Vedä ovi kiinni, se on suuri suoja huoneille.
SANANPARSI RUOVEDELTÄ
SAAMME KIRKKO JA KAUPUNGIN toimitukseen run saasti palautetta, sekä kiitoksia että toisinaan myös pa rannukseen kehottavia. Kiitos siitä! Runsas palaute osoittaa, että Kirkko ja kaupungilla on merkitystä luki joilleen. Meillä on tästä myös tutkittua tietoa, sillä seu raamme säännöllisesti mediamme käyttöä ja lukijoi demme toiveita.
Sekä kotiin kannettua lehteä että verkkomediaam me pidetään tärkeänä ja merkityksellisenä, ja meidät tunnetaan tosi hyvin. Paperilehden lähetämme kaik kiin niihin pääkaupunkiseudun koteihin, joissa asuu vähintään yksi lehden haluava suomenkielisen seura kunnan jäsen. Lehti ei tutkimustemme mukaan lennä suoraan paperinkeräykseen kuin vain harvoin. Se ava taan ja sitä luetaan. Kiitos, että avaat ja luet!
VERKKOMEDIAMME KÄVIJÖISTÄ kolme neljäsosaa tu lee pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Vaikka olemme Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirkollinen paikal lismedia, kiinnostamme selvästi myös muualla.
Teettämiemme tutkimusten mukaan Kirkko ja kaupungin sosiaalisen median seuraajat ovat poikkeuksellisen sitoutu neita: juttuihimme reagoidaan ja niitä jaetaan sekä kommen toidaan huomattavan ahkeras ti. Kiitos siitä! Hauskaa, että so siaalinen media voi olla oikeasti sosiaalinen.
Noin kolmannes lukijoistamme kertoo Kirkko ja kaupun gin olevan hänen ainoa tai lä
hes ainoa siteensä seurakuntaan. Helsinkiläisistä 50–59 vuotiaista näin vastasi lähes puolet. Ammatti taitoisesti toimitettu journalistinen seurakuntamedia pystyy siis palvelemaan niitä seurakuntalaisia, jotka eivät välttämättä kaipaa kirkollisia aktiviteetteja. Kiva, että pysytte silti mukana!
MEILLÄ ON MYÖS paljon lukijoita, jotka eivät kuu lu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön tai jotka ovat jonkin muun kuin evankelis luterilaisen kirkon jäse niä. Hienoa, että löydätte tarjonnastamme hengen ra vintoa ja ajattelemisen aihetta.
Kirkko ja kaupunkia on nyt tehty Helsingissä 80 vuotta, ja muissakin pääkaupunkiseudun kaupun geissa on toimitettu seurakunnan mediaa jo vuosi kymmeniä. Se on hyvä alku.
JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Kampin kappeli on sulkenut ovensa toistaiseksi.
OTSIKKO HELSINGIN UUTISISSA 20.9.2022
Synkät ajat pesiytyvät joskus ihon alle. Nytkö tulee maailmanloppu? Jumala, tarvitsen sinua – näytä minulle kyynel, hymy, hyvä sana. Siten jokainen aamu onkin maailmanalku.
Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen.
UUDEN TESTAMENTIN JOHANNEKSEN ILMESTYS 3:20
”KOLMANNES LUKIJOISTAMME KERTOO KIRKKO JA KAUPUNGIN OLEVAN HÄNEN AINOA TAI LÄHES AINOA SITEENSÄ SEURAKUNTAAN.
Seuraava lehti ilmestyy 20.10.
KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN
kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
1Markku Jaakola, oletko ollut sokea syntymästäsi saakka?
– Näköni oli heikko heti syntyessä ni. 12-vuotiaana kaaduin ja löin pääni takankulmaan, minkä seurauksena silmissäni katkesi verisuoni ja sokeuduin kokonaan.
2Miten näkövammaisuus on vaikuttanut elämääsi?
– Kävin näkövammaisten koulua Jyväskylässä jo silloin, kun sokeuduin. Sopeuduin tilantee seen lapsena melko hyvin. Sopeutumisessa auttoi hyvä kouluympäris tö. Aloin vasta aikuisena tajuta kunnolla näkövammaisuuden tuomat rajoitteet, kun minun piti miettiä, mihin ammat tiin haluan opiskella.
– Tuntoaisti ja käsillä tekeminen olivat tulleet minulle vuosien varrel la tärkeiksi. Oppiakseni kädentaitoja kävin Espoon Leppävaarassa näkövam maisten ammattikoulun rottinki huonekalulinjan.
3Millaista kohtelua toivoisit muilta ihmisiltä?
– Toivoisin, että jos joku näkee liikenteessä näkövammaisen valkoisen kepin tai opaskoiran kanssa, hän kysyisi rohkeasti, tarvitseeko tämä apua. Etenkin tien ylityksessä avusta on paljon hyötyä.
– Toisaalta näkövammaista saatetaan pi tää täysin avuttomana, ja kohdattaessa ju tellaan helposti vain hänen avustajansa kanssa. Itse olen tottunut tekemään asioi ta ruuanlaitosta lähtien, mutta esimerkik si kaupassakäynnit hoidan avustajan kans sa. Asiaan vaikuttaa osaltaan se, että olen myös kuulovammainen. Olen törmännyt usein siihen, että kuulovammaisia auttava induktiosilmukkajärjestelmä ei toimi julki sissa tiloissa. Tästä minun piti valittaa esi merkiksi Leppävaaran kirkossa.
4Millaisia käsityö tuotteita valmistat kotisi työhuoneessa Espoon Perkkaalla?
– Viime aikoina olen punonut rottingista erityisesti hapanjuu rileivän kohotuskoreja. Tämä oli erään leipomista harrastavan asiakkaan idea. Korona-aikana olen valmistanut 800 kohotuskoria, joten niistä on muodostunut tietynlainen myyntihitti. Lisäksi valmistan erikokoisia pallokoreja, kertakäyttölautas ten korialustoja, harjoja ja mehiläisvaha kynttilöitä.
– Suunnittelen tekemäni tuotteet itse ja pidän niitä käyttötaiteena. Aiemmin kä vin myymässä niitä eri paikoissa, mutta ny kyään teen myyntityötä netin kautta.
5Mikä sinulle on pyhää?
– Ensimmäisenä tulee mieleen tuoreen leivän tuoksu. Kävin aikoinani näkövammaisten koulusta kahden viikon välein kotona, ja muistan, miten mahtavalta tuo tuoksu kotiovella tuntui. Tästä voikin jatkaa, että koti ja parisuhde ovat minulle ehdottoman pyhiä asioita, samoin kuin ihmisten kanssa sovussa eläminen. ■
Kansainvälistä valkoisen kepin päivää vietetään 15.10.
Näkövammaisen käsityöyrittäjän Markku Jaakolan punoma hapanjuurileivän kohotuskori on ollut korona-ajan myyntihitti.
Ensimmäisinä harppuina toimivat jousipyssyt. Myöhemmin harppua on kuvattu enkelten soittimeksi.
Harppu kuuluu maailman vanhimpiin soitti miin: sitä on soitettu jo muinaisessa Egyptis sä ja Irakissa. Ensimmäisiä kuvia harpunsoit tajista löytyy sumerilaisilta 3 500 vuotta en nen ajanlaskun alkua.
Näin kertoo harpun historiasta van han musiikin asiantuntija Anneliina Rif. Hänen mu kaansa harppu otettiin huilun ja rumpujen tavoin käyttöön melko samoihin aikoihin eri maailman kolkissa.
– Alkeellisina harppuina toimivat aluksi metsästyksessä ja sodissa käytettyjen jousipys syjen jouset. Yksikaarisesta soittimesta harp pu alkoi vähitellen kehittyä nykyiseen muo toonsa, jossa on etukaari ja kiinteä kehikko.
Raamatussa harppua soitetaan jo Vanhan testamentin alusta alkaen. 1. Mooseksen kirjas sa kerrotaan harpunsoittaja Jubalista. Hep rean kielellä hänen soittimensa on kinor Uudessa testamentissa puolestaan ker rotaan enkeleistä, jotka soittavat harppua. Siitä syntyi käsitys, että harppu olisi tär keä soitin taivaassa. Keskiajalla saksalai nen abbedissa ja kirkkomusiikin säveltäjä Hildegard Bingeniläinen kehuikin harp pua soittimista taivaallisimmaksi.
BRITANNIASSA ON esiintynyt harpus ta kuvia 500-luvulta lähtien. Siellä erityisesti keltit ottivat soittimen omakseen. Keski-Eurooppaan sen soittaminen levisi 1100-lu kuun mennessä.
Keskiajalla harppu oli pienikokoisempi kuin ny kyisin, ja sitä pidet tiin sylissä tai jalustal la. Myös sen kielten määrä vaihteli.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ISTOCK– Kun soittimien rakennustekniikka kehittyi, harpuista tehtiin isompia ja niissä saattoi olla jopa 25 kieltä. Nykyises sä konserttiharpussa kieliä on 47, Anneliina Rif selvittää.
1700-luvun alussa tulivat harpuissa käyttöön pedaalit, joilla voitiin vaihtaa sävelkorkeutta.
Keskiaikaisessa ja vielä varhaisen barokinkin musiikissa määriteltiin harvoin soitinta, jolle teos oli sävelletty, joten näiltä aikakausilta on vaikea löytää juuri harpulle sävellettyä musiikkia. Sen sijaan 1800-luvulla saksalainen Louis Spohr teki sävellyksiä yksistään harpulle. Myöhemmin esimerkiksi Claude Debussy ja Maurice Ravel sävelsivät soolo-ohjelmis toa myös harpulle.
HUOMIOTA HERÄTTÄVÄÄ harppua arvostetaan Anneliina Rifin mielestä edelleen muusikkopiireissä. Sitä ei kuitenkaan ole mukana läheskään joka orkesterissa.
– Ajattelen, että konsertissa harpun taivaalliset murto soinnut antavat esitykselle eräänlaisen fantasiakruunun.
Kun muun muassa erilaisia huiluja soittava Rif alkoi tutus tua harppuun lähemmin, hän huomasi, että se on erinomai nen säestyssoitin, koska se ei ole liian kovaääninen.
– Harppua on ihana soittaa. Sen ääni on niin vapaa ja resonoiva. Toisaalta se on haastava soitin. Sen kielet ovat kaukana toisistaan, joten soittaminen vaatii sormien koor dinaation harjoittelua.
LOKAKUUSSA pääkaupunkiseutulaisia hellitään harpun soitolla, kun Temppeliaukion kirkossa esiintyy amerik kalainen harpisti Mary Lattimore ja Sacred Music Fes tivalilla Kulttuurikeskus Caisassa englantilainen har pisti Vanessa Paloma Elbaz. Elbaz soittaa läntisen Välimeren ja Marokon sefardi juutalaisten perinteistä musiikkia. Hänen soittimenaan on keskiaikainen harppu.
– Keskiaikana harppuja oli monenlaisia. Nykyään niiden valmistuksessa käytetään lähteinä varhaisia maalauksia ja piirustuksia ja vanhaa tietotaitoa, Rif kertoo. ■ Harpisti Vanessa Paloma Elbaz pe 14.10. klo 19 Sacred Music Festivalilla Kulttuurikeskus Caisassa. Liput 15 e, lippu.fi.
Harpisti Mary Lattimore ke 26.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Liput 26,50 e, Tiketti.
Seison keskellä helsinkiläistä iltapäiväkiirettä jossakin Ylioppilastalon tai Hakaniemen raitiovaunuasemalla. Huomaan yhtäkkiä olevani tässä aivan kuin jonakin ulkopuolisena havainnoitsijana. Elämässä on joskus hetkiä, jolloin tuntee olevansa irti maailman menosta, syrjästäkatsojana.
Nousen vaunuun ja koetan kuvitella, keitä me oikein olemme, jotka nyt tässä istumme.
Tuossa on perheenäiti, jonka kantamuksissa on ruokatarpei ta ja joka juuri nyt ajattelee päivällisensä valmistamista. Tuo viral lisen näköinen herra on ilmeisesti kamreeri tai reviisori. Hänellä on salkku ja siinä varmaan tärkeitä papereita. Hän miettii nytkin jo tain pulmallista asiaa. Eikä lainkaan huomaa, että nuorella naisel la hänen vieressään on syksyn väriloistoinen kukkavihko. Tämä on liikeapulainen, ehkä rohdoskaupasta, ja on nyt menossa sotasai raalaan.
Tuossa palaa työläisäiti rakennuksilta kotiinsa. Onkohan mie hensä sodassa?
Kaikkien katseet seuraavat noin kaksitoistavuotiasta tyttöä, jo ka sylissään hoivailee väsymyksestä levotonta pikkuveljeään. Suu rimmalla myötätunnolla katselemme tätä nuorinta joukossamme. Hän edustaa tulevaa kansaa, joka kerran kuljettaa näitä raitiovau nuja ja rakentaa tätä maata.
PIHLA TIIHONEN Lyhennelmä nimimerkki Soutumiehen artikkelista, joka julkais tiin Kirkko ja kaupungin edeltäjän, Helsingin Kirkkosanomien, ensimmäisessä näytenumerossa sotavuonna 12.9.1942.
Osa 1: Elämän virrastaHelsingissä on rakennuksia koristavia pöllöjä ehkä enemmän kuin yhdessäkään toisessa eurooppalaisessa pääkaupungissa.
Symbolitutkija Liisa Väisänen paljastaa parhaat pöllöpaikat.
– Se sopii hienosti sillan toiseen koristekuvioon, Helsingin vaaku naan. Pöllön pistävä katse muodos tuu rakennustaiteelle tyypillisistä kotilon mallisista kiehkuroista, Väi sänen kertoo.
Helsingin työväenopiston (Helsin ginkatu 26) päärakennuksen sisäänkäynnin yläpuolella on medaljonki, jossa on mies kulkee vinhaa vauhtia eteenpäin. Hänen olkapäällään istuu pöllö, tiedon symboli.
– Pöllö edustaa sivistystä, joka saa ihmisen etenemään kohden hy vää tulevaisuutta, kertoo symboli tutkija Liisa Väisänen
Vuonna 1912 valmistunut Pitkänsilta ylittää Kaisaniemen lahden ja yhdistää Kruununhaan ja Hakanie men. Sillan vaakunan muotoinen pöllö lienee koko kaupungin moder nein.
Helsingin yliopiston vanhan fysiologian laitoksen (Siltavuoren penger 20) seinällä Kruununhaassa on useita pöllöjä. Helpoimmin erottuvan klassisen pöllön lisäksi tarkka katsoja voi löytää pöllöjä ja niiden tutkivia silmiä myös raken nuksen muista koristerakenteista.
– Pöllö, joka on ollut viisauden symboli antiikin ajoista saakka, so pii mitä parhaiten yliopiston raken nuksen symboliikkaan, Väisänen sanoo.
Vuonna 1902 ovensa avanneessa Kansallisteatterissa (Läntinen teatte rikuja 1) pöllöjä on sekä sisällä että ulkona.
– Helsinki on vahva jugendkau punki, ja aikakausi suosi nimen omaan tämän tyyppisten symbolien käyttöä rakennusten koristeellisina elementteinä, Väisänen kertoo.
Katajanokalla sijaitsevassa Panun talossa (Kruunuvuorenkatu 3) on erkkeri, jonka alapuolella istuu parvi pöllöjä.
– Muutenkin rakennus on täyn nä pieniä kuvallisia yksityiskohtia, ja se on symboleista kiinnostuneel le suoranainen runsaudensarvi, Väi sänen sanoo.
HYVÄN TÄHDEN.81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Päätoimittaja
Jaakko Heinimäki
Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite
Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Kotimaa
Pirjo Teva, 040 680 4057
Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Viisautta symboloiva pöllö löytyy myös Uuden ylioppilastalon (Mannerheimintie 5) sisäänkäynniltä.
Katajanokalla on myös Norman talo (Katajanokankatu 3), jonka lentävä pöllö on Väisäsen mukaan liitettä vissä ennemminkin kansanperintee seen kuin antiikkiin.
Kansallismuseon (Mannerheimintie 34) koristelussa näkyvät Kalevalas sakin esiintyvät suomalaisen muinaisuskon ja tarustojen eläimet. – Siivet levällään oleva pöllö kuvaa suojelua, Väisänen kertoo. ■
Lue lisää pöllöistä: Laajempi artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi sekä Liisa Väisäsen kirja Symbolien Helsinki (SKS 2022).
Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi
tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN 0356-3421
TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVAT MARCO PERETTO JA MARI AARNIOMITÄ JEESUKSELLA ON jalassaan ja Bartolomeuksella kädessään? Puuttuuko kuvasta piru vai enkeli? Sateenkaarilippu vai oliivipuun oksa? Tee kirkkojakaupunki.fi:ssä testi, joka paljastaa armotta, oletko pitänyt silmäsi auki kirkonpenkissä istuessasi.
Kuvataiteilija Kati Rapian tuoreessa sarjakuvaromaanissa Voimia – Tähtitie teilijän vaimon paluu (Teos 2022) teh dään retki tulevaisuuteen ja luodaan pa rempaa maailmaa.
Yksi kirjan päähenkilöistä on 1600-lu vulla Tammisaaressa elänyt Anna Lar sintytär Forsius.
Hänestä ei tiedetä kovin paljon, mut ta ainakin Forsius vaikutti aikansa tiede piireissä, pyöritti pappilan arkea ja oli mo nen lapsen äiti. Hänen puolisonsa oli Suo men ensimmäinen tähtitieteilijä, pappi ja runoilija Sigfrid Aronius Forsius
Merkintöjä Anna Forsiuksen elämäs tä Rapia löysi muun muassa vanhoista tuomioistuinten pöytäkirjoista. Niiden mukaan Forsius juopotteli ja riiteli kova äänisesti puolisonsa kanssa sekä syyllis tyi lapsenryöstöön.
Tuomioistuinten pöytäkirjoista löy tyi myös sarjakuvaromaanin toinen pää henkilö, aikansa normeihin sopeutu
maton nainen ja kenties siksi pahikse na kuollut Margareta Kitt. Kolmannen päähenkilön, Bereniken, Rapia on kek sinyt.
– Koska tietoa kyseisten naishenki löiden elämästä ei juurikaan ole, olen osin kuvitellut heidän elämänsä ja sa mastunut heidän kohtaloihinsa.
– Olen varma, että myös suurmiesta rinoihin on sävelletty asioita.
Kati Rapian naiskolmikko lähtee tutki musmatkalle tulevaisuuteen. Siellä nai set purkavat homehtuneita rakenteita ja miettivät, millainen parempi maailma olisi mahdollinen.
Rapian mielestä kuvitteleminen on oikeudenmukaisemman huomisen ra kentamisessa elinehto.
– Se, minkä voi kuvitella, voi tapah tua. Kuvitelmilla on suora yhteys todel lisuuteen.
Rapiaa kiinnostaa sankarimyyttien purkaminen.
Kati Rapia on monialainen taiteilija.
Nyt kun sarja kuvaromaani on valmis, vuorossa on valokuvaprojekti.
– Don Quijotesta lähtien tarinoissa on yleensä yksi vimmainen sankari, joka johtaa tai sekoilee. Halusin tuoda esiin yhteistyötarinoita ja luoda niitä.
Rapia pohtii kirjassaan myös, kuin ka säilyttää toimintakyky epätoivoises sa tilanteessa.
– Silloin ihminen tarvitsee lohtua ja toisten seuraa. Kun lohduttaa lähim mäistä, lohduttaa myös itseään.
”Aina pitää jaksaa nousta barrikadeille”, toteaa Anna Forsius sarjakuvaromaanis sa. Kati Rapia pysyttelee barrikadeilla tekemällä taidetta.
– Ei saa jumittua tyveneen. Pitää pys tyä näkemään omat etuoikeutensa.
– Ajattelen kirjastani, että kaikki siinä oleva on ennen kaikkea muistiinpanoja minulle itselleni.
KATA RIINA HEINONEN TRICARICOpienelläkin osuudella omaisuudestasi
suuri merkitys
ihmisille.
Päihderiippuvaisten parissa toimiva pappi Jenni Tuulensuu toivoo käyttöhuoneita Suomeen. Hän on kiitollinen siitä, että huumekuolemien kasvusta ja niiden ehkäisystä viimein puhutaan.
ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄKäyttöhuone voi olla vastaus jon kun ihmisen rukouksiin”, kiteyt ti yhteisöpappi Jenni Tuulensuu mielipidekirjoituksessaan Helsin gin Sanomissa. Kristillistaustaisessa Sininauhasäätiö-konsernissa työs kentelevä Tuulensuu osallistui näin huumeiden käyttöä ja käyttöhuoneita koskevaan keskusteluun.
Samassa tekstissä Tuulensuu muistutti, että käyttöhuoneita voi perustella länsimaisella sivis tyksellä. Siihen liittyy velvollisuus olla heikomman puolella silloinkin, kun halu auttaa on häilyvä.
Käyttöhuoneet ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää päihteitä terveyden huollon työntekijän valvonnassa. Ensisijainen tavoite on vähentää huumeiden käyttäjien kuo lemia ja sairauksia, mutta samalla vähenisivät muille koituvat haitat kuten se, että julkisista ti loista löytyy huumeidenkäyttövälineitä.
Käyttöhuoneet eivät poista kenenkään huu meongelmaa, mutta tekisivät huumeiden käyttä jien elämästä turvallisempaa.
– Usein keskustelemme siitä, kannattaako jo kin asia, kun se ei ratkaise koko yhtälöä. Samal la tavalla arvostellaan sitä, että joissakin yksiköis sämme saa käyttää päihteitä. Kärsimystä ja hä tää kannattaa kuitenkin aina lievittää, Tuulen suu sanoo.
JENNI TUULENSUU tekee työtään esimerkiksi asumispalveluyksikkö Pessissä Helsingin Valli lassa sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisten asumispalveluyksikössä Ruusulankadulla Töö lössä. Näissä paikoissa hän kohtaa ihmisiä, joilla on päihde- ja mielenterveysongelmia. Osa heistä on vailla kotia. Kynnys tulla kirkkoon on monel le korkea, mutta papin kanssa he puhuvat mie lellään.
– Ihmiset virittäytyvät näissä paikoissa herkästi hengelliselle taajuudelle. Koen, että minun ei tar vitse tuoda ihmisten elämään mitään vaan vahvis taa sitä, mikä heille on jo totta ja lohdullista.
Ihmiset puhuvat esimerkiksi kuolemasta, su rusta, ihmissuhteista, päihteidenkäytön seura uksista, väkivallasta ja siitä, onko juuri minulla paikka maailmassa.
– Joillakuilla on kokemus, että Jumala on hy lännyt. Pahimmillaan ihminen kysyy, mikä tä nään estää minua tappamasta itseäni.
Jenni Tuulensuu työskentelee kaikissa Sininauhasäätiökonsernin toimipaikoissa. Ruusulankadulla Töölössä sijaitsee mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumis yksikkö.Monet keskustelut liittyvät pahuuden ongel maan. Miksi toisilla on sujunut hyvin, mutta mi nulla ei? Miksi Jumala on sallinut tämän kaiken?
– Pahuuden ongelmaa ei pidä koskaan selittää nopeasti pois. Pitää sietää ihmisen syyllisyyttä.
Toisaalta keskusteluissa on myös paljon toivoa.
– Vaikka elämä on potkinut päähän, moni nä kee elämän lahjana, jossa kaiken keskellä on pal jon mieltä.
KUOLEMA ON päihteiden käyttäjien parissa tuttu vieras. Kun joku kuolee, Jenni Tuulensuu alkaa järjestää muistohetkeä asumispalveluyksikön asukkaitten ja omaisten kanssa. Samalla anne taan tärkeä viesti: kukaan ei poistu täältä noin vain, vaan häntä muistetaan.
– Olemme mahdollisuuksien mukaan yhteyk sissä omaisiin ja kutsumme heidät mukaan. Päih teiden käyttäjien suhteet omaisiin eivät ole aina yksinkertaisia. Toisinaan omaisia ei ole.
– Muistohetkessä ne, jotka ovat olleet vainajan kanssa tekemisissä, sytyttävät kynttilät.
Yhden kuolema pysäyttää hetkeksi muutkin.
– Kun joku porukasta kuolee, moni miettii, olenko minä seuraava.
Usein keskustelemme siitä, kannattaako jokin asia, kun se ei ratkaise koko yhtälöä.
JENNI TUULENSUUHUUMEIDEN KÄYTTÖHUONEISTA keskustelua Jenni Tuulensuu on seurannut sikäli kiitollisena, että huumekuolemista ja niiden ehkäisystä vih doin puhutaan. Alle 25-vuotiaiden huumekuole missa Suomi on Euroopan kärkeä.
Keskustelu on tuonut esiin myös sen, miten suhtaudumme ihmisiin, joilla on huumeongel ma. Vanhuksia ja lapsia autetaan mieluusti, mut ta huumeiden käyttäjien auttamista pitää perus tella. Edes terveydenhuollossa he eivät välttä mättä saa asiallista kohtelua.
– Huumeiden käyttöön liittyy paljon moraa lista paheksuntaa, joka liittyy myös siihen, että käyttäjät tekevät kyseenalaisia asioita ja riippu vuudesta seuraa lieveilmiöitä.
– Riippuvuus tekee ihmisistä minäkeskeisiä. Jotkut eivät enää osaa puhua korrektisti ja voivat tilansa vuoksi olla arvaamattomia. Useimmiten he vahingoittavat kuitenkin eniten itseään, Tuu lensuu sanoo.
Moni myös asettaa apua tarvitsevat vastakkain. Käyttöhuoneiden puoltaminen voi tuntua kau kaiselta, jos seuraa vierestä, kuinka vanhus ei saa apua kotiinsa. Tuulensuu kuitenkin uskoo, että auttamisen vaikutus säteilee aina laajalle. Hän on sitä mieltä, että kaikki ansaitsevat avun ja inhimil lisen kohtelun. Kultainen sääntö sopii tähänkin.
– Jumala rakastaa meitä ei-minään, ja hänen rakkautensa kohdistuu sinnekin, minne emme omilla rajallisilla silmillämme näe sen kohdis tuvan. ■
Maailmassa on pal jon vikoja. On su vaitsemattomuut ta, syrjintää, sor toa, kiusaamista, luontokatoa, il maston lämpenemistä, kulkutaute ja, valehtelua ja sotaa. Vikaa on ih misissä ja yhteiskuntien rakenteissa.
Kaikki tietävät, että maailma on viallinen. Mutta kaikki eivät ole sa maa mieltä siitä, mistä viat johtu vat tai miten ne pitäisi korjata. Kaik ki eivät ole samaa mieltä edes siitä, millainen olisi hyvä maailma.
– Natsitkin tahtoivat maailmasta paremman, sanoo dogmatiikan yli opistonlehtori Olli-Pekka Vainio Meidän näkökulmastamme nat sit edustavat perkeleellistä pahuut ta, mutta Vainio muistuttaa, että omana aikanaan he olivat suosittu ja, koska heidät nähtiin edistykselli sinä ja uudenaikaisina.
OLLI-PEKKA VAINIOTA pidetään yh tenä tämän hetken etevimmistä suo malaisista teologeista. Hän on ainoa suomalaisteologi, joka esimerkiksi on tehnyt tutkimusta Yhdysvaltain avaruushallintovirasto Nasalle.
Viime aikoina Vainio on pohtinut yhteiskunnan kahtiajakautumista ja erilaisten ääriliikkeiden suosion kas vua niin oikealla kuin vasemmalla. Miksi tuollainen kysymys edes kuu luu teologille?
– Uskonnontutkijan näkökulmas ta nykyajan poliittisissa liikkeissä on paljon uskonnosta lainattuja ele menttejä. Politiikan uskonnollistumi sen voi havaita myös silloin, kun po liittisiin johtajiin heijastetaan messiaanisia odotuksia, Vainio sanoo.
Hän viittaa esseisti Shadi Ha midiin, joka on todennut, että sel laiset julkiset käytännöt, tunteet ja odotukset, jotka liitettiin aiemmin uskontoon, ovatkin maallistumisen myötä siirtyneet politiikkaan. Tämä näkyy Vainion mukaan myös poliit tisessa kielessä.
– Kun afrikkalais amerikkalainen George Floyd kuoli valkoisen polii simiehen tukehduttamana, Yhdys
valtain edustajainhuoneen puhe mies Nancy Pelosi kiitti Floydia sii tä, että tämä oli uhrannut henkensä oikeudenmukaisuuden vuoksi. Pe losi yritti siis antaa kauhealle tapah tumalle positiivisen merkityksen ku vaamalla Floydin eräänlaisena kris tuksena. Tämä tuskin olisi ollut Floydin itsensä tulkinta tapahtuneesta.
MIKSI ÄÄRILIIKKEET nostavat pää tään nyt, kun meillä sodan ja siitä seuranneen ruoka ja energiakriisin vuoksi olisi muutenkin vaikeaa?
– Juuri siksi. Tavallisesti ääriajat telu koskee vain muutamaa pro senttia väestöstä, mutta jos ajat ovat huonot, sellainen näyttää val tavirtaistuvan. Tällöin myös jako meihin ja muihin korostuu. Toisis ta on helppo ajatella vaikka mitä kauheuksia, mutta omassa porukas sa on vaikea nähdä mitään väärää, Olli Pekka Vainio sanoo.
Kristillisessä yhtenäiskulttuuris sa ajateltiin, että pahuus maailmas sa on synnin seurausta. Syntipuhe myös demokratisoi pahuutta siten, ettei kukaan voinut olla täysin puh das. Ratkaisuksi ongelmaan ei kel vannut muu kuin ihmisen ulkopuo lelta tuleva Jumalan rakkaus. Sen sijaan siellä, missä kristinusko me nettää vetovoimansa ja Jumala lak kaa olemasta, pelastus ei voi enää tulla ihmisen ulkopuolelta.
– Perinteisessä kristillisyydessä suhtauduttiin nihkeästi siihen, et tä ihminen tässä ajassa jalostuisi pa remmaksi ja kykenisi muuttamaan maailmaa ainakaan kovin nopeas ti. Lopullinen oikeudenmukaisuus jätettiin Jumalalle. Maallistunees sa pelastuskertomuksessa taas ei ole tuonpuoleisuutta, jossa lopullinen oikeudenmukaisuus voisi toteutua. Tällöin pelastus jää kokonaan ihmi sen vastuulle, ja hänelle syntyy mo raalinen pakko tuoda taivas maan päälle, Vainio sanoo.
Tämä ei ole ihan pikku juttu, sillä Vainion mielestä tässä on jopa fasis min siemen.
– Kun huomataan, että ikävä kyl lä ihmiset eivät saakaan aikaan radi
kaalia muutosta, johtopäätös on, et tä ihmisluonnossa itsessään on jota kin vikaa ja sitä pitää muuttaa, Vai nio sanoo.
Hän viittaa brittiläisen moraalifi losofin R.M. Haren määritelmään, jonka mukaan fasisti on henkilö, joka haluaa pakottaa kaikki muut
omaksumaan sen, mitä hän itse pi tää hyvänä.
– Fasistien koviin keinoihin ovat kuuluneet eugeniikka tai kansan
murhat, joissa vääränlaiset ihmiset on hävitetty. Samaa fasistista mie lenlaatua edustaa on myös peh meämpi tapa esimerkiksi kontrolloi da julkista tilaa ja sitä, mitä saa sa noa ja ajatella, Vainio sanoo.
MYÖS KRISTINUSKON historia tun tee lukuisia sellaisia lakihenkisyy den kausia, jotka ovat olleet puh dasta fasismia. Joka kerta ongelmat näyttävät alkavan siitä, kun joku ryhtyy pakkokeinoin muuttamaan maailmaa omien ihanteidensa mu kaiseksi.
– Ihminen on aina ymmärtänyt, että nykyhetken ja sen välillä, mil lainen maailman pitäisi olla, on kui lu. Maailmanparantamisen taustalla olevat epäkohdat ovat täysin todelli sia. Ongelma syntyy siitä, miten tä tä kuilua on yritetty kuroa umpeen, Olli-Pekka Vainio sanoo.
Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen.
Viihtyisissä tiloissa saat tarpeitasi vastaavaa tukea. Asukkaidemme käytössä ovat monipuoliset palvelut sekä arkea tukeva turvateknologia. Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu ympäristövaikutukset.
Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi
”Vaikka yrittäisin tehdä kuinka täydellisen hyvän teon, sillä luultavasti on myös haittavaikutuksia.
Hänen mielestään kristillinen sa noma muistuttaa meitä jatkuvas ti siitä, että vaikka kuinka pyrittäi siin hyvään, ihminen on aina epä täydellinen.
– Mitä tahansa hyvää tavoittelen kin, sen hintana on aina jokin uh raus tai jokin, millä voi olla kiel teinen vaikutus. Harva asia on yk siselitteisen hyvä tai paha. Vaikka yrittäisin tehdä kuinka täydelli sen hyvän teon, sillä luultavasti on myös haittavaikutuksia, Vainio sanoo.
Oikein ymmärrettynä Vainion eräänlainen ”kristillinen pessimis mi” voi olla vastalääkettä fasismin myrkkyyn. Mutta eikö jo ole vaa ra, että pessimismistä tulee teko syy vältellä hyviä tekoja? Miten voi daan välttyä kyynisyydeltä ja katke ruudelta?
– Kristityn on koko ajan tehtävä parannusta siitä, mikä on pahaa. Sa maan aikaan kristityn velvollisuus on olla kiitollinen kaikesta hyvästä. Elämme koko ajan katkeruuden ja kiitollisuuden veitsenterällä. ■
Saga-palvelutalot tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille. Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme räätälöidään tarpeidesi mukaan. Säännöllinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme tuo iloa ja energiaa arkeen. Tule tutustumaan pääkaupunkiseudun taloihin keskiviikkokierroksille klo 13, tai varaa yksityisesittelyaika. Talomme sijaitsevat Ala-Malmilla, Veräjämäessä, Munkkiniemessä, Meilahdessa ja Tikkurilassa.
Tervetuloa ihastumaan! maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi sagacare.fi/uusikoti
Jätä meille yhteystietosi, niin saat ensimmäisten joukossa lisätietoa, kun ennakkomarkkinointi alkaa: wilhelmiina@wilhelmiina.fi
Työurallaan Olli-Pekka Vainio on luennoinut muun muassa Yhdys valtain avaruushallinto virasto Nasan tutkijoille.
astrobiologian
kunnallisia vaikutuksia tutkineessa ryhmässä.
Kati Hiltunen ja Tuomas Laasanen sinetöivät pitkän suhteensa rennossa Hääyö-tapahtumassa. Sinituuli Untamala ja Valdemar Artte halusivat kaikki läheiset ihmiset koolle juhlimaan hääpäiväänsä.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT JANI LAUKKANEN
”Naimisiinmeno osoittaa muille, että on sitoutunut toiseen”
Sataisiko vettä vai kävisikö niin hyvä tuuri, että aurinko paistaisi?
Tuomas Laasanen, 38, vilkuili sää tiedotusta tiuhaan tahtiin.
Samana iltana hänet ja Kati Hiltu nen, 40, vihittiin Haagan seurakun nan ensimmäisessä Hääyö-tapahtumassa Alppi ruusupuistossa auringon paisteessa ja atsaleoi den tuoksussa.
– Säätä sai jännittää ihan viimeiseen asti. Toi saalta se saattoi olla ihan hyvä, koska sitten ei tarvinnut jännittää niin paljon itse tapahtumaa, Tuomas sanoo.
Kati ja Tuomas olivat tapahtuman ensimmäi nen vihkipari, ja heidät vihki Haagan seurakun nan vs. kirkkoherra Mari Mattsson. Kesäkuus sa järjestetyssä Hääyö-tapahtumassa vihittiin yh deksän paria. Lisäksi kaksi paria siunattiin ja yksi aviopari uudisti vihkivalansa.
Vihkitilaisuus alkoi kuudelta, ja jo puolen tun nin päästä Kati ja Tuomas seurueineen olivat hörppimässä seurakunnan tarjoamaa kahvia ja syömässä hääkakkua.
– Odotimme rentoja, meidän näköisiä juhlia, ja sellaiset me saimme, Kati sanoo.
– Hääyössä oli viehkeää kotikutoisuutta. Ta pahtumassa oli pieniä kivoja yllätyksiä kuten se, että häämusiikin soitti hanuristi, Kati kertoo.
Jokainen hääpari sai kutsua vieraakseen kuu si henkilöä. Katin ja Tuomaksen kutsuvieraina olivat kummankin äidit, yksi ystäväpariskunta ja vihkiparin 12-vuotias lapsi, Altti Laasanen Vihkitilaisuuden jälkeen Kati ja Tuomas läh tivät Altin ja äitiensä kanssa juhlimaan häitä ra vintolaan. Sieltä mummot veivät Altin kotiin ja vihkipari suuntasi hotelliin viettämään hää yötä.
– Meille oli juhlaa, että saimme olla kerrankin kahdestaan, Kati sanoo.
Bileisiin oli kutsuttu myös Kati, joka tuli pai kalle Helsingistä vierailulla olevan ystävänsä kanssa. Kumpikaan ei tuntenut entuudestaan juhlien järjestäjää eikä Tuomasta.
– Bileiden paras paikka on aina keittiö. Siellä aloimme jutella Katin kanssa. Myöhemmin läh dimme jatkoille isolla porukalla, Tuomas kertoo.
Seuraavana aamuna Tuomas lähti töihin Katin luota, mutta numeroita ei tuossa vaiheessa vie lä vaihdettu.
– Näimme seuraavalla viikolla bussissa ja jat koimme juttelua. Siitä se sitten lähti, Kati sanoo.
Puolitoista vuotta myöhemmin Kati muutti ta varansa Tuomaksen luo. Yhteinen arki sujui mu kavasti. Iltaisin he katsoivat läpi Tuomaksen laa jaa tv-sarjakokoelmaa ja kävivät yhdessä suoma laisten indie-artistien keikoilla.
Sitten syntyi Altti.
Perheen perustamisen myötä Kati alkoi haaveil la yhteisestä sukunimestä ja naimisiinmenosta.
Tuomas oli vasta saanut opintonsa valmiiksi ja Kati halusi jatkaa opiskeluja. Häiden järjestämi seen ei tuntunut löytyvän voimia eikä rahaa.
– Ajattelimme silloin, että menemme naimisiin, kun pystymme järjestää kunnon juhlat, Kati sanoo.
VUONNA 2007 Kati ja Tuomas opiskelivat viestin tää Porissa.
Eräänä maaliskuisena iltana Tuomaksen opis kelukaveri järjesti kotibileet.
MAALISKUUSSA Kati ja Tuomas lähtivät häämessuille kiertelemään. Sieltä löytyivät mieluisat sormukset ja oivallus, ettei kum pikaan oikeasti halunnut ”kunnon häitä”.
”
Olen kasvanut siihen, että kaste, rippi ja vihkiminen ovat perinteitä, joita viedään eteenpäin.
KATI HILTUNEN, KEVÄTMORSIAN
Kati Hiltunen ja Tuomas Laasanen odottavat tulevaisuudelta yhtä hyvää arkea kuin se on ollut tähänkin asti.
– Messuilla oli ilmapallo- ja jääesitteli jöitä sekä mahdollisuuksia muokata aina kin 100 eri asiaa sopiviksi omiin häihin. Kumpikaan meistä ei taida olla sellainen, Tuo mas sanoo.
Toukokuussa Kati kuuli Puotilan seurakunnan Tahdon-illassa Haagan Alppiruusupuistossa jär jestettävästä Hääyö-tapahtumasta. Hän sai Tuo maksen innostumaan asiasta.
– Kun ihmiset haluavat helpot häät, mennään usein maistraattiin. Minulle Hääyössä oli enem män juhlavuutta, ja oli ihanaa saada vihkitilai suus kirkollisella kaavalla, Kati sanoo.
– Vihkipappimme kertoi, että monet eivät ha lua sormusvaloja, mutta minusta oli kiva, että saimme ne mukaan kaavaan. Halusin, ettei vih kiminen ole vain oikeudellinen toimenpide vaan oikeasti juhlatilaisuus, Kati sanoo.
Katille kirkolliset perinteet ovat isoissa elämän muutoskohdissa tärkeitä, vaikkei kristillisyys ole elämää määrittävä tekijä.
– Olen kasvanut siihen, että kaste, rippi ja vih kiminen ovat perinteitä, joita viedään eteenpäin, Kati sanoo.
Altin syntyessä perheen yhteinen sukunimi tuntui Katista tärkeältä, mutta nyt hän ei enää halunnutkaan vaihtaa nimeään.
– Makustelin sitä pitkään, mutta olemme ol leet perhe jo niin kauan omilla nimillämme, ettei se enää tuntunut tarpeelliselta.
Tuomas ei missään vaiheessa ole pohtinut su kunimensä vaihtamista.
Sekä Kati että Tuomas ovat kasvaneet perin teisessä ydinperheessä. Vaikka naimisiinmeno ei ollut kummallekaan pakollinen etappi elämässä, se tuntui kummastakin merkitykselliseltä.
– Kai naimisiinmenolla haluaa osoittaa myös muille olevansa sitoutunut johonkuhun ihmi seen, Kati sanoo.
– Avioliitto on traditio, joka ei kuulu pelkäs tään suomalaiseen kulttuuriin. Kun kertoo ole vansa naimisissa, kaikkialla tiedetään suurin piir tein, mitä se tarkoittaa. Avioliitto on tietenkin myös taloudellinen sitoumus, Tuomas sanoo.
TULEVAISUUDEN HAAVEET liittyvät yhteiseen ar keen. Toiveissa on, että se sujuisi yhtä mukavas ti kuin tähän asti.
– Riitaa tulee aika vähän, koska olemme molemmat joustavia. Kumpikaan ei tykkää siivota, ja siitä saattaa tulla sanomista, Kati sanoo.
Tv-sarjojen katsominen on säilynyt yhteisenä harrastuksena. Haastatteluhetkellä meneillään oli Netflixin Better call Saul -sarja. Myös konser teissa käyminen on edelleen mukavaa.
– Kumpikin mummo asuu kaukana, ja vasta nyt Altti alkaa olla sen ikäinen, että pääsemme taas liikkumaan kahdestaan.
Naimisiinmeno ei ole tuonut Tuomaksen ja Katin arkeen muutoksia. Tuomaksen työpaikal la hänen henkilökohtainen elämänsä ja siviilisää tynsä herättävät kiinnostusta.
Tuomas työskentelee nykyään varhaiskasva tuksen opettajana päiväkodissa.
– Lapset kysyvät joskus, että olenko naimisis sa. Aiemmin kerroin, että olen kihloissa ja minul la on avopuoliso. Lapsille se oli kuin olisin puhu nut vierasta kieltä.
– Luulen, että nyt on helpompaa, koska voin kertoa, että minulla on vaimo, Tuomas sanoo.
Haagan seurakunnan Hääyö-tapahtuma järjestettiin kesäkuussa Haagan Alppiruusupuistossa. Kati Hiltunen ja Tuomas Laasanen olivat illan ensimmäinen hääpari. Kuvassa sulhasen äiti Helena Laasanen (vas.), morsiamen äiti Tellervo Hiltunen, Altti Laasanen, morsian Kati Hiltunen ja sulhanen Tuomas Laasanen.Työkaverit, ystävät ja pariskunta. Suhde eteni nopeasti kahden viikon aikana.
– Ei se ihan ollut rakkautta ensisilmäyksellä, mutta melkein, Valdemar Artte, 32, sanoo.
Valdemar ja Sinituuli Untamala, 28, tapasi vat toisensa vuonna 2016 Oulunkylän seurakun nan joulukonsertissa, jossa kumpikin työskente li vahtimestarina.
– Aloimme tapailla ja punnitsimme, haluam meko lähteä suhteeseen, koska Sinituuli oli Hel singissä vain muutaman viikon, Valdemar kertoo.
Sinituuli opiskeli kansainvälistä politiikkaa Skotlannissa. Valdemar opiskeli teologiaa Helsin gin yliopistossa.
– Sitten ajattelimme, että let’s go with the flow ja katsotaan, mitä tästä tulee, Sinituuli kertoo.
Tammikuussa Sinituuli palasi Skotlantiin jat kamaan opintojaan.
Avioliitto ja häät merkitsevät minulle sitä, että saamme juhlia läheistemme kanssa sitä, että olemme löytäneet toisemme.
SINITUULI UNTAMALA, SYYSMORSIAN
Pari puhui Facetimessa päivittäin.
– Meillä oli aika syvällisiä keskusteluja. Jos oli simme olleet samassa paikassa, olisimme eh kä tehneet enemmän asioita, mutta kun oli vain etäyhteys, tuli juteltua kaikesta, Sinituuli sanoo.
Ennen koronaa ja Brexitiä matkustaminen Skotlantiin oli vielä kohtalaisen edullista ja help poa. Valdemar kävi Sinituulin luona pari kertaa lukukaudessa. Sinituuli kävi Suomessa jouluisin ja kesällä.
– Alussa oli vaikeita tilanteita, kun sinä lähdit tai minä lähdin. Kyllä siinä tuli mietittyä, onko tä mä kaiken arvoista, Valdemar sanoo.
– Aiemmin lentokentällä oli ollut aina hyvä fii lis. Sitten niistä tuli jäähyväisten jättöpaikkoja, ja tuntui aina, että halusin vain nopeasti pois sieltä, Sinituuli sanoo.
NAIMISIINMENOSTA PARI oli puhunut jo oikeas taan siitä asti, kun Sinituuli muutti Skotlannista takaisin Suomeen.
Valdemar kosi Sinituulia ruskaretkellä Lapissa 17.9.2021. Tasan vuotta myöhemmin he menivät naimisiin Töölön kirkossa.
Kirkkoon kokoontui noin 80 läheisintä suku laista ja ystävää. Parin vihki Sinituulin lapsuu denperheen ystävä Riitta-Leena Sihvola
Vieraita oli tullut paikalle myös ulkomailta ja niinpä pappi piti osan vihkipuheesta englanniksi, osan suomeksi.
Vihkiparille sydämen asioita ovat kaikkien ih misten tasa-arvoinen kohtelu, oikeudenmukai
suus ja lähimmäisenrakkaus. Parin yhteiset arvot kuuluivat vihkipuheessa, jossa pappi luki raama tuntekstin Kirjeestä kolossalaisille. Siinä kehote taan anteeksiantoon, keskinäiseen ymmärryk seen ja rakkauteen.
Vihkitilaisuuden jälkeen hääseurue siirtyi Apollonkadun pysäkille, josta tilausraitiovaunu vei heidät juhlapaikalle Uunisaareen.
VAIKKA SINITUULI ja Valdemar ovat kumpikin ai na ajatelleet menevänsä naimisiin, itseisarvo se ei ole kummallekaan.
– Olen aina ajatellut, että olisi kiva mennä nai misiin, mutta tiedostan, että hyvää elämää voi elää myös ilman parisuhdetta, Sinituuli sanoo.
– Ihmiset voivat rakastaa samalla lailla, vaik keivät olisi naimisissa. Esimerkiksi yhteinen lap si on paljon suurempi sitoumus kuin avioliitto, Valdemar sanoo.
– Joillekuille avioliitto on menettänyt mer kityksensä ehkä siksi, että ihmiset eroavat niin paljon, mutta itse olen ajatellut, että kun löy dän oikean ihmisen, haluan naimisiin, Valdemar sanoo.
Myös hääjuhlan järjestäminen tuntui molem mista merkitykselliseltä.
– Avioliitto ja häät merkitsevät minulle sitä, et tä saamme juhlia läheistemme kanssa sitä, että olemme löytäneet toisemme, Sinituuli sanoo.
– Häät ovat hauska perhejuhla, jossa kohtaa vat sellaisetkin ihmiset, jotka eivät välttämättä muuten olisi kohdanneet, Valdemar sanoo.
PARILLE OLI TÄRKEÄÄ huolehtia hääbudjetis ta itse.
– Se, että halusimme maksaa kaiken it se, alleviivaa, että tilaisuus oli meidän nä köisemme, Valdemar sanoo.
Valdemar Artte ja Sinituuli Untamala menivät naimisiin tasan vuosi kihlauksen jälkeen.– Se myös kuvastaa meitä ihmisinä. Olemme siinä mielessä realistisia, että olemme säästäneet juhlaan emmekä lai noittaneet sitä hirveillä summilla, Valdemar sanoo.
HÄIDEN JÄLKEEN NUORIPARI lähti häämatkal le Floridaan, jossa Sinituuli asui lapsena isänsä työn vuoksi.
– Siellä on aktiivinen suomalaisyhteisö, ja van hempieni kautta tiesin, että siellä asuu edelleen samoja ihmisiä kuin silloin, Sinituuli sanoo.
Tulevaisuuden haaveissa on elää yhdessä hy vää arkea.
– Katsomme vuosi kerrallaan. Nautimme nyt työssäkäyvien ihmisten elämästä. Me emme haa veile lottovoitosta emmekä maailmanympärimat kasta, vaan tavallinen arki on kivaa, Sinituuli sa noo.
Syksyllä perhe saattaa kasvaa koiranpennul la. Koiran hankkimista Sinituuli ja Valdemar ovat suunnitelleet jo pitkään.
– Meillä oli hamsteri, jolla harjoittelimme lem mikin omistamista, Sinituuli kertoo.
Yhteistuumin on päätetty, että uusi tulokas on uros ja mäyräkoira. Nimikin on jo sovittuna.
– Siitä tulee Risto. Se on sopiva ja ytimekäs ni mi koiralle, Sinituuli sanoo. ■
Merkitystä ja sisältöä tuottava instituutio Vaikka vuosi vuodelta yhä harvempi astelee avioon, avioliittoinstituutio ei ole tuhon partaalla.
– Avioliiton katoamista on povattu ja pelätty jo yli sadan vuoden ajan, sanoo Itä-Suomen yliopiston so siologian apulaisprofessori Anna-Maija Castrén
Hän on tutkinut avioitumista ja häitä sekä perhe- ja sukulaisuussuhteita Suomessa.
Vielä 1960-luvulle saakka avioituminen kuului ih misen elämänkaareen yhtä kiinteästi kuin työnteko ja oman elannon hankkiminen. Muita kunniallisia vaihto ehtoja parisuhteelle ei ollut.
Vanhoillisia uskonnollisia yhteisöjä lukuun otta matta ei suomalaisessa yhteiskunnassa naimisiinme novelvoitetta enää ole.
– Nykyään avioituminen on haluttu ja valittu teko. Avioliitto on instituutio, joka tuottaa elämään merki tystä ja sisältöä, Castrén sanoo.
Monilla naimisiin menevillä on takana useita ihmis suhteita, joissa on myös saatettu asua yhdessä.
– Avioliitolla osoitetaan muille sitoutumista. Se on tapa näyttää, että juuri tämä suhde on erityinen, AnnaMaija Castrén sanoo.
Erilaisia parisuhde- ja perhemuotoja löytyy yhteis kunnasta paljon. Avioliitolle on siis vaihtoehtoja.
Avioitumisiässä olevat kolmekymppiset ovat elä neet hyvin monenlaisissa perheissä, kuten yksinhuol tajaperheissä tai kahden äidin perheissä, ja heidän perhekäsityksensä voi olla hyvin erilainen kuin aiem milla sukupolvilla.
– Avioliitto ei ole heille välttämättä olennainen asia perheen perustamisessa.
Vallalla on myös romanttisen rakkauden ideaali. Pari suhteelle asetetaan kovia odotuksia. Suhteelta odote taan intohimoista rakkautta, jossa puoliso on paras ys tävä, joka ei petä koskaan.
– Avioliitto nähdään siinä rinnalla helposti vain muodollisuutena. Se voi näyttäytyä jopa romanttisen rakkauden irvikuvana, Anna-Maija Castrén sanoo.
– Monet vieroksuvat myös hössötystä ja kulutus keskeisyyttä, joka häihin usein liitetään.
Tutkimusta siitä, onko avioliitto yhtä suosittua sa maa sukupuolta olevien suhteissa kuin heterosuhteis sa, ei toistaiseksi ole.
Sen sijaan tutkimukset osoittavat, että koulutusta so on yhteydessä avioitusmisintoon.
– On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, tuleeko avioliitosta tulevaisuudessa etenkin hyväosaisten ja korkeasti koulutettujen tapa järjestää ihmissuhteensa.
Sinituuli Untamalan ja Valdemar Artten suhde alkoi etäsuhteena, mutta pari ryhtyi suunnittelemaan naimisiinmenoa hyvin nopeasti.
Ulkopuolisuuden tunne ja auktoriteettikammo ovat seuranneet Kai Sadinmaata lapsuudesta saakka. Niiden vuoksi sopeutuminen kirkolliseen vallankäyttöön on ollut hänelle hankalaa.
TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALAMiltä näyttää kapinallinen? Täs sä teille olisi lähemmäs kuusikymppinen mies, joka talsii porvarillisuutta ja perinteitä huokuvassa Munkkiniemessä pukeutuneena pappalippik seen ja anoppinsa vanhaan punaiseen sadetak kiin.
Mies on Kai Sadinmaa, joka edesottamuksil laan on hämmentänyt ja suututtanut kirkkokan saa parinkymmenen vuoden ajan. Viime vuonna seurattiin tapahtumaketjua, joka päättyi siihen, että Sadinmaa riisuutui Helsingin tuomiokapitu lin eteisessä alushoususilleen. Hän viikkasi pa pin kaftaanin reppuunsa, laittoi liperit ystävänsä Lassi Alhorinteen Bobik koiran kaulaan ja pu keutui sitten siviilivaatteisiinsa.
Sadinmaa oli juuri saanut kuulla, että Hel singin tuomiokapituli oli vienyt häneltä pappisoikeudet, koska hänen katsottiin toimineen kir kon tunnustuksen ja pappislupauksen vastaises ti. Hän oli muun muassa kehottanut ihmisiä ja kamaan ehtoollista toisilleen ilman pappeja sekä hylkäämään piispat hengellisinä paimeninaan.
Sadinmaan mielestä todellinen syy päätök seen oli piispa Teemu Laajasalon loukkaantu nut ego, jota hänen toimintansa haastoi liikaa.
Jo aiemmin Sadinmaa oli pidätetty virasta puoleksi vuodeksi ja hänelle oli annettu mahdol lisuus perua lausuntonsa. Sitä hän ei tehnyt.
– Ymmärrän, että tuomiokapituli oli siinä puun ja kuoren välissä. Itse koin, että minua nöy ryytettiin ja yritettiin laittaa polvilleni. Siihen en suostunut.
– Vein protestini loppuun saakka, koska halu sin paljastaa, millainen valtajärjestelmä kirkko on ja miten se toimii. Se suojelee itseään ja johta jiaan ja uhraa muut.
NYT KAI SADINMAA arvioi, että se, mitä tapahtui, oli loppujen lopuksi väistämätöntä ja kohtalon omaista.
– Olihan se ristiriitaista: halusin olla pappi ja samaan aikaan halusin, että minut erotettaisiin.
Pappeus oli pitkään ollut minulle sekä siunaus että suuri taakka. En ole koskaan osannut levätä siinä enkä ajatellut olevani eläkevirassa.
Sadinmaa sanoo, että hänessä ovat alusta as ti kamppailleet keskenään taiteilijuus ja pappeus. Taiteilija on hänen mukaansa profeetta, jonka on pyrittävä annettujen totuuksien murtamiseen. Sen yhteensovittaminen pappeuden kanssa alkoi tuntua yhä mahdottomammalta.
– Jossain vaiheessa ajattelin idealistisesti, että papin pitäisi olla se profeetta. Mutta eihän se to dellisuudessa mene niin. Ei sellaista voi tehdä, jos on kirkon kaltaisen instituution palveluksessa.
Jo ennen Teemu Laajasalon piispakautta Sa dinmaa tunnettiin kirkon kriitikkona ja vastaran nankiiskenä, joka toi näkemyksiään esiin usein performanssin keinoin. Hän on esimerkiksi is tunut jalkapuussa tuomiokapitulin edessä ja tei pannut Helsingin tuomiokirkon oveen teesinsä kirkon uudistamiseksi.
Auktoriteettien kanssa Sadinmaa kertoo ol leensa napit vastakkain oikeastaan aina – niin kä vi jo hänen ensimmäisessä pätkätyöpaikassaan pappina. Hän epäilee auktoriteettikammon juon tavan juurensa lapsuudenperheestä, jota hallitsi autoritaarinen ja äkkipikainen poliisi isä.
Kai Sadinmaa, 58, on Helsingissä asuva kirjailija ja teologian maisteri. Hänet vihittiin evankelis-luterilaisen kirkon papiksi pyhäinpäivänä 1994. Pappisoikeutensa hän menetti elokuussa 2021.
Sadinmaan tuore kirja Tinkimätön kuolemaan saakka (Bazar) punoo toisiinsa Sadinmaan oman ja aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen elämäntarinan.
On aika sijoiltaan. Miksi synnyinkään sitä raiteilleen taas vääntämään? (William Shakespeare: Hamlet)
– Koulussa menin haastamaan kiusaajia ja saa toin saada turpaankin. Yläasteen alussa jouduin sitten kaveriporukan hylkäämäksi. Se oli tosi traumaattinen juttu, jonka jälkeen minun on ol lut vaikea luottaa siihen, että voin olla jonkin yh teisön jäsen. Kyllä se on näkynyt suhteessa kirk koonkin.
– Nuorena pelastukseni oli jalkapallo. Kentällä olin aivan pelkäämätön ja joukkueen keskushah mo, kapteeni ja kaikkea.
ON PAKKO KYSYÄ, miten Kai Sadinmaasta tuli pappi. Senkin tarinan voi aloittaa monesta koh taa, vaikka jo lapsuudesta. Viisilapsisen tornio laisperheen kuopus kuvailee itseään perhejee sukseksi, joka piti huolta alkoholistiäidistä ja yrit ti suojella perheen tavaroita varastelevalta iso veljeltä.
Lapsuudestaan asti Sadinmaa on kantanut hä peää, jonka käsittelemiseen on tarvinnut aikuise na terapiaa.
– Olen jäljittänyt häpeäntunteeni varhaislap suuteen, äitiin ja siihen katseeseen, jota en eh kä häneltä saanut. Äiti oli traumatisoitunut oman sukutaustansa vuoksi: hän oli avioton lapsi, mikä oli perheessä tabu. Tunsin ja koin äidin häpeän ja ulkopuolisuuden.
– Äiti oli hyvin tarvitseva ihminen. Hän kyllä puhui paljon rakkaudesta, mutta en tuntenut saa vani sitä häneltä. Ennemminkin kyse oli siitä, että hän tarvitsi rakkautta, imi sitä. Tällaisia varhaisen vuorovaikutussuhteen häiriöitä on hirveän vaikea
”
Pappeus oli pitkään ollut minulle sekä siunaus että taakka.
korjata, vaikka kuinka kävisi terapiassa. Sitä on jollain tavoin haavoittunut koko elämänsä.
Parikymppisenä Sadinmaa oli jättänyt armei jan kesken ja suoritti siviilipalvelusta. Elämä tun tui raskaalta, hän oli ahdistunut ja itsemurhakin pyöri mielessä.
Hänellä oli aikoinaan koulusta saatu pieni Uusi testamentti, ja sitä hän alkoi lukea, vaikka epäi leekin nyt, ettei hän siitä paljoa ymmärtänyt. Hän alkoi myös käydä helluntaiseurakunnan ti laisuuksissa erään sivarikaverinsa kanssa.
– Eräänä päivänä istuin Torniossa puistos sa. Yhtäkkiä kaikki alkoi säteillä. Katsoin jota kin puuta ja se hehkui. Tajusin, ettei se ollut mi
kään satunnainen puu vaan yksilö täynnä mer kitystä. Tämä sama tunne levisi kaikkeen ja kaikkiin. Ahdistukseni ja pelkoni poistuivat. Nu kuin hyvin varmaan ensimmäistä kertaa elämäs säni.
Mystinen kokemus ei ollut mikään hetkellinen väläys, vaan Sadinmaa arvioi sen kestäneen viik koja. Tuon ajan hän tunsi olevansa täydellisessä sopusoinnussa kaiken kanssa.
– Minulle tuo kokemus osoitti, että tämän to dellisuuden perimmäinen ja kantava voima on rakkaus. Se oli pelastukseni, uskon kivijalka, joka elää minussa edelleen. Se on se palo, joka on vie nyt minua myös taistelupositioon. Koen, että mi
nua on kannettu tähän päivään saakka. Kyllä täs sä selvitään.
– Enää minun ei olisi mitenkään mahdollis ta olla ateisti. Koin, että verho tämän maailman ja transsendenssin välillä murtui ja pääsin näke mään toiselle puolelle.
Kokemuksensa jälkeen Sadinmaa halusi ym märtää, mistä kristinuskosta on kyse. Hän pyr ki opiskelemaan teologiaa. Pari vuotta opintojen aloittamisen jälkeen hän liittyi takaisin luterilai seen kirkkoon, josta oli eronnut 18-vuotiaana.
– En muista, että olisin silloin liiemmin suun nitellut papiksi ryhtymistä. Minä vain ajauduin siihen.
VIIME SYKSYNÄ Kai Sadinmaan elämä muuttui pappeuden menettämisen myötä muutenkin. Hän oli perheineen asunut pitkään Kalliossa kir kon naapurissa ja lähellä seurakuntayhtymän vi rastoa. Kun kotiovesta lähti, törmäsi lähes aina kirkon porukoihin. Sitä hän ei enää jaksanut. Per he muutti Munkkiniemeen. Kirkostakin Sadinmaa erosi muutaman kuukauden miettimisen jälkeen.
Kuluneen vuoden aikana Sadinmaa on kul jeskellut pohjoisen metsissä, lukenut uudelleen Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljeksiä ja ennen kaikkea kirjoittanut. Hänen neljäs kirjan sa Tinkimätön kuolemaan saakka on juuri ilmes tynyt. Alun perin sen piti olla kirja aseistakiel täytyjä Arndt Pekurisesta, jonka elämäntari naa Sadinmaa alkoi selvitellä työskennellessään hautausmaapappina Malmilla.
Myös Arndt Pekurisen tarinassa on monia käänteitä. Vuonna 1924 hän kieltäytyi menemäs tä kutsuntoihin eettisen vakaumuksensa vuoksi ja alkoi aktiivisesti ajaa rauhan asiaa. Sen jälkeen seurasivat vankeustuomio, nälkälakko ja joutu minen Lapuan liikkeen muiluttamaksi. Pekurisen tapaus herätti kansainvälistä huomiota, ja muun muassa Albert Einstein allekirjoitti vetoomuk sen hänen puolestaan. Pitkälti Pekurisen ansiona pidetään Suomen ensimmäisen siviilipalveluslain säätämistä vuonna 1931.
Talvisodan alkaessa Pekurinen joutui vanki laan, kunnes hänet parin vuoden kuluttua velvoi tettiin rintamalle. Kun Pekurinen kieltäytyi, hä net määrättiin teloitettavaksi. Hänen kohtalonsa oli poikkeuksellinen, sillä normaalisti aseistakiel täytyjät pantiin vankilaan tai huoltotehtäviin.
– Samastun Pekuriseen. Koen hänet sielunvel jeksi ja peiliksi, vaikka tietenkään teloittamista ja pappeudesta erottamista ei voi verrata toisiinsa, Sadinmaa sanoo.
– Voi sanoa, että Pekurinen oli marttyyri, sa nan alkuperäisessä merkityksessä. Marttyyri han tarkoittaa todistajaa. Pekurinen todisti siitä maailmasta, jossa ei tarvita aseita. Hän oli harras kristitty, jolle usko antoi rohkeutta toimia.
Vaikka Sadinmaa kulki kirjaa tehdessään Pe kurisen jäljillä Helsingissä, Pohjanmaalla ja Kai nuussa itärajan tuntumassa, hän joutui kirjoitus työnsä edetessä huomaamaan, että kirja kertoo enemmän hänestä itsestään. Ei pelkästään pää tymisestä kirkon ulkopuolelle vaan myös hänen lapsuudestaan, suvustaan ja avioliitostaankin.
– Entä jos tämä ei ole kauno- vaan kaunakirjal lisuutta? Onhan tässä kostamisen meininki. Lyön tosi lujaa joitakin tyyppejä, ihan nimeltä maini ten. Ehkä sitä hiukan tasapainottaa se, että olen tiukka myös itseäni kohtaan ja paljastan hyvin henkilökohtaisiakin juttuja. ■
Tiivis yhdessäolo ikätovereiden kanssa lähentää suhteita rippikoulussa. Osa nuorista kiinnostuu kristinuskosta, joku noituudesta.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN”
Oli nastaa. Sain ski disti uuden näkökul man kristinuskoon ja tälleen, mutta hel vetti ahdistaa.”
Näin 15-vuotias poika vastasi Kirkko ja kaupungin rippikoulukyselyyn, johon osallistui lähes kaksisataa eri-ikäistä lukijaa. Tämä artikkeli keskittyy nuorten ko kemuksiin.
”En olisi odottanut, että nautin niin paljon. Viimeisenä iltana jopa itkin.” Tyttö, 15
”Ylitti kaikki odotukset.” Tyttö, 15
”Kokemus tuotti rohkeutta ysi luokkaan.” Poika, 14
”Se oli kasvattavaa ja tosi haus kaa, vaikka siellä olikin joitain stres saavia kokemuksia.” Tyttö, 15
”Pääsin kokemaan teinin elä mää.” Tyttö, 16
”En olisi halunnut lähteä rip pikoulusta pois vaan olla lisää. Se merkitsi turvapaikkaa, jossa oli mu kava olla.” Tyttö, 15
”Kokemus oli unohtumaton ja ai nutlaatuinen. Se merkitsi minulle henkistä ja fyysistä kasvua.” Muun sukupuolinen, 16
Kehut ovat linjassa vuosittain uusittavan valtakunnallisen rippi koulukyselyn hyvien tulosten kans sa. Viime vuonna nuoret antoivat rippikoululle kiitettävän arvosanan: siellä sai olla oma itsensä, nuoret kokivat tulleensa kuulluiksi ja ripari tuntui turvalliselta ja hauskalta.
HELSINKILÄINEN Helmiina Sippola, 15, lähti rippikouluun epäilevin mie lin. Perillä odotti oli körttien draa maripari Aholansaaressa, Kuopios sa. Körttiläisyys eli herännäisyys on evankelis-luterilaisen kirkon herä tysliike.
Sippola kertoi Kirkko ja kaupun gin riparikyselyssä havainneensa leirillä, että ”kristinuskon ei tarvi ol la niin kamalaa ja pakottavaa kuin etukäteen ajattelin”.
– Tuli positiivisena yllätyksenä, miten liberaalia körttiläisyys on esi merkiksi sukupuolen suhteen. Meil le sanottiin, että jos olet queer-ihmi nen, niin Jumala ei tuomitse sinua millään tavalla.
Leirin aluksi nuorilta kysyttiin, millä nimellä he haluavat tulla kut sutuiksi. Jos esimerkiksi tytöksi määritelty transnuori tahtoi käyttää pojan nimeä, se oli ok.
Sippola valitsi Aholansaaren ripa rin, koska tuttavat suosittelivat sitä, ja hän oli käynyt äitinsä kanssa kört tien Herättäjäjuhlilla.
– En tuntenut valmiiksi ketään, mutta kaikki olivat leirillä kaikkien kavereita.
Leirillä oli paljon körttitaustaisia nuoria, mutta myös herätysliikkeen
ulkopuolelta tulleita. Sippola suo sittelee Aholansaaren rippileiriä ke nelle vain. Hän sai siellä lisää tietoa sekä körttiläisyydestä että kristinus kosta yleisemmin.
– Jäi mieleen, kun pappi opet ti, että Jumalan armoa riittää kaikil le. Ymmärsin, että ahdistava helvet ti on vähän sellainen keksitty juttu. Että ei kukaan sinne lopulta joudu.
”Sippolan leiri majoittui metsämö keissä. Wc- ja pesutilat olivat eri ra kennuksessa, ja niissä oli ”jännä ha ju”. Hän vertaa kokemusta partio leireihin.
– Vanhemmat laittavat lapsen sa partioleirille, kun haluavat heis tä hetkeksi eroon. Moni on siellä vähän pakosta. Riparilla oli parem mat olosuhteet, ja tyypit selkeäs ti tykkäsivät olla siellä. Tunnelma oli eri.
HELMIINA SIPPOLASippola menee vielä jatkoleiril le Aholansaareen ja haluaa isoseksi. Hän on saanut leirin jälkeen uusia
Helmiina Sippola kävi körttiriparin, jolta ei tuntenut etukäteen ketään.Ymmärsin, että helvetti on vähän sellainen keksitty juttu.
kavereita körttinuorten WhatsAppryhmästä.
– Kristinusko merkitsee minulle yhteisöllisyyttä.
NUORET KERTOIVAT Kirkko ja kau pungin riparikyselyssä yhä uudel leen, että olivat saaneet leiriltä uu sia ystäviä tai suhde vanhoihin oli syventynyt. Jotkut raportoivat kum mastakin muutoksesta.
”Tutustuin moniin ihmisiin, jot ka ovat nykyään minulle tärkeitä ys täviä.” Muunsukupuolinen, 15 ”Vanhojen kaverien kanssa välit vahvistuivat, ja meillä oli hauskaa, vaikka en juuri saanut uusia kave reita.” Tyttö, 16 Yksin jäämisestä kerrottiin vä hemmän.
”Minulla ei oikeastaan ollut lei rillä kavereita, joiden kanssa ol la. Kaikki olivat omien kavereiden sa seurassa. En saanut leiriltä uusia ystäviä tai tuttuja.” Tyttö, 17 Moni oppi lisää kristinuskosta. Suh de siihen muuttui – tavalla tai toisella.
”Ajatukseni kristinuskosta kään tyi 180 astetta, mikä tuotti mielen kiintoa kristinuskoon.” Poika, 14
”Alkoi herätä kysymyksiä siitä, mikä on oikein ja väärin ja mikä tot ta tai tarua.” Tyttö, 15
”Rippikoulu sai minut enem män uskovaiseksi, ja oloni elämän ja kuoleman suhteen rauhoittui.” Poika, 15
”Ajatukseni Jumalasta pysyivät sa moina, mutta opin paljon uutta kris tinuskosta ja opin arvostamaan sitä enemmän.” Muunsukupuolinen, 15
”Vahvisti uskoani.” Tyttö, 16
”Se opetti minulle, että omaa us koa voi toteuttaa monilla eri ta voilla. Jumala on kaikkialla, ei pel kästään jumalanpalveluksissa ja rukouksissa.” Nainen, 18
”Nyt tiedän, etten halua kuulua kirkkoon.” Tyttö, 15
”Ajauduin ajattelukierteeseen, tutkin asioita ja totesin, ettei tämä ole minulle. Nyt olen polviani myö ten skandinaavisessa mytologiassa ja noituudessa. Hups.” Tyttö, 17
Vain harva sanoi, ettei rippikoulu ollut vaikuttanut heidän uskonnolli seen ajatteluunsa mitenkään.
ESPOOLAINEN Max Mäkelä, 15, sa noi viime kesänä papin edessä ”tah don” morsiamelle, jonka oli tavan nut pari päivää aiemmin.
Kyseessä olivat leirihäät, jotka pi dettiin Helsingin Pitäjänmäen seu rakunnan rippileirillä Sipoon Sopu
kassa. Mäkelä päätyi sinne helsinki läisten kavereidensa perässä. Rippi koulua ei ole pakko käydä omassa seurakunnassa, jos muualla on tilaa.
– Minulta ei kysytty, haluanko sulhaseksi, mutta oli hauskaa heit täytyä siihen rooliin. Pidimme pe rinteiset häät, joissa tehtiin kaikkea, mitä häihin kuuluu.
Häävieraat oli jaettu teemaper heisiin, joilla oli eri kansalaisuuksia ja tapoja. Mäkelä muistelee, että su kupuolten ja seksuaalisten suuntau tumisten moninaisuudesta ei ollut puhetta.
Uskonnonopetus tuntui Mäkeläs tä koulutuntien kertaamiselta, mut ta hauskemmalta. Mäkelä kehuu pappia, joka ”pystyi sopeutumaan nuorisoon”.
– Rippileiri oli minulle eniten ka verien kanssa yhdessäoloon liittyvä kokemus. Tunsin 60–70 prosenttia leiriläisistä valmiiksi ja sain uusiakin kavereita.
– Leirin loppupäässä kaikki alkoi vat puhua toisilleen avoimesti ja il man arkailua. Jos leiri olisi ollut kak si päivää pidempi, se olisi ollut vie lä parempi.
Mäkelä on tavannut muutamaa leiriläistä ja isosta myös konfirmaati on jälkeen. Hänen kaulassaan on ho peinen rippiristi, ja oman huoneen seinällä on kuva leiriporukasta.
– Toivoin rippilahjaksi rahaa mo poa varten ja sain sitä riittävästi. Olen hankkimassa Detsiä. ■
Päivärippikoulut ovat lähtökohtaisesti ilmaisia, mutta ruokailuista ja retkistä voidaan periä pieni maksu. Viikon rippi leiri maksaa Helsingissä 140 euroa, Van taalla 160 euroa, Kauniaisissa 170 euroa ja Espoossa 180 euroa. Leirimaksuun voi hakea tarvittaessa avustusta seura kunnalta.
Hintavampia erityisrippikoulujakin järjestetään. Esimerkiksi Malmin seu rakunta tarjoaa ensi vuonna laskettelu rippileirin 200 eurolla, purjehdusriparin 250 eurolla ja vaellusriparin 250 eurol la. Niihin voi hakea myös muiden seu rakuntien alueelta, jos tilaa riittää.
Lisäksi on ripareita, joihin voi men nä esimerkiksi urheiluseuran tai kris tillisen järjestön kautta. Tällainen on esimerkiksi körttien rippikoulu Aho lansaaressa. Se maksaa ensi kesänä 440 euroa.
Max Mäkelä sai rippilahjaksi moporahat ja ristikaulakorun.”
Pidimme perinteiset häät, joissa tehtiin kaikkea, mitä häihin kuuluu.
MAX MÄKELÄ
ITSELLINEN ÄITIYS on lisään tymässä. Kiitos Marialle, et tä hän kertoi omasta vanhem muudestaan (K&k 22.9. ja kirk kojakaupunki.fi). Jutussa korostui (ehkä toimituksellisten valintojen vuoksi) häpeän teema. Häpeä omas ta perhemuodosta ei kuitenkaan lei maa kaikkien itsellisten vanhemmuutta.
Monet meistä itsellisistä äideis tä ovat toki päätyneet yrittämään lasta yksin, koska kumppania ei ole löytynyt, tai kumppani ei ole halunnut lapsia, mutta se ei ole kaikille häpeän aihe.
Me olemme usein ylpeitä ja iloisia siitä, että olemme teh neet vastuullisen valinnan, em mekä esimerkiksi vastentahtoi sesta miehestä isää. Monelle it
selliselle äidille oma perhemuoto on myös ollut alusta pitäen ensisi jainen ja hyvä tapa saada lapsia, ei kä siihen liity kriisiä.
Kaikista tunteista on hyvä saada puhua, myös häpeästä. Parisuhde paineet ovat kovat ja, kuten ju tussakin todetaan, kahden he terovanhemman lapsiperhet tä pidetään edelleen yhteis kunnassamme ensisijaisena perhemuotona.
Muistetaan kuitenkin, etteivät itsellisyys tai yk sinhuoltajuus yleensä kään ole mikään häpeän syy, eikä meitä kaikkia hävetä tippaakaan. Toi von, ettei meitä nähtäisi yhteiskunnassa epäonnis tumisen ja häpeän kautta. Itsellisten perheissä voi daan hyvin!
Itsellinen äiti Helsinki Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä lapsen yksi tyisyyden suojelemiseksi.
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
My Fair Lady -musikaali Tallinnassa 26.-27.10. • alk. 145,-
La Traviata -ooppera Tallinnassa 13.-14.11. • alk. 185,-
Lännen tyttö -ooppera, solistina José Cura Tallinnassa 18.-19.11. • alk. 185,-
Pähkinänsärkijä-baletti Tallinnassa 19.-20.11. / 10.-11.12. • alk. 190,-
Virkistysviikonloppu Pärnussa 3.-6.11. / 1.-4.12. • alk. 320,-
alk. 359,-
elegantissa Wienissä
alk. 1.445,-
vuosi Salzburgissa
alk. 1.495,-
SEURAKUNTAVAALIT LÄHESTYVÄT. Niissä on jo vuosia käytetty samo ja vaikuttamismenetelmiä kuin isom missakin vaaleissa. Myös vaalikone on käytössä. Aktiivisena seniorina seuraan somekanavia, ja siksi Tapio Luoma-ahon mielipidekirjoitus vaa likoneista Helsingin Sanomissa 28.9. innosti minut kommentoimaan.
Someosaajat, aktiiviset it-osaa jat ja nuorempi polvi käyttävät suju vasti tietokoneita ja älylaitteita. Se on ihan hienoa, onhan tämä vies tintä tullut jäädäkseen. Mutta sa malla ei ehkä ole huomattu some maailman sivuvaikutuksia. Näistä kirjoittaja mainitsee ansiokkaasti seuraavat: vaalikoneen logiikka, ky symysten laatijat, äänestäjien etukä teinen profilointi, kysymykseen liit tyvän ajattelun vahvistaminen tai jopa huomiotta jättäminen.
Siellä sitten äänestäjä tuijottaa ruutua ja uskoo, että tulokset ovat jostain suuremmasta kuin lihalliset ihmisolennot.
Tavoitteena on ilmeisesti auttaa äänestäjiä valinnoissa, mutta näin saatetaan päätyä röyhkeään vallan käyttöön.
Ja entä ne äänestäjät, ”mum mot ja vaarit”, jotka somevammai sina äänestävät muiden ohjaami na. Mikä heitä auttaa mahdollisim man objektiiviseen valintaan? Ehkä edelleen on parasta tutustua eh dokkaisiin suoraan kauppareissuil la, seurakunnan messuissa ja muis sa tilaisuuksissa.
Helena Lauriala terveydenhuollon maisteri, HelsinkiEEVA VALLISAARI epäilee vastauk sessaan kirjoitukseeni, että kirkko herran kansanvaali ei anna mah dollisuutta tarvittavan osaamisen kartoittamiseen (K&k 22.9.). Tähän totean, että kansanvaalissa seura kunta ei valitse kaikista hakeneista ehdokkaista suoraan, vaan tuomio kapituli asettaa ehdolle kolme mie lestään pätevintä hakijaa. Vaarana ei siis ole se, että vaali toimitettai siin huutoäänestyksellä tai pelkän lauluäänen perusteella.
Mikäli tuomiokapitulin valin taprosessi katsotaan liian kevyek si, niin oikea tapa hoitaa asia kun toon on kehittää sen valintaproses sia vaativammaksi esimerkiksi psy
kologisin testein. En myöskään ole lainkaan vakuuttunut siitä, että kai kista seurakuntaneuvostoista löy tyy niin pätevää henkilöstö- ja ta lousosaamista, että sudenkuopat sillä vältetään.
Piispa Teemu Laajasalo otti Ko timaa-lehden kolumnissa 23.2.2019 kantaa asiaan näin: ”Välillinen vaa li on varmasti joskus perusteltu, mutta sen pitää olla aidosti toissi jainen vaihtoehto”. Tämä toive ei toteudu nykykäytännössä alkuun kaan, ja seurakuntalaisten on syy tä olla tarkkana siitä, mitä oma eh dokas vaalitapakysymyksestä ajat telee.
Jukka TuominenNÄHDÄKSENI KIRKON EI kuulu ol la mitenkään mukana politiikassa tai valitsemassa puolia. Olen seura kunnan jäsen ja kristitty saadakseni vastauksia elämän suuriin kysymyk siin – hengellisistä syistä. En hae kirkosta yhteiskunnallista suunnan näyttäjää. En halua kirkkoni ja seu rakuntani olevan yhteiskunnallinen vaikuttaja tai hetkellisten trendien vietävissä.
Moni kääntyy etsimään hengelli siä vastauksia muualta, jos kirkko ei tarjoa sitä, mitä he etsivät.
Kirkon täytyy muuttua ajan kans sa. Näin on aina ollut. Nykyisin kui tenkin tuntuu siltä, että muutos ta pahtuu muiden kuin kirkon eh doilla. Minulle hengellisyys on in spiraation lähde ja suunnanantaja elämässä. Näin isot asiat eivät voi ol la hetkellisten virtojen vietävissä.
Kahden regimentin opin sivuut taminen tekee kirkosta vain yhden maallisiin asioihin kantaa ottavista järjestöistä muiden joukossa. Kristil linen usko ja oppi on ajatonta, ja il moitus kertakaikkisesti annettu. Yh teiskunnalliset ideologiat sen sijaan vaihtelevat aikojen saatossa.
Martti Paldanius oikeustieteen ylioppilas, EspooKIRKKO JA KAUPUNGIN verkkosi vuilla julkaistaan mielipiteitä, pää kirjoituksia ja kolumneja. Verkossa voi myös jättää oman mielipiteensä. Kirjoittajan nimi ja osoite ovat aina välttämättömiä tietoja. Käy katso massa osoitteessa www.kirkkojakau punki.fi/puheenvuorot
Tuloksellista ja luotettavaa kiinteistönvälitystä
Palvelemme pääkaupunkiseudulla vuosien kokemuksella ja olemme aina tavoitettavissa. Asiakastyytyväisyys on työmme tärkein tavoite.
Myyntineuvottelija, KiLAT 044 337 7758 joona.teperi@remax.fi
Tuomo Ikäläinen LKV, LVV, KTM 045 152 5325 tuomo.ikalainen@remax.fi
Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV Mannerheimintie 44, 00920 Helsinki 050 5597321
Ikkunanpesut ja siivoukset sekä muut kodin työt. Ammattitaidolla. p. 046 891 3935.
Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.comOstetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym.
Asianajoa
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
pe 7.10. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. su 9.10. klo 10 kirkkopyhä Myyr mäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8, Vantaa.
klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs., Hki; veisataan läpi Siionin virsiä ja opetellaan sävelmiä.
klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ti 11.10. klo 18 seurat L-Pasilan srkkoti, Maistraatink. 5, Hki. su 16.10. klo 12 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat. 4, Hki; s. K. Hildén.
klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikint. 9, Loviisa.
klo 17 seurat Tikkurilan kko, Ase mat. 12, Vantaa.
klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti.
klo 18 seurat Hakunilan kko, Hakunilant. 48, Vantaa. ti 18.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi, Hki. ke 19.10., 26.10. ja 2.11. klo 18-21
Olen parturi-Kampaaja.
värjäyksiä,
ASIANAJOTOIMISTO
KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki
Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com
Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
Perunkirjoitukset,
Etänä
050 464 2930
Huoneistoremontit
kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Omaishoidon vapaat palvelusetelillä.
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
Asennan, opetan ja korjaan elektro niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri
palvelutalokäyntejä.
040
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
Kohtuullisuus-bibliodraamaryhmä Seuratuvalla ekum. vastuuviikon teemoista; ohj. M. Kaarlenkaski & L. Väyrynen-Si, osallist. 20 €; tied. + ilm. 17.10. menn. Väyrynen-Si, p. 0400 8822 51.
Körttikodin seurat aloitetaan aikaisintaan ke 9.11. vesivahinkoremontin vuoksi.
Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22 pe 7.10. klo 19 seurat, Hyvän Paimenen kirkko pe 7.10. klo 19 seurat, Mikaelin kirkko ti 11.10. klo 19 seurat, Huopalahden kirkko su 16.10. klo 11 Vuosaaren kirkkopyhä pe 21.10. klo 19 seurat, Annankulman seurakuntasali ti 25.10. klo 19 lauluilta, Huopalahden kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.
SenioriFoorum-luentosarja Agricolan kirkolla etsii vapaaehtoisjoukkoonsa senioreita keittiö-, tarjoilu- ja muihinkin vapaaehtoistehtäviin. Tule mukaan pirteään senioritoimintaan!
Toiminta on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ja Kansan Raamattuseuran seniorityönprojekti, joka tavoittaa viikottain satoja senioreita pääkaupunkiseudulta.
Ilmoittaudu Tellervo Lankinen 400 724 647, Ensio Klemi 050 301 6941
Oletko reipas ja näpsäkkä, itsen. työhön kykenevä ihminen ja haluaisit työskennellä henk. koht. avustajana? Olen pyörätuolissa istuva ihminen ja tarvitsen apua arjen askareissa. Työaika 16 h/vko. Laita yst. hakemus ja cv 12.10.22 klo 16.00 menn. os.: avrekry@ gmail.com.
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@ kotimaa.fi
Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi
ESIRUKOUSILTA ti 18.10 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
Bengt Lassus, Henrik Perret. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.
Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225
Hyvinvointia
HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS
SYMPAATTINEN
IHMEPAI KKA
MIRAAKKELI HUOKEA
-KUM-
RAOLLEEN
HANHEN TAPANA
METKAT
HOTKIEN MELKOINEN MIES
VI
ILMANSUUNTA
MILJARDÖÖRI MUSK
SAARI INDONESIASSA
SO LTUN KAIVAMA
PATRIARKKA AATAMILLE ALUKSEN KÖYSISTÖ
AKVAARIOSSA YSTÄVILTÄ
TALVINOPEUTENA PALJON LÄTTÄNÄ LINNONMAA
VIRRATA PYYDYS LÄNSILIITTO
DOUG-
-PISTE TÄH YÄ Ä MARSIIN
VALIT-
KAMERA JAELTAVIA LATTIOISTA LIITTOJA
SIJATA
ILMAN JÄÄNYT
TYÖAIKAA -LEIPÄ
FAZERIN MAKEINEN KIERRELLEN
OVEA HIIHTÄJÄ KORVA PISTÄVIÄ TYPPIPITOISIA
KAMPPAILU
SAOS OKSA TULOSSA A ORAT EKUT PATAHASSU T A E MANU NAIN O AHMINTA KAAKATTAA POMO HAUTA KIVAT T M Ä IHME POUKAMA ERIKA ÄHKE LUODE POTERO I TAKILA TETRA N KIRK ELON TAALA L LITUSKA P E V L SADIN LAKI JAANA ULINAT H NIKON A I NATINAT RAPA K AHDAS PETATA OSATON JAAVA RUNO H SARANA ONNISTUA OKAAT KISA K O I KAMA NIMINEN TIETEISROMAANIT R A D N NIRRIT KATU IKEA TISKI TEAM AHTI VESPAT KANNET ELIMET ARSI ÄMYRI LOVI KAJO SÄÄTÄÄ PITUUS RIUTAT $ rehkivältä jankata kyntää valtameriä Pelkonen ”2” KISSANKULMAN RENKI KOHAUTETTUJA TIHENTYMÄ NA S KA LEI TA -1. TOSI HUPSU MYYJÄISIIN LEIVOTTUJA HERKKUJA KUUSTEN OKSILLA AUTU-
Päivän evankeliumissa (Luuk.
miehen,
LOKAKUULLA ON ollut eri nimiä. Yhteistä nimille on se, että ne kuvaa vat kuukaudelle tyypillistä säätä. Samalla nimi on kertonut, miltä läm mön rakastajista tuntuu syksyllä. Lokakuuta on kutsuttu likakuuksi ja ruojakuuksi. Ruoja tarkoittaa kelvotonta. Näin meillä. Monen muun eurooppalaisen kielen lokakuu on saanut nimensä latinan lukusanas ta octo eli kahdeksan, ja kahdeksas kuukausi on nimetty oktoberiksi. ”Laskuvirhe” kuukausissa johtuu siitä, että vanhat roomalaiset aloitti vat vuodenkierron maaliskuusta.
NINA RIUTTA
Aina on tilaa ihmeille. Mikään elämässä ei ole niin kiveen hakattua, ettei siinä vielä voisi jokin liikahtaa. Minkään ei tarvitse olla niin lukossa, ettei jokin vielä voisi si tä avata – kuin ihmeen voimasta.
Niin ainakin Jeesus uskoo, ja siitä kertovat hänen tekemänsä parantamisihmeet. Sen saatiota hän ei etsi. Hän näkee vain kärsivän ihmi sen, kun tämä tulee hänen luokseen.
Jeesus ei vaadi selityksiä. Hän näkee ihmisen, jo ka luottaa häneen ja etsii häneltä apua, vaikka tämä ei saisi sanaa suustaan eikä osaisi kertoa, mistä tulee tai mitä etsii.
Teoillaan ja asenteellaan Jeesus vetoaa meihin, että meissäkin heräisi sama myötätunto.
”Mitä te itse tekisitte?” Jeesus kysyy vieressä ole vilta, kun sapattiaterian keskeyttää paikalle tullut
pöhöttynyt mies apua pyytäen. Eikö toisen hädän kuunteleminen ja hänen auttamisensa – pelastami sensa takaisin elämään – mene kaiken muun edel le? Jeesus haastaa ateriaseurueensa ja kääntyy mie hen puoleen.
Emme me ole tuota pöhöttynyttä miestä kum mempia. Käyttäydymme tökerösti, keskeytämme ja tulemme paikalle väärällä hetkellä, hädissämme kun olemme ja kaipaamme elämäämme ja oloam me parantavaa ihmettä. Sitä, että joku näkee mei dät, kuuntelee eikä vain kohauta olkapäitään.
Silloin pelkkä kosketus olkapäälle tai yksi hyvä sana voi joskus parantaa, avata sisäisen lukon, tuoda pimeään valon ja antaa voimia jatkaa matkaa. Jokin sellainen pieni ihme voi tuoda elämään uskoa ja toivoa.
LAURI MAARALAMuistele vaikeaa hetkeä, jolloin joku pysähtyi kohdallesi, kuuli sinua, sanoi hyvän sanan tai vain kosketti kevyesti.
Mitä tunsit silloin? Mikä auttoi sinua? Mikä toivotus tai sana siitä nyt tulee mieleesi? Lausu se hiljaa itsellesi ja niille ihmisille, jotka tänään ovat mielessäsi.
Olkoon se myötätunnon sanasi tänään.
PÄIHDERIIPPUVAISTEN PARISSA TOIMIVA PAPPI JENNI TUULENSUU s. 8
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä sa massa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajal ta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerros talokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.
Tänne jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, turvallinen ja lämminhen kinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Kutsumme sinut lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Esittelemme taloa mielellämme henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Lisätietoja ja henkilökohtaisten esittelyiden varaukset: 010 315 4140.
SENIORITALO | Hattelmalantie 2c, HelsinkiVaikka elämä on potkinut päähän, moni näkee elämän lahjana, jossa kaiken keskellä on paljon mieltä.
Lasten ja nuorten kirkkomusiikkifestivaali Kimuralli huipentuu ensi lauantaina tilaussävellyksen kantaesitykseen Tapiolan kirkossa.
TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINENP ari vuotta sitten istui Tapiolan seura kunnan kanttori Elina Jokivuori au tossaan Otaniemen kappelin pihalla. Yhtäkkiä hänen päähänsä pälkähti ajatus: Meidän pitää järjestää lasten ja nuorten kirkkomusiikkifestivaali.
– Oivalsin, että jos me emme tuo klassista kirk komusiikkia lasten ja nuorten elämään, sitä ei tee kukaan muukaan, Elina Jokivuori sanoo.
Tuosta hetkestä sai alkunsa Kimuralli-festivaa li, joka huipentuu ensi lauantaina 8.10. Tapiolan kirkossa Euphonia Iuventutis -konserttiin, jossa saa kantaesityksensä säveltäjä Petros Paukku selta tilattu teos. Konsertin nimi on latinaa ja tar koittaa nuoruuden sulosointia.
Martta Matinaho (vas.), Silja Eskelinen ja Adalmina Visa esiintyvät Kimurallifestivaalin Euphonia Iuventutis -konsertissa. Festivaali on Heli Vapaa kallion (toinen oikealta) ja Elina Jokivuoren yhteis työn tulosta.
”Kirkkomusiikki on aivan erilaista kuin klassinen musiikki.
KÄYRÄTORVEA SOITTAVA MARTTA MATINAHOKimuralli on kahden kirkon musiikkiammatti laisen yhteistyön tulos: Elina Jokivuoren ja Tuo miokirkkoseurakunnan musiikkileikkokoulun opettajan Heli Vapaakallion.
KOKO FESTIVAALIN ajatus on, että lapset ja nuo ret pääsevät itse soittamaan ja laulamaan klassis ta kirkkomusiikkia. Kokonaisuuteen kuuluu kol me konserttia, joista kaksi ensimmäistä ovat jo takana päin.
Espoon tuomiokirkossa järjestetyssä äitienpäi väkonsertissa esiintyivät Kimurallin lapsi- ja nuo risokuorot ja Tapiolan kirkossa 16.9. pidetyssä tarinallisessa urkukonsertissa Kun valas hotkai si Joonan Jousenkaaren koulun musiikkiluokki en kuorot.
Euphonia Iuventutis -konsertissa, joka on fes tivaalin päätapahtuma, esiintyy lähes 150 kuoro laista ja orkesterin jäsentä.
Kuoron lapset ja nuoret kuuluvat seurakun tien ja musiikkiopistojen kuoroihin Espoossa, Lohjalla ja Helsingissä. Diskanttikuorossa ja or kesterissa on mukana musiikkiopistolaisia, Si
belius-Akatemian opiskelijoita, aikuisia musiikin harrastajia ja ammattimuusikoita.
– Lapset ja nuoret esiintyjät pääsevät osaksi valtavan isoa ja hienoa kokemusta, jossa he oppi vat paljon ja saavat uusia elämyksiä. Musiikki on uudenlaista ja sen opettelemisessa on sopivasti haastetta. Esityskielinä ovat suomi ja latina, Heli Vapaakallio sanoo.
ELINA JOKIVUORI on pyytänyt mukaan tunte miaan nuoria ja heidän kavereitaan musiikkiopis
toista ja musiikkiluokilta. Yksi kuorolaisista on huilua 9 vuotta soittanut Silja Eskelinen. Orkes terissa ovat mukana 12 vuotta käyrätorvea soit tanut Martta Matinaho ja 9 vuotta käyrätorvea soittanut Adalmina Visa
Kokemus on heille uudenlainen ja antoisa. Sil ja Eskelinen lauloi jo äitienpäiväkonsertissa, kun taas Matinaho ja Visa esiintyvät ainoastaan festi vaalin päätapahtumassa.
Martta Matinaho odottaa innolla tulevaa kon serttia. Hän on kasvanut klassisen musiikin paris
ESPOON SEURAKUNTIEN KIRKOILLA ja kappe leilla tarjotaan diakonia- eli kappelilounaita. Ne on tarkoitettu kaikille, joilla on taloudelli sia ongelmia tai jotka kaipaavat toisten ihmis ten seuraa.
Diakonialounaalla voi nauttia edullisen ja maukkaan aterian, ja samassa yhteydessä on usein pienimuotoinen hartaus. Seurakunnissa toimii myös kahviloita.
Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Kappelilou nas ma ja to klo 11–13. Alkuhartaus klo 11. Aikuiset 5 e, lapset 2 e.
Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aikuiset 4 e, lapset 2 e. Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Kappelilounas ti 12–13. Alkuhartaus. Aikuiset 3 e, lapset (3–12-v.) 1,5 e. Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2. Alkaen 11.10.2022. Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aikuiset 4 e, lapset 2 e.
Diakonialounaan hinta aikuisilta 3 e, lapsilta 3–14 vuotta 1 e.
Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 ma ja to klo 12–13, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Soukan kappeli, Soukankuja 3 ti klo 11–12, lipun myynti klo 10.30–11.30.
Aamupala Espoonlahden kirkolla tiistaisin klo 9–10. Maksuton/vap.eht. maksu aulan vaivaisukon laatik koon Yhteisvastuun hyväksi.
Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 Espoonlahden kirkko. Vuoronumerot arvotaan klo 8.40–9. Espoon lahden srk:n alueella asuville.
Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kir kolla, Veräjäkallionkatu 2. Lounaan hinta 3 e.
Diakonialounas/Community lunch Matinkappeli, Liisankuja 3 ti klo 12–13.
sa ja on nyt saanut harjoitella teosta, joka poikke aa tutusta sävelmaailmasta.
– Kirkkomusiikki on aivan erilaista kuin klassi nen musiikki. Euphonia Iuventutis sisältää moder nia ja kiinnostavaa musiikkia, Matinaho sanoo.
Adalmina Visan mielestä parasta teoksen har joittelun edetessä on ollut huomata, miten hyvin käyrätorvi sopii yhteen urkujen kanssa. Se on hä nelle uusi kokemus.
Silja Eskeliselle on uusi kokemus laulaa lati naksi. Ison kuoron ja orkesterin kanssa esiin
tyminen sekä erilainen musiikki ovat hänestä parasta.
Euphonia Iuventutis -konsertti ei ole erityises ti lastenmusiikkia. Vajaan tunnin kestävä tilai suus sopii kaikenikäisille musiikin ystäville. He li Vapaakallio kuvailee teosta monipuoliseksi musiikiksi, jonka äänten värimaailma on erilai nen ja rikas. Se sisältää muun muassa huutoja, kuiskauksia ja viheltelyä. ■
Euphonia Iuventutis -konsertti la 8.10. klo 18 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 to klo 12–13. Lounaan hinta: 3 e. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Ota mukaan tasaraha.
Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount. Fee 3 e.
Keittolounas Kahvila Valossa Tapiolan kirkolla, Kirk kopolku 6 to klo 11.30. Lounaan hinta 5 e aikuiset, lap set 2 e, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Käteismaksu. L,G. Leipä, leikkeleet, kahvi, tee, mehu, pulla ja keksi sisäl tyvät hintaan.
Keskustelijat totesivat, että hyväosaiset löy tävät helposti tarvitsemansa lomakkeet Kelan sivuilta, mutta syrjäytynyt ei ilman apua selviä byrokratiasta.
Sata espoolaista vauvaa sai Es poon seurakunnilta lahjaksi bo dyn. Vaatteet mukailevat syk syn seurakuntavaalien ilmettä ja niissä on Uskottu, toivottu, ra kastettu -teksti.
Bodyja arvottiin ja jaettiin Es poossa Vauvan päivän tapahtu missa 30. syyskuuta. Niitä anta malla kannustettiin vauvojen ja pienten lasten vanhempia ää nestämään seurakuntavaaleissa marraskuussa.
– Näin saamme kaikkein pie
nimpienkin jäsentemme äänen kuuluviin. Heissä on kirkon tu levaisuus, kertoo kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen Es poon seurakunnista.
Bodyjen rinnassa komeile va vaalitunnus Uskottu, toivot tu, rakastettu summaa Hänni sen mielestä seurakuntien vau vatoiminnan ja varhaiskasvatuk sen ytimen.
– Meille jokainen lapsi on ai nutlaatuinen Jumalan ihme. Vauvat saavat näkyä ja kuu lua kirkossa. Espoon seurakun nilla on pitkät perinteet vauva perheiden tukemisessa. Monel
le perheelle, jolla ei ole tukiver kostoa, seurakunta on se paikka, josta löytyy vertaisia, Hänninen sanoo.
Noin 14 000 suomalaista asettui ehdolle syksyn seurakuntavaa leissa. Tämä oli tilanne, kun eh dokastiedot oli saatu 328 seura kunnasta. Ehdokkaita on 18 pro senttia vähemmän kuin vuoden 2018 vaaleissa, jolloin ehdolle asettui 16 800 henkilöä. Edellis vaalien tapaan kaksi kolmasosaa
LAURA VÄHÄSARJA Neljän kuukauden ikäiset Olavi ja Alissa saivat Leppävaaran seura kunnalta uudet bodyt. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄArtun piti kou luttautua uu delleen, mut ta Kela oli eri mieltä. Kelan mielestä var haiseläke olisi ollut parempi vaihtoehto.
– Syynä oli se, että olen lievästi autistinen.
Arttu kertoi tarinaansa Espoonlahden seurakunnan ja Kuka kuuntelee köyhää -verkoston järjestämässä pa neelikeskustelussa, jonka teemana oli nuorten köy hyys. Tilaisuus pidettiin Lip pulaivan kirjastossa tiistaina 27. syyskuuta.
– Tosiasiassa ihminen ei välttämättä työllisty ensim mäisellä koulutuksella. Tä mä on tilanne monella nuo ren ikäpolven vähävaraisella. Joudutaan elämään kädestä suuhun, ja sitä helposti tun tee byrokratian edessä voi mattomuutta, Arttu totesi.
Hänen lisäkseen koke musasiantuntijoina olivat pi kavippien vuoksi velkakier teeseen joutunut Viivi se kä kahdeksan lapsen yksin huoltajaäiti Pia
– Olen nähnyt, miten yk si lapsi löytää elämässään oman hyvän polun, mut
ta toinen taas ei. Sitä kautta olen nähnyt nuoren syrjäy tymistä, Pia sanoi.
– Usein vallitsee sellai nen ilmapiiri, että itsehän olet omilla valinnoillasi syy pää syrjäytymiseesi. Mutta ei elämää voi käsikirjoittaa. Yrittäjäkin voi tehdä kon kurssin, kuka tahansa voi joutua köyhäksi. Ei se ole oma valinta, hän sanoi.
Muita panelisteja olivat opetusministeri Li Anders son, Kelan etuuspäällikkö Kirsi Metsävainio, THL:n köyhyystutkija Anna-Maria Isola, Espoon kaupungin aikuissosiaalityön päällikkö Tapio Nieminen ja Vamos Espoon valmentaja Evelii na Rantanen. Keskustelus sa nousi esiin hyvinvointi valtion auttamiskoneiston monimutkaisuus.
– Kun otin yhteyttä velka neuvontaan, minut nauret tiin sieltä pihalle, koska en ollut riittävän velkaantunut. Velkaa oli vain kymppiton ni, Viivi muistelee.
LI ANDERSSON totesikin, et tä monet hyväosaiset per heet ovat kartalla, mitkä Ke lan tuet heille kuuluvat vaik kapa vanhempainvapaiden
suunnittelussa, mutta syr jäytynyt nuori ei sellaisesta selviä ilman apua.
– Köyhyydestä puhu taan usein lapsiperheiden tai työikäisten näkökulmas ta, mutta oman kokemuk seni mukaan nuorten ääni ei kuulu niin vahvasti. Jos kuullaan nuoria, kuullaan kin itse asiassa nuorisojär jestöjä, joiden edustajilla ei välttämättä ole omakohtais ta kokemusta köyhyydestä, Andersson totesi.
ta ei kuulla. Yksi keskeinen, koko olemista leimaava tun ne on häpeä. Arttu muiste li tapausta, jossa hän oli saa nut maksusitoumuksen ruo kaostoksiin.
– Kassalla oli hirveä jono. Myyjä ei ollut koskaan kuul lutkaan mistään maksusi toumuksesta. Kun hän sel vitti asiaa, jonossa alkoi kuu lua tuhahteluja, että ”ei v*ttu täällä on taas joku köyhä”.
”PANEELIKESKUSTELUA seu rasi Espoonlahden seu rakunnan nuorisodiako ni Hanne Malkki. Espoon seurakunnissa on seitsemän erityisnuorisotyötä tekevää työntekijää. Malkki on pe rehtynyt lasten ja nuorten suruun sekä maahanmuut taja- ja sateenkaarevaan nuorisotyöhön. Mitä nuori sodiakonia oikein on?
– Se tarkoittaa diakonia työtä, jota tehdään nuorten keskuudessa. Nuorisodiako nia kohdistuu mihin tahan sa marginaaliin, jossa nuo rella on syrjäytymisen riski, Malkki sanoo.
ma, vanhempien väkivaltai nen köytös ja koulukiusaa minen traumatisoivat usein, kuten myös se, jos on esi merkiksi vanhempien päih deongelman vuoksi jäänyt lapsena vaille huolenpitoa, Malkki sanoo.
– Mielenterveyden huo let tai päihdeongelmat on gelmat voivat johtaa köy hyyteen, kun ihminen ei ole työkykyinen tai ei jak sa huolehtia omista asiois taan. Lisäksi lapsuuden per heen köyhyys voi ennakoida köyhyyttä myös nuorelle ai kuiselle, mikäli perheellä ei ole varaa tukea nuorta talo udellisesti hänen itsenäisty essään, Malkki kertoo.
ONKO NUORISON ja nuorten aikuisten pahoinvointi sitten lisääntynyt?
Köyhyyspuhe perus tuu usein tilastoihin, mut ta nuorten omaa kokemus
Malkin mukaan köyhyy den taustalla on usein jokin lapsuuden ajan trauma.
– Perheenjäsenen kuole
– Olen itse tehnyt koko urani erityisnuorisotyötä. Arvelen, että milloinkaan ei ole ollut sellaista aikaa, jol loin nuoret eivät olisi voi neet pahoin. Ero entiseen on ennen kaikkea siinä, et tä nyt nuorten pahoinvoin nista on lupa puhua. Nuor ten mielenterveysongelmat eivät ole enää niin suuri hä peä kuin aiemmin. ■
ehdokkaista on uusia.
– Toivon, että jokainen ääni oikeutettu löytää sellaisen eh dokkaan, joka edustaa hänen ar vojaan. Tässä tilanteessa on tär keä ottaa ehdokkaista selvää ja äänestää, Espoon piispa Kaisa mari Hintikka sanoo.
Seurakuntavaalien vaaliko ne aukeaa äänestäjille maa nantaina 10. lokakuuta. Ehdok kaat voivat vastata vaalikoneky symyksiin 6. lokakuuta saakka.
Vaalikoneen avulla voi etsiä so pivaa ehdokasta ja pohtia omia mielipiteitään erilaisiin asioihin. Koneessa on sekä paikallisia et tä yleisiä kysymyksiä.
Seurakuntavaalit järjeste tään marraskuussa. Varsinai nen vaalipäivä on sunnuntaina 20. marraskuuta. Ennakkoon voi äänestää 8.−12. marraskuuta.
Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto myönsi 20 000 euroa katastrofiapua Pakistanin
ja Nepalin tulvien uhrien autta miseen.
Apu toimitetaan perille Suo men Lähetysseuran ja sen yhteis työkumppaneitten välityksellä.
Poikkeuksellisen ankari en monsuunisateiden aiheutta mat tulvat tuhosivat muun mu assa viljelysmaita, siemenvil jaa, karjaa, puhtaan veden läh teitä ja koteja. Tuhansia ihmisiä on kuollut.
Avustusvaroilla hankitaan ruokaa, juomavettä, hygieniatar vikkeita, peittoja ja tyynyjä. Per heet saavat myös käteisavustuk sia, joilla voi hankkia tarpeen
mukaan kodin perustarvikkeita, ruokaa ja lääkkeitä.
Espoolaisten kirkollisveropro sentti on yksi vielä ensi vuonna kin. Asiasta päätti yhteinen kirk kovaltuusto. Sama veroprosent ti on muuallakin pääkaupunki seudulla. Vaikka inflaatio nostaa hintoja, seurakuntien talous on hyvässä kunnossa. Kirkollisve rokertymä oli elokuussa 433 000 euroa suurempi kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana.
Paneelikeskuste luun osallistuivat opetusministeri Li Andersson ja Espoon kaupungin aikuisso siaalityön päällikkö Tapio Nieminen. Keskustelua seurasi Espoonlahden seurakunnan nuo risodiakoni Hanne Malkki.
Kirkkohallitus on myöntänyt kirkon tasa-arvo- ja yhdenvertai suuspalkinnon piispa emerita Irja Askolalle. Arkkipiispa Tapio Luo ma luovuttaa palkinnon Askolalle 13. joulukuuta. Palkintoperustei den mukaan Askolan elämäntyö on edistänyt inhimillisyyttä ja ih misen arvon kunnioittamista. As kola on Suomen evankelis-luteri laisen kirkon ensimmäinen nais puolinen piispa. Hän toimi Hel singin hiippakunnan piispana 2.9.2010–31.10.2017.
KUN OTIN YHTEYTTÄ VELKANEUVONTAAN, MINUT NAURETTIIN SIELTÄ PIHALLE, KOSKA EN OLLUT RIITTÄVÄN VELKAANTUNUT. VELKAA OLI VAIN KYMPPITONNI. PIKAVIPPIKIERTEESTÄ SELVINNYT VIIVI
Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi
Osoitteet:
Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5
Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2
Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala
Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10
Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24
Unelman kammari, Kaivomestarin katu 8
Viherlaakson kappeli, Viherkallion tie 2
Messu su 9.10. klo 10. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Reetta Ikonen, urkuri Petri Koivusa lo, kanttori Sheldon Ylioja.
Messu su 16.10. klo 10. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa KirsiMarja Koski, urkuri Teemu Suomi nen, kanttori Anna-Liisa Haunio. Messun musiikillinen kokonaisuus on osa Teemu Suomisen kirkkomu siikin maisterin opinnäytettä. Tilaisuuden musiikillisen rungon muodostaa Erik Satien harvinais laatuinen teos, ”Messu köyhille”. Pysäkkimessu: ”Toivo toisissam me” su 16.10. klo 18. Asemapäällik kö Leena Oikarinen, pappi Tuija Kuusinen, musiikki Petri Koivusalo.
Auroran kappeli
Messu su 16.10. klo 12. Koski, Koi vusalo.
Kalajärven kappeli Messu su 9.10. klo 16. Corander, Talja.
Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 16.10. klo 12. Kunna mo, Ylioja.
Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä ehtoollishar taus to 13.10. klo 19. Ikonen.
Nupurin kappeli Messu su 9.10. klo 12. Nurminen, Koivusalo.
Suvelan kappeli Hallelujamessu pe 7.10. klo 18.
Kaikenikäisille, järj. nuorisotiimi. Lastenhoito.
Kaksikielinen kansainvälinen messu (engl-suomi) su 9.10. klo 15. Krause, Koski, Ylioja. Pyhäkoulu lapsille suomeksi.
Messu su 16.10. klo 15. Malvaranta, Haunio. Suvelan lauluryhmä, joht. Jenni Holma. Pyhäkoulu. Kirkko kahveilla myyntipöytä lähetyksen hyväksi.
”Onnellinen elämä” – Johanna Kareen valokuvanäyttely kertoo
Tuomiokirkon seurakuntatalo täyt tyy 10.10. Kymppisynttärien juhlaväestä. Mistä on kyse, nuorisotyön ohjaaja Pirjo Myllärniemi?
– Lapselle on iso asia täyttää kymme nen vuotta, ja sitä kannattaa juhlia. Sil loin hän ei ole enää pieni mutta ei vie lä isokaan. Kirkko haluaa olla muka na tässä juhlahetkessä. Olemme kut suneet kaikki kymmenen vuotta tänä vuonna täyttävät seurakuntamme jä senet yhteisille Kymppisynttäreille, jot ka järjestetään tietenkin 10.10. Tarjotaanko siellä synttärikakkua?
– Totta kai. Sen lisäksi juhlaohjelmaan sisältyy pientä kisailua, nuorten esit tämä näytelmä ja Pekka Laukkarisen upea konsertti. Myös leikkiä on luvassa. Sitten siirrymme Tuomiokirkkoon, jos sa on lyhyt kirkkohetki. Sinne on kut suttu myös lasten vanhemmat.
– Lopuksi annamme synttärisanka reille pienen kassin, jossa on onnittelu kortti ja lahja. Esimerkiksi viime vuon na lahjana oli juhlaa varten suunnitel tu muki.
– Kyllä. Niitä on järjestetty seurakun nassamme jo pitkään. Silloin seurakun tatalo on aina täynnä lapsia, naurua ja iloa. Lasten kasvoista näkyy, että heillä on hauskaa. Se on leppoisa juhla, jos sa ei tarvitse jännittää ja joissa ei edel lytetä juhlapukeutumista. Pekka Lauk karisen konsertti kuuluu juhlien vakioohjelmistoon.
– Kirkossa on järjestetty juhlia kym menvuotiaille jo pitkään. Haluamme omassa seurakunnassamme pitää kiin ni tästä hienosta perinteestä.
PAULA HUHTALAKymppisynttärit ennakkoon ilmoittautuneille ma 10.10. klo 18 Tuomiokirkon seurakuntatalossa, Kirkkoranta 2. Lisätietoja verkossa espoonseurakunnat.fi/lujakallio
pariskunnista, joita yhdistää kehi tysvamma. Avoinna 12.10. asti kappelin aukioloaikoina.
Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 16.10. klo 17.
Ikonen. Iltapala ja ”Se löytyi” -Majataloilta, Ks. kappelin tiedot.
PITÄJÄNTUPA
Aarteenetsijöiden miesten ilta ma 10.10. klo 19.
Teologinen opintopiiri to 6.10. klo 19. Päätoimittaja Heli Karhunmäki: Niilo Kustaa Malmberg. Kahvit klo 18.30.
Ikoniluento: Sana, joka tuli kuvaksi la 8.10. klo 12. Suomalai sen ikonimaalauksen kehitys, Alarik Corander.
Kappelilounas ma ja to klo 11–13; hinta 2–5 e. Hartaus klo 11.
Toivoa naisille piiri ke 12.10. klo 17.
Café Aurora ma–to klo 10–14. www.aurorankappeli.fi
KALAJÄRVEN KAPPELI Rukouksen ilta ke klo 18.30.
Naisten Café to 6.10. klo 18.30. Mikä on elämäsi laulu? Gospel Dance ma klo 17 ja Gosperl Lattarit ma klo 18. Ponnen maja, Isonkorventie 31. 5 e/tunti; opiskelijoille, eläkeläisille ja työttömille maksuton. Tied. mia. blomstedt@evl.fi, 050 432 7501. Naisten kappelipäivä ”Sano suruasi rakkaudeksi” la 29.10. klo 10–15. Hanna Ekola sanoin ja säve lin, keskustelua, keittolounas ja kahvit. Hiljaisuuden messu klo 15, Kirsi Muurimäki. Lähetysmyyjäiset, kirjamyynti ja eri myyntipisteitä. Hinta 10 e, tuotto Yhteisvastuulle. www.kalajarvenkappeli.fi
Viron kielen ryhmä ma 10.10. klo 18.30.
Kappelilounas ti klo 11–12.30; hinta 2–4 e. ”Minä lähetän” ti 18.10. klo 18. Raamattu rakkaksi -luennot, Ari Kunnamo.
Hiljaisuuden päivä Hiljan päivänä la 8.10. klo 12–18.30. Lepoa rukouk sen ja Sanan äärellä. Keitto & kahvit, tee (5 e). Viikkomessu klo
18, Pirkko Nurminen. www.kauklahdenkappeli.fi
Laulu & laulun tarina: Sanoittaja Junnu eli Juha ”Watt” Vaino to 6.10. klo 18.30. Ks. Kirkoissa soi -palsta. Kahvit klo 18. Gospellattarit ma klo 18 ja klo 19. 5e / kerta.
Äänimaljarentoutus to 13.10. klo 18–19. Tule paikalle jo 17.45. ILM. pia.harkonen@evl.fi. www.laaksolahdenkappeli.fi
Naisten raamattupiiri su 9.10. klo 15.
Hiljaisuuden joogan tuoliharjoi tus ma 10.10. klo 18.15–19, ohj. Heli Vesanen.
Kappelilounas ti klo 12–13; hinta 1,5–3 e.
Shakki ilta kaiken ikäisille ti 11.10. klo 17.30.
Tule tehdään yhdessä! Ke 14.10. klo 18. Pohtivan kohtaamisen ilta vapaaehtoisuudesta ja seurakunta laisuudesta.
Diakonia ja lähetyspiiri ma 17.10.
klo 18. Terveisiä Kreikasta, Christo pher ja Humaira John.
UUSI! Ilon pilkahduksia -avoin ryhmä ikäihmisille ti 18.10., 1.11., 15.11. ja 29.11. klo 13–14.30. Tied. Ani Iivanainen, 040 5725 344. www.suvelankappeli.fi
Lähetyspiiri ma 10.10. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13, 11.10. alkaen; hinta 2–4 e. ”Se löytyi” – Majataloilta su 16.10. klo 18–19.30. Seurakunnan vapaa ehtoisten järjestämä Missio 2022 -tapahtuma.
Café Viheri ma ja ke klo 10–12. Missio2022- teema 12.10. asti. Hiljaisuuden villasukkapäivät la 29.10. ja 19.11. klo 12–16. Hiljaista yhdessäoloa, brunssi, äänimalja rentoutusta, hiljaisuuden messu. ILM. tuija.kuusinen@evl.fi www.viherlaaksonkappeli.fi
Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Os. Kaivomestarinkatu 8. Hartaus to 13.10. klo 13.
– Lasten Kymppisynttäreitä vietetään Tuomiokirkon seurakuntatalossa. Juhla päät tyy kirkossa vietettävään kirkkohetkeen, Pirjo Myllärniemi sanoo.Kiinnostaako raamattu-, rukoustai eläkeläispiiri vai teetkö mie lummin käsilläsi yhdessä toisten kanssa? Kappeleiden monenmuo toiset pienryhmät ovat alkaneet, tule mukaan! Ks. tarkemmin: www. espoonseurakunnat.fi.
17.10.
Ohjelmaa Askelen ja Emyn pihas sa (Pappilantie 5). Asunnottomien yön tulet syttyvät klo 19. Ehtoollis hartaus Askelessa klo 19.30, Iko nen, Sutelainen, Haunio. Lisätieto ja: espoonasunnottomienyo.fi. Kirkonkymppiin voi tuoda villasuk kia jaettavaksi tapahtumassa.
17.–19.10. klo 10–13. Kivaa ohjel maa, kavereita, syötävää pienellä maksulla:
Ma 17.10. Auroran ja Kalajärven kappeleilla.
Ti 18.10. Kauklahden ja Laaksolah den kappeleilla. Kauklahdessa klo 9–13, ruokailu 4 e/aik., lapset 0,50–2 e. ILM. viim. 13.10.: 050 3783 280.
Ke 19.10. Suvelan kappelissa. ILM. viim. 11.10.: marika.laakkonen@evl. fi.
Perhekerhot, -kahvilat ja muska rit: www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet/perhekerhot. Lapsiperheiden kirkonkirje: Tietoa ajankohtaisista tapahtumis ta suoraan sähköpostiisi! Ilmainen tilaus: lapsetjaperheet.espoontuo miokirkkoseurakunta@evl.fi.
Tied. ja ilmoittautumiset: Perhe työnohjaajat outi.wenell@evl.fi 040 547 4146 tai kirsi.kanerva@evl. fi, 050 511 0165.
Rakkausilta Lempeä lauantai 29.10. klo 17 Espoon tuomiokirkon srk-talo. Musiikkia, illallinen ja viihtyisää ohjelmaa. Verestä ihania muistoja seurusteluajoista! Illallis kortti 10 e/hlö. Päätösmessu Tuo miokirkossa. Tied. Kirsi, ilmoittau tuminen netissä: espoonseurakun nat.fi -> Tapahtumat -> Rakkausilta. Isovanhemmat–lapsenlapset-leiri 26.–27.11. Hvittorp. Tied. ja ilm. Kirsi.
Suomalainen eroseminaari -ver taisryhmä 12.1.–30.3. 2023. Tied. Outi.
Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä, ohjausta sekä ratkai sukeskeistä lyhytterapiaa. Tied. Outi ja Kirsi.
espoonseurakunnat.fi/tuomio kirkkoseurakunta/aikuiset/ parisuhde
Oletko menettänyt rakkaan lemmikkisi? Kalvaako ikävä ja suru kun uskollinen ystävä on poissa? Muisteluryhmä kokoontuu kolme kertaa, aloitus 27.10. klo 18–n.19.30. Auroran kappeli. ILM. viim. 20.10.: tuija.kuusinen@evl.fi tai Tiina Hietaniemi, 040 7636 599.
Ennakkoäänestys 8.–12.11. Varsi nainen äänestyspäivä 20.11. Verkkosivuiltamme www.espoon seurakunnat.fi/vaalit löydät tietoa valitsijayhdistyksistä, ehdokkaista ja äänestämisestä. Voit myös testata 10.10. avautuvan vaaliko neen avulla miten omat näkemyk sesi sopivat yhteen ehdokkaiden kanssa.
Ehkä juuri sinua! Tulisitko mes suun palvelutehtävään, väärtiksi? Tehtäviä vaihtelevasti mm. virsikir jojen jakamisesta päivän tekstin lukemiseen, kolehdin keruusta ehtoollisella avustamiseen. Kirkko väärtikoulutus ke 2.11. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Lisätietoa ja ILM. Nurminen 040 567 4420, pirkko.nurminen@evl.fi.
Haluatko liittyä kirkon jäseneksi? Jäikö rippikoulu väliin 15-vuotiaa na? Uusi aikuisrippikouluryhmä alkaa ti 11.10. klo 18 Kirkonkymppi (Kirkkokatu 10, 3. krs.). ILM. Raigo Liiman, 050 438 0116.
Ti 11.10. klo 16–17.30 Teams-sovel luksella. ILM. klo 14 mennessä: helene.taal@evl.fi.
Mm. Jerusalem, Tiberias 20.–28.10.2023. Tied. ja ILM. hannu. maenpaa@evl.fi, 040 513 0861 tai marja.malvaranta@evl.fi, 040 531 1040.
Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Varaa aika: kirsi.kaner va@evl.fi, 050 5110 165.
Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.
Kaipaatko tukea vaikeassa elä mäntilanteessa? Ota yhteyttä diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/tuo miokirkkoseurakunta/apua-jatukea.
Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirk koseurakunta/
Instagram: @espoontuomiokirkko seurakunta
Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seura kunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi
Facebook: Espoonlahden seurakun ta, Espoonlahden seurakunnan lap set ja perheet
Instagram: diakoniaespoonlahti, en kelinsuojassa, sodesta, kirkkoes poossa
Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13
Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8–21, pe 8–15, la toiminnan mukaan ja su 10–18. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.
Tervetuloa Espoonlahden seura kunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta/seura kunnan-tapahtumat1.
Messu su 9.10. klo 11 kirkko. Haar laa, Ojala. Yhteisömessu su 9.10. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 9.10. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Yli-Jaskari. Messu su 16.10. klo 11 kirkko. Olli, Yli-Jaskari. Laulumieli-kuoro. Yhteisömessu su 16.10. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.
Hiljaisuuden messu su 16.10. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Taizé-kuoro, joht. Gregory Pass. Messu su 23.10. klo 11 kirkko. E. Aalto, Puukko. Yhteisömessu su 23.10. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 23.10. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Ojala.
Laulukerho ti 11.10. ti klo 13 kirkko, paritt.vkot. Lauletaan virsiä kantto rin johdolla. Pullakahvit 1,50e. Kuorotoiminta kaipaa uusia ääniä! Lisätietoja Espoonlahden seurakunnan verkkosivuilla osiossa musiikki > kuorot.
Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885.
Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko. Vuoronumerot arvotaan klo 8.40–9.
Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496.
Haluatko jutella? Soita numeroon 046 899 2860. Mikäli vapaaehtoi semme ei voi vastata juuri silloin,
hän soittaa sinulle takaisin. Apua ja tukea viroksi ja venäjäk si. Tied. Klarika Vastamäki 040 537 6854.
Maa ja taeva vahel Espoonlahti kirikus kl 18–19.30, paaritutel nädalatel.
Asunnottomien yö ma 17.10. kello 13–16 Kauppakeskus Lippulaivan kirjastossa ja sen piha-alueella. Ostaripastori/-diakoni parill. vkojen to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva.
Omaishoidettavien virkistystor stai to klo 10 Soukan palvelukes kus. Ikäihmisen omaishoitaja, kaipaatko hetken omaa aikaa? Tuo läheisesi virkistäytymään. Ilm. ma klo 13–15, Elina Kvist 043 826 8466. Toiminta on maksutonta, tarjoam me välipalan. Yhteistyössä Espoon kaupunki.
Vertaistukiryhmä omaishoitajille ja heidän muistisairaille läheisil leen parill. vkojen pe klo 10 Soukan kappeli. Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706. Vie vanhus ulos pe. 7.10. klo 10–14 kirkko. Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa ja tulkaa kävelyn päätteeksi täytekakkukahville.
Posliininmaalausryhmä ma klo 12 Soukan kappeli, pullakahvit 1,50e. Käsityökerho ma klo 12.30 Soukan kappeli. Kahvi 1e. Lukupiiri ti 18.10. klo 18 kirkko. Kirjana Meri Valkama, Sinun Mar got.
Teresa-piiri ti 18.10. klo 18 kirkko. Tehdään Etiopia-nuttuja ja käsitöi tä myyjäisiin. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille.
Pienryhmä -startti-ilta ke 12.10. klo 18 kirkko. Haluaisitko osallistua tai vetää itse pienryhmää? Tervetu loa tutustumaan. Tarjolla iltapalaa. Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Gospel-lattarit to 13.10. klo 18-19 ja klo 19-20 Soukan kappeli, paritt. vkot. Tanssitunteja naisille latino gospelin tahtiin. 5e/kerta.
Kehorukous ja ylistystanssi to 20.10. klo 18 Soukan kappeli, parill.vkot.
Yksineläjien lauantai-ilta la 15.10. klo 18 kirkko. ”Tähdet syystaivaal la” – runojen illassa vieraana runoilija Anja Porio.
Heprealaisia tansseja la klo 12.15 kirkko.
Fellowship & Praise Party la 22.10. klo 17 Soukan kappeli. Kv. yhteysil ta ja ylistysjuhla. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin paris sa.
Kansainvälinen kuoro aikuisille la 22.10., 12.11. ja 3.12. klo 18 Soukan kappeli.
Lukukokemuksia kirjastosta kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Myös musiikki-cdt,
äänikirjat ja dvd-elokuvat.
Kohtaaminen Jeesuksen kanssa to 13.10. klo 18 kirkko. Selloimprovi saatiota ja eläytymistä Raamatun teksteihin. Sello: Tapani Heikinhei mo. Bibliodraamaohjaaja: Eveliina Roznovski. Raamattuopetus: Jouni Turtiainen. Rukouspalvelu. Sellolla ja Sanalla -konsertti la 8.10. klo 18 kirkko. Musiikkina mm. Chopinia ja Sibeliusta. Konsertin jälkeen halukkaille mahdollisuus jäädä siunattavaksi. Sello: Tapani Heikinheimo, piano: Heli Ojala.
Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös www.face book.com/espoonlahdenseurakun ta.
Aamurukous ke klo 6.30–7.30 Teams. Linkki tapahtumakalente rissa. Tied. 041 518 1244, eveliina. roznovski@evl.fi. Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kans sa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30 kirkko.
Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/teksti viesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.
Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18 Kaskikappeli.
Kaikenikäisten Raamattupiiri ti klo 14 Kaskikappeli.
Miesten raamattupiirit to 6.10. ja to 20.10. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4e. Israel-rukouspiiri ti 11.10. klo 18.30 kirkko. Toivoa Naisille ke 12.10. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot.
Lähetyspiirit pyörivät normaalisti. Tarkemmat tiedot Espoonlahden seurakunnan verkkosivuilla osiossa Kansainvälinen työ ja lähetys. Kankaanpainantatalkoot lähetys työn hyväksi to 20.10. klo 12 kirkko. Valmiit painotuotteet myydään joulumyyjäisissä.
Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Ti klo 11–12 Soukan kappeli. Lipunmyynti klo 10.30–11.30. Aikui set 3e, 3–14 v. 1e. Aamupala ti klo 9 kirkko. Vapaaeh toinen maksu.
Ikäihmisten kerhot ja piirit pyöri vät normaalisti. Lisätiedot Espoon lahden seurakunnan verkkosivuilla osiossa Apua ja tukea.
Arjen irtiotto -retriitti 14.–18.11.
Asunnottomuuden kesto voi vaihdella tunneista loppuelämään.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ANTTI RINTALAEspoossa suurin osa asun nottomista on vailla asun toa tilapäisesti. Tällöin henkilö todennäköises ti majailee ystävän tai su kulaisen luona kunnes löy tää oman asunnon. Nämä ihmiset eivät yleensä näy asunnottomuutta käsittele vissä tilastoissa.
Tilapäisen asunnottomuuden taus talla on usein perheväkivaltaa tai no peasti eteen tullut ero, joka heikentää henkilön taloudellista tilannetta.
– Jos ihminen on aktiivinen ja hänel lä on työpaikka ja luottotiedot kunnos sa, asunto löytyy parhaimmillaan muu tamassa tunnissa, Filoksenia ry:n pää sihteeri Martta Pietarinen kertoo.
PIETARINEN ON NÄHNYT työssään asunnottomuutta laidasta laitaan.
Filoksenia ry on sosiaali- ja terveys alan järjestö, jonka toimipaikka Trape sa sijaitsee Espoon keskuksessa junaaseman yläkerrassa. Trapesa tarjoaa tu kea haastavissa elämäntilanteissa ole ville ihmisille.
Pietarinen kehottaa asunnottomuu desta kärsivää hakemaan apua mahdol lisimman nopeasti. Jos asunnottomuu den taustalla olevat ongelmat jäävät hoitamatta, on todennäköisempää, että
asunnottomuus pitkittyy.
– Asunnottomuus voi kestää jopa ko ko loppuelämän, jos ihmisellä on päih deongelma, jos hänen luottotietonsa ovat menneet eikä hänellä ole töitä.
Pitkään kestänyt asunnottomuus ku luttaa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Pitkäaikaisesti asunnoton ei välttämät tä jaksa hakea apua tai hänellä ei ole halua vastaanottaa sitä.
PIETARISESTA ETENKIN lapsiperheiden asunnottomuutta on vaikea kohdata.
Asuntoa vailla olevia lapsiperheitä oli Espoossa viime vuonna 31. Lähes kään kaikki lapsiperheet eivät näy ti lastoissa, koska avun hakemisen kyn nys on korkea. Taustalla vaikuttaa pel ko lasten menettämisestä.
Asunnottomuus on sitä kokeville edelleen arka asia, ja se aiheuttaa hä peää. Yhteiskunnassa asunnottomuutta pidetään edelleen yksilön omana vika na, vaikka asunnottomaksi voi joutua täysin itsestä riippumattomista syistä.
– Meistä kuka vain voi jonain päivä nä joutua asunnottomaksi, Pietarinen muistuttaa. ■
Asunnottomien yötä vietetään 17.10. Lisätietoa löytyy osoitteesta asunnottomienyo.fi.
Hvittorp. Räätälöi päivistä itsellesi 1–4 vrk kokonaisuus: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom! ma klo 14.30–ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa 3.–31.10.
Syyslomaleiri 4.–7. lk. ma–to 17.-20.10.2022 Velskola Ilmoittaudu mukaan! Tied. Max Kuvaja 040 558 7855.
Koko kylän olkkari to klo 17.30–19 Kaskikappeli. Uutta olohuonetoi mintaa. Keittopäivällinen pientä maksua vastaan. Vauvakirkko su 9.10. klo 15 Sou kan kappeli. Tuttikansan oma kirkkohetki, jossa voi nukkua, kuolata tai helistellä musiikin tahdissa. Kahvi/pilttitarjoilu. Lastenhoidollinen parisuhdeper heleiri uusperheille 4.–6.11. Hvit torp. Ilm. verkossa 10.10. mennes sä. Tied. Tanja Routama.
Nuortenillat, messut ja kaikki muu. Tule mukaan! Nuorten toi minta osoitteessa sodesode.fi.
Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseura kunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi
Leppävaaran kirkolla ja Karakap pelissa on kirkkopussukoita omal le paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkol ta löytyy myös lastenpaikka. Mes sun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalan palvelukset ja Leppävaaran srk:n somekanavilta Facebookista ja Instagramista.
Päivä kirkonmäellä – messu su 9.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rakasta ja tee mitä haluat! Messun palvelutehtävissä ja saarnaamassa ROT-leiriläiset, eli ryhmänohjaaja toimintaan osallistuvat nuoret yhdessä Mion, Elinan ja Arton kanssa. Emma Lindgren, tanssi, Liekki-bändi. Kanttorina Outi, avustavana pappina Otto, eli Timo S. ja liturgina Kaisa. Messu myös striimataan Leppävaaran seurakun nan YouTube-kanavalle. Lue lisää päivän muusta ohjelmasta alta. Arki-illan messu to 13.10. ja 20.10. klo 17 Leppävaaran kirkko. Messu
kestää n. 20 min.
Ylhäältä annettu rakkaus – kantaat timessu su 16.10. klo 11 Leppävaa ran kirkko. Raunu, Vallivirta, Hyry, Latvanen. Messun musiikkina päivän virteen 256 pohjautuva J.S.Bachin kantaatti BWV 96 Herr Christ, der einge Gottessohn/ Kristus, Jumalan poika. Leppävaa ran Kirkon Kamarikuoro ja kamari orkesteri Collegium Musicum, johtaa Harri Kerko.
Yksinkertaista, mutta silti vaikeaa – messu su 16.10. klo 13 Karakappe li. T. Salo, Noponen.
Su 9.10. Leppävaaran kirkolla. Klo 11 messu. Lapsille puuhapaja jo klo 10 alkaen kirkon B-siivessä. Mes sun jälkeen klo 12 alkaen keittolou nas, grillissä sisäpihalla makkaroi ta, kirkkokahvit ja mehut. Vap.eht. maksu tarjoiluista Yhteisvastuuke räykselle. Klo 12.30 alkaen Siiri ja Marko Turunen (SLEY) kertovat tekemästään pakolaistyöstä. Lähe tyspiirin myyjäispöytä kirkon aulas sa. Klo 12−14 Yhteisvastuu-pakope li. Kerää oma joukkue ja kokeilkaa, kuinka selvitätte kiperät tehtävät! Klo 13 Arto-pappi laulattaa ripari lauluja. Kirkon pihalla on myös leikkikenttä.
Kotikirkko – kotikolon suojassa pe 7.10. klo 10 Leppävaaran kirkko. Lapsilähtöisesti vietämme n. 30 min. kirkkohetken, minkä jälkeen yhteinen mehu- kahvi- ja leikkihet ki. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja lasten pappi Kirsti.
Su 9.10. klo 17 Karakappeli. Pekka ja Pirkko Palosaari kertovat Sodde rin lähetystyön kuulumisista värik käin sanakääntein. Yhteislauluja, tuetaan Sodderissa tehtävää lähe tystyötä rukouksin ja taloudellises ti. Tied. pastori Pekka Palosaari, p. 040 968 3115.
Leppävaaran kirkon maisemasalis sa to 13.10 klo 13−14.30. Tilaisuu dessa puhumassa Anna-Liisa Markkula.
Ääniverryttelyä juuri sinulle ke 12.10. klo 18–19.15 Leppävaaran kirkko. Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa, ei sitoutumis pakkoa. Opettelemme äänenkäyt töä ja laulamista tutuin lauluin ja myös uusia lauluja opetellen. Tied. Outi Noponen, outi.noponen@evl. fi, p. 040 513 0869. Seuraavat harjoitukset: 26.10., 9.11., 23.11.
Lasten toiminta Facebookissa:
Filoksenia ry:n pääsih teeri Martta Pietarinen kertoo, että asunnotto muuden taustalta löytyy usein monia epäonnisia elämänkäänteitä, joihin ihminen ei ole itse voinut vaikuttaa.Leppävaaran seurakunnan lapset ja perheet, Instagramissa: @mini siipi.
Iltaperhekahvila ti 11.10. ja 25.10 klo 16.30−18.30 Leppävaaran kirkolla. Tule pelailemaan, leikki mään ja vaikka vaan hengailemaan muiden perheiden kanssa vaikka työpäivän jälkeen. Vapaaehtoisten valmistamaa keittoa tarjoillaan noin klo 17−18. Leppävaaran kirkon sisäpihalla on kiva leikkipaikka myös ulkoiluun. Tervetuloa mukaan myös kummit, mummit ja vaarit!
Koululaisten parkit: tekemistä ja seuraa koulupäivän jälkeen ti klo 13–16 Uuttu ja to klo 13–16 nuorten tila Siipi.
Tekemistä syyslomaan: monipuo lista ohjelmaa, kavereita ja ajan vietettä loma-aikojen päiviin nuor tentila Siivessä. Just sulle 1.–6.-luokkalainen. Ma 17.10.–pe 21.10. Ilm. nuortensiipi.fi viim. 9.10.
Sateenkaareva nuortenilta, johon kaikki ovat tervetulleita to 13.10. klo 17 Nuortentila Siivessä. Nouda tamme turvallisemman tilan peri aatteita. Seuraavat illat to 17.11. ja 15.12 klo 17–20.
Syvistä tunnoista nousevien laulujen esittäjä Jippu konsertoi su 16.10. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Konsertin jälkeen osallistujilla on mahdollisuus keskusteluun ja ruko ukseen seurakunnan työntekijöi den tai vapaaehtoisten kanssa. Vapaa pääsy. Kolehti Mediamissio 2022:n kuluihin.
Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin -luento ke 12.10. klo 18 Leppävaaran kirkko.
Rentoudu, anna tilaa erilaisille tunteille ja ajatuksille. Maalausko kemusta ei tarvita. La 29.10. ja 26.11. klo 12−17, KilonRisti. Ohj. Nina Purtonen. Maksu 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi. Tied. ja ilm. joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: heli.siltakor pi@evl.fi, p. 040 537 6876.
To klo 14 Sellon kirjasto, huone Akseli tai Elina. Learn Finnish for free! Ota mukaan oppimateriaalia si, jos sinulla on. Tarvittaessa ota mukaan lapset. Ei ilmoittautumis ta. Tied. leena.keinanen@evl.fi.
Johanna Kareen näyttely kertoo kolmesta pariskunnasta, joita yhdistää se, että heillä kaikilla on kehitysvamma. Näyttely on esillä esillä Leppävaaran kirkon aulassa 20.−28.10., ma−ke ja pe klo 9−16, to klo 10−18, su klo 10−14. Näyttelyn avajaiset to 20.10. klo 16.30. Lue lisää Yhteiset-palstalta
Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöil tä, sähköpostitse osoitteesta leppa vaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi.
Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30
Leppävaaran kirkolla. Lounaan hinta 3 e.
Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi
Facebook: Olarin seurakunta, Chapp le Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet
Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret
Youtube: Olarin seurakunta
Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1
Kirkon messu pyritään suoratoista maan: youtube.com/user/Olarins rk. Jos et halua näkyä videokuvas sa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.
Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 9.10 klo 10. Liturgi ja saarna Tuija Samila, avustava pappi Juha Virta. Kanttori Sari Rautio, Markku Nuotio, laulu. Messun jälkeen lähetysaiheinen tilaisuus ja lounas seurakuntasalis sa.
Messu kirkossa ja verkossa su 16.10. klo 10. Liturgi ja saarna Maritta Hartikainen, avustava pappi Tuija Samila kanttori Mikko Niinikoski.
Matinkappeli: Messu su 9.10. klo 12. Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttori Sanna Franssila.
Messu su 16.10. klo 12. Liturgi ja saarna Tapio Suontakanen, kantto ri Mikko Niinikoski.
Olarin kappeli: Messu su 9.10. klo
12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio.
Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin klo 19 on tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Katso lisää: risteys.fi. Joka toinen viikko (parittomat viikot) on musiikkiRisteys eli yhteis laulua ja/tai esittäviä biisejä ja joka toinen viikko (parilliset viikot) on Risteysmessu. 6.10. Risteysmessus
sa liturgia ja saarna Juha Virta, musiikki Risteysbändi.
Nimikkolähettimme Kirsti Malmi kertoo työstään Tallinnan Lasna mäen alueella su 9.10. messun jälkeen klo 11 Olarin kirkko. Keitto lounas (vapaaehtoinen maksu lähetyksen hyväksi) ja kirkkokah vit.
Pe 7.10. klo 10 Olarin kirkko. Aihee na on urut. Päkä tutustuu urkuihin ja saa vieraakseen musiikin suur miehen Bachin. Lauletaan ja leiki tään sekä ihmetellään urkuja ja suurmiehen kummallisia vaatteita.
Ryhmässä voi jakaa surua luotta muksellisesti ja turvallisesti yhdes sä muiden samaa kokeneiden kanssa. Kokoontumiset kuutena torstai-iltana 10.11.alkaen klo 17.30 Olarin kappelilla. Mukaan mahtuu 7 henkilöä. Ohjaajina pastorit Antti Kruus ja Maritta Hartikainen. ILMOITTAUTUMISET seurakunta toimistoon ma–pe klo 9–15 puh. (09) 8050 7000 viim. to 3.11. Ilmoit tautuneet haastatellaan myöhem min.
Kaipaako koululaisesi tekemistä syyslomalle? Tekemistä niin ulkona kuin sisällä 17.–21.10. klo 9–15 Olarin kappeli. Leiri kestää maa
050 4329368 or via email.
Diakonialounas / Community lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Lipun myynti klo 11.45–12.30. Ota mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappe li, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount. Hinta/Fee 3 e.
Suurten klassikoiden äärellä 23.10. klo 16 Olarin kirkko. Tero Latvala, viulu, Lotta Poijärvi, altto viulu, Marko Ylönen, sello, Aleksi Ruonavaara, kontrabasso, Marita Viitasalo, piano. Bach: Sarja soolo sellolle nro 1, G-duuri. Schubert: Forellikvintetto. Liput 15/10 e Yhteisvastuukeräykselle. Kahvitar joilu.
Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.
Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi
Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8
Ajankohtaiset tiedot: espoonseu rakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.
Messu su 9.10. klo 10. ”Kristityn vapaus”. Tiihonen, Airaksinen, Malkamäki. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, kuoron säestys: Hannele Mehtälä, urut.
Noin klo 11.30 messun ja kirkko kahvien jälkeen seurakuntavaali en valitsijayhdistysten Kokoo mus, Tulkaa kaikki ja Yhdessä matkalla esittäytyminen. Tilaisuus striimataan Tapiolan srk:n Face book-sivulle.
Anglican worship su 9.10. klo 12.30 Tapiolan kirkko Englanninkielinen anglikaaninen messu. Anglican eucharist with hymns will be held at Tapiola church in a room named Kaipuu every other Sunday.
Viikkomessu ke 12.10. ja 19.10. klo 8.
Messu su 16.10. klo 10 Tapiolan kirkko. ”Rakkauden kaksoiskäsky”. Hero, Koivisto, Malkamäki. Laulu yhtye Laetificus.
Colourful Tapiola Worship – kan sainvälinen messu su 16.10. klo 17 Tapiolan kirkko. Englannin- ja suomenkielinen messu joka kk:n 3. su klo 17 – Worship in English and Finnish at Tapiola Church every 3rd Sunday of the month at 5 pm. Iltatee tarjolla messun jälkeen.
Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapio lan seurakunnan Facebook-sivulla.
Lasten ja nuorten kirkkomusiik kifestivaali KIMURALLI: la 8.10. klo 18 Euphonia Iuventutis -kon sertti Tapiolan kirkko. Charpentier, Vivaldi, Kostiainen, Petros Paukku nen: Euphonia Iuventutis − Messu kuorolle, orkesterille, lyömäsoitti mille ja uruille, kantaesitys. Festi vaalikuoro ja -orkesteri, joht. Jonas Rannila. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Häivähdys pyhää -konsertti ke 12.10. klo 12. Espoon musiikkiopis ton päiväkonsertit joka toinen keskiviikko. Nea Li, Melina Nyberg, Yuwei Meng ja Eerik Lilius – viulu, Salla Pynssi – piano. Ysaÿe, Debus sy, Sibelius, Bériot, Beethoven. Vapaa pääsy. Vap.eht. ohjelma maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Siionin kanteleen esitelmä- ja yhteislaulutilaisuus ”Armo yli kaikkien” su 16.10. klo 15.30 Tapio lan kirkko. Esittelijä prof. Seppo Suokunnas. Toivelauluja. Säestäjä Heini Kataja-Kantola. Järj. ELY ja Tapiolan srk. Alussa kahvitarjoilu Kahvila Valossa.
Luento ja keskustelusarja Tapio lan kirkolla. Luennoitsijana TT Kari Kuula.
Ke 12.10. klo 18 Seuraan sinua iloiten! − Uusia tulkintoja Luukkaan evankeliumista. Pitääkö Jumalaa rakastaa yli kaiken? Mitä Jeesus sanoi naisista?
Ke 19.10. klo 18 Alkukirkon voima naisia. Miten naiset toimivat ensim mäisissä seurakunnissa?
Ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan.
Tule viettämään aikaa yhdessä eri ikäisten ja eri kulttuureista olevien ihmisten kanssa ke 5.10. klo 17 Tapiolan kirkolle. Olohuone tarjoaa tilan yhdessäololle ja tutustumisel le. Voit keskustella toisten kanssa, pelailla eri pelejä tai lukea lehtiä. Tarjolla on teetä ja pientä purtavaa. Olohuonetta toteuttavat vapaaeh toiset. Olet tervetullut mukaan toimintaan!
Kahvit Tapiolan kirkon kahvila Valossa klo 12.30–13. Ohjelma klo 13–14.
Ke 12.10. Mielen hyvinvoinnin kulmakivet seniorina. FM Psyko terapeutti Sirkka-Liisa Kuitunen.
Ke 19.10. Monologiesitys Toukkaakka. Petriikka Pohjanheimo esittää monologin, joka pohjaa Selja Ahavan kirjaan Nainen joka rakasti hyönteisiä. Mukana isän nöimässä rovasti Aarne Laasonen.
Vertaisryhmä eläköityneille, jonka tarkoituksena on antaa osallistujille tilaisuus tarkastella tilannettaan ja elettyä elämää sekä jakaa eläköitymiseen liittyviä kokemuksia. Työskentely tähtää mahdollisimman mielekkään ajankäytön suunnitteluun. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa tiistaisin välillä 18.10.–13.12. klo 10–12. Ohjaajina Katja Hero ja Mailis Aaltonen. Ilm. viim. ma 10.10.: aaltonenmailis@gmail.com.
Ryhmä kokoontuu Tapiolan kir kolla maanantaisin 17.10.−12.12 klo 17. Kokoontumisia 8−9, hinta 45 e. Ilmoittautuminen: espoonseura kunnat.fi -> Tapahtumat. Kaikukor tilla ilmaiseksi, jolloin ilmoittautu minen ohjaajalle. Tied.: Ulla-Maija Kyrölä, p. 050 3465 348 tai ullamai jakyrola@hotmail.com.
Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa pe 7.10. klo 12−14. Yhteinen kimppakävely Silkkiniitylle lähtee Kahvila Valon edestä klo 12. Riksa pyörän kyytiin pääsee klo 12−14. Päätteeksi pullakahvit Kahvila Valossa Tapiolan kirkolla. Mukana runoilija ja sahansoittaja Aarne Laasonen.
MEDIAMISSIO 2022
Missio2022 Se löytyi – Espoon päätilaisuus to 13.10. klo 18.30 Tapiolan kirkko. Puhujina pastori Mikko Matikainen ja akateemikko Markku Kulmala. Musiikista vastaa Nina Åström yhtyeineen. Järj. Espoon ev.lut seurakuntien media missiovapaaehtoiset. www.seloy tyi.fi.
Pyhäkoulu on lasten oma kirkko hetki sunnuntain klo 10 messun aikana. Perhemessusunnuntaina 13.11. ei ole pyhäkoulua. Lisää lasten ja perheiden toimin taa: facebook Tapiolan seurakun nan lapset ja perheet, instagram @ siunauksensadetta.
Kirkkoyö 5.–6.luokkalaisille Tapio lan kirkolla 4.–5.11. Lisätiedot ja ilmoittautumisoh jeet www.paheksuvakirahvi.fi (alakouluikäiset).
Nuorten aikuisten yhteisön iltoihin sisältyy musiikkia, ylistystä, rukousta, Raamattua, rentoa
yhdessäoloa sekä pientä iltapalaa. Ehtoollinen kerran/kk. Tapiolan kirkolla Toivo-tilassa joka toinen su klo 17.30–20: 9.10., 23.10., 6.11., 20.11., 4.12. ja 18.12.
NUORTEN BÄNDIN
Kahvila Valossa Tapiolan kirkolla la 22.10. klo 18. Tarjolla kaakaota, teetä, kahvia ja pientä purtavaa. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvas tuukeräyksen kautta nuorten hyvinvoinnin tukemiseen.
Kahvila Valossa to klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, lapset 2 e, alle 3-v ilmainen. Korttimaksu. L,G. Leipä, leikkeleet, kahvi, tee, mehu, pulla ja keksi sisältyvät hintaan.
Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitote rapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.
Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11
Remontin arvioitu valmistuminen marraskuun alkupuolella 2022.
KLO 13
Perhemessu su 9.10. Kari Kuula ja kantt. Teija Palolahti, mukana Singing Suns -lapsikuoro. Messu su 16.10. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen, kantt. Lasse Mäki.
Ma klo 9.30–11 yhdessäoloa ja vertaistukea lapsiperheille, Sebas toksessa. Ei 17.10. syysloma.
Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13-15 Sebastoksen
toimitilassa.
Tiistaisin klo 15 mielenterveysryh mä Sebastoksen toimitilassa.
To 13.10. klo 12 kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä Sebastokses sa, mukana kirkkoherra Mimosa Mäkinen. Aluksi kevyt keittolounas.
To 13.10. Päiväraamattupiiri klo 14 -15.30 Raamattuopiston tiloissa, Helsingintie 10.
Ma 17.10. klo 18.30−20.30 Sebastok sessa, Kauniaistentie 11.
Ti 18.10. klo 13 Sebastoksen toimiti lassa. Yhdessä luontoon – joka iän oikeus. Ympäristöasiantuntija Anna Sjövall.
La 8.10. ja 22.10. (joka toinen la) klo 10−11.30 Sebastoksessa keskustelu ja ja kokemusten vaihtoa mm. maahanmuutosta ja perhe-elämäs tä, puhutaan ja harjoitellaan suo men kieltä. Ohj. psykologi Milena Raitmaa. Ilmoitt. yilcedmilena@ yahoo.es.
Riuttarannan leirikeskuksessa 5.−6.11. Leirillä lapsille ja aikuisille omaa ja yhteistä ohjelmaa: Keskus teluja, leikkejä, ulkoilua, rentoutu mista, hyvää ruokaa ja saunomista. Aik. 25 e, lapsi 5 e ja alle 3 v. mak suton, lakanat+pyyhe 12 e/hlö, sis. kulj. ja täysihoidon. Lähtö kirkon pysäkiltä la klo 9.30 ja paluu su klo 16. Ilmoitt. 14.10. menn. kauniais ten.suom.srk@evl.fi p. 050 500 9000.
Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost.
Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi
Olars kyrka sö 9.10 kl. 10.30 mäs sa. Ertman, Kronlund. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 9.10 kl. 12.15 högmässa med konfirmation. von Martens, Kronlund, Malmgren, Lemström.
Karabacka kapell sö 16.10 kl. 10. Kanckos, Eva Andersson. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 16.10 kl 12.15.
Erkko, Klaus Pennanen och Teemu Suominen.
Symamsellerna ti 18.10 kl.16–19. Handarbetsgruppen som jobbar för mission och internationell diakoni samlas i Vita huset, Prästgårdsg. 1. Torsdagsträffen to 20.10 kl. 13–14.30 med program och samva ro i Södrik kapell. Tema: Minnet och gäst är Ida Mitchell från Min neslotsen.
Obs! Ingen Torsdagsträff to.6.10 Stilla dig på retreat fre-sö 28–30.10 tillsammans Johannes församling på Snoan i Lappvik. Kontakta retreatledare Anna Maria Böckerman, annamaria.bocker man@evl.fi för upplysningar om du är intresserad.
Familjeklubbar Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisda gar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Tors dagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell.
Familjer i rörelse lö 8.10 kl. 10–11.30 i Esboviken. En tvåspråkig motionsklubb för barnfamiljer. Träff vid Esbovikens kyrka. Medde la gärna katriina.vilkman@evl.fi om deltagande. Mer info: esboforsam lingar.fi
Konfirmandverksamhet Anmäl ningen till konfa 2023 öppnar 12.10 med elektronisk anmälning på
esboforsamlingar.fi/konfa På samma nätsida hittas info om konfirmandgrupper, pris för läger samt befrielse från avgift.
Kyrkomusikfesten med tvåspråkig mässa sö 16.10 kl. 11 i Åbo domkyr ka. Körsångare från Esbo svenska församling deltar. Mässan ström mas på nätet: virtuaalikirkko.fi
Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sand berg@evl.fi, Henrik 050 597 3313, henrik.tuohino@evl.fi samt What sApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi.
De bostadslösas natt – Diakonin samlar in nya tjockare strumpor, halsdukar, vantar, mössor, tvål(bit) tandkräm och -borstar, deodorant till de bostadslösas natt. Lämna in senast 14.10 till vaktmästaren, Kyrkogatan 10.
Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi
Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11
SÖ 9.10 Högmässa kl. 12 i Sebastos. SÖ 16.10 Högmässa kl. 12 i Sebas tos.
Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödut delning i Sebastos kl. 9.30–10.30
Sångstund för pensionärer i Casa Seniori kl. 12.45.
Tisdagsträffen i Casa Seniori kl. 13.30.
Glad idag – tvåspråkig mental vårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i Metodistkyrkan kl. 18.
ON 12.10 och 19.10 i Sebastos kl. 13.30.
TO 6.10 och 13.10 i Sebastos kl. 10.
TISDAG 18.10
Diakonimottagning och brödut delning i Sebastos kl. 9.30-10.30
Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.
Graziakören i Metodistkyrkan kl. 18.
Colourful Christian Worship service at Suvela Chapel, Kirstintie 24. 9 Oct, 13 Nov, 11 Dec at 3 pm. Sunday school for children in
Finnish. The service is bilingual, English– Finnish. Coffee fellowship after the service. 9 Oct: Hans Krause, Kirsi-Marja Koski, Sheldon Ylioja.
Welcome!
Colourful Tapiola Worship –Wor ship in English and Finnish at Tapiola Church every 3rd Sunday of the month at 5 pm. See more: www.espoonseura kunnat.fi/osallistu/colourful-es poo
Vie vanhus ulos: Vanhustenviikon perjantaina 7.10. vietetään Vie vanhus ulos -päivää. Lue lisää Espoonlahden ja Tapiolan srk:ien palstoilta.
Mitä vielä -ryhmä on vertaisryhmä eläköityneille, jonka tarkoituksena on antaa osallistujille tilaisuus tarkastella tilannettaan ja elettyä elämää sekä jakaa eläköitymiseen liittyviä kokemuksia. Työskentely tähtää mahdollisimman mielek kään ajankäytön suunnitteluun. Ryhmä kokoontuu Tapiolan kirkol la kahdeksan kertaa tiistaisin välillä 18.10.–13.12. klo 10–12. Ohjaajina Katja Hero ja Mailis Aaltonen. Ilm. viim. ma 10.10.: aaltonenmailis@ gmail.com.
Missio2022: Se löytyi – Espoon päätilaisuus to 13.10. klo 18.30 Tapiolan kirkko. Tule löytämään iloa ja rauhaa elämääsi. Puhujina pastori Mikko Matikainen ja akatee
mikko Markku Kulmala. Musiikista vastaa Nina Åström yhtyeineen. Mukana mediamissiovapaaehtoi set. Lastenhoito järjestetty.
Onnellinen elämä -valokuvanäyt tely kertoo kolmesta pariskunnas ta, joita yhdistää se, että heillä kaikilla on kehitysvamma. Vamma ei ole este onnellisuudelle tai elämästä nauttimiselle. Näyttely herättelee pohtimaan elämän arvoa ja elämänarvoja. Näyttely on osa valokuvataiteilija Johanna Kareen KATSO IHMINEN® -konsep tia ja Kehitysvammaliiton 70-vuo tisjuhlavuoden tapahtumia. Suve lan kappelissa näyttely on esillä 2.–12.10. kappelin aukioloaikoina ja Leppävaaran kirkon aulassa 20.–28.10.
Rakkausilta Lempeä lauantai: Ottakaa aikaa parisuhteelle ja verestäkää yhdessä ihania muistoja seurusteluajoista ja ensimmäisistä treffeistä la 29.10. klo 17 alkaen Espoon tuomiokirkon seurakunta tatalolla, Kirkkoranta 2. Upea musiikki, hyvä ruoka, mielenkiin toiset haastateltavat vieraat ja mahdollisuus illan päätteksi osal listua tunnelmalliseen rakkaustee maiseen messuun kauniissa Espoon tuomiokirkossa. Illalliskor tin hinta on 10 e/hlö. Ilmoittautu minen netissä: espoonseurakun nat.fi -> Tapahtumat -> Rakkausil ta. Olette lämpimästi tervetulleita! Tied. kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.
Celina Isabel Bushgjokaj, Emil Alexander Forsberg, Ella Aleksan dra Hyttinen, Liinus Ilkka Eljas
Jurvelin, Hilma Maria Koivistoi nen, Mila Isabella Lappalainen, Madeline Alexandra Lukka, Leevi Petteri Luoti, Sofia Essi Alexandra Panttila-Vironen, Ellen Lyydia Pylkkänen, Benjamin Léon Mikael Sainio.
Hautaan siunattu
Anja Maria Hatunen 69 v, Sulo Hynynen 86 v, Sanna Justiina Lahti 90 v, Jouko Kalervo Mattila 72 v, Sisko Anna-Liisa Nummenmaa 92 v, Maila Marjatta Saarinen 91 v, Matti Erkki Sahravuo 73 v, Raili Sinikka Vuorensola 85 v, Pentti Raimo Alfred Vähäsarja 90 v.
Kastettu
Lukas Lenni Mikael Peltoniemi, Elle Isabel Takala, Marianne Ester Turkkinen, Joanna Lisa Maria Virta, Oona Iida Annikki Väisänen. Avioliittoon kuulutettu Visa Pietari Oikkonen ja Anna Kristiina Kovanen.
Hautaan siunattu Per-Erik Hilding Hagmark 73 v, Liisa Marjatta Paasonen 88 v, Pirkko Irene Salovaara 93 v, Pauli
Antero Selänne 91 v, Jukka Allan Tokoi 78 v.
Kastettu
Jasper Sakari Anselmi Männistö.
Aaro Joel Matias Huuskonen, Edvin Ilmari Jylhä, Aada Maj Amanda Kuntsi, Iiris Aino Inkeri Kuntsi, Noel Seppo Laine, Elmo Alvar Sajaniemi, Saga Femke Stefanie Salonen, Emma Aurora Eufemia Tapio Edelman. Avioliittoon kuulutettu Teemu Valtteri Vasara ja Riina Johanna Halonen. Hautaan siunattu
Laila Maria Halttunen 91 v, Raili Susanna Karhunen 88 v, Eero Olavi Saarelma 67 v, Pekka Orvo Kalervo Wahlman 81 v.
Kastettu
Tarvo Hein, Hilda Evelia Hintsala, Fiona Linnea Kemppainen, Iina Maria Lehtonen, Eemil Rasmus
Sintonen, Leevi Veikko Elias Vaarna, Isla Josefiina Viitaharju. Hautaan siunattu
Riitta Anita Dahlström 70 v, Sirkka
Liisa Korpela 92 v, Markku Ray mond Laesmaa 73 v, Jorma Juha ni Lonka 87 v, Erkki Urho Nyyssö nen 91 v.
Kastettu
Aurora Emilia Matrone, Ronja Lia Leona Olkkola, Lilja Tuulikki Poutanen, Pauli Ilmari Salonsal mi, Cecilia Saimi Valkonen, Viljami Pekka Henrik Venäläinen. Hautaan siunattu
Liisa Helmi Lehesmaa 90 v, Riitta Irmeli Lehtonen 78 v, Vilho Elis Länkä 93 v, Kaarlo Erkki Julius Marttila 83 v, Harri Kalervo Parvi ainen 75 v, Marja Hellevi Pentti nen 101 v, Pauli Jaakko Jalmari Tauru 86 v, Markku Juhani Valvan
ne 74 v, Mirja Esteri Vapaavuori 92 v.
Döpt/Kastettu
Carl Calvin Jansson. Avliden/Hautaan siunattu Iris Anneli Kivipää 84 år, Doris Louise Kjellberg-Kaksonen 92 år, Yngve Lauri Lohikoski 90 år, Sirpa Helena Löfström 72 år.
TORSTAINA 6.10. Laulu & laulun tarina: Sanoittaja Junnu eli Juha ”Watt” Vainio klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylän kötie 16. Keskustelemme sanoitta jasuuruuksista ja laulamme yhdes sä heidän laulujaan. Iltoja taustoit taa muusikko, radiotoimittaja, dokumentaristi Pekka Laine. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.
LAUANTAINA 8.10. Lasten ja nuorten kirkkomusiik kifestivaali KIMURALLI: klo 18 Euphonia Iuventutis -konsertti Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Charpentier, Vivaldi, Kostiainen, Petros Paukkunen: Euphonia Iuventutis − Messu kuorolle, orkes terille, lyömäsoittimille ja uruille. Kantaesitys. Festivaalikuoro ja -orkesteri, joht. Jonas Rannila. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
KESKIVIIKKONA 12.10. Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Espoon musiikkiopiston päiväkon sertit joka toinen keskiviikko. Nea Li, Melina Nyberg, Yuwei Meng ja Eerik Lilius, viulu, Salla Pynssi, piano. Ysaÿe, Debussy, Sibelius, Bériot, Beethoven. Vapaa pääsy. Vap.eht. ohjelmamaksu Yhteisvas tuukeräyksen hyväksi.
LAUANTAINA 15.10.
Kaksi suurta urkuria – Bach ja Franck klo 16 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Anna Pulli-Huomo, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi. Kahvit 2,50 e musiikkitoiminnan hyväksi.
SUNNUNTAINA 16.10.
Siionin kanteleen esitelmä- ja yhteislaulutilaisuus ”Armo yli kaikkien” klo 15.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Esittelijä prof. Seppo Suokunnas. Toivelauluja. Säestäjä Heini Kataja-Kantola. Järj. ELY ja Tapiolan srk. Alussa kahvitar joilu Kahvila Valossa. Mediamissio 2022: Jipun konsert ti. Syvistä tunnoista nousevien laulujen esittäjä Jippu konsertoi klo 18 Leppävaaran kirkossa, Verä jäkallionkatu 2. Konsertin jälkeen osallistujilla on mahdollisuus keskusteluun ja rukoukseen seura kunnan työntekijöiden tai vapaa ehtoisten kanssa. Vapaa pääsy. Kolehti Mediamissio 2022:n kului hin.
LAUANTAINA 22.10. Nuorten bändin yhteisvastuu konsertti klo 18 Kahvila Valossa Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Tarjolla kaakaota, teetä, kahvia ja pientä purtavaa. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen kautta nuorten hyvinvoinnin tuke miseen.
SUNNUNTAINA 23.10. Retoriikan mestarit -pianokon sertti klo 15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Mika Oravan piano konsertti. Bach, Schubert. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön
hyväksi. Kahvit 2,50 e musiikkitoi minnan hyväksi.
KESKIVIIKKONA 26.10. Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Espoon musiikkiopiston päiväkon sertit joka toinen keskiviikko. Yifan Wang, piano. Beethoven, Chopin. Vapaa pääsy. Vap.eht. ohjelma maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Sanan kaiku – Musiikillinen ilta klo 18 Sellon kirjaston Akseli-sali, Viaporintori. Selloimprovisaatiota ja eläytymistä Raamatun tekstei
hin. Voit osallistua eläytyen tai vain kuunnellen. Vapaa pääsy. Sellisti Tapani Heikinheimo, bibliodraama ohjaaja Eveliina Roznovski.
TIISTAINA 1.11. Musiikkia kynttilän valossa – Bach30Händel klo 19 Leppävaa ran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Musiikkia kynttilän valossa -sarja on soinut valoa marraskuuhun tiistai-iltaisin jo 30 vuoden ajan. Avajaiskonsertissa juhlitaan perin teisin menoin ja barokkisin sävelin. Ohjelmassa on muun muassa Bachin kantaatti BWV 96, Händelin
Lauantaina 8.10.
Sakraalimusiikkia syksyyn klo
18 Helsingissä Lauttasaaren kir kossa, Myllykallionrinne 1. Aka teeminen mieskuoro Psaldo, Aleksanteri Wallius, urut. Pärt, Madetoja, Schubert, Bach, Men delssohn-Bartholdy, Cornelius, Miskinis ja Arcadelt. Vapaa pää sy, ohjelma 10 e.
Sunnuntaina 9.10. Konsertti klo 15 Helsingissä Huopalahden kirkossa, Vespertie
12. Matti Turunen, laulu, Juha ni Forsberg, piano. Schubert. Va paa pääsy, ohjelma 10 e. Gospel Helsinki 20 vuotta klo 16 Helsingissä Musiikkitalon Konserttisalissa, Mannerheimin tie 13 A. Gospel Helsinki, Lumen Valo, Ida Elina, Joonatan Rau tio, piano ja saksofoni, Sami Kos kela, lyömäsoittimet, Juho Kivi vuori, basso, Saku Mattila, kita ra, Laura Humppila, koreografia ja tanssi, Katriina Tavi, Ville Vä likoski ja Elina Valtonen, tans
si, Kerttu Mättö, videot, Ari Virta nen, valot. Liput 27–60 e Ticket masterista.
Torstaina 13.10. Sacred Music Festivalin ava jaiskonsertti klo 18 Helsingis sä Viikin kirkossa, Agronomin katu 5. Niklas Winter Quartet, jazztrumpetisti Henry Lowt her ja kamarikuoro Utopia. Kes kiaikaista musiikkia Graduale Aboense -messulaulukirjasta uu delleensovitettuna ja materiaa
urkukonsertto nro 3 op.4, J.J. Quantsin Konsertto kahdelle hui lulle sekä Händelin sopraanoaarioi ta. Leppävaaran Kirkon Kamarikuo ro, Collegium Musicum Lohja, Pauliina Hyry, urut, Raija Urama ja Anu-Kaisa Hulmi, huilu, Satu Kaari sola-Kulo, sopraano, Heikki Kulo, tenori, Kullervo Latvanen, basso, Sari Anetjärvi, altto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertit tiistaisin klo 19 Leppävaaran kirkossa 29.11. asti. Sarjassa kuullaan mm. Armas Järnefeltin pianoteoksia, renes sanssimusiikin rytmejä, liedin lumoa ja naissäveltäjien kuorote oksia.
PERJANTAINA 4.11. Jaakko Mäntyjärvi: Salvat 1701 -virsidraama klo 19 Espoon tuomio kirkko, Kirkkopuisto 5. Dominante, johtaa Seppo Murto. Rooleissa: Joel Hirvonen, Jouko Puolanto, Maaria Jenu. Ohjaus: Ville Sand qvist. Valaistus: Carl Sjöblom. Liput 25/15 e kuoron verkkokaupasta dominante.fi tai suoraan kuorolai silta.
LAUANTAINA 5.11.
Gabriel Fauré: Requiem klo 19.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Tapiolan seurakunnan kamarikuo ro, Annika Leino, sopraano, Juhana Kotilainen, baritoni, Pekka Suikka nen, urut, joht. Liisa Malkamäki. Konsertin alussa ranskalaisen säveltäjän Jean Langlais'n urku teos Mors et resurrectio – Kuolema ja ylösnousemus. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen.
lia kokoelmista Piae Cantiones ja Missa et Officium Sancti Henri ci. Järjestää Helsingin seurakun tayhtymä ja Kulttuurikeskus Cai sa. Liput 15/10 e.
Lauantaina 15.10.
Gospelkonsertti klo 18 Helsingis sä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Famille de Grâce -yhtye. Sacred Music Festival. Vapaa pääsy, ohjel ma 10 e.
JANI Upeasta äänestään ja syvällisistä tulkinnoistaan tunnettu laulaja Jippu esiintyy Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2, sunnuntaina 16.10. klo 18. Konserttiin on vapaa pääsy.