Kirkko ja kaupunki 2022 12 Espoo

tienraivaajaSuomalaisenauttamisennaisia s. 12 hautauksestariitelevätOmaisetyhäuseammin s. 20 Tyyneyttä Retkahtanut räppäri Redrama haluaa hyväksyä tosiasiat s. 18 HYVÄN TÄHDEN. 25.8.2022 12 kirkkojakaupunki.fi

VAIKKA KHOMEINISTA ON aika jo jättänyt, hänen anta mansa määräys on edelleen voimassa. Iranilainen isla milainen säätiö on jopa luvannut Rushdien surmaami sesta parin miljoonan dollarin suuruisen palkkion. Muslimijohtajan määräämä tappotuomio muutti Rushdien elämän. Hän piileskeli käytän nössä koko 1990-luvun. Viime vuosina hän on elänyt melko normaalia elämää New Yorkis sa ja, kuten puukotus osoittaa, turvatoimet hänen ympärillään ovat jo Rushdienhöllentyneet.tapaus– tai pikem minkin Khomeinin tapaus – on surullinen esimerkki uskontoa polttoaineenaan käyttävästä fa natismista ja fundamentalismis ta. Se on myös malliesimerkki yrityksestä kaventaa kirjailijan sanan- ja ilmaisunvapautta.

Toisaalta Khomeinin tappokäsky tuo selkeästi esiin myös sen, että tässä maailmassa on oikeuksia, jotka menevät sananvapauden edelle. Tarkoitan Khomeinin sananvapautta ja Rushdien oikeutta henkeen, tervey teen ja Vaikkatyöhön.ajatollah Khomeini olisi aikanaan ollut liik keellä kuinka hurskain ja vilpittömin mielin ja pyhää kirjaansa kunnioittaen, hänen olisi ilman muuta pi tänyt joutua tilille sanomisistaan jo ajan rajan tällä puolen.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN Seuraava lehti ilmestyy 8.9. Toinen lähtee, toinen jää. Elämän rajallisuus ja hauraus muistuttivat jälleen itsestään. Jumala, ota vastaan loputtomatvaikeimpinaLohdutamiksi-kysymykseni.jakannahetkinä.

Välinpitämättömyys ja kylmyys löytävät helposti sanansa, mutta tosiystävyys puhuu surun ja hiljaisuuden kielellä.

ON ERI ASIA puhua vain omasta puolestaan ja lausua mielipiteenään, että jokin loukkaa minua ja minun va kaumustani kuin mennä Jumalan tai hänen profeet tansa selän taakse julistelemaan yleismaailmallisia tuomioita. Tämä koskee myös meitä kristittyjä. JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

JOBIN KIRJA 6:15

” AJATOLLAH KHOMEININ OLISI ILMAN MUUTA PITÄNYT JOUTUA TILILLE SANOMISISTAAN. Parane pian, Salman Rushdie EilenIankaikkisestiTänään 25.8.2022 12

Pääkirjoitus KIRJAILIJA SALMAN RUSHDIE haavoittui pari viikkoa sitten vakavasti. Häntä puukotettiin tilaisuudessa, jos sa hänen oli tarkoitus pitää puhe. Salman Rushdie on elänyt suuren osan elämästään kuolemanvaarassa, sillä 33 vuotta sitten silloinen Ira nin ylin uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini ke hotti maailman muslimeja tappamaan hänet. Ajatollah Khomeinin langettama kuolemantuomio johtui Rushdien kirjoittamasta romaanista Saatanalli set säkeet, jonka Khomeini katsoi loukkaavan profeet ta Muhammadia. Siihen aikaan ei puhuttu vielä viha puheesta. Khomeinin käsky on siitä kuitenkin malli esimerkki.

Moni ei uskalla sanoa surevalle mitään, ettei vain sanoisi jotain väärää. Riittää, jos vie vaikka ruokakassin tai laittaa viestin, että olen täällä, jos tarvitset.

FILOSOFI ROUSSEAUJEAN-JACQUES(1712–1778)

kirkkojakaupunki@kirkko_kaupunkikirkkojakaupunkikirkkojakaupunki

RAUHALAANSSIKUVITUS:

MARTTALIITON PÄÄSIHTEERI MARIANNE EEVA-LEHDESSÄHEIKKILÄ8/2022 Tosi ystävä ei jätä ystävää ahdinkoon – joka niin tekee, hylkää myös Kaikkivaltiaan.

Kirkko ja kaupunki

– Jännitti, kun astuin sisään ensimmäisen kerran, mutta voitin pelon ja menin vain. Olen aika rohkea ja tykkään olla uusi lapsi esikoulussa.–Esikoulussa on paljon tilaa ja paremmat lelut kuin päiväkodissa. Siellä on myös Pet Shop -lelu ja, jotka ovat lemppareitani, ja yksi huone täynnä kaikenlaisia pelejä. Ulkona on leikkimökki ja iso merirosvolaiva, jossa on portaat ja liukumäki.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ tunteja, askartelua, leikkitunteja ja matikkaa. Osaan jo numeroita ja olen kiinnostunut kaikesta matikasta, mitä olen nähnyt.

Viisi vastausta KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 3

”Huudamme opettajalle, että elefantti ei ole kirahvi” Linnea Ylänteestä, 6, tuli tänä syksynä eskarilainen. Hän aloitti englanninkielisen esikoulun, jossa pomppii oikea kani.

4 Joistakuista tuntuu vaikealta, kun loma loppuu ja syksy alkaa. Miten neuvoisit heitä?

– Eskarissa ei nukuta yhtään, siellä tehdään vain ahkerasti koulujuttuja ja leikitään. On tosi hyvä, että siellä ei nukuta. – Yksi opettaja on hassu ja yrittää huijata mei tä. Sitten me huudamme opettajalle, että elefant ti ei ole kirahvi.

– Aina kun lähden eskarista, tuntuu, kuin oli sin taas lomalla. On kiva päästä päivän jälkeen kotiin.

– Ilahdun aina, kun pupu pomppii viereeni. Pupun kanssa voi olla vierekkäin, ja sitä voi myös paijata. Se on tosi söpö.

– Eskarissa kiinnostavin asia on musta poikapupu Pippuri. Sillä on häkki pöydän alla, koska se tykkää piiloutua vähäsen. Välillä pupu saa hypellä vapaana huoneessa.

– Kesä on lempparivuodenaikani, mutta vesilätäköt ovat parhaita syksyllä.

5 Mikä sinulle on pyhää? – En lempiikinätahdoluopualeluistani.

3 Mikä on esikoulunparastakäymisessä?

– Söimme tänään keittoa, jossa oli nakkeja. Ruoka on parempaa kuin vanhassa päiväkodissa.

– Kaksi parasta kaveriani tulivat samaan esi kouluun, ja olen tutustunut uusiinkin lapsiin. Leikimme tänään eläinlääkäriä ja hoidimme sai rasta gorillaa. Meillä oli hauskaa. 2 Miten esikoulu on käynnistynyt? – Sain esikoulua varten uuden repun, penaalin ja tuoksukumeja: pinkkejä, vihreitä, keltaisia ja sinisiä. Odotan eskarissa suomen

1 Jätit tutun muutosesikoulunpäiväkodin,englanninkielisenkunaloititLaugh&Learn-Pohjois-Haagassa.Miltätuntui?

Ruisleipä on äänestetty Suomen kansallisruoaksi. Niin vahvasti alkujaan turkkilaisena rikkaruohona pidetty kasvi on juurtunut tänne Pohjan perukoille.

Ruis maistuu suomalaisille

”

Karjalassa palvottiin ruisjumala Ronkateusta.

R ukiin historiaa ja sen merkitystä suomalaisille avaa Annika Lutherin tuore tietokirja Rukiin viljava historia (S&S). Lukion bio logianopettajana toiminut Luther kiinnostui rukiista alunperin työn sä kautta.Ruistaviljeltiin aikojen alussa Keski-Aasiassa, Turkin ja Afganistanin välisellä alueella. Sieltä turkkilaiseksi rikkaruohoksi nimitetty kasvi kul keutui yhä pohjoisempaan, luultavasti muita vil joja sisältävien kylvöpussien mukana. Suomessa rukiin viljelyn on arveltu alkaneen keskiajalla. – Suomessa on viljelty myös ohraa ja kauraa, mutta kansa on ruokittu rukiilla. Talven yli sel viytyminen riippui siitä, miten monta ruissäkkiä viljelijällä oli aitassa. Ristipölytyksen ansiosta eri alueille kehittyi suuri määrä ruislajikkeita, joista valtaosa on nykyään hävinnyt, Luther kertoo. Ruis soveltui paitsi Suomen karuun maape rään myös täällä harjoitettuun kaskiviljelyyn. Moni suomalainen pystyi saamaan oman tilan siten, että poltti ja raivasi metsää peltoalaksi. RUKIIN VAHVA asema näkyy eri tavoin Suomen kansanperinteessä. Karjalassa esimerkiksi palvot tiin ruisjumala Ronkateusta, jonka Mikael Agri cola mainitsi vuonna 1551 suomentamiensa Psal mien esipuheessa. Kantelettaresta puolestaan löytyy useita rukiin viljelyyn ja jauhamiseen liittyviä runoja. – Lohjan Pyhän Laurin kirkossa on maa laus pyhästä Laurentiuksesta, joka legen dan mukaan poltettiin kuoliaaksi halste rilla. Paikalliset isännät tulkitsivat maala uksessa olevan halsterin peltojen tasaa misessa käytetyksi lanaksi, ja kokivat suojeluspyhimyksen sen vuoksi erityi sen tärkeäksi, Annika Luther selvittää. Eino Leinon tunnetussa runos sa Nocturne puhutaan kauniin sä kein ruislinnusta. Kyseessä on kui tenkin suomalaiseen maisemaan aiemmin kiinteästi kuulunut laji, ruisrääkkä. Ruispellossa pesinyt rääkkyvä-ääninen lintu on vilje lymenetelmien muuttuessa ka

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ISTOCK 4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

Sanan selitys Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse.

ILMAN VILJAN viljelyä ihminen ei Annika Luthe rin mukaan olisi maapallolla nykyisessä asemas saan. Ihminen on viljasta yhä täysin riippuvainen, vaikka suuri osa siitä meneekin eläinten rehuksi. – Tämän on osoittanut osaltaan Ukrainan sota. Ukraina on vienyt aiemmin viljaa Afrikan maihin, ja nyt siellä aletaan olla pulassa. Toisaalta ruo kaa riittäisi paremmin kaikille, jos viljaa syötäisiin enemmän ja lihaa vähemmän. Ruis tunnetaan terveysvaikutuksistaan, ja Suo messa syödään edelleen paljon ruisleipää. Edul lisuutensa vuoksi se on kuulunut aina köyhänkin kansanosan ruokapöytään.

■

SANOTAAN, ETTÄ EVANKELIUMI on kaikille kansoille. Mutta onko kristinusko sama eri kielillä? Näennäisen tyhmä kysymys ei ole älytön. Eri kielten sanat muodostuvat ja kytkeytyvät toisiinsa eri tavoin, luovat erilaisia assosiaatioita. Esimerkiksi vanhurskas on sisäpiirien kristillinen sana, mutta vain suomeksi. Muissa kielissä sana on aivan ym märrettävä. Englanniksi vanhurskaus on rightneousness, oikeudenmukaisuus. Raamatun alkuperäistekstin kreikankielinen sana on dikaiosyne. Kun Kreikassa oli levottomuuksia ja vaadittiin hallituksen eroa, huomasin, että katujen oppositio vaa ti dikaiosynea, siis oikeudenmukaisuutta tai mahdollises ti vanhurskautta.Vanhurskason alkuaan Mikael Agricolan luoma sa naliitto vakaan hurskas, siis viisas ja uskovainen ihminen. Mutta alkutekstin oikeudenmukaisuuteen liittyvä merki tysvivahde puuttuu suomen kielestä. Vanhurskautta ei voi vaatia poliittisessa mielenosoituksessa. Suomalainen kristillisyys lienee siis ainakin piirun vähemmän poliittis ta kuin kreikkalainen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 5

JANNE SAARIKIVI

– Suomen satavuotisjuhlavuonna viisi vuotta sitten ruisleipä äänestettiin meidän kansallisruo aksemme, joten ei rukiin viljeleminen ole mitään kuolevaa perinnettä, Luther toteaa. Rukiista ei tehdä pelkästään leipää. Luther on tutustunut muun muassa maustettuihin ruis jyviin, joita voi käyttää riisin vaihtoehtona. Hän mainitsee myös Etelä-Pohjanmaalla Isossakyrössä toimivan Kyrö Distillery -tislaamon, jonka yhtenä tuotteena on ruisviski.

donnut Suomesta lähes kokonaan. Luther kuuli ruisrääkän äänen ensimmäisen kerran toistakym mentä vuotta sitten Virossa. – Aikanaan rukiin seassa kasvoi myös paljon ruiskaunokkia. Nykyään sitä näkee pääasiassa viljel tynä puutarhakasvina. Kukka tunnetaan muun mu assa Kokoomuksen ja Päijät-Hämeen tunnuksena.

suomalaisille

Onko kristinuko sama eri kielillä? Miten rippikoulu vaikutti sinuun? SAITKO RIPPIKOULUSTA ELÄMÄÄSI jotain uutta, olitko siellä oma itsesi, sujuiko kaikki hyvin? Entä oliko rippi koululla vaikutusta kaverisuhteisiisi tai ajatuksiisi kristin uskosta?Kerro kokemuksistasi 30.8. mennessä nettiosoitteessa kirkkojakaupunki.fi/kysely. Arvomme vastaajien kesken leffalippuja. Vastauksia käytetään lehtijutussa.

EISKONENHANS

ISTOCK

81. kirkkojakaupunki.fivuosikerta Julkaisija Espoon, ev.lut.KauniaistenHelsingin,jaVantaanseurakunnat Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Puhelin:toimitus@kirkkojakaupunki.fiHelsinki0923400(vaihde) Mediamyynti PirjoKotimaaTeva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 kelloedeltävänIlmoitusvarauksetetunimi.sukunimi@kotimaa.fi5983aineistopäivääviikonperjantaihin14:äänmennessä.

Ikivanhalla reitillä riittää retkikohteita Vantaanjoki oli muinoin vilkas kulkuväylä, jota voisi verrata nykyisiin moottoriteihin. Nyt joenrannat pursuavat historiaa ja kiinnostavaa tekemistä.

VANTAANJOKEA PITKIN voi kulkea meloen – ha lutessaan vaikka joen alusta loppuun ja laavul la yöpyen. Pyörällä pääsee joenvartta pitkin Hel singin Vanhankaupunginlahdelta Vantaankos kelle asti. Lumisena talvena jokivarta voi hiihtää Vanhankaupunginlahdelta Vantaan Vetokannakselle.Kävellen joen varren kaunista kulttuurimaise maa pääsee kulkemaan mihin vuodenaikaan ta hansa. Vanhaa kylänmaisemaa voi ihailla esimer kiksi Vantaalla Keimolan, Viinikkalan, Voutilan, Martinkylän ja Myllymäen kylissä. Helsingin puo lella arvokas maisema alue alkaa Haltialan pel loista ja päättyy Vanhankaupunginlahteen.

Vantaanjoki kiemurtelee noin sadan kilomet rin matkan läpi kuuden kunnan Hausjärveltä Helsingin Vanhankaupunginlahteen. – Joen rannoilla on asunut ihmisiä kivikaudel ta lähtien, ja se on historian saatossa ollut todella tärkeä kulkuväylä, melkein kuin meillä nyt moot toritiet, Apajalahti sanoo.

Perimätiedon mukaan se on nimittäin natisten kääntynyt katsomaan aina vihulaisen suuntaan. ■

S e lipuu puskien takana, peltojen vieril lä, kerrostalojen takapihoilla. Piileske lee siltarumpujen alla, kuohuu keväi sissä koskissa.” Näin kuvailee Vantaan jokea Hanna Apajalahti tuoreessa kirjassaan Vantaanjoki – tutkimusmat kailijan opas (SKS 2022).

TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVA VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

Painopaikka VantaaSanomapaino, Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse jataiosoitteet@kirkkojakaupunki.fipuhelimitsearkisinklo9–1012–13,p. 0923402235.

HYVÄN TÄHDEN.

”

ERITYISEN KAUNIISTI Vantaanjoki mutkittelee peltojen, niittyjen ja metsien halki vantaalaisen Riipilän kylän eli Ripubyn tienoilla. Alueella on asuttu kivikaudelta lähtien, jo 9 000 vuotta. Kes kiajalla sinne muutti asukkaita Hämeestä ja Loh jalta. Ruotsalaisten tulon myötä joenmutkaan nousi useita Vantaanjoenkartanoita.varrella sijaitsee myös pääkau punkiseudun vanhin rakennus, Pyhän Laurin kirkko. Noin vuonna 1452 valmistunut harmaaki vikirkko sai nimensä Laurentius nimiseltä pyhi mykseltä.–Laurentius oli 200 luvulla elänyt roomalai nen diakoni, jota pidetään erityisesti palomiesten ja leipurien sekä kirjaston ja mehiläistenhoitaji en suojeluspyhimyksenä. Keskiajalla Helsingin pi täjän yleisin miehennimi oli suojeluspyhimyksen mukaan Lars tai Lasse, Hanna Apajalahti kertoo.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

Hän listaa kirjassaan muun muassa joen ko meimmat kosket, kauneimmat lehdot, luontopo lut, piknikpöydät, uimarannat ja kahvilat. – Kävin kirjaa valmistellessani kaikissa noissa paikoissa, Käpylässä asuva Apajalahti kertoo.

VOI VAIN KUVITELLA, mitä kaikkea vanha kirk ko on vuosisatojen aikana nähnyt. Apajalahden kirjassa kerrotaan kirkon peruskorjauksen aika na tehdyistä löydöistä: vauvojen salahautoja, leh män kallo, jäniksenkäpälä, sammakon reisiluu ja lepakonHistoriallisetsiipiluu.paikat heräävät kirjassa henkiin myös monien tarinoiden kautta. Lukija saattaa kin jäädä miettimään, pystyykö kirkon katolla asu va metallinen kukko todella ennustamaan vaaran.

Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Vantaanjoki kuohuu neljässäkym menessä koskessaan. Yksi niistä on Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Kuvassa kesäpäivän viettoa kirkon kylän myllypadolla vuonna 1927.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai p.ja 12–13,arkisinpuhelimitseklo9–100923402235. 0356-3421ISSN

MUISSA IHMISISSÄ Marja Suomisen ammatti on joskus aiheuttanut ihmetystä tai jopa kauhua. Suominen itse on tyytyväinen työhönsä.

Näky, ilmestys, ihme?Puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Koska puussa saattaa olla paksuja oksakohtia, se päällystetään ensin kauttaaltaan paksulla val koisellaPaperinpaperilla.päälle tehdään verhoilu, joka koos tetaan monista valmiiksi leikatuista kankaan pa loista. Nämä kiinnitetään kanteen niiteillä. Vii meiseksi kiinnitetään kankaiset kulmalistat. Arkut verhoillaan puuvillalla, pellavalla tai vil lalla, jotta ne maatuvat tai palavat hyvin. Valkoi nen on väreistä suosituin. Toisinaan asiakkaat lähettävät itse kankaan, jolla haluavat arkun verhoiluttaa. – Joskus on tullut oikein kirkkaanpunainen ja kirkkaankeltainen kangas. Aluksi se on saattanut tuntua oudolta, mutta kun kannen ja arkun on nähnyt pakkaamossa päällekkäin, kokonaisuus onkin ollut oikein nätti, Suominen sanoo.

VALMIIN ARKUN tulee olla täydellinen. Siinä ei saa näkyä kolhuja eikä virheitä. Omaiset ovat hautajaistilanteessa herkillä, jo ten pienetkin asiat voivat tuntua isoilta. Arkut valmistetaan tilaustyönä. Niiden verhoi lu vaatii paitsi nopeutta ja näppäriä sormia myös hyvää muistia. Erilaisia arkkumalleja on vuosien saatossa kertynyt SHT-tukun mallistoon liki 1 000 kappaletta.Arkunkannen verhoileminen vaatii useita vai heita. Puusta ja puupohjaisista levyistä valmis tettu kansi kiinnitetään aluksi pukkien päälle. Marja Suominen on verhoillut yli 100 000 ruumisarkun kantta, ja se saattaa olla maailmanennätys.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA VILLE PALONEN

työuraruumisarkun100 000

– En ole ikinä ajatellut muuta työtä. Toki tulee päiviä, ettei niin nappaa, mutta kyllä silloinkin täytyy työt hoitaa. Kesän alussa samalla työpaikalla aloitti myös Suomisen tyttärentytär, joka ompelee arkkuihin laitettavia tyynyjä ompeluosastolla. Arkut tai kuolema eivät pyöri Suomisen mie lessä vapaa-ajalla. Silloin hän siivoaa kotia, lukee lehtiä tai kyläilee siskonsa ja eläköityneiden työ kaveriensa luona. Ensi vuoden toukokuussa on Suomisen vuoro jäädä hyvin ansaitulle eläkkeelle. ■ Katso, kuinka Marja Suominen verhoilee ruumisarkun: kirkkojakaupunki.fi/tv

Oletko kohdannut tällaista? Tai jotain muuta vastaavaa? Kerro meille kokemasi ja kirjoita tapahtuneesta.

Arkut valmistetaan tilaustyönä. Marja Suominen verhoilee 10–15 arkun kantta päivässä.

Kirjoituksia julkaistaan nimettöminä tunnetun kustantajan tulevassa kirjassa. Lisätiedot ja kirjoitukset: ihme.hkasslinp@outlook.com

M arja Suominen on verhoillut 44 vuotta kestäneen työuran sa aikana 100 649 ruumisarkun kantta. Hän työskentelee ark kuja valmistavassa SHT-tukus sa, joka sijaitsee Punkalaitu mella.–Jossain vaiheessa tuli sellainen tunne, et tä minäpä lasken, kuinka paljon niitä on. Sitten olen vain jatkanut laskemista, Suominen kertoo. Hän merkitsee verhoilemansa kannet sinikan tisiin ruutuvihkoihin kahden viikon välein eli jo kaisen palkanmaksun yhteydessä. Suominen verhoilee 10–15 arkun kantta päi vässä. Tahti riippuu verhoiltavan kannen mallis ta. Eniten aikaa vievät kannet, joihin on tehtävä runsaasti kangasvekkejä. Vekit kuvaavat ylhäältä tulevaaOmpeluosastolla,valoa. jolla Suominen SHT-tukus sa työskentelee, on töissä noin 40 henkeä. Hei dän tehtäviinsä kuuluu kannen ja arkun ver hoilu sekä vainajan vaatteiden ja arkussa käy tettävien tyynyjen, lakanoiden ja peittojen om peleminen. Suurin osa porukasta osaa tehdä monenlaisia asioita. Suominen on keskittynyt arkun kansiin.

Valkoinen arkku yleistyi sotien jälkeen Kankaalla verhoillut valkoiset arkut ovat käytössä vain Suo messa, Baltian maissa ja Venä jällä. Muualla maailmassa ar kut ovat useimmiten tummaa tai maalattua puuta. Ennen vuoden 1918 sisällis sotaa tummat sävyt olivat suo sittuja myös Suomessa. Arkut oli verhoiltu mustalla tai tum manpunaisella kankaalla, ja puuarkutkin olivat sävyltään tummia.–Sisällissodan jälkeen val koiset alkoivat haudata sankari vainajiaan valkoisiin arkkuihin. Siitä käytäntö levisi laajemmal le, kertoo arkkuja valmistavan SHT-teollisuuden toimitusjohta ja Pekka Kivimaa – Edelleen suosituin malli on valkoinen verhoiltu arkku. Sii nä on jotain hyvin hillittyä, Kivi maa sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 7

JUKKA PERKO kasvoi Huittisissa perheessä, jossa kristillisyys oli läsnä. Maalaiskylässä järjestettiin seuroja, jotka olivat tapa kokoontua yhteen.

– Minun elämääni virret tulivat uudestaan sii nä vaiheessa, kun kysymykseni oli, mitä minä teen ja miksi. – Näiden pohdintojen kanssa törmäsin juurita solle ja aloin soittaa elämääni kuulunutta musiik kia. Ensin Olavi Virtaa ja sitten virsiä. Samalla aloin ymmärtää lisää siitä, kuka olen. Virsiä soittaessaan Perko kokee liittyvänsä tra ditioon, johon on syntynyt ja jossa on kasvanut. Se on lisännyt elämän merkityksellisyyttä.

– Nykyään liian moni asia on mennyt kauhean tarkaksi. Vartioidaan sanomisia, tartutaan yksi tyiskohtiin ja etsitään virheitä.

J azzmuusikko Jukka Perko on täysin var ma siitä, että ihmiskunnan ensimmäinen musiikkiesitys on ollut improvisaatio. Aikojen alussa tuskin on ollut sävel täjää, joka on määrännyt, mihin tahtiin puhalletaan, näppäillään tai lyödään.

– Puukalikalla on vain lähdetty vetämään. Improvisaatiossa on jotain syvän alkukantaista ja kiehtovaa. Se kuuluu keskeisesti jazzin soittami seen, Perko sanoo. Lapsena Perko kuunteli paljon levyjä, joilla soi saksofoni, ja innostui soittimesta. Saksofonin soittamisen hän opetteli juuri kuuntelemalla ja kopioimalla.–Improvisointi antoi nuorena jonkinlaisen va pauden illuusion, että voi soittaa niin kuin halu aa. Siinä iässä oli tärkeä saada tehdä omia valin toja ja saada soittaa oman pään mukaan. Vain 19-vuotiaana hän pääsi soittamaan ame rikkalaiseen The Dizzy Gillespie 70th Anniversa ry Bandiin. Se oli enemmän kuin hän oli koskaan osannut kuvitella, ja totta kai aluksi jännitti.

