Kirkko ja kaupunki 2022 10 Helsinki

10 16.6.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Melina Heimsch, 27, viljelee maata Espoossa monimuotoisuutta vaalien s. 12 Pyhiinvaellus vie lähemmäs pyhää myös automarkettien keskellä s. 17 Mikko Harjun lauluissa vanhat sanonnat menevät uusiksi s. 22

Kesän ääni

Heinäsirkalle siritys on kuin deitti-ilmoitus.

Suomen noin 30 heinäsirkkaja hepokattilajia kutsuvat kumppania kukin tyylillään s. 4

Pääkirjoitus

Eilen

Meikäläiset ja heikäläiset

Sauna on köyhän apteekki.

VIERAILIN HILJATTAIN IRLANNISSA suomalaisten päätoimittajien opintomatkalla. Tapasimme toimittajia, poliitikkoja ja tutkijoita Dublinissa ja Belfastissa. Ero näiden kahden pääkaupungin ilmapiirissä oli hyytävä. Siinä, missä Irlannin tasavallan Dublin on leppoisa kulttuurikaupunki, on Isolle-Britannialle kuuluva Belfast tunnelmaltaan ankea.

Vielä kolmekymmentä vuotta Berliinin muurin kaatamisen jälkeen Euroopassa on viisimetrisen muurin jakama pääkaupunki. ”Rauhan muuri” jakaa Belfastin kahtia brittimielisten protestanttien ja irlantilaismielisten katolilaisten asuinalueisiin. Muurissa olevat portit suljetaan illalla ja avataan aamulla.

MUURIN AUKOILLA EI silti ole suurtakaan merkitystä: yli 90 prosenttia belfastilaisista koululaisista ja opiskelijoista käy kirkkokunnan perusteella eroteltua koulua tai oppilaitosta. Keskinäistä kanssakäymistä protestanttien ja katolilaisten välillä ei juurikaan ole.

Tässä identiteettipoliittisessa vastakkainasettelussa leimat lyö uskonto, vaikka mitään uskonopillista sisältöä ei PohjoisIrlannin katolilaisten ja protestanttien välienselvittelyssä ole koskaan ollutkaan.

Kyse on siitä, että katolilaiset ovat halunneet Pohjois-Irlannin kuuden kreivikunnan irtoavan Britanniasta ja liittyvän Irlannin tasavaltaan, kun taas protestantit toivovat PohjoisIrlannin pysyvän osana kuningaskuntaa.

IHMISTEN EROTTELU MEIKÄLÄISIIN ja heikäläisiin ja sen synnyttämä julma väkivalta ovat Pohjois-Irlannissa nauttineet kirkkojen hyväksyntää. Muussa tapauksessa Rooman paavi ja Englannin kuningattaren hovisaarnaaja olisivat jo vuosikymmeniä sitten jyrähtäneet yhtenä miehenä, että lopettakaa nyt Herran tähden tuo perseily tai me yhdistämme nämä kirkot ihan vain teidän kiusaksenne.

Heikäläisiä kun ei olekaan. Olemme kaikki meikäläisiä. Sama pätee sotaan Ukrainassa: meikäläiset hyökkäsivät meikäläisten kimppuun. Eikä Pride ole kenenkään ”niitten” juhla vaan meidän. Lähi-idässä vastavuoroisesti heikäläistetyt meikäläiset pitävät yllä loppumattomalta näyttävää vihaa.

Tiedän kyllä, että monimutkaisiin ongelmiin on aina löydettävissä ratkaisu, joka on yksinkertainen ja helppo – ja väärä. Silti, tai oikeammin siksi, minua kiusasi olla kristitty Belfastin muurilla.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

SUOMALAINEN SANANLASKU URHEILUHALLIN ILMOITUS­ TAULULLA

Tänään Tulivuorista purkautuvat yhdisteet ja ravinteet ovat kaiken elämän ehto.

TIEDE­LEHTI 6/22

Iankaikkisesti Teille on nouseva pelastuksen aurinko, ja te parannutte sen siipien alla. Te astutte ulos, hypitte riemusta kuin vasikat laitumella.

VANHAN TESTAMENTIN MALAKIAN KIRJA 3:20

HEIKÄLÄISIÄ EI OLEKAAN. OLEMME KAIKKI MEIKÄLÄISIÄ.

Kirkko ja kaupunki

10

Verhon läpi sisään tihkuvaa valoa ei voi mikään valtio kieltää eikä yksikään änkyrä estää.

Onneksi valoa ei voi paeta, valo voittaa!

Seuraava lehti ilmestyy 11.8.

KANNEN KUVA: SAMI KARJALAINEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Jumala, kuule rukoukseni: Anna valon seisahtua kesäpäivän lisäksi myös sisälleni.

16.6.2022

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Pride merkitsee iloa” Pappi ja homo Aki Kekkonen vaihtoi stuertin hommat kirkon töihin: ”Vähemmistörooli on opettanut asettumaan toisten asemaan.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JANI LAUKKANEN

1

Miten viisikymppinen stuertti päätyi papiksi Vantaalle?

– Olen tehnyt pitkään taivaallisia hommia. Työskentelin stuerttina ja opiskelin sivussa teologiaa. Minut lomautettiin koronapandemian vuoksi lentotyöstä, joten pystyin ottamaan vuoden viransijaisuuden Vantaankosken seurakunnan pappina ja pitämään silti vakityöpaikkani.

Muuten papiksi heittäytyminen olisi ollut todella rohkeaa. Ehkä johdatus kuljettaa minua eteenpäin, kun papin sijaisuus syksyllä päättyy.

– Stuertin ja papin ammateissa on tär­ keää tulla toimeen monenlaisten ihmis­ ten kanssa. Stuertin työkokemus näkyy myös sopeutumiskyvyssäni sekä turva­ ja ensiaputaidoissani, joista on hyötyä esimerkiksi rippileireillä.

2

Vaikuttaako homous papin työhön?

– Olen elänyt avoimesti homona yli 30 vuotta ja kuullut itsestäni kaikki mahdolliset solvaukset.

Vähemmistörooli on opettanut asettumaan toisten asemaan. Se on lisännyt kykyäni kohdata monenlaisia ihmisiä, ei vain muita homoseksuaaleja.

– Pappeudellani ja seksuaalisuudellani ei ole mitään tekemistä keskenään. Jos yhdis­ telmään liittyy haasteita, ne johtuvat ennak­ koluuloista homoja kohtaan. Siksi papin työ

jännitti etukäteen, mutta minut on otettu Van­ taankoskella superhienosti vastaan. Onneksi kirkossa on päästy eteenpäin suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin.

3 4

Mitä Pride merkitsee sinulle?

– Pride on vähemmistökansalle suuri juhla ja ihmisoikeustapahtu­ ma, joka tuo vähemmistöä näky­ väksi ja normalisoi sitä. Pride merkitsee iloa ja yhteyttä muihin.

– Osallistun nyt eka kertaa Helsinki Prideen viran puolesta. Marssin kulkueessa, päivys­ tän pääkaupunkiseudun seurakuntien teltas­ sa puistojuhlassa ja osallistun seurakunnan ta­ pahtumaan myös Myyrmäessä.

Helsinki Priden teemana ovat kohtaamiset. Keitä haluaisit tavata siellä?

– Tapaan Pridessa aina ystäviä ja tuttuja elämän varrelta. Toivotta­ vasti saan seurakuntien teltassa uusiakin tuttavuuksia. Keskusteluissa nouse­ vat varmasti esiin kirkon suhde seksuaalivä­ hemmistöihin, avioliittoon vihkiminen, ihmisoikeudet, armo ja rakkaus.

– Kuulin eräältä kirkon piirissä toimivalta ihmiseltä äskettäin, että hän suhtautui ennen homoseksuaalisuuteen jyrkän kielteisesti, mutta on avautunut kohtaamisten myötä. On eri asia tutustua henkilökohtaisesti seksuaali­ vähemmistöön kuuluvaan ihmiseen kuin pel­ kästään kuulla historiallisia käsityksiä, joiden mukaan homous on synti.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Koko luomakunta on minulle pyhä. Jumala ja Kristus ovat kanssamme luomakunnassa joka puolella. ■ Helsinki Pridea juhlitaan ympäri pääkaupunkiseutua koko kesäkuun ajan. Suomen suurin ihmisoikeustapahtuma huipentuu Pride-kulkueeseen ja puistopiknikkiin lauantaina 2.7. Lisätietoja pride.fi ja pääkaupunkiseudun seurakuntien ohjelma osoitteessa helsinginseurakunnat.fi.

Sirittävä selviy Hepokatit ja heinäsirkat olivat täällä jo miljoonia vuosia sitten, ja ne mainitaan Raamatussakin.

Tarkkakorvainen oppii tunnistamaan eri lajit äänestä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SAMI KARJALAINEN

N

e kuuluvat kesään, mutta niitä ei näy.

Viimeistään kesäkuun loppupuolella siritys paljastaa, että heinäsirkkoja lymyilee siellä sun täällä. Varsinkaan ikääntyneet eivät välttämättä enää kuule korkeimpia siritystaajuuksia, mutta ei hätää, sillä siritys ei ole meille tarkoitettukaan, vaan kyseessä on ääni, jolla koirassirkat houkuttelevat naaraita.

Heinäsirkan siritys syntyy, kun sirkka hieroo nystyröitään siipisuoniin. Hepokatin siritysääni taas lähtee siitä, kun hepokatti hankaa siipiään yhteen.

”

Suomessa ovat nyt uusia sellaiset lajit, jotka kykenevät lentämään Suomenlahden yli.

Heinäsirkan ja hepokatin erottaa toisistaan tuntosarvista. Heinäsirkan tuntosarvet ovat ruumista lyhyemmät ja hepokatin tuntosarvet ruumista pidemmät. Hepokattinaaraalla on myös takapäästä lähtevä pitkä munanasetin.

Heinäsirkkojen ja hepokattien historia on pitkä.

Nykyisten hepokattien edeltäjät elivät jo ennen dinosauruksia, noin 300 miljoonaa vuotta sitten. Heinäsirkkojen esi-isät puolestaan ovat 150 miljoonan vuoden takaa. Molemmat ovat levinneet ympäri maailman, ja eri lajeja on tunnistettu jo yli 25 000.

SUOMESSA HEINÄSIRKKA- ja hepokattilajeja on reilut 30. Hyönteisiin erikoistunut tietokirjailija ja valokuvaaja Sami Karjalainen, joka on kirjoittanut muun muassa kirjan Suomen heinäsirkat ja hepokatit (Tammi 2009), kertoo, että aiheeseen perehtyneet tunnistavat eri lajit äänen perusteella.

– Ei se vuosien työtä vaadi, mutta kyllä tarkkaavaisuutta ja suhteellisen nuoria korvia.

Tunnistamisen helpottamiseksi on parhaillaan valmisteilla puhelimeen ladattava sovellus, jossa on

kaikkien suomalaisten sirkkalajien äänet. Sovellus valmistunee kesäkuun aikana.

Heinäsirkkojen suosimat perinnemaisemat, kedot, niityt ja karjan laidunmaat, ovat vähentyneet. Toisaalta viime vuosina Suomessa on bongattu sellaisia heinäsirkka- ja hepokattilajeja, joita ei ole ennen nähty. Esimerkiksi Helsingin Hietalahdenrannassa nähtiin heinäkuussa 2021 koonihepokatti, jota yleensä tavataan Keski- ja Etelä-Euroopassa.

– Kyllä se on merkki siitä, että ilmasto lämpenee.

Hepokateista ja heinäsirkoista nopeimmin leviävät ne, jotka lentävät hyvin ja kykenevät ylittämään Suomenlahden, Karjalainen sanoo.

SUOMENKIELISEN NIMENSÄ sirkat saivat Mikael Agricolalta. Sana heinäsircat mainitaan ensimmäisessä suomenkielisessä Raamatussa vuodelta 1642.

Vanhassa testamentissa heinäsirkat ovat yksi kymmenestä vitsauksesta. Toisessa Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Jumala lähetti heinäsirkkaparvet Egyptiin, jotta faarao vapauttaisi israelilaiset orjuudesta. Itätuuli toi Egyptiin valtaisan määrän heinäsirkkoja, jotka söivät kaiken, mitä edelliseltä vitsaukselta, rakeilta, oli säästynyt. Vitsaus oli sen verran raju, että faaraokin taipui: hän kutsui Mooseksen ja Aaronin luokseen ja pyysi heitä rukoilemaan, jotta heinäsirkoista päästäisiin. Tuuli kääntyi ja vei heinäsirkat Kaislamereen.

Aasiassa, Afrikassa ja Australiassa tällaiset jättimäiset heinäsirkkaparvet ovat yhä mahdollisia. Jotkin heinäsirkkalajit, kuten aavikkokulkusirkka ja idänkulkusirkka, lentävät parvina ja tekevät joukkovaelluksia.

Sami Karjalaisen mukaan heinäsirkkaparvista ei ole pelkoa Suomessa.

– Meille voi tulla yksittäisiä idänkulkusirkkoja, mutta ei niin, että ne tulisivat syömään kenenkään viljelyksiä. Se on varma.

Uuden testamentin puolella heinäsirkat mainitaan ravintona. Markuksen evankeliumissa kerrotaan, kuinka Johannes Kastaja eli autiomaassa, pukeutui kamelinkarvavaatteeseen ja söi heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa.

Muutama vuosi sitten Suomessakin oli kova sirkkabuumi, ja heinäsirkkoja lisättiin niin suklaaseen kuin leipäänkin. Pysyvää sijaa suomalaisten ruokavaliossa sirkat eivät silti ainakaan vielä saaneet. ■

Sanan selitys

ytyjä

Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse.

HANS EISKONEN

Sananen sanasta RAAMATUSSA SANOTAAN, että Jumala on sana. Mutta mikähän maailman monista sanoista Jumala mahtaa olla?

Kenties munakenno vaiko tötterö, kiekua vai hilirimpsis?

Alkuperäiskielellä Raamatussa todetaan, että Jumala on logos. Mutta jos voisimme kysyä antiikin Välimeren rantojen ihmisiltä, mitä sana on kreikaksi, he eivät vastaisi tuolla sanalla. Kreikan kielessä oli monia muitakin ilmauksia kuvaamaan sanoja, sellaisia kuin rheema tai glossa.

Logos on samaa kantaa kuin logiikka. Ehkä olisikin kuulunut kääntää, että alussa oli järki tai järjellinen ajatus. Sen kautta on maailma luotu.

Kun Raamattu on Jumalan sanaa, mitä se on? Perinteisesti kirkko on ollut ovela. Se on opettanut, että Jumalan sana on kuin Jumalan poika, ihmiseksi tullut Jumala, jonka vain usko voi tunnistaa. Samoin on Jumalan sana ihmiskieleen tullut Jumalan sana.

Emme siis edelleenkään tiedä, mitä kieltä Jumala puhuu, tai mihin sanaan pukeutuu. Puhumme näitä, tavallisia sanoja, ja samalla Jumalan järjellinen sana puhuu meissä.

JANNE SAARIKIVI

Nurmiheinäsirkka on Suomessa yleinen. Sen voi tunnistaa lyhyistä, 1–3 sekuntia kestävistä, sirityssarjoista.

”Lomille kannattaa jäädä ilman, että on antanut kaikkeaan.

Koska jos olisi antanut, ei pystyisi lomailemaan vaan olisi sairas tai kuollut.”

LUE REBEKKA NAATUKSEN JA MUIDEN KOLUMNIS­ TIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

Irlantilaisseurue Aoibheann O’Gorman, Jennifer Hill, Becky Zeevy, Ciaran Whelband, Oisin McAuley ja Fiachra O’Mahony olivat kesäterassin ensimmäiset asiakkaat.

Uniikki terassi Senaatintorin kupeessa Helsingin tuomiokirkon kryptassa aloitti ravintola ja kellotapulin luona aukesi kesäterassi.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

H

elsingin tuomiokirkon kellotapulissa ja sen vieressä aloitti kesäkuussa toimintansa kesäkahvila.

Tuomiokirkon kryptassa puolestaan toimii ravintola, jonka pizzojen raaka-aineet tulevat Italiasta.

Kellotapulin kesäterassille mahtuu 160 henkeä ja sisälle 20. Kryptasta ravintolalle on varat-

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

tu yksi siipi, jossa on paikkoja 60 hengelle. Kokonaisuudesta huolehtivat ravintola-alan ammattilaiset.

Tuomiokirkkoseurakunta on vuokrannut tilat Bar Tempo -nimiselle ravintoloitsijoiden yhteisyritykselle. Ravintoloitsijat puolestaan saavat kokeilla kesän ajan yritystoimintaa uniikeilla paikoilla. Tuomiokirkkoseurakunnan pappi Maija Kuoppala sai asiasta kiinnostuneelta yrittäjältä soiton jo kolme vuotta sitten. Tämä ilmaisi kiinnostuksensa vuokrata tilat ”hulppeista puitteista”. Tuolloin asiasta ei vielä innostuttu, mutta aika teki tehtävänsä. − Helsingin seurakunnilla on nyt Rohkeasti yhdessä -ohjelma, jossa kehotetaan seurakuntia tekemään rohkeita ja ennakkoluulottomia avauk-

sia. Tavoitteena on myös turvata seurakuntien toimintaedellytyksiä, kun taloustilanne heikkenee. Päätös ravintolahankkeesta tehtiin seurakuntaneuvostossa, Kuoppala kertoo.

Kahvilasta ja ravintolasta saa myös mietoja alkoholijuomia. Tämä voi Kuoppalan mukaan närkästyttää joitakuita, vaikka eurooppalaisittain tässä ei ole mitään merkillistä. − Kahvila ja ravintola tukevat myös Tuomiokirkon turistityötä. Moni varmaan käy samalla katsomassa kirkkoa. Kirkossa on turisteille vapaaehtoinen pääsymaksu, ja yllättävän moni haluaa sen myös maksaa, Kuoppala sanoo.

Toimintaa pyörittävät kokeneet ravintoloitsijat Petri Laitinen ravintola Sea Horsesta ja Kaj Kuhlefelt pizzeria Levannosta. ■

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Oikaisu

TOISIN KUIN 13.5.2022 julkaisemassamme Päätoimittaja ajattelee ääneen -videossa kerrottiin, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöjen sopimukset ovat määräaikaisia. Nykyinen sopimuskausi päättyy 13.6.2023.

Ira Uusoksa on mukana viestijoukkueessa, joka aikoo uida edestakaisen matkan Helsingistä Tallinnaan.

Uimalla Tallinnaan ja takaisin Avovedessä uidessaan ultrauimari Ira Uusoksa tuntee olevansa täysin vapaa.

TEKSTI KATRI TARKKALA KUVA JUSSI HELTTUNEN

ULTRAUIMARI IRA UUSOKSA ui yhdestä kuuteen kertaa viikossa, kuusivuotiaan tyttärensä ja töiden aikataulujen mukaan. Kerralla vedessä saattaa vierähtää useita tunteja, sillä tyypilliset harjoitusmatkat ovat kolmesta kymmeneen kilometriä.

– Veteen pulahtaessa unohtuu kaikki muu, Uusoksa sanoo.

Aina näin ei ole ollut. Nuorempana Uusoksan koko elämä pyöri uinnin ympärillä. Hän harjoitteli 12 kertaa viikossa ja voitti 17-vuotiaana nuorten Suomen mestaruuden 800 metrin vapaauinnissa.

– Useimmiten alisuoriuduin kisoissa. Jälkikäteen olen tajunnut, että suorituksista jäi puuttumaan psyykkinen tahdonvoima.

Uinti jäi Uusoksan elämästä yli kymmeneksi vuodeksi kokonaan.

Vasta neljä vuotta sitten hän löysi takaisin rakkaan harrastuksensa pariin. Samalla uimahallin kaakelit vaihtuivat luonnonvesiin, vaikkakin hän talvisin harjoittelee yhä sisätiloissa.

LUONNONVESISSÄ sääolosuhteet tuovat omat haasteensa.

– Varsinkin meren aalloissa uidessa olo tuntuu hyvin pieneltä, Ira Uusoksa toteaa.

Viime kesänä hän suoritti kauan haaveilemansa 35 kilometrin uinnin Keski-Suomessa lapsuutensa vesistössä. Tänä kesänä tavoitteena on uida 48 kilometrin matka Lohjalla.

Uusoksa ui matkat kansainvälisiä maratonuintisääntöjä noudattaen. Päällä saa olla vain uimapuku, uimalasit ja -lakki, korvatulpat ja nenäklipsi. Vierellä kulkevaan turvaveneeseen ei saa koskea, minkä vuoksi myös ruokailu hoidetaan vedessä kelluen.

– Matkan aikana ehtii hyräillä mielessään biisin jos toisenkin.

Vedestä noustessa iho on kuin rusina, keho väsynyt ja mieli haikea, mutta onnellinen, Uusoksa kuvailee.

TÄNÄ KESÄNÄ Ira Uusoksa osallistuu myös viestiuintiin. Hän on mukana Uimalla yli -yhdistyksen kuuden hengen joukkueessa, joka pyrkii uimaan ensimmäisenä maailmassa 180 kilometrin matkan Helsingistä Tallinnaan ja takaisin.

– Tavoitteenamme on edistää paitsi avovesiuintia myös Itämeren suojelua tuomalla näkyvyyttä John Nurmisen Säätiön työlle Itämeren pelastamiseksi, Uusoksa kertoo. ■

Lahjaksi Sinulle!

Voit tutustua Askel-lehteen ilmaisella 0 € näytenumerolla Tilaa näytenumero verkosta: https://www.kotimaa.fi/ naytelehti/ Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi!

Nautinnollisia lukuhetkiä!

Ilmaisen näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta eikä sen jälkeen astu automaattisesti voimaan jatkuva tai muu tilausmuoto.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

7

tä isolla joukolla yksinäisen naaraan kimppuun. Joukkoraiskaus voi päättyä jopa naaraan hukkumiseen.

Linnut voivat harrastaa seksiä myös samaa sukupuolta olevan lajikumppanin kanssa. Sellaista on havaittu yli 130 lajilla. Kahden naaraan tai kahden koiraan lintuparit hoivaavat toisinaan poikasiakin.

Kyhmyjoutsenilla on tiivis parisuhde, joka kestää usein toisen puolison kuolemaan asti. Leski etsii itselleen uuden kumppanin.

Katsokaa taivaan lintuja Syrjähyppyjä, sitoutumista, yksinhuoltajuutta ja monenlaista maskuliinisuutta – kevään kirjat saavat näkemään kotoiset siivekkäät uusin silmin.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ISTOCK

S

irkutusta, tsäksätystä, liverrystä, kujerrusta, käheitä kiekaisuja. Alkukesä on täynnä laulua, jolla lintukoiraat houkuttelevat naaraita reviirilleen ja kehottavat muita koiraita pysymään poissa. Osa naaraistakin laulaa.

Tietokirjailija Jennifer Ackerman kertoo kirjassa Lintujen ihmeellinen elämä – miten linnut viestivät, pesivät, leikkivät ja ajattelevat (Atena 2022), että noin 16 prosenttia lintulajeista harrastaa lisäksi duettoja, joilla ne kertovat muille, kuinka mahtava tiimi ovat. Ihmispari harrastaa suunnilleen samaa yhteisillä somepäivityksillään.

Ihmisen voidaan sanoa olevan uskollinen kuin joutsen, viisas kuin pöllö tai turhamainen kuin riikinkukko.

Ihmistä saatetaan verrata rumaan ankanpoikaseen, josta kasvaa vielä jotain kaunista. Kun luonto vetää tikanpojan puuhun, seurauksena voi olla haikaran vierailu. Ja niin edelleen.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

vat. Lisäksi monen lajin koiraat kosiskelevat ylenpalttisesti. Ne voivat tanssia tai tarjota kekseliäitä lahjoja taikka komean lemmenpesän, joka on rakennettu pelkästään viettelyä varten.

Riikinkukkokoiras kasvattaa koristeekseen näyttävän mutta kömpelön pyrstön, koska naaraat pitävät sellaisesta. Seksuaalivalinta menee tässä luonnonvalinnan edelle.

Viettelyn vastakohta on seksiin pakottaminen. Suomessa tavallisten sinisorsien koiraat saattavat hyökä-

Jeesuskin käytti lintuvertausta: ”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.” Mutta onko linnuilla ja ihmisillä oikeasti jotain yhteistä?

TOIMITTAJA, BIOLOGI ja eräopas Minttu Heimovirta kertoo kirjassaan Sutinaa ja suhmurointia – Suomen luonnon ihmeellisiä asukkaita (Kirjapaja 2022), että eläimeksi harvinaisen yksiavioiset joutsenet viihtyvät teininä porukoissa ja etsivät vakituista kumppania deittailemalla.

Noin 95 prosenttia laulujoutsenpareista pysyy yhdessä, kunnes kuolema erottaa. Parit hoitavat suhdettaan tanssimalla keväisin yhdessä ennen pesimiskautta.

Jennifer Ackerman kertoo, että jotkut linnut virittäytyvät paritteluun hieromalla nokkiaan hellästi yhteen. Ne ikään kuin suutele-

Soidinaikana suokukkokoiras kasvattaa näyttävän höyhenkauluksen.

HELSINGIN YLIOPISTON ekologian ja evoluutiobiologian tohtori Ulla Tuomainen kertoo kirjassaan Eläimellistä parinvalintaa – seksi ja perhe-elämä eläinten maailmassa (Gaudeamus 2022), että suurin osa lintulajeista jakaa pesimiskumppaninsa kanssa huoltajuuden, mutta ruokittavilla poikasilla voi olla useampi isä.

Esimerkiksi täkäläisten kerrostalojen räystäiden alla pesii haarapääskypariskuntia, joiden iäkkäät naarat etsivät nuoria ja pitkäpyrstöisiä koiraita parittelukumppaneiksi – etenkin, jos niiden oma pesimiskumppani on vanha ja lyhytpyrstöinen. Komea ulkomuoto vihjaa laatugeeneistä.

Kuinka sitten käy niille uroksille, jotka eivät ole kaikkein näyttävimpiä ja vahvimpia? Ne turvautuvat muihin strategioihin.

Minttu Heimovirta kertoo suokukkojen pariutumistavoista. Soitimella näkyy kolmenlaisia uroksia: keskenään mitteleviä tummakaulurisia koiraita, niiden reviireillä vapaasti kulkevia, rauhallisia valkokauluksisia koiraita sekä hämäävästi naaraalta näyttäviä koiraita. Ne kaikki löytävät parittelukumppaneita.

JOS LINTUPARI HOITAA poikasia yhdessä, ne usein myös vahtivat pesimiskumppaniaan. Ulla Tuomainen kertoo, kuinka kirjosiepponaaras pyrkii keskeyttämään kumppaninsa luritukset muille naaraille. Jos koiras parittelee toisenkin naaraan kanssa, tämä joutuu tavallisesti hoitamaan poikaset yksin, kun koiras keskittyy kesän ensimmäiseen poikueeseen.

Jos pikkuinen varpusnaaras huomaa parittelukumppaninsa pesivän myös toisen naaraan kanssa, se voi tuhota tämän munat.

Kottaraisnaaraat ajavat kilpailevat naaraat pois reviiriltään ja ehdottavat kumppanilleen parittelua, jos tämä on kiinnostunut muista naaraista.

Linnunpoikaset hyötyvät sitoutuneista vanhemmista. Kun kottaraispari huolehtii munista yhdessä, niistä kuoriutuu jopa 97 prosenttia.

Mutta ei yksinhuoltajallakaan huonosti suju: sankariemot saavat hoivattua 75 prosenttia munista poikasiksi saakka. ■

ISTOCK

Eläkeliiton sopeutumista tukevat kurssit Maksuttomilta kursseilta saa tukea ja eväitä elämän jatkamiseen Isovanhemmuus erossa -kurssi on tarkoitettu yli 50-vuotiaille isovanhemmille. Kurssilla käsitellään omien lasten erosta tms. syystä johtuvaa lapsenlapsista vieraantumista. Tavoitteena on auttaa haastavassa elämäntilanteessa ja tarjota mahdollisuus tilanteen jäsentelyyn, siihen liittyvien tunteiden käsittelyyn ja uusien näkökulmien löytämiseen.

• 28.9.–2.10.2022 Kylpylähotelli Peurunka, haku 3.8.2022 mennessä Erosta eheäksi® -kurssit on tarkoitettu yli 50-vuotiaille avio- tai avoeron kokeneille.

Tavoitteena on uusien näkökulmien saaminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen.

• 7.–11.10.2022 Hotelli Kajaani, Kajaani, haku 27.8.2022 mennessä Kurssit tarjoavat mahdollisuuden muiden samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamiseen ja vastavuoroiseen kokemusten vaihtoon kokeneen ammattilaisen ohjauksessa.

Näille avoimille kursseille voi hakea, jos erosta on kulunut vähintään puoli vuotta tai pääsääntöisesti enintään kolme vuotta.

Isovanhemmuus erossa -kurssin osalta 1–6 vuotta tilanteen alkamisesta.

Kun lapset saivat esittää kysymyksiä piispa Kaisamari Hintikalle, kolmivuotiasta päiväkerholaista kiinnostivat lohikäärmeet.

Onko kirkossa lohikäärmeitä?

Mitä lapset haluavat kysyä piispalta, pappien ylimmältä kaitsijalta? Nelivuotiasta kiinnostaa, miksi piispalla on sauva ja milloin sitä outoa lakkia käytetään. Toinen tiedustelee, onko piispa siis ihan oikeasti ihminen. 10-vuotias kysyy, onko piispan työ vaikeaa. Entä mikä mahtaa olla piispan ensimmäinen aamuaskare?

Myös keijujen olemassaolo ja suhteet piispakavereihin askarruttavat.

Kirkko ja kaupunki sai seurakuntien kerholaisilta piispalle osoitet-

tuja kysymyksiä, joista osaan Espoon piispa Kaisamari Hintikka vastaa uudessa Piispan pakeilla -videosarjassa.

Mitä lohikäärmekysymykseen tulee, niin tottahan toki niitä kirkoissa on. Vanhoista kivikirkoista löytyy usein kuva pyhästä Yrjöstä, joka taistelee lohikäärmettä vastaan. Keskiaikaisissa pyhimyskertomuksissa lohikäärmeen kohtaaminen oli tavallista, ja Yrjön tarina on yksi tunnetuimmista.

Kuvassa pyhä Yrjö ratsastaa yleensä valkoisella hevosella, jonka kavioiden alla lötköttää paholaiseen rinnastuva lohikäärme antautuneena. Kirkoissa on siis paljon lohikäärmeitä, nimenomaan voitettuja lohikäärmeitä.

TUURE HURME Katso Piispan pakeilla -videoita Youtube-kanavallamme youtube. com/kirkkojakaupunki tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Lisätietoja ja sähköinen haku: www.elakeliitto.fi/sopeutuminen tai hakulomakkeiden tilaus p. 040 7257 561, anu.korhonen@elakeliitto.fi Hae rohkeasti mukaan!

Tervetuloa Lauttasaaren senioritaloon!

Säätiön omistama yhteisöllinen palvelutalo aivan meren rannalla tarjoaa laadukasta ja kohtuuhintaista asumista helsinkiläisille ikäihmisille.

Ikäihminen, koetko lähisuhteessasi väkivaltaa?

Haluatko keskustella?

Asiantuntijat auttavat Sinua. Ota rohkeasti yhteyttä.

050 469 0050 040 457 1449 Janne Pulkkinen, janne.pulkkinen@suvantory.fi

Anne Maijala, anne.maijala@paakaupunginturvakoti.fi

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Monipuolinen palvelupakettimme helpottaa asukkaidemme arkea kotona. Pakettimme sisältää muun muassa päivän ateriat, viikkosiivouksen, virkistystoimintaa ja paljon muuta.

Olemme hyväksytty Helsingin kaupungin kotihoidon palvelusetelintuottaja.

Lue lisää: www.lauttasaarensenioritalo.fi Ota yhteyttä ja sovi esittelykäynti

040 545 2629 Eva Keskilammi Olethan asunut Helsingissä viimeiset 10 vuotta?

Hyvää kesää!

Seuraava lehti ilmestyy 11.8.

”Tämän hetken toiveeni on nähdä, kun poikani aloittaa koulun.”

AIVOSYÖVÄN SAIRASTANUT LAURA ANNALA

Yksikin päivä lisää Testamenttilahjoituksilla syöpätutkimus pelastaa henkiä.

Lue lisää osoitteessa syopasaatio.fi.

Espoolaisella maatilalla tehdään moni asia vähän toisin.

Vastuuviljelijä Melina Heimschin mukaan monipuolisuus luo turvaa, kun ilmasto muuttuu.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

E

i uskoisi, että ollaan Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa. Ympärillä on peltoa ja metsää, lampaita ja hevosia. Linnut sirkuttavat, kukko kiekuu, kanat ja ankat kaakattavat. Paikka poikkeaa valtavirrasta muutenkin.

Pohjois-Espoossa Nuuksion kupeessa sijaitseva PieniKylä on osakeyhtiömuotoinen maatila, jolla viljellään sekä luomusti että biodynaamisesti.

Tilan vastuuviljelijä on 27-vuotias Melina Heimsch, jonka lisäksi osakeyhtiössä ovat mukana hänen isänsä, äitipuolensa, isoäitinsä ja sisaruksensa sekä muutama muu. Mutta onko tällainen maatalous toivotonta pyristelyä ruoantuotannon valtavirrassa ja idealistista puuhastelua, vai voisiko täältä löytyä ratkaisuja globaalia ruoantuotantoa ravisteleviin pulmiin?

ALUSSA OLI PERINTÖMAA, Melina Heimschin äitipuolen, nyt tilan peltotyöntekijänä toimivan Mari Salmelan,lapsuudenkodin ympärillä olevat metsät ja viljelysmaat. Perhe päätti ryhtyä viljelmään – vailla kokemusta ja koulutusta.

– Kun aloitimme kahdeksan vuotta sitten, tässä oli mukana muitakin viljelijöitä, mutta vähitellen tästä tuli meidän työmme. Tykkään tästä ihan hirveästi, Heimsch kertoo.

Monenlaista on kokeiltu, eikä kaikki ole aina mennyt ihan nappiin.

– Olemme tehneet varmasti kaikki virheet, joita start up -viljelijät voivat tehdä, mutta myös oppineet hirveästi, Salmela summaa.

Nyt tilan mailla kasvatetaan noin 250:tä eri kasvia: avomaavihanneksia, yrttejä, jonkin verran vehnää ja kauraa eläimille mutta myös muinaisviljoja kuten spelttiä, juhannusruista ja mustakauraa. Eläimistä ensin tulivat mehiläiset, sitten lampaat ja kanat ja lopuksi ankat ja hevoset.

Tilalla on myös pari kissaa ja koiraa.

– Alusta saakka on ollut unelmana, että saisimme myös muutaman lypsylehmän. Lehmän lanta on kompostoituna ihan kultaa maalle. Sen avulla kaikki kasvaa, Heimsch sanoo.

Biodynaamisuus tilalla tarkoittaa esimerkiksi maan hoitoa ja monimuotoisuutta, jolloin syntyy itseään tasapainoittava ekosysteemi. Kasvit ja eläimet ikään kuin tukevat ja toisaalta myös hillitsevät toistensa olemassaoloa. Tasapainon löytyminen vie aikaa.

– Esimerkiksi linnut, perhoset ja pölyttäjät ovat lisääntyneet täällä valtavasti. Tuholaisia on ollut, mutta nyt on jo niitä syöviä leppäkerttujakin. Luonto pitää itsestään huolta, kun sille antaa aikaa. Jos jotakin otetaan pois, syntyy yleensä dominoefekti, koska jokin laji on aina jonkin toisen ruokaa, Heimsch sanoo.

Maata pyritään muokkaamaan mahdollisimman vähän. Heimschilta tulee myös kaikille har-

deo i v so a t a K a t i l a lt ma kkoja­ kir unki.fi p ka u

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Viljelyä ja paljon varjelua rastelijaviljelijöille mullistava tieto: täällä ei kitketä koko kesää rikkaruohoja.

– Rikkaruohot kitketään aluksi, jotta vaikka porkkana saa tarvitsemansa tilan. Sen jälkeen rikkaruohoja ainoastaan trimmataan, koska kasvupeitettä pitääkin olla. Se sitoo kosteutta.

ENGLANTILAIS-SAKSALAINEN UKKI perehdytti aikoinaan Melina Heimschin puutarhanhoitoon ja biodynaamiseen viljelyyn, mutta nuorena Heimsch ei osannut kuvitellakaan, että hänestä tulisi viljelijä. Sen sijaan hän haki taidekouluun ja opiskeli tradenomiksi. Sitten maanviljelys vei mukanaan.

– Olen käytännöllinen ihminen ja tykkään tehdä käsillä. Tämä on myös siitä ihana työ, että syntymä ja kuolema ovat jatkuvasti läsnä, mutta eivät negatiivisella tavalla, Heimsch sanoo.

Toistaiseksi tila ei ole vielä antanut koko porukalle elantoa, vaan kaikki ovat tehneet myös muita töitä.

Melinda Heimschia tila työllistää jo melko hyvin vuoden ympäri. Suunnittelu ja taimien kasvatus vie aikaa. Tuotteita jatkojalostetaan ja myydään.

Tilaa kannattelevat satokumppanit, tavalliset ihmiset, jotka sitoutuvat ostamaan osan sadosta ja saavat aina kassillisen kauden vihanneksia joko kotiin toimitettuna tai paikalta noudettuna.

Tilaan kuuluu myös Vihdintien varressa, entisessä Takkulan baarissa, sijaitseva tilapuoti, joka aukeaa taas, kun remontti valmistuu.

Panttilainaamo ja second hand -myymälä

”

Teemme monta asiaa kuten joskus ennen on tehty, mutta ajattelen, ettemme voi koskaan mennä taaksepäin.

PieniKylämaatilalla on myös eläimiä: mehiläisiä, ahvenanmaanlampaita, ankkoja, kanoja ja hevosia, kissoja ja koiria. Melina Heimschin sylissä paimenkoira, bordercollie Tiko.

RUOANTUOTANTOA LEIMAAVAT nyt massiiviset ongelmat. Tuottajat eivät elä työllään, maatilojen määrä vähenee, ruoan, energian ja lannoitteitten hinta nousee ja äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät.

Sota Ukrainassa on jättämässä ihmiset eri puolilla maailmaa ilman odotettuja viljalasteja. Nykyinen erikoistumiseen perustuva maatalous on osoittanut haavoittuvuutensa, ja omavaraisuus on alkanut kiinnostaa.

Globaalit kysymykset mietityttävät myös espoolaisella pellolla. PieniKylä on niin sanottu hiilitila eli se on mukana Ilkka Herlinin, Saara Kankaanrinnan ja Anna Kotsalo-Mustosen perustaman säätiön Baltic Sea Action Groupin hankkeessa, jossa tutkitaan, kuinka pelloista saataisiin hiilinieluja.

Espoossakin on jo koettu kovia tuulia ja aikaisin käynnistyneitä kasvukausia mutta myös kuivuutta ja hellettä. Vaihtelevissa olosuhteissa monimuotoisuus tuo turvaa, sillä aina jokin kasvi pärjää.

– Esimerkiksi papua ei kuivuus haittaa. Myös kesäkurpitsaa ja tomaattia tuli hyvin viime kesänäkin, Melina Heimsch kertoo.

Hän ajattelee, että ruoantuotannossa pitäisi mennä taas kohti paikallisuutta globaaliuden sijaan ja kohti monimuotoisuutta erikoistumisen sijaan. Kuulostaa vähän siltä, mitä maatalous joskus olikin. Onko tämän tilan tapa toimia siis askel taaksepäin vai tulevaisuutta? Melina Heimsch uskoo, että jälkimmäistä.

– Teemme monta asiaa kuten joskus ennen on tehty, mutta ajattelen, ettemme voi koskaan mennä taaksepäin. Voimme ottaa hyväksi todettuja tapoja vanhasta ja yhdistää niihin nykyistä tietoa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

13

Suljettu uskonyhteisö sitoutti ensin rakkaudella Anniina Enbuska lähti nuorena opetuslapseuskouluun.

Hän piti siellä kihlasormusta merkkinä sitoutumisestaan Jeesukseen.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MARI AARNIO JA ISTOCK KUVA JANI LAUKKANEN

A

nniina Enbuska kasvoi pääkaupunkiseudulla helluntailaisessa perheessä. Kotona hänelle kerrottiin Jumalasta, joka on kuin lempeä isä ja suojelee lapsiaan.

– Opin oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta. Ne liitettiin kristinuskoon, ja vaikka itse olen erkaantunut siitä, kodin arvot ovat seuranneet mukana, Enbuska kertoo.

Hänellä ei ole pahaa sanottavaa myöskään lapsuutensa seurakunnasta, jonka lasten ja nuorten toiminnasta ja leireistä jäi hyviä muistoja.

Kiinnostus seurakuntaan laski teini-iässä. Ystäväpiiri oli lähinnä koulusta, ja nuorena piti ottaa etäisyyttä vanhempiin ja heidän arvomaailmaansa.

– Sitten koin jotain sellaista, mistä puhutaan hengellisenä heräämisenä. Löysin oman suhteeni Jumalaan, Enbuska kertoo.

JUURI TÄSSÄ HERKÄSSÄ elämänsuunnan etsinnän vaiheessa tuli Anniina Enbuskan seurakuntaan vieraita Rovaniemeltä. Siellä oli perustettu opetuslapseuskoulu Arctic Circle Master’s Commission, jossa oppilaiden kerrottiin oppivan seuraamaan Jeesusta kuten opetuslapset aikoinaan. Koulun opetus ja säännöt heijastelivat amerikkalaista evankelikaalista kristillisyyttä, josta se olikin lähtöisin.

– Innostuin, kun näin asialleen omistautuneita nuoria, jotka kertoivat, miten heidän elämänsä oli mullistunut. Ajattelin, että olisi hienoa kasvaa hengellisesti ja oppia tuntemaan paremmin Raamattua ja Jumalaa, Enbuska kertoo.

Enbuska kysyi koulun johtajalta, miten kouluun pääsisi. Hän oli valmistautunut siihen, että kouluun olisi normaali hakuprosessi. Johtaja yllätti hänet.

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

– Johtaja sanoi, ettei yleensä ota oppilaita kesken lukukauden, mutta oli valmis tekemään kohdallani poikkeuksen, koska Jumala oli käskenyt häntä tekemään niin.

Myöhemmin Enbuska kuuli, että muitakin oppilaita oli kohdeltu samalla tavalla: vedottu Jumalan johdatukseen ja kerrottu, että juuri he olivat ainutlaatuisia.

Opetuslapseuskoulu oli pieni, enimmillään parinkymmenen oppilaan, yhteisö. Koulu oli osa paikallisen helluntaiseurakunnan toimintaa, ja sen johtaja oli seurakunnan nuorisopastori.

EHTI KULUA yli kolme vuotta ennen kuin Anniina Enbuska oivalsi, että se, mitä hän koulussa koki, oli hengellistä väkivaltaa. Alkuun todellisuus peittyi ensihuuman alle.

Sitten hän painotti mielessään pitkään koulun hyviä puolia.

– Rakkauspommitus on suljettujen uskonyhteisöjen tyypillinen kikka.

Uusi tulokas kokee, että juuri hänen sanomansa ja tekemisensä ovat kiinnostavia. 17-vuotiaana tuntui jännittävältä päästä sisään rakkaudelliseen ilmapiiriin, Enbuska kertoo.

Enbuska on kirjoittamassa kirjaa omista ja muiden oppilaiden kokemuksista. Muut ovat kertoneet samaa: ensimmäinen vuosi koulussa oli kuin eläisi pumpulissa.

– Koulussa sai tuntea, että on mukana jossakin merkityksellisessä. Onnen huumassa uskoin väitteet, että siellä käydään lyhyessä ajassa läpi sellaisia henkisiä kasvuprosesseja, joihin muuten kuluu ihmiselämässä kymmeniä vuosia.

Ikävämmät puolet tulivat esiin vasta ajan kanssa.

– Hiljalleen asiat eskaloituivat, ja jouduin todistamaan ja kokemaan vallan väärinkäyttöä. Kaikki koulussa kulminoitui johtajaan. Muutkin opettivat, mutta valta oli hänellä.

Koulua johtava nuorisopastori vastasi periaatteessa toiminnasta seurakunnan johdolle, mutta käytännössä hän toimi autoritaarisesti ja piti johdon pimennossa menetelmistään.

RYHMÄPAINE OLI opetuslapseuskoulussa kova, ja johtaja vaati ehdotonta kunnioitusta.

Jos joku kyseenalaisti koulun toimintatapoja, sanottiin, että hänellä oli auktoriteettiongelma.

– Annettiin ymmärtää, että kaikki vika on henkilöissä itsessään, ei johtajassa ja hänen toiminnassaan, Anniina Enbuska kertoo.

Moni oppilas ei uskaltanut puhua asioista ääneen.

– Jos puhuit väärälle henkilölle, asia saattoi mennä johtajan korviin. Aika paljon me kyttäsimme toisiamme.

Koulussa oli paljon erilaisia sääntöjä. Niissä säädeltiin oppilaiden pukeutumista, käyttäytymistä ja ihmissuhteita.

– Ensimmäisenä vuonna oli seurustelukielto.

Lisäksi oli niin sanottu viiden minuutin sääntö, jonka mukaan vastakkaiseen sukupuoleen kuulu­ van kanssa ei saanut olla kahdestaan sitä pitem­ pää aikaa.

Enbuska kertoo pojasta, joka tuli kouluun kes­ ken vuoden. Tytöille kerrottiin, että uusi poi­ ka on seksuaalisuuden alueella rikkinäinen, eikä tyttöjen pidä herättää hänessä vääriä ajatuksia.

Niinpä heidän piti pukeutua erityisen peittävästi.

– Monia tyttöjä ja poikia syytettiin yliseksuaa­ lisuudesta. Minä sain tämän palautteen siksi, et­ tä olin leikkinyt yhden pojan kanssa peukkupai­ nia automatkalla. Minua syytettiin sen jälkeen sii­ tä, että huoraan.

”

Koulun arjessa hengellinen väkivalta näkyi kontrolloimisena, syyllistämisenä, eristämisenä, nujertamisena ja pakottamisena.

SEURUSTELUKIELTOON LIITTYI kihlasormuksen pitäminen ensimmäisen opiskeluvuoden ajan.

Tämä, kuten koulun monet muutkin kummallisil­ ta tuntuvat säännöt, tuli Amerikasta.

– Kihlasormus oli merkki siitä, että olimme kimpassa Jeesuksen kanssa, Anniina Enbuska kertoo.

Kihlasormus viestitti ulkomaailmalle, ettei koulun oppilasta kiinnostanut maallinen rak­ kaus, saati seksi. Sormuksen pitäminen tuntui kiusalliselta.

Opetuslapseuskoulussa oli lähes neljän vuo­ den aikana useampikin homoseksuaali, joista jot­ kut puhuivat asiasta avoimesti.

– Se ei tietenkään ollut hyväksyttyä. Toimin­ nassa näkyi ajattelu, joka tulee Jenkeistä ja on jossain määrin vallalla helluntailaisuudessa ja ka­ rismaattisessa liikkeessä. Sen mukaan ihmisel­ lä voi olla homoseksuaalinen identiteetti, mut­ ta hän ei saa elää homona identiteettinsä mukai­ sesti.

Enbuskan mukaan tämä johti koulussa siihen, että homoseksuaalit pyrkivät eheytymään he­ teroiksi, yrittivät seurustella vastakkaisen suku­ puolen kanssa ja menivät jopa naimisiin. Tästä seurasi monen ihmisen elämään tuskallisia koke­ muksia.

KURI OLI KOULUSSA tiukka ja sääntörikkomuk­ sista rangaistiin.

– Siivosin seurakunnan vessoja rangaistukseksi jonkin tehtävän unohtamisesta. Joskus juoksim­ me pakkasessa vähissä vaatteissa.

Rankin rangaistusmuoto oli sosiaalinen eristä­ minen. Jotkut eristettiin päiväkausiksi kotiinsa tai maaseudulla sijainneeseen tyhjään asuntoon.

– Kun jätin koulun, elämäni romahti. Toipuminen vei aikaa, Anniina Enbuska kertoo.

Oppilaat asuivat ja viettivät kaiken vapaa­ aikansa yhdessä. Jopa hyvin intiimejä asioita käsiteltiin muiden edessä. Mikään ei ollut yksi­ tyistä.

– Yhteisössä ajateltiin, että kun hyväksymme johtajan auktoriteetin, kykenemme alistumaan myös Jumalalle.

LOPULTA ANNIINA ENBUSKA oivalsi, että se, mitä opetuslapseuskoulussa tapahtui, ei ollut normaa­ lia eikä hyväksyttävää. Vaikka hän ei osannut ni­ metä tapahtumia hengelliseksi väkivallaksi, hän ymmärsi, että ihmisiä manipuloidaan.

– Hengellinen väkivalta voi olla fyysistä, hen­ kistä, seksuaalista, taloudellista – hyvin monen­ laista. Koulun arjessa se näkyi kontrolloimisena, syyllistämisenä, eristämisenä, nujertamisena ja pakottamisena. Ainakin yhdessä tapauksessa joh­ taja kävi myös käsiksi oppilaaseen ja nosti hänet seinälle.

Niitä, jotka halusivat lähteä koulusta kesken pois, peloteltiin, että he toimivat vastoin Jumalan tahtoa. Kukaan ei tietenkään halunnut tehdä niin.

– Ei välttämättä uhkailtu helvetillä vaan annet­ tiin ymmärtää, että jos poikkeat Jumalan tahdos­ ta, sillä on ikäviä seurauksia elämässäsi.

Neljäntenä vuonna Enbuska puhui seurakun­ nan johdolle koulun tapahtumista.

– Koulun johtaja totesi minulle, että voin jo­ ko hyväksyä hänen ajatuksensa ja tulkintansa mi­ nusta tai poistua. Valitsin jälkimmäisen. Avautu­ miseni vaikutti koulun loppumiseen.

Pois lähteminen oli kuin tyhjän päälle olisi hy­ pännyt, sillä koulu oli Enbuskalle koko senhetki­ nen elämä. Myös opiskelijatoverien epäsuosioon joutuminen pelotti.

– Kun jätin koulun, elämäni romahti. Toipumi­ nen vei aikaa.

Enbuskalla oli tukiverkkona perhe ja ystäviä.

Lisäksi hän löysi vertaistukea Uskontojen uhrien tuki ­yhdistyksen kautta.

– Lähdin opiskelemaan teologiaa. Vapauduin vanhoista ajatuksistani, joiden mukaan piti seu­ rata Jumalaa tai Jumala veisi pois kaiken hyvän.

Yliopistossa sain asiallista, tieteeseen perustuvaa opetusta, Enbuska kiittelee.

ANNIINA ENBUSKA AIKOI ensin papiksi. Sitten hän oivalsi, että pappeus on ristiriidassa sen kanssa, mihin hän uskoo.

– Nykyisin kuvailen itseäni negatiiviseksi tai agnostiseksi ateistiksi. En sano, ettei Jumalaa ole olemassa. Minulta vain puuttuu usko Jumalaan tai jumaliin. En halua olla tyrkyttämässä mitään vakaumusta, en myöskään uskonnottomuutta.

Lähipiirissäni on edelleen uskovaisia.

Terve uskonnollisuus on Enbuskan mukaan yksilöä kannattelevaa ja antaa voimavaroja ja merkitystä elämään.

– Epäterve uskonnollisuus litistää ja rajoittaa.

Se näkyy mielen alueen ongelmina, pelkoina, ah­ distuksena, masennuksena ja neuroottisena suo­ rittamisena. Jos jossain yhteisössä käytetään hen­ gellistä väkivaltaa, toiminta ei ole terveellä poh­ jalla. ■ Uskonnollisessa yhteisössä vaikeuksiin joutuneelle on tarjolla tukea osoitteessa uskontojenuhrientuki.fi.

Knutbyssä lahkokulttuuri johti murhaan Ruotsia ravisutti tammikuussa 2004 murha pienessä Knutbyn kylässä. Uhri oli paikallisen Filadelfia-seurakunnan pastorin Helge Fossmonin vaimo. Murhaaja oli perheen lastenhoitaja ja kotiapulainen Sara Svensson.

Traagista tarinassa oli se, että rikoksen takana oli pastori itse. Hänellä oli ollut ”hengelliseksi taisteluksi” puettu seksisuhde Svenssonin kanssa. Suhteen paljastuttua Svensson eli yhteisössä nöyryytettynä ja eristettynä ja toimi käytännössä kotiorjana. Pastori manipuloi hänet murhaajaksi ”Jumalalta

tulleilla” tekstiviesteillä. Lisäksi Svensson yritti tappaa miehen, jonka vaimon kanssa pastorilla oli ollut suhde.

Vakavat rikokset eivät suinkaan lopettaneet lahkoksi kehittyneen yhteisön toimintaa, vaan yhteisö sairastui entistäkin pahemmin. Kun yhteisössä alusta asti mukana ollut toinen pastori Peter Gembäck lopulta oivalsi tilanteen, hän soitti vuonna 2017 murhan tutkinnanjohtajalle ja kertoi, mitä kaikkea yhteisössä oli tapahtunut. Seurauksena oli useita rikosilmoituksia pahoinpitelyis-

tä ja alaikäisen tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Tästä kaikesta kertoo Peter Gembäckin ja Annika Sohlanderin kirja Knutbyn murha – Seurakunnasta kultiksi (Docendo 2022). Karmaisevinta tarinassa on seurakunnan ylimmän johtajan Åsa Waldaun rooli. Hänen kerrottiin olevan Kristuksen morsian, jota valmisteltiin sulhasen paluuta varten. Yhteisössä johtajan hyvinvointi oli kaikki kaikessa, ja ihmisiä hallittiin pelolla. Seksi ja raha kuuluivat kuvioon, jossa kaikelle löytyi hengellinen perustelu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

15

UUSIA, KOTOISIA JA TURVALLISIA VUOKRA-ASUNTOJA SENIOREILLE PIHLAJISTOSSA. alk. 884 €/kk

VA P A S U A AT N 2 8 , 5 N OT -42m 2

Vuokra sisältää palveluita, esim. kotisiivous.

As Oy Pihlajiston Sointu on sinua varten, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Taloon jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, kodikas ja lämminhenkinen.

Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi?

Näytämme vapaita asuntoja ja taloa mielellämme henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Oman tutustumiskäyntisi voit sopia soittamalla meille numeroon 010 315 4140.

PIHLAJISTON

SOINTU

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Muissa maisemissa Muutaman tunnin pyhiinvaellus Turussa vie kadonneisiin paikkoihin ja keskiaikaisiin kirkkoihin.

A

TEKSTI JA KUVAT KAISA HALONEN

lkukesän arkiaamuna tunnelma hämäräs­ sä Turun tuomiokirkossa on unelias. Tä­ nään olen yksi saapujista ja lähtijöistä, joita tämä yli seitsemänsataa vuotta van­ ha kirkko on nähnyt lukemattomia.

Tuomiokirkko on kerännyt pyhiinva­ eltajia jo katolisella keskiajalla – ja var­ sinkin silloin. Parhaimmillaan kirkos­ sa on ollut nelisenkymmentä sivualttaria

ja jokaisessa niissä pyhimysten reliikkejä. Tärkeimpiä pyhäin­ jäännöksiä olivat entisten piispojen pyhän Henrikin ja autu­ aan Hemmingin luut. Heidän sekä Neitsyt Marian juhlapäivät ovat vetäneet kirkolle pyhiinvaeltajia kauempaakin.

Reformaation myötä sivualttarit reliikkeineen poistettiin kirkoista ja pyhiinvaelluksetkin loppuivat muutamaksi sadaksi vuodeksi. Eivät kuitenkaan pysyvästi, sillä tässä olen: sytyttämässä kynttilää Jumalanäidin ikonin eteen ja pyhiinvaellukselle lähdössä. Tosin suhtaudun pyhiin­

vaellus-sanaan epäröiden. En odota ihmeitä vaan lähinnä muutaman tunnin ulkoilua alkukesän vehreydessä, maisemissa, joista suurin osa on minulle uusia.

Ei ole yhtä oikeata tapaa vaeltaa. Niin sanoi edellisenä päivänä tapaamani Annastiina Papinaho. Hän on pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Turun kaupungin ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hankkeessa, joka vahvistaa ja tukee olemassa olevia suomalaisia pyhiinvaellusverkostoja ja luo uusia.

Helenan polku, joka kiertää Turun keskiaikaiset kirkot, on yksi hankkeen myötä syntyneistä pyhiinvaellusreiteistä. Sille olen tänään aikeissa lähteä.

Helenan polku on reilut kahdeksan kilometriä, eli se taittuisi normaalilla kävelyvauhdilla parissa tunnissa. Papinahon mukaan kyse ei kuitenkaan ole ihan tavallisesta kävelylenkistä. Arki on usein kiirehtimistä paikasta toiseen, mutta pyhiinvaellukseen kuuluu tietty kiireettömyys, pysähtyminen ja läsnäolo. Voi rauhoittua ja ihmetellä.

ALKUMATKA KULKEE läpi akateemisen Turun, Åbo Akademin ja Turun yliopiston rakennusten lomassa. Arkkipiispan talon pihassa tuomi kukkii.

Kun unohdan katsoa reittikarttaa, kävelen heti vähän harhaan ja päädyn pyörimään parkkipaikalla. Onneksi, sillä muuten olisi jäänyt näkemättä graffitin välittämä elämänohje: ”Ei saa ottaa liian tosissaan”.

Siitä universumille kiitos – olen jo nyt tuskastunut siihen, että seuraan puhelimen näytöltä reittikarttaa ja välillä taas katselen maisemaa kameran etsimen läpi. Näenkö oikeasti mitään? Ehdinkö rauhoittua ollenkaan? Meneekö tämä muutaman tunnin irtiotto ihan hukkaan?

Hetken päästä huomaan kävelleeni reitin ensimmäisen etapin ohi. Olen ollut selin siihen katsellessani Alvar Gullichsenin jättimäisen Posankkaveistoksen muhkeaa takamusta saparoineen. Osapuilleen Posankkaa vastapäätä Pispalantien toisella puolella on keskiaikainen, piispan majapaikkana palvellut Kairisten kylä. Tai siis on joskus ollut, sillä se on kadonnut maan tasalle. Nyt se on vain sotkuinen metsikkö, mutta ei toki asumaton: satakieli laulaa, fasaani tepsuttaa puuhakkaana.

KADONNEITA PAIKKOJA ja vanhojen paikkojen päälle kerrostuneita uudempia paikkoja tämän reitin varrella riittää. Kävelemäni Kirkkotien asfaltti peittää keskiaikaista tienpohjaa. Pyhän Katariinan kirkko, jonne tie johtaa, on rakennettu 1400-luvulla, mutta sitä ennen paikalla on ollut puinen kirkko jo ainakin 1200-luvulla. Sitäkin ennen paikka on ollut pyhä: arkeologisissa kaivauksissa nykyisen hautausmaan ja pappilan väliseltä alueelta on löydetty ristiretkien aikainen ruumiskalmisto ja viikinkiaikainen polttokalmisto.

Niin kuin nimikin kertoo, kirkko on omistettu pyhälle Katariina Aleksandrialaiselle, mahdollisesti 200–300-lukujen taitteessa eläneelle marttyyrille. Saattaa olla, että tätä keskiajalla varsin suosittua pyhimystä ei ole koskaan ollutkaan, mutta se ei ole estänyt legendojen syntyä.

Tarinat kertovat neidosta, joka oli sekä kaunis että älykäs ja päälle päätteeksi hurskaskin. Tavalliset miehet eivät kelvanneet hänelle sulhaseksi, mutta näyssä ilmestynyt Kristus-lapsi kihlasi hänet. Katariina sai joukon aikansa oppineimpia

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

miehiä kääntymään kristinuskoon ja joutui itse kidutetuksi ja lopulta surmatuksi.

Kun lähden kirkolta, kellot soittavat saattoväkeä koolle viereiseen siunauskappeliin. Reitti vie minut Nummen kylän läpi Aurajoen rantaan ja kulkee Halistenkoskelle.

Kohisevaa koskea voisi katsella ja kuunnella vaikka kuinka kauan. Sen ääni on tyynnyttävä ja jotenkin ikuinen. Reittiopasta selailemalla selviää, ettei koskea ole ollut tässä aina. Se syntyi maan kohoamisen myötä joskus yli tuhat vuotta sitten.

kymmenen jälkeen piispanistuin muutti taas, tällä kertaa parin kilometrin päähän nykyiselle paikalleen Tuomiokirkkoon.

MONILLA PYHIINVAELLUKSILLA on tietty kohde, jokin pyhä paikka. Se voi olla jonkun pyhimyksen hauta tai muu hänen henkilöhistoriaansa liittyvä paikka. Annastiina Papinahon mukaan määränpää voi olla myös matka itse: se, mitä matkasta avautuu, ja yhteys, jota voi kokea itseensä, mahdollisiin matkakumppaneihin, pyhään ja luomakuntaan.

Maarian kirkossa universumi lähettää seuraaKOSKI ON KÄÄNTÖPAIKKA, josta Helenan polku van viestin – oikeastaan monta. Viestit ovat kuvijatkaa takaisin päin joen toista rantaa pitkin. Fana kirkon seinissä ja katossa, ja niiden merkitystä saanikukko kävelee hetken samaan tahtiin pellon voi vain arvailla. Rykelmä sydämenkuvia on kuin reunaa kuin matkakumppanina, kunnes keksii rakastuneen teinin kynästä lähtöisin. Solmut, kiinnostavampaa tekemistä. Tienvarren penkkiin punokset, spiraalit, labyrintit, ruudukot ja ristit on kirjoitettu seuraava viesti universutuntuvat kertovan, että tässä kirkossa olmilta: ”Antaudu”. Eksymisen vaalaan arvoitusten ja mysteerin äärellä. raa ei näissä maisemissa ole, joten Jotkut kuvioista ovat sellaisia, ettei ­ s voin pitää puhelimen taskussa niille edes ole nimeä. llu e ja vain seurailla ympäristöä.

Tämän tyyppisiä maalauka nv u k s i a i i Tuuli pyyhkii ihoa. Välilsia kutsutaan usein primitiivih P y ollisu ­ i lä kuuluu kellojen ääni Pyhän siksi. Niitä eivät ole maalank n hd Katariinan kirkon suunnasta. ma kaupu koja­ neet aikansa ammattimaalarit Linnut laulavat taukoamatta. vaan kirkon rakentajat, joiden pää la kirk .

Olen varannut reppuun setaidoissa ja tietämyksessä on ul i.fi k d kä sadeviitan että hellehatun, saattanut olla toivomisen varaa. u n se pu u rakkolaastareitakin. Millekään Erikoisia kuva-aiheita on myöa k niistä ei ole tarvetta, vaan ne hemmin tulkittu maagisiksi symovat turhaa painoa. Jospa tämä taas boleiksi, joiden tarkoitus on mahdolkerran muistuttaisi minulle, että jatkulisesti ollut karkottaa pahoja henkiä. va jossittelu ja ennakointi tekee matkasta ja Yhtä hyvin niitä voisi ajatella kuvallielämästä yleensäkin raskaampaa. Kun kaikkeen sina rukouksina. varautuu, tulee myös vieneeksi itseltään mahdollisuuden yllättyä.

HELENAN POLKU kulkee vielä ensin Vähäjoen ja Vaelluksella ei välttämättä tapahdu mitään, sitten Aurajoen vartta takaisin Tuomiokirkolle.

Annastiina Papinaho huomautti jutellessamme.

Pidempi reitti, myös Aurajokea seuraileva PiePyhiinvaelluksen mielentilaan ei ehkä pääse heti, tarin polku, olisi käynyt Liedossa asti. Vastaavia mutta muutamankin tunnin matka aistit avoinna, päiväretkelle sopivia pyhiinvaellusreittejä on viiluontoa ihmetellen ja omalle keskeneräisyydelme vuosina perustettu eri puolille Suomea. Osa le ja elämälle antautuen voi riittää. Joskus pelkkä kulkee historiallisissa maisemissa, toisissa taas liike tekee hyvää. pääosassa on luonto.

Annastiina Papinaho arvioi, että vuosittain PELLON TOISELLA puolella kohoaa iso supermar- Suomessa järjestetään satoja eri pituisia vaellukket ja, kyllä, tuon tuolla täytyy olla Maarian kirksia. Lisäksi monet suomalaisetkin lähtevät Eurooko. Ennen kirkot ovat hallinneet ympäristöään pan pitkille vaellusreiteille. Pyhiinvaellusinnosihan toisella tavoin. Mitään muuta niin komeaa tukselle on Papinahon mukaan monia syitä. ja korkeaa ei ole näissä maisemissa ollut.

Pitkät, useamman viikon, pyhiinvaellukset Jos odottaa, että pyhiinvaellus Suomessa olisi voivat olla tietoinen irtiotto arjesta ja tilan ja ajan jonkinlainen keskiajan tai edes läheisemmän his- ottamista oman elämän kysymyksille. Korona ja torian teemapuisto, pettyy varmasti. Kivikirkot Ukrainan sota ovat horjuttaneet monen turvalliovat kokeneet vuosisatojen varrella monia isomsuudentunnetta ja saaneet etsimään merkitykselpia ja pienempiä muodonmuutoksia. Niitä on lisyyttä elämään. korjattu, laajennettu ja sisustettu. Jotkut ovat paPyhiinvaellus jalkaisin, pyöräillen tai vaikka laneet ja rakennettu uudelleen. Vielä enemmän meloen on myös kestävä ja kohtuullinen matkuson tietysti muuttunut kirkkojen ympäristö. tamisen tapa, joka voi tuoda toivoa ympäristöMutta pyhiinvaeltajan ei kuulukaan etsiä näkriisin ahdistamille. Se ei ole matkaa vain histoennäisen autenttisia, viehättäviksi kuviksi taipuriaan vaan myös kohti tulevia sukupolvia. ■ via paikkoja ja maisemia. Tarkoitus on lähestyä Turun tuomiokirkko on avoinna joka päivä klo 9–18. pyhää, eivätkä sen kohtaamista estä automarkePyhiinvaelluskeskus Turun tuomiokirkossa päivystää tit, pellonreunaan nousseet lähiöt eivätkä muovikesällä ma–ti klo 10–16, ke klo 12–18 ja to–pe klo 9–16. set työmaa-aidat.

Pyhän Katariinan kirkko on avoinna 5.8.

Koroistenniemi Aurajoen ja Vähäjoen risteykasti ma–pe klo 12–17 (ei 24.6.). sessä on taas yksi kadonnut paikka. Tai eihän nieMaarian kirkko on avoinna 29.7. asti mi ole mihinkään kadonnut, mutta sen menneesma–pe klo 12–18 (ei 24.6.). tä loistosta muistuttaa vain raunioille pystytetty Lue lisää aiheesta pyhiinvaellussuomi.fi sekä valkea risti. Tälle paikalle rakennettiin 1230-luvulIlari Aalto, Annastiina Papinaho, Larissa Riihila piispankirkko ja siirrettiin alun perin Nousiaihuhta ja Usva Torkki: Valo askeleillani – Pyhiin­ vaelluksella Suomessa (Kirjapaja 2022). sissa sijainnut piispanistuin. Muutaman vuosi-

■

Pyhiin­ vaelluksen avainsanat Kiireettömyys Vapaus Huolettomuus Hengellisyys Jakaminen Yksinkertaisuus Hiljaisuus Hans-Erik Lindström Vadstenan pyhiinvaellus­ keskuksen perustaja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

19

P

yhiinvaellukselle lähtevä lähtee mielenmuutoksen tielle, eikä se välttämättä vaadi pitkää tai vaivalloista matkaa, sanoo ortodoksipappi ja kirjailija Johannes Lahtela. Lahtelalle jo viikonloppu Valamon luostarissa Heinävedellä riittää siihen, että jokin elämässä liikahtaa parempaan suuntaan. Sisäiset asetukset palautuvat oikeille taajuuksille ja elämän mittasuhteet näyttäytyvät oikeassa koossa.

Luostariympäristö tukee hiljentymistä ja Jumalan kohtaamista, sillä tarjolla ei ole ylimääräisiä viihdykkeitä – huoneissa ei esimerkiksi ole televisiota. Silti jossain vaiheessa mieli saattaa muuttua niin levottomaksi, ettei rukoukseen keskittyminen onnistu. Silloin voi mennä kirkkoon, sytyttää tuohuksen, istua hiljaa ja antaa ympäristön tehdä tehtävänsä.

– Hyvä pyhiinvaellus johtaa takaisin omaan arkeen. Usein luostarissa kirkastuu se, mikä omassa elämässä on totta. Irtiotolla saattaa olla ihan konkreettisia seurauksia – vaikka jotain niinkin yksinkertaista kuin se, että osallistuu sen jälkeen enemmän kotitöihin, Lahtela sanoo.

– Yksi pyhiinvaelluksen keskeisiä ulottuvuuksia on, että tulee aidommaksi ja todemmaksi omassa elämässään ja pyrkii elämään itsensä näköistä elämää. Tämä on niin lyhyt valssi, joka täällä maan päällä joraillaan, että kannattaa miettiä, mihin aikansa käyttää ja kenen kanssa sen viettää. Se on se klassinen kysymys, että missä minun aarteeni on.

Lahtela on huomannut, että hengellisyyttä tulee helposti pidettyä muusta elämästä erillisenä asiana ja pyhiinvaellusta jonkinlaisena hengellisyyden lisukkeena tai mausteena. Parhaimmillaan ne kuitenkin vievät kohti elämän ydintä.

– Helposti unohtaa olla kiitollinen siitä, että kaikki pyhyys ja kauneus on jo tässä hetkessä, tässä päivässä. Minua pyhiinvaellukset ovat auttaneet näkemään sen, että aarteeni onkin arjessa. Ihmisessä vain taitaa olla sisäänrakennettuna sellainen levottomuus, että aina voisi jokin olla paremmin ja jossakin toisaalla enemmän.

Myös hengellisissä asioissa voi tulla liian kärsimättömäksi ja ahneeksi, ja vaihtaa kurssiaan vähän väliä.

LEVOTTOMUUDESTA Johannes Lahtelalla on yllin kyllin kokemusta. Hän on raitistunut alkoholisti.

Juomiselta jäänyttä tyhjää tilaa hän on koettanut täyttää niin kuluttamisella, viihteellä, syömisellä kuin seksilläkin. Turhaan.

– Olen ollut raittiina 21 vuotta, mutta tässä mennään edelleen päivä kerrallaan. Jos en hoida hengellistä kuntoani ja ylläpidä sisäistä kipinää, päädyn juomaan tai brakaan johonkin muuhun.

Siksi pyhiinvaellus on minulle elinehto.

Kun vastapäätä istuu pappi, joka puhuu alkoholismistaan, voisi hätäisesti ajatella, että tässä on taas yksi versio tutusta ”putosin pohjalle, tulin uskoon ja raitistuin” -tarinasta. Pohjalla Lahtelakin on kyllä käynyt, mutta Jumalan hän löysi vasta oltuaan vuosia raittiina. Raitistumisensa aikoihin hän kertoo olleensa fanaattinen ateisti, jolle Jumala ja varsinkin kirkko olivat melkein kirosanoja.

– Alkoholismista toipuessani kuljin niin pitkälle kuin terapialla, itseä analysoimalla ja puhumalla pääsee. Kaikki valveillaoloaikani oli lakkaamatonta oman navan kaivelua.

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

– Kyky nähdä kauneutta kaikkialla on vahvempi pyhiinvaellusten jälkeen. Athokselta palattua ekstreme-elämyksestä käy jo se, että kävelee Keravalla ruokakauppaan ja nauttii siitä, Johannes Lahtela sanoo.

Pyhiinvaellusta koko elämä Ortodoksipappi Johannes Lahtela on raitistunut alkoholisti, jolle pyhiinvaellukset ovat henkisen ja hengellisen kunnon hoitamista.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

– Olin ollut kahdeksan vuotta raittiina, ja minulle tuli tyhjyydentiloja ja kielteisyydenpuuskia.

Jouduin toteamaan, ettei pelkkä analysointi auttanut. Se ei riittänyt poistamaan sisäistä tyhjyyttä, lohdutonta yksinäisyydentunnetta ja riittämättömyyttä. Silloin tuli Kalle kuvioihin mukaan.

Kalle on edesmennyt ohjaaja Kalle Holmberg, hänkin raitistunut alkoholisti, jonka tuolloin näyttelijänä työskennellyt Lahtela tiesi työkuvioista. Holmbergin avulla Lahtela löysi ortodoksisen kirkon, ja tämän kanssa hän teki ensimmäiset pyhiinvaelluksensa Valamoon, Lintulaan ja Athokselle. Kun Lahtela liittyi kirkkoon, Holmbergista tuli hänen kumminsa.

– Jos Kalle ei olisi minua näihin paikkoihin johdattanut, en tiedä, olisinko tänään tässä, näissä lavasteissa, Lahtela sanoo.

Lavasteilla hän viittaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan Kotikirkkoon Liisankadulla. Hän työskentelee seurakunnassa monikulttuurisen työn pappina.

– Pyhän kaipuu ja jano olivat kyllä minulla sitä luokkaa, että jollakin tavalla se olisi varmasti muotonsa löytänyt. Vertaistukiryhmien 12 askeleen toipumisohjelmassa puhutaan paljon Jumalasta tai korkeammasta voimasta. Jossain vaiheessa minulle tuli ahaa-elämys, etten ollut omakohtaisesti ratkaissut, mitä se minulle merkitsi.

– Minulta myös puuttui siinä vaiheessa kieli, jolla olisi voinut käsitellä sellaisia sisäisiä asioita, joihin järjellä ei yllä. Eikä minulla ollut mi-

tään oppia siitä, miten rukoilla. Kun tutustuin ortodoksiseen traditioon kaikkine sääntöineen ja tapoineen, se tuntui helpotukselta. Selkeät rajat tuovat sisäistä vapautta, ja niiden sisällä yksilö pystyy kehittymään ja kasvamaan hengellisesti.

Edelleen jokaisessa jumalanpalveluksessa Lahtela miettii, kuinka ihanaa on, että palvelukset toimitetaan aina samalla tavalla ja että niin on tehty jo vuosisatojen ajan. Niin tehdään myös hänen kuolemansa jälkeen – eikä häneltä kysytä, onko se hyvä vai huono juttu.

”

Minua pyhiinvaellukset ovat auttaneet näkemään sen, että aarteeni onkin arjessa.

OIKEASTAAN KOKO ELÄMÄÄ voisi Johannes Lahtelan mielestä ajatella pitkänä pyhiinvaelluksena. Välillä eksyy polulta, joskus valitsee väärän reitin. Joskus joutuu tarpomaan erämaassa, jossa mikään ei kasva.

– Oma vaellukseni on kuin meren pinta, jatkuvassa liikkeessä. Välillä tulee tasaisempaa, mutta

Hietaniemen krematoriokappelille haetaan

sitten ihan yhtä väistämättä myrskyisempiä vaiheita, Lahtela kuvailee.

Ortodoksit käyttävät usein ankaran kuuloista sanaa kilvoittelu. Sillä kuvataan elämää, johon kuuluvat muun muassa rukous ja paasto.

– Onneksi jo taipaleen alkuvaiheessa Kalle teki minulle selväksi, ettei kannata tavoitella mitään pikavoittoja tai uskomattomia taivaallisia elämyksiä.

Mikään ei tule helposti ja nopeasti, vaan tarvitaan kärsivällisyyttä, harjoittelua ja päivittäistä toistoa – ja oman asenteen tarkastelua ja reagoimista silloin, kun huomaa menevänsä väärään suuntaan.

Mutta mihin Lahtela sitten on pyhiinvaelluksellaan matkalla? Mikä on se pyhä, jota kohti hän vaeltaa? Lahtelan mukaan matkanteko täällä on sisäisen elämän valmistamista siihen seuraavaan matkaan, joka alkaa kuoleman jälkeen.

– Mutta oikeastaan vaellus on havahtumista siihen, ettei tarvitsisi matkata yhtään mihinkään, koska on jo perillä. Kristus Jumala on sisäisesti kätkettynä joka ikiseen elävään ihmiseen.

– Olen monta kertaa halunnut hirveästi lähteä etsimään vastausta, mutta se vastaushan on jo olemassa juuri siellä, missä sillä hetkellä olen, siinä toisessa ihmisessä, joka silmieni edessä on.

Jos hengellisyys ja pyhiinvaellus eivät johda toiseen ihmiseen ja hänen rakastamiseensa, en tiedä, tekeekö sellaisella hengellisyydellä yhtään mitään. ■ Annina Holmberg ja Johannes Lahtela: Pää pilvissä, kiviä kengissä – Pyhiinvaelluksia saunoista luostareihin (Otava 2022)

urkuria

Hietaniemen krematoriokappeli sijaitsee Helsingin keskustassa, Hietaniemen hautaus­ maan läheisyydessä. Krematoriosäätiö s.r. ylläpitää Hietaniemen krematoriokappelia, jonka toiminta on yleishyödyllistä, ei voittoa tavoittelevaa.

Krematoriokappelissa on kaksi kappelitilaa, näissä toimitetaan sekä siunaustilaisuuksia, että tunnustuksettomia seremonioita.

Tilaisuuksia vuodessa on noin 600, urkuri­ tehtäviä hoitavat Krematoriosäätiön omat urkurit (2 urkuria).

Tehtävät Tehtäviin kuluvat urkurin perustehtävät, valtaosa tilaisuuksista on eri kirkkokuntien siunaustilaisuuksia, mutta kappelissa toimitetaan myös tunnustuksettomia sekä eri uskontojen hautajaistilaisuuksia. Urkurilla on siis oltava valmius soittaa eri tyylilajien musiikkia.

Arvostamme laaja­alaista muusikon ammatti­ taitoa, hyviä yhteistyö­ ja tiimityötaitoja, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä rohkeutta tarttua haasteisiin, halua opetella uusia asioita

sekä valmiuksia erilaisten ICT­ohjelmien käyttöön ja sosiaalisen median perustaitoja.

Työ tehdään pääsääntöisesti lauantaisin. Työn­ tekijä hoitaa lauantaiurkurin tehtävät, tehtä­ viin kuuluvat myös arkiurkurin sijaisuudet.

Tarjoamme työtä pienessä organisaatiossa lähellä Helsingin keskustaa.

Hakuaika tehtävään päättyy 5.8.2022. Liitä työhakemukseesi ansioluettelo ja palkkatoive.

Huomaa että haastattelut ja musiikkinäytteet suoritetaan Hietaniemen krematoriokappe­ lilla.

Lähetä hakemuksesi osoitteeseen: Krematoriosäätiö, Lönnrotinkatu 32 D, 00180 Helsinki tai sähköpostilla mikael.wilen@krematorio.com Lisätietoa tehtävästä antaa toimitusjohtaja Mikael Wilén, puh. 050 569 5555

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

21

”Joka kuuseen kurkottaa, Mikko Harju tuli keväällä laulaen vaivihkaa olohuoneisiimme.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

T

atuointi reidessä, tatuointi kyljes­ sä, tatuointi molemmissa käsivar­ sissa. Mikko Harju näyttää puhe­ limesta Instagramiinsa kuunteli­ joilta tulleita kuvia. Niissä iholle on pistelty hänen tekemiensä lau­ lujen sanoja. Monella on kehossaan muistutus: Sinä riität.

– Haluan sanoa tähän maailmaan jotakin ja auttaa ihmisiä voimaan paremmin, Harju sanoo.

Taaperona Harju istui kaksosveljensä kans­ sa Siikaisissa auton takapenkillä ja lauloi. Po­ jat keksivät sanoja ja säveliä omasta päästään, ja hauskaa oli.

Lukiossa äidinkielen tunnilla Harju tajusi, että kirjoittamalla voi kertoa omia ajatuksiaan.

– Edelleen päähäni tulee sävelmiä missä vain, vaikka kadulla kulkiessa tai rappukäytä­ vässä. Artisteja suvussamme ei kai ole ollut, mutta tädit ovat kertoneet sukututkimuksista, että kanttoreita on.

Ensimmäinen single Laulu raikaa oli Har­ jun omakustanne. Se ilmestyi vuonna 2015. Sa­ mana vuonna tehty Mä olen tässä ­biisi nousi Spotifyn 50 kuunnelluimman kappaleen jouk­ koon.

Sen jälkeen neljä levy­yhtiötä tarjosi Harjulle sopimusta. Hän valitsi Warner Music Finlandin.

Kuka?

Laulaja-lauluntekijä Mikko Harju, 30, asuu Helsingissä. Mä olen tässä (2016) ja Taivas ei oo rajana (2017) ovat saavuttaneet tuplaplatinalevyn sekä Sinä riität (2017) ja Anna mennä lennä (2019) platinalevyn rajan Spotifyn kuuntelukerroilla.

Mitä?

Pitkän tauon jälkeen Harju keikkailee koko kesän. Osa keikoista on mies ja kitara ja osa bändikeikkoja. Lisätietoja: mikkoharju.com.

Harju on tehnyt myös kirkkokiertueita.

Ensimmäinen oli ”ihan super” vuonna 2019.

Jatkoa seuraa loppuvuodesta 2022.

Motto

Mielenrauha on arvokkainta, mitä täällä voidaan saavuttaa.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

ALA-ASTEIKÄISENÄ Mikko Harju aloitti musiik­ kiopistossa klarinetin soiton.

Yläasteella hän kiinnostui bändikoulusta, mutta myöhästyi ensimmäiseltä tunnilta. Bän­ din jäsenten paikat oli ehditty melkein jakaa.

Vain yksi puuttui.

– Sanoin, että no, mä voin laulaa.

Harju muistaa hyvin, miten bändikoulu­ treenit alkoivat, ja sen, että toinen opettajista oli Dingon kitaristi Jonttu Virta.

Ensimmäiseksi laulettiin Pekka Ruuskan Rafaelin enkeli. Seuraavina harjoiteltiin Apu­ lannan Routa ja Juha Tapion Ukkosta ja ullakolla. Ensikeikka bändillä oli Siikaisten koulun kevätkahvilassa.

Laulettuaan vuoden bändissä solisti kiin­ nostui soittamisesta. Kotoa löytyi vähälle käy­ tölle jäänyt akustinen kitara.

– Kaivoin isosiskon kitaran esiin ja aloin har­ joitella sointuja. Isoveljiltä saimme rippilahjak­ si sähkökitaran ja vahvistimen, mutta akustinen kitara kiehtoi minua enemmän, Harju kertoo.

Ennen laulajan uraa Mikko Harju ehti val­ mistua sähköasentajaksi, toimia hyvinvoin­ tialan yrittäjänä ja työskennellä smoothie­ baarissa.

Harjun mielestä usko tulevaan on suurin lahja, minkä hän on elämässä saanut. Asiat menevät hyvin, ja jos eivät mene, niistä voi op­ pia. Vieläkin hän ”vetää iltarukouksen”, jonka oppi jo pienenä.

– Välillä meitä koetellaan, mutta tämä ei to­ dellakaan ole vain elämää, vaan on olemassa jotain paljon suurempaa, mitä emme voi edes ymmärtää.

– Haluan oppia itsestäni ja myös virheistäni.

Niihin on turha jäädä kiinni, sillä virheitä teke­ mällä meillä on mahdollisuus kasvaa.

Oppiläksyn Harju sai osallistuttuaan Tähdet tähdet ­tv­ohjelmaan. Hän joutui epämu­ kavuusalueelleen eikä pärjännyt kisassa. For­ maatti ei ollut hänelle paras mahdollinen.

– Tappion kokemuksesta opin, etten ole voittamaton. Siitä syntyi uusi laulu.

Suurelle yleisölle Harju on kuitenkin tele­ visiosta ehkä vähän salaa tuttu. Tänä keväänä

voi kaiken saavuttaa” hänen kappaleensa Anna mennä lennä soi Pekingin talviolympialaisissa suomalaisten menestystarinoiden taustalla.

MIKKO HARJUN SANOITUKSISTA löytää usein vanhojen sanontojen uusia versioita. Yksi niistä on ”joka kuuseen kurkottaa, voi kaiken saavuttaa”. Vanha menee ”joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”.

– Alkuperäisen sanonnan ongelma on, että viestin voi helposti tulkita niin, että jos yrittää

kovasti, epäonnistuu varmasti. Tätä lähtökohtaisesti negatiivista ajattelua haluan kulttuurissamme muuttaa, Harju selittää.

Korona-aika sai hänet miettimään sanontaa ”toivotaan parasta ja pelätään pahinta”.

– Pelko on joskus ihan ok, koska se myös suojelee meitä, mutta miksi pitäisi aina pelätä pahinta. Tuo sanonta on kyllä uponnut hyvin suomalaisiin. Minun versioni on ”toivotaan parasta eikä pelätä turhaan”.

Kannustamisen ja lohduttamisen rinnalla Harjun lauluista löytyy myös tuskaa ja altavastaajana olemista. Hänen mielestään ihmisten kokemuksia ei voi eikä pidä verrata.

– Joillekuille se, ettei ole saanut lapsena tikkaria, voi olla iso menetys, kun taas toiselle se ei merkitse mitään. Emme voi välttyä traumoilta.

Minullakin on omani, joita on tullut käsiteltyä.

– Traumojen käsittelystä voi ammentaa voimaa, toivoa ja myös syvyyttä elämään. Jos on halua kohdata omia kipukohtiaan, voi löytää uusia polkuja.

Joskus joku on heittänyt läpällä, että Harju tekee life coach -musiikkia antaen elämänohjeita.

– Se ei ole ollut tarkoitukseni. Ha-

luan herättää musiikillani kysymyksiä ja ajatuksia, koska loppujen lopuksi kukaan ei voi koskaan kertoa vastauksia toiselle. Ne pitää itse löytää.

VOIDAKSEEN HYVIN Mikko Harju lenkkeilee, hiihtää, pelaa tennistä ja padelia sekä käy kuntosalilla.

– Minulla on hiihtotausta. Lapsuuden harrastus on löytynyt uudelleen. Pitkien lenkkien, monen kymmenen kilometrin, hiihtäminen on meditatiivista ja tekee hyvää.

Hyvinvointiin kuuluu myös se, että Harju syö puhdasta ruokaa eikä juurikaan käytä alkoholia tai muita päihteitä.

– En ole absolutisti. Voin juoda vaikka lasin viiniä joskus, mutta viimeiseen vuosikymmeneen ei alkoholin käyttö ole mennyt överiksi.

– Kyllä me nuorena painettiin menemään ja lähdettiin alkoholin kanssa ralliin. Nyt voin olla ihan rauhassa sen kanssa, että liika alkoholin käyttö olisi minulle jokin vaihtoehto.

Toisinaan laulajalta kysytään, onko rankkaa, kun alkoholi ei maistu. Harjusta kysymys on ”kreisi”.

– Juon smoothien ja syön puhdasta, aitoa ruokaa, koska ne maistuvat minusta parhaalta ja niistä tulee hyvä olo.

Harjun rauhan tyyssija löytyy keskeltä peltoja ja metsää lapsuudenkodista Siikasissa.

Kun hän menee ulkosaunasta pihalle vilvoittelemaan, ei kuulu muuta kuin lintujen laulu.

– Mielenrauha vaatii välillä tietoista pysähtymistä ja sen hyväksymistä, ettemme ole koskaan valmiita. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

23

Iloa, myötätuntoa ja läsnä Yrittäjä, seksologi ja kirkkoherra haaveilevat, millaista on tulevaisuuden elämä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS MAIJA SAARI

”VUONNA 2050 käsitämme hyvinvoinnin huomattavasti nykyistä kokonaisvaltaisemmin.

Ihmisen lisäksi se käsittää myös meitä ympäröivän luonnon. Henkinen hyvinvointi nousee entistä keskeisempään asemaan ja vallalla ovat pehmeämmät arvot kuten empatia, toisten kunnioittaminen, oppiminen ja uteliaisuus.

Valtaosa ihmisistä tekee kolmenkymmenen vuoden päästä ajatustyötä. Etä- ja lähityön yhdistelmästä on tullut arkipäivää. Käsitys työpäivästä ja -ajasta on muuttunut yhä joustavammaksi. Monilla aloilla ihmiset tekevät useampaa työtä, monessa eri paikassa.

Kohtaamiset kasvokkain tuntuvat hyvin merkityksellisiltä, koska niitä on vähemmän. Yksilön vapaus ja vastuu itsestä sekä kyky lopettaa työpäivä ja palautua nousevat entistä merkittävämpään asemaan. Tämä malli sopii toisille paremmin kuin toisille, ja meidän pitääkin miettiä, miten kannamme huolta kaikista.

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

ANTON SUCKSDORFF

”Vallalla ovat pehmeämmät arvot kuten empatia ja uteliaisuus” Saku Tuominen, yrittäjä ja tietokirjailija

Maailma on vuoteen 2050 mennessä kokenut isoja muutoksia. On tulvia ja kuivuutta ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois kotoaan. Joudumme kaikki sopeutumaan uudenlaiseen elämään myös täällä Suomessa.

En usko yksiselitteisesti siihen, että tulevaisuuden ydin on vähemmän. Taloudessa uskon suoraselkäiseen kasvuun, jossa pidetään huolta siitä, ettei kukaan kärsi. On tärkeää, että kehitämme uusia tuotantotapoja, joissa luonto ei häviä.

Ihmiset ovat tulevaisuudessa valmiita maksamaan kestävästi tuotetusta ruoasta. Syömme myös kiinnostavammin ja rikkaammin. Ruokahävikistä on päästy lähes kokonaan eroon. Suomessa syödään täällä kasvatettuja kasviksia, metsiemme sieniä ja riistaa.

Näen, että regenerative eli uudistava toiminta on huomisen toimintatapa paitsi maataloudessa myös monella muulla alalla. Niillä, jotka uskal-

tavat ottaa loikan nyt, menee kolmenkymmenen vuoden päästä hyvin. Pyrkimyksen tulee olla, että jokainen sukupolvi jättää maailman seuraaville sukupolville aina parempaan kuntoon.”

”Ihmissuhteiden moninaisuus on luonteva osa yhteiskuntaa” Tiina Vilponen, Ihmissuhdeterapiakeskus Sexpon johtaja ja kliininen seksologi ”VUONNA 2050 sukupuolten, seksuaalisuuksien ja ihmissuhteiden moninaisuus on luonteva osa yhteiskuntaa, eikä kenenkään tarvitse enää pelätä muiden reaktioita tai kokea syrjintää.

Monogaaminen parisuhde ja avioliitto säilyvät, ja niiden rinnalle nousevat yhteiskunnassa yhtä arvostetuiksi muut suhdemuodot kuten erilaiset polyamoriset suhteet.

Moninaiset suhdemuodot näkyvät paitsi mediassa myös yhteiskunnan rakenteissa ja käytännön asioissa kuten viranomaisten lomakkeissa ja terveydenhuollon kohtaamisissa.

Hierarkiat erilaisten ihmissuhteiden välillä ovat kolmenkymmenen vuoden päästä madaltuneet. Monelle esimerkiksi ystävyyssuhteet ovat elämän pitkäkestoisimpia ja merkityksellisimpiä suhteita. Tulevaisuudessa ihmissuhdeterapia ymmärretään asiana, jossa niin parisuhde kuin ystävyys- ja sisarussuhteet elämän kaikissa vaiheissa ovat hyvän huolenpidon arvoisia.

oloa – Hyvä elämä 2050 Toivon, että silloin ymmärrämme nykyistä paremmin, mitä on omannäköinen, itselle riittävän hyvä elämä.”

”Henkilökohtaisesta uskosta puhutaan nykyistä avoimemmin” Päivi Vähäkangas, Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra ”HENGELLISYYDEN KAIPUU on ikiaikainen, eikä se siitä muutu. Siksi tuhansia vuosia vanhat Raamatun tekstit tuntuvat samaistuttavilta ja tutuilta myös vuonna 2050.

Hengellisyyden harjoittaminen on nykyistäkin henkilökohtaisempaa ja yksityisempää. Rukoilu, meditointi ja keholliset hengelliset harjoitukset tapahtuvat kirkkojen sijaan kodeissa.

Yhä harvempi ihminen perii kristinuskon vanhemmiltaan, ja kirkkoon kuuluminen on tietoinen päätös. Niinpä kristitty erottuu massasta, koska hän menee naimisiin kirkossa ja kastattaa lapsensa. Henkilökohtaisesta uskosta puhutaan nykyistä avoimemmin.

Vaikka uskonnon harjoittaminen muuttuu yksityisemmäksi, kristinuskoa ei ole mahdollista harjoittaa täysin irrallaan yhteisöstä. Kirkko on 30 vuoden päästä globaalimpi. Kehittyneempi teknologia tuo lähiseurakunnan vaihtoehdoksi koko maailman. Nykyiset katkeilevat etäyhteydet ja pikseleiksi hajoava kuva ovat historiaa.

Tulevaisuudessa virtuaaliosallistuminen on moniaistisempaa, ja automaattikääntäjä poistaa kielimuurin kommunikaatiolta. Mikäli tulevaisuudessa kykenemme myös koskettamaan toisiamme virtuaalisesti, viriää keskustelu etäehtoollisesta uudelta pohjalta.

Tällä hetkellä kristityt ovat vielä jumissa liberaali–konservatiivi-ajattelussa, joka rajoittuu pitkälti kysymykseen avioliitosta. Tämä kysymys on jo ratkaistu vuoteen 2050 mennessä, mutta uudet kiistakysymykset jakavat kristittyjä tulevaisuudessakin.

Ihmisiä vetää seurakuntiin hengellisyyden lisäksi tarve tehdä hyvää. Koska kirkosta on tullut instituutiona pienempi ja sillä on vähemmän resursseja käytössään, tarvitaan enemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon.

Kristinuskon sanoma on yksinkertaisen elämän sanoma. Usko vastuuttaa ihmisen pitämään huolta koko luomakunnasta. Kristinuskon avulla ihminen voi edelleen nähdä, että elämä on täyttymyksellistä ilman turhaa kuluttamista.” ■

ANTTI RINTALA

TIINA VILPONEN

Ihmissuhteiden tasavertaisuus näkyy myös erilaisissa asumisratkaisuissa ja lähisuhteiden määrittelyssä. Perheiden monimuotoisuutta ja elämäntapojen kirjoa ei kyseenalaisteta. Perheet voivat myös asua eri osoitteissa ilman, että se herättää ihmetystä muissa.

Digitaaliset kohtaamisalustat mahdollistavat nykyistä paremmin yksilöllisiin tarpeisiin sopivat kohtaamiset. Virtuaaliset ympäristöt ovat joustavia, luottamuksellisia ja turvallisia paikkoja. Koska mielekkäät virtuaaliset ihmissuhteet tulevat yleistymään, ihmiset hallitsevat verkossa nykyistä paremmin hyvän käytöksen etiketin ja reilun pelin.

Ilmastonmuutos ja ilmastoahdistus vaikuttavat ihmissuhteisiin. Muutoksen herättämistä tunteista puhutaan avoimesti ja omista arvoista ollaan tietoisempia. Parhaimmillaan ihmissuhteissa kannustetaan vaikuttamaan ja tehdään yhdessä ratkaisuja paremman tulevaisuuden puolesta.

Ihmissuhteet tarjoavat turvaa ja lohtua muutosten keskellä. On tärkeää, ettei kukaan joudu jäämään ahdistuksen kanssa yksin.

Vuonna 2050 ihmiset vaativat itseltään ja muilta vähemmän suorittamista ja keskittyvät enemmän iloon, myötätuntoon ja läsnäoloon.

Entä mitä ihmisoikeusaktivisti Adina Nivukoski ja epidemiologi Jussi Sane ajattelevat hyvästä elämästä tulevaisuudessa? Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

25

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Soikoon gospel edelleen!

HELATORSTAINA KOETTIIN Kallion kirkon gospelkonsertissa huikeaa riemua, liikutusta ja ylistystä, eikä sen hehku ole meissä allekirjoittaneissa vieläkään jäähtynyt.

Gospelia kaikille -kuorotoiminnan jatkumisesta tehdään pian päätöksiä. Olisi suuri virhe, jos toiminta lakkautettaisiin taloudellisista syistä. Mielestämme kirkon tulevaisuus on tässä, eikä kirkolla ole varaa hukata kuoron hyväksi tehtyä arvokasta työtä, joka kantaa useiden tilikausien päähän.

Kirkko tarvitsee iloista ja avosylin tervetulleeksi toivottavaa toimintaa, johon maallistuneempikin väki voi tulla matalalla kynnyksellä. Kaipuu merkityksellisyyteen, rauhaan ja yhteyteen jonkin suuremman kanssa on tarve, johon kirkon olisi pyrittävä monipuolisemmin vastaamaan. On tärkeää, että ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia kokea pyhän läsnäolo omalla tavallaan ja tulla kosketetuksi, liikutetuksi ja rakastetuksi. Sitä Gospelia kaikille on meille antanut: ei ulkopuolelta saneltua, vaan itse oivallettua, iloa tuottavaa hengellisyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Musiikin ja yhdessä laulamisen terapeuttisesta vaikutuksesta on jo paljon tutkimustietoa. Gospelia kaikille -toiminnalla kirkko myötävaikuttaa paitsi hengellisen myös henkisen hyvinvoinnin lisääntymiseen.

Maailma paranee aina hiukan, kun kokoonnumme laulamaan.

Pauliina Salonen Nanette Karttunen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

SVEITSIN ALPPIMAISEMAT

ja Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Zürich ja Luzern, lumoavia maisemia, nähtävyyksiä, museoita: kellomuseo sekä Rosengart-museo, jossa mm. Paul Kleen, Picasson, Chagallin ja Monet’n teoksia.

Helsingin kaupunginorkesterin konsertti kapellimestarinaan Susanna Mälkki huipentaa matkan mm. Kaija Saariahon Vistan ja Jean Sibeliuksen Tapiolan sävelin.

Tule kokemaan, kuinka pohjolan soinnut soivat Alppien keskellä!

Majoitus Luzernissa, retkiohjelmaa – mm. Zürichin kiertoajelu, Luzernin kävelykierros, museovierailut, ”kultainen kierros” -vuoristoretki Vierwaldstätter-järvelle ja Pilatus-vuorelle.

4 lounasta, 1 iltapala viininmaistajaisineen, fondue-illallinen, lippu konserttiin.

29.8.-1.9. • alk. 1.765,matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Saarenmaan ja Hiidenmaan kauniit puutarhat 4.-7.8. • alk. 390,Leigon järvimusiikkifestivaalit 12.-14.8. • alk. 340,Virolaisen kartanokulttuurin historiaa 20.-22.8. • alk. 250,Liivinmaan linnat ja kartanot 1.-4.9. • alk. 405,Kuninkaallinen Lontoo 3.-6.9. • alk. 1.240,Lahemaan kansallispuisto Virossa – luontoelämyksiä ja kartanoita 8.-10.9. • alk. 350,Samppanjaa ja etanoita a´la France 30.9.-3.10. • alk. 1.495,Torremolinos, Espanjan aurinkorannikko 7.-21.11. • alk. 795,-

SYKSYN PITKÄT LOMAT Espanjan aurinkorannikolla: Torremolinos • alk. 1.095,Fuengirola • alk. 1.295,-

Matka agentit

Tulkaa kaikki -liike ei käytännössä vastusta homojen syrjintää JOHANNA KORHONEN KIRJOITTI, että Vantaan seurakuntayhtymä rahoittaa naisia ja homoja syrjiviä lähetysjärjestöjä (K&k 24.2.). Tämä on valitettavasti totta. Lähetysjärjestöistä Sley, Kansanlähetys ja Kylväjä vastustavat naispappeutta ja suosittelevat homoseksuaalisille nuorille sielunhoitoterapiaa, jonka kerrotaan voivan muuttaa homoseksuaaliset tunteet heteroseksuaalisiksi.

Kansainväliset psykiatrijärjestöt määrittelevät tällaiset eheytyshoidot erittäin vahingollisiksi ja EU:n parlamentti on kehottanut jäsenmaitaan kieltämään ne. On järkyttävää, että Vantaan seurakuntayhtymässä suhtaudutaan vakavaan asiaan välinpitämättömästi.

Korhonen ihmettelee, miksi edes Vantaan Tulkaa kaikki -liike ei enää vaadi homojen syrjinnän lopettamista. Valtuustoryhmämme on päättänyt aktiivisesti vastustaa vain naisten syrjintää. Se hyväksyy myös homoja syrjivän Sanansaattajien ra-

hoituksen, koska järjestö hyväksyy naispappeuden.

Olin eri linjoilla kuin muu ryhmämme. Esitin valtuustossa ryhmän esityksestä poiketen, että rahoitus evätään naisia ja homoja syrjiviltä järjestöiltä. Kukaan ei kannattanut esitystäni.

Minulle on kerrottu, että saamme tukea muista ryhmistä paremmin, jos puhumme vain naispapeista. Kokouksessa tämäkään ei pitänyt paikkaansa. Se, että Tulkaa kaikki vastustaa homojen syrjintää periaatteessa mutta ei käytännössä, ei riitä.

Sari Roman-Lagerspetz VTT, dosentti kirkon luottamushenkilö (TK)

Mielenterveyden palveluja on lisättävä VUONNA 2021 kirkon työntekijöiden pääsyy jäädä työkyvyttömyyseli sairauseläkkeelle olivat mielenterveyden häiriöt. Niiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on 38,1 prosenttia.

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuus oli 31,0 prosenttia. Muiden osuus on 31,0 prosenttia.

Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa suurin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kela maksaa joka vuosi myös sairauslomakorvauksia yli 900 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä summa koskee juuri mielenterveyden sairauslomia. Työkyvyttömyyseläkkeiden maksamiseen menee useita miljardeja euroja vuodessa.

Samoin työpanoksen menetys on useita miljardeja euroja joka vuosi.

Kaiken kaikkiaan mielenterveydestä aiheutuu joka vuosi kustannuksia Suomessa jopa 11 miljardin euron edestä.

Mielenterveyden palveluihin tulee lisätä huomattavasti enemmän resursseja. Apuja mielenterveyden ongelmiin pitää saada heti. Myös työhyvinvointiin ja muihin asioihin tulee kiinnittää huomiota.

Mika Lille Helsinki

Milloinkaan ei ole liian myöhäistä aloittaa musiikkiharrastusta SUURKIITOKSET SEURAKUNNALLE senioreiden barokkimusiikkikonser-

tista Kannelmäen kauniissa kirkossa maanantaina 16.5. Konsertti oli jälleen sykähdyttävä niin kuuntelijoille kuin soittajille ja laulajillekin. Esittämismahdollisuus ei ollut vain ilo, vaan keskeinen osa eri senioribarokkikokoonpanojen kevään ohjelmaa ja tavoitteita.

Kesän jälkeen jatketaan. Mukaan voi tulla myös uusia kiinnostuneita.

Meistä monet ovat nuoruudessaan soittaneet tai laulaneet, mutta välissä on vuosikymmenten paussi.

Toiset ovat aina halunneet, mutta eivät ole vielä ehtineet aloittaa.

Nyt kannattaa liittyä joukkoon ja huomata, että musiikista oppii vieläkin koko ajan uutta ja jännää!

Antti Ruuskanen seniorisoittaja Herttoniemi

Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran 11.8.

Lue mielipidekirjoituksia ja ota kantaa verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen!

Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin?

Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattaminen ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.fi/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.fi

Mikä on Ilostu Oy? Ilostu Oy on iloinen ja innovatiivinen yritys, joka mahdollistaa seniorille omannäköisen arjen ja unelmien toteuttamisen. Palvelumme lisäävät elämäniloa, tuovat arkeen säännöllisyyttä ja turvaa sekä tukevat kotona itsenäisesti asumista!

Tuotamme palveluja Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla.

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

27

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

050 5533 050 Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut huolellisesti ja kokemuksella.

Kotitalousvähennyskelpoinen.

P. 046 959 5187 Jari ja Seija Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Pia Matalalampi 050 431 5536 Kotisiivoukset, ikkunanpesut 20 v kokemuksella. Kotital.väh. kelp. p.040 811 3336.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

28

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Siivouspalveluja

Tehdään ikkunapesut ja siivoukset.

Kokemusta siivouksesta yli kymmenen vuoden takaa. Kotitalousvähennys. Ota yhteyttä jos tarvitset siivousta Merja 041 480 5614.

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

SOITA JA VARAA

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

Hammaslääkäriasema

HAMMASTEKNIKKO

Jo sata vuotta arvoistanne henkilökohtaista ja ihmisläheistä palvelua HELSINKI Keskusta Itäkeskus Liisankatu 25 Vanhanlinnantie 3 (09) 6862 6200 (09) 6862 6370

Med över hundra års tradition betjänar vi er med personlig och människonära service ESPOO

VANTAA

Tapiola Tapiontori 3 C (09) 6862 6360

Tikkurila Ratatie 16 (09) 6862 6380

Puh./Tel. (09) 686 261

www.hautaus-mononen.fi

Onko läheisesi hautakivi vailla puhdistusta?

Rakennusala Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset.

Hyödynnä verovähennys.

P. 050 431 0175.

Vai haluaisitko tahrattomuutta kiiltelevän kodin kesäksi?

Tue nuorta ja reipasta energiaa tihkuvaa siivouspalvelua!

0456639049 tahratonlm@gmail.com

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TAHRATON LM

ensimmäinen kotisiivous

-15%

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Tapahtumia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Paavo Kettunen, Mirja Sinkkonen, Merja Lehtinen, Ulla Saunaluoma, Minna Sairo, Jussi Pyysalo ym.

Tapahtumaa edeltää Kritoryhmän ohjaajakoulutus 11.–12.8.

Se tarjoaa perusvalmiudet Krito-ryhmien ohjaamiseen ja työn käynnistämiseen.

LAKITOIMISTO JPH Edunvalvontavaltuutukset ja testamentit heinäkuun loppuun á 120 €. Perunkirjoitukset sekä ositus- ja perinnönjakokirjat alk. 420 €.

Palveluja tarjotaan

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Seuraava lehti ilmestyy torstai 11.8.

Viimeinen varauspäivä perjantai 29.7. klo 14 Viimeinen aineistopäivä maanantai 1.8. klo 15

Adressit

Seurakunta­ vaaliehdokas Ilmoitus Kirkko ja kaupunki­lehdessä huomataan.

Lehti jaetaan osoitteelisena Helsinki 190 000 Espoo-Kauniainen 80 000 Vantaa 70 000 talouteen.

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Laajasuontie 4 | 040 557 3578 | www.perheasiat.fi | toimisto@perheasiat.fi

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

en in ht Le

en un tt Ke

www.norros.com

ma 27.6. klo 19 sateenkaariseurat Pride-viikon aluksi Seuratuvalla.

1.-3.7. herättäjäjuhlat Joensuussa, Körttiradio 105,8 MHz (pk-seutu), www.herattajajuhlat.fi. ke 6.7. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla. ke 13.7. klo 12 seurat eli Hyvinkään ”miniherättäjäjuhlat” Rautatienrakentajien hautausmaa. la 6.8. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kirkossa.

6.-7.8. Hangon Meriveisuut Lappohjassa ja Hangossa: seurat klo 17 ja 19, kirkkopyhä klo 10. su 7.8. klo 17 Histan veisaajien konsertti, Nummen kirkko 200 v., Lohja. su 14.8. klo 16 Vantaan yht. seurat, Kivistön kirkko.

LATAA Körtti-äppi, Herättäjä-Yhdistyksen sovellus GooglePlay:stä tai AppleStore:sta.

TILAA Henki-lehti, www.henkilehti.fi.

ja er M

Katso tarkemmat tiedot ja ohjelma sekä ilmoittaudu krito.fi

o av Pa

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

Viikonlopun aikana pysähdytään oman todellisen minuuden äärelle. Oman itsen hyväksyminen ja riittävyys itselle ja muille ovat erityisen ajankohtaisia nyt. n ne ko nk Si

ASIANAJOTOIMISTO

Kaikille avoin tapahtuma toipumisen teemoista 12.–14.8. Vivamossa, Lohjalla

a irj M

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi Terveydelliset jalkahoidot Rekolassa Vantaalla www.jalkahoitorekolassa.com Esim. eläkeläisen perusjalkahoito 46 € (n 1h) 0400 724 822 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Olen parturi-Kampaaja.

Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

Senioreille opastusta puhelimen/ tietokoneen käytössä.

Onko tarve saada jutella? Soita ja varaa aika klo 17 jälkeen: SIRPAKE puh. 040 151 5519.

Kärsivällistä, kannustavaa, edullista oppia ja kuuntelua.

Tarjoan kokeneen sairaanhoitajan keskusteluapua terveytesi ja hyvinvointisi haasteisiin.

Vast.otto Töölössä ja etänä.

Niina Joronen p. 044 322 0770 niina.joronen@outlook.com.

Hyvinvointia Arjesta

○ kotiapua ○ ulkoilua ○ hoivaa

Ikäihmisille ja vammaisille.

Ilolla ○ ammattitaidolla. www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

JALKAHOITOA kotikäynteinä.

Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan, opetan ja korjaan tietokoneet, puhelimet, TV:t ja muut elektroniset laitteet. Alk. 35 € 044 979 3435 -Petteri

Vuokrata halutaan Työssäkäyvä aviopari etsii 3h, Hki/ Espoo, nopea yhteys Hki:n keskustaan. Max 1200€/kk. 044 514 1203.

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18.

Tervetuloa.

Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. DESIGN; ARTEK, NUUTAJÄRVI, ORNO. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA

KUOLINPESÄT, VINTIT, VARASTOT, MUUTOT, ASTIOISTA TYÖKALUIHIN YM. IRTAINTA. KÄTEISMAKSU. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Hyväkuntoinen matkailuvaunu.

Hp. 3000 € - 15000 €. Soita tai laita viestiä rohkeasti p. 044 095 8297 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

29

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

pulma

termistö

MITTAVIA

REHEVIÄ

V

A

I

K

E

S

S

U

IMPROBATUR

H

U

O

N

MIES MEILLÄ I PERÄSSÄÄN

M

A

T

T

KEKSELIÄS KOKKI HENRI

A

samoin kuin

TUKALA A

H

D

A

S

LEHTI KUIN AIKA

T

I

V

A

I

K

U

T

U

S

O

K

S

A

T

DIPLOMAATTI ANNAN

K

O

F

I

EDUSKUNNAN KÄSITELTÄVÄNÄ

L

A

K

I

E

S

I

T

Y

S

I

IHMETTELYÄ

O

APOSTOLEILTA

L

ASUI MEKSIKOSSA

M

A

Y

A

HAUTAKIVEEN

E

P

I

T

A

F

I

TURHAN TARKKA

S

Ä

L

E

TENNISTÄHTI RUUSUVUORI "ETELÄSSÄ"

M

E L

S

TASOITIN

E

M

I

L

H

E

S

A

E

R

E

T

T

I

N

A

U

S

MIILUSSA

H

I

I

L

T

O

L

A

V

A

T

POHJANMAALLA VOI TUTTUA

L

A

T

O

O

I

N

N

A

M

I

KARTANON MAISTA EROTETTU

U

RYÖSTÄJÄTTÄRET

N

A

I

S

R

O

S

V

O

T

P

A

S

K

A

I

T

REIPPAITA

S

O

I

K

I

O

T

T

LEHTINEN VAINE JEESUKSEN ESIÄITI

A

KANSSA

K

E

R

A

L

A

I

H

O

O

R

T

A

A

L

I

T

PELLOLLA POTKIVIAKIN

O

N

N

E

T

T

Y

V

I

KASPIANMEREN RANNALLA

N

A

A

L

I

A

L

B

A

T

L

TARKASTI

A

I

M

SIIPICHEVA- KARJALLE KOVA

M

E

N

O

N

Y

SISÄÄNKÄYNTEJÄ

P

HAETTAVA HETI

V

I

R

K

A

P

I

N

K

HYVÄ HUULI KÄRSIÄ IHMEPAIKKA

H

A

U

S

K

A

K

I

T

U

A

PIRKANMAATA

A

K

A

A

YOSHIKO

A

R

O

R

U

H

I

H

A

V

A

S

E

N

I

TIETOLIIKENNEALALLA

HALOO HELSINGIN TIILIKAINEN

L

PSYKOLOGI DUNDERT FELT

Floyd

OHJAA O 52%

A

E

TAUSTAHIFIJOUMERKKI KOISSA KOO- TÄRKEITÄ MIKKO HELI

"PARHAAT"

K

ALAOSA

U

KONFIRMOITAVILLA MAUSTE

A

R

E

E

N

A

T

PIIRAKKAAN

O

M

E

N

A

-KIVI MYRKYLLISIÄ

K

N

O

K

I

A

NEUVOVALTA

O

H

J

E

KURKUSSA TIRSAT

I

T

K

U

AFRIKASSA JÄTTEITÄ

M

A

L

I

A

L

U

S

VILKUNA

Y

K

U

T

E

N

A

I

N

KIRKONOIKUTTELEE

K

Y

L

Ä

HALKIMILÄINEN KOO PARVI- PARIISIA AINEN

N

-NALLE

M

U

M

PLUSPUOLIA TAHROJA

E

D

U

T

ANTOI ROVON NIITTY

L

E

S

K

I

A

L

T

I

S

KORKEIN

K

I

M

E

I

N

I

T

S

E

LYHYT HAME

M

I

N

I

U

A

MERKIN MYÖTÄ KIROTTU MIES

H

O

P

T

I

K

O

N

I

I

N KELA A

N

S

S

I

A

S

T

E

I

T

PAIMENELLA

S

A

U

V

A

T

O

I

N

E

N

PERÄSSÄ T

A

I

N

N

A

V

A

T

NUORI HERRA NIINISTÖ

B

A

A

R

O

VASTUSTAVA

T

E

N

Ä

KASIN PERÄÄN

K

V

-AIKA

R

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

tulisija

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

30

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Hyvää pyhää

19.6.

Päivän evankeliumi (Luuk. 16:19–31) kertoo rikkaasta miehestä ja köyhästä Lasaruksesta.

Kaksi kesää LUONNON HERÄÄVÄÄ VIHREYTTÄ on kuvattu sanonnalla: ”Kaksi on kaunista kesällä: lehti puussa, ruoho maassa, tuomenkukka kolmantena.” Ennen vanhaan Suomessa vietettiin maaseudulla kaksi kesää.

Kesää ennen juhannusta kutsuttiin pikkukesäksi. Silloin toukotyöt oli tehty, mutta pelloilla huhkittiin vielä ensikyntöhommissa. Oikea, varsinainen kesä alkoi juhannuksen tuntumaan sijoittuvasta kesäpäivänseisauksesta. Silloin maamiehet panivat kouransa kiinni ja antoivat viljan kasvaa. Siitä alkoi isokesä.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Yhteisessä ruokapöydässä taivas on läsnä

R

ikas mies kulki joka päivä kotiinsa hienoissa vaatteissa näkemättä porttinsa vierellä viruvaa köyhää ja sairasta miestä. Rikkaan elämä oli yhtä juhlaa. Köyhälle olisivat kelvanneet leivänmurut, joita rikkaan pöydältä putoili.

Muun muassa tällaisia tarinoita Jeesus kertoi oppilailleen.

Myöhemmin tarinan miesten osat vaihtuivat. Manalan tuskien keskellä rikas mies näki tuon porttinsa pielessä lojuneen hahmon nojautuneena itsensä Isä Abrahamin rintaa vasten. Tällä oli kunniapaikka taivaallisessa pitopöydässä.

Maan päällä rikas mies ei ollut nähnyt köyhää miestä eikä avannut tälle oveaan. Nyt hän tiesi jopa tämän nimen.

Mies oli Lasarus. Aikaisemmin tämä oli ollut hänelle ei-kukaan. Silti manalassakaan rikas mies ei nähnyt Lasaruksessa veljeään. Hän ei vieläkään oivaltanut, ettei voi kohdella Lasarusta kuin palvelijaansa.

Arkisen ja taivaallisen leivän välillä on yhteys. Siitä kertoo tämä tarina rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta.

Meille tekee hyvää syödä yhdessä läheistemme kanssa.

Vielä parempi on, jos avaamme kotimme oven myös vieraille.

Jeesus vertaa usein Jumalan valtakuntaa aterioihin. Taivaallinen pitopöytä ei kuitenkaan avaudu meille, jos täällä suljemme toiset pois yhteisestä pöydästä. Emme syö hyvin, jos Lasarukset jäävät portin pieleen odottamaan, mitä muruja muilta jää.

Jotain taivaasta on aina läsnä siellä, missä keksimme tapoja valmistaa ja jakaa ruoka yhdessä, eikä ketään jätetä katsomaan vierestä. Jeesuksen opettamassa Isä meidän -rukouksessa, rukoilemme ”anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”. Näin pyytäessämme rukoilemme yhteisen leivän puolesta, emme pelkästään omamme.

Siunaa ateria Yhteisen aterian voi aloittaa pienellä rukouksella ja ruoan siunaamisella.

Siitä muistaa, että ruoka on aina lahjaa, josta voi jakaa.

Ollaan hetki hiljaa, ristitään kädet ja joku lausuu: ”Siunaa ruoka, jonka saamme.

Auta, että siitä jaamme.”

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

31

Uutisia ja Menokone osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

MARTTA-KAISA VIRTA

10 16.6.2022 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Tiia Valve-Tuominen valittiin selvin numeroin Pakilan ­kirkkoherraksi­s.­4 Mieli lepää Mustasaaren merellisellä pyhiinvaelluspolulla­s.­6

Kuuntele koko keholla Jukka Leppilampi iloitsee siitä, että koronasulusta kärsinyt Helsingin Urkukesä soi taas koko laajuudessaan s. 2

Urut soivat Helsingin kirkoissa läpi Mikään ei voi korvata livemusiikin tuottamaa elämystä, sanoo Helsingin Urkukesä -festivaalia luotsaava Jukka Leppilampi.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

H

elsingin Urkukesä -festivaali järjestetään tänä vuonna koko laajuudessaan.

Kahtena edellisvuotena tapahtuma voitiin toteuttaa koronapandemian vuoksi vain osittain.

Helsingin Urkukesäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Leppilampi iloitsee siitä, että on palattu normaaliin. Hän muistaa, miltä hänestä itsestään tuntui käydä koronasulun jälkeen pitkästä aikaa urkukonsertissa.

Jukka Leppilampi esittelee Carl Ludvig Engelin suunnitteleman Vanhankirkon urkuja.

– Kun urut alkoivat soida, tuntui kuin koronapölyt olisivat pöllähtäneet. Se meni koko kehon läpi. Tuota livemusiikin tuottamaa tunnetta ei voi korvata mikään.

– Samalla tuntui siltä kuin ihmiset olisivat olleet tavallista enemmän läsnä. Musiikki yhdisti kuulijoita uudella tavalla. Kirkon pitäisi satsata entistä enemmän tällaiseen aineettomaan pääomaan.

Leppilammen mukaan myös sillä on iso merkitys, että taiteilijat pääsevät takaisin töihin. Hänestä on ollut huikeaa tehdä festivaalin mer-

keissä yhteistyötä kanttoreiden ja muiden muusikoiden kanssa.

– On ylipäätään uskomatonta, miten pienellä porukalla saadaan aikaan jotain näin suurta. Helsingin Urkukesä on nimittäin Suomen laajin urkufestivaali.

Leppilampea harmittaa kuitenkin se, että isoon työmäärään nähden Urkukesällä on vain osa-aikainen tuottaja. Hän mielestään nyt olisi aika kokoaikaiselle työntekijälle.

URKUKESÄN TUOTTAJANA toimiva Markku Rämö kertoo, että koko kesän kestävässä tapahtumassa on yhteensä 115 konserttia. Niistä 73 on päiväkonsertteja, joihin kuuluu Johanneksenkirkon Five o’clock organ -sarja. Iltakonsertteja on 36, ja niissä esiintyy myös kansainvälisiä urkutaiteilijoita.

– Urut ovat mukana jollain tavalla lähes kaikissa konserteissa. Niitä järjestetään viidessä kirkossa, Tuomiokirkossa, Vanhassakirkossa, Johanneksenkirkossa, Kallion kirkossa ja Suomenlinnan kirkossa.

– Meille tärkeä arvo on konserttien maksuttomuus. Jokainen voi kuitenkin halutessaan tukea festivaalia ostamalla konserttiohjelman.

Rämö ja Leppilampi haluavat tuoda esiin erityisesti Suomenlinnan kirkon heinäkuiset konsertit.

Kirkon urut uusittiin vuosi sitten.

– Urkujen korjaaminen oli pitkäaikainen haave. Itävaltalainen urkurakentaja on onnistunut saamaan niihin ihmeellisen soundin, vaikka kirkon akustiikka on haastava, Leppilampi sanoo.

Rämön mukaan Suomenlinnassa vierailevilla on nyt hyvä tilaisuus

kesän tutustua kirkkoon ja sen arkkitehtuuriin.

– Urut ovat tärkeä osa kokonaisuutta kaikissa festivaalin kirkoissa.

Ajatuksena onkin yhdistää musiikkielämys ja tutustuminen kirkkojen arkkitehtuuriin.

”

Kun urut alkoivat soida, tuntui kuin korona­ pölyt olisivat pöllähtäneet.

HELSINGIN URKUKESÄ­ YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA JUKKA LEPPILAMPI

Festivaali on entiseen tapaan mukana myös elokuisessa Taiteiden yössä. Tuolloin ohjelmassa ovat Tuomiokirkon Kuorojen kavalkadi, Kallion kirkon Urkumaraton, Mikael Agricolan kirkon mykkäelokuvaesitys ja Suomenlinnan kirkon kamarimusiikkikonsertti. ■ Helsingin Urkukesä 31.8. saakka.

Lisätiedot: www.urkukesa.fi

− Musiikki voi kohentaa mielialaa ja jopa vähentää kipulääkkeen tarvetta, kertovat Satu Laakso ja Paula Pulkkinen.

Apua & tukea

Leikki kuntouttaa lasta Uuden lastensairaalan tiloissa on lapsilla mahdollisuus myös leikkiin, lauluun ja luovaan toimintaan.

TEKSTI EILA JAAKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Metrolla konserttiin • Kesällä Helsinki tarjoaa paljon musiikkia. Itä-Helsingissä on järjestetty yli 20 vuoden ajan Metrolla musiikkiin -konserttisarja. Tasokkaita ja monipuolisia konsertteja on tarjolla kesätiistaisin metroradan varrella olevissa kirkoissa 23.8. saakka. Tämän kesän konserttisarjan teemana on Soli Deo Gloria eli yksin Jumalalle kunnia.

• Konserttisarjan järjestäjinä ovat Vuosaaren, Vartiokylän, Herttoniemen ja Mikaelin seurakuntien ja ruotsinkielisen Matteus församlingin kirkkomuusikot. Konsertteihin on vapaa pääsy, käsiohjelma maksaa 10 euroa. Lisätiedot: www.metrollamusiikkiin.fi

H

elsingin Uudessa lastensairaalassa on tilaa leikille ja musisoinnille. Lastensairaalan leikki- ja nuorisotoiminnassa työskentelee kaikkiaan kymmenen varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön ammattilaista.

Heistä varhaiskasvatuksen ohjaaja Satu Laakso ja lastenohjaaja Paula Pulkkinen ovat Helsingin seurakuntien palveluksessa.

– Perhetyön osaamisellemme on sairaalassa tarvetta. Me, kuten muutkin varhaiskasvattajat, toimimme osana sairaalan moniammatillisia tiimejä ja tuomme esille lapsen näkökulmaa, Pulkkinen ja Laakso kertovat.

Satu Laakso ja Paula Pulkkinen ovat toimineet Uudessa lastensairaalassa jo usean vuoden ajan.

HELSINGIN SEURAKUNTIEN varhaiskasvatus Uudessa lastensairaalassa sai taannoin uutta pontta, kun seurakuntayhtymän ja sairaalan välinen sopimus leikkitoiminnasta solmittiin aiemmin tänä vuonna.

– Pyrkimyksenä on vahvistaa lapsen omaa toimijuutta ja valinnan mahdollisuuksia, koska hän on

usein sairaalassa hoidon kohteena, Satu Laakso toteaa.

Kun lapsi alkaa tervehtyä, hän tarttuu heti leikkiin ja toimintaan. Lapsen kanssa leikitään ja musisoidaan joko hänen omassa huoneessaan tai sairaalan leikkiosastolla, jossa järjestetään myös ohjattua toimintaa.

– Kuulin juuri, että eräs kolmivuotias potilas heräsi varta vasten tavallista aiemmin, kun oli tiedossa, että tänään hänen vointinsa salli ensimmäistä kertaa leikkiosastolle pääsyn, kertoo Paula Pulkkinen.

Lasten sitkeys ja sisukkuus hämmästyttävät häntä aina.

– Saan tehdä työtäni valtavan elämänjanon keskellä. Lapset haluavat kasvaa, kehittyä ja oppia uutta.

He ymmärtävät ja tietävät paljon asioita, vaikka eivät voisikaan ilmaista itseään sanallisesti. Lasten ilo ja nauru saa hymyn vanhempienkin huulille.

– Sairaalassa on läsnä monia kulttuureja, katsomuksia ja kieliä. Haluammekin tukea lapsen oikeutta oman perheensä katsomukseen, arvoihin ja perinteisiin mahdollisuuksien mukaan. Perhe itse määrittelee aina, miten nämä kysymykset huomioidaan lapsen kanssa, Laakso sanoo.

Sairaalassa lasten parissa tehtävällä seurakunnallisella työllä on Helsingissä pitkät perinteet. Työ on muuttunut suuresti vuosikymmenien mittaan, ja vuodesta 2017 lähtien se on ollut Uudessa lastensairaalassa nykymuotoista kokoaikaista leikkitoimintaa. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2022

3

Tiia Valve-Tuovinen valittiin äänivyöryllä kirkkoherraksi - Pakilan vahvuus on kylämäinen yhteisö, sanoo Tiia Valve-Tuominen, joka palaa seurakunnan kirkkoherraksi.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

P

akilassa viidentoista vuoden ajan pappina toiminut Tiia ValveTuovinen valittiin selvällä äänten enemmistöllä kirkkoherraksi.

Hän sai vaalissa 846 ääntä, kun vastaehdokkaana ollut Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi Henrik Wikström sai 147 ääntä.

Itse asiassa Valve-Tuovinen valittiin Pakilan kirkkoherraksi jo toistamiseen. Vuonna 2018 hänet valitsi virkaan seurakuntaneuvosto.

Vaalista valitettiin ja se meni uusiksi. Valve-Tuovinen hoiti kirkkoherran virkaa viransijaisena ja virkaatekevänä noin kolmen vuoden ajan.

Tällä kertaa hänet valittiin kansanvaalissa, jossa saivat äänestää yli 18-vuotiaat seurakuntalaiset. 10,9 prosenttia äänesti, heistä kaksi kolmesta ennakkoon.

– Vaati oman mietintänsä, lähdenkö vielä ehdolle. Sain kannustusta ja oman perheen tuen. Nyt olo on helpottunut, iloinen ja kiitollinen. Hienoa, että niin moni äänesti ja että ihmiset antoivat luottamuk-

sensa sille työlle, jota olen saanut täällä tehdä yhdessä työyhteisön ja pakilalaisten kanssa.

– Kun äänestysprosentti nyt oli noin korkea, täytyy toimia sen puolesta, että myös syksyn seurakuntavaaleihin saadaan ehdokkaita ja ihmiset lähtevät äänestämään.

Valve-Tuovinen kiittää vastaehdokastaan Henrik Wikströmiä, jonka kanssa vaalikuukausi sujui hyvässä hengessä. Hän odottaa innolla sitä, että saa palata kirkkoherran tehtävään, mikä tapahtunee joskus elokuussa. Tässä välissä on rippileiri ja kesäloma.

– Jossain vaiheessa on virkaanasettaminen, kun se piispan aikatauluihin sopii.

TIIA VALVE-TUOVISEN mukaan Pakila on paikka, jonka vahvuus on kylämäinen yhteisö. Alueella toimii seuroja ja yhteisöjä, joille seurakunta on luonteva yhteistyökumppani.

Yhteistyöllä saadaan aikaan enemmän kuin sillä, että jokainen puurtaisi yksin. Myös seurakunnan työntekijät muodostavat yhteisön, jonka kanssa on ilo toimia.

ESKO JÄMSÄ

Malmin kirkko korjataan perusteellisesti. Muun muassa kaikki julkisivun tiilet ja ulkoseinien lämmöneristeet uusitaan.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2022

Pakilan seurakunnassa on Helsingin korkein kirkkoon kuulumisprosentti, 66,5. Mitä seurakunta voi tehdä, jotta pakilalaiset haluavat jatkossakin kuulua kirkkoon?

– Jäsenprosenttiin vaikuttaa osaltaan ikärakenne: meillä on paljon lapsia ja nuoria. Tämä on myös alueena sellainen, että kirkkoon kuuluminen on yhä monelle luonteva osa elämää. Jotta näin olisi jatkossakin, seurakunnan pitää olla ihmisten kanssa niin arjessa kuin pyhässä ja näkyä, Valve-Tuovinen sanoo.

Pakilan seurakunnan, kuten muidenkin Helsingin seurakuntien, tulevaisuuden haaste on talous. Kun väki kirkossa on vähentynyt, on mietittävä, mihin rahat riittävät. Myös rakenneasiat, kuten seurakuntien mahdolliset yhdistymiset, tulevat lähivuosina harkittaviksi. Valve-Tuovinen on yrittäjäperheen lapsi, joten talousasiat eivät ole hänelle outoja. Hän myös arvostaa tekemisen meininkiä.

– Alueella on kova halu pysyä itsenäisenä seurakuntana. Kuten sanoin ennen vaaleja, kaikki vaihtoehdot on joka tapauksessa tutkittava.

Se tehdään yhdessä vaaleilla valittavien luottamushenkilöiden kanssa seuraavan toimintakauden aikana.

JÄIKÖ VAALISTA jokin ajatus, jonka otat mukaasi, kun lähdet jatkamaan työtäsi?

Malmin kirkkoon jättiremontti Malmin kirkko korjataan seuraavien kahden vuoden aikana perusteellisesti. Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi torstaina 9.6. hankesuunnitelman, jonka mukainen enimmäiskustannusarvio on 14,6 miljoonaa euroa. Budjettiin sisältyy myös mahdollisia muuttoja väistötilakustannuksia 125 000 euron edestä.

Kirkkovaltuuston hyväksymän hankesuunnitelman korjausperiaatteineen ja luonnos-

suunnitelmineen on laatinut arkkitehtitoimisto Arkviiri. Urakoitsijat on tarkoitus kilpailuttaa vielä tänä vuonna, jolloin kustannukset tarkentuvat.

Korjauksen taustalla on vuonna 1981 valmistuneen punatiiliverhoillun kirkon huono kunto.

Käyttäjät ovat kokeneet kirkon ilmanvaihdon riittämättömäksi ja sisäilman laadun puutteelliseksi.

Kirkossa on viime vuosina ollut useita vesivahinkoja kattorakenteissa. Kuntotutkimuksen mukaan kirkossa on rakennevaurioita ja sen talotekniikka alkaa olla elinkaarensa päässä.

Kirkon kunnosta kertoo sekin, että hankesuunnitelman mukaan julkisivun kaikki tiilet ja ulkoseinien lämmöneristeet uusitaan. Ulkoseinien rakennetta parannetaan niin, että lämmöneristeen ja sisäpinnan väliin jätetään ilmarako ja sisäpinnan ilmatiiviyttä parannetaan. Kirkkoon rakennetaan maalämpö, ja lämmön talteenottoa parannetaan.

Lisäksi tulee varaus aurinkopaneeleille. − Malmin kirkko on meidän pääkirkkomme. Nyt sitä voidaan korjata myös entistä monikäyttöisemmäksi ja ekologisemmak-

Hienoa, että niin moni äänesti ja että ihmiset antoivat luottamuksensa työlleni, sanoo Tiia Valve-Tuovinen.

– Sain viestejä ja palautetta, että toivon sanoma on tässä ajassa erityisen tärkeä. Toivo on tietysti hengellinen asia ja liittyy muun muassa jälleennäkemisen toivoon. Nyt se kytkeytyy hyvin vahvasti myös siihen, että ilman toivoa elämästä tulee näköalatonta ja ilotonta. Pitää uskaltaa unelmoida ja katsoa eteenpäin, vaikka valo ei nyt paistaisi, Tiia Valve-Tuovinen sanoo.

”

ALUEELLA ON KOVA HALU PYSYÄ ITSENÄISENÄ SEURAKUNTANA. TIIA VALVE-TUOVINEN

Toivoon liittyy sekin, että autetaan niitä, joiden elämästä valoa puuttuu. Pakila on omakotialuetta ja verotuloilla mitattuna keskimäärin vaurasta. Vaikka alueella ei näy ruokajonoja, se ei tarkoita sitä, etteikö diakoniatyölle olisi tarvetta. Valve-Tuovisen mukaan diakonia painottuu yksinäisyyden helpottamiseen esimerkiksi ikäihmisten parissa ja nopeaan hätäapuun, kun yhteiskunnan tukiverkko repeää.

– Alueen asukkaat myös arvostavat sitä, että autetaan heikommassa asemassa olevia. Monelle pakilalaiselle tämä on iso syy olla kirkon jäsen.

Valve-Tuovisen tie hengellisyyteen kulki Heinolan kaupunkiseurakunnan nuorisotyön kautta. Sen Maaherrankadulla sijaitseva nuorisotila Mahis oli turvallinen ja hyväksyvä yhteisö, johon mahtuivat mukaan kaikenlaiset nuoret. Samanlaista tervetuloa sellaisena kuin olet -asennetta hän haluaa myös Pakilan seurakunnan edustavan. ■

si. Tällä hetkellä puutteellinen äänieristys kirkkosalin ja seurakuntasalien välillä ei mahdollista samanaikaisia tapahtumia, sanoo kirkkoherra Elina Perttilä.

Lue lisää aiheesta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Yhtymään tulee johtaja Helsingin seurakuntien yhteisiä palveluita ja yhteisen päätöksenteon valmistelua on Helsingissä johdettu kolmenkymmenen vuoden ajan oman toimen ohella. Virkaa on hoitanut oman

toimensa ohella joku yhteisten palveluiden johtajista. Vuodesta 2016 alkaen virkaa on hoitanut kirkkoherra. Tällä hetkellä yhtymän johtajana toimii Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki.

Seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti 9.6., että yhtymä tarvitsee päätoimisen johtajan. Virka perustetaan 1.8. ja se täytetään 1.1. 2023. Kun valtuusto teki päätöksensä, astui samalla voimaan yhteisen kirkkoneuvoston päätös siitä, että virka julistetaan haettavaksi. Rekrytointiryhmä valmistelee asiaa.

Kirkko on etäinen ja myös lämmin Etäinen, mutta myös lämmin, turvallinen, hyvä, kiva, perinteinen, ystävällinen ja aktiivinen.

Näin helsinkiläiset vastasivat, kun heitä pyydettiin tiivistämään mielikuva Helsingin seurakunnista yhteen adjektiiviin.

Helsingin seurakuntien työntekijät ja luottamushenkilöt haastattelivat kevään 2022 aikana 1 374 eri-ikäistä helsinkiläistä ja kysyivät heidän ajatuksiaan seurakunnista ja omasta kotikaupungista.

Ihmisiltä kysyttiin myös, mitä kuuluu. Haastatelluista suurin osa, 785, vastasi, että hyvää.

Keskusteluissa tulivat kuitenkin esiin myös huolet ja murheet.

Ihmisiä vaivasivat muun muassa talous, terveysasiat ja maailmantilanne.

Kirkkokokemuksia Pride-viikolle Kallion ja Paavalin seurakunnat keräävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten kokemuksia kirkosta. Tarinoita voi lähettää nimettömi-

nä tai nimimerkillä 21.6. saakka.

Linkki löytyy Kallion seurakunnan verkkosivuilta kohdasta uutiset. Tarinoista kootaan Tarinoita kirkon portilta -näyttely Jouluradion Silta-tilaan Redi-ostoskeskuksessa. Näyttely on esillä Pride-viikon ajan 27.6.–3.7.2022.

Tähän mennessä kerätyissä kertomuksissa on mukana hyviä ja huonoja kokemuksia.

– Positiivinen yllätys, eli hämmästys siitä, ettei kirkossa tuomitakaan, esiintyy myös monen tarinassa, Kallion seurakunnan projektityöntekijä Hanna Yletyinen kertoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2022

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo klo 10–16 Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Kesäillan musiikkia to 30.6. klo 18.

Schubert Trio: Onerva Kylén, laulu, Janne Palkisto, klarinetti, ja Jussi Pernu, piano.

Messiaen-konsertti ti 9.8. klo 18.

Koiné Trio, Mathieu Garguillo, viulu, Basile Ausländer, sello, Pau Fernandez Benlloch, piano, Claudia Reyes Segovia, klarinetti. Kesto 50 min, ei väliaikaa.

Konsertti to 25.8. klo 18. Kalle Virtanen (Voice of Finland), laulu, ja Stefanie Tuurna, piano.

Konsertteihin vapaa pääsy.

Kesäperhekerho to klo 9.30–11.

Kahvit, mehut.

Pihagrilli to klo 11–13 kuumana omille eväille. Säävaraus.

Pelikerho la 18.6., 2.7., 16.7. ja 30.7. klo 12.

Diakonian ajanvaraus ma klo 10–12, p. 09 2340 3003.

6

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2022

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja

perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 25.6. klo 10.

Sanajumalanpalvelus Karunan museokirkossa Seurasaaressa su 3.7. klo 13.

TAPAHTUMIA Kesäkahvit palstalla ke 22.6. klo 14 ja to 21.7. klo 14. Tervetuloa nauttimaan kahvit Kartanonhaan palsta-alueen palstalle nro 49.

Lohdutus-pianoresitaali su 3.7. klo 18 kirkossa. Pianotaiteilija Risto-Matti Marin. Sisäistä voimaa, ylimaallista rauhaa. Whittall, Liszt, Brahms. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Rakkauden kaikuja – Matkalla uuteen alkuun. Konsertti su 24.7. klo 18 kirkossa. Henri Tikkanen, baritoni, Elias Miettinen, piano.

Robert Schumannin musiikkia Heinrich Heinen runoihin: Dichterliebe (op. 48) ja Liederkreis (op.

24). Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kannelmäen kirkon urut 52 vuotta! Konsertti su 14.8. klo 18 kirkossa.

Urkuduo Jaana Jokimies ja Irina Lampén sekä tanssiryhmä Xariksen tanssijoita. Urkumusiikkia nelikätisesti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Seurakuntavaalit 2022 – Asetu ehdolle sellaisena kuin olet. Haluatko olla mukana rakentamassa kotiseurakuntaasi ja tulevaisuuden kirkkoa? Asetu ehdolle syksyn seurakuntavaaleihin! Ehdokasasettelu päättyy 15.9. Lue lisää osoitteessa seurakuntavaalit.fi.

Yhteisvastuukeräys 2022 – Lahjoita mulle huominen. Keräysvaroin autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa sekä maailman katastrofialueilla. Lahjoittamalla voit antaa kasvavalle ikäpolvelle valoisamman tulevaisuuden.

Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen: MobilePay 47535, nettilahjoitussivulla Yhteisvastuu.fi/kannelmäki. Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639.

Munkkiniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Raumantie 3.

Avoinna to klo 9–13.

Palvelemme myös p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkossa konfirmaatiomessu su 19.6. klo 11. Tarja Frilander, Senni Valtonen. Messu su 7.8. Tarja Frilander, Anssi Pyykkönen.

Huom! Messut siirtyvät juhannuksesta alkaen heinäkuun ajaksi Munkkiniemen kirkkoon.

Munkkiniemen kirkossa messut klo 11. Juhannuspäivänä 25.6. Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen. Su 26.6. Hannele Harju, Senni Valtonen. Su 3.7. Hannele Harju, musiikista vastaa Aalto-Setälä kumppaneineen. Su 10.7. Hannele Harju,

ESKO JÄMSÄ

Messu su klo 10. Striimataan. 19.6.

Lahtinen, Mulari, Spence. 26.6.

Mulari, Spence. 3.7. Muroma-Nikunen, Maltela. 10.7. Silin, KorhonenBjörkman. 17.7. Muroma-N., Korhonen-B. 24.7. Silin, Korhonen-B. 31.7.

Mattsson, Silin, Mönttinen. Ulla Akso ja Laura Kurki, viulu. 7.8.

Muroma-N. Jumalanpalvelus su 17.7. klo 13 Karunan kirkko. Muroma-N., Korhonen-B. Iltamessu ke klo 18. Iltatee. 22.6.

Mulari, Nyrönen. 29.6. Silin, Nyrönen. 6.7. Mulari, Nyrönen. 20.7.

Kolari, Nyrönen. 27.7. Silin, Spence.

3.8. Lahtinen.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 10. Kiviniemi, Spence.

Ulkoilmamessu ke 13.7. klo 18 Hakavuoren kirkon pihalla. Muroma-Nikunen, Spence. 10.8. Silin.

Ekaluokkalaisten koulutiellä siunaus ke 10.8. klo 18. MuromaNikunen.

Karunan museokirkon jumalanpalvelukset su 27.6.–31.7. klo 13. Su 17.7. Muroma-Nikunen, KorhonenBjörkman.

Päivärukous to klo 12.

Lastenvaatteiden kirppikset kirkon pihalla la 18.6. ja 23.7. klo 10–13.

Solmuja parisuhteessa? Onko suhteessasi karikko? Ei kannata erota hätiköidysti. Vertaisryhmä alkaa lokakuussa. Hinta 400 e/ pari. Tied. ja ilm. 12.9. menn. heli. salo@evl.fi, p. 050 380 2352.

Odotuksen sävyt. Lasta odottavien vertaisryhmä 15.8.–19.9. Tied. ja ilm.11.8. menn. sanna.yli-koskimustonen@evl.fi, p. 040 519 0402.

Menokasvo

Lähde Mustasaaren poluille aistimaan pyhää Helsingin edustalla Mustasaaressa on tarjolla pyhiinvaelluspolku. Saara Valkama, mitä nähtävää ja koettavaa polulla on?

– 1,5 kilometrin mittainen polku kuljettaa pitkin rantoja. Reitillä kuulee lintujen laulua, ja ilma on raikasta hengittää. Meri lainehtii vieressä.

– Saari on kuin vehreä pieni paratiisi – levon ja rentoutumisen keidas.

Millaisia ovat reitin pysähdyspaikat?

– Polun varrella on kaksitoista pysähdyspaikkaa, joiden tekstit ja harjoitteet auttavat aistimaan ympäröivää luontoa, omaa sisäistä maailmaa ja kokemaan pyhää. luontoa, tutkimaan omaa sisäistä maailmaa ja kokemaan pyhää.

Reitistä valmistui pilottiversio viime kesänä, ja sitä pitkin saattoi kulkea paperioppaan kanssa.

Mikä nyt on uutta?

– Reittiä on vähän muokattu ja se avautuu myös mobiilisti Nomadi-sovelluk-

– Pyhän kokeminen hiljaisuudessa on tullut minulle koko ajan tärkeämmäksi, sanoo diakoni Saara Valkama.

sen avulla. Nana Honkasalo ja Maria Repo-Rostedt ovat tehneet lapsille oman paperioppaan nimellä Päkä-lampaan polku.

Miten innostuit pyhiinvaelluksesta?

– Olin diakoniaharjoittelussa Sininauhaliitossa, kun minulle ehdotettiin pyhiinvaellusreitin tekemistä Uutelaan.

Samalla valmistui polku Seurasaareen.

– Tämä on kolmas reitti, jota olemme suunnitelleet yhdessä puolisoni

Jukka Valkaman kanssa.

Kuinka Mustasaareen pääsee?

– Mustasaareen pääsee lautalla, joka liikennöi Töölöstä, Taivallahdesta, Eteläisen Hesperiankadun päästä. Saareen voi tulla myös omalla veneellä tai vaikkapa meloen.

ULLA LÖTJONEN Katso lisätietoa: www.mustasaarentoimintakeskus.fi ja hiljainentila. fi/pyhiinvaellushelsinki

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Senni Valtonen. Su 17.7. Hannele Harju, Anniina Ilola. Su 24.7. Jouni Hartikainen, Pilvi Listo-Tervaportti.

Su 31.7. Jouni Hartikainen, Anniina Ilola.

Perinnejumalanpalvelus Karunan kirkossa su 10.7. klo 13. Hannele Harju, Senni Valtonen.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila Munkkivuoren kirkolla avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 13–14 Munkkiniemen kirkolla.

Kesäinen lauluilta to 14.7. klo 18 Munkkiniemen kirkon pihalla.

Hannele Harju, Anniina Ilola.

Kesäinen lauluilta to 21.7. klo 18 Munkkivuoren kirkon pihalla. Päivi Vähäkangas, Anniina Ilola.

Koulutielle siunaaminen ke 10.8. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Tarja Frilander, Auli Etäniemi, Rauna Mannermaa ja Leena Eronen.

Tervetuloa kaikki koulutiensä aloittavat.

Pop up -jumppa Munkkiniemen kirkon pihapirissä ma 8.8. 10.30–11.

Pop up -jumpat Munkkivuoren kirkolla to 4.8. ja 11.8. klo 10.30–11.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 19.6. klo 10. Vanne, Jukka Suonoja, Kaisa-Maria Tolonen.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 10. Kekäläinen, Tolonen.

Messu su 26.6. klo 10. Vuori, Tolonen.

Messu su 3.7. klo 10. Kekäläinen, Vanne, Luoma, Pilvi Listo-Tervaportti.

Messu su 10.7. klo 10. Vanne, Suonoja, Tolonen.

Messu su 17.7. klo 10. Vuori, Suonoja, Listo-Tervaportti.

Messu su 24.7. klo 10. Suonoja, Vuori, Ahola.

Messu su 31.7. klo 10. Vuori, Kekäläinen, Ahola.

Messu ja lähetystilaisuus su 7.8. klo 10. Suonoja, Vanne, Luoma, Ahola. Nimikkolähettimme Faisal ja Bella Masih vierailevat kertomassa työstään Kreikassa.

Esikouluun, päiväkotiin ja kerhoon siunaaminen su 7.8. klo 15.

Sanna Yli-Koski-Mustonen. Jäätelötarjoilu ja lapsille pieni lahja.

Kouluun siunaaminen ke 10.8. klo 18. Herkkutarjoilu. Tuula Pitkänen, Sari Lippojoki, Ahola.

TAPAHTUMIA Juhannusjuhla pe 24.6. kirkon sisäpihalla. Aloitamme klo 18 etupihalta lipunnostolla ja jatkamme yhdessäoloa grillaten ja laulaen yhteislauluja. Sadesäällä sisätiloissa.

Kässäkerho tiistaisin klo 13–15 kirkolla. Juttuseuraa käsityön merkeissä tai ilman. Kahvien lomassa käsityövinkkejä, novelleja ja tarinoita.

Odotuksen sävyt – vertaisryhmä lasta odottaville ma 15.8.–19.9. klo 17–19 kirkolla. Ryhmä on maksuton. Lisät. ja ilmoittautumiset kotisivujen kautta.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B. Avoinna ma klo 9–15, ke klo 12–17 Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–15, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–21, su klo 11–21 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma–to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna joka päivä klo 10–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTubessa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaina klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaina klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus 25.6. klo 10 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Kellotapuli Terrace & Café ja Krypta by Levanto avoinna kesä–

Tuomiokirkossa.

ENNAKKOÄÄNESTYS 8.–12.11.2022 VAALIPÄIVÄ 20.11.2022

ekoilija sekoilija rukoilija Asetu ehdolle sellaisena kuin olet.

KIRKKOHELSINGISSÄ.FI/ASETUEHDOLLE

elokuussa. Tarkista päivittäiset aukiolot kellotapuli.fi sivustolta.

Tuomiokirkon opastetut kierrokset kesä–elokuussa. Tarkista tarkemmat aikataulut helsingintuomiokirkko.fi sivustolta. Tuomiokirkko avoinna vierailuja varten kesä– elokuussa maanantaista lauantaihin klo 9–21 ja su klo 11–21.

Taidenäyttelyt Tuomiokirkon kryptassa koko kesän. Avoinna ma–la klo 12–20, su klo 13–18.

Vapaa pääsy. Selja Raudas 14.6.– 26.6. Meri Helmi Särkkä 29.6.–10.7.

Adrian Mc Grath 13.7.–23.7. Elisa Heimo 26.7.–6.8.

Englanninkielinen opastus ma, ti ja to klo 11 Tuomiokirkossa. Kesto 15 min.

Päiväkonsertti keskiviikkoisin klo 12 Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy.

Colan grilli-illat keskiviikkoisin klo 17 Agricolan kirkon sisäpihalla nuorille ja nuorille aikuisille.

Ukrainankielinen muskari keskiviikkoisin klo 17 Hyvän toivon kappelilla.

Annankulman olohuone, Annankatu 14D. To 16.6. klo 11–14, musiikkivisa klo 12.30. Pe 17.6. klo 9–12, jonka jälkeen mölkyn peluuta Koffin puistossa. Lähtö Annankulmasta klo 12. Kesätauko 18.6.–17.8.

Olohuone auki jälleen to 18.8. klo 11–14 ja pe 19.8. klo 9–12.

Omaishoitajien retki Mustasaareen to 25.8. klo 10–16. Ilmoittautuminen 26.6.–11.8. Kallion seurakunnan virastoon p. 09 2340 3600 ma,

ti ja to klo 9–14. Hinta 10 e, sis. matkat, lounas ja kahvi. Kokoontuminen klo 9.50 Taivallahden laiturin luona, Hiekkarannantie 3.

Helsingin urkukesän päiväkonsertteja klo 12 maanantaisin Suomenlinnan kirkossa, tiistaisin Vanhassa kirkossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin Tuomiokirkossa.

Iltakonsertit keskiviikkoisin klo 19 Vanhassa kirkossa (8.–29.6.) ja Suomenlinnan kirkossa (6.–27.7.) sekä sunnuntaisin klo 20 Tuomiokirkossa. Konsertteihin vapaa sisäänpääsy, iltakonserttien käsiohjelma 10 e.

Kaikkien konserttien käsiohjelmaan oikeuttava ohjelmapassi 50 e. Lisätiedot ja lisää konsertteja urkukesä.fi.

Musiikillinen rukoushetki su 19.6. ja su 17.7. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi.

Jatkot kryptassa.

Les Lumières -festivaali su 19.6. klo 19 Vanhassa kirkossa.

Musaryhmä – Raikasta gospelia & meditatiivisia Taizé-lauluja to 11.8. klo 18 Hyvän toivon kappelissa.

Lisää kerhoja ja muuta toimintaa sekä ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12–12.30. Muulloin sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta/netistä.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2.

Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessu ti–to klo 18.

Messu sunnuntaisin klo 10. 19.6.

Viljamaa, 26.6. Huoponen, 3.7.

Viljamaa, 10.7. Lindfors, 17.7. Helanne, 24.7. Huoponen, 31.7. Reina, 7.8.

Viljamaa.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 22.6. klo 18.

Juhannuspäivän kansanlaulukirkko la 25.6. klo 10.

Sateenkaarimessu pe 1.7. klo 18.

Kouluun lähtevien siunaus ke 10.8. klo 18. Kaikki ekaluokan aloittajat tervetulleita.

Kontemplatiivinen messu – hetki hiljentymiselle la 13.8. klo 17.30.

Messu alkaa hiljaisella musiikilla klo 17.30. Klo 17.45 alkaa lyhyt iltarukous.

Alppilassa: Vironkielinen messu su 19.6. klo 11. EELK pastori Mihkel Kukk, Õunap.

Kiinankielinen sanajumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13.

Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

19.6. Kansanlaulukirkko, Viljamaa, 26.6. Huoponen, 3.7. Viljamaa, 10.7.

Lindfors, 17.7. Helanne, 24.7. Huoponen, 31.7. Reina, 7.8. Viljamaa.

TAPAHTUMIA Urkukesän päiväkonsertti torstaisin klo 12 Kallion kirkossa. 16.6. Olli Pyylampi, 23.6. Anna Maria Böckerman, 30.6. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, 7.7. Dag-Ulrik Almqvist, 14.7. Kristian Saarinen, 21.7. DagUlrik Almqvist, 28.7. Aleksanteri Wallius, 4.8. Sixten Enlund, 11.8.

Tommi Niskala. Vapaa pääsy.

Urkukesän konsertti maanantaisin klo 19 Kallion kirkossa. 20.6.

Tuomas Pyrhönen, 27.6. Juhani Romppanen, 4.7. Olli Pyylampi, 11.7.

Martin Baker, 18.7. Johannes Skudlik, 25.7. Arttu Selonen, 1.8. Laurent Jochum, 8.8. Anna-Maria Lehtoaho. Vapaa pääsy.

Suomen Naiskuoroliiton Louhikuoron konsertti la 6.8. klo 18 Kallion kirkossa.

Kesäkahvila Kallion kirkon kappelisalissa keskiviikkoisin klo 13–14.30 heinäkuun loppuun asti (ei 13.7.).

Tarjoamme kahvia, mehua ja pullaa sekä mukavaa yhdessäoloa.

Ihmisyydestä-valokuvanäyttely KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2022

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Lauttasaaren seurakunta Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b, p. 09 2340 4300 Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Avoinna ma–pe 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11.

Rantamessu su 3.7. ja su 7.8. klo 11 Särkiniemen rantakalliolla. Säävaraus.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Seurat Lauttasaaressa joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 19.

Vauvakirkko kutsutuille kasteperheille lauantaina 18.6. klo 15.30.

Juhannuspäivän messu 25.6. klo 11.

Konfirmaatiomessut 2.7.,16.7., 30.7. ja 13.8. klo 10.

TAPAHTUMIA Perhekerho ma, ti ja pe klo 9–11.30 (ei juhannusaattona), ke klo 13–15.

Muskari Kasinonrannassa tiistaisin klo 10.

Kimppakävely, ulkopelejä tai muuta kesäistä tekemistä maanantaisin 20.6.–15.8. klo 13–14. Tiedustelut: Taina Viherkari, taina.viherkari@evl.fi, p. 050 380 5352.

Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri läpi kesän parillisten viikkojen torstaina klo 18 Lauttasaaren kirkossa, tilassa Vattuniemi (tule B-ovesta). Käsittelyssä Roomalaiskirje.

Kirkon opastetut kierrokset 6.–17.6. ja 4.–29.7. ma–pe klo 12.

Lähtö vastaanottoaulasta.

Poliisien kesäkodin saunavuoro ti

8

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2022

ISTOCK

27.6.–1.7. klo 11–18 Kallion kirkon kappelisalissa. Pride-näyttely laajentaa mielikuvia fettareista, päivittää tietoisuuden HIV-positiivisuudesta 2022-luvulle sekä esittelee suomalaista taitoa. Keskiviikkona 29.6. klo 16–18 voit myös tarkastaa oman statuksen turvallisesti, anonyymisti sekä ilmaiseksi HIVpikatestillä. Näyttelyssä on esillä huippuosaajia Suomesta. Kohtaa taidetta ja kirjallisuutta, joka ansaitsee tulla nähdyksi!

Tarinoita kirkon portilta -näyttely 27.6.–3.7. kauppakeskus Redin Sillalla ma–pe klo 10–20, la klo 10–18 ja su klo 12–16. Tervetuloa tutustumaan eri-ikäisten ja eri puolilta Suomea tulevien sateenkaari-ihmisten tarinoihin kirkosta ja kohtaamisista kirkon kanssa.

Retki Liedon kirkkoon 16.8. Kysy lisää p. 050 430 8283 Anne Huoponen.

Karunan museokirkossa Seurasaaressa musisoidaan Seurasaaren Karunan museokirkossa soivat Musiikkia kesäillassa -konsertit keskiviikkoisin kello 18. Konsertteihin on vapaa pääsy.

6.7. Soiva Ensemble Margit Tuokko, laulu ja Emma Kuntsi, kantele.

13.7. Sellojen pohjoista taikaa Arctic-selloduo: Heikki Takkula ja Sofie Spanget Takkula.

20.7. Karunan kaikuja. Improvisaatioita kansanlaulujen, virsien ja keskiaikaisten melodioiden pohjalta. Yleisö voi halutessaan osallistua yhteiseen improvisaatioon. Sanna Vuolteenaho, laulu, Eero Savela, trumpetti.

27.7. Pilviverhon takana Marja Nevankallio ja Makiko Oba, konserttikanteleet.

3.8. Tibor Iván, harmonikka.

10.8. SonorEnsemble, johtaa Hanna Remes.

Musiikkia kesäillassa konsertit pyritään myös striimaamaan, linkit löytyvät ainakin Kirkko Helsingissä YouTube-kanavalta: youtube.com/kirkkohelsingissa.

Seurakuntavaalipaneeli Redin Sillalla Torstaina 11.8. klo 18 järjestetään seurakuntavaalipaneeli kauppakeskus Redin Sillalla, Hermannin rantatie 5, 2. krs.

Ympäri Helsinkiä kirkoista joudutaan taloustilanteen kourissa luopumaan. Seurakunta ilman kirkkoa -aiheisessa vaalipaneelissa etsitään vastauksia esimerkiksi kysymyksiin: Miten seurakunnan toimintaa voidaan järjestää, jos kirkkotiloista luovutaan? Miten turvataan eri toimijoiden kirkolla järjestämä toiminta? Millaisia vaihtoehtoisia tiloja seurakunta voisi hankkia? Vaarantuuko kirkon perustehtävä?

23.8. Vapaaehtoinen saunamaksu 5 e yli 15-vuotiailta. Grillausmahdollisuus omin eväin.

Kesäsaunat kirkolla C-rapussa lauantaisin klo 16–18 ja 18–20.

Saunamaksu 4 e. Grillausmahdollisuus kirkon takapihalla.

Kirppispäivä kirkon yläpihalla su 10.7. ja 14.8. klo 12–15. Kierrätetään yhdessä! Myös yrittäjät tervetulleita esittelemään palvelujaan. Munkkeja ja kahvia. Grillausmahdollisuus. Varaa ilmainen pöytäpaikka: niina.marjanen@evl.fi, p. 050 400 9675.

Mikropyhiinvaellus. Yrittäjien ja työelämän ilmiöistä kiinnostuneiden pyhiinvaellus 17.6. Töölön pappi ja eräopas Jukka Valkama johdattaa ryhmää kesäiselle rantapatikoinnille. Lähtö kirkon pihalta klo 17.30. Säävaraus. Lopuksi

mahdollisuus tutustua Lauttasaaren kirkkoon ja grillata nuotiopaikalla. Ilmoittaudu mukaan: niina. marjanen@evl.fi, p. 050 400 9675.

Kesäkonsertit keskiviikkoisin klo 13. 15.6. Lassi Mäki, urut. Lyhyt hartaus ja kahvittelua yhdessä.

22.6. Hiski Wallenius, urut. 29.6.

Heikki Pohto, huilu. 6.7. Mitro Koskiluoma, trumpetti. 13.7. Benjamin Ojanen, sello. 20.7. Lauri Norjanen, sähkökitara ja laulu. 27.7.

Ville Elomaa, urut.

Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 19.6. klo 10.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus 25.6. klo 12.

Messu 25.6. klo 10.

Konfirmaatio Porkkala I 3.7. klo 10.

Messu 10.7. klo 10.

Konfirmaatio Lummeniemi 17.7. klo 10.

Konfirmaatio Porkkala II 24.7. klo 10.

Messu 31.7. klo 10.

Messu 7.8. klo 10.

Puolen tunnin messu joka keskiviikko klo 18.

TAPAHTUMIA Kesäinen lauluilta 16.6. klo 18 Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Kalervonkatu 1 a.

Opastettu kierros Vallilan siirtolapuutarhalle ja museomökkiin 28.6. ja 26.7. Kokoonnumme Paavalinkirkon sisäpihalla klo 18, josta kävelemme puutarhalle. Säävarauksella. Maksuton.

Villiyrttikurssi 28.6. klo 11–13.

Omat sakset ja paperipussit mukaan. Sateen sattuessa sisällä.

Maksuton, ei ilmoittautumista.

Lähtö kirkon pihalta klo 11.

Kesäinen lauluilta 30.6. klo 18 Vallilan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Elisabeth Kochin tie 1.

Syyskesän lauluilta 4.8. klo 18 Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Kalervonkatu 1 a.

Kouluun lähtevien siunaus 10.8. klo 16.30–17.30. Toiminnallinen rastirata kirkon ympärillä.

Syyskesän lauluilta 11.8. klo 18 Vallilan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Elisabeth Kochin tie 1.

Taide-ja ikonimaalauskurssin näyttely kirkon eteisaulassa 31.5.– 29.6. kirkon aukioloaikoina.

Pihakahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Milla Heart esiintyy 6.7.

Pihakahvilassa.

Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin 13.7. asti klo 13.30–14.15. Ulkona, sateen sattuessa sisällä. Maksuton.

Omaishoitajien retki Mustasaareen 25.8. klo 10–16. Retki on tarkoitettu Paavalin, Kallion, Töölön ja Tuomiokirkkoseurakunnan nykyisille omaishoitajille. Hinta 10 e. Ilm. 27.6.–11.8. Kallion seurakunnan virastoon p. 09 2340 3600 ma, ti ja to klo 9–14.

Hiljaisuuden polulla 1.7.–31.8. Vallilan siirtolapuutarhaa ja luontoa tarkastellaan kristillisen symboliikan ja kelttiläisen kristillisyyden kautta. Avoin kaikille. Os. Elisabeth Kochin tie 1. Polun kartta löytyy 1.7. alkaen Paavalinkirkon ja Siirtolapuutarhan ilmoitustauluilta sekä Paavalin seurakunnan nettisivuilta.

Toteutus Paavalin diakonia.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15.

Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu, päivärippikoulu, la 18.6. klo 10 Meilahden kirkko.

Konfirmaatiomessu, Kivisaari, su 19.6. klo 10 Temppeliaukion kirkko.

Messu su 19.6. klo 12 Töölön kirkko.

Kesäkauden viimeinen messu.

Seuraava 28.8.

Messu sunnuntaisin klo 10 Temppeliaukion kirkko ja klo 12 Meilahden kirkko.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 10 Temppeliaukion kirkko.

Messu su 26.6. klo 10 Temppeliaukion kirkko.

Konfirmaatiomessu, Kellokoski la 2.7. klo 10 ja Huikko 1 klo 14 Meilahden kirkko.

Konfirmaatiomessu, Sopukka, su 3.7. klo 10 Temppeliaukion kirkko.

Konfirmaatiomessu, Korpirauha 1, la 16.7. klo 10 Meilahden kirkko.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkko.

Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokus, ei 23.6.

Choral evensong su 12.6. klo 18 Töölön kirkko.

TAPAHTUMIA Puhelinpalvelumme avoinna 27.6.–31.7. ma, ti ja to klo 10–15.

Kirkkoherranvirasto avoinna asiointia varten ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto kiinni 6.6.–2.9.

Diakonian päivystyspuhelin 09 2340 6318 auki kesällä arkisin virka-aikaan, suljettu 20.–26.6.

Annamme taloudellista ohjausta ja neuvontaa sekä hengellistä ja henkistä tukea. Ruoka-apu tauolla kesä-heinäkuun.

Kesäretki Kouvolan Verlan tehdasalueelle to 4.8. Hinta 30 e, maksu bussissa käteisellä. Viim. ilm.päivä 26.7. p. 09 2340 6300. Retki on suunnattu Töölön seurakunnan

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Simonkatu 7.

Avoinna ma–pe klo 10–18, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18, paitsi juhannusaattona.

America-kitarakonsertti ke 6.7. klo 18. Brasilialainen Anna Leone

Hermannin Diakoniatalon Varustamo Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Seniori-info ti 5.7. klo 10–12.

Tunnin pyhiinvaellukset 5.7. ja 12.7. klo 11.

Hartaus ma, ti ja to klo 9.15.

Päivystys ma, ti ja to klo 9.30–11 sekä ke 11–12.30.

Cafe ma, ti ja to klo 9.30–13 ja ke 11–16. Lounas ma ja ke klo 11–13, annos 1,50 e.

Kuntosali, pesula ja suihku ma, ti ja to klo 9.30–13 ja ke 11–16.

Raamattupiiri ke klo 16–17.

Pullakirkko su klo 10.

Ruokajako ti ja to klo 14.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 (paitsi 26.6.) ja Myllypuron kirkossa klo 12. 19.6.

Myllypuron kirkossa Karhunmäen rippikoulun konfirmaatiomessu.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus luomakunnan sunnuntain teemoin la 25.6. klo 10 Kulosaaren kirkossa.

TAPAHTUMIA Kesäperhekerho keskiviikkoisin 29.6. saakka klo 9.30–11.30 Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12.

Mukana Tiina Koivulintu.

Kesäkahvila to 23.6., 21.7 ja 18.8. klo 13 Kulosaaren seurakuntasalissa.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus joka toinen keskiviikko 15.6., 29.6., 13.7., 27.7., 10.8. ja 24.8. klo 14 Kulosaaren seurakuntasalissa. Kahvit alkaen 13.30.

Laulun siivin -kesäkahvila Joka

toinen keskiviikko 22.6., 6.7.,20.7., 3.8., 17.8. ja 31.8. klo 18 Myllypuron kirkossa.

Jani Lehtonen trion konsertti ti 28.6. klo 19 Myllypuron kirkossa.

Jani Lehtonen, viulu, Jorma Härkönen, kitara, Pekka Korhonen, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Metrolla musiikkiin.

Yhteislaulutilaisuus su 3.7. klo 15 Herttoniemen siirtolapuutarhan riihessä. Siirtolapuutarhayhdistyksen ylläpitämä kahvio on auki klo 13–15.

Yhteislaulutilaisuus ”Allsång på Torsnäs” Yhteisvastuun merkeissä ke 6.7. klo 16 Tuorinniemessä Herttoniemenrannassa. Mukana Kirsi Lemponen, Sari Oikarinen ja Herttoniemenrannan Marttojen kahvila.

Kesäilta to 7.7. ja 4.8. klo 18 Kulosaaren kellotapulin juurella.

Exultate, jubilate! -konsertti ti 26.7. klo 19 Myllypuron kirkossa.

Inka Kinnunen, sopraano, Heli Peitsalo,urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Metrolla musiikkiin.

Kouluun lähtevien siunaaminen ke 10.8. klo 18 Myllypuron kirkossa.

Kouluun lähtevien siunaamiseen kutsutaan kaikki koulutiensä aloittavat perheineen ja kummeineen. Siunaamisen jälkeen jätskijatkot seurakuntasalissa.

Kaikki Metrolla musiikkiin -konsertit: www.metrollamusiikkiin.fi.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 10–11 numerosta 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Ei arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman p.

050 596 8946.

Lisätietoja toiminnasta internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

Seurakunnat mukana Helsinki Pridessa Pääkaupunkiseudun evankelis-luterilaiset seurakunnat järjestävät Helsinki Pride -viikolla 27.6.–3.7. ohjelmaa. Muun muassa Pride-messu vietetään perjantaina 2.7. klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2 .

Katso kirkollinen Prideohjelma: kirkkohelsingissä. fi/pride2022

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä. ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 19.6. klo 11. Mia Iiskola, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 25.6. klo 11. Eva-Lisa Lindström, saarna, Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, kanttori.

Messu su 26.6. klo 11. Aimo Lankinen, saarna, Jussila-Gripentrog, kanttori.

Messu su 3.7. klo 11. Iiskola saarna, Jussila-Gripentrog, kanttori.

Ekaluokkalaisia siunataan koulutielle Ensimmäisen luokkansa aloittavia koululaisia siunataan koulutielle. Koululaisia siunataan kirkoissa pääosin ensimmäisellä kouluviikolla eli syyslukukauden alkaessa viikolla 32. Katso seurakuntasi tilaisuus netistä: helsinginseurakunnat.fi

Messu su 10.7. klo 11 Sini Ikävalko, saarna, Honkanen-Punkari, kanttori.

Messu su 17.7. klo 11. Marjaana Faugel, saarna, Honkanen-Punkari, kanttori.

Messu su 24.7. klo 11. Lankinen, saarna, Jussila-Gripentrog, kanttori.

Kirkastussunnuntain messu su 31.7. klo 11. Lindström, saarna, Jussila-Gripentrog, kanttori.

Messu su 7.8. klo 11. Ikävalko, saarna, Mari Lamminen, kanttori.

Itä-Helsingin Gideonit avustavat.

Kouluun lähtevien siunaaminen ke 10.8. klo 15–18. Tulkaa silloin kun teille sopii! Kirkkosalissa koululainen siunataan, minkä jälkeen kirkolla on erilaisia toimintapisteitä.

Iltaehtoollinen Östersundomin kirkossa su 19.6. klo 17.

TAPAHTUMIA

PIXABAY

Kampin kappeli

soittaa latinalaisamerikkalaista ja espanjalaista klassista kitaramusiikkia. Anna Leone on yksi sukupolvensa arvostetuimpia kitaristeja kotimaassaan Brasiliassa. Vapaa pääsy.

ISTOCK

alueella asuville. Peruutus 26.7. jälkeen lääkärintodistuksella.

Omaishoitajien retki Helsingin Mustasaareen to 25.8. klo 10–16.

Tapaaminen klo 9.50 Taivallahden laiturin luona, Hiekkarannantie 3, Et. Hesperian kadun päässä. Retki on tarkoitettu Tuomiokirkon, Paavalin, Kallion ja Töölön seurakunnan alueiden omaishoitajille, jotka hoitavat tällä hetkellä omaistaan. Retkellä mukana seurakuntien omaishoidon diakoniatyöntekijät Maija Åker, Kirsti Hietalahti ja Nina Klemmt. Hinta 10 e maksetaan käteisellä retken aikana. Ilm. 26.6.–11.8. p. 09 2340 3600 ma, ti ja to klo 9–14 Kallion seurakunnan kirkkoherranvirastoon.

Kouluun lähtevien siunaaminen ke 10.8. klo 18. Tervetuloa kaikki syksyn ekaluokkalaiset läheistenne kera! Tilaisuuden jälkeen tarjolla jätskit ja mehut/kahvit. Tilaisuuksia on kaksi: Töölön kirkolla ja Meilahden kirkolla. Voitte tulla teille sopivaan paikkaan.

Perheleiri 12.–14.8. Korpirauhan leirikeskuksessa, Siuntio. Kaikenlaiset perheet tervetulleita. Leirikuljetus tilausajobussilla. Myös omalla autolla saa halutessaan saapua. Luvassa monipuolista tekemistä sekä sisällä että ulkona.

Hinta: aikuiset 50 e, 5–17-v. 30 e, 1–4-v. 5 e. Ilmoittaudu mukaan: tinyurl.com/perheleirikesa22.

Töölön kirkon kesäkahvila keskiviikkoisin 22.6.–17.8. klo 14–16 Töölön kirkon seurakuntasalissa ja sään salliessa kirkon terassilla.

Pappi tavattavissa.

Rastin kesäkahvila keskiviikkoisin 22.6.–3.8. klo13–14.30 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. Yhdessäoloa kahvi- tai teekupposen äärellä.

Meilahden kirkon kesäkahvila torstaisin 16.6.–25.8. klo 13–14.30 Tuomaan kirkkokahvilassa ja sään salliessa patiolla.

Fokuksen kahvila päivittäin klo 12–16.

DJ Mikon musaklubi ti 28.6. klo 12–16 Fokuksessa.

Fokus suljettu juhannusaattona, juhannuspäivänä ja koko heinäkuun ajan.

Temppeliaukion kirkko avoinna päivittäin vierailijoille. Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi kesän.

Tarkemmat vierailu- ja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Mikaelinkirkon pihakahvila torstaisin 2.6.–25.8. klo 13–14.30 takapihalla. Tule nauttimaan kesäkahvilatunnelmasta. Tarjoilua ja vaatelöytöjä kirppistangoilta, lahjoitusleipää kotiin viemiseksi.

Kirkkovaellus Matteuksen, Mikaelin ja Vartiokylän kirkkoihin ke 6.7. klo 12–15. Lähtö Matteuksenkirkolta klo 12, ensimmäinen etappi Mikaelinkirkko, sitten Vartiokylän kirkko ja paluu Matteuksenkirkolle n. klo 15. Pysähdymme kirkoilla ruumiin ja sielun lepohetkiin.

Matkaa n. 8 km. Mukaan omat eväät ja hyvät jalkineet. Vetäjinä Kaisa Kariranta ja Ulla Lumijärvi.

Metrolla musiikkiin -konsertit. Ti 12.7. klo 19 Bachit, sedät ja pojat: Katri Vanhamäki, urut. Ti 9.8. klo 19 Lohdutuksen lauluja: Tiia Maria Saari, laulu ja piano, Kullervo Latvanen, laulu ja kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Päiväkonsertti to 28.7. klo 12.

Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut. Vapaa pääsy.

Armollista ultimatea silloin tällöin tiistai-iltaisin klo18 Hyllin koulun kentällä, kun ilmoittautuneita on riittävästi. Jos haluat tulla kokeilemaan joku kerta, soita tai textaa Tuuli Valaranta p. 050 436 5829.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle 1.6.–31.8: puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 9–10 p. 09 2340 4818. Ajan voi käydä varaamassa myös paikan päällä Mikaelinkirkolla ti klo 12.30– 13.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2022

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkko: Messu sunnuntaisin klo 10, ei 26.6. ja 24.7.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 12.

Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalon kirkko: Messu sunnuntaisin klo 12, ei 24.7.

Laajaranta: Kesämessu su 24.7. klo 12.

TAPAHTUMIA Lauluja kesästä ja rakkaudesta -konsertti su 19.6. klo 14 Roihuvuoren kirkolla. Tarja Karkulehdon yksinlauluoppilaat. Kolehti Ukrainalle.

Laajarannan kesäillat sunnuntaisin klo 18 (ei 26.6.). Ohjelmaa, kahvit ja grillailua. Vapaaehtoinen maksu. Sauna naisille klo 16–18 ja miehille klo 19–20.30. Mukana 19.6. entinen Nepalin-lähetti Kirsti Kirjavainen ja 3.7. Venäjän-lähettimme Anu ja Petteri Mannermaa.

Sirkus Magentan sirkusjumppa ma 20.6. klo 14.30–15.30. Matalan kynnyksen harjoituksia senioriikäisille. Maksuton.

Juhannusjuhla pe 24.6. klo 18–19 Laajarannassa. Mira-Maria Kuudanpaiste, laulu, Marianne Näränen, piano, ja Markku Känninen, harmonikka. Mukana Timo Pekka Kaskinen, Arja Vaulas ja Hannele Filppula. Sauna miehille klo 16–18 ja naisille klo 19–21. Pieni tarjoilu, vapaaehtoinen maksu.

Yhteislauluilta ke 29.6. klo 18 kerhotalo Marjalassa, Tulisuontie 10 B. Ekaluokkalaisten kouluunsiunaaminen su 7.8. klo 16 Laajasalon kirkossa, ke 10.8. klo 17 Tammisalon kirkossa ja ke 10.8. klo 18 Roihuvuoren kirkossa.

Aulakahvio Laajasalon kirkolla avoinna ma-to klo 10–14. Kiinni 11.–24.7.

Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla avoinna tiistaisin klo 11–14.

Taidenäyttely Ilontuojat Laajasalon kirkolla. Kirsi Kurosen maalauksia ja veistoksia. Avoinna Aulakahvion ja tilaisuuksien yhteydessä.

Maksutonta digiopastusta ikäihmisille älypuhelimen, tabletin ja tietokoneen käytössä Roihuvuoren kirkolla ti 28.6. klo 12–14 ja Laajasalon kirkolla 20.6., 27.6., 1.8. ja 8.8. klo 12–14. Tied. elina.iskala@evl.fi, p. 050 473 6685.

Hiljaisuuden retriitti pe–su 2.–4.9.

Kirkkonummen Räfsön leirikeskuksessa. Rukoushetkiä, virikepuheita, hiljaisuuden joogaa ja ehtoollinen.

Edellyttää hiljaisuuteen sitoutumista. Mukana Arja Vaulas, Jaana Kangas ja Emriikka Salonen. Hinta 130 e. Lähtö Laajasalon kirkolta 2.9. klo 17 ja paluu 4.9. n. klo 16.

Tied. arja.vaulas@evl.fi, p. 050 596

10

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2022

8858. Ilmoittautumiset nettisivuiltamme tai soittamalla seurakuntatoimistoon sen aukioloaikana 15.8. mennessä.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758 tai roihuvuori.diakonia@ evl.fi.

vuosaari.srk@evl.fi.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

JUMALANPALVELUKSET

Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5.

Puotilan kappeli, Puotilantie 5.

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa keskiviikkoisin klo 12.

Konfirmaatio kirkossa la 18.6. klo 11, Merirasti-ripari.

Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 25.6. klo 11, Sihvola.

Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11.

Su 19.6. Sihvola, Mäkelä, Kantola.

26.6. Joronen, Sihvola. 3.7. Pesonen, Ahonen, Virtanen. 10.7. Paananen, Paananen, Virtanen. 17.7.

Paananen. 24.7. Vanhanen, Joronen. 31.7. Paananen, Vanhanen. 7.8.

Joronen, Paananen. 14.8. Merimieskirkon kesäjuhlamessu.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 25.6. juhannuspäivän messu.

26.6.–7.8. messu Puotilan kappelissa su klo 18.

Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.

Metrolla musiikkiin: Bach ja hänen elämänpiirinsä. Vuosaaren kirkko ti 5.7. klo 19. Pilvi Listo-Tervaportti, cembalo ja urut. Ohjelmassa: J.S. Bach, C.P.E. Bach, J.C. Bach, Krebs, Homilius, Fischer, Böhm. Vapaa pääsy.

Metrolla musiikkiin: Freskoja.

Vuosaaren kirkko ti 2.8. klo 19.

Sami Junnonen, huilu. Tuomas Turriago, piano. Ohjelmassa: Widor, Franck. Vapaa pääsy.

Ikäihmisten retki Mustasaareen to 30.6. klo 10. Lähtö Vuosaaren kirkolta, mahd. pysähdyspaikat Mosaiikkitori ja Rastilan metroasema. Hinta 20 e, sis. kuljetuksen, lounaan ja kahvit. Ohjelmassa pihapelejä ja vapaata oleskelua, hartaushetki kappelissa. Paluu noin klo 17. Ilm. ja maksu virastoon viim. 27.6.

Kesäaamu kirkolla keskiviikkoisin klo 10.30–12. Kahvittelua ja ohjelmaa. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 e.

Kävelyseuraa Vuosaaressa tiistaisin klo 10–11. Lähtö Mosaiikkitorilta Columbuksen sisäänkäynnin vierestä.

Juhlat näkyvissä! Merimieskirkon valtakunnalliset kesäjuhlat Vuosaaressa 13.–14.8. Ohjelmassa oopperalaulaja Aarne Pelkosen iltakonsertti, pääjuhla, torimarkkinat, kahvia ja ruokaa, kohtaamisia ja tervehdyksiä, musiikkiesityksiä, yhteislaulua ja juhlamessu.

Päihde- ja mielenterveystyön leiripäivä Lohjalla. Pihapelejä, saunomista, uimista ja yhteislauluja. Päivä on päihteetön. Hinta 10 e, sis. kuljetuksen, ohjelman, ruokailut ja kahvin. Lähtö Matteuksenkirkolta, Turunlinnantie 3, ke 10.8. klo 9. Ilm. 22.6. mennessä p. 09 2340 5730: ma, ke ja pe klo 10–13, tai hakemalla lomake diakonilta.

Lisätiedot pia.nordlund@evl.fi, p.

09 2340 6542.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Soittopyynnöt: vuosaari.diakonia@evl.fi.

Sähköinen ajanvaraus nettisivuil-

Vartiokylän seurakunta

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Pihaperhekerho takapihalla klo 9.30–14 ma–to 20.–23.6., ma–pe 27.6.–1.7., ma–pe 1.–5.8. Kahvia, ohjelmaa, leikkiseuraa. Sateella sisällä.

Puotilan kappelissa: Kesäkerho ke klo 14–15.30. Kahvia, ohjelmaa, hartaus.

Metrolla musiikkiin -konsertti 21.6. klo 19. Markus Kuikka, viola da gamba. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Matteuksenkirkolla: Digiopastus ti klo 12–14, diakonit mukana kesäkahvilassa klo 11–13.

Kirkkovaellus ke 6.7. klo 12 Kaisa Karirannan kanssa: Matteuksenkirkko–Mikaelinkirkko–Vartiokylän kirkko, paluu Matteukselle klo 15.

Omat eväät mukaan.

Uutelan polut ke 13.7. Lähtö Matteukselta klo 12 bussilla. Omat eväät ja maastoon sopivat jalkineet mukaan. Ilm. 050 380 0998, ulla. lumijarvi@evl.fi.

Metrolla musiikkiin: 19.7. klo 19 Annastiina Tahkola, laulu ja Pertti Tahkola, urut. 16.8. klo 19 Robert Pauker, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Palstapuuhaa ja juttuseuraa, Puotilan palsta nro 2803 ke 16–18 ja pe 12–14 (kahvia).

Diakonien ajanvaraus: hanna. takala@evl.fi, p. 09 2340 6450, paivi.rajala@evl.fi, p. 09 2340 6451.

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto, Satamasaarentie 7, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13, p. 09 2340 6500,

lamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to klo 10–13, ke klo 15–17.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafén lounas ma–pe klo 11–13. Lounas 3 e tai 6 e, mukaan 2 e. Avoinna 22.6. asti.

Ravintola avautuu jälleen ma 22.8.

Matteuksenkirkon Kesäkahvila ti, ke, to 28.6.–28.7. klo 10–14, kevyt lounas klo 10–13, tiistaisin digineuvonta klo 12–14.

Pride-viikon Sateenkaarikahvila 28.–30.6. klo 11–16, muu ohjelma www.snellu.info.

Kirkkopyhiinvaellus 6.7. klo 12 Matteus–Mikael–Vartiokylä.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 27.6.–14.8. ma–pe klo 9–13 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset: p. 09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Malmin kirkossa klo 10. Konfirmaatiot 19.6., 10.7. ja 17.7.

Viikin kirkossa klo 10, huom. ei 10.7., jolloin luontokirkko hautausmaalla klo 10. Konfirmaatiot 19.6., 3.7., 24.7., 31.7. ja 7.8.

Pihlajamäen kirkossa klo 11.

Puistolan kirkossa kesäkuun loppuun saakka klo 12, juhannuksen jälkeen joka toinen su klo 18, 10.7., 24.7. ja 7.8.

Luontokirkko su 19.6. klo 16 Jako-

mäen kirkolla ja su 10.7. klo 10 Malmin hautausmaalla kappelin edessä, sateen sattuessa sisällä.

Ehtoollinen myös sopimalla p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p.

09 2340 4444.

Kahvia kirkoilla 27.6.–26.8. Tapulin seurakuntakodin pihalla ma klo 11–12.30 (jo 6.6. alkaen), Viikin kirkossa ma klo 13–15, Malmin kirkossa ti klo 13–15, Puistolan kirkossa ti klo 13–15, Pihlajamäen kirkossa ke klo 13–15, Siltamäen seurakuntakodilla to klo 13–15.

Kesäkivaa kirkoilla. Juhannusviikolla kokoonnutaan kesäkivan merkeissä kirkoille: Malmilla ma 20.6., Puistolassa ti 21.6. ja Viikissä ke 22.6. klo 10–14. Kirkkojen pihoilta löydät liikunta- ja luontorasteja, askartelua ja yllätyksiä. Musiikkihetket klo 10, 12 ja 13. Makkaraa ja mehua tarjolla klo 10.30–13.30.

Juhannusjuhla Malmin kirkon pihassa pe 24.6. klo 18.

Klo 12 sauna: Saunavuorot klo 12, 13, 14, 15 ja 16, saunotaan kärrisaunassa uimapuvuissa 10 hlöä kerrallaan. Erilliset suihku- ja pukuhuonetilat sisätiloissa. Varaa saunavuoro samalla kun ilmoittaudut.

Klo 15 talkoot: saunavastojen valmistamista, juhannussalon sitomista, kirkkosalissa jalkojen yrttikylpyjä. Voit tuoda kukkia mukanasi salkoa varten. Klo 17 tarjolla salaattia ja grillimakkaraa.

Klo 18 juhlat: ohjelmassa mm. juhannussalon nosto, juhannusdialogi, yhteislaulua ja Henna-Maija Vannemaan harmonikkamusiikkia.

Juhlakahvit ja täytekakkua. Lapsille muskari ja rastirata. Ohjelma päättyy n. klo 19.30. Ilmoittautuminen juhlaan ja saunavuoroihin 1.–17.6. ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4420.

Suomalaisen Barokkiorkesterin avoin harjoitus ti 28.6. klo 18 Puistolan kirkolla. Barokin mestareita. Musiikkia Italiasta ja Saksasta. Kajsa Dahlbäck, sopraano, Hanna Haapamäki, nokkahuilu ja traverso, FiBO Players. Kesto 1 t.

Konsertti on osa Koillisen verso -aluehanketta.

Friendship Café torstai-iltaisin 2.6.–30.6. klo 18–20. Avoin kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille ja kaikille kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Kahvia, pientä purtavaa, pelejä. Lämpimällä säällä Pihlajamäen kirkon takapihalla, huonolla säällä sisällä kirkon alakerrassa. Liusketie 1. Tervetuloa!

Friendship Café in June every Thursday evening 6–8 p.m. A meeting place open for people from all cultural backgrounds and for all those with an international mindset. Coffee, tea, snacks, games. On nice weather in the back yard of Pihlajamäki Church, otherwise in the basement. Addr. Liuske-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

ISTOCK

tie 1.

Waste&Feast Malmi -hävikkiravintolan lounas ma–pe klo 11–13 ti 21.6. asti.

Venäjänkielinen Olohuone ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkolla 20.6. asti. Ohjelmaa, keskustelua ja yhdessäoloa.

Minimusiikit Avoin, maksuton musiikkihetki lapsiperheille Malmin kirkolla ke klo 10 29.6.–3.8. sekä Puistolan ja Viikin kirkoilla ti klo 10 seuraavasti: Puistola 28.6., 5.7. ja 12.7., Viikki 19.7., 26.7. ja 2.8.

Grilli-ilta Hoiva Viikin terassilla Agronominkatu 7 ke 13.7. klo 18.

Tarjolla makkaraa ja kesäisiä yhteislauluja.

Suomalaisen Barokkiorkesterin konsertti pe 15.7. klo 18 Puistolan kirkolla. Bach ja Zelenka – aikalaiset eri maailmoista. Böömiläisen kontrabasisti Jan Dismas Zelenkan puhallin-triosonaatit. Triosonaatteja ohjelmassa täydentää J.S. Bachin Englantilainen sarja cembalolle.

Kesto 1 t. Konsertti on osa Koillisen verso -aluehanketta.

Isä–lapsi-leiri Korpirauhan maastossa teltoissa 29.–31.7., lähtö pe klo 17 Pihlajamäen kirkolta omalla tai kimppakyydillä. Monipuolista ohjelmaa metsässä ja järven rannalla. Leirin hinta 40 e/perhe.

Ilm.10.7.mennessä seurakunnan nettisivuilla. Tied. Jukka Holopainen p. 050 4444 376.

Tapulin lahjoitusruoan jako maanantaisin klo 11.

Hävikkileivänjako keskiviikkoisin klo 10 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6, 6.7. alkaen, torstaisin klo 11 Malmin Varustamolla ja hetki keskustelulle diakoniatyöntekijän kanssa klo 11.30– 13 koko kesän ajan.

Keskusteluapua Malmin seurakunnan pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–18, p. 09 2340 4444. Huom. päivystysaika 20.6. alkaen ma-pe klo 14–17.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö.

Tied. myös diakonia.malmi@evl.fi.

Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä Viikin kirkolla 25.8. alkaen. Tied. sofia.tuomenvirta@ evl.fi p. 050 570 4821.

Lasten laulupäivät ma–ti 8.–9.8. klo 10–12.30 Puistolan ja klo 13.30– 16 Malmin sekä ti–ke 9.–10.8. klo 10–12.30 Viikin kirkolla. Tule kokeilemaan kuorossa laulamista ja tekemään yhdessä musiikkia!

Ohjelmassa yhteistä laulua, rytmisoitintaustojen luomista ja musiikillista yhdessäoloa. Tied. kaisu.rauhamaa@evl.fi.

Sururyhmä Viikin kirkolla aloittaa 1.9. Tied. ja ilm. sofia.tuomenvirta@evl.fi p. 050 5704821.

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ke 10.8. klo 18 Malmin, Pihlajamäen, Puistolan, Tapanilan

Tervetuloa kirkoille kesäkahviloihin Kurvaa kirkolle kahville! Tee treffit kirkolle tai tule virkistymään kahvikupin äärelle muuten vain. Kahviloita on sekä sisätiloissa että pihoilla. Katso tarkemmat ajat ja paikat seurakuntien tiedoista tai helsinginseurakunnat.fi.

Hermannin Diakoniatalon Varustamolla Waste&Feast-kesäkahvila läpi kesän: ma, ti, to klo 9.30–13, ke klo 11–16, Hämeentie 73.

Matteuksenkirkon Varustamolla 28.6.–28.7. ti, ke, to klo 10–14. Tarjolla kevyttä kesälounasta. Huom! Pride-viikolla 28.–30.6. laajennetut aukioloajat: ti, to klo 11–16, ke klo 11–18, Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Myös ohjelmaa. Katso tarkemmin snellu.info-sivulta.

Juhannusjuhlat Malmilla Juhannusjuhlat järjestetään Malmin kirkon pihalla, Kunnantie 1, perjantaina 24.6. klo 12–19.30. Voit osallistua pelkästään kirkon pihalle tuodussa kärrysaunassa saunomiseen, hiljentyä kirkkosalissa ennen illan rientoja tai viettää koko päivän kirkolla ensin kärrysaunassa saunoen, sitten talkoisiin osallistuen ja juhlien. Talkoissa sidotaan saunavastoja ja köynnös juhannussalkoon.

Voit tuoda kukkia mukanasi salkoa varten, mikä on erityisesti kurtturuusuille hyvä hävitystapa. Ilmoittautuminen juhlaan ja saunavuoroihin 17.6. mennessä ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4420. Katso lisätietoa: helsinginseurakunnat.fi/malmi

ja Viikin kirkoissa. Ekaluokkalaisten siunaaminen ennen koulun alkamista on jo perinne. Lapsi voi tulla paikalle yhdessä vanhemman, koko perheen tai muun läheisen, vaikkapa kummien tai isovanhempien kanssa.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Maunulan kirkossa messu kesäsunnuntaisin klo 12.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Juhannuspäivän sanajumalan-

palvelus lauantaina 25.6. klo 10 Oulunkylän kirkossa.

TAPAHTUMIA Oulunkylän kirkko avoinna kesällä joka päivä klo 9–16.

Kirkkoherranviraston asiakaspalvelu kesällä 6.6.–7.8. ma, ti, to klo 9–12, ke klo 9–11. Yhteydenotot ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostilla p. 09 2340 5300, oulunkyla. srk@evl.fi. Soittamalla tai sähköpostilla voi sopia tapaamisajan myös paikan päälle.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Diakonian kohtaamisfillari Pasi kiertää seurakunnan alueella kesätiistaisin klo 14–15. Tule moikkaamaan! Säävaraus.

21.6. Oulunkylän tori, 28.6. Maunulan uurnalehto, 5.7. Käpylän lippakioski, 12.7. Koskelan sairaalapuisto, 19.7. Kustaankartano, 26.7. Maunulan maja, 2.8. Leikkipuisto Mäkitorpan ympäristö, 9.8. Eläinten hautausmaa.

Kesäpäivä kirkolla keskiviikkoisin 15.6.–27.7. klo 13–15 Oulunkylän kirkolla. Tule juomaan kupponen kahvia, kanttori laulattaa kesäisiä yhteislauluja.

Sarastus-yhtyeen levynjulkaisukonsertti pe 17.6. klo 19 Käpylän kirkossa. Sarastus-yhtyeen instrumentaatio on mielenkiintoinen ja monipuolinen sisältäen mm. puhallinsoittimia saksofonista erilaisiin huiluihin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

On juhla ja juhannusilta – yhteinen juhannusjuhla pe 24.6. klo 18–21 Oulunkylän kirkolla. Keskikesän lauluja, kesäistä ohjelmaa, tarjoilua ja rentoa yhdessäoloa.

Mukanasi juhannusta viettämässä kirkkoherra Ulla Kosonen, pastori Toomas Takala ja kanttori Mikko Helenius. Vapaa pääsy.

Taiteiden yön konsertti to 18.8. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Olis vierellä hän. Elokuun tunnelmallisessa illassa kuullaan mm. Heino Kasken, Heikki Sarmannon, Aarre ja Oskar Merikannon sekä Felix Mendelssohnin yksinlauluja ja duettoja. Rakastettuja instrumentaaliteoksia kuullaan sovitettuna harvinaiselle pianon ja urkujen yhdistelmälle. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten

ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 19.6. klo 11. Asko Nuorkivi, Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen.

Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 25.6. klo 11. Elina Jalo ja Pippa Tuhkalainen.

Messu 26.6. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Jasmin Huikku ja Henna-Maija Vannemaa.

Jumalanpalvelus su 3.7. Aili Raitavuo ja Marja Kyllönen.

Messu su 10.7. Heidi Tikka, Erika Mutikainen ja Jussi Hirvonen.

Messu su 17.7. klo 11. Marita Toivonen, Lauri Aila ja Jussi Hirvonen.

Messu su 24.7. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Elina Jalo ja Pippa Tuhkalainen Messu su 31.7. klo 11. Asko Nuorkivi, Erika Mutikainen ja Jussi Hirvonen.

Messu su 7.8. klo 11. Marita Toivonen, Tanja Berg, Lauri Aila ja Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA Anita Välkki -seuran laulun mestarikurssin konsertti pe 17.6. klo 18. Esiintyjinä kurssin opiskelijat ja pianisti Laura Kivikoski. Kurssin opettajina toimivat laulun yliopettaja Airi Tokola ja oopperalaulaja Jyrki Korhonen. Vapaa pääsy.

Kesäisiä yhteislauluja kirkon pihalla ti 21.6. klo 18. Pakilan kanttori Ari Häyrinen laulattaa.

Vapaa pääsy. Sateen sattuessa Kryptassa.

Kesäisiä yhteislauluja kirkon pihalla ti 9.8. klo 18. Pakilan kanttori Ari Häyrinen laulattaa. Vapaa pääsy. Sateen sattuessa kirkkosalissa.

Ekaluokkalaisten kouluunsiunaus ke 10.8. klo 18. Tervetuloa kaikki koulunsa aloittavat perheineen.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13.

Nuortenilta tiistaisin klo 18–21.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Waste&Feast-hävikkiruokaravintola tarjoilee lounasta arkipäivisin klo 11–13, ti 21.6. asti. Tämän jälkeen Waste&Feast jää kesätauolle ja avaa lounastarjoilun merkeissä taas 22.8.

Hävikkileivänjako to klo 11 Malmin Varustamolla, jonka jälkeen hetki keskustelulle diakoniatyöntekijän kanssa klo 11.30–13 koko kesän ajan. Juhannuksen jälkeen keskustelun lomassa kesäkahvit.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 10/2022

11

Kuulutus

uskottu toivottu rakastettu #SEURAKUNTAVAALIT SUOMEN EV. LUT KIRKKOπ

KUULUTUS EHDOKASASETTELUSTA Helsingin evankelis-luterilaisissa seurakunnissa toimitetaan seurakuntavaalit 20.11.2022. Vaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt vuoden 2023 alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi.

Jokaisesta Helsingin suomenkielisestä seurakunnasta valitaan asianomaisen seurakunnan seurakuntaneuvostoon ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon jäseniä seuraavasti:

seurakunta Haaga Helsingin Mikael* Herttoniemi Kallio Kannelmäki Lauttasaari Malmi Munkkiniemi Oulunkylä Paavali Pakila Pitäjänmäki Roihuvuori Tuomiokirkko Töölö Vuosaari

seurakuntaneuvostoon 14 16 14 14 14 14 16 14 14 14 14 12 14 16 16 14

kirkkovaltuustoon 4 6 5 5 4 4 10 4 5 4 4 3 5 7 6 5

puhelin

osoite

09 2340 3200 09 2340 4800 09 2340 3300 09 2340 3600 09 2340 3800 09 2340 4300 09 2340 4400 09 2340 5100 09 2340 5300 09 2340 5400 09 2340 5500 09 2340 5600 09 2340 5700 09 2340 6100 09 2340 6300 09 2340 6500

Vespertie 12, 00320 Emännänpolku 1, 00940 Hiihtomäentie 23, 00800 Itäinen Papinkatu 2, 00530 Klaneettitie 6-8 A, 00420 Myllykallionrinne 1 B, 00200 Kunnantie 1, 00700 Raumantie 3, 00350 Teinintie 10, 00640 Sammatintie 5, 00550 Palosuontie 1, 00660 Turkismiehenkuja 4, 00370 Reposalmentie 13, 00840 Bulevardi 16 B, 00120 Mechelininkatu 32 a B, 00260 Satamasaarentie 7, 00980

*) Vartiokylän ja Helsingin Mikaelin seurakunnat yhdistyvät vuoden 2023 alussa. Vaaleissa valitaan edustajat uuden Helsingin Mikaelin seurakunnan luottamuselimiin.

Vaalikelpoinen seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston luottamustoimiin on henkilö joka: • viimeistään 15.9.2022 on merkitty asianosaisen seurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi, • on konfirmoitu viimeistään 15.9.2022, ja joka täyttää 18 vuotta viimeistään 20.11.2022, • on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu, • on antanut ehdokkuudelleen kirjallisen suostumuksensa, • ei ole vajaavaltainen, • eikä ole Helsingin seurakuntayhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan viranhaltija tai työntekijä.

Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat Seurakunnan vaalilautakunnalle osoitetut valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat erikseen seurakuntaneuvoston ja erikseen yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten vaalia varten on toimitettava asianomaisen seurakunnan kirkkoherranvirastoon edellä mainittuun osoitteeseen viimeistään 15.9.2022 ennen klo 16. Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoja liitteineen on saatavana seurakuntien kirkkoherranvirastoista sekä verkosta: seurakuntavaalit.fi.

Helsingissä 12. päivänä toukokuuta 2022 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN KESKUSVAALITOIMIKUNTA Varapuheenjohtaja Sihteeri

Riikka Reina Henna Saarinen