Kirkko ja kaupunki 2022 18 Espoo

Lukiolaiset uupuvat ennätysvauhtia s. 12 Hyviä syitä äänestää seurakuntavaaleissa s. 24

Luukkuja avaamaan!

Mahtavat ovat muualla

KIRKON VUOSI kulkee vähän eri tahtiin kuin kalenterivuosi. Vuosi vaihtuu jo marras–joulukuun taitteessa ensimmäisenä adventtina ja päättyy loppusyksyn tuo miosunnuntaihin, jota kutsutaan Kristuksen kunin kuuden sunnuntaiksi. Myös adventissa hoosiannoi neen on kyse kuninkaasta. Tämä kuningas ratsastaa tosin uljaan sotaratsun sijaan työläisen vaatimattomal la aasilla.

Raamatun kielikuvat ovat syntyneet maailmassa, jota hallitsivat keisarit, kuninkaat ja ruhtinaat. Niinpä Jeesustakin kutsutaan kaikkeuden kuninkaaksi ja rau hanruhtinaaksi. Hänestä ei puhuta presidenttinä, hal lintoneuvoston puheenjohtajana eikä pääsihteerinä.

JEESUS PAINOTTI, että hänen kuninkuutensa ei ole tästä maailmasta. Hänen adventtiajoneuvonsa, eli hal veksittuna otuksena pidetty aasi, alleviivasi jotain ihan muuta valtaa kuin tämän maail man mahti. Aasiajelun voi näh dä jopa karnevalistisena ilot teluna, jossa tehdään pilkkaa mahtipontisista paraateista.

Hyräillessäni adventtiajan virsiä huomaan, miten kriitti sesti monissa niistä puhutaan vallankäytöstä: ”Nöyryys ja hil jaisuus on valtasi salaisuus. Voi malla, väkivallalla et tahdo hal lita.” Aasin selässä ratsastaa toi senlainen hallitsija: ”Kruunua, valtikkaa et lainkaan sä näh dä saa. Mahtavat ovat muual la, suurissa saleissa.” Virren sa nat ovat Juhani Forsbergin ky

nästä vuodelta 1967. Kolmesataa vuotta aikaisemmin Valentin Thilo Jr. kirjoitti: ”Nöyryyttä, hiljaisuutta Jumala rakastaa, ei kärsi kopeutta, ylpeitä vastustaa.” Suomennos on Elias Lönnrotin vuodelta 1874.

VIRSIKIRJAN PERUSTEELLA adventti ja lähestyvä jou lu ovat huolten uuvuttamien, puutteen ahdistamien ja maahan poljettujen juhla. Lohdutuksen tuoja ja uuden toivon luoja liikkuu jo täällä.

Lohdutuksen ja toivon kaiku kuuluu myös tuomio päivän pasuunoissa juuri siksi, että Jeesuksen kunin kuus on toisenlaista kuin tämän maailman vallankäyt täjien. Tuomiosunnuntaina eli Kristuksen kuninkuu den päivänä katseeemme on hyväntahtoisessa tuoma rissa, jonka valta on armahtajan valtaa.

JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Suurin onni elämässä on vakuuttuneisuus siitä, että meitä rakastetaan meidän itsemme tähden, tai pikemminkin siitä huolimatta.

RANSKALAINEN KIRJAILIJA JA IHMISOIKEUSAKTIVISTI VICTOR HUGO (1802–1885)

”JEESUS TEKI AASIAJELULLAAN PILKKAA

MAHTIPONTISISTA PARAATEISTA.

Olemme äitini kanssa kuin yö ja päivä, mutta hän on aina ollut minulle hyvin läheinen. Hän on kannustanut, tukenut ja rakastanut minua ehdoitta. Siksi olen uskaltanut pyrkiä ja tarttua rohkeasti erilaisiin mahdollisuuksiin, joita eteeni on tullut.

PÄÄMINISTERI SANNA MARIN GLORIA-LEHDESSÄ MARRASKUUSSA 2022

Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.

UUDEN TESTAMENTIN ENSIMMÄINEN KIRJE KORINTTILAISILLE 13:13

Kirkko ja kaupunki

Sairaudet, sodat, ilmastokriisi, talouskriisi, sähkökriisi. Oma kriisi. Olen lamaantunut ahdingon keskelle.

En näe metsää enkä puita. Isä meidän, joka olet taivaissa, päästä meidät pahasta.

Seuraava lehti ilmestyy 1.12.

KANNEN KUVA: MARJAANA MALKAMÄKI

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

”Kirkkovuoden kierto on kuin vaelluspolku”

Kirkkovuoden pyhäpäivät avaavat Tiina Ahoselle uusia näköaloja uskon salaisuuksiin ja omaan sisimpään.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

1Vuosaaren seurakunnan pappi, Tiina Ahonen, mikä on kirkkovuosi?

– Kirkkovuosi on vuoden kestävä ajanjakso, jonka luterilaiset, anglikaanit ja katolilaiset aloittavat ensimmäisenä adventtisunnuntaina marras- ja joulu kuun vaihteessa. Kirkkovuoden aikana jumalan palveluksissa seurataan Jeesuksen elämänvaihei ta ja muita pyhiä tapahtumia ja eletään niissä mukana. Eläytyminen näkyy ja kuuluu esimer kiksi raamatunteksteissä, musiikissa, rukouksissa ja kirkkosalin sisustuksessa, kuten väreissä ja kukissa.

2Mitä kirkkovuosi voisi antaa elämään?

– Kirkkovuoden kierto on kuin vaelluspolku, joka avaa näköaloja uskon sisältöihin ja salaisuuksiin.

Jeesuksen syntymän, elämäntavan, kuoleman, ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen lisäksi muistetaan myös esimerkiksi Mariaa ja enkeleitä, apostoleita ja marttyyreita sekä Pyhää Henkeä ja luomakuntaa. Vaellus halki kirkkovuoden voi avata uusia näkymiä myös vaeltajan omaan sisimpään, kun hän tarkastelee elämäänsä pyhäpäivien valossa.

– Olen 10 vuoden ajan ohjannut avointa ryh mää, jossa harjoitetaan raamattumietiskelyä ja jossa osallistujat kuuntelevat toistensa pohdin toja kommentoimatta niitä. Mietiskelysanat liit tyvät kirkkovuoden kiertoon. Näin vanhat, tutut sanat voivat alkaa elää uusissa tilanteissa aivan uudella tavalla.

3Mitä kirkkovuosi sinulle merkitsee?

– Kirkkovuoden pyhäpäivät rytmittä vät seurakuntapapin työtä viikosta viikkoon ja vuodesta toiseen. – Viimeisten kahden vuoden aika na olen tarkastellut kirkkovuotta uusin silmin, kun olen kirjoittanut sanoituksia pyhäpäiviin liit tyviin lauluihin. Projekti sai alkunsa, kun erään koronakaranteenin aikana kannelmäkeläinen Kaarina Ruusuvirta soitti ja kysyi, olisiko mi nulla runoja, joita hän voisi alkaa säveltää. En ru vennut pöyhimään pöytälaatikoita vaan ehdotin, että kirjoittaisin sanoituksia kirkkovuoden ai heista.

4Kirkkovuosi alkaa adventista, kuinka vietät adventtia? – Näillä näkymin vietän adventtia pitkälti entiseen tapaan eli toimitan jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia ja juonnan Kauneimpia joululauluja. Pidän myös mielessä, että adventti on paaston aikaa ja että paasto kutsuu kuuntelemaan Jumalaa ja palvelemaan lähimmäisiä, luomakunta mukaan lukien.

– Kotona poltan adventti kynttilöitä lauantai-iltaisin, kun ehtookellot ovat soineet kuudelta ja uusi pyhäpäi vä on alkanut. Sunnuntai na en välttämättä kerkeä kynttilöitä polttamaan, koska silloin minulla on rientoa kirkolla papin tehtävissä.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. ■

Matkalla kirkkovuoden maisemissa -levynjulkistamiskonsertti la 26.11. klo 18 Kannelmäen kirkossa. Vapaa pääsy.

Tunnelman luoja

Kuumia maustejuomia on Suomessa nautittu jo vuosisatojen ajan. Glögi sen sijaan on suhteellisen tuore jouluperinne.

RIIHELÄ

Vielä 1900-luvun alussa alkoholi pitoista joulujuomaa nimeltä glögi nauttivat lähinnä kau punkien varakkaat säätyläiset. 1930-luvulla juomaan keksittiin lisätä rusinoita ja manteleita.

Tavallisen kansan keskuuteen glögi alkoi levitä vasta 1960-luvulla. Vielä tuolloin glögi valmistettiin alusta lähtien kotona. 1980-lu vulla glögin käyttö yleistyi nopeasti.

– Jouluperinteenä glögi on Suomessa suh teellisen tuore, joten se ei ole meille mikään pyhä tuote, Marttojen Maija Soljanlahti kertoo.

Glögistä valmistetaan vuosittain erilaisia sesonkiversioita raparperiglögistä suolakara mellin makuiseen alkoholipitoiseen glögiin.

Tänä vuonna juomatrendien seuraajat valmistavat alkoholittoman glöginsä kotimai sista marjamehuista. Perinteistä tummaa vä riä mehuun saa esimerkiksi puolukasta, kar palosta ja mustaherukasta.

VAIKKA GLÖGI-NIMELLÄ tunnettu juoma on suhteellisen uusi ilmiö, lämpimiä ja maustet tuja viinijuomia on todennäköisesti juotu yh tä kauan kuin viiniäkin eli satojen jos ei tu hansien vuosien ajan.

Kun kahvi ja tee olivat vielä tuntematto mia nautintoaineita, kuumat maustejuomat olivat suosittuja Suomessakin. Turun linnas sa, Katariina Jagellonican (1526–1583) ho vissa, oli tiettävästi käytössä kaneliviinin lämmitysastia.

1700–1800-luvun säätyläisten kuumiin maustejuomiin makua toivat sitruunamehu, sokeri ja kaneli.

Nykyään glögiohjeita löytyy helposti googlaamalla. Vuonna 1854 Oulun WiikkoSanomissa julkaistiin punaisen punssin ohje, johon tarvittiin 7 korttelia (1 kortteli on 3 desi litraa) teevettä, 4 korttelia arrakkia, 1 kortteli karviais- tai karpalomarjojen mehua ja 2 nau laa (yksi naula on 500 grammaa) sokeria.

YKSINKERTAINEN JA VAIVATON valmistusme netelmä saattaa olla yksi glögin suosion salai suuksista. Oikeastaan juoman voi pilata vain yhdellä tavalla: antamalla nesteen kiehua.

Maija Soljanlahti suosittelee kuumenta maan juoman mikroaaltouunissa. Näin sääs

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA

Mantelit ja rusinat ovat kuuluneet glögiin 1930-luvulta lähtien. Ikuisuus kysymys kuuluu, pitääkö mantelien olla glögissä koko naisina vai lastuina?

”

Glögi ei ole meille mikään pyhä tuote.

tyy energiaa, eikä juoma pääse unohtumaan liedelle liian pitkäksi aikaa.

Oikeaoppisesti glögi tulee juoda metallipi dikkeellä varustetusta kuumajuomalasista tai pienestä kahvikupista – ei missään tapauk sessa teemukista.

Glögipöytään kannattaa kattaa pikkulusi kat, joilla kupista voi noukkia ylös mantelit ja rusinat.

Tästä päästäänkin ikuisuuskysymykseen, eli siihen, pitääkö manteleiden olla glögin seassa kokonaisina vai lastuina. Mitä mieltä asiasta on Soljanlahti?

– Minusta niiden kuuluu olla kokonaisia. ■ Lähteet: Oulun yliopiston yliopistonlehtorin Ritva Kyllin teos Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin (Gaudeamus 2021) ja Kyllin sähköpostihaastattelu.

Miksi heidän avioliittonsa purkautui?

Kun avioerot ovat meidän päivinämme lisääntyneet valtavasti ja monet kodit sen tähden joutuneet sekasortoon, ”Kirkkosanomat” haastattelee eronneita.

Nuori nainen kertoo lähteneensä miehensä luota maaseudulta Helsinkiin kahden pienen poikansa kanssa.

– Olin monta kertaa sanonut miehelleni, että lähden, ellei hän muuta tapojaan. Hän oli kaiket illat poissa juopottelun takia.

– Ajatteletteko avioeroa?

– Yritän hänen kanssaan vielä, jos hän tulee tänne. Maalla asuimme erillisessä rakennuksessa, ja se oli kauheaa, kun mieheni oli humalapäissään niin väkivaltainen. En uskalla mennä sinne.

Löydämme myös miehen, joka suostuu keskustelemaan yksi tyisasioistaan.

– Vaimollani ja minulla oli vapaa käsitys avioliitosta. Harrastet tiin flirttiä muiden kanssa, tanssittiin ja juotiin. Kuitenkin oli luotta mus siihen, ettei mennä suoranaiseen uskottomuuteen. Kerran vai mo sai minut kiinni valheesta, ja hänen luottamuksensa romahti.

– Kun koti oli mennyt, minusta tuntui, että tie onneen käy sek suaalisten seikkailujen, viinan ja rahan kautta. Pian huomasin ole vani näitten asioiden orja.

– Lopulta jätin elämäni Jumalalle. Sain syntini anteeksi, mutta silti tunnen, että on tapahtunut jotain hirveää ja peruuttamatonta. Lyhennelmä artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungin edeltäjässä, Helsingin Kirkkosanomissa, 9.4.1952. Tuona vuonna lähti viimeinen sotakorvausjuna, Helsingissä pidettiin olympialaiset ja Armi Kuusela kruunattiin maailman kauneimmaksi naiseksi. Sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PUHEENVUOROT

”Miesten ulkonäköpaineet tuntuvat kasvavan. Viihdemaailmassa miehet on jaoteltu lihaskimppuihin ja vakavasti otettaviin taiteilijoihin.”

LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA

Tommi Lindell soittaa elektro nista musiikkia myös jouluna.

Elektroninen joulukonsertti on hilpeä ja harras

Rekolan Kinossa joulutunnelmaa

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA MATTI VIIRIMÄKI

Muusikko Tommi Lindell etsii mielellään erilaisia lähesty mistapoja musiikkiin. Rekolan Kinossa kuultavan Joulun vä rähtelyjä 2022 -konsertin ohjel miston lähtökohtana ovat jou lulaulut. Pitkälti improvisoidun ja pääosin instru mentaalisen konsertin soittimina ovat synteti saattorit ja iPad. Lopputuloksena syntyy leijuva, synteettinen ja kosminen äänimaailma.

– Ei täysin huumoritonta hommaa mutta tosis saan, Lindell kuvailee tulevaa konserttiaan.

Elektronisesta musiikista tulee helposti mie leen äänekäs tanssibiitti. Lindellin mukaan hä nen konserttinsa on enemmänkin elektronista

kamarimusiikkia, rauhallista ja osittain mietiske levää.

Lindellille joululaulut eivät ole pakkopullaa. Hänen lempijoulumusiikkinsa on eurooppalaista.

– Hartaissa klassikoissa on oma juttunsa, sa moin hilpeämmissä tonttuleikeissä, hän sanoo.

TOMMI LINDELL ALOITTI 12-vuotiaana pianonsoi ton opinnot Oulunkylän Pop & Jazz -konservato riossa. Lukion jälkeen hän teki jo muusikon hom mia ammatikseen.

Pitkän uran varrelle on mahtunut monenlaista, muun muassa soittohommia RinneRadiossa, Rap torissa, Suurlähettiläissä ja Pepe Deluxé-yhtyees sä. Lindell on toiminut myös levyjen tuottajana. Lindellin 2000-luku on mennyt enimmäk seen teatterimusiikin ja ”omien kuvioiden” paris sa. Musiikin monitoimimiehen omiin kuvioihin kuuluu esiintymisiä, useampia sinkkuja ja levy jä sekä Veijo Midi ja Modulit -kokoonpano, jonka elektronisen musiikin show sisältää pop- ja rockklassikoita.

Koronapandemian rajoitustoimet vaikuttivat rajusti esiintyvän muusikon arkeen.

– Vielä vähän aikaa sitten näytti tosi synkältä, mutta nyt ihmiset järjestävät taas pikkujouluja ja muita juhlia. Se alkaa näkyä täällä ruohonjuurita sollakin, Lindell sanoo.

ELEKTRONINEN MUSIIKKI ja sähkövirta värähte levät. Myös tunteet aiheuttavat värähtelyjä. Tom mi Lindellin konsertissa Rekolan Kinossa väräh telee joulu.

– On hienoa, että meillä on juhla, johon liittyy olennaisesti oma musiikkinsa, Lindell sanoo.

Hänen mielestään meillä saisi olla enemmän kin erilaisia vuodenaikaan sidottuja lauluperin teitä.

Lindellin suhtautuminen jouluun on muuttu nut iän myötä.

HYVÄN TÄHDEN.

81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

luovat syntetisaattori ja iPad.

Kaksi profeettaa

Horrossaarnaaja Helena Konttisesta ja spiritualisti Helmi Krohnista kertova Janoavaiset-näytelmä sai alkunsa ohjaaja Helena Kallion omasta henkisestä etsinnästä.

Eteläkarjalainen maalais nainen Helena Kont tinen (Anna Veijalainen) puhua pulputtaa töidensä lomassa Juma lalle ja Jumalasta. Hän alkaa kokea ihmeellisiä hurmoksel lisia tiloja, mikä johdattaa hänet ko ko maan tuntemaksi horrossaarnaa jaksi.

Toisaalla sivistyneistöön kuulu va Helmi Krohn (Amira Khalifa) intoilee sisarelleen Aino Kallaksel le (Cécile Orblin) ulkomailta löytä mästään uudesta hengellisestä vir tauksesta, spiritualismista. Krohnis ta tulee meedio, joka auttaa ihmisiä saamaan yhteyden tuttujen vainajien henkiin.

KokoTeatterin näyttämöllä sukel letaan 1900 luvun alkuun, jolloin sekä Konttinen että Krohn tuskit telivat kumpikin tahoillaan naisen rooliin liittyvien vaatimusten kans sa. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa vaimon ja äidin oletettiin pysyvän kodin piirissä. Naiset kuitenkin jat koivat hengellistä tietään ja päätyi vät eräänlaisiksi profeetoiksi.

Janoavaisten käsikirjoittaja ja oh jaaja Helena Kallio oli jo pitkään pohtinut teoksensa teemoja.

– Kasvoin tutkijakodissa, jossa oli monipuolista kirjallisuutta henkisis tä perinteistä. Olin myös jonkin ai kaa hoidossa kristillisessä päiväko dissa, ja koin lapsena mystistä lähei syyttä lempeään Kristus hahmoon.

HELENA KONTTISEN luomaan herä tysliikkeeseen Helena Kallio tutus tui 1990 luvulla vieraillessaan hor rossaarnaajan kotipitäjässä Uuku niemellä.

– Konttisen elämäkerta teki mi nuun väkevän vaikutuksen, Kallio kertoo.

– Helmi Krohn taas oli merkittä vä kirjailija ja kosmopoliitti, samoin kuin hänen sisarensa Aino Kallas. Krohnin työhön perehdyin syven

tyessäni spiritualismiin. Hänen tätä aihepiiriä käsittelevät teoksensa ja moderni spiritualistisuus ylipäätään liittyvät aatehistoriallisesti myös kristilliseen ideologiaan.

Näiden kahden naisen henkisen kehityksen ohella Janoavaisten yti messä on kristinuskon naiskysymys.

– Pohdin, miltä naisen asema us konnollisissa yhteisöissä näyttää Jeesuksen rakkauden sanoman va lossa, Kallio sanoo.

KATSOJA PÄÄSEE Janoavaisissa sisäl le kahden erilaisen hengellisyyden harjoittajan tiloihin ja tunteisiin. Hengellisyyden jano kuuluu Hele na Kallion mukaan ihmisyyteen, ja se näkyy myös tässä ajassa. Hänestä vaihtoehtouskonnollisuuteen perus tuvassa new age liikkeessä on näh tävissä samanlaisia ongelmia kuin Helena Konttisen aikoina oli.

– Konttinen sanoi, ettei perus ta puupenniäkään lahkoista, joissa

Huomioi myös nämä näytelmät

Ryhmäteatterissa nähdään Anna Krogeruksen kirjoittama ja Laura Jäntin ohjaama Vaellus, joka kertoo seurakunnan työntekijöiden virkis tyspäivistä Lapissa. Kun porukka ek syy erämaassa, alkaa syyttely ja ker tyneiden kaunojen purkautuminen. Paniikkitilanne ajaa työntekijät pal jastamaan myös omia elämänkriise jään. Tragikoominen näytelmä saa pohtimaan ihmisen vaellusta keskiiän ja työelämän haasteissa.

Vaellus 17.12. saakka Ryhmäteatterissa.

Teatteri Avoimet ovet esittää yhteis työssä nykysirkusryhmä Agit-Cirkin kanssa Fjodor Dostojevskin klassi kon Idiootti vuodelta 1868. Hanna Kirjavaisen ohjaama näytelmä on viety sirkusmaailmaan, ja pääroolis sa vilpittömänä ruhtinas Myskininä nähdään Henry Hanikka. Vauhdik kaan esityksen pääteemana on ihmi syys – hyvässä ja pahassa.

Idiootti 28.1.2023 saakka Teatteri Avoimissa Ovissa.

sanan tuojaa palvotaan enemmän kuin sen lähdettä. Hän vaikut taa minusta tässä hyvin rehelli seltä ja järkevältä. Henkistä yhtei söä, johon hakeudumme, on ai na hyvä arvioida sen perusteella, miten se kykenee itsekritiikkiin ja miten se kehittää meitä, Kallio sanoo. ■

Janoavaiset 16.12. saakka KokoTeatterissa.

Janoavaiset-näytelmässä Kai Salo nähdään enkeli Gabrielina, Anna Veijalainen horrossaarnaaja Helena Konttisena ja Lempi Hirvonen lapsena.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

HEIDI BERGSTRÖM / KOKOTEATTERI

MITRO HÄRKÖNEN

MITRO HÄRKÖNEN

Poikakuoron esityksessä lampaat määkivät ja Jeesuslapsi tuoksuu

Lapsuusmuistot innostivat Iiro Rantalaa säveltämään Jouluoratorion Cantores Minores -kuorolle. Teos kuullaan joulukuussa Musiikkitalossa.

KUVA JOONAS BRANDT

Iiro Rantalan Jouluoratorio valmistui kymmenen vuot ta sitten.

– Olin silloin juuri sopivassa iässä nostalgisoimaan lap suuttaani ja nuoruuttaani Cantores Minoresissa, Ranta la pohtii nyt.

Hän ei kuitenkaan halunnut kerrata vanhaa vaan luo da jotain uutta. Idea Jouluoratoriosta syntyi Cantores Minores -kuoron esiinnyttyä Rantalan Iirottelua-tv-ohjelmassa.

– Mietimme kuoron johtajan Hannu Norjasen kanssa, mi tä muuta voisimme tehdä yhdessä. Päädyimme Jeesuksen syn tymästä kertovaan Jouluoratorioon, jonka minä säveltäisin ja jo hon joku tekisi tekstin.

Rantalalle tärkeintä musiikissa on melodia, joten hän halusi myös Jouluoratorioon tarttuvia, mieleen jääviä sävelkulkuja.

– Evankelis-luterilainen perinne on mielestäni hieman an kea, ja sen sanomasta on usein onnistuttu häivyttämään ilo. Py rin sen vuoksi tekemään Jouluoratoriosta valoisan ja duurissa soivan teoksen, josta löytyy myös huumoria, kuten lampaiden määkimistä. Tässä pyrkimyksessä minua auttoi tekstin tehnyt Jaakko Heinimäki

Tyylilajiin vaikutti tietysti myös se, että Rantala halusi tehdä Jouluoratorion ensisijaisesti kuoropojille.

– Cantores Minoresissa laulettavat klassiset kirkkomusiikin teokset ovat aika vaikeita ja yleensä jollakin vieraalla kielellä. Tämä teos on helpompi jo sen takia, että kielenä on suomi. Täs sä on pojille myös musiikillisesti enemmän kosketuspintaa tä hän päivään.

SITTEN Iiro Rantalalle tuli tunne, että Jouluoratoriota täytyy vä hän uudistaa. Niinpä hän on pannut teoksen orkestraation uu siksi.

– Orkestraatio tarkoittaa sävellyksen äänten jakamista eri soittimille. Kymmenen vuotta sitten tein sävellyksen ensin pianonuoteille, minkä jälkeen kasvatin sen isommaksi orkeste ria varten. Sävellettyäni tässä välissä oopperoita ja musikaale ja olen oppinut orkestraatiosta lisää. Niinpä Jouluoratorion jo kainen nuotti meni uusiksi, ja orkesterilla on nyt enemmän soi tettavaa.

Tämän ohessa Rantala sävelsi teokseen myös lisää lauletta vaa. Mukana on nyt Marian ja Joosefin duetto, jossa kerrotaan

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

lapsen syntymästä ja muun muassa siitä, miltä hän tuoksuu. Dueton esittävät Musiikkitalossa joulukuun alussa pidettävässä konsertissa oopperalaulajat Mari Palo ja Mika Pohjonen.

Näiden uudistusten myötä Rantalan Jouluoratorio on nyt aiempaa pidempi, tunti ja kymmenen minuuttia.

Cantores Minores täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Ennen jou lua kuoron ohjemistossa on myös J.S. Bachin perinteinen Jou luoratorio vuodelta 1734.

– Minun ja Bachin oratorioissa yhteistä on Jeesuksen syntymätarina, mutta muuten ne eroavat täysin toisistaan. Bachin teoksessa trumpetit ovat tärkeässä osassa, kun taas mi nun teoksessani niitä ei ole ollenkaan. Teokseni on myös konk reettisempi, sillä olen tuonut esiin enemmän ihmis- ja eläinhah moja ja vähemmän tarinan mystistä puolta, Rantala kertoo.

IIRO RANTALA tutustui Bachin Jouluoratorioon jo alakoulu ikäisenä laulettuaan sitä Cantores Minoresin A-kuorossa. Se, samoin kuin Bachin Johannes-passio ja h-mollimessu, tekivät nuoreen muusikonalkuun suuren vaikutuksen.

