Kirkko ja kaupunki 2022 20 Helsinki

Miltä joulu tuoksuu, parfymööri Max Perttula? s. 6 Varhaisimmat joululaulut kirjoitti diakoni 300-luvulla Syyriassa s. 20

Koomikon joulu

Joonas Nordman kaipaa hiljaisuutta nietosten keskellä ja käy kirkossa säännöllisen epäsäännöllisesti s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Miksei hyväntahtoisuus ole kadonnut maailmasta?

VUODESTA TOISEEN meitä jaksaa sykähdyttää kertomus köyhästä pariskunnasta, jonka esikoinen syntyy tien päällä kaukana kotoa ja saa ensimmäiseksi vuoteekseen eläinten syöttökaukalon. Pimeys on väistymässä ja toivon kipinä jo välähtänyt. Maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto. Betlehemin seimestä kajastaa jopa kuoleman pimeyden voittava valon kajo.

Eikö olekin erikoista, ettei hyväntahtoisuus ole kokonaan kadonnut maailmasta? Mikseivät vahvemman oikeus ja häikäilemättömyys voittaneetkaan kulttuurievoluutiota ja hävittäneet pehmeitä arvoja ihmiskunnasta jo ajat sitten?

Ei, se ei ole ollenkaan erikoista. Harva meistä arvostaa häikäilemättömyyttä ja toisia sortamalla saavutettuja etuoikeuksia.

EHKÄ JOULU on monille niin tärkeä juuri siksi, että joulun keskeinen sanoma on hyväntahtoisuus. Meillä tuntuu olevan taipumus arvostaa pikemminkin hyväntahtoisuutta kuin pahansuopaa häikäilemättömyyttä. Ihminen on sellainen. Me kaipaamme hyvää.

Kristillisessä joulun tulkinnassa korostuu ihmisiä rakastavan Jumalan hyväntahtoisuus luomaansa maailmaa kohtaan. Ja me kristityt ajattelemme, että meidän tehtävänämme tässä maailmassa on heijastaa jumalallista hyväntahtoisuutta eteenpäin.

Jouluevankeliumin tapahtumien lisäksi on toinenkin hyvin elinvoimainen joulukertomus. Keskiaikaisista legendoista yksi jäi eläväksi perinteeksi, vaikka maailma muuten muuttui melko rationaaliseksi: tarina pinteeseen joutuneita ihmisiä auttaneesta muinaisesta piispa Nikolaoksesta muuntui saduksi Joulupukista.

Tarina Joulupukista elää ja voi hyvin, koska se on merkityksellinen. Se välittää meille samoja tärkeitä arvoja kuin jouluevankeliumi: hyväntahtoisuutta, avuliaisuutta, iloa.

TÄMÄ ON viimeinen pääkirjoitukseni Kirkko ja kaupungin päätoimittajana. Siirryn vuodenvaihteessa toisen työnantajan palvelukseen. Kiitos lukijoille kuluneista vuosista. On ollut ilo tehdä teille Kirkko ja kaupunkia yhdessä etevän toimituskunnan kanssa. Joulun rauhaa!

JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iän myötä yritämme pitää kiinni siitä, mikä on vanhaa, tuttua ja turvallista.

YHDYSVALTALAINEN PSYKIATRI M. SCOTT PECK (1936–2005)

Hyvä Jumala, kannan halkoja vajaan. Kiitos hyvistä ihmisistä, joiden avulla pysyn lämpimänä tämän talven. Auta meitä lannistamaan sotaherrat, jotka yrittävät riistää Ukrainan perheiltä lämmön.

”TARINA JOULUPUKISTA ELÄÄ JA VOI HYVIN, KOSKA SE ON MERKITYKSELLINEN.

Pitkästä aikaa on sellainen olo, että mitäköhän jännää elämä tuo eteeni. Kuin uusi kevät alkaisi.

LAULAJA JA MUUSIKKO SAMU HABER ME NAISET -LEHDESSÄ 26.11.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Älkää enää menneitä muistelko, älkää muinaisia miettikö! Katso: minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin – ettekö huomaa?

JESAJAN KIRJA 43:18–19

Kirkko ja kaupunki

Seuraava lehti ilmestyy 19.1.2023

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

”Ilman surua olisimme koneita, joilla ei ole tunteita”

Pikkuveljen kuoleman jälkeen Marianne Heikkilälle lohtua ovat tuoneet tuntemattomien sanat, toiminta seurakunnassa ja usko. Jouluna hän sytyttää veljelleen kynttilän.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

1Pappi, Marttojen pääsihteeri Marianne Heikkilä, kenelle sytytät kynttilän tänä jouluna?

– Sytytän kynttilän pikkuveljelleni Markolle, joka kuoli yllättäen kaksi vuotta sitten. Opin huolehtimaan veljestäni jo varhain vanhempieni erottua. Marko oli poikani kummi ja minä hänen poikiensa kummi. Veljeni elämänpolku ei ollut aina helppo, ja välillä pidimme yhteyttä, välillä emme.

– Marko opetti minulle, miten tärkeää on olla rehellinen ja oma itsensä. Veljeni halusi usein tehdä hyvää ja etsi omia tapojaan muistaa läheisiä. Hän rakasti visuaalisuutta ja muotia, jotka tulivat perintönä äidiltä.

2Miten surusi voi nyt?

– Suru on asettunut jonnekin syvälle osaksi todellisuuttani. Se muuttaa muotoaan päivittäin ja viikoittain erilaisissa elämäntilanteissa, kuten hiljaisissa yksinäisyyden hetkissä ja ehtookellojen aikaan lauantai-iltana. Välillä veljen ikävä tulee uniini, tai saatan liikuttua, kun keskustelen hänen kuolemastaan. Töiden jälkeen pistäydyn usein hautausmaalla. Silloin suru tulee kohti.

– Suru kertoo siitä, että olemme rakastaneet. Ikävä ja kaipaus osoittavat, kuinka vaikeaa on luopua rakkaasta, jonka kanssa on elänyt koko elämänsä. Suru osoittaa, kuinka hauras, lyhyt ja hetkistä rakentuva elämämme on. Ilman surua olisimme koneita, joilla ei ole tunteita. Surun sisällä on koko valtameri: myrsky ja tyyni, laineet ja pisarat.

3Onko veljesi kuolema muuttanut asennettasi elämään?

– Veljeni kuolema on tehnyt konkreettiseksi sen, että unelmat, haaveet ja toiveet pitää toteuttaa nyt, koska huomenna voi olla liian myöhäistä. Ei pidä myöskään jättää huomiselle sitä, minkä voi sanoa jo tänään.

– Minusta on tullut entistä herkempi toisten surulle, kaipaukselle ja menetyksille. Katseet riittävät kertomaan, että olemme kokeneet läheisen menetyksen, joka on laittanut meidät polvillemme ja repinyt sisuskalut ulos. Tämä uusi herkkyys on sekä mahdollisuus että taakka.

4Mistä asioista olet löytänyt lohtua surun keskellä?

– On ollut lohduttavaa kuulla esimerkiksi joogassa, kaupassa tai somessa veljeni tunteneilta ihmisiltä hyviä asioita hänestä. Olen todella kiitollinen kaikista viesteistä ja yhteydenotoista. Surussa on auttanut myös vertaistuki, sillä niin moni on menettänyt samanikäisen siskonsa tai veljensä. Olemme jakaneet tuntojamme tänne jääneinä.

– Olen hakeutunut kirkkoihin, messuihin, konsertteihin ja erilaisiin pienryhmiin, joissa saa olla kosketuksissa elämän rajallisuuden kanssa.

On ollut lohdullista toimia seurakunnassa vapaaehtoisena ja luottamushenkilönä – ja ylipäänsä toimia.

– Suurin lohdun lähde on minulle aina ollut uskon kautta tuleva toivo siitä, että kerran vielä kohtaamme kuolleet rakkaamme. Ortodoksisen pääsiäisliturgian tropari eli säkeistö ”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi” tuo suurta lohtua.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Pyhää minulle ovat Jumalan luoma luonto, ihminen ja hänen arvonsa sekä lapsen syntymä ja ensimmäinen parkaisu.

– Pyhää on katsoa saunan verannalla veteen laskevaa ilta-aurinkoa ja kuulla kuikan huuto. Pyhää ovat myös rukous ja viimeinen ehtoollinen. ■

Sylvian salaisuus

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo rintoihinkin. Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan jo pirtteihin pienoisihin. Mutt’ ylhäällä orressa vielä on vain se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain, ja vaiennut vaikerrus on vankilan; oi murheita muistaa ken vois laulajan.”

Mikä lintu on suljettu häkkiin kirjailija Zacharias Topeliuksen runoon sävelletyssä joululaulusuosikissa? Topelius ei kerro lajia, mutta jo sata vuotta on toisteltu, että lintu on mustapääkerttu. Asia on mainittu taas joulun alla useammassa lehtijutussa Suomen Luontoa myöten.

JUKKA HINTIKKA on pitkän linjan lintuharrastaja, Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringan edellinen puheenjohtaja ja suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja. Hän on ihmetellyt joululauluun yhdistettyä lintulajia jo vuosia.

Lintumaalari ja -harrastaja Magnus von Wrightin päiväkirjoista käy ilmi, että mustapääkerttu oli Uudellamaalla hyvin harvinainen visertäjä vuonna 1853, jolloin hänen hyvä ystävänsä Topelius kirjoitti Sylvian joululaulun

– Miksi Topelius olisi kirjoittanut runonsa sellaisesta linnusta? Hintikka kysyy.

Seuraavaksi Hintikka penkoi Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistoa. Hän havaitsi, että mustapääkertusta alettiin puhua Sylvian joululaulun sirkuttajana vasta yli viisikymmentä vuotta runon julkaisemisen jälkeen. Väitteen alkulähdettä hän ei löytänyt.

”Miss’ siintääpi veet, viini on vaahtovin ja sää aina kuin toukokuun. Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään”, laulussa sanotaan. Hintikan mukaan Suomessa pesivät mustapääkertut eivät kuitenkaan talvehdi Sisiliassa. Tosin lintujen tarkkoja talvehtimispaikkoja ei tunnettu 1800-luvulla.

– En ole löytänyt mitään viitettä siitä, että Topeliuksen Sylvia olisi mustapääkerttu. Väite on perätön, Hintikka sanoo.

ZACHARIAS TOPELIUS oli eläinsuojelun pioneeri, joka perusti Suomeen ensimmäisen lintujen suojelulle omistetun yhdistyksen. Hän kirjoitti: ”useimmat iloisimmista laululinnuistamme kuuluvat sukuun Sylvia”.

1800-luvulla ajateltiin, että Sylvia-suvun pikkulintuja oli tusina: punarinta, sinirinta, leppälintu, kultarinta, sirittäjä, pajulintu, tiltaltti, ruokokerttunen, lehtokerttu, pensaskerttu, hernekerttu ja mustapääkerttu. Jokin niistä lienee Topeliuksen tarkoittama Sylvia. Nykyään nämä linnut jaotellaan eri sukuihin.

Jukka Hintikka arvelee, että Sylvian joululaulun sirkuttajan esikuvana oli jokin tavallinen ja kaunis lintu, joita pyydystettiin 1800-luvulla myös Suomessa muodikkaiden keski- ja yläluokkaisten kotien somistukseksi. Topelius puhui täällä häkkilintujen vapauttamisen puolesta.

– Näyttävä ja yleinen punarinta on Sylvian joululaulun sirkuttajaksi parempi arvaus kuin mustapääkerttu. Punarintoja on pidetty paljon häkkilintuina, ja niitä saatetaan Etelä-Euroopassa pitää laittomasti yhä.

Villien lintujen pyytäminen häkkeihin on nykyään kielletty koko Euroopassa, mutta Hintikan käsityksen mukaan tapa elää. Hän näki muutama vuosi sitten Napolissa kahvilan terassilla häkin, jossa oli Suomessakin eläviä tiklejä. Niiden nilkat olivat paljaat, vaikka vankeudessa syntyneet linnut pitäisi rengastaa.

– Laitonta häkkilintukauppaa käydään edelleen.

Italiassa on pyydystetty pikkulintuja myös syötäviksi. Hintikka on kuullut, että houkutuslinnulta oli tapana puhkaista silmät, koska sokean

Sylvian joululauluun liittyy sitkeä myytti. Mikä on se vangittu lintu, joka suosikkikappaleessa sirkuttaa?

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK

Villejä punarintoja on pidetty Suomessa paljon häkkilintuina, ja saatetaan EteläEuroopassa pitää laittomasti yhä.

linnun uskottiin laulavan eniten. Viserrys houkuttelee lajitovereita ansaan. Myös Topelius näki Italian-matkallaan ruoaksi kaupattavia pikkulintuja, mikä järkytti häntä. Tämä tapahtui kuitenkin vasta Sylvian joululaulun kirjoittamisen jälkeen.

PUNARINTA ON talitiaisen kokoinen, utelias pikkulintu, joka viihtyy pääkaupunkiseudun lähiöissä. Palleromainen hyönteissyöjä on hyötynyt ilmastonmuutoksesta: 1950-luvulla niitä ar vioitiin elävän Suomessa noin miljoona paria, mutta nykyään elinvoimainen kanta käsittää 2–3 miljoonaa paria.

– Kotipihallanikin Puotilan asumalähiössä on pesinyt punarinta, Jukka Hintikka kertoo.

Hintikka on rengastanut yli 3 000 punarintaa. Lintuharrastajan parhaat punarintamuistot liittyvät kevääseen. Hän alkaa maaliskuussa odottaa, milloin kuulee ensimmäisen kerran punarinnan hopeakellojen helinää muistuttavan laulun korkealta puun latvasta.

Moni muukin lintu laulaa kauniisti, ja muitakin on suljettu häkkiin ihmisten viihdykkeeksi. Hintikan mukaan Topelius piti pikkulintujen suojelua ihmisen hyvyyden mittarina.

– Kun Topelius kirjoitti Sylvian joululaulua, häntä ei välttämättä edes kiinnostanut linnun laji. Hän saattoi ajatella kaikkia suojelua tarvitsevia pikkulintuja. ■

Lähteenä on käytetty myös Jukka Hintikan artikkelia Mikä Sylvia orressa sirkuttaa? Linnut-lehti 4/2022.

Sinä, kanssasisareni, elät ehkä parhaillaan elämäsi vaikeinta aikaa. Uusi elämä versoo sisälläsi, mutta tunnet kauhua. Jos olet ajatellut antaa lapsesi pois, harkitse tarkoin.

– On katsottu parhaaksi, että kun lapsi adoptoidaan, eivät oikeat vanhemmat saa edes tietää, keitä heidän lapsensa uusi isä ja äiti ovat, kertoo maisteri Margit Koskikallio Helsingin Lastensuojeluvirastosta.

– Suurin osa adoptoitavista pienokaisista on syntynyt avioliiton ulkopuolella, loput yleensä ovat rikkinäisten kotien tai vastuuttomien vanhempien lapsia.

Suomessa ei ole tutkittu, kuinka monet äidit katuvat adoptiota. Ruotsissa kuusi äitiä kymmenestä haluaisi lapsensa takaisin jo muutaman kuukauden kuluttua sen luovutuksesta. Vuosiakin jälkeenpäin tulee viranomaisten puheille onnettomia äitejä, jotka kaipaavat lastaan tai haluaisivat ainakin tietää hänen olinpaikkansa. Mutta viranomaisten huulet ovat sinetöidyt samoin kuin Suomessa.

Kestäisitkö tällaista epätietoisuutta? Harkitse vielä. Mitä lapsesi ajattelee Sinusta saatuaan kuulla, että olet vapaaehtoisesti luopunut hänestä? Onko päätöksesi takana vain toive päästä itse helpommalla vai todella toive lapsen parhaasta?

Lyhennelmä artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 3.7.1963. Suomalaislasten adoptiotoiminta oli tuolloin vilkasta, ja ottolapsia välitettiin erityisesti kotimaahan, Ruotsiin ja Tanskaan. Adoptiot vähenivät selvästi, kun abortti sallittiin sosiaalisista syistä vuonna 1970. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

”Nuorempana halusin pukeutua paljastavasti. Sitten viime talvena ostin nilkkapituisen villamekon, jossa

LUE LINDA-MARIA RANISEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PUHEENVUOROT

oli korkea kaulus ja pitkät hihat. Muistan yhtäkkisen euforian tunteen. Koin olevani mekon alla turvassa.”

Annatteko lapsenne adoptoitavaksi?

Parfymöörin joulu tuoksuu syötävän hyvältä

hajut ja tuoksut osiin kemiallisiksi rakennuspalikoiksi.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA TAISTO JANTUNEN

Kun parfymööri Max Perttulalta, 49, kysyy, miltä Joulu 2022 -hajuvesi tuoksuisi, hänen ei tarvitse miettiä hetkeäkään.

Perttula on tiettävästi Suomen ainoa parfymööri eli hajuvesien suunnittelija.

– Tuoksuun tulisi lämmin palsamimainen, pyöreä pohjatuoksu, jossa olisi vaniljaa, läpikuul tavaa myskiä, ambraa ja santelipuuta sekä lämpi miä jouluisia mausteita, kuten kardemummaa ja kanelia. Ja ehkä vähän suklaan vivahdetta. Myös inkivääri patsulin vivahteeseen voisi toimia, Pert tula visioi.

– Tuoksu olisi hyvin lämmin ja juhlallinen gourmand-tuoksu. Se täydentäisi hyvin perintei siä joulun tuoksuja.

Gourmand-hajuvedellä tarkoitetaan tuoksua, johon on haettu innoitusta syötävistä herkuista.

Perttula on uransa aikana suunnitellut lukui sia tuoksuja ja tuoksumaailmoita. Viime huhti kuussa hän suunnitteli tuoksut Tikkurilan kirkon Kaikkien aistien pääsiäismessuun

Oman nimikkotuoksun Perttulalta ovat ti lanneet muun muassa Porin kaupunki, Sine brychoffin taidemuseo, Ivana Helsinki ja Lidl Suomi.

HERKKÄ NENÄ on siunaus, jolle Max Perttula on omistanut koko elämän sä. Kosmetiikkatuotteita hän on val mistanut seitsemänvuotiaasta lähtien. Perttula laskee leikkiä, että hä nen parfymöörin uransa on kestänyt jo 43 vuotta.

Vaikka tarkka hajuaisti on luontai nen lahja, sitä voi myös kouluttaa. Ny kyään Perttula tunnistaa yli 2 000 eri tuoksua.

– Olen haalinut erilaisia raaka-aineita ympäri maailmaa ja oppinut käyttämään

niitä eri tuoksuvivahteisiin. Uudet tuoksut jäävät tuoksumuistiini samalla, kun käsittelen niitä. Kun Perttula kävelee luonnossa tai kaupungilla, hänen mielensä purkaa ympäristössä leijuvat

– Analysoin, miten eri kemikaalit ovat suhteessa toisiinsa. Tuoksumuistini avulla pystyn rakentamaan saman tuoksuyhdistelmän nestemäiseen muotoon.

– Jokin tuoksu saattaa kyteä mielessäni vuosiakin. Sitten jossain vaiheessa tulee ahaa-elämys: tämä tuoksu harmonisoituu nimenomaan tuon toisen tuoksun kanssa.

JOULUNALUSAIKANA Max Perttula ei ehdi juurikaan levähtää, sillä hajuvesibisneksessäkin se on

Lapsuuden jouluista mieleen muistuvat ensimmäisinä, kuinkas muutenkaan, joululaatikoiden tuoksut. Perttula asui perheensä kanssa teiniikään saakka Ruotsissa, jossa he viettivät joka vuosi perinteistä suomalaista joulua. Hän muistelee äidin valmistaneen perinneruokia viikkokaupalla.

”

Nykyisinkin Perttula viettää joulunpyhät yleensä lapsuudenperheensä parissa äidin luona Viitasaarella. Tänä jouluna äidin kanssa on kuitenkin sovittu, että Perttula jää työkiireiden vuoksi Helsinkiin.

Jouluaattona Perttula aikoo kutsua kylään muutamia ystäviä. Tarkoituksena on syödä yhdessä valmislaatikoita ja kenties karjalanpaistia. Jouluna on vihdoin aikaa myös levolle.

– Joulu on minulle pääasiassa rauhoittumista, kynttilöiden polttelua ja edesmenneiden muistelua. ■

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Joulunpyhät Suomen ainoa hajuvesisuunnittelija Max Perttula aikoo viettää kynttilöitä poltellen.

Jokin tuoksu saattaa kyteä mielessäni vuosiakin.

Sambaten paastoon

SUNNUNTAIAAMUNA 27. marraskuuta avautuivat Paavalinkirkon ovet, ja alttaria kohti asteli iloinen kulkue Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin vuonna 2017 versioiman sambarytmisen Hoosiannan tahdissa. Mukana oli erilaisia ihmisiä, myös ryhmä tanssikoulu Sambicin tanssijoita. Sitten adventtijumalanpalvelus jatkui kuta kuinkin perinteisin menoin.

Jouluradion 20. kautta juhlistanut televisioitu jumalanpalvelus synnytti poikkeuksellisen haloon. Vaikka liikkeet olivat lähempänä ylistystanssia kuin sambaa eivätkä tanssijat suinkaan olleet pikkubikineissä, osa katsojista närkästyi. Eihän tällainen sovi kirkkoon! Toisaalta moni kiitteli jumalanpalvelusta ja iloista meininkiä, joka viesti siitä, että kaikki saavat tulla kirkkoon. Lopputuloksena oli ainakin poikkeuksellisen yleisön kerännyt jumalanpalvelus: Yle Areenastakin sitä on katsottu noin 86 000 kertaa.

Mutta oliko pilkahdus karnevaalitunnelmaa yhdistettynä kristilliseen perinteeseen sitten täysin päälleliimattua, kuten moni väitti? Ei ihan niinkään.

Esimerkiksi maailmankuulut sambakarnevaalit Rio de Janeirossa järjestetään tuhkakeskiviikon tienoilla, juuri ennen pääsiäispaastoon laskeutumista. Karnevaali­sanan juuret taas ovat lihan poisjättämisessä, latinaksi carnem levare tai carnem vale Myös joulua edeltää kirkon kalenterissa perinteisesti paastonaika, joka alkaa ensimmäisestä adventista. Niinpä adventin aikaan sopii kyllä samba ja vaikka sulkapäähinekin paljon luontevammin kuin esimerkiksi kinkku.

HANNA ANTILA

Tervetuloa tutustumaan, ihastumaan – ja asumaan.

Haluaisitko seuraa ja lisätekemistä arkeen turvallisessa ympäristössä –muuta nyt laadukkaaseen seniorikotiin palveluiden keskelle.

Saga-palvelutalojen arkea helpottavat palvelut muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme tuo iloa ja energiaa arkeen. Viihtyisät ja esteettömät yhteistilat kutsuvat viihtymään.

Tutustu Helsingin ja Vantaan koteihin sagacare.fi/uusikoti tai soita maksuttomaan numeroon 0800-06116.

Sambicin tanssijat olivat mukana adventtijumalanpalveluksessa.

Olisiko aika jättää talven lumityöt muille?

Ei varaa valita

Köyhällä ihmisellä ei ole määräysvaltaa omaan elämäänsä. Rahan puute vaikuttaa kielteisesti niin terveyteen, ihmissuhteisiin kuin ajanviettoonkin.

Kun lapset olivat pieniä, Eija Salon, 60, kumpikin tytär näytteli Hakunilan teatterissa. Lasten mukana Salokin ajautui mukaan harrastajateatterin toimintaan.

Koska Salo ei ole valokeilassa viihtyvää tyyppiä, hän toimi teatterissa yleistoimihenkilönä: myi pääsylippuja näytelmiin sekä hoiti valo ­ ja äänitekniikkaa näytösten aikana.

– Yhdeksän ja puoli vuotta olin mukana, mutta kertaakaan en noussut lavalle. Kukatkin tuotiin minulle takahuoneeseen.

Myös Hakunilan seurakunnasta tuli Salolle tuttu yhteisö lasten kautta. Tyttäret kävivät pyhäkoulussa ja lauloivat seurakunnan kuorossa. Salo päätyi itsekin opettamaan pyhäkoulussa.

Hakunilan kirkko oli paikka, jonne saattoi piipahtaa vaihtamaan kuulumisia tuttujen työntekijöiden kanssa.

Pikku hiljaa lapset kasvoivat ja muuttivat omilleen.

Salo on ollut työkyvyttömänä jo kaksikymmentä vuotta, ja pienituloiselle vuokrakolmio Hakunilassa kävi nopeasti kalliiksi.

Kohtuuhintainen asunto löytyi Vantaan kaupungin vuokratalosta Korson Mikkolasta.

– En ollut koskaan kuullutkaan Mikkolasta ennen kuin muutin tänne, Salo sanoo.

Koska ystävät, harrastukset ja koko muu elämä oli Hakunilassa, Salo olisi halunnut jäädä asumaan sinne. Hänen oli kuitenkin otettava ensimmäinen asunto, jota hänelle tarjottiin.

– Köyhyys riisuu ihmiseltä määräysvallan omaan elämään, Salo sanoo.

VUONNA 2020 SUOMALAISISTA 12,5 prosenttia oli pienituloisia. Saman vuoden tilastoissa pienituloisuuden raja yhden hengen kotitaloudelle oli 1 277 euroa kuukaudessa, kun suomalaisten mediaanipalkka­ tai palkkiotuloksi kerrottiin 3 444 euroa kuukaudessa.

Tapaturman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevan Eija Salon tulot ovat yhteensä alle 1 000 euroa kuukaudessa. Tulot muodostuvat Kelan kansaneläkeestä ja työeläkkeestä. Summa on pieni, koska Salolle ehti kertyä työhistoriaa vain joitakin vuosia ennen tapaturmaa.

Eläkkeen lisäksi Salo saa asumistukea, joka menee suoraan vuokranantajalle.

Eläkkeestään Salon on maksettava vuokran omavastuu, sähkö, puhelin, ruoka, vaatteet ja hygieniatarvikkeet sekä lääkäri­ ja lääkekulut.

Pieni eläke ei millään riitä kaikkeen tarvittavaan. Lääkärin määräämiä lääkkeitä Salolla on käytössä useita.

– Minun on mietittävä joka kuukausi, mitkä lääkkeet otan ja mitkä jätän ottamatta. Peijaksen lääkäri naputtaa minulle aina siitä, etten syö kaikkia määrättyjä lääkkeitä.

– Sosiaalitoimistosta en saa apua, koska tuloni ylittävät juuri toimeentulotuen rajan.

Pienituloisten taloudellinen ahdinko näkyy myös evankelis­luterilaisen kirkon diakoniatyössä. Taloudelliset haasteet on yleisin syy ottaa yhteyttä diakoniatyöhön. Vuonna 2021 kaikista asiakaskohtaamisista 33 prosenttia eli 321 876 tapaamista koski taloudellisia tarpeita.

KUN LAPSET olivat pieniä, jouluna koristeltiin koko koti. Viime vuosina Eija Salo ei enää ole joulusta välittänyt.

– Mikkolassa en ole koskaan laittanut joulua mitenkään, Salo sanoo.

Jouluaaton hän viettää lastensa kanssa toisen tyttären kotona Korsossa. Mukana on myös tyttären puoliso.

Jouluateria on monessa perheessä joulun kohokohta, ja ruokalistaa saatetaan suunnitella viikkokaupalla. Salolle jouluaterian sisältö selviää vasta jouluaatonaattona, eikä hän päätä siitä itse.

– Pöydässä on sitä, mitä satumme saamaan ruoka­avusta.

Useimpina jouluina elintarvikeavussa ei ole Salon mukaan ollut tarjolla jouluruokia.

Myös arkena Salo jonottaa ruokaa Korson Helluntaiseurakunnan tai Joosua Mission ruokaavussa. Toisinaan, kun kunto sen sallii, hän käy Helsingissä Hurstin ruoka­avussa tai Myllypuron elintarvikejakelussa.

Ruokakassin sisältöön ei voi itse vaikuttaa. Moniallergiselle Salolle ei kassista löydy joka kerta juurikaan vatsantäytettä.

– Toisinaan voin syödä kassin sisällöstä vain kaksi appelsiinia. Jonotus ei kuitenkaan mene hukkaan, koska näin voin auttaa myös tyttäriäni, Salo sanoo.

Ruoka­avusta elintarvikkeita hakee vuosittain noin 100 000–200 000 ihmistä. Välillisesti elintarvikeavusta hyötyviä ihmisiä on enemmän,

koska ruokakassin sisällöstä pääsevät osalliseksi myös perheenjäsenet.

Korona­aikana ruoka­avun asiakasmäärät ovat kaksin­ tai kolminkertaistuneet.

PIENIÄ LISÄTIENESTEJÄ Eija Salo hankkii keräämällä pulloja ja tölkkejä. Lisäksi hän myy erilaisia tavaroita Facebook­kirpputoreilla. Myytäviä tuotteita Salo saa esimerkiksi ystäviltään.

– Myyn kaikkea sellaista, minkä voin yhdellä kädellä kuljettaa kotiin.

Lisätulot vaihtelevat kuukaudesta toiseen. Salo arvioi, että tyhjistä pulloista saattaa kertyä

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

10–20 euroa kuukaudessa, kirpputorimyynnistä saman verran.

– Kesällä löytyy enemmän pulloja ja tölkkejä kuin talvella. Kirppismyyntikin on hirveän vaihtelevaa. Välillä on myös nollakuukausia.

Rahat Salo sijoittaa useimmiten HSL:n seutulippuun, joka maksaa eläkeläiselle noin 50 euroa kuussa. Salo kokee, että matkalipulla on myönteinen vaikutus mielenterveyteen.

– Käyn vaikka ostamassa tulitikkuaskin Kampista. Minun on päästävä liikkeelle ja kotoa pois.

Vähävaraisuus määrittää paitsi aineellista hyvinvointia myös tekemistä – tai sen puutetta.

Eija Salo täydentää eläketulojaan myymällä tavaraa Facebookkirpputoreilla. Salon kotona asuu myös sekarotuinen Meksiko-pupu.

Ilmaista tekemistä ei kirjastoa lukuunottamatta yhteiskunnassa juuri ole tarjolla.

Seurakunnillakaan ei Salon mukaan ole toimintaa hänen ikäisilleen ihmisille.

– Päivät eivät oikein kulu. Jos minulla ei ole kirppismyyntiä, kiertelen katselemassa kirppareita.

– Joku tuttava on joskus sanonut, että mene merenrantaan katselemaan laivoja. Voinhan minä mennä, mutta olen sielläkin yksin.

Köyhyys vaikuttaa myös ihmissuhteisiin. Eläkkeellä ollessa ei synny luonnostaan työn tarjoamia vuorovaikutustilanteita. Olemassa olevista ystävyyssuhteista tulee entistä tärkeämpiä. Suu­

rin osa Salon tutuista ja ystävistä käy kuitenkin kokopäivätöissä.

– Joku paahtaa töitä ja hänellä on vuorokaudessa 20 tuntia liian vähän. Minulla on vuorokaudessa 20 tuntia liikaa.

Yhteinen tekeminen vaatii monissa tapauksissa myös rahaa.

– Ystävät eivät pyydä kahville, koska tietävät, etten voi lähteä. Eikä minulla ole niin rikkaita ystäviä, että he voisivat aina maksaa kahdelle.

Mikkolassa Salo on asunut nyt lähes kuusi vuotta, mutta tuttavia tai omia yhteisöjä ei lähialueelta ole löytynyt.

Salo kertoo, ettei hänen ole helppoa mennä mukaan uusiin, ennalta tuntemattomiin paikkoihin tai tilanteisiin.

– Lasten äitinä oli helppoa mennä toimintaan mukaan. En osaa olla esillä itsenäni.

”

Joku paahtaa töitä ja hänellä on vuorokaudessa 20 tuntia liian vähän. Minulla on vuorokaudessa 20 tuntia liikaa.

Kotona Salolle pitää seuraa seitsenvuotias pupupoika nimeltä Mexican Kamikaze, kutsumanimeltään Meksiko.

– Se määrää kaapin paikan. Meksiko vie minua 6–0 ja olen antanut hänelle siihen luvan.

Yhteiskunnallinen huolipuhe köyhyydestä koskee usein lapsiperheiden tai vanhusten toimeentuloa, Salo ajattelee.

– Mutta miten muut ryhmät, jotka saattavat elää vielä pienemmällä rahalla kuin esimerkiksi lapsiperheet? Tuntuu, että meihin ei ole kohdennettu mitään.

Hän ei vähättele minkään ryhmän tarpeita. Ne ovat kaikki todellisia.

– Valitettavasti ei ole olemassa nappia, jota painamalla kaikki saavat, mitä tarvitsevat, ja happy end, Salo sanoo.

Salo toivoisi yhteiskunnan taholta lisää konkreettisia toimia. Hänen omaa tilannettaan auttaisi esimerkiksi pienituloisille maksuton julkinen liikenne, korkeampi asumistuki ja maksukaton poistaminen lääkkeistä.

Pahinta Salon tilanteessa on se, ettei taloudelliseen tilanteeseen ole odotettavissa muutosta. Se tuntuu toivottomalta.

– En odota ensi vuodelta tai ensi vuosikymmeneltä mitään. Minulla on sellainen kokemus, etten voi saada mitään, joten on pakko olla toivomatta.

Salo yrittää löytää iloa pienistä asioista.

– Ne harvat hetket, kun näen ystäviä, ovat kullan arvoisia.

– Ja mikä sen ihanampaa kuin nappisilmäinen pupu, joka istuu vieressä ja odottaa rapsutuksia. ■

Lähde: Köyhyysvahti – Suomen köyhyysraportti 2022 ja Kirkkohallituksen tilastot.

Miksi uskonnonvapaus ei

– Pahin uhka uskonnonvapaudelle Suomessa on itsesensuuri, sanoo kirkkohistorian professori Ilkka Huhta.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS HANS EISKONEN

Suomessa kaikilla on vapaus uskoa tai olla uskomatta. Valtiovalta ei syrji ketään uskon tai sen puuttumisen vuoksi. Sata vuotta sitten oli toisin, kun kaikkien oli pakko kuulua johonkin tunnustuskuntaan, jonka kaiken lisäksi piti olla kristillinen.

Vasta vuonna 1923 Suomi sai ajanmukaisen uskonnonvapauslain. Se takasi kenelle tahansa oikeuden erota kirkosta tai liittyä siihen.

Sadassa vuodessa on tapahtunut paljon. Suomesta on tullut moniarvoinen ja -uskontoinen maa, jossa millään katsomuksella ei ole monopoliasemaa. Kaikki saavat uskoa, mitä haluavat. Tämän kääntöpuolena on tullut epävarmuus, voivatko koulut yhdessä seurakunnan kanssa järjestää enää vaikkapa joulukirkkoja.

Kirkko ja kaupunki kysyi Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professorilta Ilkka Huhdalta, kuinka hyvin Suomi on uskonnonvapauttaan vaalinut. Huhta on uransa aikana tutkinut paljon juuri kirkon ja uskonnon asemaa julkisessa keskustelussa ja on juuri palannut työmatkalta Yhdysvalloista.

– Suomessa ei näy vielä merkkiäkään amerikkalaisyliopistojen sensitiivisyydestä, jossa on syytä miettiä tarkkaan jopa kravatin väriä. Tässä mielessä ajatus siitä, että Suomessa jokin taho rajoittaisi mielipiteenvapautta, on liioittelua. Suomessa saa kenenkään estämättä sanoa ihan mitä tahansa. Jos porua tulee, se tulee vasta jälkikäteen, Huhta sanoo.

Ja se on kokonaan eri asia kuin se, että valtiovalta ennalta estäisi joidenkin uskomusten tai mielipiteiden esittämisen.

KUN USKONNONVAPAUDESTA sata vuotta sitten säädettiin, Suomi oli köyhä maatalousmaa. Väestö oli sisällissodan jälkeen kahtia jakautunut, ja varsinkin 1920-luvun lopulla poliittinen ääriliikehdintä huojutti haurasta demokratiaa.

Samaan aikaan oli paljon myönteistä kehitystä. Teknistä edistystä aivan kirjaimellisesti valaisi sähköverkon laajeneminen. Köyhäinhoidosta ja oppivelvollisuudesta säädettiin laissa. Uskonnonvapauslaki oli siis vain yksi osa prosessia, jossa Suomesta luotiin länsimainen demokratia.

– Tarve uskonnonvapauslaille oli syntynyt jo 1800-luvulla, mutta asia ei voinut edetä ennen kuin Suomi itsenäistyi, Ilkka Huhta sanoo.

Esteenä oli Venäjä.

– Tsaarin näkökulmasta tällaiset vapausvaatimukset Venäjän yhdessä osassa olisivat merkinneet samanlaisia vaatimuksia valtakunnan muissakin osissa. Siksi uskonnonvapauslaki voitiin

säätää vasta sitten, kun Suomesta tuli itsenäinen valtio.

Suomessa oli ollut vuodesta 1889 voimassa eriuskolaislaki, mutta se koski vain protestanttisia vähemmistöjä eikä esimerkiksi keisarin omaa uskontoa ortodoksisuutta. Juuri Venäjältä Suomeen oli tullut esimerkiksi muslimeja ja juutalaisia. Ei mikään ihme, että tarvittiin laki suojaamaan vähemmistöjen oikeuksia olla kuulumatta kirkkoon.

– Kärjistäen voidaan sanoa, että vuoden 1923 laki tarvittiin negatiivisen uskonnonvapauden turvaamiseksi. Vuonna 2003 säädetty uusi us-

konnonvapauslaki taas tarvittiin positiivisen uskonnonvapauden turvaamiseksi, Huhta sanoo.

KYLMÄN SODAN aikana sosialistiset maat vainosivat uskontoja. Kun Neuvostoliitto romahti, Euroopan kartalle ilmestyi uusia itsenäisiä valtioita, joilta puuttui kokonaan perusoikeudet turvaava lainsäädäntö. Ilkka Huhdan mielestä 1990-luvulla tämä oli yksi syy, miksi myös Euroopan Unionissa tuli tarve huomioida positiivinen vapaus harjoittaa uskontoa.

– Suomessa oli ollut yksi etuoikeutettu enemmistö eli luterilainen kirkko ja yksi etuoikeu-

tunnu enää vapaudelta?

halua konflikteja. On vaivattomampaa toteuttaa negatiivista uskonnonvapausoikeutta, koska vain ani harva tapaus päätyy oikeuteen siksi, että jonkun positiivista vapausoikeutta harjoittaa uskontoa olisi loukattu, Huhta sanoo.

Tilanteen teki aikanaan myös hieman koomiseksi linjamuutos, jonka mukaan virsikirjan virsistä esimeriksi virsi 571 eli Suvivirsi ei yhtäkkiä ollutkaan uskontoa vaan maallista kulttuuriperintöä.

– Todellisuudessa takaraivossa soiva Suvivirsikorvamato saattaa olla monelle ainoa tapa harjoittaa uskontoa, Huhta toteaa.

Todellisuudessa takaraivossa soiva Suvivirsi-korvamato saattaa olla monelle ainoa tapa harjoittaa uskontoa.

MAAILMANLAAJASTI VAPAUS harjoittaa uskontoa näyttää toteutuvan parhaiten maissa, jotka ovat kaikkein maallistuneimpia. Sen sijaan vähemmistöjen asema on heikko maissa, joissa koko valtiovalta taistelee maallistumista vastaan. Sellaisesta esimerkkeinä ovat vaikkapa Venäjä ja Iran.

– On huomattavaa, että kaikkein maallistuneimmat maat ovat järjestään protestanttisia. Protestanttisissa maissa on perinteisesti siedetty keskustelua kiistanalaisista aiheista. Kun erimielisten kanssa on täytynyt tulla toimeen, siitä on seurannut, että perusoikeudet on turvattu hyvin, Ilkka Huhta pohtii.

Hän arvioi, että pahin uhka uskonnonvapaudelle Suomessa ei tulevaisuudessakaan ole julkinen vallankäyttö vaan itsesensuuri, jossa kirkko itse ei uskalla pitää omaa sanomaansa esillä.

– Moni voi kokea, että uskonnon julkinen liikkumavara on kaventunut, mutta historiantutkimuksen näkökulmasta esimerkiksi kirkollinen lehdistö itsekin on ollut osa tällaista kehitystä, Huhta sanoo.

tettu vähemmistö eli ortodoksikirkko. Uudessa historiallisessa tilanteessa tarvittiin laki, joka takaisi myös vähemmistöille saman oikeuden uskontoon. Tämän vuoksi positiivinen uskonnonvapaus korostui vuoden 2003 uskonnonvapauslaissa, Huhta sanoo.

Maahanmuuttajien näkökulmasta oli laki luonnollisesti enemmän kuin tarpeellinen, mutta aluksi sen suuri voittaja oli luterilainen kirkko. Lakihan merkitsi, että valtiovallan velvollisuus oli turvata jokaisen päiväkotilapsen, koululaisen, varusmiehen ja -naisen tai vaikkapa vangin perusoikeus harjoittaa uskontoa. Vähitellen ilma-

piiri kuitenkin muuttui. Huhdan mielestä uskonnonvapauslakia ei enää tulkita positiivisen vapauden hengessä.

– Edesmennyt kirkkohistorian professori Juha Seppo painotti, ettei oman uskonnon harjoittaminen voi olla omantunnonvapauden vastaista. Nykyään uskonnonvapauslakia tulkitaan toisin, kun päiväkotien on pakko pyytää vanhemmilta lupa, saako heidän kirkkoon kuuluva lapsensa harjoittaa omaa uskontoaan joulukirkossa, Huhta sanoo.

– Tosin ymmärrän myös rehtoreita, jotka nykyisessä loukkaantumisherkässä tilanteessa eivät

– Tämän voi nähdä siitä, että kun kirkolliset teemat marginalisoituivat 1920-luvulla maallisessa lehdistössä, samantyyppinen kehitys on myöhemmin tapahtunut seurakuntalehdistössä, Huhta sanoo.

Kun kirkosta tulee muusta julkisesta keskustelusta eriytynyt ”kirkkokupla”, sen asema julkisessa tilassa muuttuu väistämättä. Huhdan mukaan tämä heijastuu esimerkiksi siinä, miten joulukirkko sopii peruskouluun.

– On tilannesidonnaista, miten kukin yksittäinen kysymys olisi viisasta ratkaista. Ikävintä on, jos vain yksi tulkinta voittaa, tai jos neuvottelemisen sijaan asiat täytyy ratkaista raastuvassa.

Roskienkerääjien kylän lapset on vanhan perinteen mukaan tatuoitu pieninä.

RISTI

TATUOITUNA IHOLLE

Egyptiläiset koptit ovat Lähi‑idän suurin kristillinen yhteisö. Heidät tunnistaa ihoon tatuoidusta rististä.

TEKSTI JA KUVAT KATRI KETOLA

Tatuointikone jyskyttää tasaisesti. Yksi Egyptin tunnetuimmista ja kokeneimmista tatuoijista Girgis Gabrien Girgis piirtää pientä sinistä nelihaaraista koptiristiä naisen ranteeseen. Tatuointi on hetkessä valmis. Girgis on tehnyt tatuointeja vuodesta 1988. Hänen luonaan käy päivittäin 5–7 asiakasta.

Girgisin tatuointikoju sijaitsee Kairossa Mokattamin vuoren juurella roskienkerääjien kau-

punginosassa. Alueella asuu kymmeniä tuhansia kristittyjä, jotka työkseen keräävät ja lajittelevat Kairon alueen jätteitä.

Vuoreen on louhittu valtava ulkoilmakirkko, joka on Lähi-idän suurin kirkko. Sitä vastapäätä sijaitsee Girgisin tatuointikoju.

Girgisin paikka on pieni koppi, jonka ulkopuolella parveilee ihmisiä.

– Ihmiset tulevat tänne eri puolilta Egyptiä ja eri yhteiskuntaluokista. He tulevat tänne erityisesti siksi, että minut

Lähi-idän suurin kristillinen yhteisö

Egyptin koptit ovat Lähiidän suurin kristillinen yhteisö. Heitä on noin 10 miljoonaa, eli joka kymmenes Egyptin 100 miljoonasta asukkaasta kuuluu ortodoksiseen koptikirkkoon.

Vaikka koptikristityt ovat vähemmistö, heillä on yhteiskunnallista vaikutusta.

Sana kopti tarkoittaa alun perin egyptiläistä.

tunnetaan hygieenisistä välineistä ja siitä, että olen itse rakentanut tämän tatuointikoneen, Girgis kertoo.

KOJUN IKKUNALAUDALLA on mustepulloja ja erilaisia puuleimoja, joista asiakkaat voivat valita tatuointinsa. Girgis Gabrien Girgis näyttää suunnittelemiaan kuvia: pyhä Yrjö, Jeesus, Neitsyt Maria, risti ja enkeli Mikael.

– Voin piirtää myös uusia malleja, Girgis sanoo.

Silti kaikkein suosituin tatuointi on pieni koptilainen risti. Se otetaan yleensä käden sisäranteeseen eli ristiinnaulitun Jeesuksen naulanjäljen kohdalle. Tatuointi merkitsee kopteille yhteisöön kuulumista.

– Risti symboloi ristiin naulitun Kristuksen voimaa. Se kertoo myös kivusta, kärsimyksestä ja verestä. Tatuointi on meillä koptikristityillä ikivanha perinne, Girgis kertoo.

Egyptin ortodoksinen koptikirkko on yksi maailman vanhimmista kristillisistä kirkoista. Kun muslimit valloittivat Egyptin noin vuonna 640 jKr., ihmiset pakotettiin kääntymään islamiin. Ne, jotka eivät suostuneet kääntymään, ottivat tatuoidun ristin ranteeseensa.

– Siitä tuli merkki, joka identifioi heidät kristityiksi, Girgis sanoo.

Tatuointiperinne on lähtöisin jo faaraoiden ajoilta. Tatuoinneilla varustettuja muumioita on löydetty 1000-luvulta eKr.

VÄLIMEREN TUULI VIILENTÄÄ helteisen Aleksandrian kivikatuja. Tämä Aleksanteri Suuren perustama kaupunki on Egyptin toiseksi suurin. Asukkaita Aleksandriassa on 5,5 miljoonaa. Yksi heistä on 26-vuotias Marina (nimi muutettu).

Energinen ja puhelias Marina kävelee jumalanpalveluksen jälkeen reippain askelin kirkkokeskuksen käytävillä ja esittelee paikkoja. Kirkolla on iso sisäpiha, jossa käy kova puheensorina. Pihapiirissä sijaitsevat muun muassa vanhainkoti, päiväkoti, koptilaisen taiteen keskus ja näkövammaisten päiväkeskus.

Marina on kuudesluokkalaisesta asti ollut mukana kirkon vapaaehtoistyössä.

– Tämä kirkko ja yhteisö ovat kirjaimellisesti toinen kotini, hän sanoo.

Ammatiltaan Marina on ohjelmistoinsinööri, ja hän puhuu sujuvaa englantia.

Koptikristityt ovat Egyptissä vähemmistönä. Maan sadasta miljoonasta asukkaasta heitä on noin 10 prosenttia.

Yleensä ristitatuointi tehdään koptiperheessä jo sylilapselle, mutta erityisesti keskiluokkaiset ja kaupungeissa asuvat vanhemmat saattavat antaa lapsen myöhemmin itse päättää, haluaako hän tatuoinnin vai ei.

– Työskentelen juuri avatussa ohjelmistoalan yrityksessä. Arkipäivisin olen kahdeksasta viiteen tietokoneella ja tarkastan koodia. Tylsistyisin, jos en tekisi vapaaehtoistyötä kirkolla.

Kopteille kristillinen usko ja seurakunnassa palveleminen kuuluvat normaaliin arkielämään. He eivät jaottele elämäänsä hengelliseen ja eihengelliseen, kuten länsimaalaiset usein tekevät.

Tatuointi on meillä koptikristityillä ikivanha perinne. TATUOIJA

Girgis Gabrien Girgis on tehnyt tatuointeja jo 30 vuotta. Hän on itse rakentanut tatuointikoneensa.

Marina on ottanut tatuointinsa aikuisena. Hän toivoo, että lapset saisivat itse päättää tatuoimisestaan.

Jeesus-lapsen pakopaikka

Koptikirkko on yksi maailman vanhimmista kristillisistä yhteisöistä. Sen perustajana pidetään evankelista Markusta, joka perimätiedon mukaan toi kristinuskon Egyptiin.

Varhaiset kristilliset tavat ovat säilyneet koptilaisuudessa poikkeuksellisen hyvin.

Pääsiäinen on koptikristityille vuoden tärkein ja joulu toiseksi tärkein juhla.

Joulua koptit viettävät 7. tammikuuta.

Kopteille tärkeä on Raamatun kertomus, jossa Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi pakenevat kuningas Herodeksen vainoja Egyptiin. He ovat tehneet kartan, johon on merkitty paikat, joissa pyhä perhe Egyptissä evakossa ollessaan mahdollisesti py-

Marina edustaa koptien keskuudessa uutta ajattelua. Hän on saanut itse päättää omasta tatuoinnistaan, ja valintakin on sen mukainen.

– Otin kolme vuotta sitten collegessa tämän ristin muotoisen tatuoinnin, jossa lukee Jeesus. Muita tatuointeja en aio ottaa, hän sanoo.

Harvassa ovat ne koptikristityt, joilla ei ole lainkaan tatuointeja. Marinalle tatuointi on tärkeä.

– Jeesus antoi kaikkensa meidän puolestamme. Tatuointini muistuttaa siitä ja saa olla näkyvillä. En peittele sitä, Marina sanoo.

– Minua saatetaan kohdella huonommin siksi, että olen kristitty, mutta en välitä siitä. Egyptissä koptien kohtelu on samankaltaista kuin naisten kohtelu. Myös uskoamme kyseenalaistetaan.

KOPTIKRISTITYT OVAT KOHDANNEET viime vuosikymmenien aikana paljon vastoinkäymisiä. Täällä Aleksandriassa sijaitsee myös kirkko, johon Isis teki vuonna 2017 pommi-iskun.

Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi. Jotkut jopa sanovat, että kristityt elävät tällä hetkellä kulta-aikaansa Egyptissä.

Kristittyjen asema on parantunut ja elämä rauhoittunut Egyptin presidentin Abdel Fattah al-Sisin ansiosta. Ylätasolla kristittyjä arvos-

tetaan, ja presidentti osallistuu kerran vuodessa kirkonmenoihin.

– Elämämme on nyt helpompaa kuin isäni lapsuudessa. Isäni ollessa vauva hänen perheensä karkotettiin Egyptin ylämaasta, koska he olivat kristit-

– Mutta sitä ei tule tapahtumaan lähiaikoina, hän arvioi.

– Sain nauttia vapaammasta elämästä siskoni luona Yhdysvalloissa. Kaipaan matkustelua hänen kanssaan, mutta kotini on silti Egyptissä. Missään muualla maailmassa ei ole vastaavaa yhteisöä kuin täällä. Sitä ikävöin matkoillani eniten.

KAIRON MILJOONAKAUPUNGISTA noin puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitsee yksi Egyptin monista roskienkerääjien kylistä. Keskellä valtavaa kaatopaikkaa elää tuhannen perheen yhteisö. Kaatopaikan keskuksena on kirkko ja sen suuri pihapiiri. Tänään pihan ovat vallanneet lapset, jotka ovat tulleet katsomaan Egyptin Pipliaseuran järjestämää Kingo-festivaalia. Raamatun tarinoita lapsille kertova Kingo-leijona on Egyptissä Youtube-tähti.

tyjä. Silloin he muuttivat tänne Aleksandriaan. En pelkää, että mitään tuollaista enää tapahtuu, Marina sanoo.

Yksi Marinan unelmista on, että hän saisi elää vapaampaa elämää, esimerkiksi lenkkeillä kadulla lenkkareissa ja topissa.

19-vuotias Remon on tapahtumassa paimentamassa parisataapäistä lapsijoukkoa. Hän on ammatiltaan roskien lajittelija, mutta hän toimii myös vapaaehtoisena pyhäkoulunopettajana.

– Pidämme huolta lapsista. Opetamme heille kristillistä rakkautta ja yritämme

” Minua saatetaan kohdella huonommin siksi, että olen kristitty, mutta en välitä siitä.

saada heidät olemaan sovussa keskenään, Remon sanoo.

Köyhässä kyläyhteisössä kirkon merkitys on suuri. Se paikkaa yhteiskunnan turvaverkon aukkoja. Koulujärjestelmän heikkouden vuoksi Egyptin väestöstä jopa 30 prosenttia on lukutaidottomia.

Remon on koulupudokas, joten hän on jatkanut vanhempiensa ammatissa. Hän on lajitellut roskia viidennestä luokasta lähtien.

– Jouduin pois koulusta, koska en läpäissyt tasokokeita. Kokeen läpäisemisestä olisi pitänyt maksaa, eikä meillä ollut varaa siihen. Niinpä minä ja veljeni olemme töissä kaatopaikalla ja tienaamme perheellemme rahaa, Remon kertoo.

Elämä roskien kerääjänä on karua.

– Ainoa unelmani on olla onnellinen ja saada tienattua rahaa perheelleni. Toivon, että pyhäkoululasteni ei tarvitsisi elää niin kovan paineen alla kuin me elämme. Toivon, ettei heidän tarvitsisi kärsiä, Remon sanoo.

Hänen käsivarsissaan on useita erilaisia tatuointeja. Hauiksessa lukee Jeesus, samoin kyljessä. Ranteeseen on tatuoitu oma nimi.

– Minulla on Jeesus sydämessäni. Haluan juhlia sitä joka vuosi tatuoimalla hänen ni -

mensä uuteen paikkaan kehossani, Remon sanoo.

– Papeilla ja kirkon johtajilla on oikeus varmistaa, että hygienia on kunnossa ja prosessi on turvallinen. Heillä ei silti ole oikeutta kieltää halukkaita ottamasta tatuointeja. Olen kiitollinen johtajista, jotka haluavat vaalia perinteitämme ja historiaamme, Girgis sanoo.

Hän haluaa myös ottaa esiin yhden tärkeän asian.

– Tatuointien tarkoituksena ei ole erottautua tai irrottautua muslimeista. Egyptiläiset kristityt ottavat tatuoinnin, koska se on osa heidän identiteettiään.

Ensimmäisen oman tatuointinsa Girgis otti 13-vuotiaana. Siihen aikaan tatuointeja sai vain tapahtumissa.

– Olimme perheeni kanssa Neitsyt Maria -festareilla. Siellä oli mahdollisuus ottaa tatuointi, ja vanhempani tukivat minua siihen.

TATUOINTIEN TEKEMINEN ei ole tatuoija Girgis Gabrien Girgisille vain työtä. Se on kutsumus palvella ihmisiä. Koptikristityt ajattelevat, että ihoon tatuoitu risti suojelee, antaa voimaa ja tuo rauhallisen mielen.

Tatuoinnit herättävät kirkon piirissä jonkin verran eripuraa. Kaikki papit eivät rohkaise ihmisiä ottamaan niitä.

Girgis tiesi, että tatuoinnin ottaminen on kivuliasta, mutta hän halusi sitä kovasti. Ensimmäinen tatuointi piirrettiin ranteeseen.

– Ideana oli näkyvyys. Talvella pukeudutaan pitkähihaisiin vaatteisiin, joten halusin varmistaa, että risti näkyy silloinkin. ■

Marinan nimi on muutettu ja Remon esiintyy vain etunimellään heidän turvallisuutensa vuoksi.

Roskienkerääjien kylässä asuva Remon tatuoi joka vuosi ihoonsa Jeesuksen nimen.

Ainoa unelmani on olla onnellinen ja saada tienattua rahaa perheelleni.

MUUTA

PIHLAJISTO N SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

VUOKRALLE

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hyvän tekeminen sopii kaikille

Joonas Nordman ottaa kantaa kirkon eri siipiin ja viettää joulun Porissa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

Tapaamme Joonas Nordmanin kanssa kalliolaisessa kahvilassa. Nordman on koomikko, käsikirjoittaja, näyttelijä ja ohjaaja – ja edustaa vähemmistöä.

– Asun Kalliossa ja kuulun kirkkoon, Nordman sanoo.

Kallion seurakuntaan kuuluu 43,6 prosenttia alueen asukkaista.

Nordman kertoo elävänsä tyypillistä tapakristityn elämää. Hänet on lapsena kastettu ja rippikoulu on käyty.

Kirkko ei ole koskaan aiheuttanut hänelle hylkimisreaktiota. Uskonasioiden pohtiminen on aina ollut osa hänen elämäänsä.

– Huomaan, että olen iän myötä menossa näköjään konservatiivisempaan suuntaan, kun olen pohtinut esimerkiksi parin viikon takaista sambahommaa.

SAMBAHOMMALLA Joonas Nordman tarkoittaa Paavalinkirkosta ensimmäisenä adventtisunnuntaina televisioidun Jouluradion jumalanpalveluksen kulkuetta. Siinä sambaksi sovitetun Hoosiannan tahtiin tanssahtelivat muiden mukana sambatanssijat.

– Sambakulkue puhutteli erityisesti niitä, jotka eivät kuulu kirkkoon eivätkä ehkä ole liittymässäkään siihen. Toisaalta kulkue ihmetytti niitä, jotka kuuluvat kirkkoon ja haluaisivat perinteistä menoa, Nordman sanoo.

Hän ei tarkoita, etteikö kirkon toiminnassa voisi repäistä ja tehdä erilaisia asioita. Mutta tärkeimpien kirkollisten juhlien perinteitä ei Nordmanin mielestä pitäisi kovin paljon sorkkia.

– Toivon, että kirkon sisällä ymmärretään, että juuri joulussa ja pääsiäisessä on kristillisyyden viehätys ja vetovoima. Niihin liittyy merkityksellisiä perinteitä ja rituaaleja ja se tarina, joka ei muutu.

Kirkolta Nordman odottaa myös sitä, että se palvelee ja auttaa ihmisiä niin kuin se jo tekeekin. Mutta hänen mielestään evankelis-luterilaisen kirkon pitäisi katolisen kirkon tapaan pitää huomattavasti enemmän ääntä kaikesta siitä hyvästä, mitä se tekee.

– Hyvän tekeminen on ideologiasta vapaata. Voit edustaa vanhoillista siipeä tai sambasiipeä, mutta kumpikaan näistä siivistä ei vastusta toisten auttamista, Nordman sanoo.

JOONAS NORDMAN arvelee, että pienenä hän on varmaan ollut rasittava tapaus. Aikuiset kuitenkin kannustivat poikaa, joka tykkäsi kovasti esit-

tää eri ihmisiä. Isoäitiään Joonas imitoi todennäköisesti ihan ensimmäisenä. Muiden esittäminen tuntui hänestä jo lapsena luontaiselta ja helpolta.

Televisiosta hän nappasi tunnettuja hahmoja ohjelmistoonsa. Näyttelijä-koomikko Jukka Puotila oli kiinnostava esikuva.

Suomessa stand up -komiikka ja esitykset alkoivat lyödä läpi 2000-luvun alussa. Nordman innostui stand up -komiikasta ilmaisutaidon lukiossa.

Vuonna 2009 hän voitti alan kilpailun, ja silloin myös ammattiklubien ovet aukenivat. Nordman esiintyi viikonloppuisin eri puolilla Suomea ja teki viikot toimittajan töitä Iltalehdessä.

Stand up -ympäristö on Nordmanin mielestä ollut hyvä paikka kehittyä esiintyjänä.

– Kaikki kokeneet koomikot ovat taitavia esiintyjiä omalla tavallaan sekä hyviä kirjoittamaan vitsejä ja tekemään hauskoja juttuja. Joukossa on myös niitä, joilla on kykyä ja kunnianhimoa näytellä.

Nordman muistaa näyttelijä-koomikko André Wickströmin sanoneen, että koomikko voi kirjoittaa kirjan tai näytelmän, tehdä mainoksia, näytellä elokuvissa tai tehdä ihan mitä vain, koska koomikon ei odoteta olevan vain tietynlainen.

– Andrén virkistävä ajattelu on ohjannut vahvasti tekemisiäni. Voin olla koomikko, joka näyttelee ja kirjoittaa. Tajusin, että koomikon identiteetillä voi taipua mihin suuntaan tahansa, jos taidot riittävät, Nordman sanoo.

VUODEN 2014 jälkeen Joonas Nordman ei ole enää tehnyt perinteistä stand upia.

Television Putous-ohjelman voitto nosti hänet stand up -klubeja suuremman yleisön tietoon. Hänelle alkoi tulla Salme Pasi -keikkoja sekä televisiosarjojen ja elokuvien tekoa.

Nordman on saanut tehdä myös omia televisio-ohjelmia. Viimeisimpänä niistä on nähty Joonas Nordman show’ta neljä kautta, joista yksi oli Grillikausi. Se toi Suomeen roastaamisen.

Roast on maailmalla tunnettu huumorin tyylilaji, joka jakaa mielipiteitä. Sen perusideaa voi olla vaikea ymmärtää: keskenään hyvin toimeen tulevat ihmiset aukovat päätä toisilleen.

asia, että kylmä ihminen heittää kovan vitsin, kuin että lämmin ihminen tekee sen.

– Roastaaminen toimii vain, jos kaikki siihen osallistuvat pitävät toisistaan. Roastissa kilvoitellaan siitä, kuka keksii muista törkeimmän mutta samalla nokkelimman vitsin, Nordman selittää.

– Grillikausi oli tosi suosittu, mutta on tietenkin ihmisiä, jotka eivät siitä pitäneet. Jotkut yhdistivät roastaamisen kiusaamiseen, jonka kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Huumorin tekeminen on haastava laji. Kautta aikojen on suututtu ja pahoitettu mieltä. Toisinaan huumori nostaa esiin ne kuuluisat keisarin uudet vaatteet. Nordmanista tärkeää on se, millä sävyllä vitsaillaan.

– Huumorin pohjalla olisi hyvä olla tietynlainen sydämellisyys tai lämpö. Sen aistii toisesta ihmisestä tai ei aisti. On eri asia, että kylmä ihminen heittää kovan vitsin, kuin että lämmin ihminen tekee sen.

JOULUKSI Joonas Nordman haluaisi mieluiten mennä hiljaisuuteen nietosten keskelle. Häntä ei kiinnosta materiaalinen joulu, varsinkaan, kun sen taika raukeaa jo jouluaattona. Hänen lähipiirissään ei ole ostettu joululahjoja enää moneen vuoteen.

– Muita tapoja jouluuni ei liity kuin se, että yritän pysyä kaupallisesta joulusta mahdollisimman kaukana. Kirkossa käyn joulun aikaan säännöllisen epäsäännöllisesti.

Tänä jouluna Nordman suuntaa kulkunsa lapsuuden maisemiin Poriin.

Motto

– Jouluun laskeutuminen on minulle tärkeämpää kuin itse joulu. Ennen joulua ihmiset alkavat olla toisilleen kohteliaampia, ja tuntemattomillekin pidetään ovea auki.

– Huomaan, että olen iän myötä menossa näköjään konservatiivisempaan suuntaan, Joonas Nordman sanoo.

Tuutulauluja joulun lapselle

Varhaisimmat tähän päivään säilyneet joululaulut ovat peräisin 300-luvulla eläneen diakonin Efraim Syyrialaisen kynästä. Joukossa on muun muassa Marian tuutulauluja Jeesus-lapselle.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ JA SERAFIM SEPPÄLÄ

Kun aurinko on laskenut PohjoisMesopotamian vuorten taakse, kivikirkkoon kokoontuneet ihmiset alkavat sytyttää tuohuksia. Muutamat heistä hakeutuvat lähemmäs tulisijaa pysyäkseen lämpimänä. Jeesuksen syntymän vastainen talviyö on täynnä odotusta.

Sitten joku aloittaa laulun.

Tällaiseksi Itä-Suomen yliopiston professori Serafim Seppälä kuvittelee varhaisten kristittyjen tavan viettää jouluaattoiltaa. Kuvaus löytyy hänen tuoreesta teoksestaan Ikuinen Betlehem (Suomen patristinen seura). Seppälä on kääntänyt suomeksi kirkkoisä Efraim Syyrialaisen (n. 306–373) syyriankielisiä runoelmia, jotka liittyvät Jeesuksen syntymäjuhlan viettoon.

– Yllätyin siitä, miten ikonisia ja visuaalisia nämä tekstit ovat. Hymnit ovat hyvin värikkäitä varsinkin siihen nähden, että niitä on kuunneltu karussa kivikirkossa pimeänä talviyönä. Ne marssittavat esiin pyhiä ihmisiä, värikkäitä symboleja ja ikään kuin rakentavat kuulijan ympärille ikonisen kaupungin, ikuisen Betlehemin, Seppälä sanoo.

”Kuka rohkenisi sanoa, että pieni kohtu, heikko ja halveksittu, olisi suuren ikiolevaisen veroinen?”

Käännöstekstien rungon muodostavat varhaiskristilliset Marian tuutulaulut. Niitä laulettiin jouluaamun vastaisena yönä tuntikausien ajan, kun kristityt valvoivat odottaen aamun jumalanpalvelusta. Esilaulaja lauloi säkeistöt, minkä jälkeen kansa vastasi yksinkertaisella kertosäkeellä.

– Tuutulauluissa Maria laulaa jumalaiselle lapselleen ihmetellen tämän liikehdintää ja kaiken merkitystä. Mutta samalla Maria laulaa koko kirkolle Kristuksen mystisen kahtalaisuuden sanomaa: lapsi on ihminen ja jumalallinen, Seppälä sanoo.

SUOMENTAESSAAN JOULUHYMNEJÄ Serafim Seppälä pohti, millaista alkuperäinen kristinusko on ollut.

Efraim Syyrialaisen tekstien syntyaikana kristinusko oli yhtenäisimmillään. Teologisista ja aatteellisista kiistoista huolimatta Jeesuksen jumalallisesta alkuperästä puhuva Nikean uskontunnustus (325) yhdisti kristittyjä Irlannista Persiaan ja Etiopiasta Georgiaan. Kirkkovuotta rytmittivät samat juhlat, askeesia pidettiin arvossa ja jumalanpalveluksen perusrakenne oli samanlainen.

Kristikunnan itäisimmillä alueilla teologian kieli ei Seppälän mukaan askarrellut väitelau-

seiden ja filosofisten käsitemäärittelyjen kanssa. Sen sijaan teologian ja hengellisen kirjallisuuden kieltä oli runous.

– Kirkoissa ja iltaisin kirkkojen sisäpihoilla laulettiin pitkiä runoelmia. Esimerkiksi lankeemuksesta laulettaessa laulujen sävy ja sanoma olivat paratiisin kaihoisaa ikävöintiä, eivät pelastuksen ehtojen selvittelyä, Seppälä sanoo.

Seppälä uskoo, että kristinuskon historia olisi muodostunut valoisammaksi ja kirkkojen ilmapiiri raikkaammaksi, jos varhaisten idän kristittyjen näkökulma olisi säilynyt. Voisivatko tämän päivän kristityt avautua uudestaan runolliselle kielelle ja palata vanhoille juurilleen?

– Meiltä se voi olla jo ohi. Olemme jo omaksuneet kaikenlaisia myöhempiä käsityksiä perisynnistä ja muita sellaisia kysymyksiä, joita varhaiskirkossa ei välttämättä edes ollut. Meissä voi myös olla eräänlaisena tehdasasetuksena se, että kristinuskon ydin on katekismusmaisia väitelauseita. Tämä johtaa helposti juupas–eipäs-ajatteluun.

ASKEETTINA TUNNETTU Efraim Syyrialainen oli diakoni eikä tiettävästi koskaan ottanut pappisvihkimystä. Hän vaikutti kahdessa kaupungissa, ensin Nisbiksessä ja viimeisinä vuosinaan Edessassa, joka oli syyriankielisen kristikunnan pyhä kaupunki ja pyhiinvaelluskohde. Nykyisin noiden kaupunkien eteläpuolella kulkee Syyrian ja Turkin raja.

Efraim karttoi mukavuuksia ja harjoitti rukousta, paastoa ja valvomista. Tiettävästi hän oli monien tuon ajan kirkonpalvelijoiden tavoin sitoutunut selibaattiin.

Edessan kaupungissa ja sen liepeillä toimi lukuisia kristillisten kilvoittelijoiden yhteisöjä, mutta emme tiedä, elikö Efraim luostarimaisessa yhteisössä vai itsenäisenä kilvoittelijana. Hän kirjoitti osan teksteistään kaupungissa toimivan askeettisten naisten yhteisön laulettaviksi tai resitoitaviksi.

Kun kristityt kokoontuivat laulamaan Efraim Syyrialaisen hymnejä, pääpaino ei Serafim Seppälän mukaan ollut täsmällisen historiallisen tiedon välittämisessä, vaan laulajat pääsivät osallisiksi siitä todellisuudesta, johon sanat viittasivat.

”Hänessä saavat elää kaikki ruumiit, ne ovat hänen sukuaan.”

Seppälän mukaan runollisesta tekstistä ammennettava tieto on erilaista kuin proosatekstin antama tieto: runo ei esitä totuutta, vaan avaa ja elävöittää sen.

– Runollisessa ja laulettavassa muodossa sanoma on täyteläinen ja lopullinen, mutta kun tällainen sanoma puretaan katekismusmaisiksi väitelauseiksi, se menettää eloisuuttaan ja hengittävyyttään, Seppälä sanoo.

– Voisi ehkä sanoa, että kristinuskon aito sisältö on itsessään elämyksellistä. Se vain täytyy saada kosketuksiin sielun kanssa.

”

Runoudessa ja rukouksessa ajan rajat voidaan ylittää.

EFRAIM SYYRIALAISEN jouluhymneissä kokemuksellisuutta palvelevat tiukka mitta ja samana pysyvä tavujen määrä, joka tekee teksteistä laulettavia ja kevyesti virtaavia.

Sanojen valintaan vaikuttivat sisällön lisäksi tavutus ja ääntämys, kuten sanojen kuulostaminen samalta tai samanlainen alku. Hymnien tehokeinoja ovat myös sanaleikit ja toistot.

Seppälän mukaan Efraim pyrki luomaan hymneillään ajattomuuden hetken, johon kuulija saattoi asettua.

– Hän käytti esimerkiksi ”tänä päivänä” ­tyyppisiä ilmaisuja, joilla Betlehemin tapahtuma aktivoitiin tässä ja nyt. On paljon dramaattisempaa sanoa, että ”tänään ihminen pelastuu” kuin että satoja vuosia sitten tapahtui jotakin. Runoudessa ja rukouksessa ajan rajat voidaan ylittää, Seppälä sanoo.

”YLÄLUOKAN NAISET toivoivat hänen nousevan heistä, hienosto halusi hänen koittavan heistä:

siunattu on Sinun korkeutesi, joka taipui alas ja sarasti köyhien joukosta.”

Köyhyyden merkityksen korostaminen on yksi Efraim Syyrialaisen jouluhymnien keskeisistä teemoista. Köyhyystekstien taustalla ei ole Serafim Seppälän mukaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimus tai pelkkä sympatia köyhiä kohtaan vaan askeettinen maailmankuva.

Diakoni Efraim Syyrialainen piti köyhien ihmisten elämäntapaa parempana ja tasokkaampana kuin rikkaiden. Tämä näkyy jouluhymnien säkeissä, joissa Kristus tulee alas köyhien joukkoon ja syntyy köyhälle äidille, ja Jumalan kirkkaus kätkeytyy köyhyyden ja häpeän kaltaisiin asioihin.

– Efraimin mielestä kulutus ja turhat nautinnot eivät tee ihmiselle hyvää, ja siksi köyhien elämäntapa on jotain, mitä rikkaiden tulisi tavoitella. Ei ihme, että häntä pidetään ekologisesti ajattelevien omana pyhänä, Seppälä sanoo.

– Maria oli lähtökohtaisesti tavallinen köyhä juutalaistyttö, joka ihaili ja hoivasi vauvaansa.

Mutta hymneissä hänen näköalansa syvenevät ja laajenevat. Marian suulla laulaa ajoittain koko kirkon ja ihmisyyden ääni.

Seppälän mukaan suurin osa hymnien laulajista ja kuulijoista oli tavallista köyhää väkeä. Lauluista he saivat kuulla Jumalan asettuneen heidän puolelleen ja yhdeksi heistä.

Valtaosa tämän päivän suomalaisista ei kuulu maailman köyhiin. Serafim Seppälä uskoo, että joulun sanoma voi koskettaa myös kiireen ja monenlaisten huolten kuormittamaa kuluttajakansalaista.

– Olisi hyvä, jos tämä jouluna syntyvä lapsi ei jäisi itkemään kapaloihin vaan saisi kasvaa meissä sen verran, että me hieman pienenisimme. Silloin voisimme haluta vähemmän, tarvita vähemmän, kuluttaa vähemmän. Ehkä silloin kiirettäkin olisi vähemmän, Seppälä sanoo.

– Puhun tässä lähinnä itselleni. Koko syksyni meni taas 14­tuntista työpäivää tehdessä, vaikka tarkoitus oli vähän downshiftata. ■

– Joulua kannattaa lähestyä laulamalla tai kuuntelemalla sellaisia lauluja, joissa on aito pyhyyden tuntu, professori Serafim Seppälä sanoo.

Jo ensimmäisten vuosisatojen kristityt viettivät Jeesuksen syntymäjuhlaa. Armenialaisen evankeliumikäsikirjoituksen kuvitusta 1300-luvulta.

www.sanaris.

JOHTI JUGOSLAVIAA PAISTETAAN LA SKUKUNINKAALLA

KUOREEN

KIRJAILIJA PANU POLIISIN VERBI ALPO TUPRUTTELEVA TULIVUORI

VIEHÄTTÄVIÄ MATALIA NUORI HERRA NIINISTÖ

LAITOKSESSA

HAALIA HALTUUNSA

HAVUPUITA LEDIN

FON DA LÄTKÄTÄHTI LUNDELL

HÄPÄISTÄ MAAKIN KARJALLE TYKINKUULA SIJAINTI

KIRKASTUVA TÄHTI PATRIARKKA

SORKKAELÄIN

SUOMENKIN SUUNNAKSI TONAVAAN

USEIN SÄHKÖKIUKAASSA

WOODY PIHALLE VIULUTAITURI YOSHIKO KUUN VALOA MUSTUNEIN SEININ -PEURA KORTELAINEN

ALIJÄÄMÄ KASKINEN HAUTAJAISISSA OLKIMAJA SADUSSA

EPÄILEVÄN USKO AVOSUO OMMELLA

VALAALLA -1. PAINAA PÄÄLLE VOI-

ANSIOITA KERMAKARAMELLI NISKAVUORI NASKALEITA

ZOLAN TEOS

alkali

KIRJAILIJA PHILIP KUVITTAJA MAIKKI KESKISUOMESSA IDÄN RAJAJOKI LYYTINEN MANTO "PAMAUS" VANHA MAAKUNTA

KAIKKONEN

SAARNASSAKIN

TOISTAMISEEN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli

SANARIS.FI

–LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

Hautausmaalla kävijöitä rahastetaan

HIETANIEMEN HAUTAUSMAAN edessä ei ole lainkaan pysäköintipaikkoja lyhytaikaiseen asiointiin tai pysäköintikiekkopaikkoja. Pysäköinti on maksettava maksusovelluksella puhelimella tai maksukortilla pysäköintiautomaatilla. Käteistä rahaa maksuautomaatit eivät huoli. Pysäköintipaikat ovat aina maksulliset klo 9–21.

Käyn satunnaisesti isovanhempieni haudalla. Minä pystyn maksamaan pysäköinnin, mutta näin ei ole kaikilla. Hautausmaalla tapaan jatkuvasti hämmentyneitä ikäihmisiä, jotka seisovat ahdistuneina maksuautomaatin edessä, kun he eivät tiedä, miten pysäköinti toimii. Käytännössä haudalla on tällöin käytävä pikavauhtia toivoen, etteivät parkkipirkot ehdi sillä välin sakottamaan.

Kiire ei kuulu hautausmaalle. Kylmää pysäköintipolitiikkaa tai ilmastoideologiaa ei pidä maksattaa haudalla kävijöillä. Kaupungin päättäjät voisivat järjestää pysäköinnin sujuvasti pysäköintikiekolla esimerkiksi 1–2 tunnin rajoituksella, jolloin paikkojen käytössä olisi vaihtuvuutta.

Pysäköintijärjestelyjä Helsingin päättäjät voivat helposti muuttaa. Hautapaikan muuttaminen on vaikeampaa.

Kysymyksiä kirkolle

OLEN OLLUT reilut kymmenen vuotta aktiivinen seurakunnan jäsen. Vieläkin herää kysymyksiä:

Voisivatko seurakunnat järjestää jatkorippikouluja aikuisille? Moni haluaisi keskustella kristinuskon kysymyksistä vertaistensa kanssa – ja pitää hauskaa.

Olisiko mahdollista, että isommat kirkkojen pihat annettaisiin myös asukkaiden käyttöön, kuten Huopalahden kirkolla?

Miksi Helsingin seurakunnat leikkaavat rajusti erityisnuorisotyöstä, heikoimmista?

Voisiko kirkkojen yhteyteen perustaa uurnalehtoja?

Sukulaisperheeni tytär kysyi juhliensa jälkeen rippipapiltaan, voisiko hän päästä seuraavan kesän rippikouluun isoseksi. Rippipappi hyväksyi pyynnön ilomielin. Tehtävään valmistuminen edellytti vuoden ajan osallistumista koulutustapahtumiin sekä nuorten iltoihin.

Olen syvästi kiitollinen ja iloinen, että luterilainen kirkko on perinteisesti, jopa vuodesta 1730 lähtien, järjestänyt nuorilleen rippikouluja ja konfirmaatioita. Oma helluntaiherätykseni on viime vuosikymmeninä alkanut pitää niin sanottuja fifteenleirejä, jotka ovat vaihtoehto rippileireille.

Arvelen, että ennakkoluuloton tutustuminen toistensa leireihin yli seurakuntarajojen antaisi uusia, käyttökelpoisia tapoja monipuolistaa nuorten parissa toteutettavaa tärkeää hengellistä toimintaa.

Juhani Happonen opettaja, (eläkkeellä), Kuopio

Hoosianna ja samba

PAAVALINKIRKON KOHUTUSSA adventtijumalanpalveluksessa minua puhutteli eniten samba-hoosianna. Tämä toi ripauksen sitä tunnelmaa, joka mahdollisesti vallitsi Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin. Ihmiset katkoivat oksia, levittivät vaatteita tielle, kulkivat hänen edellään ja perässään huutaen ”hoosianna”.

Espoo

Mia Laiho kansanedustaja,

Rippijuhlissa ensimmäistä kertaa

OMAN HELLUNTAISEURAKUNTANI toimintaan ei kuulu tavanomaista rippikoulua eikä siis konfirmaatiota. Kun minut kutsuttiin pari vuotta sitten Helsinkiin sukulaisperheeni tyttären konfirmaatioon Temppeliaukion kirkkoon, otin kutsun ilahtuneena ja uteliaana vastaan.

Nuoret olivat käyneet viikon mittaisen rippikoulun kesällä. He muodostivat tilaisuuden kuoron kauniisti valkoiseen albaan pukeutuneina. Kuorolaisten joukosta nuori poika siirtyi säestämään kuoron esityksiä flyygelillä. Saarnan pitokin oli luovutettu kahdelle nuorukaiselle. He löysivät päivän tekstistä tuoreita ja kiinnostavia näkökohtia.

Onko kirkkojen katoilla aurinkopaneeleja ja tuleeko pihoista maalämpö?

Voisiko joka kirkolla toimia vaikkapa kerran viikossa rento mummola, jossa eri-ikäiset ja varsinkin maahanmuuttajat voisivat tavata toisiaan?

Eikö seurakuntien kannattaisi järjestää työntekijöilleen ruokailu kerran viikossa, jotta yhteisyys vahvistuisi yhteisen aterian muodossa?

Miksi kirkolliskokouksen jäseniä ei valita suoralla vaalilla?

Voitaisiinko vihdoin kirkkoherrat ja piispat valita seitsemän vuoden määräajaksi?

Milloin kirkkoon saadaan kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus?

Sini Alén Vantaa

Erityisen puhutteleva oli hetki, jolloin jokainen nuori vuorollaan siirtyi kuorolavalta alttarikaiteen äärelle ja polvistui siihen. Heiltä kysyttiin: Tahdotteko Jumalan armon avulla osoittaa tämän uskon elämässänne? Kunkin nuoren omaiset ja kummit saivat tulla rukoillen siunaamaan rippilastaan yhdessä papin kanssa.

Ripille päässyt nuori sai nyt luvan osallistua itsenäisesti ehtoolliselle, toimia kummina sekä äänestää seurakuntavaaleissa täytettyään 16 vuotta. Jumalanpalveluksen jälkeen nuorille ojennettiin kukkia ja rippilahjoja. Sitten oli henkilökohtaisten rippijuhlien vuoro.

Mikään ei anna kuvaa, että kyseessä olisi ollut ylevä ja harras ilo, sellainen, että vakavina todetaan: iloitkaamme. Enemmänkin riehakas ja pitelemätön ilo, kun ihmiset juhlivat kuninkaan saapumista ja huutavat sydämensä kyllyydestä. Tätä tunnelmaa tanssi kuvasi kauniisti.

Oli jumalanpalvelus muutenkin hyvä, mutta tällä kertaa tanssi kertoi enemmän kuin tuhat sanaa. Ja ehkä paheksuvat reaktiotkin heijastelevat alkuperäistä tarinaa: käske heidän olla hiljaa, kehotettiin Jeesustakin. Iloitseva joukko ei ollut kaikkien mieleen.

Joidenkin mielestä tanssijoilla oli liian vähän vaatetta kirkkoon. Laskelmieni mukaan alkuperäisessäkin hoosianna-tapauksessa joillakin oli tavallista vähemmän vaatetta päällä, kun osa vaatteista oli tärkeämmässä käytössä toivottamassa kuningasta tervetulleeksi.

Elise Iho Helsinki

Kurkkaa verkkoon! Mielipiteitä julkaistaan myös osoitteessa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN

Vuokralle tarjotaan

Rakennusala

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Asennan, opetan ja korjaan elektroniset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

la 17.12. klo 18 jouluveisuut Virkkalassa, mukana Veisuuveljet. Virkkalant. 1, Lohja. su 18.12. klo 16 jouluveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs.; Veisuuveljet. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ti 20.12. klo 18 seurat Lähetysseuralla, Maistraatinportti 2 A, L-Pasila. su 1.1. klo 18 uudenvuoden seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1. ma 2.1. klo 18.30 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2, Espoo. ke 4.1. klo 18 jouluseurat Puistolan kko, Tenavat. 4. to 5.1. klo 13 loppiaisaaton veisuut Sipoon Pappilassa, Kuninkaant. 28. su 15.1. klo 15 seurat ja vuosikok. Puolimatkan kpli, Aholank. 20 Hyvinkää. klo 15 seurat Turjalla, Fredrikint. 9, Loviisa.

klo 15 seurat Nurmijärven srkkesk., Kirstaant. 5. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali. su 29.1. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko; s. K. Hiltunen; ruokailu & seurat.

Ostetaan

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Maali tulee joskus

Soutaessaan pitkää matkaa Jari Saario ei mieti mitään ylimääräistä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN

Jari Saario luki lehdestä yksinsoutumatkasta ja mietti, että sellainen voisi olla hänelle hyvä projekti. Hän oli aina halunnut haastaa itseään ja viihtynyt merellä. Myös työpaikan sisäsoutulaite oli vuosien mittaan ollut ahkerassa käytössä.

Kolme vuotta sitten Saario souti Kööpenhaminasta Helsinkiin. Siinä meni kaksi kuukautta, ja taakse jäi 1 200 kilometriä. Sitä ennen hän souti pikkupaatilla neljä kertaa Helsingin ja Tallinnan väliä.

Mutta Saario haluaa lisää. Hänestä tuntuu, ettei hänen koko fyysinen ja henkinen kapasiteettinsa ole vielä ollut käytössä. Seuraavaksi hän aikoo ylittää soutamalla Atlantin valtameren. Saario tekee matkan vieläpä edestakaisin. Sitä ei ole kukaan tiettävästi edes porukalla tehnyt. Tavoitteena on soutaa 15 000 kilometriä seitsemässä kuukaudessa.

KUN SÄÄ OSUU kohdilleen, Jari Saario starttaa Portugalin Lagosista Miamiin tammikuussa 2023.

Saarion soutuvene on erikoismalli, sillä tavallisella veneellä ei meren aallokoissa, saatikka myrskyissä, pärjää. Kesäkuussa hänen on tarkoitus palata New Yorkista Atlantin yli Lontooseen.

Ihmiset toteavat usein Saariolle, että ”merellä sinulla on sitten aikaa mietiskellä”. Mutta yksin merellä soutaessaan Saario miettii asioita vähem-

Helsinkiläinen palomies Jari Saario, 50, työskentelee Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Saario on naimisissa, ja hänellä on kaksi lasta.

Tammikuussa 2023 Saario lähtee soutamaan yksin edestakaisin Atlantin valtameren yli. Saario siunattiin matkaan 11.12. Lauttasaaren kirkossa. Saarion soutumatkaa voi seurata Instagramissa @ jari_saario ja Tik Tokissa @ atlantic.row.tour.

Atlantin ylittämisessä soudun osuus on 20 prosenttia ja pääkopan kestävyyden 80 prosenttia.

män kuin yleensä. Siellä ajatukset ovat joko suorituksessa tai seuraavassa ruokailussa, jolloin tarjolla saattaa olla esimerkiksi kaurahiutaleita.

Soutaessaan Saario menee tilaan, jossa hänellä on mielessään vain kolme asiaa: nyt teen tätä, tämä kestää kauan ja maali tulee joskus. Kaiken

ulkoisen huomion vie se, miten aallokon tai myrskyn keskellä pärjää ja mitä muuta luonnossa tapahtuu.

Keskellä merta Saario ei ala keksiä ikiliikkujaa tai miettiä syntyjä syviä. Soutajan mieli ei myöskään valaistu haastavassa koettelemuksessa niin, että hän maaliin tullessaan alkaisi levittää ilosanomaa kokemastaan.

Usein Saario saa kuulla olevansa kova soutaja. On hän sitäkin. Mutta Saarion mukaan Atlantin ylittämisessä soudun osuus on 20 prosenttia ja pääkopan kestävyyden 80 prosenttia – onhan hän valtamerellä soutaessaan järkyttävän pitkän ajan yksin pienessä veneessä.

ENNEN ATLANTIN YLITYSTÄ Jari Saario harjoittelee muun muassa sitä, miten päästä takaisin positiiviseen mielentilaan, jos jotain ikävää sattuu. Se on tärkeää, ettei vaivu epätoivoon. Omaa mieltään pitää psyykata niin, että kaikki onnistuu ja menee hyvin.

Toisinaan keskellä merta Saario joutuu keräämään itseään kokoon. Silloin tulee Jumala mieleen. Luonnon armoilla soutaessaan Saario saa mielenrauhaa suuremmista voimista. Se auttaa häntä paljon. Merellä soutaja ei pelkää, mutta hän on nöyrin mielin. ■

18.12.

Päivän evankeliumissa (Matt. 1:18–24) enkeli ilmoittaa Joosefille Jeesuksen syntymästä.

Käsillä työtä tekevien suojelija

KIRKON HISTORIASSA Neitsyt Marian puoliso Joosef oli pitkään unohduksissa. 1600­luvulla hänet löydettiin jälleen. Joosefilta alettiin pyytää apua perhe­ elämän ongelmiin, taloudellisin vaikeuksiin ja työssä jaksamiseen. 1930­luvulla katolinen kirkko julisti Joosefin kaikkien käsillä työtä tekevien suojelijaksi. Ajatuksena oli, että samalla tavalla kuin kirvesmies Joosef aikoinaan myös nykyajan työläinen huolehtii perheestään kättensä töillä.

Mies, joka kuunteli uniaan

Marian puoliso ja Jeesuksen kasvatusisä Joosef oli uniennäkijä. Matteuksen evankeliumin joulukertomuksissa hän näki neljä merkittävää unta. Hänellä oli myös rohkeutta tulkita niitä ja toimia niiden mukaan.

Ennen kuin Maria ja Joosef ehtivät muuttaa yhteen, kävi ilmi, että Maria oli raskaana. Joosef oli aikeissa purkaa kaikessa hiljaisuudessa kihlauksensa Marian kanssa. Silloin hän ensimmäisessä unessa kuuli enkelin sanovan: ”Älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi.”

Kaikki oli niin kuin pitikin. Maria oli raskaana Pyhän Hengen vaikutuksesta. Enkelillä oli lapselle jo nimikin valmiina.

Joosef kuunteli untaan, ja niin syntyi joulun ihme: Vapahtaja seimivuoteeseen.

Toinen uni johti Joosefin ja hänen pienen perheensä pakomatkalle Egyptiin. Joosefin piti suojella Mariaa ja lasta, jonka henki oli uhattuna.

Kolmannessa unessa Joosef sai tietää, milloin lähteä takaisin kotimaahan. Neljäs uni neuvoi häntä palaamaan Betlehemin sijaan Nasaretiin, ja siellä Jeesus viettikin lapsuutensa.

Raamatussa Joosef esiintyy Jeesuksen vauva­ajan jälkeen vielä kerran, kun Joosef ja Maria etsivät Jerusalemin­matkalla omille teilleen lähtenyttä 12­vuotiasta poikaansa ja löytävät tämän temppelistä juttelemasta opettajien kanssa.

Sen jälkeen evankeliumit lähes vaikenevat Joosefista. Emme tiedä, mitä hänelle tapahtui.

Kertomuksissa Joosef ei puhu mitään. Hän ajattelee, kuuntelee sisintään ja toimii sitten. Hän suojelee Mariaa ja lasta, huolehtii heistä.

Jeesus ei ollut ihan niin isätön kuin millaisena hänet kuvataan. Ainakin hän opasti rukoilemaan Jumalaa kuin rakasta isää. Ehkä Joosef oli opettanut hänelle muutakin kuin rakennustöitä.

LAURI MAARALA

Joosef suojaa Mariaa

Joosefista lauletaan harvassa joululaulussa. Ranskalaisessa kansanlaulussa Paimenten joululaulu Joosef esiintyy Marian rinnalla.

”Josef suojaa Mariaa, kun hän lasta tuudittaa. Aasit, härät, lampaatkin katsoo silmin hartahin.

Armo suuri taivainen osana on paimenten. Seimessänsä nukkuvan näämme Pojan Jumalan.” (Laulun on suomentanut Sauvo Puhtila.)

NINA RIUTTA MATTI PIKKUJÄMSÄ

Helsingin seurakunnat aloittivat energiansäästön s. 4 Katso kooste jouluaaton hartauksista ja joulukirkoista s. 6

Nuori päättäjä

Elias Bogossian valittiin luottamushenkilöksi syksyn seurakuntavaaleissa s. 2

Nyt täytyy panostaa nuoriin

– Kun nuoret löytävät paikkansa seurakunnasta, voivat heidän vanhempansakin ymmärtää kirkon arvon, sanoo Elias Bogossian, 18.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA JANI LAUKKANEN

Seurakunta on siellä missä seurakuntalaiset ovat, tilasta riippumatta.”

”Heikommassa asemassa olevien auttaminen on tärkeää.”

”Tasa-arvon nimissä pitäisi sallia vihkiminen toisen kanssa sukupuolesta riippumatta” ja ”Kirkko tekee paljon hyvää ja olen siksi jäsenenä.”

Näin linjasi seurakuntavaalien vaalikoneessa käsityksiään nuori luottamushenkilö, 18-vuotias oulunkyläläinen Elias Bogossian. Paikka Oulunkylän seurakunnan seurakuntaneuvostoon irtosi Tulkaa kaikki -listalla 67 äänellä.

– Tällä hetkellä koko kirkon ehdottomasti suurin kysymys koskee jäsenmäärää, koska kirkon tulevaisuus riippuu verotuloista. Sen vuoksi nyt

täytyy panostaa nuoriin ja nuorisotyöhön, Bogossian sanoo.

Periaatteessa resepti on yksinkertainen. Bogossianin mielestä täytyy tarjota jotakin, minkä jokainen kokee itselleen merkitykselliseksi.

– Jos ihmisellä ei ole aktiivista suhdetta kirkkoon, tulee kokemus, että olen jäsen, mutten saa siitä mitään vastineeksi. Silloin kynnys erota kirkosta madaltuu. Jos taas nuorille osataan tarjota juuri oikeanlaista mielekästä toimintaa ja yhdessäolon mahdollisuuksia, silloin kirkko tuntuu itselle tärkeältä, Bogossian pohtii.

– Kun nuoret löytävät paikkansa seurakunnasta, voivat heidän vanhempansakin ymmärtää kirkon arvon.

KIRKOSTA EROTAAN usein siksi, että enää ei uskota Jumalaan. Bogossian tunnistaa ilmiön, ja siksi hänen mielestään kirkon ei edes pidä lähestyä ihmistä Jumalan sanan kärjellä. Keinojen pitää olla pehmeämmät.

– Vaikka kirkko järjestäisi mitä tahansa harrastusmahdollisuuksia, kaikki toiminta perustuu aina kirkon omiin arvoihin, jotka eivät katoa mihinkään. Eihän lähimmäisenrakkautta voida opettaa

luennoimalla, vaan lapset ja nuoret oppivat sitä, kun elämää eletään yhdessä, Bogossian sanoo. Miksi Bogossian itse halusi seurakuntaneuvostoon luottamushenkilöksi?

”

perustuu

ELIAS BOGOSSIAN

– Monet vanhemmat ikäluokan päättäjät eivät ehkä tunne nuorempien näkökulmaa, ja minua pyydettiin asettumaan ehdolle. Uskoisin, että äänestäjänikin olivat juuri nuoria. Perheeni kuuluu kirkkoon, mutta muuten minulla ei ole vahvaa hengellistä taustaa.

Kirkon toiminta

aina kirkon omiin arvoihin, jotka eivät katoa mihinkään.

ENSI KEVÄÄNÄ Elias Bogossian kirjoittaa ylioppilaaksi. Vuosi 2024 hurahtaa Santahaminassa varusmiespalveluksessa.

– Aion pyrkiä sotilaspoliisiksi ja reserviupseerikouluun. Ajattelin, että kun kerran armeija käydään, käydään sitten kunnolla.

Jos kaikki menee hyvin, armeijan jälkeen Bogossian pyrkii poliisikouluun.

– Olen kasvattanut kuntoani sitä ajatellen. Käyn kuusi kertaa viikossa kuntosalilla ja viihdyn pelaamalla koripalloa, hän kertoo.

Entä ammatinvalinta, miksi juuri poliisi?

– Poliisi on palveluammatti, jossa autetaan ihmisiä. Lisäksi liikutaan ja ollaan ulkona paljon. Poliisin työssä voi tapahtua koko ajan paljon uutta, mikä pitää mielenkiintoa yllä.

Helsingin seurakuntien joulun ajan tapahtumakalenteri on täynnä tilaisuuksia. Elias Bogossian valitsi itseään eniten kiinnostavan eli Vartiokylän seurakunnan lenkkeilytapahtuman.

– Suosittelen tätä, sillä siinä saa ulkoilmaa ja kahvit. ■

Vartiokylän seurakunnan perjantailenkki ja kahvit 16.12. kello 13. Lenkki alkaa Omakotisäätiön, Puotilantie 3, pihasta ja päätyy Vartiokylän kirkolle.

– Monet vanhemman ikäluokan päättäjät eivät ehkä tunne nuorempien näkökulmaa, sanoo Elias Bogossian.

Tiesitkö?

Metallimiehen jouluseimi

– Euroopassa on sota. Kaipaamme rauhaa, sanoo Juha Luodeslampi, jonka jouluseimi on nähtävillä Etelärannassa.

Katutasossa osoitteessa Eteläranta 8 on esillä seimiasetelma, joka pysäyttää. Liehuvahiuksinen Maria tuudittaa Jeesus­lasta sylissään. Vierellä vartioi Joosef. Kiemuraturkkinen lammas komeilee edustalla, ja taustalle on istutettu puu, jonka oksalle on lennähtänyt kyyhkynen.

Kyyhkystä ei seimiasetelmissa tavata esittää, mutta teoksen tekijälle linnun symboliikka on tärkeää.

– Euroopassa on sota. Elämme turvattomia aikoja ja kaipaamme rauhaa. Puu on se sama, josta kyyhkynen käy hakemassa oliivipuun oksan Nooalle. Lintu tuo sen rauhan merkiksi meille, kertoo teoksen tekijä Juha Luodeslampi.

Etelärannan seimi on osa Helsingin jouluseimet ­kokonaisuutta. Helsingin keskustassa seimiä on esillä kymmenessä paikassa, erityisesti Aleksanterinkadun tuntumassa.

KANSAINVÄLISELLE SEIMIPERINTEELLE on ominaista käsityön kirjo. Esimerkiksi italialaisissa seimessä saattaa näkyä välähdys 1700­luvulta:

koko kylän väki touhuaa omiaan. Joku nostaa kaivosta vettä ja toinen myy makkaraa. Kaiken tämän keskellä on kuvattuna pyhä perhe.

– Suomalainen seimi on pelkistetympi, luonnehtii Luodeslampi, joka on seimiperinteeseen perehtynyt kuvanveistäjä ja kasvatustieteilijä.

– Oleellista on, että Jeesus syntyy joka joulu juuri tähän aikaan ja paikkaan.

JUHA LUODESLAMMEN teos kuvaa tätä aikaa. Seimi on tehty kierrätetystä materiaalista, sillä ilmastonmuutos on yhteinen huoli.

Seimi heijastaa samalla myös paikallisia oloja ja kulttuuriamme.

– Seimen pohjalevy on ollut saunan kiukaan alusta, sillä sauna on suomalaisille pyhä peseytymisen paikka, kertoo Luodeslampi.

Lampaan turkki on traktorin renkaiden lumikettinkiä, ja kaikkien elollisten kasvot on tehty käytetyistä lusikoista.

– Katsoja näkee niistä omat kasvonsa kuin heijastuksena, sillä meidät kaikki luotiin Jumalan kuvaksi.

Katsojaa ihmetyttää kuitenkin yksi asia. Luodeslammen seimestä puuttuu seimiasetelman klassikko eli eläinten syöttökaukalo.

– Teoksen nimi on Syli. Tämä syntyi syksyllä keskellä uhan ilmapiiriä. Juuri tänä jouluna toivon turvallista syliä ja kaipaan rauhaa, sanoo Luodeslampi. ■

Juha Luodeslammen jouluseimi Syli on nähtävillä 6.1.2023 asti osoitteessa Eteläranta 8. Katso lisää: www.jouluseimet.fi

Juha Luodeslampi on tehnyt seimiasetelman kierrätetystä metallista. Työ valmistui tänä syksynä.

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Luopuminen tiloista, kuten Merirastikappelista, vähentää energiakustannuksia.

Seurakunnat laskevat lämpötiloja

Energian jyrkät hinnankorotukset pakottavat myös seurakunnat säästötoimiin.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT JUSSI HELTTUNEN , TIMO LAHTINEN/MALMIN SEURAKUNTA JA TAINA LAMPELA-HELIN

Helsingin seurakuntayhtymä aikoo säästää sekä sähkö- että lämmitysenergiaa 10 prosenttia vuoden 2021 kulutukseen verrattuna.

Yhtymä omistaa 230 rakennusta ja toimitilaa, joista kirkkoja on 39 ja kappeleita kuusi. Seurakuntataloja on 16. Helsingissä sijaitsevat rakennukset ovat käytännöl-

lisesti katsoen kaikki kaukolämmön piirissä.

Osa rakennuksista on tyhjillään, mutta peruslämpöä niissä täytyy pitää. Esimerkiksi Hakavuoren, Herttoniemen ja Jakomäen kirkot on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi, ja Kampin kappeli on suljettu toistaiseksi säästösyistä.

Seurakuntayhtymän omistamissa leirikeskuksissa on yhteensä useita kymmeniä rakennuksia. Talvella toimintaa on vain Lohjan Lohirannassa ja Siuntion Korpirauhassa. Lohirannassa on suora sähkölämmitys, Korpirauhassa yhdistelmälämmitys, johon kuuluvat

maalämpö, sähkö, aurinkokeräin ja kovilla pakkasilla myös öljy. Porkkalan leirikeskus sekä Helsingissä sijaitsevat saaret Kivisaari, Lekholmen ja Mustasaari ovat talviteloilla. Myös hautausmailla on useita kymmeniä rakennuksia.

YLLÄPITOPÄÄLLIKKÖ MIKA HIRVONEN kertoo, että seurakuntien kaikkien tilojen lämpötilat pyritään laskemaan noin 20 asteeseen. Poikkeuksena ovat alle kouluikäisten lasten käyttämät tilat, jotka pidetään lämpimämpinä.

– Tarkoitus on, että pystyttäisiin työskentelemään

Seurakunnat yhdistyvät

Itähelsinkiläiset Mikaelin ja Vartiokylän seurakunnat yhdistyvät 1. tammikuuta 2023. Yhdistymisessä Vartiokylän seurakunnan nimi jää historiaan. Asia koskee seuraavilla alueilla asuvia: Kivikko, Kontula, Vesala, Mellunmäki, Fallpakka, Östersundom, Vartiokylä, Itäkeskus, Puotila ja Puotinharju.

– Toiminta säilyy niissä paikoissa, jotka meillä nytkin on, uuden Mikaelin seurakunnan kirkkoherrana aloittava Vartioky-

kohtuullisen mukavissa olosuhteissa. Kaikkihan eivät voi tehdä etätöitä.

Pienetkin keinot otetaan käyttöön. Kirkkojen ulko-ovet pidetään suljettuina lämmityskaudella lämpöhukan estämiseksi. Ilmaiset sähköautojen latausasemat muutetaan maksullisiksi. Lisälämmittimien käyttö on kaikissa työtiloissa kielletty, ja Seurakuntien talossa Kolmannella linjalla yksi hissi otetaan pois käytöstä. Valaistuksessa on jo alettu siirtyä led-valaisimiin.

Autonlämmitystolpat kytketään pois käytöstä. Niitä on hautausmaiden lähistöllä sekä kirkkojen, kappeleiden

ja seurakuntatalojen pihoilla. Seurakuntayhtymä osallistuu energiayhtiö Helenin kautta sähkön kysyntäjoustojärjestelyyn, jolloin mukana olevissa kohteissa ilmastointia rajoitetaan sähkön tarpeen huipputunteina. Mika Hirvosen mukaan säästötoimet toteutetaan sekä kiinteistöautomaatiolla että perinteisesti, kääntämällä virta pois päältä.

– Tällöin sähköä voidaan jakaa muualle jakeluverkkoon. Kysyntäjousto otetaan koekäyttöön ensimmäiseksi Myllypuron kirkossa. Muita merkittäviä kohteita ovat Malmin, Kannelmäen, Roihuvuoren, Tapanilan, Temp-

län nykyinen kirkkoherra Jukka Pakarinen kertoo.

Mikaelin seurakunnalla on jatkossa kolme kirkkoa eli Mikaelin, Vartiokylän ja Östersundomin kirkot ja lisäksi Puotilan kappeli.

Jumalanpalvelusta ei enää järjestetä samanaikaisesti sekä Mikaelin että Vartiokylän kirkoissa, vaan 1.1. alkaen sunnuntaimessu on Vartiokylän kirkossa kello 10 ja Mikaelin kirkossa kello 12.

Diakoniatyöntekijät tavoittaa samoista paikoista ja puhelinnumeroista kuin ennenkin.

Talvi vaikuttaa hautaamiseen

Kuolleisuus Suomessa on kasvanut, mutta myös Helsingissä hautajaiset järjestyvät yhä nopeimmillaan viikossa.

Vuodenaika ja hautaustapa kuitenkin vaikuttavat: talvella, kun maa on jäässä, arkkuhautaus onnistuu noin kahden viikon sisällä. Uurnan laskemisen ja hautajaisten välissä saattaa talvella olla jopa muutama kuukausi.

Helsingin seurakuntien hautapalvelujen mukaan omaisten

ESKO JÄMSÄ

Mikaelin ja Vartiokylän seurakunnat yhdistyvät ensi vuoden alussa.

Huonelämpötiloja lasketaan seurakuntien tiloissa. Pakilassa siihen on varauduttu villapeitoilla.

Sähköauton lataus esimerkiksi Malmin kirkon pihassa muuttuu maksulliseksi.

Pörssisähkön hinnan muutokset 6.–12.12. poimittiin grafiikkaan 12.12. sahko.tkverkkosivustolta.

ja vähentävät energiankulutusta ”

peliaukion ja Töölön kirkot sekä Seurakuntien talo.

– Suurin hyöty siitä saadaan kohteissa, joissa on paljon tekniikaltaan uudehkoja laitteita, joita voidaan ohjata kiinteistöautomaatiolla, Hirvonen kertoo.

Koska sähkön, lämmityksen ja polttoaineiden hinta on noussut jyrkästi, energiansäästöohjelmalla ei pystytä supistamaan seurakuntayhtymän menoja vaan ainoastaan energian kulutusta.

Vuonna 2021 seurakuntayhtymän energiakustannukset olivat 4,2 miljoonaa euroa, ja vuonna 2023 niiden arvioidaan kasvavan peräti 5,6 miljoonaan euroon. Tä-

TARKOITUS ON, ETTÄ PYSTYTTÄISIIN TYÖSKENTELEMÄÄN KOHTUULLISEN MUKAVISSA OLOSUHTEISSA.

YLLÄPITOPÄÄLLIKKÖ MIKA HIRVONEN

män vuoksi yhteinen kirkkovaltuusto myönsi 1,2 miljoonan euron lisämäärärahan kiinteistötoimen energiakustannuksiin vuodelle 2023. Siitä 200 000 euroa osoitetaan hautaus- ja ympäristötoimen energiakustannuksiin.

ESPOON SEURAKUNTIEN rakennuskantaan kuuluu noin 50 rakennusta. Seurakuntayhtymän ylläpitopäällikkö Ann-Marie Vainio laskee, että vuonna 2021 sähköön ja kaukolämpöön kului Espoossa lähes 1,3 miljoonaa euroa. Öljyä ja pellettejä ostettiin lisäksi 113 000 eurolla.

Tärkein yksittäinen energiansäästökeino on huonelämpötilojen laskeminen. Myös valaistuksia on vaihdettu energiatehokkaammiksi. Tapiolan kirkkoon vaihdettiin led-valaistus peruskorjauksen yhteydessä, ja myös Olarin kirkon kattovalaistus on uusittu. Energiatehokkaat ledit säästävät

valinnat vaikuttavat hautaamisen aikatauluun. Hautajaisten järjestämisessä on ratkaistava, mihin, miten ja milloin vainaja haudataan. Ennen hautajaisia seurakunnalle on toimitettava lääkärin kirjoittama hautauslupa.

Hautajaispäivän valinta on tärkeä tekijä. Jos omaiset toivovat tiettyä viikonpäivää, kuten perjantaita tai lauantaita, sekä tiettyä siunauskappelia, voi hautajaispäivä siirtyä varaustilanteen vuoksi pidemmälle.

Helsingissä kysytyin paikka hautaan siunaamiselle on Malmin siunauskappeli. Hietanie-

men ja Honkanummen kappeleissa on tarjolla paremmin hautausaikoja kuin Malmilla.

Poikkeuksellinen kausi päättyi

Yhteisen kirkkovaltuuston nelivuotiskausi päättyi torstain 8.12. kokoukseen. Kautta määrittivät sekä korona-aika että Rohkeasti yhdessä -ohjelma. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku sanoo, että tulevien vuosien toimintaedellytysten turvaamiseen tähdännyt ohjelma vaati paljon aikaa.

– Osittain projekti ohitti myös valtuuston strategiaprosessin, jonka puitteissa yhteisen suunnan ja tahtotilan etsimisen olisi tullut tapahtua, Mithiku sanoo.

Tulevaa yhteistä kirkkovaltuustoa hän kannustaa etsimään ratkaisuja, joilla rakennetaan kirkkoa ja seurakuntia, ja jotka ovat merkityksellisiä ihmisille.

– Kasvu tai suuruus eivät ole ainoita menestyksen mittareita. Olkaa sitkeitä ja rehellisiä silloinkin, kun se vaatii omasta mukavuudesta tinkimistä!

Yhtymänjohtaja Juha Rintamäen mukaan kirkkovaltuusto

Olarin kirkossa noin 10 kilowattituntia joka käyttötunnin aikana.

klo 9 12.12.

Suunnitelmissa on myös vaihtaa Hvittorpin ja Velskolan kurssikeskusten öljylämmitykset maalämmöksi. Lisäksi rakennuskantaa aiotaan karsia.

VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄLLÄ on noin 20 rakennusta, joista puolet kirkkoja ja kappeleita.

– Tavoitteemme on säästää energiankulutuksessa kymmenen prosenttia. Olemme säästäneet

energiaa jo pitkään Kirkon ympäristödiplomin vaatimusten mukaisesti, mutta nyt tavoite ylittää ne, sanoo kiinteistöesimies Pasi Valima.

Vantaalla alennetaan huonelämpötiloja: kirkko- ja seurakuntasaleissa, käytävissä ja auloissa lämpötila on 19 astetta ja työhuoneissa 21. Lisäksi muun muassa ilmanvaihtokoneita ohjataan tarpeen mukaan täsmällisin aikatauluin tai CO2-mittauksen perusteella. Ilmalämpöpumppuja on asennettu kohteisiin, joissa on suora sähkölämmitys. ■

teki kuluneen neljän vuoden aikana poikkeuksellisen merkittäviä päätöksiä.

– Seurakuntayhtymällä on noin 230 rakennusta, joiden sisäinen vuokrajärjestelmä uudistettiin vastaamaan paremmin todellisia kuluja. Tavoitteena on vähentää tiloja 40 000 neliömetriä vuoteen 2030 mennessä.

Myös Hanna Mithiku pitää muutosta sisäisten vuokrien perusteissa merkittävänä.

– Se vaikutti seurakuntien toimintaedellytyksiin. Hyvää oli se, että kiinteistöjen todelliset kulut tulevat näkyviksi. Huonoa oli se,

että muutos tehtiin liian nopealla valmistelulla, joka ei antanut mahdollisuutta tarkastella muutoksen vaikutuksia.

Verot eivät nouse

Helsingin seurakuntien ensi vuoden toimintakulut ovat 98,6 miljoonaa euroa, mikä on 5,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin nyt. Kiinteistöinvestointeihin on varattu 22 miljoonaa euroa. Kirkollisvero säilyy yhdessä prosentissa.

Lue lisää uutisia kirkkojakaupunki.fi/uutiset

Joulu kutsuu kirkkoon

Helsingissä on tarjolla yli sata mahdollisuutta kuulla joulun sanomaa.

Jouluaaton hartaudet 24.12.

KLO 11

Folkhälsans seniorhus, Mannerheimintie 97 (ruotsiksi) Huopalahden kirkko (perheille, ruotsiksi) Vanhakirkko (perheille)

KLO 12

Katukappeli, kauppakeskus Columbus Matteuksenkirkko, Itäkeskus (venäjäksi)

Östersundomin kirkko (perheille)

KLO 13

Fokus, Pasilan Tripla, 5 krs. Huopalahden kirkko (perheille) Hyvän Paimenen kirkko, Pakila (perheille)

Kallion kirkko (perheille)

Kannelmäen kirkko (perheille) Koskelan kirkko, Paviljonkikuja 10

Kulosaaren kirkko (perheille) Laajasalon kirkko (perheille)

Lauttasaaren kirkko (perheille) Leposaaren kappeli, Kulosaari (ruotsiksi)

Malmin kirkko (perheille)

Munkkiniemen kirkko (perheille)

Paavalinkirkko, Vallila (perheille)

Pitäjänmäen kirkko

Puotilan kappeli

Temppeliaukion kirkko (perheille)

Tuomiokirkko (perheille)

Östersundomin kirkko

KLO 14

Alppilan kirkko

Herttoniemen kirkon portaat, ulkona

Hyvän toivon kappeli, Jätkäsaari

Johanneksenkirkko (ruotsiksi)

Leposaaren kappeli, Kulosaari

Matteuksenkirkko, Itäkeskus (ruotsiksi)

Maunulan kirkko

Mikaelinkirkko, Kontula

Yle Radio 1 radioi aattohartauden Huopalahden kirkossa lauantaina 24.12. kello 15. Hartaudessa puhuu vs. kirkkoherra Mari Mattsson.

Munkkivuoren kirkko (perheille)

Oulunkylän kirkko (perheille)

Puistolan kirkko (perheille)

Puotilan kappeli

S:t Jacobs kyrka, Lauttasaari (ruotsiksi)

Siltamäen seurakuntakoti

Töölön kirkko

Vartiokylän kirkko (perheille)

Viikin kirkko (perheille)

Vuosaaren kirkko (perheille)

Östersundomin kirkko

KLO 14.30

Hyvän Paimenen kirkko, Pakila (perheille)

Kulosaaren kirkko

Myllypuron kirkko (perheille)

KLO 15

Huopalahden kirkko, radioidaan

Hyvän toivon kappeli, Jätkäsaari

Käpylän kirkko

Laajasalon kirkko

Leposaaren kappeli, Kulosaari Malmin kirkko (ruotsiksi) Meilahden kirkko Munkkiniemen kirkko Paavalinkirkko, Vallila

Pihlajamäen kirkko (perheille)

Puotilan kappeli Roihuvuoren kirkko

Temppeliaukion kirkko Vanhakirkko (ruotsiksi)

KLO 15.30

Tuomiokirkko (piispan aattohartaus)

KLO 16

Hyvän Paimenen kirkko, Pakila Johanneksenkirkko Kallion kirkko Kannelmäen kirkko Lauttasaaren kirkko Malminkartanon kappelin piha Mikael Agricolan kirkko Munkkivuoren kirkko

Myllypuron kirkko Oulunkylän kirkko Suomenlinnan kirkko Tapanilan kirkko Tapulin seurakuntakoti Viikin kirkko Vuosaaren kirkko Östersundomin kirkko (ruotsiksi)

KLO 16.30 Munkkiniemen kirkko (ruotsiksi)

KLO 17

Laajasalon kirkko Malmin kirkko Tammisalon kirkko Vanhakirkko

KLO 18 Pihlajamäen kirkko

KLO 22

Puotilan kappeli

KLO 23

Huopalahden kirkko (lauluhetki)

Kallion kirkko (jouluyön musiikki) Kannelmäen kirkko Myllypuron kirkko Oulunkylän vanha kirkko (ruotsiksi)

Pitäjänmäen kirkko Puotilan kappeli Tuomiokirkko (musiikkihartaus)

Jouluyön messut 24.12.

KLO 21 Käpylän kirkko

KLO 22

Johanneksenkirkko (ruotsiksi) Laajasalon kirkko Malmin kirkko Mikaelinkirkko, Kontula Puistolan kirkko Vuosaaren kirkko

KLO 23

Lauttasaaren kirkko Munkkiniemen kirkko Oulunkylän kirkko Paavalinkirkko, Vallila Temppeliaukion kirkko Vanhakirkko

Jouluaamun kirkot 25.12.

KLO 6 Oulunkylän vanha kirkko

KLO 7

Munkkiniemen kirkko (ruotsiksi)

KLO 8

Hyvän Paimenen kirkko, Pakila Kallion kirkko

Lauttasaaren kirkko Malmin kirkko Maunulan kirkko Myllypuron kirkko

Puotilan kappeli Tuomiokirkko Töölön kirkko Vuosaaren kirkko (ruotsiksi) Östersundomin kirkko KOONNUT

ANNA-LEENA TIIHONEN

Lue lisää seurakuntien tapahtumista sivuilta 8–15 ja helsinginseurakunnat.fi.

ESKO JÄMSÄ / HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

Piispan

joulutervehdys

Hän syntyy, jotta meillä on toivo

Vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään Riimissä tiivistyy jotain tärkeää joulusta. Joulu on hetkellistä lapseksi tulemista. Yksi alkaa askarrella, toinen koristelee kotia. Aikuisille tulee lapsen mieli. Leikeille ja lauluille innostutaan ja altistutaan, paketteja annetaan ja avataan. Mieli muistelee lapsuuden tapoja ja tiloja. Se kaipaa ja toistaa perinteitä.

Lapsen mieli on velvoitteista vapaa. Kun jouluna haluaa olla lapsen mielellä, alkaa havitella huolettomuutta. Laulamme Arkihuolesi kaikki heitä kuin itsellemme kehotukseksi – varmemmaksi vakuudeksi, jotta arjen ahdistukset eivät yltäisi juhlaan. Toivomme, että saisimme olla yrittämättä liikaa. Kaipaamme sitä, että pyhäpäivien ajan meidän ei tarvitsisi kantaa vastuuta, jota muina päivinä kannamme. Lapsenmielisyyteen halajaminen on leikissä lepäämistä.

Mieleen nousevat myös joulut, jolloin tunnelma ei ole ollut lapsenmielinen. Joulut, jolloin oma ympäristö on ollut murheiden painamana ja puristuksissa, eivätkä mitkään leikit tai lahjat ole lohduttaneet. Silloin puheet arkihuolien heittämisestä tai leikin ilosta kuulostavat tilannetajuttomuudelta, ymmärtämättömyydeltä tai huonolta vitsiltä. Huolettoman lapsenmielen tavoittelu on satutta-

nut, kun on itse ollut liian kuormittunut tai surujen särkemä. Joulusta on tullut taakka muiden taakkojen päälle.

Elämän hyvinä hetkinä on mukavaa saada joulumieli ja lupa olla lapsenmielinen. Huonoina hetkinä joulun tunnelman tavoitteleminen ja siinä epäonnistuminen luovat lisätaakkaa ja pettymystä.

Lapsenmielisyyden tavoittelu jouluna ei lopulta ole oma hankkeemme tai tehtävämme. Jouluna avaruuksien ja äärettömyyksien Luoja, kaikkivaltias Jumala, tulee lapseksi puolestamme. Hän syntyy ihmisten käsiin pieneksi vauvaksi. Jeesus-vauva syntyy Pelastajaksi, joka antaa jokaiselle luvan olla lapsi, Jumalan lapsi. Hän syntyy, jotta voimme antaa taakkamme Hänen käsiensä kannettavaksi. Hän syntyy, jotta voimme iloita ja innostua, vaikka maailma on täynnä epävarmuutta ja vaikeutta. Hän syntyy, jotta meillä on toivo silloinkin, kun kaikki näyttää toivottomalta. Hän syntyy, jotta voimme olla Jumalan mielessä vapaita ja täydellisesti rakastettuja lapsia silloinkin, kun oma mielemme haraa vastaan ja vaatii aikuiselämän taakkojen alle nujertumista.

Lapsenmielistä joulua! Teemu Laajasalo Helsingin piispa

Jouluaaton 24.12. hartaudet hautausmailla

HIETANIEMEN HAUTAUSMAA

Vanha kappeli, Mechelininkatu 2 e, klo 13/ Gamla kapellet / kl 13 (tvåspråkig).

Pappi Juha Pettersson, urkuri Kaisa Pulkkanen ja laulaja Katri Paukkunen

Uusi kappeli, Hietaniemenkatu 20, klo 14/ Nya kapellet kl 14 (tvåspråkig).

Pappi Juha Pettersson, urkuri Kaisa Pulkkanen ja laulaja Katri Paukkunen.

ISTOCK

HONKANUMMEN HAUTAUSMAA

Iso kappeli, Vanha Porvoontie 225, klo 13 ja 14.

Pappi Ulla Lumijärvi, urkuri Tuula Stöckel, laulaja Marja Kyllönen

MALMIN HAUTAUSMAA

Iso kappeli, Malmin kalmistotie, klo 13 ja 14.

Pappi Jan Ahonen, urkuri Mikko Korhonen, laulaja Nea Meriranta

MAUNULAN

UURNALEHTO

Pirkkolan tie 22, klo 13.

Pappi Sonja Jakobson, laulaja Kari Kyösti Silvennoinen

KULOSAAREN

HAUTAUSMAA

Leposaaren kappeli, Leposaarentie 1, klo 14 ja 15.

Pappi Juha-Matti Tikkanen, seurakuntamuusikko Johannes Österlund

ÖSTERSUNDOMIN HAUTAUSMAA

Östersundomin kirkko, Kappelintie 65, klo 12, 13 ja 14.

Pappi Mia Iiskola, Kanttori Kirsi Honkanen-Punkari.

KOONNUT JAN AHONEN

Joulun aikaan Hietaniemen, Malmin, Honkanummen hautausmaiden ja Maunulan uurnalehdon portit avataan torstaina 22.12. klo 7 ja suljetaan seuraavan kerran vasta maanantaina 9.1. klo 22.

Hautausmailla saattaa olla poikkeusliikennejärjestelyjä.

Aattohartaus jouluaattona 24.12. kello 15.30 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Aattohartaudessa saarnaa piispa Teemu Laajasalo.

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12, avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi

Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan facebook-sivulla sekä YouTubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

4. adventtisunnuntain messu 18.12. klo 10. Kreivi-Palosaari, Mattsson, Marte. Striimataan.

Iltamessu ke 21.12. klo 18. Mattsson, Marte. Erno Matikainen, handpan. 28.12. Muroma-Nikunen. 4.1.

Silin. Iltatee.

Kompletorio pe 16.12. klo 19. Silin. Striimataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen. Jatkuu 13.1.

Laudes ke 21.12. klo 7.30. Silin. Striimataan. Jatkuu 4.1.

Ad sextam to 22.12. klo 12. Silin. 5.1. Silin.

Perheitten jouluaaton hartaus 24.12. klo 13. Muroma-Nikunen, Suvi Häme.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15. Mattsson, Marte. L’Armonia. Radiointi.

Jouluyön lauluhetki 24.12. klo 23. Kolari, Marte.

Jouluaattona voit tuoda kirkon kalliolle oman kynttilän.

Joulupäivän messu 25.12. klo 10.

Mulari, Alex Lund. Striimataan. 2. Joulupäivän messu 26.12. klo 10. Juhani Forsberg, saarna, Muroma-Nikunen, Korhonen-Björkman. Striimataan.

Uudenvuodenpäivän messu 1.1.23 klo 10. Kolari, Matti Turunen. Striimataan.

Loppiaismessu 6.1. klo 10. Muroma-Nikunen, Marte. Striimataan. Messu su 8.1. klo 10. Mulari, Kolari. Kastepäivä. Striimataan. Messu. 15.1. klo 10. Kreivi-Palosaari, viulisti Varpu Heikinheimo. Striimataan.

TAPAHTUMIA

Joulukonsertti to 15.12. klo 19. Villimarjat-kuoro. Vapaa pääsy.

Kauneimmat joululaulut su 20.12. klo 18. Silin, Marte.

Kirkkauden ääniä -joulukonsertti to 22.12. klo 19 (huom! aika). Kalle Virtanen, tenori, Stefanie Tuurna, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Hyvän mielen keidas to 12.1. klo 15. Ateria 2 e.

Käsityökerho ma klo 13. Alkaa 9.1. Voit tulla mukaan seurustelemaan ilman käsityötäkin.

Pelikerho la 17.12., 31.12. ja 14.1. klo 12.

Perhekerhojen kevätkausi alkaa to 12.1. klo 9.30 kirkolla.

Iltapyhis ke 11.1. klo 17.30. Tied. minna.rosenborg@evl.fi.

Muskarit ja esikoisvauvakerhot, tied. ulla.leivo@evl.fi.

Teatterityöpajasta tied. sini.inkeri. alen@gmail.com.

Lähetyspiiri ti 10.1. klo 13. Forsberg.

Uusi kirjapiiri to 19.1. klo 18. Tied. miika.kolari@evl.fi.

Hiljaisuuden joogaa® sunnuntaiiltaisin klo 18.30–20 kirkossa 15.1.–28.5. (ei pääsiäisenä 9.4.). Ohjaajina Hiljaisuuden joogan® ohjaajat ja papit Mari Silin ja Toto Hannele Päiviö. Ei ilmoittautumista. Hiljaisuuden jooga® sopii kaikille.

Useimpiin asentoihin löytyy vaihtoehtoja ja liikkeet tehdään kunkin omat lähtökohdat huomioiden. Tied. mari.silin@evl.fi tai hannele. paivio@gmail.com. Kirkkosaliin mahtuu noin 15–18 ihmistä mattoineen.

Leskien vertaisryhmä ti 18.4.–

23.5. klo 10–11.30 Riistavuoren seniorikeskuksessa, Isonnevantie 28. Tule mukaan, kun pahin surusi on hellittänyt. Ryhmä perustuu vertaistukeen ja yhdessäoloon. Ilm. ja lisätied. 4.4. menn. Haaga, p. 09 2340 3228, sanna.laiho@evl.fi, tai Kannelmäki, p. 09 2340 3843, ulla-maija.tuura@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystykset ovat ma 2.1. ja to 5.1. klo 10–11.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Jouluaattona la 24.12. kirkossa klo 13 perheiden aattohartaus, klo 16 aattohartaus ja klo 23 jouluyön hartaus. Malminkartanon kappelin pihalla aattohartaus klo 16, ota oma lyhty mukaan. Tule virittymään juhlaan, kuulemaan jouluevankeliumi ja laulamaan tuttuja jouluvirsiä.

Joulupäivän messu su 25.12. klo 10. Juhlimaan tulkaa toivon täyttymistä!

Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus ma 26.12. klo 10. Toisena joulupäivänä muistellaan erityisesti Stefanosta, ensimmäistä marttyyria.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 10. Jeesus-nimeen on turvallista luottaa alkavana vuotena. Loppiaisen sanajumalanpalvelus pe 6.1. klo 10. Itämaan tietäjien juhla. Kristus-valo loistaa kaikille maailman kansoille.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 kirkossa 11.1. alkaen. Vauvakirkko su 22.1. klo 10. Suurenmoisten pienimpien oma kirkko. Tilaisuuden aikana vauvat ja muut lapset siunataan. Siunaamiseen voivat osallistua oman perheen lisäksi myös isovanhemmat ja kummit.

TAPAHTUMIA

Kauneimmat Joululaulut. To 15.12. klo 18 Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5. Su 18.12. klo 15 Lapsille ja perheille kirkossa. Su 18.12. klo 18 kirkossa. Ti 20.12. klo 18 Kauppakeskus Kaaressa. Beetlehemin majatalolla – Avoin joulukirkko kirkossa pe 16.12. klo 10. Tervetuloa joulukirkkoon lapset, aikuiset, kerholaiset, piiriläiset ja muut, kaikenikäiset! Ohjelmassa joulunäytelmä ja yhteislaulua. Jouluinen aamupäivä perheille la 17.12. klo 10–12 Klanulla. Kaikenikäisille lapsille aikuisineen jouluista tunnelmaa, askartelua ja pientä puuhaa. Tarjolla glögiä ja piparia. Joulun valo -konsertti la 17.12. klo

Menokasvo

Lähde viettämään jouluaattoa Käpylän kirkolle

Käpylän kirkolla järjestetään jouluaaton juhla parin vuoden tauon jälkeen. Milloin kirkkoon kutsuttiin ensimmäisen kerran jouluaaton viettäjiä, Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra Ulla Kosonen?

– Ensimmäinen kerta oli vuonna 2012. Jo vuotta aiemmin pohdimme kollegani Heikki Järvisen kanssa, että ehkä myös kirkolle tulisi jouluaattona väkeä, kun moni viettää sitä lähipubissakin.

– Aattoiltana kirkkoon on tullut eriikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, enimmillään 60. Kerran oli mukana lasta odottava pariskunta, ja lapsi syntyi sitten joulun aikaan.

Mitä tänä vuonna on aattoillan ohjelmassa?

– Meillä on ohjelmassa jouluevankeliumin lukeminen, joululaulujen laulamista ja perinteinen joulupöytä. Joskus paikalle on tullut myös joulupukki, ja ehkä hän saapuu tänäkin jouluna.

– Toivomme, että ihmiset ilmoittaisivat osallistumisestaan ruokailun järjestämisen vuoksi. Paikalle voi kuitenkin tulla myös ilman ilmoittautumista. Onko mukana ollut vapaaehtoistyöntekijöitä?

– Mukana on aina ollut 4–6 vapaaehtoista, ja heitä kaivattaisiin tänäkin vuonna. Vapaaehtoisia tarvitaan muun muassa valmistelemaan joulupöytää,

ja he ovat yhtä lailla mukana aaton vietossa.

MARJO KYTÖHARJU

Jouluaattoa vietetään klo 17‒19.30 Käpylän kirkolla, Metsolantie 14. Mukana ovat Ulla Kosonen, diakoniatyöntekijä Maria Onuigbo ja kanttori Mikko Helenius. Ilmoittautumiset ke 21.12. mennessä kirkkoherranviraston numeroon 09 2340 5300 tai osoitteeseen ulla.kosonen@evl. fi. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Onuigboon, 09 2340 5383.

Kirkkoherra Ulla Kosonen kutsuu väkeä jouluaaton viettoon Käpylän kirkkoon. Koronapandemia katkaisi hienon jouluperinteen pariksi vuodeksi.

16 kirkossa. Joulun suurkonsertti tunnelmallisten joululaulujen parissa. Opera Telluksen laulajia sekä nuoria muusikoita Keski-Helsingin musiikkiopistosta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tule joulu kultainen! -konsertti ti 20.12. klo 19 kirkossa. HämäläisOsakunnan Laulajien joulukonsertti. Hiski Wallenius, johtaja. Joululauluja sekakuorolle meiltä ja muualta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Greatest Christmas Carols at Kannelmäki Church Wednesday December 21st at 7 pm. Let’s sing together in English!

Joulupuuroa on tarjolla to 15.12. klo 12–13.30 Sitratorilla ja ti 20.12. klo 12–14 Malminkartanon kappelin pihalla.

Aikuisten piirit, lasten ja perheiden kerhot. Kevätkauden kokoontumiset alkavat joulutauon jälkeen pääsääntöisesti viikolla 3.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. 18.12. Tarja Frilander, Enni Tukiainen, Senni Valtonen. 25.12. Kuusisalo, Valtonen. 1.1. Vähäkangas, Tukiainen, Valtonen. Loppiainen 6.1. Kuusisalo, Tukiainen. 8.1. Frilander. Pyhien symbolien äärellä. Kirkkokahveilla voi tutustua Munkkivuoren kirkon Pieni pyhiinvaellus -lehtiseen. 15.1. Hartikainen.

Messu Munkkiniemen kirkossa 1.1. klo 13. Vähäkangas, Tukiainen, Valtonen.

Lasten ja perheiden aattohartaus la 24.12. klo 13 Munkkiniemi, klo 14 Munkkivuori.

Aattohartaus la 24.12. klo 15 Munkkiniemi, klo 16 Munkkivuori. Jouluyön messu la 24.12. klo 23 Munkkiniemi. Hartikainen, Valtonen.

Joulupäivän messu su 25.12. klo 11 Munkkivuori. Kuusisalo, Valtonen. Messu Tapaninpäivänä 26.12. klo 11 kauneimpien joululaulujen sävelin Munkkiniemi. Hartikainen.

TAPAHTUMIA

Kauneimmat joululaulut la 17.12. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kamarikuoro Kampin Laulun joulukonsertti su 18.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Jouluinen lyhtyvaellus ti 20.12. Lähtö Munkkiniemen kirkolta klo 18. Tule mukaan tunnelmalliselle

ulkoiluretkelle lähiluontoon. Mannermaa, Frilander, Eronen, Valtonen.

Muntra musikanter -kuoron joulukonsertti, mukana Lucianeito ti 20.12. klo 18.30. Liput 20 e. Kauneimmat joululaulut ke 21.12. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Jouluhartaus Lehtisaaren koululla to 22.12. klo 18. Vähäkangas ja Valtonen.

Avoin päiväkerho klo 9.30–11.30 ja Ensilapsikerho klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkolla alkavat ma 9.1.

Sanan äärellä klo 11 ja Olohuone klo 13–14.30 Munkkiniemen kirkolla alkavat tiistaina 3.1.

Ylistys- ja rukouspiiri Munkkiniemen sakastissa ma klo 18, alkaa 9.1.

Pop up -infoa digistä ti 10.1. ja 17.1. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkossa.

Avoin perhekerho ke klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkolla, alkaa 11.1.

Pop up -infoa digistä to 12.1. klo 12–12.30 Munkkiniemen kirkossa. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13–14 Munkkiniemen kirkon aula, alkaa 12.1.

Laulukerho Senni-kanttorin johdolla ke 18.1. klo 13–14 Munkkivuoren kirkossa. Laulamme yhdessä kaikenlaisia tuttuja kappaleita maan ja taivaan väliltä! Kahvit kirkon takaosassa. Seuraavat kerrat 8.2., 1.3., 19.4. ja 17.5.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Kauneimmat Joululaulut -messu su 18.12. klo 10. Vuori, Vanne, Ahola. Messussa ja kahveilla mukana Liliann Keskinen.

Aattohartaus la 24.12. klo 13. Jukka Vanne, Kylli Ahola.

Jouluyön hartaus la 24.12. klo 23. Maika Vuori sekä muusikot Kaarina Ruusuvirta ja Jyrki Myllylä.

Joulupäivän messu su 25.12. klo 10. Haka Kekäläinen, Siiri Luoma, Kylli Ahola.

Kauneimmat Joululaulut -messu ma 26.12. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Ahola.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 10. Vanne, Luoma, Pilvi Listo-Tervaportti.

Tolkien-messu ti 3.1. klo 18. Englantilainen kirjailija ja kielitieteilijä J.R.R. Tolkienin oli kristitty, joka rakasti ehtoollista ja jonka arvomaailma perustui armoon. Teemojen äärellä Tolkienia tutkinut pasto-

Joulukalenteri livenä

Elävät joulukalenterit nähtävillä Roihuvuo ressa ja Laajasalossa. Roihuvuoren seura kunta järjestää eri puolilla aluettaan elä vän joulukalenterin, jossa toteutetaan yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa tapahtumia, konsertteja ja näyttelyitä.

Joka päivä avautuu uusi luukku eli jossakin päin kaupunginosaa ta pahtuu jotain, mitä ihmiset voivat käydä katsomassa. Esimerkiksi 16.12. klo 18 Roihuvuoren kirkon pihalla pidetään eläinten jouluhartaus. Katso helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

Vertaistuella jaksamista

Ryhmätukea tarjolla esimerkiksi ihmissuhteiden, työelämän, talouden ja terveyden ongelmiin. Krito-vertaisryhmä kokoontuu 12 kertaa talven ja kevään aikana sunnuntaisin klo 18–20 pienessä salissa Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Ensimmäinen kokoontuminen 15.1.

Kokoontumisissa on vapaus käsitellä tai olla käsittelemättä hengellisiä asioita. Työskentelyn tukena käytetään kirjaa Lupa tuntea. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Raili SalmelaPoujärvi p. 044 0162503

ri Petri Tikka sekä Siiri Luoma ja Pilvi Listo-Tervaportti. Loppiaisen messu, lähetyskahvit ja Kauneimmat Joululaulut vielä kerran pe 6.1. klo 10. Kekäläinen, Vanne, Ahola.

Messu su 8.1. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Ahola. Messu su 15.1. klo 10. Kekäläinen, Luoma, Ahola.

TAPAHTUMIA

Wanhan ajan perinteinen joulukonsertti to 15.12. klo 19 kirkossa. Taage Laiho, laulu, Tuomas Riihimäki, säestys. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Joulukuvaelma ja Lasten Kauneimmat Joululaulut la 17.12. klo 16 kirkossa. Tutut joululaulut johdattelevat läpi joulukertomuksen. Jouluista tarjoilua.

Kauneimmat Joululaulut su 18.12. klo 18 kirkossa.

Raamattupiiri ma 19.12. klo 18.30 kirkolla. Jatkuu 16.1. alkaen parittomilla viikoilla.

Joulun sävel soi ti 20.12. klo 18 kirkossa. Niina Laitinen, sopraano, Salla Valkeapää, altto, Milan Heiskanen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Perinteisiä joululauluja meiltä ja maailmalta. Lähetyspiiri ke 18.1. klo 14 kirkolla. Jatkuu parittomilla viikoilla. Laula kanssamme -yhteislauluti-

laisuus ke 18.1. klo 14 Kotikallion palvelukeskuksessa, Kyläkirkontie 6–10. Kylli Ahola.

Keskusta

Tuomiokirkkoseurakunta

Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–15, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi

Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Su messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, su 12 Agricolan kirkossa (parittomien viikkojen su), klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Ke klo 19 Agricolamessu Agricolan kirkossa. To klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. La klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

Jouluaattona 24.12. klo 11 Perheiden aattohartaus Vanhassa kirkossa, klo 13 Perheiden aattohartaus Tuomiokirkossa, klo 14 Aattohartaus Hyvän toivon kappelissa ja Agricolan kirkossa, klo 15 Aattohartaus Hyvän toivon kappelissa, klo 15.30 Aattohartaus Tuomiokirkossa, saarna piispa Teemu Laajasalo, klo 16 Aattohartaus Johanneksenkirkossa, klo 16 Jouluaaton hartaus Suomenlinnan kirkossa, klo 17 Perinteinen aattohartaus Vanhassa kirkossa, klo 23 Jouluyön musiikkihartaus Tuomiokirkossa, klo 23 Jouluyön messu Vanhassa kirkossa.

Joulupäivänä 25.12. klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus Tuomiokirkossa, klo 12 Joulupäivän jumalanpalvelus Agricolan kirkossa, Huom. viimeinen vanhan kaavan messu, klo 14 Joulupäivän messu Suomenlinnan kirkossa.

Tapaninpäivänä 26.12. klo 10 Messu Tuomiokirkossa.

Päivärukous ti 27.12. klo 12 Tuomiokirkossa.

Päiväkonsertti ke 28.12. klo 12 Tuomiokirkossa.

Viikkomessu to 29.12. klo 12 Tuomiokirkossa.

Päivärukous pe 30.12. klo 12 Tuomiokirkossa.

Iltakirkko la 31.12. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa.

Messu su 1.1. klo 10 Tuomiokirkossa ja klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Päivärukous ma 2.1. klo 12 Tuomiokirkossa.

Päivärukous ti 3.1. klo 12 Tuomiokirkossa.

Viikkomessu to 5.1. klo 12 Tuomiokirkossa.

Messu Loppiaisena 6.1. klo 10 Tuomiokirkossa.

Iltakirkko la 7.1. klo 18 Tuomiokirkossa.

Messu su 8.1. klo 10 Tuomiokirkossa.

Päivärukous ma 9.1. klo 12 Tuomiokirkossa ja Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki klo 18 Tuomiokirkon kappelissa.

Päivärukous ti 10.1. klo 12 Tuomiokirkossa.

Agricolamessu ke 11.1. klo 19

Agricolan kirkossa.

Viikkomessu to 12.1. klo 12 Tuomiokirkossa.

Päivärukous pe 13.1. klo 12 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

Aventur: The Joulukonsertti pe 16.12. klo 19 Vanha kirkko. Liput aventur.fi.

J.S. Bach: Jouluoratorio I–III pe 16.12. klo 19 Helsingin tuomiokirkko. Cantores Minores.

Viva voxin joulukonsertti Oi jouluyö la 17.12. klo 20 Tuomiokirkko. Johtaa Seppo Murto, Arttu Selonen, urut, Laura Murto, sopraano. Liput lippu.fi.

Somnium Ensemble -kuoron joulukonsertti la 17.12. klo 18 Suomenlinnan kirkko. Liput somniumensemble.fi.

Helsingin Suomalainen Klubi, kuorokonsertti su 18.12. klo 16

Vanha kirkko. Vapaa pääsy.

Swing High -kuoron joulukonsertti ma 19.12. klo 18 Vanha kirkko.

Dominanten perinteinen joulukonsertti ma 19.12. klo 19 Tuomiokirkko. Liput dominante.fi. Päiväkonsertti ti 20.12. klo 12

Vanha kirkko. Vapaa pääsy. Päiväkonsertti ke 21.12. klo 12 Tuomiokirkko. Vapaa pääsy. Cantores Minores, perinteinen joulukonsertti ti 20.12. klo 18 ja 20 Tuomiokirkko.

Kaartin soittokunnan joulukonsertti ti 20.12. klo 19 Agricolan kirkko. Liput lippu.fi.

Mestari-Laulajien konsertti ke 21.12. klo 19 Agricolan kirkko. Liput ticketmaster.fi.

Cantores Minores, perinteinen joulukonsertti ke 21.12. klo 18 ja 20 Tuomiokirkko.

Philomelan joulu to 22.12. klo 19 Vanha kirkko. Liput philomela.fi. Päiväkonsertti ke 28.12. klo 12 Tuomiokirkko. Vapaa pääsy. Humanitas-seuran konsertti ke 28.12. klo 18 Vanha kirkko. Vapaa pääsy.

Uudenvuoden konsertti la 31.12. klo 19 Tuomiokirkko. Helsingin filharmoninen kuoro. Liput lippu.fi. Päiväkonsertti ke 4.1. klo 12 Tuomiokirkko.

Kauneimmat joululaulut pe 16.12. klo 12 Tuomiokirkko, la 17.12. klo 11

Tuomiokirkko, su 18.12. klo 14

Tuomiokirkko, klo 15 Hyvän toivon kappeli, Lasten Kauneimmat joululaulut, klo 17 Tuomiokirkko, klo 20

Tuomiokirkko, ti 20.12. klo 12

Tuomiokirkko, to 22.12. klo 21

Tuomiokirkko, pe 23.12. klo 12 Tuomiokirkko, su 25.12. klo 16

Tuomiokirkko, Christmas Carols in English, ma 26.12. klo 18 Vanha kirkko.

Perinteinen joulumysteerio pe 16.12. klo 19 Agricolan kirkossa.

Ilmaista apua nuorille mielen hyvinvointiin

Sinä 16–29-vuotias, kelaatko juttuja, haluatko jutella? Olipa mielessäsi isompi tai pienempi asia, maksuttomassa walk in -terapiassa voit käydä asioitasi läpi koulutetun terapeutin kanssa. Ilman ajanvarausta, luottamuksellisesti. Joka maanantai klo 14–18 (paitsi 26.12.) Itäkeskuksen Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3.

Tolkien-messu

Englantilaisen kirjailijan ja kielitieteilijän J.R.R. Tolkienin (1892–1973) syntymäpäivänä 3.1. järjestetään teemamessu klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Tolkien oli kristitty, harras katolilainen, joka rakasti ehtoollista. Kirjailijan armoon perustuva arvomaailma ilmenee hänen tuotannossaan. Näiden teemojen äärellä ihmettelemässä Tolkienia tutkinut pastori Petri Tikka sekä pastori Siiri Luoma ja kanttori Pilvi Listo-Tervaportti

Vapaa pääsy.

Joulupuuro lyhtyjen valossa ma 19.12. klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Oma lyhty mukaan.

Kristillisen meditaation joulukokoontuminen to 22.12. klo 17

Tuomiokirkon kappelissa.

Kirjallisuusilta ke 4.1. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Meri Valkama: Sinun, Margot.

Kolhuja elämässä? Sopuun itseni kanssa? Lupa tuntea -ryhmä ma 9.1.–13.2. klo 18–20 Annankulmassa. Edellyttää sitoutumista koko prosessin ajaksi ja voimia ryhmätyöskentelyyn. Ilm. puhelinhaastattelulla to 22.12. klo 12 mennessä Satu Ahoselle p. 050 569 1126.

Tarkista ajankohtaiset tiedot ryhmätoiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Diakoniatoimisto on suljettu 22.12.–4.1.

Diakoniaruokailu Agricolan kirkon kryptassa avautuu ti 17.1. klo 12.

Ruoka 1 e.

Kappelikahvila Hyvän toivon

kappelilla avautuu ti 10.1. klo 14–16. Annankulman olohuone to klo 11–14 ja pe klo 9–12 alkaen 19.1. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Lindfors, Pyylampi, Oksanen, Helsingin Laulu, joht. Remes. Iltamessu to klo 18. 22.12. ja 29.12 Huovinen.

Aattohartaus perheille la 24.12. klo 13. Helanne, Väisänen, Niskala. Aattohartaus la 24.12. klo 16. Viljamaa, Uusi-Rauva, Pyylampi, Niskala.

Jouluaamun sanajumalanpalvelus su 25.12. klo 8. Partti, Lindfors. Kauneimmat Joululaulut -messu ma 26.12. klo 10. Huovinen, Partti, Pyylampi.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 10. Uusi-Rauva, Reina, Oksanen, Salonkikuoro. Iltamessu ma klo 18. 2.1., 9.1., 16.1. Partti.

Matkalaisen messu ti klo 18. 3.1., 10.1., 17.1. Helanne.

Meditatiivinen rukouslaulumessu ke klo 18. 4.1., 11.1. Lindfors, 18.1. Partti.

Iltamessu to klo 18. 5.1. ja 12.1. Väisänen, Oksanen, 19.1. Väisänen, Niskala.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10. Huovinen, Uusi-Rauva, Niskala. Messu su klo 10. 8.1. Helanne, Partti, Pyylampi, Oksanen, 15.1. Väisänen, Pyylampi. Alppilan kirkossa Vironkielinen messu su 18.12. ja 15.1. klo 11. Õunap.

Tasausmessu su 18.12. klo 16. Uusi-Rauva, Oksanen. Aattohartaus la 24.12. klo 14. Viljamaa, Uusi-Rauva, Niskala. Joulupäivän sanajumalanpalvelus su 25.12. klo 10. Partti, Lindfors. Tasausmessu su 1.1. klo 16. UusiRauva, Oksanen, 8.1. Viljamaa, Oksanen, 15.1. Väisänen, Pyylampi.

TAPAHTUMIA

Lasten perjantain joulujuhla 16.12. klo 9–11 Alppilan kirkossa. Lämpimästi tervetuloa! Puer natus est – Kauneimmat gregoriaaniset joululaulut ti 20.12. klo 17.30 Diakonissalaitoksen kirkossa, Alppikatu 2. Enkkelä, Anima mea, Vuori.

Irja Askolan runomatinea su 8.1. klo 15 Kallion kirkossa.

Kallion kirkossa

Puiston joulu – Maksetut Viulut pe 16.12. klo 19. Liput 22,50 e Ticketmaster.

J.S. Bachin Jouluoratorio la 17.12. klo 18. Kallion Kantaattikuoro, Kallion Kapelli -orkesteri, joht. Niskala. Solistit Isokoski, Groop, Niskala ja Puukko. Liput 25/20 e. Yleisradion joulukonsertti su 18.12. klo 15. Konsertti kuullaan suorana Yle Radio 1:n lisäksi eri puolilla Eurooppaa. Vapaa pääsy. Notte di Natale – Incanto ja Refugium musicum su 18.12. klo 19. Liput 28 e Ticketmaster.

Valo – Tapiolan kuoron joulukonsertti ma 19.12. klo 19. Liput 30/10 e tapiolankuoro.fi.

Joulukonsertti – Kaija Koo ti 20.12. klo 19. Liput 39,90 e lippu.fi. Taivas korkealla – Jarkko Ahola ke 21.12. klo 19. Liput 38,50 e lippu. fi.

Aarnen ja Tuomaksen joulu to 22.12. klo 19. Liput 34/20 e Ticketmaster.

Jouluyön musiikkia la 24.12. klo 23. Jouluista urkumusiikkia ja yhteislaulua. Pyylampi, urut. Vapaa pääsy.

Alppilan kirkossa A Christmas Story by Finnair Singers pe 16.12. klo 19. Liput 15 e. Sibelius-Akatemian lauluoppilaiden joulukonsertti la 17.12. klo 18. Ilvesten joulukonsertti ke 21.12. klo 18. Liput 10 e.

Kauneimmat Joululaulut pe 23.12. klo 18. Tervetuloa laulamaan yhdessä Kauneimpia Joululauluja! Helanne, Oksanen.

Lisä- ja lipputiedot konserteista ja muista tilaisuuksista kallionseurakunta.fi

Säännöllinen viikkotoiminta jatkuu viikolla 2.

Lauttasaaren seurakunta

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet: kallionseurakunta.fi Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa Messu su 18.12. klo 10. Uusi-Rauva,

Kauneimmat Joululaulut ravintola Oivassa ke 21.12. klo 18. Tervetuloa laulamaan yhdessä Oivaan! Porthaninkatu 5. Laulattamassa Tommi ja Riikka Kallion seurakunnasta.

Alppilan kirkon jouluruokailu su 25.12. klo 11 Alppilan kirkolla. Tervetuloa viettämään joulua yhdessä. Alppilan kirkon joulupöytä on katettu 25.12. klo 11–13 kirkon seurakuntasaliin. Ilmoittautumista ei tarvita. Tarjolla myös vegaaninen vaihtoehto.

Haasta Niko Fifassa! Hengailua ja lautapelejä lastenohjaaja Nikon kanssa Redin Sillalla 27.–29.12. klo 11–16.

Välipäivien vipellystä alakoululaisille ma 2.1., ti 3.1. ja to 5.1 klo 9–15 ip-kerhon tiloissa, Siltasaarenkatu 28. Hinta 15 e/päivä. Ilm. tiny. cc/Vipellys2023.

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532

Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b

Avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11. Viikkomessu tai hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Seurat Lauttasaaressa joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko

klo 19.

Pyhäkoulu 15.1. alk.

Perheiden aattohartaus 24.12. klo 13.

Aattohartaus 24.12. klo 16.

Jouluyön messu 24.12. klo 23.

Jouluaamun messu 25.12. klo 8. Tapaninpäivän messu 26.12. klo 11.

TAPAHTUMIA

Avoimet perhekerhot maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13–15.

Kerho joulutauolla 16.12.–8.1. Nuortenillat kirkon Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Lisätietoja jouluajoista varpu. koivunen@evl.fi.

Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30. Saapuminen B-rapun aulasta.

Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18–19. Lisätietoja joulu-tammikuun kokoontumisista maija.saario@evl. fi.

Torstaipiiri seuraavan kerran 12.1. klo 13–14.30.

Käsityöpiiri 19.12. klo 13–14.30. Seuraava kokoontuminen 16.1. Töppösryhmä joka kuukauden 2. tiistai klo 11.

Isien lenkki- ja saunaryhmä torstaisin klo 18 alk. Juostaan 3/5/10 km:n lenkki kunnon mukaan. Maksuton sauna ja lyhyt hartaus lenkin päätteeksi. Lisätietoja jouluajoista markus.ek@evl.fi, p. 050 441 6266.

Lentopalloa kirkon liikuntasalissa keskiviikkoisin klo 19–21. Tervetuloa miehet ja naiset. Viimeinen päivä ennen taukoa 21.12. Lisätietoja Arto, p. 045 633 6188, ja Risto, p. 0400 204 844.

Asahin esittelytunti 13.12. klo 16.

Asahi on liikuntaa, jossa yhdistyvät länsimaisen lääketieteen ja itämaisen liikunnan parhaat perinteet. Tunti on maksuton.

Kauneimmat joululaulut 18.12. klo 18. Vuoden suosituin yhteislaulutapahtuma. Tule laulamaan.

Konsertti, Milana Misic & Hannu Lehtonen – Tule joulu kultainen 19.12. klo 19. Lipun hinta 27,50 e lippu.fi.

Aventur-kuoron joulukonsertti 20.12. klo 19. Liput aventur.fi.

Kirkkokahvilan joululounas seurakuntasalissa 21.12. klo 11–14.

Runsas joulupöytä. Hinta 15 e. Dialogikoulutus 10.1. klo 17. Koulutus dialogista eri uskontokuntien välillä. Lisätietoja Marko Heusala, marko.heusala@evl.fi.

Avoin sururyhmä 11.1. klo 17.30–19. Lisätietoja Taina Viherkari p. 050 380 3532.

Kuoro kaikille -harjoitukset 12.1. alk. torstaisin klo 17–17.50. Kaikki ovat tervetulleita laulamaan. Kirkkokahvila avoinna ma–to klo 10–17.30 ja pe klo 10–14. Lounasta on tarjolla klo 11–14. Kirkkokahvila on kiinni 23.12.–8.1.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

4. adventtisunnuntain messu 18.12. klo 10.

Perheiden hartaus 24.12. klo 13.

Jouluhartaus 24.12. klo 15. Jouluyön messu 24.12. klo 23. Joulupäivän messu 25.12. klo 10. Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus 26.12. klo 16.

Uudenvuodenpäivän messu 1.1. klo 10.

Sanajumalanpalvelus 6.1. klo 12. Messu 8.1. klo 10.

Puolen tunnin messu 11.1. klo 18. Messu 15.1. klo 10.

Puolen tunnin messu 18.1. klo 18.

TAPAHTUMIA

Valoa! – Kilven kuoron joulukonsertti 16.12. klo 18. Johtaa Hanna Remes. Liput 20 e. Taivainen Sointu 17.12. klo 18. Cantabile-kuoro, johtaa Dominik Vogt. Liput 20/15 e.

Snygeimmät Joulubiisit 18.12. klo 15. Pertti Salolainen, Tuija Rantalainen, Slangikuoro, johtaa Matti Reittamo. Vapaa pääsy. Joulukonsertti Seimellä 18.12. klo 18. Kamarikuoro SonorEnsemble, johtaa Hanna Remes. Liput 20 e. Halki aikain kaikuu 19.12. klo 19. Sekakuoro Lento, johtaa Jenni Tervo. Solisti Liina Viljamaa, piano Fanni Hannila. Vapaa pääsy, ohjelma 5/10 e.

Ahjo Ensemblen joulukonsertti Hehku 20.12. klo 19. Johtaa Julia Lainema. Liput 25/15 e.

Kaihon Karavaanin joulu: Janna & Jesse Kaikuranta 21.12. klo 19. Liput 39 e.

Pop-Kauneimmat joululaulut 22.12. klo 18. Aino Tikkanen -house band.

Alppien yli – Renessanssin musiikkia Saksasta ja Italiasta 6.1.2023 klo 18. Renessanssiyhtye Cappella Tibia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Seimi-ikkunat 27.11.2022–15.1.2023 sisäpihan ikkunoissa.

Meditatiivinen tanssi ma klo 17.15–18.15 alk. 9.1. Kertamaksu 6 e.

Lempeää liikuntaa ke klo 13.30–14.15 alk.11.1. Maksuton.

Ystävyydenkahvila ke klo 14–15 alk. 11.1. Vapaaehtoinen maksu. Ikoni- ja taidekurssin näyttely kirkon aulassa 16.12.–28.2. kirkon aukioloaikoina.

Paavalin hiljaisuuden joulupolku 15.1. saakka. Polulla on pysähdyspaikkoja, joissa on kuvia ja tekstejä. Kirkon sisäpihan, Somerontien ja Punkaharjuntien puoleiset nurmialueet.

Hermannin varustamon puutyöverstas: Sorvauskurssi 3. maanantaisin 9.1.–13.3. klo 16. Kurssilla voit opetella ohjatusti sorvauksen alkeita. Materiaalikustannukset omakustanteisesti menekin mukaan. Uurnakurssi 5. tiistaisin alk. 14.2.23 klo 16. Materiaalikulut 15 e. Puutyökurssi 2. tiistaisin 21.3.–25.4. klo 16. Materiaalimaksu menekin mukaan. Ilm. kursseille pekka.tahtinen@evl.fi tai p. 041 547 0778.

Varhaiskasvatus: Muskarit 0–3-vuotiaille ma ja to 9.1.–11.5. Ilm. nettisivujen kautta alk. 1.12.2022.

Odottavien teehuone ke 18.1.–15.2. klo 17–18.30 ensimmäistä lastaan odottaville. Ennakkoilm. tuija. heinonen@evl.fi. Sylivauvat ti 24.1.–14.2. klo 9.30–11 ensimmäisen lapsen saaneille äideille ja vauvoille. Ennakkoilm. tuija.heinonen@evl.fi.

Perhekahvila to alk. 12.1. klo 9–11. Avoin kaikille, ei ennakkoilm. Pyhäkoulu PikkuPaavalit ke alk. 18.1. klo 17.30–18.30 3-vuotiaista ylöspäin. Ei ennakkoilm. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Töölön seurakunta

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko: Messu su 18.12. klo 10. Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 13. Hartaudessa lasten esittämä joulukuvaelma, jonka harjoitukset ovat 23.12 klo 13. Roolivaatteet saat kirkolta, ennakko-osaamista ei vaadita. Ilmoita lapsesi mukaan kuvaelmaan tilda.kumpukallio@ evl.fi tai p. 050 408 1985.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15. Tuomas Miettola, laulu. Joulupäivän messu su 25.12. klo 10. Ahjo Ensemble. Tapaninpäivän messu ma 26.12. klo 10.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1.23 klo 10.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10.

Jouluyön etkot

Ota ennakkoa suureen juhlaan. Tule nauttimaan rennosta yhdessäolosta Laajasalon kirkolle ennen jouluyön 24.12. klo 22 alkavaa messua Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13. Luvassa glögiä, pipareita, jouluista musiikkia ja pieni jouluvisailu. Mukana ovat papit Remo Ronkainen ja Juha Takala.

Messu su 8.1. klo 10.

Rippikoulun aloitusmessu su 15.1. klo 10.

Töölön kirkko: Messu su 18.12. klo 12. Rukousmessu su 18.12. klo 17. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14. Hannu Holma, laulu.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus su 25.12. klo 8.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1.23 klo 12.

Messu su 8.1. klo 12. Messu su 15.1. klo 12.

Meilahden kirkko: Messu su 18.12. klo 12.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15. Reetta, Antti ja Pyry Pakkanen, laulu.

Joulupäivän messu su 25.12. klo 12.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1.23 klo 12.

Messu su 8.1. klo 12. Messu su 15.1. klo 12.

TAPAHTUMIA

Katso kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi

Diakoniatyö p. 09 2340 6318 tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi. Diakoniatoimisto suljettu 22.12.2022–1.1.2023.

ISTOCK

Ruokailujemme ja muiden diakoniapainoitteisten ryhmien alkuajat löydät seurakunta.toolo.fi/apuajatukea/diakonian-viikkotoiminta. Seuraa myös kirkkojen ilmoitustauluja.

Ilmoittautuminen kevään 2023 koululaisten kerhoihin ja kursseille alkaa maanantaina 12.12. Katso lisätiedot toiminnasta ja ilmoittaudu seurakuntatoolo.fi - Tule mukaan - Kouluikäisille - Kerhot ja kurssit.

Lapsi- ja perhetyön kevätesite 2023 on valmistunut. Sitä on saatavilla kaikissa toimipisteissämme.

Kevään Avoimet perhekerhot 9.1.‒17.5.2023 (ei viikolla 8).

Perhekerho ma klo 9.30‒11.30 ja muskarihetket klo 9.30 ja 10, Fokus. Perhekerho ti klo 10‒11.30, Temppeliaukion kirkon takkahuone.

Greatest Christmas Carols

Let’s sing together The Greatest Christmas Carols in English 21.12. klo 19 Kannelmäki church, Vanhaistentie 6. Kauneimmat Joululaulut raikuvat englanniksi 21.12. klo 19 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Ali Kazemi. Sirkku Rintamäki, Ulla-Maija Tuura, Kannelkellot Youth Choir.

Kerho vauvaperheille ti klo 13.30‒15, Fokus.

Iltaperhekerho ti klo 17‒18.30, Fokus.

Perhekerho pe klo 10‒11.30, Kerhis.

Perhekerho pe klo 10‒11.30, Ruskeasuon Rasti.

Vauvakerho keskiviikkoisin klo 13‒14.30 Kerhiksellä 11.1.‒8.3. (ei vko 8). Vauvakerho on tarkoitettu alle 1,5-vuotiaille lapsille vanhempineen/hoitajineen. Kerho on avoin ja maksuton. Voit tulla mukaan oman aikataulusi mukaan ilman ilmoittautumista. Tarjolla kahvia, teetä ja pientä purtavaa sekä lauluja ja loruja. Vauvahautomo tiistaisin alk.

10.1.23 klo 16.30–18 Temppeliaukion kirkon takkahuone. Kaikille odottaville äideille, liity milloin vain. Hautomo on avoin ja maksuton. Tiedustelut reija.lind@evl.fi. Äiti­ ja vauvajooga alk. 11.1. keskiviikkoisin klo 12, torstaisin klo 10 Tuomaankirkon seurakuntasali. Ilm. reija.lind@evl.fi.

Esikoisvauvakerho alk. 12.1. torstaisin klo 13.30–15.30 Tuomaankirkon seurakuntasali. Ilm. reija.lind@ evl.fi.

Temppeliaukion kirkolla: Joulunajan konsertti 23.12. klo 18.

Barokkiaarioita Luukkaan evankeliumin äärellä. Otto Alanen, laulu, ja Henri Hersta, urut.

Kauneimmat joululaulut vielä kerran 6.1.2023 klo 18.

Töölön kirkolla: Lähetyspiiri alk. 10.1. tiistaisin klo 13.30–15.

Open Doors -rukousryhmä alk. 17.1. parittomat tiistait klo 17–19. Avoin rukoushetki keskiviikkoisin klo 17–18.

Downshiftaajat alk 12.1. torstaisin klo 12–15, Pärinäpirtti.

Meilahden kirkolla: Kauneimmat joululaulut 18.12. klo 18.

Kynttilät syttyvät – Pepe Willbergin joulukonsertti 20.12. klo 19.

Lasten kauneimmat joululaulut 17.12. klo 14 Tuomaankirkossa.

Ruskeasuon Rastilla: Äiti Teresa ­piiri alk. 9.1. maanantaisin klo 13–15.

Äijäkuppila keskiviikkoisin klo 13–15. Kuppila auki ajalla 18.1.–10.5.

Fokuksessa:

Lasten kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 16. Mukana muskariope Jenni.

Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 18.

Puurojuhla pasilalaisille ke 21.12. klo 17. Ilmoittautuminen viimeistään 14.12. Fokuksessa tai soittamalla p. 050 526 7007.

Aattohartaus la 24.12. klo 13.

Kaikenikäisille sopiva tunnelmallinen jouluhartaus.

Arki-illan ehtoollinen torstaisin klo 18.

Huom! Fokus on suljettu 25.12.–8.1.23.

Temppeliaukion kirkko on päivittäin avoinna vierailijoille. Tarkemmat tiedot vierailutoiminnasta sekä joulunajan konserteista ja opastuksista temppeliaukionkirkko.fi.

Hermannin

Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15. Apua ja tukea ilman ajanvarausta ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke 11–12.30.

Cafe ma, ti, to ja pe klo 9.30–13.

Lounas ma, ke ja pe klo 11–13, annos 1,50 e. Ruokajako ke klo 14, Hämeentie 75.

Klubi 21.12. klo 18 Kauneimmat Joululaulut StaDam­kuoro johtajana Jukka Ahokas. Musiikki­ilta 11.1. Pullakirkko ja kirkkokahvit su klo 10.

Kevään viikkotoiminta alkaa 9.1.

JUMALANPALVELUKSET

Messu Kulosaaren kirkossa 18.12., 25.12., 1.1., 6.1., 8.1. ja 15.1. klo 10. Kirkkokahvit.

Messu Myllypuron kirkossa 18.12., 26.12., 1.1., 6.1., 8.1. ja 15.1. klo 12. Sanajumalanpalvelus 25.12. klo 8. Aattohartaudet 24.12. Kulosaaren kirkko klo 13 perheille, klo 14.30 musiikkihartaus, Kamarikuoro Ora.

Rukous täydellä sydämellä

Sydänrukous – kristillisen meditaation opetuskerta la 17.12. klo 10–13 Paavalinkirkolla, Sammatintie 5. Miten rukous vie uusille poluille ja tuo elämään syvän kokemuksen Jumalan läsnäolosta? Opetus tapahtuu keskustellen ja kokemuksia jakaen. Yhdessä vietetään meditatiivinen hiljainen rukoushetki. Päivän vetäjinä toimivat teologi ja terapeutti Sirkku Aitolehti ja pastori Tuuli Aitolehti Ei ilmoittautumista, tarjolla teetä ja kahvia.

Gospelia joulun tahtiin

Gospel Christmas la 17.12. klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Gospel Helsinki Mass Choir, Gospel Helsinki ja Gospel Helsinki Band. Solistina vierailee bassojätti Matti Turunen. Musiikin johto Nina Pakkanen

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta

Virasto:

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4. Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemifacebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

Leposaaren kappeli klo 14 ja klo 15. Myllypuron kirkko klo 14.30 perheille, klo 16 aattohartaus, klo 23 musiikkihartaus, Jyrki Keinänen. Herttoniemen kirkon portaat klo 14.

TAPAHTUMIA

Kauneimmat joululaulut 16.12. klo 13, Laituri. 18.12. klo 15, Kulosaaren kirkko. Joululaulukuoro, joht. Henna Dolk Viksten. 18.12. klo 18, Kulosaaren kirkko. 6.1. klo 12, Myllypuron kirkko. Loppiaisen kauneimmat joululaulut ­messu.

Joulukonsertit – vapaa pääsy, ohjelmamaksu mahdollinen: 17.12. klo 18, Myllypuron kirkko. Discantus­kuoro, joht. Nina Melasalmi.

17.12. klo 18, Kulosaaren kirkko. Fritidshetsbröderna – Vapauden veljet ­kuoro.

19.12. klo 19, Myllypuron kirkko. Naiskuoro Pihlaja, joht. Karla­Maria

Toiviainen. 20.12. klo 19, Kulosaaren kirkko. Uvula Aurea ­ ja Medicanto­kuorot. 21.12. klo 18, Kulosaaren kirkko. Kamarikuoro Sympaatti. Lemmikkien joulusiunaus to 15.12. klo 18 Myllypuron kirkon edustalla.

Kodittomien yö 16.12. klo 16–08, Myllypuron kirkko. Sauna, ruoka, turvallinen yösija patjoilla, iltahartaus. Jaossa vaate­ ja hygieniatuotteita.

Armon ilta 13.1. klo 10, Myllypuron kirkko.

Keholliset Ensivauva-ryhmä 19.1. klo 13 sekä Vauva tulossa – odottajien ryhmä 19.1. klo 17, Laituri. Molempiin sitovat ilm. 9.1. mennessä tiina.koivulintu@evl.fi.

Laulun siivin yhteislaulua ke 18.1. klo 13.30, Laituri.

Avoin viikkotoiminta 9.1. alkaen Perhekerhot: ma klo 9.30 Myllypuron kirkko, ti klo 9–12 vauvakahvila Laituri, to klo 9.30 Kulosaaren kirkko, pe klo 9.30 Hertsikan Pumppu, Hiihtomäentie 39 B.

Perhemuskarit: ti klo 17.30 Laivalahdenkaari 12 kerhohuone, ke klo 16 urkumuskari Myllypuron kirkko. Nuorten ilta: ti klo 16 Myllypuron kirkko.

Nuorten bändikerho ke klo 19–20.45, Myllypuron kirkko. Tied. johannes.osterlund@evl.fi, p. 046 921 5474.

Kulosaaren kirkko: to klo 13 torstaikahvila.

Laituri: kirjallisuuspiiri ti 10.1. klo 14, ke klo 14 taidepiiri joka vko, raamattupiiri ti klo 12.30, alkaa 17.1. Myllypuron kirkko: joka toinen ti klo 14 oloneuvokset, alkaa 17.1., to klo 12 kudontakerho Töppöset, to klo 13.30 torstaikerho.

Kuorot: Nuottiavaimet­lapsikuoro ke klo 15, Myllypuron kirkko. Tied. marika. leino@evl.fi.

Kamarikuoro Ora ti klo 19, Kulosaaren kirkko.

Kirkkokuorot ke klo 18, Myllypuron kirkko. Tied. kirsi.lemponen@evl.fi. tai p. 050 380 3043.

Maksuton digiopastus 15.12., 12.1. ja 19.1. klo 14–15, Laituri, ja 12.1. klo 14.30–16.30, Myllypuron kirkko. Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344. Vuoden viimeinen varausaika ma 19.12. klo 13–14. Jatkuu 2.1.

Seurakuntatoimisto palvelee Laiturissa ti ja to klo 10–14, muulloin herttoniemi.srk@evl.fi, p. 09 2340 3300, ke puhelin suljettu. Nettisivuiltamme mm. virkatodistukset ja hautajaisten varaukset. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn pääty, Jauhokuja 3. Jako 23.12. ja 28.12., ei 6.1. Jatkuu 9.1. Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä ma ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi

Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET

Neljännen adventtisunnuntain messu 18.12. klo 11. Anne Granström, saarna, Mari Lamminen, kanttori.

Jouluaaton hartaudet Östersundomin kirkossa la 24.12. klo 12 (perheille), klo 13 ja klo 14, Mia Iiskola, puhe, Kirsi Honkanen­Punkari, kanttori; Mikaelinkirkossa klo 14, Martti Häkkänen, puhe, Hannele Mehtälä, kanttori.

Jouluyön messu la 24.12. klo 22. Sini Ikävalko, saarna, Hannele Mehtälä, kanttori. Nuorten musiikkiryhmä, nuoret avustavat.

Joulukirkko Östersundomin kirkossa su 25.12. klo 8. Milla Mäkitalo, saarna, Nea Meriranta, kanttori.

Joulupäivän perhemessu su 25.12. klo 11 Seimen lapsen luona, Jenni Kahenvirta, puhe, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori, mukana iLOPISARAT­kuoro.

Kauneimmat Joululaulut ja tapaninpäivän sana 26.12. klo 12. Anne Granström, puhe, Hannele Mehtälä, kanttori. Tilaisuuden jälkeen tapaninajelua koiravaljakoilla lapsille.

Mikaelin ja Vartiokylän seurakunnat yhdistyvät 1.1.2023 alkaen uudeksi Mikaelin seurakunnaksi. Vartiokylän kirkon uusi jumalanpalvelusaika sunnuntaisin on klo 10 ja Mikaelinkirkon uusi jumalanpalvelusaika sunnuntaisin on klo 12. Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. Vartiokylän kirkossa klo 10 ja Mikaelinkirkossa klo 12, uusi kirkkoherra Jukka Pakarinen saarnaa, Katri Vanhamäki, kanttori.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin 5.1., 12.1. ja 19.1. klo 18.

Loppiaisen messu to 6.1. Mikaelinkirkossa klo 12, ei messua Vartiokylän kirkossa. Kaisa Kariranta, saarna, Hanna Järvinen, kanttori. Kauneimmat Joululaulut vielä kerran klo 13.30.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin 13.1. ja 20.1. klo 12.

Messu su 8.1. klo 10 Vartiokylän kirkossa. Milla Mäkitalo, saarna, Hanna Järvinen, kanttori, klo 12 Mikaelinkirkossa, Milla Mäkitalo, saarna, Kirsi Honkanen­Punkari, kanttori.

Messu su 15.1. klo 10 Vartiokylän kirkossa. Sini Ikävalko, saarna, Katri Vanhamäki, kanttori, klo 12 Mikaelinkirkossa, Sini Ikävalko, saarna, Mari Lamminen, kanttori,

GETTY IMAGES

Lasse Myllymaa, laulu.

TAPAHTUMIA

Kauneimmat joululaulut, su 18.12. klo 18. Mukana Sari Viljakainen, Mari Lamminen ja Mikaelin Laulajat, joht. Jukka Okkonen. Kauneimmat Joululaulut vielä kerran to 6.1. klo 13.30.

Jouluinen perhekerho perheolkkarissa ti 20.12. klo 9–15. Keitellään riisipuuroa, askarrellaan ja joulutunnelmaa.

Mikaelin Laulajien joulukonsertti ti 20.12. klo 19. Kuulen taivaan tiukujen soivan. Joht. Jukka Okkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Diakoniapäivystyksiä ei ole ajalla 16.12.–8.1. Diakoniatyöntekijöiden antamaa keskusteluapua puhelimitse ti 27.12. klo 13–14, to 29.12. klo 9–10, ma 2.1. klo 13–14 ja ke 5.1. klo 9–10 p. 09 2340 4818. Numero ei ole muuna aikana käytössä. Keskitetty ajanvaraus 9.1. alkaen: ma, ti ja to klo 12–14 p. 09 2340 4818. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30.

Säännöllinen viikkotoiminta käynnistyy osittain viikolla 2. Lisätiedot verkkosivuillamme. Kaikki tilaisuudet Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren kirkossa: Messu su 18.12. klo 10. Salonen, Nurminen, Tiainen. Fake Five. Jouluaaton hartaus la 24.12. klo

15. Kaskinen, Maija Maltela. Jouluaamun messu su 25.12. klo

10. Nurminen, Vaulas, Maija Maltela.

Tapaninpäivän Kauneimpien Joululaulujen messu ma 26.12. klo

14. Vaulas, Ronkainen, Niva-Vilkko. Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 14. Nurminen.

Messu su 8.1. klo 10. Takala, Nurminen, Tiainen.

Messu su 15.1 klo 10. Ronkainen, Salonen, Malve & Houseband. Lyhyt iltamessu ke klo 18 (ei 21. ja 28.12.).

Laajasalon kirkossa: Kauneimpien Joululaulujen messu su 18.12. klo 12. Salonen, Nurminen, Tiainen. Laajasalon kuoro.

Lapsiperheiden jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13. Takala, NivaVilkko.

Joululämpöä kärrysaunasta

Malmin seurakunnan miesten rakentama kärrysauna pysähtyy jouluaattona 24.12. Viikin kirkon edustalle, Agronominkatu 5. Saunavuorot ovat tunnin välein klo 10–16, max. 12 hlöä /vuoro. Suihku- ja pukuhuonetilat viereisessä kuntosalissa. Uikkarit, pyyhe ja saunajalkineet mukaan.

Seurakunta tarjoaa saunajuomaa ja pien tä suolaista syötävää. Vuoro on maksuton, mutta vaatii ilmoittau tumisen: helsinginseu rakunnat.fi/joulusauna Lisätiedot Jukka Holo painen p. 050 444 4376.

kukkakimppu 15/25 e Laajasalon kukkakioskilta, Saaren kukkakaupasta, Herttoniemen Puutarhanikkareilta tai Kukkakauppa Jasmiinista 21.12. mennessä. Diakoniatyö vie kukat perille.

Elävät joulukalenterit Roihuvuoressa ja Laajasalossa 24.12. asti. Tiedot nettisivuillamme. Laajasalon luukut myös MyLaajasaloappissa.

Hyötyruokaa jaossa niin kauan kuin sitä riittää. Laajasalon kirkon diakoniaovella ma 19.12. klo 12 ja Roihuvuoren kirkon seurakuntasalin ovella ti 20.12. klo 9. Oma kassi, jonotus ulkona. Jako jatkuu Laajasalossa ma 9.1. klo 12 ja Roihuvuoressa ti 10.1. klo 9.

Haluatko auttaa alueemme vanhusta keikkaluonteisesti? Tied. 9.1. jälkeen: tuula.alho@evl.fi. Diakonian ajanvaraus puhelimitse Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Sähköpostitse: roihuvuori.diakonia@evl.fi. Taloudelliseen avustamiseen liittyvät ajanvaraukset viikolla 1. Kevään toiminta alkaa viikoilla 2 ja 3. Seuraa nettisivujamme tai hae kirkoiltamme kevätesite viikolla 1.

sin klo 18 joulukuun sekä ma–ke 19.–22.12. klo 18.

Kauneimmat joululaulut ikäihmisille to 15.12. klo 14.

Olohuone ti klo 13 kahvit, klo 14 ohjelma. 10.1. Yhteislaululla voimaa! 17.1. Lintu tunteen ja tunnelman luojana. Seppo Sarlin.

Matteuksenkirkolla: Taidetta ikääntyneiden koteihin 15.12. klo 13.30–15.30. Digiopastus etäkulttuuritapahtumiin. Ilm. p. 050 473 6685.

Digiopastus ti klo 12–14. Tauolla 21.12.–15.1.

Perjantailenkki 16.12. Lähtö klo 13 Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, Vartiokylän kirkolle, jossa tarjolla lenkkikahvit.

Diakonian ajanvaraus: hanna. takala@evl.fi, p. 09 2340 6450.

Viikoittainen toiminta jää joulutauolle 16.12. Vuoden vaihtuessa sanomme “kiitos Vartiokylä, tervetuloa Mikaelin seurakunta”. Vuonna 2023 tutut ryhmät jatkavat 9.1. alkavalla viikolla. Ilmoittelumme löydät jatkossa Mikaelin seurakunnan alta niin netissä, somessa kuin lehdessä.

Gospelia isolla porukalla

Puhutteleeko gospel? Saako rytmimusiikki lanteesi keikkumaan? Gospelia Kaikille Mass Choir kerää gospelmusiikista innostuneita laulajia untuvikoista konkareihin. Kuoroon ei ole pääsykoetta eikä osallistuminen edellytä sitoutumista. Olet tervetullut juuri Sinun osaamisellasi! Kuoroa johtaa musiikin maisteri Nina Pakkanen.

Osallistumiseen oikeuttava kausikortti maksaa 42 e. Lisätiedot ja ilmoittautumiset gospelhelsinki.fi/gospeliakaikille/

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo

15. Vaulas, Niva-Vilkko. Johanna Engelbarth, laulu.

Messuetkot klo 20–22. Glögihetki, jouluvisa ym. Ronkainen, Takala.

Jouluyön messu klo 22. Takala, Ronkainen, Niva-Vilkko. Janne Hägglund, laulu.

Joulupäivän messu su 25.12. klo

12. Nurminen, Vaulas, Niva-Vilkko, Chorus Marinus.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 12. Nurminen, Anni Nousiainen.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 12. Vaulas, Niva-Vilkko. Chorus Marinus.

Messu su 8.1. klo 12. Takala, Nurminen, Niva-Vilkko.

Gospelmessu su 15.1 klo 12. Ronkainen, Lyytinen, Tiainen.

Tammisalon kirkossa: Jouluaaton hartaus la 24.12. klo

17. Kaskinen, Maija Maltela.

TAPAHTUMIA

Roihuvuoren kirkossa: Eläinten jouluhartaus pe 16.12. klo 18 pihalla.

Joululaulelu la 17.12. klo 15. Tarja

Karkulehto, sopraano, Tiina Lustig, sopraano, piano. Klassista ja kevyttä musiikkia. Kolehti Ukrainalle. Valoa Helsinkiin ­konsertti ti 20.12. klo 18. Jenni Witick, sello, Paul-Erik Söderqvist, kitara. Klassista musiikkia ja jazzsävytteisiä joululauluja. Ohjelma 10/5 e. Soppakirkko ti 17.1. klo 13. Ehtoollinen, maksuton soppa.

Laajasalon kirkossa: Tangokuningatar Heta Halosen konsertti su 18.12. klo 18. Lotta Marie, viulu, Janne Hovi, piano. Liput 38,50 e, lippu.fi tai ovelta tuntia ennen.

IHMOn jousiorkestereiden konsertti ti 20.12. klo 19.

Könsikkäiden ja Petri Laaksosen ­konsertit to 22.12. klo 17 ja klo 19. Liput 15 e, alle 12-v. ilmaiseksi. Liput: https://holvi.com/shop/ konsikkaat tai ovelta tuntia ennen. Eläkeläisten kerho joka toinen ma klo 12.30 alk. 9.1. Kerhon jälkeen tuolijumppa klo 14 alk. 23.1. Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa to 26.1. klo 13–14.30.

Ilm. Nurminen, p. 050 409 3036. Ilahduta vanhusta ostamalla

Vartiokylän seurakunta

Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi

Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET

Vartiokylän kirkossa: Messu su klo 11. Kiitos Vartsika -juhlajumalanpalvelus 18.12. klo 11, mukana Cantus Novus ja Itä-Sointu, joulupuuroa ja kakkua messun jälkeen, joululaulut 13.30. Perheiden aattohartaus 24.12. klo 14.

Joulupäivän messu 25.12. klo 11. Puotilan kappelissa: Kappelimessu to klo 18, alk 5.1. Aattohartaudet 24.12. klo 13, 14, 15 sekä 22 ja 23.

Joulukirkko 25.12. klo 8. Tapaninpäivän messu 26.12. Kauneimmilla joululauluilla klo 18. Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkolla, tauolla 17.12.–13.1.

Vuonna 2023 messu klo 10 Vartiokylässä ja klo 12 Mikaelinkirkolla. 1.1. saarnaa kirkkoherra Jukka Pakarinen.

TAPAHTUMIA

Puurojuhla Vartiokylän kirkolla su 18.12. Alkaa messulla klo 11, joulupuuroa ja kakkua sekä Kauneimmat joululaulut klo 13.30. Puotilan kappelissa: Kauneimmat joululaulut torstai-

Vuosaaren seurakunta

Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

Merimieskirkko, Provianttikatu 4.

JUMALANPALVELUKSET

Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa to 15.12. klo 12.

Messu kirkossa su 18.12. klo 11. Paananen H., Ahonen, Virtanen, Discantus.

Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa to 22.12. klo 12.

Aattohartaus Katukappelissa la 24.12. klo 12. Vanhanen, Virtanen. Aattohartaus perheille kirkossa la 24.12. klo 14. Sihvola, Kantola.

Aattohartaus Kauneimpien Joululaulujen sävelin kirkossa la 24.12. klo 16. Joronen, Kantola.

Jouluyön messu kirkossa la 24.12. klo 22. Paananen S., Mäkelä, Virtanen, Joulukuoro. Messu alkaa perinteisesti Betlehemin rauhantulen saapumisella kirkkoon. Voit ottaa mukaan oman lyhdyn ja kynttilän, jos haluat messun jälkeen viedä Betlehemin rauhantulen kotiisi.

Joulupäivän messu kirkossa su 25.12. klo 11. Pesonen, Sihvola, Kantola.

Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus kirkossa ma 26.12. Paananen H., Kantola.

Uudenvuodenpäivän messu kirkossa su 1.1. klo 11. Pesonen, Vanhanen, Meriranta. Loppiaisen sanajumalanpalvelus Kauneimpien Joululaulujen sävelin kirkossa pe 6.1. klo 11. Ahonen, Virtanen.

Messu kirkossa su 8.1. klo 11. Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa to 12.1. klo 12.

Messu kirkossa su 15.1. klo 11. Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa to 19.1. klo 12.

Vauvakirkko kirkossa la 21.1. klo 10.

Messu kirkossa su 22.1. klo 11.

TAPAHTUMIA

Kuninkaan ilta kirkolla pe 16.12. klo 18. Sanaa, rukousta, ylistystä. Puhe Jussi Mäkelä, musiikki ja ylistys Hanna Virtanen ja Valon ääni.

Kauneimmat Joululaulut Merimieskirkossa la 17.12. klo 16, laulattamassa Anja Hinkkanen. Kauneimmat Joululaulut Vuosaaren kirkossa su 18.12. klo 16, mukana laulamassa Hanna Virtanen, Antti Pesonen.

Gloria in Excelsis Deo. Joulukonsertti Vuosaaren kirkossa to 22.12. klo 18. Gaudium, johtaa Heli Kantola. Elsa Sihvola, sello. Katri Kantola, viulu. Hanna Virtanen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5/10 e. Pyhän tanssin piiri kirkolla Marielundissa la 28.1. klo 14–15. Pyhän tanssin piirissä musiikki ja liike kuljettavat osallistujat yhteisölliseen rukoushiljaisuuteen. Helpot askeleet ohjataan jokaisen tanssin yhteydessä. Erityistä tanssitaitoa ei tarvita. Ylle mukava vaatetus sekä sisätossut tai villasukat. Ohjaajina toimivat pyhän tanssin ohjaajaopiskelijat. Ilmoittautuminen saraaho@gmail.com tai p. 050 490 6014 viimeistään tilaisuutta edeltävänä perjantaina. Osallistumismaksuna vapaa summa käteisellä lähetyskynttelikön lippaaseen. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 9.1. klo 12–13.30. Tervetuloa mukaan kahvittelemaan, nauttimaan hyvästä seurasta sekä vaihtelevasta ohjelmasta. Kokoontumisten alussa hartaus ja lyhyt jumppahetki. Vapaaehtoinen kahvimaksu. Yhteinen lounas kirkolla to 12.1. ja 19.1. klo 11. Vapaaehtoinen maksu 2 e.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafén lounas ti–pe klo 11–13 ke 21.12. asti. Lounas 3 e, mukaan 2 e.

Snellu Cafe joulutauolla 22.12. alkaen, avaamme jälleen ma 16.1. Digineuvonta ti 20.12. klo 12–14. Hiljaisuuden jooga ke 21.12. klo 9.45. Mukaan joogamatto, vesipullo ja mukavat vaatteet.

Kahvilatyötä tarjolla vapaaehtoisille! Tied. Mare Kinanen p. 050 572 7541, varustamot.helsinki@evl. fi.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

Virasto:

ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Toimitus- ja tilavaraukset: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi

Osoitteet:

Malmin kirkko, Kunnantie 1 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET

4. adventtina su 18.12.

Malmin kirkossa messu klo 10, Viikin kirkossa kaksikielinen messu (suomi–englanti) klo 10, Pihlajamäen kirkossa Verkoston kanssa klo 11, Puistolan kirkossa joululaulumessu klo 12.

Jouluaattona la 24.12.

Perheiden jouluhartaudet Malmin kirkossa klo 13, Viikin kirkossa klo 14, Puistolan kirkossa klo 14, Pihlajamäen kirkossa klo 15.

Jouluhartaudet Malmin kirkossa klo 17, Viikin kirkossa klo 16, Pihlajamäen kirkossa klo 18, Siltamäen srk­kodissa klo 14, Tapanilan kirkossa klo 16, Tapulin srk­kodissa jouluhartaus klo 16.

Jouluyön messut la 24.12.

Malmin kirkossa klo 22, Puistolan kirkossa klo 22.

Joulupäivänä su 25.12. Jouluaamun messu klo 8 Malmin

kirkossa, joululaulumessu klo 10 Viikin kirkossa, joulupäivän messu klo 16 Puistolan kirkossa, joululaulumessu klo 16 Pihlajamäen kirkossa.

Tapaninpäivänä ma 26.12. Joululaulumessu klo 10 Malmin kirkossa.

Uudenvuodenpäivänä su 1.1. Viikin kirkossa messu klo 10, Puistolan kirkossa messu klo 12, Pihlajamäen kirkossa messu Verkoston kanssa klo 11.

Loppiaisena pe 6.1. Lähetysmessu Viikin kirkossa klo 10.

Sunnuntaina 8.1. Viikin kirkossa messu klo 10, Puistolan kirkossa messu klo 12, Pihlajamäen kirkossa messu klo 11. Sunnuntaina 15.1.

Viikin kirkossa kaksikielinen messu (suomi–englanti) klo 10, Puistolan kirkossa messu klo 12, Pihlajamäen kirkossa messu klo 11, Tapanilan kirkossa Valon messu klo 17. Ehtoollinen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4402.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.

Säännöllinen viikkotoiminta alkaa joulutauon jälkeen viikolla 4. Malmin kirkossa ei ole toimintaa vuonna 2023 remontin vuoksi. Joululauluja monilla kielillä / International Christmas Songs to 15.12. klo 18 Malmin kirkossa. Klo 17.30 alkaen kirkon aulassa kuumaa glögiä ja pipareita.

Puurokiertue pysähtyy Pihlajamäen ostarilla pe 16.12. klo 11–13, Jakomäen ostarilla ke 21.12. klo 11–13, Tapanilan kirkon pihalla ke 21.12. klo 16.30.

Joulu tullut on! La 17.12. klo 18

Puistolan kirkossa konsertoi Malmin seurakunnan oma kamarikuoro Stella Vocalis, joht. Tiia Maria Saari, säest. Timo Olli. Vapaa pääsy.

Kuulan perheen joulukonsertti ma 19.12. klo 18 Malmin kirkossa. Legendaarisen kanttori Ylermi Kuulan jälkeläisten joulukonsertti. Vapaa pääsy.

Rauhaa, vain rauhaa ti 20.12. klo 19 Malmin kirkossa. Malmin mieslaulajien joulukonsertti Malmin kirkossa on jokavuotinen perinne. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. joht. Viive Mäemets, säest. Elina Tofferi.

Lumisia lauluja ti 20.12. klo 18 Tapanilan kirkossa. Ohjelmassa viihteellisiä joululauluja kamarikuoron laulamana. Mukana myös nuoria soittajia. Pianosäestys Kaisa Hietanen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 e. PohjoisHelsingin musiikkiopiston kamarikuoro Phonic, joht. Lenne Mitt. Säest. Kaisa Hietanen. Oi Jouluyö – Uo Juulakorat ti 20.12. klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Tule kokemaan joulun sanomaa

sanoin ja sävelin, suomeksi ja romanikielellä. Vapaa pääsy, tervetuloa! Muusikko Pertti Palm esittää joululauluja sekä suomeksi että romanikielellä. Safarikuoron konsertti su 8.1. klo 14 Puistolan kirkossa. Kirkkokahvit ennen konserttia. Safarikuoro on yksi Lähetysseuran musiikkiryhmistä, joka vie kuulijansa musiikilliselle matkalle maailman ympäri. Laulajia on ympäri Suomen. Kuoroa johtaa Kallion seurakunnan kanttori Tommi Niskala. Vapaa pääsy.

Lasten kauneimmat joululaulut la 17.12. klo 15 Puistolan kirkossa. Kauneimmat Joululaulut to 15.12. klo 18 ulkoilmassa Alppikylän huipulla, Suurmetsäntie 15, glögitarjoilu. la 17.12. klo 16 Malmin kirkossa. su 18.12. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. su 18.12. klo 18 Malmin kirkon pihalla. ti 20.12. klo 18 Tapulin seurakuntakodissa. ke 21.12. klo 18.30 Tapanilan kirkossa. Ennen tilaisuutta joulupuurotarjoilu Tapanilan kirkon pihalla klo 16.30 alkaen. Kauneimmat Joululaulut bändin kanssa su 18.12. klo 18 Viikin kirkossa. Petri Laaksonen, Antti Vuori ja Jaakko Kämäräinen ja Miika Vintturi. Tilaisuus striimataan. Yhteislaulun lisäksi Laaksonen esiintyy.

Joulusauna Viikin kirkon edessä Latokartanontorilla jouluaattona. Vuorot tunnin välein klo 10–16. Suihku­ ja pukuhuonetilat kuntosalilla. Uikkarit, pyyhe ja saunajalkineet mukaan! Saunajuomaa ja pientä suolaista. Maksuton, mutta ennakkoilmoittautuminen tarvitaan. Ilmoittautuminen seurakunnan nettisivun kautta, tied. Jukka Holopainen p. 050 444 4376.

Jouluateria ja yhteistä joulunviettoa la 24.12. klo 17–19 Tapulin seurakuntakodilla, klo 18–20 Malmin kirkolla ja klo 19–21 Pihlajamäen kirkolla. Ennakkoilmoittautuminen. Kysy vapaita paikkoja p. 09 2340 4400 ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke 13–17.

Siionin virsien ja Siionin kanteleen jouluiset yhteislaulut ke 4.1. klo 18 Puistolan kirkossa. Lauletaan herännäisyyden laulukokoelmaa, Siionin virsiä, ja evankelisen liikkeen Siionin kannelta.

Perinneiltahartaus 1600­luvun tyyliin Siltamäen seurakuntakodissa to 19.1.klo 18. Teologiharjoittelija TK Anssi Hjelm kertoo tutkimistaan 1600­luvun saarnoista. Hartaus aikakauden tyyliin, Esko M. Laine. Malmin kirkkokuoro ma klo 17.30 Siltamäen seurakuntakodilla alk.16.1. Tied. Elina Tofferi p. 09 2340 4497.

Post Iucundam ­kuoro alk. ke 18.1. klo 18.30 Pihlajamäen kirkko. Matalan kynnyksen kuoro kaikille.

Tied. Timo Olli, p. 09 2340 4492.

Lapsikuorot

Nuottilinnut (6–9­v.) klo 17, Tuulenpesä (yli 10­v.) klo 18 aloittavat to 12.1. Malmin peruskoulun Talvelan auditoriossa, Talvelantie 1. Tied. Kaisu Rauhamaa, p. 09 2340 4494.

Pihlajanmarjat­kuororyhmät tiistaisin Viikin kirkolla alkaen 10.1.

Kouluikäiset klo 15, 3–4­vuotiaat myös aikuisen kanssa klo 17, 5–6­vuotiaat klo 17.30. Tied. Mari Torri­Tuominen 050 438 2505.

Pyhäkoulut alkavat su 15.1. Pikkuisten pyhis pienimmille perheineen Tapulin seurakuntakodilla klo 10. Pyhäkoulu Puistolan kirkolla 15.1. klo 12 ja Tapanilan kirkolla klo 17.

Viinipuun lukupiiri kokoontuu kerran kuussa maanantaisin klo 18 Viikin kirkolla. Vetäjinä Marjukka Vakkuri ja Petri Jukanen. Ilm. petri. jukanen@evl.fi, p. 050 562 1276.

Kirjat: 16.1. Ulla­Lena Lundbergin Jää, 13.2. Tove Janssonin Näkymätön lapsi, 20.3. Petri Tammisen Meriromaani ja 17.4. Tove Janssonin Kesäkirja.

Kristillinen jooga ti klo 19 24.1.–16.5., ei 21.2., 4.4. Viikin kirkolla. Mukaan joustavat vaatteet, jumppamatto ja lämmin vaate tai viltti. Kurssin hinta 70 e. Ohjaajana Annamarika Väekäs. Ilmoittautuminen sähköisesti Malmin seurakunnan nettisivun kautta.

Tuolijumppa Tapulin seurakuntakodilla to klo 10 alk. 12.1. Järj. Helsingin kaupunki, maksuton. Kevätkauden muskari­ilmoittautuminen 15.12.–8.1. Malmin seurakunnan nettisivujen kautta. Muskarikausi 15 kertaa, kausimaksu 60 e, samassa ryhmässä sisarus 30 e. Ryhmiä 0–3­vuotiaille eri toimipisteissä, iltaryhmiä myös 3–5­vuotiaille. Tied. Kaisu Rauhamaa, kaisu. rauhamaa@evl.fi, p. 09 2340 4494. Vauva­ ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Varustamolla. Alk. ti 10.1.

Messuvapaaehtoisten koulutus su 22.1. klo 12 Puistolan kirkolla. Messun ja lounaan jälkeen pohdimme ja harjoittelemme, miten messua voidaan toteuttaa yhdessä. Ilm. laura­elina.koivisto@evl.fi p. 09 2340 4478.

Lähetyspiiri aloittaa ma 9.1. klo 18 Puistolan kirkolla. Sururyhmä Malmin Varustamolla aloittaa to 2.2. klo 18. Ryhmää ohjaavat pappi ja psykoterapeutti Marko Mattila sekä diakoni Anna Korhonen. Ilm. anna.korhonen@ evl.fi, p. 09 2340 4524.

Olotilakahvila Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin seurakuntakodilla alk. 9.1.

Ostarin Onni ­kahvila ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla alk.10.1. Kahvia ja kohtaamista Jakomäen nuorisotalolla ke klo 10–11.30 alk.18.1.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340

4481, ei 26.12. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön vastaajaan, jota kuunnellaan arkipäivisin.

Diakoniaa koskevat tiedustelut myös diakonia.malmi@evl.fi.

Waste&Feast Varustamon hävikkiravintola joulutauolla 22.12.–8.1. Keväällä lounas ma–to klo 11–13.

Ruoka-apua Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11 alkaen 9.1. Leivänjako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9 alkaen 10.1., Jakomäen nuorisotalolla ke klo 10 alkaen 11.1., Varustamolla to klo 11 (leivänjaossa ei taukoa), diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 11.30–13 alkaen 12.1. keskustelua varten.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.

www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin 1.1. alkaen klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin 19.1. alkaen klo 12.

Aattohartaudet 24.12. klo 13 Koskelan kirkossa, klo 14 perheille Oulunkylän kirkossa, klo 16 Oulunkylän kirkossa, klo 14 Maunulan kirkossa, klo 15 Käpylän kirkossa. Jouluyön messut 24.12. klo 21

Käpylän kirkossa, klo 23 Oulunkylän kirkossa.

Jouluaamun kirkot 25.12. klo 6 Oulunkylän vanhassa kirkossa, klo 8 Maunulan kirkossa, klo 10 Oulunkylän kirkossa.

Tapaninpäivän messu ma 26.12. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Loppiaismessu pe 6.1. klo 10 Oulunkylän kirkossa.

TAPAHTUMIA

Kauneimmat Joululaulut su 18.12. klo 12 Maunulan kirkossa, klo 18 Oulunkylän kirkossa, klo 18 Käpylän kirkossa. Ti 20.12. klo 18 Koskelan kirkossa. Su 25.12. klo 18 Käpylän kirkossa. Pe 6.1. klo 14 Oulunkylän kirkossa.

Joulukonsertit Oulunkylän kirkossa

To 15.12. klo 18 Oulunkylän yhteiskoulun joulukonsertti, johtaa Joonas Tuominen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pe 16.12. klo 19 Joulun sävel soi.

Keskusteluapua joka päivä

Kirkon keskusteluapu on auki joka päivä, joulunakin. Palveleva puhelin vastaa joka ilta klo 18–24 numerossa 0400 221 180. Palveleva chat päivystää ma–pe klo 12–20. Keskustelukavereina toimivat kirkon työntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset. Verkossa evl.fi/kirkonkeskusteluapu

Kuningas tulee!

J.S. Bachin Jouluoratorio palaa Kallioon neljän vuoden tauon jälkeen. Teoksen kolme ensimmäistä kantaattia soivat lauantaina 17.12. klo 18. Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Musiikillisen hengähdystauon joulukiireistä tarjoilevat Kallion Kantaattikuoro, Kallion Kapelli ja solistit Johanna Isokoski, Monica Groop, Tommi Niskala ja Elja Puukko johtajanaan Tommi Niskala. Liput ovelta 25/20 e.

Niina Laitinen, Salla Valkeapää, Milan Heiskanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Ti 20.12. klo 19 Käpylän musiikkiopiston orkesterien joulukonsertti, johtaa Ahti Valtonen. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu.

Joulukonsertit Käpylän kirkossa Pe 16.12. klo 19 Jouluyön rauha -joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ke 21.12. klo 19 Hiljaa Ensemblen joulukonsertti Hiljaa helkkyen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Ogeli Big Bandin joulukonsertti to 22.12. klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Avoin aattoilta la 24.12. klo 17–19.30 Käpylän kirkossa. Tervetuloa viettämään yhteistä jouluaattoa jouluruuan ja yhteislaulujen merkeissä! Vapaa pääsy.

Naisten kirjallisuuspiiri ma 9.1. klo 18–20 Käpylän kirkolla. Yrsa Sigurdardóttir: Perimä.

Teematorstain kevätkauden aloitus to 12.1. klo 13–14 Maunulan kirkolla.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin 11.1. alkaen klo 18–18.30

Käpylän kirkolla. Rukousryhmä to 12.1. klo 18–20

Oulunkylän kirkolla. Yhteisöruokailut käynnistyvät viikolla 3. Tarkemmat ajankohdat löytyvät nettisivuiltamme. Miestenpiiri ma 16.1. klo 14–16 Oulunkylän kirkolla. Perhekerho maanantaisin 16.1. alkaen klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla.

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin 18.1. alkaen klo 13–14.30 Oulunkylän kirkolla.

Postimerkkitalkoot torstaisin 19.1. alkaen klo 10–14 Oulunkylän kirkon Musiikkihuoneessa.

Maunulan muskarit torstaisin 19.1. alkaen Maunulan kirkolla. Klo 9.45–10.15 taaperot (n. 1–3-v.), klo 10.20–10.50 vauvat (n. 0–1-v.), klo 10.55–11.25 kaikenikäiset / sisarukset.

Lukupiiri ma 23.1. klo 18–20 Oulunkylän kirkolla. Alex Schulman: Eloonjääneet.

Lankakahvila maanantaisin 23.1. alkaen klo 13–15 Käpylän kirkolla. Mukaan voi tulla käsityön kanssa tai ilman. Mukavaa yhdessäoloa kahvin, teen ja pullan kera. Loputon Käpylä -ooppera to 26.1. klo 19, pe 27.1. klo 19, la 28.1. klo 16. Ooppera juhlistaa Käpylän 100-vuotista historiaa. Sävellys

Mikko Helenius, käsikirj. Miira Sippola, ohjaus Juulia Tapola, kapellimestari Kaapo Ijas. Liput 20/30 e. Tiketistä. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Kauneimmat Joululaulut -messu su 18.12. klo 11. Auvinen, Toivonen ja Mäkiö. Metsämessu su 18.12. klo 18. Mukana Helsingin Latu ja Helsingin Laulu. Yhteislähtö Paloheinän majan edustalta, Pakilantie 124. Jouluaaton perhehartaus la 24.12. klo 13. Pirttijärvi, Sjöberg ja Hirvonen.

Jouluaaton perhehartaus la 24.12. klo 14.30. Pirttijärvi, Sjöberg ja Hirvonen.

Perinteinen jouluhartaus la 24.12. klo 16. Valve-Tuovinen ja Mäkiö, Sakari Topi, laulu.

Jouluyön messu la 24.12. klo 22. Nuorkivi, Juhana Saarinen ja bändi.

Joulukirkko la 25.12. klo 8. Juhlimme yhdessä Kristuksen syntymää! Auvinen ja Mäkiö.

Tapaninpäivän jumalanpalvelus ma 26.12. klo 11. Nuorkivi ja Hirvonen.

Uudenvuoden messu su 1.1. klo 11. Toivonen, Nuorkivi ja Hirvonen. Loppiaisen jumalanpalvelus pe 6.1. klo 11. Toivonen ja Hirvonen. Messu su 8.1. klo 11. Pirttijärvi, Toivonen ja Mäkiö. Messu su 15.1. klo 11. Nuorkivi, Pirttijärvi ja Mäkiö.

TAPAHTUMIA

Torstai kirkolla to 15.12. klo 17 Joulupuuro. Klo 18 Nallen joululauluseikkailu.

Joulun ja laulun taikaa -joulukonsertti pe 16.12. klo 20. Helsingin Laulu, johtaa Hanna Remes. Solistina sopraano Margit Tuokko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kauneimmat Joululaulut Paloheinän majan läheisyydessä su 18.12. klo 19. Tilaisuudessa kerätään myös kolehti.

Finnairin kuoron joulukonsertti Rauhaa, vain rauhaa su 18.12. klo 19. Johtaa Mikko Haapaniemi.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Jakarandan joulukonsertti ma 19.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertin jälkeen kuoron myyntipöydältä äänitteitä ja afrikkalaisia tuotteita.

Kauneimmat pop-joululaulut ti 20.12. klo 20. Ida Lemmetyinen, Asko Nuorkivi ja Jussi Hirvonen. Tilaisuudessa kerätään kolehti. Kauneimmat Joululaulut vielä kerran pe 6.1. klo 15. Laulattamassa Jussi Hirvonen. Tilaisuudessa kerätään kolehti.

Nuortenilta tiistaisin klo 18 alkaen 10.1.

Kutomakerho keskiviikkoisin klo 18 alkaen 11.1.

Vox Sonoran harjoitukset keskiviikkoisin klo 18 alkaen 11.1.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 alkaen 12.1.

Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaisin klo 16 alkaen 12.1.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13 alkaen 17.1.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30 alkaen 17.1.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Adventtimeditaatio ti 20.12. klo 10–11. Adventti on erityisesti odottamisen, kaipauksen, yhteyden ja ilon aikaa. Jouluna syvennymme mietiskelemään ja iloitsemaan Jumalan ihmiseksi syntymisen salaisuutta. Meditaatiosta saat mukaasi raamatunkohtia, joista voimme keskustelulla myös kokoontumisessamme. Mukana pappi Ulla Lumijärvi.

Erityisryhmille

KEHITYSVAMMAISILLE

Joulukirkko ke 21.12. klo 10–10.45 Paavalinkirkko, Sammatintie 5. Esteetön kulku sisäpihan puolelta. Mukana kehitysvammaistyön pappi Heli Ojalehto ja avustajia.

Lisätietoa: www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/kehitysvammaisille.

VIITTOMAKIELELLÄ

Seuraa teksti-tv:n s. 558. Fb: Viittova srk.

Musiikkia kirkoissa

PERJANTAINA 16.12.

■ Kilven kuoro klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 20 e.

■ Finnair Singers klo 19 Alppilan kirkossa. Iina Peltomaa, piano.

■ Puiston Joulu klo 19 Kallion kirkossa. Maksetut Viulut -yhtye, Jukka Leppilampi ja Juhani Tikkanen. Liput 22,50/20,50 e.

■ Jouluyön rauha klo 19 Käpylän kirkossa. Aleksi Matikainen ja Niina Moijanen, laulu, Ritva Viitala-Aaltio, piano.

■ Itä-Helsingin musiikkiopiston puhallinorkestereita klo 19 Laajasalon kirkossa.

■ Joulun sävel soi klo 19 Oulunkylän kirkossa. Niina Laitinen ja Salla Valkeapää, laulu, Milan Heiskanen, piano.

■ Bach: Jouluoratorio klo 19 Tuomiokirkossa. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuoro, solistit ja Suomalainen barokkiorkesteri.

Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e.

■ Showkuoro Aventur klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu

6. Liput 20/10 e, 18/9 e ennakkoon.

■ Helsingin Laulu klo 20 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

LAUANTAINA 17.12.

■ Joululaulelu klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Tarja Karkulehto, laulu, Tiina Lustig, laulu ja piano.

■ Joulun valo klo 16 Kannelmäen kirkossa. Opera Telluksen laulajia, muusikoita Keski-Helsingin musiikkiopistosta.

■ Perhekonsertti klo 17 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Naiskuoro Philomela. Liput 20 e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi.

■ Sibelius-Akatemian lauluoppilaita klo 18 Alppilan kirkossa.

■ Bach: Jouluoratorio klo 18 Kallion kirkossa. Kallion Kantaattikuoro, Kallion Kapelli ja solistit. Liput 25 e, 20 e ennakkoon.

■ Fritidshetsbröderna klo 18 Kulosaaren kirkossa. Vapauden veljet -kuoro.

■ Gospel Christmas klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Gospelia Kaikille Mass Choir, Gospel Helsinki, solistina Matti Turunen, Joonatan Rautio, saksofoni ja piano ja Gospel Helsinki Band. Liput 25/17,50 e.

■ Discantus-kuoro klo 18 Myllypuron kirkossa.

■ Cantabile-kuoro klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 20/15 e.

■ Somnium Ensemble klo 18 Suomenlinnan kirkossa. Liput

25/15 e.

■ Jari Sillanpää klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Liput 35 e.

■ Naiskuoro Philomela klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 25/20 e.

■ Kamarikuoro Viva vox klo 20 Tuomiokirkossa. Liput 16,50‒27.50 e.

SUNNUNTAINA 18.12.

■ Yleisradion joulukonsertti klo 15 Kallion kirkossa. Sopraano Helena Juntunen, urkuri-pianisti Markus Malmgren, Grex Musicus.

■ Snygeimmät Joulubiisit klo 15 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Pertti Salolainen, Tuija Rantalainen, Slangikuoro.

■ Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro klo 16 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6.

■ Naiskuoro KYN klo 17 ja 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 27,50/22,50 e.

■ Laulaja Heta Halonen klo 18 Laajasalon kirkossa. Lotta Marie, viulu, Janne Hovi, piano. Liput 38,50 e.

■ Kamarikuoro Kampin Laulu klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

■ Kamarikuoro SonorEnsemble klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 20 e.

■ Finnairin kuoro klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

■ Notte di Natale klo 19 Kallion kirkossa. Kamariorkesteri Refugium musicum, Vokaaliyhtye Incanto. Satu Silvo, lukija. Liput 25/20/10 e.

MAANANTAINA 19.12.

■ Muntra Musikanter klo 18 ja 20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 30 e.

■ Lauluyhtye Swing High klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Liput 15/8 e.

■ Jakaranda klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

■ Tapiolan kuoro klo 19 Kallion kirkossa. Liput 30/25/10 e.

■ Milana Mišić ja Hannu Lehtonen klo 19 Lauttasaaren kirkossa. Liput 27,50 e.

■ Naiskuoro Pihlaja klo 19 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12.

■ Sekakuoro Lento klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

■ Dominante-kuoro klo 19 Tuomiokirkossa. Liput 25/15 e.

TIISTAINA 20.12.

■ Urkuri Anna Pulli-Huomo klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6.

■ Muusikko Pertti Palm klo 18 Pihlajamäen kirkossa.

■ Joulun sävel soi klo 18 Pitäjänmäen kirkossa. Niina Laitinen ja Salla Valkeapää, laulu, Milan Heiskanen, piano.

■ Valoa Helsinkiin klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Orkesteri, Jenni Witick, sello, Paul-Erik Söderqvist, kitara.

■ Laulu-Miehet klo 18 ja 20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 28 e.

■ Joulukonsertti klo 18 ja 20 Tuomiokirkossa. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot. Liput

35, 30/25, 20/15, 10 e.

■ Muntra Musikanter klo 18.30 Munkkivuoren kirkossa. Myös Lucia-neito. Liput 20 e.

■ Kaija Koo klo 19 Kallion kirkossa. Liput 39,90 e.

■ Hämäläis-Osakunnan Laulajat klo 19 Kannelmäen kirkossa.

■ Kuorot Medicanto ja Uvula Aurea klo 19 Kulosaaren kirkossa.

■ Itä-Helsingin musiikkiopiston jousiorkestereita klo 19 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13.

■ Showkuoro Aventur klo 19 Lauttasaaren kirkossa. Liput 20/10 e, 18/9 e ennakkoon.

■ Pepe Willberg klo 19 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16.

■ Kaartin soittokunta klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Liput 27,50 e.

■ Mikaelin Laulajat klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.

■ Käpylän musiikkiopiston orkesterit klo 19 Oulunkylän kirkossa.

■ Ahjo Ensemble klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 25/15 e.

■ Joulumusiikkia klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Lauluyhtye, Torsten Groschup, baritoni, Sofia Schäfer, viulu, Christine Burklin, viola da gamba, puhallinorkesteri ja huiluyhtye.

KESKIVIIKKONA 21.12.

■ Urkuri Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog klo 12 Tuomiokirkossa.

■ Kamarikuoro Sympaatti klo 18 Kulosaaren kirkossa.

TIIU KAITALO

■ Joulukonsertti klo 18 ja 20 Tuomiokirkossa. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot. Liput 35, 30/25, 20/15, 10 e.

■ Rocktenori Jarkko Ahola klo 19 Kallion kirkossa. Liput 38,50 e.

■ Hiljaa Ensemble klo 19 Käpylän kirkossa.

■ Tommi Hakala ja Mestari-Laulajat klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Liput 20 e.

■ Kaihon Karavaani -yhtye klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Solisteina Janna sekä Jesse Kaikuranta. Liput 39 e.

■ Kamarikuoro Kampin Laulu klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 20/15 e.

TORSTAINA 22.12.

■ Könsikkäät ja Petri Laaksonen klo 17 ja 19 Laajasalon kirkossa. Liput 15 e.

■ Ogeli Big Band klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa.

■ Gloria in Excelsis Deo klo 18 Vuosaaren kirkossa. Gaudium, Elsa Sihvola, sello, Katri Kantola, viulu, Hanna Virtanen, urut.

■ Kirkkauden ääniä klo 19 Huopalahden kirkossa. Kalle Virtanen, tenori, Stefanie Tuurna, piano.

■ Naiskuoro Philomela klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Liput 25/20 e.

■ Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat klo 20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 25/17 e.

PERJANTAINA 23.12.

■ Barokkiaarioita klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut, Riikka-Eliina Juhantalo, evankeliumi.

LAUANTAINA 24.12.

■ Urkuri Olli Pyylampi klo 23 Kallion kirkossa.

KESKIVIIKKONA 28.12.

■ Humanitas-seuran konsertti klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6.

LAUANTAINA 31.12.

■ Helsingin filharmoninen kuoro klo 19 Tuomiokirkossa. Liput 28 e.

PERJANTAINA 6.1.

■ Renessanssiyhtye Cappella Tibia klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores esittää Hannu Norjasen johdolla J.S. Bachin Jouluoratorion perjantaina 16.12. kello 19 Tuomiokirkossa. Perinteiseen joulukonserttiin heitä pääsee kuulemaan tiistaina 20.12. ja keskiviikkona 21.12. klo 18 ja 20 Tuomiokirkossa.