– Lapsuuden yhteisössäni usko oli arkista ja virren veisuu yhteistä. Ne kuuluivat suvun tradi tioon.Kun Perkolta kysyy, miten virret ovat hänen elämässään säilyneet, hän aloittaa kertomalla värähtelyssämusiikinLepoa

SAKSOFONISTI PERKO on tehnyt kolme virsile vyä. 20 vuotta sitten ilmestyi Kaanaanmaa, jon ka virsiä hän valitsi yhdessä äitinsä kanssa. – Äiti antoi minulle rungon siitä, mitä virsiä ennen veisattiin, ja minä kyselin, muistinko oi kein lapsuudessani laulettuja virsiä. Perkon repertuaariin kuuluvat muun muassa Jumala ompi linnamme, Minä vaivainen, vain ma to matkamies maan ja Herraa hyvää kiittäkää – Musiikki, joka on yhteisesti omaksuttua, kos kettaa ihmistä usein syvällä tasolla. Virret voi vat auttaa meitä ymmärtämään paitsi itseämme myös toisiamme ja luomaan yhteyden toisiin. Ne voivat myös antaa apukeinon ajatella elämää eri laisistaKoskanäkökulmista.instrumentaalimusiikissa ei ole sanoja, se antaa sekä soittajalle että vastaanottajalle laa jemman tulkintavapauden.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JOONAS BRANDT 8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

– Vien virsitraditiota eteenpäin. Teen sen vä hän eri tavalla ja eri kulmasta kuin aiemmat su kupolvet. Tunnen silloin olevani osa isompaa ko konaisuutta ja perimmäisten kysymysten äärellä.

– Mutta esiintyessä muusikon tulisi olla väli kappale musiikille, eikä silloin ole kysymys sinus ta vaan soittamastasi musiikista. Rooli antaa tur vaa.– Usein tämä menee kuitenkin toisin päin, eli musiikki toimii vain kanavana oman tarinan esiin tuomiselle. Se on kiusallista. Tärkeintä pitäisi ol la mitä ja miten, eikä kuka, Perko sanoo.

Virret kuuluivat Jukka Perkon lapsuuden äänimaisemaan. edesmenneen ystävänsä, psykologi Seppo Ro manan, teorian ihmisen kasvusta. Siinä on kolmenlaisia kysymyksiä. Kysymyk siin vastataan järjestyksessä elinkaaren mukaan, mutta ajoittain elämässä voi myös tarvita uusia vastauksia vanhojen tilalle. Aluksi kysytään, kuka minä olen. Seuraavaksi pohditaan, mitä minä teen ja miksi. Kolmas kysy mys kuuluu: miksi minä olen?

– Viapori Jazzin traditioon kuuluu myös kirkkokonsertti, kertoo tapahtuman taiteelli nen johtaja Jukka Perko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 9

– Instrumentaalimusiikkia kuunnellessa pääs tään eroon semantiikasta ja sanoista nillittämi sestä ja saadaan olla tekemisissä vain musiikin värähtelyn kanssa. Se on aika armollinen ympä ristö olla, Perko sanoo.

– Jo kävellessään Suomenlinnan kujia ihmiset virittäytyvät erityiseen tunnelmaan. Se tuo oman sävynsä myös musiikin kuunteluun. Perko on huomannut, että vaikka virsistä te kee minkälaisia sovituksia ja versioita tahansa, jotain jää aina ulkopuolelle. – Pyhää ei voi versioida. Lähimmäs pyhää pää see niin soittamisen tauoissa ja hiljaisuudessa kuin runojen rivien väleissäkin. ■ Viapori Jazz Kaanaanmaa 20 vuotta -konsertti su 28.8. klo 15 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43, Helsinki. Jukka Perko & Virtuosi di Kuhmo. Liput 32 e, lippu.fi. Lisätietoja: viaporijazz.fi. ” Musiikki, joka on yhteisesti omaksuttua, koskettaa ihmistä usein syvällä tasolla.

ELOKUUN LOPUSSA Suomenlinnassa järjestetään Viapori Jazz -tapahtuma. Jukka Perko on sen tai teellinenEnsimmäisenjohtaja.kerran tapahtuma järjestettiin vuonna 2001. Idean isiä ovat suomenlinnalainen käsityöläinen Esa Toivanen ja edesmennyt mu siikkineuvos Klaus Järvinen – Viapori Jazz on alun perin syntynyt ollak seen kotimainen, pienimuotoinen ja akustispai notteinen festivaali Suomenlinnan tunnelmalli sessa ympäristössä. Ajatuksena on, että soittajat ja kuulijat olisivat kuin samassa veneessä – samal la veneellä sinne tullaankin, Perko sanoo.

Kirkko ja kaupungin Facebook-kyselyyn vas tannut pappi Kaisa Kahra Pirkanmaalta kertoo puhuvansa aviopuolisoista erityisesti samaa su kupuolta olevien parien häissä, mutta on hän tehnyt niin joskus muutenkin.

– Olen vihkinyt ihmisiä avioliittoon 17 vuoden ajan, ja viime vuosina on parien toiveissa tapah tunut selvä muutos.

Sonja ja Tony Civil menivät heinä kuussa naimisiin Kallion kirkossa, jonka kupeessa heidän ensimmäi nen yhteinen kotinsa sijaitsi.

Hääpari haluaa sukupuolineutraalin

– Heterosuhteemme ei ole salaisuus, mutta emme halua korostaakaan sitä, sanoo heinäkuussa vihitty Sonja Civil. H ääpari seisoo alttarilla. Pappi aloittaa vihkimisen. Kirkkokäsikirjan (2004) johdantosanojen mukaan hän sanoo vaikkapa: ”Maailman alussa Jumala loi ih misen mieheksi ja naiseksi. Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vai moonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi li haksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.”Paitsiettä nykyään pappi saattaa puhua suku puolineutraalisti puolisoista ja jättää väliin koh dan, jonka mukaan ihmiset on luotu miehiksi ja naisiksi. Yksi näin tekevistä on Espoonlahden seurakunnan pappi Jukka Lehti. Kirkkokäsikirja tarjoaa vihkitilaisuuden joh dantoon kolme vaihtoehtoa, joissa kaikissa mai nitaan kaksi sukupuolta. Jukka Lehden mukaan joka kolmas vihkipari ei pidä sellaisesta. Muu tos on tapahtunut äkkiä, suunnilleen parin viime vuoden aikana.

HÄÄPARI Sonja ja Tony Civil sanoivat toisilleen ”tahdon” Kallion kirkossa 2. heinäkuuta. Hei dät vihki sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista sekä muunsukupuolisuudestaan pu huva pappi Laura Late Mäntylä, joka auttoi te kemään tilaisuudesta juuri niin sukupuolisensi tiivisen ja tasa-arvoisen kuin pari toivoi. Mäntylä oli Sonja Civilin rippipappi. Kun Civi listä tuli isonen, he vetivät yhdessä ripareita. Tut tu pappi osasi vihkitilaisuudessa kertoa pariskun nasta paljon. Jopa parin ”karvavauva” Diego-ka ni mainittiin muttei puolisoiden sukupuolia. STELIOS KIRTSELIS JA ESKO JÄMSÄ

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

– Uudet sanavalinnat liittyvät häiden ja avio liiton patriarkaalisen rakenteen muuttumiseen.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT

– Heterosuhteemme ei ole salaisuus, muttem me halua korostaakaan sitä. Meille oli iso tasaarvokysymys saada kirkolta nykyaikaista palve lua. Emme kannata heteronormatiivisuutta em mekä vanhoillisia naisen ja miehen rooleja. Lähi piirissämme on myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. – Minulle sana puoliso merkitsee suhdetta kahden tai useamman ihmisen välillä. Meillä on vain toisemme, mutta pidän siitä, että sanaan si sältyy paljon mahdollisuuksia. Vaimo tuntuu vä hän hankalalta, koska aviomiehelle ei ole ole massa vastaavaa erillistä sanaa. Isä saattoi Sonja Civiliä osan matkaa alttarille, minkä jälkeen Sonja jatkoi yksin, kunnes sulha nen kulki hänen kanssaan loppumatkan.

– Olen tähän mennessä vihkinyt vain eri suku puolta olevia pareja. Silti moni on pyytänyt, ettei vihkimisessä annettaisi ymmärtää avioliiton kuu luvan vain miehelle ja naiselle. Heteronormatiivi suus on monelle kirosana. Puhun vihkiessäni sil lä ajatuksella, että me kaikki olemme yhtä lailla JumalanEspoonlahdenkuvia. seurakunnassa työskentelevä Lehti on kuullut monelta kollegaltaan saman laisista kokemuksista. Usein on tiedossa, että häävieraissa on sukupuoli- tai seksuaalivähem mistön edustajia, jotka halutaan ottaa huomioon.

Avioliitto nähdään yhä tasa-arvoisempana suhtee na, joka perustuu rakkauteen ja sitoutumiseen. Viime keväänä julkaistiin kirkollisten toimi tusten rukouksiin uusia vaihtoehtoja. Syynä oli pappien palaute, jonka mukaan Kirkkokäsikir jan käyttämä kieli on kaukana nykyajan ihmisten kielestä. Jukka Lehti kuvaa sitä korkeakirkollisek si jaVihkitilaisuudenmauttomaksi. uudenlainen rukous voi alkaa esimerkiksi näin: ”Rakkaus on ihme, rakkaus on lahja. Pyhä Jumala, kiitämme sinua NN:n ja NN:n rakkaudesta. Siunaa heidän avioliittoaan. An na sen tuoda heidän elämäänsä voimaa ja iloa.” Papit saavat muokata näitä rukouksia itsekin.

– Tämä tuntui perinteistä morsiamen luovu tusta tasa-arvoisemmalta tyyliltä. Olen oikeas tikin kävellyt elämässäni ensin käsi kädessä isän kanssa, sitten yksin ja nyt puolison kans sa.Vihkimisen lopuksi pappi esitteli tuoreen avioparin heidän uudella, yhteisellä nimellään. Molemmat vaihtoivat sukunimensä Sonjan su vussa olleeseen vanhaan nimeen.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNNAN PAPPI JUKKA LEHTI

Kun nainen alkoi seurustella toisen naisen kans sa, ja he halusivat lapsen, entinen aviomies lah joitti sitä varten sukusolut. Nyt näillä kolmella vanhemmalla on kaksi lasta, jotka ovat biologi sesti täyssisaruksia. He asuvat samassa pihapiiris sä ja hoitavat lapsia yhdessä.

– Joidenkin parien kohdalla on kaunista sa noittaa rukouksessa sitä, että yhdessä on jo koet tu ja eletty Päivitetyistäelämää.rukouksista löytyy vaihtoehto niin vanhemmalle parille kuin avioliiton vuosi päiväänkin. Papit muokkaavat vihkikaavaa lähes joka häitä varten, sillä Kirkkokäsikirja ei tunne esimerkiksi yhtä häiden kuvatuimmista hetkistä: vastavihityn parin suudelmaa.

■

– Olen aina tiennyt, etten halua ottaa aviomie hen nimeä, eikä Tonykaan halunnut vanhaa ni meäni. Halusimme silti olla samannimisiä. Olen ekstratyytyväinen, koska nyt puoliso ikään kuin otti minun Toisinaannimeni!vihkiparin toiveet aiheuttavat kirk kohäissä vääntöä. Facebook-kyselyyn vastannut

sukupuolineutraalin vihkikaavan

Lisäksi Lehti on kastanut lapsen, jolla on kak si äitiä ja kaksi isää. Naispari oli saanut sukusolut miesparilta. Tällaisia perheitä kutsutaan apila perheiksi. Juridisesti lapsella voi olla vain kaksi vanhempaa, mutta huoltajiksi voidaan määritel lä useampia.–Enoletietääkseni vihkinyt pariskuntia, jotka olisivat olleet suhteessa muidenkin kanssa. Voi olla, että ihmisillä on niin vanhoillinen käsitys kirkosta, että mahdollisesta polyamorisesta suh teesta ei kerrota papille, Jukka Lehti miettii. Facebook-kyselyyn vastannut pappi Meri AlaKokko Tampereelta näkee Kirkkokäsikirjan vih kikaavoissa kaikuja ajatuksesta, jonka mukaan parisuhde alkaisi vasta vihkimisen jälkeen.

Espoonlahden seurakunnan papin Jukka Lehden mukaan parisuhteiden ja perheiden moninaisuus näkyy myös kastetilai suuksissa. Hän muokkaa kaavaa tilanteen mukaan. ”

helsinkiläinen morsian Saija Mustonen vihittiin sulhasensa kanssa heinäkuun lopussa. – Meille oli todella tärkeää, ettei pappi sano missään kohdassa, että avioliitto on miehen ja naisen välinen asia. Toiveissa oli liberaali pap pi, mutta saimme arvokonservatiivisen. Kävim me papin kanssa paljon arvokeskustelua, jonka jälkeen hän huomioi upeasti toiveemme, Musto nen kertoo.

SUHTEIDEN JA PERHEIDEN moninaisuus näkyy monissa kirkollisissa toimituksissa. Pappi Jukka Lehdelle ne ovat tulleet vastaan erityisesti kaste tilanteissa.–Tuleemieleen tilanne, jossa mies ja nainen saivat lapsen ja erosivat myöhemmin ystävinä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 11

Viime vuosina on tapahtunut selvä muutos parien toiveissa.

ARKISTOHELSINKIMISSION

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

Helsingin Kaupunkilähetyksen Korson poikakodissa kaikki tehtiin itse, ja pojat osallistuivat keittiötöihin.

Rakkauden

K uka oli Suomen ensimmäinen dia konissa ja missä hän työskenteli? Oliko hän mikkeliläinen lääkä rin leski Amanda Cajander, joka valmistui Pietarin diakonissalaitok sesta vuonna 1864 ja johti Helsin gin diakonissalaitosta suurten nälkävuosien aika na? Vai oliko hän Matilda Hoffman, ensimmäi nen Suomessa vihitty diakonissa, joka valmistui Viipurin saksankielisestä diakonissalaitoksesta vuonna 1872 ja jäi sinne töihin? Matilda Hoffmanin vihkimyksestä 150 vuotta sitten lasketaan suomalaisen diakoniatyön viralli sesti alkaneen, ja siksi tänä vuonna juhlitaan. Ensimmäinen seurakuntaan palkattu diakonis sa taas oli porilainen Cecilia Blomqvist, joka aloitti työn Rauman seurakunnassa vuonna 1879 – ei tosin kirkon varoilla vaan yksityisen lahjoi tuksen turvin. MIKSI JUURI Rauman seurakunta sai ensimmäi senä oman diakonissan? Seurakunta oli pyytä nyt työntekijää Diakonissalaitokselta Helsingistä. Palkkarahat saatiin merikapteeni ja laivanvarus taja Johan Mikael Illvanin perustamasta rahas tosta. Siksi diakonissa Blomqvistia kutsuttiin Ill vanin perhepiirissä ”isoisän testamentiksi”.

Talvisin, kun meren kulku oli pysähtynyt, nähtiin kapteeni Illvanin kulkevan lyhtynsä kanssa Rauman kaduilla. Rukoi levaiseen herätysliikkee seen kuulunut Illvan kävi köyhien ja sairaiden luona, luki Raamattua ja antoi ra ha-avustuksia. Diakonissoista hän oli kuullut Tukholmassa ja päätti perustaa testamentis saan rahaston, jotta Raumalle kin saataisiin joskus diakonissa. Diakonissa Cecilia Blomqvist oli Rauman ensimmäinen koulu tettu sairaanhoitaja. Hänen työn sä seurakunnassa oli pääasiassa sairaiden hoitoa mutta myös sie lunhoitoa. ”Sisaren pieneen kotiin tulee aamulla ja päivällisaikana, en nen kuin hän lähtee sairaiden luok se, monenlaisia, uusia ja vanhoja avun etsijöitä”, kuvailtiin Diakonissa laitoksenDiakonissanlehdessä.koulutus alkoi vuo den oppilasajalla, jolloin opiskelija teki

Diakonissa Cecilia Blomqvist (1845–1910) oli seurakuntasisar.Suomenraivaaja.diakoniatyönsuomalaisentienHänolimyösensimmäinen

ammattilaiset

Sisar Cecilian työhön kuului sekä sairaanhoito Punavuoren köyhissä kodeissa että monenlainen sosiaalinen työ. Tärkeitä työtovereita olivat Hel singin kaupungin kotisairaanhoitajat, tutut dia konissat. Kaupunkilähetys sai pian oman talon, Betanian (nykyisin Stadin asukastalo), ja sinne Cecilia kutsui alueen köyhimpiä naisia. Ompelu seurassa he saivat ommella vaatteita itselleen ja lapsilleen ja hengähtää hetken.

Diakoniatyötä on tehty

TEKSTI EIRA SERKKOLA

ARKISTOHELSINKIMISSION

DIAKONISSALAITOS

Helsingin Kaupunkilähetyksen halkotarha tarjosi työttömilleväliaikaistamiehilletyötä.

VUONNA 1896 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti palkata kaksi diakonissaa kunnalli siksi kotisairaanhoitajiksi kaupungin köy hiä varten. Heistä tuli Cecilia Blomqvistil le tärkeitä työtovereita.

Sisar Cecilia järjesti myös laajaa pyhäkoulu työtä ja hankki myyjäisillä varoja, joilla osti ja ja koi varattomille ihmisille polttopuita, hernei tä ja ryynejä. Hän perusti Punavuoreen lasten seimen, koska oli huomannut, että pikkulapset juoksentelivat ulkona ilman ketään peräänkatso jaa. Äidit olivat töissä, ja varsinkin yksinhuolta jien oli pakko jättää lapset päiväksi oman on nensaKaupunkilähetyksennojaan. ensimmäisen diakonis san työ oli rajatonta kutsumustyötä, joten ei ih me, että Cecilia uupui.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 13

Suomessa 150 vuotta. Aluksi se oli kotisairaanhoitoa ja köyhien naisten ja lasten auttamista arjessa. Tukea saivat niin prostituoidut kuin Punavuoren kaduilla aikaansa viettäneet lapset.

KIRKON DIAKONIATYÖTÄ tehtiin pit kään Kaupunkilähetysten kautta. Hel singin Kaupunkilähetys eli nykyinen HelsinkiMissio perustettiin vuonna 1883. Sen ensimmäinen diakonissa oli – kukas muu kuin Cecilia Blomqvist. Helsinki kasvoi tuolloin hurjaa vauhtia. Teollisuuskaupunki muut tui myös suurkaupungiksi. Köy hyys ja ahtaus näkyivät laitakau pungilla. Oli tavallista, että 20 ne liön huoneessa asui viisilapsinen perhe ja vielä alivuokralainen eli asukki.

pääasiassa siivous- ja taloustöitä. Sitä seura si varsinainen koesisaraika. Silloin opiskeltiin sairaanhoitoa paljolti käytännön työssä, po tilaan vuoteen vierellä. Sairaanhoitajien pi ti myös oppia valmistamaan yksinkertaisia lääkkeitä.SisarCecilia työskenteli kaupungin lää kärin alaisuudessa. Työpari suoritti jopa leikkauksia yhdessä. Vuoden pestin jäl keen hänen oli palattava takaisin Helsin gin Diakonissalaitokselle, ja Raumalle lä hetettiin uusi diakonissa.

VENÄJÄN AJAN loppuvuosina, 1913, kirkkolakiin tuli määräys diakonissoista seurakunnan toimi henkilöinä. Siihen asti diakonia oli ollut vapaata harrastustoimintaa. Vuonna 1917 seurakunnissa työskenteli 54 diakonissaa. Kaupunkilähetysten palveluksessa ja kuntien kiertävinä sairaanhoita jina toimi 43 diakonissaa. Sairaaloissa ja hoitoko deissa diakonissoja työskenteli 70. Sisarten lähettäminen seurakuntiin tapahtui niin, että Diakonissalaitos selvitti ensin, oliko seurakunnalla tarpeeksi varoja diakoniarahastos sa, ja valitsi sitten sisaren. Usein laitoksen johtaja saattoi sisaren Sisarkotijärjestelmäpaikkakunnalle.alkoikuitenkin pian olla aikansa elänyt. 1800 luvulla se oli tarjonnut nai sille harvinaisen koulutusväylän ja sosiaaliturvan, mutta 1930 luvulla kritiikki sisarten keskuudes sa voimistui. Sisar Aino Miettinen, myöhemmin Rinnekodin johtaja, tuuletti diakonissalaitosta rä väkästi ja vaati diakonissoille enemmän vapaut ta puheessaan vuonna 1938. Vielä ei kuitenkaan tapahtunut muuta kuin että sisar Aino erotettiin toimestaan ja passitettiin pakkolomalle.

Talvi ja jatkosota myllersivät suo malaisen yhteiskunnan perusteelli sesti, ja sota aikana syntyi uusi näky diakoniasta. Vuoden 1943 kirkkolaki määräsi, että diakoniasta eli kristillisestä laupeudentoimesta tuli seurakunnan työmuoto, ja jo kaisessa seurakunnassa oli oltava sitä varten työntekijä. Diakonis sojen koulutukseen lisättiin huol to eli sosiaalityön ja seurakunta työnSisarkotijärjestelmäopintoja. purkau tui vähitellen. 1950 luvulla sisa rille säädettiin kahdeksantunti nen työaika, ja he saivat kirkon eläkkeen. Vasta vuonna 1961 si saret saivat oikeuden avioitua. 1960-LUVULLA DIAKONISSAN työ uudessa kaupunkiseura kunnassa saattoi sisältää se kä vanhaa että uutta diako niaa. Tällainen uranuurtaja oli diakonissa Aila Heino nen, joka lähetettiin perus teilla olevaan Vuosaaren seurakuntaan tammikuus sa 1966.Helsingin maalaiskun nasta eli nykyisestä Van taasta Helsingin kaupun kiin liitetty parin tuhan nen asukkaan maalais kylä ja teollisuusseutu kasvoi rakentamisen myötä hurjasti. Van taan diakonissa oli käy nyt Vuosaaressa silloin tällöin. Nyt Aila Hei nonen, lehtori ja kak si pappia saivat alkaa rakentaa seurakun nan työtä tee se itse ­meiningillä.

Seurakunnissa ei tehty erikseen dia koniatyötä, vaan kaupungin köyhäinhoi to, Kaupunkilähetys ja Diakonissalaitos toimivat tiiviissä yhteistyössä. Tästä alkoi kunnal linenEspookotisairaanhoito.jaVantaaolivat tuolloin vielä pitkälti maaseutua. Maalla ei ollut sairaaloita eikä sai raanhoitajiakaan, ja siksi diakonissan tulo paik kakunnalle tarkoitti sitä, että sinne saatiin ensim mäinenSisariasairaanhoitaja.lähetettiinmuihinkin työpaikkoihin ”ulkomaailmaan”. Näitä olivat Sörnäisten leprasairaala, jota Blomqvist myöhemmin johti, Kau punkilähetyksen lastenkoti Oulunkylässä, pros tituoiduille tarkoitettu sukupuolitautien sairaala Kumpulassa, Suomussalmen köyhäintalo Betania ja riisitautisten lasten sairaskoti Eurassa. Kaksi si sarta työskenteli jopa kenttäsairaalassa Venäjän ja Turkin sodassa vuonna 1877 juuri perustetun Suomen Punaisen Ristin kautta, ja jo 1880 luvulla diakonissoja lähetettiin työhön Namibiaan.

DIAKONISSALAITOS MIKKOJULKUNEN,OTAVAMEDIA,JOURNALISTINENKUVA-ARKISTOJOKA,MUSEOVIRASTO

Diakonissa Särs päähineestä.tunnistiDiakonissan1920-luvulla.omaistensapotilaankotikäynnilläjahänenluonapuvustaja

Ester

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

DIAKONISSALAITOS Diakonissa Anna Mäkelä kävi 1960luvun alussa koti käynnillä autolla. Aiemmin matkat tehtiin polkupyörällä.esimerkiksi

DIAKONISSA AILA HEINONEN

Olin Stinalla emäntänä ja sairaanhoitajana, kun seurakunta oli liikkeessä. Tehtiin nuor ten purjehduksia ja juhannusretkiä, Heino nenDiakonissakertoo. ja lehtori perustivat alueen ensimmäisen päiväkerhon. Tarve oli valtava. Päiväkerhot eivät vielä kuuluneet Helsingin seurakuntien toimintaan, mutta Heinonen ja pappi perustivat toimintaa varten yhdistyk sen. Päiväkerho aloitti talvella 1967 kahdessa vuorossa, ja yli 80 lasta jäi vielä jonoon. Kesäl lä seurakunta pyöritti lasten päiväsiirtolaa Ras tilan kartanossa. Vuosaaren päiväsiirtola toimi kahtena kesänä Rastilan kartanossa. Siirtolan johtaja, diakonissa Aila Heinonen, ja ohjaaja Bablo, veivät 5–6-vuo tiaiden pienryhmän metsäret kelle heinäkuussa 1968.

Näin Vuosaaren ensimmäinen diakonissa toi mi kotisairaanhoitajana yhteistyössä kaupungin kanssa, teki lapsi-, perhe- ja nuorisotyötä sekä koordinoi vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoiset oli vat elintärkeitä diakoniatyölle: he muun muassa hankkivat varoja myyjäisillä. Heinosen työrupeama seurakunnassa päät tyi, kun uusi Helsingin Epilepsiayhdistys tarvit si palvelukseensa pätevän diakonissan. Hän ar velee olleensa viimeisiä diakonissoja, joka mää rättiin uuteen työpaikkaan mielipidettä kysymät tä. Siitä kuitenkin avautui Heinoselle 30 vuoden ura potilasjärjestöissä. Nyt hän viettää eläkepäi viä Lauttasaaressa. VUODEN 1972 kansanterveyslaki mullisti diako niatyön, kun kotisairaanhoito siirtyi kuntien hoi dettavaksi. Diakoniatyöntekijöistä tuli selkeäm min seurakuntien työntekijöitä, ja virkistystoi minta ja hengellinen ulottuvuus korostuivat. 1980-luvun lopussa seurakuntien diakoniatyö painottui vanhus- ja vammaistyöhön ja sielun hoitoon. Myös työttömiä tuettiin, mutta taloudel lista avustamista ei nähty tärkeänä, olihan Suo meen luotu 1980-luvun alussa toimeentulotuki järjestelmä.Seuraavan suuren muutoksen toi 1990-luvun lama. Jättityöttömyys mer kitsi sitä, että työikäisten osuus avuntar ” Vuosaaressa ei ollut mitään valmista, ei kunnan palveluita eikä kirkkotiloja.

