Kirkko ja kaupunki 2022 12 Vantaa

tienraivaajaSuomalaisenauttamisennaisia s. 12 hautauksestariitelevätOmaisetyhäuseammin s. 20 Tyyneyttä Retkahtanut räppäri Redrama haluaa hyväksyä tosiasiat s. 18 HYVÄN TÄHDEN. 25.8.2022 12 kirkkojakaupunki.fi

MARTTALIITON PÄÄSIHTEERI MARIANNE EEVA-LEHDESSÄHEIKKILÄ8/2022 Tosi ystävä ei jätä ystävää ahdinkoon – joka niin tekee, hylkää myös Kaikkivaltiaan.

ON ERI ASIA puhua vain omasta puolestaan ja lausua mielipiteenään, että jokin loukkaa minua ja minun va kaumustani kuin mennä Jumalan tai hänen profeet tansa selän taakse julistelemaan yleismaailmallisia tuomioita. Tämä koskee myös meitä kristittyjä. JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

JOBIN KIRJA 6:15

Toisaalta Khomeinin tappokäsky tuo selkeästi esiin myös sen, että tässä maailmassa on oikeuksia, jotka menevät sananvapauden edelle. Tarkoitan Khomeinin sananvapautta ja Rushdien oikeutta henkeen, tervey teen ja Vaikkatyöhön.ajatollah Khomeini olisi aikanaan ollut liik keellä kuinka hurskain ja vilpittömin mielin ja pyhää kirjaansa kunnioittaen, hänen olisi ilman muuta pi tänyt joutua tilille sanomisistaan jo ajan rajan tällä puolen.

RAUHALAANSSIKUVITUS:

Pääkirjoitus KIRJAILIJA SALMAN RUSHDIE haavoittui pari viikkoa sitten vakavasti. Häntä puukotettiin tilaisuudessa, jos sa hänen oli tarkoitus pitää puhe. Salman Rushdie on elänyt suuren osan elämästään kuolemanvaarassa, sillä 33 vuotta sitten silloinen Ira nin ylin uskonnollinen johtaja ajatollah Khomeini ke hotti maailman muslimeja tappamaan hänet. Ajatollah Khomeinin langettama kuolemantuomio johtui Rushdien kirjoittamasta romaanista Saatanalli set säkeet, jonka Khomeini katsoi loukkaavan profeet ta Muhammadia. Siihen aikaan ei puhuttu vielä viha puheesta. Khomeinin käsky on siitä kuitenkin malli esimerkki.

” AJATOLLAH KHOMEININ OLISI ILMAN MUUTA PITÄNYT JOUTUA TILILLE SANOMISISTAAN. Parane pian, Salman Rushdie EilenIankaikkisestiTänään 25.8.2022 12

FILOSOFI ROUSSEAUJEAN-JACQUES(1712–1778)

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN Seuraava lehti ilmestyy 8.9. Toinen lähtee, toinen jää. Elämän rajallisuus ja hauraus muistuttivat jälleen itsestään. Jumala, ota vastaan loputtomatvaikeimpinaLohdutamiksi-kysymykseni.jakannahetkinä.

Kirkko ja kaupunki

VAIKKA KHOMEINISTA ON aika jo jättänyt, hänen anta mansa määräys on edelleen voimassa. Iranilainen isla milainen säätiö on jopa luvannut Rushdien surmaami sesta parin miljoonan dollarin suuruisen palkkion. Muslimijohtajan määräämä tappotuomio muutti Rushdien elämän. Hän piileskeli käytän nössä koko 1990-luvun. Viime vuosina hän on elänyt melko normaalia elämää New Yorkis sa ja, kuten puukotus osoittaa, turvatoimet hänen ympärillään ovat jo Rushdienhöllentyneet.tapaus– tai pikem minkin Khomeinin tapaus – on surullinen esimerkki uskontoa polttoaineenaan käyttävästä fa natismista ja fundamentalismis ta. Se on myös malliesimerkki yrityksestä kaventaa kirjailijan sanan- ja ilmaisunvapautta.

kirkkojakaupunki@kirkko_kaupunkikirkkojakaupunkikirkkojakaupunki

Välinpitämättömyys ja kylmyys löytävät helposti sanansa, mutta tosiystävyys puhuu surun ja hiljaisuuden kielellä.

Moni ei uskalla sanoa surevalle mitään, ettei vain sanoisi jotain väärää. Riittää, jos vie vaikka ruokakassin tai laittaa viestin, että olen täällä, jos tarvitset.

– Kaksi parasta kaveriani tulivat samaan esi kouluun, ja olen tutustunut uusiinkin lapsiin. Leikimme tänään eläinlääkäriä ja hoidimme sai rasta gorillaa. Meillä oli hauskaa. 2 Miten esikoulu on käynnistynyt? – Sain esikoulua varten uuden repun, penaalin ja tuoksukumeja: pinkkejä, vihreitä, keltaisia ja sinisiä. Odotan eskarissa suomen

– Jännitti, kun astuin sisään ensimmäisen kerran, mutta voitin pelon ja menin vain. Olen aika rohkea ja tykkään olla uusi lapsi esikoulussa.–Esikoulussa on paljon tilaa ja paremmat lelut kuin päiväkodissa. Siellä on myös Pet Shop -lelu ja, jotka ovat lemppareitani, ja yksi huone täynnä kaikenlaisia pelejä. Ulkona on leikkimökki ja iso merirosvolaiva, jossa on portaat ja liukumäki.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ tunteja, askartelua, leikkitunteja ja matikkaa. Osaan jo numeroita ja olen kiinnostunut kaikesta matikasta, mitä olen nähnyt.

– Eskarissa kiinnostavin asia on musta poikapupu Pippuri. Sillä on häkki pöydän alla, koska se tykkää piiloutua vähäsen. Välillä pupu saa hypellä vapaana huoneessa.

– Ilahdun aina, kun pupu pomppii viereeni. Pupun kanssa voi olla vierekkäin, ja sitä voi myös paijata. Se on tosi söpö.

1 Jätit tutun muutosesikoulunpäiväkodin,englanninkielisenkunaloititLaugh&Learn-Pohjois-Haagassa.Miltätuntui?

3 Mikä on esikoulunparastakäymisessä?

– Söimme tänään keittoa, jossa oli nakkeja. Ruoka on parempaa kuin vanhassa päiväkodissa.

– Eskarissa ei nukuta yhtään, siellä tehdään vain ahkerasti koulujuttuja ja leikitään. On tosi hyvä, että siellä ei nukuta. – Yksi opettaja on hassu ja yrittää huijata mei tä. Sitten me huudamme opettajalle, että elefant ti ei ole kirahvi.

4 Joistakuista tuntuu vaikealta, kun loma loppuu ja syksy alkaa. Miten neuvoisit heitä?

– Aina kun lähden eskarista, tuntuu, kuin oli sin taas lomalla. On kiva päästä päivän jälkeen kotiin.

5 Mikä sinulle on pyhää? – En lempiikinätahdoluopualeluistani.

Viisi vastausta KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 3

– Kesä on lempparivuodenaikani, mutta vesilätäköt ovat parhaita syksyllä.

”Huudamme opettajalle, että elefantti ei ole kirahvi” Linnea Ylänteestä, 6, tuli tänä syksynä eskarilainen. Hän aloitti englanninkielisen esikoulun, jossa pomppii oikea kani.

Ruis maistuu suomalaisille

R ukiin historiaa ja sen merkitystä suomalaisille avaa Annika Lutherin tuore tietokirja Rukiin viljava historia (S&S). Lukion bio logianopettajana toiminut Luther kiinnostui rukiista alunperin työn sä kautta.Ruistaviljeltiin aikojen alussa Keski-Aasiassa, Turkin ja Afganistanin välisellä alueella. Sieltä turkkilaiseksi rikkaruohoksi nimitetty kasvi kul keutui yhä pohjoisempaan, luultavasti muita vil joja sisältävien kylvöpussien mukana. Suomessa rukiin viljelyn on arveltu alkaneen keskiajalla. – Suomessa on viljelty myös ohraa ja kauraa, mutta kansa on ruokittu rukiilla. Talven yli sel viytyminen riippui siitä, miten monta ruissäkkiä viljelijällä oli aitassa. Ristipölytyksen ansiosta eri alueille kehittyi suuri määrä ruislajikkeita, joista valtaosa on nykyään hävinnyt, Luther kertoo. Ruis soveltui paitsi Suomen karuun maape rään myös täällä harjoitettuun kaskiviljelyyn. Moni suomalainen pystyi saamaan oman tilan siten, että poltti ja raivasi metsää peltoalaksi. RUKIIN VAHVA asema näkyy eri tavoin Suomen kansanperinteessä. Karjalassa esimerkiksi palvot tiin ruisjumala Ronkateusta, jonka Mikael Agri cola mainitsi vuonna 1551 suomentamiensa Psal mien esipuheessa. Kantelettaresta puolestaan löytyy useita rukiin viljelyyn ja jauhamiseen liittyviä runoja. – Lohjan Pyhän Laurin kirkossa on maa laus pyhästä Laurentiuksesta, joka legen dan mukaan poltettiin kuoliaaksi halste rilla. Paikalliset isännät tulkitsivat maala uksessa olevan halsterin peltojen tasaa misessa käytetyksi lanaksi, ja kokivat suojeluspyhimyksen sen vuoksi erityi sen tärkeäksi, Annika Luther selvittää. Eino Leinon tunnetussa runos sa Nocturne puhutaan kauniin sä kein ruislinnusta. Kyseessä on kui tenkin suomalaiseen maisemaan aiemmin kiinteästi kuulunut laji, ruisrääkkä. Ruispellossa pesinyt rääkkyvä-ääninen lintu on vilje lymenetelmien muuttuessa ka

Karjalassa palvottiin ruisjumala Ronkateusta.

Ruisleipä on äänestetty Suomen kansallisruoaksi. Niin vahvasti alkujaan turkkilaisena rikkaruohona pidetty kasvi on juurtunut tänne Pohjan perukoille.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ISTOCK 4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

”

– Suomen satavuotisjuhlavuonna viisi vuotta sitten ruisleipä äänestettiin meidän kansallisruo aksemme, joten ei rukiin viljeleminen ole mitään kuolevaa perinnettä, Luther toteaa. Rukiista ei tehdä pelkästään leipää. Luther on tutustunut muun muassa maustettuihin ruis jyviin, joita voi käyttää riisin vaihtoehtona. Hän mainitsee myös Etelä-Pohjanmaalla Isossakyrössä toimivan Kyrö Distillery -tislaamon, jonka yhtenä tuotteena on ruisviski.

EISKONENHANS

ISTOCK

suomalaisille

donnut Suomesta lähes kokonaan. Luther kuuli ruisrääkän äänen ensimmäisen kerran toistakym mentä vuotta sitten Virossa. – Aikanaan rukiin seassa kasvoi myös paljon ruiskaunokkia. Nykyään sitä näkee pääasiassa viljel tynä puutarhakasvina. Kukka tunnetaan muun mu assa Kokoomuksen ja Päijät-Hämeen tunnuksena.

ILMAN VILJAN viljelyä ihminen ei Annika Luthe rin mukaan olisi maapallolla nykyisessä asemas saan. Ihminen on viljasta yhä täysin riippuvainen, vaikka suuri osa siitä meneekin eläinten rehuksi. – Tämän on osoittanut osaltaan Ukrainan sota. Ukraina on vienyt aiemmin viljaa Afrikan maihin, ja nyt siellä aletaan olla pulassa. Toisaalta ruo kaa riittäisi paremmin kaikille, jos viljaa syötäisiin enemmän ja lihaa vähemmän. Ruis tunnetaan terveysvaikutuksistaan, ja Suo messa syödään edelleen paljon ruisleipää. Edul lisuutensa vuoksi se on kuulunut aina köyhänkin kansanosan ruokapöytään.

Sanan selitys Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse.

■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 5

Onko kristinuko sama eri kielillä? Miten rippikoulu vaikutti sinuun? SAITKO RIPPIKOULUSTA ELÄMÄÄSI jotain uutta, olitko siellä oma itsesi, sujuiko kaikki hyvin? Entä oliko rippi koululla vaikutusta kaverisuhteisiisi tai ajatuksiisi kristin uskosta?Kerro kokemuksistasi 30.8. mennessä nettiosoitteessa kirkkojakaupunki.fi/kysely. Arvomme vastaajien kesken leffalippuja. Vastauksia käytetään lehtijutussa.

SANOTAAN, ETTÄ EVANKELIUMI on kaikille kansoille. Mutta onko kristinusko sama eri kielillä? Näennäisen tyhmä kysymys ei ole älytön. Eri kielten sanat muodostuvat ja kytkeytyvät toisiinsa eri tavoin, luovat erilaisia assosiaatioita. Esimerkiksi vanhurskas on sisäpiirien kristillinen sana, mutta vain suomeksi. Muissa kielissä sana on aivan ym märrettävä. Englanniksi vanhurskaus on rightneousness, oikeudenmukaisuus. Raamatun alkuperäistekstin kreikankielinen sana on dikaiosyne. Kun Kreikassa oli levottomuuksia ja vaadittiin hallituksen eroa, huomasin, että katujen oppositio vaa ti dikaiosynea, siis oikeudenmukaisuutta tai mahdollises ti vanhurskautta.Vanhurskason alkuaan Mikael Agricolan luoma sa naliitto vakaan hurskas, siis viisas ja uskovainen ihminen. Mutta alkutekstin oikeudenmukaisuuteen liittyvä merki tysvivahde puuttuu suomen kielestä. Vanhurskautta ei voi vaatia poliittisessa mielenosoituksessa. Suomalainen kristillisyys lienee siis ainakin piirun vähemmän poliittis ta kuin kreikkalainen.

JANNE SAARIKIVI

81. kirkkojakaupunki.fivuosikerta Julkaisija Espoon, ev.lut.KauniaistenHelsingin,jaVantaanseurakunnat Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Puhelin:toimitus@kirkkojakaupunki.fiHelsinki0923400(vaihde) Mediamyynti PirjoKotimaaTeva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 kelloedeltävänIlmoitusvarauksetetunimi.sukunimi@kotimaa.fi5983aineistopäivääviikonperjantaihin14:äänmennessä.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

Perimätiedon mukaan se on nimittäin natisten kääntynyt katsomaan aina vihulaisen suuntaan. ■

Painopaikka VantaaSanomapaino, Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse jataiosoitteet@kirkkojakaupunki.fipuhelimitsearkisinklo9–1012–13,p. 0923402235.

VANTAANJOKEA PITKIN voi kulkea meloen – ha lutessaan vaikka joen alusta loppuun ja laavul la yöpyen. Pyörällä pääsee joenvartta pitkin Hel singin Vanhankaupunginlahdelta Vantaankos kelle asti. Lumisena talvena jokivarta voi hiihtää Vanhankaupunginlahdelta Vantaan Vetokannakselle.Kävellen joen varren kaunista kulttuurimaise maa pääsee kulkemaan mihin vuodenaikaan ta hansa. Vanhaa kylänmaisemaa voi ihailla esimer kiksi Vantaalla Keimolan, Viinikkalan, Voutilan, Martinkylän ja Myllymäen kylissä. Helsingin puo lella arvokas maisema alue alkaa Haltialan pel loista ja päättyy Vanhankaupunginlahteen.

Vantaanjoki kuohuu neljässäkym menessä koskessaan. Yksi niistä on Helsingin pitäjän kirkonkylässä. Kuvassa kesäpäivän viettoa kirkon kylän myllypadolla vuonna 1927.

ERITYISEN KAUNIISTI Vantaanjoki mutkittelee peltojen, niittyjen ja metsien halki vantaalaisen Riipilän kylän eli Ripubyn tienoilla. Alueella on asuttu kivikaudelta lähtien, jo 9 000 vuotta. Kes kiajalla sinne muutti asukkaita Hämeestä ja Loh jalta. Ruotsalaisten tulon myötä joenmutkaan nousi useita Vantaanjoenkartanoita.varrella sijaitsee myös pääkau punkiseudun vanhin rakennus, Pyhän Laurin kirkko. Noin vuonna 1452 valmistunut harmaaki vikirkko sai nimensä Laurentius nimiseltä pyhi mykseltä.–Laurentius oli 200 luvulla elänyt roomalai nen diakoni, jota pidetään erityisesti palomiesten ja leipurien sekä kirjaston ja mehiläistenhoitaji en suojeluspyhimyksenä. Keskiajalla Helsingin pi täjän yleisin miehennimi oli suojeluspyhimyksen mukaan Lars tai Lasse, Hanna Apajalahti kertoo.

HYVÄN TÄHDEN.

Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

S e lipuu puskien takana, peltojen vieril lä, kerrostalojen takapihoilla. Piileske lee siltarumpujen alla, kuohuu keväi sissä koskissa.” Näin kuvailee Vantaan jokea Hanna Apajalahti tuoreessa kirjassaan Vantaanjoki – tutkimusmat kailijan opas (SKS 2022).

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai p.ja 12–13,arkisinpuhelimitseklo9–100923402235. 0356-3421ISSN

”

Vantaanjoki kiemurtelee noin sadan kilomet rin matkan läpi kuuden kunnan Hausjärveltä Helsingin Vanhankaupunginlahteen. – Joen rannoilla on asunut ihmisiä kivikaudel ta lähtien, ja se on historian saatossa ollut todella tärkeä kulkuväylä, melkein kuin meillä nyt moot toritiet, Apajalahti sanoo.

Ikivanhalla reitillä riittää retkikohteita Vantaanjoki oli muinoin vilkas kulkuväylä, jota voisi verrata nykyisiin moottoriteihin. Nyt joenrannat pursuavat historiaa ja kiinnostavaa tekemistä.

Hän listaa kirjassaan muun muassa joen ko meimmat kosket, kauneimmat lehdot, luontopo lut, piknikpöydät, uimarannat ja kahvilat. – Kävin kirjaa valmistellessani kaikissa noissa paikoissa, Käpylässä asuva Apajalahti kertoo.

TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVA VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VOI VAIN KUVITELLA, mitä kaikkea vanha kirk ko on vuosisatojen aikana nähnyt. Apajalahden kirjassa kerrotaan kirkon peruskorjauksen aika na tehdyistä löydöistä: vauvojen salahautoja, leh män kallo, jäniksenkäpälä, sammakon reisiluu ja lepakonHistoriallisetsiipiluu.paikat heräävät kirjassa henkiin myös monien tarinoiden kautta. Lukija saattaa kin jäädä miettimään, pystyykö kirkon katolla asu va metallinen kukko todella ennustamaan vaaran.

Koska puussa saattaa olla paksuja oksakohtia, se päällystetään ensin kauttaaltaan paksulla val koisellaPaperinpaperilla.päälle tehdään verhoilu, joka koos tetaan monista valmiiksi leikatuista kankaan pa loista. Nämä kiinnitetään kanteen niiteillä. Vii meiseksi kiinnitetään kankaiset kulmalistat. Arkut verhoillaan puuvillalla, pellavalla tai vil lalla, jotta ne maatuvat tai palavat hyvin. Valkoi nen on väreistä suosituin. Toisinaan asiakkaat lähettävät itse kankaan, jolla haluavat arkun verhoiluttaa. – Joskus on tullut oikein kirkkaanpunainen ja kirkkaankeltainen kangas. Aluksi se on saattanut tuntua oudolta, mutta kun kannen ja arkun on nähnyt pakkaamossa päällekkäin, kokonaisuus onkin ollut oikein nätti, Suominen sanoo.

Arkut valmistetaan tilaustyönä. Marja Suominen verhoilee 10–15 arkun kantta päivässä.

VALMIIN ARKUN tulee olla täydellinen. Siinä ei saa näkyä kolhuja eikä virheitä. Omaiset ovat hautajaistilanteessa herkillä, jo ten pienetkin asiat voivat tuntua isoilta. Arkut valmistetaan tilaustyönä. Niiden verhoi lu vaatii paitsi nopeutta ja näppäriä sormia myös hyvää muistia. Erilaisia arkkumalleja on vuosien saatossa kertynyt SHT-tukun mallistoon liki 1 000 kappaletta.Arkunkannen verhoileminen vaatii useita vai heita. Puusta ja puupohjaisista levyistä valmis tettu kansi kiinnitetään aluksi pukkien päälle. Marja Suominen on verhoillut yli 100 000 ruumisarkun kantta, ja se saattaa olla maailmanennätys.

Valkoinen arkku yleistyi sotien jälkeen Kankaalla verhoillut valkoiset arkut ovat käytössä vain Suo messa, Baltian maissa ja Venä jällä. Muualla maailmassa ar kut ovat useimmiten tummaa tai maalattua puuta. Ennen vuoden 1918 sisällis sotaa tummat sävyt olivat suo sittuja myös Suomessa. Arkut oli verhoiltu mustalla tai tum manpunaisella kankaalla, ja puuarkutkin olivat sävyltään tummia.–Sisällissodan jälkeen val koiset alkoivat haudata sankari vainajiaan valkoisiin arkkuihin. Siitä käytäntö levisi laajemmal le, kertoo arkkuja valmistavan SHT-teollisuuden toimitusjohta ja Pekka Kivimaa – Edelleen suosituin malli on valkoinen verhoiltu arkku. Sii nä on jotain hyvin hillittyä, Kivi maa sanoo.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA VILLE PALONEN

työuraruumisarkun100 000

– En ole ikinä ajatellut muuta työtä. Toki tulee päiviä, ettei niin nappaa, mutta kyllä silloinkin täytyy työt hoitaa. Kesän alussa samalla työpaikalla aloitti myös Suomisen tyttärentytär, joka ompelee arkkuihin laitettavia tyynyjä ompeluosastolla. Arkut tai kuolema eivät pyöri Suomisen mie lessä vapaa-ajalla. Silloin hän siivoaa kotia, lukee lehtiä tai kyläilee siskonsa ja eläköityneiden työ kaveriensa luona. Ensi vuoden toukokuussa on Suomisen vuoro jäädä hyvin ansaitulle eläkkeelle. ■ Katso, kuinka Marja Suominen verhoilee ruumisarkun: kirkkojakaupunki.fi/tv

Kirjoituksia julkaistaan nimettöminä tunnetun kustantajan tulevassa kirjassa. Lisätiedot ja kirjoitukset: ihme.hkasslinp@outlook.com

Oletko kohdannut tällaista? Tai jotain muuta vastaavaa? Kerro meille kokemasi ja kirjoita tapahtuneesta.

Näky, ilmestys, ihme?Puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

MUISSA IHMISISSÄ Marja Suomisen ammatti on joskus aiheuttanut ihmetystä tai jopa kauhua. Suominen itse on tyytyväinen työhönsä.

M arja Suominen on verhoillut 44 vuotta kestäneen työuran sa aikana 100 649 ruumisarkun kantta. Hän työskentelee ark kuja valmistavassa SHT-tukus sa, joka sijaitsee Punkalaitu mella.–Jossain vaiheessa tuli sellainen tunne, et tä minäpä lasken, kuinka paljon niitä on. Sitten olen vain jatkanut laskemista, Suominen kertoo. Hän merkitsee verhoilemansa kannet sinikan tisiin ruutuvihkoihin kahden viikon välein eli jo kaisen palkanmaksun yhteydessä. Suominen verhoilee 10–15 arkun kantta päi vässä. Tahti riippuu verhoiltavan kannen mallis ta. Eniten aikaa vievät kannet, joihin on tehtävä runsaasti kangasvekkejä. Vekit kuvaavat ylhäältä tulevaaOmpeluosastolla,valoa. jolla Suominen SHT-tukus sa työskentelee, on töissä noin 40 henkeä. Hei dän tehtäviinsä kuuluu kannen ja arkun ver hoilu sekä vainajan vaatteiden ja arkussa käy tettävien tyynyjen, lakanoiden ja peittojen om peleminen. Suurin osa porukasta osaa tehdä monenlaisia asioita. Suominen on keskittynyt arkun kansiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 7

SAKSOFONISTI PERKO on tehnyt kolme virsile vyä. 20 vuotta sitten ilmestyi Kaanaanmaa, jon ka virsiä hän valitsi yhdessä äitinsä kanssa. – Äiti antoi minulle rungon siitä, mitä virsiä ennen veisattiin, ja minä kyselin, muistinko oi kein lapsuudessani laulettuja virsiä. Perkon repertuaariin kuuluvat muun muassa Jumala ompi linnamme, Minä vaivainen, vain ma to matkamies maan ja Herraa hyvää kiittäkää – Musiikki, joka on yhteisesti omaksuttua, kos kettaa ihmistä usein syvällä tasolla. Virret voi vat auttaa meitä ymmärtämään paitsi itseämme myös toisiamme ja luomaan yhteyden toisiin. Ne voivat myös antaa apukeinon ajatella elämää eri laisistaKoskanäkökulmista.instrumentaalimusiikissa ei ole sanoja, se antaa sekä soittajalle että vastaanottajalle laa jemman tulkintavapauden.

