Kirkko ja kaupunki 2021 7 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

? Ä R E U L U K 22.4.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Ovatko ikäihmiset tämän päivän Suomessa pelkkä

Yhteisvastuukeräys avasi keskustelun eläkeläisten köyhyydestä s. 12

1700-luvulla rokotuksen sai papilta tai lukkarilta s. 8

Citymaalaisuus kiinnostaa yhä useampaa s. 10

Pääkirjoitus

Eilen

Vuoden seurakuntateko

Tavoittele kauneutta teoissa, älä ulkomuodossa.

HELSINKILÄINEN HAAGAN SEURAKUNTA on hoitanut oman osuutensa kirkon Yhteisvastuukeräyksestä ta valla, joka on huomattu koko maassa. Seurakunta on pannut oman leiviskänsä poikimaan pyhä pilke silmä kulmassa, tosissaan mutta ei vakavasti. Jälki on ollut hienoa seurattavaa. Aikanaan Suomessa jaettiin Vuoden seurakunta teko –palkintoa. Jos semmoinen vielä olisi olemassa, Haagan seurakunta ansaitsisi palkinnon kunnialauka usten kera. Se teki seurakunnan keräystä johtavasta keräyspäälliköstä sketsihahmon, sattumalta tehtävään joutuneen keräyspäällikkö Lahtisen, joka sosiaalisessa mediassa vetoaa osallistumaan ”rakkauden projektik si” kutsumaansa keräykseen. Koronan tyhjentämän kirkkonsa Haagan seurakun ta keksi täyttää pahvisilla seurakuntalaisilla. Kirkkoon saa istumaan oman pahvistunttinsa maksamalla muu taman kympin Yhteisvastuukeräykselle. TÄNÄ VUONNA Yhteisvastuu keräyksen tuotolla autetaan vähävaraisia vanhuksia. Kun non kristittynä keräyspäällikkö Lahtinen muistuttaa, että ”jos sä nyt autat, niin ei nää mum mot pysty koskaan maksaan sulle takaisin”. Luterilaisen eetoksen sisäis tänyt keräyspäällikkö Lahti nen täsmentää vielä: ”Tässä kirkossa sä et saa edes taivas pisteitä, jos sä autat – ja just sehän tästä rakastamisesta pirulauta tekeekin niin hienoa hommaa.”

KAIKKI VANHAT IHMISET eivät ole köyhiä. Silti monet ovat, vaikka köyhyys ei näkyisikään päälle päin. Mo nen talous on niin tiukalla, että pienikin yllättävä me no suistaa koko talouden raiteiltaan, saati sitten isom pi yllätys. Ja niihin isompiin yllätyksiin liittyy usein muitakin huolia kuin taloudellisia.

Tänään Fiksulla ihmisellä voi olla ihan hölmönnäköiset kengät ja hölmöllä ihmisellä tosi fiksut kengät. Olennaista ihmisessä on vain se, miten hän puhuu ja miten käyttäytyy. KENKÄKAUPPIAS HARRI HASA KODIN KUVALEHDESSÄ 8/2021

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvyyden varastosta esiin hyvää, paha ihminen tuo pahuutensa varastosta esiin pahaa. Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.

”

LUUKKAAN EVANKELIUMI 6:45

TÄSSÄ KIRKOSSA SÄ ET SAA EDES TAIVASPISTEITÄ, JOS SÄ AUTAT.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Keväinen luonto ympärilläni pursuaa elinvoimaa, kun teen nuutuneena iltalenkkiäni. Anna Jumala minullekin tuota pikkulinnun luottamusta, että kevyesti hyppelisin vailla huolta huomisesta.

Yhteisvastuukeräys on jo yli 50 vuotta paitsi aut tanut hädänalaisia Suomessa ja kehittyvissä mais sa myös etsinyt ja tunnistanut näkymätöntä hätää se kä kehittänyt uusia tapoja auttaa vaikeuksiin joutunei ta ihmisiä. Yhteisvastuukeräystä voi hyvällä syyllä kutsua kir kon diakonian tuotekehitysosastoksi. Se on ollut aika naan käynnistämässä esimerkiksi kohtuuhintaisia ko teja vuokraavaa Ysäätiötä ja ylivelkaantuneita autta vaa Takuusäätiötä.

THALES MILETOSLAINEN, KREIKKALAINEN FILOSOFI JA LUONNONTIETEILIJÄ N. 600 EKR.

Kirkko ja kaupunki

22.4.2021 Seuraava lehti ilmestyy 6.5. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN JA JARKKO PELTOLUHTA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta Korona-aikana teekkari Vesa Taskinen on ymmärtänyt, kuinka sosiaalinen ihminen hän pohjimmiltaan on.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

Teekkari Vesa Taskinen, 30, miten opiskelu on poikkeusoloissa sujunut? – Asun Helsingissä ja suoritan opintoja Tampereelle. Lisäksi työskentelen Tekniikan akateemiset TEK:issä jäsenyysvastaavana. Minun tilanteessani korona on tuonut tietynlaista helpotusta, kun ei ole tarvinnut olla läsnä opiskelupaikkakunnalla. – Toisaalta oppiminen on usein myös sosiaalinen prosessi. Opittavat asiat aukenivat laajemmin silloin, kun sai jutella opiskelukavereiden kanssa kiltahuoneessa tai yliopiston käytävillä. Kampuksella yhdessä ollessa myös uuden ideointi ja innovointi oli helpompaa.

Miten pidät yhteyttä opiskelukavereihin? – Tapaamme nettipalavereissa. Se on jossain määrin paikannut sosiaalista tyhjiötä, muttei se ole sama kuin tavata kasvokkain. Tilanteesta puuttuu spontaanisuus. Teamsin tai Zoomin langoille ei mennä yksin hengaamaan ja vahingossa törmätä kaveriin. – Olen ymmärtänyt korona-aikana sen, kuinka sosiaalinen ihminen olenkaan. On paljon hankalampi laittaa puolitutulle kaverille hetken mielijohtees-

ta viestiä ja kysyä, mitä kuuluu, verrattuna siihen, että tavallisesti kuulumisia kysyisi ohimennen kampuksella. Lähipiiri on pienentynyt, ja siitä en oikein pidä. Ihmisiä on ikävä. – Minulla onkin ollut huoli opiskelijoista, jotka aloittivat opinnot viime syksynä. Ei pelkästään sen takia, että syntyisi hyviä ideoita vaan myös siksi, että miten uusi opiskelija saa kavereita ja pääsee osaksi yhteisöä. Olisi tärkeää, että jokainen saisi edes yhden luottokaverin, jonka kanssa voisi jakaa ajatuksia, murheita ja iloja.

Teekkareiden vappu alkaa jo pari viikkoa ennen varsinaista vappua. Miten tänä vuonna juhlitaan? – Teekkareiden juhlimiskirjo on laaja teekkarikasteista ja roskien keräämisestä “ashematunnelin” örinöihin. Vapputempauksemme vaihtelevat paikkakunnittain, mutta hyvin yleistä on patsaiden lakitus. Helsingissä lakitetaan Havis Amanda ja Turussa Paavo Nurmi. – Tänä vuonna teekkaripaikkakunnilla järjestetään ihan mittavia etäwappuja, kun monet tapahtumat on siirretty verkkoon. Perinteitä kunnioittaen juhlitaan joka tapauksessa.

Mikä helpottaisi tämän päivän opiskelijoiden paineita? – Opiskelijan arkeen tarvitaan konkreettisia helpotuksia. OpintotukikuuMikä sinulle on pyhää? kausia tarvitaan lisää. Tukikuukausien – Teenpä tulevaisuudessa mitä jaottelu kahteen tutkintotasoon pitäisi hyvänsä, minulle on tärkeää reiluus poistaa ja tulorajoja tulisi nostaa tuntuvasti. kaikkia ihmisiä, etenkin heikoimmas– Tämä ei tietenkään suoraan johda hyvinvoinsa asemassa olevia kohtaan, eikä tiin, mutta sellainen pohja ja perusta pitäisi olketään saa kiusata. Tämä on minulle la, ettei opiskelijan tarvitse opiskeluista ja yksinäi- pyhä asia. ■ syydestä aiheutuvan stressin lisäksi olla veitsenteAalto-yliopiston ylioppilaskunnan fuksitoimikunta rällä siitä, että jos ei saakaan tiettyjä kursseja suojärjestää WappuApu-keräyksen, johon voi osallistua ritettua, opintotuki katkeaa ja osoitteessa wappu.fi/apu. Keräyksellä tuetaan HelsinkiMission työtä nuorten yksinäisyyden poistamiseksi. toimeentulo vaarantuu.

”Tänä vuonna järjestetään mittavia etäwappuja” KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Tulta ja tulikiveä! Keskiajan eläintiede kuvasi lohikäärmeen norsujen viholliseksi. Hirviömäinen taruolento nähtiin myös paholaisen voimien myyttisenä ruumiillistumana. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA LAURA RIIHELÄ

Ajatus tulta syöksevästä ja lentävästä käärmeestä on tutkija Miikka Tammisen mukaan niin vanha, että sen alkuperää ei tunneta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa 1200luvun bestselleriksi nousi pyhi myskertomusten kokoelma, jossa ker rotaan muun muassa pyhän Yrjön koh taamisesta lohikäärmeen kanssa. Pe to eli Libyan alueelle sijoitetun Silenan kaupungin läheisellä järvellä tai suol la. Kaupunkilaiset pitivät lohikäärmeen rauhallisena uhraamalla sille lampai ta ja niiden ehdyttyä lapsiaan, jotka va littiin arvalla. Lopulta arpa osui kunin kaan tyttäreen. PYHÄ YRJÖ SATTUI paikalle, kun prin sessa odotti kohtaloaan kaupungin muurien ulkopuolella ihmisten töllistel lessä tilannetta. Pyhä Yrjö haavoitti lo hikäärmettä peitsellään ja vangitsi sen. Kertomuksen lopussa hän surmasi lohi käärmeen ja kiitolliset kaupunkilaiset kääntyivät kristityiksi.

”

Pyhimystarinoissa lohikäärmeen surmaamista seurasi valinta tilanne, jossa ihmiset hylkäsivät Saatanan ja valitsivat Jumalan. KESKIAJAN TUTKIJA MIIKKA TAMMINEN

– Monissa pyhimystarinoissa lohi käärmeen surmaamista seurasi valinta tilanne, jossa ihmiset hylkäsivät Saata nan ja valitsivat Jumalan. Joissakin ver sioissa pyhimys osoitti epäilijöille ja pakanoille kristinuskon voiman surmaa malla pedon, Miikka Tamminen kertoo. Tammisen mukaan keskiajan tutki jat ovat törmänneet lohikäärmeisiin ja muihin taruolentoihin myös yllättävältä tuntuvissa paikoissa, kuten muuten sel väjärkisiltä vaikuttavissa ristiretkikuva uksissa. Pitkään nämä kohdat ohitettiin ja kertomukset hirviömäisistä eläimistä jätettiin jopa pois tekstien käännöksistä. – Nykyään myös hirviökohtia tutki taan, koska ne nähdään tärkeänä osana keskiajan kulttuuria, Tamminen sanoo. ■ Yrjönpäivä 23.4. on partiolaisten tärkein juhlapäivä, sillä pyhä Yrjö on partiolaisten suojeluspyhimys ja esikuva.

Vampyyrit muuttavat elämää Vampyyri-tv-sarjojen fanitus voi tarjota samaa kuin uskonto: yhteisöllisyyttä, esikuvia, keskusteluja elämän tärkeistä asioista ja jopa elämää muuttavaa voimaa. Tutkiessaan vampyyrisarjojen fanikulttuuria uskontotieteilijä Minja Blom osoitti, että populaarikulttuuriin ei pitäisi suhtautua ”vain viihteenä”, sillä se voi esimerkiksi kannustaa ihmistä elämänmuutokseen. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi.

”Toivoa on pidetty synonyyminä uskolle. En voi sanoa tietäväni, että Jumala on olemassa. Mutta toivon sitä.” KARI KUULA VERKKOKOLUMNISSAAN

MAIJA SAARI

NORSUJEN LISÄKSI lohikäärmeiden us kottiin saalistavan kyyhkysiä, jotka suo jautuivat niiltä piiloutumalla puiden latvustoihin. Tämä uskomus liittyi lo hikäärmeiden uskonnolliseen merki tykseen: viaton kyyhkynen kuvasi kris tittyjä ja puiden antama turva kirkkoa, joka suojasi ihmistä lohikäärmeen eli paholaisen hyökkäyksiltä. Lohikäärmettä ei Miikka Tammi sen mukaan pidetty ainoastaan eläime nä vaan samalla paholaiseen rinnastu vana petona, jota kuvataan Raamatun lisäksi muissakin itämaisissa mytolo gioissa. Ilmestyskirjassa Jumalan vastus taja Saatana esitetään monipäisenä lohi käärmeenä. Keskiaikaisissa pyhimyskertomuksis sa moni pyhimys kohtasi lohikäärmeen. Osa näiden kertomusten lohikäärmeistä osasi puhua, kuten apostoli Tuomaksen Intiassa kohtaama yksilö, joka ker toi syntyneensä paholaisesta ja olevan sa samaa juurta kuin Eevan paratiisissa pettänyt käärme.

MAIJA SAARI

ohikäärme luokiteltiin kes kiajalla petoeläimeksi, jon ka olemusta ja luonnetta esiteltiin eläinlajeja kuvaile vissa bestiarioissa. Niissä lo hikäärme sijoitettiin usein hirviömäisten matelijoiden osastoon yhdessä basiliskin, salamanterin ja kak sipäisen käärmeen kanssa. Bestiarioissa lohikäärme kuvattiin norsujen viholliseksi, sillä nämä suu rimmat nykyisin tunnetut maanisäkäk käät olivat lohikäärmeille luonnollis ta ravintoa. Osa kirjoittajista kertoi lo hikäärmeiden syöksevän tulta, ja joissa kin kuvauksissa ne saivat jalat ja siivet. Lohikäärmeiden tiedettiin elävän joko luolissa tai merissä. – Keskiaikaiset kuvaukset olivat jat kumoa jo antiikin ajan teksteissä esiin tyneille lohikäärmeille, sanoo Tampe reen yliopiston keskiajan tutkija Miikka Tamminen. Tamminen kertoo lohikäärmeistä ja muista taruolennoista tuoreessa tieto kirjassaan Keskiajan hirviöt (Gaudea mus). Keskiajan kartoissa lohikäärmeet merkitsivät tunnetun ja tuntemattoman maailman rajan. Maan ääri oli vaaran vyöhykettä, jonne uskaltautuva saattoi kohdata lohikäärmeiden lisäksi muita kin äärimmäisiä olentoja, kuten koiran kuonolaisia, jättiläisiä ja amatsoneja. – Eurooppa nähtiin hyvänä ja lauhke ana vyöhykkeenä, jossa ihmiset ovat so pusuhtaisia, hyviä ja kauniita. Ilmastol taan vaikeammilla äärialueilla luonto te ki mitä tahtoi ja muodosti erilaisia hir viöitä, Tamminen sanoo.

Halvalla hämmästyttävän hyvää Kirkko ja kaupunki testasi Waste&Feast-ravintoloiden hävikkilounaita ja löysi muun muassa freesin tofu-kasvishöystön ja kaikkien aikojen nakkikastikkeen! Helsingin seurakuntien ravintolat hyödyntävät kauppojen ylijäämäruokaa ja työllistävät vaikeasti työllistyviä. Poikkeustilan aikana ravintolat myyvät ruokaa vain mukaan. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Komiikkaa kuolevaisuudesta Elina Viinamäki on kirjoittanut vinon huumorin sävyttämiä novelleja terveydestä, kuolemasta ja muista elämän perusasioista.

kin. Samalla kuolemaan suhtaudu taan entistä pelokkaammin. – Lomamatkaankin suhtaudutaan kuin suoritukseen. Ei riitä, että mat kalla on kivaa ja rentouttavaa, vaan lisäksi on käytävä tietynlaisella ran nalla ja tietyssä paikallisten suosi massa ravintolassa. Tätä Viinamäki kuvaa novellis saan Loma.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA VEIKKO SOMERPURO / ATENA

elsinkiläinen Elina Viinamäki on jul kaissut hulvatto man novellikokoel man Vaimoni ja muita henkilökohtaisia

asioita (Atena). – Suurin osa asioista on vähän koomisia ja absurdeja. On vain har voja aiheita, kuten natsien holo kausti, joista ei voi kirjoittaa komiik kaa, Viinamäki sanoo. Rituaalien ystävänä hän kokee, että esimerkiksi häistä ja hautajai sista saa mainiosti revittyä huumo ria. – Rituaalien merkityksen huomaa viimeistään silloin, kun ne katoavat. Minulle on tärkeää käydä sukuhau dallani, ja tuntuisi pahalta, jos sitä muistopaikkaa ei enää olisi. KUOLEMAN TEEMAA Elina Viinamä ki käsittelee kahdessa kertomukses sa. Novellissa Puku leski pohtii ko ko hautajaisten ajan, onko miehen päällä arkussa varmasti se Bossin puku, jonka hän vei vainajaa varten hautaustoimistoon. Novellissa Päätös puolestaan nainen sairastuu va kavasti, ja kärsimysten minimoimi seksi hänen puolisonsa alkaa suos tutella vaimoaan Sveitsissä tehtä vään eutanasiaan. – Eutanasiaa käsittelevä novelli lähti siitä, että nykyään tuntuu ole van sellainen henki, että kaikki elä mässä pitää suorittaa mahdollisim man hyvin ja tehokkaasti, kuolema

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Elina Viinamäelle tärkeä esikuva on edesmennyt isä.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

MYÖS TERVEYSFASISMIA ja yli hygieenisyyttä Elina Viinamäki kä sittelee kokoelmassaan. Kauppias novellissa nainen ahdistuu lähikau pan pitäjän ja asiakkaiden terveys intoilusta. Mieheninovellin nainen taas kärsii miehensä bakteerikam mosta, minkä vuoksi kotona kaiken on oltava siistiä ja steriiliä. – Erityisesti koronaaikana likai suus kiinnittää huomiota, koska se voi olla pahimmillaan tappavaa. Sai rauden pelko on tuonut uusia vaati muksia ja myös tietynlaista vihamie lisyyttä. Se on saanut miettimään, miten suhtautua muihin ihmisiin, jotka ovat nyt potentiaalisia uhkia, Viinamäki pohtii. Viinamäki on ammatiltaan opet taja, ja hänellä on kolme lasta. No vellit alkoivat syntyä hieman vaivih kaa päiväkirjan kirjoittamisen ohes sa. Lasten ollessa pieniä hänellä oli viikossa yksi päivä, jolloin hän saat toi käyttää aikaa kirjoittamiseen. – Näin ei tarvinnut kokea kovin suuria paineita. Tällä hetkellä mi nulla on koossa jo 160 sivua uutta materiaalia. Viinamäki kertoo haaveilevansa onnellisista lopuista. Tällä hän viittaa myös siihen, että oppisi levottomana ihmisenä rauhoittumaan, ilman että koko ajan tarvitsisi pyrkiä johonkin. Tärkeä esikuva hänelle on edes mennyt isä. – Hän ei tehnyt uraa eikä saavut tanut asioita sanan perinteisessä merkityksessä. Silti hän oli sinut it sensä kanssa ja koki merkitykselli syyttä elämässään. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kristitty, buddhalainen ja muslimi kohtaavat ympäristökriisin

teessä on kritisoitu aistinautintojen tavoittelua ja haettu myötätuntoa muita eläviä olentoja kohtaan. – Kun ympäristökriisit pystyy kohtaamaan sydäntään sulkematta, voi itsestään löytää rohKOT keutta viisaaseen toimintaan. IA

IP PO

Vuosien vieriessä arjen rytmi ja ihmissuhteet muuttuvat. Ikääntyminen ja mahdolliset sairaudet voivat heikentää voima varoja. Saatat kokea elämäsi kapeutuneen. Omainen puolestaan voi kantaa huolta ikääntyvän läheisen pärjäämisestä ja avuntarpeesta.

Seniori, elätkö itsesi näköistä hyvää elämää? Omainen, kannatko huolta ikääntyvästä läheisestäsi?

TOIMINTATERAPIAN PALVELUT TUKEVAT: • omassa kotiympäristössä turvallista toimimista kuten ruuan valmistamista ja liikkumista • asioinnin sujumista • mielekkään päivärytmin ja rutiinien löytymistä • harrasteiden ja ihmissuhteiden vahvistumista • hyvän vireen ja elämänilon saavuttamista Mitkä ovat vahvuutesi ja missä koet haasteita? Sinä päätät mihin haluat muutosta ja yhdessä löydämme keinot toimivampaan arkeen.

TOIMI NÄIN Varaa aika maksuttomaan palveluohjaukseen puhelimitse 050 5144 110 tai sähköpostitse htt@htt.fi Tutustu palvelupaketteihin www.htt.fi

Hinnat alkaen 98 euroa

Me Helsingin toimintaterapia Oy:ssa haluamme työskennellä kanssasi kohti sujuvaa ja merkityksellistä arkea. Tarjoamme toimintaterapiapalveluita vahvalla kokemuksella ja erityisosaamisella ikääntyville ja heidän läheisilleen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

KOT – Hedonismi on länsimaisen ihmi– Silti ilmastosyntini ovat niin isoja, että mieIAL B sen suurin synti. Elämästä saa nauttin, joudunko niiden vuoksi helvettiin. tia, mutta ei niin, että muut kärsivät. Suomeenkin tulee ihmisiä, jotka eiMeditaatio-opettaja Juha Penttilä oli pevät pysty kasvattamaan ruokaa kotirustamassa Suomeen Vihreä Buddha -harseuduillaan, koska sieltä loppuu vejoitusryhmää sekä meditaatioharjoittajien si ilmastonmuutoksen vuoksi, sanoo aktiivista Nirodha-yhteisöä. Hän on ollut Ella Luoma. myös pysäyttämässä hiilikaivosten toiminLuoma on kristillistä ja yksinkertaa Saksassa ja Hollannissa. taista elämäntapaa edistävän Sinapin– Buddhalaisen ajattelun ytimessä on kysiemen-yhdistyksen lehden päätoimittasymys siitä, miten aiheuKristillisen lehden JON ja ja ilmastonmuutoksesta huolestuneitamme kärsimystä itpäätoimittaja NE S Ella Luoma. den Myrskyvaroitus-yhdistyksen sihteesellemme ja muilri. Hänen suhdettaan luontoon määrittää le eläinlajeille ja kristillinen usko ja Raamatun teksti, jonka mukaan kaikkuinka sitä voisi vähenki Jumalan luoma on hyvää ja kaunista. Siksi luonnolla ja tää. Kysymys on yhtä aieläimillä on itseisarvo. kaa henkilökohtainen ja – Ilmastonmuutos liittyy mielessäni syntiin. Raamaeettinen. Minusta buddhatun punaisena lankana ja Jeesuksen sanoman keskiössä laisuuden ei pidä pelkistyä on ihmisen hyvyyden tai pahuuden näkyminen siinä, mimeditaatioksi. ten hän kohtelee muita. Buddhalaisuuden neljä jaOmissa elämäntavoissaan Luoma pyrkii kohtuullisuu- loa totuutta käsittelevät kärsiBuddhalainen teen: syö kasvisruokaa, pyöräilee paljon, välttelee lentämystä ja sen lakkaamiseen johmeditaatiopettaja mistä ja oli vuoden ostamatta uusia vaatteita. tavaa tietä. MeditaatioperinJuha Penttilä.

– Koraanin mukaan kaikki, mikä seuraa luonnonlakeja, seuraa samalla Jumalan asettamia määräyksiä. Koraani näkee meidät tavallaan tasa-arvoisina muun luomakunnan kanssa. Ekologinen kriisi nähdään islamissa seurauksena henkisestä kriisistä, sanoo Muslimiksi Inga Härmälä. kääntynyt Inga Härmälä. Härmälä on helsinkiläinen ympäristöekologian maisteri, joka kääntyi muslimiksi 13 vuotta sitten. Hän teki gradunsa vihreistä muslimeista. Härmälän mukaan islamilainen ekoteologia perustuu Koraaniin ja profeetta Muhammadin perimätietoon sekä perinteisiin islamin tulkintoihin. – Maa luotiin myös eläimiä varten, ja nekin palaavat Jumalan luokse. Koraanissa sanotaan, että kaikki taivaassa ja maan päällä ylistävät Jumalaa. Ehkä linnut ylistävät laulaen ja porsaat tonkiessaan maata. Välillä Härmälän on vaikeaa säilyttää toivo ympäristökriisien keskellä. – Silloin ajattelen tätä profeetan perimätietoa: vaikka tuomiopäivä koittaisi, istuta vielä taimi. PIHLA TIIHONEN

Kirkonmiehet kansanter Kun isorokko levisi 1750-luvun Suomessa, maassa oli vain 20 lääkäriä. Niinpä rokottajiksi ryhtyivät myös papit ja lukkarit. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT TIMO HUVILINNA / HELSINGIN YLIOPISTOMUSEO JA KANSALLISARKISTO

nsin nousivat rakkulat ja korkea kuume. Jos sairaus ei vienyt henkeä, se saattoi silti jättää jälkensä, rampauttaa, sokeuttaa ja jättää arvet iholle. Isorokko alkoi toden teolla levitä Suomessa 1750-luvulla. Tautiin kuoli erityisesti lapsia ja nuoria. 1790-luvun lopulla isorokko oli monella paikkakunnalla merkittävin kuolinsyy. Oli tehtävä jotakin. Vuonna 1797 perustetussa Suomen Talousseurassa pohdittiin, että kansa kannattaisi rokottaa isorokkoa vastaan. Ruotsiin kuuluneen Suomen

alueella oli 830 000 asukasta, mutta vain 20 lääkäriä, joten hommiin päätettiin panna papit ja lukkarit. Heitä oli joka puolella maata, ja pappi oli paikallinen auktoriteetti. KIRKKOHISTORIAN DOSENTTI ja Malmin seurakunnan pappi Esko M. Laine on viime aikoina tutkinut pappien ja lukkarien roolia isorokon vastaisessa työssä. Tietoa on löytynyt esimerkiksi seurakuntien rokotusluetteloista, pappien vuosittain laatimista kertomuksista eli tabelleista ja tuomiokapitulien asiakirjoista.

Aluksi isorokkoa torjuttiin niin sanotulla rokonistustuksella. Lievästi sairastuneista siirrettiin tautia terveisiin sillä ajatuksella, että he sairastaisivat lievän taudin ja saisivat sitten immuniteetin. Varsinaiset isorokkorokotukset alkoivat Suomessa vuonna 1802. Rokonistutukseen perehtyivät muun muassa Suomen lääketieteen isäksi kutsuttu Johan Haartman ja pappi, taloustieteilijä Anders Chydenius. Isorokon torjuntaa johti Talousseura, jonka tiloihin Turussa rokotteet varastoitiin. Rokotuksista innostui myös piispa, myöhemmin arkkipiispan arvonimen saanut Jakob Tengström, joka tunnettiin lasten puolestapuhujana. Ratkaiseva rooli oli kuninkaalla. Kuningas Kustaa IV Aadolf määräsi vuonna 1803, Talousseuran anomuksesta, lukkarit hoitamaan rokotuksia paikallistasolla. Isorokon vastainen taistelu alkoi Suomessa ennen emämaa Ruotsia. – Suomessa oli vahva usko rokonistuttamiseen. Ruotsin puolella isorokko oli yhtä lailla

Arkkiatri Johan Agapetus Törngrenin (1772 – 1859) instrumenttikukkaroon kuuluivat myös kaksi pientä rokotusveistä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

veyden asialla – Vuonna 1755 määrättiin, että lukkarin pitää pystyä tekemään myös suoneniskentää eli vähentämään verta laskimosta. Lukkarit tekivät tarvittaessa myös yksinkertaisia kirurgisia operaatioita, jotka tulkitsen ainakin hampaiden vetämiseksi. Vuoden 1803 kuninkaallisessa käskykirjeessä sanottiin, että jatkossa lukkarin pitäisi esittää todistus siitä, että hän on saanut koulutusta lääketieteen kandidaatilta tai lisensiaatilta. Näin varmistettiin, että lukkarit pystyivät toimimaan myös rokottajina.

Pappi ja taloustieteilijä Anders Chydenius (1729 – 1803) kävi jopa kodeissa puhumassa rokotusten puolesta.

ongelma, mutta siellä meni paljon aikaa myös sukupuolitautien vastaiseen taisteluun, Laine kertoo. TIETO ROKOTTAMISESTA levisi aikansa ykkösmedian, saarnastuolin välityksellä. – Papin tehtävä oli saarnan jälkeen kertoa rokotteiden eduista ja hälventää pelkoa. Hän myös kehotti ilmoittautumaan lukkarille rokotettavaksi, Esko M. Laine kertoo.

”

Papin tehtävä oli saarnan jälkeen kertoa rokotteiden eduista ja hälventää pelkoa. Lukkarien varsinainen tehtävä oli laulaa kirkonmenoissa, ja kun seurakuntaan valittiin uutta lukkaria, hyvä lauluääni oli olennainen seikka. Tämän lisäksi lukkarit saattoivat esimerkiksi lämmittää papille saunan ja huolehtia kirkkotekstiileistä ja muusta tarpeistosta. 1700-luvulla heidän työnkuvansa oli laajentunut terveydenhuollon puolelle.

KÄYTÄNNÖSSÄ ROKOTUKSET suoritettiin kodeissa. Ainakin Anders Chydeniuksen tiedetään myös käyneen Pohjanmaalla kodeissa puhumassa rokotusten puolesta. – Ne tuskin olivat pelkkään rokottamiseen liittyviä matkoja, vaan samalla saatettiin kastaa lapsia tai kuulustella Katekismusta, Esko M. Laine sanoo. Toimitusvaikeuksia oli silloinkin. – Tästä on esimerkki Suonenjoelta. Pappi kirjoitti, että olemme tilanneet rokotteita Turusta neljä vuotta sitten, mutta ne eivät ole vieläkään tulleet. Joissakin seurakunnissa rokotukset sujuivat hyvin, mutta oli sellaisiakin seurakuntia, joissa kirkkoherran puheet eivät vakuuttaneet. – Suoranaisen pelon lisäksi epäilyksiin vaikutti se, että Suomessa oli vahva kansanlääkintäperinne. Uusi tieto ja vanha tieto asettuivat vastakkain. Tuon ajan ihmisten oli vaikea hahmottaa sitä, kuinka taudit syntyivät ja levisivät. – Saatettiin ajatella, että nälkä, sairaus ja sota olivat synnin seurauksia, jotka Jumala lähetti ja joiden tarkoitus oli herätellä kansaa. Isorokon aikana tapahtui olennainen muutos. Rokote otettiin ja alettiin ajatella, että sillä suojellaan lapsia ja ettei tauti välttämättä ole Jumalan lähettämä. KUINKA PAPIT ja lukkarit sitten lopulta onnistuivat isorokon torjunnassa? Nykyajan tuloksista ollaan kaukana, mutta ei rokotusoperaatio huonosti mennyt. – Kaarlo Jalkanen laski lukkareita käsittelevässä väitöskirjassaan vuonna 1976, että vuosina 1803–1825 rokotettiin 38 prosenttia väestöstä, Esko M. Laine sanoo. Myös nykyisellä pääkaupunkiseudulla rokotukset onnistuivat hyvin. Esimerkiksi vuonna 1813, sen jälkeen kun Helsingistä oli tullut pääkaupunki, kaupungissa sai isorokkorokotuksen 312 henkilöä. Alueeseen kuului myös nykyinen Vantaa. Espoossa vaikutti tarmokas lukkari, mikä näkyi rokotetilastoissa: heti ensimmäisenä rokotusvuonna 1805 alueella oli 230 rokotettua. Vuosien 1885–1890 aikana Suomessa siirryttiin pakolliseen isorokkorokotukseen. Viimeinen isorokkoepidemia oli vuonna 1936. Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti vuonna 1980 isorokon hävitetyksi maailmasta.■

Näköpiirissä putkiremontti, kuntoutusjakso tai leikkaus? Saga Käpylinna tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille Helsingin Oulunkylässä. Saatavilla on hoiva-, ruoka- ja hyvinvointipalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Kiinnostuitko? Varaa oma esittelyaika, tilaa esitteet tai kysy lisää! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Nyt vapautumassa myös paljon kysyttyjä asuntoja Senioritalossamme. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Maalla ja kaupungissa Citymaalaisuus sopii lapsettomalle läppärityöntekijälle. Raaseporilais-helsinkiläinen Sirkku Varjonen yhdistää maalaistalon, luonnonrauhan ja työpaikan Helsingissä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

urinkoisina kevätaamuina Sirkku Varjonen avaa lähes satavuotiaan maalaistalon oven Bromarvin kylän liepeillä Raaseporissa ja nauttii kahvin rappusilla. Monirotuinen kodinvaihtajakoira Pepi hoitaa sillä aikaa omat aamutoimensa. Ison maatilan päärakennuksen pihalla kasvaa vanhastaan puna- ja mustaherukkaa, karviaisia ja enemmän perennoja kuin Varjonen tuntee nimeltä. Hän ei ole mikään viherpeukalo vaan valtiotieteiden tohtori ja maahanmuuttoon keskittynyt erikoistutkija, joka käy työpaikallaan Kuntoutussäätiössä Helsingissä normaaliaikoina kerran viikossa. – On luksusta saada keskittyä töihin maalla. Voin rytmittää työpäivää kävelemällä Pepin kanssa metsässä ja lämmittämällä taloa. Koti lämpiää pääasiassa puu-uunilla, jonne nakellaan metrisiä halkoja. Talon asukkaat ja halukkaat kaupunkivieraat tekevät niitä kesäisin talkoilla. Ensin ostetaan puuta, pätkitään sitä moottorisahalla ja lopuksi pienitään traktorikäyttöisellä klapikoneella, jota talon omistaja lainaa. Talossa on myös ilmalämpöpumppu. Varjonen ja hänen puolisonsa ovat 400-neliöisen talon päävuokralaiset. Talossa on myös kaksi muuta asuntoa, joissa molemmissa asuu yksi alivuokralainen. Sauna, vierashuone ja aula ovat yhteisiä tiloja. – Koronapandemian aikana on tuntunut niin etuoikeutetulta asua täällä, etten kehtaa edes hehkuttaa. KORONAPANDEMIA ON SAANUT monet kaipaamaan ympärilleen väljyyttä ja polkuja, joita ei tarvitse tallata jonossa. – Suurin osa suomalaisista asuu kaupungissa, mutta moni heistä ei koe olevansa kaupunkilainen, Sirkku Varjonen sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Maaseutubarometri 2020 kertoo monipaikkaisuuden vahvistumisesta: joka neljäs kaupunkilainen viettää maaseudulla aikaa kuukaudesta puoleen vuoteen. Varjonen erottaa maaseutuhaaveiden taustalta monta trendiä: hyvinvointiin keskittymisen, kaipuun luontoon, lähiruoan ja käsityökulttuurin arvonnousun sekä digitaalisuuden, joka mahdollistaa monelle etätyön ja jonka vastapainoksi toisaalta kaivataan käsillä tekemistä. Maaseutubarometrin mukaan maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille kaikista suomalaisista. Nuorista kaupunkilaisistakin 20

prosenttia toivoisi asuvansa tulevaisuudessa vakituisesti maaseudulla, ja 37 prosenttia uskoo omistavansa sieltä vapaa-ajan asunnon kymmenen vuoden päästä. – Kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelu ei näy ihmisten arvostuksissa ja identiteeteissä niin vahvasti kuin luullaan, Varjonen toteaa. Barometrin aineisto kerättiin ennen korona-aikaa, joten maaseutumyönteisyys saattaa olla nyt vieläkin suurempaa. Sirkku Varjonen, Pauliina Seppälä ja Heli Mäenpää ovat citymaalaisuudesta innostuneet ystä-

vykset, jotka kokoavat kaupunki- ja maaseutuelämän yhdistäjiä ja siitä haaveilevia Facebook-sivuille Citymaalaiset ja Citymaalaisten olohuone sekä Instagram-tilille Mecitymaalaiset. Kunnat ja hankkeet ovat ostaneet kolmikolta kyselyitä ja puheenvuoroja.

Sirkku Varjonen asuu yli isossa maalaistalossa vuokralla. Työ ja kaupunkitukikohta sijaitsevat Helsingissä.

PUOLITOISTA TUNTIA AUTOLLA. Sen verran Sirkku Varjoselta kestää päästä Helsinkiin. Hän ajaa kuitenkin usein kolme varttia Karjaalle, josta on vajaan tunnin junamatka Helsinkiin. Junassa matkustaminen on ekologisempaa, ja matkalla voi tehdä töitä. – Kahden tunnin etäisyys kaupungista vaikuttaa olevan monelle citymaalaiselle kipuraja, Varjonen kertoo. Maalla neliöt ovat edullisia, mutta Varjonen neuvoo laskemaan asumisen hintaan myös lämmityksen, matkakulut kaupunkiin ja siellä majoittumisen, jos tarkoituksena on elää kahdessa paikassa. Varjosella on ollut vuosien varrella monenlaisia kaupunkitukikohtia. Hän on esimerkiksi vuokrannut kahden tuttavansa kanssa pientä kaupunkiasuntoa, jossa he majoittuivat vuorotellen. Jotkut vuokraavat kaupunkiasuntoaan Airbnb:ssä. Toisten kaupunkiasunto on huone, jollaista voi etsiä vaikkapa Facebook-ryhmästä Yhteisöasuminen – kommuunit koolle. – Useille citymaalaisuuden mahdollistavat yhteisöasuminen, vuokraaminen ja kimppakyydit. Kalleimmassa ja epäekologisimmassa mallissa perheellä on kaksi autoa ja omistusasunto sekä maalla että kaupungissa. Varjonen ei ole laskenut, paljonko nykyinen elämä maksaa verrattuna 11 vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin hän asui alle 20 neliön yksiössä Fredrikinkadulla Kampissa. Urbaani vilinä alkoi heti ulkooven takaa. – Olin täysin tyytyväinen helsinkiläinen enkä ollut haaveillut maaseudusta enkä edes mökkeilystä. Muutin Bromarvin taloon, koska aloin seurustella siellä asuvan miehen kanssa. Hämmästyksekseni viihdyin heti. Kuulostaa kliseiseltä, mutta rauha, hiljaisuus ja tila viehättävät. Varjonen on huomannut, että monessa paikassa asuminen soveltuu erityisesti lapsettomille luovan luokan edustajille ja eläkeläisille. Tiettyyn paikkaan sidottu työ ja kouluikäiset lapset ovat iso este elämäntavalle. ONKO MAALLA YKSINÄISTÄ? Pääseekö muualta muuttanut ikinä sisään kyläyhteisöön? Voiko maalla

harrastaa? Esimerkiksi tällaiset asiat epäilyttivät vastaajia, kun Yle kysyi viime marraskuussa, mitä maalle muutto edellyttäisi. Sirkku Varjonen on yhteydessä ystäviensä kanssa päivittäin. Välillä useampi lähtee yhtä aikaa lenkille, ja joku osallistuu WhatsApp-ryhmäpuheluun Helsingin Arabianrannasta, toinen Kalasatamasta ja kolmas Espoosta. Ennen korona-aikaa ystävät myös kyläilivät. – Isoon taloon voi kutsua paljon vieraita, joiden kanssa pystyy viettämään kerralla päiviä. Saa kokkailla ja syödä yhdessä, ja silti kaikilla on mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan. Kyläyhteisön ruotsinkielisyys on hidastanut vain hieman suomenkielisen Varjosen juurtumista sinne. Hän on huomannut, että pienellä paikkakunnalla on häkellyttävän helppo vaikuttaa asioihin.

”

KAUPUNGIN JA MAASEUDUN VASTAKKAINASETTELU EI NÄY IHMISTEN ARVOSTUKSISSA JA IDENTITEETEISSÄ NIIN VAHVASTI KUIN LUULLAAN.

Esimerkiksi viime syksynä Varjonen kurkkasi, olisiko Bromarvin merenrantakahvila auki. Ei ollut, mutta paikalle sattunut omistaja keitti silti Varjoselle kupin teetä. – Juttelin kahvilanpitäjälle, että olisipa mahtavaa, jos Bromarvissa pääsisi merenrantasaunaan, ja avantouintikin kiinnostaisi. Hän kertoi sataman vuokrattavasta saunasta ja kysyi, kaipaisinko sinne myös yleisövuoroja. Sitten hän tilasi pumpun ja portaat avantoon paikalliselta tekijältä. Varjonen onkin tänä talvena kokeillut avantouintia. Ennen koronatilanteen pahenemista hän harrasti pilatesta kyläkoululla, mikä toimi myös ruotsin kielikylpynä, ja kävi leffassa puolen tunnin ajomatkan päässä Tammisaaressa. – Siellä on Suomen vanhin toiminnassa oleva elokuvateatteri, johon olen ihastunut. Osa harrastuksista on sijainnut Helsingissä. Varjonen on saattanut ottaa vaikkapa Helsingin työväenopistosta kolmen viikonlopun kokkauskurssin. Lisäksi hän on kokoontunut kaupunkiystäviensä kanssa lukupiiriin. – Bromarvissa saan usein parissa päivässä lähikirjastoon uutuuskirjan, jota pääkaupunkiseudun kirjastoissa sadat jonottavat. ■

Masennustutkimus Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennuslääkehoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos - olette iältänne 18-65 vuotias - Teillä on todettu masennus - ette ole saanut riittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, ja siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 22.4. klo 15-18 soittamalla numeroon 050 430 8910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Ilahduta äitiä lehdellä ja kirjalla! Lehtitilaus on lahja, joka muistuttaa antajastaan aina kun se saapuu lukijan iloksi Uskoa, toivoa & rakkautta

4/21

irtonumero 9,50 €

4 kk vain

39 € sis. lahjakirjan

Mikä auttaa uupunutta? Näin syntyy Tuomasmessu Koti paloi, tärkein säilyi Lotta Svärd

100

PUUTARHA: PIHOJEN KESTÄVÄT KAUNOT TARET

vuotta

Maaret Kallio: Tartu toivoon TEEMU RINNE:

HETKI LUONNOSSA:

OLLI VALTONEN:

TICO SUKELSI KEVÄTJÄIHIN

SUMUINEN MAISEMA ON MIELENTILA

HURMOSTA VAI HILJAISUUT TA?

askel.la

Jokaisella aukeammalla on Hannan voimalause. Kirjaa voi käyttää päiväkirjana tai muistikirjana. Kampanjakoodi:

Äidit21 • 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja se päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Kirjalahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Marja-Leena Jutila suunnitteli aktiivisia eläkevuosia, mutta vaikea sairaus romutti haaveet.

Kun vanhuus ei tule yksin Hyvään vanhuuteen tarvitaan muutakin kuin köyhyysrajan ylittävä eläke. Suomi on vielä kaukana riittävistä ikäihmisten palveluista. Edessä on myös syvään juurtuneen ikärasismin purkaminen. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI VALOKUVAT SIRPA PÄIVINEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

un vantaalainen Marja-Leena Jutila, 75, jäi eläkkeelle seitsemän vuotta sitten, hän odotti tulevilta vuosilta paljon. Jutila oli aktiivinen pyöräilijä, joka taittoi pyörällään jopa 30 kilometrin päivämatkoja. Hänellä oli ystäviä ja harrastuksia, joista rakkain oli näytteleminen Tikkurilan harrastajateatterissa. Eläke ei ollut suuri, mutta kaikki viittasi siihen, että Jutilalla oli edessään monia rikkaita eläkevuosia. Sitten hän sairastui vakavasti. Oireet alkoivat polvikivusta, joka levisi vähitellen koko kehoon. Tutkimuksissa kävi ilmi, että Jutila kärsii luuston haurastumista aiheuttavasta perinnöllisestä sairaudesta. Nyt kivut ovat hänen seuranaan jokaisena päivänä ja yönä.

Suhteellinen köyhyys on yleisintä yli 75-vuotiailla naisilla, joista

27 % on pienituloisia.

Suhteellisen köyhyyden raja oli vuonna 2019 yhden hengen taloudessa

1 280 €/kk

– Ajattelin, että en jää kiikkustuoliin. Minulla oli eläkevuosien varalle paljon haaveita, mutta sairastuminen romutti ne kaikki. Sairauden vuoksi Jutila joutui muuttamaan pois Korsossa sijainneesta kodista, jossa hän oli asunut 25 vuotta. Pitkäaikaisesta kotitalosta puuttui hänelle välttämättömäksi tullut hissi. Muuton ja liikkumisvaikeuksien vuoksi moni tärkeä ystävyyssuhde on jäänyt. Viime vuosina Jutilalle on tehty useita leikkauksia. Sairaalalaskut, terveyskeskus- ja lääkärikäyntien maksut ja lääkekulut ovat ajaneet talouden tiukille. Viimeisimmän leikkauksen jälkeen sairaalasta tuli 900 euron lasku, jota varten hän sai kaupungilta sosiaaliluoton. Jutila koki maksuohjelman armottomaksi. Vaikeimpina kuukausina hän pelkäsi ulosottoon joutumista. Vuokra, sähkö, ruoka, lääkkeet, pyykinpesuaine ja muu kodin puhtaanapito. Kaikkeen tuohon Jutilan eläkkeen pitäisi riittää joka kuukausi. Hän on pitänyt kotinsa siistinä vaikeuksista huo-

limatta. Joskus hän haaveilee uuden puseron ostamisesta, mutta se sekoittaisi koko kuukauden talouden. Kuukauden viimeisellä viikolla Jutila joutuu usein miettimään, ostaisiko lääkkeitä vai ruokaa. – Ruokaa tekisi mieli, mutta lääkkeitä on pakko syödä. Viime viikolla ostamistani lääkkeistä kallein maksoi 245 euroa. Tiedän summan, joka sosiaaliviranomaisten mukaan pitäisi jäädä käteen päivittäistä elämistä varten. Minulle ei jää niin paljon, mutta olen pärjäillyt, Jutila sanoo. HELMIKUUSSA ALKANUT Yhteisvastuukeräys auttaa taloudelliseen ahdinkoon joutuneita ikäihmisiä. Suhteellisesta köyhyydestä kärsivät Suomessa eniten yli 75-vuotiaat naiset, joista 27 prosenttia kuuluu pienituloisiin. Moni heistä kärsii huonosta terveydestä ja tarvitsee paljon palveluita. Suomessa suhteellisen köyhyyden rajana pidetään yksin elävillä noin 1280 euron kuukausituloja. Puolet eläkeläisistä saa eläkettä alle 1500 euroa kuukaudessa ja neljällä kymmenestä eläke jää alle 1250 euroon kuukaudessa. Takuueläkkeellä vähimmäiseläkkeen määräksi tulee 835 euroa kuukaudessa. Yhdessä asumistuen kanssa takuueläke riittää juuri ja juuri minimitoimeentuloon. Eläkeiän köyhyyden taustalla on usein aikaisempi työelämän ulkopuolella oleminen esimerkiksi kotiäitiyden, pitkäaikaistyöttömyyden tai työkyvyttömyyden vuoksi. Pienen eläkkeen lisäksi köyhyyttä aiheuttavat sairastaminen ja eriarvoisuus palveluihin pääsemisessä. Terveysmenot kuten julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut köyhdyttävät erityisesti yli 75-vuotiaita eläkeläisiä ja työkyvyttömyyseläkeläisiä. MONI PIENITULOINEN ELÄKELÄINEN turvautuu lainoihin ja pikavippeihin voidakseen hankkia välttämättömiä lääkkeitä. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzarin mukaan ikäihmisten velkaantumisen taustalla on usein oma tai puolison sairastuminen, joka tuo elämään uusia menoja. Toista velkaantumisreittiä Pantzar kutsuu läheisriippuvaisuudeksi. – Ikäihmiset päätyvät ottamaan lainaa ruoan tai lääkkeiden ostamiseen, koska eläke on mennyt johonkin muuhun rahareikään. Moni kantaa huolta ja vastuuta hankalaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneista lapsista ja auttaa heitä, vaikka varaa ei olisi. Näen tällaista tosi paljon, Pantzar sanoo.

Naisten eläkkeet ovat

69 %

miesten eläkkeistä.

Kuten muissakin ikäryhmissä, eläkeiällä tapahtuvan velkaantumisen taustalla on usein pienituloisuus. Lainarahoituksesta on tullut helppo ratkaisu, joka on jokaisen älypuhelinta, tablettia tai tietokonetta käyttävän ulottuvilla. Eläkkeelle jäävät ihmiset tulevat Pantzarin mukaan pääsääntöisesti hyvin toimeen, jos heil-

lä ei ole elämiseen otettua velkaa. Nykyään yhä useammalla on. Siinä missä vanhemmat sukupolvet jäivät usein eläkkeelle velattomina, nyt eläkkeelle siirtyvä sukupolvi on Pantzarin mukaan tottunut kuluttamaan ja pyörittämään elämäänsä velkarahoituksella.

Puolet eläkeläisistä sai vuonna 2019 eläkettä

alle 1 500 €/kk

Heistä lähes kaksi kolmasosaa oli naisia. Neljällä kymmenestä eläkeläisestä eläke jäi

alle 1 250 €/kk

– Vastikään eläkkeelle jääneet ihmiset voivat joutua ongelmiin, jos he eivät ole osanneet varautua tulotason tuntuvaan alenemiseen. Merkittäviä säästöjä ei ole, mutta maksettavana on runsaasti aktiivisten työvuosien aikana otettuja velkoja. Tällaisia tilanteita on yhä enemmän, ja siksi moni eläkeikäinen tekee töitä taloudellisista syistä. Pantzar havainnollistaa tilannetta laskelmalla. Takuusäätiön keskimääräisellä asiakkaalla on maksettavanaan reilut 20 000 euroa vakuudetonta velkaa. Jotta keskituloinen suomalainen maksaisi tämän suuruisen velan Takuusäätiön luoton avulla, hän joutuisi elämään viisi vuotta tiukkojen velkajärjestelynormien mukaan. – Jotta tällaisen velan maksaminen olisi armollisempaa, se pitäisi aloittaa jo kymmenen vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Samalla uuden velan ottaminen pitäisi lopettaa, Pantzar neuvoo. IÄKKÄISIIN IHMISIIN KOHDISTUU suomalaisessa yhteiskunnassa syrjintää, joka koostuu syrjivistä toimintatavoista, kielteisistä stereotypioista ja ennakkoluuloista. Syrjivät asenteet ja käytännöt ovat syöpyneet niin syvälle kulttuuriin, ettemme enää näe niitä. Näin väittää sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden emeritaprofessori Marja Vaarama. Vaarama perkaa suomalaisen ikäsyrjinnän muotoja artikkelissa, joka julkaistiin maaliskuun alussa ilmestyneessä kirjassa Suomiko onnellisen vanhuuden maa? KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

10 %

yli 65-vuotiaista jätti vuonna 2018 lääkkeitä ostamatta rahan puutteen vuoksi. THL:n mukaan määrä kasvaa. – Eläkkeelle jäävät ihmiset voivat joutua ongelmiin, jos he eivät ole osanneet varautua ajoissa tulotason alenemiseen, Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar sanoo.

Rakenteellinen ikäsyrjintä piiloutuu yhteiskunnallisten resurssien jakoon ja instituutioiden toimintatapoihin. Kulttuurinen ikäsyrjintä on juurtunut arkipäivän puheisiin ja tekoihin itsestäänselvyyksinä, joita ei useinkaan tunnisteta syrjinnäksi. Toisin kuin esimerkiksi vammaisten ja naisten aseman seuranta, ikäsyrjinnän seuraaminen ei sisälly viranomaisten velvoitteisiin. Iäkkäiden ihmisten syrjintä näkyy Vaaraman mukaan yhteiskunnallisia päätöksiä ohjaavissa asiakirjoissa ja siinä, miten iäkkäistä ihmisistä puhutaan julkisessa keskustelussa. 1990-luvun lamasta lähtien julkinen keskustelu on pyörinyt ikääntymisen aiheuttaman hoivataakan, huoltosuhteen heikkenemisen ja taloudellisen kestävyysvajeen ympärillä. Ikäihmisten tekemää vapaaehtoistyötä ja auttamista lasten hoitamisessa ei noteerata, koska se ei näy kansantalouden tilastoissa. Kyselytutkimuksissa yli 70-vuotiaiden mielipiteet saatetaan jättää kysymättä. Julkisuudessa on esitetty jopa äänioikeuden poistamista 65 vuotta täyttäneiltä. Samaan aikaan jo 55 vuotta täyttäneitä työnnetään ulos työmarkkinoilta. Kaikki tämä kertoo Vaaramalle siitä, että yleinen mielikuva ikäihmisistä on paitsi syrjivä myös auttamattomasti vanhentunut. Käsitys, jonka mukaan 65 vuoden ikä on vanhuuden raja, on Vaaraman mukaan peräisin Otto von Bismarckin Saksasta 1800-luvun lopulta. – Yhteiskuntamme puhuu edelleen yli 65-vuotiaista vanhuksina, vaikka tämän päivän iäkkäillä suomalaisilla on paljon parempi toimintakyky kuin heidän ikätovereillaan vielä 30 vuotta sit-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

ten. Suomessa on maailman koulutetuimmat ja osaavimmat ikäihmiset, mutta julkisessa keskustelussa heidät nähdään pelkkänä taakkana.

Työkyvyttömyyseläkkeen suuruus oli vuonna 2019 keskimäärin

1 132 €

IKÄIHMISTEN HYVÄ TOIMINTAKYKY johtuu Marja Vaaraman mukaan siitä, että 1950-luvulla syntynyt ikäpolvi on päässyt nauttimaan hyvinvointivaltion tarjoamista mahdollisuuksista. Niihin kuuluvat aikaisempia ikäpolvia parempi ravinto, hygienia, terveyspalvelut ja koulutusjärjestelmä sekä monipuolinen työelämä. Vanhuuden sijasta tutkijat puhuvat heidän kohdallaan kolmannesta iästä ja go-go-sukupolvesta.

Takuueläkkeen kanssa vähimmäiseläkkeen määräksi muodostuu

834,52 €

Fyysisen ja älyllisen toimintakyvyn parantuminen edellisiin sukupolviin verrattuna näkyy Vaaraman mukaan jo nykyisissä 75–80-vuotiaissa. Jos ihminen välttää vakavan sairastumisen, vanhuuden vaivat alkavat usein vasta 85 ikävuoden kohdalla. – Pidentynyt elinikä lisää monille terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia. Palveluja tarvitsevien joukko ei kuitenkaan pienene, vaan palvelujen tarve pakkautuu yhä enemmän elämän viimeisiin vuosiin, Vaarama sanoo. Hyvinvointipolitiikan menestystarina koskettaa myös 75 vuotta täyttäneitä naisia, joista valtaosa kokee elämänlaatunsa hyväksi. Kuitenkin monia heistä rasittavat suhteellisen köyhyyden lisäksi huono terveys, heikko asumisen laatu, suuri palvelujen tarve ja palvelujen kalliit hinnat. Heidän osanaan on sairas, köyhä ja usein yksinäinen vanhuus joko kotona tai hoivakodissa.

Vaarama tähdentää, että vanhuspalvelulaki sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista velvoittavat yhteiskuntaa tarjoamaan ikäihmisille laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa, hyvää palvelua ja kohtelua. Silti keskustelu iäkkäiden hoidon puutteista on jatkunut julkisuudessa vähintään 20 vuotta.

– Suomessa on maailman koulutetuimmat ja osaavimmat ikäihmiset, mutta heidät nähdään pelkkänä taakkana, emeritaprofessori Marja Vaarama sanoo.

75 vuotta täyttäneistä suomalaisista

40 %

on eri tavoin toimintarajoitteisia. He joutuvat odottamaan terveydenhuollon vastaanottoaikoja muita pidempään, heitä pompotellaan paikasta toiseen kaksi kertaa muita useammin ja vain joka kolmas heistä osallistuu oman hoitonsa suunnitteluun.

TALVELLA 2019 Valvira sulki yksityisen pääomasijoittajan omistaman hoitokodin vakavien hoidon puutteiden ja vanhusten kaltoinkohtelun vuoksi. Tapaus avasi Marja Vaaraman mukaan Pandoran lippaan, josta paljastui huonoa kivunhoitoa, aliravitsemusta, märissä vaipoissa makuuttamista, ulkoilun puutetta, sitomista, yli- ja alilääkitystä sekä psyykenlääkkeiden perusteetonta käyttöä. Pohjoismaisissa vertailuissa Suomi profiloituu maana, joka käyttää vanhusten palveluihin muita pienemän osuuden bruttokansantuotteesta. Vaaraman mukaan yksi historian suurimmista leikkauksista tehtiin 1990-luvun talouslaman alkuvuosina ikäihmisten tarvitsemiin kotipalveluihin, joiden reaaliset kustannukset olivat vuonna 1995 runsaan kolmanneksen alemmat kuin vuonna 1988. Vanhuspalveluista säästettiin myös 2010-luvulla noin miljardi. Vanhusten palveluja koskevassa lainsäädännössä on Vaaraman mukaan vältetty sitovia ohjeistuksia. Esimerkiksi vuonna 2013 voimaan astuneessa vanhuspalvelulaissa palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelmaa ei kytketty toisiinsa. Näin vanhuksille ei synny oikeutta tarvitsemiinsa palveluihin. Säästöjä ja tehokkuutta on haettu myös kuntien valtionosuuksia leikkaamalla. Rahapulassaan kunnat ovat kilpailuttaneet vanhusten palveluita halpuus edellä. Ikäihmisten palveluita siirretään myös nettiin, vaikka suuri osa heistä ei käytä digitaalisia palveluita.

Vaarama kiinnittää huomiota myös siihen, että vuonna 2016 kotihoidon kuluista katettiin asiakasmaksuilla yli 20 prosenttia, kun asiakasmaksujen keskimääräinen osuus sosiaali- ja terveyspalveluissa oli seitsemän prosenttia.

Kirkon diakonia työntekijät kohtaavat kaikista huono-osaisista ryhmistä eniten yksinäisiä ikäihmisiä. Vuonna 2019 diakonian vastaanotolla kävi

152 527

yli 70vuotiasta, mikä oli 10,7 prosenttia kaikista diakoniatyöntekijöiden kohtaamisista.

PÄÄMINISTERI SANNA MARININ hallitus saa Marja Vaaramalta kiitosta konkreettisista parannuksista pienituloisimpien ikäihmisten toimeentuloon ja ympärivuorokautiseen hoitoon. Vaarama suhtautuu myös odottavasti työn alla olevaan sote-uudistukseen, joka saattaa tuoda parannuksia ikäihmisten asemaan.

Emeritaprofessori kiinnittää kuitenkin kriittistä huomiota siihen, että ikäihmisten palveluihin on luvassa paljon suosituksia mutta vain vähän vastauksia siihen, miten niiden toteuttaminen rahoitetaan. Suositusten lähtökohtana on tilannekuva, jossa nykyiset palvelut ovat jo valtaosin hyviä ja ne toteutetaan lain hengen mukaisesti. Tosiasiassa Suomi on Vaaraman mukaan kaukana tilanteesta, jossa iäkkäiden palvelutarpeisiin kyettäisiin vastaamaan lain tarkoittamalla tavalla. Rahoitusvajeen suuruudeksi on arvioitu vähintään miljardi euroa. Valtionhallinnon asiakirjat sivuuttavat rahoituspohjan ohuuden, pohjoismaisen vertailun ja tiedot palvelujen riittämättömyydestä. Vaaraman mukaan vaikeneminen täyttää sekä kulttuurisen että institutionaalisen ikäsyrjinnän tunnusmerkit. – Asiat eivät voi jatkua näin, koska suomalainen arvomaailma ei kestä sitä. Olenkin varovaisen toivorikas ja odottavalla kannalla, Vaarama sanoo. Vaarama kiinnittää toiveikkuutensa siihen, että suuret ikäluokat ovat läpi elämänsä tehneet jonkinlaisen vallankumouksen pelkän suuren kokonsa ansiosta: heitä varten rakennettiin julkinen päivähoito sekä laajennettiin ja kehitettiin koululaitosta – ja he synnyttivät nuorisokulttuurin. – Nyt suuret ikäluokat ovat pääosin siirtyneet eläkkeelle, ja he muuttavat jo omalla käyttäytymisellään vallitsevaa vanhuuskulttuuria. Jää nähtäväksi, suivaantuvatko he syrjintään ja muuttavat myös hoivakulttuurin, Vaarama sanoo. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

HYVÄT MUISTOT ANTAVAT Marja-Leena Jutilalle voimia ja auttavat selviytymään vaikeassa elämäntilanteessa. Lapsuus oli ihana, vaikka Kotkan saaristossa elänyt työläisperhe oli köyhä. Jo täysiikäisiksi kasvaneet lastenlapset ovat tärkeitä ja rakkaita. Jutila muistelee lämmöllä heidän pikkulapsivuosiaan, joissa sai olla mukana. Myös tästä päivästä löytyy ilonaiheita. Seniorineuvonta kertoo, mistä ikäihminen saa tarvitsemansa avun. Seurakunnasta voi hakea kerran viikossa ruokakassin, joka tuo pöytään leipää, maitoa, jauhoja, hedelmiä, juureksia ja piparkakkuja. Senioritalon muista asukkaista on löytynyt keskusteluseuraa. – Tai löytyi ennen koronarajoituksia, Jutila korjaa.

32%

kotihoitoa tarvitsevista 75 vuotta täyttäneistä ei saa lainkaan kotihoitoa tai saa sitä riittämättömästi.

– Tarvittava apu tuntuu olevan aina toisessa virastossa. Olisi hyvä, jos olisi yksi virasto, jossa voisin hoitaa kaikki hakemukset pois alta yhdellä käynnillä, Marja-Leena Jutila sanoo.

VANTAALLA ASUVAN Marja-Leena Jutilan mielestä yhteiskunta saisi tulla häntä vastaan muutamissa asioissa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ikäihmiset tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin.

80 vuotta täyttävistä kotona asuvista

20–30 %

on syrjäytynyt yleisestä hyvinvoinnista köyhyyden, sairauksien, heikon toimintakyvyn, riittämättömien palvelujen ja yksinäisyyden vuoksi. 16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

– Liikun kahdella sauvalla. Kun lähden ulos kävelemään, kotini lähellä ei ole yhtään levähdyspaikkaa, missä voisin pysähtyä ja istua hetken, hän sanoo. Jutila antaa palautetta myös terveydenhoidosta ja virastoissa asioinnista. Kerran hän istui Peijaksen sairaalan päivystyksessä yksitoista tuntia päästäkseen lääkärin puheille. Viranomaiset tuntuvat Jutilan mielestä olettavan, että jokaisella on kotona tietokone asiointia ja ajanvarauksia varten. Hänellä on yläkaapissa viimeiseltä työnantajalta saatu läppäri, mutta hän ei ole tottunut käyttämään sitä. Kelan ja sosiaalitoimen korvausten hakeminen vaatii joka kerta pankin tiliotteen, jonka hakeminen on vaikeasti liikkuvalle raskasta. Jutila ihmettelee, miksi viranomaiset eivät voisi luottaa vanhan ihmisen sanaan. – Kelan asioiden hoitaminen vaatii taksimatkan Tikkurilaan tai Keravalle. Tarvittava apu tuntuu olevan aina toisessa virastossa. Olisi hyvä, jos olisi yksi virasto, jossa voisin hoitaa kaikki hakujutut pois alta yhdellä käynnillä. Kirkosta Jutilalla on myönteistä sanottavaa. Kun jäisillä jalkakäytävillä liikkuminen oli hänelle liian vaarallista, ”Aallon rouva” eli Rekolan seurakunnan diakoniatyöntekijä Kaisa Aalto kävi hänen puolestaan apteekissa ja ruokakaupassa. – En kasvanut uskovaisessa perheessä, mutta viime vuosien aikana olen vaihtanut mielipidettäni kirkosta. Moni luulee, että pitää olla uskova, ennen kuin voi ottaa yhteyttä diakoniatyöhön, mutta ei se mene niin. Jos soitat, sieltä tulee apua, eikä tarvitse mennä veisaamaan, Jutila sanoo.

Säännöllisestä kotihoidosta voidaan veloittaa

2,5–22 %

asiakkaan suojaosan ylittävästä tuloista. Keskituloisella eläkeläisellä tämä tarkoittaa 27–238 euron kuukausimaksua.

– Moni ikävä asia on koronan syytä. Epidemia on lopettanut taloni asukkaiden yhteiset hetket, emmekä ole voineet tavata toisiamme moneen kuukauteen. Jutila haaveilee koronan jälkeisestä ajasta ja tilaisuuksista, joissa voisi tavata samanhenkisiä ihmisiä. Toive vie hänen ajatuksensa Tikkurilan harrastajateatterin senioriryhmään, jossa hän oli mukana sairastumiseensa saakka. Teatteriryhmä esiintyi muun muassa vantaalaisissa hoivakodeissa. – Se oli henkisesti upea juttu, ihan uskomatonta. Viimeisessä roolissani minulla oli sateenvarjo keppinä, kun en enää pystynyt liikkumaan ilman tukea, Marja-Leena Jutila sanoo. ■ Lähteet: Suhtautuminen iäkkäisiin – onko yhteiskunnassamme ikäsyrjintää? Emeritaprofessori Marja Vaaraman artikkeli kirjassa Suomiko Onnellisen vanhuuden maa? (Into Kustannus) sekä Yhteisvastuun tietopaketti eläkeläisköyhyydestä.

Ihon värierojen tasoittamiseen, maksaläiskien vaalentamiseen sekä couperosa-ihon tehohoitoon Detria Arbutin -tuotteet suojaavat ihoasi ikääntymiseltä sekä sään ja ympäristön kuormitukselta. Detria Arbutin –sarja sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta.

-10% ALENNUS KAIKISTA DETRIA ARBUTIN IHONHOITOTUOTTEISTA DETRIASHOP.FI VERKKOKAUPASTA Tarjoamme tilaajalahjana mahdollisuuden tilata Askel-lehden näytenumeron (arvo 9,50 €). Myyntipaik at: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteek it ja luontaistuotek aupat sek ä www.detriashop.fi

Biseksuaalisuuden salailu ajoi vanhoillislestadiolaisen perheenisän Samuel Jyringin paniikkikohtauksiin.

Risti riita TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Samuel Jyrinki kokee vanhoillislestadiolaisuuden hengelliseksi kodikseen. – Uskon Jumalaan, armoon ja anteeksiantamukseen kuten ennenkin, mutta en tiedä, miten asemoin itseni suhteessa yhteisöön.

iip piip piip piip piip piip. Samuel Jyringin kännykkä vilkkuu ja piippaa yhtä mittaa uusien ilmoitusten ja viestien merkiksi. Hänen kirjoituksensa ”Vanhoillislestadiolainen biseksuaali” saa Herkkä mies -blogissa nopeasti kymmeniätuhansia lukijoita. Eletään kevättä 2018. Jyrinki käy terapiassa, koska vuosia vellonut ahdistus on kärjistynyt toistuviksi paniikkikohtauksiksi. Hän kertoo seksuaalisesta suuntautumisestaan vaimolleen Aune-Elina Jyringille yli kymmenen avioliittovuoden jälkeen. Kun vaimo ottaa uutisen vastaan hyvin, mies päättää lakata häpeämästä itseään myös muun maailman edessä. Hänen ulostulonsa kirvoittaa valtavasti viestejä tiukoissa uskonnollisissa yhteisöissä eläviltä sateenkaari-ihmisiltä. Viestejä tulee vanhoillislestadiolaisilta, muiden herätysliikkeiden jäseniltä ja Jehovan todistajilta. Moni kertoo käpertymisestä yksinäisyyteen ja syyllisyyteen. Moni kiittää ulostulosta. Moni pohtii, uskaltaisiko itsekin avautua jollekulle läheiselleen. Kännykän ruudulle ilmestyy myös toisenlaisia tekstejä. ”Tuo on sielunvihollisen työtä.” ”Jos olet biseksuaali, et voi olla vanhoillislestadiolainen.” ”Ehkä jotkut uskovaiset voisivat aina tarkistaa tekstisi.” ”Miksi edes naimisissa olevana ja perheellisenä ihmisenä puhut tästä, jos et ole lähdössä homostelemaan?” Jyrinki tuntee monet kriittisten viestien lähettäjät henkilökohtaisesti. Blogikirjoituksen jälkeen jotkut tutut vanhoillislestadiolaiset alkavat kävellä ohi tervehtimättä. Osa tärkeistä ihmissuhteista viilenee. – Ulossulkeminen satuttaa ja surettaa syvästi. En usko, että siitä tunteesta voi saada kiinni, ellei itselle ole tapahtunut jotakin samankaltaista. Jyrinki avaa kokemustaan 19. huhtikuuta julkaistavassa esikoiskirjassaan Paratiisi vai helvetti (Otava): ”Minun maailmastani ei katoa ristiriita, vaikka kieltäisin seksuaalisuuteni tai lakkaisin uskomasta herätysliikkeen oppeihin. Se ei ole mahdollista, sillä olen saanut molemmat syntymälahjana ja kasvanut niiden vaikutuksessa.”

Kuka?

Samuel Jyrinki, 32, on tunnettu blogistaan Herkkä mies. Hän kirjoittaa erityisesti miehenä elämisestä, seksuaalivähemmistöön kuulumisesta, parisuhteesta ja vanhemmuudesta.

Mitä?

Jyringin esikoiskirja Paratiisi vai helvetti (Otava) julkaistaan huhtikuussa. Omaelämäkerrallinen kirja käsittelee biseksuaalisuuden ja vanhoillislestadiolaisuuden yhteensovittamista.

Motto?

”Sinun tulee olla se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa.” – Mahatma Gandhi

SAMUEL ELI HEPREAKSI Schemuel tarkoittaa Jumalalta pyydettyä. Samuel Jyringille on kerrottu, että sellaisena hän syntyi perheensä kahdeksanneksi lapseksi. Kaikkiaan lapsia siunaantui yksitoista. Välillä tuli vastoinkäymisiä. Isä loukkaantui vakavasti työtapaturmassa jo ennen Samuelin syntymää, ja äiti sairasti aivokasvaimen, kun poika oli pieni. Perhe asui pienessä kylässä Pohjois-Pohjanmaalla. Kyläläiset jakaantuivat uskovaisiin ja epäuskoisiin, eli lestoihin ja muihin.

”

Miten syvälle ruumiiseeni on iskostunut ajatus, että se on täynnä pahuutta, joka pyrkii pintaan. ”’Kuinka voitte olla noiden kanssa samassa pöydässä?’ Kaksi ikäistäni uskovaista poikaa katsovat minua ja kaveriani, kun istumme ruokalassa kahden epäuskoisen tytön kanssa samassa pöydässä”, Jyrinki kuvaa ilmapiiriä kirjassaan. Kun Jyrinki oli peruskoulun viimeisellä luokalla, hän huomasi ihastuvansa ja tuntevansa vetoa joskus tyttöön, toisinaan poikaan. – Muistan hämmennykseni siitä, miten reagoin poikiin. En ollut kuullutkaan biseksuaalisuudesta, ainoastaan homoista. Homous oli niin paha asia, ettei se ollut edes vaihtoehto. Vielä 2000-luvulla Jyrinki kuuli seuroissa puheenvuoron, jonka mukaan homous on sairaus. Lasten ollessa pyhäkoulussa Jyrinki keskusteli uskovaisten isien kanssa siitä, että pitäisi ostaa uusi auto, johon koko jälkikasvu mahtuisi. Muita keskustelunaiheita olivat metsästys, yrittäminen, raha ja politiikka. – Olen ajatellut olevani kuin Jani Toivola, jonka ei olisi pitänyt kelvata eduskuntaan, tai Pekka Haavisto, jonka presidenttiys olisi ollut kaiken pahan alku. Homovihamielisten puheiden keskellä Jyrinki on kokenut itsensä yksinäiseksi ja näkymättömäksi. Uskovainen aviomies on saanut itsensä kiinni hämmentävistä tilanteista. ”Tuijotan miestä. Mahan pohjassa kipinöi. Mies istuu suuressa kuormaajassa ja kurkottaa sen oven raosta jutellessaan työkaverini kanssa. Jykevät mutta sopusuhtaiset kasvonpiirteet on kehystetty tummalla parran sängellä ja lyhyillä hiuksilla.” Jyrinki on monesti itkenyt ja inhonnut syvästi halujaan. ”Miten syvälle ruumiiseeni on iskostunut ajatus, että se on täynnä pahuutta, joka pyrkii pintaan. Niin kuin itse saatana asuisi sisälläni ja odottaisi tilaisuutta niellä minut, tuhota taivaan sisältäni ja johdattaa minut pimeään.” POIKANA Samuel Jyrinki viihtyi hyvin tyttöjen kanssa, aikamieheksi kasvettuaan naisten. Hän-

tä kiinnostavat tunteet, ihmissuhteet ja kauneus. Ne ovat aiheita, jotka ovat nousseet miesporukoissa harvemmin keskusteluun. Herkkä mies -blogin seuraajistakin 89 prosenttia on naisoletettuja. Lapsena Jyrinki päätyi joskus tyttöjen laitettavaksi. Kolmannella luokalla hän oli vappunaamiaisissa Miss Suomi. ”Muistan, kuinka seisoin isosiskoni edessä, joka levitti ripsilleni mustaa maskaraa, ja kuinka tunsin suurta nautintoa tuossa hetkessä. Maskara oli vedenkestävää, ja toivoin, ettei se lähtisi ikinä pois.” Murrosiässä Jyrinki opetteli hyväksyttyä roolia ulkolukuna: Miten mies puhuu ja elehtii, kuinka seisoo jalat harallaan. Hän kokeili karskia otetta työssäkin. – Myyntipuolella vallitsee miehinen kulttuuri, joka tuntui kuluttavalta ja riiteli arvojeni kanssa. Toimin myyntipäällikkönä ennen kuin lopetin. Nykyään Jyrinki työskentelee Vantaan kaupungin sosiaalityössä ja auttaa tukea tarvitsevia aikuisia saamaan elämänsä haltuun. Siinä työssä miellyttävyys ja myötätuntoisuus ovat vain eduksi. Perhe-elämässä herkkyys näkyy siinä, että Jyrinki ei peittele haavoittuvuuttaan. Hänen 12-, 11-, 9- ja 7-vuotiaat lapsensa näkevät isänsä niin itkevän kuin meikkaavankin. – Suhteessani lapsiin on paljon läheisyyttä ja halailua. Olen perhekeskeinen, ja minulle on tärkeää, että pääsen kiinni siihen, mitä lapseni tuntevat ja kokevat. Jyrinki puolustaa jokaisen lapsen oikeutta olla yksilöllinen itsensä. Kuopuspoika on joskus mennyt esikouluun kynnet lakattuina, ja hän sai kaupasta toivomansa pinkin kevättakin. – Kasvoin jyrkkäraamiseen miehenrooliin. Jos sukupuolikäsitykset olisivat laajempia, vähentyisikö niihin liittyvä pahoinvointi ja olisiko monen helpompi kokea itsensä ongelmattomasti mieheksi tai naiseksi? Jokaisen omaa sukupuolikäsitystä pitää kunnioittaa. Jos joku kokee olevansa vaikkapa muunsukupuolinen, siihen ei muilla ole nokan koputtamista. Miehenä olemisen tavat ovat Jyringin mielestä monipuolistuneet selvästi viimeisen viiden vuoden aikana, jonka hän on kirjoittanut Herkkä mies -blogia. Esimerkiksi Instagram-tilillä Miesplus moni mies avaa tunteitaan julkisesti. 2000-luvulla syntyneiden miehuus on Jyringistä jo varsin erilaista kuin hänen oman kolmikymppisen ikäpolvensa, vielä vanhemmista puhumattakaan. TULEVAISUUDELTA Samuel Jyrinki toivoo uusien kirjojen kirjoittamista ja hyvää perhe-elämää. Monessa julkisessa somekuvassa hän hymyilee yhdessä vaimonsa kanssa. Joskus tämä on letittänyt miehensä tukan, toisella kerralla he ovat ostaneet mätsäävät mintunvihreät paidat. Jyrinki kirjoittaa Instagram-tilillään: ”Olen niin usein kiitollisena ihmetellyt, että miten olen saanut itselleni niin sopivan kumppanin. Ihmisen, jonka kanssa on helppo elää ja kasvaa.” Kun Jyrinki kertoi biseksuaalisuudestaan, puoliso hyväksyi asian epäröimättä, mutta mietti, riittääkö miehelleen. Tämä selitti, ettei minkään liitossa tarvitse muuttua. – Olen onnellisessa avioliitossa, jossa aion elää elämäni loppuun asti. Ei minulta mitään puutu. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

40-vuotiaana haluaa elämältä. Hän havahtui siihen, että oli elänyt koko aikuisikänsä jonkun toisen elämää muun muassa äidin, vaimon, tyttären ja työntekijän roolissa. Oli tullut aika ajatella enemmän itseään.

”

SAIN PURKAA TUNTOJANI, KAIKKEA SITÄ HÄTÄÄ, HUOLTA, SURUA JA AHDISTUSTA, JOTA LAPSEN SAIRASTUMINEN OLI AIHEUTTANUT.

– Olen aina suorittanut jotain, esimerkiksi lasten harrastusten ja erilaisten luottamustehtävien kautta. Nyt olen vähentänyt näitä tehtäviä. – Myös ulkoiset seikat ovat menettäneet merkitystään. Enää ei tunnu niin tärkeältä se, miten siistiltä koti näyttää.

– Omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta, koska silloin on voimia myös auttaa toista paremmin, sanoo Johanna Piispa.

Kun lapsi sairastui, äidin elämä mullistui Mielenterveysomaisten vertaistukiryhmä on auttanut Johanna Piispaa ymmärtämään sen, että hän on tehnyt vanhempana parhaansa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT JUSSI HELTTUNEN

aksi ja puoli vuotta sitten tapahtui jotain hämmentävää: perheen teini-ikäinen esikoinen sairastui psykoosiin. Psykoosin jälkeen hänelle tuli masennus ja itsetuhoisia ajatuksia. Tämä laittoi Johanna Piispan ja koko perheen elämän mankeliin. Perheenjäsenen sairastuminen oli asia, jollaista ei ollut osattu ennakoida. Lapsen sairastuttua Piispa päätti hakea tukea myös omaan jaksa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

miseensa. Hän löysi netistä FinFamin eli Mielenterveysomaisten keskusliiton, joka tarjoaa monenlaista apua mielenterveyskuntoutujien omaisille. Aivan aluksi Piispa meni puolisonsa kanssa tapaamaan FinFamin työntekijää, jolta he saivat apua vaikean tilanteen käsittelemiseen. Piispa alkoi myös käydä FinFamin suljetussa vanhempien ryhmässä. – Sain ryhmän muilta samoja asioita kokeneilta kaivattua vertaistukea. Olemme kokoontuneet nyt korona-ai-

kana keskenämme joka kolmas viikko, koska järjestön tiloissa tapaamisia ei voi järjestää. HYVÄÄ TUKEA Johanna Piispa sai myös FinFamin kirjallisuusterapiaryhmästä, joka järjestettiin kahtena viikonloppuna. – Auttoi paljon, kun sain purkaa paperille tuntojani, kaikkea sitä hätää, huolta, surua ja ahdistusta, jota lapsen sairastuminen oli aiheuttanut. – Mieleeni nousi myös omasta lapsuudestani ja nuoruudestani asioita, joita en ollut aiemmin käsitellyt. Tajusin, että kaikki ei ole itsellänikään täysin hallinnassa, vaikka olin niin luullut. Piispa alkoi miettiä syvemmin omaa polkuaan ja sitä, mitä hän yli

TÄLLÄ HETKELLÄ Johanna Piispan perheen elämä on melko hyvässä tasapainossa. Välillä on hyviä ja välillä huonoja päiviä. Vaikeimpina hetkinä Piispa saattaa miettiä, onko jokin lapsen käyttäytymisessä murrosikää vai merkki jostain vakavammasta. Myös perheen kuopus on teini, ja hänen käytöstään tulee nyt seurattua tavallista herkemmin. – Hyvältä tuntuu se, että perheen yhteys ja keskinäinen luottamus ovat lisääntyneet tämän kaiken keskellä. Myös lapset pitävät entistä enemmän yhtä. – Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että olemme opetelleet tunteiden näyttämistä. Olemme opetelleet ihan sitä, että saa suuttua ja riidellä, mutta sen jälkeen pyydetään anteeksi ja jatketaan eteenpäin. Korona-aika on asettanut perheelle omat lisähaasteensa. Piispan mukaan erityisesti perheen esikoisesta on tuntunut raskaalta se, että niin opiskelu kuin kuntouttavat tukiryhmätkin ovat siirtyneet verkkoon. Kaikki aktiviteetti on nyt omassa huoneessa. Tärkeä oivallus Piispalle on ollut, että elämässä on toivoa vaikeinakin aikoina. – Vertaistukiryhmä on auttanut minua ymmärtämään myös sen, että olen tehnyt vanhempana parhaani. – Vanhemman on toki oltava läsnä ja saatavilla. Hänen on kuitenkin ajateltava myös itseään. Omasta hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta jo senkin vuoksi, että vahvana auttaa myös kuntoutujaa paremmin. ■

Kaikesta voi selvitä, kunhan saa apua

ielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin jäsenyhdistyksiin on tullut korona-aikana paljon yhteydenottoja. – Tuen tarve on selvästi kasvanut, ja omaiset hakevat tukea jaksamiseensa entistä väsyneempinä. Meillä on koronakriisin lisäksi mielenterveyskriisi. Nyt on todella tärkeää satsata mielenterveys-, omais- ja perhepalveluihin, sanoo FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. FinFamilla on 18 jäsenyhdistystä ympäri maata. Järjestö tarjoaa mielenterveyskuntoutujien omaisille maksutta muun muassa chatja puhelinneuvontaa, yksilötapaamisia, erilaisia vertaistukiryhmiä sekä luentoja ja kursseja. Koronaaikana toiminta on siirtynyt suurelta osin verkkoon ja puhelinyhteyksiin. – Kasvokkain tapaaminen on tärkeää, mutta toisaalta osa omaisista ei jaksa lähteä edes tapaamisiin, Hytönen kertoo. Jo ennen korona-aikaa lähes joka toinen mielenterveyskuntoutujan omainen oli vaarassa itse masentua. Jäsenyhdistyksiltä ja omaisilta tulevan tiedon perusteella Hytönen arvelee luvun kasvaneen.

Osa uupuu hoivataakan alle kotona. Osalla taas on huoli läheisistä, joita he eivät voi tavata, koska nämä ovat riskiryhmäläisiä tai eristyksissä hoitoyksikössä. – Monesti mielenterveyskuntoutujien omaiset kokevat olevansa näkymättömiä. Myös he tarvitsevat tietoa, tukea, apua ja toivoa, Hytönen sanoo. – Omaisiin kuuluu kaikenikäisiä. On myös paljon nuoria, jotka ovat joutuneet omaishoitajan rooliin ja ottamaan vastuun perheen askareista. Näiden nuorten kohdalla huolestuttaa etäopetukseen siirtyminen. Etäopetukseen joutuessaan he saattavat menettää ainoat ympärillään olevat turvalliset aikuiset. Hytösen mukaan on valitettavaa, että mielenterveysongelmia hävetään edelleen, vaikka ihmisen mieli voi murtua siinä kuin jalkakin. Moni ei uskalla kertoa perheen ongelmista edes ystävilleen tai sukulaisilleen. – Siksi on tärkeää saada vertaistukea samassa elämäntilanteessa olevilta. Se auttaa näkemään, ettei oma perhe ole ainoa, jossa on mielenterveyden haasteita, ja että kaikesta voi selvitä, kunhan saa apua. ■

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Pia Hytösen mukaan mielenterveys kuntoutujien omaiset hakevat tukea omaan jaksamiseensa entistä väsyneempinä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Suomi ei ole vielä oikeusvaltio JATKUVASTI HEHKUTETAAN, miten erinomaisen hyvin kaikki toimii Suomen demokraattisessa oikeusvaltiossa, ja miten tämä tuo maailmanmainetta, onnellisuutta ja hyvinvointia. Oikeusvaltion ja demokratian kritisointia ei täällä katsota suopein silmin vaan usein se mitätöidään tyhjänpäiväisenä valitteluna. Tavallista kansalaista ei kuulla. Perusoikeuksien periaatteet ja vääryyden kokemukset hukkuvat systeemin manipuloivaan labyrinttiin. Henkilökohtainen kokemukseni on, että yksittäiset kansalaiset ovat voimattomia saamaan oikeutta, ellei heillä ole varallisuutta ostaa sitä itselleen. Käräjätuomari selitti minulle, ettei hän voi kuulla päätöksenteossa yhtä osapuolta ilman asianajajaa, joka toisellakin osapuolella on. Terveydenhoidon henkilökunta ei kysyttäessä tiedä potilasoikeuksista, ja potilasasiamiehen kädet on sidottu. Verohallinnon virkailijat eivät tiedä, miten verotus on laskettu ja miten se toimii. Palvellaan systeemiä, ei tavallista kansalaista. Vähävaraisen kansalaisen ääni tukahdutetaan ja hänet uuvutetaan systeemien sisäisessä viidakossa. Näinkö oikeusvaltio toimii?

Uskonnollinen ja vapaaehtoisesti lapseton? USKONNON JA VAPAAEHTOISEN LAPSETTOMUUDEN suhteesta toisiinsa ei ole olemassa kovinkaan paljoa tutkimusta eikä siitä myöskään juuri kirjoiteta. Ajattelin, että kirjoitanpahan sitten itse. Raamatussa sanotaan jokseenkin niin, että lisääntykää ja täyttäkää maa. Mutta tämä maapallo alkaa olla jo täynnä. Lieneeköhän vapaaehtoinen lapsettomuus sitten suurikin synti teologisessa mielessä tarkasteltuna? Uskonnollisesti suuntautuneiden yhteisöjen virallisista kannoista vapaaehtoiseen lapsettomuuteen ei juurikaan löydy materiaalia, mikä on sääli. Toivottavaa olisi, että uskonnolliset yhteisötkin heräisivät joskus siihen, että ihmiset eivät välttämättä enää halua lapsia. Ne samat ihmiset, joista osa on erilaisten uskonnollisten yhteisöjen jäseniä. Vapaaehtoinen lapsettomuus on epäilemättä osalle uskonnollisista yhteisöistä ongelmallinen aihe. Se on kuitenkin yksi ihmisyyden luonnollinen piirre, ja siksi uskonnollisten yhteisöjen edustajienkin pitäisi uskaltaa keskustella siitä ääneen.

Hertta Häkkinen eläkeläinen, Espoo

Frisbeegolfrata Vantaalle REKOLAN JA KORSON väliin rakentuu lähivuosina suuri Elmon urheilupuisto. Liikuntamahdollisuuksia on tulossa lukemattomille lajeille, mutta ei nykyään kovaa suosiota nauttivalle frisbeegolfille. Kaupungin maille sitä ei laajan lajikirjon takia enää mahdu, ja viereiset alueet ja metsät taasen ovat seurakuntayhtymän maita. Ehdotan, että Vantaan seurakuntayhtymä on tässä asiassa proaktiivinen ja lähtee yhdessä Vantaan kaupungin kanssa toteuttamaan omistamalleen alueelleen 18-väyläistä frisbeegolfrataa, heti Elmon alueen viereen. Frisbeegolfin suosio on räjähtänyt, ja Vantaan vähät radat ovat ylikuormittuneita viimeistään kesäl-

Maria Ronkainen Vantaa

lä. Tässä olisi suuri kädenojennus erityisesti lapsille ja nuorille, jotka saataisiin näin harrastamaan tervehenkistä, sosiaalista ja luontoarvoja edistävää lajia.

Juha Järä varavaltuutettu (Ps.), Vantaa

Muuttokirje kosketti mutta myös ärsytti MUUTIN HILJATTAIN takaisin vanhoille kulmilleni, Kallion kirkon kupeeseen. Pian postiluukustani kolahti tervetuliaiskirje uuteen kotiseurakuntaan. Luin sen hymyillen ja kiinnitin saamani magneetit jää-

kaapin oveen, missä ne muistuttavat hyvistä asioissa tässä maailmassa. Kirje kosketti erityisen paljon siksi, että koronatilanteen takia muuttoni ja elämänmuutokseni on sujunut huomattavasti pienemmällä piirillä kuin olisin toivonut. Muutto on aina iso asia, usein raskaskin. Linkit, tapahtumavinkit ja yhteydenoton sanoma sateenkaarilipusta lopun kiitokseen olivat kallisarvoisia ja välittivät kauniisti lähimmäisenrakkautta kotini koronakuplaan. Muuttokirje oli muistutus siitä, että näinäkin aikoina kirkko haluaa tukea ja olla läsnä.

Allekirjoitus kuitenkin lässähdytti kirjeen henkeä: Riikka Reina, kirkkoherra. Tämä nolotti minua luterilaisena. Nyt on korkea aika päivittää kirkon virkanimikkeet tälle vuosituhannelle. Virkanimikeasia toimii valitettavana esimerkkinä kaikesta siitä, mikä on kirkossa jämähtänyt pönkittämään eriarvoisuutta. Uudistushenkeä tarvitaan, jotta kirkko vihdoin ottaa paikkansa ihmisoikeuksien järkähtämättömänä puolustajana joka tasolla. Näillä asioilla on väliä.

Venla Leimu Kallion seurakunnan jäsen, Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Paavalinkirkon teos häpäisee Jeesuksen

Ihminen on luonnostaan sekasyöjä

YLE UUTISET Uusimaa (8.4.) ja Kirkko ja kaupunki (25.3.) kertoivat Paavalinkirkon lahjaksi saamasta, Ilkka Sariolan tekemästä krusifiksista. Jeesus olisi ensimmäisenä heittämässä teoksen ulos kirkosta, jota voisi ajatella hänen talonaan, mikäli tarjolla ei ole synagogaa. Markuksen evankeliumi 10:6–9 osoittaa, että Jeesus oli omin sanoin naisen ja miehen välisen liiton asialla. Hän ohjasi ihmisiä tiukasti kohden Jumalan heille luomakunnan alussa määrittämiä rooleja. Teoksessa esitetyt Välimeren pakolaisvirta, Omaha Beach ja Hitlerin sirkkeli eivät liity mitenkään Jeesukseen tai Raamatun perussanomaan. Tämän voin sanoa aate- ja oppihistoriasta maisterin paperit ansainneena. Juutalaisuuteen olen perehtynyt opinnoissani. Teemojen syvempi – objektiivinen – sosiaali- ja uskontopoliittinen syväluotaus paljastaisi, että ne ovat Jeesuksen persoonaa ja sanomaa vastaan. Jeesus ei ollut kukkia keräilevä ja kitaraa soitteleva, moderni skandinaavisaarnaaja vaan tiukka ja kova yksilö. Teoksessa on kyse pyhäinhäväistyksestä.

DANIEL ELKAMA väitti (K&k 11.2.), että kasvissyönti muka olisi parempi ja terveellisempi vaihtoehto ihmiselle kuin lihansyönti. Ei todellakaan ole! Ihminen ei ole kasvissyöjä vaan kaikkiruokainen. Terveellistä ravintoa ihmiselle on tasapainoinen, monipuolinen ravinto. Koska ihmisen ruuansulatus ei pysty läpäisemään kasvisolun solukelmua, ihminen ei pysty hyödyntämään edes kaikkia niitä ravintoaineita, joita kasviksessa laboratorioanalyysien mukaan näyttäisi olevan. Jos kaikki hurahtaisivat veganismiin, pitäisi kaikki lehmät, siat, lampaat, kanat, kirjolohet ja muut tappaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi kokonaisten lajien hävittämistä sukupuuttoon. Jos karjanlantaa ei ole käytettävissä, joudutaan pellot lannoittamaan väkilannoitteilla. Niiden tuotanto kuluttaa valtavasti energiaa ja uusiutumattomia luonnonvaroja ja levittää ympäristöön saasteita. Kun väkilannoitteiden raaka-aineet lähitulevaisuudessa loppuvat, on joka tapauksessa pakko siirtyä takaisin luonnonmukaisempaan viljelyyn.

Paula Puolakka Helsinki

Yhteisvastuukeräys uudistui korona-aikana TARVITTIIN NÄKÖJÄÄN korona, ennen kuin Yhteisvastuukeräys sai seurakunnissa arvoisensa aseman. Kun kysyy ihmisiltä, mitä he tietävät kirkon toiminnasta, he vastaavat usein: seurakunnat huolehtivat vähäosaisista. Yhteisvastuukeräyksellä saadaan osa näistä auttamiseen tarvittavista varoista. Yhteisvastuukeräyksen näkyvyyteen ei ole kuitenkaan satsattu riittävästi. Keräys on tuntunut jymähtäneen vanhoihin kaavoihin. On myyjäiset, pari konserttia ja lipaskeräys, mikä ei ole kovinkaan näkyvää toimintaa. Seurakunnan perusväki on huolehtinut toteutuksesta. Nyt koronarajoitteiden aikana eri seurakunnissa on noussut esille uudenlaisia innovaatioita. On saatu näkyvyyttä mediassa ja jopa uusia jäseniä seurakuntiin. Kriisin keskellä on syntynyt uutta.

Kaarina Johansson Haaga

Pauli Lindgren Helsinki

Hengellinen perintö kantaa meitä ELÄMÄÄ SUUREMMAT kysymykset houkuttelevat puoleensa useita vastauksia (K&k 25.3.). Olen itsekin kirjailijana ja filosofina pohtinut kysymystä Jumalan olemassaolosta. Tyynnyin tämän kysymyksen äärellä, kun olen koko ikäni asunut ja elänyt kirkon varjossa ja lähellä. Esivanhempamme ovat jo vastanneet mielipidekirjoittaja Mikko Heikkilän kysymykseen: Jumala on olemassa. Meitä edeltäneillä sukupolvilla on ollut aikaa tutustua henkisiin asioihin. Miksi muuten olisi rakennettu suuria ja pieniä, yleensä hyvin kauniita kirkkoja ihmisten kohtaamisia ja hengellistä elämää varten? Jos nykyaikainen ihminen kadottaa uskonsa, hän voi löytää sen uudelleen kirkon piiristä. Luojan kiitos, papistolla ja muulla kirkon henkilöstöllä on aikaa viipyillä henkisten kysymysten äärellä, ja siten he tuovat esivanhempiemme lohdun ja vastauksen oman työnsä myötä meille seurakuntalaisille.

Tarja Kaltiomaa Espoo

Lue mielipiteitä, kolumneja ja pääkirjoituksia osoitteessa

Adressit

Apurahat OTTO A. MALMIN LAHJOITUSRAHASTO Apurahoja kansansivistystä edistäviin sekä yleishyödyllisiin tarkoituksiin Apurahat voidaan myöntää työryhmille, organisaatioille tai yksityishenkilöille. Hakemukset lähetetään säätiön verkkopalvelun kautta (http://www. ottomalm.fi), missä annetaan tarkempia ohjeita. Kaikki liitteet toimitetaan sähköisen hakemuksen liitetiedostoina. Tieteellistä tutkimusta ei rahoiteta tänä vuonna. Tällä kertaa kannustamme erityisesti hakemuksiin, jotka tarjoavat uuden alun kulttuurielämyksille ja kansalaisaktiviteeteille pandemian jälkeen. Hakuaika on 1.– 30.4.2021. Luettelo myönnetyistä apurahoista julkaistaan säätiön verkkosivulla 1.7.2021.

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT ke 21.4. klo 18 toivevirsien veisuuhetki www.facebook.com/herattaja; testataan uutta sovellusta. su 25.4. klo 10 herättäjäjuhlien kirkkopyhä Temppeliaukiosta, seura kuntatoolo.fi/tapahtumat. klo 11 kirkkopyhä Mikaelin kirkosta, www.facebook.com/mikaelinseura kunta. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta: Kauhavan herättäjäjuhlat tulossa, www.facebook.com/herattaja. su 2.5. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoresta, www.facebook.com/ roihuvuorisrk. klo 10 kirkkopyhä Sipoosta, www. youtube.com > Kirkko Sipoossa. klo 12 kirkkopyhä Myllypurosta, www.facebook.com/herttoniemen seurakunta. ti 4.5. klo 18 Verkkoseurat www.facebook.com/herattaja. TUE juhlavalmisteluja: www.heratta jajuhlat.fi tai www.hy.fi/lahjoita. LIITY jäseneksi 30.4. menn., niin voit äänestää vuosikokouksessa 2.7.: hy.fi/yhdistys/jasenyys/liity.

ESIRUKOUSILTA ti 4.5 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Pekka Reinikainen, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Nettiseurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18 www.hry.fi

Mediamyynti Kotimaa Oy

Juha Kurvinen 040 665 5983

Pirjo Teva 040 680 4057

Kokouksia Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu verkon välityksellä (Teams) 27.4. klo 18 alkaen. Esityslista on nähtävillä 15.4. seurakuntien ja seurakuntayhtymän ilmoitustaululla ja vantaanseurakunnat.fi-sivuilla. Kokousta voi seurata vantaanseurakunnat.fi -verkkosivulla. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Hammashoitoa

Kiinteistönvälitystä

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

390 € 790 € 110 € 95 €

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa A

ALL 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 Ylä- tai alaleuan kok

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen. • Maksuton tarkastus

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

P. 044 5566010

P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

EHT HEIDI L E VA N D E R

www.erikoishammasteknikko.net • • • •

Turvallisesti, luotettavasti ja ammattitaidolla Hammasproteesien valmistus ja korjaukset Valmistan proteesit itse alusta loppuun Myös kotikäynnit ja nouto kotiovelta

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. (09) 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Arja Sunikka

Oili Rosti-Räty

040 616 44 56

0400 948 953

0400 550 508

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV heikki.suomalainen@remax.fi

Kysy lisää: 040 778 5212

Heikki Suomalainen

Vuokralle tarjotaan Rumpupolun palvelu talossa Kannelmäessä tarjotaan vuokra-asuntoja ikäihmisille. Asuntoihin saa kotipalvelua alk. 10h/kk. Kotipalvelu sisältää siivousta, ruokahuoltoa, vaatehuoltoa jne. Hakemukset ja lisätietoa suoraan palvelutalosta, puh: 0400 782 427. www.leeviry.net. 2 h, kk, 38 m2, siisti. Kuusitie 6. Vuokra 750 €, vakuus 1500 €. P. 09 666 224.

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV arja.sunikka@remax.fi

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV oili.rosti-raty@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

ASIAKKAANI ETSII ostotoimeksiannolla vähintään 85 m2 kotia Katajanokan vanhalta puolelta. Budjetti n. 750 000 €. Ei kuluja myyjälle. Soita minulle ja tarjoa omaasi! MONIKA NYSTRÖM 040 728 5848 | monika@bo.fi

Lakipalveluja Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Palveluja tarjotaan

Ostetaan tontteja

Avaa ovi Helander -kotiin Helander-kodit tarjoavat ikäihmisille turvallista asumista,maukastakotiruokaasekätarvittaessa yksilöllisestisuunniteltujahoivapalveluja.Kodit sijaitsevatHaagassa,MaunulassajaVuosaaressa. Meille voi tulla asukkaaksi ■ lyhyt- tai pitkäaikaiseen asumiseen ■ omaishoidon lomitukseen ■ toipumaan sairaanhoidon jälkeen Palveluseteli käy palveluiden ostamiseen

Helander -kodit Tiedustelut puh. 0400 341 306, www.helander-kodit.fi Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

ONKO SINULLA TONTTI TAI PALJON REMONTTIA VAATIVA OMAKOTITALO? TARJOA SITÄ MEILLE!

Helppo ja nopea tapa saada tontista rahaa Purkukuntoiset rakennukset eivät haittaa Paljon remonttia vaativat rakennukset voi olla kannattavampaa myydä tonttina

OTA YHTEYTTÄ: SANNA ROKALA p. 040 555 8470 sanna.rokala@saagatalot.fi TANELI PURHO p. 040 180 5888 taneli.purho@saagatalot.fi

VÄLITYSPALKKIO

0€

SAAGATALOT VANTAA

Plaza Business Park, Äyritie 16 www.saagatalot.fi

Hautauspalveluja

Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset. Hyödynnä verovähennys. P. 050 431 0175. Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Myydään Mäntypuuta, korkeus 2 m, leveys 95 cm, syvyys 35 cm. Yläkaapissa pienet vetolaatikot ja hyllyt, alakaapissa hylly.

ARTEK

406 luonnonväriset satulavyö tuolit ( 2 kpl ). Satulavyöt vaihdettu vajaa vuosi sitten. Tietoja ja kuvat kiinnostuneille Puh. 050 301 1972/ Ulla

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Opiskelijapari etsii 2-3h asuntoa Töölön/Meilahden sairaala-alueen läheltä. Kaikenkuntoiset huomioidaan. Aino p. 050 305 4414

HAUTAKIVET

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer

TALONPOIKAIS ANTIIKKIKAAPPI

Rakennusala

Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ostetaan asuntoja

Saat tontistasi hyvän hinnan, emmekä myöskään peri välityspalkkiota!

www. esajavesaostaa.com

Ikkunanpesua kotimaisin voimin. 14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Pia Matalalampi 050 431 5536

TONTTIA?

OSTETAAN KUOLINPESÄT LOPPUUN SIIVOTTUNA JA SOPIMUKSEN MUKAAN. 044 926 8476, ONNI.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

MYYMÄSSÄ

Ostetaan tontti tai omakotitalo pk-seutu, omaan käyttöön. Ilman välityspalkkiota. P. 040 503 4998

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Vuokrata halutaan 3-henk. työssäk. savuton perhe etsii väh.4h alk. kesä-/heinäkuu Hki/Espoo/Vantaa, l-tiedot ok. puh.040 845 5763/Kalle KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

PANNA KASAAN ANTEEKSIANTO

kitaristi Marzi

KUL- VÄYLÄ MAL- HAVULA KAINEN

HYÖDYLLISIÄ

VAATELIAAMPIA

seppä

ARABIAN NIEMI- TUNTUU MAALLA IHOLLA

pintaan

-KOIRA

MUOVIRAHAA VETY HAPPI

ERISTÄYTYVÄ PUUTON

HISSIALALLA PITKÄIKÄISIN

KIELI KURJA

makeaa

HÄRILLE

LASKEE POHJANMEREEN

PUOLITUS

VASTUSTUSTA

PIRKANMAALLA

KYSELEVIÄ

PÄÄMÄÄRÄ

SIETOJA LÄHIITÄÄ

KARTTAVAT SEURAA NOPEA LYÖNTI

VOI ASEETKIN OULUN KÄRPPIEN RÄTY

LEANDER

HAIKEINA TUNNETTUJA USKO KRISTITYLLE TÄRKEÄ

laukaista

-MUSTA AJETTAVIA

ohut-

IHMISISTÄ LIUOTTAVA

BURGERIEN OHEEN

HÄÄPOTRETTIEN OTTOPAIKKOJA

KARI SALOKOSKI MERK- JUUTALAIKI SILLA ASIAKIRJOIHIN

A V

isä

PETTERI

MUURAHAISPESÄSSÄ

LOMPAKOISSAMME

NUORI HERRA NIINISTÖ

REITTI

JEESUKSEN RATSU

KESSULLA KAHVEILLE

TOISTELEMISIA

KOHTA KOITTAVA

K U

TAUKOJA

EXFUTARI ISMAIL

PÖYSTIN ESITTÄMÄ

RAAMATULLE

NENILLE

VILJAVARASTOJA

PEIT- P V TÄVÄ

ALLAKKAAN VIIME VUONNA

KÄYRÄ DIILIKIN

NOOAN POIKA

RINNUSTA

HUIPPUMÄÄRÄ

NATISEVIA

HALKOO OXFORDIA

"PARHAAT"

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

HIETALAHTI

T A

"GRÖN"

VIERAITA VALTIOITA

JOKINEN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

Hyvää pyhää

25.4.

Sunnuntain aiheena on Jumalan kansan koti-ikävä. Päivän evankeliumissa (Joh. 14:1–7) Jeesus kehottaa uskomaan Jumalaan ja häneen.

Peltotyöt alkakoot HUHTIKUUN 25. PÄIVÄ oli Suomessa ennen yksi kevään tärkeistä merkkipaaluista. Evankelista Markuksen muistopäivänä aloitettiin ainakin eteläisessä Suomessa peltotyöt. Päivään liittyvässä toiveikkaassa sananparressa viitataan myös vappuun ja kohta saapuvaan kesään: ”Markku auran pellolle kantaa, Valpuri käelle kielen antaa.” Pyhän Markuksen muistopäivänä vietetään Markuksen, Markun ja Markon nimipäivää.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Asiaa levottomalle sydämelle

inä, joka tunnet syystä tai toisesta sydämessäsi levottomuutta, Jeesuksella on sinulle asiaa. Ei tarvitse huolehtia, hän toteaa vuosituhansien takaa Johanneksen evankeliumiin taltioidussa keskustelunpätkässä. Kaikki on ihan ok, Jeesus viestittää. Ehkä Jeesuksen sanat saavat aikaan pienen ja toiveikkaan hypähdyksen. Entä jos kaikki ei olekaan väärin tehty ja koettu? Jos sydämen kokemus uskosta onkin riittävä eikä vääränlainen? Jos päin seiniä ajautuneet elämänvalinnat ovatkin osa omaa elämänmatkaa? Entä jos ihan kaikki onkin ok? Jeesuksen kevyeltä vaikuttavat sanat saattavat saada levottoman sydämen torjunnan tilaan. Miten niin kaikki on hyvin? Se on niin helppo sanoa, mutta murhe, menetys ja huoli ovat niin konkreettisen todellisia, etteivät niitä noin vain lausutut lohduttelut muuta.

Uskokaa minuun, jatkaa Jeesus. Hän ei tarjoa katteettomia lupauksia eikä vakuuttele vailla kokemusta tuskasta. Jeesus sanoo sanansa jäähyväispuheessaan tietäen olevansa matkalla kohti kuolemaa. Tämä tieto takataskussaan hän puhuttelee sinua, jonka sydän on levoton. Elämästä ei selviä kivutta ja kuolema on todellisuutta, mutta silti kaikki on hyvin. Jeesuksen osoittama tie tarjoaa tukea vaikeuksissa, lohdutusta surussa ja kiitollisuutta menetyksen keskellä. Tämä Jeesuksen antama tie on tie kohti totuutta, joka antaa rauhan levottomuuteen. Tämä Jeesuksen lupaama täyteläinen elämä on sitä, että niin kauan kun sitä on, kaikki on hyvin, ja kun elämä loppuu, silloinkin kaikki on hyvin.

Piirrä oma taivaskuvasi Raamatun taivaskuvat ovat symbolisia. Jos ne eivät sytytä, piirrä kuva siitä, mikä tekee sinulle hyvää nyt. Voit myös leikellä lehdestä kuvia, jotka näyttävät sen, mikä tekee sinut syvästi onnelliseksi. Kuvien avulla löydät ehkä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä. Se kiinnostaa Jumalaa, joka haluaa ihmiselle hyvää.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2021

22.4.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Aina Pääotsikko valmiina Uudella sivustolla pääsee lataamaan sielua s. 6

Vantaan ruotsin 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 kielinen seurakunta merkkiä ja loppuun saa/kpl ”pääministeriä sivunumerotieto samaan hieman nuoremman” putkeen s. 4 kirkkoherran s. 10

Suomen Partiolaisten puheenjohtajan Siiri Somerkeron partiotaival alkoi Hakunilasta. 2

”

Uusi partiolupaus tuo paremmin esiin erilaisten uskonnollisten katsomusten huomioimisen. SUOMEN PARTIOLAISTEN PUHEENJOHTAJA SIIRI SOMERKERO

Siiri Somerkero osallistuu edelleen vanhan lippukuntansa Sotungin Tulikettujen retkille ja leireille.

Partiossa kasvaa Partion parasta antia on ollut hieno yhteisö, sanoo partio taipaleensa Hakunilassa aloittanut Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Siiri Somerkero. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

iiri Somerkero liittyi partioon yhdeksänvuotiaana. Lippukunta oli Hakunilassa toimiva Tuikku-tytöt, jonka nimeksi tuli myöhemmin Sotungin Tuliketut. Vuosien varrella Somerkero toimi ryhmänvetäjänä ja lippukunnan puheenjohtajana. Ennen nykyistä pestiään hän oli Pääkaupunkiseudun partiolaisten piirinjohtaja. Somerkero osallistuu edelleen Sotungin Tulikettujen retkille ja leireille. Lippukunnan toiminnassa ovat mukana myös hänen kaksi sisartaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2021

Partioharrastuksella on ollut iso merkitys Somerkeron elämässä. – Parasta antia ovat olleet hieno partioyhteisö ja se, että on päässyt tekemään sellaisia asioita, joita ei ehkä muuten olisi tullut tehdyksi. Partio on kasvattanut ottamaan vastuuta itsestä ja muista ihmisistä ja kannustanut tarttumaan toimeen. Somerkerosta on ollut tärkeää myös se, että partiotoiminnassa on tutustunut ihmisiin ympäri Suomea. Näin hän on päässyt omien kupliensa ulkopuolelle ja oppinut ymmärtämään eri tavoin ajattelevia ihmisiä.

SUOMEN PARTIOLAISTEN puheenjohtajana Siiri Somerkero aloitti vuodenvaihteessa. – Partion rooli on yhteiskunnassa tärkeä. Se tarjoaa lapsille, nuorille ja aikuisille monipuolisen harrastuksen lisäksi mahdollisuuden muuttaa maailmaa, vaikuttaa yhdessä tasa-arvokysymyksiin, ilmastonmuutokseen ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin. – Pääkaupunkisedulla on ollut huolta siitä, ettei kaikilla lapsilla ole harrastuksia. Toivon, että yhä useampi löytäisi partiosta oman harrastusyhteisönsä. Korona-aika on vaikuttanut paljon myös partiojärjestön toimintaan. Somerkeron mukaan järjestö on monen muun tavoin joutunut tekemään ison digiloikan. Toimintaa on järjestetty eri tavoin verkon kautta, ja Somerkero uskoo, että näitä uusia toimintatapoja jatketaan korona-ajan jälkeenkin.

Vantaalaisia partiolippukuntia Itä-Vantaa

Korson Honkapartio (Korso) Rekolan metsäveikot (Rekola) Rekolan metsäsiskot (Rekola) Sotungin Tuliketut (Hakunila, Sotunki)

Tikkurila ja Keski-Vantaa

Tikkurilan Siniset (Tikkurila) Aviapartio (Pakkala) Erämetsot (Ruskeasanta, Simonkylä, Ilola) Pyhän Laurin Ritarit (Helsingin pitäjän kirkonkylä) Jokihiset (Jokiniemi)

Länsi-Vantaa

Kaivokselan delfiinit (Kaivoksela) Kartanopartio (Seutula) Koskenhaltiat (Martinlaakso) Myyrpartio (Myyrmäki) Tavastit (Hämeenkylä) Timanttipartio (Kivistö) Vantaan metsänkävijät (Martinlaakso, Kivistö, Ylästö)

– Seurakunnan

seppomestari tekee yhteistyötä partiolaisten kanssa, kertoo Sanna Ahjosaari.

Katso lisää: www.partio.fi/ tule-mukaan/lippukuntahaku

vastuuseen Partiojärjestö on tehnyt pitkään yhteistyötä kirkon kanssa. Kun Suomen Partiolaisten perus kirja uusittiin viime vuonna, myös kirkon ja par tion välistä yhteistyösopimusta uudistettiin. Tä män myötä partiolupauksesta poistettiin mai ninta Jumalasta. Tavoitteena on ollut laajentaa käsitys katsomuksessa kasvamisesta entistä ko konaisvaltaisemmaksi. Somerkeron mielestä uudistus muutti partio ta avoimempaan suuntaan. – Tavoitteena on, että väestön moninaisuus näkyisi partion toiminnassa. Uusi partiolupaus tuo paremmin esiin erilaisten uskonnollisten katsomusten huomioimisen. – Kirkko kuuluu edelleen järjestön tärkeim piin yhteistyökumppaneihin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla seurakunnat toimi vat lähes kaikkien partiolippukuntien tausta yhteisöinä.

SAMOILLA LINJOILLA Siiri Somerkeron kanssa on Korson seurakunnan johtava kasvatuksen viran haltija Sanna Ahjosaari. – Uusi partiolupaus antaa lapsille ja nuorille tasaarvoisen mahdollisuuden osallistua partion toimintaan. Se ei silti sulje pois jumalanäkökul maa vaan korostaa jokaisen omaa katsomusta ja jumalasuhdetta. – Tavallaan se myös alleviivaa sitä, että lippu kunnissa kiinnitetään nyt enemmän huomiota katsomuskasvatukseen. Ahjosaari työskenteli aiemmin pitkään Sipoon seurakunnassa, ja hän oli jo siellä paikallisen par tiolippukunnan yhdyshenkilönä, jota kutsutaan sepoksi. Hän on myös kouluttautunut seppomes tariksi, joka koordinoi ja mentoroi seurakuntien muita seppoja. Korson seurakunnassa Ahjosaari on toiminut pari vuotta.

– Korson Honkapartio kokoontuu veloituk setta Korson kirkon tiloissa olevassa partio kolossa. Lisäksi partiolaiset ovat saaneet seu rakunnalta kopiointi ja muuta käytännön apua. – Nyt koronaaikana emme ole voineet tehdä kovin kiinteää yhteistyötä. Minun oli tarkoitus viime kesänä osallistua Vantaalla partiolaisten alueleirille, mutta sekin siirtyi koronatilanteen takia. Korson seurakunta ja partiolippukunta ovat keskustelleet yhteistyön lisäämisestä tulevai suudessa. Vantaan seurakunnat ovat perintei sesti tehneet monenlaista yhteistyötä partio lippukuntien kanssa. Ne ovat järjestäneet yh dessä muun muassa jumalanpalveluksia, itsenäisyyspäivän lipunnostoja, leirejä ja tapah tumia. ■ Partioviikkoa vietetään 19.–25.4. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2021

Hakunilassa kirkkoon kuuluu vähemmistö Vantaan länsilaidalla Hämeenkylässä kirkon jäseniä on enemmän. Miksi näin? TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

Hakunilan suuralueella asuu runsaasti vieraskielisiä. Vaikka heidän joukossaan on paljon kristittyjä, heistä useimmat eivät ole luterilaisia.

ABUTALIB ALBOHAYA / KIRKON ULKOMAANAPU

Tuki tuo toivoa Syyriaan

Amani Al Sayed opettaa lapsia Saqban tyttöjen koulussa Itä-Ghoutan alueella tammikuussa.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2021

Kymmenen vuotta sitten alkanut Syyrian sisällissota on ollut katastrofi syyrialaisille. Sodassa on kuollut noin 400 000 ihmistä. Yli 5,5 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan maasta ja 6,2 miljoonaa on paossa maan sisällä. YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston OCHA:n mukaan Syyrian noin 18 miljoonasta asukkaasta yli 13 miljoonaa tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua. Maailman

ruokaohjelma WFP varoitti helmikuussa, että kaksi kolmesta syyrialaisesta kärsii ruoan puutteesta. Vaikka pahimmat taistelut ovat hiljenneet, ihmisiä kuolee niissä yhä. Talous on romahtanut, ja lisää kärsimystä tuo koronapandemia. Jos jää tuijottamaan vain noita lukuja, tilanne tuntuu toivottomalta. Mitä siinä auttaa Vantaan seurakuntien hiljattain myöntämä 20 000 euron katastrofiapu? Tai se, että Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnat ovat viimeisten parin vuoden aikana tukeneet Kirkon

Ulkomaanavun työtä Syyriassa yhteensä 110 000 eurolla? Vastaus on, ettei tilanne ole toivoton ja että pääkaupunkiseudun seurakuntien tuki kohdistuu oikeaan osoitteeseen: välittömään hätäapuun ja koulutukseen. – Parannamme tuen avulla kouluikäisten lasten ja nuorten pääsyä perus- ja toisen asteen koulutukseen. Tähän pyritään järjestämällä tukiopetusta koulusta pudonneille ja itseopiskelumahdollisuuksia Damaskoksen ja Dara’an alueella, Kirkon Ulkomaanavun humanitaa-

vankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuodenvaihteessa 52,6 prosenttia vantaalaisista. Espoossa luku on 55,6, Kauniaisissa 69,6, Helsingissä alle 50 prosenttia. Miksi joissakin kaupungeissa ja niiden sisällä kaupunginosissa selvä enemmistö ihmisistä pitäytyy kirkon jäsenyydessä ja toisissa kirkko on jo vähemmistöasemassa? Kirkosta eroaminen on yksi syy jäsenmäärän laskuun, mutta ei ainoa, eikä se juuri selitä alueellisia eroja. Eniten alueellisiin eroihin vaikuttaa se, että pääkaupunkiseudulle muuttajien enemmistö on jo pitkään ollut maahanmuuttajia, eivätkä he jakaannu tasaisesti eri puolille kaupunkeja.

”

OLEMME JOUTUNEET VÄHENTÄMÄÄN TYÖNTEKIJÖITÄ. KIRKKOHERRA HANS TUOMINEN

Pääkaupunkiseudun kaupungeista eniten vieraskielisiä asuu Vantaalla, noin 21 prosenttia. Maahanmuuton vaikutuksesta seurakuntien jäsenyyteen kertoo se, että Vantaan suomenkielisistä asukkaista 65,9 prosenttia oli vuodenvaihteessa kirkon jäseniä ja ruotsinkielisistä asukkaista peräti 72,7 prosenttia. Kun Vantaan kaupungin tilastot kertovat, että uskontokuntiin kuulumattomia oli vuonna 2019 jo 41,4 prosenttia kaupunkilaisista, tilasto ei kerro koko totuutta. Tässä jou-

risen avun päällikkö Eija Alajarva kertoo. Ohjelmassa kunnostetaan myös vaurioituneita kouluja ja rakennetaan niihin asianmukaiset WC-tilat tytöille ja pojille. Lue lisää aiheesta Kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Kolehtien tuotto romahti Koronapandemia on iskenyt rajusti kirkon kolehtituloihin. Kun kirkoissa kerättiin vuonna 2019 kolehtia yhteensä 9,7 miljoonaa euroa, viime vuonna kolehtihaa-

kossa on tuhansittain kristittyjä, muslimeja, hinduja ja buddhalaisia, jotka ovat usein hyvin uskonnollisia, mutta eivät kuulu rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Osa maahanmuuttajista on liittynyt kirkkoon. Viime vuonna muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui äidinkielenään 1 398 seurakuntalaista. Lisäksi 173:n äidinkieli ei ollut tiedossa. Seurakuntalaisten määrästä tämä on silti vain murto-osa. HAKUNILAN SUURALUEELLA maahanmuuttajia on paljon. Niinpä Hakunilan seurakunnassa kirkkoon kuuluu vain 45,1 prosenttia väestöstä, mikä on matalin luku Vantaalla. – Meidän alueellamme on kuitenkin paljon vieraskielisiä, jotka kuuluvat johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai yhteisöön. Tämä unohtuu helposti, kirkkoherra Hans Tuominen muistuttaa. Tuomisen mukaan Hakunilan suuralueella vieraskielisten osuus vaihtelee kaupunginosittain. Hakunilassa luku on lähes 40 prosenttia, Länsimäessä jopa selkeästi sen yli. Itä-Hakkilassa vieraskielisten osuus on alle kymmenen prosenttia, ja Sotungissa luku on vielä pienempi. – Jos katsotaan lukuja esimerkiksi 0–7-vuotiaiden kohdalla, vieraskielisten osuus on vieläkin isompi Länsimäessä ja Hakunilassa. Tämä vaikuttaa suoraan kasteiden määrään seurakunnassamme, Tuominen sanoo. – Asumisen ja koulutustason merkitystä kirkkoon kuulumiselle on hankala arvioida. Meillä on alueita, joissa on lähes pelkästään omistusasuntoja sekä myös alueita, jotka koostuvat pääosin vuokrakerrostaloista. Jos näiden alueiden kirkkoon kuulumista tutkittaisiin tarkemmin, erot olisivat varmaan aika isot.

veihin kertyi rahaa vain viisi miljoonaa. Sama tahti on jatkunut tänä vuonna. Kun ihmiset eivät pääse kirkkoon, ei myöskään perinteisiä kolehtituloja kerry. Viime vuoden tammi-maaliskuussa kolehdit tuottivat yli kaksi miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa oli 262 295 euroa eli vajaa 13 prosenttia tästä. Seurakuntien verkkojumalanpalveluksissa ei kerätä kolehtia, mutta seurakunnat voivat ilmoittaa keräyskohteen, jos tällä on käytössä rahankeräyslupa. Jos järjestöllä, joka normaa-

Hämeenkylässä kirkkoon kuuluu lähes 56,8 prosenttia alueen asukkaista.

MITÄ MUUTA MATALAMMASTA prosentista seuraa? – Seurakuntamme jäsenmäärä vähenee vuosittain noin 300– 500 jäsenellä suurelta osin siksi, että alueelle ei rakenneta uutta. Kymmenen viime vuoden aikana olemme joutuneet vähentämään työntekijöitämme noin 30 prosenttia. Toisaalta meillä on paljon vapaaehtoisia vastuunkantajia ja loistavat alueelliset yhteistyöverkostot. Yhdessä tekemällä tulevaisuus näyttää ihan valoisalta, Tuominen sanoo. Vantaan toisella laidalla Hämeenkylän seurakunnassa kirkkoon kuuluu lähes 56,8 prosenttia alueen asukkaista. Maahanmuuttajia on huomattavasti vähemmän kuin Hakunilassa ja vuokrataloja on vähän. Osa seurakunnan alueista on pientalovaltaisia, ja kerrostaloissa on runsaasti omistusasuntoja. – Seurakuntien erot kirkkoon kuulumisessa saattavat selittyä so-

listi saisi kolehtia, ei sitä ole, seurakunnat eivät voi ilmoittaa tilinumeroa. Lue lisää aiheesta osoitteesta Kirkkojakaupunki.fi.

Kolumnia ei olisi saanut poistaa Kirkko ja kaupunki -media on saanut Julkisen sanan neuvostolta huomautuksen Kari Kuulan kolumnin poistamisesta. 18.1. julkaistu kolumni käsitteli tuotantoeläinten kohtelua. Viikkoa myöhemmin päätoimittaja Jaakko Heinimäki päätti poistaa kolumnin ja tilasi Kuulalta

sioekonomisilla syillä. Niitä ovat muun muassa koulutusaste, tuloluokka ja asumismuoto. Perherakenne ei niinkään erota meitä muusta Vantaasta. Kärsimme muuttotappiosta, joka selittynee osaltaan kirkkoon kuuluvien nuorten aikuisten poismuutolla. Heidän tilalleen muuttaa kirkkoon kuulumattomia saman ikäisiä, kirkkoherra Matti Hyry kertoo. Vaikka paremmin toimeentulevista suurempi prosentti kuuluu kirkkoon, se ei Hyryn mielestä tarkoita, että kirkon pitäisi palvella vain heitä. Päinvastoin, diakoniatyötä tarvitaan myös Hämeenkylässä, ja Hyry uskoo, että moni hyvätuloinen haluaa tukea sitä kirkollisveroillaan. Nuoria aikuisia Hyry arvelee tavoitettavan parhaiten netin kautta.

uuden tekstin samasta aiheesta. JSN:n mukaan ei ole näyttöä siitä, että päätoimittaja olisi luovuttanut journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle, mutta perusteet kolumnin poistoon eivät olleet riittävät. Laajempi uutinen ja huomautus kokonaisuudessaan on luettavissa lehden verkkosivuilta.

Leijonilta kirkkoon sydäniskurit Lions Club Vantaa/Vernissa lahjoitti kaksi sydäniskuria Tikkurilan uudelle kirkolle. Toinen isku-

Lue pääkaupunkiseudun tilannetta käsittelevä erikoisartikkeli osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

reista sijoitetaan kirkon ala-aulaan ja toinen toisen kerroksen aulatilaan. Lionsklubien sydäniskurikampanja on ollut käynnissä kaksi vuotta. Tavoitteena on saada Suomeen noin tuhat uutta sydäniskuria. Tähän mennessä laitteita on toimitettu 220.

Tuomo Kahenvirta rekisterijohtajaksi Vantaan seurakuntien uudeksi aluekeskusrekisterin johtajaksi on valittu Tuomo Kahenvirta. Hän on aiemmin toiminut pappina Hakunilassa. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.4.–6.5.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin voi osallistua Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. Tallenteet tilaisuuksista ovat katsottavissa Facebookissa sekä YouTubessa myös jälkeenpäin. Iltakirkko torstaisin klo 18. Iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Musiikkihetki lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Tuokio Taizé-laulujen parissa. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä kuunneltavaksi. Uusi jakso noin kahdesti viikossa Hakunilan seurakunnan SoundCloud-tilillä. Lukijana Kirsi Lipasti. Messu su 25.4. klo 12. Ehtoollinen Hakunilan kirkossa klo 13–14, Länsimäen kirkossa klo 13.30– 14.30. Messu su 2.5. klo 12. Ehtoollinen Hakunilan kirkossa klo 13–14. Yhteisvastuukeräys Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksellä autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Tule mukaan lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja lahjoita netissä yhteisvastuu.fi/hakunila tai MobilePaylla numeroon 10197. Pidetään yhteyttä! Diakoniatyöntekijät aloittavat kaikille avoimen etäryhmän. Kiinnostaako kuulumisten vaihto, jutustelu, tuttujen tapaaminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen? Ilmoita nimesi ja puhelinnumerosi kirkkoherranvirastoon ma–to klo 9–14, p. 09 830 6500, niin sinuun otetaan yhteyttä. Puhelinystävät Voisitko ryhtyä puhelinystäväksi ikäihmiselle? Ota yhteyttä diakoni Kati Pyykköön, p. 050 593 5503.

HAKUNILAN KIRKKO JA LÄNSIMÄEN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2021

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14 sekä su klo 13–14. Ehtoollinen on tarjolla sunnuntaisin Hakunilan kirkossa klo 13–14, ja Länsimäen kirkossa kuun viimeisenä sunnuntaina klo 13.30–14.30. Ehtoollisaineet siunataan Facebookissa klo 12 lähetettävässä jumalanpalveluksessa. Jaamme ehtoollista tunnin aikana siten, että samaan aikaan voi kirkkosalissa olla 6 henkilöä kerrallaan. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua. Yksityisehtoollista voi pyytää arkipäivinä ma–to päivystävältä papilta, p. 09 8306 507. Maanantain lounasannokset Voit noutaa pakatun yhden hengen lounasannoksen Hakunilan kirkon pääovelta maanantaisin klo 13–13.30. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Älä jää yksin! Kirkkoherranvirasto on avoinna ma–to klo 9–14 Hakunilan kirkolla. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@ evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

Kristiina Hyppölän mielestä on tärkeää, että seurakuntien verkkosivuilla kuullaan myös seurakuntalaisten omaa ääntä.

Hämeenkylän seurakunta

Menokasvo

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 9–18 puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Hävikkiruokakassien jako ke 28.4. ja 5.5. kirkon yläpihalla klo 11–12. Ruoka-apu kohdennetaan jatkossa Hämeenkylän seurakunnan alueella asuville vähävaraisille. Ennakkovaraus vähentyneiden hävikkiruokatoimitusten takia. Uudet asiakkaat: soittakaa diako-

Tarinoita uskosta Sielu auki -podcast-sarjassa Vantaan seurakuntien Sielun latauspiste -verkkosivuilla aloittaa 22.4. Sielu auki -podcast-sarja. Mitä sarja sisältää, Vantaankosken seurakunnassa ja Kirkkohallituksen viestinnässä työskentelevä pappi Kristiina Hyppölä? – Sielu auki -podcast-sarjassa neljä vantaalaista kertoo omasta uskostaan ja sen vaikutuksesta elämään. Mukana ovat luterilainen pappi, lestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluva henkilö, hiljaisuuden liikkeen edustaja ja arkisen mutkattomasti uskoon ja Jumalaan suhtautuva henkilö. – Sarjassa puhutaan ihmisille ihmisten kielellä. Kyse on tietynlaisesta arjen kristillisyydestä. Jos ihminen etsii ja miettii uskonasioita, hänellä on mahdollisuus kohdata muita samoja asioita pohtivia neljän eri tarinan kautta. Ajatuksena on, että tarinoita tulisi myöhemmin lisääkin.

Onko tärkeää tarjota korona-aikana hengellistä sisältöä verkossa? – Se on todella tärkeää, kun ei nyt juuri ole fyysisiä kohtaamisia. Kirkko on ihmiset, ja siksi Vantaalla halutaan tuoda verkkoon seurakuntalaisten omaa ääntä, ei vain työntekijöiden tuottamaa sisältöä. – Verkko on myös siitä hyvä väline, että siellä kaikki on heti saatavilla. Esimerkiksi uskonasioihin hiljentyminen onnistuu juuri silloin, kun siihen on itsellä tarvetta. Mitä muuta sisältöä Sielun latauspiste tarjoaa? – Sivuille kootaan tietoa muun muassa aikuisrippikoulusta, pyhiinvaellusreiteistä, hiljaisuuden retriiteistä ja joogaharjoituksista. MARJO KYTÖHARJU Lisätietoa: www.vantaanseurakunnat.fi/sielun-latauspiste

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.4.–6.5.

Uusi koti Tikkurilan keskustasta 61 asuntoa vuokrattavana Tikkurilan kirkkokorttelissa kirkkovantaalla.fi/kotitikkurilasta

KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

nian päivystysnumeroon 09 830 6472 ruoka-avun saannin edellytysten tarkistamiseksi. Seuraavilla kerroilla voitte varata ruokakassit sähköpostitse diakonia.hameenkyla@evl.fi. Ehtoollishartaudet sunnuntaisin jumalanpalveluksen jälkeen klo 11 alkaen. Ehtoollinen jaetaan 6 hengen ryhmissä suoratoistettavan jumalanpalveluksen jälkeen. Ensimmäiset 6 ilmoittautunutta voivat osallistua myös jumalanpalvelukseen. Muut ryhmät noin 15 min välein. Ennakkoilmoittautumiset ark. klo 9–14 kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450 tai sähköpostitse hameenkylan.seurakunta@ evl.fi.

VERKOSSA Jumalanpalvelus su 25.4. klo 10. Katja-Maaria Vilén, Hannu-Pekka Heikkilä. Ehtoollishartaus su 25.4. klo 11 alkaen. Kuuden hengen ryhmissä ilmoittautumisten mukaan. Hämeenkylä-messu su 25.4. klo 17. Jukka Nevala, Hannu-Pekka Heikkilä, avustajat. Päivähartaus ke 28.4. klo 12. Mari Heidenstrauch. Usko ja oppi -raamattuilta to 29.4. klo 18–19.30. Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja. Suorana kuultavaa keskustelu Mooseksen kirjoista liittyy 6.4. alkaneeseen raamatunlukuprojektiin, jonka tarkoitus on auttaa kuuntelijat lukemaan Raamattu läpi kahdessa vuodessa. Katso videoesittely nettisivustomme etusivulta. Jumalanpalvelus su 2.5. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Ehtoollishartaus su 2.5. klo 11 alkaen. Raamattuluento ma 3.5. kello

12–13.30. Prof. Antti Laato, Åbo Akademi. Kyseessä on toinen kolmiosainen videoluento Raamattu läpi kahdessa vuodessa -projektissa. Tämänkertaisten luentojen teemana on ”Historian kerronta ja Mooseksen kirjat”. Päivähartaus ke 5.5. klo 12. Matti Hyry. Sanajumalanpalvelukset, päivähartaudet sekä muut suoratoistettavat tilaisuudet kuultavissa verkkoosoitteessa hameenkylanseurakunta.fi (”Kuuntelekirkosta”). Samasta osoitteesta löydät myös sähköisen tapahtumakalenterin sekä YouTube-kansion, jossa eri työalojen tekemiä videoita. Lue seurakunnan toimittamia tiedotteita ja uutisjuttuja myös Facebookista (Hämeenkylän seurakunta, Café Pähkinä, Hämeenkylän seurakunnan perheet) sekä Instagramista.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14 puhelimitse, p. 09 830 6550. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille

päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Muutokset ovat mahdollisia, jos kokoontumisrajoitukset muuttuvat. Seurakunnan seniorit ja lähetyspiiriläiset: ryhmätoiminta on toistaiseksi tauolla koronarajoitusten vuoksi. Mikäli haluat tekstiviesti-ilmoituksen, kun toiminta jälleen alkaa, lähetä viestillä oma nimesi diakoniapappi Mari Mäkelän puhelinnumeroon 050 5111 783. Ehtoolliselle on mahdollista osallistua verkossa lähetettävän jumalanpalveluksen jälkeen sunnuntaisin klo 11–12 välillä Korson kirkossa. Järjestämme ehtoolliselle osallistumisen turvallisesti ja vallitsevien ohjeiden mukaan. Käynti sisälle kirkkoon viraston puoleisesta ovesta tai alaovesta parkkipaikan puolelta. Ohjeistamme käytännöistä tarkemmin paikan päällä. Osallistuthan ehtoolliselle vain terveenä.

VERKOSSA Messu su 25.4. klo 10. Jani Vanhala, Minna Ruuttunen, Juho Punkeri. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebooksivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Kevään säveliä korvan taakse -konsertti la 1.5. kello 15. CorVantaa-kvartetin kevätkonsertti johdattelee vapun ja alkavan kesän

tunnelmiin. Katariina Kopsa, sopraano, Airi Saloniemi, altto, Jussi Salonen, tenori, Tuomas Heikkilä, basso. Video on katsottavissa Korson seurakunnan Youtubekanavalla ja jää tallenteeksi. Messu su 2.5. klo 10. Minna Ruuttunen, Ilkka Luukka, Airi Saloniemi. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebooksivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon yhteisistä kävelylenkeistä ajantasaisesti. Plogging – roskajuoksu. Kevään siivoustalkoot omatoimisesti Korsossa. Kannustamme lenkkeilijöitä varustautumaan suojakäsinein ja roskapussein, ja pelastamaan hangesta paljastuneita roskia jätehuollon piiriin. Olethan varovainen viruksen varalta poimiessasi käytettyjä maskeja. Kiitos! Diakonian ruskamatka Ylläkselle 13.9.–19.9.2021, majoittuminen hotelli Ylläsrinteessä. Matkan hinta 580 e / 2 hh ja 770 e / 1 hh. Hintaan sisältyy kuljetus, majoitus, puolihoito, matkapäivien ruokailut ja päiväretket. Ilmoittautumiset 7.5. menn. kirkkoherranvirastoon p. 09 8306552. Lisätiedot Sirkka Väätäinen. p. 040 5806331.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta

Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, laura.latikka@evl.fi, Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Mahdollisten kokoontumisrajoitusten vuoksi toimintaa on rajoitettu. Tarkistathan toiminnan ajantasaisuuden nettisivuiltamme ja tapahtumakalenterista. Jumalanpalvelus su 25.4. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi. Jumalanpalvelus su 2.5. klo 10. Seppo Paulasaari, Mari-Annika Heikkilä Ehtoollinen kirkossa su 2.5. (ei 25.4.) klo 11.30 ja 12. Ehtoollishetki kestää n. 10 min. Ei ennakkoilmoittautumista. Ei lähetetä verkkoon. Kerralla ehtoolliselle pääsee 6 henkilöä. Muista turvaväli ja käytä maskia. Käsidesiä on kirkon aulassa. Ethän tule sairaana. Ehtoollisen jälkeen poistu välittömästi kirkon tiloista.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.4.–6.5.

Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilmoittautuminen Petri, p. 050 573 6328. Ehtoollinen Asolassa su 25.4. (ei 2.5.) klo 11.30 ja 12. Ehtoollishetki kestää n. 10 min. Ei ennakkoilmoittautumista. Ei lähetetä verkkoon. Kerralla ehtoolliselle pääsee 6 henkilöä. Muista turvaväli ja käytä maskia. Käsidesiä on aulassa. Ethän tule sairaana! Ehtoollisen jälkeen poistu tiloista. Asolan arabiankielinen työ sunnuntaisin. Tiedustelut Daniel Aghot, p. 040 148 8282.

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Sonja Helena Hyttinen, Aava Lilia Ropponen, Reino Antero Seppälä. Hautaan siunattu Leo Häikeläinen 88 v, Jyri Heikki Ahdinpoika Paulaharju 88 v, Hilkka Maria Lappalainen 85 v, Lea Kaarina Lappalainen 78 v, Keijo Juhani Henell 75 v, Heikki Juhani Vesterinen 70 v, Salme Irene Tuomi 72 v, Leena Marjatta Virtanen 56 v, Hannu Eero Juhani Rissanen 51 v, Jouni Tapio Kaltiaisenaho 48 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Enni Riitta Eveliina Auvinen, Veikka Olavi Elovaara. Avioliittoon kuulutettu Eero Matti Johannes Manner ja Tiia Maria Johanna Salonen, Tomi Matias Elolähde ja Minkatiina Alina Janina Hirvonen. Hautaan siunattu Reino Kalevi Laakkonen 72 v, Veikko Olavi Ylitalo 72 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Tiitus Theodor Tähtisumu Koski, Liam Emil Villem Rasinpuro, Elian Vili Benjamin Korhonen, Sanni Irene Leimuvirta, Konsta Juhani Ilmari Erelaakso, Ella Emilia Kolhinoja, Noomi Eleonoora Kemppainen, Topi Antero Kuokkanen, Ellen Hanna Sofia Hyry, Linnea Anja Terttu Hento. Hautaan siunattu Senja Annikki Heikkinen 89 v, Laila Sofia Ikonen 88 v, Erkki Ilmari Reijonen 86 v, Ritva Hely Aalto 85 v, Anja Eeva Liisa Hurskainen 83 v, Liisa Annikki Kekäläinen 82 v, Tapani Kullervo Artell 82 v, Keijo Hytönen 81 v, Elma Anneli Remes 77 v, Sylvi Anneli Viitasalo 76 v, Harri Juhani Erkkilä 54 v, Laura Maarit Tellervo Paasonen 37 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Enni Maria Aurora Rainos, Olivia Luna Aurora Turunen, Alvar Jukka Johannes Vihersaari, Noomi Eleonoora Kemppainen,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2021

VERKOSSA

Asta Olympia Kylliäinen, Silva Loviisa Kinnunen. Hautaan siunattu Pia Anette Vitali 50 v, Maire Elina Kilpinen 90 v, Reino Harri Kalevi Ahokas 72 v, Kaarlo Antero Peltomäki 77 v, Aila Aulikki Jokela 82 v, Vesa Jarmo Kalevi Niskanen 56 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Esme Asta Haikarinen, Vilma Leena Hyvönen, Elias Einari Vanhala, Elsi Isabella Lindroth, Adelina Lidia Claudia Varis, Velma Emilia Selin, Adessa Josefina Juvonen, Otso Aleksis Pöri-Rebane, Eevi Päivikki Pennala, Tuukka David Karjalainen, Adaora Chibuzo Kalto, Camilla Lidia Ulmanen, Tea Josefina Schwartz, Verona Ida Albertina Tavi, Sixten August Juhanpoika Hakkarainen, Alisa Ellen Kuuluvainen. Avioliittoon kuulutettu JyriMiikka Pasivirta ja Tilda Kristiina Litukka. Hautaan siunattu Eila Anneli Östman 72 v, Kurt Krister Kumlin 66 v, Aini Helmi Hauta 96 v, Irja Marita Roivainen 88 v, Pirkko Liisa Keränen 87 v, Kari Juhani Kalliomäki 74 v, Eero Pentti Tapani Heino 67 v, Veini Ilmari Jormanainen 90 v, Aili Orvokki Koskinen 87 v, Leena Anneli Karjalainen 80 v, Stig Olof Grönvall 62 v, Katja Johanna Koskela 44 v, Arttu Sakari Sarpola 23 v, Maire Tuulikki Lehtola 87 v, Isto Urmo Ilmari Valkamo 77 v, Reijo Olavi Kauppi 75 v, RiittaLiisa Annikki Vauhkonen 74 v, Marita Viola Hämäläinen 73 v, Anna-Maija Maunumäki 72 v, Eila Annikki Heinänen 69 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Venni Veikka Virtanen, Samuel Veikka Matias Ruuskanen, Haakon Onni Osvald Rantala, Duong Thi Do Nguyen, Elvi Vellamo Havukainen, Lukas Emil Arvid Hannula, Eerika Maria Sjöholm, Jemina Mia Elina KorhonenNyman, Etia Esme Lemfu, Nea Adeliina Ananda Lindström, Jake Noah Tapio Laalo, Oona Karoliina Räikkönen, Roni Luukas Nestori Karttunen, Onni Eetu Olavi Heiskanen, Emma Amanda Aaltonen, Leo Marcus Tammilehto. Avioliittoon kuulutettu Ville Oskari Lehtonen ja Elina Aleksanni Tossava. Hautaan siunattu Eila Orvokki Tuuri 87 v, Marjatta Halle 81 v, Risto Edvard Tuomi 77 v, Timo Juhani Pappila 72 v, Maire Hellevi Malkamäki 92 v, Astrid Kähö 91 v, Eero Antero Kandolin 89 v, Terttu Anneli Paasonen 84 v, Erkki Eino Johannes Kaarre 73 v, Matti Veikko Kalervo Kivilehto 71 v, Ulla Auni Elise Kukkamäki 68 v, Kyllikki Maria Hautala 91 v, Vilho Kalervo Suonpää 87 v, Oili Anna Henriksson 83 v, Tarja Tellervo Kääriäinen 79 v, Veli-Matti Olavi Lääkkö 72 v, Tuija Helena Rautala 71 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Oliver John Björkskog. Döda Salme Maria Stellberg 98 år, Marcella Gudrun Ann-Kristin Åberg 80 år, Christina Linnea Ingalill Aalto 71 år, René Johan Fernelius 73 år.

Jumalanpalvelus verkossa sunnuntaisin klo 10. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook–sivulla. Facebook-tunnuksia ei tarvita, ja lähetys on katsottavissa myös tallenteena. Jumalanpalvelus su 25.4. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi. Miesten raamattupiiri verkossa ma 26.4. klo 18.30. Lisätiedot Markku Nieminen. Jumalanpalvelus su 2.5. klo 10. Seppo Paulasaari, Mari-Annika Heikkilä. Kirkkomuskari verkossa torstaisin klo 10–10.30 Pienet kädet -Instagram kanavan kautta.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma–pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asioin-

ti.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi. Tarvittaessa voit tulla päivystykseen ilman ajanvarausta ti klo 10–11.30 (Asematie 12A). Asioinnin kesto pyritään pitämään lyhyenä, noudatetaan turvaetäisyyksiä ja hyvää käsihygieniaa. Käytäthän maskia ja tulet vain terveenä.

Seuraamme koronatilanteen kehitystä. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi Kasvomaskia tulee käyttää seurakunnan toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Yhteislaulua verkon välityksellä to 22.4. klo 17. Kanttori Terje Kukk laulattaa Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivulle suoratoistettavassa yhteislauluhetkessä. Osallistua voi leppoisasti vaikka omalta kotisohvalta käsin. Jumalanpalvelus su 25.4. klo 10, Veikko Karhumaa, Maria Koukkari, Samppa Laakso. Suoratoistetaan Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen

Lähde videokierrokselle uuteen Tikkurilan kirkkoon!

Katso opastettu videokierros www.kirkkovantaalla.fi Youtube: Kirkko Vantaalla

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.4.–6.5.

Koe, hengitä ja kuuntele.

Sielunlataus.fi Podcasteja, vaellusreittejä, hiljaisuuden joogaa. Sinua varten.

Tikkurilan seurakunnan Facebooksivun kautta. Jumalanpalvelus su 2.5. klo 10, Jaakko Hyttinen. Suoratoistetaan Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebooksivun kautta. Perhekerho Instalivessä maanantaisin klo 9.30. Tikkurilan Lasten ja perheiden Instagram-tilillä on musiikillinen aamuhetki. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

MUUALLA Senioripysäkki-ryhmä voi olla hyvä apu ikääntymisen elämän tuomien muutosten läpikäymisessä. Eläkkeelle jääminen, läheisen kuolema, yksinäisyys, oma tai läheisen sairastuminen ja ihmissuhteet ovat kaikki asioita, jotka saattavat mietityttää. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat suoritta-

neet Helsinki Mission Senioripysäkki-ryhmänohjaajakoulutuksen. Kerran viikossa kokoontuva Senioripysäkki-ryhmä starttaa syyskuussa, mutta ryhmää aletaan koota jo nyt keväällä. Jos ryhmä kiinnostaa sinua, ota yhteys diakonissa Hanna Raunuun, p. 050 3848481, hanna.raunu@evl.fi Mahdollisuus ehtoolliseen on Tikkurilan kirkossa järjestettävissä ehtoollishetkissä. Järjestämisessä noudatetaan voimassa olevia koronarajoituksia ja seurataan koronatilanteen kehitystä. Lue ajantasainen tieto aiheesta www. tikkurilanseurakunta.fi Ilmoittautuminen Lapin-matkalle 15.6. menn. Tievatuvalla 28.8.– 4.9.2021. ohjelmassa patikointia Saariselän tunturimaisemissa, saunomista ja pulahduksia tunturipuroon, hiljentymistä, yhdessäoloa, lepoa sekä retkipäivä Inariin. Hinta 555 e, sis. matkat bussilla, majoitus 2 hh, täysihoito. Tikkurilan seurakunnan diakoniatyön järjestämä leiri on päihteetön. Huom. matka toteutetaan, jos koronatilanne sen sallii. Ilmoittautuminen Tikkurilan seurakuntaan p. 044 4220 480 (ark. klo 9–17). Lisätietoja pastori Päivi Helén 050 572 2666 paivi.helen@evl.fi ja diakoni, TM, Toomas Takala toomas.takala@evl.fi 050 3474 995.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai ajanvarauksella ma–pe klo 9–14,

p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Virkatodistukset ja sukuselvitykset: aluekeskusrekisteri p. 09 8306 345. Kasteiden ja häiden varaukset: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220. Pappi tavattavissa: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

VERKOSSA Live-muskarihetket GoogleMeetissä. Iltaperhemuskari maanantaisin klo 17.30, vauvamuskari keskiviikkoisin klo 14 ja perhemuskari perjantaisin klo 9.30. Tied. ja linkki GoogleMeetiin: Ritva-Leena ”Ritvis” Tuuli, p. 050 358 9217. Nuorten jumalanpalvelus su 25.4. klo 10. Isoset ja apuohjaajat siunataan tehtäväänsä. Papit Margit Helin, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Iisakki Seppä. Kivistön verkkokirkko ma 26.4. klo 19. Papit Iiro Salminen, Oili Karinen, kanttori Iisakki Seppä. Lähetyspyhän jumalanpalvelus su 2.5. klo 10. Jumalanpalveluksen

jälkeen hetki medialähetyksen äärellä. Papit Iiro Salminen, Tuula Paasivirta, kanttori Ritva Holma, saarnaa Medialähetys Sanansaattajien toiminnanjohtaja Arto Antturi. Jumalanpalveluksia voi seurata menemällä verkkosivulle vantaankoskenseurakunta.fi, josta löytyvät linkit lähetyksiin. Lähetykset löytyvät myös Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTubekanavalla. Jumalanpalveluksia voi katsoa suorana tai kahden viikon ajan tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Kirkko auki hiljentymistä varten ma–pe klo 9–15.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Kirkko auki hiljentymistä varten ma–ke klo 9–18, to klo 15–18. Seuraa Kivistön kirkon elämää somessa. Facebook ja Instagram: Kivistön kirkko.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12

vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30.

PÅ NÄTET Gudstjänst sö 25.4, 2.5; kl.10. Utan närvarande församling. Gudstjänster från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via församlingens YouTube kanal.

DICKURSBY KYRKA Stationsv. 12a Fredagsgruppen fr 30.4 kl. 10. Max. 5 pers. Vi tar oss en promenad.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölev. 48 Sottungsby–Håkansböle pensionärskrets to 29.4 kl. 13.

BARNVERKSAMHET I KLUBBUTRYMMET Strömfårav. 13     Pysselklubb för åk 1–3, ti och ons kl. 12–16.30. Barnvänlig hund på plats. Max. 6 deltagare. Mera info: t.f. barnledare camilla.koskinen@evl. fi, 050 341 4964.

ÖVRIGT Församlingens sommarläger 3 dagsläger 7–24.6, vardagar, kl. 9–16 för barn i förskolan + åk 1–6 på Helsinggård, Konungsv. 2. 1 veckan 7–11.6: 5 lägerdagar. 2 veckan 14–18.6: 5 lägerdagar. 3 veckan 21–24.6: 4 lägerdagar. Pris: 50 e / vecka / barn. Syskonrabatt 50 %. Barnvänlig hund på plats. Förhandsanmälning via vår hemsida. Info: t.f. barnledare camilla. koskinen@evl.fi, 050 341 4964.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2021

Kristian Willis haluaa jakaa vastuuta seurakuntalaisille Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi valittiin tiistaina Karl-Kristian Willis. Hän sai seurakuntaneuvostolta kuusi ääntä, kun vastaehdokas Monica Cleve sai neljä. Nykyinen kirkkoherra Martin Fagerudd jää eläkkeelle kesäkuun lopussa. − Päällimmäinen tunne on kiitollisuus siitä luottamuksesta, mitä minulle on osoitettu. Odotan jo kovasti ihmisten tapaamista: seurakuntalaisten, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden, Willis, joka käyttää etunimeä Kristian, sanoo. Willis toimii tällä hetkellä Helsingin seurakuntien englanninkielisen työn pappina. Tässä tehtävässä hän on ollut vuodesta 2019. Sitä ennen hän toimi pappina Karjaa-Pohjan ruotsinkielisessä seurakunnassa. Papiksi hänet vihittiin vuonna 2016. − Olen 32 eli hieman nuorempi kuin pääministeri. Eiköhän kirkkoherran työ onnistu, löytyy maailmanhistoriasta nuoria paljon suuremmistakin tehtävistä. Aleksanteri Suuri valloitti puoli maailmaa alle kolmekymppisenä, Willis naurahtaa. Sitten hän vakavoituu ja sanoo arvostavansa sitä, että seu-

rakuntaneuvosto halusi valita kirkkoherran, joka on Suomessa nuorimmasta päästä. − Tärkein tehtävä ruotsinkielisellä seurakunnalla on palvella niitä seurakuntalaisia, joita varten olemme olemassa. Itse toivoisin, että voisimme samalla olla rohkea yhteisö, joka on valmis kokeilemaan uutta. Sillä tavalla voisimme palvella myös muuta Vantaata ja kirkkoa, olla kokoamme suurempia. Kristian Willis on syntynyt maahanmuuttajaperheeseen. Hänen isänsä on englantilainen, äiti tanskalainen. Hän on kasvanut Luvialla suomenkielisellä maaseudulla. Hän uskoo, että monikulttuurisesta taustasta ja työstä englanninkielisten helsinkiläisten parissa on paljon hyötyä tulevassa tehtävässä. − Kutsumme englanninkielistä yhteisöä kokoontumispaikkamme Matteuksen kirkon mukaan nimellä Saint Matthews International Lutheran Church. Se on pieni, lämmin ja aito yhteisö, jossa on ihmisiä joka puolelta maailmaa. Siellä on tullut harrastettua ruohonjuuritason ekumeniaa ja tehtyä monenlaisia asioita yhdessä seurakuntalais-

ten kanssa. − Uskon, että maahanmuuttajien merkitys kirkossa kasvaa tulevaisuudessa. Tästä tulee kansojen kirkko, jossa vapaaehtoisilla on iso rooli, Willis sanoo. Willis haluaa innostaa ja kannustaa kirkkoa heräämään siihen, että seurakuntalaisilla on tietoja ja taitoja, joista on hyötyä koko yhteisölle. Heille ei tarvitse tarjota vain avustavia tehtäviä, vaan heille voi antaa vastuuta. Kun kirkon talous tiukkenee ja samaan aikaan haasteet kasvavat, uuden työvoiman palkkaaminen ei ole enää ratkaisu kaikkeen. − Seurakunta on yhteinen asia, ei vain työntekijöiden työpaikka, Willis sanoo. Vanda svenska församling on yksi Vantaan seitsemästä evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. Siihen kuuluvat ruotsinkieliset kirkon jäsenet koko Vantaan alueella. Vuodenvaihteessa seurakuntalaisia oli 4 232. Työntekijöitä on yhdeksän. PAULI JUUSELA Uusi kirkkoherra asetetaan virkaansa virkaanasettamismessussa, jonka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

ESKO JÄMSÄ

Rekolan kir Rekolan seurakunta kerää varoja Yhteisvastuulle omalla kahvilla. Paketin etiketin suunnitteli 15-vuotias Eerika Mattila.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA KRISTIINA MATTILA

Kristian Willis valittiin Vantaan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherraksi. Tikkurilan kirkko on hänen tuleva työpaikkansa.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2021

eskipaahtoinen, tasapainoinen kahvi, mandariinin siirappinen ja pitkä, makeahko jälkimaku. Pehmeä ja kevyt suutuntuma.” Näin kuvaillaan Rekolan seurakunnan Taivaallinen kahvihetki -kahvia, jonka etiketissä komeilee Rekolan Pyhän Andreaan kirkko. Kahvipavut ovat tulleet Guatemalasta Finca La Nuevan ja Primavera Familyn kahvitiloilta ja ne paahdetaan Kahvi Charlotan tiloissa Rekolassa. Kahvin avulla Rekolan seurakunta kerää ra-

Eerika Mattilan maalasi kuvan Rekolan Pyhän Andreaan kirkosta vesiväreillä.

kko päätyi kahvipakettiin haa Yhteisvastuukeräykseen. Keräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä Suomessa ja kehittyvien maitten kriisialueilla. – Mietimme, mikä olisi se tapa tai tuote, jolla saataisiin Yhteisvastuuta pidettyä esillä ja kerättyä rahaa näin korona-aikana. Sitten keksimme ottaa yhteyttä paikalliseen kahvipaahtimoon, vastaava diakoniatyöntekijä Sannamari Rusi kertoo. Kahvilla on yleensä suuri rooli seurakuntatyössä ja siinä, kun ihmiset kokoontuvat. Koronan vuoksi yhdessä kahvittelua on jouduttu vähentämään, mutta kahvi voi yhdistää ihmisiä silti. – Kahvi on tietenkin parasta silloin, kun sitä juo jonkun kanssa. Kun nyt ei välttämättä voi tehdä niin, kahvipaketin voi viedä naapurille ja antaa näin iloa ja hyvän kahvinautinnon toiselle, Rusi vinkkaa.

REKOLAN KIRKON kuvan kahvipakettiin on tehnyt yhdeksättä luokkaa käyvä Eerika Mattila, 15. Hän asuu nykyään Järvenpäässä, mutta on entinen rekolalainen. Pyhän Andreaan kirkko on hänelle tuttu muun muassa niiltä ajoilta, kun hän kävi kirkolla kerhossa ja siksi, että se on hänen äitinsä työpaikka. – Omassa mielessä aihe tuntui aluksi helpolta, mutta kun sitä alkoi toteuttaa paperille, se olikin vähän haastava. – Minulla oli ideana, että kirkko saa näyttää kuvassa suurelta ja erottua hyvin puiden ja pensaitten keskeltä. Eerika Mattila teki kirkkokuvan vesiväreillä. Niillä hän maalaa muutenkin paljon, ja sen lisäksi piirtää ja tekee kuvataidetta digitaalisesti. Taidetta syntyy lähes päivittäin. – Enimmäkseen olen opetellut itse kaiken, parissa kuviskerhossa olen käynyt. Teen abstrakteja töitä, maisemia ja henkilöiden kuvia.

Aikaisemmin Eerika Mattilan töitä ovat nähneet vain perhe ja muutamat kaverit. Mahdollisuus tehdä taideteos tuotteeseen kuulostikin hienolta. – Tulee aika jännä fiilis, kun näkee oman työn kahvipaketissa, Eerika sanoo. Eerika Mattilan suunnitelmissa on myös opiskella taidetta jollain tavalla. Hän aikoo hakea opiskelemaan Pekka Halosen akatemiaan Tuusulaan, Hyrian taidelinjalle sekä Järvenpään lukion taidelinjalle. Kahvia, jonka kyljessä oma taideteos nyt on, Eerika Mattila ei ole vielä maistanut. – En juurikaan juo kahvia, mutta olen suunnitellut, että maistan tätä lähitulevaisuudessa. ■ Taivaallinen kahvihetki -kahvia myydään Rekolan kirkolla ja sitä voi tiedustella kirkkoherranvirastosta tai tilata seurakunnan nettisivuilta löytyvällä lomakkeella. 200 gramman paketti maksaa 10 euroa, josta puolet menee Yhteisvastuulle. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.4.–6.5.

Kirkoissa soi MAREK SABOKAL

PERJANTAINA 23.4. Seikkailu merellä – perheiden tanssituokio klo 10–10.30 Helsingin Oulunkylän seurakunnan YouTube-kanavalla. Millaista on tanssia merellä yhdessä delfiinien, valaiden ja meritähtien kanssa? Loikoile kuin krokotiili, kävele kuin rapu ja sukella kuin kilpikonna. Lopuksi rauhoitutaan hetki, joten kannattaa ottaa oma pehmolelu mukaan. Tuokion vetää Salla Kaitokari. Vastaavia perheiden tanssituokioita pidetään perjantaisin 7.5. saakka klo 10. Videot ovat nähtävillä viikon ajan kerrallaan. Täällä asuu toivo – Toivon laulut klo 19, lauluyhtye Club For Five. Konsertti suoratoistetaan Kirkko Espoossa Youtube-kanavalla ja se on katsottavissa kaksi viikkoa lähetyksen jälkeen. Laulutoiveet on pyydetty espoolaisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. Toivon lauluja lauletaaan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Juontajina oppilaitospappi Panu Mäkelä ja kanttori Nina Kronlund.

LAUANTAINA 24.4.

SIRPA PÄIVINEN

PIXABAY

Kaipauksen säveliä -yhteisvastuukonsertti klo 18 Vuosaaren kirkosta Helsingistä Vuosaaren seurakunnan Facebook-sivulla. Kanttorit Heli Kantola ja Hanna Virtanen musisoivat Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Illan juontaa Antti Pesonen. Maksuton. Konsertin yhteydessä kerrotaan vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksestä ja mahdollisuuksista lahjoittaa siihen. Konserttia voi seurata myös kirjautumatta Facebookiin.

Lauluyhtye Club For Five esiintyy perjantaina 23.4. kello 19. Konsertti suoratoisestaan Kirkko Espoossa Youtube-kanavalla ja se on katsottavissa kahden viikon ajan.

Torstaina 29.4. kello 13 on Vappulaulajaiset Oulunkylän seurakunnan YouTube-kanavalla.

TIISTAINA 27.4. Päivämusiikkia klo 12 Vanhastakirkosta lähetetään suorana Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla. Päivämusiikkia Vanhastakirkosta lähetetään myös tiistaina 4.5. klo 12. Ei edellytä kirjautumista Facebookiin. Minikonsertti klo 19 Lauttasaaren kirkon väistötilasta Helsingistä, Heikkiläntie 7A, 4. kerros, lähetetään verkossa Lauttasaaren seurakunnan Facebook-sivulla.

TORSTAINA 29.4. Vappulaulajaiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 13 Helsingin Oulunkylän seurakunnan YouTubekanavalla. Mukana laulusolistina Akseli Ferrand, kanttorina Maija Pesonen-Kareinen ja pastorina

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2021

Raivo Savik. Tiedätko, mistä ilmapallo on saanut alkunsa? Myös tähän saadaan vastaus ohjelmaa katsottaessa. Kuvasuunnittelu ja sketsit Arja Aholammi-Pylkkänen ja Monica Sourander, kuvaus ja äänitys Henri Loikkanen. Konsertin yhteydessä voi tehdä lahjoituksen Yhteisvastuukeräykselle ja tukea siten ikäihmisiä Suomessa ja maailmalla. Lahjoita osoitteessa yhteisvastuu.fi/oulunkyla tai MobilePay-numeroon 83817.

PERJANTAINA 30.4. Kallion kanttoreiden vappukonsertti klo 16 Kallion seurakunnan

YouTube-kanavalla. Helsingin Kallion seurakunnan kanttorit soittavat uruilla sellaista musiikkia, jota ei muulloin kehdata. Suosittu ja perinteinen konsertti.

LAUANTAINA 1.5. Kevään säveliä korvan taakse -konsertti la 1.5. klo 15. CorVantaakvartetin kevätkonsertti johdattelee vapun ja alkavan kesän tunnelmiin. Katariina Kopsa, sopraano, Airi Saloniemi, altto, Jussi Salonen, tenori, Tuomas Heikkilä, basso. Video on katsottavissa Vantaan Korson seurakunnan Youtubekanavalla ja jää tallenteeksi.

Vappuna 1.5. kello 15 CorVantaa-kvartetin kevätkonsertin voi katsoa Korson seurakunnan Youtube-kanavalla.