Kirkko ja kaupunki 2022 15 Helsinki

Pääkirjoitus

Vedä ovi kiinni, se on suuri suoja huoneille.

SANANPARSI RUOVEDELTÄ

SAAMME KIRKKO JA KAUPUNGIN toimitukseen run saasti palautetta, sekä kiitoksia että toisinaan myös pa rannukseen kehottavia. Kiitos siitä! Runsas palaute osoittaa, että Kirkko ja kaupungilla on merkitystä luki joilleen. Meillä on tästä myös tutkittua tietoa, sillä seu raamme säännöllisesti mediamme käyttöä ja lukijoi demme toiveita.

Sekä kotiin kannettua lehteä että verkkomediaam me pidetään tärkeänä ja merkityksellisenä, ja meidät tunnetaan tosi hyvin. Paperilehden lähetämme kaik kiin niihin pääkaupunkiseudun koteihin, joissa asuu vähintään yksi lehden haluava suomenkielisen seura kunnan jäsen. Lehti ei tutkimustemme mukaan lennä suoraan paperinkeräykseen kuin vain harvoin. Se ava taan ja sitä luetaan. Kiitos, että avaat ja luet!

VERKKOMEDIAMME KÄVIJÖISTÄ kolme neljäsosaa tu lee pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Vaikka olemme Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirkollinen paikal lismedia, kiinnostamme selvästi myös muualla.

Teettämiemme tutkimusten mukaan Kirkko ja kaupungin sosiaalisen median seuraajat ovat poikkeuksellisen sitoutu neita: juttuihimme reagoidaan ja niitä jaetaan sekä kommen toidaan huomattavan ahkeras ti. Kiitos siitä! Hauskaa, että so siaalinen media voi olla oikeasti sosiaalinen.

Noin kolmannes lukijoistamme kertoo Kirkko ja kaupun gin olevan hänen ainoa tai lä

hes ainoa siteensä seurakuntaan. Helsinkiläisistä 50–59 vuotiaista näin vastasi lähes puolet. Ammatti taitoisesti toimitettu journalistinen seurakuntamedia pystyy siis palvelemaan niitä seurakuntalaisia, jotka eivät välttämättä kaipaa kirkollisia aktiviteetteja. Kiva, että pysytte silti mukana!

MEILLÄ ON MYÖS paljon lukijoita, jotka eivät kuu lu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön tai jotka ovat jonkin muun kuin evankelis luterilaisen kirkon jäse niä. Hienoa, että löydätte tarjonnastamme hengen ra vintoa ja ajattelemisen aihetta.

Kirkko ja kaupunkia on nyt tehty Helsingissä 80 vuotta, ja muissakin pääkaupunkiseudun kaupun geissa on toimitettu seurakunnan mediaa jo vuosi kymmeniä. Se on hyvä alku.

JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kampin kappeli on sulkenut ovensa toistaiseksi.

OTSIKKO HELSINGIN UUTISISSA 20.9.2022

Synkät ajat pesiytyvät joskus ihon alle. Nytkö tulee maailmanloppu? Jumala, tarvitsen sinua – näytä minulle kyynel, hymy, hyvä sana. Siten jokainen aamu onkin maailmanalku.

Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen.

UUDEN TESTAMENTIN JOHANNEKSEN ILMESTYS 3:20

”KOLMANNES LUKIJOISTAMME KERTOO KIRKKO JA KAUPUNGIN OLEVAN HÄNEN AINOA TAI LÄHES AINOA SITEENSÄ SEURAKUNTAAN.

Kirkko ja kaupunki

Seuraava lehti ilmestyy 20.10.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

”Tuoreen leivän tuoksu on minulle pyhä asia”

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1Markku Jaakola, oletko ollut sokea syntymästäsi saakka?

– Näköni oli heikko heti syntyessä ni. 12-vuotiaana kaaduin ja löin pääni takankulmaan, minkä seurauksena silmissäni katkesi verisuoni ja sokeuduin kokonaan.

2Miten näkövammaisuus on vaikuttanut elämääsi?

– Kävin näkövammaisten koulua Jyväskylässä jo silloin, kun sokeuduin. Sopeuduin tilantee seen lapsena melko hyvin. Sopeutumisessa auttoi hyvä kouluympäris tö. Aloin vasta aikuisena tajuta kunnolla näkövammaisuuden tuomat rajoitteet, kun minun piti miettiä, mihin ammat tiin haluan opiskella.

– Tuntoaisti ja käsillä tekeminen olivat tulleet minulle vuosien varrel la tärkeiksi. Oppiakseni kädentaitoja kävin Espoon Leppävaarassa näkövam maisten ammattikoulun rottinki huonekalulinjan.

3Millaista kohtelua toivoisit muilta ihmisiltä?

– Toivoisin, että jos joku näkee liikenteessä näkövammaisen valkoisen kepin tai opaskoiran kanssa, hän kysyisi rohkeasti, tarvitseeko tämä apua. Etenkin tien ylityksessä avusta on paljon hyötyä.

– Toisaalta näkövammaista saatetaan pi tää täysin avuttomana, ja kohdattaessa ju tellaan helposti vain hänen avustajansa kanssa. Itse olen tottunut tekemään asioi ta ruuanlaitosta lähtien, mutta esimerkik si kaupassakäynnit hoidan avustajan kans sa. Asiaan vaikuttaa osaltaan se, että olen myös kuulovammainen. Olen törmännyt usein siihen, että kuulovammaisia auttava induktiosilmukkajärjestelmä ei toimi julki sissa tiloissa. Tästä minun piti valittaa esi merkiksi Leppävaaran kirkossa.

4Millaisia käsityö tuotteita valmistat kotisi työhuoneessa Espoon Perkkaalla?

– Viime aikoina olen punonut rottingista erityisesti hapanjuu rileivän kohotuskoreja. Tämä oli erään leipomista harrastavan asiakkaan idea. Korona-aikana olen valmistanut 800 kohotuskoria, joten niistä on muodostunut tietynlainen myyntihitti. Lisäksi valmistan erikokoisia pallokoreja, kertakäyttölautas ten korialustoja, harjoja ja mehiläisvaha kynttilöitä.

– Suunnittelen tekemäni tuotteet itse ja pidän niitä käyttötaiteena. Aiemmin kä vin myymässä niitä eri paikoissa, mutta ny kyään teen myyntityötä netin kautta.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Ensimmäisenä tulee mieleen tuoreen leivän tuoksu. Kävin aikoinani näkövammaisten koulusta kahden viikon välein kotona, ja muistan, miten mahtavalta tuo tuoksu kotiovella tuntui. Tästä voikin jatkaa, että koti ja parisuhde ovat minulle ehdottoman pyhiä asioita, samoin kuin ihmisten kanssa sovussa eläminen. ■

Kansainvälistä valkoisen kepin päivää vietetään 15.10.

Näkövammaisen käsityöyrittäjän Markku Jaakolan punoma hapanjuurileivän kohotuskori on ollut korona-ajan myyntihitti.

Taivaallinen soitin

Ensimmäisinä harppuina toimivat jousipyssyt. Myöhemmin harppua on kuvattu enkelten soittimeksi.

Harppu kuuluu maailman vanhimpiin soitti miin: sitä on soitettu jo muinaisessa Egyptis sä ja Irakissa. Ensimmäisiä kuvia harpunsoit tajista löytyy sumerilaisilta 3 500 vuotta en nen ajanlaskun alkua.

Näin kertoo harpun historiasta van han musiikin asiantuntija Anneliina Rif. Hänen mu kaansa harppu otettiin huilun ja rumpujen tavoin käyttöön melko samoihin aikoihin eri maailman kolkissa.

– Alkeellisina harppuina toimivat aluksi metsästyksessä ja sodissa käytettyjen jousipys syjen jouset. Yksikaarisesta soittimesta harp pu alkoi vähitellen kehittyä nykyiseen muo toonsa, jossa on etukaari ja kiinteä kehikko.

Raamatussa harppua soitetaan jo Vanhan testamentin alusta alkaen. 1. Mooseksen kirjas sa kerrotaan harpunsoittaja Jubalista. Hep rean kielellä hänen soittimensa on kinor Uudessa testamentissa puolestaan ker rotaan enkeleistä, jotka soittavat harppua. Siitä syntyi käsitys, että harppu olisi tär keä soitin taivaassa. Keskiajalla saksalai nen abbedissa ja kirkkomusiikin säveltäjä Hildegard Bingeniläinen kehuikin harp pua soittimista taivaallisimmaksi.

BRITANNIASSA ON esiintynyt harpus ta kuvia 500-luvulta lähtien. Siellä erityisesti keltit ottivat soittimen omakseen. Keski-Eurooppaan sen soittaminen levisi 1100-lu kuun mennessä.

Keskiajalla harppu oli pienikokoisempi kuin ny kyisin, ja sitä pidet tiin sylissä tai jalustal la. Myös sen kielten määrä vaihteli.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ISTOCK

– Kun soittimien rakennustekniikka kehittyi, harpuista tehtiin isompia ja niissä saattoi olla jopa 25 kieltä. Nykyises sä konserttiharpussa kieliä on 47, Anneliina Rif selvittää.

1700-luvun alussa tulivat harpuissa käyttöön pedaalit, joilla voitiin vaihtaa sävelkorkeutta.

Keskiaikaisessa ja vielä varhaisen barokinkin musiikissa määriteltiin harvoin soitinta, jolle teos oli sävelletty, joten näiltä aikakausilta on vaikea löytää juuri harpulle sävellettyä musiikkia. Sen sijaan 1800-luvulla saksalainen Louis Spohr teki sävellyksiä yksistään harpulle. Myöhemmin esimerkiksi Claude Debussy ja Maurice Ravel sävelsivät soolo-ohjelmis toa myös harpulle.

HUOMIOTA HERÄTTÄVÄÄ harppua arvostetaan Anneliina Rifin mielestä edelleen muusikkopiireissä. Sitä ei kuitenkaan ole mukana läheskään joka orkesterissa.

– Ajattelen, että konsertissa harpun taivaalliset murto soinnut antavat esitykselle eräänlaisen fantasiakruunun.

Kirkko ja kaupunki

Kun muun muassa erilaisia huiluja soittava Rif alkoi tutus tua harppuun lähemmin, hän huomasi, että se on erinomai nen säestyssoitin, koska se ei ole liian kovaääninen.

– Harppua on ihana soittaa. Sen ääni on niin vapaa ja resonoiva. Toisaalta se on haastava soitin. Sen kielet ovat kaukana toisistaan, joten soittaminen vaatii sormien koor dinaation harjoittelua.

LOKAKUUSSA pääkaupunkiseutulaisia hellitään harpun soitolla, kun Temppeliaukion kirkossa esiintyy amerik kalainen harpisti Mary Lattimore ja Sacred Music Fes tivalilla Kulttuurikeskus Caisassa englantilainen har pisti Vanessa Paloma Elbaz. Elbaz soittaa läntisen Välimeren ja Marokon sefardi juutalaisten perinteistä musiikkia. Hänen soittimenaan on keskiaikainen harppu.

– Keskiaikana harppuja oli monenlaisia. Nykyään niiden valmistuksessa käytetään lähteinä varhaisia maalauksia ja piirustuksia ja vanhaa tietotaitoa, Rif kertoo. ■ Harpisti Vanessa Paloma Elbaz pe 14.10. klo 19 Sacred Music Festivalilla Kulttuurikeskus Caisassa. Liput 15 e, lippu.fi.

Harpisti Mary Lattimore ke 26.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Liput 26,50 e, Tiketti.

Seison keskellä helsinkiläistä iltapäiväkiirettä jossakin Ylioppilastalon tai Hakaniemen raitiovaunuasemalla. Huomaan yhtäkkiä olevani tässä aivan kuin jonakin ulkopuolisena havainnoitsijana. Elämässä on joskus hetkiä, jolloin tuntee olevansa irti maailman menosta, syrjästäkatsojana.

Nousen vaunuun ja koetan kuvitella, keitä me oikein olemme, jotka nyt tässä istumme.

Tuossa on perheenäiti, jonka kantamuksissa on ruokatarpei ta ja joka juuri nyt ajattelee päivällisensä valmistamista. Tuo viral lisen näköinen herra on ilmeisesti kamreeri tai reviisori. Hänellä on salkku ja siinä varmaan tärkeitä papereita. Hän miettii nytkin jo tain pulmallista asiaa. Eikä lainkaan huomaa, että nuorella naisel la hänen vieressään on syksyn väriloistoinen kukkavihko. Tämä on liikeapulainen, ehkä rohdoskaupasta, ja on nyt menossa sotasai raalaan.

Tuossa palaa työläisäiti rakennuksilta kotiinsa. Onkohan mie hensä sodassa?

Kaikkien katseet seuraavat noin kaksitoistavuotiasta tyttöä, jo ka sylissään hoivailee väsymyksestä levotonta pikkuveljeään. Suu rimmalla myötätunnolla katselemme tätä nuorinta joukossamme. Hän edustaa tulevaa kansaa, joka kerran kuljettaa näitä raitiovau nuja ja rakentaa tätä maata.

PIHLA TIIHONEN Lyhennelmä nimimerkki Soutumiehen artikkelista, joka julkais tiin Kirkko ja kaupungin edeltäjän, Helsingin Kirkkosanomien, ensimmäisessä näytenumerossa sotavuonna 12.9.1942.

Osa 1: Elämän virrasta

Euroopan pöllöpääkaupunki

Helsingissä on rakennuksia koristavia pöllöjä ehkä enemmän kuin yhdessäkään toisessa eurooppalaisessa pääkaupungissa.

Symbolitutkija Liisa Väisänen paljastaa parhaat pöllöpaikat.

– Se sopii hienosti sillan toiseen koristekuvioon, Helsingin vaaku naan. Pöllön pistävä katse muodos tuu rakennustaiteelle tyypillisistä kotilon mallisista kiehkuroista, Väi sänen kertoo.

1. Helsingin työväenopisto

Helsingin työväenopiston (Helsin ginkatu 26) päärakennuksen sisäänkäynnin yläpuolella on medaljonki, jossa on mies kulkee vinhaa vauhtia eteenpäin. Hänen olkapäällään istuu pöllö, tiedon symboli.

– Pöllö edustaa sivistystä, joka saa ihmisen etenemään kohden hy vää tulevaisuutta, kertoo symboli tutkija Liisa Väisänen

2. Pitkäsilta

Vuonna 1912 valmistunut Pitkänsilta ylittää Kaisaniemen lahden ja yhdistää Kruununhaan ja Hakanie men. Sillan vaakunan muotoinen pöllö lienee koko kaupungin moder nein.

3. Fysiologian laitos

Helsingin yliopiston vanhan fysiologian laitoksen (Siltavuoren penger 20) seinällä Kruununhaassa on useita pöllöjä. Helpoimmin erottuvan klassisen pöllön lisäksi tarkka katsoja voi löytää pöllöjä ja niiden tutkivia silmiä myös raken nuksen muista koristerakenteista.

– Pöllö, joka on ollut viisauden symboli antiikin ajoista saakka, so pii mitä parhaiten yliopiston raken nuksen symboliikkaan, Väisänen sanoo.

4. Kansallisteatteri

Vuonna 1902 ovensa avanneessa Kansallisteatterissa (Läntinen teatte rikuja 1) pöllöjä on sekä sisällä että ulkona.

– Helsinki on vahva jugendkau punki, ja aikakausi suosi nimen omaan tämän tyyppisten symbolien käyttöä rakennusten koristeellisina elementteinä, Väisänen kertoo.

6. Panun talo

Katajanokalla sijaitsevassa Panun talossa (Kruunuvuorenkatu 3) on erkkeri, jonka alapuolella istuu parvi pöllöjä.

– Muutenkin rakennus on täyn nä pieniä kuvallisia yksityiskohtia, ja se on symboleista kiinnostuneel le suoranainen runsaudensarvi, Väi sänen sanoo.

HYVÄN TÄHDEN.

81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Jaakko Heinimäki

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti

Kotimaa

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

5. Uusi ylioppilastalo

Viisautta symboloiva pöllö löytyy myös Uuden ylioppilastalon (Mannerheimintie 5) sisäänkäynniltä.

7. Norman talo

Katajanokalla on myös Norman talo (Katajanokankatu 3), jonka lentävä pöllö on Väisäsen mukaan liitettä vissä ennemminkin kansanperintee seen kuin antiikkiin.

8. Kansallismuseo

Kansallismuseon (Mannerheimintie 34) koristelussa näkyvät Kalevalas sakin esiintyvät suomalaisen muinaisuskon ja tarustojen eläimet. – Siivet levällään oleva pöllö kuvaa suojelua, Väisänen kertoo. ■

Lue lisää pöllöistä: Laajempi artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi sekä Liisa Väisäsen kirja Symbolien Helsinki (SKS 2022).

Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVAT MARCO PERETTO JA MARI AARNIO

Kuinka tarkkasilmäinen olet?

MITÄ JEESUKSELLA ON jalassaan ja Bartolomeuksella kädessään? Puuttuuko kuvasta piru vai enkeli? Sateenkaarilippu vai oliivipuun oksa? Tee kirkkojakaupunki.fi:ssä testi, joka paljastaa armotta, oletko pitänyt silmäsi auki kirkonpenkissä istuessasi.

Road trip tulevaisuuteen

Kuvataiteilija Kati Rapian tuoreessa sarjakuvaromaanissa Voimia – Tähtitie teilijän vaimon paluu (Teos 2022) teh dään retki tulevaisuuteen ja luodaan pa rempaa maailmaa.

Yksi kirjan päähenkilöistä on 1600-lu vulla Tammisaaressa elänyt Anna Lar sintytär Forsius.

Hänestä ei tiedetä kovin paljon, mut ta ainakin Forsius vaikutti aikansa tiede piireissä, pyöritti pappilan arkea ja oli mo nen lapsen äiti. Hänen puolisonsa oli Suo men ensimmäinen tähtitieteilijä, pappi ja runoilija Sigfrid Aronius Forsius

Merkintöjä Anna Forsiuksen elämäs tä Rapia löysi muun muassa vanhoista tuomioistuinten pöytäkirjoista. Niiden mukaan Forsius juopotteli ja riiteli kova äänisesti puolisonsa kanssa sekä syyllis tyi lapsenryöstöön.

Tuomioistuinten pöytäkirjoista löy tyi myös sarjakuvaromaanin toinen pää henkilö, aikansa normeihin sopeutu

maton nainen ja kenties siksi pahikse na kuollut Margareta Kitt. Kolmannen päähenkilön, Bereniken, Rapia on kek sinyt.

– Koska tietoa kyseisten naishenki löiden elämästä ei juurikaan ole, olen osin kuvitellut heidän elämänsä ja sa mastunut heidän kohtaloihinsa.

– Olen varma, että myös suurmiesta rinoihin on sävelletty asioita.

Kati Rapian naiskolmikko lähtee tutki musmatkalle tulevaisuuteen. Siellä nai set purkavat homehtuneita rakenteita ja miettivät, millainen parempi maailma olisi mahdollinen.

Rapian mielestä kuvitteleminen on oikeudenmukaisemman huomisen ra kentamisessa elinehto.

– Se, minkä voi kuvitella, voi tapah tua. Kuvitelmilla on suora yhteys todel lisuuteen.

Rapiaa kiinnostaa sankarimyyttien purkaminen.

Kati Rapia on monialainen taiteilija.

Nyt kun sarja kuvaromaani on valmis, vuorossa on valokuvaprojekti.

– Don Quijotesta lähtien tarinoissa on yleensä yksi vimmainen sankari, joka johtaa tai sekoilee. Halusin tuoda esiin yhteistyötarinoita ja luoda niitä.

Rapia pohtii kirjassaan myös, kuin ka säilyttää toimintakyky epätoivoises sa tilanteessa.

– Silloin ihminen tarvitsee lohtua ja toisten seuraa. Kun lohduttaa lähim mäistä, lohduttaa myös itseään.

”Aina pitää jaksaa nousta barrikadeille”, toteaa Anna Forsius sarjakuvaromaanis sa. Kati Rapia pysyttelee barrikadeilla tekemällä taidetta.

– Ei saa jumittua tyveneen. Pitää pys tyä näkemään omat etuoikeutensa.

– Ajattelen kirjastani, että kaikki siinä oleva on ennen kaikkea muistiinpanoja minulle itselleni.

KATA RIINA HEINONEN TRICARICO

on

pienelläkin osuudella omaisuudestasi

suuri merkitys

ihmisille.

Käyttäjien kuuntelija

Päihderiippuvaisten parissa toimiva pappi Jenni Tuulensuu toivoo käyttöhuoneita Suomeen. Hän on kiitollinen siitä, että huumekuolemien kasvusta ja niiden ehkäisystä viimein puhutaan.

ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Käyttöhuone voi olla vastaus jon kun ihmisen rukouksiin”, kiteyt ti yhteisöpappi Jenni Tuulensuu mielipidekirjoituksessaan Helsin gin Sanomissa. Kristillistaustaisessa Sininauhasäätiö-konsernissa työs kentelevä Tuulensuu osallistui näin huumeiden käyttöä ja käyttöhuoneita koskevaan keskusteluun.

Samassa tekstissä Tuulensuu muistutti, että käyttöhuoneita voi perustella länsimaisella sivis tyksellä. Siihen liittyy velvollisuus olla heikomman puolella silloinkin, kun halu auttaa on häilyvä.

Käyttöhuoneet ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää päihteitä terveyden huollon työntekijän valvonnassa. Ensisijainen tavoite on vähentää huumeiden käyttäjien kuo lemia ja sairauksia, mutta samalla vähenisivät muille koituvat haitat kuten se, että julkisista ti loista löytyy huumeidenkäyttövälineitä.

Käyttöhuoneet eivät poista kenenkään huu meongelmaa, mutta tekisivät huumeiden käyttä jien elämästä turvallisempaa.

– Usein keskustelemme siitä, kannattaako jo kin asia, kun se ei ratkaise koko yhtälöä. Samal la tavalla arvostellaan sitä, että joissakin yksiköis sämme saa käyttää päihteitä. Kärsimystä ja hä tää kannattaa kuitenkin aina lievittää, Tuulen suu sanoo.

JENNI TUULENSUU tekee työtään esimerkiksi asumispalveluyksikkö Pessissä Helsingin Valli lassa sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisten asumispalveluyksikössä Ruusulankadulla Töö lössä. Näissä paikoissa hän kohtaa ihmisiä, joilla on päihde- ja mielenterveysongelmia. Osa heistä on vailla kotia. Kynnys tulla kirkkoon on monel le korkea, mutta papin kanssa he puhuvat mie lellään.

– Ihmiset virittäytyvät näissä paikoissa herkästi hengelliselle taajuudelle. Koen, että minun ei tar vitse tuoda ihmisten elämään mitään vaan vahvis taa sitä, mikä heille on jo totta ja lohdullista.

Ihmiset puhuvat esimerkiksi kuolemasta, su rusta, ihmissuhteista, päihteidenkäytön seura uksista, väkivallasta ja siitä, onko juuri minulla paikka maailmassa.

– Joillakuilla on kokemus, että Jumala on hy lännyt. Pahimmillaan ihminen kysyy, mikä tä nään estää minua tappamasta itseäni.

Jenni Tuulensuu työskentelee kaikissa Sininauhasäätiökonsernin toimipaikoissa.

Ruusulankadulla Töölössä sijaitsee mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumis yksikkö.

Monet keskustelut liittyvät pahuuden ongel maan. Miksi toisilla on sujunut hyvin, mutta mi nulla ei? Miksi Jumala on sallinut tämän kaiken?

– Pahuuden ongelmaa ei pidä koskaan selittää nopeasti pois. Pitää sietää ihmisen syyllisyyttä.

Toisaalta keskusteluissa on myös paljon toivoa.

– Vaikka elämä on potkinut päähän, moni nä kee elämän lahjana, jossa kaiken keskellä on pal jon mieltä.

KUOLEMA ON päihteiden käyttäjien parissa tuttu vieras. Kun joku kuolee, Jenni Tuulensuu alkaa järjestää muistohetkeä asumispalveluyksikön asukkaitten ja omaisten kanssa. Samalla anne taan tärkeä viesti: kukaan ei poistu täältä noin vain, vaan häntä muistetaan.

– Olemme mahdollisuuksien mukaan yhteyk sissä omaisiin ja kutsumme heidät mukaan. Päih teiden käyttäjien suhteet omaisiin eivät ole aina yksinkertaisia. Toisinaan omaisia ei ole.

– Muistohetkessä ne, jotka ovat olleet vainajan kanssa tekemisissä, sytyttävät kynttilät.

Yhden kuolema pysäyttää hetkeksi muutkin.

– Kun joku porukasta kuolee, moni miettii, olenko minä seuraava.

Usein keskustelemme siitä, kannattaako jokin asia, kun se ei ratkaise koko yhtälöä.

JENNI TUULENSUU

HUUMEIDEN KÄYTTÖHUONEISTA keskustelua Jenni Tuulensuu on seurannut sikäli kiitollisena, että huumekuolemista ja niiden ehkäisystä vih doin puhutaan. Alle 25-vuotiaiden huumekuole missa Suomi on Euroopan kärkeä.

Keskustelu on tuonut esiin myös sen, miten suhtaudumme ihmisiin, joilla on huumeongel ma. Vanhuksia ja lapsia autetaan mieluusti, mut ta huumeiden käyttäjien auttamista pitää perus tella. Edes terveydenhuollossa he eivät välttä mättä saa asiallista kohtelua.

– Huumeiden käyttöön liittyy paljon moraa lista paheksuntaa, joka liittyy myös siihen, että käyttäjät tekevät kyseenalaisia asioita ja riippu vuudesta seuraa lieveilmiöitä.

– Riippuvuus tekee ihmisistä minäkeskeisiä. Jotkut eivät enää osaa puhua korrektisti ja voivat tilansa vuoksi olla arvaamattomia. Useimmiten he vahingoittavat kuitenkin eniten itseään, Tuu lensuu sanoo.

Moni myös asettaa apua tarvitsevat vastakkain. Käyttöhuoneiden puoltaminen voi tuntua kau kaiselta, jos seuraa vierestä, kuinka vanhus ei saa apua kotiinsa. Tuulensuu kuitenkin uskoo, että auttamisen vaikutus säteilee aina laajalle. Hän on sitä mieltä, että kaikki ansaitsevat avun ja inhimil lisen kohtelun. Kultainen sääntö sopii tähänkin.

– Jumala rakastaa meitä ei-minään, ja hänen rakkautensa kohdistuu sinnekin, minne emme omilla rajallisilla silmillämme näe sen kohdis tuvan. ■

”Politiikka on uskonnol listunut”

Dogmatiikan yliopistonlehtori Olli‑Pekka Vainio näkee poliittisissa ääriliikkeissä uskonnosta lainattuja elementtejä.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Maailmassa on pal jon vikoja. On su vaitsemattomuut ta, syrjintää, sor toa, kiusaamista, luontokatoa, il maston lämpenemistä, kulkutaute ja, valehtelua ja sotaa. Vikaa on ih misissä ja yhteiskuntien rakenteissa.

Kaikki tietävät, että maailma on viallinen. Mutta kaikki eivät ole sa maa mieltä siitä, mistä viat johtu vat tai miten ne pitäisi korjata. Kaik ki eivät ole samaa mieltä edes siitä, millainen olisi hyvä maailma.

– Natsitkin tahtoivat maailmasta paremman, sanoo dogmatiikan yli opistonlehtori Olli-Pekka Vainio Meidän näkökulmastamme nat sit edustavat perkeleellistä pahuut ta, mutta Vainio muistuttaa, että omana aikanaan he olivat suosittu ja, koska heidät nähtiin edistykselli sinä ja uudenaikaisina.

OLLI-PEKKA VAINIOTA pidetään yh tenä tämän hetken etevimmistä suo malaisista teologeista. Hän on ainoa suomalaisteologi, joka esimerkiksi on tehnyt tutkimusta Yhdysvaltain avaruushallintovirasto Nasalle.

Viime aikoina Vainio on pohtinut yhteiskunnan kahtiajakautumista ja erilaisten ääriliikkeiden suosion kas vua niin oikealla kuin vasemmalla. Miksi tuollainen kysymys edes kuu luu teologille?

– Uskonnontutkijan näkökulmas ta nykyajan poliittisissa liikkeissä on paljon uskonnosta lainattuja ele menttejä. Politiikan uskonnollistumi sen voi havaita myös silloin, kun po liittisiin johtajiin heijastetaan messiaanisia odotuksia, Vainio sanoo.

Hän viittaa esseisti Shadi Ha midiin, joka on todennut, että sel laiset julkiset käytännöt, tunteet ja odotukset, jotka liitettiin aiemmin uskontoon, ovatkin maallistumisen myötä siirtyneet politiikkaan. Tämä näkyy Vainion mukaan myös poliit tisessa kielessä.

– Kun afrikkalais amerikkalainen George Floyd kuoli valkoisen polii simiehen tukehduttamana, Yhdys

valtain edustajainhuoneen puhe mies Nancy Pelosi kiitti Floydia sii tä, että tämä oli uhrannut henkensä oikeudenmukaisuuden vuoksi. Pe losi yritti siis antaa kauhealle tapah tumalle positiivisen merkityksen ku vaamalla Floydin eräänlaisena kris tuksena. Tämä tuskin olisi ollut Floydin itsensä tulkinta tapahtuneesta.

MIKSI ÄÄRILIIKKEET nostavat pää tään nyt, kun meillä sodan ja siitä seuranneen ruoka ja energiakriisin vuoksi olisi muutenkin vaikeaa?

– Juuri siksi. Tavallisesti ääriajat telu koskee vain muutamaa pro senttia väestöstä, mutta jos ajat ovat huonot, sellainen näyttää val tavirtaistuvan. Tällöin myös jako meihin ja muihin korostuu. Toisis ta on helppo ajatella vaikka mitä kauheuksia, mutta omassa porukas sa on vaikea nähdä mitään väärää, Olli Pekka Vainio sanoo.

Kristillisessä yhtenäiskulttuuris sa ajateltiin, että pahuus maailmas sa on synnin seurausta. Syntipuhe myös demokratisoi pahuutta siten, ettei kukaan voinut olla täysin puh das. Ratkaisuksi ongelmaan ei kel vannut muu kuin ihmisen ulkopuo lelta tuleva Jumalan rakkaus. Sen sijaan siellä, missä kristinusko me nettää vetovoimansa ja Jumala lak kaa olemasta, pelastus ei voi enää tulla ihmisen ulkopuolelta.

– Perinteisessä kristillisyydessä suhtauduttiin nihkeästi siihen, et tä ihminen tässä ajassa jalostuisi pa remmaksi ja kykenisi muuttamaan maailmaa ainakaan kovin nopeas ti. Lopullinen oikeudenmukaisuus jätettiin Jumalalle. Maallistunees sa pelastuskertomuksessa taas ei ole tuonpuoleisuutta, jossa lopullinen oikeudenmukaisuus voisi toteutua. Tällöin pelastus jää kokonaan ihmi sen vastuulle, ja hänelle syntyy mo raalinen pakko tuoda taivas maan päälle, Vainio sanoo.

Tämä ei ole ihan pikku juttu, sillä Vainion mielestä tässä on jopa fasis min siemen.

– Kun huomataan, että ikävä kyl lä ihmiset eivät saakaan aikaan radi

kaalia muutosta, johtopäätös on, et tä ihmisluonnossa itsessään on jota kin vikaa ja sitä pitää muuttaa, Vai nio sanoo.

Hän viittaa brittiläisen moraalifi losofin R.M. Haren määritelmään, jonka mukaan fasisti on henkilö, joka haluaa pakottaa kaikki muut

omaksumaan sen, mitä hän itse pi tää hyvänä.

– Fasistien koviin keinoihin ovat kuuluneet eugeniikka tai kansan

murhat, joissa vääränlaiset ihmiset on hävitetty. Samaa fasistista mie lenlaatua edustaa on myös peh meämpi tapa esimerkiksi kontrolloi da julkista tilaa ja sitä, mitä saa sa noa ja ajatella, Vainio sanoo.

MYÖS KRISTINUSKON historia tun tee lukuisia sellaisia lakihenkisyy den kausia, jotka ovat olleet puh dasta fasismia. Joka kerta ongelmat näyttävät alkavan siitä, kun joku ryhtyy pakkokeinoin muuttamaan maailmaa omien ihanteidensa mu kaiseksi.

– Ihminen on aina ymmärtänyt, että nykyhetken ja sen välillä, mil lainen maailman pitäisi olla, on kui lu. Maailmanparantamisen taustalla olevat epäkohdat ovat täysin todelli sia. Ongelma syntyy siitä, miten tä tä kuilua on yritetty kuroa umpeen, Olli-Pekka Vainio sanoo.

ikäihmisille

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen.

Viihtyisissä tiloissa saat tarpeitasi vastaavaa tukea. Asukkaidemme käytössä ovat monipuoliset palvelut sekä arkea tukeva turvateknologia. Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu ympäristövaikutukset.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

”Vaikka yrittäisin tehdä kuinka täydellisen hyvän teon, sillä luultavasti on myös haittavaikutuksia.

Hänen mielestään kristillinen sa noma muistuttaa meitä jatkuvas ti siitä, että vaikka kuinka pyrittäi siin hyvään, ihminen on aina epä täydellinen.

– Mitä tahansa hyvää tavoittelen kin, sen hintana on aina jokin uh raus tai jokin, millä voi olla kiel teinen vaikutus. Harva asia on yk siselitteisen hyvä tai paha. Vaikka yrittäisin tehdä kuinka täydelli sen hyvän teon, sillä luultavasti on myös haittavaikutuksia, Vainio sanoo.

Oikein ymmärrettynä Vainion eräänlainen ”kristillinen pessimis mi” voi olla vastalääkettä fasismin myrkkyyn. Mutta eikö jo ole vaa ra, että pessimismistä tulee teko syy vältellä hyviä tekoja? Miten voi daan välttyä kyynisyydeltä ja katke ruudelta?

– Kristityn on koko ajan tehtävä parannusta siitä, mikä on pahaa. Sa maan aikaan kristityn velvollisuus on olla kiitollinen kaikesta hyvästä. Elämme koko ajan katkeruuden ja kiitollisuuden veitsenterällä. ■

Koti palveluiden keskellä

Saga-palvelutalot tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille. Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme räätälöidään tarpeidesi mukaan. Säännöllinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme tuo iloa ja energiaa arkeen. Tule tutustumaan pääkaupunkiseudun taloihin keskiviikkokierroksille klo 13, tai varaa yksityisesittelyaika. Talomme sijaitsevat Ala-Malmilla, Veräjämäessä, Munkkiniemessä, Meilahdessa ja Tikkurilassa.

Tervetuloa ihastumaan! maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi sagacare.fi/uusikoti

Jätä meille yhteystietosi, niin saat ensimmäisten joukossa lisätietoa, kun ennakkomarkkinointi alkaa: wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Työurallaan Olli-Pekka Vainio on luennoinut muun muassa Yhdys valtain avaruushallinto virasto Nasan tutkijoille.

astrobiologian

kunnallisia vaikutuksia tutkineessa ryhmässä.

Tahdon asia

Kati Hiltunen ja Tuomas Laasanen sinetöivät pitkän suhteensa rennossa Hääyö-tapahtumassa. Sinituuli Untamala ja Valdemar Artte halusivat kaikki läheiset ihmiset koolle juhlimaan hääpäiväänsä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT JANI LAUKKANEN

”Naimisiinmeno osoittaa muille, että on sitoutunut toiseen”

Sataisiko vettä vai kävisikö niin hyvä tuuri, että aurinko paistaisi?

Tuomas Laasanen, 38, vilkuili sää tiedotusta tiuhaan tahtiin.

Samana iltana hänet ja Kati Hiltu nen, 40, vihittiin Haagan seurakun nan ensimmäisessä Hääyö-tapahtumassa Alppi ruusupuistossa auringon paisteessa ja atsaleoi den tuoksussa.

– Säätä sai jännittää ihan viimeiseen asti. Toi saalta se saattoi olla ihan hyvä, koska sitten ei tarvinnut jännittää niin paljon itse tapahtumaa, Tuomas sanoo.

Kati ja Tuomas olivat tapahtuman ensimmäi nen vihkipari, ja heidät vihki Haagan seurakun nan vs. kirkkoherra Mari Mattsson. Kesäkuus sa järjestetyssä Hääyö-tapahtumassa vihittiin yh deksän paria. Lisäksi kaksi paria siunattiin ja yksi aviopari uudisti vihkivalansa.

Vihkitilaisuus alkoi kuudelta, ja jo puolen tun nin päästä Kati ja Tuomas seurueineen olivat hörppimässä seurakunnan tarjoamaa kahvia ja syömässä hääkakkua.

– Odotimme rentoja, meidän näköisiä juhlia, ja sellaiset me saimme, Kati sanoo.

– Hääyössä oli viehkeää kotikutoisuutta. Ta pahtumassa oli pieniä kivoja yllätyksiä kuten se, että häämusiikin soitti hanuristi, Kati kertoo.

Jokainen hääpari sai kutsua vieraakseen kuu si henkilöä. Katin ja Tuomaksen kutsuvieraina olivat kummankin äidit, yksi ystäväpariskunta ja vihkiparin 12-vuotias lapsi, Altti Laasanen Vihkitilaisuuden jälkeen Kati ja Tuomas läh tivät Altin ja äitiensä kanssa juhlimaan häitä ra vintolaan. Sieltä mummot veivät Altin kotiin ja vihkipari suuntasi hotelliin viettämään hää yötä.

– Meille oli juhlaa, että saimme olla kerrankin kahdestaan, Kati sanoo.

Bileisiin oli kutsuttu myös Kati, joka tuli pai kalle Helsingistä vierailulla olevan ystävänsä kanssa. Kumpikaan ei tuntenut entuudestaan juhlien järjestäjää eikä Tuomasta.

– Bileiden paras paikka on aina keittiö. Siellä aloimme jutella Katin kanssa. Myöhemmin läh dimme jatkoille isolla porukalla, Tuomas kertoo.

Seuraavana aamuna Tuomas lähti töihin Katin luota, mutta numeroita ei tuossa vaiheessa vie lä vaihdettu.

– Näimme seuraavalla viikolla bussissa ja jat koimme juttelua. Siitä se sitten lähti, Kati sanoo.

Puolitoista vuotta myöhemmin Kati muutti ta varansa Tuomaksen luo. Yhteinen arki sujui mu kavasti. Iltaisin he katsoivat läpi Tuomaksen laa jaa tv-sarjakokoelmaa ja kävivät yhdessä suoma laisten indie-artistien keikoilla.

Sitten syntyi Altti.

Perheen perustamisen myötä Kati alkoi haaveil la yhteisestä sukunimestä ja naimisiinmenosta.

Tuomas oli vasta saanut opintonsa valmiiksi ja Kati halusi jatkaa opiskeluja. Häiden järjestämi seen ei tuntunut löytyvän voimia eikä rahaa.

– Ajattelimme silloin, että menemme naimisiin, kun pystymme järjestää kunnon juhlat, Kati sanoo.

VUONNA 2007 Kati ja Tuomas opiskelivat viestin tää Porissa.

Eräänä maaliskuisena iltana Tuomaksen opis kelukaveri järjesti kotibileet.

MAALISKUUSSA Kati ja Tuomas lähtivät häämessuille kiertelemään. Sieltä löytyivät mieluisat sormukset ja oivallus, ettei kum pikaan oikeasti halunnut ”kunnon häitä”.

”

Olen kasvanut siihen, että kaste, rippi ja vihkiminen ovat perinteitä, joita viedään eteenpäin.

KATI HILTUNEN, KEVÄTMORSIAN

Kati Hiltunen ja Tuomas Laasanen odottavat tulevaisuudelta yhtä hyvää arkea kuin se on ollut tähänkin asti.

– Messuilla oli ilmapallo- ja jääesitteli jöitä sekä mahdollisuuksia muokata aina kin 100 eri asiaa sopiviksi omiin häihin. Kumpikaan meistä ei taida olla sellainen, Tuo mas sanoo.

Toukokuussa Kati kuuli Puotilan seurakunnan Tahdon-illassa Haagan Alppiruusupuistossa jär jestettävästä Hääyö-tapahtumasta. Hän sai Tuo maksen innostumaan asiasta.

– Kun ihmiset haluavat helpot häät, mennään usein maistraattiin. Minulle Hääyössä oli enem män juhlavuutta, ja oli ihanaa saada vihkitilai suus kirkollisella kaavalla, Kati sanoo.

– Vihkipappimme kertoi, että monet eivät ha lua sormusvaloja, mutta minusta oli kiva, että saimme ne mukaan kaavaan. Halusin, ettei vih kiminen ole vain oikeudellinen toimenpide vaan oikeasti juhlatilaisuus, Kati sanoo.

Katille kirkolliset perinteet ovat isoissa elämän muutoskohdissa tärkeitä, vaikkei kristillisyys ole elämää määrittävä tekijä.

– Olen kasvanut siihen, että kaste, rippi ja vih kiminen ovat perinteitä, joita viedään eteenpäin, Kati sanoo.

Altin syntyessä perheen yhteinen sukunimi tuntui Katista tärkeältä, mutta nyt hän ei enää halunnutkaan vaihtaa nimeään.

– Makustelin sitä pitkään, mutta olemme ol leet perhe jo niin kauan omilla nimillämme, ettei se enää tuntunut tarpeelliselta.

Tuomas ei missään vaiheessa ole pohtinut su kunimensä vaihtamista.

Sekä Kati että Tuomas ovat kasvaneet perin teisessä ydinperheessä. Vaikka naimisiinmeno ei ollut kummallekaan pakollinen etappi elämässä, se tuntui kummastakin merkitykselliseltä.

– Kai naimisiinmenolla haluaa osoittaa myös muille olevansa sitoutunut johonkuhun ihmi seen, Kati sanoo.

– Avioliitto on traditio, joka ei kuulu pelkäs tään suomalaiseen kulttuuriin. Kun kertoo ole vansa naimisissa, kaikkialla tiedetään suurin piir tein, mitä se tarkoittaa. Avioliitto on tietenkin myös taloudellinen sitoumus, Tuomas sanoo.

TULEVAISUUDEN HAAVEET liittyvät yhteiseen ar keen. Toiveissa on, että se sujuisi yhtä mukavas ti kuin tähän asti.

– Riitaa tulee aika vähän, koska olemme molemmat joustavia. Kumpikaan ei tykkää siivota, ja siitä saattaa tulla sanomista, Kati sanoo.

Tv-sarjojen katsominen on säilynyt yhteisenä harrastuksena. Haastatteluhetkellä meneillään oli Netflixin Better call Saul -sarja. Myös konser teissa käyminen on edelleen mukavaa.

– Kumpikin mummo asuu kaukana, ja vasta nyt Altti alkaa olla sen ikäinen, että pääsemme taas liikkumaan kahdestaan.

Naimisiinmeno ei ole tuonut Tuomaksen ja Katin arkeen muutoksia. Tuomaksen työpaikal la hänen henkilökohtainen elämänsä ja siviilisää tynsä herättävät kiinnostusta.

Tuomas työskentelee nykyään varhaiskasva tuksen opettajana päiväkodissa.

– Lapset kysyvät joskus, että olenko naimisis sa. Aiemmin kerroin, että olen kihloissa ja minul la on avopuoliso. Lapsille se oli kuin olisin puhu nut vierasta kieltä.

– Luulen, että nyt on helpompaa, koska voin kertoa, että minulla on vaimo, Tuomas sanoo.

Haagan seurakunnan Hääyö-tapahtuma järjestettiin kesäkuussa Haagan Alppiruusupuistossa. Kati Hiltunen ja Tuomas Laasanen olivat illan ensimmäinen hääpari. Kuvassa sulhasen äiti Helena Laasanen (vas.), morsiamen äiti Tellervo Hiltunen, Altti Laasanen, morsian Kati Hiltunen ja sulhanen Tuomas Laasanen.

”Kun löydän oikean ihmisen, haluan naimisiin”

Työkaverit, ystävät ja pariskunta. Suhde eteni nopeasti kahden viikon aikana.

– Ei se ihan ollut rakkautta ensisilmäyksellä, mutta melkein, Valdemar Artte, 32, sanoo.

Valdemar ja Sinituuli Untamala, 28, tapasi vat toisensa vuonna 2016 Oulunkylän seurakun nan joulukonsertissa, jossa kumpikin työskente li vahtimestarina.