– Minun elämääni virret tulivat uudestaan sii nä vaiheessa, kun kysymykseni oli, mitä minä teen ja miksi. – Näiden pohdintojen kanssa törmäsin juurita solle ja aloin soittaa elämääni kuulunutta musiik kia. Ensin Olavi Virtaa ja sitten virsiä. Samalla aloin ymmärtää lisää siitä, kuka olen. Virsiä soittaessaan Perko kokee liittyvänsä tra ditioon, johon on syntynyt ja jossa on kasvanut. Se on lisännyt elämän merkityksellisyyttä.

JUKKA PERKO kasvoi Huittisissa perheessä, jossa kristillisyys oli läsnä. Maalaiskylässä järjestettiin seuroja, jotka olivat tapa kokoontua yhteen.

– Viapori Jazzin traditioon kuuluu myös kirkkokonsertti, kertoo tapahtuman taiteelli nen johtaja Jukka Perko.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JOONAS BRANDT 8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

Virret kuuluivat Jukka Perkon lapsuuden äänimaisemaan. edesmenneen ystävänsä, psykologi Seppo Ro manan, teorian ihmisen kasvusta. Siinä on kolmenlaisia kysymyksiä. Kysymyk siin vastataan järjestyksessä elinkaaren mukaan, mutta ajoittain elämässä voi myös tarvita uusia vastauksia vanhojen tilalle. Aluksi kysytään, kuka minä olen. Seuraavaksi pohditaan, mitä minä teen ja miksi. Kolmas kysy mys kuuluu: miksi minä olen?

J azzmuusikko Jukka Perko on täysin var ma siitä, että ihmiskunnan ensimmäinen musiikkiesitys on ollut improvisaatio. Aikojen alussa tuskin on ollut sävel täjää, joka on määrännyt, mihin tahtiin puhalletaan, näppäillään tai lyödään.

– Lapsuuden yhteisössäni usko oli arkista ja virren veisuu yhteistä. Ne kuuluivat suvun tradi tioon.Kun Perkolta kysyy, miten virret ovat hänen elämässään säilyneet, hän aloittaa kertomalla värähtelyssämusiikinLepoa

– Nykyään liian moni asia on mennyt kauhean tarkaksi. Vartioidaan sanomisia, tartutaan yksi tyiskohtiin ja etsitään virheitä.

– Vien virsitraditiota eteenpäin. Teen sen vä hän eri tavalla ja eri kulmasta kuin aiemmat su kupolvet. Tunnen silloin olevani osa isompaa ko konaisuutta ja perimmäisten kysymysten äärellä.

– Mutta esiintyessä muusikon tulisi olla väli kappale musiikille, eikä silloin ole kysymys sinus ta vaan soittamastasi musiikista. Rooli antaa tur vaa.– Usein tämä menee kuitenkin toisin päin, eli musiikki toimii vain kanavana oman tarinan esiin tuomiselle. Se on kiusallista. Tärkeintä pitäisi ol la mitä ja miten, eikä kuka, Perko sanoo.

– Puukalikalla on vain lähdetty vetämään. Improvisaatiossa on jotain syvän alkukantaista ja kiehtovaa. Se kuuluu keskeisesti jazzin soittami seen, Perko sanoo. Lapsena Perko kuunteli paljon levyjä, joilla soi saksofoni, ja innostui soittimesta. Saksofonin soittamisen hän opetteli juuri kuuntelemalla ja kopioimalla.–Improvisointi antoi nuorena jonkinlaisen va pauden illuusion, että voi soittaa niin kuin halu aa. Siinä iässä oli tärkeä saada tehdä omia valin toja ja saada soittaa oman pään mukaan. Vain 19-vuotiaana hän pääsi soittamaan ame rikkalaiseen The Dizzy Gillespie 70th Anniversa ry Bandiin. Se oli enemmän kuin hän oli koskaan osannut kuvitella, ja totta kai aluksi jännitti.

ELOKUUN LOPUSSA Suomenlinnassa järjestetään Viapori Jazz -tapahtuma. Jukka Perko on sen tai teellinenEnsimmäisenjohtaja.kerran tapahtuma järjestettiin vuonna 2001. Idean isiä ovat suomenlinnalainen käsityöläinen Esa Toivanen ja edesmennyt mu siikkineuvos Klaus Järvinen – Viapori Jazz on alun perin syntynyt ollak seen kotimainen, pienimuotoinen ja akustispai notteinen festivaali Suomenlinnan tunnelmalli sessa ympäristössä. Ajatuksena on, että soittajat ja kuulijat olisivat kuin samassa veneessä – samal la veneellä sinne tullaankin, Perko sanoo.

– Jo kävellessään Suomenlinnan kujia ihmiset virittäytyvät erityiseen tunnelmaan. Se tuo oman sävynsä myös musiikin kuunteluun. Perko on huomannut, että vaikka virsistä te kee minkälaisia sovituksia ja versioita tahansa, jotain jää aina ulkopuolelle. – Pyhää ei voi versioida. Lähimmäs pyhää pää see niin soittamisen tauoissa ja hiljaisuudessa kuin runojen rivien väleissäkin. ■ Viapori Jazz Kaanaanmaa 20 vuotta -konsertti su 28.8. klo 15 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43, Helsinki. Jukka Perko & Virtuosi di Kuhmo. Liput 32 e, lippu.fi. Lisätietoja: viaporijazz.fi. ” Musiikki, joka on yhteisesti omaksuttua, koskettaa ihmistä usein syvällä tasolla.

– Instrumentaalimusiikkia kuunnellessa pääs tään eroon semantiikasta ja sanoista nillittämi sestä ja saadaan olla tekemisissä vain musiikin värähtelyn kanssa. Se on aika armollinen ympä ristö olla, Perko sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 9

– Uudet sanavalinnat liittyvät häiden ja avio liiton patriarkaalisen rakenteen muuttumiseen.

– Heterosuhteemme ei ole salaisuus, muttem me halua korostaakaan sitä. Meille oli iso tasaarvokysymys saada kirkolta nykyaikaista palve lua. Emme kannata heteronormatiivisuutta em mekä vanhoillisia naisen ja miehen rooleja. Lähi piirissämme on myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. – Minulle sana puoliso merkitsee suhdetta kahden tai useamman ihmisen välillä. Meillä on vain toisemme, mutta pidän siitä, että sanaan si sältyy paljon mahdollisuuksia. Vaimo tuntuu vä hän hankalalta, koska aviomiehelle ei ole ole massa vastaavaa erillistä sanaa. Isä saattoi Sonja Civiliä osan matkaa alttarille, minkä jälkeen Sonja jatkoi yksin, kunnes sulha nen kulki hänen kanssaan loppumatkan.

– Olen vihkinyt ihmisiä avioliittoon 17 vuoden ajan, ja viime vuosina on parien toiveissa tapah tunut selvä muutos.

Avioliitto nähdään yhä tasa-arvoisempana suhtee na, joka perustuu rakkauteen ja sitoutumiseen. Viime keväänä julkaistiin kirkollisten toimi tusten rukouksiin uusia vaihtoehtoja. Syynä oli pappien palaute, jonka mukaan Kirkkokäsikir jan käyttämä kieli on kaukana nykyajan ihmisten kielestä. Jukka Lehti kuvaa sitä korkeakirkollisek si jaVihkitilaisuudenmauttomaksi. uudenlainen rukous voi alkaa esimerkiksi näin: ”Rakkaus on ihme, rakkaus on lahja. Pyhä Jumala, kiitämme sinua NN:n ja NN:n rakkaudesta. Siunaa heidän avioliittoaan. An na sen tuoda heidän elämäänsä voimaa ja iloa.” Papit saavat muokata näitä rukouksia itsekin.

HÄÄPARI Sonja ja Tony Civil sanoivat toisilleen ”tahdon” Kallion kirkossa 2. heinäkuuta. Hei dät vihki sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista sekä muunsukupuolisuudestaan pu huva pappi Laura Late Mäntylä, joka auttoi te kemään tilaisuudesta juuri niin sukupuolisensi tiivisen ja tasa-arvoisen kuin pari toivoi. Mäntylä oli Sonja Civilin rippipappi. Kun Civi listä tuli isonen, he vetivät yhdessä ripareita. Tut tu pappi osasi vihkitilaisuudessa kertoa pariskun nasta paljon. Jopa parin ”karvavauva” Diego-ka ni mainittiin muttei puolisoiden sukupuolia. STELIOS KIRTSELIS JA ESKO JÄMSÄ

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT

Kirkko ja kaupungin Facebook-kyselyyn vas tannut pappi Kaisa Kahra Pirkanmaalta kertoo puhuvansa aviopuolisoista erityisesti samaa su kupuolta olevien parien häissä, mutta on hän tehnyt niin joskus muutenkin.

Hääpari haluaa sukupuolineutraalin

Sonja ja Tony Civil menivät heinä kuussa naimisiin Kallion kirkossa, jonka kupeessa heidän ensimmäi nen yhteinen kotinsa sijaitsi.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

– Heterosuhteemme ei ole salaisuus, mutta emme halua korostaakaan sitä, sanoo heinäkuussa vihitty Sonja Civil. H ääpari seisoo alttarilla. Pappi aloittaa vihkimisen. Kirkkokäsikirjan (2004) johdantosanojen mukaan hän sanoo vaikkapa: ”Maailman alussa Jumala loi ih misen mieheksi ja naiseksi. Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vai moonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi li haksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.”Paitsiettä nykyään pappi saattaa puhua suku puolineutraalisti puolisoista ja jättää väliin koh dan, jonka mukaan ihmiset on luotu miehiksi ja naisiksi. Yksi näin tekevistä on Espoonlahden seurakunnan pappi Jukka Lehti. Kirkkokäsikirja tarjoaa vihkitilaisuuden joh dantoon kolme vaihtoehtoa, joissa kaikissa mai nitaan kaksi sukupuolta. Jukka Lehden mukaan joka kolmas vihkipari ei pidä sellaisesta. Muu tos on tapahtunut äkkiä, suunnilleen parin viime vuoden aikana.

– Olen tähän mennessä vihkinyt vain eri suku puolta olevia pareja. Silti moni on pyytänyt, ettei vihkimisessä annettaisi ymmärtää avioliiton kuu luvan vain miehelle ja naiselle. Heteronormatiivi suus on monelle kirosana. Puhun vihkiessäni sil lä ajatuksella, että me kaikki olemme yhtä lailla JumalanEspoonlahdenkuvia. seurakunnassa työskentelevä Lehti on kuullut monelta kollegaltaan saman laisista kokemuksista. Usein on tiedossa, että häävieraissa on sukupuoli- tai seksuaalivähem mistön edustajia, jotka halutaan ottaa huomioon.

sukupuolineutraalin vihkikaavan

Viime vuosina on tapahtunut selvä muutos parien toiveissa.

– Joidenkin parien kohdalla on kaunista sa noittaa rukouksessa sitä, että yhdessä on jo koet tu ja eletty Päivitetyistäelämää.rukouksista löytyy vaihtoehto niin vanhemmalle parille kuin avioliiton vuosi päiväänkin. Papit muokkaavat vihkikaavaa lähes joka häitä varten, sillä Kirkkokäsikirja ei tunne esimerkiksi yhtä häiden kuvatuimmista hetkistä: vastavihityn parin suudelmaa.

– Tämä tuntui perinteistä morsiamen luovu tusta tasa-arvoisemmalta tyyliltä. Olen oikeas tikin kävellyt elämässäni ensin käsi kädessä isän kanssa, sitten yksin ja nyt puolison kans sa.Vihkimisen lopuksi pappi esitteli tuoreen avioparin heidän uudella, yhteisellä nimellään. Molemmat vaihtoivat sukunimensä Sonjan su vussa olleeseen vanhaan nimeen.

– Olen aina tiennyt, etten halua ottaa aviomie hen nimeä, eikä Tonykaan halunnut vanhaa ni meäni. Halusimme silti olla samannimisiä. Olen ekstratyytyväinen, koska nyt puoliso ikään kuin otti minun Toisinaannimeni!vihkiparin toiveet aiheuttavat kirk kohäissä vääntöä. Facebook-kyselyyn vastannut

ESPOONLAHDEN SEURAKUNNAN PAPPI JUKKA LEHTI

Kun nainen alkoi seurustella toisen naisen kans sa, ja he halusivat lapsen, entinen aviomies lah joitti sitä varten sukusolut. Nyt näillä kolmella vanhemmalla on kaksi lasta, jotka ovat biologi sesti täyssisaruksia. He asuvat samassa pihapiiris sä ja hoitavat lapsia yhdessä.

■

Espoonlahden seurakunnan papin Jukka Lehden mukaan parisuhteiden ja perheiden moninaisuus näkyy myös kastetilai suuksissa. Hän muokkaa kaavaa tilanteen mukaan. ”

helsinkiläinen morsian Saija Mustonen vihittiin sulhasensa kanssa heinäkuun lopussa. – Meille oli todella tärkeää, ettei pappi sano missään kohdassa, että avioliitto on miehen ja naisen välinen asia. Toiveissa oli liberaali pap pi, mutta saimme arvokonservatiivisen. Kävim me papin kanssa paljon arvokeskustelua, jonka jälkeen hän huomioi upeasti toiveemme, Musto nen kertoo.

Lisäksi Lehti on kastanut lapsen, jolla on kak si äitiä ja kaksi isää. Naispari oli saanut sukusolut miesparilta. Tällaisia perheitä kutsutaan apila perheiksi. Juridisesti lapsella voi olla vain kaksi vanhempaa, mutta huoltajiksi voidaan määritel lä useampia.–Enoletietääkseni vihkinyt pariskuntia, jotka olisivat olleet suhteessa muidenkin kanssa. Voi olla, että ihmisillä on niin vanhoillinen käsitys kirkosta, että mahdollisesta polyamorisesta suh teesta ei kerrota papille, Jukka Lehti miettii. Facebook-kyselyyn vastannut pappi Meri AlaKokko Tampereelta näkee Kirkkokäsikirjan vih kikaavoissa kaikuja ajatuksesta, jonka mukaan parisuhde alkaisi vasta vihkimisen jälkeen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 11

SUHTEIDEN JA PERHEIDEN moninaisuus näkyy monissa kirkollisissa toimituksissa. Pappi Jukka Lehdelle ne ovat tulleet vastaan erityisesti kaste tilanteissa.–Tuleemieleen tilanne, jossa mies ja nainen saivat lapsen ja erosivat myöhemmin ystävinä.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

ARKISTOHELSINKIMISSION

Helsingin Kaupunkilähetyksen Korson poikakodissa kaikki tehtiin itse, ja pojat osallistuivat keittiötöihin.

K uka oli Suomen ensimmäinen dia konissa ja missä hän työskenteli? Oliko hän mikkeliläinen lääkä rin leski Amanda Cajander, joka valmistui Pietarin diakonissalaitok sesta vuonna 1864 ja johti Helsin gin diakonissalaitosta suurten nälkävuosien aika na? Vai oliko hän Matilda Hoffman, ensimmäi nen Suomessa vihitty diakonissa, joka valmistui Viipurin saksankielisestä diakonissalaitoksesta vuonna 1872 ja jäi sinne töihin? Matilda Hoffmanin vihkimyksestä 150 vuotta sitten lasketaan suomalaisen diakoniatyön viralli sesti alkaneen, ja siksi tänä vuonna juhlitaan. Ensimmäinen seurakuntaan palkattu diakonis sa taas oli porilainen Cecilia Blomqvist, joka aloitti työn Rauman seurakunnassa vuonna 1879 – ei tosin kirkon varoilla vaan yksityisen lahjoi tuksen turvin. MIKSI JUURI Rauman seurakunta sai ensimmäi senä oman diakonissan? Seurakunta oli pyytä nyt työntekijää Diakonissalaitokselta Helsingistä. Palkkarahat saatiin merikapteeni ja laivanvarus taja Johan Mikael Illvanin perustamasta rahas tosta. Siksi diakonissa Blomqvistia kutsuttiin Ill vanin perhepiirissä ”isoisän testamentiksi”.

Talvisin, kun meren kulku oli pysähtynyt, nähtiin kapteeni Illvanin kulkevan lyhtynsä kanssa Rauman kaduilla. Rukoi levaiseen herätysliikkee seen kuulunut Illvan kävi köyhien ja sairaiden luona, luki Raamattua ja antoi ra ha-avustuksia. Diakonissoista hän oli kuullut Tukholmassa ja päätti perustaa testamentis saan rahaston, jotta Raumalle kin saataisiin joskus diakonissa. Diakonissa Cecilia Blomqvist oli Rauman ensimmäinen koulu tettu sairaanhoitaja. Hänen työn sä seurakunnassa oli pääasiassa sairaiden hoitoa mutta myös sie lunhoitoa. ”Sisaren pieneen kotiin tulee aamulla ja päivällisaikana, en nen kuin hän lähtee sairaiden luok se, monenlaisia, uusia ja vanhoja avun etsijöitä”, kuvailtiin Diakonissa laitoksenDiakonissanlehdessä.koulutus alkoi vuo den oppilasajalla, jolloin opiskelija teki

Rakkauden

ARKISTOHELSINKIMISSION

TEKSTI EIRA SERKKOLA

Suomessa 150 vuotta. Aluksi se oli kotisairaanhoitoa ja köyhien naisten ja lasten auttamista arjessa. Tukea saivat niin prostituoidut kuin Punavuoren kaduilla aikaansa viettäneet lapset.

VUONNA 1896 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti palkata kaksi diakonissaa kunnalli siksi kotisairaanhoitajiksi kaupungin köy hiä varten. Heistä tuli Cecilia Blomqvistil le tärkeitä työtovereita.

Sisar Cecilia järjesti myös laajaa pyhäkoulu työtä ja hankki myyjäisillä varoja, joilla osti ja ja koi varattomille ihmisille polttopuita, hernei tä ja ryynejä. Hän perusti Punavuoreen lasten seimen, koska oli huomannut, että pikkulapset juoksentelivat ulkona ilman ketään peräänkatso jaa. Äidit olivat töissä, ja varsinkin yksinhuolta jien oli pakko jättää lapset päiväksi oman on nensaKaupunkilähetyksennojaan. ensimmäisen diakonis san työ oli rajatonta kutsumustyötä, joten ei ih me, että Cecilia uupui.

pääasiassa siivous- ja taloustöitä. Sitä seura si varsinainen koesisaraika. Silloin opiskeltiin sairaanhoitoa paljolti käytännön työssä, po tilaan vuoteen vierellä. Sairaanhoitajien pi ti myös oppia valmistamaan yksinkertaisia lääkkeitä.SisarCecilia työskenteli kaupungin lää kärin alaisuudessa. Työpari suoritti jopa leikkauksia yhdessä. Vuoden pestin jäl keen hänen oli palattava takaisin Helsin gin Diakonissalaitokselle, ja Raumalle lä hetettiin uusi diakonissa.

Diakoniatyötä on tehty

Diakonissa Cecilia Blomqvist (1845–1910) oli seurakuntasisar.Suomenraivaaja.diakoniatyönsuomalaisentienHänolimyösensimmäinen

Sisar Cecilian työhön kuului sekä sairaanhoito Punavuoren köyhissä kodeissa että monenlainen sosiaalinen työ. Tärkeitä työtovereita olivat Hel singin kaupungin kotisairaanhoitajat, tutut dia konissat. Kaupunkilähetys sai pian oman talon, Betanian (nykyisin Stadin asukastalo), ja sinne Cecilia kutsui alueen köyhimpiä naisia. Ompelu seurassa he saivat ommella vaatteita itselleen ja lapsilleen ja hengähtää hetken.

DIAKONISSALAITOS

Helsingin Kaupunkilähetyksen halkotarha tarjosi työttömilleväliaikaistamiehilletyötä.

KIRKON DIAKONIATYÖTÄ tehtiin pit kään Kaupunkilähetysten kautta. Hel singin Kaupunkilähetys eli nykyinen HelsinkiMissio perustettiin vuonna 1883. Sen ensimmäinen diakonissa oli – kukas muu kuin Cecilia Blomqvist. Helsinki kasvoi tuolloin hurjaa vauhtia. Teollisuuskaupunki muut tui myös suurkaupungiksi. Köy hyys ja ahtaus näkyivät laitakau pungilla. Oli tavallista, että 20 ne liön huoneessa asui viisilapsinen perhe ja vielä alivuokralainen eli asukki.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 13

ammattilaiset

Diakonissa Särs päähineestä.tunnistiDiakonissan1920-luvulla.omaistensapotilaankotikäynnilläjahänenluonapuvustaja

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

Talvi ja jatkosota myllersivät suo malaisen yhteiskunnan perusteelli sesti, ja sota aikana syntyi uusi näky diakoniasta. Vuoden 1943 kirkkolaki määräsi, että diakoniasta eli kristillisestä laupeudentoimesta tuli seurakunnan työmuoto, ja jo kaisessa seurakunnassa oli oltava sitä varten työntekijä. Diakonis sojen koulutukseen lisättiin huol to eli sosiaalityön ja seurakunta työnSisarkotijärjestelmäopintoja. purkau tui vähitellen. 1950 luvulla sisa rille säädettiin kahdeksantunti nen työaika, ja he saivat kirkon eläkkeen. Vasta vuonna 1961 si saret saivat oikeuden avioitua. 1960-LUVULLA DIAKONISSAN työ uudessa kaupunkiseura kunnassa saattoi sisältää se kä vanhaa että uutta diako niaa. Tällainen uranuurtaja oli diakonissa Aila Heino nen, joka lähetettiin perus teilla olevaan Vuosaaren seurakuntaan tammikuus sa 1966.Helsingin maalaiskun nasta eli nykyisestä Van taasta Helsingin kaupun kiin liitetty parin tuhan nen asukkaan maalais kylä ja teollisuusseutu kasvoi rakentamisen myötä hurjasti. Van taan diakonissa oli käy nyt Vuosaaressa silloin tällöin. Nyt Aila Hei nonen, lehtori ja kak si pappia saivat alkaa rakentaa seurakun nan työtä tee se itse ­meiningillä.

DIAKONISSALAITOS MIKKOJULKUNEN,OTAVAMEDIA,JOURNALISTINENKUVA-ARKISTOJOKA,MUSEOVIRASTO

Ester

Seurakunnissa ei tehty erikseen dia koniatyötä, vaan kaupungin köyhäinhoi to, Kaupunkilähetys ja Diakonissalaitos toimivat tiiviissä yhteistyössä. Tästä alkoi kunnal linenEspookotisairaanhoito.jaVantaaolivat tuolloin vielä pitkälti maaseutua. Maalla ei ollut sairaaloita eikä sai raanhoitajiakaan, ja siksi diakonissan tulo paik kakunnalle tarkoitti sitä, että sinne saatiin ensim mäinenSisariasairaanhoitaja.lähetettiinmuihinkin työpaikkoihin ”ulkomaailmaan”. Näitä olivat Sörnäisten leprasairaala, jota Blomqvist myöhemmin johti, Kau punkilähetyksen lastenkoti Oulunkylässä, pros tituoiduille tarkoitettu sukupuolitautien sairaala Kumpulassa, Suomussalmen köyhäintalo Betania ja riisitautisten lasten sairaskoti Eurassa. Kaksi si sarta työskenteli jopa kenttäsairaalassa Venäjän ja Turkin sodassa vuonna 1877 juuri perustetun Suomen Punaisen Ristin kautta, ja jo 1880 luvulla diakonissoja lähetettiin työhön Namibiaan.