Jumalanpalveluksia pidet tiin aluksi yhteiskoulun aulassa, ja diakonissa kävi sunnuntaiaa muisin poimimassa kukat alttaril le. Työnjaossa aluelääkärin ja ter veyssisaren kanssa Heinoselle tu li vanhusten kotisairaanhoito. Hän teki 480 kotikäyntiä yhden vuo den aikana ja kutsui kadulla tapaa miaan vanhuksia mukaan piireihin. Diakoniavastaanotto toimi Heino sen kotona. – Vuosaaren aika oli hyvin antoi saa. Siellä ei ollut mitään valmista, ei kunnan palveluita eikä mitään kirk kotiloja, Aila Heinonen muistelee. Ensimmäisenä kesänä Heinonen ja työtoverit kiertelivät Vuosaaren ran toja etsien autiotaloa seurakunnan kesäkodiksi. Se löytyi Tervaluodosta Ramsinniemen läheltä. Kesäkoti kun nostettiin talkoilla, diakonissa muonit ti talkooväen, hankittiin soutuvene ja moottorivene ja alettiin pitää saaressa leirejä ja Vuosaarelaisetjuhannusjuhlia.hankkivat yhdessä jo pa vanhan hiekkajaalan, joka kunnostet tiin isoilla talkoilla. Stina-alus palveli seu rakuntalaivana.–Minäkinkävin rannikkolaivurikurssin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 15

tuu sosiaalityö, mutta Mäkinen arvelee, että ter veyspuolen asiat nousevat jälleen esille.

SUURIN OSA diakoniatyön asiakkaista hakee apua johonkin taloudelliseen asiaan. Taloudellinen tu keminen on kuitenkin yhteiskunnan tehtävä. Dia koniatyö voi avustaa jossain äkillisessä tilanteessa.

vitsijoista kasvoi. Syntyivät ruokapan kit ja leipäjonot. Diakoniatyö teki yhteis kunnallisia aloitteita: aloitettiin velkaneu vonta ja perustettiin Takuu-Säätiö auttamaan ylivelkaantuneita.

1990-luvulla suurin muutos oli asumistu en ja toimeentulotuen yhteensovitus, jolla piti säästää 400 miljoonaa markkaa.

– Diakoniaan kuuluu vaikuttamistyö: vaikutetaan asiakkaan kanssa hänen tilan teeseensa ja toisaalta yritetään viedä päät täjille viestiä ongelmista ja ratkaisukeinois ta, esimerkiksi asumismenojen kohtuul listamisen vaikutuksista. Tämä vaikutta minen ei ole näyttävää työtä, vaan se voi olla esimerkiksi Teams-kokous. Seuraava jännittävä muutos on soteuudistus. Nykyisin diakoniatyössä painot Diakoni Tuula Mäkinen on työskennellyt kymmenen vuotta monikulttuurisessa ja kasvavassa Vuosaaressa. Virkaan vihitty diakoni tai dia konissa saa oikeuden käyttää vihreää pantapaitaa.

”

– Tuo säästö olisi ollut suurin sosiaalitur van leikkaus sodan jälkeen. Asumistuen pa rannus päätettiin rahoittaa kajoamalla toi meentulotukeen, joka on viimesijainen apu ihmisille. Se yritettiin viedä eduskunnassa hiljaisesti läpi asetuksena eikä lakina, ker too Mäkinen, joka työskenteli tuolloin Ha kunilan seurakunnassa.

JOHTAVATUULADIAKONIATYÖNTEKIJÄMÄKINEN

Diakonissat hoitivat köyhiä ja sairaita Helsingin Diakonissalaitos perustettiin suurten nälkävuosien aikana vuonna 1867. Varat siihen lahjoitti rikas leskirouva Aurora Karamzin Ihmisten avuntarve oli valtava. Kerjäläisiä liikkui kaikkialla. Satatuhatta suomalaista kuoli nälkään ja kulkutauteihin. Diakonissalaitos aloitti pienenä yksityissairaalana, jossa hoi dettiin varattomia naisia, usein lavantautipotilaita. Suurin osa po tilaista oli noudettu ”täydellisen avuttomuuden keskeltä kurjuu den asunnoista”. Vain harva kykeni maksamaan hoidosta, ja köy hille hoito olikin ilmaista. Laitoksen varsinainen tehtävä oli dia konissojen kouluttaminen. Diakonissat sitoutuivat köyhyyteen, kuuliaisuuteen ja naimattomuuteen. Laitos oli heille suuri, yhtei nen koti. Se välitti työpaikat, takasi toimeentulon ja huolehti heis tä työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana. Diakonissan puku erotti nämä ”palvelijattaret” muista suomalaisnaisista. Nykyisin evankelis-luterilaisissa seurakunnissa työskentelee runsaat 1 300 diakoniatyöntekijää. Heidät koulutetaan Diakoniaammattikorkeakoulussa (Diak). Diakonilla on sosionomin ja dia konissalla sairaanhoitajan koulutus. Molemmilla on pätevyys seu rakunnan työhön, ja piispa vihkii heidät virkaansa.1990-luvun lama toi leipäjonot suomalaiseen katukuvaan. Kuvassa Pelastusarmeijan leipäjono Kalliossa.

JUHA JORMANAINEN / LEHTIKUVA JANI LAUKKANEN 16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

– Ihmisten elämäntilanteet ovat mutkikkaita. Työhön sisältyy sielunhoitoa, paljon käytännön asiaa ja paljon sparrausta. Minusta evankeliumi tulee todeksi arkisissa asioissa. Yritämme luoda arkista turvaa, Mäkinen sanoo. ■ Lähteinä on käytetty mm. seuraavia: Eeva Hurskainen: Sisar Cecilia – hyvä ihminen. Pirkko Probst (toim.): Nainen paikallaan – diakonissoja kotona ja kentällä. Erkki Kansanaho: Sata vuotta kristillistä palvelutyötä.

Työhön paljon käytännönsielunhoitoa,sisältyyasiaaja paljonsparrausta.

VIELÄ TAKAISIN Vuosaareen. Seurakunnan dia koniatiimiin kuuluu nykyisin neljä diakonia. Joh tava diakoniatyöntekijä Tuula Mäkinen kom mentoi Vuosaaren ensimmäisen diakonissan työ tä näin:–Hengästyin lukiessani sitä! Me teemme nyt kin työajatonta työtä, mutta emme ihan noin. Tä mä hommahan on maraton eikä spurtti. Mäkisen mukaan yhteiskunnan isot muutok set tuntuvat selvästi myös diakoniatyössä. – Esimerkiksi vuonna 2017 perustoimeentulotuki siirtyi kunnalta Kelalle. Niin hyvä kuin se monelle olikin, joidenkui den kohdalla tukiasiat menivät solmuun. Ih miset tulivat hakemaan meiltä apua. Luimme yhdessä Kelan välillä vaikeaselkoisia päätök siä ja selvittelimme tilannetta.

UUSIA SENIOREILLE SUUNNATTUJA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA PIHLAJISTON SOINTU

Tänne jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhtei söllinen, turvallinen ja lämminhenkinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Kutsumme sinut lämpi mästi tervetulleeksi tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.

Esittelemme taloa mielellämme henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Lisätietoja ja henkilökohtaisten esittelyi den varaukset: 010 315 4140. vuokraus@graniittiasunnot.fi

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi |

SOITA JA VARAA ESITTELYAIKA!OMA

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka ha luat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilantees sa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

A ihe on heti harvinaisen selvä. Red raman kanssa puhutaan Jumalasta – ja vähän alkoholista. – Olen aina ollut etsijä. Etsin si tä, mitä nykyään kutsun Jumalaksi, hän aloittaa. Tosin viime vuodet ovat olleet Redramalle hengellisesti haastavia. Menossa on ollut iso pro sessi, sillä hän kadotti uskonsa. Pappikaveri lohdutti, että uskoon kuuluu myös niin sanottuja erämaakausia. Hänen kolle gallaan sellainen oli kestänyt neljä vuotta, mutta silti hän jatkoi rukouksiaan. Redramaa tieto helpotti. – Rukoilin muutamia vuosia teknisesti ilman, että uskoin. Siitä tuli syyllinen olo. Vähitellen ymmärsin, ettei Jumala tuomitse, vaikka en sil loin tarkoittanut sanoillani mitään. – Jumala odotti. Minulla on taas yhteys. Usko ni on vahvistunut erämaakauden jälkeen. Aalto liikettähän se on, hän sanoo.

– Jostain syystä ekasta levystä lähtien pyydän Jumalan apua ja kerron pimeydestä ja valosta. Jo ka ikisessä biisissä on jotain hengellistä, enkä ole itse edes tajunnut sitä! hän huudahtaa.

– Tuntui, että värit hävisivät ja että itsekin olin jo häviämässä. Kaikki tuntui oikealta. Pelko ka tosi.Uupunut

tuli pohjakosketus ja kolmas vaihto ehto.–En halunnut koskaan enää koskea päihtei siin, mutta tiesin, ettei se onnistuisi. Mitä jäi jäl jelle?Redrama

ilman vertaistukea.myöskäänilman Jumalaa,pärjäämutta enpärjää

voi huonosti ja rukoili. Hän ei muis ta sanoja tarkalleen, mutta jotenkin näin se me ni: ”Jos Jumala olet oikeasti olemassa. En pär jää enää yksin. Jos voit auttaa minua, tämä on vii meinen hetki. Ja nyt minä pyydän: jos et auta, ta pan itseni.”

– En ollut kerralla pelastettu, vaan olin vielä ihan helvetissä kolme vuorokautta.

En

– Yksinkertaisuudessaan se menee niin, että tapahtukoon sinun tahtosi, ei minun, ja anna mi nulle voimaa tehdä oma osuuteni. Keväällä valmistautuessaan Vain elämää -oh jelman kuvauksiin Redrama luki vanhojen bii siensäHänelletekstejä.tulikummallinen olo, sillä jo hänen nuorena kirjoittamistaan sanoituksista löytyy se, mistä hän tänä päivänä haluaa puhua.

NUORUUTTAAN LASSE MELLBERG eli samaan ta paan kuin muutkin nuoret. Aktiivisuuden ja tark kaavuuden häiriö teki hänestä lyhytpinnaisen, mutta kiltti hän oli. Ja herkkä. Seitsemän vuoden raittiina olon jälkeen hän itse ymmärsi, mitä alkoholi teki hänelle.

matkamies nukahti keittiön lattialle veitsi vieressään. Kaikki oli ollut valmiina, mutta kirjettä ei ollut. Oli ollut liian surullista ajatella lä himpiä, rakkaita.

NYT REDRAMA TIETÄÄ omakohtaisesti, miten se voi tapahtua. Hän retkahti kahdentoista raittiin vuoden jälkeen, mutta on palannut jälleen hoi donRaittiudenpiiriin. aikana vain kerran ennen tätä hä nen on tehnyt mieli juoda alkoholia. Tunne kesti silloin viisi sekuntia.

Uskon erämaassa Redrama on joutunut viime aikoina tutustumaan ihmiselämän haasteisiin retkahdettuaan pitkän raittiin ajan jälkeen. Valoa näkyy jo.

■ 18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

– Vertaisryhmässä tunsin tulleeni kotiin, mut ta ei raitistuminen silti helppoa ollut. On ollut kausia, jolloin on täytynyt pakottaa itsensä me nemäänYhdeksäänryhmään.vuoteen hän ei ole käynyt vertais tukiryhmissä sen takia, ettei joisi. Hän on käynyt niissä sen takia, että se tasapainottaa ja antaa hy vä Senvireen.Redrama on huomannut, että liian pitkä poissaolo ryhmästä kasvattaa kielteisyyttä. Pie netkin ongelmat alkavat muuttua omassa päässä suuriksi. Kauna itseä tai toisia kohtaan myrkyt tääVertaistuenmielen. kaksitoista askelta ovat Redraman mielestä silkkaa nerokkuutta: Häneltä ei kysytä, mitä mieltä hän on, eikä häntä pyydetä filosofoi maan. Eletään päivä kerrallaan. Redraman mieleen pompahtavat tarinat en tisistä alkoholisteista, jotka ovat retkahtaneet 30 vuoden raittiuden jälkeen ja ovat nyt hau dassa.Hän on kuullut myös muutamia vuosia raittii na olleista, jotka ovat kirjoittaneet kirjeen. Siinä on lukenut, etteivät he halua enää käyttää päih teitä ja että sen takia tämä tapahtuu. – Sitten on pantu haulikko suuhun ja pum. Al koholismi on kova sairaus. Redrama haluaa selittää alkoholiongelmaisen ja alkoholistin Alkoholiongelmaineneron.

– Minusta tuntui silloin, että kaikki tekemäni oli pahaa ja että minulla oli edessäni ikuinen selvittä minen saadakseni Jumalan hyväksynnän. – Jumala oli minulle julma ja tuomitseva. Ajan kuluessa hänestä on tullut lempeämpi, mutta ei hän tietenkään anna tehdä mitä vain, Redra ma sanoo.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN Hän päätti hakea apua. Itsensä takia, ei uran, äidin tai minkään muun syyn vuoksi. Ennen raitistumistaan Redrama oli ollut muutamia vuosia suurimman osan ajasta sel vinPäihteidenpäin. käytön aikana kaikki ehti kuitenkin mennä levälleen, niin raha-asiat kuin ihmissuh teetkin. Ne piti rakentaa aina uudelleen, ja taas hänViisiputosi.vuotta hän rukoili, että voisi raitistua. Ensimmäisen kerran Redrama käveli alkoho listien vertaistukiryhmään 32-vuotiaana. – Ymmärsin, etten pärjää yksin. En pärjää il man Jumalaa, mutta en myöskään pärjää ilman vertaistukea.

– Omasta mielestäni kuolin, vaikka en tehnyt sitä tekoa. Oksettavasta olostani huolimatta mi nulle tuli rukouksen jälkeen täydellinen rauha.

Kun Redrama parin tunnin kuluttua heräsi, värit olivat palanneet. Samoin ne kirotut – ahdis tus ja pelko.

KAKSITOISTA VUOTTA SITTEN Redraman vaih toehtoina oli saada päihteiden käyttö hallin taan tai jatkaa käyttöä rajusti entiseen malliin ja joutua mielisairaalaan tai ennenaikaiseen hautaan.Kunnes

voi Redraman mukaan mokata työnsä ja parisuhteensa, menettää ve neensä ja kaikki hienoudet ja menettää kasvonsa kin. Hän lopettaa juomisen ymmärtäessään, ettei alkoholi sovi hänelle. – Alkoholisti voi myös menettää kaiken tuon, eikä halua enää juoda. Hän rukoilee ja toivoo, ja tekee ihan mitä vain, ettei joisi. Mutta vas toin omaa tahtoaan jossain vaiheessa hän juo taas.

Kun häneltä kysyy, mihin viinan himo silloin katosi, hän osoittaa sormellaan kohti taivasta.

– Kun sain alkoholia elimistööni, olin yhtäkkiä omasta mielestäni tarpeeksi pitkä, komea, lahja kas ja hauska, ja kaikki oli ok.

”

– En tiennyt, että olin ollut ok koko ajan. Mi nulla oli maailman ihanin lapsuus ja olin ollut onnellinen.–Siitähuolimatta selvin päin en tuntenut ole vani riittävän hyvä. Vuonna 2010 pikkuveljen yllättävä kuolema ja lohduton suru toivat tuonpuoleisen Redraman lähelle. Järkytys aiheutti myös syyllisyyttä. Nyt jälkeenpäin hän huomaa pyydelleensä Ju malalta ehkä liikaakin anteeksi.

OMAN HEIMONSA REDRAMA löysi vertaistukiryh mästä. Hän pitää heimo-sanasta. ”Yhteisö” ei rii tä kuvamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Mitä? Johannes Lahtelan kirjoittama elämäntarina Redrama – Liekeistä luovuuteen (Otava) ilmestyi elokuussa 2022. Redrama nähdään Vain elämää -ohjelmassa, joka alkaa 9.9. Nelosella. Motto Suo minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne, jotka voin, ja viisautta erottaa ne toisistaan.

Kuka? Rap-artisti Redrama eli Lasse Mellberg, 44, on englanninkielisen hiphopin edelläkävijä Suomessa. Hän on toiminut The Voice of Finland -tähtivalmentajana. Redrama on saanut Emma-palkinnon ja voittanut Rap SM englanninkielisen-kilpailunsarjan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 19

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS ANTTI VALTA

R istiriidat perheenjäsenten välillä hautaustilanteissa ovat lisääntyneet viime vuosina, ja se johtuu perhe suhteiden monimuotoistumisesta, kertoo Suomen Hautaustoimisto jen Liitto ry:n kunniajäsen Kyllikki Forsius, joka on toiminut hautaustoimialalla yli 30 vuoden ajan. − Pääsääntöisesti ristiriidat pystytään selvittä mään hautaustoimistossa tai yhteistyössä siunaa van papin kanssa, Forsius kertoo. Useimmiten ristiriitoja aiheuttaa päätös hauta paikasta. Konflikti saattaa syntyä esimerkiksi sil loin, kun eronneet vanhemmat joutuvat hautaa maanHautaustoimilainlapsensa. mukaan ylitsepääsemättö mät riidat ratkaistaan viime kädessä käräjäoikeu dessa. Vuonna 2019 iäkkään naisen lapset ja puo liso olivat erimielisiä siitä, haudataanko vaina ja Helsinkiin vai Rovaniemelle. Riita eteni hovioi keuteen saakka. Vainaja odotti hautaamista noin puoli vuotta.

”

lisääntyneetriidatmyötäUusperheidenhautaus­ovat

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

Laki määrittää sen, ketkä voivat tehdä hautausjärjestelyjä. Laissa ei kuitenkaan sanota, kuka omaisista saa päättää asioista ensisijaisesti.

HAUTAUSTAPA EI JUURIKAAN aiheuta kiistoja. Tällä hetkellä Suomessa yli puolet vainajista tuh kataan.−Jos sopuun ei päästä heti, omaiset saattavat järjestää tuhkauksen ja siunauksen, ja vasta sen jälkeen miettivät, mihin tuhka sijoitetaan, Kyllik ki Forsius Suomessakertoo.ruumiin tuhkaamiselle tai arkku hautaukselle ei ole asetettu takarajaa, mutta lain mukaan vainaja on haudattava ilman aiheetonta viivytystä ja tuhkat on haudattava vuoden sisällä tuhkaamisesta.Tällähetkellä on vireillä lakiuudistus kuole mansyyn selvittämisestä. Forsius toivoo, että la kiin säädetään samalla aikaraja tuhkaukselle ja ruumiin hautaamiselle. Se ehkäisisi myös pitkit tyneitä erimielisyyksiä.

HAUTAUSTOIMILAIN MUKAAN hautausjärjestelyis sä on noudatettava vainajan katsomusta ja toivei ta, jotka hän on esittänyt elossa ollessaan. Mikäli toiveista ei ole tietoa, hautausjärjeste lyistä voivat lain mukaan huolehtia eloonjäänyt avio- tai avopuoliso, lapset ja vainajan vanhem mat. Laki ei kuitenkaan määrittele järjestystä, jossa nämä henkilöt voivat päättää vainajan hau tausjärjestelyistä, vaan kaikki osapuolet ovat sa massa asemassa. − Enenevässä määrin väännetään kättä siitä, kuka on oikeutettu päättämään asioista ensin. Viime vuonna minulle tuli useita yhteydenotto ja, joissa järjestystä kyseltiin, Kyllikki Forsius ker too.Hankala tilanne voi olla edessä esimerkiksi sil loin, kun 30−40-vuotias henkilö kuolee äkillisesti auto-onnettomuudessa, ja hän on asunut avolii tossa. Vaikka hautaustoimilain mukaan avopuoli so rinnastetaan lapsiin ja vanhempiin, hänellä ei ole perintökaaren mukaan juridista asemaa kuo linpesässä.−Avopuolisolla ei välttämättä ole oikeutta mak saa vainajan tililtä laskuja, mutta vainajan van hemmilla on. Aika usein he tällaisessa tilanteessa omivat lapsen itselleen, Forsius kertoo. Hautaustestamentilla on mahdollista vahvis taa avopuolison asemaa.

KYLLIKKI FORSIUS

Tällöin perheestä tai suvusta valitaan yksi henkilö edustamaan kaikkia niitä, jotka on mää rä haudata kyseiseen hautaan.

kuolemaaHautaustestamentintekemineneituolähemmäksi.

Espoon seurakuntayhtymän hautatoimen päällikkö Juha Ollila kertoo, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla vainaja haudataan yleensä neljän viikon jälkeen kuolemasta. Hänen mielestään aika on pitkä, mutta vaina jaa−kunnioittava.Missääntapauksessa se ei saisi olla enem pää, Ollila sanoo.

− Hautaoikeuden luovutustilanteessa kannat taa määritellä mahdollisimman tarkkaan kaik ki henkilöt, jotka kyseiseen hautaan voidaan haudata. Silloin on järkevää kirjata oikeus myös mahdollisille tuleville puolisoille. Näin vältetään myöhemmät riidat, Kyllikki Forsius sanoo.

− Mielestäni kuukausi on kohtuullinen ai ka kuoleman ja hautauksen välissä. Siinä ajassa omaisten toiveet ehditään huomioida ja hautajai set pystytään järjestämään.

KITKAA OMAISTEN VÄLILLE voi aiheuttaa myös se, voiko puolison haudata sukuhautaan. Asiasta päättää aina hautaoikeuden haltija, jo ka valitaan silloin, kun seurakunta myy hautaoi keuden tiettyyn hautapaikkaan yksityishenkilöl le, perheelle tai suvulle.

■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 21

HAUTAUSTESTAMENTILLA VOI ehkäistä monia epämiellyttäviä tilanteita ja helpottaa omaisten surua.

Mikäli oikeutta puolison hautaamiseen ei ole kirjattu ylös, haudan haltija voi kieltää hautaami sen.Toisinaan voi käydä niin, että vainaja hauda taan sovussa, mutta riidan aiheuttaa muistolaa tan kiinnittäminen tai nimen kaiverruttaminen hautakiveen.−Henkilö voi jäädä leskeksi monta kertaa, ja kaikki puolisot halutaan sukuhautaan. Eri puoli soiden lapsilla saattaa olla voimakkaita tunteita, jotka heijastuvat hautaamisasioihin: ”Siinä on meidän äidin nimi, emmekä halua, että siihen tulee muita nimiä”, Forsius sanoo. Seurakuntien näkökulma asiaan on, että jos ihminen on haudattu tiettyyn hautaan, on oi kein, että hänen nimensä voidaan merkitä hauta muistomerkkiin.

Kyllikki Forsius on huomannut, että hautaus testamentin tekeminen herättää monissa arkai lua ja epävarmuutta. − Hautaustestamentin tekeminen ei tuo kuole maaHautaustestamentinlähemmäksi. voi tehdä kotona, hoiva kodissa tai saattohoitoyksikössä, eikä sen tarvitse olla valmis lomake. − Sen voi kirjoittaa ihan tavalliselle paperil le. Testamentin voi aloittaa vaikka sillä, haluaako arkku- vai tuhkahautauksen, Forsius sanoo. Myös Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n sivuilta voi tulostaa Hautausjärjestelyni-vihkosen. Vihkoon voi kirjata paitsi henkilön, joka huoleh tii hautajaisjärjestelyistä, myös hautaustavan, hautausvaatteet ja toiveita siitä, millaisen muisto tilaisuudenHautaustestamentinhaluaa. voi tehdä myös hautaus toimistossa.Digi-javäestötietovirasto on yhdessä veroviras ton ja pankkien kanssa valmistelemassa Omaelä mä-palvelua, johon tulevaisuudessa jokainen voi tallentaa erilaisia asiakirjoja kuten avioehdon tai hautauksen ennakkosuunnitelman. Omaelämä palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön lähivuosina.

MYÖS HAUTATOIMEN PÄÄLLIKKÖ Juha Ollila suo sittelee, että kaikki tekevät itselleen hautaustes tamentin.−Surutyön aloittaminen on paljon helpom paa, kun ei tarvitse miettiä, mitähän se vaina ja halusi ja mitenkähän nämä asiat pitäisi hoitaa, OllilaOllilasanoo.teki oman hautaustestamenttinsa jo kymmenen vuotta sitten. − Minulla ei ole perillisiä, enkä usko, että äitini ja vaimoni rupeavat riitelemään siitä, mihin mi nut haudataan, mutta tällä tavalla heidän ei tar vitse sitä miettiäkään. − Säilytän hautaustestamenttia kotona mapis sa, jossa on tiliotteita ja muitakin tärkeitä pape reita, Ollila kertoo.

TERVEYSVÄITTEET: Viinin lehdet ja viinirypäleen siemenet edesauttavat veren paluuvirtausta laskimosuonissa ja vähentävät jalkojen väsymistä. C-vitamiini vahvistaa kollageenin muodostumista kudok sessa, mikä on tärkeää hyvin toimiville verisuonille. Sisältää myös männynkuoriuutetta VERENKIERTOA

Sekä naisille että miehille soveltuva Venolet on erityisen hyvä idea siinä vaiheessa, jos laskimosuonet eivät toimi ihanteellisesti, jalat väsyvät helposti ja tuntuvat raskailta tai kamp pailet selluliitin kanssa. Heikentyneiden laski mosuonten aiheuttamat ongelmat ovat ylei sempiä naisilla ja alaraajojen heikentynyt verenkierto on myös perinnöllistä. Muita syitä voivat olla ylipaino, istuma- ja seisomatyö, ras kaus, liikunnan puute, tupakointi ja hormonaa liset syyt.

EDISTÄVÄT AINESOSAT 09 615 00 516 ma-to klo 8-16, pe 8-14.30 www.wellvita.fi Valitse kestotilaus ja saat 1. toimituksen -50% 19,95€ / 2kk + toimitus 4,95€ Tilaa Venolet Eimisaikaa.sitoutu Tyytyväisyys-takuulla! Mielipide 22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

HÄMMÄSTYN AINA uudelleen sitä, että seurakuntalehti esittelee kilpai levia elämänkatsomuksia tasavertai sina (K&k 11.8.). Nyt opin, että tarotkortit sopivat kristilliseen ajatteluun niin hyvin, että pappikin kantaa nii tä povarissaan.Todellako?Mitä seuraavaksi, Kirkko ja kaupunki? Joku, jolle saa tananpalvonta on tapa jäsentää maailmaa ja lisätä itsetuntemusta? Heidi Järnefelt Espoo ”En viihtynyt nahoissani”, Eva kertoo. Vuosien ajan hä nestä tuntui siltä, että ja loissa oli ylimääräistä painon tunnetta. Sitten hän löysi Venoletin, joka sisältää ve risuonten normaalia toimintaa ylläpitävää viininlehti- ja vii nirypäleiden siemenuutetta. Sen sisältämät ainesosat edistävät jalkojen veren kiertoa sekä virkistävät vä syneitä ja raskaita jalkoja. Kevyet askeleet Eva alkoi huomata kasvien tehon muutaman viikon jäl keen. Käytettyään tuotetta pidempään, hän oli jo erit täin tyytyväinen. Eva ei kut sunut jalkojaan enää pölkyiksi ja ne myös tuntuivat hänestä eriltä. Jaloissa ei ollut enää sitä samaa raskasta tunnetta. ”Voitte uskoa, miten iloinen olin huomatessani jalkojeni voivan hyvin”, Eva hymyilee.

VIRTAMARTTA-KAISA

Oli aikoja, jolloin en käyttänyt tavallisia kenkiä lainkaan, vaan minun oli kengistä.vallisistailoitaOnneksitejaleettohveleihin.tyydyttäväNeeivätolkovinkaanelegantkaikissatilanteissa.nytvointaasta ”

”Kutsuin jalkojani pölkyiksi”

MAINOS

JALKOJEN

Huoliteltu 78-vuotias Eva puhuu avoimesti vitsauksesta, joka aikaisemmin vaikutti jalkojen hyvinvointiin. Erityisesti näin kävi kesähelteillä.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki surulliseksi SILMILLE RYÖPSÄHTI jo kansikuva, joka oli laitettu varmistamaan, että viisisivuinen epäraamatullinen kir joitus Armon kortit varmasti luetaan (K&kOli11.8.).katsottu tärkeäksi opettaa korttien historiasta ja nykyisyydes tä. Kuulemma vasta 1700-luvulla ta rot otettiin okkultistiseen käyttöön. Ei ole paljon väliä, kunhan vain nyt otettaisiin pois käytöstä kirkossa. En lue artikkeleita, jos heti ensi silmäyksellä näkee, että ne eivät pal vele Jumalan kunnioittamista. Nyt kävi ilmi, että haastateltu toimii Hel singin seurakunnissa hengellisen ohjauksen ja nuorten aikuisten pap pina. Heräsi kiinnostus, minkälaista ohjausta hän heille antaa. Sivulla 3 sai kunniapaikan jut tu otsikolla Välillä kiroileminen hel pottaa oloa. Myös tämä pappi toi mii nuorten parissa. On ymmärtä mätöntä opettaa nuoria pyytämään apua saatanalta. Helpotus saattaa olla valheellista ja lyhytaikaista. Kirkko ja kaupunki -lehden tu lee tehdä parannus Jumalaa halven tavista kirjoituksistaan. Maksamme jopa veroakin saadaksemme oikeaa hengellistä palvelua, ei okkultismia. Terttu Savola Olarin seurakuntaneuvoston ja Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsen lehtensäperustakootUususkonnollisetoman

Lehden linja tekee

Pelastakaa

KAARINA JOHANSSON kirjoitti, et tä pienten lasten pitämät äänet häi ritsevät häntä messussa (K&k 11.8.). Kiitän häntä, että hän on tuonut esille tarpeensa hiljentymisestä ja siitä, että hän kuulisi kunnolla. Voi siko seurakunta varmistaa, että ää nentoisto on kunnossa, niin että heikkokuuloisemmatkin kuulevat? Entä voisivatko he istua eturivissä? Johansson kannustaa lapsiperhei tä menemään perhemessuun ja ih mettelee, miksi he tulevat niin kut suttuun tavalliseen messuun. Olen pienen lapsen äiti ja haluan käydä messussa, koska sieltä saan hengel lisen ravintoni. Hengellinen ravinto tulee monessa muodossa: musiikis sa, rukouksissa, saarnassa, ehtoolli sessa, hiljaisuudessa. Mutta ennen kaikkea Kristus kohtaa meidät muis sa ihmisissä.Kaikkitarvitsevat muiden ih misten tukea, ja aivan erityises ti pienten lasten vanhemmat tar vitsevat muiden aikuisten tukea. Olen saanut paljon tukea niiltä, joilla on enemmän elämänkoke musta kuin minulla. Perhemes suissakin voisin käydä, mutta niis sä hengellinen sisältö on suunnat tu erityisesti lapsille. Lapsia on enemmän, ja melutaso nousee. Aikuisten välinen keskustelu on hankalampaa.Minäkintoivoisin elämään enem män hiljaisuutta. Uskon, että hil jaisuus ei kuitenkaan ole äänettö myyttä, vaan sydämen hiljaisuutta. Toivon, että voimme yhdessä etsiä messuissa yhteyttä Jumalaan ja toi siimme, kaikenlaisia ihmisiä – isoja ja pieniä – kunnioittaen. Anna Pickering Helsinki

Vapaaehtoisten tuki lapsiperheille kantaa LIIAN MONET lapsiperheet jäävät Suomessa ilman kaipaamaansa tu kea. Laura Kuivalainen kertoi ar vokkaasta tuestaan perheille (K&k 11.8.). Monipuolisten palvelujen li säksi vapaaehtoiset auttajat ovat lapsiperheille kullanarvoinen apu. Pelastakaa Lapsilla olemme huo manneet, että vapaaehtoistyöstä hyötyvät paitsi lapsi ja perhe, myös vapaaehtoinen itse. Muiden autta misesta saa hyvän mielen ja merki tyksellisyyttä elämään. Meillä on erilaisia vapaaehtois työn muotoja, joista voi löytää itsel le sopivan tavan olla avuksi. Tukiperheessä lapsi vierailee kes kimäärin yhden viikonlopun kuu kaudessa. Lomakoti taas voi tarjota lapselle uudenlaisen lomakokemuk sen. Sporttikummit ja tukihenki löt viettävät lapsen kanssa aikaa 1–3 kertaa kuussa. Digifrendit ja verkko vapaaehtoiset ovat keskusteluapuna lapsille etänä verkossa. Näin vapaaehtoistyöllä rakenne taan merkittäviä tukiverkkoja lapsi perheille. kehittämispäällikkö, Lapset

Viholaismaista touhua SAMAAN AIKAAN, kun Suomessa au toilijat kärsivät polttoaineiden hinto jen noususta ja kauhisteltiin ilmaston lämpenemistä, Jyväskylän seudul la ajettiin Suomen MM-rallia ja saas tutettiin ilmaa ihan viimeisen päälle. Voiko kukaan hullumpaa keksiä! Lassi Tiittanen Helsinki Kaupungin on kuultava henkilöstöään JAAKKO HEINIMÄEN pääkirjoitus Helsingin kaupungin palkkasotkus ta ja sen opetuksista oli monin pai koin osuva (K&k 11.8.). Suomen suu rimman työnantajan, Helsingin kau pungin, hyödynnätäjiltä.vitsee.hankintaaonnistu,topuutenenti.käyttöönottopalkanmaksujärjestelmänepäonnistuikarkeasTähänvaikuttaasuurirakenteelliongelma:käyttäjälähtöisyydenkaupunginpäätöksenteossa.Tietojärjestelmienkäyttöönottaimikäänmuukaanuudistuseijoseihyvissäajoinennentiedetä,mitäkäyttäjätarTämäntiedonsaavainkäytHelsinginkaupunkieikuitenkaantietoaasukkaidensatoi

veista säännöllisesti. Usea muu kau punki toimii näin. Helsingissä hen kilöstön näkemyksiä kuullaan lii an harvoin kaupungin ylimmän johdon, kaupunginhallituksen ja lautakuntien päätöksenteossa. Näin ei voiEhdotan,jatkua.että henkilöstön edus tus saa säännöllisen läsnäolomah dollisuuden kokouksiin. Avoin vuo ropuhelu, osallistava päätöksenteko ja paremmat vaikutusmahdollisuu det ovat välttämättömyys toimivalle kaupungille. Mari Holopainen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu(vihr.)

Haen hengellistämessustaravintoa

Matka agentit matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO PITKIÄ LOMIA Espanjan aurinkorannikko on mainio paikka jatkaa lempeää syksyä! TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo 17.10.-11.11. / 24.10.-18.11. / 30.10.-24.11. 13.11.-8.12. / 26.11.-19.12. • alk. TORREMOLINOS,1.055,- huoneistohotelli Bajondillo, 2 vkoa 7.11.-21.11. • alk. 795,FUENGIROLA, huoneistohotelli Pyr Fuengirola 13.11.-8.12. • alk. 1.495,Harry14.-22.10.Vaellus1.-2.10.Cats-musikaali21.-23.10.sis.30.9.-2.10.sis.TAITEENTEEMAMATKOJAJATEATTERINTARTTONunniajakonnia-musikaali•alk.355,-Joutsenlampi-baletti•alk.355,-TALLINNASSA•alk.195,-SANTIAGODECOMPOSTELAAN•alk.1.495,-PotterjaLONTOO15.-18.10.•alk. 895,ROOMA adventin aikaan 1.-4.12. • alk. 1.050,JOULUN AJAN ELÄMYKSIÄ Joulu ANDALUSIASSA 18.-26.12. • alk. 1.295,Joulu ikuisessa ROOMASSA 23.-26.12. • alk. 1.395,Joulu elegantissa WIENISSÄ 23.-26.12. • alk. 1.445,Joulu kreivien linnassa UNKARISSA 23.-27.12. • alk. 1.285,Jouluristeily: DUBAI, ABU DHABI, DOHA 23.-31.12. • alk. 1.850,Uusi vuosi SALZBURGISSA 30.12.-2.1. • alk. 1.495,KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 23

Hanna Tulensalo

KirkkoilmoituksetKuolin-ja-kiitoksetjakaupunki-lehdessä Mediamyynti 040 680 4057 040 665 ilmoitusmyynti@5983kotimaa.fi Hammashoitoa p. 09-7262266 p. 09-1461460Katuatasossa,HämeentieHammaslääkärikeskus60,avoinnama-pe8-20,la11-15,www.eurohammas.fihelppopyörätuolille.Aivanbussi-,ratikka,metropysäkkienvieressä PALVELEMME POTILAITA NORMAALISTI 24HAMMASTEKNIKKOh Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ERIKOISHAMMASTEKNIKOTammattitaidolla.HINNATTÄSSÄ KUUSSA: € • Ilmainen proteesien tarkistus AdalääkäriHammas-Tikka alk. 69 € aika 20min. T A K U U T Y Ö Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 650 € Saat ystävällistä ja hammaslääkäripalvelua.asiantuntevaa KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 920 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 159 € Korjaukset alk. 105 € · Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 € · Hammastarkastus muuten 45 € · Hammasvalkaisu 150 € · Purentakisko 270 € · Näkymätön oikomishoito alk. 3000 € · Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus Yksilöllisetsuoraanhammasproteesitvalmistajalta ErikoishammasteknikkoMerjaVesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151 ilmoitusmyynti@Ilmoitusaineistotosoitteeseen:kotimaa.fiMannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI Erikoishammasteknikon palvelut Varaa aika erikoishammasteknikolle P. 020 730 7260 EHT Sirkka Müller P. 040 1574560 Hammasproteesien valmistus ja huolto Maksuton tarkastus ja suunnitelma. Hautauspalveluja HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 Espoonaukiomyynti@kivituote.com82007,02770Espoop.09465650 Ilmoitusaineistotilmoitusmyynti@kotimaa.fiosoitteeseen: HAUTAKIVET ym.kaiverruksetalantyöt p. 09 387 3215 040 635 www.bremerinhautakivi.fi3800 Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI TÖÖLÖN MechelininkatuHAUTAUSTOIMISTO32 www.seurakuntapalvelu.fi perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398 Kuolleet SinikkaERIKOISHAMMASTEKNIKOTLaikkolap.09 321 4480 • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi - Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ HOK-ELANNONhok-elannonhautauspalvelu.fiHAUTAUSPALVELUN29.8.–9.9.2022KIVIPÄIVIENAJANS-ETUKORTILLAASIAKASOMISTAJALLE-10%HAUTA-KIVENHINNASTA+BONUSJOPA5%KIVIPÄIVÄTKATSOTARKEMMATTIEDOTJAKIVIESITTELYJENAIKATAULUTHOK-ELANNON-HAUTAUSPALVELU.FI KatriGLADJohanna synt. 25.11.1927 nukkui pois Laakson sairaalassa 11.8.2022. Katrin muistoa kunnioittaen ja häntä syvästi kaivaten lähiomaiset Siunaustilaisuus järjestetään la 10.9.2022 klo 14.00 Malmin itäisessä kappelissa. Ilmoit tautumisia 040pyydetäänsiunaustilaisuuteentekstiviestillä573461130.8.mennessä. Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi SEURAKUNTAMediamyyntiVAALIEHDOKAS Seurakuntavaalit pidetään 20.11.2022 Ennakkoäänestys 8.–12.11.2022. Kysy tarjousta Kirkko ja kaupunki -lehden vaalikampanjasta. Äänestäjäsi lukevat Kirkko ja kaupunki -lehteä! Osoitteellinen jakelu 340 000 Jaetaan myös ”ei mainoksia” -koteihin. 24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

OSTETAAN

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994. TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 kellarit . Kaikki P. 040 361 Asennan,P.alk.Kaikenlaista7594kuljetusta20€/tunti0509266203opetanjakorjaan niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri Vaatimaton talviastuttava mökki Hartolassa. Pidempiaik. vuokraus. P. 040 138 5744. HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 31.8. klo 18 Seitsemän srk:n körtti-ilta Hvittorpissa, Hvittorpint. 245, K-nummi: iltakahvit ja seurustelua, seurat n. klo 19. su 4.9. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Kilterinkaari 2, Vantaa. ma 5.9. klo 18.30 seurat Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo. ti 6.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Hki; mukana L. Väyrynen-Si. ke 7.9. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1. Lataa ”Körtti-äppi” puhelimeen/ tablettiin sovelluskaupasta, hae Herättäjä-Yhdistys ja asenna.

225 SEPPO JA SARI Tyhjennetään kuolinpesät, vintit,

Koulutusta Lakipalveluja Tapahtumia TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi Tilaisuuksia Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 kirsi@ukkonen.com0818 Ida Tamm p. 044 240 ida.tamm@ukkonen.com7227 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com ASIANAJOTOIMISTOKIRSIUKKONEN Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 www.norros.com0680 ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

pois.

tarjotaanPalveluja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 25

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi 045 209 8800 PEKKA Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 P. 040 751 4464.

SenioriFoorum- retket syksy to 8.9. Merikeskus Vellamo ja Sapokan vesipuisto, Kotka ti 20.9. Mustalaisruhtinatar-operetti, Järvenpäätalo su 2.10. Rajaton-lauluyhtyeen 25-vuotisjuhlakonsertti, Musiikkitalo Helsinki to 6.10. Anastasia-musikaali, Tampereen Teatteri su 30.10. Titanic-musikaali, Järvenpäätalo su 13.11. Raatteentie-ooppera, Sibeliustalo Lahti la 19.11. Paimion parantola, Paimio Syksyn svengit -konsertti, Salo 2.–3.12. Äitiä ikävä, Seinäjoen teatteri ja Strömsö, Vaasa ti 20.12. Kreivitär Mariza, Sibeliustalo Lahti su 1.1. Lumikuningatar-jääshow, Nokia Arena, Tampere Ilm. ti ja to klo 15–18, 0400 724 SenioriFooruminseniorifoorum.helsinki@sana.fi646,taikokoontuessa.

Seuraavat numerot ilmestyvät: Nro 13 to 8.9. viimeinen varauspäivä pe 26.8. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 29.8. klo 15 Nro 14 to 22.9. viimeinen varauspäivä pe 9.9. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 12.9. klo 15 Nro 15 to 6.10. viimeinen varauspäivä pe 23.9. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 26.9. klo 15 Bengt Lassus, Tuomas Anttila. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpuron tie 15, 00630 Helsinki. Syksyn en simmäinen ilta. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: facebook.com/petrusforsamlingwww. ESIRUKOUSILTA ti 6.9 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

www.menec.fi Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12. tarjotaanVuokralle Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu.

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. p.www.perunkirjoitusarffman.fi0504642930 Rakennusala Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Siivouspalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunanpesut ja siivoukset ammatti taidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuk sella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 050 431 5536 Ostetaan ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. DESIGN; ARTEK, NUUTAJÄRVI, ORNO. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, KÄTEINEN/TILI.ARVOKORUT,HUONEKALUT.KERÄILYESINEET.LUOTTAMUKSELLA.

elektro

TIHKUA SAMEAT AHAA VAINUT R MAUSTE ISOHKO MIEKAN PITELY ALTIS POOLO L LAVEAT A TAKANA OINAS U AHTI NAURUEHDOKASIWOLTIKEATUHOTASATTUMAÄVAASATARLEVIEDAMSILAKKAMAJAKSOITELLAANNIKAKUKAMIELETAKITTASOKTEITÄSAVOÄHKEHAOTYAETAPPISIVELLINANTTIDIANAVVIINAENNEHPTUOLISUORAHASSUTPASVEATCUOMATKESKIAIKAHARRASTAJAIRJAUREAVARASINUATKARAMKKOISATAJOKUTEETATETURUTNAARMUSURULOUHIMOALLISYYSLUUTOTIN ”puoliso” rannikolta edeltäviä -markkinat vaaleissa ? ainakin OITTAAKUNNI- NÄYTTELIJÄRISTOLAU-LANUTEERO MERIITTEJÄVAILLA NEDYNKEN-LESKI DONOCKLEYESIINTYNYTRIVEISSÄWISHINNIGHTHOTAKI- MEITÄHIMPORTAI-VIHEJÄKOISSA MÄRIVIEMELKOKOO-KAS RASSAVAA- PAIT-SI PUULLEHANSKITUVIAULOT- ALKUASUKASPERUNVÄHÄINEN SARVIPÄINEN KARJA-LAI-NEN AINERIKKOSAA-LISÄ-ITA AILAH-TELE-VIAAUTO -1. -TALOÄLYN-VÄ-LÄYS TÄÄNKÄS-PELNALAKA- PUNKAHARJUSIELLÄSHOP-PAILUA PUHKU-MISTA KANIT-OKSIATAA -SUOJA TUNTURI TUKIAVOITEVÄLI-TAMENNYTEDES-LITJA SYDÄN-TENPRIN-SESSA HEN-RY KONEVÄKE-VÄÄ MERKKIFILMI-PYSTILIHANPALASOPASSA LÄHE-TYSJOS-KUS VILPASHUPAI-SIA KIVIÄVEIS-TOS- ILMANPOVA-RIA RUOTSISTAMAAIL-MALLE NAISIAPURINNAA- OSUEI KULJE-TUK-SIIN TAMIAUUR-RANVIRRUOKAAITÄVALTAAKUSKAAJAMUUTAKIN ASMAN-KOLASEA NOIT-LAN-TAA TUKSIAVOHKIIHUVITUORETIE-TEIS-LEFFA MANKUAHAM-MAS-FIRMA KUNKKUKIRJANISON NOFFMILOTAMAMUUKJANNEHAR-ALEVA SESTÄMENE-TYK- KAIVU-PAIK-KA KOHTAI-AJAN-NENAIKA KAUHALIEMIKärkkäinenHelitoteutusVuokila,Erkkilaadinta/www.sanaris. KÄRKKÄINENHELITOTEUTUSVUOKILA,ERKKILAADINTA–SANARIS.FI Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko. 26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

NINA RIUTTA PIKKUJÄMSÄMATTI Hyvää pyhää KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 27

Tullimies ja fariseus minussa armahdaJumala,meitä Jumala, sinä avaat oven niille, joilta me sen suljemme. Sinä nostat ne, joita me painamme alas. armahdaJumala,meitäsyntisiä.

Pyhyyden ja tekopyhyyden välinen ero on usein hiuk senhieno. Aina, kun alkaa vertailla itseään muihin, on hyl lyvällä suolla. Huulilta voi silloin helposti kirvota vaikkapa tällainen rukous: Kiitän sinua siitä, etten ole sellainen kuin muut, vaikkapa tuo ylimielinen fariseus.

Evankeliumissa (Luuk. 18:9–14) Jeesus kehottaa meitä tutkimaan itseämme.

Aina, kun itse harhaannun kuvittelemaan olevani poru kassa ainoa, joka näkee olennaisen, tietää totuuden ja yrit tää kaikkensa ja jonka ei tarvitse kiittää ketään mistään, korviini kuiskii toisista eristäytyvä fariseus. Eikä se fariseus palaa ikinä onnellisena kotiin.

Y hdessä opetussessiossaan Jeesus puhuu taipu muksestamme pitää itseämme toisia parem pana ja väheksyä muita. Hän asettaa eteemme peiliksi kaksi rukoilijaa, jotka sattuvat yhtä ai kaaToinentemppeliin.ontullimies. Hän etsiytyy muiden taakse, turvaan katseilta. Hänellä ei ole temppelissä omaa paikkaa eikä hän koe oloaan toisten joukossa kotoisaksi. Hän ei uskalla edes vaivihkaa kohottaa katsettaan taivaa seen.Toinen rukoilija on fariseus. Hänen ei tarvitse piilou tua. Hän tietää paikkansa temppelissä ja saa olla siellä kai kessa rauhassa sopivan etäisyyden päässä muista. Hän tie tää myös olevansa sinut uskonnon määräysten ja vaatimus tenRukouksessaankanssa. hän kiittää Jumalaa siitä, ettei ole niin kuin muut – ei rosvo eikä retku, eikä niin kuin tuo tulli mies. Meidän tulee kuitenkin varoa lausumasta pikatuomiota kummastakaan rukoilijasta, sillä meissä on heitä kumpaakin.

Onneksi fariseuksen vastinparikin on lähellä. Kun ha vahdun oman erinomaisuuteni tyhjyyteen, tiedän, kuka ar mahtaa ja ketä Tullimiehellärukoilla.eiolesaavutuksia, joihin vedota. Hänellä on vain yksinkertainen rukous, että Jumala armahtaisi. LAURI MAARALA

28.8.

Tulta veden äärellä ELOKUUN VIIMEISENÄ viikonloppuna vietetään mökkeily- ja veneilykauden lo pettajaisjuhlia, venetsialaisia. Ensimmäiset venetsialaiset vietettiin sata vuot ta sitten Kokkolassa tai Pietarsaaressa riippuen siitä, kumman kaupungin edus tajalta kysyy. Pohjanmaan ruotsinkieliseltä rannikolta venetsialaisten vietto on levinnyt muualle Suomeen. Juhlan nimi tulee Venetsiassa järjestetyistä karne vaaleista. Venetsialaisia pidetään veden, tulen ja valon juhlana. Ilotulitteiden ampumisen lisäksi juhlassa on tapana polttaa kokkoja ja ulkotulia.

” Kesä on lempparivuodenaikani, mutta vesilätäköt ovat parhaita syksyllä. ESKARILAINEN LINNEA YLÄNNE S. 3

Tapiolan diakonissa Tiistilän yläkoulun 7-luokkalaiset seurakuntavaaleihin?leirikeskuksessatoisiinsatutustuivatVelskolans.4Miksikannattaalähteäehdokkaaksis.6Katso,mitäkaikkeaseurakunnattarjoavattänäsyksynäs.8 Tällainen on diakoniatyöntekijä Anna Handroon työpäivä s. 2 25.8.2022 12 kirkkojakaupunki.fi

Ravin Kaushal etsi seurakunnasta vapaaehtoistyötä. Anna Handroo löysi hänelle sopivia tehtäviä. Ukrainalaisten ja arabiankielisten auttamista suunnitellaan palaverissa, johon osallistuvat Menni Nousiainen (vas.), Johanna Harjunkoski, Markus Silvola ja Anna Handroo. Tatyana Pitchulina on mukana etäyhteydellä.

K ansainvälinen ja monikulttuuri nen diakonia sekä mielenterveys- ja päihdetyö. Tämä on tiivistetysti Ta piolan seurakunnassa työskentele vän diakonissa Anna Handroon vastuualue. Hän aloitti tehtäväs sä tammikuun alussa. Hänen päivänsä täyttyvät muun muassa ihmisten kohtaamisista, kokouk sista, ryhmien ohjaamisesta, kotikäynneistä ja leireistä.Handroo on työskennellyt seurakuntien dia koniassa vuodesta 2000 alkaen. Sitä ennen hän

Anna Handroo on työskennellyt diakonissana vuodesta 2000 alkaen. Diakonissa Anna Handroo on yksi Espoon seurakuntien 40 diakoniatyöntekijästä. Työssään Handroo haluaa ottaa ihmisen todesta ja tukea häntä eteenpäin.

2 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022

Diakoniassa ihminen on ykkönen alkaa diakonian ajanvaraus- ja neuvontapuheli meenSenvastatessa.jälkeenHandroo siirtyy kirkolla toimivaan kahvila Valoon. Siellä hänellä on sovittu tapaa minen Ravin Kaushalin kanssa, joka etsii seura kunnasta vapaaehtoistyötä. Handroo ja Kaushal keskustelevat englanniksi tarjolla olevista tehtä vistä. He päätyvät siihen, että Kaushal voisi olla mukana Espoo-päivän tapahtumassa ja monikul tuurisuustyössä.RavinKaushal tuli äskettäin Espooseen Intias ta ja haluaa ensimmäiseksi oppia suomen kielen. Lisäksi hänen tavoitteenaan on oppia tuntemaan maata, kulttuuria ja sitä, miten täällä toimitaan.

– Otin yhteyttä moneen eri tahoon ja kerroin etsiväni vapaaehtoistyötä. Sain vastauksen en simmäiseksi seurakunnasta. Nautin vapaaehtois työstä, koska saan tavata kiinnostavia ihmisiä ja oppia paljon uutta, Kaushal sanoo.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT ESKO JÄMSÄ toimi psykiatrisena sairaanhoitajana, kunnes läh ti opiskelemaan diakonissaksi. – Tässä työssä saan kohdata ihmisen kokonai suutena, myös hänen hengellisen puolensa, An na Handroo sanoo. – Minulle ehdottomasti tärkeintä on ihmisen näkeminen ja kuuleminen. Haluan ottaa hänet todesta ja tukea häntä eteenpäin. On palkitsevaa nähdä ilo ihmisen silmissä, kun hän huomaa, et tä joku ymmärtää häntä oikeasti. Kirkko ja kaupunki seurasi Anna Handroon yhtä työpäivää Tapiolan kirkolla tiistaina 9.8. Aamu

osallistuvat Tapiolan seurakunnan lähetystyön ja kansain välisen työn sihteeri Menni Nousiainen, Olarin seurakunnan kansainvälisen työn sih teeri Markus Silvola, Olarin seurakunnan dia koniatyöntekijä Johanna Harjunkoski ja Es poon seurakuntien arabiankielisen työn ohjaa ja Mirna Nadra. Verkkoyhteyden kautta pa laveriin osallistuu myös Suomenojan Ukraine Aid avustuspisteessä toimiva vapaaehtoinen Tatyana Pitchulina, joka on taustaltaan ukrainalainen.Palaverissapohditaan Ukrainan sotaa paen neiden akuutteja tarpeita ja sitä, miten seurakun nat voivat auttaa heitä. Kovinkaan moni ukrainalaisista ei osaa eng lantia, ja he tarvitsevat paljon apua esimerkiksi asunnon ja työn etsimisessä. Palaveriin osallistu neilla on kokemusta siitä, miten erilaisten lomak keiden täyttäminen on suomen kieltä taitamatto mille hyvin Keskustelunvaikeaa.aikana syntyy ajatus, että Espoon seurakunnat voisivat yhdessä järjestää ukrai nalaisille kotoutumiskurssin, jossa kerrotaan uk rainan kielellä perusasioita suomalaisesta yhteis kunnasta ja kulttuurista sekä siitä, miten täällä toimitaan eri Palaverissaasioissa.mietitään myös mahdollisia yhteis työkumppaneita, jotka voisivat edistää sotapako laisten työllistymistä, esimerkiksi järjestämällä heille räätälöidyn hygieniapassikurssin. Ilman si tä on elintarvikealalta vaikea saada töitä.

Anna Handroo nauttii työlounaan Tapiolan kirkon kahvila Valossa, jossa Kreetta Tupala työskentelee vapaaehtoisena. Iltapäivällä Anna Handroo tapaa ”Juhan”, jolla on akuutti ongelma. Juha ei halua, että häntä kuvataan.

ANNA HANDROON työpäivä jatkuu Tapiolan kir kon kahvila Valossa työlounaalla, jonka jälkeen alkaa kahden tunnin mittainen suunnittelupala veri. Sen teemana on ukrainalaisten ja arabian kielistenHandroonauttaminen.lisäksipalaveriin

”

•

KOKOUKSEN JÄLKEEN Anna Handroo tapaa Juhan (nimi muutettu), joka on soittanut aamul la diakonian ajanvaraus ja neuvontapuhelimeen. Juha on käynyt Tapiolan seurakunnan diakoni an vastaanotoilla aiemminkin. Tällä kertaa hänel lä on akuutti ongelma, sillä hän on menettänyt asuntonsa.–Entiedä, kuka kaupungilla on tällä hetkel lä oma sosiaalityöntekijäni. Se vaihtuu koko ajan. Minun pitäisi saada asunto, ja työvoimaviran omainen patistaa hakemaan töitä. En voi men nä töihin, sillä asunnottomana en kestä olla il man päihteitä. Rahatkin ovat nyt loppu, Juha sa nooAnnaHandroolle.Handroo keskustelee Juhan kanssa ha keutumisesta päihdehoitoon. Lisäksi hän lupaa selvittää Juhan sosiaalityöntekijän yhteystiedot ja välittää ne hänelle. Juha saa myös akuuttiin talo ushuoleen pienen maksusitoumuksen, jotta voi ostaa ruokaa. Katso lisää: espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea ja kauniaistenseurakunta.fi/apua-ja-tukea 1.9.2022 tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomessa vihittiin virkaan ensimmäinen diakonissa, Matilda Hoffman.

On palkitsevaa nähdä ilo ihmisen silmissä.

DIAKONISSA ANNA HANDROO KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022 3

•

•

•

Diakonia auttaa Espoossa Espoon seurakunnissa 40 diakoniatyöntekijää.on Diakonian kokonaiskulut Espoossa ovat 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Erityistyöalat: kehitysvammais , ja näkövammaistyö.kuulovammais Diakoniatyöntekijän puoleen voi kääntyä esimerkiksi elämän luottamuksellisia.haasteissa.jaksamisenihmissuhdekriiseissämuutostilanteissa,jataitaloudenKeskustelutovat • Diakoniasta voi saada taloudellista apua muun muassa ruuan hankintaan ja muihin tarpeisiin.välttämättömiin

• Tällä hetkellä ovatMyös elämänhallintapienituloistenvaikeuttavathinnankorotukset,sähkönesiinvastaanotoilladiakoniantulevatetenkinruuan,japolttoaineenjotkaerityisestitaloutta.vaikeudetuseinesillä.

On menossa Matinkylässä sijait sevan Tiistilän yläkoulun ryhmäyt tämispäivä Velskolan leirikeskukses sa. Se on tärkeä päivä niin opettajil le kuin oppilaille.

”

V

JOSKUS HARVOIN yhteistyö seura kunnan kanssa on kuitenkin herät tänyt koululaisten vanhemmissa nä rää.

to käsitteli Jorma Tarhion ja Os mo Pylvänäisen tekemät oikai suvaatimukset tiistaina 16.8. ko kouksessaan ja hylkäsi ne. Ää nestyslukemat olivat samat kuin alkuperäisessä äänestyksessä eli 10–5 ja yksi Oikaisuvaatimuksentyhjä. teki jät pitivät seurakuntaneuvos ton toukokuista päätöstä epäsel vänä. Tarhion oikaisuvaatimuk sessa käsiteltiin kirkollisen vih kimisen sääntelyä, kirkkotilojen käyttöä ja Pylvänäinenyhdenvertaisuutta.pititärkeänäodot taa kirkolliskokouksen

Tiistilän yläkoulus sa joidenkin oppiaineiden opetus on järjestetty siten, että näiden op pituntien ajaksi yhdistetään kaksi luokkaa, jotka jaetaan kolmeen ryh mään.–Opettajilla on valtava työ myös näiden ryhmien ryhmäyttämises sä, joten seurakunnan ja kaupun gin nuorisotyöntekijöiden panos tus varsinaisten koululuokkien ryh mäyttämisessä luo tärkeän pohjan koulutyöskentelylle, Pirinen sanoo.

MIRJA PIRINEN arvelee, että Es poossa ryhmäyttämisharjoituk sia on tehty jo 1990-luvulta lähtien. Kaupungin puolelta on toivottu, et tä yhteistyö seurakuntien kanssa olisi jatkuvaa, ja vuonna 2021 asias ta allekirjoitettiin myös yhteistyöso pimus.–Kirkon nuorisotyönohjaajat ovat omalla alallaan hyvin koulutet tuja ja päteviä ammattilaisia. Yhteis työ on myös työvoimakysymys, kos ka ryhmäyttämistä on niin paljon, PirinenEsimerkiksisanoo.

KAIKKIA ON IHMISARVONKOHDELTAVAMUKAISESTITASAVERTAISINA.

ryhmäyttämisessäauttaaSeurakuntakouluja

yhdessäpäättäävostollakolliskokous.tokäsitykseen,eikoulunkirkkojärjestyksensenlytekstissäavioliittokysymyksessä.ratkaisuaSeurakuntaneuvostonesittetodettiin,ettäkirkollivihkimisenedellytyksiäovatmukaanrippikäyntijakirkonjäsenyys.SeurakuntaneuvostonpäätösolekannanottokirkonavioliitjostapäättääkirSeurakuntaneuonsensijaanoikeuskirkontilojenkäytöstäkirkkoherrankanssa.Kirkkoherra

– Yläkouluun siirryttäessä van ha alakoulun luokka hajoaa. Tiisti län kouluun tulee seitsemäsluokka laisia useista eri Espoon kouluista, ja tilanne on kaikille uusi. Yläkou lun aloittaminen on nuorille todella iso juttu, ja siinä iässä kaverit ovat äärimmäisen tärkeitä, sanoo rehtori Mirja Pirinen – Tavoitteena on, että jokaisel la olisi edes yksi hyvä koulukaveri niin, ettei kukaan jää yksin. Tällöin oppimistulokset paranevat merkit tävästi.

JOHANNA FLINKMAN

Kirkon nuorisotyönohjaajien ammattitaito on kovaa valuuttaa Espoon koulujen ryhmäyttämissessioissa.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN – On ollut yksittäisiä tapauksia, joissa van hemmat eivät ole pääs täneet lastaan osallis tumaan ryhmäyttämis päivään siksi, että paik kana on luterilaisen kirkon oma leirikeskus, mutta tällöin pohjalla on voinut olla väärinkä sitys päivän sisällöstä, Mirja Pirinen kertoo. Olarin seurakunnan

mista.tarkoittaaRyhmäyttäminenryhmähengennostattaTyöelämässäehkäpuhuttaisiintiiminrakentamisesta,sanooJohannaFlinkman.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022

Tapiolan seurakuntaneuvosto teki toukokuussa äänin 10–5 pää töksen avata seurakunnan tilat eli Tapiolan ja Otaniemen kirkot kaikkiin avioliittoon vihkimisiin ja siunaamisiin riippumatta kump paneiden sukupuolesta. Yksi jä sen äänesti tyhjää. Päätös tarkoit taa sitä, että Tapiolan seurakun nan tilat ovat auki myös sateen kaariparienPäätökseenkirkkohäihin.jätettiinneljä eri ävää mielipidettä ja siitä tehtiin myös kaksi Tapiolanoikaisuvaatimusta.seurakuntaneuvos

Päivi Linnoi nen perustelee tilojen avaamista myös sateenkaaripareille seura JUKKA GRANSTRÖM / KUVANKÄSITTELY: MAIJA SAARI Tapiolan seurakunnassa aletaan vihkiä sateenkaaripareja. alkoinen sählypallo pi tää ojentaa jonossa ta kana seisovalle niin, että palloon saa kos kea vain käsivarsil la. Jonoja ja palloja on useita. Voittaja on se jono, joka no peimmin kuljettaa pallot.

hylättiinsateenkaarihäistäOikaisuvaatimukset

Enemmistö espoolaisista hää pareista menee naimisiin ke sä–elokuussa. Suosituimpia vih kipäiviä on heinä–elokuun lau antait, mutta myös syyskuun häiden määrä on kasvanut, ker rotaan Espoon seurakuntien verkkosivuilla julkaistussa uu tisessa.Tämän kesän suosituimpia päiviä ovat lauantait 23.7., 6.8. ja 27.8. Yhteensä kesä–elokuun ai kana Espoon kirkoissa ja kappe leissa vihitään 148 paria, ja avio liittoon siunaamisia on 37. Kesän 2022 vihkisesonki hui pentuu Espoonlahden kirkos sa perjantaina 26.8. vietettävään Hääyöhön. Hääyö-tapahtumassa vihitään viisi paria. Espoossa on jo 300 500 asukasta Espoossa oli kesäkuun lopus sa ennakkotietojen mukaan 300 500 asukasta. Väkiluku kas voi tammi–kesäkuun aikana 3 370 asukkaalla, mikä on 1 140 asukasta enemmän kuin vastaa vana ajankohtana vuotta aiem min. 300 000 asukkaan raja ylit tyi kesäkuussa.Syntyneitäoli 80 lasta vuot ta aiempaa vähemmän ja kuol leita 40 henkilöä vuotta aiempaa enemmän. Luonnollinen väes tönlisäys pieneni 120 henkilöllä vuottaKuntienaiemmasta.välinen nettomuut to oli voitollinen 1 090 asukkaan verran, mikä on 1 010 asukasta enemmän kuin vuotta raskielisiäkasvustahanmuutto.väestöäTammi–kesäkuussaaiemmin.EspoonlisäsienitennettomaaSenosuusväestönoli44prosenttia.VieasukkaitaoliEspoos sa kesäkuun lopussa 62 620, mikä on lähes 21 prosenttia vä estöstä.Eniten väestö kasvoi SuurLeppävaaran alueella, 1 050 hen gellä. Suur-Matinkylän alueen kasvu oli 710 asukasta. Suur-Es poonlahti kasvoi 520 asukkaalla. Suhteellisesti eniten kasvoi vat Suur-Espoonlahti ja SuurKauklahti 1,6 prosenttia. PohjoisEspoon väestö väheni 40 asuk kaalla. Lue lisää: kirkkojakau punki.fi/uutiset

■ erityisnuorisotyönohjaaja Johan na Flinkman määrittelee, että ryh mäyttäminen on yksinkertaisesti ryhmähengen nostattamista. – Siinä luodaan tilanne, jossa ih miset hitsautuvat yhteen toimin takykyiseksi ryhmäksi. Aina ei ole kyse myöskään toisilleen entuu destaan vieraista ihmisistä. Työ elämässä ehkä puhuttaisiin tiimin rakentamisesta, Flinkman sanoo.

ryhmäksi.kykyiseksitoimintayhteenhitsautuvatoppilaatdenHarjoitteiavulla jen tapauksessa siis seurakunnan ja kaupungin nuorisotyön ammattilai set. Missä tahansa kirkon työnteki jä liikkuukin, hän kantaa aina mu kanaan kirkon arvomaailmaa. – Kirkon työntekijän kaikissa kohtaamisissa on pohjana kristil linen ihmiskäsitys, jonka mukaan kaikkia on kohdeltava ihmisarvon mukaisesti tasavertaisina, Flink man sanoo. KUN LEIKKIMIELISET ryhmäyttä misharjoitukset on tehty, siirrytään Velskolan päärakennukseen poh timaan, millainen on hyvä luok ka. Sen oppilaat osaavat nimetä it sekin.–Ollaan ystävällisiä ja kiltte jä kaikille, sanoo yksi ja saa kanna tusta.Luettelo alkaa hahmottua:

kuntaneuvostolle laatimassaan esittelytekstissä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäksi kirk kotilojen käyttöä pitää pohtia ih misoikeuskysymyksenä, johon kristinuskossa liittyy ajatus jo kaisesta ihmisestä ainutkertaise na Jumalan kuvana. Seurakunta laisia ei voi asettaa sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella seurakunnassa eriar voiseen parientäneetboseurakuntaMyösasemaan.EspoontuomiokirkkojaruotsinkielinenEssvenskaförsamlingovatpäätavatatilansasateenkaarivihkimisiin. suosioKesähäidenjatkuu

Tyypillisesti ryhmäyttämisteh tävän ratkaisu edellyttää ryhmän kaikkien jäsenten osallistumista ja yhteistyötä.–Ryhmän jäsenten täytyy itse oi valtaa, ettei tehtävästä selvitä ilman yhteen hiileen puhaltamista. Kun ryhmätilannetta puretaan yhdessä, tärkeää on nuorten oma oivallus sii tä, että tehtävää ei olisi ratkaistu, mikäli kaikki olisivat vain sooloil leet, Flinkman Ryhmäyttäminensanoo.on tehokkaam paa, jos harjoituksia ohjaa joku yh teisön ulkopuolinen toimija, koulu

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022 5

Kuunnellaan muita, myös opetta jaa. Ei ärsytetä tahallaan. Ollaan omana itsenä. Ei haasteta riitaa ei kä kiusata. Kerrotaan ongelmista opettajille.Seitsemännen luokan aloittava Oliver tietää kuitenkin, miksi on gelmista puhuminen opettajalle on joskus vaikeaa. Hän sanoo haastat telussa, että taustalla on pelko.

– Jos jotakuta kiusataan, ulko puoliset eivät uskalla mennä väliin, koska on vaara, että joutuu itse kiu satuksi, hän sanoo.

Tiistilän yläkoulun seitsemäsluokkalaiset listasivat, millainen on hyvä luokka.

– Kiusaajat taas kiusaavat sik si, että heillä on itsellään niin pa ha Millainenolla. luokka Oliverin mie lestä sitten hyvä? – Sellainen, jossa on paljon mo nipuolisia ihmisiä, jotka ovat toisil leen ystävällisiä.

TUTKIMUSTEN MUKAAN nuoremmat ikäluokat eivät enää usko Jumalaan, eikä kirkko ole heil le tärkeä.Olarilaisen Jaana Ailuksen mukaan tulevan vaalikauden yksi suuri kysymys onkin, miten Es poon seurakunnat suhtautuvat millenniaaleihin. Ailus on istunut yhden täyden kauden sekä oman seurakuntansa seurakuntaneuvostossa että yhteisessä kirkkovaltuustossa. Hänen taustaryh mänsä on arvoliberaali Kirkko kaikille. – Olen itse millenniaali. Ikäryhmälleni sellaiset asiat kuin tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat äärimmäisen tärkeitä. Todella monet ikätoverini eivät enää kuulu kirkkoon, eivätkä he myöskään vie lapsiaan kasteelle. Se, että kirkko edelleen junnaa paikoillaan avioliittokäsityksessään, ei ole mitenkään kutsuvaa, Ailus sanoo. Hänen mukaansa tämä aihepiiri pomppaa niin seurakuntaneuvoston kuin yhteisen kirk

kovaltuustonkin kokouksissa usein esille, vaik ka juuri sillä hetkellä pitäisi päättää aivan muis ta asioista.–Yhteisessä kirkkovaltuustossa ollaan ehkä seurakuntaneuvostoa kohteliaampia, mutta niis sä molemmissa kuulee usein puheenvuoroja, joissa ei kunnioiteta ihmisarvoa, Ailus sanoo. Seurakuntaneuvostot tai yhteinen kirkkoval tuusto eivät tietenkään päätä avioliitosta, mut ta Ailuksen mukaan hengellinen arvoperusta hei jastuu kaikkeen päätöksentekoon.

NYT PÄÄTTYVÄLLÄ vaalikaudella Espoossa pää tettiin listata vähennettäväksi 14 prosenttia seu rakuntien tai seurakuntayhtymän kiinteistöis tä. Yhteensä kiinteistöjä on tällä hetkellä noin 50 000 neliötä, ja ne rohmuavat yhtymän 45 miljoonan euron budjetista vajaan kolman neksen.–Kirkon jäsenkato tulee olemaan totta myös Espoossa, ja osin sen aiheuttamien säästötarpei

Y hteistä kirkkovaltuustoa nimitellään joskus kumileimasimeksi, jonka teh tävänä on hyväksyä sille tehdyt esi tykset.–Minä en ole tästä ihan samaa mieltä, sanoo Espoon seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Heikki Sorvari Hän antaa esimerkin. 2000-luvun alussa Es poon yhteiselle kirkkovaltuustolle tuotiin hyväk syttäväksi virkamiesesitys uudesta varsin kalliis ta leirikeskuksesta, joka oli määrä rakentaa Tam misaareen.–Senyhteyteen oli suunniteltu myös kesä mökkejä, ja jokainen voi tietenkin arvailla, millai seen käyttöön, Sorvari sanoo puhelimessa. Hankkeen vastustajien mielestä näytti siltä, et tä mökit olisivat tulleet etupäässä pappien ja mui den seurakuntayhtymän työntekijöiden käyttöön.

– Mutta kun valtuusto aikanaan perehtyi asi aan, esitys uudesta leirikeskuksesta ei mennyt kään läpi, Sorvari sanoo. Hän itse oli avainhenki lö hankkeen kaatamisessa.

Kirkkovaltuuston puheen johtaja Heikki Sorvari ja kirkkovaltuutettu Jaana Ailus tapasivat Valtuustotalolla Espoon keskuksessa.

– Mietin jo, olisiko aika lopettaa, mutta kun niin monet minua paljon vanhemmat aikovat asettua ehdolle, niin kai minäkin sitten, hän sanoo.

Luottamushenkilöt päättävät

Vuoden 2023 alussa aloittaa työnsä kirkkovaltuusto, joka ratkaisee, mistä kiinteistöistä kirkko Espoossa luopuu.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022

– Nyt päätökseen voidaan olla tyytyväisiä, kun nykyisiäkin leirikeskuksia on vähennettävien kiin teistöjen listalla. Tapaus osoittaa, että yhteinen kirkkovaltuusto voi käyttää merkittävää valtaa, kunhan asioihin paneudutaan ja oma kanta pe rustellaan asiantuntevasti. Aina se ei ole miellyt tävää, ja joskus syntyy myös kitkoja, hän sanoo. Sorvarin tie kirkkopolitiikassa alkoi jo 1992, mutta veri vetää vielä ehdolle. Hän edustaa arvo konservatiivista Yhdessä matkalla -ryhmää.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

– Ensi kauden keskeinen konkreettinen kysy mys on, mistä kiinteistöistä kukin seurakunta ai koo luopua. Pohjimmiltaan kaikki ratkaisut pe rustuvat aina käsitykseen hengellisyydestä. Se tu lee ilmi siitä, keitä seurakuntaan halutaan kut sua. Samoin hengellisyys näkyy siinä, millaiseen toimintaan kirkko käyttää rahaa. Missä järjeste tään vauvakerho, ja löytyykö nuorisolle paikka, jonne he löytävät, Ailus kuvailee.

– On vaikea tehdä päätöksiä näin erilaisis ta lähtökohdista. Osa luottamushenkilöistä toi voo, ettei kirkko koskaan muuttuisi millään lail la, vaikka tällainen toive ei olekaan kovin realis tinen.Miksi Ailus itse sitten haluaa osallistua kirkolli seen päätöksentekoon? – Omien ja muiden lasten vuoksi. Haluan kuu lua kirkkoon, koska se on hengellinen koti, ja koen, että se antaa turvaa.

Lue lisää: espoonseurakunnat.fi/vaalit kauniaistenseurakunta.fi/vaalitja den vuoksi kiinteistöistä luopuminen on välttä mätöntä, sanoo Heikki Sorvari. Monilla seurakuntalaisilla on omasta lähikir kosta ja kappelista tärkeitä muistoja, ja siksi pää töksenteosta povataan jo nyt raskasta. Sorvari harmittelee, että joskus kirkollisen päätöksente kokulttuurin alle tuntuu hautautuvan näky siitä, miksi itse kirkko edes on olemassa.

– Ongelma on, että nykyajan vaatimuksissa pa pit saavat kyllä puhua armosta mutta eivät syn nistä. Tämä aika panee pappien suuhun suitset. Raamatun mukaista saarnaamista ei katsota hy vällä, Sorvari sanoo. Hänen mielestään myös edessä olevat kiin teistöistä luopumispäätökset olisivat helpompia, jos asiaa tarkasteltaisiin evankeliumin näkökulmasta.–Mutta nyt Espoon seurakuntien tulevaisuusstrategiassa kirkosta puhutaan samanlaisella konsulttikielellä kuin yrityksissä, Sorvari kriti soi. JAANA AILUKSEN mukaan kirkollista päätöksen tekoa hidastaa se, ettei kirkon sisäisillä ryhmitty millä ole yhtenäistä käsitystä siitä, millainen kir kon pitäisi olla.

• Kirkkovaltuusto on päättänyt kansainvälisen vastuun määrärahojen jakamisesta vuosittain. Esimerkiksi keväällä 2022 valtuusto varasi lä hetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan jaettavaksi noin 1,7 miljoonaa euroa.

• Valtuusto päätti myös lakkauttaa virkoja, esi merkiksi kanttorin viran Espoon tuomiokirk koseurakunnassa ja vahtimestarin viran Olarin seurakunnassa.

JAANA AILUS Espoon yhteinen kirkkovaltuusto on käsitellyt kuluneella vaalikaudella muun muassa seuraavia asioita: Talous • Yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt vuosit tain seurakuntayhtymän talousarvion ja vah vistanut edellisen vuoden tilinpäätöksen. Ta lousarviossa jaetaan kullekin seurakunnal le määräraha, jonka käytöstä päättää kussakin seurakunnassa seurakuntaneuvosto.

isoista asioista

• Kirkkovaltuusto on päättänyt vuosittain myös kirkollisveroprosentin. Se on ollut Espoossa ja koko pääkaupunkiseudulla 1,0.

”

Investoinnit • Espoon yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt muun muassa Leppävaaran kirkon peruspa rannuksesta, Velskolan Kartanon peruskorja uksen hankesuunnitelmasta ja Hvittorpin leiri keskuksen keittiön korjausrahoituksesta.

– Nyt yksi päättyvän vaalikauden merkittävim piä aikaansaannoksia oli Espoon seurakuntayh tymän ilmasto ohjelma. Taustasta riippumatta moni uskoi, että Jumalan luomaa maailmaa tulee varjella. Silti luottamushenkilöiden joukossa oli myös pieni vähemmistö, joka kokonaan kielsi ih misen vaikutuksen ilmastokriisiin, Ailus sanoo.

– Kaikki päätöksenteko olisi minun mielestäni paljon yksinkertaisempaa, jos tämä näky olisi kirk kaampi. Silloin seurakunnille jaettaisiin määrära hat täsmälleen niin, että ne voivat hoitaa ydinteh tävänsä eli evankeliumin julistamisen. Kirkon ydin tehtävän sijaan on niin paljon helpompaa järjestää kaikennäköistä touhua, Sorvari sivaltaa.

Hengellisyys näkyy siinä, toimintaanmillaiseenkirkkokäyttäärahaa.

■ Syksyn seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt vuosille 2023–2026. Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15.9. Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11., ja var sinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11.

Henkilöstö • Kirkkovaltuusto päätti lisäksi perustaa virkoja, esimerkiksi perhetoiminnan ohjaajan virkoja Espoon tuomiokirkkoseurakuntaan ja Tapiolan seurakuntaan.

• Kuluvalla vaalikaudella tehtiin myös kiin teistöihin ja maa-alueisiin liittyviä päätöksiä, muun muassa kiinteistökaupan esisopimus Kaitaalla, maa-alueen myynti Espoon kirkko puiston alueella ja metsäsuunnitelman hyväk syminen Espooseen ja Kirkkonummelle vuo siksi 2020–2029. Vuonna 2021 tehtiin jatkuvan kasvatuksen mahdollistava metsäsuunnitelma vuosiksi 2022–2031 Espooseen ja Kirkkonum melle. Valtuusto teki päätöksen myös seura kuntien uudesta ympäristöpolitiikasta.

