Kirkko ja kaupunki 2022 08 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

5.5.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Mitä kuolin ilmoitusten muistolauseet kertovat? s. 4

Antti Häkkäsen, Matias Mäkysen ja Maria Ohisalon poliittinen ura alkoi kirkossa s. 12

Muillakin on tällaista Meidän pitäisi puhua monista asioista avoimemmin, sanoo mielenterveysongelmia romaanissaan käsittelevä Soili Pohjalainen s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Kuuleeko kukaan?

Miksi kuolevat eivät koskaan vuodata kyyneleitä?

TOIMITTAJAMME SAI PALAUTETTA muutaman vuoden takaa. Hän oli alkuvuodesta 2018 haastatellut erästä työtöntä, joka kritisoi tuolloin käyttöön otettua niin sanottua aktiivimallia ja kertoi omasta arjestaan, jossa jo kahden euron kahvikupillinen on iso investointi. Työllistymisensä eteen hän oli nähnyt paljon (aktiivimallin näkökulmasta turhaa) vaivaa. Laajasti moititusta mallista luovuttiinkin vuoden 2019 lopussa. Haastattelemamme henkilö kiinnitti huomiota aktiivimallin ihmiskäsitykseen. Hänen mukaansa mallissa lähdettiin liikkeelle siitä, että työtöntä pidetään passiivisena laiskurina, joka vain loisii. Haastateltava korosti, että työttömät eivät ole homogeeninen joukko vaan he ovat ihmisiä, joilla kullakin on oma tarinansa. TAMMIKUUSSA 2018 hän oli lähettänyt sekä kaikille ministereille että monille toimittajille viestin, jossa hän kuvasi omaa arkeaan työttömänä ja kertoi näkemyksiään aktiivimallista. Yksikään ministeri tai ministerin avustaja ei vastannut hänelle. Kirkko ja kaupunki oli medioista ensimmäinen, joka hänen viestiinsä reagoi. TÄNÄ KEVÄÄNÄ haastateltava lähestyi toimittajaa uudestaan, nyt kutsuakseen hänet syntymäpäivilleen. Toimittaja oli tietämättään merkkihenkilö. Kakkukahveilla haastateltava kertoi, miten merkittävää oli ollut, että hän oli

mun kaula-aukkoi, stilettoi, mun menoi”, laulaa Paula Vesala biisissään Uu mama. Äiti on äiti vain lapselleen, muille vaikka poppari,

TOIMITTAJA OLI POISTUNUT synttärikahveilta mykistyneenä. Ja hiljaiseksi se veti minutkin, kun kuulin tapaamisesta. Tämä on yksi journalismin tärkeistä tehtävistä: kuunnella niitä, joita vain harvat kuuntelevat – ja antaa heidän äänensä kuulua. Samalla tarina tästä kohtaamisesta on muistutus lähimmäisenrakkauden yksinkertaisuudesta. Tekemällä toisille niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän, saatat tietämättäsi olla mukana muuttamassa jonkun elämää parempaan suuntaan.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Tuore tutkimus vahvistaa sen, minkä lemmikkien omistajat ovat tienneet kauan: Koirat surevat läheisten poismenoa siinä missä ihmiset. Lajikumppanin kuoltua ne muuttavat normaalia käyttäytymistään, esimerkiksi vetäytyvät sohvan alle omiin oloihinsa, lakkaavat syömästä tai kadottavat leikkimishalunsa. TIEDELEHTI 5/2022

Iankaikkisesti Jättäkää minut rauhaan, antakaa minun itkeä suruani!

YKSI JOURNALISMIN

JESAJAN KIRJA 22:4

TÄRKEISTÄ TEHTÄVISTÄ ON KUUNNELLA NIITÄ, JOITA VAIN HARVAT KUUNTELEVAT.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

”Ne on mun omii asioi

ahdistavassa elämäntilanteessa tullut kohdatuksi – ja että häntä oli kohdeltu arvostavasti. Haastattelu oli luonut toivoa tilanteessa, jossa tututkaan eivät käsittäneet, miten hallinnollinen muutos oli sysäämässä ihmisen epätoivoon.

SVEITSILÄINEN NÄYTELMÄ KIRJAILIJA MAX FRISCH (1911–1991)

Kirkko ja kaupunki

5.5.2022 Seuraava lehti ilmestyy 19.5.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

piispa tai pääministeri. Jumala, siunaa äitejä kokonaisina ihmisinä.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Muurahaispesä on naisten valtakunta” Muurahaisia tutkiva dosentti Jonna Kulmuni ihailee niiden upeaa yhteistyötä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1 2

Mitä muurahaispesässä kevään koittaessa tapahtuu? – Olen tutkinut yli 15 vuotta kekomuurahaisia, joiden pesät ovat metsämaisemassa tuttu näky. Muurahaispesä saattaa herätä horroksesta jo maaliskuun alussa. Tuolloin pesän päällä näkyy yleensä musta läikkä, kun muurahaiset kerääntyvät yhteen paikkaan, jotta ne lämpiäisivät ja toiminta voisi alkaa. Miten muurahaisyhteisö kuningattarineen, hedelmöit täjineen ja työläisineen toimii? – Kuningatarmuurahaiset alkavat kevään tullen munia jopa satoja munia päivässä. Niistä kuoriutuu uusia kuningattaria ja koiraita. Koiraat elävät vain pari

viikkoa, ja tuona aikana niiden tehtävä on hedelmöittää kuningattaria. – Myöhemmin keväällä kuorituvista tulee työläismuurahaisia. Muurahaispesä on naisten valtakunta, sillä kaikki työläiset ovat naaraita. – Työläiset jakavat tehtävät keskenään. Osa hoitaa munia, ja osa hankkii pesän ulkopuolelta ruokaa lypsämällä puissa eläviltä kirvoilta sokerinestettä. Työläisten tehtävänä on myös puolustaa pesää, sillä monet hyönteislajit yrittävät hyötyä muurahaisista. Jos pitää kättä kevyesti pesän päällä tai työntää kepin pesään, muurahaiset puolustautuvat ruiskuttamalla siihen muurahaishappoa.

Kerro pääkaupunkiseudulta jokin hieno muurahaispaikka. – Suomessa on seitsemän kekomuurahaislajia, ja ne kuuluvat metsäekosysteemien avainlajeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että useat muut lajit ovat riippuvaisia niiden toiminnasta. – Esimerkiksi Keskuspuistosta löytyy hienoja kekomuurahaisten pesäverkostoja. Muurahaiset rakentavat usein pesänsä paikkaan, johon aurinko paistaa aamulla tai keskipäivällä. Ne myös itse

säätelevät pesän lämpötilaa ja pitävät sen tasaisena. Pesä löytyy seuraamalla sammalikossa näkyviä muurahaispolkuja.

4 5

Miksi muurahaisista on kautta aikojen kirjoitettu tarinoita? – Tämä johtuu ehkä siitä, että muurahaiset tekevät yhteistyötä toistensa kanssa aivan kuten ihmisetkin, ja kuten ihmiset myös kekomuurahaiset pyrkivät valtaamaan ympäristönsä. – Ihminen kuitenkin muokkaa ympäristöään paljon suuremmassa mittakaavassa, ja se on haitallista muille lajeille. Muurahaisilta ihminen voisikin oppia kunnioitusta luontoa kohtaan. Mikä sinulle on pyhää? – Pyhä tarkoittaa minulle jotain sellaista, mitä haluan varjella. Sellaisena koen suomalaisen luonnon monimuotoisuuden. Ikävä kyllä olemme nyt tuhoamassa tätä miljoonia vuosia kehittynyttä lajien kirjoa. Lajeja kuolee ihmisen toiminnan vuoksi silmänräpäyksessä sukupuuttoon eikä niitä saada enää takaisin. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Viimeiset sanat

Kuolinilmoitusten muistolauseet ovat muuttuneet persoonallisemmiksi. Osa ihmisistä valitsee itselleen muistolauseen jo eläessään. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JARKKO PELTOLUHTA

”

erra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.” Raamatun psalmin 23 alku on yksi suosituimmista kristillisistä muistolauseista kautta aikojen, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anniina Korpela. Hän on käynyt läpi yli 40 000 Helsingin Sanomissa vuosina 1904–2004 julkaistua kuolinilmoitusta väitöskirjaansa varten. Muita kuolinilmoituksissa usein käytettyjä raamatunkohtia ovat ”Jumala on rakkaus” (1. Joh. 4:8) ja ”Elämä on minulle Kristus, kuolema on minulle voitto” (Fil.1:21). Kun Korpela aloitti väitöskirjansa tekemisen, hän ajatteli löytävänsä muistolauseista runsaasti kristillistä sisältöä. Näin olikin 1900-luvun kuolinilmoituksissa. Tuohon aikaan neljä viidestä muistolauseesta oli peräisin Raamatusta tai virsikirjasta. Tällainen sisältö väheni kuitenkin 1900-luvun kuluessa niin, että 2000-luvulla muistolauseista enää neljäsosa on peräisin uskonnollisista lähteistä. – Hengellisiä muistolauseita käytetään edelleen, mutta hengellisyyden muoto on yleismuotoisempaa, ei tarkan kristillistä, Korpela kertoo. 1900-LUVUN ALUSSA vain noin joka toisessa kuolinilmoituksessa oli muistolause. Tuolloin kuolinilmoituksen ensisijainen tehtävä olikin tiedottaa henkilön kuolemasta sukulaisille ja tuttaville sekä kutsua hautajaisiin. Muistolause yleistyi 1940-luvulla, ja nykyään vain kymmenen prosenttia kuolinilmoituksista julkaistaan ilman muistolausetta. Viime vuosikymmeninä muistolauseet ovat muuttuneet persoonallisemmiksi ja vapaamuotoisemmiksi. Ne käsittelevät vainajalle läheistä aihepiiriä tai sitä, millaisia tunteita hänen kuolemansa on läheisissä herättänyt. Tekstissä saatetaan puhutella suoraan vainajaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Sanan selitys Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse. HANS EISKONEN

– Monet muistolauseet kuvaavat sitä, mi tä omaiset ajattelevat vainajalle tapahtuneen kuoleman jälkeen, Korpela sanoo. Vainajan kerrotaan lähteneen matkalle tai nukahtaneen. Kuolleen läheisen saate taan ajatella muuttaneen muotoaan ener giaksi ja hänen ajatellaan olevan läsnä luon nossa kuten puissa, eläimissä tai vedessä. Toisinaan muistolauseissa todetaan, ettei tiedetä, mitä vainajalle on tapahtunut. Hy vin harvoin kirjoitetaan, että kaikki päättyy kuolemaan. – Monesti muistolauseissa sanotaan, että vainaja elää työnsä tuloksissa, jälkeläisissä ja omaisten muistoissa, Korpela kertoo. MYÖS RUNOJEN KÄYTTÖ muistolauseena on yleistä. Etenkin Eino Leinon tuotantoa on lainattu kuolinilmoituksissa tiuhaan tahtiin. Leino on jopa niin suosittu, että hänen nimiin sä on merkitty myös muiden runoilijoiden tuotantoa.

”

Monesti muistolauseissa sanotaan, että vainaja elää työnsä tuloksissa, jälkeläisissä ja omaisten muistoissa. Lasten ja nuorten kuolinilmoituksiin omaiset valitsevat usein katkelman lasten kir jasta, runosta tai vainajalle rakkaan bändin laulusta. Kirjojen ja laulujen katkelmia valitessaan omaisten tulee muistaa, että teokset ovat va paasti käytettävissä vasta, kun tekijän kuole masta on kulunut 70 vuotta. Tätä ennen teks tin käyttöön pitää pyytää tekijän lupa. HOK-Elannon Hautauspalvelujen tiimin vetäjä Iina Lehtinen auttaa surevia omaisia kuolinilmoitusten laatimisessa. Omaisilla on lähes aina muistolause valmiiksi mietittynä. – Joskus vainaja on miettinyt elossa olles saan itselleen kuolinilmoituksen sisältöä ja värssyä, jolloin omaisilla on toimistoomme tullessaan mukanaan vainajan toiveen mukai nen runo tai teksti, jota käytetään, Lehtinen kertoo. Väitöskirjaa tehdessään myös Anniina Kor pela löysi muistolauseen, joka puhutteli. – Tuo muistolause on painunut mielee ni niin hyvin, että haluan sen jonain päivänä omaan kuolinilmoitukseeni, Korpela sanoo. Lause kuuluu näin: ”Jumala on salannut meiltä kuoleman iha nuuden, että jaksaisimme tämän elämän.” ■

Taivaan jumala, ja Jumala, joka on taivaassa KIELITIEDE EI VOI auttaa tuntemaan Jumalaa, mutta se auttaa tuntemaan Jumalan kuvia. Eri kielten Jumala näyttää erilaiselta. Kun katsoo Googlen suomenkielisessä haussa kuvia Jumalasta, saa näkyviin partaukkoja ja ristejä. Saman sanan syöttämi nen hakuun hindin kielellä tuottaa tulokseksi kiharatuk kaisia ja isohuulisia jumalia. Arabiaksi löytyy ainoastaan Jumalan koristeellisesti kirjailtu nimi. Jumala on pronssikautinen lainasana indoiranista. Alkuaan se on merkinnyt taivaallista. Käsitys, että Jumala asuu taivaassa, onkin paljon kristinuskoa vanhempi. Suo men ilmasanan vastine komin kielessä merkitsee Juma laa. Vanhan taivaanjumalan nimitys elää kansanrunou den Ilmarisessa, joka on seppä – rautakauden sankari – ja myös taivaankannen takoja. Suomen sana taivas on saatu baltista tai indoiranista ja on alkuaan sama sana kuin latinan Deus, Jumala. Mut ta kun Jumalasta ei saanut enää esittää edes kielikuvaa, muuttui taivas Jumalasta itsestään hänen asuinpaikakseen.

JANNE SAARIKIVI

”Jumalaa ei kiinnosta identiteettini, vaan sydämeni.” LUE LINDA-MARIA ROINEEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI. FI/ PUHEENVUOROT

Hiljenny oudon äärellä Puhuttelisivatko oraakkelin viisaus tai hurmokselliset kirkonmenot? Tässä viisi tärppiä Kiasman ARS22‑näyttelyyn. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT KANSALLISGALLERIA

4. Suomessa asuva irakilaissyntyinen Kholod Hawash käyttää tekstiiliteoksissaan perinteisiä irakilaisia käsityötekniikoita ja ikiaikaisia kuva-aiheita. Koristeelliset ja värikkäät teokset kertovat sukupuolirooleista ja naisen asemasta. Niissä tuntuu elävän rinnakkain ja jännitteisenä kaksi todellisuutta. Toinen on myyttien ja uskonnon maailma, toinen nykypäivän maallistunut, teknologian hallitsema maailma. Jenna Sutela, I Magma, 2019.

1. ”And silence is also precious”, hiljaisuus on myös kallisarvoista, kertoo oraakkeli puhelinsovelluksessa. Oraakkeli on osa Jenna Sutelan I Magma -teosta, johon kuuluu myös seitsemän ihmispään muotoista, erivärisenä elävää ja kuplivaa laavalamppua. Tältäkö voisi näyttää kollektiivinen tietoisuus? Puhelinoraakkelin viestit määräytyvät lamppujen nesteiden liikkeen ja sovelluksen käyttäjien koordinaattien mukaan ja pohjautuvat muun muassa eri uskontojen teksteihin ja mystiikkaan. Joel Slotte, Ritarikokelas, 2020. Öljy kankaalle.

3. Joel Slotten käyttämä tekniikka ei ole uusi: hän maalaa öljyväreillä kankaalle ja piirtää värikynillä paperille. Maalauksissa jälki on valokuvamaisen tarkkaa ja maailma tätä päivää. Nuorilla aikuisilla näkyy Alepan kasseja, huppareita ja tatuointeja. Tunnelma on arkisen pysähtynyt, apaattinenkin, mutta näkyvän takana väikkyy toinen, pahaenteinen, vinksahtanut todellisuus tarinoineen. Slotten koristeelliset värikynäpiirrokset puolestaan ammentavat kauhun, fantasian ja metallimusiikin kuvastosta.

Kholod Hawash, As My Mom Predicted, 2020

Arthur Jafa, akingdoncomethas, 2018.

2. Istuisitko tunnin ja kolme varttia katsomassa videota, jonka kuva on paikoitellen suttuisen pikselöitynyttä ja jossa saarnataan palavasti, todistetaan uskosta ja rukoillaan hurmoksellisesti? Jotakin kumman vangitsevaa amerikkalaisen Arthur Jafan videoteoksessa akingdoncomethas on. Sen katkelmissa ollaan amerikkalaisten mustien kristittyjen kokoontumisissa. Jeesuksen lisäksi puhutaan myös mustien kokemasta syrjinnästä ja sosiaalisista ongelmista. Ja kaikessa soi gospel.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

5. Sheela Gowdan Collateral-teoksen läheisyydessä kannattaa liikkua hartaudella. Teoksen materiaalina ovat suitsukkeet, jotka ennen näyttelyn avautumista on poltettu tuhkaksi. Tuhkateos on hauras ja varisee helposti. Suitsukkeet, joita taiteilijan kotimaassa Intiassa käytetään paljon, vievät ajatukset uskonnollisiin rituaaleihin. Tuhka puolestaan muistuttaa katoavaisuudesta ja siitä, kuinka vähän meistä itse kustakin aikanaan jää jäljelle: pieni keko, jonka tuulenpuuska vie helposti mukanaan. Sheela Gowda, Collateral, 2007.

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ARS22-näyttely 16.10. asti Kiasmassa.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Olisiko nyt sukupuolineutraalin virkapuvun aika?

JARKKO PELTOLUHTA

Naisillekin liperit PAPPISMIESTEN JA -NAISTEN erilaiset virkapuvut saattavat siirtyä historiaan. Huhtikuussa kokoontunut piispainkokous suhtautui suopeasti aloitteeseen pappien entistä vapaammasta virkapukeutumisesta ja siirsi asian jatkovalmisteluun. Aloitteen takana ovat Suomen ainoat naispiispat, Kaisamari Hintikka Espoosta ja Mari Leppänen Turun arkkihiippakunnasta. Nykyään pappien juhlapukeutumista erotellaan vielä sukupuolen mukaan. Miehiä ohjeistetaan käyttämään polvitaipeeseen ulottuvaa mustaa kaftaania, valkoista papinpaitaa, papinkaulusta ja lipereitä. Kaftaanin historia ulottuu 1700-luvulle asti, ja myös evankeliumia ja lakia symboloivien liperien historia on pitkä. Pappisnaiset eivät saa käyttää lipereitä eivätkä kaftaania. Heidän nykyisen juhlapukunsa historia ulottuu vain vuoteen 2011, jolloin otettiin käyttöön Kirsimari Kärkkäisen suunnittelema Valonsäde-papinjakku sekä siihen suunniteltu risti. Arkiasu on jo nyt kaikilla papeilla sama. Siihen kuuluu musta papinpaita ja kaulukseen kiinnitettävä valkoinen panta eli sokeripala.

Virka-asun päivitysaloitteessa ehdotetaan, että pappi kuin pappi voisi käyttää mitä tahansa edellä kuvattua pukua. Lisäksi vaihtoehtona olisi Vuokko Nurmesniemen ensimmäisille naispapeille suunnittelema asu, joka otettiin käyttöön 1980-luvulla. Nunnamaiseksi kuvailtu ”vuokko” koostuu hameesta ja jakusta. Uskontotieteen professori Terhi Utriaisen mielestä naisten ja miesten papinpukujen taustalla on vanhentunut ajatus, jonka mukaan sukupuolia on vain kaksi. – Virkapukuohjeen muutoksen voi ajatella ilmentävän ihmiskäsityksen muutosta. Kenties kirkossa ollaan vähitellen valmiita luopumaan kaksijakoisesta sukupuolikäsityksestä. Utriainen ennustaa, että kaikkien sukupuolten yhdenmukainen pukeutuminen voi pitkällä aikavälillä häivyttää papin sukupuolen merkitystä. – Varmaan moni kokee virkapuku-uudistuksen positiivisena ja vapauttavana. Jotkut saattavat pillastua siitä, että naiset ja muunsukupuoliset saavat käyttää ikään kuin miesten asua. Ihmiset kuitenkin yleensä tottuvat uudistuksiin ajan myötä.

PIHLA TIIHONEN

Haluaisitko toimia saattohoidon vapaaehtoisena hoivakodissa?

