu Mäkelä ja kanttori Nina Kronlund.

HILJENTYMINEN KIRKOSSA JA KAPPELEILLA Espoon tuomiokirkko ja useat kappelit ovat auki yksityistä rukousta ja hiljentymistä varten. Espoon tuomiokirkko avoinna joka päivä klo 10–17 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

kitykselliset häävieraat muuttuvat passiivisesta yleisöstä aktiivisiksi osallistujiksi. PAULA HUHTALA Kohti alttaria - kirkkohäiden musiikki ja muut kuviot la 24.4. klo 19 verkossa www.facebook.com/Espoontuomiokirkko. Tutustu tuttuun ja tuntemattomampaan häissä käytettyyn musiikkiin. Papit kertovat vihkikaavasta ja oleellisista kuvioista.

AURORAN KAPPELI

KAUKLAHDEN KAPPELI

Avoinna arkisin klo 9–14. Ajanvaraukset: 050 4380 191. Uusi viikkohartaus keskiviikkoisin: www.facebook.com/AurorankappeliEspoo. Kappelilounas − nouda mukaan: ma ja to klo 11–13, hinta 2–5 e. Keväinen noutobrunssi Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 25.4. klo 11–14. Runsas sunnuntai-brunssi kotiin, piknikille, ystävälle. Aik. 10 e, lapset 3–12 -v. 5 e. Auroran kappelin ikkunakertomukset: ”Kadonnut lammas” kappelin liikenneympyrän puolella 3.5. asti sekä ”Nooan arkki” kappelin sisäpihalla 24.5. asti. Molemmat kertomukset kuunneltavissa QRkoodin avulla. www.aurorankappeli.fi

Avoinna ma–to klo 9–15. Kappelilounas – nouda mukaan: ti klo 11–12.30, hinta 2–4 e. Vappuarpajaiset Yhteisvastuun hyväksi pe 30.4. klo 11–14. Arvat 2 e/kpl myynnissä kappelilla. Ostettavissa mukaan myös simaa litran lasipullossa 3,50 e ja munkki 1 e/kpl. www.kauklahdenkappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Avoinna ma–to klo 8–16 ja pe 8–14. Ajanvaraukset: Kunnamo 040 579 8776, Muurimäki 050 4380 164, Sutelainen 040 736 9315. www.kalajärvenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Avoinna ma–pe klo 9–14, to työntekijä paikalla. Kappelilounas – nouda mukaan ti klo 12–13, hinta 1,5–3 e. Kappelilounas –Yhteisvastuukeräyksen hyväksi to 6.5. klo 12–13. Nouda mukaan! Hinta aik. 4 e, lapset 2 e. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Avoinna ma–to klo 9–15. Ajanvaraus Tuija-papille, 040 5311 041. ”Henkireikä” ma–ke klo 10–12 ja to klo 13–15. Paikalla vapaaehtoinen ma–ke, työntekijä to. Kappelilounas - nouda mukaan: ti

Leveys 87 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.4.–6.5. korkeus 160 mm S. 7

klo 12–13, hinta 2–4 e. Toivon Talk-Show: Videoita Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtube -kanavalla. www.viherlaaksonkappeli.fi

LAPSET JA PERHEET Aurora & Viherlaaksolahti: Nettiperhekerho ke klo 10. Teams-liittymislinkki: lapsetjaperheet.espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi. Live muskari ti klo 12.20–12.40 ”Vilaus perhetoimintaan” Facebook-ryhmä. Kauklahti & Nupuri: Nettiperhekerhot ti klo 10 ja to klo 13 (vauvat). Nettiperhekahvila pe klo 10. Teams-liittymislinkit: janina.anto@ evl.fi. Suvela: Vauvojen nettiperhekerho ma klo 13.30. Teams-liittymislinkki: heli.vesanen@evl.fi. Esikoisvauvojen kerho. Tiedustelut. aila.pihlajavesi@evl.fi. Kirjepyhäkoulu & lapsiperheiden kirkonkirje: Tilaa n. 6 kertaa vuodessa ilmestyvä kirjepyhäkoulu: lapsetjaperheet.espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi. Samasta osoitteesta voit tilata myös Lapsiperheiden kirkonkirjeen, joka sisältää ajankohtaista tietoa toiminnastamme. YouTube: Lapsityö Espoon tuomiokirkkoseurakunta -kanava. Tilaa & seuraa!

SYKSYN MUSKARIT Ilmoittautuminen 20.5. asti: espoonseurakunnat.fi/muskarit. Ryhmiä 3 kk:n ikäisistä vauvoista 6-vuotiaisiin, myös sisarusryhmiä.

HENGELLINEN PYSÄKKI VERKOSSA Joka perjantai 30.4. asti klo 13–14.15. Luemme Efesolaiskirjettä, keskustelemme ja rukoilemme. Ilmoittautuminen oiva.hujanen@ evl.fi.

ETÄKUORO KAIKILLE! Chorus Gaudeten etäharjoitukset to 29.4. klo 18. Pyydä liittymislinkki: leena.talvio@evl.fi.

YHTEISVASTUUKERÄYS Katso lisää ja osallistu: espoonseurakunnat.fi/yhteisvastuu.

040 547 1861 (aseman seutu, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Länsi-Espoon alue: 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Pohjois-Espoon alue: (Kalajärvi) 040 736 9315 Viherlaaksolahden alue (Laaksolahti ja Viherlaakso): 040 572 5344.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua: Perhetyönohjaajat kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165 ja outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146. TukiChatti arkisin klo 15–18. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! Olemme sosiaalisessa mediassa vahvasti läsnä. Tutustu ja seuraa meitä: www.espoonseurakunnat.fi www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: @EspooEtSrk

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3

KIRKKOHERRANVAALIT

OLLAAN VERKOSSA

Seurakunnan vaalisivut ovat osoitteessa: espoonseurakunnat.fi/ kirkkoherranvaali. Sieltä löytyvät linkit videoihin sekä ehdokkaiden esittelyt.

