Kirkko ja kaupunki 2022 18 Helsinki

Lukiolaiset uupuvat ennätysvauhtia s. 12 Hyviä syitä äänestää seurakuntavaaleissa s. 24

Mahtavat ovat muualla

KIRKON VUOSI kulkee vähän eri tahtiin kuin kalenterivuosi. Vuosi vaihtuu jo marras–joulukuun taitteessa ensimmäisenä adventtina ja päättyy loppusyksyn tuo miosunnuntaihin, jota kutsutaan Kristuksen kunin kuuden sunnuntaiksi. Myös adventissa hoosiannoi neen on kyse kuninkaasta. Tämä kuningas ratsastaa tosin uljaan sotaratsun sijaan työläisen vaatimattomal la aasilla.

Raamatun kielikuvat ovat syntyneet maailmassa, jota hallitsivat keisarit, kuninkaat ja ruhtinaat. Niinpä Jeesustakin kutsutaan kaikkeuden kuninkaaksi ja rau hanruhtinaaksi. Hänestä ei puhuta presidenttinä, hal lintoneuvoston puheenjohtajana eikä pääsihteerinä.

JEESUS PAINOTTI, että hänen kuninkuutensa ei ole tästä maailmasta. Hänen adventtiajoneuvonsa, eli hal veksittuna otuksena pidetty aasi, alleviivasi jotain ihan muuta valtaa kuin tämän maail man mahti. Aasiajelun voi näh dä jopa karnevalistisena ilot teluna, jossa tehdään pilkkaa mahtipontisista paraateista.

Hyräillessäni adventtiajan virsiä huomaan, miten kriitti sesti monissa niistä puhutaan vallankäytöstä: ”Nöyryys ja hil jaisuus on valtasi salaisuus. Voi malla, väkivallalla et tahdo hal lita.” Aasin selässä ratsastaa toi senlainen hallitsija: ”Kruunua, valtikkaa et lainkaan sä näh dä saa. Mahtavat ovat muual la, suurissa saleissa.” Virren sa nat ovat Juhani Forsbergin ky

nästä vuodelta 1967. Kolmesataa vuotta aikaisemmin Valentin Thilo Jr. kirjoitti: ”Nöyryyttä, hiljaisuutta Jumala rakastaa, ei kärsi kopeutta, ylpeitä vastustaa.” Suomennos on Elias Lönnrotin vuodelta 1874.

VIRSIKIRJAN PERUSTEELLA adventti ja lähestyvä jou lu ovat huolten uuvuttamien, puutteen ahdistamien ja maahan poljettujen juhla. Lohdutuksen tuoja ja uuden toivon luoja liikkuu jo täällä.

Lohdutuksen ja toivon kaiku kuuluu myös tuomio päivän pasuunoissa juuri siksi, että Jeesuksen kunin kuus on toisenlaista kuin tämän maailman vallankäyt täjien. Tuomiosunnuntaina eli Kristuksen kuninkuu den päivänä katseeemme on hyväntahtoisessa tuoma rissa, jonka valta on armahtajan valtaa.

JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Suurin onni elämässä on vakuuttuneisuus siitä, että meitä rakastetaan meidän itsemme tähden, tai pikemminkin siitä huolimatta.

RANSKALAINEN KIRJAILIJA JA IHMISOIKEUSAKTIVISTI VICTOR HUGO (1802–1885)

”JEESUS TEKI AASIAJELULLAAN PILKKAA

MAHTIPONTISISTA PARAATEISTA.

Olemme äitini kanssa kuin yö ja päivä, mutta hän on aina ollut minulle hyvin läheinen. Hän on kannustanut, tukenut ja rakastanut minua ehdoitta. Siksi olen uskaltanut pyrkiä ja tarttua rohkeasti erilaisiin mahdollisuuksiin, joita eteeni on tullut.

PÄÄMINISTERI SANNA MARIN GLORIA-LEHDESSÄ MARRASKUUSSA 2022

Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.

UUDEN TESTAMENTIN ENSIMMÄINEN KIRJE KORINTTILAISILLE 13:13

Kirkko ja kaupunki

Sairaudet, sodat, ilmastokriisi, talouskriisi, sähkökriisi. Oma kriisi. Olen lamaantunut ahdingon keskelle.

En näe metsää enkä puita. Isä meidän, joka olet taivaissa, päästä meidät pahasta.

Seuraava lehti ilmestyy 1.12.

KANNEN KUVA: MARJAANA MALKAMÄKI

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

”Kirkkovuoden kierto on kuin vaelluspolku”

Kirkkovuoden pyhäpäivät avaavat Tiina Ahoselle uusia näköaloja uskon salaisuuksiin ja omaan sisimpään.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

1Vuosaaren seurakunnan pappi, Tiina Ahonen, mikä on kirkkovuosi?

– Kirkkovuosi on vuoden kestävä ajanjakso, jonka luterilaiset, anglikaanit ja katolilaiset aloittavat ensimmäisenä adventtisunnuntaina marras- ja joulu kuun vaihteessa. Kirkkovuoden aikana jumalan palveluksissa seurataan Jeesuksen elämänvaihei ta ja muita pyhiä tapahtumia ja eletään niissä mukana. Eläytyminen näkyy ja kuuluu esimer kiksi raamatunteksteissä, musiikissa, rukouksissa ja kirkkosalin sisustuksessa, kuten väreissä ja kukissa.

2Mitä kirkkovuosi voisi antaa elämään?

– Kirkkovuoden kierto on kuin vaelluspolku, joka avaa näköaloja uskon sisältöihin ja salaisuuksiin.

Jeesuksen syntymän, elämäntavan, kuoleman, ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen lisäksi muistetaan myös esimerkiksi Mariaa ja enkeleitä, apostoleita ja marttyyreita sekä Pyhää Henkeä ja luomakuntaa. Vaellus halki kirkkovuoden voi avata uusia näkymiä myös vaeltajan omaan sisimpään, kun hän tarkastelee elämäänsä pyhäpäivien valossa.

– Olen 10 vuoden ajan ohjannut avointa ryh mää, jossa harjoitetaan raamattumietiskelyä ja jossa osallistujat kuuntelevat toistensa pohdin toja kommentoimatta niitä. Mietiskelysanat liit tyvät kirkkovuoden kiertoon. Näin vanhat, tutut sanat voivat alkaa elää uusissa tilanteissa aivan uudella tavalla.

3Mitä kirkkovuosi sinulle merkitsee?

– Kirkkovuoden pyhäpäivät rytmittä vät seurakuntapapin työtä viikosta viikkoon ja vuodesta toiseen. – Viimeisten kahden vuoden aika na olen tarkastellut kirkkovuotta uusin silmin, kun olen kirjoittanut sanoituksia pyhäpäiviin liit tyviin lauluihin. Projekti sai alkunsa, kun erään koronakaranteenin aikana kannelmäkeläinen Kaarina Ruusuvirta soitti ja kysyi, olisiko mi nulla runoja, joita hän voisi alkaa säveltää. En ru vennut pöyhimään pöytälaatikoita vaan ehdotin, että kirjoittaisin sanoituksia kirkkovuoden ai heista.

4Kirkkovuosi alkaa adventista, kuinka vietät adventtia? – Näillä näkymin vietän adventtia pitkälti entiseen tapaan eli toimitan jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia ja juonnan Kauneimpia joululauluja. Pidän myös mielessä, että adventti on paaston aikaa ja että paasto kutsuu kuuntelemaan Jumalaa ja palvelemaan lähimmäisiä, luomakunta mukaan lukien.

– Kotona poltan adventti kynttilöitä lauantai-iltaisin, kun ehtookellot ovat soineet kuudelta ja uusi pyhäpäi vä on alkanut. Sunnuntai na en välttämättä kerkeä kynttilöitä polttamaan, koska silloin minulla on rientoa kirkolla papin tehtävissä.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. ■

Matkalla kirkkovuoden maisemissa -levynjulkistamiskonsertti la 26.11. klo 18 Kannelmäen kirkossa. Vapaa pääsy.

Tunnelman luoja

Kuumia maustejuomia on Suomessa nautittu jo vuosisatojen ajan. Glögi sen sijaan on suhteellisen tuore jouluperinne.

RIIHELÄ

Vielä 1900-luvun alussa alkoholi pitoista joulujuomaa nimeltä glögi nauttivat lähinnä kau punkien varakkaat säätyläiset. 1930-luvulla juomaan keksittiin lisätä rusinoita ja manteleita.

Tavallisen kansan keskuuteen glögi alkoi levitä vasta 1960-luvulla. Vielä tuolloin glögi valmistettiin alusta lähtien kotona. 1980-lu vulla glögin käyttö yleistyi nopeasti.

– Jouluperinteenä glögi on Suomessa suh teellisen tuore, joten se ei ole meille mikään pyhä tuote, Marttojen Maija Soljanlahti kertoo.

Glögistä valmistetaan vuosittain erilaisia sesonkiversioita raparperiglögistä suolakara mellin makuiseen alkoholipitoiseen glögiin.

Tänä vuonna juomatrendien seuraajat valmistavat alkoholittoman glöginsä kotimai sista marjamehuista. Perinteistä tummaa vä riä mehuun saa esimerkiksi puolukasta, kar palosta ja mustaherukasta.

VAIKKA GLÖGI-NIMELLÄ tunnettu juoma on suhteellisen uusi ilmiö, lämpimiä ja maustet tuja viinijuomia on todennäköisesti juotu yh tä kauan kuin viiniäkin eli satojen jos ei tu hansien vuosien ajan.

Kun kahvi ja tee olivat vielä tuntematto mia nautintoaineita, kuumat maustejuomat olivat suosittuja Suomessakin. Turun linnas sa, Katariina Jagellonican (1526–1583) ho vissa, oli tiettävästi käytössä kaneliviinin lämmitysastia.

1700–1800-luvun säätyläisten kuumiin maustejuomiin makua toivat sitruunamehu, sokeri ja kaneli.

Nykyään glögiohjeita löytyy helposti googlaamalla. Vuonna 1854 Oulun WiikkoSanomissa julkaistiin punaisen punssin ohje, johon tarvittiin 7 korttelia (1 kortteli on 3 desi litraa) teevettä, 4 korttelia arrakkia, 1 kortteli karviais- tai karpalomarjojen mehua ja 2 nau laa (yksi naula on 500 grammaa) sokeria.

YKSINKERTAINEN JA VAIVATON valmistusme netelmä saattaa olla yksi glögin suosion salai suuksista. Oikeastaan juoman voi pilata vain yhdellä tavalla: antamalla nesteen kiehua.

Maija Soljanlahti suosittelee kuumenta maan juoman mikroaaltouunissa. Näin sääs

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA

Mantelit ja rusinat ovat kuuluneet glögiin 1930-luvulta lähtien. Ikuisuus kysymys kuuluu, pitääkö mantelien olla glögissä koko naisina vai lastuina?

”

Glögi ei ole meille mikään pyhä tuote.

tyy energiaa, eikä juoma pääse unohtumaan liedelle liian pitkäksi aikaa.

Oikeaoppisesti glögi tulee juoda metallipi dikkeellä varustetusta kuumajuomalasista tai pienestä kahvikupista – ei missään tapauk sessa teemukista.

Glögipöytään kannattaa kattaa pikkulusi kat, joilla kupista voi noukkia ylös mantelit ja rusinat.

Tästä päästäänkin ikuisuuskysymykseen, eli siihen, pitääkö manteleiden olla glögin seassa kokonaisina vai lastuina. Mitä mieltä asiasta on Soljanlahti?

– Minusta niiden kuuluu olla kokonaisia. ■ Lähteet: Oulun yliopiston yliopistonlehtorin Ritva Kyllin teos Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin (Gaudeamus 2021) ja Kyllin sähköpostihaastattelu.

Miksi heidän avioliittonsa purkautui?

Kun avioerot ovat meidän päivinämme lisääntyneet valtavasti ja monet kodit sen tähden joutuneet sekasortoon, ”Kirkkosanomat” haastattelee eronneita.

Nuori nainen kertoo lähteneensä miehensä luota maaseudulta Helsinkiin kahden pienen poikansa kanssa.

– Olin monta kertaa sanonut miehelleni, että lähden, ellei hän muuta tapojaan. Hän oli kaiket illat poissa juopottelun takia.

– Ajatteletteko avioeroa?

– Yritän hänen kanssaan vielä, jos hän tulee tänne. Maalla asuimme erillisessä rakennuksessa, ja se oli kauheaa, kun mieheni oli humalapäissään niin väkivaltainen. En uskalla mennä sinne.

Löydämme myös miehen, joka suostuu keskustelemaan yksi tyisasioistaan.

– Vaimollani ja minulla oli vapaa käsitys avioliitosta. Harrastet tiin flirttiä muiden kanssa, tanssittiin ja juotiin. Kuitenkin oli luotta mus siihen, ettei mennä suoranaiseen uskottomuuteen. Kerran vai mo sai minut kiinni valheesta, ja hänen luottamuksensa romahti.

– Kun koti oli mennyt, minusta tuntui, että tie onneen käy sek suaalisten seikkailujen, viinan ja rahan kautta. Pian huomasin ole vani näitten asioiden orja.

– Lopulta jätin elämäni Jumalalle. Sain syntini anteeksi, mutta silti tunnen, että on tapahtunut jotain hirveää ja peruuttamatonta. Lyhennelmä artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungin edeltäjässä, Helsingin Kirkkosanomissa, 9.4.1952. Tuona vuonna lähti viimeinen sotakorvausjuna, Helsingissä pidettiin olympialaiset ja Armi Kuusela kruunattiin maailman kauneimmaksi naiseksi. Sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PUHEENVUOROT

”Miesten ulkonäköpaineet tuntuvat kasvavan. Viihdemaailmassa miehet on jaoteltu lihaskimppuihin ja vakavasti otettaviin taiteilijoihin.”

LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA

Tommi Lindell soittaa elektro nista musiikkia myös jouluna.

Elektroninen joulukonsertti on hilpeä ja harras

Rekolan Kinossa joulutunnelmaa

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA MATTI VIIRIMÄKI

Muusikko Tommi Lindell etsii mielellään erilaisia lähesty mistapoja musiikkiin. Rekolan Kinossa kuultavan Joulun vä rähtelyjä 2022 -konsertin ohjel miston lähtökohtana ovat jou lulaulut. Pitkälti improvisoidun ja pääosin instru mentaalisen konsertin soittimina ovat synteti saattorit ja iPad. Lopputuloksena syntyy leijuva, synteettinen ja kosminen äänimaailma.

– Ei täysin huumoritonta hommaa mutta tosis saan, Lindell kuvailee tulevaa konserttiaan.

Elektronisesta musiikista tulee helposti mie leen äänekäs tanssibiitti. Lindellin mukaan hä nen konserttinsa on enemmänkin elektronista

kamarimusiikkia, rauhallista ja osittain mietiske levää.

Lindellille joululaulut eivät ole pakkopullaa. Hänen lempijoulumusiikkinsa on eurooppalaista.

– Hartaissa klassikoissa on oma juttunsa, sa moin hilpeämmissä tonttuleikeissä, hän sanoo.

TOMMI LINDELL ALOITTI 12-vuotiaana pianonsoi ton opinnot Oulunkylän Pop & Jazz -konservato riossa. Lukion jälkeen hän teki jo muusikon hom mia ammatikseen.

Pitkän uran varrelle on mahtunut monenlaista, muun muassa soittohommia RinneRadiossa, Rap torissa, Suurlähettiläissä ja Pepe Deluxé-yhtyees sä. Lindell on toiminut myös levyjen tuottajana. Lindellin 2000-luku on mennyt enimmäk seen teatterimusiikin ja ”omien kuvioiden” paris sa. Musiikin monitoimimiehen omiin kuvioihin kuuluu esiintymisiä, useampia sinkkuja ja levy jä sekä Veijo Midi ja Modulit -kokoonpano, jonka elektronisen musiikin show sisältää pop- ja rockklassikoita.

Koronapandemian rajoitustoimet vaikuttivat rajusti esiintyvän muusikon arkeen.

– Vielä vähän aikaa sitten näytti tosi synkältä, mutta nyt ihmiset järjestävät taas pikkujouluja ja muita juhlia. Se alkaa näkyä täällä ruohonjuurita sollakin, Lindell sanoo.

ELEKTRONINEN MUSIIKKI ja sähkövirta värähte levät. Myös tunteet aiheuttavat värähtelyjä. Tom mi Lindellin konsertissa Rekolan Kinossa väräh telee joulu.

– On hienoa, että meillä on juhla, johon liittyy olennaisesti oma musiikkinsa, Lindell sanoo.

Hänen mielestään meillä saisi olla enemmän kin erilaisia vuodenaikaan sidottuja lauluperin teitä.

Lindellin suhtautuminen jouluun on muuttu nut iän myötä.

HYVÄN TÄHDEN.

81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

luovat syntetisaattori ja iPad.

Kaksi profeettaa

Horrossaarnaaja Helena Konttisesta ja spiritualisti Helmi Krohnista kertova Janoavaiset-näytelmä sai alkunsa ohjaaja Helena Kallion omasta henkisestä etsinnästä.

Eteläkarjalainen maalais nainen Helena Kont tinen (Anna Veijalainen) puhua pulputtaa töidensä lomassa Juma lalle ja Jumalasta. Hän alkaa kokea ihmeellisiä hurmoksel lisia tiloja, mikä johdattaa hänet ko ko maan tuntemaksi horrossaarnaa jaksi.

Toisaalla sivistyneistöön kuulu va Helmi Krohn (Amira Khalifa) intoilee sisarelleen Aino Kallaksel le (Cécile Orblin) ulkomailta löytä mästään uudesta hengellisestä vir tauksesta, spiritualismista. Krohnis ta tulee meedio, joka auttaa ihmisiä saamaan yhteyden tuttujen vainajien henkiin.

KokoTeatterin näyttämöllä sukel letaan 1900 luvun alkuun, jolloin sekä Konttinen että Krohn tuskit telivat kumpikin tahoillaan naisen rooliin liittyvien vaatimusten kans sa. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa vaimon ja äidin oletettiin pysyvän kodin piirissä. Naiset kuitenkin jat koivat hengellistä tietään ja päätyi vät eräänlaisiksi profeetoiksi.

Janoavaisten käsikirjoittaja ja oh jaaja Helena Kallio oli jo pitkään pohtinut teoksensa teemoja.

– Kasvoin tutkijakodissa, jossa oli monipuolista kirjallisuutta henkisis tä perinteistä. Olin myös jonkin ai kaa hoidossa kristillisessä päiväko dissa, ja koin lapsena mystistä lähei syyttä lempeään Kristus hahmoon.

HELENA KONTTISEN luomaan herä tysliikkeeseen Helena Kallio tutus tui 1990 luvulla vieraillessaan hor rossaarnaajan kotipitäjässä Uuku niemellä.

– Konttisen elämäkerta teki mi nuun väkevän vaikutuksen, Kallio kertoo.

– Helmi Krohn taas oli merkittä vä kirjailija ja kosmopoliitti, samoin kuin hänen sisarensa Aino Kallas. Krohnin työhön perehdyin syven

tyessäni spiritualismiin. Hänen tätä aihepiiriä käsittelevät teoksensa ja moderni spiritualistisuus ylipäätään liittyvät aatehistoriallisesti myös kristilliseen ideologiaan.

Näiden kahden naisen henkisen kehityksen ohella Janoavaisten yti messä on kristinuskon naiskysymys.

– Pohdin, miltä naisen asema us konnollisissa yhteisöissä näyttää Jeesuksen rakkauden sanoman va lossa, Kallio sanoo.

KATSOJA PÄÄSEE Janoavaisissa sisäl le kahden erilaisen hengellisyyden harjoittajan tiloihin ja tunteisiin. Hengellisyyden jano kuuluu Hele na Kallion mukaan ihmisyyteen, ja se näkyy myös tässä ajassa. Hänestä vaihtoehtouskonnollisuuteen perus tuvassa new age liikkeessä on näh tävissä samanlaisia ongelmia kuin Helena Konttisen aikoina oli.

– Konttinen sanoi, ettei perus ta puupenniäkään lahkoista, joissa

Huomioi myös nämä näytelmät

Ryhmäteatterissa nähdään Anna Krogeruksen kirjoittama ja Laura Jäntin ohjaama Vaellus, joka kertoo seurakunnan työntekijöiden virkis tyspäivistä Lapissa. Kun porukka ek syy erämaassa, alkaa syyttely ja ker tyneiden kaunojen purkautuminen. Paniikkitilanne ajaa työntekijät pal jastamaan myös omia elämänkriise jään. Tragikoominen näytelmä saa pohtimaan ihmisen vaellusta keskiiän ja työelämän haasteissa.

Vaellus 17.12. saakka Ryhmäteatterissa.

Teatteri Avoimet ovet esittää yhteis työssä nykysirkusryhmä Agit-Cirkin kanssa Fjodor Dostojevskin klassi kon Idiootti vuodelta 1868. Hanna Kirjavaisen ohjaama näytelmä on viety sirkusmaailmaan, ja pääroolis sa vilpittömänä ruhtinas Myskininä nähdään Henry Hanikka. Vauhdik kaan esityksen pääteemana on ihmi syys – hyvässä ja pahassa.

Idiootti 28.1.2023 saakka Teatteri Avoimissa Ovissa.

sanan tuojaa palvotaan enemmän kuin sen lähdettä. Hän vaikut taa minusta tässä hyvin rehelli seltä ja järkevältä. Henkistä yhtei söä, johon hakeudumme, on ai na hyvä arvioida sen perusteella, miten se kykenee itsekritiikkiin ja miten se kehittää meitä, Kallio sanoo. ■

Janoavaiset 16.12. saakka KokoTeatterissa.

Janoavaiset-näytelmässä Kai Salo nähdään enkeli Gabrielina, Anna Veijalainen horrossaarnaaja Helena Konttisena ja Lempi Hirvonen lapsena.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

HEIDI BERGSTRÖM / KOKOTEATTERI

MITRO HÄRKÖNEN

MITRO HÄRKÖNEN

Poikakuoron esityksessä lampaat määkivät ja Jeesuslapsi tuoksuu

Lapsuusmuistot innostivat Iiro Rantalaa säveltämään Jouluoratorion Cantores Minores -kuorolle. Teos kuullaan joulukuussa Musiikkitalossa.

KUVA JOONAS BRANDT

Iiro Rantalan Jouluoratorio valmistui kymmenen vuot ta sitten.

– Olin silloin juuri sopivassa iässä nostalgisoimaan lap suuttaani ja nuoruuttaani Cantores Minoresissa, Ranta la pohtii nyt.

Hän ei kuitenkaan halunnut kerrata vanhaa vaan luo da jotain uutta. Idea Jouluoratoriosta syntyi Cantores Minores -kuoron esiinnyttyä Rantalan Iirottelua-tv-ohjelmassa.

– Mietimme kuoron johtajan Hannu Norjasen kanssa, mi tä muuta voisimme tehdä yhdessä. Päädyimme Jeesuksen syn tymästä kertovaan Jouluoratorioon, jonka minä säveltäisin ja jo hon joku tekisi tekstin.

Rantalalle tärkeintä musiikissa on melodia, joten hän halusi myös Jouluoratorioon tarttuvia, mieleen jääviä sävelkulkuja.

– Evankelis-luterilainen perinne on mielestäni hieman an kea, ja sen sanomasta on usein onnistuttu häivyttämään ilo. Py rin sen vuoksi tekemään Jouluoratoriosta valoisan ja duurissa soivan teoksen, josta löytyy myös huumoria, kuten lampaiden määkimistä. Tässä pyrkimyksessä minua auttoi tekstin tehnyt Jaakko Heinimäki

Tyylilajiin vaikutti tietysti myös se, että Rantala halusi tehdä Jouluoratorion ensisijaisesti kuoropojille.

– Cantores Minoresissa laulettavat klassiset kirkkomusiikin teokset ovat aika vaikeita ja yleensä jollakin vieraalla kielellä. Tämä teos on helpompi jo sen takia, että kielenä on suomi. Täs sä on pojille myös musiikillisesti enemmän kosketuspintaa tä hän päivään.

SITTEN Iiro Rantalalle tuli tunne, että Jouluoratoriota täytyy vä hän uudistaa. Niinpä hän on pannut teoksen orkestraation uu siksi.

– Orkestraatio tarkoittaa sävellyksen äänten jakamista eri soittimille. Kymmenen vuotta sitten tein sävellyksen ensin pianonuoteille, minkä jälkeen kasvatin sen isommaksi orkeste ria varten. Sävellettyäni tässä välissä oopperoita ja musikaale ja olen oppinut orkestraatiosta lisää. Niinpä Jouluoratorion jo kainen nuotti meni uusiksi, ja orkesterilla on nyt enemmän soi tettavaa.

Tämän ohessa Rantala sävelsi teokseen myös lisää lauletta vaa. Mukana on nyt Marian ja Joosefin duetto, jossa kerrotaan

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

lapsen syntymästä ja muun muassa siitä, miltä hän tuoksuu. Dueton esittävät Musiikkitalossa joulukuun alussa pidettävässä konsertissa oopperalaulajat Mari Palo ja Mika Pohjonen.

Näiden uudistusten myötä Rantalan Jouluoratorio on nyt aiempaa pidempi, tunti ja kymmenen minuuttia.

Cantores Minores täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Ennen jou lua kuoron ohjemistossa on myös J.S. Bachin perinteinen Jou luoratorio vuodelta 1734.

– Minun ja Bachin oratorioissa yhteistä on Jeesuksen syntymätarina, mutta muuten ne eroavat täysin toisistaan. Bachin teoksessa trumpetit ovat tärkeässä osassa, kun taas mi nun teoksessani niitä ei ole ollenkaan. Teokseni on myös konk reettisempi, sillä olen tuonut esiin enemmän ihmis- ja eläinhah moja ja vähemmän tarinan mystistä puolta, Rantala kertoo.

IIRO RANTALA tutustui Bachin Jouluoratorioon jo alakoulu ikäisenä laulettuaan sitä Cantores Minoresin A-kuorossa. Se, samoin kuin Bachin Johannes-passio ja h-mollimessu, tekivät nuoreen muusikonalkuun suuren vaikutuksen.

– Paljon vaikutti myös se, että sai olla osa isoa esiinty misjoukkoa, johon kuului noin 70 eri-ikäistä poikaa, solis tit ja orkesteri. Tykästyin siihen jännittävään tunteeseen, joka syntyi, kun yhdessä keskityttiin vaativan klassisen teoksen esittämiseen.

Hienoina muistoina Cantores Minores -vuosista ovat jääneet myös Eurooppaan ja Amerikkaan tehdyt kuoromatkat, joilla pääsi näkemään maailmaa.

– Erityisesti mieleen on jäänyt esiintyminen Roo man Vatikaanissa. Lauloimme Pietarinkirkon aukiolla, minkä jälkeen paavi tuli kättelemään meitä. Amerikassa taas lauloimme Valkoisen talon portilla, ja silloinen pre sidentti Ronald Reagan vilkutti meille parvekkeelta.

Rantalan mielestä kuorossa laulaminen oli sosiaalises ti kehittävää ja hyvä koulu tulevalle pianistille, jonka työ on enimmäkseen hyvin yksinäistä. Kuorossa oppi, mitä on ison esiintyjäporukan harmonia ja moniäänisyys. Rantalalla ei ole tiedossa ketään toista, joka olisi sä veltänyt hänen laillaan aivan uuden Jouluoratorion. Hän kannustaakin säveltäjiä tekemään uusia klassisen musii kin teoksia.

– Ihmiset kuuntelevat edelleen pääasiassa 1700- ja 1800-luvuilla sävellettyjä teoksia. Niiden lisäksi olisi hy vä luoda uutta musiikkiperinnettä. Ihmismieli vain on sel lainen, että se haluaa kerrata asioita eikä omaksu helpos ti uutta. ■

Iiro Rantalan Jouluoratorio su 4.12. klo 18 Musiikkitalossa. Cantores Minores -kuoro, pianisti Iiro Rantala, Tiksola Co -yhtye, sopraano Mari Palo ja tenori Mika Pohjonen. Liput 45–30 e Ticketmaster. J.S. Bachin Jouluoratorio pe 16.12. klo 19 Helsingin tuomiokir kossa. Cantores Minores -kuoro, Suomalainen barokkiorkes teri, sopraano Saara Kiiveri, altto Jeni Packalén, tenori Heikki Halttunen ja basso Arttu Kataja. Liput 65–15 e Ticketmaster.

J.S. Bachin Jouluoratorio la 17.12. klo 18 Kallion kirkossa. Kallion kantaattikuoro. Liput ennakkoon 20 e, ovelta 25 e.

Etsimme lastenhoitajia

Haemme useita lastenhoitajia keikkatyöhön sairaan lapsen kotihoitoon ja lastenhoitoon eri puolille pk-seutua (Espoo, Vantaa, Hki) ja Uudenmaan lähikuntiin

Tarjoamme joustavia työaikoja omien toiveiden mukaan. Työ sopii moneen elämäntilanteeseen: Opiskelijalle, eläkeläiselle tai toisen työn oheen.

Mikäli olet kiinnostunut, niin olethan yhteydessä: Henna Sandroos Palvelupäällikkö Pilke lasten kotihoito Oy +358 40 905 2662

henna.sandroos@pilkepaivakodit.fi

Osta ja tee hyvää!

Espanjalaista suklaata, käsivoiteita ja saippuaa ranskalaisesta luostarista

Caritas-kauppa Kuusitie 6, 00270 Helsinki ma-pe 10-15 www.caritas.fi/caritas-kauppa

Ensimmäisestä adventista jouluun

Hanna-Riikka Heikkilä piirsi seurakuntien joulukalenterin luukkujen taakse 29 kuvaa toivosta.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

Kuvataiteilija Hanna-Riikka Heikkilä ja bloggaaja Karoliina Pentikäinen ystävystyivät kolmisen vuotta sitten tekemällä talokaupat Tampereella. Sitä ennen he olivat moikkaustut tuja ja seurasivat toisiaan somessa.

– Karoliina kirjoitti blogissaan, minkälainen hä nen unelmakotinsa olisi. Asiat, jotka hän luetteli, vaikuttivat meidän kodiltamme.

– Laitoin hänelle viestin, että olemme myymäs sä asuntoamme, tuletteko katsomaan. Ja se oli sii nä. Karoliina perheineen osti meidän vanhan ko timme, Heikkilä kertoo.

Tänä vuonna ystävykset tekivät yhdessä pää kaupunkiseudun seurakuntien joulukalenterin. Heikkilä kuvitti ja Pentikäinen kirjoitti.

Pentikäiselle joulukalenterin tekstin teko oli tuttua, sillä hän teki saman työn viime vuonna. Hän lähetti Hanna-Riikalle kuvan siitä, mitä oli tehnyt. Kuvassa joulukalenterin luukku oli auki, ja siinä näkyivät kuva ja teksti.

– Kuvan perusteella olin, että voi vitsi, mi ten mahtava kalenteri! Sisältö viehätti, vaikka en nähnytkään kokonaisuutta. Juttelimme silloin ihan vain leikillämme, että olisipa joskus kiva tehdä yhdessä joulukalenteri.

– Sitten pääkaupunkiseudun seurakunnista kysyttiin minulta kuvitustarjousta ja onneksem me toiveemme toteutui, Heikkilä kertoo.

HANNA-RIIKKA HEIKKILÄN ja Karoliina Pentikäi sen joulukalenterin teko alkoi Teams-palaverista. Seurakunnista kalenterin aiheeksi annettiin toi vo. Luukkuja siihen tuli 29, sillä kalenteri alkaa ensimmäisestä adventista ja päättyy ensimmäi seen joulupäivään.

Hanna-Riikka Heikkilän mielestä vanhoja tapoja kannattaa välillä miettiä uudesta näkökulmasta.

ja tapoja on hyvä välillä miettiä toisesta näkökul masta. Heikkilä haluaa antaa kuvillaan uutta ins piraatiota katsojalle.

– Ahaa, tämän voi ajatella näinkin! Ai tätä väriä voi käyttää jouluna! Tai onpa ihanaa, että pimeään vuodenaikaan tulee näin herkullisia värejä! Heikkilä kuvailee.

Joulukalenteria tehdessään Heikkilä ei voinut olla miettimättä nykymaailman tilannetta. Vaik ka korona on vähentynyt, eteen on noussut mui ta synkkyyksiä, kuten sota Euroopassa, taloudel lista ahdinkoa ja nuorten pahaa oloa. Siksi hän haluaa välittää joulukalenterin kuvilla iloa.

– Toivon, että joulukalenteri voisi olla jonkin lainen keidas ja valonlähde pimeän ajan keskel lä. Haluan sen muistuttavan, että vaikka on vai keaa, aina on toivoa.

Kuvallisissa töissä Heikkilälle on tärkeintä tunnejälki, jonka ne jättävät katsojaan.

– Haluan, että ihminen saisi kuvistani itsel leen jotakin. Se on iso toive, eikä jokainen ku va tietenkään voi sitä tehdä. Mutta toivon, ett eivät kuvat olisi vain kuvia, vaan niillä olisi sel keä viesti.

”Toivon, että joulukalenteri voisi olla jonkinlainen keidas ja valonlähde pimeän ajan keskellä.

PÄÄTYÖKSEEN HANNA-RIIKKA Heikkilä suun nittelee kuoseja ja toimii AD:na lasten ja nais ten vaatefirmassa Papu Designissa. Heikkilä on myös yrityksen perustajaosakas.

Heikkilä ja Pentikäinen jatkoivat työtä tahoil laan miettimällä kuvia ja tekstejä. He järjestivät kaksistaan myös workshopin, jossa he peilailivat tuotoksia keskenään.

– Tein esimerkiksi opaskoiran kuvan ja kysyin Karoliinalta, tulisiko hänelle siitä joku teksti mie leen. Ja toisinpäin niin, että Karoliina kirjoitti teksti luonnoksen ja minä mietin, miten sen kuvittaisin.

Heikkilän kuvitus on myös pääkaupunkiseu dun seurakuntien joulukalenterin ruotsin- ja englanninkielisissä versiossa.

JOULUKALENTERIN KUVITTAMINEN ei ollut Han na-Riikka Heikkilälle täysin outo tehtävä. Hän on tehnyt aiemmin kaksi joulukalenteria. Proses si oli siis tuttu, mutta silti tekemisen määrä yllät ti hänet.

– Kuvien teossa meni kauan. Oli iso työ saada kaikki palat yhteen. Jos tekisin nyt heti saman uudelleen, olisin varmaan hirveän paljon nope ampi, hän toteaa nauraen.

Heikkilä halusi luoda kalenteriin ei-perinteis tä joulukuvaa, koska hänen mielestään vanho

– Papussa yhdistyy kaikki se, mihin olen täh dännyt. Se on ollut hämmentävä juttu, sillä pa rikymppisenä ajattelin, että vähän päälle kolmi kymppisenä löydän oman juttuni, ja juuri niin se on mennyt.

Aikoinaan Taideteollisen korkeakoulun lop putyönäyttelyssä opettaja sanoi, että Heikkilän maalaukset voisivat olla hyviä kuoseja. Niissä oli rytmiä, toistoa ja graafisuutta.

– Opettajan sanat jäivät alitajuisesti kytemään sillä tavalla, etten ole ikinä lokeroinut itseäni, et tä olisin vain kuvataiteilija tai vain kuvittaja tai vain kuosisuunnittelija. Voin olla kaikkea niitä.

JOULUN ODOTUKSEEN Hanna-Riikka Heikkilällä kuuluvat joulukalenterin lisäksi kynttilät ja jou lulaulut. Ideaalina adventtisunnuntaina hän sy tyttäisi kynttilän, soittaisi pianoa ja laulaisi jou lulauluja perheen ja ystävien kesken.

– Lempijoululauluni on Jul, jul, strålande jul. Musiikillisesti aivan ihana on myös Jean Sibe liuksen En etsi valtaa loistoa. Joulunajan viih demusiikki ei vetoa minuun niin suuresti. Pidän traditionaalisista joululauluista. ■

Joulukalentereita postitetaan marraskuussa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntien jäsenten koteihin.

Vapaita

ATTENDO TAIVALLAHTI Mechelininkatu 32 A-B, Helsinki

Attendo Taivallahti tarjoaa tuetun kotona asumisen asuntoja ikäihmisille. Asunnot sijaitsevat Taivallahden vanhalla kasarmi alueella, Hesperianpuiston ympäristössä. Asunnot ovat kooltaan n. 33 m2. Asuminen on itsenäistä mutta tarjolla on hoiva- ja tukipalveluita yksilöllisen tarpeen mukaan.

Tule tutustumaan!

Kysy lisätietoja ja sovi henkilökohtainen esittelyaika:

Tiia Santala, hoivakodin johtaja p. 044 743 1031, tiia.santala@attendo.fi attendo.fi/taivallahti

Muuta nyt laadukkaaseen seniorikotiin palveluiden keskelle, muutama kaunis ja esteetön vuokrakoti on vielä vapaana.

Saga-palvelutalojen hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelut muuntuvat tarpeidesi mukaan. Päivittäinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme tuo iloa ja energiaa arkeen.

Tervetuloa tutustumaan, ihastumaan – ja asumaan.

Katso lisätiedot Helsingin ja Vantaan kodeista sagacare.fi/uusikoti tai soita maksuttomaan numeroon 0800 06116 (ark. klo 8-16)

asuntoja

Olisiko aika jättää talven lumityöt muille?

Anna tavoitteli lukiossa kiitettäviä arvosanoja, kunnes mielenterveys petti. Opinto-ohjaaja Liisa Huhdan mukaan lukiolaisten uupumisen taustalla on useita koulutuspolitiikan epäonnistumisia.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN VALOKUVAT ESKO JÄMSÄ

Kun Anna aloitti lukion syksyllä 2018, hän huomasi nopeasti, että voimat eivät riittäneet kunnolla koulunkäyntiin, vaikka elämässä ei ollut mitään muuta.

– Tein läksyjä yömyöhään ja nu kuin vähän. Tämä johti oravanpyörään: keskitty miskyvyn palautuminen valvomisen jälkeen vei aikaa, ja seuraavan päivän läksyjen teko viivästyi. Aika pian aloin olla tosi stressaantunut ja masen tunut, Anna sanoo.

Annan kouluväsymys ei alkanut lukion pulpe tissa, vaan oireili jo yläkouluvuosina. Kouluah distuksen pohja alkoi rakentua jo ekaluokkalaise na, kun tunnollinen tyttö huomasi, että voi ilah duttaa opettajaa ja vanhempiaan hyvillä pisteillä. Vähitellen siitä kehittyi ajatus, että hänen velvol lisuutensa on saada hyviä arvosanoja.

– Minulle oli kehittynyt jo peruskoulun alusta lähtien selvä käsitys siitä, että minun pitäisi saa da vain parhaita arvosanoja ja olla kympin tyttö.

Täydellisyyden tavoittelu vaati työtä. Anna ker too, ettei harrastanut peruskoulun ohella mitään muuta. Koulupaineet syntyivät siitä, että hän yrit ti näyttää ulospäin menestyvältä ja pärjäävältä.

– Ahkera läksyjen teko ei johtunut siitä, että halusin panostaa kouluun. Koin, että minulla ei ollut oikeutta muuhun kuin parhaisiin arvosanoi hin. Ne olivat minun arvoni mittari.

PITKITTYNEESTÄ VÄSYMYKSESTÄ, liian täysistä päivistä ja tunneille nukahtelusta on tullut arki päivää Suomen lukioissa. Tämä käy ilmi opintoohjaaja Liisa Huhdan tuoreesta tietokirjasta Uupuneet nuoret pärjääjät (Bazar 2022). Uupu mus ei ole lukiolaisten ainoa oire: Huhdan mu kaan masentuneita, ahdistuneita ja paniikki oireista kärsiviä nuoria on kouluissa niin paljon, että yksikään opettaja ei ole enää pitkään aikaan opettanut ryhmää, jossa kukaan ei oireilisi.

Kouluterveyskyselyjen mukaan Suomesta ei löydy paikkakuntaa, jossa uupuneiden lukiolais ten määrä ei olisi lisääntynyt. Eniten väsyneitä on suurissa kaupungeissa. Eniten oireilevat tytöt ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, mutta po jatkaan eivät ole suojassa.

Vuonna 2021 lähes puolet lukiota käyvistä ty töistä koki uupumusasteista väsymystä, Helsin gissä yli puolet. Lukiolaispojista uupumusoireita on joka neljännellä.

nollinen yksinäinen, kaikessa aktiivinen, sinnit telijä ja maailmanparantaja. Tarinoita yhdistää se, että nuorelta puuttuu sellainen elämänkoke muksen antama mitta, joka kertoisi, mikä on hä nen kohdallaan riittävää ja kohtuullista.

LIISA HUHDAN VIESTI nuorille ja heidän vanhem milleen on se, että vika ei ole uupuvissa nuoris sa, vaan yhä uusia vaatimuksia nuorten harteille kasaavassa yhteiskunnassa ja koulujärjestelmäs sä. Siksi tilanteen korjaaminen on aikuisten teh tävä.

Sain käytännössä pelkkiä kymppejä mutta tunsin riittämättömyyttä ja koin, ettei minulla ollut mitään kontrollia omaan elämääni.

LUKIOSTA VALMISTUNUT ANNA

Keväällä 2019 Helsingin Sanomat teetti kyselyn lukiolaisille, joiden kouluun vaadittiin yli yhdeksän keskiarvo. Tulokset olivat samansuuntaisia mutta vielä karumpia kuin kouluterveyskyselyissä ja ope tusministeriön selvityksessä: kuormittavaa jatku vaa stressiä oli kokenut 59 prosenttia vastaajista.

Nuorten uupumista käsittelevien kyselytutki muksien lisäksi Huhta perehtyi tutkimuskirjal lisuuteen ja haastatteli 35:tä nuorta, joista pari kymmentä kävi lukiota, osa oli jo valmistunut ja pari keskeyttänyt lukion.

Huhta jaotteli uupuneiden nuorten tarinat vii teen eri ryhmään: akateeminen suorittaja, tun

”Kirjassaan Huhta käsittelee muun muassa yksi lö- ja suorituskeskeisen arvomaailman voimakas ta tunkeutumista kouluihin sekä jatkuvia kouluuudistuksia, joiden seurauksena lukio-opintoihin on mahdutettu epärealistinen määrä sisältöjä.

Lukiolaisten jaksamista kuormittaa esimerkik si nykyinen kurssimuotoinen ja luokaton lukio, jossa opettajat ja opiskelutoverit vaihtuvat seitse män viikon välein. Erityisesti suurissa lukioissa yhdellekään opettajalle ei välttämättä synny ko konaiskuvaa nuoren edistymisestä tai tuen tar peista, ja toisiin nuoriin ystävystyminen ja tuen saaminen voi olla kiven takana.

Päällekkäisten uudistusten seurauksena nuo ret voivat Huhdan mukaan aiempaa huonom min. Yhä useampi heistä käy lukiota kolmen vuoden sijasta neljä vuotta ja pitää sen jälkeen välivuoden toipuakseen väsymyksestä.

– Välillä tuntuu, että opinto-ohjaajan työstä iso osa on koulutuspoliittisten virheiden paikkailua.

Huhta kiinnittää huomiota myös siihen, että nykyinen koulujärjestelmä korostaa pitkän täh täimen tavoitteiden asettamista yhä nuorempa na ja kehottaa nuoria ottamaan vastuulleen asi oita, joihin heillä ei ole kehitysvaiheensa vuoksi vielä edellytyksiä.

– Näen vastaanotoillani, miten aikuis ten huoli tulevaisuudesta siirtyy nuoriin

ja saa heidät luulemaan, että lukiovuosi na tehdyt valinnat ratkaisevat tulevaisuu den peruuttamattomasti. En ole nähnyt yhdenkään nuoren pilaavan elämäänsä vääril lä lukion kurssivalinnoilla, mutta suorittamisen ja pärjäämisen eetokseen kasvanut nuori ei tie dä muusta.

LUKIOSSA ANNAN KOULUPÄIVÄT kestivät seitse mästä kahdeksaan tuntiin, ja niiden jälkeen hän teki vielä läksyjä usean tunnin ajan. Ensimmäi senä syksynä hän meni koulupsykologin puheil le, joka kirjoitti lähetteen nuorisopsykiatrian po liklinikalle.

Pahaan oloon ei kuitenkaan löytynyt helpo tusta. Annan mukaan lääkärit eivät ottaneet hä nen pahoinvointiaan todesta hyvien arvosano jen vuoksi eivätkä keskittyneet oikeasti kuuntele maan häntä.

– Näkökulma oli tosi pinnallinen. Nuorisopsyki atrian poliklinikalla aloitettiin lyhytterapia, mutta koin, etten saanut puhua niistä asioista, mistä ha lusin. Pitkän ajan kuluessa muodostuneet ongel mat pyrittiin ratkaisemaan tosi nopeasti ja helpos ti. Minulle sanottiin, että käy kävelyllä, mene ajois sa nukkumaan ja ajattele positiivisia asioita.

Ahdistavalta tuntunut kouluarki jatkui. An na alkoi valvoa öisin ja piti itseään hereillä no

peiden välipalojen ja suklaan avulla. Ensimmäi sen vuoden keväällä hän havahtui kilojen kerty miseen.

– Sain arvosanoiksi käytännössä pelkkiä kymp pejä mutta tunsin riittämättömyyttä ja koin, ettei minulla ollut minkäänlaista kontrollia omaan elä määni. Pelkäsin, että kaikille paljastuu, etten ole oikeasti hyvä missään.

Yksi asia, jota Anna pystyi kontrolloimaan, oli oma paino. Hän vähensi syömisen minimiin ja alkoi treenata kuntosalilla useita tunteja monta kertaa viikossa. Kuntopyörän polkeminen auttoi pysymään hereillä, kun hän opetteli ruotsin kie len sanoja.

Muistikuvat ensimmäisen vuoden keväältä ovat sumuisia. Anna keskusteli uupumuksestaan opinto-ohjaajan kanssa, ja he sopivat lukujärjes tyksen keventämisestä. Fysiikka ja kemia jäivät pois ja yhden kielen kursseja vähennettiin. Yliop pilaaksi valmistumisen tavoitetta siirrettiin puoli vuotta myöhemmäksi.

Koulupäivät kevenivät, ja koulun tuottama stressi väheni. Edessä oli kesätauko, ja Anna päätti mennä töihin väsymyksestään huolimatta. Varsinaista lomaa hän piti yhden viikon.

– Kesän aikana tapasin nykyisen poikaystävä ni, joka on pystynyt auttamaan minua kaikkia ammattilaisia paremmin. Syömishäiriö rauhoit tui, kun aloin nähdä elämässäni myönteisiä asioi ta ja koin, että haluan oikeasti elää.

Toisen opiskeluvuoden aikana Anna aloit ti psykoterapian, jossa hänen ongelmansa ja hoi don tarpeensa otettiin todesta. Työskentely omi en asioiden kanssa pääsi vihdoin alkamaan. An na alkoi syödä säännöllisesti ja tunsi voivansa pa remmin.

Hetken kaikki näytti lupaavalta, mutta sitten tapahtui kaksi asiaa, jotka romahduttivat Annan hyvinvoinnin. Vuodenvaihteessa nuorisopsykiat rinen poliklinikka lopetti Annan hoitokontaktin. Sitten alkoi ensimmäinen koronakevät.

– Olin juuri ehtinyt rakentaa jaksamiselleni haurasta pohjaa ja aloin päästä jaloilleni, kun ko ronarajoitukset katkaisivat kaikki rutiinit ja sosi aaliset suhteet. Jos olisin ollut terve, korona-ai ka ei olisi vaikuttanut minuun niin voimakkaasti,

mutta siinä tilanteessa en pärjännyt.

Anna jatkoi psykoterapiaa etäyhteyden avul la, mutta nuorisopsykiatrisen poliklinikan vetäy tymisen vuoksi hänellä ei ollut hoitavaa lääkäriä, joka olisi huolehtinut lääkityksestä ja seurannut hänen vointiaan.

– Sain pikkuhiljaa käsiteltyä itsetunto-ongel miani ja traumojani, mutta koronarajoitusten vuoksi sen hetkinen oloni ei parantunut.

Annan olisi pitänyt valmistautua seuraavan syksyn ylioppilaskokeisiin, mutta arkirutiinien puute ja yksinäisyys väsyttivät hänet uudestaan. Kesällä hän teki taas töitä.

ABIVUOSI ALKOI EDELLISENÄ keväänä tutuiksi tulleissa merkeissä: etäopetuksen ympärille ra kentuva kouluarki sai Annan voimaan huonosti, ja opiskelu oli sinnittelyä jaksamisen rajoilla.

Anna osallistui ensimmäisiin ylioppilaskokei siinsa lukion kursseilta mieleen jääneen tiedon varassa. Aikaisemmin hän ei ollut mennyt val mistautumattomana yhteenkään kokeeseen. Hän onnistui kuitenkin suorittamaan kaksi ainetta.

Kurssien suorittamiseen tuli välillä taukoja, kun Anna joutui pitämään sairauslomaa. Toivei ta paremmasta antoi se, että Anna hakeutui yksi tyislääkärin vastaanotolle, missä hänelle etsittiin sopiva lääkitys.

Valmistuminen siinsi jo näköpiirissä, kun neljäs opiskeluvuosi alkoi syksyllä 2021. Anna voi kuiten kin niin huonosti, että joutui kuukaudeksi sairaa lahoitoon psykiatriselle osastolle. Ylioppilaskirjoi tusten vuoro tuli lopulta tämän vuoden keväänä.

Anna oli väsynyt eikä saanut luettua kunnolla. Hän päätti tinkiä tavoitteistaan ja suorittaa nel jä ainetta, joka on ylioppilaaksi valmistumiseen vaadittu minimi.

– Ylioppilaskokeet eivät menneet niin hyvin kuin kurssiarvosanojen perusteel la olisivat voineet mennä, mutta sain ne suoritettua. Opettajat antoivat viimeisten

pitää kertoa, ettei mikään koe tai tentti ole viimeinen mahdollisuus”

Eläkkeellä oleva nuorten pappi Arto Köykkä julkaisi elokuussa blogikirjoi tuksen, johon oli koottu kahdeksan keinoa nuorten ahdistuksen vähentä miseksi. Köykkä sai teeseistään paljon kiittävää palautetta, ja Yle teki niistä verkkouutisen.

Köykkä on toiminut pitkään nuor ten pappina ja kehittänyt valtakun nallisesti nuorteniltoja ja rippikoulua. Blogitekstin taustalla on sekä tutkittua tietoa että hänen omia havaintojaan.

– Nuorteniltojen vetäjänä olen huo mannut, että varsinkin lukion koevii kot vaikuttavat nuorten läsnäoloon paljon enemmän kuin aikaisemmin. Välillä tuntuu siltä kuin koeviikot le vittäisivät myrkyllistä kaasua. Kun tuntee nuoret ja tietää, mikä on heil le normaalia, tunnistaa ja huomaa ah distuneen nuoren.

Erityisen tuhoisana Köykkä pitää monille nuorille välittynyttä ajatusta, jonka mukaan epäonnistuminen lu kio-opinnoissa voi pilata elämän.

– Nuorille pitäisi tehdä selväksi, et tei mikään koe, tentti tai pääsykoe ole elämän eikä edes sen minkään osaalueen finaali, vaan epäonnistumi sen ja mokan paikkaamiseen on aina mahdollisuus.

”Vähennetään radikaalisti itseohjau tuvuutta. Palautetaan lukion oppilail le kokemus luokkayhteisöstä. Hyväk sytään se, että lukioikäiseltä nuorelta kuluu aikaa ja voimia myös aikuisek si kasvamiseen”, kehottaa Arto Köykkä lukiota koskevissa teeseissään.

Nykyinen kurssimuotoinen lukio on Köykän mukaan yksi keskeinen syy nuorten kasvavaan pahoinvoin tiin, koska se heikentää luokkayhtei sön antamaa tukea ja edellyttää lukio laiselta enemmän itseohjautuvuutta kuin mihin hän on vielä valmis.

Köykkä kiinnittää huomiota myös siihen, että joissakin aineissa oppimis tavoitteet ovat paljon yleissivistystä laajempia. Lukioaika tulisi hänen mie lestään nähdä yleissivistävänä vaihee na, jossa nuorella on tilaa keskeneräi syyteen ja ihmisenä kasvamiseen.

Köykkä muistuttaa, että vahva puu kasvaa hitaammin kuin äkkiä viljelty energiapaju, mutta myös puun laatu on jotakin muuta.

– Juuri nyt tarvitsemme kestäviä ihmisiä, jotka ovat saaneet mahdol lisuuden kasvaa vähän hitaammin. Elämme aikaa, jolloin ympärilläm me tapahtuu ennustamattomia asioi ta eivätkä mitkään suunnitelmat pi

dä. Silloin tarvitaan laajaan yleissivis tykseen, hyvään lukutaitoon ja henki seen kestokykyyn perustuvaa kykyä analysoida maailmaa.

Kestävyyttä ja lujuutta synnyttää Köykän mukaan myös armon kokemus, jossa ihminen saa olla pohjimmiltaan hyväksytty, eikä hänen arvonsa perus tu vain suorituksiin. Köykkä toteaa, et tä nuori kaipaa tällaista hyväksyntää ennen muuta omilta vanhemmiltaan.

– Olen antanut nuorten vanhemmil le vain yhden kasvatusneuvon. Kun

16-vuotias lapsi on liian myöhään ul kona, pitäkää eteisessä valo, kunnes hän on tullut kotiin. Se, että nuori on aina tervetullut, on tärkeintä, mitä vanhemmat voivat antaa.

Viime vuosina nuorten uupumista ja mielenterveysoireita on selvitetty monilla kyselyillä ja asiaa on käsitel ty mediassa useasti, mutta toistaisek si korjaavia päätöksiä ei ole tehty. Ar to Köykkä sanoo, että hänen esittä mänsä keinot eivät maksaisi juuri mi tään, mutta niiden toteutumisen tiellä on kaksi estettä.

– Mittaamme asioita sellaisilla ta voilla, että oireiden ja sairauksien hoitaminen näyttää aina tehokkaam malla kuin ennaltaehkäisy. Tarvit semme varmasti lisää kuraattoreita ja terapeutteja, mutta kun näin suu ri osuus nuorista uupuu, mistään ei löydy riittävää määrää ammattilai sia hoitamaan heitä kaikkia, Köyk kä sanoo.

– Emme luota riittävästi siihen, että nuoret löytävät oman tiensä, kunhan heidän kasvulleen vain annetaan tilaa. Todennäköisesti itse löydetty tie on myös sellainen, joka kestää.

artokoykka.blogspot.com

”Lukiolaisille

– Kun näin suuri osuus nuorista uupuu, mistään ei löydy riittävää määrää terapeutteja hoitamaan heitä kaikkia, nuorten pappi Arto Köykkä sanoo.

– Näen vastaanotoillani, miten aikuisten huoli tulevaisuu desta siirtyy nuoriin, sanoo lukion opinto-ohjaaja Liisa Huhta.

kurssien suorittamiseen lisäaikaa ja kek sivät mukautettuja tapoja, joilla sain kai ken valmiiksi.

Ylioppilaskirjoitusten ja lakituksen välinen ai ka meni lepäämiseen ja palautumiseen. Annan oli vaikea uskoa, että hän oli selviytynyt ja val mistunut ylioppilaaksi.

– Kun sain painaa ylioppilaslakin päähäni, olin tosi helpottunut. En ollut kokenut ikinä sellais ta vapautta ja liikuttumista. Olin ajatellut, että en selviä lukiosta hengissä.

LUKIOLAISTEN LISÄÄNTYVÄ OIREILU kertoo opinto- ohjaaja Liisa Huhdan mukaan siitä, et

tä nuoruuden kehitystehtäville ei jää riittäväs ti tilaa.

Jokainen nuori ratkoo lukiovuosien aikana ke hitystehtäviä, joihin kuuluvat lapsuuden loppu minen ja sen hyvästely, sopeutuminen murros iän uuteen kehonkuvaan, vanhemmista irrottau tuminen, oman paikan löytäminen vertaisten joukossa ja heihin turvautuminen vanhempien sijaan sekä oman seksuaalisen identiteetin jäsen täminen.

Huhdan viesti poliittisille päättäjille on se, et tä jos näille kehitystehtäville ei anneta riittävää tilaa, haaveet varhain työelämän aloittavasta uu desta sukupolvesta eivät toteudu, vaan uupumi

nen ja muut mielenterveysoireet seuraavat nuo ria suorittajia korkeakouluopintoihin ja työelä mään.

– Tekisin nuorten arkeen tilaa keveydelle, huo lettomuudelle ja ihmettelylle. Väljentäisin ope tussuunnitelmia tuntuvasti niin, että opiskelu ei vie kaikkea valveillaoloaikaa, Huhta sanoo.

– Palaisin pysyvämpiin opetusryhmiin ja val miisiin lukujärjestyksiin. Kiinnittäisin huomiota siihen, että kaiken oppimateriaalin tarjoaminen digitaalisessa muodossa ei ainakaan helpota kes kittymisvaikeuksia. Opiskelusta on tullut jatku vaa skrollaamista kannettavan tietokoneen näyt töruudulla.

”Asiaa on liikaa, jos kahdeksan tunnin koulupäivä ei riitä läksyjen tekoon”

Kalliossa kuvataidelukiota käyvä Vii vi Lundgren, 17, pyrkii välttämään vä symistä yhdistelemällä samalle opin tojaksolle sekä pakollisia kursseja että valinnaisia taideopintoja, kuten gra fiikkaa ja elokuvakursseja. Tällä taval la hän sanoo löytäneensä jonkinlai sen tasapainon, jossa hän pitää kiinni myös vapaa-ajasta.

Suunnittelusta huolimatta lukioopinnoissa pärjääminen vaatii paljon, ja lukion koeviikolla voi iskeä paniikki. – Jaksojen lopussa on usein päiviä, jolloin en ehdi tehdä mitään muuta kuin koulujuttuja.

Lundgren ei ole päästänyt väsy mystä niin vakavaksi kuin opinto-oh jaaja Liisa Huhdan Uupuneet nuoret pärjääjät -kirjaan haastatellut nuoret, mutta hän kertoo samastuvansa joi hinkin kirjassa kerrottujen uupumis tarinoiden kohtiin. Lundgren valitsee esimerkiksi katkelman ”tunnollisen yksinäisen” tarinasta:

”En meinannut pysyä tahdissa mu kana, vaikka käytin yhä enemmän ai kaa läksyihin. Koeviikot olivat pahim pia. En voinut antaa itselleni lupaa nukkua, aika ei muuten riittänyt.”

– Tämä kuulostaa tosi tutulta. Vaik ka en juuri stressaa siitä, ovatko arvo sanat hyviä, haluan silti tehdä asiat niin hyvin kuin pystyn.

Omaa jaksamistaan Viivi Lundgren varjelee myös kuuntelemalla sitä, mi

kä tuntuu itselle tärkeältä. Hän antaa mielellään kaikkensa niissä oppiai neissa joista pitää, mutta käyttää mui hin vähemmän aikaa. Erityisen moti voivaksi hän on kokenut psykologian ja filosofian opinnot.

– Noissa aineissa olen saanut on nistumisia ja hyviä arvosanoja, vaik ka en ole ottanut paineita. Opettajat osaavat tehdä kiinnostavia oppitunte ja, joilla tunnen oikeasti oppivani jo tain. Minulle sopii se, että filosofias sa ei tarvitse vain muistaa teorioita ul koa, vaan asioita saa miettiä itse, hän sanoo.

Opinto-ohjaajan korjauslistaa voisi jatkaa, mutta sen sijaan Huhta osoittaa sanansa lukio laisten vanhemmille, joiden toiveiden ja odotus ten paineita moni nuori kantaa mukanaan.

– Kunpa vanhemmat tietäisivät, kuinka isojen kysymysten äärellä heidän nuorensa kipuilevat. Olisin ollut omille nuorilleni paljon vaativampi vanhempi, jos en kuulisi työssäni, miltä vanhem pien vaatimukset ja odotukset kuulostavat nuor ten korvissa.

TÄNÄÄN ANNA ON 20-vuotias nuori nainen, jon ka ylioppilaaksi valmistumisesta on kulunut puo li vuotta. Katsoessaan taaksepäin hän sanoo, että parantuminen pääsi alkamaan kunnolla vasta lu kion loputtua.

Tällä hetkellä Anna työskentelee vammaisen henkilön avustajana. Osa-aikainen työ jättää ar keen myös omaa aikaa. Anna kertoo, että pystyy nyt huolehtimaan itsestään ja kokemaan elämän iloa ja motivaatiota.

Annan psykoterapia jatkuu vielä jonkin aikaa. Sen lisäksi hänellä on hoitokontakti aikuisten psykiatrian poliklinikalle, missä huolehditaan lääkityksestä ja seurataan kuntoutumista.

Sanat ”pikku hiljaa” toistuvat, kun Anna pu huu parantumisestaan.

Toista lukiovuottaan käyvä Viivi Lundgren kuvaa itseään itsenäisek si opiskelijaksi, joka tekee opintojaan mieluummin kotona kuin oppitunneil la. Häntä turhauttaa se, että kahdek san tunnin koulupäivät tuntuvat usein menevän hukkaan, ja oppituntien jäl keen läksyt pitää tehdä väsyneenä. Li säksi pitäisi edistää projekteja ja lu kea kokeisiin.

Kallion seurakunnan syysesit teessä julkaistiin Lundgrenin kir joittama teksti, jossa hän ehdottaa lukiolaisten työviikon rajaamista 40-tuntiseksi kuten aikuisilla. Tämä tarkoittaisi sitä, että koulun ulko puolella tehtävälle työlle jäisi ny kyistä enemmän aikaa tai sitä vä hennettäisiin.

Lundgren tunnistaa Uupuneet nuo ret pärjääjät -kirjan kuvauksen, jonka mukaan lukiolaiselta odotetaan itse näisten valintojen tekemistä ja oman tulevaisuuden tavoitteellista pohti mista. Opinto-ohjauksen tunnilla hän on tehnyt taustatutkimusta siitä, mil laisia vaihtoehtoja jatko-opintoihin on tarjolla.

– Minua kiinnostavat elokuva-alan opinnot, mutta en tiedä, toisivatko ne töitä. Paineita tuo myös se, että muut vaikuttavat minua suunnitelmallisem milta ja valmiimmilta ylioppilaskirjoi tuksiin.

Viisi nuorta uupujaa

Akateeminen suorittaja pyrkii täydelli syyteen tenteissä ja urheilussa, kunnes jatkuvat minuuttiaikataulut ja onnistu misen pakko johtavat syömishäiriöön tai itsensä vahingoittamiseen.

Tunnollinen yksinäinen kokee syrjään jäämisen aiheuttamaa häpeää ja ahdis tusta, mikä kasautuu paniikiksi.

Kaikessa aktiivinen nuori täyttää elä mänsä kiinnostavilla harrastuksilla ja ihmisillä, kunnes jaksamisen rajat tule vat vastaan.

Sinnittelijän väsymyksen taustalla voi olla esimerkiksi tunnistamaton adhd tai lukihäiriö, kuormittava elämäntilan ne tai sairaus tai puutteelliset opiskelu valmiudet.

Maailmanparantaja ahdistuu yhteis kunnan epäkohdista tai ekokatastrofis ta ja väsyy yrittäessään taistella muu toksen puolesta.

(Liisa Huhta: Uupuneet nuoret pärjääjät)

– Asiaa on liikaa, jos kahdeksan tunnin koulupäivä ei riitä kertaukseen ja tehtävien tekemiseen. Yksi ratkai su voisi olla se, että oppitunteja oli si enintään neljänä päivänä viikossa, Lundgren ehdottaa.

Lundgren on huomannut, että ryh mien vaihtuminen kurssimuotoises sa lukiossa vaikeuttaa ystävyyssuhtei den syntymistä. Kurssin aikana hän on saattanut tutustua johonkuhun opiskelutoveriin paremmin, mutta sen jälkeen yhteistä aikaa on ollut vai kea löytää.

– Tapaankin läheisiä kavereitani enimmäkseen muualla kuin koulussa, Lundgren sanoo.

– Olen alkanut kasvattaa omaa persoonaani ja löytää itsestäni muitakin ominaisuuksia kuin sen, että käyn koulua. Tutustun nyt omiin piirteisiini: missä olen hyvä, mistä nautin ja mitä haluan elä mältä. Valmiita vastauksia ei ole, vaan pikku hil jaa alan löytää niitä.

– Olen alkanut arvostaa itsessäni muitakin puolia kuin tavoitteellisuutta ja mitattavia onnis tumisia. Tärkein kysymykseni ei ole, mitä teen tulevaisuudessa.

Annan uuden identiteetin aineksia ovat sellai set asiat kuin viisaus, kiltteys, ystävyys ja mahdol lisuus antaa ympärilleen jotakin hyvää. Hän viih tyy metsälenkeillä ja haluaa joskus oman perheen.

Tulevaisuudessa Anna haluaa opiskella, mutta sitä ennen hän pitää vähintään yhden välivuoden. Hän ei halua ajautua uudestaan tilanteeseen, jos sa opiskeluun liittyy pakonomainen tunne.

Kysymykseen parantuminen ensimmäisistä merkeistä Anna vastaa elävänsä sitä vaihetta juu ri nyt.

– Ensimmäisen kerran kolmeentoista vuoteen olen aloittanut syksyn niin, etten mene mihin kään kouluun. Silti minulla on arki ja elämä ja monenlaisia onnistumisia. Olen edelleen minä, vaikka en opiskele mitään juuri nyt. ■

Viivi Lundgren varjelee omaa jaksamistaan opintojaksojen suunnittelulla ja paneu tumalla itseään kiinnostaviin oppiaineisiin.

Kuka?

Kari Kuula on Kauniaisten seurakunnan pappi ja teologian tohtori, joka on kirjoittanut toistakymmentä teosta helvetistä, paholaisesta ja kristinuskosta. Hän luennoi aktiivisesti seurakunnissa.

Kuula asuu Espoossa vaimonsa kanssa. Pari päivää viikossa paikalla ovat myös neljä- ja yksivuotiaat lapsenlapset.

Mitä?

Kuula kirjoitti Kirkko ja kaupungin verkkomediaan ennätykselliset yli 120 kolumnia, joista viimeinen julkaistiin lokakuussa.

Motto

Jalat tukevasti irti maasta.

Piikki lihassa

Pappi Kari Kuula arvostaa eläintiloja salakuvaavia aktivisteja. – Jos eläinten tehotuotanto keksittäisiin nyt, siihen ei suostuisi kukaan, hän sanoo.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

Oman elämäntyylin arvostelu ärsyt tää. Kun kritiikki tulee etäältä, sen voi kuitenkin sivuuttaa helposti. Keski ikäinen, keskiluokkainen, kristitty sekasyöjä voi kuitata nuorten aktivistien eläinoikeuspuheet vieraantumisena tosielämästä. Että on tainnut tulla katsottua liikaa Disney elokuvia söpöistä puhuvista eläimistä.

Piikki pistää terävämmin, kun se tulee omien joukosta.

– Nuorempi nainen ohitetaan sillä, että kettutyttö siinä heiluu. Kun kaltaiseni kohta kuusi kymppinen mies kirjoittaa eläimistä, se otetaan vastaan eri lailla, sanoo Kauniaisten seurakun nan pappi ja teologian tohtori Kari Kuula

Kuula on kyseenalaistanut toistuvasti ”tuntois ten olentojen” syömisen eettisen oikeutuksen Kirkko ja kaupungin verkkokolumneissaan. Leh den pitkäaikaisimman kolumnistin kirjoituskausi päättyi lokakuussa.

Kuula kirjoitti luetuimmassa kolumnissaan tammikuussa 2021: ”Jeesuksen seuraaja ei voi mi tenkään osallistua nykyisen kaltaiseen eläinten kohteluun” ja vertasi tehoeläintuotantoa Saata nan tuhotekoihin.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki päätti pois taa kolumnin verkosta, mistä seurasi myöhem min Julkisen sanan neuvoston langettava päätös. Maatalousyrittäjät kritisoivat kolumnia, ja useat piispat tukivat heitä. Kuula pahoitteli kärjekkäitä sananvalintojaan mutta pysyi muuten sanoman sa takana.

NYT LÄHES KAKSI vuotta myöhemmin Kuula is tuu kotisohvallaan Espoossa ja tuijottaa kukka kiehkuroin kuvioitua tapettia. Viereisessä hyllys sä nököttää rivi posliinikissoja.

Kuula tiputtelee sanansa yksi kerrallaan. Tauot niiden välissä ovat pitkiä.

– Kuvitellaanpa, että ihmiskunnan historia oli si mennyt toisin. Meillä olisi nykyinen tieto ke hittyneiden eläinten mielestä ja kyvystä kärsiä, pitäisimme lemmikkejä kodissamme kuten nyt, mutta emme söisi eläimiä. Sitten joku työryhmä esittäisi, että jalostetaanpa kanoista broilereita ja pannaan ne halleihin, joissa yhdelle on A4:n ver ran tilaa ja häkitetään siat isoihin laitoksiin. Ale taan syödä tällä tavoin tuotettua lihaa lähes joka aterialla. Vastalause kuuluisi taivaaseen asti. Jos eläinten tehotuotanto keksittäisiin nyt, siihen ei suostuisi kukaan.

Kaikki eivät tahdo suostua nykyäänkään: aktivistit ovat esimerkiksi salakuvanneet tuotan totiloja, mikä on paljastanut epäkohtia eläinten oloissa. Vaikka tuotantoeläinten pito olisi lain mukaista, ero kuluttajien mielikuvien ja karujen valokuvien välillä voi hätkähdyttää.

– Aktivistit ovat löytäneet epäkohtia, jotka he haluavat nostaa näkyviin, vaikka se käy heille it selleen kalliiksi. Se on arvostettavaa toimintaa, Kuula sanoo.

Kuula selittää hyvin hitaasti, että harva on ta junnut lihansyönnin olevan ihan eri asia tänä päivänä kuin parisataa vuotta sitten. Ennen koti eläimet elivät kotipihoissa, ja niiden osa oli yhtä hyvä tai ankara kuin ihmisten. Lihaa syötiin vä hän. Ihmisille oli tarjolla rajallisesti proteiinin lähteitä, kun taas nyt marketit pursuavat vaihto ehtoja.

Kuula miettii taas pitkään.

– Joku piispa voisi sanoa tahdikkaasti, että jos haluat vähentää kärsimystä maailmassa, niin si nun on vaikea lopettaa sotaa Ukrainassa, mut ta lihan jättäminen pois perjantaisin tekisi jo pal jon hyvää.

Kuula sanoo, että kristinuskosta olisi helposti saattanut kehittyä ”eläinmyötätuntoinen uskon to”. Puheen tahti kiihtyy:

– Kirkkoisien ajoista asti on ollut taju siitä, että eläinten syömisessä on jokin ongelma. Se on nä kynyt luostarien ruokavaliossa ja paastoissa, joi den aikana ei syöty lihaa vaan tavoiteltiin paratii sillista tilaa, jossa ei eletä toisten olentojen kus tannuksella. Ennen jouluakin paastottiin pitkään.

– Jumalan poika kärsii kaikkien luotujen ei kä vain ihmisten puolesta. Jeesus samastuu myös broilereiden, porsitushäkissä makaavien siko jen ja parsinavetassa kököttävän lehmän osaan. Jeesus­lapsen syntyminen tehosikalaan olisi mel koinen joulukuva!

PALAUTE VERKKOKOLUMNEISTA on ollut runsas ta. Kari Kuulalle on tultu juttelemaan kirjoituk sista niin pääkaupunkiseudulla, Porissa kuin Jy väskylässäkin. Eniten on kiitelty.

Kuula haluaa tehdä selväksi, että hänestä vas tuu kuuluu ensisijaisesti kuluttajille ja poliitikoil le. Jos tavalliset ihmiset söisivät lihaa vähemmän ja maksaisivat mielellään eettisesti tuotetusta li hasta, tuotanto mukautuisi kysyntään. Poliitikot voisivat vaikuttaa ruoan hintaan.

– Tunnen myötätuntoa eläintuottajia koh taan. He ottavat miljoonalainan, jolla perusta vat sen tehtaan, jossa työskentelevät aamusta il taan. EU kiusaa, jalostusliikkeet antavat tuot teista minimin, ja päälle tulee vielä kuormittava eläinoikeuspuhe.

ULKO-OVEN KYLTISSÄ lukee Tervetuloa. Ovikranssissa kaksi pupua kantaa käpälissään pork kanoita, ja niiden ympärille on kiinnitetty pie noiskokoisia puutarhatyövälineitä.

Kari Kuula asuu isossa uusvanhassa omakoti talossa vaimonsa, pappi Pirjo Kuulan, kanssa.

– Puput eivät ole oikeasti lempieläimiämme. Kun laitoimme pihalle yhtenä vuonna pensas mustikoita, puput söivät ne kaikki. Myös metsä kauriit parturoivat pihaa.

Pariskunta on syönyt pihavieraidensa tavoin kasvisruokaa viisi vuotta. Kari Kuula hämmäste lee, miten ei tajunnut sitä ennen, että siat ja leh mät ovat persoonallisia yksilöitä yhtä lailla kuin vaikka perheen edesmennyt Neppu lapinkoira. Se sai kuollessaan hautakiven.

– Kristillinen ajattelu armosta ja myötätunnos ta velvoittaa luopumaan omasta nautinnosta, jos sillä lailla voi vähentää muiden kärsimystä.

– Juuri eilen yhdeksänkymppinen rouva ker toi minulle kirkossa, että alkoi kasvissyöjäksi jo 1950 luvulla. Hän oli tajunnut syöttöporsaita kat sellessaan sen skitsofrenian, että jotkut eläimet kasvatetaan syötäviksi ja toiset lemmikeiksi, vaik ka kaikki haluavat elää.

Kuulaa on kritisoitu siitä, että hän kommentoi eläintuotantoa, vaikka ei ole sen alan asiantun tija. Aihe saa Kuulan virnistämään niin, että hy mykuopat näkyvät. Sitten hän luennoi etiikan pe rusperiaatteista: jos ihmisellä on jossain asiassa oma lehmä ojassa, hän ei ole paras tyyppi arvioi maan kyseisen asian eettisyyttä.

– Kaltaiseni kaveri, jolla ei ole eläintuotantoon liittyviä intressejä, pystyy perehtymään eläintut kimukseen ja tekemään siitä eettisiä johtopäätök siä neutraalimmalta pohjalta.

Kuula kertoo puhuvansa eläinten oikeuksista kristillisellä kielellä, koska sellaisesta puheesta on puutetta, eivätkä eläimet voi puolustaa itse it seään. Häntä kiinnostavat monet muutkin asiat.

Kuula kiertää seurakunnissa luennoimassa esi merkiksi kristinuskon suurista kysymyksistä. Hä nen työhuonettaan kiertävät tummat, täyspuiset kirjahyllyt täynnä kirkkohistoriaa, uskonnonfilo sofiaa, latinaa, helvettiä…

Lisäksi hyllyissä on legoista rakennettuja pans saroituja miehistönkuljetusajoneuvoja ja hävittä jäkoneiden pienoismalleja. Katonrajaan on kiin nitetty deaktivoitu Suomi konepistooli. Kun päi vän työt on tehty, Kuula rentoutuu pelaamalla sen alla räiskintäpeli Battlefieldiä.

– Tietokonepelissä on energiaa, huumoria ja hienoja räjähdyksiä. Se osuu pikkupoikaan minussa ja on siitä jännä, että siinä ei kehity ollenkaan. ■

”

Jumalan poika kärsii kaikkien luotujen eikä vain ihmisten puolesta.

Silmukoihin kudottu arki ja armo

Kun lapset olivat pieniä, Riikka Myllys vaihtoi neulepuikot turvallisempaan virkkuukoukkuun. Tänä vuonna hän väitteli teologian tohtoriksi käsitöistä naisten arjen uskontona.

Riikka Myllyksen ko tona Kannelmäessä on työpöydällä sukkapui kot ja puikoilla kesken eräinen villasukka. Kä sityöt ovat olleet osa Myllyksen elämää jo varhain.

Hän muistaa leikkineensä äidin langoilla ja puikoilla ennen kuin op pi itse noin viisivuotiaana neulo maan. Tänä vuonna Myllys väitteli teologian tohtoriksi aiheesta Silmu koihin kudottu hengellisyys: Käsitöi den tekeminen suomalaisten naisten arjen uskontona.

Väitöskirjaansa varten Myllys seurasi neljän käsityöryhmän toi mintaa vuoden ajan ja haastatteli ryhmien naisia.

– Käsitöiden tekemisessä on usein kyse hyvän tekemisestä muil le, Myllys sanoo.

Hän itse neuloo paljon, toisinaan myös töissä palavereiden aikana. Omaa arkista tekemistään on vai kea äkkiseltään mieltään uskonnon harjoittamiseksi. Pienen pohtimisen jälkeen siitä kuitenkin löytyy syvem piä, luomisteologian sävyjä.

– Käsitöiden tekeminen on se, mitä minä olen, ja minut on luotu tällaiseksi, Myllys pohtii.

RIIKKA MYLLYS haastatteli väitös kirjaansa varten seitsemänkymp pistä naista, joka kertoi käsitöiden tekemisen olevan lahja, jonka hän on saanut aiemmilta sukupolvilta. Myllys ajattelee itse samoin. Käsi töiden maailmaan hänet johdat ti äiti.

Äiti auttoi vanhojentanssipuvun, ylioppilasmekon ja hääpuvun om pelemisessa. Nykyisin roolit ovat kääntyneet, ja äiti kysyy usein käsi

työmaailmaa aktiivisesti seuraavalta Myllykseltä tekniikoista ja langoista.

Myllys tuntee kuuluvansa sa maan käsityöntekijöiden ketjuun myös äidinäitinsä kanssa, vaikkei hän mummon kanssa yhdessä käsi töitä tehnytkään. Sieltä tekemisen perinne on kuitenkin lähtöisin.

Kun Myllyksen nyt 9- ja 11-vuo tiaat lapset olivat pieniä, käsitöiden tekeminen piti miettiä uudelleen.

– Vaihdoin neulomisen virkkaa miseen. Jos pieni käsi tarttuu kouk kuun ja silmukka karkaa, vahinko on pienempi kuin usean silmukan irrotessa puikolta, hän sanoo.

ENTISAJAN NAISILLE käsitöiden te keminen oli välttämättömyys, jotta perhe saatiin vaatetettua ja koti si sustettua asuttavaksi. Myös silloin käsityöt saattoivat tarjota mahdolli suuden rauhoittumiseen, arjen kat kaisemiseen ja omaan aikaan.

Kenenkään ei enää tarvitse ko ristella kapioita. Sen sijaan voi vaikkapa kirjoa ristipistoin feminis tisen, voimaannuttavan huoneen taulun.

Myllyksen mukaan käsitöiden te keminen on naisille keino sekä sie tää arkea että venyttää sen rajoja. Neulominen voi olla myös yhteis kunnallinen kannanotto.

Yksi Myllyksen tutkimista käsi työryhmistä identifioi itsensä femi nistiseksi. Ryhmä kokoontui kahvi lassa ja teki näin perinteisesti kodin seinien suojissa toteutetusta naisten harrastuksesta julkisessa tilassa ta pahtuvaa näkyvää toimintaa.

Vuosituhannen vaihteessa alka nut käsityöbuumi on saanut vauhtia netistä ja sosiaalisesta mediasta, jot ka ovat mahdollistaneet ideoiden,

ohjeiden ja tekniikoiden jakamisen helposti ja nopeasti. Koronapande mian jyllätessä neulottiin islantilais neuleita niin paljon, että langat lop puivat kaupoista.

Suomessa 1850-luvun puolivälis tä saakka toimineiden kirkollisten ompeluseurojen ja käsityöpiirien kulta-aikaa elettiin 1900-luvun al kupuolella. Vaikka näiden usein lä hetystyön ympärille keskittyneiden piirien toiminta on hiipunut, käsi töiden tekeminen on saanut seura kunnissa uusia muotoja. Nyt neu lotaan kastesukkia uusille pienil le seurakuntalaisille ja lohtuhuiveja leskeksi jääneille.

”Käsitöiden tekemisessä on usein kyse hyvän tekemisestä muille.

NUORENA AIKUISENA Riikka Myllys muutti Kuopiosta Helsinkiin, ja kä sityöt jäivät tauolle. Valmistuttuaan yliopistosta hän oli lomalla Lapis sa. Ivalossa Myllyksen mukaan tart tuivat kaupan hyllyltä puikot ja kerä valmiiksi raidoitettua sukkalankaa. Neulominen löysi tien takaisin hä nen elämäänsä.

Esikoista odottaessaan Myllys neuloi vauvalle peittoa vesivahin koremontin keskellä. Nykyisin tuo peitto lämmittää usein Myllyksen omia jalkoja hänen neuloessaan olo huoneen nojatuolissa. Yleensä Myl lys neuloo isompia töitä: villapaito ja, villatakkeja ja huiveja. Samalla hän kuuntelee usein äänikirjoja.

Instagramissa Myllys seuraa pää osin vain neule- ja käsityöjuttuja. Hän haluaa Instagram-feedinsä säi

– Käsitöiden tekemi nen on muuta kuin työelämä, jossa asiat pitää saada valmiiksi. Saan aloittaa ja jättää kesken niin monta käsityötä kuin haluan, Riikka Myllys sanoo.

lyvän hyvän mielen paikkana, jota voi käydä katsomassa myös iltaisin ilman, että törmää mieltä kiihdyttä viin poliittisiin keskusteluihin.

Koska käsityöt ovat Myllykselle harrastus, hän on päättänyt, että niiden tekeminen on täysin hänen omissa käsissään.

– Saan aloittaa ja jättää kesken niin monta käsityötä kuin haluan.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kesken jääneet työt saattavat valmis tua joskus tai jäädä valmistumatta.

– Käsitöiden tekeminen on muuta kuin työelämä, jossa asiat pitää saa da valmiiksi, Myllys toteaa.

KÄSITÖIDEN TEKEMISEN TAITO ei enää ole samalla tavalla naiseuden ihanne kuin ennen. Taitavaa käsi työntekijää arvostetaan silti edel

leen. Riikka Myllys muistaa äitinsä kertoneen oman äitinsä käsityötai dosta ihaillen. Mummon työn jälki oli kuin koneesta tullutta.

– Minulle käsitöiden tekemi nen on ollut ihmisyyskoulu, Myllys sanoo.

Kun hän aikanaan löysi ohjei ta, joissa villapaidat ja -takit neu lotaankin ylhäältä alaspäin, kym

pin tyttö oli uuden ja pelottavan edessä.

– Piti asennoitua uudella tavalla, suostua siihen, ettei osaa vielä eikä ole huippu.

Nuorempana Myllys sovelsi oh jeita omasta päästään. Syntyneet neuleet eivät aina olleet ihan käyt tökelpoisia. Valmiista ohjeesta te kemällä lopputulos on usein tyy

dyttävämpi, mutta yllätyksiä tu lee silti.

Myllys ajattelee, että tekeminen itsessään on jo nautinto. Sellainen ajatus ei välttämättä kuulu perintei seen suomalaiseen käsityökulttuu riin.

– Se on radikaali, hyvää teke vä ajatus: tehdään vain ja annetaan mennä, hän sanoo. ■

Lapsen oikeuksien tähden

kunta eivät saa edelleenkään riittävästi koulutus ta lapsen oikeudellisesta asemasta.

– He yrittävät varmasti tehdä parhaansa, mut ta lakia ei voi noudattaa, jos sitä ei tunne.

Lapsen oikeudet eivät edelleenkään toteudu Suomessa niin hyvin kuin la ki edellyttää, sanoo lapsen oikeuk siin erikoistunut Itä-Suomen yliopis ton oikeustieteen professori Suvianna Hakalehto

– Meillä on paljon upeaa lainsäädäntöä, mutta se ei voi toteutua, jos sitä ei tunneta, Hakalehto sanoo.

Lapsen oikeuksilla tarkoitetaan lainsäädän nössä alaikäisille turvattuja oikeuksia. Ne ovat osittain samoja kuin aikuisten oikeudet, mutta la

kiin on säädetty myös oikeuksia, jotka koskevat pelkästään lapsia ja nuoria.

Vaikka YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 42 artiklassa on säädetty, että valtioilla on tiedot tamisvelvollisuus lapsen oikeuksista, lasten elä mässä olevat aikuiset eivät ole niistä riittävän hy vin perillä.

SOSIAALITYÖN KOULUTUKSESSA tilanne on Ha kalehdon mukaan parantunut viime vuosina, mutta varhaiskasvatuksen ammattilaiset, opetta jat tai terveydenhuollossa työskentelevä henkilö

Myöskään huoltajille ei ole tarjolla tietoa lap sen oikeuksista.

– Esimerkiksi neuvolassa jaetuissa oppaissa kerrotaan imetyksestä, mutta tietoa lapsen oi keudellisesta asemasta ei tarjota missään, Haka lehto sanoo.

Osa vanhemmista törmää ensimmäistä kertaa omiin juridisiin velvollisuuksiinsa vasta mahdol lisessa avioerotilanteessa.

– Kun vanhemmat alkavat erotilanteessa miet tiä asumisjärjestelyjä, kaivetaan esiin lapsenhuol tolaki ja huomataan, että siellä on säädetty, mi ten vanhempien pitäisi toimia erilaisissa tilan

Oikeustieteen professori Suvianna Hakalehdon mielestä rippikoulu voisi olla hyvä paikka opettaa nuorille heidän oikeuksistaan.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Mitkä ovat lapsen oikeuksia?

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimukseen on kirjattu muun muassa seuraavat asiat:

– Kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia.

– Lapsen oikeudet kuuluvat kaikille lapsille.

– Jokaisella lapsella on oikeus elämään.

– Lapsella on oikeus saada tietoa.

– Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa.

– Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta.

Lue lisää lapsen oikeuksista lapsenoikeudet.fi-sivustolta.

Keräyksellä tuodaan jouluiloa moneen kotiin

Melkein kaikissa Helsingin seurakunnissa järjestetään Rakenna joulupuu -keräys.

TEKSTI EIRA SERKKOLA

muutkin kuin lapsiperheet, esimerkiksi yksi näinen vanhus, jolla ei ole ketään läheistä, jo ka tekisi hänelle joulun, tai työtön nuori.

teissa ja miten he eivät saa niissä toimia. Tämä saattaa tulla yllätyksenä, Hakalehto sanoo.

Myös lapsilla ja nuorilla on oikeus olla perillä omista oikeuksistaan. Hakalehto haluaa kuiten kin muistuttaa, että lapset eivät koskaan ole itse vastuussa siitä, että heidän oikeutensa toteutu vat, vaan vastuu kuuluu huoltajille ja lasten kans sa työskenteleville henkilöille.

”

Rakenne joulupuu -keräys on muuttanut muotoaan vuosien varrella: kauniisti paketoiduista lelu- ja vaatelahjoista on siirrytty yhä enemmän käyttämään lahja kortteja, joita diakoniatyönteki jät voivat välittää paitsi vähävaraisille lapsiper heille myös muille jouluapua tarvitseville ku ten yksinäisille vanhuksille.

Munkkiniemen seurakunnassa lahjatoiveet ripustetaan konkreettisesti kirkon joulukuu sen oksille. Sieltä lahjoittajat voivat poimia toiveen mukaansa Hoosianna-kir kossa ensimmäisenä adventtina tai sen jälkeen.

Mia Salmio kertoo, että moni on toivo nut lahjaksi herkkukoria. Ruoka on kallista, ja diakoniatyöntekijän kotikäynnillä tuoma herkkukori on ilonaihe ja arjen helpotus mo nelle liikuntarajoitteiselle.

Seurakuntalaisten antamat joululahjat tun temattomille jaetaan tarvitseville osana diako nia-avustusta tai harkinnanvaraista avustus ta. Kaikkiaan lahjoja on annettu Munkkinie men seurakunnan alueella lähemmäs sata jo ka joulu.

MALMIN SEURAKUNTA on paljon suurempi kuin Munkkiniemi, ja siellä Rakenna joulupuu -keräyksen kautta annetaan ja jaetaan useita satoja lahjoja.

OIKEUSTIETEEN PROFESSORI SUVIANNA HAKALEHTO

– Lapsille opetetaan kyllä esimerkiksi se, et tä heillä on oikeus käydä koulua ja saada ruokaa, mutta oikeuksien loukkauksista ei puhuta.

Esimerkiksi YK:n Lapsen oikeuksien sopimuk sessa ei kielletä pelkästään henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

– Lapseen ei saa kohdistaa minkäänlaista huo noa kohtelua, Hakalehto sanoo.

MONIIN YHTEISKUNNALLISIIN epäkohtiin on vai kea puuttua, mutta Hakalehdon mukaan lap sen oikeuksien opettaminen eri tahoille olisi helppoa.

Lasten parissa työskentelevien koulutukseen tulisi lisätä tietoa lapsen juridisesta asemasta. Vanhemmille voisi välittää tietoa lapsen oikeuk sista esimerkiksi opaskirjan muodossa neuvolas sa, ja peruskouluun tulisi lisätä oikeuskasvatusta.

Kirkko voi Hakalehdon mielestä olla yksi taho, jonka kautta osa vanhemmista voisi saada tietoa lapsen oikeudellisesta asemasta.

– Ja rippikoulu voisi olla erinomainen paikka opettaa nuorille heidän oikeuksistaan. ■

Lapsen oikeuksien päivää vietetään sunnuntaina 20.11. Samana päivänä järjestetään Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma klo 15–17 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12.

– Aiemmin keräsimme joulu puuhun selkeitä toiveita. Lahjoit taja oli iloinen, kun pääsi osta maan vaikkapa mustan villatakin 15-vuotiaalle tytölle tai luistimet 8-vuotiaalle pojalle, kun omat lapset tai lapsenlapset eivät enää tarvinneet sellaisia lahjoja, ker too Rakenna joulupuu -keräyk sestä vastaava diakonissa Mia Salmio.

KORONAPANDEMIA muut ti tätäkin asiaa. Kun kon takteja ja tavaroihin kos kemista piti välttää, huo mattiin, että lah jakortit sopivat monenlaisille ihmi sille.

– Halusimme myös suojata lahjoit tajia. Koronaaikana ei ollut tarkoituksen mukaista, että ikäihmiset kul kevat kaupois sa etsimässä lahjatavaroi ta, sanoo Mia Salmio.

– Toisaal ta apua tar vitsevat monet

– Olemme siirtyneet kokonaan lahjakortteihin. Näin pystymme auttamaan isompaa joukkoa ihmi siä, kertoo Malmin seurakunnan diakoniajohtaja Elina Leppihalme Seurakunta suosittelee isojen ta varatalojen yleislahjakortteja. Sil loin lahjan saaja voi itse päättää, mitä tarvitsee eniten: ruokaa, le luja, pelejä vai ehkä lämpimät tal vihanskat.

– Lahjoittaja voi kohdentaa lahjakortin toivomalla, että lah ja menisi lapsiperheelle tai yk sinäiselle ikäihmiselle. Jotkut laittavat kortin mukaan suk laalevyn tai muun lisämuista misen, Leppihalme sanoo.

Malmilla kuten muu tamassa muussakin isos sa seurakunnassa jae taan erityisiä jouluavus tuksia, joihin käytetään Lions-klubien ja yritys ten lahjoituksia sekä seurakunnan omia varoja. ■

Jouluavustusten hakuaika seurakunnissa on päättynyt tältä vuodelta, ja pian on lahjoittajien aika toimia. Tarkempia tietoja verkosta: rakennajoulupuu.fi

Lapseen ei saa kohdistaa minkäänlaista huonoa kohtelua.

Helsingissä seurakuntavaalien ennakkoääniä annettiin monenlaisissa paikoissa ja monenlaisista hyvistä syistä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Periaate äänestää kaikis sa vaaleissa, tuttu ehdo kas, toive kirkon muut tumisesta, mieleen jää net historianopettajan sanat ja ilo siitä, että voi ylipäätään äänestää. Monenlaiset syyt toivat pääkaupunkiseutulaiset vaaliuurnille seurakuntavaalien en simmäisinä ennakkoäänestyspäivi nä 8. ja 9. marraskuuta.

Helsingissä ennakkoäänestyspaik koja oli runsaasti: kirkkojen ja mui den seurakuntatilojen lisäksi äänes täminen onnistui esimerkiksi kau poissa, kirjastoissa, vaalidösässä, palvelutaloissa, kouluissa ja muissa oppilaitoksissa sekä Helsingin vanki lassa. Ennakkoon 8.–12. marraskuuta äänesti alustavien tietojen mukaan ainakin 15 590 helsinkiläistä. Luvusta puuttuvat vielä muualla äänestänei den helsinkiläisten tiedot. Ennakko äänestäjiä oli vähemmän kuin vuo den 2018 seurakuntavaaleissa.

Ammattikorkeakoulu Haaga-He lian toimipisteessä Pasilassa, Paava lin seurakunnan ennakkoäänestys pisteellä, oli tiistaina kahdelta hil jaista. Aamulla ja lounasaikaan, kun opiskelijoita on enemmän paikalla, äänestäjiä oli käynyt, mutta nyt vir kailijoilla oli hetki luppoaikaa.

Markkinoinnin ja viestinnän leh tori Merike Koskinen saapuu pai

kalle ja päättää hyödyntää mahdolli suuden äänestää työpaikalla.

– Äänestän kaikissa vaaleissa, se on kansalaisvelvollisuus.

Koskisen kotikaupungissa Van taalla oli ehdolla joitakin tuttuja, mutta ääni meni ehdokkaalle, jota vaalikone suositteli. Seurakuntavaa leissa äänestäminen vaatii hieman perehtymistä.

– Oli vaikea hahmottaa, mitä eri ehdokaslistat ajavat, Koskinen sanoo.

leissa aina. Tällä kertaa hän ää nesti Malmin seurakunnan äänes tyspisteellä henkilöä, joka ajaa sa manlaisia arvoja kuin mitä hänellä itsellään on.

– Hän ei ole sillä tavalla tuttu, mutta olen lukenut hänestä.

Tapio Kaleva Puistolasta oli kat sonut Kirkko ja kaupungin vaaliliit teestä ehdokkaita.

– Äänestin henkilöä minulle so pivimmasta ryhmästä. Myös asuin paikka vaikutti.

– Ehdokkaalla pitää olla oma lin ja ja hänen pitää olla tietoinen siitä, mitä ajaa valtuustossa.

Niin ikään Puistolassa asuva Ant ti Hilmola oli jo vaalikirjeen saatu aan päättänyt äänestää seurakun tavaaleissa, ja nyt kun ennakkoää nestyspaikka oli sopivasti reitin var rella, hän päätti hoitaa homman saman tien. Hilmola oli tutkaillut ehdokkaiden asuinpaikkoja, mutta muullakin oli merkitystä.

ENNAKKOÄÄNEN PYSTYI jättä mään missä tahansa ennakkoää nestyspaikassa, paikkakunnasta riippumatta. Tätä mahdollisuut ta hyödynsi helsinkiläinen Ol li Siitonen. Hän äänesti kaup pakeskus Sellossa Espoon Lep pävaarassa, koska se sattui ole maan sopivasti reitin varrella.

– On velvollisuus äänestää. Kirkkoon liittyvät asiat ovat mi nulle tärkeitä, koska kirkko myös auttaa ihmisiä, Siitonen sanoo.

– Äänestin ehdokasta, joka hoitaa hommat ja vie varmasti asioita eteenpäin.■

Vielä ehtii äänestää

Oma ehdokas löytyi vaalikoneesta, lehdestä ja kotikulmilta ”

LEHDISSÄ OLI ASIAA VAALEISTA JA AJATTELIN, ETTÄ NYT PITÄÄ ÄÄNESTÄÄ NUORIA. ARJA KAUNISTO

MALMINTORIN kauppakeskuksessa seurakuntavaalien äänestyspiste on kahvilan vieressä. Yhteistyötä teh dään: kun ääni on annettu, äänestä jä saa lapun, jolla saa ilmaiset vaa likahvit.

Oulunkylässä asuva Tarja Huuh ka on äänestänyt seurakuntavaa

– Äänestin ehdokasta, joka on sa malta alueelta. Myös ammatti ja po liittinen puolue vaikuttivat.

Arja Kaunisto Savelasta arve lee, että syy seurakuntavaalien ma talaan äänestysprosenttiin on se, et tä ihmisiä eivät yksinkertaisesti kiin nosta kirkon asiat ja niihin vaikut taminen. Hän on kuitenkin elävä esimerkki siitä, että sekin voi muut tua: Kaunisto äänesti juuri ensim mäistä kertaa seurakuntavaaleissa.

– Lehdissä oli asiaa vaaleista ja ajattelin, että nyt pitää äänestää nuoria. Ehdokkaan löysin vaaliko neesta.

Walk-in-terapiassa on tilaa

nuorille

Helsingissä aloitettiin viime tammikuussa nuorille suunnat tu Walk-in-terapia, johon pääsee saapumalla paikan päälle. Pa laute on ollut positiivista. Nuo ret kokevat tulleensa kuulluiksi, ja osa kävijöistä on tullut uudel leen. Terapian tähänastiset kävi jämäärät eivät ole kuitenkaan ol leet sitä, mitä odotettiin.

Matteuksenkirkon Varusta molla päivystävät terapeutit ovat miettineet, pitäisikö ottaa käyt töön palvelun hybridimalli, joka

mahdollistaisi etävastaanotot, sähköisen ajanvarauksen ja päi vystyspuhelinnumeron käytön. Näin kukaan ei jättäisi tulemat ta ainakaan siinä pelossa, ettei mahdukaan vastaanotolle.

– Ihmiset eivät välttämät tä uskalla lähteä kauempaa kat somaan, mahtuisiko tänne. Täl lä hetkellä meillä on hyvin tilaa, kertoo psykoterapeutti ja erityis nuorisotyönohjaaja Henna-Mari Kettusaari

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys oli 8.–12.11. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11. Silloin äänestetään omassa kotiseurakunnassa.

Äänestää voi jokainen kirkon jäsen, joka on vähintään 16-vuotias.

Pääkaupunkiseudulla vaaleissa äänes tetään kahdella äänestyslipukkeella. Oranssilla äänestetään ehdokasta seurakuntaneuvostoon, jossa päätetään kotiseurakunnan asioista. Valkoisella lipukkeella äänestetään ehdokasta yhteiseen kirkkovaltuustoon, jossa päätetään kaupungin kaikkien seura kuntien asioista.

Osa seurakuntavaaleissa valituksi tulleista päätyy myöhemmin myös päättäjiksi kirkolliskokoukseen, joka on ikään kuin kirkon eduskunta.

Katso lisätietoa: helsingin seurakunnat.fi/vaalit

jossa voi suoraan kadulta kävel lä terapiaan.

Vaikka walk-in on kirkon tar joamaa palvelua ja se tapahtuu kirkon tiloissa, ovat terapeutit ammattilaisia kuten esimerkik si koulutettuja psykoterapeutte ja, lyhytterapeutiksi jo valmistu neita tai lyhytterapian loppuvai heen opiskelijoita.

– Hybridimalli antaisi var muutta. Mutta tämä olisi sitten isompi strateginen muutos, eikä palvelu olisi enää pelkkä walk-in,

Walk-in-terapiaa on tarjol la maanantaisin kello 14–18 Itä keskuksen Matteuksenkirkolla, osoitteessa Turunlinnantie 3. Te rapia on maksutonta, ja vastaan otolle voi tulla myös yhdessä kumppanin kanssa.

JANI LAUKKANEN

– Nuori voi tulla terapiaan ilman ajanvarausta, sanoo Matteuksenkir kon Walk-in-terapiasta psykoterapeutti Henna-Mari Kettusaari.

Rippikoulun suosio pysyy korkeana

Rippikoulu on nuorille edelleen tärkeä traditio. Ilmoittautumisia Helsingin seurakuntien vuoden 2023 rippikouluihin tuli 3 015, mikä on 89 prosenttia ensi vuon na 15 vuotta täyttävistä kirkkoon kuuluvista helsinkiläisistä.

Prosenttiosuus on kasvanut edellisvuosista, jolloin mukaan on ilmoittautunut noin 86 pro senttia kirkkoon kuuluvien ikä luokasta. Jälki-ilmoittautumiset kasvattavat vielä lopullista rip pikoulun käyvien määrää. Lisäk

si osa nuorista käy riparin muu alla kuin seurakuntien rippikou luissa, esimerkiksi järjestöjen lei reillä.

Nuorisotyön sihteerin Pauli Syrjön mukaan rippikoulun ve tovoima kertoo siitä, että ripa ri koetaan vahvasti kulttuuriin kuuluvaksi aikuistumisriitiksi ja että se vastaa moniin tarpeisiin 15-vuotiaan elämässä.

– Riparilla lähdetään nuorten elämän tärkeistä kysymyksistä, joihin tuodaan kristinuskon nä kökulmaa. Keskustellaan ja ele tään yhdessä – ilon kautta, tur vallisten aikuisten kanssa. Tärke

ää on sekin, että rippikoulussa 15-vuotias saa olla sekä lapsi et tä nuori. Leikeissä saa olla vielä lapsi menettämättä kasvojaan, Syrjö sanoo.

Oikaisu vaaliliitteeseen

Kirkko ja kaupungin 17/2022 vä lissä olleessa Helsingin seura kuntayhtymän tuottamassa vaa liliitteessä oli virhe. Kallion seu rakunnan ehdokkaan Riitta Asi kaniuksen kohdalla oli väärän värinen eli oranssi merkintä, jon ka mukaan hän olisi ehdolla seu

rakuntaneuvostoon.

Todellisuudessa hän on eh dolla yhteiseen kirkkovaltuus toon eli värin pitäisi olla valkoi nen. Asikaniuksen numero on liitteessä kuitenkin oikea. Äänes tyskopeissa olevassa virallisessa ehdokaslistojen yhdistelmässä tiedot ovat oikein.

Veroprosentti säilyy ennallaan

Helsingin seurakuntien yhtei nen kirkkovaltuusto päätti, et tä helsinkiläisten kirkollisvero prosentti säilyy ennallaan eli

helsinkiläisten veroprosentti on 1,0 myös vuonna 2023. Veropro sentti on maan alhaisimmalla ta solla.

– Olemme tietoisesti halun neet pitää veroprosentin pie nenä, jotta kaikilla on mahdol lisuus se maksaa. Olemme teh neet määrätietoista työtä tule vaisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tähän on sisälty nyt merkittäviä talouden tasa painottamistoimenpiteitä, mutta samalla myös työn uudelleen or ganisoimista ja uudenlaista ajat telua, kertoo hallintojohtaja Ju ha

Silander

Vantaalainen Merike Koskinen äänesti Helsingin puolella, työpaikallaan Haaga-Heliassa.

Antti Hilmola äänesti ennakkoon Malmintorin kauppakeskuksessa. Vaalivirkailijana toimi Malmin seurakunnan pappi Anita Olli.

Puistolalainen Tapio Kaleva oli tutkaillut ehdokkaita lehdestä. Hän äänesti ennakkoon Malmilla.

Helsinkiläinen Olli Siitonen äänesti työpäivän jälkeen kaup pakeskus Sellossa Espoossa.

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto avoinna ti klo 10–13 sekä pu helimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi, Vespertie 12

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä YouTubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 20.11. klo 10. Mattsson, Kolari, Lahtinen, Nyrönen, Hui lukvartetti. Striimataan Facebooksivulle sekä YouTubeen. Kirkkokah vit.

Seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä 20.11. klo 11–20 kirkossa. Anna äänesi kuulua! 1. adventtisunnuntain messu 27.11. klo 10. Mattsson, Mulari, Silin, Marte. Lähde-kuoro, Psalmilaula jat. Hoosianna! Striimataan. Raken na joulupuu, elintarvike- ja sukka keräys. Sunnuntai kirkolla klo 11–13: digineuvontaa klo 11–12.30, lähetysmyyjäiset klo 11–13 Haagasalissa, Laula kanssain klo 12–12.30 kirkossa, ulkona puuroa, glögiä, pipareita.

Iltamessu ke klo 18. 23.11. Silin, Marte. 30.11. Kolari, Marte. Ad sextam to klo 12. 24.11. Muro ma-Nikunen. 1.12. Mulari. Laudes ke klo 7.30. Silin. Striima taan.

Kompletorio pe klo 19. Silin. Strii mataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen.

TAPAHTUMIA

Konsertti ti 22.11. klo 18.30. Luh mon pianistit. Vapaa pääsy. Oasis-kantelekonsertti to 24.11. klo 19. Juulia Salo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Marttojen Kauneimmat Joululau lut -ilta Huopalahden kirkossa ma 28.11. klo 19. Kahvit klo 18 lähtien seurakuntasalissa.

O Magnum Mysterium -adventti konsertti ti 29.11. klo 18. Kamari kuoro Soi. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e.

Jousten joulukuu to 1.12. klo 18. Luhmon orkesterit ja jousisoittajat. Vapaa pääsy.

Iltapyhis ke 30.11. klo 17.30–19.

Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla ja pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schild tinpolku 6.

Teematorstai klo 12–14. Klo 12.15 ateria 6 e, klo 13 ohjelma. 24.11.

Minun tarinani, rovasti Olli Valto nen. 1.12. Joulu ennen ja nyt, kes

kustellaan joulumuistoista Päivi

Lipastin johdolla.

Hyvän mielen keidas to klo 15.

Ateria 2 e.

Käsityökerho ma klo 13.

Pelikerho la 19.11. klo 12.

Lähetyspiiri ma 28.11. klo 14.

Lähetyspiiri ti klo 13.

Uusi ”rento” kirjapiiri aloittaa ke 7.12. klo 18–19.30. Lue etukäteen

Anton Tšehov: Kaksintaistelu. Vetä jänä Heidi, lisätiet. miika.kolari@ evl.fi.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@ evl.fi

helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellon polku 8

Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta,

Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkos sa.

Adventtisunnuntain messu su 27.11. Hoosianna! Joulun odotus ja uusi kirkkovuosi alkaa. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 kirkossa. 23.11. Hiljaisuudessa. 30.11.Taizé-lauluin.

TAPAHTUMIA

Seurakuntavaalien äänestys su 20.11. klo 11–20 kirkossa. Viittomakielinen raamattupiiri ti 22.11. klo 15–17 kirkossa. Rovasti, psykoterapeutti Markku Yli-Mäyryn aiheena Häpeästä iloon. Lähetyspiiri ti 22.11. klo 17–18.30 Klanulla. Elisa Blomberg kertoo Etiopian tilanteesta. Avoin piiri. Adventtimyyjäiset la 26.11. klo 11–13 Klanulla. Buffetissa joulupuu roa. Leivonnaisia, käsitöitä, arpajai sia. Järjestää seurakunnan lähetys ja lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkel

lot. Maksutapa käteinen. Matkalla kirkkovuoden maise missa. Levynjulkistamiskonsertti la 26.11. klo 18 kirkossa. Kaarina Ruusuvirta Trio: Kaarina Ruusuvir ta, sävellys ja laulu, Kari Härkönen, kosketinsoittimet ja Jyrki Myllylä, saksofoni, klarinetti, sekä Markus Bäckman, laulu. Laulujen sanat Tiina Ahonen. Musiikillisia tienviit toja hengellisen elämän poluille. Vapaa pääsy. CD-levyt á 20 e (kätei nen).

Länsi-Helsingin Musiikkiopiston adventtikonsertti su 27.11. klo 18. Lauletaan yhdessä Hoosianna. Vapaa pääsy.

Rakenna Joulupuu -keräyksellä 27.11.–9.12. tuetaan seurakuntam me alueella asuvia vähävaraisia lapsiperheitä ja aikuisia. Osallistu lahjoittamalla S-ryhmän lahjakortti haluamallesi summalle (10–50 e).

Voit toimittaa lahjakortin Paikkaan 28.11.–3.12. klo 12–15 tai 7.12.–9.12. klo 15–18 tai virastoon ma–pe klo 9–14 tai seurakunnan postilaatik koon Klaneettitielle.

Adventtiretriitti Malminkartanon

kappelilla la 17.12. klo 9.30–15. Puolen päivän hiljaisuuden retriitti kappelin rauhassa keskellä kau punkia. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 12.12. mennessä konsta.korho nen@evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13, Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Levollisuuden messu la 19.11. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Tarja Frilander, Senni Valtonen. Pop-messu su 20.11. klo 11 Munkki vuoren kirkossa. Riikka Kuusisalo,

Menokasvo

Lähde museoon laulamaan karaokea

Musiikkimuseo Famessa kauppakes kus Triplassa pääsee laulamaan jou lulaulukaraokea 29.11. Museojohtaja Olli Ilmolahti, onko Famessa laulettu karaokea aiemminkin?

– Kyllä on. Meillä on virtuaalikaraoke, jossa voi laulaa vaikkapa Kolin kan sallispuiston maisemissa tai Savonlin nan oopperajuhlissa. Valittavana on yli 80 000 kappaletta ooppera-aarioista rock’n rolliin.

Entä joululauluja?

– Hyvin vähän. Meillä oli pienimuo toinen tilaisuus museon ensimmäise nä syksynä 2019, mutta sitten tulikin koronapandemia. On hieno juttu, et tä saimme nyt joululaulukaraoken mu siikkimuseoon!

Karaokepäivänä Fameen pääsee ko ko päivän alennuslipulla, jonka tuo tosta osa menee maailman lapsille Suomen Lähetysseura kautta. Mitä museossa voi nähdä?

– Museon sydän on Suomen musiikin kunniagalleria, johon musiikkialan or ganisaatiot kuten Kansallisooppera, Gramex, Musiikkitalo ja Tampere-talo valitsevat joka vuosi uusia jäseniä. Va litut edustavat kaikkia musiikkigenre jä kansanmusiikista klassiseen ja kevy een musiikkiin.

– Tänä vuonna esillä ovat esimerkik si Pave Maijanen, Oskar Merikanto, Jorma Panula, Erja Lyytinen ja Din

go. Uusi näyttelymme Myyttien sinfo nia yhdistää taiteilija-muotoilija Kjell Engmanin lasiset orkesterisoittimet, valoshow’n ja multimediaesityksen.

EIRA SERKKOLA

Kauneimmat Joululaulut -karaoke Musiikkimuseo Famessa (Mall of Tripla, 3. krs) , Fredikanterassi 5 A) ti 29.11. kello 16–18. Artistivieras on Pepe Willberg. Kolehti Suomen Lähetysseuran kautta kehitysmaiden lapsille.

Musiikkimuseon johtaja Olli Ilmolahti harrastaa laulamista bändissä, joka on soitta nut yhdessä 45 vuotta ja tehnyt kaksi joululevyä.

Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen ja seurakunnan bändi.

Hoosianna-kirkko su 27.11. klo 11

Munkkivuoren kirkossa. Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen. Messun jälkeen adventtijuhla kirkon pihalla klo 12–14. Tarjolla keittoa ja kivaa ohjelmaa kaiken ikäisille: aasi-kepparirata, laulua nuotiolla, heijastinpuu. Klo 16

Perheiden adventtihartaus Tarja Frilander ja Senni Valtonen. Hoosianna-kirkko su 27.11. klo 13

Munkkiniemen kirkossa. Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen.

TAPAHTUMIA

Seurakuntavaalien äänestys su 20.11. klo 11–20 Munkkivuoren seurakuntatalossa.

Kotikirkkokonsertti ma 21.11. klo 10 Munkkiniemen kirkossa. Pop up -infoa digistä ti 22.11. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkolla. Huiluyhtye Wind on Wind: Sees teiset hetket ja metsäiset biitit ke 23.11. klo 19 Munkkiniemen kirkos sa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Nuotioilta to 24.11. klo 18–20

Munkkivuoren kirkon pihalla. Ostarin joulunavaus la 26.11. klo 12. Lauletaan Hoosianna ja kuul laan seurakunnan tervehdys. Partiolaisten joulumyyjäiset su 27.11. klo 11–14 Munkkiniemen Yhteiskoululla.

Kumppareista kuusijuhlaan – alaasteiden yhteiskonsertti la 26.11. klo 15 Munkkivuoren kirkossa.

Pitsaa ja lautapelejä non stop ti 29.11. klo 17.30–20 Munkkivuoren seurakuntatalolla.

Kannelkuoron joulukonsertti ke 30.11. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelmamaksu.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehen kuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pita janmaki www.facebook.com/pitajanmaen seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 20.11. klo 10. Vanne, Vuori, Ahola. Lapsille musiikkipy häkoulu.

Ensimmäisen adventin messu su 27.11. klo 10. Lapsille musiikkipyhä koulu. Vuori, Vanne, Ahola, Jyrki Myllylä, saksofoni, Pitäjänmäen kamarikuoro, Cantabile-kuoro.

Rakenna Joulupuu -keräys alkaa. Perheiden adventtikirkko ma 28.11. klo 10. Kirkkohetken jälkeen jouluista tarjoilua.

TAPAHTUMIA

Tuutulauluja kaikenikäisille

-konsertti la 19.11. klo 16 kirkossa. Elina ja Ville Karaksela, laulu, piano, sello. Vapaa pääsy.

Lähetyspiiri ke 23.11. klo 14 kirkol la. Mukana Tuula Sysimies Lähetys yhdistys Kylväjästä.

Helsingin Virolaisen Naiskuoron konsertti ke 23.11. klo 18 kirkossa. Joht. Silver Lumi. Vapaa pääsy.

Laula kanssamme -yhteislauluti laisuus to 24.11. klo 14 kirkolla. Kylli Ahola. Kahvit klo 13.30.

Kauneimmat Joululaulut ti 29.11. klo 13 Kotikallion palvelukeskuk sessa, Kyläkirkontie 6–10, ke 30.11. klo 16.30 kirkossa, to 1.12. klo 18 Pitäjänmäen kirjastossa, Jousipol ku 1.

Kaikenikäisten olkkarin joulu ke 30.11. klo 15–18.30 kirkolla. Yhdes säoloa, askartelua, Kauneimmat Joululaulut klo 16.30 ja riisipuuroa klo 17.

Myyjäiset la 3.12. klo 11–13 kirkolla. Musisoimassa Pitäjänmäen musiik kiopisto. Lounas ja arpajaiset. Myynnissä leivonnaisia, piparkak kutaloja, joulukortteja ja käsitöitä. Lapsille tonttupolku ja korttityöpa ja. Käteismaksu.

Keskusta

Tuomiokirkkoseurakunta

Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–15, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirk ko, agricolamessu.fi

Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaanka tu 23, Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ma–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisataman katu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakun ta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuo miokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Su messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, su 12 Agricolan kirkossa (parittomien viikkojen su), klo 14

Liiku ja lepää

Anna itsellesi hetki lepoa ja hyvää oloa lempeän liikunnan avulla. Ohjelmassa pilatesta, joogaa ja rentoutumista. Ohjaa jana Aino Poutanen Liikuttava lepopäivä la 26.11. klo 10–14 Puistolan kirkolla, Tenavatie 4. Osallistumismaksu 5 e sisältää lounaan ja kah vin. Ilmoittautumiset aino.poutanen@evl.fi

Menetetyille rakkaille

Maailman aids-päivän muistoti laisuutta vietetään torstaina 1.12. klo 17 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Osallistujilla on mahdolli suus sytyttää tuohus aidsiin me nehtyneiden läheisten muistolle ja samana vuonna hiv-diagnoo sin saaneiden tueksi. Positiiviset ry:n asiantuntija puhuu. Mukana Out,n loud -kuoro.

Suomenlinnan kirkossa (kuukau den 1. su ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Ke klo 19 Agricolamessu Agricolan kirkossa.

To klo 12 Viikkomessu Tuomiokir kossa.

La klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkos sa.

Ensimmäinen adventtisunnuntai 27.11. klo 10 messu Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 messu Agricolan kirkossa, klo 12 Luotta muksen messu Hyvän toivon kappelissa, klo 14 messu Suomen linnan kirkossa.

Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Lasten lahjakorttitoiveita on nou dettavissa joulukuusista ensimmäi senä adventtina Tuomiokirkon, Vanhan kirkon ja Hyvän toivon kappelin messujen päätyttyä. Lahjakorttitoiveet on kerätty vähävaraisten perheiden

lapsilta.

TAPAHTUMIA

Seurakuntavaalien äänestys vaalipäivänä (Tuomiokirkkoseura kunnan jäsenille) su 20.11. klo 11–20 Tuomiokirkossa. Uudistetun Lasten virsi -kirjan julkaisukonsertti su 20.11. klo 15 Vanhassa kirkossa. Mukana lapsi kuoroja ja bändi sekä mm. Päkälammas. Vapaa pääsy. Laulukirjoja myynnissä 17 e hintaan. Päivärukous ma, ti, pe klo 12 Tuomiokirkossa. Päiväkonsertti ti klo 12 Vanhassa kirkossa, ke klo 12 Tuomiokirkossa. Lähetyksen adventtikahvila Tuomiokirkon kryptassa. Avoinna ke 23.–la 26.11. klo 10–14.30. Adventtimyyjäiset la 26.11. klo 10–14 Tuomiokirkon kryptassa. ”Au salon de la Princesse de Polignac” -konsertti su 27.11. klo

16 Hyvän toivon kappelissa. Jasper Koekoek ja Elisaveta Rimkevitch. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e. Italian kulttuuri-instituutin konsertti ti 29.11. klo 19 Vanhassa kirkossa. Vapaa pääsy. Ekum. Luottamuksen rukoushet ki ma klo 18 Tuomiokirkon kappe lissa, to klo 9.30 Hyvän toivon kappelissa.

Diakoniaruokailu ti klo 12 Agrico lan kryptassa. 1 e.

Yhteisöruokailu ma klo 17 18.30 Hyvän toivon kappelilla.

Annankulman olohuone ke klo 11–13, to klo 11–14, pe klo 9–12.

Kappelikahvila ti klo 14 Hyvän toivon kappelilla.

Seniorijumpat ma klo 10 ja 11 Meritullissa.

Tuolijumppa ke klo 9.30 Tuomio kirkon kryptassa.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 Tuomiokirkon kappelissa.

Seniorifoorum ke klo 13 Agricolan kirkossa. Edullinen kahvitarjoilu kryptassa klo 11.30. 23.11. Elämisen arvoinen elämä, kestävän kehityk sen prof. Arto O. Salonen. 30.11. Miksi olen yhä luterilainen? emer. piispa Eero Huovinen.

Kynnyksetön keskiviikko: kristil linen meditaatio ke 23.11. klo 18 Vanhassa kirkossa. Kesto n. 15 min. Tervetuloa!

Perhekerhot Hyvän toivon kappe lilla ma, ti klo 9.30–12, MLL:n kerho ma klo 18.15 (parill. viikot), vauva kerho ti klo 13–14.30. Meritullissa to klo 15–16.30. Agricolan kirkolla pe klo 9.30–12. Katajanokan seurakun takodilla pe klo 10–12.

Baby and Toddler Group on Fri days at 1.30 pm in Hyvän toivon kappeli.

Koululaisten avoin Olkkari Suo menlinnan kirkolla ti klo 14–16.30. Luomakuntakerho pe klo 15.30–17 Hyvän toivon kappelilla.

Jouluavustus. Seurakuntamme alueella asuva toimeentulotuella tai sen rajoilla elävä voi hakea avustusta. Ota yhteyttä diakonia työntekijään viim. 9.12.

Lisätiedot ja muuta toimintaa helsinginseurakunnat.fi/tuomio kirkko.

Diakoniavastaanotolle ajanva raus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12–12.30. Muulloin sähköpostitse/puhelimitse. Yhte yst. virastosta/netistä. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: kallionseurakunta.fi

18.11.–2.12.

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19

Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Kallion kirkon kappelisali, Itäinen pa pinkatu 2 Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28 Nuorten TALO, Toinen linja 8 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa Iltamessu pe 18.11. ja 25.11. klo 18. Hynninen.

Iltamessu ma 21.11. klo 18. Partti. Musiikillinen iltamessu ti 22.11. klo 18. Sibelius-Akatemian opiskeli jan Kristian Saarisen opinnäytetyö. Anne Huoponen ja Lasse Mäki, urkurina Kristian Saarinen ja kant torina Ruth Saarinen. Mukana lauluryhmä.

Meditatiivinen rukouslaulumessu ke 23.11. klo 18. Huoponen, Klemmt.

Iltamessu to 24.11. klo 18. Niskala, Väisänen. 1.12. klo 18 Viljamaa. Messu su 20.11. klo 10. Partti, Helanne, Niskala, Oksanen.

1. adventin messu su 27.11. klo 10. Lindfors, Väisänen, Huoponen, Partti. Musiikki Niskala, Pyylampi ja vokaaliyhtye Incanto, joht. Jukka Jokitalo.

Armas Maasalo: Adventtivesper su 27.11. klo 18. Huoponen. Niskala, urut. Salonkikuoro, joht. Oksanen. Alppilan kirkossa Tasausmessu su 20.11. klo 16. Oksanen, Partti. Sateenkaarimessu la 26.11. klo 17.

Saarna Hanna Mithiku, liturgi Leena Väyrynen-Si. Messun jälkeen siioninvirsiseurat ja kirkkokahvit. 1. adventtisunnuntain messu su 27.11. klo 16. Laulamme Hoosian naa! Oksanen, Lindfors.

TAPAHTUMIA

Nuortenillat Talolla, Toinen linja 8, ke ja to klo 16.30–21 ja Junnu-Talo alakouluikäisille ti klo 16–20. Lasten perjantai Alppilan kirkossa klo 9–11.

Eläkeläistenpiiri ke klo 13 Kallion kirkon Kappelisalissa ja Merihaan kylätuvalla, Haapaniemenkatu 14. Ruokailut Alppilan kirkolla ti klo 11–13 ja ke klo 17–18.30.

Aamupuuro ti klo 8.30–10.30 Siltasaarenkatu 28.

Riston Valinta 15 v. -juhlakonsert ti la 19.11. klo 18 Kallion kirkossa. Toimittaja Risto Nordell on koon nut urkutaiteilija Ville Urposen ja kuoronjohtaja Tommi Niskalan kanssa kokonaisuuden, joka heijas telee Riston Valinnasta tutuksi tullutta musiikkia. Nordellin juon tamassa konsertissa esiintyy Urpo sen ja Niskalan ohella Kallion Kantaattikuoro. Yle taltioi konser tin.

Uusia psalmeja -opinnäyte ma 21.11. klo 19 Kallion kirkossa. Sonja Tissari, piano ja sävellykset, Johan na Suomala, sopraano, Tuomas Heikkilä, baritoni, Hanna Tissari ja

Virsikonsertti lapsille

Lasten virsi -laulukirjan julkistamiskonsertti su 20.11. Klo 15 Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6. Esiintyjät: lapsikuorot Kuunloiste, Aurinkotanssi, Kannel kellot, Kipinä, Vanhan kirkon varpuset, Valonsäteet ja Loiste! kuoronjohtajineen sekä Lasten virsi -bändi. Vapaa pääsy.

Itämeri soi Ukrainalle

Koko maailman laulullaan kiovalaisesta pommisuojasta lu monnut 7-vuotias Amelia Anisovitsh saapuu esiintymään Helsinkiin. Suurkonsertissa Kulttuuritalossa lauantaina 19. marraskuuta pidettävän konsertin suomalaisartisteja ovat Kyösti Mäkimattila, Aarne Pelkonen, Pentti Hietanen ja Ri ku Niemi Orchestra. Lisäksi konsertissa on joukko kansainvä lisiä artisteja Ukrainasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Liput alkaen 50,90 e + toimituskulut.

Johanna Salminen, huilu. Kevätmuistoja – Vårminnen, konsertti to 24.11. klo 19 Kallion kirkon Kappelisalissa. Kamarimu siikkikonsertissa kuullaan pohjois maalaisia säveliä. Varpu Heikinhei mo, viulu, ja Daniel Beskow, piano. Kahvia sekä pientä purtavaa. Käsiohjelma 10 e.

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kalli on kirkossa. To 24.11. Helena Petäis tö ja 1.12. Pekka Y. Hiltunen ja Pirjo Kantala.

Maailman aids-päivän muistoti laisuus to 1.12. klo 17 Kallion kir kossa. Mukana Out’n Loud -kuoro.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallion rinne 1b, kulku sisäpihan kautta Avoinna ma–pe 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Päivystävä pappi on tavoitettavis sa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532

Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallion rinne 1b Avoinna ma–pe klo 10–18, viikonlop puisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Seurat Lauttasaaressa joka kuu kauden ensimmäinen keskiviikko klo 19.

Ensimmäinen adventti 27.11. klo 11. Lauletaan Hoosianna-virsi ja vietetään yhdessä kirkkoherran läksiäisiä.

TAPAHTUMIA

Vaalikahvit 20.11. klo 11 15. Tar joamme äänestäjille kahvit ja vaalitunnelmaa. Kuivuudessa kasvaa toivo -valo kuvanäyttely 18.11. asti kirkon

B-rapun ja kirkkosalin aulassa. Kuvat Laura Malmivaara. Ohjelmallinen saunailta ja gril lausta 26.11. klo 16 20. Joulun aikaan virittäytymistä. Naisten sauna klo 16 18, miesten sauna klo 18 20. Saunamaksu 4 e. Open Stage -musatuokiot kirkko kahvilassa ma–pe klo 11–14. Lava on vapaa, tule esiintymään. Lisätie toja markus.ek@evl.fi. Isien lenkkiryhmä ja sauna tors taisin klo 18 alk. Tied. markus.ek@ evl.fi.

Avoimet perhekerhot maanantai sin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13 15. Nuortenillat kirkon Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Pelailua ja yhdessäoloa.

Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30. Saapuminen B-rapun vastaanottoaulasta. Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18–19. Käynti C-ovesta.

Torstaipiiri parillisten viikkojen torstaina klo 13–14.30.

Käsityöpiiri parittomien viikkojen maanantaina klo 13–14.30. Töppösryhmä joka kuukauden 2. tiistai klo 11.

Kuoro kaikille torstaisin klo 17–17.50. Harjoituksia ei järjestetä 17.11.

Kirkkokahvila avoinna ma–to klo 10–17.30 ja pe klo 10–14. Lounas klo 11–14. Kahvila suljettu 17.–18.11. Seuraa somessa. Facebook: Laut tasaaren seurakunta. Instagram: lauttasaarensrk.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 20.11. klo 10. Kanala, Ran nanpää-Kortelainen, Hakkarainen, Vallilan kuoro, joht. Laura Airaksi nen.

Puolen tunnin messu 23.11. klo 18. Valkeapää, Hakkarainen. Jouluradio20-juhlajumalanpal velus 27.11. klo 10. Kanala, Koivisto, Hakkarainen, Jesse Kaikuranta, laulu. Paikalle pyydetään saapu maan televisioinnin vuoksi klo 9.45 mennessä. Yle TV1 lähettää juma lanpalveluksen suorana lähetykse nä. Katsottavissa myös Yle Areenas ta. Kakkukahvit.

Adventin iltamessu 27.11. klo 18. Kanala, Hakkarainen.

Puolen tunnin messu 30.11. klo 18. Koivisto, Hakkarainen.

TAPAHTUMIA

Beethoven & Tšaikovski 19.11. klo 19. Espoo Sinfonia, kapellimestari

na Jackie Shin, solistina Tuomas Turiago, Navichotus- ja Eteläsuo malaisen Osakunnan Laulajat -kuorot. Liput 25/10 e. Kuule minua 22.11. klo 19. Vokaa liyhtye Uoma, johtaa Teemu Tom mola. Josquin, Brumel, Willaert, Lasso, Tallis, Byrd. Liput 20/15 e. Alla taivahan tähtikorkean Erkki Melartinin seka- ja naiskuoroteok sia 29.11. klo 19. Helsingin kamari kuoro, johtaa Nils Schweckendiek. Liput 20/15/10 e.

Ilosta, valosta – Vallilan kuoron kauden päätöskonsertti 1.12. klo 18. Vallilan kuoro, joht. Laura Airaksi nen. Vapaa pääsy. Joulun lahjakorttikeräys 15.11.–12.12. taloudellisissa vaikeuksissa oleville diakonian asiakkaille.

Suosittelemme tuoterajoitettuja S- ja K-ryhmän lahjakortteja. Vas taanotamme myös vaate-, urheilusekä hyvinvointipalveluiden lahja kortteja. Summa 20–50 e. Lahja kortit Paavalin virastoon ma ja to klo 10–14 ja ke klo 12–17. Lisätiedot p. 050 433 9846.

Lasten vaalit 20.11. klo 11–13 nuori sotilassa. Pehmoeläin-ehdokkaat johdattavat tekemiseen, ja lopuksi voit äänestää suosikkiasi. Kaiken ikäisille. Maksuton.

Pyhäkoulu PikkuPaavalit 23.11. klo 17.45–18.45 päiväkerhotilassa. Ei ennakkoilm. 3-vuotiaista ylös päin. Kerho jatkuu 18.1.2023. Seimi-ikkunat 27.11.2022–15.1.2023 sisäpihan ikkunoissa. Paavalin hiljaisuuden joulupolku 27.11.2022–15.1.2023. Kulje kohti joulua joulupolulla. Sisäpihan, Somerontien ja Punkaharjuntien puoleisilla nurmialueilla.

Töölön seurakunta

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16

Temppeliaukion kirkko, Lutherinka tu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maist raatinkatu 5

Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko: Messu su 20.11. klo 10. Tuomiosun nuntai, valtakunnallinen omaishoi tajien kirkkopyhä. Seurakuntavaali en vars. äänestyspäivä klo 11–20.

1. adventtisunnuntain messu 27.11. klo 10. Tapiolan kuoro, joht. Pasi Hyökki. Rovasti Auvo Naukka risen eläkkeellelähtösaarna ja lähtöjuhla.

Töölön kirkko: Messu su 20.11. klo 12.

1. adventtisunnuntain messu 27.11. klo 12. Töölön kamarikuoro, joht. Tuomas Karjalainen. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko: Messu su 20.11. klo 12. Mukana Lempikuoro.

1. adventin puuhamessu 27.11. klo 12.

TAPAHTUMIA

Kaikki tapahtumat seurakuntatoo lo.fi.

Diakoniatyö p. 09 2340 6318 tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi. Ei sähköpostia!

Rakenna joulupuu -keräys 2022. Keräämme elämyslahjakortteja (arvo max. 50 e) esim. leffaliput, urheilulahjakortit. Lahjoitukset kirkkoherranvirastoon viim. 2.12. Lisät. 1. adventin messuissamme tai p. 09 2340 6318. Jumppapiiri ti klo 10.30–11.15 Temppeliaukion kirkolla. Töölön kirkolla: Café Töölö ke 23.11. klo 14–16.

Kahvila jää tauolle.

W&F ruokailu ti ja pe klo 12. Kausi päättyy 25.11.

Hopeapiiri pe klo 13.30–15. Lähetyspiiri ti 29.11. klo 13.30–15.

Markus Lehtimäki kertoo terveisiä Australiasta.

Joulun puuhapäivä ke 30.11. klo 17‒20. Askartelua ja muuta kivaa puuhaa koko perheelle. Klo 17 joulupuuroa ja mehua, klo 18 perheiden ehtoollishetki. Joulumyyjäiset la 3.12. klo 11–13.

Otamme myyntiin leivonnaisia ja ruokia sisällysluetteloineen ja toivomme vapaaehtoisia myynti- ja muihin tehtäviin. Soita Kika p. 040 503 0707 tai Mari p. 050 465 7793.

Meilahden kirkolla: Torstaikerho klo 13–14.30. Vieraa na vs. khra Henrik Wikström. Kausi päättyy 17.11.

Meilahden yhteinen lounas ke 23.11. klo 11.30–13, Jalavatie 6 b. 2/1 e.

Puuhamessu, perheiden puuha päivä ja myyjäiset su 27.11 klo 12–15. Puuhamessu kirkossa klo 12. Päivän muu ohjelma messun jälkeen klo 13: kirkkokahvit ja -mehut, lounas kirkon alakerrassa 3 e/1 e, adventtimyyjäiset, pomp pukirkko, jouluaskartelua ja veto koira-ajelua lapsille kirkon takana. Ruskeasuon Rastissa: W&F ruokailu pe klo 11.30. Kausi päättyy 25.11.

Ehtoollishetki to 1.12. klo 14.

Fokuksessa:

Arki-illan ehtoollinen to klo 18. Perhepäivä su 20.11. klo 12–16.

Koko perheelle ohjelmaa, disco klo 15. Yhteistyössä MLL Pasila.

Jouluaskartelua kaikenikäisille pe 25.11. klo 12–16.

Suuria uskonkysymyksiä. Kari Kuula luennoi ke 30.11. klo 18. Seuraan sinua iloiten. Uusia tulkin toja Luukkaan evankeliumista. Aamuehtoollinen to 1.12. klo 8.30. Sinkkuilta pe 2.12. klo 17.30 kai kenikäisille sinkuille. Vinkkejä hyvään parisuhteeseen, Juha Petterson. Esittelyssä uusi deittiso vellus Valo. Laulaja-lauluntekijä Viitasen Piia.

Mystiikan akatemia la 10.12. klo 9.30–13. Jokainen hetki on täynnä jumalallista tarkoitusta – Klemens Aleksandrialaisen rukousmystiikka, Joona Salminen. Lisät. ja ilm. hiljai nentila.fi.

Raamattupiiri to klo 16.15–17.45. Yhteistyössä Helsingin Raamattu koulu.

Kauneimmat joululaulut -kara oke Tekojen tiistaina 29.11. klo 16–18 Musiikkimuseo Famessa.

Artistivieraana Pepe Willberg. Laulumaksu 2 e. Yhteistyössä Lähetysseuran kanssa.

Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi talven.

Tarkemmat vierailu- ja tapahtuma tiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Hermannin

Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Turvaverkko-projektin juhla ja loppuraportin esittely 23.11. klo 16.30. Ilmoittautuminen 18.11. mennessä maarit.vansanten@evl. fi. Turvaverkko tukee paperittomia ja paperittomuuden uhan alla eläviä Tukipiste Mosaiikissa. Klo 18 Unelma Reve, länsiafrikkalainen tanssi- ja musiikki teos pohtii, miten identiteetti muuttuu uudes sa maassa ja miten eri kulttuurit ja uudet perinteet muokkaavat Suo mea.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta

Seurakuntatoimisto:

Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/hert toniemi facebook.com/herttoniemenseura kunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 20.11. klo 10 Kulosaaren kirkossa. Gospelmessu su 20.11. klo 12 Myllypuron kirkossa. Messu su 27.11. klo 10 Kulosaaren kirkossa. Kamarikuoro Ora. Kirkko kahveilla Siioninvirsiseurat, muka na Leena Väyrynen-Si. Ensimmäisen adventin perhe messu ja Myllypuron kirkon 30-vuotisjuhla su 27.11. klo 12 Myllypuron kirkossa. Levollisuuden messu su 27.11. klo 18 Laiturissa. Meditatiivinen, Taizelaulujen rytmittämä iltamessu, teejatkot.

TAPAHTUMIA

Kodittomien yö pe–la 18.–19.11. klo 16–8 Myllypuron kirkossa. Sauna, ruoka, turvallinen yösija patjoilla, vapaaehtoinen iltahartaus. Jaossa vaate- ja hygieniatuotteita. Seurakuntavaalien äänestys su 20.11. klo 11–20 Myllypuron kirkos sa. Henkilöllisyystodistus mukaan. Lapsen oikeuksien päivä su 20.11. klo 15–17 Myllypuron kirkossa. Askartelua, Nukketeatteri Sananjal ka: Sasu ja taivaan linnut. Armon ilta pe 25.11. klo 18 Myllypu ron kirkolla. Armon illoissa laule taan, rukoillaan ja ylistetään yhdes sä, nautitaan musiikista ja opetuk sesta. Illan päätteeksi iltatee. Puhallinsoittajien konsertti ke 23.11. klo 18.30 Myllypuron kirkos sa. Itä-Helsingin musiikkiopisto. Kauneimmat joululaulut -tuokiot Kauppakeskus Hertsissä 2. krs kirjaston edessä 26.11. klo 11.40–12 ja 12.40–13.

Duo Liperit ja kauneimmat joulu laulut su 27.11. klo 18 Myllypuron kirkossa.

Laulun siivin -yhteislaulutilai suus ke 30.11. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla. Kahvit klo 13.30. Maksutonta digiopastusta 18.11., 24.11. ja 1.12. klo 14–15 Laiturissa. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 10–11 nume rosta 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimisto palvelee puhe limitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä. ma ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1,

Pakilassa tuplajuhlat

Piispa Teemu Laajasalo asettaa Tia Valve-Tuovisen Pakilan kirkkoherran vir kaan. Samalla juhlitaan kirkkorakennuksen 20-vuo tisjuhlamessua su 27.11. klo 11 Hyvän paimenen kirkos sa, Palosuontie 1. Musiikissa mukana Vox Sonora ja Chorus Sine Nomine -kuorot sekä Juha Hurskainen, cembalo ja Janne Vilén, oboe.

p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 20.11. klo 11. Eva-Lisa Lindström, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori. Seurakuntavaa lien äänestys klo 11–20. Ensimmäisen adventtisunnun tain perhemessu su 27.11. klo 11. Pienen aasin askelissa. Sini Ikäval ko, saarna, Kirsi Honkanen-Punka ri, kanttori, mukana iLOPISARATkuoro. Messun jälkeen joulupuuro tarjoilu ja puuhaa perheille.

TAPAHTUMIA

Seurakuntavaalien äänestys su 20.11. klo 11–20. Mikaelin ja Vartio kylän seurakunnat yhdistyvät vuonna 2023. Vaaleilla valitaan luottamushenkilöt uuteen Mikaelin seurakuntaan. Tutustu uuden Helsingin Mikaelin seurakunnan ehdokkaisiin vaalikoneessa seura kuntavaalit.fi/vaalikone sekä verkkosivuillamme. Mikaelin seura kunnan alueella asuvat äänestävät varsinaisena vaalipäivänä Mikaelin kirkolla ja Vartiokylän seurakunnan alueella asuvat äänestävät Vartio kylän kirkolla.

Perinteiset adventtimyyjäiset la 26.11. klo 10–12.45. Joulutunnel maa, lahjaideoita, juhlaherkkuja! Myynnissä mm. leivonnaisia, käsitöitä, kahviosta riisipuuroa ja joulutorttuja, arpajaiset. Tuotto ohjataan oman seurakunnan auttamis- ja lähetystyöhön. Myy jäisten jälkeen lauletaan Kauneim pia Joululauluja klo 13.

Rakenna Joulupuu -keräys Mika elin seurakunnassa: Keräämme alueemme vähävaraisille perheille ja yksinasuville lahjoituksina joulupusseja ja lahjakortteja.

Osallistua lahjoittamalla: joulupus sin (sis. kahvipaketin, keksipaketin ja konvehtirasian) tai lahjakortin ruokakauppaan/ tavarataloon tai lelukauppaan (arvo 20–50 e).

Sotaa ja rikoksia

Puotilan Olohuone -tapah tumasarjassa historioitsija Teemu Keskisarja kertoo ti 22.11. uusista tutkimuk sistaan sota- ja rikoshisto rian parissa Puotilan kap pelin Birgitta-salissa, Puo tilantie 5. Kahvit ovat katettuna klo 13, ja ohjelmallinen osuus alkaa klo 14.

Lahjoitukset voi tuoda Mikaelinkir kon suntioille arkena ajalla 21.11.–13.12. klo 9–15. Lisäksi lahjoituksia otetaan vastaan Mikaelinkirkon messujen yhteydessä 27.11. ja 11.12. Diakonian jouluavustusten hake minen Mikaelin seurakunnan alueella asuvien vähävaraisten perheiden, pariskuntien ja yksin elävien on mahdollista hakea jouluavustusta seurakunnan dia koniatyön kautta 14.11.–15.12. välisenä aikana. Ota yhteyttä oman asuinalueesi diakoniatyöntekijään taloustilanteesi selvittämiseksi. Diakoniatyöntekijöiden yhteystie dot löytyvät verkkosivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Tapaamis ajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13. Pyhäpäivinä ei ole päivystyksiä. Kaikki tilaisuudet Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

HARRI HEMMILÄ

ANTTI RINTALA

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto

ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren kirkossa: Messu su 20.11. klo 10. Ronkainen, Lyytinen, Niva-Vilkko. Perheiden hoosiannakirkko su 27.11. klo 10. Kaskinen, Salonen, Tiainen ja lapsityöntekijät. Lyhyt iltamessu ke klo 18.

Laajasalon kirkossa: Messu su 20.11. klo 12. Salonen, Takala, Niva-Vilkko. P.S. Duo. 1. adventin messu su 27.11. klo 12. Takala, Vaulas, Niva-Vilkko. Chorus Marinus.

TAPAHTUMIA

Kutomakerhon myyjäiset la 19.11. klo 10–13 Roihuvuoren kirkolla. Seurakuntavaalit su 20.11. klo 11–20. Löydä oma ehdokkaasi vaalikoneen avulla nettisivuillam me ja käytä ääntäsi! Äänestys vain siinä paikassa, mikä kotiin tullee seen vaalikirjeeseen on merkitty. Tuo henkilöllisyystodistus.

Petri Laaksosen 60-vuotisjuhla konsertti Eläköön elämä – täällä Pohjantähden alla pe 25.11. klo 19

Laajasalon kirkossa. Mukana mieskuoro Könsikkäät. Liput 25 e ovelta tuntia ennen tai ticketmas teri.fi ja lippu.fi.

Adventtimyyjäiset la 26.11. klo 11–14 Laajasalon kirkolla. Mm. käsitöitä, leivonnaisia, hirvikeittoa. Adventin ja joulun musiikkia su 27.11. klo 16 Roihuvuoren kirkossa.

Kamarikuoro Cantiamo, joht. Hannele Filppula, Kari Jerkku, urut. Kolehti diakoniatyön joululahjake räykseen. Lopuksi kanttori Hannele Filppulan eläkkeellejäämiskahvit. Sello ja laulu – kohti joulua ti 29.11. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Seeli Toivio. Mm. J. S. Bachin sellosarjoja. Ohjelma 10 e. Awkward Ensemble ke 30.11. klo 19 Tammisalon kirkossa. Joonatan Rautiolan ja Lauri Vennosen duo Tammisalosta esittää musiikkia Hildegard von Bingeniläisestä Schubertiin ja John Coltranesta Bo Kaspers Orkestraan. Välissä pohdi taan kappaleiden hengellistä sanomaa.

Jouluavustushaku alueellamme asuville vähävaraisille. Haku 30.11. mennessä kaavakkeella, jonka voi noutaa Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoilta tai tulostaa nettisivuiltamme.

Retki Loviisaan joulumarkkinoil le ja wanhat talot -joulukoteihin la 3.12. Hinta 50 e sis. kuljetukset ja

Seimet ilmestyvät katukuvaan

Perinteinen Helsingin jouluseimet -tapahtuma avautuu la 19.11. Vuoden 2022 teema on Katso lasta. Seimiasetelmia ra kennetaan jälleen Vanhaankirkkoon, Stockmannille, Aseman Kellon liikkeisiin, Fazerille, Nordeaan, Café Engeliin, Tuomio kirkkoon, Kirkon talolle (Eteläranta 8), seurakuntiin ja sairaa loihin. Tapahtuman järjestää Helsingin seurakuntayhtymä yhteistyössä luterilaisten, ortodoksisten ja katolisten seura kuntien sekä paikallisten yritysten kanssa. Lisätiedot jouluseimet.fi

ruokailun. Sitovat ilmoittautumiset ke 23.11. mennessä nettisivuiltam me tai puhelimitse seurakuntatoi mistoon. Lähtö Laajasalon kirkolta klo 8.30 ja paluu n. klo 16.30. Rakenna joulupuu. Lahjoita 40 e lahjakortti lasten talvivaatteisiin ja leluihin. Lahjatoivekortin voi ottaa Laajasalon kirkon kuusesta su 27.11. alkaen. Tuo ottamasi lahjatoive kortti ja ostamasi lahjakortti vii meistään ma 5.12. seurakuntatoi mistoon tai suntiolle. Diakoniatyö jakaa lahjakortit alueemme vähä varaisille lapsiperheille. Tied. Eija Hoikkala, p. 09 2340 5728.

Vartiokylän seurakunta

Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 11 Vartiokylän kirkos sa. 20.11. mukana Itä-Sointu. 27.11.

Hoosianna! Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. 24.11. Villasukkamessu, omat sukat mukaan! Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkolla.

TAPAHTUMIA

Vartiokylän kirkolla: Iltaruoka ma klo 16.30–18. Ruoka 1 e.

Iltaperhekerho ma klo 17–18.30. Lastentupa to klo 9–11.30 yli 1-v. lapselle. Varaa hoito p. 050 380 1961.

Neuleklubi ma klo 11.30. Vauvaperhekerho ke klo 9.30–11.30.

Seiskojen ja kasien iltapäivä to 15–17.

Perhekerho pe klo 9.30–11.30. Soppakirkko ke 22.11. klo 12.

Puotilan kappelissa: Aamurukous maanantaisin klo 8–8.30 Birgittasalissa. Olohuone ti klo 13 kahvit, klo 14 luennot. 22.11. Historioitsija Teemu Keskisarja kertoo tutkimuksistaan sota- ja rikoshistorian parissa. 29.11. Karjalan Liiton merkitys evakkojen sopeutumisessa yhteys kuntaan, puheenjohtaja Outi Örn. Digiopastus ti 12–14 Matteuksen kirkolla.

Diakonian ajanvaraus: hanna. takala@evl.fi, p. 09 2340 6450.

Seurakuntavaalien äänestys su 20.11. klo 11–20. Vartiokylän seura kunnan alueella asuvat äänestävät Vartiokylän kirkolla varsinaisena vaalipäivänä.

Jouluavustusten haku: Hae loma ke kirkolta tai täytä netissä. Haku aika päättyy 18.11.

Vuosaaren seurakunta

Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe sähköpostilla ja puhelimitse 10–13. Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaaren tie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kah vikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Colum bus.

JUMALANPALVELUKSET

Päivähartaus ja ehtoollinen kir kossa torstaisin klo 12. Messu kirkossa su 20.11. klo 11. Paananen H., Pesonen, Kantola, sopraano Rachel McIntosh. Hoosianna! Ensimmäisen adven tin perhemessu kirkossa su 27.11. klo 11. Kantola, Virtanen, Valonsä teet ja Loiste! Lounas, 2/5 e. Toisen adventtisunnuntain mes su kirkossa su 4.12. klo 11. Vanha nen, Paananen H., Virtanen, sop raano Rachel McIntosh. Itsenäisyyspäivän sanajumalan palvelus kirkossa ti 6.12. klo 10. Pesonen, Kantola, Discantus. Lipunnosto ja kirkkokahvit klo 9.

TAPAHTUMIA

Seurakuntavaalien vaalipäivä su 20.11. Äänestys kirkolla klo 11–20. Kuninkaan ilta kirkolla pe 18.11. klo 18. Tuija Numminen, Pipliaseu ra. Ylistys Fiona Chow. Sanaa, rukousta, todistusta. Taivas ja maa ylistää hyvänteke väisyyskonsertti kirkossa pe 25.11. klo 19. Major Big Band ja laulusolis tit. Vapaa pääsy.

Helsingin Lauluveljien perintei nen Adventtikonsertti kirkossa su 27.11. klo 17. Teppo Lampela, musiikin johto, baritoni. Kimmo Ruotsala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Junnujen Yö kirkossa 26.–27.11. Milloin viimeksi olet viettänyt yön kirkossa? Nyt siihen on mahdolli suus! Lisätietoa ja ilm. nettisivuilla. Ihania löytöjä itselle tai lahjaksi Columbuksen joulutorilta la 26.11. klo 10–15. Mukana nuoret ja Näppä rät-piiri.

Ekumeeninen Adventtitapahtu ma Kulttuurikeskus Sofiassa la 26.11. klo 10–16. Liturgia ja lounas, jonka jälkeen keskustelutilaisuus adventin merkityksestä: rohkeu desta, ilosta ja pyhyydestä. Mukana piispa Irja Askola, kulttuuritoimitta ja Kirsikka Moring, isä Ambrosius ja kuoro. Päivä päättyy ekumeeniseen vesperiin ja Hoosianna-lauluun. Kallvikinniementie 35.

Lahjoita jouluiloa vähävaraiselle vanhukselle Joulukassilla. Kassit toimitetaan perille Kotihoidon kautta. Keräystarve: lahjakassi, jossa on led-kynttilä, siihen sopiva paristo, suklaarasia ja kahvipaketti.

Joulukassin voi tuoda Katukappe liin arkisin klo 12–16 ja lauantaisin klo 12–14.

Tuo iloa lapsen jouluun Rakenna Joulupuu -keräyksen kautta. Kerä ys vähävaraisten perheiden lasten hyväksi avautuu su 27.11. Lahjojen tulee olla uusia ja yhden lahjan arvo korkeintaan 50 e. Varaa lahja nettisivuillamme. Lahjojen toimi tus 9.12. mennessä.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Käynti ajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari. diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanva raus nettisivuilla.

Päivystävä pappi ja toimitusva raukset virastolla ja 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe suljettu elokuun loppuun, sen jälkeen avoinna pe puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe avoinna ti–pe klo 11–13, lounas 3 e, mukaan 2 e. Ravintolan aukioloaikana tarjolla ohjausta ja neuvontaa. Walk in -terapia 16–29-vuotiaille joka ma klo 14–18. Käynti Turunlin nantien ja Olavinlinnantien kul mauksesta, Matteuksenkirkon Varustamon ovi.

Kahvilatyötä tarjolla vapaaeh toisille! Tied. Mare Kinanen, p. 050 572 7541, varustamot.helsin ki@evl.fi.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4402, tilavaraukset.mal misrk@evl.fi

Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä:

helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin

Malmin kirkossa klo 10. Ti 22.11. klo 18 Apulanta-messu. Viikin kirkossa klo 10. 20.11. kaksi kielisenä englanti–suomi.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdes sä Verkoston kanssa. 27.11. Hoosi anna-kirkko klo 18.

Puistolan kirkossa klo 12. 27.11. puurotarjoilu klo 10.30, perhemes su klo 12.

Valon messu Puistolan kirkossa 27.11. klo 17.

Siltamäen srk-kodilla Hoosiannakirkko 27.11. klo 12.

Tapanilan kirkossa Hoosianna-kirk ko 27.11. klo 18.

Ehtoollinen

Iltaehtoollinen Viikin kirkossa ke 23.11. klo 18.30.

Ehtoollinen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4402.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Malmin kirkolla klo 10.

Pihlajamäen kirkolla klo 11. Puistolan kirkolla klo 12 (27.11. vain klo 17).

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.

Seurakuntavaalien äänestyspäi vä su 20.11. klo 11–20 Malmin kir

kossa. Tarjolla kasviskeittoa ja äänestyspiste myös lapsille. Säännöllinen viikkotoiminta jää suurelta osin joulutauolle viikolla 47.

Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30–12 Viikki ma, Puistola ja Tapanila ti, Pihlajamäki ke, Siltamäen seura kuntakoti to, Malmi pe.

Kasvatetaan yhdessä -ilta ma 14.11. klo 18 Viikin kirkossa. Nuoret ja päihteet. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.

Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä Viikin kirkolla pe klo 18–19.30 25.11., 2.12. ja 9.12. Tied. ja ilm. sofia.tuomenvirta@evl.fi, p. 050 570 4821.

Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaiden konsertti to 17.11. klo 18 Viikin kirkossa.

Pohjois-Helsingin musiikkiopis ton opettajien konsertti la 19.11. klo 16 Malmin kirkossa.

Varpu Heikinheimo, viulu ja Daniel Beskow, piano su 20.11. klo 18 Puistolan kirkossa. Apulanta-iltamessu ti 22.11 klo 18 Malmin kirkossa. Apulanta-yhtyeen musiikin ympärille rakennettu mes su. Saarna Helsingin yliopistolais ten ja LHBTIQA-ihmisten pappi Late Mäntylä. Liturgina Stadin AO:n oppilaitospappi Sanna Uusitalo. Musiikki Lissu Elenius ja Malmin Enkelit. Naisten saunailta ke 23.11. klo

Hoosianna!

16–20 talkoilla rakennetussa kär rysaunassa Pihlajamäen kirkon takapihalla. Pukuhuoneet ja suihku kirkon puollella, uikkarit ja pyyh keet mukaan, grilli kuumana, virvokkeita. Saunottajana Sari Hakuri. Lähetysilta ke 23.11. klo 17–18.30

Pihlajamäen kirkossa. Liikuttava lepopäivä la 26.11. Puistolan kirkolla klo 10–14. Pilates ta, joogaa ja rentoutumista. Ohj. Aino Poutanen. Hinta 5 e sisältää lounaan ja kahvin. Ilmoittautumi set aino.poutanen@evl.fi. Iltaruoka goes joulu ke 30.11. klo

17 Viikin kirkossa. Joulun avaus, askartelua ja adventin kirkkoseik kailu.

Tomi Metsäkedon joulukonsertti ke 30.11. klo 18 Malmin kirkossa. Järj. Malmittaret. Lippu.fi -kautta 25 e + toimitusmaksu 2,50. Ovelta 25 e.

Onko toivoa? Piispa emerita Irja Askola pastori Kirsi Ojansuun vieraana ke 30.11. klo 18 Malmin kirjastossa.

Neuvoja asumisen pulmatilantei siin Malmin Varustamolla to 1.12. klo 12–15. Kaupungin asumisneu vojia tavattavissa.

Kauneimmat joululaulut barokin hengessä 1.12. klo 18 Tapulin seurakuntakoti. Glögi- ja piparitar joilu sekä Kauneimmat joululaulut -vihko jaossa.

Pihlajamäen leffaillat 1.–5.12. Leffailta x 5. Pihlajamäen kirkolla Klaus Härön elokuvia. Vapaa pääsy. Elokuvan jälkeen tarjoilua pikkura halla. To 1.12. klo 18 Äideistä par hain (2005), pe 2.12. klo 18 Postia pappi Jaakobille (2009), la 3.12. klo 16 Miekkailija (2015), su 4.12. klo 16 Tuntematon mestari (2018), ma 5.12. klo 18 Elämää kuoleman jälkeen (2020).

Perheiden jouluaskartelua Viikin kirkolla la 3.12 klo 10–13.

Rakenna joulupuu – diakonian lahjakorttikeräys. Kirkkoherranvi raston aukioloaikoina 21.11.–2.12. ja

messuissa 1. ja 2. adventtina.

Lahjakortilla tavarataloon voit tarjota lahjan saajalle mahdollisuu den valita, mitä hän eniten tarvit see, tai vanhemmalle mahdollisuu den hankkia lapselleen lahjan. Kun toimitat lahjasi viim. 4.12., dia koniatyöntekijät ehtivät toimittaa lahjasi perille ennen joulua.

Minimusiikkihetki Pihlajamäen kirkon alakerrassa ke 30.11. klo 10.15.

Touhutorstai Viikin kirkolla 24.11. klo 9.30–11. Maalataan ja askarrel laan, tarjolla mehua ja hedelmiä. Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Varustamolla.

Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Varustamolla.

Nuorten aikuisten vuoro ma klo 18–20 Talolla. Rentoa ajanviettoa osoitteessa Veljestentie 6. K18!

Junnujen keskiviikot – avointa toimintaa 4.–7.-luokkalaisille klo 15–17 Tapanilan kirkolla.

Eläkeläisten iltapäivä Malmin kirkolla tiistaisin klo 13 22.11. asti.

Ruoka-apua Tapulin seurakunta kodilla ma klo 11. Leivänjako Pihla jamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla ke klo 10, Varusta molla to klo 11, työntekijä paikalla klo 11.30–13.

Olotilakahvila Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin seurakuntakodilla. Ostarin Onni -kahvila ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Keittolounas Siltamäen seura kuntakodilla to klo 13–14.30. 2 e.

Kahvia ja kohtaamista ti klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla 22.11. asti, ke klo 10–12 Jakomäen nuori sotalolla 23.11. asti, to klo 13–14.30 Siltamäen srk-kodilla 1.12. asti. Kahvitarjoilu ja pientä purtavaa, Pihlajistossa myös as.yhdistyksen edullinen keittolounas.

Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla, vapaaehtoinen 1 e maksu.

Vapaata leikkiä klo 17.30–18.30. Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla 24.11. saakka. Kotiruokaa 2 e/annos.

Keittolounas Pihlajiston Mestassa ti klo 12, 2 e.

Venäjänkielinen olohuone Pihla jamäen kirkolla ma klo 18–20. Friendship Café every Thursday from 6 to 8 p.m. in the basement of Pihlajamäki Church. A meeting place open for people from all cultural backgrounds and for all those with an international mind set. Coffee, tea, snacks, games. Info Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004.

Waste&Feast -hävikkiruokaravin tola tarjoaa herkullista lounasta ti–pe klo 11–13 Malmin Varustamolla. Lounaan hinta 3–6 e. Diakonian ajanvaraus ja neuvon ta. Varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö. Tied. diakonia.mal mi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja pu helimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.

www.helsinginseurakunnat.fi/ou lunkyla

YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunky lanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu

sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnun taisin klo 18. Su 4.12. kirkkokahveil la kirjailija Liisa Mäntymies lukee otteita kirjastaan Kissa korvan päällä ja kanttori Maija PesonenKareinen laulattamassa. Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12. Ensimmäisen adventin messut su 27.11. Oulunkylän kirkossa klo 10, Maunulan kirkossa klo 12, Käpylän kirkossa klo 18. Tervetuloa laula maan Hoosiannaa!

neella. Tue Lähetysseuran työtä tulemalla mukaan postimerkkital koisiin tai lahjoittamalla posti merkkejä, kortteja ja vanhoja rahoja. Tavarat myydään keräilijöil le ja tuotot ohjataan Suomen Lähetysseuran hyväksi. Miestenpiiri ma 28.11. klo 14–16

Apulantaa messussa

Valot pimeyksien reunalla -messu rakentuu Apulanta-yh tyeen musiikin ja tekstien ympärille tuoden valoja pimeyk sien reunoille.

Liturgina Stadin Ammattiopiston oppilaitospappi San na Uusitalo ja saarnaajana Helsingin yliopistolaisten ja LHB TIQA-ihmisten pappi Late Mäntylä. Musiikista vastaavat yh teisömuusikko Lissu Elenius ja Malmin Enkelit. Iltamessu 22.11. klo 18 Malmin kirkko, Kunnantie 1.

Riston valinnan juhlaa

Riston Valinta 15 vuotta -juhlakonsertti lauantaina 19.11. klo 18 Kallion kirkossa Itäinen Papinkatu 2. Esiintymässä Vil le Urponen, Tommi Niskala ja Kallion Kantaattikuoro, juon not musiikkitoimittaja Risto Nordell. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

lan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 20.11. klo 10, huom. aika! Marita Toivonen, Mari Auvinen ja Jussi Hirvonen. Seurakuntavaalien takia messu alkaa jo klo 10. Kirkkoherran virkaanasettami nen ja Hyvän Paimenen kirkon 20-vuotisjuhlamessu su 27.11. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, piispa Teemu Laajasalo, Marita Toivonen, Jussi Hirvonen ja Katja Mäkiö. Notaarina toimii seurakuntaneu voston varapuheenjohtaja Samuel Kopperoinen. Messun avustajina seurakuntalaiset ja seurakunnan työntekijät. Musiikissa Vox Sonora ja Chorus Sine Nomine -kuorot sekä Juha Hurskainen, cembalo, ja Janne Vilén, oboe. Messun jälkeen suolaista ja makeaa sekä klo 13.15 tervehdykset ja onnittelut

TAPAHTUMIA

Torstai kirkolla to 17.11. klo 17 Ruokailu, klo 18 Arkkitehtuuriilta. Hyvän Paimenen kirkko täyt tää 20 vuotta. Tule kuulemaan kirkon arkkitehtuurista. Vieraana Juha Leiviskä.

Seurakuntavaalit su 20.11. klo 11–20.

Kutomakerho ja Kaskipartion joulumyyjäiset ma 21.11. klo 18–20.

Oulunkylän kirkolla. Kahvit tilai suuden alussa. Yhteisöruokailuiden puuroviikko vko 48. Vapaaehtoinen maksu hyväntekeväisyyteen.

Ma 28.11. joulupuuro klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla.

Kauneimmat Joululaulut goes Kapakka ke 23.11. klo 18 Ravintola Kulma. Osoite Lainlukijantie 12. Pakilan musiikkiopisto 40 v. -juhlakonsertti pe 25.11. klo 18. Vapaa pääsy.

TAPAHTUMIA

Seurakuntavaalit su 20.11. Äänes tys Oulunkylän kirkolla klo 11–20. Kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.

Family Thursday to 17.11. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Keittoa ja kes kustelua. Aiheena Hyvän mielen vanhemmuus, paikalla neuvola työn asiantuntija Arja Taipale Mieli ry:stä.

Perhekerho, syksyn viimeinen kerta ma 21.11. klo 9.30–11. Tule tapaamaan toisia perheitä, juttele maan vanhemmuudesta, lapsista ja milloin mistäkin.

Hiljaisuuden rukoushetki ke 23.11. klo 18 Käpylän kirkolla. Maunulan muskarit, syksyn vii meinen kerta to 24.11. 1–2-vuotiaat klo 9.55–10.20, 0–1-vuotiaat klo 10.25–10.55, 2–5-vuotiaat. klo 11–11.30. Vapaa pääsy, ei ennakkoil moittautumista.

Oulunkylän lähetyspiiri ke 23.11. klo 13–14.30 Oulunkylän kirkolla. Koskelan lähetyspiiri ti 22.11. klo 15–16.30 Voudintie 4 b:n kerhohuo neella.

Postimerkkitalkoot torstaisin klo 10–14 Voudintie 4 b:n kerhohuo

Ti 29.11. puurotykki klo 15–17 Verä jälaakson sivukoululla, Otto Brandtin tie 13.

Ke 30.11. joulupuuro klo 16–17.45 Käpylän kirkolla.

To 1.12. joulupuuro klo 10–12 Mau nulan kirkolla.

Hyvän mielen joulukonsertti ja yhteislauluja ti 29.11. klo 19 Maunu lan kirkossa. Helsingin työväen sekakuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Diakonian neuvonta ja ajanva raus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunky län kirkolle.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi

Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa:

Facebook, Twitter ja Instagram: Paki

Kauneimmat Joululaulut kirkko herran kanssa su 27.11. klo 16. Vivamon jouluvaelluksella koe taan jouluevankeliumi. Lähtö pe 16.12. klo 16 kirkolta, paluu noin klo 20.30. Hinnat: Aikuiset 25 e ja 4–12-v. 15 e, alle 4-v. 2 e. Hinta sisäl tää kuljetukset, päivällisen ja jouluvaelluksen. Säänmukainen pukeutuminen, sillä vaellus tapah tuu ulkona. Ilmoittautuminen ja retkimaksu viimeistään 4.12.verk kosivujen kautta. Lisätietoja Marita Toivoselta p. 09 2340 5535.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Vinkkejä ja neuvoja asumisen pulmatilanteisiin Oletko hakenut asuntoa pitkään tuloksetta tai etkö tiedä, mistä hakea asuntoa? Onko sinulle kertynyt vuokravelkaa, etkä tiedä miten lähteä selvittämään tilannettasi? Tule kuulemaan Helsingin kaupungin asumisneuvo jien vinkit asunnonhakuun ja muihin asumisen ongelmatilantei siin to 1.12. klo 12–15. Tarvittaessa voit saada neuvoja myös henkilö kohtaiseen tilanteeseesi.

Musiikkia kirkoissa

PERJANTAINA 18.11.

Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, ja Tuomas Timonen, rum mut, esittävät kokeellista musiik kia. Vierailumaksu 5 e.

LAUANTAINA 19.11.

Tuutulauluja kaikenikäisille klo 16 Pitäjänmäen kirkossa, Turkis miehenkuja 4. Elina ja Ville Karak sela, laulu, piano ja sello. Vapaa pääsy.

15-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherin katu 3. Kamarikuoro Kaamos.

Ohjelmassa Mahler, Kreek, Jersild, Riska, Lauridsen, Teng ja Gjeilo. Liput 22/17/12 e Holvi-verkkokau pasta ja 25/20/15 e ovelta.

Riston Valinta 15 v klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Yle Radion 1:n rakastettu ohjelma täyttää 15 vuotta. Kallion Kantaatti kuoro, Tommi Niskala, tenori, Ville Urponen, urut. Juontaa toimittaja Risto Nordell. Varhaisesta länsimai sesta taidemusiikista oman aikam me suomalaiseen musiikkiin.

Erityinen asema J.S. Bachin musii killa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Yleisradio taltioi konsertin.

Lauttasaaren orkesterin konsert ti klo 19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Solistina Päivi Pylvänäinen. Ohjelmassa Mozart, Puccini ja Dvorak. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

TIISTAINA 22.11. Kuule minua klo 19 Paavalinkirkos sa, Sammatintie 5. Vokaaliyhtye Uoma. Ohjelmassa Josquin, Bru mel, Willaert, Lasso, Tallis, Byrd. Teokset puhuttelevat suoraan Jumalaa tai kääntyvät pyhimyksen tai ristin puoleen. Liput 20/15 e ovelta.

KESKIVIIKKONA 23.11.

Sid Hillen konserttisarja klo 10.15–11.30 Temppeliaukion kirkos sa, Lutherinkatu 3. Sid Hille soittaa meditatiivista musiikkia flyygelillä. Vierailumaksu 5 e. Vastaava kon sertti ke 30.11.

Naiskuoron konsertti klo 18 Pitä jänmäen kirkossa, Turkismiehen kuja 4. Helsingin Virolainen Nais kuoro. Vapaa pääsy.

Seesteiset hetket ja metsäiset biitit klo 19 Munkkiniemen kirkos sa, Tiilipolku 6. Huiluyhtye Wind on Wind. Perinnesävelmiä ja yhtyeen jäsenten sävellyksiä. Vapaa pääsy,

ohjelma 10 e.

TORSTAINA 24.11.

Kevätmuistoja – Vårminnen klo 19–21 Kallion kirkon kappelisalissa, Itäinen papinkatu 2. Suomalaisruotsalainen duo Varpu Heikinhei mo, viulu, ja Daniel Beskow, piano. Pohjoismaalaisia säveliä, muun muassa Grieg, Sibelius, Aulin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 25.11.

Eläköön elämä – 60 v Pohjantäh den alla klo 19–20.30 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Petri Laaksosen 60-vuotisjuhlakonsertti, mukana mieskuoro Könsikkäät. Timanttia-juhlalevyn julkaisukon sertti. Hengellisen musiikin lisäksi levyjen kappaleita. Liput 25 e ticketmaster.fi, lippu.fi ja ovelta. Taivas ja maa ylistää -hyvänteke väisyyskonsertti klo 19 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Major Big Band ja laulusolistit. Vapaa pääsy, kolehti Joulun lapsi -kam panjalle.

LAUANTAINA 26.11.

Kauneimmat Joululaulut klo 13 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Yhteislaulua, laulattamassa Anne Granström ja Kirsi Honkanen-Pun kari. Vapaa pääsy, kolehti.

Uuden toivon sanoma – levynjul kaisukonsertti klo 16 Mikael Agrico

lan kirkossa, Tehtaankatu 23. Pentti Ingerön sävellyksiä suoma laisten kirjailijoiden joulurunoihin pääosin rytmimusiikin hengessä. Solisteina Esa Ruuttunen, Inka Kinnunen, Risto Pulkamo, Mikko Helenius, Mari Torri-Tuominen, Markus Bäckman, Lasse Halme ja Pentti Ingerö. Junnu Aaltonen, huilut, Pentti Lahti, saksofonit ja klarinetti, Tero Saarti, trumpetti ja flyygelitorvi, Jartsa Karvonen, lyömäsoittimet. Malmin seurakun nan lapsikuorolaisia, Kamarikuoro Kaamos, Auroora Kiiski Touizrar, viulu, soitinyhtye Cathedral Band. Äänentoisto ja tekniikka Vili Lahti. Kolmas Elämä -yhtyeen Uuden toivon sanoma -albumin julkaisu. Konsertin myötä kanttori Pentti Ingerö siirtyy osittaiselle eläkkeel le. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Matkalla kirkkovuoden maise missa -levynjulkistamiskonsertti klo 18 Kannelmäen kirkossa, Van haistentie 6. Kaarina Ruusuvirta Trio: Kaarina Ruusuvirta, laulu, Kari Härkönen, kosketinsoittimet, Jyrki Myllylä, saksofoni ja klarinetti. Markus Bäckman, laulu. Trion toiselle levylle on haettu tienviitto ja kirkkovuoden kierrosta ja uskon perinnöstä. Vapaa pääsy. Lauttasaaren laulajien joulukon sertti klo 19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Joululaulujen lisäksi uudempaa tuotantoa, kuten

Chilcottin A Little Jazz Mass. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

SUNNUNTAINA 27.11.

Adventin ja joulun ajan musiikkia klo 16 Roihuvuoren kirkossa, Tuli suontie 2. Kamarikuoro Cantiamo, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, kolehti.

Adventtikonsertti klo 17 Vuosaa ren kirkossa, Satamasaarentie 7. Helsingin Lauluveljet, Teppo Lam pela, baritoni, Kimmo Ruotsala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Duo Liperit ja Kauneimmat Jou lulaulut klo 18 Myllypuron kirkos sa, Neulapadontie 12. Kauneimpia joululauluja laulattaa Duo Liperit: Sanna Uusitalo, laulu, ja Tiina Kaaresvirta, kannel. Vapaa pääsy, kolehti.

TIISTAINA 29.11.

Hyvän mielen joulukonsertti klo 19 Maunulan kirkossa, Metsäpuron tie 15. Helsingin työväen sekakuo ro. Myös yhteislaulua. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Alla taivahan tähtikorkean klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Helsingin kamarikuoro. Melartinin seka- ja naiskuoroteoksia. Liput 20/15/10 e.

Kohti joulua klo 19 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Seeli Toivio, laulu ja sello. J.S. Bachin sellosar joja ja joululauluja. Vapaa pääsy,

ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 30.11.

Tomi Metsäkedon konsertti klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Järj. Lions Club Helsinki Malmittaret. Liput 25 e lippu.fi.

Redeemed-gospelkonsertti klo 19 Savoy-teatterissa, Kasarmikatu 46–48. Suomalainen gospelkuoro

Higher Ground Vocals ja yhdysval talaiset gospelmuusikot Asaph A. Ward, urut ja kosketinsoittimet, Morgan Turner, basso, ja Calvin Rodgers, rummut. Bändissä myös suomalaiset muusikot Johannes Granroth, kitara, ja Joonatan Rautio, piano. Afroamerikkalaista gospelia. Liput 55 e lippu.fi.

Awkward Ensemblen konsertti klo 19 Tammisalon kirkossa, Väy länrinne 1. Joonatan Rautiolan ja Lauri Vennosen duo esittää hengel listä ja hengellisyyttä pohtivaa musiikkia von Bingeniläisestä Schubertiin ja Coltranesta Bo Kaspers Orkestraan. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 1.12.

Ilosta, valosta klo 18 Paavalinkir kossa, Sammatintie 5. Vallilan kuoro. Vapaa pääsy.

Kauneimmat Joululaulut klo 18 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Joulun säveliä ja yhteislaulun iloa. Vapaa pääsy, kolehti.

KAISU RAUHAMAA

Lauantaina 26.11. kello 16 Mikael Agricolan kirkolla pääsee jouluisiin tunnelmiin Pentti Ingerön 16 sävellyksen matkassa, jotka hän on tehnyt suomalaisten kirjailijoiden joulurunoihin. Kuvassa Uuden toivon sanoma -albumin tuottajat Vili Lahti, Pentti Ingerö ja Lasse Halme.

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTO N SOINTUUN,

YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jä tetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittai siin aktiviteetteihin.

Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

VAIN MUUTAMA ASUNTO VAPAANA!

Kirkko ei ole kaupunki

MITÄ KIRKKO TEKEE? Vaalikonees sa kysytään yhtäältä, mistä ehdo kas karsii, jos seurakunnan talous heikkenee. Olennaista on pohtia myös, mistä karsitaan, ettei talous heikkene. Toisaalta seurakunnan jäsenyyden pitäisi olla houkuttele va – ja vaalikoneessa kysytäänkin ehdokkaille tärkeimpiä panostus kohteita.

Ajattelen, että kirkon tehtävä on erilainen kuin esimerkiksi kaupun gin. Kirkolla on oma ydintehtävän sä. Kirkko ei ole kaupungin viras to eikä täyspalvelulaitos. Kirkko voi ja sen pitääkin toteuttaa tehtävään sä ihmisiä auttamalla, mutta muille kin toimijoille kannattaa jättää tilaa ja vastuuta.

Mikä kirkon ydintehtävä sitten on? Käsittääkseni sen pitäisi olla en sinnäkin monin tavoin toteutettava lähetys- ja julistustyö ja toiseksi seu rakuntayhteisön tarjoaminen erilai sille ihmisille. Kaikki ovat tervetul leita näiden piiriin.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ydintehtävä ei ymmärtääkse ni ole sen jäsenten kesken kirkkaan yksiselitteinen, ainakaan käytännön tasolla. Olisiko ydintehtävän kirkas taminen yksi olennainen arjen pää töksenteon tavoite kaikille seura kuntavaaleissa valituille luottamus henkilöille?

Katariina Sorvanto lakimies ja yrittäjä, Olarin seurakunta

Tärkeät vaalit

SEURAKUNTAVAALEISSA 20.11. vali taan seurakuntien päättävät elimet, seurakuntaneuvostot, ja yhteiset kirkkovaltuustot. Nyt valittavat luot tamushenkilöt tulevat olemaan rat kaisevassa asemassa kirkon tulevai suuden kannalta. He tulevat myös valitsemaan enemmistön ”kirkon eduskunnan” eli kirkolliskokouksen jäsenistä.

Kun valitset, ketä äänestät, ota selvää ehdokkaasi kannasta kirkko amme hajottavaan sukupuolineut raalia avioliittoa koskevaan kiistaan, jonka käsittely jatkuu uuden kirkol liskokouksen kokoontuessa.

Paine kirkossamme on kasvanut sateenkaariavioliittojen hyväksymi seksi. Espoossakin Tuomiokirkko seurakunnan, Leppävaaran, Tapio lan ja ruotsinkielisen seurakunnan

Pieni suuri oivallus Kirjamessuilla

KANNATTI KÄYDÄ Helsingin Kirjamessuilla. Siellä oli kirkon osas tolla toiveiden puu, johon ihmiset saivat kirjoittaa toiveensa. Ih miset toivoivat rakkautta ja rauhaa ja sitä, että ihmisten yksinäi syys poistuisi. He toivoivat terveyttä, parempaa elämää, ystävää yksinäiselle. Joku toivoi saavansa töitä – asioita, joita me kaikki varmaan toivomme.

Mutta yksi toive oli ylitse muiden, ja se läikähti syvällä sydä messäni. Kolmevuotias lapsi toivoi vain yhtä asiaa: iloisuutta!

Tuo yksi sana pistää meidät miettimään nykyistä, yhä kyl memmäksi ja tunteettomammaksi käyvää elämäämme. Tämä lapsi syntyi juuri silloin kun asetimme maskit kasvoillemme. Tämä lapsi ei nähnyt ilmeitämme, hän tavoitti vain silmämme, mutta nauravat ja iloiset kasvomme jäivät tältä lapselta piiloon. Vai nauroimmeko me lainkaan?

Kiitokset sinulle, pieni ihmisen lapsi, kun herätit meidät.

Birgitta Wulf Kerava

Itse kannan huolta ja surua koh taamattomuudesta. Siitä, että emme enää ymmärrä toisiamme tai em me halua kuulla eri mieltä olevia. Se tarkoittaa, että tosiasioita ei tarvitse katsoa muiden näkökulmasta. Tämä keskusteluyhteyden puuttuminen li sännee vastakkainasettelua.

Sain viime keväänä tutustua Suo men Lähetysseuran työhön Israelis sa ja Palestiinalaisalueella, jossa his toriasta juontuva pitkittynyt kon flikti heijastuu jännitteinä ihmisten arjessa. SLS tukee hanketta, jossa nuorille järjestetään johtajuuskoulu tusta. Koulutus nostaa nuorten itse tuntoa ja halua toimia oman yhtei sönsä hyväksi. Voisimmeko käyttää tätä työkalua myös täällä Suomes sa? Seurakunnalla olisi tässä koti kenttäetua verkostojen kokoonkut sujana ja asiantuntijana.

Tuulikki Vuorinen luottamushenkilö, Malmin seurakunta, kolmen nuoren äiti

Raamattu vai puolueohjelma?

OLEN YKSI seurakuntavaalien 14 000:sta ehdokkaasta Suomessa. Meille kaikille ehdokkaille on lähe tetty vaalikonekysymykset vastat tavaksi. Ensimmäinen varsinainen kysymys kuului: Mitä puoluetta ää nestäisitte, jos eduskuntavaalit oli sivat nyt?

Johan nyt. Piti oikein tarkistaa, olenko vastaamassa johonkin vaali galluppiin, mutta ei. Kirkkohallitus kyselee viisaudessaan kaikkien eh dokkaiden puoluekantaa. Noloa kir kon kannalta.

Nyt ei äänestetä puolueita ku ten eduskunta-, alue- tai kuntavaa leissa. Nyt on kyse kirkon vaaleista. Seurakunta on kristittyjen yhteisö, jonka toiminta perustuu Raamat tuun – ei puolueohjelmiin. Seura kunnan ydin on rakkauden kak soiskäskyssä: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

seurakuntaneuvostot ovat jo avan neet kirkot sateenkaariparien vihki misille. Päätöksistä on valitettu hal linto-oikeuteen.

Tämä vakava tilanne uhkaa kir kon yhtenäisyyttä. Useat papit suo rittavat jo nyt kirkon opin ja kirkko järjestyksen sekä papinvalan vastai sia vihkimisiä.

Osmo Pylvänäinen

TUTKIMUSTEN MUKAAN me suoma laiset olemme yhä melko tyytyväi siä elämäämme. Säröjä onnellisuu teen aiheuttavat nuorten jaksamis ongelmat ja mielenterveyskysymyk set. Meitä kaikkia yhdistää lisäksi huoli maailman tilasta.

Tästä pyyteettömästä rakkaudes ta kumpuavat jumalanpalvelukset ja muut kirkolliset toimitukset kas teesta hautajaisiin, rukous, sielun hoito ja kaikkien hädänalaisten aut taminen.

On kylmäävää ajatella, että kirk kohallituksen ja -valtuuston kokouk sissa pöydillä ei olisikaan ohjekir jana pyhä Raamattu vaan puolue ohjelmat.

Pietari Jääskeläinen VTM, ex kansanedustaja, ex kaupunginvaltuutettu

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Ei vastakkainasettelua!

HELSINKI

FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

VANTAA

Hammaslääkärikeskus

hok-elannonhautauspalvelu.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213 EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Avaamme myös Espoossa! Matinraitti 14, 02230 Espoo

HAMMASPROTEESIT

KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56 Soita ja varaa aika!

HAMMASPROTEESITYÖT 010 2715 100 Malmi | Haaga | Nummela WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

JOKERI REMONTIT OY

Suoritamme kaikki sisä ja ulko remontit 20 v. kokemuksella. Olemme kotimainen yritys - suosi tukset, ilmainen arviointi. Puh. 0402159989 tapu2304@gmail.com

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

36 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2022

Uusi seurakunnan luottamushenkilö, kiitä äänestäjiäsi!

Tämän vuoden viimeiset numerot ilmestyvät:

Nro 19 E to 1.12. viimeinen varauspäivä pe 18.11. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 21.11. klo 15

Nro 20 to 15.12. viimeinen varauspäivä pe 2.12. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 5.12. klo 15

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunanpesut ja siivoukset ammatti taidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kiitos-ilmoitukset -30 %

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo. teva@kotimaa.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Asennan, opetan ja korjaan elektro niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

TERVEYS-/HYVINVOINTIMATKAT PÄRNUUN Lähde virkistäytymään ja tutustumaan historiallisesti tunnettuun terveyskylpylähoidolliseen kulttuuriin. Ajat: 29.1. 4.2.2023, hinta 445 €/hlö/2hh ja 12.3. – 18.3.2023, hinta 530 €/hlö/2hh Sis. kuljetus, puolihoito, 2x lääkäri ja kylpylähoitopaketti.

Info ja ilmoittautuminen matkanjohtaja/ sairaanhoitaja Elina Laukkaselle 040 779 0371 (olen matkalla mukana koko ajan teitä varten)

Tapahtumia

kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Kiinteistönvälitystä

Tuloksellista ja luotettavaa kiinteistönvälitystä

Palvelemme pääkaupunkiseudulla vuosien kokemuksella ja olemme aina tavoitettavissa. Asiakastyytyväisyys on työmme tärkein tavoite.

Joona Teperi Myyntineuvottelija, KiLAT 044 337 7758 joona.teperi@remax.fi

LOISTE

Tuomo Ikäläinen LKV, LVV, KTM 045 152 5325 tuomo.ikalainen@remax.fi

Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV Mannerheimintie 44, 00920 Helsinki 050 5597321

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

pe 18.11. klo 18 kotiseurat Hassisella, Sidet. 10, (Tapanila) Hki. su 20.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpäässä, Kirkkotie 1 ja 4, s. KP Kinnunen; seurat.

klo 15 seurat Klaukkalan kko takkah., Ylitilant. 6, N-järvi.

klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J. Forsellin k. 18, Loviisa. klo 16 Leena Väyrynen-Si 50 -seurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs; EI kukkia/lahjoja, kolehti. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 c, Vihti. ke 23.11. klo 19 Körttikodin seurat. la 26.11. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä ja -seurat Alppilan kko, Kotkank. 2, Hki; s. H. Mithiku. su 27.11. klo 10 kirkkopyhä Kulosaaressa, W.Wirénin tie 6, Hki; s. L.Väyrynen-Si; seurat. ti 29.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Seikku Paunonen.

ESIRUKOUSILTA ti 29.11 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Bengt Lassus. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo.14.3016.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling

Vuokrata halutaan

Vastavalmistunut kauppakorkeaopiskelija ja golfari etsii edullista vuokra-asuntoa pitkäaikaiseen vuokrasuhteeseen Helsingin kes kustan alueelta. Puh: 044 025 0313.

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.

Oulunkylässä nyt vapaana 2h+k+kph, 52 m2, HISSITALO! Mainio sijainti. 050 564 5569

Esteetön 75 m2 MYYRMÄESSÄ 3h+k+kph+s+khh+halliap, 1200/kk mailakle@gmail.com, 040 838 1497

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

LUTTINEN

OPINAHJO TOIMITUKSIA ROINA -LUKU

SUOSITTU TYTTÖBÄNDI VUOSITUHANNEN VAIHTEESTA

MAA SINNE PÄIN

MERKITTÄVÄ RAJAJOKI KERTAUKSENA NÄPSÄKKÄ

VÄKERTÄÄ

KALLIOSTAKIN

JOKI TYHJÄÄ PUH ETTA

MUOKKAAMISIIN -PELLE LÄHETYSTÖSSÄ

KULKEA ELÄIMISTÄ

PE RÄN PITÄJÄ -VISIO EDESMENNYT HAKULINEN -AIKA KORKMAN ROUHITTUA

VIEVÄT AITIOON SAKSAA SUUNTAUS ♂ HOLMA

VERKKAISIA

SATUAASI

KARJALASSA KIMALTELEVAA YLITETTÄVÄ

SOPIMUKSISSA RAUTA-

ALKUPERÄINEN LAULAJA RAMAZZOTTI LA KRITSIKIN SEURAPELI MERENSELKÄ

SAKARA

RAKAS VAUNUILLE

MUSLIMIN J UMALA KIRKONKELLON TEKIJÄ

HURJA JUHLA

KALENTEREI TA VIRHEELLISESTI PÄÄ KAUPUNKISE UTUA LAIMEA

MAINIO JEESUKSEN ESIÄITI LUETTELO TAMPEREELLA SOITTIMIA

SIIPPA -MÄRKÄ

KÄPÄLÄLAUTA

AJAA TASAARVOA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KAPELLIMESTARI ALMILA

www.sanaris.

/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

SANARIS.FI

–

LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

20.11.

Tuomiosunnuntain evankeliumissa (Matt.25:31–46)

Jeesus sanoo, että meidät kaikki tuomitaan kerran rakkauden tekojen tai niiden puuttumisen perusteella.

Liputuspäivä parhaille

MARRASKUUN 20. PÄIVÄNÄ liput liehuvat lasten kunniaksi. Silloin on kansainvälinen Lasten oikeuksien päivä. YK:ssa lasten oikeuksi en sopimus hyväksyttiin vuonna 1989. Suomessa lapsijärjestöjen pit kän ja sitkeän työn tuloksena päivästä tuli virallinen liputuspäivä kak si vuotta sitten. Pääkaupunkiseutulaisen lapsiasiantuntijaryhmän mu kaan lapset tarvitsevat oman liputuspäivän siksi, että lapset ovat niin ihania, hauskoja, rakkaita, iloisia ja kaikin puolin parhaita.

NINA RIUTTA

Hädässä auttava on siunattu

Jeesus istui oppilaidensa kanssa viimeisinä päivinä ennen kuolemaansa Jerusalemissa sijaitsevalla Öljymäellä. Siellä Jeesus puhui oppilaille vielä kerran ja päätti tapaamisen kuvaukseen viimeisestä tuomiosta. Siitä tuli kuin hänen testamenttinsa.

Tämä myyttinen puhe on evankeliumikirjallisuu den helmiä. Tunnetun rukouslaulun sanoin sen otsi koksi voisi hyvin kirjoittaa: Missä rakkaus ja laupeus, siellä Jumala.

Meidät tuomitaan yksin rakkauden tekojen mu kaan. Jeesuksen mukaan muuta perustetta ei ole. Se koskee kaikkia. Viimeisellä portilla ei merkitse, onko kristitty vai ei, onko uskovainen, agnostikko tai ateis ti tai mihin uskontoon kuuluu. Vain laupeuden teoil la on merkitystä.

Jumalan luokse ei ole mitään tietä ohi kärsivi en ihmisten. Opetuksissaan Jeesus korosti, että

Jumala näkee erityisesti tämän maailman nälkäiset, janoiset, kodittomat, alastomat, sairaat ja vangitut – ja auttamisen velvoite nousee siitä.

Se, joka auttaa hädässä olevia, kuuluu siunattui hin. Vain rakkauden teot merkitsevät, ei kenenkään asema, karisma, oppineisuus tai kauniit sanat.

Siunaus tulee auttajille aina yllätyksenä. Hei dän lähtökohtanaan ei ole ollut se, minkä palkan he teoistaan saavat. Jonkun kärsivän ihmisen osa on vain koskettanut heitä, ja sitten he ovat toimineet.

”Sen, minkä te teitte yhdelle näistä huono-osai sista veljistäni ja sisaristani, te teitte minulle”, Jeesus sanoo meille. Hän ei vaadi, että meidän pitäisi yksin muuttaa koko maailma, mutta hän sanoo, missä ja keiden luona paikkamme tänään on. Jeesus ei muuta pyydä kuin että tekisimme sen, mitä rakkaus ja inhi millisyys nyt kehottavat.

LAURI MAARALA

Seitsemän laupeuden työtä

Mieti hetken Jeesuksen meiltä odottamia rakkauden tekoja. Ne liittyvät ihmisen perusturvaan: ruoan, juoman, kodin ja vaatteiden antamiseen sekä sairaista huolehtimiseen ja vankien luona käymiseen. Kun niihin lisää vielä kuolevien saattamisen, koossa ovat kirkon diakoniasta tutut laupeuden työt.

Mitä ne sinussa herättävät? Vaatiiko Jeesus mahdottomia? Mikä voisi olla sinun paikkasi?

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Löydä joulumyyjäiset, laulutilaisuudet ja muut adventin ajan riennot

Jos eläinten tehotuotanto keksittäisiin nyt, siihen ei suostuisi kukaan.

PAPPI KARI KUULA s .

18

RAUHAN JA HYVÄN TAHDON IHMEELLINEN VOIMA

IHMINEN OPPII LAULAMAAN ennen kuin pu humaan, sillä puhetta edeltävä jokeltelu on päi vänselvää laulua. Olemme laulavia otuksia, jokai nen äänellään ja omalla nuottikorvallaan.

Sivilisaatiohistorioitsijat ajattelevat, että laulu –samoin kuin tanssi – on ollut verrattoman tärkeä tekijä siinä, että varhaiset ihmisyhteisöt ovat yli päänsä säilyneet elinvoimaisina. Yhteisen tanssin ja laulun luoma ystävyys ja kumppanuus yhdis tivät ihmislaumoja suuremmiksi ja solidaarisem miksi. Keskinäisistä kiistelyistä kärsivät ryhmät, joita sisäinen riitely repi, sen sijaan pienenivät.

JOULUN SANOMAN VANHA tiivistys ”maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto” on siis oiva selviy tymisstrategia hyytäväksi käyvässä maailmassa. Tanssivat ja laulavat yhteisöt pärjäävät parem min kuin taistelevat. Tällaisena sotajouluna en simmäisen joulun enkelilaulu tulee todeksi entis tä konkreettisemmin. Maassa olkoon rauha ja hy vä tahto luona ihmisten.

Joululauluissa on ihmeellistä voimaa. Jokin laulu saattaa viedä kauas lapsuuden joulun tuok suihin ja tunnelmaan, jokin taas herättää erikoi sen kaipuun jonnekin, mitä ei oikein tunnista. Jokin joululaulu saattaa ärsyttää juuri siksi, ettei

se sovi omaan mielikuvaan joulusta. Oikea jou lu on jotakin, mihin melkein jokaisella on jokin kanta. Se kertoo siitä, että joululla on merkitys tä. Luulen sen merkityksen johtuvan juuri joulun sanomasta. Rauhaa ja hyvää tahtoa ei voi ohittaa olankohautuksella.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LUTERILAISET seurakunnat perustivat Jouluradion vuonna 2003, ja tänä adventtina käynnistyy Jouluradion 20. kausi. Parikymmentä vuotta sitten joululau lut eivät juuri soineet radiokanavilla. Jouluradion pioneerit päättivät korjata tilanteen ja täyttää eetterin joulumusiikilla. Tämä konsepti oli menestys alusta alkaen. Vuosien varrella mukaan

on tullut seurakuntia muualta Suomesta, ja nyt kirkko pystyy tarjoamaan adventin ja joulun aikana lähestulkoon koko maassa kuuluvan Jouluradion. Ja muutkin ovat heränneet: Betlehemin tähti tuikkii iloksemme muuallakin kuin kirkon kanavalla.

JOS JUURI LAULU ja tanssi olivat historian al kuhämärissä ratkaisevia tekijöitä siinä, että ih misyhteisöt säilyivät, meidän kannattaa pitää niistä kiinni edelleen. Vaikka piirileikit tuntui sivat kuinka tyhmiltä, saattaa olla viisasta ava ta Jouluradio, ottaa kavereita kädestä kiinni ja pyörähdellä ihmiskuntaa entistä paremmaksi, ystävällisemmäksi ja kestävämmäksi. Hyväntah toisemmaksi. Nauttikaa joulumusiikista!

Jaakko Heinimäki Kirkko ja kaupungin sekä Jouluradion päätoimittaja

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut seurakunnat Päätoimittaja Jaakko Heinimäki

Tuottaja Hanna Antila

Ulkoasu Josefina Hatara Design

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

”Tanssivat ja laulavat yhteisöt pärjäävät paremmin kuin taistelevat.

KIRKKO JA KAUPUNGIN ERIKOISLIITE

”TYKKÄÄN OLLA JOULUFIILIKSISSÄ VARHAIN”

Karoliina Kempas, 19, fiilistelee joulua Jouluradion soidessa. Aattona kanava on päällä koko päivän. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALA

1Olet Jouluradion ikätoveri. Miltä tuntuu lähestyä kahtakymmentä vuotta?

– Ensimmäistä kertaa elämässäni kaikki on epävarmaa ja isossa muutok sessa. Tilanne on haastava ja hauska yhtä ai kaa. Olin 12 vuotta putkeen peruskoulussa ja lukiossa, mutta nyt pidän välivuotta, kerään rahaa opintoihin ja mietin, mihin hakisin opiskelemaan. On niin paljon vaihtoehtoja!

– Työskentelen päiväkodissa lastenhoita jan sijaisena pienten puolella. Olen viihtynyt todella hyvin. Vauvoihin kiintyy, kun heitä hoitaa ja kantaa sylissä.

2Miten Jouluradio kuuluu nykyiseen elämääsi?

– Tykkään olla joulufiiliksissä var hain. Alan kuunnella Jouluradiota työmatkoilla marraskuussa.

– Kuuntelen eniten pääkanavaa. Minulle tärkeimmät joululaulut ovat vanhempia ja suomenkielisiä. Kaverini kuuntelevat ehkä enemmän nykyaikaisia ja englanninkielisiä biisejä. Jouluradiosta kuulee molempia.

3Millaisia muistoja sinulla on Jouluradiosta?

– Kun paistan pipareita äidin kanssa, Jouluradio on aina päällä. Laulamme sen mukana joululauluja.

– Kuuntelimme Jouluradiota viime vuonna myös pikkujouluissa, jossa leivoin ystävieni kanssa pipareita ja torttuja. Sen jälkeen kat soimme jouluelokuvia ja vaihdoimme pikkulahjoja. Se oli ihana ilta. Tänä vuonna voisi olla kiva kutsua pikkujouluihin sekä ystävät että heidän äitinsä, koska olemme kaikki läheisiä.

4Lempijoululaulusi on Meiju Suvaksen Joulun tunnelma. Miksi?

– Lauloin monta vuotta seurakun nan kuorossa, jossa esitimme Joulun tunnelman kirkossa joka ikinen aatto. Melodia tuo siksi jouluisen tunteen.

– Biisissä lauletaan ”Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa”. Samaistun sanoihin täysin! Joulun tunnelma on taianomainen, koska siihen liittyy nostalgiaa lapsuudesta.

– Toinen suosikkilauluni on Joulu saapuu jokaiselle. Lauloin sitä päiväkoti ikäisenä jat

kuvasti. ”Piparin tuoksua, tonttujen juoksua” tuntuivat lapsena hauskoilta sanoilta. Laulun viesti, jonka mukaan joulu kuuluu ihan kaikil le, on minulle tärkeä. Yritän muistaa jouluna myös vähempiosaisia.

5Mitkä asiat tekevät sinulle joulun? – Minulle on ehdottoman tärkeää, että suku on jouluaattona yhdessä. Asun vielä vanhempien luona, ja jouluna isosiskoni, veljeni ja isovanhempani kokoontuvat meidän rivitalo asuntoomme. On ihanaa, kun kaikki ovat pitkästä aikaa samassa paikassa.

– Pakollisiin jouluperinteisiin kuuluu, että ensimmäisenä aamulla hiljennymme riisipuuron ääreen. Sen jälkeen katsomme sisarusteni kanssa joulupiirrettyjä, vaikka olemme jo aikuisia. Vanhemmat tekevät sillä aikaa valmisteluja keittiössä.

– Käymme joka vuosi joulukirkossa, jossa tapaamme isovanhemmat. Ko tona saan suvun nuorimpana lukea jouluevankeliumin ennen ruokaa.

– Juuri ennen lahjojen avaamis ta meillä on tapana virittäytyä tunnelmaan laulamalla Jou luradiosta tulevia lauluja. Tykkäämme myös teh dä piirileikkiä Tonttu jen jouluyön tahtiin: ”Tip tap, tip tap, tipe, tipe, tip tap, tip, tip, tap.”

– Musiikki soi taustalla, kun syömme ja fiilis telemme, mitä lahjoja kaikki ovat saaneet. Aattona Joulu radio on pääl lä koko päi vän. ■

JOULURADIO20-PODCAST VIE KUULIJAT KULISSIEN TAAKSE

Jouluradion 20-vuotinen tarina julkaistaan marraskuussa myös kuunneltavassa muodossa. Kolmiosaisessa Jouluradio20podcastissa päästään Jouluradion kulissei hin ja kuullaan brändiasiantuntijan näke myksiä kanavasta. Ja tietysti kuullaan myös joulu musiikin tekijöitä.

Podcastissa ovat äänessä Jouluradion muo rin, toimituspäällikkö Riitta Kalliorinteen li säksi Helsingin seurakuntayhtymän entinen vies tintäjohtaja ja Kirkko ja kaupungin sekä Joulura dion entinen päätoimittaja Seppo Simola, joka lausahti kohtalokkaat sanat ”Tehkää vaikka joku Jouluradio”. Ajatuksiaan Jouluradiosta kertovat myös entiset musiikkipäälliköt Inari Tilli ja Olli Aimola sekä tohtori, tietokirjailija Karoliina Ni

vari. Todellisia sisäpiiriläisten näkemyksiä ker tovat musiikkipäälliköt Mika Saarelainen ja Aura Neuvonen, jotka ovat tänäkin vuonna ra kentamassa Jouluradion soittolistoja koko kana vaperheen täydeltä.

– Jouluradio on kulttuuriteko! kiteyttää Inari Tilli.

– Kun Jouluradion kausi on ohi, iskee henki nen krapula, kuvailee Olli Aimola. ■

Jouluradio20-podcastin ensimmäinen jakso julkaistaan 16.11., toinen 23.11. ja kolmas 30.11.

Podcastia voit kuunnella Jouluradio.fi -sivuston kautta.

TEKSTI LIINA PALOHEIMO-KOSKIPÄÄ KUVA REETTA ISOMÄKI

Podcastissa kuullaan esimerkiksi Karoliina Nivarin ja Mika Saarelaisen ajatuksia Jouluradiosta.

2003

Jouluradio syntyy pääkaupunkiseudun luterilaisten seurakuntien sähköisen viestinnän toimituksessa Toivontuottajissa toimituspäällikkö Riitta Kalliorinteen päähänpistosta. Uusi kanava löytää heti kuuntelijansa. Ensimmäisenä

JOULURADION TARINA

Päähänpistosta syntyi ensin radiokanava ja sitten kokonainen kanavaperhe.

Jouluradio on mullistanut ja monipuolistanut kuvaa joulumusiikista ja valloittanut suomalaisten sydämet.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ISTOCKPHOTO

2004

Joulun laulut -nimi vaihtuu Jouluradioon. Jouluradiota voi kuunnella myös netissä erillisen palvelun kautta. Musiikin lisäksi kanavalla on juonnettua ohjelmaa.

2006

Jouluradio.fi avautuu. Myös nettiradio osoittautuu menestykseksi. Musiikki tarjonta monipuolistuu: lauluissa seikkailevat myös tontut, joulupukit, tiptapit ja petteripunakuonot. Kuuluvuusalue laajenee Tampereelle ja Ouluun.

Rovaniemellä, Seinäjoella

Facebook-tili perustetaan.

Vironkielisen joulu musiikin nettikanava Jõuluraadio ja klassisen musiikin kanava Klassinen joulu avautuvat. Jouluradiolla on jo 660 000 viikkokuuntelijaa ja Facebookissa yli 100 000 tykkääjää. Tavastialla tanssitaan Jouluyö, bailuyö reiveissä.

Kansainvälistä

joulumusiikkia soittava Xmas kanava ja rokahtava Rouhea joulu kanava aloittavat. Ensimmäinen Hoosianna musiikkivideo nähdään, kun Kerkko Koskinen Kollektiivi tekee oman tulkintansa Hoosiannasta

2012

Jouluradion Hoosianna perinne alkaa. Ensimmäisenä oman versionsa klassikosta tekee lauluyhtye Rajaton. Jouluradio järjestää joululaulukilpailun, johon saapuu yli 250 laulua. Kilpailun voittaa Marko Maunuksela kappaleellaan Jouluiltana

2016

Valtakunnallista

Joululaulupäivää vietetään ensi kerran 15.12. Jouluradio on Suomen neljänneksi kuunnelluin radiokanava.

2017

Uusi kanava Happy Holidays! aloittaa. Jouluviikolla Jouluradio saavuttaa ennätykselliset miljoona viikkokuuntelijaa.

2019 & 2020

Uusi kanava Pikkujouluradio aloittaa. Jouluradio muuttaa kauppa keskus Rediin Helsingin Kalasatamaan yhdessä Paavalin ja Kallion seurakuntien kanssa. Jouluradion kanavilla soi yhtä paljon mies ja naisartistien kappaleita.

27.11. Paavalinkirkossa järjestetään Jouluradio20-juhlajumalanpalvelus,

2019 teemana on monikulttuurisuus. Joulu kuuluu kaikille -videosarjassa muualta muuttaneet kertovat joulumusiikkiperinteistään ja Kuulostaa joululta -nettisarjassa tunnetut henkilöt kertovat ajatuksiaan joulumusiikista. 2020 Jouluradio striimaa konsertteja suoraan Redistä.

Jouluradio retroilee teemalla Kaikkien aikojen joulumusiikkia. Ikisuosikki Katri Helena tulkitsee Hoosiannan

SIELUNLINTU VÄLITTÄÄ TOIVOA

Jouluradio ja Metropoliaammattikorkeakoulu järjestivät kilpailun, jossa opiskelijoita kutsuttiin säveltämään 2020-luvun joululaulu. Voittajalaulun tehnyt Amanda Mäläskä ammensi inspiraatiota kansanperinteestä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT ANTTI RINTALA

Balladimainen Sielunlintu kertoo metsässä asuvasta ihmisestä, jonka yksinäisyyteen sielunlintu tuo toivoa ja lämpöä. Tällä kappaleella musiikin tekemisen ja tuottamisen pääaineessa opiskeleva Amanda Mäläskä voitti joululaulukilpailun.

– Olin tehnyt laulun jo ennen kilpailua. Minua kiehtovat kansanperinne ja mytologia, ja törmäsin netissä sielunlintuun, johon liittyy erilaisia merki tyksiä, Mäläskä sanoo.

– Saamelaisessa mytologiassa kuukkelia pide tään sielunlintuna, ja se on metsämiesten suojeli ja. Karjalaisessa kansanuskossa taas tehtiin puisia sielunlintuja vartioimaan ihmisten sielua. Kun ih minen kuoli, lintu vietiin hänen haudalleen.

Mäläskä sävelsi Sielunlinnun pianolla. Melodia ja sanat syntyivät lähes samanaikaisesti.

– Joulu merkitsee minulle rakkauden ja valon juhlaa. Toivoa herättävä laulu on minusta erityi sen tärkeä tässä maailmantilanteessa.

Hän voitti myös joululaulukilpailun kolmannen sijan Joulu on -kappaleellaan. Sen hän teki yhteis työssä toisen opiskelijan, Salla Saarisalon, kanssa.

MUUSIKKOSUKUUN KUULUVA 30-VUOTIAS

Amanda Mäläskä opiskelee Metropoliassa kolmat ta vuotta. Hän on osallistunut aiemmin Talent Suo mi- ja Voice of Finland -kilpailuihin.

– Ne olivat opettavaisia ja hieman ahdistaviakin kokemuksia. Kilpaileminen ei kuitenkaan ole mi nulle niin tärkeä asia.

Nykyään hän tekee musiikkia artistinimellä Awa ja keikkailee sekä soolona että oman bändin sä kanssa. Musiikki on suomenkielistä tunnelmal lista poppia.

Metropolian opiskelijat pääsivät opettaja Jere Laukkasen johdolla pohtimaan, miltä kuulostaa 2020 luvun joulumusiikki.

Amanda Mäläskän lempijoululaulu on lapsesta saakka ollut Varpunen jouluaamuna. Hän on teh nyt siitä uuden sovituksen, joka kuullaan Metro polian joulukonsertissa 1. joulukuuta.

TOISEKSI JOULULAULUKILPAILUSSA TULI

Severi Seppäsen Facetime Hideaway. Hän sävel si modernin soulhenkisen kappaleen varta vas ten kilpailua varten. Kilpailuun osallistuneelle äänitteelle hän pyysi esittäjäksi tyttöystävänsä, jazzlaulaja Siina Suutarisen.

”

Joulu merkitsee minulle rakkauden ja valon juhlaa. Toivoa herättävä laulu on minusta erityisen tärkeä tässä maailmantilanteessa.

– Omiin kokemuksiin perustuva joululau lu syntyi nopeasti kitaralla espoolaisen Sellosa lin takahuoneessa. Laulu kertoo siitä, kun ei voi nähdä rakastaan joulun aikaan ja yhteyttä pide tään älylaitteiden avulla, Seppänen kertoo.

Soul on Seppäselle rakas tyylilaji myös joulu musiikissa. Hänen suosikkinsa on amerikkalai sen Donny Hathawayn This Christmas 22-vuotias Seppänen opiskelee musiikin te kemisen ja tuottamisen linjalla toista vuotta.

– Tämä on tuntunut omalta paikalta. Koulus sa on lahjakkaita opiskelijoita ja tasokas ope tus, ja opettajat kohtelevat meitä kuin ammat tilaisia.

Ammattilaiseksi Seppänen itsensä jo kokee kin, sillä hän keikkailee paljon eri kokoonpa nojen kanssa. Hän myös säveltää ja tekee sanoi tuksia erilaisille artisteille.

– Muusikon elämä on antoisaa ja moninaista.

IDEA JOULULAULUKILPAILUSTA SYNTYI vii me syksynä, kun Jouluradion edustajat osallis tuivat Metropolian uuden Soiva-rakennuksen avajaiskonserttiin. Konsertissa opiskelijat esitti vät sovittamiaan pop- ja rock-kappaleita.

– Halusimme yhdessä etsiä 2020-luvun ih misten jouluun sopivaa musiikkia. Kysyimme, mikä juuri nyt koskettaa meitä ja tuo meille jou lun rauhan, sanoo konsertin johtanut Metro

polian musiikin tekemisen ja tuottamisen pääai neen vastuulehtori Jere Laukkanen.

Kilpailu oli avoin kaikille Metropolian musii kin tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Osallistujat lähettivät työnsä nimimerkillä. Kilpailun raati va litsi kappaleista kolme parasta sekä kolme muuta kappaletta orkesterille sovitettaviksi.

Raadin puheenjohtajana toimineen Joulura dion Katri Ketolan mukaan raati kiinnitti huo miota muun muassa kappaleen ja sen tekstin ajankohtaisuuteen, sanoman eheyteen, kappa leen koskettavuuteen ja sen sovitettavuuteen isolle orkesterille. Voittajakappaleet ja muita kil pailuun osallistuneita kappaleita kuullaan Suu ressa joululaulukonsertissa torstaina 1.12. Metro polian Arabiasalissa.

– Konsertissa kuullaan aivan uusien laulujen li säksi uudenlaisia versioita vanhoista joululauluis ta, Laukkanen kertoo. ■

Jouluradio20-juhlakonsertti 1.12. klo 19 Metropolian Arabiasalissa. Konsertti striimataan Jouluradion Facebook- ja YouTube-tileille. Konsertin voi kuunnella myös Jouluradion pääkanavalta la 10.12. klo 18. Uusinnat 22.12. klo 18 ja 25.12. klo 18.

Amanda Mäläskä tunnetaan myös artistinimellä Awa.

Severi Seppänen sävelsi soulista vaikutteita ottaneen joululaulun Facetime Hideaway. Amanda Mäläskä innostui lintumytologiasta.

LIEVITYSTÄ KOTI-IKÄVÄÄN JA JOULUTUNNELMAA TROPIIKKIIN

Jouluradiota kuunnellaan netin kautta ainakin 175 maassa. Erityisesti Sylvian joululaulu herkistää monet kaukana Suomesta asuvat.

Olen jäsenkorjaaja-hieroja Charlottessa, Pohjois-Carolinassa ja läpeeni suomalainen. Eniten Suomesta kaipaan joulun aikaa. Täällä Amerikan mantereella on kiitospäivä, Thanksgiving, ja se syö ison osan joulurauhasta ja siitä oikeasta tunnelmasta. Lunta ei ole ja kuusetkin ovat aivan liian sym metrisiä suomalaiseen makuun. Onneksi aitoon tunnelmaan pää see Jouluradion kautta, jota kuun telen ja kuuntelutan myös asiakkaillani joulun alla. Ainoa huono puoli on se, että kun Sylvian joululaulu tulee ja kohta ”sinne Suo meeni kaukaisehen”, kyynel nousee silmiin välittö mästi. Silti, tai juuri siksi, se on minulle joulun merkki.

Kata Hyvärinen, Charlotte, Yhdysvallat

Iso-Britannia Yhdysvallat

Olen asunut Lontoossa 21 vuotta ja työskentelen täällä kampaajana. Aloitan Jouluradion kuuntelun aina heti, kun se vain on mahdollista. Kuuntelen sitä kotona kokkaillessani tai muuten vain taustalla. Joulu radiossa on ihanaa se, kun voi valita fiiliksen mukaan, kuuntelenko suomalaisia joululauluja vai jotakin muuta. Olen jouluhullu ja tykkään joululauluista ihan älyttömästi. Suosikkialbumini on Michael Bublén joululevy. Myös Mariah Carey uppoaa aina. Koska olen asunut ulkomailla niin kauan, perinteiset suomalaiset joululaulut ovat tulleet yhä tärkeäm miksi. Esimerkiksi Varpunen joulu aamuna herkistää aina.

Erika Barry, Lontoo, Iso-Britannia

Terveisiä Maserusta, Lesothosta! Muu timme tänne hiljattain Pakistanista, jos sa vietimme useamman joulun. Joulu ei juurikaan näy tai kuulu siellä katukuvassa, ja jou lupäiväkin on vapaa vain sen vuoksi, että se sattuu olemaan maan perustajan Mohammed Ali Jinnah’n syntymäpäivä. Me vietimme joulua kotioloissa: ko ristelimme, leivoimme, laitoimme jouluseimen, sy tytimme adventtikynttilät, jännitimme adventtika

lenterin seuraavaa luukkua… Tunnelmaa loi usein taustalla soiva Jouluradio. Lauloimme mukana, ja näin suomalaiset joululaulut tulivat mukaan jou lunodotukseen. Tonttujen jouluyö eli Tip-tap, tiptap, tipe, tipe, tip-tap... on varsinainen hitti! Tääl lä Lesothossa varmaan etsimme taas Jouluradion taajuuden radiosta samalla kun otamme esiin jou lukoristeet ja leivomme ensimmäiset piparkakut. Perhe Leskinen-Hall, Venla, Aarno ja Chris, Maseru, Lesotho

KOONNUT HANNA ANTILA KUVITUS ISTOCKPHOTO JA HAASTATELTAVAT

Lesotho

Täällä Thaimaassa kuuntelemme koko joulunajan Jouluradiota. Siitä on tullut perinne. Muunmaalai set naapurimme eivät aina ymmärrä meidän joulunodotustamme. Joulu radio ja kynttilät luovat tunnelman. Joskus jopa joitakin suomalaisia jouluruokiakin nautiskellaan. Jopa lipeäkalaa on ollut joskus pöydässä.

Pekka Veneskoski, Hua Hin, Thaimaa

Indonesia

Kuuntelen lasten kanssa Jouluradiota joulun alla, erityisesti pipareita paistaessa. Se on täällä tropiikin lämmössä aika hikistä puuhaa! Lasten lempijoululauluja ovat Tulkoon joulu ja Joulupuu on rakennettu Molemmat osaavat ne ulkoa, vaikka muu toin nelikielisinä osaavat vain vähän lauluja suomeksi. Itsellä nousevat nykyään kyyne leet silmiin aina kun Sylvian joululaulu kuu luu. Jotenkin siitä on tullut tärkeä ja kosket tavana näin ulkosuomalaisena. Jouluradio tuo joulun ja kodin muistot lähemmäksi.

Seija Norja Sanur, Bali, Indonesia

Thaimaa

SYDÄN AUKI JA HYVÄLLÄ MEININGILLÄ

Tv:stä ja radiosta tutun Susani Mahaduran ura mediaalalla alkoi Jouluradiosta.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ANTTI RINTALA

Elokuussa 2014 Sellon kauppakeskuksessa vaelteli joulupukki. Hänen seurassaan ollut Susani Mahadura yritti ottaa kontaktia ohikulkijoihin.

– Promosimme Jouluradiota jakamal la siitä kertovia esitteitä ja pieniä muistoja. Kolle gani Tuukka Joru oli joulupukki, ja paikalla oli myös musiikkipäällikkö Olli Aimola.

– Kauppakeskuksessa kuulutettiin, että helle kesää on vielä jäljellä, ja siellä me joulutyypit vain olimme, Mahadura kertoo.

Hänestä oli hauskaa, että joulun odottaminen alkoi tiimissä niin aikaisin. Ylipäätään televisioja radiotuotantoa opiskellut Mahadura oli huo mannut, ettei sometoimittajan pesti pääkaupun kiseudun seurakuntien Jouluradiossa ollut mi kään pönötysduuni.

– Jouluradiossa piti heittäytyä. Kaikki saivat luoda ja kaikkia kuunneltiin. Tiimissä kannustet tiin kaveria, ja töihin oli aina kiva tulla. Se oli mi nulle tärkeä kokemus, varsinkin, kun se oli en simmäinen media-alan työpaikkani.

Mahadura esiintyi myös Jouluradion mainosvi deolla. Siinä hän kulki pitkin Tallinnan katuja et simässä, mistä joulumusiikki kuuluu.

– Etsin ympäriinsä muun muassa viemäreistä. Lopulta löysin musiikin lähteen, pomoni Riitta Kalliorinteen. Hän oli kasvohoidossa ja totesi vi deolla, että ”joulu on ihan kohta”.

Jouluradiossa piti heittäytyä. Kaikki saivat luoda ja kaikkia kuunneltiin.

ENNEN JOULURADION PESTIÄ Susani Maha dura tiesi joululauluista varsinkin klassikot. Hä nen äidillään oli ollut tapana antaa joulun ai kaan lapsilleen joululauluvihkoset, joista he yh dessä lauloivat.

– Lauloimme niitä heinillä härkien kaukaloi ta, ja jossain kohtaa äiti alkoi aina itkeä. Minulle vanhat ja herkät joulubiisit olivat silloin ”voi ei, näitä taas” -lauluja.

”Aikuisiällä Mahadura on huomannut klassik kojoululaulujen avautuvan eri tavalla kuin nuo rena. Sukupolvien ketjuun kuuluu mummo, joka piti joululauluista.

– Pari vuotta sitten kävimme äidin kanssa Kal lion kirkossa kuuntelemassa Kauneimpia joulu lauluja, ja minäkin herkistyin. Alan ymmärtää merkityksen, joka joululauluilla on äidille. Hänel le ne ovat muisto omasta äidistään eli mummos tani, joka on jo edesmennyt. Niin ne laulut siirty vät pikkuhiljaa minulle.

Susani Mahadura työskenteli Jouluradiossa vuonna 2014. Nyt hänet nähdään MTV3:n Kaaoksen kesyttäjät ohjelman juontajana.

NYKYISIN 33-VUOTIAS SUSANI Mahadura on Jouluradion nettiradion kuuntelija ja Insta gram-seuraaja. Nettikanavista hänen suosikkin sa on Happy holidays!, jossa soi amerikkalainen joulumusiikki. Jazzjoulu-kanavaakin hän on kuunnellut täysillä.

– Tänä vuonna haluan ehdottomasti kuun nella lisäksi Indiejoulua.

Nykyään Mahadura työskentelee vuosi sit ten perustetussa tuotantoyhtiössään liikekump paninsa Yagmur Özberkanin kanssa. Mahadu ra tekee myös freelancerina erilaisia töitä niin radiossa kuin televisiossakin. Hänet nähdään muun muassa MTV3-kanavalla Kaaoksen kesyt täjät -ohjelmassa.

– Opin Jouluradiossa työskennellessäni, et tä minne tahansa menenkin, teen sen sydän auki ja hyvällä meiningillä. Muistan sen edel leen. Töissä hyvä ilmapiiri on minulle kaikki kaikessa.■