Lohtua läsnäolosta

Saattohoidon vapaaehtoisten starttikoulutukset Vantaalla Simonkylän vanhustenkeskus

Simontie 5 B osa 1 tiistaina 24.5.2022 kello 17-19.30 osa 2 tiistaina 31.5.2022 kello 17-19.30

Myyrmäkitalo

Paalutori 3, tapahtumahuone 2. krs osa 1 torstaina 2.6.2022 kello 17-19.30 osa 2 torstaina 9.6.2022 kello 17-19.30 Starttikoulutus on maksuton. Ilmoittautuminen ja lisätietoja: lohtualasnaolosta.fi

MENO KONE Uusi verkkopalvelu on nyt käytössäsi

menokone.kirkkojakaupunki.fi

Stadin digituki - apua arjen digipulmiin Helsingin kaupungin digituki auttaa sinua maksutta digipalveluiden ja laitteiden käytössä. Näin saat etädigitukea: • tukipyyntö nettilomakkeella osoitteessa digituki.hel.fi, tai • ajanvaraus Helsinki-infosta p. 09 310 11 111, chatissa neuvonta.hel.fi Digituki lähellä Sinua: • lähidigitukea saat mm. kirjastoista ja asukastaloilta • löydä lähin tukipaikka: digituki.hel.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Sosiaalialalla työskentelevä Elina Airio kirjoitti omia raivojaan hyödyntäen hätkähdyttävän romaanin perhevalmentajan työstä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

erhevalmentaja yrittää auttaa kahden pienen tytön äitiä, Mimiä, ar jesta selviytymisessä. Varsin pian käy selväk si, että Mimi kärsii yk sinäisyydestä ja mielenterveyson gelmista. Yksityisessä hoivayrityksessä töissä oleva perhevalmentaja ko kee riittämättömyyttä siitä, ettei pysty työnantajan antamien tiuk kojen raamien takia tukemaan tar peeksi Mimiä ja muita vanhempia. Ahdistusta lisää se, ettei sosiaalia lalla mikään muu taho tunnu otta van tosissaan Mimin pahenevaa ti laa. Romaani Metsässä juoksee nainen (Gummerus) käsittelee ajankohtais ta aihetta. Elina Airio ei alun perin halun nut kirjoittaa romaania sotealasta. Se tuntui liian läheiseltä aihepiiril tä, koska hän on itse töissä sosiaali alalla. – Aloin työn ohessa opiskella Kriittisessä korkeakoulussa kirjoit tamista. Sain sieltä sellaista palau tetta, että lennokas kieleni kaipai si vastapainoksi jotain arkista. Yk si palautteen antajista kysyi, mik si en kirjoittaisi siitä, että empatia on paskaa. Se sai minut suivaan tumaan niin, että päätin kirjoittaa dystopian sosiaalialasta. Airio hyödynsi romaania kirjoit taessaan omia raivojaan naisvaltai sen alan huonosta arvostuksesta. – Halusin kuvata, mitä tapahtuu, jos sosiaaliala yksityistetään ja ra hasta ja tuottavuudesta tulee tär keämpää kuin ihmisten kohtaami sesta. ELINA AIRIO KEHUU Kriittisen kor keakoulun kirjoittajakoulua, josta hän sai nuoresta asti harrastamaan sa kirjoittamiseen paljon uutta op pia. Isossa roolissa Metsässä juoksee nainen romaanissa ovat viherkas vit, jotka kuvastavat kirjan tunnel mia muuttumalla lopulta suoras taan pahantahtoisiksi. – Viherkasvit tulivat mukaan ro maaniin vähän vahingossa. Ensin sinne ilmestyi lyyraviikuna ja pian myös muita.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Pienten lasten vanhemmat jäävät usein yksin Viherkasvien läsnäolo kirjassa ei ihmetytä, kun selviää, että Airiolla on niitä melkoinen määrä kodissaan. – Asuntomme yksi ikkuna on var sinainen viherseinä. On ihanaa kat sella kasvien kasvua ja tietynlais ta oikullisuutta. Minulle se on kui tenkin kallis harrastus, sillä kaste len kasveja liikaa, minkä vuoksi ne

yleensä kuolevat. Nytkin on peikon lehti ja muutama muu menossa tuo nelan porteille, Airio kertoo. SOSIONOMIKSI OPISKELLUT Elina Ai rio työskentelee Helsingin kaupungil la perheiden varhaisessa tuessa. Osa asiakkaista tulee päiväkodin kaut ta. Hän neuvoo perheitä arjessa hei

dän toiveidensa ja tarpeidensa mu kaan. Monesti perheissä tarvitaan tu kea lasten unen, ruokailun ja uhma iän kanssa. – Yksi suuri ongelma on pienten lasten vanhempien yksinäisyys. Esi merkiksi hoitovapaalla moni kokee jäävänsä yksin, kun ei ole sukulai sia ja ystäviä ympärillä tukemassa.

man outoon ja alentuvaan sävyyn. Usein siinä painotetaan pelkästään hoivapuolta. – Hoivapuhe kyllästyttää minua. Sen sijaan pitäisi puhua sosiaalialan työntekijöiden asiantuntemuksesta, olemmehan me korkeasti koulutettua väkeä. Airiosta sotealalle tarvitaan enemmän työntekijöitä, paremmat työolot ja palkat, sillä se pyörittää koko yhteiskuntaa. – Jos alan työntekijöitä ei ole tarpeeksi, ihmisten huonovointisuus lisääntyy. Erityisesti lapsiperheiden ja vanhusten hyvinvointi on paljon meistä kiinni.

”

Hoivapuhe kyllästyttää minua. Sen sijaan pitäisi puhua sosiaalialan työntekijöiden asian tuntemuksesta.

Elina Airio kirjoitti dystopian sosiaalialan yksityistämisen vaaroista.

Jos huomaan, että asiakas tarvitsee myös mielenterveydellistä apua, ohjaan hänet niiden palvelujen pariin. Airio kertoo nähneensä työssään pääsääntöisesti rohkeita ja voimakkaita ihmisiä. Hänestä on hienoa, että vanhemmat haluavat ottaa apua vastaan ajoissa, ennen kuin perheen tilanne kehittyy todella vaikeaksi. – On arvokasta, että pystymme auttamaan perheitä jo varhaisessa vaiheessa. Jos tilanne pääsee kriisiytymään, se vie sosiaalialalta ja kaikiltakin paljon enemmän resursseja. Perheiden kanssa pyritään ylipäätään tekemään kaikki mahdollinen ennen kuin aletaan puhua lasten huostaan ottamisesta, Airio sanoo. SOSIAALIALASTA PUHUTAAN Elina Airion mielestä julkisuudessa hie-

Esittelyitä la 21.5.

Koti palveluiden keskellä Saga-palvelutalot tarjoavat tasokasta vuokra-asumista senioreille. Meillä asuessasi hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelut muuntuvat tarpeesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme pitää sinut vireessä. Pääkaupunkiseudun kotimme löydät Munkkiniemestä, Meilahdesta, Ala-Malmilta, Veräjämäestä ja Tikkurilasta. Lue lisää osoitteessa sagacare.fi/uusikoti Tervetuloa ihastumaan – varaa esittelyaika Maksuton numero 0800 06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi

Itähelsinkiläinen kolmen lapsen äiti tietää omasta kokemuksestaan, ettei lapsiperheen elämä aina ole helppoa. Hän on ollut pari vuotta hoitovapaalla ja aikoo palata töihin syksyllä. Airio haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, miten tärkeää työtä päiväkodit tekevät perheiden tukemisessa. Hänestä päiväkotien ryhmäkoot ovat kuitenkin nyt liian isoja. – Lasten varhaiskasvatus on kovaa työtä ja edellyttää valtavaa ammattitaitoa. Vanhemmille päiväkoti taas on iso voimavara, osa läheisten ihmisten piiriä. Airiolla on jo työn alla uusi romaani. Myös se kertoo naisen elämästä. – Yhteiskunnallinen ja vihainen kirja taitaa tulla siitäkin, hän toteaa hymyillen. Kirjoittamisesta on tullut Airiolle vuosien mittaan tärkeä osa elämää. Häntä alkoi ahdistaa, kun kahden ensimmäisen lapsen saamisen jälkeen kirjoittamisessa oli pidempi tauko. Nyt hän pyrkii ottamaan siihen työn ja perheen keskellä aikaa aina kun mahdollista. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Myllypuron elintarvike apuun jonotettiin huhti kuisena maanantaina.

Ruoka-avut saavat jakoon poikkeuksellisen vähän ruokaa – Ruoan hinta on noussut, joten punalaputetut tuotteet menevät entistä paremmin kaupaksi. Niitä päätyy vähemmän hävikkiin ja jakoon avuntarvitsijoille, sanoo Stadin safkan johtaja Anni Heinälä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

eipä, pari jogurttia tai maito, jokin vihannes. Liikuntamyllyn päädystä Myllypurosta saa noutaa ilmaista ruokaa kolmesti viikossa, mutta varsinkin maanantaiaamuisin saalis voi jäädä niukaksi. – Jaoimme ennen aterioita ja elintarvikkeita, joista pystyi tekemään ruokaa kotona. Nyt sellaisia riittää jakoon ehkä kerran viikossa. Kaupoista saatava ruoka on vähentynyt rajusti, kertoo Myllypuron elintarvikeavun johtaja Sinikka Backman. Yli kaksikymmentä vuotta elintarvikeapua vetänyt Backman on

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

tottunut kaupan lahjoittaman hävikin heilahteluihin, mutta nykyinen ruokapula ei ole hänestä enää normaalia vaihtelua. – Kaupat ovat ehkä onnistuneet vähentämään hävikkiään, minkä lisäksi ruoan vähyys liittyy Ukrainan sotaan, Backman pohtii. Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän rahoittaman Stadin safkan johtaja Anni Heinälä kertoo, että jaettava hävikkiruoka on vähentynyt myös heillä. Reilu puolet Stadin safkan jakamasta ruoasta on peräisin kaupoista, loput elintarviketeollisuudesta ja tukusta.

– Ruoan hinta on noussut, joten punalaputetut tuotteet menevät entistä paremmin kaupaksi. Niitä päätyy vähemmän hävikkiin ja jakoon avuntarvitsijoille, Heinälä sanoo. Jaettavan ruoan vähenemisestä kärsii myös Vantaan kaupungin ja Vantaan seurakuntayhtymän ruokaapuverkosto Yhteinen pöytä. – Yhteisen pöydän hävikkiterminaalille ei ole jostain syystä riittänyt tänä keväänä juurikaan kuivatuotteita eikä lihaa. Muukin hävikki on vaihdellut tavallista enemmän. Yksi kauppias arveli, että suomalaiset hamstraavat ruokaa, koska julkisuudessa on puhuttu kotivaran tärkeydestä, kertoo palveluesimies Hanna Kuisma. Yhteinen pöytä saa pienen osan ruuastaan kaupoilta. Valtaosa ruoasta tulee Yhteisen pöydän hävikkiterminaaleihin elintarviketeollisuudesta ja tukusta. Myös elintarviketeollisuudesta hävikkiä on saatu viime aikoina vähemmän kuin ennen.

– Yhtälö on sellainen, että jaettava ruoka vähenee, mutta sen tarve lisääntyy. Kun ruoan hinta nousee, työssäkäyvien pienituloisten köyhyys lisääntyy, Kuisma sanoo. MYLLYPURON ELINTARVIKEAVUN konkari Sinikka Backman kertoo, että ruokakassien hakijoissa oli ennen paljon eläkeläisiä, jotka saattoivat käydä jonottamassa einettä vuosikymmenestä toiseen. – Ihmettelen, missä yli 80-vuotiaat ihmiset nyt ovat. He olivat pienituloisia eläkeläisiä, joiden oli tultava ruokajonoon. Voi vain arvailla, että osa on kuollut koronapandemiaan, eikä osa uskalla pandemian vuoksi tulla tänne. Myös Stadin safkan Anni Heinälä uskoo, että osa ruoka-avusta kadonneista vanhuksista on menehtynyt ja jotkut pysyvät poissa koronan pelossa. – Voi olla myös niitä, joiden tilanne on heikentynyt niin paljon, ett-

– Moni on pelännyt koronavirusta eikä ole tullut jonottamaan ruokaa, ellei ole ollut ihan pakko, sanoo Myllypuron elintarvikeavun johtaja Sinikka Backman.

eivät he enää pääse ruokajakoon. Toivottavasti mahdollisimman moni pois jäänyt on saanut apua muualta. Yhä useammat lapsiperheet ja opiskelijat ovat löytäneet ruoka-avun. Muutos on näkynyt koko pääkaupunkiseudulla. – Nuoria ei näkynyt ruokajakeluissa ennen koronaa oikeastaan lainkaan. Lapsiperheiden määräkin on lisääntynyt. Tapaamme esimerkiksi perheitä, joista kumpikin vanhempi joutui pandemian tähden työttömäksi Helsinki-Vantaan lentokentältä, Hanna Kuisma Vantaan Yhteisestä pöydästä kertoo. Espoossa on useita ruokaa jakavia toimijoita. Niistä yksi on Espoonlahden seurakunta, jossa alkoi käydä pandemiarajoituksen myötä myös virolaisia, puolalaisia ja serbialaisia rakennusmiehiä. – Moni kertoi jääneensä Suomeen jumiin, koska ei halunnut ottaa koronarokotusta eikä saanut siksi koronapassia, sanoo elintarvikejakelusta vastaava diakoni Klarika Vastamäki. Kotimajoituksessa olevat Ukrainan pakolaiset ovat uusin kävijäryhmä pääkaupunkiseudun ruokajakeluissa. Esimerkiksi Myllypuron elintarvikeavussa heitä käy tällä hetkellä muutamia kymmeniä. RUOKA-AVUN TARPEEN arvioidaan kaksinkertaistuneen Suomessa pandemia-aikana. Helsingissä tämä ei näy: ruoka-avun hakeminen on vähentynyt. – Ennen pandemiaa Helsingissä jaettiin noin 11 000 ruokakassia viikossa, minkä lisäksi järjestettiin yhteisiä edullisia aterioita ja välipaloja. Korona-aikana kasseja on mennyt 6 000 – 8 000 viikossa, vaik-

ka ruokailuja on ollut tauolla, Anni Heinälä ihmettelee. Luvut perustuvat kävijämääriin, joita Heinälä on kysynyt ruoka-avun jakajilta. Helsingissä suurimpia niistä ovat Stadin safka, Myllypuron elintarvikeapu ja Hurstin Valinta. Kävijämäärän väheneminen on mysteeri. – En tiedä syytä siihen, miksi ruoka-apua ei haeta entiseen tapaan. Huono-osaisuus ei ole vähentynyt, Heinälä sanoo. Vantaalla ruoka-apua haetaan hieman enemmän kuin ennen. Myös Espoonlahden seurakunnassa ruokakasseja menee aiempaa vähemmän, koska jakopäiviä on harvennettu viidestä kolmeen viikossa. Toisaalta ruokajakelussa käy enemmän eri ihmisiä kuin ennen.

”

Nuoria ei näkynyt ruokajakeluissa ennen koronaa oikeastaan lainkaan. Lapsiperheiden määräkin on lisääntynyt. Tapaamme esimerkiksi perheitä, joista kumpikin vanhempi joutui pandemian tähden työttömäksi.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

VANTAAN YHTEISEN PÖYDÄN PALVELUESIMIES HANNA KUISMA

– Aikaisemmin jotkut asiakkaat hakivat ruokaa kaikkina jakopäivinä, Klarika Vastamäki toteaa. Nykyään seurakunnan verkkosivuilla ohjeistetaan: ”Jakelu on tarkoitettu vain Espoonlahden seurakunnan alueella asuville. Jakelussa voi käydä vain kerran viikossa.” Espoonlahdessa ruokaa riittää hyvin jaettavaksi. Vastamäki kertoo, että he saivat juuri uudeksi lahjoittajaksi City-Marketin ja vasta avatun Supermarketin, josta on riittänyt hävikkiä ”huima määrä”. – Hävikki varmasti vähenee tulevaisuudessa, kun uusi kauppias pääsee jyvälle eri tuotteiden menekistä, Vastamäki sanoo. ■

Haemme lastenhoitajia! Haemme useita lastenhoitajia keikkatyöhön, osa- tai kokoaikaiseen työsuhteeseen sairaan lapsen hoitoon ja lastenhoitoon pääkaupunkiseudulla! Tarjoamme joustavia työaikoja omien toiveiden mukaan. Työ sopii moneen elämäntilanteeseen: Opiskelijalle, eläkeläiselle, kesätyöksi tai ihan koko aikatyöksi Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä Mariaan! Maria Kojola, Yrityspalveluiden palveluesimies maria.kojola@pilkeperhepalvelut.fi p. 040 1418 426

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Antti Häkkäsen mielestä kirkon luottamushenkilöt ovat tärkeässä roolissa työntekijöitä valit taessa. – Kirkko tarvitsee hyviä tyyppejä, hän sanoo.

KIRKKO POLITIIKASTA PONNISTANEET Kirkollisessa päätöksenteossa oppii vaikuttamisen taitoja ja vaikka sen, missä sijaitsevat hyvinvointiyhteiskunnan aukot, kertovat kansanedustajat Antti Häkkänen, Maria Ohisalo ja Matias Mäkynen. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ANTTI RINTALA JA JUKKA-PEKKA FLANDER / SDP

äntyharjun kirkkovaltuustosta olenkin päässyt aina ministeriksi saakka, lohkaisee kansanedustaja, Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja entinen oikeusministeri Antti Häkkänen

ja jatkaa: – No on siinä ollut ehkä vähän muutakin. Heitto on humoristinen, mutta osittain totta. Jostakin yhteiskunnallinen vaikuttaminen on aloitettava, ja joillekuille se paikka on ollut kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto. Häkkäsen kotikunnassa, Etelä-Savon Mäntyharjussa, seurakunta tuntui olevan arkisesti läsnä vähän kaikkialla. Niinpä ehdolle asettuminen vuoden 2010 seurakuntavaaleissa tuntui tuolloin 25-vuotiaasta Häkkäsestä luontevalta. – Olin kiinnostunut kaikenlaisesta vaikuttamisesta ja ollut mukana niin partiossa, järjestöissä kuin urheiluseuroissakin. Erityisesti partion kautta oli muodostunut tiivis yhteys seurakuntaan. MÄNTYHARJUN KIRKKOVALTUUSTOSSA käsiteltiin asioita laidasta laitaan. Omaleimaisen paikkakunnasta tekee se, että Mäntyharjussa sijaitsee sekä yksi Suomen suurimmista puukirkoista että maankuulu taidekeskus Salmela, jotka tekevät yhteistyötä. – Osin Salmelan ansiosta kirkossa on paljon musiikkitapahtumia. Kirkko tekee myös yhteistyötä koulujen kanssa. Hautausmaa ja kirkko ovat tärkeitä miljöitä kuntalaisille. Vuosi ennen kirkkovaltuustoon pääsyä Antti Häkkänen oli tullut valituksi myös Mäntyharjun kunnanvaltuustoon, jossa hän vaikuttaa yhä.

Seurakunta on hänen mukaansa kuin kunta pienoiskoossa. – Seurakunnassakin tehdään esimerkiksi taloudellisia päätöksiä ja pohditaan resurssien ohjaamista eri tarkoituksiin. Tuloja saadaan kirkollisveroista ja esimerkiksi metsästä. Välillä eteen tulee tietysti joitakin erikoisempia asioita. Kun veljeni Martti oli kirkkovaltuutettu, seurakunnassa päätettiin uusien urkujen hankinnasta.

”

Uskon, että kaipuu merkityksellisyyden ja hengellisyyden kokemuksiin on palaamassa. ANTTI HÄKKÄNEN

Eivät kirkko ja kunta sentään aivan yksi yhteen ole. Kirkollisena luottamushenkilönä tuli Häkkäsen mukaan väkisinkin mietittyä syvällisempiä kysymyksiä kuin kunnanvaltuutettuna. Hän tiivistää asian niin, että hädän hetkellä ihminen kääntyy kuitenkin kirkon – ei kunnantalon – puoleen. – Osa ihmisistä on kuntien palveluissa väliinputoajia. Heitä ei lakisääteinen palveluverkko tavoita. He tarvitsevat diakonia-apua ja ruokaapua. Myös kirkon nuorisotyö on tärkeää.

HAASTEELLISTA KIRKOLLISESSA päätöksenteossa – ja politiikassa yleensä – on erilaisten tarpeiden, toiveiden ja realiteettien yhteen sovittaminen. Kuinka olla yhtä aikaa ajassa kiinni ja löytää uusia toimintatapoja, mutta tarjota tuttua ja turvallista niille, jotka sitä kaipaavat? Kuinka kirkko voisi perustella merkityksellisyytensä nuorille, iäkkäämpiä unohtamatta? Antti Häkkänen on sitä mieltä, että kirkon tulevaisuuden kannalta tärkeitä päätöksiä tehdään erityisesti työntekijöitä valittaessa. Rekrytointeihin pääsevät vaikuttamaan myös luottamushenkilöt. – Yksi positiivinen arkikristitty saattaa muodostaa jollekulle toiselle kuvan siitä, millainen kirkko on. Viestini tuleville ja nykyisille kirkollisille päättäjille onkin, että panostakaa rekrytointeihin. Kirkko tarvitsee hyviä tyyppejä. On aivan menneen maailman juttuja, että kirkkoherra valitaan jonkin saarnanäytteen perusteella. Muutakin sanottavaa nyt 37-vuotiaalla Antti Häkkäsellä on niille, jotka pohtivat ehdolle asettumista syksyn seurakuntavaaleissa. Ensimmäinen on yksinkertaisesti se, että ehdolle kannattaa lähteä. – Kirkollisessa päätöksenteossa oppii paljon, ja siitä on hyötyä esimerkiksi työuralla. Koska äänestysprosentti seurakuntavaaleissa on suhteellisen matala, jo kavereitten ja tuttavien aktivointi voi riittää siihen, että menee vaaleissa läpi. Häkkänen tahtoo valaa uskoa siihen, että kirkolla on paikkansa myös vuoden 2022 Suomessa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Hyvinvointivaltion puolustaminen ja ympäristöasiat vetivät Maria Ohisaloa politiikkaan ja myös kirkon luottamushenkilöksi.

– Uskon, että kaipuu merkityksellisyyden ja hengellisyyden kokemuksiin on palaamassa. En tarkoita, että palattaisiin raamattukinkeripiirien aikaan, mutta ihmiset kaipaavat arvoja, merkitystä ja suuntaa elämälle. Parhaimmillaan kirkko voi toimia henkisenä majakkana.