Espoon yhteisen kirkkovaltuuston päätöksiä 2019–2021

Kiinteistöt ja maa-alueet

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022 7

Chapple-kirppis järjestetään kerran kuukaudessa. Kerro siitä, Olarin seu rakunnan yhteisötyöntekijä Juha Pohjois-Koivisto.

– Seurakunnan Chapple-tilassa kaup pakeskus Isossa Omenassa järjeste tään joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina kirpputori, johon kuka tahansa voi tulla myymään omia ta varoitaan.–Kirppistoiminta alkoi jo vuosi sit ten, mutta nyt jokaiselle tapahtumal le valittiin oma teema. Syksyn ensim mäiseen tapahtumaan 4.9. toivotaan myyntiin merkki- ja juhlavaatteita. Lo kakuussa teemana on sisustus, marras kuunssa äijäkirppis ja joulukuussa pe lit. Toki muutakin voi samalla myydä. Toivomme, että nämä tapahtumat tuo vat uusia asiakkaita. Miten myyntipaikka varataan? – Chapple.fi-verkkosivuilta voi jo nyt varata myyntipaikan kaikille syksyn kirppiksille. Paikkojen hinnat ovat vii destä kymmeneen euroon, ja vuokra tuotto lahjoitetaan Kirkon Ulkomaan avulle. Tilaan mahtuu 20 myyjää. – Hieman ennen tapahtumaa myy jien kannattaa kertoa kavereilleen ja mainostaa omalla sosiaalisen median tilillään, että aikoo osallistua Chapplekirppikselle. Lisäksi on hyvä muistaa, että rikkinäisiä ja likaisia tavaroita ei kannata tuoda myytäväksi. Oletko sinä tehnyt kirpputorilöytöjä? – Olen harrastanut kirppiksiä useiden vuosien ajan. Kerään Disney-elokuvia, ja olen löytänyt vanhoja harvinaisia Disney-dvd-levyjä. Samoin olen osta nut kotiin kivoja sisustusesineitä.

‒ Syksyn ensimmäisellä Chapple-kirppiksellä myytävänä on erityisesti merkki- ja juhlavaatteita. Myös muuta tavaraa on silloin tarjolla, Juha Pohjois-Koivisto sanoo.

Espoon tuomiokirkko seura kunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 evl.fiespoontuomiokirkkoseurakunta(ät)3800, Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarin katu Viherlaakson8 kappeli, Viherkallion tie 2

MESSUT TUOMIOKIRKOSSAESPOON Espoo juhlii – Esbo firar! Kaksi kielinen juhlamessu su 28.8. klo 10. Liturgia Marja Malvaranta ja Kira Ertman, saarna Ari Paavilainen. Musiikki: Petri Koivusalo ja Mauritz Brunell. Cantio Laudis -kuoro, joht. Olli Heikkilä. Vietämme juhlames sua Espoon kaupungin täyttäessä 50 vuotta. Juhlakahvit seurakunta talossa. Diakonian viran päivän kaksikie linen juhlamessu to 1.9. klo 10. Toimittajina piispa Kaisamari Hintikka ja Johan Kanckos, dia koniatyöntekijät Ani Iivanainen, Petri Lehtisalo, Minna Martiskai nen, Liisa Pohjonen, Mirka Renvall, Kirsi Salonen, Taina Sandberg, Sirpa Tirri ja Nina Wallenius. Musiikki: urkuri Petri Koivusalo ja kanttorit Mauritz Brunell, Anna-Lii sa Haunio, Inka Kinnunen, EevaLiisa Malmgren ja Sheldon Ylioja. Vietämme diakonian viran 150-vuo tisjuhlaa.

ESPOON SEURAKUNTATALOTUOMIOKIRKON Perhekerho ma klo 10. AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13, 1.9. alkaen. Hinta 2–5 e. Hartaus klo 11. Rukouspiiri ma 5.9. klo 18.30. Raamattu-rukouspiiri ti 6.9. klo 18.30 Miesten piiri ke 7.9. klo 18. Ikoniluento la 10.9. klo 12. Ks. oma ilmoitus. Perhekerhot: ma ja pe klo 10. Vauvat to klo 13. Iltakerho ma 29.8. klo 17.30–19. Perhekahvila ti klo 10–12.30 ja ke klo 9.30–11.30. Café Aurora ti ja ke klo 12–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Naisten Café to 1.9. klo 18.30. Eläkeläiskerho to 8.9. klo 13. Perhekerhot: ke klo 10. Iltakerho to 25.8. klo 17.30–19. Perhekahvila pe klo 9-12. Tanssi vauvan kanssa ma klo 14–15.30 (2–12 kk vauvat). Sisaruk sen hoitomahdollisuus: ILM. mia. blomstedt@evl.fi, 050 4327 501. KAUKLAHDEN KAPPELI Luovatkädet- käsityöryhmä ma 5.9. klo 13. Rukouspiiri ke 7.9. klo 18. Perhekerhot: ti klo 10. Esikoisvau vat ja -taaperot (0–2 v.) ke klo 10 Vauvat to klo 11.30. Iltakerho ke 7.9. klo 17.30–19. Perhekahvila to klo www.kauklahdenkappeli.fi9.30–11.30.

HELTTUNENJUSSI

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 4.9. klo 12. Mäenpää, KauklahdenTalja. kappeli Seurakunnan päämessu su 4.9. klo 12. Liturgia ja saarna Päivi Linervo, avustaa Sami Marte, kanttori Sheldon Ylioja. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishar taus to 8.9. klo 19. Suvelan kappeli Colourful Espoo – kaksikielinen messu su 28.8. klo 15. Mathlin, Ylioja. Pyhäkoulu. Messu su 4.9. klo 15. Malvaranta, Koivusalo. Pyhäkoulu. ESPOO PÄIVÄ LA 27.8. Espoon tuomiokirkon esittely klo 10. Tutustuminen Espoon tuomio kirkkoon, sen johdolla.historiaanholvimaalauksiinmielenkiintoisiinja500-vuotiseenasiantuntevanoppaan Kirkon hautausmaan esittely klo 11, lähtö Espoon tuomiokirkon pääovelta. Mitä hautakivet kertovat meille tänään? Espoon tuomiokirk koa ympäröivä vanha Kirkon hauta usmaa on täynnä paikallista ja valtakunnan historiaa. Ekumeeninen vaellus klo 10–18 Auroran kappelilta Ekumeeniseen keskukseen Myllyjärvelle. Luonnos sa vaeltamista, kirkkotiloihin tutustumista, hiljentymistä ja hartauksia. Ruokailu Ingaksen pappilassa ja ortodoksinen veden pyhitys Oittaalla. Hengellisestä sisällöstä vastaavat metodistikir kon, ortodoksisen, katolisen ja luterilaisen kirkkojen papit. Sään mukainen varustus, vesipullo, käteistä lounaan verran. ”Pohjoisen ääniä” -konsertti klo 20 Espoon tuomiokirkko. Cantio Laudis -kuoro (Oulu), joht. Olli Heikkilä. Vapaa pääsy. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

HUOM! Tuomiokirkon klo 10 päämessu su 4.9. siirretään konfir maation vuoksi Kauklahden kappe liin alkavaksi klo 12. Ks. Kauklah den kappelin tiedot. Konfirmaatiomessujen ajankoh dat, Ks. lut-2022.fi/lujakallio/rippikoulut/rippikouwww.espoonseurakunnat.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Perhekerho ke klo 10. NUPURIN KAPPELI Perhekerho ma 5.9. klo 10. Iltaker ho ma 29.8. klo 17.30–19. Perhekahvila pe klo 10–11.30. Kohtaamispaikka eläkeläisille to 8.9. klo 13. SUVELAN KAPPELI Vapaaehtoiseksi messuryh mään? Tule paikalle to 25.8. klo 18 tai ota yhteyttä: 040 5311 marja.malvaranta@evl.fi.040, Naisten raamattupiiri su 28.8. klo 15. Safkaa ja seuraa Suvelassa ke 31.8. klo 17-19.30. Lämmin ilta-ate ria (2 e) kaikille. Voit viipyä hetken tai koko illan. Mm. lautapelejä, lapsille omaa puuhaa. Haluatko ideoida iltoja? Tied. marja.malva ranta@evl.fi, 040 5311 040. Eläkeläiskerho Teräskukat to 1.9. klo 13. Näkövammaisten raamattupiiri to 1.9. klo 13. Päivärukous ma ja to klo 13, alk. 1.9. Kanervapiiri ma 5.9. klo 13. Erityi sesti paluumuuttajille. Bibliodraamaryhmä ”Kohtaami sia” ti 6.9., 20.9. ja 4.10. klo 18–20. Luovaa työskentelyä Raamatun tekstien äärellä. Diakoni, biblio draamaohjaaja Raili Ruotsalainen. Tied. ja ILM. viim. 31.8.: marja.

Menokasvo Tule myymään merkkija Chapple-kirppiksellejuhlavaatteitasi

PAULA HUHTALA Chapple-kirppis su 4.9. klo 12–15 Chapple, kauppakeskus Isossa Omenassa, Suomenlahdentie 1. Myyntipaikat 5–10 e. Paikkavaraukset ja lisätiedot verkossa fi/aikuiset/chapple-kirppis/chapple.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. 8 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022

VIHERLAAKSON KAPPELI Tahdon laulaa – sana kantaa to 25.8. klo 18. Lähetyspiiri ma 29.8. klo 14. Eläkeläiskerho ke 31.8. klo 13. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Kappelilounas ti 6.9. klo 12–13, hinta 2–4 e. Perhekahvila to klo 9.30-12 Café Viheri ma ja ke klo 10–12, 5.9. www.viherlaaksonkappeli.fialkaen.

KUOROT LAULURYHMÄTJA Chorus Domus – monipuolista kirkkomusiikkia laulava sekakuoro. Harj. to 8.9. klo 18–20 Kauklahden kappeli. Tied. 1.9. alkaen Marja-Lii sa Talja, 040 546 5192. Lastenkuorot Tuike (5–7-v.), Hohde (8–10-v.) ja Välke (10–16-v.). Harj. to Auroran kappeli. Tied. heli. vapaakallio@evl.fi. Nuorten ja nuorten aikuisten Exodus-kuoro. Harj. to klo 18.30–20.30 Espoon tuomiokirkon srktalo. Tied. anna-liisa.haunio@evl.fi, 040 7652 160. Kuoro kaikille to 15.9., 29.9., 13.10., 27.10., 10.11. ja 24.11. klo 18–19.15 Tuomiokirkossa. Ääniharjoituksia ja helppoa ohjelmistoa ilman sitoutumis- tai esiintymisvelvolli suutta. Tied. inka.kinnunen@evl.fi. Suvelan lauluryhmä harj. ma klo 16.30-18 Suvelan kappeli. Tied. Jenni Holma, 045 346 9452. Laaksolahden lauluryhmä. Paril listen viikkojen ke klo 18 Laaksolah den kappeli, tied. Kari Jutila, 041 4390 127. HILJAISUUDEN RETRIITTI ”Sanasi on lamppu” 14.–16.10. Ohj. Pirkko Nurminen ja Eeva Honkanummi. ILM. 4420.pirkko.nurminen@evl.fi,24.8.–22.9.:040567 SIJAISEKSI KERHOIHIN? Tarvitsemme sijaisia lasten (2–5 -v.) päiväkerhoihin sekä perheker hoihin. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 525 1216. ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 511 0165, ja outi.wenell@ evl.fi, 040 547 4146. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

TUKEA ELÄMÄNTILANTEESSAVAIKEASSA

IKONILUENNOT ”Sana, joka tuli kuvaksi - ikoni maalaus aikojen saatossa” la klo 12 Auroran kappeli, Alarik Corander. 10.9. Muumio, seinäkoriste ja puulevy. Ikonimaalauksen alkuvai heet. 8.10. Idän eksotiikasta kansallisek si aarteeksi – suomalaisen ikoni maalauksen kehitys. 19.11. Slaavilainen ikonimaalaus; klassikko vai rappio – idän ja län nen kirkkotaiteen kohtaaminen. 10.12. Mikä on oikeaa ikonimaala usta. Haasteita ja tulkintoja.

KEHITYSVAMMAISILLEPARISUHDEPÄIVÄ La 8.10. klo 9.30–16 Suvelan kappeli. Miten tutustun toiseen? Millainen on unelmien parisuhde? Tarjolla aamupala, lounas ja päivä kahvi. Ei maksa mitään. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 16.9. mennes sä: tiina.lindberg@evl.fi tai 040 5130 854. ”SE LÖYTYI” 2022 Mediamission aikana 19.9. –16.10. seurakuntamme missiova paaehtoiset järjestävät ”Se löytyi” -tapahtumia Espoon tuomiokirkko seurakunnan tiloissa: Viherlaakson kappeli: su 18.9., 2.10. ja 16.10. klo 18 Vaeltajan Majatalo-illat. Kalajärven kappeli: la 24.9. klo 13 Lähetystapahtuma. Kauklahden kappeli: la 24.9. 12–17 Kauklahtipäivän avoimet ovet, Pop up -taidenäyttely. Suvelan kappeli: su 25.9. klo 15 ja to 29.9. klo 18. Tapiolan kirkko: to 13.10. klo 18.30. Musiikki Nina Åström.

MEDIAMISSIO

SEURAKUNTAVAALIT 2022 Haluatko Sinä vaikuttaa kirkon asioihin? Asetu ehdolle seurakun tavaaleissa 15.9. mennessä! Lisätie toa: espoonseurakunnat.fi/vaalit. MUSKARIIN! Ryhmiä 0–8-vuotiaille, ILM. taikarit.www.espoonseurakunnat.fi/mus:Tied.heli.vapaakallio@evl.fitaija.karppinen@evl.fi.

Ota yhteyttä alueesi diakonia työntekijään: Auroran alue: 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvela: 040 531 1037, 050 438 0189 tai 040 547 1861. Pohjois-Espoo: 040 736 9315. Länsi-Espoon alue: 050 438 0176 tai 040 513 0862. Viherlaaksolahden alue: 040 572 koseurakunta/apua-ja-tukea.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirk5344. SOMESSA JA VERKOSSA Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä: seurakuntaInstagram:koseurakunta/Facebook.com/EspoonTuomiokirk@espoontuomiokirkko S. Leveys9 87 mm korkeus 273 mmSEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022 9

KIRPPUTORI- KAHVILA Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus to 8.9. klo 13. Etsimme vapaaehtoisia, tied. eeva. einola@evl.fi, 050 438 0189.

malvaranta@evl.fi, 040 5311 040. Raamattupiiri ke 7.9. klo 16. Tulossa: Suvelan basaari la 10.9. klo 12–16 Suvelan asukaspuistossa ja kappelissa. Musiikki-ja tanssiesi tyksiä, eri toimijoiden toimintapis teitä, ruokakojuja. Perhekerho: pe klo 10, vauvat ma klo www.suvelankappeli.fi13.30.

SYYSMATIN MARKKINAT La–su 17.–18.9. Espoon tuomio kirkonmäellä, markkinakojut avoinna klo 10–16. Espoon suosi tuin ja suurin koko kansan tapahtu ma SyysMatin Markkinat tulee taas! Paljon maksutonta tekemistä ja ihmeteltävää niin lapsille kuin aikuisillekin! Haluaisitko kokea Markkinat talkoolaisena? Tarjolla runsaasti erilaisia tehtäviä: nat.fi/syysmatinmarkkinat.espoonseurakun LAULU & LAULUN TARINA Musiikista keskusteleva konsert tisarja to klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Kahvit klo 18. Keskuste lemme sanoittajasuuruuksista ja laulamme yhdessä heidän laulu jaan. Iltoja taustoittaa muusikko, radiotoimittaja, dokumentaristi Pekka Laine sekä illan juontaja. 15.9. Sanoittaja Reino Helismaa. 6.10. Sanoittaja Junnu eli Juha ”Watt” Vainio. 10.11. Levytuottaja, iskelmäsanoit taja Veikko ”Vexi” Salmi. SUOMALAISIA HERÄTYS LIIKE VAIKUTTAJIA Auroran kappeli teologinen opintopiiri to klo 19. Kahvit klo 18.30. 15.9. Heikki Haataja: Urho Muroma ja tahdonvapaus. 6.10. Heli Karhumäki: Niilo Kustaa Malmberg. 17.11. Jouko Talonen: L.P. Tapani nen – piispa ja vaikuttaja. 15.12. Antero Rasilainen: Saarnaaja Kauko Veikko Tamminen.

VAHVISTAMINENHYVINVOINNIN -RYHMÄ Hyvinvointiin ja elämänkoke muksiin liittyviä aiheita ti 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11. ja 22.11. klo 13.30 Suvelan kappeli. Tied. ja ILM. 6.9. mennessä: kirsi.salonen@evl. fi, 040 547 1861. PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ensimmäistä lastaan odottaville pareille to 25.8., 29.9., 27.10., 24.11. ja 15.12. klo 17 Kirkonkymppi. Miten parisuhde muuttuu vauvan myötä? Kasteinfo. Tied: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 5110 165 tai outi.wenell@evl. fi, 040 5474 146.

RUKOUSTA RAAMATUNLUKUAJA

RITVA KERTOO olevansa yksin vastuus sa miehestään.–Jaanhänelle lääkkeet, mutta en saa mitään tukea psykiatriselta puolelta. Syöpäkontrolleista tulee kirje hänelle kotiin. Ei muuta. Ritvan puoliso käy myös Espoon kaupungin järjestämässä päivätoimin nassa.–Kun mies käy päivätoiminnassa, hän on selvästi Virkistystorstaitvirkeämpi.jatkuvat kesätauon jälkeen syyskuun alussa. – Olen iloinen, että toiminta jatkuu. Kun vien puolison kolmeksi tunniksi virkistäytymään, saan vähän omaa ai kaa. Voin lukea lehden kaikessa rauhas sa tai käydä ostoksilla, Ritva kertoo. – Tärkeintä on se, että puolisoni saa virkistystä. Olen ollut erittäin tyytyväi nen tähän toimintaan.

Omaishoitaja saa Soukassa pienen hengähdystauon Apua & tukea Virkistystorstai tuo virkistystä sekä omaishoitajalle että hänen läheiselleen.

TEKSTI ULLA

LÖTJÖNEN KUVA GETTY IMAGES

Korona-aikana eri tyisen kovilla tavattystorstaitomaishoitajilleolleillevirkismahdollislepohetken.

Omaishoitaja Ritva (nimi muutettu) kuuli viime keväänä uudesta virkistys torstaista.–Mieheni oli kiinnostunut osallis tumaan, kertoo Ritva, jonka syöpäsai ras mies potee masennusta. Puoliso kä vi kevään aikana neljä kertaa virkistys torstaissa.–Tälläon todella suuri merkitys se kä sairaalle että omaiselle, sillä masen nus lyö leimansa kaikkeen.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. 10 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022

Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös com/espoonlahdenseurakunta.facebook. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 ta,Facebook:Nuoret:kunnatwww.espoonseurakunnat.fiespoonlahdenseurakunta@evl.fi6000,–Seura–Espoonlahtiwww.sodesode.fiEspoonlahdenseurakunEspoonlahdenseurakunnanlap set ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, en kelinsuojassa, sodesta, kirkkoes poossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Ajankohtaiset tiedot tapahtumat1.den-seurakunta/seurakunnan-espoonseurakunnat.fi/espoonlahverkossa: MESSUT Diakonia 150 v. -juhlamessu su 28.8. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Turti ainen, Puukko. Messussa siunataan tehtäviinsä diakoniaviranhaltija Klarika Vastamäki ja johtava diako niaviranhaltija Mari Paulasaari. Yhteisömessu su 28.8. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Lapsille pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 28.8. klo 17 Soukan kappeli. Turtiainen, Puukko. Konfirmaatiomessu la 3.9. klo 11 kirkko. Koivupuisto-rippikouluryh mä. J. Lehti, Yli-Jaskari, Björkholm, Routama. Konfirmaatiomessu la 3.9. klo 14 kirkko. Velskola Väentupa 1 -rippi kouluryhmä. Turtiainen, Yli-Jaska ri, Malkki. Messu su 4.9. klo 11 kirkko. Olli, Ojala. Konfirmaatiomessu 4.9. klo 14 kirkko. Hila1-rippikouluryhmä. Yhteisömessu su 4.9. klo 16.30 kirkko. Etkot klo 16. Lapsille pyhä koulu. Keittoruokailu. Viikkomessu ke 7.9. klo 14 kirkko. Sinervo, Ojala. MUSIIKKI Etsimme uusia jäseniä seurakun tamme kuoroihin. Tied. Elja Puuk ko 0400 505 562. Kansainvälinen kuoro aikuisille la 3.9. klo 18 Soukan kappeli. Kuorossa puhutaan mm. suomea, englantia, venäjää, armeniaa ja arabiaa. Muut kerrat la 17.9., 1.10., 22.10., 12.11. ja 3.12. Tied.: Sirarpi Tovmasyan, 0440 767 614, sir tov2004@yahoo.com. TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko. Vuoronumerot arvotaan klo 8.40–9. Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496. Haluatko jutella? Soita numeroon 046 899 2860. Mikäli vapaaehtoi semme ei voi vastata juuri silloin, hän soittaa sinulle takaisin. Rahahuolia? Rari-toiminnasta apua! Talousneuvontaa srk:n koulutetuilta vapaaehtoisilta. Lisätietoa diakoniatyöntekijöiltä. Apua ja tukea viroksi ja venäjäk si. Tied. Klarika Vastamäki 040 537 6854. Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30 Soukan kappeli. Tied. Esa 0500 319 789. Meren ja taivaan välillä parill. vkojen to klo 14 Meriemy, Meren käynti 3. Avoin ja luottamukselli nen keskusteluryhmä. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848. Vertaistukiryhmä omaishoitajille ja heidän muistisairaille läheisil leen 9.9.–2.12. parill.vkojen pe klo 10 Soukan kappeli. Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706. Tukea elämänhallintaan ma ja pe klo 8–10 kirkko. Sovi aika päihde työn diakonissan Taina Leinosen kanssa. 050 517 0656. OstariDiakoni parill. vkojen to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva Maa ja taeva vahel – Ühine aja veetmine esmaspäeviti alates 12.9. Espoonlahti kirikus kl 18–19.30, paaritutel nädalatel. Lisateavet annab Klarika Vastamäki 040 537 6854. KOHTAAMISTA,PANEELIKESKUSTELUA,TIETOA Kuka kuuntelee köyhää nuorta? 27.9. klo 17.30 Lippulaivan kirjasto. Diakonian juhlavuoden päätapah tumassa pohditaan nuorten köy hyyttä. Keskustelemassa mm. opetusministeri Li Andersson ja Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsä vainio. Vapaa pääsy. VAPAAEHTOISEKSI PuhelinYstävä on vapaaehtoisten ystävien ylläpitämä keskusteluapu keskustelukaveria kaipaavalle. ArkiYstävänä voit toimia juttu- tai kävelykaverina yksinäiselle. Tehtä vään perehdytetään. Tule suunnittelemaan ja toteutta maan Toivon aamurukouksia ja/tai leipämessuja yksin tai yhdessä diakoniatyöntekijän kanssa. Yhteisvastuun keräystoimikun nassa voit edistää Yhteisvastuukeräyksen tuoton kasvamista. Tied. Minna Maijanen 040 705 3358. Elintarvikejakelutoiminnassa tarvitaan vapaaehtoisia erilaisiin tehtäviin, esimerkiksi ruokakassien kotiinkuljetukseen. Tied. Klarika Vastamäki 040 537 6854.

O maishoitaja voi saada helpotusta arkiviikkoon sa tuomalla läheisensä Soukan palvelukeskuk seen torstaisin kello 10–13 väliseksi ajaksi. Soukan palvelukeskuksen lähihoitaja ja Espoonlahden seurakunnan vapaa ehtoiset tarjoavat kolmen tunnin ajan mieltä virkistävää toimintaa.

DIAKONI EIJA Siivonen Espoonlahden seurakunnasta pitää merkittävänä, et tä toiminta saatiin käyntiin yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. – Omaishoitajat ovat olleet erityisen kovilla korona-aikana. Virkistystorstai mahdollistaa heille lepohetken. Tällä välin hoidettavat läheiset saavat osal listua mukavaan ohjelmaan. Nimensä mukaisesti virkistystorstai tuo virkistys tä molemmille.–Toimintatarjoaa myös tärkeän teh tävän seurakuntamme taitaville vapaa ehtoisille.

seurakuntaEspoonlahden

Omaishoidettavien virkistystorstai 1.9. alkaen torstaisin klo 10–13. Toiminta on maksutonta ja tarjolla on myös välipala. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Elina Kvist, Seniorineuvonta ja palveluohjaus Nestori, ota yhteys maanantaisin klo 13–15 p. 043 826 8466.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Brunssi tiistaisin klo 10 kirkko, jatkuu 31.8. saakka. Vapaaehtoinen maksu. Diakonialounas 5.9. alkaen ma ja to klo 12–13 kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Ti klo 11–12 Soukan kappeli. Lipunmyynti klo 10.30–11.30. Aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e. Aamupala ti 6.9.–27.12. ti klo 9 kirkko. Vapaaehtoinen maksu.

ALKAVATHARRASTEKERHOT

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo IGFBnuortensiipi.fi@leppavaaransrkyoutube:kuntafacebook.com/leppavaaranseuraleppavaaranseurakunta@evl.fi9–11,Leppävaaranseurakunta@nuortensiipi@Minisiipi&YouTube@minisiipi MESSUT JUMALANPALVELUKSETJA ”Nenänvartta alas?” Messu ja kirkkokahvit su 28.8. klo 11 Leppä 26.8.–9.9.