– Aloimme tapailla ja punnitsimme, haluam meko lähteä suhteeseen, koska Sinituuli oli Hel singissä vain muutaman viikon, Valdemar kertoo.

Sinituuli opiskeli kansainvälistä politiikkaa Skotlannissa. Valdemar opiskeli teologiaa Helsin gin yliopistossa.

– Sitten ajattelimme, että let’s go with the flow ja katsotaan, mitä tästä tulee, Sinituuli kertoo.

Tammikuussa Sinituuli palasi Skotlantiin jat kamaan opintojaan.

”

Avioliitto ja häät merkitsevät minulle sitä, että saamme juhlia läheistemme kanssa sitä, että olemme löytäneet toisemme.

SINITUULI UNTAMALA, SYYSMORSIAN

Pari puhui Facetimessa päivittäin.

– Meillä oli aika syvällisiä keskusteluja. Jos oli simme olleet samassa paikassa, olisimme eh kä tehneet enemmän asioita, mutta kun oli vain etäyhteys, tuli juteltua kaikesta, Sinituuli sanoo.

Ennen koronaa ja Brexitiä matkustaminen Skotlantiin oli vielä kohtalaisen edullista ja help poa. Valdemar kävi Sinituulin luona pari kertaa lukukaudessa. Sinituuli kävi Suomessa jouluisin ja kesällä.

– Alussa oli vaikeita tilanteita, kun sinä lähdit tai minä lähdin. Kyllä siinä tuli mietittyä, onko tä mä kaiken arvoista, Valdemar sanoo.

– Aiemmin lentokentällä oli ollut aina hyvä fii lis. Sitten niistä tuli jäähyväisten jättöpaikkoja, ja tuntui aina, että halusin vain nopeasti pois sieltä, Sinituuli sanoo.

NAIMISIINMENOSTA PARI oli puhunut jo oikeas taan siitä asti, kun Sinituuli muutti Skotlannista takaisin Suomeen.

Valdemar kosi Sinituulia ruskaretkellä Lapissa 17.9.2021. Tasan vuotta myöhemmin he menivät naimisiin Töölön kirkossa.

Kirkkoon kokoontui noin 80 läheisintä suku laista ja ystävää. Parin vihki Sinituulin lapsuu denperheen ystävä Riitta-Leena Sihvola

Vieraita oli tullut paikalle myös ulkomailta ja niinpä pappi piti osan vihkipuheesta englanniksi, osan suomeksi.

Vihkiparille sydämen asioita ovat kaikkien ih misten tasa-arvoinen kohtelu, oikeudenmukai

suus ja lähimmäisenrakkaus. Parin yhteiset arvot kuuluivat vihkipuheessa, jossa pappi luki raama tuntekstin Kirjeestä kolossalaisille. Siinä kehote taan anteeksiantoon, keskinäiseen ymmärryk seen ja rakkauteen.

Vihkitilaisuuden jälkeen hääseurue siirtyi Apollonkadun pysäkille, josta tilausraitiovaunu vei heidät juhlapaikalle Uunisaareen.

VAIKKA SINITUULI ja Valdemar ovat kumpikin ai na ajatelleet menevänsä naimisiin, itseisarvo se ei ole kummallekaan.

– Olen aina ajatellut, että olisi kiva mennä nai misiin, mutta tiedostan, että hyvää elämää voi elää myös ilman parisuhdetta, Sinituuli sanoo.

– Ihmiset voivat rakastaa samalla lailla, vaik keivät olisi naimisissa. Esimerkiksi yhteinen lap si on paljon suurempi sitoumus kuin avioliitto, Valdemar sanoo.

– Joillekuille avioliitto on menettänyt mer kityksensä ehkä siksi, että ihmiset eroavat niin paljon, mutta itse olen ajatellut, että kun löy dän oikean ihmisen, haluan naimisiin, Valdemar sanoo.

Myös hääjuhlan järjestäminen tuntui molem mista merkitykselliseltä.

– Avioliitto ja häät merkitsevät minulle sitä, et tä saamme juhlia läheistemme kanssa sitä, että olemme löytäneet toisemme, Sinituuli sanoo.

– Häät ovat hauska perhejuhla, jossa kohtaa vat sellaisetkin ihmiset, jotka eivät välttämättä muuten olisi kohdanneet, Valdemar sanoo.

PARILLE OLI TÄRKEÄÄ huolehtia hääbudjetis ta itse.

– Se, että halusimme maksaa kaiken it se, alleviivaa, että tilaisuus oli meidän nä köisemme, Valdemar sanoo.

Valdemar Artte ja Sinituuli Untamala menivät naimisiin tasan vuosi kihlauksen jälkeen.

– Se myös kuvastaa meitä ihmisinä. Olemme siinä mielessä realistisia, että olemme säästäneet juhlaan emmekä lai noittaneet sitä hirveillä summilla, Valdemar sanoo.

HÄIDEN JÄLKEEN NUORIPARI lähti häämatkal le Floridaan, jossa Sinituuli asui lapsena isänsä työn vuoksi.

– Siellä on aktiivinen suomalaisyhteisö, ja van hempieni kautta tiesin, että siellä asuu edelleen samoja ihmisiä kuin silloin, Sinituuli sanoo.

Tulevaisuuden haaveissa on elää yhdessä hy vää arkea.

– Katsomme vuosi kerrallaan. Nautimme nyt työssäkäyvien ihmisten elämästä. Me emme haa veile lottovoitosta emmekä maailmanympärimat kasta, vaan tavallinen arki on kivaa, Sinituuli sa noo.

Syksyllä perhe saattaa kasvaa koiranpennul la. Koiran hankkimista Sinituuli ja Valdemar ovat suunnitelleet jo pitkään.

– Meillä oli hamsteri, jolla harjoittelimme lem mikin omistamista, Sinituuli kertoo.

Yhteistuumin on päätetty, että uusi tulokas on uros ja mäyräkoira. Nimikin on jo sovittuna.

– Siitä tulee Risto. Se on sopiva ja ytimekäs ni mi koiralle, Sinituuli sanoo. ■

Merkitystä ja sisältöä tuottava instituutio Vaikka vuosi vuodelta yhä harvempi astelee avioon, avioliittoinstituutio ei ole tuhon partaalla.

– Avioliiton katoamista on povattu ja pelätty jo yli sadan vuoden ajan, sanoo Itä-Suomen yliopiston so siologian apulaisprofessori Anna-Maija Castrén

Hän on tutkinut avioitumista ja häitä sekä perhe- ja sukulaisuussuhteita Suomessa.

Vielä 1960-luvulle saakka avioituminen kuului ih misen elämänkaareen yhtä kiinteästi kuin työnteko ja oman elannon hankkiminen. Muita kunniallisia vaihto ehtoja parisuhteelle ei ollut.

Vanhoillisia uskonnollisia yhteisöjä lukuun otta matta ei suomalaisessa yhteiskunnassa naimisiinme novelvoitetta enää ole.

– Nykyään avioituminen on haluttu ja valittu teko. Avioliitto on instituutio, joka tuottaa elämään merki tystä ja sisältöä, Castrén sanoo.

Monilla naimisiin menevillä on takana useita ihmis suhteita, joissa on myös saatettu asua yhdessä.

– Avioliitolla osoitetaan muille sitoutumista. Se on tapa näyttää, että juuri tämä suhde on erityinen, AnnaMaija Castrén sanoo.

Erilaisia parisuhde- ja perhemuotoja löytyy yhteis kunnasta paljon. Avioliitolle on siis vaihtoehtoja.

Avioitumisiässä olevat kolmekymppiset ovat elä neet hyvin monenlaisissa perheissä, kuten yksinhuol tajaperheissä tai kahden äidin perheissä, ja heidän perhekäsityksensä voi olla hyvin erilainen kuin aiem milla sukupolvilla.

– Avioliitto ei ole heille välttämättä olennainen asia perheen perustamisessa.

Vallalla on myös romanttisen rakkauden ideaali. Pari suhteelle asetetaan kovia odotuksia. Suhteelta odote taan intohimoista rakkautta, jossa puoliso on paras ys tävä, joka ei petä koskaan.

– Avioliitto nähdään siinä rinnalla helposti vain muodollisuutena. Se voi näyttäytyä jopa romanttisen rakkauden irvikuvana, Anna-Maija Castrén sanoo.

– Monet vieroksuvat myös hössötystä ja kulutus keskeisyyttä, joka häihin usein liitetään.

Tutkimusta siitä, onko avioliitto yhtä suosittua sa maa sukupuolta olevien suhteissa kuin heterosuhteis sa, ei toistaiseksi ole.

Sen sijaan tutkimukset osoittavat, että koulutusta so on yhteydessä avioitusmisintoon.

– On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, tuleeko avioliitosta tulevaisuudessa etenkin hyväosaisten ja korkeasti koulutettujen tapa järjestää ihmissuhteensa.

Sinituuli Untamalan ja Valdemar Artten suhde alkoi etäsuhteena, mutta pari ryhtyi suunnittelemaan naimisiinmenoa hyvin nopeasti.

Poliisin poika

Ulkopuolisuuden tunne ja auktoriteettikammo ovat seuranneet Kai Sadinmaata lapsuudesta saakka. Niiden vuoksi sopeutuminen kirkolliseen vallankäyttöön on ollut hänelle hankalaa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

Miltä näyttää kapinallinen? Täs sä teille olisi lähemmäs kuusikymppinen mies, joka talsii porvarillisuutta ja perinteitä huokuvassa Munkkiniemessä pukeutuneena pappalippik seen ja anoppinsa vanhaan punaiseen sadetak kiin.

Mies on Kai Sadinmaa, joka edesottamuksil laan on hämmentänyt ja suututtanut kirkkokan saa parinkymmenen vuoden ajan. Viime vuonna seurattiin tapahtumaketjua, joka päättyi siihen, että Sadinmaa riisuutui Helsingin tuomiokapitu lin eteisessä alushoususilleen. Hän viikkasi pa pin kaftaanin reppuunsa, laittoi liperit ystävänsä Lassi Alhorinteen Bobik koiran kaulaan ja pu keutui sitten siviilivaatteisiinsa.

Sadinmaa oli juuri saanut kuulla, että Hel singin tuomiokapituli oli vienyt häneltä pappisoikeudet, koska hänen katsottiin toimineen kir kon tunnustuksen ja pappislupauksen vastaises ti. Hän oli muun muassa kehottanut ihmisiä ja kamaan ehtoollista toisilleen ilman pappeja sekä hylkäämään piispat hengellisinä paimeninaan.

Sadinmaan mielestä todellinen syy päätök seen oli piispa Teemu Laajasalon loukkaantu nut ego, jota hänen toimintansa haastoi liikaa.

Jo aiemmin Sadinmaa oli pidätetty virasta puoleksi vuodeksi ja hänelle oli annettu mahdol lisuus perua lausuntonsa. Sitä hän ei tehnyt.

– Ymmärrän, että tuomiokapituli oli siinä puun ja kuoren välissä. Itse koin, että minua nöy ryytettiin ja yritettiin laittaa polvilleni. Siihen en suostunut.

– Vein protestini loppuun saakka, koska halu sin paljastaa, millainen valtajärjestelmä kirkko on ja miten se toimii. Se suojelee itseään ja johta jiaan ja uhraa muut.

NYT KAI SADINMAA arvioi, että se, mitä tapahtui, oli loppujen lopuksi väistämätöntä ja kohtalon omaista.

– Olihan se ristiriitaista: halusin olla pappi ja samaan aikaan halusin, että minut erotettaisiin.

Pappeus oli pitkään ollut minulle sekä siunaus että suuri taakka. En ole koskaan osannut levätä siinä enkä ajatellut olevani eläkevirassa.

Sadinmaa sanoo, että hänessä ovat alusta as ti kamppailleet keskenään taiteilijuus ja pappeus. Taiteilija on hänen mukaansa profeetta, jonka on pyrittävä annettujen totuuksien murtamiseen. Sen yhteensovittaminen pappeuden kanssa alkoi tuntua yhä mahdottomammalta.

– Jossain vaiheessa ajattelin idealistisesti, että papin pitäisi olla se profeetta. Mutta eihän se to dellisuudessa mene niin. Ei sellaista voi tehdä, jos on kirkon kaltaisen instituution palveluksessa.

Jo ennen Teemu Laajasalon piispakautta Sa dinmaa tunnettiin kirkon kriitikkona ja vastaran nankiiskenä, joka toi näkemyksiään esiin usein performanssin keinoin. Hän on esimerkiksi is tunut jalkapuussa tuomiokapitulin edessä ja tei pannut Helsingin tuomiokirkon oveen teesinsä kirkon uudistamiseksi.

Auktoriteettien kanssa Sadinmaa kertoo ol leensa napit vastakkain oikeastaan aina – niin kä vi jo hänen ensimmäisessä pätkätyöpaikassaan pappina. Hän epäilee auktoriteettikammon juon tavan juurensa lapsuudenperheestä, jota hallitsi autoritaarinen ja äkkipikainen poliisi isä.

Kuka?

Kai Sadinmaa, 58, on Helsingissä asuva kirjailija ja teologian maisteri. Hänet vihittiin evankelis-luterilaisen kirkon papiksi pyhäinpäivänä 1994. Pappisoikeutensa hän menetti elokuussa 2021.

Mitä?

Sadinmaan tuore kirja Tinkimätön kuolemaan saakka (Bazar) punoo toisiinsa Sadinmaan oman ja aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen elämäntarinan.

Motto

On aika sijoiltaan. Miksi synnyinkään sitä raiteilleen taas vääntämään? (William Shakespeare: Hamlet)

– Koulussa menin haastamaan kiusaajia ja saa toin saada turpaankin. Yläasteen alussa jouduin sitten kaveriporukan hylkäämäksi. Se oli tosi traumaattinen juttu, jonka jälkeen minun on ol lut vaikea luottaa siihen, että voin olla jonkin yh teisön jäsen. Kyllä se on näkynyt suhteessa kirk koonkin.

– Nuorena pelastukseni oli jalkapallo. Kentällä olin aivan pelkäämätön ja joukkueen keskushah mo, kapteeni ja kaikkea.

ON PAKKO KYSYÄ, miten Kai Sadinmaasta tuli pappi. Senkin tarinan voi aloittaa monesta koh taa, vaikka jo lapsuudesta. Viisilapsisen tornio laisperheen kuopus kuvailee itseään perhejee sukseksi, joka piti huolta alkoholistiäidistä ja yrit ti suojella perheen tavaroita varastelevalta iso veljeltä.

Lapsuudestaan asti Sadinmaa on kantanut hä peää, jonka käsittelemiseen on tarvinnut aikuise na terapiaa.

– Olen jäljittänyt häpeäntunteeni varhaislap suuteen, äitiin ja siihen katseeseen, jota en eh kä häneltä saanut. Äiti oli traumatisoitunut oman sukutaustansa vuoksi: hän oli avioton lapsi, mikä oli perheessä tabu. Tunsin ja koin äidin häpeän ja ulkopuolisuuden.

– Äiti oli hyvin tarvitseva ihminen. Hän kyllä puhui paljon rakkaudesta, mutta en tuntenut saa vani sitä häneltä. Ennemminkin kyse oli siitä, että hän tarvitsi rakkautta, imi sitä. Tällaisia varhaisen vuorovaikutussuhteen häiriöitä on hirveän vaikea

”

Pappeus oli pitkään ollut minulle sekä siunaus että taakka.

korjata, vaikka kuinka kävisi terapiassa. Sitä on jollain tavoin haavoittunut koko elämänsä.

Parikymppisenä Sadinmaa oli jättänyt armei jan kesken ja suoritti siviilipalvelusta. Elämä tun tui raskaalta, hän oli ahdistunut ja itsemurhakin pyöri mielessä.

Hänellä oli aikoinaan koulusta saatu pieni Uusi testamentti, ja sitä hän alkoi lukea, vaikka epäi leekin nyt, ettei hän siitä paljoa ymmärtänyt. Hän alkoi myös käydä helluntaiseurakunnan ti laisuuksissa erään sivarikaverinsa kanssa.

– Eräänä päivänä istuin Torniossa puistos sa. Yhtäkkiä kaikki alkoi säteillä. Katsoin jota kin puuta ja se hehkui. Tajusin, ettei se ollut mi

kään satunnainen puu vaan yksilö täynnä mer kitystä. Tämä sama tunne levisi kaikkeen ja kaikkiin. Ahdistukseni ja pelkoni poistuivat. Nu kuin hyvin varmaan ensimmäistä kertaa elämäs säni.

Mystinen kokemus ei ollut mikään hetkellinen väläys, vaan Sadinmaa arvioi sen kestäneen viik koja. Tuon ajan hän tunsi olevansa täydellisessä sopusoinnussa kaiken kanssa.

– Minulle tuo kokemus osoitti, että tämän to dellisuuden perimmäinen ja kantava voima on rakkaus. Se oli pelastukseni, uskon kivijalka, joka elää minussa edelleen. Se on se palo, joka on vie nyt minua myös taistelupositioon. Koen, että mi

nua on kannettu tähän päivään saakka. Kyllä täs sä selvitään.

– Enää minun ei olisi mitenkään mahdollis ta olla ateisti. Koin, että verho tämän maailman ja transsendenssin välillä murtui ja pääsin näke mään toiselle puolelle.

Kokemuksensa jälkeen Sadinmaa halusi ym märtää, mistä kristinuskosta on kyse. Hän pyr ki opiskelemaan teologiaa. Pari vuotta opintojen aloittamisen jälkeen hän liittyi takaisin luterilai seen kirkkoon, josta oli eronnut 18-vuotiaana.

– En muista, että olisin silloin liiemmin suun nitellut papiksi ryhtymistä. Minä vain ajauduin siihen.

VIIME SYKSYNÄ Kai Sadinmaan elämä muuttui pappeuden menettämisen myötä muutenkin. Hän oli perheineen asunut pitkään Kalliossa kir kon naapurissa ja lähellä seurakuntayhtymän vi rastoa. Kun kotiovesta lähti, törmäsi lähes aina kirkon porukoihin. Sitä hän ei enää jaksanut. Per he muutti Munkkiniemeen. Kirkostakin Sadinmaa erosi muutaman kuukauden miettimisen jälkeen.

Kuluneen vuoden aikana Sadinmaa on kul jeskellut pohjoisen metsissä, lukenut uudelleen Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljeksiä ja ennen kaikkea kirjoittanut. Hänen neljäs kirjan sa Tinkimätön kuolemaan saakka on juuri ilmes tynyt. Alun perin sen piti olla kirja aseistakiel täytyjä Arndt Pekurisesta, jonka elämäntari naa Sadinmaa alkoi selvitellä työskennellessään hautausmaapappina Malmilla.

Myös Arndt Pekurisen tarinassa on monia käänteitä. Vuonna 1924 hän kieltäytyi menemäs tä kutsuntoihin eettisen vakaumuksensa vuoksi ja alkoi aktiivisesti ajaa rauhan asiaa. Sen jälkeen seurasivat vankeustuomio, nälkälakko ja joutu minen Lapuan liikkeen muiluttamaksi. Pekurisen tapaus herätti kansainvälistä huomiota, ja muun muassa Albert Einstein allekirjoitti vetoomuk sen hänen puolestaan. Pitkälti Pekurisen ansiona pidetään Suomen ensimmäisen siviilipalveluslain säätämistä vuonna 1931.

Talvisodan alkaessa Pekurinen joutui vanki laan, kunnes hänet parin vuoden kuluttua velvoi tettiin rintamalle. Kun Pekurinen kieltäytyi, hä net määrättiin teloitettavaksi. Hänen kohtalonsa oli poikkeuksellinen, sillä normaalisti aseistakiel täytyjät pantiin vankilaan tai huoltotehtäviin.

– Samastun Pekuriseen. Koen hänet sielunvel jeksi ja peiliksi, vaikka tietenkään teloittamista ja pappeudesta erottamista ei voi verrata toisiinsa, Sadinmaa sanoo.

– Voi sanoa, että Pekurinen oli marttyyri, sa nan alkuperäisessä merkityksessä. Marttyyri han tarkoittaa todistajaa. Pekurinen todisti siitä maailmasta, jossa ei tarvita aseita. Hän oli harras kristitty, jolle usko antoi rohkeutta toimia.

Vaikka Sadinmaa kulki kirjaa tehdessään Pe kurisen jäljillä Helsingissä, Pohjanmaalla ja Kai nuussa itärajan tuntumassa, hän joutui kirjoitus työnsä edetessä huomaamaan, että kirja kertoo enemmän hänestä itsestään. Ei pelkästään pää tymisestä kirkon ulkopuolelle vaan myös hänen lapsuudestaan, suvustaan ja avioliitostaankin.

– Entä jos tämä ei ole kauno- vaan kaunakirjal lisuutta? Onhan tässä kostamisen meininki. Lyön tosi lujaa joitakin tyyppejä, ihan nimeltä maini ten. Ehkä sitä hiukan tasapainottaa se, että olen tiukka myös itseäni kohtaan ja paljastan hyvin henkilökohtaisiakin juttuja. ■

”Nautin niin paljon”

Tiivis yhdessäolo ikätovereiden kanssa lähentää suhteita rippikoulussa. Osa nuorista kiinnostuu kristinuskosta, joku noituudesta.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

”

Oli nastaa. Sain ski disti uuden näkökul man kristinuskoon ja tälleen, mutta hel vetti ahdistaa.”

Näin 15-vuotias poika vastasi Kirkko ja kaupungin rippikoulukyselyyn, johon osallistui lähes kaksisataa eri-ikäistä lukijaa. Tämä artikkeli keskittyy nuorten ko kemuksiin.

”En olisi odottanut, että nautin niin paljon. Viimeisenä iltana jopa itkin.” Tyttö, 15

”Ylitti kaikki odotukset.” Tyttö, 15

”Kokemus tuotti rohkeutta ysi luokkaan.” Poika, 14

”Se oli kasvattavaa ja tosi haus kaa, vaikka siellä olikin joitain stres saavia kokemuksia.” Tyttö, 15

”Pääsin kokemaan teinin elä mää.” Tyttö, 16

”En olisi halunnut lähteä rip pikoulusta pois vaan olla lisää. Se merkitsi turvapaikkaa, jossa oli mu kava olla.” Tyttö, 15

”Kokemus oli unohtumaton ja ai nutlaatuinen. Se merkitsi minulle henkistä ja fyysistä kasvua.” Muun sukupuolinen, 16

Kehut ovat linjassa vuosittain uusittavan valtakunnallisen rippi koulukyselyn hyvien tulosten kans sa. Viime vuonna nuoret antoivat rippikoululle kiitettävän arvosanan: siellä sai olla oma itsensä, nuoret kokivat tulleensa kuulluiksi ja ripari tuntui turvalliselta ja hauskalta.

HELSINKILÄINEN Helmiina Sippola, 15, lähti rippikouluun epäilevin mie lin. Perillä odotti oli körttien draa maripari Aholansaaressa, Kuopios sa. Körttiläisyys eli herännäisyys on evankelis-luterilaisen kirkon herä tysliike.

Sippola kertoi Kirkko ja kaupun gin riparikyselyssä havainneensa leirillä, että ”kristinuskon ei tarvi ol la niin kamalaa ja pakottavaa kuin etukäteen ajattelin”.

– Tuli positiivisena yllätyksenä, miten liberaalia körttiläisyys on esi merkiksi sukupuolen suhteen. Meil le sanottiin, että jos olet queer-ihmi nen, niin Jumala ei tuomitse sinua millään tavalla.

Leirin aluksi nuorilta kysyttiin, millä nimellä he haluavat tulla kut sutuiksi. Jos esimerkiksi tytöksi määritelty transnuori tahtoi käyttää pojan nimeä, se oli ok.

Sippola valitsi Aholansaaren ripa rin, koska tuttavat suosittelivat sitä, ja hän oli käynyt äitinsä kanssa kört tien Herättäjäjuhlilla.

– En tuntenut valmiiksi ketään, mutta kaikki olivat leirillä kaikkien kavereita.

Leirillä oli paljon körttitaustaisia nuoria, mutta myös herätysliikkeen

ulkopuolelta tulleita. Sippola suo sittelee Aholansaaren rippileiriä ke nelle vain. Hän sai siellä lisää tietoa sekä körttiläisyydestä että kristinus kosta yleisemmin.

– Jäi mieleen, kun pappi opet ti, että Jumalan armoa riittää kaikil le. Ymmärsin, että ahdistava helvet ti on vähän sellainen keksitty juttu. Että ei kukaan sinne lopulta joudu.

”Sippolan leiri majoittui metsämö keissä. Wc- ja pesutilat olivat eri ra kennuksessa, ja niissä oli ”jännä ha ju”. Hän vertaa kokemusta partio leireihin.

– Vanhemmat laittavat lapsen sa partioleirille, kun haluavat heis tä hetkeksi eroon. Moni on siellä vähän pakosta. Riparilla oli parem mat olosuhteet, ja tyypit selkeäs ti tykkäsivät olla siellä. Tunnelma oli eri.

HELMIINA SIPPOLA

Sippola menee vielä jatkoleiril le Aholansaareen ja haluaa isoseksi. Hän on saanut leirin jälkeen uusia

Helmiina Sippola kävi körttiriparin, jolta ei tuntenut etukäteen ketään.

Ymmärsin, että helvetti on vähän sellainen keksitty juttu.

kavereita körttinuorten WhatsAppryhmästä.

– Kristinusko merkitsee minulle yhteisöllisyyttä.

NUORET KERTOIVAT Kirkko ja kau pungin riparikyselyssä yhä uudel leen, että olivat saaneet leiriltä uu sia ystäviä tai suhde vanhoihin oli syventynyt. Jotkut raportoivat kum mastakin muutoksesta.

”Tutustuin moniin ihmisiin, jot ka ovat nykyään minulle tärkeitä ys täviä.” Muunsukupuolinen, 15 ”Vanhojen kaverien kanssa välit vahvistuivat, ja meillä oli hauskaa, vaikka en juuri saanut uusia kave reita.” Tyttö, 16 Yksin jäämisestä kerrottiin vä hemmän.

”Minulla ei oikeastaan ollut lei rillä kavereita, joiden kanssa ol la. Kaikki olivat omien kavereiden sa seurassa. En saanut leiriltä uusia ystäviä tai tuttuja.” Tyttö, 17 Moni oppi lisää kristinuskosta. Suh de siihen muuttui – tavalla tai toisella.

”Ajatukseni kristinuskosta kään tyi 180 astetta, mikä tuotti mielen kiintoa kristinuskoon.” Poika, 14

”Alkoi herätä kysymyksiä siitä, mikä on oikein ja väärin ja mikä tot ta tai tarua.” Tyttö, 15

”Rippikoulu sai minut enem män uskovaiseksi, ja oloni elämän ja kuoleman suhteen rauhoittui.” Poika, 15

”Ajatukseni Jumalasta pysyivät sa moina, mutta opin paljon uutta kris tinuskosta ja opin arvostamaan sitä enemmän.” Muunsukupuolinen, 15

”Vahvisti uskoani.” Tyttö, 16

”Se opetti minulle, että omaa us koa voi toteuttaa monilla eri ta voilla. Jumala on kaikkialla, ei pel kästään jumalanpalveluksissa ja rukouksissa.” Nainen, 18

”Nyt tiedän, etten halua kuulua kirkkoon.” Tyttö, 15

”Ajauduin ajattelukierteeseen, tutkin asioita ja totesin, ettei tämä ole minulle. Nyt olen polviani myö ten skandinaavisessa mytologiassa ja noituudessa. Hups.” Tyttö, 17

Vain harva sanoi, ettei rippikoulu ollut vaikuttanut heidän uskonnolli seen ajatteluunsa mitenkään.

ESPOOLAINEN Max Mäkelä, 15, sa noi viime kesänä papin edessä ”tah don” morsiamelle, jonka oli tavan nut pari päivää aiemmin.

Kyseessä olivat leirihäät, jotka pi dettiin Helsingin Pitäjänmäen seu rakunnan rippileirillä Sipoon Sopu

kassa. Mäkelä päätyi sinne helsinki läisten kavereidensa perässä. Rippi koulua ei ole pakko käydä omassa seurakunnassa, jos muualla on tilaa.

– Minulta ei kysytty, haluanko sulhaseksi, mutta oli hauskaa heit täytyä siihen rooliin. Pidimme pe rinteiset häät, joissa tehtiin kaikkea, mitä häihin kuuluu.

Häävieraat oli jaettu teemaper heisiin, joilla oli eri kansalaisuuksia ja tapoja. Mäkelä muistelee, että su kupuolten ja seksuaalisten suuntau tumisten moninaisuudesta ei ollut puhetta.

Uskonnonopetus tuntui Mäkeläs tä koulutuntien kertaamiselta, mut ta hauskemmalta. Mäkelä kehuu pappia, joka ”pystyi sopeutumaan nuorisoon”.

– Rippileiri oli minulle eniten ka verien kanssa yhdessäoloon liittyvä kokemus. Tunsin 60–70 prosenttia leiriläisistä valmiiksi ja sain uusiakin kavereita.

– Leirin loppupäässä kaikki alkoi vat puhua toisilleen avoimesti ja il man arkailua. Jos leiri olisi ollut kak si päivää pidempi, se olisi ollut vie lä parempi.

Mäkelä on tavannut muutamaa leiriläistä ja isosta myös konfirmaati on jälkeen. Hänen kaulassaan on ho peinen rippiristi, ja oman huoneen seinällä on kuva leiriporukasta.

– Toivoin rippilahjaksi rahaa mo poa varten ja sain sitä riittävästi. Olen hankkimassa Detsiä. ■

Ensi vuoden rippikouluihin haetaan lokakuussa

Päivärippikoulut ovat lähtökohtaisesti ilmaisia, mutta ruokailuista ja retkistä voidaan periä pieni maksu. Viikon rippi leiri maksaa Helsingissä 140 euroa, Van taalla 160 euroa, Kauniaisissa 170 euroa ja Espoossa 180 euroa. Leirimaksuun voi hakea tarvittaessa avustusta seura kunnalta.

Hintavampia erityisrippikoulujakin järjestetään. Esimerkiksi Malmin seu rakunta tarjoaa ensi vuonna laskettelu rippileirin 200 eurolla, purjehdusriparin 250 eurolla ja vaellusriparin 250 eurol la. Niihin voi hakea myös muiden seu rakuntien alueelta, jos tilaa riittää.

Lisäksi on ripareita, joihin voi men nä esimerkiksi urheiluseuran tai kris tillisen järjestön kautta. Tällainen on esimerkiksi körttien rippikoulu Aho lansaaressa. Se maksaa ensi kesänä 440 euroa.

Max Mäkelä sai rippilahjaksi moporahat ja ristikaulakorun.

”

Pidimme perinteiset häät, joissa tehtiin kaikkea, mitä häihin kuuluu.

MAX MÄKELÄ

Itsellisessä äitiydessä ei ole mitään hävettävää

ITSELLINEN ÄITIYS on lisään tymässä. Kiitos Marialle, et tä hän kertoi omasta vanhem muudestaan (K&k 22.9. ja kirk kojakaupunki.fi). Jutussa korostui (ehkä toimituksellisten valintojen vuoksi) häpeän teema. Häpeä omas ta perhemuodosta ei kuitenkaan lei maa kaikkien itsellisten vanhemmuutta.

Monet meistä itsellisistä äideis tä ovat toki päätyneet yrittämään lasta yksin, koska kumppania ei ole löytynyt, tai kumppani ei ole halunnut lapsia, mutta se ei ole kaikille häpeän aihe.

Me olemme usein ylpeitä ja iloisia siitä, että olemme teh neet vastuullisen valinnan, em mekä esimerkiksi vastentahtoi sesta miehestä isää. Monelle it

selliselle äidille oma perhemuoto on myös ollut alusta pitäen ensisi jainen ja hyvä tapa saada lapsia, ei kä siihen liity kriisiä.

Kaikista tunteista on hyvä saada puhua, myös häpeästä. Parisuhde paineet ovat kovat ja, kuten ju tussakin todetaan, kahden he terovanhemman lapsiperhet tä pidetään edelleen yhteis kunnassamme ensisijaisena perhemuotona.

Muistetaan kuitenkin, etteivät itsellisyys tai yk sinhuoltajuus yleensä kään ole mikään häpeän syy, eikä meitä kaikkia hävetä tippaakaan. Toi von, ettei meitä nähtäisi yhteiskunnassa epäonnis tumisen ja häpeän kautta. Itsellisten perheissä voi daan hyvin!

Itsellinen äiti Helsinki Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä lapsen yksi tyisyyden suojelemiseksi.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

TEEMAMATKOJA

My Fair Lady -musikaali Tallinnassa 26.-27.10. • alk. 145,-

La Traviata -ooppera Tallinnassa 13.-14.11. • alk. 185,-

Lännen tyttö -ooppera, solistina José Cura Tallinnassa 18.-19.11. • alk. 185,-

Pähkinänsärkijä-baletti Tallinnassa 19.-20.11. / 10.-11.12. • alk. 190,-

Virkistysviikonloppu Pärnussa 3.-6.11. / 1.-4.12. • alk. 320,-

alk. 359,-

elegantissa Wienissä

alk. 1.445,-

vuosi Salzburgissa

alk. 1.495,-

Vaalikoneen laatijat käyttävät valtaa

SEURAKUNTAVAALIT LÄHESTYVÄT. Niissä on jo vuosia käytetty samo ja vaikuttamismenetelmiä kuin isom missakin vaaleissa. Myös vaalikone on käytössä. Aktiivisena seniorina seuraan somekanavia, ja siksi Tapio Luoma-ahon mielipidekirjoitus vaa likoneista Helsingin Sanomissa 28.9. innosti minut kommentoimaan.

Someosaajat, aktiiviset it-osaa jat ja nuorempi polvi käyttävät suju vasti tietokoneita ja älylaitteita. Se on ihan hienoa, onhan tämä vies tintä tullut jäädäkseen. Mutta sa malla ei ehkä ole huomattu some maailman sivuvaikutuksia. Näistä kirjoittaja mainitsee ansiokkaasti seuraavat: vaalikoneen logiikka, ky symysten laatijat, äänestäjien etukä teinen profilointi, kysymykseen liit tyvän ajattelun vahvistaminen tai jopa huomiotta jättäminen.

Siellä sitten äänestäjä tuijottaa ruutua ja uskoo, että tulokset ovat jostain suuremmasta kuin lihalliset ihmisolennot.

Tavoitteena on ilmeisesti auttaa äänestäjiä valinnoissa, mutta näin saatetaan päätyä röyhkeään vallan käyttöön.

Ja entä ne äänestäjät, ”mum mot ja vaarit”, jotka somevammai sina äänestävät muiden ohjaami na. Mikä heitä auttaa mahdollisim man objektiiviseen valintaan? Ehkä edelleen on parasta tutustua eh dokkaisiin suoraan kauppareissuil la, seurakunnan messuissa ja muis sa tilaisuuksissa.

Helena Lauriala terveydenhuollon maisteri, Helsinki

Vielä kirkkoherran vaalitavasta

EEVA VALLISAARI epäilee vastauk sessaan kirjoitukseeni, että kirkko herran kansanvaali ei anna mah dollisuutta tarvittavan osaamisen kartoittamiseen (K&k 22.9.). Tähän totean, että kansanvaalissa seura kunta ei valitse kaikista hakeneista ehdokkaista suoraan, vaan tuomio kapituli asettaa ehdolle kolme mie lestään pätevintä hakijaa. Vaarana ei siis ole se, että vaali toimitettai siin huutoäänestyksellä tai pelkän lauluäänen perusteella.

Mikäli tuomiokapitulin valin taprosessi katsotaan liian kevyek si, niin oikea tapa hoitaa asia kun toon on kehittää sen valintaproses sia vaativammaksi esimerkiksi psy

kologisin testein. En myöskään ole lainkaan vakuuttunut siitä, että kai kista seurakuntaneuvostoista löy tyy niin pätevää henkilöstö- ja ta lousosaamista, että sudenkuopat sillä vältetään.

Piispa Teemu Laajasalo otti Ko timaa-lehden kolumnissa 23.2.2019 kantaa asiaan näin: ”Välillinen vaa li on varmasti joskus perusteltu, mutta sen pitää olla aidosti toissi jainen vaihtoehto”. Tämä toive ei toteudu nykykäytännössä alkuun kaan, ja seurakuntalaisten on syy tä olla tarkkana siitä, mitä oma eh dokas vaalitapakysymyksestä ajat telee.

Jukka Tuominen

Kirkko ja yhteiskunnalliset aallot

NÄHDÄKSENI KIRKON EI kuulu ol la mitenkään mukana politiikassa tai valitsemassa puolia. Olen seura kunnan jäsen ja kristitty saadakseni vastauksia elämän suuriin kysymyk siin – hengellisistä syistä.  En hae kirkosta yhteiskunnallista suunnan näyttäjää. En halua kirkkoni ja seu rakuntani olevan yhteiskunnallinen vaikuttaja tai hetkellisten trendien vietävissä.

Moni kääntyy etsimään hengelli siä vastauksia muualta, jos kirkko ei tarjoa sitä, mitä he etsivät.

Kirkon täytyy muuttua ajan kans sa. Näin on aina ollut. Nykyisin kui tenkin tuntuu siltä, että muutos ta pahtuu muiden kuin kirkon eh doilla. Minulle hengellisyys on in spiraation lähde ja suunnanantaja elämässä. Näin isot asiat eivät voi ol la hetkellisten virtojen vietävissä.

Kahden regimentin opin sivuut taminen tekee kirkosta vain yhden maallisiin asioihin kantaa ottavista järjestöistä muiden joukossa. Kristil linen usko ja oppi on ajatonta, ja il moitus kertakaikkisesti annettu. Yh teiskunnalliset ideologiat sen sijaan vaihtelevat aikojen saatossa.

Martti Paldanius oikeustieteen ylioppilas, Espoo

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa

KIRKKO JA KAUPUNGIN verkkosi vuilla julkaistaan mielipiteitä, pää kirjoituksia ja kolumneja. Verkossa voi myös jättää oman mielipiteensä. Kirjoittajan nimi ja osoite ovat aina välttämättömiä tietoja. Käy katso massa osoitteessa www.kirkkojakau punki.fi/puheenvuorot

Tuloksellista ja luotettavaa kiinteistönvälitystä

Palvelemme pääkaupunkiseudulla vuosien kokemuksella ja olemme aina tavoitettavissa. Asiakastyytyväisyys on työmme tärkein tavoite.

Joona Teperi

Myyntineuvottelija, KiLAT 044 337 7758 joona.teperi@remax.fi

Tuomo Ikäläinen LKV, LVV, KTM 045 152 5325 tuomo.ikalainen@remax.fi

LOISTE

Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV Mannerheimintie 44, 00920 Helsinki 050 5597321

Ikkunanpesut ja siivoukset sekä muut kodin työt. Ammattitaidolla. p. 046 891 3935.

Ostetaan

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.comOstetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym.

Palveluja tarjotaan

N ORROS OY

Asianajoa

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

pe 7.10. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. su 9.10. klo 10 kirkkopyhä Myyr mäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8, Vantaa.

klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs., Hki; veisataan läpi Siionin virsiä ja opetellaan sävelmiä.

klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ti 11.10. klo 18 seurat L-Pasilan srkkoti, Maistraatink. 5, Hki. su 16.10. klo 12 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat. 4, Hki; s. K. Hildén.

klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikint. 9, Loviisa.

klo 17 seurat Tikkurilan kko, Ase mat. 12, Vantaa.

klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti.

klo 18 seurat Hakunilan kko, Hakunilant. 48, Vantaa. ti 18.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi, Hki. ke 19.10., 26.10. ja 2.11. klo 18-21

Olen parturi-Kampaaja.

värjäyksiä,

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Perunkirjoitukset,

Etänä

050 464 2930

Rakennusala

Huoneistoremontit

kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Omaishoidon vapaat palvelusetelillä.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Asennan, opetan ja korjaan elektro niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri

Paikkoja avoinna

palvelutalokäyntejä.

040

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Kohtuullisuus-bibliodraamaryhmä Seuratuvalla ekum. vastuuviikon teemoista; ohj. M. Kaarlenkaski & L. Väyrynen-Si, osallist. 20 €; tied. + ilm. 17.10. menn. Väyrynen-Si, p. 0400 8822 51.

Körttikodin seurat aloitetaan aikaisintaan ke 9.11. vesivahinkoremontin vuoksi.

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22 pe 7.10. klo 19 seurat, Hyvän Paimenen kirkko pe 7.10. klo 19 seurat, Mikaelin kirkko ti 11.10. klo 19 seurat, Huopalahden kirkko su 16.10. klo 11 Vuosaaren kirkkopyhä pe 21.10. klo 19 seurat, Annankulman seurakuntasali ti 25.10. klo 19 lauluilta, Huopalahden kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.

Haluatko auttaa?

SenioriFoorum-luentosarja Agricolan kirkolla etsii vapaaehtoisjoukkoonsa senioreita keittiö-, tarjoilu- ja muihinkin vapaaehtoistehtäviin. Tule mukaan pirteään senioritoimintaan!

Toiminta on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ja Kansan Raamattuseuran seniorityönprojekti, joka tavoittaa viikottain satoja senioreita pääkaupunkiseudulta.

Ilmoittaudu Tellervo Lankinen 400 724 647, Ensio Klemi 050 301 6941

Oletko reipas ja näpsäkkä, itsen. työhön kykenevä ihminen ja haluaisit työskennellä henk. koht. avustajana? Olen pyörätuolissa istuva ihminen ja tarvitsen apua arjen askareissa. Työaika 16 h/vko. Laita yst. hakemus ja cv 12.10.22 klo 16.00 menn. os.: avrekry@ gmail.com.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@ kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

ESIRUKOUSILTA ti 18.10 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Bengt Lassus, Henrik Perret. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Hyvinvointia

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

SYMPAATTINEN

IHMEPAI KKA

näyttö-

MIRAAKKELI HUOKEA

-KUM-

RAOLLEEN

HANHEN TAPANA

METKAT

HOTKIEN MELKOINEN MIES

VI

ILMANSUUNTA

MILJARDÖÖRI MUSK

SAARI INDONESIASSA

SO LTUN KAIVAMA

PATRIARKKA AATAMILLE ALUKSEN KÖYSISTÖ

AKVAARIOSSA YSTÄVILTÄ

TALVINOPEUTENA PALJON LÄTTÄNÄ LINNONMAA

VIRRATA PYYDYS LÄNSILIITTO

DOUG-

-PISTE TÄH YÄ Ä MARSIIN

VALIT-

KAMERA JAELTAVIA LATTIOISTA LIITTOJA

SIJATA

ILMAN JÄÄNYT

TYÖAIKAA -LEIPÄ

FAZERIN MAKEINEN KIERRELLEN

OVEA HIIHTÄJÄ KORVA PISTÄVIÄ TYPPIPITOISIA

KAMPPAILU

SAOS OKSA TULOSSA A ORAT EKUT PATAHASSU T A E MANU NAIN O AHMINTA KAAKATTAA POMO HAUTA KIVAT T M Ä IHME POUKAMA ERIKA ÄHKE LUODE POTERO I TAKILA TETRA N KIRK ELON TAALA L LITUSKA P E V L SADIN LAKI JAANA ULINAT H NIKON A I NATINAT RAPA K AHDAS PETATA OSATON JAAVA RUNO H SARANA ONNISTUA OKAAT KISA K O I KAMA NIMINEN TIETEISROMAANIT R A D N NIRRIT KATU IKEA TISKI TEAM AHTI VESPAT KANNET ELIMET ARSI ÄMYRI LOVI KAJO SÄÄTÄÄ PITUUS RIUTAT $ rehkivältä jankata kyntää valtameriä Pelkonen ”2” KISSANKULMAN RENKI KOHAUTETTUJA TIHENTYMÄ NA S KA LEI TA -1. TOSI HUPSU MYYJÄISIIN LEIVOTTUJA HERKKUJA KUUSTEN OKSILLA AUTU-

Päivän evankeliumissa (Luuk.

miehen,

Likakuusta lokakuuksi

LOKAKUULLA ON ollut eri nimiä. Yhteistä nimille on se, että ne kuvaa vat kuukaudelle tyypillistä säätä. Samalla nimi on kertonut, miltä läm mön rakastajista tuntuu syksyllä. Lokakuuta on kutsuttu likakuuksi ja ruojakuuksi. Ruoja tarkoittaa kelvotonta. Näin meillä. Monen muun eurooppalaisen kielen lokakuu on saanut nimensä latinan lukusanas ta octo eli kahdeksan, ja kahdeksas kuukausi on nimetty oktoberiksi. ”Laskuvirhe” kuukausissa johtuu siitä, että vanhat roomalaiset aloitti vat vuodenkierron maaliskuusta.

NINA RIUTTA

Pelkkä kosketus olkapäälle

voi antaa voimia jatkaa matkaa

Aina on tilaa ihmeille. Mikään elämässä ei ole niin kiveen hakattua, ettei siinä vielä voisi jokin liikahtaa. Minkään ei tarvitse olla niin lukossa, ettei jokin vielä voisi si tä avata – kuin ihmeen voimasta.

Niin ainakin Jeesus uskoo, ja siitä kertovat hänen tekemänsä parantamisihmeet. Sen saatiota hän ei etsi. Hän näkee vain kärsivän ihmi sen, kun tämä tulee hänen luokseen.

Jeesus ei vaadi selityksiä. Hän näkee ihmisen, jo ka luottaa häneen ja etsii häneltä apua, vaikka tämä ei saisi sanaa suustaan eikä osaisi kertoa, mistä tulee tai mitä etsii.

Teoillaan ja asenteellaan Jeesus vetoaa meihin, että meissäkin heräisi sama myötätunto.

”Mitä te itse tekisitte?” Jeesus kysyy vieressä ole vilta, kun sapattiaterian keskeyttää paikalle tullut

pöhöttynyt mies apua pyytäen. Eikö toisen hädän kuunteleminen ja hänen auttamisensa – pelastami sensa takaisin elämään – mene kaiken muun edel le? Jeesus haastaa ateriaseurueensa ja kääntyy mie hen puoleen.

Emme me ole tuota pöhöttynyttä miestä kum mempia. Käyttäydymme tökerösti, keskeytämme ja tulemme paikalle väärällä hetkellä, hädissämme kun olemme ja kaipaamme elämäämme ja oloam me parantavaa ihmettä. Sitä, että joku näkee mei dät, kuuntelee eikä vain kohauta olkapäitään.

Silloin pelkkä kosketus olkapäälle tai yksi hyvä sana voi joskus parantaa, avata sisäisen lukon, tuoda pimeään valon ja antaa voimia jatkaa matkaa. Jokin sellainen pieni ihme voi tuoda elämään uskoa ja toivoa.

LAURI MAARALA

Hyvän toivotus

Muistele vaikeaa hetkeä, jolloin joku pysähtyi kohdallesi, kuuli sinua, sanoi hyvän sanan tai vain kosketti kevyesti.

Mitä tunsit silloin? Mikä auttoi sinua? Mikä toivotus tai sana siitä nyt tulee mieleesi? Lausu se hiljaa itsellesi ja niille ihmisille, jotka tänään ovat mielessäsi.

Olkoon se myötätunnon sanasi tänään.

PÄIHDERIIPPUVAISTEN PARISSA TOIMIVA PAPPI JENNI TUULENSUU s. 8

UUSIA SENIOREILLE SUUNNATTUJA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä sa massa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajal ta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerros talokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Tänne jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, turvallinen ja lämminhen kinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Kutsumme sinut lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.

Esittelemme taloa mielellämme henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Lisätietoja ja henkilökohtaisten esittelyiden varaukset: 010 315 4140.

SENIORITALO | Hattelmalantie 2c, Helsinki

Vaikka elämä on potkinut päähän, moni näkee elämän lahjana, jossa kaiken keskellä on paljon mieltä.

Annikki Salolle ja Marja-Liisa Korkalalle kävi hyvin: seurakunnan järjestämästä arkiystävyydestä kasvoi ystävyyssuhde.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

On kaunis syksyinen perjantai. Tänäänkin töölöläinen MarjaLiisa Korkala piipahtaa ystävän sä Annikki Salon luona. 95-vuo tias Annikki on varmasti kotona, sillä hän ei ole voinut poistua ko toaan viidennen kerroksen yksiöstä pariin vuo teen liikuntarajoitteen ja talon hankalien porras askelmien vuoksi. Marja-Liisan avulla Annikki voi tilata ruokaostoksensa verkkokaupasta, ja ne tuodaan ovelle.

Vaikka naiset asuvat samassa korttelissa, hei dät tutustutti Töölön seurakunnan diakoniatyön tekijä. Ystäväsuhteesta tehtiin oikein paperi eli sopimus.

”

– Kun äitini kuoli kahdeksan vuotta sitten, vein hänen hyviä vaatteitaan kirkolle. Ajattelin, että voisin hyvin alkaa käydä jonkun vanhuksen luona, Marja-Liisa Korkala kertoo.

ALKU OLI TIETYSTI vähän jännittävää molemmil le. Kaikilla ihmisillä ei synkkaa keskenään, ei kä sitä etukäteen tiedä, miten asiat sujuvat. Mut ta näillä naisilla synkkasi. Alkuvuosina he kävi vät yhdessä kaupassa, ja Marja-Liisa saattoi An nikkia esimerkiksi lääkäriin. Liikkumisen käytyä vaikeammaksi Marja-Liisa kävi Annikin puoles ta kaupassa.

– Mutta Annikki sanoi jossain vaiheessa itse, että nyt saavat isot kauppareissut loppua. Että siitä on liikaa vaivaa minulle. Saatan kyllä käydä apteekissa ja tuoda jotain pientä kaupasta, Marja-Liisa Korkala kertoo.

Tärkeintä on juttelu, tavatessa ja puhelimessa. Kotihoito käy kerran viikossa ja avustaja samoin. Ateriapalvelu tuo ruuan, jonka Annikki Salo läm mittää itse hellalla, ja tiskaa astiat.

– En minä pode yksinäisyyttä, hän sanoo.

TARMOKAS ANNIKKI SALO on toiminut aika naan itse vapaaehtoisena ystävänä monelle. Lääkäri kielsi häneltä työnteon vähän ennen eläkeikää, mutta energiaa riitti kuitenkin autta mistyöhön.

Pienen etsiskelyn jälkeen Annikki huomasi lehdestä Töölön seurakunnan lähimmäispalve lun ilmoituksen. Tuolloin 1980-luvun lopulla tuo toiminta oli nykyistä laajempaa. Kaupungin kotisairaanhoitajat ilmoittivat seurakunnalle yk sinäisistä vanhuksista.

Annikki ehti autella montaa ihmistä vuosien mittaan ja sai siitä hyvän mielen. Kokemukset olivat värikkäitä, ja joskus tuli sanomista ja rii

Arkiystävä soittaa ja käy kylässä

taakin. Toisaalta erään autettavan tyttärestä tuli yksi pysyvä ystävä Annikin elämään.

– Sen minä kyllä huomasin, että Töölössä asuu paljon yksinäisiä vanhuksia. Ja tämä arkiystä vätoiminta on tosi tärkeää, Annikki Salo sanoo – vankalla kokemuksella.

Marja-Liisa Korkalan mielestä arkiystävätoi minnassa on elintärkeää se, että molemmille tu lee tapaamisista hyvä mieli.

– Ei siitä mitään tule, jos menee tapaamiseen pitkin hampain. Se on vahingollista molemmil le. Mutta aina olen tullut iloisella mielellä Anni

kin luo. Hän on niin positiivinen ihminen, vaikka vaivojakin on.

Tärkeää on myös arkiystävän oma asenne. So siaalisella Marja-Liisalla riittää tekemistä ja me nemistä, joten kyse ei ole omien tyhjien päivien täyttämisestä.

Järjestetystä arkiystävyydestä on kehittynyt vuo sien mittaan ystävyyssuhde. Yhdessäoloa helpot taa se, että molemmilla on kristillinen vakaumus. Uskonasioista he eivät kuitenkaan yleensä juttele.

– Me vain sovimme hyvin yhteen, naiset toteavat. ■

Tärkeintä on juttelu.

Kullanarvoista juttuseuraa

Seurakunnissa on ollut ystävätoimintaa jo kauan, vähän eri nimillä. Ystävää pyytävät ihmi set tuntevat eri syistä olevansa liian paljon yk sin kotona.

– Ystävää kaipaavat monenlaiset ihmiset. Eni ten on ikäihmisiä, mutta kyseessä voi olla nuo rempikin henkilö, joka on työelämän ulkopuolel la ja perheetön. Ystävätoiminnan ideana on olla ihminen ihmiselle, sanoo Mikaelin seurakunnan diakoni Susanna Inkovaara

Ystävän voi saada diakoniatyöntekijän kautta. Työntekijä etsii sopivat henkilöt ja tulee mukaan myös ensimmäiseen tapaamiseen. Jos vapaaeh toinen ystävä kohtaa jonkin ongelman, hän voi aina ottaa yhteyttä työntekijään.

Muitakin pelisääntöjä on luotu ystävyyttä hel pottamaan. Tärkeimmät ovat vapaaehtoisen vai tiolovelvollisuus sekä se, että raha-asioista pysy tään tyystin erossa. Vapaaehtoinen ei myöskään ole siivooja, terapeutti tai avustaja.

Näillä säännöillä on pärjätty hyvin. Esimerkik si Mikaelin seurakunnassa on syntynyt pitkiä ys tävyyssuhteita. Korona-aikana aloitettiin myös puhelinystävyydet.

Seuraava Arkiystävä-kurssi Töölön seura kunnassa la 8.10. Vapaaehtoistoiminnasta voi kysyä lisää omasta seurakunnasta.

Frendie-sovellus auttaa löytämään kaverin

Inari Savasmaa, 17, oli mukana kehittämässä Frendiestä sellaista, että käyttäjillä on siellä kotoisa ja turvallinen olo.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA FRENDIE

JUTTUKAVERI, LEFFAKAVERI, hengailukaveri. Näitä voi löytää Frendie-kaverisovellukses ta, johon on rekisteröitynyt jo noin 1 200 13–18-vuotiasta ympäri Suomen. Startup-yritys Superlaiffi Oy:n ja kirkon palvelujärjestö Las ten ja nuorten keskuksen kehittämä sovellus auttaa uusien kavereiden löytämisessä nuor ten omalla tyylillä.

– Minulle oli tärkeää vaikuttaa sovelluksen sanavalintoihin ja ulkoasuun. Kun ne ovat nuorten maailmasta, palvelua on kiva käyttää, sa noo Inari Savasmaa, 17, jo ka oli oman seurakuntansa nuorisotyön kautta mukana sovelluksen kehittämisessä.

Savasmaa on käyttänyt tämän vuoden alussa jul kaistua sovellusta uusien tyyppien kanssa jutteluun.

– En varsinaisesti tar vinnut uusia kavereita, mutta kun omat kaverit on olleet varattuja, Fren diestä on löytynyt juttu seuraa.

NUORTEN yksinäisyy den kokemus on kyse lyjen mukaan viime vuosina yleistynyt, ja Frendie on tähän yksi vastaus. Palve luun luodaan pro fiili omalla nimellä, ja sen jälkeen siel lä voi luoda kave rikutsun ja sela ta toisten kutsuja. Kutsussa saa mää rittää, millaista ka veria kaipaa ja milloin. Frendiessä voi myös vain chattailla toisten kanssa.

Turvallisuus on ollut avainasia sovelluksen kehittämisessä.

– Frendien kautta saa myös aina yhteyden nuorisotyöntekijään. Näin olemme aikuisina läsnä siellä, missä nuoret ovat, kertoo Lasten

ja nuorten keskuksen hankesuunnittelija Ville Kämäräinen.

Frendiessä nuorisotyöntekijät tunnistaa profiilin erivärisestä taustasta, ja käyttäjiä kannustetaan ottamaan heihin yhteyttä, jos mitä tahansa kiusaamista tai muuta ongelmaa ilmenee.

Turvallisuutta tuottaa myös se, että palve lussa on käytössä vahva tunnistautuminen, eli mukaan pääsee vain pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla.

Silloin tiedetään mel ko varmasti, et tä henkilö on se, joka hän kertoo olevansa. Mu kaan ei pääse, jos ei osu 13–18 vuoden ikähaa rukkaan.

– Kaikilla nuo rilla ei ole tunnuk sia, joten silloin voi tunnistautua manuaalisesti mei dän nuorisotyönte kijöiden kautta, Kä märäinen kertoo.

INARI SAVASMAAN su kupolvi on pienestä asti kasvatettu tunnis tamaan uhkia verkko maailmassa.

– Kyllä näistä jutuista kavereiden kanssa puhu taan. Olen kuullut kauhu tarinoita, mutta itselleni ei ole käynyt mitään kama laa, hän sanoo.

Hänelle Frendien turval lisuudentunnetta lisää se, että sovellus on kotimainen. Myös yhteys kirkkoon herättää luottamusta.

– Tuntuu, että siksi mukana on vähän pie nempi ympyrä ihmisiä. ■

Lisää Frendiestä: frendiesovellus.fi.

Annikki Salo liikkuu ketterästi rollaattorilla kotonaan, mutta ulkoilu ei onnistu. Marja-Liisa Korkala tuo tuulahduksen ulkomaailmasta.

Isot kirkkorakennukset ajavat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan talousahdinkoon.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT MARTTI KAINULAINEN JA ISMO PEKKARINEN/LEHTIKUVA SEKÄ ESKO JÄMSÄ

Tuomiokirkkoseurakun nan ylpeys ovat isot kirkkorakennukset, jotka ovat jopa kansal lisia aarteita: Tuomio kirkko, Vanhakirkko ja Suomenlinnan kirkko. Lisäksi sillä on käytössään Hyvän toivon kappe li Jätkäsaaressa. Agricolan kirkosta seurakunta on luopunut, mutta on mukana siellä toimivassa Agricolaprojektissa.

Nyt suuret kirkot ovat seurakun nan ongelma. Helsingin seurakun tayhtymän tulevaisuuden turvaami seen tähtäävässä Rohkeasti yhdes sä -ohjelmassa päätettiin budjetti leikkauksista ja tiloista perittävien vuokrien muutoksista, jotka koske vat kipeästi seurakuntiin, joilla on isoja kirkkoja.

– Olemme jo tehneet päätöksen, että luovumme seuraavaksi Suo menlinnan kirkosta. Se ei kuiten kaan riitä, vaan alijäämää syntyy li sää joka vuosi. Vuonna 2026 olem me jo 650 000 euroa pakkasen puolella, sanoo seurakunnan kirk koherra, tuomiorovasti Marja Hel telä

Kun Tuomiokirkkoseurakun ta luopuu Suomenlinnan kirkosta, vastuu ja kulut siitä siirtyvät Helsin

gin seurakuntayhtymälle. Unescon maailmanperintökohteessa sijaitse vasta kirkosta ei todellisuudessa voi da noin vain luopua.

Suomenlinnan kirkosta luopuminen ei riitä ”

EMME PYSTY KATTAMAAN ALIJÄÄMÄÄ.

TUOMIOROVASTI MARJA HELTELÄ

Kun aiemmin kirkkosalit katsottiin jokaiselle seurakunnalle ydintoimin naksi, nyt niitä kohdellaan tilavuok rien osalta kuin mitä tahansa tilaa.

– Käytännössä Vanhakirkko on pelkkää kirkkosalia, samoin Suo menlinnan kirkko ja Tuomiokirkos sa vasta iso sali onkin, Marja Heltelä huomauttaa.

Tuomiokirkkoseurakunnan seu rakuntaneuvosto käsitteli 12.9. ko kouksessaan talouskonsulttien ra porttia, jonka mukaan seurakunnan toimintamääräraha laskee toisek si eniten Helsingin seurakunnista, ja tilakulut ovat edellä mainituista syistä mittavat.

SEURAKUNTANEUVOSTO HYVÄKSYI myös yhteiselle kirkkoneuvostol le lähetettävän selvityksen vuoden 2023 alijäämän kattamisesta. Vaikka seurakunta käyttää kaikki aiempien vuosien säästönsä, ensi vuoden ta lousarvio on 250 650 euroa alijää mäinen.

HELSINGIN YHTEINEN KIRKKOVAL TUUSTO teki joulukuussa päätök sen, jonka mukaan seurakunnille osoitettavaan määrärahaan kohdis tuu 5,89 prosentin leikkaus vuoden 2023 alusta. Tuomiokirkkoseura kunnan saamaa erityislisää nostet tiin samalla hieman, ja seurakunta sai tasapainotusmäärärahan. Myös sisäiset vuokrat laskivat.

Nämä toimet eivät Heltelän mu kaan likimainkaan vastaa sitä, et tä seurakunta menetti 1,4 miljoonan euron suuruisen tilamäärärahan.

– Kerromme siis selvityksessä, et tä emme pysty kattamaan alijää mää. Päinvastoin alijäämä vain kas vaa, koska tilamäärärahasta luopu minen iski meihin rajusti. Rohkeas ti yhdessä -ohjelman hyväksymisen yhteydessä ”kauneusvirheet” luvat tiin korjata. Olen mukana työryh mässä, joka valmistelee vuokrien ja talouden korjaustoimenpiteitä vuo desta 2026 eteenpäin. Korjaustoi met olisi kuitenkin syytä aloittaa he ti, Heltelä sanoo.

Tuomiokirkkoseurakunnan eri

Sukuselvitysjonot saatiin purettua

Helsingin seurakuntien keskus rekisteri on saanut purettua su kuselvitysjonot, jotka venyivät pahimmillaan 12 viikkoon. Es poossa ja Vantaalla jonotusajat olivat vielä pidemmät. Nyt tilan ne on niissäkin lähes normali soitunut.

– Sukuselvityksen teossa me nee Helsingissä nyt runsas viik ko, mikä on normaali aika. Es poossa odotusaika on nyt noin viisi viikkoa ja Vantaalla runsas viikko, rekisteripäällikkö Emilia

Launonen Helsingistä kertoo.

Jonojen taustalla oli kirkon kirjojen pidon uudelleen organi sointi. Sillä tähdätään siihen, et tä sukuselvityksiä laadittaisiin yksittäisten seurakuntien sijaan keskitetysti alueellisissa keskus rekistereissä.

Näin sukuselvityksiä tarvit sevat ihmiset saavat ne yhdes tä paikasta. Aiemmin selvityksiä piti kysyä jokaisesta seurakun nasta, jonka alueella henkilö oli asunut sen jälkeen, kun hän oli täyttänyt viisitoista vuotta. Uu distuksen tarkoitus oli ja on pa rantaa palvelua.

– Suurin syy ongelmiin oli, et tä muutos tapahtui niin eri ai kaan eri seurakunnissa ja kes kusrekistereissä. Nyt mukana ovat lähes kaikki seurakunnat muutamaa pientä seurakuntaa lukuun ottamatta, ja systeemi toimii niin kuin sen pitääkin.

Launosen mukaan ruuhkat olivat niin suuria, että suuret keskusrekisterit joutuivat palk kaamaan lisää väkeä. Lisäksi ne auttoivat toisiaan, kun tilanne jossain helpotti. Esimerkiksi Hel sinki on auttanut Espoota.

– Saimme itse aikaisemmin apua ja pystyimme auttamaan,

MAIJA SAARI JA ISTOCK

Helsingissä sukuselvityksen saa noin viikon kuluessa.

Suomenlinnan kirkosta luopumi nen ei ratkaise Tuomiokirkko seurakunnan talousongelmia. Kulut ja vastuu siitä siirtyisivät seurakuntayhty mälle.

tyislaatuisuus näkyy selvityksestä. Tilojen käyttöaste on harvinaisen suuri. Seurakunnan kanttorit soitta vat lähes puolessa kaikista Helsingin kirkkohäistä, ja hiippakunnan pää kirkossa Tuomiokirkossa pidetään myös valtakunnallisia tilaisuuksia. Seurakunnan työstä kaksi kolmas osaa kohdistuu muihin kuin oman seurakunnan jäseniin.

MARJA HELTELÄ KAIVAA esiin Alue hallintoviraston tarkastusraportin. AVI teki toukokuussa seurakuntaan työsuojelutarkastuksen. Siihen kuu lui psykososiaalista kuormitusta sel vittävä kysely. Esille nousivat muun muassa liiallinen työmäärä työai kaan nähden, epärealistiset tavoit teet, epäsäännölliset työajat ja usean asian tekeminen samanaikaisesti.

Heltelän mukaan tulokset kerto vat siitä, kuinka henkilöstöä on sääs tösyistä jouduttu vähentämään, mut ta keskustaseurakunnan vastuut ei vät ole vähentyneet. Seurakunta on useaan otteeseen tuonut tämän esil le seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle.

– Kuormitus on niin suurta, että saimme kehotuksen alkaa purkaa si tä välittömästi. Saimme kolme toi menpidekehotusta ja kolme toimin taohjetta. Joudumme muun muas sa tinkimään siitä, miten pappi on tavattavissa, sulkemaan Suomenlin nan kirkon maanantaista keskiviik koon, miettimään muiden kirkkojen aukioloa ja vähentämään rajusti nii tä ulkopuolisia varauksia, jotka sito vat omaa henkilökuntaa tai joista ei makseta tilavuokraa. ■

kun tilanne meillä helpotti. Su kuselvitysjonon lisäksi myös su kututkimusten jonoa on saatu ly hennettyä. Se on meillä nyt kah den viikon mittainen, Launonen kertoo.

Ehdokkaiden määrä laski

Noin 14 000 suomalaista asettui ehdolle syksyn seurakuntavaa leissa. Tämä oli tilanne, kun eh dokastiedot oli saatu 328 seura kunnasta. Ehdokkaita oli 18 pro senttia vähemmän kuin vuoden 2018 vaaleissa, jolloin ehdolle

asettui 16 800 ihmistä. Edellisten vaalien tapaan kaksi kolmasosaa ehdokkaista on uusia.

– On hienoa, että näin mo ni ihminen on lähtenyt ehdol le. Toivon, että jokainen äänioi keutettu löytää sellaisen ehdok kaan, joka edustaa omia arvoja. Tässä tilanteessa on tärkeä ottaa ehdokkaista selvää ja äänestää, Espoon piispa Kaisamari Hin tikka sanoo.

Ehdokasjoukko painottuu melko voimakkaasti 50−70-vuo tiaisiin, joita on lähes puolet eh dokkaista. Naisia on ehdokkaina niukasti enemmän kuin miehiä.

Vaalikone auttaa äänestäjää

Seurakuntavaalien vaalikone aukeaa äänestäjille maanantai na 10. lokakuuta. Ehdokkaat voi vat vastata vaalikonekysymyk siin 6. lokakuuta saakka. Vaali koneen avulla voi etsiä sopivaa ehdokasta ja pohtia omia mieli piteitään erilaisiin asioihin.

Koneessa on sekä paikalli sia että yleisiä kysymyksiä. Seu rakuntavaalien varsinainen vaa lipäivä on sunnuntaina 20. mar raskuuta. Ennakkoon voi äänes tää 8.−12. marraskuuta.

Töölöön valitaan uusi kirkkoherra

Töölön seurakuntaneuvosto va litsee seurakuntaan uuden kirk koherran tiistaina 11. lokakuuta. Kärkiehdokkaiksi arvioidut haki jat Mari-Anna Auvinen ja Hilkka Niemistö esittäytyivät seurakun talaisille Temppeliaukion kirkos sa 28. syyskuuta. Tilaisuudesta tehty tallenne on katsottavis sa seurakunnan YouTube-tilillä. Myös Kirkko ja kaupunki teki eh dokkaista esittelyjutun, joka on luettavissa osoitteessa kirkkoja kaupunki.fi. Töölön kirkkoherran

tehtävä avautui, kun kirkkoher ra Hannu Ronimus jäi kesäkuus sa eläkkeelle.

Irja Askola palkitaan

Kirkkohallitus on myöntänyt kirkon tasa-arvo- ja yhdenvertai suuspalkinnon piispa emerita Ir ja Askolalle. Arkkipiispa Tapio Luoma jakaa palkinnon Askolal le sunnuntaina 13. joulukuuta. Palkintoperusteiden mukaan As kolan koko elämäntyö on edistä nyt inhimillisyyttä ja ihmisen ar von kunnioittamista.

Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkosalit ovat suuria eikä niistä enää saa tilamäärärahaa. Niitä kohdellaan tilavuokrissa samoin kuin muitakin tiloja. Vasemmalla on Suomenlinnan kirkko, ylhäällä Vanhakirkko ja alhaalla oikealla Tuomiokirkko.

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12 Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi, Vespertie 12

Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 9.10. klo 10. Mulari, Kolari, Lahtinen, Marte. Striima taan. Sunnuntai kirkolla – Lähetys päivä klo 10–13. Klo 11 digineuvon taa. Kirkkopuistossa lounas, kahvit, popparikone, alpakat, 90-v. kello tapuli avoinna. Tuotto SLS:lle.

Messu 16.10. klo 10. Kolari, KreiviPalosaari, Marte, Lähde-kuoro. Striimataan.

Iltamessu ke klo 18. 12.10. KreiviPalosaari, Marte. 19.10. Silin, Nyrö nen.

Ad sextam to klo 12. 13.10. KreiviPalosaari. 20.10. Muroma-Nikunen. Laudes ke klo 7.30. Striimataan. Kompletorio pe klo 19. Striima taan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen.

TAPAHTUMIA

Konsertti su 9.10. klo 15. Ooppera laulaja, basso Matti Turunen, laulu, Juhani Forsberg, piano. Mm. liede jä F. Schubertin sarjasta Winterrei se. Erkki Helmisen muistokonsertti.

Vapaa pääsy, ohjelmatuotto 10 e SLS:n Afrikan työn hyväksi.

Teematorstai klo 12–14. Klo 12.15

ateria 6 e, klo 13 ohjelma. 13.10.

Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi, Jouko Tikkanen. 20.10. Muistijump pa, Sanna Laiho.

Hyvän mielen keidas to klo 15.

Ateria 2 e.

Pelikerho la 8.10. klo 12.

Käsityökerho ma klo 13.

Lähde-kuoro ma klo 18.

Psalmilaulajat to klo 18.

Lähetyspiiri ti klo 13.

Lähetyspiiri ma 17.10. klo 14.

Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla ja pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schild tinpolku 6.

Iltapyhis ke 19.10. klo 17.30–19.

Hengellinen matkakumppanuus 6.10.–1.12. Tied. sofia.honkanen@ evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 09 2340 3003.

Hiljaisuuden jooga® on kristillinen harjoituskokonaisuus su 9.10.–6.11. klo 18.30–20. Ohjaajat hannele.

paivio@gmail.com tai mari.silin@ evl.fi.

Muistisairaan kohtaaminen -koulutus la 15.10. klo 10–13 Riista vuoressa. Ilm. 7.10. menn. jukka. raitio@hel.fi.

Elämän ihmettelijät -keskustelu klubi. Filosofiaa ja uskontoa. Tied. sami.t.lahtinen@evl.fi. 1–6 lk lasten viikonloppuleiri 28.–30.10. ja syysloman päiväleiri 17.–20.10. Tied. pauli.virtanen@evl. fi.

Haagan rippikoulut 2023. Ilmoit tautumiset 3.–31.10.2022 nettisivul lamme.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkos sa.

Kantaattijumalanpalvelus (sana jumalanpalvelus) su 9.10. klo 10. Musiikkia muun muassa J.S. Bach in kolmesta kantaatista. FiBO Players, vokaaliyhtye CantoNovo, kanttori Anne Myllylä. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 kirkossa. 12.10. lauletaan Punai sen laulukirjan veisuja ja 19.10. virsiä.

TAPAHTUMIA

Lauletaan yhdessä to 13.10. klo 10.15–11.30 kirkossa. Avoin yhteis laulutilaisuus kanttori Anne Mylly län kanssa.

Raivaaja-Antti ja Kantsun musi kantti. Helsinki Early Music -festi vaalin kävelykierros ja konsertti to 13.10. klo 14 sekä la 15.10. klo 14.

Kierrokset alkavat Kannelmäen kirkolta ja päättyvät konserttiin Kanneltalolla. 15.10. voit osallistua halutessasi vain konserttiin, joka alkaa Kanneltalossa kello 15.15. Sateen sattuessa kierros toteute taan muokattuna. Vapaa pääsy. Ilmoittautumiset liisa.paatsalo@ hel.fi.

Rutto, rauha ja riemujuhlat la 15.10. klo 19. Helsinki Early Music -festivaalin päätöskonsertti. Post modernia barokkia 1600-luvulta. Kolme vanhan musiikin orkesteria Kanadasta, Norjasta ja Suomesta. Liput 10/20/30 e Ticketmasterista. Lähetyspiiri ti 11.10. klo 17–18.30. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostu neille Klanulla.

Työtupa ti 4.10. ja 18.10. klo 15–18. Avoin käsityö- ja askarteluhuone Klanulla.

Tutustumisryhmä hengellisille etsijöille neljänä tiistaina ajalla 18.10.–1.11. klo 17.30–19 Klanulla. Yhdistämme Raamatun lukemisen ja taidehistorian. Tutkimme ja pohdimme Jeesuksen vertauksia tai kohtaamista ihmisten kanssa

sekä Raamatun tekstien että maa laustaiteen teosten kautta. Olet tervetullut sellaisena kuin olet, et tarvitse mitään ennakkotieto ja. Ryhmää vetää Hanna Ruotsalai nen.

Eläkeläisten päivähetki ke 19.10. klo 12–13.30 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle ja tapaamaan muita eläkeläisiä. Ruokailua ja lyhyt johdatus päivän aihee seen. Vapaaehtoinen ruokaraha.

Munkkiniemen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13.

Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

Menokasvo Gospelin juhlaa afrikkalaisamerikkalaiseen tyyliin

Gospel Helsinki -kuoro pääsee vih doin pitämään koronavuosien lyk käämän 20-vuotisjuhlakonserttin sa Musiikkitalossa. Miltä nyt tun tuu, kuoron puheenjohtaja Klaus Kil junen?

– Tuntuu mahtavalta! Olen tosi iloinen, että konsertti voidaan nyt pitää, sillä si tä on odotettu kauan. Musiikkitalossa olemme esiintyneet ennenkin.

Millainen on juhlakonsertin ohjel misto?

– Meitä kuorolaisia on laulamassa noin 50. Lumen Valo ja Ida Elina ovat vie railevat tähdet. Konsertti kertoo kuo ron koko tarinan, miten se kehittyi seu rakunnan nuorisokuorosta isoksi gos pelkuoroksi. Siksi alkupäässä kuullaan kuoron vanhempaa repertuaaria.

Miten kauan olet laulanut tässä kuo rossa?

– Tulin mukaan syksyllä 2017. Olen bas so ja olen laulanut myös lukion kuoros

– Musiikki on aina ollut minulle tärkeä harrastus. Kuoron lisäksi soitan orkesterissa klarinettia, sanoo Gospel Helsinki -kuoron puheenjohtaja Klaus Kiljunen.

sa ja opiskelijakuorossa. Se oli perintei sempää kuoromusiikkia, nuoteista lau lamista, eikä siinä liikuttu paljonkaan laulaessa.

Mikä sinua kiehtoo Gospel Helsin gissä?

– Gospel Helsingissä minua kiehtovat yhdessä laulaminen, yhdessä tekemi nen ja ylistäminen. Kuorossa laulami nen on nostanut minussa esille uusia

piirteitä. Muun muassa suhtautumiseni uskoon on muuttunut.

– Kuorossa olen päässyt tekemään ja kokemaan paljon asioita. Se on mel keinpä puoliammattilaista meininkiä.

EIRA SERKKOLA

Juhlakonsertti su 9.10. klo 16

Helsingin Musiikkitalossa. Kuoro, yhtye, tanssijat, Lumen Valo ja Ida Elina. Johtaa Nina Pakkanen. Liput 27–60 e.

JOONAS

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11 Munkki vuoren kirkossa. 9.10. afrikkalainen gospelmessu. Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen ja seurakunnan bändi. Messussa siunataan seura kuntamme vapaaehtoisia. 16.10. Riikka Kuusisalo, Anniina Ilola. Levollisuuden messu la 8.10. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Luom me tilaa omaan sisimpäämme meditatiivisia Taize-lauluja laulaen, Raamatun tekstejä kuunnellen ja hiljentyen.

TAPAHTUMIA

Raamattu- ja rukouspiiri maanan taisin klo 18 Munkkiniemen kirkon sakastissa.

Kirjallisuuspiiri ti 11.10. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Pearl S. Buck: Hyvä maa, alustus Solveig Williams.

Perheiden aamuolkkari ti 18.10. klo 9.30–12 ja perheiden iltaolk kari ja iltapala klo 17–19 Munkki vuoren seurakuntatalon alakerras sa.

Toimintaa 1–2-luokkalaisille Munkkivuoren seurakuntatalossa. Ke 19.10. klo 10–14.30 museoretki Didrichenille ja taidetta. Ilm. leena. eronen@evl.fi. Max. 12 henkeä. To 20.10. klo 17.30–20 pizzaa ja lauta pelejä koko perheelle. Pe 21.10. klo 13–16 naamiaiset ja muuta puuhaa. Kunnon Kaveri -jumppa Munkki vuoren kirkolla to 6.10. ja 20.10. klo 10.30–11.

Pop up -infoa digistä to 6.10. ja 20.10. klo 12–12.30 Munkkiniemen kirkolla. Käsitellään mm. verkosta löytyviä hyödyllisiä palveluita sekä turvallista toimimista digitaalisessa ympäristössä.

Pop up -infoa digistä ti 18.10. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkolla.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehen kuja 4.

www.helsinginseurakunnat.fi/pita janmaki www.facebook.com/pitajanmaen seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 9.10. klo 10. Haka Kekä läinen, Maika Vuori, Pilvi Listo-Ter vaportti.

Messu ja suuret synttärit su 16.10. klo 10. Maika Vuori, Haka Kekäläi nen, Kylli Ahola, Cantabile-kuoro.

Messun jälkeen syntymäpäiväjuhla 70, 75, 80, 85 ja yli 90 vuotta ajalla 1.7.–31.12. täyttäneille ja täyttäville jäsenille.

TAPAHTUMIA

Perhekerho alle kouluikäisille lapsille vanhempineen tai hoitaji neen maanantaisin klo 10–11.30 kirkolla. Lokakuun kerhoissa hyvin vointia koko perheelle -teemakuu kausi. Mukana Aseman lapset ry:n Friends -koordinaattorit.

Vaihtopäivä ti 11.10. klo 15–18 kirkolla. Tuo vaihtoon tarpeetto maksi jäänyttä ja tule tekemään löytöjä. Vaihtoon voi tuoda puhtai ta, ehjiä ja käyttökelpoisia lasten tarvikkeita, leluja, kodin pientava roita sekä syys- ja talvikauden vaatteita, asusteita ja jalkineita. Olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Maksutonta välipalaa ja kahvia klo 15 alkaen. Ruokailu klo 17, ruokamaksu 2 e aikuisilta.

Villasukkaseurat ma 17.10. klo 20 kirkolla. Mukaan voi ottaa parsitta via sukkia, joita korjaillaan Siionin virsien, iltapalan ja seurapuheiden lomassa. Seurapenkissä Katariina Airas ja Kai Sadinmaa. Voit myös tuoda aikuisten lapasia, sukkia tai muuta puhdasta ja lämmintä lahjoitettavaksi tarvitseville. Lisätietoja muusta toiminnasta kotisivuiltamme.

Keskusta

Tuomiokirkkoseurakunta

Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–15, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi

helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirk ko, agricolamessu.fi

Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninka tu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaanka tu 23, Suomenlinnan kirkko, Suomenlin na C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ma–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisataman katu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakun ta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuo miokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Hiljaa musiikin ja puheen äärellä

Terapeutti, kirjailija Tommy Hell sten sekä Club for Five -yhtye kut suvat kuulijoita hiljentymään. Pu he ja musiikki vuorottelevat tukien toisiaan. Esiintyjät ja kuulijat saa vat yhdessä päästää hetkeksi irti ja antautua levollisuuden tilaan.

Hiljaa-tapahtuma su 16.10. klo 16 Kallion kirkossa, Itäinen Papin katu 2. Liput toimituskuluineen Ticketmasterista 37,50 e, ovel ta 40 e.

Su messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, su 12 Agricolan kirkossa (parittomien viikkojen su), klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukau den 1. su ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Ke klo 19 Agricolamessu Agricolan kirkossa.

To klo 12 Viikkomessu Tuomiokir kossa. La klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkos sa.

TAPAHTUMIA

Päivärukous ma, ti, pe klo 12 Tuomiokirkossa. Päiväkonsertti ti klo 12 Vanhassa kirkossa, ke klo 12 Tuomiokirkossa. La-illan ehtoomusiikki 15.10. klo 17 Tuomiokirkossa. Anna Pulli-Huo mo.

Ekum. Luottamuksen rukoushet ki ma klo 18 Tuomiokirkon kryptas sa, to klo 9.30 Hyvän toivon kappe lissa.

Diakoniaruokailu ti klo 12 Agrico lan kryptassa, 1 e. Yhteisöruokailu ma klo 17 18.30 Hyvän toivon kappelilla. Annankulman olohuone ke klo 11–13, to klo 11–14, pe klo 9–12. Pe 7.10. klo 10.30 Tietokilpailu, to 13.10. klo 13–14 Elämää muistisai raan rinnalla.

Kappelikahvila ti klo 14 Hyvän toivon kappelilla.

Eero Junkkaalan Raamattu-illat Luukkaan evankeliumista to klo 18 Vanhassa kirkossa.

Seniorijumpat ma klo 10 ja 11 Meritullissa.

Tuolijumppa ke klo 9.30 Tuomio kirkon kryptassa.

Seniorifoorum ke klo 13 Agricolan

kirkossa. Edullinen kahvitarjoilu kryptassa klo 11.30. 12.10. Mikä tuottaisi seniorille iloa? rovasti Olli Valtonen. 19.10. Rahan merkitys rakkaudessa, psykoterapeutti ja sos.työntekijä Tiina Pollari. Kynnyksetön keskiviikko ke klo 18 Vanhassa kirkossa. Rauhoittumista, yhdessäoloa, vaihtelevaa tekemis tä. Lisät. nettisivuilta. Hiljaisuuden jooga 7.10. ja 14.10. klo 17–18.30 Hyvän toivon kappe lilla.

Perhekerhot (ei syyslomaviikolla): Hyvän toivon kappelilla ma, ti klo 9.30–12, MLL:n iltaperhekerho ma klo 18.15 (parilliset viikot) ja vauva kerho ti klo 13–14.30. Meritullissa to klo 15–16.30. Agricolan kirkolla pe klo 9.30–12. Katajanokan seurakun takodilla pe klo 10–12.

Baby and Toddler Group on Fri days at 1.30 pm in Hyvän toivon kappeli.

Olkkari Suomenlinnan kirkolla ti klo 14–16.30. Avoin kerho koululai sille. Välipalaa, pelejä, leikkejä, askartelua, leivontaa, läksyapua. Maksuton, ei ilmoittautumista. Luomakuntakerho pe klo 15.30–17 Hyvän toivon kappelilla. Kokkailua, kädentaitoja, mukavaa yhdessä oloa.

Seurakuntavaali-infot su 9.10. n. klo 11.15 messun jälkeen kirkkokah veilla Vanhassa kirkossa ja ke 12.10. klo 18 koko seurakunnan yhteinen vaalipöhinäilta Tuomio kirkon kryptassa.

Voimasiskot – avoin ryhmä naisil le ti klo 17.30 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Lisät. Nana Honkasalo p. 040 753 2483.

Iso Korva -keskusteluilta ma 10.10. klo 18 Hyvän toivon kappelil la.

Kristillisen toipumistyön ilta 12.10. klo 18 Vuosaaren kirkon

seurakuntasalissa. Miten voisin tutustua omaan varjooni? Minkä asioiden kanssa haluaisin tulla näkyväksi? Teeman lisäksi koke muksia kritosta ja tietoa Helsingin ryhmistä.

Lupa tuntea -kritoryhmä ma 9.1.–13.2. klo 18–20 Annankulmas sa. Se on koulutettujen vertaisoh jaajien vetämä sielunhoidollinen pienryhmä, jossa voit tulla näky väksi vaikeiden kokemuksiesi ja tunteidesi kanssa. Ilm. ja lisät. Satu Ahonen p. 050 569 1126, satu. ahonen@evl.fi.

Lisätiedot helsinginseurakunnat. fi/tuomiokirkko.

Diakoniavastaanotolle ajanva raus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12–12.30. Muulloin sähköpostitse/puhelimitse. Yhte yst. virastosta/netistä. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Kallion kirkon kappelisali, Itäinen pa pinkatu 2 Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Kalliossa:

Iltamessu maanantaisin klo 18. 10.10. ja 17.10. Partti.

Slangitsyrkka ma 10.10. klo 16. Huoponen, Niskala.

Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 11.10. ja 18.10. Helanne.

Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 12.10. Lind fors, Vuori, 19.10. Huoponen, Kor honen. Messun jälkeen teetä ja meditatiiviseen kirjoittamisen hetki, ohj. Nina Klemmt. Iltamessu torstaisin klo 18. 13.10. Väisänen, Pyylampi, 20.10. Väisä nen, Niskala.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 7.10. ja 14.10. Hynninen.

Kontemplatiivinen messu la 8.10. klo 17.45.

Messu su 9.10. klo 10. Kotakorpi, Partti, Pyylampi, Niskala, Klemmt. Messu su 16.10. klo 10. Helanne, Huoponen, Oksanen, Vokaaliyhtye Incanto, joht. Jukka Jokitalo.

Alppilassa:

Vironkielinen messu su 16.10. klo 11. EELK piispa Tiit Salumäe, Õunap. Kiinankielinen sanajumalanpal

velus sunnuntaisin klo 13. 9.10. ja 16.10.

Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 9.10. Kotakorpi, Niskala, 16.10. Helanne, Oksanen.

TAPAHTUMIA

Lasten perjantai Alppilan kirkon ala-aulassa klo 9–11. Leikkihuone auki klo 12 asti. 7.10. Tarinatuokio klo 10. 14.10. Majaleikit. Miesten piirin saunailta ti 11.10. klo 15.30–17.30 Sauna Hermannis sa, Hämeentie 63. Sisäänpääsy 8 e, sis. pyyhkeen. Ilmoittautumiset pastori Visa Viljamaalle p. 050 461 9111.

Meditatiivisen rukouslaulun peruskurssi Moodit ja pienet rukoukset tiistaisin 11.10., 25.10., 1.11. ja 8.11. klo 17.30–20 Diakonissa laitoksen kirkossa, Alppikatu 2. Laulamme keskiaikaisia rukouksia, psalmilaulua ja mietiskeleviä vokaaleja. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa eikä lukea nuotteja. Ikiaikaiset tekstit ja sävelet soitta vat kehoamme ja hoitavat meitä. Hinta 52 e/kurssi. Ohj. MuT HilkkaLiisa Vuori.

Kallion eläkeläistenpiiri keskiviik koisin 13–14.30 Kallion kirkon kappelisalissa. 12.10. Syyslaulujen merkeissä, 19.10. Namaste, tervei set Himalajalta. Tarjolla kahvia ja pullaa sekä mukavaa yhdessäoloa. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kalli on kirkossa.13.10. Pandemia – Kiih dytysajon äkkijarrutuksesta uuteen normaaliin, professori Juha Siltala Päivi Istalan haastattelussa. 20.10. Päänäyttämöllä 150 vuotta – Kan sallisteatterin historiikin kirjoittaja Kai Häggman Päivi Istalan haastat telussa.

Kulttuuria Kappelisaliin – Duo Lux Syksyisiä unia -konsertti to 13.10. klo 19 Kallion kirkon kappeli salissa. Vapaa pääsy, ohjelmamak su 10/5 e.

Tommy Hellsten & Club For Five – Hiljaa su 16.10. klo 16 Kallion kirkossa. Liput Ticketmasterista 37,50 e, ovelta 40 e.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallion rinne 1b, kulku sisäpihan kautta.

Avoinna ma–pe 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Päivystävä pappi on tavoitettavis sa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallion rinne 1b

Avoinna ma–pe klo 10–18, viikonlop puisin tilaisuuksien mukaan.

Villasukkaseurat

Sukkia parsitaan Siionin virsien ja seurapuheiden rytmissä. Mukaan voi ottaa puhtaita, mutta reikäisiksi käytettyjä villa sukkia. Tarjolla pientä iltapalaa. Seurapenkissä ainakin Kata riina Airas ja Kai Sadinmaa. Voit myös tuoda aikuisten lapa sia, sukkia tai muuta puhdasta ja lämmintä lahjoitettavaksi Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen kautta.

Veisuut ma 17.10. klo 20 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismie henkuja 4.

Kierrätä hyvää

Tuo vaihtoon tarpeettomaksi jäänyttä ja tee löytöjä! Vaihtoon puhtaita, ehjiä ja käyttökelpoisia syys- ja talvikauden vaattei ta, asusteita, jalkineita, leluja sekä kodin pientavaroita. Tuot teet asetellaan itse esille. Tapahtumasta jäljelle jääneet vie dään hyväntekeväisyyteen. Vaihtopäivä ti 11.10. klo 15–18 Pi täjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4.

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Seurat Lauttasaaressa joka kuu kauden ensimmäinen keskiviikko klo 19.

Sateenkaarimessu 16.10. kello 18.

TAPAHTUMIA

Avoimet perhekerhot maanantai sin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13 15.

Nuortenillat kirkon Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Pelailua ja yhdessäoloa.

Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30. Saapuminen B-rapun vastaanottoaulasta.

Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18–19. Käynti C-ovesta.

Torstaipiiri parillisten viikkojen torstaina klo 13–14.30. Retkiä, luentoja ja yhdessäoloa. Lisätietoja taina.viherkari@evl.fi, p. 050 380 3532.

Käsityöpiiri parittomien viikkojen maanantaina klo 13–14.30. Kahvi tarjoilu. Lisätietoja taina-viherka

ri@evl.fi.

Meditatiivista tanssia ikäihmisille 7.10. klo 11 12. Tanssitaan ryhmässä helppoja liikkeitä klassisen ja hengellisen musiikin tahtiin. Lisä tietoja taina.viherkari@evl.fi, p. 050 380 3532.

Akateeminen mieskuoro Psaldo konsertoi kirkkosalissa 8.10. klo 18.

Vapaa pääsy.

Suomen Klarinettiseuran juhla konsertti 9.10. klo 17. Tiedustelut hiski.wallenius@evl.fi.

Ikkuna maailmalle -tilaisuus 12.10. klo 12 kirkolla. Professori Petri Väisänen kertoo kuulumisia Etelä-Afrikasta striimin välityksellä. Tiedustelut marko.heusala@evl.fi.

Luonto hengittää minussa -mini retriitti 15.10. klo 12 15. Tilaisuutta ohjaa retriittiohjaaja Nina Klemmt. Lisätietoja niina.marjanen@evl.fi. Kirkkokahvila avoinna arkisin klo 10–17.30. Lounas klo 11–14. Seuraa somessa Facebook: Lauttasaaren seurakun ta

Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 9.10. klo 10. Flinck ja Kiiski. Mukana Pauliina Parhiala Suomen Lähetysseurasta sekä Unreality, johtaa Jari Koivistoinen.

Puolen tunnin messu 12.10. klo 18. Koivisto ja Hakkarainen. Messu 16.10. klo 10. Valkeapää, Hakkarainen ja Philomela, johtaa Marjukka Riihimäki. Puolen tunnin messu 19.10. klo 18. Rannanpää-Kortelainen ja Hakka rainen.

TAPAHTUMIA

Vox Silentii Laulumeditaatio – Birgittalaissisarten lauluja Naan talin luostarista 7.10. klo 17. Vapaa pääsy. Hämärän hohdetta – Keski-Helsin gin musiikkiopiston konsertti 11.10. klo 18.30. Opiston jousiorkesterit. Vapaa pääsy. Miesten sauna Saunahermannis sa ti 11.10. klo 15.30. Saunamaksu 8 e sisältää pyyhkeen. Mukana Visa Viljamaa ja Pekka Tähtinen. Ilm. 7.10. mennessä Pekalle p. 041 547 0778 tai pekka.tahtinen@evl.fi. Syyspäiväkirja – terapeuttisen kirjoittamisen ryhmä Paavalinkir kolla alk. to 13.10. klo 17–19. Ilmoit tautumiset ma 10.10. mennessä virkkunenjulia@gmail.com. Arkiretriitti ajalla 24.10.–21.11. klo 18–19.30. Ryhmä kokoontuu yht. viisi kertaa. Väliajalla päivittäinen oma hiljentyminen. Ohj. Risto Lehtinen. Tied. ja ilm. Arja Rannan pää-Kortelainen p. 050 377 4024 tai sähköpostitse arja.rannanpaa-kor telainen@evl.fi. Meditatiivinen tanssi maanantai sin klo 17.15 Yläsalissa. Kertamaksu 6 e.

Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 Pasilan Asukastalolla, Topparikuja 2.

Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Vapaaehtoinen maksu. Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Maksuton. Kristillinen meditaatio keskiviik koisin klo 17.10 kirkon urkuparvella. Iltaruoka keskiviikkoisin klo 17.30–19 seurakuntasalissa. Vegaanista kasvikeittoa 1 e /annos, sis. juo man, leivän, kahvin/teen. Leikki alue lapsille. Diakonian neuvonta ja ajanva raus p. 050 433 9846. Voit myös jättää viestin vastaajaan.

Töölön seurakunta

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17

p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinka tu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maist raatinkatu 5

Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Temppeliaukion kirkko. 9.10. mukana Addictio-kuo ro. 16.10. soitinyhtye Ylioppilaskun nan Soittajat.

Messu su klo 12 Meilahden kirkko. 16.10. kirkkokahveilla maisemaarkkitehti Maria Hyövälti kertoo matkastaan ja vapaaehtoistyöstään Omanissa Al Amana keskuksessa.

Messu su klo 12 Töölön kirkko. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkko. 19.10. kuunteleva rukous ehtoollishetken jälkeen, vetäjinä Jukka ja Kaisu Vasara. Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokus.

Aamuehtoollinen to 6.10. klo 8.30 Fokus. Ehtoollishetki to 6.10. klo 14 Ruskeasuon Rasti.

TAPAHTUMIA

Näytelmäkerho 7–14-vuotiaille ke klo 17–18.30 Meilahden kirkolla. Lisät. ja ilm. www.seurakuntatoolo. fi -> Tule mukaan -> Kouluikäisille -> Kerhot ja kurssit. Naisten Forum ti 11.10. klo 15–17 Meilahden kirkolla. Vieraana Nina Pakkanen, aiheena Elämän lauluja. Jouluavustushaku. Töölön alueel la asuville pienituloisille taloudel lista apua jouluksi www.seurakun tatoolo.fi/apua-jatukea/jouluavus tukset tai paperilomakkeella, joita saa toimipisteiltämme. Haku päättyy 28.10. klo 16. Diakoniatyö p. 09 2340 6318 tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi. Diakoni tavattavissa 10.10. klo 13–14 Töölön palvelukeskus. Depressiokoulu ma 24.10.–19.12. ja 9.1. klo 15–17 Fokus. Ilm. ja lisät. viim. 17.10. I. Pyykönen p. 09 2340 4741 tai ilmari.pyykonen@evl.fi. W&F ruokailut ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkko, pe klo 11.30–12.30 Ruskeasuon Rasti. 2/1 e. W&F Café Töölö ke klo 14–16 Töölön kirkon seurakuntasali. Meilahden yhteinen lounas 12.10.

ja 26.10. klo 11.30–13. Jalavatie 6b. 2/1 e.

Jumppapiiri ti klo 10.30–11.15 Temppeliaukion kirkon seurakun tasali.

Torstaikerho to klo 13–14.30 Mei lahden kirkon seurakuntasali.

Hopeapiiri pe klo 13.30–15 Töölön kirkon seurakuntasali.

Hyvän mielen kahvila ti 11.10. klo 14–15:30 Pikkuhuopalahden asu kastalo, Tilkantori 12.

Haluaisitko jotain kivaa tekemis tä vauvan kanssa? Tule maksutto miin vauvakerhoihin ja avoimiin perhekerhoihin! Kahvia, teetä, pientä purtavaa sekä loruttelua, laulamista, kokemusten jakamista ja vertaistukea. Lisätietoja www. seurakuntatoolo.fi.

Onko mitään järkeä uskoa Juma laan? Eero Junkkaala luennoi ke 12.10. ja 19.10. klo 18 Fokus.

Sydänten piispa tasa-arvon äänenä to 27.10. klo 19 Fokus. Heli Pruuki esittelee muistelmateostaan Irja Askolasta, jonka runoja lausuu pastori, lausuja Aino-Kaarina Mäkisalo.

Raamattupiiri to klo 16.15 Fokus.

Pipliaseuran iltapäivä la 15.10. klo 13–15 Fokus. Keskustelua oikeu denmukaisuudesta kahvikupin ja Raamatun tekstien äärellä. Pipli aseurasta Paavo Huotari.

Parisuhdepäivä la 29.10. klo 13–17 Fokus. Ilm. ja lisät. tuula.tynja@ sana.fi.

Fokuksen 3-vuotissynttärit ma 17.10. klo 12–18. Juhlakahvit, ohjel maa lapsille, slangikuoro esiintyy klo 12 ja 14.

Pilates ja Mindful Stretching 2 su 23.10.–11.12. klo 17.30 ja klo 18.15 Fokus. Lisät. ja ilm. nettisivujen kautta, hinta 59/99 e, tied. virva. krans@evl.fi.

Avoin kahvila päivittäin klo 12–16 Fokus.

Siionin virret ti 11.10. klo 18 LänsiPasilan seurakuntakoti.

Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Katso vierai lu- ja tapahtumatiedot temppeliau kionkirkko.fi.

Kivi-viikon opastukset ”Kivikirkko keskellä kaupunkia” ja viikon runsas musiikkitarjonta www. temppeliaukionkirkko.fi.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571, ark. klo 9–12 varustamo-hermanni@evl.fi

Pullakirkon klubi-ilta keskiviik koisin klo 18. Illat sisältävät poikki taiteellista ohjelmaa matalalla kynnyksellä. Cafe Hermanni avoin na klo 18 saakka. 12.10. Trubaduuri

Jussi Suominen, 19.10. Pasi Martti nen, musiikkia ja kuvia. Klubi-isän tänä Kimmo Kajos. Tervetuloa

mukaan kuulijaksi ja halutessasi myös esiintymään!

ItäHelsinki

Herttoniemen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/hert toniemi

facebook.com/herttoniemenseura kunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Su 16.10. Kulosaaressa Gospelmessu.

TAPAHTUMIA

Miia Moision luento Masennuk sesta toivoon to 6.10. klo 18 Kulo saaren kirkolla. Keittoa Yhteisvas tuukeräyksen hyväksi klo 17–18, 2 e. Kirkkomusiikin päivän yhteislau lutilaisuus ke 12.10. klo 19 Myllypu ron kirkossa. Kirsi Lemponen ja Herttoniemen kirkkokuorot. Vapaa pääsy.

Ave Maria -konsertti su 16.10. klo 18 Myllypuron kirkossa. Nina Suho nen ja Juha Iivonen, laulu, ja Galina Khimich, piano. Juontaa Jaakko Suhonen. Vapaa pääsy. Ohjelma tuotot Ukrainan hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 19.10. klo 14 Kulosaaren seura kuntatalolla. Kahvit klo 13.30. Avoin messukoulutus to 20.10. klo

17 Myllypuron kirkossa. Jumalan palveluksen asiantuntija Terhi Paananen.

Soittamaan tai laulamaan Minun ikäväni -konserttiin pe 4.11. klo 18 Kulosaaren kirkkoon? Tule esittä mään kappale, joka puhuu sinulle surusta ja kaipauksesta. Ilmoittau du kirsi.lemponen@evl.fi 22.10. mennessä.

Halipysäkki ma 24.10.–21.11. klo 18–19 Laiturissa. Syvennä vuorovai kutusta lapsen kanssa leikin, tarinoiden, kosketuksen ja lähei syyden avulla. Vanhemmalle ja n. 4–9-vuotiaalle lapselle.

Varhaiskasvatuksen ohjaaja, ren toutusohjaaja Tiina Koivulintu ja lastenohjaaja Taini Nurmesviita. Ilmoittaudu tiina.koivulintu@evl.fi

tai taini.nurmesviita@evl.fi.

Mielenterveyden ensiapu 1 -kou lutus 16–25-vuotiaille nuorille

Myllypuron kirkon nuorisotilassa to 27.10. klo 17–20, to 3.11. klo 17–20 ja la 12.11. klo 10–16. Sisältää lounaan. Mielenterveys osana hyvinvointia ja terveyttä, tunnetaidot, elämän kriisit, ihmissuhteet ja vuorovaiku tus, arjen taidot. Noudatamme turvallisen tilan periaatteita. Ei sovi akuutissa kriisissä oleville. Ilmoit taudu ke 12.10. mennessä saila. hurme@gmail.com, p. 050 406 2898. Hinta 10 e.

Rippikoulu-ilmoittautumiset osoitteessa lapyska.com/ripari 3.–31.10.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimisto palvelee puhe limitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä. Ma ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET

Matkustan ympäri maailmaa -perhemessu ja puuhapäivä su 9.10. klo 11. Vietämme lähetyspy hää ja lähdemme yhdessä matkal le! Tule mukaan tutkimaan karttaa ja kurkkaamaan, mitä Mää-lammas ja Mini-Mikael ovat pakanneet matkalaukkuun. Laulamme ja leikimme iLOPISARAT-kuoron kanssa. Messun jälkeen lounaaksi lasagnea salaatin ja leivän kanssa, myös kasvisvaihtoehto. Hinta 8 e/ aikuinen, 4 e/alle 7-v. Tuotto lähe tystyön hyväksi. Yläkerrassa pääset ratkaisemaan salakieltä, seikkaile maan viidakossa, askartelemaan, leikkimään ja pelaamaan. Mahdol lisuus lämmittää omia eväitä. Diakonian 150-vuotisjuhlamessu su 16.10. klo 11. Susanna Inkovaara, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Messun jälkeen ruokailu ja juhlakahvit.

TAPAHTUMIA

Käsityökerho maanantaisin klo 9.30. Huom. ma 17.10. ei kerhoa. Neulomme tossuja vauvoille, villasukkia vanhuksille sekä muu hun hyväntekeväisyyteen.  Perhekerho ja perheolkkari tiistaisin klo 9.30–12. Puuro- ja kahvitarjoilu 1 e/perhe. Kerhossa leikitään, askarrellaan ja tutustu taan toisiimme. Tule kerhoon oman rytmisi mukaan. Kerho jatkuu klo 12–15 perheolkkarina

yläkerran lasten kerhotiloissa. Kerhotiloissa voit lämmitellä omia eväitä ja leikkiä vapaasti.

Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Rukoi lemme toinen toistemme ja yhteis ten asioiden puolesta ja luemme Raamattua.

Naisten liikuntaryhmä keskiviik koisin klo 10. Hyvän mielen liikun taryhmä naisille. Harrastetaan oman tunnon ja kunnon mukaan. Perheolkkari torstaisin klo 9.30–15. Vapaata leikkimistä, olemista ja jutustelua oman rytmin mukaan. Sisäänkäynti takapihan leikkipai kan kautta. Voit lämmittää myös omia eväitä.

Messu Cohenin musiikein

Leonard Cohenin musiikit ovat messun läpi kulkeva teema. Liturgi Kaisa Kariranta, esirukous Tii na-Mari Mällinen, musiik kien suunnittelu ja toteutus Katri Vanhamäki ja Hanna Järvinen. Kuoroina ItäSointu ja Ulkoministeriön Umilukkarit sekä bändi. Tervetuloa su 16.10. klo 11 Vartiokylän kirkkoon, Kivi portintie 5.

Vanhan testamentin valossa –suuria kysymyksiä elämästä torstaisin klo 18. Suunnattu niin kokeneemmille raamatunlukijoille kuin uusille tulokkaillekin! Tutkim me Vanhan testamentin teksteistä nousevia elämänkysymyksiä.

Sinä kelpaat -hiljaisuuden retriit ti Salon Naarilassa 18.–20.11. Hinta oman seurakunnan jäsenille 120 e, muut 150 e. Ilm. 13.10.–3.11. nettisi vujen kautta. Hinta sis. bussikulje tuksen Mikaelinkirkolta. Mukana Anne Granström ja Sari Viljakainen p. 050 448 5435.

Diakoniatyöntekijöiden yhteys tiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyet tä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä. Kaikki tilaisuudet Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto vain puhelimit se tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

Laajaranta, Humalniementie 15 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren kirkossa:

Gospelmessu su 9.10. klo 12. Ronkainen, Lyytinen, Tuuli Malve & Houseband.

Liike on lääke

Liikuttava lepopäivän oh jelmassa pilatesta, joogaa ja rentoutumista. Ohjaaja na Aino Poutanen. La 8.10. klo 10–14 Tapulin seurakun takodilla, Maatullinkuja 4. Hinta 5 e sisältää lounaan ja kahvin. Ilmoittautumiset aino.poutanen@evl.fi.

Messu su 16.10. klo 10. Lyytinen, Salonen, Filppula. Kamarikuoro Cantiamo.

Vesper ma 17.10. klo 19.30 Roihu vuoren kirkolla. Lyhyt musiikillinen iltahartaus.

Soppakirkko ti 18.10. Klo 13 Ehtool lishetki ja maksuton soppa. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalon kirkossa: Messu su 9.10. klo 12. Nurminen, Niva-Vilkko. Laulun ystävät. Messu su 16.10. klo 12. Lyytinen, Salonen, Niva-Vilkko. Miesyhtye, joht. Heikki Varis.

Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 11.10. klo 18. Hiljaisuutta, ehtoollinen, Taizé-lau luja. Lauluryhmä.

TAPAHTUMIA

Laulun valo -yhteislaulutilaisuus su 9.10. klo 18 Laajasalon kirkossa. Säestämässä soitinyhtye Variksen pojat. Chorus Marinus, joht. NivaVilkko, sekä Cantus Corvus ja Chorus Marinuksen miesyhtye, joht. Heikki Varis. Vapaa pääsy.

Iltaruoka (ei syyslomalla 19. ja 20.10.) keskiviikkoisin klo 16.30–18 Roihuvuoren kirkolla ja torstaisin Laajasalon kirkolla. Kotiruokaa. Aikuiset 2 e, koululaiset 1 e, pienim mät ilmaiseksi.

Ilahduta ikäihmistä kukkakim pulla! Voit ostaa ikäihmiselle kukkakimpun 15 eurolla vanhus tenviikon kunniaksi 9.10. asti

Laajasalon Kukkakioskilta, Jussaa renkuja 2, Laajasalon Kukkapalve lusta, kauppakeskus Saari, Puutar hanikkareilta, Abraham Wetterin tie 3, ja Roihuvuoren Kukkakauppa Jasmiinista, Tulisuontie 1. Dia koniatyö toimittaa kimput alueem me tarvitseville ikäihmisille yhdes sä palvelutalojen ja kotihoidon kanssa. Kauppias tilittää jokaisesta kimpusta 5 e Yhteisvastuukeräyk selle.

Rippikouluihin 2023 ilmoittaudu taan sähköisesti lokakuun aika na. Löydät lisätiedot Roihuvuoren seurakunnan ripareista ja ilmoit tautumislinkin nuorten omilta sivuilta laajaranta.fi.

Diakonian ajanvaraus Laajasalos sa ma klo 10 11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10 11, p. 09 2340 5758 tai roihuvuori.diakonia@ evl.fi.

Vartiokylän seurakunta

Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi

Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 11 Vartiokylän kirkos sa. 16.10. Leonard Cohen -messu. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.

Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkolla.

TAPAHTUMIA

Vartiokylän kirkolla: Iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18, paitsi 10.10. Ruoka 1 e. Iltaperhekerho maanantaisin klo 17–18.30, paitsi 10.10. Neuleklubi maanantaisin klo 11.30. Vauvaperhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11.30.

Lastentupa torstaisin klo 9.30–

11.30 yli 1-v. lapselle. Varaa hoito p. 050 380 1961.

Perhekerho perjantaisin klo 9.30–11.30.

Soppakirkko ti 18.10. klo 12.

Puotilan kappelissa: Aamurukous maanantaisin klo 8–8.30 Birgittasalissa.

Olohuone ti klo 13 kahvit, klo 14 luennot. 11.10. ohjaaja, käsikirjoit taja Johanna Vuoksenmaa kertoo elokuvan teosta. 18.10. islaminus ko, uskontotieteen dosentti Teemu Pauha.

Digiopastus ti klo 12–14 Matteuk senkirkolla.

Perjantailenkki, lähtö perjantaisin klo 13 Omakotisäätiöltä, Puotilan tie 3. Kahvit lenkin päätteeksi.

kirkossa torstaisin klo 12. Messu su 9.10. klo 11 kirkossa. Ahonen, Paananen, Virtanen ja Gospelmimmit. Ekumeenisen lähetyspyhän ja vanhusten viikon messu. Messun jälkeen myyjäiset noin klo 12–14. Näppärät-piiri myy kodikkaita käsitöitä medialähetys työn hyväksi. Käteismaksu. Messu su 16.10. klo 11 kirkossa. Van hanen, Ahonen, Kantola, Kaarina Ruusuvuori trio ja Elsa Sihvola. Tiina Ahosen asettaminen kappa laisen virkaan. Virkaanasettamisen toimittaa lääninrovasti Jukka Pakarinen, avustaa Jussi Mäkelä. Messu su 23.10. klo 11 kirkossa. Paananen H., Sihvola, Virtanen, Ruotsinpyhtään kirkon kuoro.

Asunnottomien yö

Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12, voi saunoa, ruokail la ja yöpyä Kodittomien yönä ma 17.10. Yöpymismahdollisuus järjestetään myös pe 18.11. ja pe 16.12.

Hermannin diakoniatalon Varustamo, Hämeentie 73, aut taa ympäri vuoden. Asunnottomien yön viikollakin tarjol la henkistä ja hengellistä tukea eli diakoniapäivystys, pulla kirkko ja hartaus sekä ruokailu- ja peseytymismahdollisuus, kuntosali ja vaatehuolto. Kahvila- ja lounastarjoilut ovat ma 17.10. ilmaisia.

Kangastus Israelista

In Your Eyes, I See My Country -elokuva osana Sacred Music Festivalia. Jerusalemilaiset muusikot Neta Elkayam ja Amit Hai Cohen etsivät elokuvassa musiikillisia juuriaan. He poh tivat myös vanhempiensa maanpaossa Marokosta Israeliin saamia haavoja. Esitykset la 15.10. klo 14 ja 16 kulttuurikeskus Caisa, Kaikukatu 4b. Vapaa pääsy.

ilta Tutustu omaan varjoosi ke 12.10. klo 18 kirkolla. Miten voisin tutustua varjooni? Kuinka tulla tutuksi tiedostamattoman puoleni kanssa? Mukana sielunhoitotera peutti Teuvo Timisjärvi. Luento, kokemuksia Kritosta, tietoa alkavis ta ryhmistä, halukkaille sielunhoi dollinen pienryhmä.

Syystunnelmia-kahvimatinea Merimieskirkossa su 16.10. klo 15. Runoa ja musiikkia, merellisiä lauluja. Seppo Kurkela duo, Kari Hagman, Vuosaaren kirjoittajia. Liput 5 e, sis. kahvitarjoilun. Järj. Uudenmaan Kansanmusiikkiyhdis tys ry.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus netti sivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusva raukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to klo 10–13, ke klo 15–17, pe vain puhelimitse klo 10–13.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ti–pe klo 11–13. Hinta 3 e/6 e, mukaan 2 e. Huom! Ravintola on toistaiseksi suljettu maanantaisin.

PohjoisHelsinki

Malmin seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin

Malmin kirkossa klo 10.

Viikin kirkossa klo 10. 16.10. kaksi kielisenä (englanti–suomi).

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdes sä Verkoston kanssa.

Puistolan kirkossa klo 12.

Valon messu Tapanilan kirkossa 9.10.

Muskarimessu Viikin kirkossa ke 19.10. klo 18. Viikin kirkon iltaruo kaa klo 17 lähtien. Messuun valmis tautumista klo 17.30 alkaen.

Ehtoollinen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4402.

Pyhäkoulu sunnuntaisin Malmin kirkolla klo 10.

Pihlajamäen kirkolla klo 11. Puistolan kirkolla klo 12.

Tapanilan kirkolla 9.10. klo 17 Valon messun yhteydessä. Pikkuisten pyhis 9.10.Tapanilan kirkolla.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.

Rauhanrukous to klo 13 Puistolan kirkossa. Rukousta maailmantilan teen puolesta ja mahdollisuus sytyttää rauhankynttilä. Mukana pastori Kirsi Ojansuu-Kaunisto, jonka kanssa voit jäädä juttele maan rukoushetken jälkeen. Liikuttava lepopäivä la 8.10. klo 10–14 Tapulin seurakuntakodilla. Pilatesta, joogaa ja rentoutumista. 5 e, sisältää lounaan ja kahvin. Ilmoittautumiset aino.poutanen@ evl.fi.

Mozart-konsertti su 9.10. klo 18 Vii kin kirkossa. EmOpe-jousikvartetti sekä Reijo Koskinen, klarinetti. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen mak su Ukrainan pakolaisten hyväksi. Portin päättäjäiset ke 12.10. klo 18–20 Pukinmäen Portissa. Kahvi tarjoilu, hartaus ja lauluhetki.

Diakonian ajanvaraus hanna. takala@evl.fi, p. 09 2340 6450.

Vuosaaren seurakunta

Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimit se 10–13.

Osoitteet:

Kirkko ja Marielund, Satamasaaren tie 7

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kah vikuja 3

Katukappeli, kauppakeskus Colum bus

Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3

JUMALANPALVELUKSET

Päivähartaus ja ehtoollinen

TAPAHTUMIA

Perheiden puuhalauantai kirkolla la 8.10. klo 11–14. Pompi pomppu linnassa, laske jättiliukumäestä, sumopaini, liiku liikuntaradalla, askartele ja puhalla jättisaippu akuplia. Musiikillinen avaus, lounas klo 12. Psykologi Keijo Tahkokallion kasvatusaiheinen luento klo 13, lastenhoito järjestetty. Vapaa pääsy.

Suuri kansanmusiikkikonsertti Aleksin Syyssoitto kirkossa su 9.10. klo 17. Timo Alakotila, säveltäjäpianisti. Pohjola Project: Antti Pohjola, Pauliina Pajala, Timo Alakotila. Helsingin Pitäjän Tan huujat ja Spelarit viuluryhmä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto LC Pro Culturan hyväntekeväisyys projektiin. Järj. Uudenmaan Kan sanmusiikkiyhdistys. Kristillisen toipumistyön Krito-

Virasto:

ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Toimitus- ja tilavaraukset: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4402, tilavaraukset.mal misrk@evl.fi

Osoitteet:

Malmin kirkko, Kunnantie 1

Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Puistolan kirkko, Tenavatie 4

Pukinmäki Portti, Säterinportti 1

Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6

Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4

Varustamo, Pekanraitti 16

Viikin kirkko, Agronominkatu 5

Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

Sacred Music Festivalin avajais konsertti to 13.10. klo 18 Viikin kirkossa. Niklas Winter Quartet ja Henry Lowther, trumpetti. Kamari kuoro Utopia. Liput 15 e ja 10 e. Vanhojen veisujen meiningit -musiikki-ilta la 15.10. klo 17 Puis tolan kirkossa. Yhteistä laulua ja juurevaa soittoa. Jukka Linkohei mo ja Heikki Chydenius, Elina Vaittinen sekä Puistola House Band.

Urkukonsertti su 16.10. klo 18 Malmin kirkossa. Timo Olli. Tule ja toivo -messulaulukuoro to klo 19–20.15 Malmin kirkossa. Matalan kynnyksen kuoro, jonka lauluja valitaan yhdessä. Tied. Kaisu Rauhamaa, p. 09 2340 4494. Ilosanomapiiri parillisten viikkojen maanantaisin 17.10., 31.10., 14.11., 28.11. ja 12.12. klo 18 Pukinmäen Portissa, Säterinportti 1 A. Tutustu taan Raamattuun. Ohjaajana FT Kimmo Karhi. Paukepiiri la 8.10. klo 16–18.30 Malmin kirkolla. Yhteisöllinen työpaja, jossa kommunikaatioväli

neenä ovat djembe-rummun rytmit. Kouluttajana FM Aakusti Oksanen. Ilm. 5.10. mennessä kaisu.rauhamaa@evl.fi.

Aikuisrippikouluryhmä Malmin kirkolla. 15.–16.10. klo 10–16, 12.11. klo 10 alkaen, konfirmaatio klo 14. Pastorit Timo Ahoinpelto ja Sofia Tuomenvirta. Ilm. p. 09 2340 4402. Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30–12. Viikki ma, Puistola ja Tapanila ti, Pihlajamäki ke, Siltamäen seura kuntakoti to, Malmi pe. Minimusiikkihetki Pihlajamäen kirkon alakerrassa ke 19.10. klo 10.15.

Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Varustamolla. Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Varustamolla.

Syyslomaviikon avointa toimin taa Varustamolla kaikenikäisille. Ma–pe pelailua, leikkiä, rakentelua ja askartelua. Voit ottaa mukaan omat eväät, tai Varustamon Waste&Feast-ravintolassa on mahdollista ruokailla kolmen euron hinnalla ti–pe klo 11–13.

Nuorten aikuisten vuoro ma klo 18–20 Talolla. Rentoa ajanviettoa osoitteessa Veljestentie 6. K18! Junnujen keskiviikot – avointa toimintaa ilman ilmoittautumista 4.–7.-luokkalaisille klo 15–17 Tapa nilan kirkolla.

Eläkeläisten iltapäivä Malmin kirkolla tiistaisin klo 13.

Ruoka-apua. Ruoanjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11. Lei vänjako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla ke klo 10, Varustamolla to klo 11, jossa työntekijä paikalla klo 11.30–13.

Olotilakahvila Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin seurakuntakodilla. Porttikahvila ma klo 13–14.30 Pukinmäen Portissa, os. Säterin portti 1. Yhdessäoloa ja kahvi- ja leipätarjoilu.

Ostarin Onni -kahvila ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Kahvia ja kohtaamista ti klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla, ke klo 10–12 Jakomäen nuorisotalolla, to klo 13–14.30 Siltamäen seurakunta kodilla. Kahvitarjoilu ja pientä purtavaa, Pihlajistossa myös asu kasyhdistyksen edullinen keitto lounas.

Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Vapaaehtoinen 1 e maksu. Vapaata leikkiä perheille kerhohuo neessa klo 17.30–18.30.

Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Kotiruokaa 2 e/annos.

Keittolounas Pihlajiston Mestassa ti klo 12. 2 e.

Venäjänkielinen olohuone Pihla jamäen kirkolla ma klo 18–20.

Friendship Café to klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa.

Friendship Café every Thursday from 6 to 8 p.m. in the basement of Pihlajamäki Church. A meeting place open for people from all cultural backgrounds and for all those with an international mind

Puuhalauantai perheille

Pomppulinna, viisi metriä korkea jättiliukumäki, sumopai nia sumopainipuvussa, liikuntarata ja askartelupiste sekä jät tisaippuakuplia. Aluksi musiikkihetki ja lounas klo 12–13. Ai kuisille psykologi ja konsultti Keijo Tahkokallion kasvatusai heinen luento klo 13, luennon aikana lastenhoito järjestetty.

Puuhapaikkana la 8.10. klo 11–14 Vuosaaren kirkko, Sata masaarentie 7.

set. Coffee, tea, snacks, games. Info Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004.

Waste&Feast-hävikkiruokaravinto la tarjoaa herkullista lounasta ti–pe klo 11–13 Malmin Varustamolla. Lounaan hinta 3–6 e.

Diakonian ajanvaraus ja neuvon ta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö. Diakoniaa koskevat tiedustelut myös diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja pu helimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoin na sovitusti www.helsinginseurakunnat.fi/ou lunkyla

YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunky lanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Saarnavieras Suomen Lähetys seurasta su 9.10. Oulunkylän kirkon messussa.

Käpylän kirkossa messu sunnun taisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA

Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Vapaaehtoinen maksu. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Pannarikahvila torstaisin klo 10–12 Maunulan kirkolla. Naistenpäivä – Mielenrauhaa elämän epävarmuuden keskellä la 8.10. klo 10–15 Oulunkylän kirkolla. Keskustelua, yhdessäoloa ja koh taamisia hyvän ruuan ja kahvitte luiden merkeissä. Maksuton, ei ilmoittautumista.

Uskon iloon – luento- ja keskuste lusarja suurista kysymyksistä tiistaisin 11.10. alkaen klo 18 Oulun kylän kirkolla. Kari Kuulan vetämä keskustelusarja. Joka viikko pureu dutaan yhteen mielenkiintoiseen aiheeseen. Ti 11.10. aiheena ”Enke leitä hiuksissani, taivaan voimat ja todellisuuden rajat”. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan! Kun aika on -musiikkimatinea to 13.10. klo 13.30 Maunulan kirkolla. Matinean ystävien 10-vuotisjuhla! Luvassa ikivihreitä sävelmiä yhtei sesti laulaen sekä kauniita musiik kiesityksiä. Vapaa pääsy. Kahvitar joilu.

Famille de Grâce – gospelkonsert ti la 15.10. klo 18 Oulunkylän kirkol la. Monipuolinen ja taitava perhe yhtye esittää omaa musiikkiaan eri musiikkityyleillä ja kielillä. Yhteis työssä Sacred Music Helsinki Festival. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Syntymäpäivät ikäihmisille lokakuussa Oulunkylän kirkolla. Kutsu on kahdelle hengelle. Ilmoit taudu viim. viikkoa ennen oman

ikäluokkasi juhlaa kirkkoherranvi rastoon, yht.tiedot yllä.

Ti 18.10. klo 14 heinä–joulukuun 2022 välisenä aikana 70 ja 75 vuotta täyttäville.

To 20.10. klo 14 heinä–joulukuun 2022 välisenä aikana 80, 85 ja 90+ vuotta täyttäville.

Ti 25.10. klo 14 syksyllä 2020 ja vuonna 2021 (1.7.2020–31.12.2021) 70 ja 75 vuotta täyttäneille.

To 27.10. klo 14 syksyllä 2020 ja vuonna 2021 (1.7.2020–31.12.2021) 80, 85 ja 90+ vuotta täyttäneille.

Diakonian neuvonta ja ajanva raus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunky län kirkolle.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa medias sa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Iltamessu to 6.10. klo 18. Jouni Pirttijärvi. Messu su 9.10. klo 11. Mari Auvinen ja Marita Toivonen. Messu su 16.10. klo 11. Jouni Pirtti järvi ja Mari Auvinen. Messu linkit tyy illan konserttiin sisältäen historiallisia elementtejä.

TAPAHTUMIA

Torstai kirkolla to 6.10. Klo 16 raamattupiiri, klo 17 ruokailu, klo 18 iltamessu. Akvarelliryhmä ma 10.10. klo 17.30. Lisätiedot Marita Toivonen, p. 050 386 3876.

Laulukurssin päätöskonsertti to 13.10. klo 18. Vapaa pääsy. Tuomarinkylä 1742 – Suomen unohdetuin sota -muistokonsert ti su 16.10. klo 18. Alkuhartaus, Esko M. Laine. Esiintyjinä Susanna Haavisto ja Esa Helasvuo, Vox Sonora -kuoro ja Puistolan laulajat, Oskari Vuorinen ja Kirsti Manninen, Espoon Pelimannit, Kansantanssi ryhmä Liekki, Con Amore -kamari kuoro, Leo Silolahti ja Sergei Soko lov. Konsertin juontaa historioitsija Teemu Keskisarja. Liput käsittely kuluineen 17,50 e ja tilausmaksu ticketmaster.fistä tai ovelta tuntia ennen konsertin alkua. Torstai kirkolla to 20.10. Klo 17 ruokailu, klo 18 avoin konserttihar joitus. Suomalaisen barokkiorkes terin ja Harjun Kamarikuoron avoimet harjoitukset klo 18–20. Isä ja poika Mozart. Leopold Mozart: Missa Solemnis, W. A. Mozart: Requiem. Arttu Kataja, Silja Aalto,

Maiju Vaahtoluoto, Juho Punkeri. Vapaa pääsy.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30. Ei viikolla 42.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Nuortenillat tiistaisin klo 18. Kutomakerhon kerhoilta keskiviik koisin klo 18.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13.

Perhekerho torstaisin klo 17–19. Ei viikolla 42.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Iltavillit. Kun ulos tai leikkipuis toon lähteminen tuntuu pitkän päivän jälkeen vaikealta, tervetuloa purkamaan iltaenergiaa Malmin Varustamolle! To 13.10., 27.10., 10.11., 24.11., 8.12. ja 22.12. klo 16–18. Iltaruoka tarjolla klo 16.30–17.30. Lapsille vapaata leikkiä, aikuisille vertaistukea ja ajatusten jakamista. Voit tulla myös vapaaehtoiseksi Iltavilleihin. Ota yhteyttä, Päivi Ahmaoja p. 050 577 0650.

Erityisryhmille

KEHITYSVAMMAISILLE

www.helsinginseurakunnat.fi/artik kelit/kehitysvammaisille

NÄKÖVAMMAISILLE

Raamattupiiri to 13.10. ja to 27.10. klo 13–15, Suvelan kappeli, Kirstin tie 24, Espoo. Ohj. Sari Karjalainen. Tied. Ritva Aarnio, p. 040 734 7715, ritva.aarnio@evl.fi. Syksyinen luontoretki Kuusijär velle uimaan ja saunomaan to 27.10. klo 11–16.30, Kuusijärventie 3, Vantaa. Retken hinta 10 e. Ilm. kuljetustoiveineen to 13.10. menn. Marja Leena Kalliolle, p. 050 380 0947, marjaleena.kallio@evl.fi. Näkökulma-vertaisryhmä ma 31.10. aiheena digihuijaukset, asiantunt. Kuluttajaliitosta, Soukan kappeli, Soukankuja 3, Espoo. Ohj. Ritva Aarnio ja vert.ohj. Maarit Hed man.

VIITTOMAKIELELLÄ

Seuraa teksti-tv:n s. 558, Fb: Viitto va srk.

Musiikkia kirkoissa

PERJANTAINA 7.10.

Sacred Music klo 15 Temppeliau kion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Samuel van Dijk, elektroniikka. Kokeellista musiik kia. Vierailumaksu 5 e. Vox Silentii Laulumeditaatio klo 17 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Birgittalaissisarten lauluja. Vapaa pääsy. Bachin Goldberg-muunnelmat klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Assi Karttunen, cembalo, Hedi Viisma, kantele. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 8.10.

Sakraalimusiikkia syksyyn klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykal lionrinne 1. Akateeminen mieskuo ro Psaldo, Aleksanteri Wallius, urut. Pärt, Madetoja, Schubert, Bach, Mendelssohn-Bartholdy, Cornelius, Miskinis ja Arcadelt. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 9.10.

Konsertti klo 15 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Matti Turu nen, laulu, Juhani Forsberg, piano. Schubert. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Gospel Helsinki 20 vuotta klo 16 Musiikkitalon Konserttisalissa, Mannerheimintie 13 A. Gospel Helsinki, Lumen Valo, Ida Elina, Joonatan Rautio, piano ja saksofo ni, Sami Koskela, lyömäsoittimet, Juho Kivivuori, basso, Saku Mattila, kitara, Laura Humppila, koreogra fia ja tanssi, Katriina Tavi, Ville Välikoski ja Elina Valtonen, tanssi, Kerttu Mättö, videot, Ari Virtanen, valot. Liput 27–60 e Ticketmasteris ta.

Suomen Klarinettiseuran juhla konsertti klo 17 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Kla rinettiseuran orkesteri, solisteina Marja Kopakkala ja Maaret Kosken kari. Päänumerona Harveyn The Young Person’s Guide to the Cla rinet Choir. Vapaa pääsy.

Aleksin Syyssoitto klo 17 Vuosaa ren kirkossa, Satamasaarentie 7. Uudenmaan Kansanmusiikkiyhdis tyksen konsertti. Timo Alakotila, säveltäjä-pianisti. Pohjola Project: Antti Pohjola ja Pauliina Pajala, viulu, Timo Alakotila, piano. Helsin gin Pitäjän Tanhuujat ja Spelaritviuluryhmä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Mozartin kamarimusiikkia klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5.

EmOpe-jousikvartetti ja Reijo Koskinen, klarinetti. Vapaa pääsy, ohjelmasta vapaaehtoinen maksu. Ääniä kosmoksessa klo 19 Saksalai sessa kirkossa, Unioninkatu 1.

Johanna Rosa Falkinger, sopraano, Encanto House Band. Helsinki Early Music Festival. Liput 50/30/20 e Ticketmasterista, opiskelijoille 10 e ovelta.

TORSTAINA 13.10.

Sacred Music Festivalin avajais konsertti klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Niklas Winter Quartet, jazztrumpetisti Henry Lowther ja kamarikuoro Utopia. Keskiaikaista musiikkia Graduale Aboense -messulaulukirjasta uudelleensovitettuna ja materiaa lia kokoelmista Piae Cantiones ja Missa et Officium Sancti Henri ci. Järjestää Helsingin seurakun tayhtymä ja Kulttuurikeskus Caisa. Liput 15/10 e.

Duo Lux: Syksyisiä unia klo 19 Kallion kirkon kappelisalissa, Itäinen papinkatu 2. Susanna Mäkinen ja Sandy Ahjo, huilu, Laura Hiilinen ja Marja Nevankallio, konserttikantele. Klassista ja jazz sävyistä tunnelmamusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Mäntyjärvi: Salvat 1701 klo 19

Temppeliaukion kirkossa, Lutherin katu 3. Dominante-kuoro. Kuoro draama 300 vuoden takaisesta ruttoepidemiasta Helsingissä. Liput 25/15 e osoitteesta holvi.com

PERJANTAINA 14.10.

Sacred Music Festivalin konsertti klo 19 Kulttuurikeskus Caisassa, Kaikukatu 4. Vanessa Paloma Elbaz, laulu ja keskiaikainen harp pu. Läntisen Välimeren alueen ja Marokon sefardijuutalaisten perin teistä musiikkia. Liput 10/5 e. Vivaldi ja barokin vaeltajat klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninka tu 1. Myriam Leblanc, sopraano, Ensemble Caprice. Helsinki Early Music Festival. Liput 50/30/20 e Ticketmasterista, opiskelijoille 10 e ovelta.

LAUANTAINA 15.10.

Gospelkonsertti klo 18 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Famille de Grâce -yhtye. Sacred Music Festival. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Rutto, rauha ja riemujuhlat klo 19 Kannelmäen kirkossa, Vanhaisten tie 6. Vanhan musiikin orkesterit Ensemble Caprice Kanadasta, Barokkanerne Norjasta ja Suoma lainen barokkiorkesteri. Postmo dernia barokkia 1600-luvulta. Liput

30/20/10 e Ticketmasterista, opis kelijoille 10 e ovelta.

Matti Rautio 100 vuotta klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherin katu 3. Erkki Rautio, sello, Martti Rautio, piano, Eero Heinonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 16.10.

Syystunnelmia klo 15 Vuosaaren Merimieskirkossa, Provianttikatu 4. Runoa ja musiikkia, merellisiä lauluja. Seppo Kurkela duo, Kari Hagman, Vuosaaren kirjoittajia. Liput 5 e, sisältää kahvit.

Ave Maria -konsertti klo 18 Mylly puron kirkossa, Neulapadontie 12. Nina Suhonen ja Juha Iivonen, laulu, Galina Khimich, piano. Juontaa Jaakko Suhonen. Eri säveltäjien versioita yhdestä maail man tunnetuimmasta rukouksesta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Offrande klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsingin kamarikuoro, Olivia Moss, sopraa no, Anssi Karttunen, sello, Jan Lehtola, urut. Kaija Saariahon ja Juha T. Koskisen urku- ja kuorote oksia. Liput 18,50/15,50 /11/ 9 e ticketmaster.fi.

Kongon demokraattisesta tasavallasta Suomeen muuttanut kristitty perheyhtye Famille de Grâce esittää gospelmusiikkia eri musiikkityyleillä ja kielillä lauantaina 15.10. kello 18 Oulunkylän kirkossa. Konsertti on osa Sacred Music Helsinki Festivalia.

JANI MAHKONEN