ARVOLIBERAALI Tulkaa kaikki -liike oli nyt käytyjen seurakuntavaalien suuri voittaja ainakin pääkaupunki seudulla. Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston uusista jäsenistä 40 prosenttia on allekirjoittanut Tulkaa kaik ki -liikkeen ohjelman. Myös Espoossa Tulkaa kaikki ja sen hengenheimolaisryhmä Kaikkien kirkko korjasivat 40 prosentin potin valtuustopaikoista.
Vantaa eroaa kirkollisesti muusta pääkaupunkiseu dusta siinä, että Vantaan suurimpana ryhmittymänä jatkaa edelleen arvokonservatiivinen Sanasta elämään 31 prosentin osuudella. Tulkaa kaikki -liike keräsi Van taalla 17,6 prosenttia valtuustopaikoista.
KIRKKO NÄYTTÄÄ silti vaali vaalilta ottavan askelia yhä vapaamielisempään ja uudistushaluisempaan suun taan. Se tapahtuu kahta kautta: yhtäältä päättäjiksi va likoituu aikaisempaa enemmän liberaaleja ehdokkaita ja toisaalta monien vanhojen konservatiivien ajattelu avartuu hiljalleen. Suhtautumi nen samaa sukupuolta olevien avioliittoon on tästä hyvä esi merkki: aika moni siihen aiem min torjuvasti suhtautunut on tarkistanut kantaansa elämän kokemuksen kartuttua.
Kirkon päättäjien näkemyk set alkavat lähestyä sitä, mi tä arvotutkimusten valossa tie dämme kirkon jäsenten yleises tä arvomaailmasta.
YHDEKSÄN KYMMENESTÄ ääni oikeutetusta seurakuntalaises ta ei äänestänyt seurakuntavaa leissa pääkaupunkiseudulla.
Vantaalla äänestysprosentti oli vain 8,4. Seurakuntien asioista päättävät todella pienen porukan valitsemat edustajat.
Huomattava äänestyspassiivisuus voi kertoa siitä, että enemmistö seurakuntalaisista on tyytyväisiä kir kon meininkiin eikä tunne tarvetta vaikuttaa asioihin. Se voi myös kertoa siitä, että suurin osa väestöstä pi tää kirkkoa yhdentekevänä. Voi se kertoa siitäkin, et tei seurakuntalaisille ole oikein selvää, mihin äänestä mällä voi vaikuttaa.
Niin tai näin, kirkon vaaleja on aivan pakko kehit tää. Sähköisen äänestämisen mahdollisuus olisi kaik kein kiireellisin uudistus. Jos osuuskaupan edustajis ton vaaleissa voi äänestää kätevästi ja turvallisesti ver kossa, niin miksi ihmeessä se ei ole mahdollista kir kon vaaleissa?
JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Älä koskaan hanki kunniaasi ja riemuasi tuottamalla surua halvimmallekaan vertaisellesi.
ENGLANTILAINEN RUNOILIJA WILLIAM WORDSWORTH (1770–1850)
”KIRKON PÄÄTTÄJIEN NÄKEMYKSET ALKAVAT LÄHESTYÄ KIRKON JÄSENTEN ARVOMAAILMAA.
Perusasetukseni on se, että koen velvollisuutta kaikkia kohtaan. Tunnen omituista hätää siitä, että en jätä ketään huomiotta ja että kenellekään ei tule paha mieli.
ELÄMÄNI BIISI -OHJELMAN JUONTAJA KATJA STÅHL KOTILIEDESSÄ 16.11.
Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen.
UUDEN TESTAMENTIN KIRJE KOLOSSALAISILLE 3:12
Kiitos pienistä valoisista viesteistä. Kiitos, Jumala, että kevennät välillä taakkaani. Näin jaksan taas tätä kaoottista vaellustani.
Seuraava lehti ilmestyy 15.12.
KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki
KUVITUS: ANSSI RAUHALAEsa Nieminen kumppaneineen teki kauneimman joululaulun.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ1Muusikko-säveltäjä Esa Nieminen, 70, sinulle myönnettiin taiteilijaeläke keväällä 2022. Mitä nyt kuuluu?
– Hyvää kuuluu. Töiden puolesta alkaa olla hiljaista vetäytymistä alalta ja oikeaa eläköitymistä. Mutta soittamista ja laulamista muusikko ei lopeta niin kauan kuin homma pelittää.
– Teen itse valitsemiani kivoja töitä. Sävellän lauluja ja lähetän niitä tanssi-iskelmän esittäjille. Olen myös mukana kahdessa musikaalityöryh mässä. Toinen seisoo tällä hetkellä paikallaan ja toinen etenee kovalla vauhdilla ensi syksyn ensi-iltaan. Sopivasti puuhaa piisaa.
2Toimit kapellimestarina television Kauneimmat joulu laulut -konsertissa ja sävelsit siihen joululaulun Niklas Rosströmin kanssa. Mistä on kysymys?
– Jo viime vuoden lokakuussa varainhan kinnan päällikkö Hanna Kalanne Suomen Lähetysseurasta soitti minulle. Hän kysyi, voisimmeko tänä vuonna yhdistää kaksi juhlaa – Kauneimmat joululaulut 50 vuotta ja minä 70 vuotta – niin, että säveltäisin joululaulun ja tulisin kapellimestariksi Kauneimmat joululaulut -konserttiin.
– Vastasin kyllä, koska kysymys oli joululauluis ta. Ne sopivat minulle kuin nenä päähän. Olen tehnyt niitä paljon muun muassa Lastenklini koiden Kummien joulukonsertteihin ja artis tien omiin joulukonsertteihin.
3Miten kauneimman joululaulun säveltäminen sujui?
– Ensin piti päättää tyylilaji. Sillä, niin kuin tiedämme, on olemassa hartaita joululauluja, joita suomalaiset rakastavat eniten, ja on viihteellisiä duurihölkkiä, joissa joulupuk ki saa suukon. On ”tingeltange lia” ja on jatsin tempoa.
– Kun tyylilaji löytyi, istuimme Niklaksen kanssa alas ja aloimme etsiä sointukulkuja ja tunnelmaa. Minä soitin pianoa, ja hahmottelimme, millä soin nuilla laulun voisi tehdä. Sitten aloimme lallattaa siihen melodiaa. Lallatimme niin kauan, että saim me demon valmiiksi, ja lähetimme sen sanoittaja Sinikka Svärdille
– Kappaleen nimeksi tuli Kauneimmat joululaulut soi. Se on uutuutena tämän vuoden Kauneimmat joululaulut -vihkossa. Laulu etenee pop-trendikompissa hidastempoisesti. Mutta se on duurissa, ja kertosäe on hyvin tarttuva.
Tiesitkö ennen tämän joululaulun säveltämistä, mitä Kauneimmat joululaulut ovat?
– Asuessani Espoon Suomenojalla kotimme lähellä oli pieni kappeli, jossa pidettiin Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia. Kävimme niissä, kun lapset olivat pieniä. He lauloivat joululauluja innoissaan.
– Tänä vuonna viikko ennen joulua saamme kaikki lapsenlapset yhtä aikaa Hangon kakkos kotiimme kylään viettämään ennakkojoulua. Minulla on kuusi lapsenlasta, joiden iät me nevät hauskasti tasavuosin ekaluokkalai sesta kuudesluokkalaiseen.
5Mikä sinulle on pyhää?
– Sanoisin, että perhe, perinteet, ystävät ja ystävällisyys. ■
Kauneimmat joululaulut -yhteis laulutilaisuuksia kirkoissa joka puolella kaupunkia. Tarkemmat tiedot Menot-osan takakannessa. Kauneimmat joululaulut -konsertti joulu päivänä 25.12. klo 19 Yle TV1:ssä. Esiin tyjinä Diandra, Ida Elina, Inka Kuoppa mäki, Jukka Kuoppamäki, Jore Marja ranta, Rajaton-lauluyhtye, Robin, Suvi Teräsniska ja Laura Voutilainen.
Tulevana itsenäisyyspäivänä vedetään jälleen tankoon siniristilippu. Suomen kansallissymbolina voisi kuitenkin liehua myös punakeltainen lippu.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ISTOCKSiniristilipun valintaan liittyi aikoinaan moninaisia vaiheita. Historian tutkija Tuomas Teporan mukaan suomalais mieliset fennomaanit eli vanhasuoma laiset alkoivat ajaa Suomen lipuksi sini valkoista lippua jo 1850-luvun puolivä lissä. Yksi fennomaaneista oli runoilija ja kirjailija Zachris Topelius, joka mainitsi lippuasian muun muassa sadussaan Linnake Suomen puolustus.
– Sinivalkoinen väritys viittasi vesistöihin ja lu meen, mutta se osoitti tuolloin myös lojaalisuut ta Venäjän keisarille, sillä sininen ja valkoinen olivat Venäjän laivaston värit, Tepora kertoo.
Kun Venäjä halusi 1800-luvun lopulla yhden mukaistaa reunamaitaan, Suomessa alkoivat po liittiset ristiriidat.
– Vanhasuomalaiset olivat myöntyväisiä Ve näjän aikomuksille siinä, miten suomalaisten saavutetut edut ja suomen kielen asema säily tettäisiin. Perustuslaillisiin kuuluneet nuorsuo malaiset ja ruotsinkieliset olivat kuitenkin eri mieltä, koska he halusivat samastua skandinaa
visuuteen eli pohjoismaisuuteen. Suomen lipuk si he kannattivat Suomen vaakunan punakeltai sia värejä.
1900-luvun alun levottomina vuosina suoma lainen työväki puolestaan otti omakseen puna lipun. Tuolloin puhuttiin lippuanarkiasta. Maan ajauduttua sisällissodan partaalle lipuista tuli to dellisia taistelun tunnuksia.
SUOMEN JULISTAUDUTTUA joulukuussa 1917 it senäiseksi oli ensisijainen vaihtoehto Suomen vi ralliseksi valtiolipuksi punakeltainen leijonalip pu. Yleiseen käyttöön eli kansallislipuksi oli eh dolla punakeltainen ristilippu, josta oli eri muun nelmia.
– Perustuslaillisten lisäksi myös monet taiteili jat olivat tällä kannalla, koska heistä siniristilippu tuntui tylsältä ja näkymättömältä. Punaista väriä pidettiin näyttävänä ja hyökkäävänä, Tuomas Te pora selvittää.
– Sisällissodan jälkeen vuoden 1918 kevääl lä konservatiiviset tahot pitivät punaväriä veri
senä pilkkana. Myös nuorsuomalaiset alkoivat kannattaa sinivalkoista väritystä, koska punai nen väri tuntui heistä nyt jotenkin epäsuomalai selta. Ruotsinkielisiä taas punainen väri ei häirin nyt. Siispä siniristilippuun päädyttiin eräänlai sena kompromissina vielä saman vuoden touko kuussa.
Taiteilijoiden Eero Snellmanin ja Bruno Tuukkasen suunnittelema siniristilippu jakoi kansaa, mutta se alettiin hyväksyä 1930-luvun lopussa paremmin myös työväentaloilla. Taus talla oli osaltaan lippuasetus, jonka mukaan poliittisissa tilaisuuksissa piti käyttää siniristi lippua.
Sotien jälkeen suhtautuminen siniristilippuun muuttui suopeaksi kaikissa poliittisissa piireissä. Siitä oli tullut koko kansan lippu.
SINIRISTILIPPU SYMBOLOI Suomen luonnon ja pohjoismaisuuden ohella kristillisyyttä.
– Kirkolla oli tuolloin enemmän valtaa ihmis ten elämässä, ja joku saattoi nähdä siniristilipus
sa jopa enkelinäkyjä. Lippu symboloi samalla tietynlaista viattomuutta ja väkivallattomuutta, Tuomas Tepora kertoo.
Hänen mukaansa Suomen lippuun suhtaudu taan vähän kuin pyhäinjäännökseen. Siihen liit tyy myös eräänlaista magiikkaa.
– Lippu ei saa osua tankoon nostettaessa ei kä sieltä pois otettaessa maahan. Vanha ja ku lunut lippu puolestaan pitää hävittää poltta malla. Sitä ei voi laittaa esimerkiksi sekajättei siin.
– Sääntöihin kuuluu myös, että kuolemantapa uksen sattuessa lippu nostetaan ensin korkealle ennen kuin se lasketaan puolitankoon.
Suomessa lipun häpäisy on rangaistava rikos. Toisin on vaikkapa Yhdysvalloissa, jossa lippu on osa ilmaisun vapautta.
– Meillä lipun häpäisyä voi olla sen poltta minen mielenosoituksessa tai sen käyttämi nen rasistisiksi tulkittavissa tilanteissa, Tepora sanoo. ■
Suomen 105. itsenäisyyspäivää vietetään 6.12.
Contra: Jazz on paha synti.
Pro: Pahoja kai ovat nämä jazz-muusikon ominaisuudet: intuitio, musikaalisuus, ekstaasi.
Contra: Jazz on kylmän sodan mahtitekijöitä. Se on rappeutuneen imperialistisen ajan joutsenlaulu.
Pro: Jazzin väärinymmärtäminen on sen laadun tae. Typerä rouva Virtanen sanoo, että tuossa ei ole melodiaa, ja rouva Peltonen sanoo siihen, että hän saa vatsanväänteitä, mutta minä voisin kuunnella jazzia kahdeksan päivää viikossa!
Contra: Ylinouseva kvartti on nykyihmisen illuusiottomuuden ilmaisu. Jazz on rikollisuutta ja valkoista orjakauppaa.
Pro: Jazz on nuorison luonnollisin yhteys musiikkiin. Jazz pitäisi ottaa kouluohjelmaan.
Contra: No miksei jazzkonsertteja järjestetä kirkkoihin, jotta jokainen nuorisoaines tutustuisi...
Pro: Ehkä kirkko on siinä suhteessa epämusikaalinen.
Contra: Kieltäkää jazz Suomessa. Sulkekaa radio. Vivaldi on sentään toista maata.
Pro: Kuunnellessani jazzia näen usein mustia ja valkoisia sfäärejä ja ellipsejä, jotka liikkuvat läpi silmieni ulos ja sisään.
Contra: Mitä? Minä en näe mitään.
Pro: Silloin olet varmasti kuollut tai huonotuulinen. Ken ei ole humaltunut musiikista tajuttomuuteen asti, ei tiedä mistä on kysymys. Tämä koskee sinuakin!
Lyhennelmä Claes Anderssonin jazzmonologia mukailevasta tuntemattoman kirjoittajan artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 28.12.1960. Taiteessa rikottiin tabuja 1960-luvulla. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.
LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUK SIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PUHEENVUOROT
”Jeesuksen mukaan melkein mikä tahansa ihmisyyteen liittyvä ongelma on ratkaistavissa omastaan luopumalla.”
Espoolainen Leena-Maija Soini hankkii rahaa ukrainalaisten hyväksi ompelemalla esiliinoja.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANENOn valkoista gepyyripitsiä, välimerellistä sitruunapuuvillaa ja läpikuultavaa ruutukangasta. Muun muassa näistä materiaaleista Leena-Maija Soini, 73, on ommellut suunnittelemiaan design esiliinoja.
Jopa villahuopakangas taipuu essuksi Soinin taitavissa käsissä.
– Villainen essu lämmittää viluista mukavasti, hän sanoo.
Soinin ompelemat essut ovat myynnissä Ta piolan kirkon Valo kahvilassa. Esiliinojen myyn nillä kerätyn tuoton, kymmenen euroa per essu, Soini lahjoittaa ukrainalaisten hyväksi.
Esiliinakankaat ovat löytyneet omista varas toista. Kankaita on kertynyt runsaasti vuosien ai kana, onhan Soini kangasfriikki, kuten hän itse ään nimittää.
Kaikissa Soinin ompelemissa esiliinoissa on reilut taskut, joihin voi kätkeä pienet käyttöta varat. Esiliinaa voi nimittäin käyttää muuallakin kuin keittiössä.
– Ennen vanhaan kuljettiin aina essu edes sä. Ajattelin, että se voi olla asuste ihan niin kuin kansallispuvuissa.
KÄSILLÄ TEKEMINEN on ollut Leena Maija Soinil le tärkeää läpi elämän. Se on tuonut iloa ja toivoa myös vaikeaan vuoteen.
Tammikuussa Soinin suussa alkoi tuntua tah mealta, syljen eritys lisääntyi ja puhuminen vai keutui. Elokuussa tuli diagnoosi lihasten toimin taa ohjaavia hermosoluja rappeuttavasta sairau desta eli ALS:ista.
Diagnoosin jälkeen Soinille varattiin aika pal liatiiviselle vastaanotolle. Siellä hänelle suositel tiin vertaistukiryhmiä ja tehtiin maksusitoumus Terhokotiin.
– Sen jälkeen, kun sain ensimmäisen sho kin huudettua itsestäni ulos, on ollut helpom paa.
Puhekyky on huonontunut vuoden aikana nopeasti. Toistaiseksi Soini ilmaisee itseään kohtuullisen hyvin puhumalla, ja tarvittaessa hän käyttää apunaan puhelaitetta, joka muut taa kirjoitetut sanat puheeksi.
LEENA-MAIJA SOININ kaikkein rakkain harrastus on maalaaminen. Hän oli mukana Soukan Tai deseuran toiminnassa yli 30 vuotta. Tällä hetkel lä hänellä on työ ja näyttelytila Kirkkonummen Masalassa.
– Maalatessa pääsen ihanaan tilaan ja unoh dan kaiken muun.
Soini näyttää kännykältä valokuvia maalaa mistaan teoksista. Aiemmin hän maalasi kukkia, mutta Ukrainan sodan aikana maalauksiin on il mestynyt surukasvoisia ihmisiä.
Valmiiden taulujen joukossa on Feministi, Johannes Kastaja, Andy Warhol ja Olen suomalai nen maalaus, jossa on pieni musta poika.
– Ja tässä on Tauski, Soini kirjoittaa puhelait teelleen.
PARINKYMMENEN VUODEN TYÖURAN LeenaMaija Soini teki kiinteistövälittäjänä. Sitä ennen hän oli kymmenen vuotta lasten kanssa kotona ja teki erilaisia pätkätöitä.
Kolmikymppisenä Soini pyrki teologiseen tie dekuntaan, mutta sisäänpääsy jäi kahden pisteen päähän.
– Olisin halunnut sairaalasielunhoitajaksi. Nyt teen sielunhoitoa itseni kanssa.
ALS sairauden etenemistä ei voi ennustaa. Se etenee omalla painollaan. Puolison kanssa asiat on puhuttu Soinin mukaan jo selviksi.
– Olen psyykannut itseni siihen, että elämä on. Minulla ei ole tarvetta voivotella. Ei meistä ku kaan voi tänne jäädä. ■
Päätoimittaja Jaakko Heinimäki
HYVÄN TÄHDEN.81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Mediamyynti
Kotimaa
Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painos 340 000. Osoitteellisena jake luna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsen talouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoi tuksen perusteella. Jos osoit teessasi on virhe tai et halua leh teä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jäikö lehti tulematta? Haluat ko antaa jakelusta muuta palau tetta? Ota yhteyttä sähköpostit se osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN
Palkittu Gospel Helsinki ja suo sittu Gospelia Kaikille Mass Choir pitävät tänä vuonna yhdes sä kaksi joulukonserttia. Kuo Nina Pakkanen on
– Joululaulut ovat maailman kauneimpia lauluja, hän sanoo. – Konsertissamme perinne ja uusi lyövät kättä. Ohjelmistomme koostuu pe rinteisistä joululauluista ripauksella jazzia ja
Konsertissa kuullaan muun muassa Joulu Juhlimaan
– Gospelsovitukset tuovat lauluihin sekä mukaansatempaavaa rytmiä että joulun me ditatiivista tunnelmaa. Joulussahan yhdisty vät toivo rauhasta ja vapaudesta sekä riemu siitä, että Vapahtaja on syntynyt. Nämä ele mentit tulevat esille myös laulujen tunnel
Kuorojen lisäksi konserteissa esiintyvät , saksofonisti Joona
Gospel Christmas la 10.12. klo 18.30 Johanneksenkirkossa ja la 17.12. klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Liput 17,50–25 e Lippu.fi tai ovelta puoli tuntia ennen konsertin alkua.
KIRKKO JA KAUPUNGIN (17.11. 2022) välissä jaetussa Jouluradio20-liitteessä kerrottiin, että vuoden 2012 joululaulukilpailun voitti Marko Maunuksela kappaleellaan Jouluiltana. Maunuksela oli kappaleen esittäjä, mutta kappa leen oli säveltänyt Kai Jämsä ja sanoittanut Sana Mustonen
Uiguuriaktivisti Nury Turkel kertoo Kiinan pyrkivän tuhoamaan uiguurit. Hän on itse syntynyt vankeudessa.
Mies istuu kahlittuna tiikerituo liin, kidutusvälineeseen. Kes ken kuulustelun tulostin alkaa sylkeä paperia. Ulos tulee lista, jossa on 20 000 nimeä. Poliisit tuskastuvat: ”Kuinka helvetissä me etsimme kaikki nämä ihmiset?”
Mies on yhdysvaltalaisen uiguuriaktivisti Nu ry Turkelin veli. Hän palasi kotiin Xinjiangiin, Kiinan uiguurialueille, huolehtiakseen vanhem mistaan. Kiinan poliisi pidätti hänet, koska hä nellä on Yhdysvaltain passi ja hänen veljensä on ihmisoikeusaktivisti.
Kertomus on Turkelin kirjasta Ei pakotietä –Uiguurin tarina (Bazar 2022). Kiinan tietotek niikan ja videovalvonnan tukeman sortokoneis ton tehokkuudesta kertoo, että poliisi pidätti kymmenessä päivässä listalla olleista henkilöis tä 17 000.
Heidän rikoksensa vaihtelivat pitkästä parras ta Koraanin lukemiseen hautajaisissa. Kaikki, mi kä voidaan jotenkin liittää islaminuskoon, on Kii nan viranomaisille merkki ääriajattelusta. Niinpä 8 500 moskeijaa on jo hävitetty.
Uiguurit, 12-miljoonainen kansa, ovat musli meja. Kun alueella tapahtui muutamia terrori-is kuja, Kiina löysi hyvän tekosyyn iskeä koko kan saan. Kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping käski hallintoaan olemaan osoittamatta minkäänlaista armoa uiguureille.
KIINA SANOO KITKEVÄNSÄ radikalismia. Todelli suudessa kommunistinen puolue kokee uiguuri en uskonnon, kulttuurin ja etnisyyden haasteeksi yksinvallalleen. Uiguurit asuvat alueella, jolla on paljon luonnonvaroja: öljyä, maakaasua, hiiltä ja metalleja. Siellä tuotetaan myös viidennes maail man puuvillasta.
Nury Turkel on lakimies ja Yhdysvaltain hal linnon kansainvälisen uskonnonvapauskomitean puheenjohtaja. Ihmisoikeustyönsä vuoksi hän on Kiinan pakotelistalla.
– En voinut osallistua isäni hautajaisiin huhti kuussa. Äitiäni en ole nähnyt vuoden 2004 jälkeen. Veljeni toimii äitini omaishoitajana, Turkel kertoo.
Turkel on syntynyt Maon kulttuurivallan kumouksen aikaisella uudelleenkoulutusleirillä, jonne hänen äitinsä suljettiin 19-vuotiaana. Hän
pääsi nuorena Yhdysvaltoihin, sai maasta turva paikan, opiskeli lakimieheksi ja pyrkii nyt autta maan uiguureja.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bache let julkaisi elokuussa raportin, jonka mukaan Kii nan uiguurialueilla on tapahtunut vakavia ihmis oikeusloukkauksia ja mahdollisesti rikoksia ih misyyttä vastaan. Turkel lisää syytteisiin kan sanmurhan. Näin tekee Yhdysvaltojen lisäksi yhdeksän muuta maata. Millä perusteella?
– Kiina yrittää osittain tai kokonaan tuhota ui guurien etnisen, uskonnollisen ja rodullisen ryh män. Kiinan hallitus on lausunnossaan viitannut uiguureihin sanoen, ettei rikkaruohoja voi tap paa pellolta yksitellen, vaan niihin täytyy käyttää kemikaaleja.
YK:N
sopimus ei määrittele kansanmurhan tuntomerkiksi ihmis ten tappamista massoittain, vaan määritelmään sisältyy myös vaikeiden vammojen tuottaminen ryhmän jäsenille, ryhmän elinehtojen huonon taminen ja syntyvyyden ehkäisy sekä lasten pak kosiirrot.
– Kiina on pakottanut ainakin 800 000 uiguu ria eroon perheistään niin kutsuttuihin sisäoppi laitoksiin. Se on kiertoilmaus lasten keskityslei reille, Nury Turkel sanoo.
Pari vuotta sitten Yhdysvaltain tulli takavari koi 13 tonnia ihmisten hiuksista tehtyjä tuotteita.
TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT MARK SCHIEFELBEIN/ AP / LEHTIKUVA JA JUSSI HELTTUNENVankileiri Dabanchengissa Xinjian gissa. Kommunistisen puolueen vuodetut asiakirjat paljastivat leirien toimintaohjeet. Esimerkiksi opetushetkien
UIGUURIEN VÄESTÖNKASVUN Kiina pyrkii syste maattisesti estämään. Naisia steriloidaan joukoit tain ja raskauksia keskeytetään pakolla. Naisia raiskataan ja käytetään seksuaalisesti hyväksi.
Kiinan hallituksen tilastot kertovat syntyvyy den jyrkästä alenemisesta alueilla: kolmessa vuodessa syntyvyys on laskenut lähes puoleen.
– Ihmettelen, miksi kansainvälinen yhteisö, jo ka muuten niin innokkaasti puhuu naisten oi keuksista, katsoo toiseen suuntaan, kun tapahtuu jotain näin ilmeistä, Nury Turkel sanoo.
Donald Trumpin hallinnon ulkoministeri Mike Pompeo ja presidentti Joe Bidenin hal linto ovat olleet yhtä mieltä siitä, että uiguuri alueilla on käynnissä kansanmurha.
– Minun on vaikea ymmärtää, miksi esimer kiksi Suomen hallitus ei anna rikoksille niiden oikeaa nimeä. Vaikka yli 150 maata on osallisena YK:n joukkotuhonnan kieltävässä sopimuksessa, vain kymmenen niistä on nimennyt uiguurien kohtelun kansanmurhaksi, Turkel sanoo.
Suomi ja 49 muuta maata sentään allekirjoit tivat loka–marraskuun taitteessa lausunnon, jos sa ne tuomitsevat uiguureihin ja muuhun mus limiväestöön Kiinassa kohdistetut ihmisoikeusrikkomukset.
Joulutapahtuma
ke 14.12. klo 13 alkaen
– Surullisinta on, että Kiinan kommunistinen puolue vei minulta yhteyden perheeseeni, Nury Turkel sanoo.
Kun uiguurinaiset pitkine tummine hiuksineen suljetaan leireille, heidän päänsä ajellaan ja niis tä tehdään peruukkeja ja hiuslisäkkeitä Yhdys valtain markkinoille.
Leireillä, jonne Kiina on sulkenut ainakin mil joona uiguuria, ihmisillä ei ole Turkelin mu kaan nimiä vaan ainoastaan numerot. He nuk kuvat kyljellään kopeissa, joissa ei mahdu kään tymään. Kidutus on arkea. Ohjelmaan kuuluu kommunistisen puolueen iskulauseiden toista minen. Usko Jumalaan halutaan kieltää, ja lei reillä oleville kerrotaan, että heillä on uusi juma la, pääsihteeri Xi Jinping.
KUN UUDELLEENKOULUTUSLEIREISTÄ tuli tietoa julkisuuteen, Kiina vaihtoi taktiikkaansa. Nyt se sijoittaa uiguureja pakkotyöhön tehtaisiin, jot ka tuottavat kulutushyödykkeitä ja materiaaleja maailmantalouden tarpeisiin. Niitä pyörittävät suuret ja tunnetut maailmanlaajuiset yritykset tietotekniikasta tekstiiliteollisuuteen.
Tehtaiden työläisillä ei ole mahdollisuutta va lita työpaikkaansa, ja heidät viedään kauas per heistään. Heitä myös rekrytoidaan samaan ta paan kuin aikanaan orjia markkinoilla.
– Miksi yritykset sallivat tämän? Koska raha ei vain puhu, vaan se korruptoi sielun, Nury Tur kel sanoo.
MYÖS EUROOPPAAN tuodaan paljon uiguurialu eilla tehtyjä tuotteita. Nury Turkelin mielestä lii ke elämän pitäisi muuttaa toimintaansa ja lähteä pois Kiinasta, jos asiat eivät muutu.
– Demokratia on maailmassa nyt uhattuna. Jos emme puolusta demokratiaa, meidän elä mänmuotomme muuttuu ikuisiksi ajoiksi, Tur kel varoittaa.
Uiguurien tilanne on vain yksi niistä asioista, joita Turkelin johtama uskonnonvapauskomitea seuraa. Uskonnollisten vähemmistöjen sorto on arkea kymmenissä maissa.
– Jos uskonnonvapautta ei suojella eikä us konnollisten vähemmistöryhmien vainoon puu tuta, tilanne johtaa usein sotiin ja rikoksiin ihmi syyttä vastaan, Turkel sanoo. ■
Muuta nyt laadukkaaseen seniorikotiin palveluiden keskelle, muutama viihtyisä ja esteetön vuokrakoti on vielä vapaana.
Saga Käpylinnan arkea helpottavat palvelut muuntuvat tarpeidesi mukaan. Monipuolinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme tuo iloa ja energiaa arkeen. Tule nauttimaan jouluisesta tunnelmasta taloomme keskiviikkona 14.12. Talon esittelykierros pidetään klo 13, jonka jälkeen luvassa elävää musiikkia ja kahvilan herkkuja.
”Tervetuloa tutustumaan, ihastumaan – ja asumaan. Katso lisätiedot sagacare.fi tai soita numeroon 050 591 1876.
Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.
Seuraava tutustumisilta: tiistaina 10.1.2023 klo 17 Paikka: Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4 Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.
Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.
Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi
Minun on vaikea ymmärtää, miksi Suomen hallitus ei anna rikoksille niiden oikeaa nimeä.tarkoitus on tukea sitä, että ”opiskelijat” ymmär täisivät syvällisesti ”aiemman käytöksensä laittoman, rikollisen ja vaarallisen luonteen”. Todelli suudessa syy leirille sulkemiseen on kansallisuus ja uskonto.
Vladimir Putinin kanssa ei kannata enää keskustella, sanoo rauhanvälittäjänä työskennellyt Elisabeth Rehn.
Tämän päivän trendi on rakentaa esteitä. Donald Trumpia pilkat tiin Meksikon rajalle rakennetusta muurista, ja nyt suunnitellaan aitaa oman maamme itärajalle. Elisabeth Rehnistä se tuntuu pahalta.
– Maailma on jo saanut tarpeeksi esteistä. Ne pitää purkaa, hän sanoo.
Rehn tietää mistä puhuu. Hän koki sodan jo lapsena.
– Kun Venäjä tämän vuoden helmikuussa hyökkäsi Ukrainaan, mieleeni palasi lapsuuteni jatkosodan aikana Mäntsälässä. Yhdessä muiden pikkulottien kanssa kunnioitimme arkussa kotiin palanneita seudun poikia.
Rehn on asunut jo pitkään Kirkkonummen Hi lassa. Se kuuluu Porkkalan alueeseen, jonka Suo mi vuoden 1944 rauhansopimuksessa joutui vuokraamaan sotilastukikohdaksi Neuvostoliitol le. Alue palautettiin Suomelle vuonna 1956. Kun presidentti Juho Kusti Paasikivi palasi Suomeen allekirjoitettuaan Moskovassa sopimuksen Pork kalan alueen palauttamisesta, hän totesi: ”Kynä on korjannut, minkä miekka on särkenyt.” Silti jäljet tuosta ajasta näkyvät seudulla edelleen.
SODAN LÄHEISYYS on ollut Elisabeth Rehnin koh talo. Maailman ensimmäisenä naispuolisena puo lustusministerinä hän on tehnyt työtä rauhan puolesta. Hän on myös ollut hankkimassa sota kalustoa Suomelle.
Rehn piti aikanaan Hornet-hävittäjien hankin taa tärkeänä, vaikka oikeastaan ajatteleekin, et tä on hullua sijoittaa niin paljon rahaa sotatarvik keisiin.
– Aikana, jolloin sota on nurkan takana, mei dän on kuitenkin vaalittava omaa itsenäisyyttäm me. Niin kuin nyt tehdään, hän toteaa.
Niissä sodissa, joista Rehnillä on kokemusta, ei käytetty drooneja eikä uhattu ydinaseilla niin kuin nyt. Tässä tilanteessa hänestä on erityisen tärke ää, että rauhanpyrkimykset johtavat tuloksiin.
– Rauha ei kuitenkaan synny pakottamalla. Se saavutetaan. Jos sitä ei saavuteta yhteisymmär ryksellä, niin vähintään toista osapuolta ymmär täen, ihmisoikeusraportoijana ja rauhanvälittäjä nä työskennellyt Rehn sanoo.
VALLAN VÄÄRINKÄYTTÖ suututtaa Elisabeth Reh niä. Hänen mukaansa paha on eskaloitunut val taa itselleen kahmineiden Adolf Hitlerin, Slo bodan Miloševićin ja Vladimir Putinin lietso man vihan vuoksi.
Rehniä pelottaa, että Venäjä keskittää hyök käyksiään entistä enemmän siviilikohteisiin, kun se ei menesty sotilaallisesti. Silloin tavalliset ih miset haavoittuvat ja kuolevat. Onko tästä ole massa ulospääsyä?
– Putinin kanssa ei kannata enää keskustella. Hän on johtajana pelkuri, joka syyllistää alai siaan eikä uskalla ottaa vastuuta. Sellaisella joh tajuudella ei saavuteta voittoja. Ja mitä tulee Ve näjän ulkoministeriin Sergei Lavroviin, jonka tunnen hyvin, hän on huijari ja sliipattu kettu.
Mitä sanoisit Lavroville, jos tapaisitte?
– Haluaisin keskustella hänen kanssaan kah den kesken ja pyytäisin häntä miettimään Venä jän tulevaisuutta. Hän on kuitenkin sivistynyt ih minen ja tuntee hyvin hirvittävien sotatekojen seuraukset.
Turvallisuusneuvosto on vesittänyt YK:n tehtävän rauhanvälittäjänä.
VIHAA JA PAHUUTTA Elisabeth Rehn on kohdan nut omin silmin. Ihmisoikeusraportoijana Bal kanilla hän kuulusteli sotaa käyviä osapuolia ja sai kokea senkin, kuinka itsepäisillä sotahulluilla miehillä oli myös pehmeämpi puoli.
– He osoittivat minua kohtaan jonkinlaista myö tätuntoa naisena, koska olin joutunut jättämään perheeni rauhantyön takia. He kysyivät, miten he voisivat helpottaa tehtävääni äitinä. Tein heille sel väksi, ettei se kysymys ole asialistalla. Tehtäväni oli saada syylliset vastuuseen sotarikoksista.
Viha kiehui Rehnin sisällä monesti. Hän muis taa, miten kohtasi ihmisiä, jotka olivat raiskan neet tai tappaneet väkivaltaisesti toisia ihmisiä. Poliisijohdon aloitteesta Rehn oli käynyt suoma laisen poliisin pikakurssin kuulustelutekniikassa. Ei saanut menettää malttiaan.
Kaikkein vaikeimpana tehtävänään Rehn pitää itäisessä Kongossa toteutettua YK:n Naiset, so ta ja rauha -projektia, jossa selvitettiin aseellisten konfliktien vaikutuksia naisten elämään ja nais ten roolia rauhan rakentamisessa. Siellä Rehn kuulusteli erään ryhmän johtajaa, joka oli rais kannut ja haudannut elävältä kymmeniä naisia.
”Silloin oli vaikeata noudattaa poliisin kuulustelu ohjeita maltin menettämisestä.
Yhtä vihainen Rehn oli ulkomaiselle avustus työntekijälle, joka oli käyttänyt paikallisia nai sia seksuaalisesti hyväkseen. Puolustuksekseen tämä ilmoitti vain, että ”men have their needs”, miehillä on tarpeensa.
– Teki mieli kuristaa hänet. Mutta onnistuin hillitsemään itseni, Rehn kertoo.
YK:N KEHITYKSEEN Elisabeth Rehn sanoo ole vansa pettynyt.
– Turvallisuusneuvosto on vesittänyt YK:n tehtävän rauhanvälittäjänä. Kun suurvalloilla on turvallisuusneuvostossa veto-oikeus, ne voivat vastustaa sotaa käyvien maiden tuomitsemista.
– YK on toisaalta saanut aikaan paljon hyvää kin: se on edistänyt terveydenhuoltoa sekä pa rantanut naisten oikeuksia ja lasten oikeutta kou lunkäyntiin. Tästä huolimatta tasa-arvo ei ole to teutunut. Pääsihteeri Antonio Guterres on hyvä ihminen, mutta sotapesäkkeitä hän ei pysty sam muttamaan, sanoo YK:n alipääsihteerinä työs kennellyt Rehn.
Myös maahanmuuttopolitiikkaa koetellaan ai kana jolloin vastakkainasettelut kovenevat. Rehn ei ole yllättynyt siitä, että pakolaiset, jotka aikoja sitten tulivat Suomeen, ovat hämmästyneitä sii tä, miten lämpimästi me toivotamme ukrainalai set nyt tervetulleiksi.
TEKSTI OLAV S. MELIN KUVA ESKO JÄMSÄRehn kertoo panneensa merkille, että Kenian presidentti William Ruto ihmetteli puheessaan YK:ssa, miten avosydämisesti eurooppalaiset suhtautuvat ukrainalaisiin. ”Olisi ollut ihanaa, jos Eurooppa olisi Afrikan maiden kriisien yh teydessä menetellyt samalla tavalla”, Ruto on kommentoinut.
PIKKULOTTANA OPITTU elämänviisaus on seu rannut Elisabeth Rehniä läpi hänen elämän sä: ”Kaikki on mahdollista, mikään ei ole mah dotonta.” Tämä usko ihmisyyteen ja tulevai suuteen vaikuttaa tänä päivänä hyvin vieraalta. Rehn jakaa optimisminsa Winston Churchillin kanssa, joka toimi Iso-Britannian pääministerinä toisen maailmansodan polttavissa hetkissä ja ke hotti olemaan hukkaamatta syvästä kriisistä syn tyviä mahdollisuuksia.
– Kuuden vuoden työkokemuksella kansain välisen sotarikostuomioistuimen palvelukses sa voin sanoa, että usko ihmiseen ja yhteistyö hön ihmisten välillä voi avata tien rauhaan. Ruandassa perustettiin kansanmurhan jälkeen tuomioistuin, jossa tekijät ja uhrit tapasivat. Monet syylliset tunnustivat rikoksensa. Monet pyysivät myös anteeksi. Vaikka yhteisymmär rystä ei saavutettukaan, tietty ymmärtämys kuitenkin.
Rehn lainaa ihmisoikeusaktivisti Martin Lut her Kingin viisautta: ”Jos lähtökohtamme on,
että elämä on elämisen arvoinen ja ihmisellä on oikeus elää, silloin meidän täytyy löytää vaihto ehto sodalle.”
ELISABETH REHN on nyt 87-vuotias ja kiitollinen elämästään.
– Minulla on ollut erittäin jännittävä elämä. Nyt olen kiitollinen siitä, ettei minua vuonna 1994 valittu presidentiksi. Minulla on ollut va pauteni päättää omasta elämästäni ja voin va paasti kertoa, mitä olen kokenut ja mitä ajatte len maailmasta ja elämästä.
– En pelkää kuolemaa. Olen nähnyt surua ja kuolemaa, enkä millään voi hyväksyä kaikkea näkemääni raakuutta ja epäoikeudenmukaisuut ta, mutta kuolema ei minua pelota.
Onko kaikella kuitenkin tarkoitus?
– Elämällä täytyy olla tarkoitus. Meidän teh tävämme on toimia rauhan ja ihmisarvoisen elämän puolesta.
Rehniä viehättää matemaatikko ja filoso fi Blaise Pascalin ajatus, että sydän on se, joka aistii Jumalan, ei järki. Hänen mukaan sa siinä piilee ihmisen ja Jumalan välinen suhde.
– Kaikki me tarvitsemme uskoa korkeimpaan voimaan – uskonnosta riippumatta. Matkoillani rauhan ja ihmisyyden puolesta olen monesti hil jentynyt kirkoissa ja hakenut voimaa ja rauhoit tumista. ■
Pohjalaislähtöiset lukio kaverukset Susanna Laine ja Terhi Ketola-Huttunen tekivät kirjan epätäydelli sen naisen itsetunnosta.
Juontaja-näyttelijä Susanna Laine ja pappi-psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttunen alkoivat viettää yhdessä aikaa lukiolaisina. Heidän ystävyytensä on kestänyt jo 25 vuotta.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALASusanna Laine ja Terhi KetolaHuttunen tutustuivat Seinäjoen lu kiossa Etelä-Pohjanmaalla. Lukiolais ten oli tapana istua välitunneilla kou lun vihreillä sohvilla, ja kerran KetolaHuttunen kysäisi rinnakkaisluokalla olleelta Laineelta, mitä tälle kuuluu. Jotain kum maa tapahtui, sillä tuosta juttutuokiosta lähtien nämä melko erilaiset nuoret naiset alkoivat olla tiiviisti tekemisissä.
– Huomasimme, että eroavaisuuksistamme huolimatta ajattelemme asioista hyvin samal la tavalla ja että meillä on samanlainen huumo rintaju. Olin tuolloin mukana Seinäjoen kau punginteatterin esityksissä, mutta minulla ei ollut teatterikaverien lisäksi juuri muita kave reita. Terhin kautta sain uusia, ja minulle au kesi samalla normaalimpi nuoren elämä, Laine kertoo.
Tämä tarkoitti sitä, että he viettivät koulun tauoilla aikaa lähikahvilassa, kävivät kotibileissä ja baareissa sekä autoilivat ympäriinsä.
Kaksikolla oli suunnitelmissa jättää lukion jäl keen kotikonnut ja lähteä Helsinkiin. Ensi koske tuksen Helsinkiin he saivat matkustettuaan hiih tolomalla etsimään pääkaupungista kesätöitä. Työnhakureissu onnistui kuin onnistuikin innok kailta pohjalaistytöiltä, ja he viettivät seuraavan kesän Helsingissä.
– Kiinteä yhteiselo jatkui muutettuamme yli oppilaaksi pääsemisen jälkeen Helsinkiin. Ystä
västä oli suuri tuki ja turva, kun ei uudella paik kakunnalla tuntenut vielä ketään muita, KetolaHuttunen muistelee.
ON KESTÄNYT, vaikka Susanna Laine ja Terhi Ketola-Huttunen suuntautuivat täysin eri aloille. Laine osallistui vuonna 2005 Miss Suomi
-kisoihin, joissa hänet valittiin toiseksi perintö prinsessaksi. Missikuviot veivät hänet viihdemaa ilmaan, juontajaksi ja näyttelijäksi. Ketola-Huttu nen puolestaan opiskeli papiksi ja myöhemmin psykoterapeutiksi.
Laineen mukaan työ on vain osa elämää, jo ten erityyppiset työkuviot eivät ole vaikuttaneet heidän ystävyyteensä. Eivät myöskään erilaiset elämäntilanteet, esimerkiksi se, että Ketola-Hut tusella on lapsia ja Laineella ei.
– Kyllä tosi ystävyys kestää sen, että eletään eri maailmoissa. Elämä tuntuisi aika ohuelta, jos viettäisi aikaa vain lapsiperheporukassa, KetolaHuttunen sanoo.
– Minustakin tämä on ollut vain rikastuttavaa. Olemme tutustuneet toistemme kautta ihmisiin ja paikkoihin, joihin ei muuten olisi ollut koske tusta, Laine toteaa.
Kumpikin myöntää, että ystävyyteen vaikut taa yhä vahvasti myös yhteinen nuoruus EteläPohjanmaalla.
– Me pohjalaiset olemme jotenkin samalla aal topituudella, kun on yhteiset juuret ja muistot la keuden maisemissa, Laine pohtii.
– Se vaikuttaa myös, että on käynyt toisen ko tona ja tutustunut hänen perheeseensä. Näin varhaisen ystävän mukana omaan elämään on tullut laajempi verkosto hänelle tärkeitä ihmisiä, Ketola-Huttunen jatkaa.
YSTÄVYKSIÄ ON YHDISTÄNYT viime aikoina myös yhteinen kirjoittamisprojekti, jonka tulokse na Otava julkaisi keväällä kirjan Epätäy dellisen naisen itsetunto. Hanke sai alkun sa, kun Otavalta otettiin yhteyttä Susan na Laineeseen ja kysyttiin, kiinnostaisiko
” Huomasimme, että ajattelemme asioista hyvin samalla tavalla ja että meillä on samanlainen huumorintaju.
häntä omaelämäkerrallisen kirjan julkai seminen.
Laine jäi miettimään asiaa. Sitten kus tantamosta tiedusteltiin, tekisikö hän mieluum min kirjan jonkun toisen kanssa.
– Tajusin, että läheltähän löytyy ihminen, jon ka kanssa voisin tehdä tällaisen projektin, sillä Terhi oli julkaissut alaansa liittyviä kirjoja. Hän tosin hieman empi asiaa, kunnes keksi kirjamme aiheeksi itsetunnon.
Kului kuitenkin useampi kuukausi ennen kuin kirjan tekeminen pääsi vauhtiin. Sen rakenne kir kastui kunnolla naisten vietettyä yhdessä Seinä joella useamman päivän. He päättivät jakaa kir jan Laineen elämänkokemuksista kertoviin tari noihin ja Ketola-Huttusen asiantuntijakomment teihin.
Kirjan kuvitukseksi he halusivat kuvia heis tä lakeudella. Kuvaajaksi he pyysivät pohjalai sen Benjam Pöntisen, vaikka hänet tunne taan luontokuvaajana. Hän kuvasi kaksikkoa Ilmajoen ja Seinäjoen Törnävänsaaren maise missa.
EPÄTÄYDELLISEN NAISEN ITSETUNTO -kirja ker too Terhi Ketola-Huttusen mukaan itsetunnosta varsin pelkistetysti, minkä vuoksi sen avulla saa helposti kosketuksen aiheeseen.
– Kun deittailu on mitä on, niin ystävä edustaa todellista rakkautta, sanoo tietokirjailija Mirja Hämäläinen.
TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALAHelsingin Kallioon sijoittuva Aikuiset-tele visiosarja on rakennettu Oonan ja Artun ystävyyden ympärille. Romanttisia suhtei ta tulee ja menee, mutta ystävyys pysyy.
Sama ajatus näkyi myös Frendeissä ja Sinkkuelämässä – ja nyt Kallion kuppi loissa.
Tietokirjailija Mirja Hämäläinen, 36, on valtiotieteiden maisteri ja ”ihmis suhdenörtti”, joka elää Kalliossa itsekin.
– Kun deittailu on mitä on, niin ystävä edustaa todellista rakkautta ja pysyvää, sitoutunutta suhdetta.
Hämäläinen on huomannut, että ke veiden deittailijoiden ystävyyssuhteet vai kuttavat usein kiinteämmiltä kuin pitkäs sä parisuhteessa elävien.
– Ystävyydellä on ainutlaatuinen kyky joustaa ja pysyä mukana nykyelämässä, jota pätkätyöt ja -suhteet pirstovat. Ihmi set tarvitsevat ennakoitavuutta elämään sä, hän sanoo.
Hämäläinen kirjoitti tutkimusten, haastattelujensa ja omien kokemusten sa pohjalta kirjan Ystävyys (Kosmos 2022), joka kuvaa hänestä osuvimmin urbaani en kolmekymppisten naisten ystävyys suhteita. Kyseessä on hänen mukaansa ensimmäinen suomenkielinen tietokirja ystävyydestä.
– Ystävyyttä on tutkittu yllättävän vä hän. Ystävyys on yksityisempi asia kuin
parisuhde, josta löytyy paljon tietoa jo kirkonkirjoista.
On arveltu, että nuoret ystävystyisivät herkemmin kuin vanhat, mutta ystäviä voi saada missä elämänvaiheessa vain.
Toiset ystävystyvät lapsesta asti helpom min kuin toiset. Taitavuus muiden ym märtämisessä, ystävällisyys ja hyvät ver baaliset taidot auttavat.
– Avoimuus jeesaa ystävyyden alkuun saattamisessa, mutta on eri asia, miten saa suhteen kestämään, Mirja Hämäläi nen sanoo.
Ulospäinsuuntautunut, ekstrovertti ih minen voi luoda vaivattomasti laajan so siaalisen verkoston, kun taas ujo tai int rovertti tyyppi jakaa asioitaan parin sy dänystävän kanssa. Valtaosa ihmisistä si joittuu näiden ääripäiden välille.
Aikuisten kiintymyssuhdetyyleistä on puhuttu paljon parisuhteiden kohdalla, mutta turvallinen kiintymyssuhdetyyli an taa hyvän pohjan myös ystävyydelle.
Tutkimukset osoittavat myös, että vanhempien yksinäisyydellä on taipu mus periytyä lapsille. Lisäksi tiedetään, että jos murrosikäisellä ei ole ystäviä, ti lanne pysyy usein samankaltaisena aikui senakin.
– Olisi ihanaa, jos jokaisella olisi ystä viä, mutta ketään ei voi pakottaa ryhty mään toisen ystäväksi. Onneksi perus koulussa on alettu opettaa kaveritaitoja ja ryhmään kuulumista, Hämäläinen sanoo.
Ystäväpiiri on yleensä laajin 25–30-vuotiaana. Kuusikymppisenä ystä vien määrä alkaa laskea.
Moni ajattelee, että tosiystävän kanssa on luontevaa olla, vaikka edellisestä kohtaa misesta olisi kuinka pitkään. Mirja Hämä läinen haastaa oletuksen.
– Jos et ota yhteyttä ystäviisi, et voi odottaa, että ystävyyssuhteet pysyvät muuttumattomina.
Hämäläisen mukaan ystävyys on osak si numeropeliä. Vastavuoroisen luotta mussuhteen syntyminen ja ylläpito vaati vat aikaa.
Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mu kaan ystävyyden kehittyminen edellyttää 60–80 yhdessä vietettyä tuntia muuta man viikon aikana. Hyvä ystävyys voi syn tyä jo kuudessa viikossa, jos ihmiset viet tävät tänä aikana yhdessä yli 200 tuntia, mikä merkitsee lähes viittä tuntia päiväs sä. Ajanpuute onkin merkittävä este ystä vyydelle.
– Jos ei vietä aikaa ystäviensä kanssa, ei pidä valittaa, ellei heitä kohta ole. Ystä vyyteen liittyy jakamisen vaade. Toinen on pidettävä kärryillä oman elämän tär keistä tapahtumista ja häneltä on kyseltä vä kuulumisia.
Hämäläinen on päivittäin yhteydes sä lukuisten ystäviensä kanssa ryhmächa teissa. Digitaalinen yhteys täydentää kas vokkaisia kohtaamisia, ei korvaa niitä.
Digiaika on tuonut myös uusia haas teita. Ystävä voi loukkaantua, jos nä
Erilaisista työ- ja perhekuvioista huolimatta Susanna Laineen ja Terhi Ketola-Huttusen ystävyys on pysynyt läheisenä.kun deittailukulttuuri kevenee.
2. Ystävän löytäminen on kaikille yhtä mahdollista.
– Oli kyllä yllättävän vaikea sanoittaa omia itsetunnon kehitykseen liittyviä kokemuksiaan, Susanna Laine sanoo.
Itsetunnon perusta rakentuu Ketola-Huttusen mukaan lapsuudessa. Silti itsetunto voi vaihdel la onnistumisten ja epäonnistumisten vuoksi elä män aikana paljonkin.
– Itsetuntoon vaikuttaa tosi moni tekijä. Vaik ka lähtökohdat olisivat kuinka hyvät, vanhem
pien kannustus ei auta samalla tavalla, jos lasta vaikka kiusataan koulussa vuodesta toiseen.
Joka tapauksessa itsetunnon kannalta tärkein tä ovat Ketola-Huttusen mielestä turvalliset ih missuhteet. Vaikeina aikoina jo yksi ystävä voi auttaa eteenpäin.
– Ystävän kanssa jaetaan yleensä ilot ja su rut. On tosin sellaisiakin ystäviä, jotka esimerkik si avioeron tai läheisen kuoleman jälkeen alkavat vältellä tapaamista. Ikävä kyllä usein on niin, että silloin kun menee naama edellä asvalttiin, näkee parhaiten, ketkä ovat niitä oikeita ystäviä.
”Laineen mielestä ystävyydessä on tärkeää myös vastavuoroisuus: ei kenenkään tarvitse olla jatkuvasti toisen likasankona ja terapeuttina.
– Olen itse saanut tietyssä elämänvaiheessa apua psykoterapiasta. Tämäkin yhdistää meitä Terhin kanssa, sillä hän tietää, mistä terapiamaa ilmassa on kyse.
Terapia ei Ketola-Huttusesta aina anna vasta uksia ongelmiin. Joskus ystävä voi antaa parem man neuvon.
TERHI KETOLA-HUTTUNENkee viestinsä tulleen luetuksi, mutta sii hen ei ole vastattu. Jos kyseessä on it selle tärkeä suhde, Hämäläinen kan nustaa kertomaan vaikeista tunteista toisellekin.
Elämään ei mahdu monta suhdetta, jotka vaativat paljon tunteiden käsittele mistä. Ihmisellä on yleensä noin viisi lä heistä, joita hän tapaa joka viikko. Ydin ryhmään voi kuulua esimerkiksi puoliso, perheenjäseniä ja ystäviä.
Kyllä ne kuuluvat. Koska kipeitä tunteita ei yleensä liitetä ystävyyteen, ne on tapa na painaa alas tai käsitellä yksin. Tämä li sää tunteiden tuskallisuutta.
– Ystävän menetykseen liittyy samoja tunteita kuin parisuhde-eroihin: surua ja raivoa. Niistä ei vain yleensä puhuta, Mirja Hämäläinen sanoo.
Hämäläinen muistuttaa, että ystävyys on vapaaehtoinen, vastavuoroinen, läm min tunnesuhde. Huono suhde kannattaa lopettaa, jos sen korjaaminen ei onnistu.
Tavallisesti ystävyys päättyy hiipumal la. Jos tulee tarve äkilliseen irrottautumi seen, erokeskustelu on reilumpi tapa läh teä kuin ystävän ghostaaminen.
Vaikka toinen ei olisi lähdössä ystä vyyssuhteesta, niin sydänystävän uusi pa risuhde tai uusi läheinen ystävä voi herät tää hylätyksi tulemisen pelon: noilla on keskenään kivaa ilman minua.
Ultra Brakin lauloi: ”Vastarakastu neet kyllä ärsyttää, vaikka kuinka kut
– Toisaalta voi olla myös kasvattavaa, että on välillä tosi heikoilla. Se antaa perspektiiviä elä mään, ymmärrystä siitä, että elämä on kaoottista eikä sitä voi hallita ja kontrolloida. Vaikealla het kellä usein jo se auttaa, että saa jakaa asian jon kun kanssa. ■
sutaan, eivät he suostu kavereita tapaa maan.”
– Mustasukkaisuus on inhimillinen tunne, mutta ihmiset sättivät siitä itseään. Joskus voi olla hyvä sanoa ystävälle, että ihanaa, että olette alkaneet hengata pal jon yhdessä, mutta minulla on vähän ul kopuolinen olo.
Hämäläinen ajattelee, että elämä ete nee sykleissä. Ystävän uusi ihastus täyttää tämän mielen joksikin aikaa, mutta hänen aivokemiallinen tilansa tasaantuu kyllä.
– Jos kärsii mustasukkaisuudesta, voi miettiä, kaipaisiko jotain lisää omaan elä määnsä, ja miten sitä voisi saada.
nustaa miettimään, mitä näiltä suhteil ta toivoo.
– Ilahduttaako tapaaminen vai tuntuu ko se taakalta? Onko teillä kiinnostavia keskusteluja, joita et käy muiden kanssa? Suhteita ei tarvitse katkaista, vaikka ne menisivät talviunivaiheeseen.
On myös ystävyyksiä, jotka eivät pääty edes kuolemaan.
– Kun ihmiset puhuvat ystävistään, he mainitsevat myös sellaisia, jotka ovat kuolleet kauan sitten. Ihminen voi pohtia, mitä kuollut ystävä ajattelisi mistäkin asi asta. Suhde ystävään on yhä olemassa.
• Hankkiudu tilanteisiin, joissa on samoista asioista kiinnostu neita ihmisiä.
• Riko olemassa olevien suhtei den kaavoja. Suurin osa ystä vistä on ensin tuttuja, vaikka pa työkavereita, naapureita tai deittejä. Ystävystyminen edel lyttää, että kohtaat toisen eri yhteydessä kuin yleensä ja jaat itsestäsi jotain henkilökohtais ta.
• Oleta, että sinusta pidetään. Jos uskot olevasi pidetty, käyt täydyt lämpimämmin muita kohtaan, mikä on toisista mu kavaa.
• Ole aktiivinen. Kysele uuden ystävän kuulumisia, pidä kiin ni yhteisistä suunnitelmista ja ehdota uusia.
• Ystävystyminen vie satoja tun teja. Koska aikaa on rajallises ti, keskity vain pariin lupaa vaan suhteeseen kerrallaan.
• Ihmiset etsivät eniten ystä viä murrosvaiheessa. Jos tut tusi on juuri saanut lapsen tai eronnut, voi olla hyvä hetki eh dottaa hänelle yhteistä teke mistä.
• Näytä, että pidät toisesta. Hän ei voi tietää kiinnostuksestasi ystävystyä, ellet osoita sitä.
Lähde: Mirja Hämäläinen
tään huolimatta kohdanneet miestä, joka sopisi puolisoksi ja lapsen isäksi.
Elämäntilanteen muutos kuten muutto koettelee pitkäaikaisiakin ystävyyssuhtei ta. Yli puolen tunnin välimatka riittää vai keuttamaan ystävyyden ylläpitoa.
– Jos aikoo kotiutua jonnekin, siel tä kannattaa yrittää hankkia ystäviä. En koe, että lapsuusystävät olisivat ystävyy den hienoin muoto. Pitkäikäisyys ei ole hyvän suhteen ainoa mittari, Mirja Hämä läinen sanoo.
Hän kertoo ihmisten jakautuvan ystä vyyssuhteidensa kestossa kolmeen jouk koon: yksillä on pitkäaikaisia ystäviä, toi set vaihtavat ystävyyssuhteensa joka krii sin kohdalla ja kolmannet ovat siltä väliltä.
Esimerkiksi vaihto-oppilaana, armei jassa ja vauvakerhossa yhteen päätyy ih misiä, jotka muuten tuskin tapaisivat. Kun elämänvaihe jää taakse, Hämäläinen kan
Hämäläinen sanoo kirjailija Mary Woll stonecraftin pitäneen kuolleen ystävänsä hiuksista tehtyä sormusta. Muusikko Elias Kaskinen on kertonut käyttävänsä meneh tyneen nuoruusystävänsä vanhaa vyötä.
– Kun naiset eivät löydä kokonaista pa kettia, he harkitsevat kumppanuusvan hemmuutta.
Valittu perhe on toinen sateenkaari yhteisössä syntynyt käsite, jota on alettu käyttää muuallakin. Siinä ystävät muo dostavat toisiaan tukevan verkoston, joka pitää yhtä. Joskus he asuvatkin yhdessä.
Kolmas ystävien uusi rooli on friends with benefits, jonka suomennokseksi Hämäläinen ehdottaa nautintokavereita.
Perinteisesti ystävä on määritelty sen kautta, mitä hän ei ole: ystävä ei ole ro manttisten tunteiden kohde, jonka kanssa harrastetaan seksiä ja perustetaan perhe.
Toisinkin voi olla.
Jotkut yrittävät yhdessä lasta kaveri pohjalta. Kumppanuusvanhemmuus liit tyi aiemmin lähinnä seksuaalivähemmis töihin: naispari saattoi pyytää sukusoluja homoystävältään.
Mirja Hämäläisen mukaan käsite on le vinnyt ja yleistynyt. Hänenkin lähipiiris sään on naisia, jotka eivät ole yrityksis
– Tiedän paljon suhteita, joissa ystä vyys on ensisijainen asia, mutta mukana on seksiäkin.
Yksinäisyys sisältää terveysriske jä ja lyhentää elinikää. Tyydyttä vien ihmissuhteiden määrä en nustaa, kuinka tyytyväinen ihmi nen on.
7. Ystävyys auttaa masennukseen yhtä hyvin kuin terapia.
Kun menee naama edellä asvalttiin, näkee parhaiten, ketkä ovat niitä oikeita ystäviä.
6. Kumppanuusvanhemmuus, valittu perhe ja nautintokaverit ovat uusia ystävyyden muotoja.
Brittitutkimuksessa krooni sesti masentuneiden naisten ti la parani yhtä paljon, kun he sai vat seurakseen toisen ihmisen, kuin ver rokkiryhmän, jota hoidettiin terapialla ja lääkkeillä.
Ystävät kannustavat toisiaan tarttu maan uusiin mahdollisuuksiin työssä ja parisuhteissa jopa silloin, kun ne ovat uhka ystävyyssuhteelle.
Mirja Hämäläisen mielestä lämpö ja välittäminen saattavat olla ystävyyssuh teille jopa tärkeämpiä kuin perheille, jot ka pysyvät kasassa muillakin keinoilla.
Hyvä ystävä voi näyttää, millaista rak kauden kuuluu olla, mikä saa ihmisen odottamaan hyvää kohtelua myös pari suhteessa. Toisaalta parisuhde kuormit tuu vähemmän, jos sen ei odota täyttävän kaikkia ihmissuhdetarpeita.
Tärkeydestään huolimatta ystävät pu toavat herkästi elämästä pois, kun on kii re. Moni hukkaa ystävänsä ruuhkavuo sina.
Hämäläinen on alakouluikäisen lapsen yksinhuoltaja, joten hänellä on ollut tarve kehittää ongelmaan ratkaisuja.
– Kun tapaa ystäviä, aina ei tarvitse mennä hemmottelu-spahan. Voi tehdä arkisiakin asioita, ostaa yhdessä vaikka kurahousut. Jos itsellä ja ystävällä on sa man ikäiset lapset, heidät voi panna sa maan partioryhmään ja käydä kävelyllä sillä aikaa, kun lapset harrastavat.
Myös ennakointi auttaa ruuhkavuosis sa. Ystävien kanssa voi sitoutua vaikkapa neljään yhteiseen mökkiviikonloppuun vuodessa. Hyvissä ajoin kalenteroiduilla menoilla on taipumus onnistua.
jotka tapaavat toisiaan työn ulkopuolella ja jakavat henkilökohtaisiakin asioita. Si ten työkaveruus voi kehittyä ystävyydeksi.
– Moni työpaikka täyttyy verkostoista. On eduksi muodostaa suhteita, joista saa ylimääräistä sparrailuapua, Mirja Hämä läinen kuvaa.
On havaittu, että ystävyys lisää luo vuutta työtiimeissä. Toisaalta yhteinen työpaikka voi luoda myös kilpailuasetel man, kun samanlaisista asioista kiinnos tuneet ystävykset tavoittelevat samoja tehtäviä.
Lika barn leka bäst. Yleensä ystävykset muistuttavat toisiaan iältään, sukupuo leltaan, seksuaaliselta suuntautumisel taan ja etniseltä taustaltaan. Myös samal la alueella kasvaminen sekä samankaltai nen maailmankatsomus, kiinnostuksen kohteet, huumorintaju ja musiikkimaku yhdistävät.
Vaatimus samanlaisuudesta myös uh kaa ystävyyttä. Kun ihmiset muuttuvat, he voivat kasvaa erilleen. Noin puolet lähei sistä ystävistä vaihtuukin tavallisesti seit semässä vuodessa.
Ihmisen persoona vaikuttaa siihen, kuinka itsensä kaltaisten ihmisten seu raan hän hakeutuu. Uusille kokemuk sille avoimet ihmiset ystävystyvät mui ta herkemmin eri taustoista tulevi en ja eri sukupuolta olevien ihmisten kanssa.
Ystävyydellä on keskimäärin isompi rooli naisille kuin miehille. Naiset jakavat usein intiimejä asioita, mikä sitoo heitä yhteen. Myös fyysinen läheisyys on heillä yleisem pää kuin miehillä.
Miehillä on tyypillisesti yhtä paljon tai enemmän ystäviä kuin naisilla, mut ta he keskustelevat useammin vaikka työstä kuin henkilökohtaisista asiois taan.
Sukupuolten väliset ystävyydet ovat melko uusi ilmiö, joka edellyttää riittävän tasa-arvoista ympäristöä. Mirja Hämäläi nen löytää helpoimmin yhteyden homo miesten kanssa.
Hän pohtii, että homomies saattaa tuntua naisesta heteromiestä turvallisem malta seuralta. Homo ei ainakaan ymmär rä ystävällisyyttä väärin.
Yhteisö luo hyvän alustan ystävyydelle. Nuoruusajan tiiviissä yhteisöissä kuten rippileirillä ja varusmiespalvelussa ystä vyyssuhteet viriävät helposti.
Aikuiset viettävät paljon aikaa työpai koilla, joten sieltä voi löytyä myös ihmisiä,
Ystävyys on lähtökohtaisesti muut ulossulkeva, erityinen suhde. Sen olemas saolo voi aiheuttaa epäilyn, että ystävät suosivat töissä toisiaan. Erityisesti pomon ystävyys jonkun alaisensa kanssa herät tää muissa närää.
– Jos työystäville tulee skismaa, se voi valua myös työyhteisöön. Ystävyys on tässä suhteessa kuin kevytversio pari suhteesta.
Samankaltaisilta ihmisiltä saa vahvis tuksen omalle identiteetilleen ja elämän tavalleen. Myös yhteisen tekemisen keksi minen on helppoa. Jos tulotasot ovat lä hellä toisiaan, tapaamisten budjetista ei tarvitse erikseen neuvotella.
Kääntöpuoli on se, että samankaltais ten ihmisten ystävyys vahvistaa kuplau tumista yhteiskunnassa. Ystävät tukevat toistensa ennakkoluuloja eivätkä haas ta niitä.
Usein ajatellaan, että jos nainen ja mies ovat ystäviä, toinen haluaisi oikeas ti enemmän. Hämäläinen puhuu seksuaa lisuushaasteesta. Varsinkin nuorten nais ten ja miesten ystävyyksiin liittyy usein seksuaalista vetovoimaa, johon pitää ot taa jotenkin kantaa.
Parisuhde voi olla este naisen ja mie hen ystävyydelle, sillä jotkut suhtautuvat penseästi kultansa hengailuun eri suku puolen edustajan kanssa.
– Jos kumppanin ystävät tuntuvat uh kaavilta, kannattaa miettiä, mistä se joh tuu. Jokaisella on oikeus ystäviin. ■
MUUTTOVALMIS
Sijoitusasunto tai kakkoskoti Helsingistä?
Etsitkö uutta sijoitusasuntoa kätevällä sijainnilla? Vai haaveiletko kakkoskodista hyvillä kulkuyhteyksillä?
Oli tarpeesi mikä tahansa, käännä katseesi muuttovalmiisiin yksiöihin Helsingin Pitäjänmäessä. As Oy Helsingin Ilmarisenpuistossa on vapaana vielä muutama upea yksiö! Ilmarisenpuiston kotien sijainti on vertaansa vailla. Sijoitusasunto kannattaakin hankkia alueelta, jonka vetovoiman tietää kasvavan tulevaisuudessa. Asunnon voi vuokrata vaikkapa omalle sukulaiselleen, jolloin vuokralainen on tuttu ja turvallinen.
Tutustu Ilmarisenpuiston tyylikkäisiin yksiöihin: srv.fi/ilmarisenpuisto
8. Harkitse ennen kuin ryhdyt työkaverin ystäväksi.Mirja Hämäläisen mielestä lämpö ja välittäminen saattavat olla ystävyyssuhteille jopa tärkeämpiä kuin perheille, jotka pysyvät kasassa muillakin keinoilla.
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jä tetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittai siin aktiviteetteihin.
Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
Anna Krogerus, 48, on kirjailija ja dramaturgi. Hän on opiskellut myös Rosen-terapeutiksi.
Krogerus on käsikirjoittanut Ryhmäteatterissa parhaillaan esitettävän näytelmän Vaellus Tammikuussa saa Lahden kau punginteatterissa ensi-iltansa Minä, Tellervo. Kyseessä on Kro geruksen kirjoittama näytelmä Tellervo Koivistosta Ensi kesäk si hän dramatisoi Suomenlinnan kesäteatteriin koko perheen mu siikkiteatteriesityksen Salainen puutarha. Se perustuu F.H. Bur nettin klassikkoromaaniin Teossa on myös jouluinen lastenromaani.
Valoa on aina!
Anna Krogerukselle omien tunkioiden tutkiminen on tehnyt hyvää. Hän on ymmärtänyt, mikä voima on herkkyydessä.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINENKarunlahden seurakunnan työnte kijät lähtevät vaellukselle Lappiin. Jo alussa työntekijöillä tulee tiukan ohjelman laatineen työnohjaajan kanssa kinaa siitä, onko kyse suun nittelu- vai virkistyspäivistä. Kun porukka eksyy erämaassa, alkaa paniikkitilan teessa patoutuneiden kaunojen ja omien elämän kriisien purkautuminen.
Ryhmäteatterin kehutun Vaellus-näytelmän kirjoittamisessa Anna Krogeruksella olivat läh tökohtana keski-ikä ja sen kriisit.
– Käynnistin kirjoitusprosessin yhdessä näytte lijöiden kanssa. Jaoimme asioita omasta elämäs tämme, lapsuudestamme ja unelmistamme, sii tä, mitä reittejä olimme tulleet tähän kohtaan. Keski-iässä monilla on jo vakiintuneet perhe- ja työkuviot, eikä havaintoa elämän rajallisuudes ta voi enää väistää. Herää kysymys: voiko vielä unelmoida vai oliko tämä tässä?
ANNA KROGERUS halusi monestakin syystä kuva ta Vaellus-näytelmässään nimenomaan seurakun nan työntekijöitä.
Hänestä kirkon ja teatterin toiminta pohjau tuu samaan lähtökohtaan: henkisen sisällön tar joamiseen ihmisille.
– Kirkolla ja teatterilla on tänä päivänä myös saman tyyppisiä ongelmia. Vaikka kummallakin korostuvat ei-materiaaliset arvot, ne joutuvat ot tamaan toiminnassaan huomioon taloudelliset realiteetit. Digitaalisuuden lisääntyminen yhteis kunnassa taas vaikuttaa siten, että sekä kirkos sa että teatterissa käy yhä vähemmän ja yhä van hempaa väkeä.
Teatterikorkeakoulun dramaturgilinjalta val mistunut Krogerus kasvoi Kuopiossa perhees sä, jossa kirkko ja kristinusko olivat vahvasti läs nä. Krogeruksen vanhemmat toimivat seurakun nan luottamushenkilöinä, ja perhe kävi sunnun taisin messussa.
– Toimin riparin jälkeen 1990-luvun alussa iso sena. Yritin kovasti uskoa, mutta jotenkin se an kara isä-poika-herra-kuvasto ei antanut mitään nuorelle tytölle, joka oli vielä sairastunut vai keaan syömishäiriöön. Löysin taiteesta avaram man toimintaympäristön.
Kolmekymppisenä Krogerus alkoi käydä hil jaisuuden retriiteissä, koska halusi pohtia uudestaan suhdettaan Jumalaan.
– Retriitin hiljaisuus on hoitava tila, jonka koen pyhänä. Tuon vaiheen ansiosta pystyin
vastaanottamaan kristillisessä traditiossa elä vän viisauden ja armollisuuden. Siitä olen kii tollinen.
Krogeruksen suhde kirkkoon pysyi kuitenkin ristiriitaisena, koska hän koki sen sulkevan mo nia ihmisiä pois piiristään. Pastori Kai Sadin maan kohtelu oli viimeinen pisara, ja Krogerus erosi kirkosta.
– Vaellus-näytelmässä näkyy myös tämä kir kossa vaikuttava konservatiivien ja liberaalien vä linen ristiriita. Samalla se laajenee kuvaukseksi yhteiskunnan yleisistä jakolinjoista.
– Halusin kohdata sen syömishäiriöön johta neen kehovihan taakan, jota kannoin.
– Olen hyötynyt myös psykoterapiasta, mutta Rosenista sain silloin ratkaisevan avun. Nykyään oma keho on minulle rakas ja viisas kumppani, joka kertoo, mitä tarvitsen ja milloin rajani ylit tyvät.
Rosen-terapeutiksi opiskelussa Krogeruksel le on ollut merkityksellistä se, että hän on saanut kulkea naisen raivaamaa polkua.
– Kaikki, mitä olin sitä ennen opiskellut, oli tapahtunut miesten luomien rakenteiden sisäl lä. Vaikka feministit ovat eri vuosisadoilla teh neet paljon naisten hyväksi, ei se maailma, jo hon kasvoin, ollut minun kaltaiseni pehmeän ihmisen muotoinen. Rosen-hoitajana voin ot taa ihmisiä vastaan kaikella minussa olevalla herkkyydellä.
”NYT LIKI VIISIKYMPPISENÄ Anna Krogerus voi hyvin, koska hän on oppinut pitämään huolta it sestään.
Halusin kohdata syömishäiriöön johtaneen kehovihan.
TYÖNTEKIJÖIDEN EDESOTTAMUKSIA näytelmäs sä käsitellään komiikan kautta.
– Komiikka syntyy paljolti tietynlaisista tilan teista. Vaelluksessa se kumpuaa siitä, kun val miiksi tulehtunut työyhteisö vetäytyy virkistäyty mään keskelle ei-mitään, Anna Krogerus sanoo.
Työelämän kuluttavuuteen Krogerus on tör männyt myös toisessa työssään Rosen-terapeut tina. Siinä kyse on saksanjuutalaisen Marion Rosenin kehittämästä kehon ja mielen yhtey teen perustuvasta hoidosta, jossa ihminen koh dataan kosketuksen avulla. Lähtökohtana on krooninen lihasjännitys, jonka hellittäessä ihmi selle voi avautua yhteys sisäiseen maailmaan.
– Terapeutin näkökulmasta nykyinen työelä mä näyttäytyy vaativana ja henkisesti kuormit tavana. Se ei ole kovin kaunis maisema. Ihmiset hakeutuvat kehoterapiaan voidakseen hellittää edes hetkeksi.
– Elämä on toki ollut aina haasteellista, mut ta ilmastonmuutoksen myötä tulevaisuudesta on tullut yhä turvattomampaa. Moni ahdistuu ja pohtii, mitä mieltä on koko ihmisenä olemisessa.
Krogerus löysi Rosen-terapian yli kymmenen vuotta sitten, kun hän odotti toista lastaan. Kos ka silloin tulossa oli tyttö, hän halusi käsitellä omaa syömishäiriötään.
– Rippileirillä meille aikoinaan sanottiin, ettei pidä kaivaa omia tunkioita vaan katsoa Jumalan hyvyyttä. Itse ajattelen tällä elämänkokemuksella toisin päin. Niitä omia tunkioitaan on hyvä välil lä tutkia, sillä valoa kyllä löytyy, kun uskaltaa kai vaa tarpeeksi syvälle.
Krogeruksen elämä on hyvin täyttä. Kun on neljä lasta ja kaksi ammattia, se vaatii tasapainot telua.
– Minulla on ex-mieheni kanssa jaettu huus holli ja vastuuviikot. On ihanaa, että pystymme toimimaan niin, että aikuiset joustavat ja lasten elämässä on mahdollisimman vähän muutoksia.
Perheeseen kuuluu myös kaksi kissaa ja koi raa. Eläimet ovat olleet Krogerukselle tärkeitä lapsesta saakka. Koirien kanssa hän lenkkeilee päivittäin läheisessä metsässä.
– En käytä otsalamppua. Tykkään kulkea vä häisessäkin luonnon valossa, vaikka sitten hi taammin.
Krogerus nauttii maaseudun hiljaisuudesta Porvoon lähellä sijaitsevassa Hinthaarassa.
– Asuin seitsemän vuotta Kajaanissa, jossa työskentelin kaupunginteatterin dramaturgina. Sen jälkeen palasimme Helsinkiin, mutta en enää kotiutunut isoon kaupunkiin. Kuormitun nyky ään niin herkästi äänistä ja ärsykkeistä.
Tällä hetkellä Krogeruksella on meneillään erilaisia teatteriin ja lastenkirjallisuuteen liitty viä töitä. Suunnitelmissa on myös kouluttautua doulaksi. Kiinnostus on lähtöisin omasta doulan avustamasta synnytyskokemuksesta.
– Haluan tukea äidiksi tulevia naisia yhteis kunnassa, joka suosii uraan suuntautuvaa miel tä ja tehokkaita kehoja, jotka eivät synnytä eivät kä hoivaa. ■
Moni suomalainen kokee pyhää luonnossa tai omassa arjessaan. Jotkut ovat kiinnostuneet uusmagiasta. Jumalanpalvelus ei juuri houkuta, kertoo kirkon tuore tulevaisuusselonteko.
TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS NISSENOttakaa kaikki vastaan avoimin mie lin, tarjotkaa turvaa, lohtua ja toi voa, auttakaa heikoimpia, toimi kaa ilmastonmuutoksen pysäyttä miseksi ja luonnon suojelemiseksi, ratkaiskaa lopultakin avioliittokysy mys. Kirkkoa tarvitaan nyt enemmän kuin aikoihin. Tällaisia terveisiä kirkolle ja seurakunnille lä hetetään kirkon tuoreessa Siunauksen signaalit
-tulevaisuusselonteossa, joka toteutettiin poikke uksellisella tavalla. Asiantuntijoiden sijasta kuul tiin tavallisia ihmisiä – erityisesti niitä, jotka ovat etääntyneet kirkosta. Tarkoituksena oli tunnistaa sellaisia ajan merkkejä, jotka vaikuttavat kirkon tulevaisuuteen.
Eri puolilla Suomea toteutettuihin signaali huoneiksi kutsuttuihin keskusteluryhmiin osallis tui noin 140 eri-ikäistä ja erilaisista taustoista tu
levaa ihmistä. Aineistoa täydennettiin verkkoky selyllä sekä pop up -haastatteluilla viime kesän Herättäjäjuhlilla ja Porin Suomi-Areenassa. Tie donkeruu jatkuu, sillä toimintamallin toivotaan leviävän seurakuntiin ja hiippakuntiin.
– Yllätyksenä tuli, kuinka myönteisesti ihmi set suhtautuivat kirkkoon ja kokivat, että kirkkoa tarvitaan. Suuri onnistuminen oli myös se, kuin ka avoimesti ihmiset halusivat jakaa kokemus maailmaansa, kertoo Siunauksen signaalit -han ketta johtanut kehityspäällikkö Liisa Björklund Kirkkohallituksesta.
Björklundin mukaan ihmisten peruskysymyk set olivat hyvin samanlaisia, oltiin sitten Kajaa nissa seurakunnan vapaaehtoisten parissa tai Instagramista poimittujen nuorten pääkaupunki
laisten joukossa. Oma arki ja sen hyvät hetket oli vat monille suuri tyytyväisyyden lähde. Yhtäläi siä olivat myös ihmisten huolenaiheet: ilmaston muutos, sota ja vihapuhe sekä ihmissuhteiden ongelmat ja läheisten terveys.
VIIMEISTÄÄN 2000-LUVULLA erilaiset vaihtoehtoiset henkisyyden muodot ovat levinneet laajalle, ja ne alkavat olla jo valtavirtakulttuuria. Ihmisten hengellinen etsintä ja merkityksen kai puu ei ole kadonnut mihinkään, mutta vastauk sia ei välttämättä haeta kirkosta.
Kirkko on yksi hengellinen toimija muiden joukossa eikä sillä ole monopoliasemaa omien jä sentensäkään parissa. Myös monet heistä hake vat hengellisyyteensä aineksia muista uskonnolli sista perinteistä tai uushenkisyydestä.
Tämä näkyi myös signaalihuoneiden keskus teluissa. Kirkolta toivottiin avoimuutta erilaisia henkisyyden muotoja kohtaan.
– Moni tuntuu kaipaavan armollista, avointa ja hyväksyvää uskonyhteisöä, joka ymmärtää elä män rikkinäisyyttä ja rajallisuutta, Liisa Björk lund sanoo.
Kirkon omin hengellinen tarjonta – messu – ei juuri tuntunut kiinnostavan ihmisiä.
– Messu on ehkä monille vaikea: voidakseen kokea olevansa mukana, pitää ymmärtää teologiaa, oppia ja kieltä. Muuten se voi tuntua etäi seltä ja jäykältä, Björklund pohtii.
1. Arjen kristillisyys korostuu.
2. Luonto vahvistuu hengellisyyden lähteenä.
3. Kokeileva hengellisyys haastaa perinteemme.
4. Nykyinen elämänmuotomme on kestämätön.
5. Perheiden monimuotoistumista ei voi ohittaa.
6. Kuunteleva ja kohtaava kirkko ilahduttaa.
Sunnuntaiaamun jumalanpalveluksen sijaan pyhää koettiin luonnossa tai pysähtymällä omas sa arjessa. Monilla on arjessaan toistuvia rutiine ja, joihin liittyy rauhoittumista ja rukoustakin. Joidenkuiden hiljentymiseen kuuluu uusmaagi siksi luonnehdittavia rituaaleja, jotka tuntuvat kirkon näkökulmasta vierailta.
– Arkisen kuvittelukykyni ylitti, kun esiin tu li valkoista noituutta, voimakiviä ja jopa eksorkis mia eli pahojen henkien pois ajamista. Nämä oli vat yksittäisiä ääniä, mutta täyttävät heikon sig naalin kriteerit eli voivat olla muutoksen ensioireita, Björklund sanoo.
KIRKON TUTKIMUS JA KOULUTUS -YKSIKÖN joh taja Hanna Salomäki näkee tulevaisuusselonteon esiin tuomissa asioissa paljon aiemmista tutkimuksista tuttua.
– Kirkon tuorein nelivuotiskertomus, jossa oli kyselypohjaista tietoa, kertoi suurelta osin sa moista ilmiöistä ja teemoista: arjen kristillisyy
destä, instituutiokriittisyydestä, johon liittyy omien valintojen korostaminen, luonnon merki tyksestä, hengellisestä monimuotoisuudesta ja siitä, että poimitaan ja yhdistellään asioita eri pe rinteistä.
Varsinkin nuoremmat sukupolvet ovat Salo mäen mukaan selvästi irrottautumassa kirkon perinteistä. Se on jo pitkään näkynyt kasteiden ja kirkollisten vihkimisten vähenemisenä. Nyt muu tos näkyy myös siinä, että lähes kolmannes nuo rista aikuisista ei halua itselleen kristillistä hautausta.
Monet vaihtoehtoisen hengellisyyden ilmiöis tä on liitetty nimenomaan nuoriin naisiin. He ot tavat hengellisyyteensä aineksia monelta tahol ta eivätkä välttämättä koe esimerkiksi enkeli henkisyyden olevan ristiriidassa kristinuskon ja kirkkoon kuulumisen kanssa. Kirkossa he ovat kuitenkin kokeneet tulleensa torjutuiksi.
TULEVAISUUSSELONTEON LISÄKSI kirkon omat tilastot ovat jo kauan osoittaneet, että messuun ei ole tunkua.
– Suomessa jumalanpalveluksiin osallistuvien osuus on jo pitkään ollut hyvin pieni. Nuorista löytyy isoja ryhmiä, jotka eivät käy kirkossa kos kaan. Niin sanottu kulttuurikristillisyys, jossa kir kossakäynti kuuluu juhlapäivien viettoon, on ra pistumassa, Hanna Salomäki sanoo.
Hän ei kuitenkaan näe yhteensovittamatto mina kirkon jumalanpalveluselämää ja ihmisten tarvetta omaehtoiseen, itsensä näköiseen hengel lisyyteen.
– Viime vuosina on syntynyt uusia jumalanpal velusyhteisöjä, joissa on mukana nuorempia su kupolvia. Niissä on pyritty kiinnittämään huomi ota musiikkiin ja kieleen niin, etteivät ne hirveäs ti poikkeaisi muusta kulttuurista. Seurakuntalai sille on myös annettu vapautta ja vastuuta. ■
Marraskuussa kokoontuneessa kirkolliskokouksessa tulevai suusselonteko herätti vilkkaan keskustelun, jossa käytettiin 58 puheenvuoroa. Monet kiittelivät selonteon uudenlaista toteutta mistapaa eli sitä, että asiantun tijoiden sijasta oli kuunneltu ta vallisia ihmisiä.
Toiset taas olivat sitä mieltä, että selonteossa olisi mieluum min pitänyt kuulla niitä, jotka ovat jo aktiivisesti mukana kir kon ja herätysliikkeiden toimin nassa, eikä niitä, jotka ovat kir kon liepeillä tai ulkopuolella. Joissakin puheenvuoroissa kan nettiin huolta siitä, ruvetaanko kirkon oppia nyt muuttamaan gallupien varassa ja ihmisten toiveiden mukaan.
– Onko kirkon tulevaisuuteen varautumisen toimintamalli ky syä niiltä ihmisiltä, jotka eivät Jeesusta tunne, mitä he haluai sivat kirkon tekevän? Vai tulisi ko meidän tutkia Raamatusta, mitä Jumala haluaa kirkon teke vän? kysyi Vuosaaren kirkkoher ra Jussi Mäkelä
Mäkelän mukaan Jeesus ei tullut taistelemaan minkään hy vän asian puolesta vaan kuole maan meidän puolestamme.
– Tämä totuus meidän on kerrottava ihmisille, halusivat he sitä tai eivät. Kirkon tehtä vä ei ole muuttua ihmisten toi veiden mukaiseksi vaan ker toa heille Jeesuksesta sellaise na kuin hän on eikä sellaisena
kuin ihmiset haluaisivat hänen olevan.
Vantaalainen kirkolliskokous edustaja Soili Haverinen sitee rasi Raamattua: ”Ovat vieneet Herran pois, emmekä tiedä, mi hin hänet on pantu.”
– Kirkon sanoman ydin ei ole se, että me pelastamme maail man teoillamme vaan että Kris tus on pelastanut maailman ve rellänsä, Haverinen muistutti.
Hän kysyi, kuinka kirkko voi si kirkastaa sanomaansa täs sä ajassa. Kirkolla ei hänen mu kaansa ole tulevaisuutta, jos si tä ei enää erota hyvää tekevistä maallisista järjestöistä.
Helsinkiläinen kirkolliskokousedustaja Katri Korolai nen arvioi, että toimintamalliksi ja työkaluksi tarkoitettu tulevai suusselonteko näyttää herättä vän pelkoa ja jopa kauhua. Ihmi siä on kuunneltu, mutta nyt ei kestetä sitä, mitä he sanovat. – Uskon ja luotan, ettei kirk ko mene rikki, vaikka kuulisim me ihmisiä ja heidän toiveitaan ihan rauhassa. Älkää pelätkö, Kristus on niin vahva, että hän kestää myös ihmisten arkitodel lisuuden, Korolainen sanoi.
Kuuntelemisen ja ihmisten elä män todesta ottamisen merki tystä korosti myös toinen helsin kiläisedustaja, Hanna Mithiku – Salissa käyty keskustelu herättää kysymyksen, kuunte
lenko kertoakseni, miten asiat oikeasti ovat vai ymmärtääkseni ja oppiakseni jotain uutta. Halu aisin rohkaista jokaista pysähty mään juuri niiden viestien äärel le, jotka tuntuvat itselle vieraim milta. Millaiseen muutokseen ne kutsuvat? Mithiku sanoi.
Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka muistut ti, että ihmisten kuuleminen ja monenlaisten todellisuuksien tunnustaminen on kirkon työl le välttämätöntä. Hän kiinnit ti huomiota siihen huoleen, jo ta monet tuntevat uusien hen gellisten ja henkisten ilmiöiden vuoksi. Ne tuntuvat herättävän halua vetää ovet kiinni.
– Miksi ihminen etsii itseään eikä Jumalaa? Miksi noituus ve tää puoleensa enemmän kuin kirkkomme hengellisyys, miksi kivet enemmän kuin sakramen tit? Ihmisen kaipuu arjen tuolle puolen ei ole kadonnut, mutta se on saanut uudenlaisia muo toja, Hintikka sanoi.
Kun vastauksia etsitään yhä useammin muualta kuin kirkon ja kristillisen tradition piiristä, Hintikan mielestä kirkossa oli si aiheellista kysyä, ”miten meni noin niin kuin omasta mielestä”.
– Olemmeko onnistuneet pi tämään ovet ja korvat auki ih misten kaipuulle ja kysymyksille vai olemmeko olleet niin innok kaita huutamaan vastausta, et tä kysymykset ovat jääneet kuu lematta?
Iloista tekemistä ikäihmisen arkeen
Tarjoamme Hoivaonnessa päivätoimintaa ikäihmisille, jotka tarvitsevat tukea kotona selviyty miseen tai seuraa arkeen.
Meillä on vapaita paikkoja vielä Aurinkolahdessa ja Rastilassa. Tervetuloa tutustumaan!
Auli Hoffström, puh. 046 923 4597
Katso Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuudet Menot-osan takasivulta
JOULUKUUSSA MUNKKINIEMEN SEURAKUNTANEUVOSTO päättää, luo puuko se Munkkiniemen vai Munkkivuoren kirkosta. Taloustilanne pakot tanee luopumaan Munkkivuoren kirkosta. Kumpikin vaihtoehto tarkoit taa kuitenkin ainoastaan muutaman vuoden tekohengitystä.
Järkevintä olisi luopua molemmista kirkoista, sillä kolmenkymmenen hengen jumalanpalvelusyhteisö ei tarvitse 500 hengen kirkkotilaa. Tule vaisuuteen katsova päätös olisi jakaa Munkkiniemen seurakunta kahtia Turun moottoritien kohdalta, jolloin entinen Munkkiniemen seurakunta anoisi liitosta Töölön seurakuntaan ja entinen Munkkivuoren seurakunta liitosta Pitäjänmäen seurakuntaan.
Helsingissä seurakunnat ovat teoreettisesti itsenäisiä, mutta käytännös sä kantavat yhteisvastuullisesti seuraukset yksittäisten seurakuntien pää töksistä.
Olisi ensiarvoisen tärkeää, että seurakuntayhtymässä katsottaisiin ko konaisuutta ja nimenomaan pitkällä tähtäyksellä: minkä kirkkojen purka miseen voidaan hankkia ennen mahdollista päätöksentekoprosessia mu seoviraston lupa ja miten varmistetaan kaikille helsinkiläisille kohtuulli sen vaivaton kirkkomatka.
Vielä kuitenkin seurakunnat ja yhtymä elävät omaa elämäänsä. Tä män työskentelytavan muistomerkkinä saamme tulevina vuosina katsel la paraatipaikalla seisovaa, käytöstä poistettua, rapistuvaa ja homehtuvaa Munkkivuoren kirkkoa.
Annamari Jukko Munkkiniemen seurakuntaHELSINGIN
omistaa Vihdissä, Olkkalan kylässä ja Averia-järven rannalla sijaitsevan Holmannokan niemen. Kuuden hehtaarin metsän, jota Lammas
saareksi kutsutaan. Kesällä 2022 metsään ilmaantui kuitunauhoja ja jalopuita raivattiin, ja siitä alkoi yh den naisen taistelu Holmannokan pelastamiseksi.
Se on aarniomainen, virkistys käytössä oleva metsä, jonka ranta viivassa on kuhalle tärkeä lisään
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi
Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
MARTTA-KAISA VIRTAtymisalue sekä uhanalainen ja eri tyisesti suojeltava, lajinsa Suomen vanhin, kasviesiintymä. Siellä on tehty havaintoja suurpedoista, lii to-oravasta ja valkoselkätikasta. On järeitä kuusia ja haapoja, iäkkäitä koivuja ja lahopuuta.
Hakkuu on hakkuu, ja sen myö tä kulttuurihistoriallinen maisema muuttuu.
Kun suunnitellaan tehtäväksi eriikäisrakenteista hoitoa monimuo toisessa metsässä, jossa puulajit ovat edustettuina sirkkataimista iki honkiin, herää kysymys hakkuiden tarkoitusperästä. Tukista taloutta vihtiläisten hyvinvoinnin ja luon non kustannuksella?
Omistaja voi päättää maastaan, mutta luontoa ei omista kukaan. Kir kolla on velvollisuus huolehtia sii tä, ettei luontokatoa edistetä hävit tämällä arvokkaita luontokohteita. Perustuslaillinen vastuu luonnosta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnös tä kuuluu kaikille. Kaikkien on pyrit tävä toiminnallaan edistämään luon non monimuotoisuutta ja sen säily mistä myös tuleville sukupolville.
Helena Stockinger paikallisluonnon kokemusasiantuntija, lähimetsäaktiivi, Vihti
VASTAUKSENA EDELLISEEN: Helsin gin seurakuntayhtymä noudattaa metsienhoidossaan Kirkon ympä ristödiplomin mukaisia metsänhoi don periaatteita sekä muun muassa WWF:n suosittamaa jatkuvan kas vatuksen metsänhoidon tapaa aina siellä, missä se on mahdollista.
Kyseiselle metsäkuviolle Vihdin Holmannokassa ei tehdä avohak kuuta tai maisemaan vaikuttavia hakkuita. Alueelle on suunniteltu jatkuvan kasvatuksen periaatteen mukainen poimintahakkuu, jossa metsästä poistetaan kirjanpainajan vahingoittamia vanhoja kuusia.
Poimintahakkuu osin synkäs sä metsässä mahdollistaa rikkaam man lajiston valon määrän kasvaes sa. Alueelle jätetään metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeää laho puuta sekä pysty- että maapuuna. Ylitiheitä lehtipuukasvustoja har vennetaan, jotta liian tiheään kas vavien nuorien puiden kilpailu vä henee. Kyseessä ei ole taloudellisis ta syistä tehtävä hakkuu. Hakkuissa huomioidaan metsän virkistyskäyt tö ja turvallisuus.
Risto Lehto ympäristö- ja hautaustoimen päällikkö Helsingin seurakuntayhtymä
UUSIEN ”seurakuntaneuvosten” eli nyt valittujen luottamushenkilöi
den yksi tärkein tehtävä on lisätä si tä, että moni on kirkon jäsen ja voi helpolla tavalla olla mukana kirkon toiminnassa. Esimerkiksi moni yk sinäinen ihminen saa ystäviä kirkon toiminnan kautta.
Monet kokevat nyt seurakunnan toiminnan melko vieraaksi. Pitäi si olla nuorille sellaisia tapahtumia, että ne kiinnostavat nuoria ja autta vat näin olemaan osana omaa seu rakuntaa.
Monille vähäosaisille lienee vai keaa olla mukana seurakunnan toi minnassa. Moni ehkä pelkää tul la kirkon toimintaan mukaan, jos ei ole niin menestynyt elämässään.
Mutta juuri kristinuskon mukaan ketään vähäosaisia, köyhiä tai muu ten heikossa asemassa olevia ei tule koskaan syrjiä tai paheksua.
Mika Lille HelsinkiLAAKSOLAHDEN KAPPELISSA Es poossa laulettiin 10.11. 2022 Vexi Salmen sanoittamia iskelmiä. He ti alkuun kehotti äänessä olemisen lahjalla varustettu juontaja yleisöä vapaamieliseen ajatteluun. Mutta kyllä minä vähän mieleni pahoitin, kun Herran huoneessa hoilattiin antaumuksella St. Pauli ja Reeper bahn -kappaletta.
Elämme todella vapaamielisessä Suomessa, jossa mitään ei tarvitse hävetä eikä mitään kunnioittaa. Sa li oli kukkuroillaan laulajia.
Ritva Törnwall Espoo
PIISPA EMERITA Irja Askola toi haastattelussaan hienosti esille us konnon keskeisen sanoman, johon on helppo yhtyä: ”Jumala on kes keneräisten ihmisten Jumala” (K&k 6.10.). Askola kiinnitti huomiota nii hin, jotka katsovat olevansa oikealla tavalla uskossa ja ohjailevat toisia.
Rippileirini tunnuslause 1960-lu vulla oli: ”Yksin uskosta, yksin ar mosta, yksin Jeesuksen Kristuksen tähden”. Sisäistin tuolloin sen, et tä Jumalaa voi lähestyä kaikkine va javaisuuksineen ja että on yksin hä nen vallassaan antaa anteeksi synti ni ja päättää pelastumisestani.
Kiitän piispa emerita Askolaa vii saista sanoista ja toivon, että hänen sanansa Jumalan armosta heikkoja ja syntisiä ihmisiä kohtaan löytävät laajalti kaikupohjaa myös Kirkko ja kaupunki -lehden lukijakunnan ul kopuolella.
Juha Niskanen HelsinkiLahjan avulla jaetaan tietoa tyttöjen sukuelinten silpomisen vaaroista ja koulutetaan lapsille tärkeitä aikuisia suojelemaan silpomisvaarassa olevia tyttöjä. Koska tieto on tehokkain tapa saada silpomisperinne loppumaan.
Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot Avaamme myös Espoossa! Matinraitti 14, 02230
Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti.
Varaa aika soittamalla
Reija Linnavuori P. 044 242 2213
Sirkka Müller P. 040 157 4560
Espoo Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.
km HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570 VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi
Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi
Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.
muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
Ostetaan ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. ARTEK, ARABIA, TAITO, IDMAN. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot,
TURVAA
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261
Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941
kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
Asennan, opetan ja korjaan elektro niset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732
Markku Rautanen YKV, LKV
[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930
KOTISIIVOUSTA
vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125
Ikkunanpesut ja siivoukset ammatti taidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090
Siivoukset ja ikkunapesut. Myös hankalat. Kotimaisin voimin sopuhintaan. Timo&kumpp. 0440691994
Kotisiivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla. P. 045 160 9811
pe 2.12. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink. 8. su 4.12. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkj. 4. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpant. 8. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs; opetellaan säveliä. ma 5.12. klo 18.30 seurat Leppävaa ran kko takkah., Veräjäkallionk. 2. ke 7.12. klo 19 seurat Lauttasaaren kko srk-sali, Myllykallionrne 1. la 10.12. klo 15 jouluseurat Hyvinkään vanha kko, Uudenmaank. 13. su 11.12. klo 15 seurat kk. srkkeskus, Kirstaant. 5-7, Nurmijärvi. ti 13.12. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, mukana L.Väyrynen-Si. klo 18 verkkoseurat, esim. www. facebook.com/herattaja tai www. youtube.com/@herattaja-yhdistys ke 14.12. klo 19 Körttiksen puuroseurat.
Myrskyläntie 22 pe 2.12.klo 19 alueseurat, Mikaelin kirkko, kahvit klo 18 pe 9.12. klo 19 joululauluilta, Kivistön kirkko pe 9.12. klo 19 joululauluilta, Suomenlinnan kirkko ti 13.12. klo 19 alueseurat, Huopalahden kirkko, kahvit klo 18 Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.
ESIRUKOUSILTA ti 13.12 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
Bengt Lassus, Pekka Reinikainen. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Syksyn viimeinen ilta. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling
www.sanaris. / laadinta
TYINEN MÄKIHYPPY
-KELLO
SATEEN ÄÄNTÄ LEGENDAKIN OMAHYVÄINEN AUTO PÄÄTTÄVÄ SANA
LÄTKÄMATSEISSA VOITTAA ONNEN TUNNE
VALKOVENÄJÄLLÄ SOPIMUKSESSA -MUSTA "SAIRAUSLOMA" LÄHEINEN
USEIN POLVILLAAN
SAUNOJA ILMAN MERKKIÄ
VEIKKO MONEN KINKKU
IHOVAI VOJA PYRYTTÄÄ
TUONELA
KREIVIKUNTA
VÄNSKÄ IKONEN TUOPEISSA
TYYTYMÄTÖN POIKIA HIRVITTÄVÄ
MÄRKÄÄ LUNTA
KAIPUUT RA H KA TYYLI POHJAN PALO
FISHER RUNOLLISIA HAKUJA
SAADA OSAKSEEN ÅKE
LAIMEUS VOI LUMISADE VARUSKUNTAPAIKKA
LAULUTERVEHDYS
NÄYTTELEVÄ SUSI
TAULUUN KELA "PARHAAT" ÖLJYMAA
KALEVALA N ÄITI
EDESMENNYT ELE
-1.
PUUROUTUMIA
AHDISTAVIA
-KOIVU
KALLIALA IHMEAUTO
JOULUINENKIN KAU PPAPAIK KA HAMMASMÄTÄ -JUNA KUULU KOULU PAUL LUPINO -KIELI PIIKILLÄ
KIRJAILIJA LIKSOM TOISTETTAVA
MONET ERKIT
Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.
Toisen adventtisunnuntain evankeliumissa (Luuk. 12:35–40)
Jeesus kehottaa olemaan valppaita.
Joulun odottaminen on valmistautumista Jeesuksen syntymään. Adventin aikana va lo lisääntyy kynttilä kynttilältä ja kalenterin avoimien luukkujen määrä kasvaa päivä päi vältä.
Jeesuksen sanat tänä pyhänä eivät tunnu kovin jouluisilta. Hän kehottaa odottamaan ja ole maan valmiina kuin palvelija, joka avaa isännälleen oven tämän tullessa yön tunteina.
Jeesuksen kehotus valppauteen avautuu kirkkaa na sille, joka on menettänyt jotain tärkeää. Silloin huomaa, että olisi voinut käyttää aikansa parem min.
Niin monta hetkeä valuu hukkaan turhia mureh tiessa, kaunaa kantaessa tai vain välinpitämättömyy
ADVENTTIKYNTTELIKÖSSÄ on paikka neljälle kynttilälle. Siihen sytyte tään jokaisena adventtisunnuntaina yksi uusi kynttilä.
Kullakin kynttilällä on oma viestinsä. Toisen adventtisunnuntain kynttilä symboloi rauhaa. Se vie ajatuksemme maailman rauhaan. Se muistuttaa meille rauhan ja sovinnon tekemisen tärkeydestä myös lähipiirissämme. Se kannustaa meitä etsimään sisäistä rauhaa.
NINA RIUTTAdessä. Kun on menettänyt jotain tärkeää, tietää, et tei välittämisen ilmaisemista kannata viivyttää het keäkään.
Jeesus yrittää opettaa, että valppaana voi elää, vaikka tavoite tuntuisi olevan kaukana niin kuin vaikka ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Jo nyt, kun jouluna vielä on lunta, voi omaa elämäntapaan sa kohtuullistaa.
Olkaa valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista, sanoo Jeesus. Vai lupaako hän sen? Kehottaa toimimaan, olemaan valppaina, ja lu paa tulla avuksemme. Hän tulee tietämättämme ja tuo pelastuksen sitä odottavalle. Sen hyvän, mihin emme omin voimin pysty.
KAISA KARIRANTAEntä, jos suorittamisen sijaan aloittaisitkin jouluun valmistautumisen pysähtymällä?
Kysy itseltäsi, millainen voisi olla kohtuullinen joulu. Mitä voisit jättää pois? Uskaltaisitko luopua sellaisesta, mikä tuottaa pelkkää stressiä?
Pystyisitkö pyytämään tarvittaessa apua?
Siunaa sitten itsesi ristinmerkillä ja luota siihen, ettet ole yksin.
Omia tunkioitaan on hyvä välillä tutkia, sillä valoa kyllä löytyy, kun uskaltaa kaivaa tarpeeksi syvälle.
Arvoliberaalit voittivat lisää paikkoja Helsingin seurakuntavaaleissa s. 4 Helsingin kirkkovaltuustoon valittiin 91 edustajaa. Katso valtuuston kokoonpano s. 6
Lukuisat kuorot ja muutamat artistit tarjoavat kirkkokonserteissaan tunnelmallisia hetkiä adventtiaikaan. Amadeus Lundberg on yksi heistä.
EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄTakavuosien nuori tan gokuningas Amadeus Lundberg tunnetaan muun muassa iskelmi en ja mustalaismusii kin esittäjänä. Kyllä hän tangojakin laulaa vielä joskus, kun sellainen fiilis tulee – tekipä yhden tangokiertueenkin.
Mutta nyt on päästy joulukuu hun, ja Lundberg aloittaa joulu konserttikiertueen. Kiertue on saa
nut nimen Valon joulu. Auton keula kääntyy joulukuun hämärinä päivi nä kohti Vihtiä ja Lahtea, Alavutta ja Anjalaa. Jyväskylän Taulumäen kir kossa on konsertti 16.12., ja kiertue päättyy 18.12. Helsingissä Laajasalon kirkkoon.
Joulukiertueita Amadeus Lund berg on tehnyt ennenkin.
– Silloin minua on säestänyt pia nisti. Nyt on mukana myös viulis ti, Lotta Marie. Kosketinsoittaja
on tällä kiertueella yleensä Samu li Jokinen. He ovat loistavia muu sikoita.
Sama kolmikko kiersi Suomea ke vään ja kesän Kuin taivaisiin -kier tueella, jonka ohjelmisto koostui lämpöä ja toivoa henkivistä rakkaus lauluista.
Adventtiaikana kuljetaan kohti joulun valoa, myös musiikin siivin. Valon joulu -konserteissa kuullaan parhaita, hienoja joululauluklassi koita, kuten Sylvian joululaulu ja Ave Maria. Mutta myös Amadeuk sen omia, uusia kappaleita. Nimi melodiaa, Valon joulua, hän ei ole vielä esittänyt julkisesti missään.
Kolmentoista vuoden uralla lau lajalle ovat tulleet tutuiksi monen
laiset areenat tanssilavoista kirkkoi hin ja konserttisaleihin. Kirkotkin ovat luontevia paikkoja laulaa, sillä Amadeus Lundbergille hengellisyys ei ole vierasta.
– Olen aina ollut hengellinen. Se on osa minua.
Kun hän on laulanut ihmisten mieliin joulutunnelmaa kuudella paikkakunnalla, on aika virittäytyä omaan jouluun. Sen hän aikoo viet tää läheistensä kanssa.
– Joulufiilis syntyy rauhoittumi sesta. Se on tärkeää joulussa, Ama deus miettii. ■
Valon joulu -konsertti Laajasalon kirkossa sunnuntaina 18.12. klo 18. Liput 38,50 e lippu.fi tai tuntia ennen ovelta.
Artisti Amadeus Lund berg kävi Laajasalon kirkossa ennen joulukiertueensa alkua.PERJANTAINA 2.12.
■ Päätöskonsertti klo 18 Hyvän Paimenen kirkon kryptassa, Palo suontie 1. Viihdemusiikin laulukurssi.
■ Lauttasaaren musiikkiopiston orkesterit klo 19 Lauttasaaren kirkossa.
LAUANTAINA 3.12.
■ Pianokonsertti klo 12 Hyvän toivon kappelissa, Länsisataman katu 26–28. Eeva Rapeli ja Anna Linjama.
■ Messiaen ja Villivirret klo 16 Tuomiokirkon kryptassa. Sirkku Rintamäki, Eveliina Sumelius Lind blom, Laura Murto. Myös maalaus työpajat.
■ Kohti valoa klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Helena Kangas, laulu, Collin Hansen, piano, Hannele Filppula, urut.
■ Ylioppilaskunnan Laulajat klo 18 ja 20.30 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Jukka Perko, sak sofoni. Liput 27,50/11,50 e.
■ Liedistin yksinlaulajat klo 18 Pitäjänmäen kirkossa.
■ Tulkinnanvaraista klo 19 Kan nelmäen kirkossa. Koiton Laulu, Naarmu yhtye, Jan Lehtola, urut.
■ Suuri Sydänkonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherin katu 3. Lauttasaaren orkesteri, Helsingin Poliisien kuoro, Ruusu Maaria Brousseau, Hannu Forsberg ja Gabriel Kivivuori, laulu, Tuomas Karjalainen, urut ja säestys.
SUNNUNTAINA 4.12.
■ Sydämeni lauluja 17 Vuosaaren kirkossa. Merja Vartia, laulu, Hanna Virtanen, piano ja urut.
■ Diandra klo 18 ja 20 Kallion kirkossa. Liput 39 e.
■ Rantala & Heinimäki: Jouluoratorio klo 18 Musiikkitalossa, Mannerheimintie 13 A. Cantores Minores, solisteina Mari Palo ja Mika Pohjonen, Iiro Rantala, piano, Tiksola Co. Liput 45/30 e.
■ Tulkoon joulu! klo 18 Myllypuron kirkossa. Balalaikkaorkesteri Kalinka, Vinokuu kuoro, solisteina Claude Bouillin, Katja Harvala ja Riku Salminen.
MAANANTAINA 5.12.
■ Itsenäisyyspäivän aaton kirkkojuhla klo 18 Temppeliaukion
kirkossa, Lutherinkatu 3. Viipurin Lauluveikot, Espoo Sinfonia.
■ Itä Helsingin musiikkiopiston pianisteja klo 18.30 Laajasalon kirkossa.
■ Sannan musiikkikoulu klo 19 Lauttasaaren kirkossa.
■ Keskiaikaisia joululauluja klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Helleka Tallgrén, laulu, Max Lopo nen, basso, Milena Albanese, koskettimet, Santeri Saari, rum mut.
TIISTAINA 6.12.
■ Urkuri Olli Pyylampi klo 14 Kallion kirkossa.
■ Kotimaani ompi Suomi klo 14 Kannelmäen kirkossa. Esa Ruuttu nen ja Tiia Maria Saari, laulu, Vokaaliyhtye CantoNovo, Sotaorpokuoro Sirpaleet, Martti Laivuori, sello, Elias Miettinen, piano, Anne Myllylä, urut.
KESKIVIIKKONA 7.12.
■ Pianisti Sid Hille klo 10.15 Temp peliaukion kirkossa, Lutherinka tu 3. Vierailumaksu 5 e. Myös 14.12.
■ Urkuri Santeri Siimes klo 12 Tuomiokirkossa.
■ Urkuri Henri Hersta klo 14 Temp peliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vierailumaksu 5 e. Myös 14.12.
■ Luonnontiedelukion joulukonsertti klo 19 Käpylän kirkossa.
TORSTAINA 8.12.
■ Joulun musiikin äärellä klo 13 Kallion kirkossa. Vivika Oksanen ja Markku Mäkinen.
■ Jazzahtavaa joulua klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.
Eva Vikman, laulu, Lassi Kouvo, piano. Liput 15 e.
■ Musiikkikoulu Virtus klo 18 Oulunkylän kirkossa.
■ Me taasen laulamme riemui ten klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Duo Adoramus, Maija Pesonen Kareinen, piano ja urut, Käpylän musiikkiopiston oppilai ta ja Viuluvein viulukoulun viulisteja.
■ Fake Five yhtye klo 18 Tammi salon kirkossa.
■ Itä Helsingin musiikkiopiston laulajat klo 18.30 Laajasalon kirkossa.
■ Discantus kuoro klo 19 Paava linkirkossa, Sammatintie 5.
Saara Aallon Enkeleitä joulukonserttiin pääsee to 15.12. klo 19 Meilahden kirkossa. Jokaisesta lipusta lahjoitetaan 50 senttiä Pelastakaa Lapset ry:lle tukemaan sodista ja konflikteista kärsiviä lapsia ja nuoria.
PERJANTAINA 9.12.
■ Sannan musiikkikoulu klo 17.30 ja 18.45 Lauttasaaren kirkossa.
■ Itä Helsingin musiikkiopisto klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Kan teleen ja harmonikan soittajia.
■ Joulun laulu klo 19 Hyvän Paime nen kirkossa, Palosuontie 1. Sibe lius Akatemian laulun opiskelijoita.
■ Akateeminen joulukonsertti klo 19 Kallion kirkossa. Osakunta kuorot EOL, HOL, HYMSKK, Metso forte, POL, SOL, WiOL. Liput 18/13 e.
■ Mestari Laulajat klo 19 Käpylän kirkossa. Pentti Forssell, laulu, Anssi Pyykkönen, urut, Tapio Lehtonen, piano.
■ Arkihuolesi kaikki heitä klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Hannamaija Arjovuo, Pauli Leppä nen ja Jyrki Rinne, laulu, Annu Kari, piano.
■ Kamarikuoro Addictio klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.
■ Ylioppilaskunnan Laulajat klo 20.30 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Liput.
LAUANTAINA 10.12.
■ Paloheinän musiikkikoulu klo 10 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.
■ Siina ja Taikaradio klo 14 Temp peliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.
■ Haagan Laulu klo 17 Huopalah den kirkossa.
■ Sekakuoro Vola klo 17 Myllypuron kirkossa.
■ Helsingin Naispoliisilaulajat klo 17 Roihuvuoren kirkossa.
■ Akateeminen Laulu klo 17 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Liput 15/10 e.
■ Herttoniemen Sointu klo 18 Kulosaaren kirkossa.
■ Kamarikuoro Kaamos klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaan katu 23. Liput.
■ Sekakuoro Procantus klo 18 Pitäjänmäen kirkossa.
■ Discantus kuoro klo 18 Vuosaa ren kirkossa.
■ Gospel Christmas klo 18.30 Johanneksenkirkossa, Korkeavuo renkatu 12. Gospelia Kaikille Mass Choir, Gospel Helsinki, Matti Turu nen, laulu, Joonatan Rautio, sakso foni ja piano, Gospel Helsinki Band. Liput 25/17,50 e.
■ Joulukonsertti klo 19 Paavalin kirkossa, Sammatintie 5. Akade miska Sångföreningen ja Akade miska Damkören Lyran, solistina Jenny Carlstedt. Liput 30/20 e.
SUNNUNTAINA 11.12.
■ Tulkoon joulu! klo 15 Roihuvuo ren kirkossa. Balalaikkaorkesteri Kalinka, Vinokuu kuoro, solisteina Claude Bouillin, Katja Harvala ja Riku Salminen.
■ Hiljainen joulu klo 18 Lauttasaa ren kirkossa. Annimaria Rinne, laulu, Tero Saarti, trumpetti ja flyygelitorvi, Jarmo Julkunen, kitara ja kielisoitti met, Olli Ahvenlahti, piano ja urut.
■ Naiskuoro Elegia klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.
■ Amore Barocco orkesteri klo 18 Oulunkylän kirkossa.
■ Mieskuoro Euga klo 19 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Liput 30/20 e.
MAANANTAINA 12.12.
■ Tiina Pitkänen & lauluyhtye Hymni klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Liput 15/10 e.
■ Iloitkaatte! klo 19 Kallion kirkos sa. Candomino, CandoMini ja CaMinus. Liput 22/15 e.
■ A cappella yhtye FLOK klo 19 Käpylän kirkossa.
■ Kamarikuoro Värinä klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 25/15 e.
■ Cantabile kuoro klo 19 Pitäjän mäen kirkossa.
TIISTAINA 13.12.
■ Urkuri Matti Vaakanainen klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6.
■ Helsingin työväenopiston lauluopiskelijoita klo 14 Fokukses sa, kauppakeskus Triplassa, Pasilan Asema aukio 1 A.
■ Ylioppilaskunnan Laulajat klo 18 ja 20.30 Kallion kirkossa. Jukka Perko, saksofoni. Liput 27,50 e.
■ Anitta Rannan lauluoppilaat klo 18 Oulunkylän kirkossa.
■ Akateemisen puhallinorkeste rin pienyhtyeet klo 19 Kannelmäen kirkossa.
■ Savolaisen Osakunnan Laulajat klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatin tie 5. Liput 20/10 e.
KESKIVIIKKONA 14.12.
■ Urkuri Hannele Mehtälä klo 12 Tuomiokirkossa.
■ Laulu Miehet klo 18 Kallion kirkossa. Tapio Tiitu, urut. Liput 25 e.
■ Naiskuoro KYN klo 19 Pyhän Sydämen kappelissa, Kirstinkatu 1. Liput 27,50/22,50 e.
■ EMO Ensemble klo 19 Saksalai sessa kirkossa, Unioninkatu 1. Liput 25/15/10 e.
■ HKL:n Mieslaulajat klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.
■ Oulunkylän yhteiskoulun kon sertti klo 18 Oulunkylän kirkossa.
■ Villimarjat kuoro klo 19 Huopa lahden kirkossa.
■ Suomen Laulu klo 19 Lauttasaa ren kirkossa. Mari Palo, laulu, Tuula Hällström, piano. Liput 20/15 e.
■ Saara Aalto klo 19 Meilahden kirkossa. Liput 35/33 e.
■ Joulukonsertti klo 19 Myllypu ron kirkossa. Herttoniemen Sointu, Helsingin Helmi, joululaulukuoro.
■ Graduale kuoro klo 19 Paavalin kirkossa, Sammatintie 5. Rauni Pääkkönen, laulu, Joonas Minkki nen, piano.
■ Joulukonsertti klo 19 Pitäjän mäen kirkossa. Taage Laiho säestä jänään Tuomas Riihimäki.
■ Kamarikuoro Värinä klo 20 Kallion kirkossa. Liput 25/15 e.
KOONNUT MAIJA KIVIRANTAVapaa pääsy, ellei toisin mainita. Monissa konserteissa voi ostaa ohjelmalehtisen. Lisää tietoa ja tilaisuuksia osoitteessa www.musiikkiakirkoissa.fi.
Helsingin seurakun tien yhteiseen kirkko valtuustoon vuosiksi 2023–2026 valituista luottamushenkilöistä reilusti yli puolet eli 53 valtuutettua on uusia. Alle 30-vuo tiaita on kuusi. Naisia on lähes kaksi kolmesta eli 63,7 prosenttia.
Äänioikeuttaan käytti Helsingis sä joka kymmenes 16 vuotta täyttä nyt seurakunnan jäsen. Äänestyspro sentti laski vuoden 2018 vaaleista 1,3 prosenttiyksikköä.
Aktiivisimmin äänestettiin Laut tasaaren seurakunnassa, jossa ää nestysprosentti oli 13,9. Haagas sa äänesti 13,3 ja Munkkiniemes sä 12,8 prosenttia kirkkoon kuu luvista. Pienin äänestysprosentti suomenkielisissä seurakunnissa oli Malmin seurakunnassa, 8,2 prosenttia.
KOKO HELSINGIN äänikuningatar on Marttaliiton pääsihteeri, rovasti Ma rianne Heikkilä. Hän sai 517 ään tä yhteiseen kirkkovaltuustoon ja 279 ääntä Lauttasaaren seurakuntaneu vostoon. Heikkilä on vaikuttanut nel jä vuotta seurakuntaneuvostossa ja oli nyt ensimmäistä kertaa ehdolla kirkkovaltuustoon.
Seurakuntayhtymän tasolla hän näkee tärkeimpinä tehtävinä talou den tasapainottamisen ja jäsenpoh jan kehittämisen.
– Toivon, että voisimme säilyttää mahdollisimman monta lähikirk koa. Oma kirkko on ihmisille rak kain, sanoo Heikkilä.
Kun työ alkaa, hän haluan pe rehtyä siihen, miten yhtymän kiin teistöstrategia palvelee koko kirkon strategiaa.
– Kiinteistöjen korjausvelat ja isot lainasidonnaisuudet ovat olemas sa. On katsottava, mihin meillä on resursseja. Isoimmat priorisoinnit joudutaan tekemään henkilöstö- ja kiinteistöpolitiikassa.
– Itselleni tärkeitä ovat kestävän kehityksen mukaiset valinnat, jotka näkyvät taloudessa, tilaratkaisuissa, energiankäytössä ja ruokahankin noissa, samoin kuin yhdenvertai suus ja ihmisoikeudet.
HELSINGIN MATALAA äänestyspro senttia Marianne Heikkilä pitää ”murskaavana”. Siihen on monia syitä. Vanhanaikaiset vaalitavat ovat yksi syy, josta nuoret ovat antaneet palautetta.
– Nyt on satsattava äänestyksen
Hietaniemen hautausmaan sankarihautausmaalla julkis tettiin 20.11. kolme tietolaattaa, joissa kerrotaan hautausmaan historiasta.
– Sotien 1939–45 veteraane ja on elossa enää pari tuhatta, useilla paikkakunnilla ei enää ai nuttakaan. Paikallinen perinne tietokin katoaa, ellei sitä aktiivi sesti ylläpidetä. Sankarihautaus maiden tietolaatat ovat yksi tapa siirtää kansallista ja paikallista historiatietoa sukupolvilta toisil
le, toteaa Kaatuneiden muisto säätiön varapuheenjohtaja Jor ma Westlund
Kaatuneiden muistosäätiö perustettiin vuonna 1944. Sää tiön tarkoituksena on kaatu neiden sotilaiden varattomien omaisten ja Suomen maanpuo lustustehtävissä vaikeuksiin jou tuneiden henkilöiden ja heidän omaistensa aineellinen ja henki nen tukeminen.
Sen lisäksi säätiö edistää esimerkiksi sankarihautojen ja kenttähautausmaiden sekä muistomerkkien järjestelyä, hoi toa ja kaunistamista, sankari
vainajien muiston vaalimista ja veteraaniperinnön säilymistä.
Seurakuntavaalien valtakun nallinen äänestysprosentti oli 12,7. Yhtä laimeasti ei ole äänes tetty kertaakaan aiemmin nyky muotoisissa vaaleissa eli vuodes ta 1970 alkaen. Edellisissä vaa leissa vuonna 2018 valtakunnalli nen äänestysprosentti oli 14,4. – Kun äänestysprosentti on näin alhainen, valitut edustavat pienen osan ääntä, sanoo Kirkon
JUSSI HELTTUNEN Tietolaattojen julkistustilaisuudessa ylipuutarhuri Marja Varjoniemi luki ääneen muistolaatan suomenkielisen tekstin. mielestä kirkko voisi kokeillasähköistä äänestystä.
helppouteen. Meillä on jo käytössä suomi.fi-palvelu. Kirkko voisi pilotoi da sähköisen äänestyskäytännön. Se on mahdollista osuuskauppaäänes tyksissä ja esimerkiksi Virossa, Heik kilä kannustaa.
Helsingin yhteiseen kirkkoval tuustoon valittiin 91 luottamushen kilöä. Heistä 33 eli 36 prosenttia on Tulkaa kaikki -liikkeestä. Edel liskaudella heitä oli 24. Avoimen poliittisista ryhmistä kokoomus taustaisia valtuutettuja on neljä ja
VALTAOSALLE VALITUISTA TÄRKEIMMÄT SYYT KUULUA KIRKKOON OVAT LÄHIMMÄISENRAKKAUS JA KIRKON ARVOT. MARIANNE HEIKKILÄsosiaalidemokraatteja kaksi. Ääniharavia olivat myös dosentti, kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaa ra Vuosaaren seurakunnasta (347 ääntä), tietoasiantuntija Heidi Wiik la Oulunkylän seurakunnasta (335) ja lääkäri, partiojohtaja Saara Hei nänen (330) Töölön seurakunnasta. Kaikki edellä mainitut ovat Tulkaa kaikki -listoilta.
VAALIKONEVASTAUSTEN perusteel la yhdistäviä tekijöitä yli listarajojen on runsaasti. Valtaosalle kirkkoval tuustoon valituista helsin kiläisistä tärkeimmät syyt kuulua kirkkoon ovat lähimmäisen rakkaus ja kirkon arvot, se, että us ko on heille tär keää ja se, että kirkko auttaa ko timaassa ja ulko mailla. Tärkeitä heil le ovat myös kaste, vihkiminen ja hau taan siunaaminen se kä kummius. Valtaosa valtuu tetuista pitää tärkeä nä, että heidän seura kuntansa panostaisi enemmän erityisesti
heikompiosaisten auttamiseen, nuo riin ja oikeudenmukaisuuden edistä miseen yhteiskunnassa sekä lapsiin.
60 prosenttia valituista on sitä mieltä, että seurakuntalaisten tulisi saada suunnitella, kehittää ja toteut taa seurakunnan toimintaa nykyistä enemmän. 99 prosenttia puolestaan on joko samaa tai täysin samaa miel tä siitä, että jos seurakunnan muis ta kiinteistöistä luovutaan, kirkko tilojen käyttöä tulisi monipuolistaa. Esimerkiksi kirkkosaleista voitaisiin tehdä monitoimitiloja tai tiloja voi taisiin vuokrata enemmän ulkopuo liseen käyttöön.
73 prosenttia on täysin sitä miel tä, että kirkon tulisi vihkiä avioliit toon myös samaa sukupuolta olevat. 10 prosenttia valtuutetuista puoles taan on asiasta täysin eri mieltä.
Seurakuntaneuvostojen vaalissa Kallion seurakunta erottui sillä, et tä Tulkaa kaikki -lista voitti 13 kaik kiaan 14 paikasta seurakuntaneuvos tossa. Liikkeen listat saivat enem mistön myös Haagan, Oulunkylän, Pakilan, Pitäjänmäen, Tuomiokirk koseurakunnan ja Töölön seurakun taneuvostoissa.
Malmin seurakunnassa oli viisi ehdokaslistaa, ja luottamushenkilöi tä tuli valituksi kaikilta listoilta mo lempiin elimiin. ■
tutkimus ja koulutus -yksikön johtaja Hanna Salomäki
Hänen mukaansa alhainen äänestysaktiivisuus kertoo sa masta, mistä kirkon tekemät ky selytutkimuksetkin: kirkon jä senten kirkkosuhde on heikenty nyt, eikä yhteyttä seurakuntaan koeta merkitykselliseksi. Silloin ei myöskään välttämättä koeta tarvetta vaikuttaa.
16–17-vuotiaista äänioikeu tetuista vain 6,8 prosenttia ää nesti.
– Tämä ei ole mitenkään mai ritteleva tulos. Se on myös risti riidassa sen kanssa, että osallis
tuminen rippikouluun ja isostoi mintaan on niin laajaa ja nuor ten kokemukset siitä myönteisiä, Salomäki sanoo.
Helsingin seurakuntayhtymä vähentää erityisnuorisotyön yk sikkö Snellun toimintaa yhteen sä kolmen ja puolen henkilötyö vuoden verran.
Virkojen vähentämisestä pää tettiin yhteisiä palveluita koske neissa yt-neuvotteluissa.
Erityisnuorisotyö on etsivää,
kohtaavaa ja läsnäolevaa työtä, jossa pyritään tavoittamaan eri tyisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia, nuoria ja nuoria ai kuisia ja tukemaan heitä. Työs sä yhdistyvät kirkon kasvatus ja diakonia.
– Snellu Cafessa tehtävän työn rinnalla kohtaavaa nuoriso työtä on tehty tähän asti seitse män työntekijän voimin. Jatkos sa kohtaavaa työtä tekee enää kolme ihmistä, sanoo erityisnuo risotyönohjaaja Maria Anttila.
Työntekijöitä vähennetään virkoja lakkauttamalla ja yhdis tämällä sekä eläköitymisen kaut
Tilastolähteet: Helsingin seurakuntayhtymä ja seurakuntavaalit.fi/vaalikone
ta. Lisäksi määräaikainen nuo risotyönohjaajan projektivir ka loppuu vuoden 2023 puolivä lissä. Snellun nuorille tarjoamat psykologipalvelut päätettiin myös lopettaa yt-neuvottelujen seurauksena.
Lue lisää päätöksen taustois ta ja seurauksista kirkkojakau punki.fi.
Herttoniemen seurakuntaneu vosto päätti 8.11., että Herttonie men käyttökelvottomassa kun
nossa olevan kirkon vuokraa misesta luovutaan viimeistään 1.1.2024. Kiinteistön omistaa Hel singin seurakuntayhtymä. Se si jaitsee kaupungilta vuokratul la tontilla.
Kirkkoherra Minnamari He laseppä kertoo, että seurakun tayhtymän kiinteistöosaston kanssa neuvotellaan mahdolli suudesta irtautua sopimuksesta jo aikaisemmin.
Mikäli kirkko voidaan edes osittain korjata tai sen tilalle ra kentaa jotain uutta, seurakunta haluaa olla keskusteluissa mu kana.
Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon kaudelle 2023–2026 valittiin seurakunta vaaleissa yhteensä 91 edustajaa. Heistä 53 on uusia jäseniä kirkkovaltuustossa. Helsingissä koko seurakuntavaalien äänestysprosentti oli 10 %.
HAAGAN SEURAKUNTA 13,4 %, 1562 ÄÄNTÄ
Tulkaa kaikki Jauhiainen Signe
Tulkaa kaikki Karulinna Karoliina
Kantava voima Halla-aho Hilla
Tulkaa kaikki –kirkon uudistajat Hippi Juha-Pekka
Tulkaa kaikki Mithiku Hanna
Yhteinen seurakuntamme Mäkimattila Sari
HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA 8,3 %, 1707 ÄÄNTÄ
Tulkaa Kaikki Mikaeliin Kautonen Saimi
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Toivo Meri Otto
Tulkaa kaikki –kirkon uudistajat Soininvaara Anna-Maria
Tulkaa kaikki –kirkon uudistajat Voipio-Pulkki Liisa-Maria
KALLION SEURAKUNTA 9,2 %, 1597 ÄÄNTÄ
Uuden Mikaelin asialla Lainela Ami
91 valtuutetusta 58 on naisia ja 26 miehiä, loput valituista eivät ole ilmoittaneet sukupuoltaan. KIRKKOVALTUUSTOON VALITTUJEN IKÄJAKAUMA
Uuden Mikaelin asialla Luhtanen Satu
Tulkaa kaikki –kirkon uudistajat Wass Hanna
HERTTONIEMEN SEURAKUNTA 8,4 %, 1134 ÄÄNTÄ
Lasten ja nuorten puolella Harjunpää Johanna
Lasten ja nuorten puolella Lampilahti Maarit
Tulkaa Kaikki Mikaeliin Nenonen Riikka
Uuden Mikaelin asialla Suontakanen Tapio
Arkena ja pyhänädemarit mukana Timonen Tuomas
HELSINGIN TUOMIO KIRKKOSEURAKUNTA 9,8 %, 2555 ÄÄNTÄ
Tulkaa kaikki –kirkon uudistajat Ali-Löytty Viivi
Kirkkovaltuustoon valittujen keski-ikä on 47 vuotta. Edellisen valtuuston keski-ikä oli 50 vuotta.
Lasten ja nuorten puolella Raike-Ojanen Elina
Iloiten yhdessä, seurakuntamme tutuksi Valve Kaisa
Lasten ja nuorten puolella Vuori Wiking
JOHANNES FÖRSAMLING 9 %, 888 ÄÄNTÄ
Tillsammans i Johannes Harms-Aalto Martina
KANNELMÄEN SEURAKUNTA 10,4 %, 1191 ÄÄNTÄ
Keskitietä kirkolle Strandén Juhani
Tillsammans i Johannes Lindholm Malin Tillsammans i Johannes Sällström Kalle Tillsammans i Johannes Tiiainen Elina Tulkaa kaikki Anttila Maija Tulkaa kaikki Asikanius Riitta Tulkaa kaikki Frisk Sanna Tulkaa kaikki Grünthal LauriVirasto avoinna ti klo 10–13 sekä pu helimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi, Vespertie 12
Osoitteet:
Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset Haagan seurakunnan facebook-sivulla sekä YouTubessa. www.helsinginseurakunnat.fi/haaga
Messu 2. adventtisu 4.12. klo 10. Silin, Kolari, Nyrönen. Striimataan. Itsenäisyyspäivän jumalanpalve lus 6.12. klo 10. Mattsson, Kolari, Nyrönen. Käynnit sankarihaudoilla. Striimataan.
Kauneimmat joululaulut -messu 3. adventtisu 11.12. klo 10. Silin, Kreivi-Palosaari, Nyrönen. Striima taan.
Iltamessu ke klo 18. 7.12. MuromaNikunen.
Medismessu ke 14.12. klo 18. Kolari.
Ad sextam to klo 12. 8.12. MuromaNikunen. 15.12. Kreivi-Palosaari.
Laudes ke klo 7.30. Silin. Striima taan.
Kompletorio pe klo 19. Silin. Strii mataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen.
Jousten joulukuu to 1.12. klo 18. Luhmon orkesterit ja jousisoittajat. Vapaa pääsy.
Haagan Laulun joulukonsertti la 10.12. klo 17 (Huom! aika). Johtaja na Maija Laurinsilta, pianisti Aapeli Hakala. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.
Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 15. Muroma-Nikunen, Marte.
Perinteinen joulumetsä kirkko puistossa su 11.12. klo 16–18.
Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18. Kreivi-Palosaari, Marte.
Kauneimmat joululaulut ti 20.12. klo 18. Silin, Marte.
Kirkkauden ääniä -joulukonsertti to 22.12. klo 19 (Huom! aika). Kalle Virtanen (TVOF) ja Stefanie Tuurna. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulu lauluja Suomesta ja maailmalta.
Perinteinen jouluinen nukketeat teri to–pe 8.–9.12. klo 9.30 ja klo 10.15. Glögit.
Villimarjat-kuoron joulukonsertti to 15.12. klo 19.
Iltapyhis ke 14.12. klo 17.30–19. Perhekerhot ma klo 17.30–19
Tönöllä, to 9.30–11 kirkolla ja pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtin polku 6.
Teematorstai klo 12–14. Klo 12.15 ateria 6 e, klo 13 ohjelma. 1.12. Joulu ennen ja nyt, keskustellaan
joulumuistoista Päivi Lipastin johdolla. 8.12. Kahvikonsertti: Jean Sibelius.
Eläkeläisten puurojuhla ke 14.12. klo 12. Ilm. 12.12. menn. virastoon p. 09 2340 3200.
Hyvän mielen keidas to klo 15. Ateria 2 e. 15.12. joulujuhla.
Käsityökerho ma klo 13.
Pelikerho la 3.12. klo 12.
Lähetyspiiri ma 12.12. klo 14. Lähetyspiiri ti klo 13.
Taivaskanava – mielen hyvin vointiryhmä ti 13.12. klo 13.
Uusi rento kirjapiiri ke 7.12. klo 18–19.30. Lue etukäteen Anton Tšehov: Kaksintaistelu. Vetäjänä Heidi. Lisätiet. miika.kolari@evl.fi. Tarkoitus on saada jatkoa keväälle. Hiljaisuuden iltapäivä la 3.12. klo 14–18 kirkolla. Hiljenny hoitamaan mieltäsi ja kehoasi ohjatussa ja turvallisessa ilmapiirissä. Rukous ta, Hiljaisuuden joogaa®, Taizé-lau lua. Iltamessu. Tarjoilu. Mukana Johannes Österlund, Sofia Honka nen ja Mari Silin. Ilm. pikaisesti p. 050 380 2356, sofia.honkanen@ evl.fi.
Diakonian Rakenna Joulupuu -keräys lapsille, vanhuksille ja yksinäisille, jotka voisivat muuten jäädä ilman joululahjaa. Lahjat 6.12. menn. Tied. p. 050 3671224, sofia.ali@evl.fi, p. 050 3802352 heli.salo@evl.fi.
Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka
Messu sunnuntaisin klo 10 kirkos sa.
Itsenäisyyspäivän sanajumalan palvelus ti 6.12. klo 10 kirkossa.
Rakenna Joulupuu -keräyksellä tuetaan seurakuntamme alueella asuvia vähävaraisia lapsiperheitä ja aikuisia. Osallistu lahjoittamalla S-ryhmän lahjakortti haluamallesi summalle (10–50 e). Voit toimittaa lahjakortin Paikkaan 1.–3.12. klo 12–15 tai 7.–9.12. klo 15–18 tai viras toon ma–pe klo 9–14 tai seurakun nan postilaatikkoon Klaneettitielle. Tulkinnanvaraista la 3.12. klo 19 kirkossa. Tulkinnanvaraista-fooru mi, Koiton Laulu -kuoro, Naarmuyhtye ja urkuri Jan Lehtola. Corne lius Cardew’n, Alison Knowlesin ja Takehisa Kosugin musiikkia. Vapaa pääsy.
Kotimaani ompi Suomi -itsenäi syyspäivän konsertti ti 6.12. klo 14 kirkossa. Esa Ruuttunen, baritoni, Tiia Maria Saari, sopraano, Vokaa liyhtye CantoNovo, Sotaorpokuoro Sirpaleet, Martti Laivuori, sello, Elias Miettinen, piano, Anne Mylly lä, urut. Tervehdyssanat kenttäpiis
pa emeritus Hannu Niskanen. Suomalaista musiikkia eri vuosi kymmeniltä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Lauletaan yhdessä to 8.12. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislauluti laisuus kanttori Anne Myllylän johdolla.
Kauneimmat Joululaulut su 11.12. klo 12 Malminkartanon kappelilla ja klo 18 kirkossa. Pe 15.12. klo 18 Kannelmäen kirjastossa, Klaneetti tie 5.
Työtupa ti 13.12. klo 15–18 Klanulla. Avoin käsityö- ja askartelupiiri. Lucian päivän konsertti ti 13.12. klo 19 kirkossa. Akateemisen puhallinorkesterin pienyhtyeet esiintyvät. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Eläkeläisten päivähetki ke 14.12. klo 12–13.30 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä. Ruokailua sekä lyhyt johdatus päivän aihee seen, minkä jälkeen vapaata kes kustelua ja seurustelua. Vapaaeh toinen ruokaraha.
Itsenäisyyspäivänä vietetään Kan sojen messua Tuomiokirkossa. Mitä kieliä messussa puhutaan, muusik ko ja vironkielisen seurakuntatyön koordinaattori Dagmar Õunap?
– Pääkielet ovat suomi ja englanti. Lau lut lauletaan eri kielillä, sillä messus sa ovat mukana kiinalainen lapsikuo ro, venäjänkielinen Taizé-kuoro ja ara bialainen rauhankuoro. Myös ukrainak si lauletaan ja rukoillaan.
– Yhteislaulua säestää kokenut suo malais-virolainen housebändi. Itse soi tan pianoa ja nokkahuilua ja toimin esi laulajana.
Mikä on messun teema? – Itsenäisyyspäivän kunniaksi teemana on monikielinen kiitos Suomelle. Vie tämme nyt ensimmäistä kertaa kan sojen messua perhemessuna. Lapset osallistuvat alussa ristikulkueeseen. Heillä on mukana ”kilinöitä ja kolinoi ta” eli esimerkiksi rytmimunia.
– Päivän laulu liittyy Suomeen.
Muutkin laulut ovat lapsille sopivia ja hyvällä tavalla yksinkertaisia. Nuotit ja sanat löytyvät ohjelmasta.
Kenelle messu on tarkoitettu? – Järjestelyissä ovat mukana pääkau punkiseudun kiinan-, arabian-, englan nin-, venäjän- ja vironkielinen seura kuntatyö. Messu on avoin kaikille.
– Ensimmäinen tällainen Kansojen messu järjestettiin vuonna 2019 Tuo
miokirkossa. Vuosi 2020 jäi väliin ko ronapandemian vuoksi. Viime vuon na vietimme messua Alppilan kirkos sa 150 hengen koronarajoituksella. Tä nä vuonna Tuomiokirkkoon mahtuu väkeä!
Kansojen messu Helsingin tuomiokirkossa itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 16. Liturgit: Hans Krause ja Anna Poutiainen. Messun jälkeen glögitarjoilu pihatasanteella.
Adventtiretriitti Malminkartanon kappelilla la 17.12. klo 9.30–15. Puolen päivän hiljaisuuden retriitti kappelin rauhassa keskellä kau punkia. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 12.12. mennessä konsta.korho nen@evl.fi.
Seurakuntatoimisto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13, Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi
Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6
Messu sunnuntaisin klo 11 Munkki vuoren kirkossa. 4.12. Tarja Frilan der, Senni Valtonen. 11.12 Jouni Hartikainen, teologiharjoittelija Enni Tukiainen, Anssi Pyykkönen. Sanajumalanpalvelus ti 6.12.klo 11
Munkkiniemen kirkossa. Riikka Kuusisalo, Senni Valtonen, soitin yhtye Puhallus ja partiolaiset.
Seppelten lasku klo 13 Munkkinie men sankarihaudoilla. Kaupallinen neuvos Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen, puhe.
Levollisuuden messu la 10.12. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Tarja Frilander, Senni Valtonen.
Sekakuoro Procantuksen kon sertti Christmas is coming ke 7.12. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sibeliuksen päivän musiikkia to 8.12. klo 13 Munkkiniemen kirkossa, kanttori Senni, kahvitarjoilu.
Soitinyhtye Puhalluksen avoimet harjoitukset to 8.12. klo 18–19
Munkkivuoren kirkossa. Tule seu raamaan puhallinorkesterin toi mintaa jouluisessa hengessä! Myyjäiset la 10.12. klo 11–13 Munk kivuoren seurakuntasalissa. Martat ja lähetys.
Ostarin kauneimmat joululaulut la 10.12. klo 12. Senni Valtonen ja Tarja Frilander.
Lasten kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 16 Munkkivuoren kirkossa. Jouni Hartikainen, Anssi Pyykkönen.
Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Jouni Hartikainen, Anssi Pyykkö nen, joululaulukuoro.
Seniorien barokkipajan joulukon sertti ma 12.12. klo 18 Munkkivuo ren kirkossa. Italialaista ja saksa laista barokkimusiikkia, joululaulu ja. Vapaa pääsy.
Kauneimmat joululaulut ti 13.12. klo 18 ulkona Lehtisaaren ostarilla. Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen,
Tarja Frilander.
Ranskalaisen koulun ystävät ry:n joulukonsertti ti 13.12. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Kirjallisuuspiiri ti 13.12. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Tarinakirkko ke 14.12. klo 18 Munk kivuoren kirkossa. Perinteinen joulukertomus nukketeatterin keinoin lapsille ja perheille. Nuotioilta to 15.12. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Tuo omat paistettavat. Light the Dark Night to 15.12. klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Ida Wallén ja Rita Bergman, laulu, Mauri Saarikoski, viulu, Marko Puro, piano. Vapaa pääsy.
Toimisto avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehen kuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pita janmaki www.facebook.com/pitajanmaen seurakunta
Toisen adventin messu ja siionin virsiseurat su 4.12. klo 10. Herättä jän kirkkopyhä. Maika Vuori, Timo Korhonen, Pilvi Listo-Tervaportti. Itsenäisyyspäivän messu ja partiolaisten myyjäiset ti 6.12. klo 10. Jukka Vanne, Siiri Luoma, Tuula Pitkänen, Pilvi Listo-Tervaportti. Kunniakäynti Pitäjänmäen san karihautausmaalla ti 6.12. klo 11.30, Sotarovastintie 7. Seppeleen lasku, lauluja, puhe ja rukous. Siiri Luoma.
Kolmannen adventin messu su 11.12. klo 10. Kekäläinen, Vuori, Ahola.
Perhekerhon pikkujoulut alle kouluikäisille hoitajineen pe 2.12. klo 10 Kauppakeskus Ristikossa Konalan Asukastilassa, Ajomiehen tie 1.
Myyjäiset la 3.12. klo 11–13 kirkolla. Musisoimassa Pitäjänmäen musiik kiopisto. Lounas, arpajaiset, leivon naisia, piparkakkutaloja, joulukort teja, käsitöitä. Lapsille tonttupolku ja korttityöpaja. Käteismaksu. Joulun odotus la 3.12. klo 18 kir kossa. Liedistin yksinlaulajat pia nisti Joel Papinojan kanssa. Vapaa pääsy, vapaaeht. ohjelmamaksu.
Lähetyspiiri ke 7.12. klo 14 kirkolla.
Heli Voipion terveiset Kyprokselta. Kauneimmat Joululaulut to 8.12. klo 14 kirkossa.
Rukous- ja ylistysilta pe 9.12. klo 18 kirkossa. Elisheva ja Markku Karonen, Tuula Pitkänen, Inka Ahola ja rukouspiiriläiset.
Joulukonsertti la 10.12. klo 18
Kantele- ja lauluduo Duo Liperit kutsuu laulamaan kanssaan kauneimpia joululauluja. Duo Liperien Kauneimmat joulu laulut johdattavat jouluiseen tunnelmaan seuraavissa tapah tumissa:
Sunnuntaina 4.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Paava linkirkossa Vallilassa, Sammatintie 5
Lauantaina 10.12. klo 17 Kauneimmat joululaulut Hyvän Paimenen kirkossa Pakilassa, Palosuontie 1
Sunnuntaina 11.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Pitäjän mäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4
Duo Liperit on vuonna 2013 perustettu kantele- ja lau luduo. Duon ohjelmisto koostuu ajankohtaisesti teemoi tetuista musiikin eri tyylilajeista sovitettuna suomalaisuu den herkäksi tulkinnaksi. Duo Lipereissä musisoivat musii kin maisteri Tiina Kaaresvirta (kantele) ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Sanna Uusitalo (laulu), jotka työskentelevät oppilai tospappeina
kirkossa. Sekakuoro Procantus. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Kauneimmat Joululaulut Duo Liperien johdolla su 11.12. klo 18 kirkossa. Sanna Uusitalo, laulu ja juonto, Tiina Kaaresvirta, kantele. Taivainen sointu ma 12.12. klo 19 kirkossa. Cantabile-kuoron joulu konsertti, joht. Dominik Vogt. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Kouluikäisten kerhojen joulujuh la ti 13.12. klo 17 kirkolla. Ilmoittau du tuula.pitkanen@evl.fi, p. 040 549 7077.
Wanhan ajan perinteinen joulu konsertti to 15.12. klo 19 kirkossa. Taage Laiho, laulu, Tuomas Riihimä ki, säestys. Vapaa pääsy, ohj. 15 e.
Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–15, to–pe klo 9–12
p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirk ko, agricolamessu.fi
Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18
Mikael Agricolan kirkko, Tehtaanka tu 23, Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16
Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15
Hyvän toivon kappeli, Länsisataman katu 26–28
Annankulma, Annankatu 14D Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingin tuomiokirkkoseurakunta
Instagram: @tuomiokirkkoseurakun ta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko
Youtube: youtube.com/helsingintuo miokirkkoseurakunta
Su messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhä koulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, su klo 12
Agricolan kirkossa (parittomien viikkojen su), klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhla pyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa (ei 11.12.).
Ke klo 19 Agricolamessu Agricolan kirkossa.
To klo 12 Viikkomessu Tuomiokir kossa.
La klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkos sa.
Itsenäisyyspäivä 6.12. klo 10 sanajumalanpalvelus Vanhassa kirkossa, klo 12 itsenäisyyspäivän ekumeeninen juhlajumalanpalve lus Tuomiokirkossa ja Ylen kanavil la (ks. tarkemmat tiedot nettisivuil tamme), klo 12 Kirkkojuhla, Suo menlinnan Merisudet, Suomenlinnan kirkossa, klo 12 jumalanpal velus Agricolan kirkossa, klo 16 monikielinen Kiitos Suomelle -messu Tuomiokirkossa.
Pianokonsertti la 3.12. klo 12 Hyvän toivon kappelissa. Eeva Rapeli, piano, ja Anna Linjama, piano. Beethoven, Schubert, Liszt. Vapaa pääsy, kahvit.
Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajien konsertti la 3.12. klo 19 Vanhassa kirkossa. Liput kamari kuoroeol.net.
Ylioppilaskunnan laulajat -kon sertti pe 9.12. klo 20.30 Agricolan kirkossa. Liput lippu.fi.
Akateemisen Laulun konsertti la 10.12. klo 17 Vanhassa kirkossa. Liput tiketti.fi.
Joulukonsertti Kamarikuoro Kaamos la 10.12. klo 18 Agricolan kirkossa. Liput kamarikuorokaa mos.fi.
Cantores Minores J.S. Bach Jou luoratorio I–III -konsertti pe 16.12. klo 19 Tuomiokirkossa.
Kauneimmat joululaulut. Su 4.12. klo 16 Tuomiokirkko, saamelaisten Kauneimmat joululaulut. Su 11.12. klo 15 Hyvän toivon kappeli, klo 15 Tuomiokirkko, Lasten Kauneimmat joululaulut, klo 16 Agricolan kirkko, klo 18 Johanneksenkirkko, klo 18 Hyvän toivon kappeli, klo 18 Tuo miokirkko, klo 19 Vanha kirkko. Ke 14.12. klo 12 Vanha kirkko, klo 14 ja 18 Tuomiokirkko, klo 18 Suomen linnan kirkko. To 15.12. klo 18 Vanha kirkko, Christmas Carols in English. Joulukukkatempaus su 11.12. Hae kukka Agricolan, Vanhan kirkon, Tuomiokirkon tai Hyvän toivon kappelin messun jälkeen ja vie se jollekin yksinäiselle, köyhälle, sairaalle tai omaishoitajalle.
Anglikaanisen kirkon joulumyy jäiset, Christmas Bazaar la 3.12. klo 12–15.30 Agricolan kirkon kryptassa.
Päivärukous ma, ti, pe klo 12 Tuomiokirkossa (ei 6. tai 12.12.).
Päiväkonsertti ti klo 12 Vanhassa kirkossa, ke klo 12 Tuomiokirkossa. Iso Korva ma 12.12. klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Syvällistä kes kustelua elämän ja uskon isoista
kysymyksistä. Mirja Seppälä, Seu rakuntalaisen tehtävä.
Musiikillinen rukoushetki su 11.12.
Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi.
Nine Lessons and Carols ma 12.12. klo 19 Tuomiokirkossa. Ovet klo 18.15. Televisiointi.
Hiljaisuuden jooga pe 9.12. klo 17 Hyvän toivon kappelissa.
Ekum. Luottamuksen rukoushet ki ma klo 18 Tuomiokirkon kappe lissa, to klo 9.30 Hyvän toivon kappelissa.
Diakoniaruokailu ti klo 12 Agrico lan kryptassa hintaan 1 e. Ei 6.12. Yhteisöruokailu ma klo 17 18.30 Hyvän toivon kappelilla.
Annankulman olohuone ke klo 11–13, to klo 11–14, pe klo 9–12.
Kappelikahvila ti 13.12. klo 14 Hyvän toivon kappelilla.
Seniorijumpat ma klo 10 ja 11 Meritullissa.
Tuolijumppa ke klo 9.30 Tuomio kirkon kryptassa. Info ja ilmoittau tuminen to 15.12. klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Tied. selja. aaltonen@evl.fi.
Kristillinen meditaatio ke klo 18 Tuomiokirkon kappelissa.
Seniorifoorum ke klo 13 Agricolan kirkossa. Edullinen kahvitarjoilu kryptassa klo 11.30. 7.12. Suomen kansan juuret, historioitsija Teemu Keskisarja. 14.12. joulujuhla. Perhekerhot Hyvän toivon kappe lilla ma, ti, ke klo 9.30–12, MLL:n kerho ma klo 18.15 (parill. viikot), vauvakerho ti klo 13–14.30. Meritul lissa to klo 15–16.30. Katajanokan seurakuntakodilla pe klo 10–12. Yksinhuoltajien olohuone ti 13.12. klo 17–19 Hyvän toivon kappelissa. Yhteistyössä Pienperheyhdistys ry:n kanssa.
Jouluavustus diakoniatyöltä Seurakuntamme alueella asuva toimeentulotuella tai sen rajoilla elävä voi hakea avustusta joulu ruokaan. Ota yhteyttä diakonia työntekijään viim. 9.12. Yhteystie dot virastosta tai netistä.
Kolhuja elämässä? Tunne-elämä solmussa? Sopuun itseni kanssa? Lupa tuntea -ryhmä ma 9.1.–13.2.2023 klo 18–20 Annankulmas sa. Edellyttää sitoutumista koko prosessin ajaksi ja voimia ryhmä työskentelyyn. Ilmoittautuminen ennakkoon puhelinhaastattelulla to 22.12. klo 12 mennessä diakonis sa Satu Ahoselle p. 050 569 1126, satu.ahonen@evl.fi.
Lisätiedot ja muuta toimintaa helsinginseurakunnat.fi/tuomio kirkko.
Diakoniavastaanotolle ajanva raus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12–12.30. Muulloin sähköpostitse/puhelimitse. Yhte yst. virastosta/netistä.
Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.
Koko perheen piparkakkutalkoot pidetään keskiviikkona 7.12. klo 16–18 Töölön seurakunnan tilassa kauppakeskus Triplan Fokuksessa, Pasilan asema-aukio 1 A. Tule leipomaan yhdes sä pipareita. Tervetulleeksi toivotetaan kaiken ikäiset lapset. Alle kouluikäiset voivat osallistua yhdessä aikuisen kanssa.
Seuraa tähteä rastilta toiselle, suo rita tehtäviä ja tutustu joulun tari naan Joulunkylässä! Lauantaina 10.12. klo 10–14 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10, vietetään perhetapah tumaa. Lisäksi luvassa on eläinten paijailua, askartelua, koko perheen Kauneimpia joululauluja klo 11.30 ja 13.30, glögiä ja joulupuuroa.
Oulunkylän Martat myyvät jou luisia leivonnaisia. Tilaisuudessa on mahdollisuus ennakkovarata jou lukuusi partiolaisilta. Tapahtuman järjestävät Oulunkylän seurakunta, Oulunkylän Martat sekä paikalliset partiolippukunnat Kuksat, Vuokot ja Käskynhaltijat.
Virasto: Itäinen papinkatu 2
Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi
Osoitteet: kallionseurakunta.fi
Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19
Alppilan kirkko, Kotkankatu 2
Kallion kirkon kappelisali, Itäinen pa pinkatu 2
Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28
Nuorten TALO, Toinen linja 8
Redin Silta, Hermannin rantatie 5
Kallion kirkossa
Iltamessu to 1.12. klo 18. Viljamaa, Uusi-Rauva. Iltamessu to 8.12. klo 18. Huovinen.
Iltamessu to 15.12. klo 18. Lindfors, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijat, Anima mea. Ohj. Vuori. Messu su 4.12. klo 10. Uusi-Rauva, Kotakorpi, Pyylampi. Lapsen kaste messun yhteydessä. Itsenäisyyspäivän sanajumalan palvelus ti 6.12. klo 10. Partti, Helanne, Niskala. Kilven Kuoro, joht. Remes. Messu su 11.12. klo 10. Väisänen, Viljamaa, Niskala, Oksanen. Hiljaa Ensemble, joht. Jokitalo.
Alppilan kirkossa Unkarinkielinen messu su 4.12. klo 11. Siket-Szász. Tasausmessu su 4.12. klo 16. Kota korpi, Pyylampi. Tasausmessu su 11.12. klo 16. Viljamaa, Oksanen, SonorEnsemb le joht. Remes.
Nuortenillat Talolla, Toinen linja 8,
ke ja to klo 16.30–21 ja Junnu-Talo alakouluikäisille ti klo 16–20. Lasten perjantai klo 9–11 Alppilan kirkossa. Huom! 9.12. piparipaja! Eläkeläistenpiiri ke klo 13 Kallion kirkon Kappelisalissa ja Merihaan kylätuvalla, Haapaniemenkatu 14. Ruokailut ti Alppilan kirkolla klo 11–13 ja ke klo 17–18.30. Aamupuuro ti klo 8.30–10.30 Siltasaarenkatu 28. Oman piparitaikinan ja joulupöy dän koristeiden tekoa, lapset ja nuoret, to 15.12. klo 16, Siltasaaren katu 28. Ilm. kallionseurakunta.fi.
Nuorten joululeiri Korpirauhassa 16.12. 18.12. Ilm. viim. 30.11. kallion seurakunta.fi.
CMI Avaimet Rauhaan -näyttely Kallion kirkon Kappelisalissa 5.–10.12. Keskustelutilaisuus Mistä avaimet rauhaan? ma 5.12. klo 17. Keskustelijoina Maaret Kallio, Riikka Reina, Hanna Klinge, Rahim Alizada, juontaa Antti Ämmälä. Ti 6.12. klo 15.30 käynnis tetään 26 tuntia kestävä hiljainen hetki. Jokainen sekunti vastaa 1100 kotinsa jättänyttä henkilöä –saman verran kuin kirkossa on istumapaikkoja. Hetkeen voivat osallistua kaikki kirkossa vieraile vat.
Kallion kirkossa Diandran joulukonsertti su 4.12. klo 18.
Itsenäisyyspäivän urkukonsertti Olli Pyylampi ti 6.12. klo 14. Kallion kirkon urkuri Olli Pyylampi soittaa suomalaista urkumusiikkia. Vapaa pääsy.
Nuorten aikuisten Kauneimmat Joululaulut to 8.12. klo 20. Akateeminen joulukonsertti pe 9.12. klo 19.
Kauneimmat Joululaulut su 11.12. klo 18.
Candomino-kuoroperheen joulu konsertti ma 12.12. klo 19.
Ylioppilaskunnan Laulajien joulukonsertit ti 13.12. klo 18 ja klo 20.30.
Laulu-Miesten joulukonsertti ke 14.12. klo 18.
Kamarikuoro Värinän joulukon sertti to 15.12. klo 20.
Kaiken kansan joulujuhla la 10.12. klo 12–15. Klo 12 Kauneimmat joululaulut, lapset huomioitu. Niskala, Helanne, Reina, Friberg ja Kallion Luciat. Klo 13 Kuorolaulu koulu Raakkujat, joht. Eeva-Liisa Malmgren, ja Kivimessulaulajat. Klo 14 joulumuskari, joulu saapuu lorutellen, laulaen, liikkuen ja soittaen. Rakennetaan yhdessä joulukuusilattiakuva musiikin tahtiin. Jäntti ja Niskala. Klo 14.45 Kallion Kantaattikuoro. Glögiä ja pipareita kirkolla klo 12–15. Joulu korttipaja Teatteri Kalliossa klo 12–15.
Torstaina iltapäivällä klo 13. To 1.12. Pekka Y. Hiltunen ja Pirjo Kantala, to 8.12. kanttorit Vivika Oksanen ja Markku Mäkinen sukel tavat Jean Sibeliuksen ja J.S.
Bachin jouluisiin salaisuuksiin. Alppilan kirkossa Urkukonsertti, Maximilian Witt mer pe 2.12. klo 19. Vapaa pääsy. Kallion Musiikkikoulun joulukon sertit la 3.12. klo 14, 16 ja 18.
Sateenkaarikansan Kauneimmat joululaulut ja -kahvit la 10.12. klo 15.
Vaskikvintetin joulukonsertti 10.12. klo 18. Vapaa pääsy.
Lisä- ja lipputiedot konserteista ja muista tilaisuuksista kallionseura kunta.fi
Seurakunnan infopiste: Myllykallion rinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavis sa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302
Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532
Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrin ne 1b. Avoinna ma–pe klo 10–18, vii konloppuisin tilaisuuksien mukaan
Messu sunnuntaisin klo 11. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Seurat Lauttasaaressa joka kuu kauden ensimmäinen keskiviikko klo 19.
Itsenäisyyspäivän kaksikielinen Jumalanpalvelus 6.12. klo 11. Mukana Suomen Laulu -kuoro. Hiljaisuuden viikkomessu 7.12. klo 18.
Perhemessu – Kohti joulua 11.12. klo 11.
Avoimet perhekerhot maanantai sin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13–15.
Nuortenillat kirkon Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Pelailua ja yhdessäoloa.
Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30. Saapuminen B-rapun vastaanottoaulasta.
Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18–19. Käynti C-ovesta.
Torstaipiiri 1.12. klo 13–14.30.
Joulun monet kasvot. Luennoimas sa Kaj Engström.
Käsityöpiiri parittomien viikkojen maanantaina klo 13–14.30.
Töppösryhmä joka kuukauden 2. tiistai klo 11.
Puurojuhla 4.12. klo 12. Nautitaan messun päätteeksi yhdessä puuroa ja torttukahvit.
Larun POP-messu 4.12. klo 18.
Jouluisia popbiisejä. Onnellinen vanhuus -joulukon sertti 5.12. klo 19 kirkkosalissa.
Solistina Einö Grön. Liput 20 e. Hiljaisuuden joogan lyhyt harjoi
tus 7.12. klo 17. Tiedustelut maija. saario@evl.fi.
Kamarikuoro Barcarolan joulu konsertti 8.12. klo 19. Vapaa pääsy. Lauttasaaren Joulupolku 10.12. klo 15–19 kirkolla. Iso joulutapahtu ma. Joulupuuroa, kauneimpia joululauluja, pieniä joulun ihmeitä ja tietysti markkinat.
Hiljainen joulu -joulukonsertti 11.12. klo 18. Esiintymässä ovat Annimaria Rinne, Tero Saarti, Jarmo Julkunen ja Olli Ahvenlahti. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Retki menneen ajan joulumarkki noille Lohjalle 11.12. klo 10–16.
Ilmoittautumiset taina.viherkari@ evl.fi, p. 050 380 3532. Retken hinta 20 e.
Ikkuna maailmalle -tilaisuus 14.12. klo 12. Mukana Aaro Rytkönen Omanin Al Amana -keskuksesta.
Tiedustelut marko.heusala@evl.fi. Avoin sururyhmä 14.12. klo 17.30–19. Kirkon B-rappu.
Suomen Laulun joulukonsertti 15.12. klo 19–20. Sopraano Mari Palo ja pianisti Tuula Hällström. Liput 15/20 e kirkon ovelta. Gospel Christmas -konsertti kirkkosalissa la 17.12.
Kauneimmat joululaulut 18.12. klo 18. Lauletaan yhdessä! Hae tai anna jouluavustusta.
Rakenna joulupuu -keräys tulee taas. Jos olet vähävarainen ja avun tarpeessa tai haluat lahjoittaa keräykseen, ota yhteyttä. Taina Viherkari, p. 050 380 3532, taina. viherkari@evl.fi.
Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5
Messu 4.12. klo 10. Mukana Kamari kuoro Audite.
Sanajumalanpalvelus 6.12. klo 10. Mukana St Nicholas Chamber Choir.
Messu 11.12. klo 10. Saarna Jorma
Parviainen. Mukana myös Philome la -kuoro. Messun jälkeen joulu puuro ja kirkkokahvit. Liikuntaes teisille kuljetus. Ilm. kuljetukseen 5.12. mennessä p. 050 380 4184.
Ilosta, valosta – Vallilan kuoron kauden päätöskonsertti 1.12. klo 18.
Vapaa pääsy.
YL:n Perinteinen joulukonsertti 3.12. klo 18 ja 20.30. 27,50/11,50 e.
Duo Liperien kauneimmat joulu laulut 4.12. klo 18.
Vetus ventus – keskiaikaisten joululaulujen uusi ilme 5.12. klo 19.
Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjel
mamaksu. Järjestää Pop & Jazz Konservatorio.
Pop & Jazz Konservatorion kau neimmat joululaulut 7.12. klo 19. Vapaa pääsy.
Joulun aikaan – Discantus-kuoron joulukonsertti 8.12. klo 19. Vapaa pääsy, käsiohjelma 20 e.
Talvi, taivas ja tähdet – Kamari kuoro Addiction joulukonsertti 9.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 20/15 e.
Joulukonsertti Akademenin ja Lyranin kanssa 10.12. klo 19. Liput 25/15 e kuorolaisilta, 30/20 e ovel ta.
Perheiden kauneimmat joululau lut 11.12. klo 14.30.
Perinteiset kauneimmat joulu laulut 11.12. klo 18. Käsitöitä lähe tystyön hyväksi.
Rauhaa-joulukonsertti pimeässä kirkossa 12.12. klo 19. Kamarikuoro Värinän perinteinen meditatiivinen konsertti. Liput 25/15 e.
Seimi – SOLin joulukonsertti 13.12. klo 19. Liput 20/10 e, kanna tuslippu 30 e.
Gradualen joulu 15.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Lempeää liikuntaa ke klo 13.30–14.15. Maksuton. Viimeinen kerta on 14.12., jatkuu 11.1.2023. Ystävyydenkahvilassa ke 7.12. klo 14–15 joulukorttiaskartelua ja yhteislaulua Kauneimmat joululau lut -vihosta. 14.12. visailua ja jou luista tarjoilua. Vapaaehtoinen maksu. Kahvila jatkuu 11.1.2023. Ikoni- ja taidekurssin näyttely kirkon aulassa 16.12.2022–28.2.2023. Avajaiset 16.12. klo 16.30–18.
Joulun lahjakorttikeräys 15.11.–12.12. taloudellisissa vaikeuksissa oleville diakonian asiakkaille.
Suosittelemme tuoterajoitettuja S- ja K-ryhmän lahjakortteja. Vas taanotamme myös vaate-, urheilusekä hyvinvointipalveluiden lahja kortteja. Summa 20–50 e. Lahja kortit Paavalin virastoon ma ja to klo 10–14 ja ke klo 12–17. Lisätiedot p. 050 433 9846.
Paavalin hiljaisuuden joulupolku 27.11.2022–15.1.2023. Kirkon sisäpi han, Somerontien ja Punkaharjun tien puoleiset nurmialueet.
Sydänrukous pe klo 8.30. Puolen tunnin meditatiivinen hiljainen rukoushetki.
Seimi-ikkunat Paavalinkirkolla 27.11.2022–15.1.2023.
Diakonian neuvonta ja ajanva raus p. 050 433 9846. Voit myös jättää viestin vastaajaan.
Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.
Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15
Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 6300,
toolo.srk@evl.fi
Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinka tu 3
Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6
Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maist raatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi
Temppeliaukion kirkossa: Messu su 4.12. klo 10. Työn messu, saarna Tarja Kantola, Kristilliset sosialidemokraatit ry. Helsingin Työväenorkesteri.
Itsenäisyyspäivän jumalanpalve lus ti 6.12. klo 10. Uruissa Tapio Tiitu, Kauppakorkeakoulun Ylioppi laskunnan Laulajat, joht. Visa Yrjölä. Messu su 11.12. klo 10. Kampin Laulu.
Töölön kirkossa: Messu su 4.12. klo 12. Partiokirkko su 11.12. klo 12. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18.
Meilahden kirkossa: Messu su 4.12. klo 12. Mukana Haloa-kuoro.
Itsenäisyyspäivän partiokirkko ti 6.12. klo 12. Messu su 11.12. klo 12.
Katso kaikki tapahtumat seurakun tatoolo.fi. Kevään 2023 koululaisten kerhoi hin ja kursseille Ilmoittautuminen alkaa maanantaina 12.12. Katso lisätiedot toiminnasta ja ilmoittau du www.seurakuntatoolo.fi - Tule mukaan - Kouluikäisille - Kerhot ja kurssit.
Rakenna joulupuu -keräys 2022 Keräämme elämyslahjakortteja (arvo max. 50 e) pienituloisten perheiden lapsille. Esim. leffaliput, urheilulahjakortit tms. Lahjoitukset toimitetaan kirkkoherranvirastoon 2.12. mennessä. Lisätietoja 1. adventin messuissamme tai p. 09 2340 6318.
Diakoniatyö p. 09 2340 6318 tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi.
Temppeliaukion kirkolla: Pikkuväen joululaulut la 10.12. klo 14. Siina ja Taikaradio sekä muska rilaiset.
Kauneimmat joululaulut ke 14.12. klo 19. Lumen Valo.
Töölön kirkolla: Perinteiset Joulumyyjäiset la 3.12. klo 11–13. Maksu vain käteisel lä.
Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18. Töölön kirkon kamariorkes teri, johtaa Tuomas Karjalainen. Meilahden kirkolla: Eläkeläisten perinteinen joulu
Myllykalliolle, Lauttasaa ren kirkon, Myllykallionrin ne 1, ympäristöön nousee lauantaina 10.12. klo 15 19 uudenlainen elämys. Tule nauttimaan joulun tunnel masta yhdessä muiden lauttasaarelaisten kanssa. Luvassa on mm. joulupuu roa, kauneimpia joululau luja, pieniä joulun ihmeitä ja tietysti markkinat.
juhla ma 12.12. ja ti 13.12. klo 13–14.30 seurakuntasalissa. Tarjolla puuroa ja jouluista ohjelmaa. Ilmoittautuminen 5.12. mennessä Hannu Hietalahdelle p. 050 387 7148 tai hannu.hietalahti@evl.fi. Ruskeasuon Rastissa: Joulujuhla kaikenikäisille Ruskea suon asukkaille to 15.12. klo 17. Ilmoittautuminen 28.11.–8.12. Rastilla tai soittamalla emäntäsuntio Inka Lemiselle p. 050 473 3676.
Fokuksessa: Aamuehtoollinen to 1.12. klo 8.30. Arki-illan ehtoollinen torstaisin klo 18.
Piparkakkupaja ke 7.12. klo 16–18. Tervetuloa kaikenikäiset lapset, alle kouluikäiset aikuisen kanssa. Mystiikan akatemia la 10.12. klo 9.30–13. Jokainen hetki täynnä jumalallista tarkoitusta – Klemens Aleksandrialaisen rukousmystiikka, Joona Salminen. Osallistumismak su 12 e, sis. kahvin. Ilmoittautumi nen ja lisätiedot hiljainentila.fi. Kauneimmat joululaulut -elämys tapahtuma su 11.12. klo 12 ja klo 14 Triplan tapahtuma-aukiolla. Petri Laaksonen, Sylvia-kvartetti ja Xaris Finlandin tanssijat.
Puurojuhla Pasilan asukkaille ke 21.12. klo 17. Kaikenikäisten pasila laisten puurojuhla. Ilmoittautumi nen 1.–14.12. Fokuksessa tai soitta malla klo 12–16 p. 050 526 7007.
Kohtaamispaikka ja kahvila ma klo 14–15.30 Länsi-Pasilan seura kuntakodilla. Viimeisellä kerralla 12.12. myös ehtoollishetki.
Kulje kohti joulua Paava linkirkon, Sammatintie 5, hiljaisuuden joulupolulla. Polulla on pysähtymispaik koja kuvin ja tekstein. Pol kua voi vaeltaa 15.1. asti. Joulupolun löydät kirkon sisäpihan, Somerontien ja Punkaharjuntien puoleisil ta nurmialueilta. Kurkista samalla joulun kertomusta sisäpihan ikkunoilta.
Sykkiikö sydämesi gospelille? Töölön seurakunnan kuoro Gospel Helsingin koelaulut ovat tulossa. Haku on kaksivaiheinen. Ensim mäisessä vaiheessa ilmoittaudu taan ja tehdään koenauha, jonka jättöaika on 6.12.2022–6.1.2023. Koenauhojen perusteella kutsu taan toiseen vaiheeseen eli koelau luun la 14.1.2023. Kiinnostuitko? Ilmoittaudu osoitteeseen nina. pakkanen@evl.fi ja otsikoi viesti GH REKRY 2023. Laita viestiin nimesi ja puhelinnumerosi. Kerro itsestäsi ja miksi haet juuri Gospel Helsinkiin. Kerro stemma, johon haet (sopraano, altto, altto2, teno ri, basso). Ilmoittauduttuasi saat sähköpostitse linkin koelaulumate riaaliin.
Temppeliaukion kirkko on päivit täin avoinna vierailijoille. Tarkem mat tiedot vierailutoiminnasta sekä joulunajan konserteista ja opastuk sista www.temppeliaukionkirkko.fi.
Hämeentie 73, p. 09 2340 2571
varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi
Hartaus ma, ti, to, pe klo 9.15. Apua ja tukea ilman ajanvarusta
ma, ti, to, pe klo 9.30–11 sekä ke klo 11–12.30.
Kuntosali, pesula, cafe ma, ti, to, pe klo 9.30–13 ja ke 11–18. Lounas ma, ke ja pe klo 11–13, annos 1,50 e. Raamattupiiri ke klo 16.
Klubi ke klo 18. 7.12. Ukulele work shop, Virpi Heinonen, ja 14.12. Duo Ali ja Daniel.
Pullakirkko su klo 10 ja kirkkokah vit.
Ruokajako ke klo 14, Hämeentie 75.
Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajan katu 4
Verkossa: www.helsinginseurakun nat.fi/ herttoniemifacebook.com/herttonie menseurakunta @herttoniemensrk
Messu su 4.12. klo 10, Kulosaaren kirkko.
Kauneimmat joululaulut -messu su 4.12. klo 12, Myllypuron kirkko. Itsenäisyyspäivän sanajumalan palvelus ti 6.12. klo 10, Kulosaaren kirkko. Kunniakäynti Leposaaren sankarihaudoilla klo 12.
Kauneimmat joululaulut -gospel messu su 11.12. klo 10, Kulosaaren kirkko.
Messu su 11.12. klo 12, Myllypuron kirkko.
Jouluinen perhepäivä la 3.12. klo 15–17, Myllypuron kirkko. Lasten kauneimmat joululaulut, jouluas kartelua ja jouluherkkuja. Virren voimaa – tule laulamaan jouluvirsiä! su 4.12. klo 13.30, Myllypuron kirkko.
Itsenäisyyspäivän juhla ti 6.12. klo 14, Myllypuron kirkko. Viipurin lauluveikot, naiskuoro Pihlaja. Järjestää Myllypuron Lions-club. Kirkon joulu verkossa 9.12. klo 12–14, Matteuksenkirkko, Turunlin nantie 3. Miten pääsee joulutunnel maan kotona netin avulla? Opette lemme etsimään hartauksia, juma lanpalveluksia ja muita kirkon joulutapahtumia verkossa. Glögi- ja piparitarjoilu. Ilmoittaudu Elina Iskala, p. 050 473 6685.
Tutut joululaulut johdattelevat läpi joulukertomuksen jou lukuvaelmassa Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4, to 17.12. klo 16–17. Luvassa on lasten kauneimpia joululauluja ja jouluista tarjoilua.
Joulukuvaelman rooleihin etsitään kaikenikäisiä ihmisiä. Ilmoittaudu Sanna Yli-Koski-Mustoselle viimeistään maa nantaina 12.12. p. 040 519 0402 tai sähköposti sanna.yli-koskimustonen@evl.fi.
Kirkkokuoro & Kirsi Lemponen. la 10.12. klo 14 Knusbackan museo tilan piha. Lasten joululaulut. la 10.12. klo 14.30 Knusbackan museotilan piha. Kansainväliset joululaulut. su 11.12. klo 19 Myllypuron kirkko. Kirkkokuoro & Kirsi Lemponen. ti 13.12. klo 19 TreffiPub & Bistro, Hiihtomäentie 14. Henna Dolk Viksten, Tommi Viksten, Kirsi Lem ponen. ke 14.12. klo 14 Kulosaaren kirkko. Kirsi Lemponen. pe 16.12. klo 13 Laituri. Kirsi Lempo nen ja Sari Oikarinen. su 18.12. klo 15 Kulosaaren kirkko. Joululaulukuoro ja Henna Dolk Viksten. Lasten joululaulut. su 18.12. klo 18 Kulosaaren kirkko. Marika Leino.
Kauneimmat joululaulut -messut löytyvät kohdasta jumalanpalve lukset.
Maksutonta digiopastusta 1.12., 8.12. ja 15.12. klo 14–15 Laiturissa ja 8.12. klo 15–17 Myllypuron kirkossa. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 10–11 nume rosta 09 2340 3344.
Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946.
Seurakuntatoimisto palvelee puhe limitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä. Ma ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)
Jouluevankeliumin esittäminen nukketeatterina on jo yli 40 vuotta vanha perinne Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Esitykset ovat torstaina ja perjantaina 8. 9.12. klo 9.30 ja klo 10.15. Esitysten jälkeen nautitaan glögiä seurakuntasa lissa.
Kodittomien yö 16.12. klo 16–08, Myllypuron kirkko. Sauna, ruoka, turvallinen yösija patjoilla, vapaa ehtoinen iltahartaus. Jaossa vaateja hygieniatuotteita.
Joulukonsertteja: Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelmat ovat maksullisia.
Tulkoon joulu! su 4.12. klo 18, Myllypuron kirkko. Balalaikkaor kesteri Kalinka, johtaa Pekka Vihervirta ja Vinokas-kuoro, johtaa Päivi Järvinen.
Joulu ihanin! la 10.12. klo 17, Myllypuron kirkko. Sekakuoro Vola. Joulukonsertti la 10.12. klo 18, Kulosaaren kirkko Herttoniemen
Sointu, johtaa Henna Dolk Viksten. Joulukonsertti to 15.12. klo 19, Myllypuron kirkko. Herttoniemen Sointu, Helsingin Helmi ja lasten ja aikuisten joululaulukuoro. Johtaa Henna Dolk Viksten.
Joulun aikaan la 17.12. klo 18, Myllypuron kirkko. Discantus-kuo ro, johtaa Nina Melasalmi. Joulukonsertti la 17.12. klo 18, Kulosaaren kirkko. Fritidshetsbrö derna – Vapauden veljet -kuoro. Kauneimmat Joululaulut la 3.12. klo 15 Myllypuron kirkko. Lasten joululaulut. Marika Leino ja Marika Sointula. ke 7.12. klo 19 Kulosaaren kirkko.
Toisen adventtisunnuntain mes su 4.12. klo 11. Aimo ”Aikka” Lanki nen, lähtösaarna, Mari Lamminen, kanttori, nuorten kuoro ja bändi. Nuoret avustavat. Laulamme virsien ohella Nuoren seurakunnan veisuja. Kirkkokahveilla Aikan eläkkeellelähtöjuhlaa.
Itsenäisyyspäivän sanajumalan palvelus ti 6.12. klo 11. Martti Häk känen, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori. Partiolaiset avustavat. Lipunnosto kirkon pihalla klo 10.45.
Itsenäisyyspäivän hartaus ja seppeltenlasku Östersundomin kirkolla ti 6.12. klo 13. Yhdessä Matteus Församlingin, LC Meri-Sib bon ja Sipoon veteraanien kanssa. Milla Mäkitalo. Kolmannen adventtisunnuntain messu 11.12. klo 11. Milla Mäkitalo, saarna, Hannele Mehtälä, kanttori.
Otamme vastaan lahjoituksia Rakenna Joulupuu -keräykseen. Ks. tiedot lopusta.
Päiväkotien ja perheiden joulu kirkko ti 13.12. klo 10.
Mikaelin ja Vartiokylän seurakun nat yhdistyvät 1.1.2023 alkaen uudeksi Mikaelin seurakunnaksi. Vartiokylän kirkon uusi jumalan palvelusaika sunnuntaisin on klo 10 ja Mikaelinkirkon uusi jumalanpal velusaika sunnuntaisin on klo 12.
Itsenäisyyspäivän juhla ti 6.12. klo 14. Ohjelmassa juhlapuhe, kenraali Jussi Hautamäki, LC presidentin sekä veteraanin tervehdyspuhe, yksinlaulua, lausuntaa, pianomu siikkia sekä Kadettikuoron ja iLOPISARAT-kuoron esityksiä. Juhla päättyy Maamme-lauluun. Järj. Lions Club Kontula ja Mikaelin seurakunta.
Kauneimmat Joululaulut Kontu lan seniorikeskuksessa pe 9.12. klo 13.30; Mikaelinkirkon pihalla, mukana Lucia ja lauluryhmä Melis ma, ti 13.12. klo 18; Östersundomin kirkossa pe 16.12. klo 19.
Elegia-kuoron joulukonsertti su 11.12. klo 18. Joulun rauhaa, joht. Iida Nummela. Vapaa pääsy, ohjel ma 10 e.
HKL:n Mieslaulajien joulukon sertti to 15.12. klo 18. Oi, jouluyö, joht. Anita Lehtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Rakenna Joulupuu -keräys Mika elin seurakunnassa Keräämme alueemme vähävaraisille perheille ja yksinasuville lahjoituksina joulupusseja ja lahjakortteja. Osallistua lahjoittamalla: joulupus sin (sis. kahvipaketin, keksipaketin ja konvehtirasian) tai lahjakortin ruokakauppaan, tavarataloon tai lelukauppaan (arvo 20–50 e).
Lahjoitukset voi tuoda Mikaelinkir kon suntioille arkena ajalla 21.11.–13.12. klo 9–15. Lisäksi lahjoituksia otetaan vastaan 11.12. Mikaelinkir kon messun yhteydessä. Kaikki tilaisuudet Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.
Seurakuntatoimisto ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi
Osoitteet:
Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13. Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2. Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1. Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori
Roihuvuoren kirkossa: Messu su 4.12. klo 10. Vaulas, Lyytinen, Tiainen.
Itsenäisyyspäivän messu ti 6.12. klo 10. Ronkainen, Nurminen, Tiainen. Kamarikuoro Cantiamo. Messu su 11.12. klo 10. Lyytinen, Vaulas, Tiainen. Helsingin Naispo liisilaulajat.
Lyhyt iltamessu ke klo 18.
Laajasalon kirkossa:
Suomalainen messu, säv. Lasse Heikkilä, su 4.12. klo 12. Salonen, Takala, Nurminen, Niva-Vilkko. Soitinyhtye Variksenpojat, joht. Heikki Variksen ja seurakunnan kuorolaisia.
Itsenäisyyspäivän jumalanpalve lus ti 6.12. klo 12 ja juhla klo 13.30. Takala, Niva-Vilkko. Miesyhtye, joht. Heikki Varis.
Messu su 11.12. klo 12. Lyytinen, Vaulas, Niva-Vilkko. Soitin- ja lauluyhtye, joht. Riittaliisa Hakuli nen.
Tammisalon kirkossa: Itsenäisyyspäivän messu ti 6.12. klo 10. Kaskinen, musiikissa Emma Verma.
Roihuvuoren kirkossa: Kohti valoa -konsertti la 3.12. klo 16. Helena Kangas, sopraano, Collin Hansen, piano, Hannele Filppula, urut. Kilpinen, Kuula, Sibelius. Ohjelma 10 e Ukrainalle. Kanteleen ja harmonikan soitta jien joulukonsertti pe 9.12. klo 18. IHMO:n oppilaat. Helsingin Naispoliisilaulajien joulukonsertti la 10.12. klo 17.
Joht. Anna-Elina Norjanen. Joulu lauluja eri aikakausilta, Hela, Makaroff, Häggvist. Ohjelma 10 e. Balalaikkaorkesteri Kalinkan joulukonsertti su 11.12. klo 15.
Joht. Pekka Vihervirta. Joululaulu ja ja uusia talvilauluja. Solisteina Claude Bouillin, Katja Harvala ja Riku Salminen. Kuoro Vinokuu, joht. Päivi Järvinen. Ohjelma 10 e. Joulujuhla to 15.12. klo 18. Mm. näytelmä lapsille ja joulupuuroa. Lapsille joulupussit. Joulukonsertti pe 16.12. klo 18.30.
Tarja Karkulehdon lauluoppilaat. Kolehti lähetystyölle.
Laajasalon kirkossa: IHMO:n pianistien konsertti ma 5.12. klo 18.30.
Kauneimmat Joululaulut to 7.12. klo 13.
Suomalaisen musiikin päivän konsertti to 8.12. klo 18.30. IHMOn laulajat.
Joulumyyjäiset Laajasalon kirkol la la 10.12. klo 10–14. Mm. neuleita, leivonnaisia ja arpajaiset. Järj. Martat ja SPR.
Kauneimmat Joululaulut su 11.12. klo 15 lapsille, IHMOn trumpetiste ja, ja klo 18 aikuisille, Chorus Mari nus ja Miesyhtye.
Lucianpäivän joulujuhla ti 13.12. klo 18. Lapsikuoro Kipinä, joht. Tuuli Malve, lasten teatterikerho, ohj. Margit ja Marika Pulkkinen, Laajasalon Huvilateatterista Mark ku Arokanto, Laajasalon kuoro, joht. Riina Salo. Joulupukki vierai lee, joulupuuroa.
Bändin Kauneimmat Joululaulut ke 14.12. klo 18.30.
IHMO:n puhallinorkestereiden joulukonsertti pe 16.12. klo 19. Valon joulu su 18.12. klo 18. Tango kuningas Amadeus Lundberg
■ Itsenäisyyspäivää juhlistetaan tiistaina 6.12. Laajasalon kir kossa, Reposalmentie 13, messussa klo 12. Sen jälkeen viete tään itsenäisyysjuhlaa kahvien ja pienen ohjelman merkeis sä noin klo 13.30 alkaen. Messussa pappina on Juha Takala ja kanttorina Päivi Niva-Vilkko. Mukana Miesyhtye, johtaja naan Heikki Varis
■ Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12, on itsenäisyys päivän juhla klo 14–15.30. Parkkipaikkoja löytyy Tuulimyl lyntien päästä. Juhlassa esiintyvät mm. Viipurin Lauluveikot ja Naiskuoro Pihlaja. Tilaisuuden järjestävät Myllypuron Lei jonat ja Herttoniemen seurakunta.
■ Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, juhlitaan klo 16. Tilaisuuden järjestää Pakilan seurakunta yhdessä alueen Lionsklubien Auroran ja Pakinkylän sekä Pakilan Musiikki opiston kanssa.
■ Lisäksi muissa kirkoissa ympäri Helsinkiä on jumalanpalve luksia, muutamissa partiolaiskirkkoja ja konsertteja.
■ Katso lisätietoa: www.helsinginseurakunnat.fi
jamme. MyLaajasalo-sovelluksessa näkyvät Laajasalon luukut. Järj. Roihuvuoren seurakunta ja useat alueemme toimijat.
Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi
Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.
Messu su klo 11 Vartiokylän kirkko. 11.12. Mukana Itä-Sointu. Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkko. Itsenäisyyspäivän jumalanpalve lus ti 6.12. klo 11 partiolaisten kanssa, sen jälkeen perinteiset myyjäiset n. klo 12–14.
Aamurukouspiiri Birgittasalissa ma klo 8–8.30.
Vartiokylän kirkolla: Kauneimmat Joululaulut nuorille ke 7.12. klo 18.30 ja perheille su 11.12. klo 15.
Iltaruoka ma klo 16.30–18. Ruoka 1 e. Ei 5.12., 12.12. asti. Lastentupa to klo 9–11.30 yli 1-v. lapselle. Varaa p. 050 380 1961. 8.12. asti.
Neuleklubi ma klo 11.30. Vauvaperhekerho ke klo 9.30–11.30. 7.12. asti.
Seiskojen ja kasien iltapäivä to 15–17. 1.12. asti.
Perhekerho pe klo 9.30–11.30. 9.12. asti.
Itsenäisyyspäivän juhlassa tiistaina 6.12. klo 14 16 Mikaelin kirkossa, Emännänpolku 1, juhlapuheen pitää kenraali Jus si Hautamäki
Ohjelmassa on lisäksi Lions Clubin presidentin sekä vete raanin tervehdyspuhe, yksinlaulua, lausuntaa, pianomusiik kia sekä Kadettikuoron ja Ilopisarat-kuoron esityksiä. Juh la päättyy Maamme-lauluun. Juhlassa on myös kahvitarjoilu. Järjestäjinä ovat Lions Club Kontula ja Mikaelin seurakunta.
konsertoi. Liput 38,50 e osoitteesta lippu.fi tai ovelta tuntia ennen.
IHMO:n jousiorkestereiden joulu konsertti ti 20.12. klo 19.
Könsikkäiden ja Petri Laaksosen joulukonsertti to 22.12. klo 17 ja klo 19. Liput 15 e, alle 12-v. ilmai seksi. Liput ennakkoon verkosta: https://holvi.com/shop/konsikkaat tai ovelta tuntia ennen.
Tammisalon kirkossa: Fake Five -yhtyeen joulukonsertti to 8.12. klo 18.
Kauneimmat Joululaulut ti 13.12. klo 18.
Kukkatempaus Ilahduta vanhusta ostamalla kukkakimppu 15/25 e Laajasalon kukkakioskilta, Saaren kukkakaupasta, Herttoniemen Puutarhanikkareilta tai Kukkakaup pa Jasmiinista 21.12. mennessä. Diakoniatyö toimittaa kukat perille. Elävät joulukalenterit alkavat Laajasalossa ja Roihuvuoressa 1.12. Joka päivälle on tapahtuma, näyt tely tms. alueella. Seuraa nettisivu
Puotilan kappelissa: Kauneimmat Joululaulut torstai sin klo 18. Ikäihmisten kauneimmat to 15.12. klo 14.
Olohuone ti klo 13–16 Birgittasalis sa.13.12. joulun odotusta yhdessä. Sydämeni Joulu -joulukonsertti ti 13.12. Petri Bäckström ja Anne Tanskanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Matteuksenkirkolla: Digiopastus ti 12–14.
Kirkon joulu verkossa -digiopas tus pe 9.12. klo 12–14. Glögitarjoilu. Ilm. p. 050 4736 685.
Opastus etäkulttuuritarjontaan to 15.12. klo 13.30–15.30. Ilm 12.12. mennessä p. 050 4736 685.
Diakonian ajanvaraus: hanna. takala@evl.fi, p. 09 2340 6450.
Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimit se 10–13.
Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaaren tie 7.
Valo, Palvelukeskus Albatross, Kah vikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Colum bus. Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.
Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaina 1.12., 15.12. ja 22.12. klo 12.
Toisen adventtisunnuntain mes su kirkossa su 4.12. klo 11. Vanha nen, Paananen H., Virtanen, sop raano Rachel McIntosh.
Itsenäisyyspäivän sanajumalan palvelus kirkossa ti 6.12. klo 10. Pesonen, Kantola, Discantus. Lipunnosto ja kirkkokahvit ennen jumalanpalvelusta klo 9.
Kolmannen adventtisunnuntain messu kirkossa su 11.12. klo 11. Pesonen, Paananen S., Kantola, Sakarat Laulupelimannit, Anja Hinkkanen. Messun jälkeen myyjäi set, maksut käteisellä.
Neljännen adventtisunnuntain messu kirkossa su 18.12. klo 11. Paananen H., Ahonen, Virtanen, Discantus.
Kuninkaan ilta on sanaa, todistus ta ja ylistystä. Kirkossa pe 2.12. klo 18, Ilsoo Kim ja Päivi Simi-Kim korealaisesta seurakunnasta, ylistys Erika ja Apa Niemelä. Kirkos sa pe 16.12. klo 18, Jussi Mäkelä, ylistys Hanna Virtanen ja Valon ääni.
Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 12.12. klo 12. Ohjelmassa joulu laulut ja niiden taustat, Anja Hink kanen.
Kohdataan joulutapahtumissa Vuosaaressa! Valonjuhla Pohjoisel la ostarilla 4.12. klo 14–17. Joulupol ku Uutelassa la 10.12. Seurakunta mukana molemmissa, tule kohtaa maan!
Jouluvaellus kirkolla ti 13.12. klo 17. Kuljetaan yhdessä kohti joulua ja virittäydytään ensimmäisen joulun tapahtumiin ja tunnelmiin. Iltavaellus sopii kaikille perheen pienimmistä alkaen. Jouluvaelluk sen jälkeen glögihetki ja Kauneim pia Joululauluja klo 18 alkaen.
Sydämeni laulut -konsertti kirkos sa su 4.12. klo 17. Merja Vartia, sopraano, ja Hanna Virtanen, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5/10 e.
Joulun aikaan -konsertti kirkossa la 10.12. klo 18. Discantus.
Gloria in Excelsis Deo -konsertti kirkossa to 22.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 5/10 e.
Kauneimmat Joululaulut kirkos sa: To 8.12. klo 12, Virtanen, Vanha nen. Su 11.12. klo 14, Kantola, Ahonen. Ti 13.12. klo 18, Kantola, Satosalmi, Ahonen. Su 18.12. klo 16, Virtanen, Pesonen.
Kauneimmat Joululaulut Katu kappelissa ke 7.12. klo 13, Hinkka
2.–16.12.
nen ja laulupiiri.
Kauneimmat Joululaulut Meri mieskirkolla la 10.12. klo 16, Hink kanen. La 17.12. klo 16, Hinkkanen. Lasten ja perheiden Kauneimmat Joululaulut kirkossa su 11.12. klo 16, Kantola, Satosalmi, Sih-vola. Rakenna Joulupuu. Haluatko tuoda iloa lapsen jouluun? Lahjoita joululahja vähävaraisen perheen lapselle. Keräys avoinna nettisivuil lamme.
Joulukassi-keräys vähävaraisille vanhuksille, lahjakassit toimitetaan Vuosaaren kotihoidon kautta.
Keräystarve: lahjakassi jossa ledkynttilä paristoineen, suklaarasia ja kahvipaketti. Joulukassin voi tuoda Katukappeliin arkisin klo 12–16 ja la klo 12–14. viimeistään 11.12. men nessä.
Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus netti sivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13.
Päivystävä pappi ja toimitusvara ukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13.
Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.
Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi
Waste&Feast Snellu Cafén lounas ti–pe klo 11–13, lounas 3 e, mukaan 2 e, maanantaisin suljettu. Ravinto lan aukioloaikana tarjolla ohjausta ja neuvontaa.
Walk in -terapia 16 29-vuotiaille joka ma klo 14 18. Käynti
Turunlinnantien ja Olavinlinnan tien kulmauksesta, Matteuksenkir kon Varustamon ovi.
Kahvilatyötä tarjolla vapaaehtoi sille! Tied. Mare Kinanen, p. 050 572 7541, varustamot.helsinki@evl. fi.
Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4402, tilavaraukset.mal misrk@evl.fi
Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1
Läheisen ihmisen kuolema järkyttää ja koskettaa. Jokainen meistä suree omalla tavallaan ja oman aikansa. Sururyhmäs sä voi luottamuksellisesti keskustella ja kysyä vaikeitakin ky symyksiä sekä etsiä yhdessä voimavaroja surun matkalla.
Ryhmää vetävät diakoniatyöntekijä Taina Viherkari ja pasto ri Marko Heusala
Sururyhmät ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Lautta saaren sururyhmä kokoontuu keskiviikkoisin kirkon siivessä, Myllykallionrinne 1, B-rappu, 2. kerros.
Ryhmäkokoontumisten aiheina ovat: 14.12.2022 klo 17.30–19 Miten selvitä arjessa? 11.1.2023 klo 17.30–19 Muistojen ilta. 8.2.2023 klo 17.30–19 Suurten kysymysten äärellä 1.3.2023 klo 17.30–19 Toivo ja tulevaisuus
Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5
Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW
Messu sunnuntaisin
Malmin kirkossa klo 10. Viikin kirkossa klo 10. 11.12. pyhän tanssin messu.
Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa. 4.12. Messy Church toiminnallinen perhekirkko. Puistolan kirkossa klo 12. Valon messu Tapanilan kirkossa su 11.12. klo 17.
Itsenäisyyspäivänä ti 6.12. Malmin kirkossa klo 10 sanajuma lanpalvelus ja seppeleenlasku.
Puistolan kirkossa klo 10 hartaus, klo 9.30 kahvit.
Ehtoollinen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4402.
Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.
Kasvatetaan yhdessä to 1.12. klo
18 Viikin kirkossa. Nuoren mielen hyvinvointi. Saija Viljakainen, MIELI
Suomen Mielenterveys ry. Kauneimmat joululaulut barokin hengessä to 1.12. klo 18 Tapulin seurakuntakodilla. Glögi- ja pipari tarjoilu.
Pihlajamäen leffaillat 1.–5.12. Leffailta x 5. Pihlajamäen kirkolla Klaus Härön elokuvia. Vapaa pääsy. Elokuvan jälkeen tarjoilua pikkura halla. To 1.12. klo 18 Äideistä par hain (2005), pe 2.12. klo 18 Postia pappi Jaakobille (2009), la 3.12. klo 16 Miekkailija (2015), su 4.12. klo 16 Tuntematon mestari (2018), ma 5.12. klo 18 Elämää kuoleman jälkeen (2020).
Perheiden jouluaskartelua Viikin kirkolla la 3.12. klo 10–13. Pientä tarjoilua.
Rakenna joulupuu – diakonian lahjakorttikeräys su 4.12. saakka. Kirkkoherranviraston aukioloaikoi na 21.11.–2.12. ja messuissa 1. ja 2. adventtina. Lahjakortilla tavarata loon voit tarjota lahjan saajalle mahdollisuuden valita, mitä hän eniten tarvitsee, tai vanhemmalle mahdollisuuden hankkia lapsel leen lahjan. Kun toimitat lahjasi viim. 4.12., diakoniatyöntekijät ehtivät toimittaa lahjasi perille ennen joulua.
Laulajien joulu su 4.12. klo 18–19 Siltamäen seurakuntakodilla. Laulunopiskelijoiden konsertti, kahvitarjoilu Vapaa pääsy. Lauluyhtye Aikamiesten joulu
konsertti su 4.12. klo 18–19 Puisto lan kirkossa. Pop-up-Finlandia-kuoro ti 6.12. klo 9.30–10.45 Puistolan kirkossa. Jean Sibeliuksen Finlandia-hymni sekä Taneli Kuusiston Suomalainen rukous. Jos mukaan laulamaan tuleminen kiinnostaa, pyydä nuotit kanttori Elina Tofferilta, elina. tofferi@evl.fi ja harjoittele stemmat kotona. Tarvittaessa voit saada omat stemmasi myös äänitteinä. Kuoro harjoittelee Puistolan kirkol la itsenäisyyspäivän aamuna ti 6.12. klo 9.30 ja laulaa itsenäisyys päivän hartaudessa klo 10. Kauneimmat Joululaulut ja itsenäisyyspäivän kahvit ti 6.12. klo 14–15 Pihlajiston asukastilassa, Tiirismaantie 4. Kahvitarjoilu. Puurokiertue Pop-up-puurokier tue alkaa ke 7.12. Siltamäestä ja päättyy Jakomäen ostarille ke 21.12. Pukinmäen ostoskeskus pe 9.12., Ylä-Malmin tori ma 12.12., Maatullinaukio ti 13.12., Pihlajiston ostoskeskus to 15.12., Pihlajamäen ostoskeskus pe 16.12. Puuroa tarjolla klo 11–13. Mahdollisuus myös keskustella työntekijöiden kanssa.
Kauneimmat joululaulut ja puu rotarjoilu to 8.12. klo 14 Puistolan kirkossa, Malmin kirkossa ja Viikin kirkossa.
Puuropäivä Viikin, Malmin ja Puistolan kirkoissa to 8.12. klo 11–18. Joulupuuroa, glögiä, piparei ta, joulukorttipaja ja jouluista ohjelmaa.
Eläinten joulusiunaus to 8.12. klo 19–19.45 Viikin kirkon edessä Latokartanontorilla. Lämmintä mehua. Tuo lemmikkisi siunatta vaksi. Voit myös tuoda kuvan kotona olevasta lemmikistäsi tai eläimestä, jonka lajin säilymisestä tai kohtelusta olet huolissasi. Malmin seurakunta ja Helsingin seurakuntien oppilaitostyö. Joulun satu pe 9.12. klo 19–20 Puistolan kirkossa. Vantaalainen Viihdekuoro Variantti, joht. Jukka Okkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Joulu, loisteesi luo! la 10.12. klo 17–18 Puistolan kirkossa. PohjoisHelsingin musiikkiopiston lau lunopiskelijoiden konsertti, säest. Sigita Hirvi. Säveltäjäniminä mm. Brahms, Collan, W. A. Mozart, Pesonen, Schubert. Vapaa pääsy. Lauluyhtye Aikamiesten joulu konsertti su 11.12. klo 16–17 Malmin kirkossa, joht. Jyrki Niskanen. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu.
Lasten kauneimmat joululaulut la 10.12. klo 16–17 Viikin kirkossa. Joulukonsertti Pakkanen! su 11.12. klo 18–19 Viikin kirkossa. Nais kuoro Pihlaja, joht. Karla-Maria Toiviainen. Liput 15/10 e. Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18–19 Siltamäen seurakuntako dilla. Mukana Malmin kirkkokuoro, joht. Elina Tofferi. Lasten kauneimmat joululaulut
su 11.12. klo 15–15.45. Malmin kirkossa, mukana Nuottilinnut- ja Tuulenpesä-kuorot, joht. Kaisu Rauhamaa.
Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 18–19 Puistolan kirkossa. Jouluisia tunnelmia Porolahdes ta ke 14.12. klo 19–20 Viikin kirkos sa. Itä-Helsingin musiikkiopiston nuorten sinfoniaorkesteri, kapelli mestarinaan Helena Sinisalo. Vapaa pääsy.
Rauhaa, vain rauhaa ke 14.12. klo 19–20 Puistolan kirkossa. Perintei nen paikallisen Malmin Mieslaulaji en joulukonsertti, joht. Viive Mäe mets, säest. Elina Tofferi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Pohjois-Helsingin musiikkiopis ton joulukonsertti ke 14.12. klo 18–19.15 Malmin kirkossa.
Joululauluja monilla kielillä / International Christmas Songs to 15.12. klo 18–19 Malmin kirkossa. Klo 17.30 alkaen kirkon aulassa kuumaa glögiä ja pipareita.
Kauneimmat joululaulut ulkona to 15.12. klo 18–19 Alppikylän huip pu, Suurmetsäntie 15. Glögitarjoilu. Joulu tullut on! To 15.12. klo 18–19 Puistolan kirkossa konsertoi Mal min seurakunnan oma kamarikuo ro Stella Vocalis, joht. Tiia Maria Saari, säest. Timo Olli. Vapaa pääsy.
Vauva- ja taaperotupa ti ja pe, klo 13.30–15.30 Varustamolla.
Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Varustamolla.
Nuorten aikuisten vuoro ma klo 18–20 Talolla. Rentoa ajanviettoa osoitteessa Veljestentie 6. K18! Ruoka-apua Tapulin seurakunta kodilla ma klo 11. Leivänjako Pihla jamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla ke klo 10, Varusta molla to klo 11, työntekijä paikalla klo 11.30–13.
Olotilakahvila Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin seurakuntakodilla. Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30, puuroa 5.12. ja ruokailu 19.12.
Ostarin Onni -kahvila ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla.
Keittolounas Siltamäen seura kuntakodilla to klo 13–14.30, 2 e. Keittolounas Pihlajiston Mestassa ti klo 12, 2 e.
Diakonian ajanvaraus ja neuvon ta. Varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö. Tied.diakonia.mal mi@evl.fi.
Virasto palvelee sähköpostilla ja pu helimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi
Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna
sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/ou lunkyla
YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunky lanseurakunta
Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.
Käpylän kirkossa messu su 4.12. klo 18.
Itsenäisyyspäivän lipunnosto ti 6.12. Taivaskalliolla klo 9, sanaju malanpalvelus Käpylän kirkossa klo 10.
Sanajumalanpalvelus itsenäisyys päivänä ti 6.12. Oulunkylän kirkos sa klo 10.
Kauneimmat Joululaulut to 8.12. klo 18 Maunulan kirkossa, to 8.12. klo 18 pub Päättömässä Kanassa (Pohjolankatu 2), perheille la 10.12. klo 11.30 ja 13.30 Oulunkylän kir kossa, su 11.12. klo 15 Oulunkylän kirkossa, su 11.12. klo 18 Käpylän kirkossa, su 18.12. klo 12 Maunulan kirkossa, su 18.12. klo 18 Oulunky län kirkossa, su 18.12. klo 18 Käpy län kirkossa, ti 20.12. klo 18 Koske lan kirkossa, su 25.12. klo 18 Käpy län kirkossa, pe 6.1. klo 14 Oulunky län kirkossa.
Seuraa tähteä – Koko perheen tapahtuma Joulunkylässä la 10.12. klo 10–14. Seuraa tähteä rastilta toiselle, suorita tehtäviä ja tutustu joulun tarinaan! Lisäksi luvassa eläinten paijailua, askartelua, koko perheen Kauneimpia Joululauluja, glögiä ja joulupuuroa. Mahdolli suus ennakkovarata joulukuusi partiolaisilta.
Voudintien kerhohuoneen jäähy väisilta ja Kauneimmat Joululau lut ti 13.12. klo 17–19, Voudintie 4 b. Voudintien kerhohuone menee pitkäaikaiseen remonttiin vuoden alusta. Sanotaan yhdessä heipat kerhohuoneelle glögin ja joululau lujen merkeissä. Mukana kirkko herra Ulla Kosonen.
Joulukonsertit Oulunkylän kir kossa:
To 8.12. klo 18 Erkki Melartinin sävelin suomalaisen musiikin päivänä. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5e.
Su 11.12. klo 18 Barokkiorkesteri Amore Baroccon joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.
Ti 13.12. klo 18 Nyt syttyy valot tuhannet. Anitta Rannan lauluoppi laat musiikkiopisto Juvenaliasta konsertoivat jouluisissa tunnelmis sa. Vapaa pääsy.
To 15.12. klo 18 Oulunkylän yhteis koulun joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Pe 16.12. klo 19 Joulun sävel soi.
Niina Laitinen, Salla Valkeapää, Milan Heiskanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.
Ti 20.12. klo 19 Käpylän musiikki opiston orkesterien joulukonsertti.
Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Joulukonsertit Käpylän kirkossa: Ke 7.12. klo 19 Helsingin luonnon tiedelukion joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Pe 9.12. klo 19 Mestari-Laulajien joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjel ma 15 e.
Ma 12.12. klo 19 a capella -yhtye FLOK – sydäntalvi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Pe 16.12. klo 19 Jouluyön rauha -joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.
Ke 21.12. klo 19 Hiljaa Ensemblen joulukonsertti Hiljaa helkkyen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.
Joulukonsertit Oulunkylän van hassa kirkossa:
To 8.12. klo 18 Me taasen laulamme riemuiten – joulutunnelmaa Sibe liuksen päivänä. Vapaa pääsy.
Pe 9.12. klo 19 Arkihuolesi kaikki heitä -joulukonsertti. Hannamaija Arjovuo, Pauli Leppänen, Jyrki Rinne, Annu Kari. Vapaa pääsy.
To 22.12. klo 18 Ogeli Big Bandin joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjel ma 5 e.
Diakonian neuvonta ja ajanva raus ma ja to 1.12.–15.12. sekä ti 13.12. klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.
Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi
Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa medi assa: Facebook, Twitter ja Instagram: Paki lan seurakunta
Iltamessu to 1.12. klo 18. Nuorkivi. Joulurauhaa-messu su 4.12. klo 11. Nuorkivi, Toivonen ja Hirvonen. Dominante-kuoron laulajia. Itsenäisyyspäivän jumalanpalve lus ja partiolaisten lupauksenan to ti 6.12. klo 11. Toivonen, Pauliina Parhiala ja Mäkiö.
Notkea messu yhteistyössä Paki lan voimistelijoiden kanssa su 11.12. klo 11. Valve-Tuovinen, Pirttijärvi ja Mäkiö.
Torstai kirkolla to 1.12. klo 16
Raamattupiiri, klo 17 ruokailu, klo 18 iltamessu.
Laulukurssin päätöskonsertti pe 2.12. klo 18. Vapaa pääsy.
Rauhanyhdistyksen joululauluil ta pe 2.12. klo 19.
Tule joulu kultainen -joulukon sertti ma 5.12. klo 18. Virpi Piippo & Tiina Pitkänen. Liput: aikuiset 15 e,
Itsenäisyyspäivän perinteiset myyjäiset pidetään tiistaina 6.12. klo 12–14 Vartiokylän kirkolla, Kiviportintie 5. Myynnissä on yhteistyökumppanien tuotteita ja monen laisia herkkuja.
10 e, alle 12-v. ilmainen.
Nukketeatteri Tuiki Joulupuu ti 13.12. klo 18. Kesto 30 min, sopii yli 1-vuotiaille. Vapaa pääsy. Ilmoittau tuminen pakila.srk@evl.fi.
Kauneimmat joululaulut Vox Sonoran kanssa ke 14.12. klo 19. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.
Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.
Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi
Waste&Feast -hävikkiruokaravin tola Malmin Varustamolla tarjoilee lounasta ti–pe klo 11–13. Lounaan valmistamisesta vastaavat Stadin ammattiopiston nuoret. Lounaan valmistuksessa käytetään mahdol lisimman paljon hävikkiraakaaineita. Lounaan hinta 3–6 e. Maksamalla lounaasta 10 e tarjoat lounaan myös sitä tarvitsevalle. Waste&Feast jää joulutauolle 22.12.
Gospel Helsinki ottaa uusia laulajia joukkoonsa koelaulun kautta. Seuraava kuoron koelaulu on lauantaina 14.1.2023. Haku on kaksivaiheinen. Ilmoittaudu osoitteeseen nina.pak kanen@evl.fi ja otsikoi viesti GH REKRY 2023. Laita viestiin ni mesi ja puhelinnumerosi ja kerro, miksi haet juuri Gospel Helsinkiin.
Kerro stemma, johon haet (sopraano, altto1, altto2, tenori, basso). Ilmoittauduttuasi saat meilitse linkin koelaulumate riaaliin sekä ohjeet koenauhan tekoon. Koenauha lähetetään 6.12.2022–6.1.2023 ja sen perusteella kutsutaan koelauluun. Tieto koelauluun valituille lähetetään keskiviikkona 11.1.2023.
Gospel Helsinki on yhteiskristillinen kuoro, joka haluaa edistää kansojen ja kulttuurien yhteyttä sekä ihmisten välistä rakkautta ja tasa-arvoa.
nuoret (alle 16 v.), työttömät ja eläkeläiset 10 e, alle 12-v. ilmainen. Itsenäisyyspäivän juhla ti 6.12. klo 16. Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
Lempeä lukupiiri kiireisille ke 7.12. klo 18. Mika Waltari: Valtakun nan salaisuus.
Jazzahtavaa joulua -joulukon sertti to 8.12. klo 18. Eva Vikman ja Lassi Kouvo. Liput 15 e. Jouluinen hemmotteluilta pe 9.12. klo 18–21.30. Osallistumis maksu 10 e KUA:n kautta Ukrainan hätäapukeräykseen. Ilmoittaudu pakila.srk@evl.fi.
Joulun laulu – Sibelius-Akatemian opiskelijoiden konsertti pe 9.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Paloheinän Musiikkikoulun joulukonsertti la 10.12. klo 10.
Vapaa pääsy. Tonttuparkki la 10.12. klo 10–13 ja 14–17. Voit tuoda yli 3-vuotiaan lapsen, joka on tottunut olemaan hoidossa. Maksu 5 e/lapsi. Ilmoit tautumiset ja erityisruokavaliot pakila.srk@evl.fi.
Duo Liperit Kauneimmissa joulu lauluissa la 10.12. klo 17. Sanna Uusitalo ja Tiina Kaaresvirta. Lasten Kauneimmat joululaulut su 11.12. klo 16.
Luminosan joulukonsertti su 11.12. klo 19. Tähtien loistetta. Kuoroa johtaa Krista Pellikka, pianistina Martin Malmgren. Vapaa pääsy.
Tiina Pitkänen & Lauluyhtye Hymni -joulukonsertti ma 12.12. klo 18. Liput: aikuiset 15 e, nuoret (alle 16-v.), työttömät ja eläkeläiset
www.helsinginseurakunnat.fi/ artikkelit/kehitysvammaisille Joululaulukaraoke ma 12.12. klo 17–20 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a, Vantaa. Mukana Helsingin seurakuntien kehitysvammaistyön pappi Heli Ojalehto ja Vantaan seurakuntien kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salmi nen.
Joulukirkko ke 21.12. klo 10–10.45 Paavalin kirkko, Sammatintie 5, Helsinki. Esteetön kulku. Mukana mm. Heli Ojalehto.
Lähetyspiiri pe 9.12. klo 17–19.30 Pekanraitti 16, Helsinki. Ohj. Leena Siponkoski.
Seuraa teksti-tv:n s. 558. Fb: Viitto va srk.
Kauneimmat joululaulut la 3.12. klo 16, Espoon tuomiokirkko, Kirkkop. 5, Espoo. Avoin tilaisuus, johon viittomakieliset tervetulleita myös muualta pk-seudulta. Viitto makielinen tulkkaus.
Kauneimmat Joululaulut kajahta vat ympäri Suomen jo 50. kerran.
Kirkkojen lisäksi tapahtumia on myös kuppiloissa ja kauppakeskuk sissa. Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa lauletaan yhdessä, ja lisäksi niissä saattaa olla musiik kiesityksiä.
Tapahtumiin on vapaa pääsy.
Kolehti kerätään Suomen Lähetys seuran työhön heikoimmassa asemassa olevien lasten aseman parantamiseksi.
Lisätietoa löytyy osoitteesta kau neimmatjoululaulut.fi
LAUANTAINA 3.12.
■ Klo 15 Myllypuron kirkko, Neula padontie 12, Lasten Kauneimmat Joululaulut.
SUNNUNTAINA 4.12.
■ Klo 16 Tuomiokirkko, Unioninka tu 29, Saamenkieliset Kauneimmat Joululaulut.
■ Klo 18 Paavalinkirkko, Samma tintie 5, Duo Liperien johdolla.
TIISTAINA 6.12.
■ Klo 14 Pihlajiston asukastila, Tiirismaantie 4.
KESKIVIIKKONA 7.12.
■ Klo 13 Laajasalon kirkko, Repo salmentie 13.
■ Klo 18.30 Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Kauneimmat Joulu laulut nuorille.
■ Klo 19 Kulosaaren kirkko, Wer ner Wirénin tie 6, ja Paavalinkirkko, Sammatintie 5.
TORSTAINA 8.12.
■ Klo 12 Vuosaaren kirkko, Sata masaarentie 7.
■ Klo 14 Malmin kirkko, Kunnantie 1, Pitäjänmäen kirkko, Turkismie henkuja 4, Puistolan kirkko, Tena vatie 4, ja Viikin kirkko, Agronomin katu 5.
■ Klo 18 Maunulan kirkko, Metsä purontie 15, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, ja pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2.
■ Klo 20 Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, Nuorten aikuisten Kauneimmat Joululaulut.
PERJANTAINA 9.12.
■ Klo 13.30 Kontulan seniorikes kus, Kontukuja 5.
LAUANTAINA 10.12.
■ Klo 12 Munkkivuoren ostoskes kus, Raumantie 1.
■ Klo 14 Knusbackan museotilan piha, Linnanrakentajantie 12, Lasten Kauneimmat Joululaulut.
■ Klo 14.30 Knusbackan museoti lan piha, Linnanrakentajantie 12, Kansainväliset Kauneimmat Joulu laulut.
■ Klo 15 Alppilan kirkko, Kotkanka tu 2, Sateenkaarikansan Kauneim mat Joululaulut.
■ Klo 15–19 Lauttasaaren kirkon ympäristö, Myllykallionrinne 1, osana Lauttasaaren Joulupolkua.
■ Klo 16 Viikin kirkko, Agronomin katu 5, Lasten Kauneimmat Joulu laulut, ja Merimieskirkko, Proviant tikatu 4.
■ Klo 17 Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, Duo Liperien johdol la.
SUNNUNTAINA 11.12.
■ Klo 12 ja 14 Mall of Triplan tapah tuma-aukio, 4. krs, Pasilan Asemaaukio 1 A. Kauneimmat Joululaulut -elämystapahtuma. Tapahtuman jälkeen Kauneimmat Joululaulut -karaoke Fokuksessa.
■ Klo 12 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8.
■ Klo 14 Vuosaaren kirkko, Sata masaarentie 7.
■ Klo 14.30 Paavalinkirkko, Sam matintie 5, Perheiden Kauneimmat Joululaulut.
■ Klo 15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28, Laajasa lon kirkko, Reposalmentie 13, Lasten Kauneimmat Joululaulut, Malmin kirkko, Kunnantie 1, Lasten Kauneimmat Joululaulut, Oulunky län kirkko, Teinintie 10, Tuomio kirkko, Unioninkatu 29, Lasten Kauneimmat Joululaulut, ja Vartio kylän kirkko, Kiviportintie 5, Kau neimmat Joululaulut lapsille ja perheille.
■ Klo 16 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, Munkkivuoren kirkko, Raumantie 3, Lasten kau neimmat joululaulut, ja Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7, Lasten ja perheiden Kauneimmat Joulu laulut.
■ Klo 18 Huopalahden kirkko, Vespertie 12, Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28, Johan neksenkirkko, Korkeavuorenkatu 12, Kallion kirkko, Itäinen papinka tu 2, Kannelmäen kirkko, Vanhais
tentie 6, Käpylän kirkko, Metsolan tie 14, Laajasalon kirkko, Reposal mentie 13, Munkkivuoren kirkko, Raumantie 3, Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, Paavalinkirkko, Sammatintie 5, Pitäjänmäen kirk ko, Turkismiehenkuja 4, Duo Liperi en johdolla, Puistolan kirkko, Tenavatie 4, Siltamäen seurakunta koti, Jousimiehentie 5, Tuomiokirk ko, Unioninkatu 29, ja Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4.
■ Klo 19 Vanhakirkko, Lönnrotin katu 6.
TIISTAINA 13.12.
■ Klo 17 Voudintien kerhohuone, Voudintie 4 B.
■ Klo 18 Lehtisaaren ostoskeskus, Lehtisaarentie 1, Mikaelinkirkon piha, Emännänpolku 1, mukana Lucia, Tammisalon kirkko, Väylän rinne 1, ja Vuosaaren kirkko, Sata masaarentie 7.
■ Klo 19 Treffi Pub & Bistro, Hiihto mäentie 14.
KESKIVIIKKONA 14.12.
■ Klo 12 Vanhakirkko, Lönnrotin katu 6.
■ Klo 14 Kulosaaren kirkko, Wer ner Wirénin tie 6, ja Tuomiokirkko, Unioninkatu 29.
■ Klo 18 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C 43, ja Tuomiokirk ko, Unioninkatu 29.
■ Klo 18.30 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13, Bändin Kau neimmat Joululaulut.
■ Klo 19 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3.
TORSTAINA 15.12.
■ Klo 14 Puotilan kappeli, Puoti lantie 5, Kauneimmat Joululaulut ikäihmisille.
■ Klo 18 Alppikylän huippu, Suur metsäntie 15, ulkona, Kannelmäen kirjasto, Klaneettitie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, ja Vanhakirk ko, Lönnrotinkatu 6, Christmas Carols in English.
PERJANTAINA 16.12.
■ Klo 12 Tuomiokirkko, Unioninka tu 29.
■ Klo 13 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.
■ Klo 19 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65.
VIRVE RISSANEN Tansanialainen Kulwa Mtomogoro hankki muutamia vuosia sitten puuntaimia Suomen Lähetysseuran tuella. Nyt yhdeksänlapsinen perhe saa tuloja hedelmien ja taimien myynnistä. Moni kyläläinen on ottanut hänestä mallia. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien kolehtituotto käytetään heikoimmassa asemassa olevien lasten aseman parantamiseksi.