Lukiolaiset uupuvat ennätysvauhtia s. 12 Hyviä syitä äänestää seurakuntavaaleissa s. 24
KIRKON VUOSI kulkee vähän eri tahtiin kuin kalenterivuosi. Vuosi vaihtuu jo marras–joulukuun taitteessa ensimmäisenä adventtina ja päättyy loppusyksyn tuo miosunnuntaihin, jota kutsutaan Kristuksen kunin kuuden sunnuntaiksi. Myös adventissa hoosiannoi neen on kyse kuninkaasta. Tämä kuningas ratsastaa tosin uljaan sotaratsun sijaan työläisen vaatimattomal la aasilla.
Raamatun kielikuvat ovat syntyneet maailmassa, jota hallitsivat keisarit, kuninkaat ja ruhtinaat. Niinpä Jeesustakin kutsutaan kaikkeuden kuninkaaksi ja rau hanruhtinaaksi. Hänestä ei puhuta presidenttinä, hal lintoneuvoston puheenjohtajana eikä pääsihteerinä.
JEESUS PAINOTTI, että hänen kuninkuutensa ei ole tästä maailmasta. Hänen adventtiajoneuvonsa, eli hal veksittuna otuksena pidetty aasi, alleviivasi jotain ihan muuta valtaa kuin tämän maail man mahti. Aasiajelun voi näh dä jopa karnevalistisena ilot teluna, jossa tehdään pilkkaa mahtipontisista paraateista.
Hyräillessäni adventtiajan virsiä huomaan, miten kriitti sesti monissa niistä puhutaan vallankäytöstä: ”Nöyryys ja hil jaisuus on valtasi salaisuus. Voi malla, väkivallalla et tahdo hal lita.” Aasin selässä ratsastaa toi senlainen hallitsija: ”Kruunua, valtikkaa et lainkaan sä näh dä saa. Mahtavat ovat muual la, suurissa saleissa.” Virren sa nat ovat Juhani Forsbergin ky
nästä vuodelta 1967. Kolmesataa vuotta aikaisemmin Valentin Thilo Jr. kirjoitti: ”Nöyryyttä, hiljaisuutta Jumala rakastaa, ei kärsi kopeutta, ylpeitä vastustaa.” Suomennos on Elias Lönnrotin vuodelta 1874.
VIRSIKIRJAN PERUSTEELLA adventti ja lähestyvä jou lu ovat huolten uuvuttamien, puutteen ahdistamien ja maahan poljettujen juhla. Lohdutuksen tuoja ja uuden toivon luoja liikkuu jo täällä.
Lohdutuksen ja toivon kaiku kuuluu myös tuomio päivän pasuunoissa juuri siksi, että Jeesuksen kunin kuus on toisenlaista kuin tämän maailman vallankäyt täjien. Tuomiosunnuntaina eli Kristuksen kuninkuu den päivänä katseeemme on hyväntahtoisessa tuoma rissa, jonka valta on armahtajan valtaa.
JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Suurin onni elämässä on vakuuttuneisuus siitä, että meitä rakastetaan meidän itsemme tähden, tai pikemminkin siitä huolimatta.
RANSKALAINEN KIRJAILIJA JA IHMISOIKEUSAKTIVISTI VICTOR HUGO (1802–1885)
”JEESUS TEKI AASIAJELULLAAN PILKKAA
MAHTIPONTISISTA PARAATEISTA.
Olemme äitini kanssa kuin yö ja päivä, mutta hän on aina ollut minulle hyvin läheinen. Hän on kannustanut, tukenut ja rakastanut minua ehdoitta. Siksi olen uskaltanut pyrkiä ja tarttua rohkeasti erilaisiin mahdollisuuksiin, joita eteeni on tullut.
PÄÄMINISTERI SANNA MARIN GLORIA-LEHDESSÄ MARRASKUUSSA 2022
Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.
UUDEN TESTAMENTIN ENSIMMÄINEN KIRJE KORINTTILAISILLE 13:13
Sairaudet, sodat, ilmastokriisi, talouskriisi, sähkökriisi. Oma kriisi. Olen lamaantunut ahdingon keskelle.
En näe metsää enkä puita. Isä meidän, joka olet taivaissa, päästä meidät pahasta.
Seuraava lehti ilmestyy 1.12.
KANNEN KUVA: MARJAANA MALKAMÄKI
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki
Kirkkovuoden pyhäpäivät avaavat Tiina Ahoselle uusia näköaloja uskon salaisuuksiin ja omaan sisimpään.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN1Vuosaaren seurakunnan pappi, Tiina Ahonen, mikä on kirkkovuosi?
– Kirkkovuosi on vuoden kestävä ajanjakso, jonka luterilaiset, anglikaanit ja katolilaiset aloittavat ensimmäisenä adventtisunnuntaina marras- ja joulu kuun vaihteessa. Kirkkovuoden aikana jumalan palveluksissa seurataan Jeesuksen elämänvaihei ta ja muita pyhiä tapahtumia ja eletään niissä mukana. Eläytyminen näkyy ja kuuluu esimer kiksi raamatunteksteissä, musiikissa, rukouksissa ja kirkkosalin sisustuksessa, kuten väreissä ja kukissa.
2Mitä kirkkovuosi voisi antaa elämään?
– Kirkkovuoden kierto on kuin vaelluspolku, joka avaa näköaloja uskon sisältöihin ja salaisuuksiin.
Jeesuksen syntymän, elämäntavan, kuoleman, ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen lisäksi muistetaan myös esimerkiksi Mariaa ja enkeleitä, apostoleita ja marttyyreita sekä Pyhää Henkeä ja luomakuntaa. Vaellus halki kirkkovuoden voi avata uusia näkymiä myös vaeltajan omaan sisimpään, kun hän tarkastelee elämäänsä pyhäpäivien valossa.
– Olen 10 vuoden ajan ohjannut avointa ryh mää, jossa harjoitetaan raamattumietiskelyä ja jossa osallistujat kuuntelevat toistensa pohdin toja kommentoimatta niitä. Mietiskelysanat liit tyvät kirkkovuoden kiertoon. Näin vanhat, tutut sanat voivat alkaa elää uusissa tilanteissa aivan uudella tavalla.
3Mitä kirkkovuosi sinulle merkitsee?
– Kirkkovuoden pyhäpäivät rytmittä vät seurakuntapapin työtä viikosta viikkoon ja vuodesta toiseen. – Viimeisten kahden vuoden aika na olen tarkastellut kirkkovuotta uusin silmin, kun olen kirjoittanut sanoituksia pyhäpäiviin liit tyviin lauluihin. Projekti sai alkunsa, kun erään koronakaranteenin aikana kannelmäkeläinen Kaarina Ruusuvirta soitti ja kysyi, olisiko mi nulla runoja, joita hän voisi alkaa säveltää. En ru vennut pöyhimään pöytälaatikoita vaan ehdotin, että kirjoittaisin sanoituksia kirkkovuoden ai heista.
4Kirkkovuosi alkaa adventista, kuinka vietät adventtia? – Näillä näkymin vietän adventtia pitkälti entiseen tapaan eli toimitan jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia ja juonnan Kauneimpia joululauluja. Pidän myös mielessä, että adventti on paaston aikaa ja että paasto kutsuu kuuntelemaan Jumalaa ja palvelemaan lähimmäisiä, luomakunta mukaan lukien.
– Kotona poltan adventti kynttilöitä lauantai-iltaisin, kun ehtookellot ovat soineet kuudelta ja uusi pyhäpäi vä on alkanut. Sunnuntai na en välttämättä kerkeä kynttilöitä polttamaan, koska silloin minulla on rientoa kirkolla papin tehtävissä.
5Mikä sinulle on pyhää?
– Nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. ■
Matkalla kirkkovuoden maisemissa -levynjulkistamiskonsertti la 26.11. klo 18 Kannelmäen kirkossa. Vapaa pääsy.
Kuumia maustejuomia on Suomessa nautittu jo vuosisatojen ajan. Glögi sen sijaan on suhteellisen tuore jouluperinne.
RIIHELÄVielä 1900-luvun alussa alkoholi pitoista joulujuomaa nimeltä glögi nauttivat lähinnä kau punkien varakkaat säätyläiset. 1930-luvulla juomaan keksittiin lisätä rusinoita ja manteleita.
Tavallisen kansan keskuuteen glögi alkoi levitä vasta 1960-luvulla. Vielä tuolloin glögi valmistettiin alusta lähtien kotona. 1980-lu vulla glögin käyttö yleistyi nopeasti.
– Jouluperinteenä glögi on Suomessa suh teellisen tuore, joten se ei ole meille mikään pyhä tuote, Marttojen Maija Soljanlahti kertoo.
Glögistä valmistetaan vuosittain erilaisia sesonkiversioita raparperiglögistä suolakara mellin makuiseen alkoholipitoiseen glögiin.
Tänä vuonna juomatrendien seuraajat valmistavat alkoholittoman glöginsä kotimai sista marjamehuista. Perinteistä tummaa vä riä mehuun saa esimerkiksi puolukasta, kar palosta ja mustaherukasta.
VAIKKA GLÖGI-NIMELLÄ tunnettu juoma on suhteellisen uusi ilmiö, lämpimiä ja maustet tuja viinijuomia on todennäköisesti juotu yh tä kauan kuin viiniäkin eli satojen jos ei tu hansien vuosien ajan.
Kun kahvi ja tee olivat vielä tuntematto mia nautintoaineita, kuumat maustejuomat olivat suosittuja Suomessakin. Turun linnas sa, Katariina Jagellonican (1526–1583) ho vissa, oli tiettävästi käytössä kaneliviinin lämmitysastia.
1700–1800-luvun säätyläisten kuumiin maustejuomiin makua toivat sitruunamehu, sokeri ja kaneli.
Nykyään glögiohjeita löytyy helposti googlaamalla. Vuonna 1854 Oulun WiikkoSanomissa julkaistiin punaisen punssin ohje, johon tarvittiin 7 korttelia (1 kortteli on 3 desi litraa) teevettä, 4 korttelia arrakkia, 1 kortteli karviais- tai karpalomarjojen mehua ja 2 nau laa (yksi naula on 500 grammaa) sokeria.
YKSINKERTAINEN JA VAIVATON valmistusme netelmä saattaa olla yksi glögin suosion salai suuksista. Oikeastaan juoman voi pilata vain yhdellä tavalla: antamalla nesteen kiehua.
Maija Soljanlahti suosittelee kuumenta maan juoman mikroaaltouunissa. Näin sääs
Mantelit ja rusinat ovat kuuluneet glögiin 1930-luvulta lähtien. Ikuisuus kysymys kuuluu, pitääkö mantelien olla glögissä koko naisina vai lastuina?
Glögi ei ole meille mikään pyhä tuote.
tyy energiaa, eikä juoma pääse unohtumaan liedelle liian pitkäksi aikaa.
Oikeaoppisesti glögi tulee juoda metallipi dikkeellä varustetusta kuumajuomalasista tai pienestä kahvikupista – ei missään tapauk sessa teemukista.
Glögipöytään kannattaa kattaa pikkulusi kat, joilla kupista voi noukkia ylös mantelit ja rusinat.
Tästä päästäänkin ikuisuuskysymykseen, eli siihen, pitääkö manteleiden olla glögin seassa kokonaisina vai lastuina. Mitä mieltä asiasta on Soljanlahti?
– Minusta niiden kuuluu olla kokonaisia. ■ Lähteet: Oulun yliopiston yliopistonlehtorin Ritva Kyllin teos Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin (Gaudeamus 2021) ja Kyllin sähköpostihaastattelu.
Kun avioerot ovat meidän päivinämme lisääntyneet valtavasti ja monet kodit sen tähden joutuneet sekasortoon, ”Kirkkosanomat” haastattelee eronneita.
Nuori nainen kertoo lähteneensä miehensä luota maaseudulta Helsinkiin kahden pienen poikansa kanssa.
– Olin monta kertaa sanonut miehelleni, että lähden, ellei hän muuta tapojaan. Hän oli kaiket illat poissa juopottelun takia.
– Ajatteletteko avioeroa?
– Yritän hänen kanssaan vielä, jos hän tulee tänne. Maalla asuimme erillisessä rakennuksessa, ja se oli kauheaa, kun mieheni oli humalapäissään niin väkivaltainen. En uskalla mennä sinne.
Löydämme myös miehen, joka suostuu keskustelemaan yksi tyisasioistaan.
– Vaimollani ja minulla oli vapaa käsitys avioliitosta. Harrastet tiin flirttiä muiden kanssa, tanssittiin ja juotiin. Kuitenkin oli luotta mus siihen, ettei mennä suoranaiseen uskottomuuteen. Kerran vai mo sai minut kiinni valheesta, ja hänen luottamuksensa romahti.
– Kun koti oli mennyt, minusta tuntui, että tie onneen käy sek suaalisten seikkailujen, viinan ja rahan kautta. Pian huomasin ole vani näitten asioiden orja.
– Lopulta jätin elämäni Jumalalle. Sain syntini anteeksi, mutta silti tunnen, että on tapahtunut jotain hirveää ja peruuttamatonta. Lyhennelmä artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungin edeltäjässä, Helsingin Kirkkosanomissa, 9.4.1952. Tuona vuonna lähti viimeinen sotakorvausjuna, Helsingissä pidettiin olympialaiset ja Armi Kuusela kruunattiin maailman kauneimmaksi naiseksi. Sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.
KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PUHEENVUOROT
”Miesten ulkonäköpaineet tuntuvat kasvavan. Viihdemaailmassa miehet on jaoteltu lihaskimppuihin ja vakavasti otettaviin taiteilijoihin.”
LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA
Tommi Lindell soittaa elektro nista musiikkia myös jouluna.
Rekolan Kinossa joulutunnelmaa
TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA MATTI VIIRIMÄKIMuusikko Tommi Lindell etsii mielellään erilaisia lähesty mistapoja musiikkiin. Rekolan Kinossa kuultavan Joulun vä rähtelyjä 2022 -konsertin ohjel miston lähtökohtana ovat jou lulaulut. Pitkälti improvisoidun ja pääosin instru mentaalisen konsertin soittimina ovat synteti saattorit ja iPad. Lopputuloksena syntyy leijuva, synteettinen ja kosminen äänimaailma.
– Ei täysin huumoritonta hommaa mutta tosis saan, Lindell kuvailee tulevaa konserttiaan.
Elektronisesta musiikista tulee helposti mie leen äänekäs tanssibiitti. Lindellin mukaan hä nen konserttinsa on enemmänkin elektronista
kamarimusiikkia, rauhallista ja osittain mietiske levää.
Lindellille joululaulut eivät ole pakkopullaa. Hänen lempijoulumusiikkinsa on eurooppalaista.
– Hartaissa klassikoissa on oma juttunsa, sa moin hilpeämmissä tonttuleikeissä, hän sanoo.
TOMMI LINDELL ALOITTI 12-vuotiaana pianonsoi ton opinnot Oulunkylän Pop & Jazz -konservato riossa. Lukion jälkeen hän teki jo muusikon hom mia ammatikseen.
Pitkän uran varrelle on mahtunut monenlaista, muun muassa soittohommia RinneRadiossa, Rap torissa, Suurlähettiläissä ja Pepe Deluxé-yhtyees sä. Lindell on toiminut myös levyjen tuottajana. Lindellin 2000-luku on mennyt enimmäk seen teatterimusiikin ja ”omien kuvioiden” paris sa. Musiikin monitoimimiehen omiin kuvioihin kuuluu esiintymisiä, useampia sinkkuja ja levy jä sekä Veijo Midi ja Modulit -kokoonpano, jonka elektronisen musiikin show sisältää pop- ja rockklassikoita.
Koronapandemian rajoitustoimet vaikuttivat rajusti esiintyvän muusikon arkeen.
– Vielä vähän aikaa sitten näytti tosi synkältä, mutta nyt ihmiset järjestävät taas pikkujouluja ja muita juhlia. Se alkaa näkyä täällä ruohonjuurita sollakin, Lindell sanoo.
ELEKTRONINEN MUSIIKKI ja sähkövirta värähte levät. Myös tunteet aiheuttavat värähtelyjä. Tom mi Lindellin konsertissa Rekolan Kinossa väräh telee joulu.
– On hienoa, että meillä on juhla, johon liittyy olennaisesti oma musiikkinsa, Lindell sanoo.
Hänen mielestään meillä saisi olla enemmän kin erilaisia vuodenaikaan sidottuja lauluperin teitä.
Lindellin suhtautuminen jouluun on muuttu nut iän myötä.
HYVÄN TÄHDEN.81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite
Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Mediamyynti Kotimaa
Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
luovat syntetisaattori ja iPad.
Horrossaarnaaja Helena Konttisesta ja spiritualisti Helmi Krohnista kertova Janoavaiset-näytelmä sai alkunsa ohjaaja Helena Kallion omasta henkisestä etsinnästä.
Eteläkarjalainen maalais nainen Helena Kont tinen (Anna Veijalainen) puhua pulputtaa töidensä lomassa Juma lalle ja Jumalasta. Hän alkaa kokea ihmeellisiä hurmoksel lisia tiloja, mikä johdattaa hänet ko ko maan tuntemaksi horrossaarnaa jaksi.
Toisaalla sivistyneistöön kuulu va Helmi Krohn (Amira Khalifa) intoilee sisarelleen Aino Kallaksel le (Cécile Orblin) ulkomailta löytä mästään uudesta hengellisestä vir tauksesta, spiritualismista. Krohnis ta tulee meedio, joka auttaa ihmisiä saamaan yhteyden tuttujen vainajien henkiin.
KokoTeatterin näyttämöllä sukel letaan 1900 luvun alkuun, jolloin sekä Konttinen että Krohn tuskit telivat kumpikin tahoillaan naisen rooliin liittyvien vaatimusten kans sa. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa vaimon ja äidin oletettiin pysyvän kodin piirissä. Naiset kuitenkin jat koivat hengellistä tietään ja päätyi vät eräänlaisiksi profeetoiksi.
Janoavaisten käsikirjoittaja ja oh jaaja Helena Kallio oli jo pitkään pohtinut teoksensa teemoja.
– Kasvoin tutkijakodissa, jossa oli monipuolista kirjallisuutta henkisis tä perinteistä. Olin myös jonkin ai kaa hoidossa kristillisessä päiväko dissa, ja koin lapsena mystistä lähei syyttä lempeään Kristus hahmoon.
HELENA KONTTISEN luomaan herä tysliikkeeseen Helena Kallio tutus tui 1990 luvulla vieraillessaan hor rossaarnaajan kotipitäjässä Uuku niemellä.
– Konttisen elämäkerta teki mi nuun väkevän vaikutuksen, Kallio kertoo.
– Helmi Krohn taas oli merkittä vä kirjailija ja kosmopoliitti, samoin kuin hänen sisarensa Aino Kallas. Krohnin työhön perehdyin syven
tyessäni spiritualismiin. Hänen tätä aihepiiriä käsittelevät teoksensa ja moderni spiritualistisuus ylipäätään liittyvät aatehistoriallisesti myös kristilliseen ideologiaan.
Näiden kahden naisen henkisen kehityksen ohella Janoavaisten yti messä on kristinuskon naiskysymys.
– Pohdin, miltä naisen asema us konnollisissa yhteisöissä näyttää Jeesuksen rakkauden sanoman va lossa, Kallio sanoo.
KATSOJA PÄÄSEE Janoavaisissa sisäl le kahden erilaisen hengellisyyden harjoittajan tiloihin ja tunteisiin. Hengellisyyden jano kuuluu Hele na Kallion mukaan ihmisyyteen, ja se näkyy myös tässä ajassa. Hänestä vaihtoehtouskonnollisuuteen perus tuvassa new age liikkeessä on näh tävissä samanlaisia ongelmia kuin Helena Konttisen aikoina oli.
– Konttinen sanoi, ettei perus ta puupenniäkään lahkoista, joissa
Huomioi myös nämä näytelmät
Ryhmäteatterissa nähdään Anna Krogeruksen kirjoittama ja Laura Jäntin ohjaama Vaellus, joka kertoo seurakunnan työntekijöiden virkis tyspäivistä Lapissa. Kun porukka ek syy erämaassa, alkaa syyttely ja ker tyneiden kaunojen purkautuminen. Paniikkitilanne ajaa työntekijät pal jastamaan myös omia elämänkriise jään. Tragikoominen näytelmä saa pohtimaan ihmisen vaellusta keskiiän ja työelämän haasteissa.
Vaellus 17.12. saakka Ryhmäteatterissa.
Teatteri Avoimet ovet esittää yhteis työssä nykysirkusryhmä Agit-Cirkin kanssa Fjodor Dostojevskin klassi kon Idiootti vuodelta 1868. Hanna Kirjavaisen ohjaama näytelmä on viety sirkusmaailmaan, ja pääroolis sa vilpittömänä ruhtinas Myskininä nähdään Henry Hanikka. Vauhdik kaan esityksen pääteemana on ihmi syys – hyvässä ja pahassa.
Idiootti 28.1.2023 saakka Teatteri Avoimissa Ovissa.
sanan tuojaa palvotaan enemmän kuin sen lähdettä. Hän vaikut taa minusta tässä hyvin rehelli seltä ja järkevältä. Henkistä yhtei söä, johon hakeudumme, on ai na hyvä arvioida sen perusteella, miten se kykenee itsekritiikkiin ja miten se kehittää meitä, Kallio sanoo. ■
Janoavaiset 16.12. saakka KokoTeatterissa.
Janoavaiset-näytelmässä Kai Salo nähdään enkeli Gabrielina, Anna Veijalainen horrossaarnaaja Helena Konttisena ja Lempi Hirvonen lapsena. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU HEIDI BERGSTRÖM / KOKOTEATTERI MITRO HÄRKÖNENLapsuusmuistot innostivat Iiro Rantalaa säveltämään Jouluoratorion Cantores Minores -kuorolle. Teos kuullaan joulukuussa Musiikkitalossa.
KUVA JOONAS BRANDTIiro Rantalan Jouluoratorio valmistui kymmenen vuot ta sitten.
– Olin silloin juuri sopivassa iässä nostalgisoimaan lap suuttaani ja nuoruuttaani Cantores Minoresissa, Ranta la pohtii nyt.
Hän ei kuitenkaan halunnut kerrata vanhaa vaan luo da jotain uutta. Idea Jouluoratoriosta syntyi Cantores Minores -kuoron esiinnyttyä Rantalan Iirottelua-tv-ohjelmassa.
– Mietimme kuoron johtajan Hannu Norjasen kanssa, mi tä muuta voisimme tehdä yhdessä. Päädyimme Jeesuksen syn tymästä kertovaan Jouluoratorioon, jonka minä säveltäisin ja jo hon joku tekisi tekstin.
Rantalalle tärkeintä musiikissa on melodia, joten hän halusi myös Jouluoratorioon tarttuvia, mieleen jääviä sävelkulkuja.
– Evankelis-luterilainen perinne on mielestäni hieman an kea, ja sen sanomasta on usein onnistuttu häivyttämään ilo. Py rin sen vuoksi tekemään Jouluoratoriosta valoisan ja duurissa soivan teoksen, josta löytyy myös huumoria, kuten lampaiden määkimistä. Tässä pyrkimyksessä minua auttoi tekstin tehnyt Jaakko Heinimäki
Tyylilajiin vaikutti tietysti myös se, että Rantala halusi tehdä Jouluoratorion ensisijaisesti kuoropojille.
– Cantores Minoresissa laulettavat klassiset kirkkomusiikin teokset ovat aika vaikeita ja yleensä jollakin vieraalla kielellä. Tämä teos on helpompi jo sen takia, että kielenä on suomi. Täs sä on pojille myös musiikillisesti enemmän kosketuspintaa tä hän päivään.
SITTEN Iiro Rantalalle tuli tunne, että Jouluoratoriota täytyy vä hän uudistaa. Niinpä hän on pannut teoksen orkestraation uu siksi.
– Orkestraatio tarkoittaa sävellyksen äänten jakamista eri soittimille. Kymmenen vuotta sitten tein sävellyksen ensin pianonuoteille, minkä jälkeen kasvatin sen isommaksi orkeste ria varten. Sävellettyäni tässä välissä oopperoita ja musikaale ja olen oppinut orkestraatiosta lisää. Niinpä Jouluoratorion jo kainen nuotti meni uusiksi, ja orkesterilla on nyt enemmän soi tettavaa.
Tämän ohessa Rantala sävelsi teokseen myös lisää lauletta vaa. Mukana on nyt Marian ja Joosefin duetto, jossa kerrotaan
TEKSTI MARJO KYTÖHARJUlapsen syntymästä ja muun muassa siitä, miltä hän tuoksuu. Dueton esittävät Musiikkitalossa joulukuun alussa pidettävässä konsertissa oopperalaulajat Mari Palo ja Mika Pohjonen.
Näiden uudistusten myötä Rantalan Jouluoratorio on nyt aiempaa pidempi, tunti ja kymmenen minuuttia.
Cantores Minores täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Ennen jou lua kuoron ohjemistossa on myös J.S. Bachin perinteinen Jou luoratorio vuodelta 1734.
– Minun ja Bachin oratorioissa yhteistä on Jeesuksen syntymätarina, mutta muuten ne eroavat täysin toisistaan. Bachin teoksessa trumpetit ovat tärkeässä osassa, kun taas mi nun teoksessani niitä ei ole ollenkaan. Teokseni on myös konk reettisempi, sillä olen tuonut esiin enemmän ihmis- ja eläinhah moja ja vähemmän tarinan mystistä puolta, Rantala kertoo.
IIRO RANTALA tutustui Bachin Jouluoratorioon jo alakoulu ikäisenä laulettuaan sitä Cantores Minoresin A-kuorossa. Se, samoin kuin Bachin Johannes-passio ja h-mollimessu, tekivät nuoreen muusikonalkuun suuren vaikutuksen.
– Paljon vaikutti myös se, että sai olla osa isoa esiinty misjoukkoa, johon kuului noin 70 eri-ikäistä poikaa, solis tit ja orkesteri. Tykästyin siihen jännittävään tunteeseen, joka syntyi, kun yhdessä keskityttiin vaativan klassisen teoksen esittämiseen.
Hienoina muistoina Cantores Minores -vuosista ovat jääneet myös Eurooppaan ja Amerikkaan tehdyt kuoromatkat, joilla pääsi näkemään maailmaa.
– Erityisesti mieleen on jäänyt esiintyminen Roo man Vatikaanissa. Lauloimme Pietarinkirkon aukiolla, minkä jälkeen paavi tuli kättelemään meitä. Amerikassa taas lauloimme Valkoisen talon portilla, ja silloinen pre sidentti Ronald Reagan vilkutti meille parvekkeelta.
Rantalan mielestä kuorossa laulaminen oli sosiaalises ti kehittävää ja hyvä koulu tulevalle pianistille, jonka työ on enimmäkseen hyvin yksinäistä. Kuorossa oppi, mitä on ison esiintyjäporukan harmonia ja moniäänisyys. Rantalalla ei ole tiedossa ketään toista, joka olisi sä veltänyt hänen laillaan aivan uuden Jouluoratorion. Hän kannustaakin säveltäjiä tekemään uusia klassisen musii kin teoksia.
– Ihmiset kuuntelevat edelleen pääasiassa 1700- ja 1800-luvuilla sävellettyjä teoksia. Niiden lisäksi olisi hy vä luoda uutta musiikkiperinnettä. Ihmismieli vain on sel lainen, että se haluaa kerrata asioita eikä omaksu helpos ti uutta. ■
Iiro Rantalan Jouluoratorio su 4.12. klo 18 Musiikkitalossa. Cantores Minores -kuoro, pianisti Iiro Rantala, Tiksola Co -yhtye, sopraano Mari Palo ja tenori Mika Pohjonen. Liput 45–30 e Ticketmaster. J.S. Bachin Jouluoratorio pe 16.12. klo 19 Helsingin tuomiokir kossa. Cantores Minores -kuoro, Suomalainen barokkiorkes teri, sopraano Saara Kiiveri, altto Jeni Packalén, tenori Heikki Halttunen ja basso Arttu Kataja. Liput 65–15 e Ticketmaster.
J.S. Bachin Jouluoratorio la 17.12. klo 18 Kallion kirkossa. Kallion kantaattikuoro. Liput ennakkoon 20 e, ovelta 25 e.
Haemme useita lastenhoitajia keikkatyöhön sairaan lapsen kotihoitoon ja lastenhoitoon eri puolille pk-seutua (Espoo, Vantaa, Hki) ja Uudenmaan lähikuntiin
Tarjoamme joustavia työaikoja omien toiveiden mukaan. Työ sopii moneen elämäntilanteeseen: Opiskelijalle, eläkeläiselle tai toisen työn oheen.
Mikäli olet kiinnostunut, niin olethan yhteydessä: Henna Sandroos Palvelupäällikkö Pilke lasten kotihoito Oy +358 40 905 2662
henna.sandroos@pilkepaivakodit.fi
Espanjalaista suklaata, käsivoiteita ja saippuaa ranskalaisesta luostarista
Caritas-kauppa Kuusitie 6, 00270 Helsinki ma-pe 10-15 www.caritas.fi/caritas-kauppa
Hanna-Riikka Heikkilä piirsi seurakuntien joulukalenterin luukkujen taakse 29 kuvaa toivosta.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARJAANA MALKAMÄKIKuvataiteilija Hanna-Riikka Heikkilä ja bloggaaja Karoliina Pentikäinen ystävystyivät kolmisen vuotta sitten tekemällä talokaupat Tampereella. Sitä ennen he olivat moikkaustut tuja ja seurasivat toisiaan somessa.
– Karoliina kirjoitti blogissaan, minkälainen hä nen unelmakotinsa olisi. Asiat, jotka hän luetteli, vaikuttivat meidän kodiltamme.
– Laitoin hänelle viestin, että olemme myymäs sä asuntoamme, tuletteko katsomaan. Ja se oli sii nä. Karoliina perheineen osti meidän vanhan ko timme, Heikkilä kertoo.
Tänä vuonna ystävykset tekivät yhdessä pää kaupunkiseudun seurakuntien joulukalenterin. Heikkilä kuvitti ja Pentikäinen kirjoitti.
Pentikäiselle joulukalenterin tekstin teko oli tuttua, sillä hän teki saman työn viime vuonna. Hän lähetti Hanna-Riikalle kuvan siitä, mitä oli tehnyt. Kuvassa joulukalenterin luukku oli auki, ja siinä näkyivät kuva ja teksti.
– Kuvan perusteella olin, että voi vitsi, mi ten mahtava kalenteri! Sisältö viehätti, vaikka en nähnytkään kokonaisuutta. Juttelimme silloin ihan vain leikillämme, että olisipa joskus kiva tehdä yhdessä joulukalenteri.
– Sitten pääkaupunkiseudun seurakunnista kysyttiin minulta kuvitustarjousta ja onneksem me toiveemme toteutui, Heikkilä kertoo.
HANNA-RIIKKA HEIKKILÄN ja Karoliina Pentikäi sen joulukalenterin teko alkoi Teams-palaverista. Seurakunnista kalenterin aiheeksi annettiin toi vo. Luukkuja siihen tuli 29, sillä kalenteri alkaa ensimmäisestä adventista ja päättyy ensimmäi seen joulupäivään.
Hanna-Riikka Heikkilän mielestä vanhoja tapoja kannattaa välillä miettiä uudesta näkökulmasta.
ja tapoja on hyvä välillä miettiä toisesta näkökul masta. Heikkilä haluaa antaa kuvillaan uutta ins piraatiota katsojalle.
– Ahaa, tämän voi ajatella näinkin! Ai tätä väriä voi käyttää jouluna! Tai onpa ihanaa, että pimeään vuodenaikaan tulee näin herkullisia värejä! Heikkilä kuvailee.
Joulukalenteria tehdessään Heikkilä ei voinut olla miettimättä nykymaailman tilannetta. Vaik ka korona on vähentynyt, eteen on noussut mui ta synkkyyksiä, kuten sota Euroopassa, taloudel lista ahdinkoa ja nuorten pahaa oloa. Siksi hän haluaa välittää joulukalenterin kuvilla iloa.
– Toivon, että joulukalenteri voisi olla jonkin lainen keidas ja valonlähde pimeän ajan keskel lä. Haluan sen muistuttavan, että vaikka on vai keaa, aina on toivoa.
Kuvallisissa töissä Heikkilälle on tärkeintä tunnejälki, jonka ne jättävät katsojaan.
– Haluan, että ihminen saisi kuvistani itsel leen jotakin. Se on iso toive, eikä jokainen ku va tietenkään voi sitä tehdä. Mutta toivon, ett eivät kuvat olisi vain kuvia, vaan niillä olisi sel keä viesti.
”Toivon, että joulukalenteri voisi olla jonkinlainen keidas ja valonlähde pimeän ajan keskellä.
PÄÄTYÖKSEEN HANNA-RIIKKA Heikkilä suun nittelee kuoseja ja toimii AD:na lasten ja nais ten vaatefirmassa Papu Designissa. Heikkilä on myös yrityksen perustajaosakas.
Heikkilä ja Pentikäinen jatkoivat työtä tahoil laan miettimällä kuvia ja tekstejä. He järjestivät kaksistaan myös workshopin, jossa he peilailivat tuotoksia keskenään.
– Tein esimerkiksi opaskoiran kuvan ja kysyin Karoliinalta, tulisiko hänelle siitä joku teksti mie leen. Ja toisinpäin niin, että Karoliina kirjoitti teksti luonnoksen ja minä mietin, miten sen kuvittaisin.
Heikkilän kuvitus on myös pääkaupunkiseu dun seurakuntien joulukalenterin ruotsin- ja englanninkielisissä versiossa.
JOULUKALENTERIN KUVITTAMINEN ei ollut Han na-Riikka Heikkilälle täysin outo tehtävä. Hän on tehnyt aiemmin kaksi joulukalenteria. Proses si oli siis tuttu, mutta silti tekemisen määrä yllät ti hänet.
– Kuvien teossa meni kauan. Oli iso työ saada kaikki palat yhteen. Jos tekisin nyt heti saman uudelleen, olisin varmaan hirveän paljon nope ampi, hän toteaa nauraen.
Heikkilä halusi luoda kalenteriin ei-perinteis tä joulukuvaa, koska hänen mielestään vanho
– Papussa yhdistyy kaikki se, mihin olen täh dännyt. Se on ollut hämmentävä juttu, sillä pa rikymppisenä ajattelin, että vähän päälle kolmi kymppisenä löydän oman juttuni, ja juuri niin se on mennyt.
Aikoinaan Taideteollisen korkeakoulun lop putyönäyttelyssä opettaja sanoi, että Heikkilän maalaukset voisivat olla hyviä kuoseja. Niissä oli rytmiä, toistoa ja graafisuutta.
– Opettajan sanat jäivät alitajuisesti kytemään sillä tavalla, etten ole ikinä lokeroinut itseäni, et tä olisin vain kuvataiteilija tai vain kuvittaja tai vain kuosisuunnittelija. Voin olla kaikkea niitä.
JOULUN ODOTUKSEEN Hanna-Riikka Heikkilällä kuuluvat joulukalenterin lisäksi kynttilät ja jou lulaulut. Ideaalina adventtisunnuntaina hän sy tyttäisi kynttilän, soittaisi pianoa ja laulaisi jou lulauluja perheen ja ystävien kesken.
– Lempijoululauluni on Jul, jul, strålande jul. Musiikillisesti aivan ihana on myös Jean Sibe liuksen En etsi valtaa loistoa. Joulunajan viih demusiikki ei vetoa minuun niin suuresti. Pidän traditionaalisista joululauluista. ■
Joulukalentereita postitetaan marraskuussa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakuntien jäsenten koteihin.
Vapaita
ATTENDO TAIVALLAHTI Mechelininkatu 32 A-B, Helsinki
Attendo Taivallahti tarjoaa tuetun kotona asumisen asuntoja ikäihmisille. Asunnot sijaitsevat Taivallahden vanhalla kasarmi alueella, Hesperianpuiston ympäristössä. Asunnot ovat kooltaan n. 33 m2. Asuminen on itsenäistä mutta tarjolla on hoiva- ja tukipalveluita yksilöllisen tarpeen mukaan.
Tule tutustumaan!
Kysy lisätietoja ja sovi henkilökohtainen esittelyaika:
Tiia Santala, hoivakodin johtaja p. 044 743 1031, tiia.santala@attendo.fi attendo.fi/taivallahti
Muuta nyt laadukkaaseen seniorikotiin palveluiden keskelle, muutama kaunis ja esteetön vuokrakoti on vielä vapaana.
Saga-palvelutalojen hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelut muuntuvat tarpeidesi mukaan. Päivittäinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme tuo iloa ja energiaa arkeen.
Tervetuloa tutustumaan, ihastumaan – ja asumaan.
Katso lisätiedot Helsingin ja Vantaan kodeista sagacare.fi/uusikoti tai soita maksuttomaan numeroon 0800 06116 (ark. klo 8-16)
asuntojaOlisiko aika jättää talven lumityöt muille?
Anna tavoitteli lukiossa kiitettäviä arvosanoja, kunnes mielenterveys petti. Opinto-ohjaaja Liisa Huhdan mukaan lukiolaisten uupumisen taustalla on useita koulutuspolitiikan epäonnistumisia.
TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN VALOKUVAT ESKO JÄMSÄKun Anna aloitti lukion syksyllä 2018, hän huomasi nopeasti, että voimat eivät riittäneet kunnolla koulunkäyntiin, vaikka elämässä ei ollut mitään muuta.
– Tein läksyjä yömyöhään ja nu kuin vähän. Tämä johti oravanpyörään: keskitty miskyvyn palautuminen valvomisen jälkeen vei aikaa, ja seuraavan päivän läksyjen teko viivästyi. Aika pian aloin olla tosi stressaantunut ja masen tunut, Anna sanoo.
Annan kouluväsymys ei alkanut lukion pulpe tissa, vaan oireili jo yläkouluvuosina. Kouluah distuksen pohja alkoi rakentua jo ekaluokkalaise na, kun tunnollinen tyttö huomasi, että voi ilah duttaa opettajaa ja vanhempiaan hyvillä pisteillä. Vähitellen siitä kehittyi ajatus, että hänen velvol lisuutensa on saada hyviä arvosanoja.
– Minulle oli kehittynyt jo peruskoulun alusta lähtien selvä käsitys siitä, että minun pitäisi saa da vain parhaita arvosanoja ja olla kympin tyttö.
Täydellisyyden tavoittelu vaati työtä. Anna ker too, ettei harrastanut peruskoulun ohella mitään muuta. Koulupaineet syntyivät siitä, että hän yrit ti näyttää ulospäin menestyvältä ja pärjäävältä.
– Ahkera läksyjen teko ei johtunut siitä, että halusin panostaa kouluun. Koin, että minulla ei ollut oikeutta muuhun kuin parhaisiin arvosanoi hin. Ne olivat minun arvoni mittari.
PITKITTYNEESTÄ VÄSYMYKSESTÄ, liian täysistä päivistä ja tunneille nukahtelusta on tullut arki päivää Suomen lukioissa. Tämä käy ilmi opintoohjaaja Liisa Huhdan tuoreesta tietokirjasta Uupuneet nuoret pärjääjät (Bazar 2022). Uupu mus ei ole lukiolaisten ainoa oire: Huhdan mu kaan masentuneita, ahdistuneita ja paniikki oireista kärsiviä nuoria on kouluissa niin paljon, että yksikään opettaja ei ole enää pitkään aikaan opettanut ryhmää, jossa kukaan ei oireilisi.
Kouluterveyskyselyjen mukaan Suomesta ei löydy paikkakuntaa, jossa uupuneiden lukiolais ten määrä ei olisi lisääntynyt. Eniten väsyneitä on suurissa kaupungeissa. Eniten oireilevat tytöt ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, mutta po jatkaan eivät ole suojassa.
Vuonna 2021 lähes puolet lukiota käyvistä ty töistä koki uupumusasteista väsymystä, Helsin gissä yli puolet. Lukiolaispojista uupumusoireita on joka neljännellä.
nollinen yksinäinen, kaikessa aktiivinen, sinnit telijä ja maailmanparantaja. Tarinoita yhdistää se, että nuorelta puuttuu sellainen elämänkoke muksen antama mitta, joka kertoisi, mikä on hä nen kohdallaan riittävää ja kohtuullista.
LIISA HUHDAN VIESTI nuorille ja heidän vanhem milleen on se, että vika ei ole uupuvissa nuoris sa, vaan yhä uusia vaatimuksia nuorten harteille kasaavassa yhteiskunnassa ja koulujärjestelmäs sä. Siksi tilanteen korjaaminen on aikuisten teh tävä.
Sain käytännössä pelkkiä kymppejä mutta tunsin riittämättömyyttä ja koin, ettei minulla ollut mitään kontrollia omaan elämääni.
LUKIOSTA VALMISTUNUT ANNAKeväällä 2019 Helsingin Sanomat teetti kyselyn lukiolaisille, joiden kouluun vaadittiin yli yhdeksän keskiarvo. Tulokset olivat samansuuntaisia mutta vielä karumpia kuin kouluterveyskyselyissä ja ope tusministeriön selvityksessä: kuormittavaa jatku vaa stressiä oli kokenut 59 prosenttia vastaajista.
Nuorten uupumista käsittelevien kyselytutki muksien lisäksi Huhta perehtyi tutkimuskirjal lisuuteen ja haastatteli 35:tä nuorta, joista pari kymmentä kävi lukiota, osa oli jo valmistunut ja pari keskeyttänyt lukion.
Huhta jaotteli uupuneiden nuorten tarinat vii teen eri ryhmään: akateeminen suorittaja, tun
”Kirjassaan Huhta käsittelee muun muassa yksi lö- ja suorituskeskeisen arvomaailman voimakas ta tunkeutumista kouluihin sekä jatkuvia kouluuudistuksia, joiden seurauksena lukio-opintoihin on mahdutettu epärealistinen määrä sisältöjä.
Lukiolaisten jaksamista kuormittaa esimerkik si nykyinen kurssimuotoinen ja luokaton lukio, jossa opettajat ja opiskelutoverit vaihtuvat seitse män viikon välein. Erityisesti suurissa lukioissa yhdellekään opettajalle ei välttämättä synny ko konaiskuvaa nuoren edistymisestä tai tuen tar peista, ja toisiin nuoriin ystävystyminen ja tuen saaminen voi olla kiven takana.
Päällekkäisten uudistusten seurauksena nuo ret voivat Huhdan mukaan aiempaa huonom min. Yhä useampi heistä käy lukiota kolmen vuoden sijasta neljä vuotta ja pitää sen jälkeen välivuoden toipuakseen väsymyksestä.
– Välillä tuntuu, että opinto-ohjaajan työstä iso osa on koulutuspoliittisten virheiden paikkailua.
Huhta kiinnittää huomiota myös siihen, että nykyinen koulujärjestelmä korostaa pitkän täh täimen tavoitteiden asettamista yhä nuorempa na ja kehottaa nuoria ottamaan vastuulleen asi oita, joihin heillä ei ole kehitysvaiheensa vuoksi vielä edellytyksiä.
– Näen vastaanotoillani, miten aikuis ten huoli tulevaisuudesta siirtyy nuoriin
ja saa heidät luulemaan, että lukiovuosi na tehdyt valinnat ratkaisevat tulevaisuu den peruuttamattomasti. En ole nähnyt yhdenkään nuoren pilaavan elämäänsä vääril lä lukion kurssivalinnoilla, mutta suorittamisen ja pärjäämisen eetokseen kasvanut nuori ei tie dä muusta.
LUKIOSSA ANNAN KOULUPÄIVÄT kestivät seitse mästä kahdeksaan tuntiin, ja niiden jälkeen hän teki vielä läksyjä usean tunnin ajan. Ensimmäi senä syksynä hän meni koulupsykologin puheil le, joka kirjoitti lähetteen nuorisopsykiatrian po liklinikalle.
Pahaan oloon ei kuitenkaan löytynyt helpo tusta. Annan mukaan lääkärit eivät ottaneet hä nen pahoinvointiaan todesta hyvien arvosano jen vuoksi eivätkä keskittyneet oikeasti kuuntele maan häntä.
– Näkökulma oli tosi pinnallinen. Nuorisopsyki atrian poliklinikalla aloitettiin lyhytterapia, mutta koin, etten saanut puhua niistä asioista, mistä ha lusin. Pitkän ajan kuluessa muodostuneet ongel mat pyrittiin ratkaisemaan tosi nopeasti ja helpos ti. Minulle sanottiin, että käy kävelyllä, mene ajois sa nukkumaan ja ajattele positiivisia asioita.
Ahdistavalta tuntunut kouluarki jatkui. An na alkoi valvoa öisin ja piti itseään hereillä no
peiden välipalojen ja suklaan avulla. Ensimmäi sen vuoden keväällä hän havahtui kilojen kerty miseen.
– Sain arvosanoiksi käytännössä pelkkiä kymp pejä mutta tunsin riittämättömyyttä ja koin, ettei minulla ollut minkäänlaista kontrollia omaan elä määni. Pelkäsin, että kaikille paljastuu, etten ole oikeasti hyvä missään.
Yksi asia, jota Anna pystyi kontrolloimaan, oli oma paino. Hän vähensi syömisen minimiin ja alkoi treenata kuntosalilla useita tunteja monta kertaa viikossa. Kuntopyörän polkeminen auttoi pysymään hereillä, kun hän opetteli ruotsin kie len sanoja.
Muistikuvat ensimmäisen vuoden keväältä ovat sumuisia. Anna keskusteli uupumuksestaan opinto-ohjaajan kanssa, ja he sopivat lukujärjes tyksen keventämisestä. Fysiikka ja kemia jäivät pois ja yhden kielen kursseja vähennettiin. Yliop pilaaksi valmistumisen tavoitetta siirrettiin puoli vuotta myöhemmäksi.
Koulupäivät kevenivät, ja koulun tuottama stressi väheni. Edessä oli kesätauko, ja Anna päätti mennä töihin väsymyksestään huolimatta. Varsinaista lomaa hän piti yhden viikon.
– Kesän aikana tapasin nykyisen poikaystävä ni, joka on pystynyt auttamaan minua kaikkia ammattilaisia paremmin. Syömishäiriö rauhoit tui, kun aloin nähdä elämässäni myönteisiä asioi ta ja koin, että haluan oikeasti elää.
Toisen opiskeluvuoden aikana Anna aloit ti psykoterapian, jossa hänen ongelmansa ja hoi don tarpeensa otettiin todesta. Työskentely omi en asioiden kanssa pääsi vihdoin alkamaan. An na alkoi syödä säännöllisesti ja tunsi voivansa pa remmin.
Hetken kaikki näytti lupaavalta, mutta sitten tapahtui kaksi asiaa, jotka romahduttivat Annan hyvinvoinnin. Vuodenvaihteessa nuorisopsykiat rinen poliklinikka lopetti Annan hoitokontaktin. Sitten alkoi ensimmäinen koronakevät.
– Olin juuri ehtinyt rakentaa jaksamiselleni haurasta pohjaa ja aloin päästä jaloilleni, kun ko ronarajoitukset katkaisivat kaikki rutiinit ja sosi aaliset suhteet. Jos olisin ollut terve, korona-ai ka ei olisi vaikuttanut minuun niin voimakkaasti,
mutta siinä tilanteessa en pärjännyt.
Anna jatkoi psykoterapiaa etäyhteyden avul la, mutta nuorisopsykiatrisen poliklinikan vetäy tymisen vuoksi hänellä ei ollut hoitavaa lääkäriä, joka olisi huolehtinut lääkityksestä ja seurannut hänen vointiaan.
– Sain pikkuhiljaa käsiteltyä itsetunto-ongel miani ja traumojani, mutta koronarajoitusten vuoksi sen hetkinen oloni ei parantunut.
Annan olisi pitänyt valmistautua seuraavan syksyn ylioppilaskokeisiin, mutta arkirutiinien puute ja yksinäisyys väsyttivät hänet uudestaan. Kesällä hän teki taas töitä.
ABIVUOSI ALKOI EDELLISENÄ keväänä tutuiksi tulleissa merkeissä: etäopetuksen ympärille ra kentuva kouluarki sai Annan voimaan huonosti, ja opiskelu oli sinnittelyä jaksamisen rajoilla.
Anna osallistui ensimmäisiin ylioppilaskokei siinsa lukion kursseilta mieleen jääneen tiedon varassa. Aikaisemmin hän ei ollut mennyt val mistautumattomana yhteenkään kokeeseen. Hän onnistui kuitenkin suorittamaan kaksi ainetta.
Kurssien suorittamiseen tuli välillä taukoja, kun Anna joutui pitämään sairauslomaa. Toivei ta paremmasta antoi se, että Anna hakeutui yksi tyislääkärin vastaanotolle, missä hänelle etsittiin sopiva lääkitys.
Valmistuminen siinsi jo näköpiirissä, kun neljäs opiskeluvuosi alkoi syksyllä 2021. Anna voi kuiten kin niin huonosti, että joutui kuukaudeksi sairaa lahoitoon psykiatriselle osastolle. Ylioppilaskirjoi tusten vuoro tuli lopulta tämän vuoden keväänä.
Anna oli väsynyt eikä saanut luettua kunnolla. Hän päätti tinkiä tavoitteistaan ja suorittaa nel jä ainetta, joka on ylioppilaaksi valmistumiseen vaadittu minimi.
– Ylioppilaskokeet eivät menneet niin hyvin kuin kurssiarvosanojen perusteel la olisivat voineet mennä, mutta sain ne suoritettua. Opettajat antoivat viimeisten
Eläkkeellä oleva nuorten pappi Arto Köykkä julkaisi elokuussa blogikirjoi tuksen, johon oli koottu kahdeksan keinoa nuorten ahdistuksen vähentä miseksi. Köykkä sai teeseistään paljon kiittävää palautetta, ja Yle teki niistä verkkouutisen.
Köykkä on toiminut pitkään nuor ten pappina ja kehittänyt valtakun nallisesti nuorteniltoja ja rippikoulua. Blogitekstin taustalla on sekä tutkittua tietoa että hänen omia havaintojaan.
– Nuorteniltojen vetäjänä olen huo mannut, että varsinkin lukion koevii kot vaikuttavat nuorten läsnäoloon paljon enemmän kuin aikaisemmin. Välillä tuntuu siltä kuin koeviikot le vittäisivät myrkyllistä kaasua. Kun tuntee nuoret ja tietää, mikä on heil le normaalia, tunnistaa ja huomaa ah distuneen nuoren.
Erityisen tuhoisana Köykkä pitää monille nuorille välittynyttä ajatusta, jonka mukaan epäonnistuminen lu kio-opinnoissa voi pilata elämän.
– Nuorille pitäisi tehdä selväksi, et tei mikään koe, tentti tai pääsykoe ole elämän eikä edes sen minkään osaalueen finaali, vaan epäonnistumi sen ja mokan paikkaamiseen on aina mahdollisuus.
”Vähennetään radikaalisti itseohjau tuvuutta. Palautetaan lukion oppilail le kokemus luokkayhteisöstä. Hyväk sytään se, että lukioikäiseltä nuorelta kuluu aikaa ja voimia myös aikuisek si kasvamiseen”, kehottaa Arto Köykkä lukiota koskevissa teeseissään.
Nykyinen kurssimuotoinen lukio on Köykän mukaan yksi keskeinen syy nuorten kasvavaan pahoinvoin tiin, koska se heikentää luokkayhtei sön antamaa tukea ja edellyttää lukio laiselta enemmän itseohjautuvuutta kuin mihin hän on vielä valmis.
Köykkä kiinnittää huomiota myös siihen, että joissakin aineissa oppimis tavoitteet ovat paljon yleissivistystä laajempia. Lukioaika tulisi hänen mie lestään nähdä yleissivistävänä vaihee na, jossa nuorella on tilaa keskeneräi syyteen ja ihmisenä kasvamiseen.
Köykkä muistuttaa, että vahva puu kasvaa hitaammin kuin äkkiä viljelty energiapaju, mutta myös puun laatu on jotakin muuta.
– Juuri nyt tarvitsemme kestäviä ihmisiä, jotka ovat saaneet mahdol lisuuden kasvaa vähän hitaammin. Elämme aikaa, jolloin ympärilläm me tapahtuu ennustamattomia asioi ta eivätkä mitkään suunnitelmat pi
dä. Silloin tarvitaan laajaan yleissivis tykseen, hyvään lukutaitoon ja henki seen kestokykyyn perustuvaa kykyä analysoida maailmaa.
Kestävyyttä ja lujuutta synnyttää Köykän mukaan myös armon kokemus, jossa ihminen saa olla pohjimmiltaan hyväksytty, eikä hänen arvonsa perus tu vain suorituksiin. Köykkä toteaa, et tä nuori kaipaa tällaista hyväksyntää ennen muuta omilta vanhemmiltaan.
– Olen antanut nuorten vanhemmil le vain yhden kasvatusneuvon. Kun
16-vuotias lapsi on liian myöhään ul kona, pitäkää eteisessä valo, kunnes hän on tullut kotiin. Se, että nuori on aina tervetullut, on tärkeintä, mitä vanhemmat voivat antaa.
Viime vuosina nuorten uupumista ja mielenterveysoireita on selvitetty monilla kyselyillä ja asiaa on käsitel ty mediassa useasti, mutta toistaisek si korjaavia päätöksiä ei ole tehty. Ar to Köykkä sanoo, että hänen esittä mänsä keinot eivät maksaisi juuri mi tään, mutta niiden toteutumisen tiellä on kaksi estettä.
– Mittaamme asioita sellaisilla ta voilla, että oireiden ja sairauksien hoitaminen näyttää aina tehokkaam malla kuin ennaltaehkäisy. Tarvit semme varmasti lisää kuraattoreita ja terapeutteja, mutta kun näin suu ri osuus nuorista uupuu, mistään ei löydy riittävää määrää ammattilai sia hoitamaan heitä kaikkia, Köyk kä sanoo.
– Emme luota riittävästi siihen, että nuoret löytävät oman tiensä, kunhan heidän kasvulleen vain annetaan tilaa. Todennäköisesti itse löydetty tie on myös sellainen, joka kestää.
artokoykka.blogspot.com
”Lukiolaisille– Kun näin suuri osuus nuorista uupuu, mistään ei löydy riittävää määrää terapeutteja hoitamaan heitä kaikkia, nuorten pappi Arto Köykkä sanoo.
kurssien suorittamiseen lisäaikaa ja kek sivät mukautettuja tapoja, joilla sain kai ken valmiiksi.
Ylioppilaskirjoitusten ja lakituksen välinen ai ka meni lepäämiseen ja palautumiseen. Annan oli vaikea uskoa, että hän oli selviytynyt ja val mistunut ylioppilaaksi.
– Kun sain painaa ylioppilaslakin päähäni, olin tosi helpottunut. En ollut kokenut ikinä sellais ta vapautta ja liikuttumista. Olin ajatellut, että en selviä lukiosta hengissä.
LUKIOLAISTEN LISÄÄNTYVÄ OIREILU kertoo opinto- ohjaaja Liisa Huhdan mukaan siitä, et
tä nuoruuden kehitystehtäville ei jää riittäväs ti tilaa.
Jokainen nuori ratkoo lukiovuosien aikana ke hitystehtäviä, joihin kuuluvat lapsuuden loppu minen ja sen hyvästely, sopeutuminen murros iän uuteen kehonkuvaan, vanhemmista irrottau tuminen, oman paikan löytäminen vertaisten joukossa ja heihin turvautuminen vanhempien sijaan sekä oman seksuaalisen identiteetin jäsen täminen.
Huhdan viesti poliittisille päättäjille on se, et tä jos näille kehitystehtäville ei anneta riittävää tilaa, haaveet varhain työelämän aloittavasta uu desta sukupolvesta eivät toteudu, vaan uupumi
nen ja muut mielenterveysoireet seuraavat nuo ria suorittajia korkeakouluopintoihin ja työelä mään.
– Tekisin nuorten arkeen tilaa keveydelle, huo lettomuudelle ja ihmettelylle. Väljentäisin ope tussuunnitelmia tuntuvasti niin, että opiskelu ei vie kaikkea valveillaoloaikaa, Huhta sanoo.
– Palaisin pysyvämpiin opetusryhmiin ja val miisiin lukujärjestyksiin. Kiinnittäisin huomiota siihen, että kaiken oppimateriaalin tarjoaminen digitaalisessa muodossa ei ainakaan helpota kes kittymisvaikeuksia. Opiskelusta on tullut jatku vaa skrollaamista kannettavan tietokoneen näyt töruudulla.
Kalliossa kuvataidelukiota käyvä Vii vi Lundgren, 17, pyrkii välttämään vä symistä yhdistelemällä samalle opin tojaksolle sekä pakollisia kursseja että valinnaisia taideopintoja, kuten gra fiikkaa ja elokuvakursseja. Tällä taval la hän sanoo löytäneensä jonkinlai sen tasapainon, jossa hän pitää kiinni myös vapaa-ajasta.
Suunnittelusta huolimatta lukioopinnoissa pärjääminen vaatii paljon, ja lukion koeviikolla voi iskeä paniikki. – Jaksojen lopussa on usein päiviä, jolloin en ehdi tehdä mitään muuta kuin koulujuttuja.
Lundgren ei ole päästänyt väsy mystä niin vakavaksi kuin opinto-oh jaaja Liisa Huhdan Uupuneet nuoret pärjääjät -kirjaan haastatellut nuoret, mutta hän kertoo samastuvansa joi hinkin kirjassa kerrottujen uupumis tarinoiden kohtiin. Lundgren valitsee esimerkiksi katkelman ”tunnollisen yksinäisen” tarinasta:
”En meinannut pysyä tahdissa mu kana, vaikka käytin yhä enemmän ai kaa läksyihin. Koeviikot olivat pahim pia. En voinut antaa itselleni lupaa nukkua, aika ei muuten riittänyt.”
– Tämä kuulostaa tosi tutulta. Vaik ka en juuri stressaa siitä, ovatko arvo sanat hyviä, haluan silti tehdä asiat niin hyvin kuin pystyn.
Omaa jaksamistaan Viivi Lundgren varjelee myös kuuntelemalla sitä, mi
kä tuntuu itselle tärkeältä. Hän antaa mielellään kaikkensa niissä oppiai neissa joista pitää, mutta käyttää mui hin vähemmän aikaa. Erityisen moti voivaksi hän on kokenut psykologian ja filosofian opinnot.
– Noissa aineissa olen saanut on nistumisia ja hyviä arvosanoja, vaik ka en ole ottanut paineita. Opettajat osaavat tehdä kiinnostavia oppitunte ja, joilla tunnen oikeasti oppivani jo tain. Minulle sopii se, että filosofias sa ei tarvitse vain muistaa teorioita ul koa, vaan asioita saa miettiä itse, hän sanoo.
Opinto-ohjaajan korjauslistaa voisi jatkaa, mutta sen sijaan Huhta osoittaa sanansa lukio laisten vanhemmille, joiden toiveiden ja odotus ten paineita moni nuori kantaa mukanaan.
– Kunpa vanhemmat tietäisivät, kuinka isojen kysymysten äärellä heidän nuorensa kipuilevat. Olisin ollut omille nuorilleni paljon vaativampi vanhempi, jos en kuulisi työssäni, miltä vanhem pien vaatimukset ja odotukset kuulostavat nuor ten korvissa.
TÄNÄÄN ANNA ON 20-vuotias nuori nainen, jon ka ylioppilaaksi valmistumisesta on kulunut puo li vuotta. Katsoessaan taaksepäin hän sanoo, että parantuminen pääsi alkamaan kunnolla vasta lu kion loputtua.
Tällä hetkellä Anna työskentelee vammaisen henkilön avustajana. Osa-aikainen työ jättää ar keen myös omaa aikaa. Anna kertoo, että pystyy nyt huolehtimaan itsestään ja kokemaan elämän iloa ja motivaatiota.
Annan psykoterapia jatkuu vielä jonkin aikaa. Sen lisäksi hänellä on hoitokontakti aikuisten psykiatrian poliklinikalle, missä huolehditaan lääkityksestä ja seurataan kuntoutumista.
Sanat ”pikku hiljaa” toistuvat, kun Anna pu huu parantumisestaan.
Toista lukiovuottaan käyvä Viivi Lundgren kuvaa itseään itsenäisek si opiskelijaksi, joka tekee opintojaan mieluummin kotona kuin oppitunneil la. Häntä turhauttaa se, että kahdek san tunnin koulupäivät tuntuvat usein menevän hukkaan, ja oppituntien jäl keen läksyt pitää tehdä väsyneenä. Li säksi pitäisi edistää projekteja ja lu kea kokeisiin.
Kallion seurakunnan syysesit teessä julkaistiin Lundgrenin kir joittama teksti, jossa hän ehdottaa lukiolaisten työviikon rajaamista 40-tuntiseksi kuten aikuisilla. Tämä tarkoittaisi sitä, että koulun ulko puolella tehtävälle työlle jäisi ny kyistä enemmän aikaa tai sitä vä hennettäisiin.
Lundgren tunnistaa Uupuneet nuo ret pärjääjät -kirjan kuvauksen, jonka mukaan lukiolaiselta odotetaan itse näisten valintojen tekemistä ja oman tulevaisuuden tavoitteellista pohti mista. Opinto-ohjauksen tunnilla hän on tehnyt taustatutkimusta siitä, mil laisia vaihtoehtoja jatko-opintoihin on tarjolla.
– Minua kiinnostavat elokuva-alan opinnot, mutta en tiedä, toisivatko ne töitä. Paineita tuo myös se, että muut vaikuttavat minua suunnitelmallisem milta ja valmiimmilta ylioppilaskirjoi tuksiin.
Akateeminen suorittaja pyrkii täydelli syyteen tenteissä ja urheilussa, kunnes jatkuvat minuuttiaikataulut ja onnistu misen pakko johtavat syömishäiriöön tai itsensä vahingoittamiseen.
Tunnollinen yksinäinen kokee syrjään jäämisen aiheuttamaa häpeää ja ahdis tusta, mikä kasautuu paniikiksi.
Kaikessa aktiivinen nuori täyttää elä mänsä kiinnostavilla harrastuksilla ja ihmisillä, kunnes jaksamisen rajat tule vat vastaan.
Sinnittelijän väsymyksen taustalla voi olla esimerkiksi tunnistamaton adhd tai lukihäiriö, kuormittava elämäntilan ne tai sairaus tai puutteelliset opiskelu valmiudet.
Maailmanparantaja ahdistuu yhteis kunnan epäkohdista tai ekokatastrofis ta ja väsyy yrittäessään taistella muu toksen puolesta.
(Liisa Huhta: Uupuneet nuoret pärjääjät)
– Asiaa on liikaa, jos kahdeksan tunnin koulupäivä ei riitä kertaukseen ja tehtävien tekemiseen. Yksi ratkai su voisi olla se, että oppitunteja oli si enintään neljänä päivänä viikossa, Lundgren ehdottaa.
Lundgren on huomannut, että ryh mien vaihtuminen kurssimuotoises sa lukiossa vaikeuttaa ystävyyssuhtei den syntymistä. Kurssin aikana hän on saattanut tutustua johonkuhun opiskelutoveriin paremmin, mutta sen jälkeen yhteistä aikaa on ollut vai kea löytää.
– Tapaankin läheisiä kavereitani enimmäkseen muualla kuin koulussa, Lundgren sanoo.
– Olen alkanut kasvattaa omaa persoonaani ja löytää itsestäni muitakin ominaisuuksia kuin sen, että käyn koulua. Tutustun nyt omiin piirteisiini: missä olen hyvä, mistä nautin ja mitä haluan elä mältä. Valmiita vastauksia ei ole, vaan pikku hil jaa alan löytää niitä.
– Olen alkanut arvostaa itsessäni muitakin puolia kuin tavoitteellisuutta ja mitattavia onnis tumisia. Tärkein kysymykseni ei ole, mitä teen tulevaisuudessa.
Annan uuden identiteetin aineksia ovat sellai set asiat kuin viisaus, kiltteys, ystävyys ja mahdol lisuus antaa ympärilleen jotakin hyvää. Hän viih tyy metsälenkeillä ja haluaa joskus oman perheen.
Tulevaisuudessa Anna haluaa opiskella, mutta sitä ennen hän pitää vähintään yhden välivuoden. Hän ei halua ajautua uudestaan tilanteeseen, jos sa opiskeluun liittyy pakonomainen tunne.
Kysymykseen parantuminen ensimmäisistä merkeistä Anna vastaa elävänsä sitä vaihetta juu ri nyt.
– Ensimmäisen kerran kolmeentoista vuoteen olen aloittanut syksyn niin, etten mene mihin kään kouluun. Silti minulla on arki ja elämä ja monenlaisia onnistumisia. Olen edelleen minä, vaikka en opiskele mitään juuri nyt. ■
Kari Kuula on Kauniaisten seurakunnan pappi ja teologian tohtori, joka on kirjoittanut toistakymmentä teosta helvetistä, paholaisesta ja kristinuskosta. Hän luennoi aktiivisesti seurakunnissa.
Kuula asuu Espoossa vaimonsa kanssa. Pari päivää viikossa paikalla ovat myös neljä- ja yksivuotiaat lapsenlapset.
Kuula kirjoitti Kirkko ja kaupungin verkkomediaan ennätykselliset yli 120 kolumnia, joista viimeinen julkaistiin lokakuussa.
Jalat tukevasti irti maasta.
Pappi Kari Kuula arvostaa eläintiloja salakuvaavia aktivisteja. – Jos eläinten tehotuotanto keksittäisiin nyt, siihen ei suostuisi kukaan, hän sanoo.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDTOman elämäntyylin arvostelu ärsyt tää. Kun kritiikki tulee etäältä, sen voi kuitenkin sivuuttaa helposti. Keski ikäinen, keskiluokkainen, kristitty sekasyöjä voi kuitata nuorten aktivistien eläinoikeuspuheet vieraantumisena tosielämästä. Että on tainnut tulla katsottua liikaa Disney elokuvia söpöistä puhuvista eläimistä.
Piikki pistää terävämmin, kun se tulee omien joukosta.
– Nuorempi nainen ohitetaan sillä, että kettutyttö siinä heiluu. Kun kaltaiseni kohta kuusi kymppinen mies kirjoittaa eläimistä, se otetaan vastaan eri lailla, sanoo Kauniaisten seurakun nan pappi ja teologian tohtori Kari Kuula
Kuula on kyseenalaistanut toistuvasti ”tuntois ten olentojen” syömisen eettisen oikeutuksen Kirkko ja kaupungin verkkokolumneissaan. Leh den pitkäaikaisimman kolumnistin kirjoituskausi päättyi lokakuussa.
Kuula kirjoitti luetuimmassa kolumnissaan tammikuussa 2021: ”Jeesuksen seuraaja ei voi mi tenkään osallistua nykyisen kaltaiseen eläinten kohteluun” ja vertasi tehoeläintuotantoa Saata nan tuhotekoihin.
Päätoimittaja Jaakko Heinimäki päätti pois taa kolumnin verkosta, mistä seurasi myöhem min Julkisen sanan neuvoston langettava päätös. Maatalousyrittäjät kritisoivat kolumnia, ja useat piispat tukivat heitä. Kuula pahoitteli kärjekkäitä sananvalintojaan mutta pysyi muuten sanoman sa takana.
NYT LÄHES KAKSI vuotta myöhemmin Kuula is tuu kotisohvallaan Espoossa ja tuijottaa kukka kiehkuroin kuvioitua tapettia. Viereisessä hyllys sä nököttää rivi posliinikissoja.
Kuula tiputtelee sanansa yksi kerrallaan. Tauot niiden välissä ovat pitkiä.
– Kuvitellaanpa, että ihmiskunnan historia oli si mennyt toisin. Meillä olisi nykyinen tieto ke hittyneiden eläinten mielestä ja kyvystä kärsiä, pitäisimme lemmikkejä kodissamme kuten nyt, mutta emme söisi eläimiä. Sitten joku työryhmä esittäisi, että jalostetaanpa kanoista broilereita ja pannaan ne halleihin, joissa yhdelle on A4:n ver ran tilaa ja häkitetään siat isoihin laitoksiin. Ale taan syödä tällä tavoin tuotettua lihaa lähes joka aterialla. Vastalause kuuluisi taivaaseen asti. Jos eläinten tehotuotanto keksittäisiin nyt, siihen ei suostuisi kukaan.
Kaikki eivät tahdo suostua nykyäänkään: aktivistit ovat esimerkiksi salakuvanneet tuotan totiloja, mikä on paljastanut epäkohtia eläinten oloissa. Vaikka tuotantoeläinten pito olisi lain mukaista, ero kuluttajien mielikuvien ja karujen valokuvien välillä voi hätkähdyttää.
– Aktivistit ovat löytäneet epäkohtia, jotka he haluavat nostaa näkyviin, vaikka se käy heille it selleen kalliiksi. Se on arvostettavaa toimintaa, Kuula sanoo.
Kuula selittää hyvin hitaasti, että harva on ta junnut lihansyönnin olevan ihan eri asia tänä päivänä kuin parisataa vuotta sitten. Ennen koti eläimet elivät kotipihoissa, ja niiden osa oli yhtä hyvä tai ankara kuin ihmisten. Lihaa syötiin vä hän. Ihmisille oli tarjolla rajallisesti proteiinin lähteitä, kun taas nyt marketit pursuavat vaihto ehtoja.
Kuula miettii taas pitkään.
– Joku piispa voisi sanoa tahdikkaasti, että jos haluat vähentää kärsimystä maailmassa, niin si nun on vaikea lopettaa sotaa Ukrainassa, mut ta lihan jättäminen pois perjantaisin tekisi jo pal jon hyvää.
Kuula sanoo, että kristinuskosta olisi helposti saattanut kehittyä ”eläinmyötätuntoinen uskon to”. Puheen tahti kiihtyy:
– Kirkkoisien ajoista asti on ollut taju siitä, että eläinten syömisessä on jokin ongelma. Se on nä kynyt luostarien ruokavaliossa ja paastoissa, joi den aikana ei syöty lihaa vaan tavoiteltiin paratii sillista tilaa, jossa ei eletä toisten olentojen kus tannuksella. Ennen jouluakin paastottiin pitkään.
– Jumalan poika kärsii kaikkien luotujen ei kä vain ihmisten puolesta. Jeesus samastuu myös broilereiden, porsitushäkissä makaavien siko jen ja parsinavetassa kököttävän lehmän osaan. Jeesuslapsen syntyminen tehosikalaan olisi mel koinen joulukuva!
PALAUTE VERKKOKOLUMNEISTA on ollut runsas ta. Kari Kuulalle on tultu juttelemaan kirjoituk sista niin pääkaupunkiseudulla, Porissa kuin Jy väskylässäkin. Eniten on kiitelty.
Kuula haluaa tehdä selväksi, että hänestä vas tuu kuuluu ensisijaisesti kuluttajille ja poliitikoil le. Jos tavalliset ihmiset söisivät lihaa vähemmän ja maksaisivat mielellään eettisesti tuotetusta li hasta, tuotanto mukautuisi kysyntään. Poliitikot voisivat vaikuttaa ruoan hintaan.
– Tunnen myötätuntoa eläintuottajia koh taan. He ottavat miljoonalainan, jolla perusta vat sen tehtaan, jossa työskentelevät aamusta il taan. EU kiusaa, jalostusliikkeet antavat tuot teista minimin, ja päälle tulee vielä kuormittava eläinoikeuspuhe.
ULKO-OVEN KYLTISSÄ lukee Tervetuloa. Ovikranssissa kaksi pupua kantaa käpälissään pork kanoita, ja niiden ympärille on kiinnitetty pie noiskokoisia puutarhatyövälineitä.
Kari Kuula asuu isossa uusvanhassa omakoti talossa vaimonsa, pappi Pirjo Kuulan, kanssa.
– Puput eivät ole oikeasti lempieläimiämme. Kun laitoimme pihalle yhtenä vuonna pensas mustikoita, puput söivät ne kaikki. Myös metsä kauriit parturoivat pihaa.
Pariskunta on syönyt pihavieraidensa tavoin kasvisruokaa viisi vuotta. Kari Kuula hämmäste lee, miten ei tajunnut sitä ennen, että siat ja leh mät ovat persoonallisia yksilöitä yhtä lailla kuin vaikka perheen edesmennyt Neppu lapinkoira. Se sai kuollessaan hautakiven.
– Kristillinen ajattelu armosta ja myötätunnos ta velvoittaa luopumaan omasta nautinnosta, jos sillä lailla voi vähentää muiden kärsimystä.
– Juuri eilen yhdeksänkymppinen rouva ker toi minulle kirkossa, että alkoi kasvissyöjäksi jo 1950 luvulla. Hän oli tajunnut syöttöporsaita kat sellessaan sen skitsofrenian, että jotkut eläimet kasvatetaan syötäviksi ja toiset lemmikeiksi, vaik ka kaikki haluavat elää.
Kuulaa on kritisoitu siitä, että hän kommentoi eläintuotantoa, vaikka ei ole sen alan asiantun tija. Aihe saa Kuulan virnistämään niin, että hy mykuopat näkyvät. Sitten hän luennoi etiikan pe rusperiaatteista: jos ihmisellä on jossain asiassa oma lehmä ojassa, hän ei ole paras tyyppi arvioi maan kyseisen asian eettisyyttä.
– Kaltaiseni kaveri, jolla ei ole eläintuotantoon liittyviä intressejä, pystyy perehtymään eläintut kimukseen ja tekemään siitä eettisiä johtopäätök siä neutraalimmalta pohjalta.
Kuula kertoo puhuvansa eläinten oikeuksista kristillisellä kielellä, koska sellaisesta puheesta on puutetta, eivätkä eläimet voi puolustaa itse it seään. Häntä kiinnostavat monet muutkin asiat.
Kuula kiertää seurakunnissa luennoimassa esi merkiksi kristinuskon suurista kysymyksistä. Hä nen työhuonettaan kiertävät tummat, täyspuiset kirjahyllyt täynnä kirkkohistoriaa, uskonnonfilo sofiaa, latinaa, helvettiä…
Lisäksi hyllyissä on legoista rakennettuja pans saroituja miehistönkuljetusajoneuvoja ja hävittä jäkoneiden pienoismalleja. Katonrajaan on kiin nitetty deaktivoitu Suomi konepistooli. Kun päi vän työt on tehty, Kuula rentoutuu pelaamalla sen alla räiskintäpeli Battlefieldiä.
– Tietokonepelissä on energiaa, huumoria ja hienoja räjähdyksiä. Se osuu pikkupoikaan minussa ja on siitä jännä, että siinä ei kehity ollenkaan. ■
”
Jumalan poika kärsii kaikkien luotujen eikä vain ihmisten puolesta.
Kun lapset olivat pieniä, Riikka Myllys vaihtoi neulepuikot turvallisempaan virkkuukoukkuun. Tänä vuonna hän väitteli teologian tohtoriksi käsitöistä naisten arjen uskontona.
Riikka Myllyksen ko tona Kannelmäessä on työpöydällä sukkapui kot ja puikoilla kesken eräinen villasukka. Kä sityöt ovat olleet osa Myllyksen elämää jo varhain.
Hän muistaa leikkineensä äidin langoilla ja puikoilla ennen kuin op pi itse noin viisivuotiaana neulo maan. Tänä vuonna Myllys väitteli teologian tohtoriksi aiheesta Silmu koihin kudottu hengellisyys: Käsitöi den tekeminen suomalaisten naisten arjen uskontona.
Väitöskirjaansa varten Myllys seurasi neljän käsityöryhmän toi mintaa vuoden ajan ja haastatteli ryhmien naisia.
– Käsitöiden tekemisessä on usein kyse hyvän tekemisestä muil le, Myllys sanoo.
Hän itse neuloo paljon, toisinaan myös töissä palavereiden aikana. Omaa arkista tekemistään on vai kea äkkiseltään mieltään uskonnon harjoittamiseksi. Pienen pohtimisen jälkeen siitä kuitenkin löytyy syvem piä, luomisteologian sävyjä.
– Käsitöiden tekeminen on se, mitä minä olen, ja minut on luotu tällaiseksi, Myllys pohtii.
RIIKKA MYLLYS haastatteli väitös kirjaansa varten seitsemänkymp pistä naista, joka kertoi käsitöiden tekemisen olevan lahja, jonka hän on saanut aiemmilta sukupolvilta. Myllys ajattelee itse samoin. Käsi töiden maailmaan hänet johdat ti äiti.
Äiti auttoi vanhojentanssipuvun, ylioppilasmekon ja hääpuvun om pelemisessa. Nykyisin roolit ovat kääntyneet, ja äiti kysyy usein käsi
työmaailmaa aktiivisesti seuraavalta Myllykseltä tekniikoista ja langoista.
Myllys tuntee kuuluvansa sa maan käsityöntekijöiden ketjuun myös äidinäitinsä kanssa, vaikkei hän mummon kanssa yhdessä käsi töitä tehnytkään. Sieltä tekemisen perinne on kuitenkin lähtöisin.
Kun Myllyksen nyt 9- ja 11-vuo tiaat lapset olivat pieniä, käsitöiden tekeminen piti miettiä uudelleen.
– Vaihdoin neulomisen virkkaa miseen. Jos pieni käsi tarttuu kouk kuun ja silmukka karkaa, vahinko on pienempi kuin usean silmukan irrotessa puikolta, hän sanoo.
ENTISAJAN NAISILLE käsitöiden te keminen oli välttämättömyys, jotta perhe saatiin vaatetettua ja koti si sustettua asuttavaksi. Myös silloin käsityöt saattoivat tarjota mahdolli suuden rauhoittumiseen, arjen kat kaisemiseen ja omaan aikaan.
Kenenkään ei enää tarvitse ko ristella kapioita. Sen sijaan voi vaikkapa kirjoa ristipistoin feminis tisen, voimaannuttavan huoneen taulun.
Myllyksen mukaan käsitöiden te keminen on naisille keino sekä sie tää arkea että venyttää sen rajoja. Neulominen voi olla myös yhteis kunnallinen kannanotto.
Yksi Myllyksen tutkimista käsi työryhmistä identifioi itsensä femi nistiseksi. Ryhmä kokoontui kahvi lassa ja teki näin perinteisesti kodin seinien suojissa toteutetusta naisten harrastuksesta julkisessa tilassa ta pahtuvaa näkyvää toimintaa.
Vuosituhannen vaihteessa alka nut käsityöbuumi on saanut vauhtia netistä ja sosiaalisesta mediasta, jot ka ovat mahdollistaneet ideoiden,
ohjeiden ja tekniikoiden jakamisen helposti ja nopeasti. Koronapande mian jyllätessä neulottiin islantilais neuleita niin paljon, että langat lop puivat kaupoista.
Suomessa 1850-luvun puolivälis tä saakka toimineiden kirkollisten ompeluseurojen ja käsityöpiirien kulta-aikaa elettiin 1900-luvun al kupuolella. Vaikka näiden usein lä hetystyön ympärille keskittyneiden piirien toiminta on hiipunut, käsi töiden tekeminen on saanut seura kunnissa uusia muotoja. Nyt neu lotaan kastesukkia uusille pienil le seurakuntalaisille ja lohtuhuiveja leskeksi jääneille.
”Käsitöiden tekemisessä on usein kyse hyvän tekemisestä muille.
NUORENA AIKUISENA Riikka Myllys muutti Kuopiosta Helsinkiin, ja kä sityöt jäivät tauolle. Valmistuttuaan yliopistosta hän oli lomalla Lapis sa. Ivalossa Myllyksen mukaan tart tuivat kaupan hyllyltä puikot ja kerä valmiiksi raidoitettua sukkalankaa. Neulominen löysi tien takaisin hä nen elämäänsä.
Esikoista odottaessaan Myllys neuloi vauvalle peittoa vesivahin koremontin keskellä. Nykyisin tuo peitto lämmittää usein Myllyksen omia jalkoja hänen neuloessaan olo huoneen nojatuolissa. Yleensä Myl lys neuloo isompia töitä: villapaito ja, villatakkeja ja huiveja. Samalla hän kuuntelee usein äänikirjoja.
Instagramissa Myllys seuraa pää osin vain neule- ja käsityöjuttuja. Hän haluaa Instagram-feedinsä säi
– Käsitöiden tekemi nen on muuta kuin työelämä, jossa asiat pitää saada valmiiksi. Saan aloittaa ja jättää kesken niin monta käsityötä kuin haluan, Riikka Myllys sanoo.
lyvän hyvän mielen paikkana, jota voi käydä katsomassa myös iltaisin ilman, että törmää mieltä kiihdyttä viin poliittisiin keskusteluihin.
Koska käsityöt ovat Myllykselle harrastus, hän on päättänyt, että niiden tekeminen on täysin hänen omissa käsissään.
– Saan aloittaa ja jättää kesken niin monta käsityötä kuin haluan.
TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA SIRPA PÄIVINENKesken jääneet työt saattavat valmis tua joskus tai jäädä valmistumatta.
– Käsitöiden tekeminen on muuta kuin työelämä, jossa asiat pitää saa da valmiiksi, Myllys toteaa.
KÄSITÖIDEN TEKEMISEN TAITO ei enää ole samalla tavalla naiseuden ihanne kuin ennen. Taitavaa käsi työntekijää arvostetaan silti edel
leen. Riikka Myllys muistaa äitinsä kertoneen oman äitinsä käsityötai dosta ihaillen. Mummon työn jälki oli kuin koneesta tullutta.
– Minulle käsitöiden tekemi nen on ollut ihmisyyskoulu, Myllys sanoo.
Kun hän aikanaan löysi ohjei ta, joissa villapaidat ja -takit neu lotaankin ylhäältä alaspäin, kym
pin tyttö oli uuden ja pelottavan edessä.
– Piti asennoitua uudella tavalla, suostua siihen, ettei osaa vielä eikä ole huippu.
Nuorempana Myllys sovelsi oh jeita omasta päästään. Syntyneet neuleet eivät aina olleet ihan käyt tökelpoisia. Valmiista ohjeesta te kemällä lopputulos on usein tyy
dyttävämpi, mutta yllätyksiä tu lee silti.
Myllys ajattelee, että tekeminen itsessään on jo nautinto. Sellainen ajatus ei välttämättä kuulu perintei seen suomalaiseen käsityökulttuu riin.
– Se on radikaali, hyvää teke vä ajatus: tehdään vain ja annetaan mennä, hän sanoo. ■
Pähkinärinteeläisen Irja Stuparin jokaiseen päivään kuuluu naapuriapu. Hämeenkylän seurakunnan kampanja innostaa muitakin naapureiden ilahduttamiseen.
TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALAIrja Stupar on ehdottanut tapaamista Café Pähkinässä. Se on Hämeenkylän seura kunnan kahvila Vantaan Pähkinärintees sä ja Stuparin kantapaikka, jossa hän välil lä myös tekee vapaaehtoistyötä keittiössä ja tiskin takana.
Heti ei päästä juttusille, sillä ensin Stuparin on kiireesti hoidettava yksi asia. Hän on tullessaan löytänyt pankkiautomaattiin unohtuneen kortin, ja nyt pitäisi saada yhteys kortin omistajaan.
Kun kortin omistaja on tavoitettu puhelimella ja tervehdykset ja kuulumiset kahvilan vapaa
ehtoisten ja asiakkaiden kanssa vaihdettu, Stu par toteaa, että hänellä on ollut rauhallinen aamu.
Vaikka Stupar on eläkkeellä, päiviin löytyy yllin kyllin tekemistä naapurien auttamisesta. Hän on asunut samassa talossa vuodesta 1995 as ti. Monet hänen naapureistaan ovat jo iäkkäitä ja asuvat yksin. Jotkut ovat myös yksinäisiä.
– Yksi naapureistani on muistisairas, ja hän tä autan päivittäin. Laitan ruokaa, pesen pyykkiä ja käyn kaupassa. Lähden myös hänen mukaansa vaateostoksille ja lääkäriin. Ulkoilemaankin yri
– Tällä alueella asuu paljon yksinäisiä ihmisiä. Jotkut ovat tulleet tutuiksi, kun he käyvät tässä kahvilla, mutta toiset eivät käy edes ulkona, kertoo Irja Stupar kantapaikassaan Café Pähkinässä.
– Ja kun viime talvena minulla oli jalka kipeä nä ja liikkuminen vaikeaa, naapurit veivät minua kauppaan.
NAAPUREIHIN TUTUSTUMINEN ja heidän ilahdut tamisensa ei Irja Stuparin mielestä vaadi mah dottomia.
– Voi aloittaa vaikka niin, että juttelee pihal la. Sitten voi kutsua kahville. Jos naapuri on huo nokuntoinen, voi myös tarjoutua viemään roskat tai käymään kaupassa tai apteekissa hänen puo lestaan. Viime talvena, kun oli liukasta ja paljon lunta, eivätkä kaikki uskaltaneet lähteä ulos, vein kolmen naapurin roskat.
Stupar on sitä mieltä, että koska hänellä on aikaa, miksi hän ei auttaisi. Oikeastaan auttami seen ei aina edes mene ylimääräistä aikaa. Kyse on ennemminkin viitsimisestä.
IRJA STUPAR
– Jos nyt kerran päivässä käy vaikka kysymäs sä, tarvitseeko naapuri jotain kaupasta, tai pyytää hänet mukaan lenkille, ei se ole ajallisesti paljoa.
– Ja toivoisin, että myös ystävät ja sukulaiset kävisivät vanhusten luona.
Café Pähkinän ovi käy. Pankkikortin omista ja on tullut hakemaan korttiaan, jota ei ollut ehti nyt huomata kadottaneensakaan. Stupar hoksaa, että hehän ovatkin jo ennestään tuttuja. Mitään löytöpalkkiota hän ei halua, ehdottaa vain, että jutellaan taas, kun törmätään.
HÄMEENKYLÄN SEURAKUNNAN diakonissan Alex Anttilan mukaan korona-aikana huomat tiin, että naapurit auttavat toisiaan enemmän kuin osattiin odottaa. Nyt seurakunnalla on me nossa Tee päivän hyvä työ! -kampanja, jolla alu een asukkaita kannustetaan ilahduttamaan yli 65-vuotiasta naapuria syyskukalla, ravintolalou naalla, päiväristeilyllä tai kokkaamalla yhteinen ateria. Kulut maksaa seurakunta.
Anttilan mukaan toiveena on, että kampan jan myötä syntyisi uusia ystävyys- ja naapuruus suhteita ja spontaanin auttamisen kynnys madal tuisi.
Joulumyyjäiset la 19.11. klo 10–14 Martinlaakson ostarilla. Leivonnaisia à la joulu, joululaatikoita, kotitekoisia hilloja, luomuruisjauhoa, hunajaa ja sinappia. Käsitöitä, mm. sukkia ja bangladeshi laisia jouluenkeleitä. Joulukalentereita ja -kort teja. Arpajaisia. Klo 12 Kauneimmat joululaulut, klo 13 Lasten Kauneimmat joululaulut. Klo 13–14 Enkelitatuointeja lapsille. Samaan aikaan ostaril la Martinlaakson asukasyhdistyksen kirpputori.
Lähetysmyyjäiset la 26.11. klo 11–14 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9.
Pähkinämarttojen joulumyyjäiset la 26.11. klo 12-14, Lammaspolku 1. Myytävänä jouluisia lei vonnaisia, koristeita, sukkia ym. Arpajaiset. Kahvi lasta voi ostaa torttukahvit ja glögit.
Adventtimyyjäiset su 27.11. noin klo 11.15–13 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla, Kustaantie 22. Riisipuuroa, kahvia ja torttuja, arpajaiset, käsitöi tä, joululeivonnaisia ja -laatikoita, monenmoista hyvää syötävää ja kaunista päälle puettavaa.
Myyjäiset su 27.11. messun jälkeen Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3. Myyjäiset järjestetään kirkon 30-vuotisjuhlan ja adventtitapahtuman yhteydes sä. Koko tapahtuma järjestetään klo 10–13, ja tar jolla on myyjäisten lisäksi jouluisia herkkuja, jou lukorttipaja ja muuta mukavaa ohjelmaa koko perheelle. Paikalla on myös joulupukki. Rakenna joulupuu -keräys alkaa.
Käsillä hyvää -ryhmän myyjäiset su 27.11. klo 12 alkavan messun yhteydessä Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48.
Partiolippukunta Sotungin Tulikettujen myyjäi set ti 6.12. klo 10 alkavan itsenäisyyspäivän juma lanpalveluksen jälkeen Hakunilan kirkolla, Haku nilantie 48.
tän hänet saada, vaikka ei hän mielellään lähde, Stupar kertoo.
Hänen mukaansa naapuriapu talossa toimii moneen suuntaan. Naapureilla on toistensa varaavaimia, ihan varmuuden vuoksi, ja esimerkiksi lehdet kierrätetään myös toisten luettaviksi.
– Meidän rapussamme asuu myös miehiä, jot ka auttavat. Satuin kerran sanomaan, että polku pyöräni renkaisiin pitäisi pumpata ilmaa, ja kun sitten menin tekemään sitä, pyörä olikin kun nossa. Naapuri oli täyttänyt renkaat ja vaihtanut venttiilitkin, Stupar kertoo.
– Olen sitä mieltä, että lähimmäisenrakkautta voi jakaa helposti, eikä se maksa mitään. Samalla kun pitää huolta itsestään, voi katsoa vähän ka verinkin perään. Aina voi kysyä, että mitä kuu luu, Anttila sanoo. ■
Jos haluat ilahduttaa naapuriasi, ota yhteyttä marraskuun aikana Hämeen kylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450
ma–pe klo 9–14. Kampanja koskee vain Hämeenkylän seurakunnan alueella asuvia.
Joulumyyjäiset la 10.12. klo 11–14 Tikkurilan kir kossa, Asematie 12a. Myynnissä käsitöitä, leivon naisia, joulukoristeita ja arpoja. Kahviosta joulu puuroa, torttuja ja muita jouluisia herkkuja.
Länsimäen Marttojen myyjäiset la 10.12. klo 11–13 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9.
Vanhanajan joulumarkkinat la 17.12. klo 12–16 Pyhän Laurin kirkon ympäristössä ja Pappilan puistossa. Osana Kirkonkylän joulu -tapahtumaa, jonka ohjelmassa on Kauneimpien joululaulujen laulamista, luentoja ja opastuksia sekä vanhan ajan joulumarkkinat, joilla on myynnissä jouluisia herkkuja ja käsitöitä. Hertta Kirkonrotta on tavat tavissa tapulin luona, ja lapsille on luvassa askar telua Pakarituvassa. Kotiseutumuseo on avoinna.
”Toivoisin, että myös ystävät ja sukulaiset kävisivät vanhusten luona.
Vantaalla seurakuntavaalien ennakkoääniä annettiin monenlaisissa paikoissa ja monista hyvistä syistä.
TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄPeriaate äänestää kaikis sa vaaleissa, tuttu ehdo kas, toive kirkon muut tumisesta, mieleen jää net historianopettajan sanat ja ilo siitä, että voi ylipäätään äänestää. Monenlai set syyt toivat pääkaupunkiseutu laiset vaaliuurnille seurakuntavaali en ensimmäisinä ennakkoäänestys päivinä 8. ja 9. marraskuuta. Kirkko ja kaupunki kävi eri puolilla pääkau punkiseutua jututtamassa äänestä jiä.
Aänestyspaikkoja oli ympäri Van taata: kirkkojen ja muiden seura kuntatilojen lisäksi esimerkiksi op pilaitoksissa, kirjastoissa, vaali bussissa kauppojen pihoilla, päi väkodissa ja Katriinan sairaalassa. Ennakkoon Vantaalla äänesti yh teensä 4 781 vantaalaista. Luku on noin 700 ääntä vähemmän kuin vuoden 2018 vaaleissa.
VÄ 9. marraskuuta oli käynnistynyt Laurea-ammattikorkeakoulun Tik kurilan toimipisteessä varsin verk kaisesti. Helsingin yliopistossa ko titalousopettajaksi opiskeleva van taalainen Helena Mäntylä oli tullut hakemaan ammattikorkeakoululta kirjoja ja päätti äänestää samalla.
– Ihmisen pitää äänestää kaikissa vaaleissa. Näin historian ja yhteis kuntaopin opettaja opetti koulussa, Mäntylä perustelee.
Mäntylä etsi sopivaa ehdokas ta vaalikoneen avulla ja totesi, että nuoria ehdokkaita oli vähän.
– Kysymykset olivat mielestäni ihan perinteisiä.
tavaaleissa että seurakuntavaaleis sa. Vuoden 2018 vaaleissa vain yh deksän prosenttia vantaalaisista kir kon jäsenistä käytti mahdollisuuden vaikuttaa.
– Vaikea sanoa, mistä se johtuu. Ehkä siitä, että kaupunki on vähän hajallaan. Vantaalla on kaksi keskus taakin, Salminen pohtii.
Korson kirkon äänestyspisteellä on iltapäivällä hiljaista. Pihan toisel la puolella monitoimikeskus Lumos sa oli noin kello kahteen mennessä käynyt kolmisenkymmentä äänestä jää. Korsolaisen Raili Palmun ääni meni tutulle ihmiselle.
”– Kuulun Korson seurakunnan va paaehtoisten ryhmään, ja niistä pii reistä löytyi ehdokaskin. Hän on sa maa ikäluokkaa ja hyvä ihminen.
– Äänestän kaikissa vaaleissa, se on kansalaisvelvollisuus, Koskinen sanoo.
Vantaankosken seurakuntaan kuuluva Koskinen bongasi Vantaan ehdokaslistoilta joitakin tuttuja ni miä, mutta ääni meni lopulta eh dokkaalle, jota vaalikone suositte li. Seurakuntavaaleissa äänestämi nen tuntui vaativan hieman pereh tymistä.
– Oli vaikea hahmottaa, mitä eri ehdokaslistat ajavat, Koskinen sa noo. ■
Seurakuntavaalien ennakkoäänestys oli 8.–12.11. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11. Silloin äänestetään omassa kotiseurakunnassa.
LUULEN, ETTÄ IHMISET EIVÄT TIEDÄ, MITÄ KAIKKEA SEURAKUNNASSA TEHDÄÄN. RAILI PALMUTIKKURILAN KIRKOLLA ensimmäise nä äänestyspäivänä oli ollut jopa jo noa, ja toisena äänestyspäivänäkin äänestäjiä kävi tasaiseen tahtiin. Ka ri Salminen on yleensä äänestänyt kaikissa vaaleissa. Nyt ääni meni eh dokkaalle, joka on tuttu ja luotetta va henkilö. Vaalikonetta ei tarvin nut käyttää.
Mitä äänestysaktivisuuteen tulee, Vantaa on pitänyt perää sekä kun
Vantaan matalan äänestysprosen tin selitykseksi Palmu tarjoaa aina kin tietämättömyyttä.
– Luulen, että ihmiset eivät tie dä, mitä kaikkea seurakunnassa teh dään. Se on paljon muutakin kuin häät, hautajaiset ja kasteet.
KOSKA ENNAKKOON voi äänestää ai na myös muualla kuin kotiseurakun nassa tai kotikaupungissa, yksi van taalainen äänestäjä löytyi myös naa purikaupungista Helsingistä. Markki noinnin ja viestinnän lehtori Merike Koskinen päätti hyödyntää tilaisuu den äänestää työpaikalla, sillä yk si seurakuntavaalien ennakkoäänes tyspiste oli ensimmäisenä äänestys päivänä Haaga-Helia ammattikorkea koulun aulassa.
Tikkurilan kirkolla käynnistyi 10.11. nuorille ja nuorille aikui sille suunnattu walk-in-terapia. Palvelun tarjoavat lyhytterapeut tiopiskelijat yhdessä Tikkurilan seurakunnan kanssa.
– Tällä terapialla voidaan tar jota matalan kynnyksen apua, kun tiedetään, että tarvetta mie lenterveyspalveluille on paljon. Jotakuta voi auttaa yksikin ker ta ratkaisukeskeistä lyhytterapi aa, sanoo vastaava nuorisotyön ohjaaja Sirpa Rosenberg Tikku
Äänestää voi jokainen kirkon jäsen, joka on vähintään 16-vuotias.
Pääkaupunkiseudulla vaaleissa äänes tetään kahdella äänestyslipukkeella. Oranssilla äänestetään ehdokasta seurakuntaneuvostoon, jossa päätetään kotiseurakunnan asioista. Valkoisella lipukkeella äänestetään ehdokasta yhteiseen kirkkovaltuus toon, jossa päätetään kaupungin kaikkien seurakuntien asioista.
Osa seurakuntavaaleissa valituksi tulleista päätyy myöhemmin myös päättäjiksi kirkolliskokoukseen, joka on ikään kuin kirkon eduskunta.
Lue lisää: vantaanseurakunnat. fi/seurakuntavaalit.
rilan seurakunnasta. Walk-in-terapian toteutus ta on mahdollistettu Elastisen Tikkurilan kirkossa toukokuus sa pitämän konsertin tuotoil la. 16–29-vuotiaille tarkoitettuun ratkaisukeskeiseen terapiaan ei tarvita ajanvarausta tai lähetet tä. Terapiaa järjestetään 17.12. asti torstaisin klo 16–19 ja lauan taisin klo 13–16.
Ilmoittautuminen tapahtuu kirkon aulassa palvelutiskillä, josta ohjataan eteenpäin. Ajan varaus löytyy osoitteesta tikkuri lanseurakunta.fi kohdasta: Nuo ret.
Samaan aikaan kun toiminta Tikkurilassa käynnistyy, muual la Vantaalla sen jatko on epävar maa. Vantaankosken seurakun nassa toimintaa ei jatkettu kesä tauon jälkeen. Walk-in palvelee edelleen Korsossa ja Rekolassa, mutta palvelu on vaarassa lop pua joulun jälkeen, ellei kysyn tä lisäänny.
– Kävijöiltä on tullut hyvää palautetta, mutta asiakkaita on ollut tosi vähän etenkin kun ver taa siihen, mitä esimerkiksi kou luterveyskyselyt kertovat nuor ten hyvinvoinnista. Joulukuussa on tällä erää vielä päivystyksiä,
ESKO JÄMSÄ Walk-in-terapia on 16–29-vuotiaille tarkoitettu terapiavastaanotto, johon pääsee ilman ajanvarausta ja ilmaiseksi.ja sitten arvioimme, onko palve lua vielä tarjolla jatkossa, kertoo Korson seurakunnan walk-in-toi mintaa koordinoiva erityisnuori sotyönohjaaja Satu Mukala
Rekolassa Walk-in-terapiaan voi tulla ajanvarauksella. Ajanva raukseen on päädytty palvelun vähäisestä käytöstä johtuen. Toi minta Rekolassa päättyy 13. jou lukuuta.
Yli miljoona kotia on tuhoutu nut Pakistanin ja Nepalin mon
suunisateissa. Itä-Afrikan kui vuus on pahin 40 vuoteen. So ta Ukrainassa on ajanut valtavan määrän ihmisiä pakolaisiksi. Hä tä maailmassa on nyt suurta.
Vantaan seurakuntien yhtei nen kirkkoneuvosto reagoi tilan teeseen myöntämällä yhteensä 60 000 euron edestä katastrofi apua. Kuhunkin kohteeseen an netaan 20 000 euroa.
Pakistanin ja Nepalin tulvi en uhreja autetaan Suomen Lä hetysseuran kautta. Lähetysseu ra on ohjannut apua ensisijaises ti perheille, joissa on pieniä lap sia, raskaana oleva tai imettävä
äiti, vanhus tai vammainen lapsi. Erityisesti huomioidaan uskon nolliset vähemmistöt, naisjohtoi set kotitaloudet ja perheet, joita muut eivät auta.
Kirkon Ulkomaanapu auttaa Itä-Afrikan kuivuuden ja Ukrai nan sodan alueelle aiheuttamas ta ruokapulasta kärsiviä ihmisiä. Neljännen epäonnistuneen sa dekauden jälkeen 1,5 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kärsii alira vitsemuksesta.
Kirkon Ulkomaanapu aut taa myös Ukrainan sotapakolai sia, erityisesti kaikkein heikoim massa asemassa olevia. Heille
annetaan elämässä välttämättö miä perustarvikkeita ja pyritään tukemaan lasten koulunkäyntiä sodan keskellä.
Rippikouluun ilmoittautui Van taan seurakunnissa yhteensä 1 624 nuorta. Tämä tarkoittaa si tä, että kirkkoon kuuluvista van taalaisnuorista lähes 96 prosent tia menee ensi vuonna riparille. Koko ikäluokasta rippikoulu laisten osuus on noin 58,8 pro senttia.
Korsossa vietetään ensimmäi senä adventtina 27.11. kirkon 60-vuotisjuhlamessua, joka al kaa kello 10. Kirkon vihki advent tina 1962 käyttöön Helsingin sil loinen piispa Martti Simojoki. Tilaisuuteen saapuivat yllät täen myös presidentti Urho Kek konen ja hänen puolisonsa Sylvi Kekkonen. Kirkko uudistettiin ja uusi seurakuntakeskus valmistui vuonna 2001. Itsenäinen seura kunta Korsosta tuli vuonna 1966.
Vantaalainen Merike Koskinen äänesti ennakkoon työpaikal laan Haaga-Helian Pasilan kampuksella. Kari Salminen antoi äänensä Tikkurilan kirkolla keskiviikkona 9.11. Vaalivirkailijana toimi Minna Kuusela. Helena Mäntylä muisti historian ja yhteiskuntaopin opettajan sanat: aina pitää äänestää.Kirkkoherranvirasto:
Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuo ret, haksinlapset
YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi
Keskipäivän rukoushetki Sipoon korvesta Facebookissa ja YouTu bessa kerran kuukaudessa perjan taisin klo 12.
Musiikkihetki Facebookissa keski viikkoisin klo 12.
Luottamuksen rukoushetki Face bookissa ja YouTubessa maanan taisin klo 18.
Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.
Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntai sin klo 12.
HAKUNILAN KIRKKO
Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500
Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.
Ensivauvat torstaisin klo 13–14.30. Ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Tied. ja ilm. birgitta.karjalainen@evl.fi Sururyhmä torstaisin klo 14–15.30.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset pappi Tiina Palmu, p. 050 3565 715, tiina.palmu@evl.fi tai diakoni Heli Leskinen, p. 050 4686 410, heli. leskinen@evl.fi.
Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuor ten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja.
Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45.
Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään parilli silla viikoilla.
Maanantain yhteisölounas maa nantaisin; ensimmäinen kattaus klo 11.30–11.45 ja toinen kattaus klo 12.15–12.30. Vapaaehtoinen maksu. Vauvakahvila maanantaisin klo 12.
Tutkimme Raamattua maanantai sin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.
Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva.
Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.
Perhekerho keskiviikkoisin klo 9. Toivo Café keskiviikkoisin klo
13–15.
Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoi sin klo 14.
Lähetyspiiri to 17.11. klo 18. Ennak kotiedoista poiketen Hakunilan kirkolla. Pekka Palosaari vierailee.
Messu, lapsen oikeuksien päivä ja seurakuntavaalipäivä su 20.11. klo 10. Sari Hartikka, Hans Tuominen, Sini Nikku.
Seurakuntavaalit su 20.11. Vaali päivän äänestys Hakunilan kirkolla klo 11–20.
Omaishoitajien ryhmä ma 21.11. klo 15. Saana Sarkkila.
Inkerinsuomalaisten ryhmä ti 22.11. klo 13. Eea Korhonen vierai lee.
Raamattuluento ke 23.11. klo 18.30. Usko Jeesukseen yhdistää. Raamattukouluttaja Riitta Keski mäki.
Hoosianna-kirkko su 27.11. klo 12. Koko perheen iloinen adventtimes su. Tervetuloa laulamaan Hoosian naa! Sari Hartikka, Sini Nikku, Margit Hakamäki.
Käsillä hyvää -ryhmän myyjäiset Hakunilan kirkon aulassa messun yhteydessä su. 27.11. klo 11.30 14. Hyvän Tahdon Joulua su 27.11. klo 18. Lions Club Hakunilan perintei nen hyväntekeväisyyskonsertti.
Liput 20 e, lyhentämättömänä alueen lasten ja nuorten hyväksi. Seniorikerho ti 29.11. klo 13. Adventti.
Joulun näkökulmat ti 29.11. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajien joulukonsertti. Monenlaisia joulun tunnelmia kuunnellen ja yhdessä laulaen.
Raamattuluento ke 30.11. klo 18.30. Rohkaisun sanoja vankilasta. Raamattutyön koordinaattori Anu Ylhäisi.
Aikuisten ukuleleryhmä to 1.12. klo 16.30. Sini Nikku.
Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi.
Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina voi soittaa tai jättää viestin pastori Har ri Nurmiselle, p. 050 3547 648.
Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391
Avoin muskari perjantaisin klo 10.
Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10.
Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.
Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.
Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21.
Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Lähetysmyyjäiset la 26.11. klo 11–13.
Messu su 27.11. klo 10. Ensimmäi
Kauppakeskus Myyrmannissa vietetään joulunavausta lauantaina 26.11. Mukana ovat myös Vantaankosken ja Hämeenky län seurakunnat. Miksi, hankekoordinaat tori Iisa Iso-Markku Vantaankosken seu rakunnasta?
– Olemme tosi iloisia siitä, että seurakun nat on pyydetty mukaan tapahtumaan. Ha luamme nostaa esiin alkuperäistä joulun sa nomaa ja tuoda toivoa. On hyvä muistaa, et tä joulu tulee joka tapauksessa, vaikka ei ku luta tai osta.
Millaista ohjelmaa seurakunnat tuovat ta pahtumaan?
– Meillä on tänä vuonna ohjelmassa enke liteema. Lapset saavat enkelinsiipitatuoin teja ja jaossa on enkelikonvehteja. Lisäksi on enkeliaiheinen kuvausseinä, jonka edes sä voi ottaa selfien tai vaikka joulukorttiku via lapsista.
– Haastamme myös ihmisiä olemaan en keleitä toisilleen eli muistamaan niitä lähim mäisiä, jotka eivät ehkä itse saa joulua ra kennettua.
Mitä enkeliksi haluavalta vaaditaan?
– Enkeliksi voi ryhtyä osallistumalla Raken na joulupuu -keräykseen eli lahjoittaa 5–300 euron arvoisen lahjakortin. Lahjoitukset käytetään oman alueen ihmisten todellisiin tarpeisiin, esimerkiksi jouluruokaan. 300 eurolla voi saada vaikka kytkettyä sähköt uudelleen, jos ne on katkaistu maksamatto mien laskujen vuoksi.
– Kaikilla ei ole mahdollisuutta auttaa ra hallisesti. Silloin voi lahjoittaa aikaa ja lu pautua keikka-avuksi ikäihmiselle.
KAISA HALONENJoulunavaus kauppakeskus Myyrmannissa la 26.11. klo 11–16. Kauneimpia joululauluja pääsee laulamaan puhallinorkesteri Louhen säestyksellä klo12.30 ja 14.15.
– Jokainen meistä voi olla enkeli toiselle ja tuoda toivoa joulun aikaan, sanoo hankekoordi naattori Iisa Iso-Markku.
sen adventin messu. Tervetuloa laulamaan Hoosiannaa! Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä. Näkövammaisten miesten sauna ilta to 1.12. klo 18.
Lapsiperheiden iltakerho Kolo hongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) torstaisin klo 17–19. Leikkiä ja rentoa yhdessäoloa, iltapala tarjolla klo 18. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalol la. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.
Lapsikuoro Kuunloiste alakoulu ikäisille lapsille harjoittelee ItäHakkilan koulun pikkurakennuk sessa keskiviikkoisin klo 16–16.45.
Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoro seikkailuun!
Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkou lussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoi sin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.
Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätieto ja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.
Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450.
sähköposti: hameenkylan.seurakun ta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.
Diakoniapäivystys diakoniatoimis tossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, p. 09 830 6472.
Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diako nia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459
Auratie 3
Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Juma lanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Hiljaisuuden ilta pe 18.11. klo 18. Ilmoittautuminen päättynyt 14.11. Voit kysellä paikkoja kirkkoherran virastosta.
Messu su 20.11. klo 10. Jarna Wik ström, Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Seurakuntavaalit su 20.11. klo
11 20. Äänestys Hämeenkylän kirkolla. Ota mukaasi henkilölli syystodistus. Lasten vaalit seura kuntavaalien yhteydessä. Lapset saavat äänestää vuoden 2023 perhetapahtuman esiintyjäs tä. Vaalikahvit.
Siina & Taikaradio Duon konsertti ke 23.11. klo 9.15 ja 10.15. Konsertti alle kouluikäisten lasten perheille ja lapsiryhmille klo 9.15 ja 10.15. Ryhmien ilmoittautuminen päätty nyt, voit kuitenkin kysellä paikkoja: terhi.kuoppala@evl.fi tai p. 050 573 6356.
Hämeenkylän kirkko 30 vuotta. Juhlajumalanpalvelus ja advent titapahtuma su 27.11. klo 10. Matti Hyry, Katja-Maaria Kaskinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Lasten tila siunataan käyttöön. Koko perheen tapahtuma klo 13 asti. Lisätiedot verkkosivuillamme.
Olen lähellä -konsertti su 27.11. klo 18. Laulaja Tiia Maria Saari ja multi-instrumentalisti Hannu-Pek ka Heikkilä. Väliaikatarjoilu, tee/ glögi. Liput 15/10 e.
Lasten joulukirkot ti 29.11 klo 9.15 ja klo 10.15, ke 30.11 klo 9.15 sekä to 1.12 klo 9.15 ja klo 10.15. Ryhmien ilmoittautumiset: terhi.kuoppala@ evl.fi tai p. 050 5736356. Oopperakerho ke 30.11. klo 17.30. Vierailijana musiikkitieteilijä, FM Minna Lindgren.
TixiBandin joulukonsertti “Nyt riemuiten tänne” ke 30.11. klo 19. Solistina Hanna Ahponen. Liput ovelta 15 e, alle 18v. maksutta.
Usko ja oppi -ilta to 1.12. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Hämeenkylän kirkon kuoro tiistaisin parillisilla viikoilla klo 17.30–19. Kuoroa johtaa Hanna Perkola.
Kirkkomuskari keskiviikkoisin ilmoittautuneille taaperoille klo 9.30 ja vauvoille klo 10.15, perhe muskari klo 16.30 ja 17.15.Paikka tiedustelut: muskariopettaja jaana. vahermaa@gmail.com.
Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.
Yhteisen pöydän ruokailu keski viikkoisin klo 11.
Kyläperhekerho torstaisin klo 9.30 päiväkerhotilassa. 24.11. Fokusoi van valokuvausaamu alkaa klo 9.30. Osallistutaan lasten joulukirk koon 1.12. klo 9.15 tai 10.15. Silloin ei kerhoa.
Pyhäinpäivän Ikkunahartaudet ”Näkemiin-lohtua ja toivoa” nähtävillä 20.11. asti älypuhelimeen ladatun QR Reader -sovelluksen avulla.
Tulossa! Haluatko jakaa joului loa? Rakenna joulupuu -keräys 27.11.–18.12. Lahjoita vähävaraiseen perheeseen tai yksinelävälle joulu ruokaa. Ostamalla lahjakortin ruokakauppaan voit mahdollistaa jouluruoan vähävaraiseen kotiin oman seurakuntasi alueella. Lahja kortit toimitetaan perille diakonia työn kautta. Lahjakortin voit tuoda
Hämeenkylän seurakunnan kirkko herranvirastoon ma–pe klo 9–14 tai Café Pähkinään ma–ke, pe klo 10–14 tai ti klo 15–19.
Tulossa! Pyhäkoululaisten joulu juhla su 4.12 klo 10.
Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma, ke, to ja pe klo 10–14. Iltakahvila tiistaisin klo 15–19. Iltakahvilasta voi ostaa tuoreita leivonnaisia kotiin. Hartaushetki to 1.12. Jaakko Kara. Haik-käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 10. Piirissä valmistetaan käsitöi tä myyjäisiin. Tuotto käytetään avustuskohteisiin koti- ja ulkomail
klo 10.
LAMMASPOLKU 1
Aikuisten raamattupiiri to 24.11. klo 9.30.
LAMMASPOLKU 1
Pähkinämarttojen joulumyyjäi set la 26.11. klo 12–14. Myytävänä jouluisia leivonnaisia, koristeita, sukkia ym. Arpajaiset. Kahvilasta torttukahvit/glögit.
SEURAKUNTATALO
Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 24.11. klo 11. Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30.
tervehdys, glögiä ja makkaraa.
Kirkkoherranvirasto Merikotkan tie 4 avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi
Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220
Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoher ranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550
Keskustelun papin kanssa voi va rata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554
Papin kanssa voi puhua puhelimes sa ke klo 17–19, p. 09 830 6554
Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla
Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12 p. 050 573 6376
Toivo – diakonian päivystävä puhe lin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp)
Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496
Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljenty mistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 17.11. klo 13 seurakuntasalissa. Pekka Hinti kan valokuvia.
Miesten saunailta to 17.11. ja 1.12. klo 16 Kotkansiiven saunatiloissa. Iltarukouspiiri to 17.11., 24.11. ja 1.12. klo 18 kokoustilassa.
Korso-messu to 17.11. klo 18.30. Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi. Nuoret mukana messussa. Perhekerho pe 18.11. ja 25.11. klo 9–11.30 lasten tiloissa.
Messu su 20.11. klo 10. Jani Vanha la, Joona Raudaskoski, Sinikka Stöckell. Kirkkokahvit. Kylväjäpiiri su 20.11. klo 15 Kotkan siiven kokoustilassa. Vierailijana pastori Pekka Mäkipää.
Kirkon aamupuuro ma 21.11. ja 28.11. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu parem malta!
la. Miesten keskusteluryhmä torstai sin klo 10.
Laila Siitosen näyttely “Sivelti menä huopa” avoinna 28.11. asti. Katri Niemen näyttelyn “Jokai nen ihminen on taulun arvoinen” avajaiset ti 29.11. Klo 18. Teokset nähtävillä 27.1.2023 saakka. Taiteili jatapaaminen 17.1. klo 18. Näyttelyt nähtävillä kahvilan aukioloaikojen mukaisesti.
LAMMASKUJA 2 B
Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 30.11. klo 18. Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin
Fokusoivan valokuvaus 22.11. Osallistutaan lasten joulukirkkoon 29.11. klo 9.15. Silloin ei kerhoa.
Isien rento saunailta Velskolan leirikeskuksessa ke 23.11. klo 17.30–21. Vääräjärventie 2, 02980 Espoo. Kimppakyydit. Ilmoittautu miset 22.11. mennessä: alex.antti la@evl.fi
Joulunvalotapahtuma pe 25.11. klo 18. Kuusen valot syttyvät perin teisessä tapahtumassa Lammas lammen rannalla. Yhteistyössä Pähkinärinteen Lionsien ja Pähki näMarttojen kanssa. Seurakunnan
Mainio marraskuu – reippaillaan yhdessä joka marraskuun maa nantai, lähtö klo 11 kirkon parkki paikalta. Kävellään noin tunnin pituinen lenkki. Mukana diakonissa Pia Olkkonen.
Perhekerho ma 21.11. ja 28.11. klo 12–15 lasten tiloissa.
Virtapiiri ma 21.11. ja 28.11. klo 13 seurakuntasalissa.
Punainen lanka -raamattupiiri ma 21.11. ja 28.11. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapi han parkkipaikan kautta.
English Through Bible -raamattu piiri ma 21.11. ja 28.11. klo 18.30 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ti 22.11. ja 29.11. klo 18 Kotkansiiven kokousti lassa.
Aamurukouspiiri ke 23.11. ja 30.11. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 23.11. Pop up -joulupuuro Korson torilla klo 11–12. Yhteisöruokailu jalkautuu Korson torille jakamaan riisipuuroa ja toivottamaan hyvää adventinaikaa. Yhteisöruokailu jää joulutauolle ja toiminta alkaa ke 18.1.
Lähetyspiiri ke 23.11. ja 30.11. klo 13 kokoustilassa. Kaikille avoin kuoro ke 23.11. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Tervetuloa laulamaan! Ei pääsyvaatimuksia, tule sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet. Huom! Ei harjoituksia 30.11., sen sijaan 7.12. joululaulu harjoitukset.
Iltaperhekerho ke 23.11. ja 30.11. klo 18–20 lasten tiloissa. Tervetuloa avoimeen iltaperheker hoon. Leikitään, lauletaan, jutel laan ja syödään iltapuuro klo 19.30. Seurakunnan seniorit to 24.11. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja kes kustelua vapaaehtoisen piirinvetä jän johdolla.
Korso-messu to 24.11. klo 18.30. Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Naisten saunailta to 24.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Perheiden kauneimmat joululau lut la 26.11. klo 15.30. Laulam me Kauneimmat joululaulut -vihos ta lapsille tuttuja joululauluja. Mukana Minna-pappi sekä lasteno hjaajia leikittämässä ja laulatta massa.
Korson kirkko 60 -juhlavuoden ja ensimmäisen adventtisunnun tain messu su 27.11. klo 10. Tuomas Antola, Minna Ruuttunen, Elina Aro, Airi Saloniemi, Sinikka Stöckell. Messussa laulaa lauluryh mä Kaarna ja Naiskuoro Nais Sound. Säde Bartlingin sovituksia adventtivirsistä. Messu striimataan Youtubeen Korson seurakunta -kanavalle. Messun jälkeen Korson kirkon 60-vuotisjuhla seurakunta salissa. Pientä tarjottavaa, muistoja ja musiikkia kirkon eri vuosikym meniltä.
Katulähetyksen joulujuhla ke 30.11. alkaen klo 11. Kutsukortin juhlaan voit hakea kirkkoherranvi rastosta ma–pe klo 9–14. 16.11. mennessä. Jouluinen ateria on maksuton.
Seurakunnan seniorit to 1.12. klo 13 seurakuntasalissa. Matti Lem metty laulaa ja laulattaa. Joulumuskari-ilmoittautuminen alkaa 21.11. klo 9, päättyy 25.11. klo 12. Muskari on tarkoitettu 1–3-vuo tiaille ja kokoontuu kolme kertaa ennen joulua (1.12., 8.12. ja 15.12.)
Juhlavuoden kunniaksi Sisarnu ket saapuvat Diakonissalaitokselta Korson kirkolle adventin ajak si. Nukkien lisäksi kuvia vuosien varrelta. Tule tutustumaan entis ajan diakonissoihin. Näyttely on kirkkoherranviraston aulassa 2. kerroksessa.
Äänestä paras jouluikkuna kirkon sisäpihalla 26.11.–6.12. Osallistujien kesken arvotaan lahjakortti ja tavarapalkinto.
Joulupuu 2022 – anna jouluiloa! Rakenna joulupuu -keräyksen kautta voit antaa lahjakortin ruo kaan vähävaraiselle perheelle tai muille avun tarpeessa oleville.
Lahjakortin voi toimittaa kirkko herranvirastoon ma–pe klo 9–15. Lahjoita jouluamaryllis Korson alueen ikäihmiselle. Voit käydä maksamassa kukan Kukkatupa Kukkaseen 16.12. mennessä.
Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikku herkkuja edullisesti. Käynti Korson polulta.
Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11. Maarukan mummot ma 21.11. klo 12 rippikoulusalissa. Neulomme syksyn aikana säärystimiä diakoni an adventtimyyjäisiin. Tervetuloa neulomaan yhdessä! Tied. dia konissa Pia Olkkonen, p.050 322 6560.
Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 17.11., 24.11. ja 1.12. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. Nikinmäen kyläilta ma 28.11. klo 18 –20.
Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 22.11. ja 29.11. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.
Senioripiiri ke 30.11. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.
Perinteinen Joulukadun avajai set la 26.11. Joulupukin kulkue lähtee Korson Maakotkantien S-marketilta klo 15 kohti kirkon kellotapulia. Kirkkoherra Tuomas Antola toivottaa joulun odotuksen tervetulleeksi. Vuoden korsolaisen julkistus.
Diakonia mukana Korson joulu markkinoilla su 27.11. Myytävänä riisipuuroa, joulumakkaraa, säärys timiä ja villasukkia.
Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajan tasaisesti.
Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700
rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi
Rekolan srk somessa @rekolansrk
Hautajaisten varaukset:
ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6220.
Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706.
Kaisa Aalto, p. 044 4220391. Sannamari Rusi, p. 050 3290361. tarkemmat tiedot seurakunnan net tisivuilta.
Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia ta paamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.
Ben Ahlroos, p. 050 535 2450 Vappu Olsbo, p. 050 436 7712 Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370
Kustaantie 22, p. 09 830 6708 Seurakuntavaalit äänestys su 20.11. klo 11–20.
Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Yläovet ti klo 13. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.
Walk in -terapia 16–29-vuotiaille ti klo 16–19. B-ovi, soita ovikelloa. Lisätiedot ja ajanvaraus Sanna Tirkkonen, p. 050 576 7993.
Silmukkasiskot ke klo 9.30. Teh dään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Lapsikuoron harjoitukset ke klo 16–16.45. Lisätiedot Hanna-Maria Valve, p. 050 433 3329.
Kirkkomuskari to klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille. Pyhäkoulu su klo 10 lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Torstaitupa Parillisen viikon to klo 11.30 lounas ja kahvi 5 e. To 17.11.
“Olkaa ilossanne vakavat” - Pekka Kivekäs kertoo virsikirjojen lipsah duksista. To 1.12. ”Leipzigin pruuvi” – Professori Timo Kiiskisen hulva ton johdatus ”historialliseen laatu hankkeeseen”.
Jumalanpalvelus su 20.11. klo 10. Vappu Olsbo ja Hanna-Maria Valve. Huolituoli ti 22.11. ja ti 29.11. klo 12 ja klo 14.30. Varaa oma aika keskus telulle. Sinä valitset aiheen ja kuuntelijana on seurakunnan koulutettu vapaaehtoinen. Lisätie dot Kaisa Aalto, p. 044 422 0391. Perheiden iltasoppa ke 23.11. klo 17–19. Tervetuloa sopalle, leikki mään ja viettämään iltaa. Ei ennak koilmoittautumista. Hoosiannamessu su 27.11. klo 10. Jussi Koski. Vantaan musiikkiopis ton puhallinorkesteri ja kanttorit. Adventtimyyjäiset su 27.11. mes sun jälkeen n. 11.15–13. Riisipuuroa, kahvia ja torttuja, arpajaiset, käsitöitä, joululeivonnaisia ja -laatikoita, monenmoista hyvää syötävää ja kaunista päälle puetta vaa. Myyjäisten tuotto diakonia- ja lähetystyölle. Jouluaskartelu lapsiperheille su
27.11. Messun jälkeen klo 13 asti. Askarrellaan joulukortteja ja kuu sen koristeita. Pieni tarvikemaksu. Pop-up joulukellot su 27.11. klo 12–14 ja la 3.12. klo 15–17. Kolmen kerran kellonsoittoryhmä alkaa. Lisätiedot Sirkku-Liisa Niemi, p. 050 336 6798 tai Hanna-Maria Valve, p. 050 433 3329.
Rekolan sekakuoron konsertti su 27.11. klo 18.
Miesten raamattupiiri ma 28.11. klo 18.30–20. Keskustelua raama tunteksteistä miesten kesken. Aamumessu ke 30.11. klo 9. Joululauluiltamessu ke 30.11. klo 20. Nuorisotyön valmistelema iltamessu, jossa lauletaan joululau luja. Kanttorina Hanna-Maria Valve. Pelikerho to 1.12. klo 15. Pelejä 7–9-vuotiaille Petrin johdolla: vanhoja lautapelejä, kuten Afrikan tähteä ja Kimbleä.
Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedus telut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.
Päiväkerho 3–5-vuotiaiden kerho ma, to ja pe klo 9–12. Askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuk siin. Kyselyt vapaista paikosta Petri Piirainen, p. 050 573 6328. Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Savityöpaja ke klo 12–14. Pieni muotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1e/ kerta.
Raamattu- ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Uutta Testamenttia keskustellen ja rukoillen. Ohjaajina vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi. Asolan silmukkaryhmä to klo 16–18. Ryhmässä neulotaan ja virkataan. Saa tulla myös ilman käsityötä.
Päihteettömyyttä tukeva naisten ryhmä to 17.11. ja 1.12. klo 13–14.30. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina diakoni Mariela Salmi nen ja Irene.
Seniorikahvila ma 21.11. klo 13. Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Aihe: Vieraita Variasta. Omaishoitajien keskusteluryhmä ti 22.11. Parittomien viikkojen ti klo 13–15. Vaihdetaan ajatuksia samas sa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumis ta.
Miesten keskusteluryhmä to 24.11. klo 13–14.30. Keskustelemme elämän eri ihmeistä ja ilmiöistä. Ohjaajina Heikki ja Irene. Kipuryhmä ti 29.11. klo 15. Vertais tukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ohjaajana Jorma Kuusi järvi.Aihe: Kipu ja mielenterveys.
Toivoa naisille -ryhmä ke 30.11. klo 18–19.30. Lampirannalla, Ter tunkuja 4b.
Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma–pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautaus maan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaus toimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asioin ti.vantaanseurakunnat.fi
Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi
Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk
Twitter: @Tiksinsrk
Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkuri lantaivaanalla.blogspot.com Työntekijä tavoitettavissa keskus telua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202
Diakonia palvelee
Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkuri lanseurakunta.fi kohdasta ”Diako nia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi. Jouluavustushakemus
Tikkurilan seurakunnan alueella asuvat, tiukassa taloudellisessa ti lanteessa elävät voivat hakea per hekoon mukaista tukea jouluruoan ostamiseen. Tänä vuonna avustuk set kohdistetaan ensikertalaisiin! Hakuaika 7.11.–6.12. Voit täyttää lo makkeen sähköisesti https://www. vantaanseurakunnat.fi/tikkurilanseurakunta/diakonia-tukea-ela maan. Jos haluat täyttää paperiver sion, nouda se ja palauta täytettynä ja liitteineen Tikkurilan kirkon in fopisteelle, Asematie 12a.
Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi
Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Loka kuun alusta alkaen kirkko on auki tilaisuuksien mukaan.
Vantaan musiikkiopiston pianis tien ilta pe 18.11. klo 17 ja klo 19, vapaa pääsy.
Messu su 20.11. klo 12, Marja Elo ranta, Maria Koukkari, Iina Katila. Lions Club Vantaa/Simonkylän Adventtikonsertti pe 25.11. klo 19. Perinteisessä Adventtikonsertissa esiintyjinä Koop Arponen, Trio Flute of Shame, Laurus kuoro, Simonkallion koulun nuorisokuoro. Liput 25 e tiketti.fi tai ovelta ennen konserttia.
Vantaan Suzukisoittajien Apollo nia-orkesteri la 26.11. klo 15. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Laulu- ja käsikelloyhtye Sonuk sen joulukonsertti – Joulu Brit tein saarilla la 26.11. klo 18. Vapaa
pääsy, ohjelma 10 e.
Hoosianna-messu su 27.11. klo 12, Sanna Heikurinen, Mirka Härkönen, Samppa Laakso. Hoosianna-mes su perheille su 27.11. klo 14.30, Kristiina Kartano, Johanna Jako nen, Terje Kukk.
Tikkurilan seurakunnan Advent tivesper (A. Maasalo) su 27.11. klo 18, Päivi Helén, Terje Kukk, Iina Katila, Pyhän Laurin kuoro ja Tikkurilan kirkkokuoro.
Kohti joulua – Vantaan Suzuki Families 34-vuotisjuhlakonsertti klo 19 Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Jussi Syren and the Groundbrea kers - Bluegrass Christmas ke 30.11. klo 19. Jussi Syren and the Groundbreakers - Bluegrass Christ mas. Akustista Amerikan gospel musiikkia jouluisessa hengessä. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.
Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelu
piste on auki kirkon aukioloaikoi na. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi
Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa joka kuu kauden ensimmäisenä lauantaina kello 18.
Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilas sa (Vehkapolku 10). Junnuolkkaris sa on tarjolla välipalaa sekä osit tain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta.
Lyhyt päivärukous kaupungin ja seurakunnan puolesta ma pe klo 14.
Keskiviikkokellot soivat keskiviik koisin klo 13.45–13.55.
Laulubussi seikkailee -lastenkon sertti to 17.11. klo 9.15 ja klo 10.15.
Siina & Taikaradio -duo. Kaikki pääsevät mukaan yhteiseen lau luun ja leikkiin niin perinteisten tuttujen kuin uudempienkin laulu leikkien sävelin! Tervetuloa kaikki mukaan yhteiseen ja iloiseen
musiikkiseikkailuun! Konsertti on maksuton.
Päivämusiikki to 17.11. klo 12–12.30 kirkkosalissa. Supavit Nummelin soittaa carillonia. Vapaa pääsy. Teetä ja kasviskeittoa to 17.11. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 e hintaan klo 18 alkaen seurakunta salissa ennen iltamessua klo 19. Iltamessu to 17.11. klo 19–20. Musii kissa messubändi Täydellinen Sovitus. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen tarjolla teetä ja kasviskeittoa. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kanta va voima.
Perhepäivä pe 18.11. ja pe 25.11. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e/ perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe.
Laulupiiri pe 18.11. ja pe 25.11. klo 15.30–16.30.
Naisten rukouspiiri pe 18.11. ja pe 25.11. klo 18–20, kokoushuone Martta, 2. krs. Yhteiskristillinen laulu ja rukous piiri la 19.11. ja 26.11. klo 15–16.30, kerhohuone Toivo, 2. krs. Messu su 20.11. klo 10, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso, Päivi Mäkinen. Messu suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebooksivun kautta.
Lastenkirkko su 20.11. klo 10 messun yhteydessä, Pienten pai kassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa laule taan, leikitään, kerrotaan Raama tun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe voi mennä yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän rukouksen jälkeen. Lasten kirkko päättyy ehtoollisen alkaes sa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret.
hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.
Tikkurilan eläkeläiskerho ma 21.11. klo 13–14.30.
Vauvakahvila ma 21.11. ja ma 28.11. klo 12.30–14.30, Toivo-tilassa, 2.krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikui nen.
Sansan medialähetyspiiri ma 21.11. klo 18–19.30, Kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Sansan medialähe tyspiiri kokoontuu tutkimaan yhdessä Raamatun sanaa ja rukoi lemaan maailmanlaajuisen Juma lan lähetyksen puolesta.
Sukkelat sukankutojat ti 22.11. klo 10–12, Usko-kokoushuone, 2. krs. Viikkomessu ti 22.11. klo 11.30.
Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.
Tiistain yhteisölounas ti 22.11. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavatta vissa kirkon alakerrassa keskuste lua varten.
Avoin kohtaamispaikka ke 23.11. ja ke 30.11. klo 10–12.30 Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Kohtaamispai kassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa! Käytössä myös asiakastietokone sekä tarvittaessa digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa.
Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 23.11. klo 13–15, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Sinkkujen suunnittelupalaveri ke 23.11. klo 18–19, Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Tule suunnittelemaan ja ideoimaan yhdessä toisten sinkkujen kanssa sinkkutoimintaa ja sinkkujen pikkujouluja! Taaperokahvila to 24.11. ja to 1.12. klo 9.30–12. 1–2 vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/ aikuinen.
Päivämusiikki to 24.11. klo 12–12.30 kirkkosalissa. Anders Ekberg soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Teetä ja kasviskeittoa to 24.11. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seura kuntasalissa ennen iltamessua klo 19.
Iltamessu to 24.11. klo 19–20. Lämpimästi tervetuloa yhteisölli sesti toteutettavaan iltamessuhet keen, joka toteutuu esirukousaltta reissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudes sa yhteiseen hiljentymiseen. Mes sua ennen tarjolla teetä ja kasvis keittoa. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messu hetken kantava voima.
Tulkoon joulu – kamarikuoro Amenten konsertti klo 17. Johtaa Riikka Heinzmann. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.
Hoosianna-messu, su 27.11. klo 10, Jarkko Korhonen, Annaelina Mäki lampi, Iina Katila, Meiju Riihelä. Messu suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.
Lastenkirkko su 27.11. klo 10 mes sun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirre tään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe voi mennä yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän rukouksen jälkeen. Lasten kirkko päättyy ehtoollisen alkaes
sa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret. hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.
Raamatunlukupiiri: Raamatun laulut ja tarinat ma 28.11. klo 17.30–19, Jaakko Hyttinen. Viikkomessu ti 29.11. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.
Tiistain yhteisölounas ti 29.11. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavatta vissa kirkon alakerrassa keskuste lua varten.
Lähetyksen päiväpiiri ti 29.11. klo 13–14.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.
Päivämusiikki to 1.12. klo 12–12.30 kirkkosalissa. Iina Katila soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Perheiden jouluaskarteluilta to 1.12. klo 17.30–19.30.
Teetä ja kasviskeittoa to 1.12. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seura kuntasalissa ennen iltamessua klo 19.
Iltamessu to 1.12. klo 19–20. Läm pimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen,
joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudes sa yhteiseen hiljentymiseen. Mes sua ennen tarjolla teetä ja kasvis keittoa. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messu hetken kantava voima.
Sinkkujen pikkujoulut pe 2.12. klo 18–20 Tikkurilan kirkolla. K18-sin kut kokoontuvat juhlimaan Vehka polun kerhotilaan (Vehkapolku 10) ja seniori-ikäiset sinkut kirkon 2. krs. Rakkaus ja Toivo -tilaan. Ilm. pikkujouluihin 23.11. menn. teksti viestillä sinkkujen papille Mirka Härköselle: 040 630 7733 tai mar raskuun sinkkuillassa! Kerro vies tissä nimesi, ruoka-aine-allergiasi ja mahdollinen ohjelmanumero, jonka haluat sinkkujen pikkujou luissa esittää.
Yhteinen jouluaaton juhla 24.12. Tervetuloa viettämään yhdessä jouluaattoa. Aloitamme klo 13.30 glögitarjoilulla Tikkurilan kirkon 2. kerroksessa, kokoushuone Toivo. Osallistumme yhdessä aattohar tauteen klo 14, jonka jälkeen jat kamme ohjelmallista aattoiltapäi vän viettoa. Ilm. 16.12. menn. diakoniatyöntekijä Saara Garaisille, p. 050 347 4995/ saara.garaisi@evl. fi Kerro myös mahdollisesta erityis
ruokavaliosta.
Auki joka päivä kirkon aukioloaikoi na Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.
Soittajankuja 1
Perhepäivä ma 21.11. ja ma 28.11. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista. Perheiden jouluaskarteluilta to 24.11. klo 17.30–19.30.
Kerho isille ja lapsille ti 22.11. ja ti 29.11. klo 17.30–19.00. Yhdessäoloa, askartelua ja pieni iltapala 3 e/ perhe. Lisätietoja Outi Myllylä p. 050 327 1634, outi.myllyla@evl.fi
Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teeku pin äärellä to 24.11. klo 18–20. Raamattua, rukousta, yhdessäoloa ja asiaa Kansanlähetyksen ulko maantyöstä teekupin äärellä.
SEURAKUNTA
Kastettu
Miisa Aurora Halonen, Mauri
Vihtori Katalkin, Noel Gabriel Sepänmaa.
Hautaan siunattu
Keijo Juhani Nick 77 v, Pirkko
Marjatta Ala-Pantti 76 v, Kimmo Ville Oksanen 54 v.
Kastettu
Onni Joonatan Muola, Fanny
Linnea Suominen, Rasmus Alek santeri Happonen.
Avioliittoon kuulutettu
Kimi Otto Emil Kosunen ja Nina Johanna Raipale.
Hautaan siunattu
Reijo Kalevi Hämäläinen 69 v, Paula Tellervo Sallanmaa 68 v.
Kastettu
Eevi Emilia Hartikainen, Ville Declan McManus, Viola Eveliina Pesonen, Olivia Aino Bomb.
Hautaan siunattu Risto Juhani Suorto 79 v.
SEURAKUNTA
Kastettu
Leo Tuomas Kristian Sonninen, Väinö Eemi Kalevi Puustinen, Joakim Henry Johan Josefsson, Aleksi Onni Oliver Parviainen. Hautaan siunattu Paavo Julius Korkeala 94 v, Varpu Tuulikki Korhonen 90 v, Anja Irene Tuuli 87 v, Seija Viola Onka mo 85 v, Kaisa Maija-Leena Joki mies 69 v, Veijo Kalervo Pusa 60 v, Kirsti Tuulikki Riikonen 43 v.
Kastettu
Silja Ellen Sofia Lampinen, Kons ta Hugo Elias Saarela, Helmi Aava Olivia Kivimäki, Anton Mikael Selvinen, Viljami Thien An Le, Edwin Juhani Matias Ahonlinna, Venla Elviira Lairala, Roope Erkki Olavi Lemetyinen, Adela Eloisa Himanen.
Hautaan siunattu
Helvi Katri Järvenpää 95 v, Eeva Gustafsson 92 v, Anneli Pylkkä nen 91 v, Anja Marjatta Lindström
91 v, Elma Elina Kukkonen 87 v, Reijo Veikko Lemmetty 83 v, Eija Eliisa Honkanen 80 v, Marja-Liisa Kaisla 79 v, Aili Anelma Jääski 77 v, Veikko Armas Lahtinen 76 v, Tuula Inkeri Lagström 71 v, Leila Marketta Koskinen 71 v, Pertti Iisak Alasaukko-oja 70 v, Leena Heinonen 63 v, Juha Kalevi Koso nen 62 v, Veli-Matti Eronen 50 v.
Kastettu
Teo Lenni Lionel Hartemo, Minea Iida Anneli Knap, Bella Sofia Blomqvist, Viivi Alice Wargh, Liam Chance Martin, Lyydia Ellen Kalevi, Robert Aleksi Oskar Levander, Adrian Vihtori Homan, Peppi Aliisa Parviainen, Lilja Maria Neuvonen, Linnea Peppiina Sneck, Isabel Elidia Aguilar Kalle la, Silvia Isabella Katajala, Armas Havu Hermanni Vaara, Minttu Maria Panula, Adele Rauha Ange lika Kuokka.
Hautaan siunattu
Ritva Anneli Routio 82 v, AnnaLiisa Tiusanen 81 v, Heikki Kustaa Herrala 80 v, Taavi Kyösti Tapani Sipiläinen 90 v, Annikki Helena Vilkki 85 v, Kielo Kyllikki Saarres
83 v, Eine Ritva Franzén 83 v, Oiva Juhani Salonen 78 v, Merja Han nele Nuutinen 71 v.
Ronja Athena Ekman, Livia Estelle Olenius, Annika Tora Maria Mäki. Döda Holger Richard Orvar Eskman.
Simonkyläntie 11, A-talo
Perhekerho ti 22.11. ja ti 29.11. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisil le ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Tammistonkatu 29 B
Perhekerho ma 21.11. ja ma 28.11. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Perheiden jouluaskarteluilta ma 21.11. klo 17.30–19.30.
Lehtikummuntie 2 Perhekerho ti 22.11. ja ti 29.11. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisil le ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Elävän veden virta -rukouspiiri ma 28.11. klo 17.30–19.30. Raama tun sanan tutkimista ja yhteistä rukousta.
Perheiden jouluaskarteluilta to 1.12. klo 17.30–19.30.
Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoit teisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen paris ton vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristei hin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä pora kone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tied. diakonissa hanna.raunu@evl. fi p. 050 384 8481.
www.facebook.com/tikkurilanseu rakunta
Sunnuntain kello 10 jumalanpal velus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.
Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lasten kirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi
Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookis ta nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsi tyo.mailpv.net/
Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huolta jille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki
huoltajat ovat tervetulleita löytä mään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.
Joulukukat Lahjoita yksinelävälle vanhukselle tunnelmaa jouluun. Voit hankkia kukan 14.11.–16.12. Tikkurilan Prismasta tai KukkaMiasta, Talkootie 7. Kaupat toimit tavat kukat Vantaan kotihoidon kautta perille ennen joulua.
Joululahjoitus Lahjoita hyvää mieltä joulupöytään! Otamme vastaan ruokalahjakortteja yksityi siltä ja yhteisöiltä Tikkurilan alueel la oleviin ruokakauppoihin. Lahja kortin voi toimittaa Tikkurilan kirkon infopisteeseen 15.12. menn. Lahjakortteja jaetaan joulun alla ja myös pitkin vuotta diakonisin perustein vähävaraisille Tikkurilan alueen asukkaille.
Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Ma 21.11. suljettu. Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi
Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15.
Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.
Tai ota yhteyttä sähköpostitse: dia konia.vantaankoski@evl.fi.
Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi
Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko
Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivis tön kirkko
Rajatorpantie 8 Seniorikerho torstaisin klo 13.30. 17.11. Elina Miettinen: Bibliodraama (Ps. 31). 24.11. Jere Hämäläinen: Ehtoollinen. 1.12. Kari Jerkku: Joululauluja. Messu su 20.11. klo 10. Papit Margit Helin, Iiro Salminen, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro. Suomen Lähetysseuran adventtikalentereita myynnissä. 8 e, käteismaksu.
Seurakuntavaalipäivän äänestys su 20.11. klo 11–20. Kevyet vaalikah vit.
Toivoa naisille ma 21.11. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialä hetystyötä.
Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 21.11. klo 15.
Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.
Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma
Pe 2.12.2022 klo 12–15
Koivukylän asukastila KIRNU Hakopolku 2, Vantaa
Ma 12.12.2022 klo 17–20
Tikkurilan kirkko, Asematie12a Tapahtumassa voit lahjoittaa Suomen Lähetysseuran kautta kehitysmaiden lasten tukemiseen
Tuuli: Joululauluja. Kastehelmi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 miniryhmä/iltamu siikkileikkikoulu, klo 17.30–18.30 kouluikäisten ryhmä. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan lisää musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tied. Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.
Iltaperhekahvila ke 23.11. klo 18–19.30.
1. adventtisunnuntain Hoosian na-kirkko ja Päivä kirkolla su 27.11. klo 11. Papit Sini Saavalainen, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön kirkon kuoro. Messun jälkeen jouluista tarjoilua, myynnissä villasukkia. Klo 12–14 lapsille jouluaskartelua.
Pikku-Norsun jouluiset muskari kirkot ti 29.11. klo 9.15 ja 10.15 ja to 1.12. klo 9.15 ja 10.15.
Kivistön rukouspiiri ti 29.11. klo 17.30.
Kivistön raamattupiiri ti 29.11. klo 18.30.
Vaatevarasto to 1.12. klo 9.30–12. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtai ta aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Aluksi aamukahvit ja hartaus.
Keitä kirkon kuuluisi erityisesti auttaa? Tulisiko kirkon vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevia? Onko Vantaal la varaa säilyttää kaikkia kirkkoja vai pi täisikö tilojen sijasta satsata toimin taan ja henkilöstöön?
Katso vaalikoneesta, ku ka seurakuntavaalien ehdok kaista ajattelee kuten sinä ja löydä itsellesi sopivin ehdo kas. Seurakuntavaalien vaali päivä on 20.11. Vaalikone osoit teessa www.seurakuntavaalit.fi/ vaalikone
21.11. klo 18. Hiljennymme rukouk seen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t.
Lastenkonsertti: Siina & Taikara dio -duo ti 22.11. klo 9 ja 10.15. Lasten oikeuksien viikon konsertti. Maksuton. Ryhmien ilmoittautumi nen helena.fyhr@evl.fi, p. 050 380 6500.
Suomen kielen kerho maahan muuttajille tiistaisin klo 14. Jutel laan suomeksi kahvikupin äärellä. Miesten raamattupiiri ti 22.11. klo 18.30.
Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13.
Kirkkoravintola Voimala pe 25.11. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakonia työn hyväksi). Pöytiintarjoilu.
1. adventtisunnuntain Hoosian na-kirkko su 27.11. klo 10. Papit Maari Santala, Mark Saba, kanttori Ritva Holma. Suomen Lähetysseu ran adventtikalentereita myynnis sä. 8 e, käteismaksu.
Raamattupiiri ma 28.11. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 28.11. klo 17.30.
Israel-piiri ti 29.11. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta.
Laavatie 2 Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.
Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.
Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 23.11. Elina Miettinen: Biblio draama (Ps. 31). 30.11. Ritva-Leena
Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskus telemme Raamatun pohjalta. Pikku-Norsun jouluinen muskari kirkko ma 28.11. klo 9.30. Miesten saunailta ke 30.11. klo 18–21.
Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.
Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13.
Raamattupiiri ti 22.11. ja 29.11. klo 13.
Martinlaakson seniorien kortteli kerho keskiviikkoisin klo 13.
Käsityöpiiri pe 25.11. klo 10. Teh dään käsitöitä ja jutellaan. Voit tulla samalla oppimaan suomen kieltä.
Seurakuntailta pe 25.11. klo 18.
Tule pohtimaan yhdessä, miten voisimme rukoilla seurakunnan ja yhteisten asioiden puolesta.
Miestenpiiri ma 28.11. klo 18.30.
Seppo Lehtinen: Kullankaivajana Lapissa.
Martinristin lähetyspiiri ti 29.11. klo 18. HUOM! Halmeilla, Louhelan tie 1 G 93. Rippikoulupappi Margit Helin: Miten lähdin seurakuntaan töihin ja miten lähetys minua koskettaa.
Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. 23.11. Elina Miettinen: Biblio draama (Ps. 31). 30.11. Kari Jerkku:
Kari Jerkku.
Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Kansainvälinen raamattupiiri to 17.11. ja 1.12. klo 17. HUOM! 17.11.
Ritva-Leena Tuulin luona, Helmiku ja 1 c 35. Ota omankielinen Raa mattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi. Toivon Tuulet ma 21.11. klo 18.
Joulumyyjäiset la 19.11. klo 10–14
Martinlaakson ostarilla, Kivivuo rentie 4. Joululeivonnaisia, joulu laatikoita, käsitöitä, kirjoja, arpajai sia. Kauneimmat joululaulut -het ket aikuisille klo 12 ja lapsille/ perheille klo 13. Enkelinsiipitatu ointeja lapsille klo 13–14. Ostarilla myös Martinlaakson asukasyhdis tyksen kirppari.
Urbaani joululauluvaellus la 19.11. Lähtö klo 10.30 Myyrmäen Virtakir kolta, Rajatorpantie 8. Määränpää Joulumyyjäiset Martinlaakson ostarilla. Reitti 2,6 km, esteetön.
Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Myös kuntosalimahdollisuus.
Joulunavaus Myyrmannissa la 26.11. klo 11–16. Enkelijoulu! Enkeli aiheinen kuvausseinä. Enkelinsiipi tatuointeja ja enkelikarkkeja.
Eläviä enkeleitä liikkeellä. Kau neimmat joululaulut klo 12.30–13 ja 14.15–14.45, säest. puhallinorkeste ri Louhi. Rakenna joulupuu -keräys: Lahjoita jouluiloa.
Adventtiretriitti 25.–27.11. Hirvijär ven leirikeskus, Riihimäki. Adventin teemat “Kohotkaa korkeiksi portit – avartukaa ikiaikaiset ovet” kanta vat tätä retriittiä. Joulun odotuksen alkaessa hiljennytään kiireen ja vaatimusten keskeltä. Astu katet tuun ruokapöytään, anna ajatusten levätä. Kanteleen sävelet rauhoitta vat ja valmistavat sisäisesti joulun sanoman vastaanottamiseen. Ohj. Tuula Paasivirta, Maisa Kumpulai nen. Hinta 180 e sis. kuljetukset, täysihoidon ja ohjelman. Lisätiedot ja ilm. vantaankoskenseurakunta.
fi/hiljaisuus-ja-retriitit. Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteis ta ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Vantaankosken seurakunnan alueella asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Keikat voivat olla auttamis ta asioilla esimerkiksi kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Keikka-apu toteu tetaan yhteistyössä Vantaan kau pungin Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osaston kanssa. Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitset ko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hylly jen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikka ristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaan laakso ja Kivistön suuralue).
Messu su 20.11. klo 10. Papit Margit Helin, Iiro Salminen, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro. 1. adventtisunnuntain Hoosian na-kirkko su 27.11. klo 10. Papit Maari Santala, Mark Saba, kanttori Ritva Holma.
Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankosken seurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankosken seurakunta.fi, www.kirkkovantaal la.fi.
Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivis tön kirkko, Vantaankosken perheet.
Instagram: Vantaankosken seura kunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.
Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30
Kyrkov. 45. Högmssa sö 20.11 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Janne Sironen, Anders Ekberg. Festmässa sö 27.11 kl. 10. Första söndagen i advent i Helsinge kyrka S:t Lars, Sini Aschan, Heidi Åberg, Anders Ekberg.
DICKURSBY KYRKA
Stationsv.12a Musiklek fr 18.11 kl. 10–11. Välkommen med på musiklek för ca 1–4 åringar med vuxen på 2 vån i utrymmet Kärlek. Babyrytmik fr 18.11 kl. 14–15.30. Välkommen på babyrytmik för ca 3-6mån med vuxen på 2 vån i utrymmet Kärlek. Seniorcafé ti 22.11 kl. 13 Senior café. Andakt, kaffe och tilltugg. Sångstund on 23.11 kl. 18–19 Sångstund.För alla åldrar. Ungdomskväll on 23.11 kl. 18–20. Musiklek fr 25.11 kl. 10–11. Babyrytmik fr 25.11 kl. 14–15. Himmelverkstad lö 26.11 kl 10–14, 2 våningen i utrymmet Hopp och Kärlek.
Sångstund on 30.11 kl. 18–19. Ungdomskväll on 30.11 kl. 18–20. Julfest med ungdomarnas De Vackraste Julsångerna. Sini Aschan och Heidi Åberg.
Håkansbölevägen 48 Sottungsby-Håkansbölekretsen to 24.11 kl. 13. Andakt och kaffe.
Valmovägen 28 Dickursbykretsen on 23.11 kl. 14 Dickursbykretsen i Folkhälsanhu set. Andakt, kaffe och tilltugg. Allsånger on 30.11 kl. 14.30–15.30. Vi sjunger våra mest älskade och kända allsånger. Gunnar Weck ström är konferencier och Anders Ekberg vid pianot.
Pilgrimsfärd som livsstil – ett nutida grekiskt nunnekloster som mål för pilgrimsfärd to 17.11 kl. 17 i Dickursby bibliotek (musikavdel ningen) Näckrosvägen 4. Mari Rahkala-Simberg berättar om sin forskning i ett grekiskt klostersam fund och om sitt arbete som lärare i
svenska för invandrarunga. Till ställningen ordnas av Pohjola Norden/Vanda.
Sjöskogkretsen ti 22.11 kl. 13, samling hemma, kontakta Heidi Salminen för mera info om plats, tfn. 050 330 1828. Fredagsgruppen fr 25.11 kl.11.30. Besök till Heureka med lunch och utställning. Vi träffas kl.11.30 inne i Heureka.
Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282laura.ohtonen@evl.fi
Kannelmäen raamattupiiri ti 22.11. Klo 15–17 Kannelmäen kirkos sa, os. Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana Markku Yli-Mäyry. Viittomakielinen perhekerho pe 25.11. Klo 9.30–12 Malmin varusta mo, os. Pekanraitti 16, Helsinki. Viittomakielinen adventtimessu su 27.11. Klo 14 Virtakirkossa, Raja torpantie 8. Viittomakielinen kohtaamispaik ka ti 29.11. klo 11.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a. Viikkomes su, yhteisöllinen lounas ja yhdessä oloa.
Pakarintupa ke 16.11. klo 12.30–15 os. Kuriiritie 1, Vantaa. Tervetuloa Pakarintuvalle tapaamaan ja tutus tumaan vanhoihin ja uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai käydä kimppakävelyllä klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin, jossa on mukana pieniä pysähtymi siä.
Sanoin ja sävelin kerho ma 21.11 klo 10–12. Muuttunut aika ja paik ka, Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Ryhmän ohjaajana Ritva-Leena Tuuli.
Raamattupiiri to 24.11. klo 13–15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalai nen. Tied. Ritva Aarnio, p. 040 734 7715 ritva.aarnio@evl.fi Näkökulma ma 28.11., klo 13–15 Soukan kappelilla, Soukankuja 3, Espoo. Tied. Ritva Aarnio, p. 040 734 7715, ritva.aarnio@evl.fi. Vertaisryhmässä etsitään uusia näkökulmia elämään. Ryhmän ohj. diakoni Ritva Aarnio ja vertaisoh jaaja Maarit Hedman. Vieraana Jutta Saanila Näkövammaisten Liiton Minun näköinen mieli -hank keesta.
Laula kanssain ti 29.11. klo 16.30–17.30 seurakuntakoti Uutussa, Lintukulma 2, Espoo. Tule mukaan
laulamaan yhdessä matalalla kynnyksellä tiistai-iltapäivisin. Iltapäivän isäntänä ja laulattajana toimii Markku Känninen. Tied. Ritva Aarnio 040 734 7715, ritva. aarnio@evl.fi.
Adventin viettoa ke 30.11. klo 13–16 Pakaritupa, Kuriiritie 1, Van taa. Tervetuloa ulkoilemaan, juo maan lämmintä ja laulamaan adventtilauluja. klo 13.15–14 kimp pakävelyä kirkkomaan lähellä. Klo 14–16 pientä syömistä ja yhdessä oloa tuvalla. Ilm. ke 23.11 menn. Terhi Suonsivu, p. 050 381 8758 terhi.suonsivu@evl.fi.
Miesten saunailta to 1.12 klo 18–20.30 Länsimäen kirkon takka huoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. saunomista, klo 18–19 ja klo 19–20.30 kahvia ja juttelua.
Tikkurilan kerho to 1.12.klo 13–15, Tikkurilan kko, Asematie 12. Ryh män ohj. Rauni Laihonen ja RiittaMaija Palmusaari-Bremer.
Espoon seurakuntien vammais työn 50 v. juhlatapahtuma Kau neimmat joululaulut la 3.12. klo 16
Espoon tuomiokko. Joulupuuro viereisellä seurakuntatalolla. Lämpimästi tervetuloa kaikki vammaisryhmät ja vapaaehtoiset!
International Bible Study Group Thu 17th Nov 5 PM at Ritva-Leena Tuuli, Helmikuja 1 c 35. About 1st Dec 5 PM ask the location: xinghui. wu@evl.fi, p. 050 356 6760.
Suomen kielen kerho maahan muuttajille tiistaisin klo 14 Myyr mäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20 в церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем русскоязычных жителей Вантаа для беседы и изучения Библии в дружеском общении с чаепитием. С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552.
English Bible study group Thu 24th Nov at 2pm–4pm. For more information and enrollment please contact deacon Heidi Salminen, tel. 050 330 1828.
Käsityöpiiri pe 25.11. klo 10 Martin risti, Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta. Tehdään käsitöitä ja jutellaan. Voit tulla samalla oppimaan suomen kieltä.
International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heik kilä, p. 044 422 0407.
17.11–1.12.
TORSTAI 17.11.
Laulubussi seikkailee -lastenkon sertti klo 9.15 ja klo 10.15 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Siina & Taikaradio -duo. Tervetuloa mukaan yhteiseen ja iloiseen musiikkiseikkailuun! Vapaa pääsy. Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku rilan kirkossa, Asematie 12a. Supa vit Nummelin soittaa carillonia. Vapaa pääsy.
”Olkaa ilossanne vakavat” klo 12 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Pekka Kivekäs paljastaa ja laulattaa virsikirjojen lipsahdukset. Vapaa pääsy.
PERJANTAI 18.11.
Vantaan musiikkiopiston pianis tien ilta klo 17 ja klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy.
TIISTAI 22.11.
Lastenkonsertti: Siina & Taikara dio -duo klo 9 ja 10.15 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Lasten oikeuksien viikon konsertti. Maksu ton. Ryhmien ilmoittautuminen helena.fyhr@evl.fi, p. 050 380 6500.
KESKIVIIKKO 23.11.
Siina & Taikaradio Duon konsertti klo 9.15 ja 10.15. Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Konsertti alle kouluikäisten lasten perheille ja lapsiryhmille.
TORSTAI 24.11.
Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku rilan kirkossa, Asematie 12a. Anders Ekberg soittaa urkuja. Vapaa pääsy.
Apua Ukrainaan! klo 19 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. SibeliusAkatemian oratorioluokka tempai see Ukrainan puolesta. Kymmenen laulajaa esittää upeaa kirkko-oop peraa pianistina Tuula Hällström. Lahjoita 5–20 e maksukyvyn mukaan. Tuotto Kirkon Ulkomaan avun kautta Ukrainaan.
PERJANTAI 25.11.
Lions Club Vantaa/Simonkylän
Adventtikonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Perinteisessä Adventtikonsertissa esiintyjinä Koop Arponen, Trio Flute of Shame, Laurus kuoro Simonkallion koulun nuorisokuoro. Liput 25 e tiketti.fi tai ovelta ennen konserttia.
LAUANTAI 26.11.
Vantaan Suzukisoittajien Apollo nia-orkesteri klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tulkoon joulu – kamarikuoro Amenten konsertti klo 17 Tikkuri lan kirkossa, Asematie 12a. Johtaa Riikka Heinzmann. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.
Laulu- ja käsikelloyhtye Sonuk sen joulukonsertti – Joulu Brit tein saarilla klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy,
ohjelma 10 e.
SUNNUNTAI 27.11.
Hyvän Tahdon Joulua klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Lions Club Hakunilan perintei nen hyväntekeväisyyskonsertti. Liput 20 e, lyhentämättömänä alueen lasten ja nuorten hyväksi. Olen lähellä -konsertti klo 18. Hämeenkylän kirkko, Auratie. Laulaja Tiia Maria Saari ja multiinstrumentalisti Hannu-Pekka Heikkilä. Väliaikatarjoilu, tee/glögi.
Lauantaina 19.11.
Riston Valinta 15 v klo 19 Kal lion kirkossa, Itäinen papinka tu 2. Yle Radion 1:n rakastettu oh jelma täyttää 15 vuotta. Kallion Kantaattikuoro, Tommi Niskala, tenori, Ville Urponen, urut. Juon taa toimittaja Risto Nordell. Var haisesta länsimaisesta taidemu siikista oman aikamme suoma laiseen musiikkiin. Erityinen ase ma J.S. Bachin musiikilla. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Yleisradio taltioi konsertin. Lauttasaaren orkesterin kon sertti klo 19 Lauttasaaren kirkos sa, Myllykallionrinne 1. Solistina
Päivi Pylvänäinen. Ohjelmassa Mozart, Puccini ja Dvorak. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.
Keskiviikkona 23.11. Sid Hillen konserttisarja klo 10.15–11.30 Temppeliaukion kir kossa, Lutherinkatu 3. Sid Hil le soittaa meditatiivista musiik kia flyygelillä. Vierailumaksu 5 e. Vastaava konsertti ke 30.11. Naiskuoron konsertti klo 18 Pi täjänmäen kirkossa, Turkismie henkuja 4. Helsingin Virolainen Naiskuoro. Vapaa pääsy. Seesteiset hetket ja metsäiset biitit klo 19 Munkkiniemen kir
Liput 15/10e. Rekolan sekakuoron joulukon sertti klo 18 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Vapaa pääsy, ohjel ma 10 e.
MAANANTAI 28.11.
Kohti joulua – Vantaan Suzuki Families 34-vuotisjuhlakonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
TIISTAI 29.11.
Joulun näkökulmat klo 18.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Millainen joulu on Marialla? Miten kokee joulun pieni lammas, entä tonttu, lumihiutale tai vanki Konnunsuolla? Kultaisen Iän Laula jat johdattelee joulun eri näkökul miin, tuttuja yhteislauluja unohta matta. Kultaisen Iän Laulajat johta janaan Kaisa Nuolioja, sekä Janne Salomaa, huilu ja Jokke Häsä, klarinetti. Vapaa pääsy.
KESKIVIIKKO 30.11.
Jussi Syren and the Groundbrea kers – Bluegrass Christmas klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Jussi Syren and the Groundbre akers – Bluegrass Christmas. Akus tista Amerikan gospelmusiikkia jouluisessa hengessä. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.
TixiBandin joulukonsertti “Nyt riemuiten tänne” klo 19. Hämeen kylän kirkko, Auratie 3. Solistina Hanna Ahponen. Liput ovelta 15 e, alle 18v. maksutta.
TORSTAI 1.12.
”Leipzigin pruuvi 1722” klo 12 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Urkuprofessori Timo Kiiskisen hul vaton musiikkikertomus ”historialli sesta laatuhankkeesta”: eli kuinka haettiin kanttoria 300 vuotta sitten Leipzigin Tuomaskirkkoon. Vapaa pääsy.
Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku rilan kirkossa, Asematie 12a. Iina Katila soittaa urkuja. Vapaa pääsy.
kossa, Tiilipolku 6. Huiluyhtye Wind on Wind. Perinnesävelmiä ja yhtyeen jäsenten sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Perjantaina 25.11.
Eläköön elämä – 60 v Pohjan tähden alla klo 19 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Pet ri Laaksosen 60-vuotisjuhlakon sertti, mukana mieskuoro Kön sikkäät. Timanttia-juhlalevyn jul kaisukonsertti. Hengellisen mu siikin lisäksi levyjen kappaleita. Liput 25 e ticketmaster.fi, lippu. fi ja ovelta.
Tomi Metsäkedon konsertti klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Järj. Lions Club Helsinki Malmit taret. Liput 25 e lippu.fi
Redeemed-gospelkonsertti klo 19 Savoy-teatterissa, Kasarmika tu 46–48. Suomalainen gospel kuoro Higher Ground Vocals ja yhdysvaltalaiset gospelmuusikot Asaph A. Ward, urut ja kosketin soittimet, Morgan Turner, basso, ja Calvin Rodgers, rummut. Bän dissä myös Johannes Granroth, kitara, ja Joonatan Rautio, pia no. Afroamerikkalaista gospelia. Liput 55 e lippu.fi
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jä tetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittai siin aktiviteetteihin.
Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
MITÄ KIRKKO TEKEE? Vaalikonees sa kysytään yhtäältä, mistä ehdo kas karsii, jos seurakunnan talous heikkenee. Olennaista on pohtia myös, mistä karsitaan, ettei talous heikkene. Toisaalta seurakunnan jäsenyyden pitäisi olla houkuttele va – ja vaalikoneessa kysytäänkin ehdokkaille tärkeimpiä panostus kohteita.
Ajattelen, että kirkon tehtävä on erilainen kuin esimerkiksi kaupun gin. Kirkolla on oma ydintehtävän sä. Kirkko ei ole kaupungin viras to eikä täyspalvelulaitos. Kirkko voi ja sen pitääkin toteuttaa tehtävään sä ihmisiä auttamalla, mutta muille kin toimijoille kannattaa jättää tilaa ja vastuuta.
Mikä kirkon ydintehtävä sitten on? Käsittääkseni sen pitäisi olla en sinnäkin monin tavoin toteutettava lähetys- ja julistustyö ja toiseksi seu rakuntayhteisön tarjoaminen erilai sille ihmisille. Kaikki ovat tervetul leita näiden piiriin.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ydintehtävä ei ymmärtääkse ni ole sen jäsenten kesken kirkkaan yksiselitteinen, ainakaan käytännön tasolla. Olisiko ydintehtävän kirkas taminen yksi olennainen arjen pää töksenteon tavoite kaikille seura kuntavaaleissa valituille luottamus henkilöille?
Katariina Sorvanto lakimies ja yrittäjä, Olarin seurakunta
SEURAKUNTAVAALEISSA 20.11. vali taan seurakuntien päättävät elimet, seurakuntaneuvostot, ja yhteiset kirkkovaltuustot. Nyt valittavat luot tamushenkilöt tulevat olemaan rat kaisevassa asemassa kirkon tulevai suuden kannalta. He tulevat myös valitsemaan enemmistön ”kirkon eduskunnan” eli kirkolliskokouksen jäsenistä.
Kun valitset, ketä äänestät, ota selvää ehdokkaasi kannasta kirkko amme hajottavaan sukupuolineut raalia avioliittoa koskevaan kiistaan, jonka käsittely jatkuu uuden kirkol liskokouksen kokoontuessa.
Paine kirkossamme on kasvanut sateenkaariavioliittojen hyväksymi seksi. Espoossakin Tuomiokirkko seurakunnan, Leppävaaran, Tapio lan ja ruotsinkielisen seurakunnan
KANNATTI KÄYDÄ Helsingin Kirjamessuilla. Siellä oli kirkon osas tolla toiveiden puu, johon ihmiset saivat kirjoittaa toiveensa. Ih miset toivoivat rakkautta ja rauhaa ja sitä, että ihmisten yksinäi syys poistuisi. He toivoivat terveyttä, parempaa elämää, ystävää yksinäiselle. Joku toivoi saavansa töitä – asioita, joita me kaikki varmaan toivomme.
Mutta yksi toive oli ylitse muiden, ja se läikähti syvällä sydä messäni. Kolmevuotias lapsi toivoi vain yhtä asiaa: iloisuutta!
Tuo yksi sana pistää meidät miettimään nykyistä, yhä kyl memmäksi ja tunteettomammaksi käyvää elämäämme. Tämä lapsi syntyi juuri silloin kun asetimme maskit kasvoillemme. Tämä lapsi ei nähnyt ilmeitämme, hän tavoitti vain silmämme, mutta nauravat ja iloiset kasvomme jäivät tältä lapselta piiloon. Vai nauroimmeko me lainkaan?
Kiitokset sinulle, pieni ihmisen lapsi, kun herätit meidät.
Birgitta Wulf KeravaItse kannan huolta ja surua koh taamattomuudesta. Siitä, että emme enää ymmärrä toisiamme tai em me halua kuulla eri mieltä olevia. Se tarkoittaa, että tosiasioita ei tarvitse katsoa muiden näkökulmasta. Tämä keskusteluyhteyden puuttuminen li sännee vastakkainasettelua.
Sain viime keväänä tutustua Suo men Lähetysseuran työhön Israelis sa ja Palestiinalaisalueella, jossa his toriasta juontuva pitkittynyt kon flikti heijastuu jännitteinä ihmisten arjessa. SLS tukee hanketta, jossa nuorille järjestetään johtajuuskoulu tusta. Koulutus nostaa nuorten itse tuntoa ja halua toimia oman yhtei sönsä hyväksi. Voisimmeko käyttää tätä työkalua myös täällä Suomes sa? Seurakunnalla olisi tässä koti kenttäetua verkostojen kokoonkut sujana ja asiantuntijana.
Tuulikki Vuorinen luottamushenkilö, Malmin seurakunta, kolmen nuoren äiti
OLEN YKSI seurakuntavaalien 14 000:sta ehdokkaasta Suomessa. Meille kaikille ehdokkaille on lähe tetty vaalikonekysymykset vastat tavaksi. Ensimmäinen varsinainen kysymys kuului: Mitä puoluetta ää nestäisitte, jos eduskuntavaalit oli sivat nyt?
Johan nyt. Piti oikein tarkistaa, olenko vastaamassa johonkin vaali galluppiin, mutta ei. Kirkkohallitus kyselee viisaudessaan kaikkien eh dokkaiden puoluekantaa. Noloa kir kon kannalta.
Nyt ei äänestetä puolueita ku ten eduskunta-, alue- tai kuntavaa leissa. Nyt on kyse kirkon vaaleista. Seurakunta on kristittyjen yhteisö, jonka toiminta perustuu Raamat tuun – ei puolueohjelmiin. Seura kunnan ydin on rakkauden kak soiskäskyssä: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
seurakuntaneuvostot ovat jo avan neet kirkot sateenkaariparien vihki misille. Päätöksistä on valitettu hal linto-oikeuteen.
Tämä vakava tilanne uhkaa kir kon yhtenäisyyttä. Useat papit suo rittavat jo nyt kirkon opin ja kirkko järjestyksen sekä papinvalan vastai sia vihkimisiä.
Osmo Pylvänäinen
TUTKIMUSTEN MUKAAN me suoma laiset olemme yhä melko tyytyväi siä elämäämme. Säröjä onnellisuu teen aiheuttavat nuorten jaksamis ongelmat ja mielenterveyskysymyk set. Meitä kaikkia yhdistää lisäksi huoli maailman tilasta.
Tästä pyyteettömästä rakkaudes ta kumpuavat jumalanpalvelukset ja muut kirkolliset toimitukset kas teesta hautajaisiin, rukous, sielun hoito ja kaikkien hädänalaisten aut taminen.
On kylmäävää ajatella, että kirk kohallituksen ja -valtuuston kokouk sissa pöydillä ei olisikaan ohjekir jana pyhä Raamattu vaan puolue ohjelmat.
Pietari Jääskeläinen VTM, ex kansanedustaja, ex kaupunginvaltuutettu
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
Ei vastakkainasettelua!
HELSINKI
FORUM p. 010 76 66620
ITÄKESKUS p. 010 76 66590
KALLIO p. 010 76 66500
MALMI p. 010 76 66630
TÖÖLÖ p. 010 76 66530
ESPOO
ESPOONLAHTI p. 010 76 66640
LEPPÄVAARA p. 010 76 66610
VANTAA
hok-elannonhautauspalvelu.fi
hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi
Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI
Rakennusala
Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi
JORMAN REMONTTIPALVELU
Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot
Varaa aika soittamalla
EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213 EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560
HAMMASPROTEESIT
HAMMASPROTEESITYÖT 010 2715 100 Malmi | Haaga | Nummela WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI
JOKERI REMONTIT OY
Suoritamme kaikki sisä ja ulko remontit 20 v. kokemuksella. Olemme kotimainen yritys - suosi tukset, ilmainen arviointi. Puh. 0402159989 tapu2304@gmail.com
Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi
36 KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2022
Uusi seurakunnan luottamushenkilö, kiitä äänestäjiäsi!
Tämän vuoden viimeiset numerot ilmestyvät:
Nro 19 E to 1.12. viimeinen varauspäivä pe 18.11. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 21.11. klo 15
Nro 20 to 15.12. viimeinen varauspäivä pe 2.12. klo 14 viimeinen aineistopäivä ma 5.12. klo 15
KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunanpesut ja siivoukset ammatti taidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090
Kiitos-ilmoitukset -30 %
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo. teva@kotimaa.fi
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
Asennan, opetan ja korjaan elektro niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
TERVEYS-/HYVINVOINTIMATKAT PÄRNUUN Lähde virkistäytymään ja tutustumaan historiallisesti tunnettuun terveyskylpylähoidolliseen kulttuuriin. Ajat: 29.1. 4.2.2023, hinta 445 €/hlö/2hh ja 12.3. – 18.3.2023, hinta 530 €/hlö/2hh Sis. kuljetus, puolihoito, 2x lääkäri ja kylpylähoitopaketti.
Info ja ilmoittautuminen matkanjohtaja/ sairaanhoitaja Elina Laukkaselle 040 779 0371 (olen matkalla mukana koko ajan teitä varten)
kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930
Tuloksellista ja luotettavaa kiinteistönvälitystä
Palvelemme pääkaupunkiseudulla vuosien kokemuksella ja olemme aina tavoitettavissa. Asiakastyytyväisyys on työmme tärkein tavoite.
Joona Teperi Myyntineuvottelija, KiLAT 044 337 7758 joona.teperi@remax.fi
LOISTE
Tuomo Ikäläinen LKV, LVV, KTM 045 152 5325 tuomo.ikalainen@remax.fi
Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV Mannerheimintie 44, 00920 Helsinki 050 5597321
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732
Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
pe 18.11. klo 18 kotiseurat Hassisella, Sidet. 10, (Tapanila) Hki. su 20.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpäässä, Kirkkotie 1 ja 4, s. KP Kinnunen; seurat.
klo 15 seurat Klaukkalan kko takkah., Ylitilant. 6, N-järvi.
klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J. Forsellin k. 18, Loviisa. klo 16 Leena Väyrynen-Si 50 -seurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs; EI kukkia/lahjoja, kolehti. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 c, Vihti. ke 23.11. klo 19 Körttikodin seurat. la 26.11. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä ja -seurat Alppilan kko, Kotkank. 2, Hki; s. H. Mithiku. su 27.11. klo 10 kirkkopyhä Kulosaaressa, W.Wirénin tie 6, Hki; s. L.Väyrynen-Si; seurat. ti 29.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Seikku Paunonen.
ESIRUKOUSILTA ti 29.11 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
Bengt Lassus. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo.14.3016.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling
Vastavalmistunut kauppakorkeaopiskelija ja golfari etsii edullista vuokra-asuntoa pitkäaikaiseen vuokrasuhteeseen Helsingin kes kustan alueelta. Puh: 044 025 0313.
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.
Oulunkylässä nyt vapaana 2h+k+kph, 52 m2, HISSITALO! Mainio sijainti. 050 564 5569
Esteetön 75 m2 MYYRMÄESSÄ 3h+k+kph+s+khh+halliap, 1200/kk mailakle@gmail.com, 040 838 1497
Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225
LUTTINEN
OPINAHJO TOIMITUKSIA ROINA -LUKU
SUOSITTU TYTTÖBÄNDI VUOSITUHANNEN VAIHTEESTA
MAA SINNE PÄIN
MERKITTÄVÄ RAJAJOKI KERTAUKSENA NÄPSÄKKÄ
VÄKERTÄÄ
KALLIOSTAKIN
JOKI TYHJÄÄ PUH ETTA
MUOKKAAMISIIN -PELLE LÄHETYSTÖSSÄ
KULKEA ELÄIMISTÄ
PE RÄN PITÄJÄ -VISIO EDESMENNYT HAKULINEN -AIKA KORKMAN ROUHITTUA
VIEVÄT AITIOON SAKSAA SUUNTAUS ♂ HOLMA
VERKKAISIA
SATUAASI
KARJALASSA KIMALTELEVAA YLITETTÄVÄ
SOPIMUKSISSA RAUTA-
ALKUPERÄINEN LAULAJA RAMAZZOTTI LA KRITSIKIN SEURAPELI MERENSELKÄ
SAKARA
RAKAS VAUNUILLE
MUSLIMIN J UMALA KIRKONKELLON TEKIJÄ
HURJA JUHLA
KALENTEREI TA VIRHEELLISESTI PÄÄ KAUPUNKISE UTUA LAIMEA
MAINIO JEESUKSEN ESIÄITI LUETTELO TAMPEREELLA SOITTIMIA
SIIPPA -MÄRKÄ
KÄPÄLÄLAUTA
AJAA TASAARVOA
Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.
Tuomiosunnuntain evankeliumissa (Matt.25:31–46)
Jeesus sanoo, että meidät kaikki tuomitaan kerran rakkauden tekojen tai niiden puuttumisen perusteella.
MARRASKUUN 20. PÄIVÄNÄ liput liehuvat lasten kunniaksi. Silloin on kansainvälinen Lasten oikeuksien päivä. YK:ssa lasten oikeuksi en sopimus hyväksyttiin vuonna 1989. Suomessa lapsijärjestöjen pit kän ja sitkeän työn tuloksena päivästä tuli virallinen liputuspäivä kak si vuotta sitten. Pääkaupunkiseutulaisen lapsiasiantuntijaryhmän mu kaan lapset tarvitsevat oman liputuspäivän siksi, että lapset ovat niin ihania, hauskoja, rakkaita, iloisia ja kaikin puolin parhaita.
NINA RIUTTAJeesus istui oppilaidensa kanssa viimeisinä päivinä ennen kuolemaansa Jerusalemissa sijaitsevalla Öljymäellä. Siellä Jeesus puhui oppilaille vielä kerran ja päätti tapaamisen kuvaukseen viimeisestä tuomiosta. Siitä tuli kuin hänen testamenttinsa.
Tämä myyttinen puhe on evankeliumikirjallisuu den helmiä. Tunnetun rukouslaulun sanoin sen otsi koksi voisi hyvin kirjoittaa: Missä rakkaus ja laupeus, siellä Jumala.
Meidät tuomitaan yksin rakkauden tekojen mu kaan. Jeesuksen mukaan muuta perustetta ei ole. Se koskee kaikkia. Viimeisellä portilla ei merkitse, onko kristitty vai ei, onko uskovainen, agnostikko tai ateis ti tai mihin uskontoon kuuluu. Vain laupeuden teoil la on merkitystä.
Jumalan luokse ei ole mitään tietä ohi kärsivi en ihmisten. Opetuksissaan Jeesus korosti, että
Jumala näkee erityisesti tämän maailman nälkäiset, janoiset, kodittomat, alastomat, sairaat ja vangitut – ja auttamisen velvoite nousee siitä.
Se, joka auttaa hädässä olevia, kuuluu siunattui hin. Vain rakkauden teot merkitsevät, ei kenenkään asema, karisma, oppineisuus tai kauniit sanat.
Siunaus tulee auttajille aina yllätyksenä. Hei dän lähtökohtanaan ei ole ollut se, minkä palkan he teoistaan saavat. Jonkun kärsivän ihmisen osa on vain koskettanut heitä, ja sitten he ovat toimineet.
”Sen, minkä te teitte yhdelle näistä huono-osai sista veljistäni ja sisaristani, te teitte minulle”, Jeesus sanoo meille. Hän ei vaadi, että meidän pitäisi yksin muuttaa koko maailma, mutta hän sanoo, missä ja keiden luona paikkamme tänään on. Jeesus ei muuta pyydä kuin että tekisimme sen, mitä rakkaus ja inhi millisyys nyt kehottavat.
LAURI MAARALAMieti hetken Jeesuksen meiltä odottamia rakkauden tekoja. Ne liittyvät ihmisen perusturvaan: ruoan, juoman, kodin ja vaatteiden antamiseen sekä sairaista huolehtimiseen ja vankien luona käymiseen. Kun niihin lisää vielä kuolevien saattamisen, koossa ovat kirkon diakoniasta tutut laupeuden työt.
Mitä ne sinussa herättävät? Vaatiiko Jeesus mahdottomia? Mikä voisi olla sinun paikkasi?
MATTI PIKKUJÄMSÄJos eläinten tehotuotanto keksittäisiin nyt, siihen ei suostuisi kukaan.
PAPPI KARI KUULA s .
18
IHMINEN OPPII LAULAMAAN ennen kuin pu humaan, sillä puhetta edeltävä jokeltelu on päi vänselvää laulua. Olemme laulavia otuksia, jokai nen äänellään ja omalla nuottikorvallaan.
Sivilisaatiohistorioitsijat ajattelevat, että laulu –samoin kuin tanssi – on ollut verrattoman tärkeä tekijä siinä, että varhaiset ihmisyhteisöt ovat yli päänsä säilyneet elinvoimaisina. Yhteisen tanssin ja laulun luoma ystävyys ja kumppanuus yhdis tivät ihmislaumoja suuremmiksi ja solidaarisem miksi. Keskinäisistä kiistelyistä kärsivät ryhmät, joita sisäinen riitely repi, sen sijaan pienenivät.
JOULUN SANOMAN VANHA tiivistys ”maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto” on siis oiva selviy tymisstrategia hyytäväksi käyvässä maailmassa. Tanssivat ja laulavat yhteisöt pärjäävät parem min kuin taistelevat. Tällaisena sotajouluna en simmäisen joulun enkelilaulu tulee todeksi entis tä konkreettisemmin. Maassa olkoon rauha ja hy vä tahto luona ihmisten.
Joululauluissa on ihmeellistä voimaa. Jokin laulu saattaa viedä kauas lapsuuden joulun tuok suihin ja tunnelmaan, jokin taas herättää erikoi sen kaipuun jonnekin, mitä ei oikein tunnista. Jokin joululaulu saattaa ärsyttää juuri siksi, ettei
se sovi omaan mielikuvaan joulusta. Oikea jou lu on jotakin, mihin melkein jokaisella on jokin kanta. Se kertoo siitä, että joululla on merkitys tä. Luulen sen merkityksen johtuvan juuri joulun sanomasta. Rauhaa ja hyvää tahtoa ei voi ohittaa olankohautuksella.
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LUTERILAISET seurakunnat perustivat Jouluradion vuonna 2003, ja tänä adventtina käynnistyy Jouluradion 20. kausi. Parikymmentä vuotta sitten joululau lut eivät juuri soineet radiokanavilla. Jouluradion pioneerit päättivät korjata tilanteen ja täyttää eetterin joulumusiikilla. Tämä konsepti oli menestys alusta alkaen. Vuosien varrella mukaan
on tullut seurakuntia muualta Suomesta, ja nyt kirkko pystyy tarjoamaan adventin ja joulun aikana lähestulkoon koko maassa kuuluvan Jouluradion. Ja muutkin ovat heränneet: Betlehemin tähti tuikkii iloksemme muuallakin kuin kirkon kanavalla.
JOS JUURI LAULU ja tanssi olivat historian al kuhämärissä ratkaisevia tekijöitä siinä, että ih misyhteisöt säilyivät, meidän kannattaa pitää niistä kiinni edelleen. Vaikka piirileikit tuntui sivat kuinka tyhmiltä, saattaa olla viisasta ava ta Jouluradio, ottaa kavereita kädestä kiinni ja pyörähdellä ihmiskuntaa entistä paremmaksi, ystävällisemmäksi ja kestävämmäksi. Hyväntah toisemmaksi. Nauttikaa joulumusiikista!
Jaakko Heinimäki Kirkko ja kaupungin sekä Jouluradion päätoimittaja
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut seurakunnat Päätoimittaja Jaakko Heinimäki
Tuottaja Hanna Antila
Ulkoasu Josefina Hatara Design
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
ISSN 0356-3421
”Tanssivat ja laulavat yhteisöt pärjäävät paremmin kuin taistelevat.KIRKKO JA KAUPUNGIN ERIKOISLIITE
Karoliina Kempas, 19, fiilistelee joulua Jouluradion soidessa. Aattona kanava on päällä koko päivän. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALA
1Olet Jouluradion ikätoveri. Miltä tuntuu lähestyä kahtakymmentä vuotta?
– Ensimmäistä kertaa elämässäni kaikki on epävarmaa ja isossa muutok sessa. Tilanne on haastava ja hauska yhtä ai kaa. Olin 12 vuotta putkeen peruskoulussa ja lukiossa, mutta nyt pidän välivuotta, kerään rahaa opintoihin ja mietin, mihin hakisin opiskelemaan. On niin paljon vaihtoehtoja!
– Työskentelen päiväkodissa lastenhoita jan sijaisena pienten puolella. Olen viihtynyt todella hyvin. Vauvoihin kiintyy, kun heitä hoitaa ja kantaa sylissä.
2Miten Jouluradio kuuluu nykyiseen elämääsi?
– Tykkään olla joulufiiliksissä var hain. Alan kuunnella Jouluradiota työmatkoilla marraskuussa.
– Kuuntelen eniten pääkanavaa. Minulle tärkeimmät joululaulut ovat vanhempia ja suomenkielisiä. Kaverini kuuntelevat ehkä enemmän nykyaikaisia ja englanninkielisiä biisejä. Jouluradiosta kuulee molempia.
3Millaisia muistoja sinulla on Jouluradiosta?
– Kun paistan pipareita äidin kanssa, Jouluradio on aina päällä. Laulamme sen mukana joululauluja.
– Kuuntelimme Jouluradiota viime vuonna myös pikkujouluissa, jossa leivoin ystävieni kanssa pipareita ja torttuja. Sen jälkeen kat soimme jouluelokuvia ja vaihdoimme pikkulahjoja. Se oli ihana ilta. Tänä vuonna voisi olla kiva kutsua pikkujouluihin sekä ystävät että heidän äitinsä, koska olemme kaikki läheisiä.
4Lempijoululaulusi on Meiju Suvaksen Joulun tunnelma. Miksi?
– Lauloin monta vuotta seurakun nan kuorossa, jossa esitimme Joulun tunnelman kirkossa joka ikinen aatto. Melodia tuo siksi jouluisen tunteen.
– Biisissä lauletaan ”Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa”. Samaistun sanoihin täysin! Joulun tunnelma on taianomainen, koska siihen liittyy nostalgiaa lapsuudesta.
– Toinen suosikkilauluni on Joulu saapuu jokaiselle. Lauloin sitä päiväkoti ikäisenä jat
kuvasti. ”Piparin tuoksua, tonttujen juoksua” tuntuivat lapsena hauskoilta sanoilta. Laulun viesti, jonka mukaan joulu kuuluu ihan kaikil le, on minulle tärkeä. Yritän muistaa jouluna myös vähempiosaisia.
5Mitkä asiat tekevät sinulle joulun? – Minulle on ehdottoman tärkeää, että suku on jouluaattona yhdessä. Asun vielä vanhempien luona, ja jouluna isosiskoni, veljeni ja isovanhempani kokoontuvat meidän rivitalo asuntoomme. On ihanaa, kun kaikki ovat pitkästä aikaa samassa paikassa.
– Pakollisiin jouluperinteisiin kuuluu, että ensimmäisenä aamulla hiljennymme riisipuuron ääreen. Sen jälkeen katsomme sisarusteni kanssa joulupiirrettyjä, vaikka olemme jo aikuisia. Vanhemmat tekevät sillä aikaa valmisteluja keittiössä.
– Käymme joka vuosi joulukirkossa, jossa tapaamme isovanhemmat. Ko tona saan suvun nuorimpana lukea jouluevankeliumin ennen ruokaa.
– Juuri ennen lahjojen avaamis ta meillä on tapana virittäytyä tunnelmaan laulamalla Jou luradiosta tulevia lauluja. Tykkäämme myös teh dä piirileikkiä Tonttu jen jouluyön tahtiin: ”Tip tap, tip tap, tipe, tipe, tip tap, tip, tip, tap.”
– Musiikki soi taustalla, kun syömme ja fiilis telemme, mitä lahjoja kaikki ovat saaneet. Aattona Joulu radio on pääl lä koko päi vän. ■
Jouluradion 20-vuotinen tarina julkaistaan marraskuussa myös kuunneltavassa muodossa. Kolmiosaisessa Jouluradio20podcastissa päästään Jouluradion kulissei hin ja kuullaan brändiasiantuntijan näke myksiä kanavasta. Ja tietysti kuullaan myös joulu musiikin tekijöitä.
Podcastissa ovat äänessä Jouluradion muo rin, toimituspäällikkö Riitta Kalliorinteen li säksi Helsingin seurakuntayhtymän entinen vies tintäjohtaja ja Kirkko ja kaupungin sekä Joulura dion entinen päätoimittaja Seppo Simola, joka lausahti kohtalokkaat sanat ”Tehkää vaikka joku Jouluradio”. Ajatuksiaan Jouluradiosta kertovat myös entiset musiikkipäälliköt Inari Tilli ja Olli Aimola sekä tohtori, tietokirjailija Karoliina Ni
vari. Todellisia sisäpiiriläisten näkemyksiä ker tovat musiikkipäälliköt Mika Saarelainen ja Aura Neuvonen, jotka ovat tänäkin vuonna ra kentamassa Jouluradion soittolistoja koko kana vaperheen täydeltä.
– Jouluradio on kulttuuriteko! kiteyttää Inari Tilli.
– Kun Jouluradion kausi on ohi, iskee henki nen krapula, kuvailee Olli Aimola. ■
Jouluradio20-podcastin ensimmäinen jakso julkaistaan 16.11., toinen 23.11. ja kolmas 30.11.
Podcastia voit kuunnella Jouluradio.fi -sivuston kautta.
TEKSTI LIINA PALOHEIMO-KOSKIPÄÄ KUVA REETTA ISOMÄKI
Jouluradio syntyy pääkaupunkiseudun luterilaisten seurakuntien sähköisen viestinnän toimituksessa Toivontuottajissa toimituspäällikkö Riitta Kalliorinteen päähänpistosta. Uusi kanava löytää heti kuuntelijansa. Ensimmäisenä
Päähänpistosta syntyi ensin radiokanava ja sitten kokonainen kanavaperhe.
Jouluradio on mullistanut ja monipuolistanut kuvaa joulumusiikista ja valloittanut suomalaisten sydämet.
TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ISTOCKPHOTOJoulun laulut -nimi vaihtuu Jouluradioon. Jouluradiota voi kuunnella myös netissä erillisen palvelun kautta. Musiikin lisäksi kanavalla on juonnettua ohjelmaa.
Jouluradio.fi avautuu. Myös nettiradio osoittautuu menestykseksi. Musiikki tarjonta monipuolistuu: lauluissa seikkailevat myös tontut, joulupukit, tiptapit ja petteripunakuonot. Kuuluvuusalue laajenee Tampereelle ja Ouluun.
Rovaniemellä, Seinäjoella
Facebook-tili perustetaan.
Vironkielisen joulu musiikin nettikanava Jõuluraadio ja klassisen musiikin kanava Klassinen joulu avautuvat. Jouluradiolla on jo 660 000 viikkokuuntelijaa ja Facebookissa yli 100 000 tykkääjää. Tavastialla tanssitaan Jouluyö, bailuyö reiveissä.
joulumusiikkia soittava Xmas kanava ja rokahtava Rouhea joulu kanava aloittavat. Ensimmäinen Hoosianna musiikkivideo nähdään, kun Kerkko Koskinen Kollektiivi tekee oman tulkintansa Hoosiannasta
Jouluradion Hoosianna perinne alkaa. Ensimmäisenä oman versionsa klassikosta tekee lauluyhtye Rajaton. Jouluradio järjestää joululaulukilpailun, johon saapuu yli 250 laulua. Kilpailun voittaa Marko Maunuksela kappaleellaan Jouluiltana
Valtakunnallista
Joululaulupäivää vietetään ensi kerran 15.12. Jouluradio on Suomen neljänneksi kuunnelluin radiokanava.
Uusi kanava Happy Holidays! aloittaa. Jouluviikolla Jouluradio saavuttaa ennätykselliset miljoona viikkokuuntelijaa.
Uusi kanava Pikkujouluradio aloittaa. Jouluradio muuttaa kauppa keskus Rediin Helsingin Kalasatamaan yhdessä Paavalin ja Kallion seurakuntien kanssa. Jouluradion kanavilla soi yhtä paljon mies ja naisartistien kappaleita.
27.11. Paavalinkirkossa järjestetään Jouluradio20-juhlajumalanpalvelus,
2019 teemana on monikulttuurisuus. Joulu kuuluu kaikille -videosarjassa muualta muuttaneet kertovat joulumusiikkiperinteistään ja Kuulostaa joululta -nettisarjassa tunnetut henkilöt kertovat ajatuksiaan joulumusiikista. 2020 Jouluradio striimaa konsertteja suoraan Redistä.
Jouluradio retroilee teemalla Kaikkien aikojen joulumusiikkia. Ikisuosikki Katri Helena tulkitsee Hoosiannan
Jouluradio ja Metropoliaammattikorkeakoulu järjestivät kilpailun, jossa opiskelijoita kutsuttiin säveltämään 2020-luvun joululaulu. Voittajalaulun tehnyt Amanda Mäläskä ammensi inspiraatiota kansanperinteestä.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT ANTTI RINTALABalladimainen Sielunlintu kertoo metsässä asuvasta ihmisestä, jonka yksinäisyyteen sielunlintu tuo toivoa ja lämpöä. Tällä kappaleella musiikin tekemisen ja tuottamisen pääaineessa opiskeleva Amanda Mäläskä voitti joululaulukilpailun.
– Olin tehnyt laulun jo ennen kilpailua. Minua kiehtovat kansanperinne ja mytologia, ja törmäsin netissä sielunlintuun, johon liittyy erilaisia merki tyksiä, Mäläskä sanoo.
– Saamelaisessa mytologiassa kuukkelia pide tään sielunlintuna, ja se on metsämiesten suojeli ja. Karjalaisessa kansanuskossa taas tehtiin puisia sielunlintuja vartioimaan ihmisten sielua. Kun ih minen kuoli, lintu vietiin hänen haudalleen.
Mäläskä sävelsi Sielunlinnun pianolla. Melodia ja sanat syntyivät lähes samanaikaisesti.
– Joulu merkitsee minulle rakkauden ja valon juhlaa. Toivoa herättävä laulu on minusta erityi sen tärkeä tässä maailmantilanteessa.
Hän voitti myös joululaulukilpailun kolmannen sijan Joulu on -kappaleellaan. Sen hän teki yhteis työssä toisen opiskelijan, Salla Saarisalon, kanssa.
Amanda Mäläskä opiskelee Metropoliassa kolmat ta vuotta. Hän on osallistunut aiemmin Talent Suo mi- ja Voice of Finland -kilpailuihin.
– Ne olivat opettavaisia ja hieman ahdistaviakin kokemuksia. Kilpaileminen ei kuitenkaan ole mi nulle niin tärkeä asia.
Nykyään hän tekee musiikkia artistinimellä Awa ja keikkailee sekä soolona että oman bändin sä kanssa. Musiikki on suomenkielistä tunnelmal lista poppia.
Metropolian opiskelijat pääsivät opettaja Jere Laukkasen johdolla pohtimaan, miltä kuulostaa 2020 luvun joulumusiikki.
Amanda Mäläskän lempijoululaulu on lapsesta saakka ollut Varpunen jouluaamuna. Hän on teh nyt siitä uuden sovituksen, joka kuullaan Metro polian joulukonsertissa 1. joulukuuta.
TOISEKSI JOULULAULUKILPAILUSSA TULI
Severi Seppäsen Facetime Hideaway. Hän sävel si modernin soulhenkisen kappaleen varta vas ten kilpailua varten. Kilpailuun osallistuneelle äänitteelle hän pyysi esittäjäksi tyttöystävänsä, jazzlaulaja Siina Suutarisen.
”
Joulu merkitsee minulle rakkauden ja valon juhlaa. Toivoa herättävä laulu on minusta erityisen tärkeä tässä maailmantilanteessa.
– Omiin kokemuksiin perustuva joululau lu syntyi nopeasti kitaralla espoolaisen Sellosa lin takahuoneessa. Laulu kertoo siitä, kun ei voi nähdä rakastaan joulun aikaan ja yhteyttä pide tään älylaitteiden avulla, Seppänen kertoo.
Soul on Seppäselle rakas tyylilaji myös joulu musiikissa. Hänen suosikkinsa on amerikkalai sen Donny Hathawayn This Christmas 22-vuotias Seppänen opiskelee musiikin te kemisen ja tuottamisen linjalla toista vuotta.
– Tämä on tuntunut omalta paikalta. Koulus sa on lahjakkaita opiskelijoita ja tasokas ope tus, ja opettajat kohtelevat meitä kuin ammat tilaisia.
Ammattilaiseksi Seppänen itsensä jo kokee kin, sillä hän keikkailee paljon eri kokoonpa nojen kanssa. Hän myös säveltää ja tekee sanoi tuksia erilaisille artisteille.
– Muusikon elämä on antoisaa ja moninaista.
IDEA JOULULAULUKILPAILUSTA SYNTYI vii me syksynä, kun Jouluradion edustajat osallis tuivat Metropolian uuden Soiva-rakennuksen avajaiskonserttiin. Konsertissa opiskelijat esitti vät sovittamiaan pop- ja rock-kappaleita.
– Halusimme yhdessä etsiä 2020-luvun ih misten jouluun sopivaa musiikkia. Kysyimme, mikä juuri nyt koskettaa meitä ja tuo meille jou lun rauhan, sanoo konsertin johtanut Metro
polian musiikin tekemisen ja tuottamisen pääai neen vastuulehtori Jere Laukkanen.
Kilpailu oli avoin kaikille Metropolian musii kin tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Osallistujat lähettivät työnsä nimimerkillä. Kilpailun raati va litsi kappaleista kolme parasta sekä kolme muuta kappaletta orkesterille sovitettaviksi.
Raadin puheenjohtajana toimineen Joulura dion Katri Ketolan mukaan raati kiinnitti huo miota muun muassa kappaleen ja sen tekstin ajankohtaisuuteen, sanoman eheyteen, kappa leen koskettavuuteen ja sen sovitettavuuteen isolle orkesterille. Voittajakappaleet ja muita kil pailuun osallistuneita kappaleita kuullaan Suu ressa joululaulukonsertissa torstaina 1.12. Metro polian Arabiasalissa.
– Konsertissa kuullaan aivan uusien laulujen li säksi uudenlaisia versioita vanhoista joululauluis ta, Laukkanen kertoo. ■
Jouluradio20-juhlakonsertti 1.12. klo 19 Metropolian Arabiasalissa. Konsertti striimataan Jouluradion Facebook- ja YouTube-tileille. Konsertin voi kuunnella myös Jouluradion pääkanavalta la 10.12. klo 18. Uusinnat 22.12. klo 18 ja 25.12. klo 18.
Amanda Mäläskä tunnetaan myös artistinimellä Awa.
Jouluradiota kuunnellaan netin kautta ainakin 175 maassa. Erityisesti Sylvian joululaulu herkistää monet kaukana Suomesta asuvat.
Olen jäsenkorjaaja-hieroja Charlottessa, Pohjois-Carolinassa ja läpeeni suomalainen. Eniten Suomesta kaipaan joulun aikaa. Täällä Amerikan mantereella on kiitospäivä, Thanksgiving, ja se syö ison osan joulurauhasta ja siitä oikeasta tunnelmasta. Lunta ei ole ja kuusetkin ovat aivan liian sym metrisiä suomalaiseen makuun. Onneksi aitoon tunnelmaan pää see Jouluradion kautta, jota kuun telen ja kuuntelutan myös asiakkaillani joulun alla. Ainoa huono puoli on se, että kun Sylvian joululaulu tulee ja kohta ”sinne Suo meeni kaukaisehen”, kyynel nousee silmiin välittö mästi. Silti, tai juuri siksi, se on minulle joulun merkki.
Kata Hyvärinen, Charlotte, Yhdysvallat
Olen asunut Lontoossa 21 vuotta ja työskentelen täällä kampaajana. Aloitan Jouluradion kuuntelun aina heti, kun se vain on mahdollista. Kuuntelen sitä kotona kokkaillessani tai muuten vain taustalla. Joulu radiossa on ihanaa se, kun voi valita fiiliksen mukaan, kuuntelenko suomalaisia joululauluja vai jotakin muuta. Olen jouluhullu ja tykkään joululauluista ihan älyttömästi. Suosikkialbumini on Michael Bublén joululevy. Myös Mariah Carey uppoaa aina. Koska olen asunut ulkomailla niin kauan, perinteiset suomalaiset joululaulut ovat tulleet yhä tärkeäm miksi. Esimerkiksi Varpunen joulu aamuna herkistää aina.
Erika Barry, Lontoo, Iso-Britannia
Terveisiä Maserusta, Lesothosta! Muu timme tänne hiljattain Pakistanista, jos sa vietimme useamman joulun. Joulu ei juurikaan näy tai kuulu siellä katukuvassa, ja jou lupäiväkin on vapaa vain sen vuoksi, että se sattuu olemaan maan perustajan Mohammed Ali Jinnah’n syntymäpäivä. Me vietimme joulua kotioloissa: ko ristelimme, leivoimme, laitoimme jouluseimen, sy tytimme adventtikynttilät, jännitimme adventtika
lenterin seuraavaa luukkua… Tunnelmaa loi usein taustalla soiva Jouluradio. Lauloimme mukana, ja näin suomalaiset joululaulut tulivat mukaan jou lunodotukseen. Tonttujen jouluyö eli Tip-tap, tiptap, tipe, tipe, tip-tap... on varsinainen hitti! Tääl lä Lesothossa varmaan etsimme taas Jouluradion taajuuden radiosta samalla kun otamme esiin jou lukoristeet ja leivomme ensimmäiset piparkakut. Perhe Leskinen-Hall, Venla, Aarno ja Chris, Maseru, Lesotho
KOONNUT HANNA ANTILA KUVITUS ISTOCKPHOTO JA HAASTATELTAVATTäällä Thaimaassa kuuntelemme koko joulunajan Jouluradiota. Siitä on tullut perinne. Muunmaalai set naapurimme eivät aina ymmärrä meidän joulunodotustamme. Joulu radio ja kynttilät luovat tunnelman. Joskus jopa joitakin suomalaisia jouluruokiakin nautiskellaan. Jopa lipeäkalaa on ollut joskus pöydässä.
Pekka Veneskoski, Hua Hin, Thaimaa
Kuuntelen lasten kanssa Jouluradiota joulun alla, erityisesti pipareita paistaessa. Se on täällä tropiikin lämmössä aika hikistä puuhaa! Lasten lempijoululauluja ovat Tulkoon joulu ja Joulupuu on rakennettu Molemmat osaavat ne ulkoa, vaikka muu toin nelikielisinä osaavat vain vähän lauluja suomeksi. Itsellä nousevat nykyään kyyne leet silmiin aina kun Sylvian joululaulu kuu luu. Jotenkin siitä on tullut tärkeä ja kosket tavana näin ulkosuomalaisena. Jouluradio tuo joulun ja kodin muistot lähemmäksi.
Seija Norja Sanur, Bali, Indonesia
Thaimaa
Tv:stä ja radiosta tutun Susani Mahaduran ura mediaalalla alkoi Jouluradiosta.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ANTTI RINTALAElokuussa 2014 Sellon kauppakeskuksessa vaelteli joulupukki. Hänen seurassaan ollut Susani Mahadura yritti ottaa kontaktia ohikulkijoihin.
– Promosimme Jouluradiota jakamal la siitä kertovia esitteitä ja pieniä muistoja. Kolle gani Tuukka Joru oli joulupukki, ja paikalla oli myös musiikkipäällikkö Olli Aimola.
– Kauppakeskuksessa kuulutettiin, että helle kesää on vielä jäljellä, ja siellä me joulutyypit vain olimme, Mahadura kertoo.
Hänestä oli hauskaa, että joulun odottaminen alkoi tiimissä niin aikaisin. Ylipäätään televisioja radiotuotantoa opiskellut Mahadura oli huo mannut, ettei sometoimittajan pesti pääkaupun kiseudun seurakuntien Jouluradiossa ollut mi kään pönötysduuni.
– Jouluradiossa piti heittäytyä. Kaikki saivat luoda ja kaikkia kuunneltiin. Tiimissä kannustet tiin kaveria, ja töihin oli aina kiva tulla. Se oli mi nulle tärkeä kokemus, varsinkin, kun se oli en simmäinen media-alan työpaikkani.
Mahadura esiintyi myös Jouluradion mainosvi deolla. Siinä hän kulki pitkin Tallinnan katuja et simässä, mistä joulumusiikki kuuluu.
– Etsin ympäriinsä muun muassa viemäreistä. Lopulta löysin musiikin lähteen, pomoni Riitta Kalliorinteen. Hän oli kasvohoidossa ja totesi vi deolla, että ”joulu on ihan kohta”.
Jouluradiossa piti heittäytyä. Kaikki saivat luoda ja kaikkia kuunneltiin.
ENNEN JOULURADION PESTIÄ Susani Maha dura tiesi joululauluista varsinkin klassikot. Hä nen äidillään oli ollut tapana antaa joulun ai kaan lapsilleen joululauluvihkoset, joista he yh dessä lauloivat.
– Lauloimme niitä heinillä härkien kaukaloi ta, ja jossain kohtaa äiti alkoi aina itkeä. Minulle vanhat ja herkät joulubiisit olivat silloin ”voi ei, näitä taas” -lauluja.
”Aikuisiällä Mahadura on huomannut klassik kojoululaulujen avautuvan eri tavalla kuin nuo rena. Sukupolvien ketjuun kuuluu mummo, joka piti joululauluista.
– Pari vuotta sitten kävimme äidin kanssa Kal lion kirkossa kuuntelemassa Kauneimpia joulu lauluja, ja minäkin herkistyin. Alan ymmärtää merkityksen, joka joululauluilla on äidille. Hänel le ne ovat muisto omasta äidistään eli mummos tani, joka on jo edesmennyt. Niin ne laulut siirty vät pikkuhiljaa minulle.
Susani Mahadura työskenteli Jouluradiossa vuonna 2014. Nyt hänet nähdään MTV3:n Kaaoksen kesyttäjät ohjelman juontajana.
NYKYISIN 33-VUOTIAS SUSANI Mahadura on Jouluradion nettiradion kuuntelija ja Insta gram-seuraaja. Nettikanavista hänen suosikkin sa on Happy holidays!, jossa soi amerikkalainen joulumusiikki. Jazzjoulu-kanavaakin hän on kuunnellut täysillä.
– Tänä vuonna haluan ehdottomasti kuun nella lisäksi Indiejoulua.
Nykyään Mahadura työskentelee vuosi sit ten perustetussa tuotantoyhtiössään liikekump paninsa Yagmur Özberkanin kanssa. Mahadu ra tekee myös freelancerina erilaisia töitä niin radiossa kuin televisiossakin. Hänet nähdään muun muassa MTV3-kanavalla Kaaoksen kesyt täjät -ohjelmassa.
– Opin Jouluradiossa työskennellessäni, et tä minne tahansa menenkin, teen sen sydän auki ja hyvällä meiningillä. Muistan sen edel leen. Töissä hyvä ilmapiiri on minulle kaikki kaikessa.■