VENÄJÄN AJAN loppuvuosina, 1913, kirkkolakiin tuli määräys diakonissoista seurakunnan toimi henkilöinä. Siihen asti diakonia oli ollut vapaata harrastustoimintaa. Vuonna 1917 seurakunnissa työskenteli 54 diakonissaa. Kaupunkilähetysten palveluksessa ja kuntien kiertävinä sairaanhoita jina toimi 43 diakonissaa. Sairaaloissa ja hoitoko deissa diakonissoja työskenteli 70. Sisarten lähettäminen seurakuntiin tapahtui niin, että Diakonissalaitos selvitti ensin, oliko seurakunnalla tarpeeksi varoja diakoniarahastos sa, ja valitsi sitten sisaren. Usein laitoksen johtaja saattoi sisaren Sisarkotijärjestelmäpaikkakunnalle.alkoikuitenkin pian olla aikansa elänyt. 1800 luvulla se oli tarjonnut nai sille harvinaisen koulutusväylän ja sosiaaliturvan, mutta 1930 luvulla kritiikki sisarten keskuudes sa voimistui. Sisar Aino Miettinen, myöhemmin Rinnekodin johtaja, tuuletti diakonissalaitosta rä väkästi ja vaati diakonissoille enemmän vapaut ta puheessaan vuonna 1938. Vielä ei kuitenkaan tapahtunut muuta kuin että sisar Aino erotettiin toimestaan ja passitettiin pakkolomalle.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 15

Olin Stinalla emäntänä ja sairaanhoitajana, kun seurakunta oli liikkeessä. Tehtiin nuor ten purjehduksia ja juhannusretkiä, Heino nenDiakonissakertoo. ja lehtori perustivat alueen ensimmäisen päiväkerhon. Tarve oli valtava. Päiväkerhot eivät vielä kuuluneet Helsingin seurakuntien toimintaan, mutta Heinonen ja pappi perustivat toimintaa varten yhdistyk sen. Päiväkerho aloitti talvella 1967 kahdessa vuorossa, ja yli 80 lasta jäi vielä jonoon. Kesäl lä seurakunta pyöritti lasten päiväsiirtolaa Ras tilan kartanossa. Vuosaaren päiväsiirtola toimi kahtena kesänä Rastilan kartanossa. Siirtolan johtaja, diakonissa Aila Heinonen, ja ohjaaja Bablo, veivät 5–6-vuo tiaiden pienryhmän metsäret kelle heinäkuussa 1968.

DIAKONISSA AILA HEINONEN

DIAKONISSALAITOS Diakonissa Anna Mäkelä kävi 1960luvun alussa koti käynnillä autolla. Aiemmin matkat tehtiin polkupyörällä.esimerkiksi

Jumalanpalveluksia pidet tiin aluksi yhteiskoulun aulassa, ja diakonissa kävi sunnuntaiaa muisin poimimassa kukat alttaril le. Työnjaossa aluelääkärin ja ter veyssisaren kanssa Heinoselle tu li vanhusten kotisairaanhoito. Hän teki 480 kotikäyntiä yhden vuo den aikana ja kutsui kadulla tapaa miaan vanhuksia mukaan piireihin. Diakoniavastaanotto toimi Heino sen kotona. – Vuosaaren aika oli hyvin antoi saa. Siellä ei ollut mitään valmista, ei kunnan palveluita eikä mitään kirk kotiloja, Aila Heinonen muistelee. Ensimmäisenä kesänä Heinonen ja työtoverit kiertelivät Vuosaaren ran toja etsien autiotaloa seurakunnan kesäkodiksi. Se löytyi Tervaluodosta Ramsinniemen läheltä. Kesäkoti kun nostettiin talkoilla, diakonissa muonit ti talkooväen, hankittiin soutuvene ja moottorivene ja alettiin pitää saaressa leirejä ja Vuosaarelaisetjuhannusjuhlia.hankkivat yhdessä jo pa vanhan hiekkajaalan, joka kunnostet tiin isoilla talkoilla. Stina-alus palveli seu rakuntalaivana.–Minäkinkävin rannikkolaivurikurssin.

Näin Vuosaaren ensimmäinen diakonissa toi mi kotisairaanhoitajana yhteistyössä kaupungin kanssa, teki lapsi-, perhe- ja nuorisotyötä sekä koordinoi vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoiset oli vat elintärkeitä diakoniatyölle: he muun muassa hankkivat varoja myyjäisillä. Heinosen työrupeama seurakunnassa päät tyi, kun uusi Helsingin Epilepsiayhdistys tarvit si palvelukseensa pätevän diakonissan. Hän ar velee olleensa viimeisiä diakonissoja, joka mää rättiin uuteen työpaikkaan mielipidettä kysymät tä. Siitä kuitenkin avautui Heinoselle 30 vuoden ura potilasjärjestöissä. Nyt hän viettää eläkepäi viä Lauttasaaressa. VUODEN 1972 kansanterveyslaki mullisti diako niatyön, kun kotisairaanhoito siirtyi kuntien hoi dettavaksi. Diakoniatyöntekijöistä tuli selkeäm min seurakuntien työntekijöitä, ja virkistystoi minta ja hengellinen ulottuvuus korostuivat. 1980-luvun lopussa seurakuntien diakoniatyö painottui vanhus- ja vammaistyöhön ja sielun hoitoon. Myös työttömiä tuettiin, mutta taloudel lista avustamista ei nähty tärkeänä, olihan Suo meen luotu 1980-luvun alussa toimeentulotuki järjestelmä.Seuraavan suuren muutoksen toi 1990-luvun lama. Jättityöttömyys mer kitsi sitä, että työikäisten osuus avuntar ” Vuosaaressa ei ollut mitään valmista, ei kunnan palveluita eikä kirkkotiloja.

– Ihmisten elämäntilanteet ovat mutkikkaita. Työhön sisältyy sielunhoitoa, paljon käytännön asiaa ja paljon sparrausta. Minusta evankeliumi tulee todeksi arkisissa asioissa. Yritämme luoda arkista turvaa, Mäkinen sanoo. ■ Lähteinä on käytetty mm. seuraavia: Eeva Hurskainen: Sisar Cecilia – hyvä ihminen. Pirkko Probst (toim.): Nainen paikallaan – diakonissoja kotona ja kentällä. Erkki Kansanaho: Sata vuotta kristillistä palvelutyötä.

”

Työhön paljon käytännönsielunhoitoa,sisältyyasiaaja paljonsparrausta.

SUURIN OSA diakoniatyön asiakkaista hakee apua johonkin taloudelliseen asiaan. Taloudellinen tu keminen on kuitenkin yhteiskunnan tehtävä. Dia koniatyö voi avustaa jossain äkillisessä tilanteessa.

1990-luvulla suurin muutos oli asumistu en ja toimeentulotuen yhteensovitus, jolla piti säästää 400 miljoonaa markkaa.

– Tuo säästö olisi ollut suurin sosiaalitur van leikkaus sodan jälkeen. Asumistuen pa rannus päätettiin rahoittaa kajoamalla toi meentulotukeen, joka on viimesijainen apu ihmisille. Se yritettiin viedä eduskunnassa hiljaisesti läpi asetuksena eikä lakina, ker too Mäkinen, joka työskenteli tuolloin Ha kunilan seurakunnassa.

– Diakoniaan kuuluu vaikuttamistyö: vaikutetaan asiakkaan kanssa hänen tilan teeseensa ja toisaalta yritetään viedä päät täjille viestiä ongelmista ja ratkaisukeinois ta, esimerkiksi asumismenojen kohtuul listamisen vaikutuksista. Tämä vaikutta minen ei ole näyttävää työtä, vaan se voi olla esimerkiksi Teams-kokous. Seuraava jännittävä muutos on soteuudistus. Nykyisin diakoniatyössä painot Diakoni Tuula Mäkinen on työskennellyt kymmenen vuotta monikulttuurisessa ja kasvavassa Vuosaaressa. Virkaan vihitty diakoni tai dia konissa saa oikeuden käyttää vihreää pantapaitaa.

Diakonissat hoitivat köyhiä ja sairaita Helsingin Diakonissalaitos perustettiin suurten nälkävuosien aikana vuonna 1867. Varat siihen lahjoitti rikas leskirouva Aurora Karamzin Ihmisten avuntarve oli valtava. Kerjäläisiä liikkui kaikkialla. Satatuhatta suomalaista kuoli nälkään ja kulkutauteihin. Diakonissalaitos aloitti pienenä yksityissairaalana, jossa hoi dettiin varattomia naisia, usein lavantautipotilaita. Suurin osa po tilaista oli noudettu ”täydellisen avuttomuuden keskeltä kurjuu den asunnoista”. Vain harva kykeni maksamaan hoidosta, ja köy hille hoito olikin ilmaista. Laitoksen varsinainen tehtävä oli dia konissojen kouluttaminen. Diakonissat sitoutuivat köyhyyteen, kuuliaisuuteen ja naimattomuuteen. Laitos oli heille suuri, yhtei nen koti. Se välitti työpaikat, takasi toimeentulon ja huolehti heis tä työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana. Diakonissan puku erotti nämä ”palvelijattaret” muista suomalaisnaisista. Nykyisin evankelis-luterilaisissa seurakunnissa työskentelee runsaat 1 300 diakoniatyöntekijää. Heidät koulutetaan Diakoniaammattikorkeakoulussa (Diak). Diakonilla on sosionomin ja dia konissalla sairaanhoitajan koulutus. Molemmilla on pätevyys seu rakunnan työhön, ja piispa vihkii heidät virkaansa.1990-luvun lama toi leipäjonot suomalaiseen katukuvaan. Kuvassa Pelastusarmeijan leipäjono Kalliossa.

VIELÄ TAKAISIN Vuosaareen. Seurakunnan dia koniatiimiin kuuluu nykyisin neljä diakonia. Joh tava diakoniatyöntekijä Tuula Mäkinen kom mentoi Vuosaaren ensimmäisen diakonissan työ tä näin:–Hengästyin lukiessani sitä! Me teemme nyt kin työajatonta työtä, mutta emme ihan noin. Tä mä hommahan on maraton eikä spurtti. Mäkisen mukaan yhteiskunnan isot muutok set tuntuvat selvästi myös diakoniatyössä. – Esimerkiksi vuonna 2017 perustoimeentulotuki siirtyi kunnalta Kelalle. Niin hyvä kuin se monelle olikin, joidenkui den kohdalla tukiasiat menivät solmuun. Ih miset tulivat hakemaan meiltä apua. Luimme yhdessä Kelan välillä vaikeaselkoisia päätök siä ja selvittelimme tilannetta.

JUHA JORMANAINEN / LEHTIKUVA JANI LAUKKANEN 16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

vitsijoista kasvoi. Syntyivät ruokapan kit ja leipäjonot. Diakoniatyö teki yhteis kunnallisia aloitteita: aloitettiin velkaneu vonta ja perustettiin Takuu-Säätiö auttamaan ylivelkaantuneita.

JOHTAVATUULADIAKONIATYÖNTEKIJÄMÄKINEN

tuu sosiaalityö, mutta Mäkinen arvelee, että ter veyspuolen asiat nousevat jälleen esille.

SOITA JA VARAA ESITTELYAIKA!OMA

Tänne jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhtei söllinen, turvallinen ja lämminhenkinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Kutsumme sinut lämpi mästi tervetulleeksi tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.

Esittelemme taloa mielellämme henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Lisätietoja ja henkilökohtaisten esittelyi den varaukset: 010 315 4140. vuokraus@graniittiasunnot.fi

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka ha luat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilantees sa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

UUSIA SENIOREILLE SUUNNATTUJA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA PIHLAJISTON SOINTU

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi |

KAKSITOISTA VUOTTA SITTEN Redraman vaih toehtoina oli saada päihteiden käyttö hallin taan tai jatkaa käyttöä rajusti entiseen malliin ja joutua mielisairaalaan tai ennenaikaiseen hautaan.Kunnes

– Yksinkertaisuudessaan se menee niin, että tapahtukoon sinun tahtosi, ei minun, ja anna mi nulle voimaa tehdä oma osuuteni. Keväällä valmistautuessaan Vain elämää -oh jelman kuvauksiin Redrama luki vanhojen bii siensäHänelletekstejä.tulikummallinen olo, sillä jo hänen nuorena kirjoittamistaan sanoituksista löytyy se, mistä hän tänä päivänä haluaa puhua.

voi huonosti ja rukoili. Hän ei muis ta sanoja tarkalleen, mutta jotenkin näin se me ni: ”Jos Jumala olet oikeasti olemassa. En pär jää enää yksin. Jos voit auttaa minua, tämä on vii meinen hetki. Ja nyt minä pyydän: jos et auta, ta pan itseni.”

– En ollut kerralla pelastettu, vaan olin vielä ihan helvetissä kolme vuorokautta.

Kun häneltä kysyy, mihin viinan himo silloin katosi, hän osoittaa sormellaan kohti taivasta.

■ 18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

matkamies nukahti keittiön lattialle veitsi vieressään. Kaikki oli ollut valmiina, mutta kirjettä ei ollut. Oli ollut liian surullista ajatella lä himpiä, rakkaita.

– Vertaisryhmässä tunsin tulleeni kotiin, mut ta ei raitistuminen silti helppoa ollut. On ollut kausia, jolloin on täytynyt pakottaa itsensä me nemäänYhdeksäänryhmään.vuoteen hän ei ole käynyt vertais tukiryhmissä sen takia, ettei joisi. Hän on käynyt niissä sen takia, että se tasapainottaa ja antaa hy vä Senvireen.Redrama on huomannut, että liian pitkä poissaolo ryhmästä kasvattaa kielteisyyttä. Pie netkin ongelmat alkavat muuttua omassa päässä suuriksi. Kauna itseä tai toisia kohtaan myrkyt tääVertaistuenmielen. kaksitoista askelta ovat Redraman mielestä silkkaa nerokkuutta: Häneltä ei kysytä, mitä mieltä hän on, eikä häntä pyydetä filosofoi maan. Eletään päivä kerrallaan. Redraman mieleen pompahtavat tarinat en tisistä alkoholisteista, jotka ovat retkahtaneet 30 vuoden raittiuden jälkeen ja ovat nyt hau dassa.Hän on kuullut myös muutamia vuosia raittii na olleista, jotka ovat kirjoittaneet kirjeen. Siinä on lukenut, etteivät he halua enää käyttää päih teitä ja että sen takia tämä tapahtuu. – Sitten on pantu haulikko suuhun ja pum. Al koholismi on kova sairaus. Redrama haluaa selittää alkoholiongelmaisen ja alkoholistin Alkoholiongelmaineneron.

tuli pohjakosketus ja kolmas vaihto ehto.–En halunnut koskaan enää koskea päihtei siin, mutta tiesin, ettei se onnistuisi. Mitä jäi jäl jelle?Redrama

En

– Kun sain alkoholia elimistööni, olin yhtäkkiä omasta mielestäni tarpeeksi pitkä, komea, lahja kas ja hauska, ja kaikki oli ok.

NUORUUTTAAN LASSE MELLBERG eli samaan ta paan kuin muutkin nuoret. Aktiivisuuden ja tark kaavuuden häiriö teki hänestä lyhytpinnaisen, mutta kiltti hän oli. Ja herkkä. Seitsemän vuoden raittiina olon jälkeen hän itse ymmärsi, mitä alkoholi teki hänelle.

– Minusta tuntui silloin, että kaikki tekemäni oli pahaa ja että minulla oli edessäni ikuinen selvittä minen saadakseni Jumalan hyväksynnän. – Jumala oli minulle julma ja tuomitseva. Ajan kuluessa hänestä on tullut lempeämpi, mutta ei hän tietenkään anna tehdä mitä vain, Redra ma sanoo.

ilman vertaistukea.myöskäänilman Jumalaa,pärjäämutta enpärjää

voi Redraman mukaan mokata työnsä ja parisuhteensa, menettää ve neensä ja kaikki hienoudet ja menettää kasvonsa kin. Hän lopettaa juomisen ymmärtäessään, ettei alkoholi sovi hänelle. – Alkoholisti voi myös menettää kaiken tuon, eikä halua enää juoda. Hän rukoilee ja toivoo, ja tekee ihan mitä vain, ettei joisi. Mutta vas toin omaa tahtoaan jossain vaiheessa hän juo taas.

Kun Redrama parin tunnin kuluttua heräsi, värit olivat palanneet. Samoin ne kirotut – ahdis tus ja pelko.

NYT REDRAMA TIETÄÄ omakohtaisesti, miten se voi tapahtua. Hän retkahti kahdentoista raittiin vuoden jälkeen, mutta on palannut jälleen hoi donRaittiudenpiiriin. aikana vain kerran ennen tätä hä nen on tehnyt mieli juoda alkoholia. Tunne kesti silloin viisi sekuntia.

– En tiennyt, että olin ollut ok koko ajan. Mi nulla oli maailman ihanin lapsuus ja olin ollut onnellinen.–Siitähuolimatta selvin päin en tuntenut ole vani riittävän hyvä. Vuonna 2010 pikkuveljen yllättävä kuolema ja lohduton suru toivat tuonpuoleisen Redraman lähelle. Järkytys aiheutti myös syyllisyyttä. Nyt jälkeenpäin hän huomaa pyydelleensä Ju malalta ehkä liikaakin anteeksi.

A ihe on heti harvinaisen selvä. Red raman kanssa puhutaan Jumalasta – ja vähän alkoholista. – Olen aina ollut etsijä. Etsin si tä, mitä nykyään kutsun Jumalaksi, hän aloittaa. Tosin viime vuodet ovat olleet Redramalle hengellisesti haastavia. Menossa on ollut iso pro sessi, sillä hän kadotti uskonsa. Pappikaveri lohdutti, että uskoon kuuluu myös niin sanottuja erämaakausia. Hänen kolle gallaan sellainen oli kestänyt neljä vuotta, mutta silti hän jatkoi rukouksiaan. Redramaa tieto helpotti. – Rukoilin muutamia vuosia teknisesti ilman, että uskoin. Siitä tuli syyllinen olo. Vähitellen ymmärsin, ettei Jumala tuomitse, vaikka en sil loin tarkoittanut sanoillani mitään. – Jumala odotti. Minulla on taas yhteys. Usko ni on vahvistunut erämaakauden jälkeen. Aalto liikettähän se on, hän sanoo.

– Tuntui, että värit hävisivät ja että itsekin olin jo häviämässä. Kaikki tuntui oikealta. Pelko ka tosi.Uupunut

OMAN HEIMONSA REDRAMA löysi vertaistukiryh mästä. Hän pitää heimo-sanasta. ”Yhteisö” ei rii tä kuvamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.

”

– Jostain syystä ekasta levystä lähtien pyydän Jumalan apua ja kerron pimeydestä ja valosta. Jo ka ikisessä biisissä on jotain hengellistä, enkä ole itse edes tajunnut sitä! hän huudahtaa.

– Omasta mielestäni kuolin, vaikka en tehnyt sitä tekoa. Oksettavasta olostani huolimatta mi nulle tuli rukouksen jälkeen täydellinen rauha.

Uskon erämaassa Redrama on joutunut viime aikoina tutustumaan ihmiselämän haasteisiin retkahdettuaan pitkän raittiin ajan jälkeen. Valoa näkyy jo.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN Hän päätti hakea apua. Itsensä takia, ei uran, äidin tai minkään muun syyn vuoksi. Ennen raitistumistaan Redrama oli ollut muutamia vuosia suurimman osan ajasta sel vinPäihteidenpäin. käytön aikana kaikki ehti kuitenkin mennä levälleen, niin raha-asiat kuin ihmissuh teetkin. Ne piti rakentaa aina uudelleen, ja taas hänViisiputosi.vuotta hän rukoili, että voisi raitistua. Ensimmäisen kerran Redrama käveli alkoho listien vertaistukiryhmään 32-vuotiaana. – Ymmärsin, etten pärjää yksin. En pärjää il man Jumalaa, mutta en myöskään pärjää ilman vertaistukea.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 19

Kuka? Rap-artisti Redrama eli Lasse Mellberg, 44, on englanninkielisen hiphopin edelläkävijä Suomessa. Hän on toiminut The Voice of Finland -tähtivalmentajana. Redrama on saanut Emma-palkinnon ja voittanut Rap SM englanninkielisen-kilpailunsarjan.

Mitä? Johannes Lahtelan kirjoittama elämäntarina Redrama – Liekeistä luovuuteen (Otava) ilmestyi elokuussa 2022. Redrama nähdään Vain elämää -ohjelmassa, joka alkaa 9.9. Nelosella. Motto Suo minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne, jotka voin, ja viisautta erottaa ne toisistaan.

KITKAA OMAISTEN VÄLILLE voi aiheuttaa myös se, voiko puolison haudata sukuhautaan. Asiasta päättää aina hautaoikeuden haltija, jo ka valitaan silloin, kun seurakunta myy hautaoi keuden tiettyyn hautapaikkaan yksityishenkilöl le, perheelle tai suvulle.

Tällöin perheestä tai suvusta valitaan yksi henkilö edustamaan kaikkia niitä, jotka on mää rä haudata kyseiseen hautaan.

”

kuolemaaHautaustestamentintekemineneituolähemmäksi.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS ANTTI VALTA

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

Laki määrittää sen, ketkä voivat tehdä hautausjärjestelyjä. Laissa ei kuitenkaan sanota, kuka omaisista saa päättää asioista ensisijaisesti.

R istiriidat perheenjäsenten välillä hautaustilanteissa ovat lisääntyneet viime vuosina, ja se johtuu perhe suhteiden monimuotoistumisesta, kertoo Suomen Hautaustoimisto jen Liitto ry:n kunniajäsen Kyllikki Forsius, joka on toiminut hautaustoimialalla yli 30 vuoden ajan. − Pääsääntöisesti ristiriidat pystytään selvittä mään hautaustoimistossa tai yhteistyössä siunaa van papin kanssa, Forsius kertoo. Useimmiten ristiriitoja aiheuttaa päätös hauta paikasta. Konflikti saattaa syntyä esimerkiksi sil loin, kun eronneet vanhemmat joutuvat hautaa maanHautaustoimilainlapsensa. mukaan ylitsepääsemättö mät riidat ratkaistaan viime kädessä käräjäoikeu dessa. Vuonna 2019 iäkkään naisen lapset ja puo liso olivat erimielisiä siitä, haudataanko vaina ja Helsinkiin vai Rovaniemelle. Riita eteni hovioi keuteen saakka. Vainaja odotti hautaamista noin puoli vuotta.

− Mielestäni kuukausi on kohtuullinen ai ka kuoleman ja hautauksen välissä. Siinä ajassa omaisten toiveet ehditään huomioida ja hautajai set pystytään järjestämään.

HAUTAUSTOIMILAIN MUKAAN hautausjärjestelyis sä on noudatettava vainajan katsomusta ja toivei ta, jotka hän on esittänyt elossa ollessaan. Mikäli toiveista ei ole tietoa, hautausjärjeste lyistä voivat lain mukaan huolehtia eloonjäänyt avio- tai avopuoliso, lapset ja vainajan vanhem mat. Laki ei kuitenkaan määrittele järjestystä, jossa nämä henkilöt voivat päättää vainajan hau tausjärjestelyistä, vaan kaikki osapuolet ovat sa massa asemassa. − Enenevässä määrin väännetään kättä siitä, kuka on oikeutettu päättämään asioista ensin. Viime vuonna minulle tuli useita yhteydenotto ja, joissa järjestystä kyseltiin, Kyllikki Forsius ker too.Hankala tilanne voi olla edessä esimerkiksi sil loin, kun 30−40-vuotias henkilö kuolee äkillisesti auto-onnettomuudessa, ja hän on asunut avolii tossa. Vaikka hautaustoimilain mukaan avopuoli so rinnastetaan lapsiin ja vanhempiin, hänellä ei ole perintökaaren mukaan juridista asemaa kuo linpesässä.−Avopuolisolla ei välttämättä ole oikeutta mak saa vainajan tililtä laskuja, mutta vainajan van hemmilla on. Aika usein he tällaisessa tilanteessa omivat lapsen itselleen, Forsius kertoo. Hautaustestamentilla on mahdollista vahvis taa avopuolison asemaa.

