KEITTIÖNI SEINÄÄ koristaa pieni Italiasta ostamani kaakeli. Siinä lukee latinankielinen lause Pax et bonum, suomeksi ”Rauhaa ja hyvää”. Tämä vanha kristittyjen toivotus tulee suoraan jouluevankeliu mista, jossa enkelijoukko julistaa Jumalan kunniaa taivaan korkeuksissa ja maan päälle rauhaa ja hyvää tahtoa.
Tuoreimmassa Raamatun suomennoksessa tuo kohta kuuluu: ”Kunnia korkeuksien Jumalalle ja rauha maan päällä ihmisille, joita hän rakastaa.” Jouluevan keliumissa on kyse Jumalan rakkaudesta ja hyväntah toisuudesta ihmiskuntaa kohtaan.
KRISTITTYJEN KUTSUMUKSENA on toimia Jumalan rakkauden apukäsinä maan päällä, rakentaa rauhaa ja edistää hyvää. ”Rauhaa ja hyvää” ei ole vain yleiskau nista sananhelinää, vaan se on maailmaa paremmaksi muutta va yltiöpäinen asenne.
Rauhan ja hyvän hauraus tuntuu tämän päivän sodan kes kellä kipeästi. Silti, ja juuri siksi, on hyvä muistaa, että rauha ei ole vain sodan poissaoloa.
RAUHA ON oikeudenmukaisuut ta, yhdenvertaisuutta ja syrji mättömyyttä. Rauha on yhtei sen hyvän etsimistä, toisen ase maan asettumista, vuoropuhe lua ja keskinäistä kunnioitusta. Rauha on sitä, että konfliktit py ritään mieluummin ratkaise
maan kuin voittamaan vahvemman oikeudella. Rauha on myös mielenrauhaa, tyyneyttä ja luottamusta.
VENÄJÄN UKRAINAA vastaan käynnistämää julmaa hyökkäyssotaa analysoidaan ja seurataan nyt koros tetun sotilaallisesta näkökulmasta. Itse kaipaan sotaa käsittelevään julkiseen keskusteluun myös muita kuin militaarisia ulottuvuuksia. Rauha on sittenkin kiinnos tavampaa kuin sota, joka päättyy jotenkin joskus, mie luiten mahdollisimman pian ja niin, että Venäjä kerää romunsa ja lähtee Ukrainasta.
Verrattomien sotatieteilijöiden lisäksi Suomessa on myös ansioituneita rauhantutkijoita. Miksi heidän äänensä ei kuulu nyt? Missä ovat heidän analyysinsa rauhasta, sen edellytyksistä ja sen etenemisestä?
JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Kun orja päättää, ettei hän ole enää orja, hänen kahleensa putoavat.
MAHATMA GANDHI (1869–1948)
Syksyn pimeys tuntuu nyt tavallista synkemmältä. Pahuus vie valon ja hapen. Meidänhän pitäisi rakastaa eikä vihata. Ristin käteni ja pyydän: Tuo valo takaisin.
Koko maailman on ymmärrettävä, että meidän on noustava diktatuureja vastaan.
IRANILAINEN SADAF, 36, HELSINGIN SANOMAT 8.10.
Ihmiset itkevät sortoa ja riistoa, huutavat apua maan mahtavien vallan alla.
VANHAN TESTAMENTIN JOBIN KIRJA 35:9
Seuraava lehti ilmestyy 3.11.
KANNEN KUVA: SUVI ELO
kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
KUVITUS: ANSSI RAUHALA”RAUHA ON SITÄ, ETTÄ KONFLIKTIT PYRITÄÄN MIELUUMMIN RATKAISEMAAN KUIN VOITTAMAAN VAHVEMMAN OIKEUDELLA.
Trumpetisti Verneri Pohjola, 44, virittää itsensä maastopyöräilemällä ja juoksemalla hampaat irvessä ylämäkeen.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄMiten kuvailisit itseäsi jazztrumpetistina?
– Trumpettisoundini on ehkä kuulaam pi ja laulavaisempi kuin yleensä. Toisaalta saan monenlaisia ääniä aikaan. Soittotapani ei ole niinkään matemaattisen tietoinen, vaan haen vahvoja tunnelmia ja läsnäoloa joskus yksinkertaisten kin asioiden kautta. Tietysti välillä tykkään olla tarkoituksella äkkiväärä. Koen, että trumpettini ääni on oma ääneni. Sillä pystyn ilmaisemaan asioita, joita en sanoilla tai muilla keinoilla pysty.
– Merkittävä päätös itseni kannalta oli, kun lopetin 2000-luvun vaihteessa keikat, jotka ei vät olleet minulle musiikillisesti palkitsevia. Pari vuotta päätökseni jälkeen keikkoja oli vä hän, mutta se vapautti aikaa harjoittelulle ja säveltämiselle. Nykyään on sillä tavalla hyvä tilanne, että voi joutua miettimään, mi hin mieluisaan työtehtävään ehtii sitoutua.
2Oliko aikoinaan päivänselvää, että sinusta tulee muusikko?
– Vielä Sibelius-Akatemiassa opiskel tuanikin yritin keksiä muuta työtä kuin soittaminen. Otin musiikin tekemisen liian henkilökohtaisesti. Sittemmin olen huomannut, että juuri se on voimavarani. Totta kai taiteilijat ottavat omaan työhönsä kohdistuvat paineet – itse luodut, ympäristön luomat tai kuvitellut – tosi henki lökohtaisesti.
– Muusikolla minuus rakentuu aika paljon oman soiton kautta. Jos kokee, ettei suoriudu haluamallaan tavalla tai niin kuin kuuluisi pys tyä tekemään, se vaikuttaa herkästi koko mi nuuteen.
3Miten pysyt soittovireessä?
– Pelaan fudista ja ajan maasto pyörällä. Jos en pääse liikkumaan kunnolla, stressaannun. Jotain sellaista alkukantaista minussa on, että pari kertaa viikossa pitää päästä purkamaan fyysistä energiaa. Kun juoksee hampaat irvessä ylämäkeen niin kovaa, että tuntuu vähän pahalta, sen jälkeen vapautuu.
– Tämänkaltainen ”ärinämiehisyys” ei tun nu sopivan nyky-yhteiskuntaan, enkä itsekään haluaisi sitä, mutta sellainen elementti mi nussa on. Miellän sen positiiviseksi fyysisek si aggressioksi. Jos se patoutuu sisälleni, tunne voi helposti muuttua masennukseksi.
– Suhteeni kirkkoon on pitkä. En ole kirkon toiminnassa mitenkään aktiivinen, mutta vanhempieni suvuissa on oltu. Niin olen päässyt sivusta seuraamaan kirkon asioita.
– Olen harjoitellut paljon kirkoissa ja esiin tynyt niissä usein. Trumpetistia tilataan se kä häihin että hautajaisiin. Esiintymiseni ovat vahvasti ainutkertaisia, varsinkin, kun pää asiallisin ilmaisukeinoni on improvisaatio.
– Lapset. Pyhää on ihmisen vastuu pienemmästä. Kaikki muu elämässä on neuvoteltavissa, mutta tästä ei voi tinkiä. ■
Kuvittele seuraava kohtaus: Daavid joutuu pakene maan, koska appiukko Saul on uhannut tap paa hänet. Lankomies Jonatan etsii Daavi din käsiinsä. He itkevät ja suutele vat toisiaan.
Näitkö mielessäsi lempeän poskipusun vai kiihkeän kielisuudelman? Tilanne on Vanhasta testamentista. Siitä, suutelivatko ihmiset tuohon aikaan toisiaan yleensä huulille vai poskelle, ei ole juurikaan johtolankoja.
– Raamatussa käytetään vain suudella-verbiä, eli kumpikin ta pa on mahdollinen, sanoo Hel singin yliopiston Vanhan testa mentin eksegetiikan professori Martti Nissinen
– Meistä suulle suuteleminen tuntuu eri tyisen intiimiltä, muttei se välttämättä ollut siinä maailmassa sitä, Nissinen kertoo.
Daavidia ja Jonatania on toisinaan pidetty homoparina, mutta Nissisen mukaan teksti ei sano tätä suoraan.
– Kohtauksessa on paljon tunnetta, mutta luki ja päättelee itse, onko mukana erotiikkaa vai ei, Nissinen sanoo.
Raamatussa suutelukohtauksia on useita. Useimmissa tapauksissa suudelmia vaihtavat miehet. Muutama naistenkin välinen pussailu kohtaus löytyy.
Harvinaisimpia ovat miehen ja naisen väli set selkeästi eroottiset suudelmat, ja niitä löytyy vain Laulujen laulusta.
Suurin osa Raamatun suudelmista on terveh dyksiä. Niitä annetaan yleensä perheenjäsenten ja ystävien kesken.
SUUTELEMISTA KÄYTETÄÄN Raamatussa myös yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden luojana.
– Uudessa testamentissa Paavali käskee kirjeis sään seurakuntalaisia tervehtimään toisiaan py hällä suudelmalla, Nissinen kertoo.
Myös hyvästit sinetöidään Raa matussa suudelmal la. Vainajaa siellä suu dellaan kerran, kun Joosef kumartuu kuolleen isänsä Isra elin ylle ja suutelee hänen kasvojaan.
– Suudelman tunnetaso riippuu tilan teesta. Kun ihmiset rakastavat toisiaan, suu delmassa on enemmän tunnetta. Jos ero on kipeä, mukana ovat ikävä ja kaipuu, Nissinen sanoo.
Raamatussa esiintyy myös rituaalisia suudel mia.
Fyysiset tervehdykset eivät kuulu evankelisluterilaisen kirkon rituaaleihin. Ortodoksises sa kirkossa sen sijaan suudelmalla on keskeinen merkitys.
– Seurakuntalaisten keskinäinen pussaaminen on pääasiassa karissut pois, mutta papit suutele vat edelleen toisiaan liturgiassa, kertoo metropo liitta Ambrosius, joka on Helsingin ortodoksisen hiippakunnan emerituspiispa.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK
Pappien välistä suudelmaa kutsutaan rauhan suudelmaksi, ja se annetaan juuri ennen uskon tunnustusta.
Sovintosunnuntain eli laskiaissunnuntain eh toopalveluksessa papisto piispasta alkaen suute lee koko seurakuntaa yksitellen.
Myös seurakuntalaiset voivat suudella toisiaan ja onnitella näin ehtoollisesta.
– Halaaminen ja pussaaminen ovat toi sen kokonaisvaltaista kohtaamista. Ne rakentavat vahvasti yhteisöllistä identiteettiä, Ambrosius sanoo.
Ortodoksit suutelevat myös ikoneja ja reliikkejä eli pyhäin jäännöksiä.
– Suudelma on silloin pyhän kohtaamisen ja pyhän kosketuksen merkki, Ambrosius kertoo.
Jos ikonia tai reliikkiä ei ha lua suudella, voi seurakun talainen ku martaa kun nioituksen merkiksi.
Ortodoksissa hautajaisissa arkku on tapana pitää auki, ja surijat suutelevat vai najaa kevyesti otsalle tai vaina jan rinnalla olevaa ikonia.
”RAKKAUS, yhteenkuuluminen ja kunnioitus kuvaavat sekä Raamatun että ortodoksisessa kirkossa käytössä olevien suudelmien merkitystä.
Martti Nissiselle Vanhan testamentin sananlas ku ”Kuin suudelma suulle on suora vastaus” ki teyttää suudelman olemuksen.
– Mielestäni se kuvaa hyvin suutelemiseen liit tyvää rehellisyyttä ja sitä, että suudellessa ihmi nen asettuu paljaaksi ja alttiiksi toiselle, Nissinen sanoo.
Juuri tämän vuoksi Raamatun tunnetuin suu delma, tervehdykseksi naamioitu Juudaksen suu delma, on niin kammottava.
– Tuossa Juudaksen Jeesukselle antamassa suudelmassa pelataan emotionaalisilla sivumer kityksillä. Näin siitä tulee erityisen paha ja luotta muksen pettämisen alkukuva, Nissinen sanoo. ■
Viimeaikaiset kauhistuttavat tapaukset ovat nostaneet huomion polttopisteeseen nuorisotyön – ja koulun, kirkon ja yhdistykset.
Eikö koulujen kasvatustyöllä ole mitään merkitystä? Lapset oli vat koulussa monta vuotta ja kuusi päivää viikossa. Tulos: entistä pitemmät viinajonot, entistä kauhistuttavammat viinalaskut – lä hes 3 000 miljoonaa – ja entistä suurempi naisten ja nuorten juo pottelu. Kylmien numeroitten heittämä valokeila paljastaa verille raastetun omatunnon polttavaa tuskaa.
Tuossa joukossa on nuorukaisia, jotka eivät vielä ole rintama kelpoisia, ja nuoria naisia, joiden kehitysvuodet kuluivat tanssisaleissa silloin, kun heidän olisi pitänyt valmistautua elämäntehtäväänsä.
Helsingin pojillamme on eräs valitettava puute: he eivät saa kasvaa työn keskellä. Maalaispojat sen sijaan kasvavat isiensä jaloon ammattiin.
Kova kuri ja kova työ ovat kaksi tehokasta kasvatuskeinoa. Koulu takoo tietoa, tietoa, tietoa. Koulun teho pojan aktiiviseen olemukseen ei luo sitä luonnetta, minkä työ voi kodin opastama na antaa.
Lyhennelmä Sulo Karpion artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungin edeltäjässä, Helsingin Kirkkosanomissa, sotavuonna 21.5.1943. Sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.
Suudellessa ihminen asettuu paljaaksi ja alttiiksi toiselle.
”Lapsi ei ole aikuisen tukipilari. Kun aikuista huolettaa, hänen pitää hakea tuki aikuisista.”
LUE SARI HELININ JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROTHANS
Häät ennen hautajaisia -elokuva on draamakomedia. Sen tyylilajin käsikirjoittaja ja dramaturgi Leo Viirret tuntee omimmakseen.
Elokuvaa sävyttää lämmin huu mori, ja samalla siinä on syvälli nen ja vakavakin pohjavire.
Viirret on aiemminkin käsitellyt kuolemaa, mutta uudessa elokuvassa koko tarina kietoutuu sen ympärille.
ELOKUVAN PÄÄHENKILÖT ovat hääsuunnittelija Joanna (Iina Kuustonen) ja hänen vastapari naan hautausurakoitsija Sakke (Antti Luusuan niemi). Heidän arki- ja juhlaympäristöönsä kuu luu kirkko.
Kun pari on menossa naimisiin, Joanna haluaa juhlavat häät. Käsikirjoittajalle ei tullut mielen kään, että vihkiminen tapahtuisi maistraatissa.
– Siviilivihkimyskin voi tietenkin olla juhlava, mutta kyllä minusta oli kiva mennä aikanaan kir kossa naimisiin, Leo Viirret kertoo.
Ja koska on kirkko, löytyy myös pappi, jota näyttelee Joonas Nordman. Hänen hahmon sa on ymmärtävä, ystävällinen ja avarakatseinen – ei siis yhtään maalaiskomedioissa nähty, lipe rit liehuen talosta toiseen rientävä, kahvia ryystä vä karikatyyri, joka liittyy muiden tavanomaisten tyyppien kuten kylähullun ja juopon kavalkadiin.
– Mahdollisuuksia olisi ollut enempäänkin has sutteluun, mutta en nähnyt tarvetta sellaiseen. Draamakomediassa hahmojen pitää olla sekä hauskoja että samaistuttavia, Viirret sanoo.
Ehkä Nordmanin pastorissa on jotain samaa kuin niissä papeissa, joita Viirret on tavannut las
tensa rippikoulun riennoissa Lauttasaaren kir kossa.
– Voin sanoa, että siellä meininki on mahtava: bändi soittaa pop-biisejä ja papit ovat avarakat seisia. Asenteena on, että kaikki ovat ookoo sel laisina kuin ovat, Viirret kertoo.
KUOLEMAN TODELLISUUS ja elämän arvaamat tomuus näkyvät elokuvassa, ja Leo Viirret on ko
kenut ne myös omassa elämässään, sillä hän me netti kummankin vanhempansa peräjälkeen ly hyen ajan sisällä. Tätä taustaa vasten: mitä kä sikirjoittaja haluaa tuoreen elokuvan tarinalla katsojalle kertoa?
– Ehkä muistuttaa siitä, että aikamme on ra jallinen. Me emme voi varmasti tietää, mitä kuo leman jälkeen tapahtuu. Sen tiedämme, että nyt elämme tätä elämää täällä, Viirret pohtii. ■
81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN 0356-3421
Leo Viirret hyvästeli lyhyen ajan sisällä kummankin vanhempansa. Kuoleman todellisuus ja elämän arvaamattomuus ovat yhä vahvasti hänen mielessään.Tuoreessa elokuvassa hääsuunnittelijan ja hautausurakoitsijan rakkaustarinaa todistavat tunnelmallinen kirkko ja ymmärtäväinen pappi.
TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVA JOONAS BRANDT
Seitsemänkymppinen piispa emerita Irja Askola on huomannut elämän haurauden ja rajallisuuden. Hän on myös yhä vahvemmin kokenut, että tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen välillä on vain ohut verho.
TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINENM uistot ovat epätarkkoja ja poh jautuvat osaksi siihen, mitä su kulaiset myöhemmin ovat ker toneet. Niissä on sunnuntai aamu. Muutaman vuoden ikäinen Iri-tyttö kulkee Lap peenrannan kadulla käsi kädessä Toivo-isänsä kanssa. He ovat menossa kirkkoon.
– Myöhemmälle hengellisyydelleni, ja myös it setunnolleni, on ollut merkitystä sillä, että isä yl peänä kuljetti minua ja halusi jakaa kanssani sen, mikä hänelle oli tärkeää, kertoo Helsingin piispa emerita Irja Askola nyt.
Lapsuuden muistot ovat nousseet Askolan mieleen siksikin, että hänestä on lyhyessä ajassa tehty kaksi kirjaa. Niistä uudempi, Heli Pruu kin kirjoittama muistelmateos Sydänten piispa Irja Askola (Tammi) ilmestyi viime viikolla.
Kun Irja oli juuri täyttänyt kahdeksan, hänen isänsä sai sydänkohtauksen ja kuoli.
– Se jätti suuren aukon ja käsittämättömän tuskan. Jäljelle jäi kuitenkin kummallisella ta valla myös jonkinlainen hengellisyyden aavis tus. Vaikka en niin pienenä tietenkään ymmär tänyt mitään siitä, mitä kirkossa puhuttiin, jo kin tuntu tuonpuoleisuudesta tarttui minuun jo silloin.
Hän muistelee, että isän kuolema oli suvun ai kuisillekin vaikea asia, eivätkä he osanneet käsi tellä sitä lasten kanssa. Isän kuoltua Irja oli vii kon verran korkeassa kuumeessa ja huusi tahto vansa isin luokse. Enää hän ei muista, missä ajat teli isänsä olevan – se kuitenkin oli selvää, että isä oli lopullisesti poissa.
Isä jätti kuollessaan velkoja, joista selvitäk seen Kerttu-äiti ja tyttäret joutuivat muuttamaan Lappeenrannan keskustasta Lauritsalaan. Vaikka matkaa entiseen kotiin oli vain viitisen kilomet riä, kaikki lasten elämässä muuttui.
SILLOISEN LAURITSALAN seurakunnan pyhäkou lua ja lähetyskerhoa on kiittäminen siitä, mitä Ir ja Askola tänäkin päivänä ajattelee Jumalasta ja miten hän lukee Raamattua. Ehkä siitäkin, että hän päätyi kirkon töihin ja lopulta Suomen en simmäiseksi naispuoliseksi piispaksi.
– Kun uudella paikkakunnalla ujona ja häm mennyksissä kävelin seurakunnan kerhoon, ai kuiset olivat minulle niin ihania. Ajattelin, että jos aikuiset kirkossa ovat tällaisia, niin varmaan Jumalakin on kiva ja ystävällinen. Ja tästä jumala kuvaa koskevasta oivalluksestani pidän edelleen kiinni, Askola kertoo.
– Se on saanut minut kysymään, millainen ku va Jumalasta muodostuu, kun muut ujot ja arat, kipujensa ja haavojensa kanssa painiskelevat ih miset kohtaavat kirkon työntekijän tai seurakun talaisen. Saavatko he sellaisen käsityksen, että Ju malakin on ystävällinen, armahtava ja huolehti va? Vai onko kuva Jumalasta oppia opettava, tuo mioita langettava tai suorastaan välinpitämätön?
Pyhäkoulun lämmin ja hyväksyvä ilmapiiri eli mielessä silloinkin, kun Askola lukiolaisena miet ti ammatinvalintaansa.
– Minulla oli nuorena hyvin naiivi ajatus, että koska kirkko on antanut minulle niin paljon, pe lastanut minut elämälle ja antanut mielekästä te kemistä ja turvaa, minun ikään kuin kuuluu mak saa se takaisin menemällä kirkkoon töihin.
Myös Askolan viehtymys Raamatun kertomuk siin ja usko kertomuksellisuuden voimaan on py häkoulun perintöä. Myöhemmin feministiteolo gia sai hänet kiinnostumaan erityisesti Raamatun naisista ja heidän selviytymistarinoistaan.
– Pyhäkoulussa tutustuin Moosekseen, mut ta kukaan ei kertonut minulle hänen siskostaan Mirjamista, joka myös oli johtaja. Tiesin kyl lä Paavalin, mutta en Lyydiaa, joka oli taitava lii kenainen ja Paavalin työtoveri. Feministiteolo
gian ansiosta aloin nähdä heidät elävinä ihmisinä omassa kontekstissaan.
– Tosi ihmisenä myös Jeesus on yksi Raamatun henkilöistä. Minulle hän on esikuva siinä, minne hän meni, keitä tapasi ja millaisessa vuorovaiku tuksessa oli ihmisten kanssa. Hän on eräänlainen navigaattori, joka osoittaa minulle reitin.
JOULUN AIKAAN 1985 Irja Askolan äiti oli sairaa lassa saatuaan aivoverenvuodon, ja Askola oli matkustanut Lappeenrantaan ollakseen äitin sä lähellä. Eräänä yönä sairaalasta soitettiin, että loppu on lähellä, ja Askola ajoi taksilla läpi hiljai sen kaupungin äitinsä luokse.
Kuolinvuoteellaan äiti avasi silmänsä ja kohot tautui eteenpäin.
– Äiti sanoi jotakin sellaista kuin ”minä läh den nyt, minä tulen”. Hän puhui jo tuonpuolei suuteen. Tuonpuoleisuuden kutsu oli niin kau nis ja selvä. Minusta tuntui, että ihan näin, kuin ka hänen sielunsa lähti lentämään pimeään yö hön, joka yhtäkkiä tuntui valaistulta, Askola kertoo.
– Joku voi ajatella, että tämä on minun mieli kuvitustani, mutta ei se kyllä ole. Hyvin saman
lainen kokemus minulla oli myöhemmin erään ystäväni kuolinvuoteen äärellä.
Askola miettii, että jos usko ei olisi ollut osa hä nen elämäänsä jo lapsuudesta asti, äidin kuoleman kauneus olisi luultavasti saanut hänet tulemaan us koon. Pian hän kuitenkin syöksyi syvään kriisiin.
Hän seisoi tammikuun pakkasissa avoimen haudan äärellä ja katseli, kuinka äidin arkku pei tettiin multaan.
– Mielikuvitukseni laukkasi. Mietin, mitä äidin ruumiille tapahtuu, kun routa sulaa. Ajattelin ma toja ja hyönteisiä. Se oli vapisuttavaa ja oksettavaa.
Siinä hetkessä koko kristinusko tuntui vain ih misten kuoleman edessä keksimältä lohdulta. Su ru äidin kuolemasta ja uskonkriisi jatkuivat ko ko kevään.
KOKEMUKSET KUOLEVIEN lähellä ovat saaneet Ir ja Askolan vakuuttuneeksi siitä, että tämänpuo leista ja tuonpuoleista ei erota mikään betoni muuri. Niiden välillä on vain verho, joka on hau ras ja aika ajoin läpinäkyväkin.
Välillä verho raottuu, ja pyhän tuoksun voi aa vistaa ja tuntea myös tavallisessa arjessa. Askola kutsuu sitä hengelliseksi aistiherkkyydeksi.
– Minulle hengellisyys on osa olemusta. Olen hengellinen päälaelta varpaisiin saakka. Hengel lisyys ei toteudu vain keskiviikkona raamattupii rissä tai sunnuntaina messussa, vaan se on osa identiteettiäni. Se ei ole vain oma suloinen peh moleluni, joka tuo turvaa, vaan toivon, että se vaikuttaa arvovalintoihini, kulutustottumuksii ni ja siihen, miten suhtaudun erilaisiin ihmis ryhmiin.
– Hengellisyyttä voi olla vahvasti myös siellä, missä me hengellisyyttä työksemme opettavat
emme sitä tunnista. Yhdelle se löytyy luonnos ta, toiselle kalareissulta. Jollekulle taide-elämys voi olla hengellinen kokemus, toiselle ihan vain viipyily. Hengellisyyttä voi olla sekin, että kokee jonkun välittävän. Pohjimmiltaan hengellisyys on ihmettelyä.
HAASTATTELUA EDELTÄVÄNÄ päivänä Irja Askola on ollut muiden Helsingin hiippakunnan pap pien kanssa niin kutsutussa synodaalikokoukses sa, jonka aiheena oli pelastus. Hänen mieleensä on jäänyt erityisesti runoilijapappi Risto Oikari sen alustus aiheesta.
– Oikarinen sanoi jotenkin niin, että pelastus on sitä, että ojennamme kätemme siihen suun taan, missä Jumalan käsi on jo odottamassa. Kun Jumalan käsi ja meidän kätemme kohtaavat, siinä tapahtuu se jokin.
– Keskustelimme siitä, että yleensä pelastuk sesta puhutaan pelastumisena jostakin, esimer kiksi pahan vallasta. Itse ehdotin, että entä jos kysyisimmekin, mihin me pelastumme. Toivo al kaa siitä, kun ojennamme kätemme kaipaavan uskon suuntaan.
Askola lisää, että hänelle pelastus on salai suus, josta voi puhua vain varovasti, pienin kir jaimin. Niin kuin uskon ja oman hengellisyyden löytäminen myös pelastus voi toteutua monella tavalla, eikä sitä toinen ihminen voi ulkopuolelta komentaa. Se on Jumalan lahja.
– Minulle pelastus merkitsee luottamuksen saamista ja luottamukseen turvautumista. En ole yksin. Jumala on luonut minut tänne ja pitää jol lakin tavalla minusta myös huolta. Hän ei vaadi täydellisyyttä vaan ymmärtää keskeneräisyyteni ja tarjoaa anteeksiantoa.
– On aika paljon kristittyjä, jotka asettavat toi sille kaikenlaisia ehtoja ja edellytyksiä. Monella on kokemuksia siitä, ettei ole oikealla tavalla us kossa. Mutta Jumala on keskeneräisten ihmisten Jumala.
JOULUKUUSSA IRJA ASKOLA täyttää 70 vuotta. Tänä keväänä hän vetäytyi useammaksi kuukau deksi julkisuudesta vakavan sairauden vuoksi. Keväällä 2020, pandemian alkuvaiheessa, hän sai koronatartunnan, joka sulki hänet kotiin lähes kolmeksi kuukaudeksi.
– Kun silloin oksentelin kovassa kuumeessa, ajattelin, että tällainen sairaus ei kyllä yhtään vahvista uskoani. En jaksanut rukoillakaan. Sil loin oivalsin jotakin esirukouksesta ja koin sen voiman. Kristinuskohan on yhteisöuskonto, ja kun sairaana olin todella heikko lenkki, yhteisö ja sen yksittäiset jäsenet rukoilivat puolestani.
Askola on huomannut, että seitsemänkymp pisenä elämän hauraus ja rajallisuus ovat tulleet aivan eri tavalla konkreettisiksi kuin nuorem pana.
– Vielä työvuosina minusta tuntui, että kaik kea jaksaa. Nyt täytyy sanoa, että enää ei vain jaksa niin paljon. Toivon, että osaisin havahtua siihen, että olen jo ikääntynyt ihminen, jonka pi tää hidastaa vauhtia. Ja että osaisin ottaa hidasta misen tähän ikäkauteen kuuluvana lahjana ja an taa itselleni luvan lepoon. ■
Keskustelutilaisuus Irja Askola – Sydänten piispa tasa-arvon äänenä to 27.10. klo 19-21 Fokuksessa (kauppakeskus Triplan 5 krs). Heli Pruuki kertoo kirjansa pohjalta Askolan elämänvaiheista, ajatusmaailmasta ja siitä, miten tästä tuli Helsingin hiippakunnan piispa.
– Pyhä Henki hipaisee silloin, kun vaikeuksien keskellä löytää voimaa tai jokin oivallus avaa tietä eteenpäin, Irja Askola sanoo.
”
Kun kovassa kuumeessa en jaksanut rukoillakaan, oivalsin jotakin esirukouksesta ja koin sen voiman.
Kirkko ja kaupungin kolumnistina aloittava Mikko Ketola tutkii poliittisen vallan ja uskonnon välisiä kytköksiä eri maissa. Vapaa-ajallaan hän käsikirjoittaa kirkkohistoriaan pohjautuvaa seikkailusarjakuvaa.
TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄUkraina taistelee nyt pahaa vas taan.
Näin sanoo Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon pää mies, suurarkkipiispa Sviatoslav Shevchuk, joka käsittelee video viesteissään Venäjän aloittaman suursodan tilan netta. Shevchuk on julkaissut katsauksiaan lähes päivittäin jo yli 230 vuorokautta jatkuneen sodan ajan, ja kirkkohistorian lehtori Mikko Ketola on seurannut niitä alusta lähtien.
– Katsaukset ovat hyvin realistisia. Samalla Shevchuk taustoittaa tilannetta myös teologises ti, ja videolla on mainittu esimerkiksi demonit. Hänellä on varsin selkeä käsitys Venäjästä ja Mos kovan patriarkan Kirillin johtamasta ortodoksi sesta kirkosta, Ketola sanoo.
Kirkkohistorian tutkijana Ketolaa kiinnostavat erityisesti uusimman ajan tapahtumat sekä us konnon ja kansainvälisen politiikan väliset kyt kökset. Nämä mielenkiinnon kohteet näkyvät myös teologiaa ja kulttuuria käsittelevässä Varti ja-verkkolehdessä, jota Ketola päätoimittaa yh dessä dosentti Matti Myllykosken kanssa.
Ketola kertoo, että Venäjän hyökkäys siirsi tuonnemmaksi Vartijaan suunniteltua teemanu meroa, jonka piti käsitellä Ukrainan pääkaupun kia Kiovaa.
– Ukraina on yksi maailman mielenkiintoisim mista paikoista maan kirkollisen monimuotoi suuden vuoksi. Ei käy aika pitkäksi, kun sitä tar kastelee.
MOSKOVAN PATRIARKKA Kirill on luvannut Uk rainassa kaatuville venäläisille sotilaille syntien anteeksiannon näiden antaman uhrin vuoksi. Mikko Ketolan mukaan Ukraina on Kirillille ”ki peä paikka”, sillä Moskova oli menettänyt otet taan Ukrainan kirkollisesta elämästä jo ennen helmikuussa alkanutta laajamittaista sotaa.
– Vuonna 2019 Ukrainaan syntyi itsenäinen ortodoksinen kirkko, ja nykyisen sodan vuoksi myös Moskovan patriarkaatin alainen ortodoksi nen kirkko on ottanut etäisyyttä Moskovaan.
Ennen sotaa Moskovan kirkollisella johdolla oli tärkeä rooli ”venäläisen maailman” rakenta misessa, mutta Ukrainassa sen valta on nyt lopul lisesti mennyttä. Ketolan mukaan Moskovan täh ti on sodan vuoksi laskussa koko ortodoksisessa maailmassa.
Myös tutkijalle on ollut hämmentävää seurata, miten kritiikittömästi patriarkka Kirill on hyväk synyt Venäjän sotatoimet.
– Vaikka on ollut tiedossa, että Kirill kuu luu Vladimir Putinin lähipiiriin, olisin odotta nut häneltä edes vähän hillitympää kielenkäyt töä. On jännä nähdä, herääkö Moskovan patriar kaatissa katumusta, jos Venäjä häviää aloittaman sa sodan.
Ukraina on Ketolan mukaan selvästi keskimää räistä uskonnollisempi eurooppalainen maa, jos sa kristilliset kirkot yhdistävät ihmisiä ja kansalai set luottavat niihin.
– Sodan aikana kirkot ovat olleet Ukrainassa tärkeitä humanitaarisen avun kanavia. Kun so
ta joskus päättyy, niillä on merkittävä rooli maan jälleenrakentamisessa, Ketola sanoo.
USKONNON JA POLITIIKAN tiivis yhteys näkyy myös Yhdysvalloissa, jossa valkoinen kristillinen nationalismi on nouseva liike. Poliittisen oikeis
– Näyttää siltä, että nouseva kansalliskiihko vie helposti myös kirkot mukanaan, yli opistonlehtori Mikko Ketola sanoo.
ton ja oikeistolaisen uskonnollisuuden välinen sidos on Mikko Ketolan mielestä epäterve.
Esimerkiksi konservatiivista protestanttista kris tittyä tarkoittanutta sanaa evankelikaali on alettu käyttää yleisesti republikaaneihin samastuvista ih misistä, vaikka näiden uskonnollinen tausta olisi ei-kristillinen. Toinen muutos on tapahtunut siinä, että monet kristillisen nationalismin edustajat pi tävät konservatiivisten arvojen puolesta liputtavaa Putinin Venäjää esimerkillisenä maana.
– Kristillisen nationalismin täysin kritiikit tömässä suhtautumisessa presidentti Donald Trumpiin on jotakin samaa kuin Moskovan patri arkaatin tuessa Putinin hyökkäyssodalle. Millään muulla ei näytä olevan väliä kuin sillä, että tämä poliittinen johtaja on ”meidän puolellamme”.
Mikkeliläinen Leila, 62, vaihtoi palkittuun cura MIN-niveltuotteeseen keväällä 2021 ja yllättyi todella positiivisesti! Nivelet voivat nyt hyvin ja Leila pystyy urheilemaan päivittäin.
- Koska se oli tutkittu ja turvallinen, ajattelin ihan mielenkiinnosta kokeilla sitä. Kun olin syönyt curaMIN-niveltuotetta kolmen kapselin päivävauhtia, huomasin pian että tästähän on apua nivelteni liikkuvuuteen.
Ketolan mukaan kristillistä nationalismia se littää kaksi trendiä, jotka jäävät helposti pii loon. Uutisissa Yhdysvallat näyttäytyy lähes ääri uskonnollisena valtiona, mutta todellisuudes sa se maallistuu suunnilleen samaan tahtiin kuin Suomi. Kolme kymmenestä amerikkalaisesta ei ole enää sitoutunut mihinkään uskontokun taan. Samaan aikaan käynnissä on väestöllinen muutos, jossa valkoihoisten osuus Yhdysvaltojen väestöstä pienenee.
– Kristilliset nationalistit eivät pysty enää tur vaamaan valta-asemaansa demokraattisin kei noin, ja sen vuoksi he turvautuvat Trumpin aja miin autoritaarisiin keinoihin.
TELEVISION KATSOJILLE Mikko Ketola on tullut tutuksi katolisen kirkon ajankohtaisten ilmiöiden kommentaattorina, ja hän aikoo käsitellä pitkä aikaista tutkimuskohdettaan myös Kirkko ja kau pungin kolumnistina. Tämän haastattelun lopuk si Ketola haluaa kuitenkin puhua sarjakuvista.
Samoihin aikoihin, kun Vaasassa lukiota käy nyt Ketola pohti teologian alan yliopisto-opinto ja, hän hankki kaikki Tintti-sarjakuvat kesätyös tä saamillaan tienesteillä. Kummankin valinnan onnistumisesta kertovat neljä sarjakuva-albumia, jotka ovat syntyneet yhteistyössä kuvittaja Anssi Rauhalan kanssa. Niissä seikkailee Ketolan ku vitteellinen kollega, kirkkohistorian professori Anni Isotalo.
Ketola hymyilee kertoessaan, että hän parhail laan viimeistelee viidennen Anni Isotalo -sarjaku van käsikirjoitusta.
– Tarina lähtee liikkeelle Pohjanmaan mysti koista, jotka käänsivät 1700- ja 1800-luvuilla kes kieurooppalaisten uskonnollisten vaikuttajien tekstejä suomeksi. ■
Lue Mikko Ketolan ensimmäinen kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.
- Muita niveltuotteita ja Tens-laitetta en ole enää tarvinnut. Nyt saan nukuttua yöni entistä paremmin, koska niveleni tuntuvat mukavilta. curaMIN on ollut loistava tuki nivelterveydelleni.
curaMIN-valmisteen teho perustuu kahden tutkitun uutteen yhteisvaikutukseen: BCM95® maailman dokumentoiduin kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä sekä Bospure® -boswelliauute, joka tukee ni velten liikkuvuutta ja mukavuutta. Valmisteella on maailmanlaajuisesti miljoonia tyytyväisiä käyttäjiä.
sekä muista terveys- ja verkkokaupoista kautta maan
”On jännä nähdä, herääkö Moskovan patriarkaatissa katumusta, jos Venäjä häviää sodan.
Ihminen on tehnyt pimeästä asuinsijan pahalle ja pelottavalle. Pimeys on myös kielikuva, jonka avulla voi puhua vaikka tietämättömyydestä tai Jumalan poissaolosta.
TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT FRANCISCO DE GOYA / WIKIMEDIA COMMONS / ALAMY
Kuvittele syysilta suomalaisella maa seudulla aikaan ennen sähkövalo ja. Pimeä ulkona on täynnä outoja ääniä – ja ehkä outoja kulkijoitakin. Tietoa on vähän, mielikuvitusta ja vuosisatojen ajan suullisena välitty nyttä tarinaperinnettä sitäkin runsaammin.
Tuolloin pimeyttä kansoittivat olennot, jois ta harva nykypäivänä on kuullut. Oli esimerkik si kouko, eräänlainen mörkö tai peto, jolla pelo teltiin lapsia. Oli liekkiö, metsässä liikkuvia ihmi siä kiusaava henki, joka pääsi 1600- ja 1700-lu vun raamatunkäännöksiinkin. Rahkoi oli asialla aina, kun täysikuu alkoi yö yöltä vähetä ja kado ta pimeään. Huu puolestaan näyttäytyi ihmiselle ennen kuolemaa tai merkitsi ihmisen, jonka lähi sukulainen tulisi kuolemaan.
Perinteentutkija Pasi Klemettinen on vapaut tanut arkistojen kätköistä monia pahoina ja pe lottavina pidettyjä olentoja ja kirjoittanut niistä kirjan Kansanuskon yöpuoli (SKS Kirjat 2022).
– Näitä olentoja piti pitkälti hengissä vanha ky läkulttuuri. On oikeastaan ihmeellistä, että jutut ovat eläneet satojakin vuosia ilman, että niitä on kirjoitettu ylös minnekään. Vielä minun lapsuu dessani 1970-luvulla kerrottiin kummitusjuttuja, Klemettinen kertoo.
Kaikki kansanuskon olennot eivät ole vielä kään kuolleet sukupuuttoon, vaikka niiden kir jo onkin viimeistään 1900-luvulta alkaen vähen tynyt. Syytä vähentymiseen voi etsiä niin tieteel lisestä maailmankuvasta, sähköstä, tiedotusväli neistä, kaupungistumisesta kuin kirkostakin.
Kansanusko ei koskaan ole ollut mikään yhte näinen järjestelmä. Osaltaan siihen on kuulunut esikristilliseltä ajalta peräisin oleva luonnonhen kien kunnioittaminen. Luonnonilmiöitä elollis tettiin ja olentoja oli joka paikassa, osa näkyviä, osa näkymättömiä.
– Tänäkin päivänä monet ihmiset uskovat esi merkiksi siihen, että kuoleman jälkeen vainajan henki viipyy lähistöllä, Klemettinen sanoo.
Monet Klemettisen kirjan kummajaisista ovat elävien maailmassa häiriköiviä vainajia. Suomen lahden ulkosaarilla liikkui hiiteläisiä, jotka käyt tivät seulaa hattunaan tai toisinaan näyttäytyivät päättöminä. Jos sellaisen näki, saattoi halvaantua tai tulla hulluksi.
Kirkkojen ja hautausmaiden liepeillä liikkui kir konväkenä tunnettuja vainajaolentoja. Ne esiin tyivät suurina joukkoina ja saattoivat haista ja ol la jonkinasteisessa hajoamisen tilassa, esimerkik si päättömiä. Kerrotaan, että tämä kirkonväki piti omia öisiä jumalanpalveluksiaan erityisesti joulu na. Joskus ne tarttuivat asuinpaikoiltaan ihmisten mukaan ja kulkivat sitten pitkin kyliä.
Klemettisen mukaan uskomustarinoissa käsi tellään monenlaisia pelkoja ja uhkia, varoitetaan esimerkiksi eksymisestä tai hukkumisesta. Vai najaolentojen avulla tutkaillaan tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen rajaa. Hajoavat vainajaolennot kuvastavat myös pelkoa siitä, että kadottaa itsen sä ja muuttuu joksikin toiseksi.
Kuolemanpelkoa ja vierauden ja toiseuden pel koa on ehkä helpompi lähestyä tarinoiden kautta. Silloin kuolemalle voi myös hetkellisesti nauraa.
LAAJALLE LEVINNEET kertomukset vaihdokkais ta ovat Pasi Klemettisen mielestä surullinen esi merkki siitä, kuinka erilaisuutta – ilmeisesti usein kehitysvammaisuutta – on yritetty ymmärtää ja
selittää. Kyse on siitä, että piru on päässyt vaihta maan oman jälkeläisensä ihmislapsen tilalle.
– Aikana, jolloin sairauksien todellisista syistä ei ollut tietoa eikä niihin ollut nykyaikaisia lääk keitä, monien vitsausten uskottiin olevan tauti olentojen aiheuttamia. Kun tiedettiin, kenen tai minkä kanssa oltiin tekemisissä, voitiin ihmiseen tunkeutunutta pahaa hallita ja karkottaa pois de moneiden tapaan. Kansanlääkinnässä potilaita auttoivat paikalliset tietäjät ja muut parantajat.
Yöitkettäjä eli valvottaja on tuttu monissa lap siperheissä – nykyisin tosin puhutaan mieluum min koliikista tai univaikeuksista. Olento saattaa itkettää vauvaa niin kauan, että tästä tulee lopul ta kierosilmäinen. Tarinoiden mukaan kiusa voi olla seurausta siitä, että joku on katsonut lasta pahalla silmällä.
Jotkut ovat yöaikaan kohdanneet maran, jo ka nousee painavana nukkuvan rinnan päälle. Samoin käyttäytyy painajainen. Silloin ihminen havahtuu pahan läsnäolon tunteeseen eikä pys ty liikkumaan tai huutamaan apua. Myös paina jainen kiipeää ihmisen rinnan päälle ja on salva ta hengityksen. Nykyisin tunnetaan unihalvaus eli tila, jossa ihminen unen ja valveen rajalla ko kee ahdistavia asioita eikä pysty liikkumaan tai puhumaan.
pimeyden vastakohtaisuus on yksi hyvin yleinen aistimaailmaan ja kokemuksiin liittyvä metafora, joka esiintyy pitkälti samanlaisena eri kielissä ja kulttuureissa, Jokiranta sanoo.
Raamattua lukiessa pitäisikin hänen mieles tään aina pitää mielessä se, että monissa teks teissä käytetään metaforia eikä niitä voi lukea kirjaimellisesti. Esimerkiksi Jeesuksen vertauk set ovat tällaisia.
– Matteuksen evankeliumissa Jeesus kertoo tai vasten valtakunnan juhla-ateriasta. Ne, joiden oli määrä periä valtakunta, heitetään ulos pimey teen, jossa itketään ja kiristellään hampaita. Sa ma ajatus toistuu myöhemmin vertauksessa ku ninkaanpojan häistä. Usein on ajateltu, että Jee sus puhuu helvetistä, mutta ei metaforan pohjal ta pitäisi lähteä mitään oppia rakentamaan.
METAFORIEN MAAILMASSA pimeydestä on han kala puhua puhumatta myös sen vastakohdasta. Aloitetaan siis valosta. Jutta Jokiranta selailee Raamattuaan ja huomauttaa, että valo mainitaan siellä usein, useammin kuin pimeys. Valo on elä män, johdatuksen ja hyvyyden metafora. Toi saalta se liitetään myös totuuteen ja asioiden pal jastumiseen, jolloin siihen voi sisältyä tuomion elementti.
”Valo yhdistetään tietysti myös Jumalaan. Esi merkiksi Uudessa testamentissa Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä sanotaan, että Jumala on valo eikä hänessä ole pimeyden häivää. Sen rin nalla elää Jokirannan mukaan kuitenkin toisen lainen, vanhempi perinne. Vanhassa testamentis sa Jumala ilmestyy Siinainvuorella Moosekselle savun keskellä ja pilven sisällä.
– Kun Jumala ilmestyy jollakin pelottavalla ta valla tai häntä kuvataan pimeyden terminologial la, kyseessä on vaarallinen voima. Kuka voi näh dä Jumalan kasvot ja jäädä henkiin?
PERINTEENTUTKIJA PASI KLEMETTINEN– Se, että monet näistä olennoista liikkuvat juuri pimeän aikaan, kertoo siitä, että ihminen on yöllä haavoittuvimmillaan. Pimeys kuoleman ja valo tai aurinko elämän ilmentäjänä ovat ikiai kaista symboliikkaa, syvällä jokaisessa ihmisessä ja koko ihmiskunnassa, Klemettinen toteaa.
KUVITTELE YÖ Lähi-idässä. Nuotion valopiirin ulkopuolella pimeys on melkein käsin kosketelta van sakeaa. Jossain siellä liikkuu petoeläimiä, eh kä rosvojakin. Ero päivän kirkkaaseen auringonva loon on jyrkkä ja kokemus kaikille tunnistettava.
Siksi puhumalla valosta ja pimeydestä voidaan puhua elämästä ja kuolemasta, hyvästä ja pahas ta, oikeasta ja väärästä, totuudesta ja tietämättö myydestä tai onnesta ja ahdistuksesta.
Niin tehdään Raamatussa. Raamatuntutkija Jutta Jokiranta huomauttaa, että kun lähes tytään Raamatun kieltä tai uskonnollista kieltä yleensäkin, tullaan hyvin pian metaforien maa ilmaan. Siinä maailmassa valo ja pimeä ovat pal jon muutakin kuin vuorokauden kiertoon liitty viä ilmiöitä. Eivät ne ole pelkästään tehokkaita, runollisia kielikuviakaan. Jokirannan mukaan ne ovat niin kutsuttuja käsitteellisiä metaforia, joille koko meidän ajattelumme perustuu.
– Käsitteelliset metaforat ovat hyvin kehollisia ja liittyvät siihen, miten me ylipäätään havain noimme maailmaa ja toimimme siinä. Valon ja
– Vanhassa testamentissa on joitakin välähdyk siä, joissa Jahve on myrskyn tuoja ja hänet kuva taan pilvenä tai pimeytenä. Esimerkiksi Toisessa Samuelin kirjassa Daavidin voittolaulussa kuva taan, kuinka Jumala laskeutui alas pimeä pilvi jal kojen alla ja teki majakseen pimeyden. Se on me taforista kieltä, mutta linkittyy myös muinaisen Lähi-idän jumalmytologiaan, Jokiranta kertoo.
Hän arvioi, että ehkä Siinainvuoren pelotta va Jumala näkyy myös kertomuksissa Jeesuksen kuolemasta. Evankeliumien mukaan silloin tuli pimeys maan ylle.
– Vai kuvataanko niissä sitä pimeää hetkeä, jolloin tuonelan maailmat murtautuvat tähän to dellisuuteen? Jokiranta pohtii.
UUDESSA TESTAMENTISSA pimeyttä ja valoa metaforana käytetään Jutta Jokirannan mukaan usein silloin, kun puhutaan kääntymyksestä: sil loin tullaan pimeydestä valoon, valo ulottuu sy dämiimme asti, Jumala valaisee sydämet.
Jokiranta tunnistaa tällaisessa ajattelussa kai kuja antiikin filosofin Platonin kuuluisasta luola vertauksesta. Platon rinnastaa tämän näkyvän maailman luolaan ja tietämättömät ihmiset luo laan kahlittuihin vankeihin, jotka katsovat sei nällä liikkuvia varjoja. Ne ovat ainoa todellisuus, jonka he tuntevat.
Monet ovat nähneet kreikkalaisen fi losofian vaikutusta myös Johanneksen evankeliumissa, varsinkin sen alussa. Sii nä valo loistaa pimeydessä eikä pimeys
Tänäkin päivänä monet uskovat, että kuoleman jälkeen vainajan henki viipyy lähistöllä.
ole saanut sitä valtaansa. Jokiranta sa noo, että niin kauas ei tarvitse mennä vaan kaksijakoisuus on voinut siirtyä var haiskristillisyyteen juutalaisuudestakin.
Pimeyden ja valon vastakkainasettelu on vah va varsinkin Qumranin teksteissä, jotka löydet tiin 1940–50-luvuilla Kuolleenmeren läheisyy dessä sijaitsevista luolista. Suurin osa käsikirjoi tuksista on peräisin vuosien 200 eKr. ja 100 jKr. väliseltä ajalta. Ne kertovat kristinuskoa vanhem masta juudealaisesta yhteisöstä ja tuon ajan juu talaisista uskomuksista.
– Qumranin teksteissä on pimeyden enkeli, josta joskus puhutaan eksytyksen enkelinä. Valo ja pimeys mainitaan loppujen lopuksi aika har vassa tekstissä, mutta esimerkiksi kuva valon ja pimeyden lapsista on niin voimakas, että se jää helposti mieleen, Jokiranta kertoo.
Mystiikan teologiassa tuollaista tilaa kutsutaan ni mellä sielun pimeä yö. Nimi on peräisin 1500-lu vulla eläneeltä espanjalaiselta munkilta Ristin Johannekselta. Vaikka pimeään yöhön pudonnut kokee Jumalan olevan poissa, kyse on päinvastai sesta – tuskat ovat osoitusta Jumalan läsnäolosta. Pimeässä yössä Jumala puhdistaa ja valaisee sie lua. ”Siinä Jumala opettaa sielua salaisesti ja opas taa sitä rakkauden täydellisyyteen ilman, että sie lu tekee mitään”, Ristin Johannes kirjoittaa.
Aija Kaartinen ei oikeastaan mielellään puhui si kokemuksestaan ainakaan kovin yksityiskoh taisesti.
– Osittain siksi, että se on liian henkilökohtais ta. Ja osittain siksi, etten halua kenenkään ajat televan, että noin sen kuuluu mennä. Pimeä yö, niin kuin kaikki Jumalan työ, on yksilöllistä, ei kä siihen voi antaa mitään kaavaa. Jokainen, joka sen joutuu käymään läpi, tekee sen omassa tilan teessaan ja omalla tavallaan.
”– On hyvä muistaa myös se, että kaikki kui vemmat vaiheet hengellisessä elämässä eivät tar koita pimeätä yötä. Jos kokee, että Jumala ei nyt vastaa rukouksiini tai kuule minua, ei se vielä välttämättä tarkoita, että on pimeässä yössä. Pi meässä yössä Jumala on täysin poissa. Siinä ei ole kyse siitä, että ei halua tai jaksa rukoilla tai ei nyt saa vastausta rukouksiinsa.
RAAMATUNTUTKIJA JUTTA JOKIRANTA– Valon ja pimeyden voimakas vastakkainaset telu liitetään Qumranin teksteissä usein eettiseen opetukseen. On valon tiet ja pimeyden tiet, ja ih misiä kehotetaan olemaan oikealla puolella ja te kemään oikeita valintoja.
KUVITTELE YÖ, joka äkillisesti lankeaa elämääsi. Jumala, johon olet turvautunut ja jonka läsnä olon olet voinut tuntea, on poissa. Olet yksin pi meässä, eikä kukaan vastaa huutoihisi. Et voi tie tää, kuinka kauan joudut haparoimaan näkemät tä eteesi – tai päättyykö pimeys koskaan.
Aija Kaartisen yö kesti yli kaksi vuotta. Noina vuosina hänelle kirkastui, että jos ei ole Jumalaa, ei ole elämää. Päällisin puolin Kaartinen eli kuin ennenkin: hän tapasi ihmisiä ja teki papin töitä, vaikka tunsi olevansa kuin tyhjä kuori. Hän oli hengissä, mutta ei elossa.
– Papin työtä pystyin tekemään päässä olevan tiedon varassa. En pystynyt sanomaan yhdelle kään ihmiselle, että Jumala rakastaa, mutta pys tyin sanomaan, että Raamattu vakuuttaa meille Jumalan rakastavan.
Kaartista voi hyvällä syyllä kutsua uskon ja hengellisyyden ammattilaiseksi: hän on pappi, retriitinohjaaja ja hengellinen ohjaaja. Siihen astista hengellistä elämäänsä Kaartinen kuvailee tasaiseksi. Hänellä ei ollut ollut mitään valtavia uskoontulokokemuksia, vaan hän oli kasvanut uskossaan pikkuhiljaa. Ei hän myöskään ollut ko kenut mitään isompia kriisejä.
Se, mitä Kaartinen tuolloin vuosituhannen vaihteessa koki, ei ollut mikä tahansa uskon kriisi.
TAIZÉN EKUMEENINEN yhteisö Ranskassa on Aija Kaartiselle tuttu ja rakas paikka. Se on ollut hä nelle vuosien ajan myös Jumalan kohtaamisen paikka. Perjantaisin yhteisön kirkossa vietetään ristinrukousta. Lattialle laitetaan iso risti, ja ih miset saavat polvistua ja painaa päänsä ristille. Siellä Jumalan läsnäolo on tuntunut Kaartisesta erityisen vahvalta.
Pimeässä yössä sekin muuttui.
– Kyse ei ollut vain siitä, etten olisi tuntenut jo takin. Ristin luona vastassa oli jäätävä, melkein käsin kosketeltava tyhjyys.
– Minulla oli selkeä tietoisuus siitä, että minä en ole kääntänyt selkääni, vaan Jumala on se, jo ka on vetäytynyt. Ehkä siitä voi saada käsityksen, jos muistaa, mitä Jeesus huusi ristillä: Jumalani, miksi hylkäsit minut. Hylkäämisen kokemus oli todellinen. Jumala kerta kaikkiaan oli omasta ha lustaan poissa.
Kaartinen yritti rukoilla, mutta tunsi huuta vansa tyhjille seinille tai ympärillään aukeavaan erämaahan. Hän tunsi olevansa kuin Vanhan tes tamentin Job, joka tuskansa keskellä vaatii Juma lalta vastausta. Samalla hän tiesi, että on turha huutaa. Mitään yhteyttä ei ollut.
Jumalan poissaolon kokemus oli niin koko naisvaltainen ja musertava, ettei mikään voinut Kaartista lohduttaa. Ainoa, mikä auttoi, oli, et tä hän löysi rinnallakulkijan, jolle hän saattoi pu hua kokemastaan.
– Hänestä tuli minun hengellinen ohjaajani. Kaikkein tärkeintä oli, että hän oikeasti kuunteli ja oli läsnä. Sanoinpa mitä tahansa, hän ei siitä säikähtänyt eikä ruvennut sitä kieltämään. Hän ei myöskään koettanut selittää tai analysoida si tä, mitä oli tapahtunut.
– Kerran hän sanoi, että ”me elämme nyt pää siäislauantaita emmekä voi muuta kuin odottaa”. Tajusin, että sitähän se oli. Myös ope tuslapsilta oli ollut Jeesus hukassa ja sen myötä kaikki, minkä varassa heidän elä mänsä oli ollut.
Pimeän kuvaaja
Espanjalainen taiteilija Francisco de Goya (1746–1828) oli 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä uran sa huipulla, menestyvä muotokuvaja hovimaalari, jonka malleina is tuivat kuninkaalliset ja muu Espan jan kerma.
Talvella 1892–93 Goya sai sai raskohtauksen, jonka seurauksena hän menetti näkönsä joksikin aikaa ja kuuroutui pysyvästi. Sen jälkeen hänen teostensa aiheet muuttuivat synkemmiksi ja omintakeisemmiksi. Taiteilijan mielikuvituksesta nouse vat kummajaiset ja pedot saavat il maisunsa grafiikansarjassa Oikkuja Oman sairastumisen lisäksi Go yan taiteen tummeneviin sävyihin vaikuttivat myös sodat, joita Napo leonin johtama Ranskan armeija kä vi Euroopassa. Goya käsittelee so dan mielettömyyttä ja julmuutta muun muassa Sodan kauhut -sarjas sa, joka koostuu 85 etsauksesta.
Vanhoilla päivillään Goya maa lasi maaseutuasuntonsa seiniin eri koisen neljäntoista maalauksen sar jan, joka tunnetaan nimellä Mustat maalaukset. Nimi kuvaa hyvin sekä teosten synkeää värimaailmaa että niiden painajaismaisia aiheita, joi ta ovat esimerkiksi poikaansa syö vä jättiläinen, noitasapatin vietto ja koira, joka näyttää hautautuvan hiekkaan.
Valon ja pimeyden vastakkainasettelu liitetään Qumranin teksteissä usein eettiseen opetukseen. On valon tiet ja pimeyden tiet.
MISTÄ SITTEN tietää, että kyse on juuri pimeästä yöstä eikä esimerkiksi surusta, masennuksesta tai uupumuksesta? Kaar tinen toteaa, että vaikka pimeä yö voi kyllä jos kus tulla samaan aikaan kuin masennus tai jo kin muu kriisi, se on nimenomaan hengellinen kokemus eikä sillä ole mitään tekemistä ihmisen omien voimavarojen kanssa. Jo Ristin Johannes erotti toisistaan pimeän yön ja melankolian, jol la hän ilmeisesti nimitti masennuksen kaltaista psyykkistä tilaa.
– Elämässä tulee kaikenlaisia vastoinkäymi siä, ja voi tulla jotakin, mikä on tunnetasolla vie lä kauheampaa kuin pimeä yö. Jotkut menettävät uskonsa, kun jotain tarpeeksi pahaa tapahtuu. Toiset taas ajattelevat, että Jumala on kanssa ni tässäkin – jopa keskitysleireillä. Ehkä kaikissa muissa kriiseissä on mahdollista saada apua Ju malalta, mutta silloin kun Jumala on kokonaan poissa, hän ei auta, Kaartinen sanoo.
Jossain vaiheessa Kaartisen olisi tehnyt mie li kirjoittaa kirja, jonka nimeksi olisi tullut Jul ma Jumala. Nyt hän sanoo, että vaikka Juma lalla on myös kauhistavat kasvot, rakkaus on kuitenkin se, mikä määrittää Jumalaa kaikkein parhaiten.
– En osaa enkä edes yritä ratkaista pahan on gelmaa. En myöskään halua enkä osaa selittää pois kaikkea sitä, mitä kristityt joutuvat Jumalan kanssa kulkiessaan kokemaan. Kaiken tämän lä pikäyneenä minulla on kuitenkin päällimmäise nä, pohjimmaisena ja kaiken sisäänsä sulkevana Jumalan rakkaus.
– Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että jos Jumala heittää ihmisen tyhjyyteen, hän jossain vaiheessa hakee tämän sieltä poiskin.
AIJA KAARTISEN pimeä yö valkeni vähitellen. Jumala tuli takaisin, mutta kului aikaa, ennen kuin Kaartinen pystyi luottamaan hänen läsnäoloonsa.
– Vaikka halusin pitää Jumalasta kiinni, pelkä sin, että hän katoaa uudestaan. Luottamukseni palasi vasta yhdessä retriitissä, sen raamattume ditaatiossa. Ehkä minulla on nyt jokin perusrau ha: ei ole mitään hätää, sillä Jumala on tässä ja tietää, mitä tekee.
– Vastapainona Jumalan täydelliselle poissa ololle tietoisuuteni Jumalan jatkuvasta läsnäolos ta on nyt vahvempi. Olen tullut myös paljon her kemmäksi aistimaan pahaa ja pyrin pysyttele mään kaukana kaikista niin sanotuista pimeän voimista. Mutta en pelkää, koska tiedän, että Jumala on minun kanssani. ■
La Traviata -ooppera Tallinnassa 12.-13.11.
alk. 185,-
Lännen tyttö -ooppera, solistina José Cura Tallinnassa 18.-19.11.
alk. 185,-
Pähkinänsärkijä-baletti Tallinnassa 19.-20.11. / 10.-11.12. • alk. 190,-
Virkistysviikonloppu Pärnussa 1.-4.12.
alk. 320,-
Joulu Andalusiassa 18.-26.12.
alk. 1.295,-
Espanjan
TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo 26.11.-19.12.
TORREMOLINOS, hotelli Barracuda,
4.-27.1.
alk.
FUENGIROLA, huoneistohotelli Pyr Fuengirola 21.1.-13.2.
alk.
Kylpyläjoulu Haapsalussa 22.-26.12.
alk. 380,-
Joulu Tallinnassa 23.-26.12.
alk. 210,-
Joulu ikuisessa Roomassa 23.-26.12.
alk. 1.395,-
Joulu Tartossa 23.-26.12.
alk. 355,-
Joulu Sagadin kartanossa 23.-26.12.
alk. 359,-
Joulu elegantissa Wienissä 23.-26.12.
alk. 1.445,-
Uusi vuosi Salzburgissa 30.12.-2.1.
alk. 1.495,-
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jä tetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittai siin aktiviteetteihin.
Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
Asta Leppä tutkii uudessa podcast-sarjassa ympäristön vaikutusta mielenterveyteen. Hän on huomannut, että nykymaailman vaatimukset ovat ankarat.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA SUVI ELOToimittaja ja kirjailija Asta Leppä ei tarkoituksella halua provosoida tai ärsyttää. Niin vain välillä tapahtuu.
– Sanon usein ajatuksia, jotka ei vät kirjaimellisesti pidä paikkaan sa, mutta jotka ovat ajatusleikkinä ja mahdollisuutena varteenotettavia.
– Olen aina rakastanut tyyppejä, jotka laitta vat minussa ajatuksia liikkeelle. Siteeraan usein filosofi Slavoj Žižekiä, jolla on jänniä mielipitei tä, mutta jonka kanssa en ole läheskään aina sa maa mieltä.
Syyskuun alussa julkaistiin Ylen verkkosivuil la Lepän kolumni ilmastonmuutokseen liittyvästä keskustelusta. Tekstissään Leppä pohti, mikä saa tietyt ihmisryhmät käyttäytymään aggressiivisesti somepalstoilla. Hän totesi, että se on ainoa väylä, jossa voi saada äänensä kuuluviin, koska kulttuu rinen eliitti on vallannut perinteisen mediatilan.
Kolumnista Leppä sai haukkuja sekä oikealta että vasemmalta.
Kohut laantuvat nopeasti, mutta Leppä sai tarpeekseen ja jättäytyi tauolle Ylen kolumnisti pestistä.
Somekommentoijien kiihdyttämiseen tarvi taan Lepän mukaan vain tietyt avainsanat. Yksi niistä on juuri ilmastonmuutos.
Myös mielenterveydestä puhuminen kuumen taa tunteita.
Syyskuun lopussa julkaistiin Yle Areenassa Le pän uusin podcast-sarja Asta Leppä ja surujen Suomi. Sarjan kymmenessä jaksossa Leppä käsit telee mielenterveyteen liittyviä aiheita syömis häiriöstä koulukiusaamiseen ja syrjintään.
Mielenterveyttä käsitellään tällä hetkellä paljon niin kirjallisuudessa, mediassa kuin sosiaalisessa mediassakin, mutta näkökulma on usein yksilössä ja hänen kokemuksissaan ja kärsimyksessään.
Leppä pyrkii podcast-sarjassaan näyttämään, millä tavalla ympäristö vaikuttaa yksilön mielen terveyteen.
– Mielenterveydestä voi puhua aika kapeas ti. Kaikki eivät halua kuulla, että ympäristössäkin on joskus vikaa.
OMAELÄMÄKERRALLISUUS ON on Asta Lepän ta pa tarkastella asioita. Hän lähestyy ympäröivän yhteiskunnan epäkohtia henkilökohtaisen elä mänsä kautta.
Niinpä hän ei podcastissakaan ujostele kertoa haastavista elämäntilanteistaan, jotka ovat johta neet mielenterveysongelmiin.
Nuorena aikuisena Leppä sairastui syömis häiriöön. Se alkoi ahmimishäiriönä, muuttui määrittelemättömäksi syömishäiriöksi ja lo pulta riittämättömän ja asiantuntemattoman hoidon seurauksena kehittyi täydeksi anorek siaksi.
– Sain harjoittaa sitä typeryyttä vuosikausia. Siihen menivät parhaat vuoteni 20–vuotiaasta 35-vuotiaaksi.
Sairaudesta on jäänyt oksentelun seuraukse na kuulovamma sekä hammasvaurioita ja osteo penia eli osteoporoosin esiaste. Myöhemmin puhkesi myös suolistosairaus.
EIKÖ ASTA LEPPÄÄ koskaan pelota kertoa henki lökohtaisista asioistaan ja laittaa itsensä alttiiksi kaiken kansan edessä?
Kyllä se pelottaa, mutta samalla se tuo suojaa. Nykymaailman vaatimukset ovat Lepän mieles tä ankarat.
Silti Leppää on aina ihmetyttänyt, mikseivät ihmiset kerro avoimemmin omista ongelmistaan. Hän itse on kokenut, että kääntyminen muihin ihmisiin päin on auttanut häntä.
– Joka kerta, kun joku kaveri soittaa ja kertoo vaikeuksistaan, kuuntelen ja tunnen sympatiaa. Huomaan, etten ole ainoa onneton.
Leppä ajattelee, että muiden auttaminen lie vittää omaakin ahdistusta. Samaan aikaan hän kokee, ettei ihmisiin luottaminen ole helppoa. Se johtuu Lepän mukaan siitä, että hän joutui nuo rena koulukiusatuksi.
Epäluottamus näkyy elämässä esimerkiksi niin, ettei Leppä jää mielellään kiitollisuudenvelkaan. Se on johtanut absurdeihin tilanteisiin, kuten sil loin, kun hän yritti kantaa sohvan yksin kotiin.
– Jäin jumiin portaisiin. Jouduin pyytämään poikaani hakemaan minulle kännykän, jolla soi tin sohvan alta, että apua apua minä römähdän tänne.
– Olen epäluottamuksellani myös tuhonnut orastavan ihmissuhteen, koska olen niin paljon epäillyt sitä, että eihän tuo voi rakastaa minua. Tämä epäluottamukseni satuttaa minua ja on hir veän loukkaavaa toista kohtaan.
SYKSYLLÄ ASTA Leppään saattaa iskeä haikeus. Niin kävi tänäkin vuonna.
– Syksyn pimeydessä tuntuu, että elämän mer kityksettömyys heittäytyy painona päälleni.
– Olisi suurenmoista, jos minulla olisi vahvem pi uskonnollinen maailmankuva. Se jeesaisi ja kannattelisi merkityksettömyyden kuopissa.
Leppä kuuluu kirkkoon ja kertoo uskovansa jonkinlaiseen korkeampaan voimaan. ”Oikea us ko” vaatisi kuitenkin hänen mukaansa toisenlai sen mielenrakenteen – ja ehkä enemmän luotta musta.
Ystävien kesken ihmissuhteista puhuttaessa eräällä ystävällä on tapana muistuttaa Lepälle, että ensin pitää rakastaa itseään ennen kuin voi rakas taa muita. Voiko sama päteä suhteessa Jumalaan?
– Monet Jumalan löytäneet ovat kyllä aika re paleisia ihmisiä, mutta en tiedä, mitä usko vaatii, Leppä pohtii.
Syitä sairastumiselle Leppä on etsinyt ja löytä nyt paitsi omasta henkilöhistoriastaan myös ym päristön asettamista vaatimuksista.
Koulussa Leppä oli perinteinen kympin tyttö, joka ei omasta mielestään pärjännyt koskaan riit tävän hyvin.
Samaan aikaan ympäristö asetti naisille val tavia ulkonäköpaineita, joista kenties tärkein oli – ja on edelleen – hoikkuus.
Syömishäiriöstä Leppä alkoi parantua tultu aan raskaaksi.
– Venkoilin viikolle 16 syömiseni kanssa, kunnes sain ennenaikaisia supistuksia. Tajusin, että voin menettää lapseni, koska en syö.
– Siitä lähti paranemisprosessi. Minulla oli voi mia irtautua oman navan ympärillä pyörimisestä ja suuntautua toiseen ihmiseen.
TÄNÄ VUONNA SYYSMASENNUS saattaa johtua myös siitä, että meneillään on elämän sarana vaihe. Nuorempi Asta Lepän pojista on viikot ar meijassa ja vanhempi asuu avopuolisonsa kans sa. Leppä on ollut yksinhuoltaja siitä lähtien, kun lasten isä kuoli näiden ollessa pieniä.
– Tämä on todella paradoksaalinen tunne. Samaan aikaan olen helpottunut siitä, että huh, duuni on tehty. Lapset pärjäävät ja ovat ihan on nellisia. Samaan aikaan sitä on aivan tyhjä, kuin kuori entisestä.
Etenkin sunnuntai-illat, kun poika palaa ar meijaan ja Leppä jää yksin kotiin, voivat olla vai keita. Niinä hetkinä Leppä tarttuu puhelimeen ja soittaa ystävälleen, joka elää parhaillaan saman kaltaista elämänvaihetta.
– Toinen vaihtoehto on, että katson telkkarista korsettidraamoja. Niissä hetkissä ei ainakaan mi tään Nietzscheä opiskella, Leppä sanoo.
”
Kun kaveri soittaa ja kertoo vaikeuksistaan, kuuntelen ja tunnen sympatiaa. Huomaan, etten ole ainoa onneton.
Asta Leppää on aina ihmetyttänyt, mikseivät ihmiset kerro avoimemmin omista ongelmistaan. Hän itse on kokenut, että avautuminen on auttanut.
Asta Leppä, 57, on toimittaja ja kirjailija.
Asta Leppä ja Surujen Suomi -podcast-sarja julkaistiin Yle Areenassa syyskuussa. Kirja Aivan äksänä – kun huomasin kuuluvani sukupolveen (Kirjapaja 2022) julkaistiin kesällä.
Kysy itseltäsi, oletko onnellinen – ja lakkaat olemasta onnellinen. (John Stuart Mill)
Kari Hotakaisen uuden romaanin päähenkilö vaatii keskiluokkaa tilille itsekkyydestä ja tekopyhyydestä. Kirjoittamisen aikana Hotakaisen muistikirjaan alkoi ilmaantua rukouksia.
Tuusulanväylältä kantautuva liiken teen humina katkeaa teräviin kilah duksiin, kun golfmailan rauta koh taa tiheärakenteisen pallon. Kari Hotakainen on valinnut haastatte lupaikaksi kotinsa lähellä sijaitsevan Paloheinän golfklubin kahvilan. Golfaajat etsivät hyvää lyöntiä samalla kun kirjailija pohtii keski luokkaisen elämäntavan ja maailmankuvan risti riitaisuutta.
Sinulla on vaihtoehtoja, heillä ei ole edes kun non kenkiä, sinä harrastat viherpesua samaan ai kaan kun heillä ei ole edes vettä, sinun äänetön au tosi ei pelasta maailmaa, koska nikkeliä on kai vettava maasta sinun akkuihisi, laskeudu itse kai vokseen sitä louhimaan, lopeta kaunopuhe ja tunnusta, että olet ristiriidan ytimessä, synnin kes kiössä, vaikka mitä selittäisit.
Ensimmäinen heräte kesällä ilmestyneen ro maanin Opetuslapsi (Siltala 2022) kirjoittami seen tuli mediasta. Lukiessaan julkisuuden hen kilöiden haastatteluja Hotakainen pysähtyi pohti maan niiden hyveellistä maailmankuvaa.
– Jokainen korosti omaa ekologisuuttaan ja puhui kierrätyksestä. Kaikki kertoivat olevansa suvaitsevaisia, ja oikeasta ruokavaliosta oli tul lut uskonnollinen mantra, hän sanoo.
Kauniit puheet jäivät vaivaamaan Hotakaista. Hänen mielestään haastattelut muistuttivat po seeraamista ja ulkokultaisuutta, josta ”filosofi Jeesus” varoitti kuulijoitaan.
– Samaan aikaan, kun ihmiset puhuvat ekolo gisesta luopumisesta, he valitsevat äly- ja urhei lukelloja ja keskustelevat niiden ominaisuuksis ta. Minulla on ihan samanlainen ohut ja itsekes keinen ajatusmaailma kuin muillakin. Tein tut kimustyötä neljän kuukauden ajan ennen kuin hankin nykyisen polkupyöräni, Hotakainen sa noo.
ONKO KADOTETTU SE, jota ei nähty, nouseeko maasta koskaan se, joka on sinne poljettu, saako katveessa kasvanut nähdä valon? Tasataanko tilit tässä ja nyt vai pitääkö se jättää tuonpuoleiseen? Kerro.
Opetuslapsi-romaani kertoo 30-vuotiaasta Ma riasta, joka on päättänyt selvittää välinsä koko siihenastisen elämänsä, häntä satuttaneiden ih misten ja yhteiskunnan kanssa.
– Maria katsoo ylempää keskiluokkaa ja sen elämäntapaa suunnalta, jolta ei ole mahdollista tehdä valintoja mielihyvän kautta. Näkökulma on täysin osattoman ihmisen. Hänellä on nälkä sa
noa kaikki se, mikä on jäänyt vaivaamaan, Kari Hotakainen sanoo.
Maria on viettänyt lapsuutensa sijaisperhees sä, jonka piti antaa rikkonaisesti alkaneelle elä mälle parempi suunta. Sijoituslapsi ei kuitenkaan saanut ottovanhempiensa hyväksyntää vaan jäi alusta saakka heidän ehjän, sivistyneen ja hy veellisen maailmansa ulkopuolelle.
Marian monologit ovat keskiluokkaisen elä mäntyylin ruumiinavaus ja syytekirjelmä. Kir joittaessaan Hotakainen pohti, onko Marian moraalipaatos lukijoiden kannalta kohtuuton.
– Yleensä nuoret kirjailijat kirjoittavat koh tuuttomia romaaneja, mutta minulla on kestänyt päästää irti. Kirjassa kohtelias ja sanansa huolella valitseva Kari väistyy ja mikrofonin saa vihainen ja kohtuuton Maria, jonka kautta katson itseäni ja kaltaisiani ihmisiä.
ALOITTAESSAAN OPETUSLAPSEN kirjoittamisen Kari Hotakainen ajatteli, että romaani kertoo kos tosta länsimaiselle yhteiskunnalle ja sen tekopy hyydelle ja pöyhkeydelle. Mutta viime vuoden syksyllä hänen muistikirjaansa alkoi kertyä ru kouksia.
– Olin syyslomalla perhetuttujen luona, kun rukouksia alkoi tulla vyörynä. Kirjoitin niitä ylös ja ihmettelin, mistä on kyse. Sitten ymmärsin, et tä nämä ovat Marian rukouksia. En ollut suunni tellut niitä, Hotakainen kertoo.
Kirjassa Maria saa vastinparikseen Helsingin poliisin karhuryhmän neuvottelijan, joka huo mauttaa, että hän on asettanut itsensä Jumalan asemaan ryhtyessään toisten ihmisten tuomarik si. Maria hyväksyy arvion siltä osin, että kokee olevansa Jumalan tavoin ihmisille näkymätön.
Hotakainen kertoo pohtineensa hengellisyyt tä ja Jumalaa siitä lähtien, kun kävi rippikoulun ja toimi isosena lapsuutensa kotipaikkakunnalla Rautalammilla Savossa. Körttiläinen synnintunto
ja maanläheisyys välittyivät erityisesti musiikki perinteen kautta. Kavereiden kautta myös orto doksinen kirkko tuli tutuksi.
Aikuisena Hotakainen on lukenut uskonnollis ten ajattelijoiden esseitä.
– Paavo Ruotsalaisen hahmo on ollut minul le tärkeä, ja viime vuosina olen lukenut teologi Juhani Rekolan tekstejä. Tietämykseni näistä asioista ei ole syvällistä, mutta olen kiinnostunut.
Marian kiivaiden monologien äänilajissa on Hotakaisen mukaan vaikutteita Raamatun teks tien rytmistä ja 1980-luvulla vaikuttaneen hel
– Mietin herkästi, onko jokin oman elämäni hyvä tilanne samaan aikaan poissa joltakulta toiselta, Kari Hotakainen kertoo.TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SAKU SOUKKA
”
Mitä arvoja ihminen esittääkin noudattavansa, ne on testattava kylmissä ja kovissa olosuhteissa.
luntaisaarnaajan Niilo Yli-Vainion puheista, joi ta kirjailija on kuunnellut ystävänsä vanhoilta ka seteilta.
JUMALA ON Kari Hotakaiselle niin iso käsite, että sen kanssa hänen pelimerkkinsä loppuvat ja jäl jelle jäävät sanat ovat neuvottoman ihmisen pu hetta. Opetuslapsi-romaanissa Maria sanoo Juma lasta asioita, jotka ovat myös kirjailijalle henkilö kohtaisesti totta.
Marialle Jumala on hyvä idea ja samalla hänen ajatustensa sisäinen kuuntelija.
– Puhe tuonpuoleisesta häiritsee Mariaa, jon ka mielestä tilit pitäisi tehdä selviksi ja omat teot sovittaa jo täällä. Sellainen ajatus minullakin on, Hotakainen sanoo.
Marian tavoin myös Hotakaisesta tuntuisi pöyhkeältä ajatella elävänsä niin, että uskoo pää sevänsä taivaaseen samalla kun toiset ihmiset joutuvat helvettiin.
– Lapsena tällainen ajatus oli minulle suu ri taakka. Rippikoulussa yksi papeista sai us kon maistumaan vereltä, miekoilta ja kadotuk selta.
Hotakaisen mukaan 65 vuoden iässä on vaikea vastata siihen, minkälaisesta taustasta tai mistä lähteestä jokin ajatus on tullut. Marian esittämäs sä keskiluokan kritiikissä Hotakainen tunnistaa itseinhon sukuisen tunteen, joka on kulkenut hä nen mukanaan lapsuudesta saakka.
Tunne saa omat kiinnostuksen kohteet ja elä män nautinnot tuntumaan tuomittavilta, mutta samalla se näyttää maailmasta jotakin tärkeää.
– Jokainen haluaa nauttia elämästä, mutta mi nulla näihin kokemuksiin usein sotkeutuu häi ritsevä kysymys, miksi kaikilla muilla ei ole tätä. Mietin herkästi, onko jokin oman elämäni hyvä tilanne samaan aikaan poissa joltakulta toiselta.
Lapsena Hotakainen pohti, mitä väliä sillä on, valitseeko hän lautaselleen lihapullan vai hauen, kun samaan aikaan Biafran sodasta kärsivillä ei ollut mahdollisuutta valita mitään.
Nyt Gustav Mahlerin sinfonian kuuntelemi nen saattaa häiriintyä, kun Hotakainen havah tuu kohdassa 9:23 ajattelemaan, ettei hänellä ole oikeutta kokea tällaista, kun Venäjä käy julmaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Hotakainen kertoo myös hyvästä ystävästään, jonka elämä on taloudellisesti niukkaa. Kun ystä vä tuli kylään, Hotakainen pohti ääneen, mihin he menisivät syömään.
– Ystäväni ei osannut vastata mitään. Silloin ymmärsin, ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta valita itselleen lounaspaikkaa. Siinä hetkessä ki teytyi jotakin olennaista.
ÄLÄ ANNA MINULLE toivoa, jos sitä ei ole, älä ar moa, jos en sitä ansaitse. Älä puhu pehmoisia, jos kovaa on tarjolla.
Armollisesta Jumalasta puhuvat papit saavat osansa, kun Kari Hotakaisen romaanin päähen kilö Maria tekee tiliä ankarien elämänehtojen sa kanssa. Opetuslapsen loppuratkaisu vihjaa kui tenkin, että Hotakaisen maailmassa on tilaa myös armolle ja anteeksiantamukselle.
Hotakainen suhtautuu tulkintaan varovaisesti. Hänen mielestään armon ja anteeksiannon kal taiset sanat hapertuvat ja menettävät merkityk sensä, kun niitä käytetään kevyesti.
– Keskiluokkainen ihminen tulee personal trai nerin ohjaamasta treenistä ja sanoo, että olenpa itselleni armollinen ja tilaan cafe latten. Kuorru tamme tekojamme tällaisilla sanoilla ja teemme niistä konditoriatuotteita. Samalla näkyvistä katoaa se, että jotkut pyytävät armoa eivätkä saa sitä.
Hotakainen muistuttaa, että armo ja anteeksi anto ovat jotakin muuta kuin myyntipuheet. Niis sä on kyse siitä, että omia tekojaan katuva ihminen joutuu menemään polvilleen. Tässäkin romaanin Marian ajatukset ovat Hotakaiselle läheisiä.
– Jos haluat elää jonkin arvon todeksi, se tekee sinut haavoittuvaksi. Arvon toteuttaminen tekee ihmiseen reiän. Mitä arvoja ihminen esittääkin noudattavansa, ne on testattava kylmissä ja ko vissa olosuhteissa.
Opetuslapsen kirjoittaminen oli Hotakaiselle kiivas, intensiivinen ja samalla terapeuttinen pro sessi. Tekstin valmistuttua hänen oli helppo sa mastua painijaan, joka sanoo, että ”kaikki jäi ma tolle.”
– Pyrin siihen, että kirjoittaminen olisi mah dollisimman intensiivinen toimi, jonka jälkeen mieli on vapaampi. Siinä mielessä kirja on oma synnintunnustukseni. Näin olen elänyt, ja yritän parantaa tapani.
OLEN KIRKON JÄSEN, siispä minulle tulee tämä mahtava lehti. Lehti, jo ta odotan innolla ja luen sen miltei kannesta kanteen.
Ruuhkavuosien takia en ehdi käy dä kirkossa kuin satunnaisesti. Kirk ko ja kaupunki -lehti tuo minulle hen genravintoa. Lisäksi se on moniulot teinen ja yhteiskunnallinen sekä ajas sa kiinni. Jaan lehden myös läheiseni kanssa, jolle lehteä ei tule. Myös hän kiittää tekijöitä niin kuin minäkin.
Salla Sieranen Helsinki
yhteinen kirkkoneuvosto päätti 8.9.2022 esittää Palvelevan puheli men toiminnan lopettamista Helsin gissä. Akuuttiapua on esityksen mu kaan saatavilla eri kriisipuhelimista.
Tietävätkö päättäjät, että moni en apua tarjoavien puhelinautta jien kohteena on jokin tietty ryh mä? Kun kirkon talous kiristyy, on ko tarkoituksenmukaista purkaa toi miva, vapaaehtoisvastuulla pyörivä toiminta ja perustaa uusia työnteki jöitä sitovia päivystysrenkaita? Vai ovatko hyvin koulutetut ja motivoi tuneet vapaaehtoiset uhka seura kuntien toiminnalle?
Palvelevan puhelimen päivystys pisteitä on nykyisin koko maassa 40, ja numero on kaikkialla sama.
Kantava periaate on alusta asti ollut nimettömyys. Palvelevassa pu helimessa, netissä ja chatissa ei tar vitse kertoa omaa nimeä eikä yhtey denottaja tiedä, kenen kanssa hän keskustelee. Päivystäjät sitoutuvat ehdottomaan vaitiolovelvollisuu teen. Nimettömyys on luonut toi minnalle luottamuksen pohjan, joka on madaltanut kynnystä hakea apua kirkosta.
Hädässä olevalla on mahdolli suus puhua kaikista elämän asiois ta. Päivystäjille ei ole vierasta mi kään elämän vaikeuksiin liittyvä ai he, kuten itsemurha, yksinäisyys, erilaiset sairaudet ja ihmissuhde ongelmat. Palvelevaa puhelinta on luonnehdittu kirkon rippituoliksi.
Niin kauan kuin muistan oman 40-vuotisen kirkollisen urani aika
MIKSI HELSINGIN seurakuntien tavallista sunnuntai messua on pitämässä jopa neljä pappia? Kotiseudul lani Kainuussa yksi pappi hoitaa vastaavan messun avustajanaan 1–2 henkilöä, joista toinen on maallik ko, tekstinlukija.
Messun osallistujamäärä ei voi selittää pappien määrän eroa, koska seurakuntien kirkot ovat yleensä yhtä suuria ja yksittäisen messun osallistujamäärät eroavat korkeintaan muutamilla kymmenillä.
Yksi pappi toimii messun aikana keskimäärin kymmenen minuuttia. Tämä ”pappimäärän tehot tomuus” on ristiriidassa sen kanssa, että Helsingin seurakuntayhtymä irtisanoo esimerkiksi diakonia- ja nuorisotyöntekijöitä.
Pia Ahonen HelsinkiHaaga mukaan lukien, on jumalanpalveluksia toimit tamassa korkeintaan kaksi pappia. Albaan eli valkoi seen liturgiseen asuun pukeutuvat kaikki ne henki löt, jotka ovat ehtoollisjumalanpalveluksessa eli mes sussa jakamassa ehtoollista.
Haagan seurakunnassa valkopukuisista on siis pappeja kaksi, ja toiset kaksi ovat joko seurakuntalai sia tai muita seurakunnan työntekijöitä. Mikäli mes suavustajana toimiva seurakuntalainen lukee mes sussa pyhäpäivän tekstejä, toivottaa seurakuntalaiset tervetulleeksi tai striimaa messun suoratoistona seu rakunnan someen siellä kokoontuvaa seurakuntaa varten, ei albaan pukeutuminen ole tarpeellista.
Pappien suuri määrä hel sinkiläisten seurakuntien jumalanpalveluksissa on herättänyt kysymyksiä ja ihmetystä seurakun tien järkevästä re surssien käytös tä – lämmin kii tos tästä tärkeästä huomiosta ja ky symyksestä!
Useam massa Hel singin seura kunnassa,
MARTTA-KAISA VIRTAna, kirkossa on mietitty, miten löy detään sellaisia toimintamuotoja, joissa vapaaehtoiset voivat auttaa apua tarvitsevia ja tuntea olevan sa osa seurakunnan ydintoimintaa. Palveleva puhelin on vuodesta 1964 antanut juuri tällaisen tehtävän.
Vetäytyykö Helsingin seurakun tayhtymä nyt kantamasta yhteisvas tuullisesti omaa osaansa ihmisten auttamisesta? Mikäli Helsingin päi vystyspiste lopetetaan, helsinkiläis ten apua tarvitsevien soitot menevät muualle Suomeen. Ovatko seurakun tayhtymän päättäjät valmiita sysää mään vastuun Palvelevan puhelimen toiminnasta muille seurakunnille?
Sirpa Tirri seurakuntalainen, HTM, diakonissa Helsinki
Ajattelen, että kun keskustelemme seurakuntien merkityksestä, tehtävästä ja resursseista, katse tuli si ensimmäisenä kääntää kohti alttaria ja ehtoollista, syn tisten pöytää ja pyhi en yhteyttä. Jumalan palvelukset ovat kir kon merkityk sen ytimessä. Puhe armosta ja rakkaudesta on kirkon osaa misen ytimessä. Ja niiden jalkautta minen jokaisen ihmisen arkeen kirkon tehtävän ytimessä. Näistä resursseista ei pidä tinkiä.
Mari Mattsson vs. kirkkoherra, Haagan seura kunta
LUIN ILAHTUNEENA Linda-Maria Ra nisen kolumnin Yksikään feminis tiksi itseään kutsuva ei ole täydelli nen – ja se riittää (kirkkojakaupun ki.fi 5.10.). Juttunsa perusteella tämä kolumnisti on ainakin naisellinen nainen, joka shoppailee aatteita, ideoita ja sanoja.
Nykyaika on naisten riemullista osallistumisen ja osallisuuden aikaa. Kuin kaikki naiset olisivat riemumie lellä rynnänneet maailmaan ja irrot taneet kahlitsevat esiliinojen solmut asuistaan. Määrittelisin feminismin niin, että se sallii naisen olla nainen.
Tätä käsitystä nykyään harvoin tuetaan. Minulle itselleni tämä tar
koittaa oman itsetunnon ja olemuk sen hyväksymistä. Olen elämässä ni nauttinut äitinä ja vaimona ole misesta. Jos nainen ei oikein voi olla nainen eikä mies voi olla mies, kaik kien itsetunto kärsii. Elämän ym märrys ja elämäntaito löytyy omas ta sukupuoliroolista.
Sana rooli viittaa näytelmään ja leikkiin. Osaammeko täyttää paik kamme elämännäyttämöllä oikein, jos kiellämme itsemme ja sukupuo lemme? Sukupuoli nimittäin on nä kyvin persoonallisuutemme osa. Ja se on tärkein osa myös elämän jat kumisen kannalta. Mielestäni elä mä on sellaista, millaiseksi sen teemme.
Tarja Kaltiomaa EspooPalstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.
KIVI
KIVITUOTE
Salpakuja
Espoonaukio 7, 02770
Huoneistoremontit edullisesti.
Ikkunanpesut ja siivoukset sekä muut kodin työt. Ammattitaidolla. p. 046 891 3935.
kiitokset
yhteyttä
Kurvinen
Teva
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
NAsianajoa
1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930
PK-Seudun Dyykkarit Oy Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Asennan, opetan ja korjaan elektro niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
Nro 17 to 3.11.
viimeinen varauspäivä pe 21.10. klo 14
viimeinen aineistopäivä ma 24.10. klo 15 Nro 18 to 17.11.
viimeinen varauspäivä pe 4.11. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 7.11. klo 15 Nro 19 to 1.12.
viimeinen varauspäivä pe 18.11. klo 14
viimeinen aineistopäivä ma 21.11. klo 15
ke 19.10., 26.10. ja 2.11. klo 1821.15 Kohtuullisuus-vastuuviikon bibliodraamatyöpaja Seuratuvalla; ilm. L.Väyrynen-Si 0400 8822 51; 20 € / kaikki kerrat. la 22.10. klo 13 seurat kulttuurikeskus Sofiassa, Kallvikinniement. 35A (Vuosaari); Seuratuvan virsikuoro, E. Heinäluoma, J. Simojoki, A.Huhdanmäki, M. Ylinen, L.Väyrynen-Si. su 23.10. klo 10 kirkkopyhä Tuusu lan kko, Kirkkot. 45. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3. klo 15 seurat Pappilassa, Pappilant. 3, N-järvi. klo 16 lautapeliseurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, tuo mukana oma suosikkisi tai kokeile uutta. Kahvia, limpparia ja karkkibuffet. ma 24.10. klo 18 YK-päivän rauhan kotiseurat Piiloloilla, Jussilank. 1 B, Hyvinkää. pe 28.10. klo 18 kotiseurat Lipastilla, V. Puistolant. 10 A, Hki. su 30.10. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Kuninkaant. 19, keitto ja seurat srk-talo, Iso Kylät. 1; s. T.Roiha. klo 15 kotiseurat Kotaviidalla, Rautatienk. 5, Lohja. klo 18 seurat Mikaelinkirkko, Emän nänp. 1 (Kontula), Hki. ti 1.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetys piiri, mukana P. Kilpi, Salomonk. 17 D. ke 2.11. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkon srk-sali, Myllykallionrinne 1, Hki. pe 4.11. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo.
ESIRUKOUSILTA ti 1.11 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Huilisti tilaisuuteenne soittamaan Keikkahinta 100€ Sanni Hyppönen, sanni.hypponen@iki.fi 050-3569064
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
Bengt Lassus, Daniel Björk. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo.14.30–16.30, ke klo.18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsä purontie 15, 00630 Helsinki. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling
Työssäkäyvä opiskelija etsii yksiötä Helsingistä. En polta, ei lemmikkejä, luottotiedot ok. T. Iida 040 938 8747
ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. ARTEK, ARABIA, TAITO, IDMAN. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.
Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225
Puotila 2 h ja keittiö, 46,5 m2 Vapautuu 1.12.-22. Hyvät kulkuyhteydet. Tiedustelut p. 040 557 9209
Esteetön 75 m2 MYYRMÄESSÄ
a
Lisätiedot ja näyttelyhaku www.kamiter.fi
Karoliina Mäkelä, 46, asuu Tapiolassa. Päivätyössään
Mäkelä kehittää palveluratkaisuja IT Solution Managerina elintarvikealalla.
Mäkelä kirjoittaa runoja, valokuvaa ja liikkuu luonnossa. Hän toimii vapaaehtoisena SOS-Lapsikylän Apuu-chatissa sekä ohjaa luovia työpajoja ja retriittejä.
Mäkelän ohjaama Hiljaisuuden maalaus -ilta to 10.11. klo 18–20 Tapiolan kirkolla. Ilmoittautumiset 3.11. mennessä osoitteeseen karoliina.makela@sanamalja.fi
Kun mies on poissa, Karoliina Mäkelä valtaa keittiönpöydän itselleen.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN
K aroliina Mäkelä tekee maalauk sia siksi, että jokin nimetön pyr kii hänestä ulos. Valmiilla maa lauksella ei välttämättä ole edes nimeä. Maalatessaan Mäkelä menee flow-tilaan ja tuntee uni versumin muotoja. Ne virtaavat hänestä ulos. Paperilla tulee näkyväksi tunne, jonka hän ha luaa jakaa.
Mäkelä ei aloita maalaamista istumalla pöy dän ääreen ja ryhtymällä toimeen. Maalaaminen vaatii tilanteen. Mäkelällä se on usein silloin, kun mies lähtee reissuun ja asunto on tyhjä. Silloin hän ei tunne olevansa kenenkään tiellä vaan voi levittää maalauskamppeensa keittiönpöydälle tai parvekkeelle. Hän laittaa tarvittavat välineet val miiksi esille sitä hetkeä varten, jolloin tulee ”se fiilis” ja hän huomaa, että nyt jokin väri pitää ot taa käsittelyyn.
MAALAAMIS-FLOW voi kestää tunnin tai kaksi. Luonnoslehtiöpaperille tai kanvaasille voi kerral la valmistua maalauksia yksi tai kymmenen. Vä lillä Karoliina Mäkelä saattaa nukkua ja jatkaa jo aloittamaansa työtä sen jälkeen. Niin käy usein mökkireissuilla.
Nykyään hän myös haluaa lisää pinta-alaa eri laisille kokeiluille. Teokset ovat suurempia kuin ennen, ja hän levittää värejä kanvaasin reunoil le asti.
Maalausteline ei ole Mäkelää varten, sillä hän käyttää välillä töissään vettä sävyjen muokkaami seksi ja tekstuurin luomiseksi. Telineellä maala tessa vesi valuu.
VIELÄ MUUTAMA vuosi sitten Karoliina Mäkelä ajatteli, ettei hänen kädessään sivellin pysy. Tä män olivat saaneet aikaan kouluaikaiset oikein piirtämisen vaatimukset. Mutta Mäkelä tiesi, ett eivät negatiiviset ajatukset itsestä ole hyväksi, ja päätti muuttaa ne.
Aluksi Mäkelä piirsi lehmän eikä välittänyt sii tä, mitä muut kuvassa näkivät. Pikkuhiljaa hyväk syvästi maalaamalla ajatusjumi alkoi helpottaa.
Mäkelä haluaa maalauksiinsa rakennetta. Sitä tuovat keittiöstä tutut raaka-aineet kuten meri suola ja kahvijauhe. Hyviksi hän on havainnut myös tuoreen lehtipersiljan, roseepippurin ja sit ruunamehun.
Aiemmin Mäkelä teki työnsä kerralla valmiiksi, mutta ajan myötä hän on huomannut nyhräävän sä joidenkin teosten kanssa vielä jälkeenpäinkin.
Mäkelä huomasi maalausten tekemisen sopi van hänelle hyvin, koska hän pitää väreistä niin vaatteissa kuin sisustuksessakin. Aina pitää olla vihreää, oranssia ja vähän keltaista. Ne ovat hä nen elämänsä perusvärit.
Nykyisin, jos Mäkelä ei ehdi maalata, asiat ker tyvät hänen sisälleen. Kiireessä ne painuvat sel kärankaan tai takaraivoon. Olo on pakahtunut. Se jokin pyrkii ulos. ■
”
Aina pitää olla vihreää, oranssia ja vähän keltaista. Ne ovat hänen elämänsä perusvärit.
Päivän evankeliumissa (Mark.2:1–12) Jeesus parantaa halvaantuneen miehen.
ITALIASSA 1300-LUVULLA syntyneen fransiskaanipapin Johannes Capistra nolaisen muistopäivää vietetään sunnuntaina 23. lokakuuta. Ennen pappis uraansa Capistranolainen toimi lakimiehenä. Eteni hän kuvernööriksikin. Kun syttyi sota, rauhaa ajanut hallintoviranomainen pantiin vankilaan. Lukkojen takana miehen kutsumus vaihtui. Hänestä tuli pappi, ja hän kiersi saarnaa massa, kunnes kuoli ristiretkellä. Myöhemmin Johannes Capistranolainen ju listettiin pyhimykseksi, ja hänestä tuli lakimiesten suojelija.
Ystävä on vakavasti sairas, halvaantunut, ja apua on vaikea saada. Seudulla on kul kenut sana kiertävästä, ihmeitä tekeväs tä opettajasta. Niinpä neljä miestä päät tää viedä halvaantuneen ystävänsä tämän luokse.
Edessä on monta estettä. Väkijoukko tukkii miehiltä tien. He ovat kuitenkin kekseliäitä. He kiipeävät katolle ja laskevat sieltä vuodematolla makaavan ystävänsä suo raan tuon opettajan, Jeesuksen, eteen.
Fyysisten esteiden lisäksi apua hakevalla joukolla on voitettavanaan monta psyykkistä estettä.
Esteitten pystyttäjiä on aina. Halvaantunut saa muun muassa kuulla, että halvaus on hänen omaa syytään, hä nen syntiensä seurausta. Sen esteen Jeesus murtaa en si sanoikseen.
Jeesus näkee miesten sinnikkäässä ja kekseliäässä toi minnassa uskon ja luottamuksen. Se saa hänet sanomaan halvaantuneelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteek si.” Eikä niistä sen enempää. Anteeksianto jo vapauttaa.
Sanansa vahvistukseksi Jeesus käskee miehen nous ta ja mennä kotiinsa. Sitäkin pelastuminen on, että saa rauhassa lähteä kaiken huolen ja kiihkon keskeltä kotiin sa ja löytää siellä paikkansa.
Evankeliumien parantamiskertomukset eivät ole vain raportteja kaukaisista tapahtumista. Ne jatkuvat meis sä, jos annamme niiden liikuttaa meitä. Niissä voi näh dä ja tuntea, mikä meitä halvaannuttaa ja pelottaa, mi kä vapauttaa ja mikä saa nousemaan omille jaloillemme. Sekin on aina yhtä yllättävää, missä vapauttavan sanan saattaa kuulla.
LAURI MAARALAJumalalla ei ole kiire.
Kun lähestyt häntä, hän ei sytytä ”varattu”-valoa.
Jätä omat kiireesi ja esteesi ja sano hänelle: Tässä olen. Kaiken tämän huolen, hätäilyn ja pelkojeni keskellä.
Sinä olet kaikkia niitä suurempi.
NINA RIUTTA MATTI PIKKUJÄMSÄ
Seurakuntavaaleissa valitaan jäsenet Helsingin seurakuntayhtymän yhteiseen kirkko valtuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon vuosiksi 2023–2026. Voit äänestää ennakkoon alle listatuissa paikoissa.
HAAGA Vespertie 12, 00320, p. 09 2340 3200
HERTTONIEMI Hitsaajankatu 4 a, 00810, p. 09 2340 3300
KALLIO Itäinen papinkatu 2, 00530, p. 09 2340 3600
KANNELMÄKI Klaneettitie 6-8 A, 00420, p. 09 2340 3800
LAUTTASAARI Myllykallionrinne 1 B, 00200, p. 09 2340 4300
MALMI Kunnantie 1, 00700, p. 09 2340 4400
MIKAEL Emännänpolku 1, 00940, p. 09 2340 4800 *
MUNKKINIEMI Raumantie 3, 00350, p. 09 2340 5100
OULUNKYLÄ Teinintie 10, 00640, p. 09 2340 5300
PAAVALI Sammatintie 5, 00550, p. 09 2340 5400
PAKILA Palosuontie 1, 00660, p. 09 2340 5500
PITÄJÄNMÄKI Turkismiehenkuja 4 , 00370, p. 09 2340 5600
ROIHUVUORI Reposalmentie 13, 00840, p. 09 2340 5700
TUOMIOKIRKKO Bulevardi 16 B, 00120, p. 09 2340 6100
TÖÖLÖ Lutherinkatu 3, 00100, p. 09 2340 6300
VARTIOKYLÄ Kiviportintie 5, 00950, p. 09 2340 6400 *
VUOSAARI Satamasaarentie 7, 00980, p. 09 2340 6500
* Mikaelin ja Vartiokylän seurakunnat yhdistyvät vuoden 2023 alussa. Vaaleissa valitaan edustajat uuden Helsingin Mikaelin seurakunnan luottamuselimiin.
Tiistai 8.11. – perjantai 11.11. klo 12–19 ja lauantai 12.11. klo 11–18:
Narinkkatori / Kampin kappeli
Kaari, Kannelmäki
Redi, Kalasatama
Tripla, Pasila
Äänioikeutettu seurakunnan jäsen voi äänestää ennakkoon minkä tahansa seurakunnan ennakkoäänestyspaikassa. Äänestäjän on todistettava henkilöllisyytensä äänestyspaikalla.
Ennakkoäänestyspaikoissa on pääsääntöi sesti nähtävänä vain Helsingin seurakun tayhtymään kuuluvien seurakuntien ehdo kaslistat. Muiden seurakuntien jäsenten on otettava ennakolta selvää oman seurakuntansa ehdokkaista.
Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan. Hänen tai valitsemansa henkilön on ilmoitettava kotiäänestyspyyntö vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse kirkkoherranvirastoon viimeistään 4.11. ennen kello 16.
Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Kotiää nestykseen ilmoittautumislomakkeita on saatavana kirkkoherranvirastosta ja vaalien verkkosivuilta seurakuntavaalit.fi. Tavanomaisten aukioloaikojen lisäksi kirkkoherran virastot ovat avoinna 4.11. kello 16 saakka.
Lisätietoa seurakuntavaaleista ja ennakkoäänestyksestä: seurakuntavaalit.fi, helsinginseurakunnat.fi/vaalit
Helsingissä 11. päivänä lokakuuta 2022
HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN
KESKUSVAALITOIMIKUNTA
Puheenjohtaja Johan Westerlund Sihteeri Kristiina Vähäkangas
Helsingin suomenkielisissä ev.lut. seurakun nissa 20.11.2022 toimitettavien seurakuntavaalien ehdokaslistojen yhdistelmät ovat nähtävänä kunkin seurakunnan ilmoitustau lulla 30.10.–20.11.2022.
Kunkin seurakunnan yhdistelmiä on saata vana maanantaista 31.10. lähtien kyseisen seurakunnan kirkkoherranvirastosta sen aukioloaikana.
Ehdokkaiden nimet äänestysnumeroi neen julkaistaan 3.11. ilmestyvässä Kirkko & kaupunki -lehdessä seurakunnittain. Tiedot ehdokkaista löytyvät myös seurakuntien verkkosivuilta sekä osoitteesta: seurakuntavaalit.fi
Helsingissä 11. päivänä lokakuuta 2022
Puheenjohtaja Johan Westerlund Sihteeri Kristiina Vähäkangas
KATSO KAIKKI ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT: HELSINGINSEURAKUNNAT.FI/ ENNAKKOAANESTYS
Eskarilainen voi pelätä, mitä hänelle tapahtuu, jos vanhemmat kuolevat. Teini saattaa kantaa huolta kaverin itsetuhoisuudesta.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS PAULI SALMILASTEN JA NUORTEN pappi Anita
Ahtiainen kannustaa aikuisia puhu maan kuolemasta keskustelukump paninsa ikätasoon sopivalla tavalla:
Taapero 1–3 vuotta – Jos taaperon perheenjäsenille tärkeä ihminen on kuollut, ei kannata kuvitella, ettei lapsi huomaisi muutosta kodin tunneil mapiirissä. Taaperon voi ottaa syliin, näyttää menehtyneen kuvaa ja kertoa, että meillä on surullinen mieli, koska hän on kuollut.
– Kuolemaa sanoitetaan taaperol le kuten muitakin asioita. Ei haittaa, vaikka hän ymmärtäisi sanan eri ta valla kuin vanhempansa. Pois nuk kumisesta ja pois menemisestä pu huminen herättää helposti pelkoja unta ja matkalle lähtöä kohtaan.
– Lapselle on merkityksellistä ko kea kuuluvansa sukupolvien ket juun ja saada tietää esivanhemmis ta. Jos pyhäinpäivänä käydään hau
tausmaalla, voi kertoa, että ihmiset tuovat haudoille kynttilöitä, koska he muistelevat kuolleita läheisiään.
Leikki-ikäinen 3–6 vuotta – Leikki-ikäinen oppii erottamaan menneen ja tulevaisuuden, asioiden alun ja lopun. Moni miettii tässä iässä kuolemaa. Kysy, mitä lapsi on viime aikoina ajatellut, ettei hän jää ajatustensa kanssa yksin.
– Eskarilaisen suurin pelko on usein se, mitä hänelle tapahtuu, jos vanhemmat kuolevat. Vanhempi voi kysyä joltakin läheiseltä aikuisel ta, onko ok, jos sanon lapselle sinun huolehtivan hänestä, jos me kuo lemme. Konkretia saattaa helpottaa lapsen oloa. Voi painottaa, että on hyvin harvinaista, että ihmiset kuo levat yhtäkkiä.
– On hyvä käsitellä kuolemaa en nen kuin se on ajankohtainen asia lähipiirissä. Kannattaa tarttua tilan teisiin, joissa julkkiksen kuolema
näkyy mediassa. Lapselle voi ker toa, että nämä ihmiset surevat, kos ka heille tärkeä ihminen kuoli.
Alakoululainen 7–11 vuotta
– Suosittelen ottamaan lapsen hautajaisiin ihan minkä ikäisenä vain. Jos vanhemmat pelkäävät, etteivät omalta surultaan pysty huolehtimaan lapsesta, voi pyytää mukaan jonkun muun lasta varten.
– Halloween on tullut vahvasti Suomeen. Joistakin lapsista on haus kaa viettää sitä, toisille luurangot tuovat pelottavia mielikuvia kuole masta. Kuuntele lasta tässä. Jotkut viettävätkin halloweenia sadonkor juuhengessä syysnaamiaisina, ilman haudasta nousseita hahmoja.
– Teini voi kyseenalaistaa vanhem man näkemyksen kuolemasta ja muodostaa omansa. Vanhemman on kestettävä, jos lapsi on esimer kiksi enemmän tai vähemmän uskonnollinen kuin hän itse.
– Viimeistään tässä iässä lapsi usein kiinnostuu kuoleman proses sista. Onko kuoleminen tuskallista?
Vanhempi voi etsiä lapsen kanssa tietoa asioista, joita tämä miettii.
– Muun kuolemaa koskevan pohdin nan lisäksi murrosikäinen voi miettiä omaa tai kaverin elämänhalua. Jos nuorella on itsemurhalla uhkaileva kaveri, pitää varmistaa, ettei nuori kanna liian isoa taakkaa. On etsittävä myös aikuinen ja ammattilainen kantamaan vastuuta asiasta.
– Jos lähipiirissä kuolee joku, tei ni vetäytyy herkästi. Kannattaa ky sellä hänen tunteistaan ja siitä, mi tä tehtäviä hän haluaa hautajaisissa. On hyvä, että nuoret pääsevät kes kustelemaan kuolemasta rippikou lussa.
– Aikuinen voi jakaa nuorelle ai empaa laajemmin ajatuksiaan kuo lemasta. Teinin turvallisuudentun ne kestää kuulla, että kuolema pe lottaa aikuistakin. ■
Lasten pyhäinpäivä Hietaniemen hautausmaalla lauantaina 5.11. klo 16–18.30. Rastirata Uudelta kappe lilta Vanhalle kappelille. Bongaa enkeleitä ja muistele läheisiä. Ota mukaan kynttilä ja taskulamppu. Lasten pyhäinpäivä Malmin hautausmaalla lauantaina 5.11. klo 16–19. Lapsille tarjolla Enkelipolku, ota mukaan taskulamppu. Nuorille on valotaidenäyttely. Katso lisätiedot: kirkkohelsingissä.fi/malmi
Helsingin seu rakuntien 538 ehdok kaasta seura kuntavaalien valtakunnal liseen vaalikoneeseen vas tasi 435. Vaalikoneen avul la äänestäjä voi etsiä sopivaa ehdokasta omasta seurakun nastaan.
Vaalikoneeseen vastan neista ehdokkaista 131 ei kertonut, mitä puoluetta ää nestäisi eduskuntavaaleissa. Kysymykseen vastanneiden 304 ehdokkaan joukossa suosituin puolue on Kokoo mus, jota kannatti 99 vastaa jaa. Vihreitä äänestäisi 58, SDP:tä 54 ja kristillisdemo kraatteja 38. Vasemmistolii ton valitsi 22, Keskustan 12, RKP:n neljä, Liike Nytin kol me ja Perussuomalaiset kol me ehdokasta. Jotain muuta äänestäisi viisi ehdokasta.
ITSELLE LÄHEISIN kirkos sa vaikuttava liike on 137 eh dokkaalle arvoliberaali Tul kaa kaikki -liike. Kirkon he rätysliikkeistä suosituin on viides herätysliike, jonka va litsi 37 vastaajaa. Iso osa eh dokkaista, 134, ei löytänyt
listalta itselleen läheistä ryh mittymää.
Helsinkiläisehdokkaat ovat hyvin yksimielisiä sii tä, että seurakuntalaisten pi täisi saada nykyistä enem män suunnitella, kehittää ja toteuttaa seurakuntansa toi mintaa. Eri mieltä väitteen kanssa on vain kahdeksan vaalikoneeseen vastannutta ehdokasta.
Vastaajista 80 prosent tia on sitä mieltä, että tiu kentuvassa taloustilantees sa seurakuntien tulisi en nemmin luopua tiloista kuin karsia henkilöstöä. 84 pro senttia katsoo, että jos muis ta kiinteistöistä kuin kirkko tiloista luovutaan, kirkkojen käyttöä tulisi monipuolis taa muuttamalla esimerkik si kirkkosaleja monitoimiti loiksi tai vuokraamalla tiloja muille tahoille.
VAALIKONEESEEN vastan neista ehdokkaista 74 pro senttia on sitä mieltä, että kirkon pitäisi vihkiä avioliit toon myös samaa sukupuol ta olevat. Vihkimistä vastus taa 20 prosenttia vastaajis ta. Kuusi prosenttia ei osaa tai halua ilmaista kantaan
sa. Koko maassa samaa su kupuolta olevien kirkollista vihkimistä kannattaa 54 pro senttia ehdokkaista.
Lauttasaaressa kaikki vas taajat kannattavat sateen kaariparien kirkkohäitä ja näin tekee myös yhdeksän kymmenestä ehdokkaasta Herttoniemessä, Kalliossa ja Paavalin seurakunnassa.
Kysymys sateenkaarihäis tä jakaa selkeimmin ehdok kaiden näkemykset Vuosaa ressa: vihkimisen kannalla on 54 prosenttia ja sitä vas tustaa 46 prosenttia ehdok kaista. Vuosaaressa kaikki Vastuunkantajat -listan eh dokkaat vastustavat vihki mistä, ja kaikki Tulkaa kaik ki –liikkeen ehdokkaat tu kevat sitä. Vuosaaren Ko koomuksen listalla osa kysymykseen vastanneista kannattaa sateenkaarihäitä kirkossa, osa vastustaa.
Enemmistö eli kahdeksan kymmenestä helsinkiläises tä ehdokkaasta on sitä miel tä, että lähetysjärjestöjen tuista päätettäessä on otetta va huomioon, miten järjestö toteuttaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
Kolmannes ehdokkaista
olisi valmis luopumaan mai to- ja lihatuotteiden käyttä misestä seurakuntien tilai suuksissa. 57 prosenttia halu aa säilyttää ne ruokalistalla.
ERITYISESTI YKSINÄISTEN ja sairaiden auttaminen, per heiden auttaminen kriiseis sä sekä sielunhoito ja kes kusteluapu koetaan ehdok kaiden keskuudessa tär keiksi kirkon tehtäviksi. Sen sijaan vain alle 10 prosenttia ehdokkaista priorisoisi tur vapaikanhakijoiden paris sa tehtävän työn kolmen kir kon tärkeimmän tehtävän joukkoon.
Yli puolet eli 55 prosent tia helsinkiläisistä ehdok kaista haluaisi kirkon johta vien viranhaltijoiden kuten piispojen ja kirkkoherrojen tehtävät määräaikaisiksi.
Ehdokkaista 71 prosent tia on myös sitä mieltä, et tä kirkon on paikallisen seu rakuntatyön lisäksi panos tettava myös valtakunnal liseen, esimerkiksi verkon välityksellä tapahtuvaan työhön.
Helsinkiläiset ehdokkaat saivat valtakunnallisten ky symysten lisäksi vastata kol
meen paikalliseen kysymyk seen. Helsingissä on vuoden 2023 alussa 16 suomenkie listä ja kolme ruotsinkielistä seurakuntaa. Ehdokkailta ky syttiin, pitäisikö niiden mää rää vähentää. Vastanneista lähes puolet eli 45 prosent tia vähentäisi seurakuntien lukumäärää, 36 prosenttia ei pitänyt sitä tarpeellisena ja 18 prosenttia ei osannut sa noa mielipidettään.
Kaksi kolmesta ehdok kaasta ei katso aikuisille kohdistetun jumalanpalve luselämän vievän liikaa re sursseja muilta seurakun nan toiminnoilta. 17 pro senttia vastanneista on tois ta mieltä.
Kirkon tarjoamia perin teisiä toimituksia, kuten häi tä ja kastetilaisuuksia, oli si puolet ehdokkaista valmis uudistamaan vastaamaan enemmän nykyihmisen elä mäntilannetta ja toiveita. 40 prosenttia ei halua muuttaa niiden sisältöä.
Vaalikone löytyy osoitteesta: seurakuntavaalit.fi/vaalikone
Vaalien ennakkoäänestys on 8.–12.11. ja varsinainen vaalipäivä 20.11.
VILJA HARALATöölön uudeksi kirkkoherrak si on valittu Hilkka Niemistö Niemistö on 47-vuotias teologi an tohtori, pappi ja Lahden alue keskusrekisterin johtaja. Töölön seurakunta on hänelle ennalta tuttu, sillä Niemistö on työsken nellyt sekä Meilahden että Töö lön seurakunnissa. Seurakunnat yhdistyivät vuonna 2019. Hilkka Niemistö on viihty nyt aluekeskusrekisterin johta jana Lahdessa, mutta ajatteli, et tä kun Töölön kirkkoherran virka
joskus avautuu, hän voisi hakea paikkaa. Tilanne tuli eteen pal jon aiemmin kuin Niemistö oli kuvitellut: Hannu Ronimus jäi eläkkeelle kesäkuun alussa.
– Töölö on spesiaali, Suomen paras seurakunta. Eihän sinne voinut olla hakematta, Niemis tö sanoo.
Uuden kirkkoherran valitsi Töölön seurakuntaneuvosto 11. lokakuuta. Ehdokkaita oli kuu si, joista parhaiten tehtävään so veltuviksi katsottiin kaksi, Hilkka Niemistö ja Mari-Anna Auvinen Äänestyksessä Niemistö sai yksi toista ääntä, Auvinen neljä ja Jo
hannes Tikka kaksi ääntä.
Ruoka-apua jakavat tahot saa vat aiempaa vähemmän hävikki ruokaa jaettavakseen. Samaan aikaan ruoka-apua tarvitsevi en määrä nousee. Jaettavan vä heneminen tuntuu jo Helsingin Myllypurossa, jossa Helsingin Myllypuron elintarvikeapu jakaa ruokaa kolmesti viikossa. Sen taustalla ovat Herttoniemen seu rakunta ja Helsingin kaupunki.
– Kaikki sellainen on vähen
Hilkka Niemistö aloittaa kirkkoherrana Töölön seurakunnassa vuoden 2023 alussa.
tynyt, mistä aterian voisi oikeas ti tehdä, lihat, einekset, hedel mät, Myllypuron elintarvikeavun toiminnanjohtaja Sinikka Back man kertoo.
Tällä hetkellä Myllypuron elintarvikejakelussa käy noin 1 200 ihmistä kerrallaan. Sinikka Backman arvioi, että kävijämää rä on lievässä nousussa.
Hävikkiruokaa yli 60 paik kaan Helsingissä välittävä Sta din safka saa vielä tarpeeksi jaet tavaa, mutta myös siellä on huo mattu kysynnän kasvu.
– Kesän jälkeen olemme saa neet viestiä siitä, että kävijämää
rät ovat monessa paikassa kas vussa, Stadin safkan johtaja An ni Heinälä kertoo.
Yhteinen kirkkovaltuusto valit si 6. lokakuuta valitsi Juha Rin tamäen yhtymän päätoimisek si johtajaksi. Kirkkovaltuuston äänestyksessä Rintamäki sai 51 ääntä, kun ääniä annettiin kaik kiaan 80.
Rintamäen mukaan Helsin gin seurakuntien suurin haaste on, että osataan toimia niin, et
tä ihmiset huomaavat, että kirk koa tarvitaan tekemään Hel singistä entistä parempi paikka asua ja toimia. Samalla tämä on suuri mahdollisuus: näyttää, et tä kirkolla on merkitystä ja et tä sillä on hallussaan tarina, joka tuo toivoa.
– Lähden hakemaan kirkolle entistä vahvempaa roolia Helsin gissä, Rintamäki sanoo.
Herttoniemen kirkko on ollut kesästä 2019 asti poissa käytöstä
sisäilma- ja rakenneongelmien takia. Tämä tarkoittaa kirkkoher ra Minnamari Helasepän mu kaan sitä, että seurakunnan suu rin kirkkotila on Myllypuron kirk ko. Sinne mahtuu 260 henkeä, kun Herttoniemeen kirkkoon mahtui 500 ihmistä.
Herttoniemessä ja Hertto niemenrannassa ei nyt ole mui ta kokoontumistiloja kuin seu rakuntayhtymän väliaikaisek si korvaavaksi tilaksi vuokraa ma Laituri.
Herttoniemen seurakunta neuvosto on yli kolmen vuoden ajan etsinyt ratkaisua tilaongel
maan. Seurakunta maksaa yhä vuokraa Herttoniemen kirkosta, sillä seurakunnassa on odotettu, mihin ratkaisuun kirkon kanssa päädytään. Nyt seurakuntaneu vosto kävi 11.10. kokouksessaan lähetekeskustelun, jossa pohdit tiin vuokrauksen lopettamista. Asiaan palataan marraskuun ko kouksessa.
Helsingin seurakuntayhty män kiinteistöosasto on neuvo tellut Herttoniemen kirkon tilan teesta ja tontin tulevaisuudesta useaan otteeseen museoviran omaisten ja Helsingin kaupun gin kanssa.
Virasto: Vespertie 12 Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi, Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla www.helsinginseurakunnat.fi/haaga
Messu su 23.10. klo 10. Lahtinen, Muroma-Nikunen, Marte. Striima taan.
Messu su 30.10. klo 10. Silin, Kolari, Marte, Psalmilaulajat. Striimataan. Iltamessu ke klo 18. 26.10. Matts son, Hannakaisa Nyrönen. Iltatee. Medismessu ke 2.11. klo 18. Kolari. Ad sextam to klo 12. 27.10. Lahti nen. 3.11. Silin. Laudes ke klo 7.30. Silin. Striima taan.
Kompletorio pe klo 19. Silin. Strii mataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen.
Konsertti – Barokin ja romantii kan ytimessä to 3.11. klo 19. Pianis ti Risto Lauriala. Bach, Chopin. Aikuisten nuorten ilta to 27.10. klo 19. Tied. marjut.mulari@evl.fi. Tulevien isien ilta ma 31.10. klo 17–19.30. Grillailua, tutustumista, keskustelua isyyden teemoista. Mukana Sami, Miika ja Johanna. Tied. ja ilm. sami.t.lahtinen@evl.fi. Teematorstai klo 12–14. Klo 12.15 ateria, 6 e, klo 13 ohjelma. 27.10. Minun tarinani, lapsuus sodan varjossa, Risto Voipio. 3.11. seura kuntavaalit, Mattsson, Mulari, vaaliryhmät.
Hyvän mielen keidas to klo 15. Ateria 2 e.
Pelikerho la 22.10. klo 12. Lähetyspiiri ma 31.10. klo 14. Esikoisvauvakerho 24.10.–12.12. Tied. ulla.leivo@evl.fi. Iltapyhis ke 2.11. klo 17.30–19. Hengellinen matkakumppanuus 3.11.–1.12. Tied. sofia.honkanen@ evl.fi.
Hiljaisuuden jooga® on kristillinen harjoituskokonaisuus su 23.10.–6.11. klo 18.30–20. Tied. hannele. paivio@gmail.com tai mari.silin@ evl.fi.
Elämän ihmettelijät -keskustelu klubi. Filosofiaa ja uskontoa. To 27.10. klo 18 mitä ajatella Jumalatodistuksista? Sami Lahtinen. 17.11. klo 18 kristillinen mystiikka, Erkki Laurila. Tied. ja ilm. sami.t.lahtinen @evl.fi ma 24.10. menn.
Seurakuntavaalitilaisuudet, joissa ehdokkaat voivat esittäytyä. La 29.10. klo 11–13 P.-Haagan K-Supermarketin pihalla ja ke 2.11. klo 16–18 kirkonmäellä. Kirkkokah veilla 6.11., joka striimataan. Haagan rippikoulut 2023, ilm. 3.–31.10. nettisivullamme.
Sururyhmä läheisensä menettäneille ke 26.10.–23.11. klo 17.30–19 Pitäjänmäen kirkolla. Tied. siiri.luoma@evl.fi, p. 050 440 7188.
Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki
Osoitteet:
Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8
Seuraa somessa:
FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja
perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka
Messu sunnuntaisin klo 10 kirkos sa.
Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 kirkossa. 26.10. Hiljaisuudessa. 2.11. Lauletaan Taizé-lauluja.
Tutustumisryhmä hengellisille etsijöille tiistaina 25.10. ja 1.11. klo 17.30–19 Klanulla. Tutkimme ja pohdimme Jeesuksen vertauksia tai kohtaamista ihmisten kanssa sekä Raamatun tekstien että maa laustaiteen teosten kautta. Terve tuloa sellaisena kuin olet, et tarvit se ennakkotietoja. Ryhmää vetää Hanna Ruotsalainen. Lähetyspiiri ti 25.10. klo 17–18.30 Klanulla. Vieraana Dora Puhakka aiheenaan Lähetystyön vaikutukset nykyajan Namibiassa. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Lauletaan yhdessä to 27.10. klo 10.15–11.30 kirkossa. Avoin yhteis laulutilaisuus.
Klanun Mummola la 29.10. klo 10–13 Klanulla. Lapsille ja aikuisille yhdessä. Leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Avoimet ovet. Syystunnelmia la 29.10. klo 16 kirkossa. Seeli Toivio, sello ja laulu, Pauliina Hyry, urut ja piano. Bach ia, romantiikkaa ja suomalaisia yksinlauluja muun muassa säveltä jiltä Kuula, Kilpinen, Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Työtupa ti 1.11. ja 15.11. klo 15–18. Avoin käsityö- ja askarteluhuone Klanulla.
Eläkeläisten päivähetki ke 2.11. klo 12–13.30 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle ja tapaamaan muita eläkeläisiä. Vapaaehtoinen ruokaraha.
Sururyhmä läheisensä menettä neille Ohjattu vertaistukiryhmä, jossa saa jakaa ajatuksia ja tunteita läheisen kuolemaan ja suruun liittyen sekä yhdessä etsiä voima varoja surun matkalla. Torstai sin 17.11., 24.11., 1.12., 8.12. ja 12.1.2023 klo 18–19.30 Klanulla. Ryhmään mahtuu kahdeksan
henkilöä. Tiedustelut ja ilmoittau tuminen 10.11. mennessä ryhmän vetäjille Nina Rajamäki, p. 050 380 1260, nina.rajamaki@evl.fi, tai Heidi Metsälä, p. 09 2340 3842, heidi.metsala@evl.fi.
Seurakuntatoimisto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13
Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi
Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6
Messu sunnuntaisin klo 11 Munkki vuoren kirkossa. 23.10. Jouni Hartikainen ja Leena Lampinen. 30.10. Tarja Frilander, Anssi Pyykkö nen. 20.11. Pop-messu, mukana seurakunnan bändi, Senni Valto
MenokasvoKeväällä aloitetut Paavalin seura kunnan pienet pyhiinvaellukset jat kuvat Helsingissä loka- ja marras kuussa. Millaisia retkiä ohjaat, seura kuntalainen Hanna Aschan?
– Lähdemme joka toinen torstai Paava linkirkolta kävelemään rauhallisesti yh dessä valittuun kohteeseen. Olemme vaeltaneet esimerkiksi Oulunkylän van haan kirkkoon, Lammassaareen ja Us penskin katedraaliin.
– Olen käynyt pyhiinvaellusohjaajan kurssin ja ajattelin ensin kiertää vain kirkkoja, kun pidän niistä kovasti. Mut ta myös luonto- ja taidekohteita toi vottiin, ja miksikäs ei? Tällaisen pyhiin vaelluksen idea on etsiä ja tunnistaa pyhyyttä lähellä ja arjessa. Se rauhoit taa ja parantaa.
– Nuorempana olen vaeltanut säännöl lisesti Alpeilla. Olen päiväretkivaeltaja,
sillä en tahdo kantaa isoa rinkkaa se lässäni. Pyhiinvaellus ei aina ole sitä, että lähtee Espanjan Santiago de Com postelaan tai pitkille maakuntaretkille. Vaeltaako joukkonne ääneti Helsin gin kaduilla?
– Ei, moni kävelijä asuu yksin, ja so siaalisuus on tärkeää. Tänä syksynä meillä on välillä lyhyitä hiljaisia kävely osuuksia.
– Perillä kohteessa on hiljentymistä, esittely tai joskus eväiden syömistä yh dessä. Moni jatkaa määränpäästä kau pungille tai palaa julkisilla kulkuneu voilla. Itse kävelen aina takaisin.
Pyhiinvaellukset klo 11 Paavalinkirkolta, Sammatintie 5: to 27.10. Kulosaaren kirkko ja Leposaaren hautausmaa, 10.11. Sinebrychoffin museo, 24.11. Töölön kirkko. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista. Voi tulla myös esim. lastenvaunujen kanssa.
SIRPA PÄIVINEN – Vaellukselle voi tulla kuka tahansa, joka jaksaa kulkea viitisen kilometriä. Kävelen itse matkat etukäteen ja haeskelen reitit, sanoo pyhiinvaellusohjaaja Hanna Aschan.nen, Riikka Kuusisalo ja Päivi Vähäkangas.
Messu su 30.10. klo 13 Munkkinie men kirkossa. Tarja Frilander, Anssi Pyykkönen.
Pop up -infoa digistä ti 25.10. ja 1.11. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkolla. Käsitellään mm. verkosta löytyviä hyödyllisiä palveluita sekä turvallista toimimista digitaalisessa ympäristössä.
Sanan äärellä tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkon aulassa. Olohuone tiistaisin klo 13–14.30 Munkkiniemen kirkolla. Munkkivuoren kirkon ovet avoin na keskiviikkoisin klo 12–14. Poik kea kahville.
Avoin seurakuntalaisten ilta ke 26.10. Klo 17–18.30 Munkkivuoren kirkossa. Tule kuuntelemaan taustoja valmisteilla olevaan pää tökseen toisesta kirkosta luopumi sesta sekä jakamaan ajatuksia aiheesta
Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13–14 Munkkiniemen kirkon aulassa.
Ilta nuotiolla to 27.10. klo 18–20
Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan. Kirjallisuuspiiri ti 1.11. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Meri Valkama: Sinun, Margot (WSOY), alustus Kaarina Osmoviita. Kunnon Kaveri -jumppa to 3.11. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkolla. Pop up -infoa digistä to 3.11. klo 12–12.30 Munkkiniemen kirkolla.
Toimisto: avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi
Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehen kuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pita janmaki www.facebook.com/pitajanmaen seurakunta
Messu su 23.10. klo 10. Vanne, Vuori, Ahola.
Messu ja Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus su 30.10. klo 10. Vuori, Vanne, Ahola. Viikkomessu ke 2.11. klo 18. Vuori, Ahola.
Messu ja vaalipaneeli su 6.11. klo 10. Kekäläinen, Nea Meriranta. Seurakuntavaalien ehdokkaat esittäytyvät. Kysymysehdotuksia voi jättää etukäteen ti 1.11. klo 15 mennessä seurakuntatoimistoon.
Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin klo 18.30 kirkolla. Kokoonnutaan lukemaan ja tutki maan yhdessä Raamattua.
Lähetyspiiri parittoman viikon keskiviikkoisin klo 14 kirkolla nuorten kellarissa. Ke 26.10. vierai lijana Lauri Palmu Suomen Evanke lisluterilaisesta Kansanlähetykses tä ja aiheena Etiopiasta Japaniin. Laula kanssamme -yhteislauluti laisuus to 27.10. klo 14 kirkolla ja ti 1.11. klo 13 Kotikallion palvelukes kuksessa, Kyläkirkontie 6–10. Laulattamassa Kylli Ahola. Perhekerho alle kouluikäisille lapsille vanhempineen tai hoitaji neen maanantaisin klo 10–11.30 kirkolla. Lokakuun kerhoissa Hyvinvointia koko perheelle -tee makuukausi. Mukana Aseman lapset ry:n Friends-koordinaattorit.
Olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Maksutonta välipalaa ja kahvia klo 15 alkaen. Ruokailu klo 17, ruokamaksu 2 e aikuisilta.
Lisätietoja muusta toiminnasta kotisivuiltamme.
Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–15, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi
helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirk ko, agricolamessu.fi
Osoitteet:
Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18
Mikael Agricolan kirkko, Tehtaanka tu 23,
Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16
Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ma–pe klo 12–15
Hyvän toivon kappeli, Länsisataman katu 26–28
Annankulma, Annankatu 14D
Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingin tuomiokirkkoseurakunta
Instagram: @tuomiokirkkoseurakun ta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko
Youtube: youtube.com/helsingintuo miokirkkoseurakunta
Su messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, su 12 Agricolan kirkossa (parittomien viikkojen su), klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukau den 1. su ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Ke klo 19 Agricolamessu Agricolan
Saunomista, hyvää ruokaa, rentoutumista, ohjattua meditaa tiota, ulkoilua, yhdessäoloa, pelailua, musiikkia, ilta takkatu len ääressä – kaikkea mitä kaipaat marraskuiseen viikonlop puun! Tätä ja paljon muuta on luvassa Malmin seurakunnan nuorten aikuisten leirillä.
Huikea leiriviikonloppu vietetään Lohjalla Lohirannassa 4. 6.11. Paluu sunnuntaina noin klo 15. Leirin hinta on 25 eu roa, mikä se sisältää matkat ja täysihoidon leirikeskukses sa. Majoittuminen 1 4 hengen huoneissa osallistujamääräs tä riippuen. Leiri on täysi-ikäisille. Leirille saa osallistua, vaik kei kuuluisi kirkkoon tai edes asuisi Malmin seurakunnan alueella.
Nuorten aikuisten leiri 4. 6.11. Lohjan Lohirannassa. Lähtö pe 4.11. klo 18 Tapanilan kirkolta.
Lauantaina 29.10. otetaan Lauttasaaren kirkolla oikein ren nosti. Sauna on kuumana naisille klo 16 18 ja miehille klo 18 20. Kirkkosalissa järjestetään äänimaljarentoutus klo 18 ja perheen pienimmät pääsevät telmimään kirkon liikuntasa liin. Saunaillan aikana on mahdollista ostaa iltapalaa ja gril lata.
Lauantaisauna Lauttasaaren kirkolla lauantaina 29.10. klo 16 20. Myllykallionrinne 1.
Seurakuntavaali-infot: Su 23.10. n. klo 11.15 Tuomiokirkon messun jälkeen kryptassa. Ma 31.10. klo 17–18.30 yhteisöruo kailu ja vaali-ilta Hyvän toivon kappelilla.
Ke 2.11. klo 16–21.30 Mikael Agrico lan kirkolla. Klo 16–19 nuorten olkkari, klo 19 Agricolamessu, klo 20.30 messujatkot ja paneelikes kustelu.
Kirjallisuusilta ke 2.11. klo 18 Tuomiokirkon tapulissa. Klo 17.30 iltatee. Soseki Natsume: Kokoro. Voimasiskot – avoin ryhmä naisil le ti klo 17.30 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Lisät. Nana Honkasalo p. 040 753 2483.
Lupa tuntea -kritoryhmä ma 9.1.–13.2. klo 18–20 Annankulmas sa. Kristillisen toipumisen ryhmä on koulutettujen vertaisohjaajien vetämä sielunhoidollinen pienryh mä, jossa voit tulla näkyväksi vaikeiden kokemuksiesi ja tuntei desi kanssa. Ilm. ja lisät. Satu Ahonen p. 050 569 1126, satu. ahonen@evl.fi.
Lisätiedot helsinginseurakunnat. fi/tuomiokirkko.
Diakoniavastaanotolle ajanva raus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12–12.30. Muulloin sähköpostitse/puhelimitse. Yhte yst. virastosta/netistä.
Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.
kirkossa.
To klo 12 Viikkomessu Tuomiokir kossa.
La klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkos sa.
Päivärukous ma, ti, pe klo 12 Tuomiokirkossa.
Päiväkonsertti ti klo 12 Vanhassa kirkossa, ke klo 12 Tuomiokirkossa.
Musiikillinen rukoushetki su 23.10. klo 14 Suomenlinnan kirkos sa, Jukka ja Tove Leppilampi.
YK:n päivän hartaus ma 24.10. klo 10 Tuomiokirkossa suomeksi ja englanniksi.
Ekum. Luottamuksen rukoushet ki ma klo 18 Tuomiokirkon kryptas sa, to klo 9.30 Hyvän toivon kappe lissa.
Diakoniaruokailu ti klo 12 Agrico lan kryptassa, 1 e. Yhteisöruokailu ma klo 17 18.30 Hyvän toivon kappelilla.
Annankulman olohuone ke klo 11–13, to klo 11–14, pe klo 9–12. Pe 21.10. klo 10.30 tietokilpailu, to 27.10. klo 13 lähetyksen iltapäivä, pe 28.10. askartelua.
Kappelikahvila ti klo 14 Hyvän toivon kappelilla.
Eero Junkkaalan Raamattu-ilta Luukkaan evankeliumista to 20. ja 27.10. klo 18 Vanhassa kirkossa. Seniorijumpat ma klo 10 ja 11
Meritullissa. Tuolijumppa ke klo 9.30 Tuomio kirkon kryptassa. Kristillinen meditaatio 26.10. klo 18 Tuomiokirkon tapuli.
Seniorifoorum ke klo 13 Agricolan kirkossa. Edullinen kahvitarjoilu kryptassa klo 11.30. 26.10. Ikonit kertovat. 2.11. Sydämen rytmihäi riöt – vaarallisiako?
Kynnyksetön keskiviikko ke klo 18 Vanhassa kirkossa. Rauhoittumista, yhdessäoloa, vaihtelevaa tekemis tä. Lisät. nettisivuilta.
Perhekerhot. Hyvän toivon kappe lilla ma, ti klo 9.30–12, MLL:n ilta perhekerho ma klo 18.15 (parilliset viikot), vauvakerho ti klo 13–14.30. Meritullissa to klo 15–16.30. Agrico lan kirkolla pe klo 9.30–12. Kataja nokan seurakuntakodilla pe klo 10–12.
Baby and Toddler Group on Fri days at 1.30 pm in Hyvän toivon kappeli.
Olkkari Suomenlinnan kirkolla ti klo 14–16.30. Avoin kerho koululai sille. Välipalaa, pelejä, askartelua, läksyapua.
Luomakuntakerho pe klo 15.30–17 Hyvän toivon kappelilla. Kokkailua, kädentaitoja, yhdessäoloa.
Cantores Minores -alumnien juhlakonsertti la 29.10. klo 14 Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi
Osoitteet: kallionseurakunta.fi
Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19
Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Kallion kirkon kappelisali, Itäinen pa pinkatu 2 Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28 Nuorten TALO, Toinen linja 8 Redin Silta, Hermannin rantatie 5
Iltamessu to 20.10., 27.10. ja 3.11. klo 18. Reetta Väisänen, Tommi Niskala.
Iltamessu pe 21.10. ja 28.10. klo 18. Tuomasmessun Ehtookellot la 22.10. klo 17. Kaisa Kariranta.
Iltamessu ma 24.10. ja 31.10. klo 18. Jaana Partti.
Matkalaisen messu ti 25.10. ja 1.11. klo 18. Esa-Pekka Helanne.
Meditatiivinen rukouslaulumessu ke 26.10. klo 18. Pauliina Lindfors, Nina Klemmt.
Meditatiivinen rukouslaulumessu ke 2.11. klo 18. Anne Huoponen, Nina Klemmt.
Perheen sunnuntain messu su 23.10. klo 10. Esa-Pekka Helanne, Reetta Väisänen, Sari Pentikäinen, Tommi Niskala, Vivika Oksanen. Kamarikuoro Värinä. Messu su 30.10. klo 10. Marja Kota korpi, Pauliina Lindfors, Olli Pyy lampi, Tommi Niskala. Alppilan kirkossa Tasausmessu su 23.10. klo 16. Reet ta Väisänen, Vivika Oksanen, Liisa Saarikoski.
Sateenkaarimessu la 29.10. klo 17. Jaana Partti, Jaakko Hyttinen, Duo Liperit.
Tasausmessu su 30.10. klo 16. Marja Kotakorpi, Olli Pyylampi. Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13.
Vironkielinen messu 23.10. klo 11.
Konsertti la 29.10. klo 18 Kallion kirkossa. Johannes Brahms: Ein deutsches Requiem. Graduale-kuo ro, joht. Hiski Wallenius. Johanna Isokoski, sopraano, ja Toni Hintsa la, baritoni. Soitinryhmä. Liput Ticketmaster 28/25 e. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kalli on kirkossa. 20.10. Kai Häggman, 27.10. Paavo Kettunen ja 3.11. Liisa Liimatainen. Kahvit Kappelisalissa klo 12 alkaen.
Puhelinlangat tanssii -valokuva näyttely Kappelisalissa vko 43–44 ja avoin päättäjäistilaisuus perjan taina 4.11. klo 19. Elli Isokoski kertoo kuvien synnystä. Ensemble Nylandia, barokkikon sertti to 3.11. klo 19 Kappelisalissa. Pianokonsertti Sügisvärvid la 22.10. klo 16 Alppilan kirkossa. Piano-oppilaita Virosta. Vapaa pääsy.
Kiilin vanhan musiikin ensemble -konsertti la 29.10. klo 13 Alppilan kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Nuortenillat Talolla, Toinen linja 8, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 16.30–21 ja Junnu-Talo alakoulu ikäisille tiistaisin klo 16–20. Näytelmäkerho tiistaisin klo 16–18 alakoululaisille Siltasaarenkatu 28:n kerhotilassa.
Lasten perjantai klo 9–11 Alppilan kirkossa. Leikkihuone auki klo 12 asti.
Eläkeläistenpiiri keskiviikkoisin klo 13 Kallion kirkon Kappelisalissa ja Merihaan kylätuvalla, Haapanie menkatu 14.
Ruokailut tiistaisin klo 11–13 ja keskiviikkoisin klo 17–18.30 Alppi lan kirkolla. Aamupuuro tiistaisin klo 8.30–10.30 Siltasaarenkatu 28 kerhotilassa. Hinnat 1–2,5 euroa.
Seurakunnan infopiste: Myllykallion rinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset p. 09 2340
4324, lauttasaari.srk@evl.fi
Päivystävä pappi on tavoitettavis sa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302
Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532
Osoitteet:
Lauttasaaren kirkko, Myllykallion rinne 1b
Avoinna ma–pe klo 10–18, viikonlop puisin tilaisuuksien mukaan
Messu sunnuntaisin klo 11.
Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.
Seurat Lauttasaaressa joka kuu kauden ensimmäinen keskiviikko klo 19.
Seurakuntavaalien vaalipaneeli
Saunamaksu 4 e. Liikuntasali auki lapsille.
Larun Pop-messu 30.10. klo 18. Kirkkoväärtikoulutus 2.11. klo 16.30–18 tai 6.11. klo 13–14.30.
Tiedustelut marko.heusala@evl.fi.
Avoin sururyhmä 9.11. klo 17.30–19 kirkon B-rapussa.
Avoimet perhekerhot maanantai sin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13 15.
Nuortenillat kirkon Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Pelailua ja yhdessäoloa.
Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30. Saapuminen B-rapun vastaanottoaulasta.
Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18–19. Käynti C-ovesta.
Torstaipiiri parillisten viikkojen
Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi
Osoitteet:
Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5
Messu 23.10. klo 10. Valkeapää, Flinck ja Hakkarainen. Mukana Kamarikuoro Uoma, johtaa Teemu Tommola.
Puolen tunnin messu 26.10. klo 18. Flinck ja Hakkarainen. Messu 30.10. klo 10. Koivisto, Flinck ja Kiiski.
Puolen tunnin messu 2.11. klo 18. Valkeapää ja Hakkarainen.
Laulun lähteillä 29.10. klo 18. Akateeminen Laulu ja Tampereen Yliopiston Laulajat, johtaa Dominik Vogt ja Emmi Saulamaa. Liput 18 e/10 e.
Arkiretriitti ajalla 24.10.–21.11. klo 18–19.30. Ryhmä kokoontuu yht. viisi kertaa. Väliajalla päivittäinen oma hiljentyminen. Ohjaajana Risto Lehtinen. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Arja RannanpääKortelainen p. 050 377 4024 tai sähköpostitse arja.rannanpaa-kor telainen@evl.fi.
Walk-in-terapia on 16 29-vuotiaille tarkoitettu ilmainen pal velu, jossa kuka tahansa ikäryhmään kuuluva pääsee keskus telemaan koulutetun terapeutin kanssa ilman ajanvarausta ja jonoja. Walk-in tarjoaa nopeasti tukea mielen hyvinvointiin myös silloin, kun nuori odottaa pääsyä pitkäkestoisempaan psykoterapiaan. Walk-in-terapiassa nuori päättää itse keskus telunaiheet.
Palvelu on maksutonta, eikä diagnoosia tai lähetettä tar vita. Paikalle voi tulla yksin tai kumppanin kanssa. Terapiassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.
Maksuton Walk-in-terapia maanantaisin klo 14 18 Mat teuksenkirkon Varustamolla, Turunlinnantie 3.
25.10. klo 18 seurakuntasalissa.
Ehdokkaat esittäytyvät.
Iltajooga ja teehetki yrittäjille ja muille työikäisille 28.10. klo 18–19.
Tiedustelut niina.marjanen@evl.fi.
Johdatus ikonimaalaukseen 29.10. klo 10–15 Maalataan koeiko ni. Ohjaajana Hanne Kiiveri. Hinta 30 e. Ilmoittautumiset niina.marja nen@evl.fi, p. 050 400 9675.
Ohjelmallinen lauantaisauna 29.10. klo 16–20. Äänimaljarentou tus kirkkosalissa klo 18. Naisten sauna klo 16–18, miesten klo 18–20.
torstaina klo 13–14.30. Retkiä, luentoja ja yhdessäoloa. Lisätietoja taina.viherkari@evl.fi, p. 050 380 3532.
Käsityöpiiri parittomien viikkojen maanantaina klo 13–14.30. Kahvi tarjoilu. Lisätietoja taina-viherka ri@evl.fi.
Kirkkokahvila avoinna arkisin klo 10–17.30. Lounas klo 11–14.
Seuraa somess. Facebook: Lautta saaren seurakunta. Instagram: lauttasaarensrk.
Odottavien teehuone – ensim mäistä lasta odottaville ke klo 17–18.30. Maksuton. Uusi ryhmä 26.10. alkaen. Ilmoittautuminen tuija.heinonen@evl.fi. Sylivauvat – ensimmäisen lapsen saaneille ti klo 9.30–11. Maksuton.
Uusi ryhmä 25.10. alkaen. Ilmoit tautuminen tuija.heinonen@evl.fi. Perhekahvila torstaisin klo 9–11. Avoin kaikille, ei ennakkoilmoittau tumista.
Pyhäkoulu PikkuPaavalit keski viikkoisin 26.10.–30.11. klo 17.45–
18.45. 3-vuotiaista ylöspäin. Maksu ton, ei ennakkoilmoittautumista. Meditatiivinen tanssi maanantai sin klo 17.15 Yläsalissa. Kertamaksu 6 e.
Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Vapaaehtoinen maksu. Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Maksuton.
Kristillinen meditaatio keskiviik koisin klo 17.10 kirkon urkuparvella. Iltaruoka keskiviikkoisin klo 17.30–
19 seurakuntasalissa syksyn ajan 30.11. asti. Vegaanista kasvikeittoa 1 e/annos (sis. juoman, leivän, kahvin/teen). Leikkialue lapsille. Diakonian neuvonta ja ajanva raus p. 050 433 9846. Voit myös jättää viestin vastaajaan.
Virasto: Mechelininkatu 32 a B,
avoinna ti klo 10–15.
Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi
Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16
Temppeliaukion kirkko, Lutherinka tu 3
Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6
Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maist raatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi
Messu su klo 10 Temppeliaukion kirkko. 23.10. mukana Vokaaliyhtye Ahjo Ensemble. 30.10. Kampin Laulu.
Messu su klo 12 Meilahden kirkko. 23.10. Ekumeenisen Vastuuviikon avaus, teemana Kohtuullisuus. Kirkkokahveilla laulaa Anni Rusi. Messu su klo 12 Töölön kirkko.
Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkko.
Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokus.
Aamuehtoollinen to 3.11. klo 8.30 Fokus.
Ehtoollishetki to 3.11. klo 14 Rus keasuon Rasti.
Vauvakerho ke klo 13.30‒15 Ker hiksellä alle 1,5-v. lapsille vanhem pineen/hoitajineen. Kerho on avoin ja maksuton. Lauluhetki ja kahvit telua. 23.11. asti, ei viikolla 42. Näytelmäkerho 7–14-vuotiaille ke klo 17–18.30 Meilahden kirkko. Lisät. ja ilm. seurakuntatoolo.fiTule mukaan - Kouluikäisille - Ker hot ja kurssit.
Ekumeenisen Vastuuviikon tapahtuma la 29.10. klo 12–14 Ruskeasuon Rasti. Myytävänä mm. leivonnaisia, käsitöitä ja koruja. Yhteislaulua ja tietoisku Vastuuvii kosta. Lounas ja kahvit 5 e. Adventtiretriitti 1.–29.11. Kokoon tumiset tiistaisin klo 18.30–20 Temppeliaukion kirkko. Ilm. viim. 21.10. arja.launis@gmail.com. Jouluavustushaku. Seurakunnan alueella asuville pienituloisille taloudellista apua jouluksi: seura kuntatoolo.fi/apua-ja-tukea/joulu avustukset tai paperilomakkeella, joita saa toimipisteiltämme. Haku päättyy 28.10. klo 16. Diakoniatyö p. 09 2340 6318 tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi.
W&F ruokailut ti ja pe klo 12 Töö lön kirkko, pe klo 11.30 Ruskeasuon Rasti. Hinta 2/1 e. Meilahden yhteinen lounas ke 26.10. ja 9.11. klo 11.30–13. Jalavatie 6b. Hinta 2/1 e.
Jumppapiiri ti klo 10.30 Temppeli aukion seurakuntasali. Ei 25.10.
ISTOCKTorstaikerho to klo 13 Meilahden seurakuntasali.
Hopeapiiri pe klo 13.30 Töölön seurakuntasali.
Hyvän mielen kahvila ti 25.10. 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalo, Tilkantori 12. Hyvän mielen ulkoilu ti 1.11. Lähtö klo 14 Pikku Huopalahden asukas talolta.
Urkukonsertti to 20.10. klo 19 Temppeliaukion kirkko. Urkuri Henri Hersta soittaa J.S. Bachin 18 Leipzig koraalia. Vapaa pääsy.
Kausikonserttikuorot ry:n ohjel mistosta Somnium Ensemble ”Until the Daybreak” to 27.10. klo 19 Temp peliaukion kirkko. Liput 25/15 e. Temppeliaukion kirkon tapahtu matiedot temppeliaukionkirkko.fi.
Macula musica VI – Unen tarinoita -luentokonsertti ti 25.10. klo 16.15
Meilahden kirkko. Juho Pohjonen, piano, ylilääkäri Tuomas Lilius, luento.
Suuria uskonkysymyksiä -luentoja keskustelusarja ke klo 18 Fokus. 26.10. esittelyssä parhaat kristilliset harhaopit. 2.11. mitä Jumalan
Poika teki kuolemansa ja ylösnou semuksensa välisenä aikana? Kari Kuula luennoi.
Sydänten piispa tasa-arvon äänenä to 27.10. klo 19 Fokus. Heli Pruuki esittelee muistelmateostaan Irja Askolasta. Irjan runoja lausuu pastori, lausuja Aino-Kaarina Mäkisalo.
Raamattupiiri to klo 16.15 Fokus. Yhdessä Helsingin Raamattukoulun kanssa.
Parisuhdepäivä la 29.10. klo 13–17. Hinta 20 e/pari. Lisät. ja ilm. tuula. tynja@sana.fi.
Kehollinen rukous su 13.11., 27.11. ja 4.12. klo 12–13 Fokus. Kokonais valtaista puhetta Jumalalle. Kurs sin hinta 35 e. Ilm. viim. 6.11. xaris finland@gmail.com.
Kohtaamispaikka ja kahvila ma klo 14–15.30 Länsi-Pasilan seura kuntakoti, ke klo 13–15 Ruskeasuon Rasti.
Äiti Teresa-piiri ma klo 13 Rasti. Äijäkuppila ke klo 13 Rasti.
Hämeentie 73, p. 09 2340 2571, varustamo-hermanni@evl.fi
Minä sukupolvien ketjussa -kes kustelutilaisuus 1.11 klo 18.30.
Aiheesta alustaa perheneuvoja ja psykoterapeutti Iiro Leino. Pieni tarjoilu ennen tilaisuutta.
Asunnottomille pyykki, suihku, vaate- ja ruoka-apu, lepopaikka, säilytyslokerot, apua ja ohjausta ilman ajan varausta aukioloaikoina. Helsinkiläisille tukiasuntoja: lisätie toja www.helsinginseurakunnat.fi/ artikkelit/tukiasuminen.
Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi
Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajan katu 4.
Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/hert toniemi facebook.com/herttoniemenseura kunta @herttoniemensrk
Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Myllypuron kirkossa 30.10. klo 12 lähetyspyhä.
Levollisuuden messu su 23.10. klo 18 Laiturissa. Taize-lauluja, teejat kot.
Virren voimaa -yhteislaulutilai suus su 23.10. klo 13.30 Myllypuron kirkossa.
Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 2.11. klo 14, kahvit klo 13.30 Kulo saaren seurakuntasalissa.
Soittamaan tai laulamaan Minun ikäväni -konserttiin pe 4.11. klo 18 Kulosaaren kirkkoon? Tule esittä mään kappale, joka puhuu sinulle surusta ja kaipauksesta. Ilmoittau du kirsi.lemponen@evl.fi 22.10. mennessä.
Halipysäkki ma 24.10.–21.11. klo 18–19 Laiturissa. Syvennä vuorovai kutusta lapsen kanssa leikin, tarinoiden, kosketuksen ja lähei syyden avulla. Vanhemmalle ja n. 4–9-vuotiaalle lapselle. Varhaiskas vatuksen ohjaaja, rentoutusohjaaja Tiina Koivulintu ja lastenohjaaja Taini Nurmesviita. Ilmoittaudu tiina.koivulintu@evl.fi tai taini. nurmesviita@evl.fi.
Rippikouluun ilmoittautumiset 3.–31.10. osoitteessa lapyska.com/ ripari.
Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.
Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke, pe klo 8–10. Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätiedot Sinikka Backman, p. 050 596 8946. Seurakuntavaalit lähestyvät! Vaaleilla valitaan luottamushenki löt seurakuntaamme. Tutustu Herttoniemen seurakunnan ehdok kaisiin vaalikoneessa seurakunta vaalit.fi/vaalikone ja verkkosivuil lamme.
Seurakuntatoimisto palvelee puhe limitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä ma ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)
Messu su 23.10. klo 11. Mia Iiskola, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Mikaelin Laulajat, joht. Jukka Okkonen. Kirkkokahveilla esitel lään Mikaelin seurakunnan histo riikki.
Messu su 30.10. klo 11. Sini Ikäval ko, saarna, Mari Lamminen, kantto ri, Nuorten lauluryhmä ja bändi. Nuoret avustavat. Laulamme virsien ohella Nuoren seurakunnan veisuja.
Seurakuntavaalit lähestyvät! Mikaelin ja Vartiokylän seurakun nat yhdistyvät vuonna 2023. Vaa leilla valitaan luottamushenkilöt uuteen Mikaelin seurakuntaan. Tutustu Helsingin Mikaelin ehdok kaisiin vaalikoneessa seurakunta vaalit.fi/vaalikone ja verkkosivuil lamme.
Herännäisseurat su 30.10. klo 18. Maanantaikahvit maanantaisin klo 13–14.30. Maksuton ja kaikille avoin kahvitauko päivän keskellä. Yhdessäoloa, pientä ohjelmaa tarjoilujen äärellä, kierrätyslöytöjä.
Tuolijumppaa maanantaisin heti kahvilan jälkeen klo 14.30–15 ja torstaina 27.10. ja 24.11.ennen diakoniaruokailua klo 10.15–10.45.
Syödään yhdessä tiistaisin klo 17.15. Vapaaehtoisten valmistama ruoka, vapaaehtoinen maksu.
Ruuan jälkeen raamiksia eri-ikäisil le.
Ruokaa, iloa ja valoa -diakonia ruokailu torstaisin klo 11. Aterian hinta 1 e. Alussa vapaaehtoinen hartaus.
Digiopastusta to 27.10., 10.11., 24.11., 8.12. klo 11.30–14.30. Kai paatko opastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä? Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä. Opastus on maksutonta etkä tarvitse ajanva rausta. Teemme myös kotikäyntejä.
Lisätied. projektikoordinaattori Elina Iskala, elina.iskala@evl.fi, 050 473 6685.
Uusi raamatturyhmä: Vanhan testamentin valossa - suuria kysy myksiä elämästä torstaisin klo 18. Suunnattu niin kokeneemmille raamatunlukijoille kuin uusille tulokkaillekin! Tutkimme Vanhan testamentin teksteistä nousevia elämänkysymyksiä.
Sinä kelpaat -hiljaisuuden retriit ti Salon Naarilassa 18.–20.11. Hinta oman srk:n jäsenille 120 e, muut
Keitä kirkon kuuluisi erityi sesti auttaa? Tulisiko kir kon vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevia? Pitäisikö seurakun tien määrää Helsingissä vähentää? Katso vaaliko neesta, kuka seurakunta vaalien ehdokkaista ajat telee kuten sinä ja löydä itsellesi sopivin ehdokas. Seurakuntavaalien ennak koäänestys on 8. 12.11. ja varsinainen vaalipäivä 20.11.
Vaalikone osoitteessa: www.seurakuntavaalit.fi/ vaalikone
150 e. Ilm. 13.10.–3.11. nettisivujen kautta.
Diakoniatyöntekijöiden yhteys tiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyet tä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä. Kaikki tilaisuudet Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.
Seurakuntatoimisto vain puhelimit se tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi
Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori
Roihuvuoren kirkossa: Messu su 23.10. klo 10. Salonen, Takala, Filppula, Akateemisen Laulun lauluryhmä.
Messu su 30.10. klo 10. Kaskinen, Ronkainen, Filppula. Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus.
Lyhyt iltamessu ke 26.10. klo 18. Nuorten Arkkikirkko ke 2.11. klo 18. Kaikille avoin.
Laajasalon kirkossa: Messu su 23.10. klo 12. Salonen, Ronkainen, kanttori Anni Nousiai nen.
Perhemessu su 30.10. klo 12. Takala, Ronkainen, Niva-Vilkko. Mukana lapsityöntekijät. Lopuksi kirkkoseikkailu.
Prospero – Tanssijan ja urkurin duetto su 23.10. klo 18 Roihuvuo ren kirkossa. Ari Numminen, tanssi, Petri Tiainen, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Ukrainalle. Kirjallisuuspiiri ke 24.10. klo 18 Laajasalon kirkolla. Bernhard Schlink: Lukija.
Malmin kirjastossa syven nytään Ukrainan sotaan ja sotarikoksiin. Keskustelus sa mukana oikeusham maslääkäri, professori Helena Ranta sekä toimit taja Jone Nikula ja pastori Kirsi Ojansuu-Kaunisto Keskustelu Ukrainan so dasta ja sotarikoksista
Malmin kirjastossa kes kiviikkona 26.10. klo 18.
Iltaruoka keskiviikkoisin klo 16.30–18 Roihuvuoren kirkolla ja torstai sin (ei 20.10.) Laajasalon kirkolla. Kotiruokaa, aikuiset 2 e, koululai set 1 e, pienimmät ilmaiseksi. Tie lähemmäksi sinua -luentoillat Laajasalon kirkossa. To 27.10. klo 18 Vuorovaikutus on ainoa tie ja 10.11. klo 18 Tarpeista viestimisen merki tys. Puhujana pappi ja perheneu voja Pekka Vaaramo.
Valoa syksyyn -kuorokonsertti su 30.10. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo, joht. Hannele Filppula, Kari Jerkku, urut. Ohjelmassa mm. Brucknerin Messu C-duuri. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Ukrainalle.
Rippikouluihin 2023 ilmoittaudu taan sähköisesti lokakuun aika na. Lisätiedot nuorten omilta sivuilta: laajaranta.fi. Seurakuntavaalien ennakkoää
ISTOCKnestys ma–la 8. 12.11. Voit äänes tää ennakkoon seuraavissa paikois sa: Laajasalon kirkko 8.11. 12.11. klo 9 18 (9.11. klo 20 asti), Roihuvuoren kirkko 8.11.–12.11. klo 10–18 (9.11. klo 20 asti) ja Tammisalon kirkko 9.11. klo 16 20. Kaikki yli 16-vuoti aat ev.-lut. kirkon jäsenet voivat äänestää luottamushenkilöitä Roihuvuoren seurakuntaneuvos toon ja kirkkovaltuustoon päättä mään seurakunnan ja/tai Helsingin seurakuntien asioista. Jokainen äänioikeutettu saa kotiinsa vaali kirjeen. Tutustu ehdokkaisiin paremmin vaalikoneen kautta nettisivuillamme. Varsinainen vaalipäivä on su 20.11., jolloin voi äänestää vain siinä paikassa, mikä kirjeeseen on merkitty. Muista henkilöllisyystodistus. Jos toivot kotiäänestystä, soita seurakunta toimistoon sen aukioloaikoina 4.11. mennessä.
Diakonian ajanvaraus Laajasalos sa ma klo 10 11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10 11, p. 09 2340 5758 tai roihuvuori.diakonia@ evl.fi.
Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi
Osoitteet:
Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.
Messu su klo 11 Vartiokylän kirkos sa.
Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkolla.
Vartiokylän kirkolla: Iltaruoka ma klo 16.30–18. Ruoka 1 e.
Iltaperhekerho ma klo 17–18.30. Neuleklubi ma klo 11.30. Vauvaperhekerho ke klo 9.30–11.30.
Lastentupa to klo 9.30–11.30 yli 1-v. lapselle. Varaa hoito p. 050 380 1961.
Perhekerho pe klo 9.30–11.30. Puotilan kappelissa: Aamurukous ma klo 8–8.30 Birgit tasali.
Olohuone ti klo 13 kahvit, klo 14 luennot. 25.10. Uraauurtavat naiset Suomen politiikassa, Eduskunnan tieto- ja viestintäjohtaja 2003–2020 Marjo Timonen. 1.11. Raamatun runoutta: ”Käteni hipiään olen minä sinut piirtänyt”, Eeva Palje.
Matteuksenkirkolla: Pyhiinvaellus Leposaaren kappe liin Kulosaareen la 22.10. Lähtö Matteuksenkirkolta klo 10. Matka noin 8 km.
Digiopastus ti 12–14. Digioppimis polun kehittämistyöpaja 25.10. klo 13.
Diakoniapäivystys ti 11–13.
Perjantailenkki, lähtö perjantaisin klo 13 Omakotisäätiöltä, Puotilan tie 3, päätteeksi kahvit. Diakonian ajanvaraus: hanna. takala@evl.fi, p. 09 2340 6450. Seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt uuteen Helsin gin Mikaelin seurakuntaamme, joka aloittaa 1.1.2023. Tutustu ehdokkaisiin vaalikoneessa ja verkkosivuillamme.
väiskahvit su 30.10. klo 14, Meriras ti-kappeli. Discantus kuoro. Pyhäinpäivän messu la 5.11. klo 11, kirkko. Ahonen, Nea Meriranta. Pyhäinpäivän muistohartaus la 5.11. klo 18, kirkko. Paananen H., Kantola, Gaudium. Messu su 6.11. klo 11, kirkko. Vanha nen, Huhdanmäki, Kantola, Vuo saari-kuoro. Arto Huhdanmäen läksiäissaarna ja eläkekahvit.
Seurakuntavaalien vaalipaneeli kirkolla ma 31.10. klo 18. Paikalla
eella asuville. Avustus on lahjakort ti tai maksusitoumus ruokakaup paan, hakemuksella voi hakea myös lapsen joulupuulahjaa. Hakuaika 24.10.–13.11. Hakulomak keita saa hakuaikana virastosta, Katukappelista, diakonian ajanva rauksesta Valosta ti klo 12–13 ja diakoniatyöntekijöiltä. Hakemuk sen voi myös tulostaa nettisivuil tamme.
Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus netti sivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13.
Päivystävä pappi ja toimitusva raukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13.
Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.
Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi
Improvisaatiotangotapahtuma vie suoraan tangon taian kes kelle. Luvassa on musiikkia, liikettä, tangoesitys ja yhteistä tanssia, jossa jokainen halukas pääsee mukaan tangon pyör teisiin. Mukana menossa kanttori Mikko Helenius Oulunky län seurakunnasta sekä tanssija Minna Tuovinen ja Martin Heslop Improtango Companysta.
Kun ainoa valo on harmaa -improtangotapahtuma Viikin kirkolla 22.10. klo 16 17.30.
Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13.
Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaaren tie 7.
Valo, Palvelukeskus Albatross, Kah vikuja 3.
Katukappeli, kauppakeskus Colum bus.
Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.
Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.
Messu su 23.10. klo 11, kirkko.
Paananen H., Sihvola, Virtanen, Ruotsinpyhtään kirkon kuoro. Messu su 30.10. klo 11, kirkko.
Joronen, Vanhanen, Virtanen, teno ri Pauli Löija.
Sanajumalanpalvelus ja jäähy
valitsijayhdistykset ja ehdokkaita, tule kohtaamaan ja tutustumaan. Ehdokkaita myös kirkkokahveilla su 13.11. Ennakkoäänestys ti–la 8.–12.11. Vaalipäivä su 20.11. Vaali kone avoinna nettisivuillamme.
Herännäisseurat Kulttuurikeskus Sofiassa la 22.10. klo 13. Siionin virsiä, Seuratuvan virsikuoro. Puhu jina Jaakko Simojoki, Eero Heinä luoma, Leena Väyrynen-Si, Arto Huhdanmäki ja Markku Ylinen. Kahvitarjoilu.
Jäähyväiset Merirasti-kappelille su 30.10. klo 14–17 Merirasti-kappe lissa. Jumalanpalvelus jonka jälkeen nautimme viimeiset kappe likahvit. Tervetuloa pysähtymään tähän hetkeen, muistamaan men nyttä ja katsomaan kohti tulevaa!
Keskustelutilaisuus Merirasti-kap pelin tulevaisuudesta ti 25.10. klo 17.30 Merirasti-kappelissa. Tilaisuu den järjestää Pro Meri-Rastila -liike. Jouluavustusten haku vähävarai sille Vuosaaren seurakunnan alu
Waste&Feast Snellu Cafe avoinna ti–pe klo 11–13, lounas 3 e / 6 e, mukaan 2 e.
Varustamojen Hiljaisuuden jooga -retriitti Lohirannassa 14.–16.11. Hinta 105 e. Ohjaajat Sirpa Zotow ja Ulla Lumijärvi, tied. ja ilm. p. 050 380 0998.
Digineuvonta joka ti 12–14. Fattaluuta avustaa virastoasiointi asioissa joka toinen pe klo 11–13 (parilliset viikot).
Virasto:
ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi
Toimitus– ja tilavaraukset: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4402, tilavaraukset.mal misrk@evl.fi
Osoitteet:
Malmin kirkko, Kunnantie 1
Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7
Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1
Puistolan kirkko, Tenavatie 4
Pukinmäki Portti, Säterinportti 1
Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5
Tapanilan kirkko, Veljestentie 6
Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4
Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5
Seuraa meitä:
helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW
Messu sunnuntaisin
Malmin kirkossa klo 10. 30.10. radioidaan.
Viikin kirkossa klo 10.
Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdes sä Verkoston kanssa.
Puistolan kirkossa klo 12.
Valon messu Puistolan kirkossa su 30.10. klo 17.
Iltaehtoollinen Viikin kirkossa keskiviikkoisin klo 18.30.
Ehtoollinen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4402.
Pyhäkoulu sunnuntaisin Malmin kirkolla klo 10.
Pihlajamäen kirkolla klo 11. Puistolan kirkolla klo 12 ja 30.10. klo 17.
Pikkuisten pyhis Tapanilan kirkolla klo 10.
Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.
Seurakuntavaalipaneelit 22.10. klo 17.30 Viikin kirkossa ja 30.10. klo 11 Malmin kirkossa. Striimataan. Rauhanrukous torstaisin klo 13 Puistolan kirkossa. Mukana pastori Kirsi Ojansuu-Kaunisto, jonka kanssa voit jäädä juttelemaan rukoushetken jälkeen.
Kun ainoa valo on harmaa -imp rovisaatiotangotapahtuma Viikin kirkolla la 22.10. klo 16–17.15.
Musiikkia ja liikettä, tangoesitys sekä tanssia kaikille. Mukana kanttori Mikko Helenius sekä tanssijat Minna Tuovinen ja Martin Heslop Improtango Companysta. Vapaa pääsy. Tapahtuman jälkeen kahvitarjoilu ja seurakuntavaalipa neeli.
Ukrainan sota ja sotarikokset ke 26.10. klo 18 Malmin kirjastossa.
Oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta ja toimittaja Jone Nikula pastori Kirsi Ojansuu-Kau niston vieraina.
Ehtookellot-iltarukous Viikin kirkossa la 29.10. klo 18. Kuunte lemme kirkon kellojen soiton pyhän alkamisen merkiksi. Lyhyt iltarukous, jossa mukana kanttorit Timo Olli ja Mari Torri-Tuominen sekä Helsingin kirkkomusiikkipiirin kuorolaisia eri seurakunnista.
The Shadow of your smile – kuo lemattomia elokuvasävelmiä su 30.10. klo 18 Malmin kirkossa. The Voice of Finland -voittaja Kalle Virtanen ja pianisti Stefania Tuur na. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Gamelikören konsertti Viikin kirkko to 3.11. klo 18.
Nuorten aikuisten leiri Lohjan Lohirannassa pe–su 4.–6.11. Vii konloppuleiri leirikeskuksessa, hinta 25 e, täysi-ikäisille. Tied. ja ilm. aleksi.vainikka@evl.fi.
Tule ja toivo -messulaulukuoro to klo 19–20.15 Malmin kirkossa. Matalan kynnyksen kuoro. Tied. Kaisu Rauhamaa, p. 09 2340 4494. Marraskuun Kolmen kerran kuoro Viikin kirkossa, lauletaan adventin
GETTYlauluja. Ensimmäinen kerta ma 7.11. klo 18. Tied. mari.torri-tuominen@ evl.fi, p. 050 438 2505.
Ilosanomapiiri parillisten viikkojen ma klo 18 (17.10., 31.10., 14.11., 28.11.,12.12.) Pukinmäen Portissa, Säterinportti 1 A. Tutustutaan Raamattuun. Ohj. FT Kimmo Karhi. Rukoile kiittäen -piiri Malmin kirkolla ma klo 17.30.
Ylistys- ja rukoustanssi Puistolan kirkolla to klo 18.30–20. Tied. Elise Hartonen, p. 050 346 1735.
Aikuisten pyhäkoulu Puistolan kirkolla ke 26.10. Tied. outanki@ hotmail.com, p. 0405184831.
Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30–12 Viikki ma, Puistola ja Tapanila ti, Pihlajamäki ke, Siltamäen seura kuntakoti to, Malmi pe.
Kasvatetaan yhdessä -illat alka vat. Ensimmäinen kerta rajojen asettamisesta to 3.11. klo 18 Viikin kirjaston Elopelto-tilassa, Viikin kaari 11. Kolme iltaa nuorten rajois ta, päihteiden käytöstä ja mielen hyvinvoinnista.
Minimusiikkihetki Pihlajamäen kirkon alakerrassa ke 2.11. klo 10.15. Vauva- ja taaperotupa ti ja pe, klo 13.30–15.30 Varustamolla.
Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Varustamolla.
Perheiden touhutorstai Viikin kirkolla 27.10. klo 9.30–11. Liikutaan ja jumpataan. Pientä tarjoilua. Nuorten aikuisten vuoro ma klo 18–20 Talolla. Rentoa ajanviettoa osoitteessa Veljestentie 6. K18!
Junnujen keskiviikot – avointa toimintaa ilman ilmoittautumista 4.–7.-luokkalaisille klo 15–17 Tapa nilan kirkolla.
Eläkeläisten iltapäivä Malmin kirkolla tiistaisin klo 13.
Vinkkejä ja neuvoja asumisen pulmatilanteisiin Malmin Varusta molla ke 26.10. klo 11–13. Tule kuulemaan Soten Asumisneuvojien vinkit asumisen ongelmatilantei siin. Voit saada neuvoja myös henkilökohtaisia neuvoja. Toteute taan Helsingin kaupungin kanssa. Ruoka-apua. Ruoanjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11. Lei vänjako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla ke klo 10, Varustamolla to klo 11, työnteki jä paikalla klo 11.30–13.
Soppatykkiruokailu Jakomäen ostarilla to 20.10. klo 11–13. Maksu ton. Mahdollisuus tavata Malmin seurakunnan työntekijöitä. Olotilakahvila Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin seurakuntakodilla.
Porttikahvila Pukinmäen Portissa ma klo 13–14.30 30.10. saakka. Ostarin Onni -kahvila ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla.
Kahvia ja kohtaamista ti klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla, ke klo 10–12 Jakomäen nuorisotalolla, to klo 13–14.30 Siltamäen seurakunta kodilla. Kahvitarjoilu ja pientä purtavaa, Pihlajistossa myös asu kasyhdistyksen edullinen keitto lounas.
Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla, vapaaehtoinen 1 e maksu. Vapaata leikkiä perheille kerhohuo neessa klo 17.30–18.30.
Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Kotiruokaa 2 e/annos.
Keittolounas Pihlajiston Mestassa ti klo 12, 2 e.
Venäjänkielinen olohuone Pihla jamäen kirkolla ma klo 18–20. Friendship Café to klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Friendship Café every Thursday from 6 to 8 p.m. in the basement of Pihlajamäki Church. A meeting place open for people from all cultural backgrounds and for all those with an international mind set. Coffee, tea, snacks, games. Info Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004.
Waste&Feast -hävikkiruokaravin tola tarjoaa herkullista lounasta ti–pe klo 11–13 Malmin Varustamolla. Lounaan hinta 3–6 e.
Diakonian jouluavustuksia voi hakea 24.10.–15.11. sähköisellä tai paperisella hakemuksella. Tarkem mat ohjeet hakuaikana toimipistei den ilmoitustauluilta ja nettisivuil ta.
Diakonian ajanvaraus ja neuvon ta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö. Diakoniaa koskevat tiedustelut myös diakonia.malmi@evl.fi.
Virasto palvelee sähköpostilla ja pu helimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi
Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/ou lunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunky lanseurakunta
Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.
Käpylän kirkossa messu sunnun taisin klo 18.
Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.
Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Tule tapaamaan toisia perheitä, juttele maan vanhemmuudesta, lapsista ja milloin mistäkin.
Uskon iloon – luento- ja keskuste lusarja suurista kysymyksistä tiistaisin klo 18 Oulunkylän kirkolla.
Kari Kuulan vetämä keskustelusar
ja. Joka viikko pureudutaan yhteen mielenkiintoiseen aiheeseen. Ti 25.10. Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Ti 1.11. Alkukirkon voima naisia. Miten naiset toimivat ensim mäisissä seurakunnissa?
Hiljaisuuden rukoushetki keski viikkoisin klo 18–18.30 Käpylän kirkolla. Hiljennymme Raamatun tekstien ja Taize-laulujen äärellä. Maunulan muskarit torstaisin Maunulan kirkolla. 1–2-vuotiaat klo 9.55–10.20, 0–1-vuotiaat klo 10.25–10.55, 2–5-vuotiaat klo 11–11.30.
Lauluja, leikkejä, musiikkiliikuntaa, rytmisoittimilla soittamista. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Maksuton pannarikahvila avoinna muskareiden ajan.
Family Thursday – kaikenlaisten perheiden ilta to 27.10. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Illan aiheena Vapaaehtoisuus ja osallisuus.
Albert Ayler Project -konsertti pe 28.10. klo 19 Käpylän kirkolla.
Albert Ayler oli yhdysvaltalainen jazzmuusikko ja -säveltäjä ja 1960-luvun free jazz -tyylisuunnan keskeisiä vaikuttajia. Albert Ayler Project on tribuutti tälle loistavalle muusikolle. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Taukotila perheille ti 1.11. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla. Kaipaatko arjen keskelle pientä hengähdys hetkeä ja tilaa, jossa voit luotta muksellisesti jakaa arkesi iloja ja haasteita? Taukotila on vertaistoi mintaa perheille, jotka elävät
lapsiperhearjen haasteiden keskel lä. Voit tulla kerran tai useamman. Ei ennakkoilmoittautumista, iltapa laa tarjolla.
Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Vapaaehtoinen maksu.
Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Pannarikahvila torstaisin klo 10–12 Maunulan kirkolla.
Diakonian neuvonta ja ajanva raus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunky län kirkolle.
Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi
Osoitteet:
Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.
Seuraa meitä sosiaalisessa medias sa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta
Messu su 23.10. klo 11. Asko Nuorki vi, Mari Auvinen, Jussi Hirvonen ja lauluryhmä Suomen Laulusta. Käsityöläisten messu su 30.10. klo
11. Marita Toivonen, Tiia Valve-Tuo vinen, Katja Mäkiö ja Vox Sonora. Messun jälkeen myynnissä mattoja ja kudonnaisia.
Iltamessu to 3.11. klo 18. Tiia ValveTuovinen ja Katja Mäkiö.
Torstai kirkolla to 20.10. klo 17 Ruokailu, klo 18 Suomalainen barokkiorkesteri ja Harjun Kama rikuoron avoimet harjoitukset. W. A. Mozartin Requiem ja hänen isänsä Leopold Mozartin säveltämä messu Missa solemnis. Vapaa pääsy.
Hiljaisuuden joogaa viitenä peräk käisenä tiistaina 25.10.–22.11. klo 18–19.30. Voit tulla mukaan kerran tai useammin. Harjoitus on maksu ton.
Mari Rantasila Duon konsertti: Hei rakas elämä la 29.10. klo 18. Esiintyjät: Mari Rantasila, laulu & Suvi Isotalo, piano, kitara, laulu. Art Jazz Helsinki -festivaali. Liput 17,50 e + tilausmaksu, www.ticketmaster. fi. Liput myös ovelta tuntia ennen alkua.
Inna Sokolovan taidenäyttelyn avajaiset la 29.10. konsertin jäl keen.
Lempeä lukupiiri kiireisille ke 2.11. klo 18. Teoksena Yaa Gyasi: Maa ja taivas.
Torstai kirkolla to 3.11.: klo 16 Raamattupiiri, klo 17 Ruokailu, klo 18 Iltamessu, klo 18.30 Iltatee/ kahvi ja seurakuntavaaliehdok kaiden esittäytyminen.
Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30. Nuortenillat tiistaisin klo 18. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.
Kutomakerhon kerhoilta keskiviik koisin klo 18.
Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13.
Perhekerho torstaisin klo 17–19. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.
Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.
Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi
Vinkkejä ja neuvoja asumisen pulmatilanteisiin. Asutko ylikal liissa asunnossa? Etkö tiedä, mistä hakea asuntoa tai oletko hakenut asuntoa pitkään tuloksetta? Onko sinulle kertynyt vuokravelkaa, etkä tiedä miten lähteä selvittämään tilannettasi? Tule kuulemaan Helsingin kaupungin asumisneuvo jien vinkit asunnonhakuun ja muihin asumisen ongelmatilantei siin ke 26.10. klo 11–13.
SUNNUNTAINA 23.10.
Prospero – Tanssijan ja muusikon duetto klo 18 Roihuvuoren kirkos sa, Tulisuontie 2. Ari Numminen, tanssi, Petri Tiainen, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti.
TORSTAINA 27.10.
Until the Daybreak klo 19 Temp peliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Somnium Ensemble. Liput 25/15 e holvi.com ja ovelta.
Alumnien 70-vuotisjuhlakonsert ti klo 14 Tuomiokirkossa, Unionin katu 29. Cantores Minores Alumni en kuorot ja CM Alumnien Suurkuo ro, solisteina Johan Krogius ja Tuomas Pursio, urkurina Tapio Tiitu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Syystunnelmia klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Seeli Toivio, sello ja laulu, Pauliina Hyry, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjel ma 10 e.
Brahms: Ein deutsches Requiem klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Graduale-kuoro, solisteina Johanna Isokoski ja Toni
Säveltäjä ja laulaja Petri Laaksosen juhlakiertueen Eläköön elämä – 60 vuotta Pohjantähden alla konsert teihin pääsee 21.10. Tikkurilan kirkossa Vantaalla, 3.11. Temppeliaukion kirkossa Helsingissä, 23.11. Olarin kirkossa Espoossa ja 25.11. Laajasalon kirkossa Helsingissä.
Hintsala. Jari Koivistoinen ja Fanny Söderström, nelikätinen piano, Tuomo Lassila, patarummut. Liput 28/25 e ticketmaster.fi
Laulun lähteillä klo 18 Paavalinkir kossa, Sammatintie 5. Akateemi nen Laulu ja Tampereen Yliopiston Laulajat. Liput 18/10 e.
Elokuvasävelmiä klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Kalle Virta nen, laulu, Stefania Tuurna, piano.
Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Mark & Pohjola & Gospel Helsinki Ensemble klo 19–20.30 Temppeli aukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Tanskalainen muusikko Janne Mark, trumpetisti Verneri Pohjola ja Gospel Helsinki Ensemble. Liput 25/20/15 e.
Eläköön elämä – 60 vuotta Poh jantähden alla klo 19 Temppeliau kion kirkossa, Lutherinkatu 3. Petri Laaksosen 60-vuotisjuhlalevyn Timanttia levynjulkaisukonsertti. Liput 28 e ticketmasteri.fi ja 27,50 e lippu.fistä.
Cimarosa: Requiem klo 19 Tuo miokirkossa, Unioninkatu 29.. Cantores Minoresin 70-vuotisjuhla konsertti, solisteina Johanna Isokoski, Ruut Mattila, Johan Krogius ja Kristian Lindroos, Lohjan kaupunginorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e Ticketmasterista ja ovelta.
Maailman myllerrysten keskellä kirkkoa tarvitaan. Seurakuntavaaleissa valittavat luottamushenkilöt vaikuttavat siihen, mitä seurakunnassasi tulevina vuosina tapahtuu. Mistä säästetään, mitä toteutetaan? Avaa ovet tulevaisuuteen. Vaikuta seurakuntavaaleissa, sellaisena kuin olet.
JUUSO WESTERLUND