ARVOLIBERAALI Tulkaa kaikki -liike oli nyt käytyjen seurakuntavaalien suuri voittaja ainakin pääkaupunki seudulla. Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston uusista jäsenistä 40 prosenttia on allekirjoittanut Tulkaa kaik ki -liikkeen ohjelman. Myös Espoossa Tulkaa kaikki ja sen hengenheimolaisryhmä Kaikkien kirkko korjasivat 40 prosentin potin valtuustopaikoista.
Vantaa eroaa kirkollisesti muusta pääkaupunkiseu dusta siinä, että Vantaan suurimpana ryhmittymänä jatkaa edelleen arvokonservatiivinen Sanasta elämään 31 prosentin osuudella. Tulkaa kaikki -liike keräsi Van taalla 17,6 prosenttia valtuustopaikoista.
KIRKKO NÄYTTÄÄ silti vaali vaalilta ottavan askelia yhä vapaamielisempään ja uudistushaluisempaan suun taan. Se tapahtuu kahta kautta: yhtäältä päättäjiksi va likoituu aikaisempaa enemmän liberaaleja ehdokkaita ja toisaalta monien vanhojen konservatiivien ajattelu avartuu hiljalleen. Suhtautumi nen samaa sukupuolta olevien avioliittoon on tästä hyvä esi merkki: aika moni siihen aiem min torjuvasti suhtautunut on tarkistanut kantaansa elämän kokemuksen kartuttua.
Kirkon päättäjien näkemyk set alkavat lähestyä sitä, mi tä arvotutkimusten valossa tie dämme kirkon jäsenten yleises tä arvomaailmasta.
YHDEKSÄN KYMMENESTÄ ääni oikeutetusta seurakuntalaises ta ei äänestänyt seurakuntavaa leissa pääkaupunkiseudulla.
Vantaalla äänestysprosentti oli vain 8,4. Seurakuntien asioista päättävät todella pienen porukan valitsemat edustajat.
Huomattava äänestyspassiivisuus voi kertoa siitä, että enemmistö seurakuntalaisista on tyytyväisiä kir kon meininkiin eikä tunne tarvetta vaikuttaa asioihin. Se voi myös kertoa siitä, että suurin osa väestöstä pi tää kirkkoa yhdentekevänä. Voi se kertoa siitäkin, et tei seurakuntalaisille ole oikein selvää, mihin äänestä mällä voi vaikuttaa.
Niin tai näin, kirkon vaaleja on aivan pakko kehit tää. Sähköisen äänestämisen mahdollisuus olisi kaik kein kiireellisin uudistus. Jos osuuskaupan edustajis ton vaaleissa voi äänestää kätevästi ja turvallisesti ver kossa, niin miksi ihmeessä se ei ole mahdollista kir kon vaaleissa?
JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Älä koskaan hanki kunniaasi ja riemuasi tuottamalla surua halvimmallekaan vertaisellesi.
ENGLANTILAINEN RUNOILIJA WILLIAM WORDSWORTH (1770–1850)
”KIRKON PÄÄTTÄJIEN NÄKEMYKSET ALKAVAT LÄHESTYÄ KIRKON JÄSENTEN ARVOMAAILMAA.
Perusasetukseni on se, että koen velvollisuutta kaikkia kohtaan. Tunnen omituista hätää siitä, että en jätä ketään huomiotta ja että kenellekään ei tule paha mieli.
ELÄMÄNI BIISI -OHJELMAN JUONTAJA KATJA STÅHL KOTILIEDESSÄ 16.11.
Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen.
UUDEN TESTAMENTIN KIRJE KOLOSSALAISILLE 3:12
Kiitos pienistä valoisista viesteistä. Kiitos, Jumala, että kevennät välillä taakkaani. Näin jaksan taas tätä kaoottista vaellustani.
Seuraava lehti ilmestyy 15.12.
KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki
KUVITUS: ANSSI RAUHALAEsa Nieminen kumppaneineen teki kauneimman joululaulun.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ1Muusikko-säveltäjä Esa Nieminen, 70, sinulle myönnettiin taiteilijaeläke keväällä 2022. Mitä nyt kuuluu?
– Hyvää kuuluu. Töiden puolesta alkaa olla hiljaista vetäytymistä alalta ja oikeaa eläköitymistä. Mutta soittamista ja laulamista muusikko ei lopeta niin kauan kuin homma pelittää.
– Teen itse valitsemiani kivoja töitä. Sävellän lauluja ja lähetän niitä tanssi-iskelmän esittäjille. Olen myös mukana kahdessa musikaalityöryh mässä. Toinen seisoo tällä hetkellä paikallaan ja toinen etenee kovalla vauhdilla ensi syksyn ensi-iltaan. Sopivasti puuhaa piisaa.
2Toimit kapellimestarina television Kauneimmat joulu laulut -konsertissa ja sävelsit siihen joululaulun Niklas Rosströmin kanssa. Mistä on kysymys?
– Jo viime vuoden lokakuussa varainhan kinnan päällikkö Hanna Kalanne Suomen Lähetysseurasta soitti minulle. Hän kysyi, voisimmeko tänä vuonna yhdistää kaksi juhlaa – Kauneimmat joululaulut 50 vuotta ja minä 70 vuotta – niin, että säveltäisin joululaulun ja tulisin kapellimestariksi Kauneimmat joululaulut -konserttiin.
– Vastasin kyllä, koska kysymys oli joululauluis ta. Ne sopivat minulle kuin nenä päähän. Olen tehnyt niitä paljon muun muassa Lastenklini koiden Kummien joulukonsertteihin ja artis tien omiin joulukonsertteihin.
3Miten kauneimman joululaulun säveltäminen sujui?
– Ensin piti päättää tyylilaji. Sillä, niin kuin tiedämme, on olemassa hartaita joululauluja, joita suomalaiset rakastavat eniten, ja on viihteellisiä duurihölkkiä, joissa joulupuk ki saa suukon. On ”tingeltange lia” ja on jatsin tempoa.
– Kun tyylilaji löytyi, istuimme Niklaksen kanssa alas ja aloimme etsiä sointukulkuja ja tunnelmaa. Minä soitin pianoa, ja hahmottelimme, millä soin nuilla laulun voisi tehdä. Sitten aloimme lallattaa siihen melodiaa. Lallatimme niin kauan, että saim me demon valmiiksi, ja lähetimme sen sanoittaja Sinikka Svärdille
– Kappaleen nimeksi tuli Kauneimmat joululaulut soi. Se on uutuutena tämän vuoden Kauneimmat joululaulut -vihkossa. Laulu etenee pop-trendikompissa hidastempoisesti. Mutta se on duurissa, ja kertosäe on hyvin tarttuva.
Tiesitkö ennen tämän joululaulun säveltämistä, mitä Kauneimmat joululaulut ovat?
– Asuessani Espoon Suomenojalla kotimme lähellä oli pieni kappeli, jossa pidettiin Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia. Kävimme niissä, kun lapset olivat pieniä. He lauloivat joululauluja innoissaan.
– Tänä vuonna viikko ennen joulua saamme kaikki lapsenlapset yhtä aikaa Hangon kakkos kotiimme kylään viettämään ennakkojoulua. Minulla on kuusi lapsenlasta, joiden iät me nevät hauskasti tasavuosin ekaluokkalai sesta kuudesluokkalaiseen.
5Mikä sinulle on pyhää?
– Sanoisin, että perhe, perinteet, ystävät ja ystävällisyys. ■
Kauneimmat joululaulut -yhteis laulutilaisuuksia kirkoissa joka puolella kaupunkia. Tarkemmat tiedot Menot-osan takakannessa. Kauneimmat joululaulut -konsertti joulu päivänä 25.12. klo 19 Yle TV1:ssä. Esiin tyjinä Diandra, Ida Elina, Inka Kuoppa mäki, Jukka Kuoppamäki, Jore Marja ranta, Rajaton-lauluyhtye, Robin, Suvi Teräsniska ja Laura Voutilainen.
Tulevana itsenäisyyspäivänä vedetään jälleen tankoon siniristilippu. Suomen kansallissymbolina voisi kuitenkin liehua myös punakeltainen lippu.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ISTOCKSiniristilipun valintaan liittyi aikoinaan moninaisia vaiheita. Historian tutkija Tuomas Teporan mukaan suomalais mieliset fennomaanit eli vanhasuoma laiset alkoivat ajaa Suomen lipuksi sini valkoista lippua jo 1850-luvun puolivä lissä. Yksi fennomaaneista oli runoilija ja kirjailija Zachris Topelius, joka mainitsi lippuasian muun muassa sadussaan Linnake Suomen puolustus.
– Sinivalkoinen väritys viittasi vesistöihin ja lu meen, mutta se osoitti tuolloin myös lojaalisuut ta Venäjän keisarille, sillä sininen ja valkoinen olivat Venäjän laivaston värit, Tepora kertoo.
Kun Venäjä halusi 1800-luvun lopulla yhden mukaistaa reunamaitaan, Suomessa alkoivat po liittiset ristiriidat.
– Vanhasuomalaiset olivat myöntyväisiä Ve näjän aikomuksille siinä, miten suomalaisten saavutetut edut ja suomen kielen asema säily tettäisiin. Perustuslaillisiin kuuluneet nuorsuo malaiset ja ruotsinkieliset olivat kuitenkin eri mieltä, koska he halusivat samastua skandinaa
visuuteen eli pohjoismaisuuteen. Suomen lipuk si he kannattivat Suomen vaakunan punakeltai sia värejä.
1900-luvun alun levottomina vuosina suoma lainen työväki puolestaan otti omakseen puna lipun. Tuolloin puhuttiin lippuanarkiasta. Maan ajauduttua sisällissodan partaalle lipuista tuli to dellisia taistelun tunnuksia.
SUOMEN JULISTAUDUTTUA joulukuussa 1917 it senäiseksi oli ensisijainen vaihtoehto Suomen vi ralliseksi valtiolipuksi punakeltainen leijonalip pu. Yleiseen käyttöön eli kansallislipuksi oli eh dolla punakeltainen ristilippu, josta oli eri muun nelmia.
– Perustuslaillisten lisäksi myös monet taiteili jat olivat tällä kannalla, koska heistä siniristilippu tuntui tylsältä ja näkymättömältä. Punaista väriä pidettiin näyttävänä ja hyökkäävänä, Tuomas Te pora selvittää.
– Sisällissodan jälkeen vuoden 1918 kevääl lä konservatiiviset tahot pitivät punaväriä veri
senä pilkkana. Myös nuorsuomalaiset alkoivat kannattaa sinivalkoista väritystä, koska punai nen väri tuntui heistä nyt jotenkin epäsuomalai selta. Ruotsinkielisiä taas punainen väri ei häirin nyt. Siispä siniristilippuun päädyttiin eräänlai sena kompromissina vielä saman vuoden touko kuussa.
Taiteilijoiden Eero Snellmanin ja Bruno Tuukkasen suunnittelema siniristilippu jakoi kansaa, mutta se alettiin hyväksyä 1930-luvun lopussa paremmin myös työväentaloilla. Taus talla oli osaltaan lippuasetus, jonka mukaan poliittisissa tilaisuuksissa piti käyttää siniristi lippua.
Sotien jälkeen suhtautuminen siniristilippuun muuttui suopeaksi kaikissa poliittisissa piireissä. Siitä oli tullut koko kansan lippu.
SINIRISTILIPPU SYMBOLOI Suomen luonnon ja pohjoismaisuuden ohella kristillisyyttä.
– Kirkolla oli tuolloin enemmän valtaa ihmis ten elämässä, ja joku saattoi nähdä siniristilipus
sa jopa enkelinäkyjä. Lippu symboloi samalla tietynlaista viattomuutta ja väkivallattomuutta, Tuomas Tepora kertoo.
Hänen mukaansa Suomen lippuun suhtaudu taan vähän kuin pyhäinjäännökseen. Siihen liit tyy myös eräänlaista magiikkaa.
– Lippu ei saa osua tankoon nostettaessa ei kä sieltä pois otettaessa maahan. Vanha ja ku lunut lippu puolestaan pitää hävittää poltta malla. Sitä ei voi laittaa esimerkiksi sekajättei siin.
– Sääntöihin kuuluu myös, että kuolemantapa uksen sattuessa lippu nostetaan ensin korkealle ennen kuin se lasketaan puolitankoon.
Suomessa lipun häpäisy on rangaistava rikos. Toisin on vaikkapa Yhdysvalloissa, jossa lippu on osa ilmaisun vapautta.
– Meillä lipun häpäisyä voi olla sen poltta minen mielenosoituksessa tai sen käyttämi nen rasistisiksi tulkittavissa tilanteissa, Tepora sanoo. ■
Suomen 105. itsenäisyyspäivää vietetään 6.12.
Contra: Jazz on paha synti.
Pro: Pahoja kai ovat nämä jazz-muusikon ominaisuudet: intuitio, musikaalisuus, ekstaasi.
Contra: Jazz on kylmän sodan mahtitekijöitä. Se on rappeutuneen imperialistisen ajan joutsenlaulu.
Pro: Jazzin väärinymmärtäminen on sen laadun tae. Typerä rouva Virtanen sanoo, että tuossa ei ole melodiaa, ja rouva Peltonen sanoo siihen, että hän saa vatsanväänteitä, mutta minä voisin kuunnella jazzia kahdeksan päivää viikossa!
Contra: Ylinouseva kvartti on nykyihmisen illuusiottomuuden ilmaisu. Jazz on rikollisuutta ja valkoista orjakauppaa.
Pro: Jazz on nuorison luonnollisin yhteys musiikkiin. Jazz pitäisi ottaa kouluohjelmaan.
Contra: No miksei jazzkonsertteja järjestetä kirkkoihin, jotta jokainen nuorisoaines tutustuisi...
Pro: Ehkä kirkko on siinä suhteessa epämusikaalinen.
Contra: Kieltäkää jazz Suomessa. Sulkekaa radio. Vivaldi on sentään toista maata.
Pro: Kuunnellessani jazzia näen usein mustia ja valkoisia sfäärejä ja ellipsejä, jotka liikkuvat läpi silmieni ulos ja sisään.
Contra: Mitä? Minä en näe mitään.
Pro: Silloin olet varmasti kuollut tai huonotuulinen. Ken ei ole humaltunut musiikista tajuttomuuteen asti, ei tiedä mistä on kysymys. Tämä koskee sinuakin!
Lyhennelmä Claes Anderssonin jazzmonologia mukailevasta tuntemattoman kirjoittajan artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 28.12.1960. Taiteessa rikottiin tabuja 1960-luvulla. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.
LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUK SIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PUHEENVUOROT
”Jeesuksen mukaan melkein mikä tahansa ihmisyyteen liittyvä ongelma on ratkaistavissa omastaan luopumalla.”
Espoolainen Leena-Maija Soini hankkii rahaa ukrainalaisten hyväksi ompelemalla esiliinoja.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANENOn valkoista gepyyripitsiä, välimerellistä sitruunapuuvillaa ja läpikuultavaa ruutukangasta. Muun muassa näistä materiaaleista Leena-Maija Soini, 73, on ommellut suunnittelemiaan design esiliinoja.
Jopa villahuopakangas taipuu essuksi Soinin taitavissa käsissä.
– Villainen essu lämmittää viluista mukavasti, hän sanoo.
Soinin ompelemat essut ovat myynnissä Ta piolan kirkon Valo kahvilassa. Esiliinojen myyn nillä kerätyn tuoton, kymmenen euroa per essu, Soini lahjoittaa ukrainalaisten hyväksi.
Esiliinakankaat ovat löytyneet omista varas toista. Kankaita on kertynyt runsaasti vuosien ai kana, onhan Soini kangasfriikki, kuten hän itse ään nimittää.
Kaikissa Soinin ompelemissa esiliinoissa on reilut taskut, joihin voi kätkeä pienet käyttöta varat. Esiliinaa voi nimittäin käyttää muuallakin kuin keittiössä.
– Ennen vanhaan kuljettiin aina essu edes sä. Ajattelin, että se voi olla asuste ihan niin kuin kansallispuvuissa.
KÄSILLÄ TEKEMINEN on ollut Leena Maija Soinil le tärkeää läpi elämän. Se on tuonut iloa ja toivoa myös vaikeaan vuoteen.
Tammikuussa Soinin suussa alkoi tuntua tah mealta, syljen eritys lisääntyi ja puhuminen vai keutui. Elokuussa tuli diagnoosi lihasten toimin taa ohjaavia hermosoluja rappeuttavasta sairau desta eli ALS:ista.
Diagnoosin jälkeen Soinille varattiin aika pal liatiiviselle vastaanotolle. Siellä hänelle suositel tiin vertaistukiryhmiä ja tehtiin maksusitoumus Terhokotiin.
– Sen jälkeen, kun sain ensimmäisen sho kin huudettua itsestäni ulos, on ollut helpom paa.
Puhekyky on huonontunut vuoden aikana nopeasti. Toistaiseksi Soini ilmaisee itseään kohtuullisen hyvin puhumalla, ja tarvittaessa hän käyttää apunaan puhelaitetta, joka muut taa kirjoitetut sanat puheeksi.
LEENA-MAIJA SOININ kaikkein rakkain harrastus on maalaaminen. Hän oli mukana Soukan Tai deseuran toiminnassa yli 30 vuotta. Tällä hetkel lä hänellä on työ ja näyttelytila Kirkkonummen Masalassa.
– Maalatessa pääsen ihanaan tilaan ja unoh dan kaiken muun.
Soini näyttää kännykältä valokuvia maalaa mistaan teoksista. Aiemmin hän maalasi kukkia, mutta Ukrainan sodan aikana maalauksiin on il mestynyt surukasvoisia ihmisiä.
Valmiiden taulujen joukossa on Feministi, Johannes Kastaja, Andy Warhol ja Olen suomalai nen maalaus, jossa on pieni musta poika.
– Ja tässä on Tauski, Soini kirjoittaa puhelait teelleen.
PARINKYMMENEN VUODEN TYÖURAN LeenaMaija Soini teki kiinteistövälittäjänä. Sitä ennen hän oli kymmenen vuotta lasten kanssa kotona ja teki erilaisia pätkätöitä.
Kolmikymppisenä Soini pyrki teologiseen tie dekuntaan, mutta sisäänpääsy jäi kahden pisteen päähän.
– Olisin halunnut sairaalasielunhoitajaksi. Nyt teen sielunhoitoa itseni kanssa.
ALS sairauden etenemistä ei voi ennustaa. Se etenee omalla painollaan. Puolison kanssa asiat on puhuttu Soinin mukaan jo selviksi.
– Olen psyykannut itseni siihen, että elämä on. Minulla ei ole tarvetta voivotella. Ei meistä ku kaan voi tänne jäädä. ■
Päätoimittaja Jaakko Heinimäki
HYVÄN TÄHDEN.81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Mediamyynti
Kotimaa
Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN
Palkittu Gospel Helsinki ja suo sittu Gospelia Kaikille Mass Choir pitävät tänä vuonna yhdes sä kaksi joulukonserttia. Kuo Nina Pakkanen on
– Joululaulut ovat maailman kauneimpia lauluja, hän sanoo. – Konsertissamme perinne ja uusi lyövät kättä. Ohjelmistomme koostuu pe rinteisistä joululauluista ripauksella jazzia ja
Konsertissa kuullaan muun muassa Joulu Juhlimaan
– Gospelsovitukset tuovat lauluihin sekä mukaansatempaavaa rytmiä että joulun me ditatiivista tunnelmaa. Joulussahan yhdisty vät toivo rauhasta ja vapaudesta sekä riemu siitä, että Vapahtaja on syntynyt. Nämä ele mentit tulevat esille myös laulujen tunnel
Kuorojen lisäksi konserteissa esiintyvät , saksofonisti Joona
Gospel Christmas la 10.12. klo 18.30 Johanneksenkirkossa ja la 17.12. klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Liput 17,50–25 e Lippu.fi tai ovelta puoli tuntia ennen konsertin alkua.
KIRKKO JA KAUPUNGIN (17.11. 2022) välissä jaetussa Jouluradio20-liitteessä kerrottiin, että vuoden 2012 joululaulukilpailun voitti Marko Maunuksela kappaleellaan Jouluiltana. Maunuksela oli kappaleen esittäjä, mutta kappa leen oli säveltänyt Kai Jämsä ja sanoittanut Sana Mustonen
Uiguuriaktivisti Nury Turkel kertoo Kiinan pyrkivän tuhoamaan uiguurit. Hän on itse syntynyt vankeudessa.
Mies istuu kahlittuna tiikerituo liin, kidutusvälineeseen. Kes ken kuulustelun tulostin alkaa sylkeä paperia. Ulos tulee lista, jossa on 20 000 nimeä. Poliisit tuskastuvat: ”Kuinka helvetissä me etsimme kaikki nämä ihmiset?”
Mies on yhdysvaltalaisen uiguuriaktivisti Nu ry Turkelin veli. Hän palasi kotiin Xinjiangiin, Kiinan uiguurialueille, huolehtiakseen vanhem mistaan. Kiinan poliisi pidätti hänet, koska hä nellä on Yhdysvaltain passi ja hänen veljensä on ihmisoikeusaktivisti.
Kertomus on Turkelin kirjasta Ei pakotietä –Uiguurin tarina (Bazar 2022). Kiinan tietotek niikan ja videovalvonnan tukeman sortokoneis ton tehokkuudesta kertoo, että poliisi pidätti kymmenessä päivässä listalla olleista henkilöis tä 17 000.
Heidän rikoksensa vaihtelivat pitkästä parras ta Koraanin lukemiseen hautajaisissa. Kaikki, mi kä voidaan jotenkin liittää islaminuskoon, on Kii nan viranomaisille merkki ääriajattelusta. Niinpä 8 500 moskeijaa on jo hävitetty.
Uiguurit, 12-miljoonainen kansa, ovat musli meja. Kun alueella tapahtui muutamia terrori-is kuja, Kiina löysi hyvän tekosyyn iskeä koko kan saan. Kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping käski hallintoaan olemaan osoittamatta minkäänlaista armoa uiguureille.
KIINA SANOO KITKEVÄNSÄ radikalismia. Todelli suudessa kommunistinen puolue kokee uiguuri en uskonnon, kulttuurin ja etnisyyden haasteeksi yksinvallalleen. Uiguurit asuvat alueella, jolla on paljon luonnonvaroja: öljyä, maakaasua, hiiltä ja metalleja. Siellä tuotetaan myös viidennes maail man puuvillasta.
Nury Turkel on lakimies ja Yhdysvaltain hal linnon kansainvälisen uskonnonvapauskomitean puheenjohtaja. Ihmisoikeustyönsä vuoksi hän on Kiinan pakotelistalla.
– En voinut osallistua isäni hautajaisiin huhti kuussa. Äitiäni en ole nähnyt vuoden 2004 jälkeen. Veljeni toimii äitini omaishoitajana, Turkel kertoo.
Turkel on syntynyt Maon kulttuurivallan kumouksen aikaisella uudelleenkoulutusleirillä, jonne hänen äitinsä suljettiin 19-vuotiaana. Hän
pääsi nuorena Yhdysvaltoihin, sai maasta turva paikan, opiskeli lakimieheksi ja pyrkii nyt autta maan uiguureja.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bache let julkaisi elokuussa raportin, jonka mukaan Kii nan uiguurialueilla on tapahtunut vakavia ihmis oikeusloukkauksia ja mahdollisesti rikoksia ih misyyttä vastaan. Turkel lisää syytteisiin kan sanmurhan. Näin tekee Yhdysvaltojen lisäksi yhdeksän muuta maata. Millä perusteella?
– Kiina yrittää osittain tai kokonaan tuhota ui guurien etnisen, uskonnollisen ja rodullisen ryh män. Kiinan hallitus on lausunnossaan viitannut uiguureihin sanoen, ettei rikkaruohoja voi tap paa pellolta yksitellen, vaan niihin täytyy käyttää kemikaaleja.
YK:N
sopimus ei määrittele kansanmurhan tuntomerkiksi ihmis ten tappamista massoittain, vaan määritelmään sisältyy myös vaikeiden vammojen tuottaminen ryhmän jäsenille, ryhmän elinehtojen huonon taminen ja syntyvyyden ehkäisy sekä lasten pak kosiirrot.
– Kiina on pakottanut ainakin 800 000 uiguu ria eroon perheistään niin kutsuttuihin sisäoppi laitoksiin. Se on kiertoilmaus lasten keskityslei reille, Nury Turkel sanoo.
Pari vuotta sitten Yhdysvaltain tulli takavari koi 13 tonnia ihmisten hiuksista tehtyjä tuotteita.
TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT MARK SCHIEFELBEIN/ AP / LEHTIKUVA JA JUSSI HELTTUNENVankileiri Dabanchengissa Xinjian gissa. Kommunistisen puolueen vuodetut asiakirjat paljastivat leirien toimintaohjeet. Esimerkiksi opetushetkien
UIGUURIEN VÄESTÖNKASVUN Kiina pyrkii syste maattisesti estämään. Naisia steriloidaan joukoit tain ja raskauksia keskeytetään pakolla. Naisia raiskataan ja käytetään seksuaalisesti hyväksi.
Kiinan hallituksen tilastot kertovat syntyvyy den jyrkästä alenemisesta alueilla: kolmessa vuodessa syntyvyys on laskenut lähes puoleen.
– Ihmettelen, miksi kansainvälinen yhteisö, jo ka muuten niin innokkaasti puhuu naisten oi keuksista, katsoo toiseen suuntaan, kun tapahtuu jotain näin ilmeistä, Nury Turkel sanoo.
Donald Trumpin hallinnon ulkoministeri Mike Pompeo ja presidentti Joe Bidenin hal linto ovat olleet yhtä mieltä siitä, että uiguuri alueilla on käynnissä kansanmurha.
– Minun on vaikea ymmärtää, miksi esimer kiksi Suomen hallitus ei anna rikoksille niiden oikeaa nimeä. Vaikka yli 150 maata on osallisena YK:n joukkotuhonnan kieltävässä sopimuksessa, vain kymmenen niistä on nimennyt uiguurien kohtelun kansanmurhaksi, Turkel sanoo.
Suomi ja 49 muuta maata sentään allekirjoit tivat loka–marraskuun taitteessa lausunnon, jos sa ne tuomitsevat uiguureihin ja muuhun mus limiväestöön Kiinassa kohdistetut ihmisoikeusrikkomukset.
Joulutapahtuma
ke 14.12. klo 13 alkaen
– Surullisinta on, että Kiinan kommunistinen puolue vei minulta yhteyden perheeseeni, Nury Turkel sanoo.
Kun uiguurinaiset pitkine tummine hiuksineen suljetaan leireille, heidän päänsä ajellaan ja niis tä tehdään peruukkeja ja hiuslisäkkeitä Yhdys valtain markkinoille.
Leireillä, jonne Kiina on sulkenut ainakin mil joona uiguuria, ihmisillä ei ole Turkelin mu kaan nimiä vaan ainoastaan numerot. He nuk kuvat kyljellään kopeissa, joissa ei mahdu kään tymään. Kidutus on arkea. Ohjelmaan kuuluu kommunistisen puolueen iskulauseiden toista minen. Usko Jumalaan halutaan kieltää, ja lei reillä oleville kerrotaan, että heillä on uusi juma la, pääsihteeri Xi Jinping.
KUN UUDELLEENKOULUTUSLEIREISTÄ tuli tietoa julkisuuteen, Kiina vaihtoi taktiikkaansa. Nyt se sijoittaa uiguureja pakkotyöhön tehtaisiin, jot ka tuottavat kulutushyödykkeitä ja materiaaleja maailmantalouden tarpeisiin. Niitä pyörittävät suuret ja tunnetut maailmanlaajuiset yritykset tietotekniikasta tekstiiliteollisuuteen.
Tehtaiden työläisillä ei ole mahdollisuutta va lita työpaikkaansa, ja heidät viedään kauas per heistään. Heitä myös rekrytoidaan samaan ta paan kuin aikanaan orjia markkinoilla.
– Miksi yritykset sallivat tämän? Koska raha ei vain puhu, vaan se korruptoi sielun, Nury Tur kel sanoo.
MYÖS EUROOPPAAN tuodaan paljon uiguurialu eilla tehtyjä tuotteita. Nury Turkelin mielestä lii ke elämän pitäisi muuttaa toimintaansa ja lähteä pois Kiinasta, jos asiat eivät muutu.
– Demokratia on maailmassa nyt uhattuna. Jos emme puolusta demokratiaa, meidän elä mänmuotomme muuttuu ikuisiksi ajoiksi, Tur kel varoittaa.
Uiguurien tilanne on vain yksi niistä asioista, joita Turkelin johtama uskonnonvapauskomitea seuraa. Uskonnollisten vähemmistöjen sorto on arkea kymmenissä maissa.
– Jos uskonnonvapautta ei suojella eikä us konnollisten vähemmistöryhmien vainoon puu tuta, tilanne johtaa usein sotiin ja rikoksiin ihmi syyttä vastaan, Turkel sanoo. ■
Muuta nyt laadukkaaseen seniorikotiin palveluiden keskelle, muutama viihtyisä ja esteetön vuokrakoti on vielä vapaana.
Saga Käpylinnan arkea helpottavat palvelut muuntuvat tarpeidesi mukaan. Monipuolinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme tuo iloa ja energiaa arkeen. Tule nauttimaan jouluisesta tunnelmasta taloomme keskiviikkona 14.12. Talon esittelykierros pidetään klo 13, jonka jälkeen luvassa elävää musiikkia ja kahvilan herkkuja.
”Tervetuloa tutustumaan, ihastumaan – ja asumaan. Katso lisätiedot sagacare.fi tai soita numeroon 050 591 1876.
Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.
Seuraava tutustumisilta: tiistaina 10.1.2023 klo 17 Paikka: Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4 Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.
Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.
Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi
Minun on vaikea ymmärtää, miksi Suomen hallitus ei anna rikoksille niiden oikeaa nimeä.tarkoitus on tukea sitä, että ”opiskelijat” ymmär täisivät syvällisesti ”aiemman käytöksensä laittoman, rikollisen ja vaarallisen luonteen”. Todelli suudessa syy leirille sulkemiseen on kansallisuus ja uskonto.
Vladimir Putinin kanssa ei kannata enää keskustella, sanoo rauhanvälittäjänä työskennellyt Elisabeth Rehn.
Tämän päivän trendi on rakentaa esteitä. Donald Trumpia pilkat tiin Meksikon rajalle rakennetusta muurista, ja nyt suunnitellaan aitaa oman maamme itärajalle. Elisabeth Rehnistä se tuntuu pahalta.
– Maailma on jo saanut tarpeeksi esteistä. Ne pitää purkaa, hän sanoo.
Rehn tietää mistä puhuu. Hän koki sodan jo lapsena.
– Kun Venäjä tämän vuoden helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan, mieleeni palasi lapsuuteni jatkosodan aikana Mäntsälässä. Yhdessä muiden pikkulottien kanssa kunnioitimme arkussa kotiin palanneita seudun poikia.
Rehn on asunut jo pitkään Kirkkonummen Hi lassa. Se kuuluu Porkkalan alueeseen, jonka Suo mi vuoden 1944 rauhansopimuksessa joutui vuokraamaan sotilastukikohdaksi Neuvostoliitol le. Alue palautettiin Suomelle vuonna 1956. Kun presidentti Juho Kusti Paasikivi palasi Suomeen allekirjoitettuaan Moskovassa sopimuksen Pork kalan alueen palauttamisesta, hän totesi: ”Kynä on korjannut, minkä miekka on särkenyt.” Silti jäljet tuosta ajasta näkyvät seudulla edelleen.
SODAN LÄHEISYYS on ollut Elisabeth Rehnin koh talo. Maailman ensimmäisenä naispuolisena puo lustusministerinä hän on tehnyt työtä rauhan puolesta. Hän on myös ollut hankkimassa sota kalustoa Suomelle.
Rehn piti aikanaan Hornet-hävittäjien hankin taa tärkeänä, vaikka oikeastaan ajatteleekin, et tä on hullua sijoittaa niin paljon rahaa sotatarvik keisiin.
– Aikana, jolloin sota on nurkan takana, mei dän on kuitenkin vaalittava omaa itsenäisyyttäm me. Niin kuin nyt tehdään, hän toteaa.
Niissä sodissa, joista Rehnillä on kokemusta, ei käytetty drooneja eikä uhattu ydinaseilla niin kuin nyt. Tässä tilanteessa hänestä on erityisen tärke ää, että rauhanpyrkimykset johtavat tuloksiin.
– Rauha ei kuitenkaan synny pakottamalla. Se saavutetaan. Jos sitä ei saavuteta yhteisymmär ryksellä, niin vähintään toista osapuolta ymmär täen, ihmisoikeusraportoijana ja rauhanvälittäjä nä työskennellyt Rehn sanoo.
VALLAN VÄÄRINKÄYTTÖ suututtaa Elisabeth Reh niä. Hänen mukaansa paha on eskaloitunut val taa itselleen kahmineiden Adolf Hitlerin, Slo bodan Miloševićin ja Vladimir Putinin lietso man vihan vuoksi.
Rehniä pelottaa, että Venäjä keskittää hyök käyksiään entistä enemmän siviilikohteisiin, kun se ei menesty sotilaallisesti. Silloin tavalliset ih miset haavoittuvat ja kuolevat. Onko tästä ole massa ulospääsyä?
– Putinin kanssa ei kannata enää keskustella. Hän on johtajana pelkuri, joka syyllistää alai siaan eikä uskalla ottaa vastuuta. Sellaisella joh tajuudella ei saavuteta voittoja. Ja mitä tulee Ve näjän ulkoministeriin Sergei Lavroviin, jonka tunnen hyvin, hän on huijari ja sliipattu kettu.
Mitä sanoisit Lavroville, jos tapaisitte?
– Haluaisin keskustella hänen kanssaan kah den kesken ja pyytäisin häntä miettimään Venä jän tulevaisuutta. Hän on kuitenkin sivistynyt ih minen ja tuntee hyvin hirvittävien sotatekojen seuraukset.
Turvallisuusneuvosto on vesittänyt YK:n tehtävän rauhanvälittäjänä.
VIHAA JA PAHUUTTA Elisabeth Rehn on kohdan nut omin silmin. Ihmisoikeusraportoijana Bal kanilla hän kuulusteli sotaa käyviä osapuolia ja sai kokea senkin, kuinka itsepäisillä sotahulluilla miehillä oli myös pehmeämpi puoli.
– He osoittivat minua kohtaan jonkinlaista myö tätuntoa naisena, koska olin joutunut jättämään perheeni rauhantyön takia. He kysyivät, miten he voisivat helpottaa tehtävääni äitinä. Tein heille sel väksi, ettei se kysymys ole asialistalla. Tehtäväni oli saada syylliset vastuuseen sotarikoksista.
Viha kiehui Rehnin sisällä monesti. Hän muis taa, miten kohtasi ihmisiä, jotka olivat raiskan neet tai tappaneet väkivaltaisesti toisia ihmisiä. Poliisijohdon aloitteesta Rehn oli käynyt suoma laisen poliisin pikakurssin kuulustelutekniikassa. Ei saanut menettää malttiaan.
Kaikkein vaikeimpana tehtävänään Rehn pitää itäisessä Kongossa toteutettua YK:n Naiset, so ta ja rauha -projektia, jossa selvitettiin aseellisten konfliktien vaikutuksia naisten elämään ja nais ten roolia rauhan rakentamisessa. Siellä Rehn kuulusteli erään ryhmän johtajaa, joka oli rais kannut ja haudannut elävältä kymmeniä naisia.
”Silloin oli vaikeata noudattaa poliisin kuulustelu ohjeita maltin menettämisestä.
Yhtä vihainen Rehn oli ulkomaiselle avustus työntekijälle, joka oli käyttänyt paikallisia nai sia seksuaalisesti hyväkseen. Puolustuksekseen tämä ilmoitti vain, että ”men have their needs”, miehillä on tarpeensa.
– Teki mieli kuristaa hänet. Mutta onnistuin hillitsemään itseni, Rehn kertoo.
YK:N KEHITYKSEEN Elisabeth Rehn sanoo ole vansa pettynyt.
– Turvallisuusneuvosto on vesittänyt YK:n tehtävän rauhanvälittäjänä. Kun suurvalloilla on turvallisuusneuvostossa veto-oikeus, ne voivat vastustaa sotaa käyvien maiden tuomitsemista.
– YK on toisaalta saanut aikaan paljon hyvää kin: se on edistänyt terveydenhuoltoa sekä pa rantanut naisten oikeuksia ja lasten oikeutta kou lunkäyntiin. Tästä huolimatta tasa-arvo ei ole to teutunut. Pääsihteeri Antonio Guterres on hyvä ihminen, mutta sotapesäkkeitä hän ei pysty sam muttamaan, sanoo YK:n alipääsihteerinä työs kennellyt Rehn.
Myös maahanmuuttopolitiikkaa koetellaan ai kana jolloin vastakkainasettelut kovenevat. Rehn ei ole yllättynyt siitä, että pakolaiset, jotka aikoja sitten tulivat Suomeen, ovat hämmästyneitä sii tä, miten lämpimästi me toivotamme ukrainalai set nyt tervetulleiksi.
TEKSTI OLAV S. MELIN KUVA ESKO JÄMSÄRehn kertoo panneensa merkille, että Kenian presidentti William Ruto ihmetteli puheessaan YK:ssa, miten avosydämisesti eurooppalaiset suhtautuvat ukrainalaisiin. ”Olisi ollut ihanaa, jos Eurooppa olisi Afrikan maiden kriisien yh teydessä menetellyt samalla tavalla”, Ruto on kommentoinut.
PIKKULOTTANA OPITTU elämänviisaus on seu rannut Elisabeth Rehniä läpi hänen elämän sä: ”Kaikki on mahdollista, mikään ei ole mah dotonta.” Tämä usko ihmisyyteen ja tulevai suuteen vaikuttaa tänä päivänä hyvin vieraalta. Rehn jakaa optimisminsa Winston Churchillin kanssa, joka toimi Iso-Britannian pääministerinä toisen maailmansodan polttavissa hetkissä ja ke hotti olemaan hukkaamatta syvästä kriisistä syn tyviä mahdollisuuksia.
– Kuuden vuoden työkokemuksella kansain välisen sotarikostuomioistuimen palvelukses sa voin sanoa, että usko ihmiseen ja yhteistyö hön ihmisten välillä voi avata tien rauhaan. Ruandassa perustettiin kansanmurhan jälkeen tuomioistuin, jossa tekijät ja uhrit tapasivat. Monet syylliset tunnustivat rikoksensa. Monet pyysivät myös anteeksi. Vaikka yhteisymmär rystä ei saavutettukaan, tietty ymmärtämys kuitenkin.
Rehn lainaa ihmisoikeusaktivisti Martin Lut her Kingin viisautta: ”Jos lähtökohtamme on,
että elämä on elämisen arvoinen ja ihmisellä on oikeus elää, silloin meidän täytyy löytää vaihto ehto sodalle.”
ELISABETH REHN on nyt 87-vuotias ja kiitollinen elämästään.
– Minulla on ollut erittäin jännittävä elämä. Nyt olen kiitollinen siitä, ettei minua vuonna 1994 valittu presidentiksi. Minulla on ollut va pauteni päättää omasta elämästäni ja voin va paasti kertoa, mitä olen kokenut ja mitä ajatte len maailmasta ja elämästä.
– En pelkää kuolemaa. Olen nähnyt surua ja kuolemaa, enkä millään voi hyväksyä kaikkea näkemääni raakuutta ja epäoikeudenmukaisuut ta, mutta kuolema ei minua pelota.
Onko kaikella kuitenkin tarkoitus?
– Elämällä täytyy olla tarkoitus. Meidän teh tävämme on toimia rauhan ja ihmisarvoisen elämän puolesta.
Rehniä viehättää matemaatikko ja filoso fi Blaise Pascalin ajatus, että sydän on se, joka aistii Jumalan, ei järki. Hänen mukaan sa siinä piilee ihmisen ja Jumalan välinen suhde.
– Kaikki me tarvitsemme uskoa korkeimpaan voimaan – uskonnosta riippumatta. Matkoillani rauhan ja ihmisyyden puolesta olen monesti hil jentynyt kirkoissa ja hakenut voimaa ja rauhoit tumista. ■
Pohjalaislähtöiset lukio kaverukset Susanna Laine ja Terhi Ketola-Huttunen tekivät kirjan epätäydelli sen naisen itsetunnosta.
Juontaja-näyttelijä Susanna Laine ja pappi-psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen alkoivat viettää yhdessä aikaa lukiolaisina. Heidän ystävyytensä on kestänyt jo 25 vuotta.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALASusanna Laine ja Terhi KetolaHuttunen tutustuivat Seinäjoen lu kiossa Etelä-Pohjanmaalla. Lukiolais ten oli tapana istua välitunneilla kou lun vihreillä sohvilla, ja kerran KetolaHuttunen kysäisi rinnakkaisluokalla olleelta Laineelta, mitä tälle kuuluu. Jotain kum maa tapahtui, sillä tuosta juttutuokiosta lähtien nämä melko erilaiset nuoret naiset alkoivat olla tiiviisti tekemisissä.
– Huomasimme, että eroavaisuuksistamme huolimatta ajattelemme asioista hyvin samal la tavalla ja että meillä on samanlainen huumo rintaju. Olin tuolloin mukana Seinäjoen kau punginteatterin esityksissä, mutta minulla ei ollut teatterikaverien lisäksi juuri muita kave reita. Terhin kautta sain uusia, ja minulle au kesi samalla normaalimpi nuoren elämä, Laine kertoo.
Tämä tarkoitti sitä, että he viettivät koulun tauoilla aikaa lähikahvilassa, kävivät kotibileissä ja baareissa sekä autoilivat ympäriinsä.
Kaksikolla oli suunnitelmissa jättää lukion jäl keen kotikonnut ja lähteä Helsinkiin. Ensi koske tuksen Helsinkiin he saivat matkustettuaan hiih tolomalla etsimään pääkaupungista kesätöitä. Työnhakureissu onnistui kuin onnistuikin innok kailta pohjalaistytöiltä, ja he viettivät seuraavan kesän Helsingissä.
– Kiinteä yhteiselo jatkui muutettuamme yli oppilaaksi pääsemisen jälkeen Helsinkiin. Ystä
västä oli suuri tuki ja turva, kun ei uudella paik kakunnalla tuntenut vielä ketään muita, KetolaHuttunen muistelee.
ON KESTÄNYT, vaikka Susanna Laine ja Terhi Ketola-Huttunen suuntautuivat täysin eri aloille. Laine osallistui vuonna 2005 Miss Suomi
-kisoihin, joissa hänet valittiin toiseksi perintö prinsessaksi. Missikuviot veivät hänet viihdemaa ilmaan, juontajaksi ja näyttelijäksi. Ketola-Huttu nen puolestaan opiskeli papiksi ja myöhemmin psykoterapeutiksi.
Laineen mukaan työ on vain osa elämää, jo ten erityyppiset työkuviot eivät ole vaikuttaneet heidän ystävyyteensä. Eivät myöskään erilaiset elämäntilanteet, esimerkiksi se, että Ketola-Hut tusella on lapsia ja Laineella ei.
– Kyllä tosi ystävyys kestää sen, että eletään eri maailmoissa. Elämä tuntuisi aika ohuelta, jos viettäisi aikaa vain lapsiperheporukassa, KetolaHuttunen sanoo.
– Minustakin tämä on ollut vain rikastuttavaa. Olemme tutustuneet toistemme kautta ihmisiin ja paikkoihin, joihin ei muuten olisi ollut koske tusta, Laine toteaa.
Kumpikin myöntää, että ystävyyteen vaikut taa yhä vahvasti myös yhteinen nuoruus EteläPohjanmaalla.
– Me pohjalaiset olemme jotenkin samalla aal topituudella, kun on yhteiset juuret ja muistot la keuden maisemissa, Laine pohtii.
– Se vaikuttaa myös, että on käynyt toisen ko tona ja tutustunut hänen perheeseensä. Näin varhaisen ystävän mukana omaan elämään on tullut laajempi verkosto hänelle tärkeitä ihmisiä, Ketola-Huttunen jatkaa.
YSTÄVYKSIÄ ON YHDISTÄNYT viime aikoina myös yhteinen kirjoittamisprojekti, jonka tulokse na Otava julkaisi keväällä kirjan Epätäy dellisen naisen itsetunto. Hanke sai alkun sa, kun Otavalta otettiin yhteyttä Susan na Laineeseen ja kysyttiin, kiinnostaisiko
” Huomasimme, että ajattelemme asioista hyvin samalla tavalla ja että meillä on samanlainen huumorintaju.
häntä omaelämäkerrallisen kirjan julkai seminen.
Laine jäi miettimään asiaa. Sitten kus tantamosta tiedusteltiin, tekisikö hän mieluum min kirjan jonkun toisen kanssa.
– Tajusin, että läheltähän löytyy ihminen, jon ka kanssa voisin tehdä tällaisen projektin, sillä Terhi oli julkaissut alaansa liittyviä kirjoja. Hän tosin hieman empi asiaa, kunnes keksi kirjamme aiheeksi itsetunnon.
Kului kuitenkin useampi kuukausi ennen kuin kirjan tekeminen pääsi vauhtiin. Sen rakenne kir kastui kunnolla naisten vietettyä yhdessä Seinä joella useamman päivän. He päättivät jakaa kir jan Laineen elämänkokemuksista kertoviin tari noihin ja Ketola-Huttusen asiantuntijakomment teihin.
Kirjan kuvitukseksi he halusivat kuvia heis tä lakeudella. Kuvaajaksi he pyysivät pohjalai sen Benjam Pöntisen, vaikka hänet tunne taan luontokuvaajana. Hän kuvasi kaksikkoa Ilmajoen ja Seinäjoen Törnävänsaaren maise missa.
EPÄTÄYDELLISEN NAISEN ITSETUNTO -kirja ker too Terhi Ketola-Huttusen mukaan itsetunnosta varsin pelkistetysti, minkä vuoksi sen avulla saa helposti kosketuksen aiheeseen.
– Kun deittailu on mitä on, niin ystävä edustaa todellista rakkautta, sanoo tietokirjailija Mirja Hämäläinen.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALAHelsingin Kallioon sijoittuva Aikuiset-tele visiosarja on rakennettu Oonan ja Artun ystävyyden ympärille. Romanttisia suhtei ta tulee ja menee, mutta ystävyys pysyy.
Sama ajatus näkyi myös Frendeissä ja Sinkkuelämässä – ja nyt Kallion kuppi loissa.
Tietokirjailija Mirja Hämäläinen, 36, on valtiotieteiden maisteri ja ”ihmis suhdenörtti”, joka elää Kalliossa itsekin.
– Kun deittailu on mitä on, niin ystävä edustaa todellista rakkautta ja pysyvää, sitoutunutta suhdetta.
Hämäläinen on huomannut, että ke veiden deittailijoiden ystävyyssuhteet vai kuttavat usein kiinteämmiltä kuin pitkäs sä parisuhteessa elävien.
– Ystävyydellä on ainutlaatuinen kyky joustaa ja pysyä mukana nykyelämässä, jota pätkätyöt ja -suhteet pirstovat. Ihmi set tarvitsevat ennakoitavuutta elämään sä, hän sanoo.
Hämäläinen kirjoitti tutkimusten, haastattelujensa ja omien kokemusten sa pohjalta kirjan Ystävyys (Kosmos 2022), joka kuvaa hänestä osuvimmin urbaani en kolmekymppisten naisten ystävyys suhteita. Kyseessä on hänen mukaansa ensimmäinen suomenkielinen tietokirja ystävyydestä.
– Ystävyyttä on tutkittu yllättävän vä hän. Ystävyys on yksityisempi asia kuin
parisuhde, josta löytyy paljon tietoa jo kirkonkirjoista.
On arveltu, että nuoret ystävystyisivät herkemmin kuin vanhat, mutta ystäviä voi saada missä elämänvaiheessa vain.
Toiset ystävystyvät lapsesta asti helpom min kuin toiset. Taitavuus muiden ym märtämisessä, ystävällisyys ja hyvät ver baaliset taidot auttavat.
– Avoimuus jeesaa ystävyyden alkuun saattamisessa, mutta on eri asia, miten saa suhteen kestämään, Mirja Hämäläi nen sanoo.
Ulospäinsuuntautunut, ekstrovertti ih minen voi luoda vaivattomasti laajan so siaalisen verkoston, kun taas ujo tai int rovertti tyyppi jakaa asioitaan parin sy dänystävän kanssa. Valtaosa ihmisistä si joittuu näiden ääripäiden välille.
Aikuisten kiintymyssuhdetyyleistä on puhuttu paljon parisuhteiden kohdalla, mutta turvallinen kiintymyssuhdetyyli an taa hyvän pohjan myös ystävyydelle.
Tutkimukset osoittavat myös, että vanhempien yksinäisyydellä on taipu mus periytyä lapsille. Lisäksi tiedetään, että jos murrosikäisellä ei ole ystäviä, ti lanne pysyy usein samankaltaisena aikui senakin.
– Olisi ihanaa, jos jokaisella olisi ystä viä, mutta ketään ei voi pakottaa ryhty mään toisen ystäväksi. Onneksi perus koulussa on alettu opettaa kaveritaitoja ja ryhmään kuulumista, Hämäläinen sanoo.
Ystäväpiiri on yleensä laajin 25–30-vuotiaana. Kuusikymppisenä ystä vien määrä alkaa laskea.
Moni ajattelee, että tosiystävän kanssa on luontevaa olla, vaikka edellisestä kohtaa misesta olisi kuinka pitkään. Mirja Hämä läinen haastaa oletuksen.
– Jos et ota yhteyttä ystäviisi, et voi odottaa, että ystävyyssuhteet pysyvät muuttumattomina.
Hämäläisen mukaan ystävyys on osak si numeropeliä. Vastavuoroisen luotta mussuhteen syntyminen ja ylläpito vaati vat aikaa.
Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mu kaan ystävyyden kehittyminen edellyttää 60–80 yhdessä vietettyä tuntia muuta man viikon aikana. Hyvä ystävyys voi syn tyä jo kuudessa viikossa, jos ihmiset viet tävät tänä aikana yhdessä yli 200 tuntia, mikä merkitsee lähes viittä tuntia päiväs sä. Ajanpuute onkin merkittävä este ystä vyydelle.
– Jos ei vietä aikaa ystäviensä kanssa, ei pidä valittaa, ellei heitä kohta ole. Ystä vyyteen liittyy jakamisen vaade. Toinen on pidettävä kärryillä oman elämän tär keistä tapahtumista ja häneltä on kyseltä vä kuulumisia.
Hämäläinen on päivittäin yhteydes sä lukuisten ystäviensä kanssa ryhmächa teissa. Digitaalinen yhteys täydentää kas vokkaisia kohtaamisia, ei korvaa niitä.
Digiaika on tuonut myös uusia haas teita. Ystävä voi loukkaantua, jos nä
Erilaisista työ- ja perhekuvioista huolimatta Susanna Laineen ja Terhi Ketola-Huttusen ystävyys on pysynyt läheisenä.kun deittailukulttuuri kevenee.
2. Ystävän löytäminen on kaikille yhtä mahdollista.
– Oli kyllä yllättävän vaikea sanoittaa omia itsetunnon kehitykseen liittyviä kokemuksiaan, Susanna Laine sanoo.
Itsetunnon perusta rakentuu Ketola-Huttusen mukaan lapsuudessa. Silti itsetunto voi vaihdel la onnistumisten ja epäonnistumisten vuoksi elä män aikana paljonkin.
– Itsetuntoon vaikuttaa tosi moni tekijä. Vaik ka lähtökohdat olisivat kuinka hyvät, vanhem
pien kannustus ei auta samalla tavalla, jos lasta vaikka kiusataan koulussa vuodesta toiseen.
Joka tapauksessa itsetunnon kannalta tärkein tä ovat Ketola-Huttusen mielestä turvalliset ih missuhteet. Vaikeina aikoina jo yksi ystävä voi auttaa eteenpäin.
– Ystävän kanssa jaetaan yleensä ilot ja su rut. On tosin sellaisiakin ystäviä, jotka esimerkik si avioeron tai läheisen kuoleman jälkeen alkavat vältellä tapaamista. Ikävä kyllä usein on niin, että silloin kun menee naama edellä asvalttiin, näkee parhaiten, ketkä ovat niitä oikeita ystäviä.
”Laineen mielestä ystävyydessä on tärkeää myös vastavuoroisuus: ei kenenkään tarvitse olla jatkuvasti toisen likasankona ja terapeuttina.
– Olen itse saanut tietyssä elämänvaiheessa apua psykoterapiasta. Tämäkin yhdistää meitä Terhin kanssa, sillä hän tietää, mistä terapiamaa ilmassa on kyse.
Terapia ei Ketola-Huttusesta aina anna vasta uksia ongelmiin. Joskus ystävä voi antaa parem man neuvon.
TERHI KETOLA-HUTTUNENkee viestinsä tulleen luetuksi, mutta sii hen ei ole vastattu. Jos kyseessä on it selle tärkeä suhde, Hämäläinen kan nustaa kertomaan vaikeista tunteista toisellekin.
Elämään ei mahdu monta suhdetta, jotka vaativat paljon tunteiden käsittele mistä. Ihmisellä on yleensä noin viisi lä heistä, joita hän tapaa joka viikko. Ydin ryhmään voi kuulua esimerkiksi puoliso, perheenjäseniä ja ystäviä.
Kyllä ne kuuluvat. Koska kipeitä tunteita ei yleensä liitetä ystävyyteen, ne on tapa na painaa alas tai käsitellä yksin. Tämä li sää tunteiden tuskallisuutta.
– Ystävän menetykseen liittyy samoja tunteita kuin parisuhde-eroihin: surua ja raivoa. Niistä ei vain yleensä puhuta, Mirja Hämäläinen sanoo.
Hämäläinen muistuttaa, että ystävyys on vapaaehtoinen, vastavuoroinen, läm min tunnesuhde. Huono suhde kannattaa lopettaa, jos sen korjaaminen ei onnistu.
Tavallisesti ystävyys päättyy hiipumal la. Jos tulee tarve äkilliseen irrottautumi seen, erokeskustelu on reilumpi tapa läh teä kuin ystävän ghostaaminen.
Vaikka toinen ei olisi lähdössä ystä vyyssuhteesta, niin sydänystävän uusi pa risuhde tai uusi läheinen ystävä voi herät tää hylätyksi tulemisen pelon: noilla on keskenään kivaa ilman minua.
Ultra Brakin lauloi: ”Vastarakastu neet kyllä ärsyttää, vaikka kuinka kut
– Toisaalta voi olla myös kasvattavaa, että on välillä tosi heikoilla. Se antaa perspektiiviä elä mään, ymmärrystä siitä, että elämä on kaoottista eikä sitä voi hallita ja kontrolloida. Vaikealla het kellä usein jo se auttaa, että saa jakaa asian jon kun kanssa. ■
sutaan, eivät he suostu kavereita tapaa maan.”
– Mustasukkaisuus on inhimillinen tunne, mutta ihmiset sättivät siitä itseään. Joskus voi olla hyvä sanoa ystävälle, että ihanaa, että olette alkaneet hengata pal jon yhdessä, mutta minulla on vähän ul kopuolinen olo.
Hämäläinen ajattelee, että elämä ete nee sykleissä. Ystävän uusi ihastus täyttää tämän mielen joksikin aikaa, mutta hänen aivokemiallinen tilansa tasaantuu kyllä.
– Jos kärsii mustasukkaisuudesta, voi miettiä, kaipaisiko jotain lisää omaan elä määnsä, ja miten sitä voisi saada.
nustaa miettimään, mitä näiltä suhteil ta toivoo.
– Ilahduttaako tapaaminen vai tuntuu ko se taakalta? Onko teillä kiinnostavia keskusteluja, joita et käy muiden kanssa? Suhteita ei tarvitse katkaista, vaikka ne menisivät talviunivaiheeseen.
On myös ystävyyksiä, jotka eivät pääty edes kuolemaan.
– Kun ihmiset puhuvat ystävistään, he mainitsevat myös sellaisia, jotka ovat kuolleet kauan sitten. Ihminen voi pohtia, mitä kuollut ystävä ajattelisi mistäkin asi asta. Suhde ystävään on yhä olemassa.
• Hankkiudu tilanteisiin, joissa on samoista asioista kiinnostu neita ihmisiä.
• Riko olemassa olevien suhtei den kaavoja. Suurin osa ystä vistä on ensin tuttuja, vaikka pa työkavereita, naapureita tai deittejä. Ystävystyminen edel lyttää, että kohtaat toisen eri yhteydessä kuin yleensä ja jaat itsestäsi jotain henkilökohtais ta.
• Oleta, että sinusta pidetään. Jos uskot olevasi pidetty, käyt täydyt lämpimämmin muita kohtaan, mikä on toisista mu kavaa.
• Ole aktiivinen. Kysele uuden ystävän kuulumisia, pidä kiin ni yhteisistä suunnitelmista ja ehdota uusia.
• Ystävystyminen vie satoja tun teja. Koska aikaa on rajallises ti, keskity vain pariin lupaa vaan suhteeseen kerrallaan.
• Ihmiset etsivät eniten ystä viä murrosvaiheessa. Jos tut tusi on juuri saanut lapsen tai eronnut, voi olla hyvä hetki eh dottaa hänelle yhteistä teke mistä.
• Näytä, että pidät toisesta. Hän ei voi tietää kiinnostuksestasi ystävystyä, ellet osoita sitä.
Lähde: Mirja Hämäläinen
tään huolimatta kohdanneet miestä, joka sopisi puolisoksi ja lapsen isäksi.
Elämäntilanteen muutos kuten muutto koettelee pitkäaikaisiakin ystävyyssuhtei ta. Yli puolen tunnin välimatka riittää vai keuttamaan ystävyyden ylläpitoa.
– Jos aikoo kotiutua jonnekin, siel tä kannattaa yrittää hankkia ystäviä. En koe, että lapsuusystävät olisivat ystävyy den hienoin muoto. Pitkäikäisyys ei ole hyvän suhteen ainoa mittari, Mirja Hämä läinen sanoo.
Hän kertoo ihmisten jakautuvan ystä vyyssuhteidensa kestossa kolmeen jouk koon: yksillä on pitkäaikaisia ystäviä, toi set vaihtavat ystävyyssuhteensa joka krii sin kohdalla ja kolmannet ovat siltä väliltä.
Esimerkiksi vaihto-oppilaana, armei jassa ja vauvakerhossa yhteen päätyy ih misiä, jotka muuten tuskin tapaisivat. Kun elämänvaihe jää taakse, Hämäläinen kan
Hämäläinen sanoo kirjailija Mary Woll stonecraftin pitäneen kuolleen ystävänsä hiuksista tehtyä sormusta. Muusikko Elias Kaskinen on kertonut käyttävänsä meneh tyneen nuoruusystävänsä vanhaa vyötä.
– Kun naiset eivät löydä kokonaista pa kettia, he harkitsevat kumppanuusvan hemmuutta.
Valittu perhe on toinen sateenkaari yhteisössä syntynyt käsite, jota on alettu käyttää muuallakin. Siinä ystävät muo dostavat toisiaan tukevan verkoston, joka pitää yhtä. Joskus he asuvatkin yhdessä.
Kolmas ystävien uusi rooli on friends with benefits, jonka suomennokseksi Hämäläinen ehdottaa nautintokavereita.
Perinteisesti ystävä on määritelty sen kautta, mitä hän ei ole: ystävä ei ole ro manttisten tunteiden kohde, jonka kanssa harrastetaan seksiä ja perustetaan perhe.
Toisinkin voi olla.
Jotkut yrittävät yhdessä lasta kaveri pohjalta. Kumppanuusvanhemmuus liit tyi aiemmin lähinnä seksuaalivähemmis töihin: naispari saattoi pyytää sukusoluja homoystävältään.
Mirja Hämäläisen mukaan käsite on le vinnyt ja yleistynyt. Hänenkin lähipiiris sään on naisia, jotka eivät ole yrityksis
– Tiedän paljon suhteita, joissa ystä vyys on ensisijainen asia, mutta mukana on seksiäkin.
Yksinäisyys sisältää terveysriske jä ja lyhentää elinikää. Tyydyttä vien ihmissuhteiden määrä en nustaa, kuinka tyytyväinen ihmi nen on.
7. Ystävyys auttaa masennukseen yhtä hyvin kuin terapia.
Kun menee naama edellä asvalttiin, näkee parhaiten, ketkä ovat niitä oikeita ystäviä.
6. Kumppanuusvanhemmuus, valittu perhe ja nautintokaverit ovat uusia ystävyyden muotoja.
Brittitutkimuksessa krooni sesti masentuneiden naisten ti la parani yhtä paljon, kun he sai vat seurakseen toisen ihmisen, kuin ver rokkiryhmän, jota hoidettiin terapialla ja lääkkeillä.
Ystävät kannustavat toisiaan tarttu maan uusiin mahdollisuuksiin työssä ja parisuhteissa jopa silloin, kun ne ovat uhka ystävyyssuhteelle.
Mirja Hämäläisen mielestä lämpö ja välittäminen saattavat olla ystävyyssuh teille jopa tärkeämpiä kuin perheille, jot ka pysyvät kasassa muillakin keinoilla.
Hyvä ystävä voi näyttää, millaista rak kauden kuuluu olla, mikä saa ihmisen odottamaan hyvää kohtelua myös pari suhteessa. Toisaalta parisuhde kuormit tuu vähemmän, jos sen ei odota täyttävän kaikkia ihmissuhdetarpeita.
Tärkeydestään huolimatta ystävät pu toavat herkästi elämästä pois, kun on kii re. Moni hukkaa ystävänsä ruuhkavuo sina.
Hämäläinen on alakouluikäisen lapsen yksinhuoltaja, joten hänellä on ollut tarve kehittää ongelmaan ratkaisuja.
– Kun tapaa ystäviä, aina ei tarvitse mennä hemmottelu-spahan. Voi tehdä arkisiakin asioita, ostaa yhdessä vaikka kurahousut. Jos itsellä ja ystävällä on sa man ikäiset lapset, heidät voi panna sa maan partioryhmään ja käydä kävelyllä sillä aikaa, kun lapset harrastavat.
Myös ennakointi auttaa ruuhkavuosis sa. Ystävien kanssa voi sitoutua vaikkapa neljään yhteiseen mökkiviikonloppuun vuodessa. Hyvissä ajoin kalenteroiduilla menoilla on taipumus onnistua.
jotka tapaavat toisiaan työn ulkopuolella ja jakavat henkilökohtaisiakin asioita. Si ten työkaveruus voi kehittyä ystävyydeksi.
– Moni työpaikka täyttyy verkostoista. On eduksi muodostaa suhteita, joista saa ylimääräistä sparrailuapua, Mirja Hämä läinen kuvaa.
On havaittu, että ystävyys lisää luo vuutta työtiimeissä. Toisaalta yhteinen työpaikka voi luoda myös kilpailuasetel man, kun samanlaisista asioista kiinnos tuneet ystävykset tavoittelevat samoja tehtäviä.
Lika barn leka bäst. Yleensä ystävykset muistuttavat toisiaan iältään, sukupuo leltaan, seksuaaliselta suuntautumisel taan ja etniseltä taustaltaan. Myös samal la alueella kasvaminen sekä samankaltai nen maailmankatsomus, kiinnostuksen kohteet, huumorintaju ja musiikkimaku yhdistävät.
Vaatimus samanlaisuudesta myös uh kaa ystävyyttä. Kun ihmiset muuttuvat, he voivat kasvaa erilleen. Noin puolet lähei sistä ystävistä vaihtuukin tavallisesti seit semässä vuodessa.
Ihmisen persoona vaikuttaa siihen, kuinka itsensä kaltaisten ihmisten seu raan hän hakeutuu. Uusille kokemuk sille avoimet ihmiset ystävystyvät mui ta herkemmin eri taustoista tulevi en ja eri sukupuolta olevien ihmisten kanssa.
Ystävyydellä on keskimäärin isompi rooli naisille kuin miehille. Naiset jakavat usein intiimejä asioita, mikä sitoo heitä yhteen. Myös fyysinen läheisyys on heillä yleisem pää kuin miehillä.
Miehillä on tyypillisesti yhtä paljon tai enemmän ystäviä kuin naisilla, mut ta he keskustelevat useammin vaikka työstä kuin henkilökohtaisista asiois taan.
Sukupuolten väliset ystävyydet ovat melko uusi ilmiö, joka edellyttää riittävän tasa-arvoista ympäristöä. Mirja Hämäläi nen löytää helpoimmin yhteyden homo miesten kanssa.
Hän pohtii, että homomies saattaa tuntua naisesta heteromiestä turvallisem malta seuralta. Homo ei ainakaan ymmär rä ystävällisyyttä väärin.
Yhteisö luo hyvän alustan ystävyydelle. Nuoruusajan tiiviissä yhteisöissä kuten rippileirillä ja varusmiespalvelussa ystä vyyssuhteet viriävät helposti.
Aikuiset viettävät paljon aikaa työpai koilla, joten sieltä voi löytyä myös ihmisiä,
Ystävyys on lähtökohtaisesti muut ulossulkeva, erityinen suhde. Sen olemas saolo voi aiheuttaa epäilyn, että ystävät suosivat töissä toisiaan. Erityisesti pomon ystävyys jonkun alaisensa kanssa herät tää muissa närää.
– Jos työystäville tulee skismaa, se voi valua myös työyhteisöön. Ystävyys on tässä suhteessa kuin kevytversio pari suhteesta.
Samankaltaisilta ihmisiltä saa vahvis tuksen omalle identiteetilleen ja elämän tavalleen. Myös yhteisen tekemisen keksi minen on helppoa. Jos tulotasot ovat lä hellä toisiaan, tapaamisten budjetista ei tarvitse erikseen neuvotella.
Kääntöpuoli on se, että samankaltais ten ihmisten ystävyys vahvistaa kuplau tumista yhteiskunnassa. Ystävät tukevat toistensa ennakkoluuloja eivätkä haas ta niitä.
Usein ajatellaan, että jos nainen ja mies ovat ystäviä, toinen haluaisi oikeas ti enemmän. Hämäläinen puhuu seksuaa lisuushaasteesta. Varsinkin nuorten nais ten ja miesten ystävyyksiin liittyy usein seksuaalista vetovoimaa, johon pitää ot taa jotenkin kantaa.
Parisuhde voi olla este naisen ja mie hen ystävyydelle, sillä jotkut suhtautuvat penseästi kultansa hengailuun eri suku puolen edustajan kanssa.
– Jos kumppanin ystävät tuntuvat uh kaavilta, kannattaa miettiä, mistä se joh tuu. Jokaisella on oikeus ystäviin. ■
MUUTTOVALMIS
Sijoitusasunto tai kakkoskoti Helsingistä?
Etsitkö uutta sijoitusasuntoa kätevällä sijainnilla? Vai haaveiletko kakkoskodista hyvillä kulkuyhteyksillä?
Oli tarpeesi mikä tahansa, käännä katseesi muuttovalmiisiin yksiöihin Helsingin Pitäjänmäessä. As Oy Helsingin Ilmarisenpuistossa on vapaana vielä muutama upea yksiö! Ilmarisenpuiston kotien sijainti on vertaansa vailla. Sijoitusasunto kannattaakin hankkia alueelta, jonka vetovoiman tietää kasvavan tulevaisuudessa. Asunnon voi vuokrata vaikkapa omalle sukulaiselleen, jolloin vuokralainen on tuttu ja turvallinen.
Tutustu Ilmarisenpuiston tyylikkäisiin yksiöihin: srv.fi/ilmarisenpuisto
8. Harkitse ennen kuin ryhdyt työkaverin ystäväksi.Mirja Hämäläisen mielestä lämpö ja välittäminen saattavat olla ystävyyssuhteille jopa tärkeämpiä kuin perheille, jotka pysyvät kasassa muillakin keinoilla.
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jä tetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittai siin aktiviteetteihin.
Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
Anna Krogerus, 48, on kirjailija ja dramaturgi. Hän on opiskellut myös Rosen-terapeutiksi.
Krogerus on käsikirjoittanut Ryhmäteatterissa parhaillaan esitettävän näytelmän Vaellus Tammikuussa saa Lahden kau punginteatterissa ensi-iltansa Minä, Tellervo. Kyseessä on Kro geruksen kirjoittama näytelmä Tellervo Koivistosta Ensi kesäk si hän dramatisoi Suomenlinnan kesäteatteriin koko perheen mu siikkiteatteriesityksen Salainen puutarha. Se perustuu F.H. Bur nettin klassikkoromaaniin Teossa on myös jouluinen lastenromaani.
Valoa on aina!
Anna Krogerukselle omien tunkioiden tutkiminen on tehnyt hyvää. Hän on ymmärtänyt, mikä voima on herkkyydessä.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINENKarunlahden seurakunnan työnte kijät lähtevät vaellukselle Lappiin. Jo alussa työntekijöillä tulee tiukan ohjelman laatineen työnohjaajan kanssa kinaa siitä, onko kyse suun nittelu- vai virkistyspäivistä. Kun porukka eksyy erämaassa, alkaa paniikkitilan teessa patoutuneiden kaunojen ja omien elämän kriisien purkautuminen.
Ryhmäteatterin kehutun Vaellus-näytelmän kirjoittamisessa Anna Krogeruksella olivat läh tökohtana keski-ikä ja sen kriisit.
– Käynnistin kirjoitusprosessin yhdessä näytte lijöiden kanssa. Jaoimme asioita omasta elämäs tämme, lapsuudestamme ja unelmistamme, sii tä, mitä reittejä olimme tulleet tähän kohtaan. Keski-iässä monilla on jo vakiintuneet perhe- ja työkuviot, eikä havaintoa elämän rajallisuudes ta voi enää väistää. Herää kysymys: voiko vielä unelmoida vai oliko tämä tässä?
ANNA KROGERUS halusi monestakin syystä kuva ta Vaellus-näytelmässään nimenomaan seurakun nan työntekijöitä.
Hänestä kirkon ja teatterin toiminta pohjau tuu samaan lähtökohtaan: henkisen sisällön tar joamiseen ihmisille.
– Kirkolla ja teatterilla on tänä päivänä myös saman tyyppisiä ongelmia. Vaikka kummallakin korostuvat ei-materiaaliset arvot, ne joutuvat ot tamaan toiminnassaan huomioon taloudelliset realiteetit. Digitaalisuuden lisääntyminen yhteis kunnassa taas vaikuttaa siten, että sekä kirkos sa että teatterissa käy yhä vähemmän ja yhä van hempaa väkeä.
Teatterikorkeakoulun dramaturgilinjalta val mistunut Krogerus kasvoi Kuopiossa perhees sä, jossa kirkko ja kristinusko olivat vahvasti läs nä. Krogeruksen vanhemmat toimivat seurakun nan luottamushenkilöinä, ja perhe kävi sunnun taisin messussa.
– Toimin riparin jälkeen 1990-luvun alussa iso sena. Yritin kovasti uskoa, mutta jotenkin se an kara isä-poika-herra-kuvasto ei antanut mitään nuorelle tytölle, joka oli vielä sairastunut vai keaan syömishäiriöön. Löysin taiteesta avaram man toimintaympäristön.
Kolmekymppisenä Krogerus alkoi käydä hil jaisuuden retriiteissä, koska halusi pohtia uudestaan suhdettaan Jumalaan.
– Retriitin hiljaisuus on hoitava tila, jonka koen pyhänä. Tuon vaiheen ansiosta pystyin
vastaanottamaan kristillisessä traditiossa elä vän viisauden ja armollisuuden. Siitä olen kii tollinen.
Krogeruksen suhde kirkkoon pysyi kuitenkin ristiriitaisena, koska hän koki sen sulkevan mo nia ihmisiä pois piiristään. Pastori Kai Sadin maan kohtelu oli viimeinen pisara, ja Krogerus erosi kirkosta.
– Vaellus-näytelmässä näkyy myös tämä kir kossa vaikuttava konservatiivien ja liberaalien vä linen ristiriita. Samalla se laajenee kuvaukseksi yhteiskunnan yleisistä jakolinjoista.
– Halusin kohdata sen syömishäiriöön johta neen kehovihan taakan, jota kannoin.
– Olen hyötynyt myös psykoterapiasta, mutta Rosenista sain silloin ratkaisevan avun. Nykyään oma keho on minulle rakas ja viisas kumppani, joka kertoo, mitä tarvitsen ja milloin rajani ylit tyvät.
Rosen-terapeutiksi opiskelussa Krogeruksel le on ollut merkityksellistä se, että hän on saanut kulkea naisen raivaamaa polkua.
– Kaikki, mitä olin sitä ennen opiskellut, oli tapahtunut miesten luomien rakenteiden sisäl lä. Vaikka feministit ovat eri vuosisadoilla teh neet paljon naisten hyväksi, ei se maailma, jo hon kasvoin, ollut minun kaltaiseni pehmeän ihmisen muotoinen. Rosen-hoitajana voin ot taa ihmisiä vastaan kaikella minussa olevalla herkkyydellä.
”NYT LIKI VIISIKYMPPISENÄ Anna Krogerus voi hyvin, koska hän on oppinut pitämään huolta it sestään.
Halusin kohdata syömishäiriöön johtaneen kehovihan.
TYÖNTEKIJÖIDEN EDESOTTAMUKSIA näytelmäs sä käsitellään komiikan kautta.
– Komiikka syntyy paljolti tietynlaisista tilan teista. Vaelluksessa se kumpuaa siitä, kun val miiksi tulehtunut työyhteisö vetäytyy virkistäyty mään keskelle ei-mitään, Anna Krogerus sanoo.
Työelämän kuluttavuuteen Krogerus on tör männyt myös toisessa työssään Rosen-terapeut tina. Siinä kyse on saksanjuutalaisen Marion Rosenin kehittämästä kehon ja mielen yhtey teen perustuvasta hoidosta, jossa ihminen koh dataan kosketuksen avulla. Lähtökohtana on krooninen lihasjännitys, jonka hellittäessä ihmi selle voi avautua yhteys sisäiseen maailmaan.
– Terapeutin näkökulmasta nykyinen työelä mä näyttäytyy vaativana ja henkisesti kuormit tavana. Se ei ole kovin kaunis maisema. Ihmiset hakeutuvat kehoterapiaan voidakseen hellittää edes hetkeksi.
– Elämä on toki ollut aina haasteellista, mut ta ilmastonmuutoksen myötä tulevaisuudesta on tullut yhä turvattomampaa. Moni ahdistuu ja pohtii, mitä mieltä on koko ihmisenä olemisessa.
Krogerus löysi Rosen-terapian yli kymmenen vuotta sitten, kun hän odotti toista lastaan. Kos ka silloin tulossa oli tyttö, hän halusi käsitellä omaa syömishäiriötään.
– Rippileirillä meille aikoinaan sanottiin, ettei pidä kaivaa omia tunkioita vaan katsoa Jumalan hyvyyttä. Itse ajattelen tällä elämänkokemuksella toisin päin. Niitä omia tunkioitaan on hyvä välil lä tutkia, sillä valoa kyllä löytyy, kun uskaltaa kai vaa tarpeeksi syvälle.
Krogeruksen elämä on hyvin täyttä. Kun on neljä lasta ja kaksi ammattia, se vaatii tasapainot telua.
– Minulla on ex-mieheni kanssa jaettu huus holli ja vastuuviikot. On ihanaa, että pystymme toimimaan niin, että aikuiset joustavat ja lasten elämässä on mahdollisimman vähän muutoksia.
Perheeseen kuuluu myös kaksi kissaa ja koi raa. Eläimet ovat olleet Krogerukselle tärkeitä lapsesta saakka. Koirien kanssa hän lenkkeilee päivittäin läheisessä metsässä.
– En käytä otsalamppua. Tykkään kulkea vä häisessäkin luonnon valossa, vaikka sitten hi taammin.
Krogerus nauttii maaseudun hiljaisuudesta Porvoon lähellä sijaitsevassa Hinthaarassa.
– Asuin seitsemän vuotta Kajaanissa, jossa työskentelin kaupunginteatterin dramaturgina. Sen jälkeen palasimme Helsinkiin, mutta en enää kotiutunut isoon kaupunkiin. Kuormitun nyky ään niin herkästi äänistä ja ärsykkeistä.
Tällä hetkellä Krogeruksella on meneillään erilaisia teatteriin ja lastenkirjallisuuteen liitty viä töitä. Suunnitelmissa on myös kouluttautua doulaksi. Kiinnostus on lähtöisin omasta doulan avustamasta synnytyskokemuksesta.
– Haluan tukea äidiksi tulevia naisia yhteis kunnassa, joka suosii uraan suuntautuvaa miel tä ja tehokkaita kehoja, jotka eivät synnytä eivät kä hoivaa. ■
Moni suomalainen kokee pyhää luonnossa tai omassa arjessaan. Jotkut ovat kiinnostuneet uusmagiasta. Jumalanpalvelus ei juuri houkuta, kertoo kirkon tuore tulevaisuusselonteko.
TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS NISSENOttakaa kaikki vastaan avoimin mie lin, tarjotkaa turvaa, lohtua ja toi voa, auttakaa heikoimpia, toimi kaa ilmastonmuutoksen pysäyttä miseksi ja luonnon suojelemiseksi, ratkaiskaa lopultakin avioliittokysy mys. Kirkkoa tarvitaan nyt enemmän kuin aikoihin. Tällaisia terveisiä kirkolle ja seurakunnille lä hetetään kirkon tuoreessa Siunauksen signaalit
-tulevaisuusselonteossa, joka toteutettiin poikke uksellisella tavalla. Asiantuntijoiden sijasta kuul tiin tavallisia ihmisiä – erityisesti niitä, jotka ovat etääntyneet kirkosta. Tarkoituksena oli tunnistaa sellaisia ajan merkkejä, jotka vaikuttavat kirkon tulevaisuuteen.
Eri puolilla Suomea toteutettuihin signaali huoneiksi kutsuttuihin keskusteluryhmiin osallis tui noin 140 eri-ikäistä ja erilaisista taustoista tu
levaa ihmistä. Aineistoa täydennettiin verkkoky selyllä sekä pop up -haastatteluilla viime kesän Herättäjäjuhlilla ja Porin Suomi-Areenassa. Tie donkeruu jatkuu, sillä toimintamallin toivotaan leviävän seurakuntiin ja hiippakuntiin.
– Yllätyksenä tuli, kuinka myönteisesti ihmi set suhtautuivat kirkkoon ja kokivat, että kirkkoa tarvitaan. Suuri onnistuminen oli myös se, kuin ka avoimesti ihmiset halusivat jakaa kokemus maailmaansa, kertoo Siunauksen signaalit -han ketta johtanut kehityspäällikkö Liisa Björklund Kirkkohallituksesta.
Björklundin mukaan ihmisten peruskysymyk set olivat hyvin samanlaisia, oltiin sitten Kajaa nissa seurakunnan vapaaehtoisten parissa tai Instagramista poimittujen nuorten pääkaupunki
laisten joukossa. Oma arki ja sen hyvät hetket oli vat monille suuri tyytyväisyyden lähde. Yhtäläi siä olivat myös ihmisten huolenaiheet: ilmaston muutos, sota ja vihapuhe sekä ihmissuhteiden ongelmat ja läheisten terveys.
VIIMEISTÄÄN 2000-LUVULLA erilaiset vaihtoehtoiset henkisyyden muodot ovat levinneet laajalle, ja ne alkavat olla jo valtavirtakulttuuria. Ihmisten hengellinen etsintä ja merkityksen kai puu ei ole kadonnut mihinkään, mutta vastauk sia ei välttämättä haeta kirkosta.
Kirkko on yksi hengellinen toimija muiden joukossa eikä sillä ole monopoliasemaa omien jä sentensäkään parissa. Myös monet heistä hake vat hengellisyyteensä aineksia muista uskonnolli sista perinteistä tai uushenkisyydestä.
Tämä näkyi myös signaalihuoneiden keskus teluissa. Kirkolta toivottiin avoimuutta erilaisia henkisyyden muotoja kohtaan.
– Moni tuntuu kaipaavan armollista, avointa ja hyväksyvää uskonyhteisöä, joka ymmärtää elä män rikkinäisyyttä ja rajallisuutta, Liisa Björk lund sanoo.
Kirkon omin hengellinen tarjonta – messu – ei juuri tuntunut kiinnostavan ihmisiä.
– Messu on ehkä monille vaikea: voidakseen kokea olevansa mukana, pitää ymmärtää teologiaa, oppia ja kieltä. Muuten se voi tuntua etäi seltä ja jäykältä, Björklund pohtii.
1. Arjen kristillisyys korostuu.
2. Luonto vahvistuu hengellisyyden lähteenä.
3. Kokeileva hengellisyys haastaa perinteemme.
4. Nykyinen elämänmuotomme on kestämätön.
5. Perheiden monimuotoistumista ei voi ohittaa.
6. Kuunteleva ja kohtaava kirkko ilahduttaa.
Sunnuntaiaamun jumalanpalveluksen sijaan pyhää koettiin luonnossa tai pysähtymällä omas sa arjessa. Monilla on arjessaan toistuvia rutiine ja, joihin liittyy rauhoittumista ja rukoustakin. Joidenkuiden hiljentymiseen kuuluu uusmaagi siksi luonnehdittavia rituaaleja, jotka tuntuvat kirkon näkökulmasta vierailta.
– Arkisen kuvittelukykyni ylitti, kun esiin tu li valkoista noituutta, voimakiviä ja jopa eksorkis mia eli pahojen henkien pois ajamista. Nämä oli vat yksittäisiä ääniä, mutta täyttävät heikon sig naalin kriteerit eli voivat olla muutoksen ensioireita, Björklund sanoo.
KIRKON TUTKIMUS JA KOULUTUS -YKSIKÖN joh taja Hanna Salomäki näkee tulevaisuusselonteon esiin tuomissa asioissa paljon aiemmista tutkimuksista tuttua.
– Kirkon tuorein nelivuotiskertomus, jossa oli kyselypohjaista tietoa, kertoi suurelta osin sa moista ilmiöistä ja teemoista: arjen kristillisyy
destä, instituutiokriittisyydestä, johon liittyy omien valintojen korostaminen, luonnon merki tyksestä, hengellisestä monimuotoisuudesta ja siitä, että poimitaan ja yhdistellään asioita eri pe rinteistä.
Varsinkin nuoremmat sukupolvet ovat Salo mäen mukaan selvästi irrottautumassa kirkon perinteistä. Se on jo pitkään näkynyt kasteiden ja kirkollisten vihkimisten vähenemisenä. Nyt muu tos näkyy myös siinä, että lähes kolmannes nuo rista aikuisista ei halua itselleen kristillistä hautausta.
Monet vaihtoehtoisen hengellisyyden ilmiöis tä on liitetty nimenomaan nuoriin naisiin. He ot tavat hengellisyyteensä aineksia monelta tahol ta eivätkä välttämättä koe esimerkiksi enkeli henkisyyden olevan ristiriidassa kristinuskon ja kirkkoon kuulumisen kanssa. Kirkossa he ovat kuitenkin kokeneet tulleensa torjutuiksi.
TULEVAISUUSSELONTEON LISÄKSI kirkon omat tilastot ovat jo kauan osoittaneet, että messuun ei ole tunkua.
– Suomessa jumalanpalveluksiin osallistuvien osuus on jo pitkään ollut hyvin pieni. Nuorista löytyy isoja ryhmiä, jotka eivät käy kirkossa kos kaan. Niin sanottu kulttuurikristillisyys, jossa kir kossakäynti kuuluu juhlapäivien viettoon, on ra pistumassa, Hanna Salomäki sanoo.
Hän ei kuitenkaan näe yhteensovittamatto mina kirkon jumalanpalveluselämää ja ihmisten tarvetta omaehtoiseen, itsensä näköiseen hengel lisyyteen.
– Viime vuosina on syntynyt uusia jumalanpal velusyhteisöjä, joissa on mukana nuorempia su kupolvia. Niissä on pyritty kiinnittämään huomi ota musiikkiin ja kieleen niin, etteivät ne hirveäs ti poikkeaisi muusta kulttuurista. Seurakuntalai sille on myös annettu vapautta ja vastuuta. ■
Marraskuussa kokoontuneessa kirkolliskokouksessa tulevai suusselonteko herätti vilkkaan keskustelun, jossa käytettiin 58 puheenvuoroa. Monet kiittelivät selonteon uudenlaista toteutta mistapaa eli sitä, että asiantun tijoiden sijasta oli kuunneltu ta vallisia ihmisiä.
Toiset taas olivat sitä mieltä, että selonteossa olisi mieluum min pitänyt kuulla niitä, jotka ovat jo aktiivisesti mukana kir kon ja herätysliikkeiden toimin nassa, eikä niitä, jotka ovat kir kon liepeillä tai ulkopuolella. Joissakin puheenvuoroissa kan nettiin huolta siitä, ruvetaanko kirkon oppia nyt muuttamaan gallupien varassa ja ihmisten toiveiden mukaan.
– Onko kirkon tulevaisuuteen varautumisen toimintamalli ky syä niiltä ihmisiltä, jotka eivät Jeesusta tunne, mitä he haluai sivat kirkon tekevän? Vai tulisi ko meidän tutkia Raamatusta, mitä Jumala haluaa kirkon teke vän? kysyi Vuosaaren kirkkoher ra Jussi Mäkelä
Mäkelän mukaan Jeesus ei tullut taistelemaan minkään hy vän asian puolesta vaan kuole maan meidän puolestamme.
– Tämä totuus meidän on kerrottava ihmisille, halusivat he sitä tai eivät. Kirkon tehtä vä ei ole muuttua ihmisten toi veiden mukaiseksi vaan ker toa heille Jeesuksesta sellaise na kuin hän on eikä sellaisena
kuin ihmiset haluaisivat hänen olevan.
Vantaalainen kirkolliskokous edustaja Soili Haverinen sitee rasi Raamattua: ”Ovat vieneet Herran pois, emmekä tiedä, mi hin hänet on pantu.”
– Kirkon sanoman ydin ei ole se, että me pelastamme maail man teoillamme vaan että Kris tus on pelastanut maailman ve rellänsä, Haverinen muistutti.
Hän kysyi, kuinka kirkko voi si kirkastaa sanomaansa täs sä ajassa. Kirkolla ei hänen mu kaansa ole tulevaisuutta, jos si tä ei enää erota hyvää tekevistä maallisista järjestöistä.
Helsinkiläinen kirkolliskokousedustaja Katri Korolai nen arvioi, että toimintamalliksi ja työkaluksi tarkoitettu tulevai suusselonteko näyttää herättä vän pelkoa ja jopa kauhua. Ihmi siä on kuunneltu, mutta nyt ei kestetä sitä, mitä he sanovat. – Uskon ja luotan, ettei kirk ko mene rikki, vaikka kuulisim me ihmisiä ja heidän toiveitaan ihan rauhassa. Älkää pelätkö, Kristus on niin vahva, että hän kestää myös ihmisten arkitodel lisuuden, Korolainen sanoi.
Kuuntelemisen ja ihmisten elä män todesta ottamisen merki tystä korosti myös toinen helsin kiläisedustaja, Hanna Mithiku – Salissa käyty keskustelu herättää kysymyksen, kuunte
lenko kertoakseni, miten asiat oikeasti ovat vai ymmärtääkseni ja oppiakseni jotain uutta. Halu aisin rohkaista jokaista pysähty mään juuri niiden viestien äärel le, jotka tuntuvat itselle vieraim milta. Millaiseen muutokseen ne kutsuvat? Mithiku sanoi.
Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka muistut ti, että ihmisten kuuleminen ja monenlaisten todellisuuksien tunnustaminen on kirkon työl le välttämätöntä. Hän kiinnit ti huomiota siihen huoleen, jo ta monet tuntevat uusien hen gellisten ja henkisten ilmiöiden vuoksi. Ne tuntuvat herättävän halua vetää ovet kiinni.
– Miksi ihminen etsii itseään eikä Jumalaa? Miksi noituus ve tää puoleensa enemmän kuin kirkkomme hengellisyys, miksi kivet enemmän kuin sakramen tit? Ihmisen kaipuu arjen tuolle puolen ei ole kadonnut, mutta se on saanut uudenlaisia muo toja, Hintikka sanoi.
Kun vastauksia etsitään yhä useammin muualta kuin kirkon ja kristillisen tradition piiristä, Hintikan mielestä kirkossa oli si aiheellista kysyä, ”miten meni noin niin kuin omasta mielestä”.
– Olemmeko onnistuneet pi tämään ovet ja korvat auki ih misten kaipuulle ja kysymyksille vai olemmeko olleet niin innok kaita huutamaan vastausta, et tä kysymykset ovat jääneet kuu lematta?
Iloista tekemistä ikäihmisen arkeen
Tarjoamme Hoivaonnessa päivätoimintaa ikäihmisille, jotka tarvitsevat tukea kotona selviyty miseen tai seuraa arkeen.
Meillä on vapaita paikkoja vielä Aurinkolahdessa ja Rastilassa. Tervetuloa tutustumaan!
Auli Hoffström, puh. 046 923 4597
Katso Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuudet Menot-osan takasivulta
JOULUKUUSSA MUNKKINIEMEN SEURAKUNTANEUVOSTO päättää, luo puuko se Munkkiniemen vai Munkkivuoren kirkosta. Taloustilanne pakot tanee luopumaan Munkkivuoren kirkosta. Kumpikin vaihtoehto tarkoit taa kuitenkin ainoastaan muutaman vuoden tekohengitystä.
Järkevintä olisi luopua molemmista kirkoista, sillä kolmenkymmenen hengen jumalanpalvelusyhteisö ei tarvitse 500 hengen kirkkotilaa. Tule vaisuuteen katsova päätös olisi jakaa Munkkiniemen seurakunta kahtia Turun moottoritien kohdalta, jolloin entinen Munkkiniemen seurakunta anoisi liitosta Töölön seurakuntaan ja entinen Munkkivuoren seurakunta liitosta Pitäjänmäen seurakuntaan.
Helsingissä seurakunnat ovat teoreettisesti itsenäisiä, mutta käytännös sä kantavat yhteisvastuullisesti seuraukset yksittäisten seurakuntien pää töksistä.
Olisi ensiarvoisen tärkeää, että seurakuntayhtymässä katsottaisiin ko konaisuutta ja nimenomaan pitkällä tähtäyksellä: minkä kirkkojen purka miseen voidaan hankkia ennen mahdollista päätöksentekoprosessia mu seoviraston lupa ja miten varmistetaan kaikille helsinkiläisille kohtuulli sen vaivaton kirkkomatka.
Vielä kuitenkin seurakunnat ja yhtymä elävät omaa elämäänsä. Tä män työskentelytavan muistomerkkinä saamme tulevina vuosina katsel la paraatipaikalla seisovaa, käytöstä poistettua, rapistuvaa ja homehtuvaa Munkkivuoren kirkkoa.
Annamari Jukko Munkkiniemen seurakuntaHELSINGIN
omistaa Vihdissä, Olkkalan kylässä ja Averia-järven rannalla sijaitsevan Holmannokan niemen. Kuuden hehtaarin metsän, jota Lammas
saareksi kutsutaan. Kesällä 2022 metsään ilmaantui kuitunauhoja ja jalopuita raivattiin, ja siitä alkoi yh den naisen taistelu Holmannokan pelastamiseksi.
Se on aarniomainen, virkistys käytössä oleva metsä, jonka ranta viivassa on kuhalle tärkeä lisään
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi
Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
MARTTA-KAISA VIRTAtymisalue sekä uhanalainen ja eri tyisesti suojeltava, lajinsa Suomen vanhin, kasviesiintymä. Siellä on tehty havaintoja suurpedoista, lii to-oravasta ja valkoselkätikasta. On järeitä kuusia ja haapoja, iäkkäitä koivuja ja lahopuuta.
Hakkuu on hakkuu, ja sen myö tä kulttuurihistoriallinen maisema muuttuu.
Kun suunnitellaan tehtäväksi eriikäisrakenteista hoitoa monimuo toisessa metsässä, jossa puulajit ovat edustettuina sirkkataimista iki honkiin, herää kysymys hakkuiden tarkoitusperästä. Tukista taloutta vihtiläisten hyvinvoinnin ja luon non kustannuksella?
Omistaja voi päättää maastaan, mutta luontoa ei omista kukaan. Kir kolla on velvollisuus huolehtia sii tä, ettei luontokatoa edistetä hävit tämällä arvokkaita luontokohteita. Perustuslaillinen vastuu luonnosta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnös tä kuuluu kaikille. Kaikkien on pyrit tävä toiminnallaan edistämään luon non monimuotoisuutta ja sen säily mistä myös tuleville sukupolville.
Helena Stockinger paikallisluonnon kokemusasiantuntija, lähimetsäaktiivi, Vihti
VASTAUKSENA EDELLISEEN: Helsin gin seurakuntayhtymä noudattaa metsienhoidossaan Kirkon ympä ristödiplomin mukaisia metsänhoi don periaatteita sekä muun muassa WWF:n suosittamaa jatkuvan kas vatuksen metsänhoidon tapaa aina siellä, missä se on mahdollista.
Kyseiselle metsäkuviolle Vihdin Holmannokassa ei tehdä avohak kuuta tai maisemaan vaikuttavia hakkuita. Alueelle on suunniteltu jatkuvan kasvatuksen periaatteen mukainen poimintahakkuu, jossa metsästä poistetaan kirjanpainajan vahingoittamia vanhoja kuusia.
Poimintahakkuu osin synkäs sä metsässä mahdollistaa rikkaam man lajiston valon määrän kasvaes sa. Alueelle jätetään metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeää laho puuta sekä pysty- että maapuuna. Ylitiheitä lehtipuukasvustoja har vennetaan, jotta liian tiheään kas vavien nuorien puiden kilpailu vä henee. Kyseessä ei ole taloudellisis ta syistä tehtävä hakkuu. Hakkuissa huomioidaan metsän virkistyskäyt tö ja turvallisuus.
Risto Lehto ympäristö- ja hautaustoimen päällikkö Helsingin seurakuntayhtymä
UUSIEN ”seurakuntaneuvosten” eli nyt valittujen luottamushenkilöi
den yksi tärkein tehtävä on lisätä si tä, että moni on kirkon jäsen ja voi helpolla tavalla olla mukana kirkon toiminnassa. Esimerkiksi moni yk sinäinen ihminen saa ystäviä kirkon toiminnan kautta.
Monet kokevat nyt seurakunnan toiminnan melko vieraaksi. Pitäi si olla nuorille sellaisia tapahtumia, että ne kiinnostavat nuoria ja autta vat näin olemaan osana omaa seu rakuntaa.
Monille vähäosaisille lienee vai keaa olla mukana seurakunnan toi minnassa. Moni ehkä pelkää tul la kirkon toimintaan mukaan, jos ei ole niin menestynyt elämässään.
Mutta juuri kristinuskon mukaan ketään vähäosaisia, köyhiä tai muu ten heikossa asemassa olevia ei tule koskaan syrjiä tai paheksua.
Mika Lille HelsinkiLAAKSOLAHDEN KAPPELISSA Es poossa laulettiin 10.11. 2022 Vexi Salmen sanoittamia iskelmiä. He ti alkuun kehotti äänessä olemisen lahjalla varustettu juontaja yleisöä vapaamieliseen ajatteluun. Mutta kyllä minä vähän mieleni pahoitin, kun Herran huoneessa hoilattiin antaumuksella St. Pauli ja Reeper bahn -kappaletta.
Elämme todella vapaamielisessä Suomessa, jossa mitään ei tarvitse hävetä eikä mitään kunnioittaa. Sa li oli kukkuroillaan laulajia.
Ritva Törnwall Espoo
PIISPA EMERITA Irja Askola toi haastattelussaan hienosti esille us konnon keskeisen sanoman, johon on helppo yhtyä: ”Jumala on kes keneräisten ihmisten Jumala” (K&k 6.10.). Askola kiinnitti huomiota nii hin, jotka katsovat olevansa oikealla tavalla uskossa ja ohjailevat toisia.
Rippileirini tunnuslause 1960-lu vulla oli: ”Yksin uskosta, yksin ar mosta, yksin Jeesuksen Kristuksen tähden”. Sisäistin tuolloin sen, et tä Jumalaa voi lähestyä kaikkine va javaisuuksineen ja että on yksin hä nen vallassaan antaa anteeksi synti ni ja päättää pelastumisestani.
Kiitän piispa emerita Askolaa vii saista sanoista ja toivon, että hänen sanansa Jumalan armosta heikkoja ja syntisiä ihmisiä kohtaan löytävät laajalti kaikupohjaa myös Kirkko ja kaupunki -lehden lukijakunnan ul kopuolella.
Juha Niskanen HelsinkiLahjan avulla jaetaan tietoa tyttöjen sukuelinten silpomisen vaaroista ja koulutetaan lapsille tärkeitä aikuisia suojelemaan silpomisvaarassa olevia tyttöjä. Koska tieto on tehokkain tapa saada silpomisperinne loppumaan.
Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot Avaamme myös Espoossa! Matinraitti 14, 02230
Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti.
Varaa aika soittamalla
Reija Linnavuori P. 044 242 2213
Sirkka Müller P. 040 157 4560
Espoo Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.
km HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570 VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi
Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi
Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.
muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
Ostetaan ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. ARTEK, ARABIA, TAITO, IDMAN. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot,
TURVAA
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261
Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941
kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
Asennan, opetan ja korjaan elektro niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732
Markku Rautanen YKV, LKV
[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930
KOTISIIVOUSTA
vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125
Ikkunanpesut ja siivoukset ammatti taidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090
Siivoukset ja ikkunapesut. Myös hankalat. Kotimaisin voimin sopuhintaan. Timo&kumpp. 0440691994
Kotisiivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla. P. 045 160 9811
pe 2.12. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink. 8. su 4.12. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkj. 4. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpant. 8. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs; opetellaan säveliä. ma 5.12. klo 18.30 seurat Leppävaa ran kko takkah., Veräjäkallionk. 2. ke 7.12. klo 19 seurat Lauttasaaren kko srk-sali, Myllykallionrne 1. la 10.12. klo 15 jouluseurat Hyvinkään vanha kko, Uudenmaank. 13. su 11.12. klo 15 seurat kk. srkkeskus, Kirstaant. 5-7, Nurmijärvi. ti 13.12. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, mukana L.Väyrynen-Si. klo 18 verkkoseurat, esim. www. facebook.com/herattaja tai www. youtube.com/@herattaja-yhdistys ke 14.12. klo 19 Körttiksen puuroseurat.
Myrskyläntie 22 pe 2.12.klo 19 alueseurat, Mikaelin kirkko, kahvit klo 18 pe 9.12. klo 19 joululauluilta, Kivistön kirkko pe 9.12. klo 19 joululauluilta, Suomenlinnan kirkko ti 13.12. klo 19 alueseurat, Huopalahden kirkko, kahvit klo 18 Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.
ESIRUKOUSILTA ti 13.12 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
Bengt Lassus, Pekka Reinikainen. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Syksyn viimeinen ilta. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling
www.sanaris. / laadinta
TYINEN MÄKIHYPPY
-KELLO
SATEEN ÄÄNTÄ LEGENDAKIN OMAHYVÄINEN AUTO PÄÄTTÄVÄ SANA
LÄTKÄMATSEISSA VOITTAA ONNEN TUNNE
VALKOVENÄJÄLLÄ SOPIMUKSESSA -MUSTA "SAIRAUSLOMA" LÄHEINEN
USEIN POLVILLAAN
SAUNOJA ILMAN MERKKIÄ
VEIKKO MONEN KINKKU
IHOVAI VOJA PYRYTTÄÄ
TUONELA
KREIVIKUNTA
VÄNSKÄ IKONEN TUOPEISSA
TYYTYMÄTÖN POIKIA HIRVITTÄVÄ
MÄRKÄÄ LUNTA
KAIPUUT RA H KA TYYLI POHJAN PALO
FISHER RUNOLLISIA HAKUJA
SAADA OSAKSEEN ÅKE
LAIMEUS VOI LUMISADE VARUSKUNTAPAIKKA
LAULUTERVEHDYS
NÄYTTELEVÄ SUSI
TAULUUN KELA "PARHAAT" ÖLJYMAA
KALEVALA N ÄITI
EDESMENNYT ELE
-1.
PUUROUTUMIA
AHDISTAVIA
-KOIVU
KALLIALA IHMEAUTO
JOULUINENKIN KAU PPAPAIK KA HAMMASMÄTÄ -JUNA KUULU KOULU PAUL LUPINO -KIELI PIIKILLÄ
KIRJAILIJA LIKSOM TOISTETTAVA
MONET ERKIT
Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.
Toisen adventtisunnuntain evankeliumissa (Luuk. 12:35–40)
Jeesus kehottaa olemaan valppaita.
Joulun odottaminen on valmistautumista Jeesuksen syntymään. Adventin aikana va lo lisääntyy kynttilä kynttilältä ja kalenterin avoimien luukkujen määrä kasvaa päivä päi vältä.
Jeesuksen sanat tänä pyhänä eivät tunnu kovin jouluisilta. Hän kehottaa odottamaan ja ole maan valmiina kuin palvelija, joka avaa isännälleen oven tämän tullessa yön tunteina.
Jeesuksen kehotus valppauteen avautuu kirkkaa na sille, joka on menettänyt jotain tärkeää. Silloin huomaa, että olisi voinut käyttää aikansa parem min.
Niin monta hetkeä valuu hukkaan turhia mureh tiessa, kaunaa kantaessa tai vain välinpitämättömyy
ADVENTTIKYNTTELIKÖSSÄ on paikka neljälle kynttilälle. Siihen sytyte tään jokaisena adventtisunnuntaina yksi uusi kynttilä.
Kullakin kynttilällä on oma viestinsä. Toisen adventtisunnuntain kynttilä symboloi rauhaa. Se vie ajatuksemme maailman rauhaan. Se muistuttaa meille rauhan ja sovinnon tekemisen tärkeydestä myös lähipiirissämme. Se kannustaa meitä etsimään sisäistä rauhaa.
NINA RIUTTAdessä. Kun on menettänyt jotain tärkeää, tietää, et tei välittämisen ilmaisemista kannata viivyttää het keäkään.
Jeesus yrittää opettaa, että valppaana voi elää, vaikka tavoite tuntuisi olevan kaukana niin kuin vaikka ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Jo nyt, kun jouluna vielä on lunta, voi omaa elämäntapaan sa kohtuullistaa.
Olkaa valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista, sanoo Jeesus. Vai lupaako hän sen? Kehottaa toimimaan, olemaan valppaina, ja lu paa tulla avuksemme. Hän tulee tietämättämme ja tuo pelastuksen sitä odottavalle. Sen hyvän, mihin emme omin voimin pysty.
KAISA KARIRANTAEntä, jos suorittamisen sijaan aloittaisitkin jouluun valmistautumisen pysähtymällä?
Kysy itseltäsi, millainen voisi olla kohtuullinen joulu. Mitä voisit jättää pois? Uskaltaisitko luopua sellaisesta, mikä tuottaa pelkkää stressiä?
Pystyisitkö pyytämään tarvittaessa apua?
Siunaa sitten itsesi ristinmerkillä ja luota siihen, ettet ole yksin.
Omia tunkioitaan on hyvä välillä tutkia, sillä valoa kyllä löytyy, kun uskaltaa kaivaa tarpeeksi syvälle.
Arvoliberaalit voittivat lisää paikkoja Espoon seurakuntavaaleissa s. 4 Katso kaikki Espoon ja Kauniaisten seurakuntien uudet luottamushenkilöt s. 6
– Rokkikeikoilla riehutaan, mutta kirkkokonserteissa on ihana rauhallinen tunnelma. Se on ihanaa vaihtelua, Konsta Hietanen sanoo.
Konsta Hietanen toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa joulukonserteista. Kirkkokonsertit ovat rokkikeikkoja tekevälle taiteilijalle kaivattua vaihtelua.
TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINENJoululauluissa on jotakin erityistä. Sen Konsta Hietanen tunsi jo lapsensa. Vuodenajasta riippumatta hän etsi Toivelaulukirjasta joululauluja ja istahti pia non ääreen.
– Noin kymmenen vuotta sitten mi nulla oli kaksi joulukonserttia kotikaupungissa ni Lahdessa. Niistä jäi kytemään ajatus joulukiertueesta, Konsta Hietanen sanoo.
Hänen loppuvuoden kalenterinsa täyt tyi monena syksynä trubaduurikeikoista ja bi lebändin esiintymisistä, eikä aikaa jäänyt jou lukiertueelle. Tänä vuonna moni asia loksahti kohdalleen, ja nyt hänen esittämänsä joululau lut kaikuvat yhdeksässä konsertissa eri puolil la Suomea.
KONSTA HIETANEN tuli suomalaisille tutuksi vuonna 1994, kun hän voitti Tenavatähti kilpai lun kymmenvuotiaana. Vuosien varrella hänet on nähty lukuisissa elokuvissa ja sarjoissa kuten
viime vuosina Salatut elämät tv sarjassa. Laula misen lisäksi hän säveltää.
– Rokkikeikoilla olen räväkkä esiintyjä ja ra vaan sähkökitaran kanssa ympäri yleisöä. Kirkkokonsertit ovat minulle mahtavaa vaihtelua. Ne ovat rauhallisia tilaisuuksia, joissa kaikki istuvat paikoillaan ja kuuntelevat lauluja.
– Vaikka sisälläni sykkii rokkarin sydän, rakas tan kirkossa laulamista. Monet keikkani ovat pie nissä tiloissa, kun taas kirkot ovat isoja, ja niissä on tilaa laulajan äänelle.
Marraskuun lopussa käynnistyneellä Usko joulun taikaan kirkkokiertueella panostetaan yleisön viihdyttämisen sijaan tunnelmaan ja jou lun sanomaan. Hämäräksi valaistuissa kirkoissa kaikuvat Hietasen lauluäänen lisäksi vain pianon ja sellon sävelet.
KONSERTTIEN OHJELMISTO sisältää pääasias sa tuttuja joululauluja. Mukana on Konsta Hieta sen omia suosikkeja, kuten Kun joulu on, Varpu nen jouluaamuna, Tulkoon joulu, Oi jouluyö sekä Have Yourself a Merry Little Christmas.
Konserteissa kuullaan myös Hietasen säveltä mä ja sanoittama laulu Usko joulun taikaan. Se kertoo perheenisän jouluisista ajatuksista, lap suuden muistoista ja arkisista puuhista. Kappale syntyi ennen omien lasten syntymää.
– Laulua tehdessäni kuvittelin, millaista oli si viettää joulua lasten kanssa. Nyt viiden lapsen isänä ihmettelen, miten olen osannut tehdä sel
laisen sanoituksen. Kun meille syntyi lapsia, siitä tuli yhä enemmän henkilökohtainen biisi. Nykyi sin lapset jo odottavat, milloin rupean taas laula maan sitä tuutulauluna.
HIETASTEN VANHIN lapsi on 15 vuotias ja nuo rin neljä. Joulu on perheen yhteistä aikaa, jolloin nautitaan yhdessä olemisesta kotona.
– Tuntuu, että meidän perhe pysähtyy vain jouluna. Silloin meillä on ohjelmassa joulusau nat, haudoilla käynnit, ruuat ja muut perinteiset systeemit. Rauha ja oma perhe, lautapelit ja yh teiset ulkoilut. Niitä meillä odotetaan koko vuosi.
Joulukiertue päättyy 20.12. Espoon tuomiokir kossa pidettävään konserttiin. Sen jälkeen alkaa Konsta Hietasella joululoma. Hän arvelee, että hienoista suunnitelmista huolimatta ensimmäi senä edessä on mattojen tamppaaminen ja kodin siivoaminen. ■
Usko joulun taikaan -konsertti ti 20.12. klo 19 Espoon tuomio kirkossa, Kirkkopuisto 5. Liput 25,50-28 e ticketmaster.fi.
PERJANTAINA 2.12.
■ Omnian joulukonsertti klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.
■ Urkuyö & Aarian joulu klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuis to 5. Perinteisiä joululauluja sekä J.S. Bachin ja G.F. Händelin aarioi ta. Tuomas Katajala, tenori ja Jussi Merikanto, baritoni sekä Espoon barokin jousiyhtye. Mukana myös yhteislauluosuus. Liput 35/30, opiskelijat ja alle 18-v. 15 e. lippu.fi
LAUANTAINA 3.12.
■ Chimebells & Christmas Carols klo 16 Tapiolan kirkko, Kirkkopol ku 6. Virolainen Chimebells-käsi kello-orkesteri, joht. Kai-Tõe Eller maa ja Gospelmamas-kuoro, joht. Elina Jokivuori. Vapaa pääsy.
■ Oi jouluyö – HKL:n mieslaulajien perinteinen joulukonsertti klo 17 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallion katu 2. Johtaa Anita Lehtonen, Tapio Lehtonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
■ Major Big Band klo 18 Espoon lahden kirkko, Kipparinkatu 8. ”Taivas ja maa ylistää”. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen rahalahja Joulun lapsi -kampanjan hyväksi.
SUNNUNTAINA 4.12.
■ Katso ihme taivainen − Tapio lan kuoron alumnit klo 16 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.
TIISTAINA 6.12.
■ Kaiken maailman musiikkia klo 16 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Mikko Helenius, Altti Uhlenius, Markus Malmgren, Nina Kronlund. Laulu, urut, piano, kitara, harmonikka. Sibelius, Dylan, Hector, Dolly Parton, Gene sis. Vapaa pääsy. Kolehti Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.
KESKIVIIKKONA 7.12.
■ Musiikkiopisto Avonian jousi soittajien konsertti klo 18.30 Kauklahden kappeli, Kauppa mäki 1. Vapaa pääsy.
■ Christmas Charity Concert klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirk kopuisto 5. Hyväntekeväisyyskon sertti Ukrainan musiikkikoulujen hyväksi. Josefin Silén, laulu, Sebas tian Silén viulu, Iryna Gorkun-Silén, huilu ja Kirill Kozlovski, cembalo. J.S.Bach, Corelli, Vivaldi ja perintei siä joululauluja. Ohjelma 20 e.
■ Tähti – EMO Ensemblen konsert ti klo 19.30 Olarin kirkko, Rälssiti lankuja 1. Johtaa Pasi Hyökki. Liput 25/15/10 e holvi.com/shop/emoen
semblechoir sekä ovelta 45 min. ennen.
TORSTAINA 8.12.
■ Tapiolan kuoro klo 18 Espoon lahden kirkko, Kipparinkatu 8.
LAUANTAINA 10.12.
■ Musikinstitutet Kungsvägenin joulukonsertti klo 14 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Vapaa pääsy.
■ Jylla klo 14 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Vapaa pääsy, ohjel ma 10 e.
■ Suomen Laulun joulu klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuis to 5. Mari Palo, sopraano, Tuula Hällström, piano. Johtaa Esko Kallio. Liput 20/15 www.suomen laulu.fi, kuorolaisilta sekä tuntia ennen ovelta.
■ Tähti kirkkain loistaa – Espoon laulun joulukonsertti klo 18 Ola rin kirkko, Rälssitilankuja 1. Joht. Säde Bartling. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.
■ Ilmastokonsertti klo 15 Kauklah den kappeli, Kauppamäki 1. Natu ra-kvintetti: Raili Poijärvi-Salmela, viulu, Petrus Laitinmäki, viulu, Seija Pakarinen, alttoviulu, Lauri Suonio, sello ja Susanna Paju
kangas, piano. Schumannin piano kvintetto. Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 e. Tuotto Itämeren suojeluun.
SUNNUNTAINA 11.12.
■ Arkihuolesi kaikki heitä klo 15 Karakappeli, Karakallionkuja. Tiia Maria Saari, laulu, Hanna-Mari Zinovjev, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.
MAANANTAINA 12.12.
■ Valo – Tapiolan kuoron joulu konsertti klo 19 Espoon tuomio kirkko, Kirkkopuisto 5. Johtaa Pasi Hyökki, Hanna Kenttämies, harp pu. Liput www.tapiolankuoro.fi
■ Espoon Mieslaulajien perintei set joulukonsertit klo 18 ja klo 20 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuis to 5. Johtaa Helge Kõrvits, urkurina Ville Urponen. Liput 20 e www.esmila.com, kuorolaisilta tai ovelta.
■ Joulun tähden − Dominanten joulukonsertti klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.
KESKIVIIKKONA 14.12.
■ ”Ihmeellinen yö” lasten joulu konsertti ke 14.12. klo 18 sekä to
15.12. klo 9.30 ja 10.30 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Vapaa pääsy.
■ Lyran ja Akademen -kuorot joulukonsertti klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.
■ ”Siunattu jouluyö” − Laulu yhtye Kaarnan joulukonsertti klo 19 Kauklahden kappeli, Kauppa mäki 1. Lauluyhtye Kaarna, jouluis ta soitinmusiikkia ja yhteislaulua. Inka Heilimo, viulu ja Sahrami Huhtala, sello. Pienten soitinyhtye. Vapaa pääsy.
TORSTAINA 15.12.
■ ”Mielenrauhaa joulun aikaan” hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Kauklahden kappeli, Kappamäki 1. Tangokuningatar Tiina Räsänen; Anssi Huotari, säestys; Ääni- ja valomaailma: Petri Hervanto. Mukaan voit halutessasi varata oman huovan/viltin sekä villasukat jalkaan vedettäväksi. Glögit ja joulupiparit.
■ ”Rauhaa, vain rauhaa” klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuis to 5. Tuomiokirkkosrk:n kuorot Chorus Domus ja Exodus, joht. Marja-Liisa Talja ja Anna-Liisa Haunio, käsikelloyhtye Sonus, joht. Sanna Helasterä sekä Teemu
Suominen, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e Ukrai nan hyväksi.
PERJANTAINA 16.12.
■ Valo − Tapiolan kuoron joulu konsertit klo 18 ja klo 20.30 Tapio lan kirkko, Kirkkopolku 6.
LAUANTAINA 17.12.
■ Espoon Laulu la klo 18 Espoon lahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e.
■ 4. adventin messussa klo 10 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Pianisti Risto Lauriala: J.S.Bach: Nouskaa jo, soi ääni Herran sekä Jeesus Kristus meille nyt. Loppu soittona alkusoitto J.S.Bachin kantaatista no 29 ”Wir danken Dir Gott”.
■ Joulukonsertti klo 18 Olarin kirkko. J.S. Bachin kantaatit Nun komm, der Heiden Heiland ja Uns ist ein Kind geboren sekä A. Corel lin Joulukonsertto. Olarin seura kunnan kamarikuoro ja Soli Deo Gloria -kamariorkesteri. Milla Mäkinen, sopraano. Tuukka Säily, tenori. Ruut Mattila, altto. Toni Hintsala, basso. Mikko Niinikoski, musiikinjohto. Liput 20 e.
MAANANTAINA 19.12.
■ Naiskuoro Melodie. klo 17 Espoonlahden kirkko, Kipparin katu 8.
■ Talven kuiskaus klo19 Leppä vaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Ruut Eleonoora - sopraano & piano, Veli-Pekka Vaari - tenori & viulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10/7 e.
TIISTAINA 20.12.
■ ”Pimeyteen syttyy valo” − Nais kuoro Kupliva, joht. Viena Kangas klo 19 Leppävaaran kirkkoVeräjä kallionkatu 2. Liput 20/10 e, myynti ovelta puoli tuntia ennen.
KESKIVIIKKONA 21.12.
■ Tuomaanpäivän konsertti klo 21 Espoonlahden kirkko, Kirpparinka tu 8. Mukana Navichorus, Kirkko kuoro, Nardus, Okra ja Laulumieli. Vapaa pääsy.
TORSTAINA 22.12.
■ Joy to the World klo 18 Kauniais ten kirkko, Kavallintie 3. Grankulla svenska försmlingin Mammakuoro Änglaklang, Andreas Forsberg, Tiro Rohkimainen ja Joel Saikkonen, bändi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Tenori Tuomas Katajala laulaa mm. perinteisiä joululauluja konsertissa Urkuyö & Aarian joulu perjantaina 2.12. klo 19 Espoon tuomiokirkossa. ANTTI RINTALASeurakuntavaalien äänestysprosentti Espoossa oli kymmenen. Ääniharava Seppo Särkiniemen mukaan kirkko elää nyt sarana-aikaa.
Arvoliberaalit Kirk ko kaikille - ja Tul kaa kaikki -listat sai vat noin 40 prosent tia paikoista Espoon kirkkovaltuustossa eli 24 edustajaa. Tämä on kahdek san paikkaa enemmän kuin vuo den 2018 vaaleissa. Yhdessä mat kalla -listojen ehdokkaista valtuus toon nousi 17 aiemman 23:n sijaan. Kokoomuksen ehdokkaat saivat 14 paikkaa, mikä on sama määrä kuin edellisissä vaaleissa. Espoon ruot sinkielisellä seurakunnalla on kuusi edustajaa valtuustossa.
– Arvoliberaalien aseman vahvis tuminen alkoi jo edellisissä vaaleis sa, jolloin ryhmät miltei kaksinker taistivat paikkansa. Nyt kävi lähes samoin, sanoo Espoon seurakun tien viestintäpäällikkö Urpu Sarlin.
Hänen mukaansa kehityskulku johtuu siitä, että kirkossa on arvo kysymyksiä, joissa näkemykset ero avat vahvasti. Kyse on suhtautumi sesta samaa sukupuolta olevien kir kolliseen vihkimiseen ja naisten pappeuteen.
Espoossa nämä teemat ovat jo pitkään näkyneet esimerkiksi lähe tysmäärärahojen jakamisesta pää tettäessä. Osa päättäjistä haluaa tu kea kaikkia lähetysjärjestöjä riip pumatta siitä, miten lähetysjärjes tö toteuttaa yhdenvertaisuuden tai
tasa-arvon periaatteita. Osa luot tamushenkilöistä puolestaan rajai si jotkut järjestöt pois rahallisen tu en saajista.
– Rivit ovat vuosien aikana tiivis tyneet näiden arvokysymysten ym pärille. Vastakkainasettelusta huoli matta päättäjät toimivat useimmissa asioissa yhdessä rintamassa seura kuntien hyväksi.
kustelee myös siitä, jaetaanko lä hetysmäärärahoja kaikille lähetys järjestöille riippumatta siitä, miten lähetysjärjestö toteuttaa yhdenver taisuuden tai tasa-arvon periaatteita.
Kirkkovaltuustoon valittujen nais ten määrä kasvoi viidellä. Uudessa kirkkovaltuustossa on nyt 40 naista. Miesten määrä laski 26:sta 21:een.
Alle 30-vuotiaita kirkkovaltuus toon valittiin neljä ja seurakuntaneu vostoihin viisi. Valtuutettujen keski-
ikä on 53 vuotta, mikä on sama kuin neljä vuotta sitten pidetyissä vaa leissa.
Valituista kirkkovaltuutetuista 40 prosenttia on uusia. Olarin seura kunnan kymmenestä valtuutetusta peräti seitsemän on uutta.
ESPOON KIRKKOVALTUUSTON vaa lissa ääniharavaksi nousi Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa Yhdes sä matkalla –listalla ehdolla ollut
URPU SARLIN arvioi, että kirk kotilojen avaaminen samaa su kupuolta olevien vihkimisille pysyy agendalla Espoossa. Tapi olassa, Leppävaarassa ja Tuomio kirkkoseurakunnassa on jo tehty myönteiset päätökset, mutta osasta on jätetty valituksia. Espoonlahdes sa tehtiin kielteinen päätös. Olarissa asiasta ei ole vielä päätetty.
Sarlinin mukaan on odotettavis sa, että tuleva kirkkovaltuusto kes
Espoolaiset lapset äänestivät mieluisammaksi lastentapah tumaksi taikuriesityksen. Seu rakuntavaalien yhteydessä alle 16-vuotiaille järjestettiin lasten vaalit, joissa lapset saivat äänes tää, millainen lastentapahtu ma järjestetään Tapiolan kirkolla helmikuussa.
Vaihtoehtoina olivat taikuri, teatteri ja konsertti. Taikuriesitys sai 324 ääntä, teatteri 248 ääntä ja konsertti 177. Taikuriesitys jär jestetään 11.2.2023 Tapiolan kir
kolla ja siitä tiedotetaan tarkem min lähempänä.
Lastenvaaleilla pyrittiin vah vistamaan lasten osallisuutta se kä demokratiataitoja. Vaaleis sa lapset pääsivät konkreettises ti vaikuttamaan heitä koskevaan asiaan ja tuomaan oman äänen sä kuuluviin.
Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa käytti ääntään 515 seurakuntalaista. Äänioikeu
tettuja seurakunnassa oli 3 525. Seurakuntavaalien äänestyspro sentti oli 14,6, mikä on pääkau punkiseudun korkein lukema.
Kauniaisten kirkkoherra Mi mosa Mäkinen arvioi, että kau pungin asukkaat ovat kiinnos tuneita vaikuttamaan yhteisiin asioihin ja äänestävät yleensä ahkerasti vaaleissa, myös seura kuntavaaleissa.
Kauniaisten suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvos toon valittiin 12 jäsentä, joista yli puolet on uusia. Seurakuntayh tymän yhteiseen kirkkovaltuus toon valittiin 13 jäsentä suoma
SIRPA PÄIVINEN Espoolaislapset äänestivät mieluisimmaksi lastentapahtumaksi taikuriesityksen. Kuva vuoden 2018 lasten vaaleista. TEKSTI PAULA HUHTALA JA HANNA ANTILA GRAFIIKKA MAIJA SAARISeppo Särkiniemi. Hän sai kirkko valtuuston vaalissa 284 ääntä. Sär kiniemi on pappi, joka jäi eläkkeelle Tuomiokirkkoseurakunnasta viime keväänä. Hän oli ehdolla kirkkoval tuustoon ja sai vaalissa 284 ääntä.
Seppo Särkiniemi oli nyt ensim mäistä kertaa ehdokkaana seura kuntavaaleissa.
– Jos pyrkii johonkin ja tulee vali tuksi, tunnelmat ovat silloin hyvät, Särkiniemi sanoo.
Hänen mukaansa kirkko elää nyt monella tapaa sarana-aikaa, jolloin tapahtuu paljon sekä jäsenistössä että kirkon sisällä periaatteiden ta solla. Hän ei halua kansankirkon hä viävän, vaan pyrkii etsimään vasta uksia kysymyksiin yhdessä muiden kanssa.
– Etelä-Suomessa kirkosta eroa minen on voimakasta ja kristinus kon keskeisistä periaatteista irtoa minen vielä voimakkaampaa. Vero
tulojen vähetessä päättäjät joutu vat pohtimaan, mistä on luovuttava. Mielestäni nyt on hahmotettava tä män ajan kansankirkon luonne ja se, mihin kannattaa ja mihin voi daan sitoutua.
Toiseksi eniten ääniä Espoos sa sai Kokoomuksen listan ehdokas Veera Vuornos Tapiolan seurakun nasta. Hän sai 235 ääntä kirkkoval tuuston vaalissa ja 252 ääntä seura kuntaneuvoston vaalissa.
yhteensä 11 734 espoolaista. Espoon äänestysprosentti oli tasan kymme nen. Neljä vuotta sitten pidetyissä vaaleissa se oli 11,3. Valtakunnalli nen äänestysprosentti oli nyt 12,7.
Korkein äänestysprosentti oli Ta piolassa (13,1) ja matalin Leppävaa ran seurakunnassa (8,6). Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa oli sopuvaalit, eivätkä sen jäsenet pääs seet äänestämään. ■
laisesta seurakunnasta. Kirkko valtuuston jäsenistä uusia on kahdeksan.
– Uusi luottamushenkilöi den kokoonpano on monipuo linen. Joukossa on kokemusta ja tuoreutta sopivassa suhtees sa. Minulla on ollut hyvä yhteis työ luottamushenkilöiden kans sa ja toivon, että se jatkuu sellai sena myös tästä eteenpäin, Mä kinen sanoo.
Kauniaisten seurakuntavaa leissa oli tarjolla kaksi listaa: Ko koomus mukana -lista ja Kaik kien kirkko -ehdokaslista, jolle asettuivat ehdolle muut kuin ko
koomuslaiset. Kauniaisten ruot sinkielisessä seurakunnassa oli sopuvaali.
Espoon seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon valituista 61 valtuutetusta 44 vastasi vaaliko neeseen. Vaalikonevastausten perusteella heistä selkeä enem mistö eli 35 olisi valmis luopu maan mieluummin tiloista kuin leikkaamaan henkilöstöstä, jos seurakuntien talous lähivuosina heikkenee.
Vastaajista 34 oli valmis mo nipuolistamaan kirkkotilojen käyttöä esimerkiksi tekemällä kirkkosaleista monitoimitiloja.
Vaalikoneeseen vastanneis ta tulevista kirkkovaltuutetuista 27 katsoo, että kirkon tulisi vih kiä myös samaa sukupuolta ole vat parit. 14 on eri mieltä.
Lähetysjärjestöjen talousar viotuesta päätettäessä pitäisi 31 vastaajan mielestä ottaa huomi oon se, miten järjestö toteuttaa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteita. Seitsemän oli toi sella kannalla, loput eivät osan neet sanoa.
Tapiolan kirkon kastekappelis sa on havaittu vesivuodon jäl kiä. Katon rakenteita tullaan tut kintavaiheessa avaamaan, min kä jälkeen katto korjataan. Työn oletettu kesto on muutama kuu kausi. Katon korjaus saattaa ai heuttaa haittaa kirkon käytölle. Toistaiseksi kirkon käyttö jatkuu ennallaan.
Kastekappelin katto on uusit tu 10 vuotta sitten, joten se kun nostettiin vain osittain vuosi sit ten valmistuneessa peruskorja
uksessa. Vuoto sijaitsee osassa, johon ei puututtu peruskorjauk sessa.
Espoonlahden seurakunnan kirkkoherran virka on julistet tu haettavaksi. Nykyinen kirkko herra Jouni Turtiainen jää eläk keelle, ja uusi kirkkoherra vali taan keväällä 2023.
Tuleva kirkkoherra valitaan välillisessä vaalissa, eli hiljattain valittu uusi seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran.
Esbo svenska församling
Espoonlahden seurakunta
Espoon tuomiokirkkoseurakunta
För kyrkan i Esbo
Anders Blomberg uusi
Agneta Brenner
Stefan Ekholm
Kristina Ifström Stina uusi
Nina Janasik uusi
Tiina Kujala
Gun-Britt Lindqvist uusi
Toini Malmström
Hannele Nygård
Heidi Nykänen uusi
Fredrika Sjöberg
Inger Sjöberg
Rune Skogberg uusi
Tora Smeds uusi
Kirkko kaikille
Juhana Malme 134 uusi
Johanna Korpela 130 uusi
Jani Suomalainen 76 uusi
Sampo Alanko 76 uusi
Anita Paatelma 74
Laura Kuivalainen 70 uusi
Mervi Lampenius 58 uusi
Mika Koskinen 54 uusi
Yhdessä matkalla
Kari Roine 106
Elina Jussila 89
Mari Olkkonen 65 uusi
Marita Helki 53
Kari Grönberg 50 uusi
Kokoomus ja sitoutumattomat
Paula Viljakainen 115
Marja Vuorela 85
Martti Suontausta 78
Yhdessä matkalla
Heikki Sorvari 241
Juha Vähäsarja 110
Leena Oikarinen 107
Sanna Pigg 106
Reetta Lindfors 82 uusi
Risto Sepponen 62 uusi
Hanna Johansson 57
Kirkko kaikille
Alli Aarnio 135 uusi
Mia Stenius 103 Panu Castrén 99 uusi
Eeva Gustafsson 92 uusi
Nina Lehto 92
Jaana Leppäkorpi 89
Kokoomus ja sitoutumattomat
Laura Kalmi 146 uusi Veera Ruoho 119 Jarmo Nieminen 80
Kirkko kaikille
Teresia Volotinen 113 Hanne Mustiala 86 uusi
Heini Taanila 82 Henna Ruusu 77 uusi
Mirka Härkönen 64 Sini Tyvi 58 Eve Pakkanen 52 uusi
Yhdessä matkalla
Olli Nuosmaa 99
Kirsi Nummi 73
Rauni Kortesalmi 62 Jarno Kirsilä 52 uusi Antero Salminen 51 Hannu Laaksonen 50 uusi
Luottamushenkilön kohdalla oleva numero tarkoittaa äänimäärää. Espoon ja Kauniaisten ruotsinkielisissä seurakunnissa oli sopuvaalit.
Kokoomus ja sitoutumattomat
Herttaliisa Tuure 89
Kaisa Alaviiri 75 Elina Wanne 57
Kirkko kaikille Päivi Raunu 132
Emilia Knaapi 116 uusi Kira Järves 95
Katariina Ervamaa 89 Jan Ahonen 76 Elina Hellqvist 67 uusi Janne Nurmisto 64 uusi Satu Hirvonen 63 uusi
Kokoomus ja sitoutumattomat
Sini Juuti 117 uusi
Maija Mikkola 95 Jussi Koskinen 72 Kimmo Metsä 71 uusi
Missio Olari - Yhdessä matkalla
Kaarina Järvenpää 130 uusi
Pertti Järvenpää 72
Anneli Kuokka 50 uusi Hannele Valtasaari 48 uusi
Tulkaa kaikki
Aura Friman 159 uusi
Atte-Veikko Kemppainen 154 Sini Hulmi 122
Johanna Karimäki 94 uusi Sini Sulonen 82 uusi
Mallo Antikainen 56 uusi
Johanna Toivonen 53 Johanna Juselius 51
Tapiolan Kokoomus
Veera Vuornos 252 uusi Jouni Mykkänen 149
Erkki Berg 90
Suvi Aherto 80 uusi
Sari Ojanen 62
Yhdessä matkalla Outi Krause 92 Sari Savela 85 uusi Marja-Leena Sarjala 63
Kauniaisten seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto 2023–2026
Jussi Seppälä 25 uusi
Ritva Kallio 23 uusi Anna Pesonen 21 Tuomo Ylhäisi 19 uusi
Kokoomus mukana ehdokaslista
Tapani Ala-Reinikka 67 Jaakko Nevanlinna 31
Ville Aro 27 Ville Ojala 17 uusi
Kati Bondorff Turid Hedlund Wilhelm Holmberg uusi Tom Karlemo
Regina Kreander Patrik Limnell uusi
Kjell Nyberg Ingrid Ojaluoma Pia Santaharju Benita Sundström uusi
Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi
Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2
Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala
Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10
Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24
Unelman kammari, Kaivomestarin katu 8
Viherlaakson kappeli, Viherkallion tie 2
MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA2. adventtisunnuntain juhlames su su 4.12. klo 10. Espoon piispa Kaisamari Hintikka vihkii virkaan hiippakunnan uudet papit ja diako nit, avustaa tuomiorovasti Ari Paavilainen. Urkuri Petri Koivusalo, kanttori Pami Karvonen. Vox Petri -kuoro. Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla. Pysäkkimessu: ”Ihmeellinen ilo” su 4.12. klo 18. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Marja Malvaranta. Musiikki: Teemu Suo minen ja William Häggblom. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus ti 6.12. klo 10.
Toimittajina Kira Ertman ja Mari Mathlin, urkuri Teemu Suominen, kanttori Nina Kronlund. Seppelten lasku sankarihaudoilla. Kirkkokah vit seurakuntatalossa. Partiokirkko ti 6.12. klo 12.30.
Pappi Anita Kyönsaari, kanttori Teemu Suominen.
3. adventtisunnuntain messu su 11.12. klo 10. Liturgia Pirkko Nurmi nen, saarna Oiva Hujanen, urkuri William Häggblom, kanttori AnnaLiisa Haunio.
Ikäihmisten joulukirkko ti 13.12. klo 13. Toimittajina Reetta Ikonen, Ani Iivanainen ja Anna-Liisa Hau nio. Joulujuhla seurakuntatalossa klo 14. Bussikuljetus, Ks. oma ilmoitus.
4. adventtisunnuntain Kauneim mat joululaulut -messu su 18.12. klo 10. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Sami Marte, urkuri Teemu Suominen, kanttori William Häggblom.
Jouluaaton hartaudet la 24.12. klo 9 ja klo 10. Miia Pekkarinen, Teemu Suominen.
Jouluaaton hartaus la 24.12. klo
11. Päivi Linervo, Teemu Suominen.
Jouluaaton hartaudet la 24.12. klo 14, klo 15 ja klo 16. Alarik Coran der, Sheldon Ylioja.
Joululaulumessu la 24.12. klo 20.
Liturgia ja saarna Raigo Liiman,
Espoon seurakuntien yhteistä joulu juhlaa vietetään 24.12. Hvittorpissa. Onko se kaikille avoin tapahtuma, diakoniatyöntekijä Eeva Einola?
– Juhla on suunnattu kaikille yksin jou lua viettäville espoolaisille. Seurakunta haluaa tarjota mahdollisuuden yhtei seen jouluaattoon niille, jotka haluavat viettää sitä yhdessä toisten kanssa. Millaista ohjelmaa on luvassa?
– Yhdessä olemisen lisäksi siellä voi käydä joulusaunassa. Tarjolla on myös jouluateria ja pientä ohjelmaa. Lau lamme yhdessä joululauluja kanttorin säestyksellä. Juhlassa on myös messu.
– Kirkkonummella sijaitsevaan Hvit torpiin pääsee bussikuljetuksella. Auto ajaa muun muassa Espoon keskuksen, Leppävaaran ja Tapiolan kautta. Miten voi huomioida jouluna esimer kiksi yksinäistä naapuria?
– Ihmiset ovat yksilöllisiä. Jollekin jou lun viettäminen yksin on ongelma, mutta jollekulle toiselle taas ei. Naa purilta voi kysyä suoraan, mitä hän toi voo. Hänet voi esimerkiksi kutsua jou
luaterialle tai hänelle voi kertoa yhtei söllisistä joulutapahtumista.
Millaisista aineksista hyvä joulu muodostuu?
– Mielestäni tärkeintä on se, että jokai nen voi viettää omannäköistä joulua. Ulkoisista paineista ei kannata välittää, vaan löytää oma tapa.
– Hyvään jouluun ei välttämättä tar vita kuusta ja kinkkua eikä ympärille
isoa sukulaisjoukkoa.
PAULA HUHTALAEspoon seurakuntien yhteinen joulujuhla la 24.12. klo 11–16.30 Hvittorpissa. Bus sikuljetus. Hinta 15 e. Ilmoittautuminen viim. 5.12. Eeva Einola p. 050 438 0189.
Jouluaattoillan vietto Tapiolan kirkolla la 24.12. klo 16–19. Ohjelmaa kaikenikäisille, jouluruokaa. Ilmoit tautuminen viim. 8.12. Katja Karvinen 2.12. klo 9–11 p. 040 593 7386.
avustaa Kirsi Muurimäki ja Marja Malvaranta, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Inka Kinnunen.
Jouluyön juhlamessu la 24.12. klo 23. Liturgia ja saarna Ari Paavilai nen, avustaa Marja Malvaranta, urkuri William Häggblom, kanttori Inka Kinnunen. Katri Tikka, harppu. Jouluaamun jumalanpalvelus su 25.12. klo 9. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Tiia Saari. Pirta Sippola, huilu.
Kauneimmat joululaulut -messu su 25.12. klo 12. Liturgia ja saarna Iida Rotko, avustaa Miia Pekkari nen, urkuri Marja-Liisa Talja, kant tori Tiia Saari. Pirta Sippola, huilu. Perheiden joulukirkko su 25.12. klo 15. Toimittajina Reetta Ikonen, Aila Pihlajavesi, Anna-Liisa Haunio. Tapaninpäivän messu ma 26.12. klo 10. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Raigo Liiman, urkuri Teemu Suominen, kanttori Inka Kinnunen.
Auroran kappeli
Kauneimmat joululaulut messu su 18.12. klo 12. Koski, Kinnunen. Kalajärven kappeli ”Pieni liekki” -muskarimessu to 1.12. klo 10. Muurimäki, Talja, Luukka-Vanhanen. Puuro- ja kiisse li.
3. adventtisunnuntain messu su 11.12. klo 16. Rotko, Talja. Kauklahden kappeli 2. adventtisunnuntain kyläkirkko su 4.12. klo 12. Kunnamo, Saari, Suominen.
Kauneimmat joululaulut ja ehtoollinen su 18.12. klo 12. Kunna mo, Ylioja. Dexter Gardiner, kitara. Urdunkielinen joulujuhla ja messu su 25.12. klo 14. Parvez Gill.
Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishar taus to 15.12. klo 19. Kuusinen.
Nupurin kappeli Kauneimmat joululaulut ja ehtoollinen su 11.12. klo 12. Liiman, Ylioja.
Suvelan kappeli 2. adventtisunnuntain messu su 4.12. klo 15. Kyönsaari, Häggblom. Hallelujamessu pe 9.12. klo 18 kaiken ikäisille. Nuorisotiimi.
Colourful Worship Service su 11.12. klo 15. Krause, Mathlin, Ylioja. Dexter Gardiner, kitara. Joululaulumessu su 18.12. klo 15. Hujanen, Haunio. Viherlaakson kappeli ”Pieni liekki” -muskarimessu to 1.12. klo 10. Ikonen, Vapaakallio.
Kauneimmat joululaulut - Espoon seurakuntien vammaistyö 50 v la 3.12. klo 16.
Lasten kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 15. Kyönsaari, Pihlaja vesi, Haunio.
Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 17. Corander, Koivusalo, Hägg blom.
Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 19. Paavilainen, Koivusalo, Häggblom.
Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 21. Mäenpää, Koivusalo. Lasten kauneimmat joululaulut la 17.12. klo 15. Koski, Pihlajavesi, Suominen, Kinnunen. English Christmas Carols la 17.12.
klo 19. Hautala, S. Ylioja, J. Ylioja. Dominante-kuoro.
Kauneimmat joululaulut la 17.12. klo 21. Kunnamo, Saari, Koivusalo. Lasten kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 15. Marte, Wenell, Saari, Koivusalo.
Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 17. Marte, Saari, Suominen. Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 19. Hujanen, Saari, Suominen. Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 21. Antti Kujanpää. Jiri Kuronen.
Ikoniluento: Mikä on oikeaa ikonimaalausta? la 10.12. klo 12. Corander.
Kauneimmat joululaulut ja joulu puuro & glögit ke 14.12. klo 18. Mäenpää, Kinnunen. Teologinen opintopiiri: Saarnaaja Kauko Veikko Tamminen to 15.12. klo 19. Antero Rasilainen.
Lasten kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 16. Koski, Kinnunen. Kauneimmat joululaulut ti 20.12. klo 19. Mäenpää, Kinnunen.
Itsenäisyyspäivän juhla ti 6.12. klo 10. Rotko, Talja. Lipunnosto. Kala järven kalahaukat.
Pohjois-Espoon Marttojen joulu puuro ke 14.12. klo 18.
Kauneimmat joululaulut ke 14.12. klo 19. Talja.
Kappelin joulucafé: ”Auta ja levähdä!” la 17.12. klo 13–16.
Levähdyspaikka joulukiireiden keskellä.
Lasten kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 16. Muurimäki, Talja, Blomstedt.
Kauneimmat joululaulut joulu markkinoilla Hiirisuon asukaspuis tossa su 18.12. klo 13.30, 14.30 ja 15.30. Muurimäki.
Jouluhartaus- ja lounas ti 13.12. klo 11–12.30.
Lasten kauneimmat joululaulut ti 13.12. klo 18. Mathlin, Ylioja. Ne sopivasti svengaavat Kau neimmat Joululaulut la 17.12. klo 18. Saarinen.
Lasten kauneimmat joululaulut ke 7.12. klo 18. Kuusinen, Saari. Marian ja Joosefin matkassa -joulukuvaelma ma 12.12 klo 14 ja ke 14.12. klo 18 ja klo 19. Näytellen toteutettu jouluevankeliumi kai kenikäisille, kesto n. 20 min. Vapaa pääsy.
Äänimaljarentoutus to 15.12. klo 18–19. Ilm. pia.harkonen@evl.fi.
Kauneimmat joululaulut pe 9.12. klo 13. Muurimäki, Häggblom.
Safkaa ja seuraa Suvelassa ke 7.12. klo 17–19.30. Ateria 2 e. Kauneimmat joululaulut pe 9.12. klo 18 Taste of Thailand, os. Kam reerintie 3, Espoontori 2. krs Joulumyyjäiset ja arpajaiset la 10.12. klo 13–15. Käsitöitä, leivon naisia, joulupuuro 3 e. Kauneimmat joululaulut ja runot la 10.12. klo 15. Hilkka Packalén, Ritva Törnvall ja Marja Majuri. Pekkarinen, Haunio.
Joulunyyttärit aviopareille: ”Mennään eteenpäin!” su 11.12. klo 16.30. Hujanen.
Lasten kauneimmat joululaulut ti 20.12. klo 18. Kyönsaari, Haunio. Koko kansan puurojuhla ke 21.12. klo 18.
Tulisitko ohjaajaksi? Paluumuut tajien Kanervapiiriin. Tied. 040 547 1861.
Kauneimmat joululaulut to 8.12. klo 18. Marte, Koivusalo. Joululounas ti 13.12. klo 12–13; 2–4 e.
Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Os. Kaivomestarinkatu
8. Hartaus to 1.12. klo 13. Glögiä ja pipareita tarjolla 12.12. ja 15.12.
Anna joululahja vähävaraiselle lapselle. Joululahjatoiveita voi hakea kuusesta Espoon tuomiokir kosta 4.12. asti tai Kirkonkympistä 2.12. asti. Kirkko avoinna ti–pe klo 10–17, la–su klo 10–18. Kirkonkymp pi avoinna ma–pe klo 9–14. Tied. 050 438 0189.
Vivamon raamattukylään la 10.12. klo 11.30–15.30. Hinta 5–15 e. Tied. ja ILM. outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146.
Ti 13.12. klo 13 Espoon tuomiokir kossa ja joulujuhla. Ilmainen bussikuljetus.
Pohjoinen ajoreitti: K-supermar ket Niipperi klo 11:40; Kalajärven kappeli klo 11:50 (Niipperintien pys.); Odinlammen tienhaara klo 11:55; K-marketin pys. Laaksolah dentiellä klo 12:10; Viherlaakson kappeli klo 12:15; Lähderannan ostoskeskus, otetaan kyytiin S-marketin ohi mentäessä klo 12:20; Auroran kappeli klo 12:25 (Pekan pikapainon pys.); Espoon tuomiokirkko.
Eteläinen ajoreitti: Hotelli Nuuk sion parkkipaikka Siikaranta klo 11:45; Naruportti (y-risteys) klo 11:50; Heinästie 58 klo 11:52 sekä Heinästien risteyksen ja Sahajär ventien pys., Nupurin kappeli klo 12 (Brobackan pys.) ja Hallavan pys. Kauklahden juna-aseman bussipys. klo 12:15 (pys. Kauklah den asema E5134); Suvela klo 12:30 (Kirstintien Alepa); Espoon tuomio kirkko. Lisätietoja, p. 040 572 5344.
Su 18.12. Jouluiset hartaudet ja joululauluja. Nuuksion Kattila klo 16: Pysäköinti os. Kattilantie 424. Karhusuon kallio klo 18, polku lähtee Kuruntie 18 kohdalta. Kyntti läpolut vievät perille.
Omatoimisesti kierrettävä joulu polku 3.12.–8.1. Espoon tuomiokir kon ympäristössä. Joulupolulla voivat viivähtää joulukertomuksen tapahtumien äärellä niin lapset kuin aikuisetkin. Ks. www.espoon seurakunnat.fi/joulupolku.
YHTEINEN JOULUJUHLA
Jouluaattona 24.12. klo 11–16.30
Hvittorpissa joulua yksin viettävil le. Ks. Yhteiset-palsta. Tied. ja ILM. 5.12. mennessä: 050 438 0189.
Joulun tapahtumista kertovat asetelmat nähtävillä Kalajärven, Kauklahden ja Suvelan kappeleilla sekä Espoon tuomiokirkon srktalossa. Auroran kappelin jouluik kuna avautuu 12.12.
Jokilaaksossa Espoon tuomiokir konmäellä 17.12.–8.1. Rainbow River -valoteos, lisätietoja: espoo. fi/uusivuosi.
Keskusteluapua, tiedustelut ja ilm. Perhetyönohjaajat outi. wenell@evl.fi 040 547 4146 tai kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165.
Parista perheeksi ilta to 15.12. klo 17–19 Kirkonkymppi. Äitilomanen 14.–16.1. Hvittorp. Lepoa, ulkoilua, rentoa ohjelmaa. HAKU 26.12. asti: Kirkkoespoossa > tapahtumahaku. Tied. Outi. Kaikki tapahtumat: www.espoon seurakunnat.fi/tuomiokirkkoseura kunta/perhe-ja-parisuhde.
HILJAISUUDEN RETRIITTI 6.–8.1. Hvittorp. Ohj. Antti Kujan pää ja Pirkko Nurminen. ILM. 18.12. mennessä: pirkko.nurminen@evl. fi, 040 567 4420.
Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.
Kaipaatko tukea vaikeassa elä mäntilanteessa? Ota yhteys diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/tuo miokirkkoseurakunta/apua-jatukea.
Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirk koseurakunta/ Instagram: @espoontuomiokirkko seurakunta
Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seura kunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakun ta, Espoonlahden seurakunnan lap set ja perheet
Instagram: diakoniaespoonlahti, en kelinsuojassa, sodesta, kirkkoes poossa
Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8
Kauneimmat joululaulut -sarja sai alkunsa vuonna 1973. Laulut soivat maailman lasten hyväksi.
Kauneimmat joululaulut -tapahtumat ovat koon neet suomalaisia yhteen jo vuodesta 1973 lähtien. Tänä vuonna Kauneim pia Joululauluja lauletaan 50. kerran.
Vuonna 2019 Kirkon tutkimuskes kuksen kyselyssä kolme viidestä suo malaisesta kertoi osallistuvansa Kau neimmat Joululaulut -tilaisuuksiin aina kin toisinaan.
Yhteislaulutilaisuudet saivat alkun sa, kun suomalaisten evankelis-luteri laisten seurakuntien kanttorit halusivat kehittää adventin aikaan laulutapahtu man, jossa kerättäisiin varoja lähetys työlle.
Yhteistyö lähti käyntiin Suomen Lä hetysseuran kanssa. Heti ensimmäise nä vuonna yhteislaulutilaisuuksia jär jestettiin lähes 150 seurakunnassa.
KAUNEIMMAT JOULULAULUT toteute taan edelleenkin Suomen Lähetysseu ran ja Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteistyönä.
Lähetysseura valmistaa Kauneim mat Joululaulut -materiaalin ja toimit taa lauluvihot ilmaiseksi seurakuntien käyttöön. Seurakunnat vastaavat yh teislaulutilaisuuksien järjestämisestä.
Laulutilaisuuksissa kerätään kolehti Lä hetysseuran työhön, jota se tekee las ten hyväksi eri maissa.
Suomen Lähetysseura työskente lee esimerkiksi Tansaniassa, joka on yli 60 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afri kassa. Viime vuosien kehityksestä huo limatta Tansania on edelleen YK:n in himillisen kehityksen mittareilla köy hä maa.
Suurin ongelma on nopea väestön kasvu, jonka myötä myös äärimmäises sä köyhyydessä elävien ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti. Suomen Lähetysseu ra tukee erityisesti vähävaraisten ja vai keista sosiaalisista oloista tulevien las ten koulunkäyntiä.
ESPOON JA Kauniaisten seurakunnat järjestävät kymmeniä Kauneimmat Jou lulaulut -tilaisuuksia ensimmäisestä ad ventista loppiaiseen saakka. Kirkkojen ja kappelien lisäksi joululauluja pääsee laulamaan esimerkiksi Sellon ja Lippu laivan kirjastossa, Nuuksion Kattilassa, Ison Omenan palvelutorilla sekä kaup pakeskus Lippulaivassa.
Katso lisää lehden takasivulta ja espoonseurakunnat.fi/joulu sekä kauniaistenseurakunta.fi/
Katso lisätietoja: kauneimmatjoululaulut.fi
Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13
Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8–21, pe 8–15, la toiminnan mukaan ja su 10–18. Soukan kappe li ma–pe 9–15, la–su toiminnan mu kaan.
Tervetuloa Espoonlahden seura kunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta.
Siioninvirsiseurat pe 2.12. klo 18.30 kirkko. Messu su 4.12. klo 11 kirkko. T. Aalto, Puukko. Messy Church su 4.12. klo 16 kirk ko. Kaikenikäisille. Toimintapisteitä ja kertomushetki. Joulupuuro. Hiljaisuuden messu su 4.12. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Ojala, Gospel ryhmä Nardus. Viikkomessu ke 7.12. klo 14 kirkko. Nuorisotyön messu su 11.12. klo 11 kirkko. Lehti, Yli-Jaskari, Lindberg sekä nuoria.
Yhteisömessu 11.12. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keitto ruokailu.
Kauneimmat joululaulut -messu su 11.12. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Ojala. Messu su 18.12. klo 11 kirkko. Haar laa, Puukko. Yhteisömessu su 18.12. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 18.12. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Ojala.
Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885.
Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9.15 kirkko. Vuoronumerot arvo taan klo 9–9.15.
Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496.
Ostaripastori/-diakoni to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Papit ja diakonit vuoroviikoin.
Leskien ryhmän ja omaishoita jien vertaistukiryhmän pikkujou lut pe 2.12. klo 10–12.30, Soukan kappeli.
Sururyhmä läheisensä menettä neille alk. to 2.2.23 klo 18 kirkko.
Ryhmä kokoontuu keväällä 8 kertaa. Tied.ja ilm.pastori Tuula Olli p. 040 838 1707 (1.-20.12. ja 4.-20.1.) ja diakoni Eija Siivonen p.041 5341 706 (10.-20.1.).
SYÖDÄÄN YHDESSÄ
Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Ti klo 11–12 Soukan kappeli. Lipunmyynti klo 10.30–11.30. Aikui set 3e, 3–14 v. 1e. Jatkuu 12.12. asti. Aamupala ti klo 9 kirkko. Poikke uksena 6.12., jolloin järjestetään brunssi klo 9.30–11 Vapaaehtoinen maksu.
Kaiken kansan joulupuuro ti 13.12. klo 11–15 Soukan kappeli ja to 15.12. klo 12–16 kirkko. Maksuton. Työnte kijöitä tavattavissa.
Kirpputori Toivon Tori 17.12. asti: to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Sou kankaari 8 B.
Opi suomea - luetaan yhdessä 20.12. asti: ti klo 9.30 Soukan kappeli (naisille) ja ke klo 17.30 kirkko (kaikille). Suomalaiset opettavat suomen kieltä. Lapsen saa ottaa mukaan. Ilmainen. Kehorukous ja ylistystanssi to 1.12. ja 15.12. klo 18–19.30 Soukan kappeli, jatkuu 12.1.2023.
Espoonlahti Fellowship & Praise Party la 3.12. klo 17 Soukan kappe li. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa.
Kansainvälinen kuoro aikuisille la 3.12. klo 18–19.30 Soukan kappeli.
Rakenna Joulupuu -keräys
käynnissä 6.12. saakka. Nouda Joulupuu-kortti Espoonlahden kirkon tai Soukan kappelin aulasta.
Lisätiedot diakoniatyöltä. Joulukahvila ke 7.12. ja 14.12. klo 13–15 kirkko. Lisäksi ke 14.12. klo 13.30 Kauneimmat joululaulut kirkkosalissa.
Avoin leffailta ja nyyttärit ke 7.12. klo 18 kirkko. The Chosen -sarja jatkuu ja vapaaehtoinen nyyttäri periaate.
Kranssitalkoot lähetystyön hyväksi to 8.12. klo 12–16.30 kirk ko. Valmiit painotuotteet myydään joulumyyjäisissä.
Joulupolku 8.12. klo 17–19 Soukan kappeli. Jouluisia puuhia sisällä ja ulkona, joululauluja ja joulupuu roa.
Eestikeelsed jõululaulud Reedel 9. detsembri õhtul kell 18 kogune me Espoonlahti kirikusse et laulda koos tuttavaid jõululaule. Tule laulamaan vironkielisiä joululaulu ja pe 9.12. klo 18 Espoonlahden kirkolle.
Joulumyyjäiset la 10.12. klo 11–14 kirkko. Voit osallistua leipomalla tai valmistamalla käsitöitä myyjäi siin. Leivonnaiset tuotemerkintöi neen kirkolle edellisenä päivänä. Tuotto lähetystyölle.
Ihmeellinen yö -musiikkitarina ti 13.12. klo 18 kirkko. Muskariopetta jat luovat tunnelmaa joka joului sessa kestosuosikissa. 10v-juhla konsertti.
Kohtaaminen Jeesuksen kanssa to 15.12. klo 18 kirkko. Selloimprovi saatiota ja eläytymistä Raamatun teksteihin. Sello: Tapani Heikinhei mo. Bibliodraamaohjaaja: Eveliina Roznovski. Eksegeettinen osuus: Jouni Turtiainen. Kahvikolehti lähetystyölle.
Yksineläjien joulujuhla la 17.12. klo 18 kirkko.
Lukupiiri ti 20.12. klo 18 kirkko. Kirjana Quynh Tran, Varjo ja viileys. Kuusipuisto avautuu Soukan kappelin pihalle viikolla 49 tai 50.
TEKSTI KIRKKO JA KAUPUNKI KUVA VIRVE RISSANENTule ihastelemaan upeasti välkehti vää kuusimerta. Kuuset lahjoite taan vähävaraisiin perheisiin jou luksi.
Musica vincit omnia 1.12. klo 18 kirkko. Nadja Härkönen ja Disso nanssi-kuoro.
Major Big Band la 3.12. klo 18 kirkko. ”Taivas ja maa ylistää”. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen raha lahja Joulun lapsi -kampanjan hyväksi.
Tapiolan kuoro to 8.12. klo 18 kirkko.
Jylla la 10.12. klo 14 Soukan kappe li. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Esmila pe 16.12. klo 19 kirkko. Espoon Laulu la 17.12. klo 18 kirk ko. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15e. Naiskuoro Melodie ma 19.12. klo 17 kirkko.
Tuomaanpäivän konsertti ke 21.12. klo 21 kirkko. Mukana Navichorus, Kirkkokuoro, Nardus, Okra ja Laulumieli. Vapaa pääsy.
Perusfraaseja, hepreankielisiä lauluja ja kirjaimet. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuussa kevätkaudella 2023, mikäli haluk kaita on tarpeeksi. Jos kiinnostuit, ota yhteys: inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.
Miesten raamattupiirit to 1.12. ja 15.12. klo 18 kirkko. Iltapala 4e. Jatkuu 12.1.2023.
Toivoa Naisille ke 7.12. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot. Raamattu- ja keskustelupiiri ma 12.12. klo 18 Kaskikappeli, jatkuu 9.1.2023.
Kaikenikäisten raamattupiiri ti 13.12. klo 14 Kaskikappeli, jatkuu 10.1.2023.
Israel-rukouspiiri ti 13.12. klo 18.30 kirkko.
Koko kylän olkkari to 1.12. ja 15.12. klo 17–19 Kaskikappeli. Keittopäi vällinen pientä maksua vastaan. Jatkuu 12.1.2023.
Nuortenillat, messut ja kaikki muu. Tule mukaan! Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.
Toimisto:
p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseura kunta
youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi
Leppävaaran kirkolla ja Karakap pelissa on kirkkopussukoita omal le paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkol ta löytyy myös lastenpaikka. Mes sun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalan palvelukset ja Leppävaaran seura kunnan Facebookista.
Oletko valmiina? – 2. adventti sunnuntain messu su 4.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. mukana Latvialais-suomalainen kuoro Ziemelmeitam, joht, Ilmārs Millers. Yletyinen, T. Salo, Rosa Rautio. Itsenäisyyspäivän jumalanpalve lus ti 6.12. klo 11 Leppävaaran kirkko Mukana partiolippukunnat Vaaran Vaeltajat ja Leppävaaran Korvenkävijät sekä musiikissa Espoon puhallinorkesteri, joht.
Simo Kanerva. Vallivirta, Latvanen, Tapionlinna. Jumalanpalveluksen jälkeen Leppävaaran Korvenkävi jöiden piparinkoristelupaja kirkon B-siivessä.
Arki-illan messu to 8.12., 15.12. ja 22.12. klo 17 Leppävaaran kirkko. Messu kestää n. 20 min.
3. adventtisunnuntain messu su 11.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rissanen, Koskela, Hyry. Tien raivaaja – messu su 11.12. klo 13 Karakappeli. Alanne, Noponen. 4. adventtisunnuntain messu su 18.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Mattanja-kuoro, joht. Liisalotta Lepistö. Koskela, Alanne, Hyry.
JOULUAATTO LA 24.12. Jouluhartauksissa kerätään kolehti Kirkon ulkomaanavun Toisenlainen lahja -keräykseen. Varaa halutessasi muutama kolikko mukaan.
Klo 11 Lasten joulukirkko Leppä vaaran kirkko. Mukana Emilia-pap pi, varhaiskasvatuksenohjaaja Elisa ja Outi-kanttori.
Klo 15 Jouluaaton hartaus Leppä vaaran kirkko. musiikissa mukana Korkiakosken perheKallioniemi, Latvanen.
Klo 15 Jouluaaton hartaus Kara kappeli. Rissanen, Rautio. Klo 16.30 Jouluaaton hartaus Leppävaaran kirkko. Rissanen, Latvanen.
Klo 23 Jouluyön joululaulumessu Leppävaaran kirkko. Musiikissa kitaristi-laulaja Mikko Malmivaara. Vallivirta, K. Salo, Noponen.
Joulupäivän messu su 25.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Kirkkokuoro ja Miika Penttala, trumpetti.T. Salo, Kallioniemi, Latvanen.
Tapaninpäivän messu ma 26.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. K. Salo,
Rissanen.
Ma 5.12. 18.30 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Anna Siionin virsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi. Puhujina Olli Nuosmaa, Antti Rusama ja Timo Salo. Illan isäntä nä Erkki Koivusalo. Kahvit klo 18.30, veisuu ja puheet alkavat klo 19.
Su 4.12. klo 12 Leppävaaran kirkko Tule nauttimaan riisipuuroa ja hankkimaan käsitöitä ja leivonnai sia jouluksi! Myyjäisten tuotto menee lähetystyön hyväksi.
Tilaisuuksissa kerätään kolehti Kauneimmat joululaulut -keräyk seen Suomen Lähetysseuran kautta.
Pe 9.12. klo 18 Kansainväliset kauneimmat/The Greatest Christ mas Songs Leppävaaran kirkko Glögit.
La 10.12. klo 15 Karakappeli, lapsiperheille. Pauliina Hyry, Merja Alanne.
La 10.12. klo 17 Karakappeli. Mukana Murtosointu-kuorolaisia Seppo Murron johdolla, Merja Alanne ja Pauliina Hyry. Su 11.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Kuplivan kanssa, Alan ne, Hyry
Su 11.12. klo 18 Leppävaaran kirkko Naiskuoro Kupliva, joht. Viena Kangas. Kanttorina Pauliina Hyry.
Ma 12.12. klo 18 Ravintola Base, kauppakeskus Sello
To 15.12. klo 13 Raitin pysäkki, Konstaapelinkatu 1. Kirkkokuoro ja kanttori Kullervo Latvanen. La 17.12. klo 14 ja 16 Albergan kartano. Jukka Raunu, Rosa Rautio. Tilaan mahtuu kerrallaan noin 50 henkeä. Huomioithan, että tila on esteellinen (portaat).
La 17.12. klo 15 Lasten kauneim mat joululaulut Leppävaaran kirkko. Mukana muskariope Essi, kanttori Outi ja Arto-pappi. Su 18.12. klo 15 ja 17 Leppävaaran kirkko. Juvenalian kamariorkesteri, joht. Janne Hanhijärvi. Tilaisuus suoratoistetaan myös Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalle. Tallenne on katsottavissa 14 vuoro kauden ajan.
Ti 20.12. klo 18 Uutun perinteiset joululauluglögit Uuttu. Kullervo Latvanen, Timo Salo.
Ke 21.12. klo 17 ja 19 Sellon kirjas to. Mukana Musaryhmä ja Kullervo Latvanen.
To 22.12. klo 21 Yön kauneimmat Leppävaaran kirkko. Joulubändi: Joona Vallenius, kitara, viulu ja laulu, Pekka Nyman, percussiot, Outi Noponen, piano ja laulu. Arto Vallivirta juontaa. Su 25.12. klo 15 Leppävaaran
kirkko. Kullervo Latvanen, Rosa Rautio, Timo Salo.
Iltahetki runoille ke 14.12. klo 18 Karakappeli. Klo 18 alkaen glögiä ja pipareita, runot kajahtavat kappeli salissa klo 18.30. Mukana Rauni Kortesalmi, Marja-Leena Pesonen, Riitta Türkmen ja runoryhmä.
Pe 16.12. klo 18 Leppävaaran kirkko. On aika juhlia vuoden 2022 vapaaehtoistoimintaa. Ohjelmaa ja jouluinen tarjoilu. Tervetuloa!
Jouluaattona la 24.12. Hvittorpis sa. Ilm. viim. 5.12. Lue lisää Yhtei set-palstalta.
Konserteista lisätietoja Kirkoissa soi -palstalla.
Oi jouluyö – HKL:n mieslaulajien perinteinen joulukonsertti la 3.12. klo 17 Leppävaaran kirkko, Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Mysterium Navitatis su 4.12. klo 16 Leppävaaran kirkko. Sofia Lindroos ja Marianne Maans, laulu ja viulut. Vapaa pääsy
Esbo Arbis - joulukonsertti ma 5.12. klo 19 Karakappeli. Vapaa pääsy.
Rauhaa, vain rauhaa – Juvenaliakuoro, joht. Julia Heger ma 12.12. klo 19 Leppävaaran kirkko. Vapaa pääsy.
Arkihuolesi kaikki heitä su 11.12. klo 15 Karakappeli Tiia Maria Saari, laulu, Hanna-Mari Zinovjev, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Taas kaikki kauniit muistot –Kanttorien joulukonsertti ke 14.12. klo 13 Leppävaaran kirkko. Myös suoratoisto Leppävaaran srk:n Youtube-kanavalle. Joulukahvit. Hiljene, maa – Leppävaaran Kir kon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen to 15.12. klo 19 Leppävaa ran kirkko. Ohjelma 5 e. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.
JouluQ − Qoro Quando la 17.12. klo 19 i Leppävaaran kirkko. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 15 e ennak koon, 20 e ovelta.
Talven kuiskaus ma 19.12. klo19 Leppävaaran kirkko. Ruut Eleonoo ra - sopraano & piano, Veli-Pekka Vaari - tenori & viulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10/7 e.
”Pimeyteen syttyy valo” − Nais kuoro Kupliva, joht. Viena Kangas ti 20.12. klo 19 Leppävaaran kirkko. Liput 20/10 e, myynti ovelta puoli tuntia ennen.
Lasten toiminta Facebookissa: Leppävaaran seurakunnan lapset ja perheet, Instagramissa: @mini siipi.
Taaperokirkko pe 2.12. klo 10
Leppävaaran kirkko, B-siipi. Yllätys kirkko – Joulu kurkistaa luukusta. Taaperokirkko on paikka, jossa lapsi saa näkyä, kuulua ja leikkiä. Lapsilähtöisesti vietämme n. 30 min. kirkkohetken, jonka jälkeen yhteinen mehu- kahvi- ja leikkihet ki. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja lasten pappi Kirsti.
Ihmeellinen yö -lastenkonsertti pe 16.12. klo 10 Leppävaaran kirkko Pikku lammas odottaa innoissaan joulun ihmettä. Käsikirjoitus Kristii na Larjava. Bändi: Make Perttilä, muusikot ja Espoon seurakuntien muskariopettajat. Vapaa pääsy.
Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat.
SLEY:n raamattuopetus- ja lähe tyspiiri to 8.12. klo: 13-14.30 Leppä vaaran kirkon Maisemasalissa. Vieraana raamatunopettaja AnnaLiisa Markkula.
Karjalatyön lähetysilta su 11.12. klo 17 Karakappelissa. Mukana pastori Pekka Palosaari. su 11.12. klo 17 Karakappelissa. Mukana pastori Pekka Palosaari.
Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöil tä, sähköpostitse osoitteesta leppa vaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi.
Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Lounaan hinta 3 e.
Diakonialounaan syyskauden päätös Puurojuhla ti 13.12. Joului nen ohjelmaosuus alkaa klo 12.30.
Laulujen siivittämänä lapasten, sukkien myyntiä ja jouluarpajaiset. Tuotto Yhteisvastuun hyväksi.
Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi
Facebook: Olarin seurakunta, Chapp le Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet
Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret
Youtube: Olarin seurakunta
Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1
Kirkon messu pyritään suoratoista maan: youtube.com/user/Olarins rk. Jos et halua näkyä videokuvas sa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.
Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 4.12. klo 10. Liturgi ja saarna Annamari Lehtinen, avusta va pappi Antti Hirsto, kanttori Päivi
Hakomäki, Markku Nuotio, laulu. Itsenäisyyspäivän sanajumalan palvelus kirkossa ja verkossa ti 6.12. 10. Liturgi ja saarna Tapio Suontakanen, avustava pappi Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski. Paastonajan aamumessu ke 7.12. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus. Messu kirkossa ja verkossa su 11.12. klo 10. Liturgi ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Päivi Hakomäki. Paastonajan aamumessu ke 14.12. klo 8. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila.
Matinkappeli: Messu Colourful Christian Worship Matinmessu su 4.12. klo 17 Messu on kaksikielinen (englanti/suomi). The service is bilingual, Finnish/English. Tuija Samila, Annamari Lehtinen, Sanna Franssila.
Messu su 11.12. klo 12. Liturgi ja saarna Maritta Hartikainen, kantto ri Sanna Franssila.
Olarin kappeli: Messu su 11.12. klo 12. Liturgi ja saarna Kimmo Ansa maa, kanttori Päivi Hakomäki. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19 tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Joka toinen viikko (parittomat viikot) on musiikkiRisteys, yhteis laulua ja/tai esittäviä biisejä ja joka toinen viikko (parilliset viikot) on Risteysmessu. 1.12. messussa liturgia ja saarna Annamari Lehti nen, 15.12. Juha Virta. Musiikki: Risteysbändi. risteys.fi.
KIRKONMENOJEN AIKAAN
Su 4.12. klo 12 Matinkappeli. Seura kuntalaisten pitämä hartaushetki.
Ison Omenan palvelutori, 3. krs. la 10.12. klo 15 Kauneimmat joululau lut. Katja Manninen-Abbouchi, Päivi Hakomäki, Juha Pohjois-Koi visto. Piparkakku- ja glögitarjoilua. Matinkappeli, su 11.12. klo 15. Juha Virta, Sanna Franssila, Naiskuoro Melodie, joht. Pasi Eskelinen. Olarin kirkko, su 11.12. klo 18 Juha Virta, Sari Rautio.
Senioreille Matinkappeli, ma 12.12. klo 13. Jarmo Jussila, Sanna Frans sila, Olarin seurakunnan seniorilau lajat.
Perheille, Olarin kirkko, ma 12.12. klo 18. Paimenpojan ja Pikku Päkän kanssa matkaamme kohti seimeä. Joulupuuroa. Juha Virta, Päivi Hakomäki.
Perheille, Chapple, Iso Omena, ti 13.12. klo 18. Yhteislaulua. Riisipuu roa, glögiä ja pipareita. Leikkihuo ne auki. Tapio Suontakanen ja Päivi Hakomäki.
Senioreille, Olarin kappeli, ke 14.12. klo 13. Maritta Hartikainen, Mikko Niinikoski.
Perheille, Chapple, Iso Omena, ti 13.12. klo 18. Riisipuuroa, glögiä ja pipareita. Leikkihuone auki. Muka
na Tapio Suontakanen ja Päivi Hakomäki.
Palvelutalo Hopeakuu, Friisinkal liontie 10, pe 16.12. klo 13. Jarmo Jussila, Sanna Franssila. Bändisäestyksellä ja rennolla menolla, Chapple, Iso Omena, la 17.12. klo 15. Tapio Suontakanen. Kahvi ja glögitarjoilu. Perheille, Olarin kappeli ke 21.12. klo 18. Laulamme paimenpojan ja Pikku Päkän kanssa. Juha Virta ja Päivi Hakomäki. Tarjolla joulupuu roa.
Olarin kirkko, ke 21.12. klo 19. Annamari Lehtinen, Mikko Niini koski, Espoon Laulu, joht. Säde Bartling.
Joulupäivän Kauneimmat joululau lut -messu Olarin kirkko su 25.12. klo 11. Antti Malinen, Jarmo Jussila, Tuija Samila, Mikko Niinikoski, Juha ja Inna Vintturi.
La 3.12. 10–13 Chapple, Iso Omena. Joululauluja, riisipuuroa ja glögiä, piparkakkujen koristelupaja, tont tujumppaa ja joulun toivelauluhet ki. Leikkihuone auki.
Su 4.12. klo 12–15 Chapple, Iso Omena. Teemana: pelit. Kahvitar joilu vapaaehtoisella maksulla Kirkon Ulkomaanavulle.
Aattohartaudet 24.12.: Olarin kirkko klo 11, perheille, klo 13 ja klo 15. Matinkappeli klo 13, kansainvä linen aattohartaus / Colourful Christmas Service. Olarin kappeli klo 15.
Joulukirkot Olarin kirkossa: La 24.12. klo 23 Jouluyön messu. Su 25.12. klo 11 Joulupäivän Kauneim mat joululaulut -messu. Ma 26.12. klo 10 Tapaninpäivän juhlamessu.
Lukupiiri to 15.12. klo 14 Matinkap peli. Kirja: Annina Holmberg: Ina ja Tito. Tiedustelut: 050 353 8398 tai leena.lenkkeri@gmail.com. Naisten saunailta ti 13.12. Hvittorp. Jouluinen iltapala 5 e. Lähtö omin kyydein Matinkappeli klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Ilmoittautumi set: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään 3 arkipäivää aikaisemmin.
Diakoniapäivystys ti klo 10–11, 050 4329 368 tai sähköpostilla dia koniatyöntekijöille. Contact dea con on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email.
Diakonialounas / Community lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Lipun myynti klo 11.45–12.30. Ota mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappe li, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount.
Hinta/Fee 3 e. Minikirppis Matinkappeli ti klo 10–12! Lisätietoja tytti.kohonen@ evl p. 050 365 3779.
TÄHTI – EMO Ensemblen konsert ti ke 7.12. 19.30. Johtaa Pasi Hyökki. Hinnat: 25/15/10 e. Liput: https:// holvi.com/shop/emoensemblecho ir/ sekä ovelta 45 minuuttia ennen. Tähti kirkkain loistaa – Espoon laulun joulukonsertti la 10.12. klo 18. Musiikin johto Säde Bartling. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e. 4. adventin messussa su 18.12. klo 10. Pianisti Risto Lauriala: J.S.Bach: Nouskaa jo, soi ääni Herran sekä Jeesus Kristus meille nyt. Loppu soittona alkusoitto J.S.Bachin kantaatista no 29 ” Wir danken Dir Gott”.
Joulukonsertti su 18.12. klo 18. J.S. Bachin kantaatit Nun komm, der Heiden Heiland ja Uns ist ein Kind geboren sekä A. Corellin Joulukon sertto. Olarin seurakunnan kamari kuoro ja Soli Deo Gloria kamarior kesteri. Milla Mäkinen, sopraano. Tuukka Säily, tenori. Ruut Mattila, altto. Toni Hintsala, basso. Mikko Niinikoski, musiikinjohto. Liput 20 e.
Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14. Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8
Ajankohtaiset tiedot: espoonseu rakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.
Kaksi kynttilää – 2. adventtisun nuntain messu su 4.12. klo 10. Tervonen, Linnoinen, Jokivuori. Käsikelloyhtye Chimebells
Ensemble, joht. Kai-Tõe Ellermaa. Anglican worship − englanninkieli nen anglikaaninen messu su 4.12. ja 18.12. klo 12.30.
Itsenäisyyspäivän sanajumalan palvelus ti 6.12. klo 10. Mukana partiolaiset. Karinen, Mansukoski, Jurmu.
Viikkomessu ke 7.12., 14.12. klo 8. 3. adventtisunnuntain messu su 11.12. klo 10. Hero, Airaksinen, Malkamäki. Candomino-kuoro, joht. Esko Kallio.
4. adventtisunnuntain messu su 18.12. klo 10. Koivisto, Tervonen, Jurmu.
Colorful Tapiola Worship −kan sainvälinen messu su 18.12. klo 17. Liturgi Pyry Paananen, kanttori
Liisa Malkamäki. Lauluyhtye Laeti ficus. Messun jälkeen iltatee kahvi la Valossa. Iltatee Kahvila Valossa.
JOULUAATTO LA 24.12.
TAPIOLAN KIRKOSSA
Klo 11 Lasten jouluhartaus. Pien ten GospelKids-kuoro, Pilvi Sarjala, huilu. Tiihonen, Jokivuori, Soinio, Raninen.
Klo 13 ja klo 14 Lapsiperheiden aattohartaus. Joulukuvaelma. Jousisoitinyhtye. Ristimäki, Hero, Jokivuori.
Klo 15 Jouluaattohartaus. Linnoi nen, Malkamäki. Kamarikuoro. Klo 16.30 Jouluaattohartaus. Koivisto, Jurmu.
Klo 19 Aattohartaus Tapiolan uurnalehdossa. Karinen, Karvinen.
Klo 23 Jouluyön messu Tapiolan kirkko. Tervonen, Jurmu. Huom! Messussa käytetään suitsuketta
Joulupäivän messu su 25.12. klo 10 Tapiolan kirkko. Airaksinen, Malkamäki.
2. joulupäivän messu ma 26.12. klo 10 Tapiolan kirkko. Karinen, Paananen, Malkamäki.
Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapio lan seurakunnan Facebook-sivulla.
Ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja KUAn kautta Ukrainaan.
Seurakunnan adventtikoju la 3.12. JA 17.12. klo 10−14 Kauppakeskus Ainoan yläpihalla. Tule lämpimälle glögille, piparille ja tapaamaan seurakunnan väkeä!
Jouluaattona la 24.12. Hvittorpis sa. Ilm. viim. 5.12. Lue lisää Yhtei set-palstalta.
Koetko arkesi olevan liian kuor mittavaa työssäsi, kotioloissasi tai ihmissuhteissasi? Vertaisryhmässä työikäisille etsimme keinoja oman mielen ja kehon tasapainon löytä miseksi. Ti 10.1., 24.1., 7.2. ja 28.2. klo 18–19.30 Tapiolan kirkko. Max. 8 hlöä. Ilm. viim. ti 3.1. anna.hand roo@evl.fi, 040 572 1242 tai kristii na.larjava@evl.fi, 050 358 1064.
Omnia joulukonsertti pe 2.12. klo 18
Chimebells & Christmas Carols la 3.12. klo 16. Tunnelmallinen joulu konsertti, jossa esiintyvät virolai nen käsikello-orkesteri Chimebells ensemble, joht. Kai-Tõe Ellermaa sekä Gospelmamas-kuoro, joht. Eli na Jokivuori. Vapaa pääsy. Katso ihme taivainen − Tapiolan kuoron alumnit joulukonsertti su 4.12. klo 16.
Tähti kirkkahin hohtaa – Espoon Laulu, joht. Säde Bartling. 9.12. klo 19 Ohjelma 15 e.
Joulun tähden − Dominante joulukonsertti ti 13.12. klo 19. Liput . Liput 25/15/40 e.
Lyran ja Akademen -kuorot joulu konsertti ke 14.12. klo 19
Valo − Tapiolan kuoron joulukon sertit pe 16.12. klo 18 ja klo 20.30 Tapiolan kamarikuoro 19.12. klo 19. Liput 15/10 e.
La 10.12. klo 14 alkaen. Lähtö Tapiolan kirkon uurnalehdosta, jossa vaellukselle saattelemassa Gospelmamas-kuoro. Kuljemme yhdessä noin 6 kilometrin mittai
sen vaelluksen pysähtyen useiden tapiolalaiskotien pihoilla olevien seimien äärellä rukoushetkiin ja laulamaan Kauneimpia joululaulu ja. Vaellus päättyy meditatiiviseen rukoushetkeen Tapiolan kirkossa klo 17 (kesto noin 30 min). Kirkolla tarjolla glögiä ja pipareita. Tied. marianne.tiihonen@evl.fi.
Ke 7.12. klo 13 Kauneimmat joulu laulut Tapiolan kirkossa. Kahvitar joilu Kahvila Valossa klo 12.30–13. Mukana pastori Katja Hero ja kanttori Liisa Malkamäki sekä Emon sellistiryhmä Anne Silvennoi sen johdolla. Kolehti Suomen Lähetyseuralle. Ke 14.12. klo 13 Puurojuhla. Puuro- ja joulutorttutarjoilu Kahvi la Valossa klo 12–13.
Juhlan ohjelma klo 13–14. Musiik kia, runoja ja hartaus.
Tapiolan seurakunta kerää perin teistä joulutervehdystä ystävyys seurakunnan, Viron Pärnun Eliisa betin seurakunnan vanhuksille. Sisältö: kahvia, teetä, pipareita,
suklaata, kynttilä ja joulukortti tervehdyksellä (kaikki tai jotakin) paketoimattomana. Toimitus Tapiolan kirkon vahtimestarille VIIM. KE 7.12. Kiitos lahjastasi!
Avointen Aamujen syyskausi päättyy yhteiseen joulujuhlaan ma 5.12. klo 9−11.30 Tapiolan kirkolla. Jouluinen laulu- ja hartaushetki, jouluherkkuja ja jouluista yhdessä oloa. Laita siis tonttulakki päähän, pue jouluneule päälle ja parkkee raa rekesi kirkolle, nähdään!! Laajalahden perhekerho pe 2.12, 9.12. klo 9.30 Kirvuntien kerhotila, Kirvuntie 18 C.
Pyhäkoulu on lasten oma kirkko hetki sunnuntain klo 10 messun aikana. Syksyn viimeinen kerrat su 4.12. ja 11.12.
Kauneimmat joululaulut lapsille su 11.12. klo 15 Tapiolan kirkko. Mukana laulamassa Eevi Soikkeli, Laura Hytti, Elina Jokivuori ja Anu Ristimäki. Ihmeellinen yö -lasten joulukon sertti ma 12.12. klo 18 ja ti 13.12. klo 9.30 ja 10.30 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy. Kesto n. 40 min.
BLESS.-illat: nuorten aikuisten yhteisön illoissa musiikkia, ylistys tä, rukousta, Raamattua, rentoa yhdessäoloa sekä pientä iltapalaa. Ehtoollinen kerran/kk. Tapiolan kirkolla Toivo-tilassa klo 17.30–20: 4.12. ja 18.12. Löydät meidät myös Instagramista @blessillat.
Kirkolle Kahvila Valoon voi tulla valmistelemaan jouluaaton viettoa jo klo 16 alkaen. Klo 16.30 on kirk kosalissa jouluhartaus ja n. klo 17.15 käymme joulun viettohon. Illan päättää yhteinen hartaus Tapiolan uurnalehdossa klo 19. Tilaisuus on maksuton. Ilm. ennak koon viim. 8.12. netissä bit.ly/ aattoiltayhdessa tai pe 2.12. klo 9−11 Katja Karvinen, p. 040 593. Jos haluat tulla vapaaehtoiseksi järjes tämään aattoillan viettoa, ota yhteyttä Katjaan katja.karvinen@ evl.fi
Kauneimmat joululaulut lapsille su 11.12. klo 15. GospelKids-kuoro, soitinyhtye, Soikkeli, Hytti, Joki vuori ja Ristimäki. Kauneimmat joululaulut kaikille avoimessa Keskiviikkokerhossa ke 7.12. klo 13, Tapiolan kirkko Seura kuntasali
Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18, Tapiolan kirkko. Tilaisuuden jälkeen kiitosjuhla vapaaehtoisille. Kauneimmat joululaulut ti 13.12. klo 14, Sokos Hotel Garden Kauneimmat joululaulut ti 13.12. klo 18 Watson Pub Nuorten bändin kauneimmat joululaulut ti 20.12. klo 18. Perin teiset kauneimmat joululaulut ei niin perinteisesti soitettuna.
Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.
Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.
Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitote rapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi. Kirkon lounaat ovat joulutauolla ja jatkuvat ensi vuoden puolella.
Su 4.12. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen, kanttori na Lasse Mäki.
Su 11.12. Kari Kuula ja kantt. Teija Palolahti, ei kirkkokahveja.
Ti 6.12. klo 10 Kauniaisten kirkossa (kaksikielinen), Kari Kuula ja Daniel Nyberg, kanttorina Barbro Smeds. Jumalanpalveluksen jälkeen sep peltenlasku hautausmaalla.
JOULUIKKUNAT SEBASTOKSEN TOIMITILAN IKKUNOISSA
27.11.− 8.1. os. Kauniaistentie 11voit käydä aistimassa joulun tun nelmaa silloin kun sinulle sopii.
Tervetuloa Sebastokseen, os. Kauniaistentie 11: ma 12.12. ja ma 19.12. klo 9−12.
La 3.12. ja 17.12. klo 10−11.30 Sebas toksessa keskusteluja ja kokemus ten vaihtoa mm. maahanmuutosta ja perhe-elämästä. Ryhmässä puhutaan ja harjoitellaan suomen kieltä. Ryhmää ohj. psykologi Milena Raitmaa. Ilmoittautumiset yilcedmilena@yahoo.es.
MARTAT JA MARIAT
To 8.12. ja pe 9.12. klo 12 kansainvä lisen työn ja lähetyksen ryhmä yläsalissa, myyjäisvalmisteluja.
Su 11.12. klo 16 Kauniaisten kirkos sa, mukana Res Mira, joht. Raisa Rangell. Laulutuilaisuuden jälk. joulumyyjäiset: taateli- ja hedelmä kakkuja, arvontaa, riisipuuroa ja torttuja kirkon yläsalissa.Tuotto Suomen Lähetysseuralle.
Su 11.12. klo 19 Kauniaisten kirkos sa, mukana srk:n naiskuoro Acca Bella, joht. Teija Palolahti.
Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi
Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11
Ti 13.12. klo 13 kirkon yläsalissa puurojuhla, Pirjo Luoma ja Teija Palolahti.
Ti 13.12. klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa.
KAUNEIMMAT JOULULAULUT
Ke 14.12. klo 19 ravintola Mom´s.
JOULULAULUT
To 15.12. klo 19 Kauniaisten kirkos sa.
Pe 16.12. klo 15 lounaskahvila Lähellä Deli.
Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost.
Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000
esbosvenskaforsamling@evl.fi
Esbo domkyrka sö 4.12 kl. 12.15. Kanckos, Kronlund, Malmgren. Kyrkkaffe i Förrättningskapellet. Esbo domkyrka ti 6.12 kl. 10.
Tvåspråkig gudstjänst på självstän dighetsdagen. Ertman, Kronlund, Mari Mathlin och Teemu Suominen. Kyrkkaffe i Församlingsgården.
Esbo domkyrka sö 11.12 kl. 12.15. Veteranernas och pensionärernas kyrksöndag. Esbo Lucia medverkar. Kanckos, Brunell. Kyrkkaffe.
Olars kyrka on 14.12 kl. 19. Ung domsmässa. Kanckos, Kronlund.
Sö 4.12 kl. 16 i Köklax kapell. Ert man, Kronlund, Malmgren. Glögg och pepparkakor.
On 7.12 kl. 19 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Kom och sjung med Kråksången som leds av Eeva-Liisa Malmgren, Hannu Ran tanen; bas, Kaarle Mannila; slag verk. Julglögg i aulan kl. 18.30. Handarbetsgruppen Symamseller na säljer sockor och vantar till förmån för mission och internatio nell diakoni.
Lö 10.12 kl. 15 i Kalajärvi kapell. Jäntti, Malmgren. Kören Ecoro medverkar.
Må 12.12 kl. 19 i Sökö kapell. Jäntti, Malmgren, Brunell. Kören Ecoro medverkar.
Ti 13.12 kl. 13 i Olars kyrka. Ertman, Malmgren. Kören Furorna medver kar. Glöggservering.
De ungas julfest on 14.12 kl. 17 i Olars kyrka. Efteråt ungdomsmässa kl. 19.
Familjeklubbar Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisda gar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Tors dagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell. Obs! Ingen familjeklubb 6.12 i Sökö.
Kauniaisten suomalainen seurakunta
Familjer på äventyr lö 17.12 kl.10–11.30 i Esboviken (sista träffen för i år). En tvåspråkig motionsklubb för barnfamiljer. Meddela gärna katrii na.vilkman@evl.fi om deltagande. Mer info esboforsamlingar.fi.
All världens musik – Kaiken maailman musiikkia ti 6.12 kl. 16 i Esbo domkyrka. Mikko Helenius, Altti Uhlenius, Markus Malmgren, Nina Kronlund. Sång, orgel, piano, dragspel och gitarr. Musik av bl.a. Sibelius, Dylan, Hector, Dolly Parton och Genesis.
Julkonsert för att stöda Ukraina on 7.12 kl. 19 i Esbo domkyrka. Corellis julkonsert, Vivaldis vinter och traditionella julsånger. Josefin Silén; sång, Iryna Gorkun-Silén; flöjt, Sebastian Silén; violin, Kirill Kozlovski; cembalo. Fritt inträde. Program 20€. Intäkter till Ukrai nalaisten yhdistys Suomessa ry, för att hjälpa ukrainska musikskolor som förstörts/skadats i kriget.
Julkonsert med Esbo arbis kam markör fr 9.12 kl. 19 i Köklax kapell. Dir. Tuomo-Juhani Kyllönen.
Julkonsert med Musikinstitutet Kungsvägen lö 10.12 kl. 14 i Esbo domkyrka. Esbo Lucia medverkar. Julkonsert med Esbo sångkör i samarbete med manskören GSP Klang on 14.12 kl. 19 i Olars kyrka, finska sidan. Dir. Barbro Smeds. Esbo Lucia medverkar. Program 15€.
Julkonsert med Pensionärskören Furorna fr 16.12 kl. 18 i Olars kyrka, finska sidan. Dir. Håkan Wikman, Gustav Nyström; piano. Fritt inträ de. Program 15€. En julkonsert med gamla, härliga julsånger och också några nya julmelodier som skapar en varm och hjärtlig julstämning.
Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sand berg@evl.fi, Henrik 050 597 3313, henrik.tuohino@evl.fi samt What sApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi
Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi
Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11
SÖ 4.12 Högmässa kl. 12. TI 6.12 Självständighetsdagens tvåspråkiga gudstjänst kl 10. SÖ 11.12 Högmässa kl. 12.
TO & FR 1.12 och 2.12 för alla åldrar i Grankulla kyrka kl. 9 och 10.15.
ON 7.12 i Grankulla kyrka kl. 17-19.30.
ON 7.12 i övre brasrummet kl. 14. LOVSÅNGS-
TO 1.12 och 8.12 i övre brasrummet. kl. 10-11.
TO 8.12 på Lähellä Deli med Mam makören Änglaklang och Heli Peitsalo.
Familjelyktans julfest i Sebastos kl. 9.30-11.
Diakonins julutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-11.
Glad idag – tvåspråkig mental vårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Luciakröning i Grankulla kyrka kl. 18. Emilia Ekholm kröns till Gran kulla lucia. Luciakören, dir. Pamela Sandström. Graziakören i kyrksalen kl. 19.15.
ON 14.12 i övre brasrummet kl. 14.
Colourful Christian Worship Service at Suvela Chapel, Kirstintie 24, on 11 Dec at 3 pm. Sunday school for children in Finnish. The service is bilingual, English–Finn ish. Coffee fellowship after the service. Welcome! See more: espoonseurakunnat.fi/ osallistu/colourful-espoo
Espoon seurakuntien yhteinen joulujuhla jouluaattona la 24.12. klo 11–16.30 Hvittorpin leirikeskuk sessa. Juhla on tarkoitettu joulua yksin viettäville. Ohjelmassa mm. jouluruokailu, sauna, joululauluja ja messu. Bussikuljetus. Maksu 15 e kerätään bussissa. Kyselyt ja ilm. viim. 5.12. diakoniatyöntekijä Eeva Einolalle, p. 050 438 0189. Järjestä jä Espoon tuomiokirkkoseurakun ta.
Kastettu
Vivian Elma Olivia Bilund, Nesto ri Kaspian Hänninen, Otava Urho Eevert Jussila, Matilda Aurora Karvonen, Elsi Aurora Köntti, Arvi Olavi Leino, Linnea Meeri Aman da Mattila, Albert Urho Uolevi Saari.
Hautaan siunattu
Arja Liisa Anttila 83 v, Leila Briitta Björklund 78 v, Toini Esteri Karvonen 88 v, Sari Marke Oitti nen 50 v, Ritva Marjatta Saarijär vi 81 v, Ella Kreta Suvanto 90 v, Mirjam Elisabet Wahl 68 v.
Kastettu
Aava Katriina Hammarberg, Elmo Aleksi Hassi, Eino August Olavi Kataja, Olivia Aleksandra Laherto, Leo Toivo Johannes Lindholm, Miela Mirella Mikko nen, Alvar Emil Christian Mäkelä, Junior Chidozie Olewuike, Toivo Markku Mikael Raunio, Santiago David Sievers Laine, Rasmus Harald Sundman, Leona Olivia Värekoski-Vuorinen. Avioliittoon aikovat Jani Pekka Hyrkäs ja Mia Joanna Karainen.
Hautaan siunattu Karl Holger Alén 94 v, Ritva Anneli Frenzel 72 v, Markku Harri Sakari Hoikkala 52 v, Jorma Antero Inkala 83 v, Pauli Johan nes Kinnunen 86 v, Aino Marja Hillevi Latvalahti 79 v, Tuula Orvokki Pallaskoski-Juutinen 70 v, Antonina Pisareva 88 v, Ella Linnea Roivanen 88 v, Heikki Juhani Rosendahl 76 v, Mariitta Kaarina Salminen 80 v, Ritva Marja-Leena Tähkälä 79 v.
Kastettu
Paulina Kiti Grundmann. Hautaan siunattu Seppo Sakari Kimmel 83 v.
Kastettu
Milla Amanda Sylvia Aarniola, Otso Urho Abraham Lehtorinta, Edvin Darius Leino, Vilho Arvo Aleksanteri Pulli, Väinö Olavi Saajakari, Aaron Emil Sakari Suortti, Elea Elsa Isabel Vuori nen.
Hautaan siunattu Leena Inkeri Hokkanen 87 v, Marita Elisabeth Kortesmäki 90 v, Eeva-Riitta Hannele Laakso 66 v, Teuvo Alpo Sihvo 90 v, Tenho Eino Olavi Timonen 74 v, Heli Sisko Helena Tulokas 61 v, Mau no Sakari Turunen 99 v, Pirkko Kaarina Virtanen 89 v, Rauno Samuel Välimaa 76 v.
Kastettu
Oskar Olavi Ahokas, Teo Pekka Juhani Kemi, Vivian Amanda
Elisabeth Mahlamäki, Linnea Mirjam Weide.
Hautaan siunattu
Kyllikki Anna-Liisa Heikura 92 v, Anna-Liisa Kalanti 99 v, Osmo Aarne Johannes Karjalainen 74 v, Timo Juhani Kolehmainen 60 v, Riitta Helena Ruonakangas 66 v, Laina Kaarina Ryttäri 85 v, Leena Sirkka Sadeniemi 76 v, Carl Magnus Edvard Stenius 76 v, Leena Ilona Tuomikorpi 77 v, Ulla Maija Vahalahti 83 v.
Emil Holger Bergenheim, Benja min Luca Olavi Pärssinen, Aurora Petra Aleksandra Selkälä, Silja Lisbeth Helena Turunen.
Avioliittoon aikovat Teemu Samuli Liljemark ja Emmi Loviisa Halminen.
Hautaan siunattu Kim Erik Asla 67 v, Brita Inger Elisabeth Hakomaa 83 v, Leila Marjukka Poppius 77 v, Timo Juhani Poppius 72 v, Auli Tuulik ki Suuperko 84 v, Mauri Rafael Talsi 93 v, Ritva Muisto Taskula 88 v, Pentti Eino Vihervaara 82 v.
Leo Elliot Erikivi, Frans Edvin Kristian Mironoff, Henrik Tobias Sivunen.
Avliden/Hautaan siunattu Robert Berndt Forsén 45 år, Brita Irma Kaski 106 år, Valborg Regina Alice Meissner 78 år, Karl Erik Petersén 90 år, Hans Fridolf Sneitz 81 år, Peter Magnus Ale xander Tigerstedt 85 år.
Espoon tuomiokirkko
■ La 3.12. klo 16.Espoon seurakun tien vammaistyö 50
■ Su 11.12. klo 15 Lapsille
■ Su 11.12. klo 17
■ Su 11.12. klo 19.
■ Su 11.12. klo 21.
■ La 17.12. klo 15 Lapsille
■ La 17.12. klo 19 English Christ
mas Carols. Dominante-kuoro.
■ La 17.12. klo 21.
■ Su 18.12. klo 15 Lapsille
■ Su 18.12. klo 17.
■ Su 18.12. klo 19.
■ Su 18.12. klo 21.
Auroran kappeli
■ Ke 14.12. klo 18.
■ Su 18.12. klo 16 Lapsille
■ Ti 20.12. klo 19
Kalajärven kappeli
■ Ke 14.12. klo 19
■ Su 18.12. klo 16 Lapsille.
Hiirisuon asukaspuisto
■ Su 18.12. klo 13.30, 14.30 ja 15.30.
Joulumarkkinat
Kauklahden kappeli
■ Ti 13.12. klo 18 Lapsille
■ La 17.12. klo 18 Ne sopivasti svengaavat
Laaksolahden kappeli
■ Ke 7.12. klo 18 Lapsille
Rinnekoti/toimintakeskus
■ Pe 9.12. klo 13.
Suvelan kappeli
■ La 10.12. klo 15 Runot
■ Ti 20.12. klo 18. Lapsille
Viherlaakson kappeli
■ To 8.12. klo 18
Taste of Thailand (Espoontori 2. krs)
■ Pe 9.12. klo 18
SEURAKUNTA
Espoonlahden kirkko
■ La 10.12. klo 12
■ Ke 14.12. klo 13.30
■ Su 18.12. klo 19
■ Pe 6.1. klo 16 Loppiainen
Soukan kappeli
■ Su 11.12. klo 17
■ La 17.12. klo 15
Kaskikappeli
■ La 3.12. klo 15
Lippulaiva
■ Pe 16.12. klo 16 ja 18
Lippulaivan kirjasto
■ La 17.12. klo 12
SUOMALAINEN
SEURAKUNTA
Kauniaisten kirkko
■ Su 11.12. klo 16 Myyjäiset
■ Su 11.12. klo 19
■ To 15.12. klo 19 Popahtavat
Ravintola Momʹs
■ Ke 14.12. klo 19
Lounaskahvila Lähellä Deli
■ Pe 16.12. klo 15
SEURAKUNTA
Leppävaaran kirkko
■ Pe 9.12. klo 18 The Greatest Christmas Songs
■ Su 11.12. klo 18 Naiskuoro Kupli
va
■ La 17.12. klo 15 Lapsille
■ Su 18.12. klo 15 ja 17 Juvenalian kamariorkesteri
■ To 22.12. klo 21 Yön kauneimmat
■ Su 25.12. klo 15
Karakappeli
■ La 10.12. klo 15 Perheille
■ La 10.12. klo 17 Karakappeli. Murtosointu-kuorolaisia
Ravintola Base, kauppakeskus
Sello
■ Ma 12.12. klo 18
Raitin pysäkki
■ To 15.12. klo 13 Kirkkokuoro
Albergan kartano
■ La 17.12. klo 14 ja 16 Albergan kartano. Uuttu
■ Ti 20.12. klo18 Joululauluglögit
Sellon kirjasto
■ Ke 21.12. klo 17 ja 19 Musaryhmä
Olarin kirkko
■ Su 11.12. klo 18
■ Ma 12.12. klo 18. Perheille
■ Ke 21.12. klo 19.
Ison Omenan palvelutori, 3. krs.
■ La 10.12. klo 15
Matinkappeli
■ Su 11.12. klo 15
■ Ma 12.12. klo 13. Senioreille
Chapple, Iso Omena
■ Ti 13.12. klo 18 Perheille
■ La 17.12. klo 15 Bändisäestys ja rento meno
Olarin kappeli
■ Ke 14.12. klo 13 Senioreille.
■ Ke 21.12. klo 18 Perheille.
Palvelutalo Hopeakuu
■ Pe 16.12. klo 13
SEURAKUNTA
Tapiolan kirkko
■ Ke 7.12. klo 13 Keskiviikkoker hossa
■ Su 11.12. klo 15 Lasten Kauneim mat Joululaulut, Tapiolan kirkko
■ Su 11.12. klo 18 Kauneimmat Joululaulut, Tapiolan kirkko
■ Ti 20.12. klo 18 Nuorten bändin
Kauneimmat Joululaulut omin sovituksin, Tapiolan kirkko
Sokos Hotel Garden
■ Ti 13.12. klo 14
Watson Pub
■ Ti 13.12. klo 18
Köklax kapell
■ Sö 4.12 kl. 16
Esbo domkyrkas församlingsgård
■ On 7.12 kl. 19 Kören Kråksången Kalajärvi kapell
■ Lö 10.12 kl. 15. Kören Ecoro. Sökö kapell
■ Må 12.12 kl. 19. Kören Ecoro
Olars kyrka
■ Ti 13.12 kl. 13 Kören Furorna
TIMO JAKONEN