Espoon seurakuntayhtymän hautatoimen päällikkö Juha Ollila kertoo, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla vainaja haudataan yleensä neljän viikon jälkeen kuolemasta. Hänen mielestään aika on pitkä, mutta vaina jaa−kunnioittava.Missääntapauksessa se ei saisi olla enem pää, Ollila sanoo.

− Hautaoikeuden luovutustilanteessa kannat taa määritellä mahdollisimman tarkkaan kaik ki henkilöt, jotka kyseiseen hautaan voidaan haudata. Silloin on järkevää kirjata oikeus myös mahdollisille tuleville puolisoille. Näin vältetään myöhemmät riidat, Kyllikki Forsius sanoo.

KYLLIKKI FORSIUS

lisääntyneetriidatmyötäUusperheidenhautaus­ovat

HAUTAUSTAPA EI JUURIKAAN aiheuta kiistoja. Tällä hetkellä Suomessa yli puolet vainajista tuh kataan.−Jos sopuun ei päästä heti, omaiset saattavat järjestää tuhkauksen ja siunauksen, ja vasta sen jälkeen miettivät, mihin tuhka sijoitetaan, Kyllik ki Forsius Suomessakertoo.ruumiin tuhkaamiselle tai arkku hautaukselle ei ole asetettu takarajaa, mutta lain mukaan vainaja on haudattava ilman aiheetonta viivytystä ja tuhkat on haudattava vuoden sisällä tuhkaamisesta.Tällähetkellä on vireillä lakiuudistus kuole mansyyn selvittämisestä. Forsius toivoo, että la kiin säädetään samalla aikaraja tuhkaukselle ja ruumiin hautaamiselle. Se ehkäisisi myös pitkit tyneitä erimielisyyksiä.

HAUTAUSTESTAMENTILLA VOI ehkäistä monia epämiellyttäviä tilanteita ja helpottaa omaisten surua.

Mikäli oikeutta puolison hautaamiseen ei ole kirjattu ylös, haudan haltija voi kieltää hautaami sen.Toisinaan voi käydä niin, että vainaja hauda taan sovussa, mutta riidan aiheuttaa muistolaa tan kiinnittäminen tai nimen kaiverruttaminen hautakiveen.−Henkilö voi jäädä leskeksi monta kertaa, ja kaikki puolisot halutaan sukuhautaan. Eri puoli soiden lapsilla saattaa olla voimakkaita tunteita, jotka heijastuvat hautaamisasioihin: ”Siinä on meidän äidin nimi, emmekä halua, että siihen tulee muita nimiä”, Forsius sanoo. Seurakuntien näkökulma asiaan on, että jos ihminen on haudattu tiettyyn hautaan, on oi kein, että hänen nimensä voidaan merkitä hauta muistomerkkiin.

MYÖS HAUTATOIMEN PÄÄLLIKKÖ Juha Ollila suo sittelee, että kaikki tekevät itselleen hautaustes tamentin.−Surutyön aloittaminen on paljon helpom paa, kun ei tarvitse miettiä, mitähän se vaina ja halusi ja mitenkähän nämä asiat pitäisi hoitaa, OllilaOllilasanoo.teki oman hautaustestamenttinsa jo kymmenen vuotta sitten. − Minulla ei ole perillisiä, enkä usko, että äitini ja vaimoni rupeavat riitelemään siitä, mihin mi nut haudataan, mutta tällä tavalla heidän ei tar vitse sitä miettiäkään. − Säilytän hautaustestamenttia kotona mapis sa, jossa on tiliotteita ja muitakin tärkeitä pape reita, Ollila kertoo.

Kyllikki Forsius on huomannut, että hautaus testamentin tekeminen herättää monissa arkai lua ja epävarmuutta. − Hautaustestamentin tekeminen ei tuo kuole maaHautaustestamentinlähemmäksi. voi tehdä kotona, hoiva kodissa tai saattohoitoyksikössä, eikä sen tarvitse olla valmis lomake. − Sen voi kirjoittaa ihan tavalliselle paperil le. Testamentin voi aloittaa vaikka sillä, haluaako arkku- vai tuhkahautauksen, Forsius sanoo. Myös Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n sivuilta voi tulostaa Hautausjärjestelyni-vihkosen. Vihkoon voi kirjata paitsi henkilön, joka huoleh tii hautajaisjärjestelyistä, myös hautaustavan, hautausvaatteet ja toiveita siitä, millaisen muisto tilaisuudenHautaustestamentinhaluaa. voi tehdä myös hautaus toimistossa.Digi-javäestötietovirasto on yhdessä veroviras ton ja pankkien kanssa valmistelemassa Omaelä mä-palvelua, johon tulevaisuudessa jokainen voi tallentaa erilaisia asiakirjoja kuten avioehdon tai hautauksen ennakkosuunnitelman. Omaelämä palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön lähivuosina.

■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 21

VIRTAMARTTA-KAISA

JALKOJEN

Lehden linja tekee

MAINOS

EDISTÄVÄT AINESOSAT 09 615 00 516 ma-to klo 8-16, pe 8-14.30 www.wellvita.fi Valitse kestotilaus ja saat 1. toimituksen -50% 19,95€ / 2kk + toimitus 4,95€ Tilaa Venolet Eimisaikaa.sitoutu Tyytyväisyys-takuulla! Mielipide 22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

”Kutsuin jalkojani pölkyiksi”

Oli aikoja, jolloin en käyttänyt tavallisia kenkiä lainkaan, vaan minun oli kengistä.vallisistailoitaOnneksitejaleettohveleihin.tyydyttäväNeeivätolkovinkaanelegantkaikissatilanteissa.nytvointaasta ”

TERVEYSVÄITTEET: Viinin lehdet ja viinirypäleen siemenet edesauttavat veren paluuvirtausta laskimosuonissa ja vähentävät jalkojen väsymistä. C-vitamiini vahvistaa kollageenin muodostumista kudok sessa, mikä on tärkeää hyvin toimiville verisuonille. Sisältää myös männynkuoriuutetta VERENKIERTOA

HÄMMÄSTYN AINA uudelleen sitä, että seurakuntalehti esittelee kilpai levia elämänkatsomuksia tasavertai sina (K&k 11.8.). Nyt opin, että tarotkortit sopivat kristilliseen ajatteluun niin hyvin, että pappikin kantaa nii tä povarissaan.Todellako?Mitä seuraavaksi, Kirkko ja kaupunki? Joku, jolle saa tananpalvonta on tapa jäsentää maailmaa ja lisätä itsetuntemusta? Heidi Järnefelt Espoo ”En viihtynyt nahoissani”, Eva kertoo. Vuosien ajan hä nestä tuntui siltä, että ja loissa oli ylimääräistä painon tunnetta. Sitten hän löysi Venoletin, joka sisältää ve risuonten normaalia toimintaa ylläpitävää viininlehti- ja vii nirypäleiden siemenuutetta. Sen sisältämät ainesosat edistävät jalkojen veren kiertoa sekä virkistävät vä syneitä ja raskaita jalkoja. Kevyet askeleet Eva alkoi huomata kasvien tehon muutaman viikon jäl keen. Käytettyään tuotetta pidempään, hän oli jo erit täin tyytyväinen. Eva ei kut sunut jalkojaan enää pölkyiksi ja ne myös tuntuivat hänestä eriltä. Jaloissa ei ollut enää sitä samaa raskasta tunnetta. ”Voitte uskoa, miten iloinen olin huomatessani jalkojeni voivan hyvin”, Eva hymyilee.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki surulliseksi SILMILLE RYÖPSÄHTI jo kansikuva, joka oli laitettu varmistamaan, että viisisivuinen epäraamatullinen kir joitus Armon kortit varmasti luetaan (K&kOli11.8.).katsottu tärkeäksi opettaa korttien historiasta ja nykyisyydes tä. Kuulemma vasta 1700-luvulla ta rot otettiin okkultistiseen käyttöön. Ei ole paljon väliä, kunhan vain nyt otettaisiin pois käytöstä kirkossa. En lue artikkeleita, jos heti ensi silmäyksellä näkee, että ne eivät pal vele Jumalan kunnioittamista. Nyt kävi ilmi, että haastateltu toimii Hel singin seurakunnissa hengellisen ohjauksen ja nuorten aikuisten pap pina. Heräsi kiinnostus, minkälaista ohjausta hän heille antaa. Sivulla 3 sai kunniapaikan jut tu otsikolla Välillä kiroileminen hel pottaa oloa. Myös tämä pappi toi mii nuorten parissa. On ymmärtä mätöntä opettaa nuoria pyytämään apua saatanalta. Helpotus saattaa olla valheellista ja lyhytaikaista. Kirkko ja kaupunki -lehden tu lee tehdä parannus Jumalaa halven tavista kirjoituksistaan. Maksamme jopa veroakin saadaksemme oikeaa hengellistä palvelua, ei okkultismia. Terttu Savola Olarin seurakuntaneuvoston ja Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsen lehtensäperustakootUususkonnollisetoman

Huoliteltu 78-vuotias Eva puhuu avoimesti vitsauksesta, joka aikaisemmin vaikutti jalkojen hyvinvointiin. Erityisesti näin kävi kesähelteillä.

Sekä naisille että miehille soveltuva Venolet on erityisen hyvä idea siinä vaiheessa, jos laskimosuonet eivät toimi ihanteellisesti, jalat väsyvät helposti ja tuntuvat raskailta tai kamp pailet selluliitin kanssa. Heikentyneiden laski mosuonten aiheuttamat ongelmat ovat ylei sempiä naisilla ja alaraajojen heikentynyt verenkierto on myös perinnöllistä. Muita syitä voivat olla ylipaino, istuma- ja seisomatyö, ras kaus, liikunnan puute, tupakointi ja hormonaa liset syyt.

Haen hengellistämessustaravintoa

Viholaismaista touhua SAMAAN AIKAAN, kun Suomessa au toilijat kärsivät polttoaineiden hinto jen noususta ja kauhisteltiin ilmaston lämpenemistä, Jyväskylän seudul la ajettiin Suomen MM-rallia ja saas tutettiin ilmaa ihan viimeisen päälle. Voiko kukaan hullumpaa keksiä! Lassi Tiittanen Helsinki Kaupungin on kuultava henkilöstöään JAAKKO HEINIMÄEN pääkirjoitus Helsingin kaupungin palkkasotkus ta ja sen opetuksista oli monin pai koin osuva (K&k 11.8.). Suomen suu rimman työnantajan, Helsingin kau pungin, hyödynnätäjiltä.vitsee.hankintaaonnistu,topuutenenti.käyttöönottopalkanmaksujärjestelmänepäonnistuikarkeasTähänvaikuttaasuurirakenteelliongelma:käyttäjälähtöisyydenkaupunginpäätöksenteossa.Tietojärjestelmienkäyttöönottaimikäänmuukaanuudistuseijoseihyvissäajoinennentiedetä,mitäkäyttäjätarTämäntiedonsaavainkäytHelsinginkaupunkieikuitenkaantietoaasukkaidensatoi

Matka agentit matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO PITKIÄ LOMIA Espanjan aurinkorannikko on mainio paikka jatkaa lempeää syksyä! TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo 17.10.-11.11. / 24.10.-18.11. / 30.10.-24.11. 13.11.-8.12. / 26.11.-19.12. • alk. TORREMOLINOS,1.055,- huoneistohotelli Bajondillo, 2 vkoa 7.11.-21.11. • alk. 795,FUENGIROLA, huoneistohotelli Pyr Fuengirola 13.11.-8.12. • alk. 1.495,Harry14.-22.10.Vaellus1.-2.10.Cats-musikaali21.-23.10.sis.30.9.-2.10.sis.TAITEENTEEMAMATKOJAJATEATTERINTARTTONunniajakonnia-musikaali•alk.355,-Joutsenlampi-baletti•alk.355,-TALLINNASSA•alk.195,-SANTIAGODECOMPOSTELAAN•alk.1.495,-PotterjaLONTOO15.-18.10.•alk. 895,ROOMA adventin aikaan 1.-4.12. • alk. 1.050,JOULUN AJAN ELÄMYKSIÄ Joulu ANDALUSIASSA 18.-26.12. • alk. 1.295,Joulu ikuisessa ROOMASSA 23.-26.12. • alk. 1.395,Joulu elegantissa WIENISSÄ 23.-26.12. • alk. 1.445,Joulu kreivien linnassa UNKARISSA 23.-27.12. • alk. 1.285,Jouluristeily: DUBAI, ABU DHABI, DOHA 23.-31.12. • alk. 1.850,Uusi vuosi SALZBURGISSA 30.12.-2.1. • alk. 1.495,KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 23

Hanna Tulensalo

Vapaaehtoisten tuki lapsiperheille kantaa LIIAN MONET lapsiperheet jäävät Suomessa ilman kaipaamaansa tu kea. Laura Kuivalainen kertoi ar vokkaasta tuestaan perheille (K&k 11.8.). Monipuolisten palvelujen li säksi vapaaehtoiset auttajat ovat lapsiperheille kullanarvoinen apu. Pelastakaa Lapsilla olemme huo manneet, että vapaaehtoistyöstä hyötyvät paitsi lapsi ja perhe, myös vapaaehtoinen itse. Muiden autta misesta saa hyvän mielen ja merki tyksellisyyttä elämään. Meillä on erilaisia vapaaehtois työn muotoja, joista voi löytää itsel le sopivan tavan olla avuksi. Tukiperheessä lapsi vierailee kes kimäärin yhden viikonlopun kuu kaudessa. Lomakoti taas voi tarjota lapselle uudenlaisen lomakokemuk sen. Sporttikummit ja tukihenki löt viettävät lapsen kanssa aikaa 1–3 kertaa kuussa. Digifrendit ja verkko vapaaehtoiset ovat keskusteluapuna lapsille etänä verkossa. Näin vapaaehtoistyöllä rakenne taan merkittäviä tukiverkkoja lapsi perheille. kehittämispäällikkö, Lapset

Pelastakaa

KAARINA JOHANSSON kirjoitti, et tä pienten lasten pitämät äänet häi ritsevät häntä messussa (K&k 11.8.). Kiitän häntä, että hän on tuonut esille tarpeensa hiljentymisestä ja siitä, että hän kuulisi kunnolla. Voi siko seurakunta varmistaa, että ää nentoisto on kunnossa, niin että heikkokuuloisemmatkin kuulevat? Entä voisivatko he istua eturivissä? Johansson kannustaa lapsiperhei tä menemään perhemessuun ja ih mettelee, miksi he tulevat niin kut suttuun tavalliseen messuun. Olen pienen lapsen äiti ja haluan käydä messussa, koska sieltä saan hengel lisen ravintoni. Hengellinen ravinto tulee monessa muodossa: musiikis sa, rukouksissa, saarnassa, ehtoolli sessa, hiljaisuudessa. Mutta ennen kaikkea Kristus kohtaa meidät muis sa ihmisissä.Kaikkitarvitsevat muiden ih misten tukea, ja aivan erityises ti pienten lasten vanhemmat tar vitsevat muiden aikuisten tukea. Olen saanut paljon tukea niiltä, joilla on enemmän elämänkoke musta kuin minulla. Perhemes suissakin voisin käydä, mutta niis sä hengellinen sisältö on suunnat tu erityisesti lapsille. Lapsia on enemmän, ja melutaso nousee. Aikuisten välinen keskustelu on hankalampaa.Minäkintoivoisin elämään enem män hiljaisuutta. Uskon, että hil jaisuus ei kuitenkaan ole äänettö myyttä, vaan sydämen hiljaisuutta. Toivon, että voimme yhdessä etsiä messuissa yhteyttä Jumalaan ja toi siimme, kaikenlaisia ihmisiä – isoja ja pieniä – kunnioittaen. Anna Pickering Helsinki

veista säännöllisesti. Usea muu kau punki toimii näin. Helsingissä hen kilöstön näkemyksiä kuullaan lii an harvoin kaupungin ylimmän johdon, kaupunginhallituksen ja lautakuntien päätöksenteossa. Näin ei voiEhdotan,jatkua.että henkilöstön edus tus saa säännöllisen läsnäolomah dollisuuden kokouksiin. Avoin vuo ropuhelu, osallistava päätöksenteko ja paremmat vaikutusmahdollisuu det ovat välttämättömyys toimivalle kaupungille. Mari Holopainen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu(vihr.)

KirkkoilmoituksetKuolin-ja-kiitoksetjakaupunki-lehdessä Mediamyynti 040 680 4057 040 665 ilmoitusmyynti@5983kotimaa.fi Hammashoitoa p. 09-7262266 p. 09-1461460Katuatasossa,HämeentieHammaslääkärikeskus60,avoinnama-pe8-20,la11-15,www.eurohammas.fihelppopyörätuolille.Aivanbussi-,ratikka,metropysäkkienvieressä PALVELEMME POTILAITA NORMAALISTI 24HAMMASTEKNIKKOh Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ERIKOISHAMMASTEKNIKOTammattitaidolla.HINNATTÄSSÄ KUUSSA: € • Ilmainen proteesien tarkistus AdalääkäriHammas-Tikka alk. 69 € aika 20min. T A K U U T Y Ö Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 650 € Saat ystävällistä ja hammaslääkäripalvelua.asiantuntevaa KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 920 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 159 € Korjaukset alk. 105 € · Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 € · Hammastarkastus muuten 45 € · Hammasvalkaisu 150 € · Purentakisko 270 € · Näkymätön oikomishoito alk. 3000 € · Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus Yksilöllisetsuoraanhammasproteesitvalmistajalta ErikoishammasteknikkoMerjaVesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151 ilmoitusmyynti@Ilmoitusaineistotosoitteeseen:kotimaa.fiMannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI Erikoishammasteknikon palvelut Varaa aika erikoishammasteknikolle P. 020 730 7260 EHT Sirkka Müller P. 040 1574560 Hammasproteesien valmistus ja huolto Maksuton tarkastus ja suunnitelma. Hautauspalveluja HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 Espoonaukiomyynti@kivituote.com82007,02770Espoop.09465650 Ilmoitusaineistotilmoitusmyynti@kotimaa.fiosoitteeseen: HAUTAKIVET ym.kaiverruksetalantyöt p. 09 387 3215 040 635 www.bremerinhautakivi.fi3800 Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI TÖÖLÖN MechelininkatuHAUTAUSTOIMISTO32 www.seurakuntapalvelu.fi perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398 Kuolleet SinikkaERIKOISHAMMASTEKNIKOTLaikkolap.09 321 4480 • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi - Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ HOK-ELANNONhok-elannonhautauspalvelu.fiHAUTAUSPALVELUN29.8.–9.9.2022KIVIPÄIVIENAJANS-ETUKORTILLAASIAKASOMISTAJALLE-10%HAUTA-KIVENHINNASTA+BONUSJOPA5%KIVIPÄIVÄTKATSOTARKEMMATTIEDOTJAKIVIESITTELYJENAIKATAULUTHOK-ELANNON-HAUTAUSPALVELU.FI KatriGLADJohanna synt. 25.11.1927 nukkui pois Laakson sairaalassa 11.8.2022. Katrin muistoa kunnioittaen ja häntä syvästi kaivaten lähiomaiset Siunaustilaisuus järjestetään la 10.9.2022 klo 14.00 Malmin itäisessä kappelissa. Ilmoit tautumisia 040pyydetäänsiunaustilaisuuteentekstiviestillä573461130.8.mennessä. Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi SEURAKUNTAMediamyyntiVAALIEHDOKAS Seurakuntavaalit pidetään 20.11.2022 Ennakkoäänestys 8.–12.11.2022. Kysy tarjousta Kirkko ja kaupunki -lehden vaalikampanjasta. Äänestäjäsi lukevat Kirkko ja kaupunki -lehteä! Osoitteellinen jakelu 340 000 Jaetaan myös ”ei mainoksia” -koteihin. 24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

Koulutusta Lakipalveluja Tapahtumia TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi Tilaisuuksia Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 kirsi@ukkonen.com0818 Ida Tamm p. 044 240 ida.tamm@ukkonen.com7227 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com ASIANAJOTOIMISTOKIRSIUKKONEN Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 www.norros.com0680 ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

www.menec.fi Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12. tarjotaanVuokralle Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu.

pois.

SenioriFoorum- retket syksy to 8.9. Merikeskus Vellamo ja Sapokan vesipuisto, Kotka ti 20.9. Mustalaisruhtinatar-operetti, Järvenpäätalo su 2.10. Rajaton-lauluyhtyeen 25-vuotisjuhlakonsertti, Musiikkitalo Helsinki to 6.10. Anastasia-musikaali, Tampereen Teatteri su 30.10. Titanic-musikaali, Järvenpäätalo su 13.11. Raatteentie-ooppera, Sibeliustalo Lahti la 19.11. Paimion parantola, Paimio Syksyn svengit -konsertti, Salo 2.–3.12. Äitiä ikävä, Seinäjoen teatteri ja Strömsö, Vaasa ti 20.12. Kreivitär Mariza, Sibeliustalo Lahti su 1.1. Lumikuningatar-jääshow, Nokia Arena, Tampere Ilm. ti ja to klo 15–18, 0400 724 SenioriFooruminseniorifoorum.helsinki@sana.fi646,taikokoontuessa.

OSTETAAN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 25

elektro

Seuraavat numerot ilmestyvät: Nro 13 to 8.9. viimeinen varauspäivä pe 26.8. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 29.8. klo 15 Nro 14 to 22.9. viimeinen varauspäivä pe 9.9. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 12.9. klo 15 Nro 15 to 6.10. viimeinen varauspäivä pe 23.9. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 26.9. klo 15 Bengt Lassus, Tuomas Anttila. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpuron tie 15, 00630 Helsinki. Syksyn en simmäinen ilta. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: facebook.com/petrusforsamlingwww. ESIRUKOUSILTA ti 6.9 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi 045 209 8800 PEKKA Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 P. 040 751 4464.

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. p.www.perunkirjoitusarffman.fi0504642930 Rakennusala Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Siivouspalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunanpesut ja siivoukset ammatti taidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuk sella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 050 431 5536 Ostetaan ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. DESIGN; ARTEK, NUUTAJÄRVI, ORNO. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, KÄTEINEN/TILI.ARVOKORUT,HUONEKALUT.KERÄILYESINEET.LUOTTAMUKSELLA.

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994. TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 kellarit . Kaikki P. 040 361 Asennan,P.alk.Kaikenlaista7594kuljetusta20€/tunti0509266203opetanjakorjaan niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri Vaatimaton talviastuttava mökki Hartolassa. Pidempiaik. vuokraus. P. 040 138 5744. HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 31.8. klo 18 Seitsemän srk:n körtti-ilta Hvittorpissa, Hvittorpint. 245, K-nummi: iltakahvit ja seurustelua, seurat n. klo 19. su 4.9. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Kilterinkaari 2, Vantaa. ma 5.9. klo 18.30 seurat Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo. ti 6.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Hki; mukana L. Väyrynen-Si. ke 7.9. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1. Lataa ”Körtti-äppi” puhelimeen/ tablettiin sovelluskaupasta, hae Herättäjä-Yhdistys ja asenna.

tarjotaanPalveluja

225 SEPPO JA SARI Tyhjennetään kuolinpesät, vintit,

TIHKUA SAMEAT AHAA VAINUT R MAUSTE ISOHKO MIEKAN PITELY ALTIS POOLO L LAVEAT A TAKANA OINAS U AHTI NAURUEHDOKASIWOLTIKEATUHOTASATTUMAÄVAASATARLEVIEDAMSILAKKAMAJAKSOITELLAANNIKAKUKAMIELETAKITTASOKTEITÄSAVOÄHKEHAOTYAETAPPISIVELLINANTTIDIANAVVIINAENNEHPTUOLISUORAHASSUTPASVEATCUOMATKESKIAIKAHARRASTAJAIRJAUREAVARASINUATKARAMKKOISATAJOKUTEETATETURUTNAARMUSURULOUHIMOALLISYYSLUUTOTIN ”puoliso” rannikolta edeltäviä -markkinat vaaleissa ? ainakin OITTAAKUNNI- NÄYTTELIJÄRISTOLAU-LANUTEERO MERIITTEJÄVAILLA NEDYNKEN-LESKI DONOCKLEYESIINTYNYTRIVEISSÄWISHINNIGHTHOTAKI- MEITÄHIMPORTAI-VIHEJÄKOISSA MÄRIVIEMELKOKOO-KAS RASSAVAA- PAIT-SI PUULLEHANSKITUVIAULOT- ALKUASUKASPERUNVÄHÄINEN SARVIPÄINEN KARJA-LAI-NEN AINERIKKOSAA-LISÄ-ITA AILAH-TELE-VIAAUTO -1. -TALOÄLYN-VÄ-LÄYS TÄÄNKÄS-PELNALAKA- PUNKAHARJUSIELLÄSHOP-PAILUA PUHKU-MISTA KANIT-OKSIATAA -SUOJA TUNTURI TUKIAVOITEVÄLI-TAMENNYTEDES-LITJA SYDÄN-TENPRIN-SESSA HEN-RY KONEVÄKE-VÄÄ MERKKIFILMI-PYSTILIHANPALASOPASSA LÄHE-TYSJOS-KUS VILPASHUPAI-SIA KIVIÄVEIS-TOS- ILMANPOVA-RIA RUOTSISTAMAAIL-MALLE NAISIAPURINNAA- OSUEI KULJE-TUK-SIIN TAMIAUUR-RANVIRRUOKAAITÄVALTAAKUSKAAJAMUUTAKIN ASMAN-KOLASEA NOIT-LAN-TAA TUKSIAVOHKIIHUVITUORETIE-TEIS-LEFFA MANKUAHAM-MAS-FIRMA KUNKKUKIRJANISON NOFFMILOTAMAMUUKJANNEHAR-ALEVA SESTÄMENE-TYK- KAIVU-PAIK-KA KOHTAI-AJAN-NENAIKA KAUHALIEMIKärkkäinenHelitoteutusVuokila,Erkkilaadinta/www.sanaris. KÄRKKÄINENHELITOTEUTUSVUOKILA,ERKKILAADINTA–SANARIS.FI Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko. 26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022

Pyhyyden ja tekopyhyyden välinen ero on usein hiuk senhieno. Aina, kun alkaa vertailla itseään muihin, on hyl lyvällä suolla. Huulilta voi silloin helposti kirvota vaikkapa tällainen rukous: Kiitän sinua siitä, etten ole sellainen kuin muut, vaikkapa tuo ylimielinen fariseus.

28.8.

Evankeliumissa (Luuk. 18:9–14) Jeesus kehottaa meitä tutkimaan itseämme.

Y hdessä opetussessiossaan Jeesus puhuu taipu muksestamme pitää itseämme toisia parem pana ja väheksyä muita. Hän asettaa eteemme peiliksi kaksi rukoilijaa, jotka sattuvat yhtä ai kaaToinentemppeliin.ontullimies. Hän etsiytyy muiden taakse, turvaan katseilta. Hänellä ei ole temppelissä omaa paikkaa eikä hän koe oloaan toisten joukossa kotoisaksi. Hän ei uskalla edes vaivihkaa kohottaa katsettaan taivaa seen.Toinen rukoilija on fariseus. Hänen ei tarvitse piilou tua. Hän tietää paikkansa temppelissä ja saa olla siellä kai kessa rauhassa sopivan etäisyyden päässä muista. Hän tie tää myös olevansa sinut uskonnon määräysten ja vaatimus tenRukouksessaankanssa. hän kiittää Jumalaa siitä, ettei ole niin kuin muut – ei rosvo eikä retku, eikä niin kuin tuo tulli mies. Meidän tulee kuitenkin varoa lausumasta pikatuomiota kummastakaan rukoilijasta, sillä meissä on heitä kumpaakin.

Aina, kun itse harhaannun kuvittelemaan olevani poru kassa ainoa, joka näkee olennaisen, tietää totuuden ja yrit tää kaikkensa ja jonka ei tarvitse kiittää ketään mistään, korviini kuiskii toisista eristäytyvä fariseus. Eikä se fariseus palaa ikinä onnellisena kotiin.

Tulta veden äärellä ELOKUUN VIIMEISENÄ viikonloppuna vietetään mökkeily- ja veneilykauden lo pettajaisjuhlia, venetsialaisia. Ensimmäiset venetsialaiset vietettiin sata vuot ta sitten Kokkolassa tai Pietarsaaressa riippuen siitä, kumman kaupungin edus tajalta kysyy. Pohjanmaan ruotsinkieliseltä rannikolta venetsialaisten vietto on levinnyt muualle Suomeen. Juhlan nimi tulee Venetsiassa järjestetyistä karne vaaleista. Venetsialaisia pidetään veden, tulen ja valon juhlana. Ilotulitteiden ampumisen lisäksi juhlassa on tapana polttaa kokkoja ja ulkotulia.

Onneksi fariseuksen vastinparikin on lähellä. Kun ha vahdun oman erinomaisuuteni tyhjyyteen, tiedän, kuka ar mahtaa ja ketä Tullimiehellärukoilla.eiolesaavutuksia, joihin vedota. Hänellä on vain yksinkertainen rukous, että Jumala armahtaisi. LAURI MAARALA

Tullimies ja fariseus minussa armahdaJumala,meitä Jumala, sinä avaat oven niille, joilta me sen suljemme. Sinä nostat ne, joita me painamme alas. armahdaJumala,meitäsyntisiä.

NINA RIUTTA PIKKUJÄMSÄMATTI Hyvää pyhää KIRKKO JA KAUPUNKI – 12/2022 27

” Kesä on lempparivuodenaikani, mutta vesilätäköt ovat parhaita syksyllä. ESKARILAINEN LINNEA YLÄNNE S. 3

Menaimisiinmentiin Venla ja Otto-Wille Laituri yllättivät läheisensä ja avioituivat Pyhän Laurin hääyötapahtumassa.kirkons. 2 Hämeenkylän koulun

hauskallatutustuivat7-luokkalaisettoisiinsatavallas.4Miksikannattaalähteäehdokkaaksiseurakunta-vaaleihin?s.6

– Tulihan se puun takaa, kun ei ollut edes kar kauspäivä, Otto-Wille sanoo. Hän innostui heti ajatuksesta.Pariskunta päätti karata vihille ja salata sen lä heisiltään kastepäivään saakka. Sitten tulikin hoppu. Ensimmäiseksi Otto-Wil len piti liittyä takaisin kirkkoon. Seuraavana vuo rossa olivat esteettömyystodistukset. Mieleiset sormukset oli löydettävä nopeasti, ja niihin oli hankittavaOmpelijanakaiverrukset.työskentelevä Venla halusi myös ommella itselleen puvun, joka sopisi sekä häihin että kastetilaisuuteen. Onneksi omasta kaapista löytyi Marimekon kermanvaalea, laskeutuva Api lainen-pellavakangas.–Ompelinmekkoa ja kävin välillä sovittamas sa sitä äidin luona. Nauroimme, että näyttääpä se hääpuvulta. Oli tosi vaikea pitää naimisiinmeno salaisuutena äidiltä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Erityisen lisän Laitureiden vihkitoimitukseen toi se, että heidät vihki Tikkurilan seurakunnan pastori Sanna Heikurinen, joka myös kastoi päivää myöhemmin pariskunnan lapsen. – En ole kuullut, että Hääyön historiassa olisi tapahtunut vastaavaa, Heikurinen sanoo.

Yleensä vihkipappia ei ole mahdollista valita Hääyö-tapahtumassa. Koska kastejuhla oli jo so vittu, ja Heikurinen sattui toiminaan yhtenä Hää yön pappina, asia pystyttiin järjestämään. Heikurinen näkee tapahtumissa mielenkiintoista symboliikkaa: Laiturit menivät naimisiin heille tärkeässä kirkossa, joka sattuu olemaan pääkau punkiseudun vanhin kirkko.

PARISKUNTA HUIJASI kaksi ystäväänsä vihkipai kalle kertomalla, että ristiäisiä edeltävänä ilta na oli tarkoitus ottaa kuvia Pyhän Laurin kirkon edustalla. Toinen heistä oli lapsen kummi. – Heille selvisi parkkipaikalla, puoli tuntia en nen vihkimistä, mikä on homman nimi. Kaverilta taisi päästä pieni itku, Venla kertoo.

En ole kuullut, että Hääyön historiassa olisi tapahtunut vastaavaa.

PAPPI SANNA HEIKURINEN

2 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022

– Hääyö on täyden palvelun tapahtuma. Kaik ki on ajateltu valmiiksi ja tehty helpoksi ja kivak si, Otto-Wille sanoo. Toki Hääyöhönkin voi laittaa aikaa ja rahaa omien mahdollisuuksien ja toiveiden mukaan. ”

Venla ja Otto-Wille Laituri menivät viime vuonna vihille Pyhän Laurin kirkon Hääyö-tapahtumassa.

– Seuraavana päivänä heidän lapsensa kastet tiin pääkaupunkiseudun uusimmassa kirkossa, josta toivottavasti tulee tärkeä kirkko myös hä nen ikätovereilleen, Heikurinen sanoo. Ristiäisissä Heikurinen paljasti hääuutisen juh lavieraille.–Kuului ihastuneita huokauksia, kun pappi sa noi kasteen jälkeen, saanko esitellä teille tuoreen aviopari Laiturin, Venla kertoo. Venlan ja Otto-Willen mielestä kirkkohäillä on usein kallis maine. Pyhän Laurin Hääyö-tapah tuma on hyvä esimerkki siitä, että kirkkohäätkin voivat olla edulliset ja vaivattomat.

V uoden vanha Vilja oli muutaman viikon ikäinen, kun Venla ja OttoWille Laituri alkoivat suunnitella ristiäisiä.Kastekirkoksi Laiturit olivat aja telleet Pyhän Laurin kirkkoa, mutta sopivaa kasteaikaa ei löytynyt, joten heidät ohjat tiin kysymään vapaita aikoja Tikkurilan kirkosta. Sellainen löytyi lauantaille 18. syyskuuta 2021. Ristiäisasioita hoidellessa Venla huomasi Tik kurilan kirkon infotaululla ilmoituksen Pyhän Laurin kirkon Hääyö-tapahtumasta. Tapahtuman ajankohta sattui Viljan ristiäisiä edeltävälle illalle.

– Heitin Otolle, että pitäisikö meidän osallistua tuonne, Venla kertoo.

häätpalvelunTäyden

SEURAKUNTIEN PERHEKERHOJEN ja -kahviloiden syyskausi käynnis tyy. Perhekerhoissa, perhekahviloissa ja -olkkareissa on mahdollisuus kohdata muita lapsiperheitä ja jakaa ajatuksia ja kuulumisia. Kerhois sa on monipuolista toimintaa perheiden toiveiden mukaan. Perhekerhojen toiminta on kaikille avointa ja maksutonta. Ruuasta tai kahvista saatetaan koota pieni maksu. Koko perhe voi osallistua kerhoon yhdessä, ja myös isovanhemmat tai perhepäivähoitajat ovat tervetulleita. Lapset ovat kerhoissa oman aikuisen kanssa ja vastuulla. Kerhoihin voi tulla vain täysin terveenä.

Venla ja Otto-Wille Laituri ristiäisiä.ennennaimisiinmenivätpäivääViljan

– Itse panostin kukkiin ja kävin laittamassa ki harat kampaajalla, Venla kertoo. Hääyö-tapahtuman letkeä mutta juhlallinen henki miellytti molempia. – Pyhän Laurin kirkolla oli hieno tunnelma: pi meä syysilta ja samanhenkistä porukkaa, OttoWille kertoo. – Kaikki olivat lähteneet heittäytymään samal la tavalla tapahtumaan. Siellä näkyi vain onnelli sia ja iloisia kasvoja. Kaikki toivottivat tsemppiä ja onnea toisilleen, Venla lisää. Vihkitoimituksen jälkeen Laiturit ystävineen ajoivat läheiselle grillille ja juhlistivat häitä mak karaperunoilla ja isolla hampurilaisella. Kotona seurue nosti lasilliset kylmää samppanjaa juhlan kunniaksi. ■ Pyhän Laurin kirkon Hääyö-tapahtuma järjestetään 16.9.2020. Tapahtumaan ei ole ennakkoilmoittautu mista. Vihkiaikoja jakaminen alkaa 16.9. kello 18.

perheet!Tervetuloa

Perhekerhojen toiminta on kaikille avointa ja maksutonta. Tekemistä riittää niin lapsille kuin aikuisille. Hakunilan kirkon vauvakahvila maa nantaisin klo 12–14, Hakunilantie 48. Ma 29.8. alkaen tarjolla lounas. Hakunilan kirkon perhekerho kes kiviikkoisin klo 9–12, Hakunilan tie 48. Länsimäen kirkon perhekerho per jantaisin klo 9–12, Karokuja 9. Lou nas tarjolla klo 10.30 alkaen. Maksu ton perheiden muskari klo 10. Syys kausi alkaa 2.9. Kolohongan kerhotilassa Iltakeidas lapsiperheille torstaisin klo 17–19, Pohjolantie 2, alakerta. Iltapala tar jolla klo 18. Korson kirkon perhekerho maanan taisin klo 12–15 ja perjantaisin klo 9–11.30, Merikotkantie 4. Mikkolan seurakuntakoti Mikaelin muskariperhekerho tiistaisin klo 9–11.30, Venuksentie 4. Nikinmäen seurakuntakodin perhe kerho torstaisin klo 9–11.30, Surviai senkuja 1. Rekolan kirkon perheolkkari maanan taisin klo 9–12, Kustaantie 22. Asolan seurakuntatalon perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Tammiston kerhohuoneiston perhe kerho maanantaisin klo 9.30–11, Tam mistonkatu 29 B, kulku talon takapuo lelta. Tarjolla aamupala 2 e / perhe. Ristipuron kerhohuoneiston perhe kerho tiistaisin klo 9.30–11, Simonky läntie 11. Tarjolla aamupala 2 e / perhe. Ilolan seurakuntatalon perhepäivä maanantaisin klo 9–14, Soittajankuja 1. Tarjoilu 2 e / perhe. Tikkurilan kirkon perhepäivä perjan taisin klo 9–13, Asematie 12a. Muska rikirkkohetki klo 10. Keittolounas 3 e / perhe, tarjoilu ilman keittoa 2 e / per he. Ylästön seurakuntatalon perhekerho tiistaisin klo 9.30–11, Lehtikummuntie 2. Tarjolla aamupala 2 e / perhe. Kivistön kirkon perhekahvila maanan taisin klo 9.30–11.00, Laavatie 2. Vapaalan seurakuntatalon kyläper hekerho tiistaisin klo 9.30–11, Ilpolan kuja 2. Hämeenkylän kirkon kyläperhekerho, keskiviikkoisin klo 9.30–11, Auratie 3. Tvåspråkigt familjecafé i Dickursby kyrka fredagar kl. 9–13, Stationsvägen 12a. Kl. 10 musiklek på svenska. Sopp lunch serveras ca kl. 11. Katso lisää lasten ja perheiden toimintaa www.vantaanseurakunnat.fi/tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022 3

Hämeenkylän koulu järjesti uusille seiskaluokkalaisille ryhmäyttämispäivän Velskolan leirikeskuksessa.

– Täällä keskitytään koko päivä siihen, että tutustutaan luokkakave reihin ja koulun aikuisiin. Tämä luo

Matkassa on myös valmistava luokka, jolla opiskelevat juuri maa han saapuneet yläkouluikäiset op pilaat. Tänä vuonna seitsemännen luokan aloitti Hämeenkylän koulus sa 178 oppilasta, joista 85 on tänään mukanaKotitalousopettajaVelskolassa. ja 7C:n luo kanvalvoja Enni Kuokkanen sekä hänen uudet suojattinsa ovat ke

Ryhmäytys

rääntyneet väljään rinkiin suoritta maan ryhmäytymispäivän ensim mäistäJokainenrastitehtävää.piirissäoleva kertoo vuorollaan oman nimensä ja yhden asian, josta pitää erityisen paljon. Matias tykkää nukkumisesta, Elias nyrkkeilemisestä, Emma fu tiksesta ja Tanja koirista. Ryhmä poikia tekee välillä vie rustovereilleen jäynää. Muuten pii rissä vallitsee melko vaitonainen tunnelma.Nimikierroksen jälkeen ryhmä siirtyy parijonoon kilpailemaan sii tä, kuka nappaa ilmaan heitetyn hiekkapussin nopeimmin.

nostattaa yhteis-henkeä

Vantaalta on tuotu parin bussilastil lisen verran Velskolan leirikeskuk seen Espooseen viettämään ryh mäytymispäivää.

Leverin nimittäin jätti 8.7. Hel singin hallinto-oikeudelle vali tuksenAsianajotoimistovaalista. Kasanen & Vuorisen laatiman valituskirjel män mukaan kirkkoherranvaalin tulos on kirkkolain, perustuslain ja tasa-arvolain vastainen, kos ka sen taustalla on vaalin valmis telussa tapahtunut virhe, joten vaalin tulos on siksi kumottava. Valituksessa katsotaan, et tä Leverin oli ansioituneempi ha kija kuin Koski. Tästä huolimat ta Helsingin hiippakunnan tuo miokapituli jätti Leverinin vaali sijojen ulkopuolelle, eikä häntä siten voinut äänestää vaalissa. Päätös oli valituksen mukaan Le veriniäValituksensyrjivä.mukaan hakijoi den ansiovertailu on laadittu epätasapuolisesti. Kolmannes ta vaalisijasta äänestettiin kapi tulin istunnossa. Äänin 4–3 vaa lisijan sai Koski Leverinin sijas ta. Tuomiokapitulin jäsen Hanna Mithiku jätti asiaan eriävän mie lipiteen.Leverinin mukaan valitusta ei ole suunnattu muita ehdokkai ta eikä Rekolan seurakuntaa vas taan, ja hän on tilanteesta su rullinen.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022

Rekolan valitettiinvaalista

– On nuorten arvostamista, et tä koulun alussa on tällainen päivä, jossa nuori voi tuntea kuuluvansa uuteen, kivaa porukkaan, Hämeen kylän koulun apulaisrehtori Jukka VäisänenNuorellesanoo.ryhmään kuulumisella on suuri merkitys hänen itsetunton sa, identiteettinsä ja koulutyösken telynsä kannalta.

Rekolan seurakunnan kirkko herraksi valittiin kesäkuussa pi detyssä kansanvaalissa espoo laisen Olarin seurakunnan pap pi Jussi Koski. Hän sai kolmesta varsinaiseen vaaliin edennees tä ehdokkaasta eniten ääniä, yh teensä 253. Rekolan vaalilauta kunta vahvisti vaalin tuloksen äänestyksen mukaisesti. Kosken valinta ei kuitenkaan ole vielä selvä. Helsingin hiippa kunnan tuomiokapitulin vaalisi jojen ulkopuolelle jättämä Laura

JUSSI HELTTUNEN Rekolan kirkoherran valinnassa on vielä monta mutkaa.

O n uuden lukuvuo den toinen koulu päivä.Tuoreita meenkylänmäsluokkalaisiaseitseHäkoulusta

Ryhmäyttämispäivässä seiskaluokkalaiset pääsevät tutustumaan toisiinsa ja koulun aikuisiin.

HÄMEENKYLÄN KOULU toimi ryh mäyttämispäivän järjestäjänä yhdes sä kaupungin nuorisotoimen ja Hä meenkylän seurakunnan kanssa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT ESKO JÄMSÄ

Yhdeksäsluokkalainen Jesse Konttinen leikitti Velskolassa seiskaluokkalaisia.

RYHMÄYTTÄMISPÄIVÄN OHJELMAN ovat suunnitelleet Hämeenkylän koulun oppilaskunnan nuoret ja tu kioppilaat.Leikitja pelit on pyritty valitse maan niin, että arimmatkin nuoret uskaltautuisivat mukaan. On tärkeää, että jokainen saa ol la mukana omana itsenään, eikä leikkeihin ole pakko osallistua, jos kin siihen Ensimmäisellärohkaistaan.rastilla leikittäjä nä toimii oppilaskunnan hallituk seen kuuluva yhdeksäsluokkalai nen Jesse Konttinen Hän on järjestämässä ryhmäy tystä jo toista kertaa. – Ryhmäyttämispäivästä on oi keasti hyötyä. Itse en seiskan alus sa tuntenut kauheasti ihmisiä. Tu tustuin täällä uusiin tyyppeihin, ja he ovat minun tämänhetkisiä kave reitani, Konttinen kertoo. Ensimmäisellä rastilla 7C-luokal la menee noin tunti. Lopuksi jokai nen nuori saa varmuuden vuoksi nimiteipinMatkallarintaansa.toisellerastille porukas ta kuuluu jo puheensorinaa ja nau rua. ■

Sijainen Vantaankoskellajatkaa Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen valittiin kesä kuussa Pukkilan kirkkoherrak si. Pöntisen sijaisena Vantaan koskella jatkaa Auli SaarsalmiPaalasmaa siihen saakka, kun nes uusi kirkkoherra on valittu ja virka täytetään vakituisesti. Pön tinen on toiminut myös läänin rovastina.Helsingin hiippakunnan tuo miokapituli nimitti lääninrovas tiksi 17.8.2026 asti Tikkurilan kirkkoherran Janne Silvastin – On aina mukavaa nähdä kaikki uudet oppilaat, ja onhan se siistiä, jos luokka alkaa puhal taa yhteen hiileen, sanoo Hämeenkylän seurakunnan nuorisotyönohjaaja Tuula Vanhanen.

NUORTEN HYVINVOINTI ON MEIDÄN KAIKKIEN PRIORITEETTI NUMERO YKSI. JUKKA VÄISÄNEN

– Olen palvellut Rekolan seu rakuntaa pitkään. Tunnen alu een ja ihmiset ja olen sijaistanut myös kirkkoherraa vuosien var rella. En tehnyt valitusta ilkeyt täni, vaan siksi, että toivoakseni kirkossa olisi terve toiminta- ja johtamiskulttuuri, jossa kaikilla on samat Valituksessasäännöt.nostetaan esiin myös se, että Vantaalla ei tällä hetkellä ole yhtään naispuolista kirkkoherraa. Vähemmän ansioi tuneen miespuolisen hakijan va linta vaalisijoille ilman riittäviä perusteluja korostaa asiaintilaa. Helsingin hiippakunnan tuo miokapituli päätti 17.8., että Kos ki hoitaa Rekolan seurakunnan kirkkoherran virkaa virkaateke vänä kirkkoherrana 1.9. alkaen enintään siihen saakka, kunnes virka täytetään vakinaisesti. Hel singin hallinto-oikeudessa vas taavan tyyppisten asioiden käsit telyaika on tällä hetkellä lähes 18 kuukautta.Hallinto-oikeus on pyytänyt vastinetta Rekolan kunnalle.omantuomiokapitulivaalilautakunnalta.seurakunnanHelsinginantaneemyöslausuntonsavaalilautaLuelisää: kirkkojakaupunki.fi vesivahinkoMartinristissä

turvallisuuden tunnetta ja nostattaa yhteistä henkeä. Yksi päivä ei tietenkään riitä ryh mäytymiseen. Työ jatkuu myöhem min luokanvalvojien johtamana vii koittaisilla tunneilla, joilla opetel laan muun muassa vuorovaikutus taitoja.Hämeenkylän koulu on tehnyt yhteistyötä Hämeenkylän seurakun nan kanssa nykymuodossa vuodes ta 2016 lähtien. Ryhmäyttämistapo ja kehitetään ja muutetaan toimi vampaan suuntaan joka vuosi. – Nuorten hyvinvointi on meidän kaikkien prioriteetti numero yksi, Väisänen summaa.

Seiskaluokan aloitus jännitti kesälo malla Elias Jokista, mutta kun koulu alkoi, hän oli innoissaan.

Tuore seiskaluokkalainen Veeti Suojanen toivoi löytävänsä kavereita ryhmäytyspäivästä.

olo oli kuitenkin valmis ja odottava. Jokinen siirtyi yläkouluun Pähkinä rinteenVelskolankoulusta.ryhmäytyspäivässä on ollut hänen mielestään mukavaa. Kaikkein kivointa ovat olleet ryhmä leikit.–En usein itse mene juttelemaan kenellekään. Täällä olen mennyt joi denkin viereen ja he ovat alkaneet jutella minulle, Jokinen kertoo.