– Paljon vaikutti myös se, että sai olla osa isoa esiinty misjoukkoa, johon kuului noin 70 eri-ikäistä poikaa, solis tit ja orkesteri. Tykästyin siihen jännittävään tunteeseen, joka syntyi, kun yhdessä keskityttiin vaativan klassisen teoksen esittämiseen.

Hienoina muistoina Cantores Minores -vuosista ovat jääneet myös Eurooppaan ja Amerikkaan tehdyt kuoromatkat, joilla pääsi näkemään maailmaa.

– Erityisesti mieleen on jäänyt esiintyminen Roo man Vatikaanissa. Lauloimme Pietarinkirkon aukiolla, minkä jälkeen paavi tuli kättelemään meitä. Amerikassa taas lauloimme Valkoisen talon portilla, ja silloinen pre sidentti Ronald Reagan vilkutti meille parvekkeelta.

Rantalan mielestä kuorossa laulaminen oli sosiaalises ti kehittävää ja hyvä koulu tulevalle pianistille, jonka työ on enimmäkseen hyvin yksinäistä. Kuorossa oppi, mitä on ison esiintyjäporukan harmonia ja moniäänisyys. Rantalalla ei ole tiedossa ketään toista, joka olisi sä veltänyt hänen laillaan aivan uuden Jouluoratorion. Hän kannustaakin säveltäjiä tekemään uusia klassisen musii kin teoksia.

– Ihmiset kuuntelevat edelleen pääasiassa 1700- ja 1800-luvuilla sävellettyjä teoksia. Niiden lisäksi olisi hy vä luoda uutta musiikkiperinnettä. Ihmismieli vain on sel lainen, että se haluaa kerrata asioita eikä omaksu helpos ti uutta. ■

Iiro Rantalan Jouluoratorio su 4.12. klo 18 Musiikkitalossa. Cantores Minores -kuoro, pianisti Iiro Rantala, Tiksola Co -yhtye, sopraano Mari Palo ja tenori Mika Pohjonen. Liput 45–30 e Ticketmaster. J.S. Bachin Jouluoratorio pe 16.12. klo 19 Helsingin tuomiokir kossa. Cantores Minores -kuoro, Suomalainen barokkiorkes teri, sopraano Saara Kiiveri, altto Jeni Packalén, tenori Heikki Halttunen ja basso Arttu Kataja. Liput 65–15 e Ticketmaster.

J.S. Bachin Jouluoratorio la 17.12. klo 18 Kallion kirkossa. Kallion kantaattikuoro. Liput ennakkoon 20 e, ovelta 25 e.

Etsimme lastenhoitajia

Haemme useita lastenhoitajia keikkatyöhön sairaan lapsen kotihoitoon ja lastenhoitoon eri puolille pk-seutua (Espoo, Vantaa, Hki) ja Uudenmaan lähikuntiin

Tarjoamme joustavia työaikoja omien toiveiden mukaan. Työ sopii moneen elämäntilanteeseen: Opiskelijalle, eläkeläiselle tai toisen työn oheen.

Mikäli olet kiinnostunut, niin olethan yhteydessä: Henna Sandroos Palvelupäällikkö Pilke lasten kotihoito Oy +358 40 905 2662

henna.sandroos@pilkepaivakodit.fi

Osta ja tee hyvää!

Espanjalaista suklaata, käsivoiteita ja saippuaa ranskalaisesta luostarista

Caritas-kauppa Kuusitie 6, 00270 Helsinki ma-pe 10-15 www.caritas.fi/caritas-kauppa

Ensimmäisestä adventista jouluun

Hanna-Riikka Heikkilä piirsi seurakuntien joulukalenterin luukkujen taakse 29 kuvaa toivosta.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

Kuvataiteilija Hanna-Riikka Heikkilä ja bloggaaja Karoliina Pentikäinen ystävystyivät kolmisen vuotta sitten tekemällä talokaupat Tampereella. Sitä ennen he olivat moikkaustut tuja ja seurasivat toisiaan somessa.

– Karoliina kirjoitti blogissaan, minkälainen hä nen unelmakotinsa olisi. Asiat, jotka hän luetteli, vaikuttivat meidän kodiltamme.

– Laitoin hänelle viestin, että olemme myymäs sä asuntoamme, tuletteko katsomaan. Ja se oli sii nä. Karoliina perheineen osti meidän vanhan ko timme, Heikkilä kertoo.

Tänä vuonna ystävykset tekivät yhdessä pää kaupunkiseudun seurakuntien joulukalenterin. Heikkilä kuvitti ja Pentikäinen kirjoitti.

Pentikäiselle joulukalenterin tekstin teko oli tuttua, sillä hän teki saman työn viime vuonna. Hän lähetti Hanna-Riikalle kuvan siitä, mitä oli tehnyt. Kuvassa joulukalenterin luukku oli auki, ja siinä näkyivät kuva ja teksti.

– Kuvan perusteella olin, että voi vitsi, mi ten mahtava kalenteri! Sisältö viehätti, vaikka en nähnytkään kokonaisuutta. Juttelimme silloin ihan vain leikillämme, että olisipa joskus kiva tehdä yhdessä joulukalenteri.

– Sitten pääkaupunkiseudun seurakunnista kysyttiin minulta kuvitustarjousta ja onneksem me toiveemme toteutui, Heikkilä kertoo.

HANNA-RIIKKA HEIKKILÄN ja Karoliina Pentikäi sen joulukalenterin teko alkoi Teams-palaverista. Seurakunnista kalenterin aiheeksi annettiin toi vo. Luukkuja siihen tuli 29, sillä kalenteri alkaa ensimmäisestä adventista ja päättyy ensimmäi seen joulupäivään.

Hanna-Riikka Heikkilän mielestä vanhoja tapoja kannattaa välillä miettiä uudesta näkökulmasta.

ja tapoja on hyvä välillä miettiä toisesta näkökul masta. Heikkilä haluaa antaa kuvillaan uutta ins piraatiota katsojalle.

– Ahaa, tämän voi ajatella näinkin! Ai tätä väriä voi käyttää jouluna! Tai onpa ihanaa, että pimeään vuodenaikaan tulee näin herkullisia värejä! Heikkilä kuvailee.

Joulukalenteria tehdessään Heikkilä ei voinut olla miettimättä nykymaailman tilannetta. Vaik ka korona on vähentynyt, eteen on noussut mui ta synkkyyksiä, kuten sota Euroopassa, taloudel lista ahdinkoa ja nuorten pahaa oloa. Siksi hän haluaa välittää joulukalenterin kuvilla iloa.

– Toivon, että joulukalenteri voisi olla jonkin lainen keidas ja valonlähde pimeän ajan keskel lä. Haluan sen muistuttavan, että vaikka on vai keaa, aina on toivoa.

Kuvallisissa töissä Heikkilälle on tärkeintä tunnejälki, jonka ne jättävät katsojaan.

– Haluan, että ihminen saisi kuvistani itsel leen jotakin. Se on iso toive, eikä jokainen ku va tietenkään voi sitä tehdä. Mutta toivon, ett eivät kuvat olisi vain kuvia, vaan niillä olisi sel keä viesti.

”Toivon, että joulukalenteri voisi olla jonkinlainen keidas ja valonlähde pimeän ajan keskellä.

PÄÄTYÖKSEEN HANNA-RIIKKA Heikkilä suun nittelee kuoseja ja toimii AD:na lasten ja nais ten vaatefirmassa Papu Designissa. Heikkilä on myös yrityksen perustajaosakas.

Heikkilä ja Pentikäinen jatkoivat työtä tahoil laan miettimällä kuvia ja tekstejä. He järjestivät kaksistaan myös workshopin, jossa he peilailivat tuotoksia keskenään.

– Tein esimerkiksi opaskoiran kuvan ja kysyin Karoliinalta, tulisiko hänelle siitä joku teksti mie leen. Ja toisinpäin niin, että Karoliina kirjoitti teksti luonnoksen ja minä mietin, miten sen kuvittaisin.

Heikkilän kuvitus on myös pääkaupunkiseu dun seurakuntien joulukalenterin ruotsin- ja englanninkielisissä versiossa.

JOULUKALENTERIN KUVITTAMINEN ei ollut Han na-Riikka Heikkilälle täysin outo tehtävä. Hän on tehnyt aiemmin kaksi joulukalenteria. Proses si oli siis tuttu, mutta silti tekemisen määrä yllät ti hänet.

– Kuvien teossa meni kauan. Oli iso työ saada kaikki palat yhteen. Jos tekisin nyt heti saman uudelleen, olisin varmaan hirveän paljon nope ampi, hän toteaa nauraen.

Heikkilä halusi luoda kalenteriin ei-perinteis tä joulukuvaa, koska hänen mielestään vanho

– Papussa yhdistyy kaikki se, mihin olen täh dännyt. Se on ollut hämmentävä juttu, sillä pa rikymppisenä ajattelin, että vähän päälle kolmi kymppisenä löydän oman juttuni, ja juuri niin se on mennyt.

Aikoinaan Taideteollisen korkeakoulun lop putyönäyttelyssä opettaja sanoi, että Heikkilän maalaukset voisivat olla hyviä kuoseja. Niissä oli rytmiä, toistoa ja graafisuutta.

– Opettajan sanat jäivät alitajuisesti kytemään sillä tavalla, etten ole ikinä lokeroinut itseäni, et tä olisin vain kuvataiteilija tai vain kuvittaja tai vain kuosisuunnittelija. Voin olla kaikkea niitä.

JOULUN ODOTUKSEEN Hanna-Riikka Heikkilällä kuuluvat joulukalenterin lisäksi kynttilät ja jou lulaulut. Ideaalina adventtisunnuntaina hän sy tyttäisi kynttilän, soittaisi pianoa ja laulaisi jou lulauluja perheen ja ystävien kesken.

– Lempijoululauluni on Jul, jul, strålande jul. Musiikillisesti aivan ihana on myös Jean Sibe liuksen En etsi valtaa loistoa. Joulunajan viih demusiikki ei vetoa minuun niin suuresti. Pidän traditionaalisista joululauluista. ■

Joulukalentereita postitetaan marraskuussa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntien jäsenten koteihin.

Vapaita

ATTENDO TAIVALLAHTI Mechelininkatu 32 A-B, Helsinki

Attendo Taivallahti tarjoaa tuetun kotona asumisen asuntoja ikäihmisille. Asunnot sijaitsevat Taivallahden vanhalla kasarmi alueella, Hesperianpuiston ympäristössä. Asunnot ovat kooltaan n. 33 m2. Asuminen on itsenäistä mutta tarjolla on hoiva- ja tukipalveluita yksilöllisen tarpeen mukaan.

Tule tutustumaan!

Kysy lisätietoja ja sovi henkilökohtainen esittelyaika:

Tiia Santala, hoivakodin johtaja p. 044 743 1031, tiia.santala@attendo.fi attendo.fi/taivallahti

Muuta nyt laadukkaaseen seniorikotiin palveluiden keskelle, muutama kaunis ja esteetön vuokrakoti on vielä vapaana.

Saga-palvelutalojen hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelut muuntuvat tarpeidesi mukaan. Päivittäinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme tuo iloa ja energiaa arkeen.

Tervetuloa tutustumaan, ihastumaan – ja asumaan.

Katso lisätiedot Helsingin ja Vantaan kodeista sagacare.fi/uusikoti tai soita maksuttomaan numeroon 0800 06116 (ark. klo 8-16)

asuntoja

Olisiko aika jättää talven lumityöt muille?

Anna tavoitteli lukiossa kiitettäviä arvosanoja, kunnes mielenterveys petti. Opinto-ohjaaja Liisa Huhdan mukaan lukiolaisten uupumisen taustalla on useita koulutuspolitiikan epäonnistumisia.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN VALOKUVAT ESKO JÄMSÄ

Kun Anna aloitti lukion syksyllä 2018, hän huomasi nopeasti, että voimat eivät riittäneet kunnolla koulunkäyntiin, vaikka elämässä ei ollut mitään muuta.

– Tein läksyjä yömyöhään ja nu kuin vähän. Tämä johti oravanpyörään: keskitty miskyvyn palautuminen valvomisen jälkeen vei aikaa, ja seuraavan päivän läksyjen teko viivästyi. Aika pian aloin olla tosi stressaantunut ja masen tunut, Anna sanoo.

Annan kouluväsymys ei alkanut lukion pulpe tissa, vaan oireili jo yläkouluvuosina. Kouluah distuksen pohja alkoi rakentua jo ekaluokkalaise na, kun tunnollinen tyttö huomasi, että voi ilah duttaa opettajaa ja vanhempiaan hyvillä pisteillä. Vähitellen siitä kehittyi ajatus, että hänen velvol lisuutensa on saada hyviä arvosanoja.

– Minulle oli kehittynyt jo peruskoulun alusta lähtien selvä käsitys siitä, että minun pitäisi saa da vain parhaita arvosanoja ja olla kympin tyttö.

Täydellisyyden tavoittelu vaati työtä. Anna ker too, ettei harrastanut peruskoulun ohella mitään muuta. Koulupaineet syntyivät siitä, että hän yrit ti näyttää ulospäin menestyvältä ja pärjäävältä.

– Ahkera läksyjen teko ei johtunut siitä, että halusin panostaa kouluun. Koin, että minulla ei ollut oikeutta muuhun kuin parhaisiin arvosanoi hin. Ne olivat minun arvoni mittari.

PITKITTYNEESTÄ VÄSYMYKSESTÄ, liian täysistä päivistä ja tunneille nukahtelusta on tullut arki päivää Suomen lukioissa. Tämä käy ilmi opintoohjaaja Liisa Huhdan tuoreesta tietokirjasta Uupuneet nuoret pärjääjät (Bazar 2022). Uupu mus ei ole lukiolaisten ainoa oire: Huhdan mu kaan masentuneita, ahdistuneita ja paniikki oireista kärsiviä nuoria on kouluissa niin paljon, että yksikään opettaja ei ole enää pitkään aikaan opettanut ryhmää, jossa kukaan ei oireilisi.

Kouluterveyskyselyjen mukaan Suomesta ei löydy paikkakuntaa, jossa uupuneiden lukiolais ten määrä ei olisi lisääntynyt. Eniten väsyneitä on suurissa kaupungeissa. Eniten oireilevat tytöt ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, mutta po jatkaan eivät ole suojassa.

Vuonna 2021 lähes puolet lukiota käyvistä ty töistä koki uupumusasteista väsymystä, Helsin gissä yli puolet. Lukiolaispojista uupumusoireita on joka neljännellä.

nollinen yksinäinen, kaikessa aktiivinen, sinnit telijä ja maailmanparantaja. Tarinoita yhdistää se, että nuorelta puuttuu sellainen elämänkoke muksen antama mitta, joka kertoisi, mikä on hä nen kohdallaan riittävää ja kohtuullista.

LIISA HUHDAN VIESTI nuorille ja heidän vanhem milleen on se, että vika ei ole uupuvissa nuoris sa, vaan yhä uusia vaatimuksia nuorten harteille kasaavassa yhteiskunnassa ja koulujärjestelmäs sä. Siksi tilanteen korjaaminen on aikuisten teh tävä.

Sain käytännössä pelkkiä kymppejä mutta tunsin riittämättömyyttä ja koin, ettei minulla ollut mitään kontrollia omaan elämääni.

LUKIOSTA VALMISTUNUT ANNA

Keväällä 2019 Helsingin Sanomat teetti kyselyn lukiolaisille, joiden kouluun vaadittiin yli yhdeksän keskiarvo. Tulokset olivat samansuuntaisia mutta vielä karumpia kuin kouluterveyskyselyissä ja ope tusministeriön selvityksessä: kuormittavaa jatku vaa stressiä oli kokenut 59 prosenttia vastaajista.

Nuorten uupumista käsittelevien kyselytutki muksien lisäksi Huhta perehtyi tutkimuskirjal lisuuteen ja haastatteli 35:tä nuorta, joista pari kymmentä kävi lukiota, osa oli jo valmistunut ja pari keskeyttänyt lukion.

Huhta jaotteli uupuneiden nuorten tarinat vii teen eri ryhmään: akateeminen suorittaja, tun

”Kirjassaan Huhta käsittelee muun muassa yksi lö- ja suorituskeskeisen arvomaailman voimakas ta tunkeutumista kouluihin sekä jatkuvia kouluuudistuksia, joiden seurauksena lukio-opintoihin on mahdutettu epärealistinen määrä sisältöjä.

Lukiolaisten jaksamista kuormittaa esimerkik si nykyinen kurssimuotoinen ja luokaton lukio, jossa opettajat ja opiskelutoverit vaihtuvat seitse män viikon välein. Erityisesti suurissa lukioissa yhdellekään opettajalle ei välttämättä synny ko konaiskuvaa nuoren edistymisestä tai tuen tar peista, ja toisiin nuoriin ystävystyminen ja tuen saaminen voi olla kiven takana.

Päällekkäisten uudistusten seurauksena nuo ret voivat Huhdan mukaan aiempaa huonom min. Yhä useampi heistä käy lukiota kolmen vuoden sijasta neljä vuotta ja pitää sen jälkeen välivuoden toipuakseen väsymyksestä.

– Välillä tuntuu, että opinto-ohjaajan työstä iso osa on koulutuspoliittisten virheiden paikkailua.

Huhta kiinnittää huomiota myös siihen, että nykyinen koulujärjestelmä korostaa pitkän täh täimen tavoitteiden asettamista yhä nuorempa na ja kehottaa nuoria ottamaan vastuulleen asi oita, joihin heillä ei ole kehitysvaiheensa vuoksi vielä edellytyksiä.

– Näen vastaanotoillani, miten aikuis ten huoli tulevaisuudesta siirtyy nuoriin

ja saa heidät luulemaan, että lukiovuosi na tehdyt valinnat ratkaisevat tulevaisuu den peruuttamattomasti. En ole nähnyt yhdenkään nuoren pilaavan elämäänsä vääril lä lukion kurssivalinnoilla, mutta suorittamisen ja pärjäämisen eetokseen kasvanut nuori ei tie dä muusta.

LUKIOSSA ANNAN KOULUPÄIVÄT kestivät seitse mästä kahdeksaan tuntiin, ja niiden jälkeen hän teki vielä läksyjä usean tunnin ajan. Ensimmäi senä syksynä hän meni koulupsykologin puheil le, joka kirjoitti lähetteen nuorisopsykiatrian po liklinikalle.

Pahaan oloon ei kuitenkaan löytynyt helpo tusta. Annan mukaan lääkärit eivät ottaneet hä nen pahoinvointiaan todesta hyvien arvosano jen vuoksi eivätkä keskittyneet oikeasti kuuntele maan häntä.

– Näkökulma oli tosi pinnallinen. Nuorisopsyki atrian poliklinikalla aloitettiin lyhytterapia, mutta koin, etten saanut puhua niistä asioista, mistä ha lusin. Pitkän ajan kuluessa muodostuneet ongel mat pyrittiin ratkaisemaan tosi nopeasti ja helpos ti. Minulle sanottiin, että käy kävelyllä, mene ajois sa nukkumaan ja ajattele positiivisia asioita.

Ahdistavalta tuntunut kouluarki jatkui. An na alkoi valvoa öisin ja piti itseään hereillä no

peiden välipalojen ja suklaan avulla. Ensimmäi sen vuoden keväällä hän havahtui kilojen kerty miseen.

– Sain arvosanoiksi käytännössä pelkkiä kymp pejä mutta tunsin riittämättömyyttä ja koin, ettei minulla ollut minkäänlaista kontrollia omaan elä määni. Pelkäsin, että kaikille paljastuu, etten ole oikeasti hyvä missään.

Yksi asia, jota Anna pystyi kontrolloimaan, oli oma paino. Hän vähensi syömisen minimiin ja alkoi treenata kuntosalilla useita tunteja monta kertaa viikossa. Kuntopyörän polkeminen auttoi pysymään hereillä, kun hän opetteli ruotsin kie len sanoja.

Muistikuvat ensimmäisen vuoden keväältä ovat sumuisia. Anna keskusteli uupumuksestaan opinto-ohjaajan kanssa, ja he sopivat lukujärjes tyksen keventämisestä. Fysiikka ja kemia jäivät pois ja yhden kielen kursseja vähennettiin. Yliop pilaaksi valmistumisen tavoitetta siirrettiin puoli vuotta myöhemmäksi.

Koulupäivät kevenivät, ja koulun tuottama stressi väheni. Edessä oli kesätauko, ja Anna päätti mennä töihin väsymyksestään huolimatta. Varsinaista lomaa hän piti yhden viikon.

– Kesän aikana tapasin nykyisen poikaystävä ni, joka on pystynyt auttamaan minua kaikkia ammattilaisia paremmin. Syömishäiriö rauhoit tui, kun aloin nähdä elämässäni myönteisiä asioi ta ja koin, että haluan oikeasti elää.

Toisen opiskeluvuoden aikana Anna aloit ti psykoterapian, jossa hänen ongelmansa ja hoi don tarpeensa otettiin todesta. Työskentely omi en asioiden kanssa pääsi vihdoin alkamaan. An na alkoi syödä säännöllisesti ja tunsi voivansa pa remmin.

Hetken kaikki näytti lupaavalta, mutta sitten tapahtui kaksi asiaa, jotka romahduttivat Annan hyvinvoinnin. Vuodenvaihteessa nuorisopsykiat rinen poliklinikka lopetti Annan hoitokontaktin. Sitten alkoi ensimmäinen koronakevät.

– Olin juuri ehtinyt rakentaa jaksamiselleni haurasta pohjaa ja aloin päästä jaloilleni, kun ko ronarajoitukset katkaisivat kaikki rutiinit ja sosi aaliset suhteet. Jos olisin ollut terve, korona-ai ka ei olisi vaikuttanut minuun niin voimakkaasti,

mutta siinä tilanteessa en pärjännyt.

Anna jatkoi psykoterapiaa etäyhteyden avul la, mutta nuorisopsykiatrisen poliklinikan vetäy tymisen vuoksi hänellä ei ollut hoitavaa lääkäriä, joka olisi huolehtinut lääkityksestä ja seurannut hänen vointiaan.

– Sain pikkuhiljaa käsiteltyä itsetunto-ongel miani ja traumojani, mutta koronarajoitusten vuoksi sen hetkinen oloni ei parantunut.

Annan olisi pitänyt valmistautua seuraavan syksyn ylioppilaskokeisiin, mutta arkirutiinien puute ja yksinäisyys väsyttivät hänet uudestaan. Kesällä hän teki taas töitä.

ABIVUOSI ALKOI EDELLISENÄ keväänä tutuiksi tulleissa merkeissä: etäopetuksen ympärille ra kentuva kouluarki sai Annan voimaan huonosti, ja opiskelu oli sinnittelyä jaksamisen rajoilla.

Anna osallistui ensimmäisiin ylioppilaskokei siinsa lukion kursseilta mieleen jääneen tiedon varassa. Aikaisemmin hän ei ollut mennyt val mistautumattomana yhteenkään kokeeseen. Hän onnistui kuitenkin suorittamaan kaksi ainetta.

Kurssien suorittamiseen tuli välillä taukoja, kun Anna joutui pitämään sairauslomaa. Toivei ta paremmasta antoi se, että Anna hakeutui yksi tyislääkärin vastaanotolle, missä hänelle etsittiin sopiva lääkitys.

Valmistuminen siinsi jo näköpiirissä, kun neljäs opiskeluvuosi alkoi syksyllä 2021. Anna voi kuiten kin niin huonosti, että joutui kuukaudeksi sairaa lahoitoon psykiatriselle osastolle. Ylioppilaskirjoi tusten vuoro tuli lopulta tämän vuoden keväänä.

Anna oli väsynyt eikä saanut luettua kunnolla. Hän päätti tinkiä tavoitteistaan ja suorittaa nel jä ainetta, joka on ylioppilaaksi valmistumiseen vaadittu minimi.

– Ylioppilaskokeet eivät menneet niin hyvin kuin kurssiarvosanojen perusteel la olisivat voineet mennä, mutta sain ne suoritettua. Opettajat antoivat viimeisten

pitää kertoa, ettei mikään koe tai tentti ole viimeinen mahdollisuus”

Eläkkeellä oleva nuorten pappi Arto Köykkä julkaisi elokuussa blogikirjoi tuksen, johon oli koottu kahdeksan keinoa nuorten ahdistuksen vähentä miseksi. Köykkä sai teeseistään paljon kiittävää palautetta, ja Yle teki niistä verkkouutisen.

Köykkä on toiminut pitkään nuor ten pappina ja kehittänyt valtakun nallisesti nuorteniltoja ja rippikoulua. Blogitekstin taustalla on sekä tutkittua tietoa että hänen omia havaintojaan.

– Nuorteniltojen vetäjänä olen huo mannut, että varsinkin lukion koevii kot vaikuttavat nuorten läsnäoloon paljon enemmän kuin aikaisemmin. Välillä tuntuu siltä kuin koeviikot le vittäisivät myrkyllistä kaasua. Kun tuntee nuoret ja tietää, mikä on heil le normaalia, tunnistaa ja huomaa ah distuneen nuoren.

Erityisen tuhoisana Köykkä pitää monille nuorille välittynyttä ajatusta, jonka mukaan epäonnistuminen lu kio-opinnoissa voi pilata elämän.

– Nuorille pitäisi tehdä selväksi, et tei mikään koe, tentti tai pääsykoe ole elämän eikä edes sen minkään osaalueen finaali, vaan epäonnistumi sen ja mokan paikkaamiseen on aina mahdollisuus.

”Vähennetään radikaalisti itseohjau tuvuutta. Palautetaan lukion oppilail le kokemus luokkayhteisöstä. Hyväk sytään se, että lukioikäiseltä nuorelta kuluu aikaa ja voimia myös aikuisek si kasvamiseen”, kehottaa Arto Köykkä lukiota koskevissa teeseissään.

Nykyinen kurssimuotoinen lukio on Köykän mukaan yksi keskeinen syy nuorten kasvavaan pahoinvoin tiin, koska se heikentää luokkayhtei sön antamaa tukea ja edellyttää lukio laiselta enemmän itseohjautuvuutta kuin mihin hän on vielä valmis.

Köykkä kiinnittää huomiota myös siihen, että joissakin aineissa oppimis tavoitteet ovat paljon yleissivistystä laajempia. Lukioaika tulisi hänen mie lestään nähdä yleissivistävänä vaihee na, jossa nuorella on tilaa keskeneräi syyteen ja ihmisenä kasvamiseen.

Köykkä muistuttaa, että vahva puu kasvaa hitaammin kuin äkkiä viljelty energiapaju, mutta myös puun laatu on jotakin muuta.

– Juuri nyt tarvitsemme kestäviä ihmisiä, jotka ovat saaneet mahdol lisuuden kasvaa vähän hitaammin. Elämme aikaa, jolloin ympärilläm me tapahtuu ennustamattomia asioi ta eivätkä mitkään suunnitelmat pi

dä. Silloin tarvitaan laajaan yleissivis tykseen, hyvään lukutaitoon ja henki seen kestokykyyn perustuvaa kykyä analysoida maailmaa.

Kestävyyttä ja lujuutta synnyttää Köykän mukaan myös armon kokemus, jossa ihminen saa olla pohjimmiltaan hyväksytty, eikä hänen arvonsa perus tu vain suorituksiin. Köykkä toteaa, et tä nuori kaipaa tällaista hyväksyntää ennen muuta omilta vanhemmiltaan.

– Olen antanut nuorten vanhemmil le vain yhden kasvatusneuvon. Kun

16-vuotias lapsi on liian myöhään ul kona, pitäkää eteisessä valo, kunnes hän on tullut kotiin. Se, että nuori on aina tervetullut, on tärkeintä, mitä vanhemmat voivat antaa.

Viime vuosina nuorten uupumista ja mielenterveysoireita on selvitetty monilla kyselyillä ja asiaa on käsitel ty mediassa useasti, mutta toistaisek si korjaavia päätöksiä ei ole tehty. Ar to Köykkä sanoo, että hänen esittä mänsä keinot eivät maksaisi juuri mi tään, mutta niiden toteutumisen tiellä on kaksi estettä.

– Mittaamme asioita sellaisilla ta voilla, että oireiden ja sairauksien hoitaminen näyttää aina tehokkaam malla kuin ennaltaehkäisy. Tarvit semme varmasti lisää kuraattoreita ja terapeutteja, mutta kun näin suu ri osuus nuorista uupuu, mistään ei löydy riittävää määrää ammattilai sia hoitamaan heitä kaikkia, Köyk kä sanoo.

– Emme luota riittävästi siihen, että nuoret löytävät oman tiensä, kunhan heidän kasvulleen vain annetaan tilaa. Todennäköisesti itse löydetty tie on myös sellainen, joka kestää.

artokoykka.blogspot.com

”Lukiolaisille

– Kun näin suuri osuus nuorista uupuu, mistään ei löydy riittävää määrää terapeutteja hoitamaan heitä kaikkia, nuorten pappi Arto Köykkä sanoo.

– Näen vastaanotoillani, miten aikuisten huoli tulevaisuu desta siirtyy nuoriin, sanoo lukion opinto-ohjaaja Liisa Huhta.

kurssien suorittamiseen lisäaikaa ja kek sivät mukautettuja tapoja, joilla sain kai ken valmiiksi.

Ylioppilaskirjoitusten ja lakituksen välinen ai ka meni lepäämiseen ja palautumiseen. Annan oli vaikea uskoa, että hän oli selviytynyt ja val mistunut ylioppilaaksi.

– Kun sain painaa ylioppilaslakin päähäni, olin tosi helpottunut. En ollut kokenut ikinä sellais ta vapautta ja liikuttumista. Olin ajatellut, että en selviä lukiosta hengissä.

LUKIOLAISTEN LISÄÄNTYVÄ OIREILU kertoo opinto- ohjaaja Liisa Huhdan mukaan siitä, et

tä nuoruuden kehitystehtäville ei jää riittäväs ti tilaa.

Jokainen nuori ratkoo lukiovuosien aikana ke hitystehtäviä, joihin kuuluvat lapsuuden loppu minen ja sen hyvästely, sopeutuminen murros iän uuteen kehonkuvaan, vanhemmista irrottau tuminen, oman paikan löytäminen vertaisten joukossa ja heihin turvautuminen vanhempien sijaan sekä oman seksuaalisen identiteetin jäsen täminen.

Huhdan viesti poliittisille päättäjille on se, et tä jos näille kehitystehtäville ei anneta riittävää tilaa, haaveet varhain työelämän aloittavasta uu desta sukupolvesta eivät toteudu, vaan uupumi

nen ja muut mielenterveysoireet seuraavat nuo ria suorittajia korkeakouluopintoihin ja työelä mään.

– Tekisin nuorten arkeen tilaa keveydelle, huo lettomuudelle ja ihmettelylle. Väljentäisin ope tussuunnitelmia tuntuvasti niin, että opiskelu ei vie kaikkea valveillaoloaikaa, Huhta sanoo.

– Palaisin pysyvämpiin opetusryhmiin ja val miisiin lukujärjestyksiin. Kiinnittäisin huomiota siihen, että kaiken oppimateriaalin tarjoaminen digitaalisessa muodossa ei ainakaan helpota kes kittymisvaikeuksia. Opiskelusta on tullut jatku vaa skrollaamista kannettavan tietokoneen näyt töruudulla.

”Asiaa on liikaa, jos kahdeksan tunnin koulupäivä ei riitä läksyjen tekoon”

Kalliossa kuvataidelukiota käyvä Vii vi Lundgren, 17, pyrkii välttämään vä symistä yhdistelemällä samalle opin tojaksolle sekä pakollisia kursseja että valinnaisia taideopintoja, kuten gra fiikkaa ja elokuvakursseja. Tällä taval la hän sanoo löytäneensä jonkinlai sen tasapainon, jossa hän pitää kiinni myös vapaa-ajasta.

Suunnittelusta huolimatta lukioopinnoissa pärjääminen vaatii paljon, ja lukion koeviikolla voi iskeä paniikki. – Jaksojen lopussa on usein päiviä, jolloin en ehdi tehdä mitään muuta kuin koulujuttuja.

Lundgren ei ole päästänyt väsy mystä niin vakavaksi kuin opinto-oh jaaja Liisa Huhdan Uupuneet nuoret pärjääjät -kirjaan haastatellut nuoret, mutta hän kertoo samastuvansa joi hinkin kirjassa kerrottujen uupumis tarinoiden kohtiin. Lundgren valitsee esimerkiksi katkelman ”tunnollisen yksinäisen” tarinasta:

”En meinannut pysyä tahdissa mu kana, vaikka käytin yhä enemmän ai kaa läksyihin. Koeviikot olivat pahim pia. En voinut antaa itselleni lupaa nukkua, aika ei muuten riittänyt.”

– Tämä kuulostaa tosi tutulta. Vaik ka en juuri stressaa siitä, ovatko arvo sanat hyviä, haluan silti tehdä asiat niin hyvin kuin pystyn.

Omaa jaksamistaan Viivi Lundgren varjelee myös kuuntelemalla sitä, mi

kä tuntuu itselle tärkeältä. Hän antaa mielellään kaikkensa niissä oppiai neissa joista pitää, mutta käyttää mui hin vähemmän aikaa. Erityisen moti voivaksi hän on kokenut psykologian ja filosofian opinnot.

– Noissa aineissa olen saanut on nistumisia ja hyviä arvosanoja, vaik ka en ole ottanut paineita. Opettajat osaavat tehdä kiinnostavia oppitunte ja, joilla tunnen oikeasti oppivani jo tain. Minulle sopii se, että filosofias sa ei tarvitse vain muistaa teorioita ul koa, vaan asioita saa miettiä itse, hän sanoo.

Opinto-ohjaajan korjauslistaa voisi jatkaa, mutta sen sijaan Huhta osoittaa sanansa lukio laisten vanhemmille, joiden toiveiden ja odotus ten paineita moni nuori kantaa mukanaan.

– Kunpa vanhemmat tietäisivät, kuinka isojen kysymysten äärellä heidän nuorensa kipuilevat. Olisin ollut omille nuorilleni paljon vaativampi vanhempi, jos en kuulisi työssäni, miltä vanhem pien vaatimukset ja odotukset kuulostavat nuor ten korvissa.

TÄNÄÄN ANNA ON 20-vuotias nuori nainen, jon ka ylioppilaaksi valmistumisesta on kulunut puo li vuotta. Katsoessaan taaksepäin hän sanoo, että parantuminen pääsi alkamaan kunnolla vasta lu kion loputtua.

Tällä hetkellä Anna työskentelee vammaisen henkilön avustajana. Osa-aikainen työ jättää ar keen myös omaa aikaa. Anna kertoo, että pystyy nyt huolehtimaan itsestään ja kokemaan elämän iloa ja motivaatiota.

Annan psykoterapia jatkuu vielä jonkin aikaa. Sen lisäksi hänellä on hoitokontakti aikuisten psykiatrian poliklinikalle, missä huolehditaan lääkityksestä ja seurataan kuntoutumista.

Sanat ”pikku hiljaa” toistuvat, kun Anna pu huu parantumisestaan.

Toista lukiovuottaan käyvä Viivi Lundgren kuvaa itseään itsenäisek si opiskelijaksi, joka tekee opintojaan mieluummin kotona kuin oppitunneil la. Häntä turhauttaa se, että kahdek san tunnin koulupäivät tuntuvat usein menevän hukkaan, ja oppituntien jäl keen läksyt pitää tehdä väsyneenä. Li säksi pitäisi edistää projekteja ja lu kea kokeisiin.

Kallion seurakunnan syysesit teessä julkaistiin Lundgrenin kir joittama teksti, jossa hän ehdottaa lukiolaisten työviikon rajaamista 40-tuntiseksi kuten aikuisilla. Tämä tarkoittaisi sitä, että koulun ulko puolella tehtävälle työlle jäisi ny kyistä enemmän aikaa tai sitä vä hennettäisiin.

Lundgren tunnistaa Uupuneet nuo ret pärjääjät -kirjan kuvauksen, jonka mukaan lukiolaiselta odotetaan itse näisten valintojen tekemistä ja oman tulevaisuuden tavoitteellista pohti mista. Opinto-ohjauksen tunnilla hän on tehnyt taustatutkimusta siitä, mil laisia vaihtoehtoja jatko-opintoihin on tarjolla.

– Minua kiinnostavat elokuva-alan opinnot, mutta en tiedä, toisivatko ne töitä. Paineita tuo myös se, että muut vaikuttavat minua suunnitelmallisem milta ja valmiimmilta ylioppilaskirjoi tuksiin.

Viisi nuorta uupujaa

Akateeminen suorittaja pyrkii täydelli syyteen tenteissä ja urheilussa, kunnes jatkuvat minuuttiaikataulut ja onnistu misen pakko johtavat syömishäiriöön tai itsensä vahingoittamiseen.

Tunnollinen yksinäinen kokee syrjään jäämisen aiheuttamaa häpeää ja ahdis tusta, mikä kasautuu paniikiksi.

Kaikessa aktiivinen nuori täyttää elä mänsä kiinnostavilla harrastuksilla ja ihmisillä, kunnes jaksamisen rajat tule vat vastaan.

Sinnittelijän väsymyksen taustalla voi olla esimerkiksi tunnistamaton adhd tai lukihäiriö, kuormittava elämäntilan ne tai sairaus tai puutteelliset opiskelu valmiudet.

Maailmanparantaja ahdistuu yhteis kunnan epäkohdista tai ekokatastrofis ta ja väsyy yrittäessään taistella muu toksen puolesta.

(Liisa Huhta: Uupuneet nuoret pärjääjät)

– Asiaa on liikaa, jos kahdeksan tunnin koulupäivä ei riitä kertaukseen ja tehtävien tekemiseen. Yksi ratkai su voisi olla se, että oppitunteja oli si enintään neljänä päivänä viikossa, Lundgren ehdottaa.

Lundgren on huomannut, että ryh mien vaihtuminen kurssimuotoises sa lukiossa vaikeuttaa ystävyyssuhtei den syntymistä. Kurssin aikana hän on saattanut tutustua johonkuhun opiskelutoveriin paremmin, mutta sen jälkeen yhteistä aikaa on ollut vai kea löytää.

– Tapaankin läheisiä kavereitani enimmäkseen muualla kuin koulussa, Lundgren sanoo.

– Olen alkanut kasvattaa omaa persoonaani ja löytää itsestäni muitakin ominaisuuksia kuin sen, että käyn koulua. Tutustun nyt omiin piirteisiini: missä olen hyvä, mistä nautin ja mitä haluan elä mältä. Valmiita vastauksia ei ole, vaan pikku hil jaa alan löytää niitä.

– Olen alkanut arvostaa itsessäni muitakin puolia kuin tavoitteellisuutta ja mitattavia onnis tumisia. Tärkein kysymykseni ei ole, mitä teen tulevaisuudessa.

Annan uuden identiteetin aineksia ovat sellai set asiat kuin viisaus, kiltteys, ystävyys ja mahdol lisuus antaa ympärilleen jotakin hyvää. Hän viih tyy metsälenkeillä ja haluaa joskus oman perheen.

Tulevaisuudessa Anna haluaa opiskella, mutta sitä ennen hän pitää vähintään yhden välivuoden. Hän ei halua ajautua uudestaan tilanteeseen, jos sa opiskeluun liittyy pakonomainen tunne.

Kysymykseen parantuminen ensimmäisistä merkeistä Anna vastaa elävänsä sitä vaihetta juu ri nyt.

– Ensimmäisen kerran kolmeentoista vuoteen olen aloittanut syksyn niin, etten mene mihin kään kouluun. Silti minulla on arki ja elämä ja monenlaisia onnistumisia. Olen edelleen minä, vaikka en opiskele mitään juuri nyt. ■

Viivi Lundgren varjelee omaa jaksamistaan opintojaksojen suunnittelulla ja paneu tumalla itseään kiinnostaviin oppiaineisiin.

Kuka?

Kari Kuula on Kauniaisten seurakunnan pappi ja teologian tohtori, joka on kirjoittanut toistakymmentä teosta helvetistä, paholaisesta ja kristinuskosta. Hän luennoi aktiivisesti seurakunnissa.

Kuula asuu Espoossa vaimonsa kanssa. Pari päivää viikossa paikalla ovat myös neljä- ja yksivuotiaat lapsenlapset.

Mitä?

Kuula kirjoitti Kirkko ja kaupungin verkkomediaan ennätykselliset yli 120 kolumnia, joista viimeinen julkaistiin lokakuussa.

Motto

Jalat tukevasti irti maasta.

Piikki lihassa

Pappi Kari Kuula arvostaa eläintiloja salakuvaavia aktivisteja. – Jos eläinten tehotuotanto keksittäisiin nyt, siihen ei suostuisi kukaan, hän sanoo.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

Oman elämäntyylin arvostelu ärsyt tää. Kun kritiikki tulee etäältä, sen voi kuitenkin sivuuttaa helposti. Keski ikäinen, keskiluokkainen, kristitty sekasyöjä voi kuitata nuorten aktivistien eläinoikeuspuheet vieraantumisena tosielämästä. Että on tainnut tulla katsottua liikaa Disney elokuvia söpöistä puhuvista eläimistä.

Piikki pistää terävämmin, kun se tulee omien joukosta.

– Nuorempi nainen ohitetaan sillä, että kettutyttö siinä heiluu. Kun kaltaiseni kohta kuusi kymppinen mies kirjoittaa eläimistä, se otetaan vastaan eri lailla, sanoo Kauniaisten seurakun nan pappi ja teologian tohtori Kari Kuula

Kuula on kyseenalaistanut toistuvasti ”tuntois ten olentojen” syömisen eettisen oikeutuksen Kirkko ja kaupungin verkkokolumneissaan. Leh den pitkäaikaisimman kolumnistin kirjoituskausi päättyi lokakuussa.

Kuula kirjoitti luetuimmassa kolumnissaan tammikuussa 2021: ”Jeesuksen seuraaja ei voi mi tenkään osallistua nykyisen kaltaiseen eläinten kohteluun” ja vertasi tehoeläintuotantoa Saata nan tuhotekoihin.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki päätti pois taa kolumnin verkosta, mistä seurasi myöhem min Julkisen sanan neuvoston langettava päätös. Maatalousyrittäjät kritisoivat kolumnia, ja useat piispat tukivat heitä. Kuula pahoitteli kärjekkäitä sananvalintojaan mutta pysyi muuten sanoman sa takana.

NYT LÄHES KAKSI vuotta myöhemmin Kuula is tuu kotisohvallaan Espoossa ja tuijottaa kukka kiehkuroin kuvioitua tapettia. Viereisessä hyllys sä nököttää rivi posliinikissoja.

Kuula tiputtelee sanansa yksi kerrallaan. Tauot niiden välissä ovat pitkiä.

– Kuvitellaanpa, että ihmiskunnan historia oli si mennyt toisin. Meillä olisi nykyinen tieto ke hittyneiden eläinten mielestä ja kyvystä kärsiä, pitäisimme lemmikkejä kodissamme kuten nyt, mutta emme söisi eläimiä. Sitten joku työryhmä esittäisi, että jalostetaanpa kanoista broilereita ja pannaan ne halleihin, joissa yhdelle on A4:n ver ran tilaa ja häkitetään siat isoihin laitoksiin. Ale taan syödä tällä tavoin tuotettua lihaa lähes joka aterialla. Vastalause kuuluisi taivaaseen asti. Jos eläinten tehotuotanto keksittäisiin nyt, siihen ei suostuisi kukaan.

Kaikki eivät tahdo suostua nykyäänkään: aktivistit ovat esimerkiksi salakuvanneet tuotan totiloja, mikä on paljastanut epäkohtia eläinten oloissa. Vaikka tuotantoeläinten pito olisi lain mukaista, ero kuluttajien mielikuvien ja karujen valokuvien välillä voi hätkähdyttää.

– Aktivistit ovat löytäneet epäkohtia, jotka he haluavat nostaa näkyviin, vaikka se käy heille it selleen kalliiksi. Se on arvostettavaa toimintaa, Kuula sanoo.

Kuula selittää hyvin hitaasti, että harva on ta junnut lihansyönnin olevan ihan eri asia tänä päivänä kuin parisataa vuotta sitten. Ennen koti eläimet elivät kotipihoissa, ja niiden osa oli yhtä hyvä tai ankara kuin ihmisten. Lihaa syötiin vä hän. Ihmisille oli tarjolla rajallisesti proteiinin lähteitä, kun taas nyt marketit pursuavat vaihto ehtoja.

Kuula miettii taas pitkään.

– Joku piispa voisi sanoa tahdikkaasti, että jos haluat vähentää kärsimystä maailmassa, niin si nun on vaikea lopettaa sotaa Ukrainassa, mut ta lihan jättäminen pois perjantaisin tekisi jo pal jon hyvää.

Kuula sanoo, että kristinuskosta olisi helposti saattanut kehittyä ”eläinmyötätuntoinen uskon to”. Puheen tahti kiihtyy:

– Kirkkoisien ajoista asti on ollut taju siitä, että eläinten syömisessä on jokin ongelma. Se on nä kynyt luostarien ruokavaliossa ja paastoissa, joi den aikana ei syöty lihaa vaan tavoiteltiin paratii sillista tilaa, jossa ei eletä toisten olentojen kus tannuksella. Ennen jouluakin paastottiin pitkään.

– Jumalan poika kärsii kaikkien luotujen ei kä vain ihmisten puolesta. Jeesus samastuu myös broilereiden, porsitushäkissä makaavien siko jen ja parsinavetassa kököttävän lehmän osaan. Jeesus­lapsen syntyminen tehosikalaan olisi mel koinen joulukuva!

PALAUTE VERKKOKOLUMNEISTA on ollut runsas ta. Kari Kuulalle on tultu juttelemaan kirjoituk sista niin pääkaupunkiseudulla, Porissa kuin Jy väskylässäkin. Eniten on kiitelty.

Kuula haluaa tehdä selväksi, että hänestä vas tuu kuuluu ensisijaisesti kuluttajille ja poliitikoil le. Jos tavalliset ihmiset söisivät lihaa vähemmän ja maksaisivat mielellään eettisesti tuotetusta li hasta, tuotanto mukautuisi kysyntään. Poliitikot voisivat vaikuttaa ruoan hintaan.

– Tunnen myötätuntoa eläintuottajia koh taan. He ottavat miljoonalainan, jolla perusta vat sen tehtaan, jossa työskentelevät aamusta il taan. EU kiusaa, jalostusliikkeet antavat tuot teista minimin, ja päälle tulee vielä kuormittava eläinoikeuspuhe.

ULKO-OVEN KYLTISSÄ lukee Tervetuloa. Ovikranssissa kaksi pupua kantaa käpälissään pork kanoita, ja niiden ympärille on kiinnitetty pie noiskokoisia puutarhatyövälineitä.

Kari Kuula asuu isossa uusvanhassa omakoti talossa vaimonsa, pappi Pirjo Kuulan, kanssa.

– Puput eivät ole oikeasti lempieläimiämme. Kun laitoimme pihalle yhtenä vuonna pensas mustikoita, puput söivät ne kaikki. Myös metsä kauriit parturoivat pihaa.

Pariskunta on syönyt pihavieraidensa tavoin kasvisruokaa viisi vuotta. Kari Kuula hämmäste lee, miten ei tajunnut sitä ennen, että siat ja leh mät ovat persoonallisia yksilöitä yhtä lailla kuin vaikka perheen edesmennyt Neppu lapinkoira. Se sai kuollessaan hautakiven.

– Kristillinen ajattelu armosta ja myötätunnos ta velvoittaa luopumaan omasta nautinnosta, jos sillä lailla voi vähentää muiden kärsimystä.

– Juuri eilen yhdeksänkymppinen rouva ker toi minulle kirkossa, että alkoi kasvissyöjäksi jo 1950 luvulla. Hän oli tajunnut syöttöporsaita kat sellessaan sen skitsofrenian, että jotkut eläimet kasvatetaan syötäviksi ja toiset lemmikeiksi, vaik ka kaikki haluavat elää.

Kuulaa on kritisoitu siitä, että hän kommentoi eläintuotantoa, vaikka ei ole sen alan asiantun tija. Aihe saa Kuulan virnistämään niin, että hy mykuopat näkyvät. Sitten hän luennoi etiikan pe rusperiaatteista: jos ihmisellä on jossain asiassa oma lehmä ojassa, hän ei ole paras tyyppi arvioi maan kyseisen asian eettisyyttä.

– Kaltaiseni kaveri, jolla ei ole eläintuotantoon liittyviä intressejä, pystyy perehtymään eläintut kimukseen ja tekemään siitä eettisiä johtopäätök siä neutraalimmalta pohjalta.

Kuula kertoo puhuvansa eläinten oikeuksista kristillisellä kielellä, koska sellaisesta puheesta on puutetta, eivätkä eläimet voi puolustaa itse it seään. Häntä kiinnostavat monet muutkin asiat.

Kuula kiertää seurakunnissa luennoimassa esi merkiksi kristinuskon suurista kysymyksistä. Hä nen työhuonettaan kiertävät tummat, täyspuiset kirjahyllyt täynnä kirkkohistoriaa, uskonnonfilo sofiaa, latinaa, helvettiä…

Lisäksi hyllyissä on legoista rakennettuja pans saroituja miehistönkuljetusajoneuvoja ja hävittä jäkoneiden pienoismalleja. Katonrajaan on kiin nitetty deaktivoitu Suomi konepistooli. Kun päi vän työt on tehty, Kuula rentoutuu pelaamalla sen alla räiskintäpeli Battlefieldiä.

– Tietokonepelissä on energiaa, huumoria ja hienoja räjähdyksiä. Se osuu pikkupoikaan minussa ja on siitä jännä, että siinä ei kehity ollenkaan. ■

”

Jumalan poika kärsii kaikkien luotujen eikä vain ihmisten puolesta.

Silmukoihin kudottu arki ja armo

Kun lapset olivat pieniä, Riikka Myllys vaihtoi neulepuikot turvallisempaan virkkuukoukkuun. Tänä vuonna hän väitteli teologian tohtoriksi käsitöistä naisten arjen uskontona.

Riikka Myllyksen ko tona Kannelmäessä on työpöydällä sukkapui kot ja puikoilla kesken eräinen villasukka. Kä sityöt ovat olleet osa Myllyksen elämää jo varhain.

Hän muistaa leikkineensä äidin langoilla ja puikoilla ennen kuin op pi itse noin viisivuotiaana neulo maan. Tänä vuonna Myllys väitteli teologian tohtoriksi aiheesta Silmu koihin kudottu hengellisyys: Käsitöi den tekeminen suomalaisten naisten arjen uskontona.

Väitöskirjaansa varten Myllys seurasi neljän käsityöryhmän toi mintaa vuoden ajan ja haastatteli ryhmien naisia.

– Käsitöiden tekemisessä on usein kyse hyvän tekemisestä muil le, Myllys sanoo.

Hän itse neuloo paljon, toisinaan myös töissä palavereiden aikana. Omaa arkista tekemistään on vai kea äkkiseltään mieltään uskonnon harjoittamiseksi. Pienen pohtimisen jälkeen siitä kuitenkin löytyy syvem piä, luomisteologian sävyjä.

– Käsitöiden tekeminen on se, mitä minä olen, ja minut on luotu tällaiseksi, Myllys pohtii.

RIIKKA MYLLYS haastatteli väitös kirjaansa varten seitsemänkymp pistä naista, joka kertoi käsitöiden tekemisen olevan lahja, jonka hän on saanut aiemmilta sukupolvilta. Myllys ajattelee itse samoin. Käsi töiden maailmaan hänet johdat ti äiti.

Äiti auttoi vanhojentanssipuvun, ylioppilasmekon ja hääpuvun om pelemisessa. Nykyisin roolit ovat kääntyneet, ja äiti kysyy usein käsi

työmaailmaa aktiivisesti seuraavalta Myllykseltä tekniikoista ja langoista.

Myllys tuntee kuuluvansa sa maan käsityöntekijöiden ketjuun myös äidinäitinsä kanssa, vaikkei hän mummon kanssa yhdessä käsi töitä tehnytkään. Sieltä tekemisen perinne on kuitenkin lähtöisin.

Kun Myllyksen nyt 9- ja 11-vuo tiaat lapset olivat pieniä, käsitöiden tekeminen piti miettiä uudelleen.

– Vaihdoin neulomisen virkkaa miseen. Jos pieni käsi tarttuu kouk kuun ja silmukka karkaa, vahinko on pienempi kuin usean silmukan irrotessa puikolta, hän sanoo.

ENTISAJAN NAISILLE käsitöiden te keminen oli välttämättömyys, jotta perhe saatiin vaatetettua ja koti si sustettua asuttavaksi. Myös silloin käsityöt saattoivat tarjota mahdolli suuden rauhoittumiseen, arjen kat kaisemiseen ja omaan aikaan.

Kenenkään ei enää tarvitse ko ristella kapioita. Sen sijaan voi vaikkapa kirjoa ristipistoin feminis tisen, voimaannuttavan huoneen taulun.

Myllyksen mukaan käsitöiden te keminen on naisille keino sekä sie tää arkea että venyttää sen rajoja. Neulominen voi olla myös yhteis kunnallinen kannanotto.

Yksi Myllyksen tutkimista käsi työryhmistä identifioi itsensä femi nistiseksi. Ryhmä kokoontui kahvi lassa ja teki näin perinteisesti kodin seinien suojissa toteutetusta naisten harrastuksesta julkisessa tilassa ta pahtuvaa näkyvää toimintaa.

Vuosituhannen vaihteessa alka nut käsityöbuumi on saanut vauhtia netistä ja sosiaalisesta mediasta, jot ka ovat mahdollistaneet ideoiden,

ohjeiden ja tekniikoiden jakamisen helposti ja nopeasti. Koronapande mian jyllätessä neulottiin islantilais neuleita niin paljon, että langat lop puivat kaupoista.

Suomessa 1850-luvun puolivälis tä saakka toimineiden kirkollisten ompeluseurojen ja käsityöpiirien kulta-aikaa elettiin 1900-luvun al kupuolella. Vaikka näiden usein lä hetystyön ympärille keskittyneiden piirien toiminta on hiipunut, käsi töiden tekeminen on saanut seura kunnissa uusia muotoja. Nyt neu lotaan kastesukkia uusille pienil le seurakuntalaisille ja lohtuhuiveja leskeksi jääneille.

”Käsitöiden tekemisessä on usein kyse hyvän tekemisestä muille.

NUORENA AIKUISENA Riikka Myllys muutti Kuopiosta Helsinkiin, ja kä sityöt jäivät tauolle. Valmistuttuaan yliopistosta hän oli lomalla Lapis sa. Ivalossa Myllyksen mukaan tart tuivat kaupan hyllyltä puikot ja kerä valmiiksi raidoitettua sukkalankaa. Neulominen löysi tien takaisin hä nen elämäänsä.

Esikoista odottaessaan Myllys neuloi vauvalle peittoa vesivahin koremontin keskellä. Nykyisin tuo peitto lämmittää usein Myllyksen omia jalkoja hänen neuloessaan olo huoneen nojatuolissa. Yleensä Myl lys neuloo isompia töitä: villapaito ja, villatakkeja ja huiveja. Samalla hän kuuntelee usein äänikirjoja.

Instagramissa Myllys seuraa pää osin vain neule- ja käsityöjuttuja. Hän haluaa Instagram-feedinsä säi

– Käsitöiden tekemi nen on muuta kuin työelämä, jossa asiat pitää saada valmiiksi. Saan aloittaa ja jättää kesken niin monta käsityötä kuin haluan, Riikka Myllys sanoo.

lyvän hyvän mielen paikkana, jota voi käydä katsomassa myös iltaisin ilman, että törmää mieltä kiihdyttä viin poliittisiin keskusteluihin.

Koska käsityöt ovat Myllykselle harrastus, hän on päättänyt, että niiden tekeminen on täysin hänen omissa käsissään.

– Saan aloittaa ja jättää kesken niin monta käsityötä kuin haluan.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kesken jääneet työt saattavat valmis tua joskus tai jäädä valmistumatta.

– Käsitöiden tekeminen on muuta kuin työelämä, jossa asiat pitää saa da valmiiksi, Myllys toteaa.

KÄSITÖIDEN TEKEMISEN TAITO ei enää ole samalla tavalla naiseuden ihanne kuin ennen. Taitavaa käsi työntekijää arvostetaan silti edel

leen. Riikka Myllys muistaa äitinsä kertoneen oman äitinsä käsityötai dosta ihaillen. Mummon työn jälki oli kuin koneesta tullutta.

– Minulle käsitöiden tekemi nen on ollut ihmisyyskoulu, Myllys sanoo.

Kun hän aikanaan löysi ohjei ta, joissa villapaidat ja -takit neu lotaankin ylhäältä alaspäin, kym

pin tyttö oli uuden ja pelottavan edessä.

– Piti asennoitua uudella tavalla, suostua siihen, ettei osaa vielä eikä ole huippu.

Nuorempana Myllys sovelsi oh jeita omasta päästään. Syntyneet neuleet eivät aina olleet ihan käyt tökelpoisia. Valmiista ohjeesta te kemällä lopputulos on usein tyy

dyttävämpi, mutta yllätyksiä tu lee silti.

Myllys ajattelee, että tekeminen itsessään on jo nautinto. Sellainen ajatus ei välttämättä kuulu perintei seen suomalaiseen käsityökulttuu riin.

– Se on radikaali, hyvää teke vä ajatus: tehdään vain ja annetaan mennä, hän sanoo. ■

Kunnon synttäribileet

Tapiolan seurakunta järjestää parikymppisten kunniaksi Jeesus-reivit.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ANTTI RINTALA

Aiemmin syksyllä Pilvi Sarjala sai yhteydenoton Tapiolan seurakun nasta: parikymppisille pitäisi ideoi da kivaa tekemistä syntymäpäivien kunniaksi.

– Mietimme asiaa parin ystävän kanssa, ja päädyimme siihen, että pidetään kun non bileet, Jeesus-reivit, Pilvi kertoo.

Opintojensa kautta Pilvi on tutustunut Ras mus Ahoon, joka järjestää kristillisen elektroni sen tanssimusiikin tapahtumia Niko Ketomaan ja Tatu Kumpulaisen kanssa Blessed Bass -kol lektiivissa.

Pilvi kysyi Rasmukselta, tulisiko Blessed Bass -kollektiivi mukaan suunnittelemaan Tapiolan seurakunnan järjestämiä 20-vuotissyntymäpäi viä. Aho innostui ajatuksesta heti, koska Bles sed Bass -kollektiivin päämääränä on viedä ilosa nomaa kristillisen elektronisen musiikin kautta mahdollisimman monen ulottuville.

– Olemme itse löytäneet oman juttumme elektronisesta musiikista. Kyse on Jeesuksesta ja ylistämisestä elektronisen musiikin kautta.

Musiikin ja tanssin lisäksi juhliin on luvas sa snack-baari ja muita herkkuja. Kirkolle on suunnitteilla myös muuta oheispöhinää, ku ten valokuvaseinä ja syntymäpäiväaktiviteetteja. Alan osaajat tulevat tekemään juhlijoille glittermeikkejä.

TAPAHTUMAA ON Pilvi Sarjalan ja Rasmus Ahon lisäksi järjestämässä joukko vapaaehtoisia nuoria aikuisia ja seurakunnan työntekijöitä.

Nuoret aikuiset unohtuvat Pilvin ja Rasmuk sen mielestä liian helposti katveeseen kirkon ja seurakuntien toiminnassa.

– Seurakunnilla on hienoa perhetyötä ja rip pikouluun satsataan, mutta niiden välissä on 15 vuotta, jossa ei tapahdu oikein mitään, Pilvi ker too.

– Kirkko ei ole tässä asiassa pysynyt yhteiskun nan perässä. Aiemmin perhe perustettiin nuo rempana. Nykyään on paljon aikuisia, jotka elä vät opiskelijaelämää ja ilman perhettä. Pikku hil jaa tähän on seurakunnissa alettu heräämään, Rasmus sanoo.

Pilvin mukaan seurakuntien pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä oppilaitospappien kans

sa, jotta opiskelijat saadaan mukaan toimintaan. Myöskään niitä nuoria aikuisia, jotka eivät opis kele, ei saa unohtaa.

– Monissa seurakunnissa on vielä iso työsarka siinä, miten tavoitetaan yksinäiset ihmiset ja saa daan heidät monipuoliseen toimintaan mukaan, Pilvi sanoo.

Pilvi on ollut mukana perustamassa nuorten aikuisten BLESS.-yhteisöä, joka kokoontuu Tapi olan kirkolla.

– Sen tarkoituksena on tavoittaa nuoret aikui set, joilla ei vielä ole seurakuntayhteyttä tai hen gellistä kotia, Pilvi kertoo.

PILVI SARJALA ja Rasmus Aho opiskelevat teolo geiksi ja tähtäävät tulevaisuudessa pappisuralle.

Molemmat haluavat olla rakentamassa kirk koa, jossa keskitytään siihen, mikä ihmisiä yh distää.

– Olisi hienoa, jos kirkko voisi olla se paikka, jossa puretaan vastakkainasetteluja, ei synnytetä niitä, Rasmus sanoo.

– Toivomme, että tulevaisuudessa voimme pappeina edistää sitä, että kirkko on paikka, jossa kohdellaan ihmisiä yhdenvertaisesti, Pilvi kertoo.

Tähtäämme siihen, että siunattu basso tuntuu kropassa asti.

RASMUS AHO

Pilvi Sarjala ja Rasmus Aho toivovat, että Blessed Bass -reivit houkuttelevat pai kalle myös niitä, jotka eivät vielä ole mukana Tapiolan seurakunnan toiminnassa.

Keräys tuo jouluiloa koteihin

Rakenna joulupuu on pääkaupunkiseudun seurakuntien jo perinteeksi muodostunut joulukampanja. Keräyksen avulla on mahdollista lahjoittaa jouluiloa lähimmäiselle – perheelle tai yksinasuvalle. Seurakuntien diakoniatyöntekijät toimittavat lahjat perille. Kiitos avustasi!

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Anna joululahja vähävaraiselle lapselle. Jou lulahjatoiveita voi hakea kuusesta Espoon tuomiokirkosta 27.11.–4.12. tai Kirkonkympis tä 28.11.–2.12. Kuoressa on ohje lahjan toimit tamisesta. Keräyksen kohderyhmänä ovat vä hävaraiset lapsiperheet. Espoon tuomiokirk ko, KIrkkopuisto 5, on avoinna ti–pe klo 10–17, la–su klo 10–18. Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10, on avoinna ma–pe klo 9–14. Lisätietoa: Eeva Einola, 050 438 0189.

Espoonlahden seurakunta

Rakenna Joulupuu -keräys alkaa ensimmäi senä adventtina 27.11. klo 11 päämessun yhtey dessä Espoonlahden kirkolla, Kippa rinkatu 8, ja klo 17 messun yh teydessä Soukan kappelilla, Soukankuja 3. Kirkon ja kap pelin aulassa on joulukuu si, josta voi valita kortin. Sii nä on kuvaus lahjakortin saa jasta. Keräyksellä tuetaan Espoonlahden seurakun nan alueella asuvia vähä varaisia.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Kauniaisissa voit osallistua keräykseen osta malla lahjakortin ja tuomalla sen 11.12. men nessä Kauniaisten kirkolle seurakuntatoimis toon tai diakoniatyöntekijöille, osoite Kaval lintie 3. Diakoniatyöntekijät toimittavat lah jakortit apua tarvitseville. Diakonissa Pirjo Luoma 050 301 7028, nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja 050 464 7001.

Leppävaaran seurakunta

Rakenna joulupuu -keräys 27.11.–11.12.2022 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2. Nouda kirkolta kirjekuori, joka sisältää oh jeet ja yhteystiedot. Lahjoita haluamasi ar voinen lahjakortti. Lisätietoja diakoni Petri Lehtisalo, 040 546 5191.

Olarin seurakunta

Voit osallistua keräykseen ostamalla lahjakortin ja tuomalla sen 21.11.–16.12. arkipäivisin klo 10–18 Chapple-tilan vah timestarille, Kauppakeskus Iso Omena tai Olarin kirkon vahtimestarille kirkon aukioloaikoina: ma–pe 10–16, su 9–15, osoite Rälssitilankuja 1.

Myös tulevassa synttäritapahtumassa nouda tetaan turvallisemman tilan periaatteita. Tapah tumassa on mukana häirintäyhdyshenkilö.

– Me emme hyväksy siellä syrjintää tai erotte lua mihinkään suuntaan, Pilvi sanoo.

Virallisia kutsuja juhliin on lähtenyt 391 kappa letta. Kaikki nuoret aikuiset ovat tilaisuuteen kui tenkin tervetulleita, juhlien järjestäjät lupaavat.

Koko kirkkotila otetaan kyseisenä iltana nuor ten aikuisten haltuun ja täytetään hyvällä musii killa.

– Kun soitamme musaa, soitamme sitä koval la. Tähtäämme siihen, että siunattu basso tuntuu kropassa asti, Rasmus sanoo. ■

Blessed Bass 20-vuotiaiden synttärireivit Tapiolan kirkolla torstaina 1.12. Ovet aukeavat klo 19.30.

Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki nuoret aikuiset. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Seuraa Blessed Bass -kollektiivia @150bass-instagram-tilillä.

Hanki lahjakortti valit semaasi kauppaan. Tuo lahjakortti ja latauskuit ti valmiiksi numeroi dussa kirjekuores sa Soukan kappelin tai Espoonlahden kirkon aulassa olevaan pos tilaatikkoon viimeistään maanantaina 5.12.

Tapiolan seurakunta

Voit ilahduttaa apua tarvitsevaa lähimmäistäsi lahjoittamalla hä nelle haluamasi suuruisen lahja kortin jouluksi diakoniatyön kaut ta. Lahjakortin voit hankkia va litsemastasi liikkeestä tai tava ratalosta, mieluiten kuitenkin Tapiolan alueelta. Pyydäm me palauttamaan lahjakor tin viimeistään 5.12. Ta piolan kirkolle, Kirk kopolku 6. Vahti mestari: p. 09 8050 4460. Diakoniatyö: p. 09 8050 4400, ma–to klo 9–11.

Oma ehdokas löytyi vaalikoneesta tai tuttavapiiristä

Seurakuntavaalien ennakkoäänestyksen alkupäivinä äänestettiin monesta eri syystä ja monella tavalla valikoituja ehdokkaita.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Periaate äänestää kaikis sa vaaleissa, tuttu ehdo kas, toive kirkon muut tumisesta, mieleen jää neet historianopettajan sanat ja ilo siitä, että voi ylipäätään äänestää. Monenlaiset syyt toivat pääkaupunkiseutulaiset vaaliuurnille seurakuntavaalien en simmäisinä ennakkoäänestyspäivinä 8. ja 9. marraskuuta.

Äänestyspaikkoja oli runsaas ti ympäri Espoota: kirkkojen ja mui den seurakuntien tilojen lisäksi myös esimerkiksi kauppakeskuksis sa, kirjastoissa, oppilaitoksissa, pal velutaloissa ja kaupoissa. Espoossa annettiin ennakkoon 8.–12. marras kuuta noin 7 860 ääntä, 7 439 Espoo seen ja 421 muualle Suomeen. Se on vähemmän kuin vuoden 2018 vaa leissa.

Kauniaisten suomalaisen seura kunnan ennakkoäänestyspisteissä kävi yhteensä 370 äänestäjää, jois ta kauniaislaisia 285 ja muista seu rakunnista 85. Määrä oli lähes sama kuin neljä vuotta sitten.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNNAN ää nestyspiste Sellon ostoskeskuksessa erottui edukseen: keskeinen sijain ti, tyylikkäät äänestyskopit ja paljon vaalisälää, suklaata, kyniä, tarroja.

Erityisen suosittuja olivat vaali-ilma pallot. Äänestäjiä varten oli tuotu myös tabletti, josta pystyi tarkista maan vaikka kotiseurakuntansa tai ehdokkaansa numeron.

Yksi äänestyskoppi on pieniko koinen, sillä Espoossa on käynnis sä myös lasten vaalit. Niissä äänes tetään siitä, millainen lastentapah tuma Tapiolan kirkolla pitäisi järjes tää. Englantia puhuva hyvin nuori äänestäjä sai kirkkoherra Kalervo Salolta selostuksen siitä, mistä on kyse, ja kävi kopissa panemassa ras tin ruutuun.

Helsinkiläinen Olli Siitonen oli juuri päättänyt työpäivänsä ja päätti äänestää Sellossa, joka osui sopivas ti reitin varrelle.

– On velvollisuus äänestää. Kirk koon liittyvät asiat ovat minulle tär keitä, koska kirkko myös auttaa ih misiä, Siitonen sanoo.

– Äänestin ehdokasta, joka hoi taa hommat ja vie varmasti asioita eteenpäin.

Espoolainen Hanna Kahelin ää nesti ensimmäistä kertaa pitkästä ai kaa.

– En ole vuosiin äänestänyt, mut ta nyt aktivoiduin. Halusin äänes tää ehdokasta, jolla on samanlaiset arvot. Käytin vaalikonetta. Siellä oli mielestäni hyviä kysymyksiä.

SELLON KIRJASTON puolella ää nestäjiä kävi pitkin päivää tiistaina 8.11. Leppävaaralaiset Juhani ja Irja Lehtovaara äänestävät seurakunta vaaleissa aina.

– Äänestin sellaista henkilöä, jol la on kokemusta, Juhani Lehtovaa ra sanoo.

Joanna Weckman oli löytänyt ehdokkaiden joukosta tutun. Äänes täminen tuntui ylipäätään tärkeältä.

– Käytän äänioikeuttani, koska ei se ole itsestäänselvyys tässä maa ilmassa, että saa äänestää. Halusin äänestää arvojeni mukaista ehdo kasta. Minulle on tärkeää, että hy väksytään kaikki, ja että kirkon toi minta on kaikille avointa.

Nuoria äänestäjiä ei Sellossa juu ri nyt näy, mutta periaatteessa hei tä voisi ollakin, seurakuntavaaleis sa kun saa äänestää jo 16-vuotiaana. Leppävaaran seurakunnan nuoriso työnohjaaja Mio Mokki uskoo, et tä nuorimmat saa äänestämään kut sumalla heitä henkilökohtaisesti, ei vain jakamalla vaali-infoa.

– Ja sitten pitäisi olla myös nuoria ehdokkaita. Meillä on ainakin yksi, ja sitten on kolmikymppisiä.

Espoon tuomiokirkkoseurakun nan äänestyspisteellä K-market Läh derannassa äänestäjille oli tarjolla sekä heijastimia että pinkkejä vaa

Tilojen karsinta ei ole helppoa

Espoon tuomiokirkkoseura kunnan seurakuntaneuvosto te ki jo syksyllä 2021 alustavan lin jauksen seurakunnan tilaohjel maksi. Sen jälkeen seurakun taneuvosto on yrittänyt tehdä päätöksiä siitä, mistä tiloista luo vutaan. Asia jäi viimeksi pöydäl le tiistaina 1.11.

Tiloista luopuminen liittyy Es poon seurakuntien talouteen ja siitä seuraavaan tavoitteeseen vähentää tiloistaan 7 000 neliötä.

Tuomiokirkkoseurakunta kat

liämpäreitä, joissa on teksti ”Pohjal la, pinnalla, rinnalla”.

Espoolainen Arja Fredrikson toivoo, että useampi äänestäisi ja et tä kirkko uudistuisi ja olisi enem män ihmisten näköinen.

– Äänestin henkilöä, jonka tun nen. Minulle tärkeitä asioita ovat lasten asiat, kasvatus ja terveys.■

Vielä ehtii äänestää

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys oli 8.–12.11. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11. Silloin äänestetään omassa kotiseurakunnassa.

Äänestää voi jokainen kirkon jäsen, joka on vähintään 16-vuotias.

Pääkaupunkiseudulla vaaleissa äänestetään kahdella äänestysli pukkeella. Oranssilla äänestetään ehdokasta seurakuntaneuvostoon, jossa päätetään kotiseurakunnan asioista.

Valkoisella lipukkeella äänestetään ehdokasta yhteiseen kirkkovaltuus toon, jossa päätetään kaupungin kaikkien seurakuntien asioista.

Osa seurakuntavaaleissa valituksi tulleista päätyy myöhemmin myös päättäjiksi kirkolliskokoukseen, joka on ikään kuin kirkon eduskunta.

Katso lisätietoa: espoonseurakunnat.fi/ vaalit ja kauniaistenseurakunta.fi/vaalit.

taa maantieteellisesti yli puolet Espoosta ja koostuu useista asu tuskeskittymistä, joilla on omat seurakuntatilansa. Seurakunta neuvostossa oli esillä suunnitel ma, joka merkitsisi vuoteen 2018 verrattuna yhteensä yli 4 000 ne liön vähennystä tiloihin.

– Asia siirtyi nykyisen seura kuntaneuvoston viimeiseen eli 13.12. kokoukseen. Voi olla, et tä siellä tehdään osa päätöksis tä, tai sitten asian saavat käsitel täväkseen uudet luottamushen kilöt, tuomiorovasti Ari Paavilai nen sanoo.

Paavilaisen mukaan tilaoh

jelmalla on suuri vaikutus seura kunnan toimintaan.

– Olemme aika hajallaan. Alu eet ovat toimineet pitkään kuin itsenäisinä seurakuntina. Nyt ih misillä on huoli siitä, että seu rakunnan läsnäolo katoaa, jos omasta tilasta luovutaan. Tähän ei pyritä. Osasta tiloja aiotaan luopua vain osittain, ja osassa jatketaan niin kauan kunnes ti loille löytyy uutta käyttöä.

Tilaohjelman viimeisimmän version mukaan Viherlaakson kappelista ja Laaksolahtitalosta luovuttaisiin. Viherlaaksosta olisi tarkoitus etsiä pienempi tila. Nu

JUSSI HELTTUNEN

Espoon tuomiokirkkoseurakunta harkitsee Viherlaakson kappelista luopumista. Viherlaaksosta on tarkoitus etsiä toinen tila.

”

JOANNA WECKMAN

purin kappelista käyttöön jäisi 50 neliötä. Kauklahden ja Kala järven tilojen seurakunnalliseksi osuudeksi tulisi noin 75 prosent tia, ja Tuomiokirkon seurakun tatalon toisen kerroksen tiloista luovuttaisiin.

Katastrofiapua Itä-Afrikkaan

Itä-Afrikka kärsii pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen. Taustal la on neljä epäonnistunutta sa dekautta. Ruokakriisiä pahentaa sota Ukrainassa, sillä esimerkik si Somalia on ollut pitkään riip

puvainen Ukrainasta ja Venäjäl tä tuodusta viljasta. Myös vesi on kalliimpaa kuin koskaan.

Somaliassa nälänhätä uhkaa noin seitsemää miljoonaa ihmis tä, mikä on lähes puolet maan väestöstä. Maailman ruokajär jestön WFP:n mukaan 1,5 miljoo naa alle viisivuotiasta lasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta.

Espoon seurakuntien yh teinen kirkkoneuvosto myönsi 15 000 euron katastrofiavustuk sen Itä-Afrikkaan eli Somaliaan, Keniaan, Etelä-Sudaniin ja Ugan daan 7.11. Apu toimitetaan pe rille Kirkon Ulkomaanavun väli

tyksellä, ja siihen kuuluu ruokaa, perustarvikkeita, käteisavustuk sia, maataloustarvikkeita, vilje lyskoulutusta ja lasten koulun käynnin takaamista.

prosentti, sitä heikommin pää töksentekijöiksi valittujen ratkai sut heijastelevat yhteiskunnas sa vallitsevaa tahtotilaa ja näke mystä tulevaisuudesta, Luoma sanoi.

Käynnissä olevat seurakun tavaalit saivat arkkipiispa Ta pio Luoman pohtimaan Turussa koolla olleen kirkolliskokouksen puheessaan, miten kirkollisesta päätöksenteosta saataisiin kiin nostavampaa.

– Mitä pienempi on äänestys

Luoma pohti sitä, mikä saisi seurakuntalaiset kiinnostumaan omasta seurakunnastaan. Hän tarjosi vastaukseksi rakkautta.

– Jeesuksen seuraajien tulee kantaa huolta yhteisöjensä ky vystä elää rakkautta todeksi. On valitettavaa, jos kristitty kyynis tyy niin, että rakkaus ei enää tun nu merkitykselliseltä puheenai heelta, tai jos hänen yhteisön

sä näyttäytyy kovana ja luotaan työntävänä, arkkipiispa sanoi.

Kellonummella karsitaan puita

Espoon seurakuntayhtymä teettää Kellonummen hautaus maalla hakkuita syksyn ja talven aikana. Hautausmaalta poiste taan ylisuuria, jo kasvunsa päät täneitä kuusia. Puuston har ventamisella tähdätään metsän luontaiseen uudistamiseen. Me netelmä on osa jatkuvan kasva tuksen mahdollistavaa metsä suunnitelmaa.

Arkkipiispa: missä rakkaus näkyy?

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan äänestyspaikoilla jaettiin ämpäreitä. Vaalitoimitsijoina papit Hannu Mäenpää ja Päivi Linervo.

Hanna Kahelin äänesti ennakkoon Sellossa. Äänen otti vastaan Leppävaaran seurakunnan kanttori Outi Noponen.

Ei se ole itsestäänselvyys tässä maailmassa, että saa äänestää.

Olli Siitonen äänesti kauppakeskus Sellossa.

Joanna Weckman löysi ehdokkaiden joukosta tutun nimen.

Nuorisotyönohjaaja Mio Mokki oli töissä Sellon kirjaston äänestys pisteellä.

Espoon tuomiokirkko seura

kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi

Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarin katu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkallion tie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Messu su 20.11. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Paavilainen, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Petri Koivusalo. 1. Adventtisunnuntain messu su 27.11. klo 10 ”Kuninkaasi tulee nöyränä”. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustajina Päivi Linervo, Tuija Kuusinen ja Sami Marte, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Inka Kinnunen. Espoon laulu, joht. Säde Bartling. Rakenna joulupuu -keräys alkaa, Ks. oma ilmoitus.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

1. Adventtisunnuntain perhemes su su 27.11. klo 12. Linervo, Kinnu nen. Adventtitapahtuma klo 13–14.30, Ks. kappelin tiedot.

Kalajärven kappeli Hoosianna-messu su 27.11. klo 16 ”Nyt sytytämme kynttilän”. Muuri mäki, Talja. Senja Mäki, huilu. Lastenalttari ja kirkkopussukat. Kirkkoglögit.

”Pieni liekki” -muskarimessu to 1.12. klo 10. Muurimäki, Talja. Muskariopettaja Heidi Luukka-Van hanen. Laulua, tanssia, soittelua, rukousta ja ehtoollinen. Puuro- ja kiisselitarjoilu.

Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu pe 18.11. klo 18. Parvez Gill.

1. Adventtisunnuntain messu su 27.11. klo 12. Liiman, Ylioja. Joulu puuroa ja myyjäiset, Ks. kappelin tiedot.

Laaksolahden kappeli

Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishar taus to 17.11. klo 19. Marte.

Nupurin kappeli Messu su 20.11. klo 12. Kunnamo, Haunio.

Suvelan kappeli Hallelujamessu pe 18.11. klo 18. Kaikenikäisille, järj. nuorisotiimi. Lastenhoito.

Naistenpäivän messu la 19.11. klo

Menokasvo

Opi kokkaamaan italialainen joulumenu!

Espoon tuomiokirkkoseurakunta jär jestää Kokkaillaan kimpassa -iltoja. Millaisia ruokia on aikomus laittaa, iltojen vetäjä Tiina Tanninen?

– Ensimmäisellä kerralla valmistetaan italialainen joulumenu. Kerron siinä ohessa italialaisesta ruokakulttuurista. Yhden illan aikana valmistetaan alku ruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Ruokia valmistetaan pareittain. Vaikka ketään ei tuntisi etukäteen, yhdessä tekemi nen ryhmäyttää todella nopeasti.

Millaisia kokkaustaitoja osallistujilta etukäteen odotetaan?

– Ei todellakaan tarvitse olla gour met-kokki, vaan yleinen mielenkiinto ruoanlaittoa kohtaan riittää.

Mikä mielestäsi on tehokkain tapa pienentää kodin ruokalaskua?

– Hävikin pienentäminen on ehkä tär kein keino. Netti on täynnä vinkkejä, kuinka ruoantähteet voi hyödyntää.

– Yhdessä tekeminen ryhmäyttää todella nopeasti, sanoo Tiina Tanninen, joka on koulutukseltaan ravintola- ja catering-alan opettaja.

Suosittelen myös suunnittelemaan vii kon ruoat etukäteen, koska silloin vält tyy heräteostoksilta. Osaammeko mielestäsi arvostaa ruo kaa riittävästi?

– Luulisin, että meneillään oleva kriisi ja ruoan hinnannousu auttavat arvos tamaan ruokaa vielä enemmän. Mut ta kun tietää, miten seisovien pöytien ruokailuissa tuhlataan, niin sen perus

teella ruokaa ei vielä arvosteta riittä västi. Tällä hetkellä moni ravintoloitsi ja joutuu tarkkaan laskemaan, miten saadaan kannattavuutta. Ylijäämiin ei enää ole varaa.

JUHANI HUTTUNEN

Kokkaillaan kimpassa -kurssi Pitäjäntuvassa, Kirkonmäentie 2, keskiviikkona 7.12. kello 17.30–20.30. Hinta 15 euroa. Ilmoittautuminen: outi. wenell@evl.fi tai p. 040 5474 146.

14. Malvaranta, Kanerva, Haunio, lauluryhmä.

1. Adventtisunnuntain messu su 27.11. klo 15. Malvaranta, Alanko, Suominen. Perhetrio: Aya, Jarno ja Aino Koivunen, viulu. Marttojen adventtimyyjäiset klo 13–15, Ks. kappelin tiedot.

Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 20.11. klo 17. Kuusinen. Vaeltajan majatalo klo 18–19.30, Ks. kappelin tiedot.

1. Adventtisunnuntain messu su 27.11. klo 12. Marte, Suominen. Kirkkokahvit ja lähetystyön myynti pöytä.

PITÄJÄNTUPA

Aarteenetsijöiden miestenilta ma 21.11. klo 19. Oiva Hujanen.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO

Eläkeläiskerho to 17.11. ja 1.12. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI

Teologinen opintopiiri: L.P. Tapa ninen, piispa ja vaikuttaja to 17.11. klo 19. Prof. Jouko Talonen. Kahvit

klo 18.30.

Ikoniluento: Slaavilainen ikoni maalaus- klassikko vai rappio? la 19.11. klo 12. Alarik Corander. Adventtitapahtuma su 27.11. klo 12 messun jälkeen. Myynnissä riisi puuroa, adventtipullakahvit ja käsi töitä. Lapsille leikkipaikka. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Hinta 2–5 e. Hartaus klo 11. Raamattu-rukouspiirit: ma ja ti klo 18.30.

Eläkeläiskerho ti 22.11. klo 13. Café Aurora ma–to klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

Gospel Dance ma klo 17 ja Gosperl Lattarit ma klo 18. Ponnen maja, Isonkorventie 31. 5 e / tunti. Rukouksen ilta ke klo 18.30. Eläkeläiskerho to 24.11. ja 1.12. klo 13. Naisten Café to 1.12. klo 18.30. Joulukorttipaja, Virpi Sutelainen. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

Joulupuuro ja myyjäiset su 27.11. klo 12 messun jälkeen. Joulupuu

roa, lohivoileipiä, käsitöitä, leivon naisia ja arpoja; tuotto lähetystyöl le ja Nepalin vammaisille lapsille. Eläkeläiskerho ma 21.11. klo 13. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta 2–4 e. Raamattuluento ke 30.11. ”Minä olen” klo 18. Ari Kunnamo. Rukouspiiri ke 30.11. klo 18. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Äänimaljarentoutus to 17.11. klo 18. ILM. pia.harkonen@evl.fi. Ikäihmisten kerho ma 28.11. klo 13. Gospellattarit ma klo 18 ja klo 19, 5 e / kerta. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI

Kohtaamispaikka eläkeläisille to 17.11. ja 1.12. klo 13. Käsityöpiiri ti 22.11. klo 18.

SUVELAN KAPPELI

Suvelan naistenpäivä la 19.11 klo 9.30–15. Psykologi, TK Jetta Aarnio: ”Lepoa ja turvallisuutta kehon ja mielen alueille”. Rukoushelmet, messu. Tied. 050 5110 165.

Naisten raamattupiiri su 20.11. klo 15.

Hiljaisuuden jooga Tuoliharjoitus ma klo 18.15.

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 21.11. klo 18. Tuula Sysimies: ”Mitä naa pureille kuuluu?”

Käsityöpiiri ti 22.11. klo 10–12. Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 1,5–3 e.

Israel-rukouspiiri ke 23.11. klo 16. Eläkeläiskerhot: to 24.11. ja ti 29.11. klo 13.

Hiljaisuuden päivä la 26.11. klo 12–16. Tilaa omille ajatuksille, rukoukselle, voit myös lueskella, kirjoittaa, neuloa tai vain levätä. Voileipäkahvit. Ehtoollinen. ILM. 24.11. mennessä: eeva.honkanum mi@gmail.com. Tied. 040 5311 040. Marttojen adventtimyyjäiset su 27.11. klo 13–15 ennen messua.

Myynnissä käsitöitä ja leivonnaisia. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI

Hiljaisuuden villasukkapäivä la 19.11. klo 12–16. Hiljaista yhdessä oloa, brunssi, äänimaljarentoutus ta, messu. ILM. tuija.kuusinen@

Leveys 87 mm korkeus 273 mm SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.11.–2.12.

evl.fi.

Vaeltajan majatalo 20.11. klo 18–19.30. Matkaevästä reppuun ja jakoon; puheenvuoroja ja musiik kia. Laaksolahden lauluryhmä. Lähetyspiiri ma 21.11. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 2–4 e.

Eläkeläiskerho ke 23.11. klo 13. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

KIRPPUTORI-KAHVILA

Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Os. Kaivomestarinkatu 8. Hartaus to 1.12. klo 13.

KYNTTILÄT SYTTYVÄT ITSEMURHAN TEHNEIDEN MUISTOLLE

Sytytämme yhdessä kynttilät su 20.11. klo 16 Espoon tuomiokirkon edessä, jonka jälkeen keskustelua, iltatee ja hartaus Pitäjäntuvalla. Pappi Reetta Ikonen, diakoni Virpi Sutelainen sekä Saara Arkimo Espoon mielenterveysyhdistykses tä.

SEURAKUNTAVAALIT

Vaalipäivänä su 20.11. klo 11–20 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan jäsenet voivat äänestää Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa sekä Auroran ja Kalajärven kappe lissa. Oma äänestyspaikka löytyy myös vaalikirjeestä, joka on posti tettu kaikille äänioikeutetuille espoolaisille. www.espoonseura kunnat.fi/vaalit.

KESKUSTELUILTA SATEENKAARI-IHMISILLE

Seksuaalisuudesta ja läheisyy destä ti 22.11. klo 18 Espoon tuo miokirkon srk-talo. Mukana Ani Iivanainen ja Miia Korttila.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS

Anna joululahja vähävaraiselle lapselle. Joululahjatoiveita voi hakea kuusesta Espoon tuomiokir kosta 27.11.–4.12. tai Kirkonkympis tä 28.11.–2.12. Kuoressa ohje lahjan palauttamisesta. Keräyksen kohde ryhmänä ovat vähävaraiset lapsi perheet. Kirkon ovet ovat auki ti–pe klo 10–17, la-su klo 10–18. Kirkonkymppi, os. Kirkkokatu 10, avoinna ma–pe klo 9–14.

KOKKAILLAAN KIMPASSA

”Jouluinen ilta italialaisittain” ke 30.11. klo 17.30–20.30 idyllisessä Pitäjäntuvassa ravintola- ja cate ring-alan ammattilaisen Tiina Tannisen ohjauksessa. Illan päät teeksi aterioimme yhdessä. Kevääl lä kokkausillat saavat jatkoa. Illan hinta 15 e/hlö. Tied. ja ILM. outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146.

ESPOON SEURAKUNTIEN

YHTEINEN JOULUJUHLA

Jouluaattona 24.12. klo 11–16.30

Hvittorpissa joulua yksin viettävil le. Jouluruokailu, sauna, joululau luja ja messu. Bussikuljetus. Hinta 15 e. Tied. ja ILM. 5.12. mennessä Eeva Einolalle, 050 438 0189. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta.

JOULUIKKUNAT

Joulun tapahtumista kertovat asetelmat nähtävillä 27.11. alkaen Kalajärven ja Kauklahden kappe leilla ja Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa sekä 12.12. alkaen Auroran kappelissa.

PARISUHDE JA VANHEMMUUS

Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi 040 547 4146 tai kirsi.kaner va@evl.fi, 050 511 0165.

Äitilomanen 13.–15.1. Hvittorp. Hinta 45–50 e. HAKU 15.12. asti: Kirkkoespoossa > tapahtumahaku. Tied. Outi.

Kaikki tapahtumat: www.espoon seurakunnat.fi/tuomiokirkkoseura kunta/perhe-ja-parisuhde.

LAPSET JA PERHEET

Perhekerhot, -kahvilat ja muska rit: www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet/perhekerhot.

Pyhäkoulu su klo 15 Suvelan kappeli.

HILJAISUUDEN RETRIITTI

6.–8.1. Hvittorp ”Päivä vain ja hetki kerrallaan”. Ohj. Antti Kujan pää ja Pirkko Nurminen. ILM. 18.12. mennessä: pirkko.nurminen@evl. fi, 040 567 4420.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Varaa aika: kirsi.kaner va@evl.fi, 050 5110 165.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

Kaipaatko tukea vaikeassa elä mäntilanteessa? Ota yhteyttä diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/tuo miokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirk koseurakunta/ Instagram: @espoontuomiokirkko seurakunta

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi

www.espoonseurakunnat.fi – Seura kunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakun ta, Espoonlahden seurakunnan lap set ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, en kelinsuojassa, sodesta, kirkkoes poossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8–21, pe 8–15, la toiminnan mukaan ja su 10–18. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

Tervetuloa Espoonlahden seura kunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta.

MESSUT

Messu su 20.11. klo 11 kirkko. Olli, Ylisuutari, Puukko. Yhteisömessu su 20.11. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 20.11. klo 17 Soukan kappeli. Essi Aalto, Taizekuoro joht. Gregory Pass. 1. adventtisunnuntain messu su 27.11. klo 11 kirkko. Turtiainen, E. Aalto, Pohjonen, Yli-Jaskari. Kuorot Laulumieli ja Okra. Kirkkokahvit. Leipämessu pe 25.11. klo 10 kirkko. Sinervo, Puukko. Yhteisömessu su 27.11. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 27.11. klo 17 Soukan kappeli. Haarlaa, Ojala. Siioninvirsiseurat pe 2.12. klo 18.30 kirkko.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885.

Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9.15 kirkko. Vuoronumerot arvo taan klo 9–9.15.

Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496.

Haluatko jutella? Soita numeroon 046 899 2860. Mikäli vapaaehtoi semme ei voi vastata juuri silloin, hän soittaa sinulle takaisin.

Ostaripastori/-diakoni to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Papit ja diakonit vuoroviikoin.

Vertaistukiryhmä omaishoitajille ja heidän muistisairaille läheisil leen pe 18.11. klo 10 Soukan kappe li. Lounas ja kahvit 5e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706.

Leskenlehdet pe 18.11. klo 12.30–14. Ruokailu klo 12, 5 e/hlö. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585. Leskien ryhmän ja omaishoita jien vertaistukiryhmän pikkujou lut pe 2.12. klo 10–12.30, Soukan kappeli.

Omaishoitajien kirkkopyhä kirkossa su 20.11. klo 11. Aiheena

Apua & tukea

Walk-in-terapian jatko Espoossa on avoinna

Kirkko tarjoaa maksutonta terapiavastaanottoa nuorille eri puolilla Suomea.

Pääkaupunkiseudun seura kunnissa otettiin viime ke väänä käyttöön uusi pal velu: Walk-in-terapia. Ky seessä on 16–29-vuotiaille tarkoitettu matalan kyn nyksen terapiavastaanotto, johon pää see ilman ajanvarausta tai lähetettä, anonyymisti ja ilmaiseksi.

Espoossa vastaanotot alkoivat maa liskuussa Viherlaakson kappelissa. Pal velu oli kesän ajan tauolla. Toistaiseksi walk-in-terapia ei Espoossa jatku.

– Nuoret eivät löytäneet palvelua. Tämä on varmaankin monen asian summa. Tieto ei tavoittanut kohderyh mää, vaikka tiedotuksen eteen tehtiin todella paljon töitä, kertoo erityisnuo risotyönohjaaja Pia Härkönen

– Myös aika, jona palvelu oli avoin na, on ehkä vaikuttanut sen tavoitta vuuteen. Meillä palvelu oli tarjolla kello 12–16 välisen ajan, Härkönen pohtii.

Espoossa walk-in-terapian jatko on avoin. Härkösen mukaan palvelu kan nattaisi siirtää keskeiselle paikalle.

– Jos tästä tulisi kaikkien Espoon seurakuntien yhteinen toimintamuoto, paikka voisi olla esimerkiksi Sellossa tai Isossa Omenassa, Härkönen sanoo.

– Uskon, että kävijöitä tulisi enem män, jos vastaanottoaikaa voisi laajen

taa iltaa kohti.

Härkösen mukaan palvelun uudel leen aloitus kannattaisi tehdä ajan kanssa ja hyvin tiedottaen.

WALK-IN-TERAPIAA koordinoi valtakun nallisesti Lasten ja nuorten keskuksen hanketyöntekijä Tuomas Perkiö. Hän työskenteli aiemmin Tampereen Walkin-pisteellä, joka oli terapiamallin pilot tipaikkakunta Suomessa.

– Alku on ollut monin paikoin hidas ta, sillä tämä on vielä järjestäytymisvai heessa olevaa toimintaa, Perkiö toteaa.

Hänen mukaansa toiminnan käyn nistymisen haasteet ovat tuttuja muual lakin maailmassa.

– Niin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Es panjassa kuin Iso-Britanniassa ja Aust raliassakin on vuorollaan ihmetelty hi dasta alkua. Kun ollaan tekemässä täy sin uutta palvelua, se tuntuu kuuluvan kuvioon, kertoo Perkiö.

– Asiakasvirta alkaa toimia kunnolla vasta, kun tieto siitä liikkuu aktiivisesti puskaradiossa ihmiseltä toiselle. Siihen menee aikaa, Perkiö toteaa. ■

Walk-in-terapian juuret ovat Kanadassa, josta palvelu rantautui Suomessa ensin Tampereelle. Walk-in-terapian palveluita löytyy muun muassa Helsingistä ja Vantaalta. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi > hakusana walk-in-terapia.

omaishoitajuuden monet kasvot. Espoon ja Kauniaisten Omaiset ja Läheiset ry:n toiminnanjohtaja Suvi Mansukoski ja diakoni Eija Siivonen.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Ti klo 11–12 Soukan kappeli. Lipunmyynti klo 10.30–11.30. Aikui set 3e, 3–14 v. 1e. Aamupala ti klo 9 kirkko. Poikke uksena 6.12., jolloin järjestetään brunssi klo 9.30–11 Vapaaehtoinen maksu.

TAVATAAN TAAS!

Opi suomea – Luetaan yhdessä ti klo 9.30 Soukan kappeli (naisille) ja ke klo 17.30 kirkko (kaikille). Suo malaiset opettavat suomen kieltä. Lapsen saa ottaa mukaan. Ilmai nen.

Joulukahvila ke 7.12. ja 14.12. klo 13–15 kirkko. Ke 14.12. kahvilan lisäksi kauneimmat joululaulut.

Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Avoin leffailta ja nyyttärit ke 23.11. ja 30.11. klo 18 kirkko. The Chosen -sarja jatkuu. Vapaaehtoi nen nyyttäriperiaate.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 29.11. klo 13 kirkko, jatkuu 10.1.2023. Valmistellaan myytävää lähetys työn hyväksi.

Teresa-piiri ti 29.11. klo 18 kirkko, jatkuu 10.1.2023. Tehdään käsitöitä myyjäisiin. Tuotto Naisten Pankille. Yhteisen tulen äärellä to 1.12. klo 17–20 Soukan kappeli. Seurakunta tarjoaa makkarat ja mehut, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi.

Espoonlahti Fellowship & Praise Party la 3.12. klo 17 Soukan kappe li. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa.

Kranssitalkoot lähetystyön hyväksi to 8.12. klo 12–16.30 kirk ko. Valmiit painotuotteet myydään joulumyyjäisissä.

Kansainvälinen kuoro aikuisille la 3.12. klo 18–19.30 Soukan kappeli. Joulumyyjäiset la 10.12. klo 11–14 kirkko. Voit osallistua leipomalla tai valmistamalla käsitöitä myyjäi siin. Leivonnaiset tuotemerkintöi neen kirkolle edellisenä päivänä. Tuotto lähetystyölle. Kuusipuisto avautuu Soukan kappelin pihalle viikolla 49 tai 50. Tule ihastelemaan upeasti välkehti vää kuusimerta. Kuuset lahjoite taan vähävaraisiin perheisiin jou luksi.

Operaatio Joulun Lapsi on keräys Romanian, Moldovan ja Viron lapsille. Tuo joulun iloa köyhyydes sä eläville lapsille! Ohjeet laatikon sisällöstä ja laatikkoaihion saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelista. Tuo valmis paketti 16.–22.11. kirkolle tai Soukan kap pelille. Tied. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

MUSIIKKI

Soiva marraskuu 18.11. klo 19 kirkko. ”Sinfoninen Marraskuu”. Espoo Sinfonia johtajanaan Jackie Shin esittää Tsaikowskyn 5. sinfoni an sekä Beethovenin koraalifanta sian. Mukana kamarikuorot Navichorus, EOL sekä solistit. Liput ovelta 25/15 e.

J.S.Bach: H-mollimessu la 26.11. klo 18 kirkko. Navichorus, Espoon Barokki, sopraano Olga Heikkilä, mezzosopraano Monica Groop, tenori Tommi Niskala, baritoni Elja Puukko, kapellimestari Seppo Murto. Liput ovelta 20/15 e. Laulukerho jatkuu ti 17.1. Laule taan virsiä kanttorin johdolla. Pullakahvit 1,50 e.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA

Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös www.face book.com/espoonlahdenseurakun ta.

Aamurukous ke klo 6.30–7.30 Teams. Linkki tapahtumakalente rissa. Tied. 041 518 1244, eveliina. roznovski@evl.fi.

Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/teksti viesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

IKÄIHMISTEN KERHOT

Ikäihmisten kerhot ja piirit pyöri vät jäävät joulutauolle marraskuun jälkeen.

LAPSET JA LAPSIPERHEET

Taidemuskarikurssi 5–7-vuotiaille 11.1.–8.3. kirkolla, yht. 8 kertaa. Hinta 60 e. Lisätiedot ja ilm. viim. 30.11.: sonja.munter-makelainen@ evl.fi, p. 050 338 6202.

Lapsenpäivä la 19.11. kirkko klo 10–16. Pomppulinna, askartelua, muskarihetkiä, raamattuseikkailua ym. mukavaa tekemistä. Ruokailu klo 11–13 (5 €/aik., lapsille ilmai nen).

Koko kylän olkkari to klo 17–19 Kaskikappeli. Uutta olohuonetoi mintaa. Keittopäivällinen pientä maksua vastaan.

NUORET

Nuortenillat, messut ja kaikki muu. Tule mukaan! Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseura kunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

TEKSTI OUTI ISOTALUS KUVA MARI AARNIO

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakap pelissa on kirkkopussukoita omal le paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkol ta löytyy myös lastenpaikka. Mes sun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalan palvelukset ja Leppävaaran srk:n somekanavilta Facebookista ja Instagramista.

Nälkäinen ja kaipaava – Perhe messu, kirkkokahvit ja -karkit su 20.11. klo 11 Leppävaaran kirkko Monen ikäisille sopivaa messua tekemässä papit Arto ja Emilia, kanttorina Outi ja avustamassa ROT-toiminnan nuoria.

Arki-illan messu to 24.11. ja 1.12. klo 17 Leppävaaran kirkko. Messu kestää n. 20 min.

Hoosianna! – Ensimmäisen adventtisunnuntain messu kir kossa ja verkossa su 27.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu striima taan Leppävaaran srk:n YouTubekanavalle. Messussa viittomakieli nen tulkkaus, joka näkyy myös striimissä. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latva nen, vaskiyhtye Serpentti, joht. Pekka Karvanen, Pauliina Hyry, urut. Papit Piia Ahtee ja Juha-Pek

ka Rissanen. Messun jälkeen glö giä, mehua ja pipareita kirkon aulassa ja sään salliessa myös sisäpihalla.

Hoosianna! – Adventtimessu su 27.11. klo 13 Karakappeli. Alanne, Rautio.

Lasten Hoosiannakirkko su 27.11. klo 15 Leppävaaran kirkko. Lue lisää Lapsille ja perheille -palstalta. Valo!-messu su 27.11. klo 18 Leppä vaaran kirkko. Se toisenlainen hoosiannakirkko! Ole mukana valona pimeän keskellä. Messua toteuttamassa yhdessä Arto Valli virran kanssa ROT-toiminnan nuoret.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Lasten toiminta Facebookissa: Leppävaaran seurakunnan lapset ja perheet, Instagramissa: @mini siipi.

Lasten aamupäivä Karakappelilla la 19.11. klo 10–12 Karakappeli. Askartelua, pelailua ja puuhaa, klo 10.30 Duo Wilken tarinallinen lasten musiikkiteatterikonsertti.

Konsertin kesto n. 30 min. Jäätelöja mehutarjoilu. Tapahtuma on suunnattu erityisesti alle kouluikäi sille lapsille. Maksuton.

Lasten Hoosiannakirkko su 27.11. klo 15 Leppävaaran kirkko. Hoosi annaa laulamaan! Musiikissa muskarikuoro Huiske muskariopet

taja Essi Kaarelan ja Cantores Minores -muskarilaisia Heidi Van hasen johdolla. Kanttorina Outi Noponen. Lastenpappi Kirsti Kos kela. Kesto n. 25 min.

Taaperokirkko pe 2.12. klo 10 Leppävaaran kirkko, B-siipi, takka huone. Yllätyskirkko – Joulu kurkis taa luukusta. Mukana perhetoimin nanohjaaja Seija, muskariope Essi ja lastenpappi Kirsti.

KOULULAISILLE

Koululaisten parkit: tekemistä ja seuraa koulupäivän jälkeen ti klo 13–16 Uuttu ja to klo 13–16 nuorten tila Siipi.

KUORO KAIKILLE

Ääniverryttelyä juuri sinulle ke 23.11. klo 18–19.15 Leppävaaran kirkko. Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa, ei sitoutumis pakkoa. Opettelemme äänenkäyt töä ja laulamista tutuin lauluin ja myös uusia lauluja opetellen. Tied. Outi Noponen, outi.noponen@evl. fi, p. 040 513 0869.

RYHMIÄ AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat.

MUSIIKKIA KYNTTILÄN VALOSSA

Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Menneitten perhoset -liedkon sertti ti 22.11. klo 19 Leppävaaran kirkko. Sopraano Tuuli Lindeberg ja pianisti Minttu Siitonen. Säveltä jäniminä Kaija Saariaho, Sauli Zinovjev ja Alban Berg.

Naisen ääni ti 29.11. klo 19 Leppä vaaran kirkko. Uutta hengellistä kuoromusiikkia naissäveltäjien kynästä. Naiskuoro Kupliva, joht. Viena Kangas. Mm. Mia Makaroffin, Karin Rehnqvistin ja Anna-Mari Kähärän teoksia sekä Susanna Lindmarkin “Missa Brevis” kuorol le, sellolle, saksofonille ja lyömä soittimille.

LAULUVALOA KAAMOKSEEN

Lauletaan yhdessä pe 18.11. klo 14 Karakappelissa kauneimpia hen gellisiä lauluja kanttori Kullervo Latvasen kanssa.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöil tä, sähköpostitse osoitteesta leppa vaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi.

Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Lounaan hinta 3 e.

DIAKONIARETKI HVITTORPIIN

To 1.12. klo 9–16. Kevyt aamiainen, lounas, iltapäiväkahvi. Ohjelmaa ja mahdollisuus saunoa. Päivän hinta 15 e. IImoittautumiset ja ruokaaineallergiat diakoni Harriet Lohi karille, p. 040 531 1057.

YHTEISVASTUULIPASKERÄYSTEMPAUS

Pe 18.11. klo 16 kauppakeskus Sellossa. Hae lipas ja liivi Leppäsii ven diakoniatoimistolta, Alberga nesplanadi 1. Yhteisvastuu 2023 keräyksen tavoitteena on kerätä varoja nuorten väkivallan ja kon fliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäi syyn teemalla ”Nuoret väkivaltai sessa maailmassa”. Tied. Petri Lehtisalo, 040 546 5191.

SEURAKUNTAVAALIT

Varsinainen vaalipäivä on su 20.11. klo 11–20 Leppävaaran kirkol la. Äänestä kirkosta ja seurakun nasta itsesi näköinen! Äänioikeus on kaikilla 16 v. viim. vaalipäivänä täyttävillä seurakunnan jäsenillä. Otathan mukaasi kuvallisen henki löllisyystodistuksen.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapp le Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret

Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoista maan: youtube.com/user/Olarin­

srk. Jos et halua näkyä videokuvas sa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 20.11. 10. Liturgi ja saarna Tuija Samila, avustavat papit Antti Kruus ja Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski. Hoosiannamessu kirkossa ja verkossa su 27.11. klo 10. Liturgi ja saarna Antti Malinen, avustavat papit Antti Hirsto ja Kimmo Ansa maa, kanttori Mikko Niinikoski. Candomino kuoro joht. Esko Kallio. Paastonajan aamumessu ke 30.11. klo 8. Liturgi ja saarna Maritta Hartikainen.

Matinkappeli: Messu su 20.11. klo 12. Liturgi ja saarna Jarmo Jussila, kanttorina Sanna Franssila. Hoosiannamessu su 27.11. klo 12. Liturgi ja saarna Maritta Hartikai nen, kanttori Päivi Hakomäki. Kauneimmat joululaulut perhe messu su 27.11. klo 15 Matinkappeli. Messun jälkeen joulupuuroa ja askartelua.

Olarin kappeli: Hoosiannamessu su 27.11. klo 12. Liturgi ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Mikko Niinikoski.

Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19 tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Joka toinen viikko (parittomat viikot) on musiikkiRisteys, yhteis laulua ja/tai esittäviä biisejä ja joka toinen viikko (parilliset viikot) on Risteysmessu. 17.11. messussa liturgia ja saarna Juha Virta. Musiikki: Risteysbändi. risteys.fi.

SEURAKUNTAVAALIT

Varsinaisen vaalipäivän äänestys su 20.11. klo 11–20. Olarin kirkko. Äänioikeutettu seurakunnan jäsen saa varsinaisena vaalipäivänä äänestää oman seurakuntansa äänestyspaikassa. Lasten vaalit kirkkosalissa vaali päivänä klo 11–17. Lapset saavat äänestää helmikuussa järjestettävi en isojen lasten juhlien ohjelmasta. Tulkaa koko perheen voimin äänes tämään tärkeistä asioista!

LÄHETYSMYYJÄISET

Su 27.11. 13–14.30 Matinkappeli. Riisipuuroa ja tähtitorttuja tarjolla messun jälkeen lähetyksen hyväk si. Myynnissä mm. villasukkia. Minikirppis avoinna. Maksu kätei sellä.

ADVENTIN HILJAISUUDEN RETRIITTI

Tallinnan Birgittalaisluostarissa 9.–11.12. 18 osallistujalle. Lähtö Silja Tallinkin laivalla pe 9.12. klo 16.30. Laivalippua ei kannata ostaa, ennen kuin varmistus retriitistä on tullut. Paluu su 11.12. klo 16.30 lähtevällä laivalla. Seurakunta tarjoaa hytin matkatavaroita var ten, kuljetuksen satamasta luosta riin ja takaisin sekä ohjelman. Ohjaajana kappalainen Antti Kruus, jolta saa lisätietoa, antti.kruus@ evl.fi, p. 040 531 1051. Hinta 150 e.

AIKUISILLE

Naisten nettiraamattupiiri etänä verkossa ti klo 14–15. Tiedustelut: Minna Martiskainen 050 330 7129. Lukupiiri to 17.11. klo 14 Matinkap peli. Kirjana Anna Soudakova: Mitä männyt näkivät. 15.12. Kirjana Annina Holmberg: Ina ja Tito Tie dustelut: 050 353 8398 tai leena. lenkkeri@gmail.com. Naisten saunailta ma 28.11. ja ti 13.12. Hvittorp. Iltapala 3,5 e (13.12. 5 e). Lähtö omin kyydein Matinkap peli klo 17.30. Paluulähtö klo 21.

Ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään 3 arki päivää aikaisemmin.

DIAKONIATYÖ

Diakoniapäivystys ti klo 10–11, 050 4329 368 tai sähköpostilla dia koniatyöntekijöille. Contact dea con on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email.

Diakonialounas/Community lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Lipun myynti klo 11.45–12.30. Ota mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappe li, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount. Hinta/Fee 3 e. Minikirppis Matinkappeli ti klo 10–12! Lisätietoja tytti.kohonen@ evl p. 050 365 3779.

MUSIIKKI

Päivänkehrän koulun musiikki luokat esittävät Piae Cantiones joululauluihin perustuvan jouluku vaelman. Kaksi esitystä ti 29.11. klo 18 tai klo 19.15. Päivänkehrän koulun kuoro, tanssijat ja soitinyh tye. Ohjelma 10 e. Glögitarjoilu. Petri Laaksonen 60 v. juhlakon sertti Eläköön elämä – Täällä Pohjantähden alla ke 23.11. klo 19 Olarin kirkko. Liput netistä: lippu.fi tai ticketmaster.fi, 27–28 e (Hinta saattaa vaihdella riippuen toimi tuskuluista.)

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14. Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8

Ajankohtaiset tiedot: espoonseu rakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA

Levollinen rukoushetki pe 18.11. klo 18. Meditatiivista rukouslaulua, Raamatun sanaa ja rukousta, hiljaisuutta. Kesto n. 30 min. Muka na Minna Vihko.

Messu su 20.11. klo 10. Kirkkovuo den viimeinen sunnuntai. Messussa mukana Suvi Gräsbeck, laulu ja kantele. Hero, Ristimäki, Malkamä ki.

Anglican worship su 20.11. klo 12.30. Englanninkielinen anglikaa ninen messu.

Viikkomessu ke 23.11. ja 30.11. klo 8. Hoosianna!-messu su 27.11. klo 10. Karinen, Koivisto. Musiikki: Jurmu, Malkamäki, Tapiolan seurakunnan

kamarikuoro.

Lapsiperheiden Hoosianna-kirk ko su 27.11. klo 15. Laulamme

yhdessä adventinajan lauluja ja Hoosianna virren. Mukana pienet Gospel Kids kuorolaiset. Kirkko hetken jälkeen mehua, glögiä ja pipareita tarkolla Valo kahvilassa. Kaiken kansan adventtikirkko ja kirkkokahvit kahvila Valossa ke 30.11. klo 13. Tule laulamaan Hoosi annaa! Hero, Tervonen, Jurmu. Kuoro kaikille, joht. Elina Jokivuori.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS

Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapio lan seurakunnan Facebook sivulla.

KAHVILA VALO

Ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja KUAn kautta Ukrainaan.

KANSAINVÄLINEN OLOHUONE

Tule viettämään aikaa eri ikäisten ja eri kulttuureista olevien kanssa ke 23.11. ja 30.11. klo 17 Tapiolan kirkolle. Olohuone tarjoaa tilan yhdessäololle ja tutustumiselle. Keskustelun lisäksi voit pelailla eri pelejä tai lukea lehtiä. Tarjolla teetä ja pientä purtavaa. Toteuttaji na vapaaehtoiset.

SOTA, UKRAINA JA KIRKOT

War, Ukraine and churches la 19.11. klo 14 Tapiolan kirkko. Ukrai nan sodan vaikutuksia kirkkojen välisille suhteille käsittelevä tilai suus, joka järjestetään yhdessä Espoon hiippakunnan kanssa. Pääpuhujana ekumenian asiantun tija ja tohtori Dagmar Heller Bensheimin ekumeenisesta insti tuutista. Mukana myös piispa Kaisamari Hintikka ja pastori Heidi Zitting. Tilaisuus on kaksikielinen englanti–suomi.

MIELEN KEVENTÄJÄT

Koetko arkesi olevan liian kuor mittavaa työssäsi, kotioloissasi tai ihmissuhteissasi? Vertaisryhmässä työikäisille etsimme keinoja oman mielen ja kehon tasapainon löytä miseksi. Ti 10.1., 24.1., 7.2. ja 28.2. klo 18–19.30 Tapiolan kirkko. Max. 8 hlöä. Ilm. viim. ti 3.1. anna.hand roo@evl.fi, 040 572 1242 tai kristii na.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

MUSIIKKIA TAPIOLAN KIRKOSSA

Häivähdys pyhää -konsertti ke 23.11. klo 12 Tapiolan kirkko. Lotta Kinanen ja Elsa Paakkinen – har monikka. Wieniawski, Rameau, Daquin, Bach. Vapaa pääsy, vap. eht. ohjelmamaksu Yhteisvastuu keräyksen hyväksi.

Elämäni laulut -konsertti omaishoitajille ja heidän läheisil leen to 24.11. klo 15. Katja Kangas, laulu ja piano. Kahvit konsertin jälkeen Kahvila Valossa. Konsertti

koostuu toivelauluista, tutuista sävelmistä sekä yhteislauluista. Chimebells & Christmas Carols la 3.12. klo 16. Tunnelmallinen joulu konsertti, jossa esiintyvät virolai nen käsikello-orkesteri Chimebells ensemble, joht. Kai-Tõe Ellermaa sekä Gospelmamas-kuoro, joht. Eli na Jokivuori. Vapaa pääsy.

AVOIN KESKIVIIKKOKERHO

Kahvit Tapiolan kirkon kahvila Valossa klo 12.30–13. Ohjelma klo 13–14. Mukana myös Katja Hero. Ke 23.11 Geenit terveyttä ennus tamassa. Perinnöllisyyslääkäri, tutkimusprofessori Helena Kääriäi nen.

MUMMO- JA PAPPAPAKETIT

Tapiolan seurakunta kerää perin teistä joulutervehdystä ystävyys seurakunnan, Viron Pärnun Eliisa betin seurakunnan vanhuksille. Sisältö: kahvia, teetä, pipareita, suklaata, kynttilä ja joulukortti tervehdyksellä (kaikki tai jotakin) paketoimattomana. Toimitus Tapiolan kirkon vahtimestarille viim. ke 7.12. Kiitos lahjastasi!

LAPSILLE JA PERHEILLE

Lapsen oikeuksien päivän tapah tuma pe 18.11. klo 9.30–11.30 Tapio lan kirkko. Pienten oma muskari mainen Pärinäkirkko, pientä purta vaa, Espoon kaupungin perhesosi

aalityön Pop up -uniohjaus, puuhapisteitä lapsille ja oma leikkihuone vauvoille. Voit myös istahtaa hetkeksi huolituoliin ja kertoa huolesi perhetyöntekijälle. Lastenvaalipiste on auki varsinai sena seurakuntavaalipäivänä su 20.11. klo 11–18 Tapiolan kirkko.

Lapset pääsevät äänestämään 11.2.2023 järjestettävästä tapahtu masta! Onko tulevan kevään las tenjuhlissa teatteri, taikuri vai konsertti?

Avoimet aamut perheille ma ja ti klo 9–11.30 Tapiolan kirkolla.

Laajalahden perhekerho pe 25.11. ja 2.12. klo 9.30 Kirvuntien kerhoti la, Kirvuntie 18 C.

Iltaperhekerho ke 30.11. klo 16.30–18.30 Tapiolan kirkko. Tarjolla maksuton joulupuuro klo 16.30–17 Kahvila Valossa.

Pyhäkoulu on lasten oma kirkko hetki sunnuntain klo 10 messun aikana. Syksyn viimeinen kerta su 11.12.

ISIEN SAUNA- JA VIRKISTYSILTA

Lähde viettämään rentoa iltaa Velskolan saunaan to 24.11. klo 17.30. Ohjelmassa saunomista, suolaista purtavaa ja leppoista jutustelua. Illassa mukana Jukka Silventoinen Leppävaaran seura kunnasta. Omat kyydit/kimppakyy dit. Tarvittaessa kysy Jukalta, p. 050 598 4396 tai jukka.silventoi nen@evl.fi, kyytiä tai ilmoita, jos

voit tarjota kyydin. Ilm. viim. ma 21.11.

NUORILLE

BLESS.-illat: nuorten aikuisten yhteisön illoissa musiikkia, ylistys tä, rukousta, Raamattua, rentoa yhdessäoloa sekä pientä iltapalaa. Ehtoollinen kerran/kk. Tapiolan kirkolla Toivo-tilassa joka toinen su klo 17.30–20: 20.11., 4.12. ja 18.12. Löydät meidät myös Instagramista @blessillat. Blessed Bass: 20-vuotiaiden reivi synttärit to 1.12. klo 19.30–23.30 Tapiolan kirkolla. Tule juhlimaan kirkolle tänä vuonna 20 v. täyttä viä! Juhlassa reivien lisäksi mm. mocktail-baari, valokuvausseinä ja Glitterinistit. Tapahtuma on päih teetön ja tarkoitettu yli 15-vuotiail le. Lisätiedot ja ilm. etukäteen verkkolomakkeella: espoonseura kunnat.fi/tapahtumat. Lisätiedot: oili.karinen@evl.fi, p. 040 775 4431.

KEITTOLOUNAS

Kahvila Valossa to klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, lapset 2 e, alle 3-v ilmainen. Korttimaksu. L,G. Leipä, leikkeleet, kahvi, tee, mehu, pulla ja keksi sisältyy hintaan.

ADVENTTIMYYJÄISET

La 26.11. klo 10–13 Tapiolan kirkko. Perinteiset adventtimyyjäiset Tapiolan kirkolla. Myyjien pöytä vuokra 15 e. Maksu lähetetään myöhemmin sähköiseen asiointiin,

jossa se suoritetaan Paytrailin kaut ta. Erikseen sovittavista syistä maksun voi maksaa korttimaksuna myyjäisten aikana. Käteistä rahaa emme voi ottaa vastaan. Lisätieto ja: antti.ruuskanen@evl.fi.

JOULUAATTO TAPIOLAN KIRKOLLA

Mukavaa ohjelmaa kaikenikäisil le, jouluruokaa sekä kahvit la 24.12. klo 16–19. Illan aluksi voit osallistua hartauteen kirkkosalissa klo 16.30. Ilta päättyy jouluhartauteen uur nalehdossa klo 19. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan viim. 8.12.: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat tai puhelimitse 24.11. klo 9–11 ja 2.12. klo 9–11 Katja Karvinen p. 040 593 7386. Mukana illassa srk:n työntekijöitä.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitote rapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

SEURAKUNTAVAALIT

Varsinainen vaalipäivä on su 20.11. klo 11–20 Tapiolan kirkolla. Äänestä seurakunnasta itsesi näköinen! Äänioikeus on kaikilla 16 v. viim. vaalipäivänä täyttävillä

seurakunnan jäsenillä. Otathan mukaasi kuvallisen henkilöllisyys todistuksen.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10–14, ke 12–14, to 10–16, lisäksi perjantaisin 10–14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

JUMALANPALVELUS JA KIRKKOKAHVIT

Su 20.11. klo 10 Kauniaisten kirkos sa, Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Lasse Mäki. Jumalanpalveluksen jälk. alkaa seurakuntavaalien äänestys klo 11 alkaen kirkon alatakkahuoneessa.

KAUNIAISTEN KIRKON KÄYTTÖÖNOTTOMESSU

Su 27.11. klo 10 Kauniaisten kir kossa, saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kantto rina Teija Palolahti, Lasse Mäki, urut ja piano, naiskuoro AccaBella, Messukuoro, (kuorot joht. T. Palo lahti), Tiro Rohkimainen, lyömä soittimet. Kirkkokahvit.

Elämänkaari

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Elias Johannes Jokiranta-Lacis, Vilma Helene Karvinen, Atte Iivari Pekkala, Livia Ellen Josefiina Rajaniemi, Julia Aino Helena Wasama.

Karjula, Leo Onni Uusikoski. Hautaan siunattu Riitta Sisko Huolman 72 v, AnnaLiisa Wikberg 100 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu

Matias Samuel Mäkinen. Hautaan siunattu

Matti Tapio Heiskanen 82 v, Pasi Olavi Lahti 52 v, Eila Kaarina Maaret Saarnio 94 v, Kalevi Johannes Tikka 92 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

ESPOON TUOMIO KIRKKO SEURA KUNTA

Kastettu

Aurora Helmi Jolanta Airaksinen, Hertta Kanerva Bergholm, Anton Benjamin Helenius, Malla Unna Sofia Jaskari, Jasmine Alexandra Jääskeläinen, Alma Aurora Kle metti, Jimi Olavi Kotilainen, Aimo Charles Lahti, Emma Sofia Kristii

na Leinonen, Vilma Amanda Lähteenmäki, Kerttu Maaria Poutanen, Edvin Otso Leonel Salmivalli, Taneli Eemil Soini, Mimmi Aurora Suuronen, Olivia Isla Helena Vilpponen.

Hautaan siunattu

Jari Matti Juhani Reijonen 57 v, Elo, vauva.

Hautaan siunattu Christer Håkan Alvar Forsell 76 v, Eero Antero Huuhtanen 94, Arno Vesa Johannes Hälvä 79 v, Sirkka Sylvia Jämsä 97 v, Tuula Anelma Kainulainen 66 v, Irma Orvokki Langenskiöld 73 v, Osmo Tapio Mannikainen 78 v, Kaarlo Kalevi Mutta 90 v, Rauni Elli Maj Palmu 91 v, Sirpa Sinikka Rakkolainen 73 v, Pauli Tapani Seppänen 84 v, Mauno Sulo Juhani Vainio 81 v.

LEPPÄVAARAN SERAKUNTA

Kastettu

Viivi Linnea Grönlund, Tiitus Okko Viljami Heikkilä, Eedit Helmi Elisabet Juselius, Olavi Armas Aleksanteri Kallio, Celia Sofie

Niilo Ilmari Kalliokoski, Ella Marja Elina Kari, Theodore Johannes Gabriel Oskari Pouttu. Hautaan siunattu Jorma Juhani Helin 73 v, Ulla Aulikki Hodgson 57 v, Esko Eemil Hytti 79 v, Tatu Asser Jokinen 90 v, Leo Päiviö Junkkarinen 83 v, Heidi Helena Lage 70 v, Ilkka Heikki Niemeläinen 66 v, Hilpi Sisko Priha 94 v, Hanna Emilia Venner virta 93 v, Matti Juhani Vuorimäki 73 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Wilhelm Mikael Johannes Alha nen, Elias Heikki Gabriel Heiska nen, Olli Leo Michael, Akseli

Döpt/Kastettu

Max Herbert Holm, Vili Sebastian Kaskinen.

Avliden/Hautaan siunattu

Solveig Viola Forsberg 84 år, Bror Gunnar Helenius 82 år, Gretel Linnéa Jusslin 95 år, Ulla Brita Sarell 77 år, Joe Daniel Sundholm 91 år.

MONIKULTTUURISET

PERHEET

Su 20.11. klo 10–11.30 Sebastok sessa keskusteluja ja kokemusten vaihtoa mm. maahanmuutosta ja perhe-elämästä. Ryhmässä puhu taan ja harjoitellaan suomen kieltä. Ryhmää ohj. psykologi Milena Raitmaa. Ilmoittautumiset yilced milena@yahoo.es.

KÄY ÄÄNESTÄMÄSSÄSEURAKUNTAVAALIT

Vaalipäivänä su 20.11. klo 11–20 äänestys Kauniaisten kirkossa, kah vitarjoilu äänestäjille.

VAALIKONE KÄYTÖSSÄ

Seurakunnan kotisivuilla on linkki vaalikoneeseen – löydä itsellesi sopiva ehdokas. Ehdokkailla on ollut myös mahdollisuus laittaa esittelyjä verkkoon www.kauniais tenseurakunta.fi/vaalit sekä Face book: Kauniaisten suomalainen seurakunta.

MARTAT JA MARIAT

Kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä to 17.11. klo 12 Kauniaisten kirkon yläsalissa. Aluksi kevyt keittolounas. Aiheena Ajankohtais ta kirkolla.

HILJAISUUDEN MESSU

To 17.11. klo 19 Kauniaisten kir kossa. Taizé-lauluja, hiljaisuutta ja ehtoollinen. Mukana Teija Palolah ti, Tiro Rohkimainen ja Anna-Kaisa Tuomi.

PERHEKERHO SEBASTOKSESSA

Ma 21.11. klo 9.30–11 yhdessäoloa ja vertaistukea lapsiperheille Sebastoksessa. Ma 28.11. puuro juhla.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS

Ma 21.11. ja ma 28.11. klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebas toksen toimitilassa.

ILON RYHMÄ

Tiistaisin klo 15 mielenterveysryh mä Sebastoksen toimitilassa

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ

To 24.11. klo 14–15.30 kirkolla alatakkahuoneessa.

LASTEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT

Su 27.11. klo 15 Kauniaisten kir kossa. Mukana Singing Suns-lapsi kuoro.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Ma 28.11. klo 18.30–20.30 Sebas toksessa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Kun kuulet, pystyt myös muista maan ti 29.11. klo 13 kirkolla yläsa lissa, Tietoa ikäkuulosta sekä kuulon ja muistin yhteydestä, Maarit Honkasalo Kuuloliitosta.

JOULUIKKUNAT

SEBASTOKSEN TOIMITILAN IKKUNOISSA

27.11.–8.1. os. Kauniaistentie 11 –voit käydä aistimassa joulun tun nelmaa silloin kun sinulle sopii.

NAISTENVAELLUS MUONIOON KEIMIÖ

TUNTURIN MAJALLE

10.–15.9.2023. Mukaan mahtuu 14 vaeltajaa. Päivävaellukset edellyt tävät hyvää polkukävelykuntoa. Leirimaksu 405 e sis. täysihoito,

vaellusopastus ja bussimatkat Kitti län lentoasemalta meno–paluu Osallistujat ostavat lennot omatoi misesti. Lisätiedot ja ilmoitt. verk kolomakkeella kauniaistenseura kunta.fi/tule-mukaan.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost.

Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Esbo domkyrka sö 20.11 kl. 12.15. Jäntti, Kronlund, Malmgren. Pen sionärskören Furorna medverkar, dir. Håkan Wikman. Under högmäs san har barnen möjlighet att delta i Söndagsklubben; ledare Alina Blomberg.

Södrik kapell on 23.11 kl. 12. Vecko mässa med Jäntti, Malmgren och Tore Ahola. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 27.11 kl. 12.15. Hosianna-högmässa på första advent med Ertman, Jäntti, EevaLiisa Malmgren, Markus Malmgren, Kronlund och Brunell. Kammarkören Novena och en orkester med musiker från bl.a. Esbo barock medverkar. Glögg och pepparkakor vid Klockstapeln.

UNGA OCH UNGA VUXNA

Ungdomskväll i Sode må 21.11 och må 28.11 kl. 17. Chilla, träffa kompi sar och församlingens anställda. Sökövägen 13.

VUXENVERKSAMHET

Torsdagsträffen to 17.11 kl. 13–14.30 med program och samva

ro i Södrik kapell. Sista träffen för den här terminen har hemligt program.

Symamsellerna ti 29.11 kl.16–19. Handarbetsgruppen som jobbar för mission och internationell diakoni samlas i Vita huset, Prästgårdsg. 1.

B ARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisda gar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Tors dagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell.

Söndagsklubben sö 20.11 kl. 12.15 i Förrättningskapellet. Ledare Alina Blomberg. Barnen är med sina vårdnadshavare i början av hög mässan i Esbo domkyrka. Ledaren tar med sig barnen till Förrättning skapellet där klubben hålls och hämtar dem tillbaka till nattvarden i kyrkan.

Familjer på äventyr lö 26.11 kl.10 11.30 i Esboviken. En tvåspråkig motionsklubb för barnfamiljer. Meddela gärna katriina.vilkman@ evl.fi om deltagande. Mer info esboforsamlingar.fi.

ADVENTSFEST

Adventsfest för daglediga i Esbo domkyrkas församlingsgård 2.12 kl. 11–13.30. Gröt, skinkmacka, kaffe och jultårta. Välkomna till samvaro, andakt, musik och skoj. Möjlighet till taxi-skjuts. Anmälning senast 22.11 till Taina Sandberg, diakoni. esbosvenska@evl.fi 040 547 1856

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sand berg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi. espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi

Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

HÖGMÄSSA

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 23.11 och 30.11 i övre brasrum met kl. 14.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

TO 17.11 och 24.11 i övre brasrum met. kl. 10-11.

ADVENTSBASAR TILL FÖRMÅN FÖR DIAKONI OCH MISSION

LÖ 26.11 i Grankulla kyrka kl. 11-13. Arr. Grankulla sv. kyrkoförening och Grankulla sv. frs.

TISDAG 29.11

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödut delning i kyrkans aula kl. 9.3010.30

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

International

Colourful Christian Worship Service at Suvela Chapel, Kirstintie 24, on 11 Dec at 3 pm. Sunday school for children in Finnish. The service is bilingual, English–Finn ish. Coffee fellowship after the service. Welcome! See more: espoonseurakunnat.fi/ osallistu/colourful-espoo

Yhteiset

Kirkon tuki ja jatkuvuus,

SÖ 20.11 Högmässa kl. 12 i Grankulla kyrka.

SÖ 27.11 Högmässa kl. 12 i Grankul la kyrka.

TISDAG 22.11

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödut delning i Sebastos kl. 9.30-10.30. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Näkövammaistyön jouluretki Vivamoon pe 16.12. Ihmeellinen ilo -musiikkinäytelmään. Näytelmä on kuvailutulkattu. Retken kesto klo 9–14. Ilm. erityisruokavalioineen viim. ti 29.11.: ritva.aarnio@evl.fi, 040 734 7715. Retki on pääkaupun kiseudun seurakuntien yhteinen. Näkövammaisten, läheisten ja oppaiden perinteinen yhteinen joulujuhla Hvittorpissa su 11.12. klo 13–17. Ilm. viim. 21.11.: ritva.aar nio@evl.fi, p. 040 734 7715. Diakoniaretki Hvittorpiin to 1.12. klo 9–16. Kevyt aamiainen, lounas, iltapäiväkahvi. Ohjelmaa ja mah dollisuus saunoa. Päivän hinta 15 e. IImoittautumiset ja ruoka-aineal lergiat viim. pe 25.11. diakoni Har riet Lohikarille, p. 040 531 1057. Espoon seurakuntien yhteinen joulujuhla jouluaattona la 24.12. klo 11–16.30 Hvittorpin leirikeskuk sessa. Juhla on tarkoitettu joulua yksin viettäville. Ohjelmassa mm. jouluruokailu, sauna, joululauluja ja messu. Bussikuljetus. Maksu 15 e kerätään bussissa. Kyselyt ja ilm. viim. 5.12. diakoniatyöntekijä Eeva Einolalle, p. 050 438 0189. Järjes täjä Espoon tuomiokirkkoseura kunta.

Kirkoissa soi

PERJANTAINA 18.11.

Soiva marraskuu klo 19 Espoon lahden kirkko, Kipparinkatu 8. ”Sinfoninen Marraskuu”. Espoo Sinfonia johtajanaan Jackie Shin esittää Tsaikowskyn 5. sinfonian sekä Beethovenin koraalifantasian. Mukana kamarikuorot Navichorus, EOL sekä solistit. Liput ovelta 25/15 e.

LAUANTAINA 19.11.

Veni lux – Valo, tule! klo 18 Kauni aisten kirkko, Kavallintie 3. Johan na Almark & Jammar kuoro & jousiyhtye. Musiikkia rauhan, toivon ja valon puolesta pimeyden aikoina. Ohjelma 20 e.

SUNNUNTAINA 20.11. ”Prinsessa ja sikopaimen” klo 15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Näytelmällinen konsertti erityisesti lapsiperheille. Anni Elonen barok kiviulu, Louna Hosia barokkiviulu ja jouhikko sekä Julia Tamminen urut. Vapaa pääsy. Jätskitarjoilu, vapaaehtoinen maksu musiikki työn hyväksi. Synkkien virsien ilta klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä. Petri Koivusalo urut, esilauluryhmänä Espoon mieslaulajat Helge Kõrvitsin joh dolla. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 22.11.

Musiikkia kynttilän valossa: Menneitten perhoset -liedkon sertti klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Tuuli Linde berg, sopraano ja Minttu Siitonen, piano. Säveltäjäniminä Kaija Saari aho, Sauli Zinovjev ja Alban Berg. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 23.11.

Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Lotta Kinanen ja Elsa Paakkinen –harmonikka. Wieniawski, Rameau, Daquin, Bach. Vapaa pääsy, vap. eht. ohjelmamaksu Yhteisvastuu keräyksen hyväksi.

Petri Laaksonen 60 v. -juhlakon sertti Eläköön elämä – Täällä Pohjantähden alla klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Liput lippu.fi tai ticketmaster.fi 27–28 e.

TORSTAINA 24.11.

Elämäni laulut -konsertti omaishoitajille ja heidän läheisil

leen klo 15 Tapiolan kirkko, Kirkko polku 6. Katja Kangas, laulu ja piano. Kahvit konsertin jälkeen Kahvila Valossa. Konsertti koostuu toivelauluista, tutuista sävelmistä sekä yhteislauluista. Musiikkiopisto Avonian kitaris tien konsertti klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Vapaa pääsy,

ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi. Kahvit 2,50 e musiikkitoiminnan hyväksi.

LAUANTAINA 26.11. Kristina Brask: ”Ilouutinen” jou lukonsertti klo 16 Kalajärven kap peli, Ruskaniitty 3. Konsertti strii mataan Kalajärven kappelin ja

Musiikkia Helsingissä

Lauantaina 19.11.

Riston Valinta 15 v klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinka tu 2. Yle Radion 1:n rakastettu oh jelma täyttää 15 vuotta. Kallion Kantaattikuoro, Tommi Niskala, tenori, Ville Urponen, urut. Juon taa toimittaja Risto Nordell. Var haisesta länsimaisesta taidemu siikista oman aikamme suoma laiseen musiikkiin. Erityinen ase ma J.S. Bachin musiikilla. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Yleisradio taltioi konsertin.

Keskiviikkona 23.11.

Sid Hillen konserttisarja klo 10.15–11.30 Temppeliaukion kir kossa, Lutherinkatu 3. Sid Hil le soittaa meditatiivista musiik kia flyygelillä. Vierailumaksu 5 e.

Vastaava konsertti ke 30.11. Naiskuoron konsertti klo 18 Pi täjänmäen kirkossa, Turkismie henkuja 4. Helsingin Virolainen Naiskuoro. Vapaa pääsy. Seesteiset hetket ja metsäiset biitit klo 19 Munkkiniemen kir kossa, Tiilipolku 6. Huiluyhtye Wind on Wind. Perinnesävelmiä ja yhtyeen jäsenten sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Perjantaina 25.11.

Eläköön elämä – 60 v Pohjan tähden alla klo 19 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Pet ri Laaksosen 60 vuotisjuhlakon sertti, mukana mieskuoro Kön sikkäät. Timanttia juhlalevyn jul kaisukonsertti. Hengellisen mu siikin lisäksi levyjen kappaleita.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook sivujen kautta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirjapöytä. Myyjäiset. J.S.Bach: H-mollimessu klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Navichorus, Espoon Barokki, sopraano Olga Heikkilä, mezzosop raano Monica Groop, tenori Tommi

Niskala, baritoni Elja Puukko, kapellimestari Seppo Murto. Liput ovelta 20/15 e.

SUNNUNTAINA 27.11.

”Tähtitaivas” Adventtikonsertti klo 17 Espoon tuomiokirkko, Kirk kopuisto 5. Espoon tuomiokirkko seurakunnan lapsikuorot Tuike ja Hohde, johtaa Rosa Rautio sekä Lasten ja nuorten kuoro Välke, johtaa Heli Vapaakallio. Pianistina Petri Kangas. Vapaa pääsy. Ohjel ma 5 e kuorojen toiminnan tukemi seen.

Syyssoitto klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Pianokoulu Claudia Graupnerin oppilaat. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 28.11.

Esbo Arbis – laulajien joulukon sertti klo 19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Minna Nybergin lauluoppilaat. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 29.11.

Päivänkehrän koulun musiikki luokat esittävät Piae Cantiones joululauluihin perustuvan jouluku vaelman Olarin kirkossa, Rälssiti lankuja 1. Kaksi samaa esitystä: klo 18 ja klo 19.15. Päivänkehrän koulun kuoro, tanssijat ja soitinyhtye. Ohjelma 10 e. Glögitarjoilu. Musiikkia kynttilän valossa: Naisen ääni klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Uutta hengellistä kuoromusiikkia naissä veltäjien kynästä. Naiskuoro Kupli va, joht. Viena Kangas. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 1.12.

Liput 25 e ticketmaster.fi, lippu. fi ja ovelta.

Keskiviikkona 30.11.

Tomi Metsäkedon konsertti klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Järj. Lions Club Helsinki Malmit taret. Liput 25 e lippu.fi Redeemed-gospelkonsertti klo 19 Savoy teatterissa, Kasarmika tu 46–48. Suomalainen gospel kuoro Higher Ground Vocals ja yhdysvaltalaiset gospelmuusikot Asaph A. Ward, urut ja kosketin soittimet, Morgan Turner, basso, ja Calvin Rodgers, rummut. Bän dissä myös suomalaiset muusi kot Johannes Granroth, kitara, ja Joonatan Rautio, piano. Afro amerikkalaista gospelia. Liput 55 e lippu.fi

Joulukonsertti klo 18 Suvelan kappeli. Akateemiset Muusikot oppilaskonsertti. Vapaaehtoinen kahvimaksu musiikkityön hyväksi.

LAUANTAINA 3.12.

Chimebells & Christmas Carols klo 16 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Virolainen Chimebells käsikello orkesteri, joht. Kai Tõe Ellermaa ja Gospelmamas kuoro, joht. Elina Jokivuori. Vapaa pääsy. Oi jouluyö – HKL:n mieslaulajien perinteinen joulukonsertti klo 17 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallion katu 2. Johtaa Anita Lehtonen, Tapio Lehtonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

JARNO LINDÉN

Näytelmällinen konsertti Prinsessa ja sikopaimen su 20.11. klo 15 Suvelan kappelissa on suunnattu erityi sesti lapsiperheille. Anni Elonen barokkiviulu, Louna Hosia barokkiviulu ja jouhikko, Julia Tamminen urut. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertin jälkeen on jäätelötarjoilu.

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTO N SOINTUUN,

YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jä tetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittai siin aktiviteetteihin.

Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

VAIN MUUTAMA ASUNTO VAPAANA!

Kirkko ei ole kaupunki

MITÄ KIRKKO TEKEE? Vaalikonees sa kysytään yhtäältä, mistä ehdo kas karsii, jos seurakunnan talous heikkenee. Olennaista on pohtia myös, mistä karsitaan, ettei talous heikkene. Toisaalta seurakunnan jäsenyyden pitäisi olla houkuttele va – ja vaalikoneessa kysytäänkin ehdokkaille tärkeimpiä panostus kohteita.

Ajattelen, että kirkon tehtävä on erilainen kuin esimerkiksi kaupun gin. Kirkolla on oma ydintehtävän sä. Kirkko ei ole kaupungin viras to eikä täyspalvelulaitos. Kirkko voi ja sen pitääkin toteuttaa tehtävään sä ihmisiä auttamalla, mutta muille kin toimijoille kannattaa jättää tilaa ja vastuuta.

Mikä kirkon ydintehtävä sitten on? Käsittääkseni sen pitäisi olla en sinnäkin monin tavoin toteutettava lähetys- ja julistustyö ja toiseksi seu rakuntayhteisön tarjoaminen erilai sille ihmisille. Kaikki ovat tervetul leita näiden piiriin.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ydintehtävä ei ymmärtääkse ni ole sen jäsenten kesken kirkkaan yksiselitteinen, ainakaan käytännön tasolla. Olisiko ydintehtävän kirkas taminen yksi olennainen arjen pää töksenteon tavoite kaikille seura kuntavaaleissa valituille luottamus henkilöille?

Katariina Sorvanto lakimies ja yrittäjä, Olarin seurakunta

Tärkeät vaalit

SEURAKUNTAVAALEISSA 20.11. vali taan seurakuntien päättävät elimet, seurakuntaneuvostot, ja yhteiset kirkkovaltuustot. Nyt valittavat luot tamushenkilöt tulevat olemaan rat kaisevassa asemassa kirkon tulevai suuden kannalta. He tulevat myös valitsemaan enemmistön ”kirkon eduskunnan” eli kirkolliskokouksen jäsenistä.

Kun valitset, ketä äänestät, ota selvää ehdokkaasi kannasta kirkko amme hajottavaan sukupuolineut raalia avioliittoa koskevaan kiistaan, jonka käsittely jatkuu uuden kirkol liskokouksen kokoontuessa.

Paine kirkossamme on kasvanut sateenkaariavioliittojen hyväksymi seksi. Espoossakin Tuomiokirkko seurakunnan, Leppävaaran, Tapio lan ja ruotsinkielisen seurakunnan

Pieni suuri oivallus Kirjamessuilla

KANNATTI KÄYDÄ Helsingin Kirjamessuilla. Siellä oli kirkon osas tolla toiveiden puu, johon ihmiset saivat kirjoittaa toiveensa. Ih miset toivoivat rakkautta ja rauhaa ja sitä, että ihmisten yksinäi syys poistuisi. He toivoivat terveyttä, parempaa elämää, ystävää yksinäiselle. Joku toivoi saavansa töitä – asioita, joita me kaikki varmaan toivomme.

Mutta yksi toive oli ylitse muiden, ja se läikähti syvällä sydä messäni. Kolmevuotias lapsi toivoi vain yhtä asiaa: iloisuutta!

Tuo yksi sana pistää meidät miettimään nykyistä, yhä kyl memmäksi ja tunteettomammaksi käyvää elämäämme. Tämä lapsi syntyi juuri silloin kun asetimme maskit kasvoillemme. Tämä lapsi ei nähnyt ilmeitämme, hän tavoitti vain silmämme, mutta nauravat ja iloiset kasvomme jäivät tältä lapselta piiloon. Vai nauroimmeko me lainkaan?

Kiitokset sinulle, pieni ihmisen lapsi, kun herätit meidät.

Birgitta Wulf Kerava

Itse kannan huolta ja surua koh taamattomuudesta. Siitä, että emme enää ymmärrä toisiamme tai em me halua kuulla eri mieltä olevia. Se tarkoittaa, että tosiasioita ei tarvitse katsoa muiden näkökulmasta. Tämä keskusteluyhteyden puuttuminen li sännee vastakkainasettelua.

Sain viime keväänä tutustua Suo men Lähetysseuran työhön Israelis sa ja Palestiinalaisalueella, jossa his toriasta juontuva pitkittynyt kon flikti heijastuu jännitteinä ihmisten arjessa. SLS tukee hanketta, jossa nuorille järjestetään johtajuuskoulu tusta. Koulutus nostaa nuorten itse tuntoa ja halua toimia oman yhtei sönsä hyväksi. Voisimmeko käyttää tätä työkalua myös täällä Suomes sa? Seurakunnalla olisi tässä koti kenttäetua verkostojen kokoonkut sujana ja asiantuntijana.

Tuulikki Vuorinen luottamushenkilö, Malmin seurakunta, kolmen nuoren äiti

Raamattu vai puolueohjelma?

OLEN YKSI seurakuntavaalien 14 000:sta ehdokkaasta Suomessa. Meille kaikille ehdokkaille on lähe tetty vaalikonekysymykset vastat tavaksi. Ensimmäinen varsinainen kysymys kuului: Mitä puoluetta ää nestäisitte, jos eduskuntavaalit oli sivat nyt?

Johan nyt. Piti oikein tarkistaa, olenko vastaamassa johonkin vaali galluppiin, mutta ei. Kirkkohallitus kyselee viisaudessaan kaikkien eh dokkaiden puoluekantaa. Noloa kir kon kannalta.

Nyt ei äänestetä puolueita ku ten eduskunta-, alue- tai kuntavaa leissa. Nyt on kyse kirkon vaaleista. Seurakunta on kristittyjen yhteisö, jonka toiminta perustuu Raamat tuun – ei puolueohjelmiin. Seura kunnan ydin on rakkauden kak soiskäskyssä: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

seurakuntaneuvostot ovat jo avan neet kirkot sateenkaariparien vihki misille. Päätöksistä on valitettu hal linto-oikeuteen.

Tämä vakava tilanne uhkaa kir kon yhtenäisyyttä. Useat papit suo rittavat jo nyt kirkon opin ja kirkko järjestyksen sekä papinvalan vastai sia vihkimisiä.

Osmo Pylvänäinen

TUTKIMUSTEN MUKAAN me suoma laiset olemme yhä melko tyytyväi siä elämäämme. Säröjä onnellisuu teen aiheuttavat nuorten jaksamis ongelmat ja mielenterveyskysymyk set. Meitä kaikkia yhdistää lisäksi huoli maailman tilasta.

Tästä pyyteettömästä rakkaudes ta kumpuavat jumalanpalvelukset ja muut kirkolliset toimitukset kas teesta hautajaisiin, rukous, sielun hoito ja kaikkien hädänalaisten aut taminen.

On kylmäävää ajatella, että kirk kohallituksen ja -valtuuston kokouk sissa pöydillä ei olisikaan ohjekir jana pyhä Raamattu vaan puolue ohjelmat.

Pietari Jääskeläinen VTM, ex kansanedustaja, ex kaupunginvaltuutettu

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Ei vastakkainasettelua!

HELSINKI

FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

VANTAA

Hammaslääkärikeskus

hok-elannonhautauspalvelu.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213 EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Avaamme myös Espoossa! Matinraitti 14, 02230 Espoo

HAMMASPROTEESIT

KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56 Soita ja varaa aika!

HAMMASPROTEESITYÖT 010 2715 100 Malmi | Haaga | Nummela WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

JOKERI REMONTIT OY

Suoritamme kaikki sisä ja ulko remontit 20 v. kokemuksella. Olemme kotimainen yritys - suosi tukset, ilmainen arviointi. Puh. 0402159989 tapu2304@gmail.com

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

36 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2022

Uusi seurakunnan luottamushenkilö, kiitä äänestäjiäsi!

Tämän vuoden viimeiset numerot ilmestyvät:

Nro 19 E to 1.12. viimeinen varauspäivä pe 18.11. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 21.11. klo 15

Nro 20 to 15.12. viimeinen varauspäivä pe 2.12. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 5.12. klo 15

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunanpesut ja siivoukset ammatti taidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kiitos-ilmoitukset -30 %

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo. teva@kotimaa.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Asennan, opetan ja korjaan elektro niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

TERVEYS-/HYVINVOINTIMATKAT PÄRNUUN Lähde virkistäytymään ja tutustumaan historiallisesti tunnettuun terveyskylpylähoidolliseen kulttuuriin. Ajat: 29.1. 4.2.2023, hinta 445 €/hlö/2hh ja 12.3. – 18.3.2023, hinta 530 €/hlö/2hh Sis. kuljetus, puolihoito, 2x lääkäri ja kylpylähoitopaketti.

Info ja ilmoittautuminen matkanjohtaja/ sairaanhoitaja Elina Laukkaselle 040 779 0371 (olen matkalla mukana koko ajan teitä varten)

Tapahtumia

kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Kiinteistönvälitystä

Tuloksellista ja luotettavaa kiinteistönvälitystä

Palvelemme pääkaupunkiseudulla vuosien kokemuksella ja olemme aina tavoitettavissa. Asiakastyytyväisyys on työmme tärkein tavoite.

Joona Teperi Myyntineuvottelija, KiLAT 044 337 7758 joona.teperi@remax.fi

LOISTE

Tuomo Ikäläinen LKV, LVV, KTM 045 152 5325 tuomo.ikalainen@remax.fi

Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV Mannerheimintie 44, 00920 Helsinki 050 5597321

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

pe 18.11. klo 18 kotiseurat Hassisella, Sidet. 10, (Tapanila) Hki. su 20.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpäässä, Kirkkotie 1 ja 4, s. KP Kinnunen; seurat.

klo 15 seurat Klaukkalan kko takkah., Ylitilant. 6, N-järvi.

klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J. Forsellin k. 18, Loviisa. klo 16 Leena Väyrynen-Si 50 -seurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs; EI kukkia/lahjoja, kolehti. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 c, Vihti. ke 23.11. klo 19 Körttikodin seurat. la 26.11. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä ja -seurat Alppilan kko, Kotkank. 2, Hki; s. H. Mithiku. su 27.11. klo 10 kirkkopyhä Kulosaaressa, W.Wirénin tie 6, Hki; s. L.Väyrynen-Si; seurat. ti 29.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Seikku Paunonen.

ESIRUKOUSILTA ti 29.11 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Bengt Lassus. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo.14.3016.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling

Vuokrata halutaan

Vastavalmistunut kauppakorkeaopiskelija ja golfari etsii edullista vuokra-asuntoa pitkäaikaiseen vuokrasuhteeseen Helsingin kes kustan alueelta. Puh: 044 025 0313.

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.

Oulunkylässä nyt vapaana 2h+k+kph, 52 m2, HISSITALO! Mainio sijainti. 050 564 5569

Esteetön 75 m2 MYYRMÄESSÄ 3h+k+kph+s+khh+halliap, 1200/kk mailakle@gmail.com, 040 838 1497

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

LUTTINEN

OPINAHJO TOIMITUKSIA ROINA -LUKU

SUOSITTU TYTTÖBÄNDI VUOSITUHANNEN VAIHTEESTA

MAA SINNE PÄIN

MERKITTÄVÄ RAJAJOKI KERTAUKSENA NÄPSÄKKÄ

VÄKERTÄÄ

KALLIOSTAKIN

JOKI TYHJÄÄ PUH ETTA

MUOKKAAMISIIN -PELLE LÄHETYSTÖSSÄ

KULKEA ELÄIMISTÄ

PE RÄN PITÄJÄ -VISIO EDESMENNYT HAKULINEN -AIKA KORKMAN ROUHITTUA

VIEVÄT AITIOON SAKSAA SUUNTAUS ♂ HOLMA

VERKKAISIA

SATUAASI

KARJALASSA KIMALTELEVAA YLITETTÄVÄ

SOPIMUKSISSA RAUTA-

ALKUPERÄINEN LAULAJA RAMAZZOTTI LA KRITSIKIN SEURAPELI MERENSELKÄ

SAKARA

RAKAS VAUNUILLE

MUSLIMIN J UMALA KIRKONKELLON TEKIJÄ

HURJA JUHLA

KALENTEREI TA VIRHEELLISESTI PÄÄ KAUPUNKISE UTUA LAIMEA

MAINIO JEESUKSEN ESIÄITI LUETTELO TAMPEREELLA SOITTIMIA

SIIPPA -MÄRKÄ

KÄPÄLÄLAUTA

AJAA TASAARVOA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KAPELLIMESTARI ALMILA

www.sanaris.

/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

SANARIS.FI

–

LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

20.11.

Tuomiosunnuntain evankeliumissa (Matt.25:31–46)

Jeesus sanoo, että meidät kaikki tuomitaan kerran rakkauden tekojen tai niiden puuttumisen perusteella.

Liputuspäivä parhaille

MARRASKUUN 20. PÄIVÄNÄ liput liehuvat lasten kunniaksi. Silloin on kansainvälinen Lasten oikeuksien päivä. YK:ssa lasten oikeuksi en sopimus hyväksyttiin vuonna 1989. Suomessa lapsijärjestöjen pit kän ja sitkeän työn tuloksena päivästä tuli virallinen liputuspäivä kak si vuotta sitten. Pääkaupunkiseutulaisen lapsiasiantuntijaryhmän mu kaan lapset tarvitsevat oman liputuspäivän siksi, että lapset ovat niin ihania, hauskoja, rakkaita, iloisia ja kaikin puolin parhaita.

NINA RIUTTA

Hädässä auttava on siunattu

Jeesus istui oppilaidensa kanssa viimeisinä päivinä ennen kuolemaansa Jerusalemissa sijaitsevalla Öljymäellä. Siellä Jeesus puhui oppilaille vielä kerran ja päätti tapaamisen kuvaukseen viimeisestä tuomiosta. Siitä tuli kuin hänen testamenttinsa.

Tämä myyttinen puhe on evankeliumikirjallisuu den helmiä. Tunnetun rukouslaulun sanoin sen otsi koksi voisi hyvin kirjoittaa: Missä rakkaus ja laupeus, siellä Jumala.

Meidät tuomitaan yksin rakkauden tekojen mu kaan. Jeesuksen mukaan muuta perustetta ei ole. Se koskee kaikkia. Viimeisellä portilla ei merkitse, onko kristitty vai ei, onko uskovainen, agnostikko tai ateis ti tai mihin uskontoon kuuluu. Vain laupeuden teoil la on merkitystä.

Jumalan luokse ei ole mitään tietä ohi kärsivi en ihmisten. Opetuksissaan Jeesus korosti, että

Jumala näkee erityisesti tämän maailman nälkäiset, janoiset, kodittomat, alastomat, sairaat ja vangitut – ja auttamisen velvoite nousee siitä.

Se, joka auttaa hädässä olevia, kuuluu siunattui hin. Vain rakkauden teot merkitsevät, ei kenenkään asema, karisma, oppineisuus tai kauniit sanat.

Siunaus tulee auttajille aina yllätyksenä. Hei dän lähtökohtanaan ei ole ollut se, minkä palkan he teoistaan saavat. Jonkun kärsivän ihmisen osa on vain koskettanut heitä, ja sitten he ovat toimineet.

”Sen, minkä te teitte yhdelle näistä huono-osai sista veljistäni ja sisaristani, te teitte minulle”, Jeesus sanoo meille. Hän ei vaadi, että meidän pitäisi yksin muuttaa koko maailma, mutta hän sanoo, missä ja keiden luona paikkamme tänään on. Jeesus ei muuta pyydä kuin että tekisimme sen, mitä rakkaus ja inhi millisyys nyt kehottavat.

LAURI MAARALA

Seitsemän laupeuden työtä

Mieti hetken Jeesuksen meiltä odottamia rakkauden tekoja. Ne liittyvät ihmisen perusturvaan: ruoan, juoman, kodin ja vaatteiden antamiseen sekä sairaista huolehtimiseen ja vankien luona käymiseen. Kun niihin lisää vielä kuolevien saattamisen, koossa ovat kirkon diakoniasta tutut laupeuden työt.

Mitä ne sinussa herättävät? Vaatiiko Jeesus mahdottomia? Mikä voisi olla sinun paikkasi?

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Löydä joulumyyjäiset, laulutilaisuudet ja muut adventin ajan riennot

Jos eläinten tehotuotanto keksittäisiin nyt, siihen ei suostuisi kukaan.

PAPPI KARI KUULA s .

18

RAUHAN JA HYVÄN TAHDON IHMEELLINEN VOIMA

IHMINEN OPPII LAULAMAAN ennen kuin pu humaan, sillä puhetta edeltävä jokeltelu on päi vänselvää laulua. Olemme laulavia otuksia, jokai nen äänellään ja omalla nuottikorvallaan.

Sivilisaatiohistorioitsijat ajattelevat, että laulu –samoin kuin tanssi – on ollut verrattoman tärkeä tekijä siinä, että varhaiset ihmisyhteisöt ovat yli päänsä säilyneet elinvoimaisina. Yhteisen tanssin ja laulun luoma ystävyys ja kumppanuus yhdis tivät ihmislaumoja suuremmiksi ja solidaarisem miksi. Keskinäisistä kiistelyistä kärsivät ryhmät, joita sisäinen riitely repi, sen sijaan pienenivät.

JOULUN SANOMAN VANHA tiivistys ”maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto” on siis oiva selviy tymisstrategia hyytäväksi käyvässä maailmassa. Tanssivat ja laulavat yhteisöt pärjäävät parem min kuin taistelevat. Tällaisena sotajouluna en simmäisen joulun enkelilaulu tulee todeksi entis tä konkreettisemmin. Maassa olkoon rauha ja hy vä tahto luona ihmisten.

Joululauluissa on ihmeellistä voimaa. Jokin laulu saattaa viedä kauas lapsuuden joulun tuok suihin ja tunnelmaan, jokin taas herättää erikoi sen kaipuun jonnekin, mitä ei oikein tunnista. Jokin joululaulu saattaa ärsyttää juuri siksi, ettei

se sovi omaan mielikuvaan joulusta. Oikea jou lu on jotakin, mihin melkein jokaisella on jokin kanta. Se kertoo siitä, että joululla on merkitys tä. Luulen sen merkityksen johtuvan juuri joulun sanomasta. Rauhaa ja hyvää tahtoa ei voi ohittaa olankohautuksella.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LUTERILAISET seurakunnat perustivat Jouluradion vuonna 2003, ja tänä adventtina käynnistyy Jouluradion 20. kausi. Parikymmentä vuotta sitten joululau lut eivät juuri soineet radiokanavilla. Jouluradion pioneerit päättivät korjata tilanteen ja täyttää eetterin joulumusiikilla. Tämä konsepti oli menestys alusta alkaen. Vuosien varrella mukaan

on tullut seurakuntia muualta Suomesta, ja nyt kirkko pystyy tarjoamaan adventin ja joulun aikana lähestulkoon koko maassa kuuluvan Jouluradion. Ja muutkin ovat heränneet: Betlehemin tähti tuikkii iloksemme muuallakin kuin kirkon kanavalla.

JOS JUURI LAULU ja tanssi olivat historian al kuhämärissä ratkaisevia tekijöitä siinä, että ih misyhteisöt säilyivät, meidän kannattaa pitää niistä kiinni edelleen. Vaikka piirileikit tuntui sivat kuinka tyhmiltä, saattaa olla viisasta ava ta Jouluradio, ottaa kavereita kädestä kiinni ja pyörähdellä ihmiskuntaa entistä paremmaksi, ystävällisemmäksi ja kestävämmäksi. Hyväntah toisemmaksi. Nauttikaa joulumusiikista!

Jaakko Heinimäki Kirkko ja kaupungin sekä Jouluradion päätoimittaja

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut seurakunnat Päätoimittaja Jaakko Heinimäki

Tuottaja Hanna Antila

Ulkoasu Josefina Hatara Design

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

”Tanssivat ja laulavat yhteisöt pärjäävät paremmin kuin taistelevat.

KIRKKO JA KAUPUNGIN ERIKOISLIITE

”TYKKÄÄN OLLA JOULUFIILIKSISSÄ VARHAIN”

Karoliina Kempas, 19, fiilistelee joulua Jouluradion soidessa. Aattona kanava on päällä koko päivän. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALA

1Olet Jouluradion ikätoveri. Miltä tuntuu lähestyä kahtakymmentä vuotta?

– Ensimmäistä kertaa elämässäni kaikki on epävarmaa ja isossa muutok sessa. Tilanne on haastava ja hauska yhtä ai kaa. Olin 12 vuotta putkeen peruskoulussa ja lukiossa, mutta nyt pidän välivuotta, kerään rahaa opintoihin ja mietin, mihin hakisin opiskelemaan. On niin paljon vaihtoehtoja!

– Työskentelen päiväkodissa lastenhoita jan sijaisena pienten puolella. Olen viihtynyt todella hyvin. Vauvoihin kiintyy, kun heitä hoitaa ja kantaa sylissä.

2Miten Jouluradio kuuluu nykyiseen elämääsi?

– Tykkään olla joulufiiliksissä var hain. Alan kuunnella Jouluradiota työmatkoilla marraskuussa.

– Kuuntelen eniten pääkanavaa. Minulle tärkeimmät joululaulut ovat vanhempia ja suomenkielisiä. Kaverini kuuntelevat ehkä enemmän nykyaikaisia ja englanninkielisiä biisejä. Jouluradiosta kuulee molempia.

3Millaisia muistoja sinulla on Jouluradiosta?

– Kun paistan pipareita äidin kanssa, Jouluradio on aina päällä. Laulamme sen mukana joululauluja.

– Kuuntelimme Jouluradiota viime vuonna myös pikkujouluissa, jossa leivoin ystävieni kanssa pipareita ja torttuja. Sen jälkeen kat soimme jouluelokuvia ja vaihdoimme pikkulahjoja. Se oli ihana ilta. Tänä vuonna voisi olla kiva kutsua pikkujouluihin sekä ystävät että heidän äitinsä, koska olemme kaikki läheisiä.

4Lempijoululaulusi on Meiju Suvaksen Joulun tunnelma. Miksi?

– Lauloin monta vuotta seurakun nan kuorossa, jossa esitimme Joulun tunnelman kirkossa joka ikinen aatto. Melodia tuo siksi jouluisen tunteen.

– Biisissä lauletaan ”Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa”. Samaistun sanoihin täysin! Joulun tunnelma on taianomainen, koska siihen liittyy nostalgiaa lapsuudesta.

– Toinen suosikkilauluni on Joulu saapuu jokaiselle. Lauloin sitä päiväkoti ikäisenä jat

kuvasti. ”Piparin tuoksua, tonttujen juoksua” tuntuivat lapsena hauskoilta sanoilta. Laulun viesti, jonka mukaan joulu kuuluu ihan kaikil le, on minulle tärkeä. Yritän muistaa jouluna myös vähempiosaisia.

5Mitkä asiat tekevät sinulle joulun? – Minulle on ehdottoman tärkeää, että suku on jouluaattona yhdessä. Asun vielä vanhempien luona, ja jouluna isosiskoni, veljeni ja isovanhempani kokoontuvat meidän rivitalo asuntoomme. On ihanaa, kun kaikki ovat pitkästä aikaa samassa paikassa.

– Pakollisiin jouluperinteisiin kuuluu, että ensimmäisenä aamulla hiljennymme riisipuuron ääreen. Sen jälkeen katsomme sisarusteni kanssa joulupiirrettyjä, vaikka olemme jo aikuisia. Vanhemmat tekevät sillä aikaa valmisteluja keittiössä.

– Käymme joka vuosi joulukirkossa, jossa tapaamme isovanhemmat. Ko tona saan suvun nuorimpana lukea jouluevankeliumin ennen ruokaa.

– Juuri ennen lahjojen avaamis ta meillä on tapana virittäytyä tunnelmaan laulamalla Jou luradiosta tulevia lauluja. Tykkäämme myös teh dä piirileikkiä Tonttu jen jouluyön tahtiin: ”Tip tap, tip tap, tipe, tipe, tip tap, tip, tip, tap.”

– Musiikki soi taustalla, kun syömme ja fiilis telemme, mitä lahjoja kaikki ovat saaneet. Aattona Joulu radio on pääl lä koko päi vän. ■

JOULURADIO20-PODCAST VIE KUULIJAT KULISSIEN TAAKSE

Jouluradion 20-vuotinen tarina julkaistaan marraskuussa myös kuunneltavassa muodossa. Kolmiosaisessa Jouluradio20podcastissa päästään Jouluradion kulissei hin ja kuullaan brändiasiantuntijan näke myksiä kanavasta. Ja tietysti kuullaan myös joulu musiikin tekijöitä.

Podcastissa ovat äänessä Jouluradion muo rin, toimituspäällikkö Riitta Kalliorinteen li säksi Helsingin seurakuntayhtymän entinen vies tintäjohtaja ja Kirkko ja kaupungin sekä Joulura dion entinen päätoimittaja Seppo Simola, joka lausahti kohtalokkaat sanat ”Tehkää vaikka joku Jouluradio”. Ajatuksiaan Jouluradiosta kertovat myös entiset musiikkipäälliköt Inari Tilli ja Olli Aimola sekä tohtori, tietokirjailija Karoliina Ni

vari. Todellisia sisäpiiriläisten näkemyksiä ker tovat musiikkipäälliköt Mika Saarelainen ja Aura Neuvonen, jotka ovat tänäkin vuonna ra kentamassa Jouluradion soittolistoja koko kana vaperheen täydeltä.

– Jouluradio on kulttuuriteko! kiteyttää Inari Tilli.

– Kun Jouluradion kausi on ohi, iskee henki nen krapula, kuvailee Olli Aimola. ■

Jouluradio20-podcastin ensimmäinen jakso julkaistaan 16.11., toinen 23.11. ja kolmas 30.11.

Podcastia voit kuunnella Jouluradio.fi -sivuston kautta.

TEKSTI LIINA PALOHEIMO-KOSKIPÄÄ KUVA REETTA ISOMÄKI

Podcastissa kuullaan esimerkiksi Karoliina Nivarin ja Mika Saarelaisen ajatuksia Jouluradiosta.

2003

Jouluradio syntyy pääkaupunkiseudun luterilaisten seurakuntien sähköisen viestinnän toimituksessa Toivontuottajissa toimituspäällikkö Riitta Kalliorinteen päähänpistosta. Uusi kanava löytää heti kuuntelijansa. Ensimmäisenä

JOULURADION TARINA

Päähänpistosta syntyi ensin radiokanava ja sitten kokonainen kanavaperhe.

Jouluradio on mullistanut ja monipuolistanut kuvaa joulumusiikista ja valloittanut suomalaisten sydämet.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ISTOCKPHOTO

2004

Joulun laulut -nimi vaihtuu Jouluradioon. Jouluradiota voi kuunnella myös netissä erillisen palvelun kautta. Musiikin lisäksi kanavalla on juonnettua ohjelmaa.

2006

Jouluradio.fi avautuu. Myös nettiradio osoittautuu menestykseksi. Musiikki tarjonta monipuolistuu: lauluissa seikkailevat myös tontut, joulupukit, tiptapit ja petteripunakuonot. Kuuluvuusalue laajenee Tampereelle ja Ouluun.

Rovaniemellä, Seinäjoella

Facebook-tili perustetaan.

Vironkielisen joulu musiikin nettikanava Jõuluraadio ja klassisen musiikin kanava Klassinen joulu avautuvat. Jouluradiolla on jo 660 000 viikkokuuntelijaa ja Facebookissa yli 100 000 tykkääjää. Tavastialla tanssitaan Jouluyö, bailuyö reiveissä.

Kansainvälistä

joulumusiikkia soittava Xmas kanava ja rokahtava Rouhea joulu kanava aloittavat. Ensimmäinen Hoosianna musiikkivideo nähdään, kun Kerkko Koskinen Kollektiivi tekee oman tulkintansa Hoosiannasta

2012

Jouluradion Hoosianna perinne alkaa. Ensimmäisenä oman versionsa klassikosta tekee lauluyhtye Rajaton. Jouluradio järjestää joululaulukilpailun, johon saapuu yli 250 laulua. Kilpailun voittaa Marko Maunuksela kappaleellaan Jouluiltana

2016

Valtakunnallista

Joululaulupäivää vietetään ensi kerran 15.12. Jouluradio on Suomen neljänneksi kuunnelluin radiokanava.

2017

Uusi kanava Happy Holidays! aloittaa. Jouluviikolla Jouluradio saavuttaa ennätykselliset miljoona viikkokuuntelijaa.

2019 & 2020

Uusi kanava Pikkujouluradio aloittaa. Jouluradio muuttaa kauppa keskus Rediin Helsingin Kalasatamaan yhdessä Paavalin ja Kallion seurakuntien kanssa. Jouluradion kanavilla soi yhtä paljon mies ja naisartistien kappaleita.

27.11. Paavalinkirkossa järjestetään Jouluradio20-juhlajumalanpalvelus,

2019 teemana on monikulttuurisuus. Joulu kuuluu kaikille -videosarjassa muualta muuttaneet kertovat joulumusiikkiperinteistään ja Kuulostaa joululta -nettisarjassa tunnetut henkilöt kertovat ajatuksiaan joulumusiikista. 2020 Jouluradio striimaa konsertteja suoraan Redistä.

Jouluradio retroilee teemalla Kaikkien aikojen joulumusiikkia. Ikisuosikki Katri Helena tulkitsee Hoosiannan

SIELUNLINTU VÄLITTÄÄ TOIVOA

Jouluradio ja Metropoliaammattikorkeakoulu järjestivät kilpailun, jossa opiskelijoita kutsuttiin säveltämään 2020-luvun joululaulu. Voittajalaulun tehnyt Amanda Mäläskä ammensi inspiraatiota kansanperinteestä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT ANTTI RINTALA

Balladimainen Sielunlintu kertoo metsässä asuvasta ihmisestä, jonka yksinäisyyteen sielunlintu tuo toivoa ja lämpöä. Tällä kappaleella musiikin tekemisen ja tuottamisen pääaineessa opiskeleva Amanda Mäläskä voitti joululaulukilpailun.

– Olin tehnyt laulun jo ennen kilpailua. Minua kiehtovat kansanperinne ja mytologia, ja törmäsin netissä sielunlintuun, johon liittyy erilaisia merki tyksiä, Mäläskä sanoo.

– Saamelaisessa mytologiassa kuukkelia pide tään sielunlintuna, ja se on metsämiesten suojeli ja. Karjalaisessa kansanuskossa taas tehtiin puisia sielunlintuja vartioimaan ihmisten sielua. Kun ih minen kuoli, lintu vietiin hänen haudalleen.

Mäläskä sävelsi Sielunlinnun pianolla. Melodia ja sanat syntyivät lähes samanaikaisesti.

– Joulu merkitsee minulle rakkauden ja valon juhlaa. Toivoa herättävä laulu on minusta erityi sen tärkeä tässä maailmantilanteessa.

Hän voitti myös joululaulukilpailun kolmannen sijan Joulu on -kappaleellaan. Sen hän teki yhteis työssä toisen opiskelijan, Salla Saarisalon, kanssa.

MUUSIKKOSUKUUN KUULUVA 30-VUOTIAS

Amanda Mäläskä opiskelee Metropoliassa kolmat ta vuotta. Hän on osallistunut aiemmin Talent Suo mi- ja Voice of Finland -kilpailuihin.

– Ne olivat opettavaisia ja hieman ahdistaviakin kokemuksia. Kilpaileminen ei kuitenkaan ole mi nulle niin tärkeä asia.

Nykyään hän tekee musiikkia artistinimellä Awa ja keikkailee sekä soolona että oman bändin sä kanssa. Musiikki on suomenkielistä tunnelmal lista poppia.

Metropolian opiskelijat pääsivät opettaja Jere Laukkasen johdolla pohtimaan, miltä kuulostaa 2020 luvun joulumusiikki.

Amanda Mäläskän lempijoululaulu on lapsesta saakka ollut Varpunen jouluaamuna. Hän on teh nyt siitä uuden sovituksen, joka kuullaan Metro polian joulukonsertissa 1. joulukuuta.

TOISEKSI JOULULAULUKILPAILUSSA TULI

Severi Seppäsen Facetime Hideaway. Hän sävel si modernin soulhenkisen kappaleen varta vas ten kilpailua varten. Kilpailuun osallistuneelle äänitteelle hän pyysi esittäjäksi tyttöystävänsä, jazzlaulaja Siina Suutarisen.

”

Joulu merkitsee minulle rakkauden ja valon juhlaa. Toivoa herättävä laulu on minusta erityisen tärkeä tässä maailmantilanteessa.

– Omiin kokemuksiin perustuva joululau lu syntyi nopeasti kitaralla espoolaisen Sellosa lin takahuoneessa. Laulu kertoo siitä, kun ei voi nähdä rakastaan joulun aikaan ja yhteyttä pide tään älylaitteiden avulla, Seppänen kertoo.

Soul on Seppäselle rakas tyylilaji myös joulu musiikissa. Hänen suosikkinsa on amerikkalai sen Donny Hathawayn This Christmas 22-vuotias Seppänen opiskelee musiikin te kemisen ja tuottamisen linjalla toista vuotta.

– Tämä on tuntunut omalta paikalta. Koulus sa on lahjakkaita opiskelijoita ja tasokas ope tus, ja opettajat kohtelevat meitä kuin ammat tilaisia.

Ammattilaiseksi Seppänen itsensä jo kokee kin, sillä hän keikkailee paljon eri kokoonpa nojen kanssa. Hän myös säveltää ja tekee sanoi tuksia erilaisille artisteille.

– Muusikon elämä on antoisaa ja moninaista.

IDEA JOULULAULUKILPAILUSTA SYNTYI vii me syksynä, kun Jouluradion edustajat osallis tuivat Metropolian uuden Soiva-rakennuksen avajaiskonserttiin. Konsertissa opiskelijat esitti vät sovittamiaan pop- ja rock-kappaleita.

– Halusimme yhdessä etsiä 2020-luvun ih misten jouluun sopivaa musiikkia. Kysyimme, mikä juuri nyt koskettaa meitä ja tuo meille jou lun rauhan, sanoo konsertin johtanut Metro

polian musiikin tekemisen ja tuottamisen pääai neen vastuulehtori Jere Laukkanen.

Kilpailu oli avoin kaikille Metropolian musii kin tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Osallistujat lähettivät työnsä nimimerkillä. Kilpailun raati va litsi kappaleista kolme parasta sekä kolme muuta kappaletta orkesterille sovitettaviksi.

Raadin puheenjohtajana toimineen Joulura dion Katri Ketolan mukaan raati kiinnitti huo miota muun muassa kappaleen ja sen tekstin ajankohtaisuuteen, sanoman eheyteen, kappa leen koskettavuuteen ja sen sovitettavuuteen isolle orkesterille. Voittajakappaleet ja muita kil pailuun osallistuneita kappaleita kuullaan Suu ressa joululaulukonsertissa torstaina 1.12. Metro polian Arabiasalissa.

– Konsertissa kuullaan aivan uusien laulujen li säksi uudenlaisia versioita vanhoista joululauluis ta, Laukkanen kertoo. ■

Jouluradio20-juhlakonsertti 1.12. klo 19 Metropolian Arabiasalissa. Konsertti striimataan Jouluradion Facebook- ja YouTube-tileille. Konsertin voi kuunnella myös Jouluradion pääkanavalta la 10.12. klo 18. Uusinnat 22.12. klo 18 ja 25.12. klo 18.

Amanda Mäläskä tunnetaan myös artistinimellä Awa.

Severi Seppänen sävelsi soulista vaikutteita ottaneen joululaulun Facetime Hideaway. Amanda Mäläskä innostui lintumytologiasta.

LIEVITYSTÄ KOTI-IKÄVÄÄN JA JOULUTUNNELMAA TROPIIKKIIN

Jouluradiota kuunnellaan netin kautta ainakin 175 maassa. Erityisesti Sylvian joululaulu herkistää monet kaukana Suomesta asuvat.

Olen jäsenkorjaaja-hieroja Charlottessa, Pohjois-Carolinassa ja läpeeni suomalainen. Eniten Suomesta kaipaan joulun aikaa. Täällä Amerikan mantereella on kiitospäivä, Thanksgiving, ja se syö ison osan joulurauhasta ja siitä oikeasta tunnelmasta. Lunta ei ole ja kuusetkin ovat aivan liian sym metrisiä suomalaiseen makuun. Onneksi aitoon tunnelmaan pää see Jouluradion kautta, jota kuun telen ja kuuntelutan myös asiakkaillani joulun alla. Ainoa huono puoli on se, että kun Sylvian joululaulu tulee ja kohta ”sinne Suo meeni kaukaisehen”, kyynel nousee silmiin välittö mästi. Silti, tai juuri siksi, se on minulle joulun merkki.

Kata Hyvärinen, Charlotte, Yhdysvallat

Iso-Britannia Yhdysvallat

Olen asunut Lontoossa 21 vuotta ja työskentelen täällä kampaajana. Aloitan Jouluradion kuuntelun aina heti, kun se vain on mahdollista. Kuuntelen sitä kotona kokkaillessani tai muuten vain taustalla. Joulu radiossa on ihanaa se, kun voi valita fiiliksen mukaan, kuuntelenko suomalaisia joululauluja vai jotakin muuta. Olen jouluhullu ja tykkään joululauluista ihan älyttömästi. Suosikkialbumini on Michael Bublén joululevy. Myös Mariah Carey uppoaa aina. Koska olen asunut ulkomailla niin kauan, perinteiset suomalaiset joululaulut ovat tulleet yhä tärkeäm miksi. Esimerkiksi Varpunen joulu aamuna herkistää aina.

Erika Barry, Lontoo, Iso-Britannia

Terveisiä Maserusta, Lesothosta! Muu timme tänne hiljattain Pakistanista, jos sa vietimme useamman joulun. Joulu ei juurikaan näy tai kuulu siellä katukuvassa, ja jou lupäiväkin on vapaa vain sen vuoksi, että se sattuu olemaan maan perustajan Mohammed Ali Jinnah’n syntymäpäivä. Me vietimme joulua kotioloissa: ko ristelimme, leivoimme, laitoimme jouluseimen, sy tytimme adventtikynttilät, jännitimme adventtika

lenterin seuraavaa luukkua… Tunnelmaa loi usein taustalla soiva Jouluradio. Lauloimme mukana, ja näin suomalaiset joululaulut tulivat mukaan jou lunodotukseen. Tonttujen jouluyö eli Tip-tap, tiptap, tipe, tipe, tip-tap... on varsinainen hitti! Tääl lä Lesothossa varmaan etsimme taas Jouluradion taajuuden radiosta samalla kun otamme esiin jou lukoristeet ja leivomme ensimmäiset piparkakut. Perhe Leskinen-Hall, Venla, Aarno ja Chris, Maseru, Lesotho

KOONNUT HANNA ANTILA KUVITUS ISTOCKPHOTO JA HAASTATELTAVAT

Lesotho

Täällä Thaimaassa kuuntelemme koko joulunajan Jouluradiota. Siitä on tullut perinne. Muunmaalai set naapurimme eivät aina ymmärrä meidän joulunodotustamme. Joulu radio ja kynttilät luovat tunnelman. Joskus jopa joitakin suomalaisia jouluruokiakin nautiskellaan. Jopa lipeäkalaa on ollut joskus pöydässä.

Pekka Veneskoski, Hua Hin, Thaimaa

Indonesia

Kuuntelen lasten kanssa Jouluradiota joulun alla, erityisesti pipareita paistaessa. Se on täällä tropiikin lämmössä aika hikistä puuhaa! Lasten lempijoululauluja ovat Tulkoon joulu ja Joulupuu on rakennettu Molemmat osaavat ne ulkoa, vaikka muu toin nelikielisinä osaavat vain vähän lauluja suomeksi. Itsellä nousevat nykyään kyyne leet silmiin aina kun Sylvian joululaulu kuu luu. Jotenkin siitä on tullut tärkeä ja kosket tavana näin ulkosuomalaisena. Jouluradio tuo joulun ja kodin muistot lähemmäksi.

Seija Norja Sanur, Bali, Indonesia

Thaimaa

SYDÄN AUKI JA HYVÄLLÄ MEININGILLÄ

Tv:stä ja radiosta tutun Susani Mahaduran ura mediaalalla alkoi Jouluradiosta.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ANTTI RINTALA

Elokuussa 2014 Sellon kauppakeskuksessa vaelteli joulupukki. Hänen seurassaan ollut Susani Mahadura yritti ottaa kontaktia ohikulkijoihin.

– Promosimme Jouluradiota jakamal la siitä kertovia esitteitä ja pieniä muistoja. Kolle gani Tuukka Joru oli joulupukki, ja paikalla oli myös musiikkipäällikkö Olli Aimola.

– Kauppakeskuksessa kuulutettiin, että helle kesää on vielä jäljellä, ja siellä me joulutyypit vain olimme, Mahadura kertoo.

Hänestä oli hauskaa, että joulun odottaminen alkoi tiimissä niin aikaisin. Ylipäätään televisioja radiotuotantoa opiskellut Mahadura oli huo mannut, ettei sometoimittajan pesti pääkaupun kiseudun seurakuntien Jouluradiossa ollut mi kään pönötysduuni.

– Jouluradiossa piti heittäytyä. Kaikki saivat luoda ja kaikkia kuunneltiin. Tiimissä kannustet tiin kaveria, ja töihin oli aina kiva tulla. Se oli mi nulle tärkeä kokemus, varsinkin, kun se oli en simmäinen media-alan työpaikkani.

Mahadura esiintyi myös Jouluradion mainosvi deolla. Siinä hän kulki pitkin Tallinnan katuja et simässä, mistä joulumusiikki kuuluu.

– Etsin ympäriinsä muun muassa viemäreistä. Lopulta löysin musiikin lähteen, pomoni Riitta Kalliorinteen. Hän oli kasvohoidossa ja totesi vi deolla, että ”joulu on ihan kohta”.

Jouluradiossa piti heittäytyä. Kaikki saivat luoda ja kaikkia kuunneltiin.

ENNEN JOULURADION PESTIÄ Susani Maha dura tiesi joululauluista varsinkin klassikot. Hä nen äidillään oli ollut tapana antaa joulun ai kaan lapsilleen joululauluvihkoset, joista he yh dessä lauloivat.

– Lauloimme niitä heinillä härkien kaukaloi ta, ja jossain kohtaa äiti alkoi aina itkeä. Minulle vanhat ja herkät joulubiisit olivat silloin ”voi ei, näitä taas” -lauluja.

”Aikuisiällä Mahadura on huomannut klassik kojoululaulujen avautuvan eri tavalla kuin nuo rena. Sukupolvien ketjuun kuuluu mummo, joka piti joululauluista.

– Pari vuotta sitten kävimme äidin kanssa Kal lion kirkossa kuuntelemassa Kauneimpia joulu lauluja, ja minäkin herkistyin. Alan ymmärtää merkityksen, joka joululauluilla on äidille. Hänel le ne ovat muisto omasta äidistään eli mummos tani, joka on jo edesmennyt. Niin ne laulut siirty vät pikkuhiljaa minulle.

Susani Mahadura työskenteli Jouluradiossa vuonna 2014. Nyt hänet nähdään MTV3:n Kaaoksen kesyttäjät ohjelman juontajana.

NYKYISIN 33-VUOTIAS SUSANI Mahadura on Jouluradion nettiradion kuuntelija ja Insta gram-seuraaja. Nettikanavista hänen suosikkin sa on Happy holidays!, jossa soi amerikkalainen joulumusiikki. Jazzjoulu-kanavaakin hän on kuunnellut täysillä.

– Tänä vuonna haluan ehdottomasti kuun nella lisäksi Indiejoulua.

Nykyään Mahadura työskentelee vuosi sit ten perustetussa tuotantoyhtiössään liikekump paninsa Yagmur Özberkanin kanssa. Mahadu ra tekee myös freelancerina erilaisia töitä niin radiossa kuin televisiossakin. Hänet nähdään muun muassa MTV3-kanavalla Kaaoksen kesyt täjät -ohjelmassa.

– Opin Jouluradiossa työskennellessäni, et tä minne tahansa menenkin, teen sen sydän auki ja hyvällä meiningillä. Muistan sen edel leen. Töissä hyvä ilmapiiri on minulle kaikki kaikessa.■