Kirkko ja kaupunki 2022 20 Vantaa

Miltä joulu tuoksuu, parfymööri Max Perttula? s. 6 Varhaisimmat joululaulut kirjoitti diakoni 300-luvulla Syyriassa s. 20

Koomikon joulu

Joonas Nordman kaipaa hiljaisuutta nietosten keskellä ja käy kirkossa säännöllisen epäsäännöllisesti s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Miksei hyväntahtoisuus ole kadonnut maailmasta?

VUODESTA TOISEEN meitä jaksaa sykähdyttää kertomus köyhästä pariskunnasta, jonka esikoinen syntyy tien päällä kaukana kotoa ja saa ensimmäiseksi vuoteekseen eläinten syöttökaukalon. Pimeys on väistymässä ja toivon kipinä jo välähtänyt. Maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto. Betlehemin seimestä kajastaa jopa kuoleman pimeyden voittava valon kajo.

Eikö olekin erikoista, ettei hyväntahtoisuus ole kokonaan kadonnut maailmasta? Mikseivät vahvemman oikeus ja häikäilemättömyys voittaneetkaan kulttuurievoluutiota ja hävittäneet pehmeitä arvoja ihmiskunnasta jo ajat sitten?

Ei, se ei ole ollenkaan erikoista. Harva meistä arvostaa häikäilemättömyyttä ja toisia sortamalla saavutettuja etuoikeuksia.

EHKÄ JOULU on monille niin tärkeä juuri siksi, että joulun keskeinen sanoma on hyväntahtoisuus. Meillä tuntuu olevan taipumus arvostaa pikemminkin hyväntahtoisuutta kuin pahansuopaa häikäilemättömyyttä. Ihminen on sellainen. Me kaipaamme hyvää.

Kristillisessä joulun tulkinnassa korostuu ihmisiä rakastavan Jumalan hyväntahtoisuus luomaansa maailmaa kohtaan. Ja me kristityt ajattelemme, että meidän tehtävänämme tässä maailmassa on heijastaa jumalallista hyväntahtoisuutta eteenpäin.

Jouluevankeliumin tapahtumien lisäksi on toinenkin hyvin elinvoimainen joulukertomus. Keskiaikaisista legendoista yksi jäi eläväksi perinteeksi, vaikka maailma muuten muuttui melko rationaaliseksi: tarina pinteeseen joutuneita ihmisiä auttaneesta muinaisesta piispa Nikolaoksesta muuntui saduksi Joulupukista.

Tarina Joulupukista elää ja voi hyvin, koska se on merkityksellinen. Se välittää meille samoja tärkeitä arvoja kuin jouluevankeliumi: hyväntahtoisuutta, avuliaisuutta, iloa.

TÄMÄ ON viimeinen pääkirjoitukseni Kirkko ja kaupungin päätoimittajana. Siirryn vuodenvaihteessa toisen työnantajan palvelukseen. Kiitos lukijoille kuluneista vuosista. On ollut ilo tehdä teille Kirkko ja kaupunkia yhdessä etevän toimituskunnan kanssa. Joulun rauhaa!

JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iän myötä yritämme pitää kiinni siitä, mikä on vanhaa, tuttua ja turvallista.

YHDYSVALTALAINEN PSYKIATRI M. SCOTT PECK (1936–2005)

Hyvä Jumala, kannan halkoja vajaan. Kiitos hyvistä ihmisistä, joiden avulla pysyn lämpimänä tämän talven. Auta meitä lannistamaan sotaherrat, jotka yrittävät riistää Ukrainan perheiltä lämmön.

”TARINA JOULUPUKISTA ELÄÄ JA VOI HYVIN, KOSKA SE ON MERKITYKSELLINEN.

Pitkästä aikaa on sellainen olo, että mitäköhän jännää elämä tuo eteeni. Kuin uusi kevät alkaisi.

LAULAJA JA MUUSIKKO SAMU HABER ME NAISET -LEHDESSÄ 26.11.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Älkää enää menneitä muistelko, älkää muinaisia miettikö! Katso: minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin – ettekö huomaa?

JESAJAN KIRJA 43:18–19

Kirkko ja kaupunki

Seuraava lehti ilmestyy 19.1.2023

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

”Ilman surua olisimme koneita, joilla ei ole tunteita”

Pikkuveljen kuoleman jälkeen Marianne Heikkilälle lohtua ovat tuoneet tuntemattomien sanat, toiminta seurakunnassa ja usko. Jouluna hän sytyttää veljelleen kynttilän.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

1Pappi, Marttojen pääsihteeri Marianne Heikkilä, kenelle sytytät kynttilän tänä jouluna?

– Sytytän kynttilän pikkuveljelleni Markolle, joka kuoli yllättäen kaksi vuotta sitten. Opin huolehtimaan veljestäni jo varhain vanhempieni erottua. Marko oli poikani kummi ja minä hänen poikiensa kummi. Veljeni elämänpolku ei ollut aina helppo, ja välillä pidimme yhteyttä, välillä emme.

– Marko opetti minulle, miten tärkeää on olla rehellinen ja oma itsensä. Veljeni halusi usein tehdä hyvää ja etsi omia tapojaan muistaa läheisiä. Hän rakasti visuaalisuutta ja muotia, jotka tulivat perintönä äidiltä.

2Miten surusi voi nyt?

– Suru on asettunut jonnekin syvälle osaksi todellisuuttani. Se muuttaa muotoaan päivittäin ja viikoittain erilaisissa elämäntilanteissa, kuten hiljaisissa yksinäisyyden hetkissä ja ehtookellojen aikaan lauantai-iltana. Välillä veljen ikävä tulee uniini, tai saatan liikuttua, kun keskustelen hänen kuolemastaan. Töiden jälkeen pistäydyn usein hautausmaalla. Silloin suru tulee kohti.

– Suru kertoo siitä, että olemme rakastaneet. Ikävä ja kaipaus osoittavat, kuinka vaikeaa on luopua rakkaasta, jonka kanssa on elänyt koko elämänsä. Suru osoittaa, kuinka hauras, lyhyt ja hetkistä rakentuva elämämme on. Ilman surua olisimme koneita, joilla ei ole tunteita. Surun sisällä on koko valtameri: myrsky ja tyyni, laineet ja pisarat.

3Onko veljesi kuolema muuttanut asennettasi elämään?

– Veljeni kuolema on tehnyt konkreettiseksi sen, että unelmat, haaveet ja toiveet pitää toteuttaa nyt, koska huomenna voi olla liian myöhäistä. Ei pidä myöskään jättää huomiselle sitä, minkä voi sanoa jo tänään.

– Minusta on tullut entistä herkempi toisten surulle, kaipaukselle ja menetyksille. Katseet riittävät kertomaan, että olemme kokeneet läheisen menetyksen, joka on laittanut meidät polvillemme ja repinyt sisuskalut ulos. Tämä uusi herkkyys on sekä mahdollisuus että taakka.

4Mistä asioista olet löytänyt lohtua surun keskellä?

– On ollut lohduttavaa kuulla esimerkiksi joogassa, kaupassa tai somessa veljeni tunteneilta ihmisiltä hyviä asioita hänestä. Olen todella kiitollinen kaikista viesteistä ja yhteydenotoista. Surussa on auttanut myös vertaistuki, sillä niin moni on menettänyt samanikäisen siskonsa tai veljensä. Olemme jakaneet tuntojamme tänne jääneinä.

– Olen hakeutunut kirkkoihin, messuihin, konsertteihin ja erilaisiin pienryhmiin, joissa saa olla kosketuksissa elämän rajallisuuden kanssa.

On ollut lohdullista toimia seurakunnassa vapaaehtoisena ja luottamushenkilönä – ja ylipäänsä toimia.

– Suurin lohdun lähde on minulle aina ollut uskon kautta tuleva toivo siitä, että kerran vielä kohtaamme kuolleet rakkaamme. Ortodoksisen pääsiäisliturgian tropari eli säkeistö ”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi” tuo suurta lohtua.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Pyhää minulle ovat Jumalan luoma luonto, ihminen ja hänen arvonsa sekä lapsen syntymä ja ensimmäinen parkaisu.

– Pyhää on katsoa saunan verannalla veteen laskevaa ilta-aurinkoa ja kuulla kuikan huuto. Pyhää ovat myös rukous ja viimeinen ehtoollinen. ■

Sylvian salaisuus

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo rintoihinkin. Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan jo pirtteihin pienoisihin. Mutt’ ylhäällä orressa vielä on vain se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain, ja vaiennut vaikerrus on vankilan; oi murheita muistaa ken vois laulajan.”

Mikä lintu on suljettu häkkiin kirjailija Zacharias Topeliuksen runoon sävelletyssä joululaulusuosikissa? Topelius ei kerro lajia, mutta jo sata vuotta on toisteltu, että lintu on mustapääkerttu. Asia on mainittu taas joulun alla useammassa lehtijutussa Suomen Luontoa myöten.

JUKKA HINTIKKA on pitkän linjan lintuharrastaja, Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringan edellinen puheenjohtaja ja suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja. Hän on ihmetellyt joululauluun yhdistettyä lintulajia jo vuosia.

Lintumaalari ja -harrastaja Magnus von Wrightin päiväkirjoista käy ilmi, että mustapääkerttu oli Uudellamaalla hyvin harvinainen visertäjä vuonna 1853, jolloin hänen hyvä ystävänsä Topelius kirjoitti Sylvian joululaulun

– Miksi Topelius olisi kirjoittanut runonsa sellaisesta linnusta? Hintikka kysyy.

Seuraavaksi Hintikka penkoi Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistoa. Hän havaitsi, että mustapääkertusta alettiin puhua Sylvian joululaulun sirkuttajana vasta yli viisikymmentä vuotta runon julkaisemisen jälkeen. Väitteen alkulähdettä hän ei löytänyt.

”Miss’ siintääpi veet, viini on vaahtovin ja sää aina kuin toukokuun. Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään”, laulussa sanotaan. Hintikan mukaan Suomessa pesivät mustapääkertut eivät kuitenkaan talvehdi Sisiliassa. Tosin lintujen tarkkoja talvehtimispaikkoja ei tunnettu 1800-luvulla.

– En ole löytänyt mitään viitettä siitä, että Topeliuksen Sylvia olisi mustapääkerttu. Väite on perätön, Hintikka sanoo.

ZACHARIAS TOPELIUS oli eläinsuojelun pioneeri, joka perusti Suomeen ensimmäisen lintujen suojelulle omistetun yhdistyksen. Hän kirjoitti: ”useimmat iloisimmista laululinnuistamme kuuluvat sukuun Sylvia”.

1800-luvulla ajateltiin, että Sylvia-suvun pikkulintuja oli tusina: punarinta, sinirinta, leppälintu, kultarinta, sirittäjä, pajulintu, tiltaltti, ruokokerttunen, lehtokerttu, pensaskerttu, hernekerttu ja mustapääkerttu. Jokin niistä lienee Topeliuksen tarkoittama Sylvia. Nykyään nämä linnut jaotellaan eri sukuihin.

Jukka Hintikka arvelee, että Sylvian joululaulun sirkuttajan esikuvana oli jokin tavallinen ja kaunis lintu, joita pyydystettiin 1800-luvulla myös Suomessa muodikkaiden keski- ja yläluokkaisten kotien somistukseksi. Topelius puhui täällä häkkilintujen vapauttamisen puolesta.

– Näyttävä ja yleinen punarinta on Sylvian joululaulun sirkuttajaksi parempi arvaus kuin mustapääkerttu. Punarintoja on pidetty paljon häkkilintuina, ja niitä saatetaan Etelä-Euroopassa pitää laittomasti yhä.

Villien lintujen pyytäminen häkkeihin on nykyään kielletty koko Euroopassa, mutta Hintikan käsityksen mukaan tapa elää. Hän näki muutama vuosi sitten Napolissa kahvilan terassilla häkin, jossa oli Suomessakin eläviä tiklejä. Niiden nilkat olivat paljaat, vaikka vankeudessa syntyneet linnut pitäisi rengastaa.

– Laitonta häkkilintukauppaa käydään edelleen.

Italiassa on pyydystetty pikkulintuja myös syötäviksi. Hintikka on kuullut, että houkutuslinnulta oli tapana puhkaista silmät, koska sokean

Sylvian joululauluun liittyy sitkeä myytti. Mikä on se vangittu lintu, joka suosikkikappaleessa sirkuttaa?

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK

Villejä punarintoja on pidetty Suomessa paljon häkkilintuina, ja saatetaan EteläEuroopassa pitää laittomasti yhä.

linnun uskottiin laulavan eniten. Viserrys houkuttelee lajitovereita ansaan. Myös Topelius näki Italian-matkallaan ruoaksi kaupattavia pikkulintuja, mikä järkytti häntä. Tämä tapahtui kuitenkin vasta Sylvian joululaulun kirjoittamisen jälkeen.

PUNARINTA ON talitiaisen kokoinen, utelias pikkulintu, joka viihtyy pääkaupunkiseudun lähiöissä. Palleromainen hyönteissyöjä on hyötynyt ilmastonmuutoksesta: 1950-luvulla niitä ar vioitiin elävän Suomessa noin miljoona paria, mutta nykyään elinvoimainen kanta käsittää 2–3 miljoonaa paria.

– Kotipihallanikin Puotilan asumalähiössä on pesinyt punarinta, Jukka Hintikka kertoo.

Hintikka on rengastanut yli 3 000 punarintaa. Lintuharrastajan parhaat punarintamuistot liittyvät kevääseen. Hän alkaa maaliskuussa odottaa, milloin kuulee ensimmäisen kerran punarinnan hopeakellojen helinää muistuttavan laulun korkealta puun latvasta.

Moni muukin lintu laulaa kauniisti, ja muitakin on suljettu häkkiin ihmisten viihdykkeeksi. Hintikan mukaan Topelius piti pikkulintujen suojelua ihmisen hyvyyden mittarina.

– Kun Topelius kirjoitti Sylvian joululaulua, häntä ei välttämättä edes kiinnostanut linnun laji. Hän saattoi ajatella kaikkia suojelua tarvitsevia pikkulintuja. ■

Lähteenä on käytetty myös Jukka Hintikan artikkelia Mikä Sylvia orressa sirkuttaa? Linnut-lehti 4/2022.

Sinä, kanssasisareni, elät ehkä parhaillaan elämäsi vaikeinta aikaa. Uusi elämä versoo sisälläsi, mutta tunnet kauhua. Jos olet ajatellut antaa lapsesi pois, harkitse tarkoin.

– On katsottu parhaaksi, että kun lapsi adoptoidaan, eivät oikeat vanhemmat saa edes tietää, keitä heidän lapsensa uusi isä ja äiti ovat, kertoo maisteri Margit Koskikallio Helsingin Lastensuojeluvirastosta.

– Suurin osa adoptoitavista pienokaisista on syntynyt avioliiton ulkopuolella, loput yleensä ovat rikkinäisten kotien tai vastuuttomien vanhempien lapsia.

Suomessa ei ole tutkittu, kuinka monet äidit katuvat adoptiota. Ruotsissa kuusi äitiä kymmenestä haluaisi lapsensa takaisin jo muutaman kuukauden kuluttua sen luovutuksesta. Vuosiakin jälkeenpäin tulee viranomaisten puheille onnettomia äitejä, jotka kaipaavat lastaan tai haluaisivat ainakin tietää hänen olinpaikkansa. Mutta viranomaisten huulet ovat sinetöidyt samoin kuin Suomessa.

Kestäisitkö tällaista epätietoisuutta? Harkitse vielä. Mitä lapsesi ajattelee Sinusta saatuaan kuulla, että olet vapaaehtoisesti luopunut hänestä? Onko päätöksesi takana vain toive päästä itse helpommalla vai todella toive lapsen parhaasta?

Lyhennelmä artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 3.7.1963. Suomalaislasten adoptiotoiminta oli tuolloin vilkasta, ja ottolapsia välitettiin erityisesti kotimaahan, Ruotsiin ja Tanskaan. Adoptiot vähenivät selvästi, kun abortti sallittiin sosiaalisista syistä vuonna 1970. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

”Nuorempana halusin pukeutua paljastavasti. Sitten viime talvena ostin nilkkapituisen villamekon, jossa

LUE LINDA-MARIA RANISEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PUHEENVUOROT

oli korkea kaulus ja pitkät hihat. Muistan yhtäkkisen euforian tunteen. Koin olevani mekon alla turvassa.”

Annatteko lapsenne adoptoitavaksi?

