Vedä ovi kiinni, se on suuri suoja huoneille.
SANANPARSI RUOVEDELTÄ
SAAMME KIRKKO JA KAUPUNGIN toimitukseen run saasti palautetta, sekä kiitoksia että toisinaan myös pa rannukseen kehottavia. Kiitos siitä! Runsas palaute osoittaa, että Kirkko ja kaupungilla on merkitystä luki joilleen. Meillä on tästä myös tutkittua tietoa, sillä seu raamme säännöllisesti mediamme käyttöä ja lukijoi demme toiveita.
Sekä kotiin kannettua lehteä että verkkomediaam me pidetään tärkeänä ja merkityksellisenä, ja meidät tunnetaan tosi hyvin. Paperilehden lähetämme kaik kiin niihin pääkaupunkiseudun koteihin, joissa asuu vähintään yksi lehden haluava suomenkielisen seura kunnan jäsen. Lehti ei tutkimustemme mukaan lennä suoraan paperinkeräykseen kuin vain harvoin. Se ava taan ja sitä luetaan. Kiitos, että avaat ja luet!
VERKKOMEDIAMME KÄVIJÖISTÄ kolme neljäsosaa tu lee pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Vaikka olemme Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirkollinen paikal lismedia, kiinnostamme selvästi myös muualla.
Teettämiemme tutkimusten mukaan Kirkko ja kaupungin sosiaalisen median seuraajat ovat poikkeuksellisen sitoutu neita: juttuihimme reagoidaan ja niitä jaetaan sekä kommen toidaan huomattavan ahkeras ti. Kiitos siitä! Hauskaa, että so siaalinen media voi olla oikeasti sosiaalinen.
Noin kolmannes lukijoistamme kertoo Kirkko ja kaupun gin olevan hänen ainoa tai lä
hes ainoa siteensä seurakuntaan. Helsinkiläisistä 50–59 vuotiaista näin vastasi lähes puolet. Ammatti taitoisesti toimitettu journalistinen seurakuntamedia pystyy siis palvelemaan niitä seurakuntalaisia, jotka eivät välttämättä kaipaa kirkollisia aktiviteetteja. Kiva, että pysytte silti mukana!
MEILLÄ ON MYÖS paljon lukijoita, jotka eivät kuu lu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön tai jotka ovat jonkin muun kuin evankelis luterilaisen kirkon jäse niä. Hienoa, että löydätte tarjonnastamme hengen ra vintoa ja ajattelemisen aihetta.
Kirkko ja kaupunkia on nyt tehty Helsingissä 80 vuotta, ja muissakin pääkaupunkiseudun kaupun geissa on toimitettu seurakunnan mediaa jo vuosi kymmeniä. Se on hyvä alku.
JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Kampin kappeli on sulkenut ovensa toistaiseksi.
OTSIKKO HELSINGIN UUTISISSA 20.9.2022
Synkät ajat pesiytyvät joskus ihon alle. Nytkö tulee maailmanloppu? Jumala, tarvitsen sinua – näytä minulle kyynel, hymy, hyvä sana. Siten jokainen aamu onkin maailmanalku.
Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen.
UUDEN TESTAMENTIN JOHANNEKSEN ILMESTYS 3:20
”KOLMANNES LUKIJOISTAMME KERTOO KIRKKO JA KAUPUNGIN OLEVAN HÄNEN AINOA TAI LÄHES AINOA SITEENSÄ SEURAKUNTAAN.
Seuraava lehti ilmestyy 20.10.
KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN
kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
1Markku Jaakola, oletko ollut sokea syntymästäsi saakka?
– Näköni oli heikko heti syntyessä ni. 12-vuotiaana kaaduin ja löin pääni takankulmaan, minkä seurauksena silmissäni katkesi verisuoni ja sokeuduin kokonaan.
2Miten näkövammaisuus on vaikuttanut elämääsi?
– Kävin näkövammaisten koulua Jyväskylässä jo silloin, kun sokeuduin. Sopeuduin tilantee seen lapsena melko hyvin. Sopeutumisessa auttoi hyvä kouluympäris tö. Aloin vasta aikuisena tajuta kunnolla näkövammaisuuden tuomat rajoitteet, kun minun piti miettiä, mihin ammat tiin haluan opiskella.
– Tuntoaisti ja käsillä tekeminen olivat tulleet minulle vuosien varrel la tärkeiksi. Oppiakseni kädentaitoja kävin Espoon Leppävaarassa näkövam maisten ammattikoulun rottinki huonekalulinjan.
3Millaista kohtelua toivoisit muilta ihmisiltä?
– Toivoisin, että jos joku näkee liikenteessä näkövammaisen valkoisen kepin tai opaskoiran kanssa, hän kysyisi rohkeasti, tarvitseeko tämä apua. Etenkin tien ylityksessä avusta on paljon hyötyä.
– Toisaalta näkövammaista saatetaan pi tää täysin avuttomana, ja kohdattaessa ju tellaan helposti vain hänen avustajansa kanssa. Itse olen tottunut tekemään asioi ta ruuanlaitosta lähtien, mutta esimerkik si kaupassakäynnit hoidan avustajan kans sa. Asiaan vaikuttaa osaltaan se, että olen myös kuulovammainen. Olen törmännyt usein siihen, että kuulovammaisia auttava induktiosilmukkajärjestelmä ei toimi julki sissa tiloissa. Tästä minun piti valittaa esi merkiksi Leppävaaran kirkossa.
4Millaisia käsityö tuotteita valmistat kotisi työhuoneessa Espoon Perkkaalla?
– Viime aikoina olen punonut rottingista erityisesti hapanjuu rileivän kohotuskoreja. Tämä oli erään leipomista harrastavan asiakkaan idea. Korona-aikana olen valmistanut 800 kohotuskoria, joten niistä on muodostunut tietynlainen myyntihitti. Lisäksi valmistan erikokoisia pallokoreja, kertakäyttölautas ten korialustoja, harjoja ja mehiläisvaha kynttilöitä.
– Suunnittelen tekemäni tuotteet itse ja pidän niitä käyttötaiteena. Aiemmin kä vin myymässä niitä eri paikoissa, mutta ny kyään teen myyntityötä netin kautta.
5Mikä sinulle on pyhää?
– Ensimmäisenä tulee mieleen tuoreen leivän tuoksu. Kävin aikoinani näkövammaisten koulusta kahden viikon välein kotona, ja muistan, miten mahtavalta tuo tuoksu kotiovella tuntui. Tästä voikin jatkaa, että koti ja parisuhde ovat minulle ehdottoman pyhiä asioita, samoin kuin ihmisten kanssa sovussa eläminen. ■
Kansainvälistä valkoisen kepin päivää vietetään 15.10.
Näkövammaisen käsityöyrittäjän Markku Jaakolan punoma hapanjuurileivän kohotuskori on ollut korona-ajan myyntihitti.
Ensimmäisinä harppuina toimivat jousipyssyt. Myöhemmin harppua on kuvattu enkelten soittimeksi.
Harppu kuuluu maailman vanhimpiin soitti miin: sitä on soitettu jo muinaisessa Egyptis sä ja Irakissa. Ensimmäisiä kuvia harpunsoit tajista löytyy sumerilaisilta 3 500 vuotta en nen ajanlaskun alkua.
Näin kertoo harpun historiasta van han musiikin asiantuntija Anneliina Rif. Hänen mu kaansa harppu otettiin huilun ja rumpujen tavoin käyttöön melko samoihin aikoihin eri maailman kolkissa.
– Alkeellisina harppuina toimivat aluksi metsästyksessä ja sodissa käytettyjen jousipys syjen jouset. Yksikaarisesta soittimesta harp pu alkoi vähitellen kehittyä nykyiseen muo toonsa, jossa on etukaari ja kiinteä kehikko.
Raamatussa harppua soitetaan jo Vanhan testamentin alusta alkaen. 1. Mooseksen kirjas sa kerrotaan harpunsoittaja Jubalista. Hep rean kielellä hänen soittimensa on kinor Uudessa testamentissa puolestaan ker rotaan enkeleistä, jotka soittavat harppua. Siitä syntyi käsitys, että harppu olisi tär keä soitin taivaassa. Keskiajalla saksalai nen abbedissa ja kirkkomusiikin säveltäjä Hildegard Bingeniläinen kehuikin harp pua soittimista taivaallisimmaksi.
BRITANNIASSA ON esiintynyt harpus ta kuvia 500-luvulta lähtien. Siellä erityisesti keltit ottivat soittimen omakseen. Keski-Eurooppaan sen soittaminen levisi 1100-lu kuun mennessä.
Keskiajalla harppu oli pienikokoisempi kuin ny kyisin, ja sitä pidet tiin sylissä tai jalustal la. Myös sen kielten määrä vaihteli.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ISTOCK– Kun soittimien rakennustekniikka kehittyi, harpuista tehtiin isompia ja niissä saattoi olla jopa 25 kieltä. Nykyises sä konserttiharpussa kieliä on 47, Anneliina Rif selvittää.
1700-luvun alussa tulivat harpuissa käyttöön pedaalit, joilla voitiin vaihtaa sävelkorkeutta.
Keskiaikaisessa ja vielä varhaisen barokinkin musiikissa määriteltiin harvoin soitinta, jolle teos oli sävelletty, joten näiltä aikakausilta on vaikea löytää juuri harpulle sävellettyä musiikkia. Sen sijaan 1800-luvulla saksalainen Louis Spohr teki sävellyksiä yksistään harpulle. Myöhemmin esimerkiksi Claude Debussy ja Maurice Ravel sävelsivät soolo-ohjelmis toa myös harpulle.
HUOMIOTA HERÄTTÄVÄÄ harppua arvostetaan Anneliina Rifin mielestä edelleen muusikkopiireissä. Sitä ei kuitenkaan ole mukana läheskään joka orkesterissa.
– Ajattelen, että konsertissa harpun taivaalliset murto soinnut antavat esitykselle eräänlaisen fantasiakruunun.
Kun muun muassa erilaisia huiluja soittava Rif alkoi tutus tua harppuun lähemmin, hän huomasi, että se on erinomai nen säestyssoitin, koska se ei ole liian kovaääninen.
– Harppua on ihana soittaa. Sen ääni on niin vapaa ja resonoiva. Toisaalta se on haastava soitin. Sen kielet ovat kaukana toisistaan, joten soittaminen vaatii sormien koor dinaation harjoittelua.
LOKAKUUSSA pääkaupunkiseutulaisia hellitään harpun soitolla, kun Temppeliaukion kirkossa esiintyy amerik kalainen harpisti Mary Lattimore ja Sacred Music Fes tivalilla Kulttuurikeskus Caisassa englantilainen har pisti Vanessa Paloma Elbaz. Elbaz soittaa läntisen Välimeren ja Marokon sefardi juutalaisten perinteistä musiikkia. Hänen soittimenaan on keskiaikainen harppu.
– Keskiaikana harppuja oli monenlaisia. Nykyään niiden valmistuksessa käytetään lähteinä varhaisia maalauksia ja piirustuksia ja vanhaa tietotaitoa, Rif kertoo. ■ Harpisti Vanessa Paloma Elbaz pe 14.10. klo 19 Sacred Music Festivalilla Kulttuurikeskus Caisassa. Liput 15 e, lippu.fi.
Harpisti Mary Lattimore ke 26.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Liput 26,50 e, Tiketti.
Seison keskellä helsinkiläistä iltapäiväkiirettä jossakin Ylioppilastalon tai Hakaniemen raitiovaunuasemalla. Huomaan yhtäkkiä olevani tässä aivan kuin jonakin ulkopuolisena havainnoitsijana. Elämässä on joskus hetkiä, jolloin tuntee olevansa irti maailman menosta, syrjästäkatsojana.
Nousen vaunuun ja koetan kuvitella, keitä me oikein olemme, jotka nyt tässä istumme.
Tuossa on perheenäiti, jonka kantamuksissa on ruokatarpei ta ja joka juuri nyt ajattelee päivällisensä valmistamista. Tuo viral lisen näköinen herra on ilmeisesti kamreeri tai reviisori. Hänellä on salkku ja siinä varmaan tärkeitä papereita. Hän miettii nytkin jo tain pulmallista asiaa. Eikä lainkaan huomaa, että nuorella naisel la hänen vieressään on syksyn väriloistoinen kukkavihko. Tämä on liikeapulainen, ehkä rohdoskaupasta, ja on nyt menossa sotasai raalaan.
Tuossa palaa työläisäiti rakennuksilta kotiinsa. Onkohan mie hensä sodassa?
Kaikkien katseet seuraavat noin kaksitoistavuotiasta tyttöä, jo ka sylissään hoivailee väsymyksestä levotonta pikkuveljeään. Suu rimmalla myötätunnolla katselemme tätä nuorinta joukossamme. Hän edustaa tulevaa kansaa, joka kerran kuljettaa näitä raitiovau nuja ja rakentaa tätä maata.
PIHLA TIIHONEN Lyhennelmä nimimerkki Soutumiehen artikkelista, joka julkais tiin Kirkko ja kaupungin edeltäjän, Helsingin Kirkkosanomien, ensimmäisessä näytenumerossa sotavuonna 12.9.1942.
Osa 1: Elämän virrastaHelsingissä on rakennuksia koristavia pöllöjä ehkä enemmän kuin yhdessäkään toisessa eurooppalaisessa pääkaupungissa.
Symbolitutkija Liisa Väisänen paljastaa parhaat pöllöpaikat.
– Se sopii hienosti sillan toiseen koristekuvioon, Helsingin vaaku naan. Pöllön pistävä katse muodos tuu rakennustaiteelle tyypillisistä kotilon mallisista kiehkuroista, Väi sänen kertoo.
Helsingin työväenopiston (Helsin ginkatu 26) päärakennuksen sisäänkäynnin yläpuolella on medaljonki, jossa on mies kulkee vinhaa vauhtia eteenpäin. Hänen olkapäällään istuu pöllö, tiedon symboli.
– Pöllö edustaa sivistystä, joka saa ihmisen etenemään kohden hy vää tulevaisuutta, kertoo symboli tutkija Liisa Väisänen
Vuonna 1912 valmistunut Pitkänsilta ylittää Kaisaniemen lahden ja yhdistää Kruununhaan ja Hakanie men. Sillan vaakunan muotoinen pöllö lienee koko kaupungin moder nein.
Helsingin yliopiston vanhan fysiologian laitoksen (Siltavuoren penger 20) seinällä Kruununhaassa on useita pöllöjä. Helpoimmin erottuvan klassisen pöllön lisäksi tarkka katsoja voi löytää pöllöjä ja niiden tutkivia silmiä myös raken nuksen muista koristerakenteista.
– Pöllö, joka on ollut viisauden symboli antiikin ajoista saakka, so pii mitä parhaiten yliopiston raken nuksen symboliikkaan, Väisänen sanoo.
Vuonna 1902 ovensa avanneessa Kansallisteatterissa (Läntinen teatte rikuja 1) pöllöjä on sekä sisällä että ulkona.
– Helsinki on vahva jugendkau punki, ja aikakausi suosi nimen omaan tämän tyyppisten symbolien käyttöä rakennusten koristeellisina elementteinä, Väisänen kertoo.
Katajanokalla sijaitsevassa Panun talossa (Kruunuvuorenkatu 3) on erkkeri, jonka alapuolella istuu parvi pöllöjä.
– Muutenkin rakennus on täyn nä pieniä kuvallisia yksityiskohtia, ja se on symboleista kiinnostuneel le suoranainen runsaudensarvi, Väi sänen sanoo.
HYVÄN TÄHDEN.81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Päätoimittaja
Jaakko Heinimäki
Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite
Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Kotimaa
Pirjo Teva, 040 680 4057
Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Viisautta symboloiva pöllö löytyy myös Uuden ylioppilastalon (Mannerheimintie 5) sisäänkäynniltä.
Katajanokalla on myös Norman talo (Katajanokankatu 3), jonka lentävä pöllö on Väisäsen mukaan liitettä vissä ennemminkin kansanperintee seen kuin antiikkiin.
Kansallismuseon (Mannerheimintie 34) koristelussa näkyvät Kalevalas sakin esiintyvät suomalaisen muinaisuskon ja tarustojen eläimet. – Siivet levällään oleva pöllö kuvaa suojelua, Väisänen kertoo. ■
Lue lisää pöllöistä: Laajempi artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi sekä Liisa Väisäsen kirja Symbolien Helsinki (SKS 2022).
Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi
tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN 0356-3421
TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVAT MARCO PERETTO JA MARI AARNIOMITÄ JEESUKSELLA ON jalassaan ja Bartolomeuksella kädessään? Puuttuuko kuvasta piru vai enkeli? Sateenkaarilippu vai oliivipuun oksa? Tee kirkkojakaupunki.fi:ssä testi, joka paljastaa armotta, oletko pitänyt silmäsi auki kirkonpenkissä istuessasi.
Kuvataiteilija Kati Rapian tuoreessa sarjakuvaromaanissa Voimia – Tähtitie teilijän vaimon paluu (Teos 2022) teh dään retki tulevaisuuteen ja luodaan pa rempaa maailmaa.
Yksi kirjan päähenkilöistä on 1600-lu vulla Tammisaaressa elänyt Anna Lar sintytär Forsius.
Hänestä ei tiedetä kovin paljon, mut ta ainakin Forsius vaikutti aikansa tiede piireissä, pyöritti pappilan arkea ja oli mo nen lapsen äiti. Hänen puolisonsa oli Suo men ensimmäinen tähtitieteilijä, pappi ja runoilija Sigfrid Aronius Forsius
Merkintöjä Anna Forsiuksen elämäs tä Rapia löysi muun muassa vanhoista tuomioistuinten pöytäkirjoista. Niiden mukaan Forsius juopotteli ja riiteli kova äänisesti puolisonsa kanssa sekä syyllis tyi lapsenryöstöön.
Tuomioistuinten pöytäkirjoista löy tyi myös sarjakuvaromaanin toinen pää henkilö, aikansa normeihin sopeutu
maton nainen ja kenties siksi pahikse na kuollut Margareta Kitt. Kolmannen päähenkilön, Bereniken, Rapia on kek sinyt.
– Koska tietoa kyseisten naishenki löiden elämästä ei juurikaan ole, olen osin kuvitellut heidän elämänsä ja sa mastunut heidän kohtaloihinsa.
– Olen varma, että myös suurmiesta rinoihin on sävelletty asioita.
Kati Rapian naiskolmikko lähtee tutki musmatkalle tulevaisuuteen. Siellä nai set purkavat homehtuneita rakenteita ja miettivät, millainen parempi maailma olisi mahdollinen.
Rapian mielestä kuvitteleminen on oikeudenmukaisemman huomisen ra kentamisessa elinehto.
– Se, minkä voi kuvitella, voi tapah tua. Kuvitelmilla on suora yhteys todel lisuuteen.
Rapiaa kiinnostaa sankarimyyttien purkaminen.
Kati Rapia on monialainen taiteilija.
Nyt kun sarja kuvaromaani on valmis, vuorossa on valokuvaprojekti.
– Don Quijotesta lähtien tarinoissa on yleensä yksi vimmainen sankari, joka johtaa tai sekoilee. Halusin tuoda esiin yhteistyötarinoita ja luoda niitä.
Rapia pohtii kirjassaan myös, kuin ka säilyttää toimintakyky epätoivoises sa tilanteessa.
– Silloin ihminen tarvitsee lohtua ja toisten seuraa. Kun lohduttaa lähim mäistä, lohduttaa myös itseään.
”Aina pitää jaksaa nousta barrikadeille”, toteaa Anna Forsius sarjakuvaromaanis sa. Kati Rapia pysyttelee barrikadeilla tekemällä taidetta.
– Ei saa jumittua tyveneen. Pitää pys tyä näkemään omat etuoikeutensa.
– Ajattelen kirjastani, että kaikki siinä oleva on ennen kaikkea muistiinpanoja minulle itselleni.
KATA RIINA HEINONEN TRICARICOpienelläkin osuudella omaisuudestasi
suuri merkitys
ihmisille.
Päihderiippuvaisten parissa toimiva pappi Jenni Tuulensuu toivoo käyttöhuoneita Suomeen. Hän on kiitollinen siitä, että huumekuolemien kasvusta ja niiden ehkäisystä viimein puhutaan.
ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄKäyttöhuone voi olla vastaus jon kun ihmisen rukouksiin”, kiteyt ti yhteisöpappi Jenni Tuulensuu mielipidekirjoituksessaan Helsin gin Sanomissa. Kristillistaustaisessa Sininauhasäätiö-konsernissa työs kentelevä Tuulensuu osallistui näin huumeiden käyttöä ja käyttöhuoneita koskevaan keskusteluun.
Samassa tekstissä Tuulensuu muistutti, että käyttöhuoneita voi perustella länsimaisella sivis tyksellä. Siihen liittyy velvollisuus olla heikomman puolella silloinkin, kun halu auttaa on häilyvä.
Käyttöhuoneet ovat tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää päihteitä terveyden huollon työntekijän valvonnassa. Ensisijainen tavoite on vähentää huumeiden käyttäjien kuo lemia ja sairauksia, mutta samalla vähenisivät muille koituvat haitat kuten se, että julkisista ti loista löytyy huumeidenkäyttövälineitä.
Käyttöhuoneet eivät poista kenenkään huu meongelmaa, mutta tekisivät huumeiden käyttä jien elämästä turvallisempaa.
– Usein keskustelemme siitä, kannattaako jo kin asia, kun se ei ratkaise koko yhtälöä. Samal la tavalla arvostellaan sitä, että joissakin yksiköis sämme saa käyttää päihteitä. Kärsimystä ja hä tää kannattaa kuitenkin aina lievittää, Tuulen suu sanoo.
JENNI TUULENSUU tekee työtään esimerkiksi asumispalveluyksikkö Pessissä Helsingin Valli lassa sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisten asumispalveluyksikössä Ruusulankadulla Töö lössä. Näissä paikoissa hän kohtaa ihmisiä, joilla on päihde- ja mielenterveysongelmia. Osa heistä on vailla kotia. Kynnys tulla kirkkoon on monel le korkea, mutta papin kanssa he puhuvat mie lellään.
– Ihmiset virittäytyvät näissä paikoissa herkästi hengelliselle taajuudelle. Koen, että minun ei tar vitse tuoda ihmisten elämään mitään vaan vahvis taa sitä, mikä heille on jo totta ja lohdullista.
Ihmiset puhuvat esimerkiksi kuolemasta, su rusta, ihmissuhteista, päihteidenkäytön seura uksista, väkivallasta ja siitä, onko juuri minulla paikka maailmassa.
– Joillakuilla on kokemus, että Jumala on hy lännyt. Pahimmillaan ihminen kysyy, mikä tä nään estää minua tappamasta itseäni.
Jenni Tuulensuu työskentelee kaikissa Sininauhasäätiökonsernin toimipaikoissa. Ruusulankadulla Töölössä sijaitsee mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumis yksikkö.Monet keskustelut liittyvät pahuuden ongel maan. Miksi toisilla on sujunut hyvin, mutta mi nulla ei? Miksi Jumala on sallinut tämän kaiken?
– Pahuuden ongelmaa ei pidä koskaan selittää nopeasti pois. Pitää sietää ihmisen syyllisyyttä.
Toisaalta keskusteluissa on myös paljon toivoa.
– Vaikka elämä on potkinut päähän, moni nä kee elämän lahjana, jossa kaiken keskellä on pal jon mieltä.
KUOLEMA ON päihteiden käyttäjien parissa tuttu vieras. Kun joku kuolee, Jenni Tuulensuu alkaa järjestää muistohetkeä asumispalveluyksikön asukkaitten ja omaisten kanssa. Samalla anne taan tärkeä viesti: kukaan ei poistu täältä noin vain, vaan häntä muistetaan.
– Olemme mahdollisuuksien mukaan yhteyk sissä omaisiin ja kutsumme heidät mukaan. Päih teiden käyttäjien suhteet omaisiin eivät ole aina yksinkertaisia. Toisinaan omaisia ei ole.
– Muistohetkessä ne, jotka ovat olleet vainajan kanssa tekemisissä, sytyttävät kynttilät.
Yhden kuolema pysäyttää hetkeksi muutkin.
– Kun joku porukasta kuolee, moni miettii, olenko minä seuraava.
Usein keskustelemme siitä, kannattaako jokin asia, kun se ei ratkaise koko yhtälöä.
JENNI TUULENSUUHUUMEIDEN KÄYTTÖHUONEISTA keskustelua Jenni Tuulensuu on seurannut sikäli kiitollisena, että huumekuolemista ja niiden ehkäisystä vih doin puhutaan. Alle 25-vuotiaiden huumekuole missa Suomi on Euroopan kärkeä.
Keskustelu on tuonut esiin myös sen, miten suhtaudumme ihmisiin, joilla on huumeongel ma. Vanhuksia ja lapsia autetaan mieluusti, mut ta huumeiden käyttäjien auttamista pitää perus tella. Edes terveydenhuollossa he eivät välttä mättä saa asiallista kohtelua.
– Huumeiden käyttöön liittyy paljon moraa lista paheksuntaa, joka liittyy myös siihen, että käyttäjät tekevät kyseenalaisia asioita ja riippu vuudesta seuraa lieveilmiöitä.
– Riippuvuus tekee ihmisistä minäkeskeisiä. Jotkut eivät enää osaa puhua korrektisti ja voivat tilansa vuoksi olla arvaamattomia. Useimmiten he vahingoittavat kuitenkin eniten itseään, Tuu lensuu sanoo.
Moni myös asettaa apua tarvitsevat vastakkain. Käyttöhuoneiden puoltaminen voi tuntua kau kaiselta, jos seuraa vierestä, kuinka vanhus ei saa apua kotiinsa. Tuulensuu kuitenkin uskoo, että auttamisen vaikutus säteilee aina laajalle. Hän on sitä mieltä, että kaikki ansaitsevat avun ja inhimil lisen kohtelun. Kultainen sääntö sopii tähänkin.
– Jumala rakastaa meitä ei-minään, ja hänen rakkautensa kohdistuu sinnekin, minne emme omilla rajallisilla silmillämme näe sen kohdis tuvan. ■
Maailmassa on pal jon vikoja. On su vaitsemattomuut ta, syrjintää, sor toa, kiusaamista, luontokatoa, il maston lämpenemistä, kulkutaute ja, valehtelua ja sotaa. Vikaa on ih misissä ja yhteiskuntien rakenteissa.
Kaikki tietävät, että maailma on viallinen. Mutta kaikki eivät ole sa maa mieltä siitä, mistä viat johtu vat tai miten ne pitäisi korjata. Kaik ki eivät ole samaa mieltä edes siitä, millainen olisi hyvä maailma.
– Natsitkin tahtoivat maailmasta paremman, sanoo dogmatiikan yli opistonlehtori Olli-Pekka Vainio Meidän näkökulmastamme nat sit edustavat perkeleellistä pahuut ta, mutta Vainio muistuttaa, että omana aikanaan he olivat suosittu ja, koska heidät nähtiin edistykselli sinä ja uudenaikaisina.
OLLI-PEKKA VAINIOTA pidetään yh tenä tämän hetken etevimmistä suo malaisista teologeista. Hän on ainoa suomalaisteologi, joka esimerkiksi on tehnyt tutkimusta Yhdysvaltain avaruushallintovirasto Nasalle.
Viime aikoina Vainio on pohtinut yhteiskunnan kahtiajakautumista ja erilaisten ääriliikkeiden suosion kas vua niin oikealla kuin vasemmalla. Miksi tuollainen kysymys edes kuu luu teologille?
– Uskonnontutkijan näkökulmas ta nykyajan poliittisissa liikkeissä on paljon uskonnosta lainattuja ele menttejä. Politiikan uskonnollistumi sen voi havaita myös silloin, kun po liittisiin johtajiin heijastetaan messiaanisia odotuksia, Vainio sanoo.
Hän viittaa esseisti Shadi Ha midiin, joka on todennut, että sel laiset julkiset käytännöt, tunteet ja odotukset, jotka liitettiin aiemmin uskontoon, ovatkin maallistumisen myötä siirtyneet politiikkaan. Tämä näkyy Vainion mukaan myös poliit tisessa kielessä.
– Kun afrikkalais amerikkalainen George Floyd kuoli valkoisen polii simiehen tukehduttamana, Yhdys
valtain edustajainhuoneen puhe mies Nancy Pelosi kiitti Floydia sii tä, että tämä oli uhrannut henkensä oikeudenmukaisuuden vuoksi. Pe losi yritti siis antaa kauhealle tapah tumalle positiivisen merkityksen ku vaamalla Floydin eräänlaisena kris tuksena. Tämä tuskin olisi ollut Floydin itsensä tulkinta tapahtuneesta.
MIKSI ÄÄRILIIKKEET nostavat pää tään nyt, kun meillä sodan ja siitä seuranneen ruoka ja energiakriisin vuoksi olisi muutenkin vaikeaa?
– Juuri siksi. Tavallisesti ääriajat telu koskee vain muutamaa pro senttia väestöstä, mutta jos ajat ovat huonot, sellainen näyttää val tavirtaistuvan. Tällöin myös jako meihin ja muihin korostuu. Toisis ta on helppo ajatella vaikka mitä kauheuksia, mutta omassa porukas sa on vaikea nähdä mitään väärää, Olli Pekka Vainio sanoo.
Kristillisessä yhtenäiskulttuuris sa ajateltiin, että pahuus maailmas sa on synnin seurausta. Syntipuhe myös demokratisoi pahuutta siten, ettei kukaan voinut olla täysin puh das. Ratkaisuksi ongelmaan ei kel vannut muu kuin ihmisen ulkopuo lelta tuleva Jumalan rakkaus. Sen sijaan siellä, missä kristinusko me nettää vetovoimansa ja Jumala lak kaa olemasta, pelastus ei voi enää tulla ihmisen ulkopuolelta.
– Perinteisessä kristillisyydessä suhtauduttiin nihkeästi siihen, et tä ihminen tässä ajassa jalostuisi pa remmaksi ja kykenisi muuttamaan maailmaa ainakaan kovin nopeas ti. Lopullinen oikeudenmukaisuus jätettiin Jumalalle. Maallistunees sa pelastuskertomuksessa taas ei ole tuonpuoleisuutta, jossa lopullinen oikeudenmukaisuus voisi toteutua. Tällöin pelastus jää kokonaan ihmi sen vastuulle, ja hänelle syntyy mo raalinen pakko tuoda taivas maan päälle, Vainio sanoo.
Tämä ei ole ihan pikku juttu, sillä Vainion mielestä tässä on jopa fasis min siemen.
– Kun huomataan, että ikävä kyl lä ihmiset eivät saakaan aikaan radi
kaalia muutosta, johtopäätös on, et tä ihmisluonnossa itsessään on jota kin vikaa ja sitä pitää muuttaa, Vai nio sanoo.
Hän viittaa brittiläisen moraalifi losofin R.M. Haren määritelmään, jonka mukaan fasisti on henkilö, joka haluaa pakottaa kaikki muut
omaksumaan sen, mitä hän itse pi tää hyvänä.
– Fasistien koviin keinoihin ovat kuuluneet eugeniikka tai kansan
murhat, joissa vääränlaiset ihmiset on hävitetty. Samaa fasistista mie lenlaatua edustaa on myös peh meämpi tapa esimerkiksi kontrolloi da julkista tilaa ja sitä, mitä saa sa noa ja ajatella, Vainio sanoo.
MYÖS KRISTINUSKON historia tun tee lukuisia sellaisia lakihenkisyy den kausia, jotka ovat olleet puh dasta fasismia. Joka kerta ongelmat näyttävät alkavan siitä, kun joku ryhtyy pakkokeinoin muuttamaan maailmaa omien ihanteidensa mu kaiseksi.
– Ihminen on aina ymmärtänyt, että nykyhetken ja sen välillä, mil lainen maailman pitäisi olla, on kui lu. Maailmanparantamisen taustalla olevat epäkohdat ovat täysin todelli sia. Ongelma syntyy siitä, miten tä tä kuilua on yritetty kuroa umpeen, Olli-Pekka Vainio sanoo.
Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen.
Viihtyisissä tiloissa saat tarpeitasi vastaavaa tukea. Asukkaidemme käytössä ovat monipuoliset palvelut sekä arkea tukeva turvateknologia. Rakennuksen suunnittelussa on huomioitu ympäristövaikutukset.
Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi
”Vaikka yrittäisin tehdä kuinka täydellisen hyvän teon, sillä luultavasti on myös haittavaikutuksia.
Hänen mielestään kristillinen sa noma muistuttaa meitä jatkuvas ti siitä, että vaikka kuinka pyrittäi siin hyvään, ihminen on aina epä täydellinen.
– Mitä tahansa hyvää tavoittelen kin, sen hintana on aina jokin uh raus tai jokin, millä voi olla kiel teinen vaikutus. Harva asia on yk siselitteisen hyvä tai paha. Vaikka yrittäisin tehdä kuinka täydelli sen hyvän teon, sillä luultavasti on myös haittavaikutuksia, Vainio sanoo.
Oikein ymmärrettynä Vainion eräänlainen ”kristillinen pessimis mi” voi olla vastalääkettä fasismin myrkkyyn. Mutta eikö jo ole vaa ra, että pessimismistä tulee teko syy vältellä hyviä tekoja? Miten voi daan välttyä kyynisyydeltä ja katke ruudelta?
– Kristityn on koko ajan tehtävä parannusta siitä, mikä on pahaa. Sa maan aikaan kristityn velvollisuus on olla kiitollinen kaikesta hyvästä. Elämme koko ajan katkeruuden ja kiitollisuuden veitsenterällä. ■
Saga-palvelutalot tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille. Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme räätälöidään tarpeidesi mukaan. Säännöllinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme tuo iloa ja energiaa arkeen. Tule tutustumaan pääkaupunkiseudun taloihin keskiviikkokierroksille klo 13, tai varaa yksityisesittelyaika. Talomme sijaitsevat Ala-Malmilla, Veräjämäessä, Munkkiniemessä, Meilahdessa ja Tikkurilassa.
Tervetuloa ihastumaan! maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi sagacare.fi/uusikoti
Jätä meille yhteystietosi, niin saat ensimmäisten joukossa lisätietoa, kun ennakkomarkkinointi alkaa: wilhelmiina@wilhelmiina.fi
Työurallaan Olli-Pekka Vainio on luennoinut muun muassa Yhdys valtain avaruushallinto virasto Nasan tutkijoille.
astrobiologian
kunnallisia vaikutuksia tutkineessa ryhmässä.
Kati Hiltunen ja Tuomas Laasanen sinetöivät pitkän suhteensa rennossa Hääyö-tapahtumassa. Sinituuli Untamala ja Valdemar Artte halusivat kaikki läheiset ihmiset koolle juhlimaan hääpäiväänsä.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT JANI LAUKKANEN
”Naimisiinmeno osoittaa muille, että on sitoutunut toiseen”
Sataisiko vettä vai kävisikö niin hyvä tuuri, että aurinko paistaisi?
Tuomas Laasanen, 38, vilkuili sää tiedotusta tiuhaan tahtiin.
Samana iltana hänet ja Kati Hiltu nen, 40, vihittiin Haagan seurakun nan ensimmäisessä Hääyö-tapahtumassa Alppi ruusupuistossa auringon paisteessa ja atsaleoi den tuoksussa.
– Säätä sai jännittää ihan viimeiseen asti. Toi saalta se saattoi olla ihan hyvä, koska sitten ei tarvinnut jännittää niin paljon itse tapahtumaa, Tuomas sanoo.
Kati ja Tuomas olivat tapahtuman ensimmäi nen vihkipari, ja heidät vihki Haagan seurakun nan vs. kirkkoherra Mari Mattsson. Kesäkuus sa järjestetyssä Hääyö-tapahtumassa vihittiin yh deksän paria. Lisäksi kaksi paria siunattiin ja yksi aviopari uudisti vihkivalansa.
Vihkitilaisuus alkoi kuudelta, ja jo puolen tun nin päästä Kati ja Tuomas seurueineen olivat hörppimässä seurakunnan tarjoamaa kahvia ja syömässä hääkakkua.
– Odotimme rentoja, meidän näköisiä juhlia, ja sellaiset me saimme, Kati sanoo.
– Hääyössä oli viehkeää kotikutoisuutta. Ta pahtumassa oli pieniä kivoja yllätyksiä kuten se, että häämusiikin soitti hanuristi, Kati kertoo.
Jokainen hääpari sai kutsua vieraakseen kuu si henkilöä. Katin ja Tuomaksen kutsuvieraina olivat kummankin äidit, yksi ystäväpariskunta ja vihkiparin 12-vuotias lapsi, Altti Laasanen Vihkitilaisuuden jälkeen Kati ja Tuomas läh tivät Altin ja äitiensä kanssa juhlimaan häitä ra vintolaan. Sieltä mummot veivät Altin kotiin ja vihkipari suuntasi hotelliin viettämään hää yötä.
– Meille oli juhlaa, että saimme olla kerrankin kahdestaan, Kati sanoo.
Bileisiin oli kutsuttu myös Kati, joka tuli pai kalle Helsingistä vierailulla olevan ystävänsä kanssa. Kumpikaan ei tuntenut entuudestaan juhlien järjestäjää eikä Tuomasta.
– Bileiden paras paikka on aina keittiö. Siellä aloimme jutella Katin kanssa. Myöhemmin läh dimme jatkoille isolla porukalla, Tuomas kertoo.
Seuraavana aamuna Tuomas lähti töihin Katin luota, mutta numeroita ei tuossa vaiheessa vie lä vaihdettu.
– Näimme seuraavalla viikolla bussissa ja jat koimme juttelua. Siitä se sitten lähti, Kati sanoo.
Puolitoista vuotta myöhemmin Kati muutti ta varansa Tuomaksen luo. Yhteinen arki sujui mu kavasti. Iltaisin he katsoivat läpi Tuomaksen laa jaa tv-sarjakokoelmaa ja kävivät yhdessä suoma laisten indie-artistien keikoilla.
Sitten syntyi Altti.
Perheen perustamisen myötä Kati alkoi haaveil la yhteisestä sukunimestä ja naimisiinmenosta.
Tuomas oli vasta saanut opintonsa valmiiksi ja Kati halusi jatkaa opiskeluja. Häiden järjestämi seen ei tuntunut löytyvän voimia eikä rahaa.
– Ajattelimme silloin, että menemme naimisiin, kun pystymme järjestää kunnon juhlat, Kati sanoo.
VUONNA 2007 Kati ja Tuomas opiskelivat viestin tää Porissa.
Eräänä maaliskuisena iltana Tuomaksen opis kelukaveri järjesti kotibileet.
MAALISKUUSSA Kati ja Tuomas lähtivät häämessuille kiertelemään. Sieltä löytyivät mieluisat sormukset ja oivallus, ettei kum pikaan oikeasti halunnut ”kunnon häitä”.
”
Olen kasvanut siihen, että kaste, rippi ja vihkiminen ovat perinteitä, joita viedään eteenpäin.
KATI HILTUNEN, KEVÄTMORSIAN
Kati Hiltunen ja Tuomas Laasanen odottavat tulevaisuudelta yhtä hyvää arkea kuin se on ollut tähänkin asti.
– Messuilla oli ilmapallo- ja jääesitteli jöitä sekä mahdollisuuksia muokata aina kin 100 eri asiaa sopiviksi omiin häihin. Kumpikaan meistä ei taida olla sellainen, Tuo mas sanoo.
Toukokuussa Kati kuuli Puotilan seurakunnan Tahdon-illassa Haagan Alppiruusupuistossa jär jestettävästä Hääyö-tapahtumasta. Hän sai Tuo maksen innostumaan asiasta.
– Kun ihmiset haluavat helpot häät, mennään usein maistraattiin. Minulle Hääyössä oli enem män juhlavuutta, ja oli ihanaa saada vihkitilai suus kirkollisella kaavalla, Kati sanoo.
– Vihkipappimme kertoi, että monet eivät ha lua sormusvaloja, mutta minusta oli kiva, että saimme ne mukaan kaavaan. Halusin, ettei vih kiminen ole vain oikeudellinen toimenpide vaan oikeasti juhlatilaisuus, Kati sanoo.
Katille kirkolliset perinteet ovat isoissa elämän muutoskohdissa tärkeitä, vaikkei kristillisyys ole elämää määrittävä tekijä.
– Olen kasvanut siihen, että kaste, rippi ja vih kiminen ovat perinteitä, joita viedään eteenpäin, Kati sanoo.
