Kirkko ja kaupunki 2021 7 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

? Ä R E U L U K 22.4.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Ovatko ikäihmiset tämän päivän Suomessa pelkkä

Yhteisvastuukeräys avasi keskustelun eläkeläisten köyhyydestä s. 12

1700-luvulla rokotuksen sai papilta tai lukkarilta s. 8

Citymaalaisuus kiinnostaa yhä useampaa s. 10

Pääkirjoitus

Eilen

Vuoden seurakuntateko

Tavoittele kauneutta teoissa, älä ulkomuodossa.

HELSINKILÄINEN HAAGAN SEURAKUNTA on hoitanut oman osuutensa kirkon Yhteisvastuukeräyksestä ta valla, joka on huomattu koko maassa. Seurakunta on pannut oman leiviskänsä poikimaan pyhä pilke silmä kulmassa, tosissaan mutta ei vakavasti. Jälki on ollut hienoa seurattavaa. Aikanaan Suomessa jaettiin Vuoden seurakunta teko –palkintoa. Jos semmoinen vielä olisi olemassa, Haagan seurakunta ansaitsisi palkinnon kunnialauka usten kera. Se teki seurakunnan keräystä johtavasta keräyspäälliköstä sketsihahmon, sattumalta tehtävään joutuneen keräyspäällikkö Lahtisen, joka sosiaalisessa mediassa vetoaa osallistumaan ”rakkauden projektik si” kutsumaansa keräykseen. Koronan tyhjentämän kirkkonsa Haagan seurakun ta keksi täyttää pahvisilla seurakuntalaisilla. Kirkkoon saa istumaan oman pahvistunttinsa maksamalla muu taman kympin Yhteisvastuukeräykselle. TÄNÄ VUONNA Yhteisvastuu keräyksen tuotolla autetaan vähävaraisia vanhuksia. Kun non kristittynä keräyspäällikkö Lahtinen muistuttaa, että ”jos sä nyt autat, niin ei nää mum mot pysty koskaan maksaan sulle takaisin”. Luterilaisen eetoksen sisäis tänyt keräyspäällikkö Lahti nen täsmentää vielä: ”Tässä kirkossa sä et saa edes taivas pisteitä, jos sä autat – ja just sehän tästä rakastamisesta pirulauta tekeekin niin hienoa hommaa.”

KAIKKI VANHAT IHMISET eivät ole köyhiä. Silti monet ovat, vaikka köyhyys ei näkyisikään päälle päin. Mo nen talous on niin tiukalla, että pienikin yllättävä me no suistaa koko talouden raiteiltaan, saati sitten isom pi yllätys. Ja niihin isompiin yllätyksiin liittyy usein muitakin huolia kuin taloudellisia.

Tänään Fiksulla ihmisellä voi olla ihan hölmönnäköiset kengät ja hölmöllä ihmisellä tosi fiksut kengät. Olennaista ihmisessä on vain se, miten hän puhuu ja miten käyttäytyy. KENKÄKAUPPIAS HARRI HASA KODIN KUVALEHDESSÄ 8/2021

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvyyden varastosta esiin hyvää, paha ihminen tuo pahuutensa varastosta esiin pahaa. Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.

”

LUUKKAAN EVANKELIUMI 6:45

TÄSSÄ KIRKOSSA SÄ ET SAA EDES TAIVASPISTEITÄ, JOS SÄ AUTAT.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Keväinen luonto ympärilläni pursuaa elinvoimaa, kun teen nuutuneena iltalenkkiäni. Anna Jumala minullekin tuota pikkulinnun luottamusta, että kevyesti hyppelisin vailla huolta huomisesta.

Yhteisvastuukeräys on jo yli 50 vuotta paitsi aut tanut hädänalaisia Suomessa ja kehittyvissä mais sa myös etsinyt ja tunnistanut näkymätöntä hätää se kä kehittänyt uusia tapoja auttaa vaikeuksiin joutunei ta ihmisiä. Yhteisvastuukeräystä voi hyvällä syyllä kutsua kir kon diakonian tuotekehitysosastoksi. Se on ollut aika naan käynnistämässä esimerkiksi kohtuuhintaisia ko teja vuokraavaa Ysäätiötä ja ylivelkaantuneita autta vaa Takuusäätiötä.

THALES MILETOSLAINEN, KREIKKALAINEN FILOSOFI JA LUONNONTIETEILIJÄ N. 600 EKR.

Kirkko ja kaupunki

22.4.2021 Seuraava lehti ilmestyy 6.5. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN JA JARKKO PELTOLUHTA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta Korona-aikana teekkari Vesa Taskinen on ymmärtänyt, kuinka sosiaalinen ihminen hän pohjimmiltaan on.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

Teekkari Vesa Taskinen, 30, miten opiskelu on poikkeusoloissa sujunut? – Asun Helsingissä ja suoritan opintoja Tampereelle. Lisäksi työskentelen Tekniikan akateemiset TEK:issä jäsenyysvastaavana. Minun tilanteessani korona on tuonut tietynlaista helpotusta, kun ei ole tarvinnut olla läsnä opiskelupaikkakunnalla. – Toisaalta oppiminen on usein myös sosiaalinen prosessi. Opittavat asiat aukenivat laajemmin silloin, kun sai jutella opiskelukavereiden kanssa kiltahuoneessa tai yliopiston käytävillä. Kampuksella yhdessä ollessa myös uuden ideointi ja innovointi oli helpompaa.

Miten pidät yhteyttä opiskelukavereihin? – Tapaamme nettipalavereissa. Se on jossain määrin paikannut sosiaalista tyhjiötä, muttei se ole sama kuin tavata kasvokkain. Tilanteesta puuttuu spontaanisuus. Teamsin tai Zoomin langoille ei mennä yksin hengaamaan ja vahingossa törmätä kaveriin. – Olen ymmärtänyt korona-aikana sen, kuinka sosiaalinen ihminen olenkaan. On paljon hankalampi laittaa puolitutulle kaverille hetken mielijohtees-

ta viestiä ja kysyä, mitä kuuluu, verrattuna siihen, että tavallisesti kuulumisia kysyisi ohimennen kampuksella. Lähipiiri on pienentynyt, ja siitä en oikein pidä. Ihmisiä on ikävä. – Minulla onkin ollut huoli opiskelijoista, jotka aloittivat opinnot viime syksynä. Ei pelkästään sen takia, että syntyisi hyviä ideoita vaan myös siksi, että miten uusi opiskelija saa kavereita ja pääsee osaksi yhteisöä. Olisi tärkeää, että jokainen saisi edes yhden luottokaverin, jonka kanssa voisi jakaa ajatuksia, murheita ja iloja.

Teekkareiden vappu alkaa jo pari viikkoa ennen varsinaista vappua. Miten tänä vuonna juhlitaan? – Teekkareiden juhlimiskirjo on laaja teekkarikasteista ja roskien keräämisestä “ashematunnelin” örinöihin. Vapputempauksemme vaihtelevat paikkakunnittain, mutta hyvin yleistä on patsaiden lakitus. Helsingissä lakitetaan Havis Amanda ja Turussa Paavo Nurmi. – Tänä vuonna teekkaripaikkakunnilla järjestetään ihan mittavia etäwappuja, kun monet tapahtumat on siirretty verkkoon. Perinteitä kunnioittaen juhlitaan joka tapauksessa.

Mikä helpottaisi tämän päivän opiskelijoiden paineita? – Opiskelijan arkeen tarvitaan konkreettisia helpotuksia. OpintotukikuuMikä sinulle on pyhää? kausia tarvitaan lisää. Tukikuukausien – Teenpä tulevaisuudessa mitä jaottelu kahteen tutkintotasoon pitäisi hyvänsä, minulle on tärkeää reiluus poistaa ja tulorajoja tulisi nostaa tuntuvasti. kaikkia ihmisiä, etenkin heikoimmas– Tämä ei tietenkään suoraan johda hyvinvoinsa asemassa olevia kohtaan, eikä tiin, mutta sellainen pohja ja perusta pitäisi olketään saa kiusata. Tämä on minulle la, ettei opiskelijan tarvitse opiskeluista ja yksinäi- pyhä asia. ■ syydestä aiheutuvan stressin lisäksi olla veitsenteAalto-yliopiston ylioppilaskunnan fuksitoimikunta rällä siitä, että jos ei saakaan tiettyjä kursseja suojärjestää WappuApu-keräyksen, johon voi osallistua ritettua, opintotuki katkeaa ja osoitteessa wappu.fi/apu. Keräyksellä tuetaan HelsinkiMission työtä nuorten yksinäisyyden poistamiseksi. toimeentulo vaarantuu.

”Tänä vuonna järjestetään mittavia etäwappuja” KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Tulta ja tulikiveä! Keskiajan eläintiede kuvasi lohikäärmeen norsujen viholliseksi. Hirviömäinen taruolento nähtiin myös paholaisen voimien myyttisenä ruumiillistumana. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA LAURA RIIHELÄ

Ajatus tulta syöksevästä ja lentävästä käärmeestä on tutkija Miikka Tammisen mukaan niin vanha, että sen alkuperää ei tunneta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa 1200luvun bestselleriksi nousi pyhi myskertomusten kokoelma, jossa ker rotaan muun muassa pyhän Yrjön koh taamisesta lohikäärmeen kanssa. Pe to eli Libyan alueelle sijoitetun Silenan kaupungin läheisellä järvellä tai suol la. Kaupunkilaiset pitivät lohikäärmeen rauhallisena uhraamalla sille lampai ta ja niiden ehdyttyä lapsiaan, jotka va littiin arvalla. Lopulta arpa osui kunin kaan tyttäreen. PYHÄ YRJÖ SATTUI paikalle, kun prin sessa odotti kohtaloaan kaupungin muurien ulkopuolella ihmisten töllistel lessä tilannetta. Pyhä Yrjö haavoitti lo hikäärmettä peitsellään ja vangitsi sen. Kertomuksen lopussa hän surmasi lohi käärmeen ja kiitolliset kaupunkilaiset kääntyivät kristityiksi.

”

Pyhimystarinoissa lohikäärmeen surmaamista seurasi valinta tilanne, jossa ihmiset hylkäsivät Saatanan ja valitsivat Jumalan. KESKIAJAN TUTKIJA MIIKKA TAMMINEN

– Monissa pyhimystarinoissa lohi käärmeen surmaamista seurasi valinta tilanne, jossa ihmiset hylkäsivät Saata nan ja valitsivat Jumalan. Joissakin ver sioissa pyhimys osoitti epäilijöille ja pakanoille kristinuskon voiman surmaa malla pedon, Miikka Tamminen kertoo. Tammisen mukaan keskiajan tutki jat ovat törmänneet lohikäärmeisiin ja muihin taruolentoihin myös yllättävältä tuntuvissa paikoissa, kuten muuten sel väjärkisiltä vaikuttavissa ristiretkikuva uksissa. Pitkään nämä kohdat ohitettiin ja kertomukset hirviömäisistä eläimistä jätettiin jopa pois tekstien käännöksistä. – Nykyään myös hirviökohtia tutki taan, koska ne nähdään tärkeänä osana keskiajan kulttuuria, Tamminen sanoo. ■ Yrjönpäivä 23.4. on partiolaisten tärkein juhlapäivä, sillä pyhä Yrjö on partiolaisten suojeluspyhimys ja esikuva.

Vampyyrit muuttavat elämää Vampyyri-tv-sarjojen fanitus voi tarjota samaa kuin uskonto: yhteisöllisyyttä, esikuvia, keskusteluja elämän tärkeistä asioista ja jopa elämää muuttavaa voimaa. Tutkiessaan vampyyrisarjojen fanikulttuuria uskontotieteilijä Minja Blom osoitti, että populaarikulttuuriin ei pitäisi suhtautua ”vain viihteenä”, sillä se voi esimerkiksi kannustaa ihmistä elämänmuutokseen. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi.

”Toivoa on pidetty synonyyminä uskolle. En voi sanoa tietäväni, että Jumala on olemassa. Mutta toivon sitä.” KARI KUULA VERKKOKOLUMNISSAAN

MAIJA SAARI

NORSUJEN LISÄKSI lohikäärmeiden us kottiin saalistavan kyyhkysiä, jotka suo jautuivat niiltä piiloutumalla puiden latvustoihin. Tämä uskomus liittyi lo hikäärmeiden uskonnolliseen merki tykseen: viaton kyyhkynen kuvasi kris tittyjä ja puiden antama turva kirkkoa, joka suojasi ihmistä lohikäärmeen eli paholaisen hyökkäyksiltä. Lohikäärmettä ei Miikka Tammi sen mukaan pidetty ainoastaan eläime nä vaan samalla paholaiseen rinnastu vana petona, jota kuvataan Raamatun lisäksi muissakin itämaisissa mytolo gioissa. Ilmestyskirjassa Jumalan vastus taja Saatana esitetään monipäisenä lohi käärmeenä. Keskiaikaisissa pyhimyskertomuksis sa moni pyhimys kohtasi lohikäärmeen. Osa näiden kertomusten lohikäärmeistä osasi puhua, kuten apostoli Tuomaksen Intiassa kohtaama yksilö, joka ker toi syntyneensä paholaisesta ja olevan sa samaa juurta kuin Eevan paratiisissa pettänyt käärme.

MAIJA SAARI

ohikäärme luokiteltiin kes kiajalla petoeläimeksi, jon ka olemusta ja luonnetta esiteltiin eläinlajeja kuvaile vissa bestiarioissa. Niissä lo hikäärme sijoitettiin usein hirviömäisten matelijoiden osastoon yhdessä basiliskin, salamanterin ja kak sipäisen käärmeen kanssa. Bestiarioissa lohikäärme kuvattiin norsujen viholliseksi, sillä nämä suu rimmat nykyisin tunnetut maanisäkäk käät olivat lohikäärmeille luonnollis ta ravintoa. Osa kirjoittajista kertoi lo hikäärmeiden syöksevän tulta, ja joissa kin kuvauksissa ne saivat jalat ja siivet. Lohikäärmeiden tiedettiin elävän joko luolissa tai merissä. – Keskiaikaiset kuvaukset olivat jat kumoa jo antiikin ajan teksteissä esiin tyneille lohikäärmeille, sanoo Tampe reen yliopiston keskiajan tutkija Miikka Tamminen. Tamminen kertoo lohikäärmeistä ja muista taruolennoista tuoreessa tieto kirjassaan Keskiajan hirviöt (Gaudea mus). Keskiajan kartoissa lohikäärmeet merkitsivät tunnetun ja tuntemattoman maailman rajan. Maan ääri oli vaaran vyöhykettä, jonne uskaltautuva saattoi kohdata lohikäärmeiden lisäksi muita kin äärimmäisiä olentoja, kuten koiran kuonolaisia, jättiläisiä ja amatsoneja. – Eurooppa nähtiin hyvänä ja lauhke ana vyöhykkeenä, jossa ihmiset ovat so pusuhtaisia, hyviä ja kauniita. Ilmastol taan vaikeammilla äärialueilla luonto te ki mitä tahtoi ja muodosti erilaisia hir viöitä, Tamminen sanoo.

Halvalla hämmästyttävän hyvää Kirkko ja kaupunki testasi Waste&Feast-ravintoloiden hävikkilounaita ja löysi muun muassa freesin tofu-kasvishöystön ja kaikkien aikojen nakkikastikkeen! Helsingin seurakuntien ravintolat hyödyntävät kauppojen ylijäämäruokaa ja työllistävät vaikeasti työllistyviä. Poikkeustilan aikana ravintolat myyvät ruokaa vain mukaan. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Komiikkaa kuolevaisuudesta Elina Viinamäki on kirjoittanut vinon huumorin sävyttämiä novelleja terveydestä, kuolemasta ja muista elämän perusasioista.

kin. Samalla kuolemaan suhtaudu taan entistä pelokkaammin. – Lomamatkaankin suhtaudutaan kuin suoritukseen. Ei riitä, että mat kalla on kivaa ja rentouttavaa, vaan lisäksi on käytävä tietynlaisella ran nalla ja tietyssä paikallisten suosi massa ravintolassa. Tätä Viinamäki kuvaa novellis saan Loma.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA VEIKKO SOMERPURO / ATENA

elsinkiläinen Elina Viinamäki on jul kaissut hulvatto man novellikokoel man Vaimoni ja muita henkilökohtaisia

asioita (Atena). – Suurin osa asioista on vähän koomisia ja absurdeja. On vain har voja aiheita, kuten natsien holo kausti, joista ei voi kirjoittaa komiik kaa, Viinamäki sanoo. Rituaalien ystävänä hän kokee, että esimerkiksi häistä ja hautajai sista saa mainiosti revittyä huumo ria. – Rituaalien merkityksen huomaa viimeistään silloin, kun ne katoavat. Minulle on tärkeää käydä sukuhau dallani, ja tuntuisi pahalta, jos sitä muistopaikkaa ei enää olisi. KUOLEMAN TEEMAA Elina Viinamä ki käsittelee kahdessa kertomukses sa. Novellissa Puku leski pohtii ko ko hautajaisten ajan, onko miehen päällä arkussa varmasti se Bossin puku, jonka hän vei vainajaa varten hautaustoimistoon. Novellissa Päätös puolestaan nainen sairastuu va kavasti, ja kärsimysten minimoimi seksi hänen puolisonsa alkaa suos tutella vaimoaan Sveitsissä tehtä vään eutanasiaan. – Eutanasiaa käsittelevä novelli lähti siitä, että nykyään tuntuu ole van sellainen henki, että kaikki elä mässä pitää suorittaa mahdollisim man hyvin ja tehokkaasti, kuolema

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Elina Viinamäelle tärkeä esikuva on edesmennyt isä.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

MYÖS TERVEYSFASISMIA ja yli hygieenisyyttä Elina Viinamäki kä sittelee kokoelmassaan. Kauppias novellissa nainen ahdistuu lähikau pan pitäjän ja asiakkaiden terveys intoilusta. Mieheninovellin nainen taas kärsii miehensä bakteerikam mosta, minkä vuoksi kotona kaiken on oltava siistiä ja steriiliä. – Erityisesti koronaaikana likai suus kiinnittää huomiota, koska se voi olla pahimmillaan tappavaa. Sai rauden pelko on tuonut uusia vaati muksia ja myös tietynlaista vihamie lisyyttä. Se on saanut miettimään, miten suhtautua muihin ihmisiin, jotka ovat nyt potentiaalisia uhkia, Viinamäki pohtii. Viinamäki on ammatiltaan opet taja, ja hänellä on kolme lasta. No vellit alkoivat syntyä hieman vaivih kaa päiväkirjan kirjoittamisen ohes sa. Lasten ollessa pieniä hänellä oli viikossa yksi päivä, jolloin hän saat toi käyttää aikaa kirjoittamiseen. – Näin ei tarvinnut kokea kovin suuria paineita. Tällä hetkellä mi nulla on koossa jo 160 sivua uutta materiaalia. Viinamäki kertoo haaveilevansa onnellisista lopuista. Tällä hän viittaa myös siihen, että oppisi levottomana ihmisenä rauhoittumaan, ilman että koko ajan tarvitsisi pyrkiä johonkin. Tärkeä esikuva hänelle on edes mennyt isä. – Hän ei tehnyt uraa eikä saavut tanut asioita sanan perinteisessä merkityksessä. Silti hän oli sinut it sensä kanssa ja koki merkitykselli syyttä elämässään. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kristitty, buddhalainen ja muslimi kohtaavat ympäristökriisin

teessä on kritisoitu aistinautintojen tavoittelua ja haettu myötätuntoa muita eläviä olentoja kohtaan. – Kun ympäristökriisit pystyy kohtaamaan sydäntään sulkematta, voi itsestään löytää rohKOT keutta viisaaseen toimintaan. IA

IP PO

Vuosien vieriessä arjen rytmi ja ihmissuhteet muuttuvat. Ikääntyminen ja mahdolliset sairaudet voivat heikentää voima varoja. Saatat kokea elämäsi kapeutuneen. Omainen puolestaan voi kantaa huolta ikääntyvän läheisen pärjäämisestä ja avuntarpeesta.

Seniori, elätkö itsesi näköistä hyvää elämää? Omainen, kannatko huolta ikääntyvästä läheisestäsi?

TOIMINTATERAPIAN PALVELUT TUKEVAT: • omassa kotiympäristössä turvallista toimimista kuten ruuan valmistamista ja liikkumista • asioinnin sujumista • mielekkään päivärytmin ja rutiinien löytymistä • harrasteiden ja ihmissuhteiden vahvistumista • hyvän vireen ja elämänilon saavuttamista Mitkä ovat vahvuutesi ja missä koet haasteita? Sinä päätät mihin haluat muutosta ja yhdessä löydämme keinot toimivampaan arkeen.

TOIMI NÄIN Varaa aika maksuttomaan palveluohjaukseen puhelimitse 050 5144 110 tai sähköpostitse htt@htt.fi Tutustu palvelupaketteihin www.htt.fi

Hinnat alkaen 98 euroa

Me Helsingin toimintaterapia Oy:ssa haluamme työskennellä kanssasi kohti sujuvaa ja merkityksellistä arkea. Tarjoamme toimintaterapiapalveluita vahvalla kokemuksella ja erityisosaamisella ikääntyville ja heidän läheisilleen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

KOT – Hedonismi on länsimaisen ihmi– Silti ilmastosyntini ovat niin isoja, että mieIAL B sen suurin synti. Elämästä saa nauttin, joudunko niiden vuoksi helvettiin. tia, mutta ei niin, että muut kärsivät. Suomeenkin tulee ihmisiä, jotka eiMeditaatio-opettaja Juha Penttilä oli pevät pysty kasvattamaan ruokaa kotirustamassa Suomeen Vihreä Buddha -harseuduillaan, koska sieltä loppuu vejoitusryhmää sekä meditaatioharjoittajien si ilmastonmuutoksen vuoksi, sanoo aktiivista Nirodha-yhteisöä. Hän on ollut Ella Luoma. myös pysäyttämässä hiilikaivosten toiminLuoma on kristillistä ja yksinkertaa Saksassa ja Hollannissa. taista elämäntapaa edistävän Sinapin– Buddhalaisen ajattelun ytimessä on kysiemen-yhdistyksen lehden päätoimittasymys siitä, miten aiheuKristillisen lehden JON ja ja ilmastonmuutoksesta huolestuneitamme kärsimystä itpäätoimittaja NE S Ella Luoma. den Myrskyvaroitus-yhdistyksen sihteesellemme ja muilri. Hänen suhdettaan luontoon määrittää le eläinlajeille ja kristillinen usko ja Raamatun teksti, jonka mukaan kaikkuinka sitä voisi vähenki Jumalan luoma on hyvää ja kaunista. Siksi luonnolla ja tää. Kysymys on yhtä aieläimillä on itseisarvo. kaa henkilökohtainen ja – Ilmastonmuutos liittyy mielessäni syntiin. Raamaeettinen. Minusta buddhatun punaisena lankana ja Jeesuksen sanoman keskiössä laisuuden ei pidä pelkistyä on ihmisen hyvyyden tai pahuuden näkyminen siinä, mimeditaatioksi. ten hän kohtelee muita. Buddhalaisuuden neljä jaOmissa elämäntavoissaan Luoma pyrkii kohtuullisuu- loa totuutta käsittelevät kärsiBuddhalainen teen: syö kasvisruokaa, pyöräilee paljon, välttelee lentämystä ja sen lakkaamiseen johmeditaatiopettaja mistä ja oli vuoden ostamatta uusia vaatteita. tavaa tietä. MeditaatioperinJuha Penttilä.

– Koraanin mukaan kaikki, mikä seuraa luonnonlakeja, seuraa samalla Jumalan asettamia määräyksiä. Koraani näkee meidät tavallaan tasa-arvoisina muun luomakunnan kanssa. Ekologinen kriisi nähdään islamissa seurauksena henkisestä kriisistä, sanoo Muslimiksi Inga Härmälä. kääntynyt Inga Härmälä. Härmälä on helsinkiläinen ympäristöekologian maisteri, joka kääntyi muslimiksi 13 vuotta sitten. Hän teki gradunsa vihreistä muslimeista. Härmälän mukaan islamilainen ekoteologia perustuu Koraaniin ja profeetta Muhammadin perimätietoon sekä perinteisiin islamin tulkintoihin. – Maa luotiin myös eläimiä varten, ja nekin palaavat Jumalan luokse. Koraanissa sanotaan, että kaikki taivaassa ja maan päällä ylistävät Jumalaa. Ehkä linnut ylistävät laulaen ja porsaat tonkiessaan maata. Välillä Härmälän on vaikeaa säilyttää toivo ympäristökriisien keskellä. – Silloin ajattelen tätä profeetan perimätietoa: vaikka tuomiopäivä koittaisi, istuta vielä taimi. PIHLA TIIHONEN

Kirkonmiehet kansanter Kun isorokko levisi 1750-luvun Suomessa, maassa oli vain 20 lääkäriä. Niinpä rokottajiksi ryhtyivät myös papit ja lukkarit. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT TIMO HUVILINNA / HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO JA KANSALLISARKISTO

nsin nousivat rakkulat ja korkea kuume. Jos sairaus ei vienyt henkeä, se saattoi silti jättää jälkensä, rampauttaa, sokeuttaa ja jättää arvet iholle. Isorokko alkoi toden teolla levitä Suomessa 1750-luvulla. Tautiin kuoli erityisesti lapsia ja nuoria. 1790-luvun lopulla isorokko oli monella paikkakunnalla merkittävin kuolinsyy. Oli tehtävä jotakin. Vuonna 1797 perustetussa Suomen Talousseurassa pohdittiin, että kansa kannattaisi rokottaa isorokkoa vastaan. Ruotsiin kuuluneen Suomen

alueella oli 830 000 asukasta, mutta vain 20 lääkäriä, joten hommiin päätettiin panna papit ja lukkarit. Heitä oli joka puolella maata, ja pappi oli paikallinen auktoriteetti. KIRKKOHISTORIAN DOSENTTI ja Malmin seurakunnan pappi Esko M. Laine on viime aikoina tutkinut pappien ja lukkarien roolia isorokon vastaisessa työssä. Tietoa on löytynyt esimerkiksi seurakuntien rokotusluetteloista, pappien vuosittain laatimista kertomuksista eli tabelleista ja tuomiokapitulien asiakirjoista.

Aluksi isorokkoa torjuttiin niin sanotulla rokonistustuksella. Lievästi sairastuneista siirrettiin tautia terveisiin sillä ajatuksella, että he sairastaisivat lievän taudin ja saisivat sitten immuniteetin. Varsinaiset isorokkorokotukset alkoivat Suomessa vuonna 1802. Rokonistutukseen perehtyivät muun muassa Suomen lääketieteen isäksi kutsuttu Johan Haartman ja pappi, taloustieteilijä Anders Chydenius. Isorokon torjuntaa johti Talousseura, jonka tiloihin Turussa rokotteet varastoitiin. Rokotuksista innostui myös piispa, myöhemmin arkkipiispan arvonimen saanut Jakob Tengström, joka tunnettiin lasten puolestapuhujana. Ratkaiseva rooli oli kuninkaalla. Kuningas Kustaa IV Aadolf määräsi vuonna 1803, Talousseuran anomuksesta, lukkarit hoitamaan rokotuksia paikallistasolla. Isorokon vastainen taistelu alkoi Suomessa ennen emämaa Ruotsia. – Suomessa oli vahva usko rokonistuttamiseen. Ruotsin puolella isorokko oli yhtä lailla

Arkkiatri Johan Agapetus Törngrenin (1772 – 1859) instrumenttikukkaroon kuuluivat myös kaksi pientä rokotusveistä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

veyden asialla – Vuonna 1755 määrättiin, että lukkarin pitää pystyä tekemään myös suoneniskentää eli vähentämään verta laskimosta. Lukkarit tekivät tarvittaessa myös yksinkertaisia kirurgisia operaatioita, jotka tulkitsen ainakin hampaiden vetämiseksi. Vuoden 1803 kuninkaallisessa käskykirjeessä sanottiin, että jatkossa lukkarin pitäisi esittää todistus siitä, että hän on saanut koulutusta lääketieteen kandidaatilta tai lisensiaatilta. Näin varmistettiin, että lukkarit pystyivät toimimaan myös rokottajina.

Pappi ja taloustieteilijä Anders Chydenius (1729 – 1803) kävi jopa kodeissa puhumassa rokotusten puolesta.

ongelma, mutta siellä meni paljon aikaa myös sukupuolitautien vastaiseen taisteluun, Laine kertoo. TIETO ROKOTTAMISESTA levisi aikansa ykkösmedian, saarnastuolin välityksellä. – Papin tehtävä oli saarnan jälkeen kertoa rokotteiden eduista ja hälventää pelkoa. Hän myös kehotti ilmoittautumaan lukkarille rokotettavaksi, Esko M. Laine kertoo.

”

Papin tehtävä oli saarnan jälkeen kertoa rokotteiden eduista ja hälventää pelkoa. Lukkarien varsinainen tehtävä oli laulaa kirkonmenoissa, ja kun seurakuntaan valittiin uutta lukkaria, hyvä lauluääni oli olennainen seikka. Tämän lisäksi lukkarit saattoivat esimerkiksi lämmittää papille saunan ja huolehtia kirkkotekstiileistä ja muusta tarpeistosta. 1700-luvulla heidän työnkuvansa oli laajentunut terveydenhuollon puolelle.

KÄYTÄNNÖSSÄ ROKOTUKSET suoritettiin kodeissa. Ainakin Anders Chydeniuksen tiedetään myös käyneen Pohjanmaalla kodeissa puhumassa rokotusten puolesta. – Ne tuskin olivat pelkkään rokottamiseen liittyviä matkoja, vaan samalla saatettiin kastaa lapsia tai kuulustella Katekismusta, Esko M. Laine sanoo. Toimitusvaikeuksia oli silloinkin. – Tästä on esimerkki Suonenjoelta. Pappi kirjoitti, että olemme tilanneet rokotteita Turusta neljä vuotta sitten, mutta ne eivät ole vieläkään tulleet. Joissakin seurakunnissa rokotukset sujuivat hyvin, mutta oli sellaisiakin seurakuntia, joissa kirkkoherran puheet eivät vakuuttaneet. – Suoranaisen pelon lisäksi epäilyksiin vaikutti se, että Suomessa oli vahva kansanlääkintäperinne. Uusi tieto ja vanha tieto asettuivat vastakkain. Tuon ajan ihmisten oli vaikea hahmottaa sitä, kuinka taudit syntyivät ja levisivät. – Saatettiin ajatella, että nälkä, sairaus ja sota olivat synnin seurauksia, jotka Jumala lähetti ja joiden tarkoitus oli herätellä kansaa. Isorokon aikana tapahtui olennainen muutos. Rokote otettiin ja alettiin ajatella, että sillä suojellaan lapsia ja ettei tauti välttämättä ole Jumalan lähettämä. KUINKA PAPIT ja lukkarit sitten lopulta onnistuivat isorokon torjunnassa? Nykyajan tuloksista ollaan kaukana, mutta ei rokotusoperaatio huonosti mennyt. – Kaarlo Jalkanen laski lukkareita käsittelevässä väitöskirjassaan vuonna 1976, että vuosina 1803–1825 rokotettiin 38 prosenttia väestöstä, Esko M. Laine sanoo. Myös nykyisellä pääkaupunkiseudulla rokotukset onnistuivat hyvin. Esimerkiksi vuonna 1813, sen jälkeen kun Helsingistä oli tullut pääkaupunki, kaupungissa sai isorokkorokotuksen 312 henkilöä. Alueeseen kuului myös nykyinen Vantaa. Espoossa vaikutti tarmokas lukkari, mikä näkyi rokotetilastoissa: heti ensimmäisenä rokotusvuonna 1805 alueella oli 230 rokotettua. Vuosien 1885–1890 aikana Suomessa siirryttiin pakolliseen isorokkorokotukseen. Viimeinen isorokkoepidemia oli vuonna 1936. Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti vuonna 1980 isorokon hävitetyksi maailmasta.■

Näköpiirissä putkiremontti, kuntoutusjakso tai leikkaus? Saga Käpylinna tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille Helsingin Oulunkylässä. Saatavilla on hoiva-, ruoka- ja hyvinvointipalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Kiinnostuitko? Varaa oma esittelyaika, tilaa esitteet tai kysy lisää! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Nyt vapautumassa myös paljon kysyttyjä asuntoja Senioritalossamme. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Maalla ja kaupungissa Citymaalaisuus sopii lapsettomalle läppärityöntekijälle. Raaseporilais-helsinkiläinen Sirkku Varjonen yhdistää maalaistalon, luonnonrauhan ja työpaikan Helsingissä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

urinkoisina kevätaamuina Sirkku Varjonen avaa lähes satavuotiaan maalaistalon oven Bromarvin kylän liepeillä Raaseporissa ja nauttii kahvin rappusilla. Monirotuinen kodinvaihtajakoira Pepi hoitaa sillä aikaa omat aamutoimensa. Ison maatilan päärakennuksen pihalla kasvaa vanhastaan puna- ja mustaherukkaa, karviaisia ja enemmän perennoja kuin Varjonen tuntee nimeltä. Hän ei ole mikään viherpeukalo vaan valtiotieteiden tohtori ja maahanmuuttoon keskittynyt erikoistutkija, joka käy työpaikallaan Kuntoutussäätiössä Helsingissä normaaliaikoina kerran viikossa. – On luksusta saada keskittyä töihin maalla. Voin rytmittää työpäivää kävelemällä Pepin kanssa metsässä ja lämmittämällä taloa. Koti lämpiää pääasiassa puu-uunilla, jonne nakellaan metrisiä halkoja. Talon asukkaat ja halukkaat kaupunkivieraat tekevät niitä kesäisin talkoilla. Ensin ostetaan puuta, pätkitään sitä moottorisahalla ja lopuksi pienitään traktorikäyttöisellä klapikoneella, jota talon omistaja lainaa. Talossa on myös ilmalämpöpumppu. Varjonen ja hänen puolisonsa ovat 400-neliöisen talon päävuokralaiset. Talossa on myös kaksi muuta asuntoa, joissa molemmissa asuu yksi alivuokralainen. Sauna, vierashuone ja aula ovat yhteisiä tiloja. – Koronapandemian aikana on tuntunut niin etuoikeutetulta asua täällä, etten kehtaa edes hehkuttaa. KORONAPANDEMIA ON SAANUT monet kaipaamaan ympärilleen väljyyttä ja polkuja, joita ei tarvitse tallata jonossa. – Suurin osa suomalaisista asuu kaupungissa, mutta moni heistä ei koe olevansa kaupunkilainen, Sirkku Varjonen sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Maaseutubarometri 2020 kertoo monipaikkaisuuden vahvistumisesta: joka neljäs kaupunkilainen viettää maaseudulla aikaa kuukaudesta puoleen vuoteen. Varjonen erottaa maaseutuhaaveiden taustalta monta trendiä: hyvinvointiin keskittymisen, kaipuun luontoon, lähiruoan ja käsityökulttuurin arvonnousun sekä digitaalisuuden, joka mahdollistaa monelle etätyön ja jonka vastapainoksi toisaalta kaivataan käsillä tekemistä. Maaseutubarometrin mukaan maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille kaikista suomalaisista. Nuorista kaupunkilaisistakin 20

prosenttia toivoisi asuvansa tulevaisuudessa vakituisesti maaseudulla, ja 37 prosenttia uskoo omistavansa sieltä vapaa-ajan asunnon kymmenen vuoden päästä. – Kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelu ei näy ihmisten arvostuksissa ja identiteeteissä niin vahvasti kuin luullaan, Varjonen toteaa. Barometrin aineisto kerättiin ennen korona-aikaa, joten maaseutumyönteisyys saattaa olla nyt vieläkin suurempaa. Sirkku Varjonen, Pauliina Seppälä ja Heli Mäenpää ovat citymaalaisuudesta innostuneet ystä-

vykset, jotka kokoavat kaupunki- ja maaseutuelämän yhdistäjiä ja siitä haaveilevia Facebook-sivuille Citymaalaiset ja Citymaalaisten olohuone sekä Instagram-tilille Mecitymaalaiset. Kunnat ja hankkeet ovat ostaneet kolmikolta kyselyitä ja puheenvuoroja.

Sirkku Varjonen asuu yli isossa maalaistalossa vuokralla. Työ ja kaupunkitukikohta sijaitsevat Helsingissä.

PUOLITOISTA TUNTIA AUTOLLA. Sen verran Sirkku Varjoselta kestää päästä Helsinkiin. Hän ajaa kuitenkin usein kolme varttia Karjaalle, josta on vajaan tunnin junamatka Helsinkiin. Junassa matkustaminen on ekologisempaa, ja matkalla voi tehdä töitä. – Kahden tunnin etäisyys kaupungista vaikuttaa olevan monelle citymaalaiselle kipuraja, Varjonen kertoo. Maalla neliöt ovat edullisia, mutta Varjonen neuvoo laskemaan asumisen hintaan myös lämmityksen, matkakulut kaupunkiin ja siellä majoittumisen, jos tarkoituksena on elää kahdessa paikassa. Varjosella on ollut vuosien varrella monenlaisia kaupunkitukikohtia. Hän on esimerkiksi vuokrannut kahden tuttavansa kanssa pientä kaupunkiasuntoa, jossa he majoittuivat vuorotellen. Jotkut vuokraavat kaupunkiasuntoaan Airbnb:ssä. Toisten kaupunkiasunto on huone, jollaista voi etsiä vaikkapa Facebook-ryhmästä Yhteisöasuminen – kommuunit koolle. – Useille citymaalaisuuden mahdollistavat yhteisöasuminen, vuokraaminen ja kimppakyydit. Kalleimmassa ja epäekologisimmassa mallissa perheellä on kaksi autoa ja omistusasunto sekä maalla että kaupungissa. Varjonen ei ole laskenut, paljonko nykyinen elämä maksaa verrattuna 11 vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin hän asui alle 20 neliön yksiössä Fredrikinkadulla Kampissa. Urbaani vilinä alkoi heti ulkooven takaa. – Olin täysin tyytyväinen helsinkiläinen enkä ollut haaveillut maaseudusta enkä edes mökkeilystä. Muutin Bromarvin taloon, koska aloin seurustella siellä asuvan miehen kanssa. Hämmästyksekseni viihdyin heti. Kuulostaa kliseiseltä, mutta rauha, hiljaisuus ja tila viehättävät. Varjonen on huomannut, että monessa paikassa asuminen soveltuu erityisesti lapsettomille luovan luokan edustajille ja eläkeläisille. Tiettyyn paikkaan sidottu työ ja kouluikäiset lapset ovat iso este elämäntavalle. ONKO MAALLA YKSINÄISTÄ? Pääseekö muualta muuttanut ikinä sisään kyläyhteisöön? Voiko maalla

harrastaa? Esimerkiksi tällaiset asiat epäilyttivät vastaajia, kun Yle kysyi viime marraskuussa, mitä maalle muutto edellyttäisi. Sirkku Varjonen on yhteydessä ystäviensä kanssa päivittäin. Välillä useampi lähtee yhtä aikaa lenkille, ja joku osallistuu WhatsApp-ryhmäpuheluun Helsingin Arabianrannasta, toinen Kalasatamasta ja kolmas Espoosta. Ennen korona-aikaa ystävät myös kyläilivät. – Isoon taloon voi kutsua paljon vieraita, joiden kanssa pystyy viettämään kerralla päiviä. Saa kokkailla ja syödä yhdessä, ja silti kaikilla on mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan. Kyläyhteisön ruotsinkielisyys on hidastanut vain hieman suomenkielisen Varjosen juurtumista sinne. Hän on huomannut, että pienellä paikkakunnalla on häkellyttävän helppo vaikuttaa asioihin.

”

KAUPUNGIN JA MAASEUDUN VASTAKKAINASETTELU EI NÄY IHMISTEN ARVOSTUKSISSA JA IDENTITEETEISSÄ NIIN VAHVASTI KUIN LUULLAAN.

Esimerkiksi viime syksynä Varjonen kurkkasi, olisiko Bromarvin merenrantakahvila auki. Ei ollut, mutta paikalle sattunut omistaja keitti silti Varjoselle kupin teetä. – Juttelin kahvilanpitäjälle, että olisipa mahtavaa, jos Bromarvissa pääsisi merenrantasaunaan, ja avantouintikin kiinnostaisi. Hän kertoi sataman vuokrattavasta saunasta ja kysyi, kaipaisinko sinne myös yleisövuoroja. Sitten hän tilasi pumpun ja portaat avantoon paikalliselta tekijältä. Varjonen onkin tänä talvena kokeillut avantouintia. Ennen koronatilanteen pahenemista hän harrasti pilatesta kyläkoululla, mikä toimi myös ruotsin kielikylpynä, ja kävi leffassa puolen tunnin ajomatkan päässä Tammisaaressa. – Siellä on Suomen vanhin toiminnassa oleva elokuvateatteri, johon olen ihastunut. Osa harrastuksista on sijainnut Helsingissä. Varjonen on saattanut ottaa vaikkapa Helsingin työväenopistosta kolmen viikonlopun kokkauskurssin. Lisäksi hän on kokoontunut kaupunkiystäviensä kanssa lukupiiriin. – Bromarvissa saan usein parissa päivässä lähikirjastoon uutuuskirjan, jota pääkaupunkiseudun kirjastoissa sadat jonottavat. ■

Masennustutkimus Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennuslääkehoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos - olette iältänne 18-65 vuotias - Teillä on todettu masennus - ette ole saanut riittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, ja siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 22.4. klo 15-18 soittamalla numeroon 050 430 8910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Ilahduta äitiä lehdellä ja kirjalla! Lehtitilaus on lahja, joka muistuttaa antajastaan aina kun se saapuu lukijan iloksi Uskoa, toivoa & rakkautta

4/21

irtonumero 9,50 €

4 kk vain

39 € sis. lahjakirjan

Mikä auttaa uupunutta? Näin syntyy Tuomasmessu Koti paloi, tärkein säilyi Lotta Svärd

100

PUUTARHA: PIHOJEN KESTÄVÄT KAUNOT TARET

vuotta

Maaret Kallio: Tartu toivoon TEEMU RINNE:

HETKI LUONNOSSA:

OLLI VALTONEN:

TICO SUKELSI KEVÄTJÄIHIN

SUMUINEN MAISEMA ON MIELENTILA

HURMOSTA VAI HILJAISUUT TA?

askel.la

Jokaisella aukeammalla on Hannan voimalause. Kirjaa voi käyttää päiväkirjana tai muistikirjana. Kampanjakoodi:

Äidit21 • 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja se päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Kirjalahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Marja-Leena Jutila suunnitteli aktiivisia eläkevuosia, mutta vaikea sairaus romutti haaveet.

Kun vanhuus ei tule yksin Hyvään vanhuuteen tarvitaan muutakin kuin köyhyysrajan ylittävä eläke. Suomi on vielä kaukana riittävistä ikäihmisten palveluista. Edessä on myös syvään juurtuneen ikärasismin purkaminen. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI VALOKUVAT SIRPA PÄIVINEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

un vantaalainen Marja-Leena Jutila, 75, jäi eläkkeelle seitsemän vuotta sitten, hän odotti tulevilta vuosilta paljon. Jutila oli aktiivinen pyöräilijä, joka taittoi pyörällään jopa 30 kilometrin päivämatkoja. Hänellä oli ystäviä ja harrastuksia, joista rakkain oli näytteleminen Tikkurilan harrastajateatterissa. Eläke ei ollut suuri, mutta kaikki viittasi siihen, että Jutilalla oli edessään monia rikkaita eläkevuosia. Sitten hän sairastui vakavasti. Oireet alkoivat polvikivusta, joka levisi vähitellen koko kehoon. Tutkimuksissa kävi ilmi, että Jutila kärsii luuston haurastumista aiheuttavasta perinnöllisestä sairaudesta. Nyt kivut ovat hänen seuranaan jokaisena päivänä ja yönä.

Suhteellinen köyhyys on yleisintä yli 75-vuotiailla naisilla, joista

27 % on pienituloisia.

Suhteellisen köyhyyden raja oli vuonna 2019 yhden hengen taloudessa

1 280 €/kk

– Ajattelin, että en jää kiikkustuoliin. Minulla oli eläkevuosien varalle paljon haaveita, mutta sairastuminen romutti ne kaikki. Sairauden vuoksi Jutila joutui muuttamaan pois Korsossa sijainneesta kodista, jossa hän oli asunut 25 vuotta. Pitkäaikaisesta kotitalosta puuttui hänelle välttämättömäksi tullut hissi. Muuton ja liikkumisvaikeuksien vuoksi moni tärkeä ystävyyssuhde on jäänyt. Viime vuosina Jutilalle on tehty useita leikkauksia. Sairaalalaskut, terveyskeskus- ja lääkärikäyntien maksut ja lääkekulut ovat ajaneet talouden tiukille. Viimeisimmän leikkauksen jälkeen sairaalasta tuli 900 euron lasku, jota varten hän sai kaupungilta sosiaaliluoton. Jutila koki maksuohjelman armottomaksi. Vaikeimpina kuukausina hän pelkäsi ulosottoon joutumista. Vuokra, sähkö, ruoka, lääkkeet, pyykinpesuaine ja muu kodin puhtaanapito. Kaikkeen tuohon Jutilan eläkkeen pitäisi riittää joka kuukausi. Hän on pitänyt kotinsa siistinä vaikeuksista huo-

limatta. Joskus hän haaveilee uuden puseron ostamisesta, mutta se sekoittaisi koko kuukauden talouden. Kuukauden viimeisellä viikolla Jutila joutuu usein miettimään, ostaisiko lääkkeitä vai ruokaa. – Ruokaa tekisi mieli, mutta lääkkeitä on pakko syödä. Viime viikolla ostamistani lääkkeistä kallein maksoi 245 euroa. Tiedän summan, joka sosiaaliviranomaisten mukaan pitäisi jäädä käteen päivittäistä elämistä varten. Minulle ei jää niin paljon, mutta olen pärjäillyt, Jutila sanoo. HELMIKUUSSA ALKANUT Yhteisvastuukeräys auttaa taloudelliseen ahdinkoon joutuneita ikäihmisiä. Suhteellisesta köyhyydestä kärsivät Suomessa eniten yli 75-vuotiaat naiset, joista 27 prosenttia kuuluu pienituloisiin. Moni heistä kärsii huonosta terveydestä ja tarvitsee paljon palveluita. Suomessa suhteellisen köyhyyden rajana pidetään yksin elävillä noin 1280 euron kuukausituloja. Puolet eläkeläisistä saa eläkettä alle 1500 euroa kuukaudessa ja neljällä kymmenestä eläke jää alle 1250 euroon kuukaudessa. Takuueläkkeellä vähimmäiseläkkeen määräksi tulee 835 euroa kuukaudessa. Yhdessä asumistuen kanssa takuueläke riittää juuri ja juuri minimitoimeentuloon. Eläkeiän köyhyyden taustalla on usein aikaisempi työelämän ulkopuolella oleminen esimerkiksi kotiäitiyden, pitkäaikaistyöttömyyden tai työkyvyttömyyden vuoksi. Pienen eläkkeen lisäksi köyhyyttä aiheuttavat sairastaminen ja eriarvoisuus palveluihin pääsemisessä. Terveysmenot kuten julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut köyhdyttävät erityisesti yli 75-vuotiaita eläkeläisiä ja työkyvyttömyyseläkeläisiä. MONI PIENITULOINEN ELÄKELÄINEN turvautuu lainoihin ja pikavippeihin voidakseen hankkia välttämättömiä lääkkeitä. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzarin mukaan ikäihmisten velkaantumisen taustalla on usein oma tai puolison sairastuminen, joka tuo elämään uusia menoja. Toista velkaantumisreittiä Pantzar kutsuu läheisriippuvaisuudeksi. – Ikäihmiset päätyvät ottamaan lainaa ruoan tai lääkkeiden ostamiseen, koska eläke on mennyt johonkin muuhun rahareikään. Moni kantaa huolta ja vastuuta hankalaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneista lapsista ja auttaa heitä, vaikka varaa ei olisi. Näen tällaista tosi paljon, Pantzar sanoo.

Naisten eläkkeet ovat

69 %

miesten eläkkeistä.

Kuten muissakin ikäryhmissä, eläkeiällä tapahtuvan velkaantumisen taustalla on usein pienituloisuus. Lainarahoituksesta on tullut helppo ratkaisu, joka on jokaisen älypuhelinta, tablettia tai tietokonetta käyttävän ulottuvilla. Eläkkeelle jäävät ihmiset tulevat Pantzarin mukaan pääsääntöisesti hyvin toimeen, jos heil-

lä ei ole elämiseen otettua velkaa. Nykyään yhä useammalla on. Siinä missä vanhemmat sukupolvet jäivät usein eläkkeelle velattomina, nyt eläkkeelle siirtyvä sukupolvi on Pantzarin mukaan tottunut kuluttamaan ja pyörittämään elämäänsä velkarahoituksella.

Puolet eläkeläisistä sai vuonna 2019 eläkettä

alle 1 500 €/kk

Heistä lähes kaksi kolmasosaa oli naisia. Neljällä kymmenestä eläkeläisestä eläke jäi

alle 1 250 €/kk

– Vastikään eläkkeelle jääneet ihmiset voivat joutua ongelmiin, jos he eivät ole osanneet varautua tulotason tuntuvaan alenemiseen. Merkittäviä säästöjä ei ole, mutta maksettavana on runsaasti aktiivisten työvuosien aikana otettuja velkoja. Tällaisia tilanteita on yhä enemmän, ja siksi moni eläkeikäinen tekee töitä taloudellisista syistä. Pantzar havainnollistaa tilannetta laskelmalla. Takuusäätiön keskimääräisellä asiakkaalla on maksettavanaan reilut 20 000 euroa vakuudetonta velkaa. Jotta keskituloinen suomalainen maksaisi tämän suuruisen velan Takuusäätiön luoton avulla, hän joutuisi elämään viisi vuotta tiukkojen velkajärjestelynormien mukaan. – Jotta tällaisen velan maksaminen olisi armollisempaa, se pitäisi aloittaa jo kymmenen vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Samalla uuden velan ottaminen pitäisi lopettaa, Pantzar neuvoo. IÄKKÄISIIN IHMISIIN KOHDISTUU suomalaisessa yhteiskunnassa syrjintää, joka koostuu syrjivistä toimintatavoista, kielteisistä stereotypioista ja ennakkoluuloista. Syrjivät asenteet ja käytännöt ovat syöpyneet niin syvälle kulttuuriin, ettemme enää näe niitä. Näin väittää sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden emeritaprofessori Marja Vaarama. Vaarama perkaa suomalaisen ikäsyrjinnän muotoja artikkelissa, joka julkaistiin maaliskuun alussa ilmestyneessä kirjassa Suomiko onnellisen vanhuuden maa? KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

10 %

yli 65-vuotiaista jätti vuonna 2018 lääkkeitä ostamatta rahan puutteen vuoksi. THL:n mukaan määrä kasvaa. – Eläkkeelle jäävät ihmiset voivat joutua ongelmiin, jos he eivät ole osanneet varautua ajoissa tulotason alenemiseen, Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar sanoo.

Rakenteellinen ikäsyrjintä piiloutuu yhteiskunnallisten resurssien jakoon ja instituutioiden toimintatapoihin. Kulttuurinen ikäsyrjintä on juurtunut arkipäivän puheisiin ja tekoihin itsestäänselvyyksinä, joita ei useinkaan tunnisteta syrjinnäksi. Toisin kuin esimerkiksi vammaisten ja naisten aseman seuranta, ikäsyrjinnän seuraaminen ei sisälly viranomaisten velvoitteisiin. Iäkkäiden ihmisten syrjintä näkyy Vaaraman mukaan yhteiskunnallisia päätöksiä ohjaavissa asiakirjoissa ja siinä, miten iäkkäistä ihmisistä puhutaan julkisessa keskustelussa. 1990-luvun lamasta lähtien julkinen keskustelu on pyörinyt ikääntymisen aiheuttaman hoivataakan, huoltosuhteen heikkenemisen ja taloudellisen kestävyysvajeen ympärillä. Ikäihmisten tekemää vapaaehtoistyötä ja auttamista lasten hoitamisessa ei noteerata, koska se ei näy kansantalouden tilastoissa. Kyselytutkimuksissa yli 70-vuotiaiden mielipiteet saatetaan jättää kysymättä. Julkisuudessa on esitetty jopa äänioikeuden poistamista 65 vuotta täyttäneiltä. Samaan aikaan jo 55 vuotta täyttäneitä työnnetään ulos työmarkkinoilta. Kaikki tämä kertoo Vaaramalle siitä, että yleinen mielikuva ikäihmisistä on paitsi syrjivä myös auttamattomasti vanhentunut. Käsitys, jonka mukaan 65 vuoden ikä on vanhuuden raja, on Vaaraman mukaan peräisin Otto von Bismarckin Saksasta 1800-luvun lopulta. – Yhteiskuntamme puhuu edelleen yli 65-vuotiaista vanhuksina, vaikka tämän päivän iäkkäillä suomalaisilla on paljon parempi toimintakyky kuin heidän ikätovereillaan vielä 30 vuotta sit-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

ten. Suomessa on maailman koulutetuimmat ja osaavimmat ikäihmiset, mutta julkisessa keskustelussa heidät nähdään pelkkänä taakkana.

Työkyvyttömyyseläkkeen suuruus oli vuonna 2019 keskimäärin

1 132 €

IKÄIHMISTEN HYVÄ TOIMINTAKYKY johtuu Marja Vaaraman mukaan siitä, että 1950-luvulla syntynyt ikäpolvi on päässyt nauttimaan hyvinvointivaltion tarjoamista mahdollisuuksista. Niihin kuuluvat aikaisempia ikäpolvia parempi ravinto, hygienia, terveyspalvelut ja koulutusjärjestelmä sekä monipuolinen työelämä. Vanhuuden sijasta tutkijat puhuvat heidän kohdallaan kolmannesta iästä ja go-go-sukupolvesta.

Takuueläkkeen kanssa vähimmäiseläkkeen määräksi muodostuu

834,52 €

Fyysisen ja älyllisen toimintakyvyn parantuminen edellisiin sukupolviin verrattuna näkyy Vaaraman mukaan jo nykyisissä 75–80-vuotiaissa. Jos ihminen välttää vakavan sairastumisen, vanhuuden vaivat alkavat usein vasta 85 ikävuoden kohdalla. – Pidentynyt elinikä lisää monille terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia. Palveluja tarvitsevien joukko ei kuitenkaan pienene, vaan palvelujen tarve pakkautuu yhä enemmän elämän viimeisiin vuosiin, Vaarama sanoo. Hyvinvointipolitiikan menestystarina koskettaa myös 75 vuotta täyttäneitä naisia, joista valtaosa kokee elämänlaatunsa hyväksi. Kuitenkin monia heistä rasittavat suhteellisen köyhyyden lisäksi huono terveys, heikko asumisen laatu, suuri palvelujen tarve ja palvelujen kalliit hinnat. Heidän osanaan on sairas, köyhä ja usein yksinäinen vanhuus joko kotona tai hoivakodissa.

Vaarama tähdentää, että vanhuspalvelulaki sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista velvoittavat yhteiskuntaa tarjoamaan ikäihmisille laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa, hyvää palvelua ja kohtelua. Silti keskustelu iäkkäiden hoidon puutteista on jatkunut julkisuudessa vähintään 20 vuotta.

– Suomessa on maailman koulutetuimmat ja osaavimmat ikäihmiset, mutta heidät nähdään pelkkänä taakkana, emeritaprofessori Marja Vaarama sanoo.

75 vuotta täyttäneistä suomalaisista

40 %

on eri tavoin toimintarajoitteisia. He joutuvat odottamaan terveydenhuollon vastaanottoaikoja muita pidempään, heitä pompotellaan paikasta toiseen kaksi kertaa muita useammin ja vain joka kolmas heistä osallistuu oman hoitonsa suunnitteluun.

TALVELLA 2019 Valvira sulki yksityisen pääomasijoittajan omistaman hoitokodin vakavien hoidon puutteiden ja vanhusten kaltoinkohtelun vuoksi. Tapaus avasi Marja Vaaraman mukaan Pandoran lippaan, josta paljastui huonoa kivunhoitoa, aliravitsemusta, märissä vaipoissa makuuttamista, ulkoilun puutetta, sitomista, yli- ja alilääkitystä sekä psyykenlääkkeiden perusteetonta käyttöä. Pohjoismaisissa vertailuissa Suomi profiloituu maana, joka käyttää vanhusten palveluihin muita pienemän osuuden bruttokansantuotteesta. Vaaraman mukaan yksi historian suurimmista leikkauksista tehtiin 1990-luvun talouslaman alkuvuosina ikäihmisten tarvitsemiin kotipalveluihin, joiden reaaliset kustannukset olivat vuonna 1995 runsaan kolmanneksen alemmat kuin vuonna 1988. Vanhuspalveluista säästettiin myös 2010-luvulla noin miljardi. Vanhusten palveluja koskevassa lainsäädännössä on Vaaraman mukaan vältetty sitovia ohjeistuksia. Esimerkiksi vuonna 2013 voimaan astuneessa vanhuspalvelulaissa palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelmaa ei kytketty toisiinsa. Näin vanhuksille ei synny oikeutta tarvitsemiinsa palveluihin. Säästöjä ja tehokkuutta on haettu myös kuntien valtionosuuksia leikkaamalla. Rahapulassaan kunnat ovat kilpailuttaneet vanhusten palveluita halpuus edellä. Ikäihmisten palveluita siirretään myös nettiin, vaikka suuri osa heistä ei käytä digitaalisia palveluita.

Vaarama kiinnittää huomiota myös siihen, että vuonna 2016 kotihoidon kuluista katettiin asiakasmaksuilla yli 20 prosenttia, kun asiakasmaksujen keskimääräinen osuus sosiaali- ja terveyspalveluissa oli seitsemän prosenttia.

Kirkon diakonia työntekijät kohtaavat kaikista huono-osaisista ryhmistä eniten yksinäisiä ikäihmisiä. Vuonna 2019 diakonian vastaanotolla kävi

152 527

yli 70vuotiasta, mikä oli 10,7 prosenttia kaikista diakoniatyöntekijöiden kohtaamisista.

PÄÄMINISTERI SANNA MARININ hallitus saa Marja Vaaramalta kiitosta konkreettisista parannuksista pienituloisimpien ikäihmisten toimeentuloon ja ympärivuorokautiseen hoitoon. Vaarama suhtautuu myös odottavasti työn alla olevaan sote-uudistukseen, joka saattaa tuoda parannuksia ikäihmisten asemaan.

Emeritaprofessori kiinnittää kuitenkin kriittistä huomiota siihen, että ikäihmisten palveluihin on luvassa paljon suosituksia mutta vain vähän vastauksia siihen, miten niiden toteuttaminen rahoitetaan. Suositusten lähtökohtana on tilannekuva, jossa nykyiset palvelut ovat jo valtaosin hyviä ja ne toteutetaan lain hengen mukaisesti. Tosiasiassa Suomi on Vaaraman mukaan kaukana tilanteesta, jossa iäkkäiden palvelutarpeisiin kyettäisiin vastaamaan lain tarkoittamalla tavalla. Rahoitusvajeen suuruudeksi on arvioitu vähintään miljardi euroa. Valtionhallinnon asiakirjat sivuuttavat rahoituspohjan ohuuden, pohjoismaisen vertailun ja tiedot palvelujen riittämättömyydestä. Vaaraman mukaan vaikeneminen täyttää sekä kulttuurisen että institutionaalisen ikäsyrjinnän tunnusmerkit. – Asiat eivät voi jatkua näin, koska suomalainen arvomaailma ei kestä sitä. Olenkin varovaisen toivorikas ja odottavalla kannalla, Vaarama sanoo. Vaarama kiinnittää toiveikkuutensa siihen, että suuret ikäluokat ovat läpi elämänsä tehneet jonkinlaisen vallankumouksen pelkän suuren kokonsa ansiosta: heitä varten rakennettiin julkinen päivähoito sekä laajennettiin ja kehitettiin koululaitosta – ja he synnyttivät nuorisokulttuurin. – Nyt suuret ikäluokat ovat pääosin siirtyneet eläkkeelle, ja he muuttavat jo omalla käyttäytymisellään vallitsevaa vanhuuskulttuuria. Jää nähtäväksi, suivaantuvatko he syrjintään ja muuttavat myös hoivakulttuurin, Vaarama sanoo. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

HYVÄT MUISTOT ANTAVAT Marja-Leena Jutilalle voimia ja auttavat selviytymään vaikeassa elämäntilanteessa. Lapsuus oli ihana, vaikka Kotkan saaristossa elänyt työläisperhe oli köyhä. Jo täysiikäisiksi kasvaneet lastenlapset ovat tärkeitä ja rakkaita. Jutila muistelee lämmöllä heidän pikkulapsivuosiaan, joissa sai olla mukana. Myös tästä päivästä löytyy ilonaiheita. Seniorineuvonta kertoo, mistä ikäihminen saa tarvitsemansa avun. Seurakunnasta voi hakea kerran viikossa ruokakassin, joka tuo pöytään leipää, maitoa, jauhoja, hedelmiä, juureksia ja piparkakkuja. Senioritalon muista asukkaista on löytynyt keskusteluseuraa. – Tai löytyi ennen koronarajoituksia, Jutila korjaa.

32%

kotihoitoa tarvitsevista 75 vuotta täyttäneistä ei saa lainkaan kotihoitoa tai saa sitä riittämättömästi.

– Tarvittava apu tuntuu olevan aina toisessa virastossa. Olisi hyvä, jos olisi yksi virasto, jossa voisin hoitaa kaikki hakemukset pois alta yhdellä käynnillä, Marja-Leena Jutila sanoo.

VANTAALLA ASUVAN Marja-Leena Jutilan mielestä yhteiskunta saisi tulla häntä vastaan muutamissa asioissa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ikäihmiset tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin.

80 vuotta täyttävistä kotona asuvista

20–30 %

on syrjäytynyt yleisestä hyvinvoinnista köyhyyden, sairauksien, heikon toimintakyvyn, riittämättömien palvelujen ja yksinäisyyden vuoksi. 16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

– Liikun kahdella sauvalla. Kun lähden ulos kävelemään, kotini lähellä ei ole yhtään levähdyspaikkaa, missä voisin pysähtyä ja istua hetken, hän sanoo. Jutila antaa palautetta myös terveydenhoidosta ja virastoissa asioinnista. Kerran hän istui Peijaksen sairaalan päivystyksessä yksitoista tuntia päästäkseen lääkärin puheille. Viranomaiset tuntuvat Jutilan mielestä olettavan, että jokaisella on kotona tietokone asiointia ja ajanvarauksia varten. Hänellä on yläkaapissa viimeiseltä työnantajalta saatu läppäri, mutta hän ei ole tottunut käyttämään sitä. Kelan ja sosiaalitoimen korvausten hakeminen vaatii joka kerta pankin tiliotteen, jonka hakeminen on vaikeasti liikkuvalle raskasta. Jutila ihmettelee, miksi viranomaiset eivät voisi luottaa vanhan ihmisen sanaan. – Kelan asioiden hoitaminen vaatii taksimatkan Tikkurilaan tai Keravalle. Tarvittava apu tuntuu olevan aina toisessa virastossa. Olisi hyvä, jos olisi yksi virasto, jossa voisin hoitaa kaikki hakujutut pois alta yhdellä käynnillä. Kirkosta Jutilalla on myönteistä sanottavaa. Kun jäisillä jalkakäytävillä liikkuminen oli hänelle liian vaarallista, ”Aallon rouva” eli Rekolan seurakunnan diakoniatyöntekijä Kaisa Aalto kävi hänen puolestaan apteekissa ja ruokakaupassa. – En kasvanut uskovaisessa perheessä, mutta viime vuosien aikana olen vaihtanut mielipidettäni kirkosta. Moni luulee, että pitää olla uskova, ennen kuin voi ottaa yhteyttä diakoniatyöhön, mutta ei se mene niin. Jos soitat, sieltä tulee apua, eikä tarvitse mennä veisaamaan, Jutila sanoo.

Säännöllisestä kotihoidosta voidaan veloittaa

2,5–22 %

asiakkaan suojaosan ylittävästä tuloista. Keskituloisella eläkeläisellä tämä tarkoittaa 27–238 euron kuukausimaksua.

– Moni ikävä asia on koronan syytä. Epidemia on lopettanut taloni asukkaiden yhteiset hetket, emmekä ole voineet tavata toisiamme moneen kuukauteen. Jutila haaveilee koronan jälkeisestä ajasta ja tilaisuuksista, joissa voisi tavata samanhenkisiä ihmisiä. Toive vie hänen ajatuksensa Tikkurilan harrastajateatterin senioriryhmään, jossa hän oli mukana sairastumiseensa saakka. Teatteriryhmä esiintyi muun muassa vantaalaisissa hoivakodeissa. – Se oli henkisesti upea juttu, ihan uskomatonta. Viimeisessä roolissani minulla oli sateenvarjo keppinä, kun en enää pystynyt liikkumaan ilman tukea, Marja-Leena Jutila sanoo. ■ Lähteet: Suhtautuminen iäkkäisiin – onko yhteiskunnassamme ikäsyrjintää? Emeritaprofessori Marja Vaaraman artikkeli kirjassa Suomiko Onnellisen vanhuuden maa? (Into Kustannus) sekä Yhteisvastuun tietopaketti eläkeläisköyhyydestä.

Ihon värierojen tasoittamiseen, maksaläiskien vaalentamiseen sekä couperosa-ihon tehohoitoon Detria Arbutin -tuotteet suojaavat ihoasi ikääntymiseltä sekä sään ja ympäristön kuormitukselta. Detria Arbutin –sarja sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta.

-10% ALENNUS KAIKISTA DETRIA ARBUTIN IHONHOITOTUOTTEISTA DETRIASHOP.FI VERKKOKAUPASTA Tarjoamme tilaajalahjana mahdollisuuden tilata Askel-lehden näytenumeron (arvo 9,50 €). Myyntipaik at: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteek it ja luontaistuotek aupat sek ä www.detriashop.fi

Biseksuaalisuuden salailu ajoi vanhoillislestadiolaisen perheenisän Samuel Jyringin paniikkikohtauksiin.

Risti riita TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Samuel Jyrinki kokee vanhoillislestadiolaisuuden hengelliseksi kodikseen. – Uskon Jumalaan, armoon ja anteeksiantamukseen kuten ennenkin, mutta en tiedä, miten asemoin itseni suhteessa yhteisöön.

iip piip piip piip piip piip. Samuel Jyringin kännykkä vilkkuu ja piippaa yhtä mittaa uusien ilmoitusten ja viestien merkiksi. Hänen kirjoituksensa ”Vanhoillislestadiolainen biseksuaali” saa Herkkä mies -blogissa nopeasti kymmeniätuhansia lukijoita. Eletään kevättä 2018. Jyrinki käy terapiassa, koska vuosia vellonut ahdistus on kärjistynyt toistuviksi paniikkikohtauksiksi. Hän kertoo seksuaalisesta suuntautumisestaan vaimolleen Aune-Elina Jyringille yli kymmenen avioliittovuoden jälkeen. Kun vaimo ottaa uutisen vastaan hyvin, mies päättää lakata häpeämästä itseään myös muun maailman edessä. Hänen ulostulonsa kirvoittaa valtavasti viestejä tiukoissa uskonnollisissa yhteisöissä eläviltä sateenkaari-ihmisiltä. Viestejä tulee vanhoillislestadiolaisilta, muiden herätysliikkeiden jäseniltä ja Jehovan todistajilta. Moni kertoo käpertymisestä yksinäisyyteen ja syyllisyyteen. Moni kiittää ulostulosta. Moni pohtii, uskaltaisiko itsekin avautua jollekulle läheiselleen. Kännykän ruudulle ilmestyy myös toisenlaisia tekstejä. ”Tuo on sielunvihollisen työtä.” ”Jos olet biseksuaali, et voi olla vanhoillislestadiolainen.” ”Ehkä jotkut uskovaiset voisivat aina tarkistaa tekstisi.” ”Miksi edes naimisissa olevana ja perheellisenä ihmisenä puhut tästä, jos et ole lähdössä homostelemaan?” Jyrinki tuntee monet kriittisten viestien lähettäjät henkilökohtaisesti. Blogikirjoituksen jälkeen jotkut tutut vanhoillislestadiolaiset alkavat kävellä ohi tervehtimättä. Osa tärkeistä ihmissuhteista viilenee. – Ulossulkeminen satuttaa ja surettaa syvästi. En usko, että siitä tunteesta voi saada kiinni, ellei itselle ole tapahtunut jotakin samankaltaista. Jyrinki avaa kokemustaan 19. huhtikuuta julkaistavassa esikoiskirjassaan Paratiisi vai helvetti (Otava): ”Minun maailmastani ei katoa ristiriita, vaikka kieltäisin seksuaalisuuteni tai lakkaisin uskomasta herätysliikkeen oppeihin. Se ei ole mahdollista, sillä olen saanut molemmat syntymälahjana ja kasvanut niiden vaikutuksessa.”

Kuka?

Samuel Jyrinki, 32, on tunnettu blogistaan Herkkä mies. Hän kirjoittaa erityisesti miehenä elämisestä, seksuaalivähemmistöön kuulumisesta, parisuhteesta ja vanhemmuudesta.

Mitä?

Jyringin esikoiskirja Paratiisi vai helvetti (Otava) julkaistaan huhtikuussa. Omaelämäkerrallinen kirja käsittelee biseksuaalisuuden ja vanhoillislestadiolaisuuden yhteensovittamista.

Motto?

”Sinun tulee olla se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa.” – Mahatma Gandhi

SAMUEL ELI HEPREAKSI Schemuel tarkoittaa Jumalalta pyydettyä. Samuel Jyringille on kerrottu, että sellaisena hän syntyi perheensä kahdeksanneksi lapseksi. Kaikkiaan lapsia siunaantui yksitoista. Välillä tuli vastoinkäymisiä. Isä loukkaantui vakavasti työtapaturmassa jo ennen Samuelin syntymää, ja äiti sairasti aivokasvaimen, kun poika oli pieni. Perhe asui pienessä kylässä Pohjois-Pohjanmaalla. Kyläläiset jakaantuivat uskovaisiin ja epäuskoisiin, eli lestoihin ja muihin.

”

Miten syvälle ruumiiseeni on iskostunut ajatus, että se on täynnä pahuutta, joka pyrkii pintaan. ”’Kuinka voitte olla noiden kanssa samassa pöydässä?’ Kaksi ikäistäni uskovaista poikaa katsovat minua ja kaveriani, kun istumme ruokalassa kahden epäuskoisen tytön kanssa samassa pöydässä”, Jyrinki kuvaa ilmapiiriä kirjassaan. Kun Jyrinki oli peruskoulun viimeisellä luokalla, hän huomasi ihastuvansa ja tuntevansa vetoa joskus tyttöön, toisinaan poikaan. – Muistan hämmennykseni siitä, miten reagoin poikiin. En ollut kuullutkaan biseksuaalisuudesta, ainoastaan homoista. Homous oli niin paha asia, ettei se ollut edes vaihtoehto. Vielä 2000-luvulla Jyrinki kuuli seuroissa puheenvuoron, jonka mukaan homous on sairaus. Lasten ollessa pyhäkoulussa Jyrinki keskusteli uskovaisten isien kanssa siitä, että pitäisi ostaa uusi auto, johon koko jälkikasvu mahtuisi. Muita keskustelunaiheita olivat metsästys, yrittäminen, raha ja politiikka. – Olen ajatellut olevani kuin Jani Toivola, jonka ei olisi pitänyt kelvata eduskuntaan, tai Pekka Haavisto, jonka presidenttiys olisi ollut kaiken pahan alku. Homovihamielisten puheiden keskellä Jyrinki on kokenut itsensä yksinäiseksi ja näkymättömäksi. Uskovainen aviomies on saanut itsensä kiinni hämmentävistä tilanteista. ”Tuijotan miestä. Mahan pohjassa kipinöi. Mies istuu suuressa kuormaajassa ja kurkottaa sen oven raosta jutellessaan työkaverini kanssa. Jykevät mutta sopusuhtaiset kasvonpiirteet on kehystetty tummalla parran sängellä ja lyhyillä hiuksilla.” Jyrinki on monesti itkenyt ja inhonnut syvästi halujaan. ”Miten syvälle ruumiiseeni on iskostunut ajatus, että se on täynnä pahuutta, joka pyrkii pintaan. Niin kuin itse saatana asuisi sisälläni ja odottaisi tilaisuutta niellä minut, tuhota taivaan sisältäni ja johdattaa minut pimeään.” POIKANA Samuel Jyrinki viihtyi hyvin tyttöjen kanssa, aikamieheksi kasvettuaan naisten. Hän-

tä kiinnostavat tunteet, ihmissuhteet ja kauneus. Ne ovat aiheita, jotka ovat nousseet miesporukoissa harvemmin keskusteluun. Herkkä mies -blogin seuraajistakin 89 prosenttia on naisoletettuja. Lapsena Jyrinki päätyi joskus tyttöjen laitettavaksi. Kolmannella luokalla hän oli vappunaamiaisissa Miss Suomi. ”Muistan, kuinka seisoin isosiskoni edessä, joka levitti ripsilleni mustaa maskaraa, ja kuinka tunsin suurta nautintoa tuossa hetkessä. Maskara oli vedenkestävää, ja toivoin, ettei se lähtisi ikinä pois.” Murrosiässä Jyrinki opetteli hyväksyttyä roolia ulkolukuna: Miten mies puhuu ja elehtii, kuinka seisoo jalat harallaan. Hän kokeili karskia otetta työssäkin. – Myyntipuolella vallitsee miehinen kulttuuri, joka tuntui kuluttavalta ja riiteli arvojeni kanssa. Toimin myyntipäällikkönä ennen kuin lopetin. Nykyään Jyrinki työskentelee Vantaan kaupungin sosiaalityössä ja auttaa tukea tarvitsevia aikuisia saamaan elämänsä haltuun. Siinä työssä miellyttävyys ja myötätuntoisuus ovat vain eduksi. Perhe-elämässä herkkyys näkyy siinä, että Jyrinki ei peittele haavoittuvuuttaan. Hänen 12-, 11-, 9- ja 7-vuotiaat lapsensa näkevät isänsä niin itkevän kuin meikkaavankin. – Suhteessani lapsiin on paljon läheisyyttä ja halailua. Olen perhekeskeinen, ja minulle on tärkeää, että pääsen kiinni siihen, mitä lapseni tuntevat ja kokevat. Jyrinki puolustaa jokaisen lapsen oikeutta olla yksilöllinen itsensä. Kuopuspoika on joskus mennyt esikouluun kynnet lakattuina, ja hän sai kaupasta toivomansa pinkin kevättakin. – Kasvoin jyrkkäraamiseen miehenrooliin. Jos sukupuolikäsitykset olisivat laajempia, vähentyisikö niihin liittyvä pahoinvointi ja olisiko monen helpompi kokea itsensä ongelmattomasti mieheksi tai naiseksi? Jokaisen omaa sukupuolikäsitystä pitää kunnioittaa. Jos joku kokee olevansa vaikkapa muunsukupuolinen, siihen ei muilla ole nokan koputtamista. Miehenä olemisen tavat ovat Jyringin mielestä monipuolistuneet selvästi viimeisen viiden vuoden aikana, jonka hän on kirjoittanut Herkkä mies -blogia. Esimerkiksi Instagram-tilillä Miesplus moni mies avaa tunteitaan julkisesti. 2000-luvulla syntyneiden miehuus on Jyringistä jo varsin erilaista kuin hänen oman kolmikymppisen ikäpolvensa, vielä vanhemmista puhumattakaan. TULEVAISUUDELTA Samuel Jyrinki toivoo uusien kirjojen kirjoittamista ja hyvää perhe-elämää. Monessa julkisessa somekuvassa hän hymyilee yhdessä vaimonsa kanssa. Joskus tämä on letittänyt miehensä tukan, toisella kerralla he ovat ostaneet mätsäävät mintunvihreät paidat. Jyrinki kirjoittaa Instagram-tilillään: ”Olen niin usein kiitollisena ihmetellyt, että miten olen saanut itselleni niin sopivan kumppanin. Ihmisen, jonka kanssa on helppo elää ja kasvaa.” Kun Jyrinki kertoi biseksuaalisuudestaan, puoliso hyväksyi asian epäröimättä, mutta mietti, riittääkö miehelleen. Tämä selitti, ettei minkään liitossa tarvitse muuttua. – Olen onnellisessa avioliitossa, jossa aion elää elämäni loppuun asti. Ei minulta mitään puutu. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

40-vuotiaana haluaa elämältä. Hän havahtui siihen, että oli elänyt koko aikuisikänsä jonkun toisen elämää muun muassa äidin, vaimon, tyttären ja työntekijän roolissa. Oli tullut aika ajatella enemmän itseään.

”

SAIN PURKAA TUNTOJANI, KAIKKEA SITÄ HÄTÄÄ, HUOLTA, SURUA JA AHDISTUSTA, JOTA LAPSEN SAIRASTUMINEN OLI AIHEUTTANUT.

– Olen aina suorittanut jotain, esimerkiksi lasten harrastusten ja erilaisten luottamustehtävien kautta. Nyt olen vähentänyt näitä tehtäviä. – Myös ulkoiset seikat ovat menettäneet merkitystään. Enää ei tunnu niin tärkeältä se, miten siistiltä koti näyttää.

– Omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta, koska silloin on voimia myös auttaa toista paremmin, sanoo Johanna Piispa.

Kun lapsi sairastui, äidin elämä mullistui Mielenterveysomaisten vertaistukiryhmä on auttanut Johanna Piispaa ymmärtämään sen, että hän on tehnyt vanhempana parhaansa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT JUSSI HELTTUNEN

aksi ja puoli vuotta sitten tapahtui jotain hämmentävää: perheen teini-ikäinen esikoinen sairastui psykoosiin. Psykoosin jälkeen hänelle tuli masennus ja itsetuhoisia ajatuksia. Tämä laittoi Johanna Piispan ja koko perheen elämän mankeliin. Perheenjäsenen sairastuminen oli asia, jollaista ei ollut osattu ennakoida. Lapsen sairastuttua Piispa päätti hakea tukea myös omaan jaksa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

miseensa. Hän löysi netistä FinFamin eli Mielenterveysomaisten keskusliiton, joka tarjoaa monenlaista apua mielenterveyskuntoutujien omaisille. Aivan aluksi Piispa meni puolisonsa kanssa tapaamaan FinFamin työntekijää, jolta he saivat apua vaikean tilanteen käsittelemiseen. Piispa alkoi myös käydä FinFamin suljetussa vanhempien ryhmässä. – Sain ryhmän muilta samoja asioita kokeneilta kaivattua vertaistukea. Olemme kokoontuneet nyt korona-ai-

kana keskenämme joka kolmas viikko, koska järjestön tiloissa tapaamisia ei voi järjestää. HYVÄÄ TUKEA Johanna Piispa sai myös FinFamin kirjallisuusterapiaryhmästä, joka järjestettiin kahtena viikonloppuna. – Auttoi paljon, kun sain purkaa paperille tuntojani, kaikkea sitä hätää, huolta, surua ja ahdistusta, jota lapsen sairastuminen oli aiheuttanut. – Mieleeni nousi myös omasta lapsuudestani ja nuoruudestani asioita, joita en ollut aiemmin käsitellyt. Tajusin, että kaikki ei ole itsellänikään täysin hallinnassa, vaikka olin niin luullut. Piispa alkoi miettiä syvemmin omaa polkuaan ja sitä, mitä hän yli

TÄLLÄ HETKELLÄ Johanna Piispan perheen elämä on melko hyvässä tasapainossa. Välillä on hyviä ja välillä huonoja päiviä. Vaikeimpina hetkinä Piispa saattaa miettiä, onko jokin lapsen käyttäytymisessä murrosikää vai merkki jostain vakavammasta. Myös perheen kuopus on teini, ja hänen käytöstään tulee nyt seurattua tavallista herkemmin. – Hyvältä tuntuu se, että perheen yhteys ja keskinäinen luottamus ovat lisääntyneet tämän kaiken keskellä. Myös lapset pitävät entistä enemmän yhtä. – Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että olemme opetelleet tunteiden näyttämistä. Olemme opetelleet ihan sitä, että saa suuttua ja riidellä, mutta sen jälkeen pyydetään anteeksi ja jatketaan eteenpäin. Korona-aika on asettanut perheelle omat lisähaasteensa. Piispan mukaan erityisesti perheen esikoisesta on tuntunut raskaalta se, että niin opiskelu kuin kuntouttavat tukiryhmätkin ovat siirtyneet verkkoon. Kaikki aktiviteetti on nyt omassa huoneessa. Tärkeä oivallus Piispalle on ollut, että elämässä on toivoa vaikeinakin aikoina. – Vertaistukiryhmä on auttanut minua ymmärtämään myös sen, että olen tehnyt vanhempana parhaani. – Vanhemman on toki oltava läsnä ja saatavilla. Hänen on kuitenkin ajateltava myös itseään. Omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta jo senkin vuoksi, että vahvana auttaa myös kuntoutujaa paremmin. ■

Kaikesta voi selvitä, kunhan saa apua

ielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin jäsenyhdistyksiin on tullut korona-aikana paljon yhteydenottoja. – Tuen tarve on selvästi kasvanut, ja omaiset hakevat tukea jaksamiseensa entistä väsyneempinä. Meillä on koronakriisin lisäksi mielenterveyskriisi. Nyt on todella tärkeää satsata mielenterveys-, omais- ja perhepalveluihin, sanoo FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. FinFamilla on 18 jäsenyhdistystä ympäri maata. Järjestö tarjoaa mielenterveyskuntoutujien omaisille maksutta muun muassa chatja puhelinneuvontaa, yksilötapaamisia, erilaisia vertaistukiryhmiä sekä luentoja ja kursseja. Koronaaikana toiminta on siirtynyt suurelta osin verkkoon ja puhelinyhteyksiin. – Kasvokkain tapaaminen on tärkeää, mutta toisaalta osa omaisista ei jaksa lähteä edes tapaamisiin, Hytönen kertoo. Jo ennen korona-aikaa lähes joka toinen mielenterveyskuntoutujan omainen oli vaarassa itse masentua. Jäsenyhdistyksiltä ja omaisilta tulevan tiedon perusteella Hytönen arvelee luvun kasvaneen.

Osa uupuu hoivataakan alle kotona. Osalla taas on huoli läheisistä, joita he eivät voi tavata, koska nämä ovat riskiryhmäläisiä tai eristyksissä hoitoyksikössä. – Monesti mielenterveyskuntoutujien omaiset kokevat olevansa näkymättömiä. Myös he tarvitsevat tietoa, tukea, apua ja toivoa, Hytönen sanoo. – Omaisiin kuuluu kaikenikäisiä. On myös paljon nuoria, jotka ovat joutuneet omaishoitajan rooliin ja ottamaan vastuun perheen askareista. Näiden nuorten kohdalla huolestuttaa etäopetukseen siirtyminen. Etäopetukseen joutuessaan he saattavat menettää ainoat ympärillään olevat turvalliset aikuiset. Hytösen mukaan on valitettavaa, että mielenterveysongelmia hävetään edelleen, vaikka ihmisen mieli voi murtua siinä kuin jalkakin. Moni ei uskalla kertoa perheen ongelmista edes ystävilleen tai sukulaisilleen. – Siksi on tärkeää saada vertaistukea samassa elämäntilanteessa olevilta. Se auttaa näkemään, ettei oma perhe ole ainoa, jossa on mielenterveyden haasteita, ja että kaikesta voi selvitä, kunhan saa apua. ■

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Pia Hytösen mukaan mielenterveys kuntoutujien omaiset hakevat tukea omaan jaksamiseensa entistä väsyneempinä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Suomi ei ole vielä oikeusvaltio JATKUVASTI HEHKUTETAAN, miten erinomaisen hyvin kaikki toimii Suomen demokraattisessa oikeusvaltiossa, ja miten tämä tuo maailmanmainetta, onnellisuutta ja hyvinvointia. Oikeusvaltion ja demokratian kritisointia ei täällä katsota suopein silmin vaan usein se mitätöidään tyhjänpäiväisenä valitteluna. Tavallista kansalaista ei kuulla. Perusoikeuksien periaatteet ja vääryyden kokemukset hukkuvat systeemin manipuloivaan labyrinttiin. Henkilökohtainen kokemukseni on, että yksittäiset kansalaiset ovat voimattomia saamaan oikeutta, ellei heillä ole varallisuutta ostaa sitä itselleen. Käräjätuomari selitti minulle, ettei hän voi kuulla päätöksenteossa yhtä osapuolta ilman asianajajaa, joka toisellakin osapuolella on. Terveydenhoidon henkilökunta ei kysyttäessä tiedä potilasoikeuksista, ja potilasasiamiehen kädet on sidottu. Verohallinnon virkailijat eivät tiedä, miten verotus on laskettu ja miten se toimii. Palvellaan systeemiä, ei tavallista kansalaista. Vähävaraisen kansalaisen ääni tukahdutetaan ja hänet uuvutetaan systeemien sisäisessä viidakossa. Näinkö oikeusvaltio toimii?

Uskonnollinen ja vapaaehtoisesti lapseton? USKONNON JA VAPAAEHTOISEN LAPSETTOMUUDEN suhteesta toisiinsa ei ole olemassa kovinkaan paljoa tutkimusta eikä siitä myöskään juuri kirjoiteta. Ajattelin, että kirjoitanpahan sitten itse. Raamatussa sanotaan jokseenkin niin, että lisääntykää ja täyttäkää maa. Mutta tämä maapallo alkaa olla jo täynnä. Lieneeköhän vapaaehtoinen lapsettomuus sitten suurikin synti teologisessa mielessä tarkasteltuna? Uskonnollisesti suuntautuneiden yhteisöjen virallisista kannoista vapaaehtoiseen lapsettomuuteen ei juurikaan löydy materiaalia, mikä on sääli. Toivottavaa olisi, että uskonnolliset yhteisötkin heräisivät joskus siihen, että ihmiset eivät välttämättä enää halua lapsia. Ne samat ihmiset, joista osa on erilaisten uskonnollisten yhteisöjen jäseniä. Vapaaehtoinen lapsettomuus on epäilemättä osalle uskonnollisista yhteisöistä ongelmallinen aihe. Se on kuitenkin yksi ihmisyyden luonnollinen piirre, ja siksi uskonnollisten yhteisöjen edustajienkin pitäisi uskaltaa keskustella siitä ääneen.

Hertta Häkkinen eläkeläinen, Espoo

Frisbeegolfrata Vantaalle REKOLAN JA KORSON väliin rakentuu lähivuosina suuri Elmon urheilupuisto. Liikuntamahdollisuuksia on tulossa lukemattomille lajeille, mutta ei nykyään kovaa suosiota nauttivalle frisbeegolfille. Kaupungin maille sitä ei laajan lajikirjon takia enää mahdu, ja viereiset alueet ja metsät taasen ovat seurakuntayhtymän maita. Ehdotan, että Vantaan seurakuntayhtymä on tässä asiassa proaktiivinen ja lähtee yhdessä Vantaan kaupungin kanssa toteuttamaan omistamalleen alueelleen 18-väyläistä frisbeegolfrataa, heti Elmon alueen viereen. Frisbeegolfin suosio on räjähtänyt, ja Vantaan vähät radat ovat ylikuormittuneita viimeistään kesäl-

Maria Ronkainen Vantaa

lä. Tässä olisi suuri kädenojennus erityisesti lapsille ja nuorille, jotka saataisiin näin harrastamaan tervehenkistä, sosiaalista ja luontoarvoja edistävää lajia.

Juha Järä varavaltuutettu (Ps.), Vantaa

Muuttokirje kosketti mutta myös ärsytti MUUTIN HILJATTAIN takaisin vanhoille kulmilleni, Kallion kirkon kupeeseen. Pian postiluukustani kolahti tervetuliaiskirje uuteen kotiseurakuntaan. Luin sen hymyillen ja kiinnitin saamani magneetit jää-

kaapin oveen, missä ne muistuttavat hyvistä asioissa tässä maailmassa. Kirje kosketti erityisen paljon siksi, että koronatilanteen takia muuttoni ja elämänmuutokseni on sujunut huomattavasti pienemmällä piirillä kuin olisin toivonut. Muutto on aina iso asia, usein raskaskin. Linkit, tapahtumavinkit ja yhteydenoton sanoma sateenkaarilipusta lopun kiitokseen olivat kallisarvoisia ja välittivät kauniisti lähimmäisenrakkautta kotini koronakuplaan. Muuttokirje oli muistutus siitä, että näinäkin aikoina kirkko haluaa tukea ja olla läsnä.

Allekirjoitus kuitenkin lässähdytti kirjeen henkeä: Riikka Reina, kirkkoherra. Tämä nolotti minua luterilaisena. Nyt on korkea aika päivittää kirkon virkanimikkeet tälle vuosituhannelle. Virkanimikeasia toimii valitettavana esimerkkinä kaikesta siitä, mikä on kirkossa jämähtänyt pönkittämään eriarvoisuutta. Uudistushenkeä tarvitaan, jotta kirkko vihdoin ottaa paikkansa ihmisoikeuksien järkähtämättömänä puolustajana joka tasolla. Näillä asioilla on väliä.

Venla Leimu Kallion seurakunnan jäsen, Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Paavalinkirkon teos häpäisee Jeesuksen

Ihminen on luonnostaan sekasyöjä

YLE UUTISET Uusimaa (8.4.) ja Kirkko ja kaupunki (25.3.) kertoivat Paavalinkirkon lahjaksi saamasta, Ilkka Sariolan tekemästä krusifiksista. Jeesus olisi ensimmäisenä heittämässä teoksen ulos kirkosta, jota voisi ajatella hänen talonaan, mikäli tarjolla ei ole synagogaa. Markuksen evankeliumi 10:6–9 osoittaa, että Jeesus oli omin sanoin naisen ja miehen välisen liiton asialla. Hän ohjasi ihmisiä tiukasti kohden Jumalan heille luomakunnan alussa määrittämiä rooleja. Teoksessa esitetyt Välimeren pakolaisvirta, Omaha Beach ja Hitlerin sirkkeli eivät liity mitenkään Jeesukseen tai Raamatun perussanomaan. Tämän voin sanoa aate- ja oppihistoriasta maisterin paperit ansainneena. Juutalaisuuteen olen perehtynyt opinnoissani. Teemojen syvempi – objektiivinen – sosiaali- ja uskontopoliittinen syväluotaus paljastaisi, että ne ovat Jeesuksen persoonaa ja sanomaa vastaan. Jeesus ei ollut kukkia keräilevä ja kitaraa soitteleva, moderni skandinaavisaarnaaja vaan tiukka ja kova yksilö. Teoksessa on kyse pyhäinhäväistyksestä.

DANIEL ELKAMA väitti (K&k 11.2.), että kasvissyönti muka olisi parempi ja terveellisempi vaihtoehto ihmiselle kuin lihansyönti. Ei todellakaan ole! Ihminen ei ole kasvissyöjä vaan kaikkiruokainen. Terveellistä ravintoa ihmiselle on tasapainoinen, monipuolinen ravinto. Koska ihmisen ruuansulatus ei pysty läpäisemään kasvisolun solukelmua, ihminen ei pysty hyödyntämään edes kaikkia niitä ravintoaineita, joita kasviksessa laboratorioanalyysien mukaan näyttäisi olevan. Jos kaikki hurahtaisivat veganismiin, pitäisi kaikki lehmät, siat, lampaat, kanat, kirjolohet ja muut tappaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi kokonaisten lajien hävittämistä sukupuuttoon. Jos karjanlantaa ei ole käytettävissä, joudutaan pellot lannoittamaan väkilannoitteilla. Niiden tuotanto kuluttaa valtavasti energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja ja levittää ympäristöön saasteita. Kun väkilannoitteiden raaka-aineet lähitulevaisuudessa loppuvat, on joka tapauksessa pakko siirtyä takaisin luonnonmukaisempaan viljelyyn.

Paula Puolakka Helsinki

Yhteisvastuukeräys uudistui korona-aikana TARVITTIIN NÄKÖJÄÄN korona, ennen kuin Yhteisvastuukeräys sai seurakunnissa arvoisensa aseman. Kun kysyy ihmisiltä, mitä he tietävät kirkon toiminnasta, he vastaavat usein: seurakunnat huolehtivat vähäosaisista. Yhteisvastuukeräyksellä saadaan osa näistä auttamiseen tarvittavista varoista. Yhteisvastuukeräyksen näkyvyyteen ei ole kuitenkaan satsattu riittävästi. Keräys on tuntunut jymähtäneen vanhoihin kaavoihin. On myyjäiset, pari konserttia ja lipaskeräys, mikä ei ole kovinkaan näkyvää toimintaa. Seurakunnan perusväki on huolehtinut toteutuksesta. Nyt koronarajoitteiden aikana eri seurakunnissa on noussut esille uudenlaisia innovaatioita. On saatu näkyvyyttä mediassa ja jopa uusia jäseniä seurakuntiin. Kriisin keskellä on syntynyt uutta.

Kaarina Johansson Haaga

Pauli Lindgren Helsinki

Hengellinen perintö kantaa meitä ELÄMÄÄ SUUREMMAT kysymykset houkuttelevat puoleensa useita vastauksia (K&k 25.3.). Olen itsekin kirjailijana ja filosofina pohtinut kysymystä Jumalan olemassaolosta. Tyynnyin tämän kysymyksen äärellä, kun olen koko ikäni asunut ja elänyt kirkon varjossa ja lähellä. Esivanhempamme ovat jo vastanneet mielipidekirjoittaja Mikko Heikkilän kysymykseen: Jumala on olemassa. Meitä edeltäneillä sukupolvilla on ollut aikaa tutustua henkisiin asioihin. Miksi muuten olisi rakennettu suuria ja pieniä, yleensä hyvin kauniita kirkkoja ihmisten kohtaamisia ja hengellistä elämää varten? Jos nykyaikainen ihminen kadottaa uskonsa, hän voi löytää sen uudelleen kirkon piiristä. Luojan kiitos, papistolla ja muulla kirkon henkilöstöllä on aikaa viipyillä henkisten kysymysten äärellä, ja siten he tuovat esivanhempiemme lohdun ja vastauksen oman työnsä myötä meille seurakuntalaisille.

Tarja Kaltiomaa Espoo

Lue mielipiteitä, kolumneja ja pääkirjoituksia osoitteessa

Adressit

Apurahat OTTO A. MALMIN LAHJOITUSRAHASTO Apurahoja kansansivistystä edistäviin sekä yleishyödyllisiin tarkoituksiin Apurahat voidaan myöntää työryhmille, organisaatioille tai yksityishenkilöille. Hakemukset lähetetään säätiön verkkopalvelun kautta (http://www. ottomalm.fi), missä annetaan tarkempia ohjeita. Kaikki liitteet toimitetaan sähköisen hakemuksen liitetiedostoina. Tieteellistä tutkimusta ei rahoiteta tänä vuonna. Tällä kertaa kannustamme erityisesti hakemuksiin, jotka tarjoavat uuden alun kulttuurielämyksille ja kansalaisaktiviteeteille pandemian jälkeen. Hakuaika on 1.– 30.4.2021. Luettelo myönnetyistä apurahoista julkaistaan säätiön verkkosivulla 1.7.2021.

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT ke 21.4. klo 18 toivevirsien veisuuhetki www.facebook.com/herattaja; testataan uutta sovellusta. su 25.4. klo 10 herättäjäjuhlien kirkkopyhä Temppeliaukiosta, seura kuntatoolo.fi/tapahtumat. klo 11 kirkkopyhä Mikaelin kirkosta, www.facebook.com/mikaelinseura kunta. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta: Kauhavan herättäjäjuhlat tulossa, www.facebook.com/herattaja. su 2.5. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoresta, www.facebook.com/ roihuvuorisrk. klo 10 kirkkopyhä Sipoosta, www. youtube.com > Kirkko Sipoossa. klo 12 kirkkopyhä Myllypurosta, www.facebook.com/herttoniemen seurakunta. ti 4.5. klo 18 Verkkoseurat www.facebook.com/herattaja. TUE juhlavalmisteluja: www.heratta jajuhlat.fi tai www.hy.fi/lahjoita. LIITY jäseneksi 30.4. menn., niin voit äänestää vuosikokouksessa 2.7.: hy.fi/yhdistys/jasenyys/liity.

ESIRUKOUSILTA ti 4.5 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Pekka Reinikainen, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Nettiseurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18 www.hry.fi

Mediamyynti Kotimaa Oy

Juha Kurvinen 040 665 5983

Pirjo Teva 040 680 4057

Kokouksia Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu verkon välityksellä (Teams) 27.4. klo 18 alkaen. Esityslista on nähtävillä 15.4. seurakuntien ja seurakuntayhtymän ilmoitustaululla ja vantaanseurakunnat.fi-sivuilla. Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -verkkosivulla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Hammashoitoa

Kiinteistönvälitystä

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

390 € 790 € 110 € 95 €

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa A

ALL 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 Ylä- tai alaleuan kok

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen. • Maksuton tarkastus

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

P. 044 5566010

P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

EHT HEIDI L E VA N D E R

www.erikoishammasteknikko.net • • • •

Turvallisesti, luotettavasti ja ammattitaidolla Hammasproteesien valmistus ja korjaukset Valmistan proteesit itse alusta loppuun Myös kotikäynnit ja nouto kotiovelta

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. (09) 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Arja Sunikka

Oili Rosti-Räty

040 616 44 56

0400 948 953

0400 550 508

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV heikki.suomalainen@remax.fi

Kysy lisää: 040 778 5212

Heikki Suomalainen

Vuokralle tarjotaan Rumpupolun palvelu talossa Kannelmäessä tarjotaan vuokra-asuntoja ikäihmisille. Asuntoihin saa kotipalvelua alk. 10h/kk. Kotipalvelu sisältää siivousta, ruokahuoltoa, vaatehuoltoa jne. Hakemukset ja lisätietoa suoraan palvelutalosta, puh: 0400 782 427. www.leeviry.net. 2 h, kk, 38 m2, siisti. Kuusitie 6. Vuokra 750 €, vakuus 1500 €. P. 09 666 224.

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV arja.sunikka@remax.fi

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV oili.rosti-raty@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

ASIAKKAANI ETSII ostotoimeksiannolla vähintään 85 m2 kotia Katajanokan vanhalta puolelta. Budjetti n. 750 000 €. Ei kuluja myyjälle. Soita minulle ja tarjoa omaasi! MONIKA NYSTRÖM 040 728 5848 | monika@bo.fi

Lakipalveluja Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Palveluja tarjotaan

Ostetaan tontteja

Avaa ovi Helander -kotiin Helander-kodit tarjoavat ikäihmisille turvallista asumista,maukastakotiruokaasekätarvittaessa yksilöllisestisuunniteltujahoivapalveluja.Kodit sijaitsevatHaagassa,MaunulassajaVuosaaressa. Meille voi tulla asukkaaksi ■ lyhyt- tai pitkäaikaiseen asumiseen ■ omaishoidon lomitukseen ■ toipumaan sairaanhoidon jälkeen Palveluseteli käy palveluiden ostamiseen

Helander -kodit Tiedustelut puh. 0400 341 306, www.helander-kodit.fi Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

ONKO SINULLA TONTTI TAI PALJON REMONTTIA VAATIVA OMAKOTITALO? TARJOA SITÄ MEILLE!

Helppo ja nopea tapa saada tontista rahaa Purkukuntoiset rakennukset eivät haittaa Paljon remonttia vaativat rakennukset voi olla kannattavampaa myydä tonttina

OTA YHTEYTTÄ: SANNA ROKALA p. 040 555 8470 sanna.rokala@saagatalot.fi TANELI PURHO p. 040 180 5888 taneli.purho@saagatalot.fi

VÄLITYSPALKKIO

0€

SAAGATALOT VANTAA

Plaza Business Park, Äyritie 16 www.saagatalot.fi

Hautauspalveluja

Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset. Hyödynnä verovähennys. P. 050 431 0175. Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Myydään Mäntypuuta, korkeus 2 m, leveys 95 cm, syvyys 35 cm. Yläkaapissa pienet vetolaatikot ja hyllyt, alakaapissa hylly.

ARTEK

406 luonnonväriset satulavyö tuolit ( 2 kpl ). Satulavyöt vaihdettu vajaa vuosi sitten. Tietoja ja kuvat kiinnostuneille Puh. 050 301 1972/ Ulla

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Opiskelijapari etsii 2-3h asuntoa Töölön/Meilahden sairaala-alueen läheltä. Kaikenkuntoiset huomioidaan. Aino p. 050 305 4414

HAUTAKIVET

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer

TALONPOIKAIS ANTIIKKIKAAPPI

Rakennusala

Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ostetaan asuntoja

Saat tontistasi hyvän hinnan, emmekä myöskään peri välityspalkkiota!

www. esajavesaostaa.com

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Pia Matalalampi 050 431 5536

TONTTIA?

OSTETAAN KUOLINPESÄT LOPPUUN SIIVOTTUNA JA SOPIMUKSEN MUKAAN. 044 926 8476, ONNI.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

MYYMÄSSÄ

Ostetaan tontti tai omakotitalo pk-seutu, omaan käyttöön. Ilman välityspalkkiota. P. 040 503 4998

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Vuokrata halutaan 3-henk. työssäk. savuton perhe etsii väh.4h alk. kesä-/heinäkuu Hki/Espoo/Vantaa, l-tiedot ok. puh.040 845 5763/Kalle KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

PANNA KASAAN ANTEEKSIANTO

kitaristi Marzi

KUL- VÄYLÄ MAL- HAVULA KAINEN

HYÖDYLLISIÄ

VAATELIAAMPIA

seppä

ARABIAN NIEMI- TUNTUU MAALLA IHOLLA

pintaan

-KOIRA

MUOVIRAHAA VETY HAPPI

ERISTÄYTYVÄ PUUTON

HISSIALALLA PITKÄIKÄISIN

KIELI KURJA

makeaa

HÄRILLE

LASKEE POHJANMEREEN

PUOLITUS

VASTUSTUSTA

PIRKANMAALLA

KYSELEVIÄ

PÄÄMÄÄRÄ

SIETOJA LÄHIITÄÄ

KARTTAVAT SEURAA NOPEA LYÖNTI

VOI ASEETKIN OULUN KÄRPPIEN RÄTY

LEANDER

HAIKEINA TUNNETTUJA USKO KRISTITYLLE TÄRKEÄ

laukaista

-MUSTA AJETTAVIA

ohut-

IHMISISTÄ LIUOTTAVA

BURGERIEN OHEEN

HÄÄPOTRETTIEN OTTOPAIKKOJA

KARI SALOKOSKI MERK- JUUTALAIKI SILLA ASIAKIRJOIHIN

A V

isä

PETTERI

MUURAHAISPESÄSSÄ

LOMPAKOISSAMME

NUORI HERRA NIINISTÖ

REITTI

JEESUKSEN RATSU

KESSULLA KAHVEILLE

TOISTELEMISIA

KOHTA KOITTAVA

K U

TAUKOJA

EXFUTARI ISMAIL

PÖYSTIN ESITTÄMÄ

RAAMATULLE

NENILLE

VILJAVARASTOJA

PEIT- P V TÄVÄ

ALLAKKAAN VIIME VUONNA

KÄYRÄ DIILIKIN

NOOAN POIKA

RINNUSTA

HUIPPUMÄÄRÄ

NATISEVIA

HALKOO OXFORDIA

"PARHAAT"

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

HIETALAHTI

T A

"GRÖN"

VIERAITA VALTIOITA

JOKINEN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Hyvää pyhää

25.4.

Sunnuntain aiheena on Jumalan kansan koti-ikävä. Päivän evankeliumissa (Joh. 14:1–7) Jeesus kehottaa uskomaan Jumalaan ja häneen.

Peltotyöt alkakoot HUHTIKUUN 25. PÄIVÄ oli Suomessa ennen yksi kevään tärkeistä merkkipaaluista. Evankelista Markuksen muistopäivänä aloitettiin ainakin eteläisessä Suomessa peltotyöt. Päivään liittyvässä toiveikkaassa sananparressa viitataan myös vappuun ja kohta saapuvaan kesään: ”Markku auran pellolle kantaa, Valpuri käelle kielen antaa.” Pyhän Markuksen muistopäivänä vietetään Markuksen, Markun ja Markon nimipäivää.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Asiaa levottomalle sydämelle

inä, joka tunnet syystä tai toisesta sydämessäsi levottomuutta, Jeesuksella on sinulle asiaa. Ei tarvitse huolehtia, hän toteaa vuosituhansien takaa Johanneksen evankeliumiin taltioidussa keskustelunpätkässä. Kaikki on ihan ok, Jeesus viestittää. Ehkä Jeesuksen sanat saavat aikaan pienen ja toiveikkaan hypähdyksen. Entä jos kaikki ei olekaan väärin tehty ja koettu? Jos sydämen kokemus uskosta onkin riittävä eikä vääränlainen? Jos päin seiniä ajautuneet elämänvalinnat ovatkin osa omaa elämänmatkaa? Entä jos ihan kaikki onkin ok? Jeesuksen kevyeltä vaikuttavat sanat saattavat saada levottoman sydämen torjunnan tilaan. Miten niin kaikki on hyvin? Se on niin helppo sanoa, mutta murhe, menetys ja huoli ovat niin konkreettisen todellisia, etteivät niitä noin vain lausutut lohduttelut muuta.

Uskokaa minuun, jatkaa Jeesus. Hän ei tarjoa katteettomia lupauksia eikä vakuuttele vailla kokemusta tuskasta. Jeesus sanoo sanansa jäähyväispuheessaan tietäen olevansa matkalla kohti kuolemaa. Tämä tieto takataskussaan hän puhuttelee sinua, jonka sydän on levoton. Elämästä ei selviä kivutta ja kuolema on todellisuutta, mutta silti kaikki on hyvin. Jeesuksen osoittama tie tarjoaa tukea vaikeuksissa, lohdutusta surussa ja kiitollisuutta menetyksen keskellä. Tämä Jeesuksen antama tie on tie kohti totuutta, joka antaa rauhan levottomuuteen. Tämä Jeesuksen lupaama täyteläinen elämä on sitä, että niin kauan kun sitä on, kaikki on hyvin, ja kun elämä loppuu, silloinkin kaikki on hyvin.

Piirrä oma taivaskuvasi Raamatun taivaskuvat ovat symbolisia. Jos ne eivät sytytä, piirrä kuva siitä, mikä tekee sinulle hyvää nyt. Voit myös leikellä lehdestä kuvia, jotka näyttävät sen, mikä tekee sinut syvästi onnelliseksi. Kuvien avulla löydät ehkä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä. Se kiinnostaa Jumalaa, joka haluaa ihmiselle hyvää.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

22.4.2021 kirkkojakaupunki.fi

Helsingin maahanmuutto alueilla kirkkoon kuuluu vähemmistö s. 4 Miikka Niskanen aloitti laatikkoviljelyn Pitäjänmäen kirkon pihalla s. 6

HELSINKI

Partiossa porukalla Ihan kuka tahansa ei sytyttele kamiinaa kirkon pihalla, mutta Sopuleiden joukkue sen tekee s. 2

Raitista ilmaa ja erätaitoja Helsingissä useampi kuin kahdeksan kymmenestä partio lippukunnasta toimii jonkin seurakunnan yhteydessä. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ANTTI RINTALA JA SIRPA PÄIVINEN

eurakunta taustayhteisönä tarjoaa yleensä partioryhmille kokoontumis paikan eli kolon ja monenlaista muuta kin tukea. Joku työntekijöistä on seu rakunnan ja partion yhdyshenkilö, partioslangilla seppo. Tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyön ohjaaja Nana Honkasalo on itse pitkän linjan partiolainen ja edelleen innostunut asiasta. Hän jopa vetää omaa tarpojien eli 6.–7luokkalaisten ryhmää Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt lippu kunnassa. Honkasalo toimii Helsingin hiippakun nan seppojen mentorina eli seppomestarina. Hän antaa käytännön vinkkejä työhön ja on esimer kiksi käynyt kouluttamassa partiojohtajia katso muskasvatuksesta. – Alkuvuodesta tarpojaryhmämme kokoontui ulkona, usein esimerkiksi Uunisaaren nuotiopai kalla. Koronarajoitusten kiristyttyä siirryimme etäpartioon. Yhdessä tekemisestä siirryttiin pu humisen puolelle, Honkasalo kertoo. Normaali koloilta on lyhentynyt puoleen tun tiin, koska nuoret ovat jo viettäneet koulupäivän sä verkossa. Siinä ajassa ehtii esimerkiksi jutel la kaveruudesta ja ystävyydestä. Yhdellä kerral la suunniteltiin vaellusruokia ja mietittiin, millai nen energiamäärä niistä on saatava, jotta jaksaa vaeltaa. – Etäpartiossakin aloitamme illan oman lip pukunnan huudolla, jolloin kaikki laittavat mikit päälle. Lopetamme tapaamiset iltalauluun ja si saruspiiriin. Se on mukava perinne, vaikka vähän huvittava etänä, Nana Honkasalo miettii. Yöretkille ja leireille ei ole päästy puoleen vuoteen, mutta kesän leiriä suunnitellaan jo ko vasti. PARTION OHJELMAAN on perinteisesti kuulunut myönteinen suhtautuminen uskontoon. Marras kuussa 2020 Suomen Partiolaiset muutti perus kirjaansa siten, että partiolupauksen sanamuotoa väljennettiin. Entisen lupauksen Jumalasanan tulkittiin usein tarkoittavan vain kristinuskon Ju malaa, mikä rajoitti partioon liittymistä. Muutosprosessin osana partio toteutti laa jan arvokyselyn jäsenilleen. Sitä aineistoa käyt ti opinnäytteessään Vartiokylän seurakuntaneu voston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Riikka Nenonen. Hän on pitkän linjan partiolainen, jo ka teki gradunsa 15–29vuotiaiden partiolaisten suhtautumisesta uskontoon ja hengellisyyteen partiossa. – Päätulos oli, että nuorten käsitykset ovat ja kautuneet kahtia. Toisille uskonto on joo ja toisil le ei, Nenonen tiivistää.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2021

Sopulien joukkue Vartiovuoren Pojista harjoitteli kamiinan sytyttämistä ja käyttämistä Vartiokylän kirkon pihalla. Mukana ryhmänohjaajat Leevi Ritasmaa ja Otso Koivusaari (takana vasemmalla) sekä viidesluokkalaiset seikkailijat Jamie (vas.), Julius, Topi, Aaro ja Matti.

– Partiolaiset eivät ole saari yhteiskunnassa, vaan tavallisia suomalaisia nuoria ja aikuisia, joi den joukossa näkyvät samat ilmiöt kuin muualla kin, esimerkiksi yhteiskunnan modernisoitumi nen ja maallistuminen. Partiolupauksen uudistaminen on Nenosen mielestä iso ja hyvä juttu aatteellisesti. Se tekee näkyväksi sen, että partio kuuluu kaikille. Toi saalta partion luja perinne, positiivinen suhtau tuminen katsomuksiin, ei hievahtanut muutok sessa mihinkään. – Katsomukset kuuluvat edelleen partioon, ja partiolainen lupaa ”kasvaa omassa katsomukses saan”. Myös Vartiovuoren Poikien lippukunnanjohta ja Eetu Koljonen pitää muotoilua hyvänä. – Uusi partiolupaus ei vaikuttanut VarPon pe rustoimintaan. Koen, että lippukunnan suh de Vartiokylän seurakuntaan ja yhteistyö seura kunnan kanssa jatkuu samanlaisena kuin aiem min, sanoo 17 vuotta partiossa toiminut Koljo nen. RIIKKA NENONEN on ollut eri tavoin mukana par tiotoiminnassa yli 25 vuotta, erityisesti meripar tiossa. Lopulta harrastuksesta tuli myös työ: hän

Riikka Nenonen tutki gradussaan nuorten partiolaisten suhtautumista uskontoon ja hengellisyyteen.

Stadissa

Apua & tukea

Kerta-apua perheneuvonnasta Pari- ja perhepsykoterapeutti Tuija Mustalahti on yksi niistä ihmisistä, jotka auttavat helsinkiläisiä Teamsin tai puhelimen päässä.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

Nana Honkasalo on ryhmänvetäjä Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt -lippukunnassa.

24-vuotias Eetu Koljonen johtaa Vartiovuoren Poikien lippukuntaa.

”

iristääkö kumppani hermoja? Tuntuuko lapsi ahdistuneelta? Kuormittaako korona-aika perheelämää? Helsingin seurakuntien perheneuvonnasta voi varata tunnin keskusteluajan ammattilaisen kanssa ilmaiseksi. Aiemmin ostoskeskus Triplassa Töölön seurakunnan Fokus-tilassa toteutetut keskustelut käydään ainakin toukokuun loppuun saakka videoyhteydellä tai puhelimitse. – Olemme lisänneet perheneuvojien määrää kertaneuvonnassa kahdesta kymmeneen, ja nyt aikoja on hyvin tarjolla, kertoo Töölön seurakunnassa työskentelevä perheneuvoja Tuija Mustalahti. Ja kyllä: nopea kokeilu osoittaa, että keskusteluajan saisi jo seuraavalle arkipäivälle. KORONA-AIKA ON AIHEUTTANUT kirkon perheneuvonnassa aaltoliikettä. Aluksi yhteydenotot hiukan vähenivät, mutta syksyn tullen lisääntyivät jälleen. – Nyt toisen vuoden alkaessa asiakkaiden puheista kuulee entistä enemmän väsymyksen ja huolen tästä tilanteesta. Jaksaminen alkaa olla kortilla, Tuija Mustalahti sanoo. Joissakin perheissä kriisit ovat kärjistyneet runsaan yhdessäolon myötä. – Yleensä poikkeustilanne ei helpota perheissä jo kyteviä hankaluuksia, mutta olen huomannut, että joitakin perheitä arjen rauhoittuminen on auttanut.

Yleistä on, että asiakkaat pohtivat vastaanotolla vuorovaikutushaasteita kumppanin kanssa. Moni aloittaa tuntinsa kertomalla, ettei oikein tiedä, mihin suuntaan tästä pitäisi edetä. Mustalahti kannustaa ottamaan perheneuvontaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. – Kun ihminen pääsee kertomaan olostaan ja huolistaan ulkopuoliselle, jo se tuo yleensä toivoa tilanteeseen ja voi auttaa kuulemaan kumppania. TUIJA MUSTALAHTI on poikkeusajan vuoksi päässyt uudella tavalla lähelle asiakkaitaan: monet istuvat vastaanoton ajan kotisohvallaan, vakiokahvikuppi kädessään. Osalle ihmisistä on sopinut hyvin se, että asioita voi jakaa terapeutin kanssa arjen keskellä. – Jotkut haluavatkin jatkaa tällä tavalla myös tilanteen normalisoiduttua. Osa taas haluaa ehdottomasti palata lähitapaamisiin, Mustalahti tietää. Kertaluontoinen perheneuvonnan vastaanotto sopii kenelle tahansa helsinkiläiselle. Perheen muodolla tai koolla ei ole väliä. Vastaanotolle saa tulla yksin tai kumppanin kanssa. – Parisuhdeasioiden lisäksi perheneuvonnasta on varmasti apua myös monelle yksinhuoltajalle, jota omat tai lapsen asiat mietityttävät. ■ Ajanvaraus: asiointi.helsinginseurakunnat.fi

Partiolainen lupaa kasvaa omassa katsomuksessaan. on Pääkaupunkiseudun Partiolaisten järjestökoordinaattori, nyt perhevapaalla. – Tykkään siitä, että yhdessä toisten kanssa pääsee tekemään isoja ja merkityksellisiä juttuja. Yksinkertaistettuna: partiossa on kivaa ja saa kavereita. Myös Nana Honkasalo painottaa yhdessä tekemistä ja partion arvoja sekä nousujohteisuutta: nuoret oppivat pikkuhiljaa tekemällä ja kasvavat suurempaan vastuuseen ja isompiin taitoihin. Kaikki toimii vapaaehtoisvoimin. – Partio ei ole vain puuhastelua, vaan tosi tavoitteellista harrastustoimintaa. ■ Partioviikkoa vietetään 19.–25.4. Lisätietoa: paakaupunkiseudunpartiolaiset.fi.

Kertaneuvonnassa työskentelee nykyisin kymmenen ihmistä. Työn aloittivat Tuija Mustalahti ja Juha Petterson.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2021

Kirkkoon kuuluu enää puolet helsinkiläisistä Pääkaupunkiseudun maahanmuuttovaltaisilla alueilla luterilaisia on vähemmistö. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

Mikaelin seurakunnan alueella asuu runsaasti maahanmuuttajia. Kirkosta eronneista moni kertoi eronneensa kirkollisveron vuoksi, vaikka haluaisi kuulua kirkkoon.

ESKO JÄMSÄ

Vuonna 1919 valmistunut Kulosaaren pappila on myynnissä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2021

Kulosaaren pappila on myytävänä Helsingin seurakuntayhtymä myy harvinaisen rakennuksen, Kulosaaren pappilan. Vuonna 1919 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut alun perin yksityishuvilaksi arkkitehti Robert Tikkanen. Asuinpinta-alaa rakennuksessa on lähes 300 neliötä ja hintapyyntö on 1,8 miljoonaa euroa. Helsingin seurakunnilla ei ole enää rakennukselle omaa käyttöä, ja kaupunki ja seurakuntayhtymä ovat järjestelleet alueen

maankäyttöä uusiksi. Viereen on kaavoitettu kaksi tonttia, joille nousee kolme asuinrakennusta. Ennen Kulosaaren kirkon valmistumista rakennus toimi alueen kirkkona ja siellä järjestettiin seurakunnan tapahtumia vuoteen 1975 asti. Kirkkoherran asuntona talo on ollut viimeksi vuonna 2015. Nykyään rakennuksessa on vuokra-asuntoja ja pienimuotoista yritystoimintaa. Myyntijohtaja Soile Auvinen Huoneistokeskuksesta kertoo, että erikoinen kohde suositulla alueella on herättänyt kiinnostusta. Työtä uudella omistajalla on edessään.

– 2000-luvun alkupuolella siellä on tehty iso peruskorjaus, mutta kuten tarkastusraportissakin todetaan, kellarikerroksessa on kosteutta. Kenenkään kodiksi koko rakennusta ei ole remontoitu. Mutta näinhän se on, että kun ostaa vanhan talon, pitää olla valmis sen kunnostamiseen.

Neljä ehdolle Herttoniemeen Herttoniemen seurakunnan kirkkoherran virkaan tuli määräpäivään 9.4. mennessä neljä hakemusta. Nykyinen kirkkoher-

uodenvaihteessa Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntiin kuului enää tasan puolet kaupunkilaisista, ja helmikuussa määrä laski jo sen alle. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia helsinkiläisiä on kuitenkin yhä hieman yli puolet. Tämä selittyy sillä, että Helsingissä toimiviin valtakunnallisiin Olaus Petri ja Deutsche Gemeinde -seurakuntiin kuuluu yli tuhat helsinkiläistä. Vantaa seuraa lähivuosina pääkaupungin perässä, sillä siellä jäsenyysprosentti oli vuodenvaihteessa 52,6. Espoolaisista kirkkoon kuului vielä 55,6 prosenttia ja Kauniaisissa 69,6 prosenttia asukkaista. Kirkosta eroaminen on yksi syy seurakuntien jäsenmäärän laskuun, mutta ei ainoa. Myös kasteiden määrä vähenee, sillä kaikki kirkon jäsenetkään eivät tuo lapsiaan kastettaviksi. Usein tähän vaikuttaa se, että perhe on monikulttuurinen. Pääkaupunkiseudulle muuttajien enemmistö on jo pitkään ollut maahanmuuttajia. Vaikka muuttajissa on paljon kristittyjä, harva kuuluu tai myöhemmin liittyy luterilaiseen kirkkoon. Maahanmuuton merkityksestä kertoo paljon se, että suomen- ja ruotsinkielisistä helsinkiläisistä yhä selvä enemmistö, 59,5 prosenttia, kuuluu kirkkoon. HELSINKILÄISIÄ OLI VIIME vuodenvaihteessa 656 920. Vieraskielisiä oli vuonna 2019 16,2 prosenttia väestöstä. Osassa Helsinkiä vieraskielisten osuus on jo yli kolmasosa väestöstä, ja joillakin alueilla vieraskielisten lasten osuus on yli 50 prosenttia. Erityisen paljon vieraskielisiä on Itä-Helsingissä, jossa puhutaan yli 140 kieltä. Helsingin kaupunginosien välillä on myös sosioekonomisia eroja. Hy-

ra Markku Rautiainen jää eläkkeelle 1.12. Uusi kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla. Valinnan tekee seurakuntaneuvosto eli luottamuselin, joka valittiin vuoden 2018 seurakuntavaaleissa. Minnamari Helaseppä, 50, toimii Helsingin seurakuntayhtymän Rohkeasti yhdessä -hankkeen projektipäällikkönä. Hän on teologian tohtori, joka vihittiin papiksi vuonna 2010. Hän on toiminut pappina Herttoniemessä ja Roihuvuoressa. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän oli parin vuoden ajan Kirkkohallituksessa projekti- ja kehittämistehtävissä.

vätuloisimpia alueita ovat kantakaupunki, Östersundom, Lauttasaari, Munkkiniemi, Kulosaari, Pakila ja Tuomarinkylä. Monet Helsingin itäiset kaupunginosat puolestaan kuuluvat tulotasoltaan alimpaan kolmannekseen. Niissä on myös muita Helsingin alueita matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyysaste ja enemmän vuokra-asuntoja. Kantakaupungin alueella Paavalissa ja Kalliossa kirkkoon kuulutaan keskimääräistä vähemmän, kun taas Tuomiokirkkoseurakunnassa ja Töölössä enemmän. Tätä selittää väestörakenne: monikulttuurisuus, ikä, asuminen ja varallisuus. Suomenkielisistä seurakunnista pienin jäsenyysprosentti on ItäHelsingissä sijaitsevassa Mikaelissa, 42,3 prosenttia. Korkein luku on Pakilassa, 67,6 prosenttia.

”

PAKILA ON KUIN SUOMI PIENOISKOOSSA. VT. KIRKKOHERRA TIIA VALVE-TUOVINEN

PAKILAN SEURAKUNNAN vt. kirkkoherra Tiia Valve-Tuovinen toteaa, että Pakila on kuin Suomi pienoiskoossa. Jostain syystä seurakuntalaisia on Pakilassa ollut jo pitkään saman verran kuin kirkkoon kuuluvia on koko maassa. Nytkin kumpikin luku on 67,6 prosenttia. – Pakila muistuttaa enemmän pikkukaupunkia kuin vaikkapa Mikaelin seurakunta tai Kallio. Alue on pientalovaltaista, kerrostaloja on vähän. Vaikka diakoniaa tarvitaan ja köyhyyttäkin on, keskimääräinen

Henri Järvinen, 42, toimii Helsingin seurakuntayhtymässä kehittämisen asiantuntijana ja pappina. Hänen vastuualueenaan ovat nuoret aikuiset ja nykyaikainen hengellisyys. Hänet vihittiin papiksi vuonna 2007. Työnsä ohella hän tekee toista teologian maisterin tutkintoa irlantilaisessa yliopistossa. Hän on ollut pappina Roihuvuoressa ja Aalto- ja Taideyliopistoissa. Janne Keränen, 39, on Suomen Lähetysseuran palvelupäällikkö, jonka vastuualueena on Lähetysseuran yhteistyö noin 40 seurakunnan kanssa. Hän on

Katunäkymä Halkosuontieltä, Pakilasta. Pientalovaltaisen seurakunnan alueella kirkkoon kuuluu 67,6 prosenttia väestä.

tulotaso alueella on hyvä. Maahanmuuttajia on melko vähän, samoin yhden hengen talouksia, Valve-Tuovinen sanoo. Hänen mukaansa Pakilassa on lapsiperheitä ja myös sukupolviasumista eli kaupunginosassa lapsuutensa viettäneet muuttavat usein perheen kanssa takaisin. – Perinteisiä perhearvoja arvostetaan, lapsia kastetaan, rippikoulu käydään ja nuoria liittyy kirkkoon rippikoulun jälkeen. Nämä asiat selittävät jäsenyysprosenttia, ValveTuovinen arvioi. MIKAELIN SEURAKUNNAN kirkkoherra Martti Häkkänen on asunut Kontulassa 30 vuotta. Muut seurakunnan kaupunginosat ovat Mellunmäki, Kivikko, Vesala, Kurkimäki ja Östersundom. Alueelta löytyy niin vaurautta kuin köyhyyttä. Monet eroavat kirkon jäsenyydestä ta-

tuore Pappisliiton puheenjohtaja. Hänet vihittiin papiksi vuonna 2007. Ennen Lähetysseuran palvelukseen siirtymistä hän toimi useita vuosia seurakuntapappina Malmilla. Mari Mattsson, 45, on Helsingin hiippakunnan vs. hiippakuntasihteeri. Tehtävässään hän vastaa muun muassa yhteyksistä kirkon työntekijöitä kouluttaviin oppilaitoksiin ja osallistuu hiippakunnan omiin koulutuksiin. Hän on virkavapaalla Kallion seurakunnasta, jossa hän on Kirkon ääni -vastuualueen johtava pappi. Hänet on vihitty pa-

loudellisista syistä. – Ihmiset ovat kertoneet, että haluaisivat kuulua kirkkoon ja arvostavat sen työtä. Kun perheessä joudutaan miettimään, onko rahaa ruokaan ja terveydenhuoltomenoihin, kirkollisvero on yksi säästökohde. Osa sanoo palaavansa myöhemmin, mutta käykö niin, on toinen juttu. Varsinkin jos eroaa nuorena, palaaminen voi jäädä. Häkkäsen mukaan suurin yksittäinen muutos seurakunnan alueella on monikulttuurisen väestön määrän kasvu. Muista maista muuttaneita on seurakunnan alueen 40 000 asukkaasta ainakin 15 000. Vaikka suomen- ja ruotsinkielisistä kirkkoon kuuluu melkein kaksi kolmesta, heidän määränsä vähenee.

piksi vuonna 2008. Lue hakijoiden haastattelut osoitteesta Kirkkojakaupunki.fi.

Kolumnia ei olisi saanut poistaa Kirkko ja kaupunki -media on saanut Julkisen sanan neuvostolta huomautuksen Kari Kuulan kolumnin poistamisesta. 18.1. julkaistu kolumni käsitteli tuotantoeläinten kohtelua. Viikkoa myöhemmin päätoimittaja Jaakko Heinimäki päätti poistaa kolumnin ja tilasi Kuulalta uuden tekstin samasta aihees-

Lue pääkaupunkiseudun tilannetta käsittelevä erikoisartikkeli osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

ta. JSN:n mukaan ei ole näyttöä siitä, että päätoimittaja olisi luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle, mutta perusteet kolumnin poistoon eivät olleet riittävät. JSN:n huomautus on luettavissa lehden verkkosivuilta.

Kolehdit vähenivät Kun kirkoissa kerättiin vuonna 2019 kolehtia yhteensä 9,7 miljoonaa euroa, viime vuonna kertyi rahaa vain viisi miljoonaa euroa. Lue lisää: Kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.4.–6.5.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista Pohjois-Haagan Lämpiö, Näyttelijäntie 14

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Sauvakävelylle ke 28.4. klo 11 Lämpiöltä. Noin tunnin lenkki rauhalliseen tahtiin. Helsinki Brass Quartet, vappusoitto ja lipunnosto verkkolähetyksenä Facebookissa vapunpäivänä 1.5. klo 11. Hyvän mielen keidas to klo 15. Ruokakassi 2 e. Surupiiri verkossa ti klo 18–19. Jos haluat jakaa suruun liittyviä tunteita, verkossa kokoontuva surupiiri voi olla sinua varten. Ilm. sähköpostilla varustamot.helsinki@evl.fi tai lähetä viesti ja yhteystietosi Varustamon numeroon 050 533 8989. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 050 476 7710. Tönöillat teamsissa ti ja pe klo 18–21. Laita Jennille, p. 050 380 2101, tai Paulille, p. 050 380 2307, viestiä, niin saat linkin, jolla pääset mukaan. YV-lahjoitukset: yhteisvastuu.fi/ haaga, MobilePay 84170. Edelleen on mahdollista tilata pahvihahmo Huopalahden kirkkoon tai askarreltava pahvikirkko kotiin osoitteesta haaga.srk@evl.fi. Iltapäiväkerhopaikkaa ensi luku-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2021

Kannelmäen seurakunta Virasto: p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja

perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 lähetetään koronarajoitusten aikana suorana Facebook-sivullamme. Tervetuloa mukaan etäyhteydellä. Tarkemmat tiedot nettisivuillamme.

TAPAHTUMIA Lapsiperheille kohtaamisia verkossa. Mitä kuuluu -kahvihetki pikkulasten vanhemmille keskiviikkoisin klo 9.30. Vietetään hetki yhdessä rennosti jutellen ja kuulumisia vaihtaen. Vauvakerho torstaisin klo 10.30. Vertaistukea alle 1-vuotiaiden vauvojen perheille. Linkin saat tilattua sähköpostitse osoitteesta janette.lintela@evl.fi. Tarkistathan ajankohtaiset infot ja aikataulut lasten ja perheiden Facebook-sivulla. Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä Suomessa ja kehittyvien maiden kriisialueilla. Lahjoita

Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen MobilePaynumeroon 47535, nettilahjoitussivulla yhteisvastuu.fi/kannelmaki tai pankkitilille seurakuntamme viitenumerolla 308171: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Palvelemme p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi. Voit varata ajan toimistolla asiointiin. Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset (vain verkossa) lähetetään Facebookissa ja

www.helsinginseurakunnat.fi/ munkkiniemi sunnuntaisin klo 11. Su 25.4. Frilander, Valtonen, su 2.5. Hartikainen, Valtonen. Ehtoollishetki Munkkivuoren kirkossa sunnuntaisin klo 12–13.

TAPAHTUMIA Vapputempaus to 29.4. klo 15–17 Munkkivuoren seurakuntatalon pihalla, Raumantie 3. Tule ostamaan mm. makkaraa ja vappumunkkeja – teet samalla hyvää! Tuotto menee lyhentämättömänä Yhteisvastuukeräykseen vähävaraisten vanhusten hyväksi. Munkin pöydässä – ajattomista aiheista aikalaisten silmin. Viiden jakson podcast-sarja alk. 16.4. perjantaiaamuisin mm. Spotifyssä ja seurakunnan verkkosivuilla. Ensimmäisessä jaksossa pastori Taneli Hassinen jututtaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaa Mikael Pentikäistä luottamuksesta. Muskari ke 5.5. klo 17 Facebookissa seurakunnan Lapset ja perheet -sivulla. Keväinen askartelupaja torstaisin

ESKO JÄMSÄ

Messu su 25.4. klo 10 Facebookissa. Marjut Mulari, Mari Silin, Matti Turunen. Messu 2.5. klo 10 Facebookissa. Miira Muroma-Nikunen, Miika Kolari, Olli Mönttinen. Ehtoollinen kirkossa aina messun jälkeen su klo 11.30 ja klo 12. 6 hlöä/tilaisuus. Kirkko on avoinna arkisin klo 9–17. Poikkea hiljentymään ja nauttimaan kuppi kuumaa aulan automaatista. Lisäksi kirkkosalissa voi ihastella korona-ajan pahviseurakuntaa. Laudes ke klo 7.30 Facebookissa, Mari Silin. Aamurukous kirkon vanhan hetkirukousperinteen mukaan. Raamatuntekstit, laulua, rukousta, hiljaisuutta.

vuodelle voi hakea sähköisesti 23.4. saakka Helsingin kaupungin sivun kautta. Helsingin seurakuntien perheneuvonta tuo tarjolle lisää kertaluonteisia, tunnin kestoisia neuvotteluaikoja. Sähköisen ajanvarauksen kautta puhelin- tai verkkotapaamisajan saa nopeasti. Tunnin neuvottelu auttaa hahmottamaan vaihtoehtoja parisuhteen tai perheen ristiriitatilanteessa. Lisätietoa helsinginseurakunnat.fi.

Menokasvo

Kaupunkiviljelijäksi kirkon pihalle Miikka Niskanen, olit viime kesänä yksi Pitäjänmäen seurakunnan kirkkopuutarhureista. Miten päädyit hoitamaan omaa laatikkoviljelmääsi kirkon pihalle? – Bongasin tiedon laatikoista ilmoitustaululta. Olimme vaimoni kanssa etsineet kaupungin palstaa, mutta emme päässeet palstaan kiinni. Korona-aikahan innosti monet aloittamaan viljelyn. Mitä viljelitte laatikossa? – Viljelimme korianteria ja toistakin aasialaista mausteyrttiä vaimoni kotimaasta sekä esikasvatettua lehtikaalia. Sato ei tosin ollut kummoinen, mutta se ei ollut pääasia. Ehkäpä multa oli vääränlaista. Kuinka usein kävitte viljelmällä? – Kun oli kuivaa, kävimme aina illansuussa kastelemassa kasvit. Siellä tapasi muita viljelijöitä ja tuli juteltua paljon. Se oli sellainen pieni puutarhaseurakunta.

Miikka Niskanen innostui laatikkoviljelystä viime kesänä.

– Olen nuorena ollut aktiivinen seurakuntalainen, mutta näin keski-ikäisenä ihmisenä tunnen olevani väliinputoaja seurakunnan toiminnassa. Minusta oli ihastuttavaa, että seurakunta avasi tällaisen oven minun tyyppiselleni ihmiselle.

luaisivat kasvattaa hieman mausteita. Meillä viljely riistäytyi käsistä: ostimme kerrostalomme pihalle laatikoita ja kävimme myös ystävän siirtolapuutarhamökillä puutarhahommissa. Aiomme jatkaa tätä kesällä. EIRA SERKKOLA

Kenelle suosittelet kaupunkiviljelyä? – Ihmisille, joilla ei ole omaa pihaa eikä oikein parvekettakaan, mutta jotka ha-

Pitäjänmäkeläinen, kysy vapaita laatikoita: sanna.yli-koski-mustonen@ evl.fi. Pientä viljelyä on myös Vartiokylän ja Haagan seurakunnissa.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.4.–6.5.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: avoinna toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Vappuherkkuja ostamalla voit tehdä hyvää! Lähetysrukkasen tekemää Kirkkosimaa ja tuoreita munkkeja sekä yhteisökokin valmistamia ruoka-annoksia myynnissä Lähetyksen ja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi kirkolla ke 28.4. klo 15–18. Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12 Olga Nurminen, p. 09 2340 5668, ja to klo 11–12 Pia Saarela, p. 09 2340 5648. 2–4-vuotiaiden päiväkerhoon ilmoittautuminen viimeistään 31.5. kotisivujen kautta. Maksuton kerho kokoontuu kirkolla tiistaisin ja torstaisin klo 9–11.30. Kerhoa ohjaa kaksi kokenutta varhaiskasvattajaa. Hakuajan ulkopuolella vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella Sanna Yli-Koski-Mustoselta, p. 040 519 0402.

Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna joka päivä klo 12–15 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 avoinna la–su klo 12–15 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna joka päivä klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Hiljaista rukouslaulua verkossa Kallion seurakunnan hiljaisen rukouslaulumessun ja hiljaisen rukouslaulun kelttimessun lauluja lauletaan keskiviikkoisin klo 18–19 verkossa. Laulujen ohjaajana toimivat vuorotellen Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen. Kutsun Zoom-tapaamiseen voit pyytää lähettämällä viestin omasta sähköpostiosoitteestasi osoitteisiin: hilkka-liisa. vuori@uniarts.fi ja johanna.korhonen@verkkotie.fi. Mietiskelevän laulun tunti on verkossa tarjolla siihen saakka, kunnes on mahdollista taas viettää hiljaista rukouslaulumessua normaalisti kirkossa.

JUMALANPALVELUKSET Tuomiokirkon jumalanpalvelus joka su klo 10 Youtubessa ja Facebookissa. Jumalanpalvelus Taizén tapaan su 25.4. klo 12 Hyvän toivon kappelista Youtubessa.

ISTOCK ISTOCK

Kirkossa ja verkkolähetyksenä Facebookissa. Ajankohtaiset tiedot rajoituksista kotisivuiltamme. Messu su 25.4. klo 10. Jukka Vanne, Haka Kekäläinen, Pilvi Listo-Tervaportti. Messu su 2.5. klo 10. Haka Kekäläinen, Maika Vuori, Kylli Ahola. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18 kirkossa. Ei verkkolähetystä. Puolisen tuntia kestävä messu sisältää ehtoollisen lisäksi rukousta, raamatunlukua ja lyhyen puheen.

Keskusta

ISTOCK

klo 10.30–11.15 Teams-yhteydellä. Sopii kaikenikäisille, et tarvitse aiempaa askartelukokemusta. Teemat ja osallistumislinkki verkkosivuilla. Ilmoittaudu syksyn LuontoPäiväkerhoon verkkosivuilla. 2–5-vuotiaille tarkoitettu kerho kokoontuu Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa 3 krt/vko 24.8. alkaen. Lisätiedot verkkosivuilta tai rauna.mannermaa@evl.fi. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5118, Mia Salmio p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä p. 09 2340 5158, Heidi Karvinen p. 09 2340 5138.

TAPAHTUMIA Annankulman olohuoneen livekahvit Teamsissa pe 23.4., 30.4. ja 7.5. klo 11–12.30. Jutustelua ja hartaus. Lisät. ja linkki Teamsiin tapahtumakalenterissa ja Annankulman olohuone -sivulla Facebookissa. Kasvatuksen illassa ma 26.4. klo 17.30 aiheena vanhempi-lapsisuhde ja onnistumisen taidot. Puhumassa kirjailija, pariterapeutti ja perhepsykoterapeutti Heli Pruuki. Tule mukaan kuuntelemaan ja kysymään! Järjestetään Teamsissa, linkki lyhennettynä: https://bit. ly/2Qlx49G. Päiväkonsertti Vanhasta kirkosta tiistaisin klo 12 vain Facebookissa. Perhekerho torstaisin klo 10–11 Zoomissa. Avoin kaikille. Sytytetään kerhokynttilä, alussa pieni rukous. Yhdessäoloa ja kuulumisien vaihtoa etäyhteyksin. Kerho Zoomissa jatkuu rajoituksien ajan. Linkin kerhoon ja ajankohtaiset tiedot: https://bit.ly/3mIeJQi. 6–12-vuotiaiden lasten kuorokerho kokoontuu keskiviikkoisin klo 14.30–15.30 Vanhassa kirkossa. Ilm. nana.honkasalo@evl.fi. Ekumeeninen aamurukous tors-

Noutoruokaa Itäkeskuksessa Snellu Cafe Waste&Feast myy noutoruokaa ma–pe klo 11–13 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Lounas myynnissä valmiissa rasiassa, hinta 2 euroa. Leipää jaossa maksutta.

taisin klo 8.30 Teamsissa. Linkki lyhennettynä: https://bit. ly/3se88xU. Kirjallisuusilta ke 5.5. klo 18 Teamsissa. Johanna Venho: Ensimmäinen nainen. Kylmän sodan Suomea rautaisin ottein

johtaneen Urho Kekkosen rinnalla pieni ja vaatimattoman oloinen Sylvi vaikutti mitättömältä, mutta kulissien takana oli radikaali, rohkea ja kapinallisuutta suosiva feministi. Alustaa Pirkko Nilsson. Linkki tapaamiseen lyhennettynä:

https://bit.ly/3uJ0opj. Vihkiaikoja varattavissa vuoden 2022 lauantaille keskustan kirkkoihin. Mikäli unelmiesi vihkikirkko on jokin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueen kirkoista ja haluat mennä naimisiin perinteisesti lauantaina, voit jättää vihkiaikatoiveen vuoden 2022 lauantaille verkossa. Linkki varaussivulle tulee helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko etusivulle 10.5. klo 9 ja on auki 16.5. saakka. Voimavarojen äärellä, sielunhoidollinen Krito-vertaistukiryhmä toukokuussa. Tapaamiset Teamsissa 10.5., 17.5., 24.5. klo 18–20. Paikkoja enint. 10 hlölle. Ilm. 3.5. menn. diakonissa Satu Ahoselle, p. 050 569 1126. Keskusteluja Kryptasta. 12-osaisessa sarjassa tunnetut suomalaiset syventyvät vuoropuheluun ihmisyydestä torstaisin klo 17.30– 18.30. To 29.4. puhetta ihmisen arvosta, ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed ja viestintäyrittäjä Kirsi Piha. 6.5. aiheena toivo, ylilääkäri Juha Hänninen ja kirjailija Sirpa Kähkönen. 13.5. kateudesta, kapellimestari Esa-Pekka Salonen ja professori Anu Kantola. Ehtoollishetket rajoituksien aikana torstaisin klo 12 alkaen Tuomiokirkon kryptassa ja sunnuntaisin klo 12 alkaen Vanhassa kirkossa. Osallistujia 6 hlöä/hetki. Edellyttää ennakkoilm. edelliseen päivään klo 12 menn. seurakunnan päivystysnroon 09 2340 6102, joka palvelee ma–su klo 9–21. Ilmoittautumisen yhteydessä saat ehtoollishetkesi tarkemman ajankohdan. Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Podcastit helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit. Mahdollisuus keskusteluun ja ilmoittautuminen ehtoolliselle päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–21. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12– 17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09-2340 3618 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Tilaisuudet verkossa. Messujen ja KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.4.–6.5.

TAPAHTUMIA Vappukonsertti pe 30.4. klo 16. Tommi Niskala, Vivika Oksanen, Olli Pyylampi. Konsertti katsottavissa seurakunnan YouTube-tilillä. Anima mea – mietiskelevän laulun tunti Zoomissa keskiviikkoisin klo 18–19. Linkin saat ohjaajalta sähköpostitse hilkka-liisa. vuori@uniarts.fi. Waste&Feast. Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakunnan nettisivuilta www.kallionseurakunta.fi tai Facebookista @ WasteFeastAlppila. Hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi – Sydämen rukoukset tiistaisin 27.4., 4.5.,11.5. ja 18.5. klo 17.30–19 Zoom-opetuksena verkossa. Laulamme keskiaikaisia rukouksia teemana erityisesti sydämen rukous. Hinta 52 e. Ohjaajana pedagogi, MuT HilkkaLiisa Vuori. Kursseille ilmoittautumiset ja tiedustelut Kallion kirkkoherranvirastoon, www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/kallio, p. 09 2340 3600 tai kallio.srk@evl.fi. Työntekijä tavattavissa Kallion kirkolla ma–pe klo 15–19 ja su klo 12–14, Alppilan kirkolla ti klo 11–13 ja ke klo 16–18 ruuanjakojen yhteydessä diakoni ja pappi paikalla, su klo 16–18 paikalla pappi.  Puhelinpäivystys joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 3602. Diakoniapäivystys ma ja ti klo 9–10 ja to klo 12–13 Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse p. 09 2340 3618. Kalasataman Redin Silta-päivystys torstaisin klo 12–15.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2021

ISTOCK

hartauksien verkkolähetykset ovat katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Sateenkaarijumalanpalvelus la 24.4. klo 17. Jaana Partti, Heikki Lehti, Juha Pohjois-Koivisto. Messu su 25.4. klo 10. Pyry Paananen, Kati Markkanen, Olli Pyylampi. Messu su 2.5. klo 10. Pauliina Lindfors, Kati Helin, Tommi Niskala. Mahdollisuus ehtoolliseen Kallion kirkossa ti, ke, to klo 18 ja 18.30 ja su klo 12 ja 12.30. Enintään 6 hlöä. Ilmoittaudu kallio.srk@evl.fi, p. 09 2340 3600. Alppilassa: Tilaisuudet verkossa. Messujen ja hartauksien verkkolähetykset ovat katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Mahdollisuus ehtoolliseen Alppilan kirkossa su klo 16 ja 16.30. Enintään 6 hlöä. Ilmoittaudu kallio. srk@evl.fi, 09 2340 3600.

Hae nyt syksyn päiväkerhoihin Sinä 3–5-vuotias, tervetuloa päiväkerhoon – leikin, ilon ja ihmettelyn maailmaan! Päiväkerhossa leikitään, tutkitaan, liikutaan, askarrellaan ja lauletaan yhdessä muiden lasten kanssa. Siellä myös nautitaan hiljentymisestä ja opetellaan muiden huomioon ottamista. Kauden 2021–22 päiväkerhokausi alkaa elokuussa. Hakuaika päättyy 30.4. Mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella myös kesken kauden oman alueen seurakunnasta. Katso lisätietoa seurakuntien nettisivuilta: www.helsinginseurakunnat.fi/paivakerhot

Kun vanhuus ei olekaan vauras Iän kartuttama rikkaus ei välttämättä näy pankkitilillä. Tiesitkö, että 40 prosenttia eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa? Yhä useampi vanhus elääkin köyhyydessä. Köyhyys aiheuttaa usein ongelmien kasaantumista, kuten terveydellisiä ongelmia ja yksinäisyyttä. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. Tule mukaan! Lahjoitustapoja on monia. Tilinumerot, seurakuntakohtaiset viitenumerot ja MobilePay-numerot löydät osoitteesta: helsinginseurakunnat.fi/yhteisvastuu2021 Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639

13–14. Tapahtumaan pääset Facebook-kanavalla. Torstai-illan kohtaamisia torstaisin 22.4., 29.4. ja 6.5. klo 19. Tule kohtaamaan mielenkiintoisia keskustelijoita Facebook-sivun kautta suorissa lähetyksissä. Minikonserttisarja tiistai-iltaisin klo 19 Facebook-sivulla. Ulkoiluapu ke ja pe klo 9–11. Lastenohjaajan voi soittaa lasten kanssa ulkoilemaan. Soittoaika viimeistään edellisenä arkipäivänä klo 9–11 p. 050 380 3514. Avoin perhekerho ulkona Lauttasaaren kirkon takana to klo 9–11. Uupuneiden äitien ryhmä parittomien viikkojen ke klo 17.30–19. Ei ilmoittautumista etukäteen. Linkki Teams-tapaamisiin nettisivuilla. Aikuisten keskusteluryhmä parillisten viikkojen ke klo 17.30–19. Linkki Teams-tapaamisiin nettisivuilla. Käsityöilta kuukauden ensimmäisinä tiistaina klo 17.30–19. Linkki Teams-tapaamisiin nettisivuilla. Herättäjäseurat Lauttasaaressa. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään Lauttasaaressa viikkomessun tilalla seurat. Tilaisuus on kaikille avoin. Yhteydet maailmalle: Lähetyslentäjä Roy Rissanen to 6.5. klo 13–14. Tapahtumaan pääset Facebook-kanavalla. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus verkossa 25.4. klo 10. Toimittamassa Kanala, Valkeapää ja Hakkarainen. Jumalanpalvelus verkossa 2.5. klo 10. Toimittamassa Rannanpää-Kortelainen, Flinck ja Pyylampi.

TAPAHTUMIA p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 numerossa 09 2340 4318. Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4. Avoinna arkisin klo 10–18

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu

lähetetään sunnuntaisin klo 11 Facebookissa suoratoistona. Viikkomessu keskiviikkoisin järjestetään klo 19 ajankohtaisten kokoontumisrajoitusten puitteissa. Ehtoollinen koronaturvallisesti sunnuntaisin klo 12–13 Heikkiläntien seurakuntasalissa. Tarvittaessa saat yksityisen ehtoollisen päivystävältä papilta. Soita ja sovi aika.

TAPAHTUMIA Yhteydet maailmalle: Uskontodialogia Omanissa to 22.4. klo

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Pappien päivystys p. 09 2340 5402. Huhtikuussa on mahdollisuus syödä hyvin ja kerätä rahaa Yhteisvastuulle! Ruokatempauksen avulla kerätään rahaa tämän vuotiselle Yhteisvastuukeräykselle. Tilaa tiistain 27.4. tilaukset viimeistään su 25.4. klo 22 mennessä. Ruokalistan näet nettisivuiltamme tai Facebook-sivultamme. Tee tilaus sähköpostiin tuuli.aitolehti@ evl.fi. Saat vastausviestissä tilaus-

vahvistuksen ja maksuohjeen. Ruokatilaukset noudetaan Paavalinkirkon sisäpihalta, seurakuntasalin oven ja kirkon sivuoven välisestä katoksesta klo 16–17 tiistaina 27.4. Tilauksen voi maksaa MobilePaylla, tilisiirrolla tai käteisellä, ja rahat menevät lyhentämättömänä Yhteisvastuukeräykselle. Maksuohjeen saa tilausvahvistuksen yhteydessä. Rauhan krusifiksi. Paavalinkirkossa on nähtävillä sen aukioloaikoina uusi taideteos Rauhan krusifiksi. Kirkossa huomioidaan vallitsevat koronarajoitukset. Metromeditaatio. Koe urbaania rauhaa. Metromeditaatio on arkiaamuisin julkaistava lyhyt kuunneltava meditaatio. Metromeditaation löydät Spotifysta, iTunesista ja Google Podcasteista. Joulukonsertti Paavalinkirkossa. Ulkopuolisten tahojen on nyt mahdollista tehdä joulukonserttivaraus Paavalinkirkkoon joululle 2021. Lisätietoja joulun varauksista antaa kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen p. 09 2340 5431 ja 050 380 4167, sanna-maarit.hakkarainen@ evl.fi.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15 Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@evl.fi Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Messuihin ja hartaushetkiin voi osallistua enintään 6 henkilöä. Messut ja sanajumalanpalvelukset ovat katsottavissa suorana YouTube-kanavallamme. Messu sunnuntaisin klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

TAPAHTUMIA Ajantasaiset tiedot voit lukea verkkosivullamme seurakuntatoolo.fi. Pappi tavattavissa Meilahden kirkolla su klo 11–13, Töölön kirkolla su klo 12–14 ja Temppeliaukion kirkolla ma–pe klo 10–17. Puheli-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.4.–6.5.

Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukseen voit osallistua Facebook-sivullamme pyhäpäivinä klo 12. Mahdollisuus ehtoolliselle su 25.4. klo 13.30 Myllypuron kirkolla.

TAPAHTUMIA Sinun sanasi -raamattuilta to 22.4. klo 17.30–19 Teamsissä. Linkki nettisivuillamme. Mukana Jenni Kallio ja teologiharjoittelija Vesa Eskola. Työikäisten raamattupiiri to 22.4. klo klo 19 Teamsissä. Lisätietoja: Juha-Matti Tikkanen, p. 050 380 3015. Iltaruokaa rasiamyyntinä torstaisin klo 16–17 Myllypuron kirkolta. Ekavauvakerho torstaisin klo 14–15.30 Teamsissä. Pyydä linkki: anni.nikkanen@evl.fi.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset suorina verkkolähetyksinä Facebook-sivuillamme su klo 11: 25.4. mukana Simo Juntunen, saarna, Esa Ruuttunen, laulu, 2.5. Jumalanpalvelus perheille, Värileikki. Ehtoollista on tarjolla Mikaelinkirkolla sunnuntaisin klo 12–13. Osal-

Kryptassa keskustellaan torstaisin Keskusteluja kryptassa -sarjaa lähetetään Kirkko ja kaupungin Facebook-sivuilla ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla 13.5. asti joka torstai klo 17.30–18.30. Keskustelut tallennetaan myös podcasteiksi, joita voi kuunnella 26.4. alkaen verkossa kirkkojakaupunki.fi sekä helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi, Kirkko ja kaupungin ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan somekanavista, Spotifysta, iTunesista ja SoundCloudista. Ohjelma (muutokset mahdollisia): 22.4. Rakkaus – pääsihteeri Rosa Meriläinen ja kirjailija-ohjaaja Juha Hurme 29.4. Ihmisen arvo – ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed ja viestintäyrittäjä Kirsi Piha 6.5. Toivo – ylilääkäri Juha Hänninen ja kirjailija Sirpa Kähkönen 13.5. Kateus – kapellimestari Esa-Pekka Salonen ja professori Anu Kantola Sarja jatkuu syksyllä.

Vappusiman myyntiä la 24.4. klo 12–14Herttoniemen kirkon portailla, Hiihtomäentie 23. Hinta 4 e/ pullo tasarahalla lippaaseen tai Mobile Pay 27640, tuotto lyhentämättömänä Yhteisvastuukeräykselle. Myytävänä myös pieni määrä lapasia ja villasukkia. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946. Lisätietoja toiminnasta internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä Facebook-sivuiltamme.

Vihkiajan varaus keskustan kirkkoihin aukeaa Jos unelmien vihkikirkko on jokin Helsingin tuomio kirkkoseurakunnan kir koista ja haluat mennä naimisiin perinteisesti kesälauantaina, voit jättää vihkiaikatoiveen vuoden 2022 lauantaille verkossa. Linkki aukeaa maanan taina 10.5. klo 9. Katso lisätietoa: www. helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta ISTOCK

ItäHelsinki

Ilmoittautuminen seurakuntatoimistoon edelliseen perjantaihin klo 14 mennessä. Su 2.5. ajantasainen tieto nettisivuiltamme.

ISTOCK

mitse ma–pe klo 10–17 p. 09 2340 6302. Fokus auki keskustelua varten ma–su klo 12–18. Ehtoollishetki Meilahden kirkolla su klo 12, 12.30, 13, Töölön kirkolla su klo 12, 12.30, 13 ja ke klo 18, 18.30, Fokuksessa to klo 18, 18.30, Rastilla to klo 14. Temppeliaukion kirkko on avoinna hiljentymistä varten ma–pe. Tarkistathan ajantasaiset aukiolotiedot verkkosivulta temppeliaukionkirkko.fi. Diakonia tavoitettavissa arkisin virka-aikana p. 09 2340 6318. Puhelinajan varaus verkkosivullamme seurakuntatoolo.fi/apua-jatukea/diakonian-ajanvaraus. Seurasaaren pyhiinvaellus on noin kolmen kilometrin esteetön reitti kauniin luonnon ja historiallisten rakennusten keskellä. Reitti ohjaa pysähtymiseen ja lepoon arjen keskellä. Se alkaa Seurasaaren sillalta ja päättyy Karunan kirkolle. Katso lisätiedot verkkosivulta hiljainentila.fi/pyhiinvaellushelsinki. Voiko Raamattu olla ekumeeninen? UT2020 Fokuksessa ke 28.4. klo 18. Illan alustajina OTT, KTT, TT, isä Oskari Juurikkala Katolisesta kirkosta sekä seurakuntapalvelun johtaja Antti Siukonen ja ekumeniikan maisteriopiskelija Anne Heikkinen. Webinaarisarja yhteistyössä Suomen Pipliaseuran kanssa. Katsottavissa suorana Fokuksen Facebook-sivuilla ja tallenteena Pipliaseuran YouTube-kanavalla. Ilmoittautuminen lasten Nalletpäiväkerhon syys- ja kevätkaudelle 2021–2022 on 1.4.–30.4. Päiväkerhoryhmä Nallet tarjoaa 2,5–5-vuotiaille lapsille laadukasta ja virikkeellistä kerhotoimintaa. Ryhmä kokoontuu Töölön kirkon lastentilassa ma–to klo 9–12. Ilmoittaudu netissä osoitteessa tinyurl.com/ nallekerho.

Vihreät Agentit -kesäpäiväleiri 1.–3.-luokkalaisille 7.–18.6. Mikaelinkirkolla. Osallistu yhden ja/tai kahden viikon ajaksi. Hinta 50 e/ viikko sis. ruuat, ohjelman, retket ja vakuutukset. Lue lisää ja ilm. mukaan 15.5. mennessä verkkosivujemme kautta. Ilmoittaudu Mikaelinkirkon päiväkerhoon kaudelle 2021–22. Päiväkerho on 2–6-vuotiaan lapsen oma kerho. Päiväkerhoa pidetään neljänä arkipäivänä klo 9–12. Päiväkerho on hyvä vaihtoehto, jos lapsella on tarvetta osa-aikaiselle kristilliselle varhaiskasvatukselle.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2

listu ilman ajanvarausta yksin tai pienessä ryhmässä. Voit myös varata yksityisen ehtoollisen suoraan papilta arkipäiväksi kirkolle. Pappien yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme. Yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta.

TAPAHTUMIA

Kerhossa askarrellaan, leikitään, lorutellaan, lauletaan, liikutaan, ulkoillaan ja tutustutaan Taivaan Isään lapsentasoisesti. Yhdessä muiden lasten kanssa leikkiessä opitaan mm. monia tärkeitä vuorovaikutustaitoja. Kerhossa syödään pienet eväät, mitkä on kotona aamulla omaan kerhoreppuun mukaan pakattu. Toiminta on maksutonta. Perheen tarpeen mukaan lapsi voi osallistua päiväkerhoon 1-4 kertaa viikossa. Ilm. 31.5. mennessä verkkosivujemme kautta. Raamattupiiri Teamsissä tiistaisin klo 18. Lisätietoa verkkosivuiltamme. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhteyttä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä. Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Hoidamme kasteen, vihkimisen, kodin siunaamisen sekä hautaan siunaamisen ajanvarauksia. Lisäksi palvelemme kirkon jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista mieltä painavista asioista maan ja taivaan väliltä. Voit jättää papille myös viestin/soittopyynnön vastaajaan.

JUMALANPALVELUKSET

Munkkeja Munkkivuoresta Tule ostamaan vappu munkkeja – teet samalla hyvää. Munkkiniemen seu rakunta myy itse tehtyjä munkkeja torstaina 29.4. klo 15–17 Munkkivuoren seurakuntatalon pihalla, Raumantie 3. Tuotto me nee lyhentämättömänä Yhteisvastuukeräykseen vähävaraisten vanhusten hyväksi.

Verkkojumalanpalvelukset lähetetään Facebook-sivullamme, facebook.com/roihuvuorisrk. Su 25.4. klo 10 Essi Lyytinen, Remo Ronkainen, Hannele Filppula, musiikki Thurénin perhe. Su 2.5. klo 10 Emriikka Salonen, Hannele Filppula saarna Samuli Korkalainen. Nuorten Arkkikirkko ke 5.5. klo 18. Ehtoollinen: Kirkkoon voidaan ottaa kerrallaan kuusi ihmistä. Ilmoittautuminen seurakuntatoimistoon. Ehtoollishartaus su 25.4. ja 2.5. klo 12 ja 12.30 Roihuvuoren kirkossa. Ilmoittautuminen torstaihin mennessä. Arki-illan ehtoolliset huhtikuussa keskiviikkoisin klo 18 Roihuvuoren kirkossa (ilmoittautuminen tiistaihin mennessä) ja torstaisin klo 18 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.4.–6.5.

ISTOCK

Laajasalon kirkossa (ilmoittautuminen keskiviikkoon mennessä).

TAPAHTUMIA Etunimitrendit 2020-luvulla -luento ti 27.4. klo 18 Roihuvuoren kirkolla. Luento lähetetään myös suorana seurakunnan Facebooksivuilla. Aiheesta luennoi nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkula. Mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun. Take away -iltaruoka ke 28.4. klo 16–17 Roihuvuoren kirkolla. Ruoan nouto kasvomaskin kanssa. Hinta 2 e annos. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Varaslähtö vappuun (take away) pe 30.4. klo 12–14 Laajasalon kirkolla. Myynnissä munkkeja ja Suntion simaa Yhteisvastuun hyväksi. Vappuherkut (take away) pe 30.4. klo 16–17.30 Roihuvuoren kirkolla. Myynnissä munkkeja ja simaa Yhteisvastuun hyväksi. Runomatinea Laskeutuu lempeä valo meihin kaikkiin ja jäniksiin pe 7.5. siirtyy syksyyn! Onko lapsesi vielä kastamatta? Tule kastepäivään la 29.5. klo 10–13 kauniiseen merenrantahuvilaan Laajarantaan, Humalniementie 15. Kastehetken voi pitää vaikka ulkona (sateella Laajasalon kirkossa). Kastepäivä on mukava ja mutkaton tapa järjestää ristiäiset minkä ikäiselle lapselle tahansa. Kaikki on valmista kastepuvusta kakkukahveihin, jotka seurakunta tarjoaa. Päivä on maksuton ja avoin kaikille. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: emriikka.salonen@evl.fi, p. 050 534 3441. Tilaa pahvihahmosi kirkonpenkkiin! Pahvihahmot istuvat kirkoissa verkkojumalanpalveluksissa koronarajoitusten ajan. Hinta 40 e/kpl tai 70e/2 kpl. Maksu MobilePaylla 87505 tai www.yhteisvastuu.fi/ roihuvuori. Lisätiedot: roihuvuorenseurakunta.fi Roihuvuoren ja Laajasalon kirkot auki hiljentymistä varten ma–to klo 10–13. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virasto: ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Striimaukset facebook.com/vartsikanseurakunta (ei vaadi kirjautumista) sunnuntaisin klo 11, torstaisin klo 18, perjantaisin klo 12

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2021

Matalan kynnyksen talousneuvontaa Varustamoissa Eivätkö rahat riitä? Painavatko velat mieltä? Tule ison tai pienen kysymyksen kanssa. Talousneuvolassa etsitään yhdessä ratkaisuja, miten päästä eteenpäin. Kaikilla Helsingin Talousneuvoloilla on yhteinen puhelinnumero: 050 324 6626. Siihen vastataan talousneuvolan aukioloaikoina. Myös tekstiviestillä voi ottaa yhteyttä. Jos koronatilanne sallii, myöhemmin keväällä on mahdollisuus myös tavata paikan päällä. Malmin Varustamon Talousneuvola tiistaisin klo 12–14, Hermannin Diakoniatalon Varustamon Talousneuvola keskiviikkoisin klo 16–18 ja Matteuksenkirkon Varustamon Talousneuvola torstaisin klo 12–14.

Ehtoollista tarjolla yksityisesti sunnuntaisin n. klo 11.30–13 Vartiokylän kirkolla.

TAPAHTUMIA Perhekerhon toivelauluhetki pe 30.4. klo 9.30 Facebookissa. Vappumyyjäiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Vartiokylän kirkolla pe 30.4. klo 14–18. Myynnissä kotitekoista simaa ja munkkeja. Ennakkotilaukset viim. 28.4. merja.a.korhonen@evl.fi, p. 050 4769 293. Olemme aloittamassa palstaviljelyä alueellamme. Tulisitko mukaan? Ota yhteys Leenaan, leena.nygard@evl.fi, p. 09 2340 6450. Vaatteita maksutta jaossa Matteuksenkirkolla ma ja pe klo 9–11. Yhteisvastuukeräys jatkuu! Voit lahjoittaa kauttamme tilille FI16 2089 1800 0067 75 viitteellä 308634. MobilePay numeromme on 67455. Lisää keräyksestä nettisivuillamme. Vartiokylän kirkko auki hiljentymistä varten arkisin klo 9–15. Neuleita myynnissä Yhteisvastuun hyväksi aukioloaikoina. Diakoniatyöntekijöiden ajanva-

raus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna puhelimitse ja sähköpostilla ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä ke 9–13. Suljettu pyhisin. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Osallistu jumalanpalveluksiin verkossa Facebook sivumme kautta sunnuntaisin klo 11. Ehtoollishartaus kirkossa sunnuntaisin klo 12.30 ja 13, torstaisin klo 12. Kirkko avoinna hiljentymiseen arkisin klo 12–14. Tarkista ajantasaiset kokoontumisrajoitukset netistä tai puhelimitse virastosta.

TAPAHTUMIA Kaipauksen säveliä -konsertti

Vuosaaren kirkosta seurakunnan Facebook sivulla la 24.4. klo 18. Konserttia voi seurata myös kirjautumatta Facebookiin. Kanttorit Heli Kantola ja Hanna Virtanen musisoivat Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Illan juontaa Antti Pesonen. Konserttia voi seurata maksutta. Konsertin yhteydessä kerrotaan Yhteisvastuukeräyksestä ja mahdollisuuksista olla mukana keräyksessä. Kuninkaan ilta verkossa Kuninkaan illan Facebook ja YouTube -sivujen kautta pe 23.4. klo 18. Lohduttava ilta, aiheena armo ja toivo. Jaakko Pirttiaho opettaa armon ja toivon sanomaa särkyneille ja puhuu aiheesta Välittääkö Jumala? Ylistys Anni ja Sini co. Ikäihmisten iltapäiväpiiri Teamsetäyhteyksin ma 26.4. klo 13.30. Jo vuosien ajan toiminut mukava kohtaamispaikka iltapäiväpiiri on nyt verkossa leppoisan keskustelun, päivän teeman ja hartauden äärellä. Ilmoittaudu fiia.diekmann@evl.fi, p. 09 2340 6540, niin saat osallistumislinkin. Kokoontumisrajoitusten jatkuessa piiri etänä myös ma 10.5. ja 24.5. Kirjapiiri etäyhteyksin. Kohdataan ruutujen äärellä ja keskustellaan rennosti kuukauden kirjasta. Ilmoittaudu p. 09 2340 6541, eija. keinanen@evl.fi niin saat osallistumislinkin. Haku päiväkerho Jänöihin kaudelle 2021–2022. Valossa 2–5-vuotiaille maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 8.30–11.30. Päiväkerhossa leikitään, ulkoillaan ja tutustutaan kristilliseen perinteeseen lapsilähtöisesti. Haku nettisivuillamme 1.4.–2.5. Lisätiedot p. 050 322 070, kirsi.satosalmi@evl.fi. Ilmoittautuminen koululaisten kesäkerhoon. Luontoseikkailu, 1–2-luokkalaisten kesäkerho kutsuu tutustumaan luontoon liikkuen ja leikkien. Retkiä ja mukavaa tekemistä Valossa 7.–11.6. ja 14.– 18.6. klo 9–15. Hinta 55 e/vko, 100 e/kaksi viikkoa, sis. retket, ateriat ja vakuutuksen. Haku nettisivuillamme 22.3.–2.5. Lisätiedot p. 050 322 070, kirsi.satosalmi@evl.fi. Diakonian ajanvaraus huhtikuun loppuun asti ma, ti, to klo 12–15 ja toukokuusta alkaen ma, ti, to klo 12–13 numerossa 09 2340 6518. Voit myös jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Ota rohkeasti yhteyttä, jos kaipaat kuuntelijaa, olet yksinäinen, toivot että puolestasi rukoillaan tai talous huolettaa. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17. www.helsinginseurakunnat.fi/ vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Kirkonmenot vain verkossa. Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebookissa tai nettisivuillamme helsinginseurakunnat.fi/malmi. Jumalanpalvelus su 25.4. klo 10. Valon messu su 25.4. klo 17. Jumalanpalvelus su 2.5. klo 10. Mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen sunnuntaisin kirkkojen aukioloaikana tai erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Järjestämme toistaiseksi toimintaa pääsääntöisesti netissä tai ulkona. Liity mukaan Malmin srk:n Facebook- ja YouTube-kanavalta tai nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi. Kirkot avoinna Malmin, Pihlajamäen, Puistolan ja Viikin kirkot ovat avoinna hiljentymistä ja yksityistä ehtoollista varten sunnuntaisin klo 11–14. Erätauko Mitä kuuluu Malmi? Mitä kuuluu Viikki? Mitä kuuluu Jakomäki? Osallistu Erätauko-keskusteluihin liittyen kuntavaaleihin etänä Teams-alustalla 4.5. ja 5.5. klo 18. Tule keskustelemaan sinulle tärkeän alueen kuulumisista! Mitkä ovat sellaisia asioita, joita kunnallisten päättäjien tulisi sinun alueeltasi kuulla? Tarkempia tietoja alueista, keskusteluista ja ilmoittautumisesta Malmin seurakunnan nettisivuilla. Kanttoreiden ehtookellot on musiikillinen iltarukous pyhää vasten lauantaisin klo 18 Malmin seurakunnan Facebookissa. Toivekonsertti. Anna musiikkitoiveesi kanttoreiden Tahtoisin toivoa sinulle -yhteisvastuukonserttiin. Konsertti toteutetaan helluntaina 23.5. Malmin seurakunnan Facebookissa. Kerro toiveesi huhtikuun loppuun asti sähköpostilla taru.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.4.–6.5.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä. Virasto auki ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 13–17. Huom! Vappuaattona pe 30.4. klo 9–13.

ISTOCK

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset toistaiseksi livelähetyksinä YouTube-kanavallamme sunnuntaisin klo 10. Mahdollisuus ehtoollisen viettoon sunnuntaisin klo 12 ja 13 (Oulunkylä) ja klo 18 (Käpylä). Lisätiedot nettisivuiltamme.

Alakoululaisille kesäkerhoja ja -leirejä Kun koulujen kesälomat koittavat, seurakunnissa on lapsille monenlaista mukavaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa. Helsingin seurakunnissa on tarjolla kesäkerhoja ja päiväleirejä alakouluikäisille etenkin kesäkuussa, jolloin monet vanhemmat ovat vielä töissä. Kerhoissa ja leireillä leikitään, liikutaan, askarrellaan ja touhutaan muuta mukavaa turvallisten ohjaajien läsnä ollessa. Toiminta järjestetään koronaturvallisesti kulloistenkin ohjeistusten mukaisesti. Katso lisätietoa: helsinginseurakunnat.fi

TAPAHTUMIA Kirkkokahvit Teams-sovelluksessa sunnuntaisin klo 10.45–11.15. Keitä kuppi kuumaa ja liity seuraan, linkki löytyy nettisivuiltamme! Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimella numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Noutoateriat. Oulunkylän kirkolla noutopuuro ma klo 10–11.30 ja to Salaam-noutoateria klo 12–12.45. Käpylän kirkolla noutokeitto ke klo 16.30–17.30. Huomioi jonottaessa turvavälit ja maskin käyttö. Perheiden tanssituokiot YouTubekanavalla pe klo 10. Vappulaulajaiset 29.4. klo 13 YouTube-kanavalla. Vapun vastaanotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi musiikin ja kuvien siivittämänä. Mukana Akseli Ferrand, laulu, Maija Pesonen-Kareinen, Raivo Savik, Arja Aholammi-Pylkkänen ja Monica Sourander. Vastapuristettu on Oulunkylän seurakunnan oma podcast-sarja, jossa kirkkovuotta kuljetaan saarnojen kautta. Kuuntele pastorien ja vierailevien saarnaajien syvempi analyysi omista saarnoistaan ja niiden takana olevasta prosessista. Podcast löytyy Vastapuristettunimellä hakien Spotifystä tai Apple Podcastista.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. asiointi sähköpostilla tai puhelimitse ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

ISTOCK

hamalainen@evl.fi. Kirjoita viestin otsikkoon Toivekonsertti. Kuulemme mielellämme myös tarinasi siitä, miksi toivot juuri kyseistä kappaletta. Puuhatreffit perheille Tiistaisin 27.4., 4.5. ja 11.5. klo 13–14 Malmin srk:n lapset ja perheet -Facebooksivulla. Ilmoittaudu mukaan mervi. ohman@evl.fi tai p. 050 562 7499. Postitamme puuhavihkon ja tarvittavat materiaalit. Livessä näytämme askarteluohjeet ja voit osallistua kommentoimalla chatissa. Päätämme tapaamisen aina pieneen pyhäkouluhetkeen. Iltapäiväkerhot Puistolan ja Viikin kirkoilla. Haku lukuvuodelle 2021– 2022 on käynnissä nyt. Puistolan kirkon iltapäiväkerho on seurakunnan järjestämää kerhotoimintaa, jossa ovat läsnä kirkkovuosi ja kristilliset juhlapyhät. Ilmoita lapsesi Puistolan kirkon iltapäiväkerhoon viimeistään 30.4. nettisivuillamme: helsinginseurakunnat.fi/malmi. Viikin kirkon iltapäivätoiminta toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, jossa seurakunta toimii palveluntuottajana. Ilmoittaudu Viikin iltapäiväkerhoon kaupungin sivuilla 23.4. mennessä. Kysy iltapäiväkerhoista lisää: johanna.m.laurinen@evl.fi. Kesän toimintapäivät koululaisille Onko lapsilla lomaa, mutta itsellä ei? Eipä hätää! Järjestämme 1.–3.-luokkalaisille maksuttomat koululaisten toimintapäivät Puistolan, Malmin ja Viikin kirkoilla. Päivittäinen toiminta-aika on klo 9–14 ja toiminta on perheille maksutonta. Koululaisten toimintapäivien aikana retkeillään lähialueilla, leikitään, pelataan ja harjoitetaan kädentaitoja pääosin ulkona. Luvassa on myös kavereita ja kivaa yhdessäoloa pienryhmissä. Viikon aikana tarjoillaan kolmena päivänä lämmin ateria ja kahtena päivänä mukaan otetaan eväät. Toimintapäivien tarkempi ohjelma päivittyy lähempänä, kun tiedämme alkukesän koronatilanteesta ja turvamääräyksistä. Ilmoittautuminen nettisivuilla 3.5. alkaen. Nuorille tulossa Virtuaalileiri 7.–23.5. Seuraa ilmoittelua Instagramin Talolla-ryhmässä. Ruoka-apua Lahjoitusleipää Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen kirkon pihalla ke klo 9 ja Varustamolla to klo 11. Varustamon leivänjaon yhteydessä myös diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11–13. Waste&Feast Malmi myy take away -lounasta ma–pe klo 11–13. Ruoka 2 e, salaatti 1 e. Os. Pekanraitti 16. Huom! Waste&Feast on kiinni 3.5. Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444. Älä jää yksin, vaan soita meille, matalallakin kynnyksellä.

Jumalanpalvelukset striimataan Facebookiin ja niitä voi katsoa myös verkkosivujen etusivulta. Jumalanpalvelus su 25.4. klo 11. Mikael Tammilehto, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen. Jumalanpalvelus su 2.5. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Satu-Elina Ansas ja Jussi Hirvonen. Ehtoollishetki sunnuntaisin klo 12.30 kirkolla.

TAPAHTUMIA Iltapäiväkahvit joka keskiviikko klo 14 Facebook Livessä. Kirkko avoinna ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552. Tahtoisin toivoa sinulle -konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 23.5. klo 15. Konserttiin saa etukäteen toivoa suosikkisävelmää hengellisen musiikin laajasta kirjosta. Lähetä toiveesi rovastikunnalliseen konserttiin 30.4. mennessä osoitteeseen taru. hamalainen@evl.fi (otsikko: toivekonsertti).

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISTYÖ

Kotisohvalta seurakuntien tilaisuuksiin Jos sinulla on tietokone, tabletti tai älypuhelin, jolla pääset internetiin, voit osallistua kotoa seurakuntien jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin, joihin ei voi tänä vuonna osallistua paikan päällä. Verkossa on tarjolla muun muassa monenlaisia konsertteja, keskustelutilaisuuksia, lukupiirejä sekä esimerkiksi vauvakerho ja kasvatuksen ilta. Näitä striimauksia eli suoria lähetyksiä ja videotallenteita voit katsella Facebookissa ja YouTubessa ilman kirjautumista. Helpoimmin pääset mukaan seurakunnan kotisivun kautta. Tapahtumatietoja, lisäohjeet ja linkit löytyvät: helsinginseurakunnat.fi

Seuraa tapahtumia nettisivuilta. Tilaa uutiskirje: www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/kehitysvammaisille.

KUULOVAMMAISTYÖ Seuraa tekstitv:n s. 558 ja viittova srk fb-sivuilta.

NÄKOVAMMAISTYÖ Näkövammaistyön toimisto: Pekanraitti 16, 00700 Helsinki, p. 09 2340 2549, marjaleena.kallio@evl. fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.4.–6.5.

Musiikkia kirkoissa MAREK SABOKAL

PERJANTAINA 23.4. Seikkailu merellä – perheiden tanssituokio klo 10–10.30 Helsingin Oulunkylän seurakunnan YouTube-kanavalla. Millaista on tanssia merellä yhdessä delfiinien, valaiden ja meritähtien kanssa? Loikoile kuin krokotiili, kävele kuin rapu ja sukella kuin kilpikonna. Lopuksi rauhoitutaan hetki, joten kannattaa ottaa oma pehmolelu mukaan. Tuokion vetää Salla Kaitokari. Vastaavia perheiden tanssituokioita pidetään perjantaisin 7.5. saakka klo 10. Videot ovat nähtävillä viikon ajan kerrallaan. Täällä asuu toivo – Toivon laulut klo 19, lauluyhtye Club For Five. Konsertti suoratoistetaan Kirkko Espoossa Youtube-kanavalla ja se on katsottavissa kaksi viikkoa lähetyksen jälkeen. Laulutoiveet on pyydetty espoolaisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. Toivon lauluja lauletaaan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Juontajina oppilaitospappi Panu Mäkelä ja kanttori Nina Kronlund.

LAUANTAINA 24.4.

SIRPA PÄIVINEN

PIXABAY

Kaipauksen säveliä -yhteisvastuukonsertti klo 18 Vuosaaren kirkosta Helsingistä Vuosaaren seurakunnan Facebook-sivulla. Kanttorit Heli Kantola ja Hanna Virtanen musisoivat Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Illan juontaa Antti Pesonen. Maksuton. Konsertin yhteydessä kerrotaan vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksestä ja mahdollisuuksista lahjoittaa siihen. Konserttia voi seurata myös kirjautumatta Facebookiin.

Lauluyhtye Club For Five esiintyy perjantaina 23.4. kello 19. Konsertti suoratoisestaan Kirkko Espoossa Youtube-kanavalla ja se on katsottavissa kahden viikon ajan.

Torstaina 29.4. kello 13 on Vappulaulajaiset Oulunkylän seurakunnan YouTube-kanavalla.

TIISTAINA 27.4. Päivämusiikkia klo 12 Vanhastakirkosta lähetetään suorana Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Päivämusiikkia Vanhastakirkosta lähetetään myös tiistaina 4.5. klo 12. Ei edellytä kirjautumista Facebookiin. Minikonsertti klo 19 Lauttasaaren kirkon väistötilasta Helsingistä, Heikkiläntie 7A, 4. kerros, lähetetään verkossa Lauttasaaren seurakunnan Facebook-sivulla.

TORSTAINA 29.4. Vappulaulajaiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 13 Helsingin Oulunkylän seurakunnan YouTubekanavalla. Mukana laulusolistina Akseli Ferrand, kanttorina Maija Pesonen-Kareinen ja pastorina

Raivo Savik. Tiedätko, mistä ilmapallo on saanut alkunsa? Myös tähän saadaan vastaus ohjelmaa katsottaessa. Kuvasuunnittelu ja sketsit Arja Aholammi-Pylkkänen ja Monica Sourander, kuvaus ja äänitys Henri Loikkanen. Konsertin yhteydessä voi tehdä lahjoituksen Yhteisvastuukeräykselle ja tukea siten ikäihmisiä Suomessa ja maailmalla. Lahjoita osoitteessa yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay-numeroon 83817.

PERJANTAINA 30.4. Kallion kanttoreiden vappukonsertti klo 16 Kallion seurakunnan

YouTube-kanavalla. Helsingin Kallion seurakunnan kanttorit soittavat uruilla sellaista musiikkia, jota ei muulloin kehdata. Suosittu ja perinteinen konsertti.

LAUANTAINA 1.5. Kevään säveliä korvan taakse -konsertti la 1.5. klo 15. CorVantaakvartetin kevätkonsertti johdattelee vapun ja alkavan kesän tunnelmiin. Katariina Kopsa, sopraano, Airi Saloniemi, altto, Jussi Salonen, tenori, Tuomas Heikkilä, basso. Video on katsottavissa Vantaan Korson seurakunnan Youtubekanavalla ja jää tallenteeksi.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Vappuna 1.5. kello 15 CorVantaa-kvartetin kevätkonsertin voi katsoa Korson seurakunnan Youtube-kanavalla.