Parfymöörin joulu tuoksuu syötävän hyvältä

hajut ja tuoksut osiin kemiallisiksi rakennuspalikoiksi.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA TAISTO JANTUNEN

Kun parfymööri Max Perttulalta, 49, kysyy, miltä Joulu 2022 -hajuvesi tuoksuisi, hänen ei tarvitse miettiä hetkeäkään.

Perttula on tiettävästi Suomen ainoa parfymööri eli hajuvesien suunnittelija.

– Tuoksuun tulisi lämmin palsamimainen, pyöreä pohjatuoksu, jossa olisi vaniljaa, läpikuul tavaa myskiä, ambraa ja santelipuuta sekä lämpi miä jouluisia mausteita, kuten kardemummaa ja kanelia. Ja ehkä vähän suklaan vivahdetta. Myös inkivääri patsulin vivahteeseen voisi toimia, Pert tula visioi.

– Tuoksu olisi hyvin lämmin ja juhlallinen gourmand-tuoksu. Se täydentäisi hyvin perintei siä joulun tuoksuja.

Gourmand-hajuvedellä tarkoitetaan tuoksua, johon on haettu innoitusta syötävistä herkuista.

Perttula on uransa aikana suunnitellut lukui sia tuoksuja ja tuoksumaailmoita. Viime huhti kuussa hän suunnitteli tuoksut Tikkurilan kirkon Kaikkien aistien pääsiäismessuun

Oman nimikkotuoksun Perttulalta ovat ti lanneet muun muassa Porin kaupunki, Sine brychoffin taidemuseo, Ivana Helsinki ja Lidl Suomi.

HERKKÄ NENÄ on siunaus, jolle Max Perttula on omistanut koko elämän sä. Kosmetiikkatuotteita hän on val mistanut seitsemänvuotiaasta lähtien. Perttula laskee leikkiä, että hä nen parfymöörin uransa on kestänyt jo 43 vuotta.

Vaikka tarkka hajuaisti on luontai nen lahja, sitä voi myös kouluttaa. Ny kyään Perttula tunnistaa yli 2 000 eri tuoksua.

– Olen haalinut erilaisia raaka-aineita ympäri maailmaa ja oppinut käyttämään

niitä eri tuoksuvivahteisiin. Uudet tuoksut jäävät tuoksumuistiini samalla, kun käsittelen niitä. Kun Perttula kävelee luonnossa tai kaupungilla, hänen mielensä purkaa ympäristössä leijuvat

– Analysoin, miten eri kemikaalit ovat suhteessa toisiinsa. Tuoksumuistini avulla pystyn rakentamaan saman tuoksuyhdistelmän nestemäiseen muotoon.

– Jokin tuoksu saattaa kyteä mielessäni vuosiakin. Sitten jossain vaiheessa tulee ahaa-elämys: tämä tuoksu harmonisoituu nimenomaan tuon toisen tuoksun kanssa.

JOULUNALUSAIKANA Max Perttula ei ehdi juurikaan levähtää, sillä hajuvesibisneksessäkin se on

Lapsuuden jouluista mieleen muistuvat ensimmäisinä, kuinkas muutenkaan, joululaatikoiden tuoksut. Perttula asui perheensä kanssa teiniikään saakka Ruotsissa, jossa he viettivät joka vuosi perinteistä suomalaista joulua. Hän muistelee äidin valmistaneen perinneruokia viikkokaupalla.

”

Nykyisinkin Perttula viettää joulunpyhät yleensä lapsuudenperheensä parissa äidin luona Viitasaarella. Tänä jouluna äidin kanssa on kuitenkin sovittu, että Perttula jää työkiireiden vuoksi Helsinkiin.

Jouluaattona Perttula aikoo kutsua kylään muutamia ystäviä. Tarkoituksena on syödä yhdessä valmislaatikoita ja kenties karjalanpaistia. Jouluna on vihdoin aikaa myös levolle.

– Joulu on minulle pääasiassa rauhoittumista, kynttilöiden polttelua ja edesmenneiden muistelua. ■

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Joulunpyhät Suomen ainoa hajuvesisuunnittelija Max Perttula aikoo viettää kynttilöitä poltellen.

Jokin tuoksu saattaa kyteä mielessäni vuosiakin.

Sambaten paastoon

SUNNUNTAIAAMUNA 27. marraskuuta avautuivat Paavalinkirkon ovet, ja alttaria kohti asteli iloinen kulkue Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin vuonna 2017 versioiman sambarytmisen Hoosiannan tahdissa. Mukana oli erilaisia ihmisiä, myös ryhmä tanssikoulu Sambicin tanssijoita. Sitten adventtijumalanpalvelus jatkui kuta kuinkin perinteisin menoin.

Jouluradion 20. kautta juhlistanut televisioitu jumalanpalvelus synnytti poikkeuksellisen haloon. Vaikka liikkeet olivat lähempänä ylistystanssia kuin sambaa eivätkä tanssijat suinkaan olleet pikkubikineissä, osa katsojista närkästyi. Eihän tällainen sovi kirkkoon! Toisaalta moni kiitteli jumalanpalvelusta ja iloista meininkiä, joka viesti siitä, että kaikki saavat tulla kirkkoon. Lopputuloksena oli ainakin poikkeuksellisen yleisön kerännyt jumalanpalvelus: Yle Areenastakin sitä on katsottu noin 86 000 kertaa.

Mutta oliko pilkahdus karnevaalitunnelmaa yhdistettynä kristilliseen perinteeseen sitten täysin päälleliimattua, kuten moni väitti? Ei ihan niinkään.

Esimerkiksi maailmankuulut sambakarnevaalit Rio de Janeirossa järjestetään tuhkakeskiviikon tienoilla, juuri ennen pääsiäispaastoon laskeutumista. Karnevaali­sanan juuret taas ovat lihan poisjättämisessä, latinaksi carnem levare tai carnem vale Myös joulua edeltää kirkon kalenterissa perinteisesti paastonaika, joka alkaa ensimmäisestä adventista. Niinpä adventin aikaan sopii kyllä samba ja vaikka sulkapäähinekin paljon luontevammin kuin esimerkiksi kinkku.

HANNA ANTILA

Tervetuloa tutustumaan, ihastumaan – ja asumaan.

Haluaisitko seuraa ja lisätekemistä arkeen turvallisessa ympäristössä –muuta nyt laadukkaaseen seniorikotiin palveluiden keskelle.

Saga-palvelutalojen arkea helpottavat palvelut muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme tuo iloa ja energiaa arkeen. Viihtyisät ja esteettömät yhteistilat kutsuvat viihtymään.

Tutustu Helsingin ja Vantaan koteihin sagacare.fi/uusikoti tai soita maksuttomaan numeroon 0800-06116.

Sambicin tanssijat olivat mukana adventtijumalanpalveluksessa.

Olisiko aika jättää talven lumityöt muille?

Ei varaa valita

Köyhällä ihmisellä ei ole määräysvaltaa omaan elämäänsä. Rahan puute vaikuttaa kielteisesti niin terveyteen, ihmissuhteisiin kuin ajanviettoonkin.

Kun lapset olivat pieniä, Eija Salon, 60, kumpikin tytär näytteli Hakunilan teatterissa. Lasten mukana Salokin ajautui mukaan harrastajateatterin toimintaan.

Koska Salo ei ole valokeilassa viihtyvää tyyppiä, hän toimi teatterissa yleistoimihenkilönä: myi pääsylippuja näytelmiin sekä hoiti valo ­ ja äänitekniikkaa näytösten aikana.

– Yhdeksän ja puoli vuotta olin mukana, mutta kertaakaan en noussut lavalle. Kukatkin tuotiin minulle takahuoneeseen.

Myös Hakunilan seurakunnasta tuli Salolle tuttu yhteisö lasten kautta. Tyttäret kävivät pyhäkoulussa ja lauloivat seurakunnan kuorossa. Salo päätyi itsekin opettamaan pyhäkoulussa.

Hakunilan kirkko oli paikka, jonne saattoi piipahtaa vaihtamaan kuulumisia tuttujen työntekijöiden kanssa.

Pikku hiljaa lapset kasvoivat ja muuttivat omilleen.

Salo on ollut työkyvyttömänä jo kaksikymmentä vuotta, ja pienituloiselle vuokrakolmio Hakunilassa kävi nopeasti kalliiksi.

Kohtuuhintainen asunto löytyi Vantaan kaupungin vuokratalosta Korson Mikkolasta.

– En ollut koskaan kuullutkaan Mikkolasta ennen kuin muutin tänne, Salo sanoo.

Koska ystävät, harrastukset ja koko muu elämä oli Hakunilassa, Salo olisi halunnut jäädä asumaan sinne. Hänen oli kuitenkin otettava ensimmäinen asunto, jota hänelle tarjottiin.

– Köyhyys riisuu ihmiseltä määräysvallan omaan elämään, Salo sanoo.

VUONNA 2020 SUOMALAISISTA 12,5 prosenttia oli pienituloisia. Saman vuoden tilastoissa pienituloisuuden raja yhden hengen kotitaloudelle oli 1 277 euroa kuukaudessa, kun suomalaisten mediaanipalkka­ tai palkkiotuloksi kerrottiin 3 444 euroa kuukaudessa.

Tapaturman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevan Eija Salon tulot ovat yhteensä alle 1 000 euroa kuukaudessa. Tulot muodostuvat Kelan kansaneläkeestä ja työeläkkeestä. Summa on pieni, koska Salolle ehti kertyä työhistoriaa vain joitakin vuosia ennen tapaturmaa.

Eläkkeen lisäksi Salo saa asumistukea, joka menee suoraan vuokranantajalle.

Eläkkeestään Salon on maksettava vuokran omavastuu, sähkö, puhelin, ruoka, vaatteet ja hygieniatarvikkeet sekä lääkäri­ ja lääkekulut.

Pieni eläke ei millään riitä kaikkeen tarvittavaan. Lääkärin määräämiä lääkkeitä Salolla on käytössä useita.

– Minun on mietittävä joka kuukausi, mitkä lääkkeet otan ja mitkä jätän ottamatta. Peijaksen lääkäri naputtaa minulle aina siitä, etten syö kaikkia määrättyjä lääkkeitä.

– Sosiaalitoimistosta en saa apua, koska tuloni ylittävät juuri toimeentulotuen rajan.

Pienituloisten taloudellinen ahdinko näkyy myös evankelis­luterilaisen kirkon diakoniatyössä. Taloudelliset haasteet on yleisin syy ottaa yhteyttä diakoniatyöhön. Vuonna 2021 kaikista asiakaskohtaamisista 33 prosenttia eli 321 876 tapaamista koski taloudellisia tarpeita.

KUN LAPSET olivat pieniä, jouluna koristeltiin koko koti. Viime vuosina Eija Salo ei enää ole joulusta välittänyt.

– Mikkolassa en ole koskaan laittanut joulua mitenkään, Salo sanoo.

Jouluaaton hän viettää lastensa kanssa toisen tyttären kotona Korsossa. Mukana on myös tyttären puoliso.

Jouluateria on monessa perheessä joulun kohokohta, ja ruokalistaa saatetaan suunnitella viikkokaupalla. Salolle jouluaterian sisältö selviää vasta jouluaatonaattona, eikä hän päätä siitä itse.

– Pöydässä on sitä, mitä satumme saamaan ruoka­avusta.

Useimpina jouluina elintarvikeavussa ei ole Salon mukaan ollut tarjolla jouluruokia.

Myös arkena Salo jonottaa ruokaa Korson Helluntaiseurakunnan tai Joosua Mission ruokaavussa. Toisinaan, kun kunto sen sallii, hän käy Helsingissä Hurstin ruoka­avussa tai Myllypuron elintarvikejakelussa.

Ruokakassin sisältöön ei voi itse vaikuttaa. Moniallergiselle Salolle ei kassista löydy joka kerta juurikaan vatsantäytettä.

– Toisinaan voin syödä kassin sisällöstä vain kaksi appelsiinia. Jonotus ei kuitenkaan mene hukkaan, koska näin voin auttaa myös tyttäriäni, Salo sanoo.

Ruoka­avusta elintarvikkeita hakee vuosittain noin 100 000–200 000 ihmistä. Välillisesti elintarvikeavusta hyötyviä ihmisiä on enemmän,

koska ruokakassin sisällöstä pääsevät osalliseksi myös perheenjäsenet.

Korona­aikana ruoka­avun asiakasmäärät ovat kaksin­ tai kolminkertaistuneet.

PIENIÄ LISÄTIENESTEJÄ Eija Salo hankkii keräämällä pulloja ja tölkkejä. Lisäksi hän myy erilaisia tavaroita Facebook­kirpputoreilla. Myytäviä tuotteita Salo saa esimerkiksi ystäviltään.

– Myyn kaikkea sellaista, minkä voin yhdellä kädellä kuljettaa kotiin.

Lisätulot vaihtelevat kuukaudesta toiseen. Salo arvioi, että tyhjistä pulloista saattaa kertyä

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

10–20 euroa kuukaudessa, kirpputorimyynnistä saman verran.

– Kesällä löytyy enemmän pulloja ja tölkkejä kuin talvella. Kirppismyyntikin on hirveän vaihtelevaa. Välillä on myös nollakuukausia.

Rahat Salo sijoittaa useimmiten HSL:n seutulippuun, joka maksaa eläkeläiselle noin 50 euroa kuussa. Salo kokee, että matkalipulla on myönteinen vaikutus mielenterveyteen.

– Käyn vaikka ostamassa tulitikkuaskin Kampista. Minun on päästävä liikkeelle ja kotoa pois.

Vähävaraisuus määrittää paitsi aineellista hyvinvointia myös tekemistä – tai sen puutetta.

Eija Salo täydentää eläketulojaan myymällä tavaraa Facebookkirpputoreilla. Salon kotona asuu myös sekarotuinen Meksiko-pupu.

Ilmaista tekemistä ei kirjastoa lukuunottamatta yhteiskunnassa juuri ole tarjolla.

Seurakunnillakaan ei Salon mukaan ole toimintaa hänen ikäisilleen ihmisille.

– Päivät eivät oikein kulu. Jos minulla ei ole kirppismyyntiä, kiertelen katselemassa kirppareita.

– Joku tuttava on joskus sanonut, että mene merenrantaan katselemaan laivoja. Voinhan minä mennä, mutta olen sielläkin yksin.

Köyhyys vaikuttaa myös ihmissuhteisiin. Eläkkeellä ollessa ei synny luonnostaan työn tarjoamia vuorovaikutustilanteita. Olemassa olevista ystävyyssuhteista tulee entistä tärkeämpiä. Suu­

rin osa Salon tutuista ja ystävistä käy kuitenkin kokopäivätöissä.

– Joku paahtaa töitä ja hänellä on vuorokaudessa 20 tuntia liian vähän. Minulla on vuorokaudessa 20 tuntia liikaa.

Yhteinen tekeminen vaatii monissa tapauksissa myös rahaa.

– Ystävät eivät pyydä kahville, koska tietävät, etten voi lähteä. Eikä minulla ole niin rikkaita ystäviä, että he voisivat aina maksaa kahdelle.

Mikkolassa Salo on asunut nyt lähes kuusi vuotta, mutta tuttavia tai omia yhteisöjä ei lähialueelta ole löytynyt.

Salo kertoo, ettei hänen ole helppoa mennä mukaan uusiin, ennalta tuntemattomiin paikkoihin tai tilanteisiin.

– Lasten äitinä oli helppoa mennä toimintaan mukaan. En osaa olla esillä itsenäni.

”

Joku paahtaa töitä ja hänellä on vuorokaudessa 20 tuntia liian vähän. Minulla on vuorokaudessa 20 tuntia liikaa.

Kotona Salolle pitää seuraa seitsenvuotias pupupoika nimeltä Mexican Kamikaze, kutsumanimeltään Meksiko.

– Se määrää kaapin paikan. Meksiko vie minua 6–0 ja olen antanut hänelle siihen luvan.

Yhteiskunnallinen huolipuhe köyhyydestä koskee usein lapsiperheiden tai vanhusten toimeentuloa, Salo ajattelee.

– Mutta miten muut ryhmät, jotka saattavat elää vielä pienemmällä rahalla kuin esimerkiksi lapsiperheet? Tuntuu, että meihin ei ole kohdennettu mitään.

Hän ei vähättele minkään ryhmän tarpeita. Ne ovat kaikki todellisia.

– Valitettavasti ei ole olemassa nappia, jota painamalla kaikki saavat, mitä tarvitsevat, ja happy end, Salo sanoo.

Salo toivoisi yhteiskunnan taholta lisää konkreettisia toimia. Hänen omaa tilannettaan auttaisi esimerkiksi pienituloisille maksuton julkinen liikenne, korkeampi asumistuki ja maksukaton poistaminen lääkkeistä.

Pahinta Salon tilanteessa on se, ettei taloudelliseen tilanteeseen ole odotettavissa muutosta. Se tuntuu toivottomalta.

– En odota ensi vuodelta tai ensi vuosikymmeneltä mitään. Minulla on sellainen kokemus, etten voi saada mitään, joten on pakko olla toivomatta.

Salo yrittää löytää iloa pienistä asioista.

– Ne harvat hetket, kun näen ystäviä, ovat kullan arvoisia.

– Ja mikä sen ihanampaa kuin nappisilmäinen pupu, joka istuu vieressä ja odottaa rapsutuksia. ■

Lähde: Köyhyysvahti – Suomen köyhyysraportti 2022 ja Kirkkohallituksen tilastot.

Miksi uskonnonvapaus ei

– Pahin uhka uskonnonvapaudelle Suomessa on itsesensuuri, sanoo kirkkohistorian professori Ilkka Huhta.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS HANS EISKONEN

Suomessa kaikilla on vapaus uskoa tai olla uskomatta. Valtiovalta ei syrji ketään uskon tai sen puuttumisen vuoksi. Sata vuotta sitten oli toisin, kun kaikkien oli pakko kuulua johonkin tunnustuskuntaan, jonka kaiken lisäksi piti olla kristillinen.

Vasta vuonna 1923 Suomi sai ajanmukaisen uskonnonvapauslain. Se takasi kenelle tahansa oikeuden erota kirkosta tai liittyä siihen.

Sadassa vuodessa on tapahtunut paljon. Suomesta on tullut moniarvoinen ja -uskontoinen maa, jossa millään katsomuksella ei ole monopoliasemaa. Kaikki saavat uskoa, mitä haluavat. Tämän kääntöpuolena on tullut epävarmuus, voivatko koulut yhdessä seurakunnan kanssa järjestää enää vaikkapa joulukirkkoja.

Kirkko ja kaupunki kysyi Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professorilta Ilkka Huhdalta, kuinka hyvin Suomi on uskonnonvapauttaan vaalinut. Huhta on uransa aikana tutkinut paljon juuri kirkon ja uskonnon asemaa julkisessa keskustelussa ja on juuri palannut työmatkalta Yhdysvalloista.

– Suomessa ei näy vielä merkkiäkään amerikkalaisyliopistojen sensitiivisyydestä, jossa on syytä miettiä tarkkaan jopa kravatin väriä. Tässä mielessä ajatus siitä, että Suomessa jokin taho rajoittaisi mielipiteenvapautta, on liioittelua. Suomessa saa kenenkään estämättä sanoa ihan mitä tahansa. Jos porua tulee, se tulee vasta jälkikäteen, Huhta sanoo.

Ja se on kokonaan eri asia kuin se, että valtiovalta ennalta estäisi joidenkin uskomusten tai mielipiteiden esittämisen.

KUN USKONNONVAPAUDESTA sata vuotta sitten säädettiin, Suomi oli köyhä maatalousmaa. Väestö oli sisällissodan jälkeen kahtia jakautunut, ja varsinkin 1920-luvun lopulla poliittinen ääriliikehdintä huojutti haurasta demokratiaa.

Samaan aikaan oli paljon myönteistä kehitystä. Teknistä edistystä aivan kirjaimellisesti valaisi sähköverkon laajeneminen. Köyhäinhoidosta ja oppivelvollisuudesta säädettiin laissa. Uskonnonvapauslaki oli siis vain yksi osa prosessia, jossa Suomesta luotiin länsimainen demokratia.

– Tarve uskonnonvapauslaille oli syntynyt jo 1800-luvulla, mutta asia ei voinut edetä ennen kuin Suomi itsenäistyi, Ilkka Huhta sanoo.

Esteenä oli Venäjä.

– Tsaarin näkökulmasta tällaiset vapausvaatimukset Venäjän yhdessä osassa olisivat merkinneet samanlaisia vaatimuksia valtakunnan muissakin osissa. Siksi uskonnonvapauslaki voitiin

säätää vasta sitten, kun Suomesta tuli itsenäinen valtio.

Suomessa oli ollut vuodesta 1889 voimassa eriuskolaislaki, mutta se koski vain protestanttisia vähemmistöjä eikä esimerkiksi keisarin omaa uskontoa ortodoksisuutta. Juuri Venäjältä Suomeen oli tullut esimerkiksi muslimeja ja juutalaisia. Ei mikään ihme, että tarvittiin laki suojaamaan vähemmistöjen oikeuksia olla kuulumatta kirkkoon.

– Kärjistäen voidaan sanoa, että vuoden 1923 laki tarvittiin negatiivisen uskonnonvapauden turvaamiseksi. Vuonna 2003 säädetty uusi us-

konnonvapauslaki taas tarvittiin positiivisen uskonnonvapauden turvaamiseksi, Huhta sanoo.

KYLMÄN SODAN aikana sosialistiset maat vainosivat uskontoja. Kun Neuvostoliitto romahti, Euroopan kartalle ilmestyi uusia itsenäisiä valtioita, joilta puuttui kokonaan perusoikeudet turvaava lainsäädäntö. Ilkka Huhdan mielestä 1990-luvulla tämä oli yksi syy, miksi myös Euroopan Unionissa tuli tarve huomioida positiivinen vapaus harjoittaa uskontoa.

– Suomessa oli ollut yksi etuoikeutettu enemmistö eli luterilainen kirkko ja yksi etuoikeu-

tunnu enää vapaudelta?

halua konflikteja. On vaivattomampaa toteuttaa negatiivista uskonnonvapausoikeutta, koska vain ani harva tapaus päätyy oikeuteen siksi, että jonkun positiivista vapausoikeutta harjoittaa uskontoa olisi loukattu, Huhta sanoo.

Tilanteen teki aikanaan myös hieman koomiseksi linjamuutos, jonka mukaan virsikirjan virsistä esimeriksi virsi 571 eli Suvivirsi ei yhtäkkiä ollutkaan uskontoa vaan maallista kulttuuriperintöä.

– Todellisuudessa takaraivossa soiva Suvivirsikorvamato saattaa olla monelle ainoa tapa harjoittaa uskontoa, Huhta toteaa.

Todellisuudessa takaraivossa soiva Suvivirsi-korvamato saattaa olla monelle ainoa tapa harjoittaa uskontoa.

MAAILMANLAAJASTI VAPAUS harjoittaa uskontoa näyttää toteutuvan parhaiten maissa, jotka ovat kaikkein maallistuneimpia. Sen sijaan vähemmistöjen asema on heikko maissa, joissa koko valtiovalta taistelee maallistumista vastaan. Sellaisesta esimerkkeinä ovat vaikkapa Venäjä ja Iran.

– On huomattavaa, että kaikkein maallistuneimmat maat ovat järjestään protestanttisia. Protestanttisissa maissa on perinteisesti siedetty keskustelua kiistanalaisista aiheista. Kun erimielisten kanssa on täytynyt tulla toimeen, siitä on seurannut, että perusoikeudet on turvattu hyvin, Ilkka Huhta pohtii.

Hän arvioi, että pahin uhka uskonnonvapaudelle Suomessa ei tulevaisuudessakaan ole julkinen vallankäyttö vaan itsesensuuri, jossa kirkko itse ei uskalla pitää omaa sanomaansa esillä.

– Moni voi kokea, että uskonnon julkinen liikkumavara on kaventunut, mutta historiantutkimuksen näkökulmasta esimerkiksi kirkollinen lehdistö itsekin on ollut osa tällaista kehitystä, Huhta sanoo.

tettu vähemmistö eli ortodoksikirkko. Uudessa historiallisessa tilanteessa tarvittiin laki, joka takaisi myös vähemmistöille saman oikeuden uskontoon. Tämän vuoksi positiivinen uskonnonvapaus korostui vuoden 2003 uskonnonvapauslaissa, Huhta sanoo.

Maahanmuuttajien näkökulmasta oli laki luonnollisesti enemmän kuin tarpeellinen, mutta aluksi sen suuri voittaja oli luterilainen kirkko. Lakihan merkitsi, että valtiovallan velvollisuus oli turvata jokaisen päiväkotilapsen, koululaisen, varusmiehen ja -naisen tai vaikkapa vangin perusoikeus harjoittaa uskontoa. Vähitellen ilma-

piiri kuitenkin muuttui. Huhdan mielestä uskonnonvapauslakia ei enää tulkita positiivisen vapauden hengessä.

– Edesmennyt kirkkohistorian professori Juha Seppo painotti, ettei oman uskonnon harjoittaminen voi olla omantunnonvapauden vastaista. Nykyään uskonnonvapauslakia tulkitaan toisin, kun päiväkotien on pakko pyytää vanhemmilta lupa, saako heidän kirkkoon kuuluva lapsensa harjoittaa omaa uskontoaan joulukirkossa, Huhta sanoo.

– Tosin ymmärrän myös rehtoreita, jotka nykyisessä loukkaantumisherkässä tilanteessa eivät

– Tämän voi nähdä siitä, että kun kirkolliset teemat marginalisoituivat 1920-luvulla maallisessa lehdistössä, samantyyppinen kehitys on myöhemmin tapahtunut seurakuntalehdistössä, Huhta sanoo.

Kun kirkosta tulee muusta julkisesta keskustelusta eriytynyt ”kirkkokupla”, sen asema julkisessa tilassa muuttuu väistämättä. Huhdan mukaan tämä heijastuu esimerkiksi siinä, miten joulukirkko sopii peruskouluun.

– On tilannesidonnaista, miten kukin yksittäinen kysymys olisi viisasta ratkaista. Ikävintä on, jos vain yksi tulkinta voittaa, tai jos neuvottelemisen sijaan asiat täytyy ratkaista raastuvassa.

Roskienkerääjien kylän lapset on vanhan perinteen mukaan tatuoitu pieninä.

RISTI

TATUOITUNA IHOLLE

Egyptiläiset koptit ovat Lähi‑idän suurin kristillinen yhteisö. Heidät tunnistaa ihoon tatuoidusta rististä.

TEKSTI JA KUVAT KATRI KETOLA

Tatuointikone jyskyttää tasaisesti. Yksi Egyptin tunnetuimmista ja kokeneimmista tatuoijista Girgis Gabrien Girgis piirtää pientä sinistä nelihaaraista koptiristiä naisen ranteeseen. Tatuointi on hetkessä valmis. Girgis on tehnyt tatuointeja vuodesta 1988. Hänen luonaan käy päivittäin 5–7 asiakasta.

Girgisin tatuointikoju sijaitsee Kairossa Mokattamin vuoren juurella roskienkerääjien kau-

punginosassa. Alueella asuu kymmeniä tuhansia kristittyjä, jotka työkseen keräävät ja lajittelevat Kairon alueen jätteitä.

Vuoreen on louhittu valtava ulkoilmakirkko, joka on Lähi-idän suurin kirkko. Sitä vastapäätä sijaitsee Girgisin tatuointikoju.

Girgisin paikka on pieni koppi, jonka ulkopuolella parveilee ihmisiä.

– Ihmiset tulevat tänne eri puolilta Egyptiä ja eri yhteiskuntaluokista. He tulevat tänne erityisesti siksi, että minut

Lähi-idän suurin kristillinen yhteisö

Egyptin koptit ovat Lähiidän suurin kristillinen yhteisö. Heitä on noin 10 miljoonaa, eli joka kymmenes Egyptin 100 miljoonasta asukkaasta kuuluu ortodoksiseen koptikirkkoon.

Vaikka koptikristityt ovat vähemmistö, heillä on yhteiskunnallista vaikutusta.

Sana kopti tarkoittaa alun perin egyptiläistä.

tunnetaan hygieenisistä välineistä ja siitä, että olen itse rakentanut tämän tatuointikoneen, Girgis kertoo.

KOJUN IKKUNALAUDALLA on mustepulloja ja erilaisia puuleimoja, joista asiakkaat voivat valita tatuointinsa. Girgis Gabrien Girgis näyttää suunnittelemiaan kuvia: pyhä Yrjö, Jeesus, Neitsyt Maria, risti ja enkeli Mikael.

– Voin piirtää myös uusia malleja, Girgis sanoo.

Silti kaikkein suosituin tatuointi on pieni koptilainen risti. Se otetaan yleensä käden sisäranteeseen eli ristiinnaulitun Jeesuksen naulanjäljen kohdalle. Tatuointi merkitsee kopteille yhteisöön kuulumista.

– Risti symboloi ristiin naulitun Kristuksen voimaa. Se kertoo myös kivusta, kärsimyksestä ja verestä. Tatuointi on meillä koptikristityillä ikivanha perinne, Girgis kertoo.

Egyptin ortodoksinen koptikirkko on yksi maailman vanhimmista kristillisistä kirkoista. Kun muslimit valloittivat Egyptin noin vuonna 640 jKr., ihmiset pakotettiin kääntymään islamiin. Ne, jotka eivät suostuneet kääntymään, ottivat tatuoidun ristin ranteeseensa.

– Siitä tuli merkki, joka identifioi heidät kristityiksi, Girgis sanoo.

Tatuointiperinne on lähtöisin jo faaraoiden ajoilta. Tatuoinneilla varustettuja muumioita on löydetty 1000-luvulta eKr.

VÄLIMEREN TUULI VIILENTÄÄ helteisen Aleksandrian kivikatuja. Tämä Aleksanteri Suuren perustama kaupunki on Egyptin toiseksi suurin. Asukkaita Aleksandriassa on 5,5 miljoonaa. Yksi heistä on 26-vuotias Marina (nimi muutettu).

Energinen ja puhelias Marina kävelee jumalanpalveluksen jälkeen reippain askelin kirkkokeskuksen käytävillä ja esittelee paikkoja. Kirkolla on iso sisäpiha, jossa käy kova puheensorina. Pihapiirissä sijaitsevat muun muassa vanhainkoti, päiväkoti, koptilaisen taiteen keskus ja näkövammaisten päiväkeskus.

Marina on kuudesluokkalaisesta asti ollut mukana kirkon vapaaehtoistyössä.

– Tämä kirkko ja yhteisö ovat kirjaimellisesti toinen kotini, hän sanoo.

Ammatiltaan Marina on ohjelmistoinsinööri, ja hän puhuu sujuvaa englantia.

Koptikristityt ovat Egyptissä vähemmistönä. Maan sadasta miljoonasta asukkaasta heitä on noin 10 prosenttia.

Yleensä ristitatuointi tehdään koptiperheessä jo sylilapselle, mutta erityisesti keskiluokkaiset ja kaupungeissa asuvat vanhemmat saattavat antaa lapsen myöhemmin itse päättää, haluaako hän tatuoinnin vai ei.

– Työskentelen juuri avatussa ohjelmistoalan yrityksessä. Arkipäivisin olen kahdeksasta viiteen tietokoneella ja tarkastan koodia. Tylsistyisin, jos en tekisi vapaaehtoistyötä kirkolla.

Kopteille kristillinen usko ja seurakunnassa palveleminen kuuluvat normaaliin arkielämään. He eivät jaottele elämäänsä hengelliseen ja eihengelliseen, kuten länsimaalaiset usein tekevät.

Tatuointi on meillä koptikristityillä ikivanha perinne. TATUOIJA

Girgis Gabrien Girgis on tehnyt tatuointeja jo 30 vuotta. Hän on itse rakentanut tatuointikoneensa.

Marina on ottanut tatuointinsa aikuisena. Hän toivoo, että lapset saisivat itse päättää tatuoimisestaan.

Jeesus-lapsen pakopaikka

Koptikirkko on yksi maailman vanhimmista kristillisistä yhteisöistä. Sen perustajana pidetään evankelista Markusta, joka perimätiedon mukaan toi kristinuskon Egyptiin.

Varhaiset kristilliset tavat ovat säilyneet koptilaisuudessa poikkeuksellisen hyvin.

Pääsiäinen on koptikristityille vuoden tärkein ja joulu toiseksi tärkein juhla.

Joulua koptit viettävät 7. tammikuuta.

Kopteille tärkeä on Raamatun kertomus, jossa Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi pakenevat kuningas Herodeksen vainoja Egyptiin. He ovat tehneet kartan, johon on merkitty paikat, joissa pyhä perhe Egyptissä evakossa ollessaan mahdollisesti py-

Marina edustaa koptien keskuudessa uutta ajattelua. Hän on saanut itse päättää omasta tatuoinnistaan, ja valintakin on sen mukainen.

– Otin kolme vuotta sitten collegessa tämän ristin muotoisen tatuoinnin, jossa lukee Jeesus. Muita tatuointeja en aio ottaa, hän sanoo.

Harvassa ovat ne koptikristityt, joilla ei ole lainkaan tatuointeja. Marinalle tatuointi on tärkeä.

– Jeesus antoi kaikkensa meidän puolestamme. Tatuointini muistuttaa siitä ja saa olla näkyvillä. En peittele sitä, Marina sanoo.

– Minua saatetaan kohdella huonommin siksi, että olen kristitty, mutta en välitä siitä. Egyptissä koptien kohtelu on samankaltaista kuin naisten kohtelu. Myös uskoamme kyseenalaistetaan.

KOPTIKRISTITYT OVAT KOHDANNEET viime vuosikymmenien aikana paljon vastoinkäymisiä. Täällä Aleksandriassa sijaitsee myös kirkko, johon Isis teki vuonna 2017 pommi-iskun.

Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi. Jotkut jopa sanovat, että kristityt elävät tällä hetkellä kulta-aikaansa Egyptissä.

Kristittyjen asema on parantunut ja elämä rauhoittunut Egyptin presidentin Abdel Fattah al-Sisin ansiosta. Ylätasolla kristittyjä arvos-

tetaan, ja presidentti osallistuu kerran vuodessa kirkonmenoihin.

– Elämämme on nyt helpompaa kuin isäni lapsuudessa. Isäni ollessa vauva hänen perheensä karkotettiin Egyptin ylämaasta, koska he olivat kristit-

– Mutta sitä ei tule tapahtumaan lähiaikoina, hän arvioi.

– Sain nauttia vapaammasta elämästä siskoni luona Yhdysvalloissa. Kaipaan matkustelua hänen kanssaan, mutta kotini on silti Egyptissä. Missään muualla maailmassa ei ole vastaavaa yhteisöä kuin täällä. Sitä ikävöin matkoillani eniten.

KAIRON MILJOONAKAUPUNGISTA noin puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitsee yksi Egyptin monista roskienkerääjien kylistä. Keskellä valtavaa kaatopaikkaa elää tuhannen perheen yhteisö. Kaatopaikan keskuksena on kirkko ja sen suuri pihapiiri. Tänään pihan ovat vallanneet lapset, jotka ovat tulleet katsomaan Egyptin Pipliaseuran järjestämää Kingo-festivaalia. Raamatun tarinoita lapsille kertova Kingo-leijona on Egyptissä Youtube-tähti.

tyjä. Silloin he muuttivat tänne Aleksandriaan. En pelkää, että mitään tuollaista enää tapahtuu, Marina sanoo.

Yksi Marinan unelmista on, että hän saisi elää vapaampaa elämää, esimerkiksi lenkkeillä kadulla lenkkareissa ja topissa.

19-vuotias Remon on tapahtumassa paimentamassa parisataapäistä lapsijoukkoa. Hän on ammatiltaan roskien lajittelija, mutta hän toimii myös vapaaehtoisena pyhäkoulunopettajana.

– Pidämme huolta lapsista. Opetamme heille kristillistä rakkautta ja yritämme

” Minua saatetaan kohdella huonommin siksi, että olen kristitty, mutta en välitä siitä.

saada heidät olemaan sovussa keskenään, Remon sanoo.

Köyhässä kyläyhteisössä kirkon merkitys on suuri. Se paikkaa yhteiskunnan turvaverkon aukkoja. Koulujärjestelmän heikkouden vuoksi Egyptin väestöstä jopa 30 prosenttia on lukutaidottomia.

Remon on koulupudokas, joten hän on jatkanut vanhempiensa ammatissa. Hän on lajitellut roskia viidennestä luokasta lähtien.

– Jouduin pois koulusta, koska en läpäissyt tasokokeita. Kokeen läpäisemisestä olisi pitänyt maksaa, eikä meillä ollut varaa siihen. Niinpä minä ja veljeni olemme töissä kaatopaikalla ja tienaamme perheellemme rahaa, Remon kertoo.

Elämä roskien kerääjänä on karua.

– Ainoa unelmani on olla onnellinen ja saada tienattua rahaa perheelleni. Toivon, että pyhäkoululasteni ei tarvitsisi elää niin kovan paineen alla kuin me elämme. Toivon, ettei heidän tarvitsisi kärsiä, Remon sanoo.

Hänen käsivarsissaan on useita erilaisia tatuointeja. Hauiksessa lukee Jeesus, samoin kyljessä. Ranteeseen on tatuoitu oma nimi.

– Minulla on Jeesus sydämessäni. Haluan juhlia sitä joka vuosi tatuoimalla hänen ni -

mensä uuteen paikkaan kehossani, Remon sanoo.

– Papeilla ja kirkon johtajilla on oikeus varmistaa, että hygienia on kunnossa ja prosessi on turvallinen. Heillä ei silti ole oikeutta kieltää halukkaita ottamasta tatuointeja. Olen kiitollinen johtajista, jotka haluavat vaalia perinteitämme ja historiaamme, Girgis sanoo.

Hän haluaa myös ottaa esiin yhden tärkeän asian.

– Tatuointien tarkoituksena ei ole erottautua tai irrottautua muslimeista. Egyptiläiset kristityt ottavat tatuoinnin, koska se on osa heidän identiteettiään.

Ensimmäisen oman tatuointinsa Girgis otti 13-vuotiaana. Siihen aikaan tatuointeja sai vain tapahtumissa.

– Olimme perheeni kanssa Neitsyt Maria -festareilla. Siellä oli mahdollisuus ottaa tatuointi, ja vanhempani tukivat minua siihen.

TATUOINTIEN TEKEMINEN ei ole tatuoija Girgis Gabrien Girgisille vain työtä. Se on kutsumus palvella ihmisiä. Koptikristityt ajattelevat, että ihoon tatuoitu risti suojelee, antaa voimaa ja tuo rauhallisen mielen.

Tatuoinnit herättävät kirkon piirissä jonkin verran eripuraa. Kaikki papit eivät rohkaise ihmisiä ottamaan niitä.

Girgis tiesi, että tatuoinnin ottaminen on kivuliasta, mutta hän halusi sitä kovasti. Ensimmäinen tatuointi piirrettiin ranteeseen.

– Ideana oli näkyvyys. Talvella pukeudutaan pitkähihaisiin vaatteisiin, joten halusin varmistaa, että risti näkyy silloinkin. ■

Marinan nimi on muutettu ja Remon esiintyy vain etunimellään heidän turvallisuutensa vuoksi.

Roskienkerääjien kylässä asuva Remon tatuoi joka vuosi ihoonsa Jeesuksen nimen.

Ainoa unelmani on olla onnellinen ja saada tienattua rahaa perheelleni.

MUUTA

PIHLAJISTO N SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

VUOKRALLE

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hyvän tekeminen sopii kaikille

Joonas Nordman ottaa kantaa kirkon eri siipiin ja viettää joulun Porissa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

Tapaamme Joonas Nordmanin kanssa kalliolaisessa kahvilassa. Nordman on koomikko, käsikirjoittaja, näyttelijä ja ohjaaja – ja edustaa vähemmistöä.

– Asun Kalliossa ja kuulun kirkkoon, Nordman sanoo.

Kallion seurakuntaan kuuluu 43,6 prosenttia alueen asukkaista.

Nordman kertoo elävänsä tyypillistä tapakristityn elämää. Hänet on lapsena kastettu ja rippikoulu on käyty.

Kirkko ei ole koskaan aiheuttanut hänelle hylkimisreaktiota. Uskonasioiden pohtiminen on aina ollut osa hänen elämäänsä.

– Huomaan, että olen iän myötä menossa näköjään konservatiivisempaan suuntaan, kun olen pohtinut esimerkiksi parin viikon takaista sambahommaa.

SAMBAHOMMALLA Joonas Nordman tarkoittaa Paavalinkirkosta ensimmäisenä adventtisunnuntaina televisioidun Jouluradion jumalanpalveluksen kulkuetta. Siinä sambaksi sovitetun Hoosiannan tahtiin tanssahtelivat muiden mukana sambatanssijat.

– Sambakulkue puhutteli erityisesti niitä, jotka eivät kuulu kirkkoon eivätkä ehkä ole liittymässäkään siihen. Toisaalta kulkue ihmetytti niitä, jotka kuuluvat kirkkoon ja haluaisivat perinteistä menoa, Nordman sanoo.

Hän ei tarkoita, etteikö kirkon toiminnassa voisi repäistä ja tehdä erilaisia asioita. Mutta tärkeimpien kirkollisten juhlien perinteitä ei Nordmanin mielestä pitäisi kovin paljon sorkkia.

– Toivon, että kirkon sisällä ymmärretään, että juuri joulussa ja pääsiäisessä on kristillisyyden viehätys ja vetovoima. Niihin liittyy merkityksellisiä perinteitä ja rituaaleja ja se tarina, joka ei muutu.

Kirkolta Nordman odottaa myös sitä, että se palvelee ja auttaa ihmisiä niin kuin se jo tekeekin. Mutta hänen mielestään evankelis-luterilaisen kirkon pitäisi katolisen kirkon tapaan pitää huomattavasti enemmän ääntä kaikesta siitä hyvästä, mitä se tekee.

– Hyvän tekeminen on ideologiasta vapaata. Voit edustaa vanhoillista siipeä tai sambasiipeä, mutta kumpikaan näistä siivistä ei vastusta toisten auttamista, Nordman sanoo.

JOONAS NORDMAN arvelee, että pienenä hän on varmaan ollut rasittava tapaus. Aikuiset kuitenkin kannustivat poikaa, joka tykkäsi kovasti esit-

tää eri ihmisiä. Isoäitiään Joonas imitoi todennäköisesti ihan ensimmäisenä. Muiden esittäminen tuntui hänestä jo lapsena luontaiselta ja helpolta.

Televisiosta hän nappasi tunnettuja hahmoja ohjelmistoonsa. Näyttelijä-koomikko Jukka Puotila oli kiinnostava esikuva.

Suomessa stand up -komiikka ja esitykset alkoivat lyödä läpi 2000-luvun alussa. Nordman innostui stand up -komiikasta ilmaisutaidon lukiossa.

Vuonna 2009 hän voitti alan kilpailun, ja silloin myös ammattiklubien ovet aukenivat. Nordman esiintyi viikonloppuisin eri puolilla Suomea ja teki viikot toimittajan töitä Iltalehdessä.

Stand up -ympäristö on Nordmanin mielestä ollut hyvä paikka kehittyä esiintyjänä.

– Kaikki kokeneet koomikot ovat taitavia esiintyjiä omalla tavallaan sekä hyviä kirjoittamaan vitsejä ja tekemään hauskoja juttuja. Joukossa on myös niitä, joilla on kykyä ja kunnianhimoa näytellä.

Nordman muistaa näyttelijä-koomikko André Wickströmin sanoneen, että koomikko voi kirjoittaa kirjan tai näytelmän, tehdä mainoksia, näytellä elokuvissa tai tehdä ihan mitä vain, koska koomikon ei odoteta olevan vain tietynlainen.

– Andrén virkistävä ajattelu on ohjannut vahvasti tekemisiäni. Voin olla koomikko, joka näyttelee ja kirjoittaa. Tajusin, että koomikon identiteetillä voi taipua mihin suuntaan tahansa, jos taidot riittävät, Nordman sanoo.

VUODEN 2014 jälkeen Joonas Nordman ei ole enää tehnyt perinteistä stand upia.

Television Putous-ohjelman voitto nosti hänet stand up -klubeja suuremman yleisön tietoon. Hänelle alkoi tulla Salme Pasi -keikkoja sekä televisiosarjojen ja elokuvien tekoa.

Nordman on saanut tehdä myös omia televisio-ohjelmia. Viimeisimpänä niistä on nähty Joonas Nordman show’ta neljä kautta, joista yksi oli Grillikausi. Se toi Suomeen roastaamisen.

Roast on maailmalla tunnettu huumorin tyylilaji, joka jakaa mielipiteitä. Sen perusideaa voi olla vaikea ymmärtää: keskenään hyvin toimeen tulevat ihmiset aukovat päätä toisilleen.

asia, että kylmä ihminen heittää kovan vitsin, kuin että lämmin ihminen tekee sen.

– Roastaaminen toimii vain, jos kaikki siihen osallistuvat pitävät toisistaan. Roastissa kilvoitellaan siitä, kuka keksii muista törkeimmän mutta samalla nokkelimman vitsin, Nordman selittää.

– Grillikausi oli tosi suosittu, mutta on tietenkin ihmisiä, jotka eivät siitä pitäneet. Jotkut yhdistivät roastaamisen kiusaamiseen, jonka kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Huumorin tekeminen on haastava laji. Kautta aikojen on suututtu ja pahoitettu mieltä. Toisinaan huumori nostaa esiin ne kuuluisat keisarin uudet vaatteet. Nordmanista tärkeää on se, millä sävyllä vitsaillaan.

– Huumorin pohjalla olisi hyvä olla tietynlainen sydämellisyys tai lämpö. Sen aistii toisesta ihmisestä tai ei aisti. On eri asia, että kylmä ihminen heittää kovan vitsin, kuin että lämmin ihminen tekee sen.

JOULUKSI Joonas Nordman haluaisi mieluiten mennä hiljaisuuteen nietosten keskelle. Häntä ei kiinnosta materiaalinen joulu, varsinkaan, kun sen taika raukeaa jo jouluaattona. Hänen lähipiirissään ei ole ostettu joululahjoja enää moneen vuoteen.

– Muita tapoja jouluuni ei liity kuin se, että yritän pysyä kaupallisesta joulusta mahdollisimman kaukana. Kirkossa käyn joulun aikaan säännöllisen epäsäännöllisesti.

Tänä jouluna Nordman suuntaa kulkunsa lapsuuden maisemiin Poriin.

Motto

– Jouluun laskeutuminen on minulle tärkeämpää kuin itse joulu. Ennen joulua ihmiset alkavat olla toisilleen kohteliaampia, ja tuntemattomillekin pidetään ovea auki.

– Huomaan, että olen iän myötä menossa näköjään konservatiivisempaan suuntaan, Joonas Nordman sanoo.

Tuutulauluja joulun lapselle

Varhaisimmat tähän päivään säilyneet joululaulut ovat peräisin 300-luvulla eläneen diakonin Efraim Syyrialaisen kynästä. Joukossa on muun muassa Marian tuutulauluja Jeesus-lapselle.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ JA SERAFIM SEPPÄLÄ

Kun aurinko on laskenut PohjoisMesopotamian vuorten taakse, kivikirkkoon kokoontuneet ihmiset alkavat sytyttää tuohuksia. Muutamat heistä hakeutuvat lähemmäs tulisijaa pysyäkseen lämpimänä. Jeesuksen syntymän vastainen talviyö on täynnä odotusta.

Sitten joku aloittaa laulun.

Tällaiseksi Itä-Suomen yliopiston professori Serafim Seppälä kuvittelee varhaisten kristittyjen tavan viettää jouluaattoiltaa. Kuvaus löytyy hänen tuoreesta teoksestaan Ikuinen Betlehem (Suomen patristinen seura). Seppälä on kääntänyt suomeksi kirkkoisä Efraim Syyrialaisen (n. 306–373) syyriankielisiä runoelmia, jotka liittyvät Jeesuksen syntymäjuhlan viettoon.

– Yllätyin siitä, miten ikonisia ja visuaalisia nämä tekstit ovat. Hymnit ovat hyvin värikkäitä varsinkin siihen nähden, että niitä on kuunneltu karussa kivikirkossa pimeänä talviyönä. Ne marssittavat esiin pyhiä ihmisiä, värikkäitä symboleja ja ikään kuin rakentavat kuulijan ympärille ikonisen kaupungin, ikuisen Betlehemin, Seppälä sanoo.

”Kuka rohkenisi sanoa, että pieni kohtu, heikko ja halveksittu, olisi suuren ikiolevaisen veroinen?”

Käännöstekstien rungon muodostavat varhaiskristilliset Marian tuutulaulut. Niitä laulettiin jouluaamun vastaisena yönä tuntikausien ajan, kun kristityt valvoivat odottaen aamun jumalanpalvelusta. Esilaulaja lauloi säkeistöt, minkä jälkeen kansa vastasi yksinkertaisella kertosäkeellä.

– Tuutulauluissa Maria laulaa jumalaiselle lapselleen ihmetellen tämän liikehdintää ja kaiken merkitystä. Mutta samalla Maria laulaa koko kirkolle Kristuksen mystisen kahtalaisuuden sanomaa: lapsi on ihminen ja jumalallinen, Seppälä sanoo.

SUOMENTAESSAAN JOULUHYMNEJÄ Serafim Seppälä pohti, millaista alkuperäinen kristinusko on ollut.

Efraim Syyrialaisen tekstien syntyaikana kristinusko oli yhtenäisimmillään. Teologisista ja aatteellisista kiistoista huolimatta Jeesuksen jumalallisesta alkuperästä puhuva Nikean uskontunnustus (325) yhdisti kristittyjä Irlannista Persiaan ja Etiopiasta Georgiaan. Kirkkovuotta rytmittivät samat juhlat, askeesia pidettiin arvossa ja jumalanpalveluksen perusrakenne oli samanlainen.

Kristikunnan itäisimmillä alueilla teologian kieli ei Seppälän mukaan askarrellut väitelau-

seiden ja filosofisten käsitemäärittelyjen kanssa. Sen sijaan teologian ja hengellisen kirjallisuuden kieltä oli runous.

– Kirkoissa ja iltaisin kirkkojen sisäpihoilla laulettiin pitkiä runoelmia. Esimerkiksi lankeemuksesta laulettaessa laulujen sävy ja sanoma olivat paratiisin kaihoisaa ikävöintiä, eivät pelastuksen ehtojen selvittelyä, Seppälä sanoo.

Seppälä uskoo, että kristinuskon historia olisi muodostunut valoisammaksi ja kirkkojen ilmapiiri raikkaammaksi, jos varhaisten idän kristittyjen näkökulma olisi säilynyt. Voisivatko tämän päivän kristityt avautua uudestaan runolliselle kielelle ja palata vanhoille juurilleen?

– Meiltä se voi olla jo ohi. Olemme jo omaksuneet kaikenlaisia myöhempiä käsityksiä perisynnistä ja muita sellaisia kysymyksiä, joita varhaiskirkossa ei välttämättä edes ollut. Meissä voi myös olla eräänlaisena tehdasasetuksena se, että kristinuskon ydin on katekismusmaisia väitelauseita. Tämä johtaa helposti juupas–eipäs-ajatteluun.

ASKEETTINA TUNNETTU Efraim Syyrialainen oli diakoni eikä tiettävästi koskaan ottanut pappisvihkimystä. Hän vaikutti kahdessa kaupungissa, ensin Nisbiksessä ja viimeisinä vuosinaan Edessassa, joka oli syyriankielisen kristikunnan pyhä kaupunki ja pyhiinvaelluskohde. Nykyisin noiden kaupunkien eteläpuolella kulkee Syyrian ja Turkin raja.

Efraim karttoi mukavuuksia ja harjoitti rukousta, paastoa ja valvomista. Tiettävästi hän oli monien tuon ajan kirkonpalvelijoiden tavoin sitoutunut selibaattiin.

Edessan kaupungissa ja sen liepeillä toimi lukuisia kristillisten kilvoittelijoiden yhteisöjä, mutta emme tiedä, elikö Efraim luostarimaisessa yhteisössä vai itsenäisenä kilvoittelijana. Hän kirjoitti osan teksteistään kaupungissa toimivan askeettisten naisten yhteisön laulettaviksi tai resitoitaviksi.

Kun kristityt kokoontuivat laulamaan Efraim Syyrialaisen hymnejä, pääpaino ei Serafim Seppälän mukaan ollut täsmällisen historiallisen tiedon välittämisessä, vaan laulajat pääsivät osallisiksi siitä todellisuudesta, johon sanat viittasivat.

”Hänessä saavat elää kaikki ruumiit, ne ovat hänen sukuaan.”

Seppälän mukaan runollisesta tekstistä ammennettava tieto on erilaista kuin proosatekstin antama tieto: runo ei esitä totuutta, vaan avaa ja elävöittää sen.

– Runollisessa ja laulettavassa muodossa sanoma on täyteläinen ja lopullinen, mutta kun tällainen sanoma puretaan katekismusmaisiksi väitelauseiksi, se menettää eloisuuttaan ja hengittävyyttään, Seppälä sanoo.

– Voisi ehkä sanoa, että kristinuskon aito sisältö on itsessään elämyksellistä. Se vain täytyy saada kosketuksiin sielun kanssa.

”

Runoudessa ja rukouksessa ajan rajat voidaan ylittää.

EFRAIM SYYRIALAISEN jouluhymneissä kokemuksellisuutta palvelevat tiukka mitta ja samana pysyvä tavujen määrä, joka tekee teksteistä laulettavia ja kevyesti virtaavia.

Sanojen valintaan vaikuttivat sisällön lisäksi tavutus ja ääntämys, kuten sanojen kuulostaminen samalta tai samanlainen alku. Hymnien tehokeinoja ovat myös sanaleikit ja toistot.

Seppälän mukaan Efraim pyrki luomaan hymneillään ajattomuuden hetken, johon kuulija saattoi asettua.

– Hän käytti esimerkiksi ”tänä päivänä” ­tyyppisiä ilmaisuja, joilla Betlehemin tapahtuma aktivoitiin tässä ja nyt. On paljon dramaattisempaa sanoa, että ”tänään ihminen pelastuu” kuin että satoja vuosia sitten tapahtui jotakin. Runoudessa ja rukouksessa ajan rajat voidaan ylittää, Seppälä sanoo.

”YLÄLUOKAN NAISET toivoivat hänen nousevan heistä, hienosto halusi hänen koittavan heistä:

siunattu on Sinun korkeutesi, joka taipui alas ja sarasti köyhien joukosta.”

Köyhyyden merkityksen korostaminen on yksi Efraim Syyrialaisen jouluhymnien keskeisistä teemoista. Köyhyystekstien taustalla ei ole Serafim Seppälän mukaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimus tai pelkkä sympatia köyhiä kohtaan vaan askeettinen maailmankuva.

Diakoni Efraim Syyrialainen piti köyhien ihmisten elämäntapaa parempana ja tasokkaampana kuin rikkaiden. Tämä näkyy jouluhymnien säkeissä, joissa Kristus tulee alas köyhien joukkoon ja syntyy köyhälle äidille, ja Jumalan kirkkaus kätkeytyy köyhyyden ja häpeän kaltaisiin asioihin.

– Efraimin mielestä kulutus ja turhat nautinnot eivät tee ihmiselle hyvää, ja siksi köyhien elämäntapa on jotain, mitä rikkaiden tulisi tavoitella. Ei ihme, että häntä pidetään ekologisesti ajattelevien omana pyhänä, Seppälä sanoo.

– Maria oli lähtökohtaisesti tavallinen köyhä juutalaistyttö, joka ihaili ja hoivasi vauvaansa.

Mutta hymneissä hänen näköalansa syvenevät ja laajenevat. Marian suulla laulaa ajoittain koko kirkon ja ihmisyyden ääni.

Seppälän mukaan suurin osa hymnien laulajista ja kuulijoista oli tavallista köyhää väkeä. Lauluista he saivat kuulla Jumalan asettuneen heidän puolelleen ja yhdeksi heistä.

Valtaosa tämän päivän suomalaisista ei kuulu maailman köyhiin. Serafim Seppälä uskoo, että joulun sanoma voi koskettaa myös kiireen ja monenlaisten huolten kuormittamaa kuluttajakansalaista.

– Olisi hyvä, jos tämä jouluna syntyvä lapsi ei jäisi itkemään kapaloihin vaan saisi kasvaa meissä sen verran, että me hieman pienenisimme. Silloin voisimme haluta vähemmän, tarvita vähemmän, kuluttaa vähemmän. Ehkä silloin kiirettäkin olisi vähemmän, Seppälä sanoo.

– Puhun tässä lähinnä itselleni. Koko syksyni meni taas 14­tuntista työpäivää tehdessä, vaikka tarkoitus oli vähän downshiftata. ■

– Joulua kannattaa lähestyä laulamalla tai kuuntelemalla sellaisia lauluja, joissa on aito pyhyyden tuntu, professori Serafim Seppälä sanoo.

Jo ensimmäisten vuosisatojen kristityt viettivät Jeesuksen syntymäjuhlaa. Armenialaisen evankeliumikäsikirjoituksen kuvitusta 1300-luvulta.

www.sanaris.

JOHTI JUGOSLAVIAA PAISTETAAN LA SKUKUNINKAALLA

KUOREEN

KIRJAILIJA PANU POLIISIN VERBI ALPO TUPRUTTELEVA TULIVUORI

VIEHÄTTÄVIÄ MATALIA NUORI HERRA NIINISTÖ

LAITOKSESSA

HAALIA HALTUUNSA

HAVUPUITA LEDIN

FON DA LÄTKÄTÄHTI LUNDELL

HÄPÄISTÄ MAAKIN KARJALLE TYKINKUULA SIJAINTI

KIRKASTUVA TÄHTI PATRIARKKA

SORKKAELÄIN

SUOMENKIN SUUNNAKSI TONAVAAN

USEIN SÄHKÖKIUKAASSA

WOODY PIHALLE VIULUTAITURI YOSHIKO KUUN VALOA MUSTUNEIN SEININ -PEURA KORTELAINEN

ALIJÄÄMÄ KASKINEN HAUTAJAISISSA OLKIMAJA SADUSSA

EPÄILEVÄN USKO AVOSUO OMMELLA

VALAALLA -1. PAINAA PÄÄLLE VOI-

ANSIOITA KERMAKARAMELLI NISKAVUORI NASKALEITA

ZOLAN TEOS

alkali

KIRJAILIJA PHILIP KUVITTAJA MAIKKI KESKISUOMESSA IDÄN RAJAJOKI LYYTINEN MANTO "PAMAUS" VANHA MAAKUNTA

KAIKKONEN

SAARNASSAKIN

TOISTAMISEEN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli

SANARIS.FI

–LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

Hautausmaalla kävijöitä rahastetaan

HIETANIEMEN HAUTAUSMAAN edessä ei ole lainkaan pysäköintipaikkoja lyhytaikaiseen asiointiin tai pysäköintikiekkopaikkoja. Pysäköinti on maksettava maksusovelluksella puhelimella tai maksukortilla pysäköintiautomaatilla. Käteistä rahaa maksuautomaatit eivät huoli. Pysäköintipaikat ovat aina maksulliset klo 9–21.

Käyn satunnaisesti isovanhempieni haudalla. Minä pystyn maksamaan pysäköinnin, mutta näin ei ole kaikilla. Hautausmaalla tapaan jatkuvasti hämmentyneitä ikäihmisiä, jotka seisovat ahdistuneina maksuautomaatin edessä, kun he eivät tiedä, miten pysäköinti toimii. Käytännössä haudalla on tällöin käytävä pikavauhtia toivoen, etteivät parkkipirkot ehdi sillä välin sakottamaan.

Kiire ei kuulu hautausmaalle. Kylmää pysäköintipolitiikkaa tai ilmastoideologiaa ei pidä maksattaa haudalla kävijöillä. Kaupungin päättäjät voisivat järjestää pysäköinnin sujuvasti pysäköintikiekolla esimerkiksi 1–2 tunnin rajoituksella, jolloin paikkojen käytössä olisi vaihtuvuutta.

Pysäköintijärjestelyjä Helsingin päättäjät voivat helposti muuttaa. Hautapaikan muuttaminen on vaikeampaa.

Kysymyksiä kirkolle

OLEN OLLUT reilut kymmenen vuotta aktiivinen seurakunnan jäsen. Vieläkin herää kysymyksiä:

Voisivatko seurakunnat järjestää jatkorippikouluja aikuisille? Moni haluaisi keskustella kristinuskon kysymyksistä vertaistensa kanssa – ja pitää hauskaa.

Olisiko mahdollista, että isommat kirkkojen pihat annettaisiin myös asukkaiden käyttöön, kuten Huopalahden kirkolla?

Miksi Helsingin seurakunnat leikkaavat rajusti erityisnuorisotyöstä, heikoimmista?

Voisiko kirkkojen yhteyteen perustaa uurnalehtoja?

Sukulaisperheeni tytär kysyi juhliensa jälkeen rippipapiltaan, voisiko hän päästä seuraavan kesän rippikouluun isoseksi. Rippipappi hyväksyi pyynnön ilomielin. Tehtävään valmistuminen edellytti vuoden ajan osallistumista koulutustapahtumiin sekä nuorten iltoihin.

Olen syvästi kiitollinen ja iloinen, että luterilainen kirkko on perinteisesti, jopa vuodesta 1730 lähtien, järjestänyt nuorilleen rippikouluja ja konfirmaatioita. Oma helluntaiherätykseni on viime vuosikymmeninä alkanut pitää niin sanottuja fifteenleirejä, jotka ovat vaihtoehto rippileireille.

Arvelen, että ennakkoluuloton tutustuminen toistensa leireihin yli seurakuntarajojen antaisi uusia, käyttökelpoisia tapoja monipuolistaa nuorten parissa toteutettavaa tärkeää hengellistä toimintaa.

Juhani Happonen opettaja, (eläkkeellä), Kuopio

Hoosianna ja samba

PAAVALINKIRKON KOHUTUSSA adventtijumalanpalveluksessa minua puhutteli eniten samba-hoosianna. Tämä toi ripauksen sitä tunnelmaa, joka mahdollisesti vallitsi Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin. Ihmiset katkoivat oksia, levittivät vaatteita tielle, kulkivat hänen edellään ja perässään huutaen ”hoosianna”.

Espoo

Mia Laiho kansanedustaja,

Rippijuhlissa ensimmäistä kertaa

OMAN HELLUNTAISEURAKUNTANI toimintaan ei kuulu tavanomaista rippikoulua eikä siis konfirmaatiota. Kun minut kutsuttiin pari vuotta sitten Helsinkiin sukulaisperheeni tyttären konfirmaatioon Temppeliaukion kirkkoon, otin kutsun ilahtuneena ja uteliaana vastaan.

Nuoret olivat käyneet viikon mittaisen rippikoulun kesällä. He muodostivat tilaisuuden kuoron kauniisti valkoiseen albaan pukeutuneina. Kuorolaisten joukosta nuori poika siirtyi säestämään kuoron esityksiä flyygelillä. Saarnan pitokin oli luovutettu kahdelle nuorukaiselle. He löysivät päivän tekstistä tuoreita ja kiinnostavia näkökohtia.

Onko kirkkojen katoilla aurinkopaneeleja ja tuleeko pihoista maalämpö?

Voisiko joka kirkolla toimia vaikkapa kerran viikossa rento mummola, jossa eri-ikäiset ja varsinkin maahanmuuttajat voisivat tavata toisiaan?

Eikö seurakuntien kannattaisi järjestää työntekijöilleen ruokailu kerran viikossa, jotta yhteisyys vahvistuisi yhteisen aterian muodossa?

Miksi kirkolliskokouksen jäseniä ei valita suoralla vaalilla?

Voitaisiinko vihdoin kirkkoherrat ja piispat valita seitsemän vuoden määräajaksi?

Milloin kirkkoon saadaan kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus?

Sini Alén Vantaa

Erityisen puhutteleva oli hetki, jolloin jokainen nuori vuorollaan siirtyi kuorolavalta alttarikaiteen äärelle ja polvistui siihen. Heiltä kysyttiin: Tahdotteko Jumalan armon avulla osoittaa tämän uskon elämässänne? Kunkin nuoren omaiset ja kummit saivat tulla rukoillen siunaamaan rippilastaan yhdessä papin kanssa.

Ripille päässyt nuori sai nyt luvan osallistua itsenäisesti ehtoolliselle, toimia kummina sekä äänestää seurakuntavaaleissa täytettyään 16 vuotta. Jumalanpalveluksen jälkeen nuorille ojennettiin kukkia ja rippilahjoja. Sitten oli henkilökohtaisten rippijuhlien vuoro.

Mikään ei anna kuvaa, että kyseessä olisi ollut ylevä ja harras ilo, sellainen, että vakavina todetaan: iloitkaamme. Enemmänkin riehakas ja pitelemätön ilo, kun ihmiset juhlivat kuninkaan saapumista ja huutavat sydämensä kyllyydestä. Tätä tunnelmaa tanssi kuvasi kauniisti.

Oli jumalanpalvelus muutenkin hyvä, mutta tällä kertaa tanssi kertoi enemmän kuin tuhat sanaa. Ja ehkä paheksuvat reaktiotkin heijastelevat alkuperäistä tarinaa: käske heidän olla hiljaa, kehotettiin Jeesustakin. Iloitseva joukko ei ollut kaikkien mieleen.

Joidenkin mielestä tanssijoilla oli liian vähän vaatetta kirkkoon. Laskelmieni mukaan alkuperäisessäkin hoosianna-tapauksessa joillakin oli tavallista vähemmän vaatetta päällä, kun osa vaatteista oli tärkeämmässä käytössä toivottamassa kuningasta tervetulleeksi.

Elise Iho Helsinki

Kurkkaa verkkoon! Mielipiteitä julkaistaan myös osoitteessa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN

Vuokralle tarjotaan

Rakennusala

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Asennan, opetan ja korjaan elektroniset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

la 17.12. klo 18 jouluveisuut Virkkalassa, mukana Veisuuveljet. Virkkalant. 1, Lohja. su 18.12. klo 16 jouluveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs.; Veisuuveljet. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ti 20.12. klo 18 seurat Lähetysseuralla, Maistraatinportti 2 A, L-Pasila. su 1.1. klo 18 uudenvuoden seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1. ma 2.1. klo 18.30 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2, Espoo. ke 4.1. klo 18 jouluseurat Puistolan kko, Tenavat. 4. to 5.1. klo 13 loppiaisaaton veisuut Sipoon Pappilassa, Kuninkaant. 28. su 15.1. klo 15 seurat ja vuosikok. Puolimatkan kpli, Aholank. 20 Hyvinkää. klo 15 seurat Turjalla, Fredrikint. 9, Loviisa.

klo 15 seurat Nurmijärven srkkesk., Kirstaant. 5. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali. su 29.1. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko; s. K. Hiltunen; ruokailu & seurat.

Ostetaan

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Maali tulee joskus

Soutaessaan pitkää matkaa Jari Saario ei mieti mitään ylimääräistä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN

Jari Saario luki lehdestä yksinsoutumatkasta ja mietti, että sellainen voisi olla hänelle hyvä projekti. Hän oli aina halunnut haastaa itseään ja viihtynyt merellä. Myös työpaikan sisäsoutulaite oli vuosien mittaan ollut ahkerassa käytössä.

Kolme vuotta sitten Saario souti Kööpenhaminasta Helsinkiin. Siinä meni kaksi kuukautta, ja taakse jäi 1 200 kilometriä. Sitä ennen hän souti pikkupaatilla neljä kertaa Helsingin ja Tallinnan väliä.

Mutta Saario haluaa lisää. Hänestä tuntuu, ettei hänen koko fyysinen ja henkinen kapasiteettinsa ole vielä ollut käytössä. Seuraavaksi hän aikoo ylittää soutamalla Atlantin valtameren. Saario tekee matkan vieläpä edestakaisin. Sitä ei ole kukaan tiettävästi edes porukalla tehnyt. Tavoitteena on soutaa 15 000 kilometriä seitsemässä kuukaudessa.

KUN SÄÄ OSUU kohdilleen, Jari Saario starttaa Portugalin Lagosista Miamiin tammikuussa 2023.

Saarion soutuvene on erikoismalli, sillä tavallisella veneellä ei meren aallokoissa, saatikka myrskyissä, pärjää. Kesäkuussa hänen on tarkoitus palata New Yorkista Atlantin yli Lontooseen.

Ihmiset toteavat usein Saariolle, että ”merellä sinulla on sitten aikaa mietiskellä”. Mutta yksin merellä soutaessaan Saario miettii asioita vähem-

Helsinkiläinen palomies Jari Saario, 50, työskentelee Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Saario on naimisissa, ja hänellä on kaksi lasta.

Tammikuussa 2023 Saario lähtee soutamaan yksin edestakaisin Atlantin valtameren yli. Saario siunattiin matkaan 11.12. Lauttasaaren kirkossa. Saarion soutumatkaa voi seurata Instagramissa @ jari_saario ja Tik Tokissa @ atlantic.row.tour.

Atlantin ylittämisessä soudun osuus on 20 prosenttia ja pääkopan kestävyyden 80 prosenttia.

män kuin yleensä. Siellä ajatukset ovat joko suorituksessa tai seuraavassa ruokailussa, jolloin tarjolla saattaa olla esimerkiksi kaurahiutaleita.

Soutaessaan Saario menee tilaan, jossa hänellä on mielessään vain kolme asiaa: nyt teen tätä, tämä kestää kauan ja maali tulee joskus. Kaiken

ulkoisen huomion vie se, miten aallokon tai myrskyn keskellä pärjää ja mitä muuta luonnossa tapahtuu.

Keskellä merta Saario ei ala keksiä ikiliikkujaa tai miettiä syntyjä syviä. Soutajan mieli ei myöskään valaistu haastavassa koettelemuksessa niin, että hän maaliin tullessaan alkaisi levittää ilosanomaa kokemastaan.

Usein Saario saa kuulla olevansa kova soutaja. On hän sitäkin. Mutta Saarion mukaan Atlantin ylittämisessä soudun osuus on 20 prosenttia ja pääkopan kestävyyden 80 prosenttia – onhan hän valtamerellä soutaessaan järkyttävän pitkän ajan yksin pienessä veneessä.

ENNEN ATLANTIN YLITYSTÄ Jari Saario harjoittelee muun muassa sitä, miten päästä takaisin positiiviseen mielentilaan, jos jotain ikävää sattuu. Se on tärkeää, ettei vaivu epätoivoon. Omaa mieltään pitää psyykata niin, että kaikki onnistuu ja menee hyvin.

Toisinaan keskellä merta Saario joutuu keräämään itseään kokoon. Silloin tulee Jumala mieleen. Luonnon armoilla soutaessaan Saario saa mielenrauhaa suuremmista voimista. Se auttaa häntä paljon. Merellä soutaja ei pelkää, mutta hän on nöyrin mielin. ■

18.12.

Päivän evankeliumissa (Matt. 1:18–24) enkeli ilmoittaa Joosefille Jeesuksen syntymästä.

Käsillä työtä tekevien suojelija

KIRKON HISTORIASSA Neitsyt Marian puoliso Joosef oli pitkään unohduksissa. 1600­luvulla hänet löydettiin jälleen. Joosefilta alettiin pyytää apua perhe­ elämän ongelmiin, taloudellisin vaikeuksiin ja työssä jaksamiseen. 1930­luvulla katolinen kirkko julisti Joosefin kaikkien käsillä työtä tekevien suojelijaksi. Ajatuksena oli, että samalla tavalla kuin kirvesmies Joosef aikoinaan myös nykyajan työläinen huolehtii perheestään kättensä töillä.

Mies, joka kuunteli uniaan

Marian puoliso ja Jeesuksen kasvatusisä Joosef oli uniennäkijä. Matteuksen evankeliumin joulukertomuksissa hän näki neljä merkittävää unta. Hänellä oli myös rohkeutta tulkita niitä ja toimia niiden mukaan.

Ennen kuin Maria ja Joosef ehtivät muuttaa yhteen, kävi ilmi, että Maria oli raskaana. Joosef oli aikeissa purkaa kaikessa hiljaisuudessa kihlauksensa Marian kanssa. Silloin hän ensimmäisessä unessa kuuli enkelin sanovan: ”Älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi.”

Kaikki oli niin kuin pitikin. Maria oli raskaana Pyhän Hengen vaikutuksesta. Enkelillä oli lapselle jo nimikin valmiina.

Joosef kuunteli untaan, ja niin syntyi joulun ihme: Vapahtaja seimivuoteeseen.

Toinen uni johti Joosefin ja hänen pienen perheensä pakomatkalle Egyptiin. Joosefin piti suojella Mariaa ja lasta, jonka henki oli uhattuna.

Kolmannessa unessa Joosef sai tietää, milloin lähteä takaisin kotimaahan. Neljäs uni neuvoi häntä palaamaan Betlehemin sijaan Nasaretiin, ja siellä Jeesus viettikin lapsuutensa.

Raamatussa Joosef esiintyy Jeesuksen vauva­ajan jälkeen vielä kerran, kun Joosef ja Maria etsivät Jerusalemin­matkalla omille teilleen lähtenyttä 12­vuotiasta poikaansa ja löytävät tämän temppelistä juttelemasta opettajien kanssa.

Sen jälkeen evankeliumit lähes vaikenevat Joosefista. Emme tiedä, mitä hänelle tapahtui.

Kertomuksissa Joosef ei puhu mitään. Hän ajattelee, kuuntelee sisintään ja toimii sitten. Hän suojelee Mariaa ja lasta, huolehtii heistä.

Jeesus ei ollut ihan niin isätön kuin millaisena hänet kuvataan. Ainakin hän opasti rukoilemaan Jumalaa kuin rakasta isää. Ehkä Joosef oli opettanut hänelle muutakin kuin rakennustöitä.

LAURI MAARALA

Joosef suojaa Mariaa

Joosefista lauletaan harvassa joululaulussa. Ranskalaisessa kansanlaulussa Paimenten joululaulu Joosef esiintyy Marian rinnalla.

”Josef suojaa Mariaa, kun hän lasta tuudittaa. Aasit, härät, lampaatkin katsoo silmin hartahin.

Armo suuri taivainen osana on paimenten. Seimessänsä nukkuvan näämme Pojan Jumalan.” (Laulun on suomentanut Sauvo Puhtila.)

NINA RIUTTA MATTI PIKKUJÄMSÄ

Eeva Öystilä liputtaa tasaarvon puolesta

18-vuotias Eeva Öystilä yllättyi napattuaan seurakuntavaaleissa toiseksi eniten ääniä Rekolan seurakunnassa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Lukion kolmatta luokkaa käyvä Eeva Öystilä innostui lähtemään seurakuntavaaliehdokkaaksi Rekolan seurakunnan nuorisotyönohjaajan pyynnöstä.

– En ollut kuullut aiemmin koko vaaleista, mutta kun otin niistä tarkemmin selvää, päätin asettua Tulkaa kaikki -liikkeen ehdokkaaksi.

Öystilä sai 64 ääntä, toiseksi eniten Rekolan seurakunnassa. Hän pääsi tällä äänimäärällä sekä seurakuntaneuvostoon että Vantaan seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon. Äänimäärä yllätti Öystilän totaalisesti: ennakkoon hän arveli vain muutaman kaverinsa äänestävän häntä.

Uusi luottamushenkilö haluaa vaikuttaa erityisesti siihen, että nuorten ääni kuuluisi paremmin seurakunnassa.

– Rekolan seurakunnassa pitäisi olla enemmän erilaista toimintaa nuorille. Tällä hetkellä meillä on vain isoskoulutusta ja nuorten iltoja. Olen huomannut, että monilla nuorilla on ennakkoluuloja seurakunnan toimintaa kohtaan, joten tarjontaa olisi hyvä laajentaa esimerkiksi siten, että nuoria otettaisiin mukaan suunnittelemaan toimintaa.

Öystilä pyrkii myös toimimaan tasa-arvoisuuden puolesta, liittyy se sitten naispappeuteen tai samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimiseen. Hänestä jälkimmäisessä on kyse ihmisoikeuksista. Kirkon pitäisi hänen mielestään olla muutenkin avoinna kaikenlaisille ihmisille, ja sinne olisi voitava tulla sellaisena kuin on.

– Pidän tärkeänä myös huonompiosaisten auttamista, ja se tapahtuu parhaiten seurakunnan diakoniatyössä. Näitä ihmisiä voisi kuitenkin tavoittaa paremmin jalkautumalla sinne, missä he asuvat ja liikkuvat, Öystilä sanoo.

EEVA ÖYSTILÄ on osallistunut seurakunnan toimintaan rippikoulusta lähtien. Hän on toiminut isosena ja kerhonohjaajana ja pitänyt näissä tehtävissä erityisesti niihin liittyvästä yhteisöllisyydestä.

Öystilällä on ollut hieman erilainen tie seurakuntaan kuin monella muulla. Hän ei nimittäin kuulunut lapsena kirkkoon, mutta halusi siitä huolimatta käydä ystävänsä kanssa rippikoulun.

– Kävimme riparin, ja konfirmaatioaamuna minut ja kaverini kastettiin. Paikalla oli molempien sukulaisia.

Partio on ollut Öystilälle tärkeä harrastus lapsesta saakka. Hän kutsuu sitä elämäntapaharrastukseksi.

– Partion arvot, kuten huolen pitäminen luonnosta ja toisista, ovat minulle ylipäätään tärkeitä elämässä. Partiotoiminta on kasvattanut minua paljon ihmisenä.

”

EEVA ÖYSTILÄ

Nuoren lukiolaisen syksy on ollut kiireinen, sillä hän on käynyt koulun lisäksi myös töissä. Jouluna hän pyrkii kuitenkin hiljentymään joululaulujen ja joulun sanoman ääreen.

Jos Öystilä vain suinkin ehtii, hän menee kuuntelemaan kauneimpia joululauluja pop-tunnelmissa Tikkurilan kirkkoon.

– Olisi kiva kuulla tuttuja joululauluja vaihteeksi pop-sovituksilla, hän sanoo.

Jouluaattona Öystilä aikoo osallistua Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa järjestettävään Jouluyön messuun. Öystilä osallistui messuun viime vuonna kavereidensa kanssa, ja sen hieno tunnelma teki häneen vaikutuksen. ■

Kauneimmat joululaulut goes Pop pe 16.12. klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12. Jenni Honkaluoma, laulu, Antti Suonio, koskettimet, Ville Nurmi, kitara, Mikael Seire, lyömäsoittimet, ja Pasi Rytkönen, basso. Jouluyön messu jouluaattona 24.12. klo 23 Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Pappina Ben Ahlroos. Sirkku-Liisa Niemi, urut ja laulu, Lily-Marlene Puusepp, konserttiharppu, ja Oskari Matinlassi, pasuuna.

Kiireisen syksyn jälkeen Eeva Öystilä aikoo hiljentyä joululaulujen ja joulun sanoman ääreen.

Seurakunnan pitäisi olla avoinna kaikenlaisille ihmisille.

Joulun aikaan on tarjolla keskusteluapua

Jos ahdistaa tai tuntuu yksinäiseltä, apu on puhelinsoiton tai nettiyhteyden päässä päivittäin myös jouluna.

KIRKON KESKUSTELUAPU toimii joulun ja uudenvuoden aikaan normaalisti. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse, chat-keskusteluna tai nettikirjeitse. Palveleva puhelin toimii joka päivä iltaisin, chat arkipäivisin. Nettikirje päivystää joka päivä. Yhteyttä voi ottaa missä tahansa mieltä painavassa asiassa.

Kirkon keskusteluapu evl.fi/kirkonkeskusteluapu

Palveleva puhelin joka päivä klo 18–24 p. 0400 221 180 (operaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaan pvm/mpm).

Palveleva chat avoinna ma–pe klo 12–20

Palveleva nettikirje, johon voi kirjoittaa milloin tahansa, ja vastauksen saa muutaman päivän kuluessa. Kirjeen voi myös postittaa osoitteeseen Palveleva kirje, PL 210, 00131 Helsinki. Vastauksen saa, jos lähettäjä liittää mukaan nimi­ ja osoitetietonsa.

Yhteydenottoihin vastaavat tehtävään koulutetut ja vaitiolovelvolliset vapaaehtoiset ja kirkon työntekijät.

SEKASIN-CHAT, joka on 12–29-vuotiaille tarkoitettu keskustelupalvelu, toimii joulun ja uudenvuoden pyhien aikaan normaalisti joka päivä. Yhteyttä voi ottaa missä tahansa mieltä painavassa asiassa, liittyypä se jouluun tai ei.

Sekasin-chatin lisäksi tukikanavina toimivat Sekasin-ryhmächat ja Sekasin Gaming. Sekasin Gaming -yhteisö toimii Discordissa kaikkina päivinä ympäri vuorokauden. Sekasin Discordiin voi mennä viettämään aikaa, jos kaipaa seuraa.

Sekasin Kollektiivin koordinaatiosta vastaavat MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja SOSLapsikylä. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset.

Sekasin-chat on avoinna vuoden jokaisena päivänä, arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin 15–24 sekasin.fi­verkkosivun lisäksi monien toimijoiden omilla verkkosivuilla, Facebookissa facebook.com/sekasin, Instagramissa sekasinchat ja Twitterissä @chatsekasin.

Mitä vastaisit kastetta pohtivalle kivistöläiselle?

Vantaankosken seurakuntaan valitaan vielä ennen joulua uusi kirkkoherra.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SANNA VIHERVÄS

Vantaankosken seurakuntaneuvosto valitsee seurakunnalle uuden kirkkoherran 21. joulukuuta. Virkaa ovat hakeneet Kirkon lähetystyön keskuksen uskontojen kohtaamisen asiantuntija Elina Hellqvist, Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola ja Hakunilan seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen Kirkko ja kaupunki esitti ehdokkaille kysymyksiä, joihin he vastasivat sähköpostitse.

1. Vantaankosken seurakunnassa on noin 50 työntekijää. Millaisen johtajan he saisivat sinusta?

2. Kohtaat lähijunassa Kivistöön muuttaneen kolmikymppisen naisen, joka pohtii, kannattaisiko hänen kuukauden ikäinen lapsensa kastaa vai pitäisikö lapsen antaa itse valita uskontonsa. Mitä vastaat?

3. Myyrmäen kirkossa tehdään kallista peruskorjausta, ja myös Kivistön kirkko kaipaisi remonttia. Mitä vastaat seurakuntalaiselle, jota hirvittää kiinteistöihin menevän rahan määrä ja mietityttää se, riittääkö seurakunnalla rahaa diakoniatyöhön?

Vantaankosken seurakunnassa on keskusteltu siitä, miten eri lähetysjärjestöjä pitäisi tukea. Miten ehdokkaat ratkaisisivat asian? Lue pidempi versio jutusta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Hakunilan ”salakanttorit”

palkittiin

Päivi Vilenius ja Janne Salomaa on palkittu vuoden vapaaehtoisina Vantaan seurakunnissa. He ovat usean vuoden ajan vastanneet yhteisöruokailun alussa pidettävien Maanantaikirkkojen musiikista Hakunilassa.

Seurakunnan kanttorit ovat maanantaisin vapaalla, joten Salomaa on antanut itselleen ja Vileniukselle kutsumanimen salakanttorit.

– Se tuli siitä, ettei meistä

kumpikaan ole oikea kanttori. Halusin korostaa sitä, että emme todellakaan ole mitään ammattilaisia, Salomaa kertoo.

Molemmat salakanttorit ovat eläkeläisiä. Salomaa on taustaltaan luokanopettaja, Vilenius itsuunnittelija. Eläkkeelle jäätyään Salomaa kuljetti kerran tilausajobussilla Hakunilan seurakunnan rippikoululaisia. Kun hänen taustansa musiikkiluokan opettajana tuli puheeksi, kanttori Riikka Jäntti kysäisi, voisiko tämä tulla Maanantaikirkkoihin soittamaan.

– Sanoin, että voin minä ker-

Elina Hellqvist:

työntekijät saisivat minusta innostuneen ja monelle jo työtoverina tutun johtajan. Henkilöstöjohtaminen on kirkkoherran tehtävistä keskeisimpiä, ja haluan auttaa jokaista loistamaan. Pidän tärkeänä, että työllä on yhteisesti sovitut pelisäännöt. Tutkijakoulutuksestani ja työkokemuksestani nousee kyky käyttää vahvuuksiani ratkaisujen löytämiseen ja strategiseen johtamiseen. Seurakuntatyön lisäksi minulla on kokemusta yliopistomaailmasta ja kirkon keskushallinnosta.

1.Seurakunnan

nee itse valitsemaan. Rippikoulussa hänellä on tilaisuus miettiä sitoutumistaan siihen yhteisöön ja uskoon, johon hänet on kastettu. Kyky valita oma uskonto vaatii vahvoja juuria jostakin maailmankatsomuksesta. Perhekerhoon ja muuhun toimintaan olette joka tapauksessa tervetulleita.

3.Olet

hienoa, että pohdit tätä, sillä jokainen vanhempi haluaa antaa lapselle parhaat eväät elämään. Vanhempana joudut tekemään lapsen puolesta monia ratkaisuja ennen kuin lapsi kyke-

2.On

ihan oikeassa siinä, että kiinteistöjen peruskorjaus ja ylläpito vievät paljon rahaa. Seurakunta kuitenkin tarvitsee kirkon sekä Myyrmäessä että pohjoisella alueella, ja diakoniatyö tarvitsee toimivat vastaanottotilat sekä kokoontumistilat erilaisille ryhmille. Tulevinakin vuosina seurakunnan pitää olla tarkka rahankäytössä. Diakonia on yksi seurakunnan perustehtävistä, ja sen toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta.

ran tulla. Sitten kerran menin, olisikohan siitä seitsemän vuotta. Kun kirkolle antaa pikkusormen, se vie koko käden, Salomaa sanoo.

Lastenkirkko myydään

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt myydä Pyhän Annan lastenkirkon yrittäjä Olavi Kumpulaiselle. Kirkon tontti vuokrataan samalla 50 vuodeksi. Kauppahinta on 250 000 euroa ja tonttivuokra 13 500 euroa vuodessa vuotuisin

ESKO JÄMSÄ

Päivi Vilenius ja Janne Salomaa vastaavat Maanantaikirkkojen musiikista vuorokuukausina.

Teijo Peltola: Hans Tuominen:

saisi minusta kokeneen ja osaavan kirkkoherran, jolla on laaja-alainen kokemus henkilöstön ja hallinnon johtamisesta Suomessa ja ulkomailla, seurakunnissa ja järjestöissä, myös suuressa organisaatiossa. Muutosjohtajan, joka muodostaa näkemyksen tulevaisuuden suunnasta työyhteisön ja luottamushenkilöt osallistamalla. Kuuntelevan ja yhteistyökykyisen kirkkoherran, joka keskittyy osaamisen johtamiseen ja työyhteisön ja vapaaehtoistyön edellytysten luomiseen. Mahdollistajan, joka tukee seurakunnan muutosta palveluntuottajasta kohti kolmannen sektorin toimijaa.

1.Seurakunta

ta on viime kädessä vanhemmilla, ja seurakunta tukee vanhempia mielellään. Kysyn, mitä hän toivoo seurakunnalta. Miten hän kokee kasteen ja seurakunnan jäsenyyden merkityksen? Mitkä asiat ovat sellaisia, jotka haluamme lasten valitsevan ja mitkä arvot tai käsitykset haluamme siirtää lapsillemme?

2.Kuuntelen ja keskustelen. Vastuu lapsen kristillisestä ja uskonnollisesta kasvatukses-

indeksikorotuksin.

Itä-Hakkilassa sijaitseva kirkko on ollut suljettuna sisäilmaongelmien vuoksi vuodesta 2015 asti. Vantaan seurakuntien teettämän arvion mukaan kirkon peruskorjaus maksaisi kaksi miljoonaa euroa.

Seurakuntayhtymän investointiohjelmaan korjaus olisi mahtunut aikaisintaan vuonna 2027. Samaan aikaan tyhjillään seisovan kirkon ylläpitokulut ovat noin 33 000 euroa vuodessa. Lisäksi Vantaan seurakuntien kiinteistöstrategian mukaan ylläpidettävien rakennusten määrää

3.Seurakuntalainen

näkee asian ytimeen. Seurakunnan keskeiset menot koostuvat kiinteistö- ja henkilöstömenoista ja tulot kirkollisverokertymästä. Toiminnan menot, kuten diakoniatyön resurssit, muodostavat taloudesta vain osan. Seurakunta tarvitsee tiloja, jotka ovat monikäyttöisiä, tarkoituksenmukaisia, muunneltavia ja tarvittaessa realisoitavia.

1.Luotettavan, kuuntelevan ja rohkaisevan johtajan, joka haluaa innostaa ja tukea työkavereita ja seurakuntalaisia. Olen asunut Vantaankosken seurakunnan alueella yli puolet elämästäni. Minulla on laajat vantaalaiset verkostot, 12 vuoden kirkkoherrakokemus sekä hyvä yhteistyö muiden seurakuntien ja seurakuntayhtymän työntekijöiden kanssa.

seurakuntayhteys voi tarjota. Kehuisin vielä, miten mukavia pappeja meillä on ja kertoisin, miten perhe voi suunnitella omannäköisensä kastejuhlan. Lopuksi kysyisin, saammeko ottaa seurakunnasta yhteyttä sekä toivottaisin siunausta.

halutaan vähentää.

Kumpulainen aikoo käyttää rakennusta sen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan eli hengelliseen toimintaan. Kumpulainen on helluntailaisen Aikamedian toimitusjohtaja, entinen lähetyslentäjä ja Vantaan vuoden 2020 yrittäjä.

Toimintakuluihin 36,9 miljoonaa

Yhteinen kirkkovaltuusto nuiji toimikautensa viimeisessä kokouksessa kasaan isoja päätöksiä. Valtuusto muun muassa hy-

2.Ensin

kysyisin, miten he ovat viihtyneet Kivistössä ja miten arki uuden perheenjäsenen kanssa on sujunut. Sen jälkeen olisin kiinnostunut, mitä hän itse ajattelee asiasta. Keskustelisimme ja kertoisin, miten Jumalan armo, rakkaus ja siunaus liittyvät kasteeseen, mitä hienoja asioita kasteessa meille lahjoitetaan ja mitä

väksyi seurakuntien ensi vuoden talousarvioehdotuksen, jonka toimintakuluiksi on arvioitu 36,9 miljoonaa euroa. Seurakuntayhtymän verotulojen ennakoidaan hieman pienenevän ja olevan ensi vuonna noin 29,5 miljoonaa euroa.

Taloudenhoidossa jatketaan tiukkaa linjaa: käyttötalouden nettokehys on 0,8 prosenttia pienempi kuin kuluvana vuonna. Investoinnit on mitoitettu talouden arvioituun kantokykyyn, ja ne ovat korkeintaan 10,8 miljoonaa euroa. Jatkossa, kun Myyrmäen kirkko saadaan korjattua,

Kertoisin, että Vantaalla kirkkoja korjataan kaikkien yhteisillä varoilla: jokainen seurakunta tarvitsee kirkkonsa. Samalla vakuuttaisin, että diakoniatyöhön riittää varmasti rahaa. Puhuisin siitä, mitä Vantaankosken diakonit yhdessä noin 130 vapaaehtoisen kanssa saavat alueella aikaan. Tarjoaisin kysyjälle myös mahdollisuutta lähteä mukaan auttamistyöhön, vaikka keikkavapaaehtoiseksi.

3.

taso on 4,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Kirkkovaltuustolle esitettiin määrärahaa viidelle kehittämishankkeelle. Ikäihmisten parissa toteutettava Länsi-Vantaan keikka-apu, Sielun latauspiste millenniaalien hengellisyyden vahvistajana, kasteeseen liittyvän viestinnän kehittäminen sekä monikielisen viestinnän kehittäminen saivat valtuuston kannatuksen ja rahaa yhteensä 133 000 euroa.

Sen sijaan Kirjava kirkko –saavutettavampi seurakunta -hanke ei saanut rahoitusta. Sil-

le oli tarkoitus myöntää 33 500 euroa. Äänestyksessä päädyttiin tasatulokseen äänin 22–22, jolloin puheenjohtajana toimineen Paula Lehmuskallion ääni ratkaisi.

Tavoitteena oli tehdä seurakuntien toiminnasta saavutettavaa, osallistavaa ja turvallista kaikille. Toimenpiteisiin olisivat sisältyneet muun muassa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laatiminen, saavutettavuusyhdyshenkilöiden nimeäminen, vapaaehtoisten vaikuttajaryhmät ja sateenkaaritoiminnan verkkosivut.

Joulu kutsuu kirkkoon

Vantaalla on tarjolla yli viisikymmentä mahdollisuutta kuulla joulun sanomaa.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Asolantie 6

La 24.12. klo 13 Jouluaaton kirkkohetki

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A La 24.12. klo 15 Jouluaaton hartaus

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48

La 24.12. klo 15 Jouluaaton hartaus La 24.12. klo 23 Jouluyön messu Su 25.12. klo 10 Jouluaamun jumalanpalvelus Ma 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkovägen 45 Lö 24.12 kl. 17 Julbön

Sö 25.12 kl. 8 Julotta Må 26.12 kl. 18 Musikandakt med De vackraste julsångerna

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

La 24.12. klo 14 Perheiden aattohartaus La 24.12. klo 16 Kynttilähartaus

La 24.12. klo 22 Jouluyön hartaus Su 25.12. klo 10 Joulupäivän messu Ma 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

La 24.12. klo 11 Perheiden aattohartaus

La 24.12. klo 16 Aattohartaus La 24.12. klo 23 Jouluyön messu

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

La 24.12. klo 13 Aattohartaus

La 24.12. klo 15 Aattohartaus

La 24.12. klo 23 Jouluyön messu Su 25.12. klo 10 Joulupäivän messu

Ma 26.12. klo 18 Haikeimmat joululaulut -messu

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9

La 24.12. klo 14 Jouluaaton perhehartaus

Su 25.12. klo 8 Jouluaamun messu

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

La 24.12. klo 13 Perheiden aattohartaus

La 24.12. klo 15 Aattohartaus ja joulukahvit

Su 25.12. klo 10 Jouluaamun messu Ma 26.12. klo 12 Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

La 24.12. klo 14 Aattohartaus

PYHÄN ANNAN

LASTENKIRKON PIHA

Koulutie 11

La 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45

La 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus La 24.12. klo 14 Jouluaaton hartaus La 24.12. klo 15 Jouluaaton hartaus La 24.12. klo 16 Jouluaaton hartaus La 24.12. klo 23 Jouluyön messu Su 25.12. klo 12 Joulukirkko Ma 26.12. klo 12 Tapaninmessu

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22

La 24.12. klo 15 Jouluaaton kirkkohetki La 24.12. klo 23 Jouluyön messu Su 25.12. klo 8 Joulukirkko Ma 26.12. klo 15 Tapaninpäivän jumalanpalvelus

RÖDSAND KAPELL

Rödsandsvägen 5

Lö 24.12 kl. 15 Julbön

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6 La 24.12. klo 13 Aattohartaus La 24.12. klo 14.30 Aattohartaus

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12a

La 24.12. klo 12 Lasten joulurauhan julistus

La 24.12. klo 14 Jouluaaton hartaus La 24.12. klo 15 Jouluaaton hartaus Su 25.12. klo 10 Joulukirkko Ma 26.12. klo 10 Tapaninmessu

VAARALAN KAPPELIN

PIHA

Kirkkokuja 2 Pe 23.12. klo 18 Jouluhartaus

VIRTAKYRKAN

Råtorpsvägen 8 Lö 24.12 kl. 12 Julbön

KOONNUT MARKKU PIHLAJA

Lue lisää seurakuntien tapahtumista sivuilta 8–15 ja vantaanseurakunnat.fi

Tikkurilan kirkossa pidetään tänä jouluna kolme aattohartautta.

ESKO JÄMSÄ

Piispan joulutervehdys

Hän syntyy, jotta meillä on toivo

Vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään. Riimissä tiivistyy jotain tärkeää joulusta. Joulu on hetkellistä lapseksi tulemista. Yksi alkaa askarrella, toinen koristelee kotia. Aikuisille tulee lapsen mieli. Leikeille ja lauluille innostutaan ja altistutaan, paketteja annetaan ja avataan. Mieli muistelee lapsuuden tapoja ja tiloja. Se kaipaa ja toistaa perinteitä.

Lapsen mieli on velvoitteista vapaa. Kun jouluna haluaa olla lapsen mielellä, alkaa havitella huolettomuutta. Laulamme Arkihuolesi kaikki heitä kuin itsellemme kehotukseksi – varmemmaksi vakuudeksi, jotta arjen ahdistukset eivät yltäisi juhlaan. Toivomme, että saisimme olla yrittämättä liikaa. Kaipaamme sitä, että pyhäpäivien ajan meidän ei tarvitsisi kantaa vastuuta, jota muina päivinä kannamme. Lapsenmielisyyteen halajaminen on leikissä lepäämistä.

Mieleen nousevat myös joulut, jolloin tunnelma ei ole ollut lapsenmielinen. Joulut, jolloin oma ympäristö on ollut murheiden painamana ja puristuksissa, eivätkä mitkään leikit tai lahjat ole lohduttaneet. Silloin puheet arkihuolien heittämisestä tai leikin ilosta kuulostavat tilannetajuttomuudelta, ymmärtämättömyydeltä tai huonolta vitsiltä. Huolettoman lapsenmielen tavoittelu on satuttanut, kun on itse ollut liian kuormittunut tai surujen särkemä. Joulusta on tullut taakka muiden taakkojen päälle.

Elämän hyvinä hetkinä on mukavaa saada joulumieli ja lupa olla lapsenmielinen. Huonoina hetkinä joulun tunnelman tavoitteleminen ja siinä epäonnistuminen luovat lisätaakkaa ja pettymystä.

Lapsenmielisyyden tavoittelu jouluna ei lopulta ole oma hankkeemme tai tehtävämme. Jouluna avaruuksien ja äärettömyyksien Luoja, kaikkivaltias Jumala, tulee lapseksi puolestamme. Hän syntyy ihmisten käsiin pieneksi vauvaksi. Jeesus-vauva syntyy Pelastajaksi, joka antaa jokaiselle luvan olla lapsi, Jumalan lapsi. Hän syntyy, jotta voimme antaa taakkamme Hänen käsiensä kannettavaksi. Hän syntyy, jotta voimme iloita ja innostua, vaikka maailma on täynnä epävarmuutta ja vaikeutta. Hän syntyy, jotta meillä on toivo silloinkin, kun kaikki näyttää toivottomalta. Hän syntyy, jotta voimme olla Jumalan mielessä vapaita ja täydellisesti rakastettuja lapsia silloinkin, kun oma mielemme haraa vastaan ja vaatii aikuiselämän taakkojen alle nujertumista.

Lapsenmielistä joulua! Teemu Laajasalo Helsingin piispa

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12.

Musiikkihetki Facebookissa keskiviikkoisin klo 12.

Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

Joululaulupäivän Kauneimmat joululaulut Facebookissa to 15.12. klo 13. Sini Nikku, Tuomas Heikkilä.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500

Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.

Ensivauvat torstaisin klo 13–14.30. Ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset birgitta.karjalainen@evl.fi.

Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Harjoitukset jatkuvat 12.1.

Maanantaikirkon joulu Hakunilassa ma 19.12. klo 11. Maanantaikirkko jatkuu 16.1.

Maanantain yhteisölounas joulutauolla, jatkuu 16.1.

Vauvakahvila maanantaisin, joulutauolla, jatkuu 2.1.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva. Vuoden viimeinen kerta 20.12., jatkuu joulutauon jälkeen 3.1.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin, joulutauolla, jatkuu 4.1.

Toivo Café joulutauolla, jatkuu 11.1. Käsillä hyvää -ryhmä joulutauolla, jatkuu 11.1.

Kamarikuoro Vivacen joulukonsertti pe 16.12. klo 19. Joht. Mia Makaroff.

Messu, neljäs adventtisunnuntai su 18.12. klo 10. Harri Nurminen, Sari Hartikka, Sini Nikku.

Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 18. Juha Paukkeri, Hannu Forsberg.

Joulun kanssas jaan – Vivacekuorojen joulukonsertti ma 19.12. klo 19. Joht. Mia Makaroff.

Jouluaaton hartaus Hakunilassa la 24.12. klo 15. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä.

Jouluyön messu Hakunilassa la 24.12. klo 23. Sasu Rauhala, Sini Nikku.

Jouluaamun jumalanpalvelus

Hakunilassa su 25.12. klo 10. Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä. Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu ma 26.12. klo 12. Sari Hartikka, Sini Nikku. Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 12. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä.

Loppiaisen lähetyspyhä Hakunilassa pe 6.1. klo 12. Suvi Korhonen SLS, Hans Tuominen, Sini Nikku. Lähetysarpajaiset. Messu su 8.1. klo 12. Sari Hartikka, Tiina Palmu, Sini Nikku. Messu su 15.1. klo 12. Sasu Rauhala, Sari Hartikka, Tuomas Heikkilä. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi. (Suljettu 23.12.–1.1.)

Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. 27.–30.12. vain puhelinpäivystys. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Pappi tavoitettavissa 27.–30.12. ainoastaan puhelimitse.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Pe 16.12. asti ja jatkuu 13.1. Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10 joulutauolla, jatkuu 10.1.

Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10 joulutauolla, jatkuu 10.1.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12 joulutauolla, jatkuu 10.1.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21 joulutauolla, jatkuu 10.1.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21 joulutauolla, jatkuu 10.1.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.

Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20

Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti la 17.12. klo 16.

Messu, neljäs adventtisunnuntai

– Pappilan puisto on jouluiselle ulkoilmatapahtumalle

paikka. Tilaa riittää ja parkkipaikkojakin on, sanoo pappi Päivi Helén.

Menokasvo

Lemmikkien joulusiunauksessa saa haukahdella

Helsingin pitäjän kirkonkylässä Pappilan puistossa lemmikit saavat joulusiunauksen lauantaina 17.12. Millainen perinne se on, pappi Päivi Helén Tikkurilan seurakunnasta?

– Lemmikkien joulusiunauksia alettiin järjestää 2000-luvun alussa Helsingin Kennelpiirin aloitteesta, ensin Helsingin Senaatintorilla. Vantaalla tapahtuma on ollut pari kertaa. Joulusiunaus on eläimen omistajille mahdollisuus omaan jouluperinteeseen.

– Tilaisuudessa luen Raamattua ja pidän puheen. Koska eläimiä, yleensä koiria, on paikalla useita, niitä ei siunata jokaista erikseen, vaan kaikki samalla kertaa. Sitten lauletaan Heinillä härkien kaukalon

– Jotkut koirat ovat innoissaan, kun tapaavat kavereita. Tilaisuudessa saa siis haukahdella.

Miksi lemmikkejä siunataan? – Lemmikit ovat omistajilleen rakkaita per-

heenjäseniä, Luojan luomia ja ihmisille ystäviksi annettuja.

– Suomessa on vanha perinne huomioida jouluna karjaa ja metsän eläimiä. Ja eläimiä oli paikalla myös Jeesuksen syntyessä: härkä, aasi, lampaita. Varmaan muutama hiiri ja kärpänenkin, vaikka niitä ei missään mainita.

Mitä muuta Pyhän Laurin kirkon ympäristössä tapahtuu tuolloin?

– Pappilan puistossa on lintujen talviruokintapiste. Siellä kerrotaan lintujen talviruokinnasta ja opastetaan tunnistamaan lintulajeja. On myyjäiskojuja ja joulutorttukahvila. Kirkossa on klo 13 Lasten kauneimmat joululaulut.

KAISA HALONEN

Kirkonkylän joulu la 17.12. klo 12–16 Pyhän Laurin kirkon ympäristössä ja Pappilan puistossa. Lemmikkien joulusiunaus klo 14.

sopiva

su 18.12. klo 10. Harri Nurminen, Sini Nikku.

Jouluaaton perhehartaus Länsimäessä la 24.12. klo 14. Sari Hartikka, Sini Nikku.

Jouluaamun messu Länsimäessä su 25.12. klo 8. Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä.

Messu su 8.1. klo 10. Sari Hartikka, Sini Nikku.

Lähetyspiiri to 12.1. klo 18. Messu su 15.1. klo 10. Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä.

MUUALLA

Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) torstaisin klo 17–19, joulutauolla, jatkuu 12.1.

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Kuunloiste- ja Aurinkotanssi-kuorojen keväkausi alkaa 25.1. Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.

Lapsikuoro Kuunloiste alakouluikäisille lapsille harjoittelee ItäHakkilan koulun (Koulutie 8) pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro.

Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun (Koulutie 8) pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Joululauluja Hakunilan ostarilla, Laukkarinne 4–6 ti 20.12 klo 16.30.

Valon laulajaiset Kuusijärvellä ke 21.12. klo 17–19.

Jouluhartaus Vaaralan kappelin pihalla pe 23.12. klo 18. Reijo Liimatainen.

Jouluaaton hartaus Pyhän Annan lastenkirkon pihalla la 24.12. klo 13. Harri Nurminen, Jaakko Hietikko, Hannu Forsberg.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450.

sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, p. 09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus:

hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Kirkkoherranvirasto on poikkeuksellisesti suljettu 22.–23.12. ja 30.12.

Vuoden viimeinen diakoniapäivystys on ti 20.12. klo 9–11.

Vantaan kamarikuoron joulukonsertti to 15.12. klo 18. Ohjelma 10 e.

Kauneimmat Joululaulut -messu su 18.12. klo 10. Kristian Willis, Jarna Wikström, Mikko Rajala. Yhteistyössä Vanda svenskan kanssa. Kirkkokahvit.

Kauneimmat Joululaulut su 18.12. klo 18.

Vaskivuoren musiikkilukion joulukonsertti ti 20.12. klo 19. Ohjelma 15 e.

Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 14. Katja-Maaria Kaskinen, Terhi Kuoppala, Hannu Niemelä, Tanja Niemelä. Joulukuvaelma. Kynttilähartaus la 24.12. klo 16. Miika Koistinen, Hanna Perkola. Jouluyön hartaus la 24.12. klo 22. Jaakko Kara, Mikko Rajala. Joulupäivän messu su 25.12. klo 10. Jarna Wikström, Hanna Perkola. Kirkon kuoro.

Tapaninpäivän messu ma 26.12. klo 10. Matti Hyry, Mikko Rajala.

Uudenvuodenaaton iltakirkko la 31.12. klo 18. Jaakko Kara, Loviisa Tuomisto.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 10. Matti Hyry, Mikko Rajala. Loppiaisen messu ja lähetysjuhla pe 6.1. klo 10. Saarnavieraana Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola, liturgina Miika Koistinen, kanttorina Loviisa Tuomisto. Viipurin lauluveikot.

Messu su 8.1. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Loviisa Tuomisto. Kirkkokahvit.

Päiväkahvin Aikaan ma 9.1. klo 14.

Rovasti Matti Korpiaho alustaa aiheesta Kroatian luterilainen kirkko ja esittelee kirjansa Balkanilla Palaa. Elämää Kriisin Keskellä. Kahvitarjoilu.

Messu su 15.1. klo 10. Jarna Wikström, Loviisa Tuomisto. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Länsi-Vantaan keikka-avun infotilaisuus to 19.1. klo 18. Voisitko sinä tehdä yhden avustuskeikan ja auttaa ikäihmistä esim. lääkäritai apteekkireissulla? Tervetuloa kuulemaan ja tutustumaan keikkaapu-hankkeen käytäntöihin!

Hämeenkylän kirkon kuoro tiistaisin parillisilla viikoilla klo 17.30–19. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Kevätkausi alkaa 10.1. Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin klo 18–20.30. Kevät-

kausi alkaa 8.1. Perhemuskarit tiistaisin 17.1. alkaen klo 16.45–17.15 ja 17.30–18. Kirkkomuskari keskiviikkoisin 18.1. alkaen: taaperoryhmä 1 klo 9.15–9.45, vauvaryhmä klo 10–10.30 ja taaperoryhmä 2 klo 10.45–11.15. Ilmoittautumiset kaikkiin muskariryhmiin kevätkaudelle 2023 wwwsivuillamme 16.1. saakka. Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11. Kevätkauden ensimmäinen ruokailu on 11.1. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12 ruokailun yhteydessä. Kyläperhekerho torstaisin klo 9.30 päiväkerhotilassa. Kevätkausi alkaa 19.1.

tuoreita leivonnaisia kotiin. Kahvila on suljettu 21.12.–1.1. Vuoden alusta kahvila on auki ma–pe klo 10–14. Kauneimmat Joululaulut to 15.12. klo 13.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15. Anne Puumala. Hartaushetki to 5.1. klo 13. Miika Koistinen.

Musiikkihetki to 12.1. klo 13. Loviisa Tuomisto.

Haik-käsityöpiiri keskiviikkoisin 11.1. alkaen klo 10. Piirissä valmistetaan käsitöitä myyjäisiin. Tuotto käytetään avustuskohteisiin koti- ja ulkomailla.

3675743, anne.puumala@evl.fi.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 12.1. alkaen klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Kauneimmat Joululaulut ti 20.12. klo 18.

Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30. Kevätkausi alkaa 17.1.

Kenian lähetyspiiri to 19.1. alkaen klo 11.

MUUALLA

Tietäjien perhemessu

Tietäjien perhemessu tarjoaa tilaisuuden laulaa vielä kerran joululauluja. Loppiaisena eli perjantaina 6.1.2023 klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, vietetään jo perinteeksi muodostunutta Tietäjien kolmikielistä perhemessua.

Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi toteutetussa messussa kuullaan kuvaelma Jeesus-lapsen luo saapuvista itämaan tietäjistä sekä lauletaan joululauluja. Messun kuvaelman toteuttavat Vanda svenska församlingin ja Tikkurilan seurakunnan työntekijät.

Messu suoratoistetaan Vanda svenska församlingin YouTube-tilillä.

Haluatko jakaa jouluiloa? Rakenna joulupuu -keräys käynnissä 18.12. asti. Kysy lisää diakoniatyöntekijöiltämme. Lahjoita vähävaraiseen perheeseen tai yksinelävälle jouluruokaa. Ostamalla lahjakortin ruokakauppaan voit mahdollistaa jouluruoan vähävaraiseen kotiin oman seurakuntasi alueella. Lahjakortit toimitetaan perille diakoniatyön kautta. Lahjakortin voit tuoda Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon ma–pe klo 9–14 tai Café Pähkinään ma, ke–pe klo 10–14 tai ti klo 15–19.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma, ke, to ja pe klo 10–14. Iltakahvila tiistaisin klo 15–19. Iltakahvilasta voi ostaa

Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10. Vuoden viimeinen miesten piiri on 15.12. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 18.1. alkaen klo 18. (Huom! Cafe Pähkinässä).

Katri Niemen näyttely ”Jokainen ihminen on taulun arvoinen” nähtävillä 27.1.2023 saakka. Näyttely nähtävillä kahvilan aukioloaikojen mukaisesti.

Sururyhmä lapsensa menettäneille aloittaa to 2.2. klo 18. Sururyhmä kokoontuu seitsemän kertaa. Ryhmä on tarkoitettu paikaksi, jossa on tilaa surulle. Ryhmässä voit puhua menetyksestäsi, surustasi ja kokemuksistasi luottamuksellisesti vertaisryhmän kanssa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.1. mennessä Veera Konttaniemi, p. 050 3818778, veera.konttaniemi@evl.fi ja Anne Puumala, p. 050

Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin 29.11. alkaen klo 10 uudessa osoitteessa, Autioniityn päiväkodissa, Niittyvillan yksikössä, os. Lammaslammentie 3.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–15. Ti 27.12. alkaen ma–pe klo 9–14. Suljettu pe 30.12.

korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12 p. 050 573 6376

Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp)

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorien ja lähetyspiirin joulupuuro to 15.12. klo 13 seurakuntasalissa. Joulupuuro, kahvit ja joululauluja.

Iltarukouspiiri to 15.12. klo 18 kokoustilassa.

Perhekerho pe 16.12. ja 13.1. klo 9–11.30 lasten tiloissa.

Tulkoon joulu – Kamarikuoro Aménten joulukonsertti pe 16.12. klo 19 kirkossa. Enni Satosuo, huilu, Emilia Bukovski, piano. Johtaa Riikka Heinzmann. Vapaa pääsy, ohjelma 15 euroa.

Korson Mieslaulajien joulukonsertti la 17.12. klo 18 kirkossa.

Johtaa Pekka Itkonen. Ohjelmamaksu kuoron hyväksi, vapaa pääsy.

Neljännen adventin kauneimmat joululaulut -messu su 18.12. klo 16.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Joona Raudaskoski, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Mukana musiikkiryhmä: Jan Salminen, oboe ja Vivian Neff, klarinetti ja Kamarikuoro Amènte, johtajana Riikka Heinzmann. Huom! Ei messua klo 10.

Ranskalainen ilta – joulumusiikkia huilulle ja cembalolle ke 21.12. klo 18 kirkossa. Tervetuloa nauttimaan ranskalaisesta joulumusiikista! Glögitarjoilu klo 17.30. Mika Helasvuo, huilu. Markku Mäkinen, cembalo ja urut. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen osallistumismaksu seurakunnan musiikkityön hyväksi.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo

13. Tuomas Antola, Sinikka Stöckell.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo

15. Tuomas Antola, Sinikka Stöckell.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23.

Elina Aro, Jani Vanhala. Joulupäivän messu su 25.12. klo

10. Ilkka Luukka, Tuomas Antola, Sinikka Stöckell.

Tapaninpäivän haikeimmat joululaulut -messu ma 26.12. klo

18. Elina Aro, Sinikka Stöckell.

Kauneimpia joululauluja Tapaninpäivän tyyliin.

Uudenvuodenpäivän messu la 1.1. klo 16. