Kirkko ja kaupunki 2022 08 Espoo by Kirkko ja kaupunki

5.5.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Mitä kuolin ilmoitusten muistolauseet kertovat? s. 4

Antti Häkkäsen, Matias Mäkysen ja Maria Ohisalon poliittinen ura alkoi kirkossa s. 12

Muillakin on tällaista Meidän pitäisi puhua monista asioista avoimemmin, sanoo mielenterveysongelmia romaanissaan käsittelevä Soili Pohjalainen s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Kuuleeko kukaan?

Miksi kuolevat eivät koskaan vuodata kyyneleitä?

TOIMITTAJAMME SAI PALAUTETTA muutaman vuoden takaa. Hän oli alkuvuodesta 2018 haastatellut erästä työtöntä, joka kritisoi tuolloin käyttöön otettua niin sanottua aktiivimallia ja kertoi omasta arjestaan, jossa jo kahden euron kahvikupillinen on iso investointi. Työllistymisensä eteen hän oli nähnyt paljon (aktiivimallin näkökulmasta turhaa) vaivaa. Laajasti moititusta mallista luovuttiinkin vuoden 2019 lopussa. Haastattelemamme henkilö kiinnitti huomiota aktiivimallin ihmiskäsitykseen. Hänen mukaansa mallissa lähdettiin liikkeelle siitä, että työtöntä pidetään passiivisena laiskurina, joka vain loisii. Haastateltava korosti, että työttömät eivät ole homogeeninen joukko vaan he ovat ihmisiä, joilla kullakin on oma tarinansa. TAMMIKUUSSA 2018 hän oli lähettänyt sekä kaikille ministereille että monille toimittajille viestin, jossa hän kuvasi omaa arkeaan työttömänä ja kertoi näkemyksiään aktiivimallista. Yksikään ministeri tai ministerin avustaja ei vastannut hänelle. Kirkko ja kaupunki oli medioista ensimmäinen, joka hänen viestiinsä reagoi. TÄNÄ KEVÄÄNÄ haastateltava lähestyi toimittajaa uudestaan, nyt kutsuakseen hänet syntymäpäivilleen. Toimittaja oli tietämättään merkkihenkilö. Kakkukahveilla haastateltava kertoi, miten merkittävää oli ollut, että hän oli

mun kaula-aukkoi, stilettoi, mun menoi”, laulaa Paula Vesala biisissään Uu mama. Äiti on äiti vain lapselleen, muille vaikka poppari,

TOIMITTAJA OLI POISTUNUT synttärikahveilta mykistyneenä. Ja hiljaiseksi se veti minutkin, kun kuulin tapaamisesta. Tämä on yksi journalismin tärkeistä tehtävistä: kuunnella niitä, joita vain harvat kuuntelevat – ja antaa heidän äänensä kuulua. Samalla tarina tästä kohtaamisesta on muistutus lähimmäisenrakkauden yksinkertaisuudesta. Tekemällä toisille niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän, saatat tietämättäsi olla mukana muuttamassa jonkun elämää parempaan suuntaan.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Tuore tutkimus vahvistaa sen, minkä lemmikkien omistajat ovat tienneet kauan: Koirat surevat läheisten poismenoa siinä missä ihmiset. Lajikumppanin kuoltua ne muuttavat normaalia käyttäytymistään, esimerkiksi vetäytyvät sohvan alle omiin oloihinsa, lakkaavat syömästä tai kadottavat leikkimishalunsa. TIEDELEHTI 5/2022

Iankaikkisesti Jättäkää minut rauhaan, antakaa minun itkeä suruani!

YKSI JOURNALISMIN

JESAJAN KIRJA 22:4

TÄRKEISTÄ TEHTÄVISTÄ ON KUUNNELLA NIITÄ, JOITA VAIN HARVAT KUUNTELEVAT.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

”Ne on mun omii asioi

ahdistavassa elämäntilanteessa tullut kohdatuksi – ja että häntä oli kohdeltu arvostavasti. Haastattelu oli luonut toivoa tilanteessa, jossa tututkaan eivät käsittäneet, miten hallinnollinen muutos oli sysäämässä ihmisen epätoivoon.

SVEITSILÄINEN NÄYTELMÄ KIRJAILIJA MAX FRISCH (1911–1991)

Kirkko ja kaupunki

5.5.2022 Seuraava lehti ilmestyy 19.5.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

piispa tai pääministeri. Jumala, siunaa äitejä kokonaisina ihmisinä.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Muurahaispesä on naisten valtakunta” Muurahaisia tutkiva dosentti Jonna Kulmuni ihailee niiden upeaa yhteistyötä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1 2

Mitä muurahaispesässä kevään koittaessa tapahtuu? – Olen tutkinut yli 15 vuotta kekomuurahaisia, joiden pesät ovat metsämaisemassa tuttu näky. Muurahaispesä saattaa herätä horroksesta jo maaliskuun alussa. Tuolloin pesän päällä näkyy yleensä musta läikkä, kun muurahaiset kerääntyvät yhteen paikkaan, jotta ne lämpiäisivät ja toiminta voisi alkaa. Miten muurahaisyhteisö kuningattarineen, hedelmöit täjineen ja työläisineen toimii? – Kuningatarmuurahaiset alkavat kevään tullen munia jopa satoja munia päivässä. Niistä kuoriutuu uusia kuningattaria ja koiraita. Koiraat elävät vain pari

viikkoa, ja tuona aikana niiden tehtävä on hedelmöittää kuningattaria. – Myöhemmin keväällä kuorituvista tulee työläismuurahaisia. Muurahaispesä on naisten valtakunta, sillä kaikki työläiset ovat naaraita. – Työläiset jakavat tehtävät keskenään. Osa hoitaa munia, ja osa hankkii pesän ulkopuolelta ruokaa lypsämällä puissa eläviltä kirvoilta sokerinestettä. Työläisten tehtävänä on myös puolustaa pesää, sillä monet hyönteislajit yrittävät hyötyä muurahaisista. Jos pitää kättä kevyesti pesän päällä tai työntää kepin pesään, muurahaiset puolustautuvat ruiskuttamalla siihen muurahaishappoa.

Kerro pääkaupunkiseudulta jokin hieno muurahaispaikka. – Suomessa on seitsemän kekomuurahaislajia, ja ne kuuluvat metsäekosysteemien avainlajeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että useat muut lajit ovat riippuvaisia niiden toiminnasta. – Esimerkiksi Keskuspuistosta löytyy hienoja kekomuurahaisten pesäverkostoja. Muurahaiset rakentavat usein pesänsä paikkaan, johon aurinko paistaa aamulla tai keskipäivällä. Ne myös itse

säätelevät pesän lämpötilaa ja pitävät sen tasaisena. Pesä löytyy seuraamalla sammalikossa näkyviä muurahaispolkuja.

4 5

Miksi muurahaisista on kautta aikojen kirjoitettu tarinoita? – Tämä johtuu ehkä siitä, että muurahaiset tekevät yhteistyötä toistensa kanssa aivan kuten ihmisetkin, ja kuten ihmiset myös kekomuurahaiset pyrkivät valtaamaan ympäristönsä. – Ihminen kuitenkin muokkaa ympäristöään paljon suuremmassa mittakaavassa, ja se on haitallista muille lajeille. Muurahaisilta ihminen voisikin oppia kunnioitusta luontoa kohtaan. Mikä sinulle on pyhää? – Pyhä tarkoittaa minulle jotain sellaista, mitä haluan varjella. Sellaisena koen suomalaisen luonnon monimuotoisuuden. Ikävä kyllä olemme nyt tuhoamassa tätä miljoonia vuosia kehittynyttä lajien kirjoa. Lajeja kuolee ihmisen toiminnan vuoksi silmänräpäyksessä sukupuuttoon eikä niitä saada enää takaisin. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Viimeiset sanat

Kuolinilmoitusten muistolauseet ovat muuttuneet persoonallisemmiksi. Osa ihmisistä valitsee itselleen muistolauseen jo eläessään. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JARKKO PELTOLUHTA

”

erra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.” Raamatun psalmin 23 alku on yksi suosituimmista kristillisistä muistolauseista kautta aikojen, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anniina Korpela. Hän on käynyt läpi yli 40 000 Helsingin Sanomissa vuosina 1904–2004 julkaistua kuolinilmoitusta väitöskirjaansa varten. Muita kuolinilmoituksissa usein käytettyjä raamatunkohtia ovat ”Jumala on rakkaus” (1. Joh. 4:8) ja ”Elämä on minulle Kristus, kuolema on minulle voitto” (Fil.1:21). Kun Korpela aloitti väitöskirjansa tekemisen, hän ajatteli löytävänsä muistolauseista runsaasti kristillistä sisältöä. Näin olikin 1900-luvun kuolinilmoituksissa. Tuohon aikaan neljä viidestä muistolauseesta oli peräisin Raamatusta tai virsikirjasta. Tällainen sisältö väheni kuitenkin 1900-luvun kuluessa niin, että 2000-luvulla muistolauseista enää neljäsosa on peräisin uskonnollisista lähteistä. – Hengellisiä muistolauseita käytetään edelleen, mutta hengellisyyden muoto on yleismuotoisempaa, ei tarkan kristillistä, Korpela kertoo. 1900-LUVUN ALUSSA vain noin joka toisessa kuolinilmoituksessa oli muistolause. Tuolloin kuolinilmoituksen ensisijainen tehtävä olikin tiedottaa henkilön kuolemasta sukulaisille ja tuttaville sekä kutsua hautajaisiin. Muistolause yleistyi 1940-luvulla, ja nykyään vain kymmenen prosenttia kuolinilmoituksista julkaistaan ilman muistolausetta. Viime vuosikymmeninä muistolauseet ovat muuttuneet persoonallisemmiksi ja vapaamuotoisemmiksi. Ne käsittelevät vainajalle läheistä aihepiiriä tai sitä, millaisia tunteita hänen kuolemansa on läheisissä herättänyt. Tekstissä saatetaan puhutella suoraan vainajaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Sanan selitys Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse. HANS EISKONEN

– Monet muistolauseet kuvaavat sitä, mi tä omaiset ajattelevat vainajalle tapahtuneen kuoleman jälkeen, Korpela sanoo. Vainajan kerrotaan lähteneen matkalle tai nukahtaneen. Kuolleen läheisen saate taan ajatella muuttaneen muotoaan ener giaksi ja hänen ajatellaan olevan läsnä luon nossa kuten puissa, eläimissä tai vedessä. Toisinaan muistolauseissa todetaan, ettei tiedetä, mitä vainajalle on tapahtunut. Hy vin harvoin kirjoitetaan, että kaikki päättyy kuolemaan. – Monesti muistolauseissa sanotaan, että vainaja elää työnsä tuloksissa, jälkeläisissä ja omaisten muistoissa, Korpela kertoo. MYÖS RUNOJEN KÄYTTÖ muistolauseena on yleistä. Etenkin Eino Leinon tuotantoa on lainattu kuolinilmoituksissa tiuhaan tahtiin. Leino on jopa niin suosittu, että hänen nimiin sä on merkitty myös muiden runoilijoiden tuotantoa.

”

Monesti muistolauseissa sanotaan, että vainaja elää työnsä tuloksissa, jälkeläisissä ja omaisten muistoissa. Lasten ja nuorten kuolinilmoituksiin omaiset valitsevat usein katkelman lasten kir jasta, runosta tai vainajalle rakkaan bändin laulusta. Kirjojen ja laulujen katkelmia valitessaan omaisten tulee muistaa, että teokset ovat va paasti käytettävissä vasta, kun tekijän kuole masta on kulunut 70 vuotta. Tätä ennen teks tin käyttöön pitää pyytää tekijän lupa. HOK-Elannon Hautauspalvelujen tiimin vetäjä Iina Lehtinen auttaa surevia omaisia kuolinilmoitusten laatimisessa. Omaisilla on lähes aina muistolause valmiiksi mietittynä. – Joskus vainaja on miettinyt elossa olles saan itselleen kuolinilmoituksen sisältöä ja värssyä, jolloin omaisilla on toimistoomme tullessaan mukanaan vainajan toiveen mukai nen runo tai teksti, jota käytetään, Lehtinen kertoo. Väitöskirjaa tehdessään myös Anniina Kor pela löysi muistolauseen, joka puhutteli. – Tuo muistolause on painunut mielee ni niin hyvin, että haluan sen jonain päivänä omaan kuolinilmoitukseeni, Korpela sanoo. Lause kuuluu näin: ”Jumala on salannut meiltä kuoleman iha nuuden, että jaksaisimme tämän elämän.” ■

Taivaan jumala, ja Jumala, joka on taivaassa KIELITIEDE EI VOI auttaa tuntemaan Jumalaa, mutta se auttaa tuntemaan Jumalan kuvia. Eri kielten Jumala näyttää erilaiselta. Kun katsoo Googlen suomenkielisessä haussa kuvia Jumalasta, saa näkyviin partaukkoja ja ristejä. Saman sanan syöttämi nen hakuun hindin kielellä tuottaa tulokseksi kiharatuk kaisia ja isohuulisia jumalia. Arabiaksi löytyy ainoastaan Jumalan koristeellisesti kirjailtu nimi. Jumala on pronssikautinen lainasana indoiranista. Alkuaan se on merkinnyt taivaallista. Käsitys, että Jumala asuu taivaassa, onkin paljon kristinuskoa vanhempi. Suo men ilmasanan vastine komin kielessä merkitsee Juma laa. Vanhan taivaanjumalan nimitys elää kansanrunou den Ilmarisessa, joka on seppä – rautakauden sankari – ja myös taivaankannen takoja. Suomen sana taivas on saatu baltista tai indoiranista ja on alkuaan sama sana kuin latinan Deus, Jumala. Mut ta kun Jumalasta ei saanut enää esittää edes kielikuvaa, muuttui taivas Jumalasta itsestään hänen asuinpaikakseen.

JANNE SAARIKIVI

”Jumalaa ei kiinnosta identiteettini, vaan sydämeni.” LUE LINDA-MARIA ROINEEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI. FI/ PUHEENVUOROT

Hiljenny oudon äärellä Puhuttelisivatko oraakkelin viisaus tai hurmokselliset kirkonmenot? Tässä viisi tärppiä Kiasman ARS22‑näyttelyyn. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT KANSALLISGALLERIA

4. Suomessa asuva irakilaissyntyinen Kholod Hawash käyttää tekstiiliteoksissaan perinteisiä irakilaisia käsityötekniikoita ja ikiaikaisia kuva-aiheita. Koristeelliset ja värikkäät teokset kertovat sukupuolirooleista ja naisen asemasta. Niissä tuntuu elävän rinnakkain ja jännitteisenä kaksi todellisuutta. Toinen on myyttien ja uskonnon maailma, toinen nykypäivän maallistunut, teknologian hallitsema maailma. Jenna Sutela, I Magma, 2019.

1. ”And silence is also precious”, hiljaisuus on myös kallisarvoista, kertoo oraakkeli puhelinsovelluksessa. Oraakkeli on osa Jenna Sutelan I Magma -teosta, johon kuuluu myös seitsemän ihmispään muotoista, erivärisenä elävää ja kuplivaa laavalamppua. Tältäkö voisi näyttää kollektiivinen tietoisuus? Puhelinoraakkelin viestit määräytyvät lamppujen nesteiden liikkeen ja sovelluksen käyttäjien koordinaattien mukaan ja pohjautuvat muun muassa eri uskontojen teksteihin ja mystiikkaan. Joel Slotte, Ritarikokelas, 2020. Öljy kankaalle.

3. Joel Slotten käyttämä tekniikka ei ole uusi: hän maalaa öljyväreillä kankaalle ja piirtää värikynillä paperille. Maalauksissa jälki on valokuvamaisen tarkkaa ja maailma tätä päivää. Nuorilla aikuisilla näkyy Alepan kasseja, huppareita ja tatuointeja. Tunnelma on arkisen pysähtynyt, apaattinenkin, mutta näkyvän takana väikkyy toinen, pahaenteinen, vinksahtanut todellisuus tarinoineen. Slotten koristeelliset värikynäpiirrokset puolestaan ammentavat kauhun, fantasian ja metallimusiikin kuvastosta.

Kholod Hawash, As My Mom Predicted, 2020

Arthur Jafa, akingdoncomethas, 2018.

2. Istuisitko tunnin ja kolme varttia katsomassa videota, jonka kuva on paikoitellen suttuisen pikselöitynyttä ja jossa saarnataan palavasti, todistetaan uskosta ja rukoillaan hurmoksellisesti? Jotakin kumman vangitsevaa amerikkalaisen Arthur Jafan videoteoksessa akingdoncomethas on. Sen katkelmissa ollaan amerikkalaisten mustien kristittyjen kokoontumisissa. Jeesuksen lisäksi puhutaan myös mustien kokemasta syrjinnästä ja sosiaalisista ongelmista. Ja kaikessa soi gospel.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

5. Sheela Gowdan Collateral-teoksen läheisyydessä kannattaa liikkua hartaudella. Teoksen materiaalina ovat suitsukkeet, jotka ennen näyttelyn avautumista on poltettu tuhkaksi. Tuhkateos on hauras ja varisee helposti. Suitsukkeet, joita taiteilijan kotimaassa Intiassa käytetään paljon, vievät ajatukset uskonnollisiin rituaaleihin. Tuhka puolestaan muistuttaa katoavaisuudesta ja siitä, kuinka vähän meistä itse kustakin aikanaan jää jäljelle: pieni keko, jonka tuulenpuuska vie helposti mukanaan. Sheela Gowda, Collateral, 2007.

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ARS22-näyttely 16.10. asti Kiasmassa.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Olisiko nyt sukupuolineutraalin virkapuvun aika?

JARKKO PELTOLUHTA

Naisillekin liperit PAPPISMIESTEN JA -NAISTEN erilaiset virkapuvut saattavat siirtyä historiaan. Huhtikuussa kokoontunut piispainkokous suhtautui suopeasti aloitteeseen pappien entistä vapaammasta virkapukeutumisesta ja siirsi asian jatkovalmisteluun. Aloitteen takana ovat Suomen ainoat naispiispat, Kaisamari Hintikka Espoosta ja Mari Leppänen Turun arkkihiippakunnasta. Nykyään pappien juhlapukeutumista erotellaan vielä sukupuolen mukaan. Miehiä ohjeistetaan käyttämään polvitaipeeseen ulottuvaa mustaa kaftaania, valkoista papinpaitaa, papinkaulusta ja lipereitä. Kaftaanin historia ulottuu 1700-luvulle asti, ja myös evankeliumia ja lakia symboloivien liperien historia on pitkä. Pappisnaiset eivät saa käyttää lipereitä eivätkä kaftaania. Heidän nykyisen juhlapukunsa historia ulottuu vain vuoteen 2011, jolloin otettiin käyttöön Kirsimari Kärkkäisen suunnittelema Valonsäde-papinjakku sekä siihen suunniteltu risti. Arkiasu on jo nyt kaikilla papeilla sama. Siihen kuuluu musta papinpaita ja kaulukseen kiinnitettävä valkoinen panta eli sokeripala.

Virka-asun päivitysaloitteessa ehdotetaan, että pappi kuin pappi voisi käyttää mitä tahansa edellä kuvattua pukua. Lisäksi vaihtoehtona olisi Vuokko Nurmesniemen ensimmäisille naispapeille suunnittelema asu, joka otettiin käyttöön 1980-luvulla. Nunnamaiseksi kuvailtu ”vuokko” koostuu hameesta ja jakusta. Uskontotieteen professori Terhi Utriaisen mielestä naisten ja miesten papinpukujen taustalla on vanhentunut ajatus, jonka mukaan sukupuolia on vain kaksi. – Virkapukuohjeen muutoksen voi ajatella ilmentävän ihmiskäsityksen muutosta. Kenties kirkossa ollaan vähitellen valmiita luopumaan kaksijakoisesta sukupuolikäsityksestä. Utriainen ennustaa, että kaikkien sukupuolten yhdenmukainen pukeutuminen voi pitkällä aikavälillä häivyttää papin sukupuolen merkitystä. – Varmaan moni kokee virkapuku-uudistuksen positiivisena ja vapauttavana. Jotkut saattavat pillastua siitä, että naiset ja muunsukupuoliset saavat käyttää ikään kuin miesten asua. Ihmiset kuitenkin yleensä tottuvat uudistuksiin ajan myötä.

PIHLA TIIHONEN

Haluaisitko toimia saattohoidon vapaaehtoisena hoivakodissa?

Lohtua läsnäolosta

Saattohoidon vapaaehtoisten starttikoulutukset Vantaalla Simonkylän vanhustenkeskus

Simontie 5 B osa 1 tiistaina 24.5.2022 kello 17-19.30 osa 2 tiistaina 31.5.2022 kello 17-19.30

Myyrmäkitalo

Paalutori 3, tapahtumahuone 2. krs osa 1 torstaina 2.6.2022 kello 17-19.30 osa 2 torstaina 9.6.2022 kello 17-19.30 Starttikoulutus on maksuton. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: lohtualasnaolosta.fi

MENO KONE Uusi verkkopalvelu on nyt käytössäsi

menokone.kirkkojakaupunki.fi

Stadin digituki - apua arjen digipulmiin Helsingin kaupungin digituki auttaa sinua maksutta digipalveluiden ja laitteiden käytössä. Näin saat etädigitukea: • tukipyyntö nettilomakkeella osoitteessa digituki.hel.fi, tai • ajanvaraus Helsinki-infosta p. 09 310 11 111, chatissa neuvonta.hel.fi Digituki lähellä Sinua: • lähidigitukea saat mm. kirjastoista ja asukastaloilta • löydä lähin tukipaikka: digituki.hel.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Sosiaalialalla työskentelevä Elina Airio kirjoitti omia raivojaan hyödyntäen hätkähdyttävän romaanin perhevalmentajan työstä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

erhevalmentaja yrittää auttaa kahden pienen tytön äitiä, Mimiä, ar jesta selviytymisessä. Varsin pian käy selväk si, että Mimi kärsii yk sinäisyydestä ja mielenterveyson gelmista. Yksityisessä hoivayrityksessä töissä oleva perhevalmentaja ko kee riittämättömyyttä siitä, ettei pysty työnantajan antamien tiuk kojen raamien takia tukemaan tar peeksi Mimiä ja muita vanhempia. Ahdistusta lisää se, ettei sosiaalia lalla mikään muu taho tunnu otta van tosissaan Mimin pahenevaa ti laa. Romaani Metsässä juoksee nainen (Gummerus) käsittelee ajankohtais ta aihetta. Elina Airio ei alun perin halun nut kirjoittaa romaania sotealasta. Se tuntui liian läheiseltä aihepiiril tä, koska hän on itse töissä sosiaali alalla. – Aloin työn ohessa opiskella Kriittisessä korkeakoulussa kirjoit tamista. Sain sieltä sellaista palau tetta, että lennokas kieleni kaipai si vastapainoksi jotain arkista. Yk si palautteen antajista kysyi, mik si en kirjoittaisi siitä, että empatia on paskaa. Se sai minut suivaan tumaan niin, että päätin kirjoittaa dystopian sosiaalialasta. Airio hyödynsi romaania kirjoit taessaan omia raivojaan naisvaltai sen alan huonosta arvostuksesta. – Halusin kuvata, mitä tapahtuu, jos sosiaaliala yksityistetään ja ra hasta ja tuottavuudesta tulee tär keämpää kuin ihmisten kohtaami sesta. ELINA AIRIO KEHUU Kriittisen kor keakoulun kirjoittajakoulua, josta hän sai nuoresta asti harrastamaan sa kirjoittamiseen paljon uutta op pia. Isossa roolissa Metsässä juoksee nainen romaanissa ovat viherkas vit, jotka kuvastavat kirjan tunnel mia muuttumalla lopulta suoras taan pahantahtoisiksi. – Viherkasvit tulivat mukaan ro maaniin vähän vahingossa. Ensin sinne ilmestyi lyyraviikuna ja pian myös muita.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Pienten lasten vanhemmat jäävät usein yksin Viherkasvien läsnäolo kirjassa ei ihmetytä, kun selviää, että Airiolla on niitä melkoinen määrä kodissaan. – Asuntomme yksi ikkuna on var sinainen viherseinä. On ihanaa kat sella kasvien kasvua ja tietynlais ta oikullisuutta. Minulle se on kui tenkin kallis harrastus, sillä kaste len kasveja liikaa, minkä vuoksi ne

yleensä kuolevat. Nytkin on peikon lehti ja muutama muu menossa tuo nelan porteille, Airio kertoo. SOSIONOMIKSI OPISKELLUT Elina Ai rio työskentelee Helsingin kaupungil la perheiden varhaisessa tuessa. Osa asiakkaista tulee päiväkodin kaut ta. Hän neuvoo perheitä arjessa hei

dän toiveidensa ja tarpeidensa mu kaan. Monesti perheissä tarvitaan tu kea lasten unen, ruokailun ja uhma iän kanssa. – Yksi suuri ongelma on pienten lasten vanhempien yksinäisyys. Esi merkiksi hoitovapaalla moni kokee jäävänsä yksin, kun ei ole sukulai sia ja ystäviä ympärillä tukemassa.

man outoon ja alentuvaan sävyyn. Usein siinä painotetaan pelkästään hoivapuolta. – Hoivapuhe kyllästyttää minua. Sen sijaan pitäisi puhua sosiaalialan työntekijöiden asiantuntemuksesta, olemmehan me korkeasti koulutettua väkeä. Airiosta sotealalle tarvitaan enemmän työntekijöitä, paremmat työolot ja palkat, sillä se pyörittää koko yhteiskuntaa. – Jos alan työntekijöitä ei ole tarpeeksi, ihmisten huonovointisuus lisääntyy. Erityisesti lapsiperheiden ja vanhusten hyvinvointi on paljon meistä kiinni.

”

Hoivapuhe kyllästyttää minua. Sen sijaan pitäisi puhua sosiaalialan työntekijöiden asian tuntemuksesta.

Elina Airio kirjoitti dystopian sosiaalialan yksityistämisen vaaroista.

Jos huomaan, että asiakas tarvitsee myös mielenterveydellistä apua, ohjaan hänet niiden palvelujen pariin. Airio kertoo nähneensä työssään pääsääntöisesti rohkeita ja voimakkaita ihmisiä. Hänestä on hienoa, että vanhemmat haluavat ottaa apua vastaan ajoissa, ennen kuin perheen tilanne kehittyy todella vaikeaksi. – On arvokasta, että pystymme auttamaan perheitä jo varhaisessa vaiheessa. Jos tilanne pääsee kriisiytymään, se vie sosiaalialalta ja kaikiltakin paljon enemmän resursseja. Perheiden kanssa pyritään ylipäätään tekemään kaikki mahdollinen ennen kuin aletaan puhua lasten huostaan ottamisesta, Airio sanoo. SOSIAALIALASTA PUHUTAAN Elina Airion mielestä julkisuudessa hie-

Esittelyitä la 21.5.

Koti palveluiden keskellä Saga-palvelutalot tarjoavat tasokasta vuokra-asumista senioreille. Meillä asuessasi hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelut muuntuvat tarpeesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme pitää sinut vireessä. Pääkaupunkiseudun kotimme löydät Munkkiniemestä, Meilahdesta, Ala-Malmilta, Veräjämäestä ja Tikkurilasta. Lue lisää osoitteessa sagacare.fi/uusikoti Tervetuloa ihastumaan – varaa esittelyaika Maksuton numero 0800 06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi

Itähelsinkiläinen kolmen lapsen äiti tietää omasta kokemuksestaan, ettei lapsiperheen elämä aina ole helppoa. Hän on ollut pari vuotta hoitovapaalla ja aikoo palata töihin syksyllä. Airio haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, miten tärkeää työtä päiväkodit tekevät perheiden tukemisessa. Hänestä päiväkotien ryhmäkoot ovat kuitenkin nyt liian isoja. – Lasten varhaiskasvatus on kovaa työtä ja edellyttää valtavaa ammattitaitoa. Vanhemmille päiväkoti taas on iso voimavara, osa läheisten ihmisten piiriä. Airiolla on jo työn alla uusi romaani. Myös se kertoo naisen elämästä. – Yhteiskunnallinen ja vihainen kirja taitaa tulla siitäkin, hän toteaa hymyillen. Kirjoittamisesta on tullut Airiolle vuosien mittaan tärkeä osa elämää. Häntä alkoi ahdistaa, kun kahden ensimmäisen lapsen saamisen jälkeen kirjoittamisessa oli pidempi tauko. Nyt hän pyrkii ottamaan siihen työn ja perheen keskellä aikaa aina kun mahdollista. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Myllypuron elintarvike apuun jonotettiin huhti kuisena maanantaina.

Ruoka-avut saavat jakoon poikkeuksellisen vähän ruokaa – Ruoan hinta on noussut, joten punalaputetut tuotteet menevät entistä paremmin kaupaksi. Niitä päätyy vähemmän hävikkiin ja jakoon avuntarvitsijoille, sanoo Stadin safkan johtaja Anni Heinälä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

eipä, pari jogurttia tai maito, jokin vihannes. Liikuntamyllyn päädystä Myllypurosta saa noutaa ilmaista ruokaa kolmesti viikossa, mutta varsinkin maanantaiaamuisin saalis voi jäädä niukaksi. – Jaoimme ennen aterioita ja elintarvikkeita, joista pystyi tekemään ruokaa kotona. Nyt sellaisia riittää jakoon ehkä kerran viikossa. Kaupoista saatava ruoka on vähentynyt rajusti, kertoo Myllypuron elintarvikeavun johtaja Sinikka Backman. Yli kaksikymmentä vuotta elintarvikeapua vetänyt Backman on

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

tottunut kaupan lahjoittaman hävikin heilahteluihin, mutta nykyinen ruokapula ei ole hänestä enää normaalia vaihtelua. – Kaupat ovat ehkä onnistuneet vähentämään hävikkiään, minkä lisäksi ruoan vähyys liittyy Ukrainan sotaan, Backman pohtii. Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän rahoittaman Stadin safkan johtaja Anni Heinälä kertoo, että jaettava hävikkiruoka on vähentynyt myös heillä. Reilu puolet Stadin safkan jakamasta ruoasta on peräisin kaupoista, loput elintarviketeollisuudesta ja tukusta.

– Ruoan hinta on noussut, joten punalaputetut tuotteet menevät entistä paremmin kaupaksi. Niitä päätyy vähemmän hävikkiin ja jakoon avuntarvitsijoille, Heinälä sanoo. Jaettavan ruoan vähenemisestä kärsii myös Vantaan kaupungin ja Vantaan seurakuntayhtymän ruokaapuverkosto Yhteinen pöytä. – Yhteisen pöydän hävikkiterminaalille ei ole jostain syystä riittänyt tänä keväänä juurikaan kuivatuotteita eikä lihaa. Muukin hävikki on vaihdellut tavallista enemmän. Yksi kauppias arveli, että suomalaiset hamstraavat ruokaa, koska julkisuudessa on puhuttu kotivaran tärkeydestä, kertoo palveluesimies Hanna Kuisma. Yhteinen pöytä saa pienen osan ruuastaan kaupoilta. Valtaosa ruoasta tulee Yhteisen pöydän hävikkiterminaaleihin elintarviketeollisuudesta ja tukusta. Myös elintarviketeollisuudesta hävikkiä on saatu viime aikoina vähemmän kuin ennen.

– Yhtälö on sellainen, että jaettava ruoka vähenee, mutta sen tarve lisääntyy. Kun ruoan hinta nousee, työssäkäyvien pienituloisten köyhyys lisääntyy, Kuisma sanoo. MYLLYPURON ELINTARVIKEAVUN konkari Sinikka Backman kertoo, että ruokakassien hakijoissa oli ennen paljon eläkeläisiä, jotka saattoivat käydä jonottamassa einettä vuosikymmenestä toiseen. – Ihmettelen, missä yli 80-vuotiaat ihmiset nyt ovat. He olivat pienituloisia eläkeläisiä, joiden oli tultava ruokajonoon. Voi vain arvailla, että osa on kuollut koronapandemiaan, eikä osa uskalla pandemian vuoksi tulla tänne. Myös Stadin safkan Anni Heinälä uskoo, että osa ruoka-avusta kadonneista vanhuksista on menehtynyt ja jotkut pysyvät poissa koronan pelossa. – Voi olla myös niitä, joiden tilanne on heikentynyt niin paljon, ett-

– Moni on pelännyt koronavirusta eikä ole tullut jonottamaan ruokaa, ellei ole ollut ihan pakko, sanoo Myllypuron elintarvikeavun johtaja Sinikka Backman.

eivät he enää pääse ruokajakoon. Toivottavasti mahdollisimman moni pois jäänyt on saanut apua muualta. Yhä useammat lapsiperheet ja opiskelijat ovat löytäneet ruoka-avun. Muutos on näkynyt koko pääkaupunkiseudulla. – Nuoria ei näkynyt ruokajakeluissa ennen koronaa oikeastaan lainkaan. Lapsiperheiden määräkin on lisääntynyt. Tapaamme esimerkiksi perheitä, joista kumpikin vanhempi joutui pandemian tähden työttömäksi Helsinki-Vantaan lentokentältä, Hanna Kuisma Vantaan Yhteisestä pöydästä kertoo. Espoossa on useita ruokaa jakavia toimijoita. Niistä yksi on Espoonlahden seurakunta, jossa alkoi käydä pandemiarajoituksen myötä myös virolaisia, puolalaisia ja serbialaisia rakennusmiehiä. – Moni kertoi jääneensä Suomeen jumiin, koska ei halunnut ottaa koronarokotusta eikä saanut siksi koronapassia, sanoo elintarvikejakelusta vastaava diakoni Klarika Vastamäki. Kotimajoituksessa olevat Ukrainan pakolaiset ovat uusin kävijäryhmä pääkaupunkiseudun ruokajakeluissa. Esimerkiksi Myllypuron elintarvikeavussa heitä käy tällä hetkellä muutamia kymmeniä. RUOKA-AVUN TARPEEN arvioidaan kaksinkertaistuneen Suomessa pandemia-aikana. Helsingissä tämä ei näy: ruoka-avun hakeminen on vähentynyt. – Ennen pandemiaa Helsingissä jaettiin noin 11 000 ruokakassia viikossa, minkä lisäksi järjestettiin yhteisiä edullisia aterioita ja välipaloja. Korona-aikana kasseja on mennyt 6 000 – 8 000 viikossa, vaik-

ka ruokailuja on ollut tauolla, Anni Heinälä ihmettelee. Luvut perustuvat kävijämääriin, joita Heinälä on kysynyt ruoka-avun jakajilta. Helsingissä suurimpia niistä ovat Stadin safka, Myllypuron elintarvikeapu ja Hurstin Valinta. Kävijämäärän väheneminen on mysteeri. – En tiedä syytä siihen, miksi ruoka-apua ei haeta entiseen tapaan. Huono-osaisuus ei ole vähentynyt, Heinälä sanoo. Vantaalla ruoka-apua haetaan hieman enemmän kuin ennen. Myös Espoonlahden seurakunnassa ruokakasseja menee aiempaa vähemmän, koska jakopäiviä on harvennettu viidestä kolmeen viikossa. Toisaalta ruokajakelussa käy enemmän eri ihmisiä kuin ennen.

”

Nuoria ei näkynyt ruokajakeluissa ennen koronaa oikeastaan lainkaan. Lapsiperheiden määräkin on lisääntynyt. Tapaamme esimerkiksi perheitä, joista kumpikin vanhempi joutui pandemian tähden työttömäksi.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

VANTAAN YHTEISEN PÖYDÄN PALVELUESIMIES HANNA KUISMA

– Aikaisemmin jotkut asiakkaat hakivat ruokaa kaikkina jakopäivinä, Klarika Vastamäki toteaa. Nykyään seurakunnan verkkosivuilla ohjeistetaan: ”Jakelu on tarkoitettu vain Espoonlahden seurakunnan alueella asuville. Jakelussa voi käydä vain kerran viikossa.” Espoonlahdessa ruokaa riittää hyvin jaettavaksi. Vastamäki kertoo, että he saivat juuri uudeksi lahjoittajaksi City-Marketin ja vasta avatun Supermarketin, josta on riittänyt hävikkiä ”huima määrä”. – Hävikki varmasti vähenee tulevaisuudessa, kun uusi kauppias pääsee jyvälle eri tuotteiden menekistä, Vastamäki sanoo. ■

Haemme lastenhoitajia! Haemme useita lastenhoitajia keikkatyöhön, osa- tai kokoaikaiseen työsuhteeseen sairaan lapsen hoitoon ja lastenhoitoon pääkaupunkiseudulla! Tarjoamme joustavia työaikoja omien toiveiden mukaan. Työ sopii moneen elämäntilanteeseen: Opiskelijalle, eläkeläiselle, kesätyöksi tai ihan koko aikatyöksi Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä Mariaan! Maria Kojola, Yrityspalveluiden palveluesimies maria.kojola@pilkeperhepalvelut.fi p. 040 1418 426

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Antti Häkkäsen mielestä kirkon luottamushenkilöt ovat tärkeässä roolissa työntekijöitä valit taessa. – Kirkko tarvitsee hyviä tyyppejä, hän sanoo.

KIRKKO POLITIIKASTA PONNISTANEET Kirkollisessa päätöksenteossa oppii vaikuttamisen taitoja ja vaikka sen, missä sijaitsevat hyvinvointiyhteiskunnan aukot, kertovat kansanedustajat Antti Häkkänen, Maria Ohisalo ja Matias Mäkynen. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ANTTI RINTALA JA JUKKA-PEKKA FLANDER / SDP

äntyharjun kirkkovaltuustosta olenkin päässyt aina ministeriksi saakka, lohkaisee kansanedustaja, Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja entinen oikeusministeri Antti Häkkänen

ja jatkaa: – No on siinä ollut ehkä vähän muutakin. Heitto on humoristinen, mutta osittain totta. Jostakin yhteiskunnallinen vaikuttaminen on aloitettava, ja joillekuille se paikka on ollut kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto. Häkkäsen kotikunnassa, Etelä-Savon Mäntyharjussa, seurakunta tuntui olevan arkisesti läsnä vähän kaikkialla. Niinpä ehdolle asettuminen vuoden 2010 seurakuntavaaleissa tuntui tuolloin 25-vuotiaasta Häkkäsestä luontevalta. – Olin kiinnostunut kaikenlaisesta vaikuttamisesta ja ollut mukana niin partiossa, järjestöissä kuin urheiluseuroissakin. Erityisesti partion kautta oli muodostunut tiivis yhteys seurakuntaan. MÄNTYHARJUN KIRKKOVALTUUSTOSSA käsiteltiin asioita laidasta laitaan. Omaleimaisen paikkakunnasta tekee se, että Mäntyharjussa sijaitsee sekä yksi Suomen suurimmista puukirkoista että maankuulu taidekeskus Salmela, jotka tekevät yhteistyötä. – Osin Salmelan ansiosta kirkossa on paljon musiikkitapahtumia. Kirkko tekee myös yhteistyötä koulujen kanssa. Hautausmaa ja kirkko ovat tärkeitä miljöitä kuntalaisille. Vuosi ennen kirkkovaltuustoon pääsyä Antti Häkkänen oli tullut valituksi myös Mäntyharjun kunnanvaltuustoon, jossa hän vaikuttaa yhä.

Seurakunta on hänen mukaansa kuin kunta pienoiskoossa. – Seurakunnassakin tehdään esimerkiksi taloudellisia päätöksiä ja pohditaan resurssien ohjaamista eri tarkoituksiin. Tuloja saadaan kirkollisveroista ja esimerkiksi metsästä. Välillä eteen tulee tietysti joitakin erikoisempia asioita. Kun veljeni Martti oli kirkkovaltuutettu, seurakunnassa päätettiin uusien urkujen hankinnasta.

”

Uskon, että kaipuu merkityksellisyyden ja hengellisyyden kokemuksiin on palaamassa. ANTTI HÄKKÄNEN

Eivät kirkko ja kunta sentään aivan yksi yhteen ole. Kirkollisena luottamushenkilönä tuli Häkkäsen mukaan väkisinkin mietittyä syvällisempiä kysymyksiä kuin kunnanvaltuutettuna. Hän tiivistää asian niin, että hädän hetkellä ihminen kääntyy kuitenkin kirkon – ei kunnantalon – puoleen. – Osa ihmisistä on kuntien palveluissa väliinputoajia. Heitä ei lakisääteinen palveluverkko tavoita. He tarvitsevat diakonia-apua ja ruokaapua. Myös kirkon nuorisotyö on tärkeää.

HAASTEELLISTA KIRKOLLISESSA päätöksenteossa – ja politiikassa yleensä – on erilaisten tarpeiden, toiveiden ja realiteettien yhteen sovittaminen. Kuinka olla yhtä aikaa ajassa kiinni ja löytää uusia toimintatapoja, mutta tarjota tuttua ja turvallista niille, jotka sitä kaipaavat? Kuinka kirkko voisi perustella merkityksellisyytensä nuorille, iäkkäämpiä unohtamatta? Antti Häkkänen on sitä mieltä, että kirkon tulevaisuuden kannalta tärkeitä päätöksiä tehdään erityisesti työntekijöitä valittaessa. Rekrytointeihin pääsevät vaikuttamaan myös luottamushenkilöt. – Yksi positiivinen arkikristitty saattaa muodostaa jollekulle toiselle kuvan siitä, millainen kirkko on. Viestini tuleville ja nykyisille kirkollisille päättäjille onkin, että panostakaa rekrytointeihin. Kirkko tarvitsee hyviä tyyppejä. On aivan menneen maailman juttuja, että kirkkoherra valitaan jonkin saarnanäytteen perusteella. Muutakin sanottavaa nyt 37-vuotiaalla Antti Häkkäsellä on niille, jotka pohtivat ehdolle asettumista syksyn seurakuntavaaleissa. Ensimmäinen on yksinkertaisesti se, että ehdolle kannattaa lähteä. – Kirkollisessa päätöksenteossa oppii paljon, ja siitä on hyötyä esimerkiksi työuralla. Koska äänestysprosentti seurakuntavaaleissa on suhteellisen matala, jo kavereitten ja tuttavien aktivointi voi riittää siihen, että menee vaaleissa läpi. Häkkänen tahtoo valaa uskoa siihen, että kirkolla on paikkansa myös vuoden 2022 Suomessa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Hyvinvointivaltion puolustaminen ja ympäristöasiat vetivät Maria Ohisaloa politiikkaan ja myös kirkon luottamushenkilöksi.

– Uskon, että kaipuu merkityksellisyyden ja hengellisyyden kokemuksiin on palaamassa. En tarkoita, että palattaisiin raamattukinkeripiirien aikaan, mutta ihmiset kaipaavat arvoja, merkitystä ja suuntaa elämälle. Parhaimmillaan kirkko voi toimia henkisenä majakkana.