Altin syntyessä perheen yhteinen sukunimi tuntui Katista tärkeältä, mutta nyt hän ei enää halunnutkaan vaihtaa nimeään.
– Makustelin sitä pitkään, mutta olemme ol leet perhe jo niin kauan omilla nimillämme, ettei se enää tuntunut tarpeelliselta.
Tuomas ei missään vaiheessa ole pohtinut su kunimensä vaihtamista.
Sekä Kati että Tuomas ovat kasvaneet perin teisessä ydinperheessä. Vaikka naimisiinmeno ei ollut kummallekaan pakollinen etappi elämässä, se tuntui kummastakin merkitykselliseltä.
– Kai naimisiinmenolla haluaa osoittaa myös muille olevansa sitoutunut johonkuhun ihmi seen, Kati sanoo.
– Avioliitto on traditio, joka ei kuulu pelkäs tään suomalaiseen kulttuuriin. Kun kertoo ole vansa naimisissa, kaikkialla tiedetään suurin piir tein, mitä se tarkoittaa. Avioliitto on tietenkin myös taloudellinen sitoumus, Tuomas sanoo.
TULEVAISUUDEN HAAVEET liittyvät yhteiseen ar keen. Toiveissa on, että se sujuisi yhtä mukavas ti kuin tähän asti.
– Riitaa tulee aika vähän, koska olemme molemmat joustavia. Kumpikaan ei tykkää siivota, ja siitä saattaa tulla sanomista, Kati sanoo.
Tv-sarjojen katsominen on säilynyt yhteisenä harrastuksena. Haastatteluhetkellä meneillään oli Netflixin Better call Saul -sarja. Myös konser teissa käyminen on edelleen mukavaa.
– Kumpikin mummo asuu kaukana, ja vasta nyt Altti alkaa olla sen ikäinen, että pääsemme taas liikkumaan kahdestaan.
Naimisiinmeno ei ole tuonut Tuomaksen ja Katin arkeen muutoksia. Tuomaksen työpaikal la hänen henkilökohtainen elämänsä ja siviilisää tynsä herättävät kiinnostusta.
Tuomas työskentelee nykyään varhaiskasva tuksen opettajana päiväkodissa.
– Lapset kysyvät joskus, että olenko naimisis sa. Aiemmin kerroin, että olen kihloissa ja minul la on avopuoliso. Lapsille se oli kuin olisin puhu nut vierasta kieltä.
– Luulen, että nyt on helpompaa, koska voin kertoa, että minulla on vaimo, Tuomas sanoo.
Haagan seurakunnan Hääyö-tapahtuma järjestettiin kesäkuussa Haagan Alppiruusupuistossa. Kati Hiltunen ja Tuomas Laasanen olivat illan ensimmäinen hääpari. Kuvassa sulhasen äiti Helena Laasanen (vas.), morsiamen äiti Tellervo Hiltunen, Altti Laasanen, morsian Kati Hiltunen ja sulhanen Tuomas Laasanen.Työkaverit, ystävät ja pariskunta. Suhde eteni nopeasti kahden viikon aikana.
– Ei se ihan ollut rakkautta ensisilmäyksellä, mutta melkein, Valdemar Artte, 32, sanoo.
Valdemar ja Sinituuli Untamala, 28, tapasi vat toisensa vuonna 2016 Oulunkylän seurakun nan joulukonsertissa, jossa kumpikin työskente li vahtimestarina.
– Aloimme tapailla ja punnitsimme, haluam meko lähteä suhteeseen, koska Sinituuli oli Hel singissä vain muutaman viikon, Valdemar kertoo.
Sinituuli opiskeli kansainvälistä politiikkaa Skotlannissa. Valdemar opiskeli teologiaa Helsin gin yliopistossa.
– Sitten ajattelimme, että let’s go with the flow ja katsotaan, mitä tästä tulee, Sinituuli kertoo.
Tammikuussa Sinituuli palasi Skotlantiin jat kamaan opintojaan.
Avioliitto ja häät merkitsevät minulle sitä, että saamme juhlia läheistemme kanssa sitä, että olemme löytäneet toisemme.
SINITUULI UNTAMALA, SYYSMORSIAN
Pari puhui Facetimessa päivittäin.
– Meillä oli aika syvällisiä keskusteluja. Jos oli simme olleet samassa paikassa, olisimme eh kä tehneet enemmän asioita, mutta kun oli vain etäyhteys, tuli juteltua kaikesta, Sinituuli sanoo.
Ennen koronaa ja Brexitiä matkustaminen Skotlantiin oli vielä kohtalaisen edullista ja help poa. Valdemar kävi Sinituulin luona pari kertaa lukukaudessa. Sinituuli kävi Suomessa jouluisin ja kesällä.
– Alussa oli vaikeita tilanteita, kun sinä lähdit tai minä lähdin. Kyllä siinä tuli mietittyä, onko tä mä kaiken arvoista, Valdemar sanoo.
– Aiemmin lentokentällä oli ollut aina hyvä fii lis. Sitten niistä tuli jäähyväisten jättöpaikkoja, ja tuntui aina, että halusin vain nopeasti pois sieltä, Sinituuli sanoo.
NAIMISIINMENOSTA PARI oli puhunut jo oikeas taan siitä asti, kun Sinituuli muutti Skotlannista takaisin Suomeen.
Valdemar kosi Sinituulia ruskaretkellä Lapissa 17.9.2021. Tasan vuotta myöhemmin he menivät naimisiin Töölön kirkossa.
Kirkkoon kokoontui noin 80 läheisintä suku laista ja ystävää. Parin vihki Sinituulin lapsuu denperheen ystävä Riitta-Leena Sihvola
Vieraita oli tullut paikalle myös ulkomailta ja niinpä pappi piti osan vihkipuheesta englanniksi, osan suomeksi.
Vihkiparille sydämen asioita ovat kaikkien ih misten tasa-arvoinen kohtelu, oikeudenmukai
suus ja lähimmäisenrakkaus. Parin yhteiset arvot kuuluivat vihkipuheessa, jossa pappi luki raama tuntekstin Kirjeestä kolossalaisille. Siinä kehote taan anteeksiantoon, keskinäiseen ymmärryk seen ja rakkauteen.
Vihkitilaisuuden jälkeen hääseurue siirtyi Apollonkadun pysäkille, josta tilausraitiovaunu vei heidät juhlapaikalle Uunisaareen.
VAIKKA SINITUULI ja Valdemar ovat kumpikin ai na ajatelleet menevänsä naimisiin, itseisarvo se ei ole kummallekaan.
– Olen aina ajatellut, että olisi kiva mennä nai misiin, mutta tiedostan, että hyvää elämää voi elää myös ilman parisuhdetta, Sinituuli sanoo.
– Ihmiset voivat rakastaa samalla lailla, vaik keivät olisi naimisissa. Esimerkiksi yhteinen lap si on paljon suurempi sitoumus kuin avioliitto, Valdemar sanoo.
– Joillekuille avioliitto on menettänyt mer kityksensä ehkä siksi, että ihmiset eroavat niin paljon, mutta itse olen ajatellut, että kun löy dän oikean ihmisen, haluan naimisiin, Valdemar sanoo.
Myös hääjuhlan järjestäminen tuntui molem mista merkitykselliseltä.
– Avioliitto ja häät merkitsevät minulle sitä, et tä saamme juhlia läheistemme kanssa sitä, että olemme löytäneet toisemme, Sinituuli sanoo.
– Häät ovat hauska perhejuhla, jossa kohtaa vat sellaisetkin ihmiset, jotka eivät välttämättä muuten olisi kohdanneet, Valdemar sanoo.
PARILLE OLI TÄRKEÄÄ huolehtia hääbudjetis ta itse.
– Se, että halusimme maksaa kaiken it se, alleviivaa, että tilaisuus oli meidän nä köisemme, Valdemar sanoo.
Valdemar Artte ja Sinituuli Untamala menivät naimisiin tasan vuosi kihlauksen jälkeen.– Se myös kuvastaa meitä ihmisinä. Olemme siinä mielessä realistisia, että olemme säästäneet juhlaan emmekä lai noittaneet sitä hirveillä summilla, Valdemar sanoo.
HÄIDEN JÄLKEEN NUORIPARI lähti häämatkal le Floridaan, jossa Sinituuli asui lapsena isänsä työn vuoksi.
– Siellä on aktiivinen suomalaisyhteisö, ja van hempieni kautta tiesin, että siellä asuu edelleen samoja ihmisiä kuin silloin, Sinituuli sanoo.
Tulevaisuuden haaveissa on elää yhdessä hy vää arkea.
– Katsomme vuosi kerrallaan. Nautimme nyt työssäkäyvien ihmisten elämästä. Me emme haa veile lottovoitosta emmekä maailmanympärimat kasta, vaan tavallinen arki on kivaa, Sinituuli sa noo.
Syksyllä perhe saattaa kasvaa koiranpennul la. Koiran hankkimista Sinituuli ja Valdemar ovat suunnitelleet jo pitkään.
– Meillä oli hamsteri, jolla harjoittelimme lem mikin omistamista, Sinituuli kertoo.
Yhteistuumin on päätetty, että uusi tulokas on uros ja mäyräkoira. Nimikin on jo sovittuna.
– Siitä tulee Risto. Se on sopiva ja ytimekäs ni mi koiralle, Sinituuli sanoo. ■
Merkitystä ja sisältöä tuottava instituutio Vaikka vuosi vuodelta yhä harvempi astelee avioon, avioliittoinstituutio ei ole tuhon partaalla.
– Avioliiton katoamista on povattu ja pelätty jo yli sadan vuoden ajan, sanoo Itä-Suomen yliopiston so siologian apulaisprofessori Anna-Maija Castrén
Hän on tutkinut avioitumista ja häitä sekä perhe- ja sukulaisuussuhteita Suomessa.
Vielä 1960-luvulle saakka avioituminen kuului ih misen elämänkaareen yhtä kiinteästi kuin työnteko ja oman elannon hankkiminen. Muita kunniallisia vaihto ehtoja parisuhteelle ei ollut.
Vanhoillisia uskonnollisia yhteisöjä lukuun otta matta ei suomalaisessa yhteiskunnassa naimisiinme novelvoitetta enää ole.
– Nykyään avioituminen on haluttu ja valittu teko. Avioliitto on instituutio, joka tuottaa elämään merki tystä ja sisältöä, Castrén sanoo.
Monilla naimisiin menevillä on takana useita ihmis suhteita, joissa on myös saatettu asua yhdessä.
– Avioliitolla osoitetaan muille sitoutumista. Se on tapa näyttää, että juuri tämä suhde on erityinen, AnnaMaija Castrén sanoo.
Erilaisia parisuhde- ja perhemuotoja löytyy yhteis kunnasta paljon. Avioliitolle on siis vaihtoehtoja.
Avioitumisiässä olevat kolmekymppiset ovat elä neet hyvin monenlaisissa perheissä, kuten yksinhuol tajaperheissä tai kahden äidin perheissä, ja heidän perhekäsityksensä voi olla hyvin erilainen kuin aiem milla sukupolvilla.
– Avioliitto ei ole heille välttämättä olennainen asia perheen perustamisessa.
Vallalla on myös romanttisen rakkauden ideaali. Pari suhteelle asetetaan kovia odotuksia. Suhteelta odote taan intohimoista rakkautta, jossa puoliso on paras ys tävä, joka ei petä koskaan.
– Avioliitto nähdään siinä rinnalla helposti vain muodollisuutena. Se voi näyttäytyä jopa romanttisen rakkauden irvikuvana, Anna-Maija Castrén sanoo.
– Monet vieroksuvat myös hössötystä ja kulutus keskeisyyttä, joka häihin usein liitetään.
Tutkimusta siitä, onko avioliitto yhtä suosittua sa maa sukupuolta olevien suhteissa kuin heterosuhteis sa, ei toistaiseksi ole.
Sen sijaan tutkimukset osoittavat, että koulutusta so on yhteydessä avioitusmisintoon.
– On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, tuleeko avioliitosta tulevaisuudessa etenkin hyväosaisten ja korkeasti koulutettujen tapa järjestää ihmissuhteensa.
Sinituuli Untamalan ja Valdemar Artten suhde alkoi etäsuhteena, mutta pari ryhtyi suunnittelemaan naimisiinmenoa hyvin nopeasti.
Ulkopuolisuuden tunne ja auktoriteettikammo ovat seuranneet Kai Sadinmaata lapsuudesta saakka. Niiden vuoksi sopeutuminen kirkolliseen vallankäyttöön on ollut hänelle hankalaa.
TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALAMiltä näyttää kapinallinen? Täs sä teille olisi lähemmäs kuusikymppinen mies, joka talsii porvarillisuutta ja perinteitä huokuvassa Munkkiniemessä pukeutuneena pappalippik seen ja anoppinsa vanhaan punaiseen sadetak kiin.
Mies on Kai Sadinmaa, joka edesottamuksil laan on hämmentänyt ja suututtanut kirkkokan saa parinkymmenen vuoden ajan. Viime vuonna seurattiin tapahtumaketjua, joka päättyi siihen, että Sadinmaa riisuutui Helsingin tuomiokapitu lin eteisessä alushoususilleen. Hän viikkasi pa pin kaftaanin reppuunsa, laittoi liperit ystävänsä Lassi Alhorinteen Bobik koiran kaulaan ja pu keutui sitten siviilivaatteisiinsa.
Sadinmaa oli juuri saanut kuulla, että Hel singin tuomiokapituli oli vienyt häneltä pappisoikeudet, koska hänen katsottiin toimineen kir kon tunnustuksen ja pappislupauksen vastaises ti. Hän oli muun muassa kehottanut ihmisiä ja kamaan ehtoollista toisilleen ilman pappeja sekä hylkäämään piispat hengellisinä paimeninaan.
Sadinmaan mielestä todellinen syy päätök seen oli piispa Teemu Laajasalon loukkaantu nut ego, jota hänen toimintansa haastoi liikaa.
Jo aiemmin Sadinmaa oli pidätetty virasta puoleksi vuodeksi ja hänelle oli annettu mahdol lisuus perua lausuntonsa. Sitä hän ei tehnyt.
– Ymmärrän, että tuomiokapituli oli siinä puun ja kuoren välissä. Itse koin, että minua nöy ryytettiin ja yritettiin laittaa polvilleni. Siihen en suostunut.
– Vein protestini loppuun saakka, koska halu sin paljastaa, millainen valtajärjestelmä kirkko on ja miten se toimii. Se suojelee itseään ja johta jiaan ja uhraa muut.
NYT KAI SADINMAA arvioi, että se, mitä tapahtui, oli loppujen lopuksi väistämätöntä ja kohtalon omaista.
– Olihan se ristiriitaista: halusin olla pappi ja samaan aikaan halusin, että minut erotettaisiin.
Pappeus oli pitkään ollut minulle sekä siunaus että suuri taakka. En ole koskaan osannut levätä siinä enkä ajatellut olevani eläkevirassa.
Sadinmaa sanoo, että hänessä ovat alusta as ti kamppailleet keskenään taiteilijuus ja pappeus. Taiteilija on hänen mukaansa profeetta, jonka on pyrittävä annettujen totuuksien murtamiseen. Sen yhteensovittaminen pappeuden kanssa alkoi tuntua yhä mahdottomammalta.
– Jossain vaiheessa ajattelin idealistisesti, että papin pitäisi olla se profeetta. Mutta eihän se to dellisuudessa mene niin. Ei sellaista voi tehdä, jos on kirkon kaltaisen instituution palveluksessa.
Jo ennen Teemu Laajasalon piispakautta Sa dinmaa tunnettiin kirkon kriitikkona ja vastaran nankiiskenä, joka toi näkemyksiään esiin usein performanssin keinoin. Hän on esimerkiksi is tunut jalkapuussa tuomiokapitulin edessä ja tei pannut Helsingin tuomiokirkon oveen teesinsä kirkon uudistamiseksi.
Auktoriteettien kanssa Sadinmaa kertoo ol leensa napit vastakkain oikeastaan aina – niin kä vi jo hänen ensimmäisessä pätkätyöpaikassaan pappina. Hän epäilee auktoriteettikammon juon tavan juurensa lapsuudenperheestä, jota hallitsi autoritaarinen ja äkkipikainen poliisi isä.
Kai Sadinmaa, 58, on Helsingissä asuva kirjailija ja teologian maisteri. Hänet vihittiin evankelis-luterilaisen kirkon papiksi pyhäinpäivänä 1994. Pappisoikeutensa hän menetti elokuussa 2021.
Sadinmaan tuore kirja Tinkimätön kuolemaan saakka (Bazar) punoo toisiinsa Sadinmaan oman ja aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen elämäntarinan.
On aika sijoiltaan. Miksi synnyinkään sitä raiteilleen taas vääntämään? (William Shakespeare: Hamlet)
– Koulussa menin haastamaan kiusaajia ja saa toin saada turpaankin. Yläasteen alussa jouduin sitten kaveriporukan hylkäämäksi. Se oli tosi traumaattinen juttu, jonka jälkeen minun on ol lut vaikea luottaa siihen, että voin olla jonkin yh teisön jäsen. Kyllä se on näkynyt suhteessa kirk koonkin.
– Nuorena pelastukseni oli jalkapallo. Kentällä olin aivan pelkäämätön ja joukkueen keskushah mo, kapteeni ja kaikkea.
ON PAKKO KYSYÄ, miten Kai Sadinmaasta tuli pappi. Senkin tarinan voi aloittaa monesta koh taa, vaikka jo lapsuudesta. Viisilapsisen tornio laisperheen kuopus kuvailee itseään perhejee sukseksi, joka piti huolta alkoholistiäidistä ja yrit ti suojella perheen tavaroita varastelevalta iso veljeltä.
Lapsuudestaan asti Sadinmaa on kantanut hä peää, jonka käsittelemiseen on tarvinnut aikuise na terapiaa.
– Olen jäljittänyt häpeäntunteeni varhaislap suuteen, äitiin ja siihen katseeseen, jota en eh kä häneltä saanut. Äiti oli traumatisoitunut oman sukutaustansa vuoksi: hän oli avioton lapsi, mikä oli perheessä tabu. Tunsin ja koin äidin häpeän ja ulkopuolisuuden.
– Äiti oli hyvin tarvitseva ihminen. Hän kyllä puhui paljon rakkaudesta, mutta en tuntenut saa vani sitä häneltä. Ennemminkin kyse oli siitä, että hän tarvitsi rakkautta, imi sitä. Tällaisia varhaisen vuorovaikutussuhteen häiriöitä on hirveän vaikea
”
Pappeus oli pitkään ollut minulle sekä siunaus että taakka.
korjata, vaikka kuinka kävisi terapiassa. Sitä on jollain tavoin haavoittunut koko elämänsä.
Parikymppisenä Sadinmaa oli jättänyt armei jan kesken ja suoritti siviilipalvelusta. Elämä tun tui raskaalta, hän oli ahdistunut ja itsemurhakin pyöri mielessä.
Hänellä oli aikoinaan koulusta saatu pieni Uusi testamentti, ja sitä hän alkoi lukea, vaikka epäi leekin nyt, ettei hän siitä paljoa ymmärtänyt. Hän alkoi myös käydä helluntaiseurakunnan ti laisuuksissa erään sivarikaverinsa kanssa.
– Eräänä päivänä istuin Torniossa puistos sa. Yhtäkkiä kaikki alkoi säteillä. Katsoin jota kin puuta ja se hehkui. Tajusin, ettei se ollut mi
kään satunnainen puu vaan yksilö täynnä mer kitystä. Tämä sama tunne levisi kaikkeen ja kaikkiin. Ahdistukseni ja pelkoni poistuivat. Nu kuin hyvin varmaan ensimmäistä kertaa elämäs säni.
Mystinen kokemus ei ollut mikään hetkellinen väläys, vaan Sadinmaa arvioi sen kestäneen viik koja. Tuon ajan hän tunsi olevansa täydellisessä sopusoinnussa kaiken kanssa.
– Minulle tuo kokemus osoitti, että tämän to dellisuuden perimmäinen ja kantava voima on rakkaus. Se oli pelastukseni, uskon kivijalka, joka elää minussa edelleen. Se on se palo, joka on vie nyt minua myös taistelupositioon. Koen, että mi
nua on kannettu tähän päivään saakka. Kyllä täs sä selvitään.
