tienraivaajaSuomalaisenauttamisennaisia s. 12 hautauksestariitelevätOmaisetyhäuseammin s. 20 Tyyneyttä Retkahtanut räppäri Redrama haluaa hyväksyä tosiasiat s. 18 HYVÄN TÄHDEN. 25.8.2022 12 kirkkojakaupunki.fi
VAIKKA KHOMEINISTA ON aika jo jättänyt, hänen anta mansa määräys on edelleen voimassa. Iranilainen isla milainen säätiö on jopa luvannut Rushdien surmaami sesta parin miljoonan dollarin suuruisen palkkion. Muslimijohtajan määräämä tappotuomio muutti Rushdien elämän. Hän piileskeli käytän nössä koko 1990-luvun. Viime vuosina hän on elänyt melko normaalia elämää New Yorkis sa ja, kuten puukotus osoittaa, turvatoimet hänen ympärillään ovat jo Rushdienhöllentyneet.tapaus– tai pikem minkin Khomeinin tapaus – on surullinen esimerkki uskontoa polttoaineenaan käyttävästä fa natismista ja fundamentalismis ta. Se on myös malliesimerkki yrityksestä kaventaa kirjailijan sanan- ja ilmaisunvapautta.
Välinpitämättömyys ja kylmyys löytävät helposti sanansa, mutta tosiystävyys puhuu surun ja hiljaisuuden kielellä.
FILOSOFI ROUSSEAUJEAN-JACQUES(1712–1778)
ON ERI ASIA puhua vain omasta puolestaan ja lausua mielipiteenään, että jokin loukkaa minua ja minun va kaumustani kuin mennä Jumalan tai hänen profeet tansa selän taakse julistelemaan yleismaailmallisia tuomioita. Tämä koskee myös meitä kristittyjä. JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
” AJATOLLAH KHOMEININ OLISI ILMAN MUUTA PITÄNYT JOUTUA TILILLE SANOMISISTAAN. Parane pian, Salman Rushdie EilenIankaikkisestiTänään 25.8.2022 12
Kirkko ja kaupunki
Moni ei uskalla sanoa surevalle mitään, ettei vain sanoisi jotain väärää. Riittää, jos vie vaikka ruokakassin tai laittaa viestin, että olen täällä, jos tarvitset.
Toisaalta Khomeinin tappokäsky tuo selkeästi esiin myös sen, että tässä maailmassa on oikeuksia, jotka menevät sananvapauden edelle. Tarkoitan Khomeinin sananvapautta ja Rushdien oikeutta henkeen, tervey teen ja Vaikkatyöhön.ajatollah Khomeini olisi aikanaan ollut liik keellä kuinka hurskain ja vilpittömin mielin ja pyhää kirjaansa kunnioittaen, hänen olisi ilman muuta pi tänyt joutua tilille sanomisistaan jo ajan rajan tällä puolen.
RAUHALAANSSIKUVITUS:
MARTTALIITON PÄÄSIHTEERI MARIANNE EEVA-LEHDESSÄHEIKKILÄ8/2022 Tosi ystävä ei jätä ystävää ahdinkoon – joka niin tekee, hylkää myös Kaikkivaltiaan.
Pääkirjoitus KIRJAILIJA SALMAN RUSHDIE haavoittui pari viikkoa sitten vakavasti. Häntä puukotettiin tilaisuudessa, jos sa hänen oli tarkoitus pitää puhe. Salman Rushdie on elänyt suuren osan elämästään kuolemanvaarassa, sillä 33 vuotta sitten silloinen Ira nin ylin uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini ke hotti maailman muslimeja tappamaan hänet. Ajatollah Khomeinin langettama kuolemantuomio johtui Rushdien kirjoittamasta romaanista Saatanalli set säkeet, jonka Khomeini katsoi loukkaavan profeet ta Muhammadia. Siihen aikaan ei puhuttu vielä viha puheesta. Khomeinin käsky on siitä kuitenkin malli esimerkki.
kirkkojakaupunki@kirkko_kaupunkikirkkojakaupunkikirkkojakaupunki
KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN Seuraava lehti ilmestyy 8.9. Toinen lähtee, toinen jää. Elämän rajallisuus ja hauraus muistuttivat jälleen itsestään. Jumala, ota vastaan loputtomatvaikeimpinaLohdutamiksi-kysymykseni.jakannahetkinä.
JOBIN KIRJA 6:15
– Aina kun lähden eskarista, tuntuu, kuin oli sin taas lomalla. On kiva päästä päivän jälkeen kotiin.
1 Jätit tutun muutosesikoulunpäiväkodin,englanninkielisenkunaloititLaugh&Learn-Pohjois-Haagassa.Miltätuntui?
”Huudamme opettajalle, että elefantti ei ole kirahvi” Linnea Ylänteestä, 6, tuli tänä syksynä eskarilainen. Hän aloitti englanninkielisen esikoulun, jossa pomppii oikea kani.
– Kaksi parasta kaveriani tulivat samaan esi kouluun, ja olen tutustunut uusiinkin lapsiin. Leikimme tänään eläinlääkäriä ja hoidimme sai rasta gorillaa. Meillä oli hauskaa. 2 Miten esikoulu on käynnistynyt? – Sain esikoulua varten uuden repun, penaalin ja tuoksukumeja: pinkkejä, vihreitä, keltaisia ja sinisiä. Odotan eskarissa suomen
– Ilahdun aina, kun pupu pomppii viereeni. Pupun kanssa voi olla vierekkäin, ja sitä voi myös paijata. Se on tosi söpö.
4 Joistakuista tuntuu vaikealta, kun loma loppuu ja syksy alkaa. Miten neuvoisit heitä?
– Söimme tänään keittoa, jossa oli nakkeja. Ruoka on parempaa kuin vanhassa päiväkodissa.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ tunteja, askartelua, leikkitunteja ja matikkaa. Osaan jo numeroita ja olen kiinnostunut kaikesta matikasta, mitä olen nähnyt.
– Eskarissa kiinnostavin asia on musta poikapupu Pippuri. Sillä on häkki pöydän alla, koska se tykkää piiloutua vähäsen. Välillä pupu saa hypellä vapaana huoneessa.
– Kesä on lempparivuodenaikani, mutta vesilätäköt ovat parhaita syksyllä.
– Jännitti, kun astuin sisään ensimmäisen kerran, mutta voitin pelon ja menin vain. Olen aika rohkea ja tykkään olla uusi lapsi esikoulussa.–Esikoulussa on paljon tilaa ja paremmat lelut kuin päiväkodissa. Siellä on myös Pet Shop -lelu ja, jotka ovat lemppareitani, ja yksi huone täynnä kaikenlaisia pelejä. Ulkona on leikkimökki ja iso merirosvolaiva, jossa on portaat ja liukumäki.
– Eskarissa ei nukuta yhtään, siellä tehdään vain ahkerasti koulujuttuja ja leikitään. On tosi hyvä, että siellä ei nukuta. – Yksi opettaja on hassu ja yrittää huijata mei tä. Sitten me huudamme opettajalle, että elefant ti ei ole kirahvi.
Viisi vastausta KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 3
3 Mikä on esikoulunparastakäymisessä?
5 Mikä sinulle on pyhää? – En lempiikinätahdoluopualeluistani.
”
Ruis maistuu suomalaisille
R ukiin historiaa ja sen merkitystä suomalaisille avaa Annika Lutherin tuore tietokirja Rukiin viljava historia (S&S). Lukion bio logianopettajana toiminut Luther kiinnostui rukiista alunperin työn sä kautta.Ruistaviljeltiin aikojen alussa Keski-Aasiassa, Turkin ja Afganistanin välisellä alueella. Sieltä turkkilaiseksi rikkaruohoksi nimitetty kasvi kul keutui yhä pohjoisempaan, luultavasti muita vil joja sisältävien kylvöpussien mukana. Suomessa rukiin viljelyn on arveltu alkaneen keskiajalla. – Suomessa on viljelty myös ohraa ja kauraa, mutta kansa on ruokittu rukiilla. Talven yli sel viytyminen riippui siitä, miten monta ruissäkkiä viljelijällä oli aitassa. Ristipölytyksen ansiosta eri alueille kehittyi suuri määrä ruislajikkeita, joista valtaosa on nykyään hävinnyt, Luther kertoo. Ruis soveltui paitsi Suomen karuun maape rään myös täällä harjoitettuun kaskiviljelyyn. Moni suomalainen pystyi saamaan oman tilan siten, että poltti ja raivasi metsää peltoalaksi. RUKIIN VAHVA asema näkyy eri tavoin Suomen kansanperinteessä. Karjalassa esimerkiksi palvot tiin ruisjumala Ronkateusta, jonka Mikael Agri cola mainitsi vuonna 1551 suomentamiensa Psal mien esipuheessa. Kantelettaresta puolestaan löytyy useita rukiin viljelyyn ja jauhamiseen liittyviä runoja. – Lohjan Pyhän Laurin kirkossa on maa laus pyhästä Laurentiuksesta, joka legen dan mukaan poltettiin kuoliaaksi halste rilla. Paikalliset isännät tulkitsivat maala uksessa olevan halsterin peltojen tasaa misessa käytetyksi lanaksi, ja kokivat suojeluspyhimyksen sen vuoksi erityi sen tärkeäksi, Annika Luther selvittää. Eino Leinon tunnetussa runos sa Nocturne puhutaan kauniin sä kein ruislinnusta. Kyseessä on kui tenkin suomalaiseen maisemaan aiemmin kiinteästi kuulunut laji, ruisrääkkä. Ruispellossa pesinyt rääkkyvä-ääninen lintu on vilje lymenetelmien muuttuessa ka
Ruisleipä on äänestetty Suomen kansallisruoaksi. Niin vahvasti alkujaan turkkilaisena rikkaruohona pidetty kasvi on juurtunut tänne Pohjan perukoille.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ISTOCK 4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022
Karjalassa palvottiin ruisjumala Ronkateusta.
donnut Suomesta lähes kokonaan. Luther kuuli ruisrääkän äänen ensimmäisen kerran toistakym mentä vuotta sitten Virossa. – Aikanaan rukiin seassa kasvoi myös paljon ruiskaunokkia. Nykyään sitä näkee pääasiassa viljel tynä puutarhakasvina. Kukka tunnetaan muun mu assa Kokoomuksen ja Päijät-Hämeen tunnuksena.
Sanan selitys Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse.
Onko kristinuko sama eri kielillä? Miten rippikoulu vaikutti sinuun? SAITKO RIPPIKOULUSTA ELÄMÄÄSI jotain uutta, olitko siellä oma itsesi, sujuiko kaikki hyvin? Entä oliko rippi koululla vaikutusta kaverisuhteisiisi tai ajatuksiisi kristin uskosta?Kerro kokemuksistasi 30.8. mennessä nettiosoitteessa kirkkojakaupunki.fi/kysely. Arvomme vastaajien kesken leffalippuja. Vastauksia käytetään lehtijutussa.
– Suomen satavuotisjuhlavuonna viisi vuotta sitten ruisleipä äänestettiin meidän kansallisruo aksemme, joten ei rukiin viljeleminen ole mitään kuolevaa perinnettä, Luther toteaa. Rukiista ei tehdä pelkästään leipää. Luther on tutustunut muun muassa maustettuihin ruis jyviin, joita voi käyttää riisin vaihtoehtona. Hän mainitsee myös Etelä-Pohjanmaalla Isossakyrössä toimivan Kyrö Distillery -tislaamon, jonka yhtenä tuotteena on ruisviski.
JANNE SAARIKIVI
EISKONENHANS
suomalaisille
■
ISTOCK
KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 5
SANOTAAN, ETTÄ EVANKELIUMI on kaikille kansoille. Mutta onko kristinusko sama eri kielillä? Näennäisen tyhmä kysymys ei ole älytön. Eri kielten sanat muodostuvat ja kytkeytyvät toisiinsa eri tavoin, luovat erilaisia assosiaatioita. Esimerkiksi vanhurskas on sisäpiirien kristillinen sana, mutta vain suomeksi. Muissa kielissä sana on aivan ym märrettävä. Englanniksi vanhurskaus on rightneousness, oikeudenmukaisuus. Raamatun alkuperäistekstin kreikankielinen sana on dikaiosyne. Kun Kreikassa oli levottomuuksia ja vaadittiin hallituksen eroa, huomasin, että katujen oppositio vaa ti dikaiosynea, siis oikeudenmukaisuutta tai mahdollises ti vanhurskautta.Vanhurskason alkuaan Mikael Agricolan luoma sa naliitto vakaan hurskas, siis viisas ja uskovainen ihminen. Mutta alkutekstin oikeudenmukaisuuteen liittyvä merki tysvivahde puuttuu suomen kielestä. Vanhurskautta ei voi vaatia poliittisessa mielenosoituksessa. Suomalainen kristillisyys lienee siis ainakin piirun vähemmän poliittis ta kuin kreikkalainen.
ILMAN VILJAN viljelyä ihminen ei Annika Luthe rin mukaan olisi maapallolla nykyisessä asemas saan. Ihminen on viljasta yhä täysin riippuvainen, vaikka suuri osa siitä meneekin eläinten rehuksi. – Tämän on osoittanut osaltaan Ukrainan sota. Ukraina on vienyt aiemmin viljaa Afrikan maihin, ja nyt siellä aletaan olla pulassa. Toisaalta ruo kaa riittäisi paremmin kaikille, jos viljaa syötäisiin enemmän ja lihaa vähemmän. Ruis tunnetaan terveysvaikutuksistaan, ja Suo messa syödään edelleen paljon ruisleipää. Edul lisuutensa vuoksi se on kuulunut aina köyhänkin kansanosan ruokapöytään.
ERITYISEN KAUNIISTI Vantaanjoki mutkittelee peltojen, niittyjen ja metsien halki vantaalaisen Riipilän kylän eli Ripubyn tienoilla. Alueella on asuttu kivikaudelta lähtien, jo 9 000 vuotta. Kes kiajalla sinne muutti asukkaita Hämeestä ja Loh jalta. Ruotsalaisten tulon myötä joenmutkaan nousi useita Vantaanjoenkartanoita.varrella sijaitsee myös pääkau punkiseudun vanhin rakennus, Pyhän Laurin kirkko. Noin vuonna 1452 valmistunut harmaaki vikirkko sai nimensä Laurentius nimiseltä pyhi mykseltä.–Laurentius oli 200 luvulla elänyt roomalai nen diakoni, jota pidetään erityisesti palomiesten ja leipurien sekä kirjaston ja mehiläistenhoitaji en suojeluspyhimyksenä. Keskiajalla Helsingin pi täjän yleisin miehennimi oli suojeluspyhimyksen mukaan Lars tai Lasse, Hanna Apajalahti kertoo.
Vantaanjoki kuohuu neljässäkym menessä koskessaan. Yksi niistä on Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Kuvassa kesäpäivän viettoa kirkon kylän myllypadolla vuonna 1927.
S e lipuu puskien takana, peltojen vieril lä, kerrostalojen takapihoilla. Piileske lee siltarumpujen alla, kuohuu keväi sissä koskissa.” Näin kuvailee Vantaan jokea Hanna Apajalahti tuoreessa kirjassaan Vantaanjoki – tutkimusmat kailijan opas (SKS 2022).
Perimätiedon mukaan se on nimittäin natisten kääntynyt katsomaan aina vihulaisen suuntaan. ■
Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai p.ja 12–13,arkisinpuhelimitseklo9–100923402235. 0356-3421ISSN
81. kirkkojakaupunki.fivuosikerta Julkaisija Espoon, ev.lut.KauniaistenHelsingin,jaVantaanseurakunnat Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Puhelin:toimitus@kirkkojakaupunki.fiHelsinki0923400(vaihde) Mediamyynti PirjoKotimaaTeva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 kelloedeltävänIlmoitusvarauksetetunimi.sukunimi@kotimaa.fi5983aineistopäivääviikonperjantaihin14:äänmennessä.
TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVA VANTAAN KAUPUNGINMUSEO
Ikivanhalla reitillä riittää retkikohteita Vantaanjoki oli muinoin vilkas kulkuväylä, jota voisi verrata nykyisiin moottoriteihin. Nyt joenrannat pursuavat historiaa ja kiinnostavaa tekemistä.
VOI VAIN KUVITELLA, mitä kaikkea vanha kirk ko on vuosisatojen aikana nähnyt. Apajalahden kirjassa kerrotaan kirkon peruskorjauksen aika na tehdyistä löydöistä: vauvojen salahautoja, leh män kallo, jäniksenkäpälä, sammakon reisiluu ja lepakonHistoriallisetsiipiluu.paikat heräävät kirjassa henkiin myös monien tarinoiden kautta. Lukija saattaa kin jäädä miettimään, pystyykö kirkon katolla asu va metallinen kukko todella ennustamaan vaaran.
”
Hän listaa kirjassaan muun muassa joen ko meimmat kosket, kauneimmat lehdot, luontopo lut, piknikpöydät, uimarannat ja kahvilat. – Kävin kirjaa valmistellessani kaikissa noissa paikoissa, Käpylässä asuva Apajalahti kertoo.
VANTAANJOKEA PITKIN voi kulkea meloen – ha lutessaan vaikka joen alusta loppuun ja laavul la yöpyen. Pyörällä pääsee joenvartta pitkin Hel singin Vanhankaupunginlahdelta Vantaankos kelle asti. Lumisena talvena jokivarta voi hiihtää Vanhankaupunginlahdelta Vantaan Vetokannakselle.Kävellen joen varren kaunista kulttuurimaise maa pääsee kulkemaan mihin vuodenaikaan ta hansa. Vanhaa kylänmaisemaa voi ihailla esimer kiksi Vantaalla Keimolan, Viinikkalan, Voutilan, Martinkylän ja Myllymäen kylissä. Helsingin puo lella arvokas maisema alue alkaa Haltialan pel loista ja päättyy Vanhankaupunginlahteen.
Painopaikka VantaaSanomapaino, Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse jataiosoitteet@kirkkojakaupunki.fipuhelimitsearkisinklo9–1012–13,p. 0923402235.
6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022
HYVÄN TÄHDEN.
Vantaanjoki kiemurtelee noin sadan kilomet rin matkan läpi kuuden kunnan Hausjärveltä Helsingin Vanhankaupunginlahteen. – Joen rannoilla on asunut ihmisiä kivikaudel ta lähtien, ja se on historian saatossa ollut todella tärkeä kulkuväylä, melkein kuin meillä nyt moot toritiet, Apajalahti sanoo.
Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Valkoinen arkku yleistyi sotien jälkeen Kankaalla verhoillut valkoiset arkut ovat käytössä vain Suo messa, Baltian maissa ja Venä jällä. Muualla maailmassa ar kut ovat useimmiten tummaa tai maalattua puuta. Ennen vuoden 1918 sisällis sotaa tummat sävyt olivat suo sittuja myös Suomessa. Arkut oli verhoiltu mustalla tai tum manpunaisella kankaalla, ja puuarkutkin olivat sävyltään tummia.–Sisällissodan jälkeen val koiset alkoivat haudata sankari vainajiaan valkoisiin arkkuihin. Siitä käytäntö levisi laajemmal le, kertoo arkkuja valmistavan SHT-teollisuuden toimitusjohta ja Pekka Kivimaa – Edelleen suosituin malli on valkoinen verhoiltu arkku. Sii nä on jotain hyvin hillittyä, Kivi maa sanoo.
Koska puussa saattaa olla paksuja oksakohtia, se päällystetään ensin kauttaaltaan paksulla val koisellaPaperinpaperilla.päälle tehdään verhoilu, joka koos tetaan monista valmiiksi leikatuista kankaan pa loista. Nämä kiinnitetään kanteen niiteillä. Vii meiseksi kiinnitetään kankaiset kulmalistat. Arkut verhoillaan puuvillalla, pellavalla tai vil lalla, jotta ne maatuvat tai palavat hyvin. Valkoi nen on väreistä suosituin. Toisinaan asiakkaat lähettävät itse kankaan, jolla haluavat arkun verhoiluttaa. – Joskus on tullut oikein kirkkaanpunainen ja kirkkaankeltainen kangas. Aluksi se on saattanut tuntua oudolta, mutta kun kannen ja arkun on nähnyt pakkaamossa päällekkäin, kokonaisuus onkin ollut oikein nätti, Suominen sanoo.
VALMIIN ARKUN tulee olla täydellinen. Siinä ei saa näkyä kolhuja eikä virheitä. Omaiset ovat hautajaistilanteessa herkillä, jo ten pienetkin asiat voivat tuntua isoilta. Arkut valmistetaan tilaustyönä. Niiden verhoi lu vaatii paitsi nopeutta ja näppäriä sormia myös hyvää muistia. Erilaisia arkkumalleja on vuosien saatossa kertynyt SHT-tukun mallistoon liki 1 000 kappaletta.Arkunkannen verhoileminen vaatii useita vai heita. Puusta ja puupohjaisista levyistä valmis tettu kansi kiinnitetään aluksi pukkien päälle. Marja Suominen on verhoillut yli 100 000 ruumisarkun kantta, ja se saattaa olla maailmanennätys.
KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 7
Oletko kohdannut tällaista? Tai jotain muuta vastaavaa? Kerro meille kokemasi ja kirjoita tapahtuneesta.
Arkut valmistetaan tilaustyönä. Marja Suominen verhoilee 10–15 arkun kantta päivässä.
työuraruumisarkun100 000
– En ole ikinä ajatellut muuta työtä. Toki tulee päiviä, ettei niin nappaa, mutta kyllä silloinkin täytyy työt hoitaa. Kesän alussa samalla työpaikalla aloitti myös Suomisen tyttärentytär, joka ompelee arkkuihin laitettavia tyynyjä ompeluosastolla. Arkut tai kuolema eivät pyöri Suomisen mie lessä vapaa-ajalla. Silloin hän siivoaa kotia, lukee lehtiä tai kyläilee siskonsa ja eläköityneiden työ kaveriensa luona. Ensi vuoden toukokuussa on Suomisen vuoro jäädä hyvin ansaitulle eläkkeelle. ■ Katso, kuinka Marja Suominen verhoilee ruumisarkun: kirkkojakaupunki.fi/tv
Näky, ilmestys, ihme?Puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot
Kirjoituksia julkaistaan nimettöminä tunnetun kustantajan tulevassa kirjassa. Lisätiedot ja kirjoitukset: ihme.hkasslinp@outlook.com
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA VILLE PALONEN
MUISSA IHMISISSÄ Marja Suomisen ammatti on joskus aiheuttanut ihmetystä tai jopa kauhua. Suominen itse on tyytyväinen työhönsä.
M arja Suominen on verhoillut 44 vuotta kestäneen työuran sa aikana 100 649 ruumisarkun kantta. Hän työskentelee ark kuja valmistavassa SHT-tukus sa, joka sijaitsee Punkalaitu mella.–Jossain vaiheessa tuli sellainen tunne, et tä minäpä lasken, kuinka paljon niitä on. Sitten olen vain jatkanut laskemista, Suominen kertoo. Hän merkitsee verhoilemansa kannet sinikan tisiin ruutuvihkoihin kahden viikon välein eli jo kaisen palkanmaksun yhteydessä. Suominen verhoilee 10–15 arkun kantta päi vässä. Tahti riippuu verhoiltavan kannen mallis ta. Eniten aikaa vievät kannet, joihin on tehtävä runsaasti kangasvekkejä. Vekit kuvaavat ylhäältä tulevaaOmpeluosastolla,valoa. jolla Suominen SHT-tukus sa työskentelee, on töissä noin 40 henkeä. Hei dän tehtäviinsä kuuluu kannen ja arkun ver hoilu sekä vainajan vaatteiden ja arkussa käy tettävien tyynyjen, lakanoiden ja peittojen om peleminen. Suurin osa porukasta osaa tehdä monenlaisia asioita. Suominen on keskittynyt arkun kansiin.
– Puukalikalla on vain lähdetty vetämään. Improvisaatiossa on jotain syvän alkukantaista ja kiehtovaa. Se kuuluu keskeisesti jazzin soittami seen, Perko sanoo. Lapsena Perko kuunteli paljon levyjä, joilla soi saksofoni, ja innostui soittimesta. Saksofonin soittamisen hän opetteli juuri kuuntelemalla ja kopioimalla.–Improvisointi antoi nuorena jonkinlaisen va pauden illuusion, että voi soittaa niin kuin halu aa. Siinä iässä oli tärkeä saada tehdä omia valin toja ja saada soittaa oman pään mukaan. Vain 19-vuotiaana hän pääsi soittamaan ame rikkalaiseen The Dizzy Gillespie 70th Anniversa ry Bandiin. Se oli enemmän kuin hän oli koskaan osannut kuvitella, ja totta kai aluksi jännitti.
Lepoa musiikin värähtelyssä
JUKKA PERKO kasvoi Huittisissa perheessä, jossa kristillisyys oli läsnä. Maalaiskylässä järjestettiin seuroja, jotka olivat tapa kokoontua yhteen.
– Minun elämääni virret tulivat uudestaan sii nä vaiheessa, kun kysymykseni oli, mitä minä teen ja miksi. – Näiden pohdintojen kanssa törmäsin juurita solle ja aloin soittaa elämääni kuulunutta musiik kia. Ensin Olavi Virtaa ja sitten virsiä. Samalla aloin ymmärtää lisää siitä, kuka olen. Virsiä soittaessaan Perko kokee liittyvänsä tra ditioon, johon on syntynyt ja jossa on kasvanut. Se on lisännyt elämän merkityksellisyyttä.
– Lapsuuden yhteisössäni usko oli arkista ja virren veisuu yhteistä. Ne kuuluivat suvun tradi tioon.Kun Perkolta kysyy, miten virret ovat hänen elämässään säilyneet, hän aloittaa kertomalla
J azzmuusikko Jukka Perko on täysin var ma siitä, että ihmiskunnan ensimmäinen musiikkiesitys on ollut improvisaatio. Aikojen alussa tuskin on ollut sävel täjää, joka on määrännyt, mihin tahtiin puhalletaan, näppäillään tai lyödään.
– Vien virsitraditiota eteenpäin. Teen sen vä hän eri tavalla ja eri kulmasta kuin aiemmat su kupolvet. Tunnen silloin olevani osa isompaa ko konaisuutta ja perimmäisten kysymysten äärellä.
SAKSOFONISTI PERKO on tehnyt kolme virsile vyä. 20 vuotta sitten ilmestyi Kaanaanmaa, jon ka virsiä hän valitsi yhdessä äitinsä kanssa. – Äiti antoi minulle rungon siitä, mitä virsiä ennen veisattiin, ja minä kyselin, muistinko oi kein lapsuudessani laulettuja virsiä. Perkon repertuaariin kuuluvat muun muassa Jumala ompi linnamme, Minä vaivainen, vain ma to matkamies maan ja Herraa hyvää kiittäkää – Musiikki, joka on yhteisesti omaksuttua, kos kettaa ihmistä usein syvällä tasolla. Virret voi vat auttaa meitä ymmärtämään paitsi itseämme myös toisiamme ja luomaan yhteyden toisiin. Ne voivat myös antaa apukeinon ajatella elämää eri laisistaKoskanäkökulmista.instrumentaalimusiikissa ei ole sanoja, se antaa sekä soittajalle että vastaanottajalle laa jemman tulkintavapauden.
– Viapori Jazzin traditioon kuuluu myös kirkkokonsertti, kertoo tapahtuman taiteelli nen johtaja Jukka Perko.
Virret kuuluivat Jukka Perkon lapsuuden äänimaisemaan. edesmenneen ystävänsä, psykologi Seppo Ro manan, teorian ihmisen kasvusta. Siinä on kolmenlaisia kysymyksiä. Kysymyk siin vastataan järjestyksessä elinkaaren mukaan, mutta ajoittain elämässä voi myös tarvita uusia vastauksia vanhojen tilalle. Aluksi kysytään, kuka minä olen. Seuraavaksi pohditaan, mitä minä teen ja miksi. Kolmas kysy mys kuuluu: miksi minä olen?
– Nykyään liian moni asia on mennyt kauhean tarkaksi. Vartioidaan sanomisia, tartutaan yksi tyiskohtiin ja etsitään virheitä.
– Mutta esiintyessä muusikon tulisi olla väli kappale musiikille, eikä silloin ole kysymys sinus ta vaan soittamastasi musiikista. Rooli antaa tur vaa.– Usein tämä menee kuitenkin toisin päin, eli musiikki toimii vain kanavana oman tarinan esiin tuomiselle. Se on kiusallista. Tärkeintä pitäisi ol la mitä ja miten, eikä kuka, Perko sanoo.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JOONAS BRANDT 8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022
– Jo kävellessään Suomenlinnan kujia ihmiset virittäytyvät erityiseen tunnelmaan. Se tuo oman sävynsä myös musiikin kuunteluun. Perko on huomannut, että vaikka virsistä te kee minkälaisia sovituksia ja versioita tahansa, jotain jää aina ulkopuolelle. – Pyhää ei voi versioida. Lähimmäs pyhää pää see niin soittamisen tauoissa ja hiljaisuudessa kuin runojen rivien väleissäkin. ■ Viapori Jazz Kaanaanmaa 20 vuotta -konsertti su 28.8. klo 15 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43, Helsinki. Jukka Perko & Virtuosi di Kuhmo. Liput 32 e, lippu.fi. Lisätietoja: viaporijazz.fi. ” Musiikki, joka on yhteisesti omaksuttua, koskettaa ihmistä usein syvällä tasolla.
– Instrumentaalimusiikkia kuunnellessa pääs tään eroon semantiikasta ja sanoista nillittämi sestä ja saadaan olla tekemisissä vain musiikin värähtelyn kanssa. Se on aika armollinen ympä ristö olla, Perko sanoo.
KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 9
ELOKUUN LOPUSSA Suomenlinnassa järjestetään Viapori Jazz -tapahtuma. Jukka Perko on sen tai teellinenEnsimmäisenjohtaja.kerran tapahtuma järjestettiin vuonna 2001. Idean isiä ovat suomenlinnalainen käsityöläinen Esa Toivanen ja edesmennyt mu siikkineuvos Klaus Järvinen – Viapori Jazz on alun perin syntynyt ollak seen kotimainen, pienimuotoinen ja akustispai notteinen festivaali Suomenlinnan tunnelmalli sessa ympäristössä. Ajatuksena on, että soittajat ja kuulijat olisivat kuin samassa veneessä – samal la veneellä sinne tullaankin, Perko sanoo.
Sonja ja Tony Civil menivät heinä kuussa naimisiin Kallion kirkossa, jonka kupeessa heidän ensimmäi nen yhteinen kotinsa sijaitsi.
– Uudet sanavalinnat liittyvät häiden ja avio liiton patriarkaalisen rakenteen muuttumiseen.
Kirkko ja kaupungin Facebook-kyselyyn vas tannut pappi Kaisa Kahra Pirkanmaalta kertoo puhuvansa aviopuolisoista erityisesti samaa su kupuolta olevien parien häissä, mutta on hän tehnyt niin joskus muutenkin.
Avioliitto nähdään yhä tasa-arvoisempana suhtee na, joka perustuu rakkauteen ja sitoutumiseen. Viime keväänä julkaistiin kirkollisten toimi tusten rukouksiin uusia vaihtoehtoja. Syynä oli pappien palaute, jonka mukaan Kirkkokäsikir jan käyttämä kieli on kaukana nykyajan ihmisten kielestä. Jukka Lehti kuvaa sitä korkeakirkollisek si jaVihkitilaisuudenmauttomaksi. uudenlainen rukous voi alkaa esimerkiksi näin: ”Rakkaus on ihme, rakkaus on lahja. Pyhä Jumala, kiitämme sinua NN:n ja NN:n rakkaudesta. Siunaa heidän avioliittoaan. An na sen tuoda heidän elämäänsä voimaa ja iloa.” Papit saavat muokata näitä rukouksia itsekin.
Hääpari haluaa sukupuolineutraalin
10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022
– Heterosuhteemme ei ole salaisuus, muttem me halua korostaakaan sitä. Meille oli iso tasaarvokysymys saada kirkolta nykyaikaista palve lua. Emme kannata heteronormatiivisuutta em mekä vanhoillisia naisen ja miehen rooleja. Lähi piirissämme on myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. – Minulle sana puoliso merkitsee suhdetta kahden tai useamman ihmisen välillä. Meillä on vain toisemme, mutta pidän siitä, että sanaan si sältyy paljon mahdollisuuksia. Vaimo tuntuu vä hän hankalalta, koska aviomiehelle ei ole ole massa vastaavaa erillistä sanaa. Isä saattoi Sonja Civiliä osan matkaa alttarille, minkä jälkeen Sonja jatkoi yksin, kunnes sulha nen kulki hänen kanssaan loppumatkan.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT
– Olen vihkinyt ihmisiä avioliittoon 17 vuoden ajan, ja viime vuosina on parien toiveissa tapah tunut selvä muutos.
– Heterosuhteemme ei ole salaisuus, mutta emme halua korostaakaan sitä, sanoo heinäkuussa vihitty Sonja Civil. H ääpari seisoo alttarilla. Pappi aloittaa vihkimisen. Kirkkokäsikirjan (2004) johdantosanojen mukaan hän sanoo vaikkapa: ”Maailman alussa Jumala loi ih misen mieheksi ja naiseksi. Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vai moonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi li haksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.”Paitsiettä nykyään pappi saattaa puhua suku puolineutraalisti puolisoista ja jättää väliin koh dan, jonka mukaan ihmiset on luotu miehiksi ja naisiksi. Yksi näin tekevistä on Espoonlahden seurakunnan pappi Jukka Lehti. Kirkkokäsikirja tarjoaa vihkitilaisuuden joh dantoon kolme vaihtoehtoa, joissa kaikissa mai nitaan kaksi sukupuolta. Jukka Lehden mukaan joka kolmas vihkipari ei pidä sellaisesta. Muu tos on tapahtunut äkkiä, suunnilleen parin viime vuoden aikana.
HÄÄPARI Sonja ja Tony Civil sanoivat toisilleen ”tahdon” Kallion kirkossa 2. heinäkuuta. Hei dät vihki sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista sekä muunsukupuolisuudestaan pu huva pappi Laura Late Mäntylä, joka auttoi te kemään tilaisuudesta juuri niin sukupuolisensi tiivisen ja tasa-arvoisen kuin pari toivoi. Mäntylä oli Sonja Civilin rippipappi. Kun Civi listä tuli isonen, he vetivät yhdessä ripareita. Tut tu pappi osasi vihkitilaisuudessa kertoa pariskun nasta paljon. Jopa parin ”karvavauva” Diego-ka ni mainittiin muttei puolisoiden sukupuolia. STELIOS KIRTSELIS JA ESKO JÄMSÄ
– Olen tähän mennessä vihkinyt vain eri suku puolta olevia pareja. Silti moni on pyytänyt, ettei vihkimisessä annettaisi ymmärtää avioliiton kuu luvan vain miehelle ja naiselle. Heteronormatiivi suus on monelle kirosana. Puhun vihkiessäni sil lä ajatuksella, että me kaikki olemme yhtä lailla JumalanEspoonlahdenkuvia. seurakunnassa työskentelevä Lehti on kuullut monelta kollegaltaan saman laisista kokemuksista. Usein on tiedossa, että häävieraissa on sukupuoli- tai seksuaalivähem mistön edustajia, jotka halutaan ottaa huomioon.
– Tämä tuntui perinteistä morsiamen luovu tusta tasa-arvoisemmalta tyyliltä. Olen oikeas tikin kävellyt elämässäni ensin käsi kädessä isän kanssa, sitten yksin ja nyt puolison kans sa.Vihkimisen lopuksi pappi esitteli tuoreen avioparin heidän uudella, yhteisellä nimellään. Molemmat vaihtoivat sukunimensä Sonjan su vussa olleeseen vanhaan nimeen.
■
Espoonlahden seurakunnan papin Jukka Lehden mukaan parisuhteiden ja perheiden moninaisuus näkyy myös kastetilai suuksissa. Hän muokkaa kaavaa tilanteen mukaan. ”
helsinkiläinen morsian Saija Mustonen vihittiin sulhasensa kanssa heinäkuun lopussa. – Meille oli todella tärkeää, ettei pappi sano missään kohdassa, että avioliitto on miehen ja naisen välinen asia. Toiveissa oli liberaali pap pi, mutta saimme arvokonservatiivisen. Kävim me papin kanssa paljon arvokeskustelua, jonka jälkeen hän huomioi upeasti toiveemme, Musto nen kertoo.
KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 11
Lisäksi Lehti on kastanut lapsen, jolla on kak si äitiä ja kaksi isää. Naispari oli saanut sukusolut miesparilta. Tällaisia perheitä kutsutaan apila perheiksi. Juridisesti lapsella voi olla vain kaksi vanhempaa, mutta huoltajiksi voidaan määritel lä useampia.–Enoletietääkseni vihkinyt pariskuntia, jotka olisivat olleet suhteessa muidenkin kanssa. Voi olla, että ihmisillä on niin vanhoillinen käsitys kirkosta, että mahdollisesta polyamorisesta suh teesta ei kerrota papille, Jukka Lehti miettii. Facebook-kyselyyn vastannut pappi Meri AlaKokko Tampereelta näkee Kirkkokäsikirjan vih kikaavoissa kaikuja ajatuksesta, jonka mukaan parisuhde alkaisi vasta vihkimisen jälkeen.
ESPOONLAHDEN SEURAKUNNAN PAPPI JUKKA LEHTI
Kun nainen alkoi seurustella toisen naisen kans sa, ja he halusivat lapsen, entinen aviomies lah joitti sitä varten sukusolut. Nyt näillä kolmella vanhemmalla on kaksi lasta, jotka ovat biologi sesti täyssisaruksia. He asuvat samassa pihapiiris sä ja hoitavat lapsia yhdessä.
– Olen aina tiennyt, etten halua ottaa aviomie hen nimeä, eikä Tonykaan halunnut vanhaa ni meäni. Halusimme silti olla samannimisiä. Olen ekstratyytyväinen, koska nyt puoliso ikään kuin otti minun Toisinaannimeni!vihkiparin toiveet aiheuttavat kirk kohäissä vääntöä. Facebook-kyselyyn vastannut
sukupuolineutraalin vihkikaavan
Viime vuosina on tapahtunut selvä muutos parien toiveissa.
– Joidenkin parien kohdalla on kaunista sa noittaa rukouksessa sitä, että yhdessä on jo koet tu ja eletty Päivitetyistäelämää.rukouksista löytyy vaihtoehto niin vanhemmalle parille kuin avioliiton vuosi päiväänkin. Papit muokkaavat vihkikaavaa lähes joka häitä varten, sillä Kirkkokäsikirja ei tunne esimerkiksi yhtä häiden kuvatuimmista hetkistä: vastavihityn parin suudelmaa.
SUHTEIDEN JA PERHEIDEN moninaisuus näkyy monissa kirkollisissa toimituksissa. Pappi Jukka Lehdelle ne ovat tulleet vastaan erityisesti kaste tilanteissa.–Tuleemieleen tilanne, jossa mies ja nainen saivat lapsen ja erosivat myöhemmin ystävinä.
ARKISTOHELSINKIMISSION
Rakkauden
12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022
Helsingin Kaupunkilähetyksen Korson poikakodissa kaikki tehtiin itse, ja pojat osallistuivat keittiötöihin.
Talvisin, kun meren kulku oli pysähtynyt, nähtiin kapteeni Illvanin kulkevan lyhtynsä kanssa Rauman kaduilla. Rukoi levaiseen herätysliikkee seen kuulunut Illvan kävi köyhien ja sairaiden luona, luki Raamattua ja antoi ra ha-avustuksia. Diakonissoista hän oli kuullut Tukholmassa ja päätti perustaa testamentis saan rahaston, jotta Raumalle kin saataisiin joskus diakonissa. Diakonissa Cecilia Blomqvist oli Rauman ensimmäinen koulu tettu sairaanhoitaja. Hänen työn sä seurakunnassa oli pääasiassa sairaiden hoitoa mutta myös sie lunhoitoa. ”Sisaren pieneen kotiin tulee aamulla ja päivällisaikana, en nen kuin hän lähtee sairaiden luok se, monenlaisia, uusia ja vanhoja avun etsijöitä”, kuvailtiin Diakonissa laitoksenDiakonissanlehdessä.koulutus alkoi vuo den oppilasajalla, jolloin opiskelija teki
K uka oli Suomen ensimmäinen dia konissa ja missä hän työskenteli? Oliko hän mikkeliläinen lääkä rin leski Amanda Cajander, joka valmistui Pietarin diakonissalaitok sesta vuonna 1864 ja johti Helsin gin diakonissalaitosta suurten nälkävuosien aika na? Vai oliko hän Matilda Hoffman, ensimmäi nen Suomessa vihitty diakonissa, joka valmistui Viipurin saksankielisestä diakonissalaitoksesta vuonna 1872 ja jäi sinne töihin? Matilda Hoffmanin vihkimyksestä 150 vuotta sitten lasketaan suomalaisen diakoniatyön viralli sesti alkaneen, ja siksi tänä vuonna juhlitaan. Ensimmäinen seurakuntaan palkattu diakonis sa taas oli porilainen Cecilia Blomqvist, joka aloitti työn Rauman seurakunnassa vuonna 1879 – ei tosin kirkon varoilla vaan yksityisen lahjoi tuksen turvin. MIKSI JUURI Rauman seurakunta sai ensimmäi senä oman diakonissan? Seurakunta oli pyytä nyt työntekijää Diakonissalaitokselta Helsingistä. Palkkarahat saatiin merikapteeni ja laivanvarus taja Johan Mikael Illvanin perustamasta rahas tosta. Siksi diakonissa Blomqvistia kutsuttiin Ill vanin perhepiirissä ”isoisän testamentiksi”.
pääasiassa siivous- ja taloustöitä. Sitä seura si varsinainen koesisaraika. Silloin opiskeltiin sairaanhoitoa paljolti käytännön työssä, po tilaan vuoteen vierellä. Sairaanhoitajien pi ti myös oppia valmistamaan yksinkertaisia lääkkeitä.SisarCecilia työskenteli kaupungin lää kärin alaisuudessa. Työpari suoritti jopa leikkauksia yhdessä. Vuoden pestin jäl keen hänen oli palattava takaisin Helsin gin Diakonissalaitokselle, ja Raumalle lä hetettiin uusi diakonissa.
Sisar Cecilia järjesti myös laajaa pyhäkoulu työtä ja hankki myyjäisillä varoja, joilla osti ja ja koi varattomille ihmisille polttopuita, hernei tä ja ryynejä. Hän perusti Punavuoreen lasten seimen, koska oli huomannut, että pikkulapset juoksentelivat ulkona ilman ketään peräänkatso jaa. Äidit olivat töissä, ja varsinkin yksinhuolta jien oli pakko jättää lapset päiväksi oman on nensaKaupunkilähetyksennojaan. ensimmäisen diakonis san työ oli rajatonta kutsumustyötä, joten ei ih me, että Cecilia uupui.
Suomessa 150 vuotta. Aluksi se oli kotisairaanhoitoa ja köyhien naisten ja lasten auttamista arjessa. Tukea saivat niin prostituoidut kuin Punavuoren kaduilla aikaansa viettäneet lapset.
Helsingin Kaupunkilähetyksen halkotarha tarjosi työttömilleväliaikaistamiehilletyötä.
Diakonissa Cecilia Blomqvist (1845–1910) oli seurakuntasisar.Suomenraivaaja.diakoniatyönsuomalaisentienHänolimyösensimmäinen
VUONNA 1896 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti palkata kaksi diakonissaa kunnalli siksi kotisairaanhoitajiksi kaupungin köy hiä varten. Heistä tuli Cecilia Blomqvistil le tärkeitä työtovereita.
ARKISTOHELSINKIMISSION
DIAKONISSALAITOS
ammattilaiset
TEKSTI EIRA SERKKOLA
KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 13
KIRKON DIAKONIATYÖTÄ tehtiin pit kään Kaupunkilähetysten kautta. Hel singin Kaupunkilähetys eli nykyinen HelsinkiMissio perustettiin vuonna 1883. Sen ensimmäinen diakonissa oli – kukas muu kuin Cecilia Blomqvist. Helsinki kasvoi tuolloin hurjaa vauhtia. Teollisuuskaupunki muut tui myös suurkaupungiksi. Köy hyys ja ahtaus näkyivät laitakau pungilla. Oli tavallista, että 20 ne liön huoneessa asui viisilapsinen perhe ja vielä alivuokralainen eli asukki.
Diakoniatyötä on tehty
Sisar Cecilian työhön kuului sekä sairaanhoito Punavuoren köyhissä kodeissa että monenlainen sosiaalinen työ. Tärkeitä työtovereita olivat Hel singin kaupungin kotisairaanhoitajat, tutut dia konissat. Kaupunkilähetys sai pian oman talon, Betanian (nykyisin Stadin asukastalo), ja sinne Cecilia kutsui alueen köyhimpiä naisia. Ompelu seurassa he saivat ommella vaatteita itselleen ja lapsilleen ja hengähtää hetken.
VENÄJÄN AJAN loppuvuosina, 1913, kirkkolakiin tuli määräys diakonissoista seurakunnan toimi henkilöinä. Siihen asti diakonia oli ollut vapaata harrastustoimintaa. Vuonna 1917 seurakunnissa työskenteli 54 diakonissaa. Kaupunkilähetysten palveluksessa ja kuntien kiertävinä sairaanhoita jina toimi 43 diakonissaa. Sairaaloissa ja hoitoko deissa diakonissoja työskenteli 70. Sisarten lähettäminen seurakuntiin tapahtui niin, että Diakonissalaitos selvitti ensin, oliko seurakunnalla tarpeeksi varoja diakoniarahastos sa, ja valitsi sitten sisaren. Usein laitoksen johtaja saattoi sisaren Sisarkotijärjestelmäpaikkakunnalle.alkoikuitenkin pian olla aikansa elänyt. 1800 luvulla se oli tarjonnut nai sille harvinaisen koulutusväylän ja sosiaaliturvan, mutta 1930 luvulla kritiikki sisarten keskuudes sa voimistui. Sisar Aino Miettinen, myöhemmin Rinnekodin johtaja, tuuletti diakonissalaitosta rä väkästi ja vaati diakonissoille enemmän vapaut ta puheessaan vuonna 1938. Vielä ei kuitenkaan tapahtunut muuta kuin että sisar Aino erotettiin toimestaan ja passitettiin pakkolomalle.
Diakonissa Särs päähineestä.tunnistiDiakonissan1920-luvulla.omaistensapotilaankotikäynnilläjahänenluonapuvustaja
Ester
DIAKONISSALAITOS MIKKOJULKUNEN,OTAVAMEDIA,JOURNALISTINENKUVA-ARKISTOJOKA,MUSEOVIRASTO
14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022
Talvi ja jatkosota myllersivät suo malaisen yhteiskunnan perusteelli sesti, ja sota aikana syntyi uusi näky diakoniasta. Vuoden 1943 kirkkolaki määräsi, että diakoniasta eli kristillisestä laupeudentoimesta tuli seurakunnan työmuoto, ja jo kaisessa seurakunnassa oli oltava sitä varten työntekijä. Diakonis sojen koulutukseen lisättiin huol to eli sosiaalityön ja seurakunta työnSisarkotijärjestelmäopintoja. purkau tui vähitellen. 1950 luvulla sisa rille säädettiin kahdeksantunti nen työaika, ja he saivat kirkon eläkkeen. Vasta vuonna 1961 si saret saivat oikeuden avioitua. 1960-LUVULLA DIAKONISSAN työ uudessa kaupunkiseura kunnassa saattoi sisältää se kä vanhaa että uutta diako niaa. Tällainen uranuurtaja oli diakonissa Aila Heino nen, joka lähetettiin perus teilla olevaan Vuosaaren seurakuntaan tammikuus sa 1966.Helsingin maalaiskun nasta eli nykyisestä Van taasta Helsingin kaupun kiin liitetty parin tuhan nen asukkaan maalais kylä ja teollisuusseutu kasvoi rakentamisen myötä hurjasti. Van taan diakonissa oli käy nyt Vuosaaressa silloin tällöin. Nyt Aila Hei nonen, lehtori ja kak si pappia saivat alkaa rakentaa seurakun nan työtä tee se itse meiningillä.
Seurakunnissa ei tehty erikseen dia koniatyötä, vaan kaupungin köyhäinhoi to, Kaupunkilähetys ja Diakonissalaitos toimivat tiiviissä yhteistyössä. Tästä alkoi kunnal linenEspookotisairaanhoito.jaVantaaolivat tuolloin vielä pitkälti maaseutua. Maalla ei ollut sairaaloita eikä sai raanhoitajiakaan, ja siksi diakonissan tulo paik kakunnalle tarkoitti sitä, että sinne saatiin ensim mäinenSisariasairaanhoitaja.lähetettiinmuihinkin työpaikkoihin ”ulkomaailmaan”. Näitä olivat Sörnäisten leprasairaala, jota Blomqvist myöhemmin johti, Kau punkilähetyksen lastenkoti Oulunkylässä, pros tituoiduille tarkoitettu sukupuolitautien sairaala Kumpulassa, Suomussalmen köyhäintalo Betania ja riisitautisten lasten sairaskoti Eurassa. Kaksi si sarta työskenteli jopa kenttäsairaalassa Venäjän ja Turkin sodassa vuonna 1877 juuri perustetun Suomen Punaisen Ristin kautta, ja jo 1880 luvulla diakonissoja lähetettiin työhön Namibiaan.
DIAKONISSA AILA HEINONEN
Olin Stinalla emäntänä ja sairaanhoitajana, kun seurakunta oli liikkeessä. Tehtiin nuor ten purjehduksia ja juhannusretkiä, Heino nenDiakonissakertoo. ja lehtori perustivat alueen ensimmäisen päiväkerhon. Tarve oli valtava. Päiväkerhot eivät vielä kuuluneet Helsingin seurakuntien toimintaan, mutta Heinonen ja pappi perustivat toimintaa varten yhdistyk sen. Päiväkerho aloitti talvella 1967 kahdessa vuorossa, ja yli 80 lasta jäi vielä jonoon. Kesäl lä seurakunta pyöritti lasten päiväsiirtolaa Ras tilan kartanossa. Vuosaaren päiväsiirtola toimi kahtena kesänä Rastilan kartanossa. Siirtolan johtaja, diakonissa Aila Heinonen, ja ohjaaja Bablo, veivät 5–6-vuo tiaiden pienryhmän metsäret kelle heinäkuussa 1968.
Näin Vuosaaren ensimmäinen diakonissa toi mi kotisairaanhoitajana yhteistyössä kaupungin kanssa, teki lapsi-, perhe- ja nuorisotyötä sekä koordinoi vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoiset oli vat elintärkeitä diakoniatyölle: he muun muassa hankkivat varoja myyjäisillä. Heinosen työrupeama seurakunnassa päät tyi, kun uusi Helsingin Epilepsiayhdistys tarvit si palvelukseensa pätevän diakonissan. Hän ar velee olleensa viimeisiä diakonissoja, joka mää rättiin uuteen työpaikkaan mielipidettä kysymät tä. Siitä kuitenkin avautui Heinoselle 30 vuoden ura potilasjärjestöissä. Nyt hän viettää eläkepäi viä Lauttasaaressa. VUODEN 1972 kansanterveyslaki mullisti diako niatyön, kun kotisairaanhoito siirtyi kuntien hoi dettavaksi. Diakoniatyöntekijöistä tuli selkeäm min seurakuntien työntekijöitä, ja virkistystoi minta ja hengellinen ulottuvuus korostuivat. 1980-luvun lopussa seurakuntien diakoniatyö painottui vanhus- ja vammaistyöhön ja sielun hoitoon. Myös työttömiä tuettiin, mutta taloudel lista avustamista ei nähty tärkeänä, olihan Suo meen luotu 1980-luvun alussa toimeentulotuki järjestelmä.Seuraavan suuren muutoksen toi 1990-luvun lama. Jättityöttömyys mer kitsi sitä, että työikäisten osuus avuntar ” Vuosaaressa ei ollut mitään valmista, ei kunnan palveluita eikä kirkkotiloja.
KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 15
DIAKONISSALAITOS Diakonissa Anna Mäkelä kävi 1960luvun alussa koti käynnillä autolla. Aiemmin matkat tehtiin polkupyörällä.esimerkiksi
Jumalanpalveluksia pidet tiin aluksi yhteiskoulun aulassa, ja diakonissa kävi sunnuntaiaa muisin poimimassa kukat alttaril le. Työnjaossa aluelääkärin ja ter veyssisaren kanssa Heinoselle tu li vanhusten kotisairaanhoito. Hän teki 480 kotikäyntiä yhden vuo den aikana ja kutsui kadulla tapaa miaan vanhuksia mukaan piireihin. Diakoniavastaanotto toimi Heino sen kotona. – Vuosaaren aika oli hyvin antoi saa. Siellä ei ollut mitään valmista, ei kunnan palveluita eikä mitään kirk kotiloja, Aila Heinonen muistelee. Ensimmäisenä kesänä Heinonen ja työtoverit kiertelivät Vuosaaren ran toja etsien autiotaloa seurakunnan kesäkodiksi. Se löytyi Tervaluodosta Ramsinniemen läheltä. Kesäkoti kun nostettiin talkoilla, diakonissa muonit ti talkooväen, hankittiin soutuvene ja moottorivene ja alettiin pitää saaressa leirejä ja Vuosaarelaisetjuhannusjuhlia.hankkivat yhdessä jo pa vanhan hiekkajaalan, joka kunnostet tiin isoilla talkoilla. Stina-alus palveli seu rakuntalaivana.–Minäkinkävin rannikkolaivurikurssin.
– Tuo säästö olisi ollut suurin sosiaalitur van leikkaus sodan jälkeen. Asumistuen pa rannus päätettiin rahoittaa kajoamalla toi meentulotukeen, joka on viimesijainen apu ihmisille. Se yritettiin viedä eduskunnassa hiljaisesti läpi asetuksena eikä lakina, ker too Mäkinen, joka työskenteli tuolloin Ha kunilan seurakunnassa.
– Ihmisten elämäntilanteet ovat mutkikkaita. Työhön sisältyy sielunhoitoa, paljon käytännön asiaa ja paljon sparrausta. Minusta evankeliumi tulee todeksi arkisissa asioissa. Yritämme luoda arkista turvaa, Mäkinen sanoo. ■ Lähteinä on käytetty mm. seuraavia: Eeva Hurskainen: Sisar Cecilia – hyvä ihminen. Pirkko Probst (toim.): Nainen paikallaan – diakonissoja kotona ja kentällä. Erkki Kansanaho: Sata vuotta kristillistä palvelutyötä.
vitsijoista kasvoi. Syntyivät ruokapan kit ja leipäjonot. Diakoniatyö teki yhteis kunnallisia aloitteita: aloitettiin velkaneu vonta ja perustettiin Takuu-Säätiö auttamaan ylivelkaantuneita.
– Diakoniaan kuuluu vaikuttamistyö: vaikutetaan asiakkaan kanssa hänen tilan teeseensa ja toisaalta yritetään viedä päät täjille viestiä ongelmista ja ratkaisukeinois ta, esimerkiksi asumismenojen kohtuul listamisen vaikutuksista. Tämä vaikutta minen ei ole näyttävää työtä, vaan se voi olla esimerkiksi Teams-kokous. Seuraava jännittävä muutos on soteuudistus. Nykyisin diakoniatyössä painot Diakoni Tuula Mäkinen on työskennellyt kymmenen vuotta monikulttuurisessa ja kasvavassa Vuosaaressa. Virkaan vihitty diakoni tai dia konissa saa oikeuden käyttää vihreää pantapaitaa.
SUURIN OSA diakoniatyön asiakkaista hakee apua johonkin taloudelliseen asiaan. Taloudellinen tu keminen on kuitenkin yhteiskunnan tehtävä. Dia koniatyö voi avustaa jossain äkillisessä tilanteessa.
VIELÄ TAKAISIN Vuosaareen. Seurakunnan dia koniatiimiin kuuluu nykyisin neljä diakonia. Joh tava diakoniatyöntekijä Tuula Mäkinen kom mentoi Vuosaaren ensimmäisen diakonissan työ tä näin:–Hengästyin lukiessani sitä! Me teemme nyt kin työajatonta työtä, mutta emme ihan noin. Tä mä hommahan on maraton eikä spurtti. Mäkisen mukaan yhteiskunnan isot muutok set tuntuvat selvästi myös diakoniatyössä. – Esimerkiksi vuonna 2017 perustoimeentulotuki siirtyi kunnalta Kelalle. Niin hyvä kuin se monelle olikin, joidenkui den kohdalla tukiasiat menivät solmuun. Ih miset tulivat hakemaan meiltä apua. Luimme yhdessä Kelan välillä vaikeaselkoisia päätök siä ja selvittelimme tilannetta.
”
JUHA JORMANAINEN / LEHTIKUVA JANI LAUKKANEN 16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022
1990-luvulla suurin muutos oli asumistu en ja toimeentulotuen yhteensovitus, jolla piti säästää 400 miljoonaa markkaa.
Työhön paljon käytännönsielunhoitoa,sisältyyasiaaja paljonsparrausta.
JOHTAVATUULADIAKONIATYÖNTEKIJÄMÄKINEN
tuu sosiaalityö, mutta Mäkinen arvelee, että ter veyspuolen asiat nousevat jälleen esille.
Diakonissat hoitivat köyhiä ja sairaita Helsingin Diakonissalaitos perustettiin suurten nälkävuosien aikana vuonna 1867. Varat siihen lahjoitti rikas leskirouva Aurora Karamzin Ihmisten avuntarve oli valtava. Kerjäläisiä liikkui kaikkialla. Satatuhatta suomalaista kuoli nälkään ja kulkutauteihin. Diakonissalaitos aloitti pienenä yksityissairaalana, jossa hoi dettiin varattomia naisia, usein lavantautipotilaita. Suurin osa po tilaista oli noudettu ”täydellisen avuttomuuden keskeltä kurjuu den asunnoista”. Vain harva kykeni maksamaan hoidosta, ja köy hille hoito olikin ilmaista. Laitoksen varsinainen tehtävä oli dia konissojen kouluttaminen. Diakonissat sitoutuivat köyhyyteen, kuuliaisuuteen ja naimattomuuteen. Laitos oli heille suuri, yhtei nen koti. Se välitti työpaikat, takasi toimeentulon ja huolehti heis tä työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana. Diakonissan puku erotti nämä ”palvelijattaret” muista suomalaisnaisista. Nykyisin evankelis-luterilaisissa seurakunnissa työskentelee runsaat 1 300 diakoniatyöntekijää. Heidät koulutetaan Diakoniaammattikorkeakoulussa (Diak). Diakonilla on sosionomin ja dia konissalla sairaanhoitajan koulutus. Molemmilla on pätevyys seu rakunnan työhön, ja piispa vihkii heidät virkaansa.1990-luvun lama toi leipäjonot suomalaiseen katukuvaan. Kuvassa Pelastusarmeijan leipäjono Kalliossa.
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka ha luat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilantees sa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Tänne jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhtei söllinen, turvallinen ja lämminhenkinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Kutsumme sinut lämpi mästi tervetulleeksi tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Esittelemme taloa mielellämme henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Lisätietoja ja henkilökohtaisten esittelyi den varaukset: 010 315 4140. vuokraus@graniittiasunnot.fi
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.
Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi |
SOITA JA VARAA ESITTELYAIKA!OMA
UUSIA SENIOREILLE SUUNNATTUJA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA PIHLAJISTON SOINTU
■ 18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022
– En tiennyt, että olin ollut ok koko ajan. Mi nulla oli maailman ihanin lapsuus ja olin ollut onnellinen.–Siitähuolimatta selvin päin en tuntenut ole vani riittävän hyvä. Vuonna 2010 pikkuveljen yllättävä kuolema ja lohduton suru toivat tuonpuoleisen Redraman lähelle. Järkytys aiheutti myös syyllisyyttä. Nyt jälkeenpäin hän huomaa pyydelleensä Ju malalta ehkä liikaakin anteeksi.
A ihe on heti harvinaisen selvä. Red raman kanssa puhutaan Jumalasta – ja vähän alkoholista. – Olen aina ollut etsijä. Etsin si tä, mitä nykyään kutsun Jumalaksi, hän aloittaa. Tosin viime vuodet ovat olleet Redramalle hengellisesti haastavia. Menossa on ollut iso pro sessi, sillä hän kadotti uskonsa. Pappikaveri lohdutti, että uskoon kuuluu myös niin sanottuja erämaakausia. Hänen kolle gallaan sellainen oli kestänyt neljä vuotta, mutta silti hän jatkoi rukouksiaan. Redramaa tieto helpotti. – Rukoilin muutamia vuosia teknisesti ilman, että uskoin. Siitä tuli syyllinen olo. Vähitellen ymmärsin, ettei Jumala tuomitse, vaikka en sil loin tarkoittanut sanoillani mitään. – Jumala odotti. Minulla on taas yhteys. Usko ni on vahvistunut erämaakauden jälkeen. Aalto liikettähän se on, hän sanoo.
– Jostain syystä ekasta levystä lähtien pyydän Jumalan apua ja kerron pimeydestä ja valosta. Jo ka ikisessä biisissä on jotain hengellistä, enkä ole itse edes tajunnut sitä! hän huudahtaa.
KAKSITOISTA VUOTTA SITTEN Redraman vaih toehtoina oli saada päihteiden käyttö hallin taan tai jatkaa käyttöä rajusti entiseen malliin ja joutua mielisairaalaan tai ennenaikaiseen hautaan.Kunnes
matkamies nukahti keittiön lattialle veitsi vieressään. Kaikki oli ollut valmiina, mutta kirjettä ei ollut. Oli ollut liian surullista ajatella lä himpiä, rakkaita.
– En ollut kerralla pelastettu, vaan olin vielä ihan helvetissä kolme vuorokautta.
– Minusta tuntui silloin, että kaikki tekemäni oli pahaa ja että minulla oli edessäni ikuinen selvittä minen saadakseni Jumalan hyväksynnän. – Jumala oli minulle julma ja tuomitseva. Ajan kuluessa hänestä on tullut lempeämpi, mutta ei hän tietenkään anna tehdä mitä vain, Redra ma sanoo.
En
– Omasta mielestäni kuolin, vaikka en tehnyt sitä tekoa. Oksettavasta olostani huolimatta mi nulle tuli rukouksen jälkeen täydellinen rauha.
NYT REDRAMA TIETÄÄ omakohtaisesti, miten se voi tapahtua. Hän retkahti kahdentoista raittiin vuoden jälkeen, mutta on palannut jälleen hoi donRaittiudenpiiriin. aikana vain kerran ennen tätä hä nen on tehnyt mieli juoda alkoholia. Tunne kesti silloin viisi sekuntia.
Kun häneltä kysyy, mihin viinan himo silloin katosi, hän osoittaa sormellaan kohti taivasta.
– Yksinkertaisuudessaan se menee niin, että tapahtukoon sinun tahtosi, ei minun, ja anna mi nulle voimaa tehdä oma osuuteni. Keväällä valmistautuessaan Vain elämää -oh jelman kuvauksiin Redrama luki vanhojen bii siensäHänelletekstejä.tulikummallinen olo, sillä jo hänen nuorena kirjoittamistaan sanoituksista löytyy se, mistä hän tänä päivänä haluaa puhua.
voi Redraman mukaan mokata työnsä ja parisuhteensa, menettää ve neensä ja kaikki hienoudet ja menettää kasvonsa kin. Hän lopettaa juomisen ymmärtäessään, ettei alkoholi sovi hänelle. – Alkoholisti voi myös menettää kaiken tuon, eikä halua enää juoda. Hän rukoilee ja toivoo, ja tekee ihan mitä vain, ettei joisi. Mutta vas toin omaa tahtoaan jossain vaiheessa hän juo taas.
tuli pohjakosketus ja kolmas vaihto ehto.–En halunnut koskaan enää koskea päihtei siin, mutta tiesin, ettei se onnistuisi. Mitä jäi jäl jelle?Redrama
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN Hän päätti hakea apua. Itsensä takia, ei uran, äidin tai minkään muun syyn vuoksi. Ennen raitistumistaan Redrama oli ollut muutamia vuosia suurimman osan ajasta sel vinPäihteidenpäin. käytön aikana kaikki ehti kuitenkin mennä levälleen, niin raha-asiat kuin ihmissuh teetkin. Ne piti rakentaa aina uudelleen, ja taas hänViisiputosi.vuotta hän rukoili, että voisi raitistua. Ensimmäisen kerran Redrama käveli alkoho listien vertaistukiryhmään 32-vuotiaana. – Ymmärsin, etten pärjää yksin. En pärjää il man Jumalaa, mutta en myöskään pärjää ilman vertaistukea.
– Kun sain alkoholia elimistööni, olin yhtäkkiä omasta mielestäni tarpeeksi pitkä, komea, lahja kas ja hauska, ja kaikki oli ok.
voi huonosti ja rukoili. Hän ei muis ta sanoja tarkalleen, mutta jotenkin näin se me ni: ”Jos Jumala olet oikeasti olemassa. En pär jää enää yksin. Jos voit auttaa minua, tämä on vii meinen hetki. Ja nyt minä pyydän: jos et auta, ta pan itseni.”
– Tuntui, että värit hävisivät ja että itsekin olin jo häviämässä. Kaikki tuntui oikealta. Pelko ka tosi.Uupunut
Kun Redrama parin tunnin kuluttua heräsi, värit olivat palanneet. Samoin ne kirotut – ahdis tus ja pelko.
ilman vertaistukea.myöskäänilman Jumalaa,pärjäämutta enpärjää
Uskon erämaassa Redrama on joutunut viime aikoina tutustumaan ihmiselämän haasteisiin retkahdettuaan pitkän raittiin ajan jälkeen. Valoa näkyy jo.
– Vertaisryhmässä tunsin tulleeni kotiin, mut ta ei raitistuminen silti helppoa ollut. On ollut kausia, jolloin on täytynyt pakottaa itsensä me nemäänYhdeksäänryhmään.vuoteen hän ei ole käynyt vertais tukiryhmissä sen takia, ettei joisi. Hän on käynyt niissä sen takia, että se tasapainottaa ja antaa hy vä Senvireen.Redrama on huomannut, että liian pitkä poissaolo ryhmästä kasvattaa kielteisyyttä. Pie netkin ongelmat alkavat muuttua omassa päässä suuriksi. Kauna itseä tai toisia kohtaan myrkyt tääVertaistuenmielen. kaksitoista askelta ovat Redraman mielestä silkkaa nerokkuutta: Häneltä ei kysytä, mitä mieltä hän on, eikä häntä pyydetä filosofoi maan. Eletään päivä kerrallaan. Redraman mieleen pompahtavat tarinat en tisistä alkoholisteista, jotka ovat retkahtaneet 30 vuoden raittiuden jälkeen ja ovat nyt hau dassa.Hän on kuullut myös muutamia vuosia raittii na olleista, jotka ovat kirjoittaneet kirjeen. Siinä on lukenut, etteivät he halua enää käyttää päih teitä ja että sen takia tämä tapahtuu. – Sitten on pantu haulikko suuhun ja pum. Al koholismi on kova sairaus. Redrama haluaa selittää alkoholiongelmaisen ja alkoholistin Alkoholiongelmaineneron.
”
NUORUUTTAAN LASSE MELLBERG eli samaan ta paan kuin muutkin nuoret. Aktiivisuuden ja tark kaavuuden häiriö teki hänestä lyhytpinnaisen, mutta kiltti hän oli. Ja herkkä. Seitsemän vuoden raittiina olon jälkeen hän itse ymmärsi, mitä alkoholi teki hänelle.
OMAN HEIMONSA REDRAMA löysi vertaistukiryh mästä. Hän pitää heimo-sanasta. ”Yhteisö” ei rii tä kuvamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Kuka? Rap-artisti Redrama eli Lasse Mellberg, 44, on englanninkielisen hiphopin edelläkävijä Suomessa. Hän on toiminut The Voice of Finland -tähtivalmentajana. Redrama on saanut Emma-palkinnon ja voittanut Rap SM englanninkielisen-kilpailunsarjan.
Mitä? Johannes Lahtelan kirjoittama elämäntarina Redrama – Liekeistä luovuuteen (Otava) ilmestyi elokuussa 2022. Redrama nähdään Vain elämää -ohjelmassa, joka alkaa 9.9. Nelosella. Motto Suo minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne, jotka voin, ja viisautta erottaa ne toisistaan.
KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 19
20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022
KYLLIKKI FORSIUS
”
kuolemaaHautaustestamentintekemineneituolähemmäksi.
Espoon seurakuntayhtymän hautatoimen päällikkö Juha Ollila kertoo, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla vainaja haudataan yleensä neljän viikon jälkeen kuolemasta. Hänen mielestään aika on pitkä, mutta vaina jaa−kunnioittava.Missääntapauksessa se ei saisi olla enem pää, Ollila sanoo.
− Hautaoikeuden luovutustilanteessa kannat taa määritellä mahdollisimman tarkkaan kaik ki henkilöt, jotka kyseiseen hautaan voidaan haudata. Silloin on järkevää kirjata oikeus myös mahdollisille tuleville puolisoille. Näin vältetään myöhemmät riidat, Kyllikki Forsius sanoo.
− Mielestäni kuukausi on kohtuullinen ai ka kuoleman ja hautauksen välissä. Siinä ajassa omaisten toiveet ehditään huomioida ja hautajai set pystytään järjestämään.
Laki määrittää sen, ketkä voivat tehdä hautausjärjestelyjä. Laissa ei kuitenkaan sanota, kuka omaisista saa päättää asioista ensisijaisesti.
HAUTAUSTOIMILAIN MUKAAN hautausjärjestelyis sä on noudatettava vainajan katsomusta ja toivei ta, jotka hän on esittänyt elossa ollessaan. Mikäli toiveista ei ole tietoa, hautausjärjeste lyistä voivat lain mukaan huolehtia eloonjäänyt avio- tai avopuoliso, lapset ja vainajan vanhem mat. Laki ei kuitenkaan määrittele järjestystä, jossa nämä henkilöt voivat päättää vainajan hau tausjärjestelyistä, vaan kaikki osapuolet ovat sa massa asemassa. − Enenevässä määrin väännetään kättä siitä, kuka on oikeutettu päättämään asioista ensin. Viime vuonna minulle tuli useita yhteydenotto ja, joissa järjestystä kyseltiin, Kyllikki Forsius ker too.Hankala tilanne voi olla edessä esimerkiksi sil loin, kun 30−40-vuotias henkilö kuolee äkillisesti auto-onnettomuudessa, ja hän on asunut avolii tossa. Vaikka hautaustoimilain mukaan avopuoli so rinnastetaan lapsiin ja vanhempiin, hänellä ei ole perintökaaren mukaan juridista asemaa kuo linpesässä.−Avopuolisolla ei välttämättä ole oikeutta mak saa vainajan tililtä laskuja, mutta vainajan van hemmilla on. Aika usein he tällaisessa tilanteessa omivat lapsen itselleen, Forsius kertoo. Hautaustestamentilla on mahdollista vahvis taa avopuolison asemaa.
Tällöin perheestä tai suvusta valitaan yksi henkilö edustamaan kaikkia niitä, jotka on mää rä haudata kyseiseen hautaan.
HAUTAUSTAPA EI JUURIKAAN aiheuta kiistoja. Tällä hetkellä Suomessa yli puolet vainajista tuh kataan.−Jos sopuun ei päästä heti, omaiset saattavat järjestää tuhkauksen ja siunauksen, ja vasta sen jälkeen miettivät, mihin tuhka sijoitetaan, Kyllik ki Forsius Suomessakertoo.ruumiin tuhkaamiselle tai arkku hautaukselle ei ole asetettu takarajaa, mutta lain mukaan vainaja on haudattava ilman aiheetonta viivytystä ja tuhkat on haudattava vuoden sisällä tuhkaamisesta.Tällähetkellä on vireillä lakiuudistus kuole mansyyn selvittämisestä. Forsius toivoo, että la kiin säädetään samalla aikaraja tuhkaukselle ja ruumiin hautaamiselle. Se ehkäisisi myös pitkit tyneitä erimielisyyksiä.
lisääntyneetriidatmyötäUusperheidenhautausovat
R istiriidat perheenjäsenten välillä hautaustilanteissa ovat lisääntyneet viime vuosina, ja se johtuu perhe suhteiden monimuotoistumisesta, kertoo Suomen Hautaustoimisto jen Liitto ry:n kunniajäsen Kyllikki Forsius, joka on toiminut hautaustoimialalla yli 30 vuoden ajan. − Pääsääntöisesti ristiriidat pystytään selvittä mään hautaustoimistossa tai yhteistyössä siunaa van papin kanssa, Forsius kertoo. Useimmiten ristiriitoja aiheuttaa päätös hauta paikasta. Konflikti saattaa syntyä esimerkiksi sil loin, kun eronneet vanhemmat joutuvat hautaa maanHautaustoimilainlapsensa. mukaan ylitsepääsemättö mät riidat ratkaistaan viime kädessä käräjäoikeu dessa. Vuonna 2019 iäkkään naisen lapset ja puo liso olivat erimielisiä siitä, haudataanko vaina ja Helsinkiin vai Rovaniemelle. Riita eteni hovioi keuteen saakka. Vainaja odotti hautaamista noin puoli vuotta.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS ANTTI VALTA
KITKAA OMAISTEN VÄLILLE voi aiheuttaa myös se, voiko puolison haudata sukuhautaan. Asiasta päättää aina hautaoikeuden haltija, jo ka valitaan silloin, kun seurakunta myy hautaoi keuden tiettyyn hautapaikkaan yksityishenkilöl le, perheelle tai suvulle.
HAUTAUSTESTAMENTILLA VOI ehkäistä monia epämiellyttäviä tilanteita ja helpottaa omaisten surua.
Mikäli oikeutta puolison hautaamiseen ei ole kirjattu ylös, haudan haltija voi kieltää hautaami sen.Toisinaan voi käydä niin, että vainaja hauda taan sovussa, mutta riidan aiheuttaa muistolaa tan kiinnittäminen tai nimen kaiverruttaminen hautakiveen.−Henkilö voi jäädä leskeksi monta kertaa, ja kaikki puolisot halutaan sukuhautaan. Eri puoli soiden lapsilla saattaa olla voimakkaita tunteita, jotka heijastuvat hautaamisasioihin: ”Siinä on meidän äidin nimi, emmekä halua, että siihen tulee muita nimiä”, Forsius sanoo. Seurakuntien näkökulma asiaan on, että jos ihminen on haudattu tiettyyn hautaan, on oi kein, että hänen nimensä voidaan merkitä hauta muistomerkkiin.
MYÖS HAUTATOIMEN PÄÄLLIKKÖ Juha Ollila suo sittelee, että kaikki tekevät itselleen hautaustes tamentin.−Surutyön aloittaminen on paljon helpom paa, kun ei tarvitse miettiä, mitähän se vaina ja halusi ja mitenkähän nämä asiat pitäisi hoitaa, OllilaOllilasanoo.teki oman hautaustestamenttinsa jo kymmenen vuotta sitten. − Minulla ei ole perillisiä, enkä usko, että äitini ja vaimoni rupeavat riitelemään siitä, mihin mi nut haudataan, mutta tällä tavalla heidän ei tar vitse sitä miettiäkään. − Säilytän hautaustestamenttia kotona mapis sa, jossa on tiliotteita ja muitakin tärkeitä pape reita, Ollila kertoo.
■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 21
Kyllikki Forsius on huomannut, että hautaus testamentin tekeminen herättää monissa arkai lua ja epävarmuutta. − Hautaustestamentin tekeminen ei tuo kuole maaHautaustestamentinlähemmäksi. voi tehdä kotona, hoiva kodissa tai saattohoitoyksikössä, eikä sen tarvitse olla valmis lomake. − Sen voi kirjoittaa ihan tavalliselle paperil le. Testamentin voi aloittaa vaikka sillä, haluaako arkku- vai tuhkahautauksen, Forsius sanoo. Myös Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n sivuilta voi tulostaa Hautausjärjestelyni-vihkosen. Vihkoon voi kirjata paitsi henkilön, joka huoleh tii hautajaisjärjestelyistä, myös hautaustavan, hautausvaatteet ja toiveita siitä, millaisen muisto tilaisuudenHautaustestamentinhaluaa. voi tehdä myös hautaus toimistossa.Digi-javäestötietovirasto on yhdessä veroviras ton ja pankkien kanssa valmistelemassa Omaelä mä-palvelua, johon tulevaisuudessa jokainen voi tallentaa erilaisia asiakirjoja kuten avioehdon tai hautauksen ennakkosuunnitelman. Omaelämä palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön lähivuosina.
Huoliteltu 78-vuotias Eva puhuu avoimesti vitsauksesta, joka aikaisemmin vaikutti jalkojen hyvinvointiin. Erityisesti näin kävi kesähelteillä.
Sekä naisille että miehille soveltuva Venolet on erityisen hyvä idea siinä vaiheessa, jos laskimosuonet eivät toimi ihanteellisesti, jalat väsyvät helposti ja tuntuvat raskailta tai kamp pailet selluliitin kanssa. Heikentyneiden laski mosuonten aiheuttamat ongelmat ovat ylei sempiä naisilla ja alaraajojen heikentynyt verenkierto on myös perinnöllistä. Muita syitä voivat olla ylipaino, istuma- ja seisomatyö, ras kaus, liikunnan puute, tupakointi ja hormonaa liset syyt.
Oli aikoja, jolloin en käyttänyt tavallisia kenkiä lainkaan, vaan minun oli kengistä.vallisistailoitaOnneksitejaleettohveleihin.tyydyttäväNeeivätolkovinkaanelegantkaikissatilanteissa.nytvointaasta ”
Lehden linja tekee
HÄMMÄSTYN AINA uudelleen sitä, että seurakuntalehti esittelee kilpai levia elämänkatsomuksia tasavertai sina (K&k 11.8.). Nyt opin, että tarotkortit sopivat kristilliseen ajatteluun niin hyvin, että pappikin kantaa nii tä povarissaan.Todellako?Mitä seuraavaksi, Kirkko ja kaupunki? Joku, jolle saa tananpalvonta on tapa jäsentää maailmaa ja lisätä itsetuntemusta? Heidi Järnefelt Espoo ”En viihtynyt nahoissani”, Eva kertoo. Vuosien ajan hä nestä tuntui siltä, että ja loissa oli ylimääräistä painon tunnetta. Sitten hän löysi Venoletin, joka sisältää ve risuonten normaalia toimintaa ylläpitävää viininlehti- ja vii nirypäleiden siemenuutetta. Sen sisältämät ainesosat edistävät jalkojen veren kiertoa sekä virkistävät vä syneitä ja raskaita jalkoja. Kevyet askeleet Eva alkoi huomata kasvien tehon muutaman viikon jäl keen. Käytettyään tuotetta pidempään, hän oli jo erit täin tyytyväinen. Eva ei kut sunut jalkojaan enää pölkyiksi ja ne myös tuntuivat hänestä eriltä. Jaloissa ei ollut enää sitä samaa raskasta tunnetta. ”Voitte uskoa, miten iloinen olin huomatessani jalkojeni voivan hyvin”, Eva hymyilee.
TERVEYSVÄITTEET: Viinin lehdet ja viinirypäleen siemenet edesauttavat veren paluuvirtausta laskimosuonissa ja vähentävät jalkojen väsymistä. C-vitamiini vahvistaa kollageenin muodostumista kudok sessa, mikä on tärkeää hyvin toimiville verisuonille. Sisältää myös männynkuoriuutetta VERENKIERTOA
JALKOJEN
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki surulliseksi SILMILLE RYÖPSÄHTI jo kansikuva, joka oli laitettu varmistamaan, että viisisivuinen epäraamatullinen kir joitus Armon kortit varmasti luetaan (K&kOli11.8.).katsottu tärkeäksi opettaa korttien historiasta ja nykyisyydes tä. Kuulemma vasta 1700-luvulla ta rot otettiin okkultistiseen käyttöön. Ei ole paljon väliä, kunhan vain nyt otettaisiin pois käytöstä kirkossa. En lue artikkeleita, jos heti ensi silmäyksellä näkee, että ne eivät pal vele Jumalan kunnioittamista. Nyt kävi ilmi, että haastateltu toimii Hel singin seurakunnissa hengellisen ohjauksen ja nuorten aikuisten pap pina. Heräsi kiinnostus, minkälaista ohjausta hän heille antaa. Sivulla 3 sai kunniapaikan jut tu otsikolla Välillä kiroileminen hel pottaa oloa. Myös tämä pappi toi mii nuorten parissa. On ymmärtä mätöntä opettaa nuoria pyytämään apua saatanalta. Helpotus saattaa olla valheellista ja lyhytaikaista. Kirkko ja kaupunki -lehden tu lee tehdä parannus Jumalaa halven tavista kirjoituksistaan. Maksamme jopa veroakin saadaksemme oikeaa hengellistä palvelua, ei okkultismia. Terttu Savola Olarin seurakuntaneuvoston ja Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsen lehtensäperustakootUususkonnollisetoman
EDISTÄVÄT AINESOSAT 09 615 00 516 ma-to klo 8-16, pe 8-14.30 www.wellvita.fi Valitse kestotilaus ja saat 1. toimituksen -50% 19,95€ / 2kk + toimitus 4,95€ Tilaa Venolet Eimisaikaa.sitoutu Tyytyväisyys-takuulla! Mielipide 22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022
MAINOS
”Kutsuin jalkojani pölkyiksi”
VIRTAMARTTA-KAISA
Vapaaehtoisten tuki lapsiperheille kantaa LIIAN MONET lapsiperheet jäävät Suomessa ilman kaipaamaansa tu kea. Laura Kuivalainen kertoi ar vokkaasta tuestaan perheille (K&k 11.8.). Monipuolisten palvelujen li säksi vapaaehtoiset auttajat ovat lapsiperheille kullanarvoinen apu. Pelastakaa Lapsilla olemme huo manneet, että vapaaehtoistyöstä hyötyvät paitsi lapsi ja perhe, myös vapaaehtoinen itse. Muiden autta misesta saa hyvän mielen ja merki tyksellisyyttä elämään. Meillä on erilaisia vapaaehtois työn muotoja, joista voi löytää itsel le sopivan tavan olla avuksi. Tukiperheessä lapsi vierailee kes kimäärin yhden viikonlopun kuu kaudessa. Lomakoti taas voi tarjota lapselle uudenlaisen lomakokemuk sen. Sporttikummit ja tukihenki löt viettävät lapsen kanssa aikaa 1–3 kertaa kuussa. Digifrendit ja verkko vapaaehtoiset ovat keskusteluapuna lapsille etänä verkossa. Näin vapaaehtoistyöllä rakenne taan merkittäviä tukiverkkoja lapsi perheille. kehittämispäällikkö, Lapset
KAARINA JOHANSSON kirjoitti, et tä pienten lasten pitämät äänet häi ritsevät häntä messussa (K&k 11.8.). Kiitän häntä, että hän on tuonut esille tarpeensa hiljentymisestä ja siitä, että hän kuulisi kunnolla. Voi siko seurakunta varmistaa, että ää nentoisto on kunnossa, niin että heikkokuuloisemmatkin kuulevat? Entä voisivatko he istua eturivissä? Johansson kannustaa lapsiperhei tä menemään perhemessuun ja ih mettelee, miksi he tulevat niin kut suttuun tavalliseen messuun. Olen pienen lapsen äiti ja haluan käydä messussa, koska sieltä saan hengel lisen ravintoni. Hengellinen ravinto tulee monessa muodossa: musiikis sa, rukouksissa, saarnassa, ehtoolli sessa, hiljaisuudessa. Mutta ennen kaikkea Kristus kohtaa meidät muis sa ihmisissä.Kaikkitarvitsevat muiden ih misten tukea, ja aivan erityises ti pienten lasten vanhemmat tar vitsevat muiden aikuisten tukea. Olen saanut paljon tukea niiltä, joilla on enemmän elämänkoke musta kuin minulla. Perhemes suissakin voisin käydä, mutta niis sä hengellinen sisältö on suunnat tu erityisesti lapsille. Lapsia on enemmän, ja melutaso nousee. Aikuisten välinen keskustelu on hankalampaa.Minäkintoivoisin elämään enem män hiljaisuutta. Uskon, että hil jaisuus ei kuitenkaan ole äänettö myyttä, vaan sydämen hiljaisuutta. Toivon, että voimme yhdessä etsiä messuissa yhteyttä Jumalaan ja toi siimme, kaikenlaisia ihmisiä – isoja ja pieniä – kunnioittaen. Anna Pickering Helsinki
Matka agentit matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO PITKIÄ LOMIA Espanjan aurinkorannikko on mainio paikka jatkaa lempeää syksyä! TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo 17.10.-11.11. / 24.10.-18.11. / 30.10.-24.11. 13.11.-8.12. / 26.11.-19.12. • alk. TORREMOLINOS,1.055,- huoneistohotelli Bajondillo, 2 vkoa 7.11.-21.11. • alk. 795,FUENGIROLA, huoneistohotelli Pyr Fuengirola 13.11.-8.12. • alk. 1.495,Harry14.-22.10.Vaellus1.-2.10.Cats-musikaali21.-23.10.sis.30.9.-2.10.sis.TAITEENTEEMAMATKOJAJATEATTERINTARTTONunniajakonnia-musikaali•alk.355,-Joutsenlampi-baletti•alk.355,-TALLINNASSA•alk.195,-SANTIAGODECOMPOSTELAAN•alk.1.495,-PotterjaLONTOO15.-18.10.•alk. 895,ROOMA adventin aikaan 1.-4.12. • alk. 1.050,JOULUN AJAN ELÄMYKSIÄ Joulu ANDALUSIASSA 18.-26.12. • alk. 1.295,Joulu ikuisessa ROOMASSA 23.-26.12. • alk. 1.395,Joulu elegantissa WIENISSÄ 23.-26.12. • alk. 1.445,Joulu kreivien linnassa UNKARISSA 23.-27.12. • alk. 1.285,Jouluristeily: DUBAI, ABU DHABI, DOHA 23.-31.12. • alk. 1.850,Uusi vuosi SALZBURGISSA 30.12.-2.1. • alk. 1.495,KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 23
Pelastakaa
Haen hengellistämessustaravintoa
Viholaismaista touhua SAMAAN AIKAAN, kun Suomessa au toilijat kärsivät polttoaineiden hinto jen noususta ja kauhisteltiin ilmaston lämpenemistä, Jyväskylän seudul la ajettiin Suomen MM-rallia ja saas tutettiin ilmaa ihan viimeisen päälle. Voiko kukaan hullumpaa keksiä! Lassi Tiittanen Helsinki Kaupungin on kuultava henkilöstöään JAAKKO HEINIMÄEN pääkirjoitus Helsingin kaupungin palkkasotkus ta ja sen opetuksista oli monin pai koin osuva (K&k 11.8.). Suomen suu rimman työnantajan, Helsingin kau pungin, hyödynnätäjiltä.vitsee.hankintaaonnistu,topuutenenti.käyttöönottopalkanmaksujärjestelmänepäonnistuikarkeasTähänvaikuttaasuurirakenteelliongelma:käyttäjälähtöisyydenkaupunginpäätöksenteossa.Tietojärjestelmienkäyttöönottaimikäänmuukaanuudistuseijoseihyvissäajoinennentiedetä,mitäkäyttäjätarTämäntiedonsaavainkäytHelsinginkaupunkieikuitenkaantietoaasukkaidensatoi
Hanna Tulensalo
veista säännöllisesti. Usea muu kau punki toimii näin. Helsingissä hen kilöstön näkemyksiä kuullaan lii an harvoin kaupungin ylimmän johdon, kaupunginhallituksen ja lautakuntien päätöksenteossa. Näin ei voiEhdotan,jatkua.että henkilöstön edus tus saa säännöllisen läsnäolomah dollisuuden kokouksiin. Avoin vuo ropuhelu, osallistava päätöksenteko ja paremmat vaikutusmahdollisuu det ovat välttämättömyys toimivalle kaupungille. Mari Holopainen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu(vihr.)
KirkkoilmoituksetKuolin-ja-kiitoksetjakaupunki-lehdessä Mediamyynti 040 680 4057 040 665 ilmoitusmyynti@5983kotimaa.fi Hammashoitoa p. 09-7262266 p. 09-1461460Katuatasossa,HämeentieHammaslääkärikeskus60,avoinnama-pe8-20,la11-15,www.eurohammas.fihelppopyörätuolille.Aivanbussi-,ratikka,metropysäkkienvieressä PALVELEMME POTILAITA NORMAALISTI 24HAMMASTEKNIKKOh Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ERIKOISHAMMASTEKNIKOTammattitaidolla.HINNATTÄSSÄ KUUSSA: € • Ilmainen proteesien tarkistus AdalääkäriHammas-Tikka alk. 69 € aika 20min. T A K U U T Y Ö Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 650 € Saat ystävällistä ja hammaslääkäripalvelua.asiantuntevaa KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 920 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 159 € Korjaukset alk. 105 € · Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 € · Hammastarkastus muuten 45 € · Hammasvalkaisu 150 € · Purentakisko 270 € · Näkymätön oikomishoito alk. 3000 € · Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus Yksilöllisetsuoraanhammasproteesitvalmistajalta ErikoishammasteknikkoMerjaVesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151 ilmoitusmyynti@Ilmoitusaineistotosoitteeseen:kotimaa.fiMannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI Erikoishammasteknikon palvelut Varaa aika erikoishammasteknikolle P. 020 730 7260 EHT Sirkka Müller P. 040 1574560 Hammasproteesien valmistus ja huolto Maksuton tarkastus ja suunnitelma. Hautauspalveluja HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 Espoonaukiomyynti@kivituote.com82007,02770Espoop.09465650 Ilmoitusaineistotilmoitusmyynti@kotimaa.fiosoitteeseen: HAUTAKIVET ym.kaiverruksetalantyöt p. 09 387 3215 040 635 www.bremerinhautakivi.fi3800 Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI TÖÖLÖN MechelininkatuHAUTAUSTOIMISTO32 www.seurakuntapalvelu.fi perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398 Kuolleet SinikkaERIKOISHAMMASTEKNIKOTLaikkolap.09 321 4480 • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi - Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ HOK-ELANNONhok-elannonhautauspalvelu.fiHAUTAUSPALVELUN29.8.–9.9.2022KIVIPÄIVIENAJANS-ETUKORTILLAASIAKASOMISTAJALLE-10%HAUTA-KIVENHINNASTA+BONUSJOPA5%KIVIPÄIVÄTKATSOTARKEMMATTIEDOTJAKIVIESITTELYJENAIKATAULUTHOK-ELANNON-HAUTAUSPALVELU.FI KatriGLADJohanna synt. 25.11.1927 nukkui pois Laakson sairaalassa 11.8.2022. Katrin muistoa kunnioittaen ja häntä syvästi kaivaten lähiomaiset Siunaustilaisuus järjestetään la 10.9.2022 klo 14.00 Malmin itäisessä kappelissa. Ilmoit tautumisia 040pyydetäänsiunaustilaisuuteentekstiviestillä573461130.8.mennessä. Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi SEURAKUNTAMediamyyntiVAALIEHDOKAS Seurakuntavaalit pidetään 20.11.2022 Ennakkoäänestys 8.–12.11.2022. Kysy tarjousta Kirkko ja kaupunki -lehden vaalikampanjasta. Äänestäjäsi lukevat Kirkko ja kaupunki -lehteä! Osoitteellinen jakelu 340 000 Jaetaan myös ”ei mainoksia” -koteihin. 24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022
www.menec.fi Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12. tarjotaanVuokralle Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu.
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi 045 209 8800 PEKKA Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 P. 040 751 4464.
Seuraavat numerot ilmestyvät: Nro 13 to 8.9. viimeinen varauspäivä pe 26.8. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 29.8. klo 15 Nro 14 to 22.9. viimeinen varauspäivä pe 9.9. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 12.9. klo 15 Nro 15 to 6.10. viimeinen varauspäivä pe 23.9. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 26.9. klo 15 Bengt Lassus, Tuomas Anttila. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpuron tie 15, 00630 Helsinki. Syksyn en simmäinen ilta. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: facebook.com/petrusforsamlingwww. ESIRUKOUSILTA ti 6.9 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
tarjotaanPalveluja
Koulutusta Lakipalveluja Tapahtumia TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi Tilaisuuksia Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 kirsi@ukkonen.com0818 Ida Tamm p. 044 240 ida.tamm@ukkonen.com7227 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com ASIANAJOTOIMISTOKIRSIUKKONEN Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 www.norros.com0680 ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930
225 SEPPO JA SARI Tyhjennetään kuolinpesät, vintit,
pois.
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. p.www.perunkirjoitusarffman.fi0504642930 Rakennusala Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Siivouspalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunanpesut ja siivoukset ammatti taidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuk sella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 050 431 5536 Ostetaan ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. DESIGN; ARTEK, NUUTAJÄRVI, ORNO. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, KÄTEINEN/TILI.ARVOKORUT,HUONEKALUT.KERÄILYESINEET.LUOTTAMUKSELLA.
SenioriFoorum- retket syksy to 8.9. Merikeskus Vellamo ja Sapokan vesipuisto, Kotka ti 20.9. Mustalaisruhtinatar-operetti, Järvenpäätalo su 2.10. Rajaton-lauluyhtyeen 25-vuotisjuhlakonsertti, Musiikkitalo Helsinki to 6.10. Anastasia-musikaali, Tampereen Teatteri su 30.10. Titanic-musikaali, Järvenpäätalo su 13.11. Raatteentie-ooppera, Sibeliustalo Lahti la 19.11. Paimion parantola, Paimio Syksyn svengit -konsertti, Salo 2.–3.12. Äitiä ikävä, Seinäjoen teatteri ja Strömsö, Vaasa ti 20.12. Kreivitär Mariza, Sibeliustalo Lahti su 1.1. Lumikuningatar-jääshow, Nokia Arena, Tampere Ilm. ti ja to klo 15–18, 0400 724 SenioriFooruminseniorifoorum.helsinki@sana.fi646,taikokoontuessa.
KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 25
OSTETAAN
Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994. TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 kellarit . Kaikki P. 040 361 Asennan,P.alk.Kaikenlaista7594kuljetusta20€/tunti0509266203opetanjakorjaan niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri Vaatimaton talviastuttava mökki Hartolassa. Pidempiaik. vuokraus. P. 040 138 5744. HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 31.8. klo 18 Seitsemän srk:n körtti-ilta Hvittorpissa, Hvittorpint. 245, K-nummi: iltakahvit ja seurustelua, seurat n. klo 19. su 4.9. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Kilterinkaari 2, Vantaa. ma 5.9. klo 18.30 seurat Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo. ti 6.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Hki; mukana L. Väyrynen-Si. ke 7.9. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1. Lataa ”Körtti-äppi” puhelimeen/ tablettiin sovelluskaupasta, hae Herättäjä-Yhdistys ja asenna.
elektro
TIHKUA SAMEAT AHAA VAINUT R MAUSTE ISOHKO MIEKAN PITELY ALTIS POOLO L LAVEAT A TAKANA OINAS U AHTI NAURUEHDOKASIWOLTIKEATUHOTASATTUMAÄVAASATARLEVIEDAMSILAKKAMAJAKSOITELLAANNIKAKUKAMIELETAKITTASOKTEITÄSAVOÄHKEHAOTYAETAPPISIVELLINANTTIDIANAVVIINAENNEHPTUOLISUORAHASSUTPASVEATCUOMATKESKIAIKAHARRASTAJAIRJAUREAVARASINUATKARAMKKOISATAJOKUTEETATETURUTNAARMUSURULOUHIMOALLISYYSLUUTOTIN ”puoliso” rannikolta edeltäviä -markkinat vaaleissa ? ainakin OITTAAKUNNI- NÄYTTELIJÄRISTOLAU-LANUTEERO MERIITTEJÄVAILLA NEDYNKEN-LESKI DONOCKLEYESIINTYNYTRIVEISSÄWISHINNIGHTHOTAKI- MEITÄHIMPORTAI-VIHEJÄKOISSA MÄRIVIEMELKOKOO-KAS RASSAVAA- PAIT-SI PUULLEHANSKITUVIAULOT- ALKUASUKASPERUNVÄHÄINEN SARVIPÄINEN KARJA-LAI-NEN AINERIKKOSAA-LISÄ-ITA AILAH-TELE-VIAAUTO -1. -TALOÄLYN-VÄ-LÄYS TÄÄNKÄS-PELNALAKA- PUNKAHARJUSIELLÄSHOP-PAILUA PUHKU-MISTA KANIT-OKSIATAA -SUOJA TUNTURI TUKIAVOITEVÄLI-TAMENNYTEDES-LITJA SYDÄN-TENPRIN-SESSA HEN-RY KONEVÄKE-VÄÄ MERKKIFILMI-PYSTILIHANPALASOPASSA LÄHE-TYSJOS-KUS VILPASHUPAI-SIA KIVIÄVEIS-TOS- ILMANPOVA-RIA RUOTSISTAMAAIL-MALLE NAISIAPURINNAA- OSUEI KULJE-TUK-SIIN TAMIAUUR-RANVIRRUOKAAITÄVALTAAKUSKAAJAMUUTAKIN ASMAN-KOLASEA NOIT-LAN-TAA TUKSIAVOHKIIHUVITUORETIE-TEIS-LEFFA MANKUAHAM-MAS-FIRMA KUNKKUKIRJANISON NOFFMILOTAMAMUUKJANNEHAR-ALEVA SESTÄMENE-TYK- KAIVU-PAIK-KA KOHTAI-AJAN-NENAIKA KAUHALIEMIKärkkäinenHelitoteutusVuokila,Erkkilaadinta/www.sanaris. KÄRKKÄINENHELITOTEUTUSVUOKILA,ERKKILAADINTA–SANARIS.FI Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko. 26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022
Evankeliumissa (Luuk. 18:9–14) Jeesus kehottaa meitä tutkimaan itseämme.
NINA RIUTTA PIKKUJÄMSÄMATTI Hyvää pyhää KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 27
Y hdessä opetussessiossaan Jeesus puhuu taipu muksestamme pitää itseämme toisia parem pana ja väheksyä muita. Hän asettaa eteemme peiliksi kaksi rukoilijaa, jotka sattuvat yhtä ai kaaToinentemppeliin.ontullimies. Hän etsiytyy muiden taakse, turvaan katseilta. Hänellä ei ole temppelissä omaa paikkaa eikä hän koe oloaan toisten joukossa kotoisaksi. Hän ei uskalla edes vaivihkaa kohottaa katsettaan taivaa seen.Toinen rukoilija on fariseus. Hänen ei tarvitse piilou tua. Hän tietää paikkansa temppelissä ja saa olla siellä kai kessa rauhassa sopivan etäisyyden päässä muista. Hän tie tää myös olevansa sinut uskonnon määräysten ja vaatimus tenRukouksessaankanssa. hän kiittää Jumalaa siitä, ettei ole niin kuin muut – ei rosvo eikä retku, eikä niin kuin tuo tulli mies. Meidän tulee kuitenkin varoa lausumasta pikatuomiota kummastakaan rukoilijasta, sillä meissä on heitä kumpaakin.
Tullimies ja fariseus minussa armahdaJumala,meitä Jumala, sinä avaat oven niille, joilta me sen suljemme. Sinä nostat ne, joita me painamme alas. armahdaJumala,meitäsyntisiä.
Aina, kun itse harhaannun kuvittelemaan olevani poru kassa ainoa, joka näkee olennaisen, tietää totuuden ja yrit tää kaikkensa ja jonka ei tarvitse kiittää ketään mistään, korviini kuiskii toisista eristäytyvä fariseus. Eikä se fariseus palaa ikinä onnellisena kotiin.
Pyhyyden ja tekopyhyyden välinen ero on usein hiuk senhieno. Aina, kun alkaa vertailla itseään muihin, on hyl lyvällä suolla. Huulilta voi silloin helposti kirvota vaikkapa tällainen rukous: Kiitän sinua siitä, etten ole sellainen kuin muut, vaikkapa tuo ylimielinen fariseus.
28.8.
Tulta veden äärellä ELOKUUN VIIMEISENÄ viikonloppuna vietetään mökkeily- ja veneilykauden lo pettajaisjuhlia, venetsialaisia. Ensimmäiset venetsialaiset vietettiin sata vuot ta sitten Kokkolassa tai Pietarsaaressa riippuen siitä, kumman kaupungin edus tajalta kysyy. Pohjanmaan ruotsinkieliseltä rannikolta venetsialaisten vietto on levinnyt muualle Suomeen. Juhlan nimi tulee Venetsiassa järjestetyistä karne vaaleista. Venetsialaisia pidetään veden, tulen ja valon juhlana. Ilotulitteiden ampumisen lisäksi juhlassa on tapana polttaa kokkoja ja ulkotulia.
Onneksi fariseuksen vastinparikin on lähellä. Kun ha vahdun oman erinomaisuuteni tyhjyyteen, tiedän, kuka ar mahtaa ja ketä Tullimiehellärukoilla.eiolesaavutuksia, joihin vedota. Hänellä on vain yksinkertainen rukous, että Jumala armahtaisi. LAURI MAARALA
” Kesä on lempparivuodenaikani, mutta vesilätäköt ovat parhaita syksyllä. ESKARILAINEN LINNEA YLÄNNE S. 3
HELSINKI Kantsundiakoni Vuoden kanttori Kaisu Rauhamaa ei taivu tyylipoliisiksi s. 4 Uusijoutuukirkkovaltuustovaikeiden valintojen eteen s. 6 Katso, mitä kaikkea seurakunnat tarjoavat tänä syksynä s. 7 Heini Sinkko auttaa Kannelmäen alueen perheitä, joille niukkuus on tuttua jo monessa sukupolvessa s. 2 25.8.2022 12 kirkkojakaupunki.fi
KANNELMÄEN SEURAKUNNAN alueella diakonis ta apua hakevien elämän vaikeudet ovat usein pitkittyneet ja vyyhtiytyneet. Työttömyyden ja talousvaikeuksien rinnalla ratkaisuja etsitään myös mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Kannelmäen ja Malminkartanon juna-ase mien lähellä huono-osaisuus näkyy myös ka tukuvassa. Tyhjilleen jäävät liiketilat muuttu vat pubeiksi, joihin syntyvissä ryhmissä moni viettää päivänsä. Sosioekonomisen kirjon toi sessa päässä ovat omakotialueet, joiden asuk kaita ei ole näkynyt Heini Sinkon vastaan otolla.Sinkon mukaan alueella ei kuitenkaan näy get toutumisen merkkejä.
Diakoni Heini Sinkon mukaan apua hakevien ihmisten vaikeudet ovat usein pitkittyneet ja vyyhtiytyneet. Gettoutumisen merkkejä seurakunnan alueella ei kuitenkaan näy. Kannelmäen diakoni Heini Sinkko tunnistaa työssään ylisukupolvisen syrjäytymisen merkkejä. Perheiden tukemisesta on seurannut hyviä asioita.
2 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022
TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ
Syrjäytymisen ketju voi
– Tämä on rauhallinen, kaunis, turvallinen ja yhteisöllinen alue, jossa ihmiset selvästi viihty vät. Moni on asunut täällä jo kolmekymmentä vuotta.
Ä iti harmittelee sitä, että hänen lap sensa ei pääse kesällä Linnanmäel le, koska rahat eivät riitä lippuun ja huvipuistossa syömiseen. Toisel la perheellä ei ole varaa lasten vaat teisiin ja opiskelutarvikkeisiin. Pie nillä eläkkeillä sinnittelevät isovanhemmat eivät pysty tukemaan perheitä. Kannelmäen seurakunnan diakoni Heini Sinkko kohtaa työssään tilanteita, joissa ylisuku polvisen syrjäytymisen riski näkyy selvästi.
– Neljän vuoden aikana minua vastaan on tul lut muutama perhe, joissa myös lapsi on tul tuaan täysi-ikäiseksi siirtynyt toimeentulotuen asiakkaaksi ja jäänyt asumaan samalle alueelle. Sinkko työskentelee Kannelmäen seurakun nan alueella yhdessä Heidi Metsälän ja UllaMaija Tuuran kanssa. Kolmen diakonin vastuul la on kasvavaa pikkukaupunkia vastaava 30 000 asukkaan alue, johon kuuluvat Kannelmäen ja Malminkartanon lisäksi Maununneva, Hakunin maa, Honkasuo ja Kuninkaantammi.
KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022 3
Kesän aikana koulujen ja päiväkotien lomakausi on näkynyt lapsiperheiltä tulevissa yhteydenotois sa: ruokaa kuluu enemmän kuin lukukausien ai kana, ja Venäjän hyökkäys Ukrainassa on nostanut hintoja. Sinkko on tukenut perheitä esimerkiksi myöntämällä osto-osoituksia ruokakauppaan. – Olemme myös myöntäneet perheille diakoni sin perustein Mustasaari-kortteja, jotka kattavat Mustasaareen suuntautuvan kesäretken matkat ja ruoan. Vanhemmilla ei välttämättä ole varaa tarjota lapsille muuta lomakohdetta. Mustasaari on Helsingin seurakuntien omista ma kesäsaari Helsingin edustalla.
Kultaleijonat vierailivat Uudessa lastensairaalassa Maalivahti Jussi Olkinuora ja puolustaja Petteri Lindbohm lastensairaalanilahduttivatpotilaita.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ANTTI RINTALA Tiesitkö?
Naistenklinikan sairaalapappi Elina Pöysti on samaa mieltä. Hän on ollut järjestämässä tapahtumaa kollegansa Ulla Ullgrenin kanssa.
”
EHDOTUKSEN SAIRAALAVIERAILUSTA teki sai raalapappi Ulla Ullgren. Kun sairaala näytti vihreää valoa, Jussi Olkinuora pyysi mukaan sa Petteri Lindbohmin. Kultamitalipakki liittyi seuraan mielellään. – Koen, että tämä on vähintä, mitä voim me tehdä. Pokaali ja urheilumenestys ovat ko ko kansan asia, ja olemme tietysti iloisia, että olemme saaneet olla siinä mukana, Olkinuo ra sanoo.Tapahtuman järjestivät pelaajien kanssa yh teistyössä sairaalapapit ja HUS ja se toteutui elokuunSairaalapappialussa. Ulla Ullgren iloitsee siitä, että vallitsevista koronarajoituksista huolimatta ti laisuus pystyttiin toteuttamaan. Hän arvioi, että tilaisuus saattoi olla hyvin kin merkityksellinen joillekin lapsille ja nuo rille.–Nähdyksi tulemisen kokemus voi olla tär keä, ja se, kun on saanut vaihtaa pari sanaa pelaajien kanssa ja päässyt samaan kuvaan.
– Monella lapsella ja nuorella on kaikenlai sia haasteita elämässä, ja on tosi kiva juttu, jos meidän vierailumme piristi niiden äärellä, Olkinuora sanoo. ■
– Monet ovat täällä rankkojen asioiden kes kellä, joten tällaiset fanitapaamiset tuovat iloa pienille potilaille. Osa on odottanut kovasti, että pääsee tänne ala-aulaan tapaamaan pelaa jia, Pöysti sanoo.
JUSSI OLKINUORA pitää itseään hyvin onnek kaana, kun on saanut toteuttaa lapsuuden unelmansa ja päässyt pelaamaan MM- ja olym piatasolla ja voittamaan molemmat kultami talit.Syksyllä Olkinuora aloittaa NHL-uransa Detroit Red Wingseissä. Näin viimeinenkin lapsuudenhaave toteutuu.
katketa
■ 1.9. tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomessa vihittiin virkaan ensimmäinen diakonissa, Matilda Hoffman. Kannelmäen diakonit tarjoavat ruokaa kirkon viereisellä nurmella torstaina 1.9. klo 12–14.
DIAKONIATYÖNTEKIJÄT AUTTAVAT alueen per heitä ja tukevat lasten harrastuksia seurakunnan avustusvaroista sekä tekemällä hakemuksia Tuki kummit-säätiölle ja Kirkon diakoniarahastolle. Diakonia tukee perheitä myös Kirkkopalvelujen kotimaanavun keräyksen varoilla sekä loppuvuo desta Rakenna joulupuu -keräyksen kautta. – Ruoka, vaatteet ja harrastustarvikkeet ovat auttamisen pääkohteita. Aineellinen tuki auttaa perheen tilannetta myös henkisesti, kun esimer kiksi lapsi kokee harrastuksen kautta onnistumi sia, osallisuutta ja iloa, Heini Sinkko sanoo. Helsingin seurakuntayhtymässä suunniteltiin projektia ylisukupolvisen syrjäytymisen vähentä miseksi muutama vuosi sitten, mutta kaavailtua hanketta ei toteutettu. Diakonin perustyössä aika ei Sinkon mukaan riitä pitkäjänteiseen vaikutta mistyöhön.
Hetken mietittyään hän kertoo kak si esimerkkiä, joissa tukea saaneen perheen tari nassa on alkanut uusi luku.
DIAKONI HEINI SINKKO
D en glider in soi Uuden lasten sairaalan aulassa. Tämän vuo den jääkiekon maailmanmes tari ja olympiavoittaja, maa livahti Jussi Olkinuora ja tämän vuoden jääkiekon maa ilmanmestari, puolustaja Petteri Lindbohm ovat tervehtimässä Uuden lastensairaalan po tilaita sekä heidän perheitään ja sairaalan henkilökuntaa.Kaikki,jotka uskaltautuvat, pääsevät fani kuvaan pelaajien kanssa, saavat hypistellä kul tamitaleja ja pidellä maailmanmestaruuspo kaalia.Kaikkein hennoimmat käsivarret eivät po kaalia jaksa kannatella. Se on yllättävän pai nava.
Aineellinen tuki auttaa perheen tilannetta myös henkisesti, kun esimerkiksi lapsi kokee harrastuksenonnistumisiakautta.
– Toisen perheen kohdalla olimme tukeneet pojan harrastuksia, mutta olin huolissani siitä, jääkö hän toimettomaksi aikuistuessaan. Hiljat tain kuulin, että poika on päässyt opiskelemaan ja saanut työharjoittelupaikan.
– Tuimme pitkään erään yksinhuoltajaisän teini-ikäisten lasten harrastuskuluja. Huomasin, että isäkin voi hyvin, kun lapset olivat tyytyväisiä. Kun lapset kasvoivat ja lähtivät opiskelemaan, isä kertoi, että nyt hänen rahansa riittävät.
– Arvostan sitä, että jätkät näkevät sen vaivan, että tulevat tänne morjestamaan potilaita, vanhempia ja meitä, sanoo Olli Heikura, joka työskentelee Uuden lastensairaalan päivystyksessä sairaanhoitajana. Kuvassa vasem malta: Puolustaja Petteri Lindbohm, sairaanhoitajat Sebastian Wärnhjelm, Jenni Sinisalo ja Olli Heikura sekä maalivahti Jussi Olkinuora.
TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SAKU SOUKKA 4 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022
Suomen Kanttori-urkurilii ton hallitus valitsi vuoden kanttoriksi Malmin seura kunnan johtavan kantto rin Kaisu Rauhamaan. Va lintaperusteena mainittiin muun muassa se, että Rauhamaa on monipuolinen muusikko, joka huo mioi työssään kaikenikäiset. Hän on myös kehittänyt yhdessä musisoi mista ja kirkkomusiikin asemaa seu rakunnassa.Oikeastaan
Turistit kirkkoihinydinkeskustanpalasivat
Tänä kesänä on turistiseuruei den virta palannut Temppeliau kion kirkkoon ja Helsingin tuo miokirkkoon, mutta koronapan demiaa edeltäneisiin kävijämää riin ei vielä ylletä. – Toukokuun puolivälin jäl keen Temppeliaukion kirkon päi vittäisten vierailijoiden määrä ei ole jäänyt kertaakaan alle tuhan nen. Tällä hetkellä vierailijoita käy 2 500–3 000 päivässä, kertoo Töölön seurakunnan palvelu päällikkö Heli Suhtala Uvalic – Tuomiokirkossa päivittäi siä kävijöitä on ollut tuhannes ta kahteentuhanteen. Erityisesti risteilyliikenteen elpyminen nä kyy kävijämäärissä, sanoo Tuo miokirkkoseurakunnan turisti työn palvelupäällikkö Anni Roi ha Kesäkaudella 2019 Temppeli aukion kirkossa vieraili päivittäin 6 000–10 000 henkilöä ja Helsin gin tuomiokirkossa kävi 2 000–4 000 henkeä Temppeliaukionpäivässä.kirkossa kä vijöiltä kerättyjen pääsymaksu jen tuotto oli 1,57 miljoonaa eu roa vuonna 2019. Suhtala Uvalic arvioi, että tänä vuonna voidaan päästä noin puoleen tuosta mää rästä. Tuotot käytetään ensisijai sesti turistien opastamiseen ja palvelemiseen.Tuomiokirkkoseurakunta saa vuokratuloja Tuomiokirkon kel lotapulin kesäkahvilasta ja kryp tassa toimineesta ravintolasta. Lisäksi kirkossa kävijöiltä kerä tään vapaaehtoisia pääsymak suja. Roihan mukaan odotetta vissa ei ole merkittäviä tuottoja, sillä turistien palvelusta aiheu tuu seurakunnalle myös paljon kuluja. JÄMSÄ
ESKO
KAISU RAUHAMAA MUISTAA yhä hetken, jolloin hän löysi unelmaammattinsa. Seurakunnan nuor ten kuoroon kuulunut lappeenran talaistyttö oli laulamassa Kauneim missa joululauluissa, kun kanttori keksi pyytää musiikkiopistossa pia notunneilla käynyttä Kaisua sivun kääntäjäksi.–Tilaisuuden jälkeen urkuri an toi poikakuorolaisille vadelmasuk laapatukat ja heitti yhden myös mi nulle sanoen, että tuossa sivunkään täjälle. Silloin minä otin kopin tule vaisuudestani.KotonaRauhamaa ilmoitti ryhty vänsä kanttoriksi. 1970-luvun Suo messa ei ollut vielä kovin montaa naiskanttoria, sillä virka oli avautu nut naisille vasta 1963. – Pelkäsin tyrmäystä, mutta ku kaan ei nauranut haaveelleni.
Vuoden kanttori tahtoo tsempata ja kompata Kaisu Rauhamaa on työskennellyt Malmin seurakunnassa yli 20 vuotta. Sinä aikana moni asia on muuttunut.
Kaisu Rauhamaa on halunnut luoda mah dollisuuksia soittaa ja laulaa yhdessä. Hän on perustanut esi merkiksi mänkanteeleensoittoryhKanneltajat-aikuisille.
Turistit jonottivat Temppeliaukion kirkkoon, jonka ovet oli avattu hetkeä aiemmin perjantaina 19.8.
Rauhamaa puhuisi mielummin seurakunnan musiikis ta kuin kirkkomusiikista, sillä seura kunnassa soi monenlainen musiik ki muuallakin kuin kirkkorakennuk sessa. Musiikin avulla voi tavoittaa jotakin sellaista, mihin sanat eivät riitä.–Uskon kieli on usein vaikeaa, sillä olemme tekemisissä mysteerin kanssa. Sanat eivät tavoita kaikkia, eikä niillä voi selittää kaikkea. Mu siikki on yksi tapa kokea, ja se voi avata portin sanojen taakse, Kaisu Rauhamaa sanoo.
KAISU RAUHAMAA KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022 5
Helsingin seurakuntayhtymän työllistämishanke Työraiteet päättyy 31.8. Siinä ihmiset, jot ka ovat heikossa työmarkkinaasemassa, ovat etsineet polku ja työelämään tai koulutukseen. Hanke alkoi samaan aikaan kun koronapandemia kaikkine ra joituksineen. Kahden ja puolen vuoden aikana mukana on ollut yhteensä 67 Osallistujathenkilöä.ovatolleet työ kokeilussa kymmenessä eri yk sikössä: kolmessa Varustamossa sekä seurakunnissa, Myllypuron elintarvikejaossa ja seurakun tayhtymänTyöraiteidenviestinnässä.ytimessä ovat työkokeilu, työelämään moti voiva henkilökohtainen työval mennus sekä
Helsingin hiippakunnan tuo miokapituli totesi Töölön seu rakunnan kirkkoherran virkaan kelpoisiksi hakijoiksi seuraa vat henkilöt: Mari-Anna Auvi nen, Pirkko Hänninen, Pette ri Kerko, Hilkka Niemistö, As ko Nuorkivi ja Johannes Tikka Alun perin virkaa haki seitse män pappia, mutta nyt on jäljel lä kuusi.Tuomiokapituli antoi 17.8. Töölön seurakunnalle lausunnon hakijoista. Siinä on otettu huo mioon hakemukset, muut asia kirjat ja hakijoiden haastattelut. Lausunnossa todetaan, et tä parhaiten edellytykset Töölön seurakunnan kirkkoherran vir kaan täyttävät taidon, viranhoi don ja erityisten tarpeiden poh jalta Auvinen ja Niemistö. Töölön uuden kirkkoherran valitsee koostuvaluottamushenkilöistäseurakuntaneuvosto 11. lokakuuta. Ennen valintapäivää järjestetään Temppeliaukion kir kossa kaikille avoin vaalipanee li, jonka ajankohta selviää myö hemmin.Töölön kirkkoherra Hannu Ronimus jäi kesäkuussa eläk keelle. Tuomiokapituli nimit ti keskiviikkoisessa kokoukses saan virkaatekeväksi kirkkoher raksi Tuomiokirkkoseurakun nan papin ja toiminnanjohtajanAgricola-liikkeen Henrik Wik strömin. Hän toimii kirkkoherra na syyskuun alusta vuoden lop puun. etsiTyöraiteet-hankepolkujatyöhön
Kaisu Rauhamaa on työskennellyt Malmin seurakunnassa vuodesta 2001. Sitä ennen hän työskenteli musiikkiopistoissa.
Kuusi kirkkoherraksiehdolla
244pankykyinen.sitiivisempitehtävään.kyinentä,miseen.keikkaduunihenkilöntaseksikyistenKeikkatuki-malliHankkeessaryhmävalmennus.onkehitettytäsmätyökyhenkilöidenpalkkaamiseurakuntiin.SeurakunvoihakeayhtymästätukeapalkkaaTäsmätyökykytarkoittaasiettähenkilöontäysintyökytiettyynräätälöityyntyöSeontarkempijapokäsitekuinosatyöTyöraiteetsaitukeaEuroososiaalirahastosta(ESR)000euroa.
Rauhamaa opiskeli Sibelius-Akatemi assa kirkkomusiikin linjalla ja valmistui vuonna 1987. Ensin hän työskenteli ItäHelsingin ja Keravan musiikkiopistoissa sekä kanteleensoiton että musiikin teo rian ja säveltapailun opettajana. Sitten avautui toinen suunta. – Kerran, kun vein poikaani kerhoon Pukinmäessä, lastenohjaaja sanoi, et tä alueelle perustetaan kanttorin virka. Ensin ajattelin, että kiva juttu jollekul le muulle. Sitten ymmärsin, että jos tai vaasta tipahtaa kanttorinvirka lähes ta kapihalleni ja minut valitaan, ehkä niin on tarkoitettu.
le se ei ole sitä, mitä he kuuntelevat. – Urkumusiikki kuuluu yhä kirkoon. Se tuo juhlaa ja pyhyyttä, mutta se voi myös etäännyttää, Rauhamaa pohtii. Rauhamaa ei tahdo toimia musiikil lisena tyylipoliisina vaan ajattelee, et tä hän on palvelutehtävässä. – Ihmisten pitää saada valita sitä musiikkia, joka heitä puhuttelee. Jos he jotakin toivovat, heillä on siihen syynsä.Rauhamaa on huomannut, että ih miset kyllä ymmärtävät, mikä sopii ti laisuuteen ja paikkaan. Kaiken lisäksi musiikkiin liittyy tottumuskysymyksiä: esimerkiksi klassiset häämarssit, prin sessaruususet ja mendelssohnit, ovat alun perin näytelmämusiikkia. Eivät ne oikeastaan eroa siitä, jos joku halu aa astella alttarille Jurassic Park -elo kuvan tunnusmusiikin säestyksellä.
VUONNA 2001 KAISU RAUHAMAA aloit ti työt Malmin seurakunnassa. Kahdes sakymmenessä vuodessa on tapahtu nut paljon. – Tyylejä on tullut enemmän, ja tä mä näkyy sekä hautaus- ja vihkimu siikkitoiveissa että jumalanpalvelus musiikissa. Klassisella musiikilla on yhä asemansa, mutta monelle ihmisel
JOHTAVANA KANTTORINA Kaisu Rau hamaa tekee myös hallinnollista työtä, suunnittelee ja organisoi. Lisäksi hän on perustanut Kanneltajat-kanteleen soittoryhmän aikuisille. – Siinä ryhmässä ihmiset saavat olla mukana niillä taidoilla, joita heillä on. – Haluaisin, että olisimme menossa siihen suuntaan, että jokainen löytäi si seurakunnan musiikista jotakin itsel leen sopivaa. Meillä on syksyllä tulos sa esimerkiksi djembe-rumpupäivää, open mic -tapahtumaa ja yhteislaulua. Kirkkomusiikin päivänä kaikki saavat tulla kokeilemaan urkuja. Rauhamaa kokee eniten omaksi ju tukseen mahdollisuuksien luomisen ja säestämisen.–Haluanolla mahdollistaja, tsemp paaja ja Seurakunnankomppaaja.pitäisi olla ympäris tö, jossa voi levätä tai virkistäytyä mu siikin parissa. Kun ihminen saa kuul la häntä puhuttelevaa musiikkia, hän voi kokea tulevansa hyväksytyksi muu toinkin.–Armossakin on kyse hyväksynnäs tä, että kelpaat sellaisena kuin olet. ■
”
IHMISTEN PITÄÄ SAADA VALITA SITÄ MUSIIKKIA, JOKA HEITÄ PUHUTTELEE.
HELSINGIN SEURAKUNNISSA on jo aloitettu toi mitilojen kartoitus ja karsiminen sekä sopeutu minen siihen, että tulevaisuudessa tiloja ja työn tekijöitä on Joulukuussavähemmän.2021kirkkovaltuusto käsitteli kah deksan tunnin maratonkokouksessa Rohkeas ti yhdessä -ohjelman ensimmäisiä linjauksia, siis käytännössä mittavaa säästöpakettia. Keväällä 2022 Helsingin seurakuntayhtymässä aloitettiin yt-neuvottelut. Monien päätösten tekeminen on tuntunut ikävältä. – Kun valtuusto käsittelee vaikka siitä, miten rahaa jaetaan, niitä päätöksiä ei tehdä kevyin pe rustein.Samanlaisten asioiden parissa saa jatkaa myös tuleva kirkkovaltuusto. – Osa raameista on luotu, ja seuraavaksi mie titään konkretiaa. Se on sitä, että mikä kirkko suljetaan, kuinka paljon on työntekijöitä ja niin edelleen.
raameja ja nopeaa
KUN HANNA MITHIKU aloitti kirkkovaltuuston pu heenjohtajana, hän kertoi, että erityisesti yhden vertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on hä nelle tärkeää. Kuinka tavoite on onnistunut?
Helsingin nykyinen kirkkovaltuusto on vetänyt suuria linjoja. Seuraava valtuusto saa jatkaa kiperien päätösten tekoa.
– Pitkäjänteisen suunnittelun ja kehittämisen sijaan valtuustotyössä korostui reagoiminen ajan kohtaisiin asioihin. Monia käytännön juttuja on pitänyt ratkaista lähtien siitä, miten kokouste taan koronapandemian keskellä. Hanna Mithiku on toiminut seurakuntien luot tamushenkilönä 12 vuotta, ja kirkkovaltustoon puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 2019. Kaikkia näitä vuosia on leimannut keskustelu sii tä, mitä tehdään, miksi ja kenelle. Maailma on muuttunut ja Helsingin seurakuntien jäsenmää rä laskenut. Tähän kaikkeen on seurakunnissakin pitänyt sopeutua. – Ei sen silti pitäisi mennä niin, että apua, jä senmäärät laskevat, nyt pitää hankkia lisää jäse niä. Pitää miettiä, miten kirkko voi olla merkityk sellinen ihmisille.
6 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022
– Tuli ihan erilainen nelivuotiskausi kuin olin ajatellut, ennen kaikkea tietysti koronapandemi an vuoksi, Helsingin kirkkovaltuuston puheen johtaja, Tulkaa kaikki -ryhmän jäsen Hanna Mithiku toteaa.
Hanna Mithiku on toiminut Helsingin tayhtymänTaustallaerilainen2019.puheenjohtajanakirkkovaltuustonvuodestaKausionolluthyvinkuinhänkuvitteli.Helsinginseurakunvaltuustosali.
TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ
Tiukkoja
S uuria linjoja on vedetty, moneen ti lanteeseen on reagoitu ja seuraavaksi päästään tekemään linjanvetojen mu kaisia konkreettisia päätöksiä. Esimer kiksi näin voisi kuvailla työtä, jota Hel singin yhteinen kirkkovaltuusto on teh nyt viime vuodet. Toisaalta kuluva valtuustokausi on osoittanut, että yllätyksiin kannattaa varautua.
– Lähetysjärjestöjen tukemisesta päätettäes sä tämä näkökulma on ollut esillä jo pidempään. Muutoin tämä on asia, joka ei vain liity yksittäi siin päätöksiin vaan on kaikessa mukana. Ei ole kyse vain seksuaalivähemmistöistä tai sukupuol ten välisestä tasa-arvosta vaan yhdenvertaisuu den edistämisestä kaikessa kirkon toiminnassa, MithikuValtuustokaudensanoo. onnistumiseksi Hanna Mit hiku laskee sen, että valtuutettujen itsenäisyys ja ymmärrys omasta roolistaan on vahvistunut – he ovat seurakuntalaisten edustajia, eivät vain vir
keskiviikkoaKynnyksetöntäKaksitoista
Kun käsitteleevaltuustovaikkapa sitä, miten rahaa jaetaan, päätöksiä ei tehdä kevyin perustein.
EIRA SERKKOLA Kynnyksetön keskiviikko Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, keskiviikkoisin 7.9.–23.11. klo 18.
– Kuka vain voi olla luova, kun olosuhteet ovat oikeat, tuumii luovien keski viikkojen vetäjä Amanda Raaska.
aloitteet eivät olisi aina johtaneet mi hinkään, ne saavat kiinnittämään huomiota eri asioihin kuten siihen, voitaisiinko seurakunnis sa suosia kasvisruokaa tai millaisia materiaaleja seurakuntien tiloissa saa pitää esillä.
Marraskuun seurakuntavaaleissa valittavat uudet luottamushenkilöt joutuvat jatkamaan vai keiden päätösten tekemistä. Lannistua ei silti kannata.–Kannustava pointtini on se, että vaikuttami sen paikkoja on tulossa paljon.
– Pohdiskelevalle tyypille ainakin. Kenelle vain, joka kaipaa pientä hetkeä omien ajatustensa kanssa. En ole itse osallistunut koskaan vastaavaan ryhmään. Ensimmäi sen kerran jälkeen näen, mikä toimii. Olen luottavainen!
• Henkilöstöasiat: henkilöstöjohtajan viran perustaminen, kiinteistöjohtajan, talousjoh tajan ja hallintojohtajan valinnat Helsingin seurakuntayhtymään.
Helsingin kirkkovaltuusto on käsitellyt vuosi na 2019-2022 esimerkiksi seuraavia asioita
• Kiinteistöasiat kuten Malmin kirkon ja Lauttasaaren kirkon remonttien hanke suunnitelmat.
• Kirkko Helsingissä -strategia
Syksyn seurakuntavaaleissa valitaan seurakun tien luottamushenkilöt vuosille 2023–2026. Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15.9. Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11., ja var sinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11. Lue lisää:vaalithelsinginseurakunnat.fi/jaseurakuntavaalit.fi.
• Morsianluodon ja Madeluodon luonnon suojelualueiden perustaminen.
Vanhassakirkossa voi viettää syksyisiä keskiviikkoiltoja hyvässä seurassa ja uudenlaisen tekemisen parissa. Uskontotieteen opiskelija Amanda Raaska, millaisia teemoja illoissa on? – Jotkin illat keskittyvät kristilli seen meditaatioon, toisissa veisataan lempivirsiä. Itse vedän keskiviikkona 7.9. ensimmäisen illan, jonka aiheena on Hengelli sen luovuuden lähteillä. Tykkään kovasti kirjoittamisesta, ja taide on lähellä sydäntäni. Haluaisin yhdistää nämä hengellisyyteen. – Ideoimme iltoja yhdessä Van hankirkon papin Sirkka Liisa Raunion kanssa. Meitä on mu kana kuusi seurakuntalaista, jois ta moni toimii esimerkiksi messu avustajana. Ohjaamme iltoja vuo rotellen. Millainen ilta hengellisestä luovuudesta on tulossa? – Ideana on, että piirrellään ja kirjoitellaan kristinuskosta ammentaen. Annan tiettyjä aineksia, mistä voi lähteä liikkeelle. Niitä ovat käsite, teksti ja kuva. Ensimmäisen illan käsite on –armo.Mitään suorituspakkoa ei ole, vaan haluan pitää illan mahdolli simman vapaana. Voi kirjoittaa ja piirrellä mitä haluaa, tai voi myös hengailla, kuunnella musiikkia ja juoda kahvia. Lopussa voim me koota ajatuksia yhteen ja ja kaa niitä toisten kanssa, jos siltä tuntuu.
reagointia kamieskoneiston jatke. Asioista on keskusteltu, niistä on äänestetty ja joitakin on palautettu val misteluun. Valtuustoaloitteita on tehty aiempaa enemmän.–Vaikka
• Lähetysmäärärahojen jakaminen: Päätöksiä siitä, mitä järjestöjä tuetaan ja mitä ei.
■
• Östersundomin kirkon lämmitysjärjestelmän uusiminen ja maalämpöön siirtyminen.
KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022 7
• Suomenlinnan urkujen uusiminen.
Kenelle luovuusilta sopii?
JÄMSÄESKO
”
HANNA MITHIKU Menokasvo
Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi, Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 avoinna ma–pe klo klo 10–16, 5.9. alk. klo Striimaukset9–17 Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautu www.helsinginseurakunnat.fi/haagamista
Rukoile maalaten
Messu su 28.8. klo 10. Silin, Muro ma-Nikunen, Marte. Striimataan. Messu su 4.9. klo 10. Muroma-Niku nen, Satu Kreivi-Palosaari, Marte. Striimataan. Diakonian 150-vuotisjuhlamessu su 11.9 klo 10. Striimataan. Iltamessu ke klo 18. Iltatee. 31.8. Lahtinen. 7.9. Kolari. Ad sextam to klo 12. 1.9. Silin. 8.9. Kolari. Laudes ke 7.9. klo 7.30. Silin. Kompletorio pe 9.9. klo 19. Silin.
JUMALANPALVELUKSET
ISTOCK SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. 8 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022
TAPAHTUMIA Lähetyksen pihajuhla to 25.8. klo 17 Munkkiniemen kirkolla. Tuoretta tietoa seurakuntamme lähetyksen nimikkokohteista ja ystävyysseura kuntien kuulumisista. Yhdessäoloa ja yhteislaulua, lähetyksen onnen pyörä, pannukakkua, kahvia ja grillausta. Tuotto lähetyksen hyväksi. Ilta nuotiolla to 25.8. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan. Kunnon Kaveri -jumppa Munkki vuoren kirkolla to 25.8. ja 1.9. klo 10.30–11. Kunnon Kaveri -jumppa Munkki niemen kirkon pihapirissä ma 29.8. klo 10.30–11. Pop up -infoa digistä ti 30.8. ja 6.9. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkolla. Yleistä digitalisaatiosta ja sähköi sistä palveluista. Sanan äärellä tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkon aulassa. Kirkkokuoro torstaisin klo 18–19.30 Munkkivuoren seurakun tasalissa. Syksyn ensimmäiset harjoitukset to 1.9. anssi.pyykkonen@evl.fi.Lisätietoja Seurakunnan bändi kokoontuu säännöllisen epäsäännöllisesti yhdessä sovittuina harjoituspäivi nä Munkkivuoren kirkolla. Tervetu loa mukaan joukkoomme soittotai toiset aikuiset! Lisätietoja senni. valtonen@evl.fi. Isoskoulutus- ja nuortenillat keskiviikkoisin klo 18–20 Munkki vuoren seurakuntatalon alakerras sa, Kari-kerhotila, 7.9. alkaen. Tervetuloa mukaan nuorten toi mintaan! Ovet ovat auki rentoa oleilua varten. Muutaman viikon välein nuortenillan yhteydessä on isoskoulutusilta, jossa opiskellaan yhdessä Riikkaseen,tuessasiaikataulunIsoskoulutusiltojenryhmänohjaustaitoja.tarkemmansaattietoosiilmoittaumukaanisoskoulutuklisätietojailmoittautumisestaKuusisalolta. Seurakuntavaalit ovat tulossa ja ehdokasasettelu on käynnissä. Ase tu ehdolle 15.9.2022 mennessä. Lisätietoja seurakuntavaalit.helsinginseurakunnat.fi/
seurakuntaHaagan
LAPSET JA PERHEET
JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Munkki vuoren kirkossa. 28.8. Jouni Harti kainen, Senni Valtonen. 4.9. konfir maatiomessu. Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen. Messu su 28.8. klo 13 Munkkinie men kirkossa. Hartikainen, Valto nen.
Avoin päiväkerho maanantaisin klo 9.30–11.30 Munkkiniemen kirkolla. Kerhoon ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset oman aikuisen seurassa. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkolla. Kerhoon ovat tervetulleita perheet, joissa esikoinen on alle vuoden ikäinen, ja perheet, jotka odottavat esikoistaan. Avoin perhekerho keskiviikkoisin klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkol la. LuontoPerhekerho ti 30.8. klo
Ikonimaalarit kokoontuvat keskiviikkoisin 14.9. alkaen klo 10–14 Kallion seurakunnan isossa seurakuntasalissa, Itäinen Papinkatu 2. Ikonin maalaaminen on tapa rukoilla ja etsiä olennaista. Kurssimaksu 135 e. Ilmoittautuminen seurakunnan verkkosivuilla: helsingin seurakunnat.fi/kallionseurakunta
TAPAHTUMIA Konsertti Musikaalin mestarit – Andrew Lloyd Webber & Stephen Sondheim to 25.8. klo 18. Kalle Virtanen (Voice of Finland), laulu, ja Stefanie Tuurna, piano. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmaraha. Pelikerho la 27.8. klo 12. Teematorstai klo 13. 1.9. Diakonian historia, Elli Oila. 8.9. Diakonia 150 v. – Haagan seurakunnan diakonia työn esittely. 15.9. Haagan seura kunnan uusi kanttori Anna Marte esittäytyy. Hyvän mielen keidas aloittaa to 8.9. klo 15. Käsityökerho ma 5.9. klo 13–15 kirkon Kivijalassa. Tule mukaan kahvittelemaan ja juttelemaan, vaikka käsitöiden teko ei niin kiinnostaisi. Tied. diakoni p. 050 367 1224. Lähde-kuoro ma 5.9. klo 18. Psalmilaulajat to 8.9. klo 18. Iltaperhekerho ma klo 17.30–19 Tönöllä, perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja pe 26.8. klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6. Solmuja parisuhteessa? Onko suhteessasi karikko? Ei kannata erota hätiköidysti. Vertaisryhmä alkaa lokakuussa. Hinta 300 e/ pari. Tied. ja ilm. 12.9. menn. heli. salo@evl.fi, p. 050 380 2352. Odotuksen sävyt. Lasta odottavi en vertaisryhmä 15.8.–19.9. Tied. ja ilm. evl.fi,sanna.yli-koski-mustonen@p.0405190402. Esikoisvauvakerhot ja muskarit, HelsinkiLänsi- tied. ulla.leivo@evl.fi. Erityislasten vanhempien ryhmä, tied. sofia.honkanen@evl.fi. Suuren suosion saavuttanut teatterikerho saa jatkoa 7.9.–30.11. Katuteatteria, draamaa, musiikkia, näytelmiä, nukketeatteria ym. kouluikäisille ja aikuisille. Vahvana tavoitteena on myötätunnon kehittäminen. Tied. sini.inkeri. alen@gmail.com. Haaga-päivä la 3.9., klo 10–12 seurakunta mukana. Diakonian ajanvaraus ma klo 10–12, p. 09 2340 3003. Kirkon diakonia 150 vuotta. To 1.9. klo 11–14 soppaa ja seuraa Pohjois-Haagan asemalla. Su 11.9 klo 10 diakonian 150-vuotisjuhla messu. Hiljaisuuden jooga® on sairaala pappi ja joogaopettaja Heli Harjun pään kehittämä kristillinen harjoi tuskokonaisuus, jossa yhdistyvät lempeä kehollinen harjoitus, mielen rauhoittuminen ja hengelli syys. Pääset kokeilemaan Hiljaisuu den joogaa® kolmena peräkkäisenä sunnuntaina 18.9., 25.9. ja 2.10. klo 18.30–20 Huopalahden kirkossa. Pappi ja hiljaisuuden joogan® ohjaajaopiskelija Mari Silin ohjaa harjoitukset. Mukaan tarvitset alustan ja mukavat, joustavat vaatteet, viltin loppurentoutusta varten, pyyhkeen tai pienen tyynyn pehmusteeksi. Muistisairaan kohtaaminen –vapaaehtoisten lisäkoulutus la 15.10. klo 10–13 Riistavuoren palve lukeskuksessa os. Isonnevantie 28. Luento, vastaava ohjaaja Jukka Raitio. Vertaisryhmissä teemallista keskustelua. Aivotoimintaa virkis tävää tekemistä. Pihalla kodassa makkaran paistoa. Vapaaehtoisille tarjotaan grillimakkarat ja pulla kahvit. Ilm. pe 7.10. menn. jukka. raitio@hel.fi tai p. 09 3104 6955. seurakuntaKannelmäen Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, helsinginseurakunnat.fi/kannelmäkikannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja IG:perheet@kannelmakisrk, @kantsunurkka
JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Konfirmaatiot kirkossa la 27.8. klo 10 Päivärippikoulu, klo 13 Lohiranta 2, su 28.8. klo 10 Tuusjärvi, klo 13 Lohiranta 3, la 3.9. klo 10 Lumme niemi. Ehtoollishetki kirkossa 7.9. alkaen keskiviikkoisin klo 18. TAPAHTUMIA Lapsi- ja nuorisokuoro Kannel kellojen harjoitukset keskiviikkoi sin Malminkartanon kappelilla. 6–11-vuotiaiden lapsikuoro harjoit telee klo 17–18 ja 12–20-vuotiaiden nuorisokuoro klo kanttoriIlmoittautuminen18.15–19.30.jalisätietojaSirkkuRintamäeltä,p. 09 2340 3832, sirkku.rintamaki@evl.fi. Kahvia ja purtavaa diakonian viran päivänä to 1.9. klo 12–14 kirkon puistossa. Klanun Mummola la 3.9. klo 10–13 Klanulla. Lapsille ja aikuisille yhdessä, leikkiä, askartelua ja lukemista vapaaehtoisten mum mojen kanssa. Avoimet ovet. Välipalaa. Keittolounas Malminkartanon kappelilla 5.9. alkaen maanantaisin klo 12–13.30. Vapaaehtoinen ruoka raha. Vaihdetaan kuulumiset soppalautasen äärellä. Lasten ja perheiden avoimet kerhot Klanulla. Esikoisvauvaker ho alle 1-vuotiaiden esikoisvauvo jen perheille 8.9. alkaen torstaisin klo 10.30–12. Vauvakerho alle 1-vuotiaille vauvoille vanhemman kanssa 6.9. alkaen tiistaisin klo 10.30–12. Perhekerho kaikenikäi sille lapsille aikuisen kanssa 7.9. alkaen keskiviikkoisin klo 9.30–11.30. 20–35-vuotiaiden Laturi-ilta Klanulla to 8.9. klo klo 17.30–19.30. Tule hengähtämään, syömään kasvisruokaa, tapaamaan muita ja jakamaan fiiliksiä. Kysy lisää, soita tai laita Whatsapp-viestiä pappi Katri Jussila p. 050 345 8584, tavoitettavissa parillisilla viikoilla, tai diakoni Heini Sinkko p. 050 380 1367. Aikuisten avoimet piirit Klanulla. Työtupa, avoin käsityö- ja askarte luhuone 6.9. alkaen parillisten viikkojen tiistaisin klo 15–18. Lähe tyspiiri 13.9. alkaen parittomien viikkojen tiistaisin klo 17–18.30. Vieraita ja ajankohtaista asiaa lähetyksestä. Raamattupiirit. Maanantaisin 12.9. alkaen klo 10–11.30 Klanulla. Tiis taisin 13.9. alkaen klo 16–17.30 Mal minkartanon kappelilla. Keskiviik koisin 14.9. alkaen klo 14–15.30 kir kossa. Seurakuntavaalit 2022 – Asetu ehdolle sellaisena kuin olet. Tule vaisuuden kirkkoa rakentamaan tarvitaan erilaisia ihmisiä. Antaisit ko sinä aikaasi ja osaamistasi kotiseurakuntasi hyväksi? Asettui sitko sinä ehdolle syksyn seurakun tavaaleissa? Ehdokasasettelu päättyy 15.9. Lue lisää helsingin seurakunnat.fi/vaalit. seurakuntaMunkkiniemen Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6
Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 pitajanmaki.srk@evl.fi5600, Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehen kuja www.helsinginseurakunnat.fi/pita4 janmaki seurakuntawww.facebook.com/pitajanmaen
Kansanlaulumessu su 28.8. klo 10. Jukka Suonoja, Jukka Vanne, Kylli Ahola ja soitinyhtye. Messuun voi tulla kansallispuvussa, kansan omaisessa puvussa tai somistamal la asua jollakin kansallispuvun osalla. Konfirmaatiomessu su 4.9. klo 10. Maika Vuori, Tuula Pitkänen, Vili Itäpelto ja bändi. Messussa konfir moidaan Tuusjärven leirin rippi koululaiset. Viikkomessu ke 7.9. klo 18. Puolen tunnin messu sisältää ehtoollisen, muutaman yhteislaulun, rukousta, raamatunlukua ja lyhyen puheen.
TAPAHTUMIA Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin alkaen 29.8. klo 18.30 kirkolla. Kokoonnutaan lukemaan ja tutkimaan yhdessä Raamattua. Perhekerho alle kouluikäisille lapsille vanhempineen tai hoitaji neen maanantaisin alkaen 29.8. klo 10–11.30 kirkolla ja perjantaisin alkaen 2.9. klo 10–11.30 Kauppakes kus Ristikossa, Konalan Asukasti lassa, 2. kerros, Ajomiehentie 1. Hartaus- ja laululeikkihetki, pientä välipalaa, vapaata yhdessäoloa ja pientä vaihtuvaa ohjelmaa osallis tujien toiveiden pohjalta. Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13–15 kirkolla, 3. kerros. Rukoilem me yhteisten, seurakuntaan saapu neiden rukouspyyntöjen ja omien asioiden puolesta.
Virasto: Bulevardi 16 B Avoinna ma klo 9–15, ke klo 12–17 Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–15, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 ko,helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirktuomiokirkko.srk@evl.fitilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi,6100,agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninka tu 29, avoinna ma–la klo 9–21, su klo Mikael11–21 Agricolan kirkko, Tehtaanka tu 23, avoinna ma–to klo 9–15, pe klo Suomenlinnan9–14 kirkko, Suomenlin na C43, avoinna klo 10–16, syyskuun alusta lähtien ke–su klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma-pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisataman katu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: miokirkkoseurakuntaYoutube:suomenlinnankirkkosu,ta,Instagram:tuomiokirkkoseurakuntafacebook.com/helsingin@tuomiokirkkoseurakun@toivonaarteet,@agricolames@hyvatoivo.@helsinkicathedral@youtube.com/helsingintuo
17.30–19. Lähtö Munkkivuoren kirkon edestä. Ota mukaan sään mukainen varustus, luontohavain tovälineet sekä eväät. seurakuntaPitäjänmäen
RUOKAILUT Diakoniaruokailu Agricolan kirkon kryptassa ti klo 12 ajalla 20.9.–13.12. (ei 6.12.), 1 e. Yhteisöruokailu ma klo 17–18.30 Hyvän toivon kappelissa. LAPSILLE JA PERHEILLE Perhekerhot alkavat viikolla 35. Hyvän toivon kappelissa perheker ho ma ja ti klo 9.30–12, vauvaper hekerho ti klo 13–14.30. Meritullin kerhotilassa perhekerho to klo 15–16.30. Agricolan kirkon lastenti loissa perhekerho pe klo 9.30–12. Katajanokan seurakuntakodilla perhekahvila pe klo 10–12. Lisät. Päivi Yli-Korpela, p. 050 552 7066. Baby and Toddler Group. Meet up and connect with other English speaking families. On Fridays at 1.30 pm in Hyvän toivon kappeli. Koululaisten olkkari tiistaisin klo 14–17 Suomenlinnan kirkon kryp tassa.
KUOROT MUSIIKKIRYHMÄTJA Vanhankirkon kuoro ti klo 18–20 Bulevardin seurakuntasalissa, Bulevardi 16B, 2. krs, 6.9. alkaen ja Vanhankirkon Laulupiiri to klo 14.30–16 Bulevardin seurakuntasa lissa 8.9. alkaen. Lisät. Risto Pulka mo, risto.pulkamo@evl.fi, p. 09 2340 6184. Musaryhmä Hyvän toivon kappe lissa. Raikasta gospelia ja medita tiivisia Taizé-lauluja to klo 18–20. RUKOUSPIIRIT Aamurukous maanantaisin 5.9.–19.12. klo 7.30–8.30 Tuomiokirkolla, Hakatyttöjen kololla, Snellmanin katu 2. Also in English! Naisten raamattupiiri maanantai sin 12.9.–12.12. klo 14 Bulevardin pihasalissa, Bulevardi 16 sisäpihal la. Käymme läpi Psalmeja. Kaikille avoin raamattupiiri kerran kuukaudessa, maanantaisin 5.9., 3.10., 7.11. ja 5.12. klo 15–16 Krista-kodissa, Kristianinkatu 19. Käydään läpi seuraavan sunnun tain raamatuntekstejä. ehdolle kuin olet.
sellaisena
luojanluomakarvakuomajunantuoma ENNAKKOÄÄNESTYS 8.–12.11.2022 VAALIPÄIVÄ 20.11.2022 Asetu
KIRKKOHELSINGISSÄ.FI/ASETUEHDOLLE SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022 9
JUMALANPALVELUKSET
JUMALANPALVELUKSET Su messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTubessa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Agricolan kirkossa (4.9. lähtien), klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuu kauden 1. sunnuntai ja juhlapyhi nä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. To klo 12 Viikkomessu Tuomiokir kossa. La klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkos sa. TAPAHTUMIA Kellotapuli Terrace & Café Tuo miokirkolla avoinna elokuun lop puun. Taidenäyttelyt Tuomiokirkon kryptassa: K. Keskinen & M. Kivi virta 23.8.–4.9. P. Väisänen 6.–18.9. Viapori Jazz -konsertti su 28.8. klo 15 Suomenlinnan kirkossa. Jukka Perko & Virtuosi di Kuhmo. Liput 32 e ja tilausmaksut. Kanttori Harri Viitasen eläkkeel lelähtöjuhla ja kiitoskonsertti su 28.8. klo 20 Tuomiokirkossa. Hel singin Tuomiokirkon Miesäänten Ensemble, joht. Harri Viitanen, Sonja Seppänen, urut. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Klo 18.30 alkaen juhlakahvit kryptassa. Kappelikahvila Hyvän toivon kappelissa alkaa ti 6.9. klo 14. Vapaaehtoisten ilta ti 30.8. klo 17.30–19 Hyvän toivon kappelissa. Tutustumme, hiljennymme ja suunnittelemme tulevaa syksyä. Ilm. ruokailuun ruut.vasenius@evl. fi, lisät. hannu.varkki@evl.fi. Englanninkielinen opastus ma, ti ja to klo 11 Tuomiokirkossa. Kesto 15 min. Päiväkonsertti klo 12 ti Vanhassa kirkossa ja ke Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy. Avoin puhutaan suomea -keskus teluryhmä, taso B1, tiistaisin 16.8. lähtien klo 16–17.30. Lisät. p. 050 383 5513, natasha.vaalgamaa@ evl.fi. Kirjallisuusillat ke klo 18 Tuomio kirkon kryptassa. Teetä ja yhdessä oloa klo 17.30. Ilta päättyy klo 19.30 mennessä. 7.9. Domenico Starno ne: Kepponen. 5.10. Joel Haahtela: Jaakobin portaat. 2.11. Soseki Natsume: Kokoro. 7.12. Meri Valka ma: Sinun, Margot. Seniorijumppa ma 5.9. alkaen klo 9.30 ja 10.30 Meritullin voimistelu salissa. Lisät. p. 050 452 6332, maija.kuoppala@evl.fi. Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki ma klo 18 Tuomiokir kon kappelissa. Yksinhuoltajien olohuone ti 6.9. klo 17–19 Hyvän toivon kappelissa. Yhteistyössä Pienperheyhdistys ry:n kanssa. Lisät. hannu.varkki@ evl.fi. Tuolijumppa senioreille ke 7.9. alkaen klo 9.30 Tuomiokirkon kryptassa. Seniorifoorum ke 7.9. lähtien Agricolan kirkossa klo 13. Edullinen kahvitarjoilu kryptassa klo 11.30. Ke 7.9. Lintujen syysmuutto, YLE:n luontotoimittaja Juha Laaksonen. Eero Junkkaalan Raamattu-illat Luukkaan evankeliumista Vanhassa kirkossa alkaen to 8.9. klo 18. Lähetyksen Cafe Krypta ma 5.9. klo 11–17, ti 6.9. klo 11–15, ke 7.9., to 8.9. ja pe 9.9. klo 11–17 ja la 10.9. klo 9–14. Käteinen ja MobilePay. Annankulman olohuone, Annan katu 14 D, auki jälleen to 18.8. lähtien to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Kiinni to 1.9. Ke 7.9. alkaen auki myös ke klo 11–13. Annankulman Cornerstone-illat. Tervetuloa rakentamaan yhteyttä toisiin ja Jumalaan Annankulman illoissa pe 2.9., 30.9., 4.11. ja 2.12. klo 18–20 Annankulmassa, Annan katu 14 D. Musiikkia, hartaus, keskustelua ja iltapalaa. Ilta toteu tetaan suomeksi ja englanniksi. Cornerstone evening in Annankul ma. Welcome to build a relation ship with others and God in Cor nerstone evenings on Fridays 2.9., 30.9., 4.11. and 2.12. at 18–20 in Annankulma, Annankatu 14 D. Music, faith, discussion and snacks. The evening is in English and Finnish. Diakonian viran päivänä to 1.9. klo 12–14 tervetuloa Vanhan kirkon puistoon! Tarjolla kahvia ja jutuste lua. Seurakuntamme diakoniatyön tekijät paikalla. Sateen sattuessa Vanhassa kirkossa. Hiljaisuuden retriitti Riuttaran nassa 14.–16.10. Lisät. Sirkka-Liisa Raunio p. 050 359 3616 ja Satu Ahonen p. 050 569 1126.
Kouluikäisten avoimet ovet Kauppakeskus Ristikossa, Konalan Asukastilassa, torstaisin alkaen 1.9. klo 16–18. Lautapelejä, askartelua, pingistä ja juttuseuraa. Äijäillat – aikaa ja yhdessä teke mistä aikuisille miehille parillisen viikon torstaisin alkaen 8.9. klo 16 kirkolla. Ilmoittaudu Siiri Luomalle, p. 050 440 7188. Tukea arkeen -kotikäynnit. Tarvit setko tilapäistä apua 0–6-vuotiai den lasten hoidossa? Tarjoamme maksutonta lastenhoitoapua kotiin. Lastenohjaaja ulkoilee tai hoitaa lapsia perheen kodissa 2–3 tuntia kerrallaan. Kotikäynnit on suunnattu Pitäjänmäen alueella asuville perheille. Kysy lisää Sari Lippojoelta, p. 040 548 4566. Vauvamuskarissa vapaita paikko ja. Ilmoittautuminen käynnissä 31.8. asti kotisivujen kautta. Kirkko muskarissa lauletaan, leikitään, lorutellaan, soitetaan eri soittimia sekä toimitaan luovasti musiikin äärellä. Kausi ajalla 8.9.–1.12. Osallistumismaksu kaudelta 55 e, sisaruksesta 20 e. seurakuntaTuomiokirkko-Keskusta
Hiljaisuuden joogan teemapäivä. Teemapäivää vietetään la 1.10. klo 12–17 Lauttasaaren kirkolla. Päivä koostuu lounaasta ja luennosta sekä kahveista ja kahdesta hiljai suuden joogan harjoituksesta. Tilaisuuden ohjaa Heli Harjunpää. Osallistumismaksu 20 e. Sitovat ilmoittautumiset maija.saario@evl. fi tai p. 050 466 4150. Johdatus ikonimaalaukseen -lauantai 29.10. klo 10–15. Tutustu taan ikonimaalauksen perintee seen ja maalataan koeikoni. Ohjaa jana toimii taiteilija Hanne Kiiveri. Ikonilauantai pohjustaa ikonimaa lauskurssia, joka alkaa alkuvuodes ta. Osallistumismaksu 30 euroa. Ilmoittautuminen 25.10. mennessä niina.marjanen@evl.fi tai p. 050 400 9675. KUOROT Kamarikuoro Barcarola harjoitte lee Lauttasaaren kirkossa torstaisin klo 18–20.30. Aloitus 1.9. Tieduste lut hiski.wallenius@evl.fi. Kuoro kaikille harjoittelee Lautta saaren kirkossa torstaisin 1.9. alkaen klo 17.30–18, mikäli ilmoit tautuneita on tarpeeksi. Tieduste lut hiski.wallenius@evl.fi. Nuorten aikuisten Saarikuoro harjoittelee Lauttasaaren kirkossa tiistaisin klo 18–19 alkaen 27.9. Tiedustelut aino.valojarvi@evl.fi. Lasten Aurinkokuoro 6–12-vuoti aille harjoittelee tiistaisin klo 15–15.45 seurakuntasalissa alkaen 27.9. Tiedustelut aino.valojarvi@ evl.fi. RUOKAILUT Kirkkokahvila avoinna arkisin klo 10–15. Lounasta on tarjolla klo 11–14 hintaan 10 e. Kulku kahvilaan kirkon B-rapun kautta. Seuraa auki oloaikoja verkkosivuiltamme. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakun Instagram:ta lauttasaarensrk seurakuntaPaavalin Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi
Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5 JUMALANPALVELUKSET Messu 28.8. klo 10. Koivisto, Val keapää ja Hakkarainen. Puolen tunnin messu 31.8. klo 18. Kanala ja Hakkarainen. Messu 4.9. klo 10. Kanala, Valkea pää ja Hakkarainen. Puolen tunnin messu 7.9. klo 18. Valkeapää ja Hakkarainen.
JUMALANPALVELUKSET
JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Seurat Lauttasaaressa joka kuu kauden ensimmäinen keskiviikko klo 19.
TAPAHTUMIA Matias Häkkisen jatkotutkinto konsertti II: Stabiilin terssin synty – konsertti pylväistä ja niiden väleistä 1.9. klo 19. Matias Häkki nen, cembalo ja urut, Sini Vaher vuo, nokkahuilut, Petri Arvo, nok kahuilut ja dulcian, Jukka Rautasa lo, viola da gamba. Vapaa pääsy. Matias Häkkisen jatkotutkinto konsertti III: Vireen vapaus – kon sertti kahleissa ja ilman 2.9. klo 19. Ensemble Nylandian renessans siorkesteri joht. Matias Häkkinen. Vapaa pääsy. Vox Silentii Laulumeditaatio – Kelttirukouslauluja 9.9. klo 17. Vapaa pääsy.
Yrittäjien
KURSSIT JA RYHMÄT Kristillinen toipumisryhmä Alppi lan kirkolla sunnuntaisin 4.9. alkaen klo 18–20, pieni Sali, 2. krs. Ryhmä kokoontuu 12 kertaa. Kritoryhmä on vertaisryhmä, jossa toimitaan sääntöjen puitteissa, kuten ehdoton luottamuksellisuus. Ryhmä tukee, kun elämä ahdistaa, on ongelmia ihmissuhteissa, työ elämässä, taloudessa, terveydessä ym. asioissa. Ryhmässä on vapaus käsitellä tai olla käsittelemättä hengellisiä asioita. Siellä käytetään kirjaa Toiveena sisäinen paranemi nen. Tied. ja ilm. Raili Salmela p. 044 016 Ääniset-kuoro2503. torstaisin klo 17.30–19.30. Ääniset-kuoro harjoittelee sateenkaarimessuja varten Alppi lan kirkolla. Kuorossa opetellaan erilaisia hengellisiä lauluja äänissä. Lisätiedot kanttori Kimmo Puune nä p. 040 590 0820. Meditatiivinen rukouslaulu -jat kokurssi, Enkelten gregoriaaniset, tiistaisin 13.9., 20.9., 27.9. ja 4.10. klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa, Alppikatu 2. Laulamme keskiaikaisia rukouksia suomeksi ja latinaksi. Rukouslaulu on kokonais valtaista, ikiaikaiset tekstit ja sävelet soittavat kehoamme ja hoitavat meitä. Ääni ja hiljaisuus vuorottelevat. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa eikä lukea nuotte ja. Ohjaajana laulaja Johanna Korhonen. Hinta 52 e. Ilm. kallion seurakunta.fi. Ukulelen alkeiskurssi – Ukulele kursus algajatele keskiviikkoisin 14.9., 28.9., 12.10., 26.10., 9.11., 23.11. ja 7.12. klo 17–18.30 Alppilan kirkol la. Tule oppimaan ukulelensoiton alkeita. Ilmaisella kurssilla tutus tumme ukulelen soiton perustei siin, viritykseen ja soittotekniik kaan. Opettelemme muutamia helppoja sointuotteita, joilla säes tetään lauluja. Opetus on viroksi ja suomeksi. Etukäteistaitoja et tarvitse. Ota oma ukulele mukaan. Ilm. dagmar.ounap@evl.fi, p. 050 325 9596. Ikonimaalauskurssi keskiviikkoi sin 14.9., 28.9., 5.10., 12.10., 26.10., 2.11., 9.11., 16.11., 23.11. ja 30.11. klo 10–12 Kallion seurakuntakodilla. Ikonin maalaaminen on tapa rukoil la ja etsiä olennaista. Syksyn aikana maalataan vapaasti valittava nais pyhä, pyhittäjä tai oma nimikkopy hä. Tiedustelut Nina Klemmt p. 09 2340 3634. Hinta 130 e. Ohj. ikonin maalari Helena Hirvonen. Kuorolaulukoulu Raakkujat. Oletko aina halunnut laulaa, mutta et ole saanut tilaisuutta? Kuorolau lukoulu Raakkujat kokoaa riveihin sä niin viitosen ja viivan laulajat kuin satakieletkin. Laulu- ja hengi tystekniikan saloihin perehdytään tosimielellä pilke silmäkulmassa, ohjelmistossa kaikkea mahdollista virsistä iskelmiin. Älä ohita tilai suutta löytää itsestäsi laulaja. Harjoitukset tiistaisin 20.9., 4.10., 25.10., 1.11., 15.11., 29.11. ja 13.12. klo 17.30–19.45 Kallion seurakuntako dilla. Opettaja MuM, kanttori EevaLiisa Malmgren. Hinta 35 e. Ilm. kallionseurakunta.fi. Sururyhmä Kallion kirkolla torstai sin 13.10., 27.10., 10.11., 24.11. ja 8.12. klo 18. Sururyhmä on tarkoitettu läheisensä menettäneelle, kun menetyksestä on kulunut vähin tään neljä kuukautta. Ryhmässä saat vertaistukea toisilta samassa tilanteessa olevilta. Ohjaajina diakoni Anne Mäki-Kokkila ja pastori Pauliina Lindfors. Ilmoittau du mukaan: Pauliina p. 050 462 0987. seurakuntaLauttasaaren Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrin ne 1b, p. 09 2340 4300 Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Avoinna ma–pe 10–18, viikonloppui sin tilaisuuksien mukaan. Päivystävä pappi on tavoitettavis sa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 Diakoni4302tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532
IltamessuKalliossa: maanantaisin klo 18. 5.9. Väisänen. Iltamessu tiistaisin klo 18. 30.8. Viljamaa, 6.9. Väisänen. Iltamessu keskiviikkona 31.8. klo 18. Väisänen. Meditatiivisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 7.9. Lindfors, Korhonen. Iltamessu torstaisin klo 18. 1.9. Lindfors, 8.9. Huoponen, Pyylampi. Iltamessu perjantaisin klo 18. 2.9. Hynninen. Messu sunnuntaina 28.8. klo 10. Lindfors, Oksanen. Kallion kirkon 110-vuotisjuhla messu sunnuntaina 4.9. klo 10. Reina, Viljamaa, Pyylampi, Niskala, Kallion Kantaattikuoro. SateenkaarimessuAlppilassa: la 27.8. klo 17. Helanne, Ahonen. Kiinankielinen sanajumalanpal velus sunnuntaisin klo 13. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 28.8. Lindfors, Oksanen, 4.9. Vilja maa, Pyylampi.
SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. 10 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022
luontoviikonloppurentouttava Yrittäjille ja yrittäjyyttä pohtiville suunnattu minisyysloma Porkkalanniemessä 10.–11.9. Viikonloppuun kuuluu rentou tumista luonnon keskellä, työnohjaustyöpaja, luontoretriittiaamu ja liikuntaa. Illalla saunomista ja porinat nuotiotulilla. Täysihoitohinta 60 e mökkimajoituksessa, käytössä leirikes kuksen palvelut. Nouto tarvittaessa Kirkkonummen junaasemalta.Lisätiedot ja ilmoittautuminen 4.9. mennessä niina.marja nen@evl.fi tai 050 400 9675
TAPAHTUMIA Torstaina iltapäivällä klo 13 Kalli on kirkossa. 8.9. Vieno Kekkonen Vanhan veräjän luona, Päivi Istala haastattelee. Tervetuloa tapaamaan diakoneja Redin Sillalle. Torstaina 1.9. viete tään diakonian viran 150-vuotisjuh lapäivää. Juhlan kunniaksi Kallion seurakunnan diakoniatyöntekijät ovat tavattavissa kauppakeskus Redin Sillalla klo 13–20. Tule tutus tumaan, juttelemaan, kertomaan toiveistasi ja juhlistamaan kans samme diakonian virkaa!
Miesten raamattupiiri maanantai sin 12.9.–12.12. klo 18 Bulevardin pihasalissa, Bulevardi 16 sisäpihal la. Rainer Faleniuksen johdolla tutkitaan Jaakobin kirjettä. Kaikille avoin raamattu- ja ruko uspiiri torstaisin 8.9.–15.12. klo 16 Bulevardin pihasalissa, Bulevardi 16 sisäpihalla. Käydään läpi Matte uksen evankeliumia. Raamattupiiri pe klo 18–19.30 kerran kuukaudessa 2.9., 7.10., 4.11. ja 2.12. Hyvän toivon kappelin Pasaatissa, Länsisatamankatu 26–28. Syventymistä seuraavan sunnuntain raamatunteksteihin. Tiedustelut sirkka-liisa.raunio@evl. fi, p. 050 359 3616. Lisää toimintaa sekä ajankohtai set tiedot tuomiokirkko.helsinginseurakunnat.fi/ Diakoniavastaanotolle ajanva raus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12–12.30. yst.sähköpostitse/puhelimitse.MuulloinYhtevirastosta/netistä. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. seurakuntaKallion Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo Alppilan9–19 kirkko, Kotkankatu 2 Redin Silta, Hermannin rantatie 5
TAPAHTUMIA Perhekerhot maanantaisin, tiistai sin (muskariaamu) ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13 15 (perheiden iltapäivä). Nuorten illat Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Pelailua ja yhdessäoloa. Avoinna kaikille. Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30. Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18–19 alkaen 30.8. Käynti C-ovesta. Torstaipiiri 8.9. alk. joka toinen torstai klo 13–14.30. Piirissä viete tään aikaa yhdessä, tehdään retkiä ja tavataan mielenkiintoisia vierai ta erilaisten aiheiden tiimoilta. Lisätietoja taina.viherkari@evl.fi. Käsityöpiiri 12.9. alk. joka toinen maanantai klo 13–14.30. Kahvitar joilu. Lisätietoja taina-viherkari@ evl.fi. D-day – Diakonian juhlavuoden tapahtumapäivä 1.9. Lauttasaaren kirkolla. Diakonian lounas klo 11–14 hintaan 2 e, musiikkituokio kirkko salissa klo 13–13.30 sekä vapaa muotoinen keskustelutilaisuus ja kakkukahvit klo 14–15. Aiheena tämän päivän diakonia. Meditatiivinen tanssi, teehetki ja sauna 2.9. klo 18–19.30. Meditatiivi sen tanssin ohjaaja Heli Ansio saapuu liikuttamaan työikäisiä ja yrittäjiä kirkon liikuntasaliin. Avoin ryhmä, kaikki ovat tuminenOsallistumismaksutervetulleita.5e.Ilmoittauniina.marjanen@evl.fi.
Hyvinvointiryhmä ke klo 11.15–12.45 ajalla 14.9.–7.12. Vireyttä erilaisista teemoista ja toiminnois ta. Mm. ylävartalon- ja kasvojen jumppaa, värikurssia, aromaterapi aa. Maksuton. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä virastoon tai p. 050 380 4198, birgitta.huhtaluhta@evl. fi. Meditatiivinen tanssi ma 5.9. alkaen klo 17.15–18.15. Koko kehon rukousta musiikin ja liikkeen kera. Ilm. ja tiedustelut p. 050 490 6014 tai saraaho@gmail.com. Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Maksuton. Varustamo Hermannin verstaan syksy 22. Uurnakurssi ma 5.9.–3.10. klo 16–18. Hinta 15 e sisältää materiaalikulut. Ilm. 25.8. mennes sä. Sorvauskurssi ma 10.10.–31.10. klo 16–18. Ilm. 1.10. mennessä. Puutyökurssi 7.11.–5.12. klo 16–18. Materiaalimaksu menekin mukaan. Ilm. 31.10. mennessä p. 041 547 0778 tai pekka.tahtinen@evl.fi. Puhkea kukkaan -konferenssi teemalla Rakastettu la 1.10. Paava linkirkolla. Luentoja, työpajoja, iltajuhla, muotinäytös ja messu. Tapahtumaan on vapaa pääsy eikä ilmoittautumista. Sururyhmä Paavalinkirkolla ti 4.10.–29.11. klo 18–20.30. Ryhmän menetelmänä miskokemusta.paasivirta@evl.fi.27.9.viikoillateleetaanKeskustellaan,kirjallisuusterapia.luetaanjakirjoiteitse.TuulaPaasivirtahaastatpuhelimitseryhmääntulijat37–39.Ilm.viimeistäänp.0405569079taiext-tuula.Eivaadikirjoitta Diakonian 150-vuotisjuhlavuoden näyttely kirkon aulassa 18.9. saakka. Esillä kuvia, tekstejä, asuja ja esineitä. Avoinna ti–ke klo 11–15 ja to klo 11–17.
HELSINGISSÄKIRKKO
JUMALANPALVELUKSET Perhemessu su 28.8. klo 10 Temp peliaukion kirkossa. Messun jäl keen brunssi seurakuntasalissa. Rukousmessu su 28.8. klo 17 Töölön kirkossa. Messubändi musisoi. Messu sunnuntaisin klo 10 Temp peliaukion kirkossa. 4.9. musiikki vieraana Pia Siirala, viulu. Messu sunnuntaisin klo 12 Meilah den kirkossa. 4.9. vietetään Slan gimessua. Messu 4.9. alkaen sunnuntaisin klo 12 myös Töölön kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa. Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokuksessa.
ISTOCK Kallion kirkko 110 vuotta Yksi Helsingin yksi tunne tuimmista maamerkkikir koista täyttää tasavuosia. Juhlamessua vietetään su 4.9. klo 10 alkaen Kallion kirkossa, Itäinen Papinka tu 2. Mukana muun muas sa nykyinen kirkkoherra Riikka Reina sekä yksi hänen edeltäjistään, Esa Siljamäki
TAPAHTUMIA Gospelia Kaikille! Tule mukaan opettelemaan gospelin laulamista, rytmiä ja liikettä! Gospelia Kaikille Mass Choir on matalan kynnyksen gospelkuoro, joka kokoaa yhteen satoja gospellaulusta kiinnostunei ta aikuisia ympäri pääkaupunki seudun. Kuoroon ei ole pääsykoet ta eikä osallistuminen edellytä sitoutumista. Olet tervetullut juuri sinun osaamisellasi! Kuoroa johtaa musiikin maisteri Nina Pakkanen. Syyskauden harjoituspäivät ovat 18.9., 23.10., 27.11. ja 9.12. Joulukon sertit ovat la 10.12. ja 17.12. Lisäksi mahdollisuus lunastaa kuorolais lippu Gospel Helsinki -juhlakon serttiin Musiikkitalossa su 9.10. ja osallistua ohjelman toteutukseen. Ilmoittautuminen sivulla com.tiedusteluthelsinki.fi/gospelia-kaikille/.gospelLisägospeliakaikille@gmail.
Toiminta alkaa viikolla 35. Kokoon tumiset Paavalinkirkolla. Lisätiedot tuija.heinonen@evl.fi. Muskarit 0–3-vuotiaille maanan taisin ja torstaisin 29.8. alkaen. Ilm. nettisivujen kautta. Maksu 35 e/ syyskausi. Odottavien teehuone – ensim mäistä lasta odottaville ke 31.8. klo 17–18.30. Maksuton. Ilm. tuija. heinonen@evl.fi. Sylivauvat – ensimmäisen lapsen saaneille ti 30.8. klo 9.30–11. Mak suton. Ilm. tuija.heinonen@evl.fi. Perhekahvila nuorisotilassa to 1.9. klo 9–11. Avoin kaikille, ei ennak koilmoittautumista. Pyhäkoulu PikkuPaavalit päivä kerhotilassa ke 31.8. klo 17.45–18.45. 3-vuotiaista ylöspäin. Leik kiä, musiikkia ja hiljentymistä sekä iltapala. Maksuton, ei ennakkoil moittautumista.
RUOKAILUT Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Vapaaehtoinen maksu. Iltaruoka keskiviikkoisin 7.9. alkaen klo 17.30–19. Vegaaninen keitto 1 e/annos. Ensimmäinen Iltaruoka pidetään sadonkorjuu juhlan merkeissä sään salliessa kirkon pihalla. Puuhaa lapsille. seurakuntaTöölön Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15 Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie Temppeliaukion16 kirkko,Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 Ruskeasuonbseurakuntakeskus Rasti, Tenholantie Länsi-Pasilan6 seurakuntakoti, Maist raatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi
kirkonmäelläPuistolanLystiä Syyskausi avataan lasten tapahtumalla la 27.8. klo 10–13 Puistolan kirkon pi halla, Tenavatie 4. Tarjolla makkaraa, mehua ja Lisätiedotsadonkorjuuherkkuja.aino.poutanen@evl.fi,0503802116.
SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022 11
LAPSILLE JA PERHEILLE
Torstaikerho 8.9. alkaen klo 13–14.30 Meilahden kirkon seura kuntasalissa. Sururyhmä torstaisin 13.10.–10.11. klo 13–15 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Ilm. ja lisätiedot diakoni Pasi Rautiainen p. 09 2340 4742. Downshiftaajat to klo 12–14 Töö lön kirkolla. Waste & Feast Café 14.9. alkaen keskiviikkoisin klo 14–16 Töölön kirkon seurakuntasalissa. Äiti Teresa -piiri ma klo 13–15 Ruskeasuon Rastilla. Lähetyspiiri ti 6.9. alkaen klo 13.30–15 Töölön kirkolla. Kansainvälisen diakonian toimin taryhmä alkaen ti 6.9. klo 17–19 Tuomaankirkon kerhohuoneessa. Muut päivät 4.10., 1.11. ja 13.12. Miesten maanantaiseuran ja Naisten Forumin syysretki ti 20.9. klo 8.30. Lähtö Meilahden kirkolta bussilla Hämeenkosken kirkolle Hollolaan, jossa tekstiilitaiteilija Helena Vaari kertoo työstään kirkkotekstiilien parissa. Hämeen koskelta jatkamme Orimattilaan, missä lounas ravintola Tehtaassa. Klo 13 siirrymme Urho Kekkosen arkistoon, jonka meille esittelee johtaja Pekka Lähteenkorva. Kek konen vaikutti syvästi meidän aikaamme, mutta on jäänyt vie raaksi nuoremmille. Takaisin lähdemme n. klo 14.30, paluu Meilahteen n. klo 15.45. Retken hinta 20 e sisältää bussimatkan ja lounaan. Sitova ilmoittautuminen retkelle 26.8. alkaen Hannu Hieta lahdelle, p. 050 387 7148 tai hannu. hietalahti@evl.fi. Vauvahautomo tiistaisin klo 16.30–18 alkaen 30.8. Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa. Ilm. ja tied. Äiti-reija.lind@evl.fi. vauva-jooga keskiviikkoisin klo 10‒11 alkaen 31.8. Tuomaankir kon seurakuntasalissa. Vanhempi-taapero-jooga ke klo 13.30‒14.30 alkaen 31.8. Tuomaan kirkon seurakuntasalissa. Ilm. ja tiedustelut vuoden ympäri molempiin joogiin reija.lind@evl.fi, p. 050 387 7146. Esikoisvauvakerho torstaisin klo 14‒15.30 alkaen 6.10., ei viikolla 42, Tuomaankirkolla. Ilm. sirpa.huhta maki@evl.fi. Vauvakerho keskiviikkoisin klo 13.30‒15 alkaen 5.10., ei viikolla 42, Kerhiksellä, Töölössä. Syksyn avoimet perhekerhot 29.8.–5.12., ei viikolla 42: Ma perhekerho klo 9.30‒11.30 ja muskarihetket klo 9.30 ja 10, Fokus. Perhekerhomuskari lomailee 12.9. ja 17.10. Ti perhekerho klo 10‒11.30, Tuo maankirkko. Ti kerho vauvaperheille klo 13.30‒15, Fokus. Ti iltaperhekerho klo 17‒18.30, Fokus. Pe perhekerho klo 10‒11.30, Ker his. Pe perhekerho klo 10‒11.30, Rus keasuon Rasti. Yhteinen lounas klo 11.30‒13, 2/1 e. Jumppapiiri senioreille tiistaisin 6.9. alkaen klo 10.30 Temppeliauki on kirkon seurakuntasalissa. Diakoniatyöntekijän tavoitat arkisin p. 09 2340 6318. Aamuehtoollinen 1.9. klo 8.30, joka kuukauden 1. to Fokuksessa. Yhteistyössä Suomen Lähetysseu ran ja Pipliaseuran kanssa. Arki-illan ehtoollinen torstaisin klo 18 Fokuksessa. Raamattupiiri torstaisin klo 16.15‒17.45 alk. 8.9. Fokuksessa. Yhteistyössä Helsingin Raamattu koulun kanssa. Lähti lapasesta neulekahvila keskiviikkoisin klo 13‒15 Fokukses sa. Kaikille avoin, itsenäinen ryh mä. Kirjan julkistustilaisuus pe 26.8. klo 17 Fokuksessa. Tom Arnkil: Benjamim Aamoksenpojan kirja. Tom Arnkil tunnetaan erityisesti muinaiseen Persiaan sijoittuvasta historiallisesta romaanisarjastaan. Kirja on sekä itsenäinen romaani että päätös huikealle matkalle Persian valtakunnassa. Yleisön kysymyksiin vastaamassa myös emerituspiispa Wille Riekkinen. Äiti Teresa -piiri maanantaisin klo 13 15 alk. 29.8. Ruskeasuon Rastis sa. Ehtoollishetki to 1.9. klo 14 Rus keasuon Rastissa. Ruskeasuon Rastin kielikahvila ti klo 13 14.30 ajalla 16.8.–13.12., ei 6.12. Ryhmässä puhutaan rennosti helppoa ja selkeää suomea. Yhteis työssä Töölön seurakunta ja Suo men Punainen Risti, Länsi-Helsin gin osasto. Meilahti-päivä su 4.9. klo 11 15. Valpurin puistossa mm. Pomppu kirkko, säävaraus Toivoa naisille/Hanna-rukousryh mä ti klo 18 20 parillisina viikkoina ajalla 6.9. 13.12. Töölön kirkon seurakuntasalissa. Yhteyshenkilö Kika Paukkunen p. 040 503 0707. Aleksander Debiczin pianokon sertti pe 2.9. klo 19 Temppeliauki on kirkossa. Debicz on Puolan laajalti tunnustusta saanut nuo remman sukupolven pianisti. Hän on julkaissut omaa musiikkiaan neljän albumin verran. Temppeliaukion kirkko on päivit täin avoinna vierailijoille. Tarjoam me opastuksia ja musiikkielämyk siä läpi syksyn. Tarkemmat vierai lu- ja tapahtumatiedot temppeliau kionkirkko.fi. kappeliKampin Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 10–18, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18. Harmonikkakonsertti ke 14.9. klo
LAPSET JA PERHEET Ensivauvaryhmä to 1.9.–27.10. klo 13–14.30 Laiturissa. Ohjaajat perhe neuvoja, pastori Stina Huima ja varhaiskasvatuksen ohjaaja Tiina Koivulintu. Ilmoittaudu tiina. koivulintu@evl.fi. Halipysäkki vanhemmalle ja noin 4–9-vuotiaalle lapselle. Opi rau hoittumista leikin, tarinoiden, kosketuksen ja läheisyyden avulla! Kaksi viiden kerran ryhmää Laitu Halipysäkkirissa. 1 ma 5.9.–3.10. klo Halipysäkki18–19. 2 ma 24.10.–21.11. klo Ilmoittaudu18–19. tiina.koivulintu@evl.fi tai taini.nurmesviita@evl.fi. Perhekerho ma klo 9.30–11.30 Myllypuron kirkolla 7.9.–30.11. Kansainvälinen perhekerho –International Family Club ti klo 14–16 Myllypuron kirkon kerhoti loissa 16.8.–13.12. Perhemuskari ti klo 17.30–19 Laivalahdenkaari 12 kerhohuonees sa 16.8.–13.12. Vauvakahvila ti klo 9–12 Laiturissa 16.8.–13.12. Nuottiavaimet-lapsikuoro ke klo 15–16 Myllypuron kirkolla 7.9.–30.11. Perheiden urkumusiikkikerho ke klo 16–17 Myllypuron kirkolla 7.9.–30.11. Perhekerho to klo 9.30–11.30 Kulosaaren seurakuntatalolla 18.8.–15.12. Perhekerho pe klo 9.30–11.30 Hertsikan pumpun tiloissa Hiihto mäentie 39 B 19.8.–16.12. Nuorten toiminta ks. lapyska.com MUSIIKKITOIMINTA Laulun siivin -yhteislaulua joka toinen ke klo 14 Kulosaaren seura kuntatalolla 7.9., 21.9., 5.10.,19.10., 2.11., 16.11. ja 30.11. Kahvit klo 13.30. Virren voimaa -yhteislaulua su messun jälkeen Myllypuron kirkos sa su 4.9., 23.10., 6.11. ja 4.12. Kamarikuoro Oran harjoitukset ti klo 19–20.30 Kulosaaren kirkossa 6.9.–29.11. Kirsi Lemponen. Nuorten bändikerho ke klo 19–20.45 Myllypuron kirkossa 7.9.–7.12. Johannes Österlund. Kirkkokuorojen harjoitukset ke klo 18–19.30 Myllypuron kirkossa 7.9.–30.11. Kirsi Lemponen.
AIKUISTEN RYHMÄT Rukouspiiri ma klo 19–20 Kulosaa ren kirkolla alkaen 6.9. Myllypuron kirkolla: Inkeri-kerho joka toinen ma klo 12, Oloneuvokset19.9.–12.12. joka toinen ti klo 14, 13.9.–22.11. Kohtaamispaikka eläke Lähetyspiiriläisille. joka toinen ke klo 14 parittomilla viikoilla alk. 14.9. Neulontakerho Töppöset to klo 12, Eläkeläisten15.9.–15.12. torstaikerho to klo 13.30, 15.9.–15.12. HenkireikäLaiturissa: – miesten ilta joka toinen ma klo 18, 12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11. ja 5.12. Raamattupiiri joka toinen ti klo 12–13.30, 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11., 20.12. Kirjallisuuspiiri kerran kuussa ti klo 14, 6.9., 4.10., 8.11., 13.12. Taidepiiri keskiviikkoisin klo 14, 7.9.–21.12. Työikäisten raamattupiiri joka toinen to klo 19–20 Teams-etäko koontumisena alkaen 9.9. Ilmoit taudu juhamatti.tikkanen@evl.fi, p. 050 380 3015. KAHVILAT JA RUOKAILUT Eläkeläisten torstaikahvila Kulo saaren seurakuntasalissa to klo 13–14 alkaen 2.9. Iltaruoka ja puurokahvila Myllypu ron kirkolla toistaiseksi tauolla keittiön vesivahingon vuoksi. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 10–11 nume rosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946. seurakuntaMikaelin Seurakuntatoimisto palvelee puhe limitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä. Ma ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)
Apua ja tukea suruun Sururyhmästä voi saada merkittävää tukea raskaassa elä mänvaiheessa, läheisen kuoltua. Ryhmiä järjestetään syksyl lä, myös taide- ja kirjallisuusterapeuttisia. Ryhmät ovat mak suttomia ja kaikille avoimia. Katso lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet: helsinginseura kunnat.fi/apuajatukea
JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kir kossa klo 12. Diakonian juhlamessu, syyskau den avajaiset Myllypuron kirkossa 11.9. klo 12. TAPAHTUMIA Avoimet ovet la 3.9. klo 12–15 Laiturissa. Myyjäiset, hierontaa, pientä purtavaa. Tule tutustumaan! Sururyhmä to klo 18–20 15.9., 22.9., 29.9., 6.10. ja 10.11. Myllypu ron kirkolla. Ilmoittaudu 12.9. mennessä Sari Oikarinen: p. 050 517 9547, sari.oikarinen@evl.fi tai Kaisa Kariranta: p. 050 5766946, kaisa.kariranta@evl.fi.
seurakuntaHerttoniemenHelsinkiItäSeurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 herttoniemi.srk@evl.fi3300, Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie Myllypuron6 kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajan katu 4. Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/hert toniemi kunta.facebook.com/herttoniemenseura
18. Esiintyjinä Kalle Välimaa ja harmonikkaluokka, Musiikkiopisto Juvenalia. Vapaa pääsy. America-kitarakonsertti to 15.9. klo 18. Brasilialainen Anna Leone soittaa latinalaisamerikkalaista ja espanjalaista klassista kitaramu siikkia. Vapaa pääsy. Pahoittelem me heinäkuun konsertin peruuntu mista viime hetkellä!
Konfirmaatiomessu la 27.8. klo 14. Kivisaaren rippikoulu. Mia Iiskola, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Luomakunnan sunnuntain messu su 28.8. klo 11. Jenni Kahenvirta, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Pauli Kainulainen, laulu. Kirkko kahveilla nyyttärit. Tuo leivonnaisia tai kauden satoa yhteiseen pöy tään. Iltaehtoollinen Östersundomin kirkossa su 28.8. klo 17. Konfirmaatiomessu la 3.9. klo 14. Lapin vaellusrippikoulu. Sini Ikä valko, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Messu su 4.9. klo 11. Martti Häkkä nen, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Elegia-kuoro.
SYKSYN VIIKKOTOIMINTAA Kaikki toiminta Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Käsityökerho maanantaisin 5.9. alkaen klo 9.30. Neulomme tossuja vauvoille, villasukkia vanhuksille sekä muuhun hyväntekeväisyy teen. Etsimme vapaaehtoista ohjaajaa vastaavan työntekijän työpariksi. Jos olet käsitöistä kiinnostunut ja voisit olla mukana ideoimassa kerhon sisältöä sekä ottaa vastuuta kerhokerroista, ota yhteyttä kati.vento@evl.fi, p. 050 344 3252. Kirjallisuuspiiri maanantaisin klo 18, 5.9., 3.10. ja 7.11. Valitaan yhdes sä kuukauden kirja. Voit tulla mukaan, vaikket olisi ehtinyt lukea. Rukouspiiri tiistaisin 6.9. alkaen klo 10. Rukoilemme toinen toistem me ja yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua. Syödään yhdessä tiistaisin 6.9. alkaen klo 17.15. Vapaaehtoisten valmistama ruoka, vapaaehtoinen maksu. Ruuan jälkeen raamiksia eri-ikäisille. Naisten liikuntaryhmä keskiviik koisin klo 10. Hyvän mielen liikun taryhmä naisille. Harrastetaan oman tunnon ja kunnon mukaan. Tarinatupa-kirjoittajapiiri keski viikkoisin, 7.9., 21.9., 5.10., 19.10., 2.11., 16.11. ja 30.11. klo 16. Kirjoita itsellesi tärkeä kertomus, tarina, tee harjoituksia, keskustele ryh mässä, kehitä itseäsi kirjoittajana tai tarinankertojana. Ruokaa, iloa ja valoa -diakonia ruokailu torstaisin 8.9. alkaen klo 11. Aterian hinta 1 e. Alussa vapaa ehtoinen hartaus. Digiopastusta torstaisin 25.8. klo 13, 15.9., 29.9., 13.10., 27.10., 10.11., 24.11., 8.12. klo 11.30–14.30. Kai paatko opastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä? Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä. Opastus on maksutonta etkä tarvitse ajanva rausta. Uusi raamatturyhmä: Vanhan testamentin valossa - suuria kysy myksiä elämästä torstaisin 8.9. alkaen klo 18. Suunnattu niin kokeneemmille raamatunlukijoille kuin uusille tulokkaillekin! Tutkim me Vanhan testamentin teksteistä nousevia elämänkysymyksiä. Koululaisten kerhokausi käynnis tyy ma 12.9. tiedot kerhoista ja ilmoittautuminen ti 6.9. alkaen nettisivuillamme. TAPAHTUMIA Seurakuntavaali-ilta Puotilan kappelissa keskiviikkona 7.9. klo 18. Vuoden 2023 alusta aloittaa uusi Mikaelin seurakunta, kun olemassa olevat seurakunnat Vartiokylä ja Mikael yhdistetään uudeksi seurakunnaksi. Lähde vaikuttamaan kirkon päätöksente koon ja asetu ehdokkaaksi 15.9. mennessä. Diakoniatyöntekijöiden yhteys tiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyet tä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä. seurakuntaRoihuvuoren Seurakuntatoimisto vain puhelimit se tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet:
Viikko-ohjelma 1.–9.9. Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15. Apua ja tukea ilman ajanvarausta ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke 11–12.30. Cafe ma, ti, to ja pe klo 9.30–13 ja ke 11–16. Lounas ma, ke ja pe klo 11–13, annos 1,50 e. Kuntosali, pesula ja suihku ma, ti, to ja pe klo 9.30–13 ja ke 11–16. Raamattupiiri ke klo 16–17. Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Ruokajako ti ja ke noin klo 14.
VarustamoDiakoniatalonHermannin Hämeentie 73, p. 09 2340 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi2571
JUMALANPALVELUKSET
ISTOCK SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. 12 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022
APUA JA TUKEA Hyötyruokaa ma klo 12 Laajasalon kirkon diakoniaovella ja ti klo 9 Roihuvuoren kirkon seurakuntasa lin ovella. Kassi mukaan. Lahjoitus ruokaa jaetaan niin kauan kuin sitä on. Jonotus ulkona. Maksutonta digiopastusta ikäih misille älypuhelimen, tabletin ja tietokoneen käytössä ma 12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11. Roihuvuoren kirkolla klo 10–12 ja Laajasalon kirkolla klo 13–15. Sururyhmä läheisensä menettä neille Laajasalon kirkolla klo 18–19.30 ke 9.11., 23.11., 7.12., 21.12., 11.1. Kuudes kerta sovitaan erik seen. Tied. ja ilm. arja.vaulas@evl. fi, p. 050 596 8858. Diakonian ajanvaraus Laajasalos sa ma klo 10 11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10 11, p. 09 2340 5758 tai roihuvuori.diakonia@ evl.fi seurakuntaVartiokylän Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3. JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkos sa. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkolla. TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Iltaruoka 5.9. alk. ma klo 16.30–18. Ruoka 1 e. Iltaperhekerho 5.9. alk. ma klo 17–18.30. Lastentupa 1.9. alk. ma ja to 9–11.30 yli 1-v. lapselle. Varaa hoito p. 050 380 1961. Neuleklubi 5.9. alk. ma klo 11.30. Vauvaperhekerho 7.9. alk. ke klo 9.30–11.30. Perhekerho 2.9. alk. pe klo 9.30–11.30. Diakonian 150-vuotisjuhla 11.9. alkaa klo 11 juhlamessulla. Messun jälkeen ruokaa ja pientä ohjelmaa. Puotilan Aamurukouskappelissa: ma klo 8–8.30 Birgit tasali. Olohuoneen 10-v. juhla ti 6.9. klo 13. Seurakuntavaali-ilta ke 7.9. klo 18–20. Tervetuloa kuulemaan uudesta Mikaelin seurakunnasta ja syksyn seurakuntavaaleista! DigiopastusMatteuksenkirkolla: ti 12–14. Diakoniapäivystys ti 11–13. Diakonian ajanvaraus: hanna. takala@evl.fi, p. 09 2340 6450, paivi.rajala@evl.fi, p. 09 2340 6451. Palstapuuhaa ja juttuseuraa, Puotilan palsta nro 2803 elokuussa ke 16–18 ja pe 12–14 (kahvia). Pyöräpyhiinvaellus Östersundo min kappelille su 28.8. Lähtijöiden siunaaminen messussa klo 11, lähtö kirkkokahvien jälkeen n. klo 12.30. Vetäjänä Jukka Pakarinen. Seurakuntavaaliehdokkaita haetaan nyt. seurakuntaVuosaaren Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe suljettu elokuun loppuun, sen jäl keen avoinna pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13. Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaaren tie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kah vikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Colum bus. Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3. JUMALANPALVELUKSET Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa keskiviikkoisin klo 12 (31.8. saakka) ja torstaisin klo 12 (alkaen 1.9.). Konfirmaatioita la 27.8. klo 14 LiiTo, Pesonen. Su 28.8. LuoMus, Paananen, Pesonen, Sihvola. Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11. Su 4.9. Ahonen, Vanhanen. Su 11.9. lähimmäisen sunnuntai, diakonian juhlamessu, Hanna Paananen, Ahonen, pyhän tanssin ryhmä Tiina Sara-aho.
ISTOCK SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022 13
KOULULAISILLE Ilmoittautumistiedot nettisivuil lamme. Nuorten toiminta: laajaranta.fi. Sählykerho to klo 16 Roihuvuoren ala-asteella. Kaakaoklubi ke klo 15.30–17 Roi huvuoren kirkolla alakoululaisille. Laajasalon kirkolla: Tupa ma klo 14–16. Pelailua ym. kaikenikäisille. Teatterikerho 2.–6.-lk. ti klo 14.30–16. Tyttöjen tupa 3.–5.-lk. ke klo 14.30–16. KokkikerhoLaajarannassa: ma klo 16–17.30, to klo 16.30–18. Junnuparkki 6.–7.-lk. pe klo 14–16.
tanssiaMeditatiivistakirkossa
TAPAHTUMIA Aikuisten jatkoripari ke 31.8. klo 18 Laajarannassa. Keskustelua, pelejä, ym. Kaffifillari to 1.9. klo 12–14 Roihu vuoren ostarilla. Pullakahvit diako niapäivän kunniaksi. PIIRIT Laajasalon Eläkeläistenkirkolla:kerhojoka toinen ma klo 13–14.30 alk. 12.9. Sirkusjumppa eläkeläisille joka toinen ma klo 14.30 alk. 12.9. Sirkus Magentan helppoja harjoituksia. Lectio Divina -raamatturyhmä ma 19.9., 17.10., 14.11.,12.12. klo 18. Hiljaisuutta, lyhyttä jakamista. Puikot heilumaan -käsityöryhmä joka toinen ma klo 18, alk. 12.9. Kastesukkia ja lohtuhuiveja. Miesten raamattupiiri joka toinen ti klo 18, alk. 20.9. Suomen Lähetysseuraa tukeva piiri ke 14.9., 12.10., 16.11. klo 13–14.30. Naisten raamattupiiri joka toinen ke klo 18, alk. 14.9. Sansaa tukeva lähetyspiiri ke 7.9., 5.10., 9.11., 7.12. klo 13. Perheiden raamattupiiri joka toinen pe klo 18, alk.16.9. Roihuvuoren kirkolla: Lähetyksen iltapäivä ti 20.9., 18.10., 15.11., 13.12. klo 13. Rukouksen ja ylistyksen piiri joka toinen ti klo 13, alk. 13.9. Naiset Raamatun äärellä joka toinen ke klo 16.15 alk. 21.9. Evästä elämään -raamatturyhmä joka toinen to klo 18 alk. 29.9. Tammisalon kirkolla: Hiljaisuuden jooga ti klo 18, ei 13.9., 11.10., 8.11. Pohjaa kristilliseen traditioon. Miestenpiiri joka toinen ma klo 18 alk. 26.9. Raamatturyhmä. Kirjallisuuspiiri tulossa. Ajankoh dat tarkentuvat.
TAPAHTUMIA Maalaa elämäsi värit, tule kristilli seen taideterapiaryhmään! Ilmoit taudu nyt mukaan, aloitamme 22.9. Ryhmässä voit levätä kiirettä ja olla läsnä, antaa luovuuden puhua ja puhutella. Ohjaajana Satu Remes. Vuosaaren kirkolla torstai sin klo 16–20, ajalla 22.9.–20.10. Osallistumismaksu 50 e, sis. tarvik keet. Ilm. virastoon p. 09 2340 6500 ma, ti, to 10–13, ke 15–17 tai vuosaa ri.srk@evl.fi. Maistuisiko kahvi? Diakonit kah vikärryineen kiertelevät Vuosaares sa diakonian 150-vuotisjuhlapäivä nä 1.9. Tule kahvittelemaan ja kohtaamaan! Digiopastusta ikäihmisille kirkolla ma 5.9. klo 13–15. Kaipaatko opas tusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä? Neuvomme ja opettelemme yhdessä. Ota oma laite mukaan tai tule opettelemaan meidän laitteillamme. Opastus on maksutonta. Kävelyseuraa Vuosaaressa tiistai sin klo 10–11. Lähtö Mosaiikkitorilta Columbuksen sisäänkäynnin vierestä. Rento kirjapiiri teekupin äärellä aloittaa Merirasti-kappelilla ke 31.8., ilm. mukaan p. 09 2340 6541 tai eija.keinanen@evl.fi. Iltaperhekerho ja kotiruokaa kirkolla ti 30.8 klo 16.30–18.30. Perheiden kohtaamispaikka, lep poisaa yhdessäoloa, pientä ohjat tua toimintaa ja lämmintä kotiruo kaa päivälliseksi, hintaan aikuinen 2 e, lapsi 1e. Perhekerho Valossa perjantaisin 9.30–11.30. Yhdessäoloa ja ohjattua toimintaa. Kahvia, mehua ja pientä purtavaa 1 e. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus netti sivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusva raukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe suljettu elokuun loppuun, sen jälkeen avoinna pe puhelimitse 10–13.
KUOROT Roihuvuoren kirkolla: Kamarikuoro Cantiamo ma klo 18.30. Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus 7–14-v. ma klo 16. Laajasalon Ylistyskuorokirkolla: ma klo 15, alk. 5.9. Seniorinaiskuoro Laulunystävät ti klo 14, alk. 6.9. Kirkkokuoro Chorus Marinus ti klo 18, alk. 6.9. Variksen laulukoulu ma klo 18, alk. 12.9. Ks. lauluvaris.fi. Lapsikuoro Kipinä 6–12-v. ma klo 15.30 alk. 22.8. RoihunLaajarannassa:Kaikuma klo 18–19.30 alk. 22.8. nuorille ja nuorille aikuisille.
Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori
JUMALANPALVELUKSET Laajasalon kirkossa: Messu su klo 12. Piispanmessu 28.8. Saarna piispa Teemu Laajasa lo, juhlakahvit. Aamurukous ke klo 6.30–7.30. Päivärukoushetki to klo 12. Arki-illan ehtoollinen to 1.9., 6.10., 3.11., 1.12. klo 18. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 13.9., 11.10., 8.11. klo 18. Roihuvuoren kirkossa: Messu su klo 10. 28.8. ei messua, tervetuloa Laajasaloon klo 12. Lyhyt iltamessu ke klo 18. Soppakirkko ti 6.9., 18.10., 29.11. klo 13. Ehtoollinen ja maksuton soppa. 6.9. soppatykki ulkona ja kahvit sisällä diakonian 150-juhlavuoden kunniaksi.
RUOKAILUT Roihuvuoren Puurokahvilakirkolla: ma klo 10 alk. 12.9. Maksuton. Iltaruoka ke alk. 21.9. klo 16.30–18. Kasvisruokaa, aikuiset 2 e, koulu laiset 1 e, pienimmät ilmaiseksi. Kahvila Huili ti, ke ja to klo 11–14. Laajasalon kirkolla: Iltaruoka to alk. 22.9. klo 16.30–18 aikuiset 2 e, koululaiset 1 e, pienim mät ilmaiseksi. Aulakahvio ma-to klo 10–14.
Meditatiivinen tanssi on koko kehon rukousta rauhallisen musiikin ja liikkeen kera. Se on mielen ja kehon huoltoa. Eri tyisiä tanssitaitoja ei tarvita. Kaikilla jaksoilla on sama vaike usaste. Tanssihetket maanantaisin klo 17.15–18.15 Paavalin kirkossa, Sammatintie 5. 1. jakso 5.9., 12.9. ja 19.9. Hinta 15 e. 2. jakso 26.9., 3.10., 10.10. ja 17.10. Hinta 20 e. 3. jakso 24.10., 31.10. ja 7.11. Hinta 15 e. 4. jakso 14.11., 21.11., 28.11. ja 5.12. Hinta 20 e, yksittäinen tutustumiskerta 6 e. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: tanssi pedagogi, TM Tiina Sara-aho p. 050 490 6014 tai saraaho@ gmail.com.
Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnun taisin klo 18. Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12. Lähimmäisen sunnuntain juhla messu 11.9. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Messu on osa diakonia työn vapaaehtoisia.Juhlistamme150-vuotisjuhlallisuuksia.myösansioituneitaMessunjälkeen
JUMALANPALVELUKSET
YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: lanseurakuntafacebook.com/oulunky JUMALANPALVELUKSET
seurakuntaMalminHelsinkiPohjoisVirasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset: p. 09 2340 4402, tilavaraukset.mal misrk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen
Nettisivut fi/vuosaari.helsinginseurakunnat. VarustamoMatteuksenkirkon Turunlinnantie 3, p. 09 2340 varustamo-matteus.helsinki@evl.fi2323, Waste&Feast Snellu Cafe avoinna ma–pe klo 11–13, lounas 3 e / 6 e, mukaan 2 e. Maksuton Walk in -terapia 16–29-vuotiaille joka ma klo 12–18 alk. 5.9. Turunlinnantien ja Olavin linnantien kulmauksesta, Matteuk senkirkon Varustamon ovi. Nepsylasten vanhempien vertais tukiryhmä joka kk viim. ke, alk. 25.9. klo 18–20, tied. Satu Helistö p. 041 526 4317. Vapaaehtoistehtäviä ravintolassa p. 09 2340 2323.
TapanilanJousimiehentieseurakuntakoti,5kirkko,Veljestentie 6 Tapulin ViikinVarustamo,Maatullinkujaseurakuntakoti,4Pekanraitti16kirkko,Agronominkatu 5 Seuraa meitä: FB,helsinginseurakunnat.fi/malmiIG,TW
SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. 14 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022
Messu sunnuntaisin Malmin kirkossa klo 10. 28.8. Lähe tyskahvila messun jälkeen. Viikin kirkossa klo 10. Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdes sä Verkoston kanssa. Puistolan kirkossa su 4.9. Tehdään yhdessä -messu klo 12. Huom. 28.8. ei messua. Iltaehtoollinen Viikin kirkossa ke klo 18.30. Alk. 7.9. Ehtoollinen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4402. Pyhäkoulut Pihlajamäen kirkolla Verkoston messun yhteydessä sunnuntaisin klo Messy11. Church -perheiden puuha kirkot 11.9. ja 4.12. Pihlajamäen kirkolla klo 11. TAPAHTUMIA Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400. Kivaa kirkonmäellä -perhetapah tuma la 27.8. klo 10–13 Puistolan kirkolla. Syyskauden avaus vapaas ti leikkien ja touhuten kirkon pihalla. Tarjolla makkaraa, mehua ja sadonkorjuuherkkuja. Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30–12 5.9. alkaen: Viikki ma, Puistola ja Tapanila ti, Pihlajamäki ke, Silta mäen seurakuntakoti to, Malmi pe. Vauva- ja taaperotupa ti ja pe, klo 13.30–15.30 Varustamolla. Alk.16.8. Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30, alk. 16.8. Varustamolla. Nuorten aikuisten vaellus 9.–11.9. Repoveden kansallispuistossa. Kaksi yötä kestävällä reissulla nautitaan luonnosta, yövytään teltoissa ja syödään hyvin. Täysiikäisille. Vaelluksen hinta 25 e. Ilmoittautuminen 2.9. mennessä aleksi.vainikka@evl.fi. Nuorten aikuisten vuoro Talolla Rentoa ajanviettoa maanantaiiltoihin osoitteessa Veljestentie 6, ovet auki joka ma klo 18–20 alkaen 29.8. Etsitkö omaa turvallista porukkaa? Iltaan on uutena helppo tulla mukaan. Luvassa vapaamuo toista keskustelua, yhdessäoloa, hengailua ja pelailua. K18! Tied. nuorten aikuisten pastorit Aleksi Vainikka ja Veera Ruti. Pihlajamäen kyläjuhla la 3.9. Seurakunta tapahtumassa mukana saunalla kirkon alapihalla, vohve leilla kirkon edustalla sekä lasten toimintapisteellä Maasälvän puis tossa klo 11–15. Puistola-päivien toritapahtuma la 3.9. klo 10–14 Puistorilla. Lähe tyksen myyntipöytä ja seurakunta vaalien infopiste. Kaikuja idästä -konsertti su 4.9. klo 18 Malmin kirkossa. Heikki Sivonen, huilu, ja Joanna Broman, piano, soittavat musiikkia itäEuroopasta ja vähän kauempaakin. Vapaa pääsy. Junnujen keskiviikot – avointa toimintaa ilman nilan4.–7.-luokkalaisilleilmoittautumistaklo15–17Tapakirkolla7.9.alkaen. Sururyhmä Viikin kirkolla aloittaa 1.9. klo 18. Kokoontumiset torstai sin 1.9., 15.9., 29.9., 13.10., 27.10 ja 10.11. Ohjaaja pastori Sofia Tuo menvirta. Tiedustelut ja ilm. sofia. tuomenvirta@evl.fi, p. 050 570 4821. Vertaissururyhmä läheisensä päihteisiin menettäneille Tapulin seurakuntakodilla ke 21.9.–30.11. klo 17–19. Ryhmässä käytetään toiminnallisia työtapoja. Tieduste lut ja ilm. markus.kopperoinen@ evl.fi, p. 050 380 3569. Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä Viikin kirkolla 25.8. klo 18, kokoontuu neljänä torstai-ilta na 25.8., 8.9., 22.9. ja 6.10. Tiedus telut ja ilm. sofia.tuomenvirta@evl. fi, p. 050 570 4821. Aikuisten kuorot Malmin kirkkokuoro maanantaisin klo 17.30–19 Siltamäen seurakunta kodilla alk. 5.9. Ohjelmistossa hengellisiä sekakuorolauluja. Tied. Elina Tofferi, p. 09 2340 4497. Post Iucundam keskiviikkoisin klo 18.30–20 Pihlajamäen kirkolla alk. 7.9. Ohjelmistossa yksi- ja useampi äänisiä lauluja. Tied. Timo Olli, p. 09 2340 Kamarikuoro4492.Stella Vocalis torstai sin klo 18–20 Puistolan kirkolla alk. 1.9. Osallistujilta sopiminen:nuotinlukutaitoa.edellytetäänKoelaulustaTiiaMariaSaari,p. 050 368 4824. Aikuisrippikouluryhmä Malmin kirkolla 15.–16.10. klo 10–16 ja 12.11. klo 10 alkaen, konfirmaatio klo 14. Vetäjinä pastorit Timo Ahoinpelto ja Sofia Tuomenvirta. Ilmoittautu minen kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4402. Friendship Café joka torstai klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alaker rassa. Avoin kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille ja kaikille kansainvälisyydestä kiinnostuneil le. Tuo mukaan maahanmuutta jaystävä tai muualta muuttanut naapuri. Kahvia, pientä purtavaa, pelejä. Syyskausi alkaa 8.9. Tied. Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004. Friendship Café every Thursday from 6 to 8 p.m. in the basement of Pihlajamäki Church. A meeting place open for people from all cultural backgrounds and for all those with an international mind set. Coffee, tea, snacks, games. Opens 8.9. Info Minna-Sisko Mäki nen p. 050 369 1004. Suomen kielen opetusta ja kes kusteluryhmiä vapaaehtoisten johdolla, kysy lisää helena.pieti nen@evl.fi, p. 050 380 3677. Suomen kielen alkeet ti klo 10–12 Viikin kirkolla alkaen 23.8. Finnish language for beginners on Tuesdays at 10–12 am at Viikki Church, Agronominkatu 5, starting 23.8. Selkosuomen keskusteluryhmä ti klo 17–18.30 Viikin kirjastolla, alkaen 23.8. Basic Finnish on Tuesdays at 5–6.30 pm at Viikki Library, Viikin kaari 11, starting 23.8. Suomen kielen keskusteluryhmä to klo 16.30–18 Pihlajamäen kirkko, alkaen 8.9. Finnish language Discussion group on Thursdays from 4.30–6 pm at Pihlajamäki Church, Liuske tie 1, starting 8.9. Tullaan tutuksi - monikulttuuri nen naistenkerho to kello 11–13 Pukinmäen Portissa alkaen 8.9., Säterinportti 1. Tutustumme toi siimme ja opimme samalla puhu maan paremmin suomea. Pienet lapset voivat tulla mukaan. Suo men kielen yksityisopetusta sovi tusti. Lisätietoja: Raili Lehtinen p. 050 384 4372. Getting to know one another – Women´s group on Thursdays at 11 am – 1 pm in Pukinmäki Portti, Säterinportti 1. Starting 8.9. Child care and private tutoring, just come and ask. Info: Raili Lehtinen 050 284 4372. Online Bible Group in English. Please contact minna-sisko.maki nen@evl.fi. Tuolijumppa to klo 11 Pihlajamäen kirkon alakerrassa ja to klo 10–10.30 Tapulin seurakuntakodil la, alk. 8.9. Ryhmät ovat maksutto mia ja sopivat myös liikuntarajoit teisille. Lähetyspiiri ma 5.9. klo 18 Puisto lan kirkolla. Miesten sähly ma klo 20 Puistolan kirkolla. Käsityö- ja kutomakerho ke klo 18.30 Puistolan kirkolla. Kutomakerho ma klo 18 Pukinmä essä Säterinportti 1 A. Tule kuto maan kangaspuilla mattoja, pop panoita ja erityyppisiä kudonnai sia. Sekä aloittelijat että koke neemmat kutojat ovat tervetulleita. Kutomakerho ti klo 14 Tapanilan kirkolla. Nikkaripiiri aikuisille ma klo 11–14.00 Pukinmäen Pajalla. os. Säterinportti 3E, sisään Palsamipo lun puolelta. Tiedustelut tekstivies tillä Ahti p. 040 540 9800. Ylistys- ja rukoustanssi to klo 18.30–20 Puistolan kirkolla alk.15.9. Rukousta tanssin ja liikkeen kautta. Kaikille avoin maksuton ryhmä. Tied. Elise Hartonen p. 050 346 1735. Raamattupiiri joka toinen ti alk. 6.9 klo 17 Pihlajamäen kirkolla. Missiokerho joka toinen ke alk. 7.9 klo 16 Viikin kirkolla. Lähetyspiiri joka toinen to alk. 8.9 klo 14.30 Malmin kirkolla. Naapuruuspiiri ke klo 13–14.30 Viikin kirkolla, alk 7.9. Tervetuloa iltapäiväkahville tapaamaan viikki läistä naapurustoa! Kokoontumi nen on Helsingin kaupungin järjes tämää toimintaa, jossa kirkko tarjo aa tilan ja kahvit, lähikauppa jotain kahvin kanssa sopivaa ylijäämää ja kuka hyvänsä voi poiketa kahvipöy tään rupattelemaan. Kristillinen jooga ti klo 19–20.30 Viikin kirkolla. 13.9–29.11., ei: 18.10. Ohjaajana Annamarika Tamminen. Mukaan joustavat vaatteet, jump pamatto ja loppurentoutusta varten lämmin vaate tai viltti. Harjoitus tehdään paljain jaloin. Kurssin hinta 60 e. Ilmoittautumi nen verkkosivuilla, tarkemmat tiedustelut tekstiviestillä Annama rika Tamminen p. 040 735 4614. Ruoka-apua. Ruoanjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11. Lei vänjako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9 16.8. alkaen, Jakomäen nuori sotalolla ke klo 10, Varustamolla to klo 11, diakoniatyöntekijä paikalla klo 11.30–13 keskustelua varten. Ostarin Onni -kahvila ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Kahvia ja kohtaamista ti klo 12 Pihlajiston Mestassa alk. 6.9. ja ke klo 10–12 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6, alk. 7.9. Olotilakahvila Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin seurakuntakodilla, tarjolla voileipiä ja kahvia. Alk. 5.9. Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla 7.9. alkaen. Perheillä mah dollisuus tulla myös vapaasti leikki mään yhdessä lapsensa kanssa kerhohuoneeseen 17.30–18.30. Tied. p. 09 2340 4578 tai sa.palander-hiltunen@evl.fi.minna-lii Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Kotiruokaa 2 e/annos. Alk. 8.9. Venäjänkielinen olohuone Pihla jamäen kirkolla ma klo 18–20. Waste&Feast -hävikkiruokaravin tola tarjoaa herkullista lounasta ti–pe klo 11–13 Malmin Varustamolla. Lounaan hinta 3–6 e. Diakonian ajanvaraus ja neuvon ta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soitto pyyntö. Diakoniaa koskevat tiedus telut myös diakonia.malmi@evl.fi. Alkaisitko arkienkeliksi? Vapaa ehtoistyön kurssi Malmin Varusta molla la 10.9. klo 10–15. Malmin, Oulunkylän ja Pakilan seurakuntien yhteisessä koulutuksessa perehdy tään vapaaehtoistyön perusteisiin sekä vanhusten, yksinäisten ja perheiden ystävänä toimimiseen. Ilmoittaudu viimeistään maanan taina 5.9. Niina Karhu p. 050 591 2226, niina.karhu@evl.fi. seurakuntaOulunkylän Virasto palvelee sähköpostilla ja pu helimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 oulunkyla.srk@evl.fi5300, Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna lunkylawww.helsinginseurakunnat.fi/ousovitusti.
DIAKONIA Diakonian viran päivän juhlintaa to 1.9. klo 14–16 Oulunkylän kirkon edustalla. Tule tapaamaan seura kunnan diakoniatyöntekijöitä ja juhlistamaan heidän kanssaan 150-vuotiasta diakonian virkaa! Diakonian leiri Räfsössä 26.–28.9. Tule virkistäytymään syksyisen luonnon keskelle Räfsön saareen. Leirille otetaan 10–15 seurakunnan alueella asuvaa vähävaraista aikuista ilmoittautumisjärjestyk sessä. Ei sovellu liikuntarajoitteisil le. Leirin hinta 30 e/hlö. Ilmoittau tuminen ja lisätiedot ma 5.9. klo 12–14 Tarja Lindfors, p. 050 380 3483, ja ti 6.9. klo 12–14 Inkeri Saksa, p. 050 472 7740. Diakonian neuvonta ja ajanva raus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunky län kirkolle. MUSIIKKI Oblivion-konsertti la 27.8. klo 16 Käpylän kirkossa. Anthony Marini, viulu, Liis Marini, viulu, Laura Kajander, alttoviulu, Lea Pekkala, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Chorus Sine Nomine -kuoro etsii uusia laulajia! Avoimet harjoitukset ke 31.8. ja 7.9. klo 18–20 Oulunky län kirkolla. Tervetuloa harjoituk siin seuraamaan ja kysymään lisätietoja kuorolaisilta ja johtaja Katja Mäkiöltä. Luojan kaunein ajatus – Yhteis vastuukonsertti su 18.9. klo 15 Oulunkylän kirkossa. Konsertissa esiintyvät monipuolisin instrumen tein sekä laulaen Malmin, Pakilan ja Oulunkylän seurakuntien muusi kot. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Rakkauden kaipuu – barokin ajan lauluja su 2.10. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Ida Wallén, mezzosopraa no ja Aura Visala, cembalo, esittä vät barokkisäveltäjien lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
juhlakahvit seurakuntasalissa.
YHTEISÖRUOKAILUT Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia Vapaaehtoinenkohtaamispaikkoja.maksu. Maanantaipuuro 5.9. alkaen klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin 31.8. alkaen klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Pannarikahvila torstaisin 1.9. alkaen klo 10–12 Maunulan kirkolla.
raikuvatKansanlaulutmessussa
PERHEILLE Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Perheretki la 17.9. klo 10–16. Ret keilemme bussikyydillä Oulunky län kirkolta Pukkilaan Hutkon laama- ja eläintilalle. Ilmoittaudu mukaan bit.ly/perheretki. Hinta aikuisilta 10 e, lapsi 7 e, alle 3-vuo tiaat maksutta. Maunulan muskarit torstaisin 1.9. alkaen Maunulan kirkolla. 2–5-vuo tiaat klo 9.30, 1–2-vuotiaat klo 10.05 ja 0–1-vuotiaat klo 10.40. Muskareissa körötellään, lauletaan, liikutaan, soitetaan, lorutellaan ja kuunnellaan musiikkia. Ohjaajana Hanna Shemeikka. Isät hoi! -iltamuskari tiistaisin 20.9. alkaen Käpylän kirkolla. Iltamuskari on tarkoitettu erityises ti isille ja työssäkäyville vanhem mille lapsineen. Lauluja, rytmisoit timia ja kivaa yhdessäoloa! Ohjaa jana Alex Hyvärinen. Ilmoittaudu nyt osoitteessa bit.ly/isathoi_syk sy2022. AIKUISILLE Hiljaisuuden rukoushetki keski viikkoisin 7.9. alkaen klo 18 Käpy län kirkolla. Hiljennymme Raama tun tekstien ja Taize-laulujen äärellä. Rukousryhmä to 8.9., 13.10. ja 10.11. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Illoissa luetaan Raamatun teksti, käydään läpi jokaisen osallistujan esille tuomia asioita ja rukoillaan niiden puolesta. Uskon iloon – Kari Kuulan luentoja keskustelusarja suurista kysy myksistä saa jatkoa! Ti 11.10.–8.11. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Vapaaehtoistyön kurssi Malmin Varustamolla la 10.9. klo 10–15. Perehdymme vapaaehtoistyön perusteisiin sekä vanhusten, yksi näisten ja perheiden ystävänä toimimiseen. Ilmoittaudu viim. pe 2.9. maria.onuigbo@evl.fi, p. 050 380 4138. seurakuntaPakilan Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuon tie kirkko1, avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa medias sa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu la 27.8. klo 11. Savonlinna I rippikoululeiri. Konfirmaatiomessu la 27.8. klo 14. Lohiranta II rippikoululeiri. Konfirmaatiomessu su 28.8. klo 11. Savonlinna III rippikoululeiri. Konfirmaatiomessu su 28.8. klo 14. Sopukan rippikoululeiri. Messu su 4.9. klo 11. Marita Toivo nen, Asko Nuorkivi ja Jussi Hirvo nen. Torstai kirkolla lltamessu to 8.9. klo 18. Marita Toivonen. TAPAHTUMIA Vapaa säestys ja improvisointi pianolla -kurssi. Tiistaisin kirkon kryptassa järjestetään ainutlaatui nen pianokurssi. Kurssilla harjoitel laan säestystyylejä (muun muassa valssi, tango, perus pop ja rock, balladi, lattari, foksi) sekä improvi soinnin alkeita. Oppilaita myös suositellaan ottamaan kurssille mukaan musiikkikappaletta, johon he toivovat saada apua opettajalta. Kokoontumiskerrat: ti 6.9.–29.11., yhteensä 12 kertaa. Syyslomalla ti 18.10. ei ole opetusta. Ryhmät kootaan soittotason perustella: ryhmä 1 klo 17.30–19 ja ryhmä 2 klo 19.30–21. Kurssin hinta: 180 e/3 kertaa, minkä lisäksi oppilas saa ostaa niin monta kertaa kuin halu aa hintaan 60 e/90 min. Maksu ilmoittautumisen yhteydessä. Opettajana toimii popjazz-pianon soitonopettaja, pianisti, säveltäjä Sergei Sokolov. Lisätietoa: sokolov. sergei@gmail.com, p. 040 519 4819. Lempeä lukupiiri kiireisille ke 7.9. klo 18. Syys-joulukuussa kuun ensimmäisenä keskiviikkona kokoonnutaan Yläsaliin keskustele maan käsiteltävästä kirjasta takka tulen ja teemukin äärelle. Keskus telua johdattavat toimittajat ja himolukijat Anu Räsänen ja Tiiu Pohjolainen. Mukana illoissa pasto ri Marita Toivonen, iltateetarjoilun takia ilmoittautuminen etukäteen: marita.toivonen@evl.fi. Torstai kirkolla to 8.9. Raamattu piiri klo 16, Ruokailu klo 17–18 ja Iltamessu klo 18. Alkaisitko arkienkeliksi? Vapaa ehtoistyön kurssi Malmin Varusta molla la 10.9. klo 10–15. Malmin, Oulunkylän ja Pakilan seurakuntien yhteisessä koulutuksessa perehdy tään vapaaehtoistyön perusteisiin sekä vanhusten, yksinäisten ja perheiden ystävänä toimimiseen. Ilmoittaudu viimeistään pe 2.9. Moona Seppä, p. 050 476 6652 tai moona.seppa@evl.fi. Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30. Rentoa yhdessä olemista ja vaihtu vaa tekemistä. Nuortenilta tiistaisin klo 18–21. Oma ilta rippikoulun käyneille nuorille. Kutomakerhon kerhoilta keskiviik koisin klo 18. Syyskausi alkaa 7.9. Vox Sonora -kuoron harjoitus keskiviikkoisin klo 19–21. Tervetuloa mukaan vanhat ja uudet laulajat! Eläkeikäistenkerho torstaisin klo 13. Luvassa yhdessäoloa, laulua, hartautta, keskustelua ja tietysti kahvia. Perhekerho torstaisin klo 17–19. Rentoa yhdessä olemista ja vaihtu vaa tekemistä. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä. VarustamoMalmin Pekanraitti 16, p. 09 2340 varustamo-malmi.helsinki@evl.fi2725, Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30. Loruilua, laulatusta, mönkimistä ja touhuamista, yhdes sä jakamista tutustuen muihin. Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30. Isien perhekerhossa tarjoillaan vertaistukea rennossa ympäristös sä. tolaWaste&Feast-hävikkiruokaravin tarjoilee lounasta ti-pe klo 11–13. Lounaan hinta 3–6 e. Maksa malla lounaasta 10 e tarjoat lou naan myös sitä tarvitsevalle. ryhmilleErityisKEHITYSVAMMAISILLE artikkelit/kehitysvammaisillewww.helsinginseurakunnat.fi/ NÄKÖVAMMAISILLE Vertaiskurssi pääkaupunkiseu dun näkövammaisille (24.8. –28.9.) alkoi ke 24.8. klo 10–11.30 Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa. Tiedustele, onko kurssilla vielä tilaa: Terhi p. 050 381 8758, terhi. suonsivu@evl.fi, tai Marjaleena p. 050 380 0947, marjaleena.kallio@ evl.fi. VIITTOMAKIELELLÄ Seuraa teksti-tv:n s. 558, Fb: Viitto va srk.
Runoilija Anna-Mari Kaskinen on tehnyt tuttuihin kansan laulumelodioihin uudet sanat jumalanpalveluksen osia mu kaillen. Kansanlaulumessuun voi tulla kansallispuvussa, kan sanomaisessa puvussa tai somistamalla asua jollakin kansal lispuvun osalla, kuten huivilla tai liivillä. Messu su 28.8. klo 10 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismie henkuja 4. Diakonia juhlii kanssasi Diakonian 150-vuotisjuhlavuosi näkyy pian D-day nä. Torstai na 1.9. diakoniatyöntekijät jalkautuvat kahvikärryineen Hel singissäkin turuille ja toreille. Tervetuloa kahville ja diakonian väkeä moikkaamaan esi merkiksi Haagassa Kannelmäessä, Kalliossa, Munkkiniemes sä, Roihuvuoressa, Vuosaaressa ja Vanhassa kirkkopuistos sa sekä Redin Silta-tilassa. Lauttasaaressa järjestetään koko nainen tapahtumapäivä. Katso lisätietoja seurakuntasi verk kosivuilta.
ISTOCK SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.8.–9.9. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 12/2022 15
LAUANTAINA 27.8. Oblivion-konsertti klo 16 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Anthony Marini ja Liis Marini, viulu, Laura Kajander, alttoviulu, Lea Pekkala, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. SUNNUNTAINA 28.8. Kansanlaulumessu klo 10 Pitäjän mäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Jukka Suonoja, liturgi, Jukka Vanne, saarna, Kylli Ahola, kanttori, ja soitinyhtye. Runoilija Anna-Mari Kaskinen on sanoittanut tuttuihin kansanlaulumelodioihin uudet sanat jumalanpalveluksen osia mukaillen. Voit tulla kansallispu vussa, kansanomaisessa puvussa tai somistamalla asua jollakin kansallispuvun osalla, kuten huivil la tai liivillä. Vapaa pääsy, kolehti nimikkolähettien Päivi ja Sakari Löytyn työn tukemiseen Namibias sa Suomen Lähetysseuran kautta. Viapori Jazz: Kaanaanmaa 20 vuotta klo 15 Suomenlinnan kir kossa, Suomenlinna C 43. Jukka Perko, saksofoni, ja kamariorkeste ri Virtuosi di Kuhmo. Suomalaisten sydämiä koskettanut virsialbumi Kaanaanmaa täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Konsertissa kuullaan albumin uudelleen sovitettuja melodioita. Liput 32 e Lippu.fi Helsingin Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa, Unioninka tu 29. Helsingin tuomiokirkon Miesäänten Ensemble, johtaa Harri Viitanen, Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Musiikkia kirkoissa nen. Vapaa pääsy.
PERJANTAINA 26.8. Helsingin Urkukesän päiväkon sertti klo 12–12.30 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Loviisa Tuomisto, urut. Vapaa pääsy.
Torstaina 1.9. ja perjantaina 2.9. kuullaan Matias Häkkisen jatkotutkintokonsertit II ja III kello 19 Paavalin kirkossa. Torstaina hän soittaa cembaloa ja urkuja ja hänen kanssaan Sini Vahervuo nokkahuiluja, Petri Arvo nokkahuiluja ja dulciania sekä Jukka Rautasalo viola da gambaa. Perjantaina Häkkinen johtaa Ensemble Nylandian renessanssiorkesteria.
TIISTAINA 30.8. Helsingin Urkukesän päiväkon sertti klo 12–12.30 Vanhassakirkos sa, Lönnrotinkatu 6. Sixten Enlund, urut. Vapaa pääsy. Perhemuskari klo 17.30–19 13.12.PerhemuskariMarikaaskartelua.kerho,minvanhemman,Laivalahdenkaariniemenrannan kerhohuoneessa,Hertto12.Lapsenjaisovanhemman,kumtaimuunlähiaikuisenyhteinenjossaonmusiikkia,leikkiä jaMukanalastenohjaajaSointula.Eivälipalaa.kokoontuutiistaisinasti,ei18.10.Vapaapääsy.
KESKIVIIKKONA 7.9. Päiväkonsertti klo 12–12.30 Tuo miokirkossa, Unioninkatu 29. Urkumusiikkia. Vapaa pääsy. Laulun siivin klo 14 Kulosaaren seurakuntasalissa, Werner Wirénin tie 6. Kirsi Lemponen laulattaa yhteislauluja joka toinen keskiviik ko. Seuraavat kerrat ovat 21.9., 5.10., 19.10., 2.11., 16.11. ja 30.11. Kahvit alkaen klo 13.30. Vapaa pääsy. PERJANTAINA 9.9. Sacred Music klo 15 Temppeliau kion kirkossa, Lutherinkatu 3. SAMtal (Hille/Lötjönen/Assefa) esittää kokeellista musiikkia levyn julkaisukonsertissaan. Vierailu maksu 5 e. Vox Silentii Laulumeditaatio klo 17 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Kelttirukouslauluja. Vapaa pääsy. Lisää musiikkivinkkejä verkossa:Torstainawww.musiikkiakirkoissa.fi25.8. Why so Myrtsi -kaupunginosajuhlan mi nikonsertit klo 17–19 Vantaalla Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Klo 17 Ur po Pakarinen: Sävellyksiä Raamatun Psal meista. Klo 18 Pertti Lehto, baritoni: Meri kannon kauneinta laulumusiikkia, säestä jinä Ritva Holma ja Jussi-Pekka Heikkilä. Klo 19 Ariel Neulaniemi Trio. Vapaa pääsy. Urkuyö & Aaria: Venetsialaiset – Suoma lainen Barokkiorkesteri klo 21 Espoon tuo miokirkossa, Kirkkopuisto 5. Suomalainen barokkiorkesteri ja Kreeta-Maria Kenta la, viulu ja liidaus. Georg Friedrich Händel, Johann Sebastian Bach. Liput: lippu.fi, ur kuyofestival.fi. Perjantaina 26.8. Nuo paikat rakkaimmat – Espoo 50 -fan tasiat, kantaesitys klo 19 Espoossa Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Tapiolan Laulu, johtaa Uli Kontu-Korhonen. Tapiolan kuo ro, johtaa Pasi Hyökki. Soitinyhtye Valla rit. Pekka Haahti, baritoni. Musiikki: Pärs sinen, Wessman, Sibelius, Kähärä, Jalka nen. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Laulaja-lauluntekijä Ylva Haru soolo keikalla klo 19 Espoossa Leppävaaran kir kossa, Veräjäkallionkatu 2. Suomenkie listä folk/rock-americana -henkistä mu siikkia, vahvaa tulkintaa ja tarinankerron taa. Espoo juhlii -viikon ohjelmaa. Vapaa pääsy. Maanantai 29.8. Kohti Kreikkaa! klo 19 Vantaalla Hakuni lan kirkossa, Hakunilantie 48. Kamarikuo ro Vivacen lähtökonsertti ennen kuorokil pailumatkaa. Vapaa pääsy.
SUNNUNTAINA 4.9. Virren voimaa klo 13.30 Myllypu ron kirkossa, Neulapadontie 12. Kirsi Lemponen laulattaa virsiä messun jälkeen noin klo 13.30. Vapaa pääsy.
SEURAKUNNISSA TAPAHTUU
PERJANTAINA 2.9. Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, ja Mikko Pettinen, trumpetti, esittävät kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 5 e. Matias Häkkisen jatkotutkinto konsertti III klo 19 Paavalinkirkos sa, Sammatintie 5. Vireen vapaus – konsertti kahleissa ja ilman. Ensemble Nylandian renessans siorkesteri, johtaa Matias Häkki
KESKIVIIKKONA 31.8. Sid Hillen konserttisarja klo
TUULIHEIKKI
TIISTAINA 6.9. Sid Hillen konserttisarja klo 10.15–11.30 Temppeliaukion kirkos sa, Lutherinkatu 3. Pianisti Sid Hille soittaa monipuolista, meditatiivista musiikkia flyygelillä. Artistin omaa sekä muiden tuotantoa. Vierailu maksu 5 e. Päiväkonsertti klo 12–12.30 Van hassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy.
10.15–11.30 Temppeliaukion kirkos sa, Lutherinkatu 3. Pianisti Sid Hille soittaa monipuolista, meditatiivista musiikkia flyygelillä. Artistin omaa sekä muiden tuotantoa. Vierailu maksu 5 e. Helsingin Urkukesän päiväkon sertti klo 12–12.30 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Arttu Selonen, urut. Vapaa pääsy. Perheiden urkumuskari klo 16 Myllypuron kirkossa, Neulapadon tie 12. Mukana lastenohjaaja Marika Sointula ja kanttori Marika Leino. Ei välipalaa. Urkumuskari jatkuu keskiviikkoisin 14.12. saakka, ei 19.10. Vapaa pääsy. Laulun siivin -kesäkahvila klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadon tie 12. Yhteislaulua ja kahvittelua. Vapaa pääsy.
TORSTAINA 1.9. D-Dayn musiikkituokio klo 13–13.30 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Musisoimassa kanttori Hiski Wallenius. Osa Diako nian juhlavuoden tapahtumapäi vää Lauttasaaressa. 1.9. tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomessa vihittiin virkaan ensim mäinen diakonissa. Vapaa pääsy. Matias Häkkisen jatkotutkinto konsertti II klo 19 Paavalinkirkos sa, Sammatintie 5. Stabiilin terssin synty – konsertti pylväistä ja niiden väleistä. Matias Häkkinen, cembalo ja urut, Sini Vahervuo, nokkahuilut, Petri Arvo, nokkahuilut ja dulcian, Jukka Rautasalo, viola da gamba. Vapaa pääsy.
Konsertteja Espoossa ja Vantaalla 26.8.–9.9.