Kirkko ja kaupunki 2022 11 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

11.8.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Popkanteletar Ida Elina aloitti uransa soittamalla hautajaisissa s. 18 Pitkä ja hidas tie osoittautui hyväksi, kun Samuel Salovuori toipui masennuksesta s. 20

Yhdelle tarot-kortit ovat itsetuntemuksen apuväline, toiselle humpuukia. Mitä sanovat luterilainen pappi ja uskonnontutkija? s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Suuri on vain harvoin suurenmoinen

Siellä on suuri ja syyttävä kuoro. Maahan vaipua sinun on vuoro.

HELSINGIN KAUPUNGIN PALKKASOTKU koskee kipeästi monien pääkaupunkiseudulla asuvien elämää. Mitä tästä murheellisesta sotkusta voidaan oppia?. Ensinnäkin, että suuri koko ja suurenmoisuus kulkevat harvoin käsi kädessä. Jossain tulee raja vastaan, kuinka suuren joukon asiat iso organisaatio pystyy kätevästi järjestämään, varsinkin jos tarvittavat järjestelmätkin hankitaan siltä omalta isolta organisaatiolta. TOINEN OPETUS LIITTYY juuri hankintoihin. Helsingin kaupunki osti palkanmaksujärjestelmänsä kaupungin omalta sidosyksiköltä – sinänsä ihan laillisesti – ilman kilpailutusta ja ilmeisesti ilman normaaliin hankintasopimukseen liittyviä sanktioita siitä, miten palvelun tarjoaja sitten toimii, jos tuote osoittautuu sekundaksi eikä toimi, kuten luvattiin. Reilu kilpailu ja sen myötä syntyvät selkeät sopimukset takaavat hyvin toimivilla markkinoilla sen, että mahdolliset vikatilanteet koituvat ensi sijassa palveluntarjoajan eikä niinkään asiakkaan murheeksi. Tässä on kirkollakin oma murheenkryyninsä. Sen sijaan, että kirkko keskittyisi omaan ydintehtäväänsä, se haluaa hoitaa itse myös maanlaajuisen suurorganisaation (eli itsensä) taloushallinnon sen sijaan, että ostaisi sen palveluna alan ammattilaisilta. Kirkon palvelukeskuksen Kipan perustaminen kymmenen

vuotta sitten on lisännyt seurakuntien taloushallinnon kuluja kymmeniä miljoonia euroja ilman, että tuon kirkon oman monopolin palvelu olisi merkittävästi aiempaa parempaa ja sujuvampaa. KOLMAS OPETUS ON läheisyyden merkitys. Kun yhteisö on liian suuri, siitä tulee myös etäinen ja turhan byrokraattinen. Päätökset pitäisi tehdä mahdollisimman lähellä niitä, joita päätökset koskevat. Silloin palkansaajakaan ei ole vain numero jossakin taulukossa vaan ihminen, joka tarvitsee palkkarahansa elämiseensä. Lähipäätösperiaate tuli laajemmin keskusteluun katolisen sosiaaliopin piirissä 1930-luvulla. Silloin se kohdistui ennen kaikkea totalitarismin uhkaan, ja sillä on paljon annettavaa edelleen – EU:sta aina valtion, kuntien ja seurakuntien hallintoon asti.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

RUNOILIJA AARO HELLAAKOSKI (1893–1952)

Tänään Tein virheen ja yritän olla ajattelematta itseäni paskiaisena. NÄYTTELIJÄ WILL SMITH YLEN UUTISESSA 31.7.

Iankaikkisesti Ole rohkealla mielellä, poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.

”

JEESUS MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA (9:2)

KUN YHTEISÖ ON LIIAN SUURI, SIITÄ TULEE MYÖS ETÄINEN JA TURHAN BYROKRAATTINEN.

Kirkko ja kaupunki

11 11.8.2022

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Hyvä Jumala, Käteni tuntuvat lyhyiltä ja kaikki sanat riittämättömiltä. Saatan lapseni kouluun ensimmäisen kerran. Katso, miten pieni hän on vielä. Varjele ja siunaa tämäkin polku.

Seuraava lehti ilmestyy 25.8. KANNEN KUVA: HANS NISSEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Välillä kiroileminen helpottaa oloa” Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa vastaa Kirkko ja kaupungin TikTok-tilillä nuoria askarruttaviin Onko oikein? -kysymyksiin. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa, miten päädyit Kirkko ja kaupungin TikTok-papiksi? – Idea syntyi Kirkko ja kaupungin toimituksessa. Erilaiset sosiaalisen median alustat ovat kiinnostaneet minua jo pitkään, mutta TikTokia en ollut vielä silloin tehnyt itse. Mielestäni Onko oikein? -sarjassa on hyvässä suhteessa aitoutta, visuaalisuutta ja sopivasti sähäkkää sisältöä. – Olen käyttänyt erilaisia sosiaalisen median sovelluksia jo kauan. Snapchatiin menin vuonna 2015. Olen kokeillut myös keskustelualusta Clubhousea. Instagramissa olen ollut jo ainakin kymmenen vuotta. Siellä ja TikTokissa pääsee kurkkaamaan myös siviilielämääni.

Mitä ajattelet nuorista TikTokin perusteella? – Nuoret ovat nuoria. He testaavat, löytyykö huumoria ja pilkettä silmäkulmasta. Tämän otannan perusteella ajattelen, että nuoret ovat fiksua porukkaa. He ovat kiinnostuneita asioista laaja-alaisesti, ja heissä näkyy halu parempaan maailmaan. – Nuoria kiinnostavat samat asiat, jotka kiinnostavat meitä kaikkia: Mitä kannattaa tehdä, jotta voi olla tyytyväinen omaan elämään, ja miten muita kannattaa kohdella.

Millaisia eettisiä kysymyksiä nuori Visa pohti? – Olen aina ollut mietiskelevä, ja välillä se on tuntunut raskaaltakin. Nuorena pohdin maailman oikeuden-

mukaisuuteen liittyviä asioita sodan ja rauhan teemojen kautta. Nämä ajatukset aktivoituivat uudelleen Ukrainan sodan myötä. Sota on pakottanut miettimään uudelleen suhtautumistani aseisiin ja pasifismiin. – Myös hengelliset kysymykset askarruttivat minua jo hyvin nuorena: Millainen Jumala on? Mitä hän haluaa minulta? Mitä minä haluaisin Jumalalta? Nämä pohdinnat johdattivat minut papin ammattiin. Minulla ole ollut koskaan muita ammattihaaveita.

Suosituin vastauksesi on kerännyt yli 83800 näyttöä TikTokissa. Kysymys kuuluu, onko oikein kiroilla. Kiroiletko sinä? – Totta v***ssa voi kiroilla ja teen niin itsekin. Olen vedonnut siihen, että minulla on akateeminen loppututkinto teologian alalta, joten saan käyttää teologisia kirosanoja, kuten perkele, saatana ja helvetti. – Välillä tulee vastaan tilanteita, joissa kiroileminen helpottaa oloa, ja silloin se on ihan ok. Toisaalta, jos kiroileminen on ainoa tapa tehdä kielestä elävää, niin silloin se ei ole kovin rakentavaa. Ja jos käytät kieltä toisen loukkaamiseen, se ei ole hyväksyttävää. Kieltä voi käyttää kiroamiseen ja siunaamiseen. Itse kannustan viimeiseen. – Haluan näyttää nuorille, että asiat ovat harvoin mustavalkoisia. Sellaisten kysymysten kohdalla, kuten rakastaako Jumala erilaisia ihmisiä, haluan kuitenkin olla todella selkeä, että vaihtoehtoja ei ole. Jumalan rakkaus ei sulje ketään ulkopuolelle.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle on pyhää se, että saan olla yhteydessä Jumalaan rukouksen, ehtoollisen ja toisten ihmisten kautta. ■

Katso Kirkko ja kaupungin TikTokista, miten Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa vastaa nuorten kysymyksiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Kaupunkien villieläin Orava on kotiutunut pääkaupunkiseudulle vanhojen havumetsien vähetessä. Tikkurilan nimi on muisto ajasta, jolloin orava oli myös valuuttaa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ISTOCK

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Sanan selitys

HANS EISKONEN

öpö, pörröinen, vikkelästi liikkuva, päivällä aktiivinen eikä aina edes kovin ihmisarka – oravalla on monta ominaisuutta, jotka tekevät siitä sekä lapsen että aikuisen silmissä mielenkiintoisen ja helposti lähestyttävän eläimen. Todennäköisesti orava on myös ensimmäinen villieläin, jonka moni pääkaupunkiseudulla asuva lapsi kohtaa. Tämän luontoelämyksen vuoksi ei välttämättä tarvitse lähteä omaa kotipihaa pidemmälle. Juha Laaksosen ja Paavo Hellstedtin viime keväänä ilmestyneeseen kirjaan Orava – metsien tuttu tuntematon (Tammi) on koottu paljon tietoa asioista, joita ei ole tullut edes ajatelleeksi. Vai tiesitkö, että oravat ovat useammin oikea- kuin vasentassuisia, tai että ne eivät pysty oksentamaan? Tai että orava voi syödä punakärpässienen ongelmitta, ja että orava osaa uida sekä kääntyä ilmassa, minkä ansiosta se putoaa yleensä jaloilleen kuten kissa? Oravien asema ja määrä on vaihdellut runsaasti Suomen historiassa. Pitkään oravia pidettiin tuholaisina ja niitä metsästettiin paljon, jopa liikaa. Toisaalta orava oli myös arvokas, käytettiinhän oravannahkaa maksuvälineenä ennen rahaa. Aina 1500-luvulle asti sana orava tarkoitti myös veronkannon mittayksikköä. Oravia on käytetty myös ravinnoksi. Ainakin Pohjois-Savossa on syöty oravapaistia ja Pohjois-Karjalassa kuivatusta oravanlihasta tehtyä keittoa. Oraviin on liittynyt monenlaisia uskomuksia. Oravan ilmestyminen pihapiiriin ennusti kuolemaa, tulipaloa, sotaa tai erilaisia sairauksia. Morsiusparille tien yli juossut orava tiesi huonoa onnea. Oravan elinpiirin laajuus vaihtelee muutamasta hehtaarista yli sataan hehtaariin. Oravat elävät enimmäkseen yksin, mutta naaraat toki huolehtivat poikasista jonkin aikaa. Urokset eivät jälkikasvun hoitoon osallistu. Suomessa nähtävien oravien ulkonäkö voi vaihdella paljonkin. Eroja on yksilöiden välillä, mutta orava näyttää myös erilaiselta kesä- ja talvikarvassaan. Keväällä valon määrän lisääntyminen muuttaa hormonitoimintaa, jolloin karva vaihtuu harmahtavasta punaruskeaan. 2020-luvulla oravalla menee sekä hyvin että huonosti. Oravakannat ovat pienentyneet, koska metsien yksipuolistuminen ja avohakkuut ovat tuhonneet niille sopivia elinympäristöjä. Toisaalta sopeutuvaiset oravat ovat myös kaupunkilaistuneet siinä missä ihmisetkin. Pääkaupunkiseudulla niitä elää runsaasti, ja Helsingin Seurasaari on yksi koko Suomen parhaista oravanbongauspaikoista. Urbaanit oravat pystyvät kiipeämään vaikka kerrostalon seinää pitkin, jos pinta on sopivan karhea. Tässä auttavat niiden terävät kynnet. Oravan etujaloissa on neljä varvasta ja takajaloissa viisi. Takajalkojen nilkat kääntyvät 180 astetta niin, että orava pystyy laskeutumaan ketterästi pää edellä. Kaupunkiympäristössä on oravan kannalta hyvät ja huonot puolensa. Luonnonantimien lisäksi tarjolla voi olla muutakin ruokaa esimerkiksi lintujen talviruokintapaikoilla. Ihmisten rakentamat rakennukset voivat tarjota oraville suojaa. Toisaalta oravia kuolee runsaasti liikenteessä, ja taajamissa elää harakoita ja variksia, jotka tappavat varsinkin nuoria oravia. Pääkaupunkiseudulle oravat ovat jättäneet jälkensä monin tavoin jo kauan sitten. Vantaan Tikkurila on saanut nimensä sanasta tikkuri, joka tarkoitti kymmenen oravannahan nippua. Tikkurilan ruotsinkielisen nimen, Dickursbyn, juuret ovat samaa tarkoittavassa däcker-sanassa. Kauniaisten vaakunassa on käpyä pitelevä orava, mikä sopii hyvin kaupungin ruotsinkieliseen nimeen Grankulla (gran tarkoittaa kuusta). Espoon nimikkoeläin on perinteisen suomalaisen oravan eli Euraasian punaoravan (sciurus vulgaris) salaperäisempi sukulainen, liito-orava. ■

Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse.

Kummat pitää antaa anteeksi, velat vai synnit? ANNA MEILLE MEIDÄN syntimme anteeksi, rukoilee Suomen luterilainen isämeitää. Saksalainen pyytää anteeksi velkojaan, Schulde. Mitä nyt siis pitää antaa anteeksi? Isä meidän -rukous on sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumeissa. Ensimmäisessä Jeesus sanoo, että on pyydettävä Jumalalta velkoja anteeksi ja samalla itsekin lakattava velkomasta. Tämä kommaripropaganda oli kai liikaa jo antiikin aikana. Myöhemmässä Luukkaan evankeliumissa Jeesus kehottaakin pyytämään anteeksi syntejä. Velka vaihtuu syntiin. Politiikasta tulee uskontoa. Taistelu vallasta ja rahasta muuttuu hengelliseksi, sisäiseksi taisteluksi. Velkoja voi antaa anteeksi vain köyhtymällä itse, mutta syntejä anteeksi annettaessa kevenee mieli eikä kukkaro. Suomen synti-sana on ”olemiseen kuuluvaa” merkitsevä vanha johdos ruotsin kielestä. Mutta mikä onni, että yhä on sellainen kieli kuin saksa, jossa velka ja synti ovat sama asia. Mutta se, kutsutaanko tässä talouskuriin vai vallankumoukseen, on saarnamiehestä kiinni.

JANNE SAARIKIVI

”Jokaisella eläimellä on oma, yksilöllinen persoonalli suutensa. Niilläkin, joille ihmiset eivät ole antaneet nimeä.” LUE LINDA-MARIA ROINEEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

– Minulle oli alusta asti selvää, että teoksessa pitää olla tunnistettava Abloy-avain, Hannu Väisänen sanoo.

– Kenties tulevaisuus on lopulta puolellani, kun Mikaelinkirkon alttaritaulu vanhenee, pohdiskelee Ranskassa asuva Hannu Väisänen.

Hannu Väisänen palaa kohutun alttaritaulun syntyvaiheisiin Kontulan Mikaelinkirkon alttariteos jakoi mielipiteitä rajusti valmistuttuaan 1987. Nyt se on suomalaisen kirkkotaiteen helmiä. TEKSTI OUTI JAAKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ JA HANNU VÄISÄSEN KOTIALBUMI

ontulan Mikaelinkirkon alttarimaalauksessa komeilee muun muassa kotiavain. Se on palkitun kuvataiteilijan Hannu Väisäsen maalaama ihan tavallinen Abloy-avain. Kun vuonna 1987 valmistuneeseen Mikaelinkirkkoon haettiin alttaritaulun tekijöitä kutsukilpailun avulla, lautakunta päätyi Väisäsen luonnoksiin. Seurakuntaneuvosto asettui kuitenkin poikkiteloin ja arvosteli jyrkästi työtä. Lopulta Väisäsen ehdotus hyväksyttiin äänin 12– 2, yksi äänesti tyhjää. Prosessi oli Hannu Väisäselle monin tavoin traumaattinen. Kymmenen vuotta aiemmin hä-

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

nen Oulun Pyhän Tuomaan kirkkoon toteuttamansa kirkkotaidekokonaisuus oli ollut seurakunnan päättäjien hampaissa. Sama näytti toistuvan taas. Teos herätti närää myös valmistuttuaan. – Mikaelinkirkon Fragmentteja uskosta valittiin jossain äänestyksessä Suomen rumimmaksi alttaritauluksi kolmena seuraavana vuonna. Olin paennut Ranskaan ajatellen, etten enää koskaan palaa tähän kirkkoon. Sitten perääni soiteltiin, että kukaan ei halua pitää siellä häitä tai kastaa lapsia. Että siihen alttaritaulun tilalle voisi vielä maalata jotain, Väisänen kertoo.

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Silloinen kirkkoherra Armas Viita pysyi kuitenkin taiteilijan tukena koko ajan. – Kun viimeistelin työtä iltamyöhään, hän kiikutti minulle eväitä ja kannusti. Laittoi Bachia ja Vivaldia soimaan kirkkosaliin, Väisänen sanoo. Kritiikkiä herättänyt Abloy-avain teoksessa tuntuu nyt jopa vanhanaikaiselta, kun avaimia on korvattu kulkukorteilla. – Minulle oli alusta asti selvää, että siinä pitää olla tunnistettava Abloy-avain. Se nousee lapsuudestani yksinhuoltajaisän lapsena. Aina oli villalangasta roikkuva avain kaulassa. Avain on myös alun symboli: kaikki aukeaa, kaikki ratkeaa, kaikki selviää. Alttaritaulu koostuu kristillisistä symboleista, kuten tyhjästä haudasta, Kristuksen kärsimystä kuvaavista punaisista ruusuista ja pesuvadista. – Kaikkiin liittyy ihminen sillä tavoin, että ihmisen kädet ovat koskettaneet niitä. Ranskassa asuva taiteilija kertoo kohutun alttaritaulun syntyprosessista Kontula Book City -tapahtumassa Mikaelinkirkossa perjantaina 19.8. Väisänen on kuvannut teoksen maalaamisen vaiheita myös romaanissaan Taivaanvartijat. Kirjoittaminen on vapauttanut Väisästä ikävistä kokemuksista ja avannut tasapainon kirjoittamisen ja kuvataiteen välille. – Kuvani ovat kehittyneet abstraktimmiksi ja kertomisen vimma on siirtynyt kirjoihin. ■ Hannu Väisänen kertoo alttaritaulun syntyprosessista, Taivaanvartijat-romaanista ja kirkkotaiteesta Kontula Book City -tapahtumassa perjantaina 19.8.2022 klo 18–20 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

MAINOS

Nyt Kishapun asukkaat rakastavat puita Satelliittikuvassa erottuu vihreä kaistale maatilojen keskellä. Siinä kasvaa Kishapun asukkaiden ylpeyden aihe, Nyasamban metsä. TEKSTI TARMO YLHÄVUORI KUVA VIRVE RISSANEN

appiness, 12, on päässyt ensimmäistä kertaa elämässään maistamaan guavaa. Hänen perheensä on saanut Suomen Lähetysseuran hankkeessa hedelmäpuita, joista guavat tuottivat tänä vuonna ensimmäisen sadon. Aiemmin perheessä ei syöty hedelmiä ollenkaan.

”Se on mahtava pointti, että lapset saavat hedelmiä. Puiden istuttamiseen motivoivat kylätasolla juuri tällaiset asiat”, Anna-Kaisa Kähkölä kehuu. Hän työskentelee Tansaniassa Lähetysseuran alueellisena hankehallinnon asiantuntijana. Tansanialaisten kyläläisten pihoille istutetut puut ovat vain pieni osa kunnianhimoista hanketta. Niillä on kuitenkin olennainen rooli siinä, ettei vastaistutettua Nyasamban metsää hakata polttopuiksi.

Metsään mahtuisi toistasataa jalkapallokenttää Kähkölä esittelee satelliittikuvaa, jossa Nyasamban metsä erottuu vihreänä kaistaleena. Sitä ympäröivät joka puolelta harmaina erottuvat farmit. Metsä on kooltaan 195 hehtaaria. Sinne mahtuisi siis toistasataa jalkapallokenttää. Alueelle on istutettu satojatuhansia taimia, kuten erilaisia akaasioita, jotka ovat sopeutuneet hyvin kuumiin ja kuiviin olosuhteisiin. Tärkeä rooli on myös ennallistamisella. Samalla paikalla on sijainnut vuosikymmeniä aiemmin metsä, joka on hakattu todennäköisesti maanviljelyksen tai puuhiilen tuottamisen takia. Nyt vanhat puiden kannot ovat alkaneet kasvamaan uusia versoja, kun laidunalueista on sovittu kylätasolla, eikä paimentolaisten karja enää syö taimia Nyasamban metsässä.

235 000

Jo istutettua puuta Tansaniassa. Kiitos! Lue lisää:

ymparistopankki.fi

Ilmastonmuutos korostanut metsän tärkeyttä Nyasamban metsä sijaitsee Pohjois-Tansaniassa Kishapun alueella, joka on kärsinyt vakavista ongelmista ilmastonmuutoksen vuoksi. Jo vuosien ajan sateiden määrä on vähentynyt, ja niiden ajankohtaa on entistä vaikeampi ennakoida. Muuttunut ilmasto on saanut alueen asukkaat ymmärtämään puiden merkityksen. Mwanamina Jumanne on päässyt todistamaan asennemuutosta. Hän työskentelee Lähetysseuran yhteistyökumppanilla TCRS:lla (Tanganyika Christian Refugee Service) ja vastaa Kishapun metsityshankkeesta. ”Kishapussa ihmiset eivät perinteisesti ole olleet kiinnostuneita puista, mutta nyt he rakastavat niitä ja huolehtivat niistä”, Jumanne kertoo. Hanke on innostanut asukkaita myös omaehtoiseen toimintaan. Wilson Bigirwan, 65, piha oli vielä neljä vuotta sitten autio. Nyt kotitalon ympäristöön on istutettu 1 500 puuta ja 150 hedelmäpuuta. ”Perheeni saa nauttia puhtaasta hengitysilmasta, ja puut suojelevat taloani kovilta tuulilta”, Bigirwa sanoo. Tansanian lisäksi Lähetysseura tekee työtä ympäristön hyväksi seitsemässä maassa kolmella eri mantereella.

