Kirkko ja kaupunki 2022 09 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

19.5.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Jäähyväiset perheen jäsenelle Lukijat kertovat, miltä tuntuu menettää läheinen eläin: ”Koin koiran kuolemasta yhtä suurta tuskaa kuin isäni poismenosta.” s. 12 Freelancer-munkki Erkki Jokinen tutkii ihmisen pahuutta ja Jumalan syvyyttä s. 18

Perheneuvoja Paula Maria Mäkelä rakastui kypsässä iässä s. 20

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkon pitäisi luopua elämälle vieraasta eristäytyneisyydestä

Yksi suurimpia eroja valheen ja kissan välillä on se, että kissalla on vain yhdeksän henkeä.

”OLISI VARMAAN KOHTALOKAS laiminlyönti, jos kirkko rajoittaisi toimintansa vain n.s. kirkkokansaan ja antaisi elävän elämän virrata ohitseen.” Näin kirjoitti 80 vuotta sitten rovasti Heimer Virkkunen Kirkko ja kaupungin – joka aluksi oli nimeltään Helsingin kirkkosanomat – ensimmäisessä numerossa. Se ilmestyi syksyllä 1942. Helsinkiä pommitettiin. Hädän keskellä kirkolla oli oma tärkeä tehtävänsä. Virkkunen painotti lehden ensimmäisessä numerossa, että kirkon pitäisi luopua ”elämälle vieraasta eristäytyneisyydestä” ja astua rohkeasti lähemmäksi kansaa ja elää mukana sen ahdingossa ja kärsimyksissä. Sodan keskellä Virkkunen katsoi myös tulevaisuuteen ja jälleenrakennukseen. Hän muistutti, että kirkon työ kokoaa vain suhteellisen pienen osan pääkaupunkilaisista. ”Kirkko kuuluu kuitenkin niillekin jäsenilleen, jotka eivät tunne tarvetta osallistua seurakuntaelämään”, Virkkunen kirjoitti. Ilmauksena pyrkimyksestään päästä lähemmäksi pääkaupunkiseudun ihmisiä kirkko perusti lehden. Tämän lehden. MONI ASIA ON muuttunut 80 vuodessa. Olemme saaneet elää rauhan aikaa, jonka perusteita Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nyt horjuttanut. Henkisen ja aineellisen jälleenrakennuksen ansiosta syntyi Suomi, joka vuonna 2022 pitää kärkisijaa maailman onnellisimpien maiden joukossa viidettä vuotta peräkkäin.

helluntaina tapahtui ihme. Ihmiset kuulivat Jumalan puhuvan

Kirkko avautui sotien jälkeen ulos eristäytyneisyydestään, mistä kiitos kuuluu osaltaan Kirkko ja kaupungin ensimmäisen päätoimittajan Heimer Virkkusen kaltaisille tienraivaajille. Edelleen vain pieni osa kirkon jäsenistä tuntee ”tarvetta osallistua seurakuntaelämään”. Tai vaikka tuntisikin, niin ei syystä tai toisesta osallistu. TUOREEN LUKEMISTUTKIMUKSEMME mukaan kolmannekselle pääkaupunkiseutulaisista Kirkko ja kaupunki on heidän ainoa tai lähes ainoa siteensä seurakuntaan. Sellaisena se on hyvin tärkeä side sekä lukijoille että meille median tekijöille – ja koko kirkolle. Kirkon jäsen ja uskollinen seurakuntalainen voi ihan hyvin olla, vaikkei seurakuntakeskuksessa alvariinsa ravaisikaan.

Tänään Totuuden katoaminen ajaa ihmisyyden haaksirikkoon. ARKKIPIISPA TAPIO LUOMA KIRKOLLISKOKOUKSESSA TOUKOKUUSSA 2022

Iankaikkisesti

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Näin totuus poljetaan tomuun torilla eikä rehellisyydelle ole täällä sijaa. VANHAN TESTAMENTIN JESAJAN KIRJA 59:14

KIRKKO KUULUU NIILLEKIN JÄSENILLEEN, JOTKA EIVÄT TUNNE TARVETTA OSALLISTUA SEURAKUNTAELÄMÄÄN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Ensimmäisenä

YHDYSVALTALAINEN KIRJAILIJA MARK TWAIN (1835–1910)

Kirkko ja kaupunki

19.5.2022

– ja ymmärsivät.

Seuraava lehti ilmestyy 16.6.

Voisitko, Pyhä Henki,

KANNEN KUVA:

tehdä tuon ihmeen

HANS EISKONEN

uudestaan? Että ihmiset kuulisivat,

kirkkojakaupunki

ymmärtäisivät ja

kirkkojakaupunki

rakastaisivat.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kutsuimme sinut kummiksi, koska olet meille tärkeä” Kuuden lapsen kummi ja pappi Iiro Salminen, 34, toivoo, ettei kummiudesta tule suorittamista. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

1 2 3

Missä kummit on keksitty? – Kummiuden historia juontaa juurensa aikaan, jolloin kristinusko ei vielä ollut nykyisen kaltainen maailmanlaajuinen uskonto. Jos joku silloin halusi kristityksi, hänet kastettiin. Samalla hän sai tuekseen kristityn lähimmäisen, joka opetti kastettavalle uskon ydinasioita. Lähimmäinen toimi mentorina ja vierellä kulkijana. Mitä kummius merkitsee nykyään? – Nykyään oman lapsen kummiksi kutsutaan itselle läheisiä ja tärkeitä ihmisiä. Näin kummius voi toteutua esimerkiksi ylisukupolvisena ystävyytenä. – Kummi on kristillinen kasvattaja, esimerkki ja vierellä kulkija. Kummi on joku, jonka kanssa voi jakaa elämää ja etsiä siihen merkitystä. Mistä johtuu, että kummi tuntee usein syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa? – Menestymisen asenne hiipii helposti sellaisillekin elämänalueille, joissa on oikeasti kyse pysähtymisestä, olemisesta, kuuntelemisesta ja läsnäolosta. Suorittaminen voi heijastua myös kummiuteen. – Ajatellaan, että pitää täyttää tietyt normit, ja mietitään, onko lahja varmasti tarpeeksi hyvä. Tai ajatellaan, että kummin kuuluu viedä lapsi Lintsille, eikä se taaskaan onnistunut. Kuuden lapsen kummina olen itsekin miettinyt omia odotuksiani ja toiveitani siitä, minkälainen kummi haluaisin olla. Asetan riman korkealle, ja aina menen ali. Se tuo paineita. – Työssäni kysyn usein kasteperheen vanhemmilta, mitä he toivovat kummilta. Vastauk-

sissa ei kuulu minkäänlainen ’korkea rima’, vaan se, että kummi on sellainen kuin on: Olemme kutsuneet sinut kummiksi, koska olet meille tärkeä ja jaamme jotain yhteistä, ja toivomme, että tämä jakaminen voisi jatkua seuraavassa sukupolvessa.

Millainen on ihan riittävä kummi? – Toivon, että kummisuhteesta lähtisi suorittamisen taakka. Ei kummilapsen tapaamista tarvitse kalenteroida, vaan elämässä voi olla hetkiä, jotka luovat tärkeän kohtaamisen kummilapsen kanssa. – Muistan omasta lapsuudesta kummitätini, joka tavatessamme sanoi, että ’kummitäti tässä’. Tiesin sen kyllä. Mutta pelkästään se, että hän sanoi sen, sai minut tuntemaan, että meillä on jotain yhteistä: sinä olet minulle ja minä olen sinulle. – Kummius on arvokas suhde, jota kummi saa olla rakentamassa. Suhde on intiimi, koska siihen liittyvät vain kummi ja kummilapsi, mutta siihen liittyy myös Jumala. Ja se tekee siitä vielä erityisemmän.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle pyhää on kohtaaminen. Se voi tarkoittaa toista ihmistä, Jumalaa tai hiljaisuutta. Tilaa, jossa ollaan tiiviisti läsnä. ■ Valtakunnallista kummipäivää juhlitaan 5.6. Lisätietoja osoitteessa kummipäivä.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Pilven kyytiin Kertomuksessa Jeesuksen taivaaseenastumisesta näkyy antiikin ihmisen maailmankuva – mutta sen merkitys kestää aikaa.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JESÚS ROCHA / UNSPLASH

”

un hän oli sanonut tämän, hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet hei dän näkyvistään.” Kohtaus, jossa oppilaat tähyävät taivaalle Jeesuksen etääntyessä, tuo mieleen taivaalle kohoavan kuuma ilmapallon. Uusi testamentti käsittelee Jeesuksen taivaaseenastumista vain lyhyesti, ja sunnuntai sin kirkossa lausuttu uskontunnustus on vieläkin niukkasanaisempi: ”astui ylös taivaisiin”. – Evankelista Luukkaan mukaan Jeesus otti pil ven kuin taksin ja lähti. Ensimmäisille kristityil le oli ongelmatonta ajatella, että taivas, jonne Jee sus meni, on konkreettinen paikka, sanoo Uuden testamentin tutkija Matti Myllykoski. Myllykoski toteaa, että ensimmäiset kristityt olivat antiikin ihmisiä, joilla oli oman aikansa kolmikerroksinen maailmankuva. Ylhäällä oli taivas, jossa Jumala vallitsi taivaal lisine sotajoukkoineen. Taivaankansi oli kuin ku parisepän takoma kupu, jonka yläpuolella oli vat veden ja lumen varastot. Ihmisten asuttama maanpinta lepäsi pilarien tai perustusten varas sa, ja sen alla oli sheol, kuolleiden valtakunta. Al haalla velloivat myös maanalaiset vedet, jotka oli vat peräisin syvästä alkumerestä. KRISTITTY FUNDAMENTALISTI ajattelee, että van hojen Raamatun kertomusten on oltava historial lisesti tosia. Ateisti taas saattaa tokaista, että kris tittyjen pyhä kirja sisältää paikkaansa pitämättö miä taruja. – Kumpikin on tavallaan oikeassa, mutta evan keliumi ei rakennukaan sen varaan, että ihmiset uskovat pelkkiä faktoja, Myllykoski sanoo. Myllykoski pitää kohtuuttomana vaatimuk sena, että menneiden aikojen kristittyjen pitäi si olla luonnontieteelliseltä ja historialliselta tie tämykseltään oman aikansa yläpuolella. Sen si jaan hän kääntää katseen tekstien symboliseen tasoon. Luukas kirjoitti varhaisille kristityille, jotka tiesivät, että kuolleista noussut Jeesus oli poissa. Tästä seurasi kysymys, missä hän on nyt. Ilmas sa oli myös vanha odotus Jumalan valtakunnan konkreettisesta toteutumisesta maan päällä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Luukas vastasi selittämällä lukijoilleen, miten asiat tapahtuivat ja mikä niiden merkitys oli. Jee suksen taivaaseen ottaminen liittyy lupaukseen Pyhästä Hengestä, jonka kautta Jeesus on läsnä kristityn elämässä. – Emme enää usko varhaisten kristittyjen maa ilmankuvaan, mutta voimme jakaa sen, millä ta valla he käyttivät näitä tekstejä. Kyse on vuoro vaikutuksesta Jumalan kanssa ja sanoista, joilla lähestymme häntä, Myllykoski sanoo.

”

Jeesus otti pilven kuin taksin ja lähti. UUDEN TESTAMENTIN TUTKIJA MATTI MYLLYKOSKI

MATTI MYLLYKOSKI on huomannut, että kristitty jen hengellinen elämä painottuu yhä enemmän henkilökohtaiseen kokemukseen: miten usko vai kuttaa sisimmässä ja minkälaisia tunteita ja aja tuksia sellaiset sanat kuin armo, Henki, synti ja vapaus herättävät? – Näiden asioiden merkitys ei ole sidottu Raamatun erehtymättömyyteen. Kyse on siitä, millai sesta elämästä nämä tekstit viestittävät, minkälai sia tunteita ja ajatuksia ne herättävät ja millaisia ihmisiä meidän tulisi olla. Myllykosken mukaan moni konservatiivinen kristitty pelkää, että sisäistä kokemusta painotta va hengellinen elämä muuttuu uushenkisyydeksi. Häntä itseään asia ei huolestuta. – Kristityn identiteetti kiinnittyy pitkään ja vahvaan traditioon. Olen itse identiteetiltäni kris titty enkä yleisuskonnollinen ihminen. Hengelli nen kotini on vuorovaikutuksessa näiden tekstien kanssa. ■ Helatorstaita vietetään Jeesuksen taivaaseen astumisen muistoksi. Tänä vuonna helatorstai on 26.5.

Sanan selitys Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse. HANS EISKONEN

Lyhyt matka pahasta pyhään USKONNOSSA ON KYSYMYS pyhästä, mutta mitä pyhyys on? Voiko sitä kuvata sanoin? Varmasti voi, hiukkasen. Sanat eivät voi opettaa pyhyyttä ihmiselle, mutta ne ohjaavat ihmisen nimeämään kokemuksensa uskonnolliseksi, tai pyhäksi. Siksi kysymystä pyhyydestä voi lähestyä tutkimalla, millaisia asioita eri kielissä on nimetty pyhiksi. Esimerkiksi ruotsin ja englannin helig ja holy liittyvät terveyteen ja kokonaisuuteen, joka on siis alkuaan pyhyyttä. Pahaenteinen natsitervehdys heil on samaa juurta – alkuaan terveyden toivotus. Latinalaisperäinen sacred, joka on samaa kantaa kuin sakramentti, on tarkoittanut salaisuutta ja muusta todellisuudesta erotettua. Se on siis hieman toisenlaista pyhyyttä, samaa kantaa kuin sektori tai sektio. Pyhimysten nimien edessä käytetty saint taas on peräisin roomalaisten valojen jumalan Sancuksen nimestä. Suomen pyhä-sanan vastineet sukukielissä taas näyttävät liittyvän kirouksiin ja likaan. Pyhä on siis alkuaan ollut tabu, epäpuhdas. Niin lyhyt on matka pahasta pyhään.

JANNE SAARIKIVI

”Batman hoitaa traumojaan nahka-asussa öisin, vaikka terapiaankin olisi varaa. Rikkaus saa ihmisen käyttäytymään erikoisesti.” LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

ka tarvitsevat paimenen ohjausta. Hetkeksi pysähdytään miettimään myös sitä, miten hyvä paimen on valmis antamaan jopa henkensä laumansa puolesta ja etsimään kadonneen lampaan pimeimmästäkin kolosta. Tänään koolla olevalle viiden naisen porukalle tällaiset vertaukset aukeavat. – Minä olen kerinnyt lampaita ja ollut paimenessa, Tuominen kertoo. Turunen kysyy Tuomiselta, oliko hänen paimentamillaan lampailla nimet. Tuomisen muistelee, ettei ollut, muutamaa pässiä lukuun ottamatta. Sitten naiset pohtivat sitä, miten ihmiset ovat kuin lampaita, paitsi että ”he ovat nimeltä kutsuttuja”. – Ja se on mahottoman hyvä asia, Tuominen sanoo.

”

Laina Tuomiselle raamattupiiri on viikon kohokohta.

Minä olen kerinnyt lampaita ja ollut paimenessa.

Puoli vuosisataa elämänviisautta Helsingin Pitäjänmäessä kokoontuu 50-vuotias kerrostalon asukkaiden raamattupiiri. Sen vanhin jäsen on 95-vuotias Laina Tuominen. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

PÄÄSISIKÖ TÄLLÄ saavutuksella ennätysten kirjaan: Helsingin Pitäjänmäessä kokoontuva raamattupiiri täyttää toukokuun lopussa viisikymmentä vuotta? Osallistujat ovat sentään välillä vaihtuneet, mutta on joukossa pitkään mukana olleitakin, kuten vanhin osallistuja, 95-vuotias Laina Tuominen. – En muista, koska aloin käydä täällä raamattupiirissä, mutta tähän taloon muutin, kun talo oli ollut olemassa kymmenen vuotta, Tuominen laskeskelee.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Se tarkoittanee 1980-luvun alkua, sillä tämä Taavinkujalla sijaitseva talo on valmistunut 1971. Raamattupiirissä käyvät talon asukkaat, ja sen myös perusti talon asukas, eläkkeelle jäänyt diakonissa. Nyt raamattupiiri kokoontuu kerran viikossa vapaaehtoisen vetäjän johdolla. – Minulle raamattupiiri on viikon kohokohta, Tuominen sanoo. Piirissä on jo vuosikymmeniä käynyt myös Metallimessun isänäkin tunnettu Pitäjänmäen seurakunnan pappi Haka Kekäläinen. Hän tuntee porukan ja jakaa kävijöille ehtoollisen. TÄNÄÄN RAAMATTUPIIRISSÄ puhutaan psalmista 23, joka alkaa sanoilla ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu”. – Tämä on tuttua tekstiä, Laina Tuominen sanoo. Vetovuorossa oleva Pirkko Turunen puhuu siitä, millaisia lampaat ovat: laumaeläimiä, jot-

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

LAINA TUOMISEN muistot lampaista sijoittuvat Pielisen rannalle, Pohjois-Karjalaan. Sieltä hän on kotoisin, ja muuttanut Helsinkiin myöhemmin tyttären perässä. – Kasvoin uskovassa kodissa. Äiti ja isä opettivat ruokarukouksen ja pitivät iltahartauden, hän kertoo. Tuomisen mukana on paksu, nahkakantinen Raamattu. Se näyttää siltä, että sitä on selattu paljon. Sivuilla on myös alleviivauksia. Monet kohdat hän on osannut ulkoa. – Olen lukenut koko Raamatun monta kertaa, ja minulla on näitä useita. Tämän olen ostanut itse itselleni, hän kertoo. Raamattua kannattaisi hänen mielestään kaikkien lukea. – Sieltä tulevat kaikki tärkeät elämän opit, kuten Kymmenen käskyä. Siellä on sekin, että kunnioita isääsi ja äitiäisi, jotta jotta menestyisit ja kauan eläisit maan päällä. Tuominen on ilmiselvästi noudattanut tuota ohjetta. Aikooko hän elää satavuotiaaksi? – Ei se ole minulle mikään kilvoittelun asia. Elän niin kauan kuin päiviä annetaan. Tunsin kyllä yhden 103-vuotiaaksi eläneen, mutta hän muuttui vanhemmiten vähän lapselliseksi. Sellaista en halua. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

HELSINKI BEATLES WEEKEND

Beatles-messu on saanut alkunsa Liverpoolissa ja rantautunut sieltä myös Suomeen. Kallion kirkossa Beatlesia tulkitsevat Javier Parisi, Ringer Star, Jay Goeppner ja Milla Mäkinen.

Kallion kirkossa soi Beatles HELSINKI BEATLES WEEKEND -festivaaleilla pääsee nyt fiilistelemään maailman merkityksellisimmäksi rockyhtyeeksi kutsutun The Beatles -yhtyeen musiikkia. Sitä on toukokuussa tarjolla paitsi Kulttuuritalolla myös Kallion kirkossa. Tapahtuman järjestäjät ehdottivat Kallion seurakunnalle Beatles-

messun järjestämistä, ja siellä innostuttiin asiasta. Nostalginen P.S. I Love You – Beatles-messu mukailee festivaalin teemaa: enemmän Beatlesia – enemmän rakkautta. Kirkossa soi tuolloin virsien sijasta 1960-luvulla kuuluisuuteen nousseen Liverpoolin nelikon musiikki. Vastaava mes-

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen! Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin? Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattoapu ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.ﬁ/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.ﬁ

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

su pidettiin Kallion kirkossa kolme vuotta sitten, ja se veti silloin kirkon ääriään myöten täyteen. Beatles-messussa esiintyy seuraava kokoonpano: John Lennonilta näyttävä ja kuulostava argentiinalainen Javier Parisi, yhdysvaltalainen Ringo Starr -tribuuttiartisti Ringer Star, yhdysvaltalainen

Jay Goeppner sekä suomalainen laulaja ja laulunopettaja Milla Mäkinen. Mäkinen vetää myös Beatles-yhteislaulutilaisuuden Kulttuuritalolla.

MARJO KYTÖHARJU

P.S. I Love You – Beatles-messu la 21.5. klo 11 Kallion kirkossa. Vapaa pääsy. Lisätietoja: beatlesweekend.fi.

Seniorikahvit ILOSTU

-TOIMIST

PA LLA

S ILA

KESÄKUUN SENIORIKAHVIEN AIKATAULU JA OHJELMA KE 8.6. KLO 11-14

TOIMINNALLINEN TUOKIO JA TUTUSTUMINEN HILDAPALVELUUN, ROSANNA KUIVALAINEN / KARDEMUMMO OY

KAH

VIA, O

HJELMAA JA

ILMOITTAUDU ILMAISILLE SENIORIKAHVEILLE PIAN! PUH. 050 511 8170 TAI INFO@ILOSTU.FI, PAIKKOJA RAJOITETUSTI. PAIKAT TÄYTETÄÄN ILMOITTAUTUMISJÄRJESTYKSESSÄ.

SEUR

AA!

OSOITE: OPASTINSILTA 8 E (3. KRS) 00520 HELSINKI

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Kirkko alkoi tulla koteihin postiluukusta Kirkko ja kaupunki -lehti perustettiin 80 vuotta sitten, koska haluttiin tarjota jotakin hyvää ihan jokaiselle seurakuntalaiselle riippumatta kenenkään uskon määrästä. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS MARI AARNIO

änä vuonna kevät on tavallista kylmempi. Kylvötyöt viivästyvät, koska liian kosteassa maassa siemen ei idä. On riski, että kaikkea kylvettyä ei lokakuussa päästä edes puimaan. Voidaan tietysti viljellä heinää, mutta se ei kelpaa ihmisen ravinnoksi. Ruokakriisi voi siis pahentua, mutta tilanne on hälyttävä jo nyt. Kirkko ja kaupunki kertoi hiljattain ensimmäisenä Suomessa, että ruoan hinnannousun takia hävikkiruoan määrä on romahtanut niin, ettei elintarvikkeita riitä ruokajakeluihin. Myllypuron ruokajakelussa kaikkein eniten apua tarvitseville on jäänyt vain muutama hedelmä ja jogurtti. Puute ja nälkä tulevat usein vastaan seurakuntalehden sivuilla. Tämä johtuu kirkon arvoista, sillä ääntä halutaan pitää niistä, joita muuten ei kuunnella. Aina otsikot eivät myy, mutta sellainen on kirkko. Se ei oikein myy. Tiedämme senkin, että yhä useammat ihmiset ovat omasta mielestään täysin immuuneja kaikelle hengellisyydelle. Toimituksessa kuitenkin uskotaan, että juttuja kannattaa kirjoittaa kaikille. MENNÄÄN VUOTEEN 1942. Vili Vesterisen harmonikassa lukee suurin kirjaimin Vesterinen. On sota, ja juuri siksi voi tuntua hätkähdyttävältä, että 35-vuotiaan Vesterisen oikean käden etusormessa kimaltelee sormus niin kuin blueskitaristilla. Hän on aikansa stara. 1940-luvulla oltiin vasta matkalla maailmaan, jossa jokainen ilman suvun painetta sai määritellä oman identiteettinsä. Vili Vesterisen kaltaiset erityislahjakkuudet olivat jo silloin esikuvia meille taviksille, miten erotutaan yksilönä. Yksilöllistymisen pitkä historia on tarinaa siitä, miten kirkot ja vallanpitäjät ovat menettäneet kontrollin ihmisistä pelkkinä alamaisina. Kirkko on ollut kehityksestä huolissaan, koska se pelkää kadottavansa yhteyden jäseniinsä. Helsingissä tämä ongelma ratkaistiin siten, että kun ihmiset eivät enää käyneet kirkossa, kirkko tuli ihmisten koteihin postiluukusta. Syyskuussa 1942 ilmestyi ensimmäistä kertaa Helsingin kirkkosanomat. 1960-luvulla lehti sai nimekseen Kirkko ja kaupunki. Kun kyseinen lehti 80 vuotta sitten perustettiin, sen taustalla oli kirkkohistorian dosent-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

ti Mikko Malkavaaran mielestä muuttunut käsitys siitä, mitä oikeastaan tarkoittaa kirkko. Aiemmin oli vallalla käsitys, että seurakunnan ydin muodostuu tosi uskovaisista, jotka pitivät itseään muita parempina kristittyinä. Tämä käsitys murtui 1930-luvun lopulla, jolloin Suomessa oli saatu taltutettua pelottava ääriliikehdintä, jossa ihailtiin Italian fasismia ja Saksan kansallissosialismia. Ihmiset eri kuplissa alkoivat ymmärtää toisiaan hieman paremmin. – Ensimmäistä kertaa sisällissodan jälkeen porvarit alkoivat kuunnella sodan hävinnyttä osapuolta, Malkavaara sanoo. Vaikka kehitys kulki kohti individualismia, koettiin sodan jälkeen vielä yksi yhtenäiskulttuurin jakso.

– Niin sanotut asevelipapit Erkki Niinivaaran ja Martti Simojoen johdolla puhuivat sen puolesta, että kirkon kaikki jäsenet uskon laadusta riippumatta ovat aivan samanarvoisia, ja kaikki palvelut kuuluivat ihan jokaiselle. Tähän ohjelmaan sisältyi myös jokaiseen kotiin jaettava seurakuntalehti, Malkavaara kertoo. KIRKKO JA KAUPUNKI syntyi siis olennaisesti kansankirkon projektiksi. Lehden monet ottivatkin omakseen, mutta itse kirkkoa eivät. Nykyään helsinkiläisistä vain puolet kuuluu Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Nyt kansankirkko rinnastuu sanaan kansantanhu: molemmissa viitataan kansaan, jota ei enää ole. On vain erilaisia urbaaneja heimoja ja kuplia.

Kukaan ei voi tälle kehitykselle mitään, koska siinä pyörivät niin isot pyörät. Muutoksen jakolinja asettuu ehkä sanojen moderni ja postmoderni väliin. Moderni aika oli valistuksen, teollistumisen, kapitalismin ja kaupungistumisen aikakausi, jota hallitsivat suuret yhtenäiset linjat ja yhteinen luottamus järkiperäisyyteen. Lopulta moderni maailma joutui taipumaan, koska sen jäykät rakenteet eivät sopeutuneet kiihtyneeseen tavaroiden, töiden, ihmisten, rahan ja tiedon liikkuvuuteen. Maailmasta tuli 1990-luvun alun muotisanan mukaisesti global village, maailmanlaaja kylä. Kun tajuttiin, että eri kulttuurit selittävät maailmaa eri tavalla, siirryttiin postmoderniin käsitykseen totuudesta. Sen mukaan totuus on aina suhteellista. Jokaisella on vain oma totuus, jota ei voida tuputtaa muille. Kirkko sai totuudelleen kilpailijoita. Nyt osa lataa kiviä kuunvalossa, toiset trollaavat rokotteita vastaan, ja kaikki ovat saman postmodernismin lapsia. Vili Vesterisen aikakausi ei enää palaa.

”

KIRKON JOURNALISMIN ARVOPOHJA ON LÄNSIMAISTA KULTTUURIA PERUSTEELLISESTI MUOVANNEESSA JUUTALAISKRISTILLISESSÄ PERINNÖSSÄ.

ELETTIIN 1980-LUVUN YHTENÄISKULTTUURISSA, kun Kirkko ja kaupunki halusi uudistua tiedotuslehdestä oikeaksi journalistiseksi mediaksi. Sanan journalismi pohjalla on ranskan päivää tarkoittava jour. Journalismi tarkoittaa päivänkohtaisten tapahtumien raportoimista ja todellisuuden jäsentämistä. Yhtenäiskulttuurissa se onnistui, koska uskottiin, että asioista voitiin kertoa objektiivisesti. Kirkon lehden kohdalla tosin saattoi herätä epäilys, että juttuihin piilotetaan kirkkoagendaa. Postmoderni aika kuitenkin merkitsi kaikelle journalismille sen tunnustamista, että lopputuloksessa väistämättä näkyy toimittajan oma persoona. Kun se on sanottu ääneen, kirkon lehti ainakin periaatteessa voi olla yhtä pätevää journalismia kuin mikä tahansa muukin. Näkökulmia toki pitää olla paljon, koska objektiivisuus syntyy huolella toimitetusta moniäänisyydestä. Silti kaikki kirjoittavat jostakin arvopohjasta käsin. Kirkon journalismin arvopohja on länsimaista kulttuuria perusteellisesti muovanneessa juutalaiskristillisessä perinnössä. Tämä pitää paikkansa myös tässä uudessa, vuonna 2017 perustetussa koko pääkaupunkiseudun yhteisessä Kirkko ja kaupungissa. Kun Mikko Malkavaara antoi taustatietoja tätä juttua varten, hän viittasi saksalaiseen vasemmistolaiseen yhteiskuntateoreetikkoon Jürgen Habermasiin. Habermas on todennut, että maallistumisensa jälkeen yhteiskunnat, jotka ovat katkaisseet vuosituhantiset siteensä juutalaiskristilliseen perintöön, eivät itse enää osaakaan tuottaa arvoja. Sen sijaan yhteiskunnat, joiden pohjavirtana vaikuttaa juutalaiskristillinen perintö, pitävät perustavina arvoinaan esimerkiksi vapautta, oikeudenmukaisuutta ja armollisuutta. ■

Etsitkö turvallista, väliaikaista asumista? Tilkantähti on kevyen hoivan palveluasumista tarjoava koti ikäihmisille, jotka tulevat toimeen päiväsaikaan annettavan avun turvin. Tervetuloa tutustumaan! Yhteydenotot ark. klo 8-15 puh. 040 183 8716 Mannerheimintie 164, Helsinki

MENO KONE MENOKONE Uusi verkkopalvelu on nyt käytössäsi

menokone.kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Köyhyyden kampittaja Tekeminen pitää toivoa yllä, sanoo kehittyvien maiden naisia tukevan Naisten Pankin aktiivi Reetta Meriläinen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

eetta Meriläisellä on moneen ker taan käytetty, muutaman lauseen mittainen myyntipuhe. Se menee osapuilleen näin: ”Jos haluat, että maailma on parempi paikka ja köy hyys maailmassa vähenee, paras ta pa edistää sitä on tukea naisia. Vaurauden lisään tyminen ja tasaisempi jakautuminen olisi kaik kien etu. Kaikkien etu olisi myös se, että kenen kään ei olisi pakko lähteä etsimään toimeentuloa muualta, vaan ihmiset voisivat halutessaan pysyä kotiseudullaan.” Myyntipuheen tarkoituksena on löytää lisää lahjoittajia ja vapaaehtoisia Naisten Pankille. Se on Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimiva verkosto, joka tukee kehittyvien maiden naisten toimeentulo ja yrittäjyyshankkeita. Naisten Pankki sai alkunsa, kun Kirkon Ulko maanapu vuonna 2007 vei ryhmän suomalai sia johtavissa asemissa yrityselämässä olevia nai sia tutustumaan sisällissodan runtelemaan Libe riaan. – Moni heistä ei ollut koskaan käynyt kehitys maassa. Liberiassa he näkivät, mitä äärimmäinen köyhyys on ja miten konfliktit vaikuttavat naisten ja sitä kautta myös lasten elämään. Monella herä si ajatus, ettei tämä voi olla oikein – että meillä on kaikkea ja heillä ei ole mitään, Meriläinen kertoo. – He tapasivat paikallisia naisia, joilla oli valta vasti yrittämisen halua ja voimaa ja joiden ainoa ongelmansa oli köyhyys. Suomalaiset näkivät näi den naisten potentiaalin ja alkoivat miettiä, mikä olisi paras tapa tukea heitä ja laajemminkin mui ta kehittyvien maiden naisia. Niin alkoi kehkey tyä idea Naisten Pankista. Meriläinen tutustui Naisten Pankkiin aluksi työnsä kautta, sillä Helsingin Sanomat, jonka pää toimittajana Meriläinen silloin työskenteli, oli yk si sen yhteistyökumppaneista. – Minulle Naisten Pankin idea ”naisilta naisil le” kolahti heti, sillä se oli tarpeeksi simppeli ja suoraviivainen. Kerätään täällä rahaa, joka kehit tyvissä maissa käytetään naisten kouluttamiseen. Turhia hörsöjä ei ole. Kun hörsöjä ei ole, pystytään seuraamaan tar kasti, mihin kerätyt varat päätyvät. Ne eivät jää matkan varrelle esimerkiksi korruptoituneen hal linnon taskuihin. KOLAHDUS JOHTI siihen, että Reetta Meriläisestä tuli Naisten Pankin aktiivi. Hän istui kymmenisen vuotta sen ohjausryhmässä ja oli siitä viisi vuotta sen puheenjohtaja. Tällä hetkellä hän on omien sanojensa mukaan rivijäsen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Kaikki rivijäsenet tuskin pystyvät Meriläisen tavoin sujuvasti tiputtelemaan numerotietoja tai kuvailemaan sitä, mitä ja miten Suomesta lähe tetty raha saa aikaan. Meriläinen kutsuukin it seään matkasaarnaajaksi, sillä hän käy pyydet täessä kertomassa Naisten Pankin toiminnasta eri tilaisuuksissa. Toiminnan ydin ovat kylissä toimivat naisten säästö ja lainaryhmät. Ne antavat toimeentulo

ja yrittäjyyskoulutusta ja myöntävät lainoja yri tystoimintaan ja ammatin harjoittamiseen. Kun naisten toimeentulo paranee, he pystyvät mak samaan lastensa koulunkäynnin, ehkä pikkuhil jaa laajentamaan yritystoimintaansa tai vaikka pa rakentamaan perheelleen talon savimajan tilalle. Koulutusta annetaan myös esimerkiksi hygie niasta, ravitsemuksesta ja lasten kasvatuksesta. Lisäksi naiset saavat tietoa lainsäädännöstä, esi merkiksi siitä, että heillä on oikeus omaan ke hoonsa ja omaisuuteensa. – Olen maalta kotoisin ja elänyt lapsuute ni 1950luvulla. Naisryhmien toiminta muistut taa monella tavoin silloista maatalousneuvojien, Marttojen ja 4H:n neuvonta ja valistustyötä, Me riläinen sanoo. – Ihannetilanteessa Naisten Pankki tekee itsen sä tarpeettomaksi, kun naiset vankistuvat ja it sellistyvät ja alkavat tulla toimeen omillaan. Mut ta ne ovat pitkiä polkuja. En usko nopeisiin hank keisiin – että jotain saataisiin parissa vuodessa valmiiksi. Osaamisen siirtäminen vie aikaa. Meriläinen on vakuuttunut siitä, että ai noa kestävä tie ulos köyhyydestä on koulutus. 1900luvun alussa se nähtiin meillä Suomessa.

Kehittyvissä maissa avainasemassa on varsinkin naisten ja tyttöjen kouluttaminen. – Se on todettu niin monessa tutkimuksessa ja tilastossa. Koulutus näkyy heti lapsiluvussa. Koulutettu nainen ei synnytä kymmentä tai kahtatoista lasta, ja kun lapsia on vähemmän, heille jää enemmän annettavaksi. – Koulutetut naiset myös haluavat kouluttaa lapsensa, tytötkin. Kun naisilta missä tahansa kehittyvässä maassa kysyy, millaisia heidän unelmansa ovat, vastaus on aina, että saada lapset kouluun ja heille hyvä ammatti. NAPPIKAUPPAA JA NÄPERTELYÄ. Niin on Reetta Meriläinen kuullut monen kriitikon sanovan. – Helposti tätä asiaa katsotaan meidän hyvinvoivien näkökulmasta. Asiaa pitäisi kysyä niiltä naisilta, jotka ovat saaneet tukea. Onko heistä näpertelyä se, että he ovat pystyneet nostamaan elintasoaan ja rakentamaan pienen tiilitalon sekä saaneet lapsensa kouluun? – Autetaan naista kerrallaan. Emme pysty auttamaan lähestulkoonkaan kaikkia maailman köyhiä naisia, mutta autetaan niitä, joita voidaan. Viidentoista vuoden aikana Naisten Pankin tukemissa hankkeissa on ollut mukana 92 000

”

Kun naisilta kysyy, millaisia heidän unelmansa ovat, vastaus on aina, että saada lapset kouluun ja heille hyvä ammatti. REETTA MERILÄINEN

naista. Välillisesti hyötyneitä eli naisten perheenjäseniä on 460 000. Rahaa on kerätty yli 20 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Naisten Pankilla on meneillään toistakymmentä hanketta viidessä maassa: Ugandassa, Keniassa, Kambodžassa, Myanmarissa ja Nepalissa. Meriläinen on innoissaan erityisesti Keniassa aloitetusta kiertotaloushankkeesta, jossa naiset työllistyvät keräämällä roskia ja jätteitä. Osa toimitetaan yrityksille jalostettavaksi uusiokäyttöön, osasta naiset itse tekevät jotakin uutta. Seurapiirirouvien puuhastelua. Se on yleinen ennakkoluulo, ja se kävi myös Reetta Meriläisen mielessä, kun hän ensimmäistä kertaa kuuli Naisten Pankista. – Mutta ei se ole niin. Kaikki ovat tervetulleita – myös miehet. Sanon miehille aina, että tervetuloa mukaan ja ottakaa lompakkonnekin. – Otollisilta vaikuttaville sieluille sanon, että anna hyvälle mahdollisuus. Usein huomaan, että silloin ihmisen silmissä pilkahtaa jotakin. Vaikka hyväntekeväisyys-sanaa ei nykyisin käytetä, minusta on hirveän hienoa, jos yksittäiset ihmiset haluavat tehdä hyvää. Meriläinen itse arvioi olleensa maailmanparantaja pienestä pitäen. Se vaikutti aikoinaan hänen ammatinvalintaansakin, ja se sai hänet lähtemään vapaaehtoistyöhön. – Mutta se on myös mielenterveyskysymys. Kun suuntaa katsetta muihin, omien ongelmien ja surujen taakka pienenee. Minullahan on kuitenkin asiat aika hyvin. Miksi en auttaisi, kun voin? Miksi jotkut ihmiset tuomittaisiin ikuiseen osattomuuteen? Jos köyhyydelle voi tehdä jotakin, tehdään – erityisesti me, joilla siihen on varaa. MAAILMANPARANTAJANKIN OPTIMISMI on välillä koetuksella. Vuosituhannen alusta aina koronapandemian puhkeamiseen asti näytti siltä, että kehittyvien maiden tilanne paranee koko ajan ja esimerkiksi YK:n tavoite äärimmäisen köyhyyden poistamisesta on mahdollista saavuttaa. Lapsikuolleisuus oli vähentynyt ja tyttöjen kouluunpääsy helpottunut. – Pandemia sotki asioita: tuli ongelmia esimerkiksi tyttöjen koulunkäyntiin. Ja niin kuin pandemia ei olisi riittänyt, tuli myös sotilaallisia ja poliittisia konflikteja Afrikassa ja Aasiassa. Joissakin paikoissa luonnonolot ovat olleet vaikeat, on ollut pahoja tulvia tai kuivuutta. Nyt on jouduttu melkein takaisin lähtöruutuun, Meriläinen kertoo. Hän lisää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa paljon Eurooppaa kauemmas. Kun viljaa ja lannoitteita on saatavissa aiempaa vähemmän, ne päätyvät rikkaisiin maihin. Ruoka kallistuu ja sen saanti varsinkin köyhemmissä maissa vaikeutuu, mistä seuraa ihmisten köyhtyminen ja pahimmillaan nälänhätä. – Tässä hetkessä saattaa näyttää siltä, että mitään hyvää ei tapahdu. Mutta kun katsot taaksepäin historiaa, niin kyllähän sitä on tapahtunut. Me emme vain huomaa hidasta, hyvää muutosta. – Ajattelen niin, että jos jokin asia tuntuu vaikealta, se ei ole mikään syy lopettaa tekemistä. Ketään ei auta se, että istun tuossa sohvalla, katselen ikkunasta ulos ja rupean parkumaan. Kun tekee jotain pientäkin, se pitää toivoa yllä. ■

Pojat laulamaan! ma 23.5. • ti 24.5. klo 18 MERITULLIN SEURAKUNTATALO, MERITULLINTORI 3, 5. KRS.

Kuoron koulutusryhmiin otetaan 7–11-vuotiaita poikia. Pääsykokeessa on musikaalisuustestin lisäksi esitettävä omavalintainen laulu. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: WWW.CANTORESMINORES.FI/PAASYKOE

CM-musiikkileikkikoulu 3–6-vuotiaille pojille suunnattu laulupainotteinen CM-musiikkileikkikoulu toimii kuudessa paikassa pääkaupunkiseudulla – Helsinki, Espoo, Vantaa! Katso tarkemmat tiedot netistä. Ilmoittautumiset syksyn muskariryhmiin nyt käynnissä: WWW.CANTORESMINORES.FI/MUSKARI

Viihdy myös tilapäisesti Saga-palvelutalossa asut itsenäisesti kattavien palveluiden keskellä. Tiesitkö, että meillä voit asua myös tilapäisesti valmiiksi kalustetussa asunnossa.

Saga Käpylinna 105 €/vrk/hlö tai Saga Villa Kari 100 €/vrk/hlö

Hinta sisältää muun muassa päivittäisen lounaan, säännöllisen siivouksen, turvapuhelimen, palvelupäivystyksen, harrastustoiminnan sekä yhteisten tilojen käytön. Tervetuloa ihastumaan!

puh. 050 5016 186 | satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Villa Kari Mäntytie 8 | 00270 Helsinki sagacare.fi/uusikoti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Rakkaan eläimen muistolle Suru ei katso lajia. Lukijat kertovat eläimen kuolemaa seuranneesta tuskasta ja yksinäisyydestä, jota ympäristö usein vähättelee. ”Työkaverini totesi, että mitä sinä jotain eläintä suret, kun ihmisiäkin kuolee. Silloin piti taistella, etten olisi motannut häntä.” TEKSTI PIHLA TIIHONEN JA TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

”

iimeinen päivä oli satuttavin koskaan. Kahden lähes 16-vuotiaan koiran lähtö aiheutti kovan shokin, ahdistuksen, unettomuuden, tuskan, surun ja masennuksen. Sairaslomallakin olin. Nukuin töiden ohella kaiken vapaa-aikani, sillä en jaksanut mitään muuta. Elämä menetti merkityksensä, koti tuntui tyhjältä ja arki muuttui kertaheitolla. Olen perheetön, ja koirat olivat minulle kaikki kaikessa.” Nainen, 35 Koiriensa kuolemasta kertova nainen on yksi lähes kolmestasadasta Kirkko ja kaupungin lukijasta, jotka vastasivat kyselyyn lemmikin menetyksestä. Surun ensimmäinen vaihe on shokki, jossa olo tuntuu epätodelliselta ja hajanaiselta. Ihminen saattaa kieltää läheisen kuoleman, koska mieli ei kestä kerralla liian musertavaa menetystä. ”Etsin aamuisin kania asunnostani. Itkin aina, kun näin sen lempilelun, sinisen pallon. Oli kamalaa kuulla sellaisia kommentteja, että se oli vain kani. Lemmikistä tulee ajan kanssa aivan yhtä rakas kuin ihmisestä.” Nainen, 27 ”Edelleen nousen joka aamu avaamaan koiralle ovea ulos. Kun olen poissa kotoa, tulee mieleen, että olisi palattava ulkoiluttamaan eläintä. Yksinäisyys on kuin tyhjiö, jossa ei meinaa saada henkeä. Elämä on vailla kiintopistettä. Tällaista en ole aikaisemmin tuntenut.” Nainen, 62

Jos menetys tulee yllätyksenä, järkytys viivästyttää tapahtuman käsittelyä. Joku jää yksin kotiin, jonka hankki koiransa tarpeita ajatellen. Toinen etsii ja etsii kadonnutta kissaansa tuloksetta. Shokkivaihe voi näkyä myös käytännön asioihin uppoutumisena: menetetyn läheisen tilalle hankitaan saman tien korvaaja tai elämä järjestetään muuten välittömästi uuteen uskoon.

”

Muutos jätti aukon sieluun. MIES, 34

KAIKILLE LEMMIKIN KUOLEMA ei ole iso asia, mutta joidenkuiden elämän se mullistaa täysin. Kun suru etenee reaktiovaiheeseen, ihminen alkaa ymmärtää, että menetys on totta. Tapahtunutta on tarve kerrata yhä uudelleen. ”Rocky oli paras ystäväni, tukeni ja turvani. Minulla todettiin Aspergerin oireyhtymä 13-vuotiaana. Erilaisena nuorena minulla ei oikein ollut

ihmisystäviä. Olin koulukiusattu. Rocky oli ainoa, joka auttoi jaksamaan ja hyväksyi minut täysin sellaisena kuin olen. Sydämeni särkyi, kun se vietiin viimeiselle matkalle.” Nainen, 34 Pappi Sofia Tuomenvirta on pitänyt kuluvana keväänä lemmikkinsä menettäneiden sururyhmää Malmin seurakunnassa. Se saattaa olla pääkaupunkiseudulla ensimmäinen laatuaan. – On tärkeä kunnioittaa toisen surua, antaa hänen käydä läpi tapahtumaa ja puhua menetyksestä. Kuollutta voi muistella vaikka katsomalla yhdessä valokuvia, Tuomenvirta sanoo. Eläimen kuolemaa sureva kohtaa kuitenkin usein vähättelyä. ”Kaikki eivät ymmärrä, että joku voi surra lemmikin kuolemaa kovastikin.” Mies, 72 ”Erehdyin kertomaan työpaikalla, että kissakaverini lopetettiin edellisenä päivänä. Työkaverini totesi, että mitä sinä jotain eläintä suret, kun ihmisiäkin kuolee. Silloin piti taistella, etten olisi motannut häntä.” Nainen, 70 ”Ihmiset vielä jotenkin ymmärtävät surua, jos koira tai kissa kuolee, mutta eivät, jos hevonen kuolee. Minulle tokaistiin, että eihän se edes asunut teidän kanssanne.” Nainen, 54 Jotkut suojelevat itseään suremalla piilossa. ”Itkin aluksi paljon, mutten julkisesti, kun minua olisi pidetty hulluna.” Nainen, 61 KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Läheistä eläintä surevalle ehdotetaan usein ratkaisuksi uuden lemmikin hankkimista. Kehotus loukkaa monia. ”Kissat eivät ole helposti korvattavia vaan yksilöitä ja tärkeitä perheenjäseniä. Tämä kissa oli luonteeltaan erityisen ainutlaatuinen ja paras ystäväni.” Nainen, 36 YKSINÄISYYS, TYHJÄ KOTI ja rutiinien katoaminen toistuvat läheisen eläimen menettäneiden kirjoituksissa. Surun käsittelyvaiheessa sureva käy läpi kaikkea, mitä on menettänyt. Tunnetilat voivat vaihdella ikävästä vihaan, pelkoon, masentuneisuuteen ja katkeruuteen. Lemmikin poismeno näkyy elämässä monella tavalla. Esimerkiksi koiran kuolema merkitsee ihmiselle usein liikunnan vähenemistä. Juttutuokiot koirapuistossa päättyvät. Läheisyyttäkään ei ole tarjolla kuten ennen. ”Aamut ovat pahimpia; ei enää kissaa tervehtimässä, ei harjausta, ruuanlaittoa eikä vessanpesua. Vein kissan joka aamu lenkille. Nyt jää enemmän tyhjää aikaa. On hiljaista.” Nainen, 67 Moni eläimen kuolemaa sureva kertoo menettäneensä perheenjäsenen. ”Kun iäkäs koirani nukkui ikiuneen, menetin oman ydinperheeni ja parhaan ystäväni. Suru on valtava. Sairastuinkin.” Nainen, 56 ”Hevonen oli elämäni keskipiste. Tärkeimmän kiintymyssuhteen menettäminen on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua. Hevosen menetys oli samanlainen kokemus kuin tärkeän ihmisen menettäminen.” Nainen, 48 ”Kissan menettäminen on ollut kovempi paikka kuin joidenkuiden ihmisten. Menetetyt sukulai-

”

Hevonen oli elämäni keskipiste. Tärkeimmän kiintymyssuhteen menettäminen on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua. NAINEN, 48

Koira, kissa ja kaipauksen kieli Ilman sanoja ”kissa”, ”koira” tai ”kani” vastaukset voisivat kertoa ihmisen kuolemaan liittyvästä surusta ja ikävästä. Kielenkäyttö on hyvin samanlaista kuin ihmisen kuolemasta puhuttaessa. Näin arvioi Itä-Suomen yliopiston uskontotieteen dosentti Teuvo Laitila, joka tutustui Kirkko ja kaupungin keräämiin kokemuksiin läheisen eläimen menettämisestä. Laitilan mukaan lemmikkieläimistä on muutaman viime sukupolven aikana tullut perheenjäseniä elämänkumppaneiden ja lasten rinnalle. Suhde lemmikkeihin poikkeaa siitä, miten ihminen on suhtautunut villieläimiin tai maatalon eläimiin. – Lemmikit asuvat ihmisten kanssa samassa tilassa. Puhumme niille ja kohtelemme niitä kuin ihmisiä, ja niistä tulee ihmisten kaltaisia. Tämä on vielä melko uusi asia, Laitila sanoo. Toisaalta lemmikkieläimen ja omistajan suhteeseen sisältyy vallankäyttöä, joka erottaa sen ihmis-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

suhteista. Omistaja päättää lemmikin ulkoiluajoista, ruokavaliosta ja siitä, jatkaako se sukua vai ei. Lemmikin sairastuessa omistaja tekee päätöksen sen hoidosta tai eutanasiasta. Kuten läheisen ihmisen myös lemmikkieläimen kuolema näyttää, että elämän hallitsemisella on rajansa. Kristinuskon vallitseva tulkinta näkee luomakunnan hierarkkisena rakennelmana, jonka huipulla on ihminen. Teuvo Laitilan mukaan tämän rinnalla Raamatusta ja pyhimysten elämästä on löydetty vaihtoehtoisia malleja, joista länsimaissa tunnetuin on kertomus eläimille saarnaavasta Franciscus Assisilaisesta. Laitila mainitsee myös eläinten siunaamisen, joka on otettu käyttöön ortodoksisen perinteen lisäksi luterilaisessa kirkossa. – Vaikka näissäkin perinteissä on sisäänrakennettuna ihmisen ylemmyys, eläinten siunaaminen muistuttaa, ettei maailmaa ole luotu vain ihmistä varten.

Kynttilän sytyttäminen lemmikkieläimen haudalle tai valokuvan eteen on ihmisen kuoleman käsittelystä tuttu tapa. Myös monelle lemmikille järjestetään muistohetki ja oma hautapaikka. Muutamassa lukijoiden kertomuksessa tulee esiin toivo jälleennäkemisestä: jospa kuollut lemmikkieläin olisi vastassa, kun elämäni päättyy. Myös kokemuksen kuolleen lemmikin läsnäolosta voi tulkita niin, että lemmikin olemassaolo jatkuu kuoleman jälkeen. Teuvo Laitilan mukaan tällaisten ajatusten ja kokemusten ei välttämättä tarvitse liittyä johdonmukaisesti omaan maailmankatsomukseen. – Täysin johdonmukainen maailmankatsomus ei mahdollista muutoksiin sopeutumista. Joustavalla maailmankatsomuksella on terapeuttinen merkitys, ja sen pohjalle voi syntyä hyviä keskusteluja toisten kanssa. Sanojen ja symbolien avulla kuolema konkretisoituu ja voimme tavoittaa sen, mitä tapahtunut merkitsee itselle.

setkin ovat olleet tärkeitä, mutta kissa läheisempi.” Nainen, 35 ”Koin koiran kuolemasta yhtä suurta tuskaa kuin isäni poismenosta.” Nainen, 49 Kesäkuussa tulee täyteen kaksi vuotta siitä, kun Sofia Tuomenvirralta kuoli kissa, jonka kanssa hän jakoi lähes 19 vuotta elämästään. Sinä aikana perheen lapset aikuistuivat ja muuttivat pois kotoa. Kissa oli viimeinen jokapäiväisen huolenpidon kohde. Tuomenvirta korostaa, että jokaisen suru etenee yksilöllisesti. – On väkivaltaa vaatia, että suru läheisen kuolemasta pitäisi hoitaa alta pois. Kaipuu jää pysyväksi, mutta sen kanssa oppii elämään. Tämä pätee myös läheisen eläimen kuoltua. ERITYISEN RASKASTA läheisen eläimen lopussa on sen kuolinhetkestä päättäminen. Moni jää potemaan syyllisyyttä: Ehtikö eläin kärsiä, ennen kuin se lopetettiin? Olisiko sillä ollut vielä elämisen arvoista elämää edessä? Jos eläin lopetettiin pitovaikeuksien vuoksi, niin olisiko se voinut saada hyvän elämän toisessa kodissa? ”Eläinlääkäri veikkasi, että koiralla on kolmisen kuukautta elinaikaa. Pyysin lopettamaan koiran, ja olen katunut sitä vuosia. Kesän loppuun olisi voinut antaa sen nauttia, ja kenties se olisi elänyt kauemminkin.” Nainen, 59 ”Leikkaus olisi maksanut 4 000 euroa. Isäpuoleni ihmetteli, miksi sellaista maksettaisiin, kun sehän on vain kissa. Tuskaa lisää se, etten ole kykenevä saamaan lapsia.” Mies, 32 ”Vauva tuli taloon, eikä iäkäs kissa hyväksynyt sitä. Oli pari läheltä piti -tilannetta, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin nukuttaa kissa. Lopettaminen tuntui pahalta pitkään, mutta ei kissa olisi sopeutunut uuteen kotiinkaan.” Nainen, 54 KUN KUOLEMA JÄRKYTTÄÄ ihmistä erityisen voimakkaasti, puhutaan traumaattisesta surusta. Sietämättömältä tuntuva menetys yhdistetään läheisen ihmisen äkilliseen tai väkivaltaiseen kuolemaan. Traumaattisessa surussa voi tuntua, että menetetyn läheisen mukana kuoli pala itsestä. Pitkittynyt suru saattaa muuttua masennukseksi. ”Muutos jätti aukon sieluun.” Mies, 34 ”Minusta kuoli Ransun mukana iso osa. Sielu ja sydän tuntuvat murskautuneilta.” Nainen, 28 ”Kun koira kuoli, en enää halunnut mennä ulos vaan masennuin.” Mies, 52 Elämä tuntuu traumaattisessa surussa merkityksettömältä, ja kuolleesta muistuttavia asioita tekee mieli vältellä. Järkyttävät hetket voivat toistua painajaisissa. ”Menetin koirani, kun vieras koira hyökkäsi lenkillä ja tappoi sen. Väkivaltainen loppu oli traumatisoiva. Pelkään nyt hyökkääjän oloisia koiria enkä halua liikkua suunnalla, jossa tämä tapahtui.” Nainen, 50 ”Koiran turha kärsimys ja kuolema olivat hyvin raskas kokemus. Perheestäni on kuollut kaksi ihmistä hoitovirheen seurauksena, ja eläinklinikan laiminlyönti oli viimeinen pisara. Päädyin psykologin juttusille, vaikka tunsin itseni idiootiksi.” Nainen, 39 Läheisen eläimen kuolema voi aktivoida aiemman murheen. ”Kissat tulivat elämääni, kun kipuilin lapsettomuuttani. Vaikka talouteen jäi kis-

Mia Backman pitää sylissään virtahepoa, jolla hänen Iines-koiransa tapasi leikkiä.

KAHDENTOISTA VUODEN ikäiseksi elänyt Iines on ollut läsnä Mia Backmanin aikuisen elämän onnenhetkissä, kriiseissä ja merkittävien päätösten syntyessä. – Aloittaessani parisuhteen minulla jo oli Iines, mutta hänestä tuli myös mieheni koira. Kerran näin, miten puolisoni vei Iinekselle hapankorppuja sänkyyn. Silloin ajattelin, että tuosta miehestä tulisi hyvä isä. Lapsia Backman ja hänen puolisonsa valmistelivat koiran kuolemaan kertomalla, että Iines on vakavasti sairas ja hänen on päästävä lepoon. Kuoleman jälkeen lapsille kerrottiin, että Iines on nyt paremmassa paikassa eikä häneen enää satu. Lapset ovat surreet ja käsitelleet koiran kuolemaa ikätasonsa mukaisilla tavoilla. Viime syksynä vuoden ikäinen tytär kyseli ihmetellen ”Missä Inni?” Kuusivuotias poika taas on kertonut tuntevansa välillä Iineksen läsnäolon kotona ja sanonut, että ohi lentävä lintu voisi olla Iines.

Pitkät jäähyväiset Helsinkiläinen Mia Backman aikoo käyttää pienen osan Iines-koiransa tuhkasta tatuointiin.

ines kuoli vuoden 2021 elokuussa. – Itken aina, kun puhun hänestä. Kuolemaa edelsi vajaan vuoden jakso, jossa keskityimme saattohoitoon. Helsinkiläinen operatiivinen johtaja ja perheenäiti Mia Backman puhuu koiransa kuolemasta samanlaisilla lauseilla kuin kerrotaan pois nukkuneesta läheisestä. Välillä kyyneleet keskeyttävät puheen. Iines oli staffordshirenbullterrieri ja kärsi rodulle tyypillisistä nivelvaivoista. Monelle niistä tulee syöpäkasvaimia elämän loppuvaiheessa. Iineksen sairastuminen tu-

li ilmi vuonna 2020, kun Backman odotti vanhempainvapaalla toista lastaan. – Kiinnitin huomiota siihen, että Iineksen leikkiminen ja puuhailu olivat vähentyneet. Ajattelin, että pikkulapsivaihe on ehkä rasittanut koiraa, joka oli ollut siihen saakka perheen keskipiste. Sitten Iineksen niskaan ilmaantui paukama, jonka tunsin silittäessä, Backman kertoo. Eläinlääkärin tutkimuksissa selvisi, että kasvaimia oli monessa paikassa, eikä sairautta voitu enää pysäyttää. – Keväällä 2021 Iines ei enää halunnut lähteä kanssani metsäkäve-

man häntä. Olen itkenyt viikoittain kenelle ja missä tilanteessa tahansa. Pitkät jäähyväiset syövät sisintä, mutta suru pitää käsitellä pois, ennen kuin elämäämme voi tulla uusi koira. Backman kuvaa Iinestä tiimipelaajaksi ja elämästä nautiskelijaksi, joka lähti mielellään metsään tai Backmanin vanhempien mökille ja nautti kevään ensimmäisten auringonsäteiden lämmöstä olohuoneen matolla. Kun joku perheenjäsen ei ollut kotona, Iines odotti eteisessä, kunnes tämä tuli kotiin. – Iines oli läheisyydenkipeä, kuten minäkin. Jos menin sohvalle, hänkin tuli siihen. Useimmiten nukuimme saman peiton alla.

lylle. Silloin tajusimme, että aika alkaa käydä vähiin. KUN IINES EI enää jaksanut nousta kodin portaita ylös, Mia Backman varasi eläinlääkäriltä ajan koiran eutanasiaa varten. Ennen viimeistä matkaa Backman ja Iines kävivät vielä kerran tutuissa ja rakkaissa yhteisissä paikoissa. Nukuttamisen hetkellä Backman ja hänen puolisonsa viipyivät Iineksen vieressä, kunnes tämä ei enää hengittänyt. Backman on käsitellyt menetystä puhumalla Iineksestä puolison, lasten ja vanhempiensa kanssa. Lisäksi hän on säilyttänyt joitakin koiralle kuuluneita tavaroita. – Tämä on ollut vaikeaa aikaa. Jokaisesta päivästä on mentävä yli il-

MIA BACKMAN ON pohtinut paljon sitä, pitkittikö hän päätöstä koiran nukuttamisesta liian kauan. – Halusin antaa Iinekselle ihanan viimeisen kesän. Kun katsoin loppuvaiheessa, miten väsynyt Iines oli, mietin, tsemppaako hän enää minua varten. Kun päätös oli tehty, suuri painolasti putosi. Backman ei ole vielä päättänyt, minne Iineksen tuhkat haudataan. Vaihtoehtoina ovat oman kodin takapiha ja vanhempien kesäpaikka. Pienen määrän tuhkasta Backman suunnittelee käyttävänsä tatuointiin. Ihoon taltioidaan sanat ”Iines, mennään” – Sanoin tuon lauseen aina lähtiessäni Iineksen kanssa kävelylle. Niillä reissuilla olen miettinyt paljon syntyjä syviä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

soja, juuri näiden kahden menetys nosti pinnalle kivun lapsettomuudesta ja muistot vakavasta masennuksesta. Ilman niitä en välttämättä olisi hengissä.” Nainen, 41 ”Kun yksi rakkaimmista kaneistani kuoli, suru nosti pintaan vanhoja suruja, kuten isän kuoleman 20 vuotta aiemmin.” Nainen, 60 ”Itkin syöpään kuolleen koiran poismenoa monta kertaa päivässä yhdeksän kuukauden ajan. Edesmenneen äidin menetys nousi samalla uudelleen tunteisiin.” Nainen, 51 PIKKUHILJAA SUREVA HYVÄKSYY tosiasiat, tekee välitilinpäätöstä elämästään ja pystyy jatkamaan sitä. Tätä kutsutaan surun sopeutumisvaiheeksi. Hyvien muistojen ajatteleminen tuo lohtua. ”Saksanseisojan tuhka on haudattu takapihalle. Siinä on sydämenmuotoinen kivi, jonka löysimme koiran viimeiseltä riekkometsältä.” Nainen, 63 ”Koira lähti ikuisille metsästysmaille, joilla paistaa aina aurinko. Se lepää maanpovessa mökillä, jonne halusi aina mukaan. Siellä tulee mieleen mukavia muistoja.” Mies, 54 ”Kun itse lähenee elämänsä loppua, on onni ottaa menetetyn tilalle uusi pentu ja nousta surusta. Kukaan ei tiedä päiviensä määrää.” Nainen, 66 Menetetystä läheisestä saatetaan nähdä lohduttavia unia. Jotkut eläimen kuolemasta kertovat odottavat jälleennäkemistä. ”Koiramme on tullut uniini, ja niissä se kommunikoi kanssani sanallisesti. Ja muuten: uskon, että eläimet pääsevät taivaaseen.” Nainen, 49 ”Uskon tapaavani rakkaat lemmikkini rajan tuolla puolen. Herra armahtaa syntiset ihmissielut – miksi hän ei ottaisi näitä viattomia luomuksiaan luokseen?” Nainen, 54 ”Vastikään saatoin hautaan ystäväni, jonka kanssa laskimme vain puoliksi leikkiä siitä, että kieltäydymme menemästä semmoiseen taivaaseen, jossa koiramme eivät odota meitä.” Nainen, 70 Sofia Tuomenvirran mielestä lemmikin kuolemaan liittyvät kysymykset ovat kirkossa vielä osittain tabu. Kun Tuomenvirran kissa kuoli, hän kirjoitti lemmikin muistohetkeen sopivan rukouksen. Hän on myös toimittanut pappina rukoushetken seurakuntalaisen menehtyneen lemmikin muistolle. – Perheenjäsen on aina perheenjäsen. ■ Artikkelissa on käytetty lähteenä myös Mieliyhdistyksen suruun liittyvää materiaalia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Pappi teki jäähyväisrukouksen lemmikille Pappi Sofia Tuomenvirta kirjoitti rukouksen eläimen hautauksen, tuhkan sirottelun tai muun jäähyväisrituaalin yhteyteen. ”Pyhä Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki. On tullut aika luopua rakkaasta lemmikistä (nimi). Herra, anna voimaa kohdata tämä suru ja ikävä. Herra, ota hänet luoksesi ja sulje hänet syliisi. Vie hänet vihreille niityille.

Herra, kiitos kaikista yhteisistä hetkistä ja touhuista, kiitos ystävyydestä ja rakkaudesta. Kiitos siitä, että hän toi elämään iloa ja riemua, vastuuta ja velvollisuuksia. Kiitos kaikesta mitä saimme yhdessä kokea ja oppia. Anna kauniiden muistojen lohduttaa keskellä surua ja ikävää.” Rukous julkaistiin viime vuonna kirjassa Alkuja ja loppu-

ja – rukousten kirja (Kirjapaja). Siinä ehdotetaan, että eläimen muistohetkeen voisi kuulua rukouksen lisäksi laulua, halukkaiden osallistujien jäähyväissanat lemmikille ja raamatunteksti, kuten Psalmi 23: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.”

Osa-aikaerakko metsän reunasta Iloluontoiseksi höpöttäjäksi itseään kutsuva Erkki Jokinen viettää päivänsä hiljaisessa rukouksessa ja pahuuden psykohistoriaa tutkimalla. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA RAMI MARJAMÄKI

ämeenkyröläisessä maalaismaisemassa, metsän reunassa, nököttää satavuotias punainen mökki, jonka sisustus koostuu alttarista ja kirjahyllyistä. Aikoinaan pienessä mökissä on asunut kahdeksanhenkinen perhe. Nykyisin se palvelee freelancer-munkin kammiona. Freelancer-munkki on leikillinen nimitys, jonka Erkki Jokisen aikuiset lapset ovat antaneet isälleen. Jokinen on munkki noin seitsemän tuntia päivässä. Ne hän viettää mökissään rukoillen, lukien ja kirjoittaen. – Illalla sitten menen mökistä kotiin vaimon kainaloon ja olen tavallinen puoliso. Elämäntapa tuntuu niin hyvältä, että hän kutsuu sitä lahjaksi ja autuudeksi. Jokinen tunnetaan pappina ja kirjailijana. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin seurakunnissa venäjänkielisten maahanmuuttajien pappina. Vuonna 2014 hän muutti perheneuvojapuolisonsa Leenan kanssa Hämeenkyröön huolehtimaan tämän ikääntyneistä vanhemmista. Kolme vuotta myöhemmin hän jäi pois työelämästä ja aloitti toisenlaisen, hiljaisen, elämän. – Aluksi olin aivan hämmentynyt. Olin ollut niin työorientoitunut, etten oikein tiennyt, mitä elämälläni teen. Mutta pian ymmälleen putoaminen alkoi tuntua helpottavalta. Työt jätettyään Jokinen lähti yksin Urho Kekkosen kansallispuistoon kymmeneksi päiväksi vaeltamaan. Hän luki yhä uudestaan Raamatun tekstiä, joka kertoi Jeesuksen kiusauksista autiomaassa. Jokinen tajusi, että samat kysymykset – mitä minä teen, mitä omistan ja mitä muut minusta ajattelevat – ovat pyörittäneet häntäkin. – Ne ovat syvästi inhimillisiä kiusauksia. Ne ajavat meitä uuvuksiin, vieraantumaan itsestämme ja omasta olemassaolostamme ja myös hiljaisuudesta ja levollisesta suhteesta Jumalaan. – Mikä armo on tajuta, etten ole missään korvaamaton. Mikään missään ei romahda, vaikka olen paljon hiljaa ja yksin. Hiljaa oleminen ja rukoileminen on yhtä merkityksellistä kuin jonkin viran hoitaminen. TÄYSIN ERKKI JOKINEN ei kuitenkaan ole jättänyt työelämää, vaan hän käy muutaman kerran

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

kuukaudessa keikkatöissä puhumassa ja kouluttamassa. – Sitten onkin jo kiire takaisin mökkiin. Olen huomannut, että sisin tyhjenee nopeasti, mutta täyttyy hitaasti. Jos saan viettää 70 prosenttia ajastani mökissä, lähde ei tyhjene. – Jos taas mitään vierailuja ja kohtaamisia ei olisi, yksinäisyys voisi käydä raskaaksi. Silloin, kun ihminen on yksin itsensä kanssa, kaikki, mikä hänessä on rikki ja kesken, tulee läsnäolevaksi ja näkyväksi. Välillä minua on hämmentänyt se, mitä sisältäni nousee. Jokinen kutsuu hiljaisia vuosiaan deepshiftaamiseksi. Se tarkoittaa, että aikaa on riittänyt asioihin syventymiseen ja niiden ihmettelyyn. Ironista kyllä, papin työssä esimerkiksi Raamatun kunnolliseen lukemiseen ei tuntunut olevan aikaa. – Nyt Raamattu on muuttunut työkirjasta elämän kirjaksi. Sen lukeminen avaa kanavia, jotka ovat olleet tukoksissa. Teksti alkaa tulkita minua ja elämääni. Tosi usein tulee kyyneleet silmiin – minusta on tullut ihan itkupilli, Jokinen sanoo. Hän huomauttaa, että Egyptin ja Syyrian autiomaassa 300–400-luvulla eläneet kristityt erakot pitivät kyyneliä yhtenä armolahjana. Ne kertovat siitä, että Jumala on läsnä ja todellinen. – Ja miten syvä viisaus on Jeesuksen Vuorisaarnan sanoissa ”autuaita ovat murheelliset”. Se tulee mieleen nyt, kun katson Ukrainan tapahtumia. Ymmärrän, jos joku tuntee niiden edessä vihaa, mutta murhe ulottuu paljon syvemmälle kuin viha. Viha ei johda mihinkään, mutta murhe vie toivoon, odottamaan uutta. Murhe on hedelmällinen maa. MUUTAMAN VIIME VUODEN ajan freelancer-munkin kammiossa on syvennytty pahuuteen – ja toivoon. Posti on kantanut yhä uusia ja uusia aiheeseen liittyviä kirjoja, joita Erkki Jokinen on tilannut amerikkalaisista antikvariaateista. Ne lepäävät pinoissa mökin lattialla. Jokinen on tutkinut holokaustia psykohistorian näkökulmasta: miten sellainen tapahtuma vaikuttaa ihmisen mieleen ja muuttaa hänen käsitystään itsestään ja maailmasta? – Holokaustissa kyse on äärimmäisestä pahasta. Se on vaikuttanut koko Euroopan maanosan identiteettiin tavalla, jota emme ehkä täysin käsitä. Maailmalla holokaustin psykohistoriaa on tutkittu paljon, mutta suomalaisessa keskustelussa aihetta ei ole juuri nostettu esiin. Nyt kun antisemitismi on Euroopassa vahvassa nousussa, tämänkin puolen ymmärtäminen on tärkeää. Jokiselle pahan historia on myös hengellistä historiaa. Hän on lukenut Vanhan testamentin alkukertomuksia yhä uudelleen ja uudelleen ja miettinyt, mitä ne kertovat ihmisestä ja ihmisyydestä – ja miten ne myös ovat toistuneet historiassa.

Alku ei lupaa hyvää: jo kolmannesta ihmisestä tuli murhaaja, neljännestä väkivallan uhri. – Kain ryntää veljensä Abelin kimppuun vihan ja katkeruuden tähden. Se sama tapahtuu nyt Ukrainassa. Vedenpaisumuskertomus on Jokisen mukaan kertomus globaalista katastrofista, joka tapahtuu ihmisen pahuuden tähden. Baabelin tornin rakentaminen puolestaan kertoo totalitarismin synnystä – oman aikansa Baabelin torneja olivat 1900-luvulla kolmas valtakunta ja kommunistinen imperiumi, nykyisin haaveet suur-Venäjästä. Jokinen muistuttaa, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan kuudennessa luvussa Jumala katselee luomaansa maailmaa, suree ihmisen pahuutta ja katuu sitä, että on luonut ihmisen. Jokinen on miettinyt, kuinka usein sen jälkeenkin Jumalalla olisi ollut aihetta katua.

”

Pahuudella ei ole omaa olemusta. Se ei ole Jumalan kilpailija tai toinen voima. PAHAN SELITTÄMISESSÄ Erkki Jokinen suosittelee olemaan varovainen. Kuvata voi, mutta ymmärtää ei pidä. – Itse en ole löytänyt pahuudelle selitystä. Ajattelen Raamatun luomiskertomuksen pohjalta ja kirkkoisä Augustinusta ja juutalaista filosofia Hannah Arendtia seuraten, että pahuus on ihmisen loinen. Pahuudella ei ole omaa olemusta. Se ei ole Jumalan kilpailija tai toinen voima. Paha voi toimia ja päästä valtaan vain siinä määrin kuin ihminen antaa sille tilaa. – Paha lähtee dialogiin ihmisen kanssa ja lumoaa ihmisen lupauksillaan. Jo Adamille ja Eevalle tapahtui niin. Heidät oli luotu hyviksi, mutta he lumoutuivat käärmeen lupauksista. Niin kävi myös miljoonille sivistyneille saksalaisille kolmannessa valtakunnassa. Jokisen mukaan pahan lumoamissa näkyy ikiaikainen fantasia siitä, että ihminen ottaa maailman ja elämän omiin käsiinsä ja saavuttaa täydellisen autonomian. – Se on fantasia täydellisestä yksilönvapaudesta, jossa minä päätän, mikä on minun hyväni ja mikä on oikeaa ja väärää. Maailma on minun vallassani.

Kuka?

Erkki Jokinen, 57, on Hämeenkyrössä asuva pappi, kirjailija ja luontokuvaaja. Hän on naimisissa, neljän lapsen isä ja viiden isoisä.

Mitä?

Jokinen on viime vuodet kirjoittanut kirjaa työnimellä Esseitä pahuudesta ja toivosta. 450-sivuinen käsikirjoitus odottaa vielä lyhentämistä ja muokkaamista. ”Vaikka sitä ei koskaan julkaistaisi, voin ajatella, että olenpa tehnyt hyvän matkan”, Jokinen sanoo.

Motto

”Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi – siellä on koko elämäsi lähde.” (Vanhan testamentin Sananlaskut 4:23)

Ihmistä ei kuitenkaan ole tarkoitettu erilliseksi yksilöksi, Jokinen muistuttaa. Hänet on luotu persoonaksi, joka on suhteessa Jumalaan, muihin ihmisiin ja koko luomakuntaan. Näiden suhteiden särkymiseen liittyy ihmisen tragedia. – Kun ihminen on suhteessa toisiin, hänen sisällään on vain rajallinen tila pahan lumoukselle. Siksi toivo on nimenomaan suhteissa, siinä, että ihminen olisi aidosti persoona. VENÄJÄN HYÖKKÄYS Ukrainaan on askarruttanut ja satuttanut Erkki Jokista myös siksi, että hänen perheensä vietti 1990-luvun lopussa viisi vuotta lähetystyössä Venäjällä Inkerin kirkon palveluksessa. Jokinen kuvitteli tuntevansa ja ymmärtävänsä Venäjää ja venäläisiä, mutta hyökkäys ja raportoidut julmuudet ovat mykistäneet hänet. Jokisen perheen Venäjän-vuodet osuivat yhteen Vladimir Putinin valtaannousun kanssa, – Ehdimme nähdä, kuinka hetken vapauden maistelun aika vaihtui Putinin aikaan. Jo ensimmäisen vuoden aikana televisiokanavat alkoivat hiljaa sulaa pois ja arkistot suljettiin. Poliittinen satiiri katosi. Jokainen, jolle vapauden ajatus on läheinen, ymmärsi, että nyt puhaltavat muutoksen tuulet, Jokinen kertoo.

– Toisaalta monet olivat iloisia talouden kohenemisesta. Putin sai paljon ääniä jo sillä, että hän loi järjestystä siihen suhteellisen kaoottiseen aikaan. Viime kuukausina Jokinen on ajatellut paljon Inkerin kirkossa toimivia ystäviään, joiden pojat ovat armeijassa. Hän on myös muistellut entistä naapuriaan Keltossa, nuorta miestä, joka oli alkoholisoitunut Afganistanin sodan veteraani. – Sota oli repinyt hänen elämänsä rikki, eikä hänellä ollut yhtään tulevaisuuden toivetta. – En uskalla soittaa ystävilleni Venäjällä tai lähettää heille viestejä, etten saattaisi heitä vaaraan. En voi muuta kuin rukoilla, Jokinen sanoo. Hän epäilee, etteivät suomalaiset oikein ymmärrä, mitä sodan julkinen tuomitseminen tavalliselta venäläiseltä vaatisi. Ensinnäkin tarvittaisiin oikeaa tietoa, johon vain harvalla on pääsy. – Monet siellä myös ajattelevat, että ne, jotka päättävät, varmaan tietävät paremmin. Ihmisillä on käsittämätön kyky uskoa ylhäältä päin tulevia valheita, ja venäläisille on aina valehdeltu. – Jotta ihminen pystyisi nukkumaan yönsä, hänen on helpompi uskoa löysä valhe kuin kova totuus. En voisi sanoa venäläisille ystävilleni, että menepä kyltin kanssa kadulle. En menisi siellä itsekään.

KARJALAISEN ÄIDIN poikana Erkki Jokinen arvelee, että juuri hän on epätodennäköinen ihminen vetäytymään hiljaisuuteen tai kirjoittamaan pahuudesta. – Olen tällainen iloluontoinen höpöttäjä. Olen nuoresta asti liikkunut monenlaisissa hengellisissä yhteisöissä mutta ollut aina muukalainen – joskin tervetullut. Ehkä vasta nyt hiljaisuuden kautta olen löytänyt syvemmän identiteettini. – Pikkupojasta asti olen ollut paljon yksin ja kulkenut metsässä. Ennemmin olen löytänyt itseni metsästä kuin kirkosta. Metsän lämpö, hiljaisuus ja jonkinlainen seikkailun tuntu ovat vetäneet minua puoleensa. Poluttomassa metsässä ei tiedä, mitä seuraavaksi eteen avautuu. Paljon samaa on rukoushiljaisuudessakin. Lapsena Jokinen rakasti Jacques Cousteaun Merten salaisuudet -televisiosarjaa. Nyt hän tunnistaa saman lumouksen Jumalan valtakunnan salaisuuksien ja syvyyden äärellä. Hiljainen, sanaton rukous ei ole tyhjässä olemista vaan salaisuuksien, mieleen avautuvien kuvien, ihmettelemistä. – Hengellisyys syvimmillään on ihmettelyä. Apostoli Paavalin sanoin: sisäisten silmien valaistumista näkemään. No, enhän minä oikeasti ymmärrä, mitä hän sillä tarkoitti, mutta ihmettelen sitäkin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Rakastuminen ei ole iästä kiinni Elämän rajallisuuden tajuaminen antaa kypsän iän parisuhteelle aivan erityisen arvon. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

n varmaan kelpaa enää kenellekään. Olen liian vanha. Olen vääränlainen, exäkin sanoi, että olen kauhea. Osaanko enää olla kenenkään kanssa? Tällaisia ajatuksia voi tulla mieleen eron jälkeen uutta parisuhdetta kaivatessa. Varsinkin kypsässä iässä. Espoon seurakuntien perheneuvoja Paula Maria Mäkelä (ent. Ruotsalainen) tunnistaa mietteet ja sanoo, että esteet uuden parisuhteen muodostamiselle ovat yleensä oman pään sisällä. – Uutta parisuhdetta miettiessä ajatukset ja tunteet liittyvät usein elämässä koettuihin pettymyksiin ja traumaattisiin tapahtumiin. – Jos on tullut edellisissä suhteissa huonosti kohdelluksi, petetyksi tai jätetyksi, silloin kehittää helposti negatiivisia uskomuksia itsestään ja muista. Päänsisäisistä parisuhde-esteistä voi Mäkelän mukaan päästä eroon, jos kykenee itsetutkisteluun. Avain muutokseen löytyy siitä, että tulee tietoiseksi omista olettamuksistaan. – Kannattaa olla valmis ottamaan vastaan palautetta esimerkiksi ystäviltä ja tutkia sitä. Vaikeiden asioiden käsittelyyn voi uskaltautua myös eroryhmässä tai psykoterapiassa. Kypsän iän rakkaudessa voi pelottaa myös ajan kuluminen. Uskaltaako edes haaveilla rakkaudesta, kun toisesta voi pian joutua luopumaan? Mäkelä esittää vastakysymyksen. – Jos et halua antaa rakkaudelle mahdollisuutta tässä iässä, niin milloin sitten? Tästä eteenpäin päiviä on vain vähemmän. Jos on valmis jakamaan elämänsä toisen kanssa, kokemaan rakkaussuhteen ja elämään siinä, niin juuri silloin on oikea ja hyvä aika. – Kypsässä iässä rakkaussuhdetta ei pidä itsestäänselvyytenä. Se, että tiedostaa ajan rajallisuuden, lisää tunteiden intensiteettiä ja kiitollisuutta. Elämän rajallisuuden tajuaminen antaa yhdessäololle aivan erityisen arvon. TEORIASSA TIEDETÄÄN, että eron jälkeen on hyvä pitää riittävän pitkä tauko ennen seuraavaa mahdollista parisuhdetta. Tarkoituksena on pois-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

oppia edellisen suhteen rooleista ja koota itseä. Paula Maria Mäkelä toteaa, ettei elämä aina mene niin. – Joskus rakkaus tulee suunnittelematta eikä odota sitä oikeaa ja kaikista viisainta ajankohtaa. Se voi silti joissain tapauksissa olla kestävää ja hyvää rakkautta. – Yleensä seuraavassa suhteessa on kuitenkin helpompaa, jos on ehtinyt karistaa niskoiltaan vanhan suhteen haamuja ja saanut siihen etäisyyttä.

”

Elämän jälkimmäinen puolisko on oikeastaan parasta aikaa rakkaudelle, koska silloin on vähemmän ulkoisia paineita. Rakastumisen ajankohtaa ei voi valita, mutta onnellisessa parisuhteessa eläminen vaatii Mäkelän mukaan joka tapauksessa inventaariota entisestä. Ellei sitä tee, käsittelemättömät asiat alkavat helposti pyörittää uutta suhdetta vanhaa kaavaa toistaen. – On hyvä olla tietoinen siitä, mitkä asiat entisessä parisuhteessa tapahtuneesta kuuluvat omalle vastuulle eli missä asioissa itse käyttäytyi väärin, ja yrittää jatkossa toimia eri tavalla. – Kun asioita on käsitellyt, pystyy aidosti toteamaan esimerkiksi, että tapahtunut oli epäreilua ja ikävää, mutta näin kävi. Nyt se on menneisyyttä, ja olen siitä selvinnyt, Mäkelä sanoo. Kypsän iän suhteessakin on kyse perusasioista, kuten toisen erilaisuuden hyväksymisestä. Mäkelä sanoo, ettei kypsässä iässäkään kannata alkaa

Perheneuvojan 4 vinkkiä kypsän iän parisuhteen onneksi 1. Valitse puoliso tarkasti, sillä loppuvuosia ei kannata viettää huonossa seurassa. Ota riski, mutta jos hälytyskellot soivat, mieti, mihin kannattaa lähteä mukaan. 2. Ota vastuu suhteen onnistumisesta. Kummallakin on vastuuta 51 prosentta, eikä omaa osuutta voi väistää. Ole valmis epäitsekkyyteen ja hyvään tahtoon. 3. Keskustele, vaikka se olisi vaikeaa. Se on ainoa keino oppia tuntemaan toinen. Jos ei keskustella avoimesti, toimitaan oletusten pohjalta, ja ne menevät usein metsään. 4. Ole valmis oppimaan ja kasvamaan yhdessä. Tarvitaan nöyryyttä omien virheiden näkemiseen ja niistä oppimiseen. Vaikka olisi kuinka kypsä, täydelliseksi ei tule koskaan.

muuttaa toista ja sillä tavalla pilata yhteiselämää. On asioita, jotka eivät muutu, vaikka niistä sanoisi toiselle sata kertaa. – Joiltakuilta avaimet vain tippuvat siihen, mihin tippuvat, tai takki menee naulakossa siihen kohtaan, mihin on sovittu – tai sitten ei mene. Kyse on hänen tavoistaan ja persoonastaan. Jokaisen päivän voi pilata sillä, että huomauttelee toiselle samoista asioista, mutta mikään hyvä ei sillä tavalla lisäänny. Parempi olisi todeta, että rakkaani vain on tuollainen. – Jos jokin toisen tapa ärsyttää, voi katsoa sivuun tai tehdä itse. Ei kulu kuin pari sekuntia esimerkiksi siirtää jokin tavara paikoilleen, jos se häiritsee, Mäkelä vinkkaa. ITSETUNTEMUS TARKOITTAA Paula Maria Mäkelän mukaan kypsässä iässä monesti itsevarmuutta ja parhaimmillaan rohkeutta. Muun muassa tämän hän sai huomata tehdessään tänä keväänä ilmestynyttä Uusi suhde – Rakkaus kypsässä iässä -kirjaa terapeuttikollegansa Elisabeth Falckin kanssa. Kumpikin työskentelee Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa. Kirjaan haastateltiin kypsässä iässä uuden parisuhteen löytäneitä. – Kypsempänä uskaltaa tehdä yllättäviäkin valintoja, muuttaa elämänsä suuntaa ja ottaa riskejä, Mäkelä sanoo. Työnsä puolesta mutta myös itse uuden parisuhteen leskeyden ja sinkkuajan jälkeen löytänyt Mäkelä tietää, että rakastumisen ja hullaantumisen tunteita voi kokea myös kypsässä iässä. Silloin ihmisellä on sisällään kaikki jo koetut ikävaiheet: hänessä on lapsi, nuori, täysi-ikäinen, keski-ikäinen ja mahdollisesti vielä vanhuskin. – Rakastumisen kokemukset voivat olla kypsässä iässä samanlaisia kuin aiemmin. Tai vanhempana voi saada korvaavia kokemuksia, jos rakastumisen tuntemuksia ei aiemmin ole ollut. Rakastuminen ei ole iästä kiinni. Seksin suhteen saattaa vanheneva keho aiheuttaa epävarmuutta. Mäkelä vakuuttaa kuitenkin, että ihmisen kaipuu toisen lähelle on ikiaikaista. – Meitä on monenlaisia. Toisille seksi on tosi tärkeää aina ja kaiken ikäisenä. Toisille esimerkiksi hormonitoimintojen muutokset voivat aiheuttaa sen, että rakastelun sijaan toivoo enemmän hellyyttä ja läheisyyttä. Kypsä ikä voi Mäkelän mukaan tuoda seksielämään myös positiivisia yllätyksiä. Tämä liittyy usein itsetuntemukseen. – Jotkut löytävät seksin kypsässä iässä uudella tavalla, ja rakastelu on parempaa ja nautinnollisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Kun uskaltaa kertoa avoimesti omista toiveistaan, läheisyyden kokemus lisääntyy.

Leskeyden ja sinkkuajan jälkeen Paula Maria Mäkelä löysi uuden kypsän iän parisuhteen.

RAKKAUS ON Paula Maria Mäkelän mielestä riski, joka kannattaa ottaa kypsässä iässäkin. Silloin on mahdollista olla paras versio omasta itsestään, koska on viisaampi kuin koskaan aikaisemmin ja nuorempi kuin koskaan tästä eteenpäin. – Mitään hyvää ei saa, ellei uskalla ottaa sitä vastaan. Elämän jälkimmäinen puolisko on oikeastaan parasta aikaa rakkaudelle, koska silloin on vähemmän ulkoisia paineita ja suorituspaineita. Silloin on enemmän aikaa nauttia yhdessäolosta ja panostaa suhteeseen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Panttilainaamo ja second hand -myymälä

Mielipide

MARTTA-KAISA VIRTA

Muutos suhtautumiseen, ei sanoihin LEEA HALMETOJA kirjoitti kirkon houkuttelevuudesta (K&k 24.3). Aloin pohtia kirkon tekstien sanavalintoja, joita kirjoituksessakin nostettiin esiin. Itselleni jumalanpalveluksessa houkuttelevinta on se rauha, mikä kirkossa vallitsee. Lisäksi vuosisatojen perinnettä jatkavat raamatunsäkeet ja jumalanpalveluksen kaava tuovat turvaa alati muuttuvassa maailmassa. Sen sijaan, että näitä muutettaisiin neutraaliin, ketään suututtamattomaan muotoon, voisimmekin muuttaa omaa käsitystämme ja tulkintaamme näistä asioista. Isä, poika ja Pyhä Henki ovat perusasioita uskossamme. Itselleni isä tarkoittaa tuossa Jumalaa, joka on minulle abstrakti asia ja näin ollen sukupuoleton. Sanojen merkitys muuttuu ajan saatossa. Miksi siis muuttaa sanoja, kun voi muuttaa niiden merkityksen ja tulkinnan? Itse pyrkisin houkuttelemaan uusia jäseniä kirkkoon mielenkiintoisilla, inspiroivilla, toivoa tuovilla saarnoilla ja viestimällä, että kaikki ovat tervetulleita kirkkoon. Absoluuttista oikeaa tapaa uskoa kun ei ole. Tuomalla näitä asioita esiin markkinoinnissa uusia jäseniäkin voisi ilmaantua.

Suvi Kosunen

Jeesus oli radikaali LUOTTAMUSHENKILÖ Nina Lehto vetosi Jeesukseen kannattaessaan samaa sukupuolta olevien vihkimistä kirkossa (K&k 5.5.). Jeesus todellakin rakasti ja kohtasi kaikkia. Hän oli myös oikeudenmukainen ja tahtoi jokaisen ihmisen parasta. Hyvä esimerkki on naisen kohtaaminen kaivolla. Jeesus osoitti selvästi, ettei nai-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

sen elämä ollut Jumalan tahdon mukaista ja että tämä siksi tarvitsi Jeesusta. Jeesus ei siinä hetkessä julistanut vielä tuomiota, koska halusi ohjata naista Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Toisessa yhteydessäkin Jeesus keskustelun jälkeen sanoi, että mene, äläkä enää syntiä tee. Jeesus oli aikansa radikaali. Hän nosti Jumalan tahdon vallitsevan

yleisen mielipiteen yläpuolelle. Ih miset olivat irtautuneet Raamatun ilmoituksesta ja parannelleet sitä ihmisjärjen avulla. Jeesus itse noudatti tarkasti Ju malan lakia ja tahtoa ja halusi oh jata kaikkia sen noudattamiseen. Jumalan tahdon mukainen elämä on ihmisen itsensä ja hänen läheis tensä parhaaksi. Jeesuksen esimerkin mukaan tulee meidänkin kohdata ja toi vottaa tervetulleeksi kaikki erot telematta esimerkiksi seksuaali sen suuntautumisen perusteella. Jumalan Raamatussa ilmoittamas ta tahdosta emme kuitenkaan luo vu. Siksi samaa sukupuolta ole vien vihkimiset eivät kuulu seura kuntaan.

Risto Sepponen aktiivinen seurakuntalainen Espoon Tuomiokirkkoseurakunta kirkkovaltuuston ja seurakunta neuvoston jäsen

Henrik Wikström kirkkoherraksi KIRKKOONKUULUMISPROSENTTI on Pakilassa Helsingin seurakun tien korkeimpia, ja kirkolla on tär keä rooli seurakuntalaisten elä mässä vauvasta vaariin. Kirkkoherran ensisijainen teh tävä on johtaa. Pakilan seurakun nan johtoon tarvitaan visionää rinen kirkkoherra, jolla on koke musta johtamisesta laajaalaises ti – niin hallinnosta, strategiatyöstä kuin ihmisten johtamisesta. Hen rik Wikströmillä on vankka koke mus näistä kaikista. Agricolaliikkeen toiminnanjoh tajana Wikström on yhdeksän vuo den ajan näköalapaikalla vastan nut laajasta hengellisestä toimin nasta ja työyhteisön rakentamises ta. Hänellä on vaikuttavaa näyttöä toimintamallien kehittämisestä ja sidosryhmätyöstä. Hän on jatku vasti kouluttautunut muun muassa johtamisen saralla. Wikströmillä on työkokemusta monesta seurakunnasta, myös Pa kilasta. Hänen teologinen osaami sensa on vahvaa. Hän on innova tiivinen uudistaja, mutta samalla määrätietoinen toteuttaja. Hänellä on erityinen lahja innostaa ihmiset viemään eteenpäin kristinuskon hyvää sanomaa (lisätietoja hänen kotisivullaan).

Pakilan seurakunta ansaitsee Henrik Wikströmin kaltaisen johta jan, jolla on aito ihmisten kohtaa misen taito, hyvä verkostoosaami nen ja kyky muutospaineiden al la yhdessä työyhteisön kanssa etsiä ja löytää toimivia ratkaisuja seura kunnan toiminnan edistämiseksi. Tukiryhmän puolesta: Urpo Oksanen Marja Huhta Kirsti Olli-Lindén Erja Vuorio

Lakimuutoksella laatua saattohoitoon OPISKELLESSANI YLIOPISTOSSA tein yövuoroja vanhusten ympä rivuorokautisen hoivan osastolla. Valvoin viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan ih misen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannou tunut hyvän saatto ja palliatiivisen hoidon edistäjä. Hyvään saattohoi toon kuuluu, että on aikaa ihmisel le hänen sitä tarvitessaan. Vaikka hoitoja on Suomessa ke hitetty ja siitä on laadukkaita esi merkkejä, näemme edelleen mer kittäviä alueellisia eroja ja räikeitä puutteita. Hoitojen tarvetta ei aina edes tunnisteta, ja hoitoa jää koko naan saamatta. Elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntija työryhmän raportin (2021) yksi mielinen näkemys oli, että puuttei den korjaus edellyttää lakimuutok sia. Olen tehnyt tästä lakialoitteen vauhdittaakseni hallitusta tuo maan asiasta lakiesityksen edus kuntaan. Lain täytyy kantaa vas tuu elämän loppuvaiheistakin. Olen huolissani siitä, että saatto hoidon kehittämistä on jatkettu vain hankkeilla. On varmistettava yhdenvertai nen mahdollisuus laadukkaaseen hoitoon, jotta arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta ja lem peää. Myös omaisten tukeminen on tärkeä osa hyvää saattohoitoa. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.

Sari Sarkomaa kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA SOITA JA VARAA

050 5533 050

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

• EHT Sirkka Müller

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti. Hammaslääkäriasema

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET

Rakennusala Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset. Hyödynnä verovähennys. P. 050 431 0175. Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai (poikkeuksena kesä- ja heinäkuu). Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi Lehden numero

Lehti ilmestyy

Viimeinen varauspäivä*

Viimeinen aineistopäivä**

torstai 16.6.

perjantai 6.5.

maanantai 9.5.

torstai 11.8.

perjantai 3.6.

maanantai 6.6.

torstai 25.8.

perjantai 12.8.

maanantai 15.8.

* Ilmoitusvaraukset kello 14 mennessä

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

** Aineistot kello 15 mennessä

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Myydään asuntoja Saunallinen hyvä yksiö, 34 m2 parvekkeella Hyvinkään ydinkeskustassa hyvällä vuokralaisella. Rv. 1984. Hinta 94000 eur. P. 045 310 1380.

Palveluja tarjotaan

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

- helpompaa asuntokauppaa! Halusitpa sitten nopeat kaupat tai korkeimman mahdollisen hinnan asunnostasi, varmistan onnistumisesi!

TUIJA TAIVAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV

soita: 040 530 1351 tuija.taivainen@kodit.io

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. DESIGN; ARTEK, NUUTAJÄRVI, ORNO. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA

Hyvinvointia Arjesta

○ kotiapua ○ ulkoilua ○ hoivaa

Ikäihmisille ja vammaisille. Ilolla ○ ammattitaidolla. www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

KUOLINPESÄT, VINTIT, VARASTOT, MUUTOT, ASTIOISTA TYÖKALUIHIN YM. IRTAINTA. KÄTEISMAKSU. P. 040 751 4464.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Lyhytterapiaa Töölössä ja etänä. Maija Laatunen p. 045 675 2950 maija.laatunen@gmail.com

Tehdään ikkunapesut ja siivoukset. Kokemusta siivouksesta yli kymmenen vuoden takaa. Kotitalousvähennys. Ota yhteyttä jos tarvitset siivousta Merja 041 480 5614. Kotisiivoukset, ikkunanpesut 20 v kokemuksella. Kotital.väh. kelp. p.040 811 3336. Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Vuokralle tarjotaan Ostetaan

Tarvitsetko opastusta puhelimen/ tietokoneen käytössä? Onko tarve saada jutella? Soita ja varaa aika klo 17 jälkeen: SIRPAKE puh. 040 151 5519. Kärsivällistä, kannustavaa, edullista oppia ja kuuntelua.

Tilaisuuksia

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Rumpupolun palvelu talossa Kannelmäessä tarjotaan vuokra-asuntoja ikäihmisille. Asuntoihin saa kotipalvelua alk. 10h/kk. Kotipalvelu sisältää siivousta, ruokahuoltoa, vaatehuoltoa jne. Hakemukset ja lisätietoa suoraan palvelutalosta, puh: 0400 782 427. www.leeviry.net. Rauhallisesta kerrostalosta, hyvällä sijainnilla 45 m2 parv. kaksio Kulosaaresta. Taloyhtiössä on hyvä saunaos., uima-allas ja isot yht. kerhotilat. Asukkaan oltava yli 55-v. tai liikuntaraj. V. 820 €/kk, vuokrav. 1640 €. vesim. 15 €/hlö. Tupakointi ja lemmikkieläimien pito kielletty ja kotivakuutus vaaditaan. Lisätietoja Kirkkopalvelut/ Antti Kervinen p. 0400 570 820. Valoisa, juuri kunnostettu yksiö 24 m2 Kasarmikadulla. V. 900 €/kk. Yht.otot 0400 609 111.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS pe 20.5. klo 18 kotiseurat Sevannoilla, Antbackankaari 30, Sipoo. klo 19 konsertti Histan veisaajat ja Tero Pajunen, Töölön kko, Topeliuksenk. 4. su 22.5. klo 15 kotiseurat Lausvaaralla, Myllyniement. 2, N-järvi. su 29.5. klo 14 Juhani Simojoen muistoseurat Seuratuvalla, Autotalo. ke 1.6. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1. to 2.6. klo 14.30 Itä-Vantaan vuosikokous, Tikkurilan kirkolla. su 5.6. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8. su 12.6. klo 15 kesäseurat Kytäjän kirkolla, Palkkisillant.11, Hyvinkää. MATKA Joensuun herättäjä juhlille 1.3.7. Itäkeskus-KontulaMalmi-Jns, 160 € (sis. maj.) / 60 € (vain kyyti); ilm. 15.6. menn. p. 09 2340 4400.

Raamatun maa -seminaari Ronit Maoz Israelista puhuu la 21.5. klo 15 & 17.30 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Kahvit väliajalla.

Mukana Hannu Hietalahti, John Remes, Maarit Kattilakoski ja tulkkina Johanna Manner. Musiikki: Fiona Chow & Co Järj. Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry ja Töölön seurakunta

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa.

Tapahtumia

Vuokrata halutaan Työssäkäyvä leskirouva etsii 2h min 35 m2 max 800 € Hki, Vantaa alk 1.7. puh 044 080 8864 KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TUPIEN YHTEYDESSÄ

verkon kudos

LADONLUKKO

U KEVÄ V

LÄHEISISTÄ

T A

KUNNIAKIRJA

KOKELAITA JÄTEASEMA

SEPILLÄ KUUMINA

TYYLIKKÄÄSTI VANHAA

-ÖLJY SARKOLA

PRÄSSÄÄVIÄ

UTRIO

MAUSTAA

KIRJAILIJA TUOMAS

ULOTTUVA PIIAN SOLMIMA

S LÄHIITÄÄ L

KANAN LEPOSIJA

ESTRADI R

MULLAN ALTA PÖLISEVÄÄ

ERIPURIA

VOINNIT LUOKITUKSESSA

SUOSIKKILAULAJATAR

VAIKEA RISTIKKO

SOVITTAVA HOMMA

KUKISSA HAMPAILLA

HYVÄSTI KARUJA ELOJA

E VILLI V

IDEA

DIEETTIROBERT ITALIASSA

KIHO Ä

JANSSON

JOUTAA POIS

VIISARI O

-PUISTO

HIILIVETYJÄ

T MIRRI K

PUUN SOLUKKOA

LEIVONNAISIIN

ERÄMAA

SÄIKKYJÄ

NUNNA

ARVELUA VIULU

ASEEN OSA

SAARIVALTIO

ESITYS

ORVASKIELLETTY

ARJA

Raamatussa

ANTAA POTKUT

A AINAKIN I

-1.

RIEHAKASTA INTIAN NAINEN

PORRAS

GOLF L

NYRKKEILLYT SONNY STOUT

JÄR-

KONKURSSEJA "KAUPPAKESKUS"

VIRTSOJA

COCKTAILLASEISTA

NYRKKEILEVÄ TATLI

TRULLI UPEAÄÄNINEN N BRIGHTMAN

-koulu

NÄYTTELIJÄ LARI

TÄSMÄLLINEN

PELKONEN

JÄLV LEEN

KERTOMUKSIA

VESTERINEN

I LUONTIIN K

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

satuttavia

MENOERÄ

HEIKENTÄÄ NÄKYVYYTTÄ

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Hyvää pyhää

22.5.

Rukoussunnuntain evankeliumissa (Joh.16:23–33) Jeesus vakuuttaa, että mitä ikinä pyydämme hänen nimissään Jumalalta, sen Jumala antaa.

Keväinen perinne VIISI VIIKKOA sitten vietettiin pääsiäistä. Kirkon kalenterissa on siis rukoussunnuntain vuoro. Päivän nimi on lähtöisin Roomas sa 300luvulla järjestetyistä keväisistä rukouskulkueista. Ru koussunnuntaina kirkoissa muistetaan Jeesusta esirukoilijana ja rukoilemisen opettajana. Päivän latinan kielinen nimi Rogate tarkoittaa anokaa, rukoilkaa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kun rukoilet, sinussa alkaa tapahtua

eesus antoi seuraajilleen vahvan lupauksen: ”Mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimes säni, sen hän antaa teille.” Aina nämä Jeesuksen sanat eivät lohduta, sillä elämän realiteetit puhuvat muuta. Jumala ei tunnu vastaavan rukouksiin. Syöpä voittaa. Läheinen kuolee rukouksista huoli matta. Kipu ja huoli eivät väisty. Onnettomuuksia ta pahtuu. Sota, käsittämätön viha ja julmuus ovat totta. Toisinaan taas voi havahtua siihen, että rukoukset kuullaan. Silti kiitollisella ihmettelyllä on tuskallinen seuralainen – pettymys siitä, että lukemattomat ru koukset jäävät vaille vastausta. On kysymyksiä, joihin ei saa vastausta, ja kärsimystä, johon ei löydy selitystä. Kaiken sen

Jeesus myönsi. Hän sanoi, että maailmassa meil lä on ahdinko. Hän ei takaa kenellekään erityis suojaa. Silti voimme löytää hänessä rauhan – ja rukouk seemme valon ja toivon. Saamme rukoilla Jumalaa niin kuin Jeesus rukoi li. Voimme lähestyä häntä yhtä rohkeasti ja avoimes ti. Saamme pyytää häneltä, mitä tahdomme. Syvim män murheen ja ahdingon keskellä voimme laskea kaiken Jumalan käsiin. Kun rukoilemme, meissä alkaa tapahtua jotakin. Kaikkiin rukouksiimme on jo vastattu, vaikka ulko naisesti mitään erityistä ei tapahtuisikaan. Itse ru kous on jo vastaus. Se muuttaa meitä.

Kuuntele sisintäsi Istu hetki hiljaa ja kuuntele sisintäsi. Mikä tai mitkä asiat nousevat mieleesi? Ketä tai keitä ihmisiä ajattelet? Aloita sitten hiljaa mielessäsi: ”Jumala, Isäni, rukoilen sinua” ja jatka rukoilemalla mieleesi nousseiden asioiden puolesta.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Hyvää helluntaita! Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy 16.6. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

MENOKONE Lähes 10 000 tapahtumaa pääkaupunkiseudun 35 seurakunnasta.

Uusi verkkopalvelu on nyt käytössäsi

menokone.kirkkojakaupunki.fi

19.5.2022 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m Kuusijärven a nu k o uimarannalla soi j i E toukokuun lopussa kai Vantaalaisilla luottamus henkilöillä riittää motivaatiota s. 4

Suvirsi s. 6

Pääotsikko

Lauluja satu maailmasta

Nuorisotyönohjaaja Antti Kotinurmi 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 toteuttaa Disney-teemaista merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan musikaalimessua s. 2 putkeen s. 4

Disney-elokuvat vetoavat myös Kivistön kirkossa vietetään toukokuun lopussa messua tutuilla Disney-sävelillä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN, SIRKKU RAUTIO, VILLE PALONEN JA JANI LAUKKANEN

onen lapsen tavoin Aino Isojärvi innostui aikoinaan Disney-elokuvista. Elokuvien fanitus jatkui aikuisiälle saakka, ja hän keksi ryhtyä tutkimaan niitä tehdessään maisterintutkintoa Englannissa. Nyt Isojärvi tekee Oulun yliopistossa väitöskirjaa Disney-animaatioiden mieshahmoista ja perhedynamiikasta.

Isojärven mukaan Disney-elokuviin liittyy vahva fanikulttuuri asuineen ja esineineen. – Aiemmin animaatioelokuvia pidettiin enemmän lasten juttuna. Nyt on sosiaalisesti hyväksyttyä, että niitä voi fanittaa vielä ripari-ikäisenäkin. – Prinsessaksi tai joksikin muuksi olennoksi pukeutumiseen liittyy viehätystä siitä, että voi esiintyä jonain toisena hahmona ja kokea sitä kautta rohkeuden tuntemuksia. TUTKIJA AINO ISOJÄRVI toteaa fanitukseen sisältyvän vahvoja tunteita, ja yleensä fanituksen kohde nähdään ainoastaan positiivisessa valossa. Tätä ei ole pidetty pelkästään hyvänä asiana Disneyn perinteisiä roolimalleja ruokkivien prinsessaelokuvien kohdalla. Isojärven mielestä kyseiset animaatiot ovat kuitenkin oman aikansa tuotteita, joten niitä kannattaa lähestyä siitä näkökulmasta.

Viime vuosina Disney-animaatioissa on Isojärven mukaan ollut nähtävissä uusi linja. Erityisesti ensimmäinen Frozen-elokuva vuonna 2013 avasi tietä uudenlaisille, moniulotteisille ja vahvoille roolihahmoille. Tällaisia nähdään esimerkiksi elokuvissa Raya ja viimeinen lohikäärme, Encanto ja Punainen. – Nykyään Disney-animaatioissa on entistä enemmän erilaisia tyttö- ja naishahmoja. Olen iloinen varsinkin naisen kehollisuuden kuvaamisen muuttumisesta. Elokuvissa nähdään erikokoisia naishahmoja, joilla saattaa olla hammasraudat, silmälasit ja lyhyet hiukset. Naiset voivat myös olla sotkuisia, äänekkäitä ja oikukkaita. He eivät siis ole enää niin kiiltokuvamaisia. Isojärvi sanoo elokuvien muuttuneen myös siten, ettei niiden keskiössä ole enää romanttinen rakkaus vaan yhteistyö ja tiimityön voima.

Nuorisotyönohjaaja Antti Kotinurmi soittaa musikaali messussa kitaraa. – Pyrin omalla olemuk sellani osoittamaan, ettei kaikkien tarvitse esittää karskia ja kypsän rationaa lista aikuista.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2022

ripari-ikäisiin – Esimerkiksi naishahmot kokevat keskenään eriasteista ystävyyttä, eivätkä he enää kilpaile samalla tavalla toistensa kanssa kuin aiemmin. Isojärven oma suosikki Disney-elokuvista on 101 dalmatialaista, jonka alkuperäinen versio on vuodelta 1961. – Ihastuin lapsena elokuvaan ensinnäkin siksi, että rakastan koiria. Lisäksi leffa sisältää hersyvää piirroskieltä ja sijoittuu Lontooseen. Myös perheen dynamiikka on siinä erilainen kuin muissa sen ajan Disney-elokuvissa. VANTAANKOSKEN SEURAKUNNASSA ollaan ajan hermolla, sillä Kivistön kirkolla järjestetään musikaalimessu Disney-sävelmillä. Pastorien Oili Karisen ja Kristiina Hyppölän mukaan messuidea syntyi siitä, että monessa Disney-elokuvassa on eettinen ja elämänkatsomuksellinen ote.

Kummipäivänä tapahtuu

– Nuoret myös lauleskelevat kirkolla usein Disney-musikaalien kappaleita. He ovatkin olleet innoissaan messun teemasta. Messuun voi lisäksi tulla Disney-asuissa. Messua on ollut ideoimassa ja toteuttamassa myös Disney-musikaaleista itse innostunut nuorisotyönohjaaja Antti Kotinurmi. Hän soittaa messussa ystävänsä tekemää kitaraa. Kotinurmella on usein ripareilla ja nuorten leireillä mukana Disney-elokuviin liittyvät Tikru-, Nasu- ja Ihaa-pehmolelut. – Ne toimivat hyvin nuorten parissa jään murtajina ja tuovat sopivaa keveyttä ja hupsuutta leirien tunnelmaan, hän sanoo. Kotinurmen mukaan etenkin Nalle Puh -hahmoissa ja -tarinoissa on paljon pinnan alle jäävää filosofista viisautta. – Monissa Disney-elokuvissa kuvataan ylipäätään hyvin sitä, miten hyvyys ja ystävällisyys voittavat pahuuden ja itsekkyyden.

”

Nykyään Disneyanimaatioissa on entistä enemmän erilaisia tyttö- ja naishahmoja. VÄITÖSKIRJATUTKIJA AINO ISOJÄRVI Aino Isojärvi tekee väitöskirjaa Disney-animaatioista.

Messuun voi tulla Disney-asussa, vinkkaa Oili Karinen.

ANTTI KOTINURMI haluaa olla nuorille esimerkkinä siitä, että poikien ja miesten ei tarvitse mahtua ahtaaseen muottiin. – Pyrin omalla olemuksellani osoittamaan, ettei kaikkien tarvitse esittää karskia ja kypsän rationaalista aikuista. Miehetkin saavat olla kiinnostuneita vaikka prinsessoista, taiteesta ja luonnonsuojelusta. Jokainen saa ilmaista itseään niin kuin haluaa, riippumatta sukupuolijaottelusta. Kivistön kirkon musikaalimessussa kuullaan tuttuja Disney-sävelmiä läpi jumalanpalveluksen. Niihin kuuluvat Frozen-elokuvan Taakse jää ja Notre Damen kellonsoittaja -elokuvan Auta oi Luoja. Messun toimittaa Oili Karinen yhdessä rippikoulutyöpappi Margit Helinin kanssa. Samassa yhteydessä isoset siunataan kesäleireille. – Monen Disney-tarinan ytimessä on se, että jokainen tulee hyväksyä sellaisena kuin on. Esimerkiksi Frozen-elokuvan Elsalla on huikea kasvutarina. Ajatuksena on puhua messussa muun muassa tästä teemasta, Oili Karinen sanoo. ■ Musikaalimessu Disney-sävelmillä su 29.5. klo 11 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Musikaalimessussa esiintyy kanttori Mari‑Annika Heikkilän johtama musiikkiryhmä.

Kristiina Hyppölä on ideoinut musikaalimessua.

Messu on tarkoitettu kaikenikäisille. Päivä kirkolla jatkuu yhdessä ruokaillen.

Valtakunnallista Kummipäivää vietetään sunnuntaina 5.6. Vantaalla on tarjolla monenlaista yhteistä tekemistä kummeille ja kummilapsille. Pyydä kummilapsesi tai kummisi mukaan, ja viettäkää hauska päivä yhdessä. Vantaan seurakuntien yhteistyökumppaneiden tarjoukset ovat voimassa Kummipäivänä.

Puuhapäivä Superparkissa

Kummin seurassa kummilapsi pääsee ilmaiseksi sisään Tammistossa sijaitsevaan Superpark-sisäaktiviteettipuistoon. Superpark Vantaa, Tammiston kauppatie 13.

Yhteiskuvaan kirkolla tai valokuvaamossa

Valokuvaamo Lauri ottaa yhteiskuvia kummeista ja kummilapsista Tikkurilan kirkolla klo 13–18 ja Valokuvaamo Laurissa klo 12–18. Kuvaukseen voi saapua ilman ajanvarausta. Halutessasi voit myös varata ajan ennakkoon. Jos valokuvaan on tulossa mukaan useampi kuin kaksi henkilöä tai vaikka oma lemmikki, kannattaa varata kaksi peräkkäistä aikaa. Ajan varaaminen ja kuvassa käyminen ei sitouta mihinkään. Maksat vain kuvista, jotka haluat tilata itsellesi. Tikkurilan kirkko, Asematie 12a ja Valokuvaamo Lauri, Kirkkotie 47.

Vieraile Fazerilla

Kummit ja kummilapset saavat opastettujen kierrosten liput hintaan 9,50 e/ henkilö. Etuhinta on voimassa klo 13 ja 15 alkavilla kierroksilla. Lipun hinta sisältää tuotekassin. Kierroksella tutustutaan Fazerin toimintaan, historiaan, tarinoihin, yritysvastuuseen, innovaatioihin ja tuotevalikoimaan. Lisäksi kierrosvierailun yhteydessä on maksuton pulla- ja mehutarjoilu. Kierros kestää noin tunnin. Minimihenkilömäärä per kierros on 10 ja enimmäishenkilömäärä 25 henkilöä. Kierrokselle pitää ilmoittautua ennakkoon, linkki löytyy osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi/kummipaiva. Fazerin vierailukeskus, Fazerintie 6.

Tutustu maankuoren salaisuuksiin

Mistä metallit tulevat? Tule kummin kanssa selvittämään maankuoren salaisuuksia! Tehtävät sopivat erityisesti kouluikäisille, mutta rasteja Lammaslammen ympäristössä voivat olla etsimässä pienemmätkin lapset. Laiturin kupeessa myös hauska lintujentunnistuspiste. Mehutarjoilu, oma muki mukaan. Tule ja lähde milloin haluat. Nopeat löytävät rastit puolessa tunnissa, rentojen suunnistajien kannattaa varata aikaa tunti. Rastirata on auki klo 10–13. Puistosuunnistuksen järjestää Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys. Lammaslammenlaituri, Lammaslammentie.

Kotieläinpihalla voi tavata lampaita, vuohia, pupuja ja kanoja

Katrinebergin kartanon kotieläinpiha Seutulassa on auki klo 11–15. Tarjolla on kahvia ja mehua. Omatoimisesti voi grillailla. Paikalla voi tutustua kotieläinpihan eläimiin ja kartanoon sekä suorittaa toimintarasteja. Osallistuminen ilmaista. Katrinebergin kartano, Katariinankuja 5.

JUHA-PEKKA VANHATALO Katso lisää ideoita ja tarjouksia kummipäivän vietosta vantaanseurakunnat.fi/kummipaiva. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2022

Arvostusta ja vaikutusvaltaa

Kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudun seurakuntien luottamushenkilöistä on tyytyväisiä asemaansa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

spoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien luottamushenkilöiden selkeä enemmistö kokee saavansa seurakunnissa arvostusta ja on tyytyväinen vaikutusvaltaansa. Kolme neljästä Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastanneesta luottamushenkilöstä ilmoitti olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä omaan vaikutusvaltaansa. Pettyneitä oli neljännes. Luvut ovat samaa tasoa kuin vuonna 2018 tehdyssä vastaavassa kyselyssä. Vaikka miehistä hieman useampi kuin naisista oli pettynyt vaikutusvaltaansa, heistäkin 72,3 prosenttia oli tyytyväisiä. Kaikkein tyytyväisimpiä ovat vantaalaiset, joista vain yksi oli pettynyt vaikutusvaltaansa. Helsingissä lähes kolmannes oli pettyneitä. Kysely lähetettiin yhteensä 545 luottamushenkilölle. Heistä vastasi 129. Korkein vastausprosentti oli Espoossa, 38,8 prosenttia ja matalin Helsingissä, jossa vastausprosentti oli 16,6. Helsinkiläisistä luottamushenkilöistä vastasi 62, espoolaisista 50 ja vantaalaisista 17. Vastausprosentti oli 27,9. Luottamushenkilöiden kokema

arvostus on varsin suurta, sillä 83,7 prosenttia pääkaupunkiseudun luottamushenkilöistä koki, että heitä arvostetaan seurakuntayhtymän päätöksentekijöinä ja 86,8 prosenttia koki arvostusta kotiseurakunnassaan. Vantaalla kaikki vastaajat olivat arvostusta koskevan väitteen kanssa ainakin jokseenkin samaa mieltä. ARVOSTUKSEN JA VAIKUTUSVALLAN kokemukseen liittyy kysymys, olisiko kyselyyn vastaaja valmis suosittelemaan luottamushenkilöksi ryhtymistä muille halukkaille. Luottamushenkilöistä 106 vastasi kysymykseen myönteisesti ja vain viisi helsinkiläistä kielteisesti. Nykyisten luottamushenkilöiden kausi päättyy vuoden lopussa, ja marraskuun seurakuntavaaleissa valitaan uudet luottamushenkilöt. Vantaalaisista vastaajista 13 aikoi asettua uudelleen ehdolle, kaksi ei vielä tiennyt ja yksi ei aio enää jatkaa luottamustehtävissä. Keiden asiaa luottamushenkilöt katsovat erityisesti ajavansa? Monivalintatehtävässä, jossa sai valita kaksi vaihtoehtoa, tärkeimmäksi viiteryhmäksi nousi oma kotiseurakunta. Sen valitsi 99 vastaajaa eli 77 prosenttia. Lisäksi 30 vastaajaa

GETTY IMAGE/ISTOCK

Lahjoita kesäiloa -keräyksen tuotolla autetaan perheitä välttämättömien laskujen maksamisessa, jotta rahaa säästyisi kesähuvituksiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2022

piti ainakin toisena itselleen tärkeänä asiana oman kaupunginosan tai alueen asioiden ajamista. Seuraavaksi eniten päättäjät sitoutuvat siihen ryhmään, jonka ehdokaslistalta heidät on valittu luottamuselimiin. Vantaalla oma ryhmä oli toiseksi tärkein sitoutumisen kohde. KUNKIN KAUPUNGIN luottamushenkilöille tehtiin myös yksi paikallinen kysymys. Vantaalaiset saivat vali-

Lapsille kesäiloa keräyksellä Vantaankosken seurakunnan diakoniatyössä on monena kesänä pantu merkille, että koululaisten kesäloma-ajat kiristävät pienituloisten usein yksinhuoltajaperheiden ja viikonloppu- tai etävanhempien taloutta samalla tavalla kuin joulun aika. – Jotkut etävanhemmat elävät kädestä suuhun jo arkena. Voi olla taloudellisesti kova paikka, kun lapset tulevat etävanhemman luokse asumaan joksikin aikaa kesän kuluessa, Tiina

ta kaksi mielestään tärkeintä seurakuntien uuden strategian seitsemästä tavoitteesta. Tärkeimmäksi nousi se, että seurakunnat kohtaavat ihmisiä kaikissa elämän vaiheissa. ”Puhumme rohkeasti Jumalasta ja kutsumme Kristuksen yhteyteen” ja ”käytämme kieltä, jota ihmiset ymmärtävät ja vahvistamme eri kulttuuritaustaisten ihmisten osallisuutta” saivat seuraavaksi eniten kannatusta.

László kertoo. Hän toimii Vantaankosken seurakunnan johtavana diakoniatyöntekijänä. Siksi Vantaankosken seurakunta päätti tänä kesänä järjestää Lahjoita kesäiloa -keräyksen, jossa kerätään rahaa pienituloisille lapsiperheille seurakunnan alueella. Keräys on käynnissä toukokuun ajan. Keräyksen tuotoilla autetaan perheitä välttämättömien laskujen maksamisessa. Toiveena on, että näin jää rahaa myös kesähuvituksiin, kuten reissuun Linnanmäelle tai Korkeasaareen. – Olen muistellut omaa lap-

suuttani: miten tärkeää oli kertoa kavereille, mitä oli kesän aikana tehnyt. Tämä keräys pyrkii edesauttamaan sitä, että kaikilla lapsilla olisi syksyllä jotain kivaa kerrottavaa, Vantaankosken diakoniatyöntekijä Tarja Andersson kertoo. Anderssonin mukaan taloudellista tukea tarvitsevia lapsiperheitä on runsaasti Vantaankosken seurakunnan alueella. Vantaankosken seurakuntaan kuuluvat Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue.

* Kirkko ja kaupungin kyselyyyn vastasivat pääkaupunkiseudun luottamushenkilöt. Kuvituksen poiminnat ovat monivalintakysymyksiä.

Luottamushenkilöt saivat valita kolme asiaa, joihin he ovat päässeet vaikuttamaan. 60 prosenttia valitsi yhdeksi niistä työntekijävalinnat. Seuraaviksi tärkeimmät asiat liittyivät strategiseen suunnitteluun, toiminnan suunnitteluun ja talouteen. VANTAALLA TÄRKEIMMÄKSI nousi lähetysmäärärahoista päättäminen. Se, annetaanko budjettivaro-

Ruuhkat saatiin purettua Vantaan aluekeskusrekisteri on saanut purettua viime vuonna syntyneen sukuselvitysten suman. Pahimmillaan sukuselvitystä piti odottaa 17 viikkoa. Nyt toimitusaika on kaksi viikkoa. Muun muassa perunkirjoituksia varten tarvittavien sukuselvitysten laadintatapaa uudistettiin 2021, ja uudistuksen seurauksena niiden toimitusaika venyi merkittävän pitkäksi. Muutos koski koko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jä-

ja kaikille lähetysjärjestöille vai vaikuttaako rahojen jakamiseen erityisesti se, miten järjestöt suhtautuvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, on ollut Vantaalla iso kiistanaihe vuodesta toiseen. Luottamushenkilöt kokivat myös päässeensä vaikuttamaan päätöksentekoon, joka koski Tikkurilan uuden kirkon rakentamista ja Myyrmäen sekä Kivistön kirkkojen peruskorjauksia.

senistään antamia sukuselvityksiä. Pahimmillaan sukuselvitysten jono Vantaalla oli syyskuussa 2021, jolloin tilaaja joutui odottamaan valmista asiakirjaa noin 17 viikkoa. – Huomattuamme työmäärän olevan selvästi suurempi kuin uudistuksen suunnitteluvaiheessa oli arvioitu ryhdyimme nopeasti rekrytoimaan uusia työntekijöitä, aluekeskusrekisterin johtaja Tuomo Kahenvirta sanoo. Vantaan aluekeskusrekisterissä laaditaan nyt kolme kertaa enemmän virkatodistuksia kuin vuotta aiemmin. Kun uudis-

Luottamushenkilökyselyssä oli mahdollisuus vastata sanallisesti avoimeen kysymykseen, mitä muuta haluaa sanoa luottamustehtävässä toimimisesta. Vantaalla sanallisissa vastauksissa näkyi, että työ koettiin mielenkiintoiseksi, tärkeäksi ja arvokkaaksi. Työskentely kirkon luottamustehtävissä ”konkretisoi halun tehdä hyvää lähimmäiselle”. Todettiin myös, että ja ”aikaa kuluu pal-

tus astui voimaan, töissä oli kahdeksan henkeä vakituisesti. Tällä hetkellä vahvuudessa on 14 työntekijää. Riittävän työntekijämäärän lisäksi Vantaalla nähtiin tärkeäksi edistää sukuselvitysten työtapauudistusta niin, että uuden järjestelmän rinnalle roikkumaan jäänyt vanha toimintamalli saatiin ajettua alas. – Tilanne onkin nyt niin hyvä, että pystymme vuorostamme auttamaan niitä aluekeskusrekistereitä, joilla on vielä haasteita toimitusaikojen kanssa.

jon, mutta jos on motivoitunut, se kannattaa.” Toisaalta yksi vastaaja totesi työn olevan ajoittain kivireen vetämistä: ”silti koen tärkeänä yrittää jatkaa, jotta tasa-arvoisempi kirkko vielä joskus toteutuisi”. Yksi oli järkyttynyt oman ryhmänsä yhteishengen puutteesta ja kirkkopolitiikan poliittisuudesta.

Nyt äänestämään! Rekolan seurakuntalaiset pääsevät äänestämään itselleen uuden kirkkoherran. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 12.6. Äänestyspaikka on Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Vaali alkaa sunnuntaina välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen noin kello 11 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa ja päättyy kello 18. Ennakkoäänestys on seurakunnan kirkkoherranvirastossa 6.–10.6. kello 9–18. Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6, voi äänestää 9.6.2022 kello 12–15.

Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/vaalit.

Vaalissa on äänioikeus viimeistään vaalipäivänä 12.6.2022 18 vuotta täyttäneillä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenillä, jotka on merkitty Rekolan seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi viimeistään 3.4.2022. Ehdokkaita on kolme eli Hakunilan seurakunnan kappalainen Harri Nurminen, Hyrynsalmen kirkkoherra Pirkko Hänninen ja Espoon Olarin seurakunnan seurakuntapastori Jussi Koski. Ehdokkaille järjestetään vaalipaneeli Rekolan kirkossa sunnuntain 5.6. jumalanpalveluksen jälkeen noin klo 11. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.5.–16.6.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12. Virsivartti ke 8.6. klo 12 Facebookissa.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Kevään viimeinen iltakirkko 19.5. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Kauden päätös 19.5. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Maanantain yhteisölounas maanantaisin klo 11.30–13. Ensimmäinen kattaus klo 11.30 ja toinen kattaus klo 12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14 ma 13.6. asti. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 13. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15– 19.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Ei kerhoa 1.6. Kevään viimeinen kerta 15.6. Messu su 22.5. klo 12. Sari Kokkonen, Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2022

Päivähetki Raamatun äärellä ti 24.5. klo 12. Jari Araneva. Kevään viimeinen kerta. Paluumuuttajien piiri ti 24.5. klo 13. Kevään viimeinen kerta. Helatorstain messu, Merimieskirkon kirkkopyhä to 26.5. klo 12. Tiina Palmu, Paula Raitis, Sini Nikku. Mukana myös Rauta 2 -riparilaiset. Kuusijärvi-kirkko su 29.5. klo 12, ks. tiedot Muualla-osiosta. Messu su 5.6. klo 12. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Mukana myös Cityriparilaiset. Toivo Café keskiviikkoisin 8.6. alkaen klo 12–15 Hakunilan kirkon piha-alueella kävelytien puolella. Kirkko on myös auki hiljentymistä varten. Tarjolla kahvia ja pullaa, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Messu su 12.6. klo 12. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä. Yhteisvastuukeräys Yhteisvastuukeräys 2022 kerää varoja toimintaan, jolla koronapandemian haavoittamien nuorten arkeen saadaan lisää läsnä olevia aikuisia. Tule mukaan lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja lahjoita netissä yhteisvastuu.fi/hakunila tai MobilePaylla numeroon 10197. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi. Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina voit soittaa pastori Harri Nurmiselle p. 050 3547 648.

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

Kanttori Tuomas Heikkilä laulaa ja soittaa Kuusijärven rannalla pidettävässä luontokirkossa.

Menokasvo

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12 pe 20.5. asti. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Kevätkauden muskarikausi päättyy Muskarimessuun 20.5. Syyskausi starttaa 2.9. Toiveiden tiistai tiistaisin 31.5. asti Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10. Hartaus tiistaisin klo 12. Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä sanaa ja rukousta tiistaisin klo 13. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Kevään viimeinen kerta 31.5. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Kevään viimeinen kerta 31.5. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Kevään viimeinen kerta 22.6. Muskarimessu pe 20.5. klo 10. Sari Kokkonen, Sini Nikku. Messu su 22.5. klo 10. Sari Kokkonen, Sini Nikku.

Lähde nauttimaan musiikista ja luonnosta Kuusijärvikirkkoon Hakunilan seurakunta järjestää Kuusijärven uimarannalla folk-henkisen luontokirkon. Mistä idea messuun tuli, vs. kanttori Tuomas Heikkilä? – Luontokirkkoa on vietetty Kuusijärvellä jo aiempina vuosina. Koronan takia se on kuitenkin jäänyt pari kertaa järjestämättä. – Nyt, kun kokoontuminen on jälleen mahdollista, kokosin folk-henkiseen messuun bändin kanttori ja kansanmuusikko Sonja Tissarin kanssa.

– Messussa puolestaan veisataan luontoaiheisia virsiä, ja kaiken kruunaa Suvivirsi. Mitä erityistä luontokirkkoon liittyy? – Haluamme juhlistaa kesän alkua ja talven jäljiltä heräävää luontoa. Kuusijärven uimaranta on mainio paikka piknikille, ja luontokirkossa voikin nauttia myös omia eväitä. – Rannalla on penkkejä 150 henkilölle, mutta ne eivät ehkä riitä kaikille, joten mukaan kannattaa ottaa oma piknik-alusta. MARJO KYTÖHARJU

Millaista musiikkia luontokirkkoon sisältyy? – Ennen messun alkamista on puolen tunnin yhteislaulusessio. Laulamme ikivihreitä, luontoon ja vuodenaikaan liittyviä kappaleita, kuten Satumaa, Saarenmaan valssi ja Anttilan keväthuumaus.

Kuusijärvikirkko su 29.5. klo 12. Kansanmusiikkihenkinen luontokirkko ja ehtoollinen Kuusijärven uimarannalla. Pappeina messussa toimivat Sasu Rauhala ja Tiina Palmu, muusikoina Sonja Tissari ja Tuomas Heikkilä. Ennen messun alkua lauletaan tuttuja kesäisiä lauluja klo 11.30 alkaen.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.5.–16.6.

to klo 10–12, puhelimitse p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – tukea elämään Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

MUUALLA

Auratie 3 Jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla, kun tilaisuuteen on merkitty ”striimataan”. Katso ajantasaiset tiedot www.hameenkylanseurakunta.fi. Usko ja oppi -ilta to 19.5. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Striimataan. Kansainvälinen messu su 22.5. klo 10. Saarnaaja Paulos Huang, liturgi Miika Koistinen, kanttori Hanna Perkola-Musikka. Kirkkokahvit. Striimataan. Raamattuluento su 22.5. klo 11.30. Teemana Matteuksen evankeliumi. Kevätkonsertti ti 24.5. klo 18. Hämeenkylän kirkon kuoro ja lauluyhtye Consort, johtajana Hanna Perkola-Musikka. Ohjelma 10 e, tuotot Kirkon Ulkomaanavulle. Kirjallisuuspiiri ti 24.5. klo 18. Kirjana Kustaa Vilkunan Lohi. Oopperakerho ke 25.5. klo 17.30. Luennoitsijana oopperalaulaja, K-kauppias Juuso Hemminki. Messu to 26.5. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Striimataan. Arki-illan retriitti pe 27.5. klo 18. Katja-Maaria Kaskinen. Omat villasukat mukaan. Ilmoittautuminen virastoon 23.5. mennessä. Messu su 29.5. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Striimataan. Kirkkokahvit. Päiväkonsertti su 29.5. klo 11.30. Hannu Lehtikangas, laulu ja Niko Kumpuvaara, harmonikka. Lasten kevätkirkko ma 30.5. klo 18. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Vapaalan Martat 30 -vuotisjuhla ti 31.5. klo 18. Matti Hyry. Messu su 5.6. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä. Striimataan. Pihaseurat ke 8.6. klo 18 Marttamökillä, Toivonrinne 6, Askisto. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä. Messu su 12.6. klo 10. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas. Striimataan. Pihaseurat ke 15.6. klo 18. Kirkon yläpihalla. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Kevään viimeinen lounas on 1.6. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Striimataan. Kevään viimeinen ehtoollishartaus on 25.5.

Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 17.00–17.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551. Nuorten Liikkari to 19.5. klo 20 Sotungin koulun salissa yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Kevään viimeinen kerta. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lohdutuksen puutarhassa sururyhmä läheisensä menettäneille Laila Pullisen veistospuistossa ja kotimuseossa (Sotungintie 4). Tapaamiset torstai-iltaisin klo 18–20: 26.5., 16.6., 28.7., 18.8., 22.9. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ke 25.5. mennessä Tina Palmulle tiina. palmu@evl.fi, p. 050 356 5715. Kuusijärvi-kirkko su 29.5. klo 12. Kuusijärven uimarannalla. Sasu Rauhala, Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä, Sonja Tissari & messubändi. Kesäisiä yhteislauluja klo 11.30. Bussikuljetus Hakunilan kirkolta klo 11. Voit ottaa mukaan omat eväät ja piknikalustan. Kartanon puistoseikkailu to 16.6. klo 10–12. Kesäinen seikkailu perheen pienimmille Håkansbölen kartanolla. Toimintarasteja, puistomuskari ja lopuksi kaikille eväspussi. Ilmoittautumiset 13.6. mennessä birgitta.tasavuori@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14. Suljettu pe 10.6. p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9-11 ja Café Pähkinässä

LOTTA NUMMINEN

Miehet keittiössä ti 24.5. klo 11.30. Kevään viimeinen kerta. Eskareiden siunauskirkko ke 25.5. klo 9.30. Sari Kokkonen, Sini Nikku. Messu su 5.6. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Messu su 12.6. klo 10. Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A

Juhannusaattoa vietetään Pyhän Laurin kirkkopuistossa Seurakunnat kutsuvat vantaalaisia viettämään juhannusaaton juhlaa pe 24.6. klo 15–18 Vantaan Pyhän Laurin kirkon historiallisessa miljöössä. Kirkkopuistossa ja kirkossa on luvassa lasten rastirataseikkailu, Taika-Petterin esitys, puistomuskari sekä kesäisiä yhteislauluja ja kansanlaulukirkko. Juhlaan osallistuminen on ilmaista. Pakarintuvassa on koko juhannusjuhlien ajan avoinna kahvila, josta on mahdollista ostaa pientä makeaa ja suolaista purtavaa. Kello 16 on lapsille kirkon nimikkopyhimyksen mukaan nimetty Laurentius-seikkailu, joka alkaa Taika-Petterin esityksellä kirkossa ja jatkuu ohjatulla rastiradalla kirkon pihalla. Seikkailun jälkeen klo 16.45 on mahdollista osallistua puistomuskariin, jonka pitää Hakunilan seurakunnan kanttori Sini Nikku. Klo 17.15 alkaa kirkkosalissa yhteislauluhetki ja kansanlaulukirkko, jotka päättävät juhannusjuhlan. Voit osallistua koko ohjelmaan tai olla paikalla vain osan ajasta. Vietä kesäiltapäivää kahvilassa istuskellen, kirkkomaita kierrellen tai lasten ohjelmaan osallistuen!

Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Kahvila on suljettu 26.–27.5. Taidenäyttely 3.–27.5. Pastori, evankelista, runoilija Leena Lehtisen ekspressiivinen taidenäyttely ”Vapauteen” Café Pähkinässä toukokuun ajan. Korttelikerho 19.5. ja 22.5. klo 12.

LAMMASKUJA 2 B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 25.5. ja 8.6. klo 18. Kesäkuun kokoontuminen on kauden viimeinen. Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 9.30. Kevään viim. kokoontuminen on 31.5.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 26.5. ja 9.6. klo 11.

MUUALLA Pägyn päivä la 21.5. klo 11–14. Pähkinärinteen kylätapahtuma Mantelikujalla. Ruokaa, musiikkia ja monipuolista ohjelmaa erityisesti lapsiperheille.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. Suljettu pe 27.5. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12, kesä-elokuussa klo 11–12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12 p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Kaikille avoin kuoro goes Korsomessu torstaisin 19.5. ja 26.5. klo

17.30. Harjoitus ennen messua kirkolla. Äänenavauksia ja kehon lämmittelyä. Kaikenlaiset laulajat ovat tervetulleita omalla äänellään mukaan. Vetäjänä Airi Saloniemi. Iltarukouspiiri to 19.5. ja 26.5. klo 18–19 kokoustilassa. Diakonian Korso-messu to 19.5. klo 18.00. Mari Mäkelä, Juho Punkeri. Perhekerho pe 20.5. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 22.5. klo 10. Elina Aro, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Korsolaisten kuorojen Yhteisvastuukonsertti su 22.5. klo 17. NaisSound, johtaa Kaapo Ijäs. Amente, johtaa Riikka Salminen. Korson Mieslaulajat, johtaa Pekka Itkonen. Kanttorina Airi Saloniemi. Vapaaehtoinen osallistumismaksu Yhteisvastuun hyväksi. Kirkon aamupuuro ma 23.5., 30.5., 6.6. ja 13.6. klo 10 seurakuntasalissa. Kirkon aamupuuro jää tauolle 13.6. ja jatkamme jälleen syksyllä 5.9. alkaen. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta! Perhekerho ma 23.5. klo 12–15 lasten tiloissa. Maarukanmummot kutovat kastesukkia ma 23.5. klo 12 rippikoulusalissa. Virtapiiri ma 23.5. ja 30.5. klo 13 seurakuntasalissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 23.5. ja 30.5. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. English Through Bible -raamattupiiri ma 23.5. ja 30.5. klo 18.30 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ti 24.5. ja 31.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 25.5. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisöruokailun kevään viimeinen ruokailu ke 25.5. klo 11. Vietämme silloin grillijuhlaa kirkon sisäpihalla. Ruokailut jatkuvat jälleen syyskuussa 7.9. alkaen. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Korso-messu to 26.5. klo 18.30. Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Messu su 29.5. klo 10. Jani Vanhala, Minttu Haapalainen, Juho Punkeri. Kirkkokahvit. Kylväjäpiiri su 29.5. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Helluntain messu su 5.6. klo 10. Kirkko 60 v -juhlavuoden urkupainotteinen messu. Minna Ruuttunen, Joona Raudaskoski, kanttorina Jussi Salonen, urkurina Ilpo Laspas. Kirkkokahvit. Avoin kesäkuoro kaikille ke 8.6. ja 15.6. klo 18–19 kirkossa. Tervetuloa laulamaan yhdessä kesäisiä lauluja. Äänenavauksia ja lauluäänen ylläpitoa. Aiempaa laulukokemusta ei vaadita. Vetäjänä kanttori Airi Saloniemi. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.5.–16.6.

Messu su 12.6. klo 10. Joona Raudaskoski, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Suljettu 6.–10.6. ja 27.6.–8.7. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 19.5. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. Vielä ehtii ilmoittautua päiväkerhoon! Päiväkerhotoimintaa 3–6-vuotiaille Nikinmäen seurakuntakodilla. Ryhmät muodostetaan elokuun alussa ilmoittautumisten perusteella. Kerhot alkavat viikolla 33. Lisätietoja nettisivuilta www.vantaanseurakunnat.fi/ korson-seurakunta/lapset-ja-perheet/paivakerhot

le. Ei ennakkoilmoittautumista. 19.5. on kevään viimeiset kirkkomuskarit. Teatterikerho to 19.5. kirkolla klo 18. Tervetuloa aikuiset ja lapset (yli 7 v). Ennakkotaitoja ei tarvita. Kaikki soittaa -messun avoimet harjoitukset to 19.5. klo 18.30. Tule treenaamaan 26.5. klo 13 olevan messun virsiä. Soitin voi olla viulu, ukulele, kitara, nokkahuilu... Helpot sävellajit ja soinnut. Pyydä nuotit sähköpostiin: hanna-maria. valve@evl.fi tai sirkku-liisa.niemi@ evl.fi Messu su 22.5. klo 10. Kirkkoherran vaalin ehdokas Pirkko Hännisen

VA A LIPÄ I VÄ 2 0.1 1 .2022

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 24.5. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Kaisa Aalto 044 4220391 Sannamari Rusi 050 3290361 Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: vt. Kirkkoherra Satu-Elina Ansas 040 626 7387, satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 5352450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Teemu Saarinen 050 5353072.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Kirkkomuskarit torstaisin. Klo 10 Kirkkomuskari 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 Kirkkomuskari koko perheel-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2022

2 0 .1 1 . 2 0 2 2

Rekolan seurakunta

S E U R A K U N TAVA A L I T. F I

MUUALLA

lisätietoa: petri.piirainen@evl.fi p. 050 573 6328. Yläovet auki ma 23.5. ja 30.5. klo 16. Tervetuloa maksuttomalle iltapalalle. Aloitamme lyhyellä hartaudella. Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. 30.5. jälkeen toiminta jatkuu syksyllä. Kysele lisää Kaisalta, p. 044 4220391. Walk in -terapiaa 16–30-vuotiaille Rekolan kirkolla tiistaisin klo 16–19. Viimeinen päivystys 31.5. B-ovi, soita ovikelloa. Voit myös varata ajan terapiaan, Sanna Tirkkonen p. 050 576 7993. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi

synnitön syntinen ihminen Tekeekö oman alueesi seurakunta oikeita asioita ihmisten hyväksi? Sinä itse voit vaikuttaa. Ryhdy ehdokkaaksi syksyn 2022 seurakuntavaaleihin!

#SE URA KU NTAVA ALIT WWW.VANTAANSEURAKUNNAT.FI/SEURAKUNTAVAALIT

vaalinäyte. Avustavana pastorina Seppo Paulasaari, kanttorina Hanna-Maria Valve. Messu striimataan seurakunnan Youtube-tilille. Tallenne jää katsottavaksi Youtubeen ja Rekolan seurakunnan Facebook-sivulle. Kirkkokahveilla Pirkko Hänninen esittäytyy ja seurakuntalaisilla on mahdollisuus esittää hänelle kysymyksiä. Ehdokkaisiin voit tutustua myös seurakunnan kirkkoherran vaalin verkkosivuilla. Pyhäkoulu lasten oma kirkkohetki sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikana klo 10. Taidekerho 5–9-vuotiaille ma 23.5. klo 14–16 päiväkerhohuoneessa. Taidekerhossa käytämme puuvärejä, vahaliituja sekä vesivärejä. Lisäksi teemme kaksi retkeä museoon. Museoretket ovat omakustanteisia. Ilmoittautumiset ja

hyväksi, yhdessä opetellen. Helatorstain kaikki soittaa -messu 26.5. klo 13. Seppo Paulasaari, Hanna-Maria Valve ja Sirkku-Liisa Niemi. Soittajille harjoitukset ja kahvit klo 11. Ennakkotreenit 19.5. klo 18.30. Tilaa nuotit hanna-maria. valve@evl.fi Messu su 29.5. klo 10. Kirkkoherran vaalin ehdokas Jussi Kosken vaalinäyte. Avustavana pastorina Teemu Saarinen, kanttorina Sirkku-Liisa Niemi. Messu striimataan seurakunnan Youtube-tilille. Tallenne jää katsottavaksi Youtubeen ja Rekolan seurakunnan Facebook-sivulle. Kirkkokahveilla Jussi Koski esittäytyy ja seurakuntalaisilla on mahdollisuus esittää hänelle kysymyksiä. Ehdokkaisiin voit tutustua myös seurakunnan kirkkoherran vaalin verkkosivuilla. Miesten raamattupiiri parillisilla

viikoilla klo 18.30 Rekolan kirkolla srk sali 2:ssa ja etänä osoitteessa https://meet.jit.si/raamattupiiri. Messu 5.6. Teemu Saarinen ja Vappu Olsbo. Vantaan musiikkiopiston nuoret puhaltajat sekä Teppo Salakka ja Sirkku-Liisa Niemi. Messun jälkeen kirkkokahvit. Kirkkoherran vaalin paneelikeskustelu su 5.6. klo 12. Tilaisuuden juontaa toimittaja ja pappi Kimmo Saares. Mukana kaikki vaaliehdokkaat. Ennakkoäänestys Kirkkoherran vaalin ennakkoäänestys kirkkoherranvirastossa maanantaista 6.6. perjantaihin 10.6. klo 9–18. Messu su 12.6. klo 10. Vappu Olsbo, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Kantelettaret. Kirkkoherran vaali su 12.6. Äänestys alkaa välittömästi jumalanpalveluksen jälkeen noin kello 11 ja päättyy kello 18.

kaikenikäiset aikuiset sekä lapset vanhempiensa seurassa! Tule oman aikataulusi mukaan tapaamaan muita ja juomaan kupponen kahvia. Yhdessäolon lomassa ohjelmaa pop up -periaatteella. Ennakkoäänestys to 9.6. klo 12–15. Kirkkoherranvaalin ennakkoäänestys Asolan seurakuntatalossa. Lisätiedot ryhmistä ja kahvilasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 5736329.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi. Diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten maanantaisin klo 12–13 Tikku rilan kirkon ala-aulassa.

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Asolan Rukouspiiri torstaisin klo 9. Rukoillaan alueen ihmisten puolesta. Mukana ryhmässä Tuovi Lehtinen ja Päivi Lee. Päiväkerho maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 9–12. Kerho on 3–5-vuotiaille lapsille suunnattu. Ilmoittautumiset syksyn 2022 päiväkerhoon toukokuun aikana s-postilla Petri Piiraiselle, petri. piirainen@evl.fi Päihteettömyyteen tukeva ja hyvinvointia lisäävä avoin naisten ryhmä parillisten viikkojen torstaisin klo 13–14.30. Ohjaajina Mariela Salminen, päihde ja kriminaalityön diakoni ja Irene Juvonen-Rokkanen. Asolan Silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Kudotaan ja virkataan yhdessä. Voit tulla ryhmään myös ilman kudinta. Seniorikahvila parittomien viikkojen maanantaisin klo 13. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Omaishoitajien keskusteluryhmä parittomien viikkojen tiistaisin klo 13–15. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja. Kokoonnumme keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, kahvikupposen ääressä. Ei ennakkoilmoittautumista. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e/kerta. Kipuryhmä parillisten viikkojen tiistaisin klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Kevään viimeinen kokoontuminen 31.5. Kesäkahvila Asolan seurakuntatalon pihalla alkaa 6.6. Auki 14.7. saakka ma–to klo 10–14. Tervetuloa

MUUALLA Kesän pihaseurat Maarnilla ke 15.6. klo 18, Kustaantie 20. Mukana Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi. Tule Maarnien puutarhaan rentoon tunnelmaan. Kahvia saa jo klo 17.30.

Tikkurilan seurakunta

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi Noudatamme voimassa olevia koronaohjeistuksia.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Pyhän Laurin kirkon kesäopas palvelee 9.6.–12.8. Opas kirkolla on kirkolla pääsääntöisesti ma–pe klo 12–18. Opastusvaraukset kaiken kokoisille ryhmille puh. 050 466 4202 tai paula.rajala@evl.fi Ennen 6.6. varaukset puhelimitse 050 559 4782. Messu su 22.5. klo 12, Kristiina Kartano, Sanna Heikurinen, Iina Katila. Messu su 29.5. klo 12, Mirka Härkönen, Janne Silvast, Iina Katila. Kirkonkylän kulttuurikävely ja vierailu kirkossa ke 1.6., ke 8.6. ja

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.5.–16.6.

ke 15.6. klo 17.30. Tervetuloa Vantaa-Seuran järjestämään kotiseutuopastukseen kirkonkylällä ja Pyhän Laurin kirkossa ja sen ympäristössä. Messu su 5.6. klo 12, Jarkko Korhonen, Annaelina Mäkilampi, Terje Kukk. Laurin päiväkonsertti -sarja: Eva Vikman ja Lassi Kouvo to 9.6. klo 12. Laulaja-lauluntekijä Eva Vikman sekä pianisti Lassi Kouvo kokoavat yhteen rakkaat, lapsuudesta tutut virret herkäksi, raikkaaksi ja lämpimäksi konserttikokonaisuudeksi. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Messu su 12.6. klo 12, Mirka Härkönen, Iina Katila. Laurin päiväkonsertit -sarja: Päivi Vesalainen, cembalo ja Laura Vihreäpuu, cembalo to 16.6. klo 12. Musiikkia kahden cembalon yhtyeelle á la C. Bach & C. P. E. Bach. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Junnuolkkari on avoinna tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa, jossa läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa. Junnuolkkarissa tarjolla myös välipalaa. Toiminta on maksutonta. Varhaisnuorille (7–14-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414. Päivämusiikkia to 19.5. klo 12 kirkkosalissa. Ritva Holma, laulu ja piano. Vapaa pääsy. Teetä ja kasviskeittoa to 19.5. klo 19–19.30 seurakuntasali Voimassa ennen meditatiivista iltamessua. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 e hintaan. Meditatiivinen iltamessu to 19.5. klo 20. Kevätkauden viimeinen iltamessu, jossa kerätään palautetta messukävijöiltä syksyä varten. Tule yhdessä toisten kanssa hiljentymään, rukoilemaan ja laulamaan. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima. Jokainen iltamessu on tekijöidensä näköinen! Messuporukka etsii syksyksi keittiötaitoisia ja säestystaitoisia vapaaehtoisia mukaan! Mikäli haluat tulla soittamaan tai palvelemaan jossakin to-illan messussa tai

järjestämään to-illan keittotarjoilua ennen messua, ota yhteys messupappiin: jarkko.korhonen@evl.fi tai 040 626 2436. Messuyhteisö jatkaa toimintaa taas 1.9. Perhepäivä pe 20.5. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e/ perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Tikkurilan kirkon perhepäivän kevään päätöskerta. Perhepäivä pidetään taas 19.8. alkaen. Laulupiiri pe 20.5. klo 15.30. Samppa Laakso. Elastinen ja akustinen trio -konsertti pe 20.5. klo 18. Liput 30 euroa ovat ostettavissa ennakkoon Holvi-verkkokaupasta (linkki löytyy osoitteesta www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin tapahtumasta) tai ennen konserttia kirkolta. Pieni määrä lippuja on varattavissa ennakkoon Tikkurilan kirkon palvelupisteeltä heille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää nettiä. Naisten rukouspiiri pe 20.5. ja pe 27.5. klo 18, kokoustila Martta, 2. krs. Yhteiskristillinen laulu ja rukouspiiri la 21.5. ja la 28.5. klo 15, tilassa Toivo, 2. krs. Messu su 22.5. klo 10, Terhi Viljanen, Samppa Laakso, Marjo Suorsa. Messussa on mukana Corvus Laurencij -kuoro. Viikkomessu ma 23.5. ja ma 30.5. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Vauvakahvila ma 23.5., ma 30.5., ma 6.6. ja ma 13.6. klo 12.30–14.30. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 25.5. klo 13–15, kerhohuone Toivo, 2. krs. Taivaaseenastumisen messu to 26.5. klo 15, Päivi Helén, Veikko Karhumaa, Iina Katila. Isoset siunataan tehtäväänsä. Päivämusiikkia to 26.5. klo 12. Iina Katila soittaa carillonia, helatorstain konsertti ulkona. Vapaa pääsy. Kansanlaulun tapaan – Laulu- ja käsikelloyhtye Sonuksen kevätkonsertti la 28.5. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 29.5. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Terje Kukk, Meiju Riihelä. Lähetyksen päiväpiiri ti 31.5. klo 13–14.30, kokoushuone Valo, 1. krs. Päivämusiikkia to 2.6. klo 12. Kari Jerkku soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Messu su 5.6. klo 10, Johanna Jakonen, Sanna Heikurinen, Iina Katila. Messu su 12.6. klo 10, Janne Silvast, Kristiina Kartano, Samppa Laakso. Sansan medialähetyspiiri ma 13.6. klo 18, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Raamattu-, rukous- ja keskustelupiiri kaikille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen median välityk-

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 24.5. ja ti 31.5. klo 9.30–11. Tarjoilu 2 e/perhe. Ristipuron kesäperhepäivä ti 7.6. ja ti 14.6. klo 9.30–12.

Lapsiperheiden kevätrieha

Pe 20.5. kello 9-12. Vihertien asukaspuiston ja puistokentän alueella. (Vihertie 56, Vantaa)

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 23.5. ja ma 30.5. klo 9.30–11. Tarjoilu 2 e/ perhe. Tammisto kesäperhepäivä ma 6.6. ja ma 13.6. klo 9.30–12.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO

Kevätrieha Punainen On!

Lehtikummuntie 2 Ylästön perhekerho ti 24.5. ja ti 31.5. klo 9.30–11. Tarjoilu 2 e/perhe.

MUUALLA

sellä tehtävä lähetystyö. Kesäkahvit ja infoa seurakunnan ajankohtaisista asioista sekä seurakuntavaalien ehdokkuudesta ke 15.6. klo 17.30 seurakuntasali Voimassa, kahvitarjoilu klo 17 alkaen. Tilaisuus on avoin kaikille seurakunnan asioista ja luottamushenkilötehtävästä kiinnostuneille. Tule rohkeasti kuulemaan ja ottamaan selvää, olisiko juuri sinusta tukemaan ja päättämään oman seurakuntasi tulevaisuudesta. Paikan päällä on puhumassa Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast. Nykyisten valitsijayhdistysten edustajia on kerto-

massa omista ryhmistään.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 23.5. ja ma 30.5. klo 9–14. Tarjoilu 2 e/perhe. Ilolan kesäperhepäivä ke 8.6. ja 15.6. klo 9.30–12.

Suvivirsi-tapahtuma la 4.6. klo 14 Vantaan kaupungintalolla, Asematie 7. Suvivirsi lauletaan kokonaan suomeksi ja muutama säkeistö ruotsiksi. Kaupungin ja Tikkurilan seurakunnan tervehdysten jälkeen tilaisuus päätetään komeasti Finlandia-hymnillä. Esiintymässä ovat Korson Mieslaulajat sekä Vantaan Musiikkiopiston Vamospuhallinorkesteri johtajanaan Teppo Salakka. Tapahtuman järjestää Vantaan kulttuuripalvelut. Päiväretki Lähetyksen kesäpäiville Vierumäelle la 11.6. Kesäpäivien teemana on “Iloitkaa, sillä Herra on teidän voimanne”. Ohjelmassa on monenlaisia välähdyksiä Kylväjän työstä maailmalla. Retken hinta on 20 e sisältäen linja-autokuljetuksen ja lounaan. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 8, paluu klo 19 mennessä. Ilmoittautuminen 27.5. menn. ja lisätietoja: mari. chaulagai@evl.fi tai p. 050 4147234. Perheretki Vivamon lastenkylään ti 14.6. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 10, lounas Vivamossa klo 11, toimintaa Vivamon lastenkylässä klo 12–15. Takaisin kirkolla olemme noin klo 16. Hinta: Aikuiset 15 e, lapset 7 e ja alle 3-vuotiaat maksutta. Ilmoittautumiset 31.5. menn. maaret.hirvensalo@evl.fi Tiedustelut maaret.hirvensalo@ evl.fi tai paivi.romula@evl.fi (ei 23.–27.5.) Lähde Lappiin! Saariselän Tievatuvalla leiri 4.–10.9. Ilmoittaudu 20.5. mennessä www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”diakonia” tai kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717 (ma–pe klo 9–14). Ohjelmassa on päiväpatikointia Saariselän tunturimaisemissa, saunomista ja pulahduksia tunturipuroon, hiljentymistä, yhdessäoloa, lepoa sekä retkipäivä Pielpajärven erämaakirkolle. Leirin hinta on 580 e/hlö/2 hh, sisältäen matkat bussilla, matkalounaat, majoitus 2 hh:ssa Haukiputaalla (meno) ja Tietuvalla, jossa Lapin täysihoito (aamupala + KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.5.–16.6.

retkieväät, päivällinen, sauna). Hinta 1 hh majoituksella on 794 e/ hlö. Lisätietoja leiristä antaa pastori Päivi Helén, p. 050 572 2666 tai paivi.helen@evl.fi. Kiinnostaako sinua kaupunkiviljely? Tule mukaan lavaviljelyporukkaan kirjastolle! Tervetuloa laittamaan yhdessä sormet multaan, kylvämään hyötykasveja ja kukkia sekä seuraamaan sadon kasvua. Ota yhteyttä: mari.chaulagai@evl.fi tai 050 4147234. Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpal-

velus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Suljettu helatorstaina 26.5. Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Kastettu Alma Isa Lyydia Laukkanen, Henrik Valdemar Filip Salenius, Milea Elle Aurelia Tast, Aino Ilona Vauhkonen. Avioliittoon kuulutettu Jesse Henrik Saloranta ja SuviAnnika Halme. Hautaan siunattu Liisa Ragnhild Harvio, 92 v, Pirkko Kaarina Virtanen, 92 v, Hilkka Helena Vahtera, 75 v, Pentti

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2022

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Kirkkoravintola Voimala pe 20.5. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Muskarimessu su 22.5. klo 10. Papit Iiro Salminen, Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 23.5. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen

KORSON SEURAKUNTA

Elämänkaari

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

Kastettu Amelia Elisabeth Korkala, Voima Sisu Jukanpoika Häyrinen, Linnea Alisa Koistinen, Linnea Anneli Elisabeth Tamminen. Mila Aada Olivia Malm. Hautaan siunattu Jarmo Tapani Liedes 60 v, Pirkko Liisas Anneli Keiho 82 v, Anneli Marjatta Piiroinen 87 v, Niilo Matias Kangasniemi 87 v, Liisa Tuulikki Vuoristo 79 v, Kari Veli Artturi Juntunen 75 v, Virpi Hannele Nousiainen 68 v, Heli Birgitta Nkosi 53 v. Raimo Pekka Kalevi Hyvönen 81 v. Oikarinen, 73 v, Pentti Kalevi Tanttu, 72 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Luca Juho Luciano Ciatti, Rita Alexandra Korkea-aho, Mette Kielo Jalava. Hautaan siunattu Aimo Kristian Runar Backlund 68 v, Rauha Rakel Kankainen 98 v, Laila Marjatta Mänttäri 88 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Väinö Tapani Tamminen, Benjamin Lionel Kallio, Sulo Antero Ranta, Melinda Ellen Eriksson, Adelina Kerttu Aili Järvinen, Jade Maria Kettunen. Avioliittoon kuulutettu Juha Ari Petri Hurskainen ja Anna Marita Ilmoniemi. Hautaan siunattu Jarmo Tapio Pulkkinen 62 v, Timo

ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 24. ja 31.5. klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Messu su 29.5. klo 10. Papit Maari Santala, Kristiina Hyppölä, kanttori Ritva Holma. Raamattupiiri Ilosanoma ma 30.5. klo 17.30. Kesäcafé keskiviikkoisin 1.6. alk. klo 11–13 sisäpihalla. Kulku seurakuntasalin kautta. Makkaranpaistoa, pientä syötävää ja juotavaa. Kanttori laulattaa klo 11.30–12.45. Maksuton. Kylväjän kesäseurat ke 1.6. klo 17.30. Japanissa 40 v. toiminut Lea Lukka: Japanista kohti Suomea. Past. Juha Vähäsarja ja mahdollinen yllätysvieras. Helluntain Ystävämessu – Friendship Mass su 5.6. klo 10. Papit Mark Saba, Aki Kekkonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Siioninvirsiseurat su 5.6. klo 14. Messu su 12.6. klo 10. Papit Aki Kekkonen, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Friends’ Cafe su 12.6. klo 15–18. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty.

Tapani Pihlajaniemi 63 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Sandra Vesna Suni, Julius Aleksanteri Vanninen, Alisa Minja Marjatta Virkkilä, Elli Ida Johanna Ekmark, Alvar Johan Aleksander Tasmuth, Ilmari Risto Oskari Lantto, Verneri Voitto Kalmi, Emina Amanda Finska. Avioliittoon kuulutettu Jari Pekka Toikkanen ja Sari Kaarina Komulainen. Hautaan siunattu Vieno Viola Toikkanen 97 v, Irja Siviä Siivonen 95 v, Aune Annikki Räsänen 89 v, Salme Vilhelmiina Lahovaara 88 v, Seija Annikki Paakkunainen 88 v, Riitta Kaarina Hiekkala 73 v, Ritva Anneli Kara 73 v, Leila Kaarin Marjatta Tuomi 73 v, Erkki Juhani Malmsten 69 v, Georg Christian Strömberg 63 v, Päivi Katariina Hartikainen 62 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Amanda Irmeli Maria Tikka, Jesse Elias Tapani Impivaara, Estella

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Vaatevarasto to 2.6. klo 9.30–12. Voit hakea ja tuoda puhtaita ja ehjiä vaatteita maksutta. Vauvakerho pe 20.5. klo 9–11. Aikuisten Olkkari ma 23. ja 30.5. klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä. Levon ja luottamuksen messu ma 23.5. klo 19. Rukousta, rauhaa, hiljentymistä ja Taizé-lauluja. Pappi Aki Kekkonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön kirkon kuoro. Helatorstain messu to 26.5. klo 12. Papit Antti Isopahkala, Aki Kekkonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Musikaalimessu Disney-sävelmillä su 29.5. klo 11. Kaikenikäisille sopivassa messussa kuullaan piirroselokuvista tuttuja musikaalisäveliä. Messussa siunataan kesän isoset. Lapset voivat pukeutua messuun satuhahmoiksi. Messun jälkeen kirkolla kasvomaalausta ja pihalla grilli kuumana. Papit Margit Helin, Oili Karinen, kanttori MariAnnika Heikkilä ja nuorten musiikkiporukka.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Messu su 12.6. klo 18. Pappi Tuula Paasivirta, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Isabel Silver, Vilho Leon Noir, Siiri Aleksandra Pirhonen, Mona Olivia Kisko. Hautaan siunattu Seppo Ensio Martikainen 87 v, Maija-Liisa Lähteenmäki 85 v, Rauha Annikki Reponen 83 v, Marketta Riistama 72 v, Päivi Kristiina Pieninkeroinen 70 v, Satu Anne Helena Virtanen 63 v, Olli Petri Penttala 60 v, Olavi Arvo Riepponen 72 v, Kari Juhani Kinnunen 72 v, Olavi Antero Hakakorpi 70 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Vigda Kia och Harry Konsin.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.5.–16.6.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Raamattupiiri ti 24.5. klo 13. Kansainvälisen IDU-rukouspäivän tapahtuma to 26.5. klo 9.30– 16.30. Rukoillaan evankeliumilla vähiten tavoitettujen kansanryhmien puolesta. Osallistutaan IDU-tapahtuman livestriimiin etäryhmänä. Klo 10 Nuoret aikuiset lähetettyinä, klo 13 Työ haasteiden keskellä, klo 15 Kehitysyhteistyö vs. lähetystyö. Voit osallistua valitsemaasi osioon tai kaikkiin. Aamu- ja iltapäiväkahvit. Vapaa pääsy. Omakustanteinen ja omatoiminen lounas klo 12–13. Tied. ja ilm. viim. 24.5. Markku Laakso, p. 040 862 1721. Mukaan voi tulla ilmoittautumattakin. Käsityöpiiri pe 27.5. klo 10. Tehdään käsitöitä ja jutellaan. Voit tulla samalla oppimaan suomen kieltä.

KAIVOSRISTI

Papit Iiro Salminen, Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma. Messu su 29.5. klo 10. Papit Maari Santala, Kristiina Hyppölä, kanttori Ritva Holma. Helluntain Ystävämessu – Friendship Mass su 5.6. klo 10. Papit Mark Saba, Aki Kekkonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Messu su 12.6. klo 10. Papit Aki Kekkonen, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho to 19.5. klo 9.30–11.

Vanda svenska församling

KONTTI – VÄISTÖTILA MYYRMÄEN KIRKON PIHALLA

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

Uomatie 1 Kansainvälinen raamattu- ja rukouspiiri to 26.5. ja 9.6. klo 17.30–19. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi. Tied. ja ilm. Ritva-Leena Tuuli, ritva-leena.tuuli@evl.fi, p. 050 358 9217.

MUUALLA Lapsiperheiden kevätrieha Punainen On! pe 20.5. klo 9–12 Vihertien asukaspuiston ja puistokentän alueella, Vihertie 56. Metsätutkimusta, tanssia, muskari, askartelua, liikuntaa, ilmapalloja. Yhteinen Pöytä ja SOS-lapsikylä tarjoavat lapsille retkieväspussit ja pillimehut. Asukaspuistossa grillausmahdollisuus omille eväille. Liity teemaan pukemalla päälle jotain punaista! Energisessä kevätriehassa lähestymme ilolla ja leikkimielellä punaista teemaa - mitä kaikkea punaisesta väristä löytyykään? Hauskaa ohjelmaa ja infoa järjestäjien toiminnasta. Kaatosateen sattuessa tapahtuma peruuntuu. Järj. Vantaankosken seurakunta, Vantaan kaupunki, Pilke päiväkodit Oy, Vantaan tanssiopisto, Kehitysvammatuki 57 ry., Kodin kestot ry., MLL Uudenmaan piiri, Vanders, VJS Vantaa, SOS lapsikylä, Yhteinen pöytä.

VERKOSSA Muskarimessu su 22.5. klo 10.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov. 45. Konfirmationsmässa sö 22.5 kl 12. Vinterskriftskolans konfirmation. Sini Aschan, Heidi Åberg. Obs tiden! Högmässa to 26.5 kl. 10. Anu Paavola och Heidi Åberg. Högmässa sö 29.5 kl.10. Anu Paavola och Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA Stationsv. 12a. Seniorcafé ti 24.5 kl. 13. Mässa sö 29.5. kl. 12. Anu Paavola och Anders Ekberg.

FOLKHÄLSANHUSET Vallmov. 28. Veckomässa fr 3.6 kl. 14 i Folkhälsanhuset. Sini Aschan och Anders Ekberg.

ÖVRIGT Fadderdagen sö 5.6 Hembygdslantbruks- och traktormuseét är öppet för besök. Missionskaffe “Helsinge kyrka S:t Lars” säljs vid hembygdsmuseét i Helsinge kyrkoby. Läs mera på www.vantaanseurakunnat.fi/kummipaiva Gubbläger ti 7.6 – to 9.6 i Helsinge skola. Du lär dig laga god och hälsosam mat ekonomiskt och sparsamt. Anmälningar och förfrågningar diakon Heidi Salminen 050 330 1828. Lägret ordnas i

samarbete med Dickursby Marthaförening. Pensionärernas utfärd till Pokrova ti 14.6. Avfärd: kl 9.30 Håkansböle kyrka, kl 9.40 Dickursby kyrka, kl 9.50 Folkhälsanhuset, kl 10.15. Virtakyrkan. Pris 10 e. Anmälningar till Annakatri Aho 050 464 5068.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Puhelinryhmä pe 20.5. ja 3.6. klo 13–14.30. Osallistuaksesi ryhmään tarvitset vain tavallisen kännykän. Terhi soittaa sinulle ja yhdistää puhelut ryhmäpuheluksi. Sitten voimme keskustella niin kuin olisimme samassa huoneessa. Kerhoon mahtuu 4 osallistujaa. Ilm. torstaisin Terhille, p. 050 381 8758 tai terhi.suonsivu@evl.fi Ilmoittautumisen voi jättää puhepostiin silloin, kun työntekijä ei pysty vastaamaan soittoosi. Markun musailtapäivä ti 7.6. klo 16.30–17.30, Lintukulma 2, Leppävaara, Espoo. Tule mukaan laulamaan yhdessä matalalla kynnyksellä. Iltapäivän isäntänä ja laulattajana toimii Markku Känninen. Pakaritupa ke 1.6. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Tervetuloa Pakarituvalle tapaamaan ja tutustumaan vanhoihin ja uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai käydä kimppakävelyllä klo 12.30–13.30. Mukana pieniä pysähtymisiä. Miesten saunailta to 2.6. klo 18–21 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Saunomisen ja yhdessäolon merkeissä. Illasta vastaa Pentti Ahonen. Tikkurilan kerho to 2.6 klo 13–15, Tikkurilan kirkko, Asematie 12a. Ohj. Sini Siiriäinen ja Rauha Malkki. Kahvitarjoilu. Espoon rantaraitti ti 24.5. klo 13–15.30 Neljänkymmenen kilometrin pituinen Rantaraitti sijoittuu hyvin monipuolisiin ympäristöihin ja mahdollistaa liikkumisen ja virkistäytymisen merellisessä ympäristössä. Kuljemme noin viisi kilometriä Soukanlahdesta Kivenlahden Marinsatamaan. Tapaamme Soukanlahdenpuistossa, lähin osoite taksille Ristiniementie 38, Espoo. Kivenlahdessa päätepisteen osoite Marinsatamantie 10. Kävelyn jälkeen voit nauttia omakustanteisesti kahvit Ravintola Marinessa Marinsatamassa. Lähtöpisteeseen pääsee busseilla 147 ja

542. Päätepisteestä pääsee busseilla 124, 165 ja 171. Ilm. ja tied. Ritva Aarnio, p. 040 734 7715. Mustasaari to 9.6. klo 12–16.15. Lähde nauttimaan kesäisestä Mustasaaresta, meren rannalle. Reippailemme, tutustumme saaren karvaisiin asukkaisiin (lampaat, kanat, kukot, puput), mahdollisuus uimiseen ja nautimme saaren buffetpöydästä lounaan. Lähtö klo 12 lautalla ja paluu Taivallahden rantaan klo 16.15. Mustasaari on Helsingin seurakuntien omistama oma saari, noin vartin matkan päässä Seurasaaren selällä. Saareen pääsee Taivallahden rannasta lautalla. Taksia tilattaessa osoite: Mustasaaren laituri, Eteläinen Hesperian katu 98. Ilm. erityisruokavalioineen ma 23.5. mennessä Marja Leenalle. Retken hinta 10 e, sis. lauttamaksut, lounas, kahvit ja korvapuusti. Rahastetaan rannassa. Retki iloiseen Itä-Suomeen 15.6. Kohteina Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Lemin kirkot, oppaanamme kirkkoherra Lea Karhinen. Retken hinta on 40 e, oppailta 35 e, hinta sis. bussikuljetus, lounas ja kahvit Korian ABC:llä ja Kymin Paviljongilla. Ilmoittaudu alueesi työntekijälle viim. 25.5.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 24.5. klo 12–14 asukastila Myyrinki, Liesitori1. Lounas omalla kustannuksella klo 12–13 Cafe Popolossa.

International English Bible study group in Tikkurila church, Asematie 12a. Thu 19th of May at 2 pm – 4 pm. For more information and enrollment please contact deacon Heidi Salminen 050 330 1828. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 24.5. ja 31.5. klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Русскоязычная библейская группа по средам, 18–20 В церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем всех интересующихся! С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552. International Bible and Prayer Group Thu 26th May and 9th Jun 5.30–7 PM. Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English. Friendship Mass – Ystävämessu Pentecost Sun 5th Jun 10 AM. Note the time! Also online https://bit.ly/ friendshipmass0506. Friends’ Cafe Sun 12th Jun 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available.

MENOKONE Lähes 10 000 tapahtumaa pk-seudun 35 seurakunnasta.

Uusi verkkopalvelu on nyt käytössäsi

menokone.kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 19.5.–16.6.

Kirkoissa soi TORSTAINA 19.5.

TORSTAINA 2.6.

Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkon kirkkosalissa, Asematie 12 a. Ritva Holma, laulu ja piano. Vapaa pääsy.

Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkon kirkkosalissa, Asematie 12 a. Kari Jerkku soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 20.5.

TORSTAINA 9.6.

Elastinen ja akustinen trio -konsertti klo 18. Tikkurilan kirkon kirkkosalissa, Asematie 12 a. Liput 30 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta (linkki löytyy osoitteesta www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterin tapahtumasta) tai ennen konserttia kirkolta, jos lippuja vielä on. Pieni määrä lippuja on varattavissa ennakkoon Tikkurilan kirkon palvelupisteeltä niille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää nettiä.

Laurin päiväkonsertti: Eva Vikman ja Lassi Kouvo klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Laulaja-lauluntekijä Eva Vikman sekä pianisti Lassi Kouvo kokoavat yhteen rakkaat, lapsuudesta tutut virret herkäksi, raikkaaksi ja lämpimäksi konserttikokonaisuudeksi. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TORSTAINA 26.5. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Iina Katila soittaa carillonia, helatorstain konsertti ulkona. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 16.6. Laurin päiväkonsertti: Päivi Vesalainen, cembalo ja Laura Vihreäpuu, cembalo klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Musiikkia kahden cembalon yhtyeelle á la C. Bach & C. P. E. Bach. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

LAUANTAINA 28.5. Kansanlaulun tapaan – Laulu- ja käsikelloyhtye Sonuksen konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Elastinen ja akustinen trio esiintyvät Tikkurilan kirkon kirkkosalissa perjantaina 20.5. kello 18. Liput maksavat 30 euroa.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa Sunnuntaina 22.5. Lasten ja nuorten Urkukesä klo 16 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Nuoret Länsi-Helsingin musiikkiopiston urkurilahjakkuudet. Muun muassa Bachin ja Händelin musiikkia. Osa Helsingin Urkukesän ohjelmaa. Vapaa pääsy. La Cité des Dames – Naisten kaupunki klo 18 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Linnéa Sundfær-Casserly, sopraano, Duo Medieval (Uli KontuKorhonen ja Anneliina Rif, sopraano), Ensemble Nylandian renessanssiyhtye, Eloisa Consort. Renessanssin ajan naissäveltäjien musiikkia. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Konsertti: Konttinen ja Taavitsainen klo 18 Helsingissä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Mikael Konttinen ja Marita Taavit-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 9/2022

sainen. Väliajalla puffetti. Tuotolla tuetaan alueen nuoria muun muassa stipendein. Järjestää Lions Club Pihlajamäki ja Hyvänmielen neulojat. Liput 20 e Pihlajamäen Kukka, Viikin kirkko ja Malmin kukka, 23 e ovelta. Tapiolan kamarikuoro: Vuodenajat klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Johtaa Hannu Norjanen. Tanssiteatteri Xaris, ohj. Titta Tunkkari, eläytyy Joonas Kokkosen Laudatio Dominin riemukkaisiin säveliin. Mika Koivusalo, äänitekniikka. Poulenc, Grieg, Palmgren, Mäntyjärvi, Saariaho, Kokkonen. Liput 20/10 e.

Sunnuntaina 29.5.

Kevätbarokki klo 16 Helsingissä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Amore Barocco -barokkiorkesteri. Musiikkia muun muassa Aurinkokuninkaan hovista sekä Telemannilta. Vapaa pääsy.

Runoja ja tarinoita sävelin klo 17 Helsingissä Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Solja Lapilainen ja Hannamaija Arjovuo, laulu, Vesa Lintula, piano. Vapaa pääsy. Nicole Willis & Gospel Helsinki klo 18 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Retrosoulin kuningattareksi kutsuttu laulaja Nicole Willis ja Gospel Helsinki -kuoro. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 5.6.

Menneitten perhoset -liedkonsertti klo 18 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Tuuli Lindeberg, sopraano, Minttu Siitonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Maanantaina 6.6.

Helsingin Urkukesän avajaiskonsertti klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Markku Lepistö, harmonikka, Mikko Helenius, urut. Vapaa pää-

sy, ohjelma 10 e.

Tiistaina 7.6.

Metrolla musiikkiin - sarjan avajaiskonsertti: Soli Deo gloria klo 19 Helsingissä Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Jenny Pajula, huilu ja piccolo, Juuli Markkanen, oboe, Laura Hárs ja Marco Elefante, viulu, Pia Kukkonen, alttoviulu, Hanna Järvinen, sello. Kanttorikuorossa Niels Burgmann, Hannele Filppula, Hanna Järvinen, Mari Lamminen, Kullervo Latvanen, Marika Leino, Kirsi Lemponen, Heli Kantola, Tommi Niskala, Risto Pulkamo, Katri Vanhamäki ja Hanna Virtanen. Bach, Beethoven, Burgmann. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Torstaina 9.6.

Urkuyö & Aaria: Taiteilijaparit klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Pianisti Laura

Mikkola, sopraano Marjukka Tepponen ja baritoni Kevin Greenlaw. Kuuluisien taiteilijaparien Clara ja Robert Schumannin sekä Alma ja Gustav Mahlerin sävellyksiä. Liput: lippu.fi, 15–35 e + toimitusmaksu.

Sunnuntaina 12.6.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Dixit Dominus klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Juvenalia-kuoro & barokkiyhtye, johtaa Matti Järvinen. Monteverdi. Vapaa pääsy.

Torstaina 16.6.

Urkuyö & Aaria: Cantores Minores 70-vuotisjuhlakonsertti to 16.6. klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Johtaa Hannu Norjanen. Urkusolistina Markus Wargh, urut. Schütz, Bach, Pärt, Kuula, Mäntyjärvi, Rautavaara. Liput: lippu.fi, 15–35 e + toimitusmaksu.