Vantaankosken seurakunnal le kuuluvassa Martinristin seu rakuntatalossa on tapahtunut mittava vesivahinko haljenneen putken vuoksi. Tilaa kuivatetaan parhaillaan.Seurakunta on yhteydessä henkilöihin, jotka ovat tehneet tilaan varauksia ja etsii tilaisuuk sille toisen ristissä.koontuaryhmätOlotila-kahvilatpitopaikan.jaerilaiseteivätmyöskäänvoikotänäsyksynäMartin Martinlaaksossa Martinlaak sonpolulla sijaitseva seurakunta tila on paikka, jossa kokoontuu aikuisten ja lasten ryhmiä. Si tä voi vuokrata myös pieniä tilai suuksia kuten ristiäisiä varten.

Vantaankosken seurakunnal la oli Martinristi-niminen toimiti la ensin Martinkeskuksen ostos keskuksessa.Kunostoskeskus purettiin, Martinristi-niminen seurakunta tila avattiin vuonna 2018 valmis tuneen asuinkerrostalon katu tasoon.

”

NINNI MÄKILÄ SIIRTYI Hämeenkylän koulun seitsemännelle luokalle Ra jatorpanAlakoulustaalakoulusta.tututkaverit menivät uudessa koulussa eri luokille, mut ta ensimmäisenä päivänä Mäkilä sai heistä seuraa välitunneilla. – Minusta tuntui ekana päivänä, että kaikki muut tunsivat jo toisen sa, Mäkilä kertoo. Hän on kuitenkin innoissaan koulun aloituksesta, koska kaipasi kesän aikana kouluvuoden tuomia arkirutiineita.Vieläkesälomalla Elias Jokinen jännitti seitsemännen luokan aloi tusta. Ensimmäisenä koulupäivänä Seiskaluokkalainen Ninni Mäkilä pitää rutiineista, joita kouluarki tuo tullessaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022 5

Hän lisää, että marraskuun seurakuntavaaleis sa valittavat luottamushenkilöt joutuvat toki jat kossakin jakamaan niukkuutta ja päättämään sen vuoksi harkiten esimerkiksi investoinneista.

Puheenjohtajan rooliin kuuluutasapuolisuus.ehdoton

PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ johtajalla on vaikuttamisen paikkoja. Vaikka olisi eri elimissä mukana vain puheoikeudella, mieli pidettä kysytään, Rämö kertoo. Rämön mukaan hän on ottaa asioihin kantaa myös julkisuudessa. Silloin on oltava tarkka siitä, millä suulla puhuu eli erottaa omat mietteet kirk kovaltuuston kannasta. – Se, että minulla on mielipiteitä, ei varmaan kaan tule kenellekään yllätyksenä. Silloin, kun ollaan kirkkovaltuustossa, puheenjohtajan roo liin kuuluu ehdoton tasapuolisuus. Puheenjoh taja huolehtii siitä, että kaikilla valtuutetuilla on samat mahdollisuudet ja oikeudet, Rämö kiteyt tää.Rämö on vihreiden kaupungin- ja aluevaltuu tettu. Hän edustaa kirkkovaltuustossa ja Korson seurakuntaneuvostossa arvoliberaalia Tulkaa kaikkiRämö-liikettä.kiittää hyvästä yhteistyöstä yhtymän virkamiesjohtoa, eri valtuustoryhmien puheen johtajia sekä kirkkovaltuuston varapuheenjoh tajaa Paula Lehmuskalliota ja yhteisen kirkko neuvoston varapuheenjohtajaa Raimo Huvilaa Lehmuskallio edustaa Kokoava seurakunta -ryh mää, johon Vantaalla kuuluu kokoomuslaisia ja perussuomalaisia. Huvila edustaa arvokonserva tiivista Sanasta elämä -ryhmää. Puheenjohtajis to on toiminut hyvin yhdessä yli ideologisten ra jojen.–Meillä on nykyisin säännölliset palaverit yh tymän johdon ja puheenjohtajien kanssa. Olem me puheenjohtajina jakaneet keskenämme vas tuuta ja voin luottaa siihen, että kaikki toimivat reilusti. Asioiden etukäteisvalmistelulla ja yhdes sä sovituilla pelisäännöillä on pyritty siihen, et tä keskustelu salissa olisi asiallista. Vaikka asiois ta oltaisiin eri mieltä, toimintatavoista ollaan yh tä mieltä.Tämäei tarkoita sitä, etteikö välillä olisi kipak kaakin vääntöä, esimerkiksi vuosittain budjetin yhteydessä päätettävästä lähetysmäärärahojen jaosta ja sen liittymisestä tasa-arvokysymyksiin. Keskustelu on kuitenkin pysynyt aiempaa asial lisempana ja luottamuselinten johto on korosta nut keskinäistä kunnioitusta.

– Talouden eteen on tehty hyvää työtä, ja ti lanne on nyt tasapainoisempi kuin neljä vuot ta sitten. Suunnittelu on pitkäjänteistä ja enna koivaa. Oleellinen asia myös talouden kannal ta on, miten tavoitetaan muutkin kuin aktiiviseu rakuntalaiset, keille palveluja tarjotaan ja minkä verran, Rämö pohtii. Rämö arvioi, että monen luottamushenkilön mieltä askarruttaa Myyrmäen kirkon peruskorja uksen hinta. Tämän lisäksi tulevina vuosina pää tetään Kivistön kirkon korjauksesta. Tulevien vuosien kannalta kuluvan valtuusto kauden tärkeisiin päätöksiin kuuluu myös Van taan seurakuntien uusi strategia, jonka valtuusto viime vuonna hyväksyi. Sieltä Rämö poimii esil le kirkollisten toimitusten merkityksen ja monen laisten jäsenten tavoittamisen. – Kasteen merkitystä ei voi korostaa liikaa, kun ajatellaan kirkon jäsenmäärän kehitystä. Ja kastepäätöksessä ratkaisevassa asemassa ovat tutkimusten mukaan nuoret naiset, Rämö sanoo. Hän lisää, että asia on hänelle myös henkilö kohtainen. Syyskuussa on tiedossa hänen kesällä syntyneen vauvansa kastejuhla. Seurakuntien strategiasta hän nostaa esil le myös ympäristöasiat ja hiilineutraalin kirkon tavoitteen.

VALTUUSTON

Seurakuntien pitää tavoittaa

– Täällä kokoontuu Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto, ker too valtuuston puheenjohtaja Eve Rämö. Voima-sali sijaitsee Tikkurilan kirkolla. Yhteisen TEKSTImonessamukaanpuheenjohtajankirkkovaltuustonEveRämönVantaallaonmentyasiassaeteenpäin.

V antaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eve Rämö nauttii aamiaista Tikkurilan kirkon kahvi lassa. Hän katsoo ympärilleen ja sa noo, että uusi kirkko on upea. Yhteinen kirkkovaltuusto ko koontuu evakkovuosien jälkeen kirkossa, kirkko salin viereisessä tilassa. Vaikka kaupungintalol la oli parempi kokoustekniikka, tunnelma kirkos sa on hieno.

EVE RÄMÖ, 39, on ollut seurakuntien luottamus henkilö vuodesta 2002 ja kirkkovaltuuston var sinaisena jäsenenä nyt kolmatta nelivuotiskaut ta. Valtuuston puheenjohtajan tehtäviin hän as tui suuresti arvostamansa Pirjo Ala-Kapeen jäl keen.–Mitään suuria yllätyksiä ei tehtävässä ole tul lut vastaan paitsi ehkä se, miten paljon puheen

EVEPUHEENJOHTAJARÄMÖ 6 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022

– Varmaan kaikki huokaisivat helpotuksesta, kun tänne päästiin. Tikkurilan kirkkoon liittyvät päätökset ja rakentaminen ovat tuoneet painei ta talouteen ja päätöksentekoon. Nyt, kun kirkko on valmis ja käytössä, lopputulokseen voidaan olla tyytyväisiä, Rämö sanoo.

KORONAKRIISI JA UKRAINAN sota ovat lyöneet leimansa myös seurakuntien ja niiden luottamus elinten työhön. Kirkkolain jäykkyyden takia seu rakuntien luottamuselimet eivät koronan aluk si voineet pitää etäkokouksia vaan kokouksia jou duttiin perumaan tai pitämään paikan päällä ih misten terveyden uhalla. – Kun tuli mahdollisuus etäkokouksiin, ne lähtivät hyvin käyntiin, vaikka osalle valtuute tuista tekniikka oli aivan uutta. Hyvää oli se, että ennakkoluulot kokousten striimaukses ta hävisivät. Muutenkin seurakunnat ja kirk ko astuivat digi aikaan. Siitä olen ylpeä, miten hienosti seurakunnat reagoivat kriisiin ja läh ”

• Hyväksyttiin Ruskeasannan, Hämeenkylän ja Korson hautausmaiden hautausmaakaavat ja käyttösuunnitelmat.

• Päätettiin vuokrata Helsingin Lehtisaaressa oleville taloyhtiöille tontit 50 vuodeksi.

Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto on tehnyt päätöksiä, joilla turvataan seurakuntien toimintaa tulevina vuosina.

• Hyväksyttiin sopimus pääkaupunkiseudun yhteisestä mediasta.

dettiin etulinjassa auttamaan ihmisiä, Rämö sa noo.Sama koskee Ukrainan sotaa, johon seurakun nat reagoivat avustuksilla ja antamalla vuokraasuntojaan pakolaisten käyttöön. Näistä asioista ei ole soraääniä kuulunut. Parhaillaan eri seurakuntavaalien vaalilistoille etsitään ehdokkaita. Miksi seurakunnan jäsenen kannattaisi lähteä ehdokkaaksi?

• Päätettiin vuokrata Tikkurilan kirkkokorttelis ta Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöl le ja Kiinteistö Oy Bethanialle tontit 50 vuo deksi.

• Valtuusto on hyväksynyt joka vuosi seuraavan vuoden talousarvion ja vahvistanut edellisen vuoden tilinpäätöksen. Samoin tulevien vuo sien investointisuunnitelma ja toiminta- ja taloussuunnitelma on käyty läpi vuosittain. Esimerkiksi vuosien 2022–2029 investoin tisuunnitelmaan sisältyy Myyrmäen kirkon korjauskustannuksia.

• Myönnettiin yhteiselle kirkkoneuvostolle val tuudet enintään viiden miljoonan euron lai nan ottamiseksi. Syynä tähän oli koronakriisi. Valtuusto myös siirsi investointeja eteenpäin taloustilanteen vuoksi.

• Hyväksyttiin seurakuntien metsäsuunnitelma vuosiksi 2019–2029.

Hän kehottaa kiinnostuneita ottamaan yhteyt tä eri ehdokaslistojen kokoajiin. Tietoa löytyy seurakuntien vaalisivuilta. ■ Syksyn seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt vuosille 2023–2026. Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15.9. Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11., ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11. Lue lisää: seurakuntavaalitvantaanseurakunnat.fi/jaseurakuntavaalit.fi. päätöksiäKirkkovaltuuston2019–2022

• Valittiin uudeksi yhtymänjohtajaksi Jukka Parvinen. • Hyväksyttiin sopimukset alueellisesta keskus rekisteristä ja siihen liittyvistä seurakunnista.

• Hyväksyttiin seurakuntien uusi strategia.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022 7

• Hyväksyttiin Hiekkaharjun Kulleropuistossa sijaitsevien tonttien maanvuokrasopimukset.

– Seurakuntien organisaatio on matala, mikä tarkoittaa sitä, että luottamushenkilönä pääsee vaikuttamaan niin isoihin linjauksiin kuin arki siin asioihin. Kun lähtee uutena mukaan, niin ko keneemmat luottamushenkilöt kyllä auttavat. Ei tarvitse olla mikään erityinen kirkkoaktiivi, vaan jäsenyys riittää. Vaikuttajajoukkoon tarvitaan li sää hiljaisen enemmistön ääntä ja monenlaisia ihmisiä, Rämö kannustaa.

• Päätettiin perustaa luonnonsuojelualueet Helsingin edustalla sijaitseville Morsian luodolle ja Madeluodolle.

muutkin kuin aktiivit

• Hyväksyttiin seurakuntien ympäristöohjelma 2020–2025.

Suomen lapsenhuoltolaissa vuonna 1983. Lastensuojelun Keskusliiton viime vuonna teettämän kyselyn mukaan noin 44 prosenttia vastaajista on käyttänyt jotakin kuritusväkivallan muotoa. Lasta on tukistanut viidennes vastaajis ta, ja noin kolmasosa vastaajista on tarttunut ko vakouraisesti kiinni lapseen tai retuuttanut.

Jotkut vanhemmat saattavat myös kuvitella, että kurittamalla lapsi oppii käyttäytymään toivotul la tavalla.Lastensuojelun Keskusliiton syksyllä 2021 jul kaiseman Kovemmin käsin -selvityksen mukaan suomalaisten asenteet kuritusväkivaltaa kohtaan alkoivat muuttua kielteisemmiksi 1980-luvulla, kun kurittaminen kiellettiin laissa. Nyt suunta on jälleen toinen. Lastensuojelu liiton Keskusliiton tutkimusten mukaan kään ne kohti sallivampaa suhtautumista kurittamista kohtaan tapahtui taas vuosien 2017 ja 2021 välil lä. Myös tietoisuus siitä, että kuritusväkivalta on laissa kielletty, oli Erityisasiantuntijavähentynyt.

Aiemmin lasten kurittaminen oli yleistä, eikä ilmiö ole kadonnut vieläkään. Lastensuojelun Keskusliiton vuonna 2021 teettämään kyselyyn vastanneista suomalaisista 44 prosenttia on käyttänyt jotakin kuritusväkivallan muotoa lapsiin. Annukka Paasivirta Lastensuojelun Keskusliitosta toivoo, että kuritusväkivallasta puhuttaisiin esimerkiksi neuvoloissa kaikkien vanhempien kanssa.

Annukka Paasivirta Las tensuojelun Keskusliitosta toivoo, että kuritus väkivallasta ja lasten oikeuksista puhuttaisiin enemmän esimerkiksi neuvoloissa kaikkien van hempien kanssa. ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan, joka ra kastaa, kurittaa häntä jo varhain”, kuuluu jae Vanhan testamentin Sananlaskuissa. Kurittami nen, sillä uhkailu ja ajatus siitä, että kuritusvä kivalta on hyväksyttävää tai jopa hyväksi lapsel le, oli pitkään yleinen. Kuritusväkivalta kiellettiin

KURITUSVÄKIVALTA VOI tarkoittaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Oleellista on se, että kuritta misen taustalla on jokin kasvatuksellinen tarkoi tus: kurituksen ajatellaan vaikuttavan tietyllä ta valla lapsen käytökseen. Kaikenlainen kurittami nen on väkivaltaa – mutta kaikki väkivalta ei ole kurittamista. Laki kieltää, mutta lapsia kuritetaan yhä

K ukaan tuskin enää turvautuu niin sanottuun Koivuniemen herraan eli lyö lastaan vaikkapa koivun oksilla, jotka lapsi on joutunut jopa itse ha kemaan. Lapsia kuritetaan silti yhä. 2020-luvulla kurittaminen voi tar koittaa esimerkiksi lapsen tukistamista, retuut tamista, väkivallalla uhkailua tai muuta henkis tä väkivaltaa.Taustallaon esimerkiksi tietämättömyyttä las ten oikeuksista ja siitä, että kurittaminen on lais sa kielletty. Vanhemmilta puuttuu myös keinoja toimia lasten kanssa ja kasvattaa kannustavasti.

Miehet ovat käyttäneet kuritusväkivaltaa hie man naisia useammin. Miehillä on myös enem män omakohtaista kokemusta kuritetuksi tulemi sesti kuin naisilla. Kuritusväkivalta ja sen hyväk syminen näyttääkin joskus siirtyvän sukupolvel ta toiselle.–Oman lapsuuden puheeksi ottaminen on tärkeää siinä vaiheessa kun tulee vanhemmak si. Moni pystyy kuitenkin katkaisemaan kierteen, jos vain haluaa, Annukka Paasivirta sanoo.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA DUNCAN P WALKER / ISTOCK JA MAIJA SAARI 8 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022

kurittamista voi lähteä purkamaan ensin lähiympäristössä ole vien ammattilaisten kanssa: varhaiskasvatuksen työntekijöiden, neuvolan tai koulun henkilökun nan kanssa.

Ensi- ja turvakotien liiton Väkivalta ja laimin lyönti kasvatuksessa, tunnista, puutu ja auta -materiaali ja Apua verkossa -kokonaisuus. ensi jaturvakotienliitto.fi Hyvä kysymys – Kannustavan kasvatuksen verk kokurssi, yhteistyössä Väestöliiton vanhemmuu den asiantuntijat, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Väestöliitto. hyvaky symys.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto, mm. Van hempainnetti. mll.fi Maria Akatemian Naistenväkivalta.fi-sivusto, chat ja keskusteluryhmät

– Kuritusväkivallassa on kyse myös valtasuh teesta. Aikuisella on valtaa lapseen. Kuritusväki vallalla ei silti voi selittää kaikkia väkivallan muo toja, Annukka Paasivirta määrittelee. Vaikka moni itse kuritusväkivaltaa kokenut saattaa vähätellä kokemuksiaan, pitää muistaa, että kuritus on paitsi laitonta myös kiistatta hai tallista.–Nykyään meillä on paljon tutkimustietoa ku rittamisen haitallisista vaikutuksista mielenter veyteen ja moneen muuhun asiaan, Annukka PaasivirtaKurittamistasanoo.ja siihen liittyviä asenteita selvit täneessä kyselyssä oli esillä myös monille van hemmille tuttu metodi, jäähypenkki. Se tarkoit taa useimmiten sitä, että lapsi määrätään istu maan rappusille tai muuhun paikkaan rauhoit tumaan ja miettimään tekojaan. Metodi oli esillä esimerkiksi Supernanny-ohjelman brittiversiossa. Annukka Paasivirran mukaan jäähypenkki aina kaan kaikissa muodoissaan ei ole hyvä tapa toi mia.–Jäähypenkki sellaisena, että lapsi jätetään yk sin tai suljetaan vaikka huoneeseen, on lapsel le kohtuuton, sillä hän ei saa mitään apua tuntei siinsa siinä tilanteessa. Aikuisen pitäisi olla aina saatavilla.

D en glider in soi Uuden lasten sairaalan aulassa. Tämän vuo den jääkiekon maailmanmes tari ja olympiavoittaja, maa livahti Jussi Olkinuora ja tämän vuoden jääkiekon maa ilmanmestari, puolustaja Petteri Lindbohm ovat tervehtimässä Uuden lastensairaalan po tilaita sekä heidän perheitään ja sairaalan henkilökuntaa.Kaikki,jotka uskaltautuvat, pääsevät fani kuvaan pelaajien kanssa, saavat hypistellä kul tamitaleja ja pidellä maailmanmestaruuspo kaalia.Kaikkein hennoimmat käsivarret eivät po kaalia jaksa kannatella. Se on yllättävän pai nava.

JUSSI OLKINUORA pitää itseään hyvin onnek kaana, kun on saanut toteuttaa lapsuuden unelmansa ja päässyt pelaamaan MM- ja olym piatasolla ja voittamaan molemmat kultami talit.Syksyllä Olkinuora aloittaa NHL-uransa Detroit Red Wingseissä. Näin viimeinenkin lapsuudenhaave toteutuu. – Monella lapsella ja nuorella on kaikenlai sia haasteita elämässä, ja on tosi kiva juttu, jos meidän vierailumme piristi niiden äärellä, Olkinuora sanoo.

– Monet ovat täällä rankkojen asioiden kes kellä, joten tällaiset fanitapaamiset tuovat iloa pienille potilaille. Osa on odottanut kovasti, että pääsee tänne ala-aulaan tapaamaan pelaa jia, Pöysti sanoo.

Kultaleijonat vierailivat Uudessa lastensairaalassa Maalivahti Jussi Olkinuora ja puolustaja Petteri Lindbohm lastensairaalanilahduttivatpotilaita.

ENTÄ SITTEN, kun vanhempi vaikkapa tukistaa lasta ensimmäisen kerran? Annukka Paasivirta kannustaa sekä puhumaan asiasta että muista maan myötätunnon itseä kohtaan. Apua saa pyy tää, ja toimintatapojaan voi muuttaa.

– On tärkeää pysähtyä asian äärelle. Lapsen iästä riippuen hänelle voi ensinnäkin kertoa teh neensä väärin. Sitten pitäisi löytää joku sellainen aikuinen, jolle jakaa asia. Sellainen voi löytyä myös omasta Paasivirranlähipiiristä.mukaantoistuvaa

■

– Arvostan sitä, että jätkät näkevät sen vaivan, että tulevat tänne morjestamaan potilaita, vanhempia ja meitä, sanoo Olli Heikura, joka työskentelee Uuden lastensairaalan päivystyksessä sairaanhoitajana. Kuvassa vasem malta: Puolustaja Petteri Lindbohm, sairaanhoitajat Sebastian Wärnhjelm, Jenni Sinisalo ja Olli Heikura sekä maalivahti Jussi Olkinuora.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ANTTI RINTALA

– Meillä on myös lapsiperheiden parissa teh tävää sosiaalityötä, joka ei ole varsinaista lasten suojelua. On myös perheneuvoloita, ja verkosta kin saa apua ja vertaistukea monenlaisiin tilan teisiin. ■ Älä jää yksin – apua ja tukea vanhemmuuteen

EHDOTUKSEN SAIRAALAVIERAILUSTA teki sai raalapappi Ulla Ullgren. Kun sairaala näytti vihreää valoa, Jussi Olkinuora pyysi mukaan sa Petteri Lindbohmin. Kultamitalipakki liittyi seuraan mielellään. – Koen, että tämä on vähintä, mitä voim me tehdä. Pokaali ja urheilumenestys ovat ko ko kansan asia, ja olemme tietysti iloisia, että olemme saaneet olla siinä mukana, Olkinuo ra sanoo.Tapahtuman järjestivät pelaajien kanssa yh teistyössä sairaalapapit ja HUS ja se toteutui elokuunSairaalapappialussa. Ulla Ullgren iloitsee siitä, että vallitsevista koronarajoituksista huolimatta ti laisuus pystyttiin toteuttamaan. Hän arvioi, että tilaisuus saattoi olla hyvin kin merkityksellinen joillekin lapsille ja nuo rille.–Nähdyksi tulemisen kokemus voi olla tär keä, ja se, kun on saanut vaihtaa pari sanaa pelaajien kanssa ja päässyt samaan kuvaan. Naistenklinikan sairaalapappi Elina Pöysti on samaa mieltä. Hän on ollut järjestämässä tapahtumaa kollegansa Ulla Ullgrenin kanssa.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.8.–8.9. 10 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022

1.9.2022 tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomessa vihittiin virkaan ensimmäinen diakonissa. Katso lisää: www.kirkkovantaalla.fi/diakonia150 Menokasvo

VERKOSSA Keskipäivän rukoushetki Sipoon korvesta Facebookissa ja YouTu bessa kerran kuukaudessa perjan taisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauan taisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Face bookissa ja YouTubessa maanan taisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin SoundCloudissa.mietiskelytekstejä Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntai sin klo 12.

Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi. Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 hakunilan.seurakunta@evl.fi.500, Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507.

seurakuntaHakunilan Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 hakunilanseurakunta.fi,hakunilan.seurakunta@evl.fi,500, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuo ret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 hakunilan.diakonia@evl.fi6277

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Tiistain Raamattu- ja kahvihetki klo 12. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Anna Lewing. Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Messu su 28.8. klo 10. Sasu Rauha la, Juha Paukkeri. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 18 alkaen 6.9. Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18 alkaen 6.9. Näkövammaisten miesten sauna ilta to 1.9. klo 18. Messu su 4.9. klo 10. Sari Kokko nen, Sini Nikku. Katson sinun kättesi töitä: Pieni kaupunkipyhiinvaellus ke 7.9. klo 17. Tutustumme kaupunkiluontoon eri aisteja herätellen Sari-papin kanssa. Kokoontuminen Länsimä en kirkolla, josta lähtö pienelle kävelylle lähiympäristöön. Sateen sattuessa olemme kirkolla. Ilta päättyy yhteiseen ehtoollishet keen. MUUALLA Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalol la. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Iltakeidas lapsiperheille Kolohon gan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) torstaisin klo 17–19. Leikkiä ja rentoa yhdessäoloa, iltapala tarjolla klo 18. Katson sinun kättesi töitä: Katso kaa taivaan lintuja linturetki – Toivon, että diakonia kehittää entistä toimivampia tapoja keskusteluapuun ja tukeen, dia konissa Sannamari Rusi sanoo. Kahvikärry liikkuu Koivukylän ostarilla torstaina 1.9. Viimeiseltä luukulta toivon etulinjaan Syyskuun ensimmäisenä päivänä järjeste tään diakonian juhlavuoden tapahtuma, joka tuo diakoniatyöntekijät kaduille. Mi ten juhlapäivä näkyy Vantaalla, Rekolan seurakunnan diakonissa Sannamari Rusi? – Diakoniatyöntekijöiden vihreitä paitoja näkyy tuolloin keskeisillä paikoilla jokaisen seurakunnan alueella. Rekolassa liikumme kahvikärrypyörän kanssa Koivukylän ostaril la ja tarjoamme kupin kahvia ja juttuseuraa. Aineellisen ja taloudellisen avun rinnalla diakoniaan kuuluvat myös sielunhoidolli set keskustelut. Mitä niissä tapahtuu? – Sielunhoito on monesti hyvinkin arkista keskustelua: Mitä sinulle kuuluu? Toivon, et tä voin auttaa sanoittamaan mieltä painavia ajatuksia. Usein keskustelut liittyvät ihmis suhteisiin, terveyteen ja sairauteen, suruun ja kuolemaan sekä arjesta selviytymiseen näiden asioiden kanssa. Hengellisistäkin asioista voi puhua ja sielu hoituu myös ru kouksessa, jos ihminen toivoo sitä. – Keskustelut ovat luottamuksellisia, ei kä keskusteluaikaa tarvitse odottaa viikko kausia. Jo yksikin keskustelu saattaa antaa toivoa ja auttaa uuden elämän suunnan löy tymisessä. Diakonia on noussut tärkeäksi monissa yhteiskunnan murrosvaiheissa. Millä ta valla toivot 2020-luvun diakonian jäävän historiaan? – Toivon tietysti, että toivo säilyy. Ajatuksis samme ovat nyt koronakurimus, elinkustan nusten nousu ja turvattomuus tulevan edes sä, mutta luotan diakonian ja muiden toimi joiden yhteistyöhön. Perinteisesti diakonia on ollut se viimeinen luukku, jolta apua hae taan. Nyt voisimme olla etujoukoissa tur vaamassa henkistä hyvinvointia. TANELI KYLÄTASKU

JÄMSÄESKO

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 Hakunilan0500kirkko on avoinna ti–to klo 9–14. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään parilli silla viikoilla. Maanantain yhteisölounas maa nantaisin klo 11.30–13. Ensimmäi nen kattaus klo 11.30 ja toinen kattaus klo 12.15. Yhteisölounas palaa kesätauolta 29.8. Tutkimme Raamattua maanantai sin klo 12.20. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12 alkaen 30.8. Jari Araneva. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15 alkaen 6.9. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30. Toivo Café on avoinna keskiviikkoi sin klo 12–15 Hakunilan kirkon piha-alueella kävelytien puolella. Kirkko on myös auki hiljentymistä varten. Tarjolla kahvia ja pullaa, vapaaehtoinen maksu Yhteisvas tuulle. Kesän viimeinen kerta 31.8. Lähetyspiiri torstaina 8.9. klo 18. Messu su 28.8. klo 12. Sasu Rauha la, Juha Paukkeri. Kohti Kreikkaa! Ma 29.8. klo 19. Vivacen kamarikuoron lähtökon sertti ennen kuorokilpailumatkaa. Vapaa pääsy. Messu su 4.9. klo 12. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Sini Nikku. Seniorikerho ti 6.9. klo 13. Kesä kuulumiset. Ensivauvat Ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Ryhmä kokoontuu torstaisin klo 13–14.30, syksyn ensimmäinen ryhmä aloittaa 8.9. Lisätiedot ja ilmoittautumiset birgitta.tasavuo ri@evl.fi. Yhteisvastuukeräys Yhteisvastuu keräys 2022 kerää varoja toimin taan, jolla MobilePayllanetissädenTulesaadaanhaavoittamienkoronapandemiannuortenarkeenlisääläsnäoleviaaikuisia.mukaanlähimmäisenrakkaukansanliikkeeseenjalahjoitayhteisvastuu.fi/hakunilatainumeroon10197. Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi taiPaketinkirkkoherranvirastosta.hinta10e,maksukäteiselläMobilePayllanumeroon10197.

tolla, syyskuussa tiistaisin 10–12 Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12 p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhe lin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496 KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljenty mistä varten ma–to klo 9–12. Iltarukouspiiri to 25.8., 1.9. ja 8.9. klo 18 kokoustilassa. Perhekerho pe 26.8. ja 2.9. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 28.8. klo 10. Ilkka Luukka, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Kirk komehut. Perhekerho ma 29.8. ja 5.9. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 29.8. ja 5.9. klo 13 seurakuntasalissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 29.8. ja 5.9. klo 18 kirkon asia kastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. Naisten raamattupiiri ti 30.8. ja 6.9. klo 18 Kotkansiiven kokousti lassa. Aamurukouspiiri ke 31.8. ja 7.9. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Messu su 4.9. klo 10. Minna Ruuttu nen, Joona Raudaskoski, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Kirkon aamupuuro ma 5.9. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta! Katulähetyksen yhteisölounas ke 7.9. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhtei nen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen har taushetkeen.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajan tasaisesti. seurakuntaRekolan Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 www.rekolanseurakunta.firekolan.seurakunta@evl.fi6700

lähiluontoon ke 31.8. klo 17. Bon gaillaan lintuja Justus Kivimäen johdolla, ja lopuksi istahdetaan yhteiselle iltapalalle ja iltarukouk seen. Mukana myös lapsikuorolai set Sini-kanttorin johdolla. Kokoontuminen Håkansbölen kartanolla klo 17. Ota mukaan säänmukaiset varusteet sekä omat eväät. Katson sinun kättesi töitä: Vih reillä niityillä -puistotapahtuma Håkansbölen kartanolla la 3.9. klo 9.30–12. Koko perheen puistota pahtumassa kartanon puistossa alkaen klo 9.30 lasten toimintaras teja, klo 10.15 taikuri ja klo 11 messu nurmikolla. Lapsikuoro Kuunloiste alakoulu ikäisille lapsille harjoittelee ItäHakkilan koulun pikkurakennuk sessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoro seikkailuun! Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkou lussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoi sin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään. Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätieto ja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.

Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: SannamariKaisadiakonia.rekola@evl.fiAalto0444220391Rusi0503290361

Lähetyspiiri ke 7.9. klo 13 kokousti lassa. Kaikille avoin kuoro ke 7.9. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Tervetuloa laula maan! Tässä kuorossa ei ole pääsy vaatimuksia, voit tulla sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet. Harjoi tellaan äänenavauksia ja helppoja lauluja. Kehitetään äänenkäyttöä. Kaikille avoin, ei sitoutumispakkoa eikä pääsykoetta. Kuoroa vetää 7.9.–19.10. Korson seurakunnan kanttorinsijainen Sinikka Stöckell. Seurakunnan seniorit to 8.9. klo 13 seurakuntasalissa. Korso-messu to 8.9. klo 18.30. Jani Vanhala. KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikku herkkuja edullisesti. Käynti Korson polulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

SEURAKUNTAKOTINIKINMÄEN Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 25.8., 1.9. ja 8.9. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 30.8. ja 6.9. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 7.9. klo 10–11.30.

ta

040 626 SeppoBensatuelina.ansas@evl.fi7387Ahlroos0505352450Paulasaari046922 9370 Taija Tiilikka 050 436 7712 SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.8.–8.9. PYHÄN LAURIN 16.9.2022KIRKKO Vuoronumeroita vihkiajan varaamiseksi Pyhän Laurin kappelin (Pappilankuja 3) edestä alk. klo 17.30. Vihkiaikojen varaus alk. klo 18. Tilaa esteettömyystodistukset viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. Lisätiedot: www.vantaanseurakunnat.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022 11

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Katso ajantasaiset tiedot verkossa:kirkostalanpalveluksethameenkylanseurakunta.fi.www.Jumajamuitatilaisuuksiastriimataan.Kuuntelebit.ly/kuuntelekirkosta. Sanajumalanpalvelus su 28.8. klo 10 kirkon hautausmaalla. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Hautaus maan laajennusosan siunaaminen. Vieraana hautausmaan suunnitteli ja, maisema-arkkitehti Gretel Hemgård. Juhlakahvit. Juhlaan voi tuoda kukkia, jotka viemme hoita mattomille haudoille. Syksyn avajaistapahtuma la 3.9 klo 11–13 kirkolla. Ohjelmassa mm. pelejä, lauluja, syötävää ja kaikkea muuta mukavaa! Messu su 4.9. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokah vit. Päiväkahvin Aikaan 5.9. klo 14. Ahti Kurri kertoo perinnöllisyydestä ja perintötekijöistä. Kahvitarjoilu. Kyläperhekerho keskiviikkoisin klo 9.30. Kausi alkaa 17.8. Kirkkomuskari ilmoittautuneille keskiviikkoisin klo 9.30 ja 10.15. Paikkatiedustelut terhi.kuoppala@ evl.fi tai 050 573 6356. Perhemuskari torstaisin klo 17.30–18. Kuusi kertaa 8.9.–13.10. Lisätie dot ja ilmoittautumislinkki seura kunnan www-sivulla, Facebook Hämeenkylän seurakunnan per heet sekä terhi.kuoppala@evl.fi, 050 573 6356. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Yhteisen pöydän ruokailu keski viikkoisin klo 11. Sururyhmä alkaen 13.9. klo 18. Sururyhmä on tarkoitettu läheisen sä menettäneille. Ryhmässä kes kustellaan menetyksen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja koke muksista muiden menetyksen kokeneiden kanssa. Ryhmä kokoontuu 5 kertaa. Ilmoittautumi set ja tiedustelut Anne Puumala p. 050 367 5743 tai anne.puumala@ evl.fi. Kirkon kuoro ti 6.9. klo 17.30-19. Uudet ja vanhat laulajat tervetullei ta! CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A

Katso tarkemmat tiedot seurakun nan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia paamisajan. Numerot: vt. kirkkoherra Satu-Elina Ansas

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 sähköposti:6450. hameenkylan.seurakun www.hameenkylanseurakunta.fita@evl.fi.

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, seurakunnanHämeenkylänperheet,Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys diakoniatoimis tossa ti klo 9-11 ja Café Pähkinässä to klo puhelimitse10-12, p.09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös hameenkylanseurakunta.finettiajanvaraus: > Diako nia > apua ja Vahtimestari,tukeavuorossa oleva, p. 09 830 6459

Kahvila auki ma, ti, to ja pe klo 10–14. Iltakahvila keskiviikkoisin klo 15–19. Iltakahvilasta voi ostaa tuoreita leivonnaisia kotiin. Kaija Ikäheimon taidenäyttelyn ”Eteenpäin” avajaiset ti 6.9. klo 18. LAMMASKUJA 2 B Digiasiointi verkossa tutuksi, senioriväen tietokonekerho to 8.9. klo 13. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 7.9. klo 18. Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 10. LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 1.9. klo 10. SEURAKUNTATALOVAPAALAN Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 25.8. ja 8.9. klo 11. Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30. seurakuntaKorson Kirkkoherranvirasto Merikotkan tie avoinna4 ma–pe klo 9–14, ma 5.9. klo 9–19, ke 7.9. klo korsonseurakunta.fi9–16 Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoher ranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin kesäelokuussa klo 11–12 diakoniatoimis

seurakuntaHämeenkylän

SEURAKUNTATALOASOLAN Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedus telut Asolan toiminnasta Irene Rokkanen, p. 050 573 6329. Perheolkkari Asolassa tiistaisin klo 9–12. Kaikille avointa perhekerho toimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella sekä tavata muita perheitä. Seniorikahvila ma 29.8. klo 13. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Omaishoitajien keskusteluryhmä ti 16.8. Parittomien viikkojen tiistai sin klo 13–15 vaihdetaan ajatuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa kahvikupin ääressä. Ei ennakkoilmoittautumista. Kipuryhmä ti 6.9. klo 15. Vertaistu kiryhmä kroonisesta kivusta kärsi ville, Aihe: Näin vietin kesäni. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi / Katri Salo Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1 e / kerta. Päihteettömyyttä tukeva naisten ryhmä to 25.8. ja 8.9. klo 13. Ohjaa jana päihde- ja kriminaalityön diakoni. Mariela Salminen ja Irene Raamattu- ja rukouspiiri torstai sin klo 10. Käydään läpi Uutta Testamenttia keskustellen ja rukoil len. Ryhmän ohjaajina vapaaehtoi set Tuovi ja Päivi. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16. Silmukkaryhmässä neulo taan ja virkataan mutta voit tulla myös seurustelemaan ilman käsi työtä. Syyskauden ensimmäinen kokoontuminen 18.8.

asioin ti.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 Twitter:Instagram:Facebook:tikkurilanseurakunta.fitikkurilan.seurakunta@evl.fi6717,Tikkurilanseurakunta@tiksinsrk@Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskus telua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkuri lanseurakunta.fi kohdasta ”Diako nia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi. Ajantasaiset tiedot

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Messu su 28.8. klo 12, Annaelina Mäkilampi, Kristiina Kartano, Terje Kukk. Kirkonkylän kulttuurikävely ke 31.8. klo 17.30–18.30. Vantaa-Seu ran järjestämä kotiseutuopastus kirkonkylällä ja sen ympäristössä. Lähtö on Pyhän Laurin kirkon hautausmaan portilta. Kulttuurikä velyn teemana 31.8. on Historian havinaa hautausmaalla. Lippu 10 e, työttömät/eläkeläiset/opiskelijat 8 e, Vantaa-Seuran jäsenille 0 e, lasten kierrokselle 5 e. Maksu mieluiten kortilla. Messu su 4.9. klo 12, Johanna Jakonen, Johanna Toivonen, Iina Katila. TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelu piste on auki kirkon aukioloaikoi na. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi. Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilas sa (Vehkapolku 10). Junnuolkkaris sa on tarjolla välipalaa sekä osit tain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta. Varhaisnuorille (7–12-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Ilmoittautumiset kerhoihin alkavat maanantaina 22.8. Lisätietoja marja.eloranta@ evl.fi tai p. 050 464 1414 sekä mar jukka.valtanen@evl.fi tai p. 050 5269 401. Päivämusiikki to 25.8. klo 12–12.30 kirkkosalissa, kansanmusiikkia laulaen ja soittaen, Jaakko Hietik ko basso, Terje Kukk piano. Vapaa pääsy. Taaperokahvila to 25.8. ja to 1.9. klo 9.30–12, Valo-tilassa, 1. krs. 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/aikuinen. Perhepäivä pe 26.8. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e / perhe, leipä ja kahvi 2 e / perhe. Naisten rukouspiiri pe 26.8. ja pe 2.9. klo 18–20, kokoushuone Mart ta, 2. krs. Yhteiskristillinen laulu ja rukous piiri la 27.8. ja la 3.9. klo 15–16.30, kerhohuone Toivo, 2. krs. Messu su 28.8. klo 10, Jaakko Hyttinen, Päivi Helén, Iina Katila. Vauvakahvila ma 29.8. ja ma 5.9. klo 12.30–14.30, Toivo-tilassa, 2. krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e / aikuinen. Naisten raamattupiiri ma 29.8. klo 18–20, kokoushuone Usko, 2. krs. Sukkelat sukankutojat ti 30.8. klo 10–12, Vehkapolku 10 C. Avoin kohtaamispaikka ke 31.8. ja ke 7.9. klo 10–12.30 Vehkapolku 10 C -kerhotilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuu maa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskuste luseuraa! Käytössä myös asiakas tietokone, printteri sekä tarvittaes sa digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Teetä ja kasviskeittoa to 1.9. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seura kuntasalissa ennen iltamessua klo 19. Iltamessu to 1.9. klo 19–20. Lämpi mästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, keittoa.suasayhteislauluissavoimaannuttavissajamahdollisuudesyhteiseenhiljentymiseen.MesennentarjollateetäjakasvisVapaaehtoisetmessun toteuttajat ovat arki-illan messu hetken kantava voima. Messu su 4.9. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Samppa Laakso, Marjo Suorsa. Lastenkirkko su 4.9. klo 10 messun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirre tään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän rukouksen jälkeen. Lasten kirkko päättyy ehtoollisen alkaes sa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret. hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Kävele naiselle ammatti -tempa us su 4.9. klo 11.15. Tikkurilan kirkon jumalanpalveluksen jälkeen tarjolla kasvissosekeittoa (vapaa ehtoinen maksu Naisten pankin hyväksi) sekä yhteinen kävelylenk ki lähialueille maailman naisten hyväksi. Kävelemällä ja lahjoitta malla kerätään ammatteja hau raassa asemassa olevien naisten koulutukseen, toimeentulon ja yrittäjyyden tukemiseksi Afrikassa ja Aasiassa. Tilaisuus on maksuton, vapaaehtoinen lahjoitus Naisten Pankin hyväksi. Yksi ammatti vastaa noin 30 e lahjoitussummaa. Tule mukaan kävelemään ja teke mään hyvää! Friendship Mass Tikkurila – ItäVantaan Ystävämessu su 4.9. klo 16, Jaakko Hyttinen, Jarkko Korho nen, Seppo Paulasaari, Samppa Laakso. Lähetyksen päiväpiiri ti 6.9. klo 13–14.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Sinkkujen suunnittelupalaveri yli 40-vuotiaille sinkuille ke 7.9. klo 18–19, kokoushuone Martta, 2. krs. Päivämusiikki to 8.9. klo 12–12.30 kirkkosalissa. Vapaa pääsy. Teetä ja kasviskeittoa to 8.9. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seura kuntasalissa ennen iltamessua klo 19. Iltamessu to 8.9. klo 19–20. Lämpi mästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, Täydellinenhetkentoteuttajatkeittoa.suasayhteislauluissavoimaannuttavissajamahdollisuudesyhteiseenhiljentymiseen.MesennentarjollateetäjakasvisVapaaehtoisetmessunovatarki-illanmessukantavavoima.Musiikissasovitus.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoi na Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.8.–8.9. WHY MYRTSISO 25.8.202 2 ViMyyrmäenrtakirkkoRajatorpantie 8 ”Miten kehittäisit Klobudjet-Myyrmäkeä?”Osallistuvanoinnintyöpajat.16–19 Minikonser tit: klo 17 Sävellyksiä Raamatun MerikannonkloPsalmeista18 VaArielkloJussi-PekkasäestäjinäPelaulumusiikkikauneintaarttiLehtoRitvaHolmajaHeikkilä19NeulaniemiTriopaapääsysmoothietKloSmoothie-baari16-192e/kpl. Urpo Pakarinen 12 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022

REKOLAN ANDREAANPYHÄNKIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen. Perheolkkari kirkolla maanantai sin klo 9–12. Kaikille avointa perhe kerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella sekä tavata muita perheitä. Messu su 4.9. klo 10 Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi Aamumessu ke 7.9. klo 9.30. Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi Kirkkomuskari to 8.9. klo 9.30. Avoin kirkkomuskari perheille klo 9.30–10. Kolmen kerran messukuoro Hanna-Maria Valveen johdolla kolmena lauantaina 27.8., 3.9. ja 10.9. Rekolan kirkolla klo 17–18. Esiintyminen messussa 11.9. Kevyt tä messumusiikkia 1–2-äänisesti, kaiken tasoiset laulajat tervetuloa! Uusimmat virret to 15.9. alkaen klo 18.30. Virsikirjan lisävihko tutuksi seitsemänä torstaina. Sirkku-Liisa Niemi laulattaa ja kertoo virsien taustat. Virsirunoili jat vierailevat!

seurakuntaTikkurilan

TILAISUUDET MUUALLA Pihamessu Foibekartanolla su 28.8. klo 12. Huom, ei messua kirkossa. Seppo Paulasaari ja Hanna-Maria Valve. Toivoa naisille -ryhmä parillisilla viikoilla keskiviikkona klo 18–19.30 Lampirannalla, os. Tertunkuja 4b. Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautaus maan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaus toimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi

SEURAKUNTATALOYLÄSTÖN Lehtikummuntie 2 Perhekerho ti 30.8. ja 6.9. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisil le ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Elävän veden virta -rukouspiiri ma 5.9. klo 17.30–19.30. MUUALLA Kylväjän raamattupiiri ma 5.9. klo 14–16, Kylväjän toimistolla, Tikku raitti 11, 2. krs. Raamattua, rukousta ja keskustelua kahvin kera. Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoit teisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen paris ton vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristei hin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä pora kone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

Tammistonkatu 29 B Perhekerho ma 29.8. ja 5.9. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisil le ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 29.8. ja 5.9. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 30.8. ja ti 6.9. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, askartelua ja pieni iltapala 3 e/ perhe. Lisätietoja Outi Myllylä p. 050 3271634, outi.myllyla@evl.fi

KERHOHUONEISTORISTIPURON Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 30.8. ja ti 6.9. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisil le ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Ristipuron keskiviikkokerho ke 7.9. klo 13.30–15.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin alk. 29.8. klo 9.30–11. Muskarit maanantaisin alk. 5.9. Vielä mahtuu mukaan. Ks. kaikkien ryhmien tiedot ja ilm. vantaankos kenseurakunta.fi. Martinristin miestenpiiri ma 5.9. klo 18.30. Viskin viemää, Kuisma Joentakanen.

VERKOSSA rakuntawww.facebook.com/tikkurilanseu Sunnuntain kello 10 jumalanpal velus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lasten kirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookis ta nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata tyo.mailpv.net/http://tikkurilan-seurakunta-lapsiosoitteesta Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huolta jille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytä mään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi. seurakuntaVantaankosken Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähkö postitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 vantaankosken.seurakunta@evl.fi6440, Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi6404, Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: dia konia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: VantaankoskenFb:www.vantaankoskenseurakunta.fiVantaankoskenseurakunta,perheet,Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivis tön kirkko MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Why so Myrtsi -kaupunginosajuh lan ohjelmaa to 25.8. klo 16–19.30. Klo 16–19 ”Miten kehittäisit Myyr mäkeä?” - Osallistuvan budjetoin nin työpajat. Pajoissa jatkokehite tään asukkaiden keväällä tuotta maa ideasatoa. Voit tulla ja osallis tua oman aikataulun mukaan. Yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Minikonsertit: klo 17 Urpo Pakarinen: Sävellyksiä Raamatun Psalmeista, klo 18 Pertti Lehto, baritoni: Merikannon kauneinta laulumusiikkia, säestäjinä Ritva Holma ja Jussi-Pekka Heikkilä, klo 19 Ariel Neulaniemi Trio. Kunkin konsertin kesto n. 30 min. Vapaa pääsy. Smoothie-baari, smoothiet 2 e/kpl. Messu su 28.8. klo 10. Papit Margit Helin, Maari Santala, kanttori Jussi-Pekka Heikkilä. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 29.8. klo 18. Hiljennymme rukouk seen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Suomen kielen kerho maahan muuttajille tiistaisin klo 14. Jutel laan suomeksi kahvikupin äärellä. Keikka-apu info ti 30.8. klo 17.30. Lyhytkestoisista vapaaehtoistehtä vistä kiinnostuneille. Haluaisitko antaa aikaasi ikäihmiselle kerta luonteisella keikalla. Keikat voivat olla esim. ulkoilukaverina, saattaja na asioilla tai tukena lomakkeiden täyttämisessä tai internetin käytös sä? Infossa kerrotaan, mitä keikkaapu on. Et sitoudu vielä mihinkään. Toivon Tuulet ke 31.8. klo 18. Vieraana Tiia Nuutinen. Messu su 4.9. klo 10. Papit Mark Saba, Tuula Paasivirta, kanttori Ritva Holma. Siioninvirsiseurat su 4.9. klo 14. Friends’ Cafe su 4.9. klo 15–18. Teema: Työelämä Suomessa. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lasten hoito järjestetty. Muskarit maanantaisin alk. 5.9. Vielä mahtuu mukaan. Ks. kaikkien ryhmien tiedot ja ilm. vantaankos kenseurakunta.fi. Raamattupiiri ma 5.9. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 5.9. klo 17.30. Avoin rukouspiiri maanantaisin alk. 5.9. klo 18. Olotila-kahvila keskiviikkoisin alk. 7.9. klo 11–13. Kantaattikuoro torstaisin alk. 8.9. klo 18.30–20. Uusia laulajia ote taan. Tied. kanttori Ritva Holma, p.050 573 3583. KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Iltamessu su 28.8. klo 18. Pappi Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Perhekahvila maanantaisin alk. 29.8. klo 9.30–11. Vaatevarasto to 1.9. klo 9.30–12. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtai ta aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Aluksi aamukahvit ja hartaus. Muskarit tiistaisin ja keskiviikkoi sin alk. 6.9. Vielä mahtuu mukaan. Ks. kaikkien ryhmien tiedot ja ilm. vantaankoskenseurakunta.fi. Kivistön kirkon kuoro torstaisin alk. 8.9. klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen, p. 050 546 4756. SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Messu su 4.9. klo 12. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Jussi-Pekka Heikkilä. MARTINRISTI Martinpolku 2 C, PatotiemäensiirrettyvesivahingonMartinristiMartinlaaksonpolunsisäänkäyntipuoleltaonsuljettutoistaiseksivuoksi.Toimintaaeritiloihin,ks.tiedot:MyyrVirtakirkko,Kaivosristi,2kerhotila,Muualla.