– Enää minun ei olisi mitenkään mahdollis ta olla ateisti. Koin, että verho tämän maailman ja transsendenssin välillä murtui ja pääsin näke mään toiselle puolelle.
Kokemuksensa jälkeen Sadinmaa halusi ym märtää, mistä kristinuskosta on kyse. Hän pyr ki opiskelemaan teologiaa. Pari vuotta opintojen aloittamisen jälkeen hän liittyi takaisin luterilai seen kirkkoon, josta oli eronnut 18-vuotiaana.
– En muista, että olisin silloin liiemmin suun nitellut papiksi ryhtymistä. Minä vain ajauduin siihen.
VIIME SYKSYNÄ Kai Sadinmaan elämä muuttui pappeuden menettämisen myötä muutenkin. Hän oli perheineen asunut pitkään Kalliossa kir kon naapurissa ja lähellä seurakuntayhtymän vi rastoa. Kun kotiovesta lähti, törmäsi lähes aina kirkon porukoihin. Sitä hän ei enää jaksanut. Per he muutti Munkkiniemeen. Kirkostakin Sadinmaa erosi muutaman kuukauden miettimisen jälkeen.
Kuluneen vuoden aikana Sadinmaa on kul jeskellut pohjoisen metsissä, lukenut uudelleen Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljeksiä ja ennen kaikkea kirjoittanut. Hänen neljäs kirjan sa Tinkimätön kuolemaan saakka on juuri ilmes tynyt. Alun perin sen piti olla kirja aseistakiel täytyjä Arndt Pekurisesta, jonka elämäntari naa Sadinmaa alkoi selvitellä työskennellessään hautausmaapappina Malmilla.
Myös Arndt Pekurisen tarinassa on monia käänteitä. Vuonna 1924 hän kieltäytyi menemäs tä kutsuntoihin eettisen vakaumuksensa vuoksi ja alkoi aktiivisesti ajaa rauhan asiaa. Sen jälkeen seurasivat vankeustuomio, nälkälakko ja joutu minen Lapuan liikkeen muiluttamaksi. Pekurisen tapaus herätti kansainvälistä huomiota, ja muun muassa Albert Einstein allekirjoitti vetoomuk sen hänen puolestaan. Pitkälti Pekurisen ansiona pidetään Suomen ensimmäisen siviilipalveluslain säätämistä vuonna 1931.
Talvisodan alkaessa Pekurinen joutui vanki laan, kunnes hänet parin vuoden kuluttua velvoi tettiin rintamalle. Kun Pekurinen kieltäytyi, hä net määrättiin teloitettavaksi. Hänen kohtalonsa oli poikkeuksellinen, sillä normaalisti aseistakiel täytyjät pantiin vankilaan tai huoltotehtäviin.
– Samastun Pekuriseen. Koen hänet sielunvel jeksi ja peiliksi, vaikka tietenkään teloittamista ja pappeudesta erottamista ei voi verrata toisiinsa, Sadinmaa sanoo.
– Voi sanoa, että Pekurinen oli marttyyri, sa nan alkuperäisessä merkityksessä. Marttyyri han tarkoittaa todistajaa. Pekurinen todisti siitä maailmasta, jossa ei tarvita aseita. Hän oli harras kristitty, jolle usko antoi rohkeutta toimia.
Vaikka Sadinmaa kulki kirjaa tehdessään Pe kurisen jäljillä Helsingissä, Pohjanmaalla ja Kai nuussa itärajan tuntumassa, hän joutui kirjoitus työnsä edetessä huomaamaan, että kirja kertoo enemmän hänestä itsestään. Ei pelkästään pää tymisestä kirkon ulkopuolelle vaan myös hänen lapsuudestaan, suvustaan ja avioliitostaankin.
– Entä jos tämä ei ole kauno- vaan kaunakirjal lisuutta? Onhan tässä kostamisen meininki. Lyön tosi lujaa joitakin tyyppejä, ihan nimeltä maini ten. Ehkä sitä hiukan tasapainottaa se, että olen tiukka myös itseäni kohtaan ja paljastan hyvin henkilökohtaisiakin juttuja. ■
Tiivis yhdessäolo ikätovereiden kanssa lähentää suhteita rippikoulussa. Osa nuorista kiinnostuu kristinuskosta, joku noituudesta.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN”
Oli nastaa. Sain ski disti uuden näkökul man kristinuskoon ja tälleen, mutta hel vetti ahdistaa.”
Näin 15-vuotias poika vastasi Kirkko ja kaupungin rippikoulukyselyyn, johon osallistui lähes kaksisataa eri-ikäistä lukijaa. Tämä artikkeli keskittyy nuorten ko kemuksiin.
”En olisi odottanut, että nautin niin paljon. Viimeisenä iltana jopa itkin.” Tyttö, 15
”Ylitti kaikki odotukset.” Tyttö, 15
”Kokemus tuotti rohkeutta ysi luokkaan.” Poika, 14
”Se oli kasvattavaa ja tosi haus kaa, vaikka siellä olikin joitain stres saavia kokemuksia.” Tyttö, 15
”Pääsin kokemaan teinin elä mää.” Tyttö, 16
”En olisi halunnut lähteä rip pikoulusta pois vaan olla lisää. Se merkitsi turvapaikkaa, jossa oli mu kava olla.” Tyttö, 15
”Kokemus oli unohtumaton ja ai nutlaatuinen. Se merkitsi minulle henkistä ja fyysistä kasvua.” Muun sukupuolinen, 16
Kehut ovat linjassa vuosittain uusittavan valtakunnallisen rippi koulukyselyn hyvien tulosten kans sa. Viime vuonna nuoret antoivat rippikoululle kiitettävän arvosanan: siellä sai olla oma itsensä, nuoret kokivat tulleensa kuulluiksi ja ripari tuntui turvalliselta ja hauskalta.
HELSINKILÄINEN Helmiina Sippola, 15, lähti rippikouluun epäilevin mie lin. Perillä odotti oli körttien draa maripari Aholansaaressa, Kuopios sa. Körttiläisyys eli herännäisyys on evankelis-luterilaisen kirkon herä tysliike.
Sippola kertoi Kirkko ja kaupun gin riparikyselyssä havainneensa leirillä, että ”kristinuskon ei tarvi ol la niin kamalaa ja pakottavaa kuin etukäteen ajattelin”.
– Tuli positiivisena yllätyksenä, miten liberaalia körttiläisyys on esi merkiksi sukupuolen suhteen. Meil le sanottiin, että jos olet queer-ihmi nen, niin Jumala ei tuomitse sinua millään tavalla.
Leirin aluksi nuorilta kysyttiin, millä nimellä he haluavat tulla kut sutuiksi. Jos esimerkiksi tytöksi määritelty transnuori tahtoi käyttää pojan nimeä, se oli ok.
Sippola valitsi Aholansaaren ripa rin, koska tuttavat suosittelivat sitä, ja hän oli käynyt äitinsä kanssa kört tien Herättäjäjuhlilla.
– En tuntenut valmiiksi ketään, mutta kaikki olivat leirillä kaikkien kavereita.
Leirillä oli paljon körttitaustaisia nuoria, mutta myös herätysliikkeen
ulkopuolelta tulleita. Sippola suo sittelee Aholansaaren rippileiriä ke nelle vain. Hän sai siellä lisää tietoa sekä körttiläisyydestä että kristinus kosta yleisemmin.
– Jäi mieleen, kun pappi opet ti, että Jumalan armoa riittää kaikil le. Ymmärsin, että ahdistava helvet ti on vähän sellainen keksitty juttu. Että ei kukaan sinne lopulta joudu.
”Sippolan leiri majoittui metsämö keissä. Wc- ja pesutilat olivat eri ra kennuksessa, ja niissä oli ”jännä ha ju”. Hän vertaa kokemusta partio leireihin.
– Vanhemmat laittavat lapsen sa partioleirille, kun haluavat heis tä hetkeksi eroon. Moni on siellä vähän pakosta. Riparilla oli parem mat olosuhteet, ja tyypit selkeäs ti tykkäsivät olla siellä. Tunnelma oli eri.
HELMIINA SIPPOLASippola menee vielä jatkoleiril le Aholansaareen ja haluaa isoseksi. Hän on saanut leirin jälkeen uusia
Helmiina Sippola kävi körttiriparin, jolta ei tuntenut etukäteen ketään.Ymmärsin, että helvetti on vähän sellainen keksitty juttu.
kavereita körttinuorten WhatsAppryhmästä.
– Kristinusko merkitsee minulle yhteisöllisyyttä.
NUORET KERTOIVAT Kirkko ja kau pungin riparikyselyssä yhä uudel leen, että olivat saaneet leiriltä uu sia ystäviä tai suhde vanhoihin oli syventynyt. Jotkut raportoivat kum mastakin muutoksesta.
”Tutustuin moniin ihmisiin, jot ka ovat nykyään minulle tärkeitä ys täviä.” Muunsukupuolinen, 15 ”Vanhojen kaverien kanssa välit vahvistuivat, ja meillä oli hauskaa, vaikka en juuri saanut uusia kave reita.” Tyttö, 16 Yksin jäämisestä kerrottiin vä hemmän.
”Minulla ei oikeastaan ollut lei rillä kavereita, joiden kanssa ol la. Kaikki olivat omien kavereiden sa seurassa. En saanut leiriltä uusia ystäviä tai tuttuja.” Tyttö, 17 Moni oppi lisää kristinuskosta. Suh de siihen muuttui – tavalla tai toisella.
”Ajatukseni kristinuskosta kään tyi 180 astetta, mikä tuotti mielen kiintoa kristinuskoon.” Poika, 14
”Alkoi herätä kysymyksiä siitä, mikä on oikein ja väärin ja mikä tot ta tai tarua.” Tyttö, 15
”Rippikoulu sai minut enem män uskovaiseksi, ja oloni elämän ja kuoleman suhteen rauhoittui.” Poika, 15
”Ajatukseni Jumalasta pysyivät sa moina, mutta opin paljon uutta kris tinuskosta ja opin arvostamaan sitä enemmän.” Muunsukupuolinen, 15
”Vahvisti uskoani.” Tyttö, 16
”Se opetti minulle, että omaa us koa voi toteuttaa monilla eri ta voilla. Jumala on kaikkialla, ei pel kästään jumalanpalveluksissa ja rukouksissa.” Nainen, 18
”Nyt tiedän, etten halua kuulua kirkkoon.” Tyttö, 15
”Ajauduin ajattelukierteeseen, tutkin asioita ja totesin, ettei tämä ole minulle. Nyt olen polviani myö ten skandinaavisessa mytologiassa ja noituudessa. Hups.” Tyttö, 17
Vain harva sanoi, ettei rippikoulu ollut vaikuttanut heidän uskonnolli seen ajatteluunsa mitenkään.
ESPOOLAINEN Max Mäkelä, 15, sa noi viime kesänä papin edessä ”tah don” morsiamelle, jonka oli tavan nut pari päivää aiemmin.
Kyseessä olivat leirihäät, jotka pi dettiin Helsingin Pitäjänmäen seu rakunnan rippileirillä Sipoon Sopu
kassa. Mäkelä päätyi sinne helsinki läisten kavereidensa perässä. Rippi koulua ei ole pakko käydä omassa seurakunnassa, jos muualla on tilaa.
– Minulta ei kysytty, haluanko sulhaseksi, mutta oli hauskaa heit täytyä siihen rooliin. Pidimme pe rinteiset häät, joissa tehtiin kaikkea, mitä häihin kuuluu.
Häävieraat oli jaettu teemaper heisiin, joilla oli eri kansalaisuuksia ja tapoja. Mäkelä muistelee, että su kupuolten ja seksuaalisten suuntau tumisten moninaisuudesta ei ollut puhetta.
Uskonnonopetus tuntui Mäkeläs tä koulutuntien kertaamiselta, mut ta hauskemmalta. Mäkelä kehuu pappia, joka ”pystyi sopeutumaan nuorisoon”.
– Rippileiri oli minulle eniten ka verien kanssa yhdessäoloon liittyvä kokemus. Tunsin 60–70 prosenttia leiriläisistä valmiiksi ja sain uusiakin kavereita.
– Leirin loppupäässä kaikki alkoi vat puhua toisilleen avoimesti ja il man arkailua. Jos leiri olisi ollut kak si päivää pidempi, se olisi ollut vie lä parempi.
Mäkelä on tavannut muutamaa leiriläistä ja isosta myös konfirmaati on jälkeen. Hänen kaulassaan on ho peinen rippiristi, ja oman huoneen seinällä on kuva leiriporukasta.
– Toivoin rippilahjaksi rahaa mo poa varten ja sain sitä riittävästi. Olen hankkimassa Detsiä. ■
Päivärippikoulut ovat lähtökohtaisesti ilmaisia, mutta ruokailuista ja retkistä voidaan periä pieni maksu. Viikon rippi leiri maksaa Helsingissä 140 euroa, Van taalla 160 euroa, Kauniaisissa 170 euroa ja Espoossa 180 euroa. Leirimaksuun voi hakea tarvittaessa avustusta seura kunnalta.
Hintavampia erityisrippikoulujakin järjestetään. Esimerkiksi Malmin seu rakunta tarjoaa ensi vuonna laskettelu rippileirin 200 eurolla, purjehdusriparin 250 eurolla ja vaellusriparin 250 eurol la. Niihin voi hakea myös muiden seu rakuntien alueelta, jos tilaa riittää.
Lisäksi on ripareita, joihin voi men nä esimerkiksi urheiluseuran tai kris tillisen järjestön kautta. Tällainen on esimerkiksi körttien rippikoulu Aho lansaaressa. Se maksaa ensi kesänä 440 euroa.
Max Mäkelä sai rippilahjaksi moporahat ja ristikaulakorun.”
Pidimme perinteiset häät, joissa tehtiin kaikkea, mitä häihin kuuluu.
MAX MÄKELÄ
ITSELLINEN ÄITIYS on lisään tymässä. Kiitos Marialle, et tä hän kertoi omasta vanhem muudestaan (K&k 22.9. ja kirk kojakaupunki.fi). Jutussa korostui (ehkä toimituksellisten valintojen vuoksi) häpeän teema. Häpeä omas ta perhemuodosta ei kuitenkaan lei maa kaikkien itsellisten vanhemmuutta.
Monet meistä itsellisistä äideis tä ovat toki päätyneet yrittämään lasta yksin, koska kumppania ei ole löytynyt, tai kumppani ei ole halunnut lapsia, mutta se ei ole kaikille häpeän aihe.
Me olemme usein ylpeitä ja iloisia siitä, että olemme teh neet vastuullisen valinnan, em mekä esimerkiksi vastentahtoi sesta miehestä isää. Monelle it
selliselle äidille oma perhemuoto on myös ollut alusta pitäen ensisi jainen ja hyvä tapa saada lapsia, ei kä siihen liity kriisiä.
Kaikista tunteista on hyvä saada puhua, myös häpeästä. Parisuhde paineet ovat kovat ja, kuten ju tussakin todetaan, kahden he terovanhemman lapsiperhet tä pidetään edelleen yhteis kunnassamme ensisijaisena perhemuotona.
Muistetaan kuitenkin, etteivät itsellisyys tai yk sinhuoltajuus yleensä kään ole mikään häpeän syy, eikä meitä kaikkia hävetä tippaakaan. Toi von, ettei meitä nähtäisi yhteiskunnassa epäonnis tumisen ja häpeän kautta. Itsellisten perheissä voi daan hyvin!
Itsellinen äiti Helsinki Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä lapsen yksi tyisyyden suojelemiseksi.
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
My Fair Lady -musikaali Tallinnassa 26.-27.10. • alk. 145,-
La Traviata -ooppera Tallinnassa 13.-14.11. • alk. 185,-
Lännen tyttö -ooppera, solistina José Cura Tallinnassa 18.-19.11. • alk. 185,-
Pähkinänsärkijä-baletti Tallinnassa 19.-20.11. / 10.-11.12. • alk. 190,-
Virkistysviikonloppu Pärnussa 3.-6.11. / 1.-4.12. • alk. 320,-
alk. 359,-
elegantissa Wienissä
alk. 1.445,-
vuosi Salzburgissa
alk. 1.495,-
SEURAKUNTAVAALIT LÄHESTYVÄT. Niissä on jo vuosia käytetty samo ja vaikuttamismenetelmiä kuin isom missakin vaaleissa. Myös vaalikone on käytössä. Aktiivisena seniorina seuraan somekanavia, ja siksi Tapio Luoma-ahon mielipidekirjoitus vaa likoneista Helsingin Sanomissa 28.9. innosti minut kommentoimaan.
Someosaajat, aktiiviset it-osaa jat ja nuorempi polvi käyttävät suju vasti tietokoneita ja älylaitteita. Se on ihan hienoa, onhan tämä vies tintä tullut jäädäkseen. Mutta sa malla ei ehkä ole huomattu some maailman sivuvaikutuksia. Näistä kirjoittaja mainitsee ansiokkaasti seuraavat: vaalikoneen logiikka, ky symysten laatijat, äänestäjien etukä teinen profilointi, kysymykseen liit tyvän ajattelun vahvistaminen tai jopa huomiotta jättäminen.
Siellä sitten äänestäjä tuijottaa ruutua ja uskoo, että tulokset ovat jostain suuremmasta kuin lihalliset ihmisolennot.
Tavoitteena on ilmeisesti auttaa äänestäjiä valinnoissa, mutta näin saatetaan päätyä röyhkeään vallan käyttöön.
Ja entä ne äänestäjät, ”mum mot ja vaarit”, jotka somevammai sina äänestävät muiden ohjaami na. Mikä heitä auttaa mahdollisim man objektiiviseen valintaan? Ehkä edelleen on parasta tutustua eh dokkaisiin suoraan kauppareissuil la, seurakunnan messuissa ja muis sa tilaisuuksissa.
Helena Lauriala terveydenhuollon maisteri, HelsinkiEEVA VALLISAARI epäilee vastauk sessaan kirjoitukseeni, että kirkko herran kansanvaali ei anna mah dollisuutta tarvittavan osaamisen kartoittamiseen (K&k 22.9.). Tähän totean, että kansanvaalissa seura kunta ei valitse kaikista hakeneista ehdokkaista suoraan, vaan tuomio kapituli asettaa ehdolle kolme mie lestään pätevintä hakijaa. Vaarana ei siis ole se, että vaali toimitettai siin huutoäänestyksellä tai pelkän lauluäänen perusteella.
Mikäli tuomiokapitulin valin taprosessi katsotaan liian kevyek si, niin oikea tapa hoitaa asia kun toon on kehittää sen valintaproses sia vaativammaksi esimerkiksi psy
kologisin testein. En myöskään ole lainkaan vakuuttunut siitä, että kai kista seurakuntaneuvostoista löy tyy niin pätevää henkilöstö- ja ta lousosaamista, että sudenkuopat sillä vältetään.
Piispa Teemu Laajasalo otti Ko timaa-lehden kolumnissa 23.2.2019 kantaa asiaan näin: ”Välillinen vaa li on varmasti joskus perusteltu, mutta sen pitää olla aidosti toissi jainen vaihtoehto”. Tämä toive ei toteudu nykykäytännössä alkuun kaan, ja seurakuntalaisten on syy tä olla tarkkana siitä, mitä oma eh dokas vaalitapakysymyksestä ajat telee.
Jukka TuominenNÄHDÄKSENI KIRKON EI kuulu ol la mitenkään mukana politiikassa tai valitsemassa puolia. Olen seura kunnan jäsen ja kristitty saadakseni vastauksia elämän suuriin kysymyk siin – hengellisistä syistä. En hae kirkosta yhteiskunnallista suunnan näyttäjää. En halua kirkkoni ja seu rakuntani olevan yhteiskunnallinen vaikuttaja tai hetkellisten trendien vietävissä.
Moni kääntyy etsimään hengelli siä vastauksia muualta, jos kirkko ei tarjoa sitä, mitä he etsivät.
Kirkon täytyy muuttua ajan kans sa. Näin on aina ollut. Nykyisin kui tenkin tuntuu siltä, että muutos ta pahtuu muiden kuin kirkon eh doilla. Minulle hengellisyys on in spiraation lähde ja suunnanantaja elämässä. Näin isot asiat eivät voi ol la hetkellisten virtojen vietävissä.
