Kirkko ja kaupunki 2022 10 Vantaa

10 16.6.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Melina Heimsch, 27, viljelee maata Espoossa monimuotoisuutta vaalien s. 12 Pyhiinvaellus vie lähemmäs pyhää myös automarkettien keskellä s. 17 Mikko Harjun lauluissa vanhat sanonnat menevät uusiksi s. 22

Kesän ääni

Heinäsirkalle siritys on kuin deitti-ilmoitus.

Suomen noin 30 heinäsirkkaja hepokattilajia kutsuvat kumppania kukin tyylillään s. 4

Pääkirjoitus

Eilen

Meikäläiset ja heikäläiset

Sauna on köyhän apteekki.

VIERAILIN HILJATTAIN IRLANNISSA suomalaisten päätoimittajien opintomatkalla. Tapasimme toimittajia, poliitikkoja ja tutkijoita Dublinissa ja Belfastissa. Ero näiden kahden pääkaupungin ilmapiirissä oli hyytävä. Siinä, missä Irlannin tasavallan Dublin on leppoisa kulttuurikaupunki, on Isolle-Britannialle kuuluva Belfast tunnelmaltaan ankea.

Vielä kolmekymmentä vuotta Berliinin muurin kaatamisen jälkeen Euroopassa on viisimetrisen muurin jakama pääkaupunki. ”Rauhan muuri” jakaa Belfastin kahtia brittimielisten protestanttien ja irlantilaismielisten katolilaisten asuinalueisiin. Muurissa olevat portit suljetaan illalla ja avataan aamulla.

MUURIN AUKOILLA EI silti ole suurtakaan merkitystä: yli 90 prosenttia belfastilaisista koululaisista ja opiskelijoista käy kirkkokunnan perusteella eroteltua koulua tai oppilaitosta. Keskinäistä kanssakäymistä protestanttien ja katolilaisten välillä ei juurikaan ole.

Tässä identiteettipoliittisessa vastakkainasettelussa leimat lyö uskonto, vaikka mitään uskonopillista sisältöä ei PohjoisIrlannin katolilaisten ja protestanttien välienselvittelyssä ole koskaan ollutkaan.

Kyse on siitä, että katolilaiset ovat halunneet Pohjois-Irlannin kuuden kreivikunnan irtoavan Britanniasta ja liittyvän Irlannin tasavaltaan, kun taas protestantit toivovat PohjoisIrlannin pysyvän osana kuningaskuntaa.

IHMISTEN EROTTELU MEIKÄLÄISIIN ja heikäläisiin ja sen synnyttämä julma väkivalta ovat Pohjois-Irlannissa nauttineet kirkkojen hyväksyntää. Muussa tapauksessa Rooman paavi ja Englannin kuningattaren hovisaarnaaja olisivat jo vuosikymmeniä sitten jyrähtäneet yhtenä miehenä, että lopettakaa nyt Herran tähden tuo perseily tai me yhdistämme nämä kirkot ihan vain teidän kiusaksenne.

Heikäläisiä kun ei olekaan. Olemme kaikki meikäläisiä. Sama pätee sotaan Ukrainassa: meikäläiset hyökkäsivät meikäläisten kimppuun. Eikä Pride ole kenenkään ”niitten” juhla vaan meidän. Lähi-idässä vastavuoroisesti heikäläistetyt meikäläiset pitävät yllä loppumattomalta näyttävää vihaa.

Tiedän kyllä, että monimutkaisiin ongelmiin on aina löydettävissä ratkaisu, joka on yksinkertainen ja helppo – ja väärä. Silti, tai oikeammin siksi, minua kiusasi olla kristitty Belfastin muurilla.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

SUOMALAINEN SANANLASKU URHEILUHALLIN ILMOITUS­ TAULULLA

Tänään Tulivuorista purkautuvat yhdisteet ja ravinteet ovat kaiken elämän ehto.

TIEDE­LEHTI 6/22

Iankaikkisesti Teille on nouseva pelastuksen aurinko, ja te parannutte sen siipien alla. Te astutte ulos, hypitte riemusta kuin vasikat laitumella.

VANHAN TESTAMENTIN MALAKIAN KIRJA 3:20

HEIKÄLÄISIÄ EI OLEKAAN. OLEMME KAIKKI MEIKÄLÄISIÄ.

Kirkko ja kaupunki

10

Verhon läpi sisään tihkuvaa valoa ei voi mikään valtio kieltää eikä yksikään änkyrä estää.

Onneksi valoa ei voi paeta, valo voittaa!

Seuraava lehti ilmestyy 11.8.

KANNEN KUVA: SAMI KARJALAINEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Jumala, kuule rukoukseni: Anna valon seisahtua kesäpäivän lisäksi myös sisälleni.

16.6.2022

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Pride merkitsee iloa” Pappi ja homo Aki Kekkonen vaihtoi stuertin hommat kirkon töihin: ”Vähemmistörooli on opettanut asettumaan toisten asemaan.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JANI LAUKKANEN

1

Miten viisikymppinen stuertti päätyi papiksi Vantaalle?

– Olen tehnyt pitkään taivaallisia hommia. Työskentelin stuerttina ja opiskelin sivussa teologiaa. Minut lomautettiin koronapandemian vuoksi lentotyöstä, joten pystyin ottamaan vuoden viransijaisuuden Vantaankosken seurakunnan pappina ja pitämään silti vakityöpaikkani.

Muuten papiksi heittäytyminen olisi ollut todella rohkeaa. Ehkä johdatus kuljettaa minua eteenpäin, kun papin sijaisuus syksyllä päättyy.

– Stuertin ja papin ammateissa on tär­ keää tulla toimeen monenlaisten ihmis­ ten kanssa. Stuertin työkokemus näkyy myös sopeutumiskyvyssäni sekä turva­ ja ensiaputaidoissani, joista on hyötyä esimerkiksi rippileireillä.

2

Vaikuttaako homous papin työhön?

– Olen elänyt avoimesti homona yli 30 vuotta ja kuullut itsestäni kaikki mahdolliset solvaukset.

Vähemmistörooli on opettanut asettumaan toisten asemaan. Se on lisännyt kykyäni kohdata monenlaisia ihmisiä, ei vain muita homoseksuaaleja.

– Pappeudellani ja seksuaalisuudellani ei ole mitään tekemistä keskenään. Jos yhdis­ telmään liittyy haasteita, ne johtuvat ennak­ koluuloista homoja kohtaan. Siksi papin työ

jännitti etukäteen, mutta minut on otettu Van­ taankoskella superhienosti vastaan. Onneksi kirkossa on päästy eteenpäin suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin.

3 4

Mitä Pride merkitsee sinulle?

– Pride on vähemmistökansalle suuri juhla ja ihmisoikeustapahtu­ ma, joka tuo vähemmistöä näky­ väksi ja normalisoi sitä. Pride merkitsee iloa ja yhteyttä muihin.

– Osallistun nyt eka kertaa Helsinki Prideen viran puolesta. Marssin kulkueessa, päivys­ tän pääkaupunkiseudun seurakuntien teltas­ sa puistojuhlassa ja osallistun seurakunnan ta­ pahtumaan myös Myyrmäessä.

Helsinki Priden teemana ovat kohtaamiset. Keitä haluaisit tavata siellä?

– Tapaan Pridessa aina ystäviä ja tuttuja elämän varrelta. Toivotta­ vasti saan seurakuntien teltassa uusiakin tuttavuuksia. Keskusteluissa nouse­ vat varmasti esiin kirkon suhde seksuaalivä­ hemmistöihin, avioliittoon vihkiminen, ihmisoikeudet, armo ja rakkaus.

– Kuulin eräältä kirkon piirissä toimivalta ihmiseltä äskettäin, että hän suhtautui ennen homoseksuaalisuuteen jyrkän kielteisesti, mutta on avautunut kohtaamisten myötä. On eri asia tutustua henkilökohtaisesti seksuaali­ vähemmistöön kuuluvaan ihmiseen kuin pel­ kästään kuulla historiallisia käsityksiä, joiden mukaan homous on synti.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Koko luomakunta on minulle pyhä. Jumala ja Kristus ovat kanssamme luomakunnassa joka puolella. ■ Helsinki Pridea juhlitaan ympäri pääkaupunkiseutua koko kesäkuun ajan. Suomen suurin ihmisoikeustapahtuma huipentuu Pride-kulkueeseen ja puistopiknikkiin lauantaina 2.7. Lisätietoja pride.fi ja pääkaupunkiseudun seurakuntien ohjelma osoitteessa helsinginseurakunnat.fi.

Sirittävä selviy Hepokatit ja heinäsirkat olivat täällä jo miljoonia vuosia sitten, ja ne mainitaan Raamatussakin.

Tarkkakorvainen oppii tunnistamaan eri lajit äänestä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SAMI KARJALAINEN

N

e kuuluvat kesään, mutta niitä ei näy.

Viimeistään kesäkuun loppupuolella siritys paljastaa, että heinäsirkkoja lymyilee siellä sun täällä. Varsinkaan ikääntyneet eivät välttämättä enää kuule korkeimpia siritystaajuuksia, mutta ei hätää, sillä siritys ei ole meille tarkoitettukaan, vaan kyseessä on ääni, jolla koirassirkat houkuttelevat naaraita.

Heinäsirkan siritys syntyy, kun sirkka hieroo nystyröitään siipisuoniin. Hepokatin siritysääni taas lähtee siitä, kun hepokatti hankaa siipiään yhteen.

”

Suomessa ovat nyt uusia sellaiset lajit, jotka kykenevät lentämään Suomenlahden yli.

Heinäsirkan ja hepokatin erottaa toisistaan tuntosarvista. Heinäsirkan tuntosarvet ovat ruumista lyhyemmät ja hepokatin tuntosarvet ruumista pidemmät. Hepokattinaaraalla on myös takapäästä lähtevä pitkä munanasetin.

Heinäsirkkojen ja hepokattien historia on pitkä.

Nykyisten hepokattien edeltäjät elivät jo ennen dinosauruksia, noin 300 miljoonaa vuotta sitten. Heinäsirkkojen esi-isät puolestaan ovat 150 miljoonan vuoden takaa. Molemmat ovat levinneet ympäri maailman, ja eri lajeja on tunnistettu jo yli 25 000.

SUOMESSA HEINÄSIRKKA- ja hepokattilajeja on reilut 30. Hyönteisiin erikoistunut tietokirjailija ja valokuvaaja Sami Karjalainen, joka on kirjoittanut muun muassa kirjan Suomen heinäsirkat ja hepokatit (Tammi 2009), kertoo, että aiheeseen perehtyneet tunnistavat eri lajit äänen perusteella.

– Ei se vuosien työtä vaadi, mutta kyllä tarkkaavaisuutta ja suhteellisen nuoria korvia.

Tunnistamisen helpottamiseksi on parhaillaan valmisteilla puhelimeen ladattava sovellus, jossa on

kaikkien suomalaisten sirkkalajien äänet. Sovellus valmistunee kesäkuun aikana.

Heinäsirkkojen suosimat perinnemaisemat, kedot, niityt ja karjan laidunmaat, ovat vähentyneet. Toisaalta viime vuosina Suomessa on bongattu sellaisia heinäsirkka- ja hepokattilajeja, joita ei ole ennen nähty. Esimerkiksi Helsingin Hietalahdenrannassa nähtiin heinäkuussa 2021 koonihepokatti, jota yleensä tavataan Keski- ja Etelä-Euroopassa.

– Kyllä se on merkki siitä, että ilmasto lämpenee.

Hepokateista ja heinäsirkoista nopeimmin leviävät ne, jotka lentävät hyvin ja kykenevät ylittämään Suomenlahden, Karjalainen sanoo.

SUOMENKIELISEN NIMENSÄ sirkat saivat Mikael Agricolalta. Sana heinäsircat mainitaan ensimmäisessä suomenkielisessä Raamatussa vuodelta 1642.

Vanhassa testamentissa heinäsirkat ovat yksi kymmenestä vitsauksesta. Toisessa Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Jumala lähetti heinäsirkkaparvet Egyptiin, jotta faarao vapauttaisi israelilaiset orjuudesta. Itätuuli toi Egyptiin valtaisan määrän heinäsirkkoja, jotka söivät kaiken, mitä edelliseltä vitsaukselta, rakeilta, oli säästynyt. Vitsaus oli sen verran raju, että faaraokin taipui: hän kutsui Mooseksen ja Aaronin luokseen ja pyysi heitä rukoilemaan, jotta heinäsirkoista päästäisiin. Tuuli kääntyi ja vei heinäsirkat Kaislamereen.

Aasiassa, Afrikassa ja Australiassa tällaiset jättimäiset heinäsirkkaparvet ovat yhä mahdollisia. Jotkin heinäsirkkalajit, kuten aavikkokulkusirkka ja idänkulkusirkka, lentävät parvina ja tekevät joukkovaelluksia.

Sami Karjalaisen mukaan heinäsirkkaparvista ei ole pelkoa Suomessa.

– Meille voi tulla yksittäisiä idänkulkusirkkoja, mutta ei niin, että ne tulisivat syömään kenenkään viljelyksiä. Se on varma.

Uuden testamentin puolella heinäsirkat mainitaan ravintona. Markuksen evankeliumissa kerrotaan, kuinka Johannes Kastaja eli autiomaassa, pukeutui kamelinkarvavaatteeseen ja söi heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa.

Muutama vuosi sitten Suomessakin oli kova sirkkabuumi, ja heinäsirkkoja lisättiin niin suklaaseen kuin leipäänkin. Pysyvää sijaa suomalaisten ruokavaliossa sirkat eivät silti ainakaan vielä saaneet. ■

Sanan selitys

ytyjä

Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse.

HANS EISKONEN

Sananen sanasta RAAMATUSSA SANOTAAN, että Jumala on sana. Mutta mikähän maailman monista sanoista Jumala mahtaa olla?

Kenties munakenno vaiko tötterö, kiekua vai hilirimpsis?

Alkuperäiskielellä Raamatussa todetaan, että Jumala on logos. Mutta jos voisimme kysyä antiikin Välimeren rantojen ihmisiltä, mitä sana on kreikaksi, he eivät vastaisi tuolla sanalla. Kreikan kielessä oli monia muitakin ilmauksia kuvaamaan sanoja, sellaisia kuin rheema tai glossa.

Logos on samaa kantaa kuin logiikka. Ehkä olisikin kuulunut kääntää, että alussa oli järki tai järjellinen ajatus. Sen kautta on maailma luotu.

Kun Raamattu on Jumalan sanaa, mitä se on? Perinteisesti kirkko on ollut ovela. Se on opettanut, että Jumalan sana on kuin Jumalan poika, ihmiseksi tullut Jumala, jonka vain usko voi tunnistaa. Samoin on Jumalan sana ihmiskieleen tullut Jumalan sana.

Emme siis edelleenkään tiedä, mitä kieltä Jumala puhuu, tai mihin sanaan pukeutuu. Puhumme näitä, tavallisia sanoja, ja samalla Jumalan järjellinen sana puhuu meissä.

JANNE SAARIKIVI

Nurmiheinäsirkka on Suomessa yleinen. Sen voi tunnistaa lyhyistä, 1–3 sekuntia kestävistä, sirityssarjoista.

”Lomille kannattaa jäädä ilman, että on antanut kaikkeaan.

Koska jos olisi antanut, ei pystyisi lomailemaan vaan olisi sairas tai kuollut.”

LUE REBEKKA NAATUKSEN JA MUIDEN KOLUMNIS­ TIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

Irlantilaisseurue Aoibheann O’Gorman, Jennifer Hill, Becky Zeevy, Ciaran Whelband, Oisin McAuley ja Fiachra O’Mahony olivat kesäterassin ensimmäiset asiakkaat.

Uniikki terassi Senaatintorin kupeessa Helsingin tuomiokirkon kryptassa aloitti ravintola ja kellotapulin luona aukesi kesäterassi.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

H

elsingin tuomiokirkon kellotapulissa ja sen vieressä aloitti kesäkuussa toimintansa kesäkahvila.

Tuomiokirkon kryptassa puolestaan toimii ravintola, jonka pizzojen raaka-aineet tulevat Italiasta.

Kellotapulin kesäterassille mahtuu 160 henkeä ja sisälle 20. Kryptasta ravintolalle on varat-

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

tu yksi siipi, jossa on paikkoja 60 hengelle. Kokonaisuudesta huolehtivat ravintola-alan ammattilaiset.

Tuomiokirkkoseurakunta on vuokrannut tilat Bar Tempo -nimiselle ravintoloitsijoiden yhteisyritykselle. Ravintoloitsijat puolestaan saavat kokeilla kesän ajan yritystoimintaa uniikeilla paikoilla. Tuomiokirkkoseurakunnan pappi Maija Kuoppala sai asiasta kiinnostuneelta yrittäjältä soiton jo kolme vuotta sitten. Tämä ilmaisi kiinnostuksensa vuokrata tilat ”hulppeista puitteista”. Tuolloin asiasta ei vielä innostuttu, mutta aika teki tehtävänsä. − Helsingin seurakunnilla on nyt Rohkeasti yhdessä -ohjelma, jossa kehotetaan seurakuntia tekemään rohkeita ja ennakkoluulottomia avauk-

sia. Tavoitteena on myös turvata seurakuntien toimintaedellytyksiä, kun taloustilanne heikkenee. Päätös ravintolahankkeesta tehtiin seurakuntaneuvostossa, Kuoppala kertoo.

Kahvilasta ja ravintolasta saa myös mietoja alkoholijuomia. Tämä voi Kuoppalan mukaan närkästyttää joitakuita, vaikka eurooppalaisittain tässä ei ole mitään merkillistä. − Kahvila ja ravintola tukevat myös Tuomiokirkon turistityötä. Moni varmaan käy samalla katsomassa kirkkoa. Kirkossa on turisteille vapaaehtoinen pääsymaksu, ja yllättävän moni haluaa sen myös maksaa, Kuoppala sanoo.

Toimintaa pyörittävät kokeneet ravintoloitsijat Petri Laitinen ravintola Sea Horsesta ja Kaj Kuhlefelt pizzeria Levannosta. ■

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Oikaisu

TOISIN KUIN 13.5.2022 julkaisemassamme Päätoimittaja ajattelee ääneen -videossa kerrottiin, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöjen sopimukset ovat määräaikaisia. Nykyinen sopimuskausi päättyy 13.6.2023.

Ira Uusoksa on mukana viestijoukkueessa, joka aikoo uida edestakaisen matkan Helsingistä Tallinnaan.

Uimalla Tallinnaan ja takaisin Avovedessä uidessaan ultrauimari Ira Uusoksa tuntee olevansa täysin vapaa.

TEKSTI KATRI TARKKALA KUVA JUSSI HELTTUNEN

ULTRAUIMARI IRA UUSOKSA ui yhdestä kuuteen kertaa viikossa, kuusivuotiaan tyttärensä ja töiden aikataulujen mukaan. Kerralla vedessä saattaa vierähtää useita tunteja, sillä tyypilliset harjoitusmatkat ovat kolmesta kymmeneen kilometriä.

– Veteen pulahtaessa unohtuu kaikki muu, Uusoksa sanoo.

Aina näin ei ole ollut. Nuorempana Uusoksan koko elämä pyöri uinnin ympärillä. Hän harjoitteli 12 kertaa viikossa ja voitti 17-vuotiaana nuorten Suomen mestaruuden 800 metrin vapaauinnissa.

– Useimmiten alisuoriuduin kisoissa. Jälkikäteen olen tajunnut, että suorituksista jäi puuttumaan psyykkinen tahdonvoima.

Uinti jäi Uusoksan elämästä yli kymmeneksi vuodeksi kokonaan.

Vasta neljä vuotta sitten hän löysi takaisin rakkaan harrastuksensa pariin. Samalla uimahallin kaakelit vaihtuivat luonnonvesiin, vaikkakin hän talvisin harjoittelee yhä sisätiloissa.

LUONNONVESISSÄ sääolosuhteet tuovat omat haasteensa.

– Varsinkin meren aalloissa uidessa olo tuntuu hyvin pieneltä, Ira Uusoksa toteaa.

Viime kesänä hän suoritti kauan haaveilemansa 35 kilometrin uinnin Keski-Suomessa lapsuutensa vesistössä. Tänä kesänä tavoitteena on uida 48 kilometrin matka Lohjalla.

Uusoksa ui matkat kansainvälisiä maratonuintisääntöjä noudattaen. Päällä saa olla vain uimapuku, uimalasit ja -lakki, korvatulpat ja nenäklipsi. Vierellä kulkevaan turvaveneeseen ei saa koskea, minkä vuoksi myös ruokailu hoidetaan vedessä kelluen.

– Matkan aikana ehtii hyräillä mielessään biisin jos toisenkin.

Vedestä noustessa iho on kuin rusina, keho väsynyt ja mieli haikea, mutta onnellinen, Uusoksa kuvailee.

TÄNÄ KESÄNÄ Ira Uusoksa osallistuu myös viestiuintiin. Hän on mukana Uimalla yli -yhdistyksen kuuden hengen joukkueessa, joka pyrkii uimaan ensimmäisenä maailmassa 180 kilometrin matkan Helsingistä Tallinnaan ja takaisin.

– Tavoitteenamme on edistää paitsi avovesiuintia myös Itämeren suojelua tuomalla näkyvyyttä John Nurmisen Säätiön työlle Itämeren pelastamiseksi, Uusoksa kertoo. ■

Lahjaksi Sinulle!

Voit tutustua Askel-lehteen ilmaisella 0 € näytenumerolla Tilaa näytenumero verkosta: https://www.kotimaa.fi/ naytelehti/ Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi!

Nautinnollisia lukuhetkiä!

Ilmaisen näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta eikä sen jälkeen astu automaattisesti voimaan jatkuva tai muu tilausmuoto.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

7

tä isolla joukolla yksinäisen naaraan kimppuun. Joukkoraiskaus voi päättyä jopa naaraan hukkumiseen.

Linnut voivat harrastaa seksiä myös samaa sukupuolta olevan lajikumppanin kanssa. Sellaista on havaittu yli 130 lajilla. Kahden naaraan tai kahden koiraan lintuparit hoivaavat toisinaan poikasiakin.

Kyhmyjoutsenilla on tiivis parisuhde, joka kestää usein toisen puolison kuolemaan asti. Leski etsii itselleen uuden kumppanin.

Katsokaa taivaan lintuja Syrjähyppyjä, sitoutumista, yksinhuoltajuutta ja monenlaista maskuliinisuutta – kevään kirjat saavat näkemään kotoiset siivekkäät uusin silmin.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ISTOCK

S

irkutusta, tsäksätystä, liverrystä, kujerrusta, käheitä kiekaisuja. Alkukesä on täynnä laulua, jolla lintukoiraat houkuttelevat naaraita reviirilleen ja kehottavat muita koiraita pysymään poissa. Osa naaraistakin laulaa.

Tietokirjailija Jennifer Ackerman kertoo kirjassa Lintujen ihmeellinen elämä – miten linnut viestivät, pesivät, leikkivät ja ajattelevat (Atena 2022), että noin 16 prosenttia lintulajeista harrastaa lisäksi duettoja, joilla ne kertovat muille, kuinka mahtava tiimi ovat. Ihmispari harrastaa suunnilleen samaa yhteisillä somepäivityksillään.

Ihmisen voidaan sanoa olevan uskollinen kuin joutsen, viisas kuin pöllö tai turhamainen kuin riikinkukko.

Ihmistä saatetaan verrata rumaan ankanpoikaseen, josta kasvaa vielä jotain kaunista. Kun luonto vetää tikanpojan puuhun, seurauksena voi olla haikaran vierailu. Ja niin edelleen.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

vat. Lisäksi monen lajin koiraat kosiskelevat ylenpalttisesti. Ne voivat tanssia tai tarjota kekseliäitä lahjoja taikka komean lemmenpesän, joka on rakennettu pelkästään viettelyä varten.

Riikinkukkokoiras kasvattaa koristeekseen näyttävän mutta kömpelön pyrstön, koska naaraat pitävät sellaisesta. Seksuaalivalinta menee tässä luonnonvalinnan edelle.

Viettelyn vastakohta on seksiin pakottaminen. Suomessa tavallisten sinisorsien koiraat saattavat hyökä-

Jeesuskin käytti lintuvertausta: ”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.” Mutta onko linnuilla ja ihmisillä oikeasti jotain yhteistä?

TOIMITTAJA, BIOLOGI ja eräopas Minttu Heimovirta kertoo kirjassaan Sutinaa ja suhmurointia – Suomen luonnon ihmeellisiä asukkaita (Kirjapaja 2022), että eläimeksi harvinaisen yksiavioiset joutsenet viihtyvät teininä porukoissa ja etsivät vakituista kumppania deittailemalla.

Noin 95 prosenttia laulujoutsenpareista pysyy yhdessä, kunnes kuolema erottaa. Parit hoitavat suhdettaan tanssimalla keväisin yhdessä ennen pesimiskautta.

Jennifer Ackerman kertoo, että jotkut linnut virittäytyvät paritteluun hieromalla nokkiaan hellästi yhteen. Ne ikään kuin suutele-

Soidinaikana suokukkokoiras kasvattaa näyttävän höyhenkauluksen.

HELSINGIN YLIOPISTON ekologian ja evoluutiobiologian tohtori Ulla Tuomainen kertoo kirjassaan Eläimellistä parinvalintaa – seksi ja perhe-elämä eläinten maailmassa (Gaudeamus 2022), että suurin osa lintulajeista jakaa pesimiskumppaninsa kanssa huoltajuuden, mutta ruokittavilla poikasilla voi olla useampi isä.

Esimerkiksi täkäläisten kerrostalojen räystäiden alla pesii haarapääskypariskuntia, joiden iäkkäät naarat etsivät nuoria ja pitkäpyrstöisiä koiraita parittelukumppaneiksi – etenkin, jos niiden oma pesimiskumppani on vanha ja lyhytpyrstöinen. Komea ulkomuoto vihjaa laatugeeneistä.

Kuinka sitten käy niille uroksille, jotka eivät ole kaikkein näyttävimpiä ja vahvimpia? Ne turvautuvat muihin strategioihin.

Minttu Heimovirta kertoo suokukkojen pariutumistavoista. Soitimella näkyy kolmenlaisia uroksia: keskenään mitteleviä tummakaulurisia koiraita, niiden reviireillä vapaasti kulkevia, rauhallisia valkokauluksisia koiraita sekä hämäävästi naaraalta näyttäviä koiraita. Ne kaikki löytävät parittelukumppaneita.

JOS LINTUPARI HOITAA poikasia yhdessä, ne usein myös vahtivat pesimiskumppaniaan. Ulla Tuomainen kertoo, kuinka kirjosiepponaaras pyrkii keskeyttämään kumppaninsa luritukset muille naaraille. Jos koiras parittelee toisenkin naaraan kanssa, tämä joutuu tavallisesti hoitamaan poikaset yksin, kun koiras keskittyy kesän ensimmäiseen poikueeseen.

Jos pikkuinen varpusnaaras huomaa parittelukumppaninsa pesivän myös toisen naaraan kanssa, se voi tuhota tämän munat.

Kottaraisnaaraat ajavat kilpailevat naaraat pois reviiriltään ja ehdottavat kumppanilleen parittelua, jos tämä on kiinnostunut muista naaraista.

Linnunpoikaset hyötyvät sitoutuneista vanhemmista. Kun kottaraispari huolehtii munista yhdessä, niistä kuoriutuu jopa 97 prosenttia.

Mutta ei yksinhuoltajallakaan huonosti suju: sankariemot saavat hoivattua 75 prosenttia munista poikasiksi saakka. ■

ISTOCK

Eläkeliiton sopeutumista tukevat kurssit Maksuttomilta kursseilta saa tukea ja eväitä elämän jatkamiseen Isovanhemmuus erossa -kurssi on tarkoitettu yli 50-vuotiaille isovanhemmille. Kurssilla käsitellään omien lasten erosta tms. syystä johtuvaa lapsenlapsista vieraantumista. Tavoitteena on auttaa haastavassa elämäntilanteessa ja tarjota mahdollisuus tilanteen jäsentelyyn, siihen liittyvien tunteiden käsittelyyn ja uusien näkökulmien löytämiseen.

• 28.9.–2.10.2022 Kylpylähotelli Peurunka, haku 3.8.2022 mennessä Erosta eheäksi® -kurssit on tarkoitettu yli 50-vuotiaille avio- tai avoeron kokeneille.

Tavoitteena on uusien näkökulmien saaminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen.

• 7.–11.10.2022 Hotelli Kajaani, Kajaani, haku 27.8.2022 mennessä Kurssit tarjoavat mahdollisuuden muiden samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamiseen ja vastavuoroiseen kokemusten vaihtoon kokeneen ammattilaisen ohjauksessa.

Näille avoimille kursseille voi hakea, jos erosta on kulunut vähintään puoli vuotta tai pääsääntöisesti enintään kolme vuotta.

Isovanhemmuus erossa -kurssin osalta 1–6 vuotta tilanteen alkamisesta.

Kun lapset saivat esittää kysymyksiä piispa Kaisamari Hintikalle, kolmivuotiasta päiväkerholaista kiinnostivat lohikäärmeet.

Onko kirkossa lohikäärmeitä?

Mitä lapset haluavat kysyä piispalta, pappien ylimmältä kaitsijalta? Nelivuotiasta kiinnostaa, miksi piispalla on sauva ja milloin sitä outoa lakkia käytetään. Toinen tiedustelee, onko piispa siis ihan oikeasti ihminen. 10-vuotias kysyy, onko piispan työ vaikeaa. Entä mikä mahtaa olla piispan ensimmäinen aamuaskare?

Myös keijujen olemassaolo ja suhteet piispakavereihin askarruttavat.

Kirkko ja kaupunki sai seurakuntien kerholaisilta piispalle osoitet-

tuja kysymyksiä, joista osaan Espoon piispa Kaisamari Hintikka vastaa uudessa Piispan pakeilla -videosarjassa.

Mitä lohikäärmekysymykseen tulee, niin tottahan toki niitä kirkoissa on. Vanhoista kivikirkoista löytyy usein kuva pyhästä Yrjöstä, joka taistelee lohikäärmettä vastaan. Keskiaikaisissa pyhimyskertomuksissa lohikäärmeen kohtaaminen oli tavallista, ja Yrjön tarina on yksi tunnetuimmista.

Kuvassa pyhä Yrjö ratsastaa yleensä valkoisella hevosella, jonka kavioiden alla lötköttää paholaiseen rinnastuva lohikäärme antautuneena. Kirkoissa on siis paljon lohikäärmeitä, nimenomaan voitettuja lohikäärmeitä.

TUURE HURME Katso Piispan pakeilla -videoita Youtube-kanavallamme youtube. com/kirkkojakaupunki tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Lisätietoja ja sähköinen haku: www.elakeliitto.fi/sopeutuminen tai hakulomakkeiden tilaus p. 040 7257 561, anu.korhonen@elakeliitto.fi Hae rohkeasti mukaan!

Tervetuloa Lauttasaaren senioritaloon!

Säätiön omistama yhteisöllinen palvelutalo aivan meren rannalla tarjoaa laadukasta ja kohtuuhintaista asumista helsinkiläisille ikäihmisille.

Ikäihminen, koetko lähisuhteessasi väkivaltaa?

Haluatko keskustella?

Asiantuntijat auttavat Sinua. Ota rohkeasti yhteyttä.

050 469 0050 040 457 1449 Janne Pulkkinen, janne.pulkkinen@suvantory.fi

Anne Maijala, anne.maijala@paakaupunginturvakoti.fi

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Monipuolinen palvelupakettimme helpottaa asukkaidemme arkea kotona. Pakettimme sisältää muun muassa päivän ateriat, viikkosiivouksen, virkistystoimintaa ja paljon muuta.

Olemme hyväksytty Helsingin kaupungin kotihoidon palvelusetelintuottaja.

Lue lisää: www.lauttasaarensenioritalo.fi Ota yhteyttä ja sovi esittelykäynti

040 545 2629 Eva Keskilammi Olethan asunut Helsingissä viimeiset 10 vuotta?

Hyvää kesää!

Seuraava lehti ilmestyy 11.8.

”Tämän hetken toiveeni on nähdä, kun poikani aloittaa koulun.”

AIVOSYÖVÄN SAIRASTANUT LAURA ANNALA

Yksikin päivä lisää Testamenttilahjoituksilla syöpätutkimus pelastaa henkiä.

Lue lisää osoitteessa syopasaatio.fi.

Espoolaisella maatilalla tehdään moni asia vähän toisin.

Vastuuviljelijä Melina Heimschin mukaan monipuolisuus luo turvaa, kun ilmasto muuttuu.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

E

i uskoisi, että ollaan Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa. Ympärillä on peltoa ja metsää, lampaita ja hevosia. Linnut sirkuttavat, kukko kiekuu, kanat ja ankat kaakattavat. Paikka poikkeaa valtavirrasta muutenkin.

Pohjois-Espoossa Nuuksion kupeessa sijaitseva PieniKylä on osakeyhtiömuotoinen maatila, jolla viljellään sekä luomusti että biodynaamisesti.

Tilan vastuuviljelijä on 27-vuotias Melina Heimsch, jonka lisäksi osakeyhtiössä ovat mukana hänen isänsä, äitipuolensa, isoäitinsä ja sisaruksensa sekä muutama muu. Mutta onko tällainen maatalous toivotonta pyristelyä ruoantuotannon valtavirrassa ja idealistista puuhastelua, vai voisiko täältä löytyä ratkaisuja globaalia ruoantuotantoa ravisteleviin pulmiin?

ALUSSA OLI PERINTÖMAA, Melina Heimschin äitipuolen, nyt tilan peltotyöntekijänä toimivan Mari Salmelan,lapsuudenkodin ympärillä olevat metsät ja viljelysmaat. Perhe päätti ryhtyä viljelmään – vailla kokemusta ja koulutusta.

– Kun aloitimme kahdeksan vuotta sitten, tässä oli mukana muitakin viljelijöitä, mutta vähitellen tästä tuli meidän työmme. Tykkään tästä ihan hirveästi, Heimsch kertoo.

Monenlaista on kokeiltu, eikä kaikki ole aina mennyt ihan nappiin.

– Olemme tehneet varmasti kaikki virheet, joita start up -viljelijät voivat tehdä, mutta myös oppineet hirveästi, Salmela summaa.

Nyt tilan mailla kasvatetaan noin 250:tä eri kasvia: avomaavihanneksia, yrttejä, jonkin verran vehnää ja kauraa eläimille mutta myös muinaisviljoja kuten spelttiä, juhannusruista ja mustakauraa. Eläimistä ensin tulivat mehiläiset, sitten lampaat ja kanat ja lopuksi ankat ja hevoset.

Tilalla on myös pari kissaa ja koiraa.

– Alusta saakka on ollut unelmana, että saisimme myös muutaman lypsylehmän. Lehmän lanta on kompostoituna ihan kultaa maalle. Sen avulla kaikki kasvaa, Heimsch sanoo.

Biodynaamisuus tilalla tarkoittaa esimerkiksi maan hoitoa ja monimuotoisuutta, jolloin syntyy itseään tasapainoittava ekosysteemi. Kasvit ja eläimet ikään kuin tukevat ja toisaalta myös hillitsevät toistensa olemassaoloa. Tasapainon löytyminen vie aikaa.

– Esimerkiksi linnut, perhoset ja pölyttäjät ovat lisääntyneet täällä valtavasti. Tuholaisia on ollut, mutta nyt on jo niitä syöviä leppäkerttujakin. Luonto pitää itsestään huolta, kun sille antaa aikaa. Jos jotakin otetaan pois, syntyy yleensä dominoefekti, koska jokin laji on aina jonkin toisen ruokaa, Heimsch sanoo.

Maata pyritään muokkaamaan mahdollisimman vähän. Heimschilta tulee myös kaikille har-

deo i v so a t a K a t i l a lt ma kkoja­ kir unki.fi p ka u

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Viljelyä ja paljon varjelua rastelijaviljelijöille mullistava tieto: täällä ei kitketä koko kesää rikkaruohoja.

– Rikkaruohot kitketään aluksi, jotta vaikka porkkana saa tarvitsemansa tilan. Sen jälkeen rikkaruohoja ainoastaan trimmataan, koska kasvupeitettä pitääkin olla. Se sitoo kosteutta.

ENGLANTILAIS-SAKSALAINEN UKKI perehdytti aikoinaan Melina Heimschin puutarhanhoitoon ja biodynaamiseen viljelyyn, mutta nuorena Heimsch ei osannut kuvitellakaan, että hänestä tulisi viljelijä. Sen sijaan hän haki taidekouluun ja opiskeli tradenomiksi. Sitten maanviljelys vei mukanaan.

– Olen käytännöllinen ihminen ja tykkään tehdä käsillä. Tämä on myös siitä ihana työ, että syntymä ja kuolema ovat jatkuvasti läsnä, mutta eivät negatiivisella tavalla, Heimsch sanoo.

Toistaiseksi tila ei ole vielä antanut koko porukalle elantoa, vaan kaikki ovat tehneet myös muita töitä.

Melinda Heimschia tila työllistää jo melko hyvin vuoden ympäri. Suunnittelu ja taimien kasvatus vie aikaa. Tuotteita jatkojalostetaan ja myydään.

Tilaa kannattelevat satokumppanit, tavalliset ihmiset, jotka sitoutuvat ostamaan osan sadosta ja saavat aina kassillisen kauden vihanneksia joko kotiin toimitettuna tai paikalta noudettuna.

Tilaan kuuluu myös Vihdintien varressa, entisessä Takkulan baarissa, sijaitseva tilapuoti, joka aukeaa taas, kun remontti valmistuu.

Panttilainaamo ja second hand -myymälä

”

Teemme monta asiaa kuten joskus ennen on tehty, mutta ajattelen, ettemme voi koskaan mennä taaksepäin.

PieniKylämaatilalla on myös eläimiä: mehiläisiä, ahvenanmaanlampaita, ankkoja, kanoja ja hevosia, kissoja ja koiria. Melina Heimschin sylissä paimenkoira, bordercollie Tiko.

RUOANTUOTANTOA LEIMAAVAT nyt massiiviset ongelmat. Tuottajat eivät elä työllään, maatilojen määrä vähenee, ruoan, energian ja lannoitteitten hinta nousee ja äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät.

Sota Ukrainassa on jättämässä ihmiset eri puolilla maailmaa ilman odotettuja viljalasteja. Nykyinen erikoistumiseen perustuva maatalous on osoittanut haavoittuvuutensa, ja omavaraisuus on alkanut kiinnostaa.

Globaalit kysymykset mietityttävät myös espoolaisella pellolla. PieniKylä on niin sanottu hiilitila eli se on mukana Ilkka Herlinin, Saara Kankaanrinnan ja Anna Kotsalo-Mustosen perustaman säätiön Baltic Sea Action Groupin hankkeessa, jossa tutkitaan, kuinka pelloista saataisiin hiilinieluja.

Espoossakin on jo koettu kovia tuulia ja aikaisin käynnistyneitä kasvukausia mutta myös kuivuutta ja hellettä. Vaihtelevissa olosuhteissa monimuotoisuus tuo turvaa, sillä aina jokin kasvi pärjää.

– Esimerkiksi papua ei kuivuus haittaa. Myös kesäkurpitsaa ja tomaattia tuli hyvin viime kesänäkin, Melina Heimsch kertoo.

Hän ajattelee, että ruoantuotannossa pitäisi mennä taas kohti paikallisuutta globaaliuden sijaan ja kohti monimuotoisuutta erikoistumisen sijaan. Kuulostaa vähän siltä, mitä maatalous joskus olikin. Onko tämän tilan tapa toimia siis askel taaksepäin vai tulevaisuutta? Melina Heimsch uskoo, että jälkimmäistä.

– Teemme monta asiaa kuten joskus ennen on tehty, mutta ajattelen, ettemme voi koskaan mennä taaksepäin. Voimme ottaa hyväksi todettuja tapoja vanhasta ja yhdistää niihin nykyistä tietoa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

13

Suljettu uskonyhteisö sitoutti ensin rakkaudella Anniina Enbuska lähti nuorena opetuslapseuskouluun.

Hän piti siellä kihlasormusta merkkinä sitoutumisestaan Jeesukseen.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MARI AARNIO JA ISTOCK KUVA JANI LAUKKANEN

A

nniina Enbuska kasvoi pääkaupunkiseudulla helluntailaisessa perheessä. Kotona hänelle kerrottiin Jumalasta, joka on kuin lempeä isä ja suojelee lapsiaan.

– Opin oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta. Ne liitettiin kristinuskoon, ja vaikka itse olen erkaantunut siitä, kodin arvot ovat seuranneet mukana, Enbuska kertoo.

Hänellä ei ole pahaa sanottavaa myöskään lapsuutensa seurakunnasta, jonka lasten ja nuorten toiminnasta ja leireistä jäi hyviä muistoja.

Kiinnostus seurakuntaan laski teini-iässä. Ystäväpiiri oli lähinnä koulusta, ja nuorena piti ottaa etäisyyttä vanhempiin ja heidän arvomaailmaansa.

– Sitten koin jotain sellaista, mistä puhutaan hengellisenä heräämisenä. Löysin oman suhteeni Jumalaan, Enbuska kertoo.

JUURI TÄSSÄ HERKÄSSÄ elämänsuunnan etsinnän vaiheessa tuli Anniina Enbuskan seurakuntaan vieraita Rovaniemeltä. Siellä oli perustettu opetuslapseuskoulu Arctic Circle Master’s Commission, jossa oppilaiden kerrottiin oppivan seuraamaan Jeesusta kuten opetuslapset aikoinaan. Koulun opetus ja säännöt heijastelivat amerikkalaista evankelikaalista kristillisyyttä, josta se olikin lähtöisin.

– Innostuin, kun näin asialleen omistautuneita nuoria, jotka kertoivat, miten heidän elämänsä oli mullistunut. Ajattelin, että olisi hienoa kasvaa hengellisesti ja oppia tuntemaan paremmin Raamattua ja Jumalaa, Enbuska kertoo.

Enbuska kysyi koulun johtajalta, miten kouluun pääsisi. Hän oli valmistautunut siihen, että kouluun olisi normaali hakuprosessi. Johtaja yllätti hänet.

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

– Johtaja sanoi, ettei yleensä ota oppilaita kesken lukukauden, mutta oli valmis tekemään kohdallani poikkeuksen, koska Jumala oli käskenyt häntä tekemään niin.

Myöhemmin Enbuska kuuli, että muitakin oppilaita oli kohdeltu samalla tavalla: vedottu Jumalan johdatukseen ja kerrottu, että juuri he olivat ainutlaatuisia.

Opetuslapseuskoulu oli pieni, enimmillään parinkymmenen oppilaan, yhteisö. Koulu oli osa paikallisen helluntaiseurakunnan toimintaa, ja sen johtaja oli seurakunnan nuorisopastori.

EHTI KULUA yli kolme vuotta ennen kuin Anniina Enbuska oivalsi, että se, mitä hän koulussa koki, oli hengellistä väkivaltaa. Alkuun todellisuus peittyi ensihuuman alle.

Sitten hän painotti mielessään pitkään koulun hyviä puolia.

– Rakkauspommitus on suljettujen uskonyhteisöjen tyypillinen kikka.

Uusi tulokas kokee, että juuri hänen sanomansa ja tekemisensä ovat kiinnostavia. 17-vuotiaana tuntui jännittävältä päästä sisään rakkaudelliseen ilmapiiriin, Enbuska kertoo.

Enbuska on kirjoittamassa kirjaa omista ja muiden oppilaiden kokemuksista. Muut ovat kertoneet samaa: ensimmäinen vuosi koulussa oli kuin eläisi pumpulissa.

– Koulussa sai tuntea, että on mukana jossakin merkityksellisessä. Onnen huumassa uskoin väitteet, että siellä käydään lyhyessä ajassa läpi sellaisia henkisiä kasvuprosesseja, joihin muuten kuluu ihmiselämässä kymmeniä vuosia.

Ikävämmät puolet tulivat esiin vasta ajan kanssa.

– Hiljalleen asiat eskaloituivat, ja jouduin todistamaan ja kokemaan vallan väärinkäyttöä. Kaikki koulussa kulminoitui johtajaan. Muutkin opettivat, mutta valta oli hänellä.

Koulua johtava nuorisopastori vastasi periaatteessa toiminnasta seurakunnan johdolle, mutta käytännössä hän toimi autoritaarisesti ja piti johdon pimennossa menetelmistään.

RYHMÄPAINE OLI opetuslapseuskoulussa kova, ja johtaja vaati ehdotonta kunnioitusta.

Jos joku kyseenalaisti koulun toimintatapoja, sanottiin, että hänellä oli auktoriteettiongelma.

– Annettiin ymmärtää, että kaikki vika on henkilöissä itsessään, ei johtajassa ja hänen toiminnassaan, Anniina Enbuska kertoo.

Moni oppilas ei uskaltanut puhua asioista ääneen.

– Jos puhuit väärälle henkilölle, asia saattoi mennä johtajan korviin. Aika paljon me kyttäsimme toisiamme.

Koulussa oli paljon erilaisia sääntöjä. Niissä säädeltiin oppilaiden pukeutumista, käyttäytymistä ja ihmissuhteita.

– Ensimmäisenä vuonna oli seurustelukielto.

Lisäksi oli niin sanottu viiden minuutin sääntö, jonka mukaan vastakkaiseen sukupuoleen kuulu­ van kanssa ei saanut olla kahdestaan sitä pitem­ pää aikaa.

Enbuska kertoo pojasta, joka tuli kouluun kes­ ken vuoden. Tytöille kerrottiin, että uusi poi­ ka on seksuaalisuuden alueella rikkinäinen, eikä tyttöjen pidä herättää hänessä vääriä ajatuksia.

Niinpä heidän piti pukeutua erityisen peittävästi.

– Monia tyttöjä ja poikia syytettiin yliseksuaa­ lisuudesta. Minä sain tämän palautteen siksi, et­ tä olin leikkinyt yhden pojan kanssa peukkupai­ nia automatkalla. Minua syytettiin sen jälkeen sii­ tä, että huoraan.

”

Koulun arjessa hengellinen väkivalta näkyi kontrolloimisena, syyllistämisenä, eristämisenä, nujertamisena ja pakottamisena.

SEURUSTELUKIELTOON LIITTYI kihlasormuksen pitäminen ensimmäisen opiskeluvuoden ajan.

Tämä, kuten koulun monet muutkin kummallisil­ ta tuntuvat säännöt, tuli Amerikasta.

– Kihlasormus oli merkki siitä, että olimme kimpassa Jeesuksen kanssa, Anniina Enbuska kertoo.

Kihlasormus viestitti ulkomaailmalle, ettei koulun oppilasta kiinnostanut maallinen rak­ kaus, saati seksi. Sormuksen pitäminen tuntui kiusalliselta.

Opetuslapseuskoulussa oli lähes neljän vuo­ den aikana useampikin homoseksuaali, joista jot­ kut puhuivat asiasta avoimesti.

– Se ei tietenkään ollut hyväksyttyä. Toimin­ nassa näkyi ajattelu, joka tulee Jenkeistä ja on jossain määrin vallalla helluntailaisuudessa ja ka­ rismaattisessa liikkeessä. Sen mukaan ihmisel­ lä voi olla homoseksuaalinen identiteetti, mut­ ta hän ei saa elää homona identiteettinsä mukai­ sesti.

Enbuskan mukaan tämä johti koulussa siihen, että homoseksuaalit pyrkivät eheytymään he­ teroiksi, yrittivät seurustella vastakkaisen suku­ puolen kanssa ja menivät jopa naimisiin. Tästä seurasi monen ihmisen elämään tuskallisia koke­ muksia.

KURI OLI KOULUSSA tiukka ja sääntörikkomuk­ sista rangaistiin.

– Siivosin seurakunnan vessoja rangaistukseksi jonkin tehtävän unohtamisesta. Joskus juoksim­ me pakkasessa vähissä vaatteissa.

Rankin rangaistusmuoto oli sosiaalinen eristä­ minen. Jotkut eristettiin päiväkausiksi kotiinsa tai maaseudulla sijainneeseen tyhjään asuntoon.

– Kun jätin koulun, elämäni romahti. Toipuminen vei aikaa, Anniina Enbuska kertoo.

Oppilaat asuivat ja viettivät kaiken vapaa­ aikansa yhdessä. Jopa hyvin intiimejä asioita käsiteltiin muiden edessä. Mikään ei ollut yksi­ tyistä.

– Yhteisössä ajateltiin, että kun hyväksymme johtajan auktoriteetin, kykenemme alistumaan myös Jumalalle.

LOPULTA ANNIINA ENBUSKA oivalsi, että se, mitä opetuslapseuskoulussa tapahtui, ei ollut normaa­ lia eikä hyväksyttävää. Vaikka hän ei osannut ni­ metä tapahtumia hengelliseksi väkivallaksi, hän ymmärsi, että ihmisiä manipuloidaan.

– Hengellinen väkivalta voi olla fyysistä, hen­ kistä, seksuaalista, taloudellista – hyvin monen­ laista. Koulun arjessa se näkyi kontrolloimisena, syyllistämisenä, eristämisenä, nujertamisena ja pakottamisena. Ainakin yhdessä tapauksessa joh­ taja kävi myös käsiksi oppilaaseen ja nosti hänet seinälle.

Niitä, jotka halusivat lähteä koulusta kesken pois, peloteltiin, että he toimivat vastoin Jumalan tahtoa. Kukaan ei tietenkään halunnut tehdä niin.

– Ei välttämättä uhkailtu helvetillä vaan annet­ tiin ymmärtää, että jos poikkeat Jumalan tahdos­ ta, sillä on ikäviä seurauksia elämässäsi.

Neljäntenä vuonna Enbuska puhui seurakun­ nan johdolle koulun tapahtumista.

– Koulun johtaja totesi minulle, että voin jo­ ko hyväksyä hänen ajatuksensa ja tulkintansa mi­ nusta tai poistua. Valitsin jälkimmäisen. Avautu­ miseni vaikutti koulun loppumiseen.

Pois lähteminen oli kuin tyhjän päälle olisi hy­ pännyt, sillä koulu oli Enbuskalle koko senhetki­ nen elämä. Myös opiskelijatoverien epäsuosioon joutuminen pelotti.

– Kun jätin koulun, elämäni romahti. Toipumi­ nen vei aikaa.

Enbuskalla oli tukiverkkona perhe ja ystäviä.

Lisäksi hän löysi vertaistukea Uskontojen uhrien tuki ­yhdistyksen kautta.

– Lähdin opiskelemaan teologiaa. Vapauduin vanhoista ajatuksistani, joiden mukaan piti seu­ rata Jumalaa tai Jumala veisi pois kaiken hyvän.

Yliopistossa sain asiallista, tieteeseen perustuvaa opetusta, Enbuska kiittelee.

ANNIINA ENBUSKA AIKOI ensin papiksi. Sitten hän oivalsi, että pappeus on ristiriidassa sen kanssa, mihin hän uskoo.

– Nykyisin kuvailen itseäni negatiiviseksi tai agnostiseksi ateistiksi. En sano, ettei Jumalaa ole olemassa. Minulta vain puuttuu usko Jumalaan tai jumaliin. En halua olla tyrkyttämässä mitään vakaumusta, en myöskään uskonnottomuutta.

Lähipiirissäni on edelleen uskovaisia.

Terve uskonnollisuus on Enbuskan mukaan yksilöä kannattelevaa ja antaa voimavaroja ja merkitystä elämään.

– Epäterve uskonnollisuus litistää ja rajoittaa.

Se näkyy mielen alueen ongelmina, pelkoina, ah­ distuksena, masennuksena ja neuroottisena suo­ rittamisena. Jos jossain yhteisössä käytetään hen­ gellistä väkivaltaa, toiminta ei ole terveellä poh­ jalla. ■ Uskonnollisessa yhteisössä vaikeuksiin joutuneelle on tarjolla tukea osoitteessa uskontojenuhrientuki.fi.

Knutbyssä lahkokulttuuri johti murhaan Ruotsia ravisutti tammikuussa 2004 murha pienessä Knutbyn kylässä. Uhri oli paikallisen Filadelfia-seurakunnan pastorin Helge Fossmonin vaimo. Murhaaja oli perheen lastenhoitaja ja kotiapulainen Sara Svensson.

Traagista tarinassa oli se, että rikoksen takana oli pastori itse. Hänellä oli ollut ”hengelliseksi taisteluksi” puettu seksisuhde Svenssonin kanssa. Suhteen paljastuttua Svensson eli yhteisössä nöyryytettynä ja eristettynä ja toimi käytännössä kotiorjana. Pastori manipuloi hänet murhaajaksi ”Jumalalta

tulleilla” tekstiviesteillä. Lisäksi Svensson yritti tappaa miehen, jonka vaimon kanssa pastorilla oli ollut suhde.

Vakavat rikokset eivät suinkaan lopettaneet lahkoksi kehittyneen yhteisön toimintaa, vaan yhteisö sairastui entistäkin pahemmin. Kun yhteisössä alusta asti mukana ollut toinen pastori Peter Gembäck lopulta oivalsi tilanteen, hän soitti vuonna 2017 murhan tutkinnanjohtajalle ja kertoi, mitä kaikkea yhteisössä oli tapahtunut. Seurauksena oli useita rikosilmoituksia pahoinpitelyis-

tä ja alaikäisen tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Tästä kaikesta kertoo Peter Gembäckin ja Annika Sohlanderin kirja Knutbyn murha – Seurakunnasta kultiksi (Docendo 2022). Karmaisevinta tarinassa on seurakunnan ylimmän johtajan Åsa Waldaun rooli. Hänen kerrottiin olevan Kristuksen morsian, jota valmisteltiin sulhasen paluuta varten. Yhteisössä johtajan hyvinvointi oli kaikki kaikessa, ja ihmisiä hallittiin pelolla. Seksi ja raha kuuluivat kuvioon, jossa kaikelle löytyi hengellinen perustelu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

15

UUSIA, KOTOISIA JA TURVALLISIA VUOKRA-ASUNTOJA SENIOREILLE PIHLAJISTOSSA. alk. 884 €/kk

VA P A S U A AT N 2 8 , 5 N OT -42m 2

Vuokra sisältää palveluita, esim. kotisiivous.

As Oy Pihlajiston Sointu on sinua varten, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Taloon jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, kodikas ja lämminhenkinen.

Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi?

Näytämme vapaita asuntoja ja taloa mielellämme henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Oman tutustumiskäyntisi voit sopia soittamalla meille numeroon 010 315 4140.

PIHLAJISTON

SOINTU

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Muissa maisemissa Muutaman tunnin pyhiinvaellus Turussa vie kadonneisiin paikkoihin ja keskiaikaisiin kirkkoihin.

A

TEKSTI JA KUVAT KAISA HALONEN

lkukesän arkiaamuna tunnelma hämäräs­ sä Turun tuomiokirkossa on unelias. Tä­ nään olen yksi saapujista ja lähtijöistä, joita tämä yli seitsemänsataa vuotta van­ ha kirkko on nähnyt lukemattomia.

Tuomiokirkko on kerännyt pyhiinva­ eltajia jo katolisella keskiajalla – ja var­ sinkin silloin. Parhaimmillaan kirkos­ sa on ollut nelisenkymmentä sivualttaria

ja jokaisessa niissä pyhimysten reliikkejä. Tärkeimpiä pyhäin­ jäännöksiä olivat entisten piispojen pyhän Henrikin ja autu­ aan Hemmingin luut. Heidän sekä Neitsyt Marian juhlapäivät ovat vetäneet kirkolle pyhiinvaeltajia kauempaakin.

Reformaation myötä sivualttarit reliikkeineen poistettiin kirkoista ja pyhiinvaelluksetkin loppuivat muutamaksi sadaksi vuodeksi. Eivät kuitenkaan pysyvästi, sillä tässä olen: sytyttämässä kynttilää Jumalanäidin ikonin eteen ja pyhiinvaellukselle lähdössä. Tosin suhtaudun pyhiin­

vaellus-sanaan epäröiden. En odota ihmeitä vaan lähinnä muutaman tunnin ulkoilua alkukesän vehreydessä, maisemissa, joista suurin osa on minulle uusia.

Ei ole yhtä oikeata tapaa vaeltaa. Niin sanoi edellisenä päivänä tapaamani Annastiina Papinaho. Hän on pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Turun kaupungin ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hankkeessa, joka vahvistaa ja tukee olemassa olevia suomalaisia pyhiinvaellusverkostoja ja luo uusia.

Helenan polku, joka kiertää Turun keskiaikaiset kirkot, on yksi hankkeen myötä syntyneistä pyhiinvaellusreiteistä. Sille olen tänään aikeissa lähteä.

Helenan polku on reilut kahdeksan kilometriä, eli se taittuisi normaalilla kävelyvauhdilla parissa tunnissa. Papinahon mukaan kyse ei kuitenkaan ole ihan tavallisesta kävelylenkistä. Arki on usein kiirehtimistä paikasta toiseen, mutta pyhiinvaellukseen kuuluu tietty kiireettömyys, pysähtyminen ja läsnäolo. Voi rauhoittua ja ihmetellä.

ALKUMATKA KULKEE läpi akateemisen Turun, Åbo Akademin ja Turun yliopiston rakennusten lomassa. Arkkipiispan talon pihassa tuomi kukkii.

Kun unohdan katsoa reittikarttaa, kävelen heti vähän harhaan ja päädyn pyörimään parkkipaikalla. Onneksi, sillä muuten olisi jäänyt näkemättä graffitin välittämä elämänohje: ”Ei saa ottaa liian tosissaan”.

Siitä universumille kiitos – olen jo nyt tuskastunut siihen, että seuraan puhelimen näytöltä reittikarttaa ja välillä taas katselen maisemaa kameran etsimen läpi. Näenkö oikeasti mitään? Ehdinkö rauhoittua ollenkaan? Meneekö tämä muutaman tunnin irtiotto ihan hukkaan?

Hetken päästä huomaan kävelleeni reitin ensimmäisen etapin ohi. Olen ollut selin siihen katsellessani Alvar Gullichsenin jättimäisen Posankkaveistoksen muhkeaa takamusta saparoineen. Osapuilleen Posankkaa vastapäätä Pispalantien toisella puolella on keskiaikainen, piispan majapaikkana palvellut Kairisten kylä. Tai siis on joskus ollut, sillä se on kadonnut maan tasalle. Nyt se on vain sotkuinen metsikkö, mutta ei toki asumaton: satakieli laulaa, fasaani tepsuttaa puuhakkaana.

KADONNEITA PAIKKOJA ja vanhojen paikkojen päälle kerrostuneita uudempia paikkoja tämän reitin varrella riittää. Kävelemäni Kirkkotien asfaltti peittää keskiaikaista tienpohjaa. Pyhän Katariinan kirkko, jonne tie johtaa, on rakennettu 1400-luvulla, mutta sitä ennen paikalla on ollut puinen kirkko jo ainakin 1200-luvulla. Sitäkin ennen paikka on ollut pyhä: arkeologisissa kaivauksissa nykyisen hautausmaan ja pappilan väliseltä alueelta on löydetty ristiretkien aikainen ruumiskalmisto ja viikinkiaikainen polttokalmisto.

Niin kuin nimikin kertoo, kirkko on omistettu pyhälle Katariina Aleksandrialaiselle, mahdollisesti 200–300-lukujen taitteessa eläneelle marttyyrille. Saattaa olla, että tätä keskiajalla varsin suosittua pyhimystä ei ole koskaan ollutkaan, mutta se ei ole estänyt legendojen syntyä.

Tarinat kertovat neidosta, joka oli sekä kaunis että älykäs ja päälle päätteeksi hurskaskin. Tavalliset miehet eivät kelvanneet hänelle sulhaseksi, mutta näyssä ilmestynyt Kristus-lapsi kihlasi hänet. Katariina sai joukon aikansa oppineimpia

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

miehiä kääntymään kristinuskoon ja joutui itse kidutetuksi ja lopulta surmatuksi.

Kun lähden kirkolta, kellot soittavat saattoväkeä koolle viereiseen siunauskappeliin. Reitti vie minut Nummen kylän läpi Aurajoen rantaan ja kulkee Halistenkoskelle.

Kohisevaa koskea voisi katsella ja kuunnella vaikka kuinka kauan. Sen ääni on tyynnyttävä ja jotenkin ikuinen. Reittiopasta selailemalla selviää, ettei koskea ole ollut tässä aina. Se syntyi maan kohoamisen myötä joskus yli tuhat vuotta sitten.

kymmenen jälkeen piispanistuin muutti taas, tällä kertaa parin kilometrin päähän nykyiselle paikalleen Tuomiokirkkoon.

MONILLA PYHIINVAELLUKSILLA on tietty kohde, jokin pyhä paikka. Se voi olla jonkun pyhimyksen hauta tai muu hänen henkilöhistoriaansa liittyvä paikka. Annastiina Papinahon mukaan määränpää voi olla myös matka itse: se, mitä matkasta avautuu, ja yhteys, jota voi kokea itseensä, mahdollisiin matkakumppaneihin, pyhään ja luomakuntaan.

Maarian kirkossa universumi lähettää seuraaKOSKI ON KÄÄNTÖPAIKKA, josta Helenan polku van viestin – oikeastaan monta. Viestit ovat kuvijatkaa takaisin päin joen toista rantaa pitkin. Fana kirkon seinissä ja katossa, ja niiden merkitystä saanikukko kävelee hetken samaan tahtiin pellon voi vain arvailla. Rykelmä sydämenkuvia on kuin reunaa kuin matkakumppanina, kunnes keksii rakastuneen teinin kynästä lähtöisin. Solmut, kiinnostavampaa tekemistä. Tienvarren penkkiin punokset, spiraalit, labyrintit, ruudukot ja ristit on kirjoitettu seuraava viesti universutuntuvat kertovan, että tässä kirkossa olmilta: ”Antaudu”. Eksymisen vaalaan arvoitusten ja mysteerin äärellä. raa ei näissä maisemissa ole, joten Jotkut kuvioista ovat sellaisia, ettei ­ s voin pitää puhelimen taskussa niille edes ole nimeä. llu e ja vain seurailla ympäristöä.

Tämän tyyppisiä maalauka nv u k s i a i i Tuuli pyyhkii ihoa. Välilsia kutsutaan usein primitiivih P y ollisu ­ i lä kuuluu kellojen ääni Pyhän siksi. Niitä eivät ole maalank n hd Katariinan kirkon suunnasta. ma kaupu koja­ neet aikansa ammattimaalarit Linnut laulavat taukoamatta. vaan kirkon rakentajat, joiden pää la kirk .

Olen varannut reppuun setaidoissa ja tietämyksessä on ul i.fi k d kä sadeviitan että hellehatun, saattanut olla toivomisen varaa. u n se pu u rakkolaastareitakin. Millekään Erikoisia kuva-aiheita on myöa k niistä ei ole tarvetta, vaan ne hemmin tulkittu maagisiksi symovat turhaa painoa. Jospa tämä taas boleiksi, joiden tarkoitus on mahdolkerran muistuttaisi minulle, että jatkulisesti ollut karkottaa pahoja henkiä. va jossittelu ja ennakointi tekee matkasta ja Yhtä hyvin niitä voisi ajatella kuvallielämästä yleensäkin raskaampaa. Kun kaikkeen sina rukouksina. varautuu, tulee myös vieneeksi itseltään mahdollisuuden yllättyä.

HELENAN POLKU kulkee vielä ensin Vähäjoen ja Vaelluksella ei välttämättä tapahdu mitään, sitten Aurajoen vartta takaisin Tuomiokirkolle.

Annastiina Papinaho huomautti jutellessamme.

Pidempi reitti, myös Aurajokea seuraileva PiePyhiinvaelluksen mielentilaan ei ehkä pääse heti, tarin polku, olisi käynyt Liedossa asti. Vastaavia mutta muutamankin tunnin matka aistit avoinna, päiväretkelle sopivia pyhiinvaellusreittejä on viiluontoa ihmetellen ja omalle keskeneräisyydelme vuosina perustettu eri puolille Suomea. Osa le ja elämälle antautuen voi riittää. Joskus pelkkä kulkee historiallisissa maisemissa, toisissa taas liike tekee hyvää. pääosassa on luonto.

Annastiina Papinaho arvioi, että vuosittain PELLON TOISELLA puolella kohoaa iso supermar- Suomessa järjestetään satoja eri pituisia vaellukket ja, kyllä, tuon tuolla täytyy olla Maarian kirksia. Lisäksi monet suomalaisetkin lähtevät Eurooko. Ennen kirkot ovat hallinneet ympäristöään pan pitkille vaellusreiteille. Pyhiinvaellusinnosihan toisella tavoin. Mitään muuta niin komeaa tukselle on Papinahon mukaan monia syitä. ja korkeaa ei ole näissä maisemissa ollut.

Pitkät, useamman viikon, pyhiinvaellukset Jos odottaa, että pyhiinvaellus Suomessa olisi voivat olla tietoinen irtiotto arjesta ja tilan ja ajan jonkinlainen keskiajan tai edes läheisemmän his- ottamista oman elämän kysymyksille. Korona ja torian teemapuisto, pettyy varmasti. Kivikirkot Ukrainan sota ovat horjuttaneet monen turvalliovat kokeneet vuosisatojen varrella monia isomsuudentunnetta ja saaneet etsimään merkitykselpia ja pienempiä muodonmuutoksia. Niitä on lisyyttä elämään. korjattu, laajennettu ja sisustettu. Jotkut ovat paPyhiinvaellus jalkaisin, pyöräillen tai vaikka laneet ja rakennettu uudelleen. Vielä enemmän meloen on myös kestävä ja kohtuullinen matkuson tietysti muuttunut kirkkojen ympäristö. tamisen tapa, joka voi tuoda toivoa ympäristöMutta pyhiinvaeltajan ei kuulukaan etsiä näkriisin ahdistamille. Se ei ole matkaa vain histoennäisen autenttisia, viehättäviksi kuviksi taipuriaan vaan myös kohti tulevia sukupolvia. ■ via paikkoja ja maisemia. Tarkoitus on lähestyä Turun tuomiokirkko on avoinna joka päivä klo 9–18. pyhää, eivätkä sen kohtaamista estä automarkePyhiinvaelluskeskus Turun tuomiokirkossa päivystää tit, pellonreunaan nousseet lähiöt eivätkä muovikesällä ma–ti klo 10–16, ke klo 12–18 ja to–pe klo 9–16. set työmaa-aidat.

Pyhän Katariinan kirkko on avoinna 5.8.

Koroistenniemi Aurajoen ja Vähäjoen risteykasti ma–pe klo 12–17 (ei 24.6.). sessä on taas yksi kadonnut paikka. Tai eihän nieMaarian kirkko on avoinna 29.7. asti mi ole mihinkään kadonnut, mutta sen menneesma–pe klo 12–18 (ei 24.6.). tä loistosta muistuttaa vain raunioille pystytetty Lue lisää aiheesta pyhiinvaellussuomi.fi sekä valkea risti. Tälle paikalle rakennettiin 1230-luvulIlari Aalto, Annastiina Papinaho, Larissa Riihila piispankirkko ja siirrettiin alun perin Nousiaihuhta ja Usva Torkki: Valo askeleillani – Pyhiin­ vaelluksella Suomessa (Kirjapaja 2022). sissa sijainnut piispanistuin. Muutaman vuosi-

■

Pyhiin­ vaelluksen avainsanat Kiireettömyys Vapaus Huolettomuus Hengellisyys Jakaminen Yksinkertaisuus Hiljaisuus Hans-Erik Lindström Vadstenan pyhiinvaellus­ keskuksen perustaja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

19

P

yhiinvaellukselle lähtevä lähtee mielenmuutoksen tielle, eikä se välttämättä vaadi pitkää tai vaivalloista matkaa, sanoo ortodoksipappi ja kirjailija Johannes Lahtela. Lahtelalle jo viikonloppu Valamon luostarissa Heinävedellä riittää siihen, että jokin elämässä liikahtaa parempaan suuntaan. Sisäiset asetukset palautuvat oikeille taajuuksille ja elämän mittasuhteet näyttäytyvät oikeassa koossa.

Luostariympäristö tukee hiljentymistä ja Jumalan kohtaamista, sillä tarjolla ei ole ylimääräisiä viihdykkeitä – huoneissa ei esimerkiksi ole televisiota. Silti jossain vaiheessa mieli saattaa muuttua niin levottomaksi, ettei rukoukseen keskittyminen onnistu. Silloin voi mennä kirkkoon, sytyttää tuohuksen, istua hiljaa ja antaa ympäristön tehdä tehtävänsä.

– Hyvä pyhiinvaellus johtaa takaisin omaan arkeen. Usein luostarissa kirkastuu se, mikä omassa elämässä on totta. Irtiotolla saattaa olla ihan konkreettisia seurauksia – vaikka jotain niinkin yksinkertaista kuin se, että osallistuu sen jälkeen enemmän kotitöihin, Lahtela sanoo.

– Yksi pyhiinvaelluksen keskeisiä ulottuvuuksia on, että tulee aidommaksi ja todemmaksi omassa elämässään ja pyrkii elämään itsensä näköistä elämää. Tämä on niin lyhyt valssi, joka täällä maan päällä joraillaan, että kannattaa miettiä, mihin aikansa käyttää ja kenen kanssa sen viettää. Se on se klassinen kysymys, että missä minun aarteeni on.

Lahtela on huomannut, että hengellisyyttä tulee helposti pidettyä muusta elämästä erillisenä asiana ja pyhiinvaellusta jonkinlaisena hengellisyyden lisukkeena tai mausteena. Parhaimmillaan ne kuitenkin vievät kohti elämän ydintä.

– Helposti unohtaa olla kiitollinen siitä, että kaikki pyhyys ja kauneus on jo tässä hetkessä, tässä päivässä. Minua pyhiinvaellukset ovat auttaneet näkemään sen, että aarteeni onkin arjessa. Ihmisessä vain taitaa olla sisäänrakennettuna sellainen levottomuus, että aina voisi jokin olla paremmin ja jossakin toisaalla enemmän.

Myös hengellisissä asioissa voi tulla liian kärsimättömäksi ja ahneeksi, ja vaihtaa kurssiaan vähän väliä.

LEVOTTOMUUDESTA Johannes Lahtelalla on yllin kyllin kokemusta. Hän on raitistunut alkoholisti.

Juomiselta jäänyttä tyhjää tilaa hän on koettanut täyttää niin kuluttamisella, viihteellä, syömisellä kuin seksilläkin. Turhaan.

– Olen ollut raittiina 21 vuotta, mutta tässä mennään edelleen päivä kerrallaan. Jos en hoida hengellistä kuntoani ja ylläpidä sisäistä kipinää, päädyn juomaan tai brakaan johonkin muuhun.

Siksi pyhiinvaellus on minulle elinehto.

Kun vastapäätä istuu pappi, joka puhuu alkoholismistaan, voisi hätäisesti ajatella, että tässä on taas yksi versio tutusta ”putosin pohjalle, tulin uskoon ja raitistuin” -tarinasta. Pohjalla Lahtelakin on kyllä käynyt, mutta Jumalan hän löysi vasta oltuaan vuosia raittiina. Raitistumisensa aikoihin hän kertoo olleensa fanaattinen ateisti, jolle Jumala ja varsinkin kirkko olivat melkein kirosanoja.

– Alkoholismista toipuessani kuljin niin pitkälle kuin terapialla, itseä analysoimalla ja puhumalla pääsee. Kaikki valveillaoloaikani oli lakkaamatonta oman navan kaivelua.

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

– Kyky nähdä kauneutta kaikkialla on vahvempi pyhiinvaellusten jälkeen. Athokselta palattua ekstreme-elämyksestä käy jo se, että kävelee Keravalla ruokakauppaan ja nauttii siitä, Johannes Lahtela sanoo.

Pyhiinvaellusta koko elämä Ortodoksipappi Johannes Lahtela on raitistunut alkoholisti, jolle pyhiinvaellukset ovat henkisen ja hengellisen kunnon hoitamista.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

– Olin ollut kahdeksan vuotta raittiina, ja minulle tuli tyhjyydentiloja ja kielteisyydenpuuskia.

Jouduin toteamaan, ettei pelkkä analysointi auttanut. Se ei riittänyt poistamaan sisäistä tyhjyyttä, lohdutonta yksinäisyydentunnetta ja riittämättömyyttä. Silloin tuli Kalle kuvioihin mukaan.

Kalle on edesmennyt ohjaaja Kalle Holmberg, hänkin raitistunut alkoholisti, jonka tuolloin näyttelijänä työskennellyt Lahtela tiesi työkuvioista. Holmbergin avulla Lahtela löysi ortodoksisen kirkon, ja tämän kanssa hän teki ensimmäiset pyhiinvaelluksensa Valamoon, Lintulaan ja Athokselle. Kun Lahtela liittyi kirkkoon, Holmbergista tuli hänen kumminsa.

– Jos Kalle ei olisi minua näihin paikkoihin johdattanut, en tiedä, olisinko tänään tässä, näissä lavasteissa, Lahtela sanoo.

Lavasteilla hän viittaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan Kotikirkkoon Liisankadulla. Hän työskentelee seurakunnassa monikulttuurisen työn pappina.

– Pyhän kaipuu ja jano olivat kyllä minulla sitä luokkaa, että jollakin tavalla se olisi varmasti muotonsa löytänyt. Vertaistukiryhmien 12 askeleen toipumisohjelmassa puhutaan paljon Jumalasta tai korkeammasta voimasta. Jossain vaiheessa minulle tuli ahaa-elämys, etten ollut omakohtaisesti ratkaissut, mitä se minulle merkitsi.

– Minulta myös puuttui siinä vaiheessa kieli, jolla olisi voinut käsitellä sellaisia sisäisiä asioita, joihin järjellä ei yllä. Eikä minulla ollut mi-

tään oppia siitä, miten rukoilla. Kun tutustuin ortodoksiseen traditioon kaikkine sääntöineen ja tapoineen, se tuntui helpotukselta. Selkeät rajat tuovat sisäistä vapautta, ja niiden sisällä yksilö pystyy kehittymään ja kasvamaan hengellisesti.

Edelleen jokaisessa jumalanpalveluksessa Lahtela miettii, kuinka ihanaa on, että palvelukset toimitetaan aina samalla tavalla ja että niin on tehty jo vuosisatojen ajan. Niin tehdään myös hänen kuolemansa jälkeen – eikä häneltä kysytä, onko se hyvä vai huono juttu.

”

Minua pyhiinvaellukset ovat auttaneet näkemään sen, että aarteeni onkin arjessa.

OIKEASTAAN KOKO ELÄMÄÄ voisi Johannes Lahtelan mielestä ajatella pitkänä pyhiinvaelluksena. Välillä eksyy polulta, joskus valitsee väärän reitin. Joskus joutuu tarpomaan erämaassa, jossa mikään ei kasva.

– Oma vaellukseni on kuin meren pinta, jatkuvassa liikkeessä. Välillä tulee tasaisempaa, mutta

Hietaniemen krematoriokappelille haetaan

sitten ihan yhtä väistämättä myrskyisempiä vaiheita, Lahtela kuvailee.

Ortodoksit käyttävät usein ankaran kuuloista sanaa kilvoittelu. Sillä kuvataan elämää, johon kuuluvat muun muassa rukous ja paasto.

– Onneksi jo taipaleen alkuvaiheessa Kalle teki minulle selväksi, ettei kannata tavoitella mitään pikavoittoja tai uskomattomia taivaallisia elämyksiä.

Mikään ei tule helposti ja nopeasti, vaan tarvitaan kärsivällisyyttä, harjoittelua ja päivittäistä toistoa – ja oman asenteen tarkastelua ja reagoimista silloin, kun huomaa menevänsä väärään suuntaan.

Mutta mihin Lahtela sitten on pyhiinvaelluksellaan matkalla? Mikä on se pyhä, jota kohti hän vaeltaa? Lahtelan mukaan matkanteko täällä on sisäisen elämän valmistamista siihen seuraavaan matkaan, joka alkaa kuoleman jälkeen.

– Mutta oikeastaan vaellus on havahtumista siihen, ettei tarvitsisi matkata yhtään mihinkään, koska on jo perillä. Kristus Jumala on sisäisesti kätkettynä joka ikiseen elävään ihmiseen.

– Olen monta kertaa halunnut hirveästi lähteä etsimään vastausta, mutta se vastaushan on jo olemassa juuri siellä, missä sillä hetkellä olen, siinä toisessa ihmisessä, joka silmieni edessä on.

Jos hengellisyys ja pyhiinvaellus eivät johda toiseen ihmiseen ja hänen rakastamiseensa, en tiedä, tekeekö sellaisella hengellisyydellä yhtään mitään. ■ Annina Holmberg ja Johannes Lahtela: Pää pilvissä, kiviä kengissä – Pyhiinvaelluksia saunoista luostareihin (Otava 2022)

urkuria

Hietaniemen krematoriokappeli sijaitsee Helsingin keskustassa, Hietaniemen hautaus­ maan läheisyydessä. Krematoriosäätiö s.r. ylläpitää Hietaniemen krematoriokappelia, jonka toiminta on yleishyödyllistä, ei voittoa tavoittelevaa.

Krematoriokappelissa on kaksi kappelitilaa, näissä toimitetaan sekä siunaustilaisuuksia, että tunnustuksettomia seremonioita.

Tilaisuuksia vuodessa on noin 600, urkuri­ tehtäviä hoitavat Krematoriosäätiön omat urkurit (2 urkuria).

Tehtävät Tehtäviin kuluvat urkurin perustehtävät, valtaosa tilaisuuksista on eri kirkkokuntien siunaustilaisuuksia, mutta kappelissa toimitetaan myös tunnustuksettomia sekä eri uskontojen hautajaistilaisuuksia. Urkurilla on siis oltava valmius soittaa eri tyylilajien musiikkia.

Arvostamme laaja­alaista muusikon ammatti­ taitoa, hyviä yhteistyö­ ja tiimityötaitoja, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä rohkeutta tarttua haasteisiin, halua opetella uusia asioita

sekä valmiuksia erilaisten ICT­ohjelmien käyttöön ja sosiaalisen median perustaitoja.

Työ tehdään pääsääntöisesti lauantaisin. Työn­ tekijä hoitaa lauantaiurkurin tehtävät, tehtä­ viin kuuluvat myös arkiurkurin sijaisuudet.

Tarjoamme työtä pienessä organisaatiossa lähellä Helsingin keskustaa.

Hakuaika tehtävään päättyy 5.8.2022. Liitä työhakemukseesi ansioluettelo ja palkkatoive.

Huomaa että haastattelut ja musiikkinäytteet suoritetaan Hietaniemen krematoriokappe­ lilla.

Lähetä hakemuksesi osoitteeseen: Krematoriosäätiö, Lönnrotinkatu 32 D, 00180 Helsinki tai sähköpostilla mikael.wilen@krematorio.com Lisätietoa tehtävästä antaa toimitusjohtaja Mikael Wilén, puh. 050 569 5555

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

21

”Joka kuuseen kurkottaa, Mikko Harju tuli keväällä laulaen vaivihkaa olohuoneisiimme.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

T

atuointi reidessä, tatuointi kyljes­ sä, tatuointi molemmissa käsivar­ sissa. Mikko Harju näyttää puhe­ limesta Instagramiinsa kuunteli­ joilta tulleita kuvia. Niissä iholle on pistelty hänen tekemiensä lau­ lujen sanoja. Monella on kehossaan muistutus: Sinä riität.

– Haluan sanoa tähän maailmaan jotakin ja auttaa ihmisiä voimaan paremmin, Harju sanoo.

Taaperona Harju istui kaksosveljensä kans­ sa Siikaisissa auton takapenkillä ja lauloi. Po­ jat keksivät sanoja ja säveliä omasta päästään, ja hauskaa oli.

Lukiossa äidinkielen tunnilla Harju tajusi, että kirjoittamalla voi kertoa omia ajatuksiaan.

– Edelleen päähäni tulee sävelmiä missä vain, vaikka kadulla kulkiessa tai rappukäytä­ vässä. Artisteja suvussamme ei kai ole ollut, mutta tädit ovat kertoneet sukututkimuksista, että kanttoreita on.

Ensimmäinen single Laulu raikaa oli Har­ jun omakustanne. Se ilmestyi vuonna 2015. Sa­ mana vuonna tehty Mä olen tässä ­biisi nousi Spotifyn 50 kuunnelluimman kappaleen jouk­ koon.

Sen jälkeen neljä levy­yhtiötä tarjosi Harjulle sopimusta. Hän valitsi Warner Music Finlandin.

Kuka?

Laulaja-lauluntekijä Mikko Harju, 30, asuu Helsingissä. Mä olen tässä (2016) ja Taivas ei oo rajana (2017) ovat saavuttaneet tuplaplatinalevyn sekä Sinä riität (2017) ja Anna mennä lennä (2019) platinalevyn rajan Spotifyn kuuntelukerroilla.

Mitä?

Pitkän tauon jälkeen Harju keikkailee koko kesän. Osa keikoista on mies ja kitara ja osa bändikeikkoja. Lisätietoja: mikkoharju.com.

Harju on tehnyt myös kirkkokiertueita.

Ensimmäinen oli ”ihan super” vuonna 2019.

Jatkoa seuraa loppuvuodesta 2022.

Motto

Mielenrauha on arvokkainta, mitä täällä voidaan saavuttaa.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

ALA-ASTEIKÄISENÄ Mikko Harju aloitti musiik­ kiopistossa klarinetin soiton.

Yläasteella hän kiinnostui bändikoulusta, mutta myöhästyi ensimmäiseltä tunnilta. Bän­ din jäsenten paikat oli ehditty melkein jakaa.

Vain yksi puuttui.

– Sanoin, että no, mä voin laulaa.

Harju muistaa hyvin, miten bändikoulu­ treenit alkoivat, ja sen, että toinen opettajista oli Dingon kitaristi Jonttu Virta.

Ensimmäiseksi laulettiin Pekka Ruuskan Rafaelin enkeli. Seuraavina harjoiteltiin Apu­ lannan Routa ja Juha Tapion Ukkosta ja ullakolla. Ensikeikka bändillä oli Siikaisten koulun kevätkahvilassa.

Laulettuaan vuoden bändissä solisti kiin­ nostui soittamisesta. Kotoa löytyi vähälle käy­ tölle jäänyt akustinen kitara.

– Kaivoin isosiskon kitaran esiin ja aloin har­ joitella sointuja. Isoveljiltä saimme rippilahjak­ si sähkökitaran ja vahvistimen, mutta akustinen kitara kiehtoi minua enemmän, Harju kertoo.

Ennen laulajan uraa Mikko Harju ehti val­ mistua sähköasentajaksi, toimia hyvinvoin­ tialan yrittäjänä ja työskennellä smoothie­ baarissa.

Harjun mielestä usko tulevaan on suurin lahja, minkä hän on elämässä saanut. Asiat menevät hyvin, ja jos eivät mene, niistä voi op­ pia. Vieläkin hän ”vetää iltarukouksen”, jonka oppi jo pienenä.

– Välillä meitä koetellaan, mutta tämä ei to­ dellakaan ole vain elämää, vaan on olemassa jotain paljon suurempaa, mitä emme voi edes ymmärtää.

– Haluan oppia itsestäni ja myös virheistäni.

Niihin on turha jäädä kiinni, sillä virheitä teke­ mällä meillä on mahdollisuus kasvaa.

Oppiläksyn Harju sai osallistuttuaan Tähdet tähdet ­tv­ohjelmaan. Hän joutui epämu­ kavuusalueelleen eikä pärjännyt kisassa. For­ maatti ei ollut hänelle paras mahdollinen.

– Tappion kokemuksesta opin, etten ole voittamaton. Siitä syntyi uusi laulu.

Suurelle yleisölle Harju on kuitenkin tele­ visiosta ehkä vähän salaa tuttu. Tänä keväänä

voi kaiken saavuttaa” hänen kappaleensa Anna mennä lennä soi Pekingin talviolympialaisissa suomalaisten menestystarinoiden taustalla.

MIKKO HARJUN SANOITUKSISTA löytää usein vanhojen sanontojen uusia versioita. Yksi niistä on ”joka kuuseen kurkottaa, voi kaiken saavuttaa”. Vanha menee ”joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”.

– Alkuperäisen sanonnan ongelma on, että viestin voi helposti tulkita niin, että jos yrittää

kovasti, epäonnistuu varmasti. Tätä lähtökohtaisesti negatiivista ajattelua haluan kulttuurissamme muuttaa, Harju selittää.

Korona-aika sai hänet miettimään sanontaa ”toivotaan parasta ja pelätään pahinta”.

– Pelko on joskus ihan ok, koska se myös suojelee meitä, mutta miksi pitäisi aina pelätä pahinta. Tuo sanonta on kyllä uponnut hyvin suomalaisiin. Minun versioni on ”toivotaan parasta eikä pelätä turhaan”.

Kannustamisen ja lohduttamisen rinnalla Harjun lauluista löytyy myös tuskaa ja altavastaajana olemista. Hänen mielestään ihmisten kokemuksia ei voi eikä pidä verrata.

– Joillekuille se, ettei ole saanut lapsena tikkaria, voi olla iso menetys, kun taas toiselle se ei merkitse mitään. Emme voi välttyä traumoilta.

Minullakin on omani, joita on tullut käsiteltyä.

– Traumojen käsittelystä voi ammentaa voimaa, toivoa ja myös syvyyttä elämään. Jos on halua kohdata omia kipukohtiaan, voi löytää uusia polkuja.

Joskus joku on heittänyt läpällä, että Harju tekee life coach -musiikkia antaen elämänohjeita.

– Se ei ole ollut tarkoitukseni. Ha-

luan herättää musiikillani kysymyksiä ja ajatuksia, koska loppujen lopuksi kukaan ei voi koskaan kertoa vastauksia toiselle. Ne pitää itse löytää.

VOIDAKSEEN HYVIN Mikko Harju lenkkeilee, hiihtää, pelaa tennistä ja padelia sekä käy kuntosalilla.

– Minulla on hiihtotausta. Lapsuuden harrastus on löytynyt uudelleen. Pitkien lenkkien, monen kymmenen kilometrin, hiihtäminen on meditatiivista ja tekee hyvää.

Hyvinvointiin kuuluu myös se, että Harju syö puhdasta ruokaa eikä juurikaan käytä alkoholia tai muita päihteitä.

– En ole absolutisti. Voin juoda vaikka lasin viiniä joskus, mutta viimeiseen vuosikymmeneen ei alkoholin käyttö ole mennyt överiksi.

– Kyllä me nuorena painettiin menemään ja lähdettiin alkoholin kanssa ralliin. Nyt voin olla ihan rauhassa sen kanssa, että liika alkoholin käyttö olisi minulle jokin vaihtoehto.

Toisinaan laulajalta kysytään, onko rankkaa, kun alkoholi ei maistu. Harjusta kysymys on ”kreisi”.

– Juon smoothien ja syön puhdasta, aitoa ruokaa, koska ne maistuvat minusta parhaalta ja niistä tulee hyvä olo.

Harjun rauhan tyyssija löytyy keskeltä peltoja ja metsää lapsuudenkodista Siikasissa.

Kun hän menee ulkosaunasta pihalle vilvoittelemaan, ei kuulu muuta kuin lintujen laulu.

– Mielenrauha vaatii välillä tietoista pysähtymistä ja sen hyväksymistä, ettemme ole koskaan valmiita. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

23

Iloa, myötätuntoa ja läsnä Yrittäjä, seksologi ja kirkkoherra haaveilevat, millaista on tulevaisuuden elämä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS MAIJA SAARI

”VUONNA 2050 käsitämme hyvinvoinnin huomattavasti nykyistä kokonaisvaltaisemmin.

Ihmisen lisäksi se käsittää myös meitä ympäröivän luonnon. Henkinen hyvinvointi nousee entistä keskeisempään asemaan ja vallalla ovat pehmeämmät arvot kuten empatia, toisten kunnioittaminen, oppiminen ja uteliaisuus.

Valtaosa ihmisistä tekee kolmenkymmenen vuoden päästä ajatustyötä. Etä- ja lähityön yhdistelmästä on tullut arkipäivää. Käsitys työpäivästä ja -ajasta on muuttunut yhä joustavammaksi. Monilla aloilla ihmiset tekevät useampaa työtä, monessa eri paikassa.

Kohtaamiset kasvokkain tuntuvat hyvin merkityksellisiltä, koska niitä on vähemmän. Yksilön vapaus ja vastuu itsestä sekä kyky lopettaa työpäivä ja palautua nousevat entistä merkittävämpään asemaan. Tämä malli sopii toisille paremmin kuin toisille, ja meidän pitääkin miettiä, miten kannamme huolta kaikista.

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

ANTON SUCKSDORFF

”Vallalla ovat pehmeämmät arvot kuten empatia ja uteliaisuus” Saku Tuominen, yrittäjä ja tietokirjailija

Maailma on vuoteen 2050 mennessä kokenut isoja muutoksia. On tulvia ja kuivuutta ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois kotoaan. Joudumme kaikki sopeutumaan uudenlaiseen elämään myös täällä Suomessa.

En usko yksiselitteisesti siihen, että tulevaisuuden ydin on vähemmän. Taloudessa uskon suoraselkäiseen kasvuun, jossa pidetään huolta siitä, ettei kukaan kärsi. On tärkeää, että kehitämme uusia tuotantotapoja, joissa luonto ei häviä.

Ihmiset ovat tulevaisuudessa valmiita maksamaan kestävästi tuotetusta ruoasta. Syömme myös kiinnostavammin ja rikkaammin. Ruokahävikistä on päästy lähes kokonaan eroon. Suomessa syödään täällä kasvatettuja kasviksia, metsiemme sieniä ja riistaa.

Näen, että regenerative eli uudistava toiminta on huomisen toimintatapa paitsi maataloudessa myös monella muulla alalla. Niillä, jotka uskal-

tavat ottaa loikan nyt, menee kolmenkymmenen vuoden päästä hyvin. Pyrkimyksen tulee olla, että jokainen sukupolvi jättää maailman seuraaville sukupolville aina parempaan kuntoon.”

”Ihmissuhteiden moninaisuus on luonteva osa yhteiskuntaa” Tiina Vilponen, Ihmissuhdeterapiakeskus Sexpon johtaja ja kliininen seksologi ”VUONNA 2050 sukupuolten, seksuaalisuuksien ja ihmissuhteiden moninaisuus on luonteva osa yhteiskuntaa, eikä kenenkään tarvitse enää pelätä muiden reaktioita tai kokea syrjintää.

Monogaaminen parisuhde ja avioliitto säilyvät, ja niiden rinnalle nousevat yhteiskunnassa yhtä arvostetuiksi muut suhdemuodot kuten erilaiset polyamoriset suhteet.

Moninaiset suhdemuodot näkyvät paitsi mediassa myös yhteiskunnan rakenteissa ja käytännön asioissa kuten viranomaisten lomakkeissa ja terveydenhuollon kohtaamisissa.

Hierarkiat erilaisten ihmissuhteiden välillä ovat kolmenkymmenen vuoden päästä madaltuneet. Monelle esimerkiksi ystävyyssuhteet ovat elämän pitkäkestoisimpia ja merkityksellisimpiä suhteita. Tulevaisuudessa ihmissuhdeterapia ymmärretään asiana, jossa niin parisuhde kuin ystävyys- ja sisarussuhteet elämän kaikissa vaiheissa ovat hyvän huolenpidon arvoisia.

oloa – Hyvä elämä 2050 Toivon, että silloin ymmärrämme nykyistä paremmin, mitä on omannäköinen, itselle riittävän hyvä elämä.”

”Henkilökohtaisesta uskosta puhutaan nykyistä avoimemmin” Päivi Vähäkangas, Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra ”HENGELLISYYDEN KAIPUU on ikiaikainen, eikä se siitä muutu. Siksi tuhansia vuosia vanhat Raamatun tekstit tuntuvat samaistuttavilta ja tutuilta myös vuonna 2050.

Hengellisyyden harjoittaminen on nykyistäkin henkilökohtaisempaa ja yksityisempää. Rukoilu, meditointi ja keholliset hengelliset harjoitukset tapahtuvat kirkkojen sijaan kodeissa.

Yhä harvempi ihminen perii kristinuskon vanhemmiltaan, ja kirkkoon kuuluminen on tietoinen päätös. Niinpä kristitty erottuu massasta, koska hän menee naimisiin kirkossa ja kastattaa lapsensa. Henkilökohtaisesta uskosta puhutaan nykyistä avoimemmin.

Vaikka uskonnon harjoittaminen muuttuu yksityisemmäksi, kristinuskoa ei ole mahdollista harjoittaa täysin irrallaan yhteisöstä. Kirkko on 30 vuoden päästä globaalimpi. Kehittyneempi teknologia tuo lähiseurakunnan vaihtoehdoksi koko maailman. Nykyiset katkeilevat etäyhteydet ja pikseleiksi hajoava kuva ovat historiaa.

Tulevaisuudessa virtuaaliosallistuminen on moniaistisempaa, ja automaattikääntäjä poistaa kielimuurin kommunikaatiolta. Mikäli tulevaisuudessa kykenemme myös koskettamaan toisiamme virtuaalisesti, viriää keskustelu etäehtoollisesta uudelta pohjalta.

Tällä hetkellä kristityt ovat vielä jumissa liberaali–konservatiivi-ajattelussa, joka rajoittuu pitkälti kysymykseen avioliitosta. Tämä kysymys on jo ratkaistu vuoteen 2050 mennessä, mutta uudet kiistakysymykset jakavat kristittyjä tulevaisuudessakin.

Ihmisiä vetää seurakuntiin hengellisyyden lisäksi tarve tehdä hyvää. Koska kirkosta on tullut instituutiona pienempi ja sillä on vähemmän resursseja käytössään, tarvitaan enemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon.

Kristinuskon sanoma on yksinkertaisen elämän sanoma. Usko vastuuttaa ihmisen pitämään huolta koko luomakunnasta. Kristinuskon avulla ihminen voi edelleen nähdä, että elämä on täyttymyksellistä ilman turhaa kuluttamista.” ■

ANTTI RINTALA

TIINA VILPONEN

Ihmissuhteiden tasavertaisuus näkyy myös erilaisissa asumisratkaisuissa ja lähisuhteiden määrittelyssä. Perheiden monimuotoisuutta ja elämäntapojen kirjoa ei kyseenalaisteta. Perheet voivat myös asua eri osoitteissa ilman, että se herättää ihmetystä muissa.

Digitaaliset kohtaamisalustat mahdollistavat nykyistä paremmin yksilöllisiin tarpeisiin sopivat kohtaamiset. Virtuaaliset ympäristöt ovat joustavia, luottamuksellisia ja turvallisia paikkoja. Koska mielekkäät virtuaaliset ihmissuhteet tulevat yleistymään, ihmiset hallitsevat verkossa nykyistä paremmin hyvän käytöksen etiketin ja reilun pelin.

Ilmastonmuutos ja ilmastoahdistus vaikuttavat ihmissuhteisiin. Muutoksen herättämistä tunteista puhutaan avoimesti ja omista arvoista ollaan tietoisempia. Parhaimmillaan ihmissuhteissa kannustetaan vaikuttamaan ja tehdään yhdessä ratkaisuja paremman tulevaisuuden puolesta.

Ihmissuhteet tarjoavat turvaa ja lohtua muutosten keskellä. On tärkeää, ettei kukaan joudu jäämään ahdistuksen kanssa yksin.

Vuonna 2050 ihmiset vaativat itseltään ja muilta vähemmän suorittamista ja keskittyvät enemmän iloon, myötätuntoon ja läsnäoloon.

Entä mitä ihmisoikeusaktivisti Adina Nivukoski ja epidemiologi Jussi Sane ajattelevat hyvästä elämästä tulevaisuudessa? Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

25

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Soikoon gospel edelleen!

HELATORSTAINA KOETTIIN Kallion kirkon gospelkonsertissa huikeaa riemua, liikutusta ja ylistystä, eikä sen hehku ole meissä allekirjoittaneissa vieläkään jäähtynyt.

Gospelia kaikille -kuorotoiminnan jatkumisesta tehdään pian päätöksiä. Olisi suuri virhe, jos toiminta lakkautettaisiin taloudellisista syistä. Mielestämme kirkon tulevaisuus on tässä, eikä kirkolla ole varaa hukata kuoron hyväksi tehtyä arvokasta työtä, joka kantaa useiden tilikausien päähän.

Kirkko tarvitsee iloista ja avosylin tervetulleeksi toivottavaa toimintaa, johon maallistuneempikin väki voi tulla matalalla kynnyksellä. Kaipuu merkityksellisyyteen, rauhaan ja yhteyteen jonkin suuremman kanssa on tarve, johon kirkon olisi pyrittävä monipuolisemmin vastaamaan. On tärkeää, että ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia kokea pyhän läsnäolo omalla tavallaan ja tulla kosketetuksi, liikutetuksi ja rakastetuksi. Sitä Gospelia kaikille on meille antanut: ei ulkopuolelta saneltua, vaan itse oivallettua, iloa tuottavaa hengellisyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Musiikin ja yhdessä laulamisen terapeuttisesta vaikutuksesta on jo paljon tutkimustietoa. Gospelia kaikille -toiminnalla kirkko myötävaikuttaa paitsi hengellisen myös henkisen hyvinvoinnin lisääntymiseen.

Maailma paranee aina hiukan, kun kokoonnumme laulamaan.

Pauliina Salonen Nanette Karttunen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

SVEITSIN ALPPIMAISEMAT

ja Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Zürich ja Luzern, lumoavia maisemia, nähtävyyksiä, museoita: kellomuseo sekä Rosengart-museo, jossa mm. Paul Kleen, Picasson, Chagallin ja Monet’n teoksia.

Helsingin kaupunginorkesterin konsertti kapellimestarinaan Susanna Mälkki huipentaa matkan mm. Kaija Saariahon Vistan ja Jean Sibeliuksen Tapiolan sävelin.

Tule kokemaan, kuinka pohjolan soinnut soivat Alppien keskellä!

Majoitus Luzernissa, retkiohjelmaa – mm. Zürichin kiertoajelu, Luzernin kävelykierros, museovierailut, ”kultainen kierros” -vuoristoretki Vierwaldstätter-järvelle ja Pilatus-vuorelle.

4 lounasta, 1 iltapala viininmaistajaisineen, fondue-illallinen, lippu konserttiin.

29.8.-1.9. • alk. 1.765,matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Saarenmaan ja Hiidenmaan kauniit puutarhat 4.-7.8. • alk. 390,Leigon järvimusiikkifestivaalit 12.-14.8. • alk. 340,Virolaisen kartanokulttuurin historiaa 20.-22.8. • alk. 250,Liivinmaan linnat ja kartanot 1.-4.9. • alk. 405,Kuninkaallinen Lontoo 3.-6.9. • alk. 1.240,Lahemaan kansallispuisto Virossa – luontoelämyksiä ja kartanoita 8.-10.9. • alk. 350,Samppanjaa ja etanoita a´la France 30.9.-3.10. • alk. 1.495,Torremolinos, Espanjan aurinkorannikko 7.-21.11. • alk. 795,-

SYKSYN PITKÄT LOMAT Espanjan aurinkorannikolla: Torremolinos • alk. 1.095,Fuengirola • alk. 1.295,-

Matka agentit

Tulkaa kaikki -liike ei käytännössä vastusta homojen syrjintää JOHANNA KORHONEN KIRJOITTI, että Vantaan seurakuntayhtymä rahoittaa naisia ja homoja syrjiviä lähetysjärjestöjä (K&k 24.2.). Tämä on valitettavasti totta. Lähetysjärjestöistä Sley, Kansanlähetys ja Kylväjä vastustavat naispappeutta ja suosittelevat homoseksuaalisille nuorille sielunhoitoterapiaa, jonka kerrotaan voivan muuttaa homoseksuaaliset tunteet heteroseksuaalisiksi.

Kansainväliset psykiatrijärjestöt määrittelevät tällaiset eheytyshoidot erittäin vahingollisiksi ja EU:n parlamentti on kehottanut jäsenmaitaan kieltämään ne. On järkyttävää, että Vantaan seurakuntayhtymässä suhtaudutaan vakavaan asiaan välinpitämättömästi.

Korhonen ihmettelee, miksi edes Vantaan Tulkaa kaikki -liike ei enää vaadi homojen syrjinnän lopettamista. Valtuustoryhmämme on päättänyt aktiivisesti vastustaa vain naisten syrjintää. Se hyväksyy myös homoja syrjivän Sanansaattajien ra-

hoituksen, koska järjestö hyväksyy naispappeuden.

Olin eri linjoilla kuin muu ryhmämme. Esitin valtuustossa ryhmän esityksestä poiketen, että rahoitus evätään naisia ja homoja syrjiviltä järjestöiltä. Kukaan ei kannattanut esitystäni.

Minulle on kerrottu, että saamme tukea muista ryhmistä paremmin, jos puhumme vain naispapeista. Kokouksessa tämäkään ei pitänyt paikkaansa. Se, että Tulkaa kaikki vastustaa homojen syrjintää periaatteessa mutta ei käytännössä, ei riitä.

Sari Roman-Lagerspetz VTT, dosentti kirkon luottamushenkilö (TK)

Mielenterveyden palveluja on lisättävä VUONNA 2021 kirkon työntekijöiden pääsyy jäädä työkyvyttömyyseli sairauseläkkeelle olivat mielenterveyden häiriöt. Niiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on 38,1 prosenttia.

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuus oli 31,0 prosenttia. Muiden osuus on 31,0 prosenttia.

Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa suurin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kela maksaa joka vuosi myös sairauslomakorvauksia yli 900 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä summa koskee juuri mielenterveyden sairauslomia. Työkyvyttömyyseläkkeiden maksamiseen menee useita miljardeja euroja vuodessa.

Samoin työpanoksen menetys on useita miljardeja euroja joka vuosi.

Kaiken kaikkiaan mielenterveydestä aiheutuu joka vuosi kustannuksia Suomessa jopa 11 miljardin euron edestä.

Mielenterveyden palveluihin tulee lisätä huomattavasti enemmän resursseja. Apuja mielenterveyden ongelmiin pitää saada heti. Myös työhyvinvointiin ja muihin asioihin tulee kiinnittää huomiota.

Mika Lille Helsinki

Milloinkaan ei ole liian myöhäistä aloittaa musiikkiharrastusta SUURKIITOKSET SEURAKUNNALLE senioreiden barokkimusiikkikonser-

tista Kannelmäen kauniissa kirkossa maanantaina 16.5. Konsertti oli jälleen sykähdyttävä niin kuuntelijoille kuin soittajille ja laulajillekin. Esittämismahdollisuus ei ollut vain ilo, vaan keskeinen osa eri senioribarokkikokoonpanojen kevään ohjelmaa ja tavoitteita.

Kesän jälkeen jatketaan. Mukaan voi tulla myös uusia kiinnostuneita.

Meistä monet ovat nuoruudessaan soittaneet tai laulaneet, mutta välissä on vuosikymmenten paussi.

Toiset ovat aina halunneet, mutta eivät ole vielä ehtineet aloittaa.

Nyt kannattaa liittyä joukkoon ja huomata, että musiikista oppii vieläkin koko ajan uutta ja jännää!

Antti Ruuskanen seniorisoittaja Herttoniemi

Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran 11.8.

Lue mielipidekirjoituksia ja ota kantaa verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen!

Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin?

Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattaminen ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.fi/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.fi

Mikä on Ilostu Oy? Ilostu Oy on iloinen ja innovatiivinen yritys, joka mahdollistaa seniorille omannäköisen arjen ja unelmien toteuttamisen. Palvelumme lisäävät elämäniloa, tuovat arkeen säännöllisyyttä ja turvaa sekä tukevat kotona itsenäisesti asumista!

Tuotamme palveluja Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla.

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

27

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

050 5533 050 Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut huolellisesti ja kokemuksella.

Kotitalousvähennyskelpoinen.

P. 046 959 5187 Jari ja Seija Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Pia Matalalampi 050 431 5536 Kotisiivoukset, ikkunanpesut 20 v kokemuksella. Kotital.väh. kelp. p.040 811 3336.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

28

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Siivouspalveluja

Tehdään ikkunapesut ja siivoukset.

Kokemusta siivouksesta yli kymmenen vuoden takaa. Kotitalousvähennys. Ota yhteyttä jos tarvitset siivousta Merja 041 480 5614.

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

SOITA JA VARAA

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

Hammaslääkäriasema

HAMMASTEKNIKKO

Jo sata vuotta arvoistanne henkilökohtaista ja ihmisläheistä palvelua HELSINKI Keskusta Itäkeskus Liisankatu 25 Vanhanlinnantie 3 (09) 6862 6200 (09) 6862 6370

Med över hundra års tradition betjänar vi er med personlig och människonära service ESPOO

VANTAA

Tapiola Tapiontori 3 C (09) 6862 6360

Tikkurila Ratatie 16 (09) 6862 6380

Puh./Tel. (09) 686 261

www.hautaus-mononen.fi

Onko läheisesi hautakivi vailla puhdistusta?

Rakennusala Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset.

Hyödynnä verovähennys.

P. 050 431 0175.

Vai haluaisitko tahrattomuutta kiiltelevän kodin kesäksi?

Tue nuorta ja reipasta energiaa tihkuvaa siivouspalvelua!

0456639049 tahratonlm@gmail.com

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TAHRATON LM

ensimmäinen kotisiivous

-15%

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Tapahtumia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Paavo Kettunen, Mirja Sinkkonen, Merja Lehtinen, Ulla Saunaluoma, Minna Sairo, Jussi Pyysalo ym.

Tapahtumaa edeltää Kritoryhmän ohjaajakoulutus 11.–12.8.

Se tarjoaa perusvalmiudet Krito-ryhmien ohjaamiseen ja työn käynnistämiseen.

LAKITOIMISTO JPH Edunvalvontavaltuutukset ja testamentit heinäkuun loppuun á 120 €. Perunkirjoitukset sekä ositus- ja perinnönjakokirjat alk. 420 €.

Palveluja tarjotaan

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Seuraava lehti ilmestyy torstai 11.8.

Viimeinen varauspäivä perjantai 29.7. klo 14 Viimeinen aineistopäivä maanantai 1.8. klo 15

Adressit

Seurakunta­ vaaliehdokas Ilmoitus Kirkko ja kaupunki­lehdessä huomataan.

Lehti jaetaan osoitteelisena Helsinki 190 000 Espoo-Kauniainen 80 000 Vantaa 70 000 talouteen.

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Laajasuontie 4 | 040 557 3578 | www.perheasiat.fi | toimisto@perheasiat.fi

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

en in ht Le

en un tt Ke

www.norros.com

ma 27.6. klo 19 sateenkaariseurat Pride-viikon aluksi Seuratuvalla.

1.-3.7. herättäjäjuhlat Joensuussa, Körttiradio 105,8 MHz (pk-seutu), www.herattajajuhlat.fi. ke 6.7. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla. ke 13.7. klo 12 seurat eli Hyvinkään ”miniherättäjäjuhlat” Rautatienrakentajien hautausmaa. la 6.8. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kirkossa.

6.-7.8. Hangon Meriveisuut Lappohjassa ja Hangossa: seurat klo 17 ja 19, kirkkopyhä klo 10. su 7.8. klo 17 Histan veisaajien konsertti, Nummen kirkko 200 v., Lohja. su 14.8. klo 16 Vantaan yht. seurat, Kivistön kirkko.

LATAA Körtti-äppi, Herättäjä-Yhdistyksen sovellus GooglePlay:stä tai AppleStore:sta.

TILAA Henki-lehti, www.henkilehti.fi.

ja er M

Katso tarkemmat tiedot ja ohjelma sekä ilmoittaudu krito.fi

o av Pa

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

Viikonlopun aikana pysähdytään oman todellisen minuuden äärelle. Oman itsen hyväksyminen ja riittävyys itselle ja muille ovat erityisen ajankohtaisia nyt. n ne ko nk Si

ASIANAJOTOIMISTO

Kaikille avoin tapahtuma toipumisen teemoista 12.–14.8. Vivamossa, Lohjalla

a irj M

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi Terveydelliset jalkahoidot Rekolassa Vantaalla www.jalkahoitorekolassa.com Esim. eläkeläisen perusjalkahoito 46 € (n 1h) 0400 724 822 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Olen parturi-Kampaaja.

Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

Senioreille opastusta puhelimen/ tietokoneen käytössä.

Onko tarve saada jutella? Soita ja varaa aika klo 17 jälkeen: SIRPAKE puh. 040 151 5519.

Kärsivällistä, kannustavaa, edullista oppia ja kuuntelua.

Tarjoan kokeneen sairaanhoitajan keskusteluapua terveytesi ja hyvinvointisi haasteisiin.

Vast.otto Töölössä ja etänä.

Niina Joronen p. 044 322 0770 niina.joronen@outlook.com.

Hyvinvointia Arjesta

○ kotiapua ○ ulkoilua ○ hoivaa

Ikäihmisille ja vammaisille.

Ilolla ○ ammattitaidolla. www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

JALKAHOITOA kotikäynteinä.

Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan, opetan ja korjaan tietokoneet, puhelimet, TV:t ja muut elektroniset laitteet. Alk. 35 € 044 979 3435 -Petteri

Vuokrata halutaan Työssäkäyvä aviopari etsii 3h, Hki/ Espoo, nopea yhteys Hki:n keskustaan. Max 1200€/kk. 044 514 1203.

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18.

Tervetuloa.

Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. DESIGN; ARTEK, NUUTAJÄRVI, ORNO. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA

KUOLINPESÄT, VINTIT, VARASTOT, MUUTOT, ASTIOISTA TYÖKALUIHIN YM. IRTAINTA. KÄTEISMAKSU. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Hyväkuntoinen matkailuvaunu.

Hp. 3000 € - 15000 €. Soita tai laita viestiä rohkeasti p. 044 095 8297 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

29

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

pulma

termistö

MITTAVIA

REHEVIÄ

V

A

I

K

E

S

S

U

IMPROBATUR

H

U

O

N

MIES MEILLÄ I PERÄSSÄÄN

M

A

T

T

KEKSELIÄS KOKKI HENRI

A

samoin kuin

TUKALA A

H

D

A

S

LEHTI KUIN AIKA

T

I

V

A

I

K

U

T

U

S

O

K

S

A

T

DIPLOMAATTI ANNAN

K

O

F

I

EDUSKUNNAN KÄSITELTÄVÄNÄ

L

A

K

I

E

S

I

T

Y

S

I

IHMETTELYÄ

O

APOSTOLEILTA

L

ASUI MEKSIKOSSA

M

A

Y

A

HAUTAKIVEEN

E

P

I

T

A

F

I

TURHAN TARKKA

S

Ä

L

E

TENNISTÄHTI RUUSUVUORI "ETELÄSSÄ"

M

E L

S

TASOITIN

E

M

I

L

H

E

S

A

E

R

E

T

T

I

N

A

U

S

MIILUSSA

H

I

I

L

T

O

L

A

V

A

T

POHJANMAALLA VOI TUTTUA

L

A

T

O

O

I

N

N

A

M

I

KARTANON MAISTA EROTETTU

U

RYÖSTÄJÄTTÄRET

N

A

I

S

R

O

S

V

O

T

P

A

S

K

A

I

T

REIPPAITA

S

O

I

K

I

O

T

T

LEHTINEN VAINE JEESUKSEN ESIÄITI

A

KANSSA

K

E

R

A

L

A

I

H

O

O

R

T

A

A

L

I

T

PELLOLLA POTKIVIAKIN

O

N

N

E

T

T

Y

V

I

KASPIANMEREN RANNALLA

N

A

A

L

I

A

L

B

A

T

L

TARKASTI

A

I

M

SIIPICHEVA- KARJALLE KOVA

M

E

N

O

N

Y

SISÄÄNKÄYNTEJÄ

P

HAETTAVA HETI

V

I

R

K

A

P

I

N

K

HYVÄ HUULI KÄRSIÄ IHMEPAIKKA

H

A

U

S

K

A

K

I

T

U

A

PIRKANMAATA

A

K

A

A

YOSHIKO

A

R

O

R

U

H

I

H

A

V

A

S

E

N

I

TIETOLIIKENNEALALLA

HALOO HELSINGIN TIILIKAINEN

L

PSYKOLOGI DUNDERT FELT

Floyd

OHJAA O 52%

A

E

TAUSTAHIFIJOUMERKKI KOISSA KOO- TÄRKEITÄ MIKKO HELI

"PARHAAT"

K

ALAOSA

U

KONFIRMOITAVILLA MAUSTE

A

R

E

E

N

A

T

PIIRAKKAAN

O

M

E

N

A

-KIVI MYRKYLLISIÄ

K

N

O

K

I

A

NEUVOVALTA

O

H

J

E

KURKUSSA TIRSAT

I

T

K

U

AFRIKASSA JÄTTEITÄ

M

A

L

I

A

L

U

S

VILKUNA

Y

K

U

T

E

N

A

I

N

KIRKONOIKUTTELEE

K

Y

L

Ä

HALKIMILÄINEN KOO PARVI- PARIISIA AINEN

N

-NALLE

M

U

M

PLUSPUOLIA TAHROJA

E

D

U

T

ANTOI ROVON NIITTY

L

E

S

K

I

A

L

T

I

S

KORKEIN

K

I

M

E

I

N

I

T

S

E

LYHYT HAME

M

I

N

I

U

A

MERKIN MYÖTÄ KIROTTU MIES

H

O

P

T

I

K

O

N

I

I

N KELA A

N

S

S

I

A

S

T

E

I

T

PAIMENELLA

S

A

U

V

A

T

O

I

N

E

N

PERÄSSÄ T

A

I

N

N

A

V

A

T

NUORI HERRA NIINISTÖ

B

A

A

R

O

VASTUSTAVA

T

E

N

Ä

KASIN PERÄÄN

K

V

-AIKA

R

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

tulisija

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

30

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Hyvää pyhää

19.6.

Päivän evankeliumi (Luuk. 16:19–31) kertoo rikkaasta miehestä ja köyhästä Lasaruksesta.

Kaksi kesää LUONNON HERÄÄVÄÄ VIHREYTTÄ on kuvattu sanonnalla: ”Kaksi on kaunista kesällä: lehti puussa, ruoho maassa, tuomenkukka kolmantena.” Ennen vanhaan Suomessa vietettiin maaseudulla kaksi kesää.

Kesää ennen juhannusta kutsuttiin pikkukesäksi. Silloin toukotyöt oli tehty, mutta pelloilla huhkittiin vielä ensikyntöhommissa. Oikea, varsinainen kesä alkoi juhannuksen tuntumaan sijoittuvasta kesäpäivänseisauksesta. Silloin maamiehet panivat kouransa kiinni ja antoivat viljan kasvaa. Siitä alkoi isokesä.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Yhteisessä ruokapöydässä taivas on läsnä

R

ikas mies kulki joka päivä kotiinsa hienoissa vaatteissa näkemättä porttinsa vierellä viruvaa köyhää ja sairasta miestä. Rikkaan elämä oli yhtä juhlaa. Köyhälle olisivat kelvanneet leivänmurut, joita rikkaan pöydältä putoili.

Muun muassa tällaisia tarinoita Jeesus kertoi oppilailleen.

Myöhemmin tarinan miesten osat vaihtuivat. Manalan tuskien keskellä rikas mies näki tuon porttinsa pielessä lojuneen hahmon nojautuneena itsensä Isä Abrahamin rintaa vasten. Tällä oli kunniapaikka taivaallisessa pitopöydässä.

Maan päällä rikas mies ei ollut nähnyt köyhää miestä eikä avannut tälle oveaan. Nyt hän tiesi jopa tämän nimen.

Mies oli Lasarus. Aikaisemmin tämä oli ollut hänelle ei-kukaan. Silti manalassakaan rikas mies ei nähnyt Lasaruksessa veljeään. Hän ei vieläkään oivaltanut, ettei voi kohdella Lasarusta kuin palvelijaansa.

Arkisen ja taivaallisen leivän välillä on yhteys. Siitä kertoo tämä tarina rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta.

Meille tekee hyvää syödä yhdessä läheistemme kanssa.

Vielä parempi on, jos avaamme kotimme oven myös vieraille.

Jeesus vertaa usein Jumalan valtakuntaa aterioihin. Taivaallinen pitopöytä ei kuitenkaan avaudu meille, jos täällä suljemme toiset pois yhteisestä pöydästä. Emme syö hyvin, jos Lasarukset jäävät portin pieleen odottamaan, mitä muruja muilta jää.

Jotain taivaasta on aina läsnä siellä, missä keksimme tapoja valmistaa ja jakaa ruoka yhdessä, eikä ketään jätetä katsomaan vierestä. Jeesuksen opettamassa Isä meidän -rukouksessa, rukoilemme ”anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”. Näin pyytäessämme rukoilemme yhteisen leivän puolesta, emme pelkästään omamme.

Siunaa ateria Yhteisen aterian voi aloittaa pienellä rukouksella ja ruoan siunaamisella.

Siitä muistaa, että ruoka on aina lahjaa, josta voi jakaa.

Ollaan hetki hiljaa, ristitään kädet ja joku lausuu: ”Siunaa ruoka, jonka saamme.

Auta, että siitä jaamme.”

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

31

Uutisia ja Menokone osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

MARTTA-KAISA VIRTA

10 16.6.2022 kirkkojakaupunki.fi

Jussi Koski valittiin Rekolan uudeksi kirkko­herraksi­s.­4

Lomahaaveita

Kaarina Leinonen suosittelee riparimummon tai -vaarin hommaa­s.­11

Yksi tahtoo kalastusreissulle, toinen rantalomalle, kolmas festareille…

Mikä neuvoksi? s. 2

Lomalle yhdessä suunnitellen Perhe voi kokoontua perhepalaveriin, jossa kuunnellaan kaikkien tarpeita. Niiden pohjalta kehitetään ratkaisuvaihtoehtoja yhteiselle kesälomalle.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVITUS PAULI SALMI KUVA ESKO JÄMSÄ

K

uopus haluaa kesälomalla huvipuis­ toon, esikoinen kavereiden kans­ sa festareille, äiti aurinkolomalle Kreikkaan ja isä kalastamaan Lap­ piin. Perheenjäsenten lomatoivei­ den yhteen sovittaminen ei ole ai­

na helppoa.

Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen per­ heneuvoja, psykoterapeutti Marko Autio tietää, että yhtä ainoaa reseptiä onnistuneeseen perhe­ lomaan ei ole olemassa, sillä perheet ja niiden ti­

2

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2022

lanteet ovat erilaisia. Vinkeistä voi kuitenkin ol­ la apua.

– Lomaan voi kulminoitua paljon odotuksia ja toiveita, joita perheenjäsenet miettivät itsekseen, Marko Autio sanoo.

Hänen mielestään sujuva vuorovaikutus per­ heenjäsenten kesken helpottaa kesäsuunnitel­ mista sopimista, mutta riitoja se ei aina estä.

Hektisen arjen rauhoittuessa väsymys ja hiljal­ leen kasautuneet jännitteet saattavat purkautua lomalla.

– Silloin, kun perheessä on toimiva puheyh­ teys ja avoin ilmapiiri, törmäysten riski piene­ nee. Kun perheenjäsenet kertovat pitkin vuotta toisilleen muun muassa kesään liittyvistä toiveis­ taan, niistä voidaan keskustella ja niitä voidaan sovittaa yhteen.

MARKO AUTIO sanoo, että avoimen vuorovaiku­ tuksen oppiminen on elinikäinen haaste.

Toisten kuunteleminen avoimesti ja kunnioit­ taen sekä se, että joustaa omissa toiveissa, edistä­ vät keskinäisen yhteyden syntymistä.

Lomanviettopaineita voi helpottaa myös se, että kaikkea kivaa ei keskitetä muutamaan ke­ säkuukauteen vaan asioita jaetaan pidemmälle ajanjaksolle, jopa muutamalle vuodelle.

Marko Aution oma perhe on pitänyt useita perhepalavereita, jotka liittyvät yhteiseen vapaa­

VANHEMPIEN ON tärkeää keskustella lapsen kanssa ja kuunnella häntä aidosti. Silloin lapsi kokee, että häntä arvostetaan. Samaa kunnioittavaa asennetta tarvitaan Marko Aution mukaan myös murrosikäisen kanssa, kun vanhemmat voivat esimerkiksi joutua asettamaan rajoja siihen, mitä nuori voi itsenäisesti tehdä tai mihin hän saa mennä.

– Vanhemmuuteen kuuluu rajojen asettaminen. Sen voi tehdä monella tavalla. Nuoren kanssa voi pohtia yhdessä, millaisia tarpeita hänen

ISTOCK

ajan viettoon, sillä hänen kokemuksensa mukaan yhteinen sopiminen helpottaa lomanviettoa.

Perhepalaverissa jokainen saa kertoa omista tarpeistaan, ja sen jälkeen kehitellään yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja. Vanhemmat joutuvat usein tasapainoilemaan toiveiden ja todellisuuden välillä asettamalla esimerkiksi taloudellisia reunaehtoja.

Jos lapsi haluaa esimerkiksi Muumimaailmaan, vanhemmat voivat selvittää, mikä tarve on toiveen taustalla.

– Ihan pieni lapsi ei ehkä osaa tarpeitaan eritellä, mutta aikuinen voi jututtaa häntä kesäajatuksista ja kuunnella lasta herkällä korvalla. Vähän isompaa lasta voi jo selkeämmin auttaa pohtimaan tarpeitaan esimerkiksi kysymällä, mitä tämä odottaa lomalta ja mikä siinä on tärkeää.

– Tarpeiden tunnistaminen ei välttämättä ole helppoa aikuisellekaan. Sitä voi harjoitella esimerkiksi pysähtymällä tietoisesti aistimaan omaa oloaan, Autio sanoo.

toiveisiinsa sisältyy. Samalla vanhempi voi oppia ymmärtämään häntä entistä paremmin.

Vanhempien ei ole aina helppoa asettaa rajoja lapselle tai nuorelle. Tarvittaessa omaan ahdistukseen ja kykyyn sietää lapsen pettymyksiä voi hakea apua asiantuntijoilta. Tuki voi olla tarpeel-

”

Lomaan voi kulminoitua paljon odotuksia ja toiveita.

PERHENEUVOJA MARKO AUTIO

lista myös silloin, jos vanhemmat eivät keskusteluista huolimatta löydä yhteistä punaista lankaa kasvatusasioissa.

– Olen varovainen antamaan ohjeita. Jokainen vanhempi tietää, että välillä onnistuu paremmin ja välillä huonommin, Marko Autio sanoo. ■ Vantaan seurakuntien perheneuvonta palvelee koko kesän.

Ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17 , p. 09 830 6330, vantaanseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/perheneuvonta www.hyväkysymys.fi. Verkkopalvelun tuottaa Väestöliitto ry yhteistyössä kumppanijärjestöjensä kanssa.

Saisiko olla kuppi kahvia?

Kesäkahvilat kutsuvat Myyrmäessä, Hakunilassa, Asolassa ja Tikkurilassa.

Kesäcafe Myyrmäessä Kesäcafe toimii Myyrmäen Virtakirkon sisäpihalla kesä- ja heinäkuun keskiviikkoisin klo 11–13.

Virtakirkko sijaitsee Virtatalossa, Rajatorpantie 8. Sisäpihalle pääsee Virtakirkon seurakuntasalin kautta.

Kesäcafessa tarjolla on kahvia, pientä syötävää ja juotavaa sekä paistettua makkaraa suoraan grillistä. Kaikki on ilmaista, mutta vapaaehtoinen maksu on mahdollista laittaa kippoon. Joka kerralla kanttori laulattaa klo 11.30–12.45.

Toivo Café Hakunilassa

Hakunilan kirkolla (Hakunilantie 48) voi tulla pistäytymään Toivo Caféssa.

Kahvila palvelee elokuun loppuun saakka keskiviikkoisin klo 12–15 Hakunilan kirkon piha-alueella kävelytien puolella. Tarjolla on kahvia ja pullaa.

Halutessaan voi antaa vapaaehtoisen maksun, joka menee Yhteisvastuukeräykseen. Kirkko on samaan aikaan myös auki hiljentymistä varten.

Kesäkahvila Asolassa

Marko Aution kolme vinkkiä lomanviettoon

1. Harjoittele olemaan avoin ja kunnioittamaan kaikkien perheenjäsenten erilaisia tarpeita.

2. Lomalla ei tarvitse suorittaa mitään. Loma on teidän näköisenne.

3. Elämykset löytyvät usein läheltä.

Asolan seurakuntatalon (Asolantie 6) kesäkahvila on avoinna 6.6.–14.7. maanantaista torstaihin klo 10–14.

Tarjolla on kahvia ja pientä purtavaa vapaaehtoisella maksulla Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Paikallinen senioreista koostuva orkesteri käy soittamassa ja laulattamassa, ja ohjelmaa on myös pop up -periaatteella. Joka kerta on hartaus klo 11.

Lapsiperheille on omaa oheistekemistä, muun muassa kanttorin pitämiä musiikkihetkiä, askartelua, kädentaitoja. Kahvilaa pidetään ulkona katosten alla.

Sommarcafe Tikkurilan kirkolla

Ruotsinkielisen Vanda svenska församlingin kesäkahvila toimii tiistaisin 21.6., 19.7. ja 23.8. klo 13–14.30 Tikkurilan kirkon (Asematie 12a) toisen kerroksen Usko-tilassa.

Kahvilakertojen alussa pidetään lyhyt hartaushetki. Kahvia ja pullaa on tarjolla maksutta.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2022

3

Somepappi valittiin Rekolan kirkkoherraksi Erimielisyyksien sijaan pitää etsiä toisia kuuntelevaa yhteyttä, sanoo Rekolan tuore kirkkoherra Jussi Koski.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

R

ekolan seurakunnan kirkkoherraksi on valittu Jussi Koski. Hänen äänisaaliinsa oli 253, mikä oli 49,8 prosenttia annetuista äänistä. Toiseksi tulleen Harri Nurmisen äänisaalis oli 193. Kolmanneksi sijoittunut Pirkko Hänninen sai 62 ääntä.

Suorassa kansanvaalissa seurakuntalaiset äänestivät itse omaa suosikkiaan. Äänioikeutettuja eli vaalipäivään mennessä 18 vuotta täyttäneitä seurakuntalaisia vaalissa oli 9 724. Äänestysprosentti oli 5,22.

– Kyllähän tällainen luottamus hyvältä tuntuu. Se vetää myös nöyräksi. Vaalissa oli kolme hyvää ehdokasta, joilla jokaisella oli vähän erilainen profiili, Koski kommentoi.

– Tätä piti illalla vaimon kanssa vähän juhlistaa.

Nuoruudessaan 1990-luvulla Jussi Koski haaveili kauppakorkeakoulusta. Isä oli ammatiltaan ekonomi, ja johtamisen haasteet kiinnostivat. Suvussa ei ollut pappeja, eikä Koskestakaan sellaista pitänyt tulla.

– Kesken valintakokeisiin valmistautumisen tuli itsellenikin vähän puun takaa ajatus, että ehkä minusta sittenkin pitäisi tulla pappi. Olin

Tilinpäätös oli ylijäämäinen Vantaan seurakuntien viime vuoden tilikauden tulos on poistojen jälkeen 7,1 miljoonaa ylijäämäinen. Tilikauden tuloksesta on siirretty investointivaraukseen 7 miljoonaa Myyrmäen kirkon peruskorjausta varten.

Kirkon peruskorjaus siirtyi suunniteltua myöhemmäksi ja viime vuodeksi varattu raha jäi käyttämättä. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,39 miljoonaa euroa.

Seurakuntien verotulot laskivat hieman. Kirkollisveroker-

4

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2022

aina kyllä uskonut Jumalaan, mutta koin silti nuorena hengellisen heräämisen. Rukoiltuani ja pohdittuani asiaa vakuutuin siitä, että minun kutsumukseni on sittenkin tulla papiksi, Koski kertoo.

– Pidän pappeutta nimenomaan kutsumustyönä. Minulle parempaa paikkaa ei ole olemassakaan kuin pappeus.

OMA HENGELLINEN vakaumus vaikuttaa selvästi siihen, miten Jussi Koski puhuu kirkosta ja papin tehtävistä.

– Pappeus on kirkon palveluvirka.

Pappi on seurakunnalle paimen sikäli, että hän on rakentamassa seurakuntaa hengellisesti, ja toisaalta papin virka on asetettu sakramenttien jakamista varten.

– Vaikka palkattua henkilöstöä tarvitaan, kirkon itsensä täytyisi rakentua siten, että sen toimintoja ei voida järjestää ilman seurakuntalaisten omaa panosta. Vain sillä tavoin seurakunnan vapaaehtoisten työ voi olla merkityksellinen.

Kosken puhetavassa kirkko ei selvästikään ole ensisijaisesti mikään ihmisistä riippumaton organisaatio tai instituutio.

– Kirkkohan syntyy aina automaattisesti siitä, että kristityt ko-

koontuvat yhteen Jeesuksen nimessä. Kirkko ei ole ihmisistä irrallinen asia tai instituutio, jota ihmiset erityisesti tarvitsevat, vaan kirkko syntyy kristittyjen yhteydestä, Koski sanoo.

Tällaisella kirkolla on myös maailmassa tehtävä, jota millään toisella yhteisöllä ei ole.

– Kirkko on yhteisö, jossa maallinen ja hengellinen todellisuus yhdistyvät. Kirkko on osa taivasten valtakuntaa, joka on läsnä tässä elämässä, Koski muotoilee.

Tämä tehtävä epäonnistuu, jos seurakuntalaiset jäävät viihtymään omaan turvalliseen kirkkokuplaansa.

– Yksi vaaliteemoistanikin oli, että kirkon täytyy suuntautua ulospäin. Aitous on aina kiinnostavaa.

Jos ihmiset näkevät, että teemme aidosti hyvää ja uskomme tähän ydinsanomaamme, se puhuttelee.

MONISSA PÄÄKAUPUNKISEUDUN seurakunnissa on tehty päätös, että vaikka kirkolliskokous ei ole muuttanut kirkon virallista avioliitto-oppia, kirkkotiloja voidaan avata sateenkaariparien vihkimiseen.

Ennen pitkää myös Rekolan seurakunnan seurakuntaneuvosto voi joutua äänestämään asiasta. Mikä on kirkkoherra Jussi Kosken kanta asiaan?

– Kysymys aiheuttaa paljon haastavia keskusteluja. Kirkkoherrana huolehdin, että seurakuntaneuvostossa voidaan ennen varsinaista

MARI AARNIO

tymä oli 25,89 miljoonaa euroa, mikä on 1,7 prosenttia pienempi kuin vuonna 2020.

Valtion rahoitus oli 4,56 miljoonaa euroa, mikä on noin 3,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Valtionkorvauksella rahoitetaan seurakuntien lakimääräisiä tehtäviä eli hautaustointa, väestökirjanpitoa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoa.

Koronapandemian takia poikkeuksellinen vuosi näkyi Vantaalla kirkollisissa toimituksissa. Kasteissa ja vihkimisissä

oli kasvua. Vantaalla kastettiin viime vuonna 1 207 lasta. Kasvua edellisvuoteen verrattuna on 10,8 prosenttia. Samaan aikaan syntyvyys kaupungissa lisääntyi 9,3 prosenttia.

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 1.6. pitämässään kokouksessa.

Kuparivarkaat saatiin kiinni Koronapandemian aiheuttama poikkeusvuosi näkyy Vantaan seurakuntien viime vuoden tuloksessa.

Pyhän Laurin kappelista anastettiin toukokuun viimeisenä viikonloppuna kupariverkkoja. Po-

päätöksentekoa käydä Erätauko-säätiön työkaluilla perusteellinen, toisia kuunteleva ja kunnioittava keskustelu. Sen jälkeen asiasta voidaan äänestää.

”

Kirkko ei ole ihmisistä irrallinen asia tai instituutio, jota ihmiset erityisesti tarvitsevat, vaan kirkko syntyy kristittyjen yhteydestä.

JUSSI KOSKI

Jussi Koski, 43, on vantaalainen perheenisä, muusikko ja pappi. Hän on aiemmin tullut tutuksi Youtuben Pastorifickanavastaan, jolla on yli 13 000 seuraajaa.

liisi sai epäillyn varkaan kiinni jo tiistaina 31.5.

– Anastetut kupariverkot ovat nyt löytyneet ja ne on poliisin toimesta kokonaisuudessaan palautettu asianomistajalle. Kupariverkkojen paino on yhteensä noin 950 kg, kertoi poliisin tiedotteessa rikoskomisario Rauno Jämsä Itä-Uudenmaan poliisista.

Varastetut verkot oli sahattu irti Pyhän Laurin kappelin julkisivun ikkunoiden edestä ja kuljetettu pois öiseen aikaan. Anastetun omaisuuden arvo oli yli satatuhatta euroa.

Kupariverkot ovat Pyhän Laurin kappelin arkkitehtonisia ikkunoiden suojaelementtejä, jotka siivilöivät valoa ja suojaavat kirkkotilaa.

Varastetut kupariverkot paikannettiin seurakuntayhtymän kiinteistöyksikön järjestelmien, valppauden ja yhteistyön avulla.

Ilmainen opas kertoo kirkosta Pyhän Laurin kirkolla päivystää tänäkin kesänä kesäopas. Maksuttoman opastuksen voi myös varata etukäteen omalle ryhmäl-

leen – olipa opastettavia sitten vain pari tai suurempi joukko.

Kesäopas Paula Rajala on Pyhän Laurin kirkolla elementissään. Keskiajalta peräisin oleva kirkko on nykytiedon valossa rakennettu 1450-luvulla, mutta paikalla on jo sitä ennen sijainnut puinen kirkko.

Rajala on kiinnostunut keskiajasta ja perehtynyt keskiaikaiseen arkeologiaan niin opintojensa kautta kuin muutenkin.

Esimerkiksi Pyhän Birgitan näkyjä latinasta suomeksi kääntänyttä Rajalaa kiehtovat keskiajassa monet asiat.

– Ei ole salaisuus, että itse kannatan sitä, että kirkko löytää ennen pitkää Raamattuun perustuvan ratkaisun, jossa avioliitto voidaan ymmärtää nykyistä laajemmin mutta niin, että kaikkia näkemyksiä voidaan silti kunnioittaa, Koski sanoo.

Vaikka yhteiskunnan ilmapiiri on kärjistynyt, ydinongelma ei Kosken mielestä ole se, että ihmiset ovat asioista eri mieltä.

– Varsinainen ongelma on keskustelukulttuuri, jossa toisia ei kuunnella. Samalla lailla kuin Pyhän Hengen tehtävä on yhdistää, myös kristittyjen tehtävä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on keskustella siten, että puheenvuorot eivät riko vaan rakentavat ihmisten välistä yhteyttä. ■

– Ihmisten maailmankuva oli silloin niin perustavalla tavalla erilainen. Toisaalta keskiaika on myös paljon enemmän kuin usein ajatellaan, Rajala sanoo.

– Tuolloin esimerkiksi luostareissa harjoitettiin yrttien kasvattamista sekä lääkintää.

Kesäopas palvelee 12.8. saakka. Opas on kirkolla pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kello 12–18.

Maksuttomat varaukset kaiken kokoisille ryhmille puhelimitse 050 466 4202 tai sähköpostilla paula.rajala@evl.fi.

Vantaankosken kirkkoherra vaihtuu Vantaankosken seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2011 toiminut Hannu Pöntinen on valittu kirkkoherraksi Pukkilan seurakuntaan.

Pöntinen on parhaillaan virkavapaalla tehtävästään. Vs. kirkkoherrana toimii Vantaankoskella 25. heinäkuuta asti Auli Saarsalmi-Paalasmaa.

Vantaankosken seurakunta käsittelee uuden kirkkoherran valintaa ja valintatapaa syksyllä.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2022

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.6.–11.8.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12.

Musiikkihetki Facebookissa keskiviikkoisin klo 12.

Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p.

050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.

Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Kesän viim. kerta 27.6.

Maanantain yhteisölounas maanantaisin klo 11.30–13. Ensimmäinen kattaus klo 11.30 ja toinen kattaus klo 12.15. Kesän viim. kerta 27.6. Yhteisölounas palaa kesätauolta 29.8.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30 koko kesän ajan.

Toivo Café on avoinna keskiviikkoisin klo 12–15 Hakunilan kirkon piha-alueella kävelytien puolella.

Kirkko on myös auki hiljentymistä varten. Tarjolla kahvia ja pullaa, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle.

Saarijärvi-riparin konfirmaatiomessu su 19.6. klo 12. Salla Poropudas, Sini Nikku.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 12. Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Messu su 26.6. klo 12. Sasu Rauhala, Juha Paukkeri.

Parkano 1 -riparin konfirmaatiomessu la 2.7. klo 11. Tiina Palmu, Sini Nikku.

Parkano 2 -riparin konfirmaatiomessu su 3.7. klo 12. Sasu Rauhala, Sini Nikku, Jasmine Moberg.

Ikaalinen-riparin konfirmaatiomessu la 9.7. klo 11. Hans Tuominen, Sini Nikku, Margit Hakamäki.

Messu su 10.7. klo 12. Jari Araneva,

6

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2022

Harri Nurminen, Sini Nikku.

Messu su 17.7. klo 12. Pirkko Yrjölä, Sini Nikku.

Messu su 24.7. klo 12. Mongolian lähettimme Janne Henriksson perheineen, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

Messu su 31.7. klo 12. Pirkko Yrjölä, Juha Paukkeri.

Rautalampi 1-riparin konfirmaatiomessu su 7.8. klo 12. Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä.

Kouluun lähtevien siunauskirkko ke 10.8. klo 18. Sari Kokkonen, Birgitta Tasavuori, Tuomas Heikkilä.

Yhteisvastuukeräys Yhteisvastuukeräys 2022 kerää varoja toimintaan, jolla koronapandemian haavoittamien nuorten arkeen saadaan lisää läsnä olevia aikuisia.

Tule mukaan lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja lahjoita netissä yhteisvastuu.fi/hakunila tai MobilePaylla numeroon 10197.

Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta.

Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä tai MobilePaylla numeroon 10197.

Diakoniatyöntekijät tavoitat p.

050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.

Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p.

09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina voi soittaa Harri-papille, p. 050 3547 648.

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

Kanttori Sini Nikku ohjaa puistomuskaria juhannusaattona Pyhän Laurin kirkkopuistossa.

Hän piti vastaavanlaisia suosittuja muskareita viime kesänä Vaaralan urheilukentällä.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Kevätkauden viim. kerta 22.6.

Messu su 19.6. klo 10. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä, Tilda Santapakka (sopraano).

MUUALLA Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Kartanon puistoseikkailu to 16.6. klo 10–12. Kesäinen seikkailu perheen pienimmille Håkansbölen kartanolla. Toimintarasteja, puistomuskari ja lopuksi kaikille eväspussi.

Juhannusjuhla Pyhän Laurin kirkkopuistossa pe 24.6. klo 15–18.

Tapahtumassa mukavaa yhdessäoloa sekä muun muassa juhannuskahvila Pakarituvassa, Laurentiusseikkailu Taika-Petterin kanssa ja puistomuskari. Ilta päättyy kello 17.15 alkavaan yhteislauluhetkeen ja kansanlaulukirkkoon. Pakarituvalla myynnissä pientä purtavaa ja kesäherkkuja. Tapahtuma on maksuton eikä vaadi ennakkoil-

Menokasvo Lähde viettämään juhannusta Pyhän Laurin kirkolle Pyhän Laurin kirkolla on juhannusaattona 24.6. koko perheen juhannusjuhla, jossa voi osallistua vaikka puistomuskariin.

Millainen muskari on kyseessä, Hakunilan seurakunnan kanttori Sini Nikku?

– Puistomuskari on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille. Suunnittelen ohjelman siten, että se sopii niin vauvoille, taaperoille kuin leikki-ikäisillekin. Kello 16.45 alkava muskari sisältää lastenmusiikkia ja -virsiä.

– Tänä vuonna on Hakunilan seurakunnan vuoro järjestää juhannusjuhla Pyhän Laurin kirkolla. Idea puistomuskariin tuli siitä, että vedin viime kesänä tällaista muskaria Vaaralan urheilukentällä.

Mitä muuta juhannusjuhlassa tapahtuu?

– Ennen puistomuskaria Taika-Petteri järjestää kello 16 lapsille Laurentius-seikkailun kirkossa ja sen ympäristössä. Hän kertoo

puhuvan nuken avulla kirkon suojelupyhimyksen Pyhän Laurentiuksen tarinan.

– Juhannusjuhla päättyy minun ja kanttori Juha Paukkerin vetämään yhteislauluhetkeen ja kansanlaulukirkkoon, joka alkaa kello 17.15. Jälkimmäinen osuus sisältää tuttuja kansanlaulumelodioita hengellisillä sanoituksilla.

Mitä erityistä juhlassa on tarjolla?

– Koko juhlan ajan on auki Pakarintupa, josta voi ostaa vohveleita ja muita kesäherkkuja. Ihmiset voivat siis viettää aikaansa kahvilassa, kirkkopuistossa tai kirkossa.

MARJO KYTÖHARJU Juhannusjuhla Pyhän Laurin kirkkopuistossa pe 24.6. klo 15-18. Tapahtuma on maksuton eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.Katso lisätietoa: vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.6.–11.8.

moittautumista. Bussikuljetus Länsimäen kirkolta klo 14.30 ja Hakunilan kirkolta klo 14.45. Paluukuljetus Pyhän Laurin kirkolta klo 18.15. Kuljetus on maksuton eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi. Virasto suljettu 1.7. ja 8.–22.7.

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys kesäaikana ti klo 9-11, p.09 830 6472 Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia voi seurata verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Katso ajantasaiset tiedot: www.hameenkylanseurakunta.fi.

Messu su 19.6. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas.

Messu la 25.6. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas.

Messu su 26.6. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas.

Pihaseurat ke 29.6. klo 18 kirkon yläpihalla.

Messu su 3.7.klo 10. Elias Majuri, Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 10.7. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu-Pekka Heikkilä.

Pihaseurat ke 13.7. klo 18 kirkon hautausmaalla, Auratie 3.

Messu su 17.7. klo 10. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas.

Messu su 24.7. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas.

Messu su 31.7. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas.

Pihaseurat ke 3.8. klo 18 kirkon yläpihalla.

Messu su 7.8. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas.

Kouluun lähtevien siunaaminen ke 10.8. klo 18. Matti Hyry, Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas ja varhaiskasvatuksen tiimi. Ekaluokkalaiset siunataan koulutielle.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila on kiinni 17.6.–14.8.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2

Pihaseurat ke 27.7. klo 18.

MUUALLA

ENNAKKOÄÄNEST YS 8 .– 1 2 .1 1 .2 0 2 2

Pihaseurat ke 22.6. klo 18. Tuula Mösöllä, Santamäentie 23 D 12.

Pihaseurat ke 6.7 klo 18. Leena Kasevalla, Ainontie 10 B 11.

Pihaseurat ke 20.7. klo 18. Piknikpihaseurat Lammaslammella.

Nyyttärit.

Pihaseurat ke 10.8. klo 18. Kesän viimeiset pihaseurat Mariitta Savolaisella, Valinkauhantie 14 a.

VAALIPÄIVÄ 2 0.1 1 .2 0 2 2

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14. Suljettu pe 24.6., 1.7., 8.7., 15.7., 22.7., 29.7. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin kesäelokuussa klo 11–12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12 p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12.

Messu su 19.6. klo 10. Jani Vanhala, Joona Raudaskoski, Airi Saloniemi.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 20.6., 27.6.,18.7. ja 25.7. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta.

Avoin kesäkuoro kaikille ke 22.6. klo 18–19 kirkossa. Tervetuloa laulamaan yhdessä kesäisiä lauluja. Äänenavauksia ja lauluäänen ylläpitoa. Aiempaa laulukokemusta ei vaadita. Vetäjänä kanttori Airi Saloniemi.

Messu su 26.6. klo 10. Jani Vanhala, Joona Raudaskoski, Airi Saloniemi. Kirkkomehut.

Messu su 3.7. klo 10. Riitta-Maija Palmusaari, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen.

Messu su 10.7. klo 10. Minttu Haapalainen, Elina Aro. Airi Saloniemi.

Messu su 17.7. klo 10. Elina Aro, Joona Raudaskoski, Airi Saloniemi.

Messu su 24.7. klo 10. Minttu Haapalainen, Minna Ruuttunen, Jussi Salonen.

Messu su 31.7. klo 10. Minna Ruuttunen, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Kirkkomehut.

Messu su 7.8. klo 10. Minttu Haapalainen, Joona Raudaskoski, Jussi

”Kirkon pitäisi olla rohkeasti mukana nykymaailmassa!

Pitäkää hevimessuja ja olkaa Pridessa!”

Vantaalaisen kommentti Vantaan seurakuntien tunnettuustutkimuksessa

Mitä mieltä sinä olet?

Ryhdy ehdokkaaksi syksyn 2022 seurakuntavaaleissa! # S EU RAKU NTAVAALIT W W W.VA N TA A N S EU R A K UN N AT. F I/ S EU R A K UN TAVA ALI T

Salonen.

Kouluun lähtevien siunaaminen ke 10.8. klo 18.

Taaperomuskari 1–2-vuotiaille keskiviikkoisin 18.8.–6.10. Korson seurakuntakeskuksessa lasten tiloissa. Ilmoittautuminen alkaa ma 8.8. klo 9 ja päättyy 12.8. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti nettisivuilla, lisätiedot www. vantaanseurakunnat.fi/korsonseurakunta/lapsetjaperheet/muskaritoiminta.

Voit valita itsellesi ryhmän sopivamman ajan mukaan, ryhmä 1 klo 9–9.30 ja ryhmä 2 klo 10–10.30.

Muskareita ohjaa lastenohjaaja Erja Lindholm.

Vauvamuskari 0–1-vuotiaille keskiviikkoisin 17.8.–28.9. Korson seurakuntakeskuksessa, lasten tiloissa. Ilmoittautuminen alkaa ma 8.8. klo 9 ja päättyy 12.8. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti nettisivuilla, lisätiedot www. vantaanseurakunnat.fi/korsonseurakunta/lapsetjaperheet/muskaritoiminta. Voit valita itsellesi ryhmän sopivamman ajan mukaan, ryhmä 1 klo 11–11.30 ja ryhmä 2 klo 12–12.30. Muskareita ohjaa lastenohjaaja Erja Lindholm.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Suljettu 6.–10.6. ja 27.6.–8.7. Hartaus ti klo 11.

Kaikille avoin Kirkonkulman

keskikesän juhla to 16.6. klo 11 alkaen kirkon sisäpihalla. Myytävänä mm. grillimakkaraa ja vohveleita. Huom! Sateen sattuessa ulkotapahtuma peruuntuu.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Vielä ehtii ilmoittautua päiväkerhoon! Päiväkerhotoimintaa järjestetään 2,5–5-vuotiaille Nikinmäen seurakuntakodilla. Ryhmät muodostetaan elokuun alussa ilmoittautumisten perusteella. Kerhot alkavat viikolla 33. Lisätietoja nettisivuilta https://www.vantaanseurakunnat.fi/korson-seurakunta/ lapset-ja-perheet/paivakerhot

MUUALLA Koko perheen Juhannusjuhla Pyhän Laurin kirkon pappilan puistossa pe 24.6. klo 15–18.15.

Lisätietoja nettisivuilta. Tapahtumaan ei ole yhteiskuljetusta.

Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Kaisa Aalto 044 4220391 Sannamari Rusi 050 3290361 Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

Numerot: vt. Kirkkoherra Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Teemu Saarinen 050 535 3072.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708.

Konfirmaatiomessu, Piispala 1 la 18.6. klo 13 Seppo Paulasaari ja Hanna-Maria Valve.

Konfirmaatiomessu, Piispala 2 su 19.6. klo 10. Teemu Saarinen ja Hanna-Maria Valve.

Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen.

Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 25.6. klo 12. Ben Ahlroos ja Hanna-Maria Valve.

Messu su 26.6. klo 10. Ben Ahlroos ja Hanna-Maria Valve.

Messu su 3.7. klo 10. Teemu Saarinen ja Hanna-Maria Valve.

Konfirmaatiomessu, Piispala 3 su 10.7. klo 10. Taija Tiilikka ja HannaMaria Valve.

Messu su 17.7. klo 10. Teemu Saarinen ja Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 24.7. klo 10. Taija Tiilikka ja Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 31.7. klo 10. Seppo Paulasaari ja Hanna-Maria Valve.

Lapsille ja perheille rastirata ajalla 30.6.–5.8. Omatoimisesti kierrettävä rastirata kirkon pihalla. Yhteistä pähkäiltävää ja tekemistä koko perheelle.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708.

Kesäkahvila pihalla avoinna 14.7. saakka ma–to klo 10–14. Tervetuloa kaikenikäiset aikuiset sekä lapset vanhempiensa seurassa! Tule oman aikataulusi mukaan tapaamaan muita ja juomaan kupponen kahvia. Yhdessäolon lomassa ohjelmaa pop up -periaatteella.

MUUALLA Toivoa naisille -ryhmä parillisilla viikoilla keskiviikkona klo 18–19.30 Lampirannalla, os. Tertunkuja 4b.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2022

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.6.–11.8. perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh.

09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi. Diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten torstaisin klo 15–17 Tikkurilan kirkon ala-aulassa.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi Noudatamme voimassa olevia koronaohjeistuksia.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Pyhän Laurin kirkon kesäopas palvelee 9.6.–12.8. Opas on kirkolla pääsääntöisesti ma–pe klo 12–18.

Opastusvaraukset kaiken kokoisille ryhmille puh. 050 466 4202 tai paula.rajala@evl.fi Opastus on maksutonta.

Laurin päiväkonsertit: Päivi Vesalainen, cembalo ja Laura Vihreäpuu, cembalo to 16.6. klo 12. Musiikkia kahden cembalon yhtyeelle á la C. Bach & C.P.E. Bach.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 12.

Kirkonkylän kulttuurikävely keskiviikkoisin 22.6.–10.8. klo 17.30–18.30. Vantaa-Seuran järjestämä kotiseutuopastus kirkonkyläl-

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Noah Isaac Rukevwe Akporugo, Venla Linnea Funck, Tuisku Rafael Hemmilä, Ilona Anna Irene Kasper, Venla Jasmiina Kumpumäki, Eliot Kalevi Mäkelä, Dominik-Alexander Piekäinen, Sofia Susi, Ilona Tukia, Tilda Maria Viitanen, Konsta Matti Aaron Willberg.

Avioliittoon kuulutettu Joni Antero Tuomola ja Sonja Eveliina Pietilä.

Hautaan siunattu Rolf John Höckerstedt, 90 v, Kaija Marja-Leena Hakkarainen, 82 v, Pirkko Marjatta Kauppinen, 73 v, Anne Kaarina Ruotsalainen, 64 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Jesse Eemil Pitkäkangas, Enni Sofia Huttunen, Onni Elias Suvanto, Aaro Elias Juhani Ijäs, Adam Kudzaishe Tiilikka, Akseli Matias Jussilainen, Elsa Vivian Linnea Kalinainen.

Hautaan siunattu Anja Sinikka Ahokannel 91 v, Heikki Aulis Ryhänen 82 v, Ilkka Armas Ilmari Noro 69 v, Pasi Marko Olavi Huhtimo 54 v, Jenni Marja Karoliina Konttinen 36 v.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2022

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Ilona Henriikka Ainasoja, Beata Frida Minerva Kotilainen, Sofia Maria Partanen, Oliver Juho Henrik Jeremejef, Seela Ilona Tala, Melissa Lilja Linnea Pelkola, Aatos Olavi Enne.

Avioliittoon kuulutettu Roni Reino Mikael Lehmus ja Jenny Christina Sjölund.

Hautaan siunattu Viljo Einar Leveinen 92 v, Helvi Maria Vilska 87 v, Osmo Saastamoinen 80 v, Seija Meeri Lehtimäki 76 v, Kenneth Edvard Kallionpää 74 v, Mirja Anneli Hyvärinen 73 v, Erkki Juhani Hyytiäinen 63 v, Ari-Pekka Ollikainen 58 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Olivia Anna Aleksandra Salama Salminen, Stella Linnea Carolina Sosoi, Elian Lucas Kristian Kotajärvi, Benjamin Lionel Ahlfors, Aapo Juhani Hyökki.

Avioliittoon kuulutettu Iida Anni Janita Uimonen ja Niko Tapio Virnes, Ville-Veikko Tiainen ja Anne Pietikäinen, Lisbeth Mirjam Toivonen ja Meiju Kristiina Ojalainen, Eerik Jukka Waldemar Vihersaari ja Sanna Kristiina Tarvainen, Heikki Juhani Ilveskivi ja Miisa Karoliina Kaakkolahti, Toni Samuli Vuorinen ja Erika Maria Sarka.

lä ja sen ympäristössä. Lähtö on Pyhän Laurin kirkon hautausmaan portilta. Kulttuurikävelyjen teemat: 8.6. Historian havinaa hautausmaalla, 15.6. Sotamuistojen kirkonkylä, 22.6. Kulttuurikävely kirkonkylässä suomeksi, 22.6. Kulturpromenad i Helsinge kyrkoby på svenska, 29.6. Aikamatka keskiaikaan aikuisille ja lapsille, 3.8.

Kuninkaantie – kärrypolusta valtatieksi, 10.8. Kappelin aarteet, 17.8.

Kirkonkylän voimanaiset, 24.8.

Kulttuurikävely kirkonkylässä.

Lippu 10 e, työttömät/eläkeläiset/ opiskelijat 8 e. Lapset (alle 15 v.) ilmaiseksi muille, paitsi lastenkierrokselle 29.6. Lasten oman kierroksen lippu maksaa 5 e. Kulttuurikävelyt ovat ilmaisia Vantaa-Seuran jäsenille. Maksu mieluiten kortilla.

Laurin päiväkonsertit: Nina Mya Goes Gospel to 23.6. klo 12. Jazztrion konsertissa kuullaan soulklassikoista, spirituaaleja ja gospelia.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Juhannusjuhla Pyhän Laurin

Hautaan siunattu Esko Olavi Kekäläinen 76 v, Eila Emilia Elisabeth Mäkipää 95 v, Kaj Gunnar Wickström 69 v, Aune Katri Utriainen 91 v, Õie Nüganen 69 v, Hannu Veikko Ilmari Stjerna 79 v, Sakari Juhani Rantanen 76 v, Aarno Ahti Penjami Nordström 76 v, Anja Aulikki Mäntynen 75 v, Kirsi-Marja Tellervo Vainio 63 v, Ulla Brita Fagerström 90 v, Martta Johanna Myöhänen 93 v, Suoma Annikki Pääkkönen 94 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Niilo Matti Elias Alasuvanto, Luka Tuomo Rosendahl, Lahja-Marie Madonna Kovasiipi, Lumi Saga Seelia Tomalev, Sulo Kaarlo Juhani Jussila, Malla Tuulikki Kallio, Viivia Alina Vilhelmiina Kupiainen, Aleksi Olavi Harju, Mimosa Helmiina Johansson, Maarja Silla, Leona Alexandra Susanna Kauppinen, Aliisa Emilia Luukela, Eino Nuutinen, Nara Lia Amanda Kutilainen-Pennanen, Frida Sylvi Elisabeth Sipiläinen, Leevi Lennart Johansson, Hilla Lilja Linnea Jääskeläinen, Lukas Matti Johannes Hautala, Edith Amelia Äijö, Elise Siviä Loikkanen, Lukas Johannes Loikkanen, Peetu Kasper Pöllänen, Neela Maria Nguetchom Kukkonen.

Avioliittoon kuulutettu Tomi Kristian Aleksi Mikkola ja Mira Anna Sreeganthan, Henri

kirkkopuistossa pe 24.6. klo 15–18.15. Tapahtumassa mukavaa yhdessäoloa sekä muun muassa vohvelibaari Pakarituvassa, Laurentius-seikkailu Taika-Petterin kanssa ja puistomuskari. Ilta päättyy kello 17.15 alkavaan yhteislauluhetkeen ja kansanlaulukirkkoon.

Juhannusmessu la 25.6. klo 12, Annaelina Mäkilampi.

Konfirmaatiomessu su 26.6. klo 12.

Laurin päiväkonsertit: Liedkonsertti Suomen suvessa to 30.6. klo 12, Jussi Merikanto, baritoni ja Marjaana Merikanto, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatiomessu su 3.7. klo 12.

Laurin päiväkonsertit: Marianne Montonen, sopraano ja Jasper Koekoek, piano to 7.7. klo 12.

Romanttisissa tunnelmissa á la O. Merikanto, A. Merikanto, J. Sibelius.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatiomessu su 10.7. klo 12.

Laurin päiväkonsertit: Janne Malinen, vihuela to 14.7. klo 12.

Aarne Edvard Winqvist ja Noora Sofia Heikkilä, Jonas Niko Fyrqvist ja Laura Anna Vanhala.

Hautaan siunattu Annikki Anna-Liisa Koppala 97 v, Laila Eeva Numminen 94 v, Leila Tuulikki Honkanen 92 v, Sisko Hillevi Harmaala 92 v, Heimo Kullervo Kujala 92 v, Annikki Maria Vanhalakka 91 v, Unto Olavi Jokela 89 v, Jaakko Markus Hakala 88 v, Ritva Raili Virtanen 86 v, Sisko Aino Esteri Luukkonen 86 v, Hilja Vilhelmiina Rantanen 84 v, Maija Leena Zetterström 82 v, Rauni Helena Yli-Hakola 72 v, Pasi Olavi Pipinen 71 v, Harri Leo Kamppinen 70 v, Pekka Einari Sundvall 66 v, Marja Maija Kristiina Salo 65 v, Kimmo Juhani Reponen 57 v, Kimmo Juhani Antikainen 53 v, Lauri Aleksanteri Hakli 41 v, Jan Diego Perdomo 2 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Reetta Sofia Hulkkonen, Pihla Aurora Tiainen, Aaro Erkki Mikael Westlund, Olivia Elle Annika Kultti, Kaisla Lyydia Korkia-aho, Elli Matilda Koivuharju, Paavo Hermanni Heimonen, Ellen Olivia Haapanen, Eino Tuomas Mikael Niemeläinen, Neela Evita Suominen, Onni Ensio Toivola, Aila Mari Helena Pokki-Riikonen, Vilma Amalia Hietanen, Agnes Rembetti, Berit Solveig Kärki, Kerttu Iida Karoliina Jokisalo, Eeva Inkeri

Musiikkia 1500-luvun espanjalaisella kielisoittimella. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatiomessu su 17.7. klo 12.

Laurin päiväkonsertit: All’improvviso yhtye: Svengaavat groudit to 21.7. klo 12. Pilvi Listo, cembalo ja urut, Pekka Silén, nokkahuilu, Olli Hyyrynen, barokkikitara ja teorbi. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatiomessu su 24.7. klo 12.

Laurin päiväkonsertit: Kamarimusiikkia Suomesta ja Unkarista to 28.7. klo 12. Mervi Myllyoja, viulu ja Virva Garam, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatiomessu su 31.7. klo 12.

Laurin päiväkonsertit: Laulajalauluntekijä Viitasen Piian soolokonsertti to 4.8. klo 12. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konfirmaatiomessu su 7.8. klo 12.

BRQ Vantaa Festival: François Couperin “Le Grand” su 7.8. klo 19. Konsertissa on luvassa ranskalaisen barokin juhla François Cou-

Kurtti, Eeva Livia Valve.

Avioliittoon kuulutettu Akseli Oliver Kittilä ja Olivia Talvikki Kiviniemi, Esa Kalevi Lehtinen ja Astrid Ella Virtanen.

Hautaan siunattu Taimi Sirkka Marjatta Maijanen 94 v, Ritva Heleena Lammi 86 v, Kaarle Juhani Willman 84 v, Kari Kullervo Toivonen 80 v, Satu Hillervo Kivijärvi 79 v, Riitta Hannele Wermundsen 68 v, Birgitta Solveig Salo 82 v, Silja Marjatta Kervinen 81 v, Hilkka Anneli Liimatainen 78 v, Ritva Inkeri Matilainen 76 v, Katja Maria Peltonen 29 v, Kaarlo Juhani Vääriskoski 86 v, Raili Annikki Iivonen 86 v, Matti Markku Mikael Murtomaa 85 v, Alli Leena Marjatta Tirronen 78 v, Aili Tyllinen 74 v, Esko Olavi Malkamäki 74 v, Jaakko Emil Nuutilainen 89 v, Erkki Petter Ensio Kauppinen 84 v, Martti Mikael Aro 82 v, Eila Sinikka Rahkola 78 v, Heikki Valfrid Järvinen 74 v, Seppo Antero Heiskanen 66 v, Matti Reino Ilmari Hirvonen 64 v, Matti Aleksi Partanen 61 v, Johannes Kalle Petteri Salo 41 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Sylvi Serafia Turunen.

Vigda Maja-Stina Andersson och Anssi Tapola.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.6.–11.8.

perin (1668–1733) ”Le Grandin” sävelin ja BRQ-muusikoiden voimin. Liput ovelta tai Ticketmasterista: 18 e, eläkeläiset: 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset: 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

BRQ Vantaa Festival: MaraisCharpantier su 7.8. klo 20.20.

Konsertti tarjoilee ranskalaisten säveltäjämestarien Marin Marais (1656–1728) ja Marc-Antoine Charpentier (1645/50–1704) helmiä.

Liput ovelta Ticketmasterista: 18 e, eläkeläiset: 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset: 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

BRQ Vantaa Festival: Boccherini vs. Haydn ma 8.8. klo 19–20.

Konsertissa kuullaan aikansa viihdemusiikkia, keveitä sonaatinkaltaisia divertimentoja kamariyhtyeelle sekä Boccherinin rakastettu espanjalaisvaikutteinen Fandango ja sellosonaatti A-duuri. Liput ovelta tai Ticketmasterista: 18 e, eläkeläiset: 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset: 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

BRQ Vantaa Festival: Konserttojen ilta ma 8.8. klo 20.30. Illassa kuullaan venetsialaisten konserttotehtailijoiden Antonio Vivaldin (1678–1741) ja Tomaso Albinonin (1671–1751) runsaudensarven satoa sekä jokerina joukossa saksalaisen Johann Friedrich Faschin (1688– 1758) konsertto. Liput ovelta Ticketmasterista: 18 e, eläkeläiset: 12 e, muut alennusryhmät 10 e.

Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset: 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

BRQ Vantaa Festival: Bachcelona: Bachin kantaatteja ti 9.8. klo 19–20.30. Ohjelma koostuu kahdesta kauniista Bach-kantaatista (BWV 24 ja 168), joissa esiintyjät joutuvat kohtaamaan kaikki mahdolliset ilmaisurekisterin sävyt.

Liput ovelta tai Ticketmasterista: 18 e, eläkeläiset: 12 e, muut alennusryhmät 10 e.

BRQ Vantaa Festival: Händelin aarioita tenori John Beardin jalanjäljissä ke 10.8. klo 19.30– 20.30. Konsertissa kuullaan Händelin John Beardille kirjoittamia aarioita sekä alkusoittoja oopperoista, joissa Beard teki kiitosta niittäneitä roolisuorituksia. Liput ovelta tai Ticketmasterista: 18 e, eläkeläiset: 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset: 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

BRQ Vantaa Festival: Myöhäisillan soolot ke 10.8. klo 21–22. Myöhäisillan sooloina kuullaan itävaltalaisen Johann Joseph Vilsmayrin (1663–1722) ja saksalaisten Silvius Leopold Weissin (1687–1750) ja Johann Sebastian Bachin (1685– 1750) tanssisarja-muotoiset parti-

tat. Liput ovelta tai Ticketmasterista: 18 e, eläkeläiset: 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset: 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480.

Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18, juhannusaattona pe 24.6. klo 8–17 ja juhannuspäivänä la 25.6. kirkko on suljettu. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p.

09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18.

Junnuolkkari on avoinna tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa, jossa läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa.

Junnuolkkarissa tarjolla myös välipalaa. Toiminta on maksutonta.

Varhaisnuorille (7–14-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414.

Kesätreffit to 16.6., to 23.6., to 7.7., to 14.7., to 21.7. ja to 28.7. klo 15–17.

Kesätreffeillä jutellaan, pelataan pihapelejä, kahvitellaan ja vietetään mukavia kesäiltapäiviä. Jokaisella kerralla on oma teema. Mahdollisuus keskustella diakoniatyöntekijän kanssa.

Messu su 19.6. klo 10, Sanna Heikurinen, Maria Koukkari, Iina Katila.

Messu su 26.6. klo 10, Johanna Jakonen, Veikko Karhumaa, Terje Kukk.

Messu su 3.7. klo 10, Jaakko Hyttinen, Pauli Rentola, Terje Kukk.

Messu su 10.7. klo 10, Marja Eloranta, Mirka Härkönen, Terje Kukk.

Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 12.7. klo 17–18, Terje Kukk.

Messu su 17.7. klo 10, Johanna Toivonen, Päivi Helén, Iina Katila.

Messu su 24.7. klo 10, Sanna Heikurinen, Tuula Lapveteläinen, JussiPekka Heikkilä.

Messu su 31.7. klo 10, Jaakko Hyttinen, Maria Koukkari, Terje Kukk.

Messu su 7.8. klo 10, Tuula Lapveteläinen, Terhi Viljanen, Iina Katila.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12.

Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

MUUALLA Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta

E N N A K KOÄ Ä N E ST YS 8 .– 1 2 .1 1 . 2 02 2 VA A L IPÄ IVÄ 2 0.1 1 . 2 02 2

”Kannattaisi pitäytyä perinteisissä arvoissa, sen sijaan että yritetään uudistua vain uudistumisen vuoksi.”

Vantaalaisen kommentti Vantaan seurakuntien tunnettuustutkimuksessa

Mitä mieltä sinä olet?

Ryhdy ehdokkaaksi syksyn 2022 seurakuntavaaleissa! #S E U R A K U N TAVA A L IT W W W.VAN TAAN SE UR AK UNNAT.FI / SE UR AKU NTAVAALIT

apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet.

Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytä-

mään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15.

Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10. Pappi Maari Santala, diakoni Kati Pyykkö, nuorisotyöntekijä Riikka Hillebrand, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Kesäcafé keskiviikkoisin klo 11–13

sisäpihalla 27.7. asti. Kulku seurakuntasalin kautta. Makkaranpaistoa, pientä syötävää ja juotavaa.

Kanttori laulattaa klo 11.30–12.45.

Maksuton.

Messu su 26.6. klo 10. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma.

Konfirmaatiomessu su 3.7. klo 10.

Pappi Kristiina Hyppölä, nuorisotyöntekijä Antti Kotinurmi, diakoni Natasa Stambej, kanttori MariAnnika Heikkilä.

Konfirmaatiomessu su 10.7. klo 10.

Pappi Antti Isopahkala, nuorisotyöntekijä Suvi Vanhatalo, kanttori Iisakki Seppä.

Messu su 17.7. klo 10. Papit Mark Saba ja Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma.

Messu su 24.7. klo 10. Papit Tuula Paasivirta ja Mark Saba, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Konfirmaatiomessu su 31.7. klo 10.

Pappi Oili Karinen, nuorisotyöntekijä Suvi Vanhakylä, kanttori MariAnnika Heikkilä.

Messu su 7.8. klo 10. Papit Maari Santala, Iiro Salminen, kanttori Iisakki Seppä.

Kouluun lähtevien siunaaminen ke 10.8. klo 18. Pappi Margit Helin, kanttori Ritva Holma.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 12. Pappi Mark Saba, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Vaatevarasto to 7.7. ja 4.8. klo 9.30–12. Voit hakea ja tuoda puhtaita ja ehjiä vaatteita maksutta.

Aluksi aamukahvit ja hartaus.

Iltamessu su 24.7. klo 18. Pappi Tuula Paasivirta, kanttori Iisakki Seppä.

Kouluun lähtevien siunaaminen ke 10.8. klo 18. Pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Messu su 10.7. klo 18. Pappi Oili Karinen, kanttori Ritva Holma.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Martinlaakson seniorien korttelikerho ke 22.6. klo 13.

MUUALLA Ilmoittautumiset naperokerhoihin ja muskareihin ovat käynnistyneet kesäkuussa. Katso lisätiedot ja ilmoittautumiset vantaankoskenseurakunta.fi.

Yhteisvastuu-minigolf su 19.6. klo 14–17 Jokiuoman minigolfradalla (Parkkipaikka Ruskokuja 1). Iloinen iltapäivä kevyesti pelaillen hyvään tarkoitukseen. Kierroksen hinta 8 e, lapset, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset 5 e. Liput ostetaan paikan päällä. Seurakunta tarjoaa mehua. Kioskilla myynnissä jäätelöä omakustanteisesti. Pelilippujen KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2022

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.6.–11.8.

myynnistä 50 % Yhteisvastuukeräykselle.

Koko perheen juhannusjuhla pe 24.6. klo 15–18 Pyhän Laurin kirkkopuistossa (Kirkkotie 45). Leppoisa kesäiltapäivä kahvilassa istuskellen, kirkkomaita kierrellen tai lasten ohjelmaan osallistuen. Klo 15 juhannuskahvila Pakarituvassa aukeaa: vohvelibaari, pientä purtavaa ja kesäherkkuja, klo 16 Laurentius-seikkailu ja Taika-Petteri, klo 16.45 puistomuskari, klo 17.15 kesäisiä yhteislauluja ja kansanlaulukirkko kirkkosalissa, klo 18.15

tapahtuma päättyy. Ohjelmaan voi osallistua koko ajan tai vain osan ajasta. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista.

Kesävaellus su 24.7. klo 8. Vaelletaan lähiluonnossa Vantaanjoen vartta Myyrmäen Virtakirkolle messuun. Lähtö klo 8.00 Vanhalta Viilatehtaalta, Kuninkaantie 28.

Vaellamme osin hiljaisuudessa.

Omat eväät ja säänmukainen vaatetus. Toteutuu säästä riippumatta. Matka n. 6 km. Lisätietoja: Kari Koivula, p. 0400 605 955, suti. koivula@gmail.com.

Nikkaristipäivystys jatkuu 3.8. alkaen keskiviikkoisin klo 11–13, p.

09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä sisä- tai ulkohommissa iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja

Konfirmaatiomessu su 10.7. klo 10.

Pappi Antti Isopahkala, nuorisotyöntekijä Suvi Vanhatalo, kanttori Iisakki Seppä.

Messu su 17.7. klo 10. Papit Mark Saba ja Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma.

Messu su 24.7. klo 10. Papit Tuula Paasivirta ja Mark Saba, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Konfirmaatiomessu su 31.7. klo 10.

Pappi Oili Karinen, nuorisotyöntekijä Suvi Vanhakylä, kanttori MariAnnika Heikkilä.

Messu su 7.8. klo 10. Papit Maari

Kivistön suuralue).

VERKOSSA Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10. Pappi Maari Santala, diakoni Kati Pyykkö, nuorisotyöntekijä Riikka Hillebrand, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Messu su 26.6. klo 10. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma.

Konfirmaatiomessu su 3.7. klo 10.

Pappi Kristiina Hyppölä, nuorisotyöntekijä Antti Kotinurmi, diakoni Natasa Stambej, kanttori MariAnnika Heikkilä.

Kirkoissa soi MINTTU SAARNI

TORSTAI 16.6.

Laurin päiväkonsertit: Päivi Vesalainen, cembalo ja Laura Vihreäpuu, cembalo klo 12, Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Musiikkia kahden cembalon yhtyeelle á la C. Bach & C.P.E. Bach.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Laurin päiväkonsertit: Nina Mya Goes Gospel klo 12, Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Soulklassikoista, spirituaaleja ja gospelia.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TORSTAI 30.6.

TORSTAI 7.7.

Laurin päiväkonsertit: Marianne Montonen, sopraano ja Jasper Koekoek, piano to 7.7. klo 12, Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Romanttisissa tunnelmissa á la O. Merikanto, A. Merikanto, J. Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TORSTAI 14.7.

Laurin päiväkonsertit: Janne Malinen, vihuela klo 12, Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Musiikkia 1500-luvun espanjalaisella kielisoittimella. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Sommarkonsert kl. 19 i Helsinge kyrka S:t Lars. Gustav Nyström, piano, Åsa Gustavsson, flöjt och Heidi Åberg, sopran.

TORSTAI 21.7.

Laurin päiväkonsertit: All�improvviso yhtye, Svengaavat

10

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2022

TIISTAI 9.8.

BRQ Vantaa Festival: Bachcelona: Bachin kantaatteja klo 19–20.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ohjelma koostuu kahdesta kauniista Bach-kantaatista (BWV 24 ja 168), joissa esiintyjät joutuvat kohtaamaan kaikki mahdolliset ilmaisurekisterin sävyt. Liput ovelta tai Ticketmasterista 18 e, eläkeläiset 12 e, muut alennusryhmät 10 e.

TORSTAI 23.6.

Laurin päiväkonsertit: Liedkonsertti Suomen suvessa klo 12, Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Jussi Merikanto, baritoni ja Marjaana Merikanto, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

paketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

Laulaja-lauluntekijä Viitasen Piia esiintyy torstaina 4.8. kello 12 Pyhän Laurin kirkossa.

groudit klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Pilvi Listo, cembalo ja urut, Pekka Silén, nokkahuilu, Olli Hyyrynen, barokkikitara ja teorbi. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Sommarkonsert kl. 19 i Helsinge kyrka S:t Lars. Sarastus-ensemblen, Kristiina Olanto, sång; Jorma Tapio, saxofon; Harri Taittonen, piano.

TORSTAI 28.7.

Laurin päiväkonsertit: Kamarimusiikkia Suomesta ja Unkarista klo 12, Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Mervi Myllyoja, viulu ja Virva Garam, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Sommarkonsert kl. 19 i Helsinge kyrka S:t Lars. Birger�s Ragtime band.

TORSTAI 4.8.

Laurin päiväkonsertit: Laulajalauluntekijä Viitasen Piian soolokonsertti klo 12, Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy,

ohjelma 5 e.

SUNNUNTAI 7.8.

BRQ Vantaa Festival: François Couperin ”Le Grand” klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Konsertissa on luvassa ranskalaisen barokin juhla François Couperin (1668–1733) ”Le Grandin” sävelin ja BRQ-muusikoiden voimin.

Liput ovelta tai Ticketmasterista 18 e, eläkeläiset 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

BRQ Vantaa Festival: MaraisCharpantier klo 20.20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Konsertti tarjoilee ranskalaisten säveltäjämestarien Marin Marais (1656–1728) ja Marc-Antoine Charpentier (1645/50–1704) helmiä.

Liput ovelta tai Ticketmasterista 18 e, eläkeläiset 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

MAANANTAI 8.8.

BRQ Vantaa Festival: Boccherini vs. Haydn klo 19–20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertissa kuullaan aikansa viihdemusiikkia, keveitä sonaatinkaltaisia divertimentoja kamariyhtyeelle sekä Boccherinin rakastettu espanjalaisvaikutteinen Fandango ja sellosonaatti A-duuri. Liput ovelta tai Ticketmasterista 18 e, eläkeläiset 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

BRQ Vantaa Festival: Konserttojen ilta klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Illassa kuullaan venetsialaisten konserttotehtailijoiden Antonio Vivaldin (1678–1741) ja Tomaso Albinonin (1671–1751) runsaudensarven satoa sekä jokerina joukossa saksalaisen Johann Friedrich Faschin (1688– 1758) konsertto. Liput ovelta tai Ticketmasterista 18 e, eläkeläiset 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippu-

KESKIVIIKKO 10.8.

BRQ Vantaa Festival: Händelin aarioita tenori John Beardin jalanjäljissä klo 19.30–20.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertissa kuullaan Händelin John Beardille kirjoittamia aarioita sekä alkusoittoja oopperoista, joissa Beard teki kiitosta niittäneitä roolisuorituksia. Liput ovelta tai Ticketmasterista 18 e, eläkeläiset 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

BRQ Vantaa Festival: Myöhäisillan soolot klo 21–22 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Myöhäisillan sooloina kuullaan itävaltalaisen Johann Joseph Vilsmayrin (1663– 1722) ja saksalaisten Silvius Leopold Weissin (1687–1750) ja Johann Sebastian Bachin (1685–1750) tanssisarja-muotoiset partitat.

Liput ovelta tai Ticketmasterista 18 e, eläkeläiset 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

Santala, Iiro Salminen, kanttori Iisakki Seppä.

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi.

Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet.

Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov. 45.

Hela familjens midsommarfest fr 24.6 kl.15 –18 i S:t Lars kyrkopark.

Programmet ordnas på finska.

Midsommardagens högmässa lö 25.6 kl. 10. i Helsinge kyrka S:t Lars, Anu Paavola, Anders Ekberg.

Högmässa sö 26.6 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Anu Paavola, Anders Ekberg.

Högmässa sö 3.7 kl.10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Sini Aschan, Anders Ekberg.

Högmässa sö 10.7 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Sini Aschan, Anders Ekberg.

Sommarkonsert to 14.7 kl. 19 i Helsinge kyrka S:t Lars. Gustav Nyström, piano, Åsa Gustavsson, flöjt och Heidi Åberg, sopran.

Högmässa sö 17.7 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Janne Sironen och Anders Ekberg.

Sommarkonsert to 21.7 kl. 19 i Helsinge kyrka S:t Lars. Sarastusensemblen, Kristiina Olanto, sång; Jorma Tapio, saxofon; Harri Taittonen, piano.

Högmässa sö 24.7 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Janne Sironen, Anders Ekberg.

Sommarkonsert to 28.7 kl. 19 i Helsinge kyrka S:t Lars. Birger´s Ragtime band.

Högmässa sö 31.7 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Sini Aschan, Anders Ekberg.

Högmässa sö 7.8 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kristian Willis, Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA Stationsv. 12a.

Sommarcafé ti 19.7 kl. 13 i Dickursby kyrka. Andakt, Annakatri Aho.

Sommarcafé ti 23.8 kl. 13 i Dickursby kyrka. Andakt, Heidi Salminen.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

HILJAISUUS JA RETRIITIT Patvinsuon kansallispuiston vaellus 23.–25.9. Ohj. eräopas Simo Ellilä ja pastori Tarja Korpela.

Kuljemme n. 10–18 km päivässä kansallispuiston läpi etelästä Koiteereen rannasta pohjoiseen kohti Suomusjärveä. Hyvä kunto on edellytys miellyttävälle vaelluskokemukselle. Majoitumme telttoihin vuokratupien ja kirkasvetisen Suomujärven tuntumaan. Valmistamme ateriamme pääasiassa luonnossa. Osallistujille on mahdollisuus lainata vaellusvarusteita seurakunnalta. Oma makuupussi ja alusta välttämättömät. Hinta 250 e sis. matkat, vaellusruoat, vakuutuksen, sekä eräoppaan ja matkanjohtajan palvelut. Ilm. 26.8. menn. https://link.webropol.com/ ep/patvinsuonvaellus. Osallistujille lähetetään retkikirje viikolla 35, joka sisältää tarkan varusteluettelon. Ryhmälle pidetään yhteinen infotilaisuus 21.9. klo 17.30–19 Hakunilan kirkolla.

Kuuntelemaan jää Herraasi, sydäntäsi hän rohkaiskoon -retriitti Poitsilan kartanossa 30.9.– 2.10. Poitsilan kartano on kautta historiaan kutsunut ihmisiä lepäämään. Retriitti vanhan ajan kartanomiljöössä Haminassa tarjoaa omaa aikaa ja mahdollisuuden rauhoittumiseen. Mielenrauhaa voit etsiä yhteisestä rukouksesta aittakappelin hämärässä tai lukuhetkestä kartanon kirjastossa tai kävelyltä läheisellä merenrannalla.

Ohj. Liisa Pietilä, Tiina Palmu.

Hengittävän hiljaisuuden retriitti syystuulien puhaltaessa Vantaan kaupungin työntekijöille Nuottakodossa 7.–9.10.

Sydänrukouksen retriitti Snoanissa 21.10.–23.10. Retriitti järjestetään Suomen vanhimmassa retriittitalossa Hangon Lappohjassa. Sen sympaattinen ja vieraanvarainen ilmapiiri kutsuu lepoon ja hiljaiseen rukoukseen. Ulkoillessa voi nauttia kävelymatkan päässä olevasta merenrannan maisemasta. Ohj. Tarja Korpela ja Kari Koivula.

Retriittien hinnat ja ilmoittautumisohjeet www.vantaanseurakunnat.fi/sielunlatauspiste/retriitit-jahiljaisuus.

– Olen tällainen halitäti. Minun luokseni on helppo tulla juttelemaan asiasta kuin asiasta, sanoo Kaarina Leinonen, joka puuhaa riparilaisten kanssa kaikenlaista, potkii vaikka palloa.

Riparimummo tykkää hulluttelusta Kaarina Leinonen on toiminut useana vuonna nuoria tukevana riparimummona.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

T

ikkurilalainen Kaarina Leinonen odottaa jälleen innoissaan kesän rippileiriä. Hän on toiminut kuutena vuonna riparimummona pääosin erityisryhmien rippileireillä. Tänä kesänä Vantaan seurakuntayhtymän diakoniatyön järjestämä leiri pidetään Viertolan koululla.

Riparimummoksi Leinonen ryhtyi, kun hän lähti kehitysvammaisen lapsenlapsensa avustajaksi tämän rippileirille vuonna 2017.

– Minulta kysyttiin, voisinko toimia samalla koko leirin mummona. Suostuin heti, sillä olin utelias näkemään, millaista riparilla on nykyisin. Omat kokemukseni rippikoulusta nimittäin eivät olleet niin mukavia.

– Rippileiri onkin tänä päivänä tosi kiva tapahtuma. On hienoa, miten Jumalan sanaa voidaan kertoa niin monin tavoin, esimerkiksi draaman avulla, ilman Raamatun ulkoa paukuttamista.

NUORET OVAT ottaneet riparimummon hyvin vastaan. Hän haluaa olla samalla nuorille kaveri, jonka kanssa voi hullutella ja touhuta kaikenlaista, vaikka pot-

kia palloa.

– Olen tällainen halitäti. Minun luokseni on helppo tulla juttelemaan asiasta kuin asiasta. Koen, että nuorten kanssa pärjää kyllä, kun heitä kohtelee hyvin.

Leinosella on leirillä aina joku vastuulapsi, jota hän pitää erityisesti silmällä. Riparimummon vakituisiin tehtäviin kuuluvat ruokailun jälkeiset lukuhetket.

– Olen lukenut ääneen muun muassa Pikku Prinssiä ja Lokki Joonatania. Osa leiriläisistä nukahtaa lukemisen aikana, välillä leirin papitkin.

KAARINA LEINONEN haluaa osaltaan helpottaa rippileirin työntekijöiden elämää.

Hän auttaa monissa asioissa, ja toimii tarvittaessa vaikka lähettinä.

72-vuotias Leinonen on pitänyt niin paljon vapaaehtoistyöstään riparimummona, että hän haluaisi jatkaa siinä mahdollisimman pitkään.

– Koen riparimummona olemisen erittäin tärkeäksi. Tästä saa energiaa koko vuodeksi. Suosittelen riparimummoksi tai -vaariksi ryhtymistä muillekin.

Vantaan kirjaston talouspäällikön työstä eläkkeelle jäänyt Leinonen on tehnyt viime vuosina muutakin vapaaehtoistyötä. Hän on toiminut omaishoitajien apuna, että he saavat kerran viikossa vapaahetken. Hän on auttanut myös Vantaalle muuttaneita ukrainalaisia.

– Ukrainalaisten hätään on helppo samastua. Minusta ihmisiä pitää auttaa silloin, kun he ovat avun tarpeessa. Siitä tulee hyvä mieli itsellekin.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2022

11

Vantaa Pride 2022

Kahvila er i Taika-Pett i tomuskar is u p n e in Ilo teislauluja h y iä is ä s Ke ulukirkko Kansanla

Koko perhee n

Juhann

Lisätietoja tapahtumista kirkkovantaalla.fi/pride

us

Pyhän Laurin kirkolla pe 24.6.2022 klo 15–18.15

uskottu toivottu rakastettu

seurakuntavaalit 2022

vaalipäivä 20.11.2022

Ehdokasasettelua koskeva kuulutus

Kungörelse om kandidatuppställningen

Vantaan seurakunnissa toimitetaan 20.11.2022 seurakuntavaalit. Vaaleissa valitaan jäsenet Vantaan seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 2023–2026.

Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjat erikseen yhteiseen kirkkovaltuustoon ja erikseen seurakuntaneuvostojen jäsenten vaalia varten on toimitettava 15.9. kello 16 mennessä oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. Asiakirjoja saa kirkkoherranvirastosta ja osoitteesta vantaanseurakunnat.fi/seurakuntavaalit.

Vantaan seurakunnissa valitaan yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon jäseniä seuraavasti: Hakunilan seurakunta Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 14, valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 6 Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, ma–to 9–14 sekä 15.9. 9–16 Hämeenkylän seurakunta Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 14, valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 5 Kirkkoherranvirasto: Auratie 3, ma–pe klo 9‒14 ja 15.9. 9–16.

Korson seurakunta Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 14, valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 7 Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4, ma–to klo 9–14 ja 15.9. 9–16 Rekolan seurakunta Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 14, valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 6 Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, ma–to klo 9–14 ja 15.9. 9‒16 Tikkurilan seurakunta Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 16, valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 13 Kirkkoherranvirasto: Asematie 12a, ma–pe 7.30–21, la–su 9–18 ja 15.9.

7.30‒16. Juhannuksena poikkeusaikataulut.

12

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 10/2022

vantaanseurakunnat.fi/seurakuntavaalit

Vantaankosken seurakunta Seurakuntaneuvoston jäsenmäärä 16, valtuutettujen määrä yhteisessä kirkkovaltuustossa 11 Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, ma–pe klo 9–14 ja 15.9. 9–16 Vanda svenska församling Antalet medlemmar som väljs till församlingsrådet är 12 och till den kyrkliga samfällighetens gemensamma kyrkofullmäktige 3 medlemmar.

Pastorskansliet: Stationsvägen 12a, mån–fre 9–12 och 15.9. 9–16 Vaalikelpoinen edellä mainittuihin luottamustehtäviin on ehdokas, joka 1) joka viimeistään 15.9.2022 on merkitty tämän seurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi, 2) joka on konfirmoitu viimeistään 15.9.2022, ja joka täyttää 18 vuotta viimeistään 20.11.2022 3) joka on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu, 4) joka ei ole vajaavaltainen 5) joka on antanut kirjallisen suostumuksensa ehdokkaaksi asettamiseen, 6) joka ei ole tämän seurakunnan (seurakuntayhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan) viranhaltija tai työsopimussuhteessa oleva työntekijä.

Vantaalla 1.6.2022 Seurakuntien vaalilautakuntien puheenjohtajat Hans Tuominen, Hakunilan seurakunta Timo Repo. Hämeenkylän seurakunta Eija Mäkinen, Korson seurakunta Pirjo Ala-Kapee, Rekolan seurakunta Hannu Kokko, Tikkurilan seurakunta Tiina-Maaria Päivinen, Vantaankosken seurakunta Harriet Forsman-Ryhänen, Vanda svenska församling

KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda