KEITTIÖNI SEINÄÄ koristaa pieni Italiasta ostamani kaakeli. Siinä lukee latinankielinen lause Pax et bonum, suomeksi ”Rauhaa ja hyvää”. Tämä vanha kristittyjen toivotus tulee suoraan jouluevankeliu mista, jossa enkelijoukko julistaa Jumalan kunniaa taivaan korkeuksissa ja maan päälle rauhaa ja hyvää tahtoa.
Tuoreimmassa Raamatun suomennoksessa tuo kohta kuuluu: ”Kunnia korkeuksien Jumalalle ja rauha maan päällä ihmisille, joita hän rakastaa.” Jouluevan keliumissa on kyse Jumalan rakkaudesta ja hyväntah toisuudesta ihmiskuntaa kohtaan.
KRISTITTYJEN KUTSUMUKSENA on toimia Jumalan rakkauden apukäsinä maan päällä, rakentaa rauhaa ja edistää hyvää. ”Rauhaa ja hyvää” ei ole vain yleiskau nista sananhelinää, vaan se on maailmaa paremmaksi muutta va yltiöpäinen asenne.
Rauhan ja hyvän hauraus tuntuu tämän päivän sodan kes kellä kipeästi. Silti, ja juuri siksi, on hyvä muistaa, että rauha ei ole vain sodan poissaoloa.
RAUHA ON oikeudenmukaisuut ta, yhdenvertaisuutta ja syrji mättömyyttä. Rauha on yhtei sen hyvän etsimistä, toisen ase maan asettumista, vuoropuhe lua ja keskinäistä kunnioitusta. Rauha on sitä, että konfliktit py ritään mieluummin ratkaise
maan kuin voittamaan vahvemman oikeudella. Rauha on myös mielenrauhaa, tyyneyttä ja luottamusta.
VENÄJÄN UKRAINAA vastaan käynnistämää julmaa hyökkäyssotaa analysoidaan ja seurataan nyt koros tetun sotilaallisesta näkökulmasta. Itse kaipaan sotaa käsittelevään julkiseen keskusteluun myös muita kuin militaarisia ulottuvuuksia. Rauha on sittenkin kiinnos tavampaa kuin sota, joka päättyy jotenkin joskus, mie luiten mahdollisimman pian ja niin, että Venäjä kerää romunsa ja lähtee Ukrainasta.
Verrattomien sotatieteilijöiden lisäksi Suomessa on myös ansioituneita rauhantutkijoita. Miksi heidän äänensä ei kuulu nyt? Missä ovat heidän analyysinsa rauhasta, sen edellytyksistä ja sen etenemisestä?
JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Kun orja päättää, ettei hän ole enää orja, hänen kahleensa putoavat.
MAHATMA GANDHI (1869–1948)
Syksyn pimeys tuntuu nyt tavallista synkemmältä. Pahuus vie valon ja hapen. Meidänhän pitäisi rakastaa eikä vihata. Ristin käteni ja pyydän: Tuo valo takaisin.
Koko maailman on ymmärrettävä, että meidän on noustava diktatuureja vastaan.
IRANILAINEN SADAF, 36, HELSINGIN SANOMAT 8.10.
Ihmiset itkevät sortoa ja riistoa, huutavat apua maan mahtavien vallan alla.
VANHAN TESTAMENTIN JOBIN KIRJA 35:9
Seuraava lehti ilmestyy 3.11.
KANNEN KUVA: SUVI ELO
kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
KUVITUS: ANSSI RAUHALA”RAUHA ON SITÄ, ETTÄ KONFLIKTIT PYRITÄÄN MIELUUMMIN RATKAISEMAAN KUIN VOITTAMAAN VAHVEMMAN OIKEUDELLA.
Trumpetisti Verneri Pohjola, 44, virittää itsensä maastopyöräilemällä ja juoksemalla hampaat irvessä ylämäkeen.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄMiten kuvailisit itseäsi jazztrumpetistina?
– Trumpettisoundini on ehkä kuulaam pi ja laulavaisempi kuin yleensä. Toisaalta saan monenlaisia ääniä aikaan. Soittotapani ei ole niinkään matemaattisen tietoinen, vaan haen vahvoja tunnelmia ja läsnäoloa joskus yksinkertaisten kin asioiden kautta. Tietysti välillä tykkään olla tarkoituksella äkkiväärä. Koen, että trumpettini ääni on oma ääneni. Sillä pystyn ilmaisemaan asioita, joita en sanoilla tai muilla keinoilla pysty.
– Merkittävä päätös itseni kannalta oli, kun lopetin 2000-luvun vaihteessa keikat, jotka ei vät olleet minulle musiikillisesti palkitsevia. Pari vuotta päätökseni jälkeen keikkoja oli vä hän, mutta se vapautti aikaa harjoittelulle ja säveltämiselle. Nykyään on sillä tavalla hyvä tilanne, että voi joutua miettimään, mi hin mieluisaan työtehtävään ehtii sitoutua.
2Oliko aikoinaan päivänselvää, että sinusta tulee muusikko?
– Vielä Sibelius-Akatemiassa opiskel tuanikin yritin keksiä muuta työtä kuin soittaminen. Otin musiikin tekemisen liian henkilökohtaisesti. Sittemmin olen huomannut, että juuri se on voimavarani. Totta kai taiteilijat ottavat omaan työhönsä kohdistuvat paineet – itse luodut, ympäristön luomat tai kuvitellut – tosi henki lökohtaisesti.
– Muusikolla minuus rakentuu aika paljon oman soiton kautta. Jos kokee, ettei suoriudu haluamallaan tavalla tai niin kuin kuuluisi pys tyä tekemään, se vaikuttaa herkästi koko mi nuuteen.
3Miten pysyt soittovireessä?
– Pelaan fudista ja ajan maasto pyörällä. Jos en pääse liikkumaan kunnolla, stressaannun. Jotain sellaista alkukantaista minussa on, että pari kertaa viikossa pitää päästä purkamaan fyysistä energiaa. Kun juoksee hampaat irvessä ylämäkeen niin kovaa, että tuntuu vähän pahalta, sen jälkeen vapautuu.
– Tämänkaltainen ”ärinämiehisyys” ei tun nu sopivan nyky-yhteiskuntaan, enkä itsekään haluaisi sitä, mutta sellainen elementti mi nussa on. Miellän sen positiiviseksi fyysisek si aggressioksi. Jos se patoutuu sisälleni, tunne voi helposti muuttua masennukseksi.
– Suhteeni kirkkoon on pitkä. En ole kirkon toiminnassa mitenkään aktiivinen, mutta vanhempieni suvuissa on oltu. Niin olen päässyt sivusta seuraamaan kirkon asioita.
– Olen harjoitellut paljon kirkoissa ja esiin tynyt niissä usein. Trumpetistia tilataan se kä häihin että hautajaisiin. Esiintymiseni ovat vahvasti ainutkertaisia, varsinkin, kun pää asiallisin ilmaisukeinoni on improvisaatio.
– Lapset. Pyhää on ihmisen vastuu pienemmästä. Kaikki muu elämässä on neuvoteltavissa, mutta tästä ei voi tinkiä. ■
Kuvittele seuraava kohtaus: Daavid joutuu pakene maan, koska appiukko Saul on uhannut tap paa hänet. Lankomies Jonatan etsii Daavi din käsiinsä. He itkevät ja suutele vat toisiaan.
Näitkö mielessäsi lempeän poskipusun vai kiihkeän kielisuudelman? Tilanne on Vanhasta testamentista. Siitä, suutelivatko ihmiset tuohon aikaan toisiaan yleensä huulille vai poskelle, ei ole juurikaan johtolankoja.
– Raamatussa käytetään vain suudella-verbiä, eli kumpikin ta pa on mahdollinen, sanoo Hel singin yliopiston Vanhan testa mentin eksegetiikan professori Martti Nissinen
– Meistä suulle suuteleminen tuntuu eri tyisen intiimiltä, muttei se välttämättä ollut siinä maailmassa sitä, Nissinen kertoo.
Daavidia ja Jonatania on toisinaan pidetty homoparina, mutta Nissisen mukaan teksti ei sano tätä suoraan.
– Kohtauksessa on paljon tunnetta, mutta luki ja päättelee itse, onko mukana erotiikkaa vai ei, Nissinen sanoo.
Raamatussa suutelukohtauksia on useita. Useimmissa tapauksissa suudelmia vaihtavat miehet. Muutama naistenkin välinen pussailu kohtaus löytyy.
Harvinaisimpia ovat miehen ja naisen väli set selkeästi eroottiset suudelmat, ja niitä löytyy vain Laulujen laulusta.
Suurin osa Raamatun suudelmista on terveh dyksiä. Niitä annetaan yleensä perheenjäsenten ja ystävien kesken.
SUUTELEMISTA KÄYTETÄÄN Raamatussa myös yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden luojana.
– Uudessa testamentissa Paavali käskee kirjeis sään seurakuntalaisia tervehtimään toisiaan py hällä suudelmalla, Nissinen kertoo.
Myös hyvästit sinetöidään Raa matussa suudelmal la. Vainajaa siellä suu dellaan kerran, kun Joosef kumartuu kuolleen isänsä Isra elin ylle ja suutelee hänen kasvojaan.
– Suudelman tunnetaso riippuu tilan teesta. Kun ihmiset rakastavat toisiaan, suu delmassa on enemmän tunnetta. Jos ero on kipeä, mukana ovat ikävä ja kaipuu, Nissinen sanoo.
Raamatussa esiintyy myös rituaalisia suudel mia.
Fyysiset tervehdykset eivät kuulu evankelisluterilaisen kirkon rituaaleihin. Ortodoksises sa kirkossa sen sijaan suudelmalla on keskeinen merkitys.
– Seurakuntalaisten keskinäinen pussaaminen on pääasiassa karissut pois, mutta papit suutele vat edelleen toisiaan liturgiassa, kertoo metropo liitta Ambrosius, joka on Helsingin ortodoksisen hiippakunnan emerituspiispa.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK
Pappien välistä suudelmaa kutsutaan rauhan suudelmaksi, ja se annetaan juuri ennen uskon tunnustusta.
Sovintosunnuntain eli laskiaissunnuntain eh toopalveluksessa papisto piispasta alkaen suute lee koko seurakuntaa yksitellen.
Myös seurakuntalaiset voivat suudella toisiaan ja onnitella näin ehtoollisesta.
– Halaaminen ja pussaaminen ovat toi sen kokonaisvaltaista kohtaamista. Ne rakentavat vahvasti yhteisöllistä identiteettiä, Ambrosius sanoo.
Ortodoksit suutelevat myös ikoneja ja reliikkejä eli pyhäin jäännöksiä.
– Suudelma on silloin pyhän kohtaamisen ja pyhän kosketuksen merkki, Ambrosius kertoo.
Jos ikonia tai reliikkiä ei ha lua suudella, voi seurakun talainen ku martaa kun nioituksen merkiksi.
Ortodoksissa hautajaisissa arkku on tapana pitää auki, ja surijat suutelevat vai najaa kevyesti otsalle tai vaina jan rinnalla olevaa ikonia.
”RAKKAUS, yhteenkuuluminen ja kunnioitus kuvaavat sekä Raamatun että ortodoksisessa kirkossa käytössä olevien suudelmien merkitystä.
Martti Nissiselle Vanhan testamentin sananlas ku ”Kuin suudelma suulle on suora vastaus” ki teyttää suudelman olemuksen.
– Mielestäni se kuvaa hyvin suutelemiseen liit tyvää rehellisyyttä ja sitä, että suudellessa ihmi nen asettuu paljaaksi ja alttiiksi toiselle, Nissinen sanoo.
Juuri tämän vuoksi Raamatun tunnetuin suu delma, tervehdykseksi naamioitu Juudaksen suu delma, on niin kammottava.
– Tuossa Juudaksen Jeesukselle antamassa suudelmassa pelataan emotionaalisilla sivumer kityksillä. Näin siitä tulee erityisen paha ja luotta muksen pettämisen alkukuva, Nissinen sanoo. ■
Viimeaikaiset kauhistuttavat tapaukset ovat nostaneet huomion polttopisteeseen nuorisotyön – ja koulun, kirkon ja yhdistykset.
Eikö koulujen kasvatustyöllä ole mitään merkitystä? Lapset oli vat koulussa monta vuotta ja kuusi päivää viikossa. Tulos: entistä pitemmät viinajonot, entistä kauhistuttavammat viinalaskut – lä hes 3 000 miljoonaa – ja entistä suurempi naisten ja nuorten juo pottelu. Kylmien numeroitten heittämä valokeila paljastaa verille raastetun omatunnon polttavaa tuskaa.
Tuossa joukossa on nuorukaisia, jotka eivät vielä ole rintama kelpoisia, ja nuoria naisia, joiden kehitysvuodet kuluivat tanssisaleissa silloin, kun heidän olisi pitänyt valmistautua elämäntehtäväänsä.
Helsingin pojillamme on eräs valitettava puute: he eivät saa kasvaa työn keskellä. Maalaispojat sen sijaan kasvavat isiensä jaloon ammattiin.
Kova kuri ja kova työ ovat kaksi tehokasta kasvatuskeinoa. Koulu takoo tietoa, tietoa, tietoa. Koulun teho pojan aktiiviseen olemukseen ei luo sitä luonnetta, minkä työ voi kodin opastama na antaa.
Lyhennelmä Sulo Karpion artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungin edeltäjässä, Helsingin Kirkkosanomissa, sotavuonna 21.5.1943. Sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.
Suudellessa ihminen asettuu paljaaksi ja alttiiksi toiselle.
”Lapsi ei ole aikuisen tukipilari. Kun aikuista huolettaa, hänen pitää hakea tuki aikuisista.”
LUE SARI HELININ JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROTHANS
Häät ennen hautajaisia -elokuva on draamakomedia. Sen tyylilajin käsikirjoittaja ja dramaturgi Leo Viirret tuntee omimmakseen.
Elokuvaa sävyttää lämmin huu mori, ja samalla siinä on syvälli nen ja vakavakin pohjavire.
Viirret on aiemminkin käsitellyt kuolemaa, mutta uudessa elokuvassa koko tarina kietoutuu sen ympärille.
ELOKUVAN PÄÄHENKILÖT ovat hääsuunnittelija Joanna (Iina Kuustonen) ja hänen vastapari naan hautausurakoitsija Sakke (Antti Luusuan niemi). Heidän arki- ja juhlaympäristöönsä kuu luu kirkko.
Kun pari on menossa naimisiin, Joanna haluaa juhlavat häät. Käsikirjoittajalle ei tullut mielen kään, että vihkiminen tapahtuisi maistraatissa.
– Siviilivihkimyskin voi tietenkin olla juhlava, mutta kyllä minusta oli kiva mennä aikanaan kir kossa naimisiin, Leo Viirret kertoo.
Ja koska on kirkko, löytyy myös pappi, jota näyttelee Joonas Nordman. Hänen hahmon sa on ymmärtävä, ystävällinen ja avarakatseinen – ei siis yhtään maalaiskomedioissa nähty, lipe rit liehuen talosta toiseen rientävä, kahvia ryystä vä karikatyyri, joka liittyy muiden tavanomaisten tyyppien kuten kylähullun ja juopon kavalkadiin.
– Mahdollisuuksia olisi ollut enempäänkin has sutteluun, mutta en nähnyt tarvetta sellaiseen. Draamakomediassa hahmojen pitää olla sekä hauskoja että samaistuttavia, Viirret sanoo.
Ehkä Nordmanin pastorissa on jotain samaa kuin niissä papeissa, joita Viirret on tavannut las
tensa rippikoulun riennoissa Lauttasaaren kir kossa.
– Voin sanoa, että siellä meininki on mahtava: bändi soittaa pop-biisejä ja papit ovat avarakat seisia. Asenteena on, että kaikki ovat ookoo sel laisina kuin ovat, Viirret kertoo.
KUOLEMAN TODELLISUUS ja elämän arvaamat tomuus näkyvät elokuvassa, ja Leo Viirret on ko
kenut ne myös omassa elämässään, sillä hän me netti kummankin vanhempansa peräjälkeen ly hyen ajan sisällä. Tätä taustaa vasten: mitä kä sikirjoittaja haluaa tuoreen elokuvan tarinalla katsojalle kertoa?
– Ehkä muistuttaa siitä, että aikamme on ra jallinen. Me emme voi varmasti tietää, mitä kuo leman jälkeen tapahtuu. Sen tiedämme, että nyt elämme tätä elämää täällä, Viirret pohtii. ■
81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN 0356-3421
Leo Viirret hyvästeli lyhyen ajan sisällä kummankin vanhempansa. Kuoleman todellisuus ja elämän arvaamattomuus ovat yhä vahvasti hänen mielessään.Tuoreessa elokuvassa hääsuunnittelijan ja hautausurakoitsijan rakkaustarinaa todistavat tunnelmallinen kirkko ja ymmärtäväinen pappi.
TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVA JOONAS BRANDT
Seitsemänkymppinen piispa emerita Irja Askola on huomannut elämän haurauden ja rajallisuuden. Hän on myös yhä vahvemmin kokenut, että tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen välillä on vain ohut verho.
TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINENM uistot ovat epätarkkoja ja poh jautuvat osaksi siihen, mitä su kulaiset myöhemmin ovat ker toneet. Niissä on sunnuntai aamu. Muutaman vuoden ikäinen Iri-tyttö kulkee Lap peenrannan kadulla käsi kädessä Toivo-isänsä kanssa. He ovat menossa kirkkoon.
– Myöhemmälle hengellisyydelleni, ja myös it setunnolleni, on ollut merkitystä sillä, että isä yl peänä kuljetti minua ja halusi jakaa kanssani sen, mikä hänelle oli tärkeää, kertoo Helsingin piispa emerita Irja Askola nyt.
Lapsuuden muistot ovat nousseet Askolan mieleen siksikin, että hänestä on lyhyessä ajassa tehty kaksi kirjaa. Niistä uudempi, Heli Pruu kin kirjoittama muistelmateos Sydänten piispa Irja Askola (Tammi) ilmestyi viime viikolla.
Kun Irja oli juuri täyttänyt kahdeksan, hänen isänsä sai sydänkohtauksen ja kuoli.
– Se jätti suuren aukon ja käsittämättömän tuskan. Jäljelle jäi kuitenkin kummallisella ta valla myös jonkinlainen hengellisyyden aavis tus. Vaikka en niin pienenä tietenkään ymmär tänyt mitään siitä, mitä kirkossa puhuttiin, jo kin tuntu tuonpuoleisuudesta tarttui minuun jo silloin.
Hän muistelee, että isän kuolema oli suvun ai kuisillekin vaikea asia, eivätkä he osanneet käsi tellä sitä lasten kanssa. Isän kuoltua Irja oli vii kon verran korkeassa kuumeessa ja huusi tahto vansa isin luokse. Enää hän ei muista, missä ajat teli isänsä olevan – se kuitenkin oli selvää, että isä oli lopullisesti poissa.
Isä jätti kuollessaan velkoja, joista selvitäk seen Kerttu-äiti ja tyttäret joutuivat muuttamaan Lappeenrannan keskustasta Lauritsalaan. Vaikka matkaa entiseen kotiin oli vain viitisen kilomet riä, kaikki lasten elämässä muuttui.
SILLOISEN LAURITSALAN seurakunnan pyhäkou lua ja lähetyskerhoa on kiittäminen siitä, mitä Ir ja Askola tänäkin päivänä ajattelee Jumalasta ja miten hän lukee Raamattua. Ehkä siitäkin, että hän päätyi kirkon töihin ja lopulta Suomen en simmäiseksi naispuoliseksi piispaksi.
– Kun uudella paikkakunnalla ujona ja häm mennyksissä kävelin seurakunnan kerhoon, ai kuiset olivat minulle niin ihania. Ajattelin, että jos aikuiset kirkossa ovat tällaisia, niin varmaan Jumalakin on kiva ja ystävällinen. Ja tästä jumala kuvaa koskevasta oivalluksestani pidän edelleen kiinni, Askola kertoo.
– Se on saanut minut kysymään, millainen ku va Jumalasta muodostuu, kun muut ujot ja arat, kipujensa ja haavojensa kanssa painiskelevat ih miset kohtaavat kirkon työntekijän tai seurakun talaisen. Saavatko he sellaisen käsityksen, että Ju malakin on ystävällinen, armahtava ja huolehti va? Vai onko kuva Jumalasta oppia opettava, tuo mioita langettava tai suorastaan välinpitämätön?
Pyhäkoulun lämmin ja hyväksyvä ilmapiiri eli mielessä silloinkin, kun Askola lukiolaisena miet ti ammatinvalintaansa.
– Minulla oli nuorena hyvin naiivi ajatus, että koska kirkko on antanut minulle niin paljon, pe lastanut minut elämälle ja antanut mielekästä te kemistä ja turvaa, minun ikään kuin kuuluu mak saa se takaisin menemällä kirkkoon töihin.
Myös Askolan viehtymys Raamatun kertomuk siin ja usko kertomuksellisuuden voimaan on py häkoulun perintöä. Myöhemmin feministiteolo gia sai hänet kiinnostumaan erityisesti Raamatun naisista ja heidän selviytymistarinoistaan.
– Pyhäkoulussa tutustuin Moosekseen, mut ta kukaan ei kertonut minulle hänen siskostaan Mirjamista, joka myös oli johtaja. Tiesin kyl lä Paavalin, mutta en Lyydiaa, joka oli taitava lii kenainen ja Paavalin työtoveri. Feministiteolo
gian ansiosta aloin nähdä heidät elävinä ihmisinä omassa kontekstissaan.
– Tosi ihmisenä myös Jeesus on yksi Raamatun henkilöistä. Minulle hän on esikuva siinä, minne hän meni, keitä tapasi ja millaisessa vuorovaiku tuksessa oli ihmisten kanssa. Hän on eräänlainen navigaattori, joka osoittaa minulle reitin.
JOULUN AIKAAN 1985 Irja Askolan äiti oli sairaa lassa saatuaan aivoverenvuodon, ja Askola oli matkustanut Lappeenrantaan ollakseen äitin sä lähellä. Eräänä yönä sairaalasta soitettiin, että loppu on lähellä, ja Askola ajoi taksilla läpi hiljai sen kaupungin äitinsä luokse.
Kuolinvuoteellaan äiti avasi silmänsä ja kohot tautui eteenpäin.
– Äiti sanoi jotakin sellaista kuin ”minä läh den nyt, minä tulen”. Hän puhui jo tuonpuolei suuteen. Tuonpuoleisuuden kutsu oli niin kau nis ja selvä. Minusta tuntui, että ihan näin, kuin ka hänen sielunsa lähti lentämään pimeään yö hön, joka yhtäkkiä tuntui valaistulta, Askola kertoo.
– Joku voi ajatella, että tämä on minun mieli kuvitustani, mutta ei se kyllä ole. Hyvin saman
lainen kokemus minulla oli myöhemmin erään ystäväni kuolinvuoteen äärellä.
Askola miettii, että jos usko ei olisi ollut osa hä nen elämäänsä jo lapsuudesta asti, äidin kuoleman kauneus olisi luultavasti saanut hänet tulemaan us koon. Pian hän kuitenkin syöksyi syvään kriisiin.
Hän seisoi tammikuun pakkasissa avoimen haudan äärellä ja katseli, kuinka äidin arkku pei tettiin multaan.
– Mielikuvitukseni laukkasi. Mietin, mitä äidin ruumiille tapahtuu, kun routa sulaa. Ajattelin ma toja ja hyönteisiä. Se oli vapisuttavaa ja oksettavaa.
Siinä hetkessä koko kristinusko tuntui vain ih misten kuoleman edessä keksimältä lohdulta. Su ru äidin kuolemasta ja uskonkriisi jatkuivat ko ko kevään.
KOKEMUKSET KUOLEVIEN lähellä ovat saaneet Ir ja Askolan vakuuttuneeksi siitä, että tämänpuo leista ja tuonpuoleista ei erota mikään betoni muuri. Niiden välillä on vain verho, joka on hau ras ja aika ajoin läpinäkyväkin.
Välillä verho raottuu, ja pyhän tuoksun voi aa vistaa ja tuntea myös tavallisessa arjessa. Askola kutsuu sitä hengelliseksi aistiherkkyydeksi.
– Minulle hengellisyys on osa olemusta. Olen hengellinen päälaelta varpaisiin saakka. Hengel lisyys ei toteudu vain keskiviikkona raamattupii rissä tai sunnuntaina messussa, vaan se on osa identiteettiäni. Se ei ole vain oma suloinen peh moleluni, joka tuo turvaa, vaan toivon, että se vaikuttaa arvovalintoihini, kulutustottumuksii ni ja siihen, miten suhtaudun erilaisiin ihmis ryhmiin.
– Hengellisyyttä voi olla vahvasti myös siellä, missä me hengellisyyttä työksemme opettavat
emme sitä tunnista. Yhdelle se löytyy luonnos ta, toiselle kalareissulta. Jollekulle taide-elämys voi olla hengellinen kokemus, toiselle ihan vain viipyily. Hengellisyyttä voi olla sekin, että kokee jonkun välittävän. Pohjimmiltaan hengellisyys on ihmettelyä.
HAASTATTELUA EDELTÄVÄNÄ päivänä Irja Askola on ollut muiden Helsingin hiippakunnan pap pien kanssa niin kutsutussa synodaalikokoukses sa, jonka aiheena oli pelastus. Hänen mieleensä on jäänyt erityisesti runoilijapappi Risto Oikari sen alustus aiheesta.
– Oikarinen sanoi jotenkin niin, että pelastus on sitä, että ojennamme kätemme siihen suun taan, missä Jumalan käsi on jo odottamassa. Kun Jumalan käsi ja meidän kätemme kohtaavat, siinä tapahtuu se jokin.
– Keskustelimme siitä, että yleensä pelastuk sesta puhutaan pelastumisena jostakin, esimer kiksi pahan vallasta. Itse ehdotin, että entä jos kysyisimmekin, mihin me pelastumme. Toivo al kaa siitä, kun ojennamme kätemme kaipaavan uskon suuntaan.
Askola lisää, että hänelle pelastus on salai suus, josta voi puhua vain varovasti, pienin kir jaimin. Niin kuin uskon ja oman hengellisyyden löytäminen myös pelastus voi toteutua monella tavalla, eikä sitä toinen ihminen voi ulkopuolelta komentaa. Se on Jumalan lahja.
– Minulle pelastus merkitsee luottamuksen saamista ja luottamukseen turvautumista. En ole yksin. Jumala on luonut minut tänne ja pitää jol lakin tavalla minusta myös huolta. Hän ei vaadi täydellisyyttä vaan ymmärtää keskeneräisyyteni ja tarjoaa anteeksiantoa.
– On aika paljon kristittyjä, jotka asettavat toi sille kaikenlaisia ehtoja ja edellytyksiä. Monella on kokemuksia siitä, ettei ole oikealla tavalla us kossa. Mutta Jumala on keskeneräisten ihmisten Jumala.
JOULUKUUSSA IRJA ASKOLA täyttää 70 vuotta. Tänä keväänä hän vetäytyi useammaksi kuukau deksi julkisuudesta vakavan sairauden vuoksi. Keväällä 2020, pandemian alkuvaiheessa, hän sai koronatartunnan, joka sulki hänet kotiin lähes kolmeksi kuukaudeksi.
– Kun silloin oksentelin kovassa kuumeessa, ajattelin, että tällainen sairaus ei kyllä yhtään vahvista uskoani. En jaksanut rukoillakaan. Sil loin oivalsin jotakin esirukouksesta ja koin sen voiman. Kristinuskohan on yhteisöuskonto, ja kun sairaana olin todella heikko lenkki, yhteisö ja sen yksittäiset jäsenet rukoilivat puolestani.
Askola on huomannut, että seitsemänkymp pisenä elämän hauraus ja rajallisuus ovat tulleet aivan eri tavalla konkreettisiksi kuin nuorem pana.
– Vielä työvuosina minusta tuntui, että kaik kea jaksaa. Nyt täytyy sanoa, että enää ei vain jaksa niin paljon. Toivon, että osaisin havahtua siihen, että olen jo ikääntynyt ihminen, jonka pi tää hidastaa vauhtia. Ja että osaisin ottaa hidasta misen tähän ikäkauteen kuuluvana lahjana ja an taa itselleni luvan lepoon. ■
Keskustelutilaisuus Irja Askola – Sydänten piispa tasa-arvon äänenä to 27.10. klo 19-21 Fokuksessa (kauppakeskus Triplan 5 krs). Heli Pruuki kertoo kirjansa pohjalta Askolan elämänvaiheista, ajatusmaailmasta ja siitä, miten tästä tuli Helsingin hiippakunnan piispa.
– Pyhä Henki hipaisee silloin, kun vaikeuksien keskellä löytää voimaa tai jokin oivallus avaa tietä eteenpäin, Irja Askola sanoo.
”
Kun kovassa kuumeessa en jaksanut rukoillakaan, oivalsin jotakin esirukouksesta ja koin sen voiman.
Kirkko ja kaupungin kolumnistina aloittava Mikko Ketola tutkii poliittisen vallan ja uskonnon välisiä kytköksiä eri maissa. Vapaa-ajallaan hän käsikirjoittaa kirkkohistoriaan pohjautuvaa seikkailusarjakuvaa.
TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄUkraina taistelee nyt pahaa vas taan.
Näin sanoo Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon pää mies, suurarkkipiispa Sviatoslav Shevchuk, joka käsittelee video viesteissään Venäjän aloittaman suursodan tilan netta. Shevchuk on julkaissut katsauksiaan lähes päivittäin jo yli 230 vuorokautta jatkuneen sodan ajan, ja kirkkohistorian lehtori Mikko Ketola on seurannut niitä alusta lähtien.
– Katsaukset ovat hyvin realistisia. Samalla Shevchuk taustoittaa tilannetta myös teologises ti, ja videolla on mainittu esimerkiksi demonit. Hänellä on varsin selkeä käsitys Venäjästä ja Mos kovan patriarkan Kirillin johtamasta ortodoksi sesta kirkosta, Ketola sanoo.
Kirkkohistorian tutkijana Ketolaa kiinnostavat erityisesti uusimman ajan tapahtumat sekä us konnon ja kansainvälisen politiikan väliset kyt kökset. Nämä mielenkiinnon kohteet näkyvät myös teologiaa ja kulttuuria käsittelevässä Varti ja-verkkolehdessä, jota Ketola päätoimittaa yh dessä dosentti Matti Myllykosken kanssa.
Ketola kertoo, että Venäjän hyökkäys siirsi tuonnemmaksi Vartijaan suunniteltua teemanu meroa, jonka piti käsitellä Ukrainan pääkaupun kia Kiovaa.
– Ukraina on yksi maailman mielenkiintoisim mista paikoista maan kirkollisen monimuotoi suuden vuoksi. Ei käy aika pitkäksi, kun sitä tar kastelee.
MOSKOVAN PATRIARKKA Kirill on luvannut Uk rainassa kaatuville venäläisille sotilaille syntien anteeksiannon näiden antaman uhrin vuoksi. Mikko Ketolan mukaan Ukraina on Kirillille ”ki peä paikka”, sillä Moskova oli menettänyt otet taan Ukrainan kirkollisesta elämästä jo ennen helmikuussa alkanutta laajamittaista sotaa.
– Vuonna 2019 Ukrainaan syntyi itsenäinen ortodoksinen kirkko, ja nykyisen sodan vuoksi myös Moskovan patriarkaatin alainen ortodoksi nen kirkko on ottanut etäisyyttä Moskovaan.
Ennen sotaa Moskovan kirkollisella johdolla oli tärkeä rooli ”venäläisen maailman” rakenta misessa, mutta Ukrainassa sen valta on nyt lopul lisesti mennyttä. Ketolan mukaan Moskovan täh ti on sodan vuoksi laskussa koko ortodoksisessa maailmassa.
Myös tutkijalle on ollut hämmentävää seurata, miten kritiikittömästi patriarkka Kirill on hyväk synyt Venäjän sotatoimet.
– Vaikka on ollut tiedossa, että Kirill kuu luu Vladimir Putinin lähipiiriin, olisin odotta nut häneltä edes vähän hillitympää kielenkäyt töä. On jännä nähdä, herääkö Moskovan patriar kaatissa katumusta, jos Venäjä häviää aloittaman sa sodan.
Ukraina on Ketolan mukaan selvästi keskimää räistä uskonnollisempi eurooppalainen maa, jos sa kristilliset kirkot yhdistävät ihmisiä ja kansalai set luottavat niihin.
– Sodan aikana kirkot ovat olleet Ukrainassa tärkeitä humanitaarisen avun kanavia. Kun so
ta joskus päättyy, niillä on merkittävä rooli maan jälleenrakentamisessa, Ketola sanoo.
USKONNON JA POLITIIKAN tiivis yhteys näkyy myös Yhdysvalloissa, jossa valkoinen kristillinen nationalismi on nouseva liike. Poliittisen oikeis
– Näyttää siltä, että nouseva kansalliskiihko vie helposti myös kirkot mukanaan, yli opistonlehtori Mikko Ketola sanoo.
ton ja oikeistolaisen uskonnollisuuden välinen sidos on Mikko Ketolan mielestä epäterve.
Esimerkiksi konservatiivista protestanttista kris tittyä tarkoittanutta sanaa evankelikaali on alettu käyttää yleisesti republikaaneihin samastuvista ih misistä, vaikka näiden uskonnollinen tausta olisi ei-kristillinen. Toinen muutos on tapahtunut siinä, että monet kristillisen nationalismin edustajat pi tävät konservatiivisten arvojen puolesta liputtavaa Putinin Venäjää esimerkillisenä maana.
– Kristillisen nationalismin täysin kritiikit tömässä suhtautumisessa presidentti Donald Trumpiin on jotakin samaa kuin Moskovan patri arkaatin tuessa Putinin hyökkäyssodalle. Millään muulla ei näytä olevan väliä kuin sillä, että tämä poliittinen johtaja on ”meidän puolellamme”.
Mikkeliläinen Leila, 62, vaihtoi palkittuun cura MIN-niveltuotteeseen keväällä 2021 ja yllättyi todella positiivisesti! Nivelet voivat nyt hyvin ja Leila pystyy urheilemaan päivittäin.
- Koska se oli tutkittu ja turvallinen, ajattelin ihan mielenkiinnosta kokeilla sitä. Kun olin syönyt curaMIN-niveltuotetta kolmen kapselin päivävauhtia, huomasin pian että tästähän on apua nivelteni liikkuvuuteen.
Ketolan mukaan kristillistä nationalismia se littää kaksi trendiä, jotka jäävät helposti pii loon. Uutisissa Yhdysvallat näyttäytyy lähes ääri uskonnollisena valtiona, mutta todellisuudes sa se maallistuu suunnilleen samaan tahtiin kuin Suomi. Kolme kymmenestä amerikkalaisesta ei ole enää sitoutunut mihinkään uskontokun taan. Samaan aikaan käynnissä on väestöllinen muutos, jossa valkoihoisten osuus Yhdysvaltojen väestöstä pienenee.
– Kristilliset nationalistit eivät pysty enää tur vaamaan valta-asemaansa demokraattisin kei noin, ja sen vuoksi he turvautuvat Trumpin aja miin autoritaarisiin keinoihin.
TELEVISION KATSOJILLE Mikko Ketola on tullut tutuksi katolisen kirkon ajankohtaisten ilmiöiden kommentaattorina, ja hän aikoo käsitellä pitkä aikaista tutkimuskohdettaan myös Kirkko ja kau pungin kolumnistina. Tämän haastattelun lopuk si Ketola haluaa kuitenkin puhua sarjakuvista.
Samoihin aikoihin, kun Vaasassa lukiota käy nyt Ketola pohti teologian alan yliopisto-opinto ja, hän hankki kaikki Tintti-sarjakuvat kesätyös tä saamillaan tienesteillä. Kummankin valinnan onnistumisesta kertovat neljä sarjakuva-albumia, jotka ovat syntyneet yhteistyössä kuvittaja Anssi Rauhalan kanssa. Niissä seikkailee Ketolan ku vitteellinen kollega, kirkkohistorian professori Anni Isotalo.
Ketola hymyilee kertoessaan, että hän parhail laan viimeistelee viidennen Anni Isotalo -sarjaku van käsikirjoitusta.
– Tarina lähtee liikkeelle Pohjanmaan mysti koista, jotka käänsivät 1700- ja 1800-luvuilla kes kieurooppalaisten uskonnollisten vaikuttajien tekstejä suomeksi. ■
Lue Mikko Ketolan ensimmäinen kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.
- Muita niveltuotteita ja Tens-laitetta en ole enää tarvinnut. Nyt saan nukuttua yöni entistä paremmin, koska niveleni tuntuvat mukavilta. curaMIN on ollut loistava tuki nivelterveydelleni.
curaMIN-valmisteen teho perustuu kahden tutkitun uutteen yhteisvaikutukseen: BCM95® maailman dokumentoiduin kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä sekä Bospure® -boswelliauute, joka tukee ni velten liikkuvuutta ja mukavuutta. Valmisteella on maailmanlaajuisesti miljoonia tyytyväisiä käyttäjiä.
sekä muista terveys- ja verkkokaupoista kautta maan
”On jännä nähdä, herääkö Moskovan patriarkaatissa katumusta, jos Venäjä häviää sodan.
Ihminen on tehnyt pimeästä asuinsijan pahalle ja pelottavalle. Pimeys on myös kielikuva, jonka avulla voi puhua vaikka tietämättömyydestä tai Jumalan poissaolosta.
TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT FRANCISCO DE GOYA / WIKIMEDIA COMMONS / ALAMY
Kuvittele syysilta suomalaisella maa seudulla aikaan ennen sähkövalo ja. Pimeä ulkona on täynnä outoja ääniä – ja ehkä outoja kulkijoitakin. Tietoa on vähän, mielikuvitusta ja vuosisatojen ajan suullisena välitty nyttä tarinaperinnettä sitäkin runsaammin.
Tuolloin pimeyttä kansoittivat olennot, jois ta harva nykypäivänä on kuullut. Oli esimerkik si kouko, eräänlainen mörkö tai peto, jolla pelo teltiin lapsia. Oli liekkiö, metsässä liikkuvia ihmi siä kiusaava henki, joka pääsi 1600- ja 1700-lu vun raamatunkäännöksiinkin. Rahkoi oli asialla aina, kun täysikuu alkoi yö yöltä vähetä ja kado ta pimeään. Huu puolestaan näyttäytyi ihmiselle ennen kuolemaa tai merkitsi ihmisen, jonka lähi sukulainen tulisi kuolemaan.
Perinteentutkija Pasi Klemettinen on vapaut tanut arkistojen kätköistä monia pahoina ja pe lottavina pidettyjä olentoja ja kirjoittanut niistä kirjan Kansanuskon yöpuoli (SKS Kirjat 2022).
– Näitä olentoja piti pitkälti hengissä vanha ky läkulttuuri. On oikeastaan ihmeellistä, että jutut ovat eläneet satojakin vuosia ilman, että niitä on kirjoitettu ylös minnekään. Vielä minun lapsuu dessani 1970-luvulla kerrottiin kummitusjuttuja, Klemettinen kertoo.
Kaikki kansanuskon olennot eivät ole vielä kään kuolleet sukupuuttoon, vaikka niiden kir jo onkin viimeistään 1900-luvulta alkaen vähen tynyt. Syytä vähentymiseen voi etsiä niin tieteel lisestä maailmankuvasta, sähköstä, tiedotusväli neistä, kaupungistumisesta kuin kirkostakin.
Kansanusko ei koskaan ole ollut mikään yhte näinen järjestelmä. Osaltaan siihen on kuulunut esikristilliseltä ajalta peräisin oleva luonnonhen kien kunnioittaminen. Luonnonilmiöitä elollis tettiin ja olentoja oli joka paikassa, osa näkyviä, osa näkymättömiä.
– Tänäkin päivänä monet ihmiset uskovat esi merkiksi siihen, että kuoleman jälkeen vainajan henki viipyy lähistöllä, Klemettinen sanoo.
Monet Klemettisen kirjan kummajaisista ovat elävien maailmassa häiriköiviä vainajia. Suomen lahden ulkosaarilla liikkui hiiteläisiä, jotka käyt tivät seulaa hattunaan tai toisinaan näyttäytyivät päättöminä. Jos sellaisen näki, saattoi halvaantua tai tulla hulluksi.
Kirkkojen ja hautausmaiden liepeillä liikkui kir konväkenä tunnettuja vainajaolentoja. Ne esiin tyivät suurina joukkoina ja saattoivat haista ja ol la jonkinasteisessa hajoamisen tilassa, esimerkik si päättömiä. Kerrotaan, että tämä kirkonväki piti omia öisiä jumalanpalveluksiaan erityisesti joulu na. Joskus ne tarttuivat asuinpaikoiltaan ihmisten mukaan ja kulkivat sitten pitkin kyliä.
Klemettisen mukaan uskomustarinoissa käsi tellään monenlaisia pelkoja ja uhkia, varoitetaan esimerkiksi eksymisestä tai hukkumisesta. Vai najaolentojen avulla tutkaillaan tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen rajaa. Hajoavat vainajaolennot kuvastavat myös pelkoa siitä, että kadottaa itsen sä ja muuttuu joksikin toiseksi.
Kuolemanpelkoa ja vierauden ja toiseuden pel koa on ehkä helpompi lähestyä tarinoiden kautta. Silloin kuolemalle voi myös hetkellisesti nauraa.
LAAJALLE LEVINNEET kertomukset vaihdokkais ta ovat Pasi Klemettisen mielestä surullinen esi merkki siitä, kuinka erilaisuutta – ilmeisesti usein kehitysvammaisuutta – on yritetty ymmärtää ja
selittää. Kyse on siitä, että piru on päässyt vaihta maan oman jälkeläisensä ihmislapsen tilalle.
– Aikana, jolloin sairauksien todellisista syistä ei ollut tietoa eikä niihin ollut nykyaikaisia lääk keitä, monien vitsausten uskottiin olevan tauti olentojen aiheuttamia. Kun tiedettiin, kenen tai minkä kanssa oltiin tekemisissä, voitiin ihmiseen tunkeutunutta pahaa hallita ja karkottaa pois de moneiden tapaan. Kansanlääkinnässä potilaita auttoivat paikalliset tietäjät ja muut parantajat.
Yöitkettäjä eli valvottaja on tuttu monissa lap siperheissä – nykyisin tosin puhutaan mieluum min koliikista tai univaikeuksista. Olento saattaa itkettää vauvaa niin kauan, että tästä tulee lopul ta kierosilmäinen. Tarinoiden mukaan kiusa voi olla seurausta siitä, että joku on katsonut lasta pahalla silmällä.
Jotkut ovat yöaikaan kohdanneet maran, jo ka nousee painavana nukkuvan rinnan päälle. Samoin käyttäytyy painajainen. Silloin ihminen havahtuu pahan läsnäolon tunteeseen eikä pys ty liikkumaan tai huutamaan apua. Myös paina jainen kiipeää ihmisen rinnan päälle ja on salva ta hengityksen. Nykyisin tunnetaan unihalvaus eli tila, jossa ihminen unen ja valveen rajalla ko kee ahdistavia asioita eikä pysty liikkumaan tai puhumaan.
pimeyden vastakohtaisuus on yksi hyvin yleinen aistimaailmaan ja kokemuksiin liittyvä metafora, joka esiintyy pitkälti samanlaisena eri kielissä ja kulttuureissa, Jokiranta sanoo.
Raamattua lukiessa pitäisikin hänen mieles tään aina pitää mielessä se, että monissa teks teissä käytetään metaforia eikä niitä voi lukea kirjaimellisesti. Esimerkiksi Jeesuksen vertauk set ovat tällaisia.
– Matteuksen evankeliumissa Jeesus kertoo tai vasten valtakunnan juhla-ateriasta. Ne, joiden oli määrä periä valtakunta, heitetään ulos pimey teen, jossa itketään ja kiristellään hampaita. Sa ma ajatus toistuu myöhemmin vertauksessa ku ninkaanpojan häistä. Usein on ajateltu, että Jee sus puhuu helvetistä, mutta ei metaforan pohjal ta pitäisi lähteä mitään oppia rakentamaan.
METAFORIEN MAAILMASSA pimeydestä on han kala puhua puhumatta myös sen vastakohdasta. Aloitetaan siis valosta. Jutta Jokiranta selailee Raamattuaan ja huomauttaa, että valo mainitaan siellä usein, useammin kuin pimeys. Valo on elä män, johdatuksen ja hyvyyden metafora. Toi saalta se liitetään myös totuuteen ja asioiden pal jastumiseen, jolloin siihen voi sisältyä tuomion elementti.
”Valo yhdistetään tietysti myös Jumalaan. Esi merkiksi Uudessa testamentissa Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä sanotaan, että Jumala on valo eikä hänessä ole pimeyden häivää. Sen rin nalla elää Jokirannan mukaan kuitenkin toisen lainen, vanhempi perinne. Vanhassa testamentis sa Jumala ilmestyy Siinainvuorella Moosekselle savun keskellä ja pilven sisällä.
– Kun Jumala ilmestyy jollakin pelottavalla ta valla tai häntä kuvataan pimeyden terminologial la, kyseessä on vaarallinen voima. Kuka voi näh dä Jumalan kasvot ja jäädä henkiin?
PERINTEENTUTKIJA PASI KLEMETTINEN– Se, että monet näistä olennoista liikkuvat juuri pimeän aikaan, kertoo siitä, että ihminen on yöllä haavoittuvimmillaan. Pimeys kuoleman ja valo tai aurinko elämän ilmentäjänä ovat ikiai kaista symboliikkaa, syvällä jokaisessa ihmisessä ja koko ihmiskunnassa, Klemettinen toteaa.
KUVITTELE YÖ Lähi-idässä. Nuotion valopiirin ulkopuolella pimeys on melkein käsin kosketelta van sakeaa. Jossain siellä liikkuu petoeläimiä, eh kä rosvojakin. Ero päivän kirkkaaseen auringonva loon on jyrkkä ja kokemus kaikille tunnistettava.
Siksi puhumalla valosta ja pimeydestä voidaan puhua elämästä ja kuolemasta, hyvästä ja pahas ta, oikeasta ja väärästä, totuudesta ja tietämättö myydestä tai onnesta ja ahdistuksesta.
Niin tehdään Raamatussa. Raamatuntutkija Jutta Jokiranta huomauttaa, että kun lähes tytään Raamatun kieltä tai uskonnollista kieltä yleensäkin, tullaan hyvin pian metaforien maa ilmaan. Siinä maailmassa valo ja pimeä ovat pal jon muutakin kuin vuorokauden kiertoon liitty viä ilmiöitä. Eivät ne ole pelkästään tehokkaita, runollisia kielikuviakaan. Jokirannan mukaan ne ovat niin kutsuttuja käsitteellisiä metaforia, joille koko meidän ajattelumme perustuu.
– Käsitteelliset metaforat ovat hyvin kehollisia ja liittyvät siihen, miten me ylipäätään havain noimme maailmaa ja toimimme siinä. Valon ja
– Vanhassa testamentissa on joitakin välähdyk siä, joissa Jahve on myrskyn tuoja ja hänet kuva taan pilvenä tai pimeytenä. Esimerkiksi Toisessa Samuelin kirjassa Daavidin voittolaulussa kuva taan, kuinka Jumala laskeutui alas pimeä pilvi jal kojen alla ja teki majakseen pimeyden. Se on me taforista kieltä, mutta linkittyy myös muinaisen Lähi-idän jumalmytologiaan, Jokiranta kertoo.
Hän arvioi, että ehkä Siinainvuoren pelotta va Jumala näkyy myös kertomuksissa Jeesuksen kuolemasta. Evankeliumien mukaan silloin tuli pimeys maan ylle.
– Vai kuvataanko niissä sitä pimeää hetkeä, jolloin tuonelan maailmat murtautuvat tähän to dellisuuteen? Jokiranta pohtii.
UUDESSA TESTAMENTISSA pimeyttä ja valoa metaforana käytetään Jutta Jokirannan mukaan usein silloin, kun puhutaan kääntymyksestä: sil loin tullaan pimeydestä valoon, valo ulottuu sy dämiimme asti, Jumala valaisee sydämet.
Jokiranta tunnistaa tällaisessa ajattelussa kai kuja antiikin filosofin Platonin kuuluisasta luola vertauksesta. Platon rinnastaa tämän näkyvän maailman luolaan ja tietämättömät ihmiset luo laan kahlittuihin vankeihin, jotka katsovat sei nällä liikkuvia varjoja. Ne ovat ainoa todellisuus, jonka he tuntevat.
Monet ovat nähneet kreikkalaisen fi losofian vaikutusta myös Johanneksen evankeliumissa, varsinkin sen alussa. Sii nä valo loistaa pimeydessä eikä pimeys
Tänäkin päivänä monet uskovat, että kuoleman jälkeen vainajan henki viipyy lähistöllä.
ole saanut sitä valtaansa. Jokiranta sa noo, että niin kauas ei tarvitse mennä vaan kaksijakoisuus on voinut siirtyä var haiskristillisyyteen juutalaisuudestakin.
Pimeyden ja valon vastakkainasettelu on vah va varsinkin Qumranin teksteissä, jotka löydet tiin 1940–50-luvuilla Kuolleenmeren läheisyy dessä sijaitsevista luolista. Suurin osa käsikirjoi tuksista on peräisin vuosien 200 eKr. ja 100 jKr. väliseltä ajalta. Ne kertovat kristinuskoa vanhem masta juudealaisesta yhteisöstä ja tuon ajan juu talaisista uskomuksista.
– Qumranin teksteissä on pimeyden enkeli, josta joskus puhutaan eksytyksen enkelinä. Valo ja pimeys mainitaan loppujen lopuksi aika har vassa tekstissä, mutta esimerkiksi kuva valon ja pimeyden lapsista on niin voimakas, että se jää helposti mieleen, Jokiranta kertoo.
Mystiikan teologiassa tuollaista tilaa kutsutaan ni mellä sielun pimeä yö. Nimi on peräisin 1500-lu vulla eläneeltä espanjalaiselta munkilta Ristin Johannekselta. Vaikka pimeään yöhön pudonnut kokee Jumalan olevan poissa, kyse on päinvastai sesta – tuskat ovat osoitusta Jumalan läsnäolosta. Pimeässä yössä Jumala puhdistaa ja valaisee sie lua. ”Siinä Jumala opettaa sielua salaisesti ja opas taa sitä rakkauden täydellisyyteen ilman, että sie lu tekee mitään”, Ristin Johannes kirjoittaa.
Aija Kaartinen ei oikeastaan mielellään puhui si kokemuksestaan ainakaan kovin yksityiskoh taisesti.
– Osittain siksi, että se on liian henkilökohtais ta. Ja osittain siksi, etten halua kenenkään ajat televan, että noin sen kuuluu mennä. Pimeä yö, niin kuin kaikki Jumalan työ, on yksilöllistä, ei kä siihen voi antaa mitään kaavaa. Jokainen, joka sen joutuu käymään läpi, tekee sen omassa tilan teessaan ja omalla tavallaan.
”– On hyvä muistaa myös se, että kaikki kui vemmat vaiheet hengellisessä elämässä eivät tar koita pimeätä yötä. Jos kokee, että Jumala ei nyt vastaa rukouksiini tai kuule minua, ei se vielä välttämättä tarkoita, että on pimeässä yössä. Pi meässä yössä Jumala on täysin poissa. Siinä ei ole kyse siitä, että ei halua tai jaksa rukoilla tai ei nyt saa vastausta rukouksiinsa.
RAAMATUNTUTKIJA JUTTA JOKIRANTA– Valon ja pimeyden voimakas vastakkainaset telu liitetään Qumranin teksteissä usein eettiseen opetukseen. On valon tiet ja pimeyden tiet, ja ih misiä kehotetaan olemaan oikealla puolella ja te kemään oikeita valintoja.
KUVITTELE YÖ, joka äkillisesti lankeaa elämääsi. Jumala, johon olet turvautunut ja jonka läsnä olon olet voinut tuntea, on poissa. Olet yksin pi meässä, eikä kukaan vastaa huutoihisi. Et voi tie tää, kuinka kauan joudut haparoimaan näkemät tä eteesi – tai päättyykö pimeys koskaan.
Aija Kaartisen yö kesti yli kaksi vuotta. Noina vuosina hänelle kirkastui, että jos ei ole Jumalaa, ei ole elämää. Päällisin puolin Kaartinen eli kuin ennenkin: hän tapasi ihmisiä ja teki papin töitä, vaikka tunsi olevansa kuin tyhjä kuori. Hän oli hengissä, mutta ei elossa.
– Papin työtä pystyin tekemään päässä olevan tiedon varassa. En pystynyt sanomaan yhdelle kään ihmiselle, että Jumala rakastaa, mutta pys tyin sanomaan, että Raamattu vakuuttaa meille Jumalan rakastavan.
Kaartista voi hyvällä syyllä kutsua uskon ja hengellisyyden ammattilaiseksi: hän on pappi, retriitinohjaaja ja hengellinen ohjaaja. Siihen astista hengellistä elämäänsä Kaartinen kuvailee tasaiseksi. Hänellä ei ollut ollut mitään valtavia uskoontulokokemuksia, vaan hän oli kasvanut uskossaan pikkuhiljaa. Ei hän myöskään ollut ko kenut mitään isompia kriisejä.
Se, mitä Kaartinen tuolloin vuosituhannen vaihteessa koki, ei ollut mikä tahansa uskon kriisi.
TAIZÉN EKUMEENINEN yhteisö Ranskassa on Aija Kaartiselle tuttu ja rakas paikka. Se on ollut hä nelle vuosien ajan myös Jumalan kohtaamisen paikka. Perjantaisin yhteisön kirkossa vietetään ristinrukousta. Lattialle laitetaan iso risti, ja ih miset saavat polvistua ja painaa päänsä ristille. Siellä Jumalan läsnäolo on tuntunut Kaartisesta erityisen vahvalta.
Pimeässä yössä sekin muuttui.
– Kyse ei ollut vain siitä, etten olisi tuntenut jo takin. Ristin luona vastassa oli jäätävä, melkein käsin kosketeltava tyhjyys.
– Minulla oli selkeä tietoisuus siitä, että minä en ole kääntänyt selkääni, vaan Jumala on se, jo ka on vetäytynyt. Ehkä siitä voi saada käsityksen, jos muistaa, mitä Jeesus huusi ristillä: Jumalani, miksi hylkäsit minut. Hylkäämisen kokemus oli todellinen. Jumala kerta kaikkiaan oli omasta ha lustaan poissa.
Kaartinen yritti rukoilla, mutta tunsi huuta vansa tyhjille seinille tai ympärillään aukeavaan erämaahan. Hän tunsi olevansa kuin Vanhan tes tamentin Job, joka tuskansa keskellä vaatii Juma lalta vastausta. Samalla hän tiesi, että on turha huutaa. Mitään yhteyttä ei ollut.
Jumalan poissaolon kokemus oli niin koko naisvaltainen ja musertava, ettei mikään voinut Kaartista lohduttaa. Ainoa, mikä auttoi, oli, et tä hän löysi rinnallakulkijan, jolle hän saattoi pu hua kokemastaan.
– Hänestä tuli minun hengellinen ohjaajani. Kaikkein tärkeintä oli, että hän oikeasti kuunteli ja oli läsnä. Sanoinpa mitä tahansa, hän ei siitä säikähtänyt eikä ruvennut sitä kieltämään. Hän ei myöskään koettanut selittää tai analysoida si tä, mitä oli tapahtunut.
– Kerran hän sanoi, että ”me elämme nyt pää siäislauantaita emmekä voi muuta kuin odottaa”. Tajusin, että sitähän se oli. Myös ope tuslapsilta oli ollut Jeesus hukassa ja sen myötä kaikki, minkä varassa heidän elä mänsä oli ollut.
Pimeän kuvaaja
Espanjalainen taiteilija Francisco de Goya (1746–1828) oli 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä uran sa huipulla, menestyvä muotokuvaja hovimaalari, jonka malleina is tuivat kuninkaalliset ja muu Espan jan kerma.
Talvella 1892–93 Goya sai sai raskohtauksen, jonka seurauksena hän menetti näkönsä joksikin aikaa ja kuuroutui pysyvästi. Sen jälkeen hänen teostensa aiheet muuttuivat synkemmiksi ja omintakeisemmiksi. Taiteilijan mielikuvituksesta nouse vat kummajaiset ja pedot saavat il maisunsa grafiikansarjassa Oikkuja Oman sairastumisen lisäksi Go yan taiteen tummeneviin sävyihin vaikuttivat myös sodat, joita Napo leonin johtama Ranskan armeija kä vi Euroopassa. Goya käsittelee so dan mielettömyyttä ja julmuutta muun muassa Sodan kauhut -sarjas sa, joka koostuu 85 etsauksesta.
Vanhoilla päivillään Goya maa lasi maaseutuasuntonsa seiniin eri koisen neljäntoista maalauksen sar jan, joka tunnetaan nimellä Mustat maalaukset. Nimi kuvaa hyvin sekä teosten synkeää värimaailmaa että niiden painajaismaisia aiheita, joi ta ovat esimerkiksi poikaansa syö vä jättiläinen, noitasapatin vietto ja koira, joka näyttää hautautuvan hiekkaan.
Valon ja pimeyden vastakkainasettelu liitetään Qumranin teksteissä usein eettiseen opetukseen. On valon tiet ja pimeyden tiet.
MISTÄ SITTEN tietää, että kyse on juuri pimeästä yöstä eikä esimerkiksi surusta, masennuksesta tai uupumuksesta? Kaar tinen toteaa, että vaikka pimeä yö voi kyllä jos kus tulla samaan aikaan kuin masennus tai jo kin muu kriisi, se on nimenomaan hengellinen kokemus eikä sillä ole mitään tekemistä ihmisen omien voimavarojen kanssa. Jo Ristin Johannes erotti toisistaan pimeän yön ja melankolian, jol la hän ilmeisesti nimitti masennuksen kaltaista psyykkistä tilaa.
– Elämässä tulee kaikenlaisia vastoinkäymi siä, ja voi tulla jotakin, mikä on tunnetasolla vie lä kauheampaa kuin pimeä yö. Jotkut menettävät uskonsa, kun jotain tarpeeksi pahaa tapahtuu. Toiset taas ajattelevat, että Jumala on kanssa ni tässäkin – jopa keskitysleireillä. Ehkä kaikissa muissa kriiseissä on mahdollista saada apua Ju malalta, mutta silloin kun Jumala on kokonaan poissa, hän ei auta, Kaartinen sanoo.
Jossain vaiheessa Kaartisen olisi tehnyt mie li kirjoittaa kirja, jonka nimeksi olisi tullut Jul ma Jumala. Nyt hän sanoo, että vaikka Juma lalla on myös kauhistavat kasvot, rakkaus on kuitenkin se, mikä määrittää Jumalaa kaikkein parhaiten.
– En osaa enkä edes yritä ratkaista pahan on gelmaa. En myöskään halua enkä osaa selittää pois kaikkea sitä, mitä kristityt joutuvat Jumalan kanssa kulkiessaan kokemaan. Kaiken tämän lä pikäyneenä minulla on kuitenkin päällimmäise nä, pohjimmaisena ja kaiken sisäänsä sulkevana Jumalan rakkaus.
– Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että jos Jumala heittää ihmisen tyhjyyteen, hän jossain vaiheessa hakee tämän sieltä poiskin.
AIJA KAARTISEN pimeä yö valkeni vähitellen. Jumala tuli takaisin, mutta kului aikaa, ennen kuin Kaartinen pystyi luottamaan hänen läsnäoloonsa.
– Vaikka halusin pitää Jumalasta kiinni, pelkä sin, että hän katoaa uudestaan. Luottamukseni palasi vasta yhdessä retriitissä, sen raamattume ditaatiossa. Ehkä minulla on nyt jokin perusrau ha: ei ole mitään hätää, sillä Jumala on tässä ja tietää, mitä tekee.
– Vastapainona Jumalan täydelliselle poissa ololle tietoisuuteni Jumalan jatkuvasta läsnäolos ta on nyt vahvempi. Olen tullut myös paljon her kemmäksi aistimaan pahaa ja pyrin pysyttele mään kaukana kaikista niin sanotuista pimeän voimista. Mutta en pelkää, koska tiedän, että Jumala on minun kanssani. ■
La Traviata -ooppera Tallinnassa 12.-13.11.
alk. 185,-
Lännen tyttö -ooppera, solistina José Cura Tallinnassa 18.-19.11.
alk. 185,-
Pähkinänsärkijä-baletti Tallinnassa 19.-20.11. / 10.-11.12. • alk. 190,-
Virkistysviikonloppu Pärnussa 1.-4.12.
alk. 320,-
Joulu Andalusiassa 18.-26.12.
alk. 1.295,-
Espanjan
TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo 26.11.-19.12.
TORREMOLINOS, hotelli Barracuda,
4.-27.1.
alk.
FUENGIROLA, huoneistohotelli Pyr Fuengirola 21.1.-13.2.
alk.
Kylpyläjoulu Haapsalussa 22.-26.12.
alk. 380,-
Joulu Tallinnassa 23.-26.12.
alk. 210,-
Joulu ikuisessa Roomassa 23.-26.12.
alk. 1.395,-
Joulu Tartossa 23.-26.12.
alk. 355,-
Joulu Sagadin kartanossa 23.-26.12.
alk. 359,-
Joulu elegantissa Wienissä 23.-26.12.
alk. 1.445,-
Uusi vuosi Salzburgissa 30.12.-2.1.
alk. 1.495,-
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jä tetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittai siin aktiviteetteihin.
Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
Asta Leppä tutkii uudessa podcast-sarjassa ympäristön vaikutusta mielenterveyteen. Hän on huomannut, että nykymaailman vaatimukset ovat ankarat.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA SUVI ELOToimittaja ja kirjailija Asta Leppä ei tarkoituksella halua provosoida tai ärsyttää. Niin vain välillä tapahtuu.
– Sanon usein ajatuksia, jotka ei vät kirjaimellisesti pidä paikkaan sa, mutta jotka ovat ajatusleikkinä ja mahdollisuutena varteenotettavia.
– Olen aina rakastanut tyyppejä, jotka laitta vat minussa ajatuksia liikkeelle. Siteeraan usein filosofi Slavoj Žižekiä, jolla on jänniä mielipitei tä, mutta jonka kanssa en ole läheskään aina sa maa mieltä.
Syyskuun alussa julkaistiin Ylen verkkosivuil la Lepän kolumni ilmastonmuutokseen liittyvästä keskustelusta. Tekstissään Leppä pohti, mikä saa tietyt ihmisryhmät käyttäytymään aggressiivisesti somepalstoilla. Hän totesi, että se on ainoa väylä, jossa voi saada äänensä kuuluviin, koska kulttuu rinen eliitti on vallannut perinteisen mediatilan.
Kolumnista Leppä sai haukkuja sekä oikealta että vasemmalta.
Kohut laantuvat nopeasti, mutta Leppä sai tarpeekseen ja jättäytyi tauolle Ylen kolumnisti pestistä.
Somekommentoijien kiihdyttämiseen tarvi taan Lepän mukaan vain tietyt avainsanat. Yksi niistä on juuri ilmastonmuutos.
Myös mielenterveydestä puhuminen kuumen taa tunteita.
Syyskuun lopussa julkaistiin Yle Areenassa Le pän uusin podcast-sarja Asta Leppä ja surujen Suomi. Sarjan kymmenessä jaksossa Leppä käsit telee mielenterveyteen liittyviä aiheita syömis häiriöstä koulukiusaamiseen ja syrjintään.
Mielenterveyttä käsitellään tällä hetkellä paljon niin kirjallisuudessa, mediassa kuin sosiaalisessa mediassakin, mutta näkökulma on usein yksilössä ja hänen kokemuksissaan ja kärsimyksessään.
Leppä pyrkii podcast-sarjassaan näyttämään, millä tavalla ympäristö vaikuttaa yksilön mielen terveyteen.
– Mielenterveydestä voi puhua aika kapeas ti. Kaikki eivät halua kuulla, että ympäristössäkin on joskus vikaa.
OMAELÄMÄKERRALLISUUS ON on Asta Lepän ta pa tarkastella asioita. Hän lähestyy ympäröivän yhteiskunnan epäkohtia henkilökohtaisen elä mänsä kautta.
Niinpä hän ei podcastissakaan ujostele kertoa haastavista elämäntilanteistaan, jotka ovat johta neet mielenterveysongelmiin.
Nuorena aikuisena Leppä sairastui syömis häiriöön. Se alkoi ahmimishäiriönä, muuttui määrittelemättömäksi syömishäiriöksi ja lo pulta riittämättömän ja asiantuntemattoman hoidon seurauksena kehittyi täydeksi anorek siaksi.
– Sain harjoittaa sitä typeryyttä vuosikausia. Siihen menivät parhaat vuoteni 20–vuotiaasta 35-vuotiaaksi.
Sairaudesta on jäänyt oksentelun seuraukse na kuulovamma sekä hammasvaurioita ja osteo penia eli osteoporoosin esiaste. Myöhemmin puhkesi myös suolistosairaus.
EIKÖ ASTA LEPPÄÄ koskaan pelota kertoa henki lökohtaisista asioistaan ja laittaa itsensä alttiiksi kaiken kansan edessä?
Kyllä se pelottaa, mutta samalla se tuo suojaa. Nykymaailman vaatimukset ovat Lepän mieles tä ankarat.
Silti Leppää on aina ihmetyttänyt, mikseivät ihmiset kerro avoimemmin omista ongelmistaan. Hän itse on kokenut, että kääntyminen muihin ihmisiin päin on auttanut häntä.
– Joka kerta, kun joku kaveri soittaa ja kertoo vaikeuksistaan, kuuntelen ja tunnen sympatiaa. Huomaan, etten ole ainoa onneton.
Leppä ajattelee, että muiden auttaminen lie vittää omaakin ahdistusta. Samaan aikaan hän kokee, ettei ihmisiin luottaminen ole helppoa. Se johtuu Lepän mukaan siitä, että hän joutui nuo rena koulukiusatuksi.
Epäluottamus näkyy elämässä esimerkiksi niin, ettei Leppä jää mielellään kiitollisuudenvelkaan. Se on johtanut absurdeihin tilanteisiin, kuten sil loin, kun hän yritti kantaa sohvan yksin kotiin.
– Jäin jumiin portaisiin. Jouduin pyytämään poikaani hakemaan minulle kännykän, jolla soi tin sohvan alta, että apua apua minä römähdän tänne.
– Olen epäluottamuksellani myös tuhonnut orastavan ihmissuhteen, koska olen niin paljon epäillyt sitä, että eihän tuo voi rakastaa minua. Tämä epäluottamukseni satuttaa minua ja on hir veän loukkaavaa toista kohtaan.
SYKSYLLÄ ASTA Leppään saattaa iskeä haikeus. Niin kävi tänäkin vuonna.
– Syksyn pimeydessä tuntuu, että elämän mer kityksettömyys heittäytyy painona päälleni.
– Olisi suurenmoista, jos minulla olisi vahvem pi uskonnollinen maailmankuva. Se jeesaisi ja kannattelisi merkityksettömyyden kuopissa.
Leppä kuuluu kirkkoon ja kertoo uskovansa jonkinlaiseen korkeampaan voimaan. ”Oikea us ko” vaatisi kuitenkin hänen mukaansa toisenlai sen mielenrakenteen – ja ehkä enemmän luotta musta.
Ystävien kesken ihmissuhteista puhuttaessa eräällä ystävällä on tapana muistuttaa Lepälle, että ensin pitää rakastaa itseään ennen kuin voi rakas taa muita. Voiko sama päteä suhteessa Jumalaan?
– Monet Jumalan löytäneet ovat kyllä aika re paleisia ihmisiä, mutta en tiedä, mitä usko vaatii, Leppä pohtii.
Syitä sairastumiselle Leppä on etsinyt ja löytä nyt paitsi omasta henkilöhistoriastaan myös ym päristön asettamista vaatimuksista.
Koulussa Leppä oli perinteinen kympin tyttö, joka ei omasta mielestään pärjännyt koskaan riit tävän hyvin.
Samaan aikaan ympäristö asetti naisille val tavia ulkonäköpaineita, joista kenties tärkein oli – ja on edelleen – hoikkuus.
Syömishäiriöstä Leppä alkoi parantua tultu aan raskaaksi.
– Venkoilin viikolle 16 syömiseni kanssa, kunnes sain ennenaikaisia supistuksia. Tajusin, että voin menettää lapseni, koska en syö.
– Siitä lähti paranemisprosessi. Minulla oli voi mia irtautua oman navan ympärillä pyörimisestä ja suuntautua toiseen ihmiseen.
TÄNÄ VUONNA SYYSMASENNUS saattaa johtua myös siitä, että meneillään on elämän sarana vaihe. Nuorempi Asta Lepän pojista on viikot ar meijassa ja vanhempi asuu avopuolisonsa kans sa. Leppä on ollut yksinhuoltaja siitä lähtien, kun lasten isä kuoli näiden ollessa pieniä.
– Tämä on todella paradoksaalinen tunne. Samaan aikaan olen helpottunut siitä, että huh, duuni on tehty. Lapset pärjäävät ja ovat ihan on nellisia. Samaan aikaan sitä on aivan tyhjä, kuin kuori entisestä.
Etenkin sunnuntai-illat, kun poika palaa ar meijaan ja Leppä jää yksin kotiin, voivat olla vai keita. Niinä hetkinä Leppä tarttuu puhelimeen ja soittaa ystävälleen, joka elää parhaillaan saman kaltaista elämänvaihetta.
– Toinen vaihtoehto on, että katson telkkarista korsettidraamoja. Niissä hetkissä ei ainakaan mi tään Nietzscheä opiskella, Leppä sanoo.
”
Kun kaveri soittaa ja kertoo vaikeuksistaan, kuuntelen ja tunnen sympatiaa. Huomaan, etten ole ainoa onneton.
Asta Leppää on aina ihmetyttänyt, mikseivät ihmiset kerro avoimemmin omista ongelmistaan. Hän itse on kokenut, että avautuminen on auttanut.
Asta Leppä, 57, on toimittaja ja kirjailija.
Asta Leppä ja Surujen Suomi -podcast-sarja julkaistiin Yle Areenassa syyskuussa. Kirja Aivan äksänä – kun huomasin kuuluvani sukupolveen (Kirjapaja 2022) julkaistiin kesällä.
Kysy itseltäsi, oletko onnellinen – ja lakkaat olemasta onnellinen. (John Stuart Mill)
Kari Hotakaisen uuden romaanin päähenkilö vaatii keskiluokkaa tilille itsekkyydestä ja tekopyhyydestä. Kirjoittamisen aikana Hotakaisen muistikirjaan alkoi ilmaantua rukouksia.
Tuusulanväylältä kantautuva liiken teen humina katkeaa teräviin kilah duksiin, kun golfmailan rauta koh taa tiheärakenteisen pallon. Kari Hotakainen on valinnut haastatte lupaikaksi kotinsa lähellä sijaitsevan Paloheinän golfklubin kahvilan. Golfaajat etsivät hyvää lyöntiä samalla kun kirjailija pohtii keski luokkaisen elämäntavan ja maailmankuvan risti riitaisuutta.
Sinulla on vaihtoehtoja, heillä ei ole edes kun non kenkiä, sinä harrastat viherpesua samaan ai kaan kun heillä ei ole edes vettä, sinun äänetön au tosi ei pelasta maailmaa, koska nikkeliä on kai vettava maasta sinun akkuihisi, laskeudu itse kai vokseen sitä louhimaan, lopeta kaunopuhe ja tunnusta, että olet ristiriidan ytimessä, synnin kes kiössä, vaikka mitä selittäisit.
Ensimmäinen heräte kesällä ilmestyneen ro maanin Opetuslapsi (Siltala 2022) kirjoittami seen tuli mediasta. Lukiessaan julkisuuden hen kilöiden haastatteluja Hotakainen pysähtyi pohti maan niiden hyveellistä maailmankuvaa.
– Jokainen korosti omaa ekologisuuttaan ja puhui kierrätyksestä. Kaikki kertoivat olevansa suvaitsevaisia, ja oikeasta ruokavaliosta oli tul lut uskonnollinen mantra, hän sanoo.
Kauniit puheet jäivät vaivaamaan Hotakaista. Hänen mielestään haastattelut muistuttivat po seeraamista ja ulkokultaisuutta, josta ”filosofi Jeesus” varoitti kuulijoitaan.
– Samaan aikaan, kun ihmiset puhuvat ekolo gisesta luopumisesta, he valitsevat äly- ja urhei lukelloja ja keskustelevat niiden ominaisuuksis ta. Minulla on ihan samanlainen ohut ja itsekes keinen ajatusmaailma kuin muillakin. Tein tut kimustyötä neljän kuukauden ajan ennen kuin hankin nykyisen polkupyöräni, Hotakainen sa noo.
ONKO KADOTETTU SE, jota ei nähty, nouseeko maasta koskaan se, joka on sinne poljettu, saako katveessa kasvanut nähdä valon? Tasataanko tilit tässä ja nyt vai pitääkö se jättää tuonpuoleiseen? Kerro.
Opetuslapsi-romaani kertoo 30-vuotiaasta Ma riasta, joka on päättänyt selvittää välinsä koko siihenastisen elämänsä, häntä satuttaneiden ih misten ja yhteiskunnan kanssa.
– Maria katsoo ylempää keskiluokkaa ja sen elämäntapaa suunnalta, jolta ei ole mahdollista tehdä valintoja mielihyvän kautta. Näkökulma on täysin osattoman ihmisen. Hänellä on nälkä sa
noa kaikki se, mikä on jäänyt vaivaamaan, Kari Hotakainen sanoo.
Maria on viettänyt lapsuutensa sijaisperhees sä, jonka piti antaa rikkonaisesti alkaneelle elä mälle parempi suunta. Sijoituslapsi ei kuitenkaan saanut ottovanhempiensa hyväksyntää vaan jäi alusta saakka heidän ehjän, sivistyneen ja hy veellisen maailmansa ulkopuolelle.
Marian monologit ovat keskiluokkaisen elä mäntyylin ruumiinavaus ja syytekirjelmä. Kir joittaessaan Hotakainen pohti, onko Marian moraalipaatos lukijoiden kannalta kohtuuton.
– Yleensä nuoret kirjailijat kirjoittavat koh tuuttomia romaaneja, mutta minulla on kestänyt päästää irti. Kirjassa kohtelias ja sanansa huolella valitseva Kari väistyy ja mikrofonin saa vihainen ja kohtuuton Maria, jonka kautta katson itseäni ja kaltaisiani ihmisiä.
ALOITTAESSAAN OPETUSLAPSEN kirjoittamisen Kari Hotakainen ajatteli, että romaani kertoo kos tosta länsimaiselle yhteiskunnalle ja sen tekopy hyydelle ja pöyhkeydelle. Mutta viime vuoden syksyllä hänen muistikirjaansa alkoi kertyä ru kouksia.
– Olin syyslomalla perhetuttujen luona, kun rukouksia alkoi tulla vyörynä. Kirjoitin niitä ylös ja ihmettelin, mistä on kyse. Sitten ymmärsin, et tä nämä ovat Marian rukouksia. En ollut suunni tellut niitä, Hotakainen kertoo.
Kirjassa Maria saa vastinparikseen Helsingin poliisin karhuryhmän neuvottelijan, joka huo mauttaa, että hän on asettanut itsensä Jumalan asemaan ryhtyessään toisten ihmisten tuomarik si. Maria hyväksyy arvion siltä osin, että kokee olevansa Jumalan tavoin ihmisille näkymätön.
Hotakainen kertoo pohtineensa hengellisyyt tä ja Jumalaa siitä lähtien, kun kävi rippikoulun ja toimi isosena lapsuutensa kotipaikkakunnalla Rautalammilla Savossa. Körttiläinen synnintunto
ja maanläheisyys välittyivät erityisesti musiikki perinteen kautta. Kavereiden kautta myös orto doksinen kirkko tuli tutuksi.
Aikuisena Hotakainen on lukenut uskonnollis ten ajattelijoiden esseitä.
– Paavo Ruotsalaisen hahmo on ollut minul le tärkeä, ja viime vuosina olen lukenut teologi Juhani Rekolan tekstejä. Tietämykseni näistä asioista ei ole syvällistä, mutta olen kiinnostunut.
Marian kiivaiden monologien äänilajissa on Hotakaisen mukaan vaikutteita Raamatun teks tien rytmistä ja 1980-luvulla vaikuttaneen hel
– Mietin herkästi, onko jokin oman elämäni hyvä tilanne samaan aikaan poissa joltakulta toiselta, Kari Hotakainen kertoo.TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SAKU SOUKKA
”
Mitä arvoja ihminen esittääkin noudattavansa, ne on testattava kylmissä ja kovissa olosuhteissa.
luntaisaarnaajan Niilo Yli-Vainion puheista, joi ta kirjailija on kuunnellut ystävänsä vanhoilta ka seteilta.
JUMALA ON Kari Hotakaiselle niin iso käsite, että sen kanssa hänen pelimerkkinsä loppuvat ja jäl jelle jäävät sanat ovat neuvottoman ihmisen pu hetta. Opetuslapsi-romaanissa Maria sanoo Juma lasta asioita, jotka ovat myös kirjailijalle henkilö kohtaisesti totta.
Marialle Jumala on hyvä idea ja samalla hänen ajatustensa sisäinen kuuntelija.
– Puhe tuonpuoleisesta häiritsee Mariaa, jon ka mielestä tilit pitäisi tehdä selviksi ja omat teot sovittaa jo täällä. Sellainen ajatus minullakin on, Hotakainen sanoo.
Marian tavoin myös Hotakaisesta tuntuisi pöyhkeältä ajatella elävänsä niin, että uskoo pää sevänsä taivaaseen samalla kun toiset ihmiset joutuvat helvettiin.
– Lapsena tällainen ajatus oli minulle suu ri taakka. Rippikoulussa yksi papeista sai us kon maistumaan vereltä, miekoilta ja kadotuk selta.
Hotakaisen mukaan 65 vuoden iässä on vaikea vastata siihen, minkälaisesta taustasta tai mistä lähteestä jokin ajatus on tullut. Marian esittämäs sä keskiluokan kritiikissä Hotakainen tunnistaa itseinhon sukuisen tunteen, joka on kulkenut hä nen mukanaan lapsuudesta saakka.
Tunne saa omat kiinnostuksen kohteet ja elä män nautinnot tuntumaan tuomittavilta, mutta samalla se näyttää maailmasta jotakin tärkeää.
– Jokainen haluaa nauttia elämästä, mutta mi nulla näihin kokemuksiin usein sotkeutuu häi ritsevä kysymys, miksi kaikilla muilla ei ole tätä. Mietin herkästi, onko jokin oman elämäni hyvä tilanne samaan aikaan poissa joltakulta toiselta.
Lapsena Hotakainen pohti, mitä väliä sillä on, valitseeko hän lautaselleen lihapullan vai hauen, kun samaan aikaan Biafran sodasta kärsivillä ei ollut mahdollisuutta valita mitään.
Nyt Gustav Mahlerin sinfonian kuuntelemi nen saattaa häiriintyä, kun Hotakainen havah tuu kohdassa 9:23 ajattelemaan, ettei hänellä ole oikeutta kokea tällaista, kun Venäjä käy julmaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Hotakainen kertoo myös hyvästä ystävästään, jonka elämä on taloudellisesti niukkaa. Kun ystä vä tuli kylään, Hotakainen pohti ääneen, mihin he menisivät syömään.
– Ystäväni ei osannut vastata mitään. Silloin ymmärsin, ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta valita itselleen lounaspaikkaa. Siinä hetkessä ki teytyi jotakin olennaista.
ÄLÄ ANNA MINULLE toivoa, jos sitä ei ole, älä ar moa, jos en sitä ansaitse. Älä puhu pehmoisia, jos kovaa on tarjolla.
Armollisesta Jumalasta puhuvat papit saavat osansa, kun Kari Hotakaisen romaanin päähen kilö Maria tekee tiliä ankarien elämänehtojen sa kanssa. Opetuslapsen loppuratkaisu vihjaa kui tenkin, että Hotakaisen maailmassa on tilaa myös armolle ja anteeksiantamukselle.
Hotakainen suhtautuu tulkintaan varovaisesti. Hänen mielestään armon ja anteeksiannon kal taiset sanat hapertuvat ja menettävät merkityk sensä, kun niitä käytetään kevyesti.
– Keskiluokkainen ihminen tulee personal trai nerin ohjaamasta treenistä ja sanoo, että olenpa itselleni armollinen ja tilaan cafe latten. Kuorru tamme tekojamme tällaisilla sanoilla ja teemme niistä konditoriatuotteita. Samalla näkyvistä katoaa se, että jotkut pyytävät armoa eivätkä saa sitä.
Hotakainen muistuttaa, että armo ja anteeksi anto ovat jotakin muuta kuin myyntipuheet. Niis sä on kyse siitä, että omia tekojaan katuva ihminen joutuu menemään polvilleen. Tässäkin romaanin Marian ajatukset ovat Hotakaiselle läheisiä.
– Jos haluat elää jonkin arvon todeksi, se tekee sinut haavoittuvaksi. Arvon toteuttaminen tekee ihmiseen reiän. Mitä arvoja ihminen esittääkin noudattavansa, ne on testattava kylmissä ja ko vissa olosuhteissa.
Opetuslapsen kirjoittaminen oli Hotakaiselle kiivas, intensiivinen ja samalla terapeuttinen pro sessi. Tekstin valmistuttua hänen oli helppo sa mastua painijaan, joka sanoo, että ”kaikki jäi ma tolle.”
– Pyrin siihen, että kirjoittaminen olisi mah dollisimman intensiivinen toimi, jonka jälkeen mieli on vapaampi. Siinä mielessä kirja on oma synnintunnustukseni. Näin olen elänyt, ja yritän parantaa tapani.
OLEN KIRKON JÄSEN, siispä minulle tulee tämä mahtava lehti. Lehti, jo ta odotan innolla ja luen sen miltei kannesta kanteen.
Ruuhkavuosien takia en ehdi käy dä kirkossa kuin satunnaisesti. Kirk ko ja kaupunki -lehti tuo minulle hen genravintoa. Lisäksi se on moniulot teinen ja yhteiskunnallinen sekä ajas sa kiinni. Jaan lehden myös läheiseni kanssa, jolle lehteä ei tule. Myös hän kiittää tekijöitä niin kuin minäkin.
Salla Sieranen Helsinki
yhteinen kirkkoneuvosto päätti 8.9.2022 esittää Palvelevan puheli men toiminnan lopettamista Helsin gissä. Akuuttiapua on esityksen mu kaan saatavilla eri kriisipuhelimista.
Tietävätkö päättäjät, että moni en apua tarjoavien puhelinautta jien kohteena on jokin tietty ryh mä? Kun kirkon talous kiristyy, on ko tarkoituksenmukaista purkaa toi miva, vapaaehtoisvastuulla pyörivä toiminta ja perustaa uusia työnteki jöitä sitovia päivystysrenkaita? Vai ovatko hyvin koulutetut ja motivoi tuneet vapaaehtoiset uhka seura kuntien toiminnalle?
Palvelevan puhelimen päivystys pisteitä on nykyisin koko maassa 40, ja numero on kaikkialla sama.
Kantava periaate on alusta asti ollut nimettömyys. Palvelevassa pu helimessa, netissä ja chatissa ei tar vitse kertoa omaa nimeä eikä yhtey denottaja tiedä, kenen kanssa hän keskustelee. Päivystäjät sitoutuvat ehdottomaan vaitiolovelvollisuu teen. Nimettömyys on luonut toi minnalle luottamuksen pohjan, joka on madaltanut kynnystä hakea apua kirkosta.
Hädässä olevalla on mahdolli suus puhua kaikista elämän asiois ta. Päivystäjille ei ole vierasta mi kään elämän vaikeuksiin liittyvä ai he, kuten itsemurha, yksinäisyys, erilaiset sairaudet ja ihmissuhde ongelmat. Palvelevaa puhelinta on luonnehdittu kirkon rippituoliksi.
Niin kauan kuin muistan oman 40-vuotisen kirkollisen urani aika
MIKSI HELSINGIN seurakuntien tavallista sunnuntai messua on pitämässä jopa neljä pappia? Kotiseudul lani Kainuussa yksi pappi hoitaa vastaavan messun avustajanaan 1–2 henkilöä, joista toinen on maallik ko, tekstinlukija.
Messun osallistujamäärä ei voi selittää pappien määrän eroa, koska seurakuntien kirkot ovat yleensä yhtä suuria ja yksittäisen messun osallistujamäärät eroavat korkeintaan muutamilla kymmenillä.
Yksi pappi toimii messun aikana keskimäärin kymmenen minuuttia. Tämä ”pappimäärän tehot tomuus” on ristiriidassa sen kanssa, että Helsingin seurakuntayhtymä irtisanoo esimerkiksi diakonia- ja nuorisotyöntekijöitä.
Pia Ahonen HelsinkiHaaga mukaan lukien, on jumalanpalveluksia toimit tamassa korkeintaan kaksi pappia. Albaan eli valkoi seen liturgiseen asuun pukeutuvat kaikki ne henki löt, jotka ovat ehtoollisjumalanpalveluksessa eli mes sussa jakamassa ehtoollista.
Haagan seurakunnassa valkopukuisista on siis pappeja kaksi, ja toiset kaksi ovat joko seurakuntalai sia tai muita seurakunnan työntekijöitä. Mikäli mes suavustajana toimiva seurakuntalainen lukee mes sussa pyhäpäivän tekstejä, toivottaa seurakuntalaiset tervetulleeksi tai striimaa messun suoratoistona seu rakunnan someen siellä kokoontuvaa seurakuntaa varten, ei albaan pukeutuminen ole tarpeellista.
Pappien suuri määrä hel sinkiläisten seurakuntien jumalanpalveluksissa on herättänyt kysymyksiä ja ihmetystä seurakun tien järkevästä re surssien käytös tä – lämmin kii tos tästä tärkeästä huomiosta ja ky symyksestä!
Useam massa Hel singin seura kunnassa,
MARTTA-KAISA VIRTAna, kirkossa on mietitty, miten löy detään sellaisia toimintamuotoja, joissa vapaaehtoiset voivat auttaa apua tarvitsevia ja tuntea olevan sa osa seurakunnan ydintoimintaa. Palveleva puhelin on vuodesta 1964 antanut juuri tällaisen tehtävän.
Vetäytyykö Helsingin seurakun tayhtymä nyt kantamasta yhteisvas tuullisesti omaa osaansa ihmisten auttamisesta? Mikäli Helsingin päi vystyspiste lopetetaan, helsinkiläis ten apua tarvitsevien soitot menevät muualle Suomeen. Ovatko seurakun tayhtymän päättäjät valmiita sysää mään vastuun Palvelevan puhelimen toiminnasta muille seurakunnille?
Sirpa Tirri seurakuntalainen, HTM, diakonissa Helsinki
Ajattelen, että kun keskustelemme seurakuntien merkityksestä, tehtävästä ja resursseista, katse tuli si ensimmäisenä kääntää kohti alttaria ja ehtoollista, syn tisten pöytää ja pyhi en yhteyttä. Jumalan palvelukset ovat kir kon merkityk sen ytimessä. Puhe armosta ja rakkaudesta on kirkon osaa misen ytimessä. Ja niiden jalkautta minen jokaisen ihmisen arkeen kirkon tehtävän ytimessä. Näistä resursseista ei pidä tinkiä.
Mari Mattsson vs. kirkkoherra, Haagan seura kunta
LUIN ILAHTUNEENA Linda-Maria Ra nisen kolumnin Yksikään feminis tiksi itseään kutsuva ei ole täydelli nen – ja se riittää (kirkkojakaupun ki.fi 5.10.). Juttunsa perusteella tämä kolumnisti on ainakin naisellinen nainen, joka shoppailee aatteita, ideoita ja sanoja.
Nykyaika on naisten riemullista osallistumisen ja osallisuuden aikaa. Kuin kaikki naiset olisivat riemumie lellä rynnänneet maailmaan ja irrot taneet kahlitsevat esiliinojen solmut asuistaan. Määrittelisin feminismin niin, että se sallii naisen olla nainen.
Tätä käsitystä nykyään harvoin tuetaan. Minulle itselleni tämä tar
koittaa oman itsetunnon ja olemuk sen hyväksymistä. Olen elämässä ni nauttinut äitinä ja vaimona ole misesta. Jos nainen ei oikein voi olla nainen eikä mies voi olla mies, kaik kien itsetunto kärsii. Elämän ym märrys ja elämäntaito löytyy omas ta sukupuoliroolista.
Sana rooli viittaa näytelmään ja leikkiin. Osaammeko täyttää paik kamme elämännäyttämöllä oikein, jos kiellämme itsemme ja sukupuo lemme? Sukupuoli nimittäin on nä kyvin persoonallisuutemme osa. Ja se on tärkein osa myös elämän jat kumisen kannalta. Mielestäni elä mä on sellaista, millaiseksi sen teemme.
Tarja Kaltiomaa EspooPalstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.
KIVI
KIVITUOTE
Salpakuja
Espoonaukio 7, 02770
Huoneistoremontit edullisesti.
Ikkunanpesut ja siivoukset sekä muut kodin työt. Ammattitaidolla. p. 046 891 3935.
kiitokset
yhteyttä
Kurvinen
Teva
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
NAsianajoa
1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930
PK-Seudun Dyykkarit Oy Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Asennan, opetan ja korjaan elektro niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
Nro 17 to 3.11.
viimeinen varauspäivä pe 21.10. klo 14
viimeinen aineistopäivä ma 24.10. klo 15 Nro 18 to 17.11.
viimeinen varauspäivä pe 4.11. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 7.11. klo 15 Nro 19 to 1.12.
viimeinen varauspäivä pe 18.11. klo 14
viimeinen aineistopäivä ma 21.11. klo 15
ke 19.10., 26.10. ja 2.11. klo 1821.15 Kohtuullisuus-vastuuviikon bibliodraamatyöpaja Seuratuvalla; ilm. L.Väyrynen-Si 0400 8822 51; 20 € / kaikki kerrat. la 22.10. klo 13 seurat kulttuurikeskus Sofiassa, Kallvikinniement. 35A (Vuosaari); Seuratuvan virsikuoro, E. Heinäluoma, J. Simojoki, A.Huhdanmäki, M. Ylinen, L.Väyrynen-Si. su 23.10. klo 10 kirkkopyhä Tuusu lan kko, Kirkkot. 45. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3. klo 15 seurat Pappilassa, Pappilant. 3, N-järvi. klo 16 lautapeliseurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, tuo mukana oma suosikkisi tai kokeile uutta. Kahvia, limpparia ja karkkibuffet. ma 24.10. klo 18 YK-päivän rauhan kotiseurat Piiloloilla, Jussilank. 1 B, Hyvinkää. pe 28.10. klo 18 kotiseurat Lipastilla, V. Puistolant. 10 A, Hki. su 30.10. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Kuninkaant. 19, keitto ja seurat srk-talo, Iso Kylät. 1; s. T.Roiha. klo 15 kotiseurat Kotaviidalla, Rautatienk. 5, Lohja. klo 18 seurat Mikaelinkirkko, Emän nänp. 1 (Kontula), Hki. ti 1.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetys piiri, mukana P. Kilpi, Salomonk. 17 D. ke 2.11. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkon srk-sali, Myllykallionrinne 1, Hki. pe 4.11. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo.
ESIRUKOUSILTA ti 1.11 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Huilisti tilaisuuteenne soittamaan Keikkahinta 100€ Sanni Hyppönen, sanni.hypponen@iki.fi 050-3569064
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
Bengt Lassus, Daniel Björk. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo.14.30–16.30, ke klo.18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsä purontie 15, 00630 Helsinki. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling
Työssäkäyvä opiskelija etsii yksiötä Helsingistä. En polta, ei lemmikkejä, luottotiedot ok. T. Iida 040 938 8747
ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. ARTEK, ARABIA, TAITO, IDMAN. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.
Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225
Puotila 2 h ja keittiö, 46,5 m2 Vapautuu 1.12.-22. Hyvät kulkuyhteydet. Tiedustelut p. 040 557 9209
Esteetön 75 m2 MYYRMÄESSÄ
a
Lisätiedot ja näyttelyhaku www.kamiter.fi
Karoliina Mäkelä, 46, asuu Tapiolassa. Päivätyössään
Mäkelä kehittää palveluratkaisuja IT Solution Managerina elintarvikealalla.
Mäkelä kirjoittaa runoja, valokuvaa ja liikkuu luonnossa. Hän toimii vapaaehtoisena SOS-Lapsikylän Apuu-chatissa sekä ohjaa luovia työpajoja ja retriittejä.
Mäkelän ohjaama Hiljaisuuden maalaus -ilta to 10.11. klo 18–20 Tapiolan kirkolla. Ilmoittautumiset 3.11. mennessä osoitteeseen karoliina.makela@sanamalja.fi
Kun mies on poissa, Karoliina Mäkelä valtaa keittiönpöydän itselleen.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN
K aroliina Mäkelä tekee maalauk sia siksi, että jokin nimetön pyr kii hänestä ulos. Valmiilla maa lauksella ei välttämättä ole edes nimeä. Maalatessaan Mäkelä menee flow-tilaan ja tuntee uni versumin muotoja. Ne virtaavat hänestä ulos. Paperilla tulee näkyväksi tunne, jonka hän ha luaa jakaa.
Mäkelä ei aloita maalaamista istumalla pöy dän ääreen ja ryhtymällä toimeen. Maalaaminen vaatii tilanteen. Mäkelällä se on usein silloin, kun mies lähtee reissuun ja asunto on tyhjä. Silloin hän ei tunne olevansa kenenkään tiellä vaan voi levittää maalauskamppeensa keittiönpöydälle tai parvekkeelle. Hän laittaa tarvittavat välineet val miiksi esille sitä hetkeä varten, jolloin tulee ”se fiilis” ja hän huomaa, että nyt jokin väri pitää ot taa käsittelyyn.
MAALAAMIS-FLOW voi kestää tunnin tai kaksi. Luonnoslehtiöpaperille tai kanvaasille voi kerral la valmistua maalauksia yksi tai kymmenen. Vä lillä Karoliina Mäkelä saattaa nukkua ja jatkaa jo aloittamaansa työtä sen jälkeen. Niin käy usein mökkireissuilla.
Nykyään hän myös haluaa lisää pinta-alaa eri laisille kokeiluille. Teokset ovat suurempia kuin ennen, ja hän levittää värejä kanvaasin reunoil le asti.
Maalausteline ei ole Mäkelää varten, sillä hän käyttää välillä töissään vettä sävyjen muokkaami seksi ja tekstuurin luomiseksi. Telineellä maala tessa vesi valuu.
VIELÄ MUUTAMA vuosi sitten Karoliina Mäkelä ajatteli, ettei hänen kädessään sivellin pysy. Tä män olivat saaneet aikaan kouluaikaiset oikein piirtämisen vaatimukset. Mutta Mäkelä tiesi, ett eivät negatiiviset ajatukset itsestä ole hyväksi, ja päätti muuttaa ne.
Aluksi Mäkelä piirsi lehmän eikä välittänyt sii tä, mitä muut kuvassa näkivät. Pikkuhiljaa hyväk syvästi maalaamalla ajatusjumi alkoi helpottaa.
Mäkelä haluaa maalauksiinsa rakennetta. Sitä tuovat keittiöstä tutut raaka-aineet kuten meri suola ja kahvijauhe. Hyviksi hän on havainnut myös tuoreen lehtipersiljan, roseepippurin ja sit ruunamehun.
Aiemmin Mäkelä teki työnsä kerralla valmiiksi, mutta ajan myötä hän on huomannut nyhräävän sä joidenkin teosten kanssa vielä jälkeenpäinkin.
Mäkelä huomasi maalausten tekemisen sopi van hänelle hyvin, koska hän pitää väreistä niin vaatteissa kuin sisustuksessakin. Aina pitää olla vihreää, oranssia ja vähän keltaista. Ne ovat hä nen elämänsä perusvärit.
Nykyisin, jos Mäkelä ei ehdi maalata, asiat ker tyvät hänen sisälleen. Kiireessä ne painuvat sel kärankaan tai takaraivoon. Olo on pakahtunut. Se jokin pyrkii ulos. ■
”
Aina pitää olla vihreää, oranssia ja vähän keltaista. Ne ovat hänen elämänsä perusvärit.
Päivän evankeliumissa (Mark.2:1–12) Jeesus parantaa halvaantuneen miehen.
ITALIASSA 1300-LUVULLA syntyneen fransiskaanipapin Johannes Capistra nolaisen muistopäivää vietetään sunnuntaina 23. lokakuuta. Ennen pappis uraansa Capistranolainen toimi lakimiehenä. Eteni hän kuvernööriksikin. Kun syttyi sota, rauhaa ajanut hallintoviranomainen pantiin vankilaan. Lukkojen takana miehen kutsumus vaihtui. Hänestä tuli pappi, ja hän kiersi saarnaa massa, kunnes kuoli ristiretkellä. Myöhemmin Johannes Capistranolainen ju listettiin pyhimykseksi, ja hänestä tuli lakimiesten suojelija.
Ystävä on vakavasti sairas, halvaantunut, ja apua on vaikea saada. Seudulla on kul kenut sana kiertävästä, ihmeitä tekeväs tä opettajasta. Niinpä neljä miestä päät tää viedä halvaantuneen ystävänsä tämän luokse.
Edessä on monta estettä. Väkijoukko tukkii miehiltä tien. He ovat kuitenkin kekseliäitä. He kiipeävät katolle ja laskevat sieltä vuodematolla makaavan ystävänsä suo raan tuon opettajan, Jeesuksen, eteen.
Fyysisten esteiden lisäksi apua hakevalla joukolla on voitettavanaan monta psyykkistä estettä.
Esteitten pystyttäjiä on aina. Halvaantunut saa muun muassa kuulla, että halvaus on hänen omaa syytään, hä nen syntiensä seurausta. Sen esteen Jeesus murtaa en si sanoikseen.
Jeesus näkee miesten sinnikkäässä ja kekseliäässä toi minnassa uskon ja luottamuksen. Se saa hänet sanomaan halvaantuneelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteek si.” Eikä niistä sen enempää. Anteeksianto jo vapauttaa.
Sanansa vahvistukseksi Jeesus käskee miehen nous ta ja mennä kotiinsa. Sitäkin pelastuminen on, että saa rauhassa lähteä kaiken huolen ja kiihkon keskeltä kotiin sa ja löytää siellä paikkansa.
Evankeliumien parantamiskertomukset eivät ole vain raportteja kaukaisista tapahtumista. Ne jatkuvat meis sä, jos annamme niiden liikuttaa meitä. Niissä voi näh dä ja tuntea, mikä meitä halvaannuttaa ja pelottaa, mi kä vapauttaa ja mikä saa nousemaan omille jaloillemme. Sekin on aina yhtä yllättävää, missä vapauttavan sanan saattaa kuulla.
LAURI MAARALAJumalalla ei ole kiire.
Kun lähestyt häntä, hän ei sytytä ”varattu”-valoa.
Jätä omat kiireesi ja esteesi ja sano hänelle: Tässä olen. Kaiken tämän huolen, hätäilyn ja pelkojeni keskellä.
Sinä olet kaikkia niitä suurempi.
NINA RIUTTA MATTI PIKKUJÄMSÄ
Eskarilainen voi pelätä, mitä hänelle tapahtuu, jos vanhemmat kuolevat. Teini saattaa kantaa huolta kaverin itsetuhoisuudesta.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS PAULI SALMI LASTEN JA NUORTEN pappi AnitaAhtiainen kannustaa aikuisia puhu maan kuolemasta keskustelukump paninsa ikätasoon sopivalla tavalla:
Taapero 1–3 vuotta
– Jos taaperon perheenjäsenille tärkeä ihminen on kuollut, ei kannata kuvitella, ettei lapsi huomaisi muutosta kodin tunneil mapiirissä. Taaperon voi ottaa syliin, näyttää menehtyneen kuvaa ja kertoa, että meillä on surullinen mieli, koska hän on kuollut.
– Kuolemaa sanoitetaan taaperol le kuten muitakin asioita. Ei haittaa, vaikka hän ymmärtäisi sanan eri ta valla kuin vanhempansa. Pois nuk kumisesta ja pois menemisestä pu huminen herättää helposti pelkoja unta ja matkalle lähtöä kohtaan.
– Lapselle on merkityksellistä ko kea kuuluvansa sukupolvien ket juun ja saada tietää esivanhemmis
ta. Jos pyhäinpäivänä käydään hau tausmaalla, voi kertoa, että ihmiset tuovat haudoille kynttilöitä, koska he muistelevat kuolleita läheisiään.
Leikki-ikäinen 3–6 vuotta – Leikki-ikäinen oppii erottamaan menneen ja tulevaisuuden, asioiden alun ja lopun. Moni miettii tässä iässä kuolemaa. Kysy, mitä lapsi on viime aikoina ajatellut, ettei hän jää ajatustensa kanssa yksin.
– Eskarilaisen suurin pelko on usein se, mitä hänelle tapahtuu, jos vanhemmat kuolevat. Vanhempi voi kysyä joltakin läheiseltä aikuisel ta, onko ok, jos sanon lapselle sinun huolehtivan hänestä, jos me kuo lemme. Konkretia saattaa helpottaa lapsen oloa. Voi painottaa, että on hyvin harvinaista, että ihmiset kuo levat yhtäkkiä.
– On hyvä käsitellä kuolemaa en nen kuin se on ajankohtainen asia
lähipiirissä. Kannattaa tarttua tilan teisiin, joissa julkkiksen kuolema näkyy mediassa. Lapselle voi ker toa, että nämä ihmiset surevat, kos ka heille tärkeä ihminen kuoli. Alakoululainen 7–11 vuotta – Suosittelen ottamaan lapsen hautajaisiin ihan minkä ikäisenä vain. Jos vanhemmat pelkäävät, etteivät omalta surultaan pysty huolehtimaan lapsesta, voi pyytää mukaan jonkun muun lasta varten.
– Halloween on tullut vahvasti Suomeen. Joistakin lapsista on haus kaa viettää sitä, toisille luurangot tuovat pelottavia mielikuvia kuole masta. Kuuntele lasta tässä. Jotkut viettävätkin halloweenia sadonkor juuhengessä syysnaamiaisina, ilman haudasta nousseita hahmoja.
– Teini voi kyseenalaistaa vanhem man näkemyksen kuolemasta ja muodostaa omansa. Vanhemman on kestettävä, jos lapsi on esimer kiksi enemmän tai vähemmän uskonnollinen kuin hän itse.
– Viimeistään tässä iässä lapsi usein kiinnostuu kuoleman proses
sista. Onko kuoleminen tuskallista? Vanhempi voi etsiä lapsen kanssa tietoa asioista, joita tämä miettii.
– Muun kuolemaa koskevan pohdin nan lisäksi murrosikäinen voi miettiä omaa tai kaverin elämänhalua. Jos nuorella on itsemurhalla uhkaileva kaveri, pitää varmistaa, ettei nuori kanna liian isoa taakkaa. On etsittävä myös aikuinen ja ammattilainen kantamaan vastuuta asiasta.
– Jos lähipiirissä kuolee joku, tei ni vetäytyy herkästi. Kannattaa ky sellä hänen tunteistaan ja siitä, mi tä tehtäviä hän haluaa hautajaisissa.
On hyvä, että nuoret pääsevät kes kustelemaan kuolemasta rippikou lussa.
– Aikuinen voi jakaa nuorelle ai empaa laajemmin ajatuksiaan kuo lemasta. Teinin turvallisuudentun ne kestää kuulla, että kuolema pe lottaa aikuistakin. ■
Enkelikierros perheille Espoon tuomiokirkon hautausmaalla tiistaina 8.11. klo 18. Kierros alkaa Kirkkopuisto 5 parkkipaikan portilta ja päättyy Tuomiokirkkoon. Ota taskulamppu mukaan.
Seurakuntavaalien valtakunnalliseen vaalikoneeseen vastasi 218 espoo laista ehdokasta.
Kirkko ja kaupun ki selvitti, miten he vastasi vat vaalikoneen kysymyk siin ja millaisia eroja ehdo kaslistojen välillä on.
Ehdokkailta kysyttiin, minkä kirkossa vaikutta van liikkeen he kokevat it selleen läheiseksi. Vastaajis ta 86 ei valinnut listasta mi tään herätysliikettä tai kirk kopoliittista ryhmää. Eniten mainintoja keräsivät Tul kaa kaikki -liike ja viides he rätysliike, jotka molemmat saivat 34 mainintaa.
koomusta äänestäisi 61 eh dokasta, kristillisdemokraat teja 43, vihreitä 32 ja SDP:tä 19. Keskustaa äänestäisi 7, Liike Nytiä, perussuomalai sia ja RKP:tä kumpiakin yksi ja jotain muuta viisi. Vastaa jista 47 vastasi, ettei äänes täisi tällä hetkellä tai ei ha lua ottaa seurakuntavaaleis sa kantaa politiikkaan.
Kaikissa suomenkielisis
sä seurakunnissa ehdokkaita asetti kolme valitsijayhdistys tä. Puolueista omalla listal laan mukana on Kokoomus, jonka listoilla on joka neljäs ehdokas. Osa heistä on sitou tumattomia. Espoon ruotsin kielisessä seurakunnassa on tulossa sopuvaalit.
Eniten ehdokkaita Es poossa on arvokonservatii visella Yhdessä matkalla -va litsijayhdistyksellä, yli 40 prosenttia ehdokkaista. Uu distusmielisillä valitsijayh distyksillä Kirkko kaikille ja Tulkaa kaikki on noin 35 prosentin osuus ehdokkais ta ja loput noin 25 prosent tia Kokoomuksella.
SUURIMMAT EROT listojen väliltä löytyvät vaalikone vastausten perusteella ar vokysymyksistä. Kirkko kai kille ja Tulkaa kaikki -ehdo kaslistoilta lähes kaikki eh dokkaat ovat sitä mieltä, että kirkon tulisi vihkiä sa maa sukupuolta olevat pa rit. Yhdessä matkalla -ehdo kaslistoilla ainoastaan neljä ehdokasta olisi valmis vihki mään sateenkaaripareja. Ko koomuksen ja sitoutumatto
mien ehdokaslistoilla enem mistö ehdokkaista on vihki misen kannalla.
Kaikista vaalikoneeseen vastanneista espoolaiseh dokkaista samaa sukupuol ta olevien vihkimistä kan nattaa 55,8 prosenttia ja vastustaa 37,7 prosenttia. Eniten kannatusta sateen kaariparien vihkiminen kir kossa kerää Tapiolan seura kunnan ehdokkaissa, eniten vastustajia löytyy Tuomio kirkkoseurakunnasta.
Toinen listojen välisiä eroja esille tuova asia on, pi täisikö seurakunnan talou dellisessa tuessa eri lähetys järjestöille ottaa huomioon, miten lähetysjärjestö to teuttaa yhdenvertaisuuden tai tasa-arvon periaatteita. Enemmistön mielestä asia pitäisi ottaa huomioon.
Kirkko kaikille ja Tul kaa kaikki -listojen ehdok kaat ottaisivat lähes sata prosenttisesti tasa-arvoasiat huomioon, ja tuki on vank kaa myös Kokoomuksen lis toilla. Yhdessä matkalla -lis tojen ehdokkaista selvä enemmistö ei kytkisi lähe tysmäärärahojen jakoon ta
sa-arvokysymyksiä.
Kysymys siitä, pitäisikö seurakunnan luopua mai to- ja lihatuotteiden käyt tämisestä, ei aiheuttanut suurta jakoa. Kaikki Yhdes sä matkalla -listojen ehdok kaat vastustavat lihasta ja maidosta luopumista, eikä sille juuri löydy kannatusta muistakaan ryhmistä.
ESPOOLAISEHDOKKAAT ovat joistakin muistakin vaa likoneen kysymyksistä mel ko yksimielisiä. Hajontaa löytyy pikemminkin listo jen sisältä kuin niiden välil tä. Esimerkiksi lähes kaik ki ehdokkaat ovat sitä miel tä, että seurakuntalaisten tulisi saada suunnitella, ke hittää ja toteuttaa seura kunnan toimintaa nykyistä enemmän.
Tulevat luottamushenki löt joutuvat kirkon rahojen vähetessä tekemään vaikeita ratkaisuja esimerkiksi siitä, luovutaanko joistakin seu rakuntien tiloista vai karsi taanko henkilökuntaa. Sel vä enemmistö eli 79,5 pro senttia ehdokkaista tinkisi mieluummin tiloista. Enem
mistö olisi valmis siihen, et tä jäljelle jääviä tiloja käyte tään monipuolisesti esimer kiksi tekemällä kirkkosaleis ta monitoimitiloja.
KIRKON JOHTAVIEN viran haltijoiden, kuten piispojen ja kirkkoherrojen, tehtävi en määräaikaisuutta kanna tetaan eniten Espoonlahdes sa, samoin kirkon ylimmän päättävän elimen eli kirkol liskokouksen valintaa suo ralla kansanvaalilla.
Leppävaaran seurakun nassa on kaksi omaa kysy mystä. Perkkaan kappelin uudelleenrakentamista kan natti 11 ehdokasta, 15 vastus ti, kahdeksan ei osannut sa noa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vaalikoneeseen vas tanneet leppävaaralaiset oli vat sitä mieltä, että seura kunnan pitäisi lisätä voima varoja sen alueella muut tavien maahanmuuttajien kohtaamiseen.
Vaalikone löytyy osoitteesta: seurakuntavaalit.fi/vaalikone
Vaalien ennakkoäänestys on 8.–12.11. ja varsinainen vaalipäivä on 20.11.
Ruoka-apua jakavat tahot saa vat aiempaa vähemmän hävikki ruokaa jaettavakseen. Samaan aikaan ruoka-apua tarvitsevien määrä nousee.
Espoonlahden kirkolla avun tarvitsijoiden määrä alkoi nous ta jo maaliskuussa. Siellä ruokaa jaetaan kolmesti viikossa.
– Aiemmin jaettiin 1 500 kas sia kuukaudessa, nyt 2 200, Es poonlahden seurakunnan diako ni Klarika Vastamäki kertoo.
Tämän lisäksi seurakunta toi mittaa liikuntarajoitteisille ruo kakasseja kotiin.
Vastamäen mukaan jaettavaa on toistaiseksi riittänyt kaikille, mutta yksittäiset kävijät saavat mukaansa aiempaa vähemmän ruokaa. Hankalaksi tilanne me nee, jos kävijämäärä vielä kovas ti nousee.
– Ruoka-apumme on ensisi jaisesti tarkoitettu Espoonlah den seurakunnan alueella asu ville, mutta emme ole toistaisek si tarkastaneet tätä keneltäkään. Jos kävijöitä tulee lisää, pitää si täkin miettiä, Vastamäki sanoo.
Rippikoululaiset antoivat Es poossa rippikouluille arvosa naksi 9-. Se on sama kuin koko maan rippikoulujen saama ar vosana.
Rippikoululaisten henkinen hyvinvointi oli Espoossa hie man paremmalla tolalla kuin ko ko maassa.
Espoolaispojista 89 % arvioi henkisen hyvinvointinsa erittäin tai melko hyväksi. Pojista 67 % koki, että rippikoulu vaikutti sii
Hävikkiruoan määrä on vähentynytMAIJA SAARI, KUVALÄHDE: ISTOCK Ruoka-avun toimijat joutuvat nyt miettimään, mistä löytyy uusia hävikkiruoan lahjoittajia.
hen myönteisesti.
Espoolaistytöistä 72 % arvioi henkisen hyvinvointinsa hyväksi, ja 57 % kertoi rippikoulun vaikut taneen siihen myönteisesti.
Espoolaisista rippikoulun käyneistä muunsukupuolisis ta vain 48 % luonnehti henkis tä hyvinvointiaan hyväksi. Muun sukupuolisista 52 % koki, että rippikoululla oli paljon tai jon kin verran myönteistä vaikutus ta omaan hyvinvointiin. Koko maassa 13,4 prosenttiyksikköä harvempi muunsukupuolinen kertoi hyvinvointinsa parantu neen rippikoulussa.
– Muunsukupuolisten tilan ne muuttui Espoossa radikaalis ti paremmaksi edellisistä vuosis ta, kertoo kasvatuksen asiantun tija Johanna Hirsto Espoon seu rakuntayhtymästä.
Espoon ja Kauniaisten en si vuoden rippikouluihin ilmoit tautuminen on parhaillaan käyn nissä.
Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa seurakuntavaa leissa on kaksi ehdokaslistaa.
Vaalikoneen perusteella listojen välillä löytyy eroja arvokysymyk sissä. Kokoomuksen listalla sa maa sukupuolta olevien kirkko häitä kannattaa kuusi ehdokas ta ja vastustaa yksi. Yksi ei osaa sanoa. Kaikkien kirkko -listalla kuusi vastustaa, viisi kannattaa ja kaksi ei osaa sanoa. Listojen sisällä ei siis olla yksimielisiä täs sä asiassa.
52 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista Kauniaisten eh dokkaista kannattaa samaa su kupuolta olevien vihkimistä, 38 prosenttia vastustaa.
Lähes kolme neljäsosaa eh
dokkaista karsisi mieluummin ti loista kuin henkilöstöstä. Lihaja maitotuotteista ei Kauniaisis sa luovuta.
Leppävaaran seurakunta on käynnistänyt keskustelun tuli palossa tuhoutuneen Perkkaan kappelin tontin tulevaisuudesta. Asia oli esillä Leppävaaran seu rakuntaneuvostossa 11. lokakuu ta, mutta varsinainen päätöksen teko jää luottamushenkilöille,
jotka tulevat valituiksi marras kuun seurakuntavaaleissa.
Perkkaan kappelin tontti on nyt raivattu ja vaihtoehtoja sen tulevaisuuden suhteen on mo nia. Yksi vaihtoehto on se, että tontille rakennetaan uusi kappe li, joka on kooltaan samaa luok kaa kuin Perkkaan kappeli. On myös mahdollista, että tontille haetaan lisärakennusoikeutta ja sille rakennetaan jotakin yhteis työssä toisen toimijan kanssa. Sekin vaihtoehto on, että seu rakunta etsii Perkkaan alueelta vuokratilan eikä tontille raken neta mitään.
Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi
Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala
Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarin katu 8
Viherlaakson kappeli, Viherkallion tie 2
Messu su 23.10. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Marja Malvaranta, urkuri Marja-Lii sa Talja, kanttori Inka Kinnunen. Kirkkokahvit.
Rakkausillan lempeä messu la 29.10. klo 20. Rakkausillan ”Lem peä lauantai” jälkeinen rakkausai heinen messu. Musisoimassa Camilla Bäckman laulu ja viulu, Markus Bäckman laulu ja huilu, Petri Kangas, piano, Anna-Liisa Haunio, urut.
Messu su 30.10. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Inka Kinnunen. Lauluyhtye Suomen Laulusta, joht. Esko Kallio. Kirkkokahvit.
Pysäkkimessu: ”Pyytäkää, niin teille annetaan” su 30.10. klo 18.
Asemapäälikkö Merita Hietanen, pappi Pirkko Nurminen, musiikki: Petri Kangas, piano ja Anna-Liisa Haunio laulu ja urut. Iltatee. Meidän kirkko -avauspäivän messu ma 31.10. klo 9. Toimittajina hiippakuntadekaani Mika Nurmi ja Espoon tuomiokapitulin työnteki jät, kanttori Marja-Liisa Talja.
Kalajärven kappeli Messu ”Uskon, mutta epäilen” su 23.10. klo 16. Muurimäki, Talja. Chorus Domus-kuoro. Lasten alttari. Vapaaehtoiset avustavat. Kirkkokahvit.
Hiljaisuuden messu la 29.10. klo 15. Muurimäki, Talja. Hiljaisuutta, rukousta ja ehtoollinen. Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu pe 21.10. klo 18.
Suvelan kappeli Hallelujamessu pe 28.10. klo 18. Kaikenikäisille, järj. nuorisotiimi. Lastenhoito. Messupizza. Viherlaakson kappeli Messu su 23.10. klo 12. Kuusinen,
Ohjaat Salvat 1701 -koraalidraaman, joka esitetään perjantaina 4.11. Es poon tuomiokirkossa. Kerro siitä tar kemmin, ohjaaja Ville Sandqvist. – Teoksen aiheena ovat 1700-luvun synkät tapahtumat Helsingissä, jolloin rutto riehui ja tappoi kolmanneksen väestöstä. Dominante-kuoro ja kolme näyttelijää esittävät Jaakko Mäntyjär ven uudelleen sovittamia virsiä vuo den 1701 Vanhasta virsikirjasta. Ne esi tetään alkuperäisessä muodossa ilman säestystä.
–Tämä on mielestäni aivan erityi nen teos. Se on harras, voimakas ja jo pa karnevalistinen. Mäntyjärven sovit tama musiikki kunnioittaa aikalaissä vellyksiä, mutta siinä on myös rock and roll -tyyppistä vivahdetta.
– Teoksessa ovat vastakkain virka mies ja pappi. Virkamies huolehtii siitä, että kansa noudattaa taudin leviämi sen estämiseksi annettuja määräyksiä. Pappi taas on sitä mieltä, että ihmisten
– Synkästä aiheesta huolimatta Salvat 1701 -teos on harras, voimakas ja jopa karne valistinen, sanoo ohjaaja Ville Sandqvist.
pitää vain uskoa ja luottaa Jumalaan. Tavallisen kansalaisen ainoa ymmärtä jä ja tuki on toinen ihminen.
Millaisen maailman teos avaa katso jalle?
– Mielestäni musiikillisesti kiinnostavan maailman. Minua koskettaa tapa, jolla musiikista vastaava Jaakko Mäntyjärvi käsittelee virsiä ja hengellisyyttä.
– Dominante-kuoron 56 laulajaa
esittävät kansaa. Kuorolaiset eivät vain seiso paikallaan näyttämöllä laulamas sa, vaan he tulevat ja menevät yksilöi nä, välillä myös laulavat selällään lat tialla, kuolevat ja nousevat kuolleis ta. Esiintyjillä on yllään rooliin sopivat asut ja heidät maskeerataan.
PAULA HUHTALASalvat 1701 pe 4.11. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Liput 25/15 e holvi.com/shop/Dominante
Aarteenetsijöiden miesten ilta ma 24.10. klo 19.
Kappelilounas ma ja to klo 11–13; hinta 2–5 e. Hartaus klo 11.
Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Toivoa naisille ke 26.10. klo 17.
Rukousta ja käsitöitä kehitysmai den naisten hyväksi. Runopiiri ti 1.11. klo 14.30.
Gospel Riders ti 1.11. klo 18.
Miesten piiri ke 2.11. klo 18. Café Aurora ma–to klo 10–14. www.aurorankappeli.fi
Naisten kappelipäivä ”Sano suruasi rakkaudeksi” la 29.10. klo 10–16. Mistä löytyisi toivoa surun keskelle? Hanna Ekola sanoin ja sävelin, keskustelua, keittolounas ja kahvit. Hiljaisuuden messu klo 15, Kirsi Muurimäki. Lähetysmyyjäi set, kirjamyynti ja eri myyntipistei tä. Hinta 10 e, tuotto Yhteisvastuul le.
Rukouksen ilta ke klo 18.30. Naisten Café to 3.11. klo 18.30. Marjaana Yli-Krekola: ”Kutsumus”. Gospel Dance ma klo 17 ja Gosperl Lattarit ma klo 18. Ponnen maja, Isonkorventie 31. 5 e/tunti; opiske lijoille, eläkeläisille ja työttömille maksuton. Tied. mia.blomstedt@ evl.fi, 050 432 7501. www.kalajarvenkappeli.fi
Viron kielen ryhmä ma 10.10. klo 18.30.
Kävellään yhdessä ti 25.10. klo 10. Haluatko lenkkeillä toisten seuras sa? Noin tunnin yhteiskävelylle lähtö kappelin pihalta tiistaisin klo 10. Kävelyn päätteeksi mahdolli suus syödä lounasta kappelilla. Kappelilounas ti klo 11–12.30; hinta 2–4 e. www.kauklahdenkappeli.fi
Gospellattarit ma klo 18 ja klo 19. 5 e/kerta. www.laaksolahdenkappeli.fi
Pyhäkoulu su klo 15. Kappelilounas ti klo 12–13; hinta 1,5–3 e. Israel-rukouspiiri ke 26.10. klo 16. Helene Taal.
Safkaa ja seuraa Suvelassa ke 26.10. klo 17–19.30 kaikille. Lämmin ilta-ateria (2 e) klo 18.30 asti. Voit viipyä hetken tai koko illan, jutella rauhassa tai osallistua ohjelmaan. Äänimaljarentoutus klo 18.15–19. Lautapelejä, biljardia, lapsille omaa puuhaa. Seur. kerrat: 16.11. ja 7.12.
Tarinallinen lastenkonsertti la 29.10. klo 10. Duo Wilke vie kuulijat musiikkimatkalle metsään. Ks. Kirkoissa soi -palsta. Naisten raamattupiiri su 30.10. klo 15.
Hiljaisuuden joogan tuoliharjoi tus ma 31.10. klo 18.15–19, ohj. Heli Vesanen.
Tanssi naiselle ammatti su 6.11. klo 12–14.45, messu klo 15. Tule tanssimaan Gospel Dancea ja lahjoita itsellesi sopiva summa Naisten Pankin keräykseen. Help poa tanssillista liikuntaa ohjaa Mia
Blomstedt. Keittolounas klo 13.30–14.45; aik. / 4 e, lapset 2-3 e, perhe 10 e. www.naistenpankki.fi/tapah tumat/tanssi-naiselle-ammatti6-11-suvelan-kappelilla-espoossa. www.suvelankappeli.fi
Lähetyspiiri ma 24.10. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 2–4 e.
Hiljaisuuden villasukkapäivät la 29.10. ja 19.11. klo 12–16. Hiljaista yhdessäoloa, brunssi, äänimalja rentoutusta, hiljaisuuden messu. ILM. tuija.kuusinen@evl.fi.
Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi
Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Os. Kaivomestarinkatu
8. Löytöjä pikkurahalla ja kuppo nen kuumaa! Tuotto Yhteisvastuu keräykselle.
Tulisitko messuun palvelutehtä vään, väärtiksi? Tehtäviä vaihtele vasti mm. virsikirjojen jakamisesta
tekstin lukemiseen, kolehdin keruusta ehtoollisella avustami seen. Koulutus ke 2.11. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Lisätietoa ja ILM. Nurminen 040 5674420, pirkko.nurminen@evl.fi.
Tied. ja ilmoittautumiset: Perhe työnohjaajat outi.wenell@evl.fi 040 547 4146 tai kirsi.kanerva@evl. fi, 050 511 0165.
Parista perheeksi -illat ensim mäistä lastaan odottaville to 27.10., 24.11. ja 15.12. klo 17–19 Kirkon kymppi. Miten parisuhde muuttuu vauvan myötä? Osa neuvolan perhevalmennusta, kaikille avoin katsomuksista riippumatta. Mahd. kasteinfoon. Tied. Kirsi.
Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä, ohjausta sekä ratkai sukeskeistä lyhytterapiaa. Tied. Outi ja Kirsi. www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/aikui set/parisuhde
26.–27.11. Hvittorp. Yhteistä ajan viettoa ja rupattelua oman lapsen lapsen kanssa. Hyvää ruokaa, ohjelmaa, saunomista ja ulkoilua. Hinta: 45 e/aik., 20 e/lapsi yli 3 v. ILM. 8.11. mennessä netissä: www. espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/ perheleirit-retket-ja-tapahtumat. Tied. 050 5110 165.
13.–15.1. Hvittorpissa. Viikonlop pulomanen äideille, jotka kaipaa vat elämään iloa ja toivon kipinöi tä. Voit omien voimavarojesi ja mielenkiintosi mukaan osallistua ohjelmaan. Hinta 45–50 e. HAKU: 1.11.–15.12. Kirkkoespoossa > tapah tumahaku > äitilomanen 2023 13.-15.1.2023 > ilmoittautumislinkki. Tied. outi.wenell@evl.fi tai 040 5474 146.
Vertaisryhmä 12.1.–30.3. torstaisin klo 17–20 Espoon tuomiokirkon srk-talo, os. Kirkkoranta 2. Aiheina mm. Tarvitsevuus ja sen vaikutus parisuhteisiini, ero oppimisproses sina, lapsen näkökulma ja vanhem muus erossa. Hinta 70 e, mahdolli suus maksuvapautukseen, iltapala. Ohj. Eira Salakka ja Outi Wenell, mukana kokemusasiantuntija. Tied. ja haku ryhmään: outi. wenell@evl.fi 040 547 4146.
Ikäihmisille tarkoitettuja kohtaa mispaikkoja löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirk koseurakunta/aikuiset/elakelais ryhmat.
Uusi ”Ilon pilkahduksia” - ryhmä ikäihmisille Suvelan kappelissa ti 1.11., 15.11. ja 29.11. klo 13–14.30.
Virkistystä arkeen! Käsitöitä, jutustelua ja kuppi kuumaa. Käsityöpiirit ti 25.10. klo 10–12
Suvelan kappelissa ja klo 18–20 Nupurin kappelissa sekä Luovatkä det- käsityöryhmä ma 31.10. klo 13–15 Kauklahden kappelissa.
Kaikki pienryhmät löydät: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirk koseurakunta. Tule mukaan!
Perhekerhot, -kahvilat ja muska rit: www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet/perhekerhot.
Verkkosivuiltamme www. espoonseurakunnat.fi/vaalit löydät tietoa valitsijayhdistyksistä, ehdokkaista ja äänestämisestä. Voit myös testata vaalikoneen avulla miten omat näkemyksesi sopivat yhteen ehdokkaiden kans sa.
Ennakkoäänestys 8.–12.11. Varsinainen äänestyspäivä 20.11.
Mm. Jerusalem, Tiberias 20.–28.10.2023. Tied. ja ILM. hannu. maenpaa@evl.fi, 040 513 0861 tai marja.malvaranta@evl.fi, 040 531 1040.
Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Varaa aika: kirsi.kaner va@evl.fi, 050 5110 165. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.
Kaipaatko tukea vaikeassa elä mäntilanteessa? Ota yhteyttä diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/tuo miokirkkoseurakunta/apua-jatukea.
Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirk koseurakunta/ Instagram: @espoontuomiokirkko seurakunta
Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seura kunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi
Facebook: Espoonlahden seurakun ta, Espoonlahden seurakunnan lap
set ja perheet
Instagram: diakoniaespoonlahti, en kelinsuojassa, sodesta, kirkkoes poossa
Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8–21, pe 8–15, la toiminnan mukaan ja su 10–18. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.
Tervetuloa Espoonlahden seura kunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta.
Messu su 23.10. klo 11 kirkko. E. Aalto, Puukko.
Yhteisömessu su 23.10. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.
Iltamessu su 23.10. klo 17 kirkko. Olli, Ojala.
Leipämessu pe 28.10. klo 10 kirkko. Turtiainen. Maksuton lounas. Messu su 30.10. klo 11 kirkko.
Kohijoki, Yli-Jaskari, Hirvelä. Okrakuoro.
Yhteisömessu su 30.10. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.
Iltamessu su 30.10. klo 17 Soukan kappeli. Haarlaa, Puukko. Viikkomessu ke 2.11. klo 14 kirkko. Kohijoki.
Siioninvirsiseurat pe 4.11. klo 18.30 kirkko.
Pyhäinpäivän messu la 5.11. klo 11 kirkko. J. Lehti, Puukko, Hirvelä. Pyhäinpäivä on hiljainen ja harras kirkkopyhä, jolloin muistellaan aiempia kristittyjä sukupolvia ja kiitetään kuoleman jälkeisestä elämästä.
Pyhäinpäivän iltatilaisuus la 5.11. klo 18 kirkko. J. Lehti, Leinonen, Moilanen, Ojala, kirkkokuoro, Tapa ni Heikinheimo (sello).
Messu su 6.11. klo 11 kirkko. Siner vo, Puukko.
Yhteisömessu su 6.11. klo 16 kirk ko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.
Hiljaisuuden messu su 6.11. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Ojala, Gospelryhmä Nardus.
Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885.
Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko. Vuoronumerot arvotaan klo 9–9.15.
Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496.
Haluatko jutella? Soita numeroon 046 899 2860. Mikäli vapaaehtoi semme ei voi vastata juuri silloin, hän soittaa sinulle takaisin.
Apua ja tukea viroksi ja venäjäk si. Tied. Klarika Vastamäki 040 537 6854.
Maa ja taeva vahel Espoonlahti kirikus kl 18–19.30, paaritutel nädalatel.
Ostaripastori/-diakoni to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Papit ja diakonit vuoroviikoin.
Omaishoidettavien virkistystor stai to klo 10 Soukan palvelukes kus. Ikäihmisen omaishoitaja, kaipaatko hetken omaa aikaa? Tuo läheisesi virkistäytymään. Ilm. ma klo 13–15, Elina Kvist 043 826 8466.
Toiminta on maksutonta, tarjoam me välipalan. Yhteistyössä Espoon
Vertaistukiryhmä omaishoitajille ja heidän muistisairaille läheisil leen parill.vkojen pe klo 10 Soukan kappeli. Lounas ja kahvit 5e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706.
Leskenlehdet pe 4.11. klo 12.30 Soukan kappeli. Keskusteluryhmä leskeksi jääneille.
Omaishoitajien kirkkopyhä kirkossa su 20.11. klo 11. Aiheena omaishoitajuuden monet kasvot. Espoon ja Kauniaisten Omaiset ja Läheiset ry:n toiminnanjohtaja
Suvi Mansukoski ja vanhustyön dia koni Eija Siivonen.
Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Ti klo 11–12 Soukan kappeli. Lipunmyynti klo 10.30–11.30. Aikui set 3 e, 3–14 v. 1 e.
Aamupala ti klo 9 kirkko. Vapaaeh toinen maksu.
Posliininmaalausryhmä ma klo 12 Soukan kappeli, pullakahvit 1,50e. Käsityökerho ma klo 12.30 Soukan kappeli. Kahvi 1e. Teresa-piiri ti 1.11. klo 18 kirkko. Tehdään käsitöitä myyjäisiin. Tuotto Naisten Pankille.
Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille.
Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Gospel-lattarit to 27.10. klo 18–19 ja klo 19–20 Soukan kappeli, paritt. vkot. Tanssitunteja naisille latino gospelin tahtiin. 5 e/kerta. Arkipyhis 5–10-vuotiaille klo 18–19. Yhteisen tulen äärellä to 3.11. klo 17–20 Soukan kappeli. Seurakunta tarjoaa makkarat ja mehut, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi.
Kehorukous ja ylistystanssi 3.11.
klo 18 Soukan kappeli, parill. vkot. Heprealaisia tansseja la klo 12.15 kirkko.
Espoonlahti Fellowship & Praise Party la 22.10. klo 17 Soukan kap peli. Kv. yhteysilta ja ylistysjuhla. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa.
Kansainvälinen kuoro aikuisille la 22.10.,12.11. ja 3.12. klo 18 Soukan kappeli.
Lukukokemuksia kirjastosta kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Myös musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat.
Laulukerho ti 25.10. klo 13 kirkko, paritt.vkot. Lauletaan virsiä kantto rin johdolla. Pullakahvit 1,50 e. Sanan kaiku – Musiikillinen ilta ke 26.10. klo 18 Sellon kirjaston Akselisali. Selloimprovisaatiota ja eläytymistä Raamatun teksteihin. Vapaa pääsy. Sellisti Tapani Heikin heimo, bibliodraamaohjaaja Evelii na Roznovski.
Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös www.face book.com/espoonlahdenseurakun ta.
Aamurukous ke klo 6.30–7.30 Teams. Linkki tapahtumakalente
rissa. Tied. 041 518 1244, eveliina. roznovski@evl.fi.
Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/teksti viesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.
Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18 Kaskikappeli.
Kaikenikäisten raamattupiiri ti klo 14 Kaskikappeli.
Miesten raamattupiirit to 20.10. ja to 3.11. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4e. Toivoa Naisille ke 26.10. klo 13
Soukan kappeli, paritt. vkot. Espoo rukoilee -ilta ke 26.10. klo 18.30 kirkko. ”Yhdessä olemme vahvempia”, Lassi Mäkinen Espoonlahden helluntaiseurakunta sekä Teemu Aalto, Heli Ojala ja Gospelryhmä Nardus. Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kans sa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30 kirkko.
Lähetyspiirit pyörivät normaalisti. Tarkemmat tiedot Espoonlahden seurakunnan verkkosivuilla osiossa Kansainvälinen työ ja lähetys.
Ikäihmisten kerhot ja piirit pyöri vät normaalisti. Lisätiedot Espoon lahden seurakunnan verkkosivuilla osiossa Apua ja tukea.
Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla alla mainittujen sukuhautojen hoito on olennaisesti laiminlyöty. Kiinteistöjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston delegointipäätöksellä, velvoittaa kirkkolain 17 luvun 5 §:n perusteella kunkin mainitun haudan hautaoikeuden haltijaa vuoden määräajassa tämän kuulutuk sen päivämäärästä lukien kunnostamaan haudan uhalla, että oikeus hautaan julistetaan menetetyksi.
Hoitovelvoitteen täyttämiseksi riittää, että haudan yleishoito (= haudan nurmitai sorapinnan hoito sekä tarvittaessa muistomerkin ja mahdollisten reunakivien oikaisu) on järjestetty. Pelkkä kukkien tuominen haudalle ei riitä hoitovelvoitteen täyttämiseksi. Kukkien istuttaminen ei ole pakollista.
Haudan kunnostuksen ja hoidon osalta antavat pyydettäessä ohjeita hautaustoimen työnjohtajat, jotka ovat tavattavissa hautausmailla pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7.30–14.30 lauantaita lukuunottamatta. Puhelimitse heidät tavoittaa numerosta 09 80 501, varmimmin klo 13–14.
Espoon seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto ottaa hautoja hoitaakseen ja lisätietoja saa hautatoimistosta, p. 09 8050 2200. Hautatoimisto on avoinna ma–ti klo 9–15 ja ke–to klo 9–12.
Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. Osasto: hautanumero
C: 12 I: 131, 156 L: 125, 135, 147 P: 160 R: 107, 198, 210 T: 10, 47-48, 88, 91-92
B: 1.8, 5.5, 10.18, 13.38 C: 4.5, 4.19 D: 5.24, 6.25 E: 5.13, 7.13, 7.28, 8.23
I: 17.11, 18.7 H: 5.20, 7.6, 7.18, 8.19, 11.3, 12.13 P: 4.41
A: 38 C: 18, 70 D: 19, 25, 67, 113, 149, 190, 193, 206, 239, 242 E: 2, 56, 64, 70, 139, 195, 209 F: 27, 196, 205, 213 G: 64, 124, 180 H: 14, 22, 25, 32, 39
I: 63 L: 45, 78, 79 N: 92A O: 21, 49, 56, 108, 112 P: 35, 41, 106, 129 R: 56
T: 128 U: 7, 23, 33, 34, 64, 68, 191, 196 V: 29, 67, 79, 80, 86, 119 X: 36, 43, 125
Y: 49, 56 Z: 114 Å: 29, 117, 127, 135 Ä: 54, 60, 250, 297, 319, 329, 339, 343, 344
Ö: 21, 48, 94, 100 F1: 56, 69, 91
Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaati musta var ten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501.
Espoossa 20.10.2022
kunta
youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi
Leppävaaran kirkolla ja Karakap pelissa on kirkkopussukoita omal le paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkol ta löytyy myös lastenpaikka. Mes sun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalan palvelukset ja Leppävaaran srk:n somekanavilta Facebookista ja Instagramista.
Messu su 23.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kirkkokuoro avustaa. T. Salo, Rissanen, Latvanen. Arki-illan messu to 27.10. ja 3.11.10. klo 17 Leppävaaran kirkko. Messu kestää n. 20 min.
Maailma helmessä – helminä maailmassa -perhemessu su 30.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana muskarikuoro Huiske muskariopet taja Essi Kaarelan johdolla, kanttori Outi sekä varhaiskasvatuksen väkeä. Pappeina lastenpappi Kirsti ja Kaisa. Messun päätyttyä helmi askartelua perheen pienimmille. Kuka saa kutsun? – messu su 30.10. klo 13 Karakappeli. Kallionie mi, Hyry.
iltaohjelmien laululeikit, leirikes kuksen herkkuruuat ja ota kaveri mukaan! Hinta 35 e sis. kuljetuk sen, majoituksen, ruuan, ohjelman ja vakuutuksen. Ilmoittaudu mukaan 6.11. mennessä: www. nuortensiipi.fi.
Ääniverryttelyä juuri sinulle ke 26.10. klo 18–19.15 Leppävaaran kirkko. Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa, ei sitoutumis pakkoa. Opettelemme äänenkäyt töä ja laulamista tutuin lauluin ja myös uusia lauluja opetellen. Tied. Outi Noponen, outi.noponen@evl. fi, p. 040 513 0869. Seuraavat harjoitukset: 9.11., 23.11.
Rentoudu, anna tilaa erilaisille tunteille ja ajatuksille. Maalausko kemusta ei tarvita. La 29.10. ja 26.11. klo 12−17, KilonRisti. Ohj. Nina Purtonen. Maksu 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi. Tied. ja ilm. joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: heli.siltakor pi@evl.fi, p. 040 537 6876.
Arjen irtiotto -retriitti 14.–18.11. Hvittorp. Räätälöi päivistä itsellesi 1–4 vrk kokonaisuus: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom! ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa 31.10 mennessä. (Ilmoittautumis linkki: https://tinyurl.com/ n7knsawp).
Koko kylän olkkari to klo 17.30–19 Kaskikappeli. Uutta olohuonetoi mintaa. Keittopäivällinen pientä maksua vastaan.
Lasten musiikkiteatterikonsertti (duo Wilke) la 29.10. klo 15–15.30 kirkko. Tarinallista viulumusiikkia, lasten virsiä ja hauskanpitoa. Tarkoitettu alle kouluikäisille. Tilaisuuden jälkeen herkutellaan.
Tule mukaan! Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.
Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseura
Lasten toiminta Facebookissa: Leppävaaran seurakunnan lapset ja perheet, Instagramissa: @mini siipi.
Iltaperhekahvila ti 25.10 klo 16.30−18.30 Leppävaaran kirkolla.
Tule pelailemaan, leikkimään ja vaikka vaan hengailemaan muiden perheiden kanssa vaikka työpäivän jälkeen. Vapaaehtoisten valmista maa keittoa tarjoillaan noin klo 17−18. Leppävaaran kirkon sisäpi halla on kiva leikkipaikka myös ulkoiluun. Tervetuloa mukaan myös kummit, mummit ja vaarit!
Ke 26.10. ja ke 30.11. klo 17–18.30 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Millai seksi parisuhde voi muuttua? Mitä täytyy parisuhteessa huomioida, kun perheeseen tulee vauva? Iltoihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen. Illat ovat osa neuvolan perhevalmennusta.
Koululaisten parkit: tekemistä ja seuraa koulupäivän jälkeen ti klo 13–16 Uuttu ja to klo 13–16 nuorten tila Siipi. 4.-6.-luokkalaisten lasten leiri 18.–20.11. Velskolan leirikeskukses sa. Koe hauskat leiripelit ja skabat,
Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat. To 27.10. klo 18.30 Leppävaaran kirkon alakerrassa Toivoa naisille -ryhmän (Sansa) vieraana Leppä vaaran srk:n nimikkolähetti, TNtyön koordinaatori Miia da Silva.
Soivaa valoa marraskuuhun Leppävaaran kirkossa jo 30 vuoden ajan!
Sarjan avaa Bach30Händel-kon sertti ti 1.11. klo 19. Avajaiskonser tissa juhlitaan perinteisin menoin ja barokkisin sävelin. Ohjelmassa mm. Bach, Händel. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, Collegium Musicum Lohja, Pauliina Hyry, urut, Raija Urama ja Anu-Kaisa Hulmi, huilu, Satu Kaarisola-Kulo, sopraa no, Heikki Kulo, tenori, Kullervo Latvanen, basso, Sari Anetjärvi, altto.
Konsertit tiistaisin klo19 Leppä vaaran kirkossa koko marraskuun ajan 29.11. asti. Vapaa pääsy, ohjel ma 10 euroa.
Pe 4.11. klo 14 Karakappelissa lauletaan yhdessä virsiä ja hengelli siä lauluja rakkaittemme muistolle kanttori Pauliina Hyryn kanssa. Toiveita voi jättää etukäteen paulii na.hyry@evl.fi tai p. 040 513 0866
Johanna Kareen näyttely kertoo kolmesta pariskunnasta, joita
yhdistää se, että heillä kaikilla on kehitysvamma. Näyttely on esillä esillä Leppävaaran kirkon aulassa 20.−28.10., ma−ke ja pe klo 9−16, to klo 10−18, su klo 10−14. Näyttelyn avajaiset to 20.10. klo 16.30. Lue lisää Yhteiset-palstalta
Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöil tä, sähköpostitse osoitteesta leppa vaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Lounaan hinta 3 e.
Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi
Facebook: Olarin seurakunta, Chapp le Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1
Kirkon messu pyritään suoratoista maan: youtube.com/user/Olarins rk. Jos et halua näkyä videokuvas sa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta. Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 23.10. klo 10. Liturgi ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Päivi Hakomäki.
Juhlamessu kirkossa ja verkossa, kirkkoherra Antti Malisen virkaan asettaminen su 30.10. klo 10. Vir kaan asettamisen toimittaa piispa Kaisamari Hintikka avustajinaan lääninrovasti Mimosa Mäkinen ja kirkkoherra emerita Salla-Maria Viitapohja. Kirkkoherra Antti Mali nen saarnaa ja toimii messun toisena liturgina. Musiikki: Seura kunnan kuorot ja kanttorit Päivi Hakomäki, Mikko Niinikoski ja Sari Rautio. Messun jälkeen kirkkokah vit ja seurakuntajuhla, jossa muka na mm. Veisuuveljet sekä Papas no Mamas.
Matinkappeli: Messu su 23.10. klo
12. Liturgia ja saarna Annamari Lehtinen, kanttori Sanna Franssila. Olarin kappeli: Messu su 23.10. klo
12. Liturgi ja saarna Kimmo Ansa maa, kanttori Sari Rautio, Riku Salminen, laulu.
Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin klo 19 on tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Katso lisää: risteys.fi. Joka toinen viikko (parittomat viikot) on musiikkiRisteys eli yhteis laulua ja/tai esittäviä biisejä ja joka
toinen viikko (parilliset viikot) on Risteysmessu. 20.10. messussa liturgia ja saarna Annamari Lehti nen. Musiikki: Risteysbändi.
Syyspuuhia kirkonmäellä ulkona ja sisällä, musahetki, lounas (etusi jalla lapset) ke–pe 19.–21.10. klo 9.30–12.30 Olarin kirkko. Lisätieto ja: leila.saarela@evl.fi, 050 432 7517.
Perhevalmennusilta ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille to 3.11. klo 17 Matinkappeli. Keskuste lemme mm. lapsen syntymän vaikutuksesta parisuhteeseen ja yhteisen perhekulttuurin luomises ta sekä esittelemme seurakunnan ja alueen muiden toimijoiden toimintaa perheille.
Parista perheeksi -illat ovat katso muksista riippumatta kaikille avoimia, ja niihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen.
Ryhmässä voi jakaa surua luotta muksellisesti ja turvallisesti yhdes sä muiden samaa kokeneiden kanssa. Kokoontumiset kuutena torstai-iltana 10.11.alkaen klo 17.30 Olarin kappelilla. Mukaan mahtuu 7 henkilöä. Ohjaajina pastorit Antti Kruus ja Maritta Hartikainen. ILMOITTAUTUMISET seurakunta toimistoon ma–pe klo 9–15 puh. (09) 8050 7000 viim. to 3.11. Ilmoit tautuneet haastatellaan myöhem min.
Tiellä kohti luottamusta ja levolli suutta on aiheena pe 11.11. klo 18, Olarin kirkko, Olars kyrkan puoli. Miten voimme kasvaa luottamuk sessa ja löytää levollisuutta kaiken keskellä? Käymme aihetta läpi mm. kokemustiedon ja kirjallisuuden pohjalta sekä psykologiselta ja osin hengelliseltä kannalta. Alustus ja keskustelua. Tarjoilu alkaa klo 17.30. Mukana logoterapiaohjaaja, kappalainen Maritta Hartikainen.
Naisten nettiraamattupiiri etänä verkossa ti klo 14–15. Tiedustelut ohjaajalta: Marja Jauhiainen 045 252 6868.
Hiljaisuuden jooga Olarin kappe lissa Kokoontumispäivät: 28.10, 4.11, 18.11, 25.11 ja 2.12. Hiljaisuuden joogassa vetäydymme rukoukseen ja sisäiseen hiljaisuuteen. Ilmoit tautuminen nettilinkin kautta: espoonseurakunnat.fi/tapahtu mat/2022-10-28/hiljaisuuden-joo ga. Ryhmän hinta 35 e. Kaikukortil la pääsee ilmaiseksi, jolloin ilmoit tautuminen suoraan ohjaajalle.
Lisätietoja: Ulla-Maija Kyrölä p. 050 3465 348 tai ullamaijakyrola@
hotmail.com.
Diakoniapäivystys ti klo 10–11, 050 4329 368 tai sähköpostilla dia koniatyöntekijöille. Contact dea con on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email.
Diakonialounas / Community lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Lipun myynti klo 11.45–12.30. Ota mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappe li, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount. Hinta/Fee 3 e. Minikirppis Matinkappeli ti klo 10–12! Lisätietoja tytti.kohonen@ evl p. 050 365 3779.
Suurten klassikoiden äärellä 23.10. klo 16 Olarin kirkko. Tero Latvala, viulu, Lotta Poijärvi, altto viulu, Marko Ylönen, sello, Aleksi Ruonavaara, kontrabasso, Marita Viitasalo, piano. Bach: Sarja soolo sellolle nro 1, G-duuri. Schubert: Forellikvintetto. Liput 15/10 e Yhteisvastuukeräykselle. Kahvitar joilu.
Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14. Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8
Ajankohtaiset tiedot: espoonseu rakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.
Messu su 23.10. klo 10. Mitä se usko ja epäusko on? Entä vanhurskaus? Airaksinen, Kallio, Jokivuori. Muka na Kuoro kaikille.
Anglican worship su 23.10. klo 12.30. Englanninkielinen anglikaa ninen messu.
Viikkomessu ke 26.10. ja 2.11. klo 8. Iltamessu la 29.10. Tervonen. Messu su 30.10. klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, Ristimäki, Jurmu. Messun jälkeen kirkkokahvit kahvi la Valossa ja n. klo 11.30 l laisuus, joka jatkuu seurakuntasa lissa. Aiheena ”Jeesus Ateenassa”, Tiina Koistinen Kylväjästä.
Hiljaisuuden päivä lisesti viikonlopun la 29.10. klo 12 Tapiolan kirkolla. Päivä sisältää hiljaisuutta, rauhallista oleilua, rukousta ja kevyen ruokailun. Mahdollisuus varata henkilökohtai
sia keskusteluaikoja. Päivä päättyy klo messuun klo 18. Ilm. viim. pe 21.10.: ossi.tervonen@evl.fi
Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapio lan seurakunnan Facebook-sivulla.
Tutustumismatka kristinuskoon alkaa to 27.10. klo18. Kokoontuu 12 kertaa to alkaen klo 18–19.30 verkossa (Zoom tai Meet). Ryhmä 5–10 henkilöä. Lisäksi järjestetään Alfa-päivä la 10.12. Tapiolan kirkol la. Tied. ja ilm. viim. pe 21.10.: kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.
Maalaa värejä, viivoja ja tekstuure ja, joita jaettu hiljaisuus nostaa mieleesi. To 10.18. klo 18 Tapiolan kirkko. Ilm. viim. 3.11. tapiolanseu rakunta.fi. Ohj. Karoliina Mäkelä.
Ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan.
Tule viettämään aikaa eri ikäisten ja eri kulttuureista olevien kanssa
ke 26.10. ja 2.11. klo 17 Tapiolan kirkolle. Olohuone tarjoaa tilan yhdessäololle ja tutustumiselle. Keskustelun lisäksi voit pelailla eri pelejä tai lukea lehtiä. Tarjolla on teetä ja pientä purtavaa. Toteuttaji na ovat vapaaehtoiset. Tule mukaan!
Vastuuviikon tapahtuma to 27.10. klo 17 Tapiolan kirkko. Teemana luottamuksen ja rauhan rakentami nen eri uskontojen välillä. Vieraili joita Omanista, toiminnanjohtaja Aaro Rytkönen kertoo uskontodia logista Al Amana-keskuksessa Omanissa.
Kaikille kansoille ti 1.11. klo 13 Tapiolan kirkko. Apostoli Tuomak sen jäljillä Intiassa. Aluksi kahvit Kahvila Valossa. Jatkamme Pylväs salissa. Apostoli Tuomaksen jäljillä, Intiassa. Satu Toukkari, Suomen Pipliaseura.
Kahvit Tapiolan kirkon kahvila Valossa klo 12.30–13. Ohjelma klo 13–14.
Ke 26.10. Maahanmuuttopolitii kan ajankohtaiset. Vieraana Katri
Niskanen, työvoiman maahanmuu ton asiantuntija työ- ja elinkein oministeriöstä. Voit esittää mieltäsi askarruttavia kysymyksiä aiheesta. Ke 2.11. Kaunis kertomus ihmises tä. Luomiskertomuksen suloinen sanoma. Pastori, tietokirjailija, TT, Helsingin yliopiston dosentti Kari Kuula.
Pyhäkoulu on lasten oma kirkko hetki sunnuntain klo 10 messun aikana. Perhemessusunnuntaina 13.11. ei ole pyhäkoulua. Iltaperhekerhossa ke 26.10. klo 16.30–18.30 vietetään Nallepäivää (voit ottaa oman nallen mukaan), tavataan muita perheitä, leikitään, lauletaan, askarrellaan ja puuha taan muuta mukavaa yhdessä. Tarjolla myös maksuton päivälli nen perheille klo 16.30 alkaen Kahvila Valossa. Kirkkopolku 6. Lisää lasten ja perheiden toimin taa: facebook Tapiolan seurakun nan lapset ja perheet, instagram @ siunauksensadetta.
Kirkkoyö 5.–6.luokkalaisille Tapio lan kirkolla 4.–5.11.
Lisätiedot ja ilmoittautumisoh jeet www.paheksuvakirahvi.fi (alakouluikäiset).
Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla ei alla mainittuja sukuhautoja ole hoidettu yhteisen kirkkoneuvoston antamasta hoitokehotuksesta huolimatta. Tästä kunnostuskehotuksesta on tiedotettu kirjeellä tai niiden osalta, joita ei ole tavoitettu kirjeitse, kuulutuksella sanomalehdissä 23.9.2021 ja ao. haudoille asetetulla ilmoituksella. Kiinteistöjohtaja on yhteisen kirkkoneuvoston tekemän delegointipäätöksen mukaisesti 26.9.2022 päättänyt julistaa hautapaikkaoikeuden alla mainittuihin hautoihin menetetyksi, joten haudat palautuvat seurakuntayhtymän hallintaan.
Osasto: hauta
E: 5, 150 H: 116 L: 91, 146 O: 65 P: 129
Osasto: hauta C: 2.8, 4.21 D: 3.11, 5.54
Osasto: hauta
A: 23 D: 41, 208, 231 E: 199 G: 115, 164, 201, 203, 235 I: 26, 90, 134 N: 22 O: 97 P: 8, 46 R: 17, 57 T: 9, 13 U: 22, 48 V: 171 Y: 126, 131 Å: 126 Ä: 10, 49, 52, 59, 177 Ö: 62, 117 A1: 16
Samalla kiinteistöjohtaja ilmoittaa, että haudalla olevat muistomerkit tai muut rakennelmat ja irtonaiset esineet siirtyvät hautaustoimilain 14§ nojalla seura kunnalle ilman vastiketta, jollei hautaoikeuden haltija ole kuuden kuukauden kuluttua hautaoikeuden päättymisestä vienyt niitä pois. Ennen muistomerkin poistamista on kuitenkin varmistettava Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta, ettei muistomerkkiä ole määrätty säilytettäväksi, jolloin sen poistaminen ei ole sallittua.
Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava
Espoon yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhty män virastosta, puh. 09 80 501.
Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. Espoossa 20.10.2022
Nuorten aikuisten yhteisön iltoihin sisältyy musiikkia, ylistystä, rukousta, Raamattua, rentoa yhdessäoloa sekä pientä iltapalaa. Ehtoollinen kerran/kk. Tapiolan kirkolla Toivo-tilassa joka toinen su klo 17.30–20: 23.10., 6.11., 20.11., 4.12. ja 18.12.
Nuorten bändin yhteisvastuu konsertti Kahvila Valossa to 20.10. klo 18. Tarjolla kaakaota, teetä, kahvia ja pientä purtavaa. Vapaa ehtoinen maksu yhteisvastuukerä yksen kautta nuorten hyvinvoinnin tukemiseen.
Häivähdys pyhää -konsertti ke 26.10. klo 12. Espoon musiikkiopis ton päiväkonsertit joka toinen keskiviikko Yhteisvastuun hyväksi. Yifan Wang, piano. Beethoven, Chopin. Vapaa pääsy.
Faurén Requiem – pyhäinpäivän iltakonsertti la 5.11. klo 19.30 Tapio lan kirkko. Vap.eht. ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lue lisää Kirkoissa soi -palstalta.
Kahvila Valossa to klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, lapset 2 e, alle 3-v ilmainen. Korttimaksu. L,G. Leipä, leikkeleet, kahvi, tee, mehu, pulla ja keksi sisältyy hintaan.
Ti 15.11. klo 17–19.30 Tapiolan kirkko. Lue lisää Yhteiset-palstalta.
Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.
Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.
Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitote rapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.
Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000kauniaisten.suom. srk@evl.fi
Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11
Ensimmäiset jumalanpalvelukset on tarkoitus pitää la 5.11. ja su 6.11. Kauniaisten kirkossa. Seuraavassa lehdessä sekä seurakunnan koti sivuilla lähempänä ajankohtaa ajantasaiset tilaisuustiedot.
MESSUT JA KIRKKO KAHVIT KAUNIAISTEN METODISTIKIRKOSSA KLO 13
Su 23.10. saarnaa TT, pastori Niko Huttunen, liturgia Mimosa Mäkinen ja kantt. Teija Palolahti. Su 30.10. saarna Paavo Huotari, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Teija Palolahti, mukana Hele-lauluruh mä, joht. Raisa Rangell.
Ma klo 9.30–11 yhdessäoloa ja vertaistukea lapsiperheille, Sebas toksessa.
Ma klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13-15 Sebastoksen toimitilassa.
Ti klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa. Ei ole ti 8.11.
Ma 24.10. klo 19 Kauniaisten meto distikirkossa, os. Yhtiöntie 33. Rukoushetken järjestävät Kauniais ten suomalainen ja ruotsalainen ev. lut. seurakunta ja Grankulla svenska metodistförsamling.
To 27.10. klo 14–15.30 Raamattu opiston tiloissa, Helsingintie 10.
Ma 31.10. klo 18.30–20.30 Raamat tuopiston tiloissa, Helsingintie 10. HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO
Ti 1.11. klo 13 Sebastoksen toimiti lassa. Miten jaksan kantaa vaikeita muistoja katkeroitumatta, past. Kari Kuula.
To 3.11. klo 18 Sebastoksen toimiti lassa, os. Kauniaistentie 11. Seura kuntavaaliehdokkaat esittäytyvät. Tilaisuus myös striimataan (yleisöä ei kuvata). Linkki lähempänä srk:n verkkosivuilla, jossa myös kootusti kaikki vaali-info. Ennakkoäänestys ti 8.11.– la 12.11. klo 9–18 Kauniais ten kirkossa, ti 8.11. klo 10–15 Villa Breda, to 10.11. klo 10–13 Kauniais ten lukio ja vaalipäivä su 20.11. klo 11–20 Kauniaisten kirkossa (vaali päivänä kahvitarjoilu äänestäjille).
Seurakunnan kotisivuilla on linkki vaalikoneeseen – löydä itsellesi sopiva ehdokas. Ehdokkailla on myös mahdollisuus laittaa esittely jä verkkoon www.kauniaistenseu rakunta.fi/vaalit sekä Facebook: Kauniaisten suomalainen seura kunta.
La 22.10. ja 5.11. (joka toinen la) klo 10–11.30 Sebastoksessa keskustelu ja ja kokemusten vaihtoa mm. maahanmuutosta ja perhe-elämäs tä, puhutaan ja harjoitellaan suo men kieltä. Ohj. psykologi Milena Raitmaa. Ilmoitt. yilcedmilena@ yahoo.es.
Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi
Olars kyrka sö 23.10 kl. 10.30. Erkko, Brunell. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 23.10 kl. 12.15. Erkko, Brunell. Under högmässan söndagsklubb för barn, med Alina Blomberg i Förrättningskapellet. Esbo domkyrka sö 30.10 kl. 12.15 skördemässa. Jäntti, Malmgren och Brunell. Kyrkkaffe i Sockenstu gan, där Symamsellerna säljer stickat och virkat. Betalning:
kontant/bankkort.
Symamsellerna ti 1.11 kl.16–19. Handarbetsgruppen som jobbar för mission och internationell diakoni samlas i Vita huset, Prästgårdsg. 1. Torsdagsträffen to 3.11 kl. 13–14.30 med program och samvaro i Södrik kapell. Vi firar allhelgona tillsam mans med Eva Andersson.
Familjeklubbar Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisda gar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Tors dagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell.
Söndagsklubben för barn sö 23.10. Vi hör en kort bibelberättel se, sjunger och pysslar med klubbledare Alina Blomberg, medan högmässan firas i Esbo domkyrka kl. 12.15. Barnen deltar med vårdnadshavare i inledningen av högmässan, går sedan med klubbledaren till klubbutrymmet i Förrättningskapellet och de åter vänder med klubbledaren innan nattvarden.
Familjer på äventyr lö 29.10 kl. 10–11.30 i Esboviken. En tvåspråkig motionsklubb för barnfamiljer. Meddela gärna katriina.vilkman@ evl.fi om deltagande. Mer info: esboforsamlingar.fi
Konfirmandverksamhet Anmäl ningen till konfa 2023 är öppen. Elektronisk anmälning på esbofor samlingar.fi/konfa På samma nätsida hittas info om konfirmandgrupper, pris för läger samt befrielse från avgift.
Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sand berg@evl.fi, Henrik 050 597 3313, henrik.tuohino@evl.fi samt What sApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi
Församlingskansliet: Kavallvä gen 3.
öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi
Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11
SÖ 23.10 Högmässa kl. 12 i Sebas tos.
SÖ 30.10 Högmässa kl. 12 i Sebas tos.
Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.
Diakonimottagning och brödut delning i Sebastos kl. 9.30-10.30
Sångstund för pensionärer i Casa Seniori kl. 12.45.
Tisdagsträffen i Casa Seniori kl. 13.30.
Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.
Graziakören i Metodistkyrkan kl. 18.
ON 26.10 i Sebastos kl. 13.30.
TO 27.10 i Metodistkyrkan kl. 10.
Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.
Diakonimottagning och brödut delning i Sebastos kl. 9.30-10.30
Glad idag – tvåspråkig mental vårdsgrupp i Sebastos kl. 15.
Graziakören i Metodistkyrkan kl. 18.
Colourful Christian Worship Service at Suvela Chapel, Kirstintie 24. 13 Nov and 11 Dec at 3 pm.
Sunday school for children in Finnish. The service is bilingual, English–Finnish. Coffee fellowship after the service. Welcome!
See more: espoonseurakunnat.fi/ osallistu/colourful-espoo
Onnellinen elämä -valokuvanäyt tely kertoo kolmesta pariskunnas ta, joita yhdistää se, että heillä kaikilla on kehitysvamma. Vamma ei ole este onnellisuudelle tai elämästä nauttimiselle. Näyttely herättelee pohtimaan elämän arvoa ja elämänarvoja. Näyttely on osa valokuvataiteilija Johanna Kareen KATSO IHMINEN® -konsep tia ja Kehitysvammaliiton 70-vuo tisjuhlavuoden tapahtumia. Näyt tely on esillä Leppävaaran kirkon aulassa 20.–28.10.
ArkiYstävä-info ti 15.11. klo 17–19.30 Tapiolan kirkko. Onko sinulla pari tuntia aikaa viikossa? Lähde ArkiYstävä-vapaaehtoiseksi.
Tule saamaan tietoa toiminnasta Espoon seurakunnissa. Infoilta ei vielä sido toimintaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viim. 7.11.: Katja Karvinen, 040 593 7386 katja. karvinen@evl.fi tai Tiina Hietanie mi, 040 7636599 tiina.hietaniemi@ evl.fi.
Seelia Adalmiina Aalto, Darius Juhani Aronen, Vesper Mainio Bäckström, Selma Astrid Kaisto, Sofia Aurora Karjalainen, Hilla Karla Kaarina Klemetti, Väinö
Taavetti Korhonen, Silva Edith Anette Kännälä, Lia Olive Lind grén, Ilona Michèle Mollet, Otso Niklas Nevala, Luka Sirichai Paakkolanvaara, Maia-Stiina Helmiina Piippo, Leonel Kalevi Tupola, Julius Wilhelm Tyrylahti, Neta Olivia Viola Vensu, Ron Mikael Viinikka, Sofie Ava Emilia Visa, Vanessa Ada Emilia Väänä nen.
Hautaan siunattu Leif Verner Forsén 73 v, Kaarlo Taisto Antero Heiskanen 80 v, Kalle Johannes Hirvelä 75 v, Hen ri Jaakko Antero Koski 12 v, Hanna Kärkkäinen 92 v, Anja Sinikka Astrid Löytäinen 95 v, Harri Armas Mursu 43 v, Antti Kalervo Rehnström 82 v, Raija Tuula Mariitta Seppälä 76 v.
Aurora Anna Emmiina Cherian, Stella Aino Helena Jäntti, Oskari Sakarias Nordström, Into Niklas Tapio Orre, Oliver Eemi Aleksi Paronen, Melissa Livia Rintakos ki, Fredrik Iivo Eemeli Syrjälä.
Hautaan siunattu Leena Orvokki Anttalainen 82 v, Toivo Klaus Daniel Haapaniemi 18 v, Eeva Inkeri Hellman 94 v, Pirkko Tuulikki Kylänlahti 81 v, Elli Alma Annikki Niskanen 85 v, Raija Marjatta Suomi 91 v, Liisa Kaarina Vesterinen 74 v, Laurila, vauva.
Hautaan siunattu Lyyli Maria Tulonen 96 v.
Kastettu
Mio Thomas Hall, Touko Juhani Kahila, Mio Jonas Kettunen, Valtteri Olavi Mielonen, Otso Alvari Sievers, Thomas Ilmo Johannes Suojanen, Veikka Aalto Aleksi Westerlund.
Hautaan siunattu Manu Veikko Altonen 78 v, Jaana Anneli Ikonen 49 v, Kari Kalevi Koivisto 76 v, Laura Kerttu Elisabet Laihonen 14 v, Sirkka Tellervo Leppäjoki 96 v, Helmi Lyydia Tolonen 82 v, Anna Lyyli Ylönen 89 v, Laura Salome Yrjönmäki 93 v.
Eemi Niilo Olavi Kivimaa, Jami Tatu Antero Kivimaa, Linnea
Mette Matilda Kovasiipi, Emma Liisa Nieminen, Hilla Aino Emilia Ottela, Amanda Tytti Hilma Salmi, Mette Heljä Elisabeth Salonen, Aleksi Johan Marius Tallila.
Hautaan siunattu Helen Dorothy Muriel Boström 96 v, Eeva Katrina Ervasti 80 v, Seppo Kauko Antero Kervinen 78 v, Hellin Kerttu Lehtonen 95 v, Paula Annikki Parviainen 82 v, Elsi Inkeri Pellikka 87 v, Jussi Olavi Ruohonen 82 v, Jukka Uolevi Suojanen 87 v, Reino Kalevi Tamminen 83 v.
Kgosi Tapani Heimo, Guting Huang, Liisa Sirkka Lilibet Mark kanen, Topi Eemeli Rasimus, Sonja Elise Simola.
Hautaan siunattu Maj-Britt Ingegerd Lindroos 84 v, Anja Inkeri Marttila 84 v, Maire Irene Rouhiainen 85 v, Klaus Mar tin Tähkä 72 v.
Linnea Aurora Anneka Victoria Ekholm, Emma Linda Helena Lindholm, Evert Hans Martin Osmani, Filip Alexander Victor Sarmiento-Linna.
Avliden/Hautaan siunattu Elina Birgitta Lindqvist 75 år, Karl Olav Smeds 85 år, Mirja Anneli Stadius 85 år, Margit Ingeborg Wesander 94 år, Helga Maj-Lise Wirén 103 år.
SUNNUNTAINA 23.10.
Retoriikan mestarit -pianokon sertti klo 15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Mika Oravan piano konsertti. Bach, Schubert. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi.
Espoon Puhallinorkesterin syyskonsertti Vuosien varrelta klo
16 Leppävaaran kirkko, Veräjäkalli onkatu 2. Sibeliuksen Andante Festivo ja muita klassikoita. Joh taa Simo Kanerva. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Suurten klassikoiden äärellä klo
16 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Tero Latvala, viulu, Lotta Poijärvi, alttoviulu, Marko Ylönen, sello, Aleksi Ruonavaara, kontrabasso, Marita Viitasalo, piano. Bach: Sarja soolosellolle nro 1, G-duuri. Schu bert: Forellikvintetto. Liput 15/10 e Yhteisvastuulle. Kahvitarjoilu.
Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Wang, piano. Beethoven, Chopin. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjel mamaksu.
Korkeatasoisia konsertteja on tarjolla Leppävaaran, Olarin ja Tapiolan kirkoissa, Espoon tuomiokirkossa ja Suvelan kappelissa. Moneen konserttiin on vapaa pääsy.
Sanan kaiku – Musiikillinen ilta klo 18 Sellon kirjaston Akseli-sali, Viaporintori. Selloimprovisaatiota ja eläytymistä Raamatun tekstei hin. Sellisti Tapani Heikinheimo,
bibliodraamaohjaaja Eveliina Roznovski. Vapaa pääsy.
PERJANTAINA 28.10.
Matka Vuosisatojen taakse – The
Early Music Group of Kiili (Viro) klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkko puisto 5. Sovituksia mm. Pyhiin vaelluslauluista ja rakkausrunoista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Tarinallinen lastenkonsertti klo 10 Suvelan kappeli. Duo Wilke vie kuulijat musiikkimatkalle metsään. Kesto noin 30 min. Vapaa pääsy.
Musiikkia kynttilän valossa – Bach30Händel klo 19 Leppävaa ran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Ohjelmassa mm. Bachin kantaatti BWV 96, Händelin urkukonsertto nro 3 op.4, J.J. Quantsin Konsertto kahdelle huilulle sekä Händelin sopraanoaarioita. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, Collegium Musicum Lohja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertit tiistaisin klo 19 Leppävaaran kirkossa 29.11. asti.
Gabriel Fauré: Requiem klo 19.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Tapiolan seurakunnan kamarikuo ro, Annika Leino, sopraano, Juhana Kotilainen, baritoni, Pekka Suikka nen, urut, joht. Liisa Malkamäki. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjel mamaksu.