Kirkko ja kaupunki 2022 11 Espoo by Kirkko ja kaupunki

11.8.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Popkanteletar Ida Elina aloitti uransa soittamalla hautajaisissa s. 18 Pitkä ja hidas tie osoittautui hyväksi, kun Samuel Salovuori toipui masennuksesta s. 20

Yhdelle tarot-kortit ovat itsetuntemuksen apuväline, toiselle humpuukia. Mitä sanovat luterilainen pappi ja uskonnontutkija? s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Suuri on vain harvoin suurenmoinen

Siellä on suuri ja syyttävä kuoro. Maahan vaipua sinun on vuoro.

HELSINGIN KAUPUNGIN PALKKASOTKU koskee kipeästi monien pääkaupunkiseudulla asuvien elämää. Mitä tästä murheellisesta sotkusta voidaan oppia?. Ensinnäkin, että suuri koko ja suurenmoisuus kulkevat harvoin käsi kädessä. Jossain tulee raja vastaan, kuinka suuren joukon asiat iso organisaatio pystyy kätevästi järjestämään, varsinkin jos tarvittavat järjestelmätkin hankitaan siltä omalta isolta organisaatiolta. TOINEN OPETUS LIITTYY juuri hankintoihin. Helsingin kaupunki osti palkanmaksujärjestelmänsä kaupungin omalta sidosyksiköltä – sinänsä ihan laillisesti – ilman kilpailutusta ja ilmeisesti ilman normaaliin hankintasopimukseen liittyviä sanktioita siitä, miten palvelun tarjoaja sitten toimii, jos tuote osoittautuu sekundaksi eikä toimi, kuten luvattiin. Reilu kilpailu ja sen myötä syntyvät selkeät sopimukset takaavat hyvin toimivilla markkinoilla sen, että mahdolliset vikatilanteet koituvat ensi sijassa palveluntarjoajan eikä niinkään asiakkaan murheeksi. Tässä on kirkollakin oma murheenkryyninsä. Sen sijaan, että kirkko keskittyisi omaan ydintehtäväänsä, se haluaa hoitaa itse myös maanlaajuisen suurorganisaation (eli itsensä) taloushallinnon sen sijaan, että ostaisi sen palveluna alan ammattilaisilta. Kirkon palvelukeskuksen Kipan perustaminen kymmenen

vuotta sitten on lisännyt seurakuntien taloushallinnon kuluja kymmeniä miljoonia euroja ilman, että tuon kirkon oman monopolin palvelu olisi merkittävästi aiempaa parempaa ja sujuvampaa. KOLMAS OPETUS ON läheisyyden merkitys. Kun yhteisö on liian suuri, siitä tulee myös etäinen ja turhan byrokraattinen. Päätökset pitäisi tehdä mahdollisimman lähellä niitä, joita päätökset koskevat. Silloin palkansaajakaan ei ole vain numero jossakin taulukossa vaan ihminen, joka tarvitsee palkkarahansa elämiseensä. Lähipäätösperiaate tuli laajemmin keskusteluun katolisen sosiaaliopin piirissä 1930-luvulla. Silloin se kohdistui ennen kaikkea totalitarismin uhkaan, ja sillä on paljon annettavaa edelleen – EU:sta aina valtion, kuntien ja seurakuntien hallintoon asti.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

RUNOILIJA AARO HELLAAKOSKI (1893–1952)

Tänään Tein virheen ja yritän olla ajattelematta itseäni paskiaisena. NÄYTTELIJÄ WILL SMITH YLEN UUTISESSA 31.7.

Iankaikkisesti Ole rohkealla mielellä, poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.

”

JEESUS MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA (9:2)

KUN YHTEISÖ ON LIIAN SUURI, SIITÄ TULEE MYÖS ETÄINEN JA TURHAN BYROKRAATTINEN.

Kirkko ja kaupunki

11 11.8.2022

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Hyvä Jumala, Käteni tuntuvat lyhyiltä ja kaikki sanat riittämättömiltä. Saatan lapseni kouluun ensimmäisen kerran. Katso, miten pieni hän on vielä. Varjele ja siunaa tämäkin polku.

Seuraava lehti ilmestyy 25.8. KANNEN KUVA: HANS NISSEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Välillä kiroileminen helpottaa oloa” Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa vastaa Kirkko ja kaupungin TikTok-tilillä nuoria askarruttaviin Onko oikein? -kysymyksiin. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa, miten päädyit Kirkko ja kaupungin TikTok-papiksi? – Idea syntyi Kirkko ja kaupungin toimituksessa. Erilaiset sosiaalisen median alustat ovat kiinnostaneet minua jo pitkään, mutta TikTokia en ollut vielä silloin tehnyt itse. Mielestäni Onko oikein? -sarjassa on hyvässä suhteessa aitoutta, visuaalisuutta ja sopivasti sähäkkää sisältöä. – Olen käyttänyt erilaisia sosiaalisen median sovelluksia jo kauan. Snapchatiin menin vuonna 2015. Olen kokeillut myös keskustelualusta Clubhousea. Instagramissa olen ollut jo ainakin kymmenen vuotta. Siellä ja TikTokissa pääsee kurkkaamaan myös siviilielämääni.

Mitä ajattelet nuorista TikTokin perusteella? – Nuoret ovat nuoria. He testaavat, löytyykö huumoria ja pilkettä silmäkulmasta. Tämän otannan perusteella ajattelen, että nuoret ovat fiksua porukkaa. He ovat kiinnostuneita asioista laaja-alaisesti, ja heissä näkyy halu parempaan maailmaan. – Nuoria kiinnostavat samat asiat, jotka kiinnostavat meitä kaikkia: Mitä kannattaa tehdä, jotta voi olla tyytyväinen omaan elämään, ja miten muita kannattaa kohdella.

Millaisia eettisiä kysymyksiä nuori Visa pohti? – Olen aina ollut mietiskelevä, ja välillä se on tuntunut raskaaltakin. Nuorena pohdin maailman oikeuden-

mukaisuuteen liittyviä asioita sodan ja rauhan teemojen kautta. Nämä ajatukset aktivoituivat uudelleen Ukrainan sodan myötä. Sota on pakottanut miettimään uudelleen suhtautumistani aseisiin ja pasifismiin. – Myös hengelliset kysymykset askarruttivat minua jo hyvin nuorena: Millainen Jumala on? Mitä hän haluaa minulta? Mitä minä haluaisin Jumalalta? Nämä pohdinnat johdattivat minut papin ammattiin. Minulla ole ollut koskaan muita ammattihaaveita.

Suosituin vastauksesi on kerännyt yli 83800 näyttöä TikTokissa. Kysymys kuuluu, onko oikein kiroilla. Kiroiletko sinä? – Totta v***ssa voi kiroilla ja teen niin itsekin. Olen vedonnut siihen, että minulla on akateeminen loppututkinto teologian alalta, joten saan käyttää teologisia kirosanoja, kuten perkele, saatana ja helvetti. – Välillä tulee vastaan tilanteita, joissa kiroileminen helpottaa oloa, ja silloin se on ihan ok. Toisaalta, jos kiroileminen on ainoa tapa tehdä kielestä elävää, niin silloin se ei ole kovin rakentavaa. Ja jos käytät kieltä toisen loukkaamiseen, se ei ole hyväksyttävää. Kieltä voi käyttää kiroamiseen ja siunaamiseen. Itse kannustan viimeiseen. – Haluan näyttää nuorille, että asiat ovat harvoin mustavalkoisia. Sellaisten kysymysten kohdalla, kuten rakastaako Jumala erilaisia ihmisiä, haluan kuitenkin olla todella selkeä, että vaihtoehtoja ei ole. Jumalan rakkaus ei sulje ketään ulkopuolelle.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle on pyhää se, että saan olla yhteydessä Jumalaan rukouksen, ehtoollisen ja toisten ihmisten kautta. ■

Katso Kirkko ja kaupungin TikTokista, miten Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa vastaa nuorten kysymyksiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Kaupunkien villieläin Orava on kotiutunut pääkaupunkiseudulle vanhojen havumetsien vähetessä. Tikkurilan nimi on muisto ajasta, jolloin orava oli myös valuuttaa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ISTOCK

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Sanan selitys

HANS EISKONEN

öpö, pörröinen, vikkelästi liikkuva, päivällä aktiivinen eikä aina edes kovin ihmisarka – oravalla on monta ominaisuutta, jotka tekevät siitä sekä lapsen että aikuisen silmissä mielenkiintoisen ja helposti lähestyttävän eläimen. Todennäköisesti orava on myös ensimmäinen villieläin, jonka moni pääkaupunkiseudulla asuva lapsi kohtaa. Tämän luontoelämyksen vuoksi ei välttämättä tarvitse lähteä omaa kotipihaa pidemmälle. Juha Laaksosen ja Paavo Hellstedtin viime keväänä ilmestyneeseen kirjaan Orava – metsien tuttu tuntematon (Tammi) on koottu paljon tietoa asioista, joita ei ole tullut edes ajatelleeksi. Vai tiesitkö, että oravat ovat useammin oikea- kuin vasentassuisia, tai että ne eivät pysty oksentamaan? Tai että orava voi syödä punakärpässienen ongelmitta, ja että orava osaa uida sekä kääntyä ilmassa, minkä ansiosta se putoaa yleensä jaloilleen kuten kissa? Oravien asema ja määrä on vaihdellut runsaasti Suomen historiassa. Pitkään oravia pidettiin tuholaisina ja niitä metsästettiin paljon, jopa liikaa. Toisaalta orava oli myös arvokas, käytettiinhän oravannahkaa maksuvälineenä ennen rahaa. Aina 1500-luvulle asti sana orava tarkoitti myös veronkannon mittayksikköä. Oravia on käytetty myös ravinnoksi. Ainakin Pohjois-Savossa on syöty oravapaistia ja Pohjois-Karjalassa kuivatusta oravanlihasta tehtyä keittoa. Oraviin on liittynyt monenlaisia uskomuksia. Oravan ilmestyminen pihapiiriin ennusti kuolemaa, tulipaloa, sotaa tai erilaisia sairauksia. Morsiusparille tien yli juossut orava tiesi huonoa onnea. Oravan elinpiirin laajuus vaihtelee muutamasta hehtaarista yli sataan hehtaariin. Oravat elävät enimmäkseen yksin, mutta naaraat toki huolehtivat poikasista jonkin aikaa. Urokset eivät jälkikasvun hoitoon osallistu. Suomessa nähtävien oravien ulkonäkö voi vaihdella paljonkin. Eroja on yksilöiden välillä, mutta orava näyttää myös erilaiselta kesä- ja talvikarvassaan. Keväällä valon määrän lisääntyminen muuttaa hormonitoimintaa, jolloin karva vaihtuu harmahtavasta punaruskeaan. 2020-luvulla oravalla menee sekä hyvin että huonosti. Oravakannat ovat pienentyneet, koska metsien yksipuolistuminen ja avohakkuut ovat tuhonneet niille sopivia elinympäristöjä. Toisaalta sopeutuvaiset oravat ovat myös kaupunkilaistuneet siinä missä ihmisetkin. Pääkaupunkiseudulla niitä elää runsaasti, ja Helsingin Seurasaari on yksi koko Suomen parhaista oravanbongauspaikoista. Urbaanit oravat pystyvät kiipeämään vaikka kerrostalon seinää pitkin, jos pinta on sopivan karhea. Tässä auttavat niiden terävät kynnet. Oravan etujaloissa on neljä varvasta ja takajaloissa viisi. Takajalkojen nilkat kääntyvät 180 astetta niin, että orava pystyy laskeutumaan ketterästi pää edellä. Kaupunkiympäristössä on oravan kannalta hyvät ja huonot puolensa. Luonnonantimien lisäksi tarjolla voi olla muutakin ruokaa esimerkiksi lintujen talviruokintapaikoilla. Ihmisten rakentamat rakennukset voivat tarjota oraville suojaa. Toisaalta oravia kuolee runsaasti liikenteessä, ja taajamissa elää harakoita ja variksia, jotka tappavat varsinkin nuoria oravia. Pääkaupunkiseudulle oravat ovat jättäneet jälkensä monin tavoin jo kauan sitten. Vantaan Tikkurila on saanut nimensä sanasta tikkuri, joka tarkoitti kymmenen oravannahan nippua. Tikkurilan ruotsinkielisen nimen, Dickursbyn, juuret ovat samaa tarkoittavassa däcker-sanassa. Kauniaisten vaakunassa on käpyä pitelevä orava, mikä sopii hyvin kaupungin ruotsinkieliseen nimeen Grankulla (gran tarkoittaa kuusta). Espoon nimikkoeläin on perinteisen suomalaisen oravan eli Euraasian punaoravan (sciurus vulgaris) salaperäisempi sukulainen, liito-orava. ■

Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse.

Kummat pitää antaa anteeksi, velat vai synnit? ANNA MEILLE MEIDÄN syntimme anteeksi, rukoilee Suomen luterilainen isämeitää. Saksalainen pyytää anteeksi velkojaan, Schulde. Mitä nyt siis pitää antaa anteeksi? Isä meidän -rukous on sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumeissa. Ensimmäisessä Jeesus sanoo, että on pyydettävä Jumalalta velkoja anteeksi ja samalla itsekin lakattava velkomasta. Tämä kommaripropaganda oli kai liikaa jo antiikin aikana. Myöhemmässä Luukkaan evankeliumissa Jeesus kehottaakin pyytämään anteeksi syntejä. Velka vaihtuu syntiin. Politiikasta tulee uskontoa. Taistelu vallasta ja rahasta muuttuu hengelliseksi, sisäiseksi taisteluksi. Velkoja voi antaa anteeksi vain köyhtymällä itse, mutta syntejä anteeksi annettaessa kevenee mieli eikä kukkaro. Suomen synti-sana on ”olemiseen kuuluvaa” merkitsevä vanha johdos ruotsin kielestä. Mutta mikä onni, että yhä on sellainen kieli kuin saksa, jossa velka ja synti ovat sama asia. Mutta se, kutsutaanko tässä talouskuriin vai vallankumoukseen, on saarnamiehestä kiinni.

JANNE SAARIKIVI

”Jokaisella eläimellä on oma, yksilöllinen persoonalli suutensa. Niilläkin, joille ihmiset eivät ole antaneet nimeä.” LUE LINDA-MARIA ROINEEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

– Minulle oli alusta asti selvää, että teoksessa pitää olla tunnistettava Abloy-avain, Hannu Väisänen sanoo.

– Kenties tulevaisuus on lopulta puolellani, kun Mikaelinkirkon alttaritaulu vanhenee, pohdiskelee Ranskassa asuva Hannu Väisänen.

Hannu Väisänen palaa kohutun alttaritaulun syntyvaiheisiin Kontulan Mikaelinkirkon alttariteos jakoi mielipiteitä rajusti valmistuttuaan 1987. Nyt se on suomalaisen kirkkotaiteen helmiä. TEKSTI OUTI JAAKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ JA HANNU VÄISÄSEN KOTIALBUMI

ontulan Mikaelinkirkon alttarimaalauksessa komeilee muun muassa kotiavain. Se on palkitun kuvataiteilijan Hannu Väisäsen maalaama ihan tavallinen Abloy-avain. Kun vuonna 1987 valmistuneeseen Mikaelinkirkkoon haettiin alttaritaulun tekijöitä kutsukilpailun avulla, lautakunta päätyi Väisäsen luonnoksiin. Seurakuntaneuvosto asettui kuitenkin poikkiteloin ja arvosteli jyrkästi työtä. Lopulta Väisäsen ehdotus hyväksyttiin äänin 12– 2, yksi äänesti tyhjää. Prosessi oli Hannu Väisäselle monin tavoin traumaattinen. Kymmenen vuotta aiemmin hä-

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

nen Oulun Pyhän Tuomaan kirkkoon toteuttamansa kirkkotaidekokonaisuus oli ollut seurakunnan päättäjien hampaissa. Sama näytti toistuvan taas. Teos herätti närää myös valmistuttuaan. – Mikaelinkirkon Fragmentteja uskosta valittiin jossain äänestyksessä Suomen rumimmaksi alttaritauluksi kolmena seuraavana vuonna. Olin paennut Ranskaan ajatellen, etten enää koskaan palaa tähän kirkkoon. Sitten perääni soiteltiin, että kukaan ei halua pitää siellä häitä tai kastaa lapsia. Että siihen alttaritaulun tilalle voisi vielä maalata jotain, Väisänen kertoo.

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Silloinen kirkkoherra Armas Viita pysyi kuitenkin taiteilijan tukena koko ajan. – Kun viimeistelin työtä iltamyöhään, hän kiikutti minulle eväitä ja kannusti. Laittoi Bachia ja Vivaldia soimaan kirkkosaliin, Väisänen sanoo. Kritiikkiä herättänyt Abloy-avain teoksessa tuntuu nyt jopa vanhanaikaiselta, kun avaimia on korvattu kulkukorteilla. – Minulle oli alusta asti selvää, että siinä pitää olla tunnistettava Abloy-avain. Se nousee lapsuudestani yksinhuoltajaisän lapsena. Aina oli villalangasta roikkuva avain kaulassa. Avain on myös alun symboli: kaikki aukeaa, kaikki ratkeaa, kaikki selviää. Alttaritaulu koostuu kristillisistä symboleista, kuten tyhjästä haudasta, Kristuksen kärsimystä kuvaavista punaisista ruusuista ja pesuvadista. – Kaikkiin liittyy ihminen sillä tavoin, että ihmisen kädet ovat koskettaneet niitä. Ranskassa asuva taiteilija kertoo kohutun alttaritaulun syntyprosessista Kontula Book City -tapahtumassa Mikaelinkirkossa perjantaina 19.8. Väisänen on kuvannut teoksen maalaamisen vaiheita myös romaanissaan Taivaanvartijat. Kirjoittaminen on vapauttanut Väisästä ikävistä kokemuksista ja avannut tasapainon kirjoittamisen ja kuvataiteen välille. – Kuvani ovat kehittyneet abstraktimmiksi ja kertomisen vimma on siirtynyt kirjoihin. ■ Hannu Väisänen kertoo alttaritaulun syntyprosessista, Taivaanvartijat-romaanista ja kirkkotaiteesta Kontula Book City -tapahtumassa perjantaina 19.8.2022 klo 18–20 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

MAINOS

Nyt Kishapun asukkaat rakastavat puita Satelliittikuvassa erottuu vihreä kaistale maatilojen keskellä. Siinä kasvaa Kishapun asukkaiden ylpeyden aihe, Nyasamban metsä. TEKSTI TARMO YLHÄVUORI KUVA VIRVE RISSANEN

appiness, 12, on päässyt ensimmäistä kertaa elämässään maistamaan guavaa. Hänen perheensä on saanut Suomen Lähetysseuran hankkeessa hedelmäpuita, joista guavat tuottivat tänä vuonna ensimmäisen sadon. Aiemmin perheessä ei syöty hedelmiä ollenkaan.

”Se on mahtava pointti, että lapset saavat hedelmiä. Puiden istuttamiseen motivoivat kylätasolla juuri tällaiset asiat”, Anna-Kaisa Kähkölä kehuu. Hän työskentelee Tansaniassa Lähetysseuran alueellisena hankehallinnon asiantuntijana. Tansanialaisten kyläläisten pihoille istutetut puut ovat vain pieni osa kunnianhimoista hanketta. Niillä on kuitenkin olennainen rooli siinä, ettei vastaistutettua Nyasamban metsää hakata polttopuiksi.

Metsään mahtuisi toistasataa jalkapallokenttää Kähkölä esittelee satelliittikuvaa, jossa Nyasamban metsä erottuu vihreänä kaistaleena. Sitä ympäröivät joka puolelta harmaina erottuvat farmit. Metsä on kooltaan 195 hehtaaria. Sinne mahtuisi siis toistasataa jalkapallokenttää. Alueelle on istutettu satojatuhansia taimia, kuten erilaisia akaasioita, jotka ovat sopeutuneet hyvin kuumiin ja kuiviin olosuhteisiin. Tärkeä rooli on myös ennallistamisella. Samalla paikalla on sijainnut vuosikymmeniä aiemmin metsä, joka on hakattu todennäköisesti maanviljelyksen tai puuhiilen tuottamisen takia. Nyt vanhat puiden kannot ovat alkaneet kasvamaan uusia versoja, kun laidunalueista on sovittu kylätasolla, eikä paimentolaisten karja enää syö taimia Nyasamban metsässä.

235 000

Jo istutettua puuta Tansaniassa. Kiitos! Lue lisää:

ymparistopankki.fi

Ilmastonmuutos korostanut metsän tärkeyttä Nyasamban metsä sijaitsee Pohjois-Tansaniassa Kishapun alueella, joka on kärsinyt vakavista ongelmista ilmastonmuutoksen vuoksi. Jo vuosien ajan sateiden määrä on vähentynyt, ja niiden ajankohtaa on entistä vaikeampi ennakoida. Muuttunut ilmasto on saanut alueen asukkaat ymmärtämään puiden merkityksen. Mwanamina Jumanne on päässyt todistamaan asennemuutosta. Hän työskentelee Lähetysseuran yhteistyökumppanilla TCRS:lla (Tanganyika Christian Refugee Service) ja vastaa Kishapun metsityshankkeesta. ”Kishapussa ihmiset eivät perinteisesti ole olleet kiinnostuneita puista, mutta nyt he rakastavat niitä ja huolehtivat niistä”, Jumanne kertoo. Hanke on innostanut asukkaita myös omaehtoiseen toimintaan. Wilson Bigirwan, 65, piha oli vielä neljä vuotta sitten autio. Nyt kotitalon ympäristöön on istutettu 1 500 puuta ja 150 hedelmäpuuta. ”Perheeni saa nauttia puhtaasta hengitysilmasta, ja puut suojelevat taloani kovilta tuulilta”, Bigirwa sanoo. Tansanian lisäksi Lähetysseura tekee työtä ympäristön hyväksi seitsemässä maassa kolmella eri mantereella.

Kirkko Helsingissä ja Suomen Lähetysseura muistuttavat ympäristötyön tärkeydestä ja tuloksellisuudesta. Useat Helsingin seurakunnat tukevat ympäristön hyväksi tehtävää työtä Suomen Lähetysseuran kautta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ehkäistään kehittyvissä maissa esimerkiksi istuttamalla puita ja kehittämällä ilmastokestäviä viljelytapoja. Työ kantaa kirjaimellisesti hedelmää. Tähän mennessä pelkästään Tansaniassa on istutettu jo 235 000 puuta! Puut toimivat hiilinieluina sekä tarjoavat ravintoa ja toimeentuloa alueen asukkaille.

Kummi tukee perhettä arjessa Laura Kuivalainen kokee, että perhekummina toimiminen on mielekäs ja helppo tapa auttaa muita.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

spoolainen Laura Kuivalainen näki viime keväänä Facebookissa ilmoituksen, jossa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri haki koulutukseen perhekummeja. Kuivalainen oli ollut aiemmin mukana Pelastakaa Lapset ry:n tukiperhetoiminnassa, mutta oli kokenut sen liian vaativaksi, koska se vei aikaa myös viikonloppuisin. Sen sijaan perhekummin tehtävä tuntui hänen aikatauluihinsa sopivammalta vapaaehtoistoiminnalta. Luokanopettajana työskentelevä Kuivalainen hakeutui paripäiväiseen perhekummikoulutukseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

– Opettajana olen tottunut toimimaan lasten kanssa. Koulutus tuntui minusta riittävältä tehtävään, jossa ollaan pari tuntia kerrallaan tekemisissä tuettavan perheen kanssa. Koulutuksen jälkeen Kuivalainen sai tuettavakseen kummiperheen, jossa on kaksi alle kouluikäistä lasta. Hän on käynyt perheessä kerran kahdessa viikossa sellaisina arki-iltoina, joina perheen isä on ollut töissä. – Olen välillä touhunnut lasten kanssa, jotta äiti on saanut tehdä rauhassa kotitöitä. Toisinaan taas olemme käyneet yhdessä leikkipuistossa, jolloin olen ollut samalla äidin juttukaverina.

– Minulla oli hyvä tukiverkosto, kun lapset olivat pieniä. Haluan nyt antaa muille vastaavaa tukea, Laura Kuivalainen sanoo.

– Tällä perheellä asiat ovat melko hyvin, sillä perheellä on myös muuta tukiverkostoa. Toiminkin nyt lisätukena isän poissa ollessa. LAURA KUIVALAISEN MIELESTÄ perhekummina toimiminen on sujunut hienosti. Erityisesti perheen lasten riemukas vastaanotto on tuntunut hänestä ihanalta. – Lapset ovat olleet innoissaan uudesta aikuisesta, joka leikittää ja jolta saa huomiota, Kuivalainen kertoo. Hän suosittelee lämpimästi perhekummiksi ryhtymistä, mikäli oma elämäntilanne sen sallii. Kummilta ei vaadita mitään erityistaitoja – normaalit ihmissuhdetaidot riittävät. – Omat lapseni ovat jo isoja koululaisia, joten he eivät tarvitse niin paljon vanhempien läsnäoloa. Minulla itselläni on aina ollut hyvä tukiverkosto. Se auttoi jaksamisessa ja parisuhteen vaalimisessa, kun lapset olivat pieniä. Haluan nyt antaa muille vastaavaa tukea. Kuivalainen itse kokee saavansa tällaisesta vapaaehtoistyöstä hyvää mieltä ja tarpeellisuuden tunnetta. – Jos on tarve tehdä jotain hyvää, perhekummius on helppo tapa. Tämä ei vie paljoa omaa aikaa, ja it-

se voi vaikuttaa vaikkapa siihen, miten läheltä haluaa kummiperheen. Myös kummiperhe voi esittää toiveita. Esimerkiksi minun perheeni äiti oli toivonut tueksi vähän vanhempaa naista.

”

Lapset ovat olleet innoissaan uudesta aikuisesta, joka leikittää ja jolta saa huomiota. PERHEKUMMI LAURA KUIVALAINEN

Kuivalaisen mukaan perhekummi saa tarvittaessa tukea Mannerheimin Lastensuojeluliiton ammattilaisilta. Jos perheessä ilmenee jotain isompaa tuen tarvetta, kummi voi ottaa yhteyttä hänelle nimettyyn yhteyshenkilöön. Vapaaehtoisten perhekummien koulutus aloitettiin vuonna

2010, koska kuntien resurssit eivät riittäneet lapsiperheiden tukemiseen. Espoossa ja Kauniaisissa perhekummitoimintaa ohjaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Uudenmaan piirin perhetoiminnan koordinaattori Laura Männistö. – Tämä on erittäin matalan kynnyksen toimintaa. Perhekummi tarjoaa tukea ja hengähdystauon arjessa esimerkiksi jos vanhemmat potevat uupumusta tai yksinäisyyttä tukiverkostojen puuttuessa. Kummi voi toimia keskusteluseurana, touhuta lasten kanssa, auttaa asioilla käymisessä ja ohjata vanhempia perhekerhoihin ja -kahviloihin, Männistö sanoo. PERHEKUMMIPALVELUUN saa yhteyden esimerkiksi neuvolan, päiväkodin, koulun, sosiaalitoimen, seurakunnan tai MLL:n nettisivujen kautta. Vanhemmat voivat määritellä itse avuntarpeensa. Perhekummi voi toimia myös varamummina, jos isovanhemmat eivät asu lähellä tai eivät ole enää elossa. Viime vuonna perhekummin sai pääkaupunkiseudulla noin 250 perhettä, mutta Männistön mukaan

kymmenet perheet odottavat edelleen omaa perhekummia. – Uusista vapaaehtoisista on huutava pula, sillä osa kummeista on tauolla tai lopettaa toiminnan esimerkiksi oman elämäntilanteen muuttumisen takia. Perhekummiksi tai varamummiksi voivat ryhtyä kaikenikäiset aikuiset, jotka kokevat elämäntilanteensa sellaiseksi, että pystyvät sitoutumaan tehtävään noin kaksi kertaa kuukaudessa vuoden ajaksi. Tärkeintä on auttamishalu, joten esimerkiksi kummin ammatti- tai koulutustaustalla ei ole merkitystä. MLL:n mukaan lapsiperheiden yksinäisyys on lisääntynyt Suomessa: isovanhemmat ja muut sukulaiset saattavat asua kaukana eikä perheillä ole riittäviä tukiverkostoja. Perhekummitoiminnan avulla tuetaan perheitä ajoissa ja ehkäistään ongelmien kasautumista. Perhekummina toimiminen edellyttää MLL:n maksuttoman tukihenkilökoulutuksen suorittamista. Kummeja koulutetaan seuraavaksi kahdessa eri jaksossa elo-syyskuussa. ■ Lisätiedot: uudenmaanpiiri.mll.fi

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen! Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin?

Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattaminen ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.ﬁ/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.ﬁ

Mikä on Ilostu Oy? Ilostu Oy on iloinen ja innovatiivinen yritys, joka mahdollistaa seniorille omannäköisen arjen ja unelmien toteuttamisen. Palvelumme lisäävät elämäniloa, tuovat arkeen säännöllisyyttä ja turvaa sekä tukevat kotona itsenäisesti asumista! Tuotamme palveluja Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla.

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Riparityön tekijät kertovat, mitä ihailevat nuorissa Pappi, kokki, kesäteologi, ulkotyöntekijä ja nuorisotyönohjaaja kertovat, kuinka he tekevät riparista ikimuistoisen kokemuksen riparilaisille. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT SAKU SOUKKA

Heikki Hietanen, pappi ja ripariohjaaja ”KOEN OLEVANI etuoikeutettu, kun saan olla mukana ripareilla. Ohjaajana olo on jokapaikanhöylä-hommaa. Pidän esimerkiksi oppitunteja, luotsaan isosia ja olen yhteydessä koteihin. Nuoret saavat suunnitella ja toteuttaa riparia todella paljon itse. Pyrimme ottamaan huomioon nuorten toiveita sekä ennen leiriä että leirin aikana. He pääsevät esimerkiksi vaikuttamaan teemoihin, joita leirin aikana käsitellään. Tämän ryhmän opetuksessa ovat korostuneet pohdiskelevat aiheet. He ovat halunneet mennä syvään päätyyn ja keskustella oikeasta ja väärästä sekä elämän tarkoituksesta ja kuolemasta. Nuoret ovat hyvin pohtivaisia ja heillä liikkuu päässä paljon. Nuoret osaavat kysyä ja kyseenalaistaa, eivätkä päästä helpolla. Tämä on jokaisen opettajan unelma. Nuorten elämäntavat ovat muuttuneet vuosien varrella. Moni asia

Pappi Heikki Hietasen mukaan nuoret osaavat ja uskaltavat kyseenalaistaa rippikouluopetusta, eivätkä päästä ohjaajia helpolla.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

on mennyt hyvään suuntaan. Esimerkiksi tupakoinnista käytiin aiemmin paljon enemmän vääntöä. Jatkuva puhelin kädessä -maailma hajottaa nuorten huomiota moneen paikkaan. Minusta se ei ole enää kauhistelun paikka. Nuoret ovat tottuneet elämään monessa paikassa samaan aikaan. Nuorten seura pitää hyvällä tavalla nöyränä. Jos nuorille puhuu älyttömyyksiä, on−off-näppäin menee nopeasti off-tilaan. Siinä sitä sitten huomaa, että okei, setä meni taas pöpelikköön.

Ihailen nuorissa todella paljon heidän rohkeuttaan. Jos minut heitettäisiin tuntemattomien keskelle outoon paikkaan, en tiedä, olisiko itsellä samaa taitoa kohdata uusia ihmisiä ja tilanteita sekä kanttia toisinaan kyseenalaistaa vanhempien ihmisten sanomisia. Tältä Hvittorpin ripariviikolta on erityisesti jäänyt mieleen yleinen olemisen helppous ja se, miten asiat ovat sujuneet kivasti startista lähtien.”

Hanna Jauhiainen, kokki ”SUUNNITTELEN JA VALMISTAN yhdessä toisen kokkimme, Kerstin Österlundin, kanssa riparilaisille viisi ateriaa päivässä: aamupalan, lounaan, välipalan, illallisen ja iltapalan. Tällä viikolla rippikoululeirejä on ollut käynnissä kaksi, joten ateriamäärä pitää kertoa kahdella. Ripareiden vaihtopäivinä neljän leirin nuoret saattavat olla syömässä samaan aikaan. Jotta valmistamamme ruoka maistuisi nuorille, käymme alkuvuodesta läpi edellisvuoden riparilaisilta saamaamme palautetta. Sen perusteella suunnittelemme rippikoululeireille ruoat, joita testataan hiihtoloma- ja pääsiäisleireillä. Erityisruokavaliot ovat yleistyneet hurjasti: allergioita on paljon ja vegaaniruokavalio on koko ajan suositumpaa. Se on jopa ajanut kasvisruokailun ohitse. Ruoka on nykyään huomattavasti hienompaa ja

monipuolisempaa kuin oman riparini aikana. Silloin ei ollut jälkiruoaksi jätskiä ja pullaa. Suosituimmat ruokalajit ovat kebab-pannu ja tortillat. Työhöni kuuluvat myös kuorman purkaminen ja keittiön ja ruokalan siivous. Toisinaan leiriläiset tulevat hakemaan vesileikkeihin ämpärei-

”

Nuoret tuovat meille tuulahduksen siitä, mitä maailmalla liikkuu. HANNA JAUHIAINEN

tä tai laastareita ja kylmäpussin. Jos olen iltavuorossa, tehtäviini kuuluu myös saunan lämmittäminen sekä esimerkiksi lettutarpeiden valmistaminen riparilaisille. Nykynuoret ovat ihania, eläväisiä ja ulospäinsuuntautuneita. On myös kiva huomata, että pojat ja tytöt ovat kavereita keskenään. Tällä riparilla on ollut kiellettyä käyttää kännykkää ruokailun aikana. Ruokasalista kantautuukin keittiöön puheensorina ja naurua.

– Meidän tehtävämme on tehdä hyvää ruokaa, jutella ja toivottaa hyvät huomenet, sanovat kokit Kerstin Österlund (vas.) ja Hanna Jauhiainen. He työskentelevät Hvittorpissa, joka on Espoon seurakuntien kurssikeskus Kirkkonummella.

Laura Oikarisen mielestä kesäteologin homma on paras kesätyö ikinä.

Jotkut tulevat viimeisenä päivänä kiittämään hyvästä ruuasta ja juttelemaan. Nuoret tuovat meille tuulahduksen siitä, mitä maailmalla liikkuu.”

Laura Oikarinen, kesäteologi ja ripariohjaaja ”PÄÄTYÖNI RIPARILLA on opettaminen. Eilen käsittelimme koko päivän Jeesuksen elämää ja kuolemaa. Nuoret heittivät niin hankalia kysymyksiä, että jouduin käyttämään koko teologista osaamistani. Se oli elämäni parasta keskustelua rippikoulun yhteydessä. Tänään on tiedossa opetusta ihmissuhteista ja ystävyydestä. Käymme läpi parisuhteen palikoita, joita ovat luottamus ja kommunikaatio. Käsittelemme myös parisuhteeseen sitoutumista kristillisestä näkökulmasta. Tämä on todella fiksu ja heittäytyvä ryhmä. Nuoret lähtevät kaikkeen mukaan ihan satasella, oli kyse sitten opetuksesta tai isosten järjestämistä iltaleikeistä. Isosilla on ollut massiivinen rooli siinä, miten nuoret uskaltavat heittäytyä. Täällä on turvallinen ilmapiiri, ja nuoret uskaltavat kysyä ja haastaa sekä isosia että ohjaajia. Olen ollut riparilla mukana isosena, leiriohjaajana ja nyt kesä-

Rippikoulutyön asiantuntija Pentti Airaksinen on ollut mukana ainakin 50 rippikoululeirillä.

teologina. Tämä on ihan eittämättä paras kesätyö, joka minulla on koskaan ollut. Voisin hyvin tehdä samaa jatkossakin, mutta valmistun ensi vuonna maisteriksi, enkä todennäköisesti enää jatka ripareilla. Rippikoululeireillä on aina oma ihana kuplansa, jota ei löydy muualta. Eilen olimme uimassa ja eräs tyttöporukka lausui Isä meidän -rukouksen keskellä järveä. Täällä saa kokea sellaista elämäniloa, jota nuoret eivät välttämättä aina pääse kokemaan arkielämässä.”

Pentti Airaksinen, rippikouluasiantuntija ja nuorisotyönohjaaja ”TATSI NUORTEN IHMISTEN maailmaan pysyy yllä, kun on silloin tällöin mukana rippikoululeirillä. Näin vanha ei olisi näin nuori, jos ei olisi tekemisissä nuorten ihmisten kanssa. Työ Hvittorpin rippikoulun eteen alkoi jo kuukausia sitten. Työskentelen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan rippikouluasiantuntijana. Tehtäväni on suunnitella, millaisia ripareita järjestämme minäkin vuonna ja missä. Suurin osa nuorista osallistuu edelleen kesän rippikoululeirille. Myös erityisriparit, kuten laskettelu-, vaellustai seikkailuripari, ovat suosittuja. Työhöni kuuluu ohjaajien etsiminen ja palkkaaminen. Olen myös itse ohjaajana kolmella rippikoululeirillä vuodessa. Tämä Hvittorpin ripari on viimeinen leirini tänä vuonna. Tämän ryhmän riparilaisten vahvuus on se, että he suhtautuvat kunnioittavasti toisten tekemiseen. Kun isoset esittävät iltaohjelmaa tai pitävät hartautta, he eivät häiritse. Vaikka oma show olisi kivaa, he kunnioittavat toisten työtä. Nuorten kanssa oleminen haastaa yhtä paljon kuin se antaa. Sukupuolikysymys on yksi tällä hetkellä pinnalla olevista asioista. Itse teen töitä, että pääsen eroon tytöttelystä ja pojittelusta ja opettelen sanomaan sanon ’tyypit’ tai ’hemmot’. Toivon kovasti, että näistä asioista ei syntyisi konflikteja leireillä. Nuoret tajuavat äkkiä aitouden, falskius ei toimi heidän kanssaan. En tiedä, osaanko itse olla joka käänteessä aivan aito, mutta paikkaan sen mahdollista puutetta ammattitaidolla. Minulle on kertynyt takataskuun vähintään viisikymmentä rippikoululeiriä. Toisinaan vastaan tulee vielä yllätyksiä, mutta ei enää sellaisia ’oho, katos’ -hetkiä.” ■

Vanhaa musiikkia tässä ajassa

7.-17.8.2022 Makupaloja ohjelmasta:

Isä ja poika Bach

Tuttuja ja rakastettuja barokin helmiä sekä Suomen ensiesityksiä Il G

pe 12.8. klo 19 & 20.30 | Tikkurilan kirkko

ard

elli

Aapo Häkkinen, piano Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, viulu Nicholas Mulroy, tenori BRQ Ensemble

_____

Il Gardellino: Barokin parhaat la 13.8. klo 19.00 | Pyhän Laurin kirkko

Bach – Vivaldi – Marcello – Händel – Fasch

_____

Il Gardellino: Israelin vapautus su 14.8. klo 19.30 | Johanneksenkirkko

Telemann – Rolle (SUOMEN ENSIESITYS ! )

_____

Phantasm: Bachin musiikkia

ke 17.8. klo 18.00 | Tikkurilan kirkko

_____

Ohjelma ja liput brq.fi

Viihdy myös lyhytaikaisesti Saga-palvelutalossa asut itsenäisesti arkea helpottavien palveluiden äärellä. Meillä voit asua myös tilapäisesti valmiiksi kalustetussa asunnossa.

Saga Käpylinna 108 €/vrk/hlö tai Saga Villa Kari 103 €/vrk/hlö

Hinta sisältää muun muassa lounaan, säännöllisen siivouksen, turvapuhelimen, palvelupäivystyksen, harrastustoiminnan sekä yhteisten tilojen käytön. Lue lisää sagacare.fi/helsinki Tervetuloa ihastumaan!

maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Villa Kari | Mäntytie 8 | 00270 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Tarot-korteilla pelattiin alun perin tavallista seurapeliä. Nykyisin enemmistö korttien käyttäjistä pitää niitä itsetuntemuksen lisäämisen ja mietiskelyn apuvälineinä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS NISSEN

enri Järvinen istahtaa Helsingin seurakuntien virastotalossa kokoushuoneen pöydän ääreen ja kaivaa papintakin taskusta tarotkortit. Tarot tuntuu nyt olevan kaikkialla – ja erityisesti se tuntuu olevan sosiaalisessa mediassa ja nuorten naisten juttu. Instagramissa monet kuvat näyttävät siltä, että niiden sommitteleminenkin on ollut oma rituaalinsa. On kristalleja, kukkia, sulkia ja kynttilöitä ja harkittu värimaailma. Yhtä lailla suosittuja näyttävät olevan noituus ja astrologia. Monilla sometileillä nämä myös tuntuvat elävän sovussa rinnakkain. Henri Järvinen työskentelee Helsingin seurakunnissa hengellisen ohjauksen ja nuorten aikuisten pappina. Uushenkisissä piireissä, joihin hän työssään on tutustunut, tarot ei ole vain tämän hetken muoti-ilmiö vaan yksi vakiintuneista työkaluista. Sieltä löytyi myös kokeneita opastajia, kun Järvinen itse alkoi perehtyä tarotiin kolmisen vuotta sitten. Opettelemista riittää Järvisen mukaan edelleen. Erilaisia korttipakkoja on lukemattomia, samoin mahdollisia tapoja käyttää niitä. Haastetta on jo siinäkin, että yhdessä pakassa on 78 korttia eikä niille ole yhtä, sanakirjamaisen tarkkaa tulkintaa. Ihan aluksi Järvinen haluaa tehdä selväksi, että hänelle tarotissa ei ole kyse ennustamisesta. Alun perinkään renessanssiajan Pohjois-Italiassa syntyneitä kortteja ei käytetty ennustamiseen vaan ajanvietteenä nykyisten pelikorttien tapaan. Vasta 1700-luvulla tarot otettiin okkultistiseen käyttöön. Nykyisinkin on selvänäkijöitä, jotka väittävät korttien avulla näkevänsä tulevaisuuteen. Järvinen arvioi, että valtavirta nykyisistä tarotin käyttäjistä kuitenkin ajattelee kortteja itsetuntemuksen välineenä. Niin hän tekee itsekin.

– Siinä kyllä katsotaan tulevaa, mutta nykyhetkessä. Korttien katsominen on ikään kuin meditatiivinen harjoitus. Kyse ei ole siitä, että näkisit, mitä tulevaisuudessa on, vaan näet itsesi senhetkisessä tilanteessasi katsomassa eteenpäin. Sen jälkeen teet valintoja ja rakennat itse tulevaisuuttasi. – Kyse on siis samantapaisesta työskentelystä kuin vaikkapa hengellisessä ohjauksessa tai terapiassa. Tässä vain välineenä ovat kortit ja niihin liittyvä traditiohistoria. Kortit ovat samanaikaisesti kuin peili ja kiikari. Tarot-pakassa on 22 valttikorttia eli niin sanottua suurten salaisuuksien korttia. Ne voi nähdä vaikkapa vaiheittain etenevänä kuvakertomuksena ihmisen tiestä itsetuntemukseen ja eheytymiseen. Lisäksi pakassa on 56 pienten salaisuuksien korttia eli hovi- ja numerokorttia, jotka jakaantuvat neljään maahan: sauvoihin, maljoihin, miekkoihin ja lantteihin. Hovikortteihin on kuvattu kuningas, kuningatar, ritari ja lähetti, numerokortit taas kuvaavat erilaisia arkielämän ja ihmissuhteiden tilanteita. – Korteissa on paljon tasoja, symboliikkaa ja traditiota. Jokainen valitsee, mitä elementtejä hän sieltä katselee. Jos ihmisen mieli olisi hirveän helppo, meillehän riittäisi joku yksinkertainen menetelmä, jonka avulla voisimme elää onnellista elämää. Mutta mieli on monitasoinen emmekä pysty tarkastelemaan itseämme selkeästi. Siksi tällainen monimuotoinen väline on kiinnostava, Henri Järvinen sanoo. – Tarotissa kiinnostavuutta tuo myös tietty sattumanvaraisuus. Kun on 78 korttia ja monta erilaista tapaa jakaa kortit pöydille, se tuottaa lukemattoman määrän erilaisia prosesseja, erilaisia polkuja, joiden avulla voi tarkastella asioita. KORTTEJA SEKOITTAESSAAN Järvinen kysyy, onko minulla jotakin tiettyä kysymystä, jota haluai-

sin nyt pohtia. Kun en sellaista keksi, sovimme, että keskitymme siihen, millainen tilanne minulla elämässäni tällä hetkellä on. Sitä varten nostan pakasta kolme korttia. Ensimmäisen kortin pitäisi kuvata sitä, mikä antaa minulle energiaa ja minkä voimalla toimin. Kortti on sauvojen viitonen, mutta ylösalaisin. Se on konfliktien, haasteiden ja draamojen kortti – kun kortti on käänteinen niin kuin nyt, se kertoo, että ne ovat piilossa tai tukahdutettu. Seuraava kortti puolestaan kertoo, mihin tarvitsisin armoa tai jotakin hyvää. Kortti, maljojen lähetti, on taas ylösalaisin. – Maljojen lähetti on haaveilun, leikkimielisyyden, avoimuuden, tämmöisen vähän irrottelevan puolen kuva. Mutta sen kääntöpuolena on lapsellisuus, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi tunteenpurkauksia tai sitä, että tunteet saa liikaa valtaa, Järvinen kuvailee. – On siis joku piilossa oleva asia, joka nostaa energiaa elämässäsi ja voi olla jollakin tavalla ikävä. Tarvitset armoa siihen, että se piilossa oleva asia ei purskahtaisi ulos sopimattomasti. Kolmas kortti, joka kertoo, mihin minun täytyisi nyt kiinnittää huomiota, on maljojen ässä. Se on uusien ihmissuhteiden, rakkauden ja luovuuden kortti. – Rakkaus ja luovuus ovat keskeisiä elämän hyvyyden elementtejä, ja niihin sinun pitäisi nyt keskittyä, Järvinen sanoo. – Kuulostaako mikään tässä tutulta? Kortit voivat tuoda näkyviin olemassa olevia asioita, joita me emme välttämättä muuten itse tunnistaisi. Jos tunnistit tästä jotain asioita, seuraava kysymys on, mitä sinä teet niiden suhteen. Jos Järvinen olisi väittänyt näkevänsä tulevaisuuteeni ja luvannut, että tiedossa on rakkautta ja luovuutta, hän olisi ryhtynyt ennustamaan – ja käyttämään valtaa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

– Mutta tämä on sillä lailla turvallista ja myös kristillistä, että sinä itse määrittelet rajat ja minun tehtäväni on auttaa sinua ja matkakumppanina pohtia näitä kysymyksiä. Tarkoitus on lisätä elämään armollisuutta, myötätuntoa ja laupeutta. Järvinen lisää, että jos korttien avulla tunnistaa elämässä tilanteen, johon erityisesti tarvitsee rakkautta ja armoa, voi rukoilla. Ei se ole ristiriidassa tarot-korttien kanssa. KIRKON VIRALLISEN USKON rinnalla on aina elänyt monimuotoinen kansanusko. Sellaiseen tarot-kortitkin Henri Järvisen mukaan kuuluvat. Niiden nykyinen suosio kertoo hänen mukaansa siitä, että henkisyys tai hengellisyys ei ole kadonnut mihinkään. Sen sijaan vanhat kristilliset perinteet eivät enää välttämättä kanna ihmisten arjessa. Se näkyy Järvisen mukaan esimerkiksi siinä, että vain harvassa perheessä lapsille annetaan kristillistä kasvatusta. – Ihmiset etsivät hengellisiä asioita, selityksiä ja merkityksiä oman elämänsä piirissä ja kehittävät perinteiden tilalle omia menetelmiä, Järvinen kuvailee. Nykyajan uushenkisessä kulttuurissa on Järvisen mukaan monia sellaisia piirteitä, jotka puhuttelevat erityisesti nuoria naisia: kehollisuutta, feminiinisyyttä, luontoon liittyvää mystiikkaa, rituaaleja. Niistä valitaan ja sovelletaan sellaisia, joilla koetaan olevan merkitystä omalle hyvinvoinnille. Yksi uushenkisyyden menestyksen syy on Järvisen mielestä joustavuus. Kirkko on kyllä hyvä järjestämään jumalanpalveluksia ja kohtaamaan ihmisiä, mutta ne toteutuvat eri aikaan, eri paikoissa ja usein eri ihmistenkin toimesta. – Meidän pitäisi oppia yhdistämään ihmisten kohtaaminen ja hengellisyys. Olla läsnä ja kiinnostuneita heidän kysymyksistään – ei julistamassa ylhäältäpäin. Tarot on Järvisen mielestä yksi mahdollisuus luoda sellaista yhteistä tilaa, jossa voi jakaa asioita, syventyä ja ihmetellä. – Siihen on olemassa monia erilaisia tapoja, eikä minun mielestäni kirkossa pitäisi suhtautua niihin mitenkään halveksivasti. Pitäisi olla kiinnostunut siitä, mitä vaihtoehtoiset henkisyyden muodot antavat näille ihmisille. Kristillisyys ei ole koskaan toiminut maailmasta erillään, vaan se on aina vuorovaikutuksessa ympäröivän kulttuurin ja ihmisten kysymysten kanssa. RYHTYVÄTKÖ PIAN muutkin papit kulkemaan tarot-pakka taskussaan? Järvinen kertoo tietävänsä monia kirkon työntekijöitä, jotka ovat aktiivisia harrastajia – mutta toistaiseksi piilossa. Hän itse ei näe estettä sille, että kortteja voisi käyttää vaikkapa yhtenä hengellisen ohjauksen työkaluna. – Vähän kyllä pelkään sitä, että tulee sellaista Jeesus-tarot- tai gospel-tarot-meininkiä. Että pilataan hyvä juttu sillä, että tehdään siitä kirkon sisäpiirihommaa. Ei tarotia tarvitse muuttaa, jotta kristillisyyden hyvyys tulisi läsnäolevaksi siinä. Jos tarotista tehdään sisäsiistiä, se menettää kiinnostavuutensa ja aitoutensa. Jos joillakin kirkon ihmisillä onkin tarot-pakka yöpöydällään, toisilla puolestaan on vahva näkemys siitä, että korteilla ei pitäisi olla mitään tekemistä kirkossa. Järvinen huomauttaa, että alun perin kirkon piirissä suhtauduttiin myönteises-

ti tarotiin, ja korttien taustalla on vahva perinne, jossa on paljon kristillistä symboliikkaa. Se on helposti nähtävissä klassisissa korttipakoissa. Myöhemmin niiden rinnalle on tullut toisenlaisia pakkoja, joista kristillinen symboliikka on karsittu pois tai korvattu jollakin muulla. – Joku pahastuu joogasta, mutta jos samoja liikkeitä kutsutaan jumpaksi, se on ok. Näitäkin voisi nimittää vaikka armon korteiksi, jos tarotsana tuntuu pahalta, Järvinen ehdottaa. Hänen mielestään on myöskään turha pelätä, että jumalanpalvelusten sijaan kirkossa pian kokoonnuttaisiin tarot-istuntoihin. Kirkon jumalanpalveluselämä ja ihmisten arkinen usko eivät ole toisilleen vastakkaisia tai toisensa poissulkevia.

”

Tarkoitus on lisätä elämään armollisuutta, myötätuntoa ja laupeutta. LUTERILAINEN PAPPI HENRI JÄRVINEN

– En ajattele, että tarot voisi korvata evankeliumia. Vaikka tarot toimii kiinnostavana elämän ja myös hengellisyyden apuvälineenä, tarvitsemme Jumalan johdattavaa hyvyyttä ja rakkautta. – TUNTUU, että jokainen sukupolvi vuorollaan löytää nämä samat jutut, sanoo uskontotieteilijä Tiina Mahlamäki Turun yliopistosta, kun häneltä kysyy tarot-korttien, astrologian ja noituuden kaltaisten ilmiöiden nykyisestä suosiosta. Niitä sukupolvia riittää. Monien esoteeristen virtausten, jotka nykyisin ovat osa uushenkisyyden monimuotoista kenttää, historiaa voi jäljittää jo keskiajalle. – Kristinuskon lisäksi myös astrologia, alkemia ja magia olivat keskiajalla välineitä, joilla pyrittiin ymmärtämään maailmaa ja näkymättömiä suhteita – eivätkä ne olleet silloisesta kristinuskosta irrallaan. Vasta tieteellisen vallankumouksen myötä niitä ruvettiin pitämään taikauskona, Mahlamäki kertoo. Erilaiset esoteeriset virtaukset ja käytännöt ovat eläneet vuosisatoja kirkon opetuksen rinnalla ja välillä myös siihen lomittuen. Mahlamäki mainitsee esimerkkejä: Suomen reformaattorin Mikael Agricolan ajattelussa oli luonnonmystiikkaa ja pietismin edelläkävijä Johann Arndt sai vaikutteita alkemisti Paracelsukselta. Tärkeä oli myös luterilainen itseoppinut teosofi ja mystikko Jakob Böhme, jonka tekstejä luettiin Suomessakin. 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku olivat esoterian kukoistusaikaa. Silloin pidettiin yhteyttä henkimaailmaan spiritualismin avulla ja perustettiin monia keskeisiä kansainvälisiä järjestöjä, kuten Teosofinen seura ja Antroposofinen seura sekä rituaalimaaginen yhteisö Hermetic Order of the Golden Dawn. Viimeksi mainittu liittyy läheisesti myös tarotkorttien historiaan, sillä maailman laajimmalle levinneen ja tunnetuimman tarot-pakan suunni-

tellut Arthur Edward Waite ja kuvittanut Pamela Colman Smith olivat sen jäseniä. Aikakauden ilmapiiriä ja vaikutteiden liikkumista kuvaa hyvin se, että monet esoteeristen liikkeiden aktiivit olivat kristittyjä. Waite oli katolilainen ja myös Colman Smith liittyi katoliseen kirkkoon pari vuotta kuvitustyönsä jälkeen. RIDER-WAITE-SMITH-NIMELLÄ tunnettua korttipakkaa kannattaa pysähtyä hetkeksi selailemaan. Sen suurten salaisuuksien kortit pohjaavat pitkälti varhaisiin, renessanssiaikana tehtyihin tarotkortteihin, jotka puolestaan olivat saaneet vaikutteita oman aikansa kuvataiteesta ja aatteista. Kirkkotaidetta ja Raamatun kertomuksia tunteville korttien kuvastossa on paljon tuttua. On enkeleitä, paholainen, evankelistojen symbolit kotka, leijona, härkä ja enkeli, Aadam ja Eeva, taivasten valtakunnan avaimet. Torni-kortin romahtava rakennus tuo mieleen kertomuksen Baabelin tornista ja Tuomio-kortti kelpaisi kirkkoonkin muistuttamaan viimeisestä tuomiosta. Korttien kuvamaailma ei kuitenkaan rajoitu vain kristilliseen symboliikkaan. Waite ja Colman Smith ovat ammentaneet esimerkiksi Egyptin ja antiikin Kreikan mytologiasta, juutalaisesta kabbalasta ja astrologiasta. YKSI YRITYS sovittaa yhteen tarot-korttien maailma ja kristillinen perinne on kirja Meditations on the Tarot – A Journey into Christian Hermeticism. Se koostuu 22:sta kirjeen muotoon kirjoitetusta hengellisestä harjoituksesta, jotka tarkastelevat tarot-pakan suurten salaisuuksien kortteja kristinuskon mysteerien kuvina. Meditations on the Tarot julkaistiin 1980-luvulla tekijänsä kuoleman jälkeen ensin ranskaksi ja sitten englanninkielisenä käännöksenä. Kirjan kirjoittaja halusi pysytellä anonyyminä, mutta tiedetään, että hän oli virolais-venäläinen Valentin Tomberg, katolilaiseksi kääntynyt antroposofi. Hänen taustansa näkyy kirjassa perehtyneisyytenä erilaisiin okkultistisiin ja esoteerisiin virtauksiin ja niiden historiaan sekä idän uskontoihin. Mutta yhtä lailla hän tuntee Raamatun, kirkkoisät ja kristilliset mystikot. Kirjeiden kuvitteellinen vastaanottaja, ”rakas tuntematon ystävä”, on joku, joka oletettavasti on kulkenut samankaltaista etsijän tietä kuin Tomberg itsekin, ja tälle Tomberg avaa kristinuskoa. Hän pyrkii osoittamaan, etteivät monet vaihtoehtoiset filosofian ja henkisyyden muodot ole kristinuskolle vastakkaisia tai sen kanssa kilpailevia, vaan ne lähestyvät omalla tavallaan perimmäistä totuutta, joka löytyy kristinuskosta. Siinä missä monissa esoteerisissa liikkeissä on oppimestareita ja salaisuuksiin vihkiydytään asteittain, kristinuskossa on vain yksi Mestari ja pelastava tieto on kaikille ilmoitettu. Kristitty ei myöskään edisty uskossaan omin voimin, vaikka kuinka harjoittelisi ja syventyisi. ”Meidän tehtävämme on vain etsiä, kolkuttaa ja pyytää, mutta ratkaiseva teko tulee ylhäältä”, Tomberg kirjoittaa. MUUTAMA VUOSIKYMMEN sitten uushenkisyys oli vielä vastakulttuuria, mutta nykyisin kyse on uskontotieteilijä Tiina Mahlamäen mielestä pikemminkin valtakulttuurista, johon törmää kaikkialla. Sen suosiota ovat siivittäneet Harry Potter ja muut populaarikultKIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

09_Kuvateksti

tuurin tuotteet, joissa henkiset ja yliluonnolliset asiat on tuotu helposti leviävään muotoon. Fantasiakirjallisuus ja -elokuvat sekä pelimaailma ovat Mahlamäen mukaan vaikuttaneet myös siihen, että nuoremmissa sukupolvissa uushenkisyys ei ole enää niin vahvasti naisten juttu kuin aiemmin. Siitä ovat kiinnostuneet myös nuoret miehet. Mahlamäki toteaa, että nuoret aikuiset haluavat yhä enemmän päättää itse oman maailmankatsomuksensa. Kirkon tarjonnasta he voivat ottaa sellaista, minkä kokevat itselleen sopivaksi, mutta jäsenyyttä ja sitoutumista he eivät välttämättä halua. – Lumon kaipuu ei ole kadonnut. Maailma on niin rationaalinen ja elämä niin epävarmaa, että henkisyydellä ja uskonnollisuudella on sijansa – sitä vain haetaan muualta kuin perinteisistä kirkoista. Rituaalit ovat siirtyneet kirkoista koteihin, lähelle arkea ja omaa ruumista. – Ero vaikka luterilaisuuteen on se, että siinä missä kirkon oppeihin joko uskotaan tai ollaan uskomatta, uushenkisyydessä uskominen ei ole olennaista. Asioilla voi leikkiä ja eri juttuja voi ottaa käyttöön sellaisella tavalla kuin sillä hetkellä tarvitsee. Esimerkiksi erilaisissa kriiseissä ja valintatilanteissa tarot-korteista tai astrologiasta voi hakea osviittaa ja turvaa. Ne ovat myös itsensä etsimisen ja kehittämisen tapoja.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Mahlamäki lisää, että moni myös saattaa vierastaa kirkkoa organisaationa ja sen jäykkyyttä, vaikka heidän käsityksensä eivät muuten olisikaan kaukana kristinuskosta.

”

Lumon kaipuu ei ole kadonnut. USKONTOTIETEILIJÄ TIINA MAHLAMÄKI

– Ihmisoikeudet ja eri ihmisryhmien tasa-arvoinen kohtelu ovat varsinkin nuorille sukupolville tärkeitä. Siksi monien heistä voi olla vaikeaa osallistua sellaisen yhteisön toimintaan, jossa riitely naisen asemasta ja tasa-arvoisesta avioliitosta on jatkunut vuosikymmeniä. ASTROLOGIA, TAROT-KORTIT ja vaikkapa enkeliusko ovat Mahlamäen mukaan olleet sellaista henkisyyden harjoittamista, jota on pidetty hömppänä ja naisten puuhasteluna.

– Niitä ei ole otettu vakavasti. Päinvastoin: usein naiset, jotka harjoittavat vaihtoehtoista henkisyyttä ja ehkä tarjoavat siihen liittyviä palveluja, kuten erilaisia uskomushoitoja, on haluttu tehdä naurettaviksi. Jos janan toisessa ääripäässä on kirkkojen arvokas, kolmiyhteinen Jumala, niin sen toisessa ääripäässä voisivat olla yksisarvishoidot, Mahlamäki kuvailee. Uskomushoidot, samoin kuin tarot ja astrologia, ovat osa kirjavaa hyvinvointibisnestä, mutta Mahlamäen mukaan kaikki uskonnollinen toiminta noudattaa nykyisin markkinoiden logiikkaa – myös kirkko. Se on reagoinut uushenkisyyden suosioon nostamalla esiin omaa elämyksellistä perinnettään, kuten retriittejä, pyhiinvaelluksia ja mystiikkaa, ja kehittänyt joogasta seurakuntasaleihin kelpaavan version. Gospel-tarot ei siis kuulosta mitenkään mahdottomalta. ■

Lisää aiheesta: Tero Goldenhill: Tarot – Korttien viisaus. Like 2022. Meditations on the Tarot – A Journey into Christian Hermeticism. Tarcher Penguin 2002. Tarot – arjen mystiikkaa ja elämänviisautta ma 12.9., 19.9. ja 26.9. klo 17–20 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22b, Helsinki. Johdantokurssilla tutustutaan tarot-korttien sisältöihin ja pohditaan niiden liittymäpintoja kristilliseen mystiikkaan ja nykypäivän henkisen elämän kysymyksiin. Hinta 35 e. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.hiljainentila.fi

Palava popkanteletar Tämä on täyttä armoa, kun saa tehdä rakastamaansa työtä, sanoo kovien ponnistelujen kautta kantelemusiikin uudistajaksi noussut Ida Elina. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

li lokakuun toinen päivä vuonna 2009, kun Sibelius-Akatemiassa opiskellut Ida Elina matkusti vaihto-oppilaaksi Japaniin. Tuona samaisena päivänä 23 vuotta täyttänyt nuori nainen lähti matkaan, koska koki epäonnistuneensa pääinstrumenttinsa, kanteleen, opiskelussa. Hän seurasi kateellisena opiskelukaveriensa esiintymisiä ja ihmetteli, miksi sama ei onnistunut häneltä, jolla oli niin suuri into päästä lavalle. – Rukoilin Jumalalta, että Japanissa tapahtuisi oman musiikillisen kehitykseni kannalta jotakin merkittävää. Jos näin ei kävisi, ryhtyisin lentoemännäksi, Ida Elina kertoo. Vaikka opiskelu tunnin matkan päässä Sapporosta sijaitsevassa yliopistossa ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan, tapahtui Ida Elinalle kuitenkin vuoden aikana jotain mullistavaa. Hän löysi yllättäen uuden suunnan soittamiseensa katselemalla netistä Youtube-videoita. – Vietin illat tietokoneen ääressä. Kerran sitten törmäsin brittiläisen kitaristin Adam Raffertyn videoon, jossa hän soitti klassisella kitaralla Michael Jacksonin Billie Jeania. Se kuulosti uskomattoman hienolta, ja aloin matkia kanteleella hänen soittoaan. Kahden viikon kuluessa keksin videon avulla tavan soittaa kanteleella popmusiikkia. Aiemmin se oli tuntunut tosi vaikealta. IDA ELINAN kanteleopinnot alkoivat melko myöhäisessä ikävaiheessa, 13-vuotiaana. Ne saivat alkunsa, kun hänen setänsä osti huutokaupasta 30-kielisen kanteleen ja kysyi, kiinnostaisiko sen soittaminen Ida Elinan pikkusiskoa. Tätä kiinnosti, ja pianoa pitkään soittanut Ida Elina ilmoitti myös hieman piloillaan, että hänkin haluaa kokeilla. Tytöt aloittivat yhdessä kanteleopinnot, ja pian Ida Elina innostui soittimesta niin, että halusi jatkaa pidemmälle. – Kantele kiehtoi, koska se poikkesi niin paljon muista soittimista. Huomasin, että se oli paljon muuta kuin mielikuvissani ollut lapsellinen viisikielinen muskarisoitin. Halusin myös itselleni pianon lisäksi jonkin toisen soittimen. Ida Elinan lapsuudenperheessä Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa arvostettiin musiikkia. Vanhemmat eivät itse soittaneet mitään instrumenttia, mutta he kannustivat neljää lastaan harrastamaan soittamista. Ida Elinan sisarukset osaavatkin soittaa vähintään kahta instrumenttia. – Varsinaiseksi perheorkesteriksi meistä ei ollut, koska kaikilla oli niin vahvat näkemykset mu-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

siikin soittamisesta. Nykyisin kuitenkin musisoimme yhdessä perhejuhlissa. Vanhemmat olivat helluntailaisia, ja koko perhe kävi kirkon tilaisuuksissa. Niinpä Ida Elinan ensimmäiset esiintymiset kanteleella tapahtuivat seurakunnan tapahtumissa, usein hautajaisissa. YLÄASTEELLA NUORELLE muusikonalulle kirkastui, että hän haluaa lukion jälkeen opiskelemaan kanteleensoittoa Sibelius-Akatemiaan. Kävi kuitenkin niin, etteivät hänen taitonsa hakuvaiheessa riittäneet solistiselle linjalle. Sen sijaan hän pääsi musiikkikasvatuksen linjalle. – Olin todella pettynyt. Se hyvä puoli musiikkikasvatuksessa silti oli, että siinä käsiteltiin laajasti popmusiikkia ja opeteltiin sen soittamista eri instrumenteilla. Se oli jälkikäteen ajatellen älyttömän hyvä juttu. Kolmantena opiskeluvuonna Ida Elina tajusi, ettei hänestä tule klassisen kantelemusiikin taitajaa. Syynä oli se, ettei hän jaksanut harjoitella tarpeeksi kaikkia siinä vaadittavia pikkutarkkoja teknisiä hienouksia.

”

Rukoilin Jumalalta, että Japanissa tapahtuisi oman musiikillisen kehitykseni kannalta jotakin merkittävää. Jos näin ei kävisi, ryhtyisin lentoemännäksi. – Olin lopen kyllästynyt koko soittimeen. Halusin soittaa popmusiikkia jollain muulla instrumentilla, koska suuri unelmani oli esiintyä. Olin isossa kriisissä, ja katkeroiduin musiikille ja samalla Jumalalle. Siinä vaiheessa tuli kuvioihin opiskelu Japanissa, mistä seurasi uusi alku kanteleen parissa. Ida Elina palasi innoissaan takaisin Suomeen, mutta samalla häntä hirvitti se, miten hänen uudenlainen soittotyylinsä otetaan vastaan. Ida Elina osallistui melko pian Kanteleliiton järjestämään ensimmäiseen kansainväliseen kantelekilpailuun, jossa hän voitti muun musiikin ammattilaissarjan ja sai paljon kehuja soitostaan. Keikkatarjouksia ei kuitenkaan alkanut kuulua, joten muusikko otti yhteyttä Helsingin keskustassa toimineeseen Bulevardin Kahvisalonkiin ja tarjoutui esiintymään siellä ilmaiseksi. Hän keikkaili myös ympäri Suomea eri kirkkokuntien kirkoissa. – Ne olivat hyvää esiintymisharjoitusta, erityisesti yleisölle juttelemisessa, jossa olin järkyttävän huono. Otin silloin käyttööni taiteilijanimen

Ida Elina. Aloin myös tehdä yhteistyötä popmusiikin soittamiseen sopivan kanteleen kehittämiseksi soitinrakentaja Pekka Lovikan kanssa. KANTELETAITEILIJAA AUTTOIVAT kivisellä alkutaipaleella jaksamaan paitsi usko Jumalaan myös hänen tuleva aviomiehensä, Olavi Kujanen. – Meillä oli samaa uskonhenkeä, mutta pidimme pitkään toisiamme aikamoisen ärsyttävinä tyyppeinä. Kun sitten aloimme seurustella, Olavi kannusti minua rukoilemaan ja jatkamaan tällä tiellä, Ida Elina kertoo. – Enpä olisi arvannut, että jonain päivänä sitkeä yrittäminen palkitaan. Tämä on täyttä armoa, kun saa tehdä rakastamaansa työtä. Kun Ida Elina alkoi saada nimeä, häntä pyydettiin esiintymään musiikkifestivaaleille ja mitä erilaisimpiin tapahtumiin. Nykyään esiintymisiä on ympäri maailmaa, esimerkiksi elokuussa Etelä-Koreassa. Moni saattoi kuulla Ida Elinan soittoa vuonna 2019 televisioiduilla presidentin itsenäisyyspäivän juhlien jatkoilla ja vuonna 2021 itsenäisyyspäivän juhlissa. – Perhe on minulle erittäin tärkeä, ja välillä mieheni ja kaksi pientä tytärtämme, Elle ja Charlotte, ovat mukana pidemmillä ulkomaankiertueilla. Ida Elina on alkanut kutsua itseään popkantelettareksi. Tuon nimityksen heitti jollain keikalla joku yleisöstä. Elokuussa alkaa Ida Elinan 10-vuotisjuhlakiertue, jossa kuullaan läpileikkaus hänen musiikistaan. Hän esiintyy syksyn aikana muun muassa Sellosalissa Espoossa ja Savoy-teatterissa Helsingissä. Mukana on edelleen monia kirkkoesiintymisiä. Elokuun lopussa ilmestyy myös Ida Elinan uusi levy, Capital Letters. KORONA-AIKA VAIKUTTI hurjalla tavalla myös Ida Elinan työhön: keikkakalenteri tyhjeni hetkessä maaliskuussa 2020. – Tuolloin kyseenalaistin työtäni varmaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Koko ala tuntui kuolevan, ja mietin, olenko käyttänyt kymmenen vuotta turhuuteen. Suorastaan inhosin itseäni ja muita muusikoita. Vaikka aika oli lannistavaa, Ida Elinasta oli silti hyvä käydä syvissä vesissä. Se antoi ymmärryksen siitä, mikä on oikeasti tärkeää elämässä. Yllättävää kyllä Ida Elina ei ole ajatellut olevansa kantelemusiikin suuri uudistaja. Hän on vain kokenut tuntevansa paloa popmusiikin esittämiseen kanteleella. Hän kuitenkin havahtui, kun hänen sisarensa kysyi, että tajuatko tehneesi historiaa. – On tietysti hienoa, kun on voinut tehdä tällaisen kulttuuriteon. Kantelemusiikki on ollut hiipumassa monta kertaa vuosikymmenten aikana, mutta 1900-luvun alussa se oli taas nosteessa ja 1980-luvulla kanteleesta tuli suosittu koulusoitin. Ida Elina on kiertänyt kouluissa esiintymässä ja kertomassa soittimesta. Paljolti tämän ansiosta nuoret ovat alkaneet kiinnostua soittimesta, ja heitä näkee myös keikoilla. ■

Kuka?

Kanteletaiteilija Ida Elina, 35, oikealta nimeltään Päivi Ida Elina Kujanen, asuu Espoossa. Hän otti kymmenen vuotta sitten taiteilijanimekseen Ida Elinan. Hän on uudistanut kantelemusiikkia soittamalla kansallissoittimella omia ja muiden säveltämiä popkappaleita.

Mitä?

Elokuussa alkaa Ida Elinan 10-vuotisjuhlakiertue, jossa kuullaan läpileikkaus hänen esittämästään musiikista. Elokuun lopussa häneltä ilmestyy uusi levy, Capital Letters. Viime keväänä julkaistiin Readme.fi:n kustantamana omaelämäkerta Ida Elina, popkanteletar.

Motto

Ole rohkea.

amuel Salovuori seisoi Töölössä sijaitsevan lääkärikeskuksen edessä ja yritti ymmärtää, mitä hänelle oli tapahtumassa. Hetkeä aikaisemmin lääkäri oli kertonut, että Salovuori sairasti masennusta. Salovuoren kädessä oli nippu papereita, jotka olivat täynnä lääketieteellisiä lyhenteitä ja syykoodeja. Hän ei uskonut, että diagnoosi osui oikeaan. – Tulin keskiluokkaisesta perheestä, olin aina pärjännyt hyvin koulussa ja luonteeni oli sosiaalinen. Siihen kuvaan ei masennus mielestäni mahtunut. Oli pitkä prosessi kohdata ja hyväksyä se, että voin huonosti. Hämmentyneestä hetkestä Töölönlahden rannalla on nyt kymmenen vuotta. Siitä alkoi pitkä matka, jonka pohjalta syntyi keväällä ilmestynyt kirja Merkityksellisyyden voima – kirja masennuksesta toipuvalle (Kirjapaja). Nyt Salovuori toteaa, että masennus ei useimmiten näy ulospäin, eikä masennuksesta kärsivä tavallisesti erotu muista katukuvassa, työpaikalla tai kuntosalilla. Masennusta sairastaa 7,4 prosenttia kaikista suomalaisista ja 9,6 prosenttia yli 30-vuotiaista. OECD:n arvion mukaan pitkäaikaista masennusta sairastavista suomalaisista puolet on työelämässä. Salovuori ei halua kertoa toipumisen supersankaritarinaa. Kirjassaan hän jakaa myös turhautumisen tunteita, joita koki oman toipumisensa alkuvaiheissa. – Sairastuttuani masennukseen ajattelin, että toipuminen tarkoittaa vain oireiden katoamista. Vastaus ei kuitenkaan ollut siinä suunnassa. Olen mennyt toipumisessani pitkää ja hidasta tietä, mutta se on ollut minun kohdallani toimiva tapa. ENSIMMÄINEN MASENNUKSESTA kielivä oire oli voimakas ahdistus, jolle ei ollut selitystä. Samuel Salovuori kärsi myös unettomuudesta ja koki elämänsä ilottomaksi. – Minun oli vaikea saada tunnetason yhteyttä toisiin ihmisiin. Kokemus etäällä olemisesta ei väistynyt, vaikka toinen ihminen oli avoin ja halusi kuunnella minua. Kestin unettomuuden, mutta kokemus yhteyden puuttumisesta tuntui kaikkein vaikeimmalta, Salovuori kertoo. Salovuori oli aloittanut yliopistossa historian opinnot, ja asiat olivat päällisin puolin kohdallaan, mutta jotakin tuntui puuttuvan. Oman elämän ajatteleminen herätti mielikuvan, jossa hän seisoi autiolla hiekkarannalla auringon laskiessa. Elämä oli edessä, mutta tuntui kuin kaikki olisi loppumassa. – Tunne-elämäni oli minulle mysteeri, ja minulla oli vain pintapuolinen käsitys siitä, millainen ihminen olen. En tiennyt, mitkä asiat olivat minulle merkityksellisiä. Toipuminen alkoi konkreettisista päätöksistä. Mielenterveyttä ymmärtävien läheisten neuvosta Salovuori aloitti psykoterapian. Hän piti myös taukoa historian opinnoista ja valmistautui filosofian pääsykokeisiin. Aikaisempi opiskelualan valinta oli tapahtunut kavereiden vanavedessä. – Kun sain hyväksymiskirjeen filosofian opiskelijaksi, koin ensimmäisen kerran, että nyt edessäni avautuu jotakin omaa, minulle tarkoitettua. Se antoi voimaa ja toivoa, ja pitkään vaivannut unettomuus alkoi hellittää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Elämän tärkein kysymys Sairastuttuaan nuoruudessaan masennukseen Samuel Salovuori huomasi, etteivät edes suuret filosofit vastaa elämän merkitystä koskevaan kysymykseen hänen puolestaan. Toipuminen on ollut matka, joka alkoi tutustumisella omiin tunteisiin. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JANI LAUKKANEN

män merkityksellisyydestä vahvistuu ja elämään löytyy syvempiä arvoja. Merkityksellisyyden kokemus on Salovuo ren mukaan yksinkertaisimmillaan sitä, että täs sä hetkessä on jotakin, mikä kutsuu toimimaan. Kokemus on yhteydessä siihen, että ihminen ko kee oman olemassaolonsa hyvänä asiana. Kysy mys elämän merkityksestä viittaa myös johonkin itseä suurempaan. Salovuoren mukaan merkityksellisten asioi den löytäminen voi auttaa omien kätkettyjen voi mavarojen tunnistamisessa. Vastaavasti itseään kuuntelemalla voi huomata voimavaroja kulutta via asioita. Salovuori muistuttaa kuitenkin, että masen nus on monisyinen sairaus, joka ei selity vain yh dellä asialla. – Merkityksellisyyden kokemus on iso asia, jo ta ei voi toipumisessa ohittaa. Sen menettäminen ei kuitenkaan ole ainoa syy masennukseen, eikä merkityksellisyyden lisääntyminen ole ainoa toi pumista selittävä asia. MIELENTERVEYSTYÖSSÄ ON viime vuosikymme ninä alettu puhua posttraumaattisesta kasvusta. Siinä elämänkriisi tai traumaattinen tapahtuma saa ihmisen muokkaamaan käsityksiään elämäs tä ja maailmasta niin, että merkityksellisyyden kokemus vahvistuu.

”

Masennuksesta toipumisen vuosina Sotungin luontoalueet tulivat Samuel Salovuorelle tutuiksi.

LUKION JÄLKEEN HERÄNNEET kysymykset elä män tarkoituksesta ja mielekkyydestä askarrutti vat Samuel Salovuorta. Hän etsi vastauksia filoso fiasta, erityisesti Søren Kierkegaardin, Martin Heideggerin ja muutaman muun eksistentiaali filosofin teksteistä. – Joku muukin kuin minä oli huomannut, ettei elämän merkitys ole itsestään selvä asia, vaan ih misyyteen kuuluva suuri kysymys. – Mutta nämä suuret filosofit sanoivat, ettei kukaan voi antaa ihmisen elämälle merkitystä tai tarkoitusta ulkopuolelta. Minun oli kohdattava sellaisia peruskysymyksiä kuin kuka olen ja miksi minua ahdistaa, Salovuori sanoo. Psykoterapian aikana Salovuori alkoi ymmär tää kokemusmaailmaansa. Masennuksen taustal ta löytyi monisyinen kasautuma. Menneisyydes tä nousi esiin tapahtumia, jotka olivat estäneet häntä näkemästä tulevaisuutta. – Tunteista tuli ymmärrettäviä ja tajusin, et tä niillä on syynsä. Vähitellen opin yhdistämään

tunteita niiden alkuperäisiin syihin. Ymmärsin, etteivät tunteet ole taakka tai rasite, vaan lahja. Ne tekevät minusta minut, eikä elämä ilman niitä ole kokonaista. SUUNTAUTUMISESTA KOHTI itselle merkityksel lisiä asioita tuli tärkeä osa Samuel Salovuoren toipumista. Sama kokemus näkyy hänen kerää missään masennuksesta toipuvien kertomuksis sa. Kirjassaan Salovuori tuo esiin myös tutkimus tietoa siitä, miten merkityksellisyyden kokemus suojaa ja edistää mielenterveyttä ja lieventää ma sennusoireita. Esimerkiksi Helsingin kaupungin psykiatrisis sa palveluissa ja päihdepalveluissa kokemus elä män merkityksellisyydestä nähdään toipumisen keskeisenä osana. Tätä kansainvälisesti levinnyttä ajattelutapaa kutsutaan toipumisorientaatioksi. – Vaikka masennus on lääketieteellisesti to dennettava sairaus, monelle toipuminen siitä on myös itseksi tulemisen matka, jossa kokemus elä

Monelle toipuminen masennuksesta on myös itseksi tulemisen matka. Tutkimusten mukaan tällainen kasvu voi muuttaa elämäntavoitteita, lisätä tyytyväisyyttä ja antaa syvyyttä ihmissuhteisiin. Ajatus posttraumaattisesta kasvusta jakaa tut kijoiden mielipiteitä, ja Samuel Salovuori koros taa, ettei se ole toipumisen välttämätön edelly tys. Moni pärjää masennuksen kanssa tai toipuu siitä ilman tuollaista prosessia. – Kukaan ei voi luvata masennuksesta kärsi välle, että sairastumisesta avautuisi jotakin hy vää. Voimme kuitenkin olla avoimia sille mahdol lisuudelle. Kun Salovuori huomasi, että hänessä alkoi ta pahtua toipumista, kokemus oli vahva. Yhteys toisiin ihmisiin avautui uudella tavalla, ja hän huomasi innostuvansa asioista. Aution hiekka rannan ja laskevan auringon tilalle on tullut mie likuva eteenpäin liikkuvasta junasta. Toipuminen herätti myös halun oppia enem män mielenterveydestä ja antaa hyvää eteen päin. Saatuaan filosofian tutkinnon valmiiksi Sa lovuori on työskennellyt Mieli ry:ssä mielenter veystyön asiantuntijana. – Toipumisen mahdollisuudesta kertominen on antanut elämääni merkitystä. En enää sure si tä, että masennuin. Sen kautta olen löytänyt hy vän elämän, vaikka se onkin erilainen kuin nuo rena kuvittelin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

ESITTELY

T0 18.8.2022 KLO 15-18

UUSIA SEN IOREILLE SUUNNATTUJA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin. Tänne jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, turvallinen ja lämminhenkinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Kutsumme sinut lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin to 18.8. klo 15-18 välillä paikan päälle. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Esittelemme taloa mielellämme myös henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Lisätietoja ja henkilökohtaisten esittelyiden varaukset: 010 315 4140.

PIHLAJISTON

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

SOINTU

Mielipide Sansa toteuttaa kirkon lähetystehtävää

Arto Antturi toiminnanjohtaja, rovasti Medialähetys Sanansaattajat

Seurakuntien muskarit eivät ole kaikille OLEMME OSALLISTUNEET lapseni kanssa koko viime kauden seurakunnan perhemuskariin ja nauttineet molemmat siitä kovasti. Nyt meillä on alkamassa uusi elämänvaihe, kun siirryn työhön kodin ulkopuolelle ja lapsi päiväkotiin. Surukseni huomasin, että yksikään lähiseurakunnistamme ei tarjoa muskaria ilta-aikaan. Miksi töissä käyvien vanhempien perheet eivät voi osallistua muskariin?

Sanni Johansson Vantaa

Omalle seurakunnalle voi esittää toiveita VANTAAN SEURAKUNTIEN viestintä selvitti iltamuskariasiaa. Muutamissa seurakunnissa iltamuskarei-

MARTTA-KAISA VIRTA

TÄLLÄ PALSTALLA esitettiin 16.6. Sansaa koskeva harhaanjohtava väite (K&k 16.6.). SIksi selvennys on paikallaan. Medialähetys Sanansaattajat on yksi kirkon lähetysjärjestöistä. Järjestön tehtävänä on levittää hyvää sanomaa Jeesuksesta maailman pelastajana. Radion, satelliittitelevision ja netin välityksellä evankeliumi saavuttaa ne, joiden luokse ei muuten päästä. Työ on kustannustehokasta ja kestävää. Ohjelmat kertovat Jumalan rakkaudesta, vahvistavat vainottuja, auttavat arjen keskellä ja nostavat ylös maahan painettuja. Sansa on sitoutunut Raamatun opetuksen ja Jeesuksen esimerkin mukaisesti jokaisen ihmisen ainutlaatuiseen ihmisarvoon ja yhdenvertaiseen kohteluun niin kotimaassa kuin ulkomailla. Emme suosi tai hyväksy mitään syrjiviä käytäntöjä toiminnassamme. Tarkastelemme yhdenvertaisuuden toteutumista säännöllisesti osana toiminnan arviointia. Kirkolle annettu lähetystehtävä on suuri. Sen toteuttamiseen haluamme kutsua mukaan jokaisen, ketään syrjimättä ja jokaisen ainutlaatuisuutta kunnioittaen.

”Sallikaa lasten tulla minun tyköni” ON HIENOA, että seurakunnissa järjestetään perhemessuja, joihin perheiden on luontevaa osallistua pientenkin lasten kanssa. Siellä voi leikkiä ja viiletellä pitkin käytäviä kenenkään häiriintymättä. Toivottavasti lapsiperheet ovat ne löytäneet. Voisiko ajatella, että normaali sunnuntaimessu saisi olla rauhallinen ilman käytävällä kirmaavia lapsia? Joskus ihmettelen, miksi vanhemmat tulevat messuun pienten lasten kanssa. Voivatko he itse keskittyä messun sanomaan, kun on paimennettava lapsia? Hiljentyminen messussa on mielestäni sen oleellinen osa. Alttari on kirkon pyhin paikka. Siellä käydään Herran ehtoollisella, ja siellä on alttaripöytä ja risti. Se ei ole leikkikenttä. Monissa kirkoissa on kalustettu lapsille leikkinurkkaus. Mutta usein sielläkin on kovaa kolinaa tuottavia leluja, ja leikin ilo tietysti tuottaa monenlaista ääntä. Vanhemmiten kuulo huononee, jolloin kaikenlainen häly häiritsee saarnan kuulemista ja musiikkia. Seurakunta voisi ottaa tämän huomioon lelujen valinnassa. Olen seurannut joitakin perheitä, joiden lapset istuvat vanhempiensa välissä lukien tai selaillen satukirjaa. Uskon, että kaikki lapset kasvavat kunnon kirkossakävijöiksi, kunhan vanhemmat opettavat heitä istumaan rauhassa ja kuuntelemaan messun sanomaa, musiikkia ja virsiä. Perhemessuista on hyvä aloittaa.

Kaarina Johansson Helsinki

ta ja muuta perheiden iltatoimintaa on ollut suunnitteilla. Syksyllä 2022 ainakin Hakunilan seurakunnassa on alkamassa iltatoiminta per-

heille. Tiedot tapahtumista päivittyvät Vantaan seurakuntien tapahtumakalenteriin (kirkkovantaalla.fi/ tapahtumat).

Osa seurakunnista on aikaisempina vuosina kokeillut perheiden iltatoimintaa, mutta esimerkiksi Tikkurilan seurakunnassa se on saanut vain vähän osallistujia. Tikkurilan kirkolla toimii kuitenkin suosittu perheiden oma Pienten Paikka, joka on auki aina silloin kuin kirkkokin. Sinne voi tulla vapaasti leikkimään, viettämään aikaa ja tapaamaan muita aikuisia ja lapsia. Muskarilaisen äidin esiin nostama näkökulma muskareihin on tärkeä keskustelunavaus. On totta, että päivätyössä käyvien vanhempien mahdollisuudet osallistua lapsen kanssa seurakunnan toimintaan ovat suppeammat kuin kotona lapsen kanssa olevien vanhempien. Seurakunta on olemassa seurakuntalaisia varten, ja tavoitteena on järjestää toimintaa, joka tavoittaa monet. Seurakuntalaiset voivat olla yhteydessä suoraan omaan seurakuntaansa ja antaa palautetta tapahtumatarjonnasta sekä esittää toiveita.

Riina Halme projektikoordinaattori Vantaan seurakuntien viestintä

Inhimillistä pankkipalvelua PANKKIPALVELUT OVAT peruspalveluja, joita tarvitsevat kaikki. Kaukana ovat ajat, jolloin palkka ja laskuja maksettiin käteisellä. Pankkipalvelujen käytöstä peritään palvelumaksuja eri pankeissa vähän erilaisin perustein. Tämä koskee myös verkkopankin käyttöä. Verkkopankin käyttö ei kaikilta suju. Syynä voi olla ikä, vammaisuus tai muu este. Näillä asiakkailla on oikeus saada laskut edelleen paperisina. Ongelmaksi muodostuu se, että tuolloin maksu voi lähes tuplaantua laskutuslisän takia ja pankissa maksettaessa palvelumaksun takia. Vähävaraisille pankkien palvelumaksut ja laskujen lisämaksut saattavat nousta merkittävän korkeiksi. Vahti ry (Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry) vaatii pankeilta ja yrityksiltä inhimillisyyttä palvelumaksuihin sekä muihin lisämaksuihin. Voitontavoittelua ei tule tehdä vähävaraisten kustannuksella.

Tiina Tuomela Vahti ry:n puheenjohtaja Vantaan seurakuntien luottamushenkilö, mm. yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Hammashoitoa

Kuolleet

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Kuolinilmoitukset Rakas äiti ja mummi

ja -kiitokset

Ulla Brita FAGERSTRÖM

Kirkko ja kaupunki

o.s. Valkonen

-lehdessä

s. 22.7.1931 Helsinki k. 29.4.2022 Vantaa

Ota yhteyttä mediamyyntiin

Kaivaten Marja-Leena & Tiia

040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508

Lennä. Lennä kera Enkelten. Vapaana, irti kahleista, läpi arjen raskaan harmauden, Valoon, Kaikkivaltiaan Syliin Rakkauden. Olet Rakas. Aina.

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 150 ·· Hammasvalkaisu Purentakisko 270 Näkymätön oikomishoito alk. 3000 · alk.

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 920 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 159 € Korjaukset alk. 105 € € • Ilmainen proteesien tarkistus ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

Erikoishammasteknikon palvelut Hammasproteesien valmistus ja huolto Maksuton tarkastus ja suunnitelma. Varaa aika erikoishammasteknikolle

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

P. 020 730 7260 EHT Sirkka Müller P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

(09) 753 11 56

09 628 398

Soita ja varaa aika!

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

BREMERIN KIVI

€ € € € €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Hautauspalveluja

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

€

aika 20min.

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Siunaus toimitettu Honkanummella 2.6.2022 lähimpien läsnäollessa. Lämmin Kiitos osanotosta.

HAUTAKIVET

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

SEURAKUNTAVAALIEHDOKAS Seurakuntavaalit pidetään 20.11.2022 ja ennakkoäänestys 8.–12.11.2022. Kysy tarjousta Kirkko ja kaupunki -lehden vaalikampanjasta.

Äänestäjäsi lukevat Kirkko ja kaupunki -lehteä! 24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Osoitteellinen jakelu

340 000

Jaetaan myös ”ei mainoksia” -koteihin.

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Kiinteistönvälitystä

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

- helpompaa asuntokauppaa! Halusitpa sitten nopeat kaupat tai korkeimman mahdollisen hinnan asunnostasi, varmistan onnistumisesi!

TUIJA TAIVAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV

soita: 040 530 1351 tuija.taivainen@kodit.io

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 10.8. klo 18.30 kesäseurat Östersundomin kko, Kappelit. 65. su 14.8. klo 16 Vantaan yht. seurat, Kivistön kko, Laavat. 2. ke 17.8. klo 18 Hiidenkiviseurat, Klaukkalan kko, Ylitilant. 6, N-järvi. su 21.8. klo 18 seurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1, (Kontula) Hki. ke 31.8. klo 18 körtti-ilta 7 srk, Hvittorp, Hvittorpint. 245, K-nummi; iltakahvit alussa, seurat n. klo 19. Kaikki tilaisuudet www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri. Lataa ”körttiäppi” älypuhelimeen/ tablettiin AppStore/GooglePlay, nimellä Herättäjä-Yhdistys.

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

www.mrautanen.com

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188.

Hyvinvointia Arjesta

KOTITALOUSVÄHENNYS 60 % Omaishoidon vapaat palvelusetelillä. www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Rakennusala

Siivouspalveluja Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Pia Matalalampi 050 431 5536

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

○ kotiapua ○ ulkoilua ○ hoivaa

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Kaire Laanemäe

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Palveluja tarjotaan

Asennan, opetan ja korjaan tietokoneet, puhelimet, TV:t ja muut elektroniset laitteet. Alk. 35 € 044 979 3435 -Petteri

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Myydään asuntoja

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Seuraava Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy

to 25.8.

viimeinen varauspäivä

pe 12.8. klo 14

viimeinen aineistopäivä

ma 15.8. klo 15

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Vuokralle tarjotaan

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Ostetaan ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. DESIGN; ARTEK, NUUTAJÄRVI, ORNO. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Myydään kunnostettu omakotitalo 120 m2 2 kerrosta ja 6 huonetta. Tontti 3 ha. Tontilla 3 erillistä lisärakennusta. Ollut vanha mansikkatila. Mäntsä läntie 524. KärköläJärvelä. Tiedustelut 040 581 9990.

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464. Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12. Edullisia ja siistejä pienvarastoja vuokrattavana Alppilassa. 4 ja 8 m2 vapaana. Autolla viereen. Myös julkisilla. Soittele 044 980 4046. Vantaalla (Lähdepuist.t. 17) 1 h + k + kph + vh, 36 m2, 2. krs. V. 650 €/kk. Vakuus 2 kk, vap. 1.9. P. 0400 316 024.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@ kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Ostetaan perheauto. Hp. max 5000 e. Katsastettu lähiaikoina. Puh. 040 378 38 54. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

IDOLSVOITTAJA ARPONEN

PIRKANMAATA

KUIPALVUU- LOILLUT DEN TAKIA ISMAIL

OPASTAA

YÖN HENGETÄR LÄTKÄVÄÄNÄNEN

JOS

KOIVUNEN

PÄÄTÖKSEKSI

FYSIIKAN TERMI

N I

KIRJAILIJA GORKI POKERISSA JAETTU

perhosella

ROIHUTA

WISKARI HARKKI

EKBLAD GIRS

A LÄPI K

ESIINLUISKAHDUS

ALMILA T

MUKAAN

FUR -

NÄKYY RENKAANA

KAININ POIKA

EHTOOLLINEN

-1.

T "km" A

SUUTARILLA HIRVONEN

JYVÄN KUORTA

TIIVIS

TOISTAMISEEN

N L

PIAN Ä

IDÄN ISO MAA

KÄÄNTEENTEKEVÄ

Ä K

TAHROJA

PUUPALANEN

VIIPYMÄTTÄ

EUROJOKI

ARKISTOSSA

MENOERIÄ

LISÄÄMISTÄ PAPPA

KIRURGIT TAIVAANILO

KREIKAN KIRJAIN

A TUNTURI S

DOUGLAS HASSU JUTTU

Mr.

REPI- U MISET

TELLERVOLLE

N UNKURI

RETI TELÖ I

PAKASTETTUJA

OLEK- SIBESIN KERA LIUS

VEMPAIN PUOLISOIDEN ISIÄ

FINNHITSARTISTI

KIVIKASVO

A S

täys-

SUUKOPUJA

PENTIK HÄLVÄ ROKOTUSKOHTA

SYRJIVÄ

SAMANNIMINEN

TUHOAVA T

SIPERIASSA KEHITTYVÄ

kuilu

SAARINEN

LANNISTUMATON

pihiys T

P N

I POTEVIA S

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

parantaa

YLISTÄÄ

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Hyvää pyhää

14.8.

Päivän evankeliumissa (Luuk. 16:1–9) kerrotaan uskollisuudesta Jumalan lahjojen hoitamisessa.

Hiljaista salamointia ELOKUUN PIMENEVISSÄ ILLOISSA taivaalla voi nähdä valonvälähdyksiä, mutta ukkosen jyrinää ei kuulu. Niitä kutsutaan elosalamoiksi. Vanha kansa uskoi hiljaisen salamoinnin jouduttavan sadon kypsymistä ja varmistavan hengissä pysymisen. Nykyään tiedämme, että elovalkeiden äänettömyys johtuu välimatkasta. Salamat iskevät niin kaukana, ettei ukkosen jyrinä kuulu. Suotuisissa oloissa välähdykset voi nähdä jopa 50 kilometrin päähän.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Viisaus lisääntyy hyvää tekemällä

nien sanoman avaamiseen on olemassa ohje: kaikki unen henkilöt näyttävät jonkun puolen sen näkijästä. Raamatun vertauksiin tällaista ohjetta ei ole annettu, mutta sovellan sitä Jeesuksen vertaukseen epärehellisestä taloudenhoitajasta. Lähtötilanne on tämä: Rikas mies omistaa niin paljon, että on palkannut taloudenhoitajan hoitamaan raha-asioitaan. Tämä tuhlaa rikkaan omaisuutta, jää kiinni ja menettää työpaikkansa. Ennen lähtöä taloudenhoitaja varmistelee omaa tulevaisuuttaan antamalla muille isännän velallisille velkoja anteeksi. Harva voi kutsua itseään rahan määrällä mitattuna rikkaaksi, mutta moni voi ehkä tunnistaa sisimmässään taipumuksen muunlaisen omaisuuden kartuttamiseen. Mielen pohjalla saattaa olla tilikirja. Siinä listataan, kuka perheessä on saanut eniten

rakkautta, mitä on itse antanut muille tai millaisia loukkauksia on kokenut. Sellaiset rikkaudet tekevät ihmissuhteisiin velkasuhteen maun. Kokemusta voi olla myös velkasuhteessa vankina olemisesta. Liika syyllisyys pitää kiinni siinä, mistä pyristelee eroon. Syyllisyyteen auttaa realistinen tilanteen puntarointi. Jos on rikkonut toista vastaan, se kuuluu hyvittää. Jos ei, ei ole hyvitettävää. Jeesus kuvaa taloudenhoitajaa nokkelaksi, vaikka hän toimii eettisesti vähintäänkin epäilyttävästi. Hän käyttää asemaansa hyväksi ja keventää velallisten kantamaa taakkaa. Millaista viisautta Jeesus sitten kannustaa kehittämään? Ainakin taloudenhoitajan mallin mukaan voimme opetella toimimaan tilannetajuisesti ja eteenpäin katsoen. Viisautta lisää hyvän tekeminen muille. Se on aina OK, motiiveista riippumatta.

KAISA KARIRANTA

Anna meille anteeksi velkamme Ekumeenisessa Herran rukouksessa yksi sana poikkeaa meille tutusta Isä meidän -rukouksesta. Synnin sijaan puhutaan velasta: ”Ja anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.” Jeesuksesta käytetään nimitystä Vapahtaja eli hän, joka vapauttaa meidät veloista. Hän toivoo, että vapauttamisen ketjureaktio jatkuu meidän kauttamme. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

”

Nuoret tajuavat aitouden. Falskius ei toimi. PITKÄN LINJAN RIPPIKOULUTYÖLÄINEN PENTTI AIRAKSINEN s. 10

Diakonissalaitos täyttää 155 vuotta Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1867 Aurora Karamzinin aloitteesta. Se oli aluksi kahdeksanpaikkainen kulkutautisairaala, jossa annettiin ensimmäisenä maassamme sairaanhoidon opetusta. Toiminta-ajatuksena oli nuorten naisten kouluttaminen huono-osaisten auttajiksi, diakonissoiksi. Diakonissalaitos on ollut naisten hoiva-alan koulutuksen kehittäjä ja avannut naisille tietä työelämään. Diakonissalaitoksen sairaala oli keskeinen osa toimintaa 1900-luvun lopulle. Diakonissalaitoksen diakonissoja työskenteli jo 1800-luvun lopulta alkaen monilla aloilla; seurakunnissa, kunnallisissa sairaaloissa ja kotihoidossa, kaupunkilähetyksissä, vanhustenhuollossa ja laitoksen omissa lastenkodeissa. Vuonna 1927 aloitettiin kehitysvammaisten huoltotoiminta diakonissa Aino Miettisen aloitteesta. Se sai oman toimitilan ja nimen Rinnekoti vuonna 1930.

Työtä ihmisarvon puolesta Tänään Diakonissalaitos tuottaa vaikuttavia, ja asiakkaiden arkea tutkitusti parantavia sosiaali- ja terveyspalveluja valtakunnallisesti

ja toimii myös Suomen rajojen ulkopuolella. Uusiin hyvinvointiin liittyviin ongelmiin ja haasteisiin etsitään aktiivisesti toimivia ratkaisuja. Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa ihmisarvoinen elämä. Tämän päivän haasteita ovat muun muassa syrjäytyminen ja yksinäisyys, asunnottomuus ja päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat. Diakonissalaitos tekee työtä myös maahantulijoiden, paperittomien ja Itä-Euroopan romanien parissa. Ukrainan sotaa pakenevia on autettu hätäapukeräyksellä ja kotoutumiseen tähtäävällä toiminnalla. Nuorten Vamos -palvelu aloitettiin vuonna 2008 ja tänä vuonna käynnistettiin Nuorten ohjelma vahvistamaan nuorten ääntä yhteiskunnassa. Ihmisten mukaantulo auttamiseen lahjoittamalla on aktiivista ja vahvistanut toimintamme merkitystä tässä ajassa. Uusista haasteista huolimatta työ jatkuu väsymättömästi.

Diakonissalaitos kutsuu kaikki mukaan juhlimaan! Elokuun lopulla Helsingin Kalliossa Alppikadulla sijaitsevaan Diakonissalaitoksen kortteliin kokoonnutaan jälleen perinteisen Korttelijuhlan merkeissä. Juhla järjestetään neljännen kerran kahden vuoden tauon jälkeen. Alueelle levittäytyy jälleen iloinen kirjo tekemistä, musiikkia, teatteria, uutta ja vanhaa. Avoimet ovet opastuksineen ja gregoriaanisen laulun opetustuokio odottavat Diakonissalaitoksen vanhassa ja tunnelmallisessa kirkossa.

Diakonissalaitoksen Korttelijuhla torstaina 25.8. klo 13-17. Osoite: Alppikatu 2, 00530 Helsinki. Maksuton ja kaikille avoin tapahtuma.

Toivotamme sinut tervetulleeksi nauttimaan kulttuurista, laulamaan yhteislauluja tai etsimään aarteita myyjäisistä!

Lisätietoja päivän ohjelmasta www.hdl.fi/korttelijuhla

11.8.2022 kirkkojakaupunki.fi

Risteillä apua Nepaliin Seurakunnassa voi tehdä monenlaista vapaaehtoistyötä. Satu Hellsten ohjaa eläkeläiskerhoa ja Pauno-puoliso tekee pieniä puisia kämmenristejä s. 2

Haluatko päättäjäksi? Vielä ehdit seura kuntavaalien ehdokkaaksi s. 4 Espoo juhlii viikko huipentuu Tuomio kirkon mäelle s. 6

Vapaaehtoisena kirkossa Seurakunnissa on tarjolla monenlaisia vapaaehtoistehtäviä. Toisten hyväksi toimiminen voi tuoda merkitystä omaan elämään.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

oiset ihmiset, yhdessä oleminen ja hyvän tekeminen. Näihin asioihin kolme espoolaista tiivistää sen, mikä heitä motivoi toimimaan kirkon vapaaehtoistehtävissä. Satu Hellsten ohjaa Nupurin kappelilla eläkeläiskerhoa sekä toimii kirkkoväärtinä ja vapaaehtoisena Syysmatin markkinoilla. Hänen puolisonsa Pauno Hellsten ohjaa Karhusuon koululla nikkaripiiriä sekä toimii vaimonsa tapaan kirkkoväärtinä ja vapaaehtoisena Syysmatin markkinoilla. Molemmat toimivat myös pysäkkimessuryhmässä. Lisäksi entinen rakennusalan ammattilainen Pauno Hellsten muun muassa veistää ja hioo tervalepästä pieniä pyöreäkulmaisia kämmenristejä. Niitä myydään Pitäjäntuvassa Espoon tuomiokirkon mäellä, ja myyntituotto menee kokonaan Nupurin eläkeläiskerhojen nimikkokohteeseen Nepalin vammaisille lapsille. – Kämmenristien tekeminen alkoi siitä, kun pappi näytti minulle kämmenristin kuvaa ja kysyi, voisinko tehdä niitä parikymmentä kappaletta retriittiä varten. Kun kysyntää oli, valmistin niitä lisää. Vuosien varrella olen tehnyt niitä ainakin 250 kappaletta, Pauno Hellsten sanoo. HIRVISUOLLA ASUVAT Hellstenit ovat toimineet Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa erilaisissa vapaaehtoistehtävissä lähes 20 vuotta. Aiemmin kumpikaan heistä ei ollut aktiiviseurakuntalainen. Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun Nupurin alueen pappi sai houkuteltua Satu Hellstenin kappelineuvoston jäseneksi. Satu ja Pauno Hellsten kehuvat kirkon vapaaehtoistoiminnassa vallitsevaa hyvää ja myönteistä yhdessä tekemisen henkeä. – Haluan nähdä ihmisiä ja keskustella asioista. Nautin myös siitä, kun saan tehdä jotakin, josta on hyötyä toisille, Pauno Hellsten sanoo. Seurakunnan nikkaripiiri ei ole hänen mukaansa pelkkää käsillä tekemistä, vaan myös keskustelua sekä elämään että Raamattuun liittyvistä aiheista. Kahden tunnin kerhoaika venyy usein pidemmäksi, kun puhuttavaa on paljon. TIINA MERIKANTO OHJAA pastori Marianne Tiihosen parina Mitä vielä? -ryhmää Tapiolan seurakunnassa. Ryhmä tarjoaa vertaistukea äskettäin eläkkeelle siirtyneille. Merikannolla on lisäksi vapaaehtoistehtäviä Tuomasmessussa. Merikanto jäi keväällä eläkkeelle Yleisradiosta, jossa hän toimi pitkään sosiaali- ja terveysasioiden erikoistoimittajana. Vapaaehtoistyötä hän on tehnyt aiemmin muun muassa Kriisipuhelimen päivystäjänä.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2022

Merikanto on pohtinut, mikä saa hänet antamaan aikaansa ja energiaansa toisten hyväksi. Hän siteeraa Franciscus Assisilaisen rukousta, jossa puhutaan katseen suuntaamisesta pois ihmisestä itsestään. – Ajattelen, että pelkästään oman itsensä ympärillä pyöriskely ei tee ihmiselle hyvää. Silloin

”

Pelkästään oman itsensä ympärillä pyöriskely ei tee ihmiselle hyvää.

– Kirkon vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen merkitys voisi olla vielä paljon suurempi, jos vapaaehtoisten mukaan ottaminen seurakunnissa saisi toimivammat rakenteet, Tiina Merikanto sanoo.

TIINA MERIKANTO

Pauno Hellsten on tehnyt puusta ainakin 250 pientä kämmenristiä. Niiden myyntituotolla autetaan Nepalin vammaisia lapsia. Satu Hellsten seuraa vieressä miehensä aherrusta.

Espoo juhlii elokuussa

Espoo juhlii! -viikolla:

perspektiivi katoaa ja huomio keskittyy esimerkiksi omiin kremppoihin.

Sara Sydän tarjoilee tunnelmia kesästä ja esikoisalbumiltaan ilmaisella pihakeikalla Leppävaaran kirkolla maanantaina 22.8.

Saarinen, harmonikka. Jukka Kaukola, sello. Panu Pärssinen, kontrabasso ja mandoliini. Pekka Haahti, baritoni. Musiikki: Pärssinen, Wessman, Sibelius, Kähärä, Jalkanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Espoo juhlii – Esbo firar! Kaksikielinen juhlamessu, tvåspråkig festmässa su 28.8. klo 10 Espoon tuomiokirkko. Vietämme juhlamessua Espoon kaupungin täyttäessä 50 vuotta. Vi firar en festmässa då Esbo stad fyller 50 år.

Espoo-päivänä la 27.8

Espoon tuomiokirkon esittely klo 10 Espoon tuomiokirkko. Tutustu Espoon tuomiokirkkoon, sen mielenkiintoisiin holvimaalauksiin ja 500-vuotiseen historiaan asiantuntevan oppaan johdolla. Kirkon hautausmaan esittely klo 11 lähtö Espoon tuomiokirkon

SIRPA PÄIVINEN

KIRKON VAPAAEHTOISTYÖ mahdollistaa Tiina Merikannon mukaan liittymisen johonkin suurempaan ja samalla ikiaikaisiin hyveisiin – kristilliseen uskoon, toivoon ja rakkauteen – elämän epätäydellisyydestä ja vajavuudesta huolimatta. – Parhaimmillaan vapaaehtoistyö voi antaa elämälle merkitystä. Frank Martela on sanonut, että elämän merkitys on tehdä itselleen merkityksellisiä asioita niin, että tekee itsestään merkityksellisen muille ihmisille. Vapaaehtoistyössä voin toteuttaa tuota viisasta ajatusta. Merikannon kokemus Tapiolan seurakunnasta on myönteinen. Mitä vielä? -ryhmän ohjaajana hän on voinut hyödyntää omia tietojaan ja taitojaan. Syksyllä hän jatkaa samassa tehtävässä, mikäli uuteen ryhmään tulee tarpeeksi osallistujia. – Kirkon vapaaehtoistyön yhteiskunnallinen merkitys voisi olla vielä paljon suurempi, jos vapaaehtoisten mukaan ottaminen saisi toimivammat rakenteet. On varmaan hyvin monenlaisia seurakuntia, mutta käsitykseni on, että mukaan pääseminen jää edelleenkin liian usein sattuman varaan. ■

Sara Sydän pihakeikalla ma 22.8. klo 18 Leppävaaran kirkko. Kenialais-suomalainen artisti ja lauluntekijä Sara Sydän tarjoilee tunnelmia kesästä ja esikoisalbumiltaan. Kitarassa Jesse Hemminki. Kirkon pihalla klo 17.30 pientä purtavaa, 1 e/makupala Yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy. Yhteisvastuugolf pe 26.8. klo 7.30 Gumböle. Tee golfaamalla hyvää! Tapahtuman tuotto Yhteisvastuulle. Yhteisvastuukeräys 2022 tukee koronapandemian vaikutuksista kärsineitä lapsia ja nuoria Suomessa ja maailmalla. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 22.8. espoonseurakunnat.fi. Ylva Haru keikalla pe 26.8. klo 19 Leppävaaran kirkko. Ylva Haru on suomenkielistä folk/rock-americana -henkistä musiikkia tekevä laulaja-lauluntekijä. Haru on luonut nahkansa juurevan soundin ja lauluharmonian ympärille. Vapaa pääsy. Nuo paikat rakkaimmat, Espoo 50 -fantasiat, kantaesitys. Juhlakonsertti pe 26.8. klo 19 Olarin kirkko. Tapiolan Laulu, joht. Uli Kontu-Korhonen. Tapiolan kuoro, joht. Pasi Hyökki. Soitinyhtye Vallarit. Maarit Kyllönen, viulu. Sanna

ALEKSI AHOKAS

Espoon kaupunki täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Tämän kunniaksi Espoo-päivä laajentuu Espoo juhlii! -viikoksi 22.–27.8. Espoon seurakunnat ovat mukana juhlahumussa.

Vapaaehtoistyö Espoon ja Kauniaisten seurakunnissa: espoonseurakunnat.fi/osallistu/vapaaehtoiset ja vapaaehtoistyo.fi/kauniainen Mitä vielä? -ryhmä: www.espoonseurakunnat.fi/ tapiolan-seurakunta/aikuiset/vertaistukiryhmat Syysmatin markkinat 17.–18.9.: espoonseurakunnat.fi/ syysmatinmarkkinat

Riksojen paraati kulkee läpi Tapiolan keskustan Espoo-päivänä lauantaina 27.8.

pääovelta. Mitä hautakivet kertovat meille tänään? Espoon tuomiokirkkoa ympäröivä vanha Kirkon hautausmaa on täynnä paikallista ja valtakunnan historiaa. Asiantuntevan oppaan kanssa kierros hautausmaalla saa mielikuvituksen liikkeelle. Ekumeeninen vaellus klo 10– noin klo 18 Auroran kappelilta Ekumeeniseen keskukseen, Myllyjärvelle. Luonnossa vaeltamista, hiljentymistä ja hartauden viettoa. Välietapit ovat Ingaksen pappila, jossa ruokaillaan, ja Oittaa, jossa ortodoksinen vedenpyhitys. Hengellisestä sisällöstä vastaavat metodistikirkon, ortodoksisen, katolisen ja luterilaisen kirkon papit. Mukaan säänmukainen varustus, vesipullo, sopivat jalkineet ja käteistä rahaa lounaan verran. Riksojen paraati. Juhlimme Pyörällä kaiken ikää -liikkeen 10-vuotista taipaletta. Klo 12 lähtö Karakallion Hopeakotkasta, klo 12.45 Villa Tapiola, klo 13.15 Tapiolan kirkko. Riksojen paraati huipentuu kakkukahville Tapiolan kirkolle klo 14–15. Kaupunkipyhiinvaellus klo 15–18. Lähtö Tapiolan kirkon vieressä olevasta uurnalehdosta. Espoo-päivän kaupunkipyhiinvaellus tutustuttaa alueen historiaan ja luontoon. Pyhiinvaellusreitti kulkee Tapiolasta Pohjois-Tapiolan, Laajalahden ja Otaniemen kautta takaisin Tapiolaan. Vaelluksen varrella on pieniä pysähdyksiä ja rukoushetkiä. Mukaan juomapullo ja pienet eväät. Lopuksi iltamessu.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2022

Vaalimatematiikka suosii pitkiä ehdokaslistoja Syksyn seurakuntavaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

yksyn seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt seuraavien neljän vuoden ajaksi. Ehdokaslistan saa asettaa valitsijayhdistys, jonka takana on vähintään kymmenen äänioikeutettua eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävää seurakunnan jäsentä. Pääkaupunkiseudulla ehdokaslistoja asettavat poliittiset puolueet ja erilaiset, usein kirkkopoliittiset ryhmittymät ja paikalliset seurakuntaväen ryhmät. Joissakin seurakunnissa nuorilla tai partiolaisilla on ollut oma listansa. Monet listoista ovat samoja kuin viime vaaleissa, mutta myös uusia perustetaan. Vaikka myös lyhyiltä muutaman ehdokkaan listoilta saattaa päästä ehdokkaita läpi, vaalimatematiikka suosii pidempiä listoja. Äänet lasketaan samoin kuin kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa, eli omien henkilökohtaisten äänten lisäksi läpimenon mahdollisuuteen vaikuttavat koko listan saamat äänet. Listat, joilla on paljon ehdokkaita, saavat yleensä enemmän ääniä kuin listat, joilla on vain muutama ehdokas.

neista jätti äänestämättä, koska ei tuntenut yhtään ehdokasta. Toinen iso syy oli se, että ehdokaslistan ajamat asiat olivat epäselviä. – Isommissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä vaaditaan kunnon listoja, jotta saa useampia kärkiehdokkaita läpi. Ellei sitten ole joku todella tunnettu hahmo, joka tuo myös lyhyemmälle listalle paljon ääniä, Kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtaja Veli-Matti Salminen sanoo.

”

VARAEDUSTAJIA TARVITAAN LUOTTAMUSELIMISSÄ. VELI-MATTI SALMINEN

VIIME SEURAKUNTAVAALIEN valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4. Kirkon tutkimuskeskuksen vaaleista tekemän tutkimuksen mukaan kolmasosa kyselyyn vastan-

ANI BLOMQVIST

Espoonlahden seurakunnan ruokajakelusta lahjoitetaan leipää Suomenoja Ukraine Aid -avustuskeskukseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2022

Hän lisää, että seurakuntayhtymissä, kuten pääkaupunkiseudulla, äänestämistä hankaloittaa se, että vaaleissa valitaan edustajat sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että seurakuntien omiin seurakuntaneuvostoihin. Äänestäjä ei aina kopissa muista tätä, mikä näkyy hylättyjen äänten määrässä. Varsinaisten jäsenten lisäksi luottamushenkilöitä valitaan myös varalle. Miksi myös tämä kannattaa ottaa huomioon ehdokaslistoja koottaessa? – Luottamuselimissä tarvitaan varaedustajia, jos varsinainen edustaja ei pääse kokoukseen. Varaedustajista voidaan valita jäseniä myös muihin elimiin ja työryhmiin. Lisäksi varasijat ovat tärkeitä, koska osa varsinaisista ehdokkaista joutuu kauden aikana jäämään pois luottamustehtävästä, Salminen sanoo. Kirkko ja kaupunki pyysi pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymiltä tietoja luottamushenkilöiden vaihtuvuudesta vuosina 2019–2022. Vaikka vaihtuvuus ei ole kovin suurta, niin paikallisesti siitä saattaa seurata yllättäviä tilanteita. Helsingissä yhteisen kirkkovaltuuston

Espoonlahden diakonia auttaa ukrainalaisia Espoonlahden seurakunnan diakoniatyö ja Suomenoja Ukraine Aid ovat aloittaneet yhteistyön, jota pitävät yllä vapaaehtoiset. – Seurakunnan ruokajakelussa varsinkin leivästä ja maidosta on kertynyt ylijäämää, jolle meidän täytyi etsiä jakelukanava. Suomenojan Ukraina Aidilla ei tosin ole omia kylmäsäilytystiloja, mutta he voivat jakaa leipää, leivonnaisia ja pullaa. Vapaaehtoistyöntekijät noutavat ruoan

meiltä ja jakavat sen eteenpäin, kertoo diakoni Klarika Vastamäki Espoonlahden seurakunnasta. Suomenoja Ukraine Aid on löyhä vapaaehtoisten ylläpitämä avustuverkosto, joka ei ole järjestäytynyt yhdistykseksi. Tällä hetkellä Suomenoja Ukraine Aid toimii Finnoossa Kauppakeskus Merituulessa. – Näillä näkymin yhteistyön on määrä jatkua syyskuun loppuun asti, jolloin Suomenoja Ukraine Aidin käyttöoikeus Keskon tiloihin päättyy, Vastamäki kertoo. – Eräs Suomenoja Ukraine Aidin vapaaehtoinen käänsi Es-

poonlahden seurakunnan ruokajakelun mainoksen ukrainaksi. Avun tarvitsijat ovat kyllä tervetulleita Espoonlahden seurakuntaan. Espoonlahden seurakunnan elintarvikejakelu järjestetään maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Katso tarkemmat tiedot sivulta 7.

Muistoja Perkkaan kappelista kootaan yhteen Leppävaaran seurakunta kerää seurakuntalaisten muistoja

91 jäsenestä vaalien jälkeen on jäänyt pois neljä, seurakuntaneuvostoista 26. Vantaalla 51 valtuutetusta on eronnut kuusi varsinaista jäsentä ja kaksi heidän tilalleen noussutta varajäsentä. Espoossa 61-henkiseen kirkkovaltuustoon alun perin valittujen tilalle on jouduttu nostamaan neljä varajäsentä, seurakuntaneuvostoista on vaihtunut kahdeksan. Kauniaisten suomalaisen seurakunnan valtuutetuista on neljä jäänyt pois ja samoin on käynyt seurakuntaneuvostossa. YLEISIN SYY luottamustehtävästä luopumiseen on muutto toiseen seurakuntaan. Vaikka muutto tapahtuisi saman kaupungin sisällä, luottamushenkilö menettää paikkansa. Heidät nimittäin valitaan seurakuntakohtaisesti. Tämä vaikeuttaa usein erityisesti nuorten toimimista kirkon luottamuselimissä, sillä heidän elämäntilanteeseensa liittyvät muita useammin muutot.

Perkkaan kappelista. Kappeli tuhoutui tulipalossa kiirastorstain vastaisena yönä 14. huhtikuuta. Talkootyönä rakennettu kappeli valmistui vuonna 1929 ja se oli Espoon toiseksi vanhin kirkkotila. Kappeli palveli myös Leppävaaran seurakunnan pääkirkkona ennen nykyisen kirkon valmistumista 1979. Seurakuntalaiset voivat jakaa omat muistonsa lomakkeella, joka löytyy seurakunnan verkkosivuilta osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi/ leppavaaran-seurakunta. Kappelin raunioita ei edel-

leenkään ole päästy raivaamaan. Syynä on se, että Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen täytyy ensin saada lausunto museo- ja ympäristötarkastajalta. Tontin raivaaminen olisi tärkeää, koska paikka ei ole turvallinen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen arvion mukaan palo syttyi todennäköisesti rakennuksen ulkopuolelta, mikä viittaa siihen, että palo on mahdollisesti sytytetty tahallaan. Tutkinnanjohtaja Jyrki Kallion mukaan tästä on viitteitä, mutta ratkaisevaa vihjettä ei ole saatu.

Kuukausi aikaa asettua ehdolle Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy runsaan kuukauden kuluttua, 15. syyskuuta. Ehdolle voi asettua rippikoulun käynyt ja konfirmoitu 18 vuotta täyttänyt kirkon jäsen. Seurakuntavaaleissa voivat äänestää kaikki 16 vuotta täyttäneet kirkon jäsenet. Jos ei ole tällä hetkellä kirkon jäsen, mutta on aiemmin ollut, takaisin voi liittyä 15. elokuuta mennessä saadakseen äänioikeuden.

Vantaan Rekolan seurakunnassa muuttoliike yhdistettynä lyhyeen ehdokaslistaan johti siihen, että 14-paikkaisessa seurakuntaneuvostossa on enää 12 edustajaa. Tulkaa kaikki -ryhmällä on jäljellä kaksi edustajaa alkuperäisen neljän sijasta. Ryhmän supistuminen muutti voimasuhteita niin, että Sanasta elämään -ryhmällä on neuvostossa enemmistö. Helsingin Vuosaaressa kaksi Tulkaa kaikki -ryhmän edustajaa erosi kesken kauden. Taustana olivat erimielisyydet kirkkoherran johtamistavasta ja hallinnosta. Tilalle löytyivät samasta ryhmästä varaedustajat, joten seurakuntaneuvosto on täysilukuinen. Seurakuntavaalien ehdokasasettelu on käynnissä ja päättyy 15.9. Ehdokkaaksi asettumisesta löytyy tietoa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntavaalisivuilta sekä kirkon vaalisivuilta. Ehdokkaaksi voi asettua seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka on täyttänyt 18 vuotta ennen varsinaista vaalipäivää eli 20. marraskuuta. Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11.

Vaaleissa valitaan kirkon luottamushenkilöt neljäksi vuodeksi. Espoossa ja Kauniaisissa toimitetaan kahdet vaalit. Vaaleilla valitaan jäsenet yhteisiin kirkkovaltuustoihin, jotka johtavat seurakuntayhtymiä Espoossa ja Kauniaisissa sekä seurakuntaneuvostoihin, jotka johtavat seurakuntien toimintaa. Vaaleilla valitut luottamushenkilöt puolestaan valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on koko kirkon korkein päättävä elin. Katso lisää: espoonseurakun-

nat.fi/vaalit ja kauniaistenseurakunta.fi/vaalit.

Naimisiin Tuomiokirkossa kesällä 2023? Espoon tuomiokirkossa järjestetään kesälauantaisin vihkimisiä kello 13 alkaen tunnin välein. Kesälle 2023 on vapaina enää lähinnä kello 17:n aikoja. Vihkiajan voi varata puhelimitse Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta, p. 09 8050 2601.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Tule kirkonmäelle juhlimaan Espoota Espoosta tuli kaupunki 50 vuotta sitten. Miten Espoo juhlii! -viikkoa vietetään Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa, tuomiorovasti Ari Paavilainen? – Espoon seurakunnat ja Tuomiokirkkoseurakunta ovat aina osallistuneet Espoo-päivän viettoon. Nyt juhlitaan koko viikko. Silloin voi tutustua Tuomiokirkon hautausmaahan ja kirkossa vietetään juhlamessu. Lisäksi annamme panoksemme myös yhteisen keskustelutilaisuuden rakentamiseen.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Juhlaviikko huipentuu sunnuntaina 28.8. juhlamessuun Tuomiokirkossa. Millainen se on? – Kutsumme tietenkin kaupunginjohtajan ja muita kaupungin edustajia juhlamessuun, jollaista ei ole ennen vietetty tässä yhteydessä.

HUOM! Tuomiokirkon klo 10

päämessu su 14.8. siirretään konfirmaatiomessun vuoksi Kauklahden kappeliin, jossa se pidetään klo 12. Ks. Kauklahden kappelin tiedot. Konfirmaatiomessujen ajankohdat: ks. www.espoonseurakunnat. fi/lujakallio/rippikoulut/rippikoulut-2022. Tuomiokapitulin istuntokauden avausmessu ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen to 18.8. klo 9. Messun ja työntekijöiden tehtävään siunaamisen toimittaa piispa Kaisamari Hintikka. Kanttorina Petri Koivusalo. Messu su 21.8. klo 10. Liturgia ja saarna Iida Rotko, Reetta Ikonen avustaa. Urkurina Teemu Suominen, kanttorina Anna-Liisa Haunio.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna joka päivä klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

AURORAN KAPPELI Café Auroran kesäkahvila ti ja ke klo 12–14. Kahvia, leivonnaisia, lehtiä & netti, juttuseuraa! www.aurorankappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Messu su 14.8. klo 12. Liturgia ja saarna Kirsi-Marja Koski, Oiva Hujanen avustaa, kanttorina Inka Kinnunen. Seurakunnan päämessu pidetään poikkeuksellisesti Kauklahdessa. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ke 17.8. klo 18. Myllärniemi, Matveinen-Lehtonen, Ikonen, Kinnunen.

SUVELAN KAPPELI Suvelan kesäilta ke 17.8. klo 18

JUSSI HELTTUNEN

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Voidaanko Espoon 1400-luvulla rakennettua Tuomiokirkkoa pitää Espoon historiallisena helmenä? – Kyllä. Kirkossa näkyvät erittäin hyvin historian eri kerrostumat ja vanhat kirkkomaalaukset, jotka kertovat keskiajan uskonnollisuudesta. Kirkkoa on

musiikin ja Sanan äärellä mukavassa seurassa. Tarjolla salaattia, grillimakkaraa ja kahvia 4 e. Malvaranta, Haunio, Kanerva, Alanko. Mahdollisuus antaa lahja KUA:n Ukraina-keräykseen. Elvistä ja rukousta -konsertti su 21.8. klo 16. Pastori Seppo Juntunen. Vapaa pääsy. Kolehti Rukouspalvelu ry:lle. Vapaaehtoiseksi messuryhmään? Kappelin messuryhmien yhteistapaaminen to 25.8. klo 18. Löydä paikkasi messuryhmässä! Jos et pääse iltaan, mutta olet kiinnostunut tulemaan mukaan, ole yhteydessä Marjaan, 040 5311 040, marja.malvaranta@evl.fi. Colourful Espoo -messu 28.8. klo 15. Messu on kaksikielinen. Mari Mathlin ja Sheldon Ylioja. Pyhäkoulu klo 15. Bibliodraamaryhmä ”Kohtaamisia” kolmena tiistaina (6.9., 20.9. ja 4.10.) klo 18–20. Diakoni, bibliodraamaohjaaja Raili Ruotsalainen. Tied. ja ILM. viim. 31.8.: marja. malvaranta@evl.fi, 040 531 1040. Tulossa: Suvelan basaari la 10.9. klo 12–16 Suvelan asukaspuistossa

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2022

Tuomiorovasti Ari Paavilaisen mielestä Espoon tuomiokirkko on kaupungin historiallinen helmi.

muokattu ja siitä on rakennettu ristikirkko myöhemmällä ajalla, mutta paljon alkuperäistä on onnistuttu säilyttämään. Millaisena kaupungin historia näyttäytyy Tuomiokirkon ympärillä olevalla Kirkon hautausmaalla? – Espoon tuomiokirkon hautausmaaalue on historian helmi, mutta siellä näkyy myös nykyajan nopea muutos.

ja kappelissa. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Tahdon laulaa – sana kantaa to 11.8., 18.8. ja 25.8. klo 18. Tuttuja hengellisiä lauluja rohkaisevien sanojen lomassa. Kokoonnumme kappelin lähellä ostoskeskuksen torilla, sateella kappelissa. Avoin rukouspiiri pe klo 18 koko kesän. Tied. Salme Haarlaa, 040 553 3995. www.viherlaaksonkappeli.fi

Siellä on vielä näkyvissä ruotsia puhuvan maalaispitäjän todellisuus sotia edeltävältä ajalta. Sankarihauta on tyypilliseen tapaan hautausmaan parhaalla paikalla. PAULA HUHTALA Espoon tuomiokirkon esittely la 27.8. klo 10, Kirkkopuisto 5. Kirkon hautausmaan esittely la 27.8. klo 11. Juhlamessu Espoon tuomiokirkossa su 28.8. klo 10.

Alberganesplanadi 1, Leppävaara). Kaikki tervetulleita! Noudatamme turvallisemman tilan periaatteita. Mukana Hanne Malkki, Mio Mokki ja Juha Pohjois-Koivisto.

SUVISUNNUNTAIN ILTAMUSIIKKI Sancta Birgitta su 14.8. klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindström, tanssi. Musiikin sävyttämä soolotanssiteos Pyhän Birgitan elämästä. Vapaa pääsy.

UNELMAN KAMMARI

URKUYÖ & AARIA

Kirpputori-kahvila Unelman kammari avoinna 15.8. alkaen ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hartaus kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 13. Etsimme lisää vapaaehtoisia mukavaan joukkoomme. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä: eeva.einola@evl.fi, 050 438 0189.

Konsertit torstaisin klo 21 to 25.8. asti Espoon tuomiokirkossa. Ks. urkuyofestival.fi.

SATEENKAARISIIPI Nuortentila Siiven Sateenkaareva nuortenilta to 18.8. klo 17 (os.

MUSKARIIN! Ilmoittautuminen auki koko kesän, ryhmiä 0–8-vuotiaille: www. espoonseurakunnat.fi/muskarit. Tiedustelut opettajilta: heli.vapaakallio@evl.fi tai taija.karppinen@ evl.fi.

KUOROT JA LAULURYHMÄT Lastenkuorot Tuike (5–7-v.), Hohde (8–10-v.) ja Välke (10–16-v.) ottavat uusia laulajia. Harjoitukset to 18.8. alkaen Auroran kappeli. Tied. heli.vapaakallio@evl.fi. Nuorten ja aikuisten kuorot ja lauluryhmät aloittelevat toimintaansa ja osa ottaa uusia laulajia. Ks. lisää: espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/musiikki/ kuorot.

PERHEILLE Perhekerhot ja -kahvilat aloittelevat toimintaansa viikolla 33. Tarkista oman kappelisi tilanne verkosta: espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet.

HYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN -RYHMÄ Ryhmä kokoontuu ti 13.9. klo 13.30 alkaen Suvelan kappelissa. Käsittelemme hyvinvointiin ja elämänkokemuksiin liittyviä yhdessä sovittavia aiheita, esim. lepo, tunteet, voimavarat, stressinsieto. Ryhmää

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

vetävät Kirsi Salonen ja Eeva Einola. Tied. ja ILM. 6.9. mennessä: kirsi.salonen@evl.fi, 040 547 1861, tai eeva.einola@evl.fi, 050 438 0189. Kokoonnumme kuudesti: 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11. ja 22.11. Kahvitarjoilu. Aluksi lyhyt hiljentyminen.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ilta ensimmäistä lastaan odottaville pareille to 25.8. klo 17 Kirkonkympissä. Miten parisuhde muuttuu vauvan myötä? Illat kuuluvat neuvolan perhevalmennukseen ja ovat katsomuksesta riippumatta kaikille avoimia. Iltoihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen. Kasteinfo. Tied: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165, tai outi. wenell@evl.fi, 040 547 4146. Syksyn muut illat: 29.9., 27.10., 24.11. ja 15.12.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua, sielunhoitoa, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa mm. parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165, ja outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501.

TUKEA VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue p. 040 763 6599; Espoon keskus ja Suvela p. 040 531 1037, 050 438 0189 tai 040 547 1861; Pohjois-Espoon alue p. 040 736 9315, Länsi-Espoon alue p. 050 438 0176 tai 040 513 0862; Viherlaaksolahden alue p. 040 572 5344. espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

ESPOO JUHLII! -VIIKKO 22.–27.8. Ks. yhteinen kooste tapahtumista!

EKUMEENINEN RISTISAATTO La 27.8. klo 10 aloitushartaus Auroran kappelissa. Ks. tarkemmat tiedot Yhteiset-palstalta.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 14.–16.10. ”Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni.” Ohjaajat Pirkko Nurminen ja Eeva Honkanummi. Paikka vielä avoinna. ILM. 24.8.–22.9.: pirkko.nurminen@evl. fi, 040 567 4420.

TALKOOLAISEKSI SYYSMATIN MARKKINOILLE? Vapaaehtoisten ilmoittautuminen on käynnissä: espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat.

SEURAKUNTAVAALIT 2022 Haluatko Sinä vaikuttaa luottamushenkilönä kirkon asioihin?

Asetu ehdolle seurakuntavaaleissa 15.9. mennessä! Lisätietoa: espoonseurakunnat.fi/vaalit.

MATKA ISRAELIIN Mm. Jerusalem, Tiberias oppaan johdolla 20.–28.10.2023. Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861 tai marja.malvaranta@evl. fi, 040 531 1040.

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Tervetuloa Espoonlahden seurakunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta/seurakunnan-tapahtumat1. Kirkko auki 31.8. saakka arkisin klo 8–15, sunnuntaina klo 10–15. Soukan kappeli toiminnan mukaan.

MESSUT Konfirmaatiomessu la 13.8. klo 11 kirkko. J. Lehti, Pitkäniitty. Pöyhölä 3 -rippikouluryhmä. Konfirmaatiomessu la 13.8. klo 14 kirkko. Ylisuutari, Ojala, Eriksson. Pitkäjärvi-rippikouluryhmä. Messu su 14.8. klo 11 kirkko. Haarlaa, Puukko. Yhteisömessu yhteisessä työssä Verkoston kanssa su 14.8. klo 16 kirkko. Etkokahvit klo 15.30. Lapsille pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 14.8. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Ojala. Messu su 21.8. klo 11 kirkko. Turtiainen, Ojala. Yhteisömessu su 21.8. klo 16 kirkko. Etkokahvit klo 15.30. Lapsille pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 21.8. klo 17 Soukan kappeli. E. Aalto, Rautio. Diakonian juhlamessu su 28.8. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Turtiainen, Puukko, diakoniatiimi. Juhlitaan yhdessä – 150 vuotta diakoniaa!

Viranhaltijat Klarika Vastamäki ja Mari Paulasaari vihitään tehtäviinsä. Yhteisömessu su 28.8. klo 16 kirkko. Etkokahvit klo 15.30. Lapsille pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu 28.8. klo 17 Soukan kappeli. Turtiainen, Puukko.

MUSIIKKI Tule mukaan kuoroon! Etsimme uusia jäseniä seurakuntamme kuoroihin. Tied. Elja Puukko p. 0400 505 562. Kansainvälinen kuoro aikuisille la 20.8. klo 18 Soukan kappeli. Kuorossa puhutaan mm. suomea, englantia, venäjää, armeniaa ja arabiaa. Kokoontuminen la 20.8., 3.9., 17.9., 1.10., 22.10., 12.11. ja 3.12. Lisätied.: Sirarpi Tovmasyan, 0440 767 614, sirtov2004@yahoo.com.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 9–9.30. Seurakuntamme alueella asuville. Pappi päivystää ma–pe klo 12–19, p. 050 432 8496. Haluatko jutella? Soita numeroon 046 899 2860. Mikäli vapaaehtoisemme ei voi vastata juuri silloin, hän soittaa sinulle takaisin. Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30 Soukan kappeli. Keskusteleva vertaistukiryhmä. Tied. Esa p. 0500 319 789. Meren ja taivaan välillä parill. vkojen to klo 14 Meriemy, Merenkäynti 3. Avoin ja luottamuksellinen keskusteluryhmä mielen hyvinvoinnin tueksi. Tied. Liisa Pohjonen p. 040 547 1848.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös facebook. com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Brunssi tiistaisin klo 10 kirkko. Brunssitoiminta jatkuu 31.8. saakka. Vapaaehtoinen maksu.

TAVATAAN TAAS! Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Fellowship & Praise Party la 20.8. klo 17 Soukan kappeli. Kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla. Syksyn 2022 illat: 20.8., 11.9. (huom. kirkko), 1.10., 22.10., 12.11. ja 3.12. Lisätied. Jukka Pelkonen 040 580 4416.

Infotilaisuus suomen kielen opettamisesta kiinnostuneille ke 24.8. klo 18 kirkko. Lisätied. Eveliina Roznovski p. 041 518 1244. Yhteisvastuu-golf 26.8. klo 7.30 Gumböle Golf. Tee hyvää pelaamalla golfia! Ilm. viim. 22.8. gg@espoogolf.fi tai p. 0300 870 370. Hinta 80 e/hlö. Tuotto Yhteisvastuulle. Tied. Hannu Niemelä 0500 414 602 ja Ari Lassila 040 512 1661. Hääyö 26.8. klo 20 kirkko. Naimisiin helposti, mutta arvokkaasti! Ilmoittaudu mukaan: 09 8050 2601 (ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12, pe suljettu) tai sähköpostitse: varauspalvelut.espoo@evl.fi. Kakkukahvit hääparille ja 10 vieraalle. Tied. Jukka Lehti p. 050 434 1090. Arjen irtiotto 19.–23.9. Hvittorp. Räätälöi päivistä itsellesi 1–4 vrk kokonaisuus ja lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom! ma klo 14.30–ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa 8.8.–5.9. Ensikertalaiset etusijalla. Linkki ilmoittautumiseen: https:// tinyurl.com/44n5bcrp).

LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE Perhekerhot ja vauvakerhot alkavat ma 15.8. Katso tarkempi aikataulu ja paikkatiedot verkosta. Seikkailevat perheet -liikuntaperhekerho Espoonlahden urheilukentillä alk. la 13.8. klo 10. Maksuton. Liikunnan riemua ja vaihtuvat liikuntahaasteet. Ilm. katriina. vilkman@evl.fi. Yhteistyössä Esbo Svenska församling ja Espoon Latu. Päivä erityisherkille la 10.9. Soukan kappeli. Ilmoittautuminen elokuun aikana. Ohjaajina sielunhoitoterapeutti ja työnohjaaja Tiina Välimäki ja Espoonlahden srk:n perhetoiminnanohjaaja Tanja Routama. Hinta 20 e. Tied. tanja. routama@evl.fi. Rakkauden illat ti 20.9. ja 11.10. klo 17 Soukan kappeli. Pysähdyspaikka parisuhteelle. Illoissa sama sisältö. Tied. Taija Harjokari p. 050 511 0504. Lasten ja isovanhempien leiri 3.–4.9. Hvittorp. Iloista ohjattua yhdessäoloa. Hinta aikuiset 30 e, lapset yli 3v. 15 e. Ilmoittautuminen 15.8. mennessä.

SIUNATTUNA KOULUTIELLE

Laurinlahti, Martinkallio, Koulumäki ja Soukka.

NUORILLE Kaikki nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi. Nuorten messu perjantaisin Sodessa klo 20. Jatkis pe 19.8.–21.8. klo 17 Hvittorp. Kesäkauden päätös ja syyskauden avaus. Hinta 35 e. Tied. Saija Hiltunen p. 040 549 6887.

VIRKISTYSTÄ, LEPOA, RYTMINVAIHDOSTA Arjen irtiotto 19.–23.9. Hvittorp. Räätälöi päivistä itsellesi 1–4 vrk kokonaisuus ja lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom! ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa 8.8.–5.9. Ensikertalaiset etusijalla. Linkki ilmoittautumiseen: https:// tinyurl.com/44n5bcrp).

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Messu ja kirkkokahvit su 14.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Alanne, Salo, Latvanen. Venäjänkielinen iltakirkko ti 16.8. klo 19.30 Uutun kappeli. Tule venäjänkieliseen iltakirkkoon! Приходите на вечернюю молитву на русском языке! Kesäillan ehtoollinen ke 17.8. klo 18 Karakappeli. Alanne. Messu ja kirkkokahvit su 21.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Vallivirta, Alanne, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 28.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Salo, Raunu, Hyry.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Ekaluokkalaiset ja opettajat siunataan ti 23.8. ja ke 24.8. klo 18 kirkko. Pastori Essi Aalto, kanttori Rosa Rautio, srk:n nuorisotyönohjaajia ja lastenohjaajia sekä koulujen opettajia. Jäätelötarjoilu. Tervetuloa perheet, kummit ja muut läheiset. Tiistai-iltaan kutsutaan koulut: Eestinkallio, Latokaski, Maininki, Meritori, Nöykkiönlaakso ja Saunalahti. Keskiviikkoiltaan kutsutaan koulut: Iivisniemi, Kantokaski,

Vauvakerho ti klo 13–15 Leppävaaran kirkko ja to klo 13–15 Karakappeli. Alk. 16.8. Tilaisuus tutustua muihin vanhempiin ja jakaa kokemuksia vauva-arjesta. Perhekahvila ti klo 9–11.30 Leppävaaran kirkko, ke klo 9–11.30 Karakappeli ja to klo 9–11.30 Uuttu. Alk.16.8. Askartelua, leikkiä ja mukavaa yhdessäoloa sekä lapsille että heitä hoitaville aikuisille. Lasten toiminta Facebookissa: Leppävaaran seurakunnan lapset ja perheet, Instagramissa: @minisiipi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

Koululaisten parkit: tekemistä ja seuraa koulupäivän jälkeen ti klo 13–16 Uuttu ja to klo 13–16 nuortentila Siipi. Alk. 6.9.

KOULULAISTEN KERHOT Kiinnostaako koodaus tai kokkailu? Varaa paikkasi ilmaisiin kerhoihin nuortensiipi.fi. Ilmoittautuminen auki elokuun puolivälistä niin kauan kuin paikkoja on vapaana: nuortensiipi.fi. Kerhot alkavat 5.9. Tekemistä syyslomaan: monipuolista ohjelmaa, kavereita ja ajanvietettä loma-aikojen päiviin nuortentila Siivessä. Just sulle 1.–6.-luokkalainen. Syyslomalla ma 17.10.–pe 21.10. Ilm. nuortensiipi.fi.

SOIVA KESÄPÄIVÄ -KONSERTTISARJA

Apua & tukea

Lennosta auttajaksi Kirkko etsii uusia puhelinpäivystäjiä. Viime vuonna valtakunnalliseen Palvelevaan puhelimeen tuli yli 100 000 soittoa.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA PAULI SALMI

irkon keskusteluavun Palvelevassa puhelimessa vastataan vuoden jokaisena iltana aina puoleen yöhön saakka eri puolilta Suomea tuleviin soittoihin. Puheluihin on vastaamassa vapaaehtoisia ja kirkon työntekijöitä, jotka tarjoavat soittajille henkistä ja hengellistä tukea. Helsingin seurakuntien päivystysporukkaan tarvitaan nyt lisää päivystäjiä. – Etsimme ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet auttamaan ja tukemaan muita, Helsingin seurakuntayhtymän Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Raija Narvila kertoo. Päivystäjältä vaaditaan paineensietokykyä sekä kykyä säädellä omia tunteitaan. Oman elämäntilanteen tulee olla tasapainossa. – Päivystäjä kuuntelee ja keskustelee lähimmäisen roolissa. Kaikkea ei tarvitse tietää eikä osata, Narvila sanoo. Anssi, 36, aloitti vapaaehtoisena päivystäjänä loppuvuodesta 2021. Hän on työskennellyt useammalla eri alalla ja suorittaa parhaillaan ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin opintoja. Anssilla on takanaan myös psykologian opintoja. Päivystäjäksi ryhtyminen ei kuitenkaan vaadi minkään tietyn alan osaamista.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2022

– Peruskeskustelulla pääsee pitkälle, Anssi sanoo. Soittaja voi olla elämässään vaikean kriisin keskellä, mutta aina näin ei ole. Yleisimpiä keskustelunaiheita ovat ihmissuhteet, hyvinvointi, arjen tilanteet sekä sairaudet. – Välillä puhelimessa pohditaan, mitä maailmassa tapahtuu. Yksinäisyys on iso teema, joka nousee keskusteluissa esiin, Anssi sanoo. PÄIVYSTÄJILLE JÄRJESTETÄÄN ryhmätyönohjausta kerran kuukaudessa. Työnohjauksessa voidaan käydä läpi onnistumisen kokemuksia ja asioita, jotka ovat jääneet painamaan mieltä. Työnohjaus auttaa myös kehittymään päivystäjän tehtävässä. Anssin mielestä on palkitsevaa auttaa muita. – Päivystäjät yrittävät tuoda valoa ihmisen tilanteeseen. Joskus äänensävyn muutos kertoo, että soittaja on saanut uudenlaista näkökulmaa tilanteeseen. Se tuo itselle aitoa, hyvää tunnetta, hän sanoo. Haku päivystäjäksi on avoinna 30.8. saakka. Hakulomake ja lisätiedot: helsinginseurakunnat.fi/palvelevapuhelin Palveleva puhelin päivystää joka päivä klo 18–24 p. 0400 221 180.

Soiva kesäpäivä – Bible Händel ke 17.8. klo 12 Leppävaaran kirkko. Sarjan päätöskonsertissa kuullaan Raamatun kertomuksiin pohjautuvia Händelin oratorioaarioita. Teppo Lampela, altto, Linnéa Casserly, sopraano ja nokkahuilut, Katri Tikka, barokkiharppu. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu.

KUORO- JA YHTEISLAULUA Arabiankielinen Rauhan kuoro lauantaina 13.8. ja 27.8. klo 18 Uutun kappelissa. Lisätiedot arabienkielisen työn ohjaaja Mirna Nadra p. 050 472 9780. Kansainvälinen TZ-kuoro tiistaina 16.8. ja 23.8. klo 18 Uutun kappelissa. Hengellisiä lauluja venäjäksi, englanniksi, arabiaksi, suomeksi, hepreaksi, latinaksi ja espanjaksi. Tiedustelut Vadim Rozhnovskiy 050 563 5905, vadim. rozhnovskiy(at)evl.fi. Yhteislaulua ke 17.8. klo 16-17 Karakallion torilla. Sateella Karakappelissa. Kanttori Kullervo Latvanen ja pastori Merja Alanne.

KESÄKAHVILA KesäKaveri-kahvila 17.8. klo 17 Karakappelilla. Tule kahville ja ideoimaan yhdessä mukavaa kesätoimintaa: kävelyä, uimista tai vaikka museossa käynti.

AVOIMET OVET KARAKAPPELISSA 16.8. ja 17.8. klo 14–19. Tule katsomaan, tutustumaan, soittamaan, laulamaan, juttelemaan. Paikalla Karakallion aluepappi Merja Alanne.

PARISTA PERHEEKSI -ILLAT Ke 17.8. klo 17 Leppävaaran kirkko. Illoissa keskustelemme mm. lapsen syntymän vaikutuksista, vanhemmaksi tulemisesta ja perhekulttuurin luomisesta. Kaikki illat alkavat klo 17: 14.9., 26.10., 30.11.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata

ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä, sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Diakoniaruokailu ti ja to 6.9. alkaen klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Lounaan hinta 3 e.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta. Olarin kirkko: Pitkäjärven rippikoulun konfirmaatiomessu kirkossa ja verkossa la 13.8. klo 10. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustavat papit Jarmo Jussila ja Antti Malinen, kanttori Sanna Franssila. Messu kirkossa ja verkossa su 14.8. klo 11. Liturgi Maritta Hartikainen, avustava pappi Jussi Koski, kanttori Sari Rautio. Messun yhteydessä Cityriparin konfirmaatio. Kiipula 1 rippikoulun konfirmaatiomessu kirkossa ja verkossa la 20.8. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Samila, avustavat papit Jarmo Jussila ja Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski. Pöyhölän rippikoulun konfirmaatiomessu kirkossa ja verkossa la 20.8. klo 14. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustavat papit Jarmo Jussila ja Tuija Samila, kanttori Mikko Niinikoski. Messu kirkossa ja verkossa su 21.8. klo 11. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Tuija Samila, kanttori Päivi Hakomäki.

PAKOLAISTYÖTÄ ATEENASSA Su 21.8. messun jälkeen n. klo 12 Olarin kirkossa Faisal ja Bella Masih, lähettimme Ateenasta, kertovat pakolaistyöstä pandemian varjossa. He tekevät työtä ateenalaisessa Crossroads -pakolaiskeskuksessa Kylväjän lähetteinä.

SAAREEN SAUNOMAAN Kesäkeskiviikkoisin 1.6.–31.8. Sekava ry:n (= seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt) saunailta Stora Blindsundin saaressa Matinkylässä. Parittomalla viikolla vain naisten vuoro. Haku soutuveneellä Nuottaniemen venesataman itäreu-

Leveys 87 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8. korkeus 205 mm S. 9

KESÄHARTAUS/-MESSU– SUMMER PRAYERS/MASS JA KESÄKAHVILAT Ti Matinkappeli klo 12–13.30. Kesäinen hartaus tai messu kappelisalissa ja sen jälkeen kesäkahvila Matinkappelin kahviossa. Summer prayers/mass, coffee and fellowship afterwards. 16.8. Jarmo Jussila, 23.8. Juha Virta. Ke Olarin kirkko klo 12–13.30 Kesäkahvila, tule jutustelemaan ja kahvittelemaan! Coffee and chatting at Olari church. Come and join us!

OLARIN PORINAPORUKKA Yhdessä olemista ja tekemistä ikääntyneille tiistaisin klo 10–11.30 23.8. alkaen ValoEmy:n tiloissa Kuitinmäessä (Maapallonkatu 8 E-F). Toiminta on maksutonta ja kaikille avointa eikä ryhmään tarvitse ilmoittautua.

la toiminnan mukaan ja su klo 8–14. Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA Messun jälkeen kirkkokahvit Valokahvilassa. Messu su 14.8. klo 10. Messun yhteydessä Pieksämäen seurakuntaopiston rippikouluryhmän konfirmaatio. Hero, Sainio, Jurmu. Viikkomessu ke 17.8. klo 8. Partaharjun rippikoulun konfirmaatiomessu la 20.8. klo 11. Koivisto. Messu su 21.8. klo 10. Messun yhteydessä Valkealan musiikkirippikoulun konfirmaatio. Kallio, Jokivuori, Kalliokoski. Viikkomessu ke 24.8. klo 8.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS Klo 12 maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

DIAKONIATYÖ

KAHVILA VALO

Diakoniapäivystys ti klo 10–11, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email.

Koko kesän ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan.

CHAPPLEVIIKKOTOIMINTA Esim. perhekahvilat, esikko, hangout, alkaa pääosin 15.8. Katso lisää: chapple.fi.

AIKUISTEN RYHMÄT alkavat pääosin syyskuun alussa. Lisätietoja 25.8. ilmestyvässä lehdessä.

MUSIIKKI Nuo paikat rakkaimmat – Espoo 50 -fantasiat, kantaesitys pe 26.8. klo 19 Olarin kirkko. Espoo 50 vuotta kaupunkina -juhlakonsertti. Tapiolan Laulu, johtaa Uli Kontu-Korhonen. Tapiolan kuoro, johtaa Pasi Hyökki. Soitinyhtye Vallarit. Maarit Kyllönen, viulu. Sanna Saarinen, harmonikka. Jukka Kaukola, sello. Panu Pärssinen, kontrabasso ja mandoliini. Pekka Haahti, baritoni. Musiikki: Pärssinen, Wessman, Sibelius, Kähärä, Jalkanen. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

Tapiolan seurakunta Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17,

MUSIIKKIA PUOLEN PÄIVÄN AIKAAN Tapiolan kuoro, joht. Pasi Hyökki 16.8. klo 12 Tapiolan kirkko.. Vapaa pääsy. Vap. eht. ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan.

HILJAISUUDEN MAALAUS ”Kaipaanko paikkaan vai tilaan?” ma 22.8. klo 18 Tapiolan kirkko. Luomme akryylimaaleilla värejä, viivoja ja tekstuureja, joita yhdessä jaettu hiljaisuus nostaa mieleen. Ilmoittautuminen 15.8. mennessä tästä linkistä: https://urly.fi/2FAF. Tiedustelut: karoliina.makela@ sanamalja.fi. 15 vuotta täyttäneille.

KANSAINVÄLISEN VASTUUN ILTA Avoin keskusteluilta kansainvälisen vastuun ja monikulttuurisuuden teemoista. Tule ideoimaan kanssamme syksyn toimintaa ma 22.8. klo 17–19 Tapiolan kirkko. Kahvitarjoilu.

EROSTA ETEENPÄIN Älä jää yksin. Vertaistukiryhmä kokoontuu syksyllä 5 krt. Lisää tapiolanseurakunta.fi. Tied. ja ilm. viim. to 1.9.: kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

MIELEN HYVINVOINNIN LÄHTEILLÄ Keskusteluryhmä mielen hyvinvoinnista kiinnostuneille klo 14–16 Tapiolan kirkko ke 7.9., 14.9., 21.9., 28.9., 5.10. ja 12.10. Tutustutaan mielen hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ohjaajille: Anna Handroo p. 040 572 1242, anna.handroo@evl.fi tai Virpi Guttorm p. 050 310 7981, virpi.guttorm@emy.fi.

SURURYHMÄ Kuolema on kipeä kokemus. Jaa vertaisryhmässä kokemuksiasi ja käy läpi tunteitasi ke 14.9., 12.10., 26.10. ja 30.11. klo 17.30–19 Tapiolan kirkko. Ohj. Katja Karvinen ja Anu Ristimäki. Ilm. viim. pe 9.9. katja. karvinen@evl.fi, 040 593 7386.

Sinusta ehdokas seurakuntavaaleihin? !

ukaan m y t i i L

AVO IMIA TE AM S - IN FOJA E LO K UU SSA

MITÄ VIELÄ? -RYHMÄ Vertaisryhmät eläköityneille alkavat lokakuussa. Tilaisuus tarkastella omaa tilannettaan ja elettyä elämää sekä jakaa kokemuksia eläköitymisestä. Ensimmäinen ryhmä kokoontuu maanantaisin 3.10.–28.11. klo 10–12 ja toinen ryhmä tiistaisin 18.10.–13.12. klo 10–12.Jos haluat tulla mukaan jompaankumpaan ryhmään, lähetä viesti osoitteeseen aaltonenmailis@gmail.com.

KUOROT Gospelkids, alakouluikäisten gospelkuoro starttaa ma 15.8. klo 17.30 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm. elina.jokivuori@evl.fi, p. 040 513 0845. Tapiolan seurakunnan kamarikuoron to klo 18–20.30 Tapiolan kirkolla 25.8. alkaen. Uudet laulajat, tervetuloa! Sovi koelaulu 15.–25.8. kuoronjohtaja Liisa Malkamäen kanssa: liisa.malkamaki@ evl.fi tai 046 920 9017.

RIKSAPYÖRÄN KYYTIIN joka ti klo 11–13 Tapiolan kirkolta. Säävaraus. Kyyti on ilmainen. Lisää: pyorallakaikenikaa.fi. Riksaluotseina toimivat vapaaehtoiset. Tied. koulutuksista: Merita Hietanen, 040 531 1009 tai Sami Viitanen, 050 338 8466.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10–14, ke 12–14, to 10–16, lisäksi perjantaisin 10–14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

KAUNIAISTEN KIRKKO ON POIS KÄYTÖSTÄ REMONTIN VUOKSI Katso väistötilatiedot kunkin

Espoo juhlii

22.–27.8.

ESPOON KAUPUNKI 50 VUOTTA

Seurakuntien juhlatapahtumat ks. Menot-liitteen s. 3. DIAKONIA 150 vuotta

Juhlamessu su 28.8. klo 11 Espoonlahden kirkko

Espoonlahden seurakunnan uudet diakoniatyöntekijät siunataan tehtäviinsä.

SyysMatin markkinat

18.–19.9.

nan laiturista klo 18. Parillisilla viikoilla haku sekä klo 17 että klo 18. Miehet ensin klo 18:30 saakka ja sitten naiset klo 20:een. Ei liikuntarajoitteiselle. Omat eväät, grillausmahdollisuus. Muista laudeliina ym. saunomisvälineet. Saarimaksu 3 e. Säävaraus, myrskyllä ei saunota. Ei lemmikkieläimiä. Koronarajoitukset huomioidaan. Tied. ja ilm. Sekavan puhelimeen 044 068 8068.

Tulisitko vapaaehtoiseksi?

Tarvitaan mm. eläinohjaajia, soppatykkiemäntiä, jousiammunnan ohjaajia ja keppariaskartelijoita. ilmoittaudu

espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat

tilaisuustiedon kohdalta erikseen. Verkossa osoitteessa kauniaistenseurakunta.fi löytyvät ajantasaiset tilaisuuksien kokoontumispaikkaja aikatiedot. Remontin arvioitu valmistuminen on lokakuussa 2022. Srk-toimisto on Sebastoksen toimitilassa 12.8. asti ja ma 15.8. alkaen Kauniaisten kirkolla.

EKALUOKKALAISTEN KOULUTIELLE SIUNAAMINEN To 11.8. klo 18 Sebastoksen pihalla, kahviossa ja kappelissa. Mukana lapsikuoro Singing Suns, Anna Marte, Tiro Rohkimainen, Taru

Lapinharju, Eeva Peltonen ja AnnaKaisa Tuomi. Yhteisen hetken jälkeen askartelua, harrastusmahdollisuuksien esittelyä, jätskit ja kahvit.

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN METODISTIKIRKOSSA Su 14.8. klo 13 saarna ja liturgia Kari Kuula, kanttorina Teija Palolahti. Su 21.8. klo 13 saarna Kari Kuula, lit. Anna-Kaisa Tuomi, kantt. Lasse Mäki. (Kirkon os. Yhtiöntie 33.)

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

ELOPUISTO PERHEILLE Ma 15.8. ja ma 22.8 klo 9.30–11 yhteisten leikkien ja rupattelun parissa Avoimen perhetoiminnan pihassa osoitteessa Thurmanin puistotie 1.

KESÄTREFFIT Seurakuntien toimitila Sebastoksessa. Ke 17.8. klo 14 ”Lempipsalmini”. Jaamme yhteisesti lempipsalmejamme, voit ottaa oman Raamatun mukaan, kantt. Anna Pöyhönen. Ke 24.8. ”Vielä laulaa Suvilintu”,Teija Palolahti ja Pirjo Luoma.

LEIRIPÄIVÄ ISOVANHEMMILLE JA LASTENLAPSILLE La 1.10. Riuttarannan leirikeskuksessa Vihdissä. Ulkoilua, pelejä, askartelua, leikkiä, hyvää ruokaa ja kirkkohetki. Lähtö tilausbussilla Kauniaisten kirkon alapysäkiltä klo 9, takaisin Kauniaisissa klo 16. Ilmoitt. srk-toimistoon p. 050 500

Elämänkaari ESPOON TUOMIO KIRKKO SEURAKUNTA Kastettu Irene Afiwa Mawuena Adade, Kaspian Veikka Alexander Alho, Ottilia Rauha Autio, Melvin Veikko Samuel Brandt, Nooa Juhani Christian Haapamäki, Aliisa Vieno Helmiina Haapaniemi, Aava Aurora Maria Hakalehto, Aino Maria Halinen, Urho Tapio Hatakka, Sebastian Patrik Mattias Hatakko, Joel Benjamin Heino, Rosa Tara Elisabeth Hellström, Linnea Maarit Hyväri, Leevi Vili Julius Hyvönen, Adelina Faina Ijäs, Jesper Voitto Oliver Jokinen, Jooa Mikael Jumppanen, Aapo Matias Kankkunen, Viia Kirsikka Karvonen, Aarni Leo Topias Kasanen, Isla Lilja Inkeri Kasanen, Lilja Ellen Alexia Kostia, Christoffer Matias Alexander Kozlov, Alvar Toivo Tapani Lapinleimu, Mathilda Andréa Alexandra Lexmond, Onni Eevert Maanavilja, Kaspian Erik Malmén, Lyydia Elisabet Mujunen, Edvin Onni Aleksander Mäkitörmä, Janni Sanelma Mänkärlä, Toivo Peter Paaso Puuska, Armas Mikael Parkkinen, Aurora Evelina Peltonen, Oscar Benjamin Penttinen, Alarik Elias Valentin Pullinen, Viola Minea Puranen, Frida Tuula Wilhelmiina Raunio, Taito Eevert Mainio RintaHarri, Eliel Laurent Kristian Ristola, Luka Onni Eemil Salonen, Onni

9000 tai kauniaisten.suom.srk@ evl.fi. Ilmoitt. yhteydessä osallistuvien nimet ja lasten ikä sekä ruokavaliot ja kotiosoite leirikirjettä varten. Leirimaksu 20 e aik. ja 10 e lapsi, alle 3 v. maksuton. Mukana perhetyöntekijä Sanni-famu, Hugo 1 v 10 kk ja diakonissa Pirjo.

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN LEIRI

Maanantaisin alk. ma 29.8. klo 9.30–11 yhdessäoloa ja vertaistukea lapsiperheille, syyskauden aloitus.

Riuttarannan leirikeskuksessa 5.–6.11. Leirillä lapsille ja aikuisille omaa ja yhteistä ohjelmaa: Keskusteluja, leikkejä, ulkoilua, rentoutumista, hyvää ruokaa ja saunomista. Aik. 25 e, lapsi 5 e ja alle 3-v. maksuton, sis. kulj. ja täysihoidon. Lakanat + pyyhe 12 e/hlö. Lähtö kirkon pysäkiltä la klo 9.30 ja paluu su klo 16. Ilmoitt. 14.10. menn. kauniaisten.suom.srk@evl.fi p. 050 500 9000.

MONIKULTTUURISET PERHEET

ASETU EHDOLLE SEURAKUNTAVAALEISSA

Joka toinen la klo 10–11.30 Sebastoksessa alkaen 27.8. keskusteluja ja kokemusten vaihtoa mm. maahanmuutosta ja perhe-elämästä. Ryhmässä puhutaan ja harjoitellaan suomen kieltä. Ryhmää ohj. psykologi Milena Raitmaa. Ilmoittautumiset ilcedmilena@yahoo.es.

Tarkemmat tiedot ja ohjeita kauniaistenseurakunta.fi/vaalit ja www.seurakuntavaalit.fi

PERHEKERHO SEBASTOKSESSA

Emil Akseli Salonen, Lilian Ava Sofia Skogström, Eeli Leon Sokka, Sofia Annina Stjerna, Viljam Ilmari Taivaskero, Enni Alina Serafia Tuukkanen, Alina Amelie Van Gestel, Laura Aurora Van Gestel, Emmi Eveliina Varjonen, Julia Lilja Isabella Vieno, Lumi Marja Virtanen, Mikke Otto Venni Väisänen, Tong Yu, Jaro Markus Ääpälä. Avioliittoon kuulutettu Anton Aleksi Aro ja Eevamari Lehtonen, Mika Martin Halonen ja Maija-Riitta Mirjami Lappalainen, Jussi Olavi Oskari Halsti ja Sonja Annika Järvisalo, Joel Matias Klasila ja Linnea Iina-Maria Klasila, Joakim Rafael Lönnqvist ja Petra Pauliina Saarmila-Lönnqvist, Timo Petteri Miiluvaara ja Nina Krista Johanna Sointula, Joonas Ruwan Chamara Orenius ja Anna Emilia Orenius, Panu Ilmari Piispanen ja Susanne Henrietta Piispanen. Hautaan siunattu Irma Ida Barck 89 v, Maila Anitra Grönlund 92 v, Ruth Adele Margareta Koli 95 v, Piia Riitta Koskinen 42 v, Tapani Uolevi Koskinen 74 v, Osmo Eero Ilmari Kupela 83 v, Martti Reino Juhani Kuusisto 80 v, Ohto Eevertti Kuusisto 17 v, Antti Kalervo Lampinen 45 v, Marketta Lampén 75 v, Hannu Olavi Lassila 80 v, Raili Maria Lindström 89 v, Eino Alfred Lonkila 95 v, Sylvi Leila Orvokki Matoniemi 89 v, Margit Alice Nevala 84 v, Veikko Juhani Nurminen 60 v, Hannu Pentti Sakari Oka 74 v, Emmi Maria

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2022

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3, 02700 Grankulla

Paajanen 30 v, Edvart Poutonen 89 v, Riitta Maria Puranen 74 v, Jouko Kalevi Päivinen 74 v, Reino Johannes Rissanen 75 v, Elna Inkeri Ryytti 92 v, Vuokko Marjatta Sainio 66 v, Pertti Esko Juhani Salo 78 v, Riikka Susanna Seppänen 51 v, Teuvo Olavi Siivonen 74 v, Raija Ireene Sjölund 83 v, Marja Kaarina Taimio 57 v, Timo Toivo Tarvas 80 v, Esa-Matti Tolppanen 72 v, Pertti Kalevi Tukiainen 77 v, Erkki Eemeli Väänänen 88 v, Lassi Antero Wikström 69 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu Matilda Iida Armida Ahokas, Isabella Aleksandra Dahlström, Sakari Gabriel Eronen, Lasse Juhani Henriksson, Otso Eerik Hormila, Iiris Inkeri Juvonen, Toni Kristian Järvi, Sandra Ellen Karttunen, Alvar Valo Mikael Kirves, Seela Olivia Koistinen, Kaapo Eero Juhani Kolkka, Elina Aili Edith Labarthe, Lea Liisa Emilia Labarthe, Emil Kasper Lindgren, Jare Olavi Merikukka, Linnea Mea Maria Mikkonen, Dylan Coriel Tetteh Nartey, Veena Kukka Elina Pennanen, Gabriela Maria Põldve, Robin Victor Gustav Rehn, Malla Livia Rytkönen, Ossi Tapio An Duc Saarenheimo, Max Vincent Sivonen, Hugo Noel Skorin, Daniel Joonatan Snellman, Jesse Francis Tiainen, Aarno Väinö Olavi Tikkanen, Oliver Alexander Karinpoika

tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi

HÖGMÄSSA I SEBASTOS SÖ 14.8 och 21.8. kl. 12. Kaffeservering.

KONFIMATIONER I ALBERGA KYRKA LÖ 13.8. kl. 12 (Elämännokkagruppen) och kl.16 (Sjömansrogruppen). SÖ 14.8. kl. 15 (Enä-Seppägruppen).

Yhteiset

Ekumeeninen Ristisaatto la 27.8. klo 10–n. klo 18. Luonnossa vaeltamista, kirkkotiloihin tutustumista, hiljentymistä ja hartauden viettoa kaikille pyhiinvaelluksista, luontohengellisyydestä ja ekumeniasta kiinnostuneille pääosin ulkona. Aloitus klo 10 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Rukoushetki. Kahvitarjoilu. (2,4 km kävelyä). Klo 12 Ingaksen pappila, Ingaksentie 9.

Urvanto, Rasmus Sulo Oliver Virkkala, Frans Kullervo Volanen, William Johannes Winterhalter. Avioliittoon kuulutettu Oiva Juhani Aho ja Sanna-Kaisa Koivumäki, Patrik Mathias Björkskog ja Susanna Emilia Laurikainen, Toni Oskari Lemettinen ja Maiju Annina Seppänen, Markku Tapani Saarinen ja Tiina Helena Hyttinen, Pyry-Lii Gandalf Joonatan Soinio ja Oona Anette Hurmalainen. Hautaan siunattu Elina Katariina Auranmaa 92 v, Anna Kaarina Haasmaa 80 v, Jussi Ilmari Heinonen 87 v, Pertti Johannes Heinonen 73 v, Eila Ester Cecilia Hällfors 92 v, Risto Olavi Hänninen 69 v, Pentti Tapio Immonen 89 v, Esko Juhani Jauhiainen 85 v, Tarja Tellervo Jeremejew 65 v, Johan Jaakko Järvelä 90 v, Maija Kaarina Kilpiä 80 v, Eila Sirkka Orvokki Koivunen 75 v, Kauko Johannes Laine 74 v, Mari Sini Johanna Lestelin 41 v, Gunnar Elo Nestori Lindgren 88 v, Ritva Sinikka Lumivuori 83 v, Taavi Kalevi Maaranen 88 v, Juha Yrjö Oskari Maijala 68 v, Börje Gustaf Nikander 89 v, Iiris Irma Annikki Olkkola 89 v, Heimo Juhani Paju 82 v, Maarit Orvokki Palonen 58 v, Aira Marjatta Pekkonen 75 v, Helka Ritva Elina Posti 90 v, Matti Ilmari Rytkönen 86 v, Marja-Kaarina Salusjärvi 75 v, Terttu Helena Soinila 95 v, Maija-Liisa Soivio 72 v, Risto Ilmari Tuukkanen 77 v, Pertti

Hetkipalvelus. Kevyt lounas 5 e. (3,8 km kävelyä). Klo 14 Oittaa, ortodoksinen vedenpyhitys. (4,4 km kävelyä). Klo 16 Ekumeeninen keskus, Myllyjärventie 9. Katolinen messu. Grilliruokia. Sään mukainen varustus, vesipullo, vaellukseen sopivat jalkineet ja käteistä lounaan hinnan verran. Vaelluksen kokonaispituus on n. 11 km. Järjestäjinä Espoon ja Kauniaisten ekumeeninen toimikunta, Helsingin ortodoksinen seurakunta, Kauniaisten metodistiseurakunta, Studium Catholicum sekä Espoon ja Kauniaisten luterilaiset seurakunnat. Seitsemän seurakunnan körttiilta Hvittorpissa, Hvittorpintie 243, 02430 Masala, Kirkkonummi ke 31.8. klo 18. Klo 18 kahvitus, siioninvirsiseurat alkavat klo 19. Puhujina Arja Majuri, Simo Juntunen, Hannu Pöntinen ja Kaisa Tuokko. Arjen irtiotto 19.–23.9. Hvittorp. Räätälöi päivistä itsellesi 1–4 vrk:n kokonaisuus ja lepää, syö hyvin,

Kaarlo Vahtivuori 81 v, Pentti Sakari Varis 79 v, Toini Irene Winter 87 v, Lahja Orvokki Witikka 87 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Lily Alexa Bock, Oliver Lennart Arvid Pitkälä. Avioliittoon kuulutettu Marianna Erika Ojanperä ja Pasi Kalervo Ryynälä. Hautaan siunattu Ossian Jarl Armas Granlund 94 v., Irmeli Helmi Vilhelmina Kukkapuro 88 v, Jouko Ensio Liimatainen 84 v, Ulla Maija Miettinen 97 v, Marja Riitta Rossilahti 91 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu Helmi Eveliina Afflekt, Patrik Justus Becker, Samuel Elias Bezerra, Pinja Benita Haapala, Niklas Noel Heinonen, Iivo Arvid Häkkinen, Paavo Tapio Ilpala, Aava Rosa Josefin Jääskeläinen, Rasmus Anselmi Olavi Kalevo, Elviira Milja Maria Karhu, Eero Vilho Tapio Kortet, Olavi Johannes Kumpulainen, Eetu August Oskari Lassila, Julius Eino Gabriel Leppä, Tomas Aleksi Luukkonen, Alvar Adiel Lähteenmäki, Enni Vilhelmiina Malava, Teo Toivo Malkamäki, Emilia Aino Alisa Narko, Livia Matilda Lilja Niemikorpi, Martin Alexander Pudas, Lotta Helmiina Pulkkinen,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom! ma klo 14.30–ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa 8.8.–5.9. Ensikertalaiset etusijalla. Linkki ilmoittautumiseen: https:// tinyurl.com/44n5bcrp).

International

Colourful Espoo: Colourful Christian Worship service Suvela chapel (Kirstintie 24), on Sun 28th August at 3 pm,. This service is bilingual, Finnish-English. Liturgy Mari Mathlin, music Sheldon Ylioja. Espoonlahti Fellowship & Praise Party, Soukka Chapel, Soukankuja 3, on Sat 20th August at 5 pm. International evening of fellowship and praise with food, music and dance. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo. International Adult Choir, Soukka Chapel, Soukankuja 3, about every

Siiri Irene Räsänen, Venla Asta Maria Taavila, Oberon-Lancelot Sebastian Tabell-Aouni, Nooa Lukas Tulensalo, Ukko Onni Matias Uskonen, Eeli Sakari Johannes Uusitalo, Kristian Eemi Allan Veijalainen, Alissa Lilja Adelia Vesterinen. Avioliittoon kuulutettu Benjamin Sebastian Bergman ja Henrietta Maria Annika Nummela, Joni Juhani Ervasti ja Pipsa Millamari Ahtiainen, Arturi Reima Kuukka ja Rosa Kaarina Sievers, Joonas Samuli Lehtonen ja Kaisla Kerttu Pakkanen, Jorma Uolevi Lyyjynen ja Raili Liisa Irmeli Suutari, Joona Samuli Mämmi ja Matilda Johanna Laatu, Olli Juhani Tuderman ja Tiia Kaarina Auranen. Hautaan siunattu Anja Marjatta Forsman 74 v, Eila Marjatta Heiskanen 90 v, Niina Katri Jungell 53 v, Virve Asta Elina Juurmaa 68 v, Kristin Jämsén 87 v, Eeva Marjatta Karhunen 89 v, Raili Ritva Kohonen 89 v, Toini Annikki Kuusiluoma 93 v, Markku Elis Kölhi 71 v, Toini Maria Lehtovirta 84 v, Marja-Liisa Luostarinen 77 v, Ilkka Martti Hemminki Lähteenmäki 80 v, Matti Johannes Mänttäri 83 v, Pirkko Kyllikki Määttänen 79 v, Eila Annikki Niiranen 88 v, Sirpa Tuulikki Penttinen 82 v, Jukka Pekka Ripatti 63 v, Maire Tuulikki Ruohoniemi 82 v, Hannu Paavo Salimäki 80 v, Aila Marita Salminen 73 v, Pirkko-

other Sat 20.8.–3.12. at 18–19.30. The following languages are being used in the Choir: Finnish, English, Russian, Armenian and Arabian. There is no need to be professional in the field. For more information you may contact: Sirarpi Tovmasyan (Sira), 0440 767 614, sirtov2004@yahoo.com. See more: espoonseurakunnat.fi/ osallistu/colourful-espoo.

Kirkoissa soi TORSTAI 11.8. Urkuyö & Aaria: Suomen kansallisooppera – Oopperan Gospel klo 21 Espoon tuomiokirkko. Suomen Kansallisoopperan kuoro ja solistit, kuoron johto Marge Mehilane, Jukka Nykänen Band. Liput: lippu. fi, urkuyofestival.fi.

LAUANTAI 13.8. Bible Händel: Händelin aarioita Raamatun kertomusten pohjalta

Liisa Soini 86 v, Elna Annikki Tamminen 94 v, Taimi Hellä Annikki Tikka 98 v, Ritva Anneli Winqvist 75 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu Charlie Ilmo Elmeri Christian, Amos Arvo Salomon Hahne, Otso Alvar Hiirsalmi, Stella Helena Hotokka, Nooa Aatos Juhani Hyttinen, Noah Christian Hänninen, Elli Linnea Isometsä, Hilla Meeri Esteri Jokinen, Rebekka Eve Claudia Kapanen, Linda Maria Alexandra Kivikari, Bruno Rasmus Koski, Hugo Emil Koski, Kasper Väinö Valtteri Koskimäki, Oliver Ossi Aleksander Lavonen, Emma Olga Lehtonen, Eriko Lievonen, Johan Edvin Lindroos, Sara Alexandra Mejía Helminen, Lydia Isabel Moberg, Aada Aurora Mäki, Amelia Eleanore Peltokangas, Hertta Helena Pesonen, Etta Olivia Rihtniemi, Aino Maire Pauliina Seppälä, Onni Oskari Mauno Sylvänne, Iiris Emilia Särkioja Miranda, Kristjan-Timo Tammela, Zola Alma Lilly Tapola, Leino Lauri Antero Tommila, Topi Ilari Ukkonen, Verna Maritta Virtala, Sara Elvi Margareta Wahlroos. Avioliittoon kuulutettu Sampsa Antti Petteri Helin ja Aino Maija Yrttiranta, Juhani Antero Kuparinen ja Hanna Katariina Suortti, Joonas Iisakki Kuusakoski ja Isabella Donna Sarah Palmroos,

klo 15 Kauklahden kappeli. Linnéa Casserly, sopraano ja nokkahuilu; Teppo Lampela, altto; Katri Tikka barokkiharppu. Vapaa pääsy, vap. eht. ohjelmamaksu. Bible Händel -konsertti myös Leppävaaran kirkossa ke 17.8 klo 12 Soiva kesäpäivä -sarjan päätöskonserttina.

SUNNUNTAI 14.8. Suvisunnuntain iltamusiikki: Sancta Birgitta klo 19 Espoon tuomiokirkko. Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindström, tanssi. Sooloteos Birgitasta, pyhästä, kapinallisesta naisesta sekä hänen pyrkimyksestään itselliseen elämään. Vapaa pääsy. Vap.eht. ohjelmamaksu.

TORSTAI 18.8. Urkuyö & Aaria: Ilona Irti. Monologiooppera Op. 100 klo 21 Espoon tuomiokirkko. Sävellys Timo-Juhani Kyllönen, teksti Leena Lehtolainen, ohjaus Juulia Tapola. Aurora Marthens, sopraano, Jonathan

Roozeman, sello, Jan-Paul Roozeman, piano, Rebecca Roozeman, viulu. Urkuyö ja Aaria -festivaalin tilausteoksen kantaesitys. Liput: lippu.fi, urkuyofestival.fi.

nen barokkiorkesteri ja KreetaMaria Kentala, viulu ja liidaus. Georg Friedrich Händel, Johann Sebastian Bach. Liput: lippu.fi, urkuyofestival.fi.

SUNNUNTAI 21.8.

PERJANTAI 26.8.

Elvistä ja rukousta -konsertti klo 16 Suvelan kappeli. Pastori Seppo Juntunen esittää Elviksen lauluja. Vapaa pääsy. Kolehti Rukouspalvelu ry:lle.

Nuo paikat rakkaimmat – Espoo 50 -fantasiat, kantaesitys klo 19 Olarin kirkko. Espoo 50 v. kaupunkina -juhlakonsertti. Lisätiedot Olarin seurakunnan palstalla. Ylva Haru klo 19 Leppävaaran kirkko. Suomenkielistä folk-rockamericana-henkistä musiikkia tekevän laulaja–lauluntekijä Ylva Harun soolokeikka on osa Espoo juhlii! -viikon ohjelmaa. Vapaa pääsy.

MAANANTAI 22.8. Sara Sydän pihakeikalla Leppävaaran kirkolla klo 18. Kenialaissuomalainen artisti ja lauluntekijä tarjoilee tunnelmia kesästä ja esikoisalbumiltaan, kitarassa Jesse Hemminki. Espoo juhlii! -viikon ohjelmaa. Vapaa pääsy. Sateen sattuessa sisätiloissa.

TORSTAI 25.8. Urkuyö & Aaria: Venetsialaiset – Suomalainen barokkiorkesteri klo 21 Espoon tuomiokirkko. Suomalai-

Jaakko Juhani Kytölä ja Pauliina Heli Maria Koppelomäki, Mika Sakari Mäenpää ja Julia Johanna Nurmio, Sami Mikael Nurmi ja Sanna Maria Niemi, Jaakko Andreas Vantaa ja Essi Anniina Korhonen, Patrik Johan Wikström ja Heidi Alexandra Hemmer. Hautaan siunattu Merja Anneli Alanen 70 v, Esko Juhani Brusila 80 v, Eero Olavi Carpén 92 v, Hilda Maria Hanhivaara 103 v, Maija-Liisa Haukka 83 v, Jaana Marita Hyvärinen 59 v, Taimi Mirjam Häkkinen 81 v, Lilli Kirsti Elina Jalkanen 94 v, Matti Urpo Päiviö Jääskeläinen 89 v, Aili Anneli Kemppi 83 v, Tuula Irmeli Kohi 76 v, Heikki Yrjö Koivisto 77 v, Marja-Liisa Kokkonen 77 v, AnnaLiisa Levy 92 v, Jyri Henry Lindqvist 66 v, Petri Kalervo Multanen 65 v, Tarmo Antero Määttänen 63 v, Antti Uolevi Niittylä 84 v, Hellevi Nummelin 93 v, Markku Allan Palttala 72 v, Jukka Tapani Peltokangas 67 v, Esa Veli Soininen 90 v, Antti Kosti Johannes Syvälahti 91 v, Eeva Liisa Tuori 84 v, Taimi Tellervo Turunen 86 v, Antti Olavi Uski 78 v, Oskar Arvid Vahervuori 57 v, Aino Maria Vasama 90 v, Elmar Virunurm 100 v, Leo Pertti Kullervo Vuorinen 87 v.

Elo, Dalia Penelope Heikkinen, Akseli Tapani Kostamo, Selina Katarina Kulju, Petrus Hannu Artturi Niemi, Martta Alina Pastila, Pyry Aarni Eemeli Ruottinen, Mandi Eleonoora Saura, Olivia Stella Leona Timonen, Leona Ellen Tuohisto-Kokko, Seela Loreini Wennerkoski. Avioliittoon kuulutettu Ville-Petri Johannes Järvinen ja Anna Vilhelmiina Ruohola, Peik Wilhelm Juhana Peuranheimo ja Tiina Johanna Karkiainen, Mikko Santeri Semi ja Tuuli-Maria Topelius. Hautaan siunattu Peter Alcenius 77 v, Keijo Erik Adolf Asplund 74 v, Pirkko Marita Etelävuori 90 v, Erkki Antero Heikkinen 74 v, Raimo Pentti Hopia 80 v, Reetta Onerva Kyllikki Hyvönen 84 v, Hilkka Mirjam Orvokki Hyöty 93 v, Elsa Kyllikki Järvimäki 90 v, Urho Kaijanen 91 v, Marja-Leena Kaltokari 73 v, Patrice Fodé Keita 52 v, Ilkka Markus Leino 81 v, Antti Olavi Niemi 83 v, Sami Santeri Ojanperä 28 v, Pekka Tapani Pesonen 89 v, Timo Pertti Salo 85 v, Kaarlo Simonen 83 v, Lauri Kalevi Susi 88 v, Paavo Matti Antero Tiittala 74 v, Atte Pekka Tirronen 91 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Kastettu Eliel Kauno Ilmari Anttila, Lea Elise Degerth, Noel Kuutti Mikael

Döpt/Kastettu Simisola Ifeoluwa Erika Alabi, Kasper Nils Erik Aschan, Mario De

Berardinis, Alexander Anton Illman, Lucas Elliot Maximilian Jerima, Emilia Elisabeth Lehelä, Noa Albin Linnalahti, Inga Liisa Margareeta Lönnberg, Kaspian Theo Tapani Lönngren, Vincent Henrik Axel Manelius, Wilma Isabel Nyman, Alva Linnea Pesonen, Lukas Emil Alexander Saarentaus, Alicia Emilia Sandås, Adella Helena Sofia Tiira, Hans Anton Ivar Törnqvist, Liv Anni Erika Wikström. Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon kuulutettu Filip Alexander Tomsson Björndahl ja Helena Ingeborg Backman. Avliden/Hautaan siunattu Nina Christina Andersson 56 år, Edit Emilia Antell 97 år, Kurt-Erik Wilhelm Bäckström 54 år, Gunvor Carita Dorothea Engman 83 år, Lars Birger Grönholm 80 år, Rea Irene Hollfast 87 år, Irma Margaretha Lindgren 90 år, Per Olov Eliel Lindholm 83 år, Rolf Christian Lydman 75 år, Nils Åke Löfström 88 år, Yrsa Olander 83 år, Christer Curt Rautio 74 år, Lauri Olavi Strömberg 97 år, Tua Gunilla Svenskberg 73 år, Andreas Christian Weber 36 år, Nils Erik Roland Weckstén 70 år, Daisy Harriet Linnea Winqvist 90 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2022

uskottu toivottu rakastettu

seurakuntavaalit 2022

vaalipäivä 20.11.2022

espoonseurakunnat.fi/vaalit

Kuulutus äänioikeutettujen luettelosta Espoon ja Kauniaisten evl.lut. seurakunnissa toimitetaan 20.11.2022 seurakuntavaalit, joissa valitaan jäsenet yhteiseen kirkkovaltuustoon sekä kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon. Äänioikeutettujen luettelo on nähtävänä seurakunnan jäsenille perjantaina 2.9.2022 kello 10–14 ja maanantaina 5.9.2022 kello 15–19 kunkin seurakunnan toimistossa. Äänioikeutettujen luetteloon äänioikeutetuiksi on merkitty kaikki viimeistään 20.11.2022 16 vuotta täyttävät kirkon jäsenet, jotka on 15.8.2022 merkitty tämän seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi. Oikaisuvaatimuksen äänioikeutettujen luettelosta saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen luettelosta tai että häntä koskeva merkintä on luettelossa virheellinen. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä 7.9.2022 kello 16.00 mennessä kunkin seurakunnan toimistoon/ kirkkoherranvirastoon. Kunkin seurakunnan vaalilautakunta käsittelee oikaisuvaatimuksia 3.10.2022 pidettävässä kokouksessaan. Espoossa ja Kauniaisissa 15.7.2022 SEURAKUNTIEN VAALILAUTAKUNTIEN

PUHEENJOHTAJAT

SEURAKUNTIEN VAALILAUTAKUNTIEN

PUHEENJOHTAJAT

SEURAKUNTATOIMISTOT

Esbo svenska församling

Annika Olsen Nyberg Kyrkogatan 10, 02770 Esbo

SEURAKUNTATOIMISTOT

Olarin seurakunta

Matti Finskas

Espoonlahden seurakunta

Eero Kling

Rälssitilankuja 1, 02200 Espoo

Tapiolan seurakunta

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Antti Kujanpää

Kristiina Mustakallio Kirkkopolku 6, 02100 Espoo

Grankulla svenska församling

Magnus Öhman

Kavallvägen 3, 02700 Grankulla

Leppävaaran seurakunta

Pertti Kaista

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Markku Rähmönen

Kavallintie 3, 02700 Kauniainen

Kipparinkatu 8, 02320 Espoo Kirkkokatu 10, 02770 Espoo Lars Sonckin kaari 16, 02600 Espoo

LISÄTIETOJA

www.espoonseurakunnat.fi/vaalit · www.esboforsamlingar.fi/valet www.kauniaistenseurakunta.fi/vaalit · www.grankullaforsamling.fi

ekoilija sekoilija rukoilija ASETU EHDOLLE SELLAISENA KUIN OLET.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11/2022

”

Pyrin vaikuttamaan niin, että kirkko olisi merkityksellinen myös tässä ajassa.

#S EU R A K U NTAVA A LI T #KI RKKOESP OOSSA