Kirkko Helsingissä ja Suomen Lähetysseura muistuttavat ympäristötyön tärkeydestä ja tuloksellisuudesta. Useat Helsingin seurakunnat tukevat ympäristön hyväksi tehtävää työtä Suomen Lähetysseuran kautta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ehkäistään kehittyvissä maissa esimerkiksi istuttamalla puita ja kehittämällä ilmastokestäviä viljelytapoja. Työ kantaa kirjaimellisesti hedelmää. Tähän mennessä pelkästään Tansaniassa on istutettu jo 235 000 puuta! Puut toimivat hiilinieluina sekä tarjoavat ravintoa ja toimeentuloa alueen asukkaille.

Kummi tukee perhettä arjessa Laura Kuivalainen kokee, että perhekummina toimiminen on mielekäs ja helppo tapa auttaa muita.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

spoolainen Laura Kuivalainen näki viime keväänä Facebookissa ilmoituksen, jossa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri haki koulutukseen perhekummeja. Kuivalainen oli ollut aiemmin mukana Pelastakaa Lapset ry:n tukiperhetoiminnassa, mutta oli kokenut sen liian vaativaksi, koska se vei aikaa myös viikonloppuisin. Sen sijaan perhekummin tehtävä tuntui hänen aikatauluihinsa sopivammalta vapaaehtoistoiminnalta. Luokanopettajana työskentelevä Kuivalainen hakeutui paripäiväiseen perhekummikoulutukseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

– Opettajana olen tottunut toimimaan lasten kanssa. Koulutus tuntui minusta riittävältä tehtävään, jossa ollaan pari tuntia kerrallaan tekemisissä tuettavan perheen kanssa. Koulutuksen jälkeen Kuivalainen sai tuettavakseen kummiperheen, jossa on kaksi alle kouluikäistä lasta. Hän on käynyt perheessä kerran kahdessa viikossa sellaisina arki-iltoina, joina perheen isä on ollut töissä. – Olen välillä touhunnut lasten kanssa, jotta äiti on saanut tehdä rauhassa kotitöitä. Toisinaan taas olemme käyneet yhdessä leikkipuistossa, jolloin olen ollut samalla äidin juttukaverina.

– Minulla oli hyvä tukiverkosto, kun lapset olivat pieniä. Haluan nyt antaa muille vastaavaa tukea, Laura Kuivalainen sanoo.

– Tällä perheellä asiat ovat melko hyvin, sillä perheellä on myös muuta tukiverkostoa. Toiminkin nyt lisätukena isän poissa ollessa. LAURA KUIVALAISEN MIELESTÄ perhekummina toimiminen on sujunut hienosti. Erityisesti perheen lasten riemukas vastaanotto on tuntunut hänestä ihanalta. – Lapset ovat olleet innoissaan uudesta aikuisesta, joka leikittää ja jolta saa huomiota, Kuivalainen kertoo. Hän suosittelee lämpimästi perhekummiksi ryhtymistä, mikäli oma elämäntilanne sen sallii. Kummilta ei vaadita mitään erityistaitoja – normaalit ihmissuhdetaidot riittävät. – Omat lapseni ovat jo isoja koululaisia, joten he eivät tarvitse niin paljon vanhempien läsnäoloa. Minulla itselläni on aina ollut hyvä tukiverkosto. Se auttoi jaksamisessa ja parisuhteen vaalimisessa, kun lapset olivat pieniä. Haluan nyt antaa muille vastaavaa tukea. Kuivalainen itse kokee saavansa tällaisesta vapaaehtoistyöstä hyvää mieltä ja tarpeellisuuden tunnetta. – Jos on tarve tehdä jotain hyvää, perhekummius on helppo tapa. Tämä ei vie paljoa omaa aikaa, ja it-

se voi vaikuttaa vaikkapa siihen, miten läheltä haluaa kummiperheen. Myös kummiperhe voi esittää toiveita. Esimerkiksi minun perheeni äiti oli toivonut tueksi vähän vanhempaa naista.

”

Lapset ovat olleet innoissaan uudesta aikuisesta, joka leikittää ja jolta saa huomiota. PERHEKUMMI LAURA KUIVALAINEN

Kuivalaisen mukaan perhekummi saa tarvittaessa tukea Mannerheimin Lastensuojeluliiton ammattilaisilta. Jos perheessä ilmenee jotain isompaa tuen tarvetta, kummi voi ottaa yhteyttä hänelle nimettyyn yhteyshenkilöön. Vapaaehtoisten perhekummien koulutus aloitettiin vuonna

2010, koska kuntien resurssit eivät riittäneet lapsiperheiden tukemiseen. Espoossa ja Kauniaisissa perhekummitoimintaa ohjaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Uudenmaan piirin perhetoiminnan koordinaattori Laura Männistö. – Tämä on erittäin matalan kynnyksen toimintaa. Perhekummi tarjoaa tukea ja hengähdystauon arjessa esimerkiksi jos vanhemmat potevat uupumusta tai yksinäisyyttä tukiverkostojen puuttuessa. Kummi voi toimia keskusteluseurana, touhuta lasten kanssa, auttaa asioilla käymisessä ja ohjata vanhempia perhekerhoihin ja -kahviloihin, Männistö sanoo. PERHEKUMMIPALVELUUN saa yhteyden esimerkiksi neuvolan, päiväkodin, koulun, sosiaalitoimen, seurakunnan tai MLL:n nettisivujen kautta. Vanhemmat voivat määritellä itse avuntarpeensa. Perhekummi voi toimia myös varamummina, jos isovanhemmat eivät asu lähellä tai eivät ole enää elossa. Viime vuonna perhekummin sai pääkaupunkiseudulla noin 250 perhettä, mutta Männistön mukaan

kymmenet perheet odottavat edelleen omaa perhekummia. – Uusista vapaaehtoisista on huutava pula, sillä osa kummeista on tauolla tai lopettaa toiminnan esimerkiksi oman elämäntilanteen muuttumisen takia. Perhekummiksi tai varamummiksi voivat ryhtyä kaikenikäiset aikuiset, jotka kokevat elämäntilanteensa sellaiseksi, että pystyvät sitoutumaan tehtävään noin kaksi kertaa kuukaudessa vuoden ajaksi. Tärkeintä on auttamishalu, joten esimerkiksi kummin ammatti- tai koulutustaustalla ei ole merkitystä. MLL:n mukaan lapsiperheiden yksinäisyys on lisääntynyt Suomessa: isovanhemmat ja muut sukulaiset saattavat asua kaukana eikä perheillä ole riittäviä tukiverkostoja. Perhekummitoiminnan avulla tuetaan perheitä ajoissa ja ehkäistään ongelmien kasautumista. Perhekummina toimiminen edellyttää MLL:n maksuttoman tukihenkilökoulutuksen suorittamista. Kummeja koulutetaan seuraavaksi kahdessa eri jaksossa elo-syyskuussa. ■ Lisätiedot: uudenmaanpiiri.mll.fi

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen! Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin?

Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattaminen ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.ﬁ/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.ﬁ

Mikä on Ilostu Oy? Ilostu Oy on iloinen ja innovatiivinen yritys, joka mahdollistaa seniorille omannäköisen arjen ja unelmien toteuttamisen. Palvelumme lisäävät elämäniloa, tuovat arkeen säännöllisyyttä ja turvaa sekä tukevat kotona itsenäisesti asumista! Tuotamme palveluja Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla.

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Riparityön tekijät kertovat, mitä ihailevat nuorissa Pappi, kokki, kesäteologi, ulkotyöntekijä ja nuorisotyönohjaaja kertovat, kuinka he tekevät riparista ikimuistoisen kokemuksen riparilaisille. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT SAKU SOUKKA

Heikki Hietanen, pappi ja ripariohjaaja ”KOEN OLEVANI etuoikeutettu, kun saan olla mukana ripareilla. Ohjaajana olo on jokapaikanhöylä-hommaa. Pidän esimerkiksi oppitunteja, luotsaan isosia ja olen yhteydessä koteihin. Nuoret saavat suunnitella ja toteuttaa riparia todella paljon itse. Pyrimme ottamaan huomioon nuorten toiveita sekä ennen leiriä että leirin aikana. He pääsevät esimerkiksi vaikuttamaan teemoihin, joita leirin aikana käsitellään. Tämän ryhmän opetuksessa ovat korostuneet pohdiskelevat aiheet. He ovat halunneet mennä syvään päätyyn ja keskustella oikeasta ja väärästä sekä elämän tarkoituksesta ja kuolemasta. Nuoret ovat hyvin pohtivaisia ja heillä liikkuu päässä paljon. Nuoret osaavat kysyä ja kyseenalaistaa, eivätkä päästä helpolla. Tämä on jokaisen opettajan unelma. Nuorten elämäntavat ovat muuttuneet vuosien varrella. Moni asia

Pappi Heikki Hietasen mukaan nuoret osaavat ja uskaltavat kyseenalaistaa rippikouluopetusta, eivätkä päästä ohjaajia helpolla.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

on mennyt hyvään suuntaan. Esimerkiksi tupakoinnista käytiin aiemmin paljon enemmän vääntöä. Jatkuva puhelin kädessä -maailma hajottaa nuorten huomiota moneen paikkaan. Minusta se ei ole enää kauhistelun paikka. Nuoret ovat tottuneet elämään monessa paikassa samaan aikaan. Nuorten seura pitää hyvällä tavalla nöyränä. Jos nuorille puhuu älyttömyyksiä, on−off-näppäin menee nopeasti off-tilaan. Siinä sitä sitten huomaa, että okei, setä meni taas pöpelikköön.

Ihailen nuorissa todella paljon heidän rohkeuttaan. Jos minut heitettäisiin tuntemattomien keskelle outoon paikkaan, en tiedä, olisiko itsellä samaa taitoa kohdata uusia ihmisiä ja tilanteita sekä kanttia toisinaan kyseenalaistaa vanhempien ihmisten sanomisia. Tältä Hvittorpin ripariviikolta on erityisesti jäänyt mieleen yleinen olemisen helppous ja se, miten asiat ovat sujuneet kivasti startista lähtien.”

Hanna Jauhiainen, kokki ”SUUNNITTELEN JA VALMISTAN yhdessä toisen kokkimme, Kerstin Österlundin, kanssa riparilaisille viisi ateriaa päivässä: aamupalan, lounaan, välipalan, illallisen ja iltapalan. Tällä viikolla rippikoululeirejä on ollut käynnissä kaksi, joten ateriamäärä pitää kertoa kahdella. Ripareiden vaihtopäivinä neljän leirin nuoret saattavat olla syömässä samaan aikaan. Jotta valmistamamme ruoka maistuisi nuorille, käymme alkuvuodesta läpi edellisvuoden riparilaisilta saamaamme palautetta. Sen perusteella suunnittelemme rippikoululeireille ruoat, joita testataan hiihtoloma- ja pääsiäisleireillä. Erityisruokavaliot ovat yleistyneet hurjasti: allergioita on paljon ja vegaaniruokavalio on koko ajan suositumpaa. Se on jopa ajanut kasvisruokailun ohitse. Ruoka on nykyään huomattavasti hienompaa ja

monipuolisempaa kuin oman riparini aikana. Silloin ei ollut jälkiruoaksi jätskiä ja pullaa. Suosituimmat ruokalajit ovat kebab-pannu ja tortillat. Työhöni kuuluvat myös kuorman purkaminen ja keittiön ja ruokalan siivous. Toisinaan leiriläiset tulevat hakemaan vesileikkeihin ämpärei-

”

Nuoret tuovat meille tuulahduksen siitä, mitä maailmalla liikkuu. HANNA JAUHIAINEN

tä tai laastareita ja kylmäpussin. Jos olen iltavuorossa, tehtäviini kuuluu myös saunan lämmittäminen sekä esimerkiksi lettutarpeiden valmistaminen riparilaisille. Nykynuoret ovat ihania, eläväisiä ja ulospäinsuuntautuneita. On myös kiva huomata, että pojat ja tytöt ovat kavereita keskenään. Tällä riparilla on ollut kiellettyä käyttää kännykkää ruokailun aikana. Ruokasalista kantautuukin keittiöön puheensorina ja naurua.

– Meidän tehtävämme on tehdä hyvää ruokaa, jutella ja toivottaa hyvät huomenet, sanovat kokit Kerstin Österlund (vas.) ja Hanna Jauhiainen. He työskentelevät Hvittorpissa, joka on Espoon seurakuntien kurssikeskus Kirkkonummella.

Laura Oikarisen mielestä kesäteologin homma on paras kesätyö ikinä.

Jotkut tulevat viimeisenä päivänä kiittämään hyvästä ruuasta ja juttelemaan. Nuoret tuovat meille tuulahduksen siitä, mitä maailmalla liikkuu.”

Laura Oikarinen, kesäteologi ja ripariohjaaja ”PÄÄTYÖNI RIPARILLA on opettaminen. Eilen käsittelimme koko päivän Jeesuksen elämää ja kuolemaa. Nuoret heittivät niin hankalia kysymyksiä, että jouduin käyttämään koko teologista osaamistani. Se oli elämäni parasta keskustelua rippikoulun yhteydessä. Tänään on tiedossa opetusta ihmissuhteista ja ystävyydestä. Käymme läpi parisuhteen palikoita, joita ovat luottamus ja kommunikaatio. Käsittelemme myös parisuhteeseen sitoutumista kristillisestä näkökulmasta. Tämä on todella fiksu ja heittäytyvä ryhmä. Nuoret lähtevät kaikkeen mukaan ihan satasella, oli kyse sitten opetuksesta tai isosten järjestämistä iltaleikeistä. Isosilla on ollut massiivinen rooli siinä, miten nuoret uskaltavat heittäytyä. Täällä on turvallinen ilmapiiri, ja nuoret uskaltavat kysyä ja haastaa sekä isosia että ohjaajia. Olen ollut riparilla mukana isosena, leiriohjaajana ja nyt kesä-

Rippikoulutyön asiantuntija Pentti Airaksinen on ollut mukana ainakin 50 rippikoululeirillä.

teologina. Tämä on ihan eittämättä paras kesätyö, joka minulla on koskaan ollut. Voisin hyvin tehdä samaa jatkossakin, mutta valmistun ensi vuonna maisteriksi, enkä todennäköisesti enää jatka ripareilla. Rippikoululeireillä on aina oma ihana kuplansa, jota ei löydy muualta. Eilen olimme uimassa ja eräs tyttöporukka lausui Isä meidän -rukouksen keskellä järveä. Täällä saa kokea sellaista elämäniloa, jota nuoret eivät välttämättä aina pääse kokemaan arkielämässä.”

Pentti Airaksinen, rippikouluasiantuntija ja nuorisotyönohjaaja ”TATSI NUORTEN IHMISTEN maailmaan pysyy yllä, kun on silloin tällöin mukana rippikoululeirillä. Näin vanha ei olisi näin nuori, jos ei olisi tekemisissä nuorten ihmisten kanssa. Työ Hvittorpin rippikoulun eteen alkoi jo kuukausia sitten. Työskentelen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan rippikouluasiantuntijana. Tehtäväni on suunnitella, millaisia ripareita järjestämme minäkin vuonna ja missä. Suurin osa nuorista osallistuu edelleen kesän rippikoululeirille. Myös erityisriparit, kuten laskettelu-, vaellustai seikkailuripari, ovat suosittuja. Työhöni kuuluu ohjaajien etsiminen ja palkkaaminen. Olen myös itse ohjaajana kolmella rippikoululeirillä vuodessa. Tämä Hvittorpin ripari on viimeinen leirini tänä vuonna. Tämän ryhmän riparilaisten vahvuus on se, että he suhtautuvat kunnioittavasti toisten tekemiseen. Kun isoset esittävät iltaohjelmaa tai pitävät hartautta, he eivät häiritse. Vaikka oma show olisi kivaa, he kunnioittavat toisten työtä. Nuorten kanssa oleminen haastaa yhtä paljon kuin se antaa. Sukupuolikysymys on yksi tällä hetkellä pinnalla olevista asioista. Itse teen töitä, että pääsen eroon tytöttelystä ja pojittelusta ja opettelen sanomaan sanon ’tyypit’ tai ’hemmot’. Toivon kovasti, että näistä asioista ei syntyisi konflikteja leireillä. Nuoret tajuavat äkkiä aitouden, falskius ei toimi heidän kanssaan. En tiedä, osaanko itse olla joka käänteessä aivan aito, mutta paikkaan sen mahdollista puutetta ammattitaidolla. Minulle on kertynyt takataskuun vähintään viisikymmentä rippikoululeiriä. Toisinaan vastaan tulee vielä yllätyksiä, mutta ei enää sellaisia ’oho, katos’ -hetkiä.” ■

Vanhaa musiikkia tässä ajassa

7.-17.8.2022 Makupaloja ohjelmasta:

Isä ja poika Bach

Tuttuja ja rakastettuja barokin helmiä sekä Suomen ensiesityksiä Il G

pe 12.8. klo 19 & 20.30 | Tikkurilan kirkko

ard

elli

Aapo Häkkinen, piano Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, viulu Nicholas Mulroy, tenori BRQ Ensemble

_____

Il Gardellino: Barokin parhaat la 13.8. klo 19.00 | Pyhän Laurin kirkko

Bach – Vivaldi – Marcello – Händel – Fasch

_____

Il Gardellino: Israelin vapautus su 14.8. klo 19.30 | Johanneksenkirkko

Telemann – Rolle (SUOMEN ENSIESITYS ! )

_____

Phantasm: Bachin musiikkia

ke 17.8. klo 18.00 | Tikkurilan kirkko

_____

Ohjelma ja liput brq.fi

Viihdy myös lyhytaikaisesti Saga-palvelutalossa asut itsenäisesti arkea helpottavien palveluiden äärellä. Meillä voit asua myös tilapäisesti valmiiksi kalustetussa asunnossa.

Saga Käpylinna 108 €/vrk/hlö tai Saga Villa Kari 103 €/vrk/hlö

Hinta sisältää muun muassa lounaan, säännöllisen siivouksen, turvapuhelimen, palvelupäivystyksen, harrastustoiminnan sekä yhteisten tilojen käytön. Lue lisää sagacare.fi/helsinki Tervetuloa ihastumaan!

maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Villa Kari | Mäntytie 8 | 00270 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Tarot-korteilla pelattiin alun perin tavallista seurapeliä. Nykyisin enemmistö korttien käyttäjistä pitää niitä itsetuntemuksen lisäämisen ja mietiskelyn apuvälineinä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS NISSEN

enri Järvinen istahtaa Helsingin seurakuntien virastotalossa kokoushuoneen pöydän ääreen ja kaivaa papintakin taskusta tarotkortit. Tarot tuntuu nyt olevan kaikkialla – ja erityisesti se tuntuu olevan sosiaalisessa mediassa ja nuorten naisten juttu. Instagramissa monet kuvat näyttävät siltä, että niiden sommitteleminenkin on ollut oma rituaalinsa. On kristalleja, kukkia, sulkia ja kynttilöitä ja harkittu värimaailma. Yhtä lailla suosittuja näyttävät olevan noituus ja astrologia. Monilla sometileillä nämä myös tuntuvat elävän sovussa rinnakkain. Henri Järvinen työskentelee Helsingin seurakunnissa hengellisen ohjauksen ja nuorten aikuisten pappina. Uushenkisissä piireissä, joihin hän työssään on tutustunut, tarot ei ole vain tämän hetken muoti-ilmiö vaan yksi vakiintuneista työkaluista. Sieltä löytyi myös kokeneita opastajia, kun Järvinen itse alkoi perehtyä tarotiin kolmisen vuotta sitten. Opettelemista riittää Järvisen mukaan edelleen. Erilaisia korttipakkoja on lukemattomia, samoin mahdollisia tapoja käyttää niitä. Haastetta on jo siinäkin, että yhdessä pakassa on 78 korttia eikä niille ole yhtä, sanakirjamaisen tarkkaa tulkintaa. Ihan aluksi Järvinen haluaa tehdä selväksi, että hänelle tarotissa ei ole kyse ennustamisesta. Alun perinkään renessanssiajan Pohjois-Italiassa syntyneitä kortteja ei käytetty ennustamiseen vaan ajanvietteenä nykyisten pelikorttien tapaan. Vasta 1700-luvulla tarot otettiin okkultistiseen käyttöön. Nykyisinkin on selvänäkijöitä, jotka väittävät korttien avulla näkevänsä tulevaisuuteen. Järvinen arvioi, että valtavirta nykyisistä tarotin käyttäjistä kuitenkin ajattelee kortteja itsetuntemuksen välineenä. Niin hän tekee itsekin.

– Siinä kyllä katsotaan tulevaa, mutta nykyhetkessä. Korttien katsominen on ikään kuin meditatiivinen harjoitus. Kyse ei ole siitä, että näkisit, mitä tulevaisuudessa on, vaan näet itsesi senhetkisessä tilanteessasi katsomassa eteenpäin. Sen jälkeen teet valintoja ja rakennat itse tulevaisuuttasi. – Kyse on siis samantapaisesta työskentelystä kuin vaikkapa hengellisessä ohjauksessa tai terapiassa. Tässä vain välineenä ovat kortit ja niihin liittyvä traditiohistoria. Kortit ovat samanaikaisesti kuin peili ja kiikari. Tarot-pakassa on 22 valttikorttia eli niin sanottua suurten salaisuuksien korttia. Ne voi nähdä vaikkapa vaiheittain etenevänä kuvakertomuksena ihmisen tiestä itsetuntemukseen ja eheytymiseen. Lisäksi pakassa on 56 pienten salaisuuksien korttia eli hovi- ja numerokorttia, jotka jakaantuvat neljään maahan: sauvoihin, maljoihin, miekkoihin ja lantteihin. Hovikortteihin on kuvattu kuningas, kuningatar, ritari ja lähetti, numerokortit taas kuvaavat erilaisia arkielämän ja ihmissuhteiden tilanteita. – Korteissa on paljon tasoja, symboliikkaa ja traditiota. Jokainen valitsee, mitä elementtejä hän sieltä katselee. Jos ihmisen mieli olisi hirveän helppo, meillehän riittäisi joku yksinkertainen menetelmä, jonka avulla voisimme elää onnellista elämää. Mutta mieli on monitasoinen emmekä pysty tarkastelemaan itseämme selkeästi. Siksi tällainen monimuotoinen väline on kiinnostava, Henri Järvinen sanoo. – Tarotissa kiinnostavuutta tuo myös tietty sattumanvaraisuus. Kun on 78 korttia ja monta erilaista tapaa jakaa kortit pöydille, se tuottaa lukemattoman määrän erilaisia prosesseja, erilaisia polkuja, joiden avulla voi tarkastella asioita. KORTTEJA SEKOITTAESSAAN Järvinen kysyy, onko minulla jotakin tiettyä kysymystä, jota haluai-

sin nyt pohtia. Kun en sellaista keksi, sovimme, että keskitymme siihen, millainen tilanne minulla elämässäni tällä hetkellä on. Sitä varten nostan pakasta kolme korttia. Ensimmäisen kortin pitäisi kuvata sitä, mikä antaa minulle energiaa ja minkä voimalla toimin. Kortti on sauvojen viitonen, mutta ylösalaisin. Se on konfliktien, haasteiden ja draamojen kortti – kun kortti on käänteinen niin kuin nyt, se kertoo, että ne ovat piilossa tai tukahdutettu. Seuraava kortti puolestaan kertoo, mihin tarvitsisin armoa tai jotakin hyvää. Kortti, maljojen lähetti, on taas ylösalaisin. – Maljojen lähetti on haaveilun, leikkimielisyyden, avoimuuden, tämmöisen vähän irrottelevan puolen kuva. Mutta sen kääntöpuolena on lapsellisuus, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi tunteenpurkauksia tai sitä, että tunteet saa liikaa valtaa, Järvinen kuvailee. – On siis joku piilossa oleva asia, joka nostaa energiaa elämässäsi ja voi olla jollakin tavalla ikävä. Tarvitset armoa siihen, että se piilossa oleva asia ei purskahtaisi ulos sopimattomasti. Kolmas kortti, joka kertoo, mihin minun täytyisi nyt kiinnittää huomiota, on maljojen ässä. Se on uusien ihmissuhteiden, rakkauden ja luovuuden kortti. – Rakkaus ja luovuus ovat keskeisiä elämän hyvyyden elementtejä, ja niihin sinun pitäisi nyt keskittyä, Järvinen sanoo. – Kuulostaako mikään tässä tutulta? Kortit voivat tuoda näkyviin olemassa olevia asioita, joita me emme välttämättä muuten itse tunnistaisi. Jos tunnistit tästä jotain asioita, seuraava kysymys on, mitä sinä teet niiden suhteen. Jos Järvinen olisi väittänyt näkevänsä tulevaisuuteeni ja luvannut, että tiedossa on rakkautta ja luovuutta, hän olisi ryhtynyt ennustamaan – ja käyttämään valtaa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

– Mutta tämä on sillä lailla turvallista ja myös kristillistä, että sinä itse määrittelet rajat ja minun tehtäväni on auttaa sinua ja matkakumppanina pohtia näitä kysymyksiä. Tarkoitus on lisätä elämään armollisuutta, myötätuntoa ja laupeutta. Järvinen lisää, että jos korttien avulla tunnistaa elämässä tilanteen, johon erityisesti tarvitsee rakkautta ja armoa, voi rukoilla. Ei se ole ristiriidassa tarot-korttien kanssa. KIRKON VIRALLISEN USKON rinnalla on aina elänyt monimuotoinen kansanusko. Sellaiseen tarot-kortitkin Henri Järvisen mukaan kuuluvat. Niiden nykyinen suosio kertoo hänen mukaansa siitä, että henkisyys tai hengellisyys ei ole kadonnut mihinkään. Sen sijaan vanhat kristilliset perinteet eivät enää välttämättä kanna ihmisten arjessa. Se näkyy Järvisen mukaan esimerkiksi siinä, että vain harvassa perheessä lapsille annetaan kristillistä kasvatusta. – Ihmiset etsivät hengellisiä asioita, selityksiä ja merkityksiä oman elämänsä piirissä ja kehittävät perinteiden tilalle omia menetelmiä, Järvinen kuvailee. Nykyajan uushenkisessä kulttuurissa on Järvisen mukaan monia sellaisia piirteitä, jotka puhuttelevat erityisesti nuoria naisia: kehollisuutta, feminiinisyyttä, luontoon liittyvää mystiikkaa, rituaaleja. Niistä valitaan ja sovelletaan sellaisia, joilla koetaan olevan merkitystä omalle hyvinvoinnille. Yksi uushenkisyyden menestyksen syy on Järvisen mielestä joustavuus. Kirkko on kyllä hyvä järjestämään jumalanpalveluksia ja kohtaamaan ihmisiä, mutta ne toteutuvat eri aikaan, eri paikoissa ja usein eri ihmistenkin toimesta. – Meidän pitäisi oppia yhdistämään ihmisten kohtaaminen ja hengellisyys. Olla läsnä ja kiinnostuneita heidän kysymyksistään – ei julistamassa ylhäältäpäin. Tarot on Järvisen mielestä yksi mahdollisuus luoda sellaista yhteistä tilaa, jossa voi jakaa asioita, syventyä ja ihmetellä. – Siihen on olemassa monia erilaisia tapoja, eikä minun mielestäni kirkossa pitäisi suhtautua niihin mitenkään halveksivasti. Pitäisi olla kiinnostunut siitä, mitä vaihtoehtoiset henkisyyden muodot antavat näille ihmisille. Kristillisyys ei ole koskaan toiminut maailmasta erillään, vaan se on aina vuorovaikutuksessa ympäröivän kulttuurin ja ihmisten kysymysten kanssa. RYHTYVÄTKÖ PIAN muutkin papit kulkemaan tarot-pakka taskussaan? Järvinen kertoo tietävänsä monia kirkon työntekijöitä, jotka ovat aktiivisia harrastajia – mutta toistaiseksi piilossa. Hän itse ei näe estettä sille, että kortteja voisi käyttää vaikkapa yhtenä hengellisen ohjauksen työkaluna. – Vähän kyllä pelkään sitä, että tulee sellaista Jeesus-tarot- tai gospel-tarot-meininkiä. Että pilataan hyvä juttu sillä, että tehdään siitä kirkon sisäpiirihommaa. Ei tarotia tarvitse muuttaa, jotta kristillisyyden hyvyys tulisi läsnäolevaksi siinä. Jos tarotista tehdään sisäsiistiä, se menettää kiinnostavuutensa ja aitoutensa. Jos joillakin kirkon ihmisillä onkin tarot-pakka yöpöydällään, toisilla puolestaan on vahva näkemys siitä, että korteilla ei pitäisi olla mitään tekemistä kirkossa. Järvinen huomauttaa, että alun perin kirkon piirissä suhtauduttiin myönteises-

ti tarotiin, ja korttien taustalla on vahva perinne, jossa on paljon kristillistä symboliikkaa. Se on helposti nähtävissä klassisissa korttipakoissa. Myöhemmin niiden rinnalle on tullut toisenlaisia pakkoja, joista kristillinen symboliikka on karsittu pois tai korvattu jollakin muulla. – Joku pahastuu joogasta, mutta jos samoja liikkeitä kutsutaan jumpaksi, se on ok. Näitäkin voisi nimittää vaikka armon korteiksi, jos tarotsana tuntuu pahalta, Järvinen ehdottaa. Hänen mielestään on myöskään turha pelätä, että jumalanpalvelusten sijaan kirkossa pian kokoonnuttaisiin tarot-istuntoihin. Kirkon jumalanpalveluselämä ja ihmisten arkinen usko eivät ole toisilleen vastakkaisia tai toisensa poissulkevia.

”

Tarkoitus on lisätä elämään armollisuutta, myötätuntoa ja laupeutta. LUTERILAINEN PAPPI HENRI JÄRVINEN

– En ajattele, että tarot voisi korvata evankeliumia. Vaikka tarot toimii kiinnostavana elämän ja myös hengellisyyden apuvälineenä, tarvitsemme Jumalan johdattavaa hyvyyttä ja rakkautta. – TUNTUU, että jokainen sukupolvi vuorollaan löytää nämä samat jutut, sanoo uskontotieteilijä Tiina Mahlamäki Turun yliopistosta, kun häneltä kysyy tarot-korttien, astrologian ja noituuden kaltaisten ilmiöiden nykyisestä suosiosta. Niitä sukupolvia riittää. Monien esoteeristen virtausten, jotka nykyisin ovat osa uushenkisyyden monimuotoista kenttää, historiaa voi jäljittää jo keskiajalle. – Kristinuskon lisäksi myös astrologia, alkemia ja magia olivat keskiajalla välineitä, joilla pyrittiin ymmärtämään maailmaa ja näkymättömiä suhteita – eivätkä ne olleet silloisesta kristinuskosta irrallaan. Vasta tieteellisen vallankumouksen myötä niitä ruvettiin pitämään taikauskona, Mahlamäki kertoo. Erilaiset esoteeriset virtaukset ja käytännöt ovat eläneet vuosisatoja kirkon opetuksen rinnalla ja välillä myös siihen lomittuen. Mahlamäki mainitsee esimerkkejä: Suomen reformaattorin Mikael Agricolan ajattelussa oli luonnonmystiikkaa ja pietismin edelläkävijä Johann Arndt sai vaikutteita alkemisti Paracelsukselta. Tärkeä oli myös luterilainen itseoppinut teosofi ja mystikko Jakob Böhme, jonka tekstejä luettiin Suomessakin. 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku olivat esoterian kukoistusaikaa. Silloin pidettiin yhteyttä henkimaailmaan spiritualismin avulla ja perustettiin monia keskeisiä kansainvälisiä järjestöjä, kuten Teosofinen seura ja Antroposofinen seura sekä rituaalimaaginen yhteisö Hermetic Order of the Golden Dawn. Viimeksi mainittu liittyy läheisesti myös tarotkorttien historiaan, sillä maailman laajimmalle levinneen ja tunnetuimman tarot-pakan suunni-

tellut Arthur Edward Waite ja kuvittanut Pamela Colman Smith olivat sen jäseniä. Aikakauden ilmapiiriä ja vaikutteiden liikkumista kuvaa hyvin se, että monet esoteeristen liikkeiden aktiivit olivat kristittyjä. Waite oli katolilainen ja myös Colman Smith liittyi katoliseen kirkkoon pari vuotta kuvitustyönsä jälkeen. RIDER-WAITE-SMITH-NIMELLÄ tunnettua korttipakkaa kannattaa pysähtyä hetkeksi selailemaan. Sen suurten salaisuuksien kortit pohjaavat pitkälti varhaisiin, renessanssiaikana tehtyihin tarotkortteihin, jotka puolestaan olivat saaneet vaikutteita oman aikansa kuvataiteesta ja aatteista. Kirkkotaidetta ja Raamatun kertomuksia tunteville korttien kuvastossa on paljon tuttua. On enkeleitä, paholainen, evankelistojen symbolit kotka, leijona, härkä ja enkeli, Aadam ja Eeva, taivasten valtakunnan avaimet. Torni-kortin romahtava rakennus tuo mieleen kertomuksen Baabelin tornista ja Tuomio-kortti kelpaisi kirkkoonkin muistuttamaan viimeisestä tuomiosta. Korttien kuvamaailma ei kuitenkaan rajoitu vain kristilliseen symboliikkaan. Waite ja Colman Smith ovat ammentaneet esimerkiksi Egyptin ja antiikin Kreikan mytologiasta, juutalaisesta kabbalasta ja astrologiasta. YKSI YRITYS sovittaa yhteen tarot-korttien maailma ja kristillinen perinne on kirja Meditations on the Tarot – A Journey into Christian Hermeticism. Se koostuu 22:sta kirjeen muotoon kirjoitetusta hengellisestä harjoituksesta, jotka tarkastelevat tarot-pakan suurten salaisuuksien kortteja kristinuskon mysteerien kuvina. Meditations on the Tarot julkaistiin 1980-luvulla tekijänsä kuoleman jälkeen ensin ranskaksi ja sitten englanninkielisenä käännöksenä. Kirjan kirjoittaja halusi pysytellä anonyyminä, mutta tiedetään, että hän oli virolais-venäläinen Valentin Tomberg, katolilaiseksi kääntynyt antroposofi. Hänen taustansa näkyy kirjassa perehtyneisyytenä erilaisiin okkultistisiin ja esoteerisiin virtauksiin ja niiden historiaan sekä idän uskontoihin. Mutta yhtä lailla hän tuntee Raamatun, kirkkoisät ja kristilliset mystikot. Kirjeiden kuvitteellinen vastaanottaja, ”rakas tuntematon ystävä”, on joku, joka oletettavasti on kulkenut samankaltaista etsijän tietä kuin Tomberg itsekin, ja tälle Tomberg avaa kristinuskoa. Hän pyrkii osoittamaan, etteivät monet vaihtoehtoiset filosofian ja henkisyyden muodot ole kristinuskolle vastakkaisia tai sen kanssa kilpailevia, vaan ne lähestyvät omalla tavallaan perimmäistä totuutta, joka löytyy kristinuskosta. Siinä missä monissa esoteerisissa liikkeissä on oppimestareita ja salaisuuksiin vihkiydytään asteittain, kristinuskossa on vain yksi Mestari ja pelastava tieto on kaikille ilmoitettu. Kristitty ei myöskään edisty uskossaan omin voimin, vaikka kuinka harjoittelisi ja syventyisi. ”Meidän tehtävämme on vain etsiä, kolkuttaa ja pyytää, mutta ratkaiseva teko tulee ylhäältä”, Tomberg kirjoittaa. MUUTAMA VUOSIKYMMEN sitten uushenkisyys oli vielä vastakulttuuria, mutta nykyisin kyse on uskontotieteilijä Tiina Mahlamäen mielestä pikemminkin valtakulttuurista, johon törmää kaikkialla. Sen suosiota ovat siivittäneet Harry Potter ja muut populaarikultKIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

09_Kuvateksti

tuurin tuotteet, joissa henkiset ja yliluonnolliset asiat on tuotu helposti leviävään muotoon. Fantasiakirjallisuus ja -elokuvat sekä pelimaailma ovat Mahlamäen mukaan vaikuttaneet myös siihen, että nuoremmissa sukupolvissa uushenkisyys ei ole enää niin vahvasti naisten juttu kuin aiemmin. Siitä ovat kiinnostuneet myös nuoret miehet. Mahlamäki toteaa, että nuoret aikuiset haluavat yhä enemmän päättää itse oman maailmankatsomuksensa. Kirkon tarjonnasta he voivat ottaa sellaista, minkä kokevat itselleen sopivaksi, mutta jäsenyyttä ja sitoutumista he eivät välttämättä halua. – Lumon kaipuu ei ole kadonnut. Maailma on niin rationaalinen ja elämä niin epävarmaa, että henkisyydellä ja uskonnollisuudella on sijansa – sitä vain haetaan muualta kuin perinteisistä kirkoista. Rituaalit ovat siirtyneet kirkoista koteihin, lähelle arkea ja omaa ruumista. – Ero vaikka luterilaisuuteen on se, että siinä missä kirkon oppeihin joko uskotaan tai ollaan uskomatta, uushenkisyydessä uskominen ei ole olennaista. Asioilla voi leikkiä ja eri juttuja voi ottaa käyttöön sellaisella tavalla kuin sillä hetkellä tarvitsee. Esimerkiksi erilaisissa kriiseissä ja valintatilanteissa tarot-korteista tai astrologiasta voi hakea osviittaa ja turvaa. Ne ovat myös itsensä etsimisen ja kehittämisen tapoja.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Mahlamäki lisää, että moni myös saattaa vierastaa kirkkoa organisaationa ja sen jäykkyyttä, vaikka heidän käsityksensä eivät muuten olisikaan kaukana kristinuskosta.

”

Lumon kaipuu ei ole kadonnut. USKONTOTIETEILIJÄ TIINA MAHLAMÄKI

– Ihmisoikeudet ja eri ihmisryhmien tasa-arvoinen kohtelu ovat varsinkin nuorille sukupolville tärkeitä. Siksi monien heistä voi olla vaikeaa osallistua sellaisen yhteisön toimintaan, jossa riitely naisen asemasta ja tasa-arvoisesta avioliitosta on jatkunut vuosikymmeniä. ASTROLOGIA, TAROT-KORTIT ja vaikkapa enkeliusko ovat Mahlamäen mukaan olleet sellaista henkisyyden harjoittamista, jota on pidetty hömppänä ja naisten puuhasteluna.

– Niitä ei ole otettu vakavasti. Päinvastoin: usein naiset, jotka harjoittavat vaihtoehtoista henkisyyttä ja ehkä tarjoavat siihen liittyviä palveluja, kuten erilaisia uskomushoitoja, on haluttu tehdä naurettaviksi. Jos janan toisessa ääripäässä on kirkkojen arvokas, kolmiyhteinen Jumala, niin sen toisessa ääripäässä voisivat olla yksisarvishoidot, Mahlamäki kuvailee. Uskomushoidot, samoin kuin tarot ja astrologia, ovat osa kirjavaa hyvinvointibisnestä, mutta Mahlamäen mukaan kaikki uskonnollinen toiminta noudattaa nykyisin markkinoiden logiikkaa – myös kirkko. Se on reagoinut uushenkisyyden suosioon nostamalla esiin omaa elämyksellistä perinnettään, kuten retriittejä, pyhiinvaelluksia ja mystiikkaa, ja kehittänyt joogasta seurakuntasaleihin kelpaavan version. Gospel-tarot ei siis kuulosta mitenkään mahdottomalta. ■

Lisää aiheesta: Tero Goldenhill: Tarot – Korttien viisaus. Like 2022. Meditations on the Tarot – A Journey into Christian Hermeticism. Tarcher Penguin 2002. Tarot – arjen mystiikkaa ja elämänviisautta ma 12.9., 19.9. ja 26.9. klo 17–20 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22b, Helsinki. Johdantokurssilla tutustutaan tarot-korttien sisältöihin ja pohditaan niiden liittymäpintoja kristilliseen mystiikkaan ja nykypäivän henkisen elämän kysymyksiin. Hinta 35 e. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.hiljainentila.fi

Palava popkanteletar Tämä on täyttä armoa, kun saa tehdä rakastamaansa työtä, sanoo kovien ponnistelujen kautta kantelemusiikin uudistajaksi noussut Ida Elina. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

li lokakuun toinen päivä vuonna 2009, kun Sibelius-Akatemiassa opiskellut Ida Elina matkusti vaihto-oppilaaksi Japaniin. Tuona samaisena päivänä 23 vuotta täyttänyt nuori nainen lähti matkaan, koska koki epäonnistuneensa pääinstrumenttinsa, kanteleen, opiskelussa. Hän seurasi kateellisena opiskelukaveriensa esiintymisiä ja ihmetteli, miksi sama ei onnistunut häneltä, jolla oli niin suuri into päästä lavalle. – Rukoilin Jumalalta, että Japanissa tapahtuisi oman musiikillisen kehitykseni kannalta jotakin merkittävää. Jos näin ei kävisi, ryhtyisin lentoemännäksi, Ida Elina kertoo. Vaikka opiskelu tunnin matkan päässä Sapporosta sijaitsevassa yliopistossa ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan, tapahtui Ida Elinalle kuitenkin vuoden aikana jotain mullistavaa. Hän löysi yllättäen uuden suunnan soittamiseensa katselemalla netistä Youtube-videoita. – Vietin illat tietokoneen ääressä. Kerran sitten törmäsin brittiläisen kitaristin Adam Raffertyn videoon, jossa hän soitti klassisella kitaralla Michael Jacksonin Billie Jeania. Se kuulosti uskomattoman hienolta, ja aloin matkia kanteleella hänen soittoaan. Kahden viikon kuluessa keksin videon avulla tavan soittaa kanteleella popmusiikkia. Aiemmin se oli tuntunut tosi vaikealta. IDA ELINAN kanteleopinnot alkoivat melko myöhäisessä ikävaiheessa, 13-vuotiaana. Ne saivat alkunsa, kun hänen setänsä osti huutokaupasta 30-kielisen kanteleen ja kysyi, kiinnostaisiko sen soittaminen Ida Elinan pikkusiskoa. Tätä kiinnosti, ja pianoa pitkään soittanut Ida Elina ilmoitti myös hieman piloillaan, että hänkin haluaa kokeilla. Tytöt aloittivat yhdessä kanteleopinnot, ja pian Ida Elina innostui soittimesta niin, että halusi jatkaa pidemmälle. – Kantele kiehtoi, koska se poikkesi niin paljon muista soittimista. Huomasin, että se oli paljon muuta kuin mielikuvissani ollut lapsellinen viisikielinen muskarisoitin. Halusin myös itselleni pianon lisäksi jonkin toisen soittimen. Ida Elinan lapsuudenperheessä Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa arvostettiin musiikkia. Vanhemmat eivät itse soittaneet mitään instrumenttia, mutta he kannustivat neljää lastaan harrastamaan soittamista. Ida Elinan sisarukset osaavatkin soittaa vähintään kahta instrumenttia. – Varsinaiseksi perheorkesteriksi meistä ei ollut, koska kaikilla oli niin vahvat näkemykset mu-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

siikin soittamisesta. Nykyisin kuitenkin musisoimme yhdessä perhejuhlissa. Vanhemmat olivat helluntailaisia, ja koko perhe kävi kirkon tilaisuuksissa. Niinpä Ida Elinan ensimmäiset esiintymiset kanteleella tapahtuivat seurakunnan tapahtumissa, usein hautajaisissa. YLÄASTEELLA NUORELLE muusikonalulle kirkastui, että hän haluaa lukion jälkeen opiskelemaan kanteleensoittoa Sibelius-Akatemiaan. Kävi kuitenkin niin, etteivät hänen taitonsa hakuvaiheessa riittäneet solistiselle linjalle. Sen sijaan hän pääsi musiikkikasvatuksen linjalle. – Olin todella pettynyt. Se hyvä puoli musiikkikasvatuksessa silti oli, että siinä käsiteltiin laajasti popmusiikkia ja opeteltiin sen soittamista eri instrumenteilla. Se oli jälkikäteen ajatellen älyttömän hyvä juttu. Kolmantena opiskeluvuonna Ida Elina tajusi, ettei hänestä tule klassisen kantelemusiikin taitajaa. Syynä oli se, ettei hän jaksanut harjoitella tarpeeksi kaikkia siinä vaadittavia pikkutarkkoja teknisiä hienouksia.

”

Rukoilin Jumalalta, että Japanissa tapahtuisi oman musiikillisen kehitykseni kannalta jotakin merkittävää. Jos näin ei kävisi, ryhtyisin lentoemännäksi. – Olin lopen kyllästynyt koko soittimeen. Halusin soittaa popmusiikkia jollain muulla instrumentilla, koska suuri unelmani oli esiintyä. Olin isossa kriisissä, ja katkeroiduin musiikille ja samalla Jumalalle. Siinä vaiheessa tuli kuvioihin opiskelu Japanissa, mistä seurasi uusi alku kanteleen parissa. Ida Elina palasi innoissaan takaisin Suomeen, mutta samalla häntä hirvitti se, miten hänen uudenlainen soittotyylinsä otetaan vastaan. Ida Elina osallistui melko pian Kanteleliiton järjestämään ensimmäiseen kansainväliseen kantelekilpailuun, jossa hän voitti muun musiikin ammattilaissarjan ja sai paljon kehuja soitostaan. Keikkatarjouksia ei kuitenkaan alkanut kuulua, joten muusikko otti yhteyttä Helsingin keskustassa toimineeseen Bulevardin Kahvisalonkiin ja tarjoutui esiintymään siellä ilmaiseksi. Hän keikkaili myös ympäri Suomea eri kirkkokuntien kirkoissa. – Ne olivat hyvää esiintymisharjoitusta, erityisesti yleisölle juttelemisessa, jossa olin järkyttävän huono. Otin silloin käyttööni taiteilijanimen

Ida Elina. Aloin myös tehdä yhteistyötä popmusiikin soittamiseen sopivan kanteleen kehittämiseksi soitinrakentaja Pekka Lovikan kanssa. KANTELETAITEILIJAA AUTTOIVAT kivisellä alkutaipaleella jaksamaan paitsi usko Jumalaan myös hänen tuleva aviomiehensä, Olavi Kujanen. – Meillä oli samaa uskonhenkeä, mutta pidimme pitkään toisiamme aikamoisen ärsyttävinä tyyppeinä. Kun sitten aloimme seurustella, Olavi kannusti minua rukoilemaan ja jatkamaan tällä tiellä, Ida Elina kertoo. – Enpä olisi arvannut, että jonain päivänä sitkeä yrittäminen palkitaan. Tämä on täyttä armoa, kun saa tehdä rakastamaansa työtä. Kun Ida Elina alkoi saada nimeä, häntä pyydettiin esiintymään musiikkifestivaaleille ja mitä erilaisimpiin tapahtumiin. Nykyään esiintymisiä on ympäri maailmaa, esimerkiksi elokuussa Etelä-Koreassa. Moni saattoi kuulla Ida Elinan soittoa vuonna 2019 televisioiduilla presidentin itsenäisyyspäivän juhlien jatkoilla ja vuonna 2021 itsenäisyyspäivän juhlissa. – Perhe on minulle erittäin tärkeä, ja välillä mieheni ja kaksi pientä tytärtämme, Elle ja Charlotte, ovat mukana pidemmillä ulkomaankiertueilla. Ida Elina on alkanut kutsua itseään popkantelettareksi. Tuon nimityksen heitti jollain keikalla joku yleisöstä. Elokuussa alkaa Ida Elinan 10-vuotisjuhlakiertue, jossa kuullaan läpileikkaus hänen musiikistaan. Hän esiintyy syksyn aikana muun muassa Sellosalissa Espoossa ja Savoy-teatterissa Helsingissä. Mukana on edelleen monia kirkkoesiintymisiä. Elokuun lopussa ilmestyy myös Ida Elinan uusi levy, Capital Letters. KORONA-AIKA VAIKUTTI hurjalla tavalla myös Ida Elinan työhön: keikkakalenteri tyhjeni hetkessä maaliskuussa 2020. – Tuolloin kyseenalaistin työtäni varmaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Koko ala tuntui kuolevan, ja mietin, olenko käyttänyt kymmenen vuotta turhuuteen. Suorastaan inhosin itseäni ja muita muusikoita. Vaikka aika oli lannistavaa, Ida Elinasta oli silti hyvä käydä syvissä vesissä. Se antoi ymmärryksen siitä, mikä on oikeasti tärkeää elämässä. Yllättävää kyllä Ida Elina ei ole ajatellut olevansa kantelemusiikin suuri uudistaja. Hän on vain kokenut tuntevansa paloa popmusiikin esittämiseen kanteleella. Hän kuitenkin havahtui, kun hänen sisarensa kysyi, että tajuatko tehneesi historiaa. – On tietysti hienoa, kun on voinut tehdä tällaisen kulttuuriteon. Kantelemusiikki on ollut hiipumassa monta kertaa vuosikymmenten aikana, mutta 1900-luvun alussa se oli taas nosteessa ja 1980-luvulla kanteleesta tuli suosittu koulusoitin. Ida Elina on kiertänyt kouluissa esiintymässä ja kertomassa soittimesta. Paljolti tämän ansiosta nuoret ovat alkaneet kiinnostua soittimesta, ja heitä näkee myös keikoilla. ■

Kuka?

Kanteletaiteilija Ida Elina, 35, oikealta nimeltään Päivi Ida Elina Kujanen, asuu Espoossa. Hän otti kymmenen vuotta sitten taiteilijanimekseen Ida Elinan. Hän on uudistanut kantelemusiikkia soittamalla kansallissoittimella omia ja muiden säveltämiä popkappaleita.

Mitä?

Elokuussa alkaa Ida Elinan 10-vuotisjuhlakiertue, jossa kuullaan läpileikkaus hänen esittämästään musiikista. Elokuun lopussa häneltä ilmestyy uusi levy, Capital Letters. Viime keväänä julkaistiin Readme.fi:n kustantamana omaelämäkerta Ida Elina, popkanteletar.

Motto

Ole rohkea.

amuel Salovuori seisoi Töölössä sijaitsevan lääkärikeskuksen edessä ja yritti ymmärtää, mitä hänelle oli tapahtumassa. Hetkeä aikaisemmin lääkäri oli kertonut, että Salovuori sairasti masennusta. Salovuoren kädessä oli nippu papereita, jotka olivat täynnä lääketieteellisiä lyhenteitä ja syykoodeja. Hän ei uskonut, että diagnoosi osui oikeaan. – Tulin keskiluokkaisesta perheestä, olin aina pärjännyt hyvin koulussa ja luonteeni oli sosiaalinen. Siihen kuvaan ei masennus mielestäni mahtunut. Oli pitkä prosessi kohdata ja hyväksyä se, että voin huonosti. Hämmentyneestä hetkestä Töölönlahden rannalla on nyt kymmenen vuotta. Siitä alkoi pitkä matka, jonka pohjalta syntyi keväällä ilmestynyt kirja Merkityksellisyyden voima – kirja masennuksesta toipuvalle (Kirjapaja). Nyt Salovuori toteaa, että masennus ei useimmiten näy ulospäin, eikä masennuksesta kärsivä tavallisesti erotu muista katukuvassa, työpaikalla tai kuntosalilla. Masennusta sairastaa 7,4 prosenttia kaikista suomalaisista ja 9,6 prosenttia yli 30-vuotiaista. OECD:n arvion mukaan pitkäaikaista masennusta sairastavista suomalaisista puolet on työelämässä. Salovuori ei halua kertoa toipumisen supersankaritarinaa. Kirjassaan hän jakaa myös turhautumisen tunteita, joita koki oman toipumisensa alkuvaiheissa. – Sairastuttuani masennukseen ajattelin, että toipuminen tarkoittaa vain oireiden katoamista. Vastaus ei kuitenkaan ollut siinä suunnassa. Olen mennyt toipumisessani pitkää ja hidasta tietä, mutta se on ollut minun kohdallani toimiva tapa. ENSIMMÄINEN MASENNUKSESTA kielivä oire oli voimakas ahdistus, jolle ei ollut selitystä. Samuel Salovuori kärsi myös unettomuudesta ja koki elämänsä ilottomaksi. – Minun oli vaikea saada tunnetason yhteyttä toisiin ihmisiin. Kokemus etäällä olemisesta ei väistynyt, vaikka toinen ihminen oli avoin ja halusi kuunnella minua. Kestin unettomuuden, mutta kokemus yhteyden puuttumisesta tuntui kaikkein vaikeimmalta, Salovuori kertoo. Salovuori oli aloittanut yliopistossa historian opinnot, ja asiat olivat päällisin puolin kohdallaan, mutta jotakin tuntui puuttuvan. Oman elämän ajatteleminen herätti mielikuvan, jossa hän seisoi autiolla hiekkarannalla auringon laskiessa. Elämä oli edessä, mutta tuntui kuin kaikki olisi loppumassa. – Tunne-elämäni oli minulle mysteeri, ja minulla oli vain pintapuolinen käsitys siitä, millainen ihminen olen. En tiennyt, mitkä asiat olivat minulle merkityksellisiä. Toipuminen alkoi konkreettisista päätöksistä. Mielenterveyttä ymmärtävien läheisten neuvosta Salovuori aloitti psykoterapian. Hän piti myös taukoa historian opinnoista ja valmistautui filosofian pääsykokeisiin. Aikaisempi opiskelualan valinta oli tapahtunut kavereiden vanavedessä. – Kun sain hyväksymiskirjeen filosofian opiskelijaksi, koin ensimmäisen kerran, että nyt edessäni avautuu jotakin omaa, minulle tarkoitettua. Se antoi voimaa ja toivoa, ja pitkään vaivannut unettomuus alkoi hellittää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Elämän tärkein kysymys Sairastuttuaan nuoruudessaan masennukseen Samuel Salovuori huomasi, etteivät edes suuret filosofit vastaa elämän merkitystä koskevaan kysymykseen hänen puolestaan. Toipuminen on ollut matka, joka alkoi tutustumisella omiin tunteisiin. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JANI LAUKKANEN

män merkityksellisyydestä vahvistuu ja elämään löytyy syvempiä arvoja. Merkityksellisyyden kokemus on Salovuo ren mukaan yksinkertaisimmillaan sitä, että täs sä hetkessä on jotakin, mikä kutsuu toimimaan. Kokemus on yhteydessä siihen, että ihminen ko kee oman olemassaolonsa hyvänä asiana. Kysy mys elämän merkityksestä viittaa myös johonkin itseä suurempaan. Salovuoren mukaan merkityksellisten asioi den löytäminen voi auttaa omien kätkettyjen voi mavarojen tunnistamisessa. Vastaavasti itseään kuuntelemalla voi huomata voimavaroja kulutta via asioita. Salovuori muistuttaa kuitenkin, että masen nus on monisyinen sairaus, joka ei selity vain yh dellä asialla. – Merkityksellisyyden kokemus on iso asia, jo ta ei voi toipumisessa ohittaa. Sen menettäminen ei kuitenkaan ole ainoa syy masennukseen, eikä merkityksellisyyden lisääntyminen ole ainoa toi pumista selittävä asia. MIELENTERVEYSTYÖSSÄ ON viime vuosikymme ninä alettu puhua posttraumaattisesta kasvusta. Siinä elämänkriisi tai traumaattinen tapahtuma saa ihmisen muokkaamaan käsityksiään elämäs tä ja maailmasta niin, että merkityksellisyyden kokemus vahvistuu.

”

Masennuksesta toipumisen vuosina Sotungin luontoalueet tulivat Samuel Salovuorelle tutuiksi.

LUKION JÄLKEEN HERÄNNEET kysymykset elä män tarkoituksesta ja mielekkyydestä askarrutti vat Samuel Salovuorta. Hän etsi vastauksia filoso fiasta, erityisesti Søren Kierkegaardin, Martin Heideggerin ja muutaman muun eksistentiaali filosofin teksteistä. – Joku muukin kuin minä oli huomannut, ettei elämän merkitys ole itsestään selvä asia, vaan ih misyyteen kuuluva suuri kysymys. – Mutta nämä suuret filosofit sanoivat, ettei kukaan voi antaa ihmisen elämälle merkitystä tai tarkoitusta ulkopuolelta. Minun oli kohdattava sellaisia peruskysymyksiä kuin kuka olen ja miksi minua ahdistaa, Salovuori sanoo. Psykoterapian aikana Salovuori alkoi ymmär tää kokemusmaailmaansa. Masennuksen taustal ta löytyi monisyinen kasautuma. Menneisyydes tä nousi esiin tapahtumia, jotka olivat estäneet häntä näkemästä tulevaisuutta. – Tunteista tuli ymmärrettäviä ja tajusin, et tä niillä on syynsä. Vähitellen opin yhdistämään

tunteita niiden alkuperäisiin syihin. Ymmärsin, etteivät tunteet ole taakka tai rasite, vaan lahja. Ne tekevät minusta minut, eikä elämä ilman niitä ole kokonaista. SUUNTAUTUMISESTA KOHTI itselle merkityksel lisiä asioita tuli tärkeä osa Samuel Salovuoren toipumista. Sama kokemus näkyy hänen kerää missään masennuksesta toipuvien kertomuksis sa. Kirjassaan Salovuori tuo esiin myös tutkimus tietoa siitä, miten merkityksellisyyden kokemus suojaa ja edistää mielenterveyttä ja lieventää ma sennusoireita. Esimerkiksi Helsingin kaupungin psykiatrisis sa palveluissa ja päihdepalveluissa kokemus elä män merkityksellisyydestä nähdään toipumisen keskeisenä osana. Tätä kansainvälisesti levinnyttä ajattelutapaa kutsutaan toipumisorientaatioksi. – Vaikka masennus on lääketieteellisesti to dennettava sairaus, monelle toipuminen siitä on myös itseksi tulemisen matka, jossa kokemus elä

Monelle toipuminen masennuksesta on myös itseksi tulemisen matka. Tutkimusten mukaan tällainen kasvu voi muuttaa elämäntavoitteita, lisätä tyytyväisyyttä ja antaa syvyyttä ihmissuhteisiin. Ajatus posttraumaattisesta kasvusta jakaa tut kijoiden mielipiteitä, ja Samuel Salovuori koros taa, ettei se ole toipumisen välttämätön edelly tys. Moni pärjää masennuksen kanssa tai toipuu siitä ilman tuollaista prosessia. – Kukaan ei voi luvata masennuksesta kärsi välle, että sairastumisesta avautuisi jotakin hy vää. Voimme kuitenkin olla avoimia sille mahdol lisuudelle. Kun Salovuori huomasi, että hänessä alkoi ta pahtua toipumista, kokemus oli vahva. Yhteys toisiin ihmisiin avautui uudella tavalla, ja hän huomasi innostuvansa asioista. Aution hiekka rannan ja laskevan auringon tilalle on tullut mie likuva eteenpäin liikkuvasta junasta. Toipuminen herätti myös halun oppia enem män mielenterveydestä ja antaa hyvää eteen päin. Saatuaan filosofian tutkinnon valmiiksi Sa lovuori on työskennellyt Mieli ry:ssä mielenter veystyön asiantuntijana. – Toipumisen mahdollisuudesta kertominen on antanut elämääni merkitystä. En enää sure si tä, että masennuin. Sen kautta olen löytänyt hy vän elämän, vaikka se onkin erilainen kuin nuo rena kuvittelin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

ESITTELY

T0 18.8.2022 KLO 15-18

UUSIA SEN IOREILLE SUUNNATTUJA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin. Tänne jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, turvallinen ja lämminhenkinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Kutsumme sinut lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin to 18.8. klo 15-18 välillä paikan päälle. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Esittelemme taloa mielellämme myös henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Lisätietoja ja henkilökohtaisten esittelyiden varaukset: 010 315 4140.

PIHLAJISTON

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

SOINTU

Mielipide Sansa toteuttaa kirkon lähetystehtävää

Arto Antturi toiminnanjohtaja, rovasti Medialähetys Sanansaattajat

Seurakuntien muskarit eivät ole kaikille OLEMME OSALLISTUNEET lapseni kanssa koko viime kauden seurakunnan perhemuskariin ja nauttineet molemmat siitä kovasti. Nyt meillä on alkamassa uusi elämänvaihe, kun siirryn työhön kodin ulkopuolelle ja lapsi päiväkotiin. Surukseni huomasin, että yksikään lähiseurakunnistamme ei tarjoa muskaria ilta-aikaan. Miksi töissä käyvien vanhempien perheet eivät voi osallistua muskariin?

Sanni Johansson Vantaa

Omalle seurakunnalle voi esittää toiveita VANTAAN SEURAKUNTIEN viestintä selvitti iltamuskariasiaa. Muutamissa seurakunnissa iltamuskarei-

MARTTA-KAISA VIRTA

TÄLLÄ PALSTALLA esitettiin 16.6. Sansaa koskeva harhaanjohtava väite (K&k 16.6.). SIksi selvennys on paikallaan. Medialähetys Sanansaattajat on yksi kirkon lähetysjärjestöistä. Järjestön tehtävänä on levittää hyvää sanomaa Jeesuksesta maailman pelastajana. Radion, satelliittitelevision ja netin välityksellä evankeliumi saavuttaa ne, joiden luokse ei muuten päästä. Työ on kustannustehokasta ja kestävää. Ohjelmat kertovat Jumalan rakkaudesta, vahvistavat vainottuja, auttavat arjen keskellä ja nostavat ylös maahan painettuja. Sansa on sitoutunut Raamatun opetuksen ja Jeesuksen esimerkin mukaisesti jokaisen ihmisen ainutlaatuiseen ihmisarvoon ja yhdenvertaiseen kohteluun niin kotimaassa kuin ulkomailla. Emme suosi tai hyväksy mitään syrjiviä käytäntöjä toiminnassamme. Tarkastelemme yhdenvertaisuuden toteutumista säännöllisesti osana toiminnan arviointia. Kirkolle annettu lähetystehtävä on suuri. Sen toteuttamiseen haluamme kutsua mukaan jokaisen, ketään syrjimättä ja jokaisen ainutlaatuisuutta kunnioittaen.

”Sallikaa lasten tulla minun tyköni” ON HIENOA, että seurakunnissa järjestetään perhemessuja, joihin perheiden on luontevaa osallistua pientenkin lasten kanssa. Siellä voi leikkiä ja viiletellä pitkin käytäviä kenenkään häiriintymättä. Toivottavasti lapsiperheet ovat ne löytäneet. Voisiko ajatella, että normaali sunnuntaimessu saisi olla rauhallinen ilman käytävällä kirmaavia lapsia? Joskus ihmettelen, miksi vanhemmat tulevat messuun pienten lasten kanssa. Voivatko he itse keskittyä messun sanomaan, kun on paimennettava lapsia? Hiljentyminen messussa on mielestäni sen oleellinen osa. Alttari on kirkon pyhin paikka. Siellä käydään Herran ehtoollisella, ja siellä on alttaripöytä ja risti. Se ei ole leikkikenttä. Monissa kirkoissa on kalustettu lapsille leikkinurkkaus. Mutta usein sielläkin on kovaa kolinaa tuottavia leluja, ja leikin ilo tietysti tuottaa monenlaista ääntä. Vanhemmiten kuulo huononee, jolloin kaikenlainen häly häiritsee saarnan kuulemista ja musiikkia. Seurakunta voisi ottaa tämän huomioon lelujen valinnassa. Olen seurannut joitakin perheitä, joiden lapset istuvat vanhempiensa välissä lukien tai selaillen satukirjaa. Uskon, että kaikki lapset kasvavat kunnon kirkossakävijöiksi, kunhan vanhemmat opettavat heitä istumaan rauhassa ja kuuntelemaan messun sanomaa, musiikkia ja virsiä. Perhemessuista on hyvä aloittaa.

Kaarina Johansson Helsinki

ta ja muuta perheiden iltatoimintaa on ollut suunnitteilla. Syksyllä 2022 ainakin Hakunilan seurakunnassa on alkamassa iltatoiminta per-

heille. Tiedot tapahtumista päivittyvät Vantaan seurakuntien tapahtumakalenteriin (kirkkovantaalla.fi/ tapahtumat).

Osa seurakunnista on aikaisempina vuosina kokeillut perheiden iltatoimintaa, mutta esimerkiksi Tikkurilan seurakunnassa se on saanut vain vähän osallistujia. Tikkurilan kirkolla toimii kuitenkin suosittu perheiden oma Pienten Paikka, joka on auki aina silloin kuin kirkkokin. Sinne voi tulla vapaasti leikkimään, viettämään aikaa ja tapaamaan muita aikuisia ja lapsia. Muskarilaisen äidin esiin nostama näkökulma muskareihin on tärkeä keskustelunavaus. On totta, että päivätyössä käyvien vanhempien mahdollisuudet osallistua lapsen kanssa seurakunnan toimintaan ovat suppeammat kuin kotona lapsen kanssa olevien vanhempien. Seurakunta on olemassa seurakuntalaisia varten, ja tavoitteena on järjestää toimintaa, joka tavoittaa monet. Seurakuntalaiset voivat olla yhteydessä suoraan omaan seurakuntaansa ja antaa palautetta tapahtumatarjonnasta sekä esittää toiveita.

Riina Halme projektikoordinaattori Vantaan seurakuntien viestintä

Inhimillistä pankkipalvelua PANKKIPALVELUT OVAT peruspalveluja, joita tarvitsevat kaikki. Kaukana ovat ajat, jolloin palkka ja laskuja maksettiin käteisellä. Pankkipalvelujen käytöstä peritään palvelumaksuja eri pankeissa vähän erilaisin perustein. Tämä koskee myös verkkopankin käyttöä. Verkkopankin käyttö ei kaikilta suju. Syynä voi olla ikä, vammaisuus tai muu este. Näillä asiakkailla on oikeus saada laskut edelleen paperisina. Ongelmaksi muodostuu se, että tuolloin maksu voi lähes tuplaantua laskutuslisän takia ja pankissa maksettaessa palvelumaksun takia. Vähävaraisille pankkien palvelumaksut ja laskujen lisämaksut saattavat nousta merkittävän korkeiksi. Vahti ry (Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry) vaatii pankeilta ja yrityksiltä inhimillisyyttä palvelumaksuihin sekä muihin lisämaksuihin. Voitontavoittelua ei tule tehdä vähävaraisten kustannuksella.