Su klo 11 jumalanpalvelukset ja arkiaamujen klo 8.50 Toivon rukoushetket suoratoistona: facebook.com/espoonlahdenseurakunta. Joka pe twiittejä tulevan sunnuntain aiheesta hashtagilla #kohtipyhää @espoonlahdensrk

YHTEYS DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄN Ota yhteyttä oman alueesi diakoniatyöntekijään. Auroran alue: 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvelan alue: 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö)

EHTOOLLISELLE? Ehtoollinen Espoonlahden kirkossa su klo 12–14 vartin välein, 5 henkilöä kerrallaan. Ei ennakkoilmoittautumista.

VERKKOKIRKKO Messu su 25.4. klo 11. Saarna Teuvo V. Riikonen Parikanniemi-säätiöstä, Turtiainen, Aalto, Puukko. Messu su 2.5. klo 11. Sinervo, YliJaskari. Messu su 9.5. klo 11. Aalto, Ojala.

TUKEA JA APUA Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Take away -ruokajako ti klo 11–12 Soukan kappeli sekä ma ja to klo 12–13 Espoonlahden kirkko. TukiChat arkisin klo 15–18 verkkosivulla www.espoonseurakunnat.fi. Keskusteluapua: evl.fi/kirkonkeskusteluapu Pappi päivystää klo 9–21 numerossa 050 432 8496.

MEILLÄ RUKOILLAAN Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 facebook.com/espoonlahdenseurakunta. Verkkoraamis ti klo 14–15 Teamsissa. Käydään keskustellen läpi tulevan sunnuntain jumalanpalveluksen teemaan liittyvä evankeliumiteksti, jonkun vuosikerran mukaan. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviesti/sähköposti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA! Kirpputori Toivon Torin kevätkausi alkaa! Tori on avoinna lauantaisin klo 11–15 os. Soukankaari 8 B, kerrostalon alakerta.

PIKKUVÄELLE Laulua, leikkiä, loruja – haku syyskauden muskareihin avoinna 20.5. saakka: espoonseurakunnat. fi/espoonlahden-seurakunta/ lapset-ja-lapsiperheet/muskarit.

ARKI TOIMIVAKSI -PERHEKÄYNNIT Maksutonta tukea lapsiperheiden arkeen Espoonlahden seurakunnan alueella. Perhetyöntekijä käy 1–5 krt n. 2–2,5 h ajan ja tarjolla on joko konkreettista toimintaa tai pohdintaa arjen saamiseksi toimivammaksi. Tiedustelut ma klo 13–15 p. 050 441 9154, tanja.routama@evl.fi. Ilmoittautuminen espoonseurakunnat.fi/espoonlahti/perhe-ja-parisuhde

KERHOBOXI Yllättikö karanteeni perheenne? Kerhoboxi on täynnä puuhaideoita ja toimintaa: askartelua, kokkailua, jännittävää liikkumista sekä salapoliisihommia. Tilaukset nea.

syrjala@evl.fi. Sovimme sähköpostissa tarkemmat yksityiskohdat.

KESÄELÄMÄÄ Kesäleiri 1.–3.-lk. Hvittorp 7.–9.6. ja Hiippakuntaleiri 3.–8.-lk. Partaharju 3.–6.8. (telttaleiri). Leirien ikärajat ovat syksyn 2021 luokkajaon mukaan. Ilm. sodesode.fi.

NUORET www.sodesode.fi, @sodesta Tarvitsetko opiskelurauhaa? Varaa tila Sodesta, kysy lisää Stellalta 040 533 7808. Iltahartaus ig-live ti klo 21.30. Sode-live ma ja ke klo 17 Instagram Nuortenillat pe klo 18 Teams

YLLÄTÄ ÄITI Tilaa äitienpäivän brunssikassi Yhteisvastuun hyväksi, hinta 20 e/ henkilö (gluteeniton 24 e). Tarjolla mm. patonkia, suolaisia ja makeita salaatteja, perunapaistosta, broilerin sisäfileitä ja kakkuja. Sitovat tilaukset viim. pe 30.4. merja. soderberg@evl.fi tai p. 050 432 4531. Merja vahvistaa tilauksesi.

Brunssikassien nouto la 8.5 klo 12–15 Espoonlahden kirkolta. Herkkuja riittää 30 ensimmäiselle tilaajalle.

UNELMIEN LIIKUNTAPÄIVÄ Lähdetään ulkoilemaan – perhe ja eväät mukaan! Liikuntapäivä ma 10.5. klo 16–19. Nauti rastiradasta valitsemassasi ympäristössä. Rastiradan löydät play.seppo.io -pelialustasta koodilla 117D94. Tilaa ilmaiset eväät 2.5. mennessä 050 466 9128/Kati (arkisin klo 12–15). Eväspusseja 60 ensimmäiselle porukalle. Eväiden haku on porrastettu. Lisätietoja bit.ly/3wJYtCZ.

YHTEISVASTUU Keräyksellä autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Lahjoita MobilePayllä numeroon 50077 tai tilille Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Espoonlahden seurakunnan viitenumero 308058. Voit myös lahjoittaa Soukan kappelin aulassa olevaan lippaaseen tai kirkon

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.4.–6.5.

aulassa olevan vaivaisukko-Arvon laatikkoon. Kiitos! Tehdään hyvää pelaamalla! Golf-kilpailu pe 27.8. Gumböle Golf. Lue lisää nettisivulta espoonseurakunnat.fi/osallistu/yhteisvastuu. Kisa on avoin kaikille Green Cardin suorittaneille.