S. Leveys11 87 mm korkeus 273 mmSEURAKUNNISSA TAPAHTUU

LAPSILLE LAPSIPERHEILLEJA Koko kylän olkkari to 17.30–19 Kaskikappeli. Pelataan, ollaan yhdessä, askarrellaan, neulotaan/ virkataan, keskustellaan Raamatus ta, jumpataan, leikitään ulkona jne. Keittopäivällinen pientä maksua vastaan. Perheiden muumiretkeilykoulu la 27.8. klo 10–12 Latokasken metsä. Laulua, leikkiä, toimintarastit, metsähartaus, eväshetki (omat eväät ja istuinalusta). Tavataan osoitteessa Ruiskaski 6. Kaikenlaisten perheiden sportti leiri 23.–25.9. Velskola. Liikuntaa, leikkiä, metsäseikkailua, rentou tushetkiä. Ilm. verkossa viim. 5.9. Tied. katriina.vilkman@evl.fi.

TAVATAAN TAAS! Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Mediamission info- ja rukousilta 31.8. klo 18.30 Soukan kappeli. Yhteisen tulen äärellä to 1.9. klo 17–20 Soukan kappeli. Joka kuun ensimmäinen torstai. Seurakunta tarjoaa makkaraa ja mehua, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi. Jerusalemin Raamattukodin ilta pe 2.9. klo 18 kirkko. Raamattuko din perustajan ja johtajan Halvor Ronningin opetus Zoom-yhteydellä Israelista sekä Mirja Ronningin videotervehdys. Paikalla Raamat tukodin Suomen työn koordinaat tori Maarit Kattilakoski sekä kirkko herra Jouni Turtiainen ja kanttori Heli Ojala. Lukukokemuksia kirjastosta kirkon seurakuntasalissa su 4.9. klo 11 messun jälkeen. Lainattavissa myös musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat. Diakonia- ja lähetyspiiri parill. vkojen ti alk. 6.9. klo 13, kirkko. Seurakuntakahvila ke 7.9. klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kipparin lähetyspiiri to 8.9. klo 13 kirkko. Mitä kuuluu seurakunnan läheteille? Kehorukous ja ylistystanssi to 8.9. klo 18 Soukan kappeli, parill. vkot. Avoin ryhmä kristityille, jotka ovat kiinnostuneita ilmaisemaan itseään ja kommunikoimaan Juma lan kanssa tanssin ja kehollisuuden keinoin. Tied. Ani-Mari Lemström, 040 768 1325, animari.tampio@ gmail.com. Päivä erityisherkille la 10.9. klo 10 Soukan kappeli. routama@evl.fi.verkossanaanpalautumisharjoituksiavertaisryhmäkeskusteluja,OhjelmaerityisherkkyyttäKäsittelemmeerinäkökulmista.sisältääalustustenlisäksitaukoja,sekäloujakahvit.Hinta20e.Ilm.elokuunajan.Tied.tanja. Fellowship & Praise Party la 11.9. klo 17 kirkko. Kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla. Loput illat Soukassa klo 17: 1.10., 22.10., 12.11. ja 3.12. Tied. Jukka Pelkonen 040 580 4416. Posliininmaalausryhmä ma 12.9. klo 12 Soukan kappeli. Rajansa kaikella -teemailta ke 14.9. klo 18.30 kirkko. Terapeutti, työnohjaaja ja kouluttaja Päivi Niemi. Terveitä rajoja tarvitaan sekä fyysisellä, psyykkisellä että hengellisellä osa-alueella elämäs sä. Tilaisuudessa esitellään ti 20.9. alkavaa Krito-toimintaa. Yksineläjien retki Hanikan virkis tyskeskukseen, Matasaarentie 1, la 17.9. klo 10–14. Bussi 145, päätepy säkki Suinonsalmi. Kimppakyytejä tarjolla kirkolta klo 10. Retkimaksu 10 e. Sään mukaiset vaatteet. Luontopolku, yhteislaulua, visailua ja mukavaa yhdessäoloa. Tied. ja ilm. viim. to 8.9. inkeri.oinonen@ evl.fi, 050 583 6883. Alfa-kurssi ma 26.9.–12.12. klo 18–20 kirkko. Mistä kristinuskossa on kysymys? Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Tied. ja ilm. viim. 19.9. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Käsityökerho 5.9.–28.11. ma klo 12.30 Soukan kappeli. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848. Kristillinen vertaistukiryhmä (Kri to) ti 20.9.–20.12. klo 18.30–20.15 kirkolla. Ryhmässä käytettävän Mirja Sinkkosen ja Paula Tähtisen kirjan Toiveena sisäinen paranemi nen voi ostaa tai lainata seurakun nalta. Tied. ja ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765. Rakkauden illat ti 20.9. ja 11.10. klo 17 Soukan kappeli. Pysähdyspaikka parisuhteelle. Illoissa sama sisältö. Ilm. verkossa. Tied. Taija Harjokari 050 511 0504. Teresa-piiri 6.9.–29.11. parill. vkojen ti klo 18 kirkko. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pank kia osallistumalla myyjäisiin. Tied. Teija Moilanen 040 728 7478. Suomen kielen opetusta ti klo 9.30 Soukan kappeli ja ke klo 9.30 kirkko. Ilmainen. Alkaa vkolla 35. VIRKISTYSTÄ, RYTMINVAIHDOSTALEPOA, Arjen irtiotto 19.–23.9. Hvittorp (paikka todennäköisesti vaihtuu). Lue lisää Yhteiset-palstalta. IKÄIHMISTEN KERHOT Maanantai 5.9.–28.11. klo 10 kirkko ja klo 12.30 Kaskikappeli. Tiistai 6.9.–29.11. Kultavilja klo 12 Soukan kappeli. Yksinäisille, koto na-asuville, LiisaTiEijaLounasvanhuksille.liikuntarajoitteisilleKuljetustarvittaessa.jakahvit5e.Tied.jailm.Siivonen0415341706.klo14Mäntykappeli.Tied.Marja-Kiiski0503752585. Keskiviikko 7.9.–7.12 klo 14.30 Puistokartanon palvelutalo. Torstai 8.9.–24.11. klo 13 Soukan kappeli. Perjantai Hartaus- ja keskustelu piiri 9.9.–9.12. klo 14–15 Merikarta non palvelutalo. Leskenlehdet –elämässä eteenpäin 9.9.–2.12. klo 12.30 parill.vkot klo 12 Soukan kappeli. Mahdollisuus ruokailuun klo 12, 5 e/hlö. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022 11

tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/teksti viesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Toivoa Naisille – rukousta maail man puolesta ke 31.8. klo 13 Sou kan kappeli. Liitymme maailman laajuiseen rukousketjuun. Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kans sa su 4.9. klo 11 messun jälkeen kirkko. Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18 Kaskikappeli. Miesten raamattupiiri to 8.9. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Israel-rukouspiiri ti 13.9. klo 18.30 kirkko.

Iso joukko tyttöjen ja poikien kerhoja alkaa viikolla 36. Kerhoesi te tulee kotiin reppupostina kou lusta, ilm. alkaa to 1.9. klo 12. Ilmoittaudu verkossa: sodesode.fi. NUORILLE Kaikki nuorten toiminta osoittees sa Nuortensodesode.fi.messu perjantaisin Sodes sa klo 20. seurakuntaLeppävaaran

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoista maan: youtube.com/user/Olarins rk. Jos et halua näkyä videokuvas sa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta. Olarin kirkko: Pajulahden rippi koulun konfirmaatiomessu kir kossa ja verkossa la 27.8. klo10. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustavat papit Kimmo Ansamaa ja Jussi Koski, kanttorit Sanna Frans sila ja Sari Rautio. Kiipulan rippikoulun konfirmaa tiomessu kirkossa ja verkossa la 27.8. klo 14. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustavat papit Kimmo Ansamaa ja Antti Malinen, kanttorit Sanna Franssila ja Sari Rautio. Messu kirkossa ja verkossa su 28.8. klo 11. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila Avustava pappi Kimmo Ansamaa. Hvittorpin rippikoulun konfir maatiomessu kirkossa ja verkossa su 28.8. klo 14. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustavat papit Maritta Hartikainen ja Antti Mali nen, kanttori Sanna Franssila. Messu kirkossa ja verkossa su 4.9. klo 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Tapio Suontaka nen, kanttori Sari Rautio, Inna Vintturi, huilu. Matinkappeli: Colourful Christian Worship Matinmessu su 4.9. klo 17. Liturgia Tapio Suontakanen saarna Hans Krause, kanttori Sanna Franssila. Olarin kappeli: Perhemessu ke 31.8. klo 17.30 Olarin kappeli. Syyskauden perheiden iltamusat alkavat kaikkien yhteisellä perhe messulla. Tarjolla pientä iltapalaa. Päivi Hakomäki, Leila Saarela. TARJOA KIRKKOMATKAANAPUA Onko lähipiirissäsi joku, joka ei pääse yksin messuun? Haastamme sinut tulemaan hänen kanssaan messuun Olarin kirkkoon Lähim mäisen viikolla su 4.9. klo 10. Muka na myös Espoon näkövammaistyö.seurakuntien

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. 12 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022

VANHEMPAINVAPAA Vanhempien virkistysiltapäivä su 18.9. klo 14 Velskolan kurssikeskuk sessa. Hyvän olon liikuntaa, metsä retki, askartelua, jutustelua teeku pin ja naposteltavan kera. Kimppa kyydit. Ilmoittaudu 31.8. mennessä. Sauna- ja päivällismaksu 10 e maksetaan yhteydessä.ilmoittautumisen

PERHEILLE Koko perheen iltamusat 31.8. alkaen ke klo 17.30 Olarin kappeli. Yhteistä laulua, touhua ja iltapalaa. leila.saarela@evl.fi. Perhekahvila 2.9. alkaen Matin kappelilla pe klo 9.30–11. Seuraa, laulua, leikkiä, askartelua ja tarjoi lu. mia.silvola@evl.fi. Kirkonmäkikahvila ma Olarin kirkolla, perheille ohjelmaa klo 10 alkaen. raili.ruotsalainen@evl.fi.

KOULULAISTEN KERHOT Kiinnostaako koodaus tai kokkai lu? Varaa paikkasi ilmaisiin kerhoi hin nuortensiipi.fi. Ilm. auki niin kauan kuin paikkoja on vapaana: nuortensiipi.fi. Kerhot alkavat 5.9. Tekemistä syyslomaan ma 17.10.–pe 21.10.: monipuolista ohjelmaa, kavereita ja ajanvietettä nuortenti la Siivessä 1.–6.-luokkalaisille. Ilm. nuortensiipi.fi.

CHAPPLE-KIRPPIS Su 4.9. klo 12–15, Chapple, Iso Omena. Merkki- ja juhlavaatteet. Lisätiedot chapple.fi.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöil tä, sähköpostitse osoitteesta leppa vaaran.diakonia@evl.fi tai asiointi.espoonseurakunnat.fi.netissä: Diakoniaruokailu ti ja to 6.9. alkaen klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Lounaan hinta 3 e. seurakuntaOlarin Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo olarinseurakunta@evl.fi9–15) Facebook: Olarin seurakunta, Chapp le Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

AIKUISTEN RYHMIÄ Ryhmät alkavat syyskuun alusta, ellei toisin mainita. Olarin kirkko: Kirkonmäkikahvila ma klo 11–14. Minna Martiskainen, 050 3307129. Diakonian työpaja ti klo 10. Minna Martiskainen p. 050 330 7129. Lauluryhmä aikuisille ti klo 18 kerhosiiven monitoimisali. Minna Halmetoja kolumbus.fi,minna.halmetoja@0447415187.  Miestenpiiri 23.9. alkaen n. kerran kk pe klo 12 Olarin kirkko. Paavo Pinomaa 040 583 1635. Matinkappeli: Raamattupiiri 29.8. alkaen ma klo 17.30. Seija Talonen 050 357 3851. Raamattupiiri 30.8. alkaen ti klo 12.30. Pirjo Aunimo 040 587 4635. Rukouspiiri ma klo 14.30. Elvi Hiltunen 041 548 0668. Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 13. Tarja Valtonen 050 040 3852. Hiljaisen rukouslaulun ryhmä. Joka toinen ti, 6.9. alkaen, klo 18 Matinkappeli, raisa.saloheimo@ gmail.com. Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki. 31.8. alkaen ke klo 11. Virve Soini 050 549 8695. Virsistä voimaa 1.9. alkaen joka toinen to klo 12.30. Terttu Laiho 040 703 5167. Lukupiiri kerran kuukaudessa to klo 14–15.30: 15.9. Deborah Feld man: Unorthodox – Näin hylkäsin hasidijuutalaiset juureni. Seuraava 13.10. Anna Soudakova: Mitä män nyt näkivät. Leena Lenkkeri, 050 353 8398 tai leena.lenkkeri@gmail. com. Sanan ympärillä ryhmä to klo 13.

LAPSILLE JA PERHEILLE Taaperokirkko pe 2.9. klo 10 Leppävaaran kirkon takkahuone. Teemana värit. Vauvakerho ti klo 13–15 Leppävaa ran kirkko ja to klo 13–15 Karakap peli. Perhekahvila ti klo 9–11.30 Leppä vaaran kirkko, ke klo 9–11.30 Kara kappeli ja to klo 9–11.30 Uuttu. Sisarusmuskareissa tilaa Uutussa ja kirkolla, ilmoittaudu mukaan! Lasten toiminta Facebookissa: Leppävaaran seurakunnan lapset ja perheet, Instagramissa: @mini siipi. Koululaisten parkit: tekemistä ja seuraa koulupäivän jälkeen ti klo 13–16 Uuttu ja to klo 13–16 nuorten tila Siipi. Alk. 6.9.

TULE MUSISOIMAAN Musaryhmä ke 7.9. klo 18.30 Kilon Risti. Musaryhmä on juuri sinulle, joka haluat soitella vapaamuotoi sesti ilman Yhteyshenkilövaihtelevallaesiintymispaineitakokoonpanolla.TaruSillanpää, p. 050 560 4800. ESPOO JUHLII! -VIIKON KONSERTTI Laulaja-lauluntekijä Ylva Haru soolokeikalla pe 26.8. klo 19 Leppä vaaran kirkko. Vapaa pääsy. Lue lisää Kirkoissa soi -palstalta. SUURMARKKINATLEPPÄVAARAN RAITTIKARNEVAALITJA Leppävaaran raitilla ja Läkkitoril la la 3.9. klo 10–18. Seurakunta mukana menossa.

NUORILLE K-18 ilta joka lauantai klo 18 Nuor tentia siipi. Illasta ovat vastuussa vapaaehtoiset. Päihteetön. ROT Ryhmänohjaajatoiminta: Isoseksi riparille, kerhonohjaajaksi alakouluikäisille tai vapaaehtoisek si seurakunnassa? Kokoonnumme kolmessa eri ryhmässä. Lue lisää nuortensiipi.fi. Ke 31.8. klo 15–16.30 Nuortentila Siipi, joka toinen vko. Ke 31.8. klo 17 Nuortentila Siipi, joka viikko. Su 11.9. klo 14–17.30 Nuortentila Siipi, noin kerran kuussa. Siipi on auki! ke 31.8. ja 7.9. klo 18–20 Nuortentila Siipi. Hengailua, pelailua ja illanviettoa yhdessä.

SIIONINVIRSISEURAT Ma 5.9. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Puhujina Esa Katajisto, Leena Ravantti ja Inkeri Juvela. Illan isäntänä Erkki Koivusalo. Seurat kuukauden 1.ma syys–joulu kuussa Leppävaaran kirkon B-sii vessä. Kahvit klo 18.30, veisuu ja puheet alkavat klo 19.

PARISTA PERHEEKSI Perhevalmennusilta ensimmäistä lastaan odottaville to 1.9. klo 17 Matinkappeli. Aiheina mm. lapsen syntymän vaikutus parisuhteeseen, vanhemmaksi tulon prosessi, yhtei sen perhekulttuurin luominen jne. Osallistua voi myös vauvan synty män jälkeen.

AIKUISILLE Äiti Teresa -piiri joka to (1.9. ja 8.9.) klo 11 Karakappeli. Ryhmässä valmistetaan erilaisista langoista käsitöitä; esim. sukkia, töppösiä, ”polvipeittoja” ym. Klo 12 rukous hetki. Ohjaajana Eeva Saarinen. Lähetyspiiri ti 6.9. klo 13 Leppä vaaran kirkko. Tied. Aili Tyrylahti, 041 503 3085. Arkiretriittiryhmä alk. ke 7.9. klo 18 Uuttu. Luemme Johanneksen evankeliumia arkisin kotona ja kokoonnumme keskustelemaan löydöistämme joka toinen ke (parilliset viikot). Tied. diakoni Harriet Lohikari, p. 040 531 1057. PäiväRaamattupiiri joka to alk. 1.9. klo 14 Karakappeli. Ohjaaja Karita Salminen, 040 536 7066. Raamattupiiri joka ma alk. 5.9. klo 18 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Ohjaaja Irma Kallamäki. Tied. Heli Siltakorpi, heli.siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876. Uutun Raamattupiiri alk. ma 5.9. klo 18.15 Uuttu. Ohjaaja Tuomas Valmari, 040 547 2016. Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri joka ke alk. 7.9. klo 18.30 Karakap peli. Tied. 537gmail.commaria.savolainen77@jaHeliSiltakorpi,0406876. Kirjallisuuspiiri joka 3. ma alk.22.8. Karakappelissa klo 18. Ohjaaja Maija-Liisa Saksa, 050 464 6455. Runopiiri joka toinen ti alk. 6.9. klo 18 Karakappeli. Ohjaaja Lahjamar jatta Korhonen, 044 523 6574 Naisten kesken alk. ke 7.9. klo 18.30 Uuttu. Pohditaan elämän eri puolia Naisten kesken. Ryhmä kokoontuu ke 7.9., 5.10., 2.11.ja 7.12. Ohjaaja Eija Ala-Venna, 045 675 5321. Lectio Divina – Raamattumietiske ly joka toinen to alk. 8.9. klo 10 Karakappeli. Tied. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574. NäppärätNäpit alk. to 8.9. Leppä vaaran kirkko, B-siipi. Tule teke mään käsitöitä yhteiseksi hyväksi tai itsellesi. Ryhmä kokoontuu to klo 10.30–13 välisenä aikana. Voit tulla myös ostamaan villaisia. Tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Tied. Riitta Türkmen, 040 546 5198 tai riitta.turkmen@evl.fi. Sleyn raamattuopetus- ja lähe tyspiiri to 8.9. klo 13 Leppävaaran kirkko. Lauletaan Siionin kante leesta, vieraileva raamatunopettaja jakaa ajatuksia Raamatusta, rukoil laan yhdessä ja tuetaan lähetystyö tä taloudellisesti. Kilon kristityt, raamatuntutkistelu to 8.9. klo 18 Karakappeli. Lesken ropo -vertaus. Onko omastaan muiden hyväksi uhraaminen jo täysin unohtunut? Vertauksesta alustaa Pirjo Survo. Sen pohjalta keskustellaan. Lisäksi lauletaan ja rukoillaan. Tied. pirjo.survo@ gmail.com. LuovatKädet-ryijyryhmä alk. ma 12.9. Karakappeli. Kokoontuu joka toinen viikko ma klo 11–13. Tehdään yhdessä Karakappelin eteiseen ryijyä. Ylijääneitä villalankoja otetaan mielellään käyttöön. Tied. Riitta Türkmen, 040 546 5198, riitta. turkmen@evl.fi Suomen sairaanhoitajien kristilli nen seura ti 13.9., 11.10. ja 8.11. klo 18 Karakappeli. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574. Heprealaiset tanssit joka toinen to alk.15.9. klo 18 Leppävaaran kirkko B-siipi. Maksu 4 e/kerta. Ohjaaja toimii Tuulikki Tepora. Ilmoittautumiset Arja Heiskanen, 040 216 7225. VARTTUNEELLE VÄELLE Varttuneen väen kerhot Karakap pelissa ti 30.8. klo 13−14.30 ja to 1.9 Perkkaalla Albergan kartanossa, Sokerilinnantie 7, klo 13−14.30. Kuulumisten vaihtoa, kahvittelua, yhdessäoloa ja hartaus. Kauden aikana pientä vaihtuvaa ohjelmaa. Kerhot kokoontuvat viikoittain, ohjaajana Kimmo Vuorialho. Avoin kahvila alkaa ma 5.9 klo 13−14 Leppävaaran kirkon seura kuntasalissa. Keskustelua ajankoh taisista asioista ja pieni hartaus. Kahvila kokoontuu parillisten viikkojen maanantaisin.

vaaran kirkko. T. Salo, Raunu, Hyry. Kesäillan ehtoollinen ke 31.8. klo 18 Karakappeli Ennen ehtoollista KesäKaveri-kahvila Karakappelin aulassa. Alanne. Messu ja kirkkokahvit su 4.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Sari Anetjär vi, laulu. Raunu, Emilia Kallioniemi, Latvanen. ”Parantaako Jeesus?” Messu ja kirkkokahvit su 4.9. klo 13 Karakap peli. Sari Anetjärvi, laulu. T. Salo, Latvanen. Arabic Worship Service with Holy Communion su 4.9. klo 15 Uuttu. Ramez Ansara. Arki-illan messu to 8.9. klo 17 Leppävaaran kirkko. Messu kestää n. 20 min.

KAUPUNKIPYHIINVAELLUS Espoopäivänä lähdemme Tapio lan kirkon uurnalehdosta la 27.8. klo 15. Reitti iltamessupulloepätasaista.kestohetkiä.toon.Tutustula–Laajalahti–Otaniemi–Tapiola.Tapiola–Pohjois-TapioalueenhistoriaanjaluonPieniäpysähdyksiäjarukousMatkanpituusn.8km,n.3h.Huom!MaastovälilläMatkaanomajuomajapieneteväät.Lopuksikirkossa.

KESKIVIIKKOKERHOAVOIN Ohjelma klo 13–14 Tapiolan kirkko. Alussa hartaus ja lopussa rukous. Mukana Katja Hero. Ke 7.9. klo 13 Ukraina valokuvissa Aarne Laasonen kertoo Ukrainan historiasta ja kulttuurista. Kahvit klo 12.30–13 Kahvila Valossa Ke 14.9. Miksi kuulun kirkkoon? Rovasti, kirkkoherra emeritus Antti Rusama. VERTAISTUKEA TAPIOLAN KIRKOLLA Tapiolan AA-ryhmä Onko alkoholi ongelmasi? Ryhmät ma, ke ja pe klo 19−20.45. Mitä Vielä? -ryhmä eläköityneille: tarkastele tilannettasi ja elettyä elämää sekä jaa kokemuksia. Tähtäämme mielekkään ajankäy tön suunnitteluun. 1. ryhmä 8 krt ma välillä 3.10.–28.11. klo 10–12 ja 2. ryhmä ti välillä 18.10.–13.12. klo 10–12. Ryhmien hakuohjeet: aalto nenmailis@gmail.com viim. viela-ryhmalle-jatkoa.www.kirkkojakaupunki.fi/-/mita-15.9.

SE LÖYTYI -MEDIAMISSIO Yksinäisyyskoulutus la 27.8. klo 9.30−15 etäkoulutuksena. Kontaktihenkilökoulutus la 3.9. klo 9−15 Tapiolan kirkolla etäkoulu tuksena. Lisätietoa Jukka Hulmi p. 040 050 3064 ja www.missio2022.fi.

KAHVILA VALO Ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022 13

MUSIIKKI Nuo paikat rakkaimmat – Espoo 50 -fantasiat, kantaesitys pe 26.8. klo 19 Olarin kirkko. Tapiolan Laulu, johtaa Uli Kontu-Korhonen. Tapiolan kuoro, johtaa Pasi Hyökki. Soitinyhtye Vallarit. Pekka Haahti, baritoni. Musiikki: Pärssinen, Wess man, Sibelius, Kähärä, Jalkanen. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Pianokonsertti su 11.9. klo 16 Olarin kirkko. Risto Lauriala, Bach – Chopin. Ohjelma 15/10 e.

RYHMÄT KIRKOLLATAPIOLAN Lukupiiri alk. ti 30.8. klo 13–15. Ohj. Riitta Linnapuomi. Raamattupiiri joka toinen ti alk. 6.9. klo 18.30 Käsityöpiiri ke 10–12. Kristillinen meditaatio alk. to 15.9. klo 18–19. Ryhmä on avoin eikä siihen tarvitse sitoutua. magdaleena.vanne@gmail.com.Tied.

SEURAKUNNISSA

DIAKONIATYÖ Diakoniapäivystys ti klo 10–11, 050 4329 368 tai sähköpostilla dia koniatyöntekijöille. Contact dea con on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email. Diakonialounas / Community lunch 6.9. alkaen Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Ota mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets sold at 11.45–12.30. Please, use the exact amount. Hinta/Fee 3 e. Minikirppis – löytöjä pikkurahalla (käteinen) lähetystyön hyväksi ti klo 10–12 Matinkappeli. tytti.koho nen@evl.fi, 050 365 3779.

seurakuntaTapiolan Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14. Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, TapiolanOsoitteet:tapiolanseurakunta@evl.fikirkko,Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Ajankohtaiset tiedot: espoonseu rakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

Tarja Valtonen 050 040 3852. Lähetyspiiri to klo 15. tytti.koho nen@evl.fi, 050 365 3779. Aamurukoushetki pe klo 8.30. Hannele Selesvuo 050 553 2330. Leipäkahvila 9.9. alkaen pe klo 13–14.30. Maria Virtanen 050 4380 238. Olarin kappeli: Akvarelliryhmä 4.10. alkaen ti klo 18 Ilmoittautumi nen 15.9. mennessä: Päivi Korppi, 050 516 6423, arkisin klo 9–15. Ohjaajana Tytti Seppälä. Omat maalaustarvikkeet. Tarjoilua. Chapple, Iso Omena: Chapple Hangout arkisin klo 13–16. Neulekahvila ma klo13. Minna Martiskainen, 050 330 7129. Miestenvuoro ma klo 13. Minna Martiskainen 050 330 7129. Puhutaan suomea yhdessä ti klo 13–14.30. Naisten saunailta ke 14.9. Hvit torp. Iltapala 3,5 e. Lähtö omin kyydein Matinkappeli klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Tied. ja ilm. Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään 3 arkipäivää aikaisem min. Syksyn muista illoista ilmoite taan myöhemmin. Seniorikerhot: ma klo 13 Matin kappeli, ke klo 13 Olarin kappeli, to klo 13 Olarin kirkko. Olarin PorinaPorukka 30.8. alkaen ti klo 10 ValoEmy:n tilat, Maapallonkatu 8 E–F. Minna Martis kainen p. 050 330 7129.

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA Konfirmaatiomessu la 27.8. klo 11. Hvittorp I -rippikouluryhmä. Tiiho nen, Malkamäki. Konfirmaatio Houseband. Iltamessu la 27.8. klo 18. Messu liittyy Espoo-päivän pyhiinvaelluk sen (ks. alla). Tervonen. Messu su 28.8. klo 10. Koivupuistorippikouluryhmän konfirmaatio. Ristimäki, Malkamäki. Konfirmaa tio Houseband. Viikkomessu ke 31.8. ja 7.9. klo 8. Konfirmaatiomessu la 3.9. klo 11. Hila-rippikouluryhmä. Hero, Malka mäki. Konfirmaatio Houseband. Messu su 4.9. klo 10. Törmälä-rippi kouluryhmän konfirmaatio. Luo makunnan sunnuntai. Koivisto, Jurmu.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapio lan seurakunnan Facebook-sivulla. RETRIITTI Pe 2.9. klo 18–su 4.9. klo 15 Hvit torp. Ilm. viim. pe 26.8. Mahdolli suus olla rauhassa Jumalan edes sä. Tied. retriitin ohjaaja Ossi Tervonen, 040 525 0251, ossi. tervonen@evl.fi. Hinta espoolaisil le 90 e, muille kuin espoolaisille 140 e, opiskelijoille 45 e, sis. täysihoito ja majoitus 1-hh. sekä liinavaatteet. Tiedustele peruutus paikkoja ja maksuavustusta.

KUOROT KIRKOLLATAPIOLAN Tapiolan seurakunnan kamari kuoro to klo 18–20.30 alk. 25.8. Uudet laulajat, tervetuloa! Sovi koelaulu: liisa.malkamaki@evl.fi tai 046 920 9017. Lapsikuoro GospelKids alakoulu ikäisille ma klo 17.30. Nuorten lauluyhtye Dulcis joka toinen mai klo 18.30. Kuoro Kaikille ti klo 13.30−14.30 alk. 6.9. Yllä olevat kuorot tied. ja ilm. elina.jokivuori@evl.fi, p. 040 513 0845. LAPSET JA PERHEET Ryhmät kokoontuvat Tapiolan kirkolla. Avoin aamu perheille ma klo 9–12. Leikkiä, laulua, yhdessäoloa. Klo 10 yhteinen aloitus ja musiikkihetki. Maksuton aamupuuro Kahvila Valossa klo 9–10. Mukana Miia Raninen ja Eevi Soikkeli. Tied. TAPAHTUU 26.8.–9.9.

La 1.10. Riuttarannan leirikeskuk sessa Vihdissä. Ulkoilua, pelejä, askartelua, leikkiä, hyvää ruokaa ja kirkkohetki. Lähtö tilausbussilla Kauniaisten kirkon alapysäkiltä klo 9, paluu klo 16. Ilm. srk-toimistoon viim. 26.8. p. 050 500 9000

MUSIK Jubileumskonsert Diakonin firar 150 år i Finland fr 2.9 kl. 18.30 med Kristian Meurman & The Meurman Family Band och Mauriz Brunell, Esbo domkyrka. Hedersgäst biskop Bo-Göran Åstrand. Kl. 17–18 mingel och salta tilltugg i Församlingsgår den, Kyrkstranden 2. Vill du sjunga i kör? Esbo svenska församling har körer för barn och vuxna. Kontakt och anmälning: Eeva-Liisa, eeva-liisa.malmgren@ evl.fi, Mauriz, mauriz.brunell@evl. fi, Nina, nina.kronlund@evl.fi. Info på esboforsamlingar.fi

ASETU SEURAKUNTAVAALEISSAEHDOLLE 15.9. MENNESSÄ Tarkemmat tiedot ja ohjeita vaalitwww.kauniaistenseurakunta.fi/jawww.seurakuntavaalit.fi PERHEETMONIKULTTUURISET

SEBASTOKSESSAPERHEKERHO Maanantaisin alk. ma 29.8. klo 9.30–11 yhdessäoloa ja vertaistukea lapsiperheille Sebastoksessa, os. Kauniaistentie 11.

ISOVANHEMMILLELEIRIPÄIVÄ JA LASTENLAPSILLE

Su 28.8. klo 13 saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula, kant tori Teija Palolahti. Su 4.9. klo 13 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen, kanttorina Teija Palolahti. Kirkon osoite Yhtiöntie 33.

YHDEN PERHEIDENVANHEMMANLEIRI Riuttarannan leirikeskuksessa 5.–6.11. Leirillä lapsille ja aikuisille omaa ja yhteistä ohjelmaa: Keskus teluja, leikkejä, ulkoilua, rentoutu mista, hyvää ruokaa ja saunomista. Aik. 25 e, lapsi 5 e, alle 3 v. maksu ton, lakanat + pyyhe 12 e/hlö, sis. kulj. ja täysihoidon. Lähtö kirkon pysäkiltä la klo 9.30 ja paluu su klo 16. Ilm. viim. 14.10. kauniaisten. suom.srk@evl.fi tai p. 050 500 9000. Esbo församlingsvenska Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och eÖppetpost. för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 esbosvenskaforsamling@evl.fi3000

ALAKOULUIKÄISILLE Syysleiri Eerikkilän urheiluopistol la pe-su 7.–9.10. Syysloman puuhapäivät Tapiolan kirkolla ma–pe 17.–21.10. Kirkkoyö 5.–6.luokkalaisille Tapio lan kirkolla 4.–5.11. Lisätiedot ja ilmoittautumisoh jeet (alakouluikäiset)www.paheksuvakirahvi.fi

Pirjo.famuMukanaaik.leirikirjettäikäIlmoitakauniaisten.suom.srk@evl.fi.taiosallistuviennimetjalastensekäruokavaliotjakotiosoitevarten.Leirimaksu20eja10elapsi,alle3v.maksuton.perhetyöntekijäSanni-jaHugo1v10kkjadiakonissa

Joka toinen la klo 10–11.30 Sebas toksessa alk. 27.8. keskusteluja ja kokemusten vaihtoa mm. maahan muutosta ja perhe-elämästä. Ryhmässä puhutaan ja harjoitel laan suomen kieltä. Ohj. psykologi Milena Raitmaa. Ilmoitt. yilcedmi lena@yahoo.es.

KEITTOLOUNAS Kahvila Valossa to 1.9. ja 8.9. klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, lapset 2 e, alle 3v ilmainen. Käteismaksu. L,G. Leipä, leikkeleet, kahvi, tee, mehu, pulla ja keksi sisältyy hintaan. Lähimmäisen lounas ti 6.9. klo 11.30 Kahvila Valo. Diakonia 150 v. -juhlavuoden ja lähimmäisen viikon kunniaksi järjestetään juhlal linen keittolounas. Voit tulla ystä vän kanssa (kaksi lounasta yhden hinnalla) tai ostaa lounaan vähäva raiselle. Tied. Anna Handroo, p. 040 572 1242.

B ARN OCH FAMILJ Familjeklubbar Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisda gar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Tors dagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell. Familjer i rörelse lö 10.9 kl. 10–11.30 i Esboviken. Ny tvåspråkig motionsklubb för barnfamiljer. Mer info: esboforsamlingar.fi Escape Enä-Seppä-läger på svens ka och finska veckoslutet 23–25.9 för 12–14-åringar. Temat inspirerat av Escape Rooms-spel. Busstran sport till Enäseppä. Pris 35 e. Elektronisk anmälan 1.6–2.9 på esboforsamlingar.fi. camilla.dannholm@evl.fiFrågor: Stilla dig på retreat fr-sö 23–25.9 på Snoan i Lappvik. Landa i dig själv, få kunskap om tron i vardagen tillsammans med retreatledare Anna-Maria 26.8.–9.9.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ To 8.9.2022 klo 10–15 Velskolan leirikeskus. Ilm. ja tied. viim. ma 29.8. diakoni Mirka Renvall, p. 040 432 6587. Hinta 15 e/hlö sisältää bussikuljetuksen, lounaan ja kahvit sekä mukavaa ohjelmaa ja iloista yhdessäoloa. ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua 358rapeuttiSolmu-parineuvoja,perhetyöntekijä,sielunhoitoteKristiinaLarjava,p.0501064taikristiina.larjava@evl.fi. seurakuntasuomalainenKauniaisten

LAPSIKUORO SINGING SUNS Lapsikuoro 1.–4.-luokkalaisille tiistaisin alk. 13.9. klo 14.30–15.15 Mäntymäen koululla. Ensimmäinen tapaaminen Mäntymäen koulun sisääntuloaulassa. Harjoitukset siirtyvät kirkolle kirkon remontin valmistuttua. Kuoroa johtaa Teija Palolahti, apuopettajana Katri Kallio. Tervetuloa myös uudet laulajat! MESSUKUORO Messukuoro tiistaisin alk. 6.9. klo 17–19 Sebastoksessa. Remontin valmistuttua harjoitukset kirkon yläsalissa. Uudet laulajat tervetul leita!

S. Leveys14 87 mm korkeus korkeus 180 mm SEURAKUNNISSA TAPAHTUU

14 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ Päiväraamattupiiri kokoontuu joka toinen to alk. 15.9. klo 14 Raamattuopiston tiloissa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio. Avoin ryhmä, ei erillistä ilmoittautumista.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 5.9. klo 18.30 Raamattuopis ton tiloissa, Helsingintie 10. Joka toinen ma. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio. Avoin ryhmä, ei erillistä ilmoittautumista.

HYVÄN YSTÄVÄKERHOTUULEN Ti 6.9. klo 13 Sebastoksessa. ILON RYHMÄ Ti 6.9. klo 15 Sebastoksessa.mielenterveysryhmä

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 kauniaisten.suom.srk@evl.fi9000 Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11 Kauniaisten kirkko on pois käy töstä remontin vuoksi. Arvioitu valmistuminen lokakuussa 2022. MESSUT JA KIRKKOKAHVIT METODISTIKIRKOSSAKAUNIAISTEN

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma 5.9. klo 12.45 hartaus ja kahvi la klo 13–15 Sebastoksessa.

NAISKUORO ACCABELLA AccaBella joka toinen ke alk. 7.9. klo 17.30–19.30 Sebastoksessa. Tervetuloa myös uudet laulajat!

H ÖGMÄSSOR Esbo domkyrka sö 28.8 kl. 10. Espoo juhlii – Esbo firar! Tvåspråkig festmässa då Esbo stad fyller 50 år. Ertman, Marja Malvaranta, Ari Paavilainen, Brunell, Petri Koivusa lo. Karabacka kapell sö 4.9 kl. 10. Kanckos, Kronlund. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 4.9 kl. 12.15. Högmässa med konfirmation. Jäntti, Brunell, Dannholm. Olars kyrka on 7.9 Grill och chill för unga, ungdomsmässa kl. 19. Grillen värms kl. 17. VUXENVERKSAMHET Symamsellerna ti 6.9 kl.16–20. Handarbetsgruppen som jobbar för mission och internationell diakoni är tillbaka efter sommarpausen. Vita huset, Prästgårdsg.1. Torsdagsträffen to 8.9 kl. 13–14.30 i Södrik kapell.

Miia/041 5398 701, myös WhatsApp. Avoin aamu perheille ti klo 9–12. Mukana Miia ja Eevi. Sylivauvaryhmät torstai-iltapäivi sin. Jaamme vauva-arkea ja vahvis tamme vanhemmuutta. Vauvoille jakamaton huomio musiikkihetkes sä, jossa lorutellaan, lauletaan, tanssitaan ja soitetaan. Tied. ja ilm. Miia/041 539 8701 tai miia.rani nen@evl.fi.

Avliden/Hautaan siunattu Rauni Rakel Alice Elf 94 år, Jarl Erik Grönberg 92 år, Rita Rosmaj Grönholm 81 år, Maj-Britt Christi na Holmström 78 år, Maj-Britt Elvira Kienanen 93 år, Greta Hele na Kronqvist 91 år, Anita Solveig Palin 84 år, Anne Christine Simonsén 86 år, Sigurd Ingmar Ståhls 89 år, Anneli Elisabeth Wahlroos 83 år, Lise Anne-Char lotta Winqvist 85 år, Lars-Olof Roger Österman 74 år.

Elämänkaari SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022 15

International Adult Choir, Soukka chapel, Soukankuja 3, about every other Sat 3.9.–3.12. from 18 to19.30. The following languages are being used in the Choir: Finnish, English, Russian, Armenian and Arabian. There is no need to be professional in the field. For more information you may contact: Sirarpi Tovmasyan (Sira), 0440 767 614, sirtov2004@yahoo.com. See more: nat.fi/osallistu/colourful-espoowww.espoonseurakun Yhteiset Ekumeeninen Ristisaatto la 27.8. klo 10–n. klo 18. Luonnossa vaelta mista, kirkkotiloihin tutustumista, hiljentymistä ja hartauden viettoa kaikille pyhiinvaelluksista, luonto hengellisyydestä ja ekumeniasta kiinnostuneille pääosin ulkona. Aloitus klo 10 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Rukoushetki. Kahvitarjoilu. (2,4 km kävelyä). Klo 12 Ingaksen pappila, Ingaksentie 9. Hetkipalvelus. Kevyt lounas 5 e. (3,8 km kävelyä). Klo 14 Oittaa, ortodoksinen vedenpyhitys. (4,4 km kävelyä). Klo 16 Ekumeeninen keskus, Myllyjärventie 9. Katolinen messu. Grilliruokia. Sään mukainen varustus, vesipullo, vaellukseen sopivat jalkineet ja käteistä lou naan hinnan verran. Vaelluksen kokonaispituus on n. 11 km. Järjes täjinä Espoon ja Kauniaisten eku meeninen toimikunta, Helsingin ortodoksinen seurakunta, Kauni aisten metodistiseurakunta, Studi um Catholicum sekä Espoon ja Kauniaisten ev.lut. srk:t. Seitsemän seurakunnan körttiilta Hvittorpissa, Hvittorpintie 243, 02430 Masala, Kirkkonummi ke 31.8. klo 18. Klo 18 kahvitus, siionin virsiseurat alkavat klo 19. Puhujina Arja Majuri, Simo Juntunen, Hannu Pöntinen ja Kaisa Tuokko. Arjen irtiotto 19.–23.9. Hvittorp. Räätälöi päivistä itsellesi 1–4 vrk:n kokonaisuus ja lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom! ma klo 14.30–ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa 8.8.–5.9. Ensikertalaiset etusijalla. Linkki ilmoittautumiseen: https:// tinyurl.com/44n5bcrp. Diakonian retkipäivä to 8.9. klo 10–15 Velskolan leirikeskus. Ilm. ja lisätiedot viim. ma 29.8. diakoni Mirka Renvall, p. 040 432 6587. Hinta 15 e/hlö sisältää bussikulje tuksen, lounaan ja kahvit sekä mukavaa ohjelmaa ja iloista yhdes säoloa.

SEURAKUNTAOLARIN Kastettu Aila Lilya Eliisa Aston, Alma Viktoria Autio, Aaron Eino Alvar Ilola, Emma Johanna Ravander, Rauha Kristiina Rinne, Felix Kaius Väisänen. Avioliittoon kuulutettu Jani Pekka Henrikki Mattila ja Tuuli Maria Härkönen, Jari Pette ri Toivanen ja Saara Eveliina Nyberg. Hautaan siunattu Teija Irene Lies 52 v, Erkki Juhani Mitro 79 v, Veli-Matti Ruuskanen 73 v, Veli Matti Suoanttila 59 v, Ulla Maria Utter 84 v, Leena Maria Virtanen 56 v.

SEURAKUNTATAPIOLAN Kastettu Jesper Antero Föhr, Miko Kaspi an Sisu Heino, Sointu Minttu-Lii sa Heino, Hans Hermanni Hellas, Melissa Vadam. Hautaan siunattu Ilkka Antero Juvonen 78 v, Veli Juhani Korkala 75 v, Ritva Elisa bet Laine-Juva 79 v, Matti Juhani Oskari Olin 73 v, Paula Maija-Lee na Räikkönen 85 v, Juho Erkki Saarikoski 85 v, Erkki Olavi Tuompo 76 v, Seppo Juhani Vuorio 86 v. ESBO FÖRSAMLINGSVENSKA

Böckerman. Kontaktperson; kaplan Heidi Jäntti, heidi.jantti@evl.fi, 040 531 1046 DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sand berg@evl.fi, Henrik 050 597 3313, henrik.tuohino@evl.fi samt What sApp eller elektronisk asiointi.espoonseurakunnat.fi.tidsbokning De bostadslösas natt – Diakonin samlar in nya yllesockor och -van tar, duschtvål och deodorant till de bostadslösas natt. Lämna in senast 14.10 till vaktmästaren, Kyrkogatan 10. Grankulla församlingsvenska Församlingskansliet: Kavallvä gen 3. öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar tfn.stängt.050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11 HÖGMÄSSA SÖ 28.8 Kvällsmässa i Sebastos kl. 18. Kaffeservering. SÖ 4.9 Högmässa i Sebastos kl. 12. Kaffeservering. FAMILJELYKTAN TI 30.8 och 6.9 i Sebastos. TISDAG 6.9 Diakonimottagning och brödutdel ning i Sebastos kl. 9.30–10.30 Glad idag – tvåspråkig mental vårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i metodistkyrkan kl. 18. KYRKOSYFÖRENINGEN ON 7.9 i Sebastos kl. 13. International Colourful Christian Worship Service in Suvela Chapel, Kirstintie 24, on 28 Aug, 11 Sep, 9 Oct, 13 Nov, 11 Dec at 3 pm. Sunday school for children in Finnish. The service is bilingual, English–Finnish. Refresh ments and fellowship after the service. Arabiankielinen Rauhan kuoro joka toinen la klo 18 Uutun kappe lissa. Lisätiedot arabiankielisen työn ohjaaja Mirna Nadra p. 050 472 9780. Kansainvälinen TZ-kuoro ti klo 18 Uutun kappelissa (alk. 23.8). Hen gellisiä lauluja venäjäksi, englan niksi, arabiaksi, suomeksi, hepre aksi, latinaksi ja espanjaksi. Tie dustelut Vadim Rozhnovskiy 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl. fi.

SEURAKUNTASUOMALAINENKAUNIAISTEN Hautaan siunattu Pekka Juhani Haapala 69 v, Leena Marjatta Hänninen 74 v, Liisi Kaarina Mattila 88 v.

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURA KUNTA Kastettu Olivia Isla Aurora Dufva, Leona Javori, Divine Henriette Alexan dra Kodia-Ndundu, Oskar Wil liam Kotivuori, Kaapo Juhani Laurila, Emma Maria Marttinen, Eeva Alma Johanna Rankila, Edvin Rinta, Joel Erik Oskar Rönnholm, Linus Kaino Sakari Saarinen, Eléa Samira Sanchez, Maija Mailis Schubert, Pauli Vilhelmi Taipale, Miisa Ellen Tawast, Aapeli Vilhelm Tokola. Hautaan siunattu Maarit Hannele Heikkinen 49 v, Anu Helinä Jäneskallio 67 v, Ossi Martti Lautala 83 v, Olof Gustaf Lindroos 75 v, Anneli Nykänen 79 v, Eino August Salokannel 99 v, Timo Tapani Törnqvist 69 v.

SEURAKUNTAESPOONLAHDEN Kastettu Helmi Alissa Hirvonen, Leon Aleksander Lehmusvyöry, Eetu Alarik Mertoniemi, Juuso Benja min Mertoniemi, Viljo Samuel Nyholm, Jesperi Samuel Pelto nen, Robin Olavi Ristiluoma, Savanna Malia Tiitto, Henri Tom Vanhalakka, Romeo Edvin Väli mäki. Avioliittoon kuulutettu Kimmo Kalevi Kotisalo ja Nina Anita Pöyry. Hautaan siunattu Soile Alina Maria Heinonen 84 v, Sinikka Marjatta Kaario 73 v, Kari Markus Kolu 86 v, Mirja Helena Luoto 77 v, Ensi Uolevi Palokun nas 89 v, Anja Oili Ireene Snell man 88 v, Raija Sanelma Viljanen 85 v.

SEURAKUNTALEPPÄVAARAN Kastettu Pihla Cirilla Annikki Ojaranta, Milo Manuel Lion Rentola, Luna Sofia Savolainen. Avioliittoon kuulutettu Valtteri Otto Valentin Happonen ja Pauliina Iida Maria Varjonen, Roni Ilmari Vuori ja Oona Emilia Pulkkinen. Hautaan siunattu Kalle Eemil Heikkinen 81 v, Kim Lennart Karvonen 57 v, Rauno Kalevi Kähönen 76 v, Pirkko Anneli Pesonen 87 v, Eino Johan nes Ruuskanen 85 v, Marja Irmeli Salo 63 v, Eero Antero Sorvala 80 v, Jussi Antero Suutala 74 v, Elli Martta Vaittinen 99 v.

PERJANTAINA 2.9. Jubileumskonsert Diakonin firar 150 år i Finland fr kl. 18.30 med Kristian Meurman & The Meurman Family Band och Mauriz Brunell i Esbo domkyrka, Kyrkparken 5. Hedersgäst biskop Bo-Göran Åstrand. Kl. 17–18 mingel och salta tilltugg i Församlingsgården, Kyrk stranden 2. SUNNUNTAINA 11.9. Pianokonsertti klo 16 Olarin kirk ko, Rälssitilankuja 1. Risto Lauriala, Bach, Chopin. Ohjelma 15/10 e. Torstaina 25.8. Why so Myrtsi -kaupunginosa juhlan minikonsertit klo 17–19 Vantaalla Myyrmäen Virtakirkos sa, Rajatorpantie 8. Klo 17 Ur po Pakarinen: Sävellyksiä Raa matun Psalmeista. Klo 18 Pertti Lehto, baritoni: Merikannon kau neinta laulumusiikkia, säestäji nä Ritva Holma ja Jussi-Pekka Heikkilä. Klo 19 Ariel Neulaniemi Trio. Kunkin konsertin kesto noin 30 min. Vapaa pääsy. Smoothiebaari, smoothiet 2 e/kpl. Lauantaina 27.8. Oblivion-konsertti klo 16 Hel singissä Käpylän kirkossa, Met solantie 14. Anthony Marini ja Liis Marini, viulu, Laura Kajander, alttoviulu, Lea Pekkala, sello. Va paa pääsy, ohjelma 10 e. Sunnuntaina 28.8. Kansanlaulumessu klo 10 Hel singissä Pitäjänmäen kirkos sa, Turkismiehenkuja 4. Jukka Suonoja, liturgi, Jukka Vanne, saarna, Kylli Ahola, kanttori, ja soitinyhtye. Runoilija Anna-Mari Kaskinen on sanoittanut tuttui hin kansanlaulumelodioihin uu det sanat jumalanpalveluksen osia mukaillen. Voit tulla kan sallispuvussa, kansanomaisessa puvussa tai somistamalla asua jollakin kansallispuvun osalla, kuten huivilla tai liivillä. Vapaa pääsy, kolehti nimikkolähettien Päivi ja Sakari Löytyn työn tuke miseen Namibiassa Suomen Lä hetysseuran kautta. Viapori Jazz: Kaanaanmaa 20 vuotta klo 15 Helsingissä Suo menlinnan kirkossa, Suomenlin na C 43. Jukka Perko, saksofo ni, ja kamariorkesteri Virtuosi di Kuhmo. Suomalaisten sydämiä koskettanut virsialbumi Kaa naanmaa täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Konsertissa kuullaan al bumin uudelleen sovitettuja me lodioita. Liput 32 e Lippu.fi Maanantai 29.8. Kohti Kreikkaa! klo 19 Vantaalla Hakunilan kirkossa, Hakunilan tie 48. Kamarikuoro Vivacen läh tökonsertti ennen kuorokilpailu matkaa. Vapaa pääsy. Kamarikuoro Vivacen lähtökonsertti ennen kuorokilpailumatkaa Kreikkaan on maanantaina 29.8. kello 19 Vantaalla Hakunilan kirkossa. Konserttiin on vapaa pääsy.

IMMONENALINAIDAAROTUOMAS

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. 16 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 12/2022

juhlii -viikon ohjelmaa. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 27.8. ”Pohjoisen ääniä” -konsertti klo 20 Espoon tuomiokirkko, Kirkko puisto 5. Cantio Laudis -kuoro (Oulu), johtaa Olli Heikkilä. Rebek ka Lohi, viulu; Riku-Ville Heikkilä, sello; Antti Heikkilä, urut. Konser tissa kuullaan mm. J.S. Bachin barokkikoraaleita, pohjoismaisia hengellisiä kuoroteoksia sekä suomalaisia ohjelmamaksu.vapaasekakuorohelmiä.kansallisromanttisiaKonserttiinonpääsy,vapaaehtoinenkäsi

PERJANTAINA 26.8. Nuo paikat rakkaimmat – Espoo 50 -fantasiat, kantaesitys klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Tapiolan Laulu, johtaa Uli KontuKorhonen. Tapiolan kuoro, johtaa Pasi Hyökki. Soitinyhtye Vallarit. Pekka Haahti, baritoni. Musiikki: Pärssinen, Wessman, Sibelius, Kähärä, Jalkanen. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Laulaja-lauluntekijä Ylva Haru soolokeikalla klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Suo menkielistä folk/rock-americana -henkistä musiikkia, vahvaa tulkin taa ja tarinankerrontaa. Espoo

Kirkoissa soi

TORSTAINA 25.8. Tahdon laulaa – sana kantaa. Yhteislaulutilaisuus Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2, tai hyväl lä ilmalla kappelin läheinen tori klo 18. Tule mukaan laulamaan yhdes sä tuttuja hengellisiä lauluja. Urkuyö & Aaria: Venetsialaiset – Suomalainen Barokkiorkesteri klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirk kopuisto 5. Suomalainen barokki orkesteri ja Kreeta-Maria Kentala, viulu ja liidaus. Georg Friedrich Händel, Johann Sebastian Bach. Liput: lippu.fi, urkuyofestival.fi.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Laulaja-lauluntekijä Ylva Harun soolokeikka perjantaina 26.8. klo 19 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallion katu 2. Keikka on osa Espoo juhlii -viikon ohjelmaa. Vapaa pääsy.