Tiina Tuomela Vahti ry:n puheenjohtaja Vantaan seurakuntien luottamushenkilö, mm. yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Hammashoitoa

Kuolleet

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Kuolinilmoitukset Rakas äiti ja mummi

ja -kiitokset

Ulla Brita FAGERSTRÖM

Kirkko ja kaupunki

o.s. Valkonen

-lehdessä

s. 22.7.1931 Helsinki k. 29.4.2022 Vantaa

Ota yhteyttä mediamyyntiin

Kaivaten Marja-Leena & Tiia

040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508

Lennä. Lennä kera Enkelten. Vapaana, irti kahleista, läpi arjen raskaan harmauden, Valoon, Kaikkivaltiaan Syliin Rakkauden. Olet Rakas. Aina.

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 150 ·· Hammasvalkaisu Purentakisko 270 Näkymätön oikomishoito alk. 3000 · alk.

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 920 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 159 € Korjaukset alk. 105 € € • Ilmainen proteesien tarkistus ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

Erikoishammasteknikon palvelut Hammasproteesien valmistus ja huolto Maksuton tarkastus ja suunnitelma. Varaa aika erikoishammasteknikolle

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

P. 020 730 7260 EHT Sirkka Müller P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

(09) 753 11 56

09 628 398

Soita ja varaa aika!

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

BREMERIN KIVI

€ € € € €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Hautauspalveluja

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

€

aika 20min.

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Siunaus toimitettu Honkanummella 2.6.2022 lähimpien läsnäollessa. Lämmin Kiitos osanotosta.

HAUTAKIVET

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

SEURAKUNTAVAALIEHDOKAS Seurakuntavaalit pidetään 20.11.2022 ja ennakkoäänestys 8.–12.11.2022. Kysy tarjousta Kirkko ja kaupunki -lehden vaalikampanjasta.

Äänestäjäsi lukevat Kirkko ja kaupunki -lehteä! 24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Osoitteellinen jakelu

340 000

Jaetaan myös ”ei mainoksia” -koteihin.

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Kiinteistönvälitystä

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

- helpompaa asuntokauppaa! Halusitpa sitten nopeat kaupat tai korkeimman mahdollisen hinnan asunnostasi, varmistan onnistumisesi!

TUIJA TAIVAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV

soita: 040 530 1351 tuija.taivainen@kodit.io

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 10.8. klo 18.30 kesäseurat Östersundomin kko, Kappelit. 65. su 14.8. klo 16 Vantaan yht. seurat, Kivistön kko, Laavat. 2. ke 17.8. klo 18 Hiidenkiviseurat, Klaukkalan kko, Ylitilant. 6, N-järvi. su 21.8. klo 18 seurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1, (Kontula) Hki. ke 31.8. klo 18 körtti-ilta 7 srk, Hvittorp, Hvittorpint. 245, K-nummi; iltakahvit alussa, seurat n. klo 19. Kaikki tilaisuudet www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri. Lataa ”körttiäppi” älypuhelimeen/ tablettiin AppStore/GooglePlay, nimellä Herättäjä-Yhdistys.

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

www.mrautanen.com

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188.

Hyvinvointia Arjesta

KOTITALOUSVÄHENNYS 60 % Omaishoidon vapaat palvelusetelillä. www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Rakennusala

Siivouspalveluja Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Pia Matalalampi 050 431 5536

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

○ kotiapua ○ ulkoilua ○ hoivaa

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Kaire Laanemäe

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Palveluja tarjotaan

Asennan, opetan ja korjaan tietokoneet, puhelimet, TV:t ja muut elektroniset laitteet. Alk. 35 € 044 979 3435 -Petteri

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Myydään asuntoja

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Seuraava Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy

to 25.8.

viimeinen varauspäivä

pe 12.8. klo 14

viimeinen aineistopäivä

ma 15.8. klo 15

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Vuokralle tarjotaan

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Ostetaan ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. DESIGN; ARTEK, NUUTAJÄRVI, ORNO. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Myydään kunnostettu omakotitalo 120 m2 2 kerrosta ja 6 huonetta. Tontti 3 ha. Tontilla 3 erillistä lisärakennusta. Ollut vanha mansikkatila. Mäntsä läntie 524. KärköläJärvelä. Tiedustelut 040 581 9990.

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464. Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12. Edullisia ja siistejä pienvarastoja vuokrattavana Alppilassa. 4 ja 8 m2 vapaana. Autolla viereen. Myös julkisilla. Soittele 044 980 4046. Vantaalla (Lähdepuist.t. 17) 1 h + k + kph + vh, 36 m2, 2. krs. V. 650 €/kk. Vakuus 2 kk, vap. 1.9. P. 0400 316 024.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@ kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Ostetaan perheauto. Hp. max 5000 e. Katsastettu lähiaikoina. Puh. 040 378 38 54. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

IDOLSVOITTAJA ARPONEN

PIRKANMAATA

KUIPALVUU- LOILLUT DEN TAKIA ISMAIL

OPASTAA

YÖN HENGETÄR LÄTKÄVÄÄNÄNEN

JOS

KOIVUNEN

PÄÄTÖKSEKSI

FYSIIKAN TERMI

N I

KIRJAILIJA GORKI POKERISSA JAETTU

perhosella

ROIHUTA

WISKARI HARKKI

EKBLAD GIRS

A LÄPI K

ESIINLUISKAHDUS

ALMILA T

MUKAAN

FUR -

NÄKYY RENKAANA

KAININ POIKA

EHTOOLLINEN

-1.

T "km" A

SUUTARILLA HIRVONEN

JYVÄN KUORTA

TIIVIS

TOISTAMISEEN

N L

PIAN Ä

IDÄN ISO MAA

KÄÄNTEENTEKEVÄ

Ä K

TAHROJA

PUUPALANEN

VIIPYMÄTTÄ

EUROJOKI

ARKISTOSSA

MENOERIÄ

LISÄÄMISTÄ PAPPA

KIRURGIT TAIVAANILO

KREIKAN KIRJAIN

A TUNTURI S

DOUGLAS HASSU JUTTU

Mr.

REPI- U MISET

TELLERVOLLE

N UNKURI

RETI TELÖ I

PAKASTETTUJA

OLEK- SIBESIN KERA LIUS

VEMPAIN PUOLISOIDEN ISIÄ

FINNHITSARTISTI

KIVIKASVO

A S

täys-

SUUKOPUJA

PENTIK HÄLVÄ ROKOTUSKOHTA

SYRJIVÄ

SAMANNIMINEN

TUHOAVA T

SIPERIASSA KEHITTYVÄ

kuilu

SAARINEN

LANNISTUMATON

pihiys T

P N

I POTEVIA S

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

parantaa

YLISTÄÄ

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Hyvää pyhää

14.8.

Päivän evankeliumissa (Luuk. 16:1–9) kerrotaan uskollisuudesta Jumalan lahjojen hoitamisessa.

Hiljaista salamointia ELOKUUN PIMENEVISSÄ ILLOISSA taivaalla voi nähdä valonvälähdyksiä, mutta ukkosen jyrinää ei kuulu. Niitä kutsutaan elosalamoiksi. Vanha kansa uskoi hiljaisen salamoinnin jouduttavan sadon kypsymistä ja varmistavan hengissä pysymisen. Nykyään tiedämme, että elovalkeiden äänettömyys johtuu välimatkasta. Salamat iskevät niin kaukana, ettei ukkosen jyrinä kuulu. Suotuisissa oloissa välähdykset voi nähdä jopa 50 kilometrin päähän.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Viisaus lisääntyy hyvää tekemällä

nien sanoman avaamiseen on olemassa ohje: kaikki unen henkilöt näyttävät jonkun puolen sen näkijästä. Raamatun vertauksiin tällaista ohjetta ei ole annettu, mutta sovellan sitä Jeesuksen vertaukseen epärehellisestä taloudenhoitajasta. Lähtötilanne on tämä: Rikas mies omistaa niin paljon, että on palkannut taloudenhoitajan hoitamaan raha-asioitaan. Tämä tuhlaa rikkaan omaisuutta, jää kiinni ja menettää työpaikkansa. Ennen lähtöä taloudenhoitaja varmistelee omaa tulevaisuuttaan antamalla muille isännän velallisille velkoja anteeksi. Harva voi kutsua itseään rahan määrällä mitattuna rikkaaksi, mutta moni voi ehkä tunnistaa sisimmässään taipumuksen muunlaisen omaisuuden kartuttamiseen. Mielen pohjalla saattaa olla tilikirja. Siinä listataan, kuka perheessä on saanut eniten

rakkautta, mitä on itse antanut muille tai millaisia loukkauksia on kokenut. Sellaiset rikkaudet tekevät ihmissuhteisiin velkasuhteen maun. Kokemusta voi olla myös velkasuhteessa vankina olemisesta. Liika syyllisyys pitää kiinni siinä, mistä pyristelee eroon. Syyllisyyteen auttaa realistinen tilanteen puntarointi. Jos on rikkonut toista vastaan, se kuuluu hyvittää. Jos ei, ei ole hyvitettävää. Jeesus kuvaa taloudenhoitajaa nokkelaksi, vaikka hän toimii eettisesti vähintäänkin epäilyttävästi. Hän käyttää asemaansa hyväksi ja keventää velallisten kantamaa taakkaa. Millaista viisautta Jeesus sitten kannustaa kehittämään? Ainakin taloudenhoitajan mallin mukaan voimme opetella toimimaan tilannetajuisesti ja eteenpäin katsoen. Viisautta lisää hyvän tekeminen muille. Se on aina OK, motiiveista riippumatta.

KAISA KARIRANTA

Anna meille anteeksi velkamme Ekumeenisessa Herran rukouksessa yksi sana poikkeaa meille tutusta Isä meidän -rukouksesta. Synnin sijaan puhutaan velasta: ”Ja anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.” Jeesuksesta käytetään nimitystä Vapahtaja eli hän, joka vapauttaa meidät veloista. Hän toivoo, että vapauttamisen ketjureaktio jatkuu meidän kauttamme. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

”

Nuoret tajuavat aitouden. Falskius ei toimi. PITKÄN LINJAN RIPPIKOULUTYÖLÄINEN PENTTI AIRAKSINEN s. 10

Diakonissalaitos täyttää 155 vuotta Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1867 Aurora Karamzinin aloitteesta. Se oli aluksi kahdeksanpaikkainen kulkutautisairaala, jossa annettiin ensimmäisenä maassamme sairaanhoidon opetusta. Toiminta-ajatuksena oli nuorten naisten kouluttaminen huono-osaisten auttajiksi, diakonissoiksi. Diakonissalaitos on ollut naisten hoiva-alan koulutuksen kehittäjä ja avannut naisille tietä työelämään. Diakonissalaitoksen sairaala oli keskeinen osa toimintaa 1900-luvun lopulle. Diakonissalaitoksen diakonissoja työskenteli jo 1800-luvun lopulta alkaen monilla aloilla; seurakunnissa, kunnallisissa sairaaloissa ja kotihoidossa, kaupunkilähetyksissä, vanhustenhuollossa ja laitoksen omissa lastenkodeissa. Vuonna 1927 aloitettiin kehitysvammaisten huoltotoiminta diakonissa Aino Miettisen aloitteesta. Se sai oman toimitilan ja nimen Rinnekoti vuonna 1930.

Työtä ihmisarvon puolesta Tänään Diakonissalaitos tuottaa vaikuttavia, ja asiakkaiden arkea tutkitusti parantavia sosiaali- ja terveyspalveluja valtakunnallisesti

ja toimii myös Suomen rajojen ulkopuolella. Uusiin hyvinvointiin liittyviin ongelmiin ja haasteisiin etsitään aktiivisesti toimivia ratkaisuja. Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa ihmisarvoinen elämä. Tämän päivän haasteita ovat muun muassa syrjäytyminen ja yksinäisyys, asunnottomuus ja päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat. Diakonissalaitos tekee työtä myös maahantulijoiden, paperittomien ja Itä-Euroopan romanien parissa. Ukrainan sotaa pakenevia on autettu hätäapukeräyksellä ja kotoutumiseen tähtäävällä toiminnalla. Nuorten Vamos -palvelu aloitettiin vuonna 2008 ja tänä vuonna käynnistettiin Nuorten ohjelma vahvistamaan nuorten ääntä yhteiskunnassa. Ihmisten mukaantulo auttamiseen lahjoittamalla on aktiivista ja vahvistanut toimintamme merkitystä tässä ajassa. Uusista haasteista huolimatta työ jatkuu väsymättömästi.

Diakonissalaitos kutsuu kaikki mukaan juhlimaan! Elokuun lopulla Helsingin Kalliossa Alppikadulla sijaitsevaan Diakonissalaitoksen kortteliin kokoonnutaan jälleen perinteisen Korttelijuhlan merkeissä. Juhla järjestetään neljännen kerran kahden vuoden tauon jälkeen. Alueelle levittäytyy jälleen iloinen kirjo tekemistä, musiikkia, teatteria, uutta ja vanhaa. Avoimet ovet opastuksineen ja gregoriaanisen laulun opetustuokio odottavat Diakonissalaitoksen vanhassa ja tunnelmallisessa kirkossa.

Diakonissalaitoksen Korttelijuhla torstaina 25.8. klo 13-17. Osoite: Alppikatu 2, 00530 Helsinki. Maksuton ja kaikille avoin tapahtuma.

Toivotamme sinut tervetulleeksi nauttimaan kulttuurista, laulamaan yhteislauluja tai etsimään aarteita myyjäisistä!

Lisätietoja päivän ohjelmasta www.hdl.fi/korttelijuhla

11.8.2022 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Haluatko päättäjäksi? Vielä ehdit seurakuntavaalien ehdokkaaksi s. 4 Nepsy-lapsi tarvitsee erityistä huolenpitoa s. 6

Pääotsikko

Keskiaika nyt Tuomo Oila mittelee voimiaan Helsingan keskiaikapäivässä s. 2

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Paulus Mikkola (vas.) ja Tuomo Oila harjoittelivat keskiaikaistyylistä taistelua Kannelmäessä. Mikkolalla oli aseinaan kaksi miekkaa, Oilalla miekka ja kilpi.

Herrasmiesmäisesti haarniskat yllä Keskiaikaistyylinen taistelu näyttää hurjalta, mutta harrastajat saavat lajissa yleensä korkeintaan mustelmia. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

annelmäkeläisen leikkipuiston laidalta kuuluu pauketta. Ääni syntyy, kun miekat kalahtelevat toisiaan, kilpiä ja suojavarusteita vasten. Keskiaikaharrastajat harjoittelevat täällä rottinkitaistelua (SCA heavy fighting), jossa pyritään jäljittelemään keskiaikaista jalkaväkitaistelua. Kukaan ei voi lähteä soitellen sotaan, vaan taisteluharjoitukset on aloitettu varusteiden pu-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2022

kemisella. Keskiaikaharrastaja, keskiaikaseura Hukan vouti Tuomo Oila on pukenut ylleen mustan kerraston ja sen päälle alasuojat, kyynärja polvisuojat, pehmustetakin, pellavakankaasta tehdyn takin, vyön ja lamellaarihaarniskan. Päähän tulee vielä kypärä, jonka valmistuksessa on otettu mallia viikinkiajan hautalöydöistä. Keskiaikaharrastajien varusteista osa on itse tehtyjä, osan on tehnyt joku osaavampi harrastaja tai käsityöammattilainen kuten seppä.

Tavoitteena on sekä turvallisuus että autenttisuus. – Muovisuojatkin sallitaan, mutta ne täytyy pitää vähän piilossa. Harjoituksissa se ei ole niin tarkkaa, mutta jos oltaisiin keskiaikatapahtumassa, niin ainakin siellä, Oila selittää. SUOMEN KESKIAIKAHARRASTAJAT pyrkivät perehtymään pääasiassa eurooppalaiseen keskiaikaan aina 1500-luvulle asti. Silloinkin kulttuurit imivät vaikutteita toisistaan. – Suomi sai vaikutteita Ruotsista ja Venäjältä, toisaalta myös Saksasta, Tuomo Oila kertoo. Keskiaikaharrastus voi tarkoittaa monenlaisia asioita. Taisteluharrastuksen lisäksi Oila harrastaa keskiaikaa myös muilla tavoin.

– Yhdessä musiikin tekeminen vahvistaa lapsen ja nuoren itseluottamusta. Muskari- ja kuororyhmissä tapaa uusia ystäviä, rohkaistuu, oppii lisää musiikista ja laulamisesta, sanoo Kastehelmi-ryhmiä Kivistössä ohjaava kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Kirkonmäellä keskiajan tyyliin

Helsingan keskiaikapäivää vietetään Vantaan Pyhän Laurin kirkon ympäristössä 13.8. klo 11–18. Vanhaa musiikkia, luentoja, opastuksia, työpajoja, ruokaa ja keskiaikaan liittyviä ohjelmanumeroita. Keskiaikaseura Hukka osallistuu tapahtumaan. Tapahtuman pääjärjestäjä on Vantaa-Seura yhteistyössä Tikkurilan seurakunnan kanssa.

Oila tekee käsitöitä, tanssii ja harrastaa myös keskiaikaista kokkausta. Ruuanlaitto sujuu kotona sähkölieden ääressä, sillä kyseessä on lähinnä keskiaikaisten reseptien ja raaka-aineiden hyödyntäminen. – Aloitin harrastuksen 17 vuotta sitten, vuonna 2005. Kai ritariromantiikka on kiehtonut minua lapsesta asti. TÄNÄÄN KANNELMÄESSÄ taisteluharjoituksiin osallistuu vain muutama harrastaja, mutta esimerkiksi heinäkuussa pidetyllä keskiaikaharrastajien leirillä taisteltiin suurella joukolla. Ylärajaa taistelijoiden määrälle ei ole: Yhdysvalloissa keskiaikaistyyliseen taisteluun on enimmillään osallistunut jopa pari tuhatta harrastajaa.

”

Hyvä taistelija on kärsivällinen. Tärkeää tässä on oikea ajoitus. TUOMO OILA

Mutta mistä voimme tietää, miten keskiajalla oikeastaan taisteltiin? Tuomo Oilan mukaan kuvataide ja arkeologiset löydöt antavat tietoa varusteista. – Sitten on erilaisia kirjallisia lähteitä ja manuaaleja, joita joku taisteluguru on laatinut. TAISTELUN EI TARVITSE kestää kauan, kun sykkeet ovat kohdolla ja hiki virtaa. Hyvästä kunnosta on apua, mutta periaatteessa laji sopii kaiken kuntoisille eikä sukupuolellakaan ole merkitystä. – Hyvä taistelija on kärsivällinen. Tärkeää tässä on oikea ajoitus, Tuomo Oila kertoo. Taistelu loppuu, kun toinen osapuolista saa tarpeeksi kovan osuman ja huutaa ”good”. Kyseessä on niin sanottu herrasmieslaji, eikä toista pyritä vahingoittamaan oikeasti. Miekat ovat rottinkia ja niiden kärjessä on pehmuste. Vahinkoja ja haavereita sattuu harvoin. Keskiajalla taisteluissa oli kyse elämästä ja kuolemasta, mutta keskiaikaharrastajat saavat taisteluissaan korkeintaan mustelmia. Yksi todellinen riski on, ja se on hieman yllättävä: tinnitus. Tietynmalliset peltikypärät toimivat kuin kaikukoppa, jos päähän tulee osuma. Siksi jotkut 2020-luvun keskiaikataistelijat varustautuvat taisteluun myös korvatulpilla. ■ Katso video rottinkitaistelusta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Kuorot kutsuvat laulamaan Haluaisitko laulaa kuorossa? Syyskauden alkaessa on hyvä hetki uudelle harrastukselle. Seurakuntien kuorot palaavat kesätauolta ja uusiakin kuoroja alkaa. Joissakin kuoroissa on vaatimuksena laulukoe. KOONNUT JUHA-PEKKA VANHATALO KUVA SANNA VIHERVÄS Kastehelmi-kuoro Kivistön kirkolla pääasiassa kouluikäisille. Harjoitukset 7.9. alkaen keskiviikkoisin klo 17.30–18.30 Kivistön kirkossa. Kastehelmi-miniryhmä/iltamusiikkileikkikoulu: keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 Kivistön kirkossa. Ryhmissä lauletaan ja kehitetään omaa laulutaitoa, opitaan lisää musiikista ja soitetaan muun muassa kanteleella ja ukulelella. Lisätiedot: kanttori MariAnnika Heikkilä, p. 044 422 0407. Lapsikuoro Kuunloisteessa musisoivat alakouluikäiset lapset. Harjoitukset keskiviikkoisin klo 16– 16.45 Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa. Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Harjoitukset keskiviikkoisin klo 17–17.45 Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa. Kuorot aloittavat syyskautensa ke 17.8. ja tutustumiskäynnille saa tulla. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku, jolta saa lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi. Pyhän Laurin kuoro on sekakuoro, joka laulaa monipuolisesti kaikenlaista kirkkomusiikkia. Uusia laulajia otetaan mielellään vastaan. Harjoitukset 19.9. alkaen maanantaisin klo 18 Tikkurilan kirkolla. Kuoroa johtaa kanttori Terje Kukk, p. 050 4343 043, terje.kukk@evl.fi. Corvus Laurencij -kuoro on gregoriaaniseen ja keskiaikaiseen musiikkiin keskittyvä mieskuoro. Harjoitukset 6.9. alkaen tiistaisin klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Tiedustelut: kanttori Samppa Laakso, samppa.laakso@evl.fi, p. 050 330 1582. Tikkurilan kirkkokuoro osallistuu seurakunnan messuihin niin kutsuttuna liturgisena kuorona. Kuoro laulaa myös perinteisiä suomalaisia sekakuorolauluja sekä uudempaa ohjelmistoa. Harjoitukset 1.9. alkaen torstaisin klo 18 Tik-

kurilan kirkolla. Tiedustelut: kanttori Iina Katila, iina.katila@evl.fi, p. 050 409 7817. Vantaan seurakuntien yhteinen kamarikuoro Ilolan seurakuntatalolla 7.9. alkaen keskiviikkoisin klo 18. Kuoroa johtavat Terje Kukk ja Iina Katila. Uusia laulajia otetaan koelaulujen perusteella, erityisesti naisääniä. Lisätiedot: Terje Kukk, terje.kukk@evl.fi, p. 050 434 3043 ja Iina Katila, iina.katila@evl.fi, 050 409 7817. Vantaankosken Kantaattikuoro 8.9. alkaen torstaisin klo 18.30–20 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Tiedustelut: kanttori Ritva Holma, p. 050 573 3583. Kivistön kirkon kuoro 8.9. alkaen torstaisin klo 18–19.30, Kivistön kirkolla. Tiedustelut: kanttori Eveliina Pulkkinen, p. 050 546 4756. Uusi ruotsinkielinen kuoro aloittaa keskiviikkona 7.9. klo 18–19 Tikkurilan kirkossa. Aluksi lauletaan yksiäänisesti, ja mukaan voi liittyä vaikka et olisi laulanut niin aktiivisesti aiemmin. Kuoronjohtajana toimii MuM Heidi Åberg, joka painottaa muun muassa hengitystekniikkaa, äänenkäyttöä ja äänen hyvinvointia. International Friendship-choir practises at Myyrmäen Virtakirkko. Please contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä tel. 044 422 0407. Rehearsals start at August 2022. ViAndakören on ruotsinkielinen sekakuoro kaikille yli 60-vuotiaille laulamisesta pitäville. Kuoron tavoitteena on luoda hyvä lauluhenki ja että jokainen saa kokea kuorolaulun parhaimmillaan. Sinun ei tarvitse olla kuorolaulaja liittyäksesi. Kanttori Anders Ekberg, anders.ekberg@evl.fi, p. 050 310 7096. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2022

Vaalimatematiikka suosii pitkiä ehdokaslistoja Syksyn seurakuntavaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

yksyn seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt seuraavien neljän vuoden ajaksi. Ehdokaslistan saa asettaa valitsijayhdistys, jonka takana on vähintään kymmenen äänioikeutettua eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävää seurakunnan jäsentä. Pääkaupunkiseudulla ehdokaslistoja asettavat poliittiset puolueet ja erilaiset, usein kirkkopoliittiset ryhmittymät ja paikalliset seurakuntaväen ryhmät. Joissakin seurakunnissa nuorilla tai partiolaisilla on ollut oma listansa. Monet listoista ovat samoja kuin viime vaaleissa, mutta myös uusia perustetaan. Vaikka myös lyhyiltä muutaman ehdokkaan listoilta saattaa päästä ehdokkaita läpi, vaalimatematiikka suosii pidempiä listoja. Äänet lasketaan samoin kuin kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa, eli omien henkilökohtaisten äänten lisäksi läpimenon mahdollisuuteen vaikuttavat koko listan saamat äänet. Listat, joilla on paljon ehdokkaita, saavat yleensä enemmän ääniä kuin listat, joilla on vain muutama ehdokas.

neista jätti äänestämättä, koska ei tuntenut yhtään ehdokasta. Toinen iso syy oli se, että ehdokaslistan ajamat asiat olivat epäselviä. – Isommissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä vaaditaan kunnon listoja, jotta saa useampia kärkiehdokkaita läpi. Ellei sitten ole joku todella tunnettu hahmo, joka tuo myös lyhyemmälle listalle paljon ääniä, Kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtaja Veli-Matti Salminen sanoo.

”

VARAEDUSTAJIA TARVITAAN LUOTTAMUSELIMISSÄ. VELI-MATTI SALMINEN

VIIME SEURAKUNTAVAALIEN valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4. Kirkon tutkimuskeskuksen vaaleista tekemän tutkimuksen mukaan kolmasosa kyselyyn vastan-

MINNA AHO /VANTAAN SEURAKUNNAT

Kivimuurista irrotetut kivet on vieritetty läheiseen lampeen.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2022

Hän lisää, että seurakuntayhtymissä, kuten pääkaupunkiseudulla, äänestämistä hankaloittaa se, että vaaleissa valitaan edustajat sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että seurakuntien omiin seurakuntaneuvostoihin. Äänestäjä ei aina kopissa muista tätä, mikä näkyy hylättyjen äänten määrässä. Varsinaisten jäsenten lisäksi luottamushenkilöitä valitaan myös varalle. Miksi myös tämä kannattaa ottaa huomioon ehdokaslistoja koottaessa? – Luottamuselimissä tarvitaan varaedustajia, jos varsinainen edustaja ei pääse kokoukseen. Varaedustajista voidaan valita jäseniä myös muihin elimiin ja työryhmiin. Lisäksi varasijat ovat tärkeitä, koska osa varsinaisista ehdokkaista joutuu kauden aikana jäämään pois luottamustehtävästä, Salminen sanoo. Kirkko ja kaupunki pyysi pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymiltä tietoja luottamushenkilöiden vaihtuvuudesta vuosina 2019–2022. Vaikka vaihtuvuus ei ole kovin suurta, niin paikallisesti siitä saattaa seurata yllättäviä tilanteita. Helsingissä yhteisen kirkkovaltuuston

Ruskeasannan hautausmaan aita ilkivallan kohteena Ruskeasannan hautausmaan kiviaita joutui kesäkuussa ilkivallan kohteeksi. Vuonna 1885 rakennetusta historiallisesti arvokkaasta kiviaidasta irrotettiin kiviä, jotka vieritettiin läheiseen lampeen. Aita on korjattavissa, mutta kustannukset ovat korkeat eikä alkuperäisiä kiviä saada enää takaisin. Myös kivikkoaidan päällä kasvaneet kasvit tuhoutuivat. Asiasta on ilmoitettu poliisil-

le. Lammen rantaan on asetettu isot betoniporsaat vanhan ja rikotun aidan tilalle, joten muurin kivien vierittäminen lampeen ei enää onnistu helposti.

Kuukausi aikaa asettua ehdolle Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy noin kuukauden kuluttua, 15. syyskuuta. Ehdolle voi asettua rippikoulun käynyt ja konfirmoitu 18 vuotta täyttänyt kirkon jäsen. Seurakuntavaaleissa voivat äänestää kaikki 16 vuotta täyt-

täneet kirkon jäsenet. Jos ei ole tällä hetkellä kirkon jäsen, mutta on aiemmin ollut, takaisin voi liittyä 15. elokuuta mennessä saadakseen äänioikeuden. Vaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt paikallisiin seurakuntaneuvostoihin ja Vantaalla yhteiseen kirkkovaltuustoon. Luottamushenkilöt puolestaan valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on koko kirkon korkein päättävä elin. Katso lisää: vantaanseurakunnat.fi/seurakuntavaalit.

91 jäsenestä vaalien jälkeen on jäänyt pois neljä, seurakuntaneuvostoista 26. Vantaalla 51 valtuutetusta on eronnut kuusi varsinaista jäsentä ja kaksi heidän tilalleen noussutta varajäsentä. Espoossa 61-henkiseen kirkkovaltuustoon alun perin valittujen tilalle on jouduttu nostamaan neljä varajäsentä, seurakuntaneuvostoista on vaihtunut kahdeksan. Kauniaisten suomalaisen seurakunnan valtuutetuista on neljä jäänyt pois ja samoin on käynyt seurakuntaneuvostossa. YLEISIN SYY luottamustehtävästä luopumiseen on muutto toiseen seurakuntaan. Vaikka muutto tapahtuisi saman kaupungin sisällä, luottamushenkilö menettää paikkansa. Heidät nimittäin valitaan seurakuntakohtaisesti. Tämä vaikeuttaa usein erityisesti nuorten toimimista kirkon luottamuselimissä, sillä heidän elämäntilanteeseensa liittyvät muita useammin muutot.

Seurakuntien verkkosivut nyt myös venäjäksi Vantaan seurakunnat on avannut venäjänkieliset nettisivut. Sivut löytyvät osoitteesta www. vantaanseurakunnat.fi/rus. Venäjänkielisille sivuille on koottu hartausmateriaalia sekä tietoa seurakuntien toiminnasta ja kirkollisista toimituksista kuten avioliittoon vihkimisestä. Vantaan seurakunnilla ei ole tällä hetkellä työntekijää, joka tekisi työtä ennen kaikkea venäjää puhuvien parissa, mut-

ta työntekijöistä muutama taitaa venäjää, ja Hakunilassa kokoontuu venäjänkielinen raamattupiiri. Venäjä on ollut vuodesta 2019 lähtien Vantaan toiseksi yleisin äidinkieli.

Hääyö-tapahtumaa vietetään jälleen syyskuussa Tunnelmallista Hääyö-tapahtumaa vietetään pääkaupunkiseudun vanhimmassa rakennuksessa, Vantaan Pyhän Laurin kirkossa (Kirkkotie 45), perjantaina 16.9. Vihkimisessä tarvittavat

kaksi todistajaa löytyvät seurakunnan puolesta, jos parilla ei ole heitä mukanaan. Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Vihittävät tarvitsevat mukaansa sormukset, avioliiton esteettömyystodistuksen sekä molempien henkilöllisyystodistukset. Illan aikana paikalla on useita pappeja ja kanttoreita, jotta kaikki parit ehditään vihkiä. Vuoronumeroita vihkiajan varaamiseksi aletaan jakaa Pyhän Laurin kappelin (Pappilankuja 3) edestä kello 17.30. Vihkiaikojen varaus alkaa kello 18. Vihkimisiä toi-

Vantaan Rekolan seurakunnassa muuttoliike yhdistettynä lyhyeen ehdokaslistaan johti siihen, että 14-paikkaisessa seurakuntaneuvostossa on enää 12 edustajaa. Tulkaa kaikki -ryhmällä on jäljellä kaksi edustajaa alkuperäisen neljän sijasta. Ryhmän supistuminen muutti voimasuhteita niin, että Sanasta elämään -ryhmällä on neuvostossa enemmistö. Helsingin Vuosaaressa kaksi Tulkaa kaikki -ryhmän edustajaa erosi kesken kauden. Taustana olivat erimielisyydet kirkkoherran johtamistavasta ja hallinnosta. Tilalle löytyivät samasta ryhmästä varaedustajat, joten seurakuntaneuvosto on täysilukuinen. Seurakuntavaalien ehdokasasettelu on käynnissä ja päättyy 15.9. Ehdokkaaksi asettumisesta löytyy tietoa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntavaalisivuilta sekä kirkon vaalisivuilta. Ehdokkaaksi voi asettua seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka on täyttänyt 18 vuotta ennen varsinaista vaalipäivää eli 20. marraskuuta. Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11.

mitetaan kirkon lisäksi myös esimerkiksi kappelin ja Pakarituvan tiloissa. Hääyössä voi myös saada kirkollisen siunauksen maistraatissa solmitulle avioliitolle. Tällöin vaaditaan vihkimistodistus.

Arkkipiispat yhdessä sotaa vastaan Arkkipiispa Tapio Luoma ja Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo ovat ottaneet yhdessä kantaa Venäjän hyökkäyssotaa vastaan.

Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 29.7. julkaistussa kirjoituksessaan arkkipiispat kertoivat olevansa syvästi järkyttyneitä siitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on hyväksikäyttänyt uskontoa perustellessaan Ukrainan sotaa. Lisäksi Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja, patriarkka Kirill on tukenut sotatoimia uskonnollisin perustein. Arkkipiispa Luoma ja arkkipiispa Leo kritisoivat myös tapaa, jolla ukrainalaisia on epäinhimillistetty. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2022

Mikä ihmeen nepsy? Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisesta kehityshäiriöstä. Neurokirjoon kuuluminen on pysyvää. Yleisimpiä nepsy-diagnooseja ovat adhd ja add, autismikirjon häiriöt kuten Aspergerin oireyhtymä, kehityksellinen kielihäiriö sekä Touretten oireyhtymä. Haasteet voivat näkyä joustamattomuutena, tarkkaavuuden tai tunnesäätelyn pulmina, vaikeutena ohjata omaa toimintaa taikka kömpelyytenä tai vetäytyvyytenä sosiaalisissa tilanteissa. Lapsella voi olla aistien yli- tai aliherkkyyttä.

Viisi vinkkiä nepsy-lapsen vanhemmalle Elämä sujuu, kun aikuinen ottaa huomioon adhd:n tai muun neurokirjon häiriön vaikutukset lapseen. Kokeile päiväkoti-ikäisen tai pikkukoululaisen kanssa. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA MARTTA-KAISA VIRTA

1. Varmista, että viestisi voi mennä perille Jos lapsella on adhd, mene ensin hänen luokseen, hae katsekontakti ja tarvittaessa pysäytä hänen toimintansa. Anna yksi selkeä ohje kerrallaan: ”Istu niin, että peppu on penkissä”. Lapselle on myös hyvä näyttää mallia. Jos huudat lapselle toisesta huoneesta, että ole ihmisiksi, hän ei todennäköisesti muuta käyttäytymistään.

2. Kerro lapselle aamulla päivän ohjelma

Nepsy-lapsen on hyvä tietää, mitä tänään tehdään, missä, kenen kanssa ja miten pitkään. Kuvasarja auttaa pientä lasta jäsentämään päivää, muistilista voi toimia isommalla. Siirtymätilanteet, joissa pitää vaihtaa puuhasta

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2022

toiseen, hiertävät herkästi. Ennakoiminen tekee niistä helpompia. Rutiinit kannattelevat, kun ne toistuvat samoina päivästä toiseen, mielellään myös vapaapäivinä. Lasta kannattaa valmistaa poikkeustilanteisiin: juhla voi stressata autismin kirjolla olevaa lasta kovasti. Yllätyssynttärit eivät ole häntä varten!

3. Tee syömisestä mahdollisimman helppoa Ruoan maku, rakenne tai tarjoilulämpötila voivat epäilyttää nepsy-lasta. Pientä voi totuttaa karkeaan ruokaan ripottelemalla keksinmuruja jogurttiin. Kasvikset saattavat maistua erikseen paremmin kuin salaatiksi sekoitettuina. Aistiyliherkkä lapsi tarvitsee harjoiteltavan ruoan lisäksi lautaselleen syötävää, jolla hän pystyy täyttämään vatsansa. Lapsen voi antaa valita vaikka kerran päivässä, mitä hän haluaa ruoaksi, eikä syömiseen saa muulloinkaan pakottaa.

4. Ehkäise vaatetaisteluita ennakoimalla

Yksi nepsy-lapsi pitää pehmeistä ja löysistä vaatteista, joista on leikattu pois tuote- ja hoitomerkit, toinen pukee ylleen mahdollisimman vähän ja kolmas suosii ihonmyötäisiä pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita kuumallakin. Jos jokin vaate on lapsesta mukava, samanlaisia kannattaa hankkia monta. Alusvaatteet voi

kääntää nurin, jotta saumat eivät hierrä. Tulevan vuodenajan vaatteisiin on hyvä tutustua etukäteen ja sopia, missä lämpötilassa niihin siirrytään.

5. Auta lasta rauhoittumaan unille

Nukahtaminen on monelle nepsy-lapselle vaikeaa. Unille rauhoittumisessa voi auttaa lapsen hierominen, keinuttaminen sylissä tai viltin sisällä, painopeitto, sängyn vuoraaminen pieneksi pesäksi, unilelu tai hiljainen ja rauhallinen musiikki. Nukkumaan mennessä voi muistella päivän mukavia hetkiä. Unentarve on yksilöllinen, ja rauhallinen päivälepo virkistää lasta ilman untakin. Lähteet ja lisää tietoa Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen (Adhd-liitto ja Barnavårdsföreningen 2021) adhd-liitto.fi/julkaisut/esitteet/ Autismikirjon lapsi päivähoidossa (Autismiliitto) autismiliitto.fi/materiaalia/aineistot/ autismikirjon-lapsi-paivahoidossa/ Vantaan seurakuntien perheneuvonta tarjoaa erityislasten vanhemmille ryhmätoimintaa myöhemmin tänä syksynä yhteistyössä Rekolan seurakunnan kanssa. Nepsyt ja nentit perheessä? Kiinnostuitko? Ota yhteyttä maarit.kuusisto@evl.fi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–25.8.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14 Hakunilan kirkon yläkerrassa, alkaen 15.8. Jaetaan vauvaperheen arkea rennosti kahvikupin ääressä. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12 Hakunilan kirkon yläkerrassa, alkaen 17.8. Mukavaa yhdessäoloa ja vertaistukea. Kerhossa on myös pieni hartaushetki sekä kahvit. Tule kun sinulle sopii. Toivo Café keskiviikkoisin klo 12–15 elokuun loppuun saakka Hakunilan kirkon piha-alueella kävelytien puolella. Kirkko on myös auki hiljentymistä varten. Tarjolla kahvia ja pullaa, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Rautalampi 2 -riparin konfirmaatiomessu la 13.8. klo 11. Tiina Palmu, Juha Paukkeri, Paula Raitis, Jasmine Moberg. Messu su 14.8. klo 12. Reijo Liimatainen, Tuomas Heikkilä. Messu su 21.8. klo 12. Tiina Palmu, Sini Nikku. Ensivauvat on ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa noin alle 6 kuukauden ikäisiä. Tule jakamaan kokemuksiasi yhdessä toisten tuoreiden vanhempien kanssa. Syksyn I ryhmä

kokoontuu torstaisin klo 13–14.30, 1.9.–27.10., ja II ryhmä 19.11.–19.1. Lisätiedot ja ilmoittautumiset birgitta.tasavuori@evl.fi. Iloa ja toivoa –kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta. Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä tai MobilePaylla numeroon 10197. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi. Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Messu su 14.8. klo 10. Reijo Liimatainen, Tuomas Heikkilä. Messu su 21.8. klo 10. Tiina Palmu, Sini Nikku. Vauva- ja taaperomuskarit muskarien syyskausi alkaa 2.9: perjantaisin klo 9.30–10 taaperot 1–2 v, klo 10.30–11 isot vauvat 7–12 kk, klo 11–11.30 pienet vauvat 3–7 kk. Vapaista paikoista voi kysyä Sinikanttorilta, sini.nikku@evl.fi.

MUUALLA Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Puistomuskari pe 19.8. klo 10 Vaaralan pallokentällä. Sini-kanttorin iloinen puistomuskari on maksuton. Ei ennakkoilmoittautumista, säävaraus. Lapsikuoro Kuunloiste alakouluikäisille lapsille harjoittelee ItäHakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16-16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun! Syyskausi alkaa 17.8.

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään. Syyskausi alkaa 17.8. Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja 25.8. alkaen jälleen myös Café Pähkinässä to klo 10–12, puhelimitse p.09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla, kun tilaisuuteen on merkitty ”striimataan”. Katso ajantasaiset tiedot www.hameenkylanseurakunta.fi. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Messu su 14.8. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Striimataan. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30. Kausi alkaa ke 17.8. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Hartaudet alkavat ke 17.8. Striimataan.

Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11. Syyskauden ensimmäinen ruokailu on ke 17.8.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila aukeaa kesätauon jälkeen ma 15.8.

LAMMASKUJA 2 B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 24. 8 klo 18.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 25.8 klo 11. Perhekerho tiistaisin klo 9.30. Kausi alkaa ti 16.8.

MUUALLA Jumalanpalvelus Lammaslammen rannalla su 21.8. klo 10. Sanajumalanpalvelus. Jarna Wikström, Hannu-Pekka Heikkilä ja Helsingin palokunnan soittokunta. Kirkkokahvit. Yhteistyökumppanina Lions Club Hämeenkylä.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin kesäelokuussa klo 11–12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12 p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4

Koe keskiaikainen Vantaa 13.8.2022

klo 11–18

www.helsinga.fi

Helsingan keskiaikapäivä helsingan_keskiaikapaiva TIKKURILAN SEURAKUNTA Kirkko Vantaalla

Helsingestiftelsen sr.

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Messu su 14.8. klo 10. Joona Raudaskoski, Jani Vanhala, Jussi Salonen. Kirkkomehut. Perhekerho ma 15.8. ja 22.8. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 15.8. ja 22.8. klo 13 seurakuntasalissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 15.8. ja 22.8. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. Musica per due cori konsertti ke 17.8. klo 18. Italialaista ja italianmielistä klaveerimusiikkia uruilla ja cembalolla. Fabio Ciofini ja Markku Mäkinen, urut ja cembalo. Käsiohjelma 10/5 euroa, vapaa pääsy. Perhekerho pe 19.8. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 21.8. klo 10. Jani Vanhala, Ilkka Luukka, Airi Saloniemi. Kirkkomehut. Taaperomuskari 1–2 vuotiaille keskiviikkoisin 18.8.–6.10. Korson seurakuntakeskuksessa lasten tiloissa. Ilmoittautuminen alkaa ma 8.8. klo 9 ja päättyy 12.8. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti nettisivuilla, lisätiedot www. vantaanseurakunnat.fi/korsonseurakunta/lapsetjaperheet/muskaritoiminta. Voit valita itsellesi ryhmän sopivamman ajan mukaan, ryhmä 1 klo 9–9.30 ja ryhmä 2 klo 10–10.30. Muskareita ohjaa lastenohjaaja Erja Lindholm. Vauvamuskari 0–1-vuotiaille keskiviikkoisin 17.8.–28.9. Korson seurakuntakeskuksessa, lasten tiloissa. Ilmoittautuminen alkaa ma 8.8. klo 9 ja päättyy 12.8. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti nettisivuilla, lisätiedot www. vantaanseurakunnat.fi/korsonseurakunta/lapsetjaperheet/muskaritoiminta. Voit valita itsellesi ryhmän sopivamman ajan mukaan, ryhmä 1 klo 11–11.30 ja ryhmä 2 klo 12–12.30. Muskareita ohjaa lastenohjaaja Erja Lindholm.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 18.8. ja 25.8. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. Vielä ehtii ilmoittautua päiväkerhoon! Päiväkerhotoimintaa 2,5–5-vuotiaille Nikinmäen seurakuntakodilla os. Surviaisenkuja 1. Ryhmät muodostetaan elokuun alussa ilmoittautumisten perusteella. Kerhot alkavat viikolla 33. Lisätietoja www.vantaanseurakunnat.fi/korson-seurakunta/lapset-japerheet/paivakerhot

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–25.8.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 16.8. ja 23.8. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Kaisa Aalto 044 4220391 Sannamari Rusi 050 3290361 Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: vt. Kirkkoherra Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Taija Tiilikka 050 436 7712

v. (ei vaadi ilmoittautumista) klo 10.15 Taaperot 1–2 v (ryhmä täynnä), klo 10.45 Vauvat 0–12kk (muutama vapaa paikka). Ohjaaja kanttori Hanna-Maria Valve. Ei osallistumismaksua. Lisätiedot Rekolan seurakunnan nettisivuilta.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Perheolkkari Asolassa tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat nauttia kupin kahvia sekä tavata muita perheitä. Omaishoitajien keskusteluryhmä

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2022

V a a l i p ä i v ä 2 0 .1 1 . 2 0 2 2

TILAISUUDET MUUALLA Toivoa naisille –ryhmä parillisilla viikoilla keskiviikkona klo 18–19.30 Lampirannalla, os. Tertunkuja 4b.

ASETU EHDOLLE 15.9. MENNESSÄ

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Konfirmaatiomessu, Piispala 5 su 14.8. klo 10 Taija Tiilikka ja SirkkuLiisa Niemi. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat nauttia kupin kahvia sekä tavata muita perheitä. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen. Toivontupa–iltaperheolkkari kirkolla ke 17.8. alkaen klo 17–19. Tervetuloa leikkimään, askartelemaan ja viettämään iltaa yhdessä muiden alueen lapsiperheiden kanssa. Iltaperheolkkarissa hartauden jälkeen yhteinen iltapala. Toiminta suunnattu alle kouluikäisille ja heidän perheilleen. Syyskauden Toivontuvat ovat keskiviikkoisin 17.8., 28.9., 26.10., ja 23.11. Ei ennakkoilmoittautumista. Poikkeuksista ilmoitamme erikseen. Lisätietoja anna-maria.karkkainen@evl.fi p. 044 422 0314. Messu su 21.8. klo 10 Taija Tiilikka ja Hanna-Maria Valve. Kirkkomuskarit alkavat syyskuussa to 8.9. klo 9.30 avoin ryhmä 0–6

1e/kerta. Lisätietoja Irene p.050 573 6329. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16. Silmukkaryhmässä neulotaan ja virkataan mutta voit tulla ryhmään myös seurustelemaan ilman käsityötä. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Päihteettömyyttä tukeva naisten ryhmä to 25.8. klo 13. Ohjaajana Mariela Salminen päihde ja kriminaalityön diakoni ja Irene p. 050 573 6329.

viljelijä varjelija haaveilija Nyt on aika vaikuttaa seurakuntasi tulevaisuuteen. Ryhdy ehdokkaaksi sellaisena kuin olet. #SEURAKUNTAVAALIT WWW.VANTAANSEURAKUNNAT.FI /SEURAKUNTAVAALIT

ti 16.8. Kokoonnumme parittomien viikkojen tiistaisin klo 13–15 vaihtamaan ajatuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa kahvikupin ääressä. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja Irene p. 050 573 6329. Savityöpaja ke 17.8. klo 12. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Pyhän Laurin kirkon kesäopas palvelee 9.6.–12.8. Opas on kirkolla pääsääntöisesti ma–pe klo 12–18. Opastusvaraukset kaiken kokoisille ryhmille puh. 050 466 4202 tai paula.rajala@evl.fi Opastus on maksutonta. Helsingan keskiaikapäivä la 13.8. klo 11–18. Koko perheelle, historiasta kiinnostuneille ja kaikille iloisten kesärientojen ystäville tarkoitettu suurtapahtuma vietetään Pyhän Laurin kirkon ympäristössä ja Pappilan puistossa. Helsingan keskiaikapäivässä voi markkinahumun lisäksi nauttia keskiaikaisesta messusta, vanhasta musiikista, käsitöistä, opastuksista, luennoista, työpajoista ja ruuasta. Lisätiedot: helsinga.fi BRQ Vantaa Festival: Barokin parhaat la 13.8. klo 19. Il Gardellino on kansainvälisesti arvostettu flaamilainen periodiorkesteri, joka esiintyy tässä konsertissa kamarikokoonpanonsa voimin. Liput ovelta tai Ticketmasterista: 18 e, eläkeläiset: 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Konfirmaatiomessu su 14.8. klo 12, Jaakko Hyttinen. Kirkonkylän kulttuurikävely keskiviikkoisin 17.8. ja 24.8. klo 17.30–18.30. Vantaa-Seuran järjestämä kotiseutuopastus kirkonkylällä ja sen ympäristössä. Lähtö on Pyhän Laurin kirkon hautausmaan portilta. Kulttuurikävelyjen teemat: 17.8. Kirkonkylän voimanaiset ja 24.8. Kulttuurikävely kirkonkylässä. Lippu 10 e, työttömät/eläkeläiset/ opiskelijat 8 e. Lapset (alle 15 v.) ilmaiseksi muille, paitsi lastenkierrokselle 29.6. Lasten oman kierroksen lippu maksaa 5 e. Kulttuurikävelyt ovat ilmaisia Vantaa-Seuran jäsenille. Maksu mieluiten kortilla. Messu su 21.8. klo 12, Jarkko Korhonen, Johanna Jakonen, Samppa Laakso.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–

pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi. Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Junnuolkkari on avoinna tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa, jossa läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa. Junnuolkkarissa tarjolla myös välipalaa. Toiminta on maksutonta. Varhaisnuorille (7–14-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414. Kroonikkojen klubi kokoontuu elokuusta lähtien Tikkurilan kirkolla. Se on tarkoitettu työikäisille moni- ja pitkäaikaissairaille. Jos koet kuuluvasi tähän joukkoon – olet vielä työelämässä tai sairautesi takia jo eläkkeellä, mutta työikäinen ja haluat tavata vertaistuen merkeissä – ilmoittaudu mukaan. Tapaamiset ovat kerran kuussa alkaen ti 23.8. klo 17.30–19, (muut kerrat ti 20.9., ti 18.10., ti 15.11. ja pe 16.12.) Ryhmään mahtuu 10 henkeä. Ilmoittautumiset diakoniatyöntekijä Leila Lukander-Pajulalle viimeistään 19.8. leila.lukanderpajula@evl.fi. BRQ Vantaa Festival: PeltomaaFraanje-Perkola to 11.8. klo 19. Trion musiikki elää vahvasti hetkessä sekä pohjautuu keskiaikaisten sävelmien lisäksi improvisaatioon. Taiteilijat haluavat yleisön kanssa sukeltaa käsillä olevaan hetkeen ja siten myös kappaleiden järjestys voi spontaanisti muuttua konsertin aikana. Liput ovelta tai Ticketmasterista: 18 e, eläkeläiset: 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset: 18 e, muut alennusryhmät 15 e. BRQ Vantaa Festival: I Fortunati – Ajan laineilla to 11.8. klo 20.20. I Fortunati rakentaa musiikillista maisemaansa duoparien voimalla. Kaksi laulajaa ja continuon kaksi näppäilysoitinta kuljettavat kuulijaa kirkkaasti ja ilmaisuvoimaisesti jännitteiden ja soljuvien suvantovesien välillä. Liput ovelta tai Ticketmasterista: 18 e, eläkeläiset: 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset: 18 e, muut alennusryhmät 15 e. BRQ Vantaa Festival: Vapaa fantasia pe 12.8. klo 19. Aapo Häkkinen, Lautenwerk, klavikordi ja Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, viulu. Vapaat fantasiat ilmentävät Wikipedian mukaan Carl Philipp

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–25.8.

Emanuel Bachia ominaisimmillaan: ne ovat täynnä dramaattisia hiljaisuuksia, harmonisia yllätyksiä ja jatkuvasti vaihtelevaa figuraatiota. Liput ovelta tai Ticketmasterista: 18 e, eläkeläiset: 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset: 18 e, muut alennusryhmät 15 e. BRQ Vantaa Festival: Bach – Isä ja poika pe 12.8. klo 20.30. Konsertin kolme kantaattia on sävelletty ja ensiesitetty Leipzigissä. BWV95 “Kristus on elämäni” on Bachin ensimmäiseltä Leipzigin vuodelta, BWV 104 “Kuuntele, Israelin paimen” seuraavalta ja kynttilänpäivähitti BWV 82 “Minulla on kyllin” on vuodelta 1727. Liput ovelta tai Ticketmasterista: 18 e, eläkeläiset: 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset: 18 e, muut alennusryhmät 15 e. Messu ja Pipliaseuran lähetyspyhä su 14.8. klo 10, Tuula Lapveteläinen, Marja Eloranta, Samppa Laakso, Mari Chaulagai ja Antti Siukonen. Kirkkokahveilla Antti Siukonen Pipliaseurasta tuo tuoreita kuulumisia ndongan ja kwanjaman kielisestä Raamatunkäännöshankkeesta Namibiasta. Sansan medialähetyspiiri ma 15.8. klo 18–19.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Sansan medialähetyspiiri kokoontuu tutkimaan yhdessä Raamatun sanaa ja rukoilemaan maailmanlaajuisen Jumalan lähetyksen puolesta. Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 16.8. klo 17–18, Samppa Laakso. Avoin kohtaamispaikka ke 17.8. ja ke 24.8. klo 10–12.30 Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa! Käytössä myös asiakastietokone, printteri sekä tarvittaessa digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. BRQ Vantaa Festival: Phantasm: The Well-Tempered Consort – Bachin musiikkia ke 17.8. klo 18. Festivaalin päättävässä epilogikonsertissa kansainvälisesti arvostettu Phantasm-yhtye yrittää päästä ”Bachin pään sisälle”. Ohjelma pyrkii Bachin upean polyfonian keinoin paitsi konkretisoimaan valtavan määrän viittauksia eri aarioihin, konserttoihin, tansseihin ja sonaatteihin myös jousisoittajina tutustumaan nuottien pinnan alla piileviin hämmästyttäviin hahmoihin, tyyleihin ja tunteisiin. Liput ovelta tai Ticketmasterista: 18 e, eläkeläiset: 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Päivämusiikki to 18.8. klo 12–12.30 kirkkosalissa, Samppa Laakso soittamassa. Vapaa pääsy. Joel Hallikaisen konsertti to 18.8.

klo 18. Kirkossa kuullaan elämänmakuisia lauluja sisältävä kokonaisuus, jossa Hallikainen myös kertoo tarinoita laulujensa takaa. Liput 10 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia. Perhepäivä pe 19.8. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e/ perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Naisten rukouspiiri pe 19.8. klo 18–20, kokoushuone Martta, 2. krs. Yhteiskristillinen laulu ja rukouspiiri la 20.8. klo 15–16.30, kerhohuone Toivo, 2. krs. Lied-musiikkia Alankomaista -konsertti la 20.8. klo 16–17.15 kirkkosalissa. Emilia Juvonen, mezzosopraano ja Jasper Koekoek, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 21.8. klo 10, Päivi Helén, Terje Kukk, Hanna Raunu. Lähetyksen päiväpiiri ti 23.8. klo 13–14.30 kerhohuone Toivo, 2. krs. Vieraana Kreikan lähetystyöntekijät Faisal ja Bella Masih. Tutustutaan nimikkolähetteihin ja Kreikassa tehtävään pakolaistyöhön. Kroonikkojen klubi ti 23.8. klo 17.30–19. Ilmoittaudu leila.lukander-pajula@evl.fi Päivämusiikki to 25.8. klo 12–12.30 kirkkosalissa, kansanmusiikkia laulaen ja soittaen, Jaakko Hietikko basso, Terje Kukk piano. Vapaa pääsy.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 15.8. ja 22.8. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 16.8. ja ti 23.8. klo 17.30-19.00. Yhdessäoloa, askartelua ja pieni iltapala 3 e/ perhe. Lisätietoja Outi Myllylä p. 050 3271634, outi.myllyla@evl.fi.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 16.8. ja ti 23.8. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Perhekerho ma 15.8. ja 22.8. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle

Vantaan seurakuntien perheneuvonnan syksyn ryhmät Tunnekeskeinen parisuhdekurssi 12.9. - 28.11. 2022 ma 16.30 - 19.30

Tiedustelut ja ilm. Perheasiain neuvottelukeskukseen puh. 09 8306330.

Eroryhmä parisuhde-eron kokeneille

21.9. - 9.11.2022 aloitus ke 21.9. klo 16.00 – 18.00. Ohj. Maarit Kuusisto, Terhi Lahdensalo. Ilm. linkistä: https://link.webropol.com/s/eroryhmasyksy2022

Kertaluonteinen pariterapia

1.9.2022 alkaen Vantaan eri toimipisteissä (Tikkurilan kko, Myyrmäen kko ja Keski-Vantaa)

Lisätiedot: www.vantaanseurakunnat.fi/ apua-ja-tukea/perheneuvonta

sopii.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Perhekerho ti 16.8. ja 23.8. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Elävän veden virta -rukouspiiri ma 22.8. klo 17.30–19.30.

MUUALLA Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lasten-

kirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa:

www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Messu su 14.8. klo 10. Kirkkoherra Hannu Pöntisen lähtöjuhla. Papit Kristiina Hyppölä ja Auli SaarsalmiPaalasmaa, kanttori Iisakki Seppä. Mukana Mimosa Hedberg, työntekijämme Nepalissa. Kirkkokahvit. Friends’ Cafe su 14.8. klo 15–18. Vieraana Mimosa Hedberg, työntekijämme Nepalissa. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille 16.8. alk. tiistaisin klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Messu su 21.8. klo 10 ei vietetä Virtakirkossa vaan entisen Kaivokselan kirkon tontilla (Kaivosvoudintie 8) osana Kaivoksela 60 vuotta -kyläjuhlaa. Ystävämessu – Friendship Mass su 21.8. klo 16. Lämminhenkinen jumalanpalvelus, jota voit tulla mukaan toteuttamaan. Rukous keskeisessä osassa, erikielisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen teetarjoilu. Why so Myrtsi -kaupunginosajuhlan ohjelmaa to 25.8.”Miten kehittäisit Myyrmäkeä?” - Osallistuvan budjetoinnin työpajat klo 16–19. Pajoissa jatkokehitetään asukkaiden keväällä tuottamaa ideasatoa. Voit tulla ja osallistua oman aikataulun mukaan. Yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Minikonsertit klo 17, 18 ja 19. Vapaa pääsy. Kahvila.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Vantaan yhteiset siioninvirsiseurat su 14.8. klo 16. Puhujana mm. kirkkoherra Hannu Pöntinen.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Iltamessu su 14.8. klo 18. Pappi Tuula Paasivirta, kanttori Eveliina Pulkkinen.

MUUALLA Luontopyhiinvaellus messuun su 21.8. klo 8. Vaelletaan lähiluonnossa Vantaanjoen vartta Kaivokselan 60-vuotisjuhlamessuun entisen Kaivokselan kirkon tontille. Lähtö klo 8 Vanhalta viilatehtaalta, Kuninkaantie 28. Vaellamme osin hiljaisuudessa. Omat eväät ja säänmukainen vaatetus. Toteutuu säästä riippumatta. Matka n. 4 km. Lisätietoja: Kari Koivula, p. 040 060 5955, KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–25.8.

suti.koivula@gmail.com. Messu su 21.8. klo 10 entisen Kaivokselan kirkon tontilla (Kaivosvoudintie 8). Papit Antti Isopahkala, Mark Saba, kanttori Ritva Holma. Osa Kaivoksela 60 vuotta -kyläjuhlaa. Messuun voi tulla myös luontopyhiinvaelluksen mukana, kts. tiedot yläpuolella. Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13 p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä sisä- tai ulkohommissa iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

VERKOSSA Messu su 14.8. klo 10. Kirkkoherra Hannu Pöntisen lähtöjuhla. Papit Kristiina Hyppölä ja Auli SaarsalmiPaalasmaa, kanttori Iisakki Seppä. Mukana Mimosa Hedberg, työnte-

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Silja Helena Ahola, Noah Isaac Rukevwe Akporugo, Oscar Leo Kalevi Eskelinen, Gerda-Marie Gusani, Ukko-Pekka Olavi Hellén, Emma Mirella Henriksson, Nelli Aliisa Jokinen, Bella Melissa Eleanora Karjalainen, Ilona Anna Irene Kasper, Oskar Aaro Tapani Ketola, Venla Jasmiina Kumpumäki, Olivia Isabella Kunnari, Elina Aino Ilmatar Nykänen, Leo Lauri Ilmari Nykänen, Elmo Oliver Soisalo, Sara-Sofia Christiana Soro, Sofia Susi, Tilda Maria Viitanen, Konsta Matti Aaron Willberg. Avioliittoon kuulutettu Hannu Pentti Johannes Hakulinen ja Tarja Helinä Nurkkala, Joni Mikael Köyrylä ja Milla Maritta Kapiainen, Timo Lauri Ismo Nykänen ja Jonna Henriikka Koponen, Lauri Oskari Leno ja Satu Maria Mäki-Arvela, Janne Oskari Pekkanen ja Jenni Monica Levo, Simo Johannes Pekkinen ja Heljä-Maaria Rantala, Olli Heikki Puustinen ja Hanna Kaarina Tuomivaara, Esa-Matti Truhponen ja Sanna Karoliina Hoikka,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2022

kijämme Nepalissa. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov. 45

Mikko Antero Väistö ja Suvi Anna Inkeri Lamminpää. Hautaan siunattu Helmi Sulevi Malmström, 90 v, Matti Aulis Kangas, 82 v, Kari Antero Salminen, 78 v, Hilja Beloborodova, 76 v, Timo Juhani Mustonen, 76 v, Maija Liisa Huttunen, 74 v, Pentti Ilmari Kylmänen, 74 v, Kari Juhani Huttunen, 71 v, Maija-Liisa Saastamoinen, 70 v, Rauni Helena Kontio, 68 v, Hely Birgitta Pöyry, 62 v, Jarmo Olavi Avikainen, 57 v, Juha Mikael Skyttén, 57 v, Tor Erik Corander, 50 v, Ville Virmelä, 39 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Tilda Aava Maria Pekkarinen, Leevi Armas Antero Karjalainen, Alva Kaarin Savolainen, Isla Diamond Salamat, Muusa Aurora Suvanto, Asta Malin Jokelainen, Elli Maria Charlotte Helin. Avioliittoon kuulutettu Juho Lasse Ilari Malinen ja Anette Erica Taanila, Santeri Pekka Santikko ja Milla Peppiina Taka, Jani Ensio Havu ja Leena Maria Järvenpää. Hautaan siunattu Lassi Tapio Toivola 91 v, Kari Juhani Makkonen 64 v, Rauni Orvokki Salonen 83 v, Kaija

Högmässa sö 14.8 kl. 10.00, Janne Sironen och Anders Ekberg. Högmässa sö 21.8 kl. 10.00, Sini Aschan och Anders Ekberg.

ÖVRIGT Må bra gruppen fre 12.8 kl. 13. Kom och pröva på uteträning i Herrgårdsforsens utegym, Tilkuvägen 9. Passar för både daglediga och seniorer. Ta vattenflaska med! Anmäl dig till Heidi Salminen 050 330 1828. Musiklekgrupperna börjar fre 26.8 i Dickursby kyrka.. Anmälningar till heidi.aberg@evl.fi. Fredagar kl. 10 Musiklek för 1–4 åringar med vuxen, utrymmet Kärlek, 2vån. Fredagar kl. 14 Babyrytmik för 0–6mån med vuxen, utrymmet Kärlek, 2 vån.

Apua ja tukea

Vantaan seurakuntien retriitit 2022 Hiljainen vaellus Patvinsuon kansallispuistoon 23.-25.9.2022 Telttavaellus, josta osa hiljaisuudessa. Ohj. eräopas Simo Ellilä ja pastori Tarja Korpela. Hinta 250 e sis. matkat, vakuutukset, vaellusateriat, eräoppaan palvelut.

Kuuntelemaan jää Herraasi- sydäntäsi hän rohkaiskoon 30.9.-2.10. - retriitti Poitsilan kartanossa.

Liisa Pietilä, Tiina Palmu.

Hengittävän hiljaisuuden retriitti syystuulien puhaltaessa 7. - 9.10.2022 Snoan, Lappohja

Hanna Vuollo, Helena Fyhr.

Sydänrukouksen retriitti Nuottakodossa 21.-23.10.2022 Tarja Korpela, Kari Koivula

Opiskelijaretriitti Lopen Kesijärveellä 18.-20.11.2022 Jukka-MIkko Karjalainen.

Hinnat 180 e sis. matkat, ohjelman ja täysihoidon Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat

Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Terhikki Lumme 83 v, Tuula Anneli Sipilä 75 v, Eelis Eenok Landström 90 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Väinö Eemil Harrila, Veini Olavi Ilmari Luoma, Livia Lilja Elina Varonen, Sini Phuong Orrensalo, Enni Vy Orrensalo, Aino Elviira Estola, Venla Linnea Estola, Elias Juhani Samuel Hakola, Eetu Miko Juhani Teppo, Vilja Aada Livia Venninen, Remi Eliel Kähärä, Olivia Aada Virtanen, Isabel Nymeria Halttunen, Erik Max Ojanen, Alvin Olavi Rissanen, Panu Anselmi Rautiainen, Henri Oscar Gregory Leidy, Leo Reyaansh Malinen, Aili Aliina Heikkilä, Toivo Mikko Juhani Terttula, Noel Sebastian Mbufung Betiake, Iiris Maria Mirjami Räisänen, Jasmin Milja Melina Grönroos, Leevi Eino Veli Nupponen, Liana Sanni Janniina Hakola, Evelia Silja Susanna Hietala, Ella Annika Fagerroos, Saara Katri Ilona Kiis, Joanna Jade Jasmina Karhunen. Avioliittoon kuulutettu Ville Valtteri Pihlastie ja Tiina Maarit Johanna Manninen. Hautaan siunattu Matti Olavi Lohimäki 84 v, MarjaLeena Syrjälä 80 v, Kerttu Maria

Raunio 98 v, Aila Vuokko Tuulikki Voutilainen 67 v, Holvas Brita Anneli 76 v, Alpo Aukusti Rissanen 95 v, Pirjo Hellen Kääriä 73 v, Sirpa Kaarina Koivisto 53 v, Lembi Kissel 98 v, Eero Veikko Antero Virolainen 92 v, Ari Ahti Repo 60 v, Rauno Vesa Ruuhijärvi 91 v, Martta Marjatta Liedes 85 v, Altti Tuomas Mäkelä 83 v, Hanna Riitta Pasanen 72 v, Mika Juhani Lampinen 56 v, Maila Eila Annikki Stenroos 86 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Vanessa Elise Linnea Yijälä, Aaron Petteri Kemppainen, Silmu Elise Kontkanen, Arsi Aimo Juhani Pinola, Milea Bea Maarit Heiskanen, Ilmari Jukka Kujala, Netta Sofia Pavlov, Isla Matilda Pohjanvirta, Jelinda Milda Maria Bergman, Aldis Hilja Martta Rögnvadsdóttir, Aaron Arvo Kaspian Männik, Aamu Aini Vilhelmiina Pietiläinen, Johannes Son Nguyêñ Susi, Oona Olivia Tervo, Josefiina Emilie Kangas, Kristian Leo Muranen, Sanna Liisa Ylimäki, Luca Matias Heinonen, Edgars Krumins, Anna Merikallio Avioliittoon kuulutettu Jari Tapani Sippola ja Annika Maaria Kuusela.

Hautaan siunattu Pirkko Liisa Löfgren 66 v, Markku Juha Kalpio 76 v, Eino Untamo Nykänen 86 v, Eila Mirjami Palo 88 v, Thelma Margareta Kirjavainen 94 v, Eeva Annikki Niemi 85 v, Heikki Kalervo Elo 88 v, Teho Kalevi Häkkinen 83 v, Marja Leena Hyvärinen 70 v, Ben Johan Starck 66 v, Mikko Juhani Rimpilä 40 v, Katja Marketta Gräsbeck 49 v, Kaarlo Kalevi Toivonen 82 v, Martti Antero Uski 87 v, Terttu Kaarina Ohtonen 70 v, Juha Santeri Ojapalo 54 v, Reijo Olavi Hammar 78 v, Hannu Tapio Kinos 73 v, Arto Tapio Karvinen 61 v, Paula Kristiina Salonen 73 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Linus Antero Ruusunen, Olivia Irene Kääriäinen, Leona Chloe Emilia Rowlinson, Alissa Eveliina Hintikka, Noel Sebastian Adwin Awuah-Addae, Luca Lionel Cucharero Savolainen, Enni Elinora Vierula, Aino Elisabeth Rekomaa, Iina Olivia Tanttu, Oliver Tapio Sikstus, Lily Ebba Amalia Hjelt, Juuli Anneli Ruotsalainen, Malviina Hilda Kerttuli Seppälä, Kaisla Leona Kruut, Amalia Evelin Pitkälä, Niila Alvar Valtamäki, Onni Juhani Taskula,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–25.8. Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Näkö menee, mitä jää? - vertaiskurssi pääkaupunkiseudun näkövammaisille. Oletko hiljattain menettänyt näkösi tai onko näkösi voimakkaasti heikentynyt? Lähde tapaamaan muita samassa tilanteessa olevia. Tule vertaiskurssille keskiviikkoisin klo 10–11.30 Pakarituvalle, Kuriiritie 1, Vantaa. Jokaisella kerralla on oma vierailijansa. Ryhmää emännöivät diakoniatyöntekijät Terhi Suonsivu ja Marja Leena Kallio. 24.8. Tutustumista, kuka olet, mistä tulet, miten näet? Mukana kokemusasiantuntija 31.8. Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry. tiedottaja Ilkka Väisänen ja palveluvastaava Kirsi Kariluoto. 7.9. Mistä saan tukea ja apua näön menetykseen? HUS:n Silmäklinikan psykologi Marika Kajander. 14.9. Mistä apua arkeen? Kuntoutusohj. Niina Hänninen. 21.9. Näönkäytön apuvälineet. Optikko Juuli Pohjola tai Katri Frigård. 28.9. Näkövammaisen sosiaaliturva. Oikeuksien

Emilia Camilla Marjatta Hiltunen, Konsta Benjamin Kiviahde, Eliel Aatos Olavi Markkinen, Neela Ellen Amelie Heikkilä, Väinö Veikko Tapio Leinonen, Senni Eevi Julia Louhiluoto, Eelis Aleksi Johannes Töyrylä, Kasper Oliver Viitala, Miro Heikki Hentilä, Rasmus Oskar Miettinen, Paulus Aatto Johannes Nousiainen, Verna Viola Anneli Välimäki, Isla Olivia Salmenhaara, Iisak Immanuel Olander, Manuel Sisu Kalevi Marin, Sani Annikki Pietikäinen, Vivian Lumi Isabel Nissilä, Aaro Eliel Väistö, Sylvi Vanamo Hietala, Mila Amalia Isabel Sarre, Kristian Mikael Vikström, Alexei Johannes Tsonis, Olivia Inna Elviira Matintalo, Jax Samuel Joakim Niemi, Eliel Leo Oliver Tiainen, Emil Oliver Hakkarainen, Aarni Olavi Humalajoki, Otso Johannes Hans-Emil Muukka, Oliver Emil Ruotsalainen, Bea Eleonora Ajanti, Leon Anton Juhani Hakala, Bella-Dea Aamutähti Annika Hedman, Eino Sulo Pauli Nyberg, Onni Julius Peltonen, Iris Eena Alexandra Suthaus, Arvi Reino Kaleva Heikkilä, Enni Eila Alina Hämäläinen, Julian Samuel Kohtala, Emil Jooa Jaakko Koivisto, Julius Akseli Kontio, Iida Milena Rauta, Max Matias Colin Sparkes, Robin Amadeus Trogen, Jermu Elmeri Törn, Velmu

valvonnan asiantuntija Arja Törnroos. Ilm. ti 16.8 mennessä Terhi Suonsivu p. 050 381 8758 terhi. suonsivu@evl.fi tai Marja Leena Kallio p. 050 380 0947 marjaleena. kallio@evl.fi. Pakaritupa ke 24.8 klo 12.30–15 os. Kuriiritie 1, Vantaa. Tervetuloa Pakarituvalle tapaamaan ja tutustumaan vanhoihin ja uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai käydä kimppakävelyllä klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Mukana pieniä pysähtymisiä. Keskiviikkokahvila 24.8. yhteistyössä Espoon Seudun Näkövammaiset ry:n kanssa. Kahvila on joka ke klo 14–15.30 paitsi jäseniltoja (kuukauden kolmas torstai) edeltävinä keskiviikkoina. Kahvilassa mukana Leena Toiminen, Helena Paimela ja Liisa Mertanen. Os. Kuunsäde 2 A-B, Espoo. Tarkemmat tiedot Espoon Seudun Näkövammaisten toimisto p. 09 803 0368. Lähetyspiiri pe 26.8. klo 17–19.30, Pekanraitti 16, Malmi, 2.krs. huone 210. Ajalla 26.8–9.12. Ohj. Leena Siponkoski. Piirin toiminta tukee

Eemeli Törn, Ella Mai Daniela Hackzell, Lumi Annikki Takala, Hugo Aarni Vilhelm Vuoriainen. Avioliittoon kuulutettu Tomi Johan Jarinpoika Palin ja Emilia Neea Elina Järvelä, Aki Timo Juhani Karppinen ja Katariina Satu Ilona Hänninen, Mika Ensio Kuitunen ja Kirsi-Maria Elisabeth Härmälä, Jarkko Johannes Salo ja Miia Maria Pietilä, Esko Samuel Österman ja Pinja Pilvikki Lindholm, Andrei Kistol ja Joanna Eleonora Hamberg, Teemu Olavi Matikainen ja Saija Eveliina Lehti, Henri Tapio Kristian Helen ja Daniela Stephanie Mélart, JarkkoMatti Jalmari Aarnio ja Riina Kaisa Mäkelä, Jaakko Einari Vettenranta ja Elina Kaarina Kivimäki. Hautaan siunattu Anna Matilda Lepistö 101 v, Kaija Lempi Esteri Takanen 97 v, Lea Marjatta Lindberg 95 v, Kirsti Lea Inkeri Muinonen 94 v, Aarne Ilmari Rikkinen 94 v, Kauko Jalmari Felin 92 v, Tuovi Elisabet Häkkinen 92 v, Vieno Kyllikki Remes 92 v, Aulis Ensio Poutiainen 91 v, Saara Marjatta Englund 91 v, Taimi Aalto Pussinen 91 v, Pentti Kalevi Aavikkola 89 v, Isto Kalervo Vuolas 89 v, Pentti Aulis Riivari 88 v, Ruth Ethel Vuorela 87 v, Teuvo Reino Ensio Peltola 86 v, Esko Antero Ekman 86 v, Jussi Valkia 85 v, Elvi Maria

Lähetysseuran tekemää työtä Nepalissa, vammaisten lasten hyväksi. Puhelinryhmä keskustelua vuodenaikaan ja ajankohtaisiin asioihin liittyen. Ryhmä kokoontuu 26.8., 9.9., 23.9., 7.10., 21.10., 4.11., 18.11., 2.12 ja 16.12. klo 13–14.30. Osallistuaksesi ryhmään tarvitset vain tavallisen puhelimen. Puhelinkerhoon mahtuu neljä osallistujaa. Ilm. ryhmään aina edellisenä päivänä Terhille Suonsivulle p. 050 381 8758 tai terhi.suonsivu@evl. fi Ilmoittautumisen voi jättää puhepostiin silloin, kun työntekijä ei voi vastata soittoosi. Pentalan retki ti 30.8. klo 10.30– 15. Saaristomuseo Pentala on täydellinen kesäpäivän retkikohde. Pentalan saaressa merellinen Espoo näyttää parhaat puolensa. Vierailu Saaristomuseossa on kokonaisvaltainen elämys, jossa yhdistyvät merimatka, historia, kulttuurimaisema ja Pentalan saaren omaleimainen luonto. Saari on pääosin luonnonsuojelualuetta, ja sen keskellä sijaitseva Pentalanjärvi on ehdoton luontohelmi. Saaren läpi kulkee 2,3 km pitui-

Paldanius-Pajunen 84 v, Veikko Antero Pursiainen 84 v, Jorma Akseli Söderholm 83 v, Markku Juhani Pyykönen 82 v, Hellin Anneli Salonen 80 v, Matti Olavi Lejqvist 79 v, Teuvo Jouko Raunio 79 v, Pirkko Liisa Inkeri Markkanen 79 v, Matti Olavi Lintukallio 78 v, Esko Ilmari Lahti 78v, Riitta-Liisa Tarvainen 76 v, Pirkko Kaarina Lauronen 75 v, Pentti Juhani Pyykönen 74 v, Raili Marjatta Salminen 74 v, Anja Kyllikki Tikkanen 73 v, Anita Hannele Kohijoki 72 v, Jorma Antero Juhani Suvanto 72 v, Mirja Ellen Tuovinen 70 v, Anja Riitta Elisabet Silfver 69 v, Markku Tapani Juuti 67 v, Olli Leevi Juhani Siitonen 67 v, Martti Aleksi Grönqvist 64 v, Suvi Päivikki Paananen 62 v, Rasmus Andreas Ferm 55 v, Pia Päivi Pauliina Nykänen 51 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Mikael Reino Linnamaa, Andreas Alexandros Skuras, Mea Elsa Matilda Tynys, Viola Milla Aurora Laukkonen, Stella Helmi Nevalampi, Ralf Christian Tapani Salomaa, Oliver Antti Mikael Heinonen, Elsi Marie Hämäläinen, Otto Juhani Kinnunen, Ella Erin Linnea Pesonen, Kiira Alina Ahvenainen,

nen luontopolku. Saaressa on myös luonnontilainen hiekkaranta Diksand. Lähtö Soukan saaristovenelaituri, Klobben, Soukanlahdentie 15 klo 10.30. Lautan meno-paluu hinta 7 e. Ole ajoissa paikalla, lautta ei odota. Meille on varattuna noin puolentoista tunnin pituinen toiminnallinen opastus ”Arkea saaressa” klo 11. Paluulautta lähtee klo 14.40. Ota halutessasi omat eväät. Saaren Cafe Pentalasta voit ostaa täytettyjä leipiä, pullaa, kahvia, jäätelöä ja muita saaristoherkkuja nautittavaksi paikan päällä. Gurlin taloon voi tutustua omatoimisesti, pääsylippu 10 e, eläkeläiset 8 e, Museokortti käy. Ilm. Ritva Aarniolle p. 040 734 7715 tai ritva.aarnio@evl.fi viimeistään 17.8. Mukaan mahtuu 22 osallistujaa.

International

topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille 16.8. alk. tiistaisin klo 14 Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Friendship Mass – Ystävämessu Sun 21st Aug 4 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where You can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Tea served after the Mass. International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407. Rehearsals start in August.

Friends’ Cafe Sun 14th Aug 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Mimosa Hedberg: Greetings from life in Nepal. A gathering to discuss about different life

Cameron Milan John Samson, Benjamin Noel Alvar Avonius, Oscar Elias Alexander Tinell, Oliver Emil Arthur Tinell, Helao Onni Henry Shilongo, Anton Joel Frangén, Enna Maria Susanna Siljander, Minni Annikki Kentintytär Hjerppe, Taika Aurora Erjo, Lotte Estel Ilona Palkeinen, Eva Hannele Smàradòttir, Taiga Lumia Kokko, Kristian Henri Tiilikainen, Paavo Eemeli Korkeamäki, Maija Matilda Katariina Kakko, Elle Lilian Leivo, Sofia Eva Salva Youssef. Avioliittoon kuulutettu Miika Markus Juhani Trast ja Agnes Rembetti, Casimir Henri Nathaniel Ekman ja Anni Matleena Thomsson, Oskari Anton Lammi ja Karoliina Anni Matilda Ojanaho, Tuomo Taneli Karsisto ja Miira Kristiina Sirenius, Henri Valtteri Vallinrinne ja Minna Pauliina Järvi. Hautaan siunattu Anja Ritva Anelma Aula 92 v, Pentti Hakkarainen 80 v, Sisko Leena Vainionpää 75 v, Marko Antero Pessi 49 v, Aulis Johannes Happonen 90 v, Ulla Kaarina Ravia 83 v, Leo Juhani Petrell 82 v, Rauni Kyllikki Korhonen 80 v, Pertti Mikko Juhani Valtonen 77 v, Ritva Anneli Pesonen 75 v, Kalle Heikki Nurmimäki 59 v, Pirkko Helena Rajas 83 v, Maija Adele Syväoja 94

v, Reijo Kalevi Tofferi 87 v, Kauko Eenokki Kalervo Kankainen 77 v, Paula Kaarina Seeste 87 v, Heimo Kalevi Hakkarainen 78 v, Risto Robert Aimonen 69 v, Matti Johannes Louhio 90 v, Pentti Päiviö Vihtonen 89 v, Pentti Tapio Kaukonen 76 v, Rauli Olavi Siren 74 v, Martti Juhani Karri 60 v, Urpo Antero Kallankari 88 v, Juha Ilmari Leino 80 v, Mirja Liisa Eronen 76 v, Raimo Tapio Nikkanen 75 v, Raili Anita Viheräkoski 73 v, Toivo Antero Purmola 93 v, Helka AnnaLiisa Heikkinen 91 v, Terttu Rakel Hakala 91 v, Meeri Annikki Määttä 82 v, Merja Orvokki Piipponen 65 v, Teuvo Valdemar Jokinen 68 v, Pauli Antero Keskinen 62 v, Katja Kaarina Salo 45 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Ronja Alexa Alfhild Hultin Vigda Eva Hagman och Jukka Yli-Jaakkola Döda Bo Valdemar Forsell, Kaj Håkan Hartman.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–25.8.

Kirkoissa soi TORSTAINA 11.8. BRQ Vantaa Festival: PeltomaaFraanje-Perkola klo 19, Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Trion musiikki elää vahvasti hetkessä sekä pohjautuu keskiaikaisten sävelmien lisäksi improvisaatioon. Taiteilijat haluavat yleisön kanssa sukeltaa käsillä olevaan hetkeen ja siten myös kappaleiden järjestys voi spontaanisti muuttua konsertin aikana. Liput ovelta tai Ticketmasterista 18 e, eläkeläiset 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset 18 e, muut alennusryhmät 15 e. BRQ Vantaa Festival: I Fortunati – Ajan laineilla klo 20.20, Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. I Fortunati rakentaa musiikillista maisemaansa duoparien voimalla. Kaksi laulajaa ja continuon kaksi näppäilysoitinta kuljettavat kuulijaa kirkkaasti ja ilmaisuvoimaisesti jännitteiden ja soljuvien suvantovesien välillä. Liput ovelta tai Ticketmasterista 18 e, eläkeläiset 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

PERJANTAINA 12.8. BRQ Vantaa Festival: Vapaa fantasia klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Aapo Häkkinen, Lautenwerk, klavikordi, ja Sirkka-

alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

LAUANTAINA 13.8. BRQ Vantaa Festival: Barokin parhaat klo 19, Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Il Gardellino on kansainvälisesti arvostettu flaamilainen periodiorkesteri, joka esiintyy tässä konsertissa kamarikokoonpanonsa voimin. Liput ovelta tai Ticketmasterista 18 e, eläkeläiset 12 e, muut alennusryhmät 10 e.

KESKIVIIKKONA 17.8.

BRQ Vantaa Festivalin konsertti I Fortunati ‒ Ajan laineilla on torstaina 11.8. Tikkurilan kirkossa. I Fortunati rakentaa musiikillista maisemaansa duoparien voimalla. Konsertissa esiintyvät Maikki Säikkä, sopraano, Anneliina Rif, sopraano, Tuomas Kourula, teorbi, ja Topias Tiheäsalo, barokkikitara. Liisa Kaakinen-Pilch,viulu. Vapaat fantasiat ilmentävät Wikipedian mukaan Carl Philipp Emanuel Bachia ominaisimmillaan: ne ovat täynnä dramaattisia hiljaisuuksia, harmonisia yllätyksiä ja jatkuvasti vaihtelevaa figuraatiota. Liput ovelta tai Ticketmasterista 18 e, eläkeläiset 12 e, muut alennusryhmät 10 e. Lippupaketti saman illan konsertteihin 26 e, eläkeläiset 18 e, muut alennusryhmät 15 e.

uskottu toivottu rakastettu

BRQ Vantaa Festival: Bach – Isä ja poika klo 20.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Konsertin kolme kantaattia on sävelletty ja ensiesitetty Leipzigissä. BWV95 ”Kristus on elämäni” on Bachin ensimmäiseltä Leipzigin vuodelta, BWV 104 ”Kuuntele, Israelin paimen” seuraavalta ja kynttilänpäivähitti BWV 82 ”Minulla on kyllin” on vuodelta 1727. Liput ovelta tai Ticketmasterista 18 e, eläkeläiset 12 e, muut

seurakuntavaalit 2022

vaalipäivä 20.11.2022

äänioikeutettujen luettelo nähtävillä Vantaan seurakunnissa toimitetaan 20.11.2022 seurakuntavaalit. Vaaleissa valitaan jäsenet Vantaan seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 2023–2026. Seurakuntakohtainen luettelo äänioikeutetuista on nähtävillä perjantaina 2.9. klo 10–14 ja maanantaina 5.9. klo 15–19 kirkkoherranvirastossa. Hakunilan seurakunta, Hakunilantie 48 Hämeenkylän seurakunta, Auratie 3 Korson seurakunta, Merikotkantie 4 Rekolan seurakunta, Kustaantie 22 D Tikkurilan seurakunta, Asematie 12a Vantaankosken seurakunta, Rajatorpantie 8 Vanda svenska församling, Stationsvägen 12a

Äänioikeutettujen luetteloon on merkitty äänioikeutetuiksi kaikki kirkon jäsenet, jotka - täyttävät 16 vuotta viimeistään 20.11.2022 ja - jotka on merkitty kyseisen seurakunnan jäseniksi 15.8.2022

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2022

Musica per due cori -konsertti klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Italialaista ja italianmielistä klaveerimusiikkia uruilla ja cembalolla. Fabio Ciofini ja Markku Mäkinen, urut ja cembalo. Käsiohjelma 10/5 euroa, vapaa pääsy. BRQ Vantaa Festival: Phantasm: The Well-Tempered Consort – Bachin musiikkia klo 18, Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Festivaalin päättävässä epilogikonsertissa kansainvälisesti arvostettu Phantasm-yhtye yrittää päästä ”Bachin pään sisälle”. Ohjelma pyrkii Bachin upean polyfonian keinoin paitsi konkretisoimaan valtavan määrän viittauksia eri aarioihin, konserttoihin, tansseihin ja sonaatteihin myös jousisoittajina tutustumaan nuot-

tien pinnan alla piileviin hämmästyttäviin hahmoihin, tyyleihin ja tunteisiin. Liput ovelta tai Ticketmasterista 18 e, eläkeläiset 12 e, muut alennusryhmät 10 e.

TORSTAINA 18.8. Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Samppa Laakso soittamassa. Vapaa pääsy. Joel Hallikaisen konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Kirkossa kuullaan elämänmakuisia lauluja sisältävä kokonaisuus, jossa Hallikainen myös kertoo tarinoita laulujensa takaa. Liput 10 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

LAUANTAINA 20.8. Lied-musiikkia Alankomaista -konsertti klo 16 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Emilia Juvonen, mezzosopraano, ja Jasper Koekoek, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 25.8. Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Kansanmusiikkia laulaen ja soittaen, Jaakko Hietikko, basso, Terje Kukk, piano. Vapaa pääsy. Why so Myrtsi -kaupunginosajuhlan ohjelmaa: minikonsertit klo 17, 18 ja 19 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Kesto noin 30 min. Vapaa pääsy.

vantaanseurakunnat.ﬁ/seurakuntavaalit

förteckningen över röstberättigade Oikaisuvaatimuksen äänioikeutettujen luettelosta saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen luettelosta tai että häntä koskeva merkintä on luettelossa virheellinen. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä 7.9.2022 kello 16.00 mennessä kirkkoherranvirastoon. Vaalilautakunnat käsittelevät oikaisuvaativmuksia 3.10. Vantaalla 6.6.2022 Seurakuntien vaalilautakuntien puheenjohtajat Hans Tuominen, Hakunilan seurakunta Timo Repo. Hämeenkylän seurakunta Eija Mäkinen, Korson seurakunta Pirjo Ala-Kapee, Rekolan seurakunta Hannu Kokko, Tikkurilan seurakunta Tiina-Maaria Päivinen, Vantaankosken seurakunta Harriet Forsman-Ryhänen, Vanda svenska församling