KESÄHÄÄT? Nyt on helppoa mennä naimisiin! Me on varattu kirkko ja kakkukahvit – tule paikalle tulevan puolisosi kanssa. Hääyö pe 27.8. klo 21–00, vihkiajat puolen tunnin välein. Vihkiparille ja n. 10 häävieraalle tarjotaan seremonian jälkeen kakkukahvit. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus ma ja ti klo 9–15, ke ja to klo 9–12 p. 09 8050 2601.

Johanna Vakkuri rohkaisee rahapelaajia, läheisiä ja ammattilaisia ottamaan vaikeudet puheeksi.

Leppävaaran seurakunta

Apua & tukea

Pelaamisesta voi päästä irti Rahapelaajille ja heidän läheisilleen suunnattu Tiltti-toiminta laajenee Espooseen.

TEKSTI MILLA-MARIA HYYRYNEN KUVAT JUSSI HELTTUNEN

rviolta 112 000 suomalaista kärsii rahapeliongelmista. Heidän lisäkseen ne vaikuttavat lähes 800 000 läheiseen. Tilanne kriisiytyy usein vähitellen. Pelaamiseen kuluu yhä enemmän aikaa ja rahaa. – Läheisen ongelma voi paljastua niin, että hän viettää koneella aikaa yölläkin pelaten nettikasinolla, kertoo A-klinikkasäätiön koordinoiman Yhteispelillä!-hankkeen Espoon projektikoordinaattori Johanna Vakkuri. Pahimmillaan pelaaminen vie välit läheisiin ja talouden kuralle. Kun omat ja tutuilta lainatut rahat on pelattu, on helppo jatkaa pikavippejä mainostavien firmojen lainoilla. Häpeä ja salailu estää monia hakemasta apua, mutta kun sen piiriin pääsee, on mahdollista toipua vaikeastakin tilanteesta muun muassa terapialla. Johanna Vakkuri muistuttaa, että joidenkin ihmisten aivot koukuttuvat peleihin toisia vahvemmin. Riskitekijöitä on lukuisia: esimerkiksi heikko fyysinen terveys tai mielenterveys, tiettyjen lääkkeiden käyttö, talousvaikeudet ja yksinäisyys. Vakkuri toivoo, että rahapelaamisen aiheuttamiin haittoihin tartuttaisiin rohkeasti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maksutonta apua rahapelaamisen ongelmiin löytyy esimerkiksi kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluista. Es-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2021

poolaiset peliongelmista kärsivät ja heidän läheisensä saavat tulevaisuudessa tukea myös Espoossa käynnistyvästä tietoja tukipiste Tiltistä. Toiminta aloitetaan tapaamisilla paikan päällä koronatilanteen niin salliessa. A-KLINIKKASÄÄTIÖ JA sen hankekumppanijärjestöt kouluttavat parhaillaan Espoossa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia rahapelaamisen puheeksiottoon ja lyhytneuvontaan. Pelineuvola-koulutus on järjestetty myös Espoon seurakuntien raha-asiainneuvonnan diakoneille ja vapaaehtoisille. Tavoitteena on tarjota koulutusta kaikille Espoon seurakuntien diakonian työntekijöille. – Rahapeliongelmat tulevat säännöllisesti esiin asiakastapaamisissa. Kun käydään tiliotteita läpi, asiakkaalle voi tulla yllätyksenä, kuinka paljon rahaa pelaamiseen on mennyt, Espoonlahden seurakunnan diakoni Minna Maijanen sanoo. On hyvä kysyä peliongelmista rutiininomaisesti, jotta ihminen voi halutessaan alkaa puhua asiasta.■ Seuraa Tiltti-toiminnan käynnistymistä sivustolta www.facebook.com/yhteispelilla. Apua rahapeliongelmiin saa myös soittamalla maksuttomaan Peluurin auttavaan puhelimeen (0800 100 101). Palvelu on avoinna ma–pe klo 12–18. Peluurissa autetaan tilanteen kartoittamisessa ja etsitään sopivin lähellä oleva apu- ja tukipalvelu.

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @leppavaara.varhaiskasvatus IG & YouTube @minisiipi

Seurakunnan paikan päällä tapahtuva toiminta kirkollisia toimituksia, päiväkerhoja, muskareita (ryhmät, joissa vanhemmat eivät ole mukana) ja keskusteluapua lukuun ottamatta on toistaiseksi tauolla. Leppävaaran kirkossa on mahdollisuus omaan hiljentymiseen ma–ke ja pe klo 9–16 ja to klo 10–18. Kokoavaa toimintaa järjestetään taas Leppävaaran seurakunnassa, kun kokoontumisrajoitukset poistuvat. Tarkista tilanne verkkosivuilta. Seurakunnan jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet suoratoistetaan verkossa Leppävaaran seurakunta -YouTube-kanavalla. Verkkotilaisuudet ovat katsottavissa YouTubessa kahden viikon ajan. Sunnuntain suoratoistetun messun päätteeksi on mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Leppävaaran kirkon srk-salissa klo 12−13. Jaamme ehtoollista kokoontumisrajoitukset ja turvallisuusohjeet huomioiden.

JUMALANPALVELUKSET VERKOSSA Messu suoratoistona Leppävaaran kirkosta su 25.4. klo 11. Messu suoratoistona Leppävaran kirkosta su 2.5. klo 11. Videoitu verkkokirkko julkaistaan joka sunnuntai klo 9 Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Se jää molempiin kanaviin, joten voit katsoa sen silloin, kun sinulle sopii.

ILTASOITTO Iltasoitto-sarja joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 18. Konsertit suoratoistetaan seurakunnan Youtube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Musisoinnin ilo -kamariyhtye su 25.4. klo 18. Sole Mustonen, oboe ja musiikinjohto. Musiikkiopisto Juvenalian aikuisorkesterin pienyhtyeet esiintyvät.

VAPPU VERKOSSA Vappufestarit Leppävaaran kirkolta järjestetään tänä vuonna verkossa! Naattiorkesterin lastenmusiikkikonsertti pe 30.4. 15 Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla Päivän ensimmäisessä konsertissa Naattiorkesteri laulaa, loruilee, liioittelee ja lentää jopa avaruuteen asti! Kahdeksanhenkissen lastenmusiikkiyhtyeen musiikkimatkalla soivat muun muassa basso, kitara, haitari sekä monenlaiset perkussiot ja puhaltimet. Klo 17 ovat musisointivuorossa Mari Palo, sopraano ja Salla Pynssi, piano. Klo 19 vuorossa laulaja-lauluntekijä Markus Bäckman ja Petri Kallio, piano. Kaikki kolme suoratoistettua konserttia jäävät myös katsottavaksi YouTubeen noin kahden viikon ajaksi.

DIAKONIAN NOUTORUOKAJAKELU Nouda lämmin ruoka kotiin nautittavaksi Leppävaaran kirkolta. Diakonialounaat järjestetään toistaiseksi vain noutoruokajakeluna. Lounaspaketit jaetaan Leppävaaran kirkon pihalla ti ja to klo 11.30–12.30. Ruokaa on varattu yhteensä 60 hengelle. Hinta 2 e.

TUKEA JA APUA Mikä tahansa huolestuttaa, apua saa. Soita rohkeasti Leppävaaran papin puhelimeen: joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 5562. Voit myös tulla juttelemaan espoonseurakunnat.fi-sivustolla toimivassa Tukichatissa arkisin klo 15–18 tai varata puhelinajan diakonille: espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

Tapahtumatiedot kannattaa tarkistaa osoitteessa espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Toiminta ver-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.4.–6.5.

kossa Youtube/Olarin seurakunta -sivuilla, ellei toisin mainita.

VERKKO JUMALANPALVELUKSET Risteys torstaisin klo 19. Liturgia ja saarna: 22.4., 6.5. Inari Varimo. Messu su 25.4. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Päivi Hakomäki ja Sanna Franssila. Messu su 2.5. klo 10. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttorit Mikko Niinikoski ja Sanna Franssila.

EHTOOLLISEN VIETTO MESSUSSA Olarin kirkossa voi jatkossa saapua jälkiehtoolliselle, jota sunnuntaisin jaetaan klo 11.30–13. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Kirkkosaliin tullaan vahtimestarin ohjeiden mukaisesti.

VERKKOLÄHETYSPIIRI Verkkolähetyspiiri Teamsin välityksellä torstaisin klo 15–16. Ota yhteyttä Tytti Kohoseen ja saat ohjeet sekä linkin tapahtumaan. tytti.kohonen@evl.fi, p. 050 365 3779.

PAKOLAISTYÖTÄ ATEENASSA Verkkotapaaminen to 29.4. klo 18. Nimikkolähettimme Bella ja Faisal Masih kertovat työstään pakolaisten parissa Ateenassa. Ilmoittautuminen 28.4. mennessä Tytille, tytti. kohonen@evl.fi tai p. 050 365 3779. Saat sähköpostilla linkin tapahtumaan.

LEIKKIPÄIVÄN PERHEKIRKKO SUORATOISTONA Tulkaa mukaan leikkimään, laulamaan ja hassuttelemaan perhekirkkoon Inarin ja Päivin johdolla. Suoratoisto & tallenne Olarin seurakunnan YouTube-kanavalla la 24.4. klo 10.

CHAPPLE ZOOM PERHEKAHVILA Perhekahvilahetki Zoomissa torstaisin klo 10. Alussa lasten ja aikuisten yhteinen toimintatuokio, minkä jälkeen aikuiset voivat jäädä vaihtamaan kuulumisia vetäjien kanssa. Linkit ja salasanat kokoontumisiin julkaistaan chapple.fi -verkkosivuilla ja Facebookissa viimeistään saman viikon maanantaina.

ZOOM ESIKKO VAUVARYHMÄ Onko arki vauvan kanssa yksinäistä? Tule mukaan vertaisryhmään maanantaisin klo 13. Esikosta löydät samassa elämäntilanteessa olevien juttuseuraa ja uusia vauva-

perhetuttavuuksia. Linkki ja salasana viikon Zoom-tapaamiseen julkaistaan viimeistään maanantaiaamuna chapple.fi -sivulla ja Facebookissa.

DIAKONIALOUNAS NOUTORUOKANA Community take away -lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kirkko to klo 12–13. Tuesdays at Matinkappeli 12–13 and Thursdays at Olari Church 12–13. Hinta/Fee 3 e. Ota mukaan tasaraha, Please use the exact amount.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus: ti klo 10–12, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Appointment reservation to meet a deacon Matinkappeli Diakoniapäivystys, appointment reservation to meet a deacon. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email. The parish deacon may be an ordained person or a nurse, who is responsible for the parish’s carative ministry, offering support to those in the greatest need. Papin Puhelin ma–su 9–21, 040 547 1857. TukiChatti avoinna arkisin klo 15–18 verkkosivuilla.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Koronatilanne aiheuttaa edelleen muutoksia seurakunnan toimintaan. Tarkentuneet tiedot löytyvät nettisivuiltamme tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460.

JUMALANPALVELUKSET SUORATOISTONA facebook.com/Tapiolanseurakunta Messu Otaniemen kappelista su 25.4. ja su 2.5. klo 10.15. Messun jälkeen mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Otaniemen kappelissa klo 11−11.30 ja Virsussa klo 12−14. Iltakirkko, rennompi ja nuorekkaampi jumalanpalvelus ti 27.4. klo 18.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS Arkipäivän hengähdyshetki verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe klo 12.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen

Leveys 87 mm korkeus 160 mm S. 9

sadetta. Perheiden pienet iltatapahtumat järjestetään Teamsin kautta 28,4. ja 5.5. klo 17.30. Ilta kestään noin 30−45 minuuttia. Lauletaan muskari-Liisan johdolla ja askarrellaan kodin askartelumateriaaleista Sarin ohjeiden mukaan. Lopuksi Anu-pappi johdattaa pieneen hartauteen. Laita sähköpostia Marjukalle, marjukka.luoma@evl.fi niin lähetämme sinulle kutsulinkin tapahtumaan.

YHTEISVASTUU TAPAHTUMAT VIRSUSSA Kukkien, taimien ja linnunpönttöjen myyntiä Virsussa to−pe 22.−23.4. klo 12−14 kukkien ja su 25.4. klo 12−16. Myynnissä mm. orvokin taimia. Lapsille sunnuntaina jaossa ilmapalloja. Linnunpöntöt ovat tee-sei-itse-tarvikepakkauksia, mutta pöntön voi tilata myös valmiiksi koottuna. Tiedustelut Maritta Kopsala, p. 050 564 5751.

VANHEMMUUDEN PALIKAT Vanhemmuuden palikat on työkalu, joka auttaa vanhempia tarttumaan lapsen kasvamisen haasteisiin käytännönläheisesti ja monipuolisesti. Lastenohjaaja Sari Häkki ja varhaiskasvatuksen ohjaaja Terhi Kuoppala käsittelevät seuraavia aiheita Teamsissä: ma 3.5 klo 17.30−18.30 Tunteet, ma 10.5 klo 17.30−18.30 Sanat ja teot. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viim. 30.4:: terhi.kuoppala@evl.fi, 041 539 8701. Saat liittymisohjeet ja linkin.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitajaterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, Palvelu puhelimitse ja s-postilla ma– ti klo 10–14, ke 12-14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Seurakunnan normaali viikko- ja ryhmätoiminta, sekä kaikki yli 6 hengen yleisötilaisuudet ovat tauolla ainakin 30.4. saakka. Ei koske lasten päiväkerhotoimintaa

ulkona. Ajankohtaiset tiedot löydät osoitteesta kauniaistenseurakunta. fi ja kirkon ilmoitustaululta. Tarkista tiedot verkosta lähempänä ajankohtaa.

MESSUT Messut toimitetaan kirkossa ilman paikan päällä olevaa seurakuntaa ja ne suoratoistetaan Kauniaisten suomalaisen seurakunnan Facebook-sivuston kautta. Su 25.4. klo 10 saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kantt. Anna Marte. Su 2.5. klo 10 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen, kantt.Teija Palolahti.

EHTOOLLINEN SUORATOISTETUN MESSUN JÄLKEEN Jaamme ehtoollista suoratoistetun messun jälkeen sunnuntaisin Kauniaisten kirkon takkahuoneessa klo 11- 11.45. Voit käydä nauttimassa messussa siunatun ehtoollisen em. aikana papin kanssa. Noudatamme yleisörajoituksia (max 6 ihmistä sisällä samaan aikaan), maskisuositusta, turvavä-

lejä ja hygieniaohjeita.

MUNKKEJA YHTEISVASTUUN HYVÄKSI Tilaa omasi p. 050 301 70 28 tai pirjo.luoma@evl.fi. Munkit leivotaan kirkon keittiöllä. Hinta 1 e/kpl, maksu käteisellä. Tilatut munkit noudetaan kirkolta to 29.4. Noutoaika tarkennetaan tilauksen yhteydessä.

KAUNIAISTEN SUOM. SRK:N MUUSIKKOJEN KEVÄINEN TERVEHDYS Musiikkia ja runoja pääsiäisen jälkeiseen aikaan. Kevättervehdys Annalta, Teijalta ja Tirolta. Verkkolinkit tervehdykseen (osa 1) ”Luona toisen ihmisen” ja osa 2 ” Päivää uutta odottamaan jään” Kauniaisten seurakuntayhtymän YouTube -kanavalla ja srk:n kotisivuilta.

VAUVAKERHO Kokoontuu etäyhteyksin parillisten viikkojen torstaina klo 10.15– 11.15. Ilmoittautumiset perhetyöntekijälle susan.hackman@evl.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.4.–6.5.

PERHENEUVONTA

Elämänkaari

Kauniaislaisille pari-, perhe- ja yksilöterapiaa Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksesta. Varaukset p. 09 8050 2420 (ma, ti, to ja pe klo 9–11).

ESPOON TUOMIO KIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Lumi Maria Isabel Julenius, Selma-Lyydia Korhonen, Aida Lyydia Liimatainen, Nelli Maaria Lopperi, Edvin Marius Okkonen, Arthur Eino Olavi Peltola, Elsi Maria Vilhelmiina Porkka, Meea Ellen Matleena Pöllänen, Nooa Aarni Otava Rantala, Verna Ebba Vilhelmiina Tölli. Hautaan siunatut Aaro Gunnar Winter 93 v, Markku Johannes Forsström 89 v, Eila Maria Kukkola 87 v, Raili Kyllikki Lehtinen 86 v, Kaj Gunnar Nylund 84 v, Pertti Keijo Pulkkinen 84 v, Olavi Jekkonen 83 v, Jaakko Yrjö Heikki Hyvärinen 79 v, Osmo Tapio Knaapi 79 v, Matti Veikko Artturi Ihamuotila 78 v, Asko Samuel Kuja-aro 78 v, Pertti Juhani Koivu 76 v, Mauri Engelbert Lepola 74 v, Helena Marianne Louhi 72 v, Kaj Erik Kristian Jernmark 68 v, Hannu Juhani Jukka 68 v, Mariitta Tellervo Peltola 66 v, Marja-Liisa Saksa 66 v, Eeva Maria Sihvola 63 v, Hannu Pauli Sakari Kylmäoja 53 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Pietari Kaarle Armas Ebeling, Väinö Mauno Tauno Helin, Eda Wilma Vanessa Härkönen, Seela Maria Kartala, Sofia Ellen Alexandra Moilanen, Roomeo Maximus Mäkelä, Emma Olivia Mörsky, Kalle Juhani Niemi, Pyry Christian Ristikangas, Arvi Juhani Toivonen. Hautaan siunatut Lauri Johannes Vuorento 96 v, Aini Elsa Suhonen 95 v, Martti Johannes Ojala 94 v, Rauni Seija Hillner 81 v, Lauri Allan Stedt 80 v, Esko Pekka Toivonen 79 v, Marja Kaarina Riikonen 77 v, Maija-Liisa Kaarina Autio 74 v, Marja-Leena Nevalampi 74 v, Pekka Ilpo Antero Mäkimartti 71 v, Paavo Iisakki Saukko 71 v, Pauli Antero Joukanen 67 v, Juha Tapani Kurkinen 67 v, Eine Kristiina Väänänen 61 v.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 endast per telefon och e-post: tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

VI FINNS HÄR – HÄR BOR HOPPET!

Juhani Savolainen, Emil Jooa Juhani Tiainen. Hautaan siunatut Pirkko Heikkinen 100 v, Eero Lambert Kantola 98 v, Eino August Siitonen 90 v, Eero Antti Voutilainen 84 v, Soile Tuovi Sinikka Jantunen 81 v, Ukko Martti Eronen 79 v, Irja Orvokki Matikainen 78 v, Timo Ahti Koivula 77 v, Kaija Tuula Anneli Kallinen 76 v, Anneli Kristiina Hiltunen 73 v, Juho Kalevi Halttu 71 v, Jukka Sakari Willman 69 v, Elisa Anne-Marie Kortekangas 63 v, Marja-Liisa Lehto 63 v, Marko Antero Holopainen 50 v, Sari Johanna Mustonen 50 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Edvin Alvar Laitinen, Viivi Emilia Lindroos, Edla Olivia Mertaniemi, Aino Johanna Raerinne, Samuel Eino Eevert Soro. Hautaan siunatut Pirkko Annikki Joutsi 90 v, Aarno Kalevi Planting 90 v, Anja Mirjam Kaisjoki 89 v, Tuomo Johannes Timonen 86 v, Ester Margareta Kuusela 83 v, Pertti Rudolf Tuominen 82 v, Kirsti Kaarina Keinä-

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Elias Jorma Kalevi Aaltonen, Eevi Alexandra Hopeakoski, Martti

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2021

nen 77 v, Björn Erik Lillkåll 77 v, Erkki Juhani Järvinen 75 v, Marja Joliitta Malmio 74 v, Raimo Karl Henrik Porthan 74 v, Kauko Ensio Hosio 69 v, Pekka Juhani Takkinen 67 v, Tarja Maarit Sjöman 66 v, Antti Juhani Kiiski 65 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Tove Edla Montén. Hautaan siunatut Fedi Lennart Vaivio 93 v, Raimo Armas Nieminen 80 v, Markku Johannes Kukkola 61 v, Ville Matti Markkola 37 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Robin August Kajan. Avlidna/Hautaan siunatut Else Karin Jaatinen 95 v, Eugen Bernhard Sandén 93 v, Anna Greta Ekblad 89 v, Anja Ilona Malmberg 89 v, Inger Anita Pacius 88 v, Alf Richard Forsbom 83 v, Sirkka Marjatta Forssell 74 v, Ralf Viktor Sundström 73 v, Lars Ullrik Normén 71 v, Else Elisabet Jägerskiöld 60 v.

Den samlande verksamheten sker tills vidare på nätet. Du når alla anställda per telefon och e-post. Mer info: esboforsamlingar.fi/ kontakt.

FÖRSAMLINGENS VERKSAMHET Mer information får du på esboforsamlingar.fi och sociala medier eller genom att ringa församlingens kansli, 09 850 3000, vardagar kl. 9–13. Du når alla anställda per telefon och e-post.