”Keskustelun repivyys yllätti” SYKSYLLÄ 2010 helsinkiläinen sosiaalipolitiikan opiskelija Maria Ohisalo, 25, oli opiskelijavaihdossa Ranskassa. Hän päätti silti lähteä ehdolle seurakuntavaaleissa, ja hänet valittiin Kallion seurakuntaneuvostoon Tulkaa kaikki -ryhmän listalta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

– Muistelen, että meidän porukkamme jakoi flyereita, joissa oli kaikkien ehdokkaiden nimet ja kuvat. Tein netin kautta jonkin verran vaalityötä Ranskasta käsin, Ohisalo kertoo. Vihreisiin Ohisalo oli liittynyt pari vuotta aiemmin. Sekä puoluepolitiikkaan että kirkolliseen vaikuttamiseen veti sama ydinajatus: hyvinvointivaltion puolustaminen. – Olen itse saanut hyvinvointivaltiolta niin paljon. Koen, että vaikuttamisen kautta pystyn antamaan jotakin takaisin ja toimimaan sen puolesta, että ihmisillä on tulevaisuudessakin mahdollisuuksia moneen. Kirkollisessa yhteydessä hyvinvointivaltion puolustaminen tarkoittaa Ohisalolle sitä, että

”

Jos ja kun pitää tehdä arvovalintoja, kirkko voisi entistä enemmän keskittyä niihin, jotka ovat vaikeimmassa asemassa. MARIA OHISALO

Puolueet ovat mukana syksyn seurakuntavaaleissa

•

kirkko olisi yhä se, joka auttaa myös kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia. Toinen tärkeä teema olivat silloin parikymppisenä ja ovat yhä ympäristö- ja ilmastoasiat. – Kirkko ei voi paeta omaa rooliaan ilmastovastuussa, koska silläkin on esimerkiksi metsiä ja kiinteistöjä. Kiinteistöjen energiatehokkuus voi tuntua pieneltä asialta, mutta kun rakennuksia on paljon, sillä on merkitystä. MARIA OHISALON TAIVAL Kallion seurakuntaneuvostossa jäi yhteen vuoteen, sillä hän muutti kaupungin sisällä toisen seurakunnan alueelle ja menetti paikkansa. Vuoden 2014 seurakuntavaaleissa hän oli uudestaan ehdolla, ja hänet valittiin

Jos aikoo asettua ehdolle tämän vuoden seurakuntavaaleissa, on löydettävä itselleen sopiva valitsijayhdistys. Listojen taustalla voi olla jokin tietty asia, aate tai arvomaailma. Lisäksi poliittisilla puolueilla on omia ehdokaslistojaan. Tilanne kuitenkin vaihtelee eri paikkakunnilla. Joskus puoluepolitiikassa mukana olevat ovat ehdolla jollakin ihan muulla listalla kuin puolueensa, tai toisin päin, puolueiden listalla voi olla ihmisiä, jotka eivät kuulu puolueeseen.

•

Kirkko ja kaupunki kysyi eduskuntapuolueiden puoluesihteereiltä, aikovatko ne asettaa omia ehdokaslistoja marraskuussa 2022 käytäviin seurakuntavaaleihin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että omat listansa kokoavat ainakin Keskusta, Kokoomus, SDP ja Vihreät.

•

Vuoden 2022 seurakuntavaalien ehdokasasettelu alkoi maaliskuussa ja päättyy 15. syyskuuta. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on 8.–12. marraskuuta ja vaalipäivä 20.

sekä Paavalin seurakuntaneuvostoon että Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon. Siellä hän ehti olla reilun vuoden, kunnes tapasi nykyisen puolisonsa, ja he muuttivat yhteen. Kotiseurakunta vaihtui taas. – Varsinkin ensimmäisellä kerralla olin katkera, kun paikka meni. Asuinhan kuitenkin lähes saman Hämeentien varrella koko ajan, mutta näin se menee. Tämän asian muuttaminen taitaisi vaatia kirkolliskokouksen päätöksen. Sen jälkeen, kun Ohisalo lähti mukaan kirkolliseen vaikuttamiseen, hänen uransa politiikassa on edennyt vauhdilla. Vuonna 2017 hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ja vuonna 2019 sekä kansanedustajaksi että Vihreiden puheenjohtajaksi. Vuonna 2019 Ohisalosta tuli myös sisäministeri. Nyt hän on vanhempainvapaalla, ja palaa kesäkuussa ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Kirkollisessa päätöksenteossa Ohisalon yllätti se, että jopa liberaaleissa Kallion ja Paavalin seurakunnissa luottamushenkilöiden välillä oli suuria mielipide-eroja. Esimerkiksi lähetysjärjestöjen tukeminen jakoi voimakkaasti mielipiteitä. – Keskustelun repivyys yllätti. Oli tulisiakin vääntöjä, jopa tulisempia kuin kuntapolitiikassa. Toisaalta ajattelen, että niin tietysti. Siellähän toimitaan arvojen ja vakaumuksen puolesta. Päätöksiä tehtäessä arvot punnitaan. Välillä päätettävänä oli asioita, jotka olivat Ohisalolle vieraita. Toisaalta se kuuluu asiaan kaikessa vaikuttamisessa. – Se on oikeastaan myös työn suola. Jokainen tulee mukaan tietyt teemat mielessään, mutta päätettävänä on asioita laidasta laitaan. Erityisesti niiden, jotka miettivät ehdokkuutta nyt, kannattaa Ohisalon mielestä kuitenkin muistaa, ettei asioista tarvitse päättää yksin vaan muilta voi kysyä neuvoa. ENÄÄ EI KIRKKOPOLITIIKKA mahdu Maria Ohisalon kalenteriin, mutta asiat, jotka innostivat häntä silloin, tuntuvat yhä ajankohtaisilta. – Jos ja kun pitää tehdä arvovalintoja, kirkko voisi entistä enemmän keskittyä niihin, jotka ovat vaikeimmassa asemassa. Diakoniatyön kenttään kuuluvat esimerkiksi pakolaiset, ruoka-

marraskuuta. Pääkaupunkiseudulla seurakuntavaaleissa valitaan edustajat sekä paikallisiin seurakuntaneuvostoihin että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirkkovaltuustoihin. Ehdolle asettuvan pitää olla vähintään 18-vuotias, mutta vaaleissa voivat äänestää kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakuntien jäsenet.

apua saavat ja päihdeongelmaiset. Kirkon työssä näkyvät hyvinvointivaltion aukkokohdat, leipäjonoista väitöskirjansa tehnyt Ohisalo sanoo. Keskusteluun konservatiiveista ja liberaaleista hän toivoo laveampaa näkökulmaa. – Liberaaliuden pitäisi olla myös sitä, että kannetaan vastuuta ympäristöstä, torjutaan eriarvoisuutta ja toivotetaan kaikki tervetulleiksi. Sukupolvien väliset erot näkyvät jo kirkossakin. Ohisalo kannustaa erityisesti nuoria lähtemään ehdolle seurakuntavaaleissa. – Rohkeasti mukaan vain. Kirkon luottamushenkilönä oleminen avaa silmiä.

”Kirkkovaltuustossa asioihin pääsee konkreettisemmin kiinni” KANNUSTIKO KIRKKOVALTUUTETTUNA toiminut äiti lähtemään mukaan vai yrittikö toppuutella? Siitä Matias Mäkynen ei ole enää ihan varma. Joka tapauksessa vuoden 2010 seurakuntavaaleissa 20-vuotias Mäkynen valittiin Vaasan kirkkovaltuustoon SDP:n listalta. – Olin ollut seurakunnan jutuissa mukana, esimerkiksi isosena. Siltä pohjalta erityisesti nuorisotyö ja nuorten asiat olivat tuttuja, Mäkynen kertoo. Kirkon nuorisotyön lisäksi Mäkysellä oli kokemusta myös toisesta kirkon ydintoiminnasta: hän oli parina kesänä töissä hautausmaalla. Kirkkovaltuustossa Mäkynen toivoi pääsevänsä vaikuttamaan nuorten asioihin ja ihmisten auttamiseen. Ensimmäisellä kaudella luottamushenkilöt miettivätkin nuorisotilojen kehittämistä ja pääsivät suunnittelemaan diakoniatyön toimitiloja. Nyt Mäkynen on kirkon luottamushenkilönä kolmatta kautta. Viimeisten parin vuoden aikana hän ei ole kuitenkaan kokouksiin juuri ehtinyt, sillä joulukuussa 2019 hän nousi eduskuntaan varasijalta, kun Jutta Urpilainen valittiin EU-komissaariksi. Vuodesta 2012 Mäkynen on ollut myös Vaasan kaupunginvaltuutettu ja vuodesta 2020 SDP:n kolmas varapuheenjohtaja. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Matias Mäkynen toivoo, että nuoria kannustettaisiin asettumaan ehdolle seurakuntavaaleissa, sillä he ovat monessa päätöksenteossa aliedustettuina.

Kirkossa – ja Suomessa ylipäätään – on näiden vuosien aikana tapahtunut paljon. Ovat tulleet suuret kirkosta eroamisen aallot, ja on keskusteltu niin rahojen riittävyydestä kuin yhdenvertaisuudestakin. Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, ja seurakuntienkin oli vastattava nopeasti avuntarpeeseen. – Esimerkiksi tuolloin Vaasan seurakunnat olivat avun antamisessa tosi hienosti mukana. KUNNANVALTUUSTON JA KIRKKOVALTUUSTON kokouksissa on paljon samaa, mutta käsiteltävät asiat ovat melko erilaisia. Kirkkovaltuustossa päätetään usein konkreettisemmista, lähempänä ihmisten arkea olevista asioista. Tämä on periaatteessa on hyvä asia, mutta joskus Matias Mäkynen on kaivannut kirkolliseen vaikuttamiseen syvällisempää keskustelua. – Olisi tärkeää keskustella siitä, millaiset arvot ohjaavat päätöksentekoa ja keitä varten päätöksiä tehdään. Miten lähimmäisenrakkaus ja yhteisvastuu näkyvät eri päätöksissä, millaista kirkkoa haluamme rakentaa? Mäkynen sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

”

Olisi tärkeää keskustella siitä, millaiset arvot ohjaavat päätöksen tekoa ja keitä varten päätöksiä tehdään. MATIAS MÄKYNEN

TOISINAAN PÄÄTETTÄVÄT ASIAT ovat tuntuneet hankalilta, mutta se pätee Matias Mäkysen mukaan kaikkeen vaikuttamiseen. Silloin Mäkynen on muistuttanut itseään siitä, ettei tyhmiä kysymyksiä ei ole ja että joskus asiat esitetään, tar-

koituksella tai vahingossa, monimutkaisempina kuin ne ovat. Poliitikkojen ja luottamushenkilöiden tehtävä on oppia poimimaan esityslistoilta sekä relevantit että epäselvät asiat. – Tilinpäätöksiä ja talousarvioita oppii lukemaan, ja oppii myös kysymään niitä oikeita kysymyksiä. Asioita voisi kansankielistää, sanoa suoremmin. Seurakuntien luottamushenkilöitä ja sellaisiksi aikovia Mäkynen kehottaa tutustumaan ihmisiin, sekä seurakunnan työntekijöihin että niihin, jotka käyttävät seurakunnan palveluita tai ovat sen toiminnassa mukana. – Helposti päätöksenteossa korostuu oma tai lähipiiriin näkökulma. Kun oppii tuntemaan ihmisiä laajemmin, oma ajattelu rikastuu. Oppii näkemään, mitä esityslistojen rivien takana on. Mäkynen toivoo, että erityisesti nuoria kannustettaisiin asettumaan seurakuntavaaleissa ehdolle. – Muut ikäluokat hoitavat kyllä hommansa ja saavat kannatusta. He ovat monessa päätöksenteossa yliedustettuina ja nuoret aliedustettuina. ■

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen! Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin? Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattoapu ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.ﬁ/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.ﬁ

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

MYY TONTTISI, NAUTI VAPAUDESTASI Hyvästi haravointi ja loputtomat lumityöt! Ostamme tonttisi, jotta sinä voit tehdä juuri sitä, mitä eniten haluat. Helpot ja nopeat kaupat ilman välikäsiä.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Niina Aikio Hankekehityspäällikkö 0400 765 970 niina.aikio@kastelli.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Äidin maailma keikahti Soili Pohjalainen kirjoitti henkilökohtaisen romaanin, koska oma elämä toi eteen aiheen, jota ei voinut ohittaa. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

ölmö usko onnellisiin loppuihin kannatteli epätoivoisimpinakin hetkinä, sanoo kirjailija Soili Pohjalainen. Pohjalaisen tytärtä, Kerttua, alettiin kiusata alakoulussa. Kiusaaminen oli hienovaraista, kaveriporukan ulkopuolelle sulkemista ja lukihäiriölle naureskelua. 11-vuotiaana iloinen, spontaani ja ”Camelbootsit jalassa syntynyt” Kerttu masentui ja alkoi viillellä itseään. – Yhtäkkiä arjen keskelle tuli asia, joka keikautti koko elämän sijoiltaan. Pohjalaisella oli piinaava tarve ymmärtää, miksi heille kävi niin kuin kävi. Teinkö lapsen hoidossa jonkin ratkaisevan virheen? Olisiko lasta pitänyt opettaa sietämään paremmin pettymyksiä? – Lopulta oli vain hyväksyttävä, ettei ole olemassa helppoja hokkuspokkus-vastauksia. Kokemuksiinsa pohjautuen Pohjalainen kirjoitti fiktiivisen romaanin Ihon alla, joka julkaistiin alkuvuodesta. Kirja on koskettava, mutta Pohjalaisen mustan huumorin ansiosta myös hauska. Asioiden purkaminen paperille auttoi Pohjalaista kestämään oman lapsen mielenterveysongelmat. Koska kirjassa on paljon todellisuuteen pohjaavia tapahtumia, Pohjalainen pyysi Kerttua, vanhempiaan ja muutamia muita läheisiä lukemaan sen ennen julkaisua. Lähipiiri suhtautui kirjan julkaisuun myönteisesti. SOILI POHJALAINEN HALUSI kirjoittaa kirjan myös siksi, että mahdollisimman moni mielenterveysongelmien kanssa painiva nuori saisi apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – En haluaisi, että kenenkään nuoren hätä kuitataan vain huonona käytöksenä, kurin puutteena tai hankalana murrosikänä. Pohjalainen on saanut kirjasta runsaasti lukijapalautetta. Sen perusteella monet perheet ovat kohdanneet samankaltaisia haasteita. Kirja on tarjonnut heille tukea ja lohtua. Pohjalainen ajattelee, että vertaistukea löytyy verrattain helposti taaperoikäisten lasten vanhemmille. Sen sijaan murrosikäisten ongelmat nähdään helposti vanhempien tekeminä kasvatusvirheinä. – Sitä ajattelee niin helposti, ettei muilla ole tällaista. Mielestäni meidän pitäisi puhua monista asioista huomattavasti avoimemmin, Pohjalainen sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Yhteydenottoja on tullut etenkin äideiltä. Pohjalainen on pyrkinyt vastaamaan jokaiseen viestiin. – Naiset kokevat paljon syyllisyyttä äitiydestään. Oma syyllisyys piinaa, mutta toisen syyllisyys on helpompi huomata turhaksi, Pohjalainen pohtii. PERHEENJÄSENTEN VÄLISET SUHTEET ovat keskeisiä teemoja myös Soili Pohjalaisen aiemmissa romaaneissa. – Se, mistä me tulemme, on mielestäni äärimmäisen kiinnostavaa, ja sillä on kauaskantoiset seuraukset. Kun Pohjalainen oli lapsi, hänen äitinsä työskenteli kotona perhepäivähoitajana. Isovanhemmat asuivat perheen lähellä Korsossa, ja kumpikin mummo tykkäsi touhuta pikku Soilin kanssa. Myöhemmin Pohjalaisen vanhemmat pyörittivät ruokakauppaa, jossa Soili vietti aikaansa koulun jälkeen. – Yrittäjäperheille on tyypillistä, että ne ovat aika tiiviitä yhteisöjä, koska kaikkien on osallistuttava työntekoon. Yhdessäolo jatkuu senkin jälkeen, kun lapset ovat täysikäisiä. Pohjalainen on edelleen paljon tekemisissä vanhempiensa kanssa. Hänellä ja äidillä on yhteinen harrastus: käsityökerho. Lisäksi vanhemmat asuvat Pohjalaisen omakotitalon naapurissa. – Monelle vanhempien naapurissa asuminen on kauhistus. Niin minäkin ajattelen välillä, mutta meidän tilanteessamme se on ollut kullan kallista. VUODEN VAIHTEESSA SOILI Pohjalainen tarttui uuteen urakkaan. Hänen aikomuksensa on lukea Raamattu kannesta kanteen kuluvan vuoden aikana. – Olen ollut syntymästäni lähtien kirkon jäsen, joten nyt nelikymppisenä on hyvä ottaa selvää, mihin on sitoutunut. Raamattu on vaikuttanut vahvasti länsimaiseen kulttuuriin ja historiaan. Pohjalainen halusi lukea teoksen sivistysmielessä. Häntä kiinnostavat etenkin Raamatun sanonnat, joita viljellään edelleen arkielämässä. Pohjalainen noudattaa löyhästi netistä löytämäänsä Suomen Pipliaseuran Päivän eväät -raamatunlukuohjelmaa, jonka mukaan Vanhaa ja Uutta testamenttia luetaan rinnakkain päivittäin. Tällä hetkellä ovat luvussa Vanhan testamentin Tuomarien kirja ja Uuden testamentin Markuksen evankeliumi. Tähän mennessä Vanha testamentti on tuntunut Pohjalaisesta lähinnä uuvuttavan tylsältä, ja sen Jumala äkkipikaiselta ja tunnesäätelykyvyttömältä. Jeesuksesta Pohjalainen on löytänyt uusia puolia. – Hän ei olekaan kaikkien miellyttäjä vaan jopa kiivas, Pohjalainen sanoo. – Tiedän, että tämä projekti tulee muuttamaan suhdettani kristinuskoon. Vaikka lukeminen on aika puuduttavaa, kirjasta löytyy myös paljon ajattelemisen aihetta.

Lapsena Pohjalainen kävi seurakunnan kerhossa Korson kirkolla. Isosta tai seurakuntanuorta hänestä ei koskaan tullut. Pohjalainen kutsuu itseään uskonnolliseksi sekakäyttäjäksi. Iltaisin hän ristii kätensä ja lukee isänäidiltä opitun Levolle lasken, Luojani -iltarukouksen. Monen ikäisensä naisen tavoin Pohjalainen on kiinnostunut myös uushenkisyydestä. – Uskoni näkymättömään maailmaan on olemassa, vaikka elämässä ei aina ole käynytkään niin kuin olen toivonut, Pohjalainen sanoo.

”

Koko prosessi pakotti minut suostumaan ja antautumaan. Nykyisin tiedän, etten hallitse elämässä kaikkea. KUN KERTTU VIILTELI, eräs ystävä lohdutti Soili Pohjalaista sanomalla, että jonain päivänä tämä tulee vielä kiittämään tytärtään tästä kokemuksesta. Tuolloin Pohjalainen ei kyennyt näkemään, miten kauheasta tilanteesta voisi olla kiitollinen. Nyt hän näkee asian toisin. – En usko pakkopositiivisuuteen, mutta ei se ihan huuhaatakaan ole, kun sanotaan, että vastoinkäymisiin sisältyy lahja, jos sen vain osaa poimia. – Koko prosessi pakotti minut suostumaan ja antautumaan. Nykyisin tiedän, etten hallitse elämässä kaikkea. Kerttu voi taas hyvin. Hän on 18-vuotias, käy lukion toista luokkaa ja työskentelee hampurilaisravintolassa. Lukion kolmannen luokan Kerttu aikoo suorittaa Lapissa. Pohjalaisella on läheiset välit sekä Kerttuun että toiseen tyttäreensä Sanniin, 21. Sanni asuu jo omassa kodissaan, mutta he pitävät tiiviisti yhteyttä FaceTimen välityksellä. – Jaamme paljon asioita keskenämme ja olemme toisiamme kohtaan todella suoria. Välillä kuulen asioita, joita en haluaisi kuulla, mutta yritän olla saarnaamatta. Ajattelen, ettei se ole äidin tehtävä. Pohjalainen kertoo saaneensa kehuja rohkeudestaan kirjoittaa kipeästä ja henkilökohtaisesta aiheesta. Hän itse ei koe olleensa erityisen rohkea, päinvastoin aiheesta oli helppo kirjoittaa. Mikä olisi sellainen teko, joka vaatisi häneltä poikkeuksellista rohkeutta? – Minua pelottavat tavalliset arjen asiat. Rohkeaa voisi olla vaikka se, että olisin yksin mökillä yötä. En ole koskaan tehnyt niin, mutta se voisi olla myös aika ihanaa. ■

Kuka?

Soili Pohjalainen, 41, on vantaalainen kirjailija ja freelance-toimittaja.

Mitä?

Pohjalaisen kolmas romaani Ihon alla (Atena 2022) ilmestyi tammikuussa. Hän on aiemmin kirjoittanut romaanit Käyttö vehkeitä (Atena 2016), joka voitti Kalevi Jäntin palkinnon, ja Valuvika (Atena 2019). Viime vuonna julkaistiin Pohjalaisen kirjoittama hiihtäjä Jari Isometsän elämäkerta Isomettän poika (WSOY 2021) Pohjalainen työskenteli kolme vuotta projektikoordinaattorina Tikkurilan kirkon rakennusprojektissa.

Motto

Perillä kaiken aikaa.

Hiljaisen tien pysäkki Psykodraamaohjaaja Sirkku Aitolehti kaipasi luostarinomaista paikkaa, jossa voisi omistautua meditatiiviselle rukoukselle. Nyt sellainen on aloittanut toimintansa Haminassa. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

iljaisille rukoilijoille avautui vappusunnuntaina uusi paikka, kun Via Silentii -niminen luostariyhteisö aloitti toimintansa Haminassa. Yhteisö on kasvanut teologi Sirkku Aitolehden, 76, idean ympärille. Viime vuonna pitkään Virossa asunut Aitolehti muutti takaisin Suomeen. Päätös kypsyi sen jälkeen, kun hänen puolisonsa kuoli viisi vuotta sitten. Täällä Aitolehti alkoi etsiä luostarinomaista paikkaa, jossa voisi omistautua aiempaa enemmän meditatiiviselle rukoukselle. – Menin Enonkosken luterilaiseen luostariin hiljentymään. Siellä syntyi ajatus, että voisin tehdä tätä muutamana viikkona vuodessa ja kutsua myös muita mukaan rukoushetkiin. Otin yhteyttä ihmisiin ja kyselin, löytyisikö 50 ihmistä, jotka voisivat olla mukana, Aitolehti kertoo. Eläkkeellä oleva Aitolehti työskentelee psykodraaman ja bibliodraaman ohjaajana ja kouluttajana, minkä lisäksi hän on valtuutettu meditatiivisen rukouksen opettaja. Ohjatessaan ryhmää myös hän itse tekee sisäistä matkaa. Usein ihmisten kokemukset tai Raamatun tekstit vievät Aitolehteä kohtaamaan sellaisia kysymyksiä ja tunteita, joita on vaikea ymmärtää. – Nämä kokemukset ovat murtaneet aikaisempia uskonkäsityksiäni ja teologiaani monin tavoin, mutta hengellistä ohjausta on ollut vaikea löytää. Opiskeluajan ystäväni isä Ambrosius ohjasi minut ikonin eteen, ja se on auttanut minua eteenpäin. Myös antroposofisesta ajattelusta on ollut apua. MUUTAMA VUOSI sitten Sirkku Aitolehti tutustui sydänrukoukseksi (centering prayer) kutsuttuun rukoustapaan, jonka on kehittänyt yh-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

dysvaltalainen sisterssiläismunkki Thomas Keating (k. 2018). Sydänrukouksessa käytetään apuna yksi- tai kaksitavuista ”pyhää sanaa”. Sana ei ole mantra, vaan apuväline, jonka avulla mieleen nousseista ajatuksista, tuntemuksista ja aistimuksista palataan lempeästi tietoiseen olemisen tilaan. Tällä tavalla rukouksen harjoittaja sanoo ”kyllä” Jumalan läsnäololle ja toiminnalle. – Tunnistin, että olen löytänyt meditatiivisen rukoustavan, joka sopii minulle, Aitolehti sanoo. Sydänrukous vaikuttaa Aitolehden mukaan kolmella tavalla. Se johdattaa hiljaiseen tilaan, jossa voi kokea yhteyden Jumalaan. Vähitellen irrottautuminen mielenliikkeistä leviää harjoituksesta arkeen. Rukoilija huomaa, että hän ei enää samastu omiin ajatuksiinsa tai elämänsä tapahtumiin kuten ennen. Kolmatta vaikutusta Keating on kuvannut sanoilla divine therapy, jumalallinen parantuminen. – Kun tietoisuus keskittyy ”ei-mihinkään”, mielen torjuntamekanismit höllentävät otettaan. Tiedostamaton alkaa avautua ja torjuttu mielen sisältö alkaa päästä tietoisuuteen. Samalla hiljainen tila syventää luottamusta siihen, että minua kannatellaan ja Jumala parantaa sen, mitä rukous nostaa esiin. SIRKKU AITOLEHDEN sisäinen matka alkoi 1980-luvulla, kun hän alkoi opiskella psykodraamaa ja ohjata ryhmiä. Hän oli myös mukana kehittämässä bibliodraamaa ja ohjasi bibliodraamoja yhdessä raamatuntutkija Heikki Räisäsen kanssa. – Kriittinen historiantutkimus on minulle OK, mutta Raamatun tekstit ovat aina jotakin enemmän kuin analyyttinen tutkimus ja psykologia. Siihen bibliodraama pyrkii saamaan yhteyden.

Sirkku Aitolehti ja muut vapaa ehtoiset ohjaavat vierailijoita hiljaiseen rukouk seen uudessa luostariyhteisössä, joka aloitti toimin tansa Poitsilan kartanossa.

Bibliodraama on koulutetun ohjaajan johdolla tapahtuvaa eläytyvää raamattutyöskentelyä, jossa pyritään luovaan vuorovaikutukseen Raamatun tekstin, oman itsen ja ryhmän kanssa. Aitolehden mukaan bibliodraamoissa tapahtui ”ihmeiden hetkiä”, joissa osallistujat avautuivat jollekin uudelle näkökulmalle. Hänelle muodostui kuitenkin ongelmaksi se, että osa osallistujista pyrki hengellistämään psykologisia kysymyksiään ja käsittelemään niitä uskonnollisina. – Ohjasin niitä mieluummin psykodraamassa, ja siksi päätin jättää

bibliodraaman joksikin aikaa sivummalle. VUONNA 1995 Sirkku Aitolehti muutti Viroon ja alkoi kouluttaa psykodraamaohjaajia kuusivuotisessa koulutusohjelmassa. Psykodraamassa lähdetään tavallisesti liikkeelle jonkun ohjattavan kokemasta vaikeasta tilanteesta. Sellainen voi olla esimerkiksi hankalan esimiehen aiheuttama hermostuminen. Osallistujat tekevät tilanteesta näyttämölle kuvan. – Prosessi liikkuu usein nykyhetkestä taaksepäin varhaisiin perussuhteisiin. Kun arkinen tunnereak-

tio on suhteettoman voimakas, tilanne on saattanut herättää varhaisen kokemuksen. Aitolehden mukaan psykodraaman avulla voi tavoittaa torjutun tunteen tai löytää ymmärrystä tilanteen sellaisesta puolesta, joka ei ole aiemmin avautunut itselle. Pintaan voi nousta esimerkiksi lapsuuden uhkaava tilanne tai epäselvä suhde oman vanhemman kanssa. Viime vuosina Aitolehden ohjaamissa psykodraamoissa on tapahtunut muutos. Hän nostaa esiin erityisesti nelihenkisen virolaisen ryhmän, jota hän on ohjannut jo 27 vuoden ajan.

”

Hiljainen tila syventää luottamusta siihen, että minua kannatellaan. RUKOUSKUMPPANI SIRKKU AITOLEHTI

Aitolehden mukaan pitkään työskennelleen ryhmän psykodraamoissa esiin nousevat kysymykset eivät ole enää psykologisia. Tilalle on tullut nykyhetkeen, elämän syvyysulottuvuuteen ja hengellisyyteen liittyviä teemoja. – He osaavat jo kohdata ja ratkoa arkisia kiukustumisia ja muita tunnereaktioita, joten meidän ei tarvitse käsitellä niitä. Sen sijaan olemme käsitelleet eettisiä ristiriitoja ja syyllisyyttä, kokemusta yhteyden kadottamisesta omaan sieluun sekä

sitä, mistä rakkaudessa on syvimmältään kyse. AJATUS LUOSTARIYHTEISÖSTÄ löysi vastakaikua Sirkku Aitolehden palattua Suomeen, ja verkosto sen ympärille kasvoi nopeasti. Enonkosken luostariyhdistyksen puheenjohtaja Jari Uimonen ja Hiljaisuuden ystävien toiminnanjohtaja Juha Tanska lämpenivät idealle. Aitolehden ystävä, pappi ja psykodraamaohjaaja Ari Kotisaari on toiminut koordinaattorina yhteisön synnyttämisessä. Pastori ja retriitinohjaaja Lauri Maarala on suunnitellut yhteisölle hetkipalveluksia ja rukouskirjan. Sopivaksi paikaksi Via Silentii -luostariyhteisölle valikoitui Haminassa sijaitseva Poitsilan kartano. Kartanon kesätauon aikana yhteisö toimii Enonkosken luostarissa. Aitolehti on lupautunut toimimaan yhteisön vieraiden rukouskumppanina kahtena viikkona kesä- ja joulukuussa. Hän ohjaa vierailijoita meditatiiviseen sydänrukoukseen. Se sopii Aitolehden mukaan kenelle tahansa, eikä aloittaminen vaadi ennakkotietoja tai -taitoja. Aitolehti lisää suositukseen kaksi varaumaa. – Harjoittamisessa on syytä olla varovainen, jos ihmisellä on torjuttuja ja käsittelemättömiä traumaattisia kokemuksia. Jos hiljainen rukous nostaa traumakokemuksen pintaan, ohjaan harjoittajan traumaterapiaan. Hiljainen rukoilija tarvitsee myös aloittelijan mieltä, sillä meditatiivinen rukous haastaa tehokkaasti vanhoja ajatustottumuksia. – Ajattelen uskosta ja Jeesuksen seuraamisesta, että se on minua jatkuvasti yllättävä tie. Ei vain kerran, vaan jatkuvasti ymmärrykseni avartuu ja laajentuu ennen kokemattomaan suuntaan, Aitolehti sanoo. ■

Päivätoiminnan Avoimet Ovet

Ke 18.5. klo 14-17

Viikissä: Pasteurinkatu 1 A, Hki Rastilassa: Meri-Rastilantie 26 A, Hki

Tervetuloa tutustumaan

ikäihmisten päivätoimintaan Hoivaonneen – kerromme myös palvelusetelimahdollisuudesta kahvittelun lomassa. Voit myös sopia yksityisen tutustumisajan ottamalla yhteyttä! Lisätiedot: Auli Hoffström, puh. 046 923 4597

MENOKONE Lähes 10 000 tapahtumaa pk-seudun 35 seurakunnasta.

Via Silentii -luostariyhteisö Via Silentii on hiljaisen rukouksen luostariyhteisö, jonne voi tulla hiljentymään viikoksi tai halutessaan lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Hiljaisuuden ystävät ry:n yhteydessä toimivan yhteisön kotipaikkana on Poitsilan kartano Haminassa. Kartanon kesätauolla (viikot 23-35) yhteisö toimii Enonkosken luostariyhteisössä. Paikalla on aina kaksi vapaaehtoista ohjaajaa. Rukouskumppani ohjaa kulloinkin läsnä olevia ihmisiä hiljaiseen rukoukseen, ja hetkipalvelija vastaa päivittäisistä hetkipalveluksista. Hetkipalvelija ottaa myös vierailijat vastaan, opastaa heitä talon asioissa ja jakaa päivittäiset työpalvelut. Via Silentii -yhteisön toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Hinta majoituksesta ja ruoasta on 60 euroa vuorokaudessa, toisella viikolla 50 euroa ja kolmannella 40 euroa vuorokaudessa. Ilmoittaudu viimeistään kymmenen päivää ennen saapumistasi www.hiljaisuudenystavat.fi/ilmoittautuminen-luostariin.

Uusi verkkopalvelu on nyt käytössäsi

menokone.kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

-H

KALOISTA

-N

POHJOINEN OSAVALTIO TANSSIKOULUYRITTÄJÄ AHTOLA

rynnäkkö KULTAKORUISTA ILMOITETTUJA

Afrikassa

PIRKANMAALLA KOSOLTI

GOLFALUSTOJA

YHDISTÄÄ

PUHTAANA KÄTEEN

TEESI HANKINTOJA VÄKEVÄÄ

MENETELMÄ PASI

KAARI

MEEMIKALA

KAINUUTA

TUORESUOLATTUJA

ASUMISIA

MUSIKAALI TARTTUVA

ETUILEE TRULLI

VIEMÄRISSÄ

-PAPERI

TUPRUTTAA

I MAKSUTON O

JAZZPAIKKA

LADATTAVIA

KIINASSA

JÄRVI

TOIVOLA

EHTOO

MONI KUNINGAS L

VAIVATTAVA

KANNINEN

LEPATUS ARVOVIULU

KEHNO KONE

OHUT

LINTULAUDALLA NIEMINEN SAARINEN

ÅKE

HUIPUT

PERUA MAKSIMI

HUONEKALUJÄTTI

NISKANEN

ALUSASUSETTI GORBA

-KUVA

SOVITTUJA

ARVONIMI PILKKAA

POHJALLA NILVIÄINEN

KUULU KURRE OLIVER

-NAAMARI AMMUNTAA

VIISTO PINTA

PÄÄTÄ "PARHAAT"

SAUDIEN RAHA

PYYNTIVÄLINE

I LÖNNE ROT

REVIIRI A

SOPIMUKSESSA

VILJELMIÄ

-ILMIÖ

TAMATTOMIA

TAVARA

O V

2023 T U 2024 TUNNIS-

KIIHKOILIJA

PEITEPAIMENKERROS TOLAISKANSA TUO ONNEA?

RANSKALAINEN KOSLA

-retki

FACEBOOKIN VEIZUCKER- KATA BERG

puute RAIVO

rapata

LOPPUVETO

TIIVISTYKSIIN

F1- HIIHTOJEAN KESKUS

♀♀ E

♂♂ I

JAKKAROITA -K

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

HESAN KATU

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Mielipide Iso kiitos

HALUAN NÄIN julkisesti kiittää urkuriamme Matti Vaakanaista, joka Ukrainan sodan alettua on soittanut jumalanpalvelusten ja messujen viimeiseksi kappaleeksi Ukrainan kansallislaulun. Sen on vuonna 1863 säveltänyt Länsi-Ukrainasta kotoisin oleva pappi Myh’ailo Verbytsky, ja laulun sanat ovat Pavlo Tšubynskyn vuotta aikaisemmin kirjoittama isänmaallinen runo. Matti on kertonut jatkavansa kansallislaulun soittamista sodan loppuun saakka. Kiitos siitä!

A-

Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

ERILAISTEN ARVOJEN ja ihmiskäsitysten välinen jännite on viime aikoina ollut voimakas. Tämä johtuu keskenään kilpailevista olevaisuuden selityksistä. Kristinusko on kaikkien suurten maailmanselitysten tavoin herättänyt myös pahennusta koko olemassaolonsa ajan. Siinä ei ole mitään kummallista: perimmäisten kysymysten äärellä oleminen tekee väistämättä myös kipeää. Tietoisuuden herättäminen esimerkiksi siitä, että elämä on lahjaksi saatu eikä kukaan meistä päätä seuraavasta sydämenlyönnistään vaan elää armon varassa, tekee terveellisellä tavalla kipeää jokaisessa meissä asuvalle egoistille. Se kasvattaa. Aiheutuvan pahennuksen määrä riippuu yhteiskunnan valtasuhteista ja kunkin katsomuksen kannattajien omista edesottamuksista. Tiedostan, että ihmispsyyke on – joko sattumalta tai suunnitelmallisesti – rakentunut niin, että epävarmuus isoista asioista kuormittaa sitä. Siksi ihminen pyrkii uskomaan valikoituneen näkemyksensä varmaksi. Vaikka näkemyksen arvostelu synnyttää mielipahaa, mikään aate ei liberaalissa demokraattisessa yhteiskunnassa saa olla asiallisen kritiikin yläpuolella rangaistuksen uhalla. Ihmisluonto on nimittäin sellainen, että se käyttää saamaansa ”diplomaattista koskemattomuutta” hyväkseen toisten vahingoksi. Mikko Heikkilä Tampere

Vaikeat kysymykset ja mielensä pahoittajat Pääsy kielletty? KOLMASLUOKKALAISET LAPSET olivat innostuneet majaleikistä. Eräänä päivänä luokan vanhempien viestiryhmästä kantautui huoli. Majaan oli kuulemma tekeillä kyltti, jossa lukee homoilta pääsy kielletty. Vanhempi pyysi perheitä keskustelemaan asiasta. Keskustelimmekin kotona asiasta lasten kanssa. Mietin, ymmärsivätkö he, mitä tarkoittaa homo. Ymmärsivätkö he, että toisen ihmisen jättäminen ulkopuolelle oli kiusaamista? Myöhemmin ajattelin seurakuntien tiloja, kristittyjen majoja, joiden ovilla edelleen ilmoitetaan: ”Pääsy kielletty!” Seurakuntien tilat eivät Espoossa ole auki samaa sukupuolta olevien hääjuhlille. Monissa kaupungeissa seurakunnat ovat avanneet tilojaan. Miksi näin ei voisi tehdä Espoossakin? Olen kuullut perusteluina vetoamista milloin kirkkola-

Katastrofiin on valmistauduttava ILMASTOKRIISIN PAHIN lopputulos vaietaan kuoliaaksi. Se väikkyy uutisissa (”aikaikkuna ratkaisuun on vielä olemassa”), mutta itsestään selviä johtopäätöksiä ei tehdä. Ikävin vaihtoehto on tietysti ihmiskunnan näivettyminen ja tuhoutuminen lämpenemisen seurauksena. On aivan mahdollista, ettemme pystyisi kontrolloimaan yhteisiä päästöjämme riittävästi, ja ympäristö muuttuisi aste asteelta elinkelvottomaksi.

kiin tai kirkkojärjestykseen, milloin Raamatun sanaan. Mietin, mitä Jeesus ajattelisi laeista, joilla perustellaan syrjimistä. Jeesus itse oli aikansa radikaali kapinallinen, joka esimerkeillään ja teoillaan vaati oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa syrjityille. Noudattaisiko tällainen henkilö pilkuntarkasti lakia, joka syrjii ihmisiä? Mies, joka temppelissä kaatoi pöytiä ja tuoleja? Toivon, että Espoonkin seurakunnat keskustelevat asiasta ja avaavat ovensa kaikille hääpareille. Jeesus ei asettaisi seurakuntansa majan ovelle kylttiä: ”Pääsy kielletty!” Jeesus kirjoittaisi: ”Tervetuloa!”

Nina Lehto Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston ja Espoon kirkkovaltuuston jäsen

Miksei katastrofista puhuta ja siihen varauduta lainkaan? Aivan kuin pitäisi uskoa ympäristökriisin varmaan ratkaisemiseen tai jättää uskomatta itse kriisiin. Ymmärrän vaikenemisen pienten lasten kohdalla mutta en muuten. Tuhoon varautuminen ei merkitse sen pitämistä toivottavana saati välttämättömänä. Se merkitsee vain sen pitämistä mahdollisena, jolloin siihen on syytä varautua. Hiukan samoin kuin kansakunta varautuu kriiseihin ylläpitämällä väestönsuojia. Yksi järjestely voisi olla varovaisuus lasten hankinnassa, mikä-

li kriisin ratkaisemisen aikaikkuna sulkeutuu. Emme ehkä halua tuoda monilukuista uutta sukupolvea kärsimään kestämättömissä oloissa. Miksei tästä hyvin tärkeästä elämään liittyvästä valinnasta puhuta etukäteen? Huonoon lopputulokseen valmistautuminen ei edes syö pohjaa ilmastoteoilta vaan parhaimmillaan vahvistaa niiden voimaa. Tiedostamalla ikävät skenaariot saa voimaa niiden voittamiseksi.

Otto Tiusanen valtiotieteiden maisteri Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

SOITA JA VARAA

050 5533 050 Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti. Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

perunkirjoitukset

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

BREMERIN KIVI

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä 040 680 4057 ○ 040 665 5983

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Hammasproteesien valmistus ja huolto

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

Hammaslääkäriasema

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

HAMMASTEKNIKKO

Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

KUOLINPESÄT, VINTIT, VARASTOT, MUUTOT, ASTIOISTA TYÖKALUIHIN YM. IRTAINTA. KÄTEISMAKSU. P. 040 751 4464.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Onko sulla salkkareiden Danielalla oleva desigual takkia koko nro 40 pun, sin tai mv? Puh. 040 160 32 60

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai (poikkeuksena kesä- ja heinäkuu). Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi Lehden numero

Lehti ilmestyy

Viimeinen varauspäivä*

Viimeinen aineistopäivä**

torstai 19.5.

perjantai 6.5.

maanantai 9.5.

torstai 16.6.

perjantai 3.6.

maanantai 6.6.

torstai 11.8.

perjantai 29.7.

maanantai 1.8.

* Ilmoitusvaraukset kello 14 mennessä ** Aineistot kello 15 mennessä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Palveluja tarjotaan

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Seniori, kaipaatko kuulijaa tai arjen apua?

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Aamukorva-vapaaehtoisesta saat luotettavan kuulijanja keskustelukumppanin, joka aamu klo 5–8. 09 2312 0210 Tarjoamme myös lyhytkestoista arjen apua pääkaupunkiseudulla, esim. tukea kauppareissulla tai ulkoiluseuraa. Tiedustelut ma-pe klo 9–14. 09 2312 0220 tai seniorityo@helsinkimissio.fi Vapaaehtoisapumme on tarkoitettu yli 65-vuotiaille. Kaikki apu on maksutonta ja luottamuksellista. KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Hei haluatko terapia harjoitus asiakkaaksi? Opiskelen ratkaisu keskeiseksi kristilliseksi terapeu tiksi. Vastaanotto Kannelmäessä. warellmarianne@gmail.com

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Myydään asuntoja

Vuokrata halutaan

Myydään 2008 valmistunut 48 m2 siisti ja hyvin pidetty esteetön kaksio Katajanokalta. 1. krs rauhalliselle sisäpihalle. Hyvin hoidettu ja yhteisöllinen taloyhtiö. Hyvät kulkuyhteydet palveluihin. 050 384 5652.

Työssäkäyvä tupakoimaton siisti nainen etsii 1-2h, kk Espoosta radan läheltä. 040 825 3799

Myydään

Vuokralle tarjotaan

Unikulman hoivavuode + tarv. 1500 €, 8 m teräsramppi 1200 €, t. pertti.metiainen@aalto.fi

Roihuvuoren kirkon vieressä kalustettu parvekekaksio 990 euroa/kk. Ma-Pe 10-12 puh. 09 782 426

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Eläkeläisille, leikkaus 18- 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 JALKAHOITOA kotikäynteinä. Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at. Asennan, opetan ja korjaan tietokoneet, puhelimet, TV:t ja muut elektroniset laitteet. Alk. 35 € 044 979 3435 -Petteri

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

ke 4.5. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1. pe 6.5. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink. 8. su 8.5. klo 12 kirkkopyhä ja veisuut Myllypuron kirkolla, Neulapadont. 12. klo 16 Seuratuvan su-ilta, Salomonk. 17 D, 2.krs., Autotalo, Kamppi. ti 10.5. klo 18 verkkoseurat www. facebook.com/herattaja ja youtube. com/herattajayhdistysfi klo 18.30 seurat Matinkappelilla, Liisankj. 3, Espoo. ke 11.5. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. su 15.5. klo 18 seurat Oliivi-sali, Järvenpään vanha kirkko, Kirkkot. 2. ti 17.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, S.Juntunen. ke 18.5. klo 18 seurat Hyvinkään vanha kirkko, Uudenmaank. 13. pe 20.5. klo 19 Histan veisaajien konsertti, Töölön kko, Topeliuksenk. 4. MATKA Joensuun herättäjäjuh lille 1.3.7., Itäkeskus-KontulaMalmi-Jns, 160 € (sis. maj.) /60 € (vain kyyti), ilm. 15.6. menn. p. 09 2340 4400.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Rakennusala Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Ok-talojen, pari- ja rivitalojen ulkomaalaukset, huoneistoremontit. Luotettava kumppani. Yli 30 v. kokemus. heikki@maalausliikekemppainen.fi p. 044 297 88 53 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset. Hyödynnä verovähennys. P. 050 431 0175. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Harras hetki

Pasilassa asuva Niina Lehtinen opiskelee Helsingin yliopistossa varhaiskasvatuksen opettajaksi. Vapaa-ajallaan hän liikkuu metsässä, kirjoittaa runoja, lukee aforismikirjoja ja maalaa. Videoitaan Lehtinen julkaisee Youtube-kanavallaan ASMR Niina Lilli. ASMR on lyhenne sanoista Autonomous Sensory Meridian Response. Se tarkoittaa reaktiota, jonka voi saada erilaisista äänistä ja visuaalisista elementeistä. ASMR on kutkuttava tai kihelmöivä tunne, joka leviää kehoon.

