Kirkko ja kaupunki 2022 09 Espoo by Kirkko ja kaupunki

19.5.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Jäähyväiset perheen jäsenelle Lukijat kertovat, miltä tuntuu menettää läheinen eläin: ”Koin koiran kuolemasta yhtä suurta tuskaa kuin isäni poismenosta.” s. 12 Freelancer-munkki Erkki Jokinen tutkii ihmisen pahuutta ja Jumalan syvyyttä s. 18

Perheneuvoja Paula Maria Mäkelä rakastui kypsässä iässä s. 20

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkon pitäisi luopua elämälle vieraasta eristäytyneisyydestä

Yksi suurimpia eroja valheen ja kissan välillä on se, että kissalla on vain yhdeksän henkeä.

”OLISI VARMAAN KOHTALOKAS laiminlyönti, jos kirkko rajoittaisi toimintansa vain n.s. kirkkokansaan ja antaisi elävän elämän virrata ohitseen.” Näin kirjoitti 80 vuotta sitten rovasti Heimer Virkkunen Kirkko ja kaupungin – joka aluksi oli nimeltään Helsingin kirkkosanomat – ensimmäisessä numerossa. Se ilmestyi syksyllä 1942. Helsinkiä pommitettiin. Hädän keskellä kirkolla oli oma tärkeä tehtävänsä. Virkkunen painotti lehden ensimmäisessä numerossa, että kirkon pitäisi luopua ”elämälle vieraasta eristäytyneisyydestä” ja astua rohkeasti lähemmäksi kansaa ja elää mukana sen ahdingossa ja kärsimyksissä. Sodan keskellä Virkkunen katsoi myös tulevaisuuteen ja jälleenrakennukseen. Hän muistutti, että kirkon työ kokoaa vain suhteellisen pienen osan pääkaupunkilaisista. ”Kirkko kuuluu kuitenkin niillekin jäsenilleen, jotka eivät tunne tarvetta osallistua seurakuntaelämään”, Virkkunen kirjoitti. Ilmauksena pyrkimyksestään päästä lähemmäksi pääkaupunkiseudun ihmisiä kirkko perusti lehden. Tämän lehden. MONI ASIA ON muuttunut 80 vuodessa. Olemme saaneet elää rauhan aikaa, jonka perusteita Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nyt horjuttanut. Henkisen ja aineellisen jälleenrakennuksen ansiosta syntyi Suomi, joka vuonna 2022 pitää kärkisijaa maailman onnellisimpien maiden joukossa viidettä vuotta peräkkäin.

helluntaina tapahtui ihme. Ihmiset kuulivat Jumalan puhuvan

Kirkko avautui sotien jälkeen ulos eristäytyneisyydestään, mistä kiitos kuuluu osaltaan Kirkko ja kaupungin ensimmäisen päätoimittajan Heimer Virkkusen kaltaisille tienraivaajille. Edelleen vain pieni osa kirkon jäsenistä tuntee ”tarvetta osallistua seurakuntaelämään”. Tai vaikka tuntisikin, niin ei syystä tai toisesta osallistu. TUOREEN LUKEMISTUTKIMUKSEMME mukaan kolmannekselle pääkaupunkiseutulaisista Kirkko ja kaupunki on heidän ainoa tai lähes ainoa siteensä seurakuntaan. Sellaisena se on hyvin tärkeä side sekä lukijoille että meille median tekijöille – ja koko kirkolle. Kirkon jäsen ja uskollinen seurakuntalainen voi ihan hyvin olla, vaikkei seurakuntakeskuksessa alvariinsa ravaisikaan.

Tänään Totuuden katoaminen ajaa ihmisyyden haaksirikkoon. ARKKIPIISPA TAPIO LUOMA KIRKOLLISKOKOUKSESSA TOUKOKUUSSA 2022

Iankaikkisesti

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Näin totuus poljetaan tomuun torilla eikä rehellisyydelle ole täällä sijaa. VANHAN TESTAMENTIN JESAJAN KIRJA 59:14

KIRKKO KUULUU NIILLEKIN JÄSENILLEEN, JOTKA EIVÄT TUNNE TARVETTA OSALLISTUA SEURAKUNTAELÄMÄÄN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Ensimmäisenä

YHDYSVALTALAINEN KIRJAILIJA MARK TWAIN (1835–1910)

Kirkko ja kaupunki

19.5.2022

– ja ymmärsivät.

Seuraava lehti ilmestyy 16.6.

Voisitko, Pyhä Henki,

KANNEN KUVA:

tehdä tuon ihmeen

HANS EISKONEN

uudestaan? Että ihmiset kuulisivat,

kirkkojakaupunki

ymmärtäisivät ja

kirkkojakaupunki

rakastaisivat.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kutsuimme sinut kummiksi, koska olet meille tärkeä” Kuuden lapsen kummi ja pappi Iiro Salminen, 34, toivoo, ettei kummiudesta tule suorittamista. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

1 2 3

Missä kummit on keksitty? – Kummiuden historia juontaa juurensa aikaan, jolloin kristinusko ei vielä ollut nykyisen kaltainen maailmanlaajuinen uskonto. Jos joku silloin halusi kristityksi, hänet kastettiin. Samalla hän sai tuekseen kristityn lähimmäisen, joka opetti kastettavalle uskon ydinasioita. Lähimmäinen toimi mentorina ja vierellä kulkijana. Mitä kummius merkitsee nykyään? – Nykyään oman lapsen kummiksi kutsutaan itselle läheisiä ja tärkeitä ihmisiä. Näin kummius voi toteutua esimerkiksi ylisukupolvisena ystävyytenä. – Kummi on kristillinen kasvattaja, esimerkki ja vierellä kulkija. Kummi on joku, jonka kanssa voi jakaa elämää ja etsiä siihen merkitystä. Mistä johtuu, että kummi tuntee usein syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa? – Menestymisen asenne hiipii helposti sellaisillekin elämänalueille, joissa on oikeasti kyse pysähtymisestä, olemisesta, kuuntelemisesta ja läsnäolosta. Suorittaminen voi heijastua myös kummiuteen. – Ajatellaan, että pitää täyttää tietyt normit, ja mietitään, onko lahja varmasti tarpeeksi hyvä. Tai ajatellaan, että kummin kuuluu viedä lapsi Lintsille, eikä se taaskaan onnistunut. Kuuden lapsen kummina olen itsekin miettinyt omia odotuksiani ja toiveitani siitä, minkälainen kummi haluaisin olla. Asetan riman korkealle, ja aina menen ali. Se tuo paineita. – Työssäni kysyn usein kasteperheen vanhemmilta, mitä he toivovat kummilta. Vastauk-

sissa ei kuulu minkäänlainen ’korkea rima’, vaan se, että kummi on sellainen kuin on: Olemme kutsuneet sinut kummiksi, koska olet meille tärkeä ja jaamme jotain yhteistä, ja toivomme, että tämä jakaminen voisi jatkua seuraavassa sukupolvessa.

Millainen on ihan riittävä kummi? – Toivon, että kummisuhteesta lähtisi suorittamisen taakka. Ei kummilapsen tapaamista tarvitse kalenteroida, vaan elämässä voi olla hetkiä, jotka luovat tärkeän kohtaamisen kummilapsen kanssa. – Muistan omasta lapsuudesta kummitätini, joka tavatessamme sanoi, että ’kummitäti tässä’. Tiesin sen kyllä. Mutta pelkästään se, että hän sanoi sen, sai minut tuntemaan, että meillä on jotain yhteistä: sinä olet minulle ja minä olen sinulle. – Kummius on arvokas suhde, jota kummi saa olla rakentamassa. Suhde on intiimi, koska siihen liittyvät vain kummi ja kummilapsi, mutta siihen liittyy myös Jumala. Ja se tekee siitä vielä erityisemmän.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle pyhää on kohtaaminen. Se voi tarkoittaa toista ihmistä, Jumalaa tai hiljaisuutta. Tilaa, jossa ollaan tiiviisti läsnä. ■ Valtakunnallista kummipäivää juhlitaan 5.6. Lisätietoja osoitteessa kummipäivä.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Pilven kyytiin Kertomuksessa Jeesuksen taivaaseenastumisesta näkyy antiikin ihmisen maailmankuva – mutta sen merkitys kestää aikaa.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JESÚS ROCHA / UNSPLASH

”

un hän oli sanonut tämän, hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet hei dän näkyvistään.” Kohtaus, jossa oppilaat tähyävät taivaalle Jeesuksen etääntyessä, tuo mieleen taivaalle kohoavan kuuma ilmapallon. Uusi testamentti käsittelee Jeesuksen taivaaseenastumista vain lyhyesti, ja sunnuntai sin kirkossa lausuttu uskontunnustus on vieläkin niukkasanaisempi: ”astui ylös taivaisiin”. – Evankelista Luukkaan mukaan Jeesus otti pil ven kuin taksin ja lähti. Ensimmäisille kristityil le oli ongelmatonta ajatella, että taivas, jonne Jee sus meni, on konkreettinen paikka, sanoo Uuden testamentin tutkija Matti Myllykoski. Myllykoski toteaa, että ensimmäiset kristityt olivat antiikin ihmisiä, joilla oli oman aikansa kolmikerroksinen maailmankuva. Ylhäällä oli taivas, jossa Jumala vallitsi taivaal lisine sotajoukkoineen. Taivaankansi oli kuin ku parisepän takoma kupu, jonka yläpuolella oli vat veden ja lumen varastot. Ihmisten asuttama maanpinta lepäsi pilarien tai perustusten varas sa, ja sen alla oli sheol, kuolleiden valtakunta. Al haalla velloivat myös maanalaiset vedet, jotka oli vat peräisin syvästä alkumerestä. KRISTITTY FUNDAMENTALISTI ajattelee, että van hojen Raamatun kertomusten on oltava historial lisesti tosia. Ateisti taas saattaa tokaista, että kris tittyjen pyhä kirja sisältää paikkaansa pitämättö miä taruja. – Kumpikin on tavallaan oikeassa, mutta evan keliumi ei rakennukaan sen varaan, että ihmiset uskovat pelkkiä faktoja, Myllykoski sanoo. Myllykoski pitää kohtuuttomana vaatimuk sena, että menneiden aikojen kristittyjen pitäi si olla luonnontieteelliseltä ja historialliselta tie tämykseltään oman aikansa yläpuolella. Sen si jaan hän kääntää katseen tekstien symboliseen tasoon. Luukas kirjoitti varhaisille kristityille, jotka tiesivät, että kuolleista noussut Jeesus oli poissa. Tästä seurasi kysymys, missä hän on nyt. Ilmas sa oli myös vanha odotus Jumalan valtakunnan konkreettisesta toteutumisesta maan päällä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Luukas vastasi selittämällä lukijoilleen, miten asiat tapahtuivat ja mikä niiden merkitys oli. Jee suksen taivaaseen ottaminen liittyy lupaukseen Pyhästä Hengestä, jonka kautta Jeesus on läsnä kristityn elämässä. – Emme enää usko varhaisten kristittyjen maa ilmankuvaan, mutta voimme jakaa sen, millä ta valla he käyttivät näitä tekstejä. Kyse on vuoro vaikutuksesta Jumalan kanssa ja sanoista, joilla lähestymme häntä, Myllykoski sanoo.

”

Jeesus otti pilven kuin taksin ja lähti. UUDEN TESTAMENTIN TUTKIJA MATTI MYLLYKOSKI

MATTI MYLLYKOSKI on huomannut, että kristitty jen hengellinen elämä painottuu yhä enemmän henkilökohtaiseen kokemukseen: miten usko vai kuttaa sisimmässä ja minkälaisia tunteita ja aja tuksia sellaiset sanat kuin armo, Henki, synti ja vapaus herättävät? – Näiden asioiden merkitys ei ole sidottu Raamatun erehtymättömyyteen. Kyse on siitä, millai sesta elämästä nämä tekstit viestittävät, minkälai sia tunteita ja ajatuksia ne herättävät ja millaisia ihmisiä meidän tulisi olla. Myllykosken mukaan moni konservatiivinen kristitty pelkää, että sisäistä kokemusta painotta va hengellinen elämä muuttuu uushenkisyydeksi. Häntä itseään asia ei huolestuta. – Kristityn identiteetti kiinnittyy pitkään ja vahvaan traditioon. Olen itse identiteetiltäni kris titty enkä yleisuskonnollinen ihminen. Hengelli nen kotini on vuorovaikutuksessa näiden tekstien kanssa. ■ Helatorstaita vietetään Jeesuksen taivaaseen astumisen muistoksi. Tänä vuonna helatorstai on 26.5.

Sanan selitys Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse. HANS EISKONEN

Lyhyt matka pahasta pyhään USKONNOSSA ON KYSYMYS pyhästä, mutta mitä pyhyys on? Voiko sitä kuvata sanoin? Varmasti voi, hiukkasen. Sanat eivät voi opettaa pyhyyttä ihmiselle, mutta ne ohjaavat ihmisen nimeämään kokemuksensa uskonnolliseksi, tai pyhäksi. Siksi kysymystä pyhyydestä voi lähestyä tutkimalla, millaisia asioita eri kielissä on nimetty pyhiksi. Esimerkiksi ruotsin ja englannin helig ja holy liittyvät terveyteen ja kokonaisuuteen, joka on siis alkuaan pyhyyttä. Pahaenteinen natsitervehdys heil on samaa juurta – alkuaan terveyden toivotus. Latinalaisperäinen sacred, joka on samaa kantaa kuin sakramentti, on tarkoittanut salaisuutta ja muusta todellisuudesta erotettua. Se on siis hieman toisenlaista pyhyyttä, samaa kantaa kuin sektori tai sektio. Pyhimysten nimien edessä käytetty saint taas on peräisin roomalaisten valojen jumalan Sancuksen nimestä. Suomen pyhä-sanan vastineet sukukielissä taas näyttävät liittyvän kirouksiin ja likaan. Pyhä on siis alkuaan ollut tabu, epäpuhdas. Niin lyhyt on matka pahasta pyhään.

JANNE SAARIKIVI

”Batman hoitaa traumojaan nahka-asussa öisin, vaikka terapiaankin olisi varaa. Rikkaus saa ihmisen käyttäytymään erikoisesti.” LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

ka tarvitsevat paimenen ohjausta. Hetkeksi pysähdytään miettimään myös sitä, miten hyvä paimen on valmis antamaan jopa henkensä laumansa puolesta ja etsimään kadonneen lampaan pimeimmästäkin kolosta. Tänään koolla olevalle viiden naisen porukalle tällaiset vertaukset aukeavat. – Minä olen kerinnyt lampaita ja ollut paimenessa, Tuominen kertoo. Turunen kysyy Tuomiselta, oliko hänen paimentamillaan lampailla nimet. Tuomisen muistelee, ettei ollut, muutamaa pässiä lukuun ottamatta. Sitten naiset pohtivat sitä, miten ihmiset ovat kuin lampaita, paitsi että ”he ovat nimeltä kutsuttuja”. – Ja se on mahottoman hyvä asia, Tuominen sanoo.

”

Laina Tuomiselle raamattupiiri on viikon kohokohta.

Minä olen kerinnyt lampaita ja ollut paimenessa.

Puoli vuosisataa elämänviisautta Helsingin Pitäjänmäessä kokoontuu 50-vuotias kerrostalon asukkaiden raamattupiiri. Sen vanhin jäsen on 95-vuotias Laina Tuominen. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

PÄÄSISIKÖ TÄLLÄ saavutuksella ennätysten kirjaan: Helsingin Pitäjänmäessä kokoontuva raamattupiiri täyttää toukokuun lopussa viisikymmentä vuotta? Osallistujat ovat sentään välillä vaihtuneet, mutta on joukossa pitkään mukana olleitakin, kuten vanhin osallistuja, 95-vuotias Laina Tuominen. – En muista, koska aloin käydä täällä raamattupiirissä, mutta tähän taloon muutin, kun talo oli ollut olemassa kymmenen vuotta, Tuominen laskeskelee.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Se tarkoittanee 1980-luvun alkua, sillä tämä Taavinkujalla sijaitseva talo on valmistunut 1971. Raamattupiirissä käyvät talon asukkaat, ja sen myös perusti talon asukas, eläkkeelle jäänyt diakonissa. Nyt raamattupiiri kokoontuu kerran viikossa vapaaehtoisen vetäjän johdolla. – Minulle raamattupiiri on viikon kohokohta, Tuominen sanoo. Piirissä on jo vuosikymmeniä käynyt myös Metallimessun isänäkin tunnettu Pitäjänmäen seurakunnan pappi Haka Kekäläinen. Hän tuntee porukan ja jakaa kävijöille ehtoollisen. TÄNÄÄN RAAMATTUPIIRISSÄ puhutaan psalmista 23, joka alkaa sanoilla ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu”. – Tämä on tuttua tekstiä, Laina Tuominen sanoo. Vetovuorossa oleva Pirkko Turunen puhuu siitä, millaisia lampaat ovat: laumaeläimiä, jot-

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

LAINA TUOMISEN muistot lampaista sijoittuvat Pielisen rannalle, Pohjois-Karjalaan. Sieltä hän on kotoisin, ja muuttanut Helsinkiin myöhemmin tyttären perässä. – Kasvoin uskovassa kodissa. Äiti ja isä opettivat ruokarukouksen ja pitivät iltahartauden, hän kertoo. Tuomisen mukana on paksu, nahkakantinen Raamattu. Se näyttää siltä, että sitä on selattu paljon. Sivuilla on myös alleviivauksia. Monet kohdat hän on osannut ulkoa. – Olen lukenut koko Raamatun monta kertaa, ja minulla on näitä useita. Tämän olen ostanut itse itselleni, hän kertoo. Raamattua kannattaisi hänen mielestään kaikkien lukea. – Sieltä tulevat kaikki tärkeät elämän opit, kuten Kymmenen käskyä. Siellä on sekin, että kunnioita isääsi ja äitiäisi, jotta jotta menestyisit ja kauan eläisit maan päällä. Tuominen on ilmiselvästi noudattanut tuota ohjetta. Aikooko hän elää satavuotiaaksi? – Ei se ole minulle mikään kilvoittelun asia. Elän niin kauan kuin päiviä annetaan. Tunsin kyllä yhden 103-vuotiaaksi eläneen, mutta hän muuttui vanhemmiten vähän lapselliseksi. Sellaista en halua. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

HELSINKI BEATLES WEEKEND

Beatles-messu on saanut alkunsa Liverpoolissa ja rantautunut sieltä myös Suomeen. Kallion kirkossa Beatlesia tulkitsevat Javier Parisi, Ringer Star, Jay Goeppner ja Milla Mäkinen.

Kallion kirkossa soi Beatles HELSINKI BEATLES WEEKEND -festivaaleilla pääsee nyt fiilistelemään maailman merkityksellisimmäksi rockyhtyeeksi kutsutun The Beatles -yhtyeen musiikkia. Sitä on toukokuussa tarjolla paitsi Kulttuuritalolla myös Kallion kirkossa. Tapahtuman järjestäjät ehdottivat Kallion seurakunnalle Beatles-

messun järjestämistä, ja siellä innostuttiin asiasta. Nostalginen P.S. I Love You – Beatles-messu mukailee festivaalin teemaa: enemmän Beatlesia – enemmän rakkautta. Kirkossa soi tuolloin virsien sijasta 1960-luvulla kuuluisuuteen nousseen Liverpoolin nelikon musiikki. Vastaava mes-

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen! Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin? Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattoapu ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.ﬁ/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.ﬁ

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

su pidettiin Kallion kirkossa kolme vuotta sitten, ja se veti silloin kirkon ääriään myöten täyteen. Beatles-messussa esiintyy seuraava kokoonpano: John Lennonilta näyttävä ja kuulostava argentiinalainen Javier Parisi, yhdysvaltalainen Ringo Starr -tribuuttiartisti Ringer Star, yhdysvaltalainen

Jay Goeppner sekä suomalainen laulaja ja laulunopettaja Milla Mäkinen. Mäkinen vetää myös Beatles-yhteislaulutilaisuuden Kulttuuritalolla.

MARJO KYTÖHARJU

P.S. I Love You – Beatles-messu la 21.5. klo 11 Kallion kirkossa. Vapaa pääsy. Lisätietoja: beatlesweekend.fi.

Seniorikahvit ILOSTU

-TOIMIST

PA LLA

S ILA

KESÄKUUN SENIORIKAHVIEN AIKATAULU JA OHJELMA KE 8.6. KLO 11-14

TOIMINNALLINEN TUOKIO JA TUTUSTUMINEN HILDAPALVELUUN, ROSANNA KUIVALAINEN / KARDEMUMMO OY

KAH

VIA, O

HJELMAA JA

ILMOITTAUDU ILMAISILLE SENIORIKAHVEILLE PIAN! PUH. 050 511 8170 TAI INFO@ILOSTU.FI, PAIKKOJA RAJOITETUSTI. PAIKAT TÄYTETÄÄN ILMOITTAUTUMISJÄRJESTYKSESSÄ.

SEUR

AA!

OSOITE: OPASTINSILTA 8 E (3. KRS) 00520 HELSINKI

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Kirkko alkoi tulla koteihin postiluukusta Kirkko ja kaupunki -lehti perustettiin 80 vuotta sitten, koska haluttiin tarjota jotakin hyvää ihan jokaiselle seurakuntalaiselle riippumatta kenenkään uskon määrästä. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS MARI AARNIO

änä vuonna kevät on tavallista kylmempi. Kylvötyöt viivästyvät, koska liian kosteassa maassa siemen ei idä. On riski, että kaikkea kylvettyä ei lokakuussa päästä edes puimaan. Voidaan tietysti viljellä heinää, mutta se ei kelpaa ihmisen ravinnoksi. Ruokakriisi voi siis pahentua, mutta tilanne on hälyttävä jo nyt. Kirkko ja kaupunki kertoi hiljattain ensimmäisenä Suomessa, että ruoan hinnannousun takia hävikkiruoan määrä on romahtanut niin, ettei elintarvikkeita riitä ruokajakeluihin. Myllypuron ruokajakelussa kaikkein eniten apua tarvitseville on jäänyt vain muutama hedelmä ja jogurtti. Puute ja nälkä tulevat usein vastaan seurakuntalehden sivuilla. Tämä johtuu kirkon arvoista, sillä ääntä halutaan pitää niistä, joita muuten ei kuunnella. Aina otsikot eivät myy, mutta sellainen on kirkko. Se ei oikein myy. Tiedämme senkin, että yhä useammat ihmiset ovat omasta mielestään täysin immuuneja kaikelle hengellisyydelle. Toimituksessa kuitenkin uskotaan, että juttuja kannattaa kirjoittaa kaikille. MENNÄÄN VUOTEEN 1942. Vili Vesterisen harmonikassa lukee suurin kirjaimin Vesterinen. On sota, ja juuri siksi voi tuntua hätkähdyttävältä, että 35-vuotiaan Vesterisen oikean käden etusormessa kimaltelee sormus niin kuin blueskitaristilla. Hän on aikansa stara. 1940-luvulla oltiin vasta matkalla maailmaan, jossa jokainen ilman suvun painetta sai määritellä oman identiteettinsä. Vili Vesterisen kaltaiset erityislahjakkuudet olivat jo silloin esikuvia meille taviksille, miten erotutaan yksilönä. Yksilöllistymisen pitkä historia on tarinaa siitä, miten kirkot ja vallanpitäjät ovat menettäneet kontrollin ihmisistä pelkkinä alamaisina. Kirkko on ollut kehityksestä huolissaan, koska se pelkää kadottavansa yhteyden jäseniinsä. Helsingissä tämä ongelma ratkaistiin siten, että kun ihmiset eivät enää käyneet kirkossa, kirkko tuli ihmisten koteihin postiluukusta. Syyskuussa 1942 ilmestyi ensimmäistä kertaa Helsingin kirkkosanomat. 1960-luvulla lehti sai nimekseen Kirkko ja kaupunki. Kun kyseinen lehti 80 vuotta sitten perustettiin, sen taustalla oli kirkkohistorian dosent-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

ti Mikko Malkavaaran mielestä muuttunut käsitys siitä, mitä oikeastaan tarkoittaa kirkko. Aiemmin oli vallalla käsitys, että seurakunnan ydin muodostuu tosi uskovaisista, jotka pitivät itseään muita parempina kristittyinä. Tämä käsitys murtui 1930-luvun lopulla, jolloin Suomessa oli saatu taltutettua pelottava ääriliikehdintä, jossa ihailtiin Italian fasismia ja Saksan kansallissosialismia. Ihmiset eri kuplissa alkoivat ymmärtää toisiaan hieman paremmin. – Ensimmäistä kertaa sisällissodan jälkeen porvarit alkoivat kuunnella sodan hävinnyttä osapuolta, Malkavaara sanoo. Vaikka kehitys kulki kohti individualismia, koettiin sodan jälkeen vielä yksi yhtenäiskulttuurin jakso.

– Niin sanotut asevelipapit Erkki Niinivaaran ja Martti Simojoen johdolla puhuivat sen puolesta, että kirkon kaikki jäsenet uskon laadusta riippumatta ovat aivan samanarvoisia, ja kaikki palvelut kuuluivat ihan jokaiselle. Tähän ohjelmaan sisältyi myös jokaiseen kotiin jaettava seurakuntalehti, Malkavaara kertoo. KIRKKO JA KAUPUNKI syntyi siis olennaisesti kansankirkon projektiksi. Lehden monet ottivatkin omakseen, mutta itse kirkkoa eivät. Nykyään helsinkiläisistä vain puolet kuuluu Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Nyt kansankirkko rinnastuu sanaan kansantanhu: molemmissa viitataan kansaan, jota ei enää ole. On vain erilaisia urbaaneja heimoja ja kuplia.

Kukaan ei voi tälle kehitykselle mitään, koska siinä pyörivät niin isot pyörät. Muutoksen jakolinja asettuu ehkä sanojen moderni ja postmoderni väliin. Moderni aika oli valistuksen, teollistumisen, kapitalismin ja kaupungistumisen aikakausi, jota hallitsivat suuret yhtenäiset linjat ja yhteinen luottamus järkiperäisyyteen. Lopulta moderni maailma joutui taipumaan, koska sen jäykät rakenteet eivät sopeutuneet kiihtyneeseen tavaroiden, töiden, ihmisten, rahan ja tiedon liikkuvuuteen. Maailmasta tuli 1990-luvun alun muotisanan mukaisesti global village, maailmanlaaja kylä. Kun tajuttiin, että eri kulttuurit selittävät maailmaa eri tavalla, siirryttiin postmoderniin käsitykseen totuudesta. Sen mukaan totuus on aina suhteellista. Jokaisella on vain oma totuus, jota ei voida tuputtaa muille. Kirkko sai totuudelleen kilpailijoita. Nyt osa lataa kiviä kuunvalossa, toiset trollaavat rokotteita vastaan, ja kaikki ovat saman postmodernismin lapsia. Vili Vesterisen aikakausi ei enää palaa.

”

KIRKON JOURNALISMIN ARVOPOHJA ON LÄNSIMAISTA KULTTUURIA PERUSTEELLISESTI MUOVANNEESSA JUUTALAISKRISTILLISESSÄ PERINNÖSSÄ.

ELETTIIN 1980-LUVUN YHTENÄISKULTTUURISSA, kun Kirkko ja kaupunki halusi uudistua tiedotuslehdestä oikeaksi journalistiseksi mediaksi. Sanan journalismi pohjalla on ranskan päivää tarkoittava jour. Journalismi tarkoittaa päivänkohtaisten tapahtumien raportoimista ja todellisuuden jäsentämistä. Yhtenäiskulttuurissa se onnistui, koska uskottiin, että asioista voitiin kertoa objektiivisesti. Kirkon lehden kohdalla tosin saattoi herätä epäilys, että juttuihin piilotetaan kirkkoagendaa. Postmoderni aika kuitenkin merkitsi kaikelle journalismille sen tunnustamista, että lopputuloksessa väistämättä näkyy toimittajan oma persoona. Kun se on sanottu ääneen, kirkon lehti ainakin periaatteessa voi olla yhtä pätevää journalismia kuin mikä tahansa muukin. Näkökulmia toki pitää olla paljon, koska objektiivisuus syntyy huolella toimitetusta moniäänisyydestä. Silti kaikki kirjoittavat jostakin arvopohjasta käsin. Kirkon journalismin arvopohja on länsimaista kulttuuria perusteellisesti muovanneessa juutalaiskristillisessä perinnössä. Tämä pitää paikkansa myös tässä uudessa, vuonna 2017 perustetussa koko pääkaupunkiseudun yhteisessä Kirkko ja kaupungissa. Kun Mikko Malkavaara antoi taustatietoja tätä juttua varten, hän viittasi saksalaiseen vasemmistolaiseen yhteiskuntateoreetikkoon Jürgen Habermasiin. Habermas on todennut, että maallistumisensa jälkeen yhteiskunnat, jotka ovat katkaisseet vuosituhantiset siteensä juutalaiskristilliseen perintöön, eivät itse enää osaakaan tuottaa arvoja. Sen sijaan yhteiskunnat, joiden pohjavirtana vaikuttaa juutalaiskristillinen perintö, pitävät perustavina arvoinaan esimerkiksi vapautta, oikeudenmukaisuutta ja armollisuutta. ■

Etsitkö turvallista, väliaikaista asumista? Tilkantähti on kevyen hoivan palveluasumista tarjoava koti ikäihmisille, jotka tulevat toimeen päiväsaikaan annettavan avun turvin. Tervetuloa tutustumaan! Yhteydenotot ark. klo 8-15 puh. 040 183 8716 Mannerheimintie 164, Helsinki

MENO KONE MENOKONE Uusi verkkopalvelu on nyt käytössäsi

menokone.kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Köyhyyden kampittaja Tekeminen pitää toivoa yllä, sanoo kehittyvien maiden naisia tukevan Naisten Pankin aktiivi Reetta Meriläinen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

eetta Meriläisellä on moneen ker taan käytetty, muutaman lauseen mittainen myyntipuhe. Se menee osapuilleen näin: ”Jos haluat, että maailma on parempi paikka ja köy hyys maailmassa vähenee, paras ta pa edistää sitä on tukea naisia. Vaurauden lisään tyminen ja tasaisempi jakautuminen olisi kaik kien etu. Kaikkien etu olisi myös se, että kenen kään ei olisi pakko lähteä etsimään toimeentuloa muualta, vaan ihmiset voisivat halutessaan pysyä kotiseudullaan.” Myyntipuheen tarkoituksena on löytää lisää lahjoittajia ja vapaaehtoisia Naisten Pankille. Se on Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimiva verkosto, joka tukee kehittyvien maiden naisten toimeentulo ja yrittäjyyshankkeita. Naisten Pankki sai alkunsa, kun Kirkon Ulko maanapu vuonna 2007 vei ryhmän suomalai sia johtavissa asemissa yrityselämässä olevia nai sia tutustumaan sisällissodan runtelemaan Libe riaan. – Moni heistä ei ollut koskaan käynyt kehitys maassa. Liberiassa he näkivät, mitä äärimmäinen köyhyys on ja miten konfliktit vaikuttavat naisten ja sitä kautta myös lasten elämään. Monella herä si ajatus, ettei tämä voi olla oikein – että meillä on kaikkea ja heillä ei ole mitään, Meriläinen kertoo. – He tapasivat paikallisia naisia, joilla oli valta vasti yrittämisen halua ja voimaa ja joiden ainoa ongelmansa oli köyhyys. Suomalaiset näkivät näi den naisten potentiaalin ja alkoivat miettiä, mikä olisi paras tapa tukea heitä ja laajemminkin mui ta kehittyvien maiden naisia. Niin alkoi kehkey tyä idea Naisten Pankista. Meriläinen tutustui Naisten Pankkiin aluksi työnsä kautta, sillä Helsingin Sanomat, jonka pää toimittajana Meriläinen silloin työskenteli, oli yk si sen yhteistyökumppaneista. – Minulle Naisten Pankin idea ”naisilta naisil le” kolahti heti, sillä se oli tarpeeksi simppeli ja suoraviivainen. Kerätään täällä rahaa, joka kehit tyvissä maissa käytetään naisten kouluttamiseen. Turhia hörsöjä ei ole. Kun hörsöjä ei ole, pystytään seuraamaan tar kasti, mihin kerätyt varat päätyvät. Ne eivät jää matkan varrelle esimerkiksi korruptoituneen hal linnon taskuihin. KOLAHDUS JOHTI siihen, että Reetta Meriläisestä tuli Naisten Pankin aktiivi. Hän istui kymmenisen vuotta sen ohjausryhmässä ja oli siitä viisi vuotta sen puheenjohtaja. Tällä hetkellä hän on omien sanojensa mukaan rivijäsen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Kaikki rivijäsenet tuskin pystyvät Meriläisen tavoin sujuvasti tiputtelemaan numerotietoja tai kuvailemaan sitä, mitä ja miten Suomesta lähe tetty raha saa aikaan. Meriläinen kutsuukin it seään matkasaarnaajaksi, sillä hän käy pyydet täessä kertomassa Naisten Pankin toiminnasta eri tilaisuuksissa. Toiminnan ydin ovat kylissä toimivat naisten säästö ja lainaryhmät. Ne antavat toimeentulo

ja yrittäjyyskoulutusta ja myöntävät lainoja yri tystoimintaan ja ammatin harjoittamiseen. Kun naisten toimeentulo paranee, he pystyvät mak samaan lastensa koulunkäynnin, ehkä pikkuhil jaa laajentamaan yritystoimintaansa tai vaikka pa rakentamaan perheelleen talon savimajan tilalle. Koulutusta annetaan myös esimerkiksi hygie niasta, ravitsemuksesta ja lasten kasvatuksesta. Lisäksi naiset saavat tietoa lainsäädännöstä, esi merkiksi siitä, että heillä on oikeus omaan ke hoonsa ja omaisuuteensa. – Olen maalta kotoisin ja elänyt lapsuute ni 1950luvulla. Naisryhmien toiminta muistut taa monella tavoin silloista maatalousneuvojien, Marttojen ja 4H:n neuvonta ja valistustyötä, Me riläinen sanoo. – Ihannetilanteessa Naisten Pankki tekee itsen sä tarpeettomaksi, kun naiset vankistuvat ja it sellistyvät ja alkavat tulla toimeen omillaan. Mut ta ne ovat pitkiä polkuja. En usko nopeisiin hank keisiin – että jotain saataisiin parissa vuodessa valmiiksi. Osaamisen siirtäminen vie aikaa. Meriläinen on vakuuttunut siitä, että ai noa kestävä tie ulos köyhyydestä on koulutus. 1900luvun alussa se nähtiin meillä Suomessa.

Kehittyvissä maissa avainasemassa on varsinkin naisten ja tyttöjen kouluttaminen. – Se on todettu niin monessa tutkimuksessa ja tilastossa. Koulutus näkyy heti lapsiluvussa. Koulutettu nainen ei synnytä kymmentä tai kahtatoista lasta, ja kun lapsia on vähemmän, heille jää enemmän annettavaksi. – Koulutetut naiset myös haluavat kouluttaa lapsensa, tytötkin. Kun naisilta missä tahansa kehittyvässä maassa kysyy, millaisia heidän unelmansa ovat, vastaus on aina, että saada lapset kouluun ja heille hyvä ammatti. NAPPIKAUPPAA JA NÄPERTELYÄ. Niin on Reetta Meriläinen kuullut monen kriitikon sanovan. – Helposti tätä asiaa katsotaan meidän hyvinvoivien näkökulmasta. Asiaa pitäisi kysyä niiltä naisilta, jotka ovat saaneet tukea. Onko heistä näpertelyä se, että he ovat pystyneet nostamaan elintasoaan ja rakentamaan pienen tiilitalon sekä saaneet lapsensa kouluun? – Autetaan naista kerrallaan. Emme pysty auttamaan lähestulkoonkaan kaikkia maailman köyhiä naisia, mutta autetaan niitä, joita voidaan. Viidentoista vuoden aikana Naisten Pankin tukemissa hankkeissa on ollut mukana 92 000

”

Kun naisilta kysyy, millaisia heidän unelmansa ovat, vastaus on aina, että saada lapset kouluun ja heille hyvä ammatti. REETTA MERILÄINEN

naista. Välillisesti hyötyneitä eli naisten perheenjäseniä on 460 000. Rahaa on kerätty yli 20 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Naisten Pankilla on meneillään toistakymmentä hanketta viidessä maassa: Ugandassa, Keniassa, Kambodžassa, Myanmarissa ja Nepalissa. Meriläinen on innoissaan erityisesti Keniassa aloitetusta kiertotaloushankkeesta, jossa naiset työllistyvät keräämällä roskia ja jätteitä. Osa toimitetaan yrityksille jalostettavaksi uusiokäyttöön, osasta naiset itse tekevät jotakin uutta. Seurapiirirouvien puuhastelua. Se on yleinen ennakkoluulo, ja se kävi myös Reetta Meriläisen mielessä, kun hän ensimmäistä kertaa kuuli Naisten Pankista. – Mutta ei se ole niin. Kaikki ovat tervetulleita – myös miehet. Sanon miehille aina, että tervetuloa mukaan ja ottakaa lompakkonnekin. – Otollisilta vaikuttaville sieluille sanon, että anna hyvälle mahdollisuus. Usein huomaan, että silloin ihmisen silmissä pilkahtaa jotakin. Vaikka hyväntekeväisyys-sanaa ei nykyisin käytetä, minusta on hirveän hienoa, jos yksittäiset ihmiset haluavat tehdä hyvää. Meriläinen itse arvioi olleensa maailmanparantaja pienestä pitäen. Se vaikutti aikoinaan hänen ammatinvalintaansakin, ja se sai hänet lähtemään vapaaehtoistyöhön. – Mutta se on myös mielenterveyskysymys. Kun suuntaa katsetta muihin, omien ongelmien ja surujen taakka pienenee. Minullahan on kuitenkin asiat aika hyvin. Miksi en auttaisi, kun voin? Miksi jotkut ihmiset tuomittaisiin ikuiseen osattomuuteen? Jos köyhyydelle voi tehdä jotakin, tehdään – erityisesti me, joilla siihen on varaa. MAAILMANPARANTAJANKIN OPTIMISMI on välillä koetuksella. Vuosituhannen alusta aina koronapandemian puhkeamiseen asti näytti siltä, että kehittyvien maiden tilanne paranee koko ajan ja esimerkiksi YK:n tavoite äärimmäisen köyhyyden poistamisesta on mahdollista saavuttaa. Lapsikuolleisuus oli vähentynyt ja tyttöjen kouluunpääsy helpottunut. – Pandemia sotki asioita: tuli ongelmia esimerkiksi tyttöjen koulunkäyntiin. Ja niin kuin pandemia ei olisi riittänyt, tuli myös sotilaallisia ja poliittisia konflikteja Afrikassa ja Aasiassa. Joissakin paikoissa luonnonolot ovat olleet vaikeat, on ollut pahoja tulvia tai kuivuutta. Nyt on jouduttu melkein takaisin lähtöruutuun, Meriläinen kertoo. Hän lisää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa paljon Eurooppaa kauemmas. Kun viljaa ja lannoitteita on saatavissa aiempaa vähemmän, ne päätyvät rikkaisiin maihin. Ruoka kallistuu ja sen saanti varsinkin köyhemmissä maissa vaikeutuu, mistä seuraa ihmisten köyhtyminen ja pahimmillaan nälänhätä. – Tässä hetkessä saattaa näyttää siltä, että mitään hyvää ei tapahdu. Mutta kun katsot taaksepäin historiaa, niin kyllähän sitä on tapahtunut. Me emme vain huomaa hidasta, hyvää muutosta. – Ajattelen niin, että jos jokin asia tuntuu vaikealta, se ei ole mikään syy lopettaa tekemistä. Ketään ei auta se, että istun tuossa sohvalla, katselen ikkunasta ulos ja rupean parkumaan. Kun tekee jotain pientäkin, se pitää toivoa yllä. ■

Pojat laulamaan! ma 23.5. • ti 24.5. klo 18 MERITULLIN SEURAKUNTATALO, MERITULLINTORI 3, 5. KRS.

Kuoron koulutusryhmiin otetaan 7–11-vuotiaita poikia. Pääsykokeessa on musikaalisuustestin lisäksi esitettävä omavalintainen laulu. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: WWW.CANTORESMINORES.FI/PAASYKOE

CM-musiikkileikkikoulu 3–6-vuotiaille pojille suunnattu laulupainotteinen CM-musiikkileikkikoulu toimii kuudessa paikassa pääkaupunkiseudulla – Helsinki, Espoo, Vantaa! Katso tarkemmat tiedot netistä. Ilmoittautumiset syksyn muskariryhmiin nyt käynnissä: WWW.CANTORESMINORES.FI/MUSKARI

Viihdy myös tilapäisesti Saga-palvelutalossa asut itsenäisesti kattavien palveluiden keskellä. Tiesitkö, että meillä voit asua myös tilapäisesti valmiiksi kalustetussa asunnossa.

Saga Käpylinna 105 €/vrk/hlö tai Saga Villa Kari 100 €/vrk/hlö

Hinta sisältää muun muassa päivittäisen lounaan, säännöllisen siivouksen, turvapuhelimen, palvelupäivystyksen, harrastustoiminnan sekä yhteisten tilojen käytön. Tervetuloa ihastumaan!

puh. 050 5016 186 | satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Villa Kari Mäntytie 8 | 00270 Helsinki sagacare.fi/uusikoti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Rakkaan eläimen muistolle Suru ei katso lajia. Lukijat kertovat eläimen kuolemaa seuranneesta tuskasta ja yksinäisyydestä, jota ympäristö usein vähättelee. ”Työkaverini totesi, että mitä sinä jotain eläintä suret, kun ihmisiäkin kuolee. Silloin piti taistella, etten olisi motannut häntä.” TEKSTI PIHLA TIIHONEN JA TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

”

iimeinen päivä oli satuttavin koskaan. Kahden lähes 16-vuotiaan koiran lähtö aiheutti kovan shokin, ahdistuksen, unettomuuden, tuskan, surun ja masennuksen. Sairaslomallakin olin. Nukuin töiden ohella kaiken vapaa-aikani, sillä en jaksanut mitään muuta. Elämä menetti merkityksensä, koti tuntui tyhjältä ja arki muuttui kertaheitolla. Olen perheetön, ja koirat olivat minulle kaikki kaikessa.” Nainen, 35 Koiriensa kuolemasta kertova nainen on yksi lähes kolmestasadasta Kirkko ja kaupungin lukijasta, jotka vastasivat kyselyyn lemmikin menetyksestä. Surun ensimmäinen vaihe on shokki, jossa olo tuntuu epätodelliselta ja hajanaiselta. Ihminen saattaa kieltää läheisen kuoleman, koska mieli ei kestä kerralla liian musertavaa menetystä. ”Etsin aamuisin kania asunnostani. Itkin aina, kun näin sen lempilelun, sinisen pallon. Oli kamalaa kuulla sellaisia kommentteja, että se oli vain kani. Lemmikistä tulee ajan kanssa aivan yhtä rakas kuin ihmisestä.” Nainen, 27 ”Edelleen nousen joka aamu avaamaan koiralle ovea ulos. Kun olen poissa kotoa, tulee mieleen, että olisi palattava ulkoiluttamaan eläintä. Yksinäisyys on kuin tyhjiö, jossa ei meinaa saada henkeä. Elämä on vailla kiintopistettä. Tällaista en ole aikaisemmin tuntenut.” Nainen, 62

Jos menetys tulee yllätyksenä, järkytys viivästyttää tapahtuman käsittelyä. Joku jää yksin kotiin, jonka hankki koiransa tarpeita ajatellen. Toinen etsii ja etsii kadonnutta kissaansa tuloksetta. Shokkivaihe voi näkyä myös käytännön asioihin uppoutumisena: menetetyn läheisen tilalle hankitaan saman tien korvaaja tai elämä järjestetään muuten välittömästi uuteen uskoon.

”

Muutos jätti aukon sieluun. MIES, 34

KAIKILLE LEMMIKIN KUOLEMA ei ole iso asia, mutta joidenkuiden elämän se mullistaa täysin. Kun suru etenee reaktiovaiheeseen, ihminen alkaa ymmärtää, että menetys on totta. Tapahtunutta on tarve kerrata yhä uudelleen. ”Rocky oli paras ystäväni, tukeni ja turvani. Minulla todettiin Aspergerin oireyhtymä 13-vuotiaana. Erilaisena nuorena minulla ei oikein ollut

ihmisystäviä. Olin koulukiusattu. Rocky oli ainoa, joka auttoi jaksamaan ja hyväksyi minut täysin sellaisena kuin olen. Sydämeni särkyi, kun se vietiin viimeiselle matkalle.” Nainen, 34 Pappi Sofia Tuomenvirta on pitänyt kuluvana keväänä lemmikkinsä menettäneiden sururyhmää Malmin seurakunnassa. Se saattaa olla pääkaupunkiseudulla ensimmäinen laatuaan. – On tärkeä kunnioittaa toisen surua, antaa hänen käydä läpi tapahtumaa ja puhua menetyksestä. Kuollutta voi muistella vaikka katsomalla yhdessä valokuvia, Tuomenvirta sanoo. Eläimen kuolemaa sureva kohtaa kuitenkin usein vähättelyä. ”Kaikki eivät ymmärrä, että joku voi surra lemmikin kuolemaa kovastikin.” Mies, 72 ”Erehdyin kertomaan työpaikalla, että kissakaverini lopetettiin edellisenä päivänä. Työkaverini totesi, että mitä sinä jotain eläintä suret, kun ihmisiäkin kuolee. Silloin piti taistella, etten olisi motannut häntä.” Nainen, 70 ”Ihmiset vielä jotenkin ymmärtävät surua, jos koira tai kissa kuolee, mutta eivät, jos hevonen kuolee. Minulle tokaistiin, että eihän se edes asunut teidän kanssanne.” Nainen, 54 Jotkut suojelevat itseään suremalla piilossa. ”Itkin aluksi paljon, mutten julkisesti, kun minua olisi pidetty hulluna.” Nainen, 61 KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Läheistä eläintä surevalle ehdotetaan usein ratkaisuksi uuden lemmikin hankkimista. Kehotus loukkaa monia. ”Kissat eivät ole helposti korvattavia vaan yksilöitä ja tärkeitä perheenjäseniä. Tämä kissa oli luonteeltaan erityisen ainutlaatuinen ja paras ystäväni.” Nainen, 36 YKSINÄISYYS, TYHJÄ KOTI ja rutiinien katoaminen toistuvat läheisen eläimen menettäneiden kirjoituksissa. Surun käsittelyvaiheessa sureva käy läpi kaikkea, mitä on menettänyt. Tunnetilat voivat vaihdella ikävästä vihaan, pelkoon, masentuneisuuteen ja katkeruuteen. Lemmikin poismeno näkyy elämässä monella tavalla. Esimerkiksi koiran kuolema merkitsee ihmiselle usein liikunnan vähenemistä. Juttutuokiot koirapuistossa päättyvät. Läheisyyttäkään ei ole tarjolla kuten ennen. ”Aamut ovat pahimpia; ei enää kissaa tervehtimässä, ei harjausta, ruuanlaittoa eikä vessanpesua. Vein kissan joka aamu lenkille. Nyt jää enemmän tyhjää aikaa. On hiljaista.” Nainen, 67 Moni eläimen kuolemaa sureva kertoo menettäneensä perheenjäsenen. ”Kun iäkäs koirani nukkui ikiuneen, menetin oman ydinperheeni ja parhaan ystäväni. Suru on valtava. Sairastuinkin.” Nainen, 56 ”Hevonen oli elämäni keskipiste. Tärkeimmän kiintymyssuhteen menettäminen on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua. Hevosen menetys oli samanlainen kokemus kuin tärkeän ihmisen menettäminen.” Nainen, 48 ”Kissan menettäminen on ollut kovempi paikka kuin joidenkuiden ihmisten. Menetetyt sukulai-

”

Hevonen oli elämäni keskipiste. Tärkeimmän kiintymyssuhteen menettäminen on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua. NAINEN, 48

Koira, kissa ja kaipauksen kieli Ilman sanoja ”kissa”, ”koira” tai ”kani” vastaukset voisivat kertoa ihmisen kuolemaan liittyvästä surusta ja ikävästä. Kielenkäyttö on hyvin samanlaista kuin ihmisen kuolemasta puhuttaessa. Näin arvioi Itä-Suomen yliopiston uskontotieteen dosentti Teuvo Laitila, joka tutustui Kirkko ja kaupungin keräämiin kokemuksiin läheisen eläimen menettämisestä. Laitilan mukaan lemmikkieläimistä on muutaman viime sukupolven aikana tullut perheenjäseniä elämänkumppaneiden ja lasten rinnalle. Suhde lemmikkeihin poikkeaa siitä, miten ihminen on suhtautunut villieläimiin tai maatalon eläimiin. – Lemmikit asuvat ihmisten kanssa samassa tilassa. Puhumme niille ja kohtelemme niitä kuin ihmisiä, ja niistä tulee ihmisten kaltaisia. Tämä on vielä melko uusi asia, Laitila sanoo. Toisaalta lemmikkieläimen ja omistajan suhteeseen sisältyy vallankäyttöä, joka erottaa sen ihmis-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

suhteista. Omistaja päättää lemmikin ulkoiluajoista, ruokavaliosta ja siitä, jatkaako se sukua vai ei. Lemmikin sairastuessa omistaja tekee päätöksen sen hoidosta tai eutanasiasta. Kuten läheisen ihmisen myös lemmikkieläimen kuolema näyttää, että elämän hallitsemisella on rajansa. Kristinuskon vallitseva tulkinta näkee luomakunnan hierarkkisena rakennelmana, jonka huipulla on ihminen. Teuvo Laitilan mukaan tämän rinnalla Raamatusta ja pyhimysten elämästä on löydetty vaihtoehtoisia malleja, joista länsimaissa tunnetuin on kertomus eläimille saarnaavasta Franciscus Assisilaisesta. Laitila mainitsee myös eläinten siunaamisen, joka on otettu käyttöön ortodoksisen perinteen lisäksi luterilaisessa kirkossa. – Vaikka näissäkin perinteissä on sisäänrakennettuna ihmisen ylemmyys, eläinten siunaaminen muistuttaa, ettei maailmaa ole luotu vain ihmistä varten.

Kynttilän sytyttäminen lemmikkieläimen haudalle tai valokuvan eteen on ihmisen kuoleman käsittelystä tuttu tapa. Myös monelle lemmikille järjestetään muistohetki ja oma hautapaikka. Muutamassa lukijoiden kertomuksessa tulee esiin toivo jälleennäkemisestä: jospa kuollut lemmikkieläin olisi vastassa, kun elämäni päättyy. Myös kokemuksen kuolleen lemmikin läsnäolosta voi tulkita niin, että lemmikin olemassaolo jatkuu kuoleman jälkeen. Teuvo Laitilan mukaan tällaisten ajatusten ja kokemusten ei välttämättä tarvitse liittyä johdonmukaisesti omaan maailmankatsomukseen. – Täysin johdonmukainen maailmankatsomus ei mahdollista muutoksiin sopeutumista. Joustavalla maailmankatsomuksella on terapeuttinen merkitys, ja sen pohjalle voi syntyä hyviä keskusteluja toisten kanssa. Sanojen ja symbolien avulla kuolema konkretisoituu ja voimme tavoittaa sen, mitä tapahtunut merkitsee itselle.

setkin ovat olleet tärkeitä, mutta kissa läheisempi.” Nainen, 35 ”Koin koiran kuolemasta yhtä suurta tuskaa kuin isäni poismenosta.” Nainen, 49 Kesäkuussa tulee täyteen kaksi vuotta siitä, kun Sofia Tuomenvirralta kuoli kissa, jonka kanssa hän jakoi lähes 19 vuotta elämästään. Sinä aikana perheen lapset aikuistuivat ja muuttivat pois kotoa. Kissa oli viimeinen jokapäiväisen huolenpidon kohde. Tuomenvirta korostaa, että jokaisen suru etenee yksilöllisesti. – On väkivaltaa vaatia, että suru läheisen kuolemasta pitäisi hoitaa alta pois. Kaipuu jää pysyväksi, mutta sen kanssa oppii elämään. Tämä pätee myös läheisen eläimen kuoltua. ERITYISEN RASKASTA läheisen eläimen lopussa on sen kuolinhetkestä päättäminen. Moni jää potemaan syyllisyyttä: Ehtikö eläin kärsiä, ennen kuin se lopetettiin? Olisiko sillä ollut vielä elämisen arvoista elämää edessä? Jos eläin lopetettiin pitovaikeuksien vuoksi, niin olisiko se voinut saada hyvän elämän toisessa kodissa? ”Eläinlääkäri veikkasi, että koiralla on kolmisen kuukautta elinaikaa. Pyysin lopettamaan koiran, ja olen katunut sitä vuosia. Kesän loppuun olisi voinut antaa sen nauttia, ja kenties se olisi elänyt kauemminkin.” Nainen, 59 ”Leikkaus olisi maksanut 4 000 euroa. Isäpuoleni ihmetteli, miksi sellaista maksettaisiin, kun sehän on vain kissa. Tuskaa lisää se, etten ole kykenevä saamaan lapsia.” Mies, 32 ”Vauva tuli taloon, eikä iäkäs kissa hyväksynyt sitä. Oli pari läheltä piti -tilannetta, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin nukuttaa kissa. Lopettaminen tuntui pahalta pitkään, mutta ei kissa olisi sopeutunut uuteen kotiinkaan.” Nainen, 54 KUN KUOLEMA JÄRKYTTÄÄ ihmistä erityisen voimakkaasti, puhutaan traumaattisesta surusta. Sietämättömältä tuntuva menetys yhdistetään läheisen ihmisen äkilliseen tai väkivaltaiseen kuolemaan. Traumaattisessa surussa voi tuntua, että menetetyn läheisen mukana kuoli pala itsestä. Pitkittynyt suru saattaa muuttua masennukseksi. ”Muutos jätti aukon sieluun.” Mies, 34 ”Minusta kuoli Ransun mukana iso osa. Sielu ja sydän tuntuvat murskautuneilta.” Nainen, 28 ”Kun koira kuoli, en enää halunnut mennä ulos vaan masennuin.” Mies, 52 Elämä tuntuu traumaattisessa surussa merkityksettömältä, ja kuolleesta muistuttavia asioita tekee mieli vältellä. Järkyttävät hetket voivat toistua painajaisissa. ”Menetin koirani, kun vieras koira hyökkäsi lenkillä ja tappoi sen. Väkivaltainen loppu oli traumatisoiva. Pelkään nyt hyökkääjän oloisia koiria enkä halua liikkua suunnalla, jossa tämä tapahtui.” Nainen, 50 ”Koiran turha kärsimys ja kuolema olivat hyvin raskas kokemus. Perheestäni on kuollut kaksi ihmistä hoitovirheen seurauksena, ja eläinklinikan laiminlyönti oli viimeinen pisara. Päädyin psykologin juttusille, vaikka tunsin itseni idiootiksi.” Nainen, 39 Läheisen eläimen kuolema voi aktivoida aiemman murheen. ”Kissat tulivat elämääni, kun kipuilin lapsettomuuttani. Vaikka talouteen jäi kis-

Mia Backman pitää sylissään virtahepoa, jolla hänen Iines-koiransa tapasi leikkiä.

KAHDENTOISTA VUODEN ikäiseksi elänyt Iines on ollut läsnä Mia Backmanin aikuisen elämän onnenhetkissä, kriiseissä ja merkittävien päätösten syntyessä. – Aloittaessani parisuhteen minulla jo oli Iines, mutta hänestä tuli myös mieheni koira. Kerran näin, miten puolisoni vei Iinekselle hapankorppuja sänkyyn. Silloin ajattelin, että tuosta miehestä tulisi hyvä isä. Lapsia Backman ja hänen puolisonsa valmistelivat koiran kuolemaan kertomalla, että Iines on vakavasti sairas ja hänen on päästävä lepoon. Kuoleman jälkeen lapsille kerrottiin, että Iines on nyt paremmassa paikassa eikä häneen enää satu. Lapset ovat surreet ja käsitelleet koiran kuolemaa ikätasonsa mukaisilla tavoilla. Viime syksynä vuoden ikäinen tytär kyseli ihmetellen ”Missä Inni?” Kuusivuotias poika taas on kertonut tuntevansa välillä Iineksen läsnäolon kotona ja sanonut, että ohi lentävä lintu voisi olla Iines.

Pitkät jäähyväiset Helsinkiläinen Mia Backman aikoo käyttää pienen osan Iines-koiransa tuhkasta tatuointiin.

ines kuoli vuoden 2021 elokuussa. – Itken aina, kun puhun hänestä. Kuolemaa edelsi vajaan vuoden jakso, jossa keskityimme saattohoitoon. Helsinkiläinen operatiivinen johtaja ja perheenäiti Mia Backman puhuu koiransa kuolemasta samanlaisilla lauseilla kuin kerrotaan pois nukkuneesta läheisestä. Välillä kyyneleet keskeyttävät puheen. Iines oli staffordshirenbullterrieri ja kärsi rodulle tyypillisistä nivelvaivoista. Monelle niistä tulee syöpäkasvaimia elämän loppuvaiheessa. Iineksen sairastuminen tu-

li ilmi vuonna 2020, kun Backman odotti vanhempainvapaalla toista lastaan. – Kiinnitin huomiota siihen, että Iineksen leikkiminen ja puuhailu olivat vähentyneet. Ajattelin, että pikkulapsivaihe on ehkä rasittanut koiraa, joka oli ollut siihen saakka perheen keskipiste. Sitten Iineksen niskaan ilmaantui paukama, jonka tunsin silittäessä, Backman kertoo. Eläinlääkärin tutkimuksissa selvisi, että kasvaimia oli monessa paikassa, eikä sairautta voitu enää pysäyttää. – Keväällä 2021 Iines ei enää halunnut lähteä kanssani metsäkäve-

man häntä. Olen itkenyt viikoittain kenelle ja missä tilanteessa tahansa. Pitkät jäähyväiset syövät sisintä, mutta suru pitää käsitellä pois, ennen kuin elämäämme voi tulla uusi koira. Backman kuvaa Iinestä tiimipelaajaksi ja elämästä nautiskelijaksi, joka lähti mielellään metsään tai Backmanin vanhempien mökille ja nautti kevään ensimmäisten auringonsäteiden lämmöstä olohuoneen matolla. Kun joku perheenjäsen ei ollut kotona, Iines odotti eteisessä, kunnes tämä tuli kotiin. – Iines oli läheisyydenkipeä, kuten minäkin. Jos menin sohvalle, hänkin tuli siihen. Useimmiten nukuimme saman peiton alla.

lylle. Silloin tajusimme, että aika alkaa käydä vähiin. KUN IINES EI enää jaksanut nousta kodin portaita ylös, Mia Backman varasi eläinlääkäriltä ajan koiran eutanasiaa varten. Ennen viimeistä matkaa Backman ja Iines kävivät vielä kerran tutuissa ja rakkaissa yhteisissä paikoissa. Nukuttamisen hetkellä Backman ja hänen puolisonsa viipyivät Iineksen vieressä, kunnes tämä ei enää hengittänyt. Backman on käsitellyt menetystä puhumalla Iineksestä puolison, lasten ja vanhempiensa kanssa. Lisäksi hän on säilyttänyt joitakin koiralle kuuluneita tavaroita. – Tämä on ollut vaikeaa aikaa. Jokaisesta päivästä on mentävä yli il-

MIA BACKMAN ON pohtinut paljon sitä, pitkittikö hän päätöstä koiran nukuttamisesta liian kauan. – Halusin antaa Iinekselle ihanan viimeisen kesän. Kun katsoin loppuvaiheessa, miten väsynyt Iines oli, mietin, tsemppaako hän enää minua varten. Kun päätös oli tehty, suuri painolasti putosi. Backman ei ole vielä päättänyt, minne Iineksen tuhkat haudataan. Vaihtoehtoina ovat oman kodin takapiha ja vanhempien kesäpaikka. Pienen määrän tuhkasta Backman suunnittelee käyttävänsä tatuointiin. Ihoon taltioidaan sanat ”Iines, mennään” – Sanoin tuon lauseen aina lähtiessäni Iineksen kanssa kävelylle. Niillä reissuilla olen miettinyt paljon syntyjä syviä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

soja, juuri näiden kahden menetys nosti pinnalle kivun lapsettomuudesta ja muistot vakavasta masennuksesta. Ilman niitä en välttämättä olisi hengissä.” Nainen, 41 ”Kun yksi rakkaimmista kaneistani kuoli, suru nosti pintaan vanhoja suruja, kuten isän kuoleman 20 vuotta aiemmin.” Nainen, 60 ”Itkin syöpään kuolleen koiran poismenoa monta kertaa päivässä yhdeksän kuukauden ajan. Edesmenneen äidin menetys nousi samalla uudelleen tunteisiin.” Nainen, 51 PIKKUHILJAA SUREVA HYVÄKSYY tosiasiat, tekee välitilinpäätöstä elämästään ja pystyy jatkamaan sitä. Tätä kutsutaan surun sopeutumisvaiheeksi. Hyvien muistojen ajatteleminen tuo lohtua. ”Saksanseisojan tuhka on haudattu takapihalle. Siinä on sydämenmuotoinen kivi, jonka löysimme koiran viimeiseltä riekkometsältä.” Nainen, 63 ”Koira lähti ikuisille metsästysmaille, joilla paistaa aina aurinko. Se lepää maanpovessa mökillä, jonne halusi aina mukaan. Siellä tulee mieleen mukavia muistoja.” Mies, 54 ”Kun itse lähenee elämänsä loppua, on onni ottaa menetetyn tilalle uusi pentu ja nousta surusta. Kukaan ei tiedä päiviensä määrää.” Nainen, 66 Menetetystä läheisestä saatetaan nähdä lohduttavia unia. Jotkut eläimen kuolemasta kertovat odottavat jälleennäkemistä. ”Koiramme on tullut uniini, ja niissä se kommunikoi kanssani sanallisesti. Ja muuten: uskon, että eläimet pääsevät taivaaseen.” Nainen, 49 ”Uskon tapaavani rakkaat lemmikkini rajan tuolla puolen. Herra armahtaa syntiset ihmissielut – miksi hän ei ottaisi näitä viattomia luomuksiaan luokseen?” Nainen, 54 ”Vastikään saatoin hautaan ystäväni, jonka kanssa laskimme vain puoliksi leikkiä siitä, että kieltäydymme menemästä semmoiseen taivaaseen, jossa koiramme eivät odota meitä.” Nainen, 70 Sofia Tuomenvirran mielestä lemmikin kuolemaan liittyvät kysymykset ovat kirkossa vielä osittain tabu. Kun Tuomenvirran kissa kuoli, hän kirjoitti lemmikin muistohetkeen sopivan rukouksen. Hän on myös toimittanut pappina rukoushetken seurakuntalaisen menehtyneen lemmikin muistolle. – Perheenjäsen on aina perheenjäsen. ■ Artikkelissa on käytetty lähteenä myös Mieliyhdistyksen suruun liittyvää materiaalia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Pappi teki jäähyväisrukouksen lemmikille Pappi Sofia Tuomenvirta kirjoitti rukouksen eläimen hautauksen, tuhkan sirottelun tai muun jäähyväisrituaalin yhteyteen. ”Pyhä Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki. On tullut aika luopua rakkaasta lemmikistä (nimi). Herra, anna voimaa kohdata tämä suru ja ikävä. Herra, ota hänet luoksesi ja sulje hänet syliisi. Vie hänet vihreille niityille.

Herra, kiitos kaikista yhteisistä hetkistä ja touhuista, kiitos ystävyydestä ja rakkaudesta. Kiitos siitä, että hän toi elämään iloa ja riemua, vastuuta ja velvollisuuksia. Kiitos kaikesta mitä saimme yhdessä kokea ja oppia. Anna kauniiden muistojen lohduttaa keskellä surua ja ikävää.” Rukous julkaistiin viime vuonna kirjassa Alkuja ja loppu-

ja – rukousten kirja (Kirjapaja). Siinä ehdotetaan, että eläimen muistohetkeen voisi kuulua rukouksen lisäksi laulua, halukkaiden osallistujien jäähyväissanat lemmikille ja raamatunteksti, kuten Psalmi 23: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.”

Osa-aikaerakko metsän reunasta Iloluontoiseksi höpöttäjäksi itseään kutsuva Erkki Jokinen viettää päivänsä hiljaisessa rukouksessa ja pahuuden psykohistoriaa tutkimalla. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA RAMI MARJAMÄKI

ämeenkyröläisessä maalaismaisemassa, metsän reunassa, nököttää satavuotias punainen mökki, jonka sisustus koostuu alttarista ja kirjahyllyistä. Aikoinaan pienessä mökissä on asunut kahdeksanhenkinen perhe. Nykyisin se palvelee freelancer-munkin kammiona. Freelancer-munkki on leikillinen nimitys, jonka Erkki Jokisen aikuiset lapset ovat antaneet isälleen. Jokinen on munkki noin seitsemän tuntia päivässä. Ne hän viettää mökissään rukoillen, lukien ja kirjoittaen. – Illalla sitten menen mökistä kotiin vaimon kainaloon ja olen tavallinen puoliso. Elämäntapa tuntuu niin hyvältä, että hän kutsuu sitä lahjaksi ja autuudeksi. Jokinen tunnetaan pappina ja kirjailijana. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin seurakunnissa venäjänkielisten maahanmuuttajien pappina. Vuonna 2014 hän muutti perheneuvojapuolisonsa Leenan kanssa Hämeenkyröön huolehtimaan tämän ikääntyneistä vanhemmista. Kolme vuotta myöhemmin hän jäi pois työelämästä ja aloitti toisenlaisen, hiljaisen, elämän. – Aluksi olin aivan hämmentynyt. Olin ollut niin työorientoitunut, etten oikein tiennyt, mitä elämälläni teen. Mutta pian ymmälleen putoaminen alkoi tuntua helpottavalta. Työt jätettyään Jokinen lähti yksin Urho Kekkosen kansallispuistoon kymmeneksi päiväksi vaeltamaan. Hän luki yhä uudestaan Raamatun tekstiä, joka kertoi Jeesuksen kiusauksista autiomaassa. Jokinen tajusi, että samat kysymykset – mitä minä teen, mitä omistan ja mitä muut minusta ajattelevat – ovat pyörittäneet häntäkin. – Ne ovat syvästi inhimillisiä kiusauksia. Ne ajavat meitä uuvuksiin, vieraantumaan itsestämme ja omasta olemassaolostamme ja myös hiljaisuudesta ja levollisesta suhteesta Jumalaan. – Mikä armo on tajuta, etten ole missään korvaamaton. Mikään missään ei romahda, vaikka olen paljon hiljaa ja yksin. Hiljaa oleminen ja rukoileminen on yhtä merkityksellistä kuin jonkin viran hoitaminen. TÄYSIN ERKKI JOKINEN ei kuitenkaan ole jättänyt työelämää, vaan hän käy muutaman kerran

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

kuukaudessa keikkatöissä puhumassa ja kouluttamassa. – Sitten onkin jo kiire takaisin mökkiin. Olen huomannut, että sisin tyhjenee nopeasti, mutta täyttyy hitaasti. Jos saan viettää 70 prosenttia ajastani mökissä, lähde ei tyhjene. – Jos taas mitään vierailuja ja kohtaamisia ei olisi, yksinäisyys voisi käydä raskaaksi. Silloin, kun ihminen on yksin itsensä kanssa, kaikki, mikä hänessä on rikki ja kesken, tulee läsnäolevaksi ja näkyväksi. Välillä minua on hämmentänyt se, mitä sisältäni nousee. Jokinen kutsuu hiljaisia vuosiaan deepshiftaamiseksi. Se tarkoittaa, että aikaa on riittänyt asioihin syventymiseen ja niiden ihmettelyyn. Ironista kyllä, papin työssä esimerkiksi Raamatun kunnolliseen lukemiseen ei tuntunut olevan aikaa. – Nyt Raamattu on muuttunut työkirjasta elämän kirjaksi. Sen lukeminen avaa kanavia, jotka ovat olleet tukoksissa. Teksti alkaa tulkita minua ja elämääni. Tosi usein tulee kyyneleet silmiin – minusta on tullut ihan itkupilli, Jokinen sanoo. Hän huomauttaa, että Egyptin ja Syyrian autiomaassa 300–400-luvulla eläneet kristityt erakot pitivät kyyneliä yhtenä armolahjana. Ne kertovat siitä, että Jumala on läsnä ja todellinen. – Ja miten syvä viisaus on Jeesuksen Vuorisaarnan sanoissa ”autuaita ovat murheelliset”. Se tulee mieleen nyt, kun katson Ukrainan tapahtumia. Ymmärrän, jos joku tuntee niiden edessä vihaa, mutta murhe ulottuu paljon syvemmälle kuin viha. Viha ei johda mihinkään, mutta murhe vie toivoon, odottamaan uutta. Murhe on hedelmällinen maa. MUUTAMAN VIIME VUODEN ajan freelancer-munkin kammiossa on syvennytty pahuuteen – ja toivoon. Posti on kantanut yhä uusia ja uusia aiheeseen liittyviä kirjoja, joita Erkki Jokinen on tilannut amerikkalaisista antikvariaateista. Ne lepäävät pinoissa mökin lattialla. Jokinen on tutkinut holokaustia psykohistorian näkökulmasta: miten sellainen tapahtuma vaikuttaa ihmisen mieleen ja muuttaa hänen käsitystään itsestään ja maailmasta? – Holokaustissa kyse on äärimmäisestä pahasta. Se on vaikuttanut koko Euroopan maanosan identiteettiin tavalla, jota emme ehkä täysin käsitä. Maailmalla holokaustin psykohistoriaa on tutkittu paljon, mutta suomalaisessa keskustelussa aihetta ei ole juuri nostettu esiin. Nyt kun antisemitismi on Euroopassa vahvassa nousussa, tämänkin puolen ymmärtäminen on tärkeää. Jokiselle pahan historia on myös hengellistä historiaa. Hän on lukenut Vanhan testamentin alkukertomuksia yhä uudelleen ja uudelleen ja miettinyt, mitä ne kertovat ihmisestä ja ihmisyydestä – ja miten ne myös ovat toistuneet historiassa.

Alku ei lupaa hyvää: jo kolmannesta ihmisestä tuli murhaaja, neljännestä väkivallan uhri. – Kain ryntää veljensä Abelin kimppuun vihan ja katkeruuden tähden. Se sama tapahtuu nyt Ukrainassa. Vedenpaisumuskertomus on Jokisen mukaan kertomus globaalista katastrofista, joka tapahtuu ihmisen pahuuden tähden. Baabelin tornin rakentaminen puolestaan kertoo totalitarismin synnystä – oman aikansa Baabelin torneja olivat 1900-luvulla kolmas valtakunta ja kommunistinen imperiumi, nykyisin haaveet suur-Venäjästä. Jokinen muistuttaa, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan kuudennessa luvussa Jumala katselee luomaansa maailmaa, suree ihmisen pahuutta ja katuu sitä, että on luonut ihmisen. Jokinen on miettinyt, kuinka usein sen jälkeenkin Jumalalla olisi ollut aihetta katua.

”

Pahuudella ei ole omaa olemusta. Se ei ole Jumalan kilpailija tai toinen voima. PAHAN SELITTÄMISESSÄ Erkki Jokinen suosittelee olemaan varovainen. Kuvata voi, mutta ymmärtää ei pidä. – Itse en ole löytänyt pahuudelle selitystä. Ajattelen Raamatun luomiskertomuksen pohjalta ja kirkkoisä Augustinusta ja juutalaista filosofia Hannah Arendtia seuraten, että pahuus on ihmisen loinen. Pahuudella ei ole omaa olemusta. Se ei ole Jumalan kilpailija tai toinen voima. Paha voi toimia ja päästä valtaan vain siinä määrin kuin ihminen antaa sille tilaa. – Paha lähtee dialogiin ihmisen kanssa ja lumoaa ihmisen lupauksillaan. Jo Adamille ja Eevalle tapahtui niin. Heidät oli luotu hyviksi, mutta he lumoutuivat käärmeen lupauksista. Niin kävi myös miljoonille sivistyneille saksalaisille kolmannessa valtakunnassa. Jokisen mukaan pahan lumoamissa näkyy ikiaikainen fantasia siitä, että ihminen ottaa maailman ja elämän omiin käsiinsä ja saavuttaa täydellisen autonomian. – Se on fantasia täydellisestä yksilönvapaudesta, jossa minä päätän, mikä on minun hyväni ja mikä on oikeaa ja väärää. Maailma on minun vallassani.

Kuka?

Erkki Jokinen, 57, on Hämeenkyrössä asuva pappi, kirjailija ja luontokuvaaja. Hän on naimisissa, neljän lapsen isä ja viiden isoisä.

Mitä?

Jokinen on viime vuodet kirjoittanut kirjaa työnimellä Esseitä pahuudesta ja toivosta. 450-sivuinen käsikirjoitus odottaa vielä lyhentämistä ja muokkaamista. ”Vaikka sitä ei koskaan julkaistaisi, voin ajatella, että olenpa tehnyt hyvän matkan”, Jokinen sanoo.

Motto

”Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi – siellä on koko elämäsi lähde.” (Vanhan testamentin Sananlaskut 4:23)

Ihmistä ei kuitenkaan ole tarkoitettu erilliseksi yksilöksi, Jokinen muistuttaa. Hänet on luotu persoonaksi, joka on suhteessa Jumalaan, muihin ihmisiin ja koko luomakuntaan. Näiden suhteiden särkymiseen liittyy ihmisen tragedia. – Kun ihminen on suhteessa toisiin, hänen sisällään on vain rajallinen tila pahan lumoukselle. Siksi toivo on nimenomaan suhteissa, siinä, että ihminen olisi aidosti persoona. VENÄJÄN HYÖKKÄYS Ukrainaan on askarruttanut ja satuttanut Erkki Jokista myös siksi, että hänen perheensä vietti 1990-luvun lopussa viisi vuotta lähetystyössä Venäjällä Inkerin kirkon palveluksessa. Jokinen kuvitteli tuntevansa ja ymmärtävänsä Venäjää ja venäläisiä, mutta hyökkäys ja raportoidut julmuudet ovat mykistäneet hänet. Jokisen perheen Venäjän-vuodet osuivat yhteen Vladimir Putinin valtaannousun kanssa, – Ehdimme nähdä, kuinka hetken vapauden maistelun aika vaihtui Putinin aikaan. Jo ensimmäisen vuoden aikana televisiokanavat alkoivat hiljaa sulaa pois ja arkistot suljettiin. Poliittinen satiiri katosi. Jokainen, jolle vapauden ajatus on läheinen, ymmärsi, että nyt puhaltavat muutoksen tuulet, Jokinen kertoo.

– Toisaalta monet olivat iloisia talouden kohenemisesta. Putin sai paljon ääniä jo sillä, että hän loi järjestystä siihen suhteellisen kaoottiseen aikaan. Viime kuukausina Jokinen on ajatellut paljon Inkerin kirkossa toimivia ystäviään, joiden pojat ovat armeijassa. Hän on myös muistellut entistä naapuriaan Keltossa, nuorta miestä, joka oli alkoholisoitunut Afganistanin sodan veteraani. – Sota oli repinyt hänen elämänsä rikki, eikä hänellä ollut yhtään tulevaisuuden toivetta. – En uskalla soittaa ystävilleni Venäjällä tai lähettää heille viestejä, etten saattaisi heitä vaaraan. En voi muuta kuin rukoilla, Jokinen sanoo. Hän epäilee, etteivät suomalaiset oikein ymmärrä, mitä sodan julkinen tuomitseminen tavalliselta venäläiseltä vaatisi. Ensinnäkin tarvittaisiin oikeaa tietoa, johon vain harvalla on pääsy. – Monet siellä myös ajattelevat, että ne, jotka päättävät, varmaan tietävät paremmin. Ihmisillä on käsittämätön kyky uskoa ylhäältä päin tulevia valheita, ja venäläisille on aina valehdeltu. – Jotta ihminen pystyisi nukkumaan yönsä, hänen on helpompi uskoa löysä valhe kuin kova totuus. En voisi sanoa venäläisille ystävilleni, että menepä kyltin kanssa kadulle. En menisi siellä itsekään.

KARJALAISEN ÄIDIN poikana Erkki Jokinen arvelee, että juuri hän on epätodennäköinen ihminen vetäytymään hiljaisuuteen tai kirjoittamaan pahuudesta. – Olen tällainen iloluontoinen höpöttäjä. Olen nuoresta asti liikkunut monenlaisissa hengellisissä yhteisöissä mutta ollut aina muukalainen – joskin tervetullut. Ehkä vasta nyt hiljaisuuden kautta olen löytänyt syvemmän identiteettini. – Pikkupojasta asti olen ollut paljon yksin ja kulkenut metsässä. Ennemmin olen löytänyt itseni metsästä kuin kirkosta. Metsän lämpö, hiljaisuus ja jonkinlainen seikkailun tuntu ovat vetäneet minua puoleensa. Poluttomassa metsässä ei tiedä, mitä seuraavaksi eteen avautuu. Paljon samaa on rukoushiljaisuudessakin. Lapsena Jokinen rakasti Jacques Cousteaun Merten salaisuudet -televisiosarjaa. Nyt hän tunnistaa saman lumouksen Jumalan valtakunnan salaisuuksien ja syvyyden äärellä. Hiljainen, sanaton rukous ei ole tyhjässä olemista vaan salaisuuksien, mieleen avautuvien kuvien, ihmettelemistä. – Hengellisyys syvimmillään on ihmettelyä. Apostoli Paavalin sanoin: sisäisten silmien valaistumista näkemään. No, enhän minä oikeasti ymmärrä, mitä hän sillä tarkoitti, mutta ihmettelen sitäkin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Rakastuminen ei ole iästä kiinni Elämän rajallisuuden tajuaminen antaa kypsän iän parisuhteelle aivan erityisen arvon. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

n varmaan kelpaa enää kenellekään. Olen liian vanha. Olen vääränlainen, exäkin sanoi, että olen kauhea. Osaanko enää olla kenenkään kanssa? Tällaisia ajatuksia voi tulla mieleen eron jälkeen uutta parisuhdetta kaivatessa. Varsinkin kypsässä iässä. Espoon seurakuntien perheneuvoja Paula Maria Mäkelä (ent. Ruotsalainen) tunnistaa mietteet ja sanoo, että esteet uuden parisuhteen muodostamiselle ovat yleensä oman pään sisällä. – Uutta parisuhdetta miettiessä ajatukset ja tunteet liittyvät usein elämässä koettuihin pettymyksiin ja traumaattisiin tapahtumiin. – Jos on tullut edellisissä suhteissa huonosti kohdelluksi, petetyksi tai jätetyksi, silloin kehittää helposti negatiivisia uskomuksia itsestään ja muista. Päänsisäisistä parisuhde-esteistä voi Mäkelän mukaan päästä eroon, jos kykenee itsetutkisteluun. Avain muutokseen löytyy siitä, että tulee tietoiseksi omista olettamuksistaan. – Kannattaa olla valmis ottamaan vastaan palautetta esimerkiksi ystäviltä ja tutkia sitä. Vaikeiden asioiden käsittelyyn voi uskaltautua myös eroryhmässä tai psykoterapiassa. Kypsän iän rakkaudessa voi pelottaa myös ajan kuluminen. Uskaltaako edes haaveilla rakkaudesta, kun toisesta voi pian joutua luopumaan? Mäkelä esittää vastakysymyksen. – Jos et halua antaa rakkaudelle mahdollisuutta tässä iässä, niin milloin sitten? Tästä eteenpäin päiviä on vain vähemmän. Jos on valmis jakamaan elämänsä toisen kanssa, kokemaan rakkaussuhteen ja elämään siinä, niin juuri silloin on oikea ja hyvä aika. – Kypsässä iässä rakkaussuhdetta ei pidä itsestäänselvyytenä. Se, että tiedostaa ajan rajallisuuden, lisää tunteiden intensiteettiä ja kiitollisuutta. Elämän rajallisuuden tajuaminen antaa yhdessäololle aivan erityisen arvon. TEORIASSA TIEDETÄÄN, että eron jälkeen on hyvä pitää riittävän pitkä tauko ennen seuraavaa mahdollista parisuhdetta. Tarkoituksena on pois-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

oppia edellisen suhteen rooleista ja koota itseä. Paula Maria Mäkelä toteaa, ettei elämä aina mene niin. – Joskus rakkaus tulee suunnittelematta eikä odota sitä oikeaa ja kaikista viisainta ajankohtaa. Se voi silti joissain tapauksissa olla kestävää ja hyvää rakkautta. – Yleensä seuraavassa suhteessa on kuitenkin helpompaa, jos on ehtinyt karistaa niskoiltaan vanhan suhteen haamuja ja saanut siihen etäisyyttä.

”

Elämän jälkimmäinen puolisko on oikeastaan parasta aikaa rakkaudelle, koska silloin on vähemmän ulkoisia paineita. Rakastumisen ajankohtaa ei voi valita, mutta onnellisessa parisuhteessa eläminen vaatii Mäkelän mukaan joka tapauksessa inventaariota entisestä. Ellei sitä tee, käsittelemättömät asiat alkavat helposti pyörittää uutta suhdetta vanhaa kaavaa toistaen. – On hyvä olla tietoinen siitä, mitkä asiat entisessä parisuhteessa tapahtuneesta kuuluvat omalle vastuulle eli missä asioissa itse käyttäytyi väärin, ja yrittää jatkossa toimia eri tavalla. – Kun asioita on käsitellyt, pystyy aidosti toteamaan esimerkiksi, että tapahtunut oli epäreilua ja ikävää, mutta näin kävi. Nyt se on menneisyyttä, ja olen siitä selvinnyt, Mäkelä sanoo. Kypsän iän suhteessakin on kyse perusasioista, kuten toisen erilaisuuden hyväksymisestä. Mäkelä sanoo, ettei kypsässä iässäkään kannata alkaa

Perheneuvojan 4 vinkkiä kypsän iän parisuhteen onneksi 1. Valitse puoliso tarkasti, sillä loppuvuosia ei kannata viettää huonossa seurassa. Ota riski, mutta jos hälytyskellot soivat, mieti, mihin kannattaa lähteä mukaan. 2. Ota vastuu suhteen onnistumisesta. Kummallakin on vastuuta 51 prosentta, eikä omaa osuutta voi väistää. Ole valmis epäitsekkyyteen ja hyvään tahtoon. 3. Keskustele, vaikka se olisi vaikeaa. Se on ainoa keino oppia tuntemaan toinen. Jos ei keskustella avoimesti, toimitaan oletusten pohjalta, ja ne menevät usein metsään. 4. Ole valmis oppimaan ja kasvamaan yhdessä. Tarvitaan nöyryyttä omien virheiden näkemiseen ja niistä oppimiseen. Vaikka olisi kuinka kypsä, täydelliseksi ei tule koskaan.

muuttaa toista ja sillä tavalla pilata yhteiselämää. On asioita, jotka eivät muutu, vaikka niistä sanoisi toiselle sata kertaa. – Joiltakuilta avaimet vain tippuvat siihen, mihin tippuvat, tai takki menee naulakossa siihen kohtaan, mihin on sovittu – tai sitten ei mene. Kyse on hänen tavoistaan ja persoonastaan. Jokaisen päivän voi pilata sillä, että huomauttelee toiselle samoista asioista, mutta mikään hyvä ei sillä tavalla lisäänny. Parempi olisi todeta, että rakkaani vain on tuollainen. – Jos jokin toisen tapa ärsyttää, voi katsoa sivuun tai tehdä itse. Ei kulu kuin pari sekuntia esimerkiksi siirtää jokin tavara paikoilleen, jos se häiritsee, Mäkelä vinkkaa. ITSETUNTEMUS TARKOITTAA Paula Maria Mäkelän mukaan kypsässä iässä monesti itsevarmuutta ja parhaimmillaan rohkeutta. Muun muassa tämän hän sai huomata tehdessään tänä keväänä ilmestynyttä Uusi suhde – Rakkaus kypsässä iässä -kirjaa terapeuttikollegansa Elisabeth Falckin kanssa. Kumpikin työskentelee Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa. Kirjaan haastateltiin kypsässä iässä uuden parisuhteen löytäneitä. – Kypsempänä uskaltaa tehdä yllättäviäkin valintoja, muuttaa elämänsä suuntaa ja ottaa riskejä, Mäkelä sanoo. Työnsä puolesta mutta myös itse uuden parisuhteen leskeyden ja sinkkuajan jälkeen löytänyt Mäkelä tietää, että rakastumisen ja hullaantumisen tunteita voi kokea myös kypsässä iässä. Silloin ihmisellä on sisällään kaikki jo koetut ikävaiheet: hänessä on lapsi, nuori, täysi-ikäinen, keski-ikäinen ja mahdollisesti vielä vanhuskin. – Rakastumisen kokemukset voivat olla kypsässä iässä samanlaisia kuin aiemmin. Tai vanhempana voi saada korvaavia kokemuksia, jos rakastumisen tuntemuksia ei aiemmin ole ollut. Rakastuminen ei ole iästä kiinni. Seksin suhteen saattaa vanheneva keho aiheuttaa epävarmuutta. Mäkelä vakuuttaa kuitenkin, että ihmisen kaipuu toisen lähelle on ikiaikaista. – Meitä on monenlaisia. Toisille seksi on tosi tärkeää aina ja kaiken ikäisenä. Toisille esimerkiksi hormonitoimintojen muutokset voivat aiheuttaa sen, että rakastelun sijaan toivoo enemmän hellyyttä ja läheisyyttä. Kypsä ikä voi Mäkelän mukaan tuoda seksielämään myös positiivisia yllätyksiä. Tämä liittyy usein itsetuntemukseen. – Jotkut löytävät seksin kypsässä iässä uudella tavalla, ja rakastelu on parempaa ja nautinnollisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Kun uskaltaa kertoa avoimesti omista toiveistaan, läheisyyden kokemus lisääntyy.

Leskeyden ja sinkkuajan jälkeen Paula Maria Mäkelä löysi uuden kypsän iän parisuhteen.

RAKKAUS ON Paula Maria Mäkelän mielestä riski, joka kannattaa ottaa kypsässä iässäkin. Silloin on mahdollista olla paras versio omasta itsestään, koska on viisaampi kuin koskaan aikaisemmin ja nuorempi kuin koskaan tästä eteenpäin. – Mitään hyvää ei saa, ellei uskalla ottaa sitä vastaan. Elämän jälkimmäinen puolisko on oikeastaan parasta aikaa rakkaudelle, koska silloin on vähemmän ulkoisia paineita ja suorituspaineita. Silloin on enemmän aikaa nauttia yhdessäolosta ja panostaa suhteeseen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Panttilainaamo ja second hand -myymälä

Mielipide

MARTTA-KAISA VIRTA

Muutos suhtautumiseen, ei sanoihin LEEA HALMETOJA kirjoitti kirkon houkuttelevuudesta (K&k 24.3). Aloin pohtia kirkon tekstien sanavalintoja, joita kirjoituksessakin nostettiin esiin. Itselleni jumalanpalveluksessa houkuttelevinta on se rauha, mikä kirkossa vallitsee. Lisäksi vuosisatojen perinnettä jatkavat raamatunsäkeet ja jumalanpalveluksen kaava tuovat turvaa alati muuttuvassa maailmassa. Sen sijaan, että näitä muutettaisiin neutraaliin, ketään suututtamattomaan muotoon, voisimmekin muuttaa omaa käsitystämme ja tulkintaamme näistä asioista. Isä, poika ja Pyhä Henki ovat perusasioita uskossamme. Itselleni isä tarkoittaa tuossa Jumalaa, joka on minulle abstrakti asia ja näin ollen sukupuoleton. Sanojen merkitys muuttuu ajan saatossa. Miksi siis muuttaa sanoja, kun voi muuttaa niiden merkityksen ja tulkinnan? Itse pyrkisin houkuttelemaan uusia jäseniä kirkkoon mielenkiintoisilla, inspiroivilla, toivoa tuovilla saarnoilla ja viestimällä, että kaikki ovat tervetulleita kirkkoon. Absoluuttista oikeaa tapaa uskoa kun ei ole. Tuomalla näitä asioita esiin markkinoinnissa uusia jäseniäkin voisi ilmaantua.

Suvi Kosunen

Jeesus oli radikaali LUOTTAMUSHENKILÖ Nina Lehto vetosi Jeesukseen kannattaessaan samaa sukupuolta olevien vihkimistä kirkossa (K&k 5.5.). Jeesus todellakin rakasti ja kohtasi kaikkia. Hän oli myös oikeudenmukainen ja tahtoi jokaisen ihmisen parasta. Hyvä esimerkki on naisen kohtaaminen kaivolla. Jeesus osoitti selvästi, ettei nai-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

sen elämä ollut Jumalan tahdon mukaista ja että tämä siksi tarvitsi Jeesusta. Jeesus ei siinä hetkessä julistanut vielä tuomiota, koska halusi ohjata naista Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Toisessa yhteydessäkin Jeesus keskustelun jälkeen sanoi, että mene, äläkä enää syntiä tee. Jeesus oli aikansa radikaali. Hän nosti Jumalan tahdon vallitsevan

yleisen mielipiteen yläpuolelle. Ih miset olivat irtautuneet Raamatun ilmoituksesta ja parannelleet sitä ihmisjärjen avulla. Jeesus itse noudatti tarkasti Ju malan lakia ja tahtoa ja halusi oh jata kaikkia sen noudattamiseen. Jumalan tahdon mukainen elämä on ihmisen itsensä ja hänen läheis tensä parhaaksi. Jeesuksen esimerkin mukaan tulee meidänkin kohdata ja toi vottaa tervetulleeksi kaikki erot telematta esimerkiksi seksuaali sen suuntautumisen perusteella. Jumalan Raamatussa ilmoittamas ta tahdosta emme kuitenkaan luo vu. Siksi samaa sukupuolta ole vien vihkimiset eivät kuulu seura kuntaan.

Risto Sepponen aktiivinen seurakuntalainen Espoon Tuomiokirkkoseurakunta kirkkovaltuuston ja seurakunta neuvoston jäsen

Henrik Wikström kirkkoherraksi KIRKKOONKUULUMISPROSENTTI on Pakilassa Helsingin seurakun tien korkeimpia, ja kirkolla on tär keä rooli seurakuntalaisten elä mässä vauvasta vaariin. Kirkkoherran ensisijainen teh tävä on johtaa. Pakilan seurakun nan johtoon tarvitaan visionää rinen kirkkoherra, jolla on koke musta johtamisesta laajaalaises ti – niin hallinnosta, strategiatyöstä kuin ihmisten johtamisesta. Hen rik Wikströmillä on vankka koke mus näistä kaikista. Agricolaliikkeen toiminnanjoh tajana Wikström on yhdeksän vuo den ajan näköalapaikalla vastan nut laajasta hengellisestä toimin nasta ja työyhteisön rakentamises ta. Hänellä on vaikuttavaa näyttöä toimintamallien kehittämisestä ja sidosryhmätyöstä. Hän on jatku vasti kouluttautunut muun muassa johtamisen saralla. Wikströmillä on työkokemusta monesta seurakunnasta, myös Pa kilasta. Hänen teologinen osaami sensa on vahvaa. Hän on innova tiivinen uudistaja, mutta samalla määrätietoinen toteuttaja. Hänellä on erityinen lahja innostaa ihmiset viemään eteenpäin kristinuskon hyvää sanomaa (lisätietoja hänen kotisivullaan).

Pakilan seurakunta ansaitsee Henrik Wikströmin kaltaisen johta jan, jolla on aito ihmisten kohtaa misen taito, hyvä verkostoosaami nen ja kyky muutospaineiden al la yhdessä työyhteisön kanssa etsiä ja löytää toimivia ratkaisuja seura kunnan toiminnan edistämiseksi. Tukiryhmän puolesta: Urpo Oksanen Marja Huhta Kirsti Olli-Lindén Erja Vuorio

Lakimuutoksella laatua saattohoitoon OPISKELLESSANI YLIOPISTOSSA tein yövuoroja vanhusten ympä rivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoin viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan ih misen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannou tunut hyvän saatto ja palliatiivisen hoidon edistäjä. Hyvään saattohoi toon kuuluu, että on aikaa ihmisel le hänen sitä tarvitessaan. Vaikka hoitoja on Suomessa ke hitetty ja siitä on laadukkaita esi merkkejä, näemme edelleen mer kittäviä alueellisia eroja ja räikeitä puutteita. Hoitojen tarvetta ei aina edes tunnisteta, ja hoitoa jää koko naan saamatta. Elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntija työryhmän raportin (2021) yksi mielinen näkemys oli, että puuttei den korjaus edellyttää lakimuutok sia. Olen tehnyt tästä lakialoitteen vauhdittaakseni hallitusta tuo maan asiasta lakiesityksen edus kuntaan. Lain täytyy kantaa vas tuu elämän loppuvaiheistakin. Olen huolissani siitä, että saatto hoidon kehittämistä on jatkettu vain hankkeilla. On varmistettava yhdenvertai nen mahdollisuus laadukkaaseen hoitoon, jotta arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta ja lem peää. Myös omaisten tukeminen on tärkeä osa hyvää saattohoitoa. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.

Sari Sarkomaa kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA SOITA JA VARAA

050 5533 050

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

• EHT Sirkka Müller

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti. Hammaslääkäriasema

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET

Rakennusala Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset. Hyödynnä verovähennys. P. 050 431 0175. Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai (poikkeuksena kesä- ja heinäkuu). Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi Lehden numero

Lehti ilmestyy

Viimeinen varauspäivä*

Viimeinen aineistopäivä**

torstai 16.6.

perjantai 6.5.

maanantai 9.5.

torstai 11.8.

perjantai 3.6.

maanantai 6.6.

torstai 25.8.

perjantai 12.8.

maanantai 15.8.

* Ilmoitusvaraukset kello 14 mennessä

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

** Aineistot kello 15 mennessä

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Myydään asuntoja Saunallinen hyvä yksiö, 34 m2 parvekkeella Hyvinkään ydinkeskustassa hyvällä vuokralaisella. Rv. 1984. Hinta 94000 eur. P. 045 310 1380.

Palveluja tarjotaan

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

- helpompaa asuntokauppaa! Halusitpa sitten nopeat kaupat tai korkeimman mahdollisen hinnan asunnostasi, varmistan onnistumisesi!

TUIJA TAIVAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV

soita: 040 530 1351 tuija.taivainen@kodit.io

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. DESIGN; ARTEK, NUUTAJÄRVI, ORNO. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA

Hyvinvointia Arjesta

○ kotiapua ○ ulkoilua ○ hoivaa

Ikäihmisille ja vammaisille. Ilolla ○ ammattitaidolla. www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

KUOLINPESÄT, VINTIT, VARASTOT, MUUTOT, ASTIOISTA TYÖKALUIHIN YM. IRTAINTA. KÄTEISMAKSU. P. 040 751 4464.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Lyhytterapiaa Töölössä ja etänä. Maija Laatunen p. 045 675 2950 maija.laatunen@gmail.com

Tehdään ikkunapesut ja siivoukset. Kokemusta siivouksesta yli kymmenen vuoden takaa. Kotitalousvähennys. Ota yhteyttä jos tarvitset siivousta Merja 041 480 5614. Kotisiivoukset, ikkunanpesut 20 v kokemuksella. Kotital.väh. kelp. p.040 811 3336. Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Vuokralle tarjotaan Ostetaan

Tarvitsetko opastusta puhelimen/ tietokoneen käytössä? Onko tarve saada jutella? Soita ja varaa aika klo 17 jälkeen: SIRPAKE puh. 040 151 5519. Kärsivällistä, kannustavaa, edullista oppia ja kuuntelua.

Tilaisuuksia

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Rumpupolun palvelu talossa Kannelmäessä tarjotaan vuokra-asuntoja ikäihmisille. Asuntoihin saa kotipalvelua alk. 10h/kk. Kotipalvelu sisältää siivousta, ruokahuoltoa, vaatehuoltoa jne. Hakemukset ja lisätietoa suoraan palvelutalosta, puh: 0400 782 427. www.leeviry.net. Rauhallisesta kerrostalosta, hyvällä sijainnilla 45 m2 parv. kaksio Kulosaaresta. Taloyhtiössä on hyvä saunaos., uima-allas ja isot yht. kerhotilat. Asukkaan oltava yli 55-v. tai liikuntaraj. V. 820 €/kk, vuokrav. 1640 €. vesim. 15 €/hlö. Tupakointi ja lemmikkieläimien pito kielletty ja kotivakuutus vaaditaan. Lisätietoja Kirkkopalvelut/ Antti Kervinen p. 0400 570 820. Valoisa, juuri kunnostettu yksiö 24 m2 Kasarmikadulla. V. 900 €/kk. Yht.otot 0400 609 111.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS pe 20.5. klo 18 kotiseurat Sevannoilla, Antbackankaari 30, Sipoo. klo 19 konsertti Histan veisaajat ja Tero Pajunen, Töölön kko, Topeliuksenk. 4. su 22.5. klo 15 kotiseurat Lausvaaralla, Myllyniement. 2, N-järvi. su 29.5. klo 14 Juhani Simojoen muistoseurat Seuratuvalla, Autotalo. ke 1.6. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1. to 2.6. klo 14.30 Itä-Vantaan vuosikokous, Tikkurilan kirkolla. su 5.6. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8. su 12.6. klo 15 kesäseurat Kytäjän kirkolla, Palkkisillant.11, Hyvinkää. MATKA Joensuun herättäjä juhlille 1.3.7. Itäkeskus-KontulaMalmi-Jns, 160 € (sis. maj.) / 60 € (vain kyyti); ilm. 15.6. menn. p. 09 2340 4400.

Raamatun maa -seminaari Ronit Maoz Israelista puhuu la 21.5. klo 15 & 17.30 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Kahvit väliajalla.

Mukana Hannu Hietalahti, John Remes, Maarit Kattilakoski ja tulkkina Johanna Manner. Musiikki: Fiona Chow & Co Järj. Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry ja Töölön seurakunta

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa.

Tapahtumia

Vuokrata halutaan Työssäkäyvä leskirouva etsii 2h min 35 m2 max 800 € Hki, Vantaa alk 1.7. puh 044 080 8864 KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TUPIEN YHTEYDESSÄ

verkon kudos

LADONLUKKO

U KEVÄ V

LÄHEISISTÄ

T A

KUNNIAKIRJA

KOKELAITA JÄTEASEMA

SEPILLÄ KUUMINA

TYYLIKKÄÄSTI VANHAA

-ÖLJY SARKOLA

PRÄSSÄÄVIÄ

UTRIO

MAUSTAA

KIRJAILIJA TUOMAS

ULOTTUVA PIIAN SOLMIMA

S LÄHIITÄÄ L

KANAN LEPOSIJA

ESTRADI R

MULLAN ALTA PÖLISEVÄÄ

ERIPURIA

VOINNIT LUOKITUKSESSA

SUOSIKKILAULAJATAR

VAIKEA RISTIKKO

SOVITTAVA HOMMA

KUKISSA HAMPAILLA

HYVÄSTI KARUJA ELOJA

E VILLI V

IDEA

DIEETTIROBERT ITALIASSA

KIHO Ä

JANSSON

JOUTAA POIS

VIISARI O

-PUISTO

HIILIVETYJÄ

T MIRRI K

PUUN SOLUKKOA

LEIVONNAISIIN

ERÄMAA

SÄIKKYJÄ

NUNNA

ARVELUA VIULU

ASEEN OSA

SAARIVALTIO

ESITYS

ORVASKIELLETTY

ARJA

Raamatussa

ANTAA POTKUT

A AINAKIN I

-1.

RIEHAKASTA INTIAN NAINEN

PORRAS

GOLF L

NYRKKEILLYT SONNY STOUT

JÄR-

KONKURSSEJA "KAUPPAKESKUS"

VIRTSOJA

COCKTAILLASEISTA

NYRKKEILEVÄ TATLI

TRULLI UPEAÄÄNINEN N BRIGHTMAN

-koulu

NÄYTTELIJÄ LARI

TÄSMÄLLINEN

PELKONEN

JÄLV LEEN

KERTOMUKSIA

VESTERINEN

I LUONTIIN K

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

satuttavia

MENOERÄ

HEIKENTÄÄ NÄKYVYYTTÄ

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Hyvää pyhää

22.5.

Rukoussunnuntain evankeliumissa (Joh.16:23–33) Jeesus vakuuttaa, että mitä ikinä pyydämme hänen nimissään Jumalalta, sen Jumala antaa.

Keväinen perinne VIISI VIIKKOA sitten vietettiin pääsiäistä. Kirkon kalenterissa on siis rukoussunnuntain vuoro. Päivän nimi on lähtöisin Roomas sa 300luvulla järjestetyistä keväisistä rukouskulkueista. Ru koussunnuntaina kirkoissa muistetaan Jeesusta esirukoilijana ja rukoilemisen opettajana. Päivän latinan kielinen nimi Rogate tarkoittaa anokaa, rukoilkaa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kun rukoilet, sinussa alkaa tapahtua

eesus antoi seuraajilleen vahvan lupauksen: ”Mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimes säni, sen hän antaa teille.” Aina nämä Jeesuksen sanat eivät lohduta, sillä elämän realiteetit puhuvat muuta. Jumala ei tunnu vastaavan rukouksiin. Syöpä voittaa. Läheinen kuolee rukouksista huoli matta. Kipu ja huoli eivät väisty. Onnettomuuksia ta pahtuu. Sota, käsittämätön viha ja julmuus ovat totta. Toisinaan taas voi havahtua siihen, että rukoukset kuullaan. Silti kiitollisella ihmettelyllä on tuskallinen seuralainen – pettymys siitä, että lukemattomat ru koukset jäävät vaille vastausta. On kysymyksiä, joihin ei saa vastausta, ja kärsimystä, johon ei löydy selitystä. Kaiken sen

Jeesus myönsi. Hän sanoi, että maailmassa meil lä on ahdinko. Hän ei takaa kenellekään erityis suojaa. Silti voimme löytää hänessä rauhan – ja rukouk seemme valon ja toivon. Saamme rukoilla Jumalaa niin kuin Jeesus rukoi li. Voimme lähestyä häntä yhtä rohkeasti ja avoimes ti. Saamme pyytää häneltä, mitä tahdomme. Syvim män murheen ja ahdingon keskellä voimme laskea kaiken Jumalan käsiin. Kun rukoilemme, meissä alkaa tapahtua jotakin. Kaikkiin rukouksiimme on jo vastattu, vaikka ulko naisesti mitään erityistä ei tapahtuisikaan. Itse ru kous on jo vastaus. Se muuttaa meitä.

Kuuntele sisintäsi Istu hetki hiljaa ja kuuntele sisintäsi. Mikä tai mitkä asiat nousevat mieleesi? Ketä tai keitä ihmisiä ajattelet? Aloita sitten hiljaa mielessäsi: ”Jumala, Isäni, rukoilen sinua” ja jatka rukoilemalla mieleesi nousseiden asioiden puolesta.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Hyvää helluntaita! Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy 16.6. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

MENOKONE Lähes 10 000 tapahtumaa pääkaupunkiseudun 35 seurakunnasta.

Uusi verkkopalvelu on nyt käytössäsi

menokone.kirkkojakaupunki.fi

19.5.2022 kirkkojakaupunki.fi

Ovatko luottamus henkilöt vaikuttajia vai kumileimasimia?s.4 Nuuksion vaelluksella soi kesäkuun alussa Suvivirsis.6

Intoa puhkuen Tuomas Katajala on Urkuyö ja Aarian uusi taiteellinen johtaja, joka on suunnitellut festivaalin tämän kesän ohjelmiston s. 2

Kesä konsertit kutsuvat kirkkoon Espoon tuomiokirkon kattoholveissa kaikuvat tänäkin kesänä Urkuyö ja Aaria -festivaalin sävelet. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ANTTI RINTALA

ännittää, sanoo Urkuyö ja Aaria -festivaalin taiteellinen johtaja Tuomas Katajala. Eikä ihme, sillä kesäkuun alussa alkaa ensimmäinen hänen luotsaamansa perinteinen espoolainen kesäkonserttisarja. Kahta edellistä festivaalia leimasivat koronarajoitusten takia perutut tai striimatut konsertit ja rajoitetut yleisömäärät. – On kiinnostava nähdä, miten yleisö löytää kahden koronakesän jälkeen festivaalimme. Olemme tehneet paljon töitä konserttien onnistumiseksi muun muassa raikastamalla ilmettämme. Haluan sekä säilyttää tuttua ja arvokasta ohjelmistoa että tuoda uutta, Katajala sanoo. – Haluan viedä festivaalia enemmän kansainväliseen suuntaan. Tänä kesänä olemme saaneet upeita kansainvälisen tason taiteilijoita. Festivaalin esiintyjä- ja ohjelmavalinnat ovat Katajalan käsialaa. Konsertit pidetään kahta avajaiskonserttia lukuun ottamatta Espoon keskiaikaisessa kivikirkossa. Festivaali käynnistyy tors-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2022

taina 2.6. Tapiolan kirkossa ja perjantaina 3.6. Helsingissä Kallion kirkossa pidettävillä Franz Schubertin Messu Es-duuri -konserteilla. Yleisradio radioi suorana Kallion kirkon konsertin.

”

Tavoitteeni on, että Urkuyö ja Aariassa esitetään joka vuosi suomalainen tilausteos. TUOMAS KATAJALA

Avajaiskonserteissa esiintyvät solistien lisäksi Tapiola Sinfonietta ja Tapiolan kamarikuoro.

Tuomas Katajalan mukaan tilava Tapiolan kirkko tuntui luontevalta paikalta järjestää tapahtuma, jossa on iso esiintyjäjoukko. Kallion kirkko valikoitui toiseksi paikaksi, sillä se on akustisesti hyvä konserttitila ja Katajalalle tuttu esiintymispaikka. Kesän ohjelmistosta Tuomas Katajala haluaa nostaa esiin torstaina 14.7. esitettävän Peltomiehen rukouksen. Se on Jorma Panulan säveltämä teos, jota Katajalan mukaan ei ole esitetty vuosikymmeniin. Solistina on Espoonlahden seurakunnan kanttori, baritoni Elja Puukko, ja kapellimestarina teoksen 92-vuotias säveltäjä. Peltomiehen rukous oli alun perin viime kesän ohjelmistossa, mutta se siirrettiin vuodella eteenpäin. Toisena Katajala nostaa esiin samoin täksi kesäksi siirtyneen tilausteoksen Ilona irti -monologioopperan. Se on espoolaisen Timo-Juhani Kyllösen sävellys. Solistina on hänen tyttärensä, sopraano Aurora Marthens. Kantaesitys on torstaina 18.8.

ISTOCK / CATARINA SILVA

Kesällä pääsee retkelle vaikkapa Nuuksioon.

Puuhaa perheille Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Kirkoissa soi kesällä Urkuyö ja Aaria -festivaali 2.6.–25.8. konsertit torstaisin klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Poikkeus: klo 19 avajais konsertit torstaina 2.6. Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, ja per jantaina 3.6. Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Liput 15–45 e. Suvisunnuntain iltamusiikki 29.5.–14.8. sunnuntaisin klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Vapaa pääsy, vapaa ehtoinen ohjelmamaksu. Musiikkia puolen päivän aikaan 7.6.–16.8. tiistaisin klo 12 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen oh jelmamaksu Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan. Lisäksi yksittäisiä konsertteja kirkoissa ja kappeleissa. Tarkemmat tiedot musiikkitilaisuuksista verkossa espoonseurakunnat.fi/suvisunnuntain-iltamusiikki, urkuyofestival.fi ja espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat.

– Tavoitteeni on, että Urkuyö ja Aaria -festivaalilla esitetään joka vuosi suomalainen tilausteos. Kesän 2023 teos tulee tunnetulta suomalaiselta säveltäjältä, mutta en paljasta vielä enempää. TUOMAS KATAJALA haluaa panostaa myös liedkonsertteihin ja naissäveltäjiin. Esimerkiksi torstaina 21.7. esitetään 70-vuotisjuhlavuottaan viettävän säveltäjän Kaija Saariahon Saarikoski-laulusarja. Vastaanottaessaan festivaalin taiteellisen johtajan tehtävän Tuomas Katajala lupasi esiintyä vuosittain yhdessä tai kahdessa konsertissa. Hän lunastaa lupauksen jo ensimmäisenä kesänä, sillä hän laulaa avajaiskonserteissa ja torstaina 30.6. Schubertin Winterreise-laulusarjassa. – Esitämme Winterreise-laulusarjasta harvinaisen version, joka on sovitettu tenorille ja orkesterille. Viimeksi se on esitetty Suomessa 14 vuotta sitten. ■

Karuselliperhekerho vuoropäivin Es poon tuomiokirkon seurakuntatalossa, Kirkkoranta 2 ja Viherlaakson kappelissa, Viherkalliontie 2. Nautitaan kesästä mu kavan ohjelman parissa. Tarjoilusta pie ni maksu. Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo: ma 6.6., ke 8.6., ma 13.6. ja ke 15.6. Ei en nakkoilmoittautumista. Tarjolla kahvia ja suolaista. Viherlaakson kappeli ti 7.6., to 9.6., ti 14.6. ja to 16.6. Tarjolla lounas, jo hon ilmoittautuminen: Katri Kunnamo, p. 040 574 7878 Retkiperhekerhossa ulkoillaan, leikitään ja lauletaan yhdessä. Sään mukainen vaa tetus ja omat eväät. Nuuksiossa mahdol lisuus paistaa omia makkaroita. Seura kunta tarjoaa retkeläisille mehut ja keksit klo 11.30. Omat kyydit, ei ennakkoilmoit tautumista. Tied. Anne-Maria Tarvainen, p. 050 511 0336 Ma 20.6. klo 10–13 retki Nuuksion Katti laan, Kattilantie 425. Ke 22.6. klo 10–13 tavataan Pirttimäes sä, Kunnarlantie 110. Mahdollisuus käyttää kahvilan palveluita. Perheiden kesäpäivä ti 21.6. klo 10– 13 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Laulua, leikkiä, askartelua ja hiljentymis tä. Ohjelmaa ulkona ja sisällä. Ruokailu 3 e aikuiset, 1,5 e lapset, 0–2v. maksutta. Ilm. heli.vesanen@evl.fi. Perhepyhäkoululeiri 12.–14.8. Hvittorpis sa: iloista yhdessäoloa, askartelua, leikke jä ja lauluja, saunomista ja uintia, liikun taa ja lepoa, hiljentymistä ja hartautta. Omaa ohjelmaa sekä aikuisille että lapsil le. Hinta 50 e/aikuinen ja 25 e/3–14vuotias lapsi. Mahdollisuus maksuvapautukseen. Ilm. viim. 25.5. seurakunnan nettisivujen kautta. Tied. perhetyönohjaaja Outi Wenell, p. 040 547 4146, outi.wenell@evl.fi.

Espoonlahden seurakunta

Kesäkahvila 6.–22.6. ma–to klo 9.30– 12.30 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

Vauvakahvila ma 6.6., 13.6. ja 20.6. klo 13.30–15 Espoonlahden kirkko. Tied. leena.jarvinen@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Yhteisiä pihaleikkejä ja rupattelua ma 23.5. ja 30.5. klo 9.30–11 Toukopuistos sa, Thurmanin puistotie 1. Ei ilmoittautu mista.

Leppävaaran seurakunta

Perheiden kesäkahvila 6.6.–22.6.2022 ma–pe klo 9–13 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2, Bsiipi. Perhehuone ja kirkon leikkipiha käytössä. Laulua, leik kiä, liikuntaa, loruilua, luovaa taiteilua ja mukavaa yhdessäoloa. Kahvia ja mehua tarjolla. Voit myös ottaa omia retkieväi tä mukaan, ruoan lämmitysmahdollisuus. Lisätietoja: elisa.uurtio@evl.fi.

Olarin seurakunta

Perheiden kesäseikkailut Olarin kirkon mäellä 6.–10.6. klo 9.30–12.30. Puuhaa si sällä ja ulkona. Päivittäin vaihtuva tee ma, askartelua, leikkiä, yhteinen musii killinen hartaushetki, lounas (lapset etu sijalla). Lisätietoja: leila.saarela@evl.fi ja mia.silvola@evl.fi.

Tapiolan seurakunta

Kesäperhekerho 7.–16.6. ti, ke ja to klo 9.30–11.30 Tapiolan kirkko, Kirkko polku 6. Yhdessäoloa, kahvittelua, leik kiä, askartelua ja muskarihetki klo 10. Tied. terhi.kuoppala@evl.fi.

Esbo svenska församling

Familjeklubbar på sommaren 30.5–23.6. på följande platser kl. 9.30–11.30: Sång och lek i Sökö kapell, Sökögr. 3, tis. Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstr. 2, ons. Imse-Vimseklubben i Mattby kapell, Lisasgr. 3, tors. Köklax kapell, Handelsb. 1, fre. Mer information: helena.aitti-lindberg@ evl.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2022

Arvostusta ja vaikutusvaltaa Kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudun seurakuntien luottamushenkilöistä on tyytyväisiä asemaansa. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

spoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien luottamushenkilöiden selkeä enemmistö kokee saavansa seurakunnissa arvostusta ja on tyytyväinen vaikutusvaltaansa. Kolme neljästä Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastanneesta luottamushenkilöstä ilmoitti olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä omaan vaikutusvaltaansa. Pettyneitä oli neljännes. Luvut ovat samaa tasoa kuin vuonna 2018 tehdyssä vastaavassa kyselyssä. Vaikka miehistä hieman useampi kuin naisista oli pettynyt vaikutusvaltaansa, heistäkin 72,3 prosenttia oli tyytyväisiä. Kaikkein tyytyväisimpiä ovat vantaalaiset, ja Helsingissä lähes kolmannes oli pettyneitä. Espoossa tyytyväisiä oli 38, pettyneitä 12. Kysely lähetettiin yhteensä 545 luottamushenkilölle. Heistä vastasi 129. Korkein vastausprosentti oli Espoossa, 38,8 prosenttia. Espoolaisista kyselyyn vastasi 50 luottamushenkilöä. Pääkaupunkiseudun luottamushenkilöiden kokema arvostus on varsin suurta, sillä 83,7 prosent-

tia koki, että heitä arvostetaan seurakuntayhtymän päätöksentekijöinä ja 86,8 prosenttia koki arvostusta kotiseurakunnassaan. Naiset arvioivat arvostuksen miehiä suuremmaksi. ARVOSTUKSEN JA VAIKUTUSVALLAN kokemukseen liittyy kysymys, olisiko vastaaja valmis suosittelemaan luottamushenkilöksi ryhtymistä muille halukkaille. Luottamushenkilöistä 106 vastasi kysymykseen myönteisesti ja vain viisi helsinkiläistä kielteisesti. Nykyisten luottamushenkilöiden kausi päättyy tämän vuoden lopussa, ja marraskuun seurakuntavaaleissa valitaan uudet luottamushenkilöt. Espoolaisista 30 tiesi pyrkivänsä uudelle vaalikaudelle, 13 ei osannut vielä sanoa, ja seitsemän aikoi jättää luottamustehtävät. Keiden asiaa luottamushenkilöt katsovat erityisesti ajavansa? Monivalintatehtävässä, jossa sai valita kaksi vaihtoehtoa, tärkeimmäksi viiteryhmäksi nousi oma kotiseurakunta. Sen valitsi 99 vastaajaa eli 77 prosenttia. Lisäksi 30 vastaajaa piti ainakin toisena itselleen tärkeänä asiana oman kaupunginosan tai alu-

SIRPA PÄIVINEN

Kirsti Aalto kuuluu sairaalasielunhoidon uranuurtajiin. Hän aloitti sairaalateologin työt Espoossa 50 vuotta sitten.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2022

een asioiden ajamista. Seuraavaksi eniten päättäjät sitoutuvat ryhmään, jonka ehdokaslistalta heidät on luottamuselimiin valittu. KUNKIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖILLE tehtiin myös yksi täysin paikallinen kysymys. Espoossa kysyttiin seurakuntien uudesta ympäristöohjelmasta. 31 luottamushenkilöä piti ympäristöohjelmaa onnistuneena, kymmenen olisi toivonut kunnianhi-

Tukea potilaille vuodesta 1970 Espoon seurakuntien sairaalasielunhoito viettää toukokuun lopussa 52-vuotisjuhlaa. 50-vuotisjuhlat siirtyivät kahdella vuodella koronan takia. Espoon ensimmäinen sairaalapappi oli Lauri Kruus, joka aloitti työt vuonna 1970. Sairaalalehtorina puolestaan aloitti vuonna 1972 Kirsti Aalto, joka oli myöhemmin tärkeässä asemassa sairaalasielunhoidon kehittäjänä. Eläkkeelle Aalto jäi kirkon sairaalasielunhoidon johtajan virasta.

moisempaa ohjelmaa. Yhdeksän vastasi, ettei usko tällaisiin ohjelmiin eikä pidä niitä tarpeellisina. Pääkaupunkiseudun luottamushenkilöt saivat valita kolme tärkeintä asiaa, joihin he ovat viime vuosina päässeet vaikuttamaan. 60 prosenttia valitsi yhdeksi niistä työntekijävalinnat. Seuraaviksi tärkeimmät asiat liittyivät strategiseen suunnitteluun, toiminnan suunnitteluun ja talouteen. Piispanvaalissa äänestämisen

Alkuvuosina sairaalapapit ja -lehtorit kiersivät tarjoamassa potilaille keskusteluapua ja hengellistä tukea monessa eri sairaalassa. Nykyään Espoossa on kuusi sairaalapappia. He ovat kiinteä osa sairaaloiden toimintaa, ja heillä on sairaaloissa omat työ- ja vastaanottotilansa. Sairaalapapin työ on pysynyt vuosikymmenien ajan samanlaisena. Uutena asiana on muun muassa muistisairaiden hengellisten tarpeiden tukeminen. Lisäksi sairaalapappien työhön sisältyy työnohjausta, jolla tuetaan sairaalan henkilökuntaa.

Sairaalasielunhoidon merkitystä korostetaan myös sote-uudistuksessa.

Kirkot auki myös sateenkaaripareille Tapiolan kirkko ja Otaniemen kappeli ovat jatkossa käytettävissä sateenkaariparien hääjuhliin. Tapiolan seurakuntaneuvosto päätti asiasta kokouksessaan 10.5. Ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen äänin 10–5. Päätöksestä jätettiin jo kokouksessa eriävä mielipide. Seurakuntaneuvoston päätös

* Kirkko ja kaupungin kyselyyyn vastasivat pääkaupunkiseudun luottamushenkilöt. Kuvituksen poiminnat ovat monivalintakysymyksiä.

mainitsi yksitoista espoolaista. Kysymykseen tärkeimmästä päätöksestä oli mahdollista vastata myös kirjallisesti. Espoolaiset mainitsivat muun muassa seurakuntaneuvoston tekemän kirkkoherran valinnan, rakennushankkeista päättämiset ja toimitilojen vähentämisen säästöjen vuoksi. Myös lähetysmäärärahat nostettiin esille samoin kuin Velskolan lähimetsän suojelu. Luottamushenkilökyselyssä oli

ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen, ja siihen voidaan tehdä oikaisuvaatimuksia, joiden käsittely vie aikaa. – Vihkimisestä kiinnostuneiden sateenkaariparien kannattaa olla suoraan yhteydessä minuun. Papiston kanssa keskustellaan asiasta ensi viikolla. Monet papit ovat käsitykseni mukaan halukkaita vihkimään sateenkaaripareja, sanoo Tapiolan seurakunnan kirkkoherra Päivi Linnoinen. Espoon tuomiokirkkoseurakunta teki vastaavan päätöksen viikkoa aikaisemmin. Päätös syn-

mahdollisuus vastata sanallisesti avoimeen kysymykseen, mitä muuta haluaa sanoa luottamustehtävässä toimimisesta. ESPOOSSA MONESSA VASTAUKSESSA tuotiin esille se, että seurakuntayhtymän päätöksenteossa virkamiesten ja paikallisten seurakuntien seurakuntaneuvostoissa kirkkoherrojen rooli on liiankin vahva. Osa koki, että päätökset valmistellaan ja

tyi äänin 9–7. Leppävaaran seurakuntaneuvostossa asia on esillä kesäkuussa.

Tapiola luopuu Mankkaasta Tapiolan seurakunta luopuu kesäkuun loppuun mennessä Mankkaan liikekeskuksessa sijaitsevasta Mankkaan seurakuntakodista. Tila ei ole seurakunnan oma, vaan se on vuokralla. Seurakuntakodin käyttöön olisi joka tapauksessa tullut tauko, sillä kiinteistössä alkaa toukokuun puolivälissä putkire-

esitellään niin, että luottamushenkilöille jää enää kumileimasimen rooli. ”Kaikki oli etukäteen päätetty ja nuijittu. Olimme ihan turhia”, eräs luottamushenkilö kirjoitti. Toisaalta moni luottamushenkilö nosti vastauksessaan esille sen, että vaikuttamaan kyllä pystyy, jos on itse aktiivinen ja valmis tekemään töitä, valmistautuu kokouksiin etukäteen, perustelee näkemyksensä ja kykenee kompromisseihin. Täs-

montti. 260 neliön tilaa on käytetty erityisesti päiväkerhoihin, muskareihin ja varhaisnuorten kerhoihin. – Niitä järjestetään jatkossa Tapiolan kirkolla. Pyrimme järjestämään laaja-alaista toimintaa. Päiväkerho ja avoin päiväkerho, johon ilmoittaudutaan edellisellä viikolla, ovat suunnitelmissa, ja iltapainotteista toimintaa valmistellaan, Tapiolan seurakunnan kirkkoherra Päivi Linnoinen sanoo. Päätöksen taustalla on Espoon seurakuntien laajempi säästöohjelma.

sä auttaa oma motivaatio: ”Aikaa menee välillä paljon, mutta kyse on tärkeästä tehtävästä yhteisten asioiden hoitamisessa ja Kristuksen sanoman levittämisessä.” ”Mielenkiintoinen kokemus ja yleissivistävä”, kiteytti yksi vastaajista. Lue koko juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/vaalit.

Rippikoulun käy 2 357 nuorta Espoon seurakuntien rippikoulukesä on vilkas myös tänä vuonna. Rippikouluun osallistuu Espoon seurakunnissa tänä vuonna 2 537 nuorta. Viime vuonna rippikoulun kävi ikäluokasta 2 588 nuorta. Ikäluokan suuruus aiheuttaa rippikoululaisten määrässä luontaista vaihtelua. Leppävaaran ja Olarin seurakunnissa sekä Tuomiokirkkoseurakunnassa ja Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa rippikoulun käyneiden määrä ylittää

samassa ikäluokassa kirkkoon kuuluvien määrän. Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntijan Johanna Hirston mukaan syitä on monia. – Rippikoulun käyminen innostaa ja koetaan positiivisena juttuna. Osan kohdalla se voi selittyä esimerkiksi sillä, että nuori asuu vanhempiensa kanssa ulkomailla ja haluaa tulla Suomeen käymään rippikoulun. Rippikoulussa myös kirkkoon kuulumattomien osuus on jatkuvasti kasvava joukko, Hirsto toteaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10 avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Lähde kesäiselle pyhiinvaellukselle Nuuksion metsiin Jörgen Eriksson, olet mukana muutaman tunnin pyhiinvaelluksella Nuuksion luonnossa. Matkan varrella laulatte Suvivirren ja rukoilette. Miksi? – Suvivirsi on kevään ja kesän tunnus, joka on lähes jokaiselle ikäluokalle tuttu koulun kevätjuhlasta. Tämä laulu sopii hyvin yhdessä laulettavaksi kesäkuun alussa pyhiinvaelluksella, joka kulkee luonnossa. – Tarkoituksemme on laulaa yksi Suvivirren säkeistö jokaisella reitin varrella olevalla pysähdyspaikalla. Sen jälkeen on pieni rukoushetki. Kuljemme yhden etapin hiljaisuudessa kuunnellen luonnon ääniä, mutta muuten voi keskustella toisten kanssa.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 22.5. klo 10. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Teemu Suominen. Espoon Laulu, joht. Ella Pohjanvirta. Kirkkokahvit. Helatorstain messu to 26.5. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Sami Marte, urkuri AnnaLiisa Haunio, kanttori Marja-Liisa Talja. Juhlamessu su 29.5. klo 10. Piispa Kaisamari Hintikka vihkii virkaan hiippakuntamme uudet papit ja diakonit. Avustaa tuomiorovasti Ari Paavilainen sekä joukko hiippakuntamme pappeja ja diakoneja. Urkuri Petri Koivusalo ja kanttorikvartetti Janne Kaksonen, Katariina Kopsa, Heli Kaasalainen ja Timo Lepistö. Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla, virkaan vihittyjen juhla seurakuntatalolla. Helluntain juhlamessu: ”Erilaisina yhdessä” su 5.6. klo 10. Saarna Samuel Vogel, liturgia Mari Mathlin, avustajina Anna Lewing ja Ari Kunnamo sekä erikieliset seurakuntalaiset. Urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Anna-Liisa Haunio. Tz-kuoro ja Francis Assisi, laulu. Kirkkokahvit kellotapulilla. Messu su 12.6. klo 10. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Marja-Liisa Talja.

MESSUT KAPPELEILLA Kalajärven kappeli Messu su 22.5. klo 16. Kappalainen Seppo Särkiniemen lähtösaarna, liturgia kirkkoherra Ari Paavilainen, avustaa Kirsi Muurimäki, kanttori Teemu Suominen. Eläkkeelle lähtö -kakkukahvit. Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu pe 20.5. ja 17.6. klo 18. Parvez Gill. Kyläkirkko su 29.5. klo 12. Liiman, Ylioja. Pyhäkoulu.

SIRPA PÄIVINEN

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Millainen tapahtuma on kyseessä? – Tapiolan seurakunta järjestää pienimuotoisen pyhiinvaelluksen Velskolan leirikeskuksen ympäristössä PohjoisEspoossa. Kävelemme järvien rannoilla ja metsissä vaihtelevassa maastossa.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä- ehtoollishartaus to 26.5. klo 19. Marte. Viherlaakson kappeli Messu su 29.5. klo 12. Haunio.

KONFIRMAATIOMESSUT Tänä vuonna seurakunnassamme järjestetään 34 rippikoulua yli 800 rippikoululaiselle. Konfirmaatiomessujen ajankohdat: espoonseurakunnat.fi/lujakallio/rippikoulut/ rippikoulut-2022.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su klo 10–18 sekä 1.6. alkaen joka päivä klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

TIEKIRKKO Espoon tuomiokirkko on kesän Tiekirkko 6.6.–5.8. Avoinna arkisin klo 11–16.30, jolloin oppaat ovat paikalla esittelemässä kirkkoa. Tapulikahvila avoinna arkisin klo 12–16. Myynnissä kahvia ja pientä purtavaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2022

– Nautin alkukesän luonnossa ympäristön kauneudesta ja lintujen laulusta, sanoo Jörgen Eriksson.

Pärjääkö vaelluksella, jos ei ole aktiivinen liikkuja? – Kyllä, jos jaksaa kävellä viisi kilometriä. Reitti kulkee metsäpolkuja pitkin. Suosittelen laittamaan jalkaan lenkkitossut tai vaelluskengät ja reppuun juomapullon, pientä evästä, sadeviitan ja istuinalustan. Kävelysauvat mukaan.

nossa käveleminen on hienoa, ja samalla saa liikuntaa. Se voi myös olla hengellinen kokemus. PAULA HUHTALA

Mitä pyhiinvaellukselta saa itselleen? – Etenkin tähän aikaan vuodesta luon-

SUVISUNNUNTAIN ILTAMUSIIKKI Konsertit kesäsunnuntaisin klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Vapaa pääsy. 29.5. Löytty & Selloduo. Jaakko Löytty, laulu ja kitara; selloduo Anna-Maria ja Olli Varonen. Jaakko Löytyn lauluja ja musiikkia maailman mantereilta. 5.6. Chorus. Kamarikuoro Novena, joht. Nina Kronlund; Mauritz Brunell, urut. Kuula, Rheinberger, Franck, Howells. 12.6. Dixit Dominus. Juvenaliakuoro & barokkiyhtye, joht. Matti Järvinen. Monteverdi. 19.6. Jazzvirsi. Eva Vikman, laulu; Lassi Kouvo, piano. Jazzvirsiä. 26.6. Suvivirsi. Anna-Liisa Haunio, laulu & piano; Petri Koivusalo, urut. Kesäisiä lauluja ja virsiä, ehkäpä jokunen yhteislaulukin. 3.7. Nordisk. Anders Johnsson (Ruotsi), urut. Pohjoismaista urkumusiikkia. 10.7. Flute francaise. Sami Junnonen, huilu; Tuomas Turriago, piano. Widor, Franck. 17.7. Kantele. Senni Valtonen,

Suvivirsipyhiinvaellus Nuuksion luonnossa su 5.6. klo 16–19.30. Kokoontuminen Velskolan leirikeskuksen pysäköintipaikalla, Vääräjärventie 2. Tiedustelut Marianne Tiihonen p. 040 735 6575, marianne.tiihonen@ evl.fi tai Jörgen Eriksson, jorgen.eriksson@iki.fi.

kantele. Virsi-improvisaatioita ja kanteleklassikkoja. 24.7. Romantique. Santeri Siimes, urut. Franck, Büsser, Barié, Bourdon, Siimes. 31.7. Cantabile. Inka Kinnunen, laulu; Heli Peitsalo, urut. Mozart, Bach, Krebs. 7.8. Jubilate. Sole Mustonen, oboe; Pauliina Hyry, urut. Musiikkia kolmelta vuosisadalta. 14.8. Sancta Birgitta. Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindström, tanssi. Musiikin sävyttämä soolotanssiteos Pyhän Birgitan elämästä. espoonseurakunnat.fi/suvisunnuntain-iltamusiikki.

URKUYÖ & AARIA Konsertit torstaisin klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Ks. urkuyofestival.fi.

PITÄJÄNTUPA

hinta 0,50–5 e. Ikoniluento: Jeesuksen elämä ja opetukset ikonien kertomana la 21.5. klo 12. Ikonien siunaaminen klo 15. Alarik Corander. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Rukouksen ilta ke klo 18.30. Eläkeläiskerho to 19.5. klo 13. Laulumeditaatio pe 20.5. klo 17. Lauluyhtye Vox Silentii. Ks. Kirkoissa soi -palsta. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 23.5. klo 13. Raamattu rakkaaksi ti 24.5. klo 18. Ari Kunnamo. Taidenäyttely toukokuun ajan. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Aarteenetsijöiden miestenilta ma 23.5. klo 19. Vieraana kirkkoherra Ari Paavilainen.

Äänimaljarentoutus to 26.5. klo 18. Tule paikalle jo klo 17.45. ILM. 040 5621 341: pia.harkonen@evl.fi. www.laaksolahdenkappeli.fi

AURORAN KAPPELI

SUVELAN KAPPELI

Kappelilounas to 19.5. klo 11–13;

Pyhäkoulun kevätjuhla su 29.5.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6.

klo 15. Naisten raamattupiiri su 29.5. klo 15. Kastepäivä to 26.5. klo 12–17, kasteajat tunnin välein. Tarjoamme kakkukahvit, ilmainen espoolaisille. Varaukset: 09 8050 2601. Suvelan kesäilta ke 8.6. klo 18–20. Yhdessäoloa, musiikkia ja Sanaa. Tarjolla grillimakkaraa, salaattia ja kahvit 4 e, kahvi ja pulla 1,5 e. Perheiden kesäpäivä 21.6. klo 10–13, Ks. oma ilmoitus. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Viherlaaksopäivän kappelikonsertti to 19.5. klo 19. Kitaristi-lauluntekijä Make Perttilä. Vapaa pääsy. Tee klo 18.30. Aarteita taivaassa -kiitosilta ti 24.5. klo 18. Sinulle, joka palvelet seurakunnassamme. Olet arvokas! TM, yhteisövalmentaja Johanna Sandberg Hengen uudistus kirkossamme -liikkeestä. Avoin raamattupiiri ke klo 18, 8.6. asti. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila (os. Kaivomestarinkatu 8) avoinna 16.6. asti ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus to 2.6. klo 11.30. Tied. eeva.einola@ evl.fi, 050 438 0189.

ESPOON SENIORIPAKU Mielekästä yhteistä tekemistä ikäihmisille! Neuvontaa, liikunnanohjausta, jumppa- ja tanssihetkiä, taidetta ja kulttuuria. Senioripaku pysähtyy Nupurin kappelin pihassa to 19.5. ja 16.6. klo 13.30– 15.

KUMMIPÄIVÄNÄ HALTIAAN Suomen luontokeskus Haltia tarjoaa maksuttoman sisäänpääsyn kummilapselle Haltian luontonäyttelyihin Kummipäivänä su 5.6. klo 10–17.

KARUSELLIPERHEKERHO Kesästä yhdessäoloa ja mukavaa ohjelmaa! Espoon tuomiokirkon srk-talo: ma 6.6., ke 8.6., ma 13.6. ja ke 15.6. Kahvi / mehu ja voileipä; 1,5 e. Viherlaakson kappeli: ti 7.6., to 9.6., ti 14.6. ja to 16.6. ILM. lounaalle (hinta 0–3 e) 040 5747 878.

RETKIPERHEKERHO Ma 20.6. klo 10–13 retki Nuuksion Kattilaan, os. Kattilantie 425. Mahdollisuus omien makkaroiden paistoon. Ke 22.6. klo 10–13 tavataan Pirttimäessä, os. Kunnarlantie 110. Pirttimäessä on kahvila. Ulkoilua, leikkiä ja laulua. Sään mukainen vaatetus ja omat eväät. Seurakunta tarjoaa mehut ja keksit. Omat kyydit, ei ilm. Tied. 050 5110 336.

PERHEIDEN KESÄPÄIVÄ

Ti 21.6. klo 10–13 Suvelan kappeli. Laulua, leikkiä, askartelua ja hiljentymistä. Ohjelmaa ulkona ja sisällä. Lounas; hinta 0-3 e. ILM. ruokailuun 13.6. mennessä: heli. vesanen@evl.fi.

JUHANNUSJUHLA Pe 24.6. klo 18–21 Tuomiokirkossa ja seurakuntatalolla. Lipunnosto, kesäistä ohjelmaa ja musiikkia.

PERHEPYHÄKOULULEIRI 12.–14.8. Hvittorp. Yhdessäoloa, askartelua, leikkejä, uimista. Hinta 50 e/aik., 25 e / lapsi. Mahdollisuus maksuvapautukseen. HAKU 25.5. asti: .espooonseurakunnat.fi> Tapahtumahaku> Perhepyhäkoululeiri. Tied. outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146.

PARISUHDE JA VANHEMMUUS Tied. ja ilm: perhetyönohjaajat outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Parista perheeksi -illat ensimmäistä lastaan odottaville to 19.5. ja 9.6. klo 17–19 Kirkonkymppi. Tied. Kirsi. Keskusteluapua, sielunhoitoa, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Tied. Outi ja Kirsi.

WALK IN -TERAPIAA NUORILLE Yhden tapaamisen keskusteluapua 16–29 -vuotiaille nuorille ratkaisukeskeisen terapian menetelmin. Maksuton, ei lähetettä tai ajanvarausta. Vastaanotot perjantaisin klo 13–16 Viherlaakson kappelissa 3.6. asti. Ks. www. espoonseurakunnat.fi/walk-in-terapia.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165 ja outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146. Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Ajanvaraus: 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

TUKEA VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA Diakonian ajanvaraus alueesi työntekijältä: Aurora: 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvela: 040 531 1037, 050 438 0189, 040 547 1861. Pohjois-Espoo: 040 736 9315. Länsi-Espoo: 050 438 0176, 040 513 0862. Viherlaaksolahti: 040 572 5344. 13.6. alkaen voit tiedustella päivystävää diakoniatyöntekijää arkisin klo 10–14, p. 040 502 4838. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirk-

koseurakunta/apua-ja-tukea.

MEITÄ ON JO YLI 10 000! Tuomiokirkkoseurakunnan Facebookissa on jo yli 10 000 seuraajaa. Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta/ seurakunnan-tapahtumat. Kesällä 1.6. alk. kirkko auki arkisin klo 8–15, su klo 10–15. Soukan kappeli toiminnan mukaan.

MESSUT Messu su 22.5. klo 11 kirkko J. Lehti, Aalto, Ojala. Mukana rippikouluja. Yhteisömessu yhteisessä työssä Verkoston kanssa su 22.5. klo 16 kirkko. Joka kerta etkot klo 15.30. Lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Messun jälkeen keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 22.5. klo 17 Soukan kappeli. E. Aalto, Taizekuoro. Helatorstain messu to 26.5. klo 11 kirkko. T. Aalto, Yli-Jaskari. Messu su 29.5. klo 11. Olli, Puukko. Mukana rippikouluja. Yhteisömessu yhteisessä työssä Verkoston kanssa 29.5. klo 16 kirkko. Iltamessu su 29.5. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Yli-Jaskari. Diakonian kevätjuhlamessu pe 3.6. klo 10 kirkko. Pohjonen, Moilanen, Sinervo, Puukko. Messun jälkeen ilmainen lounas ja kahvi. Messu su 5.6. klo 11 kirkko. J. Lehti, Haarlaa, Ojala. Iltamessu su 5.6. klo 17 Soukan kappeli. H. Lehti, Rautio. Messu su 12.6. klo 11 kirkko. Olli, Yli-Jaskari. Iltamessu su 12.6. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Ojala. Messu su 19.6. klo 11 kirkko. Turtiainen, Puukko.

Iltamessu su 19.6. klo 17 Soukan kappeli. Haarlaa, Yli-Jaskari. Nuorten messu joka perjantai klo 20 Sodessa.

MUSIIKKI Vårkonsert med pensionärskören Furorna; Guds andedräkt pe 20.5. klo 18 kirkko. Marika Westerling, sångsolist; Pekka Pentikäinen, dragspel; Kyösti Ruuttunen, gitarr; Jukka Viiri, slagverk; Oona Harju, piano. Håkan Wikman, dirigent. Ohjelma 15e. Kesäillan musiikkia -konserttisarja ke 8.6., 15.6. ja 22.6. klo 18–19 kirkko. Lähetyskahvila klo 17–19.30. 8.6. Eva Vikman ja Lassi Kouvo esittävät jazzvirsiä. 15.6. Urkutaiteilija Alexandra Fol. 22.6. Varpu Heikinheimo, viulu ja Daniel Beskow, piano. Yhteislaulua ja pullakahvit ulkona la 11.6. klo 17 kirkon piha. Säestäjänä kanttori Helena Yli-Jaskari. Pullakahvit, oma kahvimuki mukaan. Elokuun lauluilta la 6.8. klo 17 Soukan kappelin piha. Rantaraitti soi! - festivaalin päätöskonsertti su 12.6. Klo 17

kirkko. Vapaa pääsy.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496. Haluatko jutella? Soita numeroon 046 899 2860. Mikäli vapaaehtoisemme ei voi vastata juuri silloin, hän soittaa sinulle takaisin. Teresa-piiri parill.vkojen ti 31.5. asti klo 18–20 kirkko. Tehdään Etiopia-nuttuja sekä käsitöitä, joita myydään myyjäisissä. Tuotto Naisten Pankille. Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30 Soukan kappeli. Keskusteleva vertaistukiryhmä. Tied. Esa p. 0500 319 789. Meren ja taivaan välillä - keskusteluryhmä mielen hyvinvoinnin tueksi parillisten viikkojen torstaisin 2.6. asti klo 14–15.30 Meriemyssä (Merenkäynti 3).

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6. RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA

– Puodissa asiakkaat voivat itse valita sopivat elintarvikkeet, kertoo Susanna Monni.

Apua & tukea

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Mannapuodissa voi tehdä ostoksia rahatta Vähävaraiset voivat asioida maksutta ja valikoida haluamansa tuotteet espoolaisessa Mannapuodissa.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

annapuodissa voi ruoka-avun hakija valita itse haluamansa tuotteet hyllystä sen sijaan, että saisi käteensä valmiiksi pakatun ruokakassin. Puoti sijaitsee Manna-Avun tiloissa Tuomarilassa. – Valmis ruokakassi ei huomioi ihmisen tilannetta, ja silloin ruokahävikki voi siirtyä ihmisten koteihin, Manna-Apu ry:ssä kehittäjänä työskentelevä Susanna Monni pohtii. Mannapuoti on suunnattu Espoon aikuissosiaalityön asiakkaille sekä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Espoon ruotsinkielisen seurakunnan diakonia-asiakkaille. Asiakkaat saavat puotikortit, joista löytyvät ohjeet Mannapuodissa asioimiseen. Puotiin varataan aika soittamalla keskiviikkoisin, ja puodissa pääsee asioimaan torstaisin. MANNAPUODIN VALIKOIMA vaihtelee sen mukaan, mitä tuotteita hävikkiruuan lahjoittajilta on saatu. Tarjolla on ollut vihanneksia, hedelmiä, leipää, margariinia, liha- ja kasviproteiinituotteita, aamiaistarvikkeita sekä joskus herkkuja ja kahvia. Myös

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2022

Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Miesten raamattupiiri to 19.5. klo 18 kirkko. Iltapala 4e. Toivoa Naisille ke 25.5. klo 13 Soukan kappeli. Maailmanlaajuinen rukousketju. Raamattu ja rukous -ilta pe 27.5. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

deodorantteja ja kasvovoiteita on ollut saatavilla. Perheelliset saavat ottaa tuotteita enemmän kuin yhden tai kahden hengen taloudessa asuvat. Puodissa asioimiseen saa apua, ja kävijöiltä kysytään palautetta toiminnan kehittämiseksi. Huhtikuun alussa ovensa avannut Mannapuoti on Manna-apu ry:n, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan, Espoon ruotsinkielinen seurakunnan, Espoon kaupungin sosiaalityön ja Espoon ruoka-apuverkoston kokeilu. Puoti toimii kesäkuun 8. päivään saakka ja saattaa saada jatkoa syksyllä. Puotikokeilun rinnalla Manna-Apu jakaa myös valmiita ruokakasseja. Susanna Monnin mukaan vähävaraisten tukiviidakko on pirstaleinen, eivätkä kaikki saa tukia, jotka heille kuuluisivat. Kaikki avuntarvitsijat eivät myöskään hae ruokaa. – Tarkoituksenamme on löytää eniten apua tarvitsevat, Monni sanoo. Puotikortteja voi tiedustella diakoniatyöntekijöiltä Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/ apua-ja-tukea, Espoon ruotsinkielisestä seurakunnasta: esboforsamlingar.fi/stod-och-hjalp/ samtalshjalp ja kaupungin aikuissosiaalityöstä www.espoo.fi/fi/toimipisteet/28339. Puodin aukioloaikana on saatavilla myös digineuvontaa.

Aamupala ti klo 9–10 kirkko. Vapaaehtoinen maksu. Diakonialounaat ma ja to klo 12–13 kirkko. Huom. ei helatorstaina 26.5. (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30). Aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e. Kesäkuussa vain ma ja ti. Lounaat jäävät tauolle 14.6.

TAVATAAN TAAS! Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la. klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Parista perheeksi -ilta to 19.5. klo 17 Saunalahden lastentalon jumppasali. Neuvolan perhevalmennuksen kolmas osa ”Parista perheeksi”. Ei ennakkoilmoittautumista. Luettavaa kesäksi tarjolla kirjastosta kirkon seurakuntasalissa su 22.5. ja 29.5. klo 11 messun jälkeen. Lainattavissa myös musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat. Ikäihmisten kesäkerho ma 30.5. klo 10 kirkko. Eloa, iloa ja juttuseuraa! Hartaus, kahvit, kesälauluja, runoja, visailua ja yhdessäoloa. Kerho kokoontuu 30.5.-20.6. maanantaisin klo 10–11.30. Tied. diakoni Eija Siivonen, 041 5341 706. Puuhaa alakouluikäiselle lapselle koulun jälkeen? Syksyllä Kaskiklubi Kaskikappelilla ja avoin Junnuklubi Sodessa. Ilm. 19.6. mennessä verkossa. Juhannusjuhla pe 24.6. klo 16–20 Soukan kappeli. Mukavaa yhdessäoloa, makkaran- ja letunpaistoa, yhteislaulua, lipunnosto ja lapsille myös omaa ohjelmaa.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Kesäillan kahvila ke 8.6., 15.6. ja 22.6. klo 17–19.30 kirkko. Tuotto lähetystyölle. Kesäillan musiikkia kirkkosalissa klo 18–19. Kesäkahvila 6.–22.6. ma-to klo 9.30–12.30 kirkko. Vauvakahvila ma 6.6., 13.6. ja 20.6. klo 13.30–15 kirkko.

MUSKARIIN! Syyskauden muskarit – haku päättyy 20.5. Ilmoittaudu mukaan: espoonseurakunnat.fi/muskarit.

COLOURFUL ESPOO Kansainvälinen kuoro aikuisille la 21.5. klo 18–19.30 kirkko. Kuorossa käytettävät kielet mm. englanti, suomi, venäjä, arabia, armenia. Tied. Sirarpi Tovmasyan, 0440 767 614, sirtov2004@yahoo.com.

INTERNATIONAL International Adult Choir! The following languages are being used in the Choir: Finnish, English, Russian, Armenian and Arabian. International, Gospel, Traditional, etc. The choir will meet at Espoonlahti Church, Kipparinkatu 8, on Sat 21st May from 18–19.30. For more information you may contact: Sirarpi Tovmasyan (Sira), 0440 767 614, sirtov2004@ yahoo.com. Online Bible study and prayer group on Fri 27th May at 7 pm. If you want to join, contact Jukka Pelkonen: Whatsapp 0405804416.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Noudatamme suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje. Tulipalossa tuhoutuneen Perkkaan kappelin toiminta on siirretty muihin tiloihin. Tiedot uusista kokoontumispaikoista saat ilmoituksista, verkkosivuilta sekä tilaisuudesta vastaavalta henkilöltä.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Kukaan ei jää yksin! – messu ja kirkkokahvit su 22.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Musisoimassa Liekki-bändi. Messussa siunataan tulevan leirikesän isosia ja apuohjaajia. Vallivirta, Raiskio, Mokki, Törrönen, Noponen. Olet juhlan arvoinen – kevätmessu ja diakonian 150-vuotisjuhla ti 24.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Yhteistä ohjelmaa sisällä ja ulkona säävarauksella. Mukana diakoniatyöntekijät, T. Salo, Latvanen. Mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle? – helatorstain messu ja kirkkokahvit to 26.5. klo 11. T. Salo, Koskela, Latvanen. Sari Anetjärvi, laulu.

korkeus 155 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6. S. 9

Puolustaja – messu ja kirkkokahvit su 29.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana messua toteuttamassa Hvittorp 1 -ripariryhmä Arto Vallivirran ja Joonas Rajalan kanssa. Vallivirta, Yletyinen, Hyry. Henkeä odotellessa – messu ja kirkkokahvit su 29.5. klo 13 Karakappeli. Mukana Törmälän rippikouluryhmä. Ahtee, Hyry, Lehtisalo. Rauha teille – helluntain messu ja kirkkokahvit su 5.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mattanja-kuoro, joht. Ritva Oksanen-Antin. Raunu, kesäteologi Alma Laukkanen, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 12.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Aholansaari B-ripariryhmä. Alanne, Noponen, Mokki.

KILONRISTIN AAMUEHTOOLLINEN Hiljainen aamurukous ja ehtoollinen KilonRistin kappelissa pe 3.6. klo 8.15. Tule hiljentymään, aamuehtoollinen alkaa klo 8.30.

KESÄILLAN EHTOOLLINEN Karakappelissa ke 8.6. ja 22.6. klo 18. Pappina Merja Alanne.

RUKOUSTA LEPPÄVAARALAISTEN PUOLESTA Ti 31.5. klo 7−9 Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Tule siunaamaan leppävaaralaisia parillisten viikkojen ti-aamuisin. Tarjolla kahvia ja teetä. Tied. diakoni Harriet Lohikari, p. 040 531 1057.

KESÄ KAUPUNGISSA? Tule iltapäiväkahville Karakappelille ke 8.6. ja 22.6. klo 17. Katsellaan yhdessä, millaista kesätoimintaa on tarjolla. Ohjaamassa ja ideoimassa Marketta.

NAISTEN KESÄSAUNAT Hilan leirikeskuksen rantasaunassa ma15.8.ja 29.8.2022 klo 18–21. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viim. su 5.6.: Eliisa Lassila, 040 715 9250 (myös tekstiviesti).

LAPSILLE JA PERHEILLE Syksyn muskareihin ehtii vielä ilmoittautua! Ryhmiä on 0–7v. lapsille. Ilmoittautuminen pe 20.5. asti: espoonseurakunnat.fi/muskarit. Kummipäivä Seikkailupuisto Huipussa su 5.6. klo 10−18. Tule mukaan juhlimaan valtakunnallista Kummipäivää! Kummit ja kummilapset voivat osallistua maksuttomaan Verkkoseikkailuun yläilmoissa. Koe yhdessä kummilapsen kanssa pomppuisat verkot, jotka kulkevat 10 metrin korkeudessa. Ei etukäteisvarausta. Katso lisää seikkailupuistohuippu.fi/cms/fi/ huippu/verkkoseikkailu. Perheiden kesäkahvila 6.6.–22.6. ma–pe klo 9–13 Leppävaaran

kirkolla. Laulua, leikkiä, liikuntaa, loruilua, luovaa taiteilua ja mukavaa yhdessäoloa. Kahvia ja mehua tarjolla. Lasten toiminta Facebookissa: Leppävaaran seurakunnan lapset ja perheet, Instagramissa: @minisiipi.

KONSERTTEJA Kevätpurojen solinaa su 22.5. klo 18 Leppävaaran kirkko. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro ystävineen laulaa ja laulattaa Kullervo Latvasen johdolla. Vapaa pääsy. Soiva kesäpäivä: Ilmastokonsertti 8.6. klo 12 Leppävaaran kirkko. Raili Poijärvi-Salmela, viulu, Petrus Laitinmäki, viulu, Teija Carlsson, alttoviulu, Laurio Suonio, sello, Susanna Pajukangas, piano. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksun tuotto WWF:lle Itämeren suojelun hyväksi.

KARAKALLIOPÄIVÄ Karakalliopäivä torilla – Karakappelilla avoimet ovet helatorstaina 26.5. klo 14–18. Ohjelmaa kaikenikäisille. Järj. Karakakallioseura, Leppävaaran srk menossa mukana.

JUHLITAAN JUHANNUSTA Juhannusjuhla pe 24.6. klo 16–18 Leppävaaran kirkko. Alanne, Hyry, Nurmi. Kirkkohetki klo 16, sen jälkeen tarjolla grillimakkaraa, mehua ja muutakin purtavaa sekä mukavaa yhdessäoloa. Duo Nurmilintu musisoi. Klo 17.30 yhteislaulua ja juhlan päätös. Vap.eht. maksu Ukrainan pakolaisille Kirkon Ulkomaanavun kautta.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä, sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@ evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Lounaan hinta 3 e. Walk In -terapiapäivystys perjantaisin klo 13–16 Viherlaakson kappelilla. Tarkoitettu noin 16–29-vuotiaille, jotka kaipaavat juttuseuraa elämän hankaluuksissa. Ilman ajanvarausta, ilmainen. Launtaibrunssi la 21.5. klo 10−12 Raitin pysäkillä, Konstaapelink. 1. Hinta 3 e.

OLET JUHLAN ARVOINEN Diakoniatyön 150-vuotisjuhla ti 24.5 Leppävaaran kirkolla. Kevätmessu klo 11, ruokailu klo 12–13.30. Klo 13 alkaen ulko-ohjelmaa sään salliessa. Klo 14 yhteislauluja. Juhla loppu n. klo 15.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta. Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 22.5. klo 10 Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski. Helatorstain messu kirkossa ja verkossa to 26.5. klo 10. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski. Suvivirren sunnuntain messu kirkossa ja verkossa su 29.5. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki. Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohjan lähtömessu. Helluntain messu kirkossa ja verkossa su 5.6. klo 11 (HUOM! Kesäaika alkaa). Liturgia ja saarna Tuija Samila, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Sari Rautio. Messu su 12.6. klo 11 messu kirkossa ja verkossa Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski. Konfirmaatiomessu kirkossa ja verkossa, Hvittorpin rippikoulut 1 ja 2, la 18.6. klo 11. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Antti Kruus ja Kimmo Ansamaa, kanttori Sari Rautio. Konfirmaatiomessu kirkossa ja verkossa, Jaakkiman musiikkirippikoulu, su 19.6. klo 11. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustavat papit Kimmo Ansamaa ja Maritta Hartikainen, kanttori Päivi Hakomäki. Matinkappeli: Messu su 22.5. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 29.5. klo 12. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Sanna Franssila. Kesämessu ti 7.6. klo 12. Tuija Samila. Messun jälkeen kesäkahvila. Kesämessu ti 14.6. klo 12. Maritta Hartikainen. Messun jälkeen kesäkahvila. Olarin kappeli: Messu su 22.5. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Päivi Hakomäki.

Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Liturgia ja saarna 19.5. Jussi Koski 26.5. Juha Virta. Etkot klo 18. Rento messu klo 19, musiikki: risteysmuusikot. Katso lisää: risteys.fi.

HYVÄ PÄIVÄ -PERHETAPAHTUMA Su 29.5. klo 16 Olarin kirkko. Perhemessu, liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki. Lauletaan, leikitään, rukoillaan ja ihmetellään yhdessä. Mukana lapsikuorot. Messun jälkeen päivällinen ja toimintapisteitä kirkonmäellä: Ongintaa – keppihevosten tekoa – kepparirata – musahetkia – leluja kirjakirppis – jättirakentelupalikat – pomppulinna – leikkihuone ja leikkipiha – Kirjastoauto Välkky. Yhteisvastuun hyväksi vapaaehtoisen tapahtumamaksun, 15 e/perhe maksu käteisellä, kortilla tai Mobilepayllä. Lelu- ja lastenkirjakirppikselle voi tuoda leluja ja kirjoja myytäväksi Yhteisvastuun hyväksi.

NAISTEN KOKKIKERHO Ma 23.5. ja 30.5. klo 13, Olarin

kappeli, Kuunkehrä 4. Lastenhoito. Ryhmä päättää ruuan. Maksuton. Yhteyshenkilö/ask more Tuija Samila, tuija.samila@evl.fi. Место, Olarin kappeli, Kuunkehrä 4, 02210 Espoo, По понедельником в 13. Число: 23.5., 30.5. Женщины и дети Добро пожаловать. Можно и без детей. Няня для маленьких детей. Группа принимает решение, что будем готовить вместе. Безплатно. Не надо быть членом церкви чтобы участвовать. Контактный персон Tuija Samila е-мейл: tuija.samila@ evl.fi.

WOMEN’S GROUP at Matinkappeli on Fridays at 4 p.m. Let’s communicate, share information and connect. The themes of the meetings are women’s rights, violence, health, and wellbeing. Meeting dates: 20.5., 3.6., 10.6.

KOKO PERHEEN JUHANNUSJUHLA Hvittorpin kurssikeskuksessa juhannusaattona 24.6. Voit tulla piknikille ja saunomaan jo iltapäi-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6.

vällä. Seuraa ilmoittelua somessa ja Olarin seurakunnan verkkosivuilla sekä 16.6. ilmestyvässä Kirkko ja kaupunki-lehdessä.

SAAREEN SAUNOMAAN Kesäkeskiviikkoisin 1.6.–31.8. tarjoaa Sekava ry (=seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt) mahdollisuuden saunomiseen Stora Blindsundin saaressa Matinkylässä. Parittomalla viikolla vain naisten vuoro. Haku soutuveneellä Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista klo 18. Parillisilla viikoilla haku sekä klo 17 että klo 18. Miehet ensin klo 18.30 saakka ja sitten naiset klo 20:een. Ei sovi liikuntarajoitteiselle. Omat eväät, grillausmahdollisuus. Muista laudeliina ym. saunomisvälineet. Saarimaksu 3 e. Säävaraus, myrskyllä ei saunota. Ei lemmikkieläimiä. Koronarajoitukset huomioidaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sekavan puhelimeen 044 068 8068.

PERHEIDEN KESÄSEIKKAILUT KIRKONMÄELLÄ Olarin kirkolla 6.–10.6. klo 9.30– 12.30, sisällä ja ulkona. Askartelua, leikkiä, musiikillinen hartaushetki, lounas (lapset etusijalla). Lisätietoja: leila.saarela@evl.fi, mia.silvola@evl.fi.

RANTAUTUMINEN MATINKYLÄÄN Leikkejä, pelejä ja toimintaa lapsille ja perheille. 13.–17.6. klo 10–15 Matinkylän rannassa, Matinlahdenranta 1. Välipalatarjoilu. Paikalla seurakunnan perhetyöntekijöitä.

KESÄHARTAUS/-MESSU JA KESÄKAHVILA – SUMMER PRAYERS/MASS Ti Matinkappeli 7.6. alkaen klo 12–13.30. Kesäinen hartaus tai messu kappelisalissa ja sen jälkeen kesäkahvila Matinkappelin kahviossa. Summer prayers/mass, coffee and fellowship afterwards. Ke Olarin kirkko 8.6. alkaen klo 12–13.30 Kesäkahvila, tule jutustelemaan ja kahvittelemaan! Coffee and chatting at Olari church. Come and join us!

DIAKONIATYÖ Diakoniapäivystys ti klo 10–11, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Kirkkopolku 6 ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6

Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA Pyhäpäivä kutsuu rukoukseen – rukoussunnuntain messu su 22.5. klo 10. Zitting, Hero, Jurmu. Viikkomessu ke 25.5. klo 8. Arkiaamun pysähtyminen ehtoollispöydän ja rukouksen äärellä. Kallio, Jokivuori. Helatorstain messu to 26.5. klo 11 (huom! aika) Kulttuurikeskuksen Amfi (sateen sattuessa kirkossa). Linnoinen, Kallio, Jurmu. Pyhä Henki, yhteyden luoja – messu su 29.5. klo 10. Hero, Tiihonen, Jokivuori. Iltakirkko ti 31.5. klo 18. Rento, kaikille avoin iltamessu, jota valmistellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Kesän isosten ja avustajien siunaaminen tehtäviinsä. Viikkomessu ke 1.6. klo 8. Koivisto, Jurmu. Helluntain perhemessu su 5.6. klo 10. Vietämme kummipäivää! Tiihonen, Ristimäki, Jokivuori. Messu su 12.6. klo 10. Lauluyhtye Laetificus.

SUVIVIRSIPYHIINVAELLUS Vaellamme alkukesän vehreydessä Nuuksion luonnossa ja laulamme Suvivirren su 5.6. klo 16–19.30. Kuljemme rauhalliseen tahtiin noin 5 km polkuja pitkin. Kävelemme yhdessä, pysähdymme pieniin lauluja rukoushetkiin. Omat eväät ja juomapullo mukaan. Kokoontuminen Velskolan leirikeskuksen parkkipaikalla, Vääräjärventie 2. Tied. Marianne Tiihonen, p. 040 735 6575, marianne.tiihonen@evl.fi tai Jörgen Eriksson, jorgen.eriksson@iki.fi.

UKRAINALAINEN ILTA Tervetuloa viettämään yhteistä iltaa ukrainalaisen musiikin ja makujen parissa ti 24.5. klo 18–20 Tapiolan kirkolle. Tarjolla mm. borssikeittoa ja pampuska-leipää. Ukrainalaista musiikkia ja rukoushetki. Lapsille leikkitila. Vap.eht. maksu KUA:n katastrofikeräyksen kautta Ukrainaan

LAPSET JA PERHEET

Luodaan akryylimaaleilla värejä, viivoja ja tekstuureja Karoliina Mäkelän johdolla ma 30.5. klo 18−20 kirkon Pylvässalissa. Aiempaa kokemusta ei tarvita. Päätösrukous. Ilm. ja tied. viim. 23.5.: karoliina.makela@sanamaija.fi.

Avoimet aamut Tapiolan kirkolla ma ja to klo 9.30-12, 30.5. asti (helatorstaina 26.5. ei kerhoa.) Kesäperhekerho Tapiolan kirkolla vk 23 ja 24 (7.–16.6. ti, ke ja to klo 9.30–11.30. Muskarihetki klo 10–10.30. Ei enn.ilmoittautumista. Tiedustelut liisa.soinio@evl.fi. Ilmoittautuminen päiväkerhoon 29.5. asti: espoonseurakunnat.fi/ tapiolan-seurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/paivakerhot. Kummipäivän elokuvanäytös Kino Tapiolassa su 5.6. klo 13. Lisätiedot ja ilm. 29.5. asti espoonseurakunnat.fi/tapiolan-seurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/tapahtumat.

KIRKON LOUNAS

KONSERTTEJA

Keittolounas, ruisleipää ja kahvi ti 24.5. klo 12–13.30 Tapiolan kirkko. Hinta 5 e. Keiton valmistaa Manna-apu hävikkituotteita hyödyntäen. Lapset 3–12 v. 2 e. Tuotto Kirkon Ulkomaanavun kautta ukrainalaisten auttamiseen.

Espoon musiikkiopiston kitaraopettajien tukikonsertti Ukrainan hyväksi pe 20.5. klo 18 Tapiolan kirkko. Juuso Nieminen, Osmo Palmu, Antero Pellikka ja Andrzej Wilkus soittavat klassista kitaramusiikkia. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e KUA:n katastrofikeräyksen kautta Ukrainaan. Häivähdys Pyhää -konsertti ke 25.5. klo 12 Tapiolan kirkko. Liisa Nissilä, piano; Ilona Vienonen, sello. Haydn, Chopin-Liszt, Fauré, Bartok. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen. Musiikkia puolen päivän aikaan -kesäsarjan avajaiskonsertti ti 7.6. klo 12 Tapiolan kirkko. Kamarikuoro Gloria, joht. Seppo Murto. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu KUA:n katastrofikeräykseen. Musiikkia puolen päivän aikaan ti 14.6. klo 12 Tapiolan kirkko. Urut soivat Tapiolassa! Urkurina Liisa Malkamäki. J.S. Bach, Olivier Messiaen, Ch.M. Widor, Arvo Pärt. Vapaa pääsy, vap.eht. maksu KUA:n katastrofikeräyksen kautta Ukrainaan.

HILJAISUUDEN MAALAUS

KAHVILA VALO Tapiolan kirkolla ma–to klo 12–16 Yhteisvastuulle ja Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan. Voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi kahvilaan tai muihin tehtäviin: merita.hietanen@evl.fi. Grilli kuumana ti 31.5 klo 13–15, makkaraa ym. ja jälkkäriksi jätskiä, pullaa ja kahvia. Tule viettämään kesän aloitusta Valon terassille. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

OMPELIMO Kirkolla to klo 17.30–18.30. Syyrialaiset Hala ja George ottavat korjaustöitä vastaan. Vap.eht. maksu KUA:n katastrofikeräyksen kautta Ukrainaan

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2022

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

”Luomakunnan ihmeitä ihmettelemässä”, Mimosa Mäkinen ja Teija Palolahti. Ke 15.6. ”Riparin loppukertaus”, Sonja Holkerinoja jaTeija Palolahti.

ASETU EHDOLLE SEURAKUNTAVAALEISSA Tarkemmat tiedot ja ohjeita www. kauniaistenseurakunta.fi/vaalit ja www.seurakuntavaalit.fi

KAUNIAISTEN KIRKKO ON POIS KÄYTÖSTÄ REMONTIN VUOKSI

Esbo svenska församling

Katso väistötilatiedot kunkin tilaisuustiedon kohdalta erikseen. Verkossa www.kauniaistenseurakunta.fi löytyvät ajantasaiset tilaisuuksien kokoontumispaikkaja aikatiedot. Remontin arvioitu valmistumisajankohta on lokakuussa 2022. Srk-toimisto kirkolla 18.6. asti, jonka jälkeen toimipiste on Sebstoksen toimitilassa 12.8. asti.

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN METODISTIKIRKOSSA Su 22.5. klo 13 Kauniaisten metodistikirkossa, Yhtiöntie 33. Saarnaa Arto Antturi Medialähetysjärjestö Sanansaattajista, liturgia Kari Kuula, kanttorina Anna Marte. Helatorstaina 26.5. klo 13 saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen, kanttorina Teija Palolahti. Su 29.5. klo 13 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen, kanttorina Anna Marte. Viulistit Heidi Simomaa ja Sampo Villanen avustavat. Su 5.6. klo 13 saarna Kari Kuula, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Lasse Mäki. Su 12.6. klo 13 saarna ja liturgia Kari Kuula, kanttorina Teija Palolahti.

ILON RYHMÄ Ti 24.5. klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa.

HÖGMÄSSOR Olars kyrka sö 22.5 kl. 10.30. Högmässa. Kanckos, Kronlund. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 22.5 kl. 12.15. Högmässa med konfirmation. Ertman, Kronlund, Brunell, Dannholm, Emilia Tikkala, Vilja von Weissenberg. Esbo domkyrka to 26.5 kl. 12.15. Utegudstjänst. 150-års födelsedagsfest i församlingsgården för Kira Ertman, Nina Kronlund och Eeva-Liisa Malmgren som fyller jämna år. I fall du vill komma ihåg med en gåva, får du gärna göra det via Kyrkans Utlandshjälps kvinnobank. Esbo domkyrka sö 29.5 kl. 12.15. Högmässa. von Martens, Malmgren, Brunell. Södrik kapell on 1.6 kl. 17. Grillkväll med andakt. von Martens, Tore Ahola. Esbo domkyrka sö 5.6 kl. 12.15. Ertman, Kronlund, Malmgren. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 12.6 kl.12.15. Kanckos, Kronlund.

VUXENVERKSAMHET

Sebastoksen toimitilassa (Kauniaistentie 11) klo 10.00 -11.30 la 28.5. ja 11.6. Ryhmä on tarkoitettu monikulttuuri- tai maahanmuuttajaperheille. Ilmoitt. etukäteen s-postilla yilcedmilena@yahoo.es. Ohj. Milena Raitmaa, laillistettu psykologi p. 0400 196 634.

Torsdagsträffen to 19.5 (tema: Marthor berättar om Östersjön och bjuder på fiskpaj) och 2.6 (tema: somriga sånger på sista träffen inför sommaren) kl. 13–14.30 i Södrik kapell. En träffpunkt för daglediga. Symamsellerna ti 31.5 kl.16-19. Handarbetsgrupp. Vita huset, Prästgårdsg.1. Afton vid Esboån ti 7.6 kl. 16.30. Visning av Esbo domkyrkas orgel med kantor Elsa Malmgren. Kl. 19.30 konsert med Esbo sångkör och Esbo spelmanslag. Fritt inträde. Frivillig donation till Ukrainahjälp via Kyrkans Utlandshjälp.

KESÄTREFFIT

MUSIK

Keskiviikkoisin klo 14 seurakuntien toimitila Sebastoksessa, os. Kauniaistentie 11. Ke 1.6, ”Kotikuusi”, Anna Marte ja Pirjo Luoma. Ke 7.6.

Fr 20.5 kl. 18. Pensionärskören Furornas vårkonsert: Guds andedräkt–mässa i irländsk folkton. i Sökö kapell. Dir. Håkan Wikman.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 30.5. klo 18.30 Raamattuopiston tiloissa, Helsingintie 10. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

MONIKULTTUURISET PERHEET -RYHMÄ

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6.

Program 15€. Sö kl. 19. Musik i sommarkvällen – en avgiftsfri musikupplevelse på söndagskvällar i Esbo domkyrka. Konsertserien i samproduktion med kantorer i Esbo svenska för samling och Espoon tuomiokirkko seurakunta inleds sö 29.5. Kam markören Novena 5.6. Fullständigt program: esboforsamlingar.fi/ evenemang.

STÖD OCH HJÄLP Lö 14.5 kl. 11. Olars kyrka; teater & musik Vid livets gräns – en livsbeja kande föreställning om möten, bemötande och musikens kraft vid en sjukhusavdelning. Sjukhusmusi ker Anna Brummer, skådespelare Helena Ryti. Föreställningen riktar sig till publik 18 år och uppåt. Diskussion, kaffe & té efter föres tällningen. Sorgegruppens sista träff to 19.5 kl. 18. Förrättningskapellet vid Esbo domkyrka.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar torsdagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell. Freda gar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisdagar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas försam lingsgård. Familjeklubbarna fort sätter till 23.6. Hobbyklubbarna Kockis & Sportis tar emot anmälningar till höstens klubbverksamhet som är 2 ggr/ vecka kl. 14–16. Elektronisk anmälan på esboforsamlingar.fi/kommed/barn-och-familj/barn-iskolaldern, senast 31.5. Familjeläger för familjer, ensam stående med barn, mor och farfö räldrar med barnbarn. 26–28.8 på Hvittorps lägercentrum, Kyrkslätt. Deltagaravgift (kost & logi) mellan 35€–15€. Barn under 3 år deltar gratis. Befrielse från avgift möjlig. Info och elektronisk anmälan 23.5–12.6 på esboforsamlingar.fi/ kom-med/barn-och-familj. Frå gor: helena.aittilindberg@evl.fi, 040 763 6250. Hilavitkutin-läger på svenska och finska veckoslutet 23–25.9 med tema Escape Room för 12–14åringar. Busstransport till Enäseppä. Pris 35€. Elektronisk anmälan 1.6–2.9 på esboforsamlingar.fi. Frågor: camilla.dann holm@evl.fi

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sand berg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi. espoonseurakunnat.fi.

Grankulla svenska församling

Elämänkaari

Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn. 050 500 7000, grankulla. sv.fors@evl.fi Adresserna: Sebastos, Grankullavägen 11

HÖGMÄSSA I SEBASTOS Sö 22.5 Högmässa i Sebastos kl. 12. Kaffeservering. To 26.5 Kristihimmelsfärdsdagens högmässa i Sebastos kl. 12. Kaffe servering. Sö 29.5 Högmässa i Sebastos kl. 12. Kaffeservering. Sö 5.6 Högmässa i Sebastos kl. 12. Kaffeservering. Sö 12.6 Högmässa i Sebastos kl. 12. Kaffeservering.

TISDAG 24.5 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödut delning i Sebastos kl. 9.3010.30 Sångstund för pensionärer i Casa Seniori kl. 12.45. Tisdagsträffen i Casa Seniori kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

TISDAG 31.5 Diakonimottagning och brödutdel ning i Sebastos kl. 9.3010.30.

SOMMARKLUBB 7.–17.6 Alla vardagar i Sebastos kl. 913. Förhandsanmälning till daniela. hilden@evl.fi

Yhteiset

Diakonian retkipäivä Hvittorpissa 2.6. sinulle, joka kaipaat vaihtelua arkeen. Yhdessäoloa, ulkoilua, hiljentymistä, maukasta ruokaa, mahdollisuus saunoa. Retken hinta 15 e, ensikertalaiset etusijalla. Ilm. viim. pe 20.5. ruokaaineallergioi neen diakoni Harriet Lohikarille p. 040 531 1057. Pyhiinvaellusmatka Roomaan ja Assisiin. Espoonlahden ja Olarin seurakunnan matka Italian kah teen tärkeimpään pyhiinvaellus kaupunkiin 1.–8.10. Matkanjohtaji na Jouni Turtiainen, Elja Puukko ja Antti Kruus. Hinta 1 290 (2hh), 1 475 e (1hh) sisältää lennot, bussikulje tukset, majoitukset Roomassa birgittalaisluostarissa piazza Farnesella, luterilaiset messut, rukoushetket, Assisissa puolihoito, opastuksen luentoineen ja opas kirjan, kuvapalvelun ym. Käynti Orvietossa. Tiedustelut: Antti Kruus, antti.kruus@evl.fi tai 040 546 0844. Ilmoittautumiset: ElVe Tours, info@elvetours.gr.

ESPOON TUOMIO KIRKKO SEURA KUNTA Kastettu Aurora Saga Linnea Asikainen, Aarni Karl Eemil Eronen, Alex Zia Ghasemzadeh, Mea Marianne Astrid Johansson, Miro Pekka Henrik Kaikkonen, Siilas Olavi Koistinen, Alisa Sofia Oikarinen, Aatos Ilmari Paulamäki, Eino Ensio Perälä, Aleksi Yang Sen Sairanen, Saara Jiang Mu Saira nen, Tomas Leo Sassi, Viola Evelyn Siivonen, Ilpo Elias Syvän ne. Avioliittoon kuulutettu JukkaPekka Ari Ahinko ja Erica Anitra Elisabeth Rothberg, Satyr Max Josef Stingl ja Minttu Minora Salminen. Hautaan siunattu Pasi Ilmari Eerola 56 v, Jukka Juhani Ekström 75 v, Sanna Mari Elina Korhonen 58 v, Toivo Aulis Kupiainen 90 v, Maija Lemmikki Lamponen 92 v, Pirkko Sylvia Laukkarinen 96 v, Hannu Matti Antero Mattila 59 v, Sinikka Sylvia Pohjonen 91 v, Unto Tapio Tummala 69 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu Aatos Eino Huusari, Oliver Step hen Irwin, Leonid Eemil Ole, Eva Maria Aliisa Pentikäinen, Anttoni Joel Henrik Pohjola, Verner Matias Suominen, Elliot Arthur Fredrik Wikström. Avioliittoon kuulutettu Vili Eppu Joona Nieminen ja Siina Reetta Aurelia Kohonen, Sami Tapani Vikstén ja Anna Katariina Vuorela. Hautaan siunattu AnnaLiisa Sirkka Hillevi Boulle not 71 v, Harri Vilhelm Huovinen

73 v, Sinikka Marjatta Korhonen 80 v, Arja Onerva Laaksonen 84 v, Eila Elisabet Lappalainen 95 v, Anna Liisa Mastosalo 92 v, Seppo Ilmari Tähtinen 83 v, Jukka Olavi Viinanen 62 v, Raija Sinikka Virta 73 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Frans Paul Rafael Müller, Alvar Frans Emil Vettenranta.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu Elina Sofia Hautala, Oscar Elias Alexander Hollis, Leo Herman Kollin, Matias Walter Olavi Mali nen, Emil Mikael Muje, Minja Matilda Mäntyranta, Linus Kas per Nylander, Aapo Veikko Armas Tapanen. Avioliittoon kuulutettu Henri Markus Honkanen ja Mari Tuulikki Ketola, Joonas Aleksan teri Hämäläinen ja Hanne Elina Mäkitalo, Henri Matias Jarrett ja AnnaKatriina Nuotio. Hautaan siunattu Simo Jaakko AlaNikkola 86 v, Pekka Antero Hassinen 65 v, Pirjo Mariitta Hautanen 76 v, Jorma Olavi Kettunen 64 v, Maija Anneli Korolainen 88 v, Jekaterina Mestiläinen 95 v, Aino Helmi Niskanen 87 v, Saara Maija Riikonen 87 v, Kari Tapio Siitari 72 v.

Iiris Olivia Järvenpää, Nelma Ester Mäki, Lillan Maj Saukko nen, Anton Kaapo Sinisalo, Daniel Henrik Tiainen. Avioliittoon kuulutettu Tuomas Heikki Rahkonen ja Anu Pauliina Karppinen, Iiro Eerik Riikonen ja HeliMinttu Marketta Hyppänen. Hautaan siunattu Eeva Minna Irmeli Carpénvon Schantz 60 v, Jukka Tapani Jokiranta 68 v, Leena Sinikka Kärkkäinen 76 v, Lea Inkeri Lehti 85 v, Seppo Ilmari Miettinen 83 v, Anja Anneli Mäki 88 v, Aira Hele na Pietilä 85 v, Tapio Matti Ran nanmäki 83 v, Heikki Antti Rei man 87 v, Oiva Risto Rinne 95 v, Janne Juhani Abraham Sievinen 24 v, Inger Elisabet Svahn 70 v, Raimo Juho Väisänen 89 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu Aada Emilia Antikainen, Joel Elias Hytönen, Aura Helmi Pipsa Nuotio. Avioliittoon kuulutettu Tuukka Pekka Hiltunen ja Paula Kaarina Kahila, Veli Henrik Saarinen ja Silja Sofia Annila. Hautaan siunattu MarjaLeena Jousimaa 77 v, Usko Juhani Koppinen 84 v, Kari Esko Paaso 68 v, Raimo Juhani Salmi nen 71 v, Aino Annikki Salo 86 v, Ritva Kaarina Vallittu 86 v, Jouko Juhani YliPaavola 90 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpt/Kastettu Saga Elisabeth Agnes Fabricius, William Mikael Harjanne, Ted Rikhard Anders Lindström, Linnea Terese Desiree Qvarn ström, Elliot Johannes Wilén. Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon kuulutettu Max Ian Alexander Estlander ja KiaMaria Mikaela Niemi, Emma Sophia Linnea Sundström ja Nina Annele Koskeva. Avliden/Hautaan siunattu Christian Fredrik Boijer 84 år, Lilian Margareta Selin 67 år, Kristina Olivia Sirén 86 år.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu AavaSofia Aleksandra Holopai nen, Vanessa Wangui Jansson, Lauri Eemil Johannes Jurvala,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6.

Kirkoissa soi TIIU KAITALO

TORSTAINA 19.5. Viherlaaksopäivän kappelikonsertti: kitaristi-lauluntekijä Make Perttilä esiintyy klo 19 Viherlaakson kappelissa, Viherkalliontie 2. Vapaa pääsy. Teetä tarjolla klo 18.30 alkaen.

PERJANTAINA 20.5. Vox Silentii: Laulumeditaatio klo 17 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3. Meditaatiohetki on ilman puhetta. Johanna Korhonen ja HilkkaLiisa Vuori. Enkelten gregoriaaniset osa 3, Angels part 3. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Ks. voxsilentii.fi. Vårkonsert med pensionärskören Furorna: Guds andedräkt klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Marika Westerling, sångsolist; Pekka Pentikäinen, dragspel; Kyösti Ruuttunen, gitarr; Jukka Viiri, slagverk; Oona Harju, piano. Håkan Wikman, dirigent. Program/ ohjelma 15 e.

SUNNUNTAINA 22.5. Kevätpurojen solinaa klo 18 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro ystävineen laulaa ja laulattaa Kullervo Latvasen johdolla. Vapaa pääsy. Kevätlaulajaiset klo 18 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Laaksolahden lauluryhmä ja Leppävaaran srk:n Mattanja-kuoro esittävät keväisiä lauluja. Kakkukahvit. Vapaa pääsy. Tapiolan kamarikuoro: Vuodenajat klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Johtaa Hannu Norjanen. Tanssiteatteri Xaris, ohj. Titta Tunkkari, eläytyy Joonas

kallionkatu 2. Raili Poijärvi-Salmela, viulu, Petrus Laitinmäki, viulu, Teija Carlsson, alttoviulu, Lauri Suonio, sello, Susanna Pajukangas, piano. Ohjelmassa mm R. Schumannin pianokvintetto. Ohjelmatuotto WWF:lle Itämeren suojelun hyväksi. Kesäkonserttisarja jatkuu joka toinen keskiviikko klo 12.

TORSTAINA 9.6. Urkuyö & Aaria: Taiteilijaparit klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Pianisti Laura Mikkola, sopraano Marjukka Tepponen ja baritoni Kevin Greenlaw. Kuuluisien taiteilijaparien Clara ja Robert Schumannin sekä Alma ja Gustav Mahlerin sävellyksiä. Liput: lippu.fi, 15–35 e + toimitusmaksu.

SUNNUNTAINA 12.6.

Cantores Minores -kuoro esiintyy torstaina 16.6. Urkuyö ja Aaria -festivaalin konsertissa Espoon tuomiokirkossa. Konsertilla juhlistetaan 70 vuotta täyttävää Helsingin Tuomiokirkon poikakuoroa. Liput 15‒35 euroa. Kokkosen Laudatio Dominin riemukkaisiin säveliin. Mika Koivusalo, äänitekniikka. Poulenc, Grieg, Palmgren, Mäntyjärvi, Saariaho, Kokkonen. Liput 20/10 e.

TIISTAINA 24.5. Musiikkiopisto Avonian kevätkonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 29.5. Bachia Kuninkaantien kappeleissa klo 14 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 ja klo 17 Kauklahden

kappeli, Kauppamäki 1. Barokkiyhtye Baccano. Tuuli Lindeberg, sopraano; Hanna Haapamäki, nokkahuilu; Susanne Helasvuo, viulu; Jussi Seppänen, sello; Eero Palviainen, luuttu. Bachin aarioita sopraanolle sekä soitinmusiikkia. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Suvisunnuntain iltamusiikki: Löytty & Selloduo klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Jaakko Löytty, laulu ja kitara; selloduo Anna-Maria ja Olli Varonen. Jaakko Löytyn lauluja ja musiikkia maailman mantereilta.

Espoon tuomiokirkon kesäkonserttisarjan avajaiskonsertti! Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 5.6. Suvisunnuntain iltamusiikki: Chorus klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Kamarikuoro Novena, joht. Nina Kronlund; Markus Malmgren, urut. Kuula, Rheinberger, Franck, Howells. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKO 8.6. Soiva kesäpäivä: Ilmastokonsertti klo 12 Leppävaaran kirkko, Veräjä-

Suvisunnuntain iltamusiikki: Dixit Dominus klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Juvenalia-kuoro & barokkiyhtye, johtaa Matti Järvinen. Monteverdi. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 16.6. Urkuyö & Aaria: Cantores Minores 70-vuotisjuhlakonsertti klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Johtaa Hannu Norjanen. Urkusolistina Markus Wargh, urut. Schütz, Bach, Pärt, Kuula, Mäntyjärvi, Rautavaara. Liput: lippu.fi, 15–35 e + toimitusmaksu.

SUNNUNTAINA 19.6. Suvisunnuntain iltamusiikki: Jazzvirsi klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Eva Vikman, laulu; Lassi Kouvo, piano. Vapaa pääsy.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Perjantaina 20.5. Elastinen ja akustinen trio -konsertti klo 18. Vantaalla Tikkurilan kirkon kirkkosalissa, Asematie 12 a. Liput 30 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta (linkki löytyy www.tikkurilanseurakunta. fi tapahtumakalenterin tapahtumasta) tai ennen konserttia kirkolta, jos lippuja vielä on. Pieni määrä lippuja on varattavissa ennakkoon Tikkurilan kirkon palvelupisteeltä niille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää nettiä.

Sunnuntaina 22.5.

La Cité des Dames – Naisten kaupunki klo 18 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Linnéa Sundfær-Casserly, sopraano, Duo Medieval (Uli KontuKorhonen ja Anneliina Rif, sopraano), Ensemble Nylandian renessanssiyhtye, Eloisa Consort. Renessanssin ajan naissäveltäjien musiikkia. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 9/2022

Lauantaina 28.5.

Tiistaina 7.6.

Kansanlaulun tapaan – Laulu- ja käsikelloyhtye Sonuksen konsertti klo 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Metrolla musiikkiin - sarjan avajaiskonsertti: Soli Deo gloria klo 19 Helsingissä Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Jenny Pajula, huilu ja piccolo, Juuli Markkanen, oboe, Laura Hárs ja Marco Elefante, viulu, Pia Kukkonen, alttoviulu, Hanna Järvinen, sello. Kanttorikuorossa Niels Burgmann, Hannele Filppula, Hanna Järvinen, Mari Lamminen, Kullervo Latvanen, Marika Leino, Kirsi Lemponen, He-

Maanantaina 6.6.

Helsingin Urkukesän avajaiskonsertti klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Markku Lepistö, harmonikka, Mikko Helenius, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

li Kantola, Tommi Niskala, Risto Pulkamo, Katri Vanhamäki ja Hanna Virtanen. Bach, Beethoven, Burgmann. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Keskiviikkona 8.6.

Helsingin Urkukesän konsertti klo 19 Helsingin Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Juvenaliakuoro ja Keskisävel-yhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.