I KYRKAN PÅ NÄTET Gudstjänsterna i Esbo domkyrka söndagar kl. 12.15 streamas på facebook.com/www. esboforsamlingar.fi. De kan ses också efter sändningstidens slut och utan egen Facebookinloggning STREAMAD KONSERT Fre. 23.4 kl. 19. Toivon lauluja – hoppets sånger med Club for five fre 23.4 kl. 19 på youtube.com/ user/EspoonSeurakunnat Konserten kan ses i två veckor efter sändningstidens slut. BARNPASSNING FÖR SMÅBARN Ti. 9.30-11 utomhus vid Sökö kapell (lekparken) och to. 9.30–11 vid Mattby kapell. Anm. per SMS. Tisdagsgruppen Jenni Hietala, 050 475 0288 senast fredagen innan. Torsdagsgruppen Lisa Wentjärvi, 050 432 6861 senast måndagen innan. I meddelandet bör barnens namn, ålder och föräldrarnas kontaktuppgifter finnas med. En familj per gång får delta.

DAGKLUBBSANMÄLNING SENAST 2.5. Dagklubbarna för 2–5-åringar tar emot anmälningar till hösten på esboforsamlingar.fi/dagklubbar, Klubbarna samlas på förmiddagarna 2–4 gånger/vecka. Avgiften beror på antalet timmar per vecka. Klubbarna börjar v. 33 och finns på följande platser: Carlberg, Gammelgård, Esbovikens kyrka, Olars kyrka, svenska sidan, och Esbo domkyrkas församlingsgård. Platserna bekräftas per e-post. Mer info: 050 432 6861, lisa.wentjarvi@ evl.fi, 040 763 6250, helena.aitti-

lindberg@evl.fi

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt: Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Nina Wallenius, 050 432 4323, nina. wallenius@evl.fi. Du kan också boka telefontid på webben: asiointi.espoonseurakunnat.fi/home.

KUNDBETJÄNING VI betjänar dig endast per telefon och elektroniskt: Esbo sv. förs. kansli, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi, må–fre kl. 9–13. Esbo regioncentralregister, 09 050 2600, keskusrekisteri.espoo@evl.fi, bokningstjänster, 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi, begravningstjänster, 09 8050 2200, hautatoimisto.espoo@evl.fi, må–ti kl. 9–15, on–to kl. 9-12, fre stängt.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. må och ti telefonbetjäning kl. 10–14, on kl. 10–11.30, 050 500 7000 torsdagar stängt, fredagar öppet kl. 10–14 grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 25.4 Strömmad gudstjänst kl. 12. SÖ 2.5 Strömmad gudstjänst kl. 12. Diakonimottagning och brödutdelning kl.9.30–10.30 ti 27.4 och 4.5 i kyrkans aula. Mer information om den uppdaterade verksamheten hittar på grankullaforsamling.fi

Yhteiset

Sateenkaarijumalanpalvelus suoratoistona Kallion seurakunnan YouTube-kanavalla la 24.4. klo 17. Linkki löytyy myös Kallion seurakunnan Facebook-sivulta. Saarna Heikki Lehti, liturgi Jaana Partti, kanttori: Kimmo Puunenä.

International

Espoo Open Church − Important Update: Because of current restrictions we continue to meet online only for worship services and other gatherings and events. Please join us every Sunday from 10:45 at live. church.fi. We will communicate any updates via our website, the Helsinki/Espoo WhatsApp groups, social media and email newsletter.

Amani Al Sayed opettaa lapsia Saqban tyttöjen koulussa Itä-Ghoutan alueella tammikuussa.

Toimiva koulu luo toivoa tulevaan Syyrian sota on kestänyt yli kymmenen vuotta. Noin 400 000 ihmistä on kuollut ja neljä viidestä elää köyhyysrajan alapuolella. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ABUTALIB ALBOHAYA / KIRKON ULKOMAANAPU

uonna 2011 alkanut Syyrian sisällissota on ollut katastrofi syyrialaisille. Sodassa on kuollut noin 400 000 ihmistä. Yli 5,5 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan maasta ja 6,2 miljoonaa on sotaa paossa maan sisällä. Yli 80 prosenttia syyrialaisista elää köyhyysrajan alapuolella. YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston OCHA:n mukaan Syyrian noin 18 miljoonasta asukkaasta yli 13 miljoonaa tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua. Maailman ruokaohjelma WFP varoitti helmikuussa, että kaksi kolmesta syyrialaisesta kärsii ruuan puutteesta. Vaikka pahimmat taistelut ovat hiljenneet, ihmisiä kuolee niissä yhä. Talous on romahtanut, ja

lisää kärsimystä tuo koronapandemia. Jos jää tuijottamaan vain noita lukuja, tilanne tuntuu toivottomalta. Mitä siinä auttaa, että Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnat ovat viimeisten parin vuoden aikana tukeneet Kirkon Ulkomaanavun työtä Syyriassa yhteensä 110 000 eurolla? Viime vuonna Ulkomaanapu teki työtä Syyriassa yhteensä noin 600 000 eurolla. TILANNE EI KUITENKAAN ole toivoton. Pääkaupunkiseudun seurakuntien tuki kohdistuu juuri oikeaan osoitteeseen: välittömään hätäapuun ja koulutukseen. – Syyrialaiset ovat eläneet läpi vaikeiden aikojen. Nyt kun taistelut ovat vähentyneet, pääongelmaksi on noussut äärimmäisen huono taloustilanne. Vaikka ei ole helppoa löytää toivoa, se ei tarkoita, että humanitaaristen toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan pitäisi luovuttaa. Päinvastoin, nyt on aika kaksinkertaistaa ponnistukset. Syyrialaiset itse eivät ole luovuttaneet, Kirkon Ulkomaanavun Lähi-idän aluejohtaja Ashraf Yacoub sanoo. Unicef arvioi tammikuussa, että noin 2,4 miljoonaa syyrialaista olisi sodan aikana jäänyt pois koulutuksesta.

– Osa on saattanut palata koulutuksen pariin epämuodollisen koulutuksen kautta. Tällaista on esimerkiksi meidän tarjoamamme tukiopetus, sanoo Kirkon Ulkomaanavun Lähi-idän aluevastaava Tanja Korkalainen. – Pojilla on usein painetta jäädä pois koulusta ja yrittää etsiä töitä tai muita keinoja hankkia perheille tuloja. Tytöille erityinen riskitekijä on varhainen avioliitto ja koulutuksen katkeaminen siihen. Toimivat koulut ovat yksi tärkeimmistä asioista, kun syyrialaisperheet harkitsevat paluuta kotiseudulleen. Koulu tuo lapsille turvallisuuden tunnetta ja antaa toivoa normaalista elämästä. Siksi Kirkon Ulkomaanavun Syyrian työn tämänhetkinen painopiste on sekä lasten että opettajien koulutuksessa. – Lisäksi Haman kaupungissa aletaan huhtikuussa korjata maan sisäisten pakolaisten majoitustiloja ja jakaa hygieniapakkauksia. Tänä vuonna on tarkoitus aloittaa myös toimeentulomahdollisuuksien kehittäminen. Syyrian lisäksi olemme jo vuodesta 2013 tehneet töitä Syyrian pakolaisten koulutuksen ja toimeentulon parantamiseksi Jordaniassa, Tanja Korkalainen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.4.–6.5.

Kirkoissa soi MAREK SABOKAL

PERJANTAINA 23.4. Seikkailu merellä – perheiden tanssituokio klo 10–10.30 Helsingin Oulunkylän seurakunnan YouTube-kanavalla. Millaista on tanssia merellä yhdessä delfiinien, valaiden ja meritähtien kanssa? Loikoile kuin krokotiili, kävele kuin rapu ja sukella kuin kilpikonna. Lopuksi rauhoitutaan hetki, joten kannattaa ottaa oma pehmolelu mukaan. Tuokion vetää Salla Kaitokari. Vastaavia perheiden tanssituokioita pidetään perjantaisin 7.5. saakka klo 10. Videot ovat nähtävillä viikon ajan kerrallaan. Täällä asuu toivo – Toivon laulut klo 19, lauluyhtye Club For Five. Konsertti suoratoistetaan Kirkko Espoossa Youtube-kanavalla ja se on katsottavissa kaksi viikkoa lähetyksen jälkeen. Laulutoiveet on pyydetty espoolaisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. Toivon lauluja lauletaaan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Juontajina oppilaitospappi Panu Mäkelä ja kanttori Nina Kronlund.

LAUANTAINA 24.4.

SIRPA PÄIVINEN

PIXABAY

Kaipauksen säveliä -yhteisvastuukonsertti klo 18 Vuosaaren kirkosta Helsingistä Vuosaaren seurakunnan Facebook-sivulla. Kanttorit Heli Kantola ja Hanna Virtanen musisoivat Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Illan juontaa Antti Pesonen. Maksuton. Konsertin yhteydessä kerrotaan vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksestä ja mahdollisuuksista lahjoittaa siihen. Konserttia voi seurata myös kirjautumatta Facebookiin.

Lauluyhtye Club For Five esiintyy perjantaina 23.4. kello 19. Konsertti suoratoisestaan Kirkko Espoossa Youtube-kanavalla ja se on katsottavissa kahden viikon ajan.

Torstaina 29.4. kello 13 on Vappulaulajaiset Oulunkylän seurakunnan YouTube-kanavalla.

TIISTAINA 27.4. Päivämusiikkia klo 12 Vanhastakirkosta lähetetään suorana Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Päivämusiikkia Vanhastakirkosta lähetetään myös tiistaina 4.5. klo 12. Ei edellytä kirjautumista Facebookiin. Minikonsertti klo 19 Lauttasaaren kirkon väistötilasta Helsingistä, Heikkiläntie 7A, 4. kerros, lähetetään verkossa Lauttasaaren seurakunnan Facebook-sivulla.

TORSTAINA 29.4. Vappulaulajaiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 13 Helsingin Oulunkylän seurakunnan YouTubekanavalla. Mukana laulusolistina Akseli Ferrand, kanttorina Maija Pesonen-Kareinen ja pastorina

Raivo Savik. Tiedätko, mistä ilmapallo on saanut alkunsa? Myös tähän saadaan vastaus ohjelmaa katsottaessa. Kuvasuunnittelu ja sketsit Arja Aholammi-Pylkkänen ja Monica Sourander, kuvaus ja äänitys Henri Loikkanen. Konsertin yhteydessä voi tehdä lahjoituksen Yhteisvastuukeräykselle ja tukea siten ikäihmisiä Suomessa ja maailmalla. Lahjoita osoitteessa yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay-numeroon 83817.

PERJANTAINA 30.4. Kallion kanttoreiden vappukonsertti klo 16 Kallion seurakunnan

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2021

YouTube-kanavalla. Helsingin Kallion seurakunnan kanttorit soittavat uruilla sellaista musiikkia, jota ei muulloin kehdata. Suosittu ja perinteinen konsertti.

LAUANTAINA 1.5. Kevään säveliä korvan taakse -konsertti la 1.5. klo 15. CorVantaakvartetin kevätkonsertti johdattelee vapun ja alkavan kesän tunnelmiin. Katariina Kopsa, sopraano, Airi Saloniemi, altto, Jussi Salonen, tenori, Tuomas Heikkilä, basso. Video on katsottavissa Vantaan Korson seurakunnan Youtubekanavalla ja jää tallenteeksi.

Vappuna 1.5. kello 15 CorVantaa-kvartetin kevätkonsertin voi katsoa Korson seurakunnan Youtube-kanavalla.