Kahden regimentin opin sivuut taminen tekee kirkosta vain yhden maallisiin asioihin kantaa ottavista järjestöistä muiden joukossa. Kristil linen usko ja oppi on ajatonta, ja il moitus kertakaikkisesti annettu. Yh teiskunnalliset ideologiat sen sijaan vaihtelevat aikojen saatossa.
Martti Paldanius oikeustieteen ylioppilas, EspooKIRKKO JA KAUPUNGIN verkkosi vuilla julkaistaan mielipiteitä, pää kirjoituksia ja kolumneja. Verkossa voi myös jättää oman mielipiteensä. Kirjoittajan nimi ja osoite ovat aina välttämättömiä tietoja. Käy katso massa osoitteessa www.kirkkojakau punki.fi/puheenvuorot
Tuloksellista ja luotettavaa kiinteistönvälitystä
Palvelemme pääkaupunkiseudulla vuosien kokemuksella ja olemme aina tavoitettavissa. Asiakastyytyväisyys on työmme tärkein tavoite.
Myyntineuvottelija, KiLAT 044 337 7758 joona.teperi@remax.fi
Tuomo Ikäläinen LKV, LVV, KTM 045 152 5325 tuomo.ikalainen@remax.fi
Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV Mannerheimintie 44, 00920 Helsinki 050 5597321
Ikkunanpesut ja siivoukset sekä muut kodin työt. Ammattitaidolla. p. 046 891 3935.
Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.comOstetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym.
Asianajoa
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
pe 7.10. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. su 9.10. klo 10 kirkkopyhä Myyr mäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8, Vantaa.
klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs., Hki; veisataan läpi Siionin virsiä ja opetellaan sävelmiä.
klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ti 11.10. klo 18 seurat L-Pasilan srkkoti, Maistraatink. 5, Hki. su 16.10. klo 12 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat. 4, Hki; s. K. Hildén.
klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikint. 9, Loviisa.
klo 17 seurat Tikkurilan kko, Ase mat. 12, Vantaa.
klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti.
klo 18 seurat Hakunilan kko, Hakunilant. 48, Vantaa. ti 18.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi, Hki. ke 19.10., 26.10. ja 2.11. klo 18-21
Olen parturi-Kampaaja.
värjäyksiä,
ASIANAJOTOIMISTO
KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki
Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com
Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
Perunkirjoitukset,
Etänä
050 464 2930
Huoneistoremontit
kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Omaishoidon vapaat palvelusetelillä.
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
Asennan, opetan ja korjaan elektro niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri
palvelutalokäyntejä.
040
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
Kohtuullisuus-bibliodraamaryhmä Seuratuvalla ekum. vastuuviikon teemoista; ohj. M. Kaarlenkaski & L. Väyrynen-Si, osallist. 20 €; tied. + ilm. 17.10. menn. Väyrynen-Si, p. 0400 8822 51.
Körttikodin seurat aloitetaan aikaisintaan ke 9.11. vesivahinkoremontin vuoksi.
Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22 pe 7.10. klo 19 seurat, Hyvän Paimenen kirkko pe 7.10. klo 19 seurat, Mikaelin kirkko ti 11.10. klo 19 seurat, Huopalahden kirkko su 16.10. klo 11 Vuosaaren kirkkopyhä pe 21.10. klo 19 seurat, Annankulman seurakuntasali ti 25.10. klo 19 lauluilta, Huopalahden kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.
SenioriFoorum-luentosarja Agricolan kirkolla etsii vapaaehtoisjoukkoonsa senioreita keittiö-, tarjoilu- ja muihinkin vapaaehtoistehtäviin. Tule mukaan pirteään senioritoimintaan!
Toiminta on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ja Kansan Raamattuseuran seniorityönprojekti, joka tavoittaa viikottain satoja senioreita pääkaupunkiseudulta.
Ilmoittaudu Tellervo Lankinen 400 724 647, Ensio Klemi 050 301 6941
Oletko reipas ja näpsäkkä, itsen. työhön kykenevä ihminen ja haluaisit työskennellä henk. koht. avustajana? Olen pyörätuolissa istuva ihminen ja tarvitsen apua arjen askareissa. Työaika 16 h/vko. Laita yst. hakemus ja cv 12.10.22 klo 16.00 menn. os.: avrekry@ gmail.com.
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@ kotimaa.fi
Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi
ESIRUKOUSILTA ti 18.10 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
Bengt Lassus, Henrik Perret. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.
Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225
Hyvinvointia
HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS
SYMPAATTINEN
IHMEPAI KKA
MIRAAKKELI HUOKEA
-KUM-
RAOLLEEN
HANHEN TAPANA
METKAT
HOTKIEN MELKOINEN MIES
VI
ILMANSUUNTA
MILJARDÖÖRI MUSK
SAARI INDONESIASSA
SO LTUN KAIVAMA
PATRIARKKA AATAMILLE ALUKSEN KÖYSISTÖ
AKVAARIOSSA YSTÄVILTÄ
TALVINOPEUTENA PALJON LÄTTÄNÄ LINNONMAA
VIRRATA PYYDYS LÄNSILIITTO
DOUG-
-PISTE TÄH YÄ Ä MARSIIN
VALIT-
KAMERA JAELTAVIA LATTIOISTA LIITTOJA
SIJATA
ILMAN JÄÄNYT
TYÖAIKAA -LEIPÄ
FAZERIN MAKEINEN KIERRELLEN
OVEA HIIHTÄJÄ KORVA PISTÄVIÄ TYPPIPITOISIA
KAMPPAILU
SAOS OKSA TULOSSA A ORAT EKUT PATAHASSU T A E MANU NAIN O AHMINTA KAAKATTAA POMO HAUTA KIVAT T M Ä IHME POUKAMA ERIKA ÄHKE LUODE POTERO I TAKILA TETRA N KIRK ELON TAALA L LITUSKA P E V L SADIN LAKI JAANA ULINAT H NIKON A I NATINAT RAPA K AHDAS PETATA OSATON JAAVA RUNO H SARANA ONNISTUA OKAAT KISA K O I KAMA NIMINEN TIETEISROMAANIT R A D N NIRRIT KATU IKEA TISKI TEAM AHTI VESPAT KANNET ELIMET ARSI ÄMYRI LOVI KAJO SÄÄTÄÄ PITUUS RIUTAT $ rehkivältä jankata kyntää valtameriä Pelkonen ”2” KISSANKULMAN RENKI KOHAUTETTUJA TIHENTYMÄ NA S KA LEI TA -1. TOSI HUPSU MYYJÄISIIN LEIVOTTUJA HERKKUJA KUUSTEN OKSILLA AUTU-
Päivän evankeliumissa (Luuk.
miehen,
LOKAKUULLA ON ollut eri nimiä. Yhteistä nimille on se, että ne kuvaa vat kuukaudelle tyypillistä säätä. Samalla nimi on kertonut, miltä läm mön rakastajista tuntuu syksyllä. Lokakuuta on kutsuttu likakuuksi ja ruojakuuksi. Ruoja tarkoittaa kelvotonta. Näin meillä. Monen muun eurooppalaisen kielen lokakuu on saanut nimensä latinan lukusanas ta octo eli kahdeksan, ja kahdeksas kuukausi on nimetty oktoberiksi. ”Laskuvirhe” kuukausissa johtuu siitä, että vanhat roomalaiset aloitti vat vuodenkierron maaliskuusta.
NINA RIUTTA
Aina on tilaa ihmeille. Mikään elämässä ei ole niin kiveen hakattua, ettei siinä vielä voisi jokin liikahtaa. Minkään ei tarvitse olla niin lukossa, ettei jokin vielä voisi si tä avata – kuin ihmeen voimasta.
Niin ainakin Jeesus uskoo, ja siitä kertovat hänen tekemänsä parantamisihmeet. Sen saatiota hän ei etsi. Hän näkee vain kärsivän ihmi sen, kun tämä tulee hänen luokseen.
Jeesus ei vaadi selityksiä. Hän näkee ihmisen, jo ka luottaa häneen ja etsii häneltä apua, vaikka tämä ei saisi sanaa suustaan eikä osaisi kertoa, mistä tulee tai mitä etsii.
Teoillaan ja asenteellaan Jeesus vetoaa meihin, että meissäkin heräisi sama myötätunto.
”Mitä te itse tekisitte?” Jeesus kysyy vieressä ole vilta, kun sapattiaterian keskeyttää paikalle tullut
pöhöttynyt mies apua pyytäen. Eikö toisen hädän kuunteleminen ja hänen auttamisensa – pelastami sensa takaisin elämään – mene kaiken muun edel le? Jeesus haastaa ateriaseurueensa ja kääntyy mie hen puoleen.
Emme me ole tuota pöhöttynyttä miestä kum mempia. Käyttäydymme tökerösti, keskeytämme ja tulemme paikalle väärällä hetkellä, hädissämme kun olemme ja kaipaamme elämäämme ja oloam me parantavaa ihmettä. Sitä, että joku näkee mei dät, kuuntelee eikä vain kohauta olkapäitään.
Silloin pelkkä kosketus olkapäälle tai yksi hyvä sana voi joskus parantaa, avata sisäisen lukon, tuoda pimeään valon ja antaa voimia jatkaa matkaa. Jokin sellainen pieni ihme voi tuoda elämään uskoa ja toivoa.
LAURI MAARALAMuistele vaikeaa hetkeä, jolloin joku pysähtyi kohdallesi, kuuli sinua, sanoi hyvän sanan tai vain kosketti kevyesti.
Mitä tunsit silloin? Mikä auttoi sinua? Mikä toivotus tai sana siitä nyt tulee mieleesi? Lausu se hiljaa itsellesi ja niille ihmisille, jotka tänään ovat mielessäsi.
Olkoon se myötätunnon sanasi tänään.
PÄIHDERIIPPUVAISTEN PARISSA TOIMIVA PAPPI JENNI TUULENSUU s. 8
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä sa massa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajal ta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerros talokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.
Tänne jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, turvallinen ja lämminhen kinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Kutsumme sinut lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Esittelemme taloa mielellämme henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Lisätietoja ja henkilökohtaisten esittelyiden varaukset: 010 315 4140.
SENIORITALO | Hattelmalantie 2c, HelsinkiVaikka elämä on potkinut päähän, moni näkee elämän lahjana, jossa kaiken keskellä on paljon mieltä.
– Kuoalluatikkoa, joku lukee ääneen.
– Savoksi se menee niin.
Ovet avautuvat, ja jono alkaa siirtyä ruokailu saliin. Rauhallisesti otetaan ruokalautanen kä teen ja mennään pöytiin istumaan.
K irkkosalissa soi rauhoittava huilu musiikki.
Penkeillä istuu parisenkymmen tä ihmistä, kukin omissa mietteis sään.
Kello on kohta 11 ja alkamassa on maanantaikirkko. Sen jälkeen syödään yhteinen lounas.
Taustamusiikki loppuu ja ilmoille kantautuu flyygelin soitto. Näinkin viikon voi aloittaa: laula malla Kiitos sulle Jumalani -virren.
Diakoni Liisa Juusela pitää hartauden. Hän puhuu lähimmäisen rakastamisesta.
– Jokainen kaipaa sitä, että joku katsoo rakas tavalla katseella, Juusela sanoo.
Hartauden jälkeen lauluja johtanut ja virsiä säestänyt mies tulee tunnustamaan.
– Olen salakanttori, hän sanoo hymyillen ja esittäytyy musiikinopettaja Janne Salomaaksi.
Hän jatkaa eläkepäivillään soittamista ja laula mista maanantaikirkossa.
OVET OVAT VIELÄ kiinni. Ruokailutilan ovien taakse kertyy pieni jono, jossa mietitään, mitä ruokaa tänään on tarjolla. Menu onkin kirjoitet tuna sivustalla olevaan tauluun.
Kaalilaatikon, mehun ja kahvin lisäksi tänään on tarjolla yllätys, sillä jälkiruoaksi saadaan man sikkatäytekakkua.
–Täytekakkua tarjoillaan diakoniatyön 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Siksi kakun kerma on värjätty vihreäksi, kertoo ruokaa jakava va paaehtoistyöntekijä Sirpa Savela
Vihreä on diakoniatyöntekijöiden virkapai dan väri. Vihreä on toivon ja kasvun väri. Se kertoo myös elämästä ja arjesta.
Ruokatarvikkeet Hakunilan seurakun nan lounaalle tilataan tukusta. Kaupungin ja seurakuntayhtymän ylläpitämästa Yhteinen
Maanantaikirkko kokoaa väkeä Hakunilan kirkkosaliin.
Pentti Laurikkala käy viikoittain kirkon lounaalla.
Täytekakusta tehtiin vihreä diakoniatyöntekijöiden paidan värin mukaan.
Raili Parkkinen tekee ilolla keittiössä sitä, mitä emäntä käskee.
Sirpa Savela annostelee täytekakkua lautasille.
Hakunilan kirkolla (Hakunilantie 48) maanan taikirkko klo 11 ja maksuton lounas maanantai sin klo 11.30 ja klo 12.15.
Hämeenkylän kirkolla (Auratie 3) maksuton lou nas keskiviikkoisin klo 11–12.30 ja ehtoollisharta us klo 12.
Korson kirkolla (Merikotkantie 4) hartaushetki ja maksuton lounas keskiviikkoisin klo 11. Myyrmäen Virtakirkon kirkkoravintola Voima lassa (Rajatorpantie 8) kevyt lounas ja kahvi per jantaisin 14.10., 28.10., 11.11., 25.11. ja 8.12. klo 11.30. Kirkkohetki klo 11. Vapaaehtoinen maksu. Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla (Kustaantie 22) hartaus ja maksuton lounas aikuisille tiistai sin klo 13–14.30. Saunomismahdollisuus.
Tikkurilan kirkolla (Asematie 12 a) viikkomessu ja maksuton yhteisölounas tiistaisin klo 12–13.
Kaikki Vantaan seurakuntien yhteisöruokailut löytyvät osoitteesta kirkkovantaalla.fi/yhteisöruokailut.
pöytä -ruoka-avun palvelusta saadaan lou naalle nykyään hävikkiruokana vain pientä lisuketta.
– Hakunilan kirkon maanantailounaalla käy noin 120 ruokailijaa, kertoo Liisa Juusela.
Samalla hän toteaa Hakunilan kirkon tilojen olevan isoille ihmisjoukoille valitettavan pienet. Maanantairuokailuun onkin järjestetty kaksi kat tausta ja kaksi ruokailutilaa, että kaikki haluk kaat mahtuvat mukaan.
Pöydän ääressä ruokaileva Pentti Laurikka la, 77, osallistuu Hakunilan kirkon lounaalle lä hes joka viikko. Kirkko on kodin vieressä.
– Täällä tapaa mukavia ihmisiä, ja ruoka on maukasta. Tänä päivänä ruoka maksaa erittäin paljon, Laurikkala toteaa.
– Minulle on tärkeää tulla aina hartaushet keen. Se pitää minut pystyssä, hän jatkaa.
RUOKAA EI OLISI tarjolla, ellei ”se joku” sitä te kisi ja laittaisi esille. Hakunilan kirkon keittiös sä hyörii maanantaisin kello seitsemästä lähtien iloinen vapaaehtoistyöntekijöiden joukko. Yksi vapaaehtoisista on Raili Parkkinen
– Eilen kävin pienimässä kaalit ja tänä aamuna aloitin kaalin ja jauhelihan kypsennyksellä. Meil
lä on aina ruoasta myös kasvisvaihtoehto, Parkki nen kertoo.
Hän on työskennellyt keittiövapaaehtoisena kohta kymmenen vuotta. Vapaaehtoistyön motii vit ovat selvät.
– Ensimmäinen syy siihen, että toimin ruo kailussa vapaaehtoistyöntekijänä, on auttami sen halu ja toinen on vapaaehtoisporukan hir mun hyvä yhteishenki. Tämä tuo piristystä myös itselle.
KUN KELLO ON 12, ruokailutilan ovet suljetaan. Silloin alkaa huoltotauko. Ruokailijat ovat lähte neet ja astianpesukone jyllää. Pöytiä pyyhitään, tarjottavaa täydennetään ja puhtaita astioita kan netaan isojen vuokien viereen.
Vartin päästä alkaa toinen kattaus. Ovien taak se muodostuu uusi jono. ■
Raili Parkkisen (vas.), Marja Niskasen ja Sirpa Savelan ruokailuvapaaehtoistyöt sujuvat mallikkasti yhteen.
Kaalilaatikon jälkeen maistuu kahvi ja kakku.
Mirja Jalo (vas.) ja Liisa Juusela vievät tarjottimilla ruokaannoksia kirkon ruokailijoille.
Tiina Kankaanpää toimii suntio-vahtimestarina ja auttaa tiskaamisessa.
Uusi teos esittelee arkkitehtuurin parhaita paloja. Helmien joukossa on useita Vantaan kirkkoja.
TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT KUVATOIMISTO KUVIOKotiseutuneu vos Jukka Ha ko on titte linsä mukai nen mies, var sinainen Pro Vantaa. Hän on kirjoitta nut, toimittanut ja kustan tanut kymmeniä Vantaa-ai heisia teoksia, toiminut Van taa-seuran puheenjohtajana ja aloittanut työuransa Ete lä-Vantaa-lehdessä. Jo nuo rena hän oivalsi, että Vantaa on koko Helsingin seudun emopitäjä.
Uusin lenkki pitkässä ket jussa on kirja Arkkitehdit Van taalla (Kellastupa 2022), jon ka hän on kustantanut ja laa tinut yhdessä taidehistorioit sija Pia Vuorikosken kanssa. Kaksikko purkaa kirjassa myytin, jonka mukaan Van taa olisi lähinnä asuinrakenta misen kaupunki. Tosin on se sitäkin. Vantaalla on kiinnos tavia asuinalueita, joita kirja esittelee uraauurtavia raken nuskaavoja avaamalla.
Hako ja Vuorikoski näyt tävät Vantaan arkkitehtien kaupunkina, jonka raken nushistoria alkaa 1400-luvul ta ja päätyy tähän päivään. Kirjassa on mukana 74 arkki tehtuurikohdetta ja 87 arkki tehtia, osa aviopareja.
– Ihmiset muistavat Hel singistä Carl Ludvig Enge lin suunnitteleman empi rekeskustan ja Alvar Aal lon töitä. Espoosta tiedetään vanhan Tapiolan arkkiteh tuuri. Harva tulee ajatel leeksi, että Vantaalta löytyy kymmenittäin nimekkäiden, jopa maailmankuulujen ark kitehtien töitä. Tässä joukos sa ovat myös Aallon suunnit telema rivitalo ja Engelin tai hänen avustajansa piirtämä Hämeenkylän kartanon län tinen siipirakennus, Jukka Hako kertoo.
sa näin monta. Seurakun nissa on arvostettu korkea laatuista arkkitehtuuria, ja kirkkojen suunnittelijoiden joukossa on nimekkäitä ark kitehteja kuten Myyrmäen kirkon suunnitellut, valon arkkitehdiksi nimetty Juha Leiviskä. Myös uusi Tikku rilan kirkko otettiin kirjaan, koska arkkitehti Anssi Lassila on monipuolinen ja mo neen kertaan palkittu arkki tehti, Jukka Hako sanoo.
Pia Vuorikoski nostaa mielikohteistaan esille kak sikin kirkkoa. Toinen niistä on keskiaikainen Pyhän Lau rin kirkko. Sen suunnitteli tuntematon Pernajan mesta riksi nimetty rakentajames tari, joka lienee rakentanut Uudellemaalle useita kirk koja. Mestarin käsialan voi tunnistaa muun muassa kir kon päädyssä vaakatasossa olevista renkaista. Vuosina 1455–1460 rakennettu kirk ko paloi 1893, ja sen restau roi nykyasuunsa Theodor Höijer
Vuorikoski nimeää Rekolan Pyhän Andreaan kirkon. – Se oli minulle positii vinen yllätys. Seurakun tasihteeri esitteli minul le paikat, sain käyttööni arkistomateriaalia ja pää sin vielä haastattelemaan sen toista suunnittelijaa Pirkko Piirtaa, Vuorikos ki kertoo.
VUORIKOSKI, JOKA toi mii nykyisin Helsingin yli opistomuseossa, on ol lut amanuenssina Vantaan kaupunginmuseossa. Hän avusti tutkija Amanda Es kolaa, kun tämä laati ra porttia Vantaan moder nista rakennuskulttuuris ta vuosina 1930–1979. Vuo rikoski on itse kirjoittanut Hakon kanssa kirjan Van taan kartanoista, joten ai hepiiri oli entuudestaan tuttu.