PATOTIE 2 KERHOTILA Martinristin perhekahvila tiistai sin alk. 30.8. klo 9.30–11. Kansainvälinen raamattu- ja rukouspiiri to 25.8. ja 8.9. klo 17.30–19. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoil laan suomeksi ja englanniksi. MUUALLA Pop up -tapahtuma to 1.9. klo 11–14 aukiolla kauppakeskus Myyr mannin edustalla (Rajatorpantien puoli). Jaossa syksyn sadon ome noita. Kirkon auttamistyön ammat tilaisia Länsi-Vantaalta tavattavis sa. Tule juttelemaan. Pyhiinvaellus kirkolta kappelille su 4.9. klo 8. Kuljetaan Myyrmäen Virtakirkolta (Rajatorpantie 8), josta lähtö klo 8.00, Seutulan kappelille (Solbackantie 6). Pyhiin vaellusta rytmittävät pienet rukoushetket, kävelemme osan matkasta hiljaisuudessa. Matka n. 13 km. Säänmukainen varustus sekä juotavaa ja pientä evästä mukaan. Seutulassa mahdollisuus osallistua messuun klo 12. Tied. Kari Koivula p. 0400 605 955 tai

Luontoteemalla kohti syksyä Hakunilassa

HOLMAHANNU SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.8.–8.9. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022 13

KERHOHUONEISTOTAMMISTON

Hakunilan seurakunta järjestää syksyn alkuun luontoaiheis ten tapahtumien kokonaisuuden. Mitä annettavaa Raama tulla on kamppailuumme luonnon ja paremman tulevaisuu denKatsokaapuolesta?taivaan lintuja - Linturetki lähiluontoon ke 31.8. Lähtö Håkansbölen kartanolta klo 17. Lopuksi yhteinen ilta rukous.Vihreillä niityillä -puistotapahtuma Håkansbölen karta nolla la 3.9. klo 9.30–12. Lasten toimintarasteja, taikuri ja klo 11 messu nurmikolla. Pieni kaupunkipyhiinvaellus ke 7.9. klo 17. Vaelluksella tu tustutaan kaupunkiluontoon eri aisteja herätellen. Lähtö Länsimäen kirkolta. Ilta päättyy yhteiseen ehtoollishetkeen. Vuorisaarna tämän päivän maailmassa Hakunilan kirkol la la 24.9. Ekoteologi Pauliina Kainulainen johdattaa Jee suksen Vuorisaarnaan klo 10–12. Klo 12 yhteinen ruokailu. Klo 13¬–15 luomisen työpajat: kuvia ja kertomuksia suurista lin nuista, luontolauluja, akvarelli- ja sormivärimaalausta ja lat tiakuvia. Klo 15 yhteinen päätöshetki. Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia. Lisätietoa: www. vantaanseurakunnat.fi/katson-sinun-kattesi-toita

tai käytä kahvilapalveluja.

SEURAKUNTAREKOLAN

FÖRSAMLINGSVENSKAVANDA

Vigda Eva Hagman och Jukka Yli-Jaak kola. Döda Christina Linnea Margaretha Olin, Bo Valdemar Forsell.

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla suoranaYouTube-kanavalla.seurakunnanseurakunta.fi,www.vantaankoskenVantaankoskenFacebook-sivullajaNiitävoikatsoataitallenteena. Verkkosivut la.fi.seurakunta.fi,www.vantaankoskenwww.kirkkovantaal Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivis tön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seura kunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta. Vanda församlingsvenska Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. vandasvenska@evl.fi9–12 Diakonimottagning to kl. 10–11.30 HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov. 45 Högmässa sö 28.8 kl. 10, Janne Sironen och Anders Ekberg.  Högmässa sö 4.9 kl. 10, Janne Sironen och Anders Ekberg.  DICKURSBY KYRKA Stationsv.12a Musiklek fr 26.8 kl. 10 för 1–4 åringar, 2 vån, utrymmet Kär lek. Sopplunch kl. 11 på första våningen. Babyrytmik fr 26.8 kl. 14–15.30 för ca 3–6 mån med i utrymmet Kär lek. Musiklek fr 2.9 kl. 10 för 1–4 årin gar, 2 vån, utrymmet Kärlek. Babyrytmik fr 2.9 kl. 14–15.30 för ca 3–6 mån med vuxen, 2 vån, utrymmet Kärlek. Mässa sö 4.9 kl. 12 Janne Sironen och Anders Ekberg. Sångstund on 7.9 kl.18–19. Välkom na med på sångstund i Dickursby kyrka varje onsdag och må bra med rösten! Vi börjar med avslappnan de röstövningar och bekantar oss med röstens möjligheter. Du kan delta med låg tröskel. Vi sjunger i början enstämmigt tillsammans och det går också att önska sånger. Berätta om ni behöver barnpass ning under sångstunden så ser vi om det kan ordnas. Mera informati on, Heidi Åberg, 040 480 1088, heidi.aberg@evl.fi. ÖVRIGT Ekonomiremont kursen startar, må 12.9 kl. 12.30 Kursen strävar till att med enkla små ändringar i vardagen lära sig att behärska ekonomin. Vi börjar alltid med en gemensam lunch kl. 12.30. Anmäl ningar till Heidi Salminen 050 330 1828. Apua tukeaja Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

Elämänkaari

Kastettu Ida Maria Kuosa, Luka Kalevi Rintama, Pihla Olivia Heikkinen, Isabel Amber Lara Mänttäri, Jesse Juhani Räsänen. Hautaan siunattu Liisa Mirjam Purmola 86 v, Kirsi Helena Suvensalmi 78 v, Irma Marjatta Kaarina Viitala 73 v, Aila Maarit Hannele Peltonen 63 v.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.8.–8.9. 14 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022

suti.koivula@gmail.com. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin alk. 6.9. klo 11–13 Kenraalintie 6. Myös kuntosalimahdollisuus. Kotiraamattupiiri ke 7.9. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Martinristin aamurukouspiiri torstaisin alk. 8.9. klo 8.15 Halmeil la, Louhelantie 1 G 93. Seurakuntaan luottamushenki löksi! Haluatko vaikuttaa alueesi hyvinvointiin? Seurakunnan luotta mushenkilöiksi tarvitaan eri tavoin ajattelevia ja kaikenikäisiä ihmisiä. Ehdolle voi asettua 15.9. mennessä, vaalit pidetään marraskuussa. Katso, mistä luottamushenkilöt päättävät ja miten voit asettua ehdolle: vantaankoskenseurakun ta.fi. Keikka-apu-päivystys tiistaisin alk. 6.9. klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keik ka-apua. Keikka-apu on kertaluon teista ja maksutonta vapaaeh toisapua yli 65-vuotiaiden Vantaan kosken seurakunnan alueella asuvien ikäihmisten kotona asumi sen tueksi. Keikat voivat olla autta mista asioilla esimerkiksi kaupas sa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Keikka-apu toteu tetaan yhteistyössä Vantaan kau pungin Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osaston kanssa. Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitset ko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaa ehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaan kosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaak so, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue). Hiljaisuuden tapahtumia syksyl lä. Luontopyhiinvaellus 25.9. Hiljaisuuden illat 26.9. ja 14.11. Adventtiretriitti 25.–27.11. Lue lisää tauspiste.vantaanseurakunnat.fi/sielunlahiljaisuudenseurakuntienhiljaisuus-ja-retriitit.vantaankoskenseurakunta.fi/KokoVantaantapahtumiajamm.joogaavideoilla

SEURAKUNTAHAKUNILAN

Kastettu Eemil Christian Hamberg, Linnea Isla Erin Harjula, Aino Oodi Katariina Gripentrog, Mila Maria Elisabeth Lojamo, Elton Lauri Ulander, Rasmus Eemeli Parikka, Rasmus Eljas Waltteri Mäkinen, Alex Sebastian Korpela, Lidia Karoliina Jogems, Mimmi Eeva Johanna Pöllänen. Avioliittoon kuulutettu Arto Visa Karjalainen ja Birgitta Anneli Tasavuori. Hautaan siunattu Kalevi Olavi Laine, 96 v, Valto Weide, 88 v, Jari Tapani Järvi nen, 64 v.

Kastettu Eelis Anton Leivonen, Helmi Maria Lönnroth, Sienna Hilma Adelia Nokio, Lila Irina Lef rançois, Emil Olavi Alexander Raitio, Miko Aamos Siltaloppi. Avioliittoon kuulutettu Janne Juhani Tarvainen ja Heidi Kaisa Maria Tolonen. Hautaan siunattu Riitta-Liisa Peltonen 87 v, Toni Henri Salminen 34 v.

SEURAKUNTATIKKURILAN Kastettu Isla Maria Hahtokari, Joonas Valdemar Kangas, Eitan Saint Lemfu, Okko Mikko Ossian Oksanen, Lucas Eemil Ronkai nen, Viona Ada Evelin Kojo, Kaapo Eelis Oskari Koponen, Saimi Olivia Kuula, Hugo Kalevi Tapani Kärki, Lily Anna Elina Lahtinen, Vivian Truc Lam Mäkelä. Avioliittoon kuulutettu Topi Edvard Lempinen ja RosaMaria Eveliina Vasarainen. Hautaan siunattu Tauno Yrjö Hartikainen 91 v, Maire Sylvia Määttänen 86 v, Taina Anna-Maija Majuri 86 v, Seija Eeva Vellamo Nieminen 85 v, Eila Orvokki Lähteenmäki 80 v, Raija Kaarina Kajander 78 v, Kirsti Liisa Korhonen 76 v, Leena Mareta Varja-Muinonen 74 v, Arja Maritta Pietilä 72 v, Ralf Filip Kristian von Schantz 69 v, Marja Liisa Laitinen 64 v.

VERKOSSA

SEURAKUNTAHÄMEENKYLÄN

SEURAKUNTAVANTAANKOSKEN Kastettu Joakim Sakari Porkka, Miku Kari Mikael Ahla-Homanen, Peppi Eden Adele Ahola, Iina Amanda Koskinen, Eeli Aulis Himanen, Leona Nella Victoria Aittomaa, Aamos Caspian Juhanpoika Kemi, Nuutti Eino Aleksis Aarni huhta, Alex Christian Kosonen. Avioliittoon kuulutettu Tomi Kristian Kukkola ja Maaria Auroora Keskitalo. Hautaan siunattu Rauno Johannes Tapanila 94 v, Ritva Tellervo Hellakoski 82 v, Tuula Anneli Hannelius 61 v, Matti Anselmi Ahtiainen 89 v, Leila Orvokki Lindvall 88 v, Raimo Edvard Lonkio 88 v, Jorma Taneli Pietarinen 80 v, Jaana Paula Hannele Ivonen.

Kastettu Lily Maria Elisabeth Paunio. SEURAKUNTAKORSON

HILJAISUUS JA RETRIITIT Patvinsuon kansallispuiston vael lus 23.–25.9. Ohj. eräopas Simo Ellilä ja pastori Tarja Korpela. Telttavaellus, n. 10–18 km pv. Edellytyksenä hyvä kunto. Osallis tujilla mahdollisuus lainata vaellus varusteita seurakunnalta. Oma makuupussi ja alusta välttämättö mät. Hinta 250 e sis. matkat, vael lusruoat, vakuutuksen, sekä eräop paan ja matkanjohtajan palvelut. Ilm. 26.8. menn. tapahtumatwww.vantaanseurakunnat.fi/osoitteessa

pVäviäilaa2202.11.02 pyhähyväkelpo Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15.9. Ryhdy ehdokkaaksi sellaisena kuin olet. WWW.KIRKKOVANTAALLA.FI/SEURAKUNTAVAALIT#SEURAKUNTAVAALIT Löydät meidät myös s ome st a! @Kirk koVantaalla SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.8.–8.9. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022 15

Sun

DIAKONIAN 150-JUHLAVUODEN MESSU Juhlamessu su 11.9. klo 10 Helsin gin tuomiokirkko, Unionink. 29. Lähimmäisen ja vapaaehtoisten messussa saarnaa kirkkoherra Marja Heltelä. Ohjelma ja virret saatavana ennentyönsateellajälkeenViittomakielinenpistekirjoituksella.tulkkaus.Messunkahvihetkikirkonpihalla,kryptassa.Näkövammaisoppaatvastassapuolituntiamessua. NÄKÖVAMMAISILLE Messu su 4.9. klo 10, Olarin kko, Rälssitilankuja 1, Espoo. Satokausi messu ja Vie vanhus kirkkoon -tapahtuma. Messun jälkeen kirk kokahvit. Oppaat ovat ovella vas tassa puoli tuntia ennen messua. Ilm. Ritva Aarnio p. 040 7347715 tai ritva.aarnio@evl.fi viikkoa ennen, mikäli tarvitset virret isotekstisenä tai pisteillä. Sanoin ja sävelin kerho ma klo 14–16 seuraavasti: 19.9., 17.10., 21.11. ja 19.12., Martinristi, Martinpolku 2 C (navigaattoriin osoite Martinlaak sonpolku 7, myös RyhmänMartinlaaksonpolunsisäänkäyntipuolelta).ohj.Ritva-LeenaTuuli. Näkökulma – vertaisryhmä näkö vammaisille. Etsitään uusia näkö kulmia näkövamman kanssa elämi seen. Ohj. diakoni Ritva Aarnio ja vertaisohjaaja Maarit Hedman. Syksyn ajat: 5.9. Kaiku-kortista ajankohtaista 3.10. sosiaaliohjaaja Mari Parttimaa Espoon vammais palvelut, näkövammaisten palvelut ja henkilökohtainen apu 31.10. Digihuijausluento, asiantuntija Kuluttajaliitosta 28.11. Jutta Saani la, Näkövammaisten Liiton Minun näköinen mieli -hanke Kokoontu miset kerran kuukaudessa klo 13–15 Soukan kappelilla, Soukan kuja 3, Espoo. Tied. Ritva Aarnio p. 040 7347715. Laula kanssain – Yhdessä laula mista ti klo 16.30–17.30. Isäntänä ja laulattajana toimii Markku Känni nen. Srk-koti Uutu, Lintukulma 2, Espoo. Syksyn kerrat: 6.9., 4.10., 1.11., 29.11. Tied. Ritva Aarnio p. 040 7347715. Pakarintupa keskiviikkoisin klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Kokoontumiset: 24.8., 7.9., 21.9., 5.10., 19.10., 2.11., 16.11. 3818758evl.fi050Marjakimppakävelymahdollisuus.Kahvittelua,Tied.LeenaKalliop.0923402549,3800947marjaleena.kallio@taiTerhiSuonsivup.050taiterhi.suonsivu@evl.fi.

VIITTOMAKIELISILLE

Keskiviikkokahvila Yhteistyössä Espoon Seudun Näkövammaiset ry:n kanssa. Joka keskiviikko klo 14–15.30 paitsi jäseniltoja (kuukau den kolmas torstai) edeltävinä keskiviikkoina. Kahvilan emäntinä Leena Toiminen, Helena Paimela ja Liisa Mertanen. Kuunsäde 2 A-B, Espoo. Tarkemmat tiedot Espoon Seudun Näkövammaisten toimis tolta, p. 09 803 0368. International Suomen kielen kerho maahan muuttajille tiistaisin klo 14 Myyr mäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. International Bible and Prayer Group Thu 25 Aug and 8 Sep 5.30–7 PM kids’ clubroom, Patotie 2 bottom floor. A Bible group for people speaking different langu ages. Bring own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English. Friends’ Cafe 4th Sep 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajator pantie Topic: Work in Finland. A gathering to discuss about diffe rent life topics and a chance to get to know new people from different countries. available.

your

8.

Viittomakielinen kohtaamispaik ka ti 30.8. klo 11.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. Viikkomessu, yhteisöllinen lounas ja yhdessä oloa. Viittomakielinen messu su 4.9. klo 13 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1, Espoo. Viittomakielinen kohtaamispaik ka ti 6.9. klo 12–14 asukastila Myyrinki, Liesitori 1. Lounasmah dollisuus Cafe Popolossa klo 12–13 omalla kustannuksella 7 e.

Childcare

Torstaina 25.8. Urkuyö & Aaria: Venetsialaiset – Suomalainen Barokkiorkeste ri klo 21 Espoon tuomiokirkos sa, Kirkkopuisto 5. Suomalainen barokkiorkesteri ja Kreeta-Maria Kentala, viulu ja liidaus. Georg Friedrich Händel, Johann Sebas tian Bach. Liput: lippu.fi, urkuyo festival.fi.

IMMONENALINAIDA

Kirkoissa soi Kamarikuoro Vivacen lähtökonsertti ennen kuorokilpailumatkaa Kreikkaan on maanantaina 29.8. kello 19 Hakunilan kirkossa. Konserttiin on vapaa pääsy.

Lauantaina 27.8. Oblivion-konsertti klo 16 Hel singissä Käpylän kirkossa, Met solantie 14. Anthony Marini ja Liis Marini, viulu, Laura Kajander, alttoviulu, Lea Pekkala, sello. Va paa pääsy, ohjelma 10 e. Pohjoisen ääniä -konsertti klo 20 Espoon tuomiokirkossa, Kirk kopuisto 5. Cantio Laudis -kuoro, johtaa Olli Heikkilä. Rebekka Lo hi, viulu; Riku-Ville Heikkilä, sel lo; Antti Heikkilä, urut. Konser tissa kuullaan mm. J.S. Bachin barokkikoraaleita, pohjoismai sia hengellisiä kuoroteoksia sekä suomalaisia siohjelmamaksu.vapaasekakuorohelmiä.kansallisromanttisiaKonserttiinonpääsy,vapaaehtoinenkä Sunnuntaina 28.8. Kansanlaulumessu klo 10 Hel singissä Pitäjänmäen kirkos sa, Turkismiehenkuja 4. Jukka Suonoja, liturgi, Jukka Vanne, saarna, Kylli Ahola, kanttori, ja soitinyhtye. Runoilija Anna-Mari Kaskinen on sanoittanut tuttui hin kansanlaulumelodioihin uu det sanat jumalanpalveluksen osia mukaillen. Voit tulla kan sallispuvussa, kansanomaisessa puvussa tai somistamalla asua jollakin kansallispuvun osalla, kuten huivilla tai liivillä. Vapaa pääsy, kolehti nimikkolähettien Päivi ja Sakari Löytyn työn tuke miseen Namibiassa Suomen Lä hetysseuran kautta. Viapori Jazz: Kaanaanmaa 20 vuotta klo 15 Helsingissä Suo menlinnan kirkossa, Suomenlin na C 43. Jukka Perko, saksofo ni, ja kamariorkesteri Virtuosi di Kuhmo. Suomalaisten sydämiä koskettanut virsialbumi Kaa naanmaa täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Konsertissa kuullaan al bumin uudelleen sovitettuja me lodioita. Liput 32 e Lippu.fi. Torstaina 1.9. D-Dayn musiikkituokio klo 13–13.30 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Mu sisoimassa kanttori Hiski Wal lenius. Osa Diakonian juhlavuo den tapahtumapäivää Lautta saaressa. 1.9. tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomes sa vihittiin virkaan ensimmäinen diakonissa. Vapaa pääsy. Matias Häkkisen jatkotutkin tokonsertti II klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie

TORSTAI 8.9. Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku rilan kirkossa, Asematie 12a. Vapaa pääsy.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.8.–8.9. 16 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 12/2022

TORSTAI 25.8. Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku rilan kirkossa, Asematie 12a. Kan sanmusiikkia laulaen ja soittaen, Jaakko Hietikko, basso, Terje Kukk, piano. Vapaa pääsy. Why so Myrtsi -kaupunginosajuh lan minikonsertit klo 17–19 Myyr mäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Klo 17 Urpo Pakarinen: Sävellyk siä Raamatun Psalmeista. Klo 18 Pertti Lehto, baritoni: Merikannon kauneinta laulumusiikkia, säestäji nä Ritva Holma ja Jussi-Pekka Heikkilä. Klo 19 Ariel Neulaniemi Trio. Kunkin konsertin kesto noin 30 min. Vapaa pääsy. Smoothiebaari, smoothiet 2 e/kpl.

AROTUOMAS

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa

SUNNUNTAI 25.9. Duo Eclipse klo 17 – 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaan tie 22. Laure Paris, klarinetti ja Leïla Martin, marimba. Ohjelma koostuu Piazzollan, Faurén, Bartókin, Cacci nin ja Bachin musiikista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAI 29.8. Kohti Kreikkaa! klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Kamari kuoro Vivacen lähtökonsertti ennen kuorokilpailumatkaa. Vapaa pääsy.

Perjantaina 26.8. Nuo paikat rakkaimmat – Es poo 50 -fantasiat, kantaesitys klo 19 Espoossa Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Tapiolan Laulu, johtaa Uli Kontu-Korhonen. Ta piolan kuoro, johtaa Pasi Hyök ki. Soitinyhtye Vallarit. Pekka Haahti, baritoni. Musiikki: Pärs sinen, Wessman, Sibelius, Kähä rä, Jalkanen. Vapaa pääsy. Oh jelma 10 e. Laulaja-lauluntekijä Ylva Ha ru soolokeikalla klo 19 Espoos sa Leppävaaran kirkossa, Verä jäkallionkatu 2. Suomenkielis tä folk/rock-americana -henkistä musiikkia, vahvaa tulkintaa ja ta rinankerrontaa. Espoo juhlii -vii kon ohjelmaa. Vapaa pääsy.

5. Stabiilin terssin synty – kon sertti pylväistä ja niiden väleis tä. Matias Häkkinen, cembalo ja urut, Sini Vahervuo, nokkahuilut, Petri Arvo, nokkahuilut ja dul cian, Jukka Rautasalo, viola da gamba. Vapaa pääsy. Perjantaina 2.9. Two Moons klo 15 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Luthe rinkatu 3. Sid Hille, piano, ja Mik ko Pettinen, trumpetti, esittävät kokeellista musiikkia. Vierailu maksu 5 e. Matias Häkkisen jatkotutkin tokonsertti III klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Vireen vapaus – konsertti kah leissa ja ilman. Ensemble Nylan dian renessanssiorkesteri, johtaa Matias Häkkinen. Vapaa pääsy. Tiistaina 6.9. Sid Hillen konserttisarja klo 10.15–11.30 Helsingissä Temppe liaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti Sid Hille soittaa moni puolista, meditatiivista musiik kia flyygelillä. Artistin omaa se kä muiden tuotantoa. Vierailu maksu 5 e. Päiväkonsertti klo 12–12.30 Helsingissä LönnrotinkatuVanhassakirkossa,6.Vapaapääsy. Laulaja-lauluntekijä Ylva Harun soolokeikka perjantaina 26.8. klo 19 Espoossa Leppävaaran kirkossa. Keikka on osa Espoo juhlii -viikon ohjelmaa. Konserttiin on vapaa pääsy.