Kirkko ja kaupunki 2022 1 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

13.1.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Armoitettu mokailija Outi Olani s. 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. 14

Vaikuttava taustaääni

Television musiikkiohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Muutos edellyttää arvoja ja hoksottimia

Aina kun huomaat olevasi enemmistön puolella, on aika pysähtyä ajattelemaan.

TÄNÄ VUONNA käydään kahdet vaalit, joissa valitaan päättäjiä tekemään kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ratkaisuja. Nyt alkuvuodesta käydään hyvinvointialueiden valtuustovaalit, ja loppuvuodesta on seurakuntavaalien vuoro. Hyvinvointialueiden vaalit saattavat tuntua kummajaiselta. Vaalit käydään nyt ensimmäisen kerran, eivätkä ne koske koko Suomea. Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, sillä sote-uudistuksessa Helsingin kaupunki sai erivapauden järjestää sosiaalija terveyspalvelunsa itse. Muualla Suomessa vastuu sosiaalija terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä uusille hyvinvointialueille. Marraskuun seurakuntavaaleissa taas valitaan luottamushenkilöt sekä yksittäisten seurakuntien asioista päättäviin seurakuntaneuvostoihin että kaupunkien seurakuntayhtymien yhteisiin kirkkovaltuustoihin. VAALEISSA OLISI SUOTAVAA, että niin ehdokkaat kuin äänestäjätkin olisivat kartalla siitä, millaisista asioista valitut henkilöt tulevat päättämään. Toivottavasti ehdokkaat myös tuovat arvopohjansa selkeästi esille. Varsinkin seurakuntavaaleissa on tässä asiassa välillä ollut toivomisen varaa. Aluevaaleissa valittavat valtuustot ovat samanlaisia ylimpiä päättäviä elimiä kuin kaupunginvaltuustot kaupungeissa tai yhteiset kirkkovaltuustot seurakuntayhtymissä. Ensim-

MYÖS SEURAKUNTAVAALEISSA valitaan päättäjiä tekemään ennen kaikkea strategisia linjauksia. Kirkossa on jonkin verran asioita, jotka eivät muutu vaikka aika kiitävi ja vuodet vierähtävät, mutta silti kirkkokin elää muuttuvassa maailmassa. Se edellyttää päättäjiltä arvoja ja hoksottimia. Vaikka seurakuntien missio ja visio ulottuvat tämän elämän reunojen yli, eräänlaiset hyvinvointivaalit ne seurakuntavaalitkin ovat, sillä kirkko on kuin sapatti: se on ihmistä varten eikä toisin päin.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

KIRJAILIJA MARK TWAIN (1835−1910)

Tänään Se, joka ei kysy, onko jokin asia oikein tai väärin, vaan tyytyy tarkastelemaan asioita siitä kulmasta, onko näin ”tapana” tehdä ja toimia, on kadottanut oman ajattelun ja siksi vaarallisesti johdateltavissa ties mille polulle. KOLUMNISTI JA KOULUTTAJA MARIANNA STOLBOW ANNA-LEHDESSÄ 1/22

Iankaikkisesti Minä ryhdyin itsekseni pohtimaan ja etsimään viisautta ja kaiken lopputulosta ja ymmärsin, että jumalattomuus johtuu järjettömyydestä ja tyhmyys mielen sokaistumisesta.

TOIVOTTAVASTI EHDOKKAAT TUOVAT ARVOPOHJANSA

SAARNAAJA 7:25

SELKEÄSTI ESILLE.

Kirkko ja kaupunki

13.1.2022 Seuraava lehti ilmestyy 27.1.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Minulla on kaikki, mitä tarvitsen. Silti kaipaan aina enemmän – enemmän kehuja ja kokemuksia, lisää tavaraa. Jumala, auta minua huomaamaan kauneus pienissä asioissa ja olemaan kiitollinen siitä, mitä on.

mäisellä kaudella niiden keskeinen tehtävä on neuvolan, hammashoidon, toimeentulotuen ja vanhustenhoivan kaltaisten arkisten hyvinvointipalvelujen suunnitteleminen ja strateginen linjaaminen.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Luulin, että alkoholi nollaa stressin” Laura Wathénin mukaan alkoholin käyttö on monissa tilanteissa normi, jonka rikkoja joutuu vastaamaan tunkeileviin kysymyksiin. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Tipaton tammikuu on jo perinne. Miten vietät sitä, Ylen Darravapaanapodcastin perustajajäsen Laura Wathén? – Samalla tavalla kuin kymmenenä edellisenä vuonna, eli juhlin kun juhlituttaa, mutta täysin ilman alkoholia. Lopetin alkoholinkäytön kokonaan 19-vuotiaana. En kokenut, että saisin siitä elämääni mitään lisää. Pikemminkin alkoholi vei jotakin pois ja väritti kokemuksiani niin ilossa kuin surussa. Alkoholi turruttaa kokemusta sekä itsestä että muista.

Mitä on alkoholinormatiivinen kulttuuri, ja miten se vaikuttaa meihin? – Perustimme yhdessä Katri Ylisen kanssa Darravapaa-yhteisön, koska haluamme tehdä näkyväksi alkoholinormatiivisen kulttuurin hupsuuksia. Normatiivisuus näkyy yksinkertaisimmillaan juhlan hetkellä: Astut huoneeseen, joka on täynnä iloista puheensorinaa. Edessäsi on tarjotin täynnä kuohuvaa, mutta ei taaskaan mitään alkoholitonta. Joudut erikseen pyytämään sitä ja teet itsestäsi pienen numeron. – Ihmiset hämmästelevät ja pitävät jopa petturina, jos ei vedä juhlailtaa niin sanotusti kunnol-

la. Alkoholitonta juomaa juovalta on sosiaalisesti hyväksyttävää kysyä: ”Miksi sä et juo?” Nuori nainen joutuu myös kuuntelemaan raskausuteluita. Vastaavasti kukaan ei kysy: ”Hei, miksi sä muuten juot tota bisseä?”

Yle Areenan Darravapaana-podcastissa olet puhunut muun muassa addiktiotaipumuksen kanssa pärjäämisestä. Mistä siinä on kyse? – Addiktio syntyy lopulta toistojen kautta. Jokainen voi kysyä itseltään ”miksi minä juon” ja tarkastella sen perusteella omia syitään juoda. Jos tietää juovansa aina suruun tai vaikeisiin tunteisiin, voi miettiä, löytyisikö huonojen fiilisten käsittelyyn jokin vähemmän myrkyllinen keino. – Itse join, koska tarvitsin nollausta ja rauhoittumista todella paineistetussa elämänvaiheessa ja valheellisesti luulin, että alkoholi nollaisi stressin. Tosiasiassa ihminen ei ole tietokone, jonka virtapiirit voi buutata viikonloppuna ja käynnistää maanantaina uudestaan. Tiedostan, että olen herkästi innostuva ja addiktoituvakin luonne. Rauhoittumisen kaipuuni kumpusi myös ADHD:stani, johon sain diagnoosin vasta opiskellessani yliopistossa.

Mistä kaikesta pitää luopua, jos valitsee raittiin elämäntavan? – Itse koen, etten ole luopunut mistään mutta saanut paljon. Sain viikonloput taas itselleni enkä enää elä alkoholinhuuruisia juhlia varten. Pidän edelleen myös juhlahumusta. Minulle juhlan tekevät ihmiset, hyvä ruoka ja musiikki. – Selvänä olen aidommin oma itseni. Juhlissa jaksan tanssia pidempään ja keskustella mielenkiintoisista asioista. Samalla minun ei tarvitse laskea, kuinka monta annosta alkoholia voin nauttia pitääkseni pikkuhiprakkaa yllä tai uskallanko auton rattiin. Parasta on, että voin lähteä kotiin juuri silloin kun huvittaa ja herään seuraavana aamuna virkeänä.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle pyhä merkitsee rauhaa ja yhteyttä johonkin itseäni suurempaan. Minulle pyhää on elämää kuhiseva luonto, erityisesti tummanvihreä metsä ja suolaisesta vedestä liukkaat merikalliot. Näissä äänimaisemissa ja tuoksuissa rauhoitun täysin. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Bisnespöydistä rakkauden symboliksi Aiemmin köyhät sinetöivät liittonsa lainasormuksilla. Nykyään vihkisormuksen voi halutessaan päivittää itselleen mieleiseksi.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

ultainen ja kolme pientä ti manttia. Sellainen on Paa valin seurakunnan seura kuntapastorin Elina Koiviston vihkisormus. Sisään on kaiverrettu puolisoiden nimet ja raamatunkohta ”Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rak kaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi”. Sormus on päättymätön kehä, eikä siinä ole alkua tai loppua. Mikä esine symboloisikaan paremmin sitoutumista pitkään yhteiseen elämään. Koivisto toimii myös vihkipappina. Ennen vihkitilaisuutta hän käy tulevan avioparin kanssa vihkikeskustelun. Hänen mukaansa uusi sukupolvi hal litsee tunneelämän taidot huomatta vasti paremmin kuin aiemmat sukupol vet, eivätkä ihmiset mene naimisiin ke vyin perustein. − Olen ollut naimisissa 25 vuotta ja kokemuksesta tiedän, että pitkä pari suhde on todella haastava. Mielestäni on suoranainen ihme, jos liitto pysyy kasassa. Se vaatii joustavuutta ja anteek siantavaa mieltä, Koivisto sanoo. SORMUKSELLA EI AINA ole suinkaan si netöity pitkäkestoista rakkautta. Sor mus otettiin parisuhdekäyttöön liike elämästä, jossa kaupat vahvistettiin sor muksia vaihtamalla. Jo antiikin roomalaiset ja juutalaiset käyttivät sormusta kihlautumisen yhtey

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

dessä. Tällöin nainen sai sormuksen mieheltä. Kristityt ottivat tavan käyt töön keskiajalla. Pohjoismaissa kihlasormusta alettiin käyttää varakkaissa piireissä 1500luvul la. Rahvaan keskuudessa riitti se, että morsiamen naittaja ja sulhanen löivät kättä kihlauksen merkiksi.

”

On yhä tavallisempaa, että kymmenen vuoden päästä halutaan näyttävämpi sormus. 1600luvun lopulla suurvaltaRuot sissa ja Suomessa tuli tavaksi, että myös sulhanen sai kihlauksen yhteydessä sor muksen. Suunnilleen samoihin aikoihin vakiintui käytäntö, että sulhanen antoi morsiamelleen toisen sormuksen vihki misen yhteydessä. Kahden sormuksen tapa on säilynyt Ruotsissa ja Suomessa. Yleensä kahta sormusta käyttävät vain leskinaiset.

Ajan saa tossa sor muksen käyttö levi si ensin por variston kes kuuteen ja viimeisenä työläispii reihin. Sor mukset oli vat kalliita, ja vie lä 1900luvullakin köy himmät pariskunnat saattoivat lainata sormukset vihkimisen ajaksi papilta ja hänen vaimoltaan. VIHKISORMUKSET TEHDÄÄN useim miten kullasta tai platinasta. Tillande rin kultasepänliikkeen korusuunnitte lijan Tina Tillanderin mukaan parin kymmenen vuoden ajan suosittuja oli vat valkokultaiset ja platinasormukset, mutta nyt pariskunnat haluavat taas pe rinteistä keltakultaa. Korutrendit muuttuvat hitaasti. Mie het käyttävät edelleen vain yhtä sileää sormusta. Suosituin malli naisille on vuodesta toiseen klassinen solitaire sormus, jossa on yksi timantti. − Pitkään oli sellainen vaihe, että sor mukset olivat siroja ja pieniä. Nyt men nään taas enemmän chunkytyyliin päin, eli kivellä saa olla kokoa ja sor muksessa leveyttä, Tillander kertoo.

Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

Vapun tarina kiinnosti eniten Verkkomediamme vuoden 2021 suosituimpien videoiden kärjessä ovat muun muassa ”Vapun tarina minuutissa” ja ”Tauno Hammarin, 94, kiitoslaulu Suomen hoitajille”. Myös ”Päätoimittaja ajattelee ääneen” -videot keräsivät paljon katsojia. Kaikki videot löytyvät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

”Uskoa, joka on todellinen, ei voi keksiä itse. Sen voi vain löytää.” KARI KUULA VERKKOKOLUMNISSAAN

Tillanderin mukaan on myös niitä, jotka haluavat ”päivittää” vihkisormuksensa. − On yhä tavallisempaa, että kymmenen vuoden päästä halutaan näyttävämpi sormus. Silloin voi muokata vanhaa sormusta tai hankkia kokonaan uuden, Tillander kertoo. Koska sormien koko ja muoto muuttuvat vuosien saatossa Tillander suosittelee ostamaan käsin tehdyn vihkisormuksen, sillä sitä on mahdollista muokata helpommin kuin sarjatyönä tehtyä sormusta. ■

SARI LEHTELÄ / SUOMEN LÄHETYSSEURA

Vihkisormuksen valintaan vaikuttavat paitsi tyylimieltymykset myös varallisuus. Ensimmäistä kertaa avioituvat ovat usein vastavalmistuneita tai ensimmäisessä työpaikassaan, joten vihkisormukseen ei haluta käyttää paljoa rahaa. Sen sijaan toista tai kolmatta kertaa vihille menevät usein satsaavat rahaa sormuksiin. − Ihmisillä on enemmän varallisuutta, ja sitä käytetään enemmän itseen eikä hävetä sitä, että voi ostaa tietynlaisen sormuksen. Silloin sormus saa näkyä.

Suomalaisten lähetystyöntekijöiden määrä vähenee Suomesta lähtee maailmalle entistä vähemmän lähetystyöntekijöitä. Taustalla on tietoinen muutos, sillä kumppanikirkot kaipaavat muunlaista tukea. Lähetystyön tavoite on, että paikalliset kirkot ja järjestöt pystyvät ennen pitkää kantamaan vastuun toiminnastaan itse, ja ulkopuolisen avun tarve vähenee. Lähetystyöntekijöiden määrä ei suinkaan ole paras tapa mitata lähetystyön vaikuttavuutta. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Onni syntyy sivutuotteena Kolme self help -kirjaa antaa reseptinsä parempaan oloon. Omaa suorituskykyään voi lisätä kylmillä suihkuilla, seksillä ja pyjamapäivillä.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

sykologi ja psykoterapeutti Hanna Markuksela uskoo, että muutkin kuin johtajat ja huippu-urheilijat hyötyisivät suorituskykynsä parantamisesta. Se edellyttää armollisuutta eikä itsensä kurittamista. Markuksela opettaa kehon ja mielen vireyteen vaikuttamista kirjassaan Suorituskyvyn salaisuus – vireystilan säätelyn avulla huipputuloksiin (Tammi 2021). Hän antaa ylivireystilaan joutuneille suorittajille rauhoittumisvinkkejä: Pidä säännöllisesti pyjamapäivä, jolloin puuhastelet vain rentouttavia asioita lautapelien, kirjojen ja elokuvien paris-

sa. Hakeudu veteen tai siniseen tilaan. Rentoudu hengitysharjoituksella tai vaikka orgasmilla. Jos olo on alivireä ja tahmea, ja jotain olisi pakko saada aikaan, Markuksela ehdottaa ensiavuksi kylmää suihkua. Pidemmän avun tuo lepo. Alivireyden takana voi olla myös esimerkiksi raudanpuutetta tai testosteronivajetta. ”ITKU PITKÄSTÄ ILOSTA” ja ”Pessimisti ei pety”. Vanhat suomalaiset sananlaskut kiteyttävät ajatuksen, jonka mukaan on varminta olla ilakoimatta liikoja. Vuorovaikutuskouluttaja Auli Malimaa kertoo kirjassaan Olet kaiken hyvän arvoinen (Otava 2021) onnellisuuden kulttuurisista esteistä.

Iloitseminen vaatii rohkeutta. Malimaa kannustaa kuitenkin huomaamaan kaiken itsessä ja ympärillä olevan hyvän. Hän ehdottaa harjoituksia, joilla voi lisätä elämään esimerkiksi leikkisyyttä ja yhteyttä muihin. Resepti onneen vaatii paljon: Kohtaa syvät pelkosi ja kipusi. Kun pystyt hyväksymään itsesi, lähestyt armollisuutta ja onnea.

NICLAS MÄKELÄ / OTAVA

JONNE RÄSÄNEN / OTAVA

HANNE MANELIUS / TAMMI

TEKOHYMYILYYN VÄSYNEILLE self help -konkareille sopii Johanna Huhtamäen kirja Pakkopositiivisuudesta tasapainoon (Otava 2021). Onneen keskittyminen heikentää hyvinvointia: se lisää masennusriskiä ja päihteiden käyttöä. Vaikeat tunteet eivät helpotu välttelemällä vaan tuntemalla. Itkeminen vähentää stressiä ja rauhoittaa. Huhtamäki huomauttaa, että esimerkiksi surun ytimessä on rakkaus. Suru syntyy itselle tärkeän asian menettämisestä, eikä toista voi kokea ilman toista. Kestävä onnellisuus voi Huhtamäen mukaan syntyä vain elämän sivutuotteena. Jos pystyy hyväksymään tunteensa ja elämään kuuluvan epätäydellisyyden, epävarmuuden ja epäoikeudenmukaisuuden, voi saavuttaa tasapainon. Onni löytyy siltä suunnalta. ■

Opettele optimismia Pohdi hämmentävässä tai pelottavassa tilanteessa esimerkiksi seuraavia asioita: 1. Jos odotat jotain pahaa tapahtuvaksi, onko pelkosi toteutuminen sataprosenttisen varmaa? 2. Mitä todisteita sinulla on pessimistisen käsityksesi todenmukaisuudesta? 3. Mitä vaihtoehtoisia tulkintoja voisit tehdä? 4. Voiko asiasta seurata jotain hyvää? 5. Avaako tilanne uusia mahdollisuuksia tai kehittääkö se sinua jotenkin?

Psykologi Hanna Markuksela ehkäisee uupumista ja nostaa suorituskykyä harjoituksilla, jotka vaikuttavat kehoon ja mieleen.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Vuorovaikutuskouluttaja Auli Malimaan mukaan iloisuus vaatii rohkeutta ja heittäytymistä sekä itsessä ja ympärillä olevan hyvän näkemistä.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Johanna Huhtamäki on diplomiinsinööri, valmentaja ja menestystutkija. Hän kannustaa myönteiseen ajatteluun muttei usko, että se onnistuu pakottamalla.

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

6. Opitko tilanteesta jotain hyödyllistä? Lähde: Auli Malimaa: Olet kaiken hyvän arvoinen.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

ISTOCK

”Hei, ekaluokkalaiset”, kirjoittaa pieni tyttö hepreaksi alakoulussa Israelissa.

Täyttä hepreaa Tiedätkö, mistä sanonta ”täyttä hepreaa” juontaa juurensa? Suomessa sitä on käytetty ainakin 1800-luvulta lähtien. Kun jokin asia on käsittämätön, sen sanotaan olevan täyttä hepreaa. Sama ilmaus löytyy ympäri maailmaa hieman eri muodossa. Toisinaan vaikeaselkoisuuden vertaukuvana käytetään arabiaa, toisinaan japania ja useimmiten kiinan kieltä. Vanhin tunnettu ilmaus lienee latinankielinen ”Graecum est, non legitur” eli ”Se on kreikkaa, sitä ei voi lukea”. Englanninkielinen maailma on napannut sanonnan itselleen, ja ainakin William Shakespearen (1564−1616) ajoista lähtien englanniksi on sanottu ”It’s Greek to me”. Vaikeaselkoisuuden metaforana käytetyt kielet vaihtelevat, mutta yhteistä niille on se, ettei niissä käytetä latinalaisia aakkosia. − Tuntemattomat kirjaimet ovat todella konkreettinen ymmärryksen este, sanoo Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala.

Poikkeuksen sääntöön tekee saksalainen sanonta ”Das kommt mir Spanisch vor” eli ”Vaikuttaa espanjalta”. Sanonnan arvellaan palautuvan 1500-luvun alkupuolelle, jolloin Kaarle V oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijana. Hän oli samalla myös Espanjan kuningas, ja hänen kerrotaan tuoneen mukanaan espanjalaisina pidettyjä, keisarikunnan hoville outoja tapoja. Muun muassa Serbiassa, Tšekissä ja Slovakiassa käytetään samaa sanontaa. Se lienee levinnyt saksan kielestä näillekin alueille. Suomeen ”täyttä hepreaa”-sanonta on tullut Ruotsista, jossa on päivitelty ”Det är rena hebreiska” ainakin 1700-luvulta lähtien. Myös islannin kielestä löytyy sama ilmaus. Kirsti Aapala arvelee, että Suomessa sanonta on ollut vakiintuneessa käytössä jo 1800-luvulla. Onko täyttä hepreaa -sanonnalla yhteyksiä Raamattuun? Sitä ei tiedetä. Heprea oli pitkään vain kirjoitettu kieli. Nimenomaan uskonnolliset tekstit kirjoitettiin hepreaksi. Puhuttu heprea elvytettiin vasta 1800-luvun loppupuolella. Voi olla, että papit ovat näyttäneet kansalle hepreankielisiä raamatuntekstejä, ja sanonta on lähtenyt siitä. KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

Pekka Kuivalaisen romaani suvun historian vaikutuksista, uskon valinnoista, vainoista ja olosuhteista nyt ja 200 vuotta sitten. Tilaa täältä!

Shlomo Kertomus uskosta ja epäilystä

bookcover-kauppa.fi

Uusi vuosi, uusi koti? Tervetuloa Pihlajistoon, viihtyisään ja turvalliseen senioritaloon! Kuukausivuokraan sisältyy: kotisiivous, palveluavustaja ja viikottaiset aktiviteetit. Katso tarkemmat tiedot asunnoista sekä varaustilanteesta sivuiltamme ja tule tutustumaan myös paikan päälle.

010 315 4140 | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

Hattelmalantie 2c, Helsinki | www.pihlajistonsointu.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Moka on mahdollisuus Epäonnistumisen aiheuttaman häpeän voi kääntää voimaksi, sanoo mokaamisen ja tumpeloinnin mestariksi itseään kutsuva psykologi Outi Olani. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

uorena Outi Olanin oli vaikea löytää paikkaansa maailmassa. Lontoossa asunut Olani vaihtoi usein opiskelu- ja työpaikkaa, sillä hän onnistui aina jotenkin mokaamaan. Hän oli tilanteesta hyvin hämmentynyt. Kun Olani 27-vuotiaana palasi takaisin Helsinkiin, hän perusti kenkäkaupan. Kyseessä oli tennariputiikki, jollaisia ei vielä silloin ollut Suomessa. Yrittäjyys kuitenkin päättyi parin vuoden kuluttua konkurssiin erilaisten virhearviointien seurauksena. Olani oli velkojensa vuoksi 13 vuotta ulosotossa, ja kaksi viimeisintä vuotta hän on ollut velkajärjestelyssä, joka jatkuu vielä vuoden ajan. – Tämä on ollut raju kokemus. Käteen jää kuukaudessa summa, jolla pysyy nipin napin hengissä, kertoo kahden lapsen vuoroviikkovanhempi. KONKURSSIN JÄLKEEN tapahtui kuitenkin jotain hyvää. Outi Olani löysi oman alansa ja alkoi opiskella yliopistossa psykologiaa. Nyt jo vuosia psykologina toimittuaan Olani päätti kirjoittaa kirjan Mokasin – käännä epäonnistumiset voimavaraksi (Otava). Teoksessa yhdistyvät hänen oma elämäntarinansa ja psykologin työkalut aiheeseen. – Halusin käyttää kirjassa esimerkkeinä omia epäonnistumisiani, koska olen tumpeloinnin, möhlimisen ja tunaroinnin ehtymätön lähde. Samalla kerron kehittämästäni self help -menetelmästä, joka voi auttaa selviämään epäonnistumisen aiheuttamasta ahdistavasta olotilasta. Olanin Mokasin-metodi koostuu kolmesta osasta. Siinä epäonnistumisesta selviytymisen vaiheet ovat: palasina, kokoa itsesi ja kultaliimaus. Menetelmä perustuu japanilaiseen kintsugi-taidemuotoon. Siinä rikkoutunutta posliinia korjataan kultaliimalla ja tuloksena on yksilöllinen taideteos, joka on usein kauniimpi kuin alkuperäinen ehjä astia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

ROHKEASTI ITSEÄÄN toteuttaessaan ihmiset saavat kokea hienoja onnistumisia mutta myös monenlaisia epäonnistumisia. Aina ei suinkaan ole kyse Olanin asteikolla punaisesta, todella isosta epäonnistumisesta kuten konkurssista. Useammin tapahtuu keskisuuria, keltaisia mokia, joista Olani antaa esi-

”

Kun rikkoutunut posliini korjataan kultaliimalla, tulos on taideteos.

ISTOCK

OUTI OLANIN mukaan jokainen mokaa elämässään, mutta toiset mokailevat enemmän ja isommin kuin toiset. Olani uskoo, että osalla se johtuu huonosta itsetuntemuksesta: ihminen kulkee laput silmillä eikä pysty setvimään solmujaan.

– Itse taas olen helposti innostuva ja kokeilen rohkeasti uusia asioita. Kun tekee monenlaista, tulee myös sählättyä. – Jotkut ajattelevat myös niin, että kun on investoinut johonkin paljon, siitä ei kannata päästää irti. Joskus irti päästäminen olisi kuitenkin paras ratkaisu, oli sitten kyseessä parisuhde, työpaikka tai bisnes. Jatkoin itsekin yrittämistä, vaikka tajusin yritykseni menevän kohta nurin. Omien kokemuksiensa perusteella Olani toteaa, että yrittäjät ovat usein vähän hulluja. Moni heistä voisi huonosti, jos ei saisi toteuttaa itseään.

merkiksi työpaikalla isossa jakelussa väärään osoitteeseen lähetetyn sähköpostin. Asia on kiusallinen mutta korjautuu yleensä pikaisilla toimenpiteillä. Vihreä pikkumoka puolestaan voi loppujen lopuksi tarjota yhteisen naurunaiheen. Mokattuaan kunnolla ihminen pyrkii Olanin mukaan ensisijaisesti suojaamaan itseään sen aiheuttamalta kärsimykseltä. Tämän vuoksi ihminen saattaa mitätöidä ja vähätellä tapahtunutta, vaikka olisi parempi kohdata siihen liittyvät häpeän, syyllisyyden, kiukun, turhautumisen ja pettymyksen tunteet. – Tajuttuaan mokanneensa ihminen menee palasiksi kuin särkynyt lautanen. Ikävät tunteet tuntuvat kehossa. Silloin avuksi voivat olla läheis-

Outi Olanin kehittämä Mokasin-metodi koostuu kolmesta osasta, jotka ovat palasina, kokoa itsesi ja kultaliimaus. Menetelmä perustuu japanilaiseen kintsugitaidemuotoon.

ten tuki, liikunta ja rauhallinen hengittäminen. Kannattaa myös kokeilla jäiden laittamista iholle, jolloin voimakas fyysinen ärsyke kumoaa henkisen stressin. PALASINA-TILAAN ei kuitenkaan kannata jäädä kovin pitkäksi aikaa, vaan on ryhdyttävä toimimaan. Silloin ihminen siirtyy kakkosvaiheeseen: kokoamaan itseään, keräämään nuo lautasen sirpaleet. – On tehtävä toimintasuunnitelma eli korjattava, mitä voi, ja estettävä lisävahingot. On hyvä miettiä, mikä on oma vastuu tapahtuneesta, ja pyydettävä anteeksi, mikäli se tuntuu tarpeelliselta. Joskus myös muilla voi olla osuutta epäonnistumiseen. Jos on kovin taipuvainen olemaan

ankara itselleen, kokonaisuuden tarkasteleminen saattaa helpottaa oloa, Outi Olani sanoo. Kun on saanut koottua palaset, ne liimataan yhteen. Tuloksena on tavallaan uusi ihminen uusine kokemuksineen ja säröineen. – Tässä vaiheessa voi kysyä itseltään, mitä on epäonnistumisesta oppinut. Mitä se kertoo omista arvoista? Onko arvojärjestys sen seurauksena muuttunut? Olani selvittää. – Mokan aiheuttamat tuntemukset ja ajatukset voi myös kiepauttaa luovan toiminnan muotoon, esimerkiksi kirjoittaa tai säveltää jotain mokaamisen herättämästä häpeästä tai surusta. Jos ahdistavia tunteita ei käy läpi, ne jäävät vellomaan kehoon ja tulevat helposti myöhemmin vastaan entistä voimakkaampina.

EPÄONNISTUMISTEN KÄSITTELY on tuonut Outi Olanin mieleen Danten Jumalaisen näytelmän, josta hän teki aikoinaan lukiossa esitelmän. Tuota keskiajalla kirjoitettua näytelmää mukaillen mokaaja joutuu aluksi helvettiin, minkä jälkeen seuraavat kiirastuli ja mokan työstäminen – ja lopulta paratiisi. Konkurssin kokenutta Olania itseään on auttanut pitkä psykoterapia. Mielenterveyden kannalta tärkeää on ollut myös työnteko, vaikka palkasta ei ole jäänyt juuri mitään käteen ja koronaaika on aiheuttanut lisäpaineita. – Kovista kokemuksistani huolimatta olen edelleen herkästi innostuva. Hyvää vastapainoa työlle tuovat parisalsa ja näytteleminen, joissa myös ollaan tekemisissä tunteiden ilmaisun kanssa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

”Minulla ei ollut ketään, kenelle puhua” Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat tarvitsevat tukea rankkojen kokemustensa vuoksi. Nigerialainen Samantha on saanut tänä vuonna turvapaikan Suomesta. Nigeriassa hän olisi hengenvaarassa. TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVAT JUSSI HELTTUNEN

uonna 2019 Suomeen saapui 4 550 turvapaikanhakijaa. Yksi heistä oli nigerialainen Samantha, 43. Hän kuuluu seksuaalivähemmistöön. Samantha kasvatettiin lapsena Nigeriassa katolisen kirkon jäseneksi. Hänelle kerrottiin seksuaalija sukupuolivähemmistöjen olevan kuvottavia, ja että olisi parempi kuolla kuin olla lesbo. – Syrjintää ei ollut ainoastaan kirkossa vaan kaikkialla. Edes vanhempani eivät ymmärrä sitä, että nainen voisi rakastaa naista, Samantha sanoo. – Kun tajusin 15-vuotiaana pitäväni naisista, minulla ei ollut ketään, kenelle puhua. Jouduin piilottelemaan itseäni. Nigerian lainsäädäntö on yksi maailman vihamielisimpiä seksuaalija sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Seksistä samaa sukupuolta olevan aikuisen kanssa voi saada kuolemantuomion ja jul-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

kisesta rakkaudenosoituksesta 10 vuotta vankeutta. Samanthalla oli Nigeriassa vaikeaa. Hän joutui elämään kadulla, missä hänet raiskattiin ja pahoinpideltiin. Vuonna 2006 hän päätti lähteä maasta. – Häpesin itseäni. Tiesin, etten voi elää siellä. SEKSI SAMAA SUKUPUOLTA olevien kesken on kielletty lailla 70 maassa, ja 11 maassa siitä voi saada kuolemantuomion. Kuudessa maassa, esimerkiksi juuri Nigeriassa, kuolemantuomioita toteutetaan käytännössä. Suomeen saapuvia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin (HLBTI) kuuluvia turvapaikanhakijoita ei ole tilastoitu järjestelmällisesti. Maahanmuuttovirasto ei saa kerätä tilastoa arkaluontoisista asioista kuten ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto on selvittänyt asiaa. Sen mukaan Suomeen saapui vuonna 2017 noin 500 sateenkaarivähemmistöihin kuuluvaa turvapaikanhakijaa. Virasto perustaa luvun Helsinki Pride -järjestöltä saatuihin tietoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijan Mercedész Czimbalmosin mukaan sateenkaari-ihmiset hakevat Suomesta turvapaikkaa kotimaassa kohdatun vainon takia. – Ihminen on saattanut esimerkiksi jäädä kiinni suhteesta samaa sukupuolta olevan kanssa. Sen jälkeen hänen henkensä on voinut olla uhattuna paikallisen lainsäädännön tai kunniaväkivallan takia, Czimbalmos sanoo. – Muutama haastattelemani turvapaikanhakija on joutunut ”korjaavan raiskauksen” uhriksi, eli raiskauksen tarkoitus on ollut ”korjata” ihmisen seksuaalinen suuntautuminen.

Maahanmuuttoviraston puhuttelijat koulutetaan kohtaamaan seksuaalija sukupuolivähemmistöjä Maahanmuuttoviraston tehtävänä on selvittää seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden identiteetin uskottavuus. Tämä tehdään turvapaikkapuhuttelussa keskustelun avulla. Keskusteluiden perusteella arvioidaan, onko henkilön kertomus kokemuksistaan ja identiteetistään uskottava. Haavoittuvassa asemassa olevat hakijat pyritään tunnistamaan. – Me ymmärrämme, ettei henkilö pysty välttämättä kertomaan ehjää tarinaa traumaattisten kokemustensa vuoksi. Niissä tapauksissa puhuttelijan täytyy ottaa kiinni hakijan vapaassa, omasanaisessa kerronnassa saaduista tiedoista ja ohjata hakijaa kertomaan aiheesta lisää, sanoo Maahanmuuttoviraston seksuaalija sukupuolivähemmistöistä vas-

taavan erityisylitarkastaja Hanne Rimpiläinen. Kaikki puhuttelijat saavat Rimpiläisen mukaan Euroopan turvapaikkaasioiden tukiviraston (EASO) koulutuksen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden puhutteluun. Puhuttelijat osallistuvat myös EASO:n sukupuolta, sukupuoli-identiteettiä ja seksuaalista suuntautumista käsittelevään koulutukseen. 2015–16 aloittaneille puhuttelijoille ei kuitenkaan pystytty antamaan kaikkea perehdytystä yhtä nopeasti kuin normaalitilanteessa. Hallinto-oikeuteen on Rimpiläisen mukaan tehty melko paljon valituksia turvapaikkapäätöksistä, jotka liittyvät hakijan sateenkaari-identiteettiin. Maahanmuuttovirastoon palautuneet tapaukset käsitellään perusteellisesti, mikä vie aikaa.

Helsinki Pride tarjoaa turvapaikanhakijoille keskusteluapua. Ihmisillä on Yusufin mukaan tarve kertoa sekä traumaattisista kokemuksistaan kotimaassaan että vaikeasta pakomatkasta Suomeen. – He haluavat puhua myös perheestään. Vaikka perheenjäsenet eivät välttämättä ole hyväksyneet tänne tulijan seksuaalista suuntautumista, heitä saattaa silti olla ikävä, Yusuf sanoo. – Monet turvapaikanhakijat eivät ole pystyneet aiemmin käsittelemään tunteitaan ja identiteettiään. Me annamme siihen apua. Yksilötapaamisten lisäksi Together with Pride järjestää sateenkaaritaustaisille turvapaikanhakijoille ryhmätoimintaa. Monet ovat Yusufin mukaan löytäneet ryhmistä vertaistukea ja alkaneet kutsua niitä perheikseen.

Monet sateenkaarivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat tulevat Lähi-idästä, Afrikasta tai Venäjältä. Czimbalmos muistuttaa, että myös Euroopan sisällä on maita, jotka suhtautuvat sateenkaarivähemmistöihin vihamielisesti. HELSINKI PRIDE -YHTEISÖN sosiaalija nuorisotyön asiantuntija Yasmin Yusuf tekee yhteistyötä Suomeen saapuneiden HLBTI-turvapaikanhakijoiden kanssa. Yusuf vastaa yhteisön Together with Pride -työstä, joka keskittyy sateenkaaritaustaisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten auttamiseen. Helsinki Pridessa oli vuonna 2020 asiakkaana 320 turvapaikanhakijaa. Heistä osa on ollut asiakkaina jo pidempään. Yusuf arvioi uusia asiakkaita tulevan joka kuukausi. – Suurin osa heistä on tullut Suomeen identiteettiinsä kohdistuneen vainon takia, Yusuf sanoo.

SAMANTHA MUUTTI ENSIN vuonna 2006 Nigeriasta Etelä-Afrikkaan. Siellä hänelle sanottiin, että hän luulee olevansa lesbo, koska ei ole mennyt naimisiin. Siksi hän päätyi avioitumaan miehen kanssa ja sai tämän kanssa lapsen. Samantha joutui yhä piilottelemaan identiteettiään. Meni yli kymmenen vuotta, kunnes hän päätti, että nyt saa riittää. – Minun oli vihdoin aika löytää itseni ja tulla vapaaksi. Syyskuussa 2019 Samantha saapui poikansa kanssa Suomeen. Vastaanottokeskuksessa hän kohtasi aluksi syrjiviä asenteita. – Yksi mies kyseli, onko paholainen vallannut minut. Että miksi olen tällainen, vaikka olen kaunis nainen, Samantha kertoo. Edessä oli pitkä turvapaikkaprosessi. MAAHANMUUTTOVIRASTON TEHTÄVÄ on selvittää, onko turvapaikan myöntämiselle perusteita. Sateenkaari-ihmisen kohdalla tämä tarkoittaa sen selvittämistä, onko hänen identiteettinsä todellinen ja koituuko siitä hänelle vaaraa kotimaassa. Pakolaisneuvonnan johtavan lakimiehen Marjaana Laineen mukaan HLBTI-turvapai-

Vastaanottokeskuksissa edistetään Hanne Rimpiläisen mukaan kaikkien yhdenvertaista ja tasapuolista kohtelua. HLBTI-hakijoille annetaan mahdollisuus liittyä Setan toimintaan, ja heidät voidaan tarvittaessa siirtää lähemmäs sateenkaaripalveluita. Kaikille turvapaikanhakijoille pidetään suomalaisen yhteiskunnan kurssi, jossa kerrotaan myös seksuaalija sukupuolivähemmistöistä sekä heidän oikeuksistaan Suomessa. Jos sateenkaari-ihmiset kohtaavat vastaanottokeskuksessa epäasiallista käytöstä, heitä rohkaistaan Rimpiläisen mukaan kertomaan siitä henkilökunnalle. – Jos epäasiallista kohtelua tulee keskuksen henkilökunnalta, siitä voi kannella keskuksen johtajalle tai Maahanmuuttovirastoon, Rimpiläinen sanoo.

kanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa eivätkä välttämättä pysty kertomaan tilanteestaan viranomaisten edellyttämällä tavalla esimerkiksi traumaattisten kokemusten, häpeän tai kulttuuriin liittyvien syiden takia. Siksi he voivat tarvita turvapaikkahaastattelussa erityistukea. – Tärkeintä olisi tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Laine sanoo.

”

Yksi mies kyseli, onko paholainen vallannut minut. Että miksi olen tällainen, vaikka olen kaunis nainen. TURVAPAIKAN SAANUT SAMANTHA

Helsinki Pridessa työskentelevän Yasmin Yusufin mukaan viranomaiset myös sivuuttavat helposti asiantuntijoiden lausunnot turvapaikanhakijan identiteetistä. Henkilö on voinut saada puoltavan lausunnon Helsinki Pridelta ja terveydenhuollon ammattilaisilta, mutta hänen sateenkaari-identiteettiinsä ei silti uskota. – Samanlainen ilmiö näkyy kristinuskoon kääntyneillä turvapaikanhakijoilla. He ovat voineet saada lausunnon omalta kotiseurakunnaltaan, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta, Yusuf sanoo. SUKUPUOLI- JA SEKSUAALIVÄHEMMISTÖIHIN kuuluvat turvapaikanhakijat kohtaavat myös muita ongelmia. Esimerkiksi heidän ihmissuhteisiinsa ei Yasmin Yusufin mukaan uskota. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

– Heteroparisuhteen Suomessa solminut turvapaikanhakija saa paljon helpommin perhesiteisiin perustuvan oleskeluluvan kuin suomalaisen kanssa parisuhteessa oleva homomies, Yusuf sanoo. Lisäksi turvapaikanhakijoille tarkoitetut vastaanottokeskukset eivät aina ole sateenkaariihmisille turvallisia. He ovat kokeneet Yusufin mukaan syrjintää, häirintää ja väkivallan uhkaa. – Meidän täytyy myös ymmärtää, että nämä ihmiset ovat vähemmistön vähemmistöä. Sen lisäksi, että he kokevat syrjintää sateenkaari-identiteettinsä vuoksi, he kohtaavat myös rasismia esimerkiksi työpaikkaa tai asuntoa etsiessään, Yusuf sanoo. Yusufin mukaan Helsinki Pride pyrkii tekemään yhteistyötä Maahanmuuttoviraston kanssa. Järjestö on esimerkiksi järjestänyt Maahanmuuttovirastolle koulutuksia. Marjaana Laineen mukaan turvapaikkaprosessi on merkittävästi parantunut vuosista 2015–17, jolloin Suomeen tuli pelkästään vuonna 2015 yli 30 000 turvapaikanhakijaa. – Meillä on silti edelleen paljon ihmisiä, joiden turvapaikkahakemus on jäänyt valitus- ja uusintahakemuskierteeseen vuonna 2015 tehtyjen kiirehtimisten ja oikeusturvaheikennysten takia. Heitä pitää auttaa jollain tavalla, sillä tilanne on epäreilu. Laine muistuttaa, että kiirehdityillä päätöksillä voi olla sateenkaari-ihmisille vakavat seuraukset.

Helsinki Pride -yhteisön asiantuntija Yasmin Yusuf tekee yhteistyötä Suomeen saapuneiden HLBTI-turvapaikanhakijoiden kanssa.

MAINOS

Perintönä hyvän tekeminen Testamenttivaroja voi ohjata myös lähetystyöhön. Testamentteja tehdään yhä useammin hyväntekeväisyyteen. Testamentin avulla voi lahjoittaa vaikka osan omaisuudestaan itselleen tärkeän työn tai kohteen hyväksi. Kolmisenkymmentä kansalaisjärjestöä, jotka ovat Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n jäseniä, ovat mukana Hyvä testamentti -kampanjassa. Se rohkaisee ja opastaa ihmisiä testamentin tekemi sessä hyväntekeväisyyteen. Suomen Lähetysseura on yksi mukana olevista järjestöistä. – Vuosittain Lähetysseura saa lahjoitus varoja noin kolmestakymmenestä testa mentista, kertoo palvelupäällikkö Maria Gustafsson. – Testamenttilahjoitukset ovat merkittävä osa yksityishenkilöiltä saamastamme tuesta. Rahallisesti summa on huomattava, tosin se luonnollisesti vaihtelee vuosittain. Lahjoituksena perinnetila Ranualla Lähetysseuralle testamenttilahjoitukset eivät ole uusi asia, vaan se on saanut testamentteja jo kauan. – Uusi asia ovat ehkä osatestamentit. Lahjoituksen antaja osoittaa osan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

testamentistaan Lähetysseuralle lopun mennessä perillisille. Maria Gustafsson sanoo, että Lähetysseu ralla ei ole tietoa läheskään kaikista sille kohdistetuista testamenteista, vaan ne tulevat tietoon kukin ajallaan. Testamenttilahjoitukset pitävät sisällään asuntoja, irtaimistoja, rahaa, pörssiosak keita tai metsää ja tontteja. Esimerkiksi Ranualta Lähetysseura sai muutama vuosi sitten testamenttilahjoituksena Kangaslampinimisen perinnetilan. Laatijan tahtoa noudatetaan aina Jotta testamentti on pätevä, sen on täytettävä tietyt lain edellyttämät muotomääräykset. Siksi juristi on hyvä apu. Myös Suomen Lähetysseura tarjoaa asiantuntijapalveluja ja järjestää koulutus tilaisuuksia testamentteihin ja perintö suunnitteluun liittyen. – On tärkeä huomata, että testamenttia ei tehdä niinkään Lähetysseuralle vaan niille ihmisille, joiden hyväksi Lähetysseura tekee työtä. He ovat köyhiä, syrjittyjä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä kehittyvissä maissa. Testamentin

laatija voi myös päättää, että varat kohdis tetaan johonkin tiettyyn kohteeseen ja tarkoitukseen, Gustafsson sanoo. Lähetysseurassa suositaan kuitenkin yleisluonteisia kohteita, ei kovin yksityis kohtaisia, sillä kun testamentti laitetaan käytäntöön, aika saattaa olla toinen ja kohteet tai kohdemaatkin muuttuneet. – Testamentin laatijan tahtoa pyritään silti aina noudattamaan. Mutta jos se ei ole kirjaimellisesti mahdollista, varat ohjataan alkuperäistä kohdetta mahdollisimman lähellä olevaan uuteen kohteeseen. Suomen Lähetysseura on yleishyödylli nen yhteisö, joten sen ei tarvitse maksaa

testamentilla saamastaan perinnöstä perintöveroa eikä lahjasta lahjaveroa. Lue lisää: suomenlahetysseura.fi/testamentti

Suomen Lähetys seura on kirkon kansainvälisen työn järjestö, jonka työ rakentuu kristilliselle uskolle, toivolle ja rakkaudelle.

– Jos ihmisen sateenkaari-identiteetti kyseenalaistetaan ja hänet käännytetään kotimaahan, hän voi pahimmassa tapauksessa joutua hengenvaaraan. Samalla valtio rikkoo ehdottomia ihmisoikeuksia, kuten palautuskieltoa. SAMANTHALLE MYÖNNETTIIN turvapaikka vuonna 2021. Prosessi kesti kaksi vuotta. Hän asuu vielä vastaanottokeskuksessa yhdeksänvuotiaan poikansa kanssa. Samanthaa haastateltiin useaan otteeseen turvapaikkaprosessin aikana. Hän kävi myös psykologin ja sosiaalityöntekijän vastaanotolla. Samantha ei kertonut ensin identiteetistään, mutta maaliskuussa 2020 hänet ohjattiin Helsinki Priden piiriin. Samantha liittyi Yasmin Yusufin Together with Pride -toimintaan. – Tuntui, kuin kivi olisi vierähtänyt sydämeltäni. Olen löytänyt vertaisia, joista on tullut tukeni ja perheeni. He ovat auttaneet minua ymmärtämään itseäni. Samantha ei aio koskaan lopettaa Priden ryhmätapaamisissa käymistä. Hän tapaa siellä ystäviään viikoittain elokuvien ja pelien parissa. Samantha työskentelee tällä hetkellä siivoojana. Hän aikoo seuraavaksi löytää asunnon, opiskelupaikan ja uusia töitä. Tulevaisuuden toiveammatti olisi hoitaja tai bussikuski. – Minä en aio enää piilotella. Olen valmis elämään. ■ Samanthan nimi on muutettu haastateltavan turvallisuuden vuoksi.

Nigerian sateenkaariihmisten ihmisoikeustilanne on huono Miesten välisestä seksistä rangaistaan kuolemalla 12 pohjoisosavaltiossa. Muutamassa osavaltioissa kuolemantuomion saavat vain naimisissa olevat miehet. Naisten välisestä seksistä rangaistaan kuolemalla kahdessa pohjoisosavaltiossa. Muissa pohjoisosavaltioissa tuomioina ovat raipaniskut ja vankeus. Muualla Nigeriassa seksuaalisista teoista samaa sukupuolta olevan kanssa voidaan tuomita 14 vuoden vankeusrangaistukseen. Lisäksi maassa on vuodesta 2013 lähtien ollut voimassa tasa-arvoisen avioliiton kieltolaki. Lakiin kuuluu 5–10 vuoden vankeustuomio samaa sukupuolta olevien julkisesta rakkauden osoittamisesta. Samassa laissa kielletään sateenkaariorganisaatiot, -yhdyskunnat ja -klubit 10 vuoden vankeusrangaistuksen uhalla. Transihmisten sukupuolen korjaaminen ja nimenmuutos on kielletty. Lähde: The International Lesbian, Gay, Bisexual, Trans and Intersex Association (ILGA)

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Saga Tammilinnassa asut itsenäisesti omassa vuokra-asunnossa palveluiden keskellä. Tarjoamme ateria-, siivous-, turva- ja hyvinvointipalveluita omien tarpeiden mukaan sekä aktiivista harrastustoimintaa. Tule viihtymään meillä vakituisesti tai tilapäisesti! Kysy lisätietoja talomme johtajalta tai varaa yksityisesittelyaika: Ranja Kontturi | 050 5215 139 Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

Seuraa meitä

”

Aloin miettimään miten voisin jatkaa heikoimmissa oloissa elävien lasten auttamista senkin jälkeen, kun minua ei enää ole. Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Suomalaisten tukena

ULK MAILLA Suomalaisen papin puheille pääsee Euroopan eri kolkissa. Lontoossa voi tavata Marjaana Härkösen, Berliinissä Päivi Lukkarin ja Tallinnassa Markku Päiviön. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU JA OONA MATTILA KUVITUS HANS EISKONEN HENKILÖKUVAT OONA MATTILA JA HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Karjalanpiirakoita ja löylyjä vanhalla satama-alueella

ontoon merimieskirkolla oli viime elokuussa erityisen onnellisia ihmi siä, kun kirkon sauna avattiin jälleen. Saunaa ei ollut voinut käyttää mo neen kuukauteen koronapandemian aiheuttaman lockdownin eli sulku tilan vuoksi. Suosittu sauna on yksi esimerkki Lontoon me rimieskirkon monipuolisesta toiminnasta. Myös merimieskirkon pappina lähes kuusi vuotta toi minut Marjaana Härkönen yllättyi alussa siitä, mitä kaikkea hänen työhönsä sisältyy. – Papin normaalin työn ohella törmään päi vittäin yllättäviin tilanteisiin ja tarpeisiin. Ei ole ollut sellaista inhimilliseen elämään kuuluvaa asiaa, jota ei olisi tullut vastaan. Viimeksi tänään puheilleni tuli entinen asunnoton, joka oli vih doin saanut asunnon. Härkönen sai heti huomata myös, että meri mieskirkko tarkoittaa laajaa suomalaisyhteisöä, jonka toiminnassa vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys. – Esimerkiksi joulumyyjäisissämme käy noin 13 000 ihmistä. Emme tulisi mitenkään toimeen ilman vapaaehtoisia, sillä vakituisia työntekijöitä on vain kahdeksan. – Yhteisössä on paljon lämpöä: meitä yhdistä vät suomen kieli ja kokemukset uuteen maahan asettumisesta. Tämä työ on ollut minulle vahva elämys ja oppimiskokemus. MERIMIESKIRKON PAPIN tukikohta Lontoos sa on kirkkorakennus Rotherhithen kaupun ginosassa, Thamesjoen eteläpuolella. Hänen toimintaalueeseensa kuuluvat kuitenkin koko IsoBritannia ja Irlanti. Britanniassa on noin 20 000 suomalaista, jois ta suurin osa asuu Lontoossa. Moni heistä käy merimieskirkolla erilaisissa ryhmissä, kerhoissa ja tapahtumissa. – Kirkon ryhmistä suosituin on palleromuskari, jossa lapset käyvät vanhempiensa tai hoitajiensa kanssa aamupäivisin. Se on paitsi muskari myös kohtaamispaikka, jossa voi jakaa asioita toisten suomalaisten kanssa, Marjaana Härkönen kertoo. Tärkeitä paikkoja kirkolla ovat myös kahvi la, kirjasto ja sauna. Kahvilassa on tarjolla korva

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

puusteja, karjalanpiirakoita ja muita suomalaisia tuotteita. Pienestä kirjastosta voi lainata suomen kielisiä kirjoja. Erityisen suosittu on sauna. – Saunan yksityisvuorot varataan nopeasti, ja myös yleiset vuorot ovat olleet niin suosittuja, etteivät kaikki ole aina mahtuneet mukaan. Sau nomassa käy myös paikallisia brittejä, koska he pitävät siitä, että meidän saunassamme saa heit tää kunnolla löylyä.

”

Yhteisössä on paljon lämpöä: meitä yhdistävät suomen kieli ja kokemukset uuteen maahan asettumisesta. LONTOON MERIMIESKIRKON PAPPI MARJAANA HÄRKÖNEN

KIRKOLLISIA TOIMITUKSIA Marjaana Härkösellä on normaalivuonna 40–50, mutta nyt pandemia aikana niitä on ollut huomattavasti vähemmän. Toimitukset ovat enimmäkseen kastetilaisuuksia ja avioliiton siunaamisia, mutta joskus myös hau tajaisia – Hautajaisten jälkeen on tavallista, että saat toväki menee yhdessä syömään ja viettämään muistojuhlaa paikalliseen pubiin. Lontoossa asu taan yleensä melko ahtaasti, joten ystäviä tava taan pubeissa, jotka toimivat tavallaan olohuo neen jatkeena, Härkönen kertoo. Britanniassa asuville suomalaisille nuorille Lontoon merimieskirkko tarjoaa mahdollisuu den rippikouluun. Normaalina vuonna riparin käy 5–10 nuorta. Kerran kuussa merimieskirkossa voi osallistua suomenkieliseen messuun. Eniten ihmisiä mes suissa on juhlapyhinä. – Väkeä innostavat erityisesti Suvivirsi ja suo malaiset joululaulut, Härkönen sanoo.

BRITANNIAN BREXIT eli irtautuminen EU:sta ja sen lisäksi koronapandemia ovat Marjaana Här kösen mukaan vaikuttaneet osin rajustikin suo malaisten elämään Britanniassa. – Pandemiaaikana on tullut sairaus ja kuole mantapauksia, työpaikan menetyksiä ja huolta läheisistä. Ongelmia on aiheuttanut myös se, et tä Suomeen matkustaminen on ollut välillä todel la hankalaa. – Kun Britanniassa oli voimassa poikkeuslaki, myös kirkot olivat kiinni kokonaan. Esimerkiksi virsien laulaminen sallittiin uudestaan viime hei näkuussa. Härkönen kiittelee työtiimiään, johon kuuluu muun muassa kaksi sosiaalikuraattoria. He pyrki vät olemaan myös pandemiaaikana ihmisten ta voitettavissa vähintään verkkoyhteydellä. – Toimintamme oli ollut melko Lontookes keistä. Nyt huomasimme, että tavoitamme Zoom yhteydellä entistä helpommin myös muualla Bri tanniassa sekä Irlannissa asuvia suomalaisia. Brexit puolestaan alkoi rajoittaa suomalaisten elämää vuoden 2021 alussa siten, että Britannias sa voi nyt viettää viisumivapaasti enintään kuu si kuukautta. Lyhyempikestoiseenkin työntekoon tarvitaan yleensä oleskelulupa, ja työpaikka on löydettävä ennen maahan muuttamista. – Opiskelu voi onnistua Britanniassa viisumi vapaasti kuuden kuukauden ajan, mutta siitä on tullut kalliimpaa. Au pairiksi haluaville taas ei ole enää mitään reittiä maahan. Se harmittaa monia täällä asuvia suomalaisia, jotka haluaisivat suo malaisen au pairin hoitamaan lapsiaan ja pitä mään yllä heidän suomen kielen taitoaan, Härkö nen selvittää. Merimieskirkolla on ennen ollut vuosittain Suomesta harjoittelijoita, mutta heitä ei ole voi nut nyt ottaa. Sen sijaan kirkolla voi tehdä 30 päivän ajan vapaaehtoistyötä. ENNEN NYKYISTÄ pestiään Marjaana Härkönen toimi 12 vuotta pappina Punkaharjulla. Juuriltaan itäsuomalainen Härkönen piti työstään pienellä paikkakunnalla mutta alkoi miettiä, voisiko vielä oppia jotain uutta. – Kun Lontoon merimieskirkon papin paikka tuli auki, päätin hakea sitä. Tiesin työstä jotakin, sillä olin käynyt tutustumassa siihen muutamaa vuotta aiemmin.

Marjaana Härkönen yllättyi siitä, mitä kaikkea hänen työhönsä Lontoon merimieskirkon pappina kuuluu.

Härkönen on viihtynyt hyvin työssään keskellä suurkaupunkia. Tosin hän viettää suuren osan ajastaan Suomi-kuplassa, koska asuu kirkolla ja tapaa suomalaisia päivittäin. – Tämä on entistä satama-aluetta, ja täällä on hieno kylämäinen tunnelma. Juuri sataman ja suomalaisten merenkulkijoiden vuoksi Suomi lähetti Britanniaan ensimmäisen merimiespapin vuonna 1880. Merimiehiä kirkolla ei enää juuri käy, mutta heitä mennään tarvittaessa tapaamaan laivoille. Lontoon merimieskirkko tekee aktiivisesti yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa. Niihin kuuluu muun muassa lähellä sijaitseva hyväntekeväisyyttä harjoittava Charity Shop -kirpputori. Asunnottomuus on Lontoossa iso ongelma. Merimieskirkko on osallistunut myös paikallisten kirkkojen projektiin, jossa tarjotaan asunnottomille majoitusta. OMAA RAUHAA ja yksityisyyttä kaivatessaan Marjaana Härkönen suuntaa Lontoon vilinään. Hän nauttii kaupungin ihmiskirjosta ja sen runsaasta kulttuuritarjonnasta. – Vuosien mittaan olen oppinut, että Britanniassa kaikki toimii mutta voi olla myös toimimatta. Elämässä on täällä tietynlaista rentoutta. Kun esimerkiksi kirkkokiinteistössä ilmenee vähän väliä erilaisia ongelmia, ei niistä suuremmin hätkähdetä, ja aina ne jotenkin selviävät.

Kaukana kotoa voi iskea sielunhätä

iljoonakaupunki Berliini on rosoinen. Kaupunkia ei kehuta kauniiksi, mutta se houkuttelee boheemeja kulttuurin ystäviä ja ihmisiä, jotka haluavat kokea itsensä vapaiksi. Itä- ja Keski-Saksan alueiden suomalaispappi Päivi Lukkari on asunut Berliinissä 29 vuotta. Hän oli 19-vuotias ja opiskeli Falkenbergin raamattukoulussa, kun Berliinin muuri murtui. – Moni asia on muuttunut, mutta tuo tänne tulevien vapauden kaipuu pysyy, Lukkari sanoo. ENSIMMÄISET SUOMALAISSEURAKUNNAT perustettiin Saksaan 50 vuotta sitten. Tuolloin kirjepostin kulkemiseen Suomen ja Saksan välillä kului noin viikko. Puhelut ja lentäminen olivat kalliita. Saksassa asuvien suomalaisten löytäessä toisensa he kokoontuivat yhteen, puhuivat äidinkieltään ja leipoivat korvapuusteja. Tärkeäksi koettiin myös uskonnon harjoittaminen. – Mielenkiintoista on, että suomalaiset olisivat voineet perustaa kotiseutuyhdistyksen tai vaikkapa korvapuustiyhdistyksen, mutta he halusivat perustaa nimenomaan yhdistyksen nimeltä seurakunta, suomalaispappi pohtii.

– Uskonnon harjoittaminen osuu meissä ihmisissä sellaiselle herkälle alueelle, jota tuntuu luonnollisimmalta toteuttaa sydämen ja tunteen kielellä, äidinkielellä. Voin mennä saksalaiseen kirkkoon rukoilemaan Isä meidän -rukouksen saksaksi tietäen, että se on se sama rukous. Mutta se ei tunnu samalta. TYÖMATKOJA PÄIVI LUKKARI kulkee junalla Berliinin, Dresdenin, Hannoverin ja Bielefeldin välillä. Hänen työnsä satunnainen erikoisuus ovat turistien vihkimiset. Useammin pappi tarvitaan paikalle kastejuhlaan tai hautajaisiin. – Moni on sanonut, että suomenkielisillä sanoilla on hautaan siunaamisessa erityinen merkitys. Suomalais-saksalaisten pariskuntien järjestämissä ristiäisissä on suomalaiselle osapuolelle tärkeää, että toimituksessa käytetään myös suomen kieltä, Lukkari kertoo. – Yleensä ihmiset alkavat kaivata suomalaista yhteisöä, kun he saavat lapsia, sillä lapsille halutaan välittää suomen kieltä ja kulttuuria. Monet löytävät seurakunnan Suomi-koulun kautta. KUN NUORI AIKUINEN tulee suomalaispapin luokse, kyseessä on yleensä ensi kertaa ulkomailla asuvan kokema eksistentiaalinen kriisi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

– Vieraassa maassa yksin asuminen voi aktivoida monenlaista pohjatonta yksinäisyyden ja irrallisuuden tunnetta, joka voi olla iso kriisi, Päivi Lukkari sanoo.

”

Uskontoa ihminen toteuttaa sydämen kielellä, äidinkielellä. ITÄ- JA KESKI-SAKSAN ALUEIDEN SUOMALAISPAPPI PÄIVI LUKKARI

Ikääntyvillä saattaa esiintyä toisen suuntaista identiteettikriisiä. Lukkarin mukaan heidän kysymyksensä ovat seuraavanlaisia: ”Olen asunut viisikymmentä vuotta poissa Suomesta. Mitä Suomi vielä minulle merkitsee? Onko minusta tullut berliiniläinen, vai haluaisinko palata Suomeen, kun täällä ei enää ole läheisiä ihmisiä.” – Elämä on niin haavoittuvaa. Me papit emme ole terapeutteja, mutta voimme olla apuna purkamassa ongelmavyyhteä suomeksi ja miettiä, mitä siinä voisi tehdä.

ARKI SUURKAUPUNGISSA on hektistä. Päivi Lukkari kertoo kaipaavansa usein hiljaisuutta. Hiljentymispaikkoina hänelle toimivat kaupungin puistot ja kappelit. – Minulle pyhää on hiljaisuus – ja ihmisten parissa sellaiset hetket, jolloin tuntuu, että tässä emme ole vain me, vaan myös joku meitä suurempi.

Arki-illan retriittejä Viru-hotellissa

yhän Pietarin seurakunnassa Tallinnassa on ollut viime kuukausina hiljaista. Seurakunnan syksy alkoi vilkkaasti, mutta sitten koronatilanne jälleen paheni ja suomalaisturistien tulva Tallinnaan tyrehtyi. – Pandemia voi vähentää suomalaisten Vironmatkailua pitkäksikin aikaa, kun tänne matkustamista pidetään nyt niin vaarallisena. Toivon kuitenkin, että suomalaiset tulisivat rohkeasti Tallinnaan ja tutustumaan myös suomalaiseen seurakuntaan sitten, kun se on jälleen turvallista, sanoo seurakunnan turistipappina työskentelevä Markku Päiviö. Kun pandemia pysäytti keväällä 2020 Viron ja samalla Viron ja Suomen välisen laivaliikenteen, joutuivat Päiviö ja hänen seurakunnan kirkkoherrana toimiva vaimonsa, Hannele Päiviö, miettimään, miten tavoittaisivat ihmisiä hädän ja epävarmuuden keskellä.

Itä- ja Keski-Saksassa työskentelevä suomalaispappi Päivi Lukkari on asunut Berliinissä kohta 30 vuotta.

– Iäkkäämpiin seurakuntalaisiin otimme yhteyttä puhelimitse. Paikallisella suomalaisella radiokanavalla aloitimme puolestaan ohjelman Mitä sinulle kuuluu? Ohjelmaan sai soittaa ja kertoa tuntemuksistaan, Markku Päiviö kertoo. – Vanhemmat ihmiset pärjäsivät itse asiassa melko hyvin, sillä he ovat kokeneet elämässään vaikeampiakin aikoja. Sen sijaan varsinkin opiskelijoita tilanne ahdisti, kun piti olla lukittuna neljän seinän sisälle. VIROON ON virallisesti rekisteröity asukkaaksi noin 7 500 suomalaista, mutta Markku Päiviön mukaan määrä on paljon suurempi. – Täsmällistä lukua on vaikea tietää, koska moni suomalainen noudattaa Talsinki-ideaa eli heillä on kakkosasunto Virossa. Suomalaisen seurakunnan kerhotoimintaa, messuja ja kirkollisia toimituksia Päiviö hoitaa yhdessä vaimonsa kanssa. – Avioliiton siunaamisia, ristiäisiä ja hautajaisia on vaihtelevasti, keskimäärin kymmenkunta vuodessa, ja osa niistä pidetään muualla Virossa. Rippikoulun voi suomalainen nuori aloittaa Virossa tutustumisjaksolla, mutta varsinaisesti se on suoritettava Suomen puolella. Suomalaisten lasten ja nuorten määrä on Tallinnassa melko pieni. Suomalaisessa koulussa on yhteensä noin 60 oppilasta.

Markku Päiviö hoitaa turistipapin tehtäviä Tallinnan suomalaisessa seurakunnassa.

PYHÄN MIKAELIN KIRKKO on suomalaisten messukirkko Tallinnassa. Se on ruotsalaisten omistuksessa, ja suomalaiset vuokraavat sitä heiltä. Yleensä suomenkielisiä messuja järjestetään kahdesti kuukaudessa sunnuntaisin kello 10, mutta juhlapyhien aikaan tilaisuuksia on enemmän.

”

Viro ei tosiaankaan ole mikään Suomen jatke. TALLINNAN TURISTIPAPPI MARKKU PÄIVIÖ

Silloin, kun suomalaisia risteilymatkustajia kävi Tallinnassa valtavia määriä, seurakunta toimitti hotelleihin oman ohjelmansa. Se oli nähtävissä myös Baltic Guide -lehdessä. – Aiemmin minulla oli vastaanottoaika Viruhotellissa. Sitten se muutettiin arki-illan retriitiksi, jota ohjasimme vuorotellen vaimoni kanssa hotellin hiljaisessa huoneessa, mutta nyt retriittitoimintakin on ollut koronan vuoksi katkolla.

Ennen korona-aikaa seurakunnan vieraana Tallinassa kävi myös paljon suomalaisryhmiä, muun muassa kuoroja ja ystävyysseurakuntien jäseniä, joiden opastamisesta ja ohjelmasta Päiviö vastasi. Viime aikoina ryhmien vierailuja on ollut huomattavasti vähemmän. PÄIVIÖN PARISKUNTA on työskennellyt Tallinassa jo pitkään. Hannele Päiviö aloitti Pyhän Pietarin seurakunnan kirkkoherrana vuonna 2007, ja Markku Päiviö tuli perässä vuonna 2010. Aluksi hän avusti vaimoaan sekä työsti raporttia Venäjän ja Viron kaupunkien ulkosuomalaistyöstä. Seurakunnan täysipäiväiseksi turistipapiksi hänet nimitettiin kuusi vuotta sitten. Mitä pidempään Markku Päiviö on asunut Tallinnassa, sitä paremmin hän on tajunnut asuvansa oikeasti ulkomailla. – Kulttuurierot ovat tulleet esiin pikkuhiljaa. Viro ei tosiaankaan ole mikään Suomen jatke, vaikka mailla onkin paljon yhteistä. Päiviöt asuvat vuokra-asunnossa Tallinnassa, joten he ovat tutustuneet virolaiseen ja erityisesti tallinnalaiseen elämänmenoon myös asuinalueensa kautta. – Tallinnan huonoihin puoliin kuuluu tietynlainen välinpitämättömyys. Tänne on esimerkiksi rakennettu uusia pyöräteitä, mutta ihmiset ajavat silti pyörillä ja skuuteilla jalkakäytäviä pitkin.

Aivan toisenlaista meininki on vaikkapa Kuresaaressa ja Tartossa, jota kutsutaan Viron Ateenaksi, Päiviö sanoo. Joka tapauksessa Päiviöt ovat viihtyneet Virossa hyvin. Loma-aikoina pariskunta suuntaa kotiin Helsinkiin, sillä siellä asuvat lapset ja lapsenlapset. ■

Suomalaispappeja maailmalla Suomalaispappeja työskentelee Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Saksassa, Ranskassa, Britanniassa, Irlannissa, Hollannissa, Belgiassa, Itävallassa, Sveitsissä, Espanjassa, Thaimaassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa sekä talviaikana Kyproksella ja Turkissa. Lisäksi matkapapit vierailevat joulu- ja osin myös pääsiäisaikaan Venäjällä, Kiinassa, Kreikassa, Italiassa ja kuudessa Latinalaisen Amerikan maassa. Suomalaisten lähetysjärjestöjen papit palvelevat tarvittaessa suomalaisia esimerkiksi useissa Afrikan maissa. Lisätietoja osoitteessa evl.fi/ulkosuomalaiset.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Kuka?

Jepa Lambert, 41, on soul-laulaja, joka asuu Helsingissä poikansa ja avomiehensä kanssa.

Mitä?

Lambert toimii taustalaulajana televisiossa muun muassa Elämäni biisi -ohjelmassa. Hän johtaa Sounds of Mercy -gospelkuoroa. Joskus hänet saattaa nähdä esilaulajana Tuomasmessussa Mikael Agricolan kirkossa.

Motto

Ilon kautta!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Gospelin viemää Kaksi vuotta koodaamista riitti – Jepa Lambert lähti opiskelemaan lapsuutensa toiveammattiin laulajaksi. Tie on vienyt telkkariin ja kuoronjohtajaksi. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

enni ”Jepa” Lambert on laulanut aina. Ennen kuin hänestä tuli television musiikkiohjelmien taustalaulaja, laulut kaikuivat kristillisissä piireissä. Alakoululaisena Lambert esiintyi seurakunnan tyttöporukalla Seppo Hovin seurassa –ohjelmassa. Yläasteiässä hän johti kahta kuoroa, säesti pianolla seurakuntalaisten laulua ja veti ylistyslauluja. Parikymppisenä Lambert lauloi suomeksi ja englanniksi gospelbändeissä. – Olen kasvanut Tikkurilan helluntaiseurakunnassa, Minttukirkolla. Olen edelleen seurakunnan jäsen, mutten asu enää kirkon lähellä enkä ole pitkään aikaan käynyt siellä, Lambert kertoo. JO VARHAIN vaikutti siltä, että musiikista tulisi musikaalisen ja esiintymisestä nauttivan Jepa Lambertin ura ja elämä. – Kasvoin sisarusteni kanssa perheessä, jossa aina kaikki olivat meille tervetulleita. Usein kotona oli porukkaa, musiikkia ja hengellistä ohjelmaa. Laulamisen lisäksi Lambert halusi alkaa soittaa. Setä ehdotti pianoa, ja sellainen haettiin isän kanssa pakettiautolla Oulun läheltä. Seurakuntatutun ohjaamat soittotunnit alkoivat, kun Lambert oli kuusivuotias. Hän oppi ensin soinnut ja tarjoutui ekaluokkalaisena säestämään lauluja koulun musiikin tunneilla. – Soittaminen varmaan vei minut sille polulle, että kävin Vantaalla Simonkallion koulun musiikkiluokan ja sitten Helsingissä Sibelius-lukion. – Musiikkilukiossakin lauloin. Teimme paljon keikkoja ja kävimme kuoron kanssa kiertueella Japanissa asti. Joka joulu me kamarikuorolaiset lauloimme neljän laulajan voimin Stockmannin käytävillä. Lukion jälkeen Lambert alkoi kuitenkin jarrutella ja järkeillä. Vaikka musiikki oli ihanaa ja tärkeää, epävarmasta alasta ei ehkä kannattaisi kuitenkaan tehdä ammattia. Hän päätyi opiskelemaan mediatekniikan insinööriksi. Lambert ehti koodata pari vuotta, kun hän tuli toisiin ajatuksiin. – Heitin kuin kolikon ilmaan: jos pääsen opiskelemaan laulamista, otan musiikin teon vielä vakavasti. Lambert pyrki ja pääsi. Vuonna 2006 hän aloitti laulun opiskelun Metropolia Ammattikorkeakoulun pop-jazz-musiikon tutkinto-ohjelmassa. Samalla luokalla opiskeli muuan Jenni Var tiainen.

– Tutustuimme Jennin kanssa koulussa ekana päivänä. Sinne oli satoja hakijoita, ja sisään otettiin kuusi lauluopiskelijaa. Sitten opiskeltiin. Jenni teki opintojen aikana ensimmäisen soololevynsä ja breikkasi, ja minä sain lapsen. Kummankin opinnot vähän venyivät, ja valmistuimme samaan aikaan, Lambert kertoo. VUONNA 2013 Jepa Lambert osallistui Voice of Finland –ohjelmaan. Hän kilpaili Elastisen joukkueessa ja pääsi livelähetyksiin asti. – Laulukilpailuohjelman jälkeen aloin tehdä töitä LenniKalle Taipaleelle lähinnä studiosta käsin taustalaulajana, ja sitten hän otti minut mukaan televisiobändiinsä. Ensin olin taustalaulajana Voice of Kids –ohjelmassa.

”

Taustalaulajat tekevät kaikkensa saadakseen biisin ja solistin kuulostamaan mahdollisimman hyvältä. Aika nopeasti valmistumisensa jälkeen Lambert perusti oman toiminimen. Uran alussa hänellä oli paljon bilekeikkoja kuten firmojen pikkujouluja ja häitä. Viime aikoina Lambert on tullut television katsojille tutuksi Elämäni biisi -ohjelman taustalaulajana. Lisäksi hän on ollut aktiivinen muun muassa Vesterinen-yhtyeessä. – Vasta sen jälkeen, kun olin opiskellut insinööriksi ja kokeillut sitä työtä, minulle tuli rohkeutta heittäytyä vapaaksi taiteilijaksi. Taustalaulamisesta on tullut pääduunini. Minulla on erilaisia projekteja, keikka siellä, keikka täällä. Laulan taustoja myös eri artistien levyille. – Mutta onhan tämä freelance-muusikon elämä ihan hullua ja epävarmaa. Niin kuin yrittäjänä olo muutenkin. Ei ole peruspalkkaa, joka tulisi joka kuukausi. Edelleen kuitenkin uskon vahvasti siihen, että kova työnteko palkitaan. TAUSTALAULAMINEN TUNTUU Jepa Lambertista luontevalta. Hän nauttii harmonioiden tekemisestä. Taustalaulajan ei ole tarkoitus viedä huomiota pois solistista, vaan saada solisti loistamaan ja olla myös solistin henkisenä tukena. – Taustalaulaja on osa bändiä, yksi muusikoista. Kuten koko bändi myös taustalaulajat tekevät kaikkensa saadakseen biisin ja solistin kuulostamaan mahdollisimman hyvältä. Elämäni biisi -ohjelmassa Lambert on joskus laulanut myös solistina. Hänestä se on ihanaa,

mutta myös hiukan pelottavaa, sillä taustalla laulaminen on hänelle tutumpi paikka. – Jos saisin valita, laulaisin mielelläni molemmissa rooleissa. Eivät ne sulje toisiaan pois. Esimerkiksi Mariah Carey lauloi solistiuransa jälkeen pitkään taustoja eri artisteille, esimerkiksi Babyfacelle. – Haluaisin, että minut tunnetaan ihan vain siitä, että minä olen minä ja voin tehdä monenlaista. Vähän niin kuin Lenni-Kalle tai Marzi Ny man. He voivat johtaa orkesteria, olla osa orkesteria ja tehdä myös soololevyjä. Laulajille tällainen on harvinaisempaa. VIIME KEVÄÄNÄ Jepa Lambertille tarjottiin nuoruudesta tuttua tehtävää. Joukko eri kuoroissa laulaneita laulajia perusti Sounds of Mercy –gospelkuoron, ja Lambertia kysyttiin kuoron vetäjäksi. – Minulla on ollut gospelia tosi ikävä. Mielelläni lähdin kuoroon mukaan ja johtamaan sitä. Saimme nopeasti biisitiimin kasaan, ja yksi biisi on jo julkaistu. Ennen joulua olimme mukana Tuomasmessussa ja esitimme biisimme siellä. Se oli kuoron eka keikka, Lambert kertoo. Gospelmusiikki vie Jepa Lambertin ajatukset väkisin 1990-luvulle, jolloin hän asui vuoden Yhdysvalloissa. Tikkurilan Minttukirkon pianisti oli saanut töitä Time Square Churchista New Yorkissa. 16-vuotias Lambert piti välivuoden koulusta ja lähti au pairiksi muusikkoperheeseen. – Kotitöiden ohella osallistuin Time Square Church –seurakunnan toimintaan. Pääpastorina toimi silloin David Wilkerson, joka tunnetaan Juokse poika juokse -kirjasta. Minäkin olin lukenut kirjan. – Oli tietysti mahtava tavata Wilkerson ja hänen vaimonsa kirkon backstagella. Paikka oli vanha Broadway-teatteri. Siellä sai hengailla ja tutustua muihin gospelsoittajiin. Ehdottomasti suurimman vaikutuksen Lambertiin teki seurakunnan satahenkinen kuoro. – Meitä oli kuorossa ehkä kymmenen valkoihoista. Pukeuduimme kuorokaapuihin, joissa oli kultaa ja lilaa ja opettelimme askeleet ennen kuin menimme lavalle. Lauloimme nimenomaan jenkkigospelia. Se oli ihan mahtavaa! Sen jälkeen hurahdin siihen musaan täysin. – Jenkkigospel ja siihen usein liitetyt isot naislaulajat ovat olleet minun tärkein inspiraation lähteeni. Sellaiset, jotka käyttävät laulaessaan raakaa tunnetta. Raa’alla tunteella Lambert tarkoittaa sitä, ettei lauleta aina niin kauniisti. Perinteisessä gospelissa käytetään ääntä paljon rajummin kuin klassisessa laulussa. Äänessä saa kuulua yhtä lailla itku ja huuto kuin valtava riemu. Siksi gospel on Lambertista kiehtovaa. – Uskon, että gospelissa on jotain sellaista, mikä tekee hyvää meille hyssyttelykulttuurissa eläville suomalaisille, jotka on opetettu istumaan kiltisti ja laulamaan nätisti. Se vähän rikkoo kuorta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Työuupuneiden kohtalotoveri Katariina Sienalainen eli ihmeidentäyteisen elämän ja nääntyi kuoliaaksi – mikä hänessä ja muissa pyhimyksissä kiinnostaa? TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT AGEFOTOSTOCK JA KIRA PEROV/BILL VIOLA STUDIO

iidellä videonäytöllä nainen elää yksinäistä, hidasta ja aina samanlaisena toistuvaa elämää aamusta iltamyöhään. Herättyään hän joogaa, iltapäivällä ompelee, auringonlaskun aikaan kirjoittaa, illalla sytyttää rukouskynttilät ja iltayöstä käy nukkumaan. Ulkomaailma on läsnä vain pienenä pilkahduksena ikkunasta. On kuin katsoisi modernia nunnan kammiota, osallistuisi hiljaiseen erakkoelämään. Kyse on Amos Rexissä esillä olevasta amerikkalaisen videotaiteilijan Bill Violan teoksesta Catherine’s Room (2001). Teoksen nimi viittaa Italiassa 1300-luvulla eläneeseen Katariina Sienalaiseen, yhteen katolisen kirkon tunnetuimmista pyhimyksistä. Katariina ei ollut nunna vaan dominikaanien sääntökuntaan kuulunut maallikkosisar. Nykytaiteessa pyhimyksiä näkee harvoin. Keskiajalla ja renessanssissa pyhimysten tarinat kuuluivat kuvataiteilijoiden keskeiseen repertuaariin, sillä kirkko oli tärkeä työllistäjä. Yksi taiteilijoista oli sienalainen Andrea di Bartolo. 1300-luvun lopussa, melko pian Katariina Sienalaisen kuoleman jälkeen, Andrea maalasi alttaritaulun, jonka aiheena on Katariina ja neljä muuta dominikaanisisarta. Tuo maalaus on toiminut Bill Violan innoittajana, ja hänen videoteoksensa on jaettu samalla tapaa viiteen ruutuun kuin Andrean alttaritaulun jalusta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

JOS ODOTAT, että pyhimyksen elämään kuuluu jo lapsuudesta lähtien ihmeitä, näkyjä, askeesia ja lähimmäisten palvelemista, Katariina Sienalainen täyttää odotukset ja ylittääkin ne. Vaikuttavat reliikitkin häneltä jäivät: peukalo ja muumioitunut pää Sienaan, jalka Venetsiaan ja loput ruumiista Roomaan. Katariina tuntuu jo varhain valinneen tiensä, sillä viisivuotiaana hän oppi Ave Maria -rukouksen ja rukoili sitä portaita kulkiessaan polvistuen jokaisella askelmalla. Kuusivuotiaana hän sai ensimmäisen näkynsä ja seitsenvuotiaana teki päätöksen pysyä neitsyenä. Katariinan elämänvaiheet kirjasi ylös hänen rippi-isänsä Raymondus Capualainen. Osa Legenda Maior -nimellä tunnetusta teoksesta on aikalaisten ja Katariinan itsensä kertomaa, osa rippi-isän havaintoja. Uskollisesti Raymondus raportoi Katariinan näyt, ekstaasitilat, katumusharjoitukset ja paastoamisen – ja ilmeisesti niistä seuranneet terveysongelmat. Legenda kertoo, että Katariina ei vuosiin pystynyt nauttimaan muuta ravintoa kuin ehtoollisaineita, leipää ja viiniä. Rippi-isä kuvaa myös Katariinan omistautumista köyhien ja sairaiden auttamiseen. Joskus tuntuu tosin olevan kyse pikemminkin hengellisestä äärimmäisyydestä kuin laupeudentöistä. Esimerkiksi tässä kertomuksessa: Kun Katariina huomasi kavahtavansa erään naisen haisevaa haavaa, hän rankaisi itseään työntämällä kas-

vonsa haavaan ja myöhemmin uudelleen juomalla haavasta valunutta mätää. Nöyryys palkittiin, kun näyssä Kristus antoi Katariinan juoda kylkihaavastaan. Tämän kokemuksen jälkeen Katariina ei enää pystynyt syömään tavallista ruokaa. Viimeisinä vuosinaan Katariinasta tuli myös kirkollinen ja poliittinen vaikuttaja. Näkyjensä ohjaamana hän koki tehtäväkseen niin kutsutun Avignonin vankeuden lopettamisen ja paavinistuimen palauttamisen Roomaan. Hän matkusti Ranskaan suostuttelemaan paavia, ja vuonna 1377 paavi palasikin Roomaan. Se, kuinka paljon tämä oli Katariinan ansiota, on epäselvää. KATARIINA SIENALAISESTA kerrotaan myös Eero Hietalan ja Heikki Rusaman kirjassa Kirkon ihmeellisimmät tarinat (Kirjapaja 2021), joka esittelee kristinuskon historiaa kiinnostavien henkilöiden kautta. Toisin kuin moni muu katolinen pyhimys Katariina ei ole painunut unohduksiin tai jäänyt pelkästään oman kotiseutunsa suojelijaksi. Päinvastoin: hän on saanut sekä kirkonopettajan että Euroopan suojeluspyhimyksen arvon. – Minua kiehtoo, miksi hänestä tuli niin suosittu ja miten hän yhä on niin tunnettu. Katariinan tarinassahan on varsin erikoisia piirteitä. Mutta varmaan hän aikanaan teki suuren vaikutuksen ihmisiin ja hänessä oli jotakin, mikä ei näissä makaabereissa tarinoissa ihan välity, Hietala sanoo. Kirkon ihmeellisimmät tarinat ei ole varsinainen pyhimyskirja. Hietalan mukaan kirjan taustalla on huoli siitä, että kristillisen kulttuurin yhteisiä tarinoita ei enää tunneta. Kirkkoon kuitenkin kuuluvat myös meitä ennen eläneet kristityt. – Meidän metodimme on ollut, että kerrotaan tarina ja pyritään eläytymään kunkin henkilön mielenmaisemaan. Oma ymmärrykseni ja myötätuntoni näitä kirjan hahmoja kohtaan kasvoi, vaikka jotkut jutut tuntuivatkin ihan hulluilta. Hietala ottaa esimerkiksi 400-luvulla Syyriassa eläneen askeetikon Simeon Styliitan, joka kilvoitteli 37 vuotta pylvään päällä. Simeon ja muut uskossaan vankkumattomat ovat saaneet Hietalan kysymään, miksi kirkossa nykyisin kammotaan ehdottomuutta. Toinen asia, jota Hietala jäi miettimään, on luterilaisten suhde pyhimyksiin. – Me ajattelemme jotenkin niin, että on huono asia nostaa uskon perspektiivissä jotakuta kor-

Andrea di Bartolo kuvasi Katariina Sienalaisen hartaudenharjoitusta alttaritaulussa 1300-luvun lopulla.

keammalle kuin toista. Siinä on taustalla kaunis ajatus, että pienikin uskon siemen riittää. Mutta miksi uskossa ei voisi olla esikuvia, kun kaikilla muillakin elämän osa-alueilla on? Näen pyhimykset eräänlaisina kirittäjinä. Voi olla ihan hyvä, että on joku, josta voi katsoa vähän mallia. KUN PYHIMYKSET raivattiin reformaation myötä pois luterilaisesta kirkosta, suurimman menetyksen kokivat naiset. Neitsyt Maria, Birgitta ja muut naisten esikuvat on työnnetty kirkon takariviin. Näin arvioi tietokirjailija Marianne Kiskola, joka on kirjoittanut kirjan 24 pyhimystä pahan päivän varalle (Kirjapaja 2021). – Luterilaisilta naisilta puuttuu vahvan ja omanarvontuntoisen naisen malli, samastumiskohde, joka olisi mukana synnytyksissä, hautajaisissa ja elämän eri aallokoissa, Kiskola sanoo. Hänen mukaansa pyhimykset myös madaltaisivat kynnystä avun pyytämiseen. – Korostamme liikaa sitä, että pitää pärjätä yksin. Kulttuureissa, joissa pyhimykset elävät mu-

kana ihmisten arjessa, he ovat yksi tukiverkostoista. Minusta on lohdullinen ajatus, että on tahoja, jotka rukoilevat ja toivovat meille hyvää. Kiskola asuu Kreikassa, missä pyhät kulkevat ihmisen rinnalla syntymästä asti. Pyhiltä pyydetään esirukouksia ja ihan konkreettistakin apua. Esimerkiksi suositun pyhimyksen Fanourioksen puoleen käännytään, kun jokin asia on kadoksissa. Kun avaimet tai silmälasit sitten Fanourioksen avulla löytyvät, tapana on leipoa kakku hänen kunniakseen. – Ihmisten on helppo samastua pyhimyksiin, jotka ovat olleet inhimillisiä ihmisiä hankaline perhesuhteineen, uraongelmineen ja rahavaikeuksineen. He myös kannustavat esimerkillään armeliaaseen mutta pelottomaan elämään. He ovat ikään kuin moraalisia kompasseja, esirukoilijoita ja elävän uskon esimerkkejä, Kiskola sanoo. Toisaalta esimerkiksi Katariina Sienalaisesta tuskin kannattaa ottaa mallia kaikessa. Kuoliaaksi itsensä näännyttänyt Katariina on Kiskolan mukaan työuupuneiden kohtalotoveri, joka voi-

Osa Bill Violan videoteoksesta Catherine’s Room, joka on parhaillaan esillä Amos Rexissä.

si muistuttaa kohtuullisuuden, armeliaisuuden ja rajaamisen tärkeydestä. ”MATKAT MENNEISYYTEEN purkautuvat lankakeränä jonka päässä pääskyset lentävät”, aloittaa runoilija Pirjo Kotamäki Pyhästä Birgitasta kertovan runokokoelmansa Tämä hento maailma, omassa kuolemassaan (Basam Books 2021). 1300-luvulla elänyt ruotsalainen Birgitta oli sekä profeetallisia näkyjä saanut mystikko että peloton vallankäyttäjä. Matkoja menneisyyteen Kotamäki on tehnyt aiemminkin. Hän on kirjoittanut runokokoelman Villit linnut olkapäillä (Basam Books 2020) 1200-luvulla eläneestä italialaisesta pyhimyksestä Franciscus Assisilaisesta. Pöytälaatikossa on myös julkaisematon Katariina Sienalaisesta kertova kokoelma. Kotamäki epäilee, ettei monikaan asia ole keskiaikaisten pyhimysten ajoista muuttunut. – Köyhät köyhtyvät, rikkaat rikastuvat. Mutta kuka nykyajan rikas lahjoittaisi omaisuutensa ja lähtisi Franciscuksen tielle? Tai kuka lähtisi Birgitan tavoin esimerkiksi arvostelemaan päättäjiä hävittäjähankinnoista? Kotamäki kysyy. – Birgitta, kuten Franciscuskin, oli aikansa radikaali. Hän uskalsi sanoa, ja paavit ja kuninkaat saivat kuulla kunniansa. Franciscuksen radikaalius näkyy hänen suhteessaan rahaan. Nuorena tämä rikkaan kangaskauppiaan poika vietti tuhlailevaa elämää. Koettuaan kääntymyksen hän luopui perinnöstään ja alkoi kiertää paljasjalkaisena saarnaajana. Niukan toimeentulonsa hän hankki kerjäämällä. Kotamäki kiinnittää huomiota myös Franciscuksen luontosuhteeseen. – Franciscukselle kaikki oli Jumalan heijastusta. Jopa pienellä koppakuoriaisella oli tarkoituksensa, niin kuin veljellämme auringolla ja sisarellamme kuulla. Franciscuksesta ja Birgitasta kirjoittaessaan Kotamäki kertoo paitsi pohtineensa myös kokeneensa pyhyyttä. – Tuntuu kuin pyhän kokeminen olisi ihmiseen asetettu. Se uinuu siellä jossakin. Pyhimykset ovat herättelijöitä siihen. ■ Bill Viola: Inner Journey 27.2. asti Amos Rexissä Helsingissä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

alusta

JUNNILA KANNINEN

REMISSISSIPPI- NOTTUUTKELJOEN MIA TAA RANNALLA

taaja- TOIMITTAJA missa YRSA

joutua

-1.

TURKIN NAAPURI

LAHTELA A RAHA

JÄLJEMPÄNÄ MAINITTU

"HERRA KÄRON PAI- SIÄ K MENENI"

SESONKIEN PÄÄTTEIKSI

K U

APOSTOLINKYYDILLÄ

JULMIA KAK- R SOISSUOLA

MYRDAL

SILLÄ LAIL- N LA

N RAKEN- P

SEIKKAILEE T OUTOLASSA

O KRANT- M

A K:LLA- KÄÄN- E

MIEHIÄ

PRESLEY

KIN

NETTY

MEPPI KATAI- R NEN

-1.

A RAAVA T

T MERK- N

KITA-

KEIHÄÄNHEITTÄJÄ RASSA I PÖNT- K JANIS TÖ

TASAPAKSU TÄHTIMÄISIÄ

PIRKAN- A MAALLA

PAS- S SELIT

P AINEKSISTA T

JOHTAJILLE HEUREKA!

ANGORA- AFRI- E VUO- KASSA HISTA

SEKAVAA H

DAMON

PÄÄ- TORJUHÄN- MISIA VUOPISTOJA RISTO

MUISTISTA PULIKOINNIT

LANGETE- R TAAN

T O

T AALTO I

KARTTA- A KIRJA

NUT V N VALEN-

OHJANTIN

PUUKOILLE

TYÖ-

T KYVYTTÖMÄLLE

LUSIM A KOI- L I E TAVIA KUVANYLIKULJEVESITETUT VÄY- E VEISTÄJÄ L NASTASE LIÄ OLAVI

JAPAS NISSA K

CONNERY

PUOLISOIDEN ISIÄ

MEINATA A

A -VISIO T

U REN+ I

SOTAPAIK- R KA

LEHMILLE P JUHTA

OSAKE-

SUURI

PSYKOLOGI

ARVO-

MAAHAN

T DUNDERFELT I

SOINTUJEN HAKEMISIA

SEU-

LAIMEUS

KEJÄ

L -LEIPÄ L

HIIRISTÄ

NUS

PETTERI L

käydä O

juuri

TUETTU

TUOKSUNÄTKELMÄ

E CAST,

KAIMA

VOI I KIVUN T

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

ENSIMMÄISEN NIMINEN

ALKUSEURAKUNNAN LÄHETYSTYÖNTEKIJÖITÄ

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Mielipide MARTTA-KAISA VIRTA

Soten ongelmat ovat ratkaistavissa EVE RÄMÖ nosti esiin Vantaa-Keravan hyvinvointialueen keskeisiä ongelmia (K&k 16.12.). Olen nähnyt, miten hoitajapula vaikuttaa vanhustenhoitoon, eikä näky ollut kaunis. Ihmisarvoinen hoiva kuuluu kaikille ikään katsomatta. On totta, että laadukkaat sosiaalija terveyspalvelut maksavat. Minusta nämä palvelut neuvoloista sosiaalitoimeen ja vanhainkodeista hammashoitoloihin ovat hyvinvointivaltion ydintehtäviä. Meillä pitää olla varaa hoitaa läheisemme hyvin ja ennaltaehkäistä pahempia ongelmia. Aluevaltuustot päättävät, millaisia palveluita tulemme jatkossa näkemään. Siksi toivon, että kaikki äänioikeutetut käyvät äänestämässä ihmisarvoisten palveluiden puolesta 23.1.2022.

Tuomas Suihkonen yhteisen kirkkovaltuuston jäsen aluevaaliehdokas (vas.), Vantaa

Jumalanpalveluksia ja lähimmäisenrakkautta JUMALANPALVELUSTEN ROOLI suomalaisten hengellisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä ei ole kolumnisti Rebekka Naatuksen mukaan niin suuri kuin koronarajoitukset antavat ymmärtää (kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot 27.12.). Olemme historiallisesti oudossa tilanteessa, jossa jumalanpalveluksista kiinni pitäminen ja ehtoollisen vietto tuntuvat raikkailta ja radikaaleilta ajatuksilta. ”Miksi kirkko ei sitä ja miksi kirkko ei tätä” on hyvä hokema, jolla usein nostetaan esiin varteenotettavia kysymyksiä vaikkapa kirkon tasa-arvosta. Kirkon ensisijainen tehtävä ei kuitenkaan ole täydentää riittämättömiä hyvinvointivaltion tukimuotoja tai saatella uskonnottomia pariskuntia alttarille perinteen vuoksi ja sukulaisten iloksi. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö yhteisöruokailujen, diakoniatyön ja sielunhoidon suoma apu olisi välttämätöntä ja kirkkolaissa tarkoitettua lähimmäisenrakkauden toteuttamista. Pääosin sekulaaristi toteutettavan avustustoiminnan asettaminen vastakkain jumalanpalvelusten kanssa tuo näkyville sen, että kirk-

Pankit mukaan digitukeen SENIORIT SAAVAT digiopastusta seurakunnilta (K&k 18.11.) Neuvonnan ongelmana on kuitenkin se, että neuvontaa kaivattaisiin myös pankkiasioihin. Koska työntekijä ei saa nähdä tilitietoja, pankkiasioiden digituki on vain rajallista. Myös muut tahot (esimerkiksi HelsinkiMissio) järjestävät senioreille digiopastusta, mutta siinä on sama ongelma.

ko mielletään ensisijaisesti erilaisten tukimuotojen ja tapahtumien toteuttajaksi. Jumalanpalvelukset ja ehtoollisyhteys ovat osalle suomalaisia hengellisen hyvinvoinnin kivijalka myös pandemia-aikana. Ne ruokkivat sitä hengellisyyttä, joka voi havahduttaa auttamaan myös muita.

Tommi J. Vehmas Helsinki

Sydän paikallaan JUMALANPALVELUSHAN ON seurakunnan sydän. Ei sydäntä voi repiä rinnasta, silloin kyllä kuolee koko elimistö.

Erkki Haapaniemi Helsinki

Herttoniemi ei voi säästää enempää HELSINGIN SEURAKUNTIEN Rohkeasti yhdessä -ohjelma velvoittaa seurakuntia säästötoimiin. LänsiHerttoniemessä ja Herttoniemenrannassa on yli 18 000 asukasta, mutta kirkkoa ei ole.

Ehdottaisin, että seurakunnat ryhtyvät yhteistyöhön suurimpien pankkien kanssa. Kirkko ja kaupunki -lehti tavoittaa lähes kaikki seniorit, joten se on hyvä tiedotuskanava. Seurakunnilla on myös sopivia tiloja neuvontaa varten.

Vielä pari vuotta sitten alueella oli kolme kirkkoa. Herttoniemenrannan kappeli suljettiin seurakuntalaisten vastustuksesta piittaamatta. Herttoniemen kirkko ehti nipin napin täyttää 60 vuotta ennen ovien sulkeutumista sisäilmaongelmien vuoksi. Länsi-Herttoniemen vanha seurakuntatalo myytiin grynderille, joka on pystyttänyt kirkon alueelle tornitalon toisensa syliin. Miten siis säästetään olemattomasta toiminnasta alueella, jossa enemmistö Herttoniemen seurakunnan asukkaista asuu? Kovin pitkää aikaa ei ole siitä, kun seurakunnan Sammatin kesäkodissa järjestettiin virkistysviikkoja työn uuvuttamille ja iloisia juhannusjuhlia. Nyt Sammatti on vain muisto menneisyydestä. Seurakunta sponsoroi iki-ihanat bussiretket jopa ortodoksisen luostariveljen ravintolaan. Monelle yksinäiselle se oli henkireikä. Silloin seurakunta toimi. Kysyä sopii, miksi maksaa olemattomasta toiminnasta!

Hanna-Elina Yli-Koski Helsinki

Uusia kasvoja aluevaltuustoon IHMETTELEN, ETTÄ ihmiset äänestävät samat ihmiset eduskuntaan, kunnanvaltuustoon ja aluevaltuustoon ja ihmettelevät sitten, miksi mikään ei muutu. Monilla nyt vaaleissa ehdolla olevista on ollut mahdollisuus jo nykyisissä luottamustoimissaan muuttaa asioita, mutta puheeksi on jäänyt. Miksi asiat olisivat toisin uudessa luottamustoimessa? Pienillä puolueilla ei ole ollut vielä mahdollisuutta vaikuttaa, sillä jäämme suurten jalkoihin. Politiikka talloo alleen hyvät ideat ja ajatukset. Äänestäjillä on nyt mahdollisuus muuttaa tilanne ja tehdä meistä pienistäkin vaikutusvaltaisia ja saada parannusta asioihin. Terveys ja turvallisuus ovat hyvän elämän edellytyksiä!

Tiina Arlin aluevaaliehdokas (KD) Myyrmäki, Vantaa

Eva Redelinghuys Herttoniemen seurakunnan jäsen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Hammashoitoa

Kuulutukset

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oteesi norm. 650 opr kok an leu ala Ylä- tai

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Seuraava lehti ilmestyy 27.1.

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@ kotimaa.fi Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

81 155

103 184

124 204

152

190

236

287

328

Uurnahauta € Hoitotapa Pinnan hoito 14 Kukkien hankinta ja hoito 87 Hinta yhteensä € 101

206 561

313 658

417 783

524 932

628 1035

767

971

1200

1456

1663

Pinnan hoito 69 Kukkien hankinta ja hoito 447 Hinta yhteensä € 516 Haudan peruskunnostusmaksu 54 €/arkkuhautapaikka ja 20 €/ uurnahauta. Tilaukset Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta 14.4. mennessä p. 09 8050 2200 ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12, pe suljettu, tai hautatoimisto.espoo@evl.fi.

www.ukkonen.com

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

61 129

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa.

www.norros.com

42 110

Uurnahauta € Hoitotapa

NORROS OY Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

Pinnan hoito 23 Kukkien hankinta 87 ja hoito Hinta yhteensä € 110

Pinnan hoito 121 Kukkien hankinta 447 ja hoito Hinta yhteensä € 568

Lakipalveluja

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Arkkuhauta € Hoitotapa 1m 2m

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Yhden vuoden määräaikaishoidot

Viiden vuoden määräaikaishoidot

• EHT Sirkka Müller

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

HAUDANHOITOMAKSUT 2022

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Hautauspalveluja

Tapahtumia

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄYHDISTYS

yhteistyössä

su 16.1. klo 11 kirkkopyhä Lautta saaren srkväistötila, Heikkiläntie 7 A; saarna K. Hiltunen; tarjoilu ja seurat. klo 15 seurat Nurmijärven seura kuntakeskus, Kirstaantie 5. klo 16 Yhteyden kaipuu – herännäi syyden ja mystiikan ihmiskuva, K. Hiltunen Seuratuvalla; Salomon katu 17 D, Helsinki. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalan raitti 6 C, Vihti. klo 18 seurat Oliivisali, vanha kko, Kirkkotie 2, Järvenpää. ti 18.1. Ekumeeninen kristittyjen rukousviikko alkaa. klo 18 verkkoseurat Facebook ja YouTube. su 23.1. klo 13 Körttikodin kirkkopy hä, Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, Hki; kahvit ja seurat yokodilla, Ratakatu 1 a A 3. ti 25.1. klo 12.30 Seuratuvan lähe tyspiiri, mm. lähettikirjeitä; Autotalo, Helsinki. ke 26.1. klo 19 Körttiksen seurat.

Helmihetkiä

Naistenpäivät 11.–13.2. Vivamossa Tunteista, elämän helmihetkistä ja ruuhkavuosista on Vivamon Naistenpäivät tehty. Miten linkittää työ, lapset ja omat vanhenevat vanhemmat, selättää uupumus, löytää yhteys ja rohkeus? Kanssasi Kati Pirttimaa, Minnamaria Tammisalo, Raija Kumpula, Terhi Rajala, Tuula Tynjä, Marika Viljamaa, musiikissa Maaria Rantanen

Lämpimästi tervetuloa! Myös verkko-osallistuminen 35 € kansanraamattuseura.fi/verkkokauppa

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Kurssimaksu 35 €, vain la 25 € Täysihoito 163–183 €

Ilm. viim. 4.2.: 0207 681 760, vivamo@sana.fi Vivamontie 2, 08200 Lohja, vivamo.fi

Apurahat

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: www.espoonseurakunnat.fi. Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia apurahoja. Hakuaika umpeutuu 31.1.2022.

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Kiinteistönvälitystä Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Munkkiniemi 2 h+kk+alk 42 m2 Rauhall. valoisa, kesk. sijainti, eläimet ok. Hp 820 €/kk. 0500 488 547

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

2 h + k, 47 m2 Kontula. Lähellä metroasemaa. P. 044 026 0741

Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusheräys ry

Raamattupiirit Roomalaiskirjeestä Uusheräyksen rukoushuoneella (Fredrikinkatu 61 B, Helsinki) Sunnuntai-iltapäivinä klo 14.00, kahvit klo 13.30 23.1. – 6.2. – 27.2. – 20.3. – 10.4. – 15.5.

Siivouspalveluja

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Vuokralle tarjotaan

UUSHERÄYS

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Onnistuneet asuntokaupat!

Palveluja tarjotaan PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

09 628 398

BREMERIN KIVI

Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

hautakivityöt

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Siivous- ja ikkunanpesut vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. p. 046 888 8440 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Harras hetki

Kasvatustieteilijä ja kuvanveistäjä Juha Luodeslampi työskentelee Kirkkohallituksessa aikuistyön ja kulttuurin asiantuntijana. Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Luodeslampi selvitti, millaisia haasteita uskonnonopettajat kohtasivat peruskoulun syntyvuosina ja miten he vastasivat niihin.

Juha Luodeslampi entisöi Messerschmitt-kääpiöautoa neljä vuotta. Seuraava projekti on taka-alalla näkyvä saksalainen Gutbrod, joka on valmistettu vuonna 1951.

Menneen maailman lumo Juha Luodeslampi kunnostaa verstaallaan vanhoja autoja, mopoja ja laitteita – ja työstää samalla ajatuksiaan. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

un kello lähenee iltayhdeksää, Juha Luodeslampi avaa verstaansa oven munalukon tottunein ottein. Hän saa parhaat luovat ideansa, kun päivän välttämättömät askareet ovat jo takana. Luodeslampi työstää verstaallaan ajatuksia, mutta työn tulokset ovat käsin kosketeltavia. Vuosien varrella monenlaiset vanhat autot, mopot, moottorit ja koneet ovat saaneet hänen käsissään uuden elämän. Vanhan auton kunnostaminen alkaa tavallisesti laajoilla ruostekorjauksilla, jotka Luodeslampi tekee hitsaamalla. Sen jälkeen edessä on maalaus, sisäosien verhoilu ja monen yksityiskohdan uudelleen rakentaminen. Luodeslampi kutsuu harrastustaan koneen filosofiaksi tai runoudeksi. Työskennellessään hän pohtii, missä historian tilanteessa ajoneuvo tai laite on syntynyt, miksi se on valmistettu näin ja miten syntyaika näkyy sen muotoilussa. YKSI ESIMERKKI koneen filosofiasta on Juha Luodeslammen kunnostama Messerschmitt, jota voi luonnehtia moottoripyörän ja auton välimuodok-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

si. Nykymittapuulla kääpiöauto on onnettoman pieni, tehoton ja epäluotettava, mutta syntyhetkellään se vastasi todelliseen tarpeeseen. Toisen maailmansodan jälkeisenä pula-aikana juuri ja juuri kolme henkeä kuljettava saksalainen keksintö oli halpa ja edullinen ajoneuvo, jollaisten kysyntä oli kovaa. Ensimmäiset tällaiset autot tehtiin lentokonetehtaassa, jossa ei saanut enää valmistaa lentokoneita. Kun Luodeslampi hankki vuonna 1955 valmistetun menopelin, se oli ollut jo pitkään purettuna edellisen omistajan varastossa. Paljon osia puuttui. Vielä muutama vuosikymmen sitten osien puuttuminen olisi voinut muodostua ongelmaksi, mutta nykyään apuna ovat vanhojen ajoneuvojen harrastajien kansainväliset nettiyhteisöt. Niiden avulla Luodeslampi löysi muun muassa alkuperäisen rullattavan katon, joka oli lojunut vuosikausia ruotsalaisen polkupyöräliikkeen perällä. VERSTAALLAAN Juha Luodeslampi tekee jotakin sellaista, mihin ”valkoisten sohvien miehet” eivät pysty. Ilmaisu kuvaa hänen elinaikanaan tapahtunutta yhteiskunnan muutosta.

Luodeslampi varttui työväestön asuinalueella Vantaan Korsossa ja näki, miten isät korjasivat ja kunnostivat autojaan ja pojat polkupyöriään ja mopojaan. Nyt tuota maailmaa ei enää ole. Verstas on Luodeslammelle ympäröivän maailman kiireiltä ja haasteilta suljettu tila. Siellä häntä odottaa valtava määrä virikkeitä kuten työkaluja, tavaroita, vanhoja tekniikan alan lehtiä ja

”

Verstaassa odottaa valtava määrä virikkeitä kuten työkaluja, vanhoja lehtiä ja monenlaista roinaa. monenlaista roinaa. Ne ja mielessä liikkuvat asiat linkittyvät toisiinsa ja muodostavat loputtoman määrän ajatusten ja merkitysten ketjuja. Tavoitteiden asettamisen sijasta Luodeslampi puhuu keskeneräisyyden viisaudesta. Hänen ei tarvitse tietää käsillä olevan työn valmistumispäivää, eikä kaikkien prosessien tarvitse tulla koskaan valmiiksi. ■

Hyvää pyhää

16.1.

Tämän sunnuntain evankeliumissa (Joh. 2:1–11) Jeesus muuttaa veden viiniksi.

Taivaan kannen takoja ILMARINEN JA ILMARI ovat ikivanhoja nimiä. Jo 1550-luvulla Mikael Agricolan laatimassa jumalaluettelossa hämäläisten jumalahahmoksi on nimetty Ilmarinen. Luettelo löytyy Agricolan suomentaman Psalmien kirjan esipuheesta. Kalevalassa taas Ilmarinen on yksi teoksen päähenkilöistä. Tämä tyyni ja rehellinen seppä takoo taivaan kannen ja myllyn, joka tuottaa rikkauksia. Ilmarit viettävät nimipäiväänsä 16. tammikuuta. Nykyään Ilmari annetaan useimmiten pojalle toiseksi tai kolmanneksi nimeksi.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Ihmeiden tekijä

irkon vuodenkierrossa eletään vielä joulun jälkeisissä tunnelmissa: Jeesus on syntynyt, kasvanut, opettanut teini-iän kynnyksellä temppelissä ja saanut kasteen. Hän on myös jo aloitellut opettajan työtään, josta hänet myöhemmin hyvin tunnetaan. Ura on aivan alkuvaiheissa, kun kohdalle osuvat Kaanan häät. Jeesus on porukkansa kanssa häissä kutsuvieraana, kun viini loppuu kesken ja äiti-Maria ryhtyy järjestelemään. Vastahakoisuudestaan huolimatta Jeesus lopulta muuttaa veden viiniksi, eikä miksi tahansa viiniksi vaan hyväksi sellaiseksi. Hääilo on pelastettu ja oppilaat ovat vakuuttuneita uudenlaisesta kirkkaudesta opettajassaan. Aikanaan vaikutuksen tehnyt kertomus toimii nykyään lähes päinvastoin. Aikamoisia satuja, häivähtää mielessä. Mihin tällaisia tarvitaan kaiken Jeesuksen tarjoaman ajat-

toman ja vakuuttavan opetuksen lisäksi? Lähimmäisen rakastamisen oppi ja käsitys jokaisen ihmisen yhtäläisestä arvosta eivät enää kaipaa rinnalleen ihmetekoja. On hyvin ihmeellistä, että Jumala on ottanut Jeesuksessa ihmisen rajallisen osan iloineen, suruineen ja kasvukipuineen. Mutta se on vasta toinen puoli totuutta. Jeesus on myös Jumalan poika. Hän parantaa, hän tuo toivon ja hän pystyy sellaiseen, mikä ylittää käsityskykymme. Ja monenlaisten inhimilliset mitat ylittävien tekojensa jälkeen hän jatkaa toimintaansa selittelemättä niitä sen enempää. Viineistä viis, ei Jeesuksen ihmetekoihin tarvitse jäädä jumiin, mutta ei hänen jumalallista puoltaan pidä hylätäkään. Hän, joka on Jumalan Poika, tuntee meidän elämämme huolet ja murheet. Hänellä on voima antaa ihmeellinen rauha niiden keskelle.

Opettele pyytämään Jumalalta Jumala ei ole toivomus automaatti, ja joskus on mietittävä tarkkaan, mitä pyytää. Mutta pyytämällä tarvitsemaasi selvität itsellesi, mitä kaipaat, ja annat Jumalalle mahdollisuuden iloisiin yllätyksiin.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Uupumuksesta toipuminen, piispojen teologiset tikarit ja marsuja hoitava räppäri Nämä olivat verkkosivustomme suosituimpia aiheita viime vuonna. Lukijoita kiinnostivat myös suojeluspyhimystesti, kehitysvammaisten rakkaustarina, muusikko Jukka Leppilammen rukouslaulu, tarina lestadiolaisuudesta irtautumisesta ja Turun uuden piispan elämä. Lue jutut osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

13.1.2022 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a Kiinnostaako k o ij ikäihmisten E auttaminen? kai Äänestä alue vaaleissa! Uusi aluevaltuusto toimii paljon vartijana s. 4

Kirkon keikka apu tarvitsee tekijöitä s. 7

Pääotsikko

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Ainoa lajissaan Taitelija Kaisa Salmi suunnitteli Rekolan kirkkoon kastepuun, jollaista ei ole missään muualla s. 2

Värikäs kastepuu pulppuaa rak Rekolan kirkossa joulukuussa käyttöön otettu kastepuu syntyi taiteilija Kaisa Salmen ja seurakuntalaisten yhteistyönä. Puuhun kiinnitetään uusien kastettujen nimet. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2021

un Rekolan seurakunta pyysi Kaisa Salmea suunnittelemaan kastepuun, taiteilija sai salamannopeasti idean teoksesta. Hän alkoi hahmotella luonnoksia, ja lopullinen suunnitelma oli valmis parissa päivässä. – Kyseessä on rukouspuu, jonka lähtökohtana ovat perinteiset elämänpuut. Kastepuu pulppuaa rakkautta sydänten ja lintujen muodossa. Linnut viittaavat Franciscus Assisilaisen saarnaan linnuille, joka on jäänyt mieleen lapsuudesta.

Väriä pursuavan kastepuun runko ja oksat on valmistettu kuparista, ja sen jalka on teräksestä. Sydämet ja linnut, joita on yhteensä 700, on tehty koivuvanerista ja maalattu helmimaalilla. – Uusien kastettujen nimet kiinnitetään nauhoilla puun runkoon. Ajatuksena on, että ihminen on tuolloin elämänsä alussa. Kastetuissa on kuitenkin myös muita kuin lapsia. Rekolan seurakuntaan oli jo pitkään toivottu kastepuuta. Pastori Laura Leverinin vetämä

vällä nikkaristiryhmällä oli suuri osuus työn valmistumisessa. – Oli hienoa saada mukaan tällainen osaava harrastajaporukka. Nikkaristeilta tuli hyviä ideoita siihen, miten kastepuun rakenteet tehtäisiin. Lisäksi seurakunnan työntekijät ja eri kerhoryhmät maalasivat puusta valmistettuja sydämiä ja lintuja, Salmi selvittää. Työn tuloksena on yli kaksi ja puoli metriä korkea ja neljä metriä leveä kastepuuteos, joka on sijoitettu Rekolan kirkon saliin. Salmi on valinnut teokseen puhtaita värejä, jotka toistavat taiteilija Nanna Suden suunnitteleman alttaritaulun värisävyjä. Rekolan seurakunnan nikkaristiryhmään kuuluva Eero Mustonen koki teoksen tekemisen antoisaksi ja mielenkiintoiseksi. – Oli harvinainen tilaisuus päästä toteuttamaan taiteilijan näkemystä. Hän myös kuunteli ideoitamme, joten meidän nikkaristien työpanos näkyy silläkin tavalla teoksessa. – Tämä on tosiaankin tuntunut koko seurakunnan yhteiseltä projektilta. Mielestäni lopputulos on hyvä, eikä varmaan muualta löydy toista samanlaista. EERO MUSTOSEN mukaan kastepuussa oli muutama yksityiskohta, joiden käytännön toteuttamista piti pohtia uusiksi yhdessä taiteilijan kanssa. Tällaisia olivat esimerkiksi puun rungossa ole-

”

Mielestäni loppu tulos on hyvä, eikä muualta löydy toista samanlaista. EERO MUSTONEN Taiteilija Kaisa Salmi (alhaalla keskellä) suunnitteli Rekolan Pyhän Andreaan kirkkoon kastepuun. Rekolan seurakunnan nikkaristit ideoivat ja rakensivat puuta hänen kanssaan.

projekti alkoi kolme vuotta sitten seurakuntalaisille suunnatulla kyselyllä siitä, millaisen kastepuun he haluaisivat. Tämän pohjalta valittiin yhteisöllinen toteutustapa. Työn suunnittelijaksi valikoitui Kaisa Salmi, joka tunnetaan taitavana ja monipuolisena yhteisö- ja ympäristötaiteilijana. KAISA SALMI on iloinen siitä, että kastepuu toteutettiin yhteistyössä seurakuntalaisten kanssa. Erityisesti Rekolan seurakunnan nikkarointia teke-

DIAKONI KAISA AALLON luotsaamaan nikkaristiryhmään kuuluu 15 nikkaroinnin harrastajaa. He tekevät ihmisten kodeissa erilaisia pieniä kunnostustehtäviä kuten taulujen, peilien ja valaisimien kiinnittämistä, kalusteiden kokoamista ja verhojen vaihtamista. Nikkaristiapua voi pyytää diakoniatoimiston kautta. – Suurin osa avun pyytäjistä on vanhuksia, ja työkeikkoja on ollut keskimäärin yksi tai kaksi kuukaudessa. Toiminta oli kuitenkin välillä kokonaan pysähdyksissä koronan vuoksi, Eero Mustonen kertoo. ■ Kastepuu on nähtävillä Rekolan kirkossa, Kustaantie 2. Kirkko on avoinna pääosin iltaisin ja viikonloppuisin. Lisätietoa voi kysyä vahtimestarilta p. 09 830 6708.

Tikkurilan kirkko Tikkurilan kastepuun, kuten Tikkurilan kirkon muunkin taiteen, on suunnitellut taiteilija-arkkitehtikaksikko Jaana Partanen ja Heikki Lamusuo. Betoniin veistetty kastepuu on nimeltään Rakkaus. Sen uniikkeihin lasihedelmiin kiinnitetään silkkinauhoja, joissa lukee kirkossa kastettujen lasten nimiä.

Korson kirkko

Korson kirkon kastepuu voitti Kirkko ja kaupungin järjestämän pääkaupunkiseudun Kaunein kastepuu -kilpailun vuonna 2017. Samana vuonna käyttöön otettu kastepuu on seurakuntalaisten, Vantaan Lionsien naisklubi Komeettojen ja Korson Marttojen yhteistyön tulosta. Sunnuntaimessuissa puuhun laitetaan viikon varrella kastettujen nimilehdet, ja joka tammikuu perhemessussa puu tyhjennetään, ja vanhemmat saavat hakea nimilehden itselleen.

Hämeenkylän kirkko

Lammasten ovi -niminen kastepuu liikkuu pyörillä tarvittaessa alttarin eteen. Vuonna 2015 käyttöön otetun puun suunnitteli tekstiilitaiteilija Annukka Mikkola. Kastepuun runko on metallia, ja metalliset nimilaatat ovat magneetteja. Siniset ja punaiset nimilaatat lisääntyvät vuoden loppua kohti, sillä jokainen sinä vuonna kastettu lapsi saa nimensä puuhun, jos vanhemmat niin haluavat.

Hakunilan kirkko

Hakunilan kirkon koivuvanerinen kastepuu on Lovin valmismallistosta, ja siihen ripustetaan koivuvanerisia lehtiä, joihin kastettujen nimet kirjoitetaan. Lehdet ripustetaan aina sunnuntaisin messussa esirukouksen yhteydessä, kun kastettujen nimet luetaan. Perheet voivat tulla itse ripustamaan lehdet. Vuoden alussa lähetetään edellisen vuoden lehdet kastetuille ja samalla kutsutaan kynttilänpäivän vauvakirkkoon.

Myyrmäen Virtakirkko ja Kivistön kirkko

Myyrmäen Virtakirkossa ja Kivistön kirkossa on samanlaiset vaneriset kastepuut kuin Hakunilassa. Oksille ripustetaan kastettujen nimet lehdissä. Vuosittain lehdet vaihdetaan, ja kastettujen perheet voivat noutaa oman lehtensä. KOONNUT JUHA-PEKKA VANHATALO ILKKA LUUKKA

kautta

vien sydänten koko ja kastettujen niminauhojen kiinnittäminen sydämiin. – Kun oksia kiinnitettiin tukirakenteeseen, tarvittiin monen nikkaristin yhtäaikaista työpanosta. Työläs vaihe oli myös sydänten sahaaminen vanerista. Mustonen kertoo kastepuun sisältävän tekniikkaa, josta ei ulkopuolisella ole aavistusta. Jos esimerkiksi puun yksi oksa katkeaa, se voidaan irrottaa ja korjata purkamatta koko teosta.

Kastepuita Vantaan kirkoissa

Korson kirkon kastepuu voitti Kirkko ja kaupungin Kaunein kastepuu -kilpailun vuonna 2017. Pääkaupunkiseudun kattavaan äänestykseen osallistui 1 700 henkilöä, joista yli 510 nimesi Korson kastepuun ykköseksi. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2021

Hyvinvointialueista tulee uusi kumppani seurakunnille Seurakunnat ovat tottuneet tekemään yhteistyötä kaupungin sosiaalija terveystoimen kanssa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

ärkeät vaalit ovat tulossa, tärkeämmät kuin ehkä moni ymmärtääkään. Näin luonnehtii tammikuussa pidettäviä aluevaaleja Vantaan yhteisen seurakuntatyön johtaja Kirsi Rantala. – Ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan, että sosiaalija terveydenhoito ovat osa kaupunkien ja kuntien perusrakennetta. Sellaista, joka on ja pysyy. Jatkossa näin ei enää

ole. Toivon mukaan tavallisen ihmisen kannalta muutos ei ole niin suuri, tai jos on, niin parempaan suuntaan. Palvelujen organisoinnin kannalta vaaleilla valittavilla aluevaltuustoilla on iso merkitys, Rantala kiteyttää. Vuoden 2023 alusta alkaen vastuu sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, joka vastaa

RONI REKOMAA / STT–LEHTIKUVA

Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin pääkaupunkiseudun kirkkoihin pääsi koronapassilla. Kuva Tikkurilan seurakunnan Kauneimmat joululaulut -tilaisuudesta Pyhän Laurin kirkosta 12. joulukuuta 2021.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2021

näistä asioista alueellaan jatkossakin. Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan, johon Espoo ja Vantaa kuuluvat. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Espoo ja Kauniainen kuuluvat jatkossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, Vantaa muodostaa Keravan kanssa oman hyvinvointialueensa. Hyvinvointialueen järjestämiä julkisia palveluja ovat

Joulukirkoissa oli väljää Pääkaupunkiseudun joulukirkoissa oli väljää koronapandemian vuoksi. Voimassa olleiden rajoitusten mukaan esimerkiksi jouluaaton hartauksiin pystyttiin ottamaan vain kolmannes tilan maksimimäärästä. Vantaan seurakuntien joulukirkoissa 24.12.–26.12.2021 oli hyvin tilaa, ja kaikki halukkaat mahtuivat osallistumaan hartauksiin. Kokonaiskävijämäärä oli yhteensä noin 1 250 henkilöä. Joulunajan tilaisuuksis-

esimerkiksi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut ja ikääntyneiden asumispalvelut. HYVINVOINTIALUEIDEN valmistelu on vasta alkutekijöissään, ja seuraavan vuoden aikana ratkaistaan monia käytännön kysymyksiä. Niiden joukossa on se, miten hyvinvointialueet ottavat kopin siitä hyvästä yhteistyöstä, jota kaupungit, seura-

ta Vantaalla suosituimpia olivat joulukonsertit sekä Kauneimmat joululaulut, joissa kävi yhteensä noin 7 500 henkilöä 22.11. ja 26.12. välisenä aikana. Suosituin verkkotapahtuma oli Hakunilan seurakunnan järjestämä Kauneimmat joululaulut verkossa -livetoivekonsertti, jonka lähetykseen liittyttiin yli 400 erilliseltä laitteelta. Kauneimmat joululaulut luokiteltiin pääkaupunkiseudulla tänä vuonna tilaisuuksiksi, joissa osallistujilta edellytettiin yleensä koronapassia. Suomen Lähetysseuran varainhankinnan pääl-

likön Hanna Kalanteen mukaan koronapassin käyttö sujui enimmäkseen hyvin. – Tämän vuoden tuottoa emme vielä tiedä, sillä seurakunnat tilittävät kolehdit vasta tammikussa. Tekstiviesti- ja MobilePaylahjoituksia on tullut mukavasti, Hanna Kalanne kertoo. – En kuitenkaan usko, että nyt päästään normaaliin tulokseen, joka on ollut miljoona euroa vuodessa. Viime vuonna kaikista rajoituksista huolimatta päästiin lähes puoleen miljoonaan euroon.

mys, johon pitää luoda toimiva malli vuoden aikana. Vantaalla oma erityiskysymyksensä on yhteisöllisen ruoka-avun verkosto Yhteinen pöytä, jonka kaupunki ja seurakunnat kahdeksan vuotta sitten perustivat. Siirtyykö Yhteinen pöytä Vantaan kaupungilta uudelle hyvinvointialueelle vai miten sen toiminta jatkuu? – Yhteinen pöytä on kaupungin toimintaa, jossa Vantaan seurakunnat ovat tärkeä yhteistyökumppani, sanoo Vantaan kaupungin asukaspalvelujohtaja Iiris Lehtonen. Asukkaita – Vantaan kaupungilKeravalla: la Yhteinen pöytä ei ole koskaan kuulunut sosiaalija terveydenhuollon toimialaan, vaan se on osa kaupunkikulttuurin toimialaa. Meille kyse on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja siihen pitää kaupungilla jatkossakin olla omia työkaluja eli Yhteinen pöytää säilyy meillä. Hänen mukaansa Yhteinen pöytä on hieno innovaatio, jossa kaupunkilaisten hyvinvointia edistävät laajan verkoston yhteisöruokailut, vapaaehtoistoiminta ja ruoka-apu, jossa on aina osallistamisen ja yhteisöllisyyden näkökulmat. vielä sopia jo sen- Tästä kaupunki haluaa pitää kiinni. kin vuoksi, että Kerava Hyvinvointialueen sosiaalipalvelut tulee mukaan hyvinvointialueeseen. ovat jatkossa yksi verkoston yhteisRantala lisää, että Vantaan seutyökumppani. rakuntien perheneuvonta on osalTulevien hyvinvointialueiden yhlistunut tämän vuoden alusta työteistyökumppaneiden joukossa ovat ryhmiin, joissa on valmisteltu hymyös Espoon ja Helsingin hiippavinvointialueelle sopivaa toimintakunnat, joiden alueilla on useita eri mallia. hyvinvointialueita. Se, miten diakoniatyöntekijöiden Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valitaan 69 valtuuja hyvinvointialueen sosiaalityöntetettua. Vaalipäivä on sunnuntai 23.1., kijöiden hyvä yhteistyö jatkossa toiennakkoäänestys järjestetään 12.–18.1. mii, on Rantalan mukaan iso kysy-

Vantaa– Kerava Asukkaita Vantaalla:

238 608

”

YHTEINEN PÖYTÄ SÄILYY MEILLÄ. VANTAAN KAUPUNGIN ASUKASPALVELUJOHTAJA IIRIS LEHTONEN

kunnat ja kolmannen sektorin järjestöt ovat tottuneet tekemään ihmisten auttamiseksi siellä, missä tarvitaan. Espoon seurakuntien johtava sairaalapappi Markku Elo kertoo osallistuneensa tähän mennessä yhteen työpajaan, jossa kartoitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoiden yhteistyötä. Lisäksi HUS:n kanssa uudistuksesta on puhuttu sairaalasielunhoidon ohjausryhmässä.

Uutta tietoa kaivauksista Keväästä syksyyn kestäneissä 2019 kestäneissä pihatöissä Vantaan Pyhän Laurin kirkon lähistöllä sijoitettiin maahan sadevesiviemäreitä ja -kaivoja, johdettiin pintavesiä pois kirkon luota kouruin ja kiveyksin, muutettiin pihan kallistuksia ja vaihdettiin pintamaita. Koska kirkon alue on kiinteä muinaisjäännös, monet työvaiheista tehtiin arkeologin valvonnassa. Samalla alueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia. Kai-

Elon mukaan yhteistyö HUS:n kanssa jatkunee entisellä sopimuspohjalla tuttuun tapaan. – Potilaiden ja henkilökunnan kannalta tuskin tapahtuu isoja muutoksia eli sairaalapapit jatkavat työtään tuttuun tapaan, Elo sanoo. Myös Vantaalla yhteistyö HUS:n Peijaksen sairaalassa jatkuu tuttuun tapaan. Vantaan sairaalan ja vanhustenhuollon yksiköiden kanssa asioista pitää Kirsi Rantalan mukaan

vuutöitä johtanut Heini Ynnilä on tehnyt niiden tuloksista artikkelin tuoreeseen Helsingin Pitäjä – Vantaa 2022 -vuosikirjaan, joka on samalla Vantaa-seuran 60-vuotisjuhlajulkaisu. Tutkimuksissa tehtiin vain vähän esinelöytöjä. Sen sijaan tutkimukset toivat tietoa kirkon lähelle haudattujen vainajien terveydentilasta elinaikanaan. Tutkituista 47 haudasta löytyneet vainajat olivat pääosin nuoria aikuisia, iältään 18–44-vuotiaita. Luuaineiston perusteella heillä oli vain vähän luustoon vaikuttaneita pitkäaikaissairauksia.

Kirkkomaan kätköistä -artikkelin mukaan haudat olivat pääosin arkkuhautoja. Arkkuhautaus yleistyi 1600-luvulla. Sitä ennen vainajat haudattiin yleensä käärinliinoissa. Samaan aikaan yleistyi myös tapa vaatettaa vainaja. Hautaan laitettiin satunnaisesti mukaan esineitä. Pyhän Laurin kirkon kaivauksissa yhdestä haudasta löydettiin sakset. Kaivauksissa havaittiin laaja rakennusjätekuoppa kirkon koillispuolelta. Sinne on mahdollisesti haudattu vuoden 1893 palossa syntynyt palojäte.

37 214

Koronarajoitukset jatkuvat Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti 7.1. jatkaa yleisötilaisuuksien kieltoa Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella 31.1. asti. Helsingin hiippakunta päätti jatkaa omia rajoituksiaan seurakuntien toimintaan. Jumalanpalveluksiin voidaan ottaa vain viidennes siitä määrästä, joka tilaan normaalisti mahtuu. Jos kirkkoon mahtuu 150 henkeä tai enemmän, jumalanpalvelukseen voidaan tästä huolimatta ottaa enintään 30 henkeä.

Erityisesti hautaan siunaamisen osallistujamäärässä pitää käyttää pastoraalista harkintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että osallistujamäärästä voi keskustella papin kanssa, jotta esimerkiksi kaikki vainajan lapset tai lapsenlapset pääsevät paikalle. Konsertit, yhteislaulutilaisuudet ja pienryhmätoiminta sisätiloissa keskeytetään. Aluehallintoviraston antaman päätöksen mukaisesti seurakunnissa voidaan jatkaa vuonna 2003 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ohjattua harrastustoimintaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.1.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14. Voimassa olevien kokoontumisrajoitusten (28.12.2021–17.1.2022) mukaisesti jumalanpalveluksiin voi osallistua paikan päällä 30 henkeä. Ryhmätoiminta on tauolla 17.1. saakka. Iltakirkko torstaisin klo 18 alkaen 27.1. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin

klo 18.45–20.45 alkaen 27.1. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään joka toinen viikko. Maanantain lounasannosjako maanantaisin klo 11.30–12.15 kirkon parkkipaikalla. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14 alkaen 24.1. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12 alkaen 24.1. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 14–15.30 alkaen 18.1. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15– 19.15 alkaen 18.1. Seniorikerho joka toinen tiistai klo 13 alkaen 18.1. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21 alkaen 18.1. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12 alkaen 19.1. Messu su 16.1. klo 12. Leijonien kirkkopyhä. Sasu Rauhala, Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä sekä laulajat Hannu Forsberg ja Jaakko Hietikko. Päivähetki Raamatun äärellä ti 18.1. klo 12. Jari Araneva. Paluumuuttajien piiri ti 18.1. klo 13. Tarja Nieminen. Messu su 23.1. klo 12. Tiina Palmu, Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä. Raamattuluento ke 26.1. klo 18.30. Pyhä Henki on todellisuutta. Pastori Samuel Yrjölä. Lähetyspiiri to 27.1. klo 18 Vierailijana Tuula Sysimies. Kastepukunäyttely seurakuntasalissa ti–to 9–14 ja ke 17–19 ja su messun yhteydessä. Lisätietoja Sari Kokkonen 050 574 4469. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi. Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507.

Kokoontumisrajoituksiin tuli muutoksia juuri ennen lehden painamista. Siksi osa tiedoista on vanhentuneita. Ryhmätoiminta ja yleisötilaisuudet ovat tauolla 31.1. saakka, ja osa toiminnasta on siirretty verkkoon. Messuja järjestetään, mutta niihin voi osallistua tilan koosta riippuen enintään 30 henkeä. Tarkista tilanne Vantaan seurakuntien verkkosivuilta www.kirkkovantaalla.fi. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkolähetyksinä seurakuntien verkkosivuilla tai sosiaalisen median kanavissa.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2021

ISTOCK

Tarkista tapahtumatiedot verkosta!

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

Sari Kokkonen kokosi kastepuvuista näyttelyn Hakunilan kirkkoon.

Menokasvo

Lähde tutustumaan kastepukujen tarinoihin Hakunilan kirkolla avattiin kasteen sunnuntaina 9.1. kastepukunäyttely Rakkauden suojassa. Mistä sait idean näyttelyyn, Hakunilan seurakunnan varhaiskasvatuksen pastori Sari Kokkonen? – Idea lähti työstäni lasten ja perheiden parissa. Kastetilaisuuksissa olen saanut kuulla, millaista suvun perinnettä kastepukuihin liittyy. Kaste yhdistää ihmisiä sukupolvien ketjussa samoin kuin tietyt siihen liittyvät esineet, joihin kastepuvun lisäksi kuuluu usein myös kastemalja. Kuinka monta kastepukua on esillä? – Pukuja saatiin tusinan verran. Muutama arvokkaampi puku aiheutti pohdintaa, uskalletaanko niitä laittaa esille pölyttymään. – On ollut hyvä mieli siitä, miten ihmiset ovat tuoneet näyttelyyn sukunsa aarteita ja kertoneet niihin liittyviä koskettavia tarinoita. Moni otti minuun yhteyttä laitettuani

seurakunnan Facebook-sivulle pyynnön kastepuvuista oman perheeni kastepuvun tarinan kera. Osa puvuista löytyi kasteperheitä tavattaessa. Millainen on sinun perheesi kastepuvun tarina? – Perheemme kastepuku valmistui vuonna 1993 esikoistyttäreni ristiäisiin. Puvun ompeli äitini hääpukukankaastani. Puvusta oli jäänyt kangasta ja pitsiä jäljelle. Äitini on myös kirjaillut kastepukuun neljän siinä kastetun lapseni nimet. Nuorin lapseni kastettiin siinä vuonna 2006. MARJO KYTÖHARJU Kastepukunäyttely Rakkauden suojassa 6.2. saakka Hakunilan kirkon seurakuntasalissa, Hakunilantie 48. Avoinna ti–to 9–14, keskiviikkoisin myös 17–19 sekä sunnuntaisin messun yhteydessä. Lisätiedot: sari.kokkonen@evl.fi, 050 574 4469

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.1.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Voimassa olevien kokoontumisrajoitusten (28.12.2021–17.1.2022) mukaisesti jumalanpalveluksiin voi osallistua paikan päällä 30 henkeä. Ryhmätoiminta on tauolla 17.1. saakka. Perhekerho perjantaisin klo 9–12 alkaen 28.1. Avoin kirkkomuskari Kevätkauden vauva- ja taaperomuskareihin ilmoittautuminen osoitteeseen sini.nikku@evl.fi. Kevätkausi alkaa 28.1. Toiveiden tiistai tiistaisin alkaen 18.1. ohjelmassa: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10. Lukupiiri tiistaisin klo 10. Hartaus tiistaisin klo 12. Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä sanaa ja rukousta tiistaisin klo 13. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21 alkaen 18.1. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21 alkaen 18.1. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20 alkaen 19.1. Messu su 16.1. klo 10. Sasu Rauhala, Sini Nikku. Messu su 23.1. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä.

Jeesaa vähän.

Lähde keikkavapaaehtoiseksi. Haluaisitko antaa aikaasi ikäihmiselle, esimerkiksi ulkoilu- tai lukukaverina tai lähtisitkö saattajaksi lääkärikäynnille? Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta toimintaa, joka on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden Vantaankosken seurakunnan alueella asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi.

Jos kiinnostuit, tule kuuntelemaan: Keikka-apu -info ti 25.1.2021 klo 17–19 Myyrmäen Virtakirkolla (Rajatorpantie 8, Vantaa) Ilmoittaudu: Keikka-apu info

MUUALLA Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kevätkausi alkaa ke 19.1. Kuunloiste-kuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 17–17.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kevätkausi alkaa 19.1. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551. Nuorten Liikkari alkaa 20.1. klo 20 Sotungin koulun salissa yhteistyössä Vantaan YMCA:n kanssa.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17 puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla, kun tilaisuuteen on merkitty ”striimataan”. Katso ajantasaiset kokoontumisrajoitukset verkkosivuiltamme www. hameenkylanseurakunta.fi. Messu su 16.1. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Striimataan. Usko ja oppi -ilta to 20.1. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Striimataan. Messu su 23.1. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä. Striimataan. Raamattuluento su 23.1. messun jälkeen. Miesten kirjallisuuspiiri ti 25.1. klo 18. Pieni seurakuntasali. Kirjana Barack Obaman Luvattu maa. Oopperakerho ke 26.1. klo 17.30. kirkon nuortentilassa. Perhekerho ke klo 9.30–11. Yhteisen pöydän lounas ke klo 11–12.30. Lounas on valmistettu hävikkiruuasta ja on kaikille avoin sekä maksuton. Ehtoollishartaus

on lounaan yhteydessä klo 12.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Diakonian tiistaipysäkki tiistaisin klo 10–12. Tarjolla voileipiä ja kahvia. Tiistaipysäkki on tarkoitettu erityisesti vähävaraisille ja juttuseuraa kaipaaville. Miesten keskustelupiiri torstaisin klo 10–12 vetäjänä Kari Veikkolainen. Kahvilassa on esillä diakoniatyö Suomessa 150-vuotisjuhlanäyttely 17.1.–11.2. Valokuvanäyttelyn teemana on “Et ole yksin” Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn kahvilan aukioloaikoina.

LAMMASKUJA 2 B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 19.1. klo 18.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 20.1. klo 10.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Perhekerho ti 18.1. klo 9.30–11. Päiväkerho ke ja pe alk. 19.1. klo 9–11.30. Kenian piiri to 20.1. klo 11.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Koronaepidemiaan liittyvät rajoitukset 28.12. –17.1. Korson seurakunnassa. Jumalanpalveluksissa Korson kirkkoon voidaan ottaa 30 henkeä. Koronapassista luovutaan kaikissa tilaisuuksissa. Aikuisten kerhot ja piirit jäävät tauolle, lasten ja nuorten harrastustoiminta saa jatkua. Kaikessa toiminnassamme on vahva maskisuositus. Jos rajoitukset jatkuvat 17.1. jälkeen samanlaisina aikuisten piiritoiminta on edelleen tauolla. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Messu su 16.1.klo 10. Elina Aro, Minna Ruuttunen, Juho Punkeri. Naisten raamattupiiri ti 18.1. ja 25.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 19.1. ja 26.1. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounaan sijaan yhteisö ruokailut tammikuussa noutoateria periaatteella. Annokset jaetaan Korson kirkon parkkipaikalta. Vuoden ensimmäinen annosjako on ke 19.1. klo 11–12. ja ke 26.1. klo 11–12. Jatkamme yhteisölounasta heti, kun tilanne sallii. Lähetyspiiri ke 19.1. ja 26.1. klo 13 kokoustilassa. Avoin lähetyspiiri kaikille lähetyksen asiasta kiinnostuneille. Kahvi, hartaus, laulua ja lähetyksen ajankohtaisia asioita. Iltaperhekerho ke 19.1. ja 26.1. klo 18–20 lasten tiloissa. Tervetuloa avoimeen iltaperhekerhoon. Iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan ja syödään iltapuuro klo 19.30. Seurakunnan seniorit to 20.1. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja kes-

kustelua vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla. Perhekerho pe 21.1. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 23.1.klo 10. Ilkka Luukka, Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi. Kirkon aamupuuro ma 24.1. klo 10 seurakuntasalissa. Jos rajoitukset sallivat. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta! Perhekerho ma 24.1.klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 24.1. klo 13 seurakuntasalissa. Iltarukouspiiri to 27.1. klo 18–19 kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 24.1. klo 18 kirkon kirjastossa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. English Through Bible -raamattupiiri ma 24.1. klo 18.30 kokoustilassa. Seurakunnan seniorit to 27.1. klo 13 seurakuntasalissa. Huolenpitoa hautaan asti, hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja Kyllikki Forsius. Korson kirkon 60-vuotisjuhlavuoden Korso-messu to 27.1. klo 18.30. Tuomas Antola, Jani Vanhala, Jazz-orkesteri. Vauvamuskari 1 0–1-vuotiaille torstaisin 3.2.–10.3. Korson seurakuntakeskuksessa, lasten tiloissa. Ilmoittautuminen alkaa ma 24.1. klo 9 ja päättyy 28.1. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti nettisivuilla, lisätiedot www.vantaanseurakunnat.fi/korsonseurakunta/lapsetjaperheet/muskaritoiminta. Vauvamuskariryhmien ajat: ryhmä 1 klo 11–11.30 ja ryhmä 2 klo 12–12.30. Muskareita ohjaa lastenohjaaja Erja Lindholm.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ti 18.1. alkaen: ma, ti, to ja pe klo 10–13.30, jos rajoitukset sallivat. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 20.1. ja 27.1. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 18.1. ja 25.1. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 26.1. klo 10–11.30.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.1.

Elämänkaari

Marjatta Nurminen 81 v, Martti Eelis Eväluoto 78 v, Ritva Anneli Perkiö 78 v, Unelma Maria Elisabet Saarinen 71 v, Kai Gunnar Henrik Grünn 71 v, Ansa Ilona Laine 70 v, Kari Jaakko Antero Raivio 70 v, Jukka Ilmari Papinoja 69 v, Doris Mariann Grönqvist 65 v, Martti Tapio Jaskari 55 v, Jarkko Juhani Viitala 52 v, Leonar Emilio Acao 0 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Lenni Jaakko Henrik Isoaho, Oliver Wilhelm Puranen, Emilia Patricia Pyykönen, Luka Eelis Rättäri, Isla Eveliina Tyystjärvi. Hautaan siunattu Anita Maria Ingeborg Maljanen, 88 v, Jorma Tapio Hammar, 83 v, Esko Juhani Ellala, 79 v, Veikko Oma Urpo Moilanen, 79 v, Juha Pekka Lappalainen, 63 v, Kirsi Hannele Haapa, 54 v, Riikka Maria Kopra, 53 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Edvin Sulo Mikael Karimo, Edvin Mikael Berlin, Iita Leea Esteri Pitkänen, Joel Samu Aaro Hyvärinen, Vilho Johannes Antero Winter, Aleksanteri Elias Vuori, Miko Bertel Kuisma, Nea Vu Kouhia. Hautaan siunattu Eero Pekka Niemi 69 v, Taina Kristina Holmsten 59 v, Erkki Martti Juhani Hietala 73 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Leevi Oskari Malin, Ilona Anna Johanna Ylätalo, Niilo Kalevi Ikonen, Inka Eleonora Astor, Daniel Evert Johannes Puuronen, Urho Olavi Johannes Honkonen, Eiden Andrei Ein, Noel Tapani Hämäläinen. Hautaan siunattu Tauno Kalevi Kuitunen 90 v, Jorma Kalevi Lehtiniemi 75 v, Niilo Olavi Kamppila 83 v, Riitta Kaarina Järvinen 73 v, Veikko Rauno Tapio Hintzell 72 v, Vilho Armas Jakonen 91 v, Lea Irmeli Harjapää 78 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2021

Kastettu Veeti Viljami Hietanen, Sofia Maria Korkiakoski, Eliel Leo Gabriel Kokko, Moona Hilla REKOLAN Olivia Santala, Max Juhani PaalaSEURAKUNTA nen, Trevon Visa Kübard, Aamos Antero Lehti, Adessa Ella Olivia Kastettu Raappana, Sophia Linnea MikkoPhuong Thuy Nguyen. la-Hernández, Kiira Aida Kaarina Hautaan siunattu Kooni, Arttu Veikko Viljami Seija Tuulikki Sulkamo 78 v, Elvi Savolainen, Matias Gustav Inkeri Lounela 78 07_SRK_OTSIKKO_2_ v, Aarne VenäEdvard Antin, Seija Elisabet läinen 85 v, Olavi ALLEVIIVAUS Mikael Kytölä Rajala, Emmi Ilona Ivaska. 88 v, Ben Jukka Fredriksson 65 v, 07_SRK_teksti_3_menot Avioliittoon kuulutettu Lidia Ilinichna Nikkari 86 v, Markus Juhani Mölsä ja Katariina Jaakko Reino Matias Koponen Hannele Viita. 80 v, Sulo Lars Johan Lahtinen Hautaan siunattu 89 v. Lilja Hillevi Koponen 96 v, Anita TIKKURILAN Linnea Piirainen 82 v, Irja Anneli SEURAKUNTA Markkula 81 v, Kalevi Aleksander Fagerström 80 v, Eine Inkeri Kastettu Minna Maria Contreras Camacho, Vuorinen 80 v, Ritva Orvokki Ilmonen 75 v, Jarmo Tapani Sandra Camacho, Aleksi Laitinen 69 v, Hannu Sakari Camacho, Julia Camacho, Pihla Lähteenmäki 69 v, Jouni Sakari Alma Emilia Harjunen, Daniel Parhiala 56 v, Anja Mirjami Joona Tapio Mäkinen, Adeliina Uotila, Terttu Tuulikki SomermäLaimi Annina Ylönen, Alvar Eero ki 86 v, Erkki Kalervo Laitinen 83 Mikael Seppä, Vieno Anita Mäkiv, Risto Antero Kala 80 v, Hannu pernaa, Viivi Kaarina Vehkaoja, Livia Aleksia Inkeri Långström, Sakari Lähteenmäki 69 v, Heidi Benita Nupponen 64 v, Kari Jyrki Ruben Oswald Olavi Isberg, Luukkanen 57 v, Arto Taneli Nooa Toivo Aleksi Moskari, Alex Panttila 56 v, Mauri Tapio Niemi Rafael Laitinen, Jooa Oliver 38 v, Laila Mailis Orvokki KalloVanhanen, Roope Jarmo Antero Kivikko, Leevi Aarni Olavi Parhianen 89 v, Toini Vilhelmiina Nykänen 79 v, Erkki Ilmari Kouvalaila, Sulo Toivo Eemeli Puhakka, nen 78 v, Leila Annikki Miettinen Elvi Aava Helena Tyynismaa, 74 v, Laila Ellen Siitonen 95 v, Alvari Veli Heimo Rydberg, Siiri Sanelma Magi 85 v, Esa-PekVilppu Daniel Tikkakoski, Auni ka Pennanen 56 v. Sylvia Kankare, Väinö Jeremias Onali, Oliver Alexander AbderVANDA SVENSKA halden, Alisa Vilhelmiina TurpeiFÖRSAMLING nen, Eino Tuomas Hartikka, Döda Alvina Ottilia Korkala, Kerttu Öster Carita Margareta 84 år, Liisa Katriina Huttunen. Järvinen Margit Linnea 92 år. Hautaan siunattu Aune Kerttu Miettinen 93 v, Arvi Johannes Sivonen 91 v, Eila Kyllikki Myöhänen 88 v, Ulla Anneli Pajula 87 v, Eero Antero Keränen 86 v, Lauri Ilmari Karvinen 84 v, Martti Kalevi Pelkonen 82 v, Anja Maria Aho 82 v, Hilkka

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Vappu Olsbo 050 436 7712, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Ajantasaiset tiedot kävijärajoituksista löytyvät nettisivuiltamme www.rekolanseurakunta.fi. Huomioithan, että messuissa, kirkollisissa toimituksissa ja muussa tavanomaisessa uskonnollisessa toiminnassa tilaan voidaan ottaa 1/3 enimmäishenkilömäärästä, kuitenkin enintään 30 henkeä. Messu su 16.1. klo 10. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 23.1. klo 10. Laura Leverin, Anssi Pyykkönen.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilm. Petri, p. 050 573 6328.

VERKOSSA Rekolan seurakunnan messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebooksivun kautta. Messu su 16.1. klo 10. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 23.1. klo 10. Laura Leverin, Anssi Pyykkönen.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717,

tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi Noudatamme voimassa olevia koronaohjeistuksia.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Messu su 16.1. klo 12, Marja Eloranta. Koronarajoitusten vuoksi voidaan kirkkoon ottaa enintään 30 henkeä. Messu su 23.1. klo 12, Jaakko Hyttinen, Marja Eloranta.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Junnuolkkari on avoinna tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa, jossa läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa. Junnuolkkarissa tarjolla myös välipalaa. Toiminta on maksutonta. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket to 13.1., to 20.1. ja to 27.1. klo 7.45–8.15. Torstaisin aamussa hiljennytään rukouksen ja Sanan äärelle. Koronarajoitusten vuoksi tilaan voidaan ottaa enintään 30 henkeä to 13.1. Meditatiivinen iltamessu to 13.1. klo 20. Tilaan voidaan ottaa enintään 30 henkeä koronarajoitusten vuoksi. Yhteisöllisesti toteutettavassa iltamessuhetkessä meditatiivisuus toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima. Halutessasi voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi tuleviin hetkiin iltamessun yhteydessä. Messuporukka kaipaa erityisesti mukaan lisää vapaaehtoisia juontajia, muusikoita sekä keittiöpalvelijoita, joilta kasviskeiton tarjoiluun liittyvät tehtävät luonnistuvat mielellään. Lisätietoja messuun liittyvistä vapaaehtoisista palvelutehtävistä: mirka.harkonen@evl.fi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.1.

Vaihda

digilehteen,

0 euroa

DIGITILAAJANA SAAT LEHDEN ILMESTYESSÄ TEKSTIVIESTIN,JOSTA PÄÄSET SELAAMAAN NÄKÖISLEHTEÄ JA VERKKOMEDIAA.

kirkkojakaupunki.fi/tekstari

Tarkista tapahtumatiedot verkosta!

ISTOCK

Muskarikirkko pe 14.1. klo 10. Tilaan voidaan ottaa enintään 30 henkeä. Messu su 16.1. klo 10. Päivi Helen, Meiju Riihelä. Koronarajoitusten vuoksi tilaan voidaan ottaa enintään 30 henkeä. Lastenkirkko su 16.1. klo 10 messun yhteydessä, kerhotiloissa Toivo ja Rakkaus, 2. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Usko-tilassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret. hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Viikkomessu ma 17.1. ja ma 24.1. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Ma 17.1. voidaan tilaan ottaa enintään 30 henkeä koronarajoitusten vuoksi. Lounas ma 17.1. ja ma 24.1. messujen jälkeen toteutetaan take away -lounaina. Voit hakea Tikkurilan kirkolta mukaasi aamulla keitetyn (jäähdytetyn) keiton ja lämmittää sen kotonasi. Erityisruokavalioita emme valitettavasti pysty huomioimaan. Keittorasioita jaetaan aulasta klo 12. Tule paikalle vain, jos olet oireeton ja käytä asioidessasi maskia. Sukkelat sukankutojat ti 18.1. klo 10–12. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 18.1. ja ti 25.1. klo 13–14.30. Ti 18.1. vieraana on laulaja ja lauluntekijä Tomi Pulkkinen. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 19.1. klo 13, tilassa Toivo, 2. krs. Kohtaamispaikka ke 19.1. ja ke 26.1. klo 10–12.30 Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Tule rohkein mielin avoimeen kohtaamispaikkaan. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetket ke 19.1. ja ke 26.1. klo 8.00–8.30. Aamussa kaikille sopivia levollisia liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle. Teetä ja kasviskeittoa to 20.1. ja to 27.1. klo 19 alkaen ennen meditatiivista iltamessua. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 e hintaan. Meditatiivinen iltamessu to 20.1. ja to 27.1. klo 20. Yhteisöllisesti toteutettavassa iltamessuhetkessä meditatiivisuus toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Vapaaehtoiset messun

toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima. Halutessasi voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi tuleviin hetkiin iltamessun yhteydessä. Messuporukka kaipaa erityisesti mukaan lisää vapaaehtoisia juontajia, muusikoita sekä keittiöpalvelijoita, joilta kasviskeiton tarjoiluun liittyvät tehtävät luonnistuvat mielellään. Lisätietoja messuun liittyvistä vapaaehtoisista palvelutehtävistä: mirka.harkonen@evl.fi Rukouspalvelija- ja ehtoollisavustajakoulutus to 20.1. ja to 31.3. klo 18–19.30, Jaakko Hyttinen, Mirka Härkönen. Ehtoollisavustajakoulutuksen myötä saat jakaa ehtoollista yhdessä muiden avustajien ja papin kanssa Tikkurilan seurakunnan erilaisissa messuissa. Ehtoollisavustajan täytyy olla kirkon jäsen. Rukouspalvelijakoulutukseen osallistuttuasi sinulla on

mahdollisuus palvella esirukoilijana Meditatiivisessa iltamessussa torstai-iltaisin klo 20. Rukouspalvelija rukoilee luottamuksellisesti yksittäisen ihmisen rukousaiheiden puolesta messun aikana. Ilm. koulutukseen 15.1. menn. mirka. harkonen@evl.fi. Perhepäivä pe 21.1. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e / perhe ja tarjoilu ilman keittoa 2 e / perhe. Laulupiiri pe 21.1. klo 15.30, Terje Kukk. Naisten rukouspiiri pe 21.1. klo 18, kokoustila Martta, 2. krs. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen sinkkuilta pe 21.1. klo 18–19 Tikkurilan kirkolla 2. krs., esteetön tila. Tutustumista, keskustelua ja sinkkujen ideoimaa ohjelmaa kahvikupin äärellä, tervetuloa uudet sinkut

ja vanhat tutut. Sinkut myös Facebookissa: Seurakunnan sinkut. Yhteiskristillinen laulu ja rukouspiiri la 22.1. klo 15, tilassa Toivo, 2. krs. Messu su 23.1. klo 10, Jarkko Korhonen. Lastenkirkko su 23.1. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Vauvakahvila ma 24.1. klo 12.30– 14.30. Naisten raamattupiiri ma 24.1. klo 18. Raamatunlukupiiri ma 24.1. klo 18. Jeesuksen muotokuvat Uudessa testamentissa, Jaakko Hyttinen. Lähetyksen päiväpiiri ti 25.1. klo 13. Kokoushuone Valo, 1. krs. Omalla äänellä –ryhmä ti 25.1. klo 17.30–19, Terje Kukk.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kahvilan aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Kerho isille ja lapsille ti 18.1. ja ti 25.1. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, musisointia ja iltapala 3 e / perhe. Lisätietoja: outi.myllyla@evl.fi tai p. 050 327 1634. Rukouspiiri ke 19.1. ja 26.1. klo 18–20. Perhepäivä ma 24.1. klo 9–14. Aamupalatyyppinen tarjoilu 2 e / perhe. Naisten lenkkisauna to 27.1. klo 18. Lenkin jälkeen saunotaan ja syödään iltapalaa keskustellen tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa to 20.1. klo 18–20 teekupin äärellä.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 18.1. ja ti 25.1. klo 9.30–11.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 24.1.

klo 9.30–11.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Perhekerho ti 18.1. ja ti 25.1. klo 9.30–11. Elävän veden virta -rukouspiiri ma 24.1. klo 17.30. Rukouspiiri kokoontuu Ylästön seurakuntatilassa parillisten viikkojen maanantaisin klo 17.30. Piirissä tutustutaan Raamattuun ja rukoillaan yhteisten asioiden ja toinen toistensa puolesta.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Seniorikerho torstaisin klo 13.30. Messu su 16.1. klo 10. Uusien työnKIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.1.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tervetuloa iloiseen seuraan päiväkahville ja tekemään käsitöitä! Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 19.1. Olavi Heikkinen: Eläimet ja kristinusko, 26.1. Paulina Grotenfelt: Tehdään yhdessä -hanke. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2021

Tarkista tapahtumatiedot verkosta!

ISTOCK

tekijöiden siunaaminen. Papit Hannu Pöntinen, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Eveliina Pulkkinen. Ystävämessu – Friendship Mass su 16.1. klo 16. Lämminhenkinen jumalanpalvelus, jota voit tulla mukaan toteuttamaan. Rukous keskeisessä osassa, erikielisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen teetarjoilu. Toivoa naisille ma 17.1. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 17.1. klo 15. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 17.1. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Miesten raamattupiiri ti 18.1. klo 18.30 Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Messu su 23.1. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Mark Saba, kanttori Iisakki Seppä. Raamattupiiri ma 24.1. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 24.1. klo 17.30. Keikka-apu-info ti 25.1. klo 17–19. Haluaisitko antaa aikaasi ikäihmiselle, esim. ulkoilu- tai lukukaverina tai saattajana lääkärikäynnille? Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta toimintaa, joka on tarkoitettu yli 65-v. Vantaankosken seurakunnan alueella asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi ja se järjestetään yhteistyössä Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon kanssa. Vapaaehtoinen voi valita sopivia keikkoja omien aikataulujensa mukaan. Tule kuulemaan toiminnasta. Infoon osallistuminen ei sido sinua mihinkään.

ilmaiseksi. Iltaperhekahvila ke 19.1. klo 17.30. Vapaamuotoista yhdessäoloa pienen iltapalan äärellä. Vauvakerho perjantaisin alk. 21.1. klo 9–11. Rukous- ja raamattupiiri ti 25.1. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Miesten saunailta ke 26.1. klo 18–21.

17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6.

SEUTULAN KAPPELI

Messu su 16.1. klo 10. Uusien työntekijöiden siunaaminen. Papit Hannu Pöntinen, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Eveliina Pulkkinen. Messu su 23.1. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Mark Saba, kanttori Iisakki Seppä. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Raamattupiiri ti 18.1. klo 13. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Lukupiiri ke 19.1. klo 16. Miestenpiiri ma 24.1. klo 18.30. Martinlaakson lähetyspiiri ti 25.1. klo 19. Diakoniapastori Laura Sydänmaanlakka: Kuinka tulin seurakuntaan töihin ja mitä ajattelen lähetystyöstä.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Vauvakerho torstaisin alk. 20.1. klo 9.30–11.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo

VERKOSSA

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

DICKURSBY KYRKA / PÅ NÄTET Stationsvägen 12a Högmässa sö 23.1 kl.12 med Kristian Willis och Anders Ekberg.

HELSINGE KYRA S:T LARS Kyrkovägen 45

Högmässa sö 16.1 kl. 10.00 med Anu Paavola och Anders Ekberg. Högmässa sö 23.1 kl.10.00 med Kristian Willis och Anders Ekberg Till gudstjänster och kyrkliga förrättningar kan delta 1/5 av utrymmets deltagarkapacitet eller högst 30 personer t.o.m. 17.1.

ÖVRIGT Bär det som en krona, en musikföreställning om depression to 3.2 kl. 18, Kulturfabriken Fernissa, Dickursbyv. 36. Anmälningar till vandasvenska@evl.fi. Efter föreställningen möjlighet att prata med en diakoniarbetare.

INTERNATIONAL English Bible study group Thu 27th Jan at 2pm–4pm. For more information and enrollment please contact deacon Heidi Salminen, tel. 050 3301828.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 040 357 9255 sanni.kupiainen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Näkö menee – mitä jää? -vertaiskurssi pääkaupunkiseudun näkövammaisille. Oletko hiljattain menettänyt näkösi tai onko näkösi voimakkaasti heikentynyt? Lähde tapaamaan muita samassa tilanteessa olevia. Tule vertaiskurssille keskiviikkoisin klo 13–14.30 Pakarituvalle os. Kuriiritie 1, Vantaa. Jokaisella kerralla on oma vierailijansa. Ryhmää emännöivät diakoniatyöntekijät Terhi Suonsivu ja Marja Leena Kallio. 2.2. Tutustumista, kuka olet, mistä tulet, miten näet, mukana kokemusasiantuntija, 9.2. Oikeuksien valvonnan asiantuntija, Arja Törnroos, näkövammaisen sosiaaliturva, 16.2. Kuntoutusohjaaja Niina Hänninen, mistä apua arkeen?, 23.2. Näkövammaisten liiton ja yhdistysten palvelut, näkövammayhdistyksen tiedottaja, Ilkka Väisänen ja Pengertupa HUN ry:n vastaava ohjaaja Kirsi Kariluoto, 2.3. Optikko Juuli Pohjola tai Katri Frigård, näönkäytön apuvälineet, 9.3. HUS:n Silmäklinikan psykologi Marika Kajander, mistä saan tukea ja apua näön menetykseen? Ilmoittautumiset pe 25.1. mennessä Terhi Suonsivu, p. 050 381 8758, terhi.suonsivu@evl.fi tai Marja Leena Kallio, p. 09 234 02549, marjaleena.kallio@evl.fi. Näkökulma ma 17.1. 13–15, Soukan kappeli, Soukankuja 2, Espoo. Vierailijana sosiaaliohjaaja Mari Parttimaa Espoon vammaispalveluista, aiheena henkilökohtaisen avun työnantajamalli. Vertaisryh-

mässä etsitään uusia näkökulmia elämään. Ryhmä on tarkoitettu sekä vähän että pitkään näkövammansa kanssa eläneille. Ryhmän ohjaajina toimivat diakoni Ritva Aarnio ja vertaisohjaaja Maarit Hedman. Yhteislauluilta ti 18.1. klo 18–20, Helmikuja 1 C 35, Myyrmäki 3.krs (ei hissiä). Illan ohjaajana ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli. Raamattupiiri to 20.1. klo 13–15, Suvelan kappeli Kirstintie 24, Espoo. Tervetuloa matalalla kynnyksellä uudet ja entiset piiriläiset lukemaan viikon Raamatun tekstejä, tutustumaan uusiin hengellisiin kirjoihin, keskustelemaan, rukoilemaan, laulamaan ja kahvittelemaan. Oppaat ovat kappelin aulassa vastassa. Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalainen. Tiedustelut Ritva Aarniolta 040 734 7715. Lähetyspiiri pe klo 17–19.30, Pekanraitti 16, Malmi, 2.krs. huone 209. Ohjaajana Leena Siponkoski.

VIITTOMAKIELISILLE Vaku ry:n seniorikerho ma 17.1. klo 12–15, Tikkurilan kirkko Asematie 12a, huone Usko 2. krs. Kannelmäen raamattupiiri 18.1. klo 15–17, Kannelmäen kirkko Vanhaistentie 6. Viittomankielinen perhekerho pe 28.1. klo 9.30–12, Lastenkappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B, 3. krs.

International Friendship Mass – Ystävämessu Sun 16th Jan 4 PM Myyrmäki Virta Church, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where You can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Tea served after the Mass. Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Русскоязычная библейская группа по средам, 18-20 В церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем всех интересующихся! С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552.

AP / LEHTIKUVA

ENEMMÄN HYVINVOINTIA VÄHEMMÄN HALLINTOA

Tavoitteet

Inhimillisempi

SOTE

1. 2. 3. 4. 5. 6.

Anna äänesi aluevaaleissa.

Ennakkoäänestys 12.-18.1., vaalipäivä 23.1.

393

Tiina Arlin

Jokiniem

400

394

Jan Axberg

401

Laila Jouhki

Arto Jääskeläinen

IT-järjestelmäasiantuntija

YTM, sosiaalityöntekijä

402

Y l äst ö

N ik i n m ä k

M y yr m äk

diplomi-insinööri / diplomingenjör

valt.tri, kaupunginvaltuutettu

409

403

Loviisa Kaartokallio

Jouko Jääskeläinen

Marja-Vuokko Mäkinen

erikoissairaanhoitaja, toiminnanjohtaja

412

Elsi Ranta

A s ola

I t ä - H a k k il

415

422

Marja Salonius

puoluesihteeri

Tiina Tuomela

työterveyshuollon erikoislääkäri lastentautien erikoislääkäri, kaup. valt.

K a rj a a

M y yr m äk

KM, luokanopettaja

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

696

Susanna Ahonen

Olari

Es p oo

yrittäjä, toiminnanjohtaja

709

719

Kalervo Laaksoharju

yrittäjä, lean-valmentaja

Pertti Järvenpää

fil. maist., toimitusjohtaja

720

Hannu Laaksonen

KM, peruskoulun lehtori

724

Äänestys 23.1.2022. Ennakko 12.1.-18.1.2022.

Seurakunnat ja hyvinvointialue yhteistyössä

Tapiol

Sari Mäki

Marja-Leena Sarjala

psykoterapeutti, teologian maisteri

käräjäoikeuden lautamies

735

Vi hti

737

Sari Savela

kauppatieteiden maisteri, yrittäjä

739

Marko Tolonen

korvausjohtaja, eMBA

743

Päivi Åhlgren yrittäjä

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2021

Maksaja: Ehdokkaat

kaupunginvaltuutettu Hakunilan srk kirkkovaltuusto, YKN

La ajalaht

Tarja Eklund

Outi McDonald

erikoislääkäri/specialistläkare

725

Bodo m

Vantaa - Kerava hyvinvointialuevaali

tietoliikennetyöteknikko

Kauklaht

Jouni Katajisto

Es po o nla h

715

PAULI JUUSELA

713

yleislääketieteen erikoislääkäri, kaup. valt. i

oppilaanohjaaja

712

Kaarina Järvenpää

K a r a k all

Tiina Hyttinen

Es p oo

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Myanmarin armeija pyrkii systemaattisesti näännyttämään ihmisiä ruoan puutteeseen ja vie heiltä mahdollisuudet terveydenhoitoon. Armeija tekee ilmaiskuja siviilikohteisiin ja on polttanut satoja koteja. Armeija on ottanut kohteekseen myös kirkkoja ja surmannut pappeja. Lähetysseuran yhteistyökumppani Euro-Burma Office on toimittanut maan sisäisille pakolaisille ruokaa, lääkkeitä ja tilapäiseen asumiseen tarvittavia suojia sekä muita välttämättömiä tarvikkeita. Myanmarin kirkkojen federaatio on jakanut ruoka-apua ja tarjonnut psykososiaalista tukea. Suomen Lähetysseura on tehnyt päätöksen 50 000 euron avustuksen kanavoimisesta Myanmariin ja valmistautuu lähettämään vielä toiset 50 000 euroa tämän vuoden alussa. Nämä varat on saatu Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan seurakuntayhtymiltä. – Kysyin yhdeltä kumppaneistamme, mitä hän ajattelee seurakuntien Suomesta antamasta avusta. Hän vastasi, että kun ihmisiä yritetään näännyttää nälkään, avun saaminen on elämän ja kuoleman kysymys, Pitkänen kertoo.

äk

kauppateknikko, lautamies

Jo ki n

K or

H an k o

SUOMEN LÄHETYSSEURAN Etelä- ja Kaakkois-Aasian työn aluejohtaja Olli Pitkänen on työurallaan nähnyt monenlaista. Se, mitä Myanmarissa nyt tapahtuu, on silti hänelle jotain aivan poikkeuksellista. Myanmarin armeijalla on esimerkiksi tapana katkaista puhelinlinjat alueelta, johon se suuntaa operaatioitaan. Suomen Lähetysseuran paikalliset yhteistyökumppanit joutuvat hankkimaan leireille hengenpitimiksi radiopuhelimia, jotta sotatoimiin syyttömät siviilit saavat ennakkovaroituksen ja pääsevät pakoon viidakkoon. – Armeija näyttää pitävän siviilejä vihollisinaan, osana sitä vastaan kamppailevaa oppositiota, Pitkänen kertoo. Armeija syrjäytti valtiokansleri Aung San Suu Kyin johtaman hallituksen sotilasvallankaappauksessa helmikuussa 2021. Sotilasvallankaappausta vastaan organisoitiin mielenosoituksia, joihin armeija reagoi rajuin ottein. Mielenosoitusten tukahduttamisessa on kuollut yli 1 300 ihmistä. Noin 11 000 on pidätetty. Osa oppositiosta on ryhtynyt aseelliseen vastarintaan. Myanmarin armeija soveltaa opposition sissiryhmiä vastaan samoja keinoja, joita se on käyttänyt vuosikymmeniä maan raja-alueilla käynnissä olevassa sisällissodassa eri etnisiä ryhmiä vastaan.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue s

Seurakuntien apu pelastaa ihmishenkiä Myanmarissa

Lue lisää: Aluevaaliohjelma 2022/ Kristillisdemokraatit -> kd.fi M y yr

Armeijan panssiajoneuvot estivät pääsyn Myanmarin parlamenttitalolle päivää sotilasvallankaappauksen jälkeen 2. helmikuuta 2021.

Palvelut lähelle ihmistä Laadukasta hoitoa vauvasta vaariin Autetaan ajoissa ja edistetään terveyttä Hyvinvoiva henkilöstö jaksaa hoitaa Yhteistyöllä parempia palveluita Enemmän hyvinvointia – vähemmän hallintoa

Vaihda

digilehteen,

0 euroa Seurattavaa maan ja taivaan väliltä.

DIGITILAAJANA SAAT LEHDEN ILMESTYESSÄ TEKSTIVIESTIN, JOSTA PÄÄSET SELAAMAAN NÄKÖISLEHTEÄ JA VERKKOMEDIAA.

kirkkojakaupunki.fi/tekstari