– Vaikka tiesin, että Van taalla on paljon hienoja ra kennuksia, olen arkkitehti kirjaa tehdessäni löytänyt myös uusia aarteita. Esi merkiksi Mikko Summa sen suunnittelema Faze rin vierailukeskus on upea, Vuorikoski sanoo.
tien Mikko Heikkisen ja Markku Komosen pää töistä on Suomen Washing tonin suurlähetystö.
Maailma on pieni, ja vai kutteet kulkevat rajojen yli. Hako sanookin, että on kiinnostavaa nähdä, miten monikulttuurisuus ja kau pungin sisäisen raideliiken teen synty vaikuttavat Van taan kuvaan – millaista on tuleva arkkitehtuuri ja kau punkikuva.
Sopiiko kirja arkkiteh tuurista kiinnostuneen kaupunkibongarin käsikir jaksi?
– Kyllä sen avulla voi tu tustua kaupunkiin. Koh teita on monipuolisesti eri puolilla Vantaata, kaikilla suuralueilla. Koordinaatte ja emme kirjaan laittaneet, sillä osa rakennuksista on yksityisiä, Hako sanoo. ■
1. Rekolan Pyhän Andreaan kirkko on Pirkko ja Pekka Piirtan suunnittelema.
2. Ville Haran ja Anu Puusti sen Pyhän Laurin siunaus kappelin muotoilu kunnioit taa viereistä keskiaikaista kirkkoa.
UUTUUSKIRJAAN OVAT pää tyneet myös lähes kaikki Vantaan luterilaiset kirkot.
– Minulle ei ole suuri yllä tys, että kirkkoja on joukos
– Olen ollut useana ke sänä oppaana kirkonkylän kulttuurikävelyillä ja ker tonut Pyhän Laurin kirkos ta, joten se on minulle lähei nen.
Toiseksi lempikirkokseen
Hako nostaa esille vä hän tunnetun kohteen Kor son Ankkapuiston laidal la: omakotitalo Villa Kor son, jonka on suunnitellut Woldemar Baeckman Sen julkisivua hallitsee mo numentaalinen parveke, ja ideaa taloon on haettu Yh dysvalloista.
UUSI TIETO MONILLE Heu rekan kävijöille voi olla se, että yksi sen arkkiteh
Sisäilmaongelmien vuoksi sul jetulle ja vuodesta 2015 tyhjil lään seisoneelle Pyhän Annan lastenkirkolle on löytynyt ostaja. Itä-Hakkilassa sijaitsevan kirkon naapurissa asuva yrittäjä Olavi Kumpulainen on jättänyt kirkos ta tarjouksen.
Tarjous, jonka suuruus on 250 000 euroa, perustuu kir kon yhteydessä olevien kahden asunnon hinta-arvioon. Kirkko rakennus on niin huonossa kun nossa, että yrittäjä ottaa siinä ris
kin ja joutuu laittamaan sen kun nostamiseen rahaa.
Mahdolliseen sopimukseen sisältyy se, että kirkon tontti jää Vantaan seurakunnille. Maapoh jasta tehdään 50 vuoden mittai nen vuokrasopimus, jonka hinta on 13 500 euroa vuodessa.
Seurakuntien yhteinen kirk koneuvosto käsitteli asiaa kes kiviikkona 5.10. Kiinteistöjohto kunta esittää kirkkorakennuksen myyntiä. Asiasta päättää yhtei nen kirkkovaltuusto, ja kaup pa menee vielä Helsingin hiippa kunnan tuomiokapitulin vahvis tettavaksi.
3. Arkkitehti Henrik Helinin piirtämiin Jokiniemen koetilan paviljonkeihin on kunnostettu asuntoja.
4. Tiedekeskus Heureka on Mikko Heikkisen ja Markku Komosen suunnittelema.
5. Patrik Eriksson ja Erica Wörmän vastasivat Kartanon kosken asuinalueesta.
6. Honkanummen siunaus kappeli kuuluu Erik Bryggma nin viimeisimpiin töihin.
Hakunilan seurakunta kat soo lausunnossaan, että tarjo ukseen kannattaa tarttua. Lau sunnon mukaan Pyhän Annan lastenkirkko on seurakunnal le ja erityisesti itähakkilalaisil le rakas. Seurakunta voisi teh dä mielellään yhteistyötä uuden omistajan kanssa esimerkiksi yksittäisten tilaisuuksien järjes tämisessä.
– Olen seurannut kirkon tilan netta vuosikausien ajan. Asum me naapurissa. Olen puhunut vaimoni kanssa, että kirkko pitäi si saada uudestaan siihen käyt töön, johon se on tarkoitettu,
ESKO JÄMSÄ Pyhan Annan lastenkirkosta ostotarjouksen tehnyt yrittäjä Olavi Kumpulainen asuu itse kirkon naapurissa.”KOHTEITA ON MONIPUOLISESTI ERI PUOLILLA VANTAATA. KOTISEUTUNEUVOS JUKKA HAKO
Olavi Kumpulainen sanoo.
Kumpulainen, joka on Van taan vuoden 2020 yrittäjä, on toimii kristillisen media- ja pal velutalon Aikamedia Oy:n toimi tusjohtajana. Lue lisää Kumpu laisen suunnitelmista: kirkkoja kaupunki.fi/uutiset
Syyskuun 16. päivänä järjeste tyssä Hääyö-tapahtumassa Van taan Pyhän Laurin kirkolla vihit tiin 24 paria. Kahdeksan pappia ja kaksi kanttoria palvelivat hää
pareja. Toista kertaa tapahtu massa mukana ollut pappi Han na Vuollo luonnehti tunnelmaa erityisen hyväksi.
– Hääyössä ilo ja onni on kä sinkosketeltavaa, hän kuvailee.
Hääyö-tapahtumaa on vietet ty Vantaalla vuodesta 2009 al kaen. Vantaan Hääyö-tapahtu missa on vihitty jo lähes neljäsa taa paria.
Noin 14 000 suomalaista asettui ehdolle syksyn seurakuntavaa
leissa. Ehdokkaita on 18 prosent tia vähemmän kuin vuoden 2018 vaaleissa, jolloin ehdolle asettui 16 800 ihmistä.
Edellisten vaalien tapaan kak si kolmasosaa ehdokkaista on uusia.
– On hienoa, että näin mo ni ihminen on lähtenyt ehdolle, sanoo Espoon piispa Kaisama ri Hintikka
– Toivon, että jokainen ääni oikeutettu löytää sellaisen eh dokkaan, joka edustaa hänen omia arvojaan. Tässä tilanteessa on tärkeä ottaa ehdokkaista sel vää ja äänestää.
Seurakuntavaalien vaaliko ne aukeaa äänestäjille maanan taina 10. lokakuuta. Vaalikoneen avulla voi etsiä sopivaa ehdo kasta ja pohtia myös omia mie lipiteitään erilaisiin asioihin. Ko neessa on sekä paikallisia että yleisiä kysymyksiä.
Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa. Varsinainen vaa lipäivä on sunnuntaina 20. mar raskuuta. Ennakkoon voi äänes tää 8.−12. marraskuuta.
Helsingin tuomiokapituli päät ti julistaa Vantaankosken seura kunnan viran avoimeksi. Haku aika virkaan päättyy keskiviikko na 19.10. Uudelta kirkkoherralta edellytetään kokemusta hallin non ja talouden johtamisesta, kykyä johtaa työyhteisöä, hyviä verkostoitumistaitoja, monikieli sen ja -kulttuurisen toimintaym päristön ymmärtämistä, kykyä aktivoida seurakuntalaisia ja pe rehtyneisyyttä seurakunnan mo nipuolisiin toimintoihin.
Kirkkoherranvirasto:
Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi,
Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuo ret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507
Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi
Keskipäivän rukoushetki Sipoon korvesta Facebookissa ja YouTu bessa kerran kuukaudessa perjan taisin klo 12.
Musiikkihetki Facebookissa keski viikkoisin klo 12.
Luottamuksen rukoushetki Face bookissa ja YouTubessa maanan taisin klo 18.
Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa.
Messut Facebookissa sunnuntai sin klo 12.
Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500
Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.
Ensivauvat torstaisin klo 13–14.30.
Ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Lisätiedot ja ilm. birgitta.karjalainen@evl.fi.
Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuor ten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja.
Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Ei harjoituksia 20.10.
Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään parilli silla viikoilla.
Maanantain yhteisölounas maa nantaisin; ensimmäinen kattaus klo 11.30 ja toinen kattaus klo 12.15.
Vauvakahvila maanantaisin klo 12. Siioninvirsiseurat ma 17.10. klo 18.
Tutkimme Raamattua maanantai sin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.
Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva.
Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.
Perhekerho keskiviikkoisin klo 9. Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15.
Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoi sin klo 14.
Vanhustenviikon konsertti to 6.10. klo 11. Yhteistyössä Itä-Hakkilan
eläkkeensaajien kanssa. Muusikot Matti Pasanen, Klaus Pennanen ja Esa Aapro sekä Kultaisen Iän Laula jat. Vapaa pääsy.
Aikuisten ukuleleryhmä to 6.10. klo 16.30. Sini Nikku. Opetellaan yhdessä ukulelen alkeita.
Lähetyspiiri to 6.10. klo 18. Jussi Korvajärvi kertoo evankeliointi matkastaan Ukrainaan.
Messu su 9.10. klo 12. Sasu Rauha la, Tuomas Heikkilä.
Raamattuluento ke 12.10. klo 18.30. Jumalan ikuinen päämäärä. Päätoimittaja Leif Nummela.
Messu su 16.10. klo 12. Hans Tuomi nen, Tiina Palmu, Sini Nikku. Luottamuksen messu su 16.10. klo 18. Levollisessa messussa voit hiljentyä, rukoilla sekä laulaa Taize-lauluja.
Seniorikerho ti 18.10. klo 13. Van hojen valokuvien kertomaa. Raamattuluento ke 19.10. klo 18.30. Sinetillä merkityt ihmiset. Lehtori Liisi Jokiranta. Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta.
Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä tai MobilePaylla numeroon 10197. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.
Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi.
Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina voi soittaa tai jättää viestin pastori Har ri Nurmiselle, p. 050 3547 648.
LÄNSIMÄEN KIRKKO
Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391
Avoin muskari perjantaisin klo 10. Perhekerho perjantaisin klo 9–12.
Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.
Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10.
Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.
Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.
Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21.
Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.
Näkövammaisten miesten sauna ilta to 6.10. klo 18.
Messu su 9.10. klo 10. Sasu Rauha la, Tuomas Heikkilä, Hakunilan kirkon kuoro.
Messu su 16.10. klo 10. Hans Tuomi nen, Sini Nikku, Cecilia-kuoro.
Lähetyspiiri to 20.10. klo 18.
Lapsiperheiden iltakerho Kolo hongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) torstaisin klo 17–19.
Leikkiä ja rentoa yhdessäoloa, iltapala tarjolla klo 18.
Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo
Pastori Minttu Haapalainen, vedät Kor son seurakunnan Bible journaling -työpa jan tänä syksynä verkossa. Mitä työpajas sa tapahtuu?
– Pyrimme saamaan Raamattuun uutta nä kökulmaa taiteen keinoin. Työpajassa etsi tään aluksi puhuttelevia tekstejä joko omas ta Raamatusta tai meidän vetäjien kokoa mista tekstinpätkistä. Sen jälkeen niitä aletaan työstää eri keinoin Raamattuun, vih koon tai erilliselle paperille. Käytössä voivat olla esimerkiksi vesi- ja puuvärit tai leikkaa–liimaa-tekniikka.
Mistä menetelmä on saanut alkunsa?
– Bible journalingia on harrastettu viime vuosina ympäri maailmaa. Menetelmä on ehkä saanut alkunsa Art journalingista, jos sa tehdään päiväkirja taiteen keinoin. Raa matusta on keksitty tuunata lukupäiväkirja samalla tyylillä.
– Toisaalta ihmiset ovat tehneet kaut ta aikain Raamattuun omia merkintöjään ja nostaneet sen marginaaleihin tiettyjä isku sanoja.
Kenelle tällainen työskentely sopii?
– Tämä sopii kaikenikäisille. Meidän aiem pien työpajojemme osallistujat ovat ol leet 11–90-vuotiaita. Tekemiseen ei liity mi tään oikeaa tapaa. Tutkailemme ja ihmet telemme Raamattua yhdessä. Jokainen voi työstää raamatunlauseita omalla tavallaan, vaikka vain alleviivaamalla tai värittämäl lä niitä.
MARJO KYTÖHARJUBible journaling -työpaja ke 19.10., 26.10. ja 2.11. klo 18–19. Ryhmä kokoontuu Zoomissa, eikä siihen tarvitse ilmoittau tua etukäteen. Zoom-linkin saa Korson seurakunnan tapahtumakalenterista tai Korson seurakunnan Facebook-sivuilta.
Minttu Haapalainen opastaa nettityöpajassa Bible journalingin saloihin.17–21.30 Kolohongan nuorisotalol la. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.
Lapsikuoro Kuunloiste alakoulu ikäisille lapsille harjoittelee ItäHakkilan koulun pikkurakennuk sessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoro seikkailuun!
Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkou lussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoi sin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään. Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätieto ja sini.nikku@evl.fi.
Sururyhmä läheisensä menettä neille alkaa Hakunilan kirkolla Pyhäinpäivän jälkeen viikolla 45. Kokoamme toiveiden mukaan iltapäivä- tai iltaryhmän. Tied. ja ilm. pappi Tiina Palmu, p. 050 3565 715, tiina.palmu@evl.fi tai diakoni Heli Leskinen, p. 050 4686 410, heli. leskinen@evl.fi.
Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450 sähköposti: hameenkylan.seurakun ta@evl.fi.
www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.
Diakoniapäivystys diakoniatoimis tossa ti klo 9-11 ja Café Pähkinässä to klo 10-12, puhelimitse p.09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diako nia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459
Auratie 3
Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Juma lanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Voimalauluja- yhteislaulukon sertti to 6.10. klo 18. Mukana laulu jen säveltäjä Anna-Liisa Haunio ja sanoittaja Anna-Mari Kaskinen. Messu su 9.10. klo 10. Matti Hyry, Hannu Niemelä. Pyhäkoulu lapsil le. Kirkkokahvit.
Hämeenkylä-messu su 9.10. klo 17. Jarna Wikström, saarnavieraana Petri Tikka, musiikista vastaa
Hannu Niemelä ja kuoro. Teejatkot. Usko ja oppi -ilta to 13.10. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Diakonia 150 v. Et ole yksin -juh lakonsertti pe 14.10. klo 18. Esiinty jänä Jippu. Liput 15 e (avustajat ilmaiseksi). Tuotto erityistä tukea tarvitsevien Vantaalla asuvien Ukrainan pakolaisten hyväksi. Messu su 16.10. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Pyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit. Raamattuluento su 16.10. klo 11.30. TT Timo Junkkaala.
Hämeenkylän kirkon kuoro tiistaisin parillisilla viikoilla klo 17.30–19. Kuoroa johtaa Hanna Perkola.
tuoreita leivonnaisia kotiin. Hartaushetki to 6.10. klo 13. Jark ko Vähäsarja.
Muistikahvila ma 10.10. klo 12. Musiikkihetki to 13.10. klo 13. Hannu-Pekka Heikkilä. Kreikkalaiset syystanssit ma 17.10. Klo 18. Jaakko Kara. Opetel laan helpoimpia tansseja. Sopii kaikenikäisille. Tanssikengät mukaan. Mahdollisuus tukea kolehdilla Ukrainan pakolaisia. Haik-käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 10. Piirissä valmistetaan käsitöi tä myyjäisiin. Tuotto käytetään avustuskohteisiin koti- ja ulkomail la.
Miesten keskusteluryhmä torstai
Kirkkoherranvirasto Merikotkan tie 4, avoinna ma–pe klo 9–14, suljet tu to 13.10. korsonseurakunta.fi
Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220
Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoher ranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550
Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554
Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo
an barokkilaulun opiskelijat ja soitinryhmä esiintyvät. Ohjaus Jussi Lehtipuu ja Anna-Maaria Oramo. Järjestää Ammattikorkea koulu Novia. Vapaa pääsy.
Messu su 9.10. klo 10. Joona Rau daskoski, Minna Ruuttunen, Sinik ka Stöckell. Kirkkokahvit.
Kirkon aamupuuro ma 10.10. ja 17.10. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu parem malta!
Perhekerho ma 10.10 ja 17.10. klo 12–15 lasten tiloissa.
Virtapiiri ma 10.10. ja 17.10. klo 13 seurakuntasalissa.
Punainen lanka -raamattupiiri ma 10.10. ja 17.10. klo 18 kirkon asia kastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta.
English Through Bible -raamattu piiri ma 10.10. ja 17.10. klo 18.30 kokoustilassa.
Naisten raamattupiiri ti 11.10. ja 18.10. klo 18 Kotkansiiven kokousti lassa.
Aamurukouspiiri ke 12.10. ja 19.10. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 12.10. ja 19.10. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lou nas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävik kiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen.
Lähetyspiiri ke 12.10. ja 19.10. klo 13 kokoustilassa.
Kirkkomuskari keskiviikkoisin ilmoittautuneille taaperoille klo 9.30 ja vauvoille 10.15. Paikka tiedustelut: terhi.kuoppala@evl.fi tai p. 050 573 6356.
Kyläperhekerho torstaisin klo 9.30 päiväkerhotilassa. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.
Yhteisen pöydän ruokailu keski viikkoisin klo 11.
Tulossa! 1.-luokkalaisten syyslo makerho 17.–21.10. klo 9–15 nuor tentilassa. Hinta 50 e. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: www.vantaan seurakunnat.fi/hameenkylan-seu rakunta/lapset-ja-perheet/syyslo makerho-1. luokkalaisille
Tulossa! Hiljaisuuden ilta pe 28.10. Klo 18. Katja-Maaria Kaski nen. Omat villasukat mukaan. Ilm. kirkkoherranvirastoon 24.10. menn.
Lammaskuja 2 A
Kahvila auki ma, ke, to ja pe klo 10–14. Iltakahvila tiistaisin klo 15–19. Iltakahvilasta voi ostaa
sin klo 10. Vetäjänä Kari Veikkolai nen.
Kuvataiteilija Maarit BjörkmanVäliahdetin näyttely ”Sisällä vapaus” nähtävillä 28.10. asti kahvilan aukioloaikojen mukaan. Taiteilijatapaaminen 18.10. klo 18.
LAMMASKUJA 2 B
Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 19.10. klo 18.
Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 10.
Aikuisten raamattupiiri to 13.10. klo 9.30.
VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 13.10. klo 11. Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30.
11–12 p.
Toivo – diakonian päivystävä puhe lin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496
Merikotkantie 4
Kirkko on auki yksityistä hiljenty mistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 6.10. klo 13 seurakuntasalissa. Ikänäkö ja sen haasteet, optikko Tero Aalto. Iltarukouspiiri to 6.10., 13.10. ja 20.10. klo 18 kokoustilassa. Korso-messu to 6.10. klo 18.30. Tuomas Antola. Kari Kuulan luento to 6.10. klo 19. Aiheena ”Miksi hyvän Jumalan maailmassa on pahaa ja kärsimys tä? Vanhoja ja uusia yrityksiä ratkaista ikiongelmia.”
Perhekerho pe 7.10. ja 14.10. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Le berger amoureux konsertti – Lauluja Ranskan hovista 1600-luvulta pe 7.10. klo 19. Novi
Kaikille avoin kuoro ke 12.10. ja 19.10. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Terve tuloa laulamaan! Tässä kuorossa ei ole pääsyvaatimuksia, voit tulla sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet. Harjoitellaan äänenavauksia ja helppoja lauluja. Kehitetään äänenkäyttöä. Kaikille avoin, ei sitoutumispakkoa eikä pääsykoet ta. Kuoroa vetää 7.9.–19.10. Korson seurakunnan kanttorinsijainen Sinikka Stöckell.
Iltaperhekerho ke 12.10. ja 19.10. klo 18–20 lasten tiloissa. Tervetuloa avoimeen iltaperheker hoon. Iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan, jutellaan ja syödään iltapuuro yhdessä klo 19.30. Avoi met iltaperhekerhot kokoontuvat keskiviikkoisin 5.10.–30.11. Seurakunnan seniorit to 13.10. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja kes kustelua vapaaehtoisen piirinvetä jän johdolla.
Korso-messu to 13.10. klo 18.30. Minna Ruuttunen. Messu su 16.10. klo 10. Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Kirkko kahvit.
Seurakunnan seniorit to 20.10. klo 13 seurakuntasalissa. Asiaa edun valvontavaltuutuksesta, johtava yleinen edunvalvoja Ulla Mänttäri, Itä-Uudenmaan edunval vontatoimistosta.
Korso-messu to 20.10. klo 18.30. Ilkka Luukka, Airi Saloniemi.
Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikku herkkuja edullisesti. Käynti Korson polulta.
Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11. Maarukan mummot ma 10.10. ja 17.10. klo 12 rippikoulusalissa. Neulomme syksyn aikana säärysti miä diakonian adventtimyyjäisiin. Tervetuloa neulomaan yhdessä! Lisätiedot diakonissa Pia Olkkonen p.050 322 6560.
Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 6.10. ja 13.10. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.
Venuksentie 4
Muskariperhekerho ti 11.10. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 19.10. klo 10–11.30 on peruttu koululaisten syysloman vuoksi.
Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajan tasaisesti.
BibleJournaling -työpaja ke 19.10. klo 18 verkossa Zoomissa. Katso lisää tapahtumakalenterista tai seurakunnan Facebook-sivulta.
Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Rekolan srk somessa @rekolansrk
Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220
Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi
Puhelinpäivystys ti klo 10–12 p.09 830 6706
Kaisa Aalto 044 422 0391
Sannamari Rusi 050 329 0361 tarkemmat tiedot seurakunnan net tisivuilta.
Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi)
keskustella puhelimitse tai sopia ta paamisajan.
vt. kirkkoherra Jussi Koski 040 745 6706
Ben Ahlroos 050 535 2450
Seppo Paulasaari 046 922 9370
Kustaantie 22, p. 09 830 6708
Kirkkomuskari to klo 9.30–10 Avoin kirkkomuskari perheille. Syyslomalla 20.10. (vk 42), ei ole
muskaria.
Kirkon harrastekerhot 1.–6. luokkalaisille ma, ti ja to klo klo 18–20. Lisätietoa kerhoista ja kerhopaikoista Iisakki Sepältä, p. 050 535 3072.
Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Syyslo malla 17.10. (vk 42), ei ole perheolk karia.
Yläovet ti klo 13. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.
Silmukkasiskot ke klo 9.30. Teh dään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Lapsikuoron harjoitukset ke klo 16–16.45 Uusi lapsikuoro alakoulu ikäisille on maksuton eikä siihen
Messu su 9.10. klo 10. Seppo Paula saari ja Hanna-Maria Valve. Saarna vieras. Kirkkokahveilla ajankohtais ta tietoa Kylväjästä.
Pyhäkoulu su 9.10. klo 10 käydään läpi Raamatun kertomuksia pyhä koulunopettajan kanssa, askarrel laan ja leikitään. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista.
Walk in- terapia 16–29-vuotiaille ti 11.10. klo 16–19 (ei vk 42 ja 49), B-ovi, soita ovikelloa. Päivystyk seen ei tarvitse ajanvarausta tai lähetettä. Yhteyshenkilö Sanna Tirkkonen, p. 050 576 7993. Rauhanrukous ke 12.10. klo 18. Tule rukoilemaan ja laulamaan maailman rauhan puolesta.
Avoin yhteys- rukoustapahtuma la 15.10. klo 12.30–17. ”Elämän
telut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329
Päiväkerho 3–5-vuotiaiden kerho ma, to ja pe klo 9–12. Askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuk siin. Kyselyt vapaista paikosta Petri Piirainen, p. 050 573 6328. Raamattu- ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Uutta Testamenttia keskustellen ja rukoillen. Ohjaajina vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi. Asolan silmukkaryhmä to klo 16–18 Ryhmässä neulotaan ja virkataan. Saa tulla myös ilman käsityötä. Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Syyslo malla 18.10. ei perheolkkaria. Savityöpaja ke klo 12. Pienimuo toisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1 e/kerta. Päihteettömyyttä tukeva naisten ryhmä to 6.10 ja 20.10. klo 13–14.30. Ei ennakkoilmoittautu mista. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene.
Missio 2022 -tapahtuma pe 7.10. ja 14.10. klo 18.
Seniorikahvila ma 10.10. klo 13. Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Aihe: Farmaseutti kertoo lääkkeistä, niiden säilyttämisestä sekä vastaa kysymyksiin.
Omaishoitajien keskusteluryhmä ti 11.10. Parittomien viikkojen ti klo 13–15 vaihdetaan ajatuksia samas sa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumis ta.
Päihteettömyyttä tukeva miesten ryhmä to 13.10. klo 13-14.30. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaaji na Heikki, diakoni Mariela Salmi nen ja Irene.
ti.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi
Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk
Työntekijä tavoitettavissa keskus telua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202
Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkuri lanseurakunta.fi kohdasta ”Diako nia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi.
Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi
Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Pyhän Laurin kirkko on auki 22.9.–30.9. ti-pe klo 12–15. Lokakuun alusta alkaen kirkko on auki tilaisuuksien mukaan.
Messu su 9.10. klo 12, Maria Kouk kari, Mirka Härkönen, Samppa Laakso. Mukana Corvus Laurencia -kuoro.
Soul Strings -orkesterin konsertti su 9.10. klo 18. Konsertissa esite tään A. Vivaldin, J. Sibeliuksen ja A. Piazzollan musiikkia. Solistina Jesse Viinikangas, viulu. Orkeste rinjohtajana Jussi Jaatinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 16.10. klo 12, Jaakko Hyttinen, Sanna Heikurinen, Samp pa Laakso.
ole pääsykoetta. Syyslomaviikolla 42 ei harjoituksia. Lisätiedot Han na-Maria Valve, p. 050 433 3329, hanna-maria.valve@evl.fi.
Torstaitupa to 6.10. Diakonian juhlavuosi teemana, to 20.10. Puhelinlangat laulaa ja muut Pentti Viherluodon laulut esittelee ja laulattaa muusikkotytär Virpi Metsätähti. Torstaitupa parillisen viikon torstaisin klo 11.30 lounas ja kahvi 5 e ja ohjelmaa klo 12–13.30. Taidekerho to 6.10. ja 13.10. klo 14.30–16.30 5–9 vuotiaille. Taide kerhossa käytämme: puuvärejä, vahaliituja sekä vesivärejä. Lisäksi teemme 2 retkeä museoon. Museo retket omakustanteisia. Lisätietoja ja ilm. Petri Piirainen, p. 050 573 6328.
Uusimmat virret to 6.10. ja 13.10. klo 18.30 Lauletaan virsikirjan lisävihko tutuksi. Vieraina lisävih kon tekijöitä.
antaja” Avoin yhteys -rukoustapah tuma. Puheenvuoroja, raamattu lauluja ja rukousta. Lisätietoja: Päivi Peittola, p. 044 422 0494. Messujen messu su 16.10. klo 10. Seppo Paulasaari ja Sirkku-Liisa Niemi. Messuun kutsutaan erityi sesti messuavustajia. Jos tekstinlu ku tai muu tehtävä messussa kiinnostaa, tule mukaan! Messu avustajille info ja soppalounas messun jälkeen.
Aikuisrippikoulu su 16.10. Hyppää kyytiin ja pois – aikuisrippikoulu. Tule ensin messuun. Sinulle, jolle rippikoulu on ajankohtainen. Pappi Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370. Miesten raamattupiiri ma 17.10. klo 18.30–20. Keskustelua Raama tunteksteistä miesten kesken.
Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedus
Kipuryhmä ti 18.10. klo 15. Vertais tukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ohjaajana Jorma Kuusi järvi. Ei ennakkoilmoittautumista. Aihe: Rentoutus.
MUUALLA
Toivoa naisille -ryhmä ke 19.10. klo 18–19.30 Lampirannalla, Ter tunkuja 4b. Pienoismallikerho ma 10.10. klo 15.30–16.30 Teemme muovisia pienoismalleja: lentokoneita, autoja ja laivoja. 7-12-vuotiaille. Koivukylän avoin kohtaamispaikka, Karsikkokuja 17 Lisätietoja: Petri Piirainen, p. 050 573 6328.
Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautaus maan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaus toimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asioin
Pappilankuja 3 Hiljaisuuden ilta ma 19.10. klo 16.30–19. Tervetuloa hiljentymään lokakuisen alkuillan ajaksi Pyhän Laurin kappelille! Illan aikana voit pysähtyä Jumalan sanan äärelle, kierrellä kaunista syksyistä hauta usmaata, rauhoittua kappelin penkissä ja jättää rukouksesi ja kiitosaiheesi alttareille. Tarjolla iltateetä. Ilm. 17.10. mennessä Päivi Mäkiselle, paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.
Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelu piste on auki kirkon aukioloaikoi na. Vahtimestarit: p. 09-830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi
Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilas sa (Vehkapolku 10). Junnuolkkaris sa on tarjolla välipalaa sekä osit tain ohjattua tekemistä. Toiminta
6.–20.10.
on maksutonta.
Varhaisnuorille (7–12-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Ilmoittautumiset kerhoihin alkavat maanantaina 22.8. Lisätietoja marja.eloranta@ evl.fi tai p. 050 464 1414 sekä mar jukka.valtanen@evl.fi tai p. 050 526 9401.
Lyhyt päivärukous kaupungin ja seurakunnan puolesta ma pe klo 14.
Taaperokahvila to 6.10. ja to 13.10. klo 9.30–12. 1–2 vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/ aikuinen.
Päivämusiikki to 6.10. klo 12–12.30 kirkkosalissa. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy.
Teetä ja kasviskeittoa to 6.10. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seura kuntasalissa ennen iltamessua klo 19.
Iltamessu to 6.10. klo 19–20. Läm pimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudes sa yhteiseen hiljentymiseen. Mes sua ennen tarjolla teetä ja kasvis keittoa. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messu hetken kantava voima. Musiikissa Täydellinen sovitus.
Perhepäivä pe 7.10. klo 9–13. Vauvakirkko klo 10, jossa jaetaan kastepuusta nauhat. Kakkukahvi tarjoilu. Kaikki ovat tervetulleita mukaan!
Laulupiiri pe 7.10. klo 15.30–16.30, kanttori Iina Katila.
Naisten rukouspiiri pe 7.10. ja pe 14.10. klo 18–20, kokoushuone Martta, 2. krs.
Et ole yksin – Diakonia 150 vuotta -karaoketapahtuma pe 7.10. klo 18–20.30. Juontajana Pekka Lauk karinen. Tarinoita ja lauluja elä mästä ja diakonista. Tule kuuntele maan, laulamaan ja osallistumaan! Kakkukahvit. Tapahtuma on ilmai nen. Karaokeosuudesta vastaavat Viihdetalo Hillittömät ja Eetu Rehmonen.
Yhteiskristillinen laulu ja rukous piiri la 8.10. ja la 15.10. klo 15–16.30, kerhohuone Toivo, 2. krs. Pop-messu la 8.10. klo 16.30.
Messua isännöi Mikko Saari, liturgi na Mirka Härkönen ja saarnaamas sa Santeri Kaleva. Musiikista vastaa Make Perttilä ja artistivieraana on Tumppi Varonen. Lämpimästi tervetuloa musiikilliseen messuun! Tapahtuman järjestävät Vantaan seurakunnat yhdessä Lasten ja nuorten keskuksen kanssa.
Messu ja Sansan lähetyspyhä su 9.10. klo 10, Jarkko Korhonen, Iina
Katila, Mari Chaulagai, Marja Soik keli. Messun jälkeen kirkkokahveil la Marja Soikkeli Medialähetys Sanansaattajista kertoo median välityksellä tehtävästä lähetystyös tä maailmalla.
Lastenkirkko su 9.10. klo 10 mes sun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirre tään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe voi mennä yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän rukouksen jälkeen. Lasten kirkko päättyy ehtoollisen alkaes sa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret. hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.
Tikkurilan eläkeläiskerho ma 10.10. klo 13–14.30.
Vauvakahvila ma 10.10. klo 12.30–14.30, Toivo-tilassa, 2. krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen. Israel-piiri ma 10.10. klo 18–20, kerhohuone Rakkaus.
Raamatun lukupiiri: Jeesuksen muotokuvat Uudessa testamen tissa ma 10.10. ja ma 17.10. klo 17.30–19, Jaakko Hyttinen. Sukkelat sukankutojat ti 11.10. klo 10–12, Vehkapolku 10 C kerhotilas sa.
Viikkomessu ti 11.10. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.
Tiistain yhteisölounas ti 11.10. ja ti 18.10. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa kirkon alakerrassa keskustelua varten.
Avoin kohtaamispaikka ke 12.10. ja ke 19.10. klo 10–12.30 Vehkapol ku 10 C kerhotilassa. Kohtaamis paikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa! Käytössä myös asiakastietokone, printteri sekä tarvittaessa digiapua. Olet terve tullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa.
Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 12.10. klo 13–15, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.
Päivämusiikki to 13.10. klo 12–12.30 kirkkosalissa. Syystunnel mia, Jaakko Hietikko laulu ja Terje Kukk piano. Vapaa pääsy.
Teetä ja kasviskeittoa to 13.10. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seura kuntasalissa ennen iltamessua klo 19.
Iltamessu to 13.10. klo 19–20. Lämpimästi tervetuloa yhteisölli sesti toteutettavaan iltamessuhet
Tule rentoutumaan myönteiseen mykkäkouluun hiljaisuuden retriittiin marraskuun hämärissä
OPISKELIJARETRIITTI Kesijärven leirikeskuksessa Lopella 18.11.–20.11.2022
Ohj. Jukka-Mikko Karjalainen ja Riikka Wikström, hinta 60 e. sis. täysihoidon ja kuljetukset ilm. www.vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat
sesti toteutettavaan iltamessuhet keen, joka toteutuu esirukousaltta reissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudes sa yhteiseen hiljentymiseen. Mes sua ennen tarjolla teetä ja kasvis keittoa. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messu hetken kantava voima.
Auki joka päivä kirkon aukioloaikoi na Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.
Perhepäivä ma 10.10. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista.
Kerho isille ja lapsille ti 11.10. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, askartelua ja pieni iltapala 3 e/perhe. Lisätie toja Outi Myllylä p. 050 327 1634, outi.myllyla@evl.fi
keen, joka toteutuu esirukousaltta reissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudes sa yhteiseen hiljentymiseen. Mes sua ennen tarjolla teetä ja kasvis keittoa. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messu hetken kantava voima. Perhepäivä pe 14.10. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e/ perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Laulupiiri pe 14.10. klo 15.30–16.30, kanttori Terje Kukk.
Tierra lejana – kaukainen maa -konsertti pe 14.10. klo 18. Janne Lehtinen soittaa argentiinalaista kitaramusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
K18 -sinkkuilta pe 14.10. klo 18–20, Vehkapolku 10 C kerhotila, sinkkuil ta työikäisille aikuisille. Tämä nuorempien sinkkujen ilta järjeste tään syksyn aikana kerran kuukau dessa sinkkujen voimin, tarjolla kahvia ja keskustelukumppaneita sekä vierailijoita pitämässä ohjel maa. Tervetuloa rohkeasti mukaan kohtaamaan muista sinkkuja!
Sinkkuilta senioreille pe 14.10. klo 18–20, Tikkurilan kirkon 2. krs, Toivo ja Rakkaus -kerhotila, estee tön tila. Kahvia, keskustelukump paneita ja sinkkujen tai vierailijoi den suunnittelemaa ohjelmaa, tervetuloa mukaan niin uudet kuin vanhat tutut!
Messu su 16.10. klo 10, Suvi-Maria Roine, Terje Kukk, Leila LukanderPajula. Mukana Pyhän Laurin kuoro.
Lastenkirkko su 16.10. klo 10 messun yhteydessä, Pienten pai kassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa laule
taan, leikitään, kerrotaan Raama tun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe voi mennä yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän rukouksen jälkeen. Lasten kirkko päättyy ehtoollisen alkaes sa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret. hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.
Siioninvirsiseurat su 16.10. klo 17–18, mukana Kirsti Hilden ja Mirka Härkönen.
Sansan medialähetyspiiri ma 17.10. klo 18–19.30, Kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Sansan medialähe tyspiiri kokoontuu tutkimaan yhdessä Raamatun sanaa ja rukoi lemaan maailmanlaajuisen Juma lan lähetyksen puolesta Lähetyksen päiväpiiri ti 18.10. klo 13–14.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.
Viikkomessu ti 18.10. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.
Päivämusiikki to 20.10. klo 12–12.30 kirkkosalissa. Vapaa pääsy.
Yhteislaulutilaisuus Laulamme yhdessä ti 18.10. klo 17–18. Terje Kukk.
Teetä ja kasviskeittoa to 20.10. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seura kuntasalissa ennen iltamessua klo 19.
Iltamessu to 20.10. klo 19–20. Lämpimästi tervetuloa yhteisölli
Hagelstamintie 20 A
Raamattua ja lähetysasiaa to 13.10. klo 18–20. Raamattua, ruko usta, yhdessäoloa ja asiaa Kansan lähetyksen ulkomaantyöstä teeku pin äärellä.
Simonkyläntie 11, A-talo
Perhekerho ti 11.10. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Tammistonkatu 29 B
Perhekerho ma 10.10. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Lehtikummuntie 2 Perhekerho ti 11.10. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Elävän veden virta -rukouspiiri ma 17.10. klo 17.30–19.30. Raama tun sanan tutkimista ja yhteistä rukousta.
Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoit teisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun
ripustus tai palovaroittimen paris ton vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristei hin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä pora kone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481. Linturetki Viikkiin to 6.10. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 15.10. Men nään junalla ja bussilla (omakus tanteinen BC-lippu). Voi tulla myös omalla kyydillä suoraan Viikkiin, tavataan Hakalantien alussa klo 16. Paluu klo 19 mennessä.
Tikkurilan maalaismarkkinat la 8.10. ja su 9.10. klo 9–16. Tikkurilan seurakunta on mukana markkinoil la. Myynnissä on mm. villasukkia ja grillimakkaraa. Löydät meidät läheltä Tikkurilan kirkkoa.
www.facebook.com/tikkurilanseu rakunta
Sunnuntain kello 10 jumalanpal velus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.
Hertta-kirkonrotan terveisiä saa
kotiin maksutta tilaamalla Lasten kirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi
Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookis ta nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsi tyo.mailpv.net/
Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huolta jille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytä mään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.
Ilmoittautuminen rippikouluun 2023 on auki 3.-16.10. osoitteessa https://www.vantaanseurakunnat. fi/vantaanriparit/tikkurila Ilmoit tautuminen on tarkoitettu 2008 syntyneille nuorille. Tervetuloa riparille!
Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähkö postitse ma–pe klo 9–14,
p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi
Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi
Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.
Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.
Tai ota yhteyttä sähköpostitse: dia konia.vantaankoski@evl.fi.
Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi
Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko
Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivis tön kirkko
Rajatorpantie 8 Messu su 9.10. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Kari Jerkku, saarna Jaakko Simojoki. Kantaattikuoro. Siioninvirsiseurat su 9.10. klo 12.
Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 10.10. klo 15.
Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 10.10. klo 18. Hiljennymme rukouk seen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.
Martinristin raamattupiiri ti 11.10. klo 13.
Suomen kielen kerho maahan muuttajille tiistaisin klo 14. Jutel laan suomeksi kahvikupin äärellä. Israel-piiri ti 11.10. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Miesten raamattupiiri ti 11.10. klo 18.30.
Kirjoituspiiri Kirjavat ke 12.10. klo 10.
Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13.
Seniorikerho to 13.10. klo 13.30. Leif Ström: Ilmasto ja sää. Ei kerhoa 6. ja 20.10.
Kirkkoravintola Voimala pe 14.10. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakonia työn hyväksi). Pöytiintarjoilu. Messu su 16.10. klo 10. Papit Margit
Helin, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen. Ystävämessu – Friendship Mass su 16.10. klo 16. Saarna Jouko Jääskeläinen. Lämminhenkinen jumalanpalvelus, jota voit tulla mukaan toteuttamaan. Rukous keskeisessä osassa, erikielisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen teetarjoilu.
Raamattupiiri ma 17.10. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 17.10. klo 17.30.
Martinlaakson lähetyspiiri ti 18.10. klo 18.30. Viestintäasiantunti ja Katriina Harviainen: Miten lähdin seurakuntaan töihin ja miten lähetys minua koskettaa.
Laavatie 2 Vaatevarasto to 6.10. klo 9.30–12. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtai ta aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Aluksi aamukahvit ja hartaus.
Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Ei 17.10. Aikuisten Olkkari maanantaisin
Kastettu
Konstantinos Theo Johannes
Gerolimos-Hakamäki, Tume Emil Juhani Juvonen, Aurora Elea Alexandra Jämsen, Jesper Hend rik Meijer, Lukas Onni Mikael Palkeinen, Aamu Eelin Rosa Turunen, Vili Oliver Wirman. Hautaan siunattu
Maria Inkeri Lehtonen, 98 v, Hilma Kaasonen, 86 v, Arvo Pylsy, 82 v, Anna Kaarina Saari, 77 v, Ritva
Sinikka Heikkinen 71 v.
Kastettu
Aava Anni Eveliina Pöndelin, Matilda Adelina Evelyn Kaari, Robin Ossian Kivikoski, Elli Isa bella Julkunen.
Avioliittoon kuulutettu
Eppu Ilmari Harju ja Pinja Ida Harju.
Hautaan siunattu Erkki Olavi Somervuori 91 v, Veijo
Esko Tanskanen 90 v, Hilkka-Liisa Sarvela 87 v, Virpi Johanna Wiik 83 v, Reijo Raimo Einari Halonen 81 v, Hilkka Kaarina Suonperä 81 v, Tuula Marjatta Lindqvist 74 v, Harri Juhani Penttinen 64 v.
Kastettu
Lila Eve Sofia Rämö-Halttunen, Milja Amanda Olivia Uhre, Senni Lyydia Pajunen, Noel Heikki August Hänninen, Eeli August Häkkinen. Hautaan siunattu Eeva Helena Juselius 95 v, Sonja Puvanova 87 v, Hely Elisabet Helinko 83 v, Ritva Sirkka Lietkari 80 v, Marja-Leena Sirkiä 67 v.
Kastettu
Veera Annika Oikarinen, Sebas tian Tapio Rurik Seesvaara. Hautaan siunattu Antti Matias Herttua 89 v, Teuvo Ensio Kettunen 88 v, Marja EevaLiisa Karinaho 82 v.
Peetu Seedi Ensio Väisänen, Amanda Eila Sylvia Sarttila, Elmiina Mikaela Kaartinen, Nooa Eelis Antero Mustonen, Lilian Helena Pesonen, Joonas Jouko Flink, Aava Karoliina Lehtikallio, Tea Hillevi Salmi, Hugo Alejandro Taskinen, Kaapo Eino Antero Immonen, Nicholas Noel van der Stel, Hemmo Lucas Kinnunen, Anton Oscar Alexander Laurin, Sofia Aleksandra Lisa Ojalehto, Elli Hilja Kaarina Perkonmäki. Hautaan siunattu Oili Arlin Tulimaa 92 v, Antti Vihtori Peltoluhta 88 v, Liisa Maria Salomaa 86 v, Olli Pekka Nappari 84 v, Eero Herman Nyqvist 81 v, Marja Leena Karttu nen 76 v, Eini Tuula Kyllikki Neu vonen 75 v, Miro Kaarlo Kuosma nen 21 v.
Kastettu
Jasper Eelis Habib Haapanen, Otso Niilo Menotti Mali, Lydia Irja Aurora Colangelo, Olavi Ukko
Topias Pajusuo, Neo Samuli Laatikainen, Eetu Ilmari Engel brekt Alanen, Vanessa Stella Patricia Teelahti. Avioliittoon kuulutettu Kyösti Ilmari Alanen ja Hanna Karoliina Virtanen. Hautaan siunattu Sakari Kalle Kaitala 90 v, Väinö Rokka 87 v, Aune Orvokki Erkkilä 84 v, Lauri Olavi Eskola 82 v, Eva-Kaarina Honka 79 v, Siiri Marjatta Helanen 79 v, Irma Julia Koljonen 94 v, Liisa Aune Nuuti lainen 84 v, Martti Juhani Vorna nen 66 v.
klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.
Levon ja luottamuksen messu ma 10.10. klo 19. Papit Tuula Paasivirta, Iiro Salminen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön kirkon kuoro. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. Ei 19.10.
Kastehelmi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 miniryhmä/iltamu siikkileikkikoulu, klo 17.30–18.30 kouluikäisten ryhmä. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan lisää musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tieduste lut, kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.
Iltaperhekahvila ke 12.10. klo 18–19.30.
Rauhanyhdistyksen seurat pe 14.10. klo 19.
Kivistön rukouspiiri ti 18.10. klo 17.30.
Kivistön raamattupiiri ti 18.10. klo 18.30.
Miesten saunailta ke 19.10. klo 18–21.
Solbackantie 6 Messu su 9.10. klo 12. Pappi Iiro Salminen, kanttori Eveliina Pulkki nen.
Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskus telemme Raamatun pohjalta.
Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Martinristi on suljettu toistaiseksi vesivahingon vuoksi. Toimintaa siirretty eri tiloihin, kts. tiedot: Myyrmäen Virtakirkko, Kaivosristi, Patotie 2 kerhotila, Muualla. Remontin ajan tauolla ovat: senio rikerho, lukupiiri, Olotila-kahvila ja Martinlaakson seniorien kortteli kerho.
Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei 20.10.
Seniorikerho ke 12.10. klo 10 Olavi Heikkinen: Eläimet uskonnoissa. Ei kerhoa 19.10.
Kansainvälinen raamattu- ja rukouspiiri to 13.10. klo 17.30–19.
Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suo meksi ja englanniksi. Tied. ja ilm. Mark Saba tai Maria Järviniitty. Martinristin käsityöpiiri pe 14.10. klo 10. Tehdään käsitöitä ja jutel laan. Voit tulla samalla oppimaan suomen kieltä.
Martinristin miestenpiiri ma 17.10. klo 18.30.
Kansainvälinen raamattupiiri to 6. ja 20.10. klo 17.30–19. Raamattu piiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan suomeksi ja englanniksi.
Martinristin perhekahvila tiistai
sin klo 9.30–11. Ei 18.10.
Martinristin aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15 Halmeilla, Louhe lantie 1 G 93.
Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Myös kuntosalimahdollisuus.
Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteis ta ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-v Vantaankosken seurakun nan alueella asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Keikat voivat olla auttamista asioilla esimerkiksi kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Keikka-apu toteutetaan yhteistyös sä Vantaan kaupungin Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osaston kanssa.
Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitset ko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hylly jen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikka ristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaan laakso ja Kivistön suuralue).
Diakonian retki Kuusijärvelle pe 7.10. klo 11. Diakonian retkiryhmän ensimmäinen retkipäivä: lähtö Virtakirkolta klo 11 kohti Kuusijär veä. Liikutaan luonnossa kukin omien voimien mukaan, syödään eväät, paistetaan makkaraa, saunoakin voi halutessaan. Ilm. Auli Kekoni, p. 050 357 7726, auli. kekoni@evl.fi. Diakonian retkiryh mä on kaikille avoin ryhmä, joka retkeilee jatkossa n. kerran kuu kaudessa. Luontoon, museoon, konserttiin, taidenäyttelyyn jne. Kohteet suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Yritämme toteuttaa retket osallistujille ilmaiseksi. Joka retkelle teemme eväät mukaan, jotka syömme jossain kivassa paikassa. Kysy lisää Aulilta.
Adventtiretriitti 25.–27.11. Hirvijär ven leirikeskus, Riihimäki. Adventin teemat ”Kohotkaa korkeiksi portit – avartukaa ikiaikaiset ovet” kanta vat tätä retriittiä. Joulun odotuksen alkaessa hiljennytään kiireen ja vaatimusten keskeltä. Astu katet tuun ruokapöytään, anna ajatusten levätä. Kanteleen sävelet rauhoitta vat ja valmistavat sisäisesti joulun sanoman vastaanottamiseen. Ohj. Tuula Paasivirta, Maisa Kumpulai nen. Hinta 180 e sis. kuljetukset, täysihoidon ja ohjelman. Lisätiedot
ja ilm. vantaankoskenseurakunta. fi/hiljaisuus-ja-retriitit.
Messu su 9.10. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Kari Jerkku, saarna Jaakko Simojoki. Kantaattikuoro. Messu su 16.10. klo 10. Papit Margit Helin, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankosken seurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankosken seurakunta.fi, www.kirkkovantaal la.fi.
Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivis tön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seura kunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.
Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30
Kyrkov. 45. Högmässa sö 9.10 kl. 10 Helsinge kyrka S:t Lars. Kristian Willis och Heidi Åberg
DICKURSBY KYRKA
Stationsv.12a
Babyrytmik fr 7.10 kl. 14.–15.30 i
Dickursby kyrka Välkommen på babyrytmik för ca 3–6 mån med vuxen på andra våningen i utrym met Kärlek.
Dopdagen i Vanda sö 9.10 kl. 14 i
Dickursby kyrka Dopdagen firas i Vanda församlingarna. Tilläggsup pgifter om dopdagen: församlings pastor Janne Sironen, janne. sironen@evl.fi, tel. 040 756 3442. Barn äldre än 14 år och vuxna måste först delta i skriftskola. Efter dopet bjuder församlingen på dopkaffe med tårta till max. 15 gäster. De svenskspråkiga och tvåspråkiga dopen förrättas i Dickursby kyrka (Stationsvägen 12a).
Sångstund on 12.10 kl. 18–19 i Dickursby kyrka. Musikleken fr 14.10 kl. 10–11 i Dickursby kyrka För ca 1–4 åringar med vuxen på 2 våningen i utrym met Kärlek.
Babyrytmik fr 14.10 kl. 14–15.30 i Dickursby kyrka För ca 3-6mån med vuxen på andra våningen i utrymmet Kärlek.
Diakoni 150 års jubileum fest mässa och festlunch sö 16.10 kl. 12–15 Dickursby kyrka. Vi delar ut ylllesockor och vristvärmare till alla deltagare eller så långt det räcker. Festlig lunch med program efter mässan. Anmäl dig med till lun chen senast 7.10 till Heidi Salmi nen, tfn. 050 330 1828. Ungdomskväll on 19.10 kl. 18–20 Dickursby kyrka Öppen verksam het för alla ungdomar på svenska.
Vallmov. 28 Dickursbykretsen on 19.10 kl. 14.–15. i Folkhälsanhuset., Vallmo vägen 28. Andakt, kaffe och tilltugg och samvaro.
Fredagsgruppen fr 7.10 kl. 11–14. Utfärd för daglediga till ström mingsmarknaden i Helsingfors. Vi träffas vid Havis Amanda kl.11. Lunch tillsammans.
Herdis Matilda Rosenström.
Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17
Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi
Diakonian karaokeilta ”Et ole yksin” pe 7.10 klo 18–19.30 Tikkuri lan kirkko, Asematie 12a, viittoma kielen tulkkaus. Viittomakielinen perhekerho pe 14.10. klo 9.30 Malmin varustamo, os. Pekanraitti 16, Helsinki. Seniorikerho VaKu ry ma 17.10. klo 12 Tikkurilan kirkko, Asematie 12a, 2. krs. Näkövammaisille Sanoin ja sävelin kerho ma 17.10. klo 10–12 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Ryhmän ohjaajana Ritva-Leena Tuuli.
Laula kanssain ti 4.10. klo 16.30–17.30 seurakuntakoti Uuttu, Lintu kulma 2, Espoo Lauluryhmä kaikil le. Iltapäivän isäntänä ja laulattaja na Markku Känninen. Tied. Ritva Aarnio 040 7347715 ritva.aarnio@ evl.fi.
Tikkurilan kerho to 6.10., klo 13–15, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Yhdessäoloa, keskustelua ja kahvit. Ryhmän ohjaajina Rauni Laihonen ja Riitta-Maija Palmusaa ri-Bremer.
Puhelinryhmä pe 7.10. ja 21.10. klo 13–14.30. Keskustelua vuoden aikaan ja ajankohtaisiin asioihin liittyen. Osallistuaksesi ryhmään tarvitset vain tavallisen puheli men. Puhelinkerhoon mahtuu neljä
hlöä. Ilm. edellisenä päivänä Terhi Suonsivu, p. 050 381 8758, terhi. suonsivu@evl.fi
Ilmoittautumisen voi jättää puhe postiin silloin, kun työntekijä ei pysty vastaamaan soittoosi. Raamattupiiri to 13.10., klo 13–15 Suvelan kappelilla, Kirstintie 24, Espoo. Keskustelua Raamatun aiheista ja kahvittelua yhdessä. Oppaat ovat kappelin aulassa vastassa. Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalainen. Tiedustelut Ritva Aarnio, p. 040 7347715 ritva.aar nio@evl.fi
Kuusijärven saunaretki to 27.10. klo 11–16.30, os. Kuusijärventie 3, Vantaa. Mahdollisuus uimiseen. Päärakennuksessa kahvilaravintola Cafe Kuusijärvi. Lähtö klo 10.30 tilauskuljetuksella Mikonkadun turistipysäkiltä, tai tapaaminen suoraan Kuusijärvellä. Yhteistä ulkoilua klo 11–12, seisova pöytä klo 12, savusauna ja uintia klo 14–16, lähtö Kuusijärveltä klo 16.30 ja paluu Mikonkadulle. Retken hinta 10 e maksetaan käteisellä retkipäi vänä. Ilm. Marja Leena, p. 09 2340 2549, 050 3800 947, marjaleena. kallio@evl.fi
International Bible and Prayer Group Thu 6th and 20th Oct 5.30–7 PM kids’ clubroom, Patotie 2. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English. Martinristin käsityöpiiri pe 14.10. klo 10 Patotie 2 kerhotila. Tehdään käsitöitä ja jutellaan. Voit tulla samalla oppimaan suomen kieltä. Friendship Mass – Ystävämessu Sun 16th Oct 4 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where You can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Tea served after the Mass.
Suomen kielen kerho maahan muuttajille tiistaisin klo 14 Myyr mäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.
International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heik kilä, p. 044 422 0407.
TORSTAI 6.10.
Vanhustenviikon konsertti klo 11 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Yhteistyössä Itä-Hakkilan eläkkeensaajien kanssa. Muusikot Matti Pasanen, Klaus Pennanen ja Esa Aapro sekä Kultaisen Iän laula jat. Vapaa pääsy.
Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku rilan kirkossa, Asematie 12a. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy.
Voimalauluja-yhteislaulukonsert ti klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Mukana laulujen säveltä jä Anna-Liisa Haunio ja sanoittaja Anna-Mari Kaskinen.
PERJANTAI 7.10.
Et ole yksin – Diakonia 150 vuotta -karaoketapahtuma klo 18–20.30
Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Juontajana Pekka Laukkarinen. Tarinoita ja lauluja elämästä ja diakonista. Tule kuuntelemaan, laulamaan ja osallistumaan! Kak kukahvit. Tapahtuma on ilmainen. Karaokeosuudesta vastaavat Viih detalo Hillittömät ja Eetu Rehmo nen.
Le berger amoureux konsertti – Lauluja Ranskan hovista 1600-luvulta pe 7.10. klo 19.
Novian barokkilaulun opiskelijat ja soitinryhmä esiintyvät. Ohjaus Jussi Lehtipuu ja Anna-Maaria Oramo. Järjestää Ammattikorkea koulu Novia. Vapaa pääsy.
SUNNUNTAINA 9.10.
Soul Strings -orkesterin konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertissa esitetään A. Vivaldin, J. Sibeliuksen ja A.
Torstaina 6.10.
Laulu & laulun tarina: Sanoitta ja Junnu eli Juha ”Watt” Vainio klo 18.30 Espoossa Laaksolah den kappeli, Ylänkötie 16. Kes kustelemme sanoittajasuuruuk sista ja laulamme yhdessä hei dän laulujaan. Iltoja taustoittaa muusikko, radiotoimittaja, do kumentaristi Pekka Laine. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.
Lauantaina 8.10. Lasten ja nuorten kirkkomu siikkifestivaali KIMURALLI: klo 18 Euphonia Iuventutis -kon sertti Espoossa Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Charpentier, Vi valdi, Kostiainen, Petros Paukku nen: Euphonia Iuventutis − Mes su kuorolle, orkesterille, lyömä soittimille ja uruille. Kantaesi tys. Festivaalikuoro ja -orkesteri, joht. Jonas Rannila. Vapaa pää sy, ohjelma 10 e. Sakraalimusiikkia syksyyn klo
18 Helsingissä Lauttasaaren kir kossa, Myllykallionrinne 1. Aka teeminen mieskuoro Psaldo, Aleksanteri Wallius, urut. Pärt, Madetoja, Schubert, Bach, Men delssohn-Bartholdy, Cornelius, Miskinis ja Arcadelt. Vapaa pää sy, ohjelma 10 e.
Sunnuntaina 9.10. Konsertti klo 15 Helsingissä Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Matti Turunen, laulu, Juha ni Forsberg, piano. Schubert. Va paa pääsy, ohjelma 10 e. Gospel Helsinki 20 vuotta klo 16 Helsingissä Musiikkitalon Konserttisalissa, Mannerheimin tie 13 A. Gospel Helsinki, Lumen Valo, Ida Elina, Joonatan Rau tio, piano ja saksofoni, Sami Kos kela, lyömäsoittimet, Juho Kivi vuori, basso, Saku Mattila, kita ra, Laura Humppila, koreografia ja tanssi, Katriina Tavi, Ville Vä likoski ja Elina Valtonen, tanssi.
Liput 27–60 e Ticketmasterista.
Torstaina 13.10.
Sacred Music Festivalin ava jaiskonsertti klo 18 Helsingis sä Viikin kirkossa, Agronomin katu 5. Niklas Winter Quartet, jazztrumpetisti Henry Lowt her ja kamarikuoro Utopia. Kes kiaikaista musiikkia Graduale Aboense -messulaulukirjasta uu delleensovitettuna ja materiaa lia kokoelmista Piae Cantiones ja Missa et Officium Sancti Henri ci. Järjestää Helsingin seurakun tayhtymä ja Kulttuurikeskus Cai sa. Liput 15/10 e.
Lauantaina 15.10.
Gospelkonsertti klo 18 Helsin gissä Oulunkylän kirkossa, Tei nintie 10. Famille de Grâce -yh tye. Sacred Music Festival. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Piazzollan musiikkia. Solistina Jesse Viinikangas, viulu. Orkeste rinjohtajana Jussi Jaatinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
TORSTAINA 13.10. Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku rilan kirkossa, Asematie 12a. Syys tunnelmia, Jaakko Hietikko, laulu ja Terje Kukk, piano. Vapaa pääsy.
PERJANTAI 14.10.
Diakonia 150 v. Et ole yksin -juh lakonsertti klo 18. Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Esiintyjänä Jippu. Liput 15 e, avustajat ilmai seksi. Tuotto erityistä tukea tarvit sevien Vantaalla asuvien Ukrainan pakolaisten hyväksi.
Tierra lejana – kaukainen maa -konsertti klo 18 Tikkurilan kirkos sa, Asematie 12a. Janne Lehtinen soittaa argentiinalaista kitaramu siikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
TORSTAI 20.10.
Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku rilan kirkossa, Asematie 12a. Vapaa pääsy.
Torstaitupa klo 12–13.30 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Puhelin langat laulaa ja muut Pentti Viher luodon laulut esittelee ja laulattaa muusikkotytär Virpi Metsätähti. Lounas ja kahvi 5 e klo 11.30.
Kongon demokraattisesta tasavallasta Suomeen muuttanut kristitty perheyhtye Famille de Grâce esittää gospelmusiikkia eri musiikki tyyleillä ja kielillä lauantaina 15.10. kello 18 Helsingissä Oulunkylän kirkossa. Konsertti on osa Sacred Music Helsinki Festivalia.
Sunnuntaina 16.10. Mediamissio 2022: Jipun kon sertti. Syvistä tunnoista nouse vien laulujen esittäjä Jippu kon
sertoi klo 18 Espoossa Leppävaa ran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Vapaa pääsy. Kolehti Mediamis sio 2022:n kuluihin.
JANI MAHKONEN Jippu esiintyy perjantaina 14.10. kello 18 Hämeenkylän kirkossa järjestettävässä diakonia 150 vuotta -juhla konsertissa. Konserttiliput maksavat 15 euroa.