Videota katsellessa yksinäisyyden tunne katoaa Niina Lehtinen rauhoittuu ASMR‑videoiden parissa. Omilla videoillaan hän pyrkii luomaan katsojalle mahdollisimman kotoisan olon. TEKSTI KATRI TARKKALA KUVA JUSSI HELTTUNEN

iisi vuotta sitten Niina Lehtinen kokeili jotain, mikä sai hänen päässään mylläävät ajatukset hiljenemään aivan uudella tavalla. Vahvasti tunneihmiseksi itsensä mieltävä Lehtinen oli tottunut siihen, että iltaisin oli vaikea nukahtaa, kun mielen täyttivät sekä ilon että stressin aiheet. Sitten ystävä ehdotti nukahtamisongelmiin ASMR-videoita, joilla pyritään tuottamaan katsojalle rauhoittava olo erilaisten aistiärsykkeiden avulla. Pian Lehtinen huomasi nukahtavansa joka ilta videoita katsellessaan. MIKROFONIIN kohdistetut hiljaiset äänet saattavat tuntua kehossa kylmien väreiden kaltaisena kihelmöintinä. Toisinaan ne ovat kuin pään päällä ropisevia sadepisaroita, jotka valuvat niskaan ja siitä pitkälle selkään.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Äänten lisäksi tärkeää on visuaalisuus. Liikkuva kuva antaa tunteen siitä, että on samassa tilassa toisen kanssa. Esimerkiksi meikkaus- ja kasvohoitovideot tuntuvat Niina Lehtisestä siltä kuin toinen todella koskettaisi häntä. Ennen kaikkea toisen läsnäolo videolla saa oman olon tuntumaan vähemmän yksinäiseltä. Kun Lehtinen alkoi koronapandemian myötä viettää yhä enemmän aikaa yksin kotona, hän huomasi saavansa seuraa ja hyvää oloa ASMRvideoista. Innostuttuaan videoista hän päätti itse kokeilla myös niiden tekemistä. ASMR-VIDEOITA noin vuoden ajan Youtubeen kuvannut Niina Lehtinen tykkää yhdistää videoillaan roolileikkejä ja kuiskailua sekä erilaisia triggereiksi kutsuttuja ääniä. Tällaisia ovat esimerkiksi mikrofonin harjaaminen siveltimellä ja sen ympärillä tapahtuva naputtelu ja rapsuttelu.

Taustalla saa näkyä kotia ja henkilökohtaisia tavaroita kuten vaatteita. Lehtisen mielestä ne tuovat videoihin persoonaa ja kotoisaa fiilistä. Monet pitävät hämyisestä valosta, minkä vuoksi Lehtinen kuvaa usein ilta-aikaan. Videoiden tekeminen on myös teknisesti helpompaa iltaisin, kun kaupunki hiljenee. Pienetkin äänet nappaava mikrofoni saattaa nimittäin taltioida esimerkiksi rakennustyömaan melun pitkänkin matkan päästä. Minuuspuolena on se, että illalla kuvatessa alkaa helposti myös tekijää itseään nukuttaa. NYKYÄÄN Niina Lehtinen löytää kutkuttavia ääniä kaikkialta ympäriltään. Arkisissa puuhissa syntyvät naputukset ja rapistukset saavat miettimään, miltä ääni kuulostaisi mikrofonissa. Palkitsevinta hommassa on katsojilta saatu lämmin palaute. Lehtinen kokee, että aidon vuorovaikutussuhteen luominen on helpompaa videoilla kuin kuvilla tai teksteillä. Hänen mukaansa triggereiden lisäksi ASMRvideoilla on entistä enemmän puhetta ja hän haaveilee itsekin vielä joskus uskaltautuvansa lukemaan ääneen kirjoittamiaan runoja. ■

Hyvää pyhää

8.5.

Ruusu äidille ÄITIENPÄIVÄN VIETTO on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa alettiin juhlia äitejä 1910-luvulla metodistikirkossa. Samoihin aikoihin Englannissa äitienpäivä sai alkunsa ikivanhasta paavin tavasta antaa kultainen ruusu kirkon palveluksessa kunnostautuneelle henkilölle. Ajan saatossa ruusuja alkoivat saada vain naiset, ja loppujen lopuksi ruusun saajaksi tuli valituksi aina äiti. Suomessa äitienpäivä vakiintui toukokuun toiseksi sunnuntaiksi vuonna 1927. Nykyisin tasavallan presidentti jakaa äitienpäivänä kasvattajan tehtävässä ansioituneille äideille Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein.

Päivän evankeliumissa (Joh. 16:16–23) kerrotaan Jeesuksen jäähyväisistä oppilailleen.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Ohjeita kotimatkalle

nnen paluutaan taivaan kotiin Jeesus ohjeistaa oppilaitaan: Valmistautukaa. Menetykset kuuluvat tälle tielle, mutta muistakaa toivo. Suru on yksi hetki ajan helminauhassa, ja sitä seuraa toisenlainen aika. Ilo palaa. Sama matkaeväs kelpaa edelleen. Elämässä vaihtelevat erilaiset ajat. On murheen alhoja, menetyksen meriä ja täydellisiä tenkkapoita. Kärsivällinen pitää kiinni toivosta samalla, kun suree surujaan ja ratkoo elämänsä umpisolmuja. Toivo voi elää kaiken sen keskellä. Joskus tulee taas ilon aika. Älkää pelätkö edes kuolemaa, joka erottaa meidät, Jeesus vakuuttaa oppilailleen ennen lähtöään Isän kotiin. Me tapaamme jälleen, hän lupaa. Kun uudenlainen elämä syntyy, se pyyhkii pois kaiken muun paitsi ilon.

Samaa vakuutusta mekin tarvitsemme kuoleman surun kanssa kulkiessamme. Tällä lahjaksi saadulla elämänmatkalla jotkin tiet erkanevat aikaisemmin ja toiset myöhemmin. Yksi pysyy. Rakkaistaan ei koskaan haluaisi luopua. Jeesuksen sanat kuuluvat meillekin. Tapaamme jälleen. Silloin alkaa jokin uudenlainen, mikä täyttyy loppumattomalla ilolla. Ei hänen puheistaan saa tolkkua, toteavat opetuslapset ja tulevat antaneeksi pohjustuksen Jeesuksen kolmannelle ohjeelle. Monet kysymykset jäävät vaille vastausta. Kärsimys, kipu ja paha eivät selity tämän elämänmatkan aikana. Jokainen voi silti tehdä oman osansa hyvän leviämiseksi. Kerran taivaan kodissa ymmällä olo vaihtuu tietämiseen, Jeesus lupaa. Perillä löytyvät vastaukset. Siellä kaipaus vaihtuu täyteläiseen iloon.

KAISA KARIRANTA

Piirrä kartta elämäsi nyt-hetkestä Millaisella kohdalla elämänpolkua kuljet juuri nyt? Katsele hetki sen maisemia. Minkälaiset kokemukset ja tunteet sinua ympäröivät? Kun katsot taaksepäin, mistä olet selvinnyt? Mistä olet kiitollinen? Minne olet matkalla? Millaista apua tarvitset siihen Jumalalta? Siunaa itsesi ristinmerkillä jatkamaan elämäsi matkaa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

”

Muurahaisilta ihminen voisi oppia kunnioitusta luontoa kohtaan. MUURAHAISTUTKIJA JONNA KULMUNI s. 3

ESITTELY

TI 10.5.2022 KLO 15-18

SENIORITALO Uusia, palveluita sisältäviä vuokrakoteja osoitteessa Hattelmalantie 2c, Helsinki

TURVALLISTA JA SUJUVAA ARKEA PIHLAJISTOSSA. As Oy Pihlajiston Sointu on sinua varten, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin. Taloon jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, kodikas ja lämminhenkinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Esittelemme taloa ja upouusia vapaita asuntoja ti 10.5. klo 15-18 välillä ja toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi paikan päälle. Näytämme vapaita asuntoja (28,5-42m2) ja taloa mielellämme myös henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Oman tutustumiskäyntisi voit sopia soittamalla meille numeroon 010 315 4140.

PIHLAJISTON

SOINTU

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

5.5.2022 kirkkojakaupunki.fi

Olarin seurakunta saa Antti Malisesta uuden kipparin s. 4 Suunnitteletko kesähäitä? Avioliiton esteiden tutkinta vie vähintään viikon s. 8

Antaa kaikkien lasten kukkia Nepsy-lapsi tarvitsee erityistä huolenpitoa s. 2

Viisi vinkkiä nepsy-lapsen van Arki sujuu, kun aikuinen ottaa huomioon adhd:n tai muun neurokirjon häiriön vaikutukset lapseen. Kokeile päiväkoti-ikäisten tai pikkukoululaisten kanssa. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

Varmista, että viestisi voi mennä peril le. Mene lapsen luo, tarvittaessa pysäy tä hänen toimintansa, hae katsekon takti. Anna yksi selkeä ohje kerrallaan: ”Istu niin, että peppu on penkissä”. Lapselle on myös hyvä näyttää mallia. Jos huudat lapselle toisesta huoneesta, että ole ihmisiksi, tämä ei todennäköisesti muuta käyt täytymistään.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2022

Kerro lapselle aamulla päivän ohjel ma: mitä tehdään, missä, kenen kans sa ja miten pitkään. Kuvasarja aut taa pientä lasta jäsentämään päivää, muistilista voi toimia isommalla. Siir tymätilanteet, joissa pitää vaihtaa puuhasta toiseen, hiertävät herkästi. Ennakoimi nen tekee niistä helpompia. Rutiinit kannattele vat, kun ne toistuvat samoina päivästä toiseen, mielellään myös vapaapäivinä. Lasta kannattaa valmistaa poikkeustilanteisiin: juhla voi stressa ta autismin kirjolla olevaa lasta kovasti. Yllätys synttärit eivät ole häntä varten!

Ruoan maku, rakenne tai tarjoilu lämpötila voivat epäilyttää nepsylas ta. Pientä voi totuttaa karkeaan ruo kaan ripottelemalla keksinmuruja jo gurttiin. Kasvikset saattavat maistua erikseen paremmin kuin salaatiksi se koitettuina. Aistiyliherkkä lapsi tarvitsee harjoi teltavan ruoan lisäksi lautaselleen syötävää, jol la hän pystyy täyttämään vatsansa. Lapsen voi antaa valita vaikka kerran päivässä, mitä hän ha luaa ruoaksi, eikä syömiseen saa muulloinkaan pakottaa.

SIRPA PÄIVINEN / KUVANKÄSITTELY MAIJA SAARI

hemmalle Mikä ihmeen nepsy? •

Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisesta kehityshäiriöstä. Neurokirjoon kuuluminen on pysyvää.

•

Yleisimpiä nepsy-diagnooseja ovat adhd ja add, autismikirjon häiriöt kuten Aspergerin oireyhtymä, kehityksellinen kielihäiriö sekä Touretten oireyhtymä.

•

Haasteet voivat näkyä joustamattomuutena, tarkkaavuuden tai tunnesäätelyn pulmina, vaikeutena ohjata omaa toimintaa taikka kömpelyytenä tai vetäytyvyytenä sosiaalisissa tilanteissa. Lapsella voi olla aistien yli- tai aliherkkyyttä.

Yksi nepsy-lapsi pitää pehmeistä ja löysistä vaatteista, joista on leikattu tuote- ja hoitomerkit, toinen pukee ylleen mahdollisimman vähän ja kolmas suosii ihonmyötäisiä pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita kuumallakin. Jos jokin vaate on lapsesta mukava, samanlaisia kannattaa hankkia monta. Alusvaatteet voi kääntää nurin, jotta saumat eivät hierrä. Tulevan vuodenajan vaatteisiin on hyvä tutustua etukäteen ja sopia, missä lämpöasteessa niihin siirrytään.

Nukahtaminen on monelle nepsy-lapselle vaikeaa. Unille rauhoittumisessa voi auttaa lapsen hierominen, keinuttaminen sylissä tai viltin sisällä, painopeitto, sängyn vuoraaminen pieneksi pesäksi, unilelu tai hiljainen ja rauhallinen musiikki. Nukkumaan mennessä voi muistella päivän mukavia hetkiä. Unentarve on yksilöllinen, ja rauhallinen päivälepo virkistää lasta ilman untakin. ■ Lähteet ja lisätietoa: Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen. (Adhd-liitto ja Barnavårdsföreningen 2021), Autismikirjon lapsi päivähoidossa (Autismiliitto).

Tukea vanhemmille Nepsy-ilta pidetään Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2, to 5.5. klo 18–19. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Hanna Huhdanpää sekä neuropsykiatrinen valmentaja ja erityislasten vanhempi Anne Panigrahi-Herler puhuvat neuropsykiatrisesta kirjosta ja antavat arjen apuja nepsyperheisiin.

Lahjoituskassiin voi pakata esimerkiksi riisiä, säilykkeitä, makaroneja ja teetä.

Tukena Ukrainan kriisissä UKRAINAN TILANNE ja ukrainalaiset ovat mielessämme. Moni haluaa auttaa Ukrainan sodan keskellä olevia ja sitä pakenevia ukrainalaisia. Tunnetut avustusjärjestöt pystyvät toimittamaan avun luotettavasti perille. Lisäksi järjestöt pystyvät kohdentamaan avun tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu seuraa koko ajan sitä, missä avun

tarve on suurin. Siksi raha on hyvä tapa auttaa. Myös kirkon lähetysjärjestöjen kautta apu menee luotettavasti perille. Seurakunnat järjestävät myös erilaisia tukitapahtumia, joihin osallistumalla voit auttaa. Lue lisää: espoonseurakunnat.fi/ osallistu/tukena-ukrainan-kriisissa

Keräys Leppävaaran kirkolla ukrainalaisille sotapakolaisille Leppävaaran kirkolle voi tuoda tarvikkeita jaettavaksi ukrainalaisille sotapakolaisille. Kirkolle voi tuoda lahjoituksina seuraavia tarvikkeita, joita erityisesti tarvitaan: • huoneenlämmössä säilyviä elintarvikkeita esimerkiksi kilon riisi- ja puurohiutalepakkauksia, makaronia, papuja, linssejä, säilykkeitä pahvipakkauksissa, näkkileipää, lisää vain kuuma vesi -ruokia, pussikeittoja, suola-, digestiivi- ja voileipäkeksejä, hiutaleita, pieniä pakkauksia suolaa, pieniä teepakkauksia. • hygieniatarvikkeita esimerkiksi terveyssiteitä, vauvanvaippoja, vessapaperia, käsipyyhepaperia, hammasharjoja, hammastahnaa, shampoota,

palasaippuoita, partahöyliä, vanulappuja. Tässä keräyksessä ei voida ottaa vastaan vaatelahjoituksia eikä muita kodintarvikkeita. Leppävaaran kirkko on auki maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona sekä perjantaina klo 9–16 ja torstaina klo 10– 18. Kirkon osoite on Veräjäkallionkatu 2. Avustukset voi tuoda Leppävaaran kirkon pääovesta sisään niille varattuihin rullakkoihin. Keräys on käynnissä toukokuun loppuun asti. Leppävaaraan tuodut avustukset toimitetaan kootusti ukrainalaisten avustuskeskukseen Vallilaan Helsinkiin. Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry avasi 16. maa-

liskuuta Teollisuuskatu 9:ään keskuksen auttamaan maahan saapuneita ukrainalaisia. Apukeskus on avoinna maanantaista lauantaihin klo 12– 17.30. Sotaa paenneet saavat keskuksesta asiointiapua, neuvontaa, palveluohjausta, tarpeiden kartoitusta, henkistä tukea, ruoka- ja vaateapua sekä mahdollista kuljetusapua. Yhdistys toimii Ukrainan suurlähetystön, Ukrainan ulkoministeriön ja Suomen ulkoministeriön hyväksynnällä ja luvalla. Se tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin ja Tampereen kaupunkien sekä ukrainalaisten vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Lisätietoa yhdistyksestä: Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry, ukrainians.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2022

Olari sai alueensa tuntevan kirkkoherran Antti Malinen katsoo maailmaa historianopettajan silmin, mutta ajattelee, että kirkon on otettava etunoja tulevaan. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Maalaus saatiin pelastetuksi Länsi-Uudenmaan poliisi on saanut jonkin verran Perkkaan kappelin tulipaloon liittyviä vihjeitä, mutta läpimurtoa tutkinnassa ei ole tehty. Leppävaarassa sijainnut kappeli paloi kiirastorstain vastaisena yönä 14. huhtikuuta. Palon syttymissyytä ei tiedetä, mutta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen arvion mukaan palo näyttää syttyneen rakennuksen ulkopuolelta. Kappeli tuhoutui palossa täy-

MAIJA SAARI

sin, mutta sieltä saatiin pelastetuksi ehtoollisvälineet, kirkkotekstiilejä ja leppävaaralaisen taiteilijan Anna Sahlsténin maalaus Hyvä paimen. Alttaritauluna toiminut Ville Vallgrenin tekemä ja lahjoittama Ristiinnaulittu Kristus -krusifiksi sen sijaan tuhoutui. Vuonna 1929 valmistuneen kappelin palo on järkyttänyt ja surettanut monia ihmisiä erityisesti Espoossa. Talkoovoimin hirrestä rakennettu kappeli ja entinen Leppävaaran kirkko on merkittävä osa paikallishistoriaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2022

Kappeli on ollut tärkeä kokoontumispaikka sekä perhejuhlien pitopaikka, jossa on vihitty, kastettu ja konfirmoitu. Kappelilla oli myös venäjän- ja arabiankielisten kristittyjen toimintaa. Siitä, mitä tontille jatkossa tapahtuu, on vielä turhan aikaista sanoa mitään. – Päätöksenteko vie oman aikansa. Meillä on luottamushenkilöorganisaatio, eli luottamushenkilöt tekevät aikanaan päätökset, sanoo Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salo. Espoon seurakunnat kokoaa ihmisten muistoja Perkkaan kap-

Perkkaan kappeli syttyi tuleen kiirastorstain vastaisena yönä.

avallaan erilaista, tavallaan ei, ihanaa, turvallista ja vähän häkellyttävää. Sellaista oli tulla töihin tuttuun seurakuntaan ensimmäistä kertaa kirkkoherrana. Jos ihan tarkkoja ollaan, vielä Antti Malinen ei ole kirkkoherra, vaan Olarin seurakunnan pappi. Seurakuntaneuvosto valitsi hänet uudeksi kirkkoherraksi 5. huhtikuuta, ja lokakuun alussa Malinen aloittaa uudessa työssään. Uudesta kirkkoherrasta voi sanoa, että hän on seurakunnan alueella kuin kotonaan. Vaikka Antti Malinen asuu nykyään Sipoossa, hänen juurensa ovat tukevasti Espoossa. – Isovanhempani muuttivat tänne 1950-luvulla. Olen käynyt ala-asteen Friisilässä, yläasteen Kuitinmäessä ja lukion Olarissa. Olarin kirkko on rippikirkkoni, paikka, jossa sain sytykkeen papin uralle, hän kertoo. Olarissa Antti Malinen on työskennellyt vuodesta 2006, viimeksi rippikoulutyössä, hallintopappina ja osa-aikaisena kirkkoherrana. – Olarin seurakunta on ollut innovatiivinen ja eteenpäin katsova. Ei ole tullut sellaista oloa, että täältä pitäisi jonnekin lähteä. Täällä on töissä erilaisia ihmisiä, joilla on hauskaa yhdessä. Varsinkin nuorten kanssa työskennellessä on kirkastunut myös se, kuinka monikulttuurinen alue on. Espooseen muutetaan paitsi muualta Suomesta myös muualta maailmasta. Se näkyy seurakunnan toiminnassa. – Se on tarkoittanut sitä, että pitää rohkaistua käyttämään eri kieliä ja ymmärtää erilaisia taustoja, olla vieraanvaraisia. SEURAKUNTAPAPIN TYÖN lisäksi Antti Malinen on työskennellyt työ-

pelista. Lomake, jolla muistoja voi lähettää, on Espoon seurakuntien verkkosivuilla osoitteessa espoonseurakunnat.fi.

Haluatko häät Tuomiokirkossa? Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingin jäsenet voivat tiedustella Tuomiokirkon kesä–syyskuun 2023 vihkiaikoja puhelimitse seurakuntien palvelukeskuksesta (09 8050 2601) 2.5. alkaen. Muiden seurakuntien vihkiparit seurakunnasta riippumatta

alasihteerinä Kirkkohallituksessa ja historian opettajana. Hän tekee myös kirkkohistorian väitöskirjaa suomalaisten pappien suhteesta oikeistoradikalismiin ja äärioikeistoon vuosina 1932–1944. Historian tuntemus on vaikuttanut hänen tapaansa katsoa maailmaa. – Hahmotan nykyisyyttä menneisyyden kautta. Aika usein ajattelen, että historia selittää monia asioita. Toisaalta ajattelen myös, että kirkon

” AJATTELEN,

ETTÄ ASIOISTA LUOPUMINEN TEKEE KIPEÄÄ, MUTTA SIINÄ ON MYÖS MAHDOLLISUUKSIA.

työ suuntaa aina tulevaan. Meillä on huomispäivä ja iankaikkisuuskin, Malinen sanoo. KIRKON TULEVAISUUDESTA puhuttaessa törmää väkisinkin karuihin faktoihin. Kirkon merkitys heikkenee, jäsenmäärä vähenee, kiinteistöjä on liikaa ja monesta asiasta pitäisi olla valmis karsimaan. Kirkon johtajilla ja luottamushenkilöillä on edessä vaikeita päätöksiä. Antti Malinen ei silti maalaile tulevaisuudesta synkkää kuvaa. – Ajattelen, että asioista luopuminen tekee kipeää, mutta siinä on myös mahdollisuuksia. Maailmanlaajuisesti tällaisia puitteita ei ole missään ja silti kirkot toimivat. – Ensimmäiset 300 vuotta kristinuskon historiassa pärjättiin ilman palkattuja työntekijöitä ja kirkkorakennuksia. Meidän kuvamme historiasta on usein vähän liian kaunis. Ei kirkko ole esimerkiksi koskaan ollut ihan niin eheä kuin ajattelemme.

Antti Malinen sai kipinän papin työhön seurakuntanuorena Olarissa. Lokakuussa hän aloittaa Olarin seurakunnan kirkkoherrana.

voivat tiedustella jäljelle jääneitä vuoden 2023 kesä-, heinä-, eloja syyskuun lauantaipäivien vihkiaikoja puhelimitse 1.6. lähtien. Espoon tuomiokirkon vihkiaikoja ajalle tammi–toukokuu 2023 voi myös varata puhelimitse.

Kastepuu Tuomiokirkkoon Espoon tuomiokirkossa otettiin sunnuntaina 24.4. käyttöön uusi kastepuu kaksikielisen juhlamessun yhteydessä. Ensimmäiset, edeltävän viikon aikana Tuo-

miokirkkoseurakunnassa ja Esbo svenska församlingissa kastettujen nimet, kiinnitettiin messun aikana uuteen kastepuuhun. Kastepuun suunnittelu oli Espoon tuomiokirkkoseurakunnan, Esbo församlingin ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteistyöprojekti osana muotoilukurssin opiskelijoiden kandidaattiopintoja. Toteutetun työn on suunnitellut muotoilun opiskelija Vala Boucht. Hän kertoo suunnittelusta seuraavaa: ”Pyhä 3 on uniikki kastepuu, joka on suunniteltu Espoon tuomiokirkkoon

Vähenevät resurssit eivät ainakaan ole se asia, joka Malista kirkkoherrana hirvittää. – Mutta sitä toivoisin, että kirkon tai yhteiskunnan sisäinen polarisaatio ei repisi rikki kumpaakaan. PUHUESSAAN SIITÄ, miksi hänestä tuli pappi, Antti Malinen käyttää sanaa kutsumus. Se syntyi seurakuntanuorena Olarissa ja vahvistui varusmiespappina armeija-aikana. Kutsumus ei kuitenkaan ole hänelle mitään erityisen ylevää, vaan enemmänkin paloa tiettyyn työhön. – Kristillinen ajatus kai on, että kaikkien pitäisi tehdä kutsumustyötä. Siihen ei liity mitään glorifiointia eikä uhrautumista. Minulle papin työ on monipuolista työtä, jossa on läsnä toinen työni, opettaminen. KIRKKOHERRAN TYÖSSÄ viehättää monipuolisuus: työllä on hengellinen puoli, mutta se on myös hyvin arkista asioiden hoitamista, johtamista, päätöksiä, kompromissien etsintää. Kirkkoherraksi Malinen sanoo pyrkineensä siksi, että tahtoo vaikuttaa juuri Olarin seurakunnan asioihin. Millaisia suunnitelmia uudella kirkkoherralla sitten on? – Jotkin muutokset ovat vääjäämättömiä. Pitää päivittää tehtävänkuvia ja organisaatiota. Pitäisi mennä enemmän siihen suuntaan, että seurakuntalaiset ovat subjekteja eivätkä objekteja. Toivoisin myös, että olisin enemmän läsnä eri viestintäkanavissa, Malinen suunnittelee. Yksi iso asia Espoossa on kaikenlaisen yhteistyön lisääminen eri seurakuntien välillä, mutta myös erilaisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa. Malinen tahtoo viedä seurakuntaa vielä enemmän kohti kokeilukulttuuria: tehdään, kokeillaan ja katsotaan, miten homma toimii. ■

kunnioittaen kirkon vanhaa muotokieltä. Kastepuun muoto on inspiroitunut vanhan alttarin takana olevasta ikkunan muodosta ja asettelusta sekä kirkon epäsymmetrisistä yksityiskohdista. Yhdessä nämä luovat harmonisen tasapainon. Kastepuun kaaret symbolisoivat pyhää kolminaisuutta, jonka alla kastettujen nimet ovat suojeltuina yhdessä uskon perheessä.” Kastepuun materiaaleina on käytetty metallia, silkkinauhaa, paperikartonkia ja metalliliittimiä.

Sateenkaarimessu ensi kertaa Espoossa järjestetään ensi kertaa sateenkaarimessu. Se on turvallisemman ja syrjinnästä vapaan tilan messu sateenkaari-ihmisille sekä heidän läheisilleen ja tukijoilleen. Laaksolahden kappelissa perjantaina 6.5. kello 18 alkava messu on osin kaksikielinen. Messua ovat toimittamassa Tuomiokirkkoseurakunnasta sateenkaariyhteyshenkilöt diakoni Ani Iivanainen ja pappi Päivi Linervo. Musiikkiesiintyjänä on Kaupungin Naiset -kuoro.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Eläydy Emmauksen tien tunnelmiin Säveltäjä Jyrki Linjama, miten Emmauksen tie – liturginen draama syntyi? – Idea lähti saarnasta, jossa kerrottiin Emmauksen tie -kertomuksesta toisenlainen tulkinta. Siinä tiellä kulkijat ovat opetuslapsi Kleopas ja nimeltä mainitsematon nainen. Tämä pariskunta kohtaa ylösnousseen Jeesuksen ja kutsuu hänet kotiinsa. – Sävellys syntyi näiden kolmen kulkijan kautta, ja kirjailija Johanna Venho innostui kirjoittamaan kertomuksen draamalibrettona.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 8.5. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kaatuneitten muistopäivän kaksikielinen messu su 15.5. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, urkuri Eeva-Liisa Malmgren, kanttori Teemu Suominen. Seppeltenlasku sankarihaudoille. Pysäkkimessu: ”Minä olen sinun kanssasi” su 15.5. klo 18. Asemapäällikkö Merita Hietanen, pappi Pirkko Nurminen, kanttori Petri Koivusalo. Ikäihmisten kevätkirkko ti 17.5. klo 12. Toimittajina Reetta Ikonen ja Ani Iivanainen, kanttorina Petri Koivusalo.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 15.5. klo 12. Pekkarinen, Airaksinen, Koivusalo. Kalajärven kappeli Messu su 8.5. klo 16. Rotko, Talja. Kauklahden kappeli Messu su 15.5. klo 12. Mathlin, Ylioja. Laaksolahden kappeli Sateenkaarimessu pe 6.5. klo 18. Linervo, Koivusalo. Espoon ensimmäinen sateenkaarimessu! Nupurin kappeli Perennamessu su 8.5. klo 12. Mathlin, Haunio. Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 13.5. klo 18. Nuorisotiimi. Messu su 15.5. klo 15. Hujanen, Suominen.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. www. church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su klo

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Mikä on liturginen draama? – Emmauksen tie -esitys sijoittuu liturgian, konsertin ja teatterin välimaastoon, mutta näyttelemistä siinä ei ole. Teoksessa on gregoriaanisia sävelmiä, joita on käytetty laulullisemmin kuin aikaisemmissa laulajille tekemissäni kirkkomusiikkiteoksissa.

10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 9.5. klo 19.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 5.5. klo 12.30. Perhekerho to klo 10.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13; aik.5 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus klo 11. Gospel riders ti 17.5. klo 18. Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Rukouspiiri ke klo 18.30. Perhekerhot ma ja ja pe klo 10. Vauvakerho to klo 13. Café Aurora ma–to klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Eläkeläiskerho to 5.5. ja 19.5. klo 13. Naisten Café: ”Kuinka voit nainen?” to 12.5. klo 18. Kaikenikäisten naisten vertaistukiryhmä.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2022

Jyrki Linjaman kotikirkko Tapiolassa on rakennettu 1960-luvulla, jolloin säveltäjä itsekin on syntynyt.

Mistä sinut löydettiin säveltämään esitys Tapiolan kirkkoon? – Olen vaikuttanut Tapiolan seurakunnassa pitkään ja osallistunut erilaisiin projekteihin ja messuun joka sunnuntai. Jo parikymmentä vuotta sitten musiikin tohtoritutkintooni liittyvä konsertti oli Tapiolan kirkossa, vaikka silloin en vielä asunut Tapiolassa. Halusin sen sinne. – Tapiolan kirkko on akustisesti

paikka, jossa minun musiikkini viihtyy. Sali on demokraattinen ja puhdas tila, josta kaikki hierarkiat on purettu. Kirkko on ollut pitkään remontissa, mutta nyt päästään taas kotiin. NINA RIUTTA Emmauksen tie – liturginen draama kantaesitys pe 13.5. klo 19 Tapiolan kirkossa. Hannu Jurmu, Kleopas, Emriikka Salonen, Maria, ja Nicholas Söderlund, Jeesus. Susanne Kujala, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Rukouksen ilta ke 18.5. klo 18.30. Perhekerho ke klo 9.30. Iltaperhekerho to 5.5. klo 17.30. Perhekahvila pe klo 9–12. Tanssi vauvan kanssa ma klo 13.30. ILM. mia.blomstedt@evl.fi. Kastepäivä la 14.5. klo 12, 14 ja 16. Ks. erillinen ilmoitus. Laulumeditaatio pe 20.5. klo 17. Lauluyhtye Vox Silentii. Lepoa ja virkistystä väsyneille. www.kalajarvenkappeli.fi

Laulu & laulun tarina: Voimalauluja to 5.5. klo 18.30. Anna-Liisa Haunio & Anna-Mari Kaskinen. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraittemme kanssa. Vapaa pääsy. Kahvit klo 18. www.facebook.com/ lauluntarina. Eläkeläiskerho ma 16.5. klo 13. Perhekerho ke klo 10. www.laaksolahdenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

Iltaperhekerho ma 9.5. klo 17.30. Perhekahvila pe klo 10–11.30. www.nupurinkappeli.fi

Eläkeläiskerho ma 9.5. klo 13. Viron kielen ryhmä ma 9.5. klo 18. Kappelilounas ti klo 11–12.30, hinta 2–4 e. Kanervapiiri ma 16.5. klo 13. Rukouspiiri ke 18.5. klo 18. Perhekerhot: Esikoisvauvat ja -taaperot ke klo 10. Perhekahvila to klo 9.30–12. Vauvakerho to klo 12. Taidenäyttely kappelissa toukokuun ajan, Tianina Munne. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Toivoa naisille – rukouspiiri ti 10.5. klo 18.30.

NUPURIN KAPPELI

SUVELAN KAPPELI Päivärukous ma ja to klo 13. Suvelan lauluryhmän harjoitukset ma 9.5. klo 16.30. Tied. josefiina.haapalainen@gmail.com. Käsityöpiirit ti 10.5. klo 10–12 ja 13–15. Kappelilounas ti klo 12. Hinta 1,5–3 e. Näkövammaisten raamattupiiri to 12.5. klo 13. Miehet kappelilla -vertaisryhmä. Toimintaa, keskusteluja, liikuntaa.

Tied. Oiva Hujanen, 040 5269 096. Perhekerho pe klo 10. Vauvakerho ma klo 13.30. Family Tuesdays, Perheiden tiistai: ti klo 13.15–15. Kastepäivä to 26.5. Ks. erillinen ilmoitus. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Lähetyspiiri ma 9.5. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13, hinta 2–4 e. Eläkeläiskerho ke 11.5. klo 13. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Kastepäivä su 15.5. klo 12–16. Ks. erillinen ilmoitus. Viherlaaksopäivän kappelikonsertti to 19.5. klo 19. Kitaristi-lauluntekijä Make Perttilä esiintyy. Vapaa pääsy. Teetä tarjolla klo 18.30 alkaen. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. Perhekahvila to klo 9.30–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Löytöjä pikkurahalla! Kirpputori ja kahvila (Os. Kaivomestarinkatu 8) on avoinna ma klo 11–15 ja to klo

Leveys 87 mm korkeus 180 mm SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5. S. 7 11–16. Hartaus to 5.5. klo 11.30. Uusia vapaaehtoisia kaivataan, tied. eeva.einola@evl.fi, 050 438 0189.

ÄITIENPÄIVÄNÄ KONSERTTIIN! Su 8.5. Äitienpäivän kunniaksi järjestämme kaksi äitienpäiväkonserttia: klo 15 ”Orvokkini tummasilmä” -konsertin Suvelan kappelissa sekä klo 18 Lapsikuorojen kevätkonsertin Espoon tuomiokirkossa. Ks. tarkemmin esiintyjä- ja ohjelmatiedot Kirkoissa soi -sivulta.

KASTEPÄIVÄ Onko lapsen kaste jäänyt koronan jalkoihin? Varaa kaste kastepäivään! Tarjoamme kakkukahvit kasteperheen lähipiirille. Päivä on avoin ja ilmainen kaikille espoolaisille. Varaa oma aikasi Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta, p. 09 8050 2601. Kastepäivät Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa: Kalajärven kappelissa la 14.5., Viherlaakson kappelissa su 15.5. ja Suvelan kappelissa to 26.5.

TUOMIOKIRKON UUSI KASTEPUU Muotoilun opiskelija Vala Bouchtin suunnittelema kastepuu on nähtävissä messujen yhteydessä sekä kirkon aukioloaikoina, ks. Tuomiokirkon tiedot.

KIINNOSTAAKO UKRAINALAISTEN AUTTAMINEN ESPOOSSA? Infotilaisuus vapaaehtoistehtävistä kiinnostuneille ti 17.5. klo 18 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Mitä voisimme tehdä yhdessä kesällä ja syksyllä Espoon alueella? Tarvetta olisi järjestää mm. toimintaryhmiä ja lajitella avustustarvikkeita. Ideoidaan lisää! Tiedustelut: Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyöntekijä Merja Lehtisalo, Kauklahden alue 050 438 0176 ja Espoonlahden seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Eveliina Rožnovski, 041 518 1244.

MUSKAREIHIN ILMOITTAUTUMINEN Syksyn ryhmiin voi ilmoittautua 20.5. asti: www.espoonseurakunnat.fi. Ryhmät 0–7 -vuotiaille; laulua, loruja, soittoa ja liikettä musiikin mukaan. Tied. heli.vapaakallio@evl.fi, taija.karpinen@evl.fi.

LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE Kummileiri 14.–15.5. Hvittorp. Hinta 30 e aik. ja 10 e lapsi yli 3-v. Tied. 050 432 9315, janina.oikarinen@evl.fi. Perhepyhäkoululeiri 12.–14.8. Hvittorp. Yhdessäoloa, askartelua, leikkejä, laulua. Hinta 50 e / aikuinen ja 25 e / lapsi. Haku 25.5. asti: www.espooonseurakunnat.fi>

Tapahtumahaku> Perhepyhäkoululeiri. Tied. outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146. Lapsiperheiden kirkonkirje. Tietoa toiminnasta ja tapahtumista suoraan sähköpostiisi. Tilausosoite: lapsetjaperheet.espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi.

PARISUHDE JA VANHEMMUUS Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi 040 547 4146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Parista perheeksi -illat ensimmäistä lastaan odottaville to 19.5. ja 9.6. klo 17–19 Kirkonkymppi. Tied. Kirsi. Keskusteluapua, sielunhoitoa, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä sekä Solmuja parisuhteessa -ohjausta. Tied. Outi ja Kirsi.

WALK IN -TERAPIAA NUORILLE Yhden tapaamisen keskusteluapua 16–29 -vuotiaille nuorille ratkaisukeskeisen terapian menetelmin. Walk in -terapia pyrkii helpottamaan oloa ja löytämään ratkaisusuunnan. Anonyymiä ja ilmaista. Ei lähetettä tai ajanvarausta. Vastaanotot perjantaisin klo 13–16 Viherlaakson kappelissa. Ks. www.espoonseurakunnat.fi/walkin-terapia.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165 ja outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146. Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Ajanvaraus: 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

TUKEA VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA Diakonian ajanvaraus alueesi työntekijältä: Aurora: 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvela: 040 531 1037, 050 438 0189, 040 547 1861. Pohjois-Espoo: 040 736 9315. Länsi-Espoo: 050 438 0176, 040 513 0862. Viherlaaksolahti: 040 572 5344. www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

YHTEISVASTUUKERÄYS www.espoonseurakunnat.fi/ yhteisvastuu. Sivulta löytyy tietoa keräyksestä sekä siitä, kuinka voit osallistua!

MEITÄ ON JO YLI 10 000! Tuomiokirkkoseurakunnan Facebookissa on jo yli 10 000 seuraajaa. Olemme toistemme

arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Tervetuloa Espoonlahden seurakunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta/seurakunnan-tapahtumat1.

MESSUT Siioninvirsiseurat pe 6.5. klo 18.30 kirkko. Iltatee. Messu su 8.5. klo 11 kirkko E. Aalto, Puukko. Yhteisömessu su 8.5. klo 16 kirkko. Joka kerta etkokahvit klo 15.30., lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin ja messun jälkeen keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 8.5. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Ojala, Gospelryhmä Nardus. Messu su 15.5. klo 11 kirkko. Kohijoki, Yli-Jaskari, Okra-kuoro. Vieraina lähetyslentäjä Roy Rissanen ja uusi lähettimme Iisakki Saari. Yhteisömessu su 15.5. klo 16.30 kirkko. Iltamessu su 15.5. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Puukko, Taizekuoro, joht. Gregory Pass. Messu su 22.5. klo 11 kirkko J. Lehti, Ojala. Hiljaisuuden messu su 22.5. klo 17 Soukan kappeli. Yhteisömessu su 22.5. klo 16 kirkko.

MUSIIKKIA KORVILLE Siipiensä suojaan -lähetyskonsertti pe 6.5. klo 18 Soukan kappeli. Musiikkia maailman eri kolkilta. Eivor&Sirja. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10e. Iltatee. Kari 70v -juhlakonsertti la 7.5. klo 15 kirkko. Apollo-orkesteri, Sunsax, Elja Puukko, Helena Yli-Jaskari, Jerry Jantunen ja Zoltan Takacs. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Kakkukahvit. Serenadi Sinulle Soi - konsertti

kesä-

ma 9.5. klo 18 kirkko ja striimattuna Facebookissa. Sinulle, jonka syntymäpäivät korona esti. Laulaja Pasi Flodström. Kuorojen kevätkonsertti pe 13.5. klo 19 Soukan kappeli. Kirkkokuoro, Laulumieli ja Gospelryhmä Nardus. Keväisiä lauluja, myös yhteislaulua.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496. Haluatko jutella? Soita numeroon 046 899 2860. Mikäli vapaaehtoisemme ei voi vastata juuri silloin, hän soittaa sinulle takaisin. Ikäihmisten kerhoja on viikoittain seitsemän: ma klo 10 kirkko ja

klo 12.30 Kaskikappeli. Ti klo 14 Mäntykappeli. Ke klo 14.30 Puistokartanon palvelutalo. To klo 13 Soukan kappeli ja pe klo 14 Merikartanon palvelutalossa hartaus- ja keskustelupiiri. Omaishoidettavien virkistystorstai to klo 10 Soukan palvelukeskus, Soukankaari 7. Tied. ja ilm. 043 826 84466. Opi suomea - Luetaan yhdessä ti klo 9.30 Soukan kappeli (naisille) ja ke klo 17.30 kirkko (kaikille). Suomalaiset opettavat suomen kieltä. Lapsen saa ottaa mukaan. Ilmainen. Tied. Eveliina 041 518 1244. Vertaistukiryhmä omaishoitajille ja heidän muistisairaille läheisille parill. vkojen pe klo 10 Soukan kappeli. Lounas ja kahvit 5e.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Toivon rukoushetki arkiaamuisin

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

klo 8.50 kirkko, myös www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Toivoa Naisille ke 11.5. klo 13 Soukan kappeli. Liitymme maailmanlaajuiseen rukousketjuun. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Raamattu ja rukous -ilta pe 13.5., paritt.vkot. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila.

Kosimisen ja myönteisen vastauksen jälkeen pari voi alkaa suunnitella tulevia häitään.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Tiesitkö?

Vihkilupa ajoissa kuntoon Naimisiin voi mennä vasta, kun avioliiton esteet on tutkittu. Asia kannattaa hoitaa hyvissä ajoin ennen vihkipäivää.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ISTOCK

aimisiin menevän parin kannattaa kirjoittaa häävalmistelujen tehtävälistaan erityisen tärkeä asia: pyydä ajoissa avioliiton esteiden tutkintaa. Esteettömyystutkintaa on pyydettävä valmiilla lomakkeella vähintään seitsemän päivää ennen vihkimistä. Mikäli esimerkiksi ulkomaalaisen puolison tai ulkomailla asumisen takia asioissa on selvitettävää, avioliiton esteiden tutkintaan voi mennä aikaa enemmänkin. – Suosittelemme vahvasti toimimaan reilusti ennen vihkipäivää, sanoo Espoon seurakuntien palvelukeskuksen palvelusihteeri Marianne Koivunen. – Jos pari täyttää lomakkeen verkossa, pyyntö tulee käsiteltäväksemme vasta seuraavana päivänä. Viikon tutkinta-aika alkaa kulua vasta siitä päivästä, jolloin hakemus on tullut käsittelyyn. Ilman esteettömyystutkintaa vihkiminen ei onnistu. Asiakirja vanhenee, mikäli paria ei vihitä seuraavan neljän kuukauden aikana. Sen jälkeen avioliiton esteiden tutkinta on tehtävä uudelleen. Esteiden tutkinta perustuu lakiin, ja sillä varmistetaan, ettei avioliitolle ole lainmukaisia esteitä. Tällaisia esteitä ovat muun muassa alaikäisyys ja voimassa oleva avioliitto. Avioliitto ei myöskään ole sallittu lähisukulaisten kesken.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2022

NYKYÄÄN AVIOLIITON esteiden tutkintapyyntö tehdään useimmiten verkkolomakkeella. Esteiden tutkintalomake löytyy seurakuntien sekä Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta. Jos vihittävät pyytävät esteiden tutkintaa verkossa, kummankin on kirjauduttava palveluun omilla pankkitunnuksillaan. Seurakunnan kautta asiaa hoidettaessa vähintään toisen on oltava kirkon jäsen. – Meidän on tutkittava etukäteen myös nimivalintojen laillisuus. Kummankin on ilmoitettava, mitkä ovat heidän vihkimisen jälkeiset sukunimensä, Marianne Koivunen sanoo. Naimisiin aikovat haluavat esteettömyystutkinnan todistuksen yleensä sähköpostitse. Sen saa halutessaan myös kirjepostina. Avioon astuvien on annettava se vihkipapille. Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytyksenä on, että molemmat ovat rippikoulun käyneitä evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Jos toinen on muun kristillisen yhdyskunnan jäsen, asia kannattaa aina selvittää etukäteen. – Avioliiton esteiden tutkinnan yhteydessä voi käydä ilmi, että kirkolliselle vihkimiselle ei ole edellytyksiä. Silloin otamme yhteyttä pariin ja selvitämme, miten kannattaa toimia, Koivunen sanoo. Lisätietoja verkossa: evl.fi/perhejuhlat/haat/avioliiton-esteiden-tutkinta-ja-esteettomyystodistus

Aamupala ti klo 9–10 kirkko. Vapaaehtoinen maksu. Diakonialounaat ma ja to klo 12–13 kirkko. Tauolla 23.–26.5. (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30– 11.30). Aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e.

TAVATAAN TAAS! Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la. klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Lukupiiri ti 17.5. kirkko. Kirjana Nikolai Gogol, Kuolleet sielut. Laulukerho ti 10.5. klo 13 kirkko. Lisätied. Helena Yli-Jaskari 040 572 3676. Perhekahvila ma 9.5. ja 16.5. klo 9.30 Soukan kappeli.

LAPSET JA LAPSENMIELISET Messy church la 14.5. klo 11–13 Soukan kappeli. Kaikenikäisten tapahtuma, jossa toimintapisteitä ja kertomushetki. Ruokailu. Vauvakirkko su 15.5. klo 15 Soukan kappeli. Pilttiväen oma kirkkohetki. Syyskauden muskarit - haku 20.4.–20.5.: espoonseurakunnat.fi/ muskarit.

LEIRIT JA RETKET Yksineläjien yllätysretki la 21.5. Lähtö kirkolta klo 10, paluu viimeistään klo 15. Retken hinta 10 e. Mukaan omat eväät ja sään mukaiset vaatteet. Tied. viim. 13.5. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Rukousta ja Raamattua -leiripäivä to 26.5. klo 8 Hvittorp. Ilm. verkossa viim. 12.5. Tied. Eveliina Roznovski 041 518 1244. Hinta 15e.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kv. yhteys- ja ylistysilta la 7.5. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo. Kansainvälinen kuoro aikuisille la 7.5. ja 21.5. klo 18–19.30 kirkko.

Kuorossa käytettävät kielet mm. englanti, suomi, venäjä, arabia, armenia. Tied. Sirarpi Tovmasyan, 0440 767 614, sirtov2004@yahoo. com.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Noudatamme suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajantasaiset ohjeet: espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje. Perkkaan kappeli tuhoutui tulipalossa ja sinne suunniteltu toiminta on siirretty muihin tiloihin. Tiedot uusista kokoontumispaikoista saat rivi-ilmoituksista, verkkosivuilta sekä tilaisuudesta vastaavalta henkilöltä.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Messu ja kirkkokahvit su 8.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Hillitön koti-ikävä! Liturgina Juha-Pekka Rissanen, avustavana pappina Piia Ahtee, messussa saarnaa Pekka Kiviranta Evankelisesta lähetysyhdistyksestä. Kanttorina Pauliina Hyry. Messu ja kirkkokahvit su 15.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Lahjaksi annettu elämä. Mukana Väentupa 2 -ripariryhmä Juha-Pekan, Pasin ja Essin kanssa. Musiikissa lauluyhtye Kuiske kanttori Outin kanssa. Liturgina Jukka Raunu ja avustavana pappina Juha-Pekka Rissanen. Messu ja kirkkokahvit su 15.5. klo 13 Karakappeli. Totuuden Henki, johda sinä meitä! Mukana Valkealan rippikouluryhmä. Messussa mukana myös Reetta Lindfors, laulu ja huilu, Elisa Uurtio, Eira Salakka, kanttori Kullervo Latvanen ja liturgina Hanni Raiskio. Messu ja kirkkokahvit su 22.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kukaan ei jää yksin! Tulevaisuutta ja toivoa, ehtoollista ja rukousta, siunausta joka kantaa. Musisoimassa huikea Liekki-bändi. Messussa siunataan tulevan leirikesän isosia ja apuohjaajia. Mukana papit Arto Vallivirta ja Hanni Raiskio, nuorisotyöstä Mio Mokki ja Elina Törrönen sekä kanttori Outi Noponen.

RUKOUSTA LEPPÄVAARA LAISTEN PUOLESTA Ti 17.5. klo 7−9 Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Tule siunaamaan leppävaaralaisia parillisten viikkojen ti-aamuisin. Tarjolla

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

kahvia ja teetä. Tied. diakoni Harriet Lohikari, p. 040 531 1057.

AIKUISILLE

PARIASIAA-LUENTO Leppävaaran kirkolla (B-ovi) ke klo 18. Ke 11.5. Syventäviä työkaluja parisuhteen ristiriitoihin Tied. jukka.silventoinen@evl.fi tai eira. salakka@evl.fi.

LAPSILLE JA PERHEILLE Taaperokirkko: ”Missä minun sukkani on?” pe 6.5. klo 10 Perkkaan kappeli. Tule auttamaan Hissu-hämähäkkiä sukkien etsinnässä. Tervetuloa 0-7v lapset syksyn muskareihin! Ilmoittautuminen 20.4. - 20.5. espoonseurakunnat.fi/ muskarit. Lasten toiminta Facebookissa: Leppävaaran seurakunnan lapset ja perheet, Instagramissa: @minisiipi.

KEVÄÄN ÄÄNIÄ Urkukonsertti / Organ Recital: Arin Maisky, Israel la 14.5. klo 18 Leppävaaran kirkko. Israelilainen urkuri Arin Maisky vierailee ensimmäistä kertaa. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu. Häämusiikki-ilta ke 18.5. klo 19 Leppävaaran kirkko. Kuula vai Ruusunen – häämarsseja kanttorien esittäminä. Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus esittää kysymyksiä häiden järjestämiseen liittyen. Kevätpurojen solinaa su 22.5. klo 18 Leppävaaran kirkko. Tulkaa kaikki nyt laulamaan! Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro ystävineen laulaa ja laulattaa. Musiikista vastaa Kullervo Latvanen. Vapaa pääsy.

VARTTUNEELLE VÄELLE Varttuneen väen kerho joka to klo 13 Leppävaaran kirkko ja joka ti klo 13 Karakappeli. Ohjelmallinen osuus ja ilmainen kahvitarjoilu.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä, sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@ evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Lounaan hinta 3 e. Launtaibrunssi la 21.5. klo 10−12 Raitin pysäkillä, Konstaapelink. 1. Hinta 3 e. Diakonian kevätjuhla ti 24.5. klo 13 Leppävaaran kirkolla. Tervetuloa diakonian messuun, aterioimaan ja viihtymään pelien ja yhteislaulun parissa! Lisätied. Riitta Türkmen p. 040 546 5198.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään striimaamaan: www.youtube.com/user/ Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta. Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 8.5. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Tuija Samila, kanttori Mikko Niinikoski. Messu kirkossa ja verkossa su 15.5. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Samila, avustava pappi Antti malinen ja Jussi Koski, kanttori Päivi Hakomäki ja Sanna Franssila. Laskettelurippikoulun konfirmaatio. Matinkappeli: Messu su 8.5. klo 10. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 15.5. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttori Sanna Franssila. Olarin kappeli: Messu su 8.5. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Samila, kanttori Sanna Franssila. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Tarjolla tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista

sanomaa. Katso lisää: risteys.fi. Liturgia ja saarna: 5.5. Juha Virta, 12.5. Jussi Koski, 19.5. Jussi Koski. Etkot klo 18. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

HERÄTTÄJÄN SEURAT 10.5. klo 18 Matinkappeli. Matti Peiponen, Kauko Puranen, Päivi Hakomäki.

CHAPPLE-KIRPPIS Laita hyvä kiertämään ja tule myymään tai tekemään löytöjä paikallisten myyjien pöydiltä su 15.5. klo 12 Chapple, Iso Omena. Chapple-kirppis on mukava tapahtuma, jonne voit tulla ostamaan tarpeellista tai myymään itselle tarpeetonta. Lasten leikkihuone on avoinna kirppiksen ajan. Tapahtumassa on kahvitarjoilu vapaaehtoisella maksulla Kirkon Ulkomaanavulle.

Laudate Dominum -konsertti

s u 8. 5. k l o 1 8 Es p o o n tu o m io k ir k ko

Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Luova mieli ja osaavat kädet ma 16.5. (joka toinen ma) klo 11 Karakappeli. Tehdään yhdessä käsitöitä, jutellaan taiteesta, kokeillaan uutta. Paikalla vapaaehtoinen Tiina. Tiedustelut diakoni Riitta Türkmen, 040 546 5198. Etsivä löytää – keskustelua kahvikupin äärellä ti 17.5. klo 13 Raitin Pysäkki. Aiheena: Miten saan rukousvastauksia? Diakonian retkipäivä Hvittorpissa 2.6. sinulle, joka kaipaat vaihtelua arkeen. Yhdessä oloa, ulkoilua, hiljentymistä, maukasta ruokaa, mahdollisuus saunoa. 15e, ensikertalaiset etusijalla. Ilm. pe 20.5. mennessä ruoka-aineallergioineen diakoni Harriet Lohikarille p. 040 5311057. Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ leppavaaran-seurakunta/aikuiset.

Ohj. Kimmo Vuorialho. Mikäli tarvitset kyydin kirkolle, ota yhteyttä Noora Lanaan p. 050 568 5340. Avoin kahvila ma 16.5. klo 13 Leppävaaran kirkko.

S. 9

ILMOITTAUTUMINEN SYKSYN MUSKAREIHIN Ilmoittautuminen syksyn musiikileikkikouluryhmiin on avoinna 20.5. asti. Linkki ilmoittautumiseen löytyy netistä: www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/musiikki/ muskarit.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Perhevalmennusilta ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille to 12.5. klo 17 Matinkappeli. Illoissa keskustelemme mm. lapsen syntymän vaikutuksesta parisuhteeseen, vanhemmaksi tulon prosessista, myönteisen vuorovaikutuksen merkityksestä pikkulapsiperheissä sekä yhteisen perhekulttuurin luomisesta. Illan päätteeksi lyhyt info nimen antamiseen liittyvistä käytännöistä ja kasteen järjestämisestä sekä kummeista. Iltoihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen.

HYVÄ PÄIVÄ -PERHETAPAHTUMA su 29.5. klo 16 Olarin kirkko. Perhekirkossa lauletaan, leikitään, rukoillaan ja ihmetellään yhdessä. Mukana seurakunnan lapsikuorot. Lapset ovat tervetulleita lapsina, liikkuvina ja ääntäpitävinä! Päivällinen tarjoillaan messun jälkeen. Toimintapisteitä kirkonmäellä: Ongintaa – keppihevosten tekoa – kepparirata – musahetkia – leluja kirjakirppis – jättirakentelupalikat – pomppulinna – leikkihuone ja leikkipiha – Kirjastoauto Välkky. Yhteisvastuun hyväksi vapaaehtoisen tapahtumamaksun, 15 e/perhe voi maksaa käteisellä, kortilla tai Mobilepayllä. Lelu- ja lastenkirjakirppikselle voi tuoda leluja ja kirjoja myytäväksi Yhteisvastuun hyväksi.

PERHEIDEN KESÄ SEIKKAILUT KIRKONMÄELLÄ Monenlaista puuhaa 6.–10.6. klo 9.30–12.30 Olarin kirkolla, sisällä ja ulkona. Päivittäin vaihtuva teema, askartelua, leikkiä, yhteinen musiikillinen hartaushetki, lounas (lapset etusijalla). Lisätietoja: leila. saarela@evl.fi, mia.silvola@evl.fi.

AIKUISTEN RYHMIÄ Lukupiiri to 5.5. klo 14 Matinkappeli.Kirja: Yaa Gyasi: Matkalla kotiin. Lisätiedot: leena.lenkkeri@ gmail.com, 050 353 8398. Saunailta naisille Hvittorpissa ma 16.5. Iltapala, hartaus kappelissa. Hinta 3,50 e. Kimppakyyti 3 e. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Ilmoittautumiset Anneli Virolainen p. 0400 205 445 viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

NAISTEN KOKKIKERHO / COOKING CLUB FOR WOMEN Olarin kappeli, Kuunkehrä 4, maanantaisin 2.5., 9.5., 16.5., 23.5., 30.5. Naiset ja lapset tervetulleita, lastenhoito. Ryhmä päättää mitä ruokaa laitetaan. Maksuton. Yhteyshenkilö / ask more Tuija Samila, tuija.samila@evl.fi.

DIAKONIATYÖ Diakonialounaat: Matinkappeli ti klo 12–13. Olarin kappeli (Kuunkehrä 4) to klo 12–13. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Hinta 3 e. Ota mukaan tasaraha. Community lunches: Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets will be available 11.45– 12.30. Fee 3 euros. Please use the exact amount. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–11, p. 050 4329 368 tai sähkö-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

postilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10-11 by phone 050 4329368 or via email. The parish deacon may be an ordained person or a nurse, who is responsible for the parish’s carative ministry, offering support to those in the greatest need.

MUSIIKKI Candominon 55-vuotiskonsertti la 7.5. klo 18 Olarin kirkko. J. S. Bachin Singet dem Herrn ein neues Lied ja muita helmiä Candominon 55-vuotiselta taipaleelta. Candominon lisäksi konsertissa esiintyvät CandoMini, CaMinus, Grandomino ja suurkuoro sekä Espoon barokin duo: Laura Vihreäpuu, urut, ja Elina Mattila, sello.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Kirkkopolku 6 ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA Älä menetä toivoasi! Messu su 8.5. klo 10. Hero, Koivisto, Jurmu. Jazzahtava perhemessu su 15.5. klo 10 isoille ja pienille jazz-musiikin ystäville. Bob Chilcottin: A Little Jazz Mass. Lauluyhtye Four Hats ja Gospelmamas-kuoro, joht. Elina Jokivuori, Jazz-trio: Minna Miettinen, piano; Miri Miettinen, rummut; Jari Heino, basso. Äiti-Teresa peittojen siunaus.

VALMIINA IKUISEEN MUUTTUMISLEIKKIIN Runoja sisäisestä kasvusta ja oppimisesta esittäjänä Riitta Linnapuomi. Tapio Haanperä, kitara. Ohjaus Inkeri Kivimäki. Kirkon Pylvässalissa 6.5. klo 18.

SEURAKUNTARETKI SOMEROLLE Tutustu kartanoihin ja kirkkoon ke 18.5. Lähtö Tapiolasta, Hotelli Gardenin edestä klo 8.30. Paluu noin klo 18.15. Hinta 55 e. Sitovat ilm. Keskiviikkokerhossa tai puhelimitse 6.–8.5.: p. 050 583 6909, Katja Hero. Peruutus 11.5. jälkeen vain lääkärintodistuksella. Mukana Katja Hero ja Malle Münter.

HILJAISUUDEN MAALAUS Karoliina Mäkelä johdolla 30.5. klo 18−20 kirkon Pylvässalissa. Luodaan akryylimaaleilla värejä, viivoja ja tekstuureja. Aiempaa

kokemusta ei tarvita. Päätösrukous. Ilm. ja tiedustelut viim 23.5.: karoliina.makela@sanamaija.fi.

KIRKON LOUNAS Torstaisin klo 12–13.30. Hinta 5 e. Lapset yli 3–12v 2 e. Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan. Kasviskeitto, ruisleipää ja kahvi.

KAHVILA VALO Ma–to klo 12–16. Yhteisvastuulle ja KUA:n kautta Ukrainaan. Voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi kahvilaan tai muihin tehtäviin: merita.hietanen@evl.fi.

OMPELIMO Kirkolla to klo 17:30-18:30. Syyrialaiset Hala ja George ottavat korjaustöitä vastaan. Tuotto KUA:n kautta Ukrainaan.

STAYCATION – LOMA NUORILLE AIKUISILLE Hotelli Nuuksiossa 26.–29.5. Ilmoittautuminen seurakunnan nettisivuilla 15.5. saakka. Hinta 50 e/vrk sis. täyshoito.

AIKUISTEN RYHMIÄ Keskiviikkokerho 11.5. kirkon seurakuntasalissa. Kahvit klo 12.30. Ohjelma klo 13–14. Emmauksen tie -kantaesityksestä keskustelemassa kanttori Hannu Jurmu, säveltäjä Jyrki Linjama ja kirjailija Johanna Venho. Lukupiiri ti klo 13. Käsityöpiiri ke klo 10–12. Kastetöppösiä ja isossukkia / omia käsitöitä. Kristillinen meditaatioryhmä ma 19.30 Mankkaan seurakuntakoti. Ovi on lukossa, tule klo 19.30 mennessä. Raamattupiiri ke 11.5. 18.30 Tapiolan kirkko. Kirje roomalaisille.

LAPSET JA PERHEET Avoimet aamut Tapiolan kirkolla ma ja to klo 9.30–12 (26.5. ei kerhoa.) Laajalahden perhekerho ti 10.5. klo 9.30–11.

PERHEPÄIVÄ VELSKOLASSA Toimintaa sisällä ja ulkona (os. Vääräjärventie 2) ti 31.5. klo 10–14. Ruokailu, kirkkohetki ja päiväkahvi. Omin kyydein. Hinta 5 e/aikuinen, 3 e/lapsi. Ilmoittautuminen viim. pe 13.5. https://www.espoonseurakunnat.fi/tapiolan-seurakunta/ lapset-ja-lapsiperheet/tapahtumat.

MUSIIKKI KIMURALLI Laudate Dominum Konsertti äitienpäivänä su 8.5. klo 18 Espoon tuomiokirkko. KIMURALLI-lapsikuorot Tuike, Hohde ja Välke, joht. Josefiina Rekiaro ja Heli Vapaakallio, Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Kannelkellot, joht. Sirkku Rintamäki, Kannelmäen seurakunta. Lauluyhtye Dulcis ja GospelKids, joht. Elina Jokivuori,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2022

Tapiolan seurakunta. Tiia Maria Saari, sopraano; Hannu Jurmu, tenori; Melina Nyberg, viulu; Johanna Kumpulainen, sello; Inka Kinnunen, urut. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Emmauksen tie – liturginen draama pe 13.5. klo 19 Tapiolan kirkko. Jyrki Linjama sävellys Johanna Venhon tekstiin. Seurakunnan tilausteoksen kantaesitys. Jyrki Linjama, sävellys. Johanna Venho, libretto; Emriikka Salonen, Maria; Hannu Jurmu, Kleopas. Nicholas Söderlund, Jeesus; Susanne Kujala, urut; Katja Hero, liturgia; Pekka Y. Hiltunen, saarna. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Muut musiikkitilaisuudet löytyvät Kirkoissa soi -palstalta.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12–14, to 10–16, lisäksi pe 10–14 puhelimitse ja sähköisesti, p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

KAUNIAISTEN KIRKKO ON POIS KÄYTÖSTÄ REMONTIN VUOKSI Katso väistötilatiedot kunkin tilaisuustiedon kohdalta erikseen. Verkossa www.kauniaistenseurakunta.fi ajantasaiset tilaisuuksien kokoontumispaikka- ja aikatiedot. Remontin arvioitu valmistumisajankohta on lokakuussa 2022. Srk-toimisto kirkolla 18.6. asti, jonka jälkeen toimipiste on Sebstoksen toimitilassa 12.8. asti.

KAKSIKIELINEN EKUMEENINEN JUMALANPALVELUS Su 8.5. klo 11 Kauniaisten metodistikirkossa, Betlehemskyrkan, os. Yhtiöntie 33. (Huom. aika ja paikka). Anna-Kaisa Tuomi ja Jona Granlund ja kanttorina Heli Peitsalo.

AVOIN PERHEKERHO Ma 9.5. ja 16.5. klo 9.30 - 11 Kauniaisten kaupungin Avoimen perhetoiminnan tiloissa Thurmanin puistotie 1.

MONIKULTTUURISET PERHEET -RYHMÄ Sebastoksen toimitilassa (Kauniaistentie 11) klo 10.00 -11.30 la 14.5 retkipäivä., 28.5. ja 11.6. Ryhmä on tarkoitettu monikulttuuri- tai maahanmuuttajaperheille. Ilmoitt. etukäteen: yilcedmilena@yahoo. es. Ohj. Milena Raitmaa, laillistettu psykologi p. 0400 196 634.

KAKSIKIELINEN JUMALANPALVELUS Su 15.5. klo 10 Sebastoksen toimitilan kappelissa (huom. aika ja paikka). Anna-Kaisa Tuomi ja Ulrik Sandell kanttorina Anna Marte, musiikissa avustaa Kari Huoponen, flyygelitorvi. Ei kirkkokahveja. Jumalanpalveluksen jälk. kaatuneittenpäivän seppeltenlasku Kauniaisten hautausmaalla, musiikki Kari Huoponen trumpetti.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 16.5. klo 18.30 Raamattuopiston tiloissa, os. Helsingintie 10. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

KESÄKERHO ALLE KOULUIKÄISILLE 7.-17.6. ma-pe klo 9-13. yli 2,5 vuotiaille alle kouluikäisille lapsille. Leikitään, askarrellaan, lauletaan, jumpataan ja ulkoillaan paljon – omat eväät. Ilmoitt. srk-toimisto p. 050 500 9000 tai kauniaisten. suom.srk@evl.fi.

LAPSIPERHEIDEN KESÄRETKI Ma 6.6. Rehndahlin kotieläinpuistoon. Lähtö kirkon pysäkiltä klo 9.30 paluu klo 13. Maksuton, omat eväät. Ilmoitt. 050 500 9000 tai kauniaisten.suom.srk@evl.fi. Järj. suom. ja ruots srk:t.

GRANIPÄIVÄ 19.5. KLO 17 ALKAEN Seurakunta on mukana tapahtumatorilla sekä järjestämässä toimintaa Sebastoksen toimitilassa koko perheelle. Torin lavalla ”Valon puolella”- Granipäivän konsertissa Kauniaisten suom. srk:n naiskuoro, AccaBella, joht. Teija Palolahti, bändin liidaus Tiro Rohkimainen. Päivän tarkempi aikataulu julk. myöh. verkossa ja Kaunis Grani -lehdessä.

ILON RYHMÄ

ASETU EHDOLLE SEURAKUNTAVAALEISSA

Ti 10.5. ja 17.5. klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa.

Tarkemmat tiedot ja ohjeita www. kauniaistenseurakunta.fi/vaalit ja www.seurakuntavaalit.fi.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ To 12.5. klo 14–15.30 Raamattuopiston tiloissa, os. Helsingintie 10. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13.

tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Dalsviks kapell fre 6.5 kl. 18. Regnbågsmässa på finska och svenska med Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Jäntti, Terho. Kvällsté. Esbo domkyrka sö 8.5 kl. 12.15. Mässa med små och stora. Jäntti, Kronlund, Malmgren, Brunell och barnkören. Barnkören Diskanten från Borgå uppträder. Morsdagslunch till förmån för Gemensamt Ansvar-insamlingen i församlingsgården, efter högmässan. Esbo domkyrka sö 15.5 kl. 10. Tvåspråkig mässa. Kanckos, Malmgren. Karabacka kapell sö 15.5 kl. 10. Högmässa i Karabacka kapell. Ertman, Kronlund. Kyrkkaffe.

VUXENVERKSAMHET Torsdagsträffen to 5.5 (tema: morsdag) och 19.5 (tema: Marthor berättar om Östersjön och bjuder på fiskpaj) kl. 13–14.30 i Södrik kapell. En träffpunkt för daglediga. Träffdax ti 17.5 kl. 13–14.30 i Köklax kapell. Vi träffas över en kopp kaffe. Vårutfärd on 25.5 till Kyrkslätt. I dagsutfärden ingår bl.a. guidad rundtur i Haapajärvi kyrka och Hvitträsk. Lunch. Pris 30€. Anmälning senast 13.5 till diakoniarbetare Nina, tfn 050 432 4323, diakoni. esbosvenska@evl.fi

MUSIK Fr 6.5 kl. 19. Esbo arbis kammarkörs vårkonsert i Köklax kapell. Dir. Timo-Juhani Kyllönen. Fr 20.5 kl. 18 Pensionärskören Furornas vårkonsert i Sökö kapell. Dir. Håkan Wikman.

GEMENSAMT ANSVAR Ge morsdagspresenten i form av en välgörenhetslunch och en ros sö 8.5, efter högmässan i domkyrkan. Lunchen i församlingsgården 10€, barn äter gratis. Medlen går till Gemensamt Ansvar.

STÖD OCH HJÄLP Lö 14.5 kl. 11. Olars kyrka; teater & musik Vid livets gräns – en livsbejakande föreställning om möten, bemötande och musikens kraft vid en sjukhusavdelning. Sjukhusmusiker Anna Brummer, skådespelare Helena Ryti. Föreställningen riktar sig till publik 18 år och uppåt. Diskussion, kaffe & té efter föreställningen.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar torsdagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell. Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisdagar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Alla vuxna använder munskydd och vi följer alla andra säkerhetsföreskrifter.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

Hobbyklubbarna Kockis & Sportis tar emot anmälningar till höstens klubbverksamhet som är 2 ggr/ vecka kl. 14–16. Elektronisk anmälning på esboforsamlingar. fi/kom-med/barn-och-familj/ barn-i-skolaldern, senast 31.5.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi. espoonseurakunnat.fi.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt. tfn. 050 500 7000, grankulla. sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GUDSTJÄNST I METODIST KYRKAN OCH SEBASTOS Sö 8.5 Flerspråkig gudstjänst i Metodistkyrkan kl. 11. Kaffeserve-

Elämänkaari

ESPOON TUOMIO KIRKKO SEURA KUNTA Kastettu Selma Adanna Akudu, Doris Katri Lovisa Antell, Friida Beatrice Fagerström, Kasper Mikael Verner Glad, Veera Janina Honkanen, Alisa Iiris Julia Kauhanen, Max Otto Johannes Kortelainen, Helena Olivia Orvokki Koskinen, Adessa Eveliina Aleksandra Malinen, Isla Aliina Neal, Aava Aurelia Niemelä, Hugo Eljas Niemelä, Viivi Helena Nikkanen, Onni Kasper Kristian Nousiainen, Lenni Jussi Tuomas Nyrhilä, Lukas Urho Tuomas Nyrhilä, Beata Eva Elfina Racaj Lempiö, Noomi Lilia Aleksandra Siltala, Amalia Elma Orvokki Taipale, Hilma Wilhelmiina Telaranta, Eliel Jaakko Axel Väre. Hautaan siunattu Olavi Juhani Bamberg 67 v, Sirpa Liisa Bussman 74 v, Greta Anneli Hynninen 90 v, Anna Liisa Hämäläinen 90 v, Paavo Benjamin Immonen 74 v, Timo Juhani Jäntti 78 v, Matti Juhani Koskeli 93 v, Pirjo Riitta Kuikka 75 v, Veikko Henrik Lahtinen 78 v, Väinö Aulis Lemettinen 86 v, Johannes Felix

ring. Sö 15.5 Tvåspråkig gudstjänst på de stupades minnesdag i Sebastos kl. 10. Efteråt uppvaktning vid de stupades gravar.

LOVSÅNGS OCH FÖRBÖNSGRUPP To 5.5 och 12.5 i Metodistkyrkan kl. 10-11.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu Aarni Alvar Johannes Ala-Fossi, Lucas Eldar Leonel Culha, Alvar Leon Alexander Englund, HelmiSofia Josefiina Heino, Vincent Pekka Olavi Junnila, Benjamin Onni Emil Kajander, Rosa Sofia Kalske, Toomas Märt Loite, Oliver Aatos Aleksanteri Mehtälä, Sebastian Joseph Olander, Tove Lotta Johanna Putkonen, Max Erik Valdemar Rahkonen, Luukas Toivo Oskari Rosendahl, Oskar Aleksi Mikael Silvennoinen, Alvar Emiel Similä, Liana Eva Ann-Marie Stjernvall, Eliott Ernö Voitto-William Ulenius, Alisa Minttu Maria Vääränen.

FAMILJELYKTAN

On 11.5 och 18.5 i Sebastos kl 14.

TO 12.5 och 19.5 i Sebastos kl. 9.30-11.

TISDAG 10.5

TISDAG 17.5

Familjelyktans vårfest i Sebastos kl.

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Avioliittoon kuulutettu Akseli Kustaa Loikkanen ja Jutta Maria Meriläinen. Hautaan siunattu Sirkka-Liisa Bergström 98 v, Jouko Juhani Järvi 86 v, Ritva Tuulikki Karhunen 70 v, Klaus Juhani Kumlin 69 v, Anneli Marketta Lehmussaari 74 v, Osmo Olavi Lepola 94 v, Brita Marianne Ljungqvist 83 v, Anita Tellervo Magnusson 76 v, Martti Ilmari Piironen 90 v, Pekka Mauri Rajala 75 v, Raimo Henrikki Stirkkinen 83 v.

Lipasti 92 v, Toini Mirjam Pekkinen 94 v, Asta Aulikki Ritamäki 81 v, Airi Inkeri Snellman-Hänninen 91 v, Kirsti Ulla-Maija Toivoniemi 84 v, Tuomo Antero Uusitalo 83 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Linden 70 v, Timo Sakari Mieho 73 v, Markku Kalevi Nordblad 56 v, Rabbe Mauri Kalevi Nordblad 80 v, Pentti Matti Pihlajaniemi 68 v, Toni Markus Tapani Pitkänen 29 v, Mika Juhani Pulli 52 v, Martti Kalevi Rantala 72 v, Tuula Marita Kaarina Sevon 81v, Teuvo Pauli Tapio Taipale 78 v, Irja Kyllikki Torkkel 90 v, Ritva Hellevi Tukeva 83 v, Mikko Henrik Vihervaara 73 v.

9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i Sebastos kl. 9.30-10.30 Sångstund för pensionärer i Casa Seniori kl. 12.45. Tisdagsträffen i Casa Seniori kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Kastettu Minea Helmi Alina Liukkonen, Valtteri Mauno Alvar Männistö, Amelia Eliisa Charlotta Somer. Hautaan siunattu Veijo Aulis Juhani Vahvanen 89 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu Eemil Väinö Antti Alanen, Emilia Kristiina Autto, Magnus Pyry Forsberg, Viljami Leo Oskari Forsblom, Atte Matias Huttunen, Nita Julia Jaakkola, Helene Marja Elisabet Jäämeri, Marianne Eeva Amanda Jäämeri, Iina Sofia Kinnunen, Senni Helena Kujanen, Eelis Onni Kulola, Matteo Emanuel Kyllönen, Tilda Ruu Elviira Leirimaa, Lavinia Esmeralda Mäkeläinen, Lilli Olivia Olenius, Nino Dominic Taulo, Väinö Benjamin Tiinus, Lenni Andreas Tuominen, Mimosa Liisu Adele Vehviläinen, Sulo Ilmari Yliluoma. Hautaan siunattu Markku Antero Ahonen 74 v, Antti Ketola 79 v, Reijo Uolevi Koivunen 77 v, Martti Lankinen 91 v, Heikki Pasi Ilari Larkio 80 v, Hannu Väinö Tapani Lehtonen 71 v, Ilma Raakel

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu Seela Alma Elisabet Aalto, Emily Sofia Austi, Jhonatan Karri Dominguez-Jäntti, Aatos Juhani Farin, Onni Juhani Farin, Isabella Victoria Hakonen, Emilia Anneli Helasharju, Melina Hilda Hämäläinen, Sofia Milana Jokelainen, Siiri Ida Emilia Kalttonen, Saku Valde Johannes Kiviluoma, Kiira Alexandra Kukkonen, Unto Ilmari Mäkinen, Toivo Emil Matias Paakkari, Jasper Onni Oskari Pulkkinen, Ylva Maria Ruiz Liljeroos, Xavier Rafael Francisco Salo, Anna-Greta Kristiina Satta, Sandra Sofia Vesamäki. Avioliittoon kuulutettu Miika Kristian Harrinpoika Hakala ja Iida Justiina Asikainen. Hautaan siunattu Kirsti Kaarina Alkio 79 v, Heikki Otto Vilhelm Haahti 92 v, Eija Riitta Irmeli Karen 66 v, Pauli Olavi Kempas 88 v, Juhani Eljas Kuntonen 82 v, Seppo Juhani Lainesalo 69 v, Heikki Olavi Matikainen 58 v, Maria Nerman 91 v, Terttu Leena Neuvonen 82 v, Sirkka Anneli Planting 85 v, Maija Leena Rainio 92 v, Hannu Leo Antero Saarikivi 81 v, Mirjam Tellervo Sorsakivi 102 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu Aapo Olavi Aikio, Eliel Eero Johannes Autio, Eemeli Johan Mikael Granvik, Leevi Juhani Haverinen, Mikael Eero Alexander Heikura, Reino Toivo Tuomas Laakko, Urho Onni Ilmari Laivonen, Eliel Henrik

Diakonimottagning och brödutdelning i Sebastos kl. 9.30-10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

International

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

Mäkelä, Anton Eino Mikael Raininko, Aamos Verneri Salminen, Alisa Kaisa Lyydia Sekki, Amos Kristian Tukonen. Hautaan siunattu Ilkka Eino Kalevi Aho 85 v, Leila Annikki Auvinen 85 v, Janne Antero Katajamaa 54 v, Kari Edvard Ilmari Kaukovaara 76 v, Matti Olavi Lehtiniemi 78 v, Seija Tuula Sinikka Leikola 85 v, Rauni Anneli Lounio 87 v, Raimo Voitto Rajalainen 85 v, Reijo Olavi Sarkola 81 v, Jarkko Kari Tapio Sipilä 57 v, Paula Anneli Tervo 88 v, Ina Marjatta Virtanen 91 v, Anna Leena Marjatta Virva 84 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpt/ Kastettu Nico William Arendschneider, Robin Carl Thomas Ehrström, Tom Karl Georg Falck, Liam Karl Fredrik Iilane, Eevi Ilona Unelma Kellokoski, Zacharias Karl Moritz Lagus, Liam Toivo Alvar Lappalainen, Emma Elisabeth Nordman, Hildur Lotta Nyholm, Felicia Sienna Carolina Nyström, August Eero Alvar Rossi, Elliot Oliver Rémy, Alfred Viktor Storsjö, Lenny Olavi Erik Strömberg, Nelli Alina Tirronen. Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon kuulutettu Antti Samuli Inkilä ja Maria Christina Oldenburg. Avliden/Hautaan siunattu Magnus Jarl Barck 81 år, Gunvor Linnea Blomberg 91 år, Claes Alfred Gunnar Charpentier 84 år, Stig Gösta Ekfors 78 år, Sirkka Inkeri Lax 90 år, Lars Eskil Lindfors 72 år, Anita Elisabet Nielsen 92 år, Thea Anita Nieminen 89 år, Ralf Leopold Wahlroos 83 år, Ilse-Maj Anita Weckman 92 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

Kirkoissa soi ISTOCK

TORSTAINA 5.5. Laulu & laulun tarina: Voimalauluja to 5.5. klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Anna-Liisa Haunio & Anna-Mari Kaskinen. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan artistivieraittemme kanssa. Vapaa pääsy. Kahvit klo 18. www.facebook.com/lauluntarina.

PERJANTAINA 6.5. Espoon musiikkiopiston Mozartkonsertti Ukrainan hyväksi klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Hanna Lipiäinen, viulu: Sirkka Kuula, viulu: Tarja Koskinen, alttoviulu; Tuija Vainio, sello; Reijo Koskinen, klarinetti. W.A. Mozart: Jousikvartetto C-duuri, Klarinettikvintetto A-duuri. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e KUA:n katastrofirahaston kautta Ukrainaan. Siipiensä suojaan -lähetyskonsertti klo 18 Soukan kappeli, Soukantie 3. Musiikkia maailman eri kolkilta. Eivor&Sirja. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10e.

SUNNUNTAINA 8.5. Orvokkini tummasilmä: Äitienpäiväkonsertti su 8.5. klo 15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Tiia Saari, Pauliina Hyry ja Kullervo Latvanen. Säveliä äideistä, keväästä, rakkaudesta ja jakamisesta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuulle. Kahvit 2,50 e musiikkitoiminnalle. Lapsikuorojen Äitienpäiväkonsertti su 8.5. klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Tuike, Hohde ja Välke-kuorojen, Tapiolan seurakunnan Gospelkids ja Dulcislauluyhtyeen sekä Kannelmäen

SUNNUNTAINA 15.5. Bob Chilcott: A Little Jazz Mass klo 10 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Lauluyhtye Four Hats ja Gospelmamas-kuoro, joht. Elina Jokivuori, Jazz-trio: Minna Miettinen, piano, Miri Miettinen, rummut ja Jari Heino, basso. Jazzahtava perhemessu isoille ja pienille jazz-musiikin ystäville.

KESKIVIIKKONA 18.5. Häämusiikki-ilta klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Se ainoa oikea häämarssi? Vai sittenkin jotakin ihan muuta? Tule kuulemaan suosituimmat häämarssit ja -laulut kanttoreiden esittäminä. Konsertin jälkeen on tilaisuus esittää kirkkohäiden järjestämiseen liittyviä kysymyksiä.

PERJANTAINA 20.5. Onnea äidille! Sunnuntaina 8.5. Suvelan kappelissa ja Espoon tuomiokirkossa on äitienpäiväkonsertti. Kumpaankin konserttiin on vapaa pääsy, mutta ohjelma on maksullinen.

seurakunnan ”Sävelsirkkujen” yhteinen tapahtuma. Tiia-Maria Saari, sopraano, Hannu Jurmu, tenori sekä Johanna Kumpulainen, sello. Kuoroja johtavat Elina Jokivuori, Liisa Soinio, Josefiina Rekiaro, Sirkku Rintamäki ja Heli Vapaakallio. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e; tuotto Kimurallin kustannuksiin.

MAANANTAINA 9.5. Serenadi Sinulle soi -konsertti klo 18 Espoonlahden kirkossa, Kipparintie 8. Erityisesti kaikille niille, joiden syntymäpäiväjuhlat peruuntuivat koronan vuoksi. Esiintyjänä

laulaja Pasi Flodström. Tule paikalle tai seuraa striimin välityksellä seurakunnan Facebook-sivun kautta.

KESKIVIIKKO 11.5. Häivähdys Pyhää -konsertti klo 12. Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Kesto noin 30 min. Espoon musiikkiopistosta Milla Lammi, viulu; Lili Ahopelto, piano. Bach, Beethoven, Sibelius. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle.

PERJANTAINA 13.5. Emmauksen tie – liturginen draama klo 19 Tapiolan kirkko,

Kirkkopolku 6. Jyrki Linjaman sävellys Johanna Venhon tekstiin. Tapiolan seurakunnan tilausteoksen kantaesitys. Johanna Venho, libretto; Emriikka Salonen, Maria; Hannu Jurmu, Kleopas. Nicholas Söderlund, Jeesus; Susanne Kujala, urut; Katja Hero, liturgia; Pekka Y. Hiltunen, saarna. Vapaa pääsy, Ohjelma 10e.

LAUANTAINA 14.5. Kohti kilpailua -konsertti la 14.5. klo 18 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Nea Fagerström, piano. J.S. Bach, L. Kilpiö, W.A. Mozart, A. Skrjabin, J. Sibelius. Vapaa pääsy.

Vox Silentii: Laulumeditaatio pe 20.5. klo 17 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3. Meditaatiohetki on ilman puhetta. Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori. Enkelten gregoriaaniset osa 3, Angels part 3. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Ks. www.voxsilentii.fi, www. voxsilentii.fi. Espoon musiikkiopiston kitaraopettajien tukikonsertti Ukrainan hyväksi klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Juuso Nieminen, Osmo Palmu, Antero Pellikka ja Andrzej Wilkus soittavat klassista kitaramusiikkia. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Sunnuntaina 8.5.

Äitienpäiväkonsertti klo 17 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot ja CM Muskarilaisten kuoro, urkurina Olli Saari. Liput 30/25 e, 20/15 e, 10 e Ticketmasterista ja ovelta. Numeroidut rivit.

Torstaina 12.5.

Kohti valoisia aikoja klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ylioppi-

laskunnan Soittajat, solistina Jussi Littunen. Nielsen: Heliosalkusoitto, Šostakovitš: Pianokonsertto nro 2. Liput 10/7 e ovelta.

kilä. Liput 20–100 e oman harkinnan mukaan. Käteinen tai Mobilepay. Konsertin tuotto lyhentämättömänä Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan.

Perjantaina 13.5.

Lauantaina 14.5.

Mozartin Requiem Vantaalla Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3, klo 19. Hämeenkylän kamarikuoro ja solistit Tiia-Maria Saari, Teppo Lampela, Niilo Erkkilä ja Elja Puukko. Urut Miikka Lehtoaho. Johtaa Hannu-Pekka Heik-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 8/2022

Toivo!-konsertti klo 16 Helsingissä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Petri Laaksosen konsertti, mukana Malmin seurakunnan lapsikuorot. Kantaesityksenä lapsikuorolaisten sanoittama ja Laaksosen säveltämä laulu toi-

vosta. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 15.5.

Poliisien veteraanikonsertti klo 18 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy.

Torstaina 19.5.

Runot ja Sävelet klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pepe Willberg ja Klassinen kvintetti. Lauluja rakkaudesta, toivosta ja kaipuusta. Liput 36,50 e lippu.fi ja ovelta.

Ruttomessu klo 20 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Kamarikuoro Utopia, Ilpo Laspas, urut. Keskiajan lääke toisintaa paavi Klemens VI:n vastauksen pandemiaan vuodelta 1348. Immuniteetin saamiseksi mustaan surmaan riitti messuun osallistuminen ja kynttilän polttaminen viiden päivän ajan. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi. com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta.