Kirkko ja kaupunki 2022 1 Espoo by Kirkko ja kaupunki

13.1.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Armoitettu mokailija Outi Olani s. 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. 14

Vaikuttava taustaääni

Television musiikkiohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Muutos edellyttää arvoja ja hoksottimia

Aina kun huomaat olevasi enemmistön puolella, on aika pysähtyä ajattelemaan.

TÄNÄ VUONNA käydään kahdet vaalit, joissa valitaan päättäjiä tekemään kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ratkaisuja. Nyt alkuvuodesta käydään hyvinvointialueiden valtuustovaalit, ja loppuvuodesta on seurakuntavaalien vuoro. Hyvinvointialueiden vaalit saattavat tuntua kummajaiselta. Vaalit käydään nyt ensimmäisen kerran, eivätkä ne koske koko Suomea. Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, sillä sote-uudistuksessa Helsingin kaupunki sai erivapauden järjestää sosiaalija terveyspalvelunsa itse. Muualla Suomessa vastuu sosiaalija terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä uusille hyvinvointialueille. Marraskuun seurakuntavaaleissa taas valitaan luottamushenkilöt sekä yksittäisten seurakuntien asioista päättäviin seurakuntaneuvostoihin että kaupunkien seurakuntayhtymien yhteisiin kirkkovaltuustoihin. VAALEISSA OLISI SUOTAVAA, että niin ehdokkaat kuin äänestäjätkin olisivat kartalla siitä, millaisista asioista valitut henkilöt tulevat päättämään. Toivottavasti ehdokkaat myös tuovat arvopohjansa selkeästi esille. Varsinkin seurakuntavaaleissa on tässä asiassa välillä ollut toivomisen varaa. Aluevaaleissa valittavat valtuustot ovat samanlaisia ylimpiä päättäviä elimiä kuin kaupunginvaltuustot kaupungeissa tai yhteiset kirkkovaltuustot seurakuntayhtymissä. Ensim-

MYÖS SEURAKUNTAVAALEISSA valitaan päättäjiä tekemään ennen kaikkea strategisia linjauksia. Kirkossa on jonkin verran asioita, jotka eivät muutu vaikka aika kiitävi ja vuodet vierähtävät, mutta silti kirkkokin elää muuttuvassa maailmassa. Se edellyttää päättäjiltä arvoja ja hoksottimia. Vaikka seurakuntien missio ja visio ulottuvat tämän elämän reunojen yli, eräänlaiset hyvinvointivaalit ne seurakuntavaalitkin ovat, sillä kirkko on kuin sapatti: se on ihmistä varten eikä toisin päin.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

KIRJAILIJA MARK TWAIN (1835−1910)

Tänään Se, joka ei kysy, onko jokin asia oikein tai väärin, vaan tyytyy tarkastelemaan asioita siitä kulmasta, onko näin ”tapana” tehdä ja toimia, on kadottanut oman ajattelun ja siksi vaarallisesti johdateltavissa ties mille polulle. KOLUMNISTI JA KOULUTTAJA MARIANNA STOLBOW ANNA-LEHDESSÄ 1/22

Iankaikkisesti Minä ryhdyin itsekseni pohtimaan ja etsimään viisautta ja kaiken lopputulosta ja ymmärsin, että jumalattomuus johtuu järjettömyydestä ja tyhmyys mielen sokaistumisesta.

TOIVOTTAVASTI EHDOKKAAT TUOVAT ARVOPOHJANSA

SAARNAAJA 7:25

SELKEÄSTI ESILLE.

Kirkko ja kaupunki

13.1.2022 Seuraava lehti ilmestyy 27.1.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Minulla on kaikki, mitä tarvitsen. Silti kaipaan aina enemmän – enemmän kehuja ja kokemuksia, lisää tavaraa. Jumala, auta minua huomaamaan kauneus pienissä asioissa ja olemaan kiitollinen siitä, mitä on.

mäisellä kaudella niiden keskeinen tehtävä on neuvolan, hammashoidon, toimeentulotuen ja vanhustenhoivan kaltaisten arkisten hyvinvointipalvelujen suunnitteleminen ja strateginen linjaaminen.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Luulin, että alkoholi nollaa stressin” Laura Wathénin mukaan alkoholin käyttö on monissa tilanteissa normi, jonka rikkoja joutuu vastaamaan tunkeileviin kysymyksiin. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Tipaton tammikuu on jo perinne. Miten vietät sitä, Ylen Darravapaanapodcastin perustajajäsen Laura Wathén? – Samalla tavalla kuin kymmenenä edellisenä vuonna, eli juhlin kun juhlituttaa, mutta täysin ilman alkoholia. Lopetin alkoholinkäytön kokonaan 19-vuotiaana. En kokenut, että saisin siitä elämääni mitään lisää. Pikemminkin alkoholi vei jotakin pois ja väritti kokemuksiani niin ilossa kuin surussa. Alkoholi turruttaa kokemusta sekä itsestä että muista.

Mitä on alkoholinormatiivinen kulttuuri, ja miten se vaikuttaa meihin? – Perustimme yhdessä Katri Ylisen kanssa Darravapaa-yhteisön, koska haluamme tehdä näkyväksi alkoholinormatiivisen kulttuurin hupsuuksia. Normatiivisuus näkyy yksinkertaisimmillaan juhlan hetkellä: Astut huoneeseen, joka on täynnä iloista puheensorinaa. Edessäsi on tarjotin täynnä kuohuvaa, mutta ei taaskaan mitään alkoholitonta. Joudut erikseen pyytämään sitä ja teet itsestäsi pienen numeron. – Ihmiset hämmästelevät ja pitävät jopa petturina, jos ei vedä juhlailtaa niin sanotusti kunnol-

la. Alkoholitonta juomaa juovalta on sosiaalisesti hyväksyttävää kysyä: ”Miksi sä et juo?” Nuori nainen joutuu myös kuuntelemaan raskausuteluita. Vastaavasti kukaan ei kysy: ”Hei, miksi sä muuten juot tota bisseä?”

Yle Areenan Darravapaana-podcastissa olet puhunut muun muassa addiktiotaipumuksen kanssa pärjäämisestä. Mistä siinä on kyse? – Addiktio syntyy lopulta toistojen kautta. Jokainen voi kysyä itseltään ”miksi minä juon” ja tarkastella sen perusteella omia syitään juoda. Jos tietää juovansa aina suruun tai vaikeisiin tunteisiin, voi miettiä, löytyisikö huonojen fiilisten käsittelyyn jokin vähemmän myrkyllinen keino. – Itse join, koska tarvitsin nollausta ja rauhoittumista todella paineistetussa elämänvaiheessa ja valheellisesti luulin, että alkoholi nollaisi stressin. Tosiasiassa ihminen ei ole tietokone, jonka virtapiirit voi buutata viikonloppuna ja käynnistää maanantaina uudestaan. Tiedostan, että olen herkästi innostuva ja addiktoituvakin luonne. Rauhoittumisen kaipuuni kumpusi myös ADHD:stani, johon sain diagnoosin vasta opiskellessani yliopistossa.

Mistä kaikesta pitää luopua, jos valitsee raittiin elämäntavan? – Itse koen, etten ole luopunut mistään mutta saanut paljon. Sain viikonloput taas itselleni enkä enää elä alkoholinhuuruisia juhlia varten. Pidän edelleen myös juhlahumusta. Minulle juhlan tekevät ihmiset, hyvä ruoka ja musiikki. – Selvänä olen aidommin oma itseni. Juhlissa jaksan tanssia pidempään ja keskustella mielenkiintoisista asioista. Samalla minun ei tarvitse laskea, kuinka monta annosta alkoholia voin nauttia pitääkseni pikkuhiprakkaa yllä tai uskallanko auton rattiin. Parasta on, että voin lähteä kotiin juuri silloin kun huvittaa ja herään seuraavana aamuna virkeänä.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle pyhä merkitsee rauhaa ja yhteyttä johonkin itseäni suurempaan. Minulle pyhää on elämää kuhiseva luonto, erityisesti tummanvihreä metsä ja suolaisesta vedestä liukkaat merikalliot. Näissä äänimaisemissa ja tuoksuissa rauhoitun täysin. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Bisnespöydistä rakkauden symboliksi Aiemmin köyhät sinetöivät liittonsa lainasormuksilla. Nykyään vihkisormuksen voi halutessaan päivittää itselleen mieleiseksi.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

ultainen ja kolme pientä ti manttia. Sellainen on Paa valin seurakunnan seura kuntapastorin Elina Koiviston vihkisormus. Sisään on kaiverrettu puolisoiden nimet ja raamatunkohta ”Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rak kaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi”. Sormus on päättymätön kehä, eikä siinä ole alkua tai loppua. Mikä esine symboloisikaan paremmin sitoutumista pitkään yhteiseen elämään. Koivisto toimii myös vihkipappina. Ennen vihkitilaisuutta hän käy tulevan avioparin kanssa vihkikeskustelun. Hänen mukaansa uusi sukupolvi hal litsee tunneelämän taidot huomatta vasti paremmin kuin aiemmat sukupol vet, eivätkä ihmiset mene naimisiin ke vyin perustein. − Olen ollut naimisissa 25 vuotta ja kokemuksesta tiedän, että pitkä pari suhde on todella haastava. Mielestäni on suoranainen ihme, jos liitto pysyy kasassa. Se vaatii joustavuutta ja anteek siantavaa mieltä, Koivisto sanoo. SORMUKSELLA EI AINA ole suinkaan si netöity pitkäkestoista rakkautta. Sor mus otettiin parisuhdekäyttöön liike elämästä, jossa kaupat vahvistettiin sor muksia vaihtamalla. Jo antiikin roomalaiset ja juutalaiset käyttivät sormusta kihlautumisen yhtey

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

dessä. Tällöin nainen sai sormuksen mieheltä. Kristityt ottivat tavan käyt töön keskiajalla. Pohjoismaissa kihlasormusta alettiin käyttää varakkaissa piireissä 1500luvul la. Rahvaan keskuudessa riitti se, että morsiamen naittaja ja sulhanen löivät kättä kihlauksen merkiksi.

”

On yhä tavallisempaa, että kymmenen vuoden päästä halutaan näyttävämpi sormus. 1600luvun lopulla suurvaltaRuot sissa ja Suomessa tuli tavaksi, että myös sulhanen sai kihlauksen yhteydessä sor muksen. Suunnilleen samoihin aikoihin vakiintui käytäntö, että sulhanen antoi morsiamelleen toisen sormuksen vihki misen yhteydessä. Kahden sormuksen tapa on säilynyt Ruotsissa ja Suomessa. Yleensä kahta sormusta käyttävät vain leskinaiset.

Ajan saa tossa sor muksen käyttö levi si ensin por variston kes kuuteen ja viimeisenä työläispii reihin. Sor mukset oli vat kalliita, ja vie lä 1900luvullakin köy himmät pariskunnat saattoivat lainata sormukset vihkimisen ajaksi papilta ja hänen vaimoltaan. VIHKISORMUKSET TEHDÄÄN useim miten kullasta tai platinasta. Tillande rin kultasepänliikkeen korusuunnitte lijan Tina Tillanderin mukaan parin kymmenen vuoden ajan suosittuja oli vat valkokultaiset ja platinasormukset, mutta nyt pariskunnat haluavat taas pe rinteistä keltakultaa. Korutrendit muuttuvat hitaasti. Mie het käyttävät edelleen vain yhtä sileää sormusta. Suosituin malli naisille on vuodesta toiseen klassinen solitaire sormus, jossa on yksi timantti. − Pitkään oli sellainen vaihe, että sor mukset olivat siroja ja pieniä. Nyt men nään taas enemmän chunkytyyliin päin, eli kivellä saa olla kokoa ja sor muksessa leveyttä, Tillander kertoo.

Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

Vapun tarina kiinnosti eniten Verkkomediamme vuoden 2021 suosituimpien videoiden kärjessä ovat muun muassa ”Vapun tarina minuutissa” ja ”Tauno Hammarin, 94, kiitoslaulu Suomen hoitajille”. Myös ”Päätoimittaja ajattelee ääneen” -videot keräsivät paljon katsojia. Kaikki videot löytyvät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

”Uskoa, joka on todellinen, ei voi keksiä itse. Sen voi vain löytää.” KARI KUULA VERKKOKOLUMNISSAAN

Tillanderin mukaan on myös niitä, jotka haluavat ”päivittää” vihkisormuksensa. − On yhä tavallisempaa, että kymmenen vuoden päästä halutaan näyttävämpi sormus. Silloin voi muokata vanhaa sormusta tai hankkia kokonaan uuden, Tillander kertoo. Koska sormien koko ja muoto muuttuvat vuosien saatossa Tillander suosittelee ostamaan käsin tehdyn vihkisormuksen, sillä sitä on mahdollista muokata helpommin kuin sarjatyönä tehtyä sormusta. ■

SARI LEHTELÄ / SUOMEN LÄHETYSSEURA

Vihkisormuksen valintaan vaikuttavat paitsi tyylimieltymykset myös varallisuus. Ensimmäistä kertaa avioituvat ovat usein vastavalmistuneita tai ensimmäisessä työpaikassaan, joten vihkisormukseen ei haluta käyttää paljoa rahaa. Sen sijaan toista tai kolmatta kertaa vihille menevät usein satsaavat rahaa sormuksiin. − Ihmisillä on enemmän varallisuutta, ja sitä käytetään enemmän itseen eikä hävetä sitä, että voi ostaa tietynlaisen sormuksen. Silloin sormus saa näkyä.

Suomalaisten lähetystyöntekijöiden määrä vähenee Suomesta lähtee maailmalle entistä vähemmän lähetystyöntekijöitä. Taustalla on tietoinen muutos, sillä kumppanikirkot kaipaavat muunlaista tukea. Lähetystyön tavoite on, että paikalliset kirkot ja järjestöt pystyvät ennen pitkää kantamaan vastuun toiminnastaan itse, ja ulkopuolisen avun tarve vähenee. Lähetystyöntekijöiden määrä ei suinkaan ole paras tapa mitata lähetystyön vaikuttavuutta. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Onni syntyy sivutuotteena Kolme self help -kirjaa antaa reseptinsä parempaan oloon. Omaa suorituskykyään voi lisätä kylmillä suihkuilla, seksillä ja pyjamapäivillä.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

sykologi ja psykoterapeutti Hanna Markuksela uskoo, että muutkin kuin johtajat ja huippu-urheilijat hyötyisivät suorituskykynsä parantamisesta. Se edellyttää armollisuutta eikä itsensä kurittamista. Markuksela opettaa kehon ja mielen vireyteen vaikuttamista kirjassaan Suorituskyvyn salaisuus – vireystilan säätelyn avulla huipputuloksiin (Tammi 2021). Hän antaa ylivireystilaan joutuneille suorittajille rauhoittumisvinkkejä: Pidä säännöllisesti pyjamapäivä, jolloin puuhastelet vain rentouttavia asioita lautapelien, kirjojen ja elokuvien paris-

sa. Hakeudu veteen tai siniseen tilaan. Rentoudu hengitysharjoituksella tai vaikka orgasmilla. Jos olo on alivireä ja tahmea, ja jotain olisi pakko saada aikaan, Markuksela ehdottaa ensiavuksi kylmää suihkua. Pidemmän avun tuo lepo. Alivireyden takana voi olla myös esimerkiksi raudanpuutetta tai testosteronivajetta. ”ITKU PITKÄSTÄ ILOSTA” ja ”Pessimisti ei pety”. Vanhat suomalaiset sananlaskut kiteyttävät ajatuksen, jonka mukaan on varminta olla ilakoimatta liikoja. Vuorovaikutuskouluttaja Auli Malimaa kertoo kirjassaan Olet kaiken hyvän arvoinen (Otava 2021) onnellisuuden kulttuurisista esteistä.

Iloitseminen vaatii rohkeutta. Malimaa kannustaa kuitenkin huomaamaan kaiken itsessä ja ympärillä olevan hyvän. Hän ehdottaa harjoituksia, joilla voi lisätä elämään esimerkiksi leikkisyyttä ja yhteyttä muihin. Resepti onneen vaatii paljon: Kohtaa syvät pelkosi ja kipusi. Kun pystyt hyväksymään itsesi, lähestyt armollisuutta ja onnea.

NICLAS MÄKELÄ / OTAVA

JONNE RÄSÄNEN / OTAVA

HANNE MANELIUS / TAMMI

TEKOHYMYILYYN VÄSYNEILLE self help -konkareille sopii Johanna Huhtamäen kirja Pakkopositiivisuudesta tasapainoon (Otava 2021). Onneen keskittyminen heikentää hyvinvointia: se lisää masennusriskiä ja päihteiden käyttöä. Vaikeat tunteet eivät helpotu välttelemällä vaan tuntemalla. Itkeminen vähentää stressiä ja rauhoittaa. Huhtamäki huomauttaa, että esimerkiksi surun ytimessä on rakkaus. Suru syntyy itselle tärkeän asian menettämisestä, eikä toista voi kokea ilman toista. Kestävä onnellisuus voi Huhtamäen mukaan syntyä vain elämän sivutuotteena. Jos pystyy hyväksymään tunteensa ja elämään kuuluvan epätäydellisyyden, epävarmuuden ja epäoikeudenmukaisuuden, voi saavuttaa tasapainon. Onni löytyy siltä suunnalta. ■

Opettele optimismia Pohdi hämmentävässä tai pelottavassa tilanteessa esimerkiksi seuraavia asioita: 1. Jos odotat jotain pahaa tapahtuvaksi, onko pelkosi toteutuminen sataprosenttisen varmaa? 2. Mitä todisteita sinulla on pessimistisen käsityksesi todenmukaisuudesta? 3. Mitä vaihtoehtoisia tulkintoja voisit tehdä? 4. Voiko asiasta seurata jotain hyvää? 5. Avaako tilanne uusia mahdollisuuksia tai kehittääkö se sinua jotenkin?

Psykologi Hanna Markuksela ehkäisee uupumista ja nostaa suorituskykyä harjoituksilla, jotka vaikuttavat kehoon ja mieleen.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Vuorovaikutuskouluttaja Auli Malimaan mukaan iloisuus vaatii rohkeutta ja heittäytymistä sekä itsessä ja ympärillä olevan hyvän näkemistä.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Johanna Huhtamäki on diplomiinsinööri, valmentaja ja menestystutkija. Hän kannustaa myönteiseen ajatteluun muttei usko, että se onnistuu pakottamalla.

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

6. Opitko tilanteesta jotain hyödyllistä? Lähde: Auli Malimaa: Olet kaiken hyvän arvoinen.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

ISTOCK

”Hei, ekaluokkalaiset”, kirjoittaa pieni tyttö hepreaksi alakoulussa Israelissa.

Täyttä hepreaa Tiedätkö, mistä sanonta ”täyttä hepreaa” juontaa juurensa? Suomessa sitä on käytetty ainakin 1800-luvulta lähtien. Kun jokin asia on käsittämätön, sen sanotaan olevan täyttä hepreaa. Sama ilmaus löytyy ympäri maailmaa hieman eri muodossa. Toisinaan vaikeaselkoisuuden vertaukuvana käytetään arabiaa, toisinaan japania ja useimmiten kiinan kieltä. Vanhin tunnettu ilmaus lienee latinankielinen ”Graecum est, non legitur” eli ”Se on kreikkaa, sitä ei voi lukea”. Englanninkielinen maailma on napannut sanonnan itselleen, ja ainakin William Shakespearen (1564−1616) ajoista lähtien englanniksi on sanottu ”It’s Greek to me”. Vaikeaselkoisuuden metaforana käytetyt kielet vaihtelevat, mutta yhteistä niille on se, ettei niissä käytetä latinalaisia aakkosia. − Tuntemattomat kirjaimet ovat todella konkreettinen ymmärryksen este, sanoo Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala.

Poikkeuksen sääntöön tekee saksalainen sanonta ”Das kommt mir Spanisch vor” eli ”Vaikuttaa espanjalta”. Sanonnan arvellaan palautuvan 1500-luvun alkupuolelle, jolloin Kaarle V oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijana. Hän oli samalla myös Espanjan kuningas, ja hänen kerrotaan tuoneen mukanaan espanjalaisina pidettyjä, keisarikunnan hoville outoja tapoja. Muun muassa Serbiassa, Tšekissä ja Slovakiassa käytetään samaa sanontaa. Se lienee levinnyt saksan kielestä näillekin alueille. Suomeen ”täyttä hepreaa”-sanonta on tullut Ruotsista, jossa on päivitelty ”Det är rena hebreiska” ainakin 1700-luvulta lähtien. Myös islannin kielestä löytyy sama ilmaus. Kirsti Aapala arvelee, että Suomessa sanonta on ollut vakiintuneessa käytössä jo 1800-luvulla. Onko täyttä hepreaa -sanonnalla yhteyksiä Raamattuun? Sitä ei tiedetä. Heprea oli pitkään vain kirjoitettu kieli. Nimenomaan uskonnolliset tekstit kirjoitettiin hepreaksi. Puhuttu heprea elvytettiin vasta 1800-luvun loppupuolella. Voi olla, että papit ovat näyttäneet kansalle hepreankielisiä raamatuntekstejä, ja sanonta on lähtenyt siitä. KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

Pekka Kuivalaisen romaani suvun historian vaikutuksista, uskon valinnoista, vainoista ja olosuhteista nyt ja 200 vuotta sitten. Tilaa täältä!

Shlomo Kertomus uskosta ja epäilystä

bookcover-kauppa.fi

Uusi vuosi, uusi koti? Tervetuloa Pihlajistoon, viihtyisään ja turvalliseen senioritaloon! Kuukausivuokraan sisältyy: kotisiivous, palveluavustaja ja viikottaiset aktiviteetit. Katso tarkemmat tiedot asunnoista sekä varaustilanteesta sivuiltamme ja tule tutustumaan myös paikan päälle.

010 315 4140 | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

Hattelmalantie 2c, Helsinki | www.pihlajistonsointu.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Moka on mahdollisuus Epäonnistumisen aiheuttaman häpeän voi kääntää voimaksi, sanoo mokaamisen ja tumpeloinnin mestariksi itseään kutsuva psykologi Outi Olani. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

uorena Outi Olanin oli vaikea löytää paikkaansa maailmassa. Lontoossa asunut Olani vaihtoi usein opiskelu- ja työpaikkaa, sillä hän onnistui aina jotenkin mokaamaan. Hän oli tilanteesta hyvin hämmentynyt. Kun Olani 27-vuotiaana palasi takaisin Helsinkiin, hän perusti kenkäkaupan. Kyseessä oli tennariputiikki, jollaisia ei vielä silloin ollut Suomessa. Yrittäjyys kuitenkin päättyi parin vuoden kuluttua konkurssiin erilaisten virhearviointien seurauksena. Olani oli velkojensa vuoksi 13 vuotta ulosotossa, ja kaksi viimeisintä vuotta hän on ollut velkajärjestelyssä, joka jatkuu vielä vuoden ajan. – Tämä on ollut raju kokemus. Käteen jää kuukaudessa summa, jolla pysyy nipin napin hengissä, kertoo kahden lapsen vuoroviikkovanhempi. KONKURSSIN JÄLKEEN tapahtui kuitenkin jotain hyvää. Outi Olani löysi oman alansa ja alkoi opiskella yliopistossa psykologiaa. Nyt jo vuosia psykologina toimittuaan Olani päätti kirjoittaa kirjan Mokasin – käännä epäonnistumiset voimavaraksi (Otava). Teoksessa yhdistyvät hänen oma elämäntarinansa ja psykologin työkalut aiheeseen. – Halusin käyttää kirjassa esimerkkeinä omia epäonnistumisiani, koska olen tumpeloinnin, möhlimisen ja tunaroinnin ehtymätön lähde. Samalla kerron kehittämästäni self help -menetelmästä, joka voi auttaa selviämään epäonnistumisen aiheuttamasta ahdistavasta olotilasta. Olanin Mokasin-metodi koostuu kolmesta osasta. Siinä epäonnistumisesta selviytymisen vaiheet ovat: palasina, kokoa itsesi ja kultaliimaus. Menetelmä perustuu japanilaiseen kintsugi-taidemuotoon. Siinä rikkoutunutta posliinia korjataan kultaliimalla ja tuloksena on yksilöllinen taideteos, joka on usein kauniimpi kuin alkuperäinen ehjä astia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

ROHKEASTI ITSEÄÄN toteuttaessaan ihmiset saavat kokea hienoja onnistumisia mutta myös monenlaisia epäonnistumisia. Aina ei suinkaan ole kyse Olanin asteikolla punaisesta, todella isosta epäonnistumisesta kuten konkurssista. Useammin tapahtuu keskisuuria, keltaisia mokia, joista Olani antaa esi-

”

Kun rikkoutunut posliini korjataan kultaliimalla, tulos on taideteos.

ISTOCK

OUTI OLANIN mukaan jokainen mokaa elämässään, mutta toiset mokailevat enemmän ja isommin kuin toiset. Olani uskoo, että osalla se johtuu huonosta itsetuntemuksesta: ihminen kulkee laput silmillä eikä pysty setvimään solmujaan.

– Itse taas olen helposti innostuva ja kokeilen rohkeasti uusia asioita. Kun tekee monenlaista, tulee myös sählättyä. – Jotkut ajattelevat myös niin, että kun on investoinut johonkin paljon, siitä ei kannata päästää irti. Joskus irti päästäminen olisi kuitenkin paras ratkaisu, oli sitten kyseessä parisuhde, työpaikka tai bisnes. Jatkoin itsekin yrittämistä, vaikka tajusin yritykseni menevän kohta nurin. Omien kokemuksiensa perusteella Olani toteaa, että yrittäjät ovat usein vähän hulluja. Moni heistä voisi huonosti, jos ei saisi toteuttaa itseään.

merkiksi työpaikalla isossa jakelussa väärään osoitteeseen lähetetyn sähköpostin. Asia on kiusallinen mutta korjautuu yleensä pikaisilla toimenpiteillä. Vihreä pikkumoka puolestaan voi loppujen lopuksi tarjota yhteisen naurunaiheen. Mokattuaan kunnolla ihminen pyrkii Olanin mukaan ensisijaisesti suojaamaan itseään sen aiheuttamalta kärsimykseltä. Tämän vuoksi ihminen saattaa mitätöidä ja vähätellä tapahtunutta, vaikka olisi parempi kohdata siihen liittyvät häpeän, syyllisyyden, kiukun, turhautumisen ja pettymyksen tunteet. – Tajuttuaan mokanneensa ihminen menee palasiksi kuin särkynyt lautanen. Ikävät tunteet tuntuvat kehossa. Silloin avuksi voivat olla läheis-

Outi Olanin kehittämä Mokasin-metodi koostuu kolmesta osasta, jotka ovat palasina, kokoa itsesi ja kultaliimaus. Menetelmä perustuu japanilaiseen kintsugitaidemuotoon.

ten tuki, liikunta ja rauhallinen hengittäminen. Kannattaa myös kokeilla jäiden laittamista iholle, jolloin voimakas fyysinen ärsyke kumoaa henkisen stressin. PALASINA-TILAAN ei kuitenkaan kannata jäädä kovin pitkäksi aikaa, vaan on ryhdyttävä toimimaan. Silloin ihminen siirtyy kakkosvaiheeseen: kokoamaan itseään, keräämään nuo lautasen sirpaleet. – On tehtävä toimintasuunnitelma eli korjattava, mitä voi, ja estettävä lisävahingot. On hyvä miettiä, mikä on oma vastuu tapahtuneesta, ja pyydettävä anteeksi, mikäli se tuntuu tarpeelliselta. Joskus myös muilla voi olla osuutta epäonnistumiseen. Jos on kovin taipuvainen olemaan

ankara itselleen, kokonaisuuden tarkasteleminen saattaa helpottaa oloa, Outi Olani sanoo. Kun on saanut koottua palaset, ne liimataan yhteen. Tuloksena on tavallaan uusi ihminen uusine kokemuksineen ja säröineen. – Tässä vaiheessa voi kysyä itseltään, mitä on epäonnistumisesta oppinut. Mitä se kertoo omista arvoista? Onko arvojärjestys sen seurauksena muuttunut? Olani selvittää. – Mokan aiheuttamat tuntemukset ja ajatukset voi myös kiepauttaa luovan toiminnan muotoon, esimerkiksi kirjoittaa tai säveltää jotain mokaamisen herättämästä häpeästä tai surusta. Jos ahdistavia tunteita ei käy läpi, ne jäävät vellomaan kehoon ja tulevat helposti myöhemmin vastaan entistä voimakkaampina.

EPÄONNISTUMISTEN KÄSITTELY on tuonut Outi Olanin mieleen Danten Jumalaisen näytelmän, josta hän teki aikoinaan lukiossa esitelmän. Tuota keskiajalla kirjoitettua näytelmää mukaillen mokaaja joutuu aluksi helvettiin, minkä jälkeen seuraavat kiirastuli ja mokan työstäminen – ja lopulta paratiisi. Konkurssin kokenutta Olania itseään on auttanut pitkä psykoterapia. Mielenterveyden kannalta tärkeää on ollut myös työnteko, vaikka palkasta ei ole jäänyt juuri mitään käteen ja koronaaika on aiheuttanut lisäpaineita. – Kovista kokemuksistani huolimatta olen edelleen herkästi innostuva. Hyvää vastapainoa työlle tuovat parisalsa ja näytteleminen, joissa myös ollaan tekemisissä tunteiden ilmaisun kanssa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

”Minulla ei ollut ketään, kenelle puhua” Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat tarvitsevat tukea rankkojen kokemustensa vuoksi. Nigerialainen Samantha on saanut tänä vuonna turvapaikan Suomesta. Nigeriassa hän olisi hengenvaarassa. TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVAT JUSSI HELTTUNEN

uonna 2019 Suomeen saapui 4 550 turvapaikanhakijaa. Yksi heistä oli nigerialainen Samantha, 43. Hän kuuluu seksuaalivähemmistöön. Samantha kasvatettiin lapsena Nigeriassa katolisen kirkon jäseneksi. Hänelle kerrottiin seksuaalija sukupuolivähemmistöjen olevan kuvottavia, ja että olisi parempi kuolla kuin olla lesbo. – Syrjintää ei ollut ainoastaan kirkossa vaan kaikkialla. Edes vanhempani eivät ymmärrä sitä, että nainen voisi rakastaa naista, Samantha sanoo. – Kun tajusin 15-vuotiaana pitäväni naisista, minulla ei ollut ketään, kenelle puhua. Jouduin piilottelemaan itseäni. Nigerian lainsäädäntö on yksi maailman vihamielisimpiä seksuaalija sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Seksistä samaa sukupuolta olevan aikuisen kanssa voi saada kuolemantuomion ja jul-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

kisesta rakkaudenosoituksesta 10 vuotta vankeutta. Samanthalla oli Nigeriassa vaikeaa. Hän joutui elämään kadulla, missä hänet raiskattiin ja pahoinpideltiin. Vuonna 2006 hän päätti lähteä maasta. – Häpesin itseäni. Tiesin, etten voi elää siellä. SEKSI SAMAA SUKUPUOLTA olevien kesken on kielletty lailla 70 maassa, ja 11 maassa siitä voi saada kuolemantuomion. Kuudessa maassa, esimerkiksi juuri Nigeriassa, kuolemantuomioita toteutetaan käytännössä. Suomeen saapuvia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin (HLBTI) kuuluvia turvapaikanhakijoita ei ole tilastoitu järjestelmällisesti. Maahanmuuttovirasto ei saa kerätä tilastoa arkaluontoisista asioista kuten ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto on selvittänyt asiaa. Sen mukaan Suomeen saapui vuonna 2017 noin 500 sateenkaarivähemmistöihin kuuluvaa turvapaikanhakijaa. Virasto perustaa luvun Helsinki Pride -järjestöltä saatuihin tietoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijan Mercedész Czimbalmosin mukaan sateenkaari-ihmiset hakevat Suomesta turvapaikkaa kotimaassa kohdatun vainon takia. – Ihminen on saattanut esimerkiksi jäädä kiinni suhteesta samaa sukupuolta olevan kanssa. Sen jälkeen hänen henkensä on voinut olla uhattuna paikallisen lainsäädännön tai kunniaväkivallan takia, Czimbalmos sanoo. – Muutama haastattelemani turvapaikanhakija on joutunut ”korjaavan raiskauksen” uhriksi, eli raiskauksen tarkoitus on ollut ”korjata” ihmisen seksuaalinen suuntautuminen.

Maahanmuuttoviraston puhuttelijat koulutetaan kohtaamaan seksuaalija sukupuolivähemmistöjä Maahanmuuttoviraston tehtävänä on selvittää seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden identiteetin uskottavuus. Tämä tehdään turvapaikkapuhuttelussa keskustelun avulla. Keskusteluiden perusteella arvioidaan, onko henkilön kertomus kokemuksistaan ja identiteetistään uskottava. Haavoittuvassa asemassa olevat hakijat pyritään tunnistamaan. – Me ymmärrämme, ettei henkilö pysty välttämättä kertomaan ehjää tarinaa traumaattisten kokemustensa vuoksi. Niissä tapauksissa puhuttelijan täytyy ottaa kiinni hakijan vapaassa, omasanaisessa kerronnassa saaduista tiedoista ja ohjata hakijaa kertomaan aiheesta lisää, sanoo Maahanmuuttoviraston seksuaalija sukupuolivähemmistöistä vas-

taavan erityisylitarkastaja Hanne Rimpiläinen. Kaikki puhuttelijat saavat Rimpiläisen mukaan Euroopan turvapaikkaasioiden tukiviraston (EASO) koulutuksen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden puhutteluun. Puhuttelijat osallistuvat myös EASO:n sukupuolta, sukupuoli-identiteettiä ja seksuaalista suuntautumista käsittelevään koulutukseen. 2015–16 aloittaneille puhuttelijoille ei kuitenkaan pystytty antamaan kaikkea perehdytystä yhtä nopeasti kuin normaalitilanteessa. Hallinto-oikeuteen on Rimpiläisen mukaan tehty melko paljon valituksia turvapaikkapäätöksistä, jotka liittyvät hakijan sateenkaari-identiteettiin. Maahanmuuttovirastoon palautuneet tapaukset käsitellään perusteellisesti, mikä vie aikaa.

Helsinki Pride tarjoaa turvapaikanhakijoille keskusteluapua. Ihmisillä on Yusufin mukaan tarve kertoa sekä traumaattisista kokemuksistaan kotimaassaan että vaikeasta pakomatkasta Suomeen. – He haluavat puhua myös perheestään. Vaikka perheenjäsenet eivät välttämättä ole hyväksyneet tänne tulijan seksuaalista suuntautumista, heitä saattaa silti olla ikävä, Yusuf sanoo. – Monet turvapaikanhakijat eivät ole pystyneet aiemmin käsittelemään tunteitaan ja identiteettiään. Me annamme siihen apua. Yksilötapaamisten lisäksi Together with Pride järjestää sateenkaaritaustaisille turvapaikanhakijoille ryhmätoimintaa. Monet ovat Yusufin mukaan löytäneet ryhmistä vertaistukea ja alkaneet kutsua niitä perheikseen.

Monet sateenkaarivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat tulevat Lähi-idästä, Afrikasta tai Venäjältä. Czimbalmos muistuttaa, että myös Euroopan sisällä on maita, jotka suhtautuvat sateenkaarivähemmistöihin vihamielisesti. HELSINKI PRIDE -YHTEISÖN sosiaalija nuorisotyön asiantuntija Yasmin Yusuf tekee yhteistyötä Suomeen saapuneiden HLBTI-turvapaikanhakijoiden kanssa. Yusuf vastaa yhteisön Together with Pride -työstä, joka keskittyy sateenkaaritaustaisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten auttamiseen. Helsinki Pridessa oli vuonna 2020 asiakkaana 320 turvapaikanhakijaa. Heistä osa on ollut asiakkaina jo pidempään. Yusuf arvioi uusia asiakkaita tulevan joka kuukausi. – Suurin osa heistä on tullut Suomeen identiteettiinsä kohdistuneen vainon takia, Yusuf sanoo.

SAMANTHA MUUTTI ENSIN vuonna 2006 Nigeriasta Etelä-Afrikkaan. Siellä hänelle sanottiin, että hän luulee olevansa lesbo, koska ei ole mennyt naimisiin. Siksi hän päätyi avioitumaan miehen kanssa ja sai tämän kanssa lapsen. Samantha joutui yhä piilottelemaan identiteettiään. Meni yli kymmenen vuotta, kunnes hän päätti, että nyt saa riittää. – Minun oli vihdoin aika löytää itseni ja tulla vapaaksi. Syyskuussa 2019 Samantha saapui poikansa kanssa Suomeen. Vastaanottokeskuksessa hän kohtasi aluksi syrjiviä asenteita. – Yksi mies kyseli, onko paholainen vallannut minut. Että miksi olen tällainen, vaikka olen kaunis nainen, Samantha kertoo. Edessä oli pitkä turvapaikkaprosessi. MAAHANMUUTTOVIRASTON TEHTÄVÄ on selvittää, onko turvapaikan myöntämiselle perusteita. Sateenkaari-ihmisen kohdalla tämä tarkoittaa sen selvittämistä, onko hänen identiteettinsä todellinen ja koituuko siitä hänelle vaaraa kotimaassa. Pakolaisneuvonnan johtavan lakimiehen Marjaana Laineen mukaan HLBTI-turvapai-

Vastaanottokeskuksissa edistetään Hanne Rimpiläisen mukaan kaikkien yhdenvertaista ja tasapuolista kohtelua. HLBTI-hakijoille annetaan mahdollisuus liittyä Setan toimintaan, ja heidät voidaan tarvittaessa siirtää lähemmäs sateenkaaripalveluita. Kaikille turvapaikanhakijoille pidetään suomalaisen yhteiskunnan kurssi, jossa kerrotaan myös seksuaalija sukupuolivähemmistöistä sekä heidän oikeuksistaan Suomessa. Jos sateenkaari-ihmiset kohtaavat vastaanottokeskuksessa epäasiallista käytöstä, heitä rohkaistaan Rimpiläisen mukaan kertomaan siitä henkilökunnalle. – Jos epäasiallista kohtelua tulee keskuksen henkilökunnalta, siitä voi kannella keskuksen johtajalle tai Maahanmuuttovirastoon, Rimpiläinen sanoo.

kanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa eivätkä välttämättä pysty kertomaan tilanteestaan viranomaisten edellyttämällä tavalla esimerkiksi traumaattisten kokemusten, häpeän tai kulttuuriin liittyvien syiden takia. Siksi he voivat tarvita turvapaikkahaastattelussa erityistukea. – Tärkeintä olisi tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Laine sanoo.

”

Yksi mies kyseli, onko paholainen vallannut minut. Että miksi olen tällainen, vaikka olen kaunis nainen. TURVAPAIKAN SAANUT SAMANTHA

Helsinki Pridessa työskentelevän Yasmin Yusufin mukaan viranomaiset myös sivuuttavat helposti asiantuntijoiden lausunnot turvapaikanhakijan identiteetistä. Henkilö on voinut saada puoltavan lausunnon Helsinki Pridelta ja terveydenhuollon ammattilaisilta, mutta hänen sateenkaari-identiteettiinsä ei silti uskota. – Samanlainen ilmiö näkyy kristinuskoon kääntyneillä turvapaikanhakijoilla. He ovat voineet saada lausunnon omalta kotiseurakunnaltaan, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta, Yusuf sanoo. SUKUPUOLI- JA SEKSUAALIVÄHEMMISTÖIHIN kuuluvat turvapaikanhakijat kohtaavat myös muita ongelmia. Esimerkiksi heidän ihmissuhteisiinsa ei Yasmin Yusufin mukaan uskota. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

– Heteroparisuhteen Suomessa solminut turvapaikanhakija saa paljon helpommin perhesiteisiin perustuvan oleskeluluvan kuin suomalaisen kanssa parisuhteessa oleva homomies, Yusuf sanoo. Lisäksi turvapaikanhakijoille tarkoitetut vastaanottokeskukset eivät aina ole sateenkaariihmisille turvallisia. He ovat kokeneet Yusufin mukaan syrjintää, häirintää ja väkivallan uhkaa. – Meidän täytyy myös ymmärtää, että nämä ihmiset ovat vähemmistön vähemmistöä. Sen lisäksi, että he kokevat syrjintää sateenkaari-identiteettinsä vuoksi, he kohtaavat myös rasismia esimerkiksi työpaikkaa tai asuntoa etsiessään, Yusuf sanoo. Yusufin mukaan Helsinki Pride pyrkii tekemään yhteistyötä Maahanmuuttoviraston kanssa. Järjestö on esimerkiksi järjestänyt Maahanmuuttovirastolle koulutuksia. Marjaana Laineen mukaan turvapaikkaprosessi on merkittävästi parantunut vuosista 2015–17, jolloin Suomeen tuli pelkästään vuonna 2015 yli 30 000 turvapaikanhakijaa. – Meillä on silti edelleen paljon ihmisiä, joiden turvapaikkahakemus on jäänyt valitus- ja uusintahakemuskierteeseen vuonna 2015 tehtyjen kiirehtimisten ja oikeusturvaheikennysten takia. Heitä pitää auttaa jollain tavalla, sillä tilanne on epäreilu. Laine muistuttaa, että kiirehdityillä päätöksillä voi olla sateenkaari-ihmisille vakavat seuraukset.

Helsinki Pride -yhteisön asiantuntija Yasmin Yusuf tekee yhteistyötä Suomeen saapuneiden HLBTI-turvapaikanhakijoiden kanssa.

MAINOS

Perintönä hyvän tekeminen Testamenttivaroja voi ohjata myös lähetystyöhön. Testamentteja tehdään yhä useammin hyväntekeväisyyteen. Testamentin avulla voi lahjoittaa vaikka osan omaisuudestaan itselleen tärkeän työn tai kohteen hyväksi. Kolmisenkymmentä kansalaisjärjestöä, jotka ovat Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n jäseniä, ovat mukana Hyvä testamentti -kampanjassa. Se rohkaisee ja opastaa ihmisiä testamentin tekemi sessä hyväntekeväisyyteen. Suomen Lähetysseura on yksi mukana olevista järjestöistä. – Vuosittain Lähetysseura saa lahjoitus varoja noin kolmestakymmenestä testa mentista, kertoo palvelupäällikkö Maria Gustafsson. – Testamenttilahjoitukset ovat merkittävä osa yksityishenkilöiltä saamastamme tuesta. Rahallisesti summa on huomattava, tosin se luonnollisesti vaihtelee vuosittain. Lahjoituksena perinnetila Ranualla Lähetysseuralle testamenttilahjoitukset eivät ole uusi asia, vaan se on saanut testamentteja jo kauan. – Uusi asia ovat ehkä osatestamentit. Lahjoituksen antaja osoittaa osan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

testamentistaan Lähetysseuralle lopun mennessä perillisille. Maria Gustafsson sanoo, että Lähetysseu ralla ei ole tietoa läheskään kaikista sille kohdistetuista testamenteista, vaan ne tulevat tietoon kukin ajallaan. Testamenttilahjoitukset pitävät sisällään asuntoja, irtaimistoja, rahaa, pörssiosak keita tai metsää ja tontteja. Esimerkiksi Ranualta Lähetysseura sai muutama vuosi sitten testamenttilahjoituksena Kangaslampinimisen perinnetilan. Laatijan tahtoa noudatetaan aina Jotta testamentti on pätevä, sen on täytettävä tietyt lain edellyttämät muotomääräykset. Siksi juristi on hyvä apu. Myös Suomen Lähetysseura tarjoaa asiantuntijapalveluja ja järjestää koulutus tilaisuuksia testamentteihin ja perintö suunnitteluun liittyen. – On tärkeä huomata, että testamenttia ei tehdä niinkään Lähetysseuralle vaan niille ihmisille, joiden hyväksi Lähetysseura tekee työtä. He ovat köyhiä, syrjittyjä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä kehittyvissä maissa. Testamentin

laatija voi myös päättää, että varat kohdis tetaan johonkin tiettyyn kohteeseen ja tarkoitukseen, Gustafsson sanoo. Lähetysseurassa suositaan kuitenkin yleisluonteisia kohteita, ei kovin yksityis kohtaisia, sillä kun testamentti laitetaan käytäntöön, aika saattaa olla toinen ja kohteet tai kohdemaatkin muuttuneet. – Testamentin laatijan tahtoa pyritään silti aina noudattamaan. Mutta jos se ei ole kirjaimellisesti mahdollista, varat ohjataan alkuperäistä kohdetta mahdollisimman lähellä olevaan uuteen kohteeseen. Suomen Lähetysseura on yleishyödylli nen yhteisö, joten sen ei tarvitse maksaa

testamentilla saamastaan perinnöstä perintöveroa eikä lahjasta lahjaveroa. Lue lisää: suomenlahetysseura.fi/testamentti

Suomen Lähetys seura on kirkon kansainvälisen työn järjestö, jonka työ rakentuu kristilliselle uskolle, toivolle ja rakkaudelle.

– Jos ihmisen sateenkaari-identiteetti kyseenalaistetaan ja hänet käännytetään kotimaahan, hän voi pahimmassa tapauksessa joutua hengenvaaraan. Samalla valtio rikkoo ehdottomia ihmisoikeuksia, kuten palautuskieltoa. SAMANTHALLE MYÖNNETTIIN turvapaikka vuonna 2021. Prosessi kesti kaksi vuotta. Hän asuu vielä vastaanottokeskuksessa yhdeksänvuotiaan poikansa kanssa. Samanthaa haastateltiin useaan otteeseen turvapaikkaprosessin aikana. Hän kävi myös psykologin ja sosiaalityöntekijän vastaanotolla. Samantha ei kertonut ensin identiteetistään, mutta maaliskuussa 2020 hänet ohjattiin Helsinki Priden piiriin. Samantha liittyi Yasmin Yusufin Together with Pride -toimintaan. – Tuntui, kuin kivi olisi vierähtänyt sydämeltäni. Olen löytänyt vertaisia, joista on tullut tukeni ja perheeni. He ovat auttaneet minua ymmärtämään itseäni. Samantha ei aio koskaan lopettaa Priden ryhmätapaamisissa käymistä. Hän tapaa siellä ystäviään viikoittain elokuvien ja pelien parissa. Samantha työskentelee tällä hetkellä siivoojana. Hän aikoo seuraavaksi löytää asunnon, opiskelupaikan ja uusia töitä. Tulevaisuuden toiveammatti olisi hoitaja tai bussikuski. – Minä en aio enää piilotella. Olen valmis elämään. ■ Samanthan nimi on muutettu haastateltavan turvallisuuden vuoksi.

Nigerian sateenkaariihmisten ihmisoikeustilanne on huono Miesten välisestä seksistä rangaistaan kuolemalla 12 pohjoisosavaltiossa. Muutamassa osavaltioissa kuolemantuomion saavat vain naimisissa olevat miehet. Naisten välisestä seksistä rangaistaan kuolemalla kahdessa pohjoisosavaltiossa. Muissa pohjoisosavaltioissa tuomioina ovat raipaniskut ja vankeus. Muualla Nigeriassa seksuaalisista teoista samaa sukupuolta olevan kanssa voidaan tuomita 14 vuoden vankeusrangaistukseen. Lisäksi maassa on vuodesta 2013 lähtien ollut voimassa tasa-arvoisen avioliiton kieltolaki. Lakiin kuuluu 5–10 vuoden vankeustuomio samaa sukupuolta olevien julkisesta rakkauden osoittamisesta. Samassa laissa kielletään sateenkaariorganisaatiot, -yhdyskunnat ja -klubit 10 vuoden vankeusrangaistuksen uhalla. Transihmisten sukupuolen korjaaminen ja nimenmuutos on kielletty. Lähde: The International Lesbian, Gay, Bisexual, Trans and Intersex Association (ILGA)

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Saga Tammilinnassa asut itsenäisesti omassa vuokra-asunnossa palveluiden keskellä. Tarjoamme ateria-, siivous-, turva- ja hyvinvointipalveluita omien tarpeiden mukaan sekä aktiivista harrastustoimintaa. Tule viihtymään meillä vakituisesti tai tilapäisesti! Kysy lisätietoja talomme johtajalta tai varaa yksityisesittelyaika: Ranja Kontturi | 050 5215 139 Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

Seuraa meitä

”

Aloin miettimään miten voisin jatkaa heikoimmissa oloissa elävien lasten auttamista senkin jälkeen, kun minua ei enää ole. Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Suomalaisten tukena

ULK MAILLA Suomalaisen papin puheille pääsee Euroopan eri kolkissa. Lontoossa voi tavata Marjaana Härkösen, Berliinissä Päivi Lukkarin ja Tallinnassa Markku Päiviön. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU JA OONA MATTILA KUVITUS HANS EISKONEN HENKILÖKUVAT OONA MATTILA JA HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Karjalanpiirakoita ja löylyjä vanhalla satama-alueella

ontoon merimieskirkolla oli viime elokuussa erityisen onnellisia ihmi siä, kun kirkon sauna avattiin jälleen. Saunaa ei ollut voinut käyttää mo neen kuukauteen koronapandemian aiheuttaman lockdownin eli sulku tilan vuoksi. Suosittu sauna on yksi esimerkki Lontoon me rimieskirkon monipuolisesta toiminnasta. Myös merimieskirkon pappina lähes kuusi vuotta toi minut Marjaana Härkönen yllättyi alussa siitä, mitä kaikkea hänen työhönsä sisältyy. – Papin normaalin työn ohella törmään päi vittäin yllättäviin tilanteisiin ja tarpeisiin. Ei ole ollut sellaista inhimilliseen elämään kuuluvaa asiaa, jota ei olisi tullut vastaan. Viimeksi tänään puheilleni tuli entinen asunnoton, joka oli vih doin saanut asunnon. Härkönen sai heti huomata myös, että meri mieskirkko tarkoittaa laajaa suomalaisyhteisöä, jonka toiminnassa vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys. – Esimerkiksi joulumyyjäisissämme käy noin 13 000 ihmistä. Emme tulisi mitenkään toimeen ilman vapaaehtoisia, sillä vakituisia työntekijöitä on vain kahdeksan. – Yhteisössä on paljon lämpöä: meitä yhdistä vät suomen kieli ja kokemukset uuteen maahan asettumisesta. Tämä työ on ollut minulle vahva elämys ja oppimiskokemus. MERIMIESKIRKON PAPIN tukikohta Lontoos sa on kirkkorakennus Rotherhithen kaupun ginosassa, Thamesjoen eteläpuolella. Hänen toimintaalueeseensa kuuluvat kuitenkin koko IsoBritannia ja Irlanti. Britanniassa on noin 20 000 suomalaista, jois ta suurin osa asuu Lontoossa. Moni heistä käy merimieskirkolla erilaisissa ryhmissä, kerhoissa ja tapahtumissa. – Kirkon ryhmistä suosituin on palleromuskari, jossa lapset käyvät vanhempiensa tai hoitajiensa kanssa aamupäivisin. Se on paitsi muskari myös kohtaamispaikka, jossa voi jakaa asioita toisten suomalaisten kanssa, Marjaana Härkönen kertoo. Tärkeitä paikkoja kirkolla ovat myös kahvi la, kirjasto ja sauna. Kahvilassa on tarjolla korva

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

puusteja, karjalanpiirakoita ja muita suomalaisia tuotteita. Pienestä kirjastosta voi lainata suomen kielisiä kirjoja. Erityisen suosittu on sauna. – Saunan yksityisvuorot varataan nopeasti, ja myös yleiset vuorot ovat olleet niin suosittuja, etteivät kaikki ole aina mahtuneet mukaan. Sau nomassa käy myös paikallisia brittejä, koska he pitävät siitä, että meidän saunassamme saa heit tää kunnolla löylyä.

”

Yhteisössä on paljon lämpöä: meitä yhdistävät suomen kieli ja kokemukset uuteen maahan asettumisesta. LONTOON MERIMIESKIRKON PAPPI MARJAANA HÄRKÖNEN

KIRKOLLISIA TOIMITUKSIA Marjaana Härkösellä on normaalivuonna 40–50, mutta nyt pandemia aikana niitä on ollut huomattavasti vähemmän. Toimitukset ovat enimmäkseen kastetilaisuuksia ja avioliiton siunaamisia, mutta joskus myös hau tajaisia – Hautajaisten jälkeen on tavallista, että saat toväki menee yhdessä syömään ja viettämään muistojuhlaa paikalliseen pubiin. Lontoossa asu taan yleensä melko ahtaasti, joten ystäviä tava taan pubeissa, jotka toimivat tavallaan olohuo neen jatkeena, Härkönen kertoo. Britanniassa asuville suomalaisille nuorille Lontoon merimieskirkko tarjoaa mahdollisuu den rippikouluun. Normaalina vuonna riparin käy 5–10 nuorta. Kerran kuussa merimieskirkossa voi osallistua suomenkieliseen messuun. Eniten ihmisiä mes suissa on juhlapyhinä. – Väkeä innostavat erityisesti Suvivirsi ja suo malaiset joululaulut, Härkönen sanoo.

BRITANNIAN BREXIT eli irtautuminen EU:sta ja sen lisäksi koronapandemia ovat Marjaana Här kösen mukaan vaikuttaneet osin rajustikin suo malaisten elämään Britanniassa. – Pandemiaaikana on tullut sairaus ja kuole mantapauksia, työpaikan menetyksiä ja huolta läheisistä. Ongelmia on aiheuttanut myös se, et tä Suomeen matkustaminen on ollut välillä todel la hankalaa. – Kun Britanniassa oli voimassa poikkeuslaki, myös kirkot olivat kiinni kokonaan. Esimerkiksi virsien laulaminen sallittiin uudestaan viime hei näkuussa. Härkönen kiittelee työtiimiään, johon kuuluu muun muassa kaksi sosiaalikuraattoria. He pyrki vät olemaan myös pandemiaaikana ihmisten ta voitettavissa vähintään verkkoyhteydellä. – Toimintamme oli ollut melko Lontookes keistä. Nyt huomasimme, että tavoitamme Zoom yhteydellä entistä helpommin myös muualla Bri tanniassa sekä Irlannissa asuvia suomalaisia. Brexit puolestaan alkoi rajoittaa suomalaisten elämää vuoden 2021 alussa siten, että Britannias sa voi nyt viettää viisumivapaasti enintään kuu si kuukautta. Lyhyempikestoiseenkin työntekoon tarvitaan yleensä oleskelulupa, ja työpaikka on löydettävä ennen maahan muuttamista. – Opiskelu voi onnistua Britanniassa viisumi vapaasti kuuden kuukauden ajan, mutta siitä on tullut kalliimpaa. Au pairiksi haluaville taas ei ole enää mitään reittiä maahan. Se harmittaa monia täällä asuvia suomalaisia, jotka haluaisivat suo malaisen au pairin hoitamaan lapsiaan ja pitä mään yllä heidän suomen kielen taitoaan, Härkö nen selvittää. Merimieskirkolla on ennen ollut vuosittain Suomesta harjoittelijoita, mutta heitä ei ole voi nut nyt ottaa. Sen sijaan kirkolla voi tehdä 30 päivän ajan vapaaehtoistyötä. ENNEN NYKYISTÄ pestiään Marjaana Härkönen toimi 12 vuotta pappina Punkaharjulla. Juuriltaan itäsuomalainen Härkönen piti työstään pienellä paikkakunnalla mutta alkoi miettiä, voisiko vielä oppia jotain uutta. – Kun Lontoon merimieskirkon papin paikka tuli auki, päätin hakea sitä. Tiesin työstä jotakin, sillä olin käynyt tutustumassa siihen muutamaa vuotta aiemmin.

Marjaana Härkönen yllättyi siitä, mitä kaikkea hänen työhönsä Lontoon merimieskirkon pappina kuuluu.

Härkönen on viihtynyt hyvin työssään keskellä suurkaupunkia. Tosin hän viettää suuren osan ajastaan Suomi-kuplassa, koska asuu kirkolla ja tapaa suomalaisia päivittäin. – Tämä on entistä satama-aluetta, ja täällä on hieno kylämäinen tunnelma. Juuri sataman ja suomalaisten merenkulkijoiden vuoksi Suomi lähetti Britanniaan ensimmäisen merimiespapin vuonna 1880. Merimiehiä kirkolla ei enää juuri käy, mutta heitä mennään tarvittaessa tapaamaan laivoille. Lontoon merimieskirkko tekee aktiivisesti yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa. Niihin kuuluu muun muassa lähellä sijaitseva hyväntekeväisyyttä harjoittava Charity Shop -kirpputori. Asunnottomuus on Lontoossa iso ongelma. Merimieskirkko on osallistunut myös paikallisten kirkkojen projektiin, jossa tarjotaan asunnottomille majoitusta. OMAA RAUHAA ja yksityisyyttä kaivatessaan Marjaana Härkönen suuntaa Lontoon vilinään. Hän nauttii kaupungin ihmiskirjosta ja sen runsaasta kulttuuritarjonnasta. – Vuosien mittaan olen oppinut, että Britanniassa kaikki toimii mutta voi olla myös toimimatta. Elämässä on täällä tietynlaista rentoutta. Kun esimerkiksi kirkkokiinteistössä ilmenee vähän väliä erilaisia ongelmia, ei niistä suuremmin hätkähdetä, ja aina ne jotenkin selviävät.

Kaukana kotoa voi iskea sielunhätä

iljoonakaupunki Berliini on rosoinen. Kaupunkia ei kehuta kauniiksi, mutta se houkuttelee boheemeja kulttuurin ystäviä ja ihmisiä, jotka haluavat kokea itsensä vapaiksi. Itä- ja Keski-Saksan alueiden suomalaispappi Päivi Lukkari on asunut Berliinissä 29 vuotta. Hän oli 19-vuotias ja opiskeli Falkenbergin raamattukoulussa, kun Berliinin muuri murtui. – Moni asia on muuttunut, mutta tuo tänne tulevien vapauden kaipuu pysyy, Lukkari sanoo. ENSIMMÄISET SUOMALAISSEURAKUNNAT perustettiin Saksaan 50 vuotta sitten. Tuolloin kirjepostin kulkemiseen Suomen ja Saksan välillä kului noin viikko. Puhelut ja lentäminen olivat kalliita. Saksassa asuvien suomalaisten löytäessä toisensa he kokoontuivat yhteen, puhuivat äidinkieltään ja leipoivat korvapuusteja. Tärkeäksi koettiin myös uskonnon harjoittaminen. – Mielenkiintoista on, että suomalaiset olisivat voineet perustaa kotiseutuyhdistyksen tai vaikkapa korvapuustiyhdistyksen, mutta he halusivat perustaa nimenomaan yhdistyksen nimeltä seurakunta, suomalaispappi pohtii.

– Uskonnon harjoittaminen osuu meissä ihmisissä sellaiselle herkälle alueelle, jota tuntuu luonnollisimmalta toteuttaa sydämen ja tunteen kielellä, äidinkielellä. Voin mennä saksalaiseen kirkkoon rukoilemaan Isä meidän -rukouksen saksaksi tietäen, että se on se sama rukous. Mutta se ei tunnu samalta. TYÖMATKOJA PÄIVI LUKKARI kulkee junalla Berliinin, Dresdenin, Hannoverin ja Bielefeldin välillä. Hänen työnsä satunnainen erikoisuus ovat turistien vihkimiset. Useammin pappi tarvitaan paikalle kastejuhlaan tai hautajaisiin. – Moni on sanonut, että suomenkielisillä sanoilla on hautaan siunaamisessa erityinen merkitys. Suomalais-saksalaisten pariskuntien järjestämissä ristiäisissä on suomalaiselle osapuolelle tärkeää, että toimituksessa käytetään myös suomen kieltä, Lukkari kertoo. – Yleensä ihmiset alkavat kaivata suomalaista yhteisöä, kun he saavat lapsia, sillä lapsille halutaan välittää suomen kieltä ja kulttuuria. Monet löytävät seurakunnan Suomi-koulun kautta. KUN NUORI AIKUINEN tulee suomalaispapin luokse, kyseessä on yleensä ensi kertaa ulkomailla asuvan kokema eksistentiaalinen kriisi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

– Vieraassa maassa yksin asuminen voi aktivoida monenlaista pohjatonta yksinäisyyden ja irrallisuuden tunnetta, joka voi olla iso kriisi, Päivi Lukkari sanoo.

”

Uskontoa ihminen toteuttaa sydämen kielellä, äidinkielellä. ITÄ- JA KESKI-SAKSAN ALUEIDEN SUOMALAISPAPPI PÄIVI LUKKARI

Ikääntyvillä saattaa esiintyä toisen suuntaista identiteettikriisiä. Lukkarin mukaan heidän kysymyksensä ovat seuraavanlaisia: ”Olen asunut viisikymmentä vuotta poissa Suomesta. Mitä Suomi vielä minulle merkitsee? Onko minusta tullut berliiniläinen, vai haluaisinko palata Suomeen, kun täällä ei enää ole läheisiä ihmisiä.” – Elämä on niin haavoittuvaa. Me papit emme ole terapeutteja, mutta voimme olla apuna purkamassa ongelmavyyhteä suomeksi ja miettiä, mitä siinä voisi tehdä.

ARKI SUURKAUPUNGISSA on hektistä. Päivi Lukkari kertoo kaipaavansa usein hiljaisuutta. Hiljentymispaikkoina hänelle toimivat kaupungin puistot ja kappelit. – Minulle pyhää on hiljaisuus – ja ihmisten parissa sellaiset hetket, jolloin tuntuu, että tässä emme ole vain me, vaan myös joku meitä suurempi.

Arki-illan retriittejä Viru-hotellissa

yhän Pietarin seurakunnassa Tallinnassa on ollut viime kuukausina hiljaista. Seurakunnan syksy alkoi vilkkaasti, mutta sitten koronatilanne jälleen paheni ja suomalaisturistien tulva Tallinnaan tyrehtyi. – Pandemia voi vähentää suomalaisten Vironmatkailua pitkäksikin aikaa, kun tänne matkustamista pidetään nyt niin vaarallisena. Toivon kuitenkin, että suomalaiset tulisivat rohkeasti Tallinnaan ja tutustumaan myös suomalaiseen seurakuntaan sitten, kun se on jälleen turvallista, sanoo seurakunnan turistipappina työskentelevä Markku Päiviö. Kun pandemia pysäytti keväällä 2020 Viron ja samalla Viron ja Suomen välisen laivaliikenteen, joutuivat Päiviö ja hänen seurakunnan kirkkoherrana toimiva vaimonsa, Hannele Päiviö, miettimään, miten tavoittaisivat ihmisiä hädän ja epävarmuuden keskellä.

Itä- ja Keski-Saksassa työskentelevä suomalaispappi Päivi Lukkari on asunut Berliinissä kohta 30 vuotta.

– Iäkkäämpiin seurakuntalaisiin otimme yhteyttä puhelimitse. Paikallisella suomalaisella radiokanavalla aloitimme puolestaan ohjelman Mitä sinulle kuuluu? Ohjelmaan sai soittaa ja kertoa tuntemuksistaan, Markku Päiviö kertoo. – Vanhemmat ihmiset pärjäsivät itse asiassa melko hyvin, sillä he ovat kokeneet elämässään vaikeampiakin aikoja. Sen sijaan varsinkin opiskelijoita tilanne ahdisti, kun piti olla lukittuna neljän seinän sisälle. VIROON ON virallisesti rekisteröity asukkaaksi noin 7 500 suomalaista, mutta Markku Päiviön mukaan määrä on paljon suurempi. – Täsmällistä lukua on vaikea tietää, koska moni suomalainen noudattaa Talsinki-ideaa eli heillä on kakkosasunto Virossa. Suomalaisen seurakunnan kerhotoimintaa, messuja ja kirkollisia toimituksia Päiviö hoitaa yhdessä vaimonsa kanssa. – Avioliiton siunaamisia, ristiäisiä ja hautajaisia on vaihtelevasti, keskimäärin kymmenkunta vuodessa, ja osa niistä pidetään muualla Virossa. Rippikoulun voi suomalainen nuori aloittaa Virossa tutustumisjaksolla, mutta varsinaisesti se on suoritettava Suomen puolella. Suomalaisten lasten ja nuorten määrä on Tallinnassa melko pieni. Suomalaisessa koulussa on yhteensä noin 60 oppilasta.

Markku Päiviö hoitaa turistipapin tehtäviä Tallinnan suomalaisessa seurakunnassa.

PYHÄN MIKAELIN KIRKKO on suomalaisten messukirkko Tallinnassa. Se on ruotsalaisten omistuksessa, ja suomalaiset vuokraavat sitä heiltä. Yleensä suomenkielisiä messuja järjestetään kahdesti kuukaudessa sunnuntaisin kello 10, mutta juhlapyhien aikaan tilaisuuksia on enemmän.

”

Viro ei tosiaankaan ole mikään Suomen jatke. TALLINNAN TURISTIPAPPI MARKKU PÄIVIÖ

Silloin, kun suomalaisia risteilymatkustajia kävi Tallinnassa valtavia määriä, seurakunta toimitti hotelleihin oman ohjelmansa. Se oli nähtävissä myös Baltic Guide -lehdessä. – Aiemmin minulla oli vastaanottoaika Viruhotellissa. Sitten se muutettiin arki-illan retriitiksi, jota ohjasimme vuorotellen vaimoni kanssa hotellin hiljaisessa huoneessa, mutta nyt retriittitoimintakin on ollut koronan vuoksi katkolla.

Ennen korona-aikaa seurakunnan vieraana Tallinassa kävi myös paljon suomalaisryhmiä, muun muassa kuoroja ja ystävyysseurakuntien jäseniä, joiden opastamisesta ja ohjelmasta Päiviö vastasi. Viime aikoina ryhmien vierailuja on ollut huomattavasti vähemmän. PÄIVIÖN PARISKUNTA on työskennellyt Tallinassa jo pitkään. Hannele Päiviö aloitti Pyhän Pietarin seurakunnan kirkkoherrana vuonna 2007, ja Markku Päiviö tuli perässä vuonna 2010. Aluksi hän avusti vaimoaan sekä työsti raporttia Venäjän ja Viron kaupunkien ulkosuomalaistyöstä. Seurakunnan täysipäiväiseksi turistipapiksi hänet nimitettiin kuusi vuotta sitten. Mitä pidempään Markku Päiviö on asunut Tallinnassa, sitä paremmin hän on tajunnut asuvansa oikeasti ulkomailla. – Kulttuurierot ovat tulleet esiin pikkuhiljaa. Viro ei tosiaankaan ole mikään Suomen jatke, vaikka mailla onkin paljon yhteistä. Päiviöt asuvat vuokra-asunnossa Tallinnassa, joten he ovat tutustuneet virolaiseen ja erityisesti tallinnalaiseen elämänmenoon myös asuinalueensa kautta. – Tallinnan huonoihin puoliin kuuluu tietynlainen välinpitämättömyys. Tänne on esimerkiksi rakennettu uusia pyöräteitä, mutta ihmiset ajavat silti pyörillä ja skuuteilla jalkakäytäviä pitkin.

Aivan toisenlaista meininki on vaikkapa Kuresaaressa ja Tartossa, jota kutsutaan Viron Ateenaksi, Päiviö sanoo. Joka tapauksessa Päiviöt ovat viihtyneet Virossa hyvin. Loma-aikoina pariskunta suuntaa kotiin Helsinkiin, sillä siellä asuvat lapset ja lapsenlapset. ■

Suomalaispappeja maailmalla Suomalaispappeja työskentelee Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Saksassa, Ranskassa, Britanniassa, Irlannissa, Hollannissa, Belgiassa, Itävallassa, Sveitsissä, Espanjassa, Thaimaassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa sekä talviaikana Kyproksella ja Turkissa. Lisäksi matkapapit vierailevat joulu- ja osin myös pääsiäisaikaan Venäjällä, Kiinassa, Kreikassa, Italiassa ja kuudessa Latinalaisen Amerikan maassa. Suomalaisten lähetysjärjestöjen papit palvelevat tarvittaessa suomalaisia esimerkiksi useissa Afrikan maissa. Lisätietoja osoitteessa evl.fi/ulkosuomalaiset.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Kuka?

Jepa Lambert, 41, on soul-laulaja, joka asuu Helsingissä poikansa ja avomiehensä kanssa.

Mitä?

Lambert toimii taustalaulajana televisiossa muun muassa Elämäni biisi -ohjelmassa. Hän johtaa Sounds of Mercy -gospelkuoroa. Joskus hänet saattaa nähdä esilaulajana Tuomasmessussa Mikael Agricolan kirkossa.

Motto

Ilon kautta!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Gospelin viemää Kaksi vuotta koodaamista riitti – Jepa Lambert lähti opiskelemaan lapsuutensa toiveammattiin laulajaksi. Tie on vienyt telkkariin ja kuoronjohtajaksi. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

enni ”Jepa” Lambert on laulanut aina. Ennen kuin hänestä tuli television musiikkiohjelmien taustalaulaja, laulut kaikuivat kristillisissä piireissä. Alakoululaisena Lambert esiintyi seurakunnan tyttöporukalla Seppo Hovin seurassa –ohjelmassa. Yläasteiässä hän johti kahta kuoroa, säesti pianolla seurakuntalaisten laulua ja veti ylistyslauluja. Parikymppisenä Lambert lauloi suomeksi ja englanniksi gospelbändeissä. – Olen kasvanut Tikkurilan helluntaiseurakunnassa, Minttukirkolla. Olen edelleen seurakunnan jäsen, mutten asu enää kirkon lähellä enkä ole pitkään aikaan käynyt siellä, Lambert kertoo. JO VARHAIN vaikutti siltä, että musiikista tulisi musikaalisen ja esiintymisestä nauttivan Jepa Lambertin ura ja elämä. – Kasvoin sisarusteni kanssa perheessä, jossa aina kaikki olivat meille tervetulleita. Usein kotona oli porukkaa, musiikkia ja hengellistä ohjelmaa. Laulamisen lisäksi Lambert halusi alkaa soittaa. Setä ehdotti pianoa, ja sellainen haettiin isän kanssa pakettiautolla Oulun läheltä. Seurakuntatutun ohjaamat soittotunnit alkoivat, kun Lambert oli kuusivuotias. Hän oppi ensin soinnut ja tarjoutui ekaluokkalaisena säestämään lauluja koulun musiikin tunneilla. – Soittaminen varmaan vei minut sille polulle, että kävin Vantaalla Simonkallion koulun musiikkiluokan ja sitten Helsingissä Sibelius-lukion. – Musiikkilukiossakin lauloin. Teimme paljon keikkoja ja kävimme kuoron kanssa kiertueella Japanissa asti. Joka joulu me kamarikuorolaiset lauloimme neljän laulajan voimin Stockmannin käytävillä. Lukion jälkeen Lambert alkoi kuitenkin jarrutella ja järkeillä. Vaikka musiikki oli ihanaa ja tärkeää, epävarmasta alasta ei ehkä kannattaisi kuitenkaan tehdä ammattia. Hän päätyi opiskelemaan mediatekniikan insinööriksi. Lambert ehti koodata pari vuotta, kun hän tuli toisiin ajatuksiin. – Heitin kuin kolikon ilmaan: jos pääsen opiskelemaan laulamista, otan musiikin teon vielä vakavasti. Lambert pyrki ja pääsi. Vuonna 2006 hän aloitti laulun opiskelun Metropolia Ammattikorkeakoulun pop-jazz-musiikon tutkinto-ohjelmassa. Samalla luokalla opiskeli muuan Jenni Var tiainen.

– Tutustuimme Jennin kanssa koulussa ekana päivänä. Sinne oli satoja hakijoita, ja sisään otettiin kuusi lauluopiskelijaa. Sitten opiskeltiin. Jenni teki opintojen aikana ensimmäisen soololevynsä ja breikkasi, ja minä sain lapsen. Kummankin opinnot vähän venyivät, ja valmistuimme samaan aikaan, Lambert kertoo. VUONNA 2013 Jepa Lambert osallistui Voice of Finland –ohjelmaan. Hän kilpaili Elastisen joukkueessa ja pääsi livelähetyksiin asti. – Laulukilpailuohjelman jälkeen aloin tehdä töitä LenniKalle Taipaleelle lähinnä studiosta käsin taustalaulajana, ja sitten hän otti minut mukaan televisiobändiinsä. Ensin olin taustalaulajana Voice of Kids –ohjelmassa.

”

Taustalaulajat tekevät kaikkensa saadakseen biisin ja solistin kuulostamaan mahdollisimman hyvältä. Aika nopeasti valmistumisensa jälkeen Lambert perusti oman toiminimen. Uran alussa hänellä oli paljon bilekeikkoja kuten firmojen pikkujouluja ja häitä. Viime aikoina Lambert on tullut television katsojille tutuksi Elämäni biisi -ohjelman taustalaulajana. Lisäksi hän on ollut aktiivinen muun muassa Vesterinen-yhtyeessä. – Vasta sen jälkeen, kun olin opiskellut insinööriksi ja kokeillut sitä työtä, minulle tuli rohkeutta heittäytyä vapaaksi taiteilijaksi. Taustalaulamisesta on tullut pääduunini. Minulla on erilaisia projekteja, keikka siellä, keikka täällä. Laulan taustoja myös eri artistien levyille. – Mutta onhan tämä freelance-muusikon elämä ihan hullua ja epävarmaa. Niin kuin yrittäjänä olo muutenkin. Ei ole peruspalkkaa, joka tulisi joka kuukausi. Edelleen kuitenkin uskon vahvasti siihen, että kova työnteko palkitaan. TAUSTALAULAMINEN TUNTUU Jepa Lambertista luontevalta. Hän nauttii harmonioiden tekemisestä. Taustalaulajan ei ole tarkoitus viedä huomiota pois solistista, vaan saada solisti loistamaan ja olla myös solistin henkisenä tukena. – Taustalaulaja on osa bändiä, yksi muusikoista. Kuten koko bändi myös taustalaulajat tekevät kaikkensa saadakseen biisin ja solistin kuulostamaan mahdollisimman hyvältä. Elämäni biisi -ohjelmassa Lambert on joskus laulanut myös solistina. Hänestä se on ihanaa,

mutta myös hiukan pelottavaa, sillä taustalla laulaminen on hänelle tutumpi paikka. – Jos saisin valita, laulaisin mielelläni molemmissa rooleissa. Eivät ne sulje toisiaan pois. Esimerkiksi Mariah Carey lauloi solistiuransa jälkeen pitkään taustoja eri artisteille, esimerkiksi Babyfacelle. – Haluaisin, että minut tunnetaan ihan vain siitä, että minä olen minä ja voin tehdä monenlaista. Vähän niin kuin Lenni-Kalle tai Marzi Ny man. He voivat johtaa orkesteria, olla osa orkesteria ja tehdä myös soololevyjä. Laulajille tällainen on harvinaisempaa. VIIME KEVÄÄNÄ Jepa Lambertille tarjottiin nuoruudesta tuttua tehtävää. Joukko eri kuoroissa laulaneita laulajia perusti Sounds of Mercy –gospelkuoron, ja Lambertia kysyttiin kuoron vetäjäksi. – Minulla on ollut gospelia tosi ikävä. Mielelläni lähdin kuoroon mukaan ja johtamaan sitä. Saimme nopeasti biisitiimin kasaan, ja yksi biisi on jo julkaistu. Ennen joulua olimme mukana Tuomasmessussa ja esitimme biisimme siellä. Se oli kuoron eka keikka, Lambert kertoo. Gospelmusiikki vie Jepa Lambertin ajatukset väkisin 1990-luvulle, jolloin hän asui vuoden Yhdysvalloissa. Tikkurilan Minttukirkon pianisti oli saanut töitä Time Square Churchista New Yorkissa. 16-vuotias Lambert piti välivuoden koulusta ja lähti au pairiksi muusikkoperheeseen. – Kotitöiden ohella osallistuin Time Square Church –seurakunnan toimintaan. Pääpastorina toimi silloin David Wilkerson, joka tunnetaan Juokse poika juokse -kirjasta. Minäkin olin lukenut kirjan. – Oli tietysti mahtava tavata Wilkerson ja hänen vaimonsa kirkon backstagella. Paikka oli vanha Broadway-teatteri. Siellä sai hengailla ja tutustua muihin gospelsoittajiin. Ehdottomasti suurimman vaikutuksen Lambertiin teki seurakunnan satahenkinen kuoro. – Meitä oli kuorossa ehkä kymmenen valkoihoista. Pukeuduimme kuorokaapuihin, joissa oli kultaa ja lilaa ja opettelimme askeleet ennen kuin menimme lavalle. Lauloimme nimenomaan jenkkigospelia. Se oli ihan mahtavaa! Sen jälkeen hurahdin siihen musaan täysin. – Jenkkigospel ja siihen usein liitetyt isot naislaulajat ovat olleet minun tärkein inspiraation lähteeni. Sellaiset, jotka käyttävät laulaessaan raakaa tunnetta. Raa’alla tunteella Lambert tarkoittaa sitä, ettei lauleta aina niin kauniisti. Perinteisessä gospelissa käytetään ääntä paljon rajummin kuin klassisessa laulussa. Äänessä saa kuulua yhtä lailla itku ja huuto kuin valtava riemu. Siksi gospel on Lambertista kiehtovaa. – Uskon, että gospelissa on jotain sellaista, mikä tekee hyvää meille hyssyttelykulttuurissa eläville suomalaisille, jotka on opetettu istumaan kiltisti ja laulamaan nätisti. Se vähän rikkoo kuorta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Työuupuneiden kohtalotoveri Katariina Sienalainen eli ihmeidentäyteisen elämän ja nääntyi kuoliaaksi – mikä hänessä ja muissa pyhimyksissä kiinnostaa? TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT AGEFOTOSTOCK JA KIRA PEROV/BILL VIOLA STUDIO

iidellä videonäytöllä nainen elää yksinäistä, hidasta ja aina samanlaisena toistuvaa elämää aamusta iltamyöhään. Herättyään hän joogaa, iltapäivällä ompelee, auringonlaskun aikaan kirjoittaa, illalla sytyttää rukouskynttilät ja iltayöstä käy nukkumaan. Ulkomaailma on läsnä vain pienenä pilkahduksena ikkunasta. On kuin katsoisi modernia nunnan kammiota, osallistuisi hiljaiseen erakkoelämään. Kyse on Amos Rexissä esillä olevasta amerikkalaisen videotaiteilijan Bill Violan teoksesta Catherine’s Room (2001). Teoksen nimi viittaa Italiassa 1300-luvulla eläneeseen Katariina Sienalaiseen, yhteen katolisen kirkon tunnetuimmista pyhimyksistä. Katariina ei ollut nunna vaan dominikaanien sääntökuntaan kuulunut maallikkosisar. Nykytaiteessa pyhimyksiä näkee harvoin. Keskiajalla ja renessanssissa pyhimysten tarinat kuuluivat kuvataiteilijoiden keskeiseen repertuaariin, sillä kirkko oli tärkeä työllistäjä. Yksi taiteilijoista oli sienalainen Andrea di Bartolo. 1300-luvun lopussa, melko pian Katariina Sienalaisen kuoleman jälkeen, Andrea maalasi alttaritaulun, jonka aiheena on Katariina ja neljä muuta dominikaanisisarta. Tuo maalaus on toiminut Bill Violan innoittajana, ja hänen videoteoksensa on jaettu samalla tapaa viiteen ruutuun kuin Andrean alttaritaulun jalusta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

JOS ODOTAT, että pyhimyksen elämään kuuluu jo lapsuudesta lähtien ihmeitä, näkyjä, askeesia ja lähimmäisten palvelemista, Katariina Sienalainen täyttää odotukset ja ylittääkin ne. Vaikuttavat reliikitkin häneltä jäivät: peukalo ja muumioitunut pää Sienaan, jalka Venetsiaan ja loput ruumiista Roomaan. Katariina tuntuu jo varhain valinneen tiensä, sillä viisivuotiaana hän oppi Ave Maria -rukouksen ja rukoili sitä portaita kulkiessaan polvistuen jokaisella askelmalla. Kuusivuotiaana hän sai ensimmäisen näkynsä ja seitsenvuotiaana teki päätöksen pysyä neitsyenä. Katariinan elämänvaiheet kirjasi ylös hänen rippi-isänsä Raymondus Capualainen. Osa Legenda Maior -nimellä tunnetusta teoksesta on aikalaisten ja Katariinan itsensä kertomaa, osa rippi-isän havaintoja. Uskollisesti Raymondus raportoi Katariinan näyt, ekstaasitilat, katumusharjoitukset ja paastoamisen – ja ilmeisesti niistä seuranneet terveysongelmat. Legenda kertoo, että Katariina ei vuosiin pystynyt nauttimaan muuta ravintoa kuin ehtoollisaineita, leipää ja viiniä. Rippi-isä kuvaa myös Katariinan omistautumista köyhien ja sairaiden auttamiseen. Joskus tuntuu tosin olevan kyse pikemminkin hengellisestä äärimmäisyydestä kuin laupeudentöistä. Esimerkiksi tässä kertomuksessa: Kun Katariina huomasi kavahtavansa erään naisen haisevaa haavaa, hän rankaisi itseään työntämällä kas-

vonsa haavaan ja myöhemmin uudelleen juomalla haavasta valunutta mätää. Nöyryys palkittiin, kun näyssä Kristus antoi Katariinan juoda kylkihaavastaan. Tämän kokemuksen jälkeen Katariina ei enää pystynyt syömään tavallista ruokaa. Viimeisinä vuosinaan Katariinasta tuli myös kirkollinen ja poliittinen vaikuttaja. Näkyjensä ohjaamana hän koki tehtäväkseen niin kutsutun Avignonin vankeuden lopettamisen ja paavinistuimen palauttamisen Roomaan. Hän matkusti Ranskaan suostuttelemaan paavia, ja vuonna 1377 paavi palasikin Roomaan. Se, kuinka paljon tämä oli Katariinan ansiota, on epäselvää. KATARIINA SIENALAISESTA kerrotaan myös Eero Hietalan ja Heikki Rusaman kirjassa Kirkon ihmeellisimmät tarinat (Kirjapaja 2021), joka esittelee kristinuskon historiaa kiinnostavien henkilöiden kautta. Toisin kuin moni muu katolinen pyhimys Katariina ei ole painunut unohduksiin tai jäänyt pelkästään oman kotiseutunsa suojelijaksi. Päinvastoin: hän on saanut sekä kirkonopettajan että Euroopan suojeluspyhimyksen arvon. – Minua kiehtoo, miksi hänestä tuli niin suosittu ja miten hän yhä on niin tunnettu. Katariinan tarinassahan on varsin erikoisia piirteitä. Mutta varmaan hän aikanaan teki suuren vaikutuksen ihmisiin ja hänessä oli jotakin, mikä ei näissä makaabereissa tarinoissa ihan välity, Hietala sanoo. Kirkon ihmeellisimmät tarinat ei ole varsinainen pyhimyskirja. Hietalan mukaan kirjan taustalla on huoli siitä, että kristillisen kulttuurin yhteisiä tarinoita ei enää tunneta. Kirkkoon kuitenkin kuuluvat myös meitä ennen eläneet kristityt. – Meidän metodimme on ollut, että kerrotaan tarina ja pyritään eläytymään kunkin henkilön mielenmaisemaan. Oma ymmärrykseni ja myötätuntoni näitä kirjan hahmoja kohtaan kasvoi, vaikka jotkut jutut tuntuivatkin ihan hulluilta. Hietala ottaa esimerkiksi 400-luvulla Syyriassa eläneen askeetikon Simeon Styliitan, joka kilvoitteli 37 vuotta pylvään päällä. Simeon ja muut uskossaan vankkumattomat ovat saaneet Hietalan kysymään, miksi kirkossa nykyisin kammotaan ehdottomuutta. Toinen asia, jota Hietala jäi miettimään, on luterilaisten suhde pyhimyksiin. – Me ajattelemme jotenkin niin, että on huono asia nostaa uskon perspektiivissä jotakuta kor-

Andrea di Bartolo kuvasi Katariina Sienalaisen hartaudenharjoitusta alttaritaulussa 1300-luvun lopulla.

keammalle kuin toista. Siinä on taustalla kaunis ajatus, että pienikin uskon siemen riittää. Mutta miksi uskossa ei voisi olla esikuvia, kun kaikilla muillakin elämän osa-alueilla on? Näen pyhimykset eräänlaisina kirittäjinä. Voi olla ihan hyvä, että on joku, josta voi katsoa vähän mallia. KUN PYHIMYKSET raivattiin reformaation myötä pois luterilaisesta kirkosta, suurimman menetyksen kokivat naiset. Neitsyt Maria, Birgitta ja muut naisten esikuvat on työnnetty kirkon takariviin. Näin arvioi tietokirjailija Marianne Kiskola, joka on kirjoittanut kirjan 24 pyhimystä pahan päivän varalle (Kirjapaja 2021). – Luterilaisilta naisilta puuttuu vahvan ja omanarvontuntoisen naisen malli, samastumiskohde, joka olisi mukana synnytyksissä, hautajaisissa ja elämän eri aallokoissa, Kiskola sanoo. Hänen mukaansa pyhimykset myös madaltaisivat kynnystä avun pyytämiseen. – Korostamme liikaa sitä, että pitää pärjätä yksin. Kulttuureissa, joissa pyhimykset elävät mu-

kana ihmisten arjessa, he ovat yksi tukiverkostoista. Minusta on lohdullinen ajatus, että on tahoja, jotka rukoilevat ja toivovat meille hyvää. Kiskola asuu Kreikassa, missä pyhät kulkevat ihmisen rinnalla syntymästä asti. Pyhiltä pyydetään esirukouksia ja ihan konkreettistakin apua. Esimerkiksi suositun pyhimyksen Fanourioksen puoleen käännytään, kun jokin asia on kadoksissa. Kun avaimet tai silmälasit sitten Fanourioksen avulla löytyvät, tapana on leipoa kakku hänen kunniakseen. – Ihmisten on helppo samastua pyhimyksiin, jotka ovat olleet inhimillisiä ihmisiä hankaline perhesuhteineen, uraongelmineen ja rahavaikeuksineen. He myös kannustavat esimerkillään armeliaaseen mutta pelottomaan elämään. He ovat ikään kuin moraalisia kompasseja, esirukoilijoita ja elävän uskon esimerkkejä, Kiskola sanoo. Toisaalta esimerkiksi Katariina Sienalaisesta tuskin kannattaa ottaa mallia kaikessa. Kuoliaaksi itsensä näännyttänyt Katariina on Kiskolan mukaan työuupuneiden kohtalotoveri, joka voi-

Osa Bill Violan videoteoksesta Catherine’s Room, joka on parhaillaan esillä Amos Rexissä.

si muistuttaa kohtuullisuuden, armeliaisuuden ja rajaamisen tärkeydestä. ”MATKAT MENNEISYYTEEN purkautuvat lankakeränä jonka päässä pääskyset lentävät”, aloittaa runoilija Pirjo Kotamäki Pyhästä Birgitasta kertovan runokokoelmansa Tämä hento maailma, omassa kuolemassaan (Basam Books 2021). 1300-luvulla elänyt ruotsalainen Birgitta oli sekä profeetallisia näkyjä saanut mystikko että peloton vallankäyttäjä. Matkoja menneisyyteen Kotamäki on tehnyt aiemminkin. Hän on kirjoittanut runokokoelman Villit linnut olkapäillä (Basam Books 2020) 1200-luvulla eläneestä italialaisesta pyhimyksestä Franciscus Assisilaisesta. Pöytälaatikossa on myös julkaisematon Katariina Sienalaisesta kertova kokoelma. Kotamäki epäilee, ettei monikaan asia ole keskiaikaisten pyhimysten ajoista muuttunut. – Köyhät köyhtyvät, rikkaat rikastuvat. Mutta kuka nykyajan rikas lahjoittaisi omaisuutensa ja lähtisi Franciscuksen tielle? Tai kuka lähtisi Birgitan tavoin esimerkiksi arvostelemaan päättäjiä hävittäjähankinnoista? Kotamäki kysyy. – Birgitta, kuten Franciscuskin, oli aikansa radikaali. Hän uskalsi sanoa, ja paavit ja kuninkaat saivat kuulla kunniansa. Franciscuksen radikaalius näkyy hänen suhteessaan rahaan. Nuorena tämä rikkaan kangaskauppiaan poika vietti tuhlailevaa elämää. Koettuaan kääntymyksen hän luopui perinnöstään ja alkoi kiertää paljasjalkaisena saarnaajana. Niukan toimeentulonsa hän hankki kerjäämällä. Kotamäki kiinnittää huomiota myös Franciscuksen luontosuhteeseen. – Franciscukselle kaikki oli Jumalan heijastusta. Jopa pienellä koppakuoriaisella oli tarkoituksensa, niin kuin veljellämme auringolla ja sisarellamme kuulla. Franciscuksesta ja Birgitasta kirjoittaessaan Kotamäki kertoo paitsi pohtineensa myös kokeneensa pyhyyttä. – Tuntuu kuin pyhän kokeminen olisi ihmiseen asetettu. Se uinuu siellä jossakin. Pyhimykset ovat herättelijöitä siihen. ■ Bill Viola: Inner Journey 27.2. asti Amos Rexissä Helsingissä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

alusta

JUNNILA KANNINEN

REMISSISSIPPI- NOTTUUTKELJOEN MIA TAA RANNALLA

taaja- TOIMITTAJA missa YRSA

joutua

-1.

TURKIN NAAPURI

LAHTELA A RAHA

JÄLJEMPÄNÄ MAINITTU

"HERRA KÄRON PAI- SIÄ K MENENI"

SESONKIEN PÄÄTTEIKSI

K U

APOSTOLINKYYDILLÄ

JULMIA KAK- R SOISSUOLA

MYRDAL

SILLÄ LAIL- N LA

N RAKEN- P

SEIKKAILEE T OUTOLASSA

O KRANT- M

A K:LLA- KÄÄN- E

MIEHIÄ

PRESLEY

KIN

NETTY

MEPPI KATAI- R NEN

-1.

A RAAVA T

T MERK- N

KITA-

KEIHÄÄNHEITTÄJÄ RASSA I PÖNT- K JANIS TÖ

TASAPAKSU TÄHTIMÄISIÄ

PIRKAN- A MAALLA

PAS- S SELIT

P AINEKSISTA T

JOHTAJILLE HEUREKA!

ANGORA- AFRI- E VUO- KASSA HISTA

SEKAVAA H

DAMON

PÄÄ- TORJUHÄN- MISIA VUOPISTOJA RISTO

MUISTISTA PULIKOINNIT

LANGETE- R TAAN

T O

T AALTO I

KARTTA- A KIRJA

NUT V N VALEN-

OHJANTIN

PUUKOILLE

TYÖ-

T KYVYTTÖMÄLLE

LUSIM A KOI- L I E TAVIA KUVANYLIKULJEVESITETUT VÄY- E VEISTÄJÄ L NASTASE LIÄ OLAVI

JAPAS NISSA K

CONNERY

PUOLISOIDEN ISIÄ

MEINATA A

A -VISIO T

U REN+ I

SOTAPAIK- R KA

LEHMILLE P JUHTA

OSAKE-

SUURI

PSYKOLOGI

ARVO-

MAAHAN

T DUNDERFELT I

SOINTUJEN HAKEMISIA

SEU-

LAIMEUS

KEJÄ

L -LEIPÄ L

HIIRISTÄ

NUS

PETTERI L

käydä O

juuri

TUETTU

TUOKSUNÄTKELMÄ

E CAST,

KAIMA

VOI I KIVUN T

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

ENSIMMÄISEN NIMINEN

ALKUSEURAKUNNAN LÄHETYSTYÖNTEKIJÖITÄ

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Mielipide MARTTA-KAISA VIRTA

Soten ongelmat ovat ratkaistavissa EVE RÄMÖ nosti esiin Vantaa-Keravan hyvinvointialueen keskeisiä ongelmia (K&k 16.12.). Olen nähnyt, miten hoitajapula vaikuttaa vanhustenhoitoon, eikä näky ollut kaunis. Ihmisarvoinen hoiva kuuluu kaikille ikään katsomatta. On totta, että laadukkaat sosiaalija terveyspalvelut maksavat. Minusta nämä palvelut neuvoloista sosiaalitoimeen ja vanhainkodeista hammashoitoloihin ovat hyvinvointivaltion ydintehtäviä. Meillä pitää olla varaa hoitaa läheisemme hyvin ja ennaltaehkäistä pahempia ongelmia. Aluevaltuustot päättävät, millaisia palveluita tulemme jatkossa näkemään. Siksi toivon, että kaikki äänioikeutetut käyvät äänestämässä ihmisarvoisten palveluiden puolesta 23.1.2022.

Tuomas Suihkonen yhteisen kirkkovaltuuston jäsen aluevaaliehdokas (vas.), Vantaa

Jumalanpalveluksia ja lähimmäisenrakkautta JUMALANPALVELUSTEN ROOLI suomalaisten hengellisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä ei ole kolumnisti Rebekka Naatuksen mukaan niin suuri kuin koronarajoitukset antavat ymmärtää (kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot 27.12.). Olemme historiallisesti oudossa tilanteessa, jossa jumalanpalveluksista kiinni pitäminen ja ehtoollisen vietto tuntuvat raikkailta ja radikaaleilta ajatuksilta. ”Miksi kirkko ei sitä ja miksi kirkko ei tätä” on hyvä hokema, jolla usein nostetaan esiin varteenotettavia kysymyksiä vaikkapa kirkon tasa-arvosta. Kirkon ensisijainen tehtävä ei kuitenkaan ole täydentää riittämättömiä hyvinvointivaltion tukimuotoja tai saatella uskonnottomia pariskuntia alttarille perinteen vuoksi ja sukulaisten iloksi. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö yhteisöruokailujen, diakoniatyön ja sielunhoidon suoma apu olisi välttämätöntä ja kirkkolaissa tarkoitettua lähimmäisenrakkauden toteuttamista. Pääosin sekulaaristi toteutettavan avustustoiminnan asettaminen vastakkain jumalanpalvelusten kanssa tuo näkyville sen, että kirk-

Pankit mukaan digitukeen SENIORIT SAAVAT digiopastusta seurakunnilta (K&k 18.11.) Neuvonnan ongelmana on kuitenkin se, että neuvontaa kaivattaisiin myös pankkiasioihin. Koska työntekijä ei saa nähdä tilitietoja, pankkiasioiden digituki on vain rajallista. Myös muut tahot (esimerkiksi HelsinkiMissio) järjestävät senioreille digiopastusta, mutta siinä on sama ongelma.

ko mielletään ensisijaisesti erilaisten tukimuotojen ja tapahtumien toteuttajaksi. Jumalanpalvelukset ja ehtoollisyhteys ovat osalle suomalaisia hengellisen hyvinvoinnin kivijalka myös pandemia-aikana. Ne ruokkivat sitä hengellisyyttä, joka voi havahduttaa auttamaan myös muita.

Tommi J. Vehmas Helsinki

Sydän paikallaan JUMALANPALVELUSHAN ON seurakunnan sydän. Ei sydäntä voi repiä rinnasta, silloin kyllä kuolee koko elimistö.

Erkki Haapaniemi Helsinki

Herttoniemi ei voi säästää enempää HELSINGIN SEURAKUNTIEN Rohkeasti yhdessä -ohjelma velvoittaa seurakuntia säästötoimiin. LänsiHerttoniemessä ja Herttoniemenrannassa on yli 18 000 asukasta, mutta kirkkoa ei ole.

Ehdottaisin, että seurakunnat ryhtyvät yhteistyöhön suurimpien pankkien kanssa. Kirkko ja kaupunki -lehti tavoittaa lähes kaikki seniorit, joten se on hyvä tiedotuskanava. Seurakunnilla on myös sopivia tiloja neuvontaa varten.

Vielä pari vuotta sitten alueella oli kolme kirkkoa. Herttoniemenrannan kappeli suljettiin seurakuntalaisten vastustuksesta piittaamatta. Herttoniemen kirkko ehti nipin napin täyttää 60 vuotta ennen ovien sulkeutumista sisäilmaongelmien vuoksi. Länsi-Herttoniemen vanha seurakuntatalo myytiin grynderille, joka on pystyttänyt kirkon alueelle tornitalon toisensa syliin. Miten siis säästetään olemattomasta toiminnasta alueella, jossa enemmistö Herttoniemen seurakunnan asukkaista asuu? Kovin pitkää aikaa ei ole siitä, kun seurakunnan Sammatin kesäkodissa järjestettiin virkistysviikkoja työn uuvuttamille ja iloisia juhannusjuhlia. Nyt Sammatti on vain muisto menneisyydestä. Seurakunta sponsoroi iki-ihanat bussiretket jopa ortodoksisen luostariveljen ravintolaan. Monelle yksinäiselle se oli henkireikä. Silloin seurakunta toimi. Kysyä sopii, miksi maksaa olemattomasta toiminnasta!

Hanna-Elina Yli-Koski Helsinki

Uusia kasvoja aluevaltuustoon IHMETTELEN, ETTÄ ihmiset äänestävät samat ihmiset eduskuntaan, kunnanvaltuustoon ja aluevaltuustoon ja ihmettelevät sitten, miksi mikään ei muutu. Monilla nyt vaaleissa ehdolla olevista on ollut mahdollisuus jo nykyisissä luottamustoimissaan muuttaa asioita, mutta puheeksi on jäänyt. Miksi asiat olisivat toisin uudessa luottamustoimessa? Pienillä puolueilla ei ole ollut vielä mahdollisuutta vaikuttaa, sillä jäämme suurten jalkoihin. Politiikka talloo alleen hyvät ideat ja ajatukset. Äänestäjillä on nyt mahdollisuus muuttaa tilanne ja tehdä meistä pienistäkin vaikutusvaltaisia ja saada parannusta asioihin. Terveys ja turvallisuus ovat hyvän elämän edellytyksiä!

Tiina Arlin aluevaaliehdokas (KD) Myyrmäki, Vantaa

Eva Redelinghuys Herttoniemen seurakunnan jäsen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Hammashoitoa

Kuulutukset

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oteesi norm. 650 opr kok an leu ala Ylä- tai

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Seuraava lehti ilmestyy 27.1.

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@ kotimaa.fi Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

81 155

103 184

124 204

152

190

236

287

328

Uurnahauta € Hoitotapa Pinnan hoito 14 Kukkien hankinta ja hoito 87 Hinta yhteensä € 101

206 561

313 658

417 783

524 932

628 1035

767

971

1200

1456

1663

Pinnan hoito 69 Kukkien hankinta ja hoito 447 Hinta yhteensä € 516 Haudan peruskunnostusmaksu 54 €/arkkuhautapaikka ja 20 €/ uurnahauta. Tilaukset Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta 14.4. mennessä p. 09 8050 2200 ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12, pe suljettu, tai hautatoimisto.espoo@evl.fi.

www.ukkonen.com

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

61 129

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa.

www.norros.com

42 110

Uurnahauta € Hoitotapa

NORROS OY Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

Pinnan hoito 23 Kukkien hankinta 87 ja hoito Hinta yhteensä € 110

Pinnan hoito 121 Kukkien hankinta 447 ja hoito Hinta yhteensä € 568

Lakipalveluja

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Arkkuhauta € Hoitotapa 1m 2m

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Yhden vuoden määräaikaishoidot

Viiden vuoden määräaikaishoidot

• EHT Sirkka Müller

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

HAUDANHOITOMAKSUT 2022

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Hautauspalveluja

Tapahtumia

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄYHDISTYS

yhteistyössä

su 16.1. klo 11 kirkkopyhä Lautta saaren srkväistötila, Heikkiläntie 7 A; saarna K. Hiltunen; tarjoilu ja seurat. klo 15 seurat Nurmijärven seura kuntakeskus, Kirstaantie 5. klo 16 Yhteyden kaipuu – herännäi syyden ja mystiikan ihmiskuva, K. Hiltunen Seuratuvalla; Salomon katu 17 D, Helsinki. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalan raitti 6 C, Vihti. klo 18 seurat Oliivisali, vanha kko, Kirkkotie 2, Järvenpää. ti 18.1. Ekumeeninen kristittyjen rukousviikko alkaa. klo 18 verkkoseurat Facebook ja YouTube. su 23.1. klo 13 Körttikodin kirkkopy hä, Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, Hki; kahvit ja seurat yokodilla, Ratakatu 1 a A 3. ti 25.1. klo 12.30 Seuratuvan lähe tyspiiri, mm. lähettikirjeitä; Autotalo, Helsinki. ke 26.1. klo 19 Körttiksen seurat.

Helmihetkiä

Naistenpäivät 11.–13.2. Vivamossa Tunteista, elämän helmihetkistä ja ruuhkavuosista on Vivamon Naistenpäivät tehty. Miten linkittää työ, lapset ja omat vanhenevat vanhemmat, selättää uupumus, löytää yhteys ja rohkeus? Kanssasi Kati Pirttimaa, Minnamaria Tammisalo, Raija Kumpula, Terhi Rajala, Tuula Tynjä, Marika Viljamaa, musiikissa Maaria Rantanen

Lämpimästi tervetuloa! Myös verkko-osallistuminen 35 € kansanraamattuseura.fi/verkkokauppa

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Kurssimaksu 35 €, vain la 25 € Täysihoito 163–183 €

Ilm. viim. 4.2.: 0207 681 760, vivamo@sana.fi Vivamontie 2, 08200 Lohja, vivamo.fi

Apurahat

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: www.espoonseurakunnat.fi. Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia apurahoja. Hakuaika umpeutuu 31.1.2022.

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Kiinteistönvälitystä Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Munkkiniemi 2 h+kk+alk 42 m2 Rauhall. valoisa, kesk. sijainti, eläimet ok. Hp 820 €/kk. 0500 488 547

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

2 h + k, 47 m2 Kontula. Lähellä metroasemaa. P. 044 026 0741

Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusheräys ry

Raamattupiirit Roomalaiskirjeestä Uusheräyksen rukoushuoneella (Fredrikinkatu 61 B, Helsinki) Sunnuntai-iltapäivinä klo 14.00, kahvit klo 13.30 23.1. – 6.2. – 27.2. – 20.3. – 10.4. – 15.5.

Siivouspalveluja

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Vuokralle tarjotaan

UUSHERÄYS

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Onnistuneet asuntokaupat!

Palveluja tarjotaan PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

09 628 398

BREMERIN KIVI

Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

hautakivityöt

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Siivous- ja ikkunanpesut vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. p. 046 888 8440 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Harras hetki

Kasvatustieteilijä ja kuvanveistäjä Juha Luodeslampi työskentelee Kirkkohallituksessa aikuistyön ja kulttuurin asiantuntijana. Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Luodeslampi selvitti, millaisia haasteita uskonnonopettajat kohtasivat peruskoulun syntyvuosina ja miten he vastasivat niihin.

Juha Luodeslampi entisöi Messerschmitt-kääpiöautoa neljä vuotta. Seuraava projekti on taka-alalla näkyvä saksalainen Gutbrod, joka on valmistettu vuonna 1951.

Menneen maailman lumo Juha Luodeslampi kunnostaa verstaallaan vanhoja autoja, mopoja ja laitteita – ja työstää samalla ajatuksiaan. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

un kello lähenee iltayhdeksää, Juha Luodeslampi avaa verstaansa oven munalukon tottunein ottein. Hän saa parhaat luovat ideansa, kun päivän välttämättömät askareet ovat jo takana. Luodeslampi työstää verstaallaan ajatuksia, mutta työn tulokset ovat käsin kosketeltavia. Vuosien varrella monenlaiset vanhat autot, mopot, moottorit ja koneet ovat saaneet hänen käsissään uuden elämän. Vanhan auton kunnostaminen alkaa tavallisesti laajoilla ruostekorjauksilla, jotka Luodeslampi tekee hitsaamalla. Sen jälkeen edessä on maalaus, sisäosien verhoilu ja monen yksityiskohdan uudelleen rakentaminen. Luodeslampi kutsuu harrastustaan koneen filosofiaksi tai runoudeksi. Työskennellessään hän pohtii, missä historian tilanteessa ajoneuvo tai laite on syntynyt, miksi se on valmistettu näin ja miten syntyaika näkyy sen muotoilussa. YKSI ESIMERKKI koneen filosofiasta on Juha Luodeslammen kunnostama Messerschmitt, jota voi luonnehtia moottoripyörän ja auton välimuodok-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

si. Nykymittapuulla kääpiöauto on onnettoman pieni, tehoton ja epäluotettava, mutta syntyhetkellään se vastasi todelliseen tarpeeseen. Toisen maailmansodan jälkeisenä pula-aikana juuri ja juuri kolme henkeä kuljettava saksalainen keksintö oli halpa ja edullinen ajoneuvo, jollaisten kysyntä oli kovaa. Ensimmäiset tällaiset autot tehtiin lentokonetehtaassa, jossa ei saanut enää valmistaa lentokoneita. Kun Luodeslampi hankki vuonna 1955 valmistetun menopelin, se oli ollut jo pitkään purettuna edellisen omistajan varastossa. Paljon osia puuttui. Vielä muutama vuosikymmen sitten osien puuttuminen olisi voinut muodostua ongelmaksi, mutta nykyään apuna ovat vanhojen ajoneuvojen harrastajien kansainväliset nettiyhteisöt. Niiden avulla Luodeslampi löysi muun muassa alkuperäisen rullattavan katon, joka oli lojunut vuosikausia ruotsalaisen polkupyöräliikkeen perällä. VERSTAALLAAN Juha Luodeslampi tekee jotakin sellaista, mihin ”valkoisten sohvien miehet” eivät pysty. Ilmaisu kuvaa hänen elinaikanaan tapahtunutta yhteiskunnan muutosta.

Luodeslampi varttui työväestön asuinalueella Vantaan Korsossa ja näki, miten isät korjasivat ja kunnostivat autojaan ja pojat polkupyöriään ja mopojaan. Nyt tuota maailmaa ei enää ole. Verstas on Luodeslammelle ympäröivän maailman kiireiltä ja haasteilta suljettu tila. Siellä häntä odottaa valtava määrä virikkeitä kuten työkaluja, tavaroita, vanhoja tekniikan alan lehtiä ja

”

Verstaassa odottaa valtava määrä virikkeitä kuten työkaluja, vanhoja lehtiä ja monenlaista roinaa. monenlaista roinaa. Ne ja mielessä liikkuvat asiat linkittyvät toisiinsa ja muodostavat loputtoman määrän ajatusten ja merkitysten ketjuja. Tavoitteiden asettamisen sijasta Luodeslampi puhuu keskeneräisyyden viisaudesta. Hänen ei tarvitse tietää käsillä olevan työn valmistumispäivää, eikä kaikkien prosessien tarvitse tulla koskaan valmiiksi. ■

Hyvää pyhää

16.1.

Tämän sunnuntain evankeliumissa (Joh. 2:1–11) Jeesus muuttaa veden viiniksi.

Taivaan kannen takoja ILMARINEN JA ILMARI ovat ikivanhoja nimiä. Jo 1550-luvulla Mikael Agricolan laatimassa jumalaluettelossa hämäläisten jumalahahmoksi on nimetty Ilmarinen. Luettelo löytyy Agricolan suomentaman Psalmien kirjan esipuheesta. Kalevalassa taas Ilmarinen on yksi teoksen päähenkilöistä. Tämä tyyni ja rehellinen seppä takoo taivaan kannen ja myllyn, joka tuottaa rikkauksia. Ilmarit viettävät nimipäiväänsä 16. tammikuuta. Nykyään Ilmari annetaan useimmiten pojalle toiseksi tai kolmanneksi nimeksi.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Ihmeiden tekijä

irkon vuodenkierrossa eletään vielä joulun jälkeisissä tunnelmissa: Jeesus on syntynyt, kasvanut, opettanut teini-iän kynnyksellä temppelissä ja saanut kasteen. Hän on myös jo aloitellut opettajan työtään, josta hänet myöhemmin hyvin tunnetaan. Ura on aivan alkuvaiheissa, kun kohdalle osuvat Kaanan häät. Jeesus on porukkansa kanssa häissä kutsuvieraana, kun viini loppuu kesken ja äiti-Maria ryhtyy järjestelemään. Vastahakoisuudestaan huolimatta Jeesus lopulta muuttaa veden viiniksi, eikä miksi tahansa viiniksi vaan hyväksi sellaiseksi. Hääilo on pelastettu ja oppilaat ovat vakuuttuneita uudenlaisesta kirkkaudesta opettajassaan. Aikanaan vaikutuksen tehnyt kertomus toimii nykyään lähes päinvastoin. Aikamoisia satuja, häivähtää mielessä. Mihin tällaisia tarvitaan kaiken Jeesuksen tarjoaman ajat-

toman ja vakuuttavan opetuksen lisäksi? Lähimmäisen rakastamisen oppi ja käsitys jokaisen ihmisen yhtäläisestä arvosta eivät enää kaipaa rinnalleen ihmetekoja. On hyvin ihmeellistä, että Jumala on ottanut Jeesuksessa ihmisen rajallisen osan iloineen, suruineen ja kasvukipuineen. Mutta se on vasta toinen puoli totuutta. Jeesus on myös Jumalan poika. Hän parantaa, hän tuo toivon ja hän pystyy sellaiseen, mikä ylittää käsityskykymme. Ja monenlaisten inhimilliset mitat ylittävien tekojensa jälkeen hän jatkaa toimintaansa selittelemättä niitä sen enempää. Viineistä viis, ei Jeesuksen ihmetekoihin tarvitse jäädä jumiin, mutta ei hänen jumalallista puoltaan pidä hylätäkään. Hän, joka on Jumalan Poika, tuntee meidän elämämme huolet ja murheet. Hänellä on voima antaa ihmeellinen rauha niiden keskelle.

Opettele pyytämään Jumalalta Jumala ei ole toivomus automaatti, ja joskus on mietittävä tarkkaan, mitä pyytää. Mutta pyytämällä tarvitsemaasi selvität itsellesi, mitä kaipaat, ja annat Jumalalle mahdollisuuden iloisiin yllätyksiin.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Uupumuksesta toipuminen, piispojen teologiset tikarit ja marsuja hoitava räppäri Nämä olivat verkkosivustomme suosituimpia aiheita viime vuonna. Lukijoita kiinnostivat myös suojeluspyhimystesti, kehitysvammaisten rakkaustarina, muusikko Jukka Leppilammen rukouslaulu, tarina lestadiolaisuudesta irtautumisesta ja Turun uuden piispan elämä. Lue jutut osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

13.1.2022 kirkkojakaupunki.fi

Askel tuntemattomaan Eläkkeelle siirtyminen on iso elämänmuutos, sanovat Heini Heideman, Elisa Kultala ja Raimo Jokinen s. 2 Äänestä aluevaaleissa! Uusi aluevaltuusto toimii paljon vartijana s. 4

Mitkä ovat eläinten oikeudet kristinuskossa? Osallistu Ekumeeniseen luontoiltaan s. 6

Eväitä oman polun löytä Eläkkeelle siirtyminen on iso elämänmuutos. Mitä vielä? -ryhmässä paneuduttiin syvälle aiheeseen ja jaettiin ajatuksia vertaistuen hengessä. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

uheensorina kuuluu jo Otaniemen kappelin ulko-ovelle. Kerhotilan pöytien ääressä istuu joukko ihmisiä maskit kasvoillaan. Meneillään on Tapiolan seurakunnan Mitä vielä? -ryhmän kahdeksas ja viimeinen kokoontumiskerta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2021

Mitä vielä? -ryhmä on tarkoitettu viime vuosina eläköityneille. Toiminnan tavoitteena on tarjota aika ja paikka, jossa voi tarkastella ohjatusti, mitä eläköityminen on kullekin osallistujalle tähän mennessä tarkoittanut, ja mitä se voisi vielä tarkoittaa. Ryhmään kuuluvat muun muassa vakuutusalalla työskennellyt Heini Heideman, kiinteistöalalla yrittäjänä toiminut Raimo Jokinen ja kouluterveydenhoitajana työskennellyt Elisa Kultala. Kaikilla heillä on yli 35 vuoden työura takanaan. – Ryhmässä on katsottu koko ajan eteenpäin positiivisesti ja mietitty, mitä voin itse tehdä. On itsestä kiinni, että löytää elämäänsä tärkeitä kiinnekohtia, jotka tekevät elämän merkitykselliseksi, Heini Heideman sanoo. – Olen saanut eväitä oman polkuni löytämiseen. En voi sanoa, että polku olisi vielä löytynyt, mutta toivo on herännyt. Meillä kaikilla on

ollut samansuuntaisia haasteita elämässä, ja olemme puhuneet asioista avoimesti, Raimo Jokinen sanoo. – Moni odottaa eläkkeelle jäämisen ihanuutta. Minusta ei tuntunut yhtään ihanalta. Olin mielestäni valmistautunut elämänmuutokseen, mutta se vaati hieman sopeutumista ja osoittautui erilaiseksi kuin olin kuvitellut, Elisa Kultala sanoo. MITÄ VIELÄ? -RYHMÄ sai alkunsa, kun vastikään työelämän taakseen jättänyt Mailis Aaltonen otti yhteyttä Tapiolan seurakuntaan pastori Katja Heroon. Aaltonen oli kokenut omakohtaisesti, että eläkkeelle siirtyminen on yksi elämän suurista muutosvaiheista, jossa vertaistuesta ja seurakunnan erityisosaamisesta voisi olla hyötyä. Kirkko ja kaupunki -media julkaisi Aaltosen haastattelun viime elokuussa.

Mitä vielä? -ryhmälle jatkoa Tapiolan seurakunnassa alkaa tammikuussa seuraava Mitä vielä? -ryhmä. Se on jo täynnä osallistujia. Kolmannen ryhmän on tarkoitus käynnistyä helmikuussa. Siihen otetaan uusia ilmoittautumisia. Ensimmäisen ryhmän ohjaajana toimii pastori Katja Hero ja toisen pastori Marianne Tiihonen. Työparina kummallakin on vapaaehtoinen, joka on ensimmäisessä ryhmässä mukana ollut henkilö. Jokaiseen ryhmään otetaan 8–10 henkeä. Ryhmä kokoontuu viikoittain kahdeksan kertaa, kaksi tuntia kerrallaan. Katja Heron mukaan uudenlainen toiminta osoitti heti tarpeellisuutensa, ja siitä suunnitellaan pysyvää toimintamuotoa Tapiolan seurakuntaan. Lisätietoja pastori Marianne Tiihoselta, p. 040 735 6575, marianne.tiihonen@evl.fi.

Ehdottomasti hyvä ja tarpeellinen. Vertaistukea. Apua omaan elämään. Muun muassa näin arvioivat Mitä vielä? -ryhmän jäsenet kahdeksan kokoontumiskerran antia.

miseen Ryhmään ilmoittautui noin 30 henkilöä, joista haastattelujen pohjalta mukaan otettiin 10. Raimo Jokinen tunnustaa, että eläkkeelle jääminen oli pettymys.

”

Elämään kannattaa etsiä haasteita. HEINI HEIDEMAN

Oman firmansa toiminnan alasajon jälkeen Jokinen koki putoavansa täysin uuteen ja outoon tilaan, jossa oma identiteettikään ei säilynyt ennallaan. Piti miettiä, millä yhtäkkiä täyttää päivän

tunnit ja miten löytää mielekkyyttä elämäänsä. Hän tunsi itsensä tarpeettomaksi. – Etukäteen suunnittelin, että eläkkeellä voisin mennä jonkun yhtiön hallitukseen tai toimia mentorina. Sitten tuntui, että en jaksa enkä halua enää sellaista. Päätin luopua työelämästä kokonaan. Olen hiljalleen pohtinut, että voisin tehdä esimerkiksi ympäristönsuojeluun tai ilmastonmuutokseen liittyvää vapaaehtoistyötä, Jokinen sanoo. Myös Heini Heidemanille elämänmuutos vaati totuttelua ja uusien merkityksellisten asioiden löytämistä. Hän kokee, että Suomessa ei ole positiivisen eläkeläisen mallia. Eläkeläiset eivät ole vain rollaattoria työntäviä mummoja, vaan myös aktiivisia ja innokkaita, monia taitoja omaavia henkilöitä. Mitä vielä? -ryhmästä hän löysi sellaisen viiteryhmän, joka on auttanut oman eläkeläisidentiteetin löytämisessä.

Kaikille kolmelle oli alussa vaikeaa kertoa olevansa eläkeläinen. Jokisesta oli helpompaa kutsua itseään isoisäksi kuin eläkeläiseksi. ELÄKÖITYMISEEN ON kaikkien mielestä syytä varautua ajoissa. Raimo Jokisen mielestä jo kymmenen vuotta aiemmin kannattaa hankkia harrastuksia, joita voi jatkaa työelämän jälkeen. Lisäksi hänen mukaansa sosiaalisista kontakteista on hyvä pitää huolta – etenkin sellaisista, jotka säilyvät eläkkeelle siirtymisen jälkeen. – Mieti, mihin mielestäsi oma arvosi yhteiskunnassa perustuu. Jos se liittyy vain työhösi, putoat korkealta. Elämään kannattaa etsiä haasteita. Minulle avoimen yliopiston kurssit tarjoavat sopivasti haastetta, Heini Heideman sanoo. Heidi Heideman, Elisa Kultala ja Raimo Jokinen kokevat, että Mitä vielä? -ryhmä on antanut sanat monelle heidän kokemalleen asialle. Myös tuntemuksista on nyt helpompaa puhua ääneen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2021

Hyvinvointialueista tulee uusi kumppani seurakunnille Seurakunnat ovat tottuneet tekemään yhteistyötä kaupungin sosiaalija terveystoimen kanssa. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

ärkeät vaalit ovat tulossa, tärkeämmät kuin ehkä moni ymmärtääkään. Näin luonnehtii tammikuussa pidettäviä aluevaaleja Vantaan yhteisen seurakuntatyön johtaja Kirsi Rantala. – Ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan, että sosiaalija terveydenhoito ovat osa kaupunkien ja kuntien perusrakennetta. Sellaista, joka on ja pysyy. Jatkossa näin ei enää ole. Toivon mukaan tavallisen ihmisen kannalta muutos ei ole niin suu-

ri, tai jos on, niin parempaan suuntaan. Palvelujen organisoinnin kannalta vaaleissa valittavilla aluevaltuustoilla on iso merkitys, Rantala kiteyttää. Vuoden 2023 alusta alkaen vastuu sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, joka vastaa näistä asioista alueellaan jatkossakin. Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtä-

AFP–AP/LEHTIKUVA

Sotilasjuntan vallankaappaus on romahduttanut Myanmarin talouden ja ajanut satoja tuhansia ihmisiä pakosalle kodeistaan. Armeija käy julmaa näännytyssotaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2021

vistä omalla alueellaan, johon Espoo ja Vantaa kuuluvat. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Espoo ja Kauniainen kuuluvat jatkossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, ja Vantaa muodostaa Keravan kanssa oman hyvinvointialueensa. Hyvinvointialueen järjestämiä julkisia palveluja ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut ja ikääntyneiden asumispalvelut.

Myanmarissa on hätätila Suomen Lähetysseuran Etelä- ja Kaakkois-Aasian työn aluejohtaja Olli Pitkänen on työurallaan nähnyt monenlaista hätää ja julmuuksia. Se, mitä Myanmarissa nyt tapahtuu, on jotain aivan poikkeuksellista. – Armeija näyttää pitävän siviilejä vihollisinaan, Pitkänen sanoo. Armeija syrjäytti maan hallituksen sotilasvallankaappauksessa helmikuussa 2021 ja käy näännytyssotaa siviilejä vastaan

HYVINVOINTIALUEIDEN valmistelu on vasta alkutekijöissään, ja vuoden aikana ratkaistaan monia käytännön kysymyksiä. Niiden joukossa on se, miten hyvinvointialueet ottavat kopin siitä hyvästä yhteistyöstä, jota kaupungit, seurakunnat ja kolmannen sektorin järjestöt ovat tottuneet tekemään ihmisten auttamiseksi siellä, missä tarvitaan. Espoon seurakuntien johtava sairaalapappi Markku Elo kertoo osallistuneensa tähän mennessä yhteen työpajaan, jossa kartoitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-

tuhotakseen vastarinnan. Se on polttanut myös kirkkoja ja surmannut pappeja. Euro-Burma Office on toimittanut maan sisäisille pakolaisille ruokaa, lääkkeitä ja tilapäiseen asumiseen tarvittavia suojia. Myanmarin kirkkojen federaatio on jakanut ruoka-apua ja tarjonnut psykososiaalista tukea. Suomen Lähetysseura on tehnyt päätöksen 50 000 euron avustuksen kanavoimisesta Myanmariin ja valmistautuu lähettämään vielä toiset 50 000 euroa tämän vuoden alussa. Varat on saatu Espoon, Helsingin,

Tampereen ja Vantaan seurakuntayhtymiltä. – Kysyin yhdeltä kumppaniltamme, mitä hän ajattelee seurakuntien avusta. Hän vastasi, että kun ihmisiä yritetään näännyttää nälkään, avun saaminen on elämän ja kuoleman kysymys, Pitkänen kertoo.

Olarissa kaksi kirkkoherrapaneelia Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on todennut, että kaikki Olarin seurakunnan kirkko-

Espoo Asukkaita Espoossa ja Kauniaissa:

305 757

Koko Länsi-Uudenmaan asukasluku:

473 838

Kauniainen

”

SAIRAALAPAPIT JATKAVAT TYÖTÄÄN TUTTUUN TAPAAN. JOHTAVA SAIRAALAPAPPI MARKKU ELO

sen toimijoiden yhteistyötä. Lisäksi HUS:n kanssa uudistuksesta on puhuttu sairaalasielunhoidon ohjausryhmässä. Elon mukaan yhteistyö HUS:n kanssa jatkunee entisellä sopimus-

herran virkaa hakeneet ovat kelpoisia virkaan. Uusi kirkkoherra aloittaa tehtävässään 1. lokakuuta, kun nykyinen kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja jää eläkkeelle. Ehdokkaat ovat Espoon seurakuntayhtymän johtava sairaalapastori Markku Elo, Laitilan seurakunnan kirkkoherra Petri Laitinen, Olarin seurakunnan II seurakuntapastori Antti Malinen, Salon seurakunnan IV kappalainen Ari Oinas, Kokemäen seurakunnan vs. kirkkoherra Timo Waris, Leppävaaran seurakunnan II seurakuntapastori Kai-

pohjalla tuttuun tapaan. Koska hyvinvointialueen alueilla on useita seurakuntayhtymiä, on hyvä miettiä, onko mielekästä tehdä kaikkien kanssa erilliset sopimukset vai yksi yhteinen sopimus. – Potilaiden ja henkilökunnan kannalta tuskin tapahtuu isoja muutoksia eli sairaalapapit jatkavat työtään tuttuun tapaan. Meillä on yhteensä kuusi sairaalapappia HUS:n Jorvin sairaalassa sekä Espoon sairaalassa, vanhusten hoivayksiköissä ja kehitysvammaisten tukena Rin-

sa Yletyinen ja Tapiolan seurakunnan V seurakuntapastori Heidi Zitting. Kirkkoherranvaalit ovat välilliset eli valinnan tekee luottamushenkilöistä koostuva seurakuntaneuvosto näillä näkymin huhtikuussa. Seurakuntalaiset voivat tutustua ehdokkaisiin kahdessa vaalipaneelissa. Ensimmäinen niistä järjestetään Olarin kirkossa lauantaina 29. tammikuuta kello 18. Se lähetetään suoratoistona YouTubessa. Toinen vaalipaneeli on Olarin kirkossa lauantaina 12. maaliskuuta kello 16.

nekodin yksiköissä, Elo kertoo. Myös Vantaalla yhteistyö HUS:n Peijaksen sairaalassa jatkuu tuttuun tapaan. Vantaan sairaalan ja vanhustenhuollon yksiköiden kanssa asioista pitää Kirsi Rantalan mukaan vielä sopia jo senkin vuoksi, että Kerava tulee mukaan hyvinvointialueeseen. Se, miten diakoniatyöntekijöiden ja hyvinvointialueen sosiaalityöntekijöiden hyvä yhteistyö jatkossa toimii, on iso kysymys, johon pitää

Koronarajoitukset jatkuvat Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti 7.1. jatkaa yleisötilaisuuksien kieltoa Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella 31.1. saakka. Espoon hiippakunta päätti jatkaa omia rajoituksiaan seurakuntien toimintaan. Jumalanpalveluksiin voidaan nyt ottaa vain viidennes siitä määrästä, joka kirkkotilaan normaalisti enimmillään mahtuu. Jos kirkkoon mahtuu 150 henkeä tai enemmän, jumalanpalvelukseen voidaan tästä huolimatta

luoda toimiva malli vuoden aikana. – Diakoniatyössä yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa on vahvaa, ja tässä verkostossa ovat mukana myös ruoka-apua Espoossa järjestävät yhteisöt, sanoo Espoon seurakuntien diakoniatyön asiantuntija Lilli Snellman. – Vaikka diakonian roolia ei hyvinvointialueen valmistelussa ole vielä erikseen pohdittu, Espoon kaupungin aikuissosiaalityön päällikön Tapio Niemisen mukaan ei ole mietitty sosiaalihuollonkaan käytännön asioita vielä. Hyvä, että tämä nousee nyt esille, mutta onneksi aikaa on, Snellman sanoo. Tulevien hyvinvointialueiden yhteistyökumppaneiden joukossa ovat myös Espoon ja Helsingin hiippakunnat, joiden alueilla on useita eri hyvinvointialueita. Espoon hiippakunnan asiantuntijan Sirpa Tirrin mukaan hiippakunta voi olla seurakuntien tukena siellä, missä tarvitaan. Käytännön yhteistyötä tehdään aina paikallisesti. – Vaikka hyvinvointialueilla on lain mukaan velvoite yhteistyöhön järjestöjen ja seurakuntien kanssa, seurakuntien on oltava myös itse aktiivisia, kun uusia yhteistyömalleja luodaan, Tirri korostaa. Espoon ja Kauniaisten lisäksi hyvinvointialueseen kuuluvat Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valitaan 79 valtuutettua. Aluevaalit järjestetään 23.1., ennakkoäänestys on 12.– 18.1.

ottaa enintään 30 henkeä. Kirkollisten toimitusten, erityisesti hautaan siunaamisen, osalta osallistujamäärän suhteen pitää hiippakunnan mukaan käyttää pastoraalista harkintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hautajaisten osallistujamäärästä voi keskustella papin kanssa, jotta esimerkiksi kaikki vainajan lapset tai lapsenlapset pääsevät paikalle. Konsertit, yhteislaulutilaisuudet ja pienryhmätoiminta sisätiloissa keskeytetään tammikuun loppuun asti. Aluehallintoviraston antaman päätöksen mukai-

sesti seurakunnissa voidaan jatkaa vuonna 2003 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ohjattua harrastustoimintaa.

Apua satoihin perheisiin Rakenna joulupuu -keräyksen avulla tuotiin joulumieltä satoihin perheisiin Espoossa. Lapsiperheiltä tulleita toiveita toteutettiin 225, ja diakoniatyöntekijöiden kautta lahjakortteina jaettavaksi saatiin yhteensä yli 12 000 euroa. Lue lisää osoitteesta espoonseurakunnat.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.1.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Noudatamme kaikessa toiminnassamme viranomaisten antamaa koronaohjeistusta. Tässä lehdessä olevat tapahtumatiedot on toimitettu 17.1. asti voimassa olevien koronarajoitusten mukaisesti. 17.1. jälkeen on tulossa mahdollisesti uusia rajoituksia, joten tapahtumien toteutuminen ja ajantasaisin tieto kannattaa tarkistaa verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat. Päivitämme sivulle myös aikuisten pienryhmien alkamisajankohdat. Messuihin, hartauksiin, kirkollisiin toimituksiin ja kappelilounaille voi osallistua 17.1. asti enintään viidennes tilan normaalista enimmäishenkilömäärästä, kuitenkin enintään 30 henkeä. Espoon tuomiokirkon messuihin voi osallistua myös verkon välityksellä Espoon tuomiokirkon Facebook-sivun kautta: www.facebook.com/Espoon tuomiokirkko. Käytämme maskeja, huolehdimme turvaväleistä ja noudatamme muita koronaturvallisuusohjeita. Ohjeet ja kaikkien tilojemme enimmäishenkilömäärät löytyvät: www.espoonseurakunnat.fi/infoja-asiointi/koronaohje. Kaikki seurakuntien suoratoistotapahtumat: www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/suoratoistotapahtumat.

MESSUT ESPOON TUOMIO KIRKOSSA JA VERKOSSA Messujen osallistujamäärä on rajattu 30 henkilöön. Messuihin voi osallistua myös suoratoiston välityksellä Espoon tuomiokirkon Facebook-sivun kautta: www. facebook.com/Espoon tuomiokirkko. Messu su 16.1. klo 10. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Petri Koivusalo. Istuntokauden avausmessu ti 18.1. klo 9. Tuomiokapitulin edustaja toimittaa messun, kanttorina

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Huoli maapallosta yhdistää Espoon tuomiokirkossa järjestetään Ekumeeninen luontoilta. Mistä on kyse, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pappi Päivi Linervo? – Mietimme Espoon ja Kauniaisten ekumeenisen toimikunnan kanssa viime syksynä, että olisi tärkeää pitää luontoteemaa esillä myös meidän toiminnassamme. Syntyi ajatus siitä, että voisimme katsoa, mitä yhteistä eri kirkkokunnilla on ja mitä voisimme yhdessä tehdä luonnon hyväksi. Tätä on tarkoitus pohtia paneelissa. Millaisia puhujia ekumeeniseen luontoiltaan on tulossa? – Mukana on pappi Kari Kuula Kauniaisten seurakunnasta. Hänen näkökulmansa on eläinten oikeudet kristinuskossa. Isä Petri Korhonen kertoo ortodoksikirkon löydöistä ympäristöteologiaan. Katolista kirkkoa edustaa veli Marie-Augustin Laurent-HuyghuesBeaufond ja tieteen näkökulmaa tuo Laura Riuttanen, joka on tutkijatohto-

Anna-Liisa Haunio. Pyhän Henrikin muistopäivän messu ke 19.1. klo 18. Liturgia ja saarna Iida Rotko, kanttori Leena Talvio. Messu su 23.1. klo 10. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Sheldon Ylioja. Pysäkkimessu: ”Kiitos kun saan tässä olla” su 23.1. klo 18. Asemapäällikkö Merita Hietanen, pappi Tuija Kuusinen, kanttori Petri Koivusalo.

MESSUT KAPPELEILLA Tilojen enimmäishenkilömäärät: www.espoonseurakunnat.fi/infoja-asiointi/koronaohje/tilojenenimmaishenkilomaarat. Auroran kappeli Messu su 16.1. klo 12. Linervo, Talja. Kalajärven kappeli Messu su 23.1. klo 16. Muurimäki. Talja. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 16.1. klo 12. Pyhäkoulu. Ylioja. Suvelan kappeli Messu su 16.1. klo 15. Hujanen,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2021

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pappi Päivi Linervo ajattelee, että kirkkojen tehtävä on luoda toivoa synkkien ilmastouutisten rinnalle.

ri ja ilmasto-opetuksen koordinaattori Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskuksesta. Myös kristittyjen Elokapinasta tulee puhujavieras. Kun lukee uutisia ilmastonmuutoksesta, tulee usein toivoton olo. Onko uskontojen tehtävä valaa meihin toivoa? – Ajattelen niin, että myös toivon luominen on tärkeää, samoin kuin konk-

Koivusalo. HalleLuja -messu pe 21.1. klo 18. Nuorisotyöntiimi. Lastenhoito järj. Messupizza. Viherlaakson kappeli Iltamessu su 16.1. klo 17. Ikonen, Sillanpää. Messu su 23.1. klo 12. Marte, Koivusalo.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. www. church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Perhekerho to klo 10.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas – nouda mukaan! Ma ja to klo 11–13, 20.1. alkaen. Aik. 5 e, lapset 2 e. Päivän tunnussana ma klo 11.

reettinen tuki siihen, että jokainen pystyy vaikuttamaan. Ei tarvitse vaipua epätoivoon. Tilaisuus osuu keskelle ekumeenista rukousviikkoa. Myös rukouksen kautta voi vaikuttaa asioihin. HANNA ANTILA

Perhekerhot ma ja ja pe klo 10. Vauvakerho to klo 13. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Perhekerho ke klo 9.30. Perhekahvila pe klo 9–12. Tanssi vauvan kanssa ma klo 13.30, 24.1. alkaen. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas – nouda mukaan! Ti klo 11–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e. Perhekerho Esikoisvauvat ja -taaperot ke klo 10. Perhekahvila to klo 9.30–12. Vauvakerho to klo 12. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Perhekerho ke klo 10. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Iltaperhekerho ma 17.1. klo 17.30. Perhekahvila pe 10–12. www.nupurinkappeli.fi

Ekumeeninen luontoilta Espoon tuomiokirkossa 21.1. klo 18. Tilaisuutta voi seurata myös Espoon tuomiokirkon YouTube-kanavalta.

SUVELAN KAPPELI Pyhäkoulu su klo 15. Päivärukous ma ja to klo 13. Kappelilounas – nouda mukaan! Ti klo 12. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Perhekerho pe klo 10. Vauvakerho ma klo 13.30. Family Tuesdays, Perheiden tiistai: ti klo 13.15–15. Silta − paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia. Ajanvaraus: 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Kappelilounas – nouda mukaan! Ti klo 12–13.15. Aik. 4 e, lapset 2 e. Perhekerho to klo 10. Perhekahvila to klo 9.30–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori-kahvila on avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16, 24.1. alkaen. Uusia vapaaehtoisia kaivataan! Tied. eeva.isomaki@evl.fi, 050 438 0189.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.1. EKUMEENINEN LUONTOILTA Mitä eri kristilliset kirkot ja yhteisöt ajattelevat ja opettavat luonnosta, ympäristöstä ja luomakunnasta? Keskustelu aiheesta pe 21.1. klo 18 Espoon tuomiokirkossa dosentti Kari Kuula (lut.), veli Marie-Augustin Laurent-HuyghuesBeaufond OP (kat.), isä Petri Korhonen (ort.) sekä edustaja Kristittyjen Elokapinasta. Voit seurata tilaisuutta Youtubesta Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanavalta.

TEOLOGINEN OPINTOPIIRI

MUSKARIT JA LASTEN KUOROT Tule mukaan! www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/musiikki/muskarit. Tied. taija.karppinen@evl.fi, heli. vapaakallio@evl.fi.

PIENRYHMÄTOIMINNAN ALOITUS Seuraa verkkosivujamme! Päivitämme tiedot aikuisten pienryhmien alkamisista: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Kappelien verkkosivuilta näet koko pienryhmätarjonnan, verkkosivujen osoitteet löytyvät kappelien tiedoista tästä lehdestä.

PARISUHDE JA VANHEMMUUS Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi 040 547 4146 tai kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Muutokset mahdollisia: Suomalainen eroseminaari -vertaisryhmä. Eroon ja itsetuntemukseen liittyviä aiheita. Hinta 70 e. Ks. www.suomalaineneroseminaari.fi. Aloitus siirtyy, tiedustelut Outilta. Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kurssi 25.–27.3. Hvittorp. Puhumiseen, kuuntelemiseen ja ristiriitojen ratkaisemiseen liittyvät taidot. Ei kriisipareille. Hinta 120– 140 e/pari. Parisuhdekeskus Kataja ry:n vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ILM. 28.2. mennessä Kirsille. Pariasiaa -parisuhdeillat klo 18–19.30 Suvelan kappelissa 2.3. alkaen. Aiheina mm. vuorovaikutus, tunnetaidot, virtaa parisuhteeseen, työkaluja ristiriitoihin. Ohj. Mari ja Jaakko Laurikainen. Tied.

päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita oman asuinalueesi työntekijää. Oman alueesi työntekijät löydät: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-ja-tukea.

saan 30 seurakuntalaista. Aikuisten ryhmät ovat tauolla ainakin 17.1. saakka. Tarkista ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi/ koronaohje.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Messu su 16.1. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Puukko. Kirkkokahvit. Yhteisömessu su klo 16 kirkko, yhteisessä työssä Verkoston kanssa. 16.1. Panu Pitkänen. Messu myös 23.1. Etkokahvit klo 15.30 alkaen. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Jatkoilla keittoruokailu. Musiikki Verkosto Kollektiivi. Iltamessu su 16.1. klo 17 Soukan kappeli. E. Aalto, Ojala. Iltatee. Messu su 23.1. klo 11 kirkko. Turtiainen, Puukko. Kirkkokahvit. Hiljaisuuden messu su 23.1. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Gregory Pass Taizekuoro. Iltatee. Leipämessu pe 28.1. klo 10 kirkko. T. Aalto, Puukko, Leinonen. Keittolounas.

Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165 ja outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501. www.espoonseurakunnat.fi/ apua-ja-tukea.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkko-

Tarkista tapahtumatiedot verkosta

ISTOCK

Luento- ja keskustelusarja Vanhan testamentin alkukertomuksista torstaisin klo 19 Auroran kappelissa. Alustajana TT Kari Kuula. Katso verkkosivuiltamme tiedot toteutumistavoista ja mahdollisesta suoratoistosta: www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. 20.1. ”Luomiskertomus, luonnontieteet ja Jumalan kuva” 3.2. ”Kaunis kertomus ihmisestä” 17.3. ”Eeva, kielletty hedelmä ja pahan arvoitus” 21.4. ”Miten maailma loppuu?”

Kirsi. Parisuhteen Palikat - Parisuhteen lataamislauantai la 19.3. klo 10–14 Kauklahden kappeli. Tied. ja ilm. Outi. Keskusteluapua, sielunhoitoa, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Tied. Outi ja Kirsi. Solmuja parisuhteessa - ohjausta ja neuvontaa riitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville pareille. 8–10 tapaamista, hinta 100 e / pari, maksuvapautus mahdollista. Tied. Outi ja Kirsi. Parista perheeksi -illat ensimmäistä lastaan odottaville to 27.1., 17.2., 17.3., 21.4., 19.5. ja 9.6. klo 17–19 Kirkonkymppi. Tied. Kirsi. Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa 24.3. klo 18–19.30 Suvelan kappeli. Ohj. Minna Oulasmaa Väestöliitosta. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216. Tulossa Sateenkaari-ilta. Ajan-

Kokoontumisrajoituksiin tuli muutoksia juuri ennen lehden painamista. Siksi osa tiedoista on vanhentuneita. Ryhmätoiminta ja yleisötilaisuudet ovat tauolla 31.1. saakka, ja osa toiminnasta on siirretty verkkoon. Tarkista tilanne seurakuntien verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi ja kauniaistenseurakunta.fi.

MESSU

KIRKONMENOJA PIKKUVÄELLE Vauvakirkko su 16.1. klo 15 Soukan kappeli. Kohijoki, Ojala, MunterMäkeläinen. Messy Church la 29.1. klo 11 Soukan kappeli. Toimintapisteitä, kertomushetki.

KESKUSTELUA KUOLEMASTA Teemaillat Espoonlahden kirkossa 8.2. ja 15.2. klo 18. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

SEURAKUNTAKIRJASTO kohta tarkentuu myöhemmin. Aiheina sateenkaarevat suhteet, seksuaalisuus, läheisyys, tunteet ja ristiriitojen ratkaisu. Tied. miia. korttila@evl.fi, 050 5836 886 tai ani.iivanainen@evl.fi, 040 5725 344. Perheiden talvileiri 4.–6.3. Velskola. Tied. anna.lahtinen@evl.fi, 050 4341 063.

WIHKIYÖ 22022022 Onnea kaikille ”Haaveiden ja lupausten hääyö Espoon tuomiokirkossa 22.2.22.” -vihkiaikoja varanneille! Suuren kysynnän vuoksi laitoimme jakoon muutamia lisäaikoja. Varaukset: Espoon seurakuntien palvelukeskus: 09 8050 2601. Tiedustelut: pappi Tuija Kuusinen, p. 040 531 1041, tuija.kuusinen@evl.fi. Seurakunta tarjoaa hääkakkukahvit! www. espoonseurakunnat.fi/wihkiyo-22022022.

DIAKONIAN AJANVARAUS Kaipaatko tukea vaikeassa elämäntilanteessa? Soittamalla vahtimestarille arkisin klo 9–14, p. 040 502 4838, voit tiedustella

seurakunta Twitter: Espoon tuomiokirkko www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

17.1. saakka voimassa olevien rajoitusten mukaan Espoonlahden kirkkoon ja Soukan kappeliin voidaan ottaa kerralla maksimis-

Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Lainattavissa myös musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Pappi päivystää klo 9–21 p. 050 432 8496. Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30–20.00 Soukan kappeli. Ryhmässä vertaisohjaaja. Tied. Esa 0500 319 789. Kultavilja – yksinäisille, liikuntarajoitteisille vanhuksille ti klo 12–14 Soukan kappeli. Kuljetus tarvittaessa. Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706. Meren ja taivaan välillä to 27.1. 14–15.30 parill. vkot. Avoin keskusteluryhmä Meriemy, Merenkäynti 3. Tied. Liisa Pohjonen Vertaistukiryhmä muistisairaille ja heidän omaisilleen pe 28.1. klo 10–12.30 Soukan kappeli, parill. vkot. Yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa, Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706. Leskenlehdet – elämässä eteen-

päin pe 28.1. klo 12.30–14 Soukan kappeli, parill. vkot. Mahdollisuus ruokailuun klo 12 (5 e/henkilö). Tied. Marja-Liisa Kiiski. Vironkielinen keskusteluryhmä Ühine ajaveetmine esmaspäeviti 17.1.–9.5. Espoonlahti kirikus kl 18–19.30, paaritutel nädalatel. Tere tulemast kui soovid seltsi ning vestelda eesti keeles. Teeme üheskoos ringist omanäolise. Lisateavet annab Klarika Vastamäki.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50, myös www.facebook. com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Rukoillaan yhdessä kaiken maailman asioiden puolesta: pe 14.1. klo 9–10 kirkko, ti 25.1. klo 12–13 Soukan kappeli ja pe 11.2. klo 10–11 kirkko. Piipahda osaksi aikaa tai ole mukana koko tunti. Voit jättää rukousaiheita: eveliina.roznovski@ evl.fi tai tuula.olli@evl.fi. Toivoa Naisille ke 19.1. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot. Liitytään maailmanlaajaan rukousketjuun, jossa muistetaan heikossa asemassa olevia. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Miesten raamattupiiri 27.1. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Verkkoraamis ti 14–15 Teams. Käydään läpi Apostolien tekoja. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Kaikenikäisten raamattupiiri ti klo 14–15.30 Kaskikappeli. Hengähdyshetki Raamatun äärellä. Raamattu ja rukous -ilta pe 21.1. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Aamupala ti klo 9–10 kirkko. Vapaaehtoinen maksu. Diakonialounaat ma ja to klo 12–13 kirkko (lipunmyynti klo 11.30– 12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti klo 10.30–11.30). Aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e.

TAVATAAN TAAS! Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la. klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Posliininmaalausryhmä ma klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.1.

ISTOCK

Seurakunnan diakonian puoleen voi kääntyä monenlaisissa vaikeuksissa. Diakoniatyöntekijälle varataan aika aika verkossa tai puhelimitse.

Oletko avun tarpeessa? Diakonia auttaa Seurakunnan diakoniatyöntekijän puoleen voit kääntyä esimerkiksi elämän muutostilanteissa, ihmissuhdekriiseissä ja jaksamisen tai talouden haasteissa. Diakoniatyöntekijä on koulutettu ammattilainen, ja keskustelut ovat luottamuksellisia.

Diakonien sähköinen ajanvaraus Voit varata puhelinajan diakoniatyöntekijälle helposti verkossa. Linkki sähköiseen ajanvaraukseen on osoitteessa espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/diakonia.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Auroran alue: 040 763 6599 Tiina Hietaniemi (Auroran kappelin ympäristö, Vanhakartano, Pihlajarinne ja Lähderanta). Espoon keskus ja Suvelan alue: 040 531 1037 Pauliina Alanko (Tuomarila, Suna, Ymmersta), 050 438 0189 Eeva Isomäki (Suvelan kappelin ympäristö), 040 547 1861 Kirsi Salonen (aseman seutu, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio). Pohjois-Espoon alue: 040 736 9315 Virpi Sutelainen (Kalajärvi). Länsi-Espoon alue: 050 438 0176 Merja Lehtisalo (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki ja Lasilaakso), 040 513 0862 Jari Huhtasalo (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio ja Vesirattaanmäki sekä asunnottomat). Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344 Ani Iivanainen (Laaksolahti ja Viherlaakso). Diakoniapastori: Reetta Ikonen,

p. 050 514 9455.

Espoonlahden seurakunta Puhelimitse: arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Jos emme pysty heti vastaamaan, jätä viesti ja soitamme takaisin. Sähköpostiosoite on: diakonia.espoonlahti@ evl.fi.

Leppävaaran seurakunta Diakonian palveluaika on tarkoitettu ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten. Palveluajalla voi soittaa tai tulla käymään paikan päällä. Ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318, os. Alberganesplanadi 1 C.

Tapiolan seurakunta Ajanvaraus sähköpostilla: diakonia.tapiola@evl.fi. Ajanvaraus ja neuvonta puhelimitse ma−to klo 9–11 p. 09 8050 4400.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Diakoniatyöntekijä Pirjo Luoma, p. 050 301 7028, pirjo.luoma@evl. fi, nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja, p. 050 464 7001, sonja.holkerinoja@evl.fi.

Esbo svenska församling Du kan kontakta diakoniarbetarna per telefon och e-post: Taina Sandberg 040 547 1856, Nina Wallenius 050 432 4323, Henrika Lemberg 050 597 3313. E-post: förnamn.efternamn@evl.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2021

kausi. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115. Käsityökerho ma klo 12.30–14.30 Soukan kappeli. Kaiken ikäisille käsitöistä kiinnostuneille. Lukupiiri ti 18.1. klo 18 kirkko. Kirjana Selja Ahava, Nainen, joka rakasti hyönteisiä. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Yksineläjien lauantai-ilta la 22.1. klo 18–21 kirkko. Jokamiehen ensiapu. Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 25.1. klo 13 kirkko. Valmistellaan myytävää lähetystyön hyväksi, rukoillaan lähettien puolesta ja jaetaan toistemme kuulumiset kahvikupin äärellä. Teresa-piiri ti 25.1. klo 18 kirkko, parill. vkot. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia osallistumalla myyjäisiin. Lahjoituslankoja otetaan vastaan. Tied. teija.moilanen@evl.fi, 040 728 7478.

ELOA JA ILOA Keskustelua, kahvittelua ja muuta mukavaa joka viikko. Ma klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30– 14 Kaskikappeli. Ti klo 14–16 Mäntykappeli. Ke klo 14.30–15.30 Puistokartanon palvelutalo, Merikansantie 2. To klo 13–14.30 Soukan kappeli. Pe klo 14–15 hartaus- ja keskustelupiiri Merikartanon palvelutalo, Tyrskyvuori 6.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteys- ja ylistysilta la 22.1. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. International evening of fellowship and praise with food, music and dance. Next evenings 19.2., 12.3., 2.4., 7.5. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo

LUETAAN YHDESSÄ Opi puhumaan suomea: ti klo 9.30–11 ryhmä naisille Soukan kappeli ja ryhmä kaikille ke klo 17.30–19 kirkko. Lapsen voi ottaa mukaan.

AIKUISRIPPIKOULU Jäikö rippikoulu käymättä aikoinaan? Tahdotko kirkkohäät tai onko sinua pyydetty kummiksi? Tule aikuisriparille! Ensimmäinen tapaaminen ke 26.1. klo 18–20 Espoonlahden kirkko. Ilmoittautumiset: aikuisrippikoulu.espoo@evl.fi.

MUSIIKKIA Jylla Ensemble -kuorokonsertti su 30.1. klo 14 Soukan kappeli.

YKSINÄISTEN PUHELIN Kaipaatko juttuseuraa? Jätä tekstiviestillä soittopyyntö numeroon 046 899 2860. Seurakunnan vapaaehtoinen soittaa sinulle viikon sisällä.

TOIMIVA PERHE -KURSSI Käytännöllisiä ja konkreettisia ihmissuhdetaitoja perheen arjen pyöritykseen. Kurssi ti 25.1., ti 1.2., la 5.2., ti 15.2., ti 1.3., la 5.3., ti 15.3. ja ti 29.3. Soukan kappeli. Työskennellään ryhmässä ja käsiteltäviä taitoja harjoitellaan pari- ja pienryhmätehtävin. Maksu 60 e/osallistuja, lastenhoito 10 e. Ilm. ja lisätiedot 15.1. asti verkossa espoonseurakunnat.fi/espoonlahti/perhe-japarisuhde. Tied. tanja.routama@ evl.fi, 050 441 9154.

HILJAISUUDEN JOOGAN (R) RETRIITTI 11.–13.2. HVITTORP Retriitissä liitytään hiljaisuuden viljelyn perinteeseen yhteisten rukoushetkien kautta. Retriittiin sisältyy myös Hiljaisuuden joogan (R) kehollisia harjoitteita, joissa yhdistyvät lempeät kehoa hoitavat liikkeet, mielen hiljentyminen, hengellisyys ja rukous. Etusijalla ensikertalaiset. Ilm. verkossa: https://www.espoonseurakunnat. fi/tule-mukaan/aikuiset/retriitit Tied. leena.santaharju@evl.fi, 040 513 0864.

LEIREJÄ KOULUIKÄISILLE Kivaa tekemistä ja uusia ystäviä! Esi–2 lk. leiri Lohjalla 4.–6.2. ja 1.–6. lk. leiri Velskolassa 18.–20.3. Jälkimmäinen leiri toteutetaan yhteistyössä Tapiolan seurakunnan kanssa. Hinta 35 e sis. kuljetuksen, majoituksen, ruokailut ja askartelutarvikkeet. Ilm. sodesode.fi. Tied. nea.syrjala@evl.fi.

RETKIPÄIVÄ Espoon seurakuntien yhteinen diakonian retkipäivä to 3.2. Velskolaan. Lisätiedot yhteiset-palstalla.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Noudatamme seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. 17.1. saakka kirkkoon ja kappeleihin voidaan ottaa vain 1/5 tilan enimmäishenkilömäärästä tai maksimissaan 30 henkilöä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät verkkosivuil-

ta: espoonseurakunnat.fi/info-jaasiointi/koronaohje.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Vettä vai viiniä? − messu su 16.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Ahtee, Raunu, Latvanen, Sari Anetjärvi, laulu Mukana myös Niko ja Tarja Huttunen. Koronarajoitusten vuoksi kirkossa voi olla kerralla maksimissaan 30 seurakuntalaista. Ehtoollista jaetaan myös messun päätyttyä, klo 12−13 seurakuntasalin puolella. Messu suoratoistetaan Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalle. Jyviä ja pakanoita − kelttimessu ja alkoholiton oluttasting su 23.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messun musiikissa virret soivat kelttiläistyyliin. Messun jälkeen alkoholittomien oluiden oluttasting yhteistyössä Aalto Beverages Oy:n kanssa. Yletyinen, Ahtee, Noponen, mukana myös muita muusikoita. Sanan voimaa − messu ja kirkkokahvit su 23.1. klo 13 Karakappeli. Alanne, Latvanen.

SUOMALAINEN EROSEMINAARI Vertaisryhmä torstaisin. klo 17−20 Perkkaan kappelilla. Ryhmän tarkoituksena on auttaa eroprosessissa tai eroa koskevissa kysymyksissä. Se antaa aikuiselle valmiuksia tukea lasta eron aiheuttamissa monenlaisissa tunteissa. Kokoontumispäivät ovat to 20.1., 27.1., 3.2., 10.2., 24.2., 3.3., 10.3., 17.3., 24.3. ja 31.3. Hinta 70 e. Tied.perhetyönohjaaja Outi Wenell, 040 547 4146, outi.wenell@evl.fi tai perhetoiminnanohjaaja Eira Salakka, 050 3401 260, eira.salakka@evl.fi. Järj. Leppävaaran srk ja Espoon tuomiokirkkosrk. Huom! Ryhmän aloitus todennäköisesti siirtyy, ole yhteydessä Outi Wenelliin tai Eira Salakkaan.

PIIREJÄ AIKUISILLE Huom! Aikuisten ryhmien aloitus siirtynee koronarajoitusten vuoksi. Seuraa nettisivuja: espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/. Naisten kesken -ryhmä kokoontuu klo 18.30 Uuttu: 2.2., 2.3., 6.4. ja 4.5. Eija Ala-Venna, 045 675 5321. Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri joka ke klo 18.30 Karakappeli. Tied. maria.savolainen77@gmail.com ja Heli Siltakorpi, 040 537 6876. Lectio Divina − Raamattumietiskely joka toinen to klo 10 Karakappeli, alk. 13.1. Aamupäivän hetki kappelissa yhteistä matkaa tehden. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574. Sairaanhoitajain kristillinen seura ti 18.1. klo 18 Karakappeli. Kevään muut illat: 15.2., 15.3., 26.4., 17.5. klo 18-20. Lisätietoja Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574 Raamattu- ja rukousryhmä ke 19.1. klo 17.30 Perkkaan kappeli.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.1.

VARTTUNEELLE VÄELLE Varttuneen väen kerhojen ja kahviloiden aloitus siirtyy, seuraa nettisivuja.

LAPSET JA PERHEET Muskarit Uutussa ja Leppävaaran kirkolla. Vauvakerhojen ja perhekahviloiden aloitus siirtyy, seuraa nettisivuja.

KÄYTTÖKATKO KILONRISTISSÄ KilonRisti on poissa käytöstä kosteusvaurioremontin vuoksi tammikuun 2022 loppuun asti.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

TURVALLISESTI MESSUUN JA TILAISUUKSIIN Noudatamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja terveysturvallisuusohjeita. Varmista tilanne verkkosivuilta: www.espoonseurakunnat.fi/koronaohje ja ryhmien tapahtumien osalta www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Kirkon messu pyritään striimaamaan: www.youtube.com/user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

MESSU Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 16.1. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski. HUOM! Rajoitettu osallistuja määrä 30 henkilöä. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube. com/Olarinsrk. Messu kirkossa ja verkossa su 23.1. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/Olarinsrk. Matinkappeli: Messu su 16.1. klo 12. Tapio Suontakanen, kanttori Sanna Franssila. HUOM! Rajoitettu osallistuja määrä 30 henkilöä. Messu su 23.1. klo 12. Liturgia ja saarna Tuija Samila, kanttori Päivi Hakomäki. Olarin kappeli: Su 23.1. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Tarjolla tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Messun jälkeen purtavaa 1 e hintaan. Katso lisää: risteys.fi. Liturgia ja saarna: 20.1. Jussi Koski, 27.1. Juha Virta. Musiikki: Risteysbändi.

PRAY AND PRAISE! KIITOS JA YLISTYS Ke 26.1. klo 17.30 Matinkappeli. Colourful Matinmessun

Praise&Pray-illassa aloitamme kiitoksella, jatkamme seuraavan messun evankeliumitekstin pohtimisella ja päätämme yhteiseen rukoukseen.

SURURYHMÄ Vertaistukiryhmä, jossa kokemuksia jaetaan luottamuksellisesti muiden läheisensä menettäneiden kanssa. Ilmoittautumiset viimeistään 31.1. puh. 09 8050 7000 (ark. klo 9–15). Kokoontumiset: to klo 17.30–19: 10.2., 17.2., 24.2.,3.3. ja 10.3. Ryhmään kannattaa tulla, kun läheisen kuolemasta on kulunut vähintään muutama kuukausi. Mukana pastori Jarmo Jussila ja diakoni Tytti Kohonen. Ryhmän koko 8 henkilöä.

KIRKKOHERRAN VAALIN VAALIPANEELIT Kirkkoherraehdokkaat ovat tavattavissa ja seurakuntalaisten kuultavina vaalipaneeleissa. Paneelit järjestetään Olarin kirkossa la 29.1. klo 18 sekä la 12.3. klo 16. Paneelissa kirkkoherraehdokkaat esittäytyvät ja heitä haastatellaan vuorotellen etukäteen laadituin kysymyksiin. Seurakuntalaiset voivat ehdottaa ehdokkaille esitettäviä haastattelukysymyksiä lähettämällä ne vaalityöryhmälle 20.1. mennessä nettilomakkeella. Lue lisää: www.espoonseurakunnat.fi/olarinseurakunta/kirkkoherran-vaali. Mikäli koronarajoitukset mahdollistavat, vaalipaneelit ovat livetilanteita. Paneelit suoratoistetaan ja lähetykset tallennetaan joka tapauksessa Olarin seurakunnan YouTube-kanavalle.

AIKUISTEN RYHMIÄ Aikuisten ryhmätoiminta ja yleisötilaisuudet ovat tauolla ainakin 17.1. saakka. Tapahtumien toteutuminen kannattaa tarkistaa netistä: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

DIAKONIALOUNAS / COMMUNITY TAKE AWAY -LUNCH Matinkappeli (Liisankuja 3) tiistaisin klo 12–13. Alkaa 11.1. Olarin kappeli (Kuunkehrä 4) torstaisin klo 12–13. Alkaa 13.1. Mukaan tasaraha, 3 e. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tuesdays at Matinkappeli 12–13 and Thursdays at Olari Chapel 12–13. Fee 3 e. Please use the exact amount.

DIAKONIAPÄIVYSTYS / CONTACT DEACON Tiistaisin 18.1. alkaen. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse ti klo 10–11, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email.

PAPIN PUHELIN joka päivä klo 9–21 p. 040 547 1857.

Tarkista tapahtumatiedot verkosta

ISTOCK

Ryhmää ohjaa Anni Katajisto, 040 566 0963. PäiväRaamattupiiri to 20.1. klo 14.15 Karakappeli. Ohj. Karita Salminen, p. 040 536 7066. Heprealaiset tanssit to 20.1.klo 18 Leppävaaran kirkko. Tule pyörähtelemään herkkien ja vauhdikkaiden heprealaisten sävelten tahdissa! Kauden alussa myös ensikertalaisille. Tanssit alkavat Leppävaaran kirkon Maisema- ja takkahuoneessa to 20.1. klo 18−20 ja jatkuvat joka toinen viikko. Kaksi viimeistä kertaa 28.4. ja 12.5. pidetään Perkkaan kappelilla. Ohj. Tuulikki Tepora. Osallistumismaksu 3-4 e/ kerta. Sisäkengät ja vesipullo mukaan. Yhteyshenkilö/tiedustelut: arja.i.heiskanen@gmail. com.,040 216 7225 Arabiankielinen miesten ilta la 22.1. klo 18 Perkkaan kappeli. Ohjelmasta vastaa pastori Ramez Ansara. Luova mieli ja osaavat kädet ma 24.1. klo 11 Karakappeli. Tehdään yhdessä käsitöitä, jutellaan taiteesta, kokeillaa uutta, tai ollaan ja ihmetellään. Osata ei tarvitse. Lähtöajatuksena ommella kappeliin yhteinen ryijy, mutta se ei ole esteenä tehdä omia käsitöitä. Paikalla vapaaehtoinen Tiina. Tiedustelut diakoni Riitta Türkmen, 040 546 5198. Raamattupiiri ma 24.1. klo 18 Leppävaaran kirkko, pienryhmäpääty B-siipi, käynti päädystä ulkokautta. Tule mukaan keskustelemaan, pohtimaan ja syventämään Raamatun tuntemustasi. Ohjaajana Irma Kallamäki. Kysy lisää: heli.silltakorpi@evl.fi, 040 537 6876. Uutun raamattupiiri ma 24.1. klo 18.15 Uuttu. Ohjaajana Tuomas Valmari, 040 547 2016. Runopiiri ti 25.1. klo 18 Karakappeli. Kokoontuu joka toinen tiistai. Ohj. Lahjamarjatta Korhonen, p. 044 523 6574 PäiväRaamattupiiri joka to klo 14.15 Karakappeli. Karita Salminen, 040 536 7066. Uutta! Toivoa naisille -ryhmä to 20.1. klo 18 Leppävaaran kirkko. Helmikuussa ryhmä siirtyy KilonRistiin. Toivoa naisille -toiminta on osa Medialähetys Sanansaattajien työtä. Hanna Rissanen, p. 044 516 6121.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Ajankohtaiset tiedot ja tarkennukset löytyvät verkkosivuiltamme espoonseurakunnat.fi tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelimeen, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21. Noudatamme seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Jumalanpalveluksiin ja toimituksiin voidaan ottaa 28 hlöä Otanie-

men kappeliin ja 16 hlöä Virsuun. Ohjeet ovat voimassa 17.1. saakka. Uudet ohjeet löydät verkkosivuiltamme.

MESSU Otaniemen kappelin messut suorana verkossa facebook.com/Tapiolanseurakunta. Messu su 16.1. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Heidi Zitting, Ossi Tervonen ja Liisa Malkamäki. Messu su 16.1. klo 15 Virsu. Viikkomessu ke 19.1. klo 8 Virsu. Messu su 23.1. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Anu Ristimäki, Jussi Koivisto, ja Elina Jokivuori. Messu su 23.1. klo 15 Virsu. Viikkomessu ke 26.1. klo 8 Virsu. Kaksikielinen ehtoollinen (suomi−englanti) ti klo 14 Otaniemen kappeli. Aaltopapit toimittavat ehtoollisen.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.1.

Tarkemmat tiedot juhlapäivästä to 27.1. lehdessä ja verkkosivuillamme espoonseurakunnat.fi. Juhlamessu su 30.1. klo 10 Tapiolan kirkossa ja suorana verkossa. Julkaisualusta ilmoitetaan 27.1. lehdessä. Messun ja kirkon vihkimisen toimittaa Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka avustajineen.

JUHLAVIIKOT SIIRTYVÄT Peruskorjatun Tapiolan kirkon juhlaviikot järjestetään myöhemmin keväällä.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

MUISTOJA TAPIOLAN KIRKOSTA Mitä Tapiolan kirkko merkitsee? Mitä muistoja sieltä nousee? Keräämme muistoja ja tervehdyksiä verkkolomakkeella osoitteessa espoonseurakunnat.fi/muistoja.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Lehden painoon mennessä on 17.1. asti voim. oleva viranomaisten antama kokoontumisrajoitus sisätilojen osalta. Kauniaisten kirkossa jumalanpalveluksiin, hartaustilaisuuksiin ja kirkollisiin toimituksiin voi osallistua enintään 30 hlöä per tilaisuus. Seurakunnan muut tilaisuudet ja kokoava toiminta ovat tauolla em. aikana, lukuun ottamatta päiväkerhoa, nuorten toimintaa ja diakonisia ryhmiä. Kirkkokahveja ei järjestetä. Tarkista tilaisuustiedot lähempänä ajankohtaa verkosta: www.kauniaistenseurakunta.fi.

MESSU MYÖS SUORATOISTETAAN Su 16.1. klo 10 kirkossa, saarna past. Jussi Ikkala ja liturgia Anna-

Tarkista tapahtumatiedot verkosta

ISTOCK

TAPIOLAN KIRKON PERUSKORJAUS VALMISTUU

Kaisa Tuomi, kanttorina Anna Marte. Messu myös suoratoistetaan srk:n Facebook -sivun kautta (seurakuntalaisia ei kuvata).

JUMALANPALVELUS MYÖS RADIOIDAAN Su 23.1. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula, musiikissa kanttori Anna Marte ja Tiro Rohkimainen. Singing Suns -lapsikuorolaisia avustamassa. Tilaisuus myös radioidaan Yle Radio 1 kautta.

PERHEKERHO Maanantaisin alk. 24.1. klo 9.30 Sebastoksen toimitilassa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin alk. 24.1. klo 12.45 hartaus ja klo 13-15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

ILON RYHMÄ Mielenterveysryhmä tiistaisin alkaen 11.1. klo 15 Sebastoksessa.

VAUVAKERHO To 20.1. klo 13 Sebastoksen toimitilassa. Ei tarvitse ilmoittautua.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ To 20.1. klo 14 – 15.30 kirkolla alatakkahuoneessa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

EKUMEENINEN RUKOUSHETKI To 20.1. klo 18 Kauniaisten metodistikirkossa.

MONIKULTTUURISET PERHEET -RYHMÄ Joka toinen lauantai klo 9.30–11 Sebastoksessa alk. 22.1. Ryhmässä puhutaan suomea. Riittää, että osaa vähän suomea. Ilmoitt. etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@ yahoo.es. Ryhmää ohjaa Milena Raitmaa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 24.1. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kalliio.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2021

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 25.1. klo 13 kirkon yläsalissa. Miten jaksan kantaa vaikeita muistoja katkeroitumatta. Pastori Kari Kuula.

ENGLISH DISCUSSION GROUP Do you want to share your thoughs in English? This is for you. We will discuss on different topics. Meetings are run by Dr Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula, tel. 050 590 8308. Wed 26.1., 2.2., 9.2., 16.2 and 23.2. at 18.00 - 19.30 Kauniainen Church. Wed 26.1. topic will be The magic of positive feedback.

KESKUSTELEVAT NAISET To 27.1. klo 14 Sebastoksen toimitilassa. Edelleenkö kiltti tyttö? Mukana Marja Railo.

KONSERTTI Su 30.1. klo 18 kirkossa, ”Armas Järnefeltin pianoteoksia” Janne Oksanen, piano. Vapaa pääsy, vapaaeht. ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

KIITOS Kiitos kaikille Rakenna joulupuu -keräykseen osallistuneille!

SUURIA KYSYMYKSIÄ LUENTO- JA KESKUSTELUSARJA Kauniaisten kirkolla. Ma 31.1. klo 18 Miksi Jumala ei auta? Kärsimyksen ongelma Vanhassa testamentissa. Kari Kuula. Ma 7.2. klo 18 Elämän tarkoitusta etsimässä. Masennusta, merkitystä ja tunnetta Vanhassa testamentissa. Mimosa Mäkinen. Ma 14.2. klo 18 Mitä on usko Jumalaan? Roomalaiskirjeen teologia. Kari Kuula. Ma 21.2. klo 18 Onnellisen elämän resepti. Suuntaviittoja Paavalilta. Kari Kuula.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl.

9-13, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi OBS! 1-17.1.2022 vid högmässa och

kyrklig förrättning är en femtedel av utrymmets sittplatser i bruk eller högst 30 personer. Indraget: publika evenemang, körövningar, familjeklubbar och vuxenverksamhet. Kansliet betjänar per telefon och e-post, stängt för besök. Aktuell info om coronarestriktioner finns på www.esboforsamlingar.fi/ forstasidan

HÖGMÄSSOR Esbo domkyrka / strömning på fb sö 16.1 kl. 12.15. von Martens, Kronlund, Malmgren. Karabacka kapell sö 23.1 kl. 10. Kanckos, Brunell. Kyrkkaffe efter högmässan. Esbo domkyrka sö 23.1 kl.12.15 Ertman, Brunell, Kronlund.

BÖNEVECKAN FÖR KRISTEN ENHET I ESBO OCH GRANKULLA 18 –25.1 Uuttu kapell ti 18.1 kl.18 ekumenisk bönestund (finska) Betlehemskyrkan to 20.1 kl. 18. Ekumenisk bönestund. Arrangörer: Grankulla svenska metodistförsamling, Grankulla svenska ev.luth. församling och den finska ev.luth. församlingen samt finska Bibelinstitutet och Open Doors. Ekumenisk naturkväll fr 21.1 kl. 18 i Esbo domkyrka (på finska). Diskussion kring hur olika kristna kyrkor och samfund tänker och vad de lär ut om natur, miljö och skapelsen. Ekumenisk kyrkovandring från Olars till Hagalund sö 23.1 kl. 16–20.00. Kl.16 bönestund i Esbo Pingstförsamlings kyrka, kl.17 bönestund i ortodoxa kyrkan i Hagalund, kl. 18 bönestund och diskussion i Hagalunds kyrka (finska)

VUXENVERKSAMHET Träffdax ti 25.1 kl. 13 –14.30 i Köklax kapell. Vi samlas över en kopp kaffe och funderar på världens gång. Torsdagsträffen to 27.1 kl.13 –14.30 i Södrik kapell. En ny träffpunkt för daglediga.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar paus t.o.m. 17.1.2022. ti 18.1 kl. 9.30 i Sökö kapell. On 19.1 kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Ti 25.1 kl.9.30 i Sökö kapell. On 26.1 kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Alla vuxna använder munskydd och vi följer alla andra säkerhetsföreskrifter.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313,

henrika.lemberg@evl.fi samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi. Församlingen kan hjälpa med att skaffa covidintyg. Boka tid för träff med diakon Taina.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 16.1 Högmässa kl. 12. SÖ 23.1 Kvällsmässa kl. 18.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP To 13.1 och 20.1 i övre brasrummet kl. 10−11.

TISDAG 18.1 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30−10.30 Sångstund för pensionärer i kyrkan kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Terminen inleds med kyrkoherde Ulrik Sandell. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i Sebastos kl. 18.

KYRKOSYFÖRENING On 19.1 och 26.1 i övre brasrummet kl. 14.

SKRIBAKVÄLL FÖR ALLA KONFIRMANDER On 19.1 i kyrkan, övre salen och klubb97 kl. 18−20. Tema: nattvard. Vi firar också nattvardsmässa.

EKUMENISK OCH MÅNGSPRÅKIG BÖNEKVÄLL FÖR FRED To 20.1 i Metodistkyrkan kl. 18−20.

TISDAG 25.1 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30−10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i Sebastos kl. 18. Kontrollera på grankullaforsamling.fi för de senaste uppdateringarna gällande restriktionerna.

International

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.1.

school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. See more: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo/ kerhot-clubs

ja hautaustoimistojen liitosta. 15.2. paikalla Espoon seurakuntien palvelukeskuksen asiantuntijat ja varatuomari Hannu Haukanhovi. Tilaa keskustelulle. Kahvitarjoilu. Tilaisuus järjestetään AVI:n ohjeistuksen mukaisesti.

Yhteiset

RYHMIÄ NÄKÖVAMMAISILLE KEVÄÄLLÄ 2022

KESKUSTELUA KUOLEMASTA Teemaillat Espoonlahden kirkossa 8.2. ja 15.2. klo 18. Mikä on hoitotahto? Miten teen testamentin? Millaiset hautajaiset tahtoisin? Kuolema koskettaa jokaista vuorollaan. Voimme pitää huolta läheisistämme valmistautumalla tilanteeseen ja pyrkimällä turvaamaan hyvä elämä sen päättyessäkin. 8.2. Alustamassa vierailijat Espoon ja Kauniaisten muistiyhdistyksestä

Elämänkaari ESPOON TUOMIO KIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Alexander Ilari Aho, Onni Elia Johannes Finardi, Lina Elise Fröjdman, Väinö Urho Olavi Göös, Niklas Nooa Haavisto, Selja Helena Halko, Onni Johannes Sakari Hartikka, Ester Maria Järvinen, Kaisla Elisabeth Kannelsalo, Elvin Rafael Kimpimäki, Leevi Daniel Koskinen, Liam Oliver Leino, Lukas Aleksanteri Leinonen, Alex Jalo Oskari Lindroos, Ilona Matilda Makkonen, Arvi Anton Samuel Martikainen, Jane Josefina Mertanen, Aaron Arvi Nevalainen, Kaapo Nestori Niemelä, Lilja Aurora Nurkkala, Anni Greta Sofia Oksanen, Leona Maria Palola, Iida Inkeri Pentikäinen, Eliel Juhani Ludvig Perttula, Helvi Viena Katariina Pohjola, Leina Vienna Sofia Rajasalo, Stella Edith Sofia Stenberg, Iivo Ari Erik Turunen, Isla Helmi Helena Valkosalo, Bea Aili Isabella Vesterinen. Avioliittoon aikovat Veijo Ossian Vainio ja Anri Sarah Saarivainio. Hautaan siunatut Anja Elina Mirjam Eklund 94 v, Veikko Kalevi Eloranta 86 v, Esa Kalevi Itkonen 67 v, Pertti Olavi Jokela 86 v, Esko Juhani Kanervisto 80 v, Allan Matveinen 73 v, Petri Seppo Sakari Mutikainen 58 v, Matti Juhani Mäkelä 82 v, Hilkka Eeva Mäkinen 92 v, Pirkko Kyllikki Nordström 83 v, Lauri Juhani

Näkökulma ‒ Vertaisryhmässä etsitään uusia näkökulmia elämään. Ryhmä on tarkoitettu sekä vähän aikaa että pitkään näkövammansa kanssa eläneille. Kokoonnumme kerran kuukaudessa klo 13–15 Soukan kappelilla, Soukankuja 3, Espoo. Ryhmän ohjaajina toimivat diakoni Ritva Aarnio ja vertaisohjaaja Maarit Hedman. Aloitus tammmikuussa. Vierailijana sosiaaliohjaaja Mari Parttimaa Espoon vammaispalveluista, aihee-

Pajari 84 v, Juho Petteri Peräläinen 40 v, Pertti Pellervo Savolainen 86 v, Ville Juhani Sipponen 44 v, Veli Ensiö Takatalo 89 v, Pentti Antero Tamminen 70 v, Anja Tuulikki Översti 92 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Leo Niilo Elias Aspara, Tommy Robert Viljo House, Aimi Isa Aurelia Kallio, Aino Amalia Kullberg, Noel Eino Oliver Lahtinen, Frida Emma Adelina Lindén, Hilla Seela Ilona Mäki, Fanny Hilja Maria Mäkitalo, Matilda Helena Marita Norros, Maxton Janiel Nurminen, Niilo Tapani Peltonen, Pihla Johanna Puljula, Elmeri Sulo Aarne Pynssi, Ilona Amanda Linnea Selin, Rianna Anna Aurora Tykkä, Leevi Aaron Varsila, Jasper Toivo Juhani Vianto, Aida Elli Ilona Westerberg, Tomas Leo Taneli Willman. Hautaan siunatut Stig Gunnar Alm 81 v, Hilkka Maria Arpe 89 v, Kaj Kalevi Karlsson 86 v, Greta Mirjam Kinnunen 93 v, Miikka Juhani Lahti 29 v, Pentti Markku Mäki-Kihniä 72 v, Hely Annikki Nissinen 84 v, Yrjö Pessi 95 v, Marita Hellevi Piironen 76 v, Soini Markku Tapani Pulkkinen 79 v, Eila Sanelma Ruottinen 88 v, Raija Sinikka Saarinen 74 v, Ensio Olavi Sirviö 87 v, Risto Veli-Pekka Syrjälä 74 v, Esa Eero Tuomikoura 73 v, Leeni Aila Aulikki Väljä 86 v, Riitta Liisa Ylijoki 73 v.

na henkilökohtaisen avun työnantajamalli. Näkövammaisten raamattupiiri klo 13–15 Suvelan kappelilla, Kirstintie 24, Espoo, joka toinen torstai, aloitus 20.1. Tervetuloa matalalla kynnyksellä uudet ja entiset piiriläiset lukemaan viikon Raamatun tekstejä, tutustumaan uusiin hengellisiin kirjoihin, keskustelemaan, rukoilemaan, laulamaan ja kahvittelemaan. Oppaat ovat kappelin aulassa vastassa. Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalainen. Keskiviikkokahvila, joka toteutetaan yhteistyössä Espoon Seudun Näkövammaiset ry:n kanssa yhdistyksen tiloissa Kuunsäde 2 A-B. Kahvila on joka keskiviikko klo 14–15.30 paitsi jäseniltoja (kuukauden kolmas torstai) edeltävinä keskiviikkoina. Näkö menee - mitä jää? Vertaiskurssi pääkaupunkiseudun näkö-

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Bea Nonna Estelle Jokinen. Hautaan siunatut Ilmari Homanen 91 v, Ritva Tuulikki Lappalainen 85 v, Jorma Sakari Manninen 89 v, Aulis Ukkonen 96 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Hilda Anna Eliina Haapanen, Ellen Lyydia Karjalainen, Helmi SaanaMaaret Korkala, Aamos Lucian Lahtinen, Leona Elea Eliisa Laitila, Julius Joonatan Lindfors, Eva Matleena Majuri, Mauri Arto Aleksanteri Myllysilta, Hilda Iisa Edith Mäkelä, Linnea Helmi Sylvia Niemi, Väinö Kauko Tapio Nummi, Mila Lilja Sara Sofia Närhi, Viljami Aarni Alvar Ojanen, Otso Olavi Pakarinen, Eetu Väinö Viljami Riikonen, Taneli Olavi Ruuskanen, Viivi Olivia Seppälä, Joel August Siltanen, Kaarlo Emil Syrjänen, Aada Anja Maaria Talja. Hautaan siunatut Ritva Marjatta Hänninen 75 v, Ritva Helinä Korhonen 87 v, Markku Juhani Koskinen 60 v, Saimi Orvokki Manninen 82 v, Aino Mihiläinen 90 v, Mauri Olavi Mustonen 90 v, Ilma Annikki Partanen 82 v, Iikka Pentti Ilari Riipinen 72 v, Ritva Heleena Rintamäki 82 v, Onni Vilho Rouhiainen 86 v, Leena Marjatta Sipilä 88 v, Raija Sinikka Tanner 85 v, Laina Elina Tiainen 94 v, Pertti

vammaisille. Oletko hiljattain menettänyt näkösi tai onko näkösi voimakkaasti heikentynyt? Lähde tapaamaan muita samassa tilanteessa olevia. Tule kuuden kerran vertaiskurssille keskiviikkoisin 2.2. −9.3. klo 13–14.30 Pakarituvalle os. Kuriiritie 1, Vantaa. Ilmoittautumiset viimeistään pe 25.1. :Terhi Suonsivu p. 050 381 8758 terhi.suonsivu@evl.fi tai Marja Leena Kallio p. 09 2340 2549 marjaleena.kallio@ evl.fi Tiedustelut näkövammaisten ryhmistä tiedustelut diakoni Ritva Aarnio, ritva.aarnio@evl.fi, 040 7347715.

Kirkoissa soi

Musiikkiopisto Avonia. Musiikkia Suvelan kappelissa -konserttisarjan kevään aloitus. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kahvitarjoilu klo 13, 2,50 e seurakunta-alueen musiikkitoiminnan hyväksi. Muutokset mahdollisia, katso lisätiedot verkosta: www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

SUNNUNTAINA 30.1. Armas Järnefeltin pianoteoksia su 30.1. klo 18 Kauniaisten kirkossa. Janne Oksanen, piano. Vapaa pääsy, vapaaeht. ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle. Tarkasta lähempänä ajankohtaa verkosta www.kauniaistenseurakunta.fi konsertin päivitetty info.

LAUANTAINA 22.1. Huilistien ja ystävien konsertti la 22.1. klo 11 Suvelan kappelissa.

Uolevi Virtanen 85 v, Marja-Liisa Visunen 83 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Veini Frans Juhani Alho-Kuosmanen, Jasmi Anna Amelia Huuhilo, Saimi Saara Koponen, Hilda Sofia Vilhelmiina Kärkkäinen, Sohvi Pirkko Helena Mikkonen, Matias Alexander Moazezi, Emil Johan Manuel Pietarila, Leo Kalevi Puukko, Elli Anna Lumikki Rantanen, Mauno Ilmari Sebastian Rantanen, Mauno Niilo Olavi Sakko, Iiris Ilona Elisabet Tilli, Matilda Saima Tuulikki Varimo. Avioliittoon aikovat Joonas Kasperi Kivi ja Mariia Karoliina Keitaanniemi. Hautaan siunatut Liisa Matilda Bäckström 89 v, Päivi Irmeli Hallikainen 61 v, Antti Jaakko Hissa 75 v, Jouko Ilmari Mäkelä 83 v, Lauri Johannes Mäkelä 89 v, Rauha Kaarina Naumann 81 v, Maija Annikki Pantzar 78 v, Raija Anneli Seppä 79 v, Liisa Vuorela 90 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Edvin Väinö Verner Hellas, Hilla Kukka Amanda Hyötyläinen, Venla Eeva Emilia Jussila, Saimi Ellen Katajisto, Pyry Eetu Oliver Koivuniemi, Lilly Eleanor Laitto, Benjamin Bernhard Lehtonen, Frida Maiju Kristiina Lillandt, Tessa Saga Maaria Merra, Elis Andreas Nyberg, Ilmari Aarne

Ivalo Rautio, Elias Olavi SarnesHyrkäs, Filip Henrik Sarnes-Hyrkäs, Leon Elias Tapio Veijalainen, Aini Amelia Virtanen, Saimi Liisa Marjatta Väisänen, Tapio Otso Jalmari Väisänen, Max Anton Oliver Wargh. Hautaan siunatut Tuomas Juhani Alatalo 44 v, Olli Alfred Hakala 82 v, Markku Juhani Jortikka 74 v, Raimo Johannes Kirves 74 v, Rainer Kullervo Lindberg 79 v, Esko Valdemar Niskanen 77 v, Marja Helena Palviainen 74 v, Taru Margareta Ruonakangas 95 v, Yrjö Eino Kalevi Räikkönen 78 v, Börje Nils Erik Silfverberg 87 v, Sirkka Annikki Soinio 87 v, Tauno Olavi Tihinen 82 v, Veli Paavo Vallinoja 88 v, Ritva Raita Väänänen 87 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Alva Sylvia Antikainen, Robin Matias Forss, Elena Aurora Honkanummi, Sebastian Aaro Johannes Junnila, Sofia Aida Christine Lagerlind, Line Amanda Johanna Meyer, Hedda Aimi Linnea Wirkkala-Koskinen Avlidna/Hautaan siunatut Ann-Maj Marita Baggström 91 år, Carl-Johan Alfons Bäck 64 år, Barbro Heléne Gahmberg 70 år, Rolf Göran Hellman 67 år, Hans Gustav Robert Korsbäck 89 år, Leif Erik Lindström 76 år, Karl Norman Nordberg 91 år, Roger Gustav Söderström 65 år, Lars Krister Törnkvist 58 år, Saga Linnea Österberg 91 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2021

ENEMMÄN HYVINVOINTIA

�� OT��

VÄHEMMÄN HALLINTOA

SOTE

1. 2. 3. 4. 5. 6.

Anna äänesi aluevaaleissa.

Ennakkoäänestys 12.-18.1., vaalipäivä 23.1.

Palvelut lähelle ihmistä Laadukasta hoitoa vauvasta vaariin Autetaan ajoissa ja edistetään terveyttä Hyvinvoiva henkilöstö jaksaa hoitaa Yhteistyöllä parempia palveluita Enemmän hyvinvointia – vähemmän hallintoa

PÄIVI RAUNU sosiaalityöntekijä, kirkolliskokousedustaja

Sujuvat ja riittävät sosiaalija terveyspalvelut kuuluvat kaikenikäisille yhdenvertaisesti koko alueella.

430

Länsi-Uusimaa Espoo

Lue lisää: Aluevaaliohjelma 2022/ Kristillisdemokraatit -> kd.fi m

393

Jokiniem

400

401

Laila Jouhki

Arto Jääskeläinen

IT-järjestelmäasiantuntija

YTM, sosiaalityöntekijä

402

Y l äst ö

N ik i n m ä k

M y yr m äk

diplomi-insinööri / diplomingenjör

ŁŁŁȋò¼ĂāĊĦ¼¼ģôȋÔĊą

394

Jan Axberg

x÷čòááĬ ÷đĢá ī÷đĬÜŔÜ

Tiina Arlin

kauppateknikko, lautamies

Jo ki n

K or

äk

M y yr

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue s

M�� T��

Tavoitteet

Inhimillisempi

Ilmoituksen maksaa Päivi Raunu

HALKOSAARI TOMMI ��

valt.tri, kaupunginvaltuutettu

409

403

Loviisa Kaartokallio

Jouko Jääskeläinen

erikoissairaanhoitaja, toiminnanjohtaja

412

Elsi Ranta

A s ola

I t ä - H a k k il

415

422

Marja Salonius

puoluesihteeri

Tiina Tuomela

työterveyshuollon erikoislääkäri lastentautien erikoislääkäri, kaup. valt.

K a rj a a

M y yr m äk

KM, luokanopettaja

Marja-Vuokko Mäkinen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

696

Susanna Ahonen

Olari

Es p oo

yrittäjä, toiminnanjohtaja

709

713

Es po o nla h

Es p oo

715

719

yrittäjä, lean-valmentaja

fil. maist., toimitusjohtaja

720

Hannu Laaksonen

KM, peruskoulun lehtori

Seurattavaa maan ja taivaan väliltä.

724

Outi McDonald

Tapiol

725

Sari Mäki

käräjäoikeuden lautamies

735

Marja-Leena Sarjala

psykoterapeutti, teologian maisteri

kauppatieteiden maisteri, yrittäjä

739

Marko Tolonen

korvausjohtaja, eMBA

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2021

743

Päivi Åhlgren yrittäjä

Maksaja: Ehdokkaat

737

Sari Savela

Vi hti

Bodo m

La ajalaht

erikoislääkäri/specialistläkare

tietoliikennetyöteknikko

Kauklaht

Kalervo Laaksoharju

H an k o

Jouni Katajisto

Pertti Järvenpää

yleislääketieteen erikoislääkäri, kaup. valt. i

oppilaanohjaaja

712

Kaarina Järvenpää

K a r a k all

Tiina Hyttinen