”Keskustelun repivyys yllätti” SYKSYLLÄ 2010 helsinkiläinen sosiaalipolitiikan opiskelija Maria Ohisalo, 25, oli opiskelijavaihdossa Ranskassa. Hän päätti silti lähteä ehdolle seurakuntavaaleissa, ja hänet valittiin Kallion seurakuntaneuvostoon Tulkaa kaikki -ryhmän listalta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

– Muistelen, että meidän porukkamme jakoi flyereita, joissa oli kaikkien ehdokkaiden nimet ja kuvat. Tein netin kautta jonkin verran vaalityötä Ranskasta käsin, Ohisalo kertoo. Vihreisiin Ohisalo oli liittynyt pari vuotta aiemmin. Sekä puoluepolitiikkaan että kirkolliseen vaikuttamiseen veti sama ydinajatus: hyvinvointivaltion puolustaminen. – Olen itse saanut hyvinvointivaltiolta niin paljon. Koen, että vaikuttamisen kautta pystyn antamaan jotakin takaisin ja toimimaan sen puolesta, että ihmisillä on tulevaisuudessakin mahdollisuuksia moneen. Kirkollisessa yhteydessä hyvinvointivaltion puolustaminen tarkoittaa Ohisalolle sitä, että

”

Jos ja kun pitää tehdä arvovalintoja, kirkko voisi entistä enemmän keskittyä niihin, jotka ovat vaikeimmassa asemassa. MARIA OHISALO

Puolueet ovat mukana syksyn seurakuntavaaleissa

•

kirkko olisi yhä se, joka auttaa myös kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia. Toinen tärkeä teema olivat silloin parikymppisenä ja ovat yhä ympäristö- ja ilmastoasiat. – Kirkko ei voi paeta omaa rooliaan ilmastovastuussa, koska silläkin on esimerkiksi metsiä ja kiinteistöjä. Kiinteistöjen energiatehokkuus voi tuntua pieneltä asialta, mutta kun rakennuksia on paljon, sillä on merkitystä. MARIA OHISALON TAIVAL Kallion seurakuntaneuvostossa jäi yhteen vuoteen, sillä hän muutti kaupungin sisällä toisen seurakunnan alueelle ja menetti paikkansa. Vuoden 2014 seurakuntavaaleissa hän oli uudestaan ehdolla, ja hänet valittiin

Jos aikoo asettua ehdolle tämän vuoden seurakuntavaaleissa, on löydettävä itselleen sopiva valitsijayhdistys. Listojen taustalla voi olla jokin tietty asia, aate tai arvomaailma. Lisäksi poliittisilla puolueilla on omia ehdokaslistojaan. Tilanne kuitenkin vaihtelee eri paikkakunnilla. Joskus puoluepolitiikassa mukana olevat ovat ehdolla jollakin ihan muulla listalla kuin puolueensa, tai toisin päin, puolueiden listalla voi olla ihmisiä, jotka eivät kuulu puolueeseen.

•

Kirkko ja kaupunki kysyi eduskuntapuolueiden puoluesihteereiltä, aikovatko ne asettaa omia ehdokaslistoja marraskuussa 2022 käytäviin seurakuntavaaleihin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että omat listansa kokoavat ainakin Keskusta, Kokoomus, SDP ja Vihreät.

•

Vuoden 2022 seurakuntavaalien ehdokasasettelu alkoi maaliskuussa ja päättyy 15. syyskuuta. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on 8.–12. marraskuuta ja vaalipäivä 20.

sekä Paavalin seurakuntaneuvostoon että Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon. Siellä hän ehti olla reilun vuoden, kunnes tapasi nykyisen puolisonsa, ja he muuttivat yhteen. Kotiseurakunta vaihtui taas. – Varsinkin ensimmäisellä kerralla olin katkera, kun paikka meni. Asuinhan kuitenkin lähes saman Hämeentien varrella koko ajan, mutta näin se menee. Tämän asian muuttaminen taitaisi vaatia kirkolliskokouksen päätöksen. Sen jälkeen, kun Ohisalo lähti mukaan kirkolliseen vaikuttamiseen, hänen uransa politiikassa on edennyt vauhdilla. Vuonna 2017 hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ja vuonna 2019 sekä kansanedustajaksi että Vihreiden puheenjohtajaksi. Vuonna 2019 Ohisalosta tuli myös sisäministeri. Nyt hän on vanhempainvapaalla, ja palaa kesäkuussa ympäristö- ja ilmastoministeriksi. Kirkollisessa päätöksenteossa Ohisalon yllätti se, että jopa liberaaleissa Kallion ja Paavalin seurakunnissa luottamushenkilöiden välillä oli suuria mielipide-eroja. Esimerkiksi lähetysjärjestöjen tukeminen jakoi voimakkaasti mielipiteitä. – Keskustelun repivyys yllätti. Oli tulisiakin vääntöjä, jopa tulisempia kuin kuntapolitiikassa. Toisaalta ajattelen, että niin tietysti. Siellähän toimitaan arvojen ja vakaumuksen puolesta. Päätöksiä tehtäessä arvot punnitaan. Välillä päätettävänä oli asioita, jotka olivat Ohisalolle vieraita. Toisaalta se kuuluu asiaan kaikessa vaikuttamisessa. – Se on oikeastaan myös työn suola. Jokainen tulee mukaan tietyt teemat mielessään, mutta päätettävänä on asioita laidasta laitaan. Erityisesti niiden, jotka miettivät ehdokkuutta nyt, kannattaa Ohisalon mielestä kuitenkin muistaa, ettei asioista tarvitse päättää yksin vaan muilta voi kysyä neuvoa. ENÄÄ EI KIRKKOPOLITIIKKA mahdu Maria Ohisalon kalenteriin, mutta asiat, jotka innostivat häntä silloin, tuntuvat yhä ajankohtaisilta. – Jos ja kun pitää tehdä arvovalintoja, kirkko voisi entistä enemmän keskittyä niihin, jotka ovat vaikeimmassa asemassa. Diakoniatyön kenttään kuuluvat esimerkiksi pakolaiset, ruoka-

marraskuuta. Pääkaupunkiseudulla seurakuntavaaleissa valitaan edustajat sekä paikallisiin seurakuntaneuvostoihin että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirkkovaltuustoihin. Ehdolle asettuvan pitää olla vähintään 18-vuotias, mutta vaaleissa voivat äänestää kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakuntien jäsenet.

apua saavat ja päihdeongelmaiset. Kirkon työssä näkyvät hyvinvointivaltion aukkokohdat, leipäjonoista väitöskirjansa tehnyt Ohisalo sanoo. Keskusteluun konservatiiveista ja liberaaleista hän toivoo laveampaa näkökulmaa. – Liberaaliuden pitäisi olla myös sitä, että kannetaan vastuuta ympäristöstä, torjutaan eriarvoisuutta ja toivotetaan kaikki tervetulleiksi. Sukupolvien väliset erot näkyvät jo kirkossakin. Ohisalo kannustaa erityisesti nuoria lähtemään ehdolle seurakuntavaaleissa. – Rohkeasti mukaan vain. Kirkon luottamushenkilönä oleminen avaa silmiä.

”Kirkkovaltuustossa asioihin pääsee konkreettisemmin kiinni” KANNUSTIKO KIRKKOVALTUUTETTUNA toiminut äiti lähtemään mukaan vai yrittikö toppuutella? Siitä Matias Mäkynen ei ole enää ihan varma. Joka tapauksessa vuoden 2010 seurakuntavaaleissa 20-vuotias Mäkynen valittiin Vaasan kirkkovaltuustoon SDP:n listalta. – Olin ollut seurakunnan jutuissa mukana, esimerkiksi isosena. Siltä pohjalta erityisesti nuorisotyö ja nuorten asiat olivat tuttuja, Mäkynen kertoo. Kirkon nuorisotyön lisäksi Mäkysellä oli kokemusta myös toisesta kirkon ydintoiminnasta: hän oli parina kesänä töissä hautausmaalla. Kirkkovaltuustossa Mäkynen toivoi pääsevänsä vaikuttamaan nuorten asioihin ja ihmisten auttamiseen. Ensimmäisellä kaudella luottamushenkilöt miettivätkin nuorisotilojen kehittämistä ja pääsivät suunnittelemaan diakoniatyön toimitiloja. Nyt Mäkynen on kirkon luottamushenkilönä kolmatta kautta. Viimeisten parin vuoden aikana hän ei ole kuitenkaan kokouksiin juuri ehtinyt, sillä joulukuussa 2019 hän nousi eduskuntaan varasijalta, kun Jutta Urpilainen valittiin EU-komissaariksi. Vuodesta 2012 Mäkynen on ollut myös Vaasan kaupunginvaltuutettu ja vuodesta 2020 SDP:n kolmas varapuheenjohtaja. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Matias Mäkynen toivoo, että nuoria kannustettaisiin asettumaan ehdolle seurakuntavaaleissa, sillä he ovat monessa päätöksenteossa aliedustettuina.

Kirkossa – ja Suomessa ylipäätään – on näiden vuosien aikana tapahtunut paljon. Ovat tulleet suuret kirkosta eroamisen aallot, ja on keskusteltu niin rahojen riittävyydestä kuin yhdenvertaisuudestakin. Vuonna 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, ja seurakuntienkin oli vastattava nopeasti avuntarpeeseen. – Esimerkiksi tuolloin Vaasan seurakunnat olivat avun antamisessa tosi hienosti mukana. KUNNANVALTUUSTON JA KIRKKOVALTUUSTON kokouksissa on paljon samaa, mutta käsiteltävät asiat ovat melko erilaisia. Kirkkovaltuustossa päätetään usein konkreettisemmista, lähempänä ihmisten arkea olevista asioista. Tämä on periaatteessa on hyvä asia, mutta joskus Matias Mäkynen on kaivannut kirkolliseen vaikuttamiseen syvällisempää keskustelua. – Olisi tärkeää keskustella siitä, millaiset arvot ohjaavat päätöksentekoa ja keitä varten päätöksiä tehdään. Miten lähimmäisenrakkaus ja yhteisvastuu näkyvät eri päätöksissä, millaista kirkkoa haluamme rakentaa? Mäkynen sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

”

Olisi tärkeää keskustella siitä, millaiset arvot ohjaavat päätöksen tekoa ja keitä varten päätöksiä tehdään. MATIAS MÄKYNEN

TOISINAAN PÄÄTETTÄVÄT ASIAT ovat tuntuneet hankalilta, mutta se pätee Matias Mäkysen mukaan kaikkeen vaikuttamiseen. Silloin Mäkynen on muistuttanut itseään siitä, ettei tyhmiä kysymyksiä ei ole ja että joskus asiat esitetään, tar-

koituksella tai vahingossa, monimutkaisempina kuin ne ovat. Poliitikkojen ja luottamushenkilöiden tehtävä on oppia poimimaan esityslistoilta sekä relevantit että epäselvät asiat. – Tilinpäätöksiä ja talousarvioita oppii lukemaan, ja oppii myös kysymään niitä oikeita kysymyksiä. Asioita voisi kansankielistää, sanoa suoremmin. Seurakuntien luottamushenkilöitä ja sellaisiksi aikovia Mäkynen kehottaa tutustumaan ihmisiin, sekä seurakunnan työntekijöihin että niihin, jotka käyttävät seurakunnan palveluita tai ovat sen toiminnassa mukana. – Helposti päätöksenteossa korostuu oma tai lähipiiriin näkökulma. Kun oppii tuntemaan ihmisiä laajemmin, oma ajattelu rikastuu. Oppii näkemään, mitä esityslistojen rivien takana on. Mäkynen toivoo, että erityisesti nuoria kannustettaisiin asettumaan seurakuntavaaleissa ehdolle. – Muut ikäluokat hoitavat kyllä hommansa ja saavat kannatusta. He ovat monessa päätöksenteossa yliedustettuina ja nuoret aliedustettuina. ■

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen! Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin? Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattoapu ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.ﬁ/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.ﬁ

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

MYY TONTTISI, NAUTI VAPAUDESTASI Hyvästi haravointi ja loputtomat lumityöt! Ostamme tonttisi, jotta sinä voit tehdä juuri sitä, mitä eniten haluat. Helpot ja nopeat kaupat ilman välikäsiä.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Niina Aikio Hankekehityspäällikkö 0400 765 970 niina.aikio@kastelli.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Äidin maailma keikahti Soili Pohjalainen kirjoitti henkilökohtaisen romaanin, koska oma elämä toi eteen aiheen, jota ei voinut ohittaa. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

ölmö usko onnellisiin loppuihin kannatteli epätoivoisimpinakin hetkinä, sanoo kirjailija Soili Pohjalainen. Pohjalaisen tytärtä, Kerttua, alettiin kiusata alakoulussa. Kiusaaminen oli hienovaraista, kaveriporukan ulkopuolelle sulkemista ja lukihäiriölle naureskelua. 11-vuotiaana iloinen, spontaani ja ”Camelbootsit jalassa syntynyt” Kerttu masentui ja alkoi viillellä itseään. – Yhtäkkiä arjen keskelle tuli asia, joka keikautti koko elämän sijoiltaan. Pohjalaisella oli piinaava tarve ymmärtää, miksi heille kävi niin kuin kävi. Teinkö lapsen hoidossa jonkin ratkaisevan virheen? Olisiko lasta pitänyt opettaa sietämään paremmin pettymyksiä? – Lopulta oli vain hyväksyttävä, ettei ole olemassa helppoja hokkuspokkus-vastauksia. Kokemuksiinsa pohjautuen Pohjalainen kirjoitti fiktiivisen romaanin Ihon alla, joka julkaistiin alkuvuodesta. Kirja on koskettava, mutta Pohjalaisen mustan huumorin ansiosta myös hauska. Asioiden purkaminen paperille auttoi Pohjalaista kestämään oman lapsen mielenterveysongelmat. Koska kirjassa on paljon todellisuuteen pohjaavia tapahtumia, Pohjalainen pyysi Kerttua, vanhempiaan ja muutamia muita läheisiä lukemaan sen ennen julkaisua. Lähipiiri suhtautui kirjan julkaisuun myönteisesti. SOILI POHJALAINEN HALUSI kirjoittaa kirjan myös siksi, että mahdollisimman moni mielenterveysongelmien kanssa painiva nuori saisi apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. – En haluaisi, että kenenkään nuoren hätä kuitataan vain huonona käytöksenä, kurin puutteena tai hankalana murrosikänä. Pohjalainen on saanut kirjasta runsaasti lukijapalautetta. Sen perusteella monet perheet ovat kohdanneet samankaltaisia haasteita. Kirja on tarjonnut heille tukea ja lohtua. Pohjalainen ajattelee, että vertaistukea löytyy verrattain helposti taaperoikäisten lasten vanhemmille. Sen sijaan murrosikäisten ongelmat nähdään helposti vanhempien tekeminä kasvatusvirheinä. – Sitä ajattelee niin helposti, ettei muilla ole tällaista. Mielestäni meidän pitäisi puhua monista asioista huomattavasti avoimemmin, Pohjalainen sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Yhteydenottoja on tullut etenkin äideiltä. Pohjalainen on pyrkinyt vastaamaan jokaiseen viestiin. – Naiset kokevat paljon syyllisyyttä äitiydestään. Oma syyllisyys piinaa, mutta toisen syyllisyys on helpompi huomata turhaksi, Pohjalainen pohtii. PERHEENJÄSENTEN VÄLISET SUHTEET ovat keskeisiä teemoja myös Soili Pohjalaisen aiemmissa romaaneissa. – Se, mistä me tulemme, on mielestäni äärimmäisen kiinnostavaa, ja sillä on kauaskantoiset seuraukset. Kun Pohjalainen oli lapsi, hänen äitinsä työskenteli kotona perhepäivähoitajana. Isovanhemmat asuivat perheen lähellä Korsossa, ja kumpikin mummo tykkäsi touhuta pikku Soilin kanssa. Myöhemmin Pohjalaisen vanhemmat pyörittivät ruokakauppaa, jossa Soili vietti aikaansa koulun jälkeen. – Yrittäjäperheille on tyypillistä, että ne ovat aika tiiviitä yhteisöjä, koska kaikkien on osallistuttava työntekoon. Yhdessäolo jatkuu senkin jälkeen, kun lapset ovat täysikäisiä. Pohjalainen on edelleen paljon tekemisissä vanhempiensa kanssa. Hänellä ja äidillä on yhteinen harrastus: käsityökerho. Lisäksi vanhemmat asuvat Pohjalaisen omakotitalon naapurissa. – Monelle vanhempien naapurissa asuminen on kauhistus. Niin minäkin ajattelen välillä, mutta meidän tilanteessamme se on ollut kullan kallista. VUODEN VAIHTEESSA SOILI Pohjalainen tarttui uuteen urakkaan. Hänen aikomuksensa on lukea Raamattu kannesta kanteen kuluvan vuoden aikana. – Olen ollut syntymästäni lähtien kirkon jäsen, joten nyt nelikymppisenä on hyvä ottaa selvää, mihin on sitoutunut. Raamattu on vaikuttanut vahvasti länsimaiseen kulttuuriin ja historiaan. Pohjalainen halusi lukea teoksen sivistysmielessä. Häntä kiinnostavat etenkin Raamatun sanonnat, joita viljellään edelleen arkielämässä. Pohjalainen noudattaa löyhästi netistä löytämäänsä Suomen Pipliaseuran Päivän eväät -raamatunlukuohjelmaa, jonka mukaan Vanhaa ja Uutta testamenttia luetaan rinnakkain päivittäin. Tällä hetkellä ovat luvussa Vanhan testamentin Tuomarien kirja ja Uuden testamentin Markuksen evankeliumi. Tähän mennessä Vanha testamentti on tuntunut Pohjalaisesta lähinnä uuvuttavan tylsältä, ja sen Jumala äkkipikaiselta ja tunnesäätelykyvyttömältä. Jeesuksesta Pohjalainen on löytänyt uusia puolia. – Hän ei olekaan kaikkien miellyttäjä vaan jopa kiivas, Pohjalainen sanoo. – Tiedän, että tämä projekti tulee muuttamaan suhdettani kristinuskoon. Vaikka lukeminen on aika puuduttavaa, kirjasta löytyy myös paljon ajattelemisen aihetta.

Lapsena Pohjalainen kävi seurakunnan kerhossa Korson kirkolla. Isosta tai seurakuntanuorta hänestä ei koskaan tullut. Pohjalainen kutsuu itseään uskonnolliseksi sekakäyttäjäksi. Iltaisin hän ristii kätensä ja lukee isänäidiltä opitun Levolle lasken, Luojani -iltarukouksen. Monen ikäisensä naisen tavoin Pohjalainen on kiinnostunut myös uushenkisyydestä. – Uskoni näkymättömään maailmaan on olemassa, vaikka elämässä ei aina ole käynytkään niin kuin olen toivonut, Pohjalainen sanoo.

”

Koko prosessi pakotti minut suostumaan ja antautumaan. Nykyisin tiedän, etten hallitse elämässä kaikkea. KUN KERTTU VIILTELI, eräs ystävä lohdutti Soili Pohjalaista sanomalla, että jonain päivänä tämä tulee vielä kiittämään tytärtään tästä kokemuksesta. Tuolloin Pohjalainen ei kyennyt näkemään, miten kauheasta tilanteesta voisi olla kiitollinen. Nyt hän näkee asian toisin. – En usko pakkopositiivisuuteen, mutta ei se ihan huuhaatakaan ole, kun sanotaan, että vastoinkäymisiin sisältyy lahja, jos sen vain osaa poimia. – Koko prosessi pakotti minut suostumaan ja antautumaan. Nykyisin tiedän, etten hallitse elämässä kaikkea. Kerttu voi taas hyvin. Hän on 18-vuotias, käy lukion toista luokkaa ja työskentelee hampurilaisravintolassa. Lukion kolmannen luokan Kerttu aikoo suorittaa Lapissa. Pohjalaisella on läheiset välit sekä Kerttuun että toiseen tyttäreensä Sanniin, 21. Sanni asuu jo omassa kodissaan, mutta he pitävät tiiviisti yhteyttä FaceTimen välityksellä. – Jaamme paljon asioita keskenämme ja olemme toisiamme kohtaan todella suoria. Välillä kuulen asioita, joita en haluaisi kuulla, mutta yritän olla saarnaamatta. Ajattelen, ettei se ole äidin tehtävä. Pohjalainen kertoo saaneensa kehuja rohkeudestaan kirjoittaa kipeästä ja henkilökohtaisesta aiheesta. Hän itse ei koe olleensa erityisen rohkea, päinvastoin aiheesta oli helppo kirjoittaa. Mikä olisi sellainen teko, joka vaatisi häneltä poikkeuksellista rohkeutta? – Minua pelottavat tavalliset arjen asiat. Rohkeaa voisi olla vaikka se, että olisin yksin mökillä yötä. En ole koskaan tehnyt niin, mutta se voisi olla myös aika ihanaa. ■

Kuka?

Soili Pohjalainen, 41, on vantaalainen kirjailija ja freelance-toimittaja.

Mitä?

Pohjalaisen kolmas romaani Ihon alla (Atena 2022) ilmestyi tammikuussa. Hän on aiemmin kirjoittanut romaanit Käyttö vehkeitä (Atena 2016), joka voitti Kalevi Jäntin palkinnon, ja Valuvika (Atena 2019). Viime vuonna julkaistiin Pohjalaisen kirjoittama hiihtäjä Jari Isometsän elämäkerta Isomettän poika (WSOY 2021) Pohjalainen työskenteli kolme vuotta projektikoordinaattorina Tikkurilan kirkon rakennusprojektissa.

Motto

Perillä kaiken aikaa.

Hiljaisen tien pysäkki Psykodraamaohjaaja Sirkku Aitolehti kaipasi luostarinomaista paikkaa, jossa voisi omistautua meditatiiviselle rukoukselle. Nyt sellainen on aloittanut toimintansa Haminassa. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

iljaisille rukoilijoille avautui vappusunnuntaina uusi paikka, kun Via Silentii -niminen luostariyhteisö aloitti toimintansa Haminassa. Yhteisö on kasvanut teologi Sirkku Aitolehden, 76, idean ympärille. Viime vuonna pitkään Virossa asunut Aitolehti muutti takaisin Suomeen. Päätös kypsyi sen jälkeen, kun hänen puolisonsa kuoli viisi vuotta sitten. Täällä Aitolehti alkoi etsiä luostarinomaista paikkaa, jossa voisi omistautua aiempaa enemmän meditatiiviselle rukoukselle. – Menin Enonkosken luterilaiseen luostariin hiljentymään. Siellä syntyi ajatus, että voisin tehdä tätä muutamana viikkona vuodessa ja kutsua myös muita mukaan rukoushetkiin. Otin yhteyttä ihmisiin ja kyselin, löytyisikö 50 ihmistä, jotka voisivat olla mukana, Aitolehti kertoo. Eläkkeellä oleva Aitolehti työskentelee psykodraaman ja bibliodraaman ohjaajana ja kouluttajana, minkä lisäksi hän on valtuutettu meditatiivisen rukouksen opettaja. Ohjatessaan ryhmää myös hän itse tekee sisäistä matkaa. Usein ihmisten kokemukset tai Raamatun tekstit vievät Aitolehteä kohtaamaan sellaisia kysymyksiä ja tunteita, joita on vaikea ymmärtää. – Nämä kokemukset ovat murtaneet aikaisempia uskonkäsityksiäni ja teologiaani monin tavoin, mutta hengellistä ohjausta on ollut vaikea löytää. Opiskeluajan ystäväni isä Ambrosius ohjasi minut ikonin eteen, ja se on auttanut minua eteenpäin. Myös antroposofisesta ajattelusta on ollut apua. MUUTAMA VUOSI sitten Sirkku Aitolehti tutustui sydänrukoukseksi (centering prayer) kutsuttuun rukoustapaan, jonka on kehittänyt yh-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

dysvaltalainen sisterssiläismunkki Thomas Keating (k. 2018). Sydänrukouksessa käytetään apuna yksi- tai kaksitavuista ”pyhää sanaa”. Sana ei ole mantra, vaan apuväline, jonka avulla mieleen nousseista ajatuksista, tuntemuksista ja aistimuksista palataan lempeästi tietoiseen olemisen tilaan. Tällä tavalla rukouksen harjoittaja sanoo ”kyllä” Jumalan läsnäololle ja toiminnalle. – Tunnistin, että olen löytänyt meditatiivisen rukoustavan, joka sopii minulle, Aitolehti sanoo. Sydänrukous vaikuttaa Aitolehden mukaan kolmella tavalla. Se johdattaa hiljaiseen tilaan, jossa voi kokea yhteyden Jumalaan. Vähitellen irrottautuminen mielenliikkeistä leviää harjoituksesta arkeen. Rukoilija huomaa, että hän ei enää samastu omiin ajatuksiinsa tai elämänsä tapahtumiin kuten ennen. Kolmatta vaikutusta Keating on kuvannut sanoilla divine therapy, jumalallinen parantuminen. – Kun tietoisuus keskittyy ”ei-mihinkään”, mielen torjuntamekanismit höllentävät otettaan. Tiedostamaton alkaa avautua ja torjuttu mielen sisältö alkaa päästä tietoisuuteen. Samalla hiljainen tila syventää luottamusta siihen, että minua kannatellaan ja Jumala parantaa sen, mitä rukous nostaa esiin. SIRKKU AITOLEHDEN sisäinen matka alkoi 1980-luvulla, kun hän alkoi opiskella psykodraamaa ja ohjata ryhmiä. Hän oli myös mukana kehittämässä bibliodraamaa ja ohjasi bibliodraamoja yhdessä raamatuntutkija Heikki Räisäsen kanssa. – Kriittinen historiantutkimus on minulle OK, mutta Raamatun tekstit ovat aina jotakin enemmän kuin analyyttinen tutkimus ja psykologia. Siihen bibliodraama pyrkii saamaan yhteyden.

Sirkku Aitolehti ja muut vapaa ehtoiset ohjaavat vierailijoita hiljaiseen rukouk seen uudessa luostariyhteisössä, joka aloitti toimin tansa Poitsilan kartanossa.

Bibliodraama on koulutetun ohjaajan johdolla tapahtuvaa eläytyvää raamattutyöskentelyä, jossa pyritään luovaan vuorovaikutukseen Raamatun tekstin, oman itsen ja ryhmän kanssa. Aitolehden mukaan bibliodraamoissa tapahtui ”ihmeiden hetkiä”, joissa osallistujat avautuivat jollekin uudelle näkökulmalle. Hänelle muodostui kuitenkin ongelmaksi se, että osa osallistujista pyrki hengellistämään psykologisia kysymyksiään ja käsittelemään niitä uskonnollisina. – Ohjasin niitä mieluummin psykodraamassa, ja siksi päätin jättää

bibliodraaman joksikin aikaa sivummalle. VUONNA 1995 Sirkku Aitolehti muutti Viroon ja alkoi kouluttaa psykodraamaohjaajia kuusivuotisessa koulutusohjelmassa. Psykodraamassa lähdetään tavallisesti liikkeelle jonkun ohjattavan kokemasta vaikeasta tilanteesta. Sellainen voi olla esimerkiksi hankalan esimiehen aiheuttama hermostuminen. Osallistujat tekevät tilanteesta näyttämölle kuvan. – Prosessi liikkuu usein nykyhetkestä taaksepäin varhaisiin perussuhteisiin. Kun arkinen tunnereak-

tio on suhteettoman voimakas, tilanne on saattanut herättää varhaisen kokemuksen. Aitolehden mukaan psykodraaman avulla voi tavoittaa torjutun tunteen tai löytää ymmärrystä tilanteen sellaisesta puolesta, joka ei ole aiemmin avautunut itselle. Pintaan voi nousta esimerkiksi lapsuuden uhkaava tilanne tai epäselvä suhde oman vanhemman kanssa. Viime vuosina Aitolehden ohjaamissa psykodraamoissa on tapahtunut muutos. Hän nostaa esiin erityisesti nelihenkisen virolaisen ryhmän, jota hän on ohjannut jo 27 vuoden ajan.

”

Hiljainen tila syventää luottamusta siihen, että minua kannatellaan. RUKOUSKUMPPANI SIRKKU AITOLEHTI

Aitolehden mukaan pitkään työskennelleen ryhmän psykodraamoissa esiin nousevat kysymykset eivät ole enää psykologisia. Tilalle on tullut nykyhetkeen, elämän syvyysulottuvuuteen ja hengellisyyteen liittyviä teemoja. – He osaavat jo kohdata ja ratkoa arkisia kiukustumisia ja muita tunnereaktioita, joten meidän ei tarvitse käsitellä niitä. Sen sijaan olemme käsitelleet eettisiä ristiriitoja ja syyllisyyttä, kokemusta yhteyden kadottamisesta omaan sieluun sekä

sitä, mistä rakkaudessa on syvimmältään kyse. AJATUS LUOSTARIYHTEISÖSTÄ löysi vastakaikua Sirkku Aitolehden palattua Suomeen, ja verkosto sen ympärille kasvoi nopeasti. Enonkosken luostariyhdistyksen puheenjohtaja Jari Uimonen ja Hiljaisuuden ystävien toiminnanjohtaja Juha Tanska lämpenivät idealle. Aitolehden ystävä, pappi ja psykodraamaohjaaja Ari Kotisaari on toiminut koordinaattorina yhteisön synnyttämisessä. Pastori ja retriitinohjaaja Lauri Maarala on suunnitellut yhteisölle hetkipalveluksia ja rukouskirjan. Sopivaksi paikaksi Via Silentii -luostariyhteisölle valikoitui Haminassa sijaitseva Poitsilan kartano. Kartanon kesätauon aikana yhteisö toimii Enonkosken luostarissa. Aitolehti on lupautunut toimimaan yhteisön vieraiden rukouskumppanina kahtena viikkona kesä- ja joulukuussa. Hän ohjaa vierailijoita meditatiiviseen sydänrukoukseen. Se sopii Aitolehden mukaan kenelle tahansa, eikä aloittaminen vaadi ennakkotietoja tai -taitoja. Aitolehti lisää suositukseen kaksi varaumaa. – Harjoittamisessa on syytä olla varovainen, jos ihmisellä on torjuttuja ja käsittelemättömiä traumaattisia kokemuksia. Jos hiljainen rukous nostaa traumakokemuksen pintaan, ohjaan harjoittajan traumaterapiaan. Hiljainen rukoilija tarvitsee myös aloittelijan mieltä, sillä meditatiivinen rukous haastaa tehokkaasti vanhoja ajatustottumuksia. – Ajattelen uskosta ja Jeesuksen seuraamisesta, että se on minua jatkuvasti yllättävä tie. Ei vain kerran, vaan jatkuvasti ymmärrykseni avartuu ja laajentuu ennen kokemattomaan suuntaan, Aitolehti sanoo. ■

Päivätoiminnan Avoimet Ovet

Ke 18.5. klo 14-17

Viikissä: Pasteurinkatu 1 A, Hki Rastilassa: Meri-Rastilantie 26 A, Hki

Tervetuloa tutustumaan

ikäihmisten päivätoimintaan Hoivaonneen – kerromme myös palvelusetelimahdollisuudesta kahvittelun lomassa. Voit myös sopia yksityisen tutustumisajan ottamalla yhteyttä! Lisätiedot: Auli Hoffström, puh. 046 923 4597

MENOKONE Lähes 10 000 tapahtumaa pk-seudun 35 seurakunnasta.

Via Silentii -luostariyhteisö Via Silentii on hiljaisen rukouksen luostariyhteisö, jonne voi tulla hiljentymään viikoksi tai halutessaan lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa. Hiljaisuuden ystävät ry:n yhteydessä toimivan yhteisön kotipaikkana on Poitsilan kartano Haminassa. Kartanon kesätauolla (viikot 23-35) yhteisö toimii Enonkosken luostariyhteisössä. Paikalla on aina kaksi vapaaehtoista ohjaajaa. Rukouskumppani ohjaa kulloinkin läsnä olevia ihmisiä hiljaiseen rukoukseen, ja hetkipalvelija vastaa päivittäisistä hetkipalveluksista. Hetkipalvelija ottaa myös vierailijat vastaan, opastaa heitä talon asioissa ja jakaa päivittäiset työpalvelut. Via Silentii -yhteisön toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Hinta majoituksesta ja ruoasta on 60 euroa vuorokaudessa, toisella viikolla 50 euroa ja kolmannella 40 euroa vuorokaudessa. Ilmoittaudu viimeistään kymmenen päivää ennen saapumistasi www.hiljaisuudenystavat.fi/ilmoittautuminen-luostariin.

Uusi verkkopalvelu on nyt käytössäsi

menokone.kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

-H

KALOISTA

-N

POHJOINEN OSAVALTIO TANSSIKOULUYRITTÄJÄ AHTOLA

rynnäkkö KULTAKORUISTA ILMOITETTUJA

Afrikassa

PIRKANMAALLA KOSOLTI

GOLFALUSTOJA

YHDISTÄÄ

PUHTAANA KÄTEEN

TEESI HANKINTOJA VÄKEVÄÄ

MENETELMÄ PASI

KAARI

MEEMIKALA

KAINUUTA

TUORESUOLATTUJA

ASUMISIA

MUSIKAALI TARTTUVA

ETUILEE TRULLI

VIEMÄRISSÄ

-PAPERI

TUPRUTTAA

I MAKSUTON O

JAZZPAIKKA

LADATTAVIA

KIINASSA

JÄRVI

TOIVOLA

EHTOO

MONI KUNINGAS L

VAIVATTAVA

KANNINEN

LEPATUS ARVOVIULU

KEHNO KONE

OHUT

LINTULAUDALLA NIEMINEN SAARINEN

ÅKE

HUIPUT

PERUA MAKSIMI

HUONEKALUJÄTTI

NISKANEN

ALUSASUSETTI GORBA

-KUVA

SOVITTUJA

ARVONIMI PILKKAA

POHJALLA NILVIÄINEN

KUULU KURRE OLIVER

-NAAMARI AMMUNTAA

VIISTO PINTA

PÄÄTÄ "PARHAAT"

SAUDIEN RAHA

PYYNTIVÄLINE

I LÖNNE ROT

REVIIRI A

SOPIMUKSESSA

VILJELMIÄ

-ILMIÖ

TAMATTOMIA

TAVARA

O V

2023 T U 2024 TUNNIS-

KIIHKOILIJA

PEITEPAIMENKERROS TOLAISKANSA TUO ONNEA?

RANSKALAINEN KOSLA

-retki

FACEBOOKIN VEIZUCKER- KATA BERG

puute RAIVO

rapata

LOPPUVETO

TIIVISTYKSIIN

F1- HIIHTOJEAN KESKUS

♀♀ E

♂♂ I

JAKKAROITA -K

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

HESAN KATU

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Mielipide Iso kiitos

HALUAN NÄIN julkisesti kiittää urkuriamme Matti Vaakanaista, joka Ukrainan sodan alettua on soittanut jumalanpalvelusten ja messujen viimeiseksi kappaleeksi Ukrainan kansallislaulun. Sen on vuonna 1863 säveltänyt Länsi-Ukrainasta kotoisin oleva pappi Myh’ailo Verbytsky, ja laulun sanat ovat Pavlo Tšubynskyn vuotta aikaisemmin kirjoittama isänmaallinen runo. Matti on kertonut jatkavansa kansallislaulun soittamista sodan loppuun saakka. Kiitos siitä!

A-

Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

ERILAISTEN ARVOJEN ja ihmiskäsitysten välinen jännite on viime aikoina ollut voimakas. Tämä johtuu keskenään kilpailevista olevaisuuden selityksistä. Kristinusko on kaikkien suurten maailmanselitysten tavoin herättänyt myös pahennusta koko olemassaolonsa ajan. Siinä ei ole mitään kummallista: perimmäisten kysymysten äärellä oleminen tekee väistämättä myös kipeää. Tietoisuuden herättäminen esimerkiksi siitä, että elämä on lahjaksi saatu eikä kukaan meistä päätä seuraavasta sydämenlyönnistään vaan elää armon varassa, tekee terveellisellä tavalla kipeää jokaisessa meissä asuvalle egoistille. Se kasvattaa. Aiheutuvan pahennuksen määrä riippuu yhteiskunnan valtasuhteista ja kunkin katsomuksen kannattajien omista edesottamuksista. Tiedostan, että ihmispsyyke on – joko sattumalta tai suunnitelmallisesti – rakentunut niin, että epävarmuus isoista asioista kuormittaa sitä. Siksi ihminen pyrkii uskomaan valikoituneen näkemyksensä varmaksi. Vaikka näkemyksen arvostelu synnyttää mielipahaa, mikään aate ei liberaalissa demokraattisessa yhteiskunnassa saa olla asiallisen kritiikin yläpuolella rangaistuksen uhalla. Ihmisluonto on nimittäin sellainen, että se käyttää saamaansa ”diplomaattista koskemattomuutta” hyväkseen toisten vahingoksi. Mikko Heikkilä Tampere

Vaikeat kysymykset ja mielensä pahoittajat Pääsy kielletty? KOLMASLUOKKALAISET LAPSET olivat innostuneet majaleikistä. Eräänä päivänä luokan vanhempien viestiryhmästä kantautui huoli. Majaan oli kuulemma tekeillä kyltti, jossa lukee homoilta pääsy kielletty. Vanhempi pyysi perheitä keskustelemaan asiasta. Keskustelimmekin kotona asiasta lasten kanssa. Mietin, ymmärsivätkö he, mitä tarkoittaa homo. Ymmärsivätkö he, että toisen ihmisen jättäminen ulkopuolelle oli kiusaamista? Myöhemmin ajattelin seurakuntien tiloja, kristittyjen majoja, joiden ovilla edelleen ilmoitetaan: ”Pääsy kielletty!” Seurakuntien tilat eivät Espoossa ole auki samaa sukupuolta olevien hääjuhlille. Monissa kaupungeissa seurakunnat ovat avanneet tilojaan. Miksi näin ei voisi tehdä Espoossakin? Olen kuullut perusteluina vetoamista milloin kirkkola-

Katastrofiin on valmistauduttava ILMASTOKRIISIN PAHIN lopputulos vaietaan kuoliaaksi. Se väikkyy uutisissa (”aikaikkuna ratkaisuun on vielä olemassa”), mutta itsestään selviä johtopäätöksiä ei tehdä. Ikävin vaihtoehto on tietysti ihmiskunnan näivettyminen ja tuhoutuminen lämpenemisen seurauksena. On aivan mahdollista, ettemme pystyisi kontrolloimaan yhteisiä päästöjämme riittävästi, ja ympäristö muuttuisi aste asteelta elinkelvottomaksi.

kiin tai kirkkojärjestykseen, milloin Raamatun sanaan. Mietin, mitä Jeesus ajattelisi laeista, joilla perustellaan syrjimistä. Jeesus itse oli aikansa radikaali kapinallinen, joka esimerkeillään ja teoillaan vaati oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa syrjityille. Noudattaisiko tällainen henkilö pilkuntarkasti lakia, joka syrjii ihmisiä? Mies, joka temppelissä kaatoi pöytiä ja tuoleja? Toivon, että Espoonkin seurakunnat keskustelevat asiasta ja avaavat ovensa kaikille hääpareille. Jeesus ei asettaisi seurakuntansa majan ovelle kylttiä: ”Pääsy kielletty!” Jeesus kirjoittaisi: ”Tervetuloa!”

Nina Lehto Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston ja Espoon kirkkovaltuuston jäsen

Miksei katastrofista puhuta ja siihen varauduta lainkaan? Aivan kuin pitäisi uskoa ympäristökriisin varmaan ratkaisemiseen tai jättää uskomatta itse kriisiin. Ymmärrän vaikenemisen pienten lasten kohdalla mutta en muuten. Tuhoon varautuminen ei merkitse sen pitämistä toivottavana saati välttämättömänä. Se merkitsee vain sen pitämistä mahdollisena, jolloin siihen on syytä varautua. Hiukan samoin kuin kansakunta varautuu kriiseihin ylläpitämällä väestönsuojia. Yksi järjestely voisi olla varovaisuus lasten hankinnassa, mikä-

li kriisin ratkaisemisen aikaikkuna sulkeutuu. Emme ehkä halua tuoda monilukuista uutta sukupolvea kärsimään kestämättömissä oloissa. Miksei tästä hyvin tärkeästä elämään liittyvästä valinnasta puhuta etukäteen? Huonoon lopputulokseen valmistautuminen ei edes syö pohjaa ilmastoteoilta vaan parhaimmillaan vahvistaa niiden voimaa. Tiedostamalla ikävät skenaariot saa voimaa niiden voittamiseksi.

Otto Tiusanen valtiotieteiden maisteri Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

SOITA JA VARAA

050 5533 050 Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti. Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

perunkirjoitukset

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

BREMERIN KIVI

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä 040 680 4057 ○ 040 665 5983

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Hammasproteesien valmistus ja huolto

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

Hammaslääkäriasema

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

HAMMASTEKNIKKO

Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

KUOLINPESÄT, VINTIT, VARASTOT, MUUTOT, ASTIOISTA TYÖKALUIHIN YM. IRTAINTA. KÄTEISMAKSU. P. 040 751 4464.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Onko sulla salkkareiden Danielalla oleva desigual takkia koko nro 40 pun, sin tai mv? Puh. 040 160 32 60

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai (poikkeuksena kesä- ja heinäkuu). Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi Lehden numero

Lehti ilmestyy

Viimeinen varauspäivä*

Viimeinen aineistopäivä**

torstai 19.5.

perjantai 6.5.

maanantai 9.5.

torstai 16.6.

perjantai 3.6.

maanantai 6.6.

torstai 11.8.

perjantai 29.7.

maanantai 1.8.

* Ilmoitusvaraukset kello 14 mennessä ** Aineistot kello 15 mennessä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Palveluja tarjotaan

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Seniori, kaipaatko kuulijaa tai arjen apua?

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Aamukorva-vapaaehtoisesta saat luotettavan kuulijanja keskustelukumppanin, joka aamu klo 5–8. 09 2312 0210 Tarjoamme myös lyhytkestoista arjen apua pääkaupunkiseudulla, esim. tukea kauppareissulla tai ulkoiluseuraa. Tiedustelut ma-pe klo 9–14. 09 2312 0220 tai seniorityo@helsinkimissio.fi Vapaaehtoisapumme on tarkoitettu yli 65-vuotiaille. Kaikki apu on maksutonta ja luottamuksellista. KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Hei haluatko terapia harjoitus asiakkaaksi? Opiskelen ratkaisu keskeiseksi kristilliseksi terapeu tiksi. Vastaanotto Kannelmäessä. warellmarianne@gmail.com

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Myydään asuntoja

Vuokrata halutaan

Myydään 2008 valmistunut 48 m2 siisti ja hyvin pidetty esteetön kaksio Katajanokalta. 1. krs rauhalliselle sisäpihalle. Hyvin hoidettu ja yhteisöllinen taloyhtiö. Hyvät kulkuyhteydet palveluihin. 050 384 5652.

Työssäkäyvä tupakoimaton siisti nainen etsii 1-2h, kk Espoosta radan läheltä. 040 825 3799

Myydään

Vuokralle tarjotaan

Unikulman hoivavuode + tarv. 1500 €, 8 m teräsramppi 1200 €, t. pertti.metiainen@aalto.fi

Roihuvuoren kirkon vieressä kalustettu parvekekaksio 990 euroa/kk. Ma-Pe 10-12 puh. 09 782 426

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Eläkeläisille, leikkaus 18- 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 JALKAHOITOA kotikäynteinä. Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at. Asennan, opetan ja korjaan tietokoneet, puhelimet, TV:t ja muut elektroniset laitteet. Alk. 35 € 044 979 3435 -Petteri

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

ke 4.5. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1. pe 6.5. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink. 8. su 8.5. klo 12 kirkkopyhä ja veisuut Myllypuron kirkolla, Neulapadont. 12. klo 16 Seuratuvan su-ilta, Salomonk. 17 D, 2.krs., Autotalo, Kamppi. ti 10.5. klo 18 verkkoseurat www. facebook.com/herattaja ja youtube. com/herattajayhdistysfi klo 18.30 seurat Matinkappelilla, Liisankj. 3, Espoo. ke 11.5. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. su 15.5. klo 18 seurat Oliivi-sali, Järvenpään vanha kirkko, Kirkkot. 2. ti 17.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, S.Juntunen. ke 18.5. klo 18 seurat Hyvinkään vanha kirkko, Uudenmaank. 13. pe 20.5. klo 19 Histan veisaajien konsertti, Töölön kko, Topeliuksenk. 4. MATKA Joensuun herättäjäjuh lille 1.3.7., Itäkeskus-KontulaMalmi-Jns, 160 € (sis. maj.) /60 € (vain kyyti), ilm. 15.6. menn. p. 09 2340 4400.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Rakennusala Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Ok-talojen, pari- ja rivitalojen ulkomaalaukset, huoneistoremontit. Luotettava kumppani. Yli 30 v. kokemus. heikki@maalausliikekemppainen.fi p. 044 297 88 53 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset. Hyödynnä verovähennys. P. 050 431 0175. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Harras hetki

Pasilassa asuva Niina Lehtinen opiskelee Helsingin yliopistossa varhaiskasvatuksen opettajaksi. Vapaa-ajallaan hän liikkuu metsässä, kirjoittaa runoja, lukee aforismikirjoja ja maalaa. Videoitaan Lehtinen julkaisee Youtube-kanavallaan ASMR Niina Lilli. ASMR on lyhenne sanoista Autonomous Sensory Meridian Response. Se tarkoittaa reaktiota, jonka voi saada erilaisista äänistä ja visuaalisista elementeistä. ASMR on kutkuttava tai kihelmöivä tunne, joka leviää kehoon.

Videota katsellessa yksinäisyyden tunne katoaa Niina Lehtinen rauhoittuu ASMR‑videoiden parissa. Omilla videoillaan hän pyrkii luomaan katsojalle mahdollisimman kotoisan olon. TEKSTI KATRI TARKKALA KUVA JUSSI HELTTUNEN

iisi vuotta sitten Niina Lehtinen kokeili jotain, mikä sai hänen päässään mylläävät ajatukset hiljenemään aivan uudella tavalla. Vahvasti tunneihmiseksi itsensä mieltävä Lehtinen oli tottunut siihen, että iltaisin oli vaikea nukahtaa, kun mielen täyttivät sekä ilon että stressin aiheet. Sitten ystävä ehdotti nukahtamisongelmiin ASMR-videoita, joilla pyritään tuottamaan katsojalle rauhoittava olo erilaisten aistiärsykkeiden avulla. Pian Lehtinen huomasi nukahtavansa joka ilta videoita katsellessaan. MIKROFONIIN kohdistetut hiljaiset äänet saattavat tuntua kehossa kylmien väreiden kaltaisena kihelmöintinä. Toisinaan ne ovat kuin pään päällä ropisevia sadepisaroita, jotka valuvat niskaan ja siitä pitkälle selkään.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

Äänten lisäksi tärkeää on visuaalisuus. Liikkuva kuva antaa tunteen siitä, että on samassa tilassa toisen kanssa. Esimerkiksi meikkaus- ja kasvohoitovideot tuntuvat Niina Lehtisestä siltä kuin toinen todella koskettaisi häntä. Ennen kaikkea toisen läsnäolo videolla saa oman olon tuntumaan vähemmän yksinäiseltä. Kun Lehtinen alkoi koronapandemian myötä viettää yhä enemmän aikaa yksin kotona, hän huomasi saavansa seuraa ja hyvää oloa ASMRvideoista. Innostuttuaan videoista hän päätti itse kokeilla myös niiden tekemistä. ASMR-VIDEOITA noin vuoden ajan Youtubeen kuvannut Niina Lehtinen tykkää yhdistää videoillaan roolileikkejä ja kuiskailua sekä erilaisia triggereiksi kutsuttuja ääniä. Tällaisia ovat esimerkiksi mikrofonin harjaaminen siveltimellä ja sen ympärillä tapahtuva naputtelu ja rapsuttelu.

Taustalla saa näkyä kotia ja henkilökohtaisia tavaroita kuten vaatteita. Lehtisen mielestä ne tuovat videoihin persoonaa ja kotoisaa fiilistä. Monet pitävät hämyisestä valosta, minkä vuoksi Lehtinen kuvaa usein ilta-aikaan. Videoiden tekeminen on myös teknisesti helpompaa iltaisin, kun kaupunki hiljenee. Pienetkin äänet nappaava mikrofoni saattaa nimittäin taltioida esimerkiksi rakennustyömaan melun pitkänkin matkan päästä. Minuuspuolena on se, että illalla kuvatessa alkaa helposti myös tekijää itseään nukuttaa. NYKYÄÄN Niina Lehtinen löytää kutkuttavia ääniä kaikkialta ympäriltään. Arkisissa puuhissa syntyvät naputukset ja rapistukset saavat miettimään, miltä ääni kuulostaisi mikrofonissa. Palkitsevinta hommassa on katsojilta saatu lämmin palaute. Lehtinen kokee, että aidon vuorovaikutussuhteen luominen on helpompaa videoilla kuin kuvilla tai teksteillä. Hänen mukaansa triggereiden lisäksi ASMRvideoilla on entistä enemmän puhetta ja hän haaveilee itsekin vielä joskus uskaltautuvansa lukemaan ääneen kirjoittamiaan runoja. ■

Hyvää pyhää

8.5.

Ruusu äidille ÄITIENPÄIVÄN VIETTO on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa alettiin juhlia äitejä 1910-luvulla metodistikirkossa. Samoihin aikoihin Englannissa äitienpäivä sai alkunsa ikivanhasta paavin tavasta antaa kultainen ruusu kirkon palveluksessa kunnostautuneelle henkilölle. Ajan saatossa ruusuja alkoivat saada vain naiset, ja loppujen lopuksi ruusun saajaksi tuli valituksi aina äiti. Suomessa äitienpäivä vakiintui toukokuun toiseksi sunnuntaiksi vuonna 1927. Nykyisin tasavallan presidentti jakaa äitienpäivänä kasvattajan tehtävässä ansioituneille äideille Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein.

Päivän evankeliumissa (Joh. 16:16–23) kerrotaan Jeesuksen jäähyväisistä oppilailleen.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Ohjeita kotimatkalle

nnen paluutaan taivaan kotiin Jeesus ohjeistaa oppilaitaan: Valmistautukaa. Menetykset kuuluvat tälle tielle, mutta muistakaa toivo. Suru on yksi hetki ajan helminauhassa, ja sitä seuraa toisenlainen aika. Ilo palaa. Sama matkaeväs kelpaa edelleen. Elämässä vaihtelevat erilaiset ajat. On murheen alhoja, menetyksen meriä ja täydellisiä tenkkapoita. Kärsivällinen pitää kiinni toivosta samalla, kun suree surujaan ja ratkoo elämänsä umpisolmuja. Toivo voi elää kaiken sen keskellä. Joskus tulee taas ilon aika. Älkää pelätkö edes kuolemaa, joka erottaa meidät, Jeesus vakuuttaa oppilailleen ennen lähtöään Isän kotiin. Me tapaamme jälleen, hän lupaa. Kun uudenlainen elämä syntyy, se pyyhkii pois kaiken muun paitsi ilon.

Samaa vakuutusta mekin tarvitsemme kuoleman surun kanssa kulkiessamme. Tällä lahjaksi saadulla elämänmatkalla jotkin tiet erkanevat aikaisemmin ja toiset myöhemmin. Yksi pysyy. Rakkaistaan ei koskaan haluaisi luopua. Jeesuksen sanat kuuluvat meillekin. Tapaamme jälleen. Silloin alkaa jokin uudenlainen, mikä täyttyy loppumattomalla ilolla. Ei hänen puheistaan saa tolkkua, toteavat opetuslapset ja tulevat antaneeksi pohjustuksen Jeesuksen kolmannelle ohjeelle. Monet kysymykset jäävät vaille vastausta. Kärsimys, kipu ja paha eivät selity tämän elämänmatkan aikana. Jokainen voi silti tehdä oman osansa hyvän leviämiseksi. Kerran taivaan kodissa ymmällä olo vaihtuu tietämiseen, Jeesus lupaa. Perillä löytyvät vastaukset. Siellä kaipaus vaihtuu täyteläiseen iloon.

KAISA KARIRANTA

Piirrä kartta elämäsi nyt-hetkestä Millaisella kohdalla elämänpolkua kuljet juuri nyt? Katsele hetki sen maisemia. Minkälaiset kokemukset ja tunteet sinua ympäröivät? Kun katsot taaksepäin, mistä olet selvinnyt? Mistä olet kiitollinen? Minne olet matkalla? Millaista apua tarvitset siihen Jumalalta? Siunaa itsesi ristinmerkillä jatkamaan elämäsi matkaa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2022

”

Muurahaisilta ihminen voisi oppia kunnioitusta luontoa kohtaan. MUURAHAISTUTKIJA JONNA KULMUNI s. 3

ESITTELY

TI 10.5.2022 KLO 15-18

SENIORITALO Uusia, palveluita sisältäviä vuokrakoteja osoitteessa Hattelmalantie 2c, Helsinki

TURVALLISTA JA SUJUVAA ARKEA PIHLAJISTOSSA. As Oy Pihlajiston Sointu on sinua varten, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin. Taloon jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, kodikas ja lämminhenkinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Esittelemme taloa ja upouusia vapaita asuntoja ti 10.5. klo 15-18 välillä ja toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi paikan päälle. Näytämme vapaita asuntoja (28,5-42m2) ja taloa mielellämme myös henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Oman tutustumiskäyntisi voit sopia soittamalla meille numeroon 010 315 4140.

PIHLAJISTON

SOINTU

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

5.5.2022 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Suunnitteletko kesähäitä? Avioliiton esteiden tutkinta vie vähintään viikon s. 3 Kansa valitsee Pakilaan uuden kirkkoherran s. 4

Antaa kaikkien lasten kukkia Nepsy-lapsi tarvitsee erityistä huolenpitoa s. 2

Viisi vinkkiä nepsy-lapsen van Arki sujuu, kun aikuinen ottaa huomioon adhd:n tai muun neurokirjon häiriön vaikutukset lapseen. Kokeile päiväkoti-ikäisten tai pikkukoululaisten kanssa. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

Varmista, että viestisi voi mennä peril le. Mene lapsen luo, tarvittaessa pysäy tä hänen toimintansa, hae katsekon takti. Anna yksi selkeä ohje kerrallaan: ”Istu niin, että peppu on penkissä”. Lapselle on myös hyvä näyttää mallia. Jos huudat lapselle toisesta huoneesta, että ole ihmisiksi, tämä ei todennäköisesti muuta käyt täytymistään.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2022

Kerro lapselle aamulla päivän ohjel ma: mitä tehdään, missä, kenen kans sa ja miten pitkään. Kuvasarja aut taa pientä lasta jäsentämään päivää, muistilista voi toimia isommalla. Siir tymätilanteet, joissa pitää vaihtaa puuhasta toiseen, hiertävät herkästi. Ennakoimi nen tekee niistä helpompia. Rutiinit kannattele vat, kun ne toistuvat samoina päivästä toiseen, mielellään myös vapaapäivinä. Lasta kannattaa valmistaa poikkeustilanteisiin: juhla voi stressa ta autismin kirjolla olevaa lasta kovasti. Yllätys synttärit eivät ole häntä varten!

Mikä ihmeen nepsy? •

Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisesta kehityshäiriöstä. Neurokirjoon kuuluminen on pysyvää.

•

Yleisimpiä nepsy-diagnooseja ovat adhd ja add, autismikirjon häiriöt kuten Aspergerin oireyhtymä, kehityksellinen kielihäiriö sekä Touretten oireyhtymä.

•

Haasteet voivat näkyä joustamattomuutena, tarkkaavuuden tai tunnesäätelyn pulmina, vaikeutena ohjata omaa toimintaa taikka kömpelyytenä tai vetäytyvyytenä sosiaalisissa tilanteissa. Lapsella voi olla aistien ylitai aliherkkyyttä.

hemmalle

Ruoan maku, rakenne tai tarjoilulämpötila voivat epäilyttää nepsy-lasta. Pientä voi totuttaa karkeaan ruokaan ripottelemalla keksinmuruja jogurttiin. Kasvikset saattavat maistua erikseen paremmin kuin salaatiksi sekoitettuina. Aistiyliherkkä lapsi tarvitsee harjoiteltavan ruoan lisäksi lautaselleen syötävää, jolla hän pystyy täyttämään vatsansa. Lapsen voi antaa valita vaikka kerran päivässä, mitä hän haluaa ruoaksi, eikä syömiseen saa muulloinkaan pakottaa.

Yksi nepsy-lapsi pitää pehmeistä ja löysistä vaatteista, joista on leikattu tuote- ja hoitomerkit, toinen pukee ylleen mahdollisimman vähän ja kolmas suosii ihonmyötäisiä pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita kuumallakin. Jos jokin vaate on lapsesta mukava, samanlaisia kannattaa hankkia monta. Alusvaatteet voi kääntää nurin, jotta saumat eivät hierrä. Tulevan vuodenajan vaatteisiin on hyvä tutustua etukäteen ja sopia, missä lämpöasteessa niihin siirrytään.

Nukahtaminen on monelle nepsy-lapselle vaikeaa. Unille rauhoittumisessa voi auttaa lapsen hierominen, keinuttaminen sylissä tai viltin sisällä, painopeitto, sängyn vuoraaminen pieneksi pesäksi, unilelu tai hiljainen ja rauhallinen musiikki. Nukkumaan mennessä voi muistella päivän mukavia hetkiä. Unentarve on yksilöllinen, ja rauhallinen päivälepo virkistää lasta ilman untakin. ■ Lähteet ja lisätietoa: Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen. (Adhdliitto ja Barnavårdsföreningen 2021), Autismikirjon lapsi päivähoidossa (Autismiliitto).

Tukea vanhemmille Helsingissä

•

Nepsy-ilta pidetään Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2, to 5.5. klo 18–19. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Hanna Huhdanpää sekä neuropsykiatrinen valmentaja ja erityislasten vanhempi Anne Panigrahi-Herler puhuvat neuropsykiatrisesta kirjosta ja antavat arjen apuja nepsy-perheisiin.

•

Erityislasten ja -nuorten vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu Huopalahden kirkolla, Vespertie 12, ma 30.5 klo 17–18.30. Jos tarvitset lastenhoitoa, ilmoita viikkoa ennen. Tiedustelut ja ilmoittautuminen diakoni Sofia Honkanen, sofia.honkanen@evl.fi.

Kosimisen jälkeen pari alkaa suunnitella tulevia häitään. Alttarille voi kävellä huoletta, kun paperiasiat on hoidettu.

Tiesitkö?

Vihkilupa on hoidettava ajoissa kuntoon Naimisiin voi mennä vasta, kun avioliiton esteet on tutkittu. Myös parin tulevien sukunimien laillisuus tutkitaan etukäteen. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ISTOCK

aimisiin menevän parin kannattaa kirjoittaa häävalmistelujen tehtävälistaan erityisen tärkeä asia: pyydä ajoissa avioliiton esteiden tutkintaa. Esteettömyystutkintaa on pyydettävä valmiilla lomakkeella vähintään seitsemän päivää ennen vihkimistä. Mikäli esimerkiksi ulkomaalaisen puolison tai ulkomailla asumisen takia asioissa on selvitettävää, avioliiton esteiden tutkintaan voi mennä aikaa enemmänkin. – Suosittelemme vahvasti toimimaan reilusti ennen vihkipäivää, sanoo Espoon seurakuntien palvelukeskuksen palvelusihteeri Marianne Koivunen. – Jos pari täyttää lomakkeen verkossa, pyyntö tulee käsiteltäväksemme vasta seuraavana päivänä. Viikon tutkinta-aika alkaa kulua vasta siitä päivästä, jolloin hakemus on tullut käsittelyyn. Ilman esteettömyystutkintaa vihkiminen ei onnistu. Mikäli paria ei vihitä seuraavan neljän kuukauden aikana, asiakirja vanhenee. Sen jälkeen avioliiton esteiden tutkinta on tehtävä uudelleen. Esteiden tutkinta perustuu lakiin, ja sillä varmistetaan, ettei avioliitolle

ole lainmukaisia esteitä. Tällaisia esteitä ovat muun muassa alaikäisyys ja voimassa oleva avioliitto. Avioliitto ei myöskään ole sallittu lähisukulaisten kesken. NYKYÄÄN AVIOLIITON esteiden tutkintapyyntö tehdään useimmiten verkkolomakkeella. Esteiden tutkintalomake löytyy seurakuntien sekä Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta. Jos vihittävät pyytävät esteiden tutkintaa verkossa, kummankin on kirjauduttava palveluun omilla pankkitunnuksillaan. Seurakunnan kautta asiaa hoidettaessa vähintään toisen on oltava kirkon jäsen. – Meidän on tutkittava etukäteen myös nimivalintojen laillisuus. Lomakkeessa kummankin on ilmoitettava, mitkä ovat heidän vihkimisen jälkeiset sukunimensä, Marianne Koivunen sanoo. Naimisiin aikovat haluavat esteettömyystutkinnan todistuksen yleensä sähköpostitse. Sen saa halutessaan myös kirjepostina. Avioon astuvien on annettava se vihkipapille. Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytyksenä on, että molemmat ovat rippikoulun käyneitä evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Jos toinen on muun kristillisen yhdyskunnan jäsen, asia kannattaa aina selvittää etukäteen. – Avioliiton esteiden tutkinnan yhteydessä voi käydä ilmi, että kirkolliselle vihkimiselle ei ole edellytyksiä. Silloin otamme yhteyttä pariin ja selvitämme, miten kannattaa toimia, Koivunen sanoo. ■ Lisätietoja verkossa: evl.fi/perhejuhlat/haat/ avioliiton-esteiden-tutkinta-ja-esteettomyystodistus KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2022

Kansa äänestää Pakilaan kirkkoherran Seurakunnan johtajaksi on ehdolla kaksi kokenutta pappia.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ

akilan seurakunta on Helsingin neljänneksi pienin suomenkielinen seurakunta. Jäseniä sillä oli vuodenvaihteessa 12 450. Pientalovaltaisella alueella kirkkoon kuuluvuus on kaupungin korkeimmalla tasolla, 66,5 prosenttia. Työntekijöitä on 17. Pakilan seurakuntaneuvosto valitsi kirkkoherraksi Tiia Valve-Tuovisen vuonna 2018. Hallinto-oikeuden mukaan virkaa tuolloin hakenut Antti Yli-Opas olisi ollut Valve-Tuovista ansioituneempi. Hallinto-oikeus kumosi vaalin, joten edessä ovat uudet vaalit. Tällä kertaa kirkkoherra valitaan kansanvaalissa, jossa saavat äänestää kaikki 18 vuotta täyttäneet seurakuntalaiset, jotka on merkitty seurakunnan jäseniksi vähintään 70 päivää ennen varsinaista vaalipäivää. Vaalipäivä on 5. kesäkuuta, ja ennakkoäänestyspäivät ovat 30.5.–3.6. Vaalissa on kaksi ehdokasta. Kirkko ja kaupunki esitti heille kuusi kysymystä, joista kolmeen vastaukset löytyvät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

ESKO JÄMSÄ

Töölön kirkkoherra Hannu Ronimus jää eläkkeelle. Iso seurakunta etsii nyt uutta kirkkoherraa.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2022

Tiia Valve-Tuovinen HELSINGIN HIIPPAKUNNAN tuomiokapitulin ensimmäiselle vaalisijalle asettama Tiia Valve-Tuovinen, 40, on toiminut pappina ensin Heinolassa ja vuodesta 2007 Pakilassa, joista kolmisen vuotta vs. ja vt. kirkkoherrana.

Se merkitsee sitä, että ikäryhmälle on oltava heitä kiinnostavaa toimintaa. Lapset ja nuoret ovat tärkeitä jäseniä seurakunnassa, joten Pakilassa kasvatustyöhön panostetaan ja

Töölöön haussa kirkkoherra Töölön seurakunnan kirkkoherrana vuoden 2019 alusta toiminut Hannu Ronimus jää eläkkeelle kesäkuun alussa. Töölön seurakuntaneuvosto päätti 24.4. kokouksessaan äänin 7–2 esittää Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille, että uusi kirkkoherra valittaisiin välillisillä vaaleilla. Tulevan kirkkoherran siis valitsee Töölön seurakuntaneuvosto. Välillisen vaalin etuna pidettiin sitä, että seurakuntaneuvos-

kasvatuksen tiimikin on työyhteisön suurin.

den kanssa seuraavien neljän vuoden aikana.

ton jäsenillä on tarvittava kokemus ja seurakunnan tuntemus seurakunnan johtajan valitsemiseen. Kirkkoherra on ison työyhteisön johtaja. Töölön seurakunnassa on 61 päätoimista työntekijää, kymmeniä tuntityöntekijöitä ja lähes 500 vapaaehtoista. Seurakunta on Helsingin kolmanneksi suurin, ja sen jäsenmäärä oli vuodenvaihteessa 26 825. Jos Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli tekee vaalista päätöksen 18.5. kokouksessaan, virka voitaisiin julistaa auki heti.

Vaali olisi syksyllä, ja uusi kirkkoherra voisi aloittaa virassaan joulukuun alussa. Ronimuksen lähtösaarna on Temppeliaukion kirkossa 22.5. kello 10.

Pienessä yksikössä pystytään olemaan tuttuja alueen asukkaille ja kyetään vastaamaan alueen erityistarpeisiin. Itsenäisyyttä puoltaa kylämäisyys, johon sopii, että Pakilassa on oma seurakunta. Toinen asia on, onko meillä tulevaisuudessa riittävät toimintaedellytykset säilyä itsenäisenä. Tätä varmasti mietitään syksyn seurakuntavaalien jälkeen valittavien luottamushenkilöi-

Tässä on kaksi asiaa, toinen on usko ja toinen, kokeeko saavansa kirkollisverorahoille vastinetta. Olisi mielenkiintoista kuulla, miksi hän kokee, ettei usko Jumalaan. Jokaisella ihmisellä on epäuskon hetkiä, joten uskon puutteen ei tarvitse olla syy erota kirkosta. En lähtisi tuputtamaan omia näkemyksiäni, vaan haluaisin kuulla, mitä

Oulunkylän kirkko jää historiaan Oulunkylän seurakuntaneuvosto päätti luopua Oulunkylän kirkosta vuoden 2025 loppuun mennessä, jolloin tontin vuokrasopimus Helsingin kaupungin kanssa päättyy. Kuntokartoituksessa todettiin, että 50-vuotias kirkko on tullut elinkaarensa

1. Joka viides Pakilan seurakuntalainen kuuluu ikäryhmään 7–18-vuotiaat. Mitä tämä merkitsee seurakunnan toiminnan kannalta? 2. Perustele, miksi seurakunnan pitäisi säilyä itsenäisenä vai pitäisikö? 3. Tapaat seurakuntalaisen, joka kertoo, ettei usko Jumalaan ja miettii, että kirkollisverorahoilla olisi parempaakin käyttöä. Miten jatkat keskustelua?

Henrik Wikström hän asiasta ajattelee. Kysyisin myös, millaista vastinetta odottaisi hän veroille, jotta kokisi, että kannattaa pysyä seurakunnan jäsenenä. Ja toki kertoisin, miten niitä rahoja käytetään.

Vaalipaneeli järjestetään ti 24.5.2022 klo 18 Hyvän Paimenen kirkolla.

päähän ja vaatisi joko mittavan peruskorjauksen tai tilalle rakennettavan uudisrakennuksen. Jatkossa alueen jumalanpalveluselämä keskitetään Oulunkylän vanhaan kirkkoon, johon mahtuu satakunta ihmistä. Seurakunnan alueella sijaitsevat myös Käpylän ja Maunulan kirkot. Eri käyttäjäryhmien tilatarpeita kartoitetaan. Samalla selvitetään mahdollisuutta yhteiskäyttötiloihin muiden alueen toimijoiden kanssa. Seurakuntaneuvosto piti tärkeänä, että seurakunnan toimintaedellytykset säilyvät hyvi-

TOISELLE VAALISIJALLE asetettu Henrik Wikström, 49, on ollut pappina kahdeksassa seurakunnassa, myös Pakilassa. Vuodesta 2013 hän on ollut Mikael Agricolan kirkolla toimivan Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja.

Kun panostetaan nuoriin, heitä ei kannata yrittää sitouttaa niinkään seurakuntaan kuin kirkkoon, sillä nuoret muuttavat, ja harva heistä palaa kotiseudulleen. Pitäisi ol-

nä myös tulevaisuudessa. Seurakuntalaisille järjestetään keskustelutilaisuus torstaina 5.5. kello 18 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10.

Tammisalon kirkosta luovutaan Roihuvuoren seurakunta on päättänyt luopua Tammisalon kirkosta jo tämän vuoden lopussa. Kirkkorakennus siirtyy seurakuntayhtymän kiinteistöosaston hallintaan 1. tammikuuta 2023. Päätöksen taustalla ovat taloudelliset syyt. Asiasta päätti Roi-

la kansallinen tai edes Helsingin laajuinen ohjelma, jossa jokainen seurakunta kantaa oman kortensa kekoon, jotta nuoret löytäisivät paikkansa kirkossa.

Seurakunnissa on yleisesti valtava halu pysyä itsenäisenä. Itsenäisyys ei ole itseisarvo, sillä kaikkien rakenteiden pitää palvella asiaa. Itsenäisyydessä on etuja, sillä pieni seurakunta on kompaktimpi kuin suuri samoin kuin 19 nuoren rippileiri on toi-

huvuoren seurakuntaneuvosto. – Tämä oli vaikea ja murheellinen päätös, mutta seurakuntayhtymän ja Helsingin seurakuntien talousnäkymät ovat sen kaltaisia, että vastuullinen taloudenhoito edellyttää rakenteellisia ratkaisuja, kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen perustelee.

Väki vähenee yhtymässä Helsingin seurakuntayhtymän yhteisissä palveluissa käynnistyvät yhteistoimintaneuvottelut 26. huhtikuuta. Neuvottelut käy-

mivampi kuin kolmenkymmenen nuoren leiri. Pieni voi olla omaleimainen. Olennaista on kuitenkin tehtävä, ei rakenne.

Tällaisia keskusteluja on tullut käytyä. Kirkossa ei kaupata kerhon jäsenyyttä eikä perusteluksi jäsenyyteen riitä vain se, että kirkko tekee hyvää. Muutkin tekevät hyvää. Jos seurakuntalainen kertoo, ettei usko Jumalaan, kysyn, haluaisiko hän uskoa. Sellaisia, jotka eivät to-

dään taloudellisista, tuotannollisista ja toiminnallisista muutoksista johtuvien syiden perusteella. Asiasta päätti yhteinen kirkkoneuvosto. Yhteisten palveluiden työntekijät hoitavat seurakuntien talous-, henkilöstö- ja jäsenrekisteriasioita, kiinteistöjä, hautausmaita, viestintää ja yhteistä hallintoa. Yhteisiin palveluihin kuuluvat myös muun muassa perheneuvonta, erityisdiakonia ja sairaalasielunhoito. Yhteisissä palveluissa on 493 työntekijää. Neuvottelut voivat johtaa enintään 90 työntekijän

dellakaan halua uskoa Jumalaan, olen löytänyt aika vähän. Vaikka juuri nyt ei itse usko Jumalaan, joskus voi käydä niin, että haluaisikin uskoa. Olisiko silloin hyvä, että on olemassa kirkko? Ennakkoäänestys kirkon aulassa 30.5.–3.6. klo 9–18 sekä Paloheinän kirjaston monitoimitilassa 30.5.2022 klo 13–18, Pakilakodissa 31.5. klo 10.30–13.00 sekä Torpparinmäen K-Supermarketin aulassa ke 1.6. klo 14–19. Vaali pidetään sunnuntaina 5.6. Hyvän Paimenen kirkolla klo 12–20.

tai viranhaltijan palvelussuhteen päättämiseen.

Seurakunnat yhdistyvät Kirkkohallitus hyväksyi ehdotuksen uuden Helsingin Mikaelin seurakunnan perustamisesta 1.1.2023 alkaen. Itähelsinkiläiset Mikaelin seurakunta ja Vartiokylän seurakunta lakkautetaan, ja niiden jäsenet liitetään uuteen seurakuntaan. Uudesta seurakunnasta tulee Helsingin neljänneksi suurin, sillä siihen kuuluu noin 24 300 jäsentä. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Kallion Laulun kevätkonsertti su 15.5. klo 16. Vapaa pääsy. Hyvän mielen keidas to klo 15. Ruokajakeluna 19.5. saakka. Käsityökerho ma 9.5. klo 13. Lähde-kuoron harj. ma klo 18. Psalmilaulajien harj. to klo 18. Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg. Lähetyspiiri ma 16.5. klo 14. Suikkanen. Teematorstai. Ruokailu klo 12.15, esitys klo 13. 12.5. Sortavala – rovastikunnan ystävyysseurakunta. 19.5. Kevätjuhla. Perhekerhot: Tönö ma klo 17.30– 19 (23.5. asti), kirkolla to klo 9.30–11 (19.5. asti), P.-Haagan Lämpiö pe klo 9.30–11 (27.5. asti). Pelikerho la 7.5. klo 12. Erityislasten ja -nuorten vanhempain vertaistukiryhmä ma 30.5. klo 17–18.30. Tied. sofia.honkanen@evl.fi. Taivaskanava ti 10.5. klo 12.30. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 2340 3003. Hiljaisuuden retriitti 27.–29.5. Riuttarannassa Moksjärven rannalla. Työt, kiireet, velvollisuudet ja sosiaalinen media jäävät tauolle. Hinta 190 e sis. kuljetukset, täysihoidon ja liinavaatteet. Vähävaraisilla on mahdollisuus

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2022

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen seurakunta

TAPAHTUMIA

Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Pienten kirkko su 15.5. klo 10. Pienten kirkossa on tilaa lasten äänille, leikille, laululle ja liikkumiselle. Lapset siunataan alttarin äärellä. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Virsin 11.5. Taizé-lauluin 18.5. Kirkko on auki hiljentymistä varten keskiviikkoisin klo 17–18. Klanun Mummola la 7.5. klo 10–13 Klanulla. Tervetuloa lapsi ja vanhempi yhdessä. Vapaaehtoiset mummot leikittävät ja laulattavat. Välipalaa. Avoimet ovet. Armas Järnefeltin pianoteoksia la 7.5. klo 16 kirkossa. Janne Oksanen, piano. Pianomusiikin virtuositeettia, romantiikkaa, runoutta ja harvinaisia aarteita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tiempos Modernos – kuoro- ja urkumusiikkia 1900-luvulta pe 13.5. klo 19 kirkossa. Hämäläis-Osakunnan Laulajat, johtaa Hiski Walleni-

us. Urut Markku Mäkinen. Pärt, Rautavaara, Górecki, Lauridsen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Seniorien Barokkipajan kevätkonsertti ma 16.5. klo 18 kirkossa. Collegium ry:n Seniorien barokkipajan kamarimusiikkiyhtyeet, vokaaliyhtyeet ja orkesteri. Vapaa pääsy. Soppaa ja juttuseuraa maanantaisin klo 12–13.30 Malminkartanon kappelilla. Tervetuloa keittolounaalle. Vapaaehtoinen ruokaraha. Työtupa ti 3.5. klo 15–18 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Lähetyspiiri ti 10.5. klo 17–18.30 Klanulla. Kirsti Salmela kertoo työstä Thaimaassa. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Eläkeläisten päivähetki ke 11.5. klo 12–13.30 Klanulla. Lounas ja kahvittelua. Lyhyt hartaus. Vapaata keskustelua. Avoimet ovet. Yhteisvastuukeräys 2022 – Lahjoita mulle huominen. Auta lapsia ja nuoria meillä ja maailman katastrofialueilla. Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen: MobilePay 47535 tai nettilah-

joitussivulla Yhteisvastuu.fi/kannelmaki. Keräyslupa RA/2020/639.

Munkkiniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu su 8.5. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Päivi Vähäkangas, saarna, Kari Linna, liturgia, kanttorina Senni Valtonen. Levollisuuden messu la 14.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Luomme tilaa omaan sisimpäämme meditatiivisia Taizé-lauluja laulaen, Raamatun tekstejä kuunnellen ja hiljentyen.

ESKO JÄMSÄ

Messu äitienpäivänä su 8.5. klo 10. Mattsson, Lahtinen, Spence. Verkkolähetys. Messu kaatuneitten muistopäivänä su 15.5. klo 10. Silin, Lahtinen, Mönttinen, Veera Luomala, sello. Verkkolähetys. Käynnit sankarihaudoilla. Musiikillinen jumalanpalvelus ja kanttori Olli Mönttisen eläkkeellelähtöjuhla su 22.5. klo 10. Aamurukous ke klo 7.30. Silin. Verkkolähetys. Päivärukous to klo 12. 12.5. Muroma-Nikunen. 19.5. Lahtinen. Iltamessu ke klo 18. 11.5. Kiviniemi.18.5. Lahtinen. Iltatee. Iltarukous pe klo 19. Silin. Kirkko avoinna jo klo 18.30.

leiritukeen. Ohjaajina Pauliina Himanka ja Sofia Honkanen sekä retriittimuusikko. Tied. ja ilm. sofia. honkanen@evl.fi, p. 050 380 2356. Mielenterveyskuntoutujien retki Mustasaareen ti 7.6. Lautta lähtee klo 11 lauttarannasta. Perillä ruokailu ja ohjelmaa. Paluukuljetus klo 15.40 ja 16.40. Hinta 8 e. Mukana Sofia ja Heli. Ilm. 25.5. menn. heli. salo@evl.fi, p. 050 380 2352.

Menokasvo

Lähde oppimaan digitaitoja Projektikoordinaattori Heidi Karvinen, mitä alkuvuonna on tapahtunut Munkkiniemen seurakunnan hankkeessa Telakka – digisiltaa rakentamassa? – Olemme pitäneet kaksitoista lyhyttä tietoiskua, puolet Munkkiniemen kirkolla ja puolet Munkkivuoren kirkolla. Näiden pop-up-opastusten pohjaksi kyselimme ihmisten toiveita ja tarpeita loppuvuodesta. – Digitaidot ovat nykyään kansalaistaitoja siinä kuin luku- ja kirjoitustaitokin. Neuvoja tarvitaan esimerkiksi asioimiseen Maisassa ja Omaverossa. Pienten porukoiden kanssa on käsitelty laajemmin tietoturva-asioita, tiedonhakua ja medialukutaitoa. Onko seurakuntalaisten vaikea löytää tätä tietoa muualta? – Tietoa on paljon tarjolla, mutta monella on toimintakyvyn rajoitteita. Lähteminen bussilla tai ratikalla voi olla hankalaa. Kirkolla on helppo vetää hihasta tuttua ihmistä eikä tarvitse jo-

Diakoni Heidi Karvinen antaa digiopastusta Munkkiniemen ja Munkkivuoren senioreille. Hän näyttää esimerkiksi, miten tiedot synkronoidaan kahden laitteen välillä.

nottaa. – Kolme Diakin opiskelijaa on ollut mukana neuvomassa. Suurin osa osallistujista on 67–77-vuotiaita, mutta joukossa on ollut 95-vuotiaskin. Millaisiin asioihin tyypillisesti kysytään neuvoa? – Älylaitteen muistin täyttyminen on yksi huoli – miten poistetaan turhia sovelluksia ja kasaantuvia sähköposteja.

Tietoturvan kannalta kiinnostaa sivuhistorian poistaminen. – Taloyhtiön kokouksista kysytään, miten Zoom- tai Teams-kokoukseen liitytään. Usein kysytään myös, mitä on kuvakkeen takana. EIRA SERKKOLA Kevään viimeiset pop-upopastukset 5.5. ja 12.5., katso Munkkiniemen srk-ilmoitukset.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

Big Band -messu su 15.5. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Eläkkeelle siirtynyt kirkkoherra Leo Glad saarnaa, liturgina Riikka Kuusisalo, Senni Valtonen, Tapiola Big Band. Kirkkokahvit yhdessä Leon kanssa. Kaatuneitten muistopäivän kunniakäynti ja seppeltenlasku Munkkiniemen sankarihaudoilla 15.5. klo 13. Mukana Petruksen seurakunnan työntekijöitä. Arki-illan perhekirkko ja kerhojen kevätjuhla ke 18.5. klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Tarja Frilander, Senni Valtonen, Rauna Mannermaa ja Leena Eronen.

TAPAHTUMIA Kahvila Munkkivuoren kirkossa avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. Jukka Leppilammen konsertti la 7.5. klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Laulua kitaran säestyksellä. Vapaa pääsy, kolehti lähetystyölle. Pop up -infoa digistä to 5.5. ja 12.5. klo 12–12.30 Munkkiniemen kirkolla. Kulttuuria kirkolla. Maalauksia ja musiikkia pe 13.5. klo 17–19 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Maalaukset Heljä Karala, musiikki Hillel Tokazier, tilaisuuden avaa Anne Pohtamo. Vapaa pääsy. Maalausten hinnasta 5 % lahjoitetaan Ukrainan lapsille Pelastakaa Lapset ry:n kautta. Nuotioilta to 19.5. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna ti ja pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 8.5. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Ahola, Jorma Kulmala, laulu. Messu su 15.5. klo 10. Vuori, Vanne, Ahola, Cantabile-kuoro. Vauva- ja lapsiperheiden sylikirkko su 15.5. klo 14. Jukka-pappi, Sanna ja Anna.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin 23.5. asti klo 18.30 kirkolla. Aiheena Johanneksen evankeliumi. Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone tiistaisin klo 18 kirkolla. Ruokaa, seuraa, rukousta. Lähetyspiiri ke 11.5. klo 14 kirkolla. Tuula Pitkänen kertoo kuulumisia Corazón Granden lastenkodilta.

Piha-Olkkari keskiviikkoisin 15.6. asti klo 15–18.30 kirkon takapihalla. Sadesäällä sisätiloissa. Vaihtuvaa yhteistä tekemistä kaikenikäisille. Lapsilla käytettävissä hiekkalaatikko leluineen ja pelejä. Klo 15 alkaen kahvia, teetä, mehua ja keksejä. Klo 17 alkaen pientä tarjoilua grillistä. Ruokamaksu 2 e aikuiset, lapset ja nuoret syövät maksutta. Voit myös halutessasi tuoda omaa grillattavaa ja eväitä. Mahdollisuus vapaaehtoistehtäviin esim. grillaukseen ja loppusiivoukseen. Kysy lisää Sannalta, p. 040 519 0402. Pitäjänmäen musiikkiopiston kevätkonsertti to 12.5. klo 18 kirkossa. Vapaa pääsy. Keväinen valkovuokko -kahvikonsertti ke 18.5. klo 18 kirkon seurakuntasalissa. Järj. Pitäjänmäen musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 5668, p. 09 2340 5648.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B Avoinna ma klo 9–15, ke klo 12–17 Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–15, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke–pe klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma-pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTubessa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaina klo 12 Viikkomessu

Tuomiokirkossa. Lauantaina klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Kirjallisuusilta ke 4.5. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Susanna Alakoski: Pumpulienkeli. Raamattupiiri pe 6.5. klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Syventymistä seuraavan sunnuntain raamatunteksteihin.

sopraano, ja Anna Pulli-Huomo, urut. Cornerstone-evening/Retki-ilta pe 20.5. klo 18 Seurasaaressa. Tapaaminen jäätelökioskilla ennen siltaa. Englanninkielinen opastus 9.5., 10.5., 16.5., 17.5. klo 11 Tuomiokirkossa. Kesto 15 min. Kevyttä liikuntaa yhdessä. Seniorijumpat ma klo 10 ja 10.45 Meritullin liikuntasalissa. Tuolijumppa ke

ENNAKKOÄÄNESTYS 8.–12.11.2022 VAALIPÄIVÄ 20.11.2022

stadilainen hesalainen jumalainen Asetu ehdolle sellaisena kuin olet.

SEURAKUNTAVAALIT.FI

hiljaisuutta ja rauhaa. Edullista ruokaa diakoniaruokailussa ti klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Yhteisöruokailu ma klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Päiväkonsertti Vanhassa kirkossa ti klo 12. Päiväkonsertti Tuomiokirkossa ke klo 12. Vapaa pääsy. Kappelikahvila ti klo 14–15.30 Hyvän toivon kappelilla. Annankulman olohuone ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12, Annankatu 14D. Musaryhmä to klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Gospelia ja meditatiivisia Taizé-lauluja. Luomakuntakerho pe klo 15.30–17 Hyvän toivon kappelissa. Kokkailua, kädentaitoja ja mukavaa yhdessäoloa. Järjestäjät Helsingin NNKY ja Tuomiokirkkoseurakunta. Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12–12.30. Muulloin sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta/netistä. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28 Nuorten TALO, Toinen linja 8 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Iso Korva -keskusteluilta ma 9.5. klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Pertti Poutanen alustaa aiheesta syvyyden kosketus taiteessa. Yksinhuoltajien olohuone ti 10.5. klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Voimasiskot ti 10.5. klo 18. Vertaistuellista keskustelua naisille Suomenlinnan kirkolla. SenioriFoorum ke 11.5. klo 13 Agricolan kirkon kryptassa. Luonto ja vuodenajat musiikissa, Pentti Ingerö kollegoineen, kamariyhtye Naturo ja lausunta Eeva-Liisa Haimelin. Ehtoollisavustajien koulutusilta ke 11.5. klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Kesän avointen ovien kauden aloitus- ja koulutusilta to 12.5. klo 18 Tuomiokirkossa. Lauantai-illan ehtoomusiikki la 14.5. klo 17 Tuomiokirkossa. Bachin musiikkia Vuokko Saariaho, mezzo-

klo 9.30 Tuomiokirkon kryptassa ja to klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Olkkareissa puuhaa koululaisille. Olkkari alakoululaisille ma klo 16 ja to klo 13 Mikael Agricolan kirkon kahvilassa, ti klo 14 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Isojen Olkkari to klo 17 yli viidesluokkalaisille Suomenlinnan kirkon kryptassa. Perhekerho ma ja ti klo 9.30 Hyvän toivon kappelissa, to klo 15 Meritullin seurakuntatalolla, pe klo 9.30 Mikael Agricolan kirkolla. Vauvaperhekerho ti klo 13 Hyvän toivon kappelissa. Perhekahvila pe klo 10 Katajanokan seurakuntakodilla. Baby&Toddler Group on Fridays at 13.30 in Hyvän toivon kappeli. Peliteemainen perhekerho ke klo 17 Katajanokan seurakuntakodilla. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 Tuomiokirkon kappelissa ja to klo 10 Hyvän toivon kappelissa. Taizé-lauluja,

Kalliossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 9.5. ja 16.5. Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 10.5. ja 17.5. Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 11.5. Partti, Vuori ja 18.5. Lindfors, Korhonen. Rauhan rukouksen iltamessu torstaisin klo 18. 12.5. ja 19.5. Huoponen ja Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 6.5.,13.5. ja 20.5. Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 14.5. klo 17. P.S. I Love You – Beatles-messu la 21.5. klo 11. Messu su 8.5. klo 10. Helanne, Viljamaa, Klemmt, Oksanen, Niskala, Kallion Kantaattikuoro. Messu su 15.5. klo 10. Partti, Saari, Oksanen, Helsingin Laulu joht. Hanna Remes, Tiina Sara-Aho, liturginen tanssi. Alppilassa: KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

Kiinankielinen sanajumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. 8.5. ja 15.5. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 8.5. Helanne, Vokaaliyhtye Incanto, joht. Jukka Jokitalo. Vironkielinen messu su 15.5. klo 11. EELK pappi Kaido Soom, Õunap. Motoristimessu su 15.5. klo 16. Liturgina Anne Huoponen, saarna Veera Havukainen.

TAPAHTUMIA

Lauttasaaren seurakunta Lauttasaaren kirkko ja vastaanotto: Myllykallionrinne 1 b, p. 09 2340 4300 Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Avoinna ma–pe 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan. Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2022

Seurakunnan päämessu sunnun taisin klo 11. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomes sun tilalla seurat.

TAPAHTUMIA Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12. Perhekerhon aamuklubi maanan taisin klo 9–11.30. Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30. Aino-kanttorin muskari tiistaisin klo 10. Perhekerhon puuroperjantai klo 9–11.30. Maksutonta lastenhoitoapua ke ja to klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 8.5. klo 10. Koivisto, Toivo nen ja Hakkarainen. Puolen tunnin messu 11.5. klo 18. Koivisto ja Hakkarainen. Messu 15.5. klo 10. Kanala, Flinck ja Hakkarainen sekä Unrealitykuoro, johtaa Jari Koivistoinen. Puolen tunnin messu 18.5. klo 18. Flinck ja Pellikka.

TAPAHTUMIA Ikuinen kaupunki 7.5. klo 18.

ISTOCK

Kallion musiikkikoulun kevätkonsertit la 7.5. klo 15, 16, 17 ja 18 Alppilan kirkossa. Turun yliopiston sinfoniaorkesteri Collegium Musicum Turku la 7.5. klo 19 Kallion kirkossa. Beetho ven 9. sinfonia. Solisteina Johanna Lehesvuori, Jeni Packalén, Ville Salonen, Joonas Orrain. Tampe reen Filharmoninen kuoro, valmen nus Jouni Rissanen ja Ruut Kiiski. Konsertin joht. kapellimestari Satu Simola. Liput 20 e. Äitienpäiväkonsertti su 8.5. klo 18 Kallion kirkossa. Seeli Toivio ja Tommi Niskala. Kallion musiikkikoulun kevätkonsertit ti 10.5. klo 18 ja 19 Alppi lan kirkossa. Du kröner året – Kuoronjohdon B-tutkintokonsertti ti 10.5. klo 20 Kallion kirkossa. Kamarikuoro Lucem Nordic, johtaa Teemu Suo minen, Aleksanteri Wallius ja Sini Huopaniemi, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kansallisromantiikan klassikot – Ylioppilaskunnan Laulajat pe 13.5. klo 18 Kallion kirkossa. Liput lippu.fi. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kal lion kirkossa. Kevään mielenkiintoi set vieraat tuttujen haastattelijoi den kera. 5.5. Kirjailija Joel Haahte la, Raisa Rauhamaa haastattelee. 12.5. Matti Hyökin musiikillinen elämä. Entisestä pianistista kuoro mestariksi. Sirkku Nyström haastat telee. 19.5. Tietokirjailija Ritva Ylönen, Päivi Istala haastattelee. P.S. I Love You – Beatles-messu la 21.5. klo 11 Kallion kirkossa. Kirkos sa virsien sijasta soikin Beatlesin musiikki. Järj. Kallion seurakunta yhteistyössä Helsinki Beatles Weekendin kanssa. Messussa esiintyvät Javier Parisi, Ringer Star, Jay Goeppner ja Milla Mäkinen. Vapaa pääsy.

JUMALANPALVELUKSET

Rentoja tiistai-iltoja Valonpilkahduksia on nuorten aikuisten olohuone nuorten kellarissa Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4. Illoissa on luvassa ilmaista kasvisruokaa, seuraa ja iltarukous. Eikä ainakaan mitään lisäpaineita elämään! Löyhänä ikärajauksena on nuori aikuisuus eli noin 20–35 vuoden ikä. Olohuoneessa noudatetaan turvallisen tilan pe riaatteita. Seuraavat kokoontumiset ovat tiistaiiltaisin 10., 17. ja 24.5. klo 18–20.

p. 050 380 3514. Iltaperhekerho tiistaisin klo 17–19. Perhekerho keskiviikkoisin klo 13–15. Lasten iltakerho keskiviikkoisin klo 17.45–19.45. Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11, Erappu. Torstaipiiri 5.5. klo 13–15. Töppösryhmä ti 10.5. klo 11. Tukiryhmä vakavasti sairaiden läheisille ti 10.5. klo 18–19.30. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakun ta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Vokaaliyhtye Uoma, johtaa Teemu Tommola. Musiikkia säveltäjiltä Palestrina, Victoria, Nanino, Anerio ym. Liput 20/15 e. Pétur Sakarin urkumestarikurssin päätöskonsertti Paavalinkir kossa 12.5. klo 19. Esiintymässä kirkkomusiikin ja urkujen aineryh män opiskelijoita Taideyliopiston SibeliusAkatemiasta Helsingistä. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Keväinen musiikkihetki 14.5. klo 16.30. Marjukka Eskelinen, piano, Eero Lasorla, laulu, Antton Kor tesalmi, sello. Vapaa pääsy. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat to 19.– su 22.5.: 19.5. klo 20 Ruttomessu – kes kiajan lääke mustaan surmaan toisintaa paavi Klemens VI:n vasta uksen pandemiaan vuodelta 1348. 20.5. klo 20 Muusikoiden ruhtinas

– 500 vuotta Josquin Desprez’n kuolemasta kuullaan läpileikkaus puoli vuosituhatta sitten kuolleen säveltäjäneron ja hänen seuraaji ensa tuotannosta. 21.5. klo 20 The Mystic Rose vie railukonsertissa esiintyy brittiläi nen Stile Antico, joka on yksi maail man arvostetuimmista vanhan musiikin lauluyhtyeistä. 22.5. klo 18 La Cité des Dames – Naisten kaupunki tarjoaa harvi naista renessanssin ajan naissävel täjien musiikkia. Taiteilijatapaaminen 45 min ennen kutakin konserttia. Konserttiliput 25/20 e ja festivaalipassi 60/45 e verkosta holvi.com/shop/aurore, tuntia ennen ovelta tai Lippupis teestä. Lisätiedot aurore.fi. Kristillinen meditaatio 25.5. saakka Paavalinkirkon urkuparvel la keskiviikkoisin klo 17.10–17.50. Meditatiivinen tanssi 30.5. saakka maanantaisin klo 17.15–18.15 Paava linkirkon yläsalissa. Rukousta koko keholla. Kaikenikäisille. Kertamak su 5 e. Ohjaaja tanssipedagogi, TM Tiina Saraaho. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Voit myös jättää viestin vastaajaan. Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen. Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Maksuton.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Messu su 8.5. klo 10 Temppeliauki on kirkossa. Vokaaliyhtye Polytek nikkojen kuorosta. Messu su 15.5. klo 10 Temppeliau kion kirkossa. Suomen Laulu, joht. Esko Kallio. Messu sunnuntaisin klo 12 Töölön kirkossa ja Meilahden kirkossa. Pop-messu su 8.5. klo 18 Töölön kirkossa. Messubändi, feat. Patrik Eriksson. Keväinen puuhamessu su 15.5. klo

12 Meilahden kirkossa. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa. Arki-illan ehtoollinen torstaisin klo 18 Fokuksessa.

TAPAHTUMIA Torstaikerho to klo 13 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Diakonia työntekijän vetämä ohjelma ja hartaus kahvien lomassa. Kevään viimeinen kerhopäivä 12.5. W&F ruokailut ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla ja pe klo 11.30–12.30 seurakuntakeskus Rastilla. Hinta 2 e. Kevään viimeiset ruokailut viikol la 19. Hopeapiiri pe klo 13.30 Töölön kirkon seurakuntasalissa. Vapaaeh toisen vetämä ohjelma ja hartaus kahvien lomassa. Viimeinen piiri pe 13.5. Hyvän mielen ulkoilu ti 10.5. klo 14 Pikku Huopalahden asukastalo, Tilkantori 12. Ulkoilua säästä riip pumatta diakoniatyöntekijän johdolla. Jumpparyhmä ti 10.5. klo 10.30 Temppeliaukion kirkon seurakun tasalissa. Kevään viimeinen kerta. Nuorten Fokus pe klo 18–21 Fokuk sessa. Lähti lapasesta neulekahvila ke klo 13–15 Fokuksessa. Mystiikan Akatemia la 7.5. klo 9.30–13 Fokuksessa. Dominikaani nen spiritualiteetti ja mystiikka, veli Gabriel Salmela. Osallistumis maksu 12 e sisältää kahvin. Ilmoit tautuminen hiljainentila.fi. Kohtaamispaikka ja kahvila ma 9.5. klo 14–15.30 LänsiPasilan seurakuntakodilla. Kevään viimei nen kerta. Konsertti ti 10.5. klo 14 Fokukses sa: Helsingin työväenopiston klassisen yksinlaulun opiskelijoi den konsertti. Laulamme myös yhdessä. Vapaa pääsy, kolehti Kirkon Ulkomaanavun Ukraina keräykselle. Ilon ja toivon ilta ke 18.5. klo 18–20 Fokuksessa. Kanttorina Leena Tiitu. Kokopäiväretki Satakuntaan ti 17.5. Miesten maanantaiseuran ja Naisten Forumin kanssa. Lähtö bussilla Meilahden kirkolta klo 7.45, paluu kirkolle n. klo 19.30. Retken hinta 40 e sis. kuljetuksen, kahvit ja ruokailun. Lisätiedot ja sitova ilm. 9.5. mennessä Paavo Ripatti p. 050 522 4529. Maksu käteisellä bussissa. Kepeästi kesään! ti 17.5. klo 13–15 Töölön palvelukeskuksessa, Töö lönkatu 33. Pääset kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja kuulet Töölön ja Kampin alueen toimijoi den palveluista. Töölön seurakun nan työntekijät ja vapaaehtoiset kertovat seurakunnan toiminnasta. Macula Musica -luentokonsertti ti 17.5. klo 16.45–17.45 Meilahden kirkossa. Luonto herää – luonnon torvi herättää, luennoitsijana dosentti Miikka Peltomaa. Eugene

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Cafe Hermanni ark. klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13, annos 1,50 e. Raamattupiiri ke klo 16. Klubi ke klo 18:11.5. StaDam-kuoro, 18.5. Hermanni House Band. Apua ja tukea ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke klo 11–12. Avoimet ovet ke 11.5. klo 13–16. Tule tutustumaan! Roskat pois nyt ja tulevaisuudessa 16.5. klo 12.30 Tuula-Maria Ahosen johdolla.

Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 10– 18, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Su 8.5. Myllypurossa herättäjäpyhä. Su 15.5. Myllypu-

TAPAHTUMIA Digiopastusta to 12.5. klo 14–16 Laiturissa. Kaipaatko opastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä? Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä – vähitellen. Teemme myös kotikäyntejä. Lisätietoa: projektikoordinaattori Elina Iskala: elina.iskala@evl.fi, p. 050 473 6685. Sinun Sanasi -raamattuilta to 12.5. klo 17.30–19 Kulosaaren seurakuntasalissa. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Iltoja vetää Jenni Kallio. Mukaan oma Raamattu. Kaatuneiden muistopäivän kunniakäynti Leposaaren sankarihaudoille su 15.5. klo 12. Stina Huima, Kirsi Lemponen. Kamarikuoro Oran konsertti su 15.5. klo 18 Myllypuron kirkossa. Kamarikuoro Ora, johtajana Kirsi Lemponen, Pauli Kainulainen, laulu, Marika Leino, urut ja piano. Ohjelmassa mm. Charles Gounodin messu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 18.5. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla. Kahvit alkaen klo 13.30. Laulattajana Kirsi Lemponen. Gospelduo Even ja Ossin konsertti ke 18.5. klo 19 Kulosaaren kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Ukrainan sodan uhrien hyväksi Kirkon ulkomaanavun kautta. Konsertti lähetetään suorana Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivujen kautta. Konsertin sponsoroi Kulosaaren kirkkovakka ry. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 10–11 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946. Lisätietoja toiminnasta internetistä www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä. ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

mehu 6 e, pelkkä vohveli 5 e ja pelkkä kahvi/mehu 2 e. Järj. ItäHelsingin Saapaan Tuki ry. Maksu käteisellä tai MobilePaylla. Messu su 15.5. klo 11. Marjaana Faugel, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori. Kaatuneitten muistopäivän hartaus ja kunniakäynti sankarihaudoilla Östersundomin kirkolla su 15.5. klo 13. Aimo Lankinen Mikaelin srk ja Juho Kankare Matteuksen srk. Iltaehtoolliset Östersundomin kirkossa sunnuntaisin klo 17 22.5.– 19.6. sekä 14.–28.8.

Roihuvuoren kirkko: Messu su 8.5. klo 10. Kaskinen, Lyytinen, Anni Nousiainen. Messu su 15.5. klo 10. Kaskinen, Takala, Nurminen, Salonen, Filppula. Huilistit Itä-Helsingin musiikkiopistosta. Lyhyt iltamessu ke klo 18. Laajasalon kirkko: Messu su 8.5. klo 12. Kaskinen, Salonen, Niva-Vilkko. Gospelmessu su 15.5. klo 12. Ronkainen, Nurminen, Tuuli Malve & Houseband. Tammisalon kirkko: Hiljaisuuden kirkko ti 10.5. klo 18. Ehtoollinen, lauluryhmä.

TAPAHTUMIA Mikaelin Laulajien kevätkonsertti ke 11.5. klo 19. Joht. Jukka Okkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, vain käteismaksu. Yhteisvastuukahvio ennen konserttia klo 18–19. Ruokaa, iloa ja valoa -diakoniaruokailu torstaisin klo 11. Hinta 1 e. Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Rukoilemme toinen toistemme sekä yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua. Digiopastusta ikäihmisille torstaina 5.5. ja 19.5. klo 11.30. Kaipaatko opastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä? Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä. Ota oma laite mukaan tai tule opettelemaan meidän laitteillamme. Opastus on maksutonta. Teemme myös kotikäyntejä. Ole rohkeasti yhteydessä ja kysy lisää: projektikoordinaattori Elina Iskala, elina.iskala@evl.fi, p. 050 473 6685. Seurakuntamatka Herättäjäjuhlille 1.–3.7. Joensuuhun. Hinta 160 e sis. bussikuljetuksen, majoituksen kahden hengen huoneissa ja aamupalan hotelli Juliessa. Jos majoitusta ei tarvita, matkan hinta on 60 e, sis. bussimatkan Helsinki– Joensuu–Helsinki. Ilm. 15.6. mennessä, Malmin seurakunta, p. 09 2340 4400. Tied. Helena Untamala p. 045 321 3195 ja Martti Häkkänen p. 050 597 0500. Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin/soittopyynnön vastaajaan. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyettä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä.

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren seurakunta

Messu su 8.5. klo 11. Mia Iiskola, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Äitienpäivän vohvelikahvit makealla tai suolaisella täytteellä kirkon pihalla klo 12. Vohveli ja kahvi/

Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Kruunutupaan kerhoilemaan Kruunutupa on Kruunuvuorenrannan asukastilassa Kruunuparkki 5:ssa, Koirasaarentie 48, kokoontuva kerho perheille ja kaikenikäisille. Tarjolla kahvia, pientä purtavaa ja yhdessäoloa. Seuraavat kokoontumiset torstaina 5. ja 12.5. klo 14–15.30.

TAPAHTUMIA

ISTOCK

Kampin kappeli

rossa gospelmessu.

ISTOCK

Bozza: En forêt. Johannes Brahms: Trio käyrätorvelle, viululle ja pianolle. Jan Söderblom, viulu, Tommi Hyytinen, käyrätorvi ja luonnontorvi, Lauri Ahokas, piano. Temppeliaukion kirkko on avoinna vierailijoille sekä hiljentymistä varten. Tapahtumatarjonta sisältää mm. konsertteja ja opastuksia. Tarkistathan aukiolon, tapahtumatarjontamme, tarkentuneet aikataulut sekä vierailumaksukäytännön kotisivuiltamme temppeliaukionkirkko.fi.

Retriittiin Villa Salmelaan Tule viettämään retriittiä lauantaina 28.5. klo 10–18 Villa Salmelaan Jollakseen Karjalaisten kesäkodille, Meri Perttilän polku 8. Ilmoittaudu 8.5. mennessä: https://asiointi.helsinginseurakunnat.fi tai p. 09 2340 3600. Tied. Nina Klemmt p. 050 3046 823. Hinta 35 e.

Yhteislaulutilaisuus Sulle laulan neiti kesäheinä ti 10.5. klo 18 Laajasalon kirkolla. Kuorolaisia, joht. Päivi Niva-Vilkko, Variksen laulukoulu ja soitinyhtye Variksen pojat, joht. Heikki Varis. Kahvitarjoilu. Tukikonsertti Kevään säveliä ke 11.5 klo 18 Laajasalon kirkolla. Nuoret pianistit Ella ja Olli Oksava. Mm. Bach, Chopin ja kotimaista. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Ukrainan lapsille. Kitarakonsertti La Guitarra Virtuosa ke 11.5. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Avonian kitaraduo Daniel Jonsson & Joel Miettinen. Mm. Sor ja Tarrega. Kolehti Ukrainalle. Kevätkonsertti to 12.5. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Anne-Mari Vainion huiluoppilaat, Itä-Helsingin musiikkiopisto. Kutomakerhon myyjäiset la 14.5. klo 10–13 Roihuvuoren kirkolla. Miniroskistyöpaja kaikenikäisille la 14.5. klo 10.30–11.30 Laajasalon kirkolla. Kuorokonsertti Tuskan ja lohdun laulut su 15.5. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Aatra Kollektiv, Kamarikuoro Aatra ja Soiva Sävel, joht. Essi-Reetta Särkämö, Nina Fogelberg, sopraano, Petra Schauman, altto, Arto Wikla, arkkiluuttu, Jani Snellman, kontrabasso, Jari Koivistoinen, urut. Kolehti Ukrainalle. Kevätlaulajaiset ti 17.5. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Yhteislaulua. Itä-Helsingin seurakuntien kanttorit ja kuorot. Kolehti Yhteisvastuulle. Konsertti ke 18.5. klo 18.30 Laajasalon kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopiston Prima Nota -orkesteri, joht. Lucia Nakova-Haikarainen ja Sonetti-kuoro, joht. Ulla Piispanen. Risteily Itä-Helsingin saaristossa Yhteisvastuun hyväksi ma 23.5. klo 18–21. Musiikkia ja ruokailu. Liput 35 e ma 16.5. mennessä nettisivuiltamme tai Laajasalon kirkolta KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

ma–to klo 10–14. Könsikkäiden ja naiskuoro Kuplivan konsertti su 29.5. klo 18. Liput 15 e nettisivuiltamme tai Laajasalon kirkolta ma–to klo 10–14. Tuotto Yhteisvastuulle. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758 tai sähköpostitse: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Rauhanrukous ja ehtoollinen kirkossa to klo 12. Messu kirkossa klo 11. Su 8.5. Sarento, Huhdanmäki, Kantola. Su 15.5. Ahonen, Vanhanen, Virtanen, Discantus. Su 22.5. S. Paananen, Ahonen, Kantola, Virtanen, Valonsäteet ja Loiste! Helatorstai 26.5. Pesonen, Sihvola, Virtanen, Valon

Kuninkaan ilta kirkolla pe 6.5. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Kuorojen yhteisvastuukonsertti kirkossa su 22.5. klo 17. Gaudium, Discantus ja Gospelmimmit. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle. Ikäihmisten kevätretki Lauttasaaren kirkkoon ma 23.5. Lähtö Vuosaaren kirkolta klo 10.15. Rakennuksen historiaa ja keskustelua tulevaisuuden kirkosta. Oppaana Niina Marjanen. Hinta 15 e, sis. kuljetukset, lounaan, kahvin ja ohjelman. Ilm. ja käteismaksu 20.4.–18.5. Vuosaaren virastoon:

ISTOCK

Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

tie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus. Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 15.5. messun jälkeen ikäihmisten syntymäpäiväjuhla. Mukana Itä-Sointu. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa.

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto, Satamasaarentie 7, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi. Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaaren-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2022

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafén lounas ma–pe klo 11–13, suljettu pe 13.5. Lounas 3 e, mukaan 2 e. Hiljaisuuden Piiri joka to klo 17–17.30 Stoan aukiolla. Hiljainen mielenilmaus rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. Tied. anne. maunuksela@evl.fi. Matteuksenkirkon avoimet ovet ti 24.5. klo 13–16.

PohjoisHelsinki

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkko: Lastentupa ma ja to klo 9–11.30 yli 1-v. lapselle. Varaa hoito p. 050 380 1961. Neuleklubi ma klo 11.30. Iltaperhekerho ma klo 17–18.30. Vauvaperhekerho ke klo 9.30– 11.30. Perhekerho pe klo 9.30–11.30. Soppakirkko ti 17.5. klo 12. Puotilan kappeli: Aamurukous ma klo 8–8.30 Birgittasalissa. Olohuone ti 10.5. Linturetki lähirannoille. Puotilanlahden linnuston tunnistamisessa opastaa Seppo Sarlin. Lähtö Puotilan kappelilta klo 13. Ti 17.5. Railin laulut. Kahvit on katettu klo 13 ja klo 14 ohjelmaosuus. Perjantailenkki klo 13, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Matteuksenkirkko: Diakoniapäivystys ti 11–13. Digiopastusta ti 12–14. Neuvoja laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Diakonian ajanvaraus: hanna. takala@evl.fi, p. 09 2340 6450, paivi.rajala@evl.fi, p. 09 2340 6451.

sivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa ti klo 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Malmin seurakunta

Vartsikan viljelypalstan kesä aluillaan Vartiokylän seurakunta sai palsta-alueen Puotilan palstoilta, Puotilan kappelin ja kartanon takaa. Liity multasormien joukkoon. Kesän aikana palstalle voi tulla kastelemaan, katselemaan tai vaikka juttelemaan. Palstalla päivystää työntekijä kaksi kertaa viikossa. Palstakirja on palstalaisten muisti: sieltä voi tarkistaa, mitä on tehty ja mitä voi tehdä. Jos kiinnostuit, tule mukaan tapaamisiin ja liity palstalaisten Whatsapp-ryhmään. Ilmoittaudu Katri Vanhamäelle viestillä: 050 302 6555 tai katri.vanhamaki@evl.fi.

ääni, isosten siunaus.

TAPAHTUMIA Kesäkerho eskareille ja 1–3-luokkalaisille Valossa 6.–10.6. ja 13.– 17.6. klo 9–15. Ohjattua ja vapaata tekemistä, retkiä. Hinta 55 e/vko, 100 e/kaksi vkoa. Ilm. nettisivuillamme. Ilmoittaudu syksyn muskariin! Laulun, leikin, tanssin ja soiton avulla kehitetään lapsen sosiaalista, motorista, musiikillista ja hengellistä kasvua. Ilm. ja lisätiedot nettisivuilla 25.4.–31.5. Kauden hinta 65 e/lapsi, 55 e/seuraava sisarus. Ryhmät: Valossa pe aamuisin vauvamuskari ja 1–2-vuotiaat, kirkolla ti iltaisin 3–4-vuotiaat, perhemuskari ja 5–6-vuotiaat.

ma, ti, to 10–13, ke 15–17. Lisätiedot: fiia.diekmann@evl.fi, p. 09 2340 6540. Suomi–englanti-kieliryhmä kirkolla ti 10.5., 17.5. ja 24.5. klo 17. Avoin keskusteluryhmä suomenkielisille tai maahanmuuttajille. Opetellaan englannin ja suomen kieliä kristillisen sanaston avulla, tutustutaan kirkon tiloihin ja hengellisiin teksteihin. Ohjaajana FM Sirkka Nevalainen. Kirjapiirissä jaetaan lukuvinkkejä kesän ajalle. Merirasti-kappelissa ke 18.5. klo 17.30. Ilm. eija.keinanen@evl.fi, 09 2340 6541. Diakonian ajanvaraus 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Jätä soittopyyntö vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus netti-

Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset: p. 09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa kirkkoon tai osallistumaan messustriimauksiin Malmin seurakunnan Facebookissa tai nettisivulla. Messu sunnuntaisin Malmin kirkossa klo 10. 15.5. Helsingin Kristillisen Työväenyhdistys, saarna Veli-Matti Hynninen. Mikaelin laulajat, joht. Jukka Okkonen. Striimataan. Viikin kirkossa klo 10. 15.5. Kaksikielinen (engl.–suomi) messu. Puistolan kirkossa klo 12. 8.5. Tehdään yhdessä -messu. Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa. 15.5. Messy

Church klo 13. Iltaehtoollinen Malmin kirkossa ti klo 19.30. Pihlajamäen kirkossa ke klo 18. Viikin kirkossa ke klo 18.30. Päiväehtoollinen Siltamäen seurakuntakodilla to 12.5. klo 12.30. Rauhanrukous Puistolan kirkossa to klo 13. Pyhäkoulut kirkoilla Malmilla su klo 10, Pihlajamäessä su klo 11. Malmin kirkko avoinna su klo 11–12 yksityistä hiljentymistä varten ja mahdollisuus ehtoolliseen. Ehtoollinen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4444. Striimaukset katsottavissa Malmin seurakunnan Facebookissa tai nettisivuilla. Keväinen iltamusiikki to 5.5. klo 19 Puistolan kirkossa. Malmin seurakunnan kamarikuoro Stella Vocalis, joht. Taru Hämäläinen, Annu Kari, piano. Vapaa pääsy. Lautapeli-lauantai la 7.5. klo 12–17 Pihlajamäen kirkon alakerrassa, sisäänkäynti takaovelta. Äitienpäiväkonsertti su 8.5. klo 18 Malmin kirkossa. Kolmen äidin muodostaman jousitrion ohjelmassa Beethovenin ja Dohanyin musiikkia. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu ukrainalaisten äitien ja lasten hyväksi. Keskusteluilta ti 10.5. klo 18 Malmin kirkolla. Toimittaja Unto Hämäläinen pastori Kirsi OjansuuKauniston haastateltavana. Naisten saunavuoro ke 11.5. klo 16–20 Pihlajamäen kirkon alapihalla. Ota mukaan uikkarit ja pyyhe, talo tarjoaa juotavaa. Kirkon iltakahvilassa kasvissosekeittoa tai kakkukahvit omakustannushintaan. Namibia-ilta – Lähetyksen kevätjuhla to 12.5. klo 17 Pihlajamäen kirkossa. Eeva-Maria Muurman, Seija-Liisa Kyrönseppä. Kontrabassokonsertti to 12.5. klo 18 Viikin kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopiston kontrabasso-oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Toivo! Konsertti kaiken ikäisille la 14.5. klo 16 Viikin kirkossa. Petri Laaksonen feat. Malmin seurakunnan lapsikuorot. Laulupuun A-kuororyhmä myy leivonnaisia. Vapaa pääsy. Mikaelin laulajien kevätkonsertti su 15.5. klo 12 Malmin kirkossa. Joht. Jukka Okkonen. Vapaa pääsy. Lastenvaate- ja lastentarvikekirppis su 15.5. klo 14–18 Viikin kirkolla. Pohjois-Helsingin musiikkiopiston kevätkonsertti ke 18.5. klo 18 Malmin kirkossa. Keväinen laulukonsertti su 22.5. klo 16 Puistolan kirkossa. PohjoisHelsingin musiikkiopiston lauluoppilaat, ohjaus: Jutta Holmberg. Mikael Konttisen konsertti su 22.5. klo 18 Viikin kirkossa. Väliajal-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

ISTOCK

la buffetti. Järj. Lions Club Pihlajamäki. Liput ovelta 23 e, ennakkoon 20 e p. 046 840 6691. Terve teille lintuset – pyöräretki la 21.5 Viikin Lammassaareen. Lähtö Tapanilan kirkolta klo 10, Viikin kirkolta klo 10.30. Pyöräreitti on n. 20 km, oppaana pastori Markus Kopperoinen. Koululaisten toimintapäivät 1.–3.-luokkalaisille Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoilla 6.–10.6. ja 13.–17.6 klo 9–14. Askartelua, pelejä, leikkejä ja retkiä lähialueille. Osallistuminen on maksutonta. Muutamia paikkoja vapaana Viikissä ja Malmilla. Ilmoittautuminen nettisivulla. Tied. anne.ridell@evl. fi, p. 09 2340 4581. Maksutonta lastenhoitoa yli 3-vuotiaille lapsille la 21.5. klo 10–14 Varustamolla. Välipala. Ilm. johanna.m.laurinen@evl.fi. Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30– 12. Viikki ma, Puistola ja Tapanila ti, Pihlajamäki ke, Siltamäen seurakuntakoti to, Malmi pe. Viikin Vaunulenkki to 12.5. klo 10–11, lähtö Viikin kirkon pääovelta. Tied. Margit Jukanen p. 050 380 3760. Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Varustamolla. Iltavillit to 5.5. klo 16–18 Varustamolla. Ruoka klo 16.30. Äitienpäiväkorttiaskartelua. Laulut ja lorut ke 4.5. ja 18.5. klo 10–10.30 Varustamolla. Kastepäivä Puistolan kirkossa la 14.5. Voit tuoda maksuttomaan kastepäivään kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit ja lainaa tarvittaessa kastemekon. Kasteet tasatunnein klo 10–17 välillä, kysy vapaita aikoja p. 09 2340 4402. Kahvia & kohtaamista ke klo 10–12 Jakomäen nuorisotalolla. Naapuruuspiiri-kahvila Viikin kirkolla ke klo 13–14.30. Porttikahvila ma klo 13–15. Kansainväliset nyyttärit – International Potluck to 5.5. klo 18 Pihlajamäen kirkolla. International social evening open for everyone at Pihlajamäki Church Thu 5th May 6 p.m. Kahvia kirkolla klo 13–14. Malmin ja Tapanilan kirkolla ti ja Siltamäen srk-kodilla to. Waste&Feast Malmi -hävikkiravintolan lounas ma–pe klo 11–13. Huom! Waste&Feast on kiinni pe 13.5. Ostarin Onni. Aamupalaa Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11. Keittolounas Pihlajiston Mestassa ti klo 12, h. 2 e. Iltakahvila Pihlajamäen kirkolla ke klo 17–20 Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to klo 12, h. 2 e. Kevään viim. kerta 12.5. Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo 17–18.30. Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30.

Digiopastusta Itä-Helsingissä Itä-Helsingin digiopastuksia pidetään tiistaisin klo 12–14 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3, ja ne ovat maksuttomia. Aiheet: 17.5. Teams-verkkotapaamisalusta, 31.5. Tietoturva, yhteistyössä Enter ry:n kanssa. Lisäksi opastuksia tehdään Puotilan Omakotisäätiön palvelukeskuksessa. Perusasioiden lisäksi keskitymme kännykkäkuvaukseen, jonka aloitamme ihan konkreettisesti yhteisillä luontokävelyillä. Myös vapaaehtoisten koulutus järjestetään Omakotisäätiöllä. Toiminta jatkuu juhannusviikolle asti. Lisätietoa: kristiina.hanhirova@evl.fi, p. 09 2340 6413.

9.5. tarjolla ruoka, 16.5. kahvia ja voileipiä. Ruoka-apua. Ruoanjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11 ja Pihlajamäen kirkolla ti klo 9. Leivänjako Jakomäen nuorisotalolla ke klo 10, Varustamolla to klo 11. Ryhmä mielenterveyden tueksi Malmin kirkolla ti 17.5. klo 13.30. Ohjaajana Eila Sainio. Tied. elina. leppihalme@evl.fi p. 050 3732 323. Walk in talk 13–20-vuotiaille. Piipahda juttelemaan, jos siltä tuntuu. Luottamuksellinen, anonyymi ja maksuton juttuhetki Malmin Varustamolla ma klo 16–18. Ei ajanvarausta – walk in! Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–18, p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu). Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle. Keskustelutilaisuus Oulunkylän kirkosta luopumisesta to 5.5. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Kirkosta luovutaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Tule keskustelemaan kirkon kohtalosta ja pohtimaan tulevaisuuden suuntaviivoja yhdessä. Maunulan torstai 5.5. Maunulan kirkolla. Pannarikahvila klo 10–13, messu klo 12, teematorstain keskustelu klo 13, jossa aiheena elämänkaari, Kevään kohinaa -musiikkimatinea klo 14, jossa musisoimassa Helsingin konservatorion

opiskelijoita keväisissä tunnelmissa. Vapaa pääsy. Rukousryhmä to 5.5. klo 18 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa. Illoissa luetaan raamatunteksti ja rukoillaan osallistujien esille tuomien asioiden puolesta. Miestenpiiri ma 9.5. klo 14–16 Oulunkylän kirkolla. Kahvit tilaisuuden alussa. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkolla. Raamatuntekstejä, hiljaista rukousta, Taize-lauluja. Sururyhmä keskiviikkoisin klo 18 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa. Kuku kuku käkönen – lauluja leikki-ilta to 12.5. klo 18 Maunulan kirkolla. Musiikkiesityksiä, yhteislauluja ja leikkejä. Hauskat hatut mukaan! Keittotarjoilu klo 17 alkaen. Vauvakirkko la 14.5. klo 15 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Vauvakirkossa lauletaan, leikitään ja hiljennytään yhdessä hetkeksi. Ota oma helistin mukaan! Yksinhuoltajien olohuone ti 17.5. klo 17–19 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa. Vietämme iltoja keskustelujen, erilaisten taiteellisten, toiminnallisten ja kehollisten aiheiden ja työskentelyjen äärellä. Keskeisintä on kuitenkin osallistujien toiveet ja vertaistuki. Lastenhoito järjestetty. Kevätretki Porvooseen pe 3.6., ilmoittaudu 25.5. mennessä. Lähtö Oulunkylästä klo 8.30. Tutustumme Porvooseen bussin kyydistä ja kävellen sekä nautimme yhdessä aamupalan, lounaan ja iltapäiväkahvit. Hinta 15 e. Ilmoittaudu Tarja Lindforsille, p. 09 2340 4227, tai Inkeri Saksalle, p. 09 2340 5384. Retkelle mahtuu 30 seurakunnan alueella asuvaa pienituloista osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

TAPAHTUMIA

Pakilan seurakunta

Malmin Varustamo

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Messu 8.5. klo 11. Asko Nuorkivi, Tiia Valve-Tuovinen ja Jussi Hirvonen. Messu su 15.5. klo 11. Kirkkoherran vaalin vaalinäyte. Saarna ja liturgia: Tiia Valve-Tuovinen, avustaja: Mari Auvinen ja kanttori: Jussi Hirvonen.

Torstai kirkolla 5.5.: Ruokailu klo 17–18.30, aikuiset 5 e ja lapset 3 e. Kuorojen keväinen konsertti Yhteisvastuun hyväksi klo 19. Vapaa pääsy, ohjelmatuotto Yhteisvastuulle. Paloheinän musiikkikoulun oppilaiden kevätkonsertti la 7.5. klo 17 ja 18. Vapaa pääsy. Family Event ma 9.5. klo 17–19.30. Tapahtuma kaikille afrikkalaisista kulttuureista ja musiikista kiinnostuneille. Tapahtumassa musiikkia, ruokaa, puheita, afrikkalainen muotinäytös ja hauska mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Ilmoittautuminen: marita.toivonen@evl.fi. Urkukonsertti: Arin Maisky Tel Avivin Immanuel Churchista to 12.5. klo 17. Vapaa pääsy. Pakilan entisten nuorten kevätjuhla la 14.5. klo 14 Paloheinän entisellä kirkolla, Repovuorentie 12. Nordic Historical Keyboard Festivalin konsertti su 15.5. klo 15. Meksikolainen cembalo–barokkiviulu-pariskunta esiintyy. Vapaa pääsy. Keväinen, kaikenikäisten vaaliilta ke 18.5. klo 18.30–19.30 Hyvän Paimenen kirkon pihalla. Luvassa suvivirsi, hartaus, hattaraa ja popparia, tutustumista ja puhetta. Tiia Valve-Tuovisen kirkkoherranvaalikampanjaan liittyvä tilaisuus. Torstai kirkolla 19.5. Ruokailu klo 17–18, aikuiset 5 e ja lapset 3 e. Lasten Kirkko soikoon -konsertti Yhteisvastuun hyväksi klo 18. Konsertti on osa Hyvän Paimenen kirkko 20 vuotta -juhlakonserttisarjaa. Vapaa pääsy. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Lounasta arkipäivisin klo 11–13 Malmin Varustamon Waste&Feast -hävikkiruokaravintolassa. Lounaan valmistamisesta vastaavat Stadin ammattiopiston nuoret ja lounaan valmistuksessa käytetään mahdollisimman paljon hävikkiraaka-aineita. Lounaan hinta 3–6 e. Maksamalla lounaasta 10 e tarjoat lounaan myös sitä tarvitsevalle. Huom! Waste&Feast kiinni pe 13.5.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–20.5.

Musiikkia kirkoissa TIIU KAITALO

PERJANTAINA 6.5. Musiikkiopiston konsertti klo 18 Pitäjänmäen kirkon seurakuntasalissa, Turkismiehenkuja 4. LuoteisHelsingin musiikkiopiston huilistit. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 7.5. Armas Järnefeltin pianoteoksia klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Janne Oksanen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ikuinen kaupunki klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Vokaaliyhtye Uoma. Musiikkia 1500- ja 1600-luvun säveltäjiltä. Liput 20/15 e ovelta käteisellä tai kortilla. Beethovenin 9. sinfonia klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Turun yliopiston sinfoniaorkesteri Collegium Musicum Turku ja Tampereen Filharmoninen kuoro, solisteina Johanna Lehesvuori, Jeni Packalén, Ville Salonen ja Joonas Orrain. Liput 20/15 e cmtorkesteri.tapahtumiin.fi ja ovelta. Jukka Leppilammen konsertti klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Laulua kitaran säestyksellä. Vapaa pääsy, kolehti.

SUNNUNTAINA 8.5. Äitienpäiväkonsertti klo 17 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot ja CM Muskarilaisten kuoro, urkurina Olli Saari. Liput 30/25 e, 20/15 e, 10 e Ticketmasterista ja ovelta. Numeroidut rivit. Äitienpäiväkonsertti klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Heini Eklund, viulu, Sari Aalto, alttoviulu, Kirsti Väyrynen, sello. Beethovenin Trio c-molli ja Dohanyin Serenadi jousitriolle. Vapaa pääsy, ohjelmasta vapaaehtoinen maksu Kirkon Ulkomaanavun kautta ukrainalaisille sodan alta paenneille äideille ja lapsille.

KESKIVIIKKONA 11.5. Luonto ja vuodenajat musiikissa klo 13 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Helsingin Urkukesän ennakkokonsertissa tarkastellaan, miten luontoa, luomakuntaa ja vuodenaikojen vaihtelua on kuvattu musiikissa. Esiintyjinä Kati Pirttimaa, Pentti Ingerö, Inka Kinnunen, Risto Pulkamo, Matti Vaakanainen, Harri Viitanen, Hiski Wallenius ja Kamariyhtye Naturo. Esityksiä jaksottavat Eeva-Liisa Haimelinin lausuntaesitykset. Musiikkia säveltäjiltä Beethoven,

Myös verkossa Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivulla.

TORSTAINA 19.5. Runot ja Sävelet klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pepe Willberg ja Klassinen kvintetti. Lauluja rakkaudesta, toivosta ja kaipuusta. Liput 36,50 e lippu.fi ja ovelta. Ruttomessu klo 20 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Kamarikuoro Utopia, Ilpo Laspas, urut. Keskiajan lääke toisintaa paavi Klemens VI:n vastauksen pandemiaan vuodelta 1348. Immuniteetin saamiseksi mustaan surmaan riitti messuun osallistuminen ja kynttilän polttaminen viiden päivän ajan. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/ shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta.

PERJANTAINA 20.5. Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot sekä CM Muskarilaisten kuoro laulavat äideille sunnuntaina 8.5. kello 17 Helsingin tuomiokirkossa.

Händel, Debussy, Vivaldi, Schubert, Grieg, Sibelius, Rautavaara, Merikanto ja Sarmanto. Vili Lahti, visualisointi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Mikaelin Laulajien kevätkonsertti klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 12.5. Urkukonsertti klo 17 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Tel Avivin Immanuel Churchin kanttori Arin Maisky. Vapaa pääsy. Kuku kuku käkönen klo 18 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Koko perheen elämyksellinen lauluja leikki-ilta. Musiikkiesityksiä, yhteislauluja ja leikkejä. Mukana musiikkikoulu Virtus, laulajia ja soittajia sekä yllätysvieraita. Ota mukaan hauska hattu. Voimme ratsastaa keppihevosilla ja soittaa rytmisoittimilla. Keittoa klo 17 alkaen. Vapaa pääsy. Kohti valoisia aikoja klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ylioppilaskunnan Soittajat, solistina Jussi Littunen. Nielsen: Helios-alkusoitto, Šostakovitš: Pianokonsertto nro 2. Liput 10/7 e ovelta.

papinkatu 2. Ylioppilaskunnan Laulajat. Teoksia Sibeliukselta, Palmgrenilta, Kuulalta ja Madetojalta. Liput 38,50/27,50 e lippu. fistä.

LAUANTAINA 14.5. Toivo!-konsertti klo 16 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Petri Laaksosen konsertti, mukana Malmin seurakunnan lapsikuorot. Kantaesityksenä lapsikuorolaisten sanoittama ja Laaksosen säveltämä laulu toivosta. Vapaa pääsy.

tuloa laulamaan kuorojen kanssa. Mukana kuorot ja kanttorit Herttoniemen, Mikaelin, Roihuvuoren, Vartiokylän ja Vuosaaren seurakunnista. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

KESKIVIIKKONA 18.5. Gospelduo Eve & Ossi klo 19 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Ukrainan sodan uhrien hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Sacred Music by Sid Hille klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti-säveltäjä Sid Hille ja ambient-musiikin ja suomalaisen jazzkentän muusikoita. Laajoja rauhallisia äänimaisemia. Vierailumaksu 4 e. Muusikoiden ruhtinas klo 20 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauluyhtye Ex Arte Lux, Mikko Ikäheimo, Kari Vaattovaara. Läpileikkaus 500 vuotta sitten kuolleen Josquin Desprez’n ja hänen seuraajiensa tuotannosta. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/shop/ aurore, Lippupisteestä ja ovelta.

SUNNUNTAINA 15.5. Kamarikuoro Oran konsertti klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Pauli Kainulainen, laulu, Marika Leino, urut ja piano. Muun muassa Gounod’n messu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

MAANANTAINA 16.5. Barokkipajan kevätkonsertti klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Seniorien barokkipajan kamarimusiikkiyhtyeet, vokaaliyhtyeet ja orkesteri. Muun muassa Telemann, Fasch, J. Chr. Bach, Händel. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 13.5.

TIISTAINA 17.5.

Kansallisromantiikan klassikot klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen

Kevätlaulajaiset klo 18 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Terve-

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Keväisiä teemoja konserteissa Espoossa juhlitaan äitejä sunnuntaina 8.5. Kello 15 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24, on konsertti, johon on vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Yhteisvastuukeräykselle. Kello 18 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, on lapsikuorojen äitienpäiväkonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa Kimurallin kustannuksiin. Vantaalla konserteissa kuuluu kevät. Lauantaina 7.5. kello 16 Kivistön kirkossa, Laavatie 2, on lapsikuoro Kastehelmen kevätkonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Tuotto lähetystyölle. Tiistaina 10.5. kello 18.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48, on Pääskyset kattojen yllä ‒ lauluja keväästä ja linnuista -ilmaiskonsertti. Perjantaina 13.5. kello 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a, on Vantaan musiikkiopiston laulajien kevätkonsertti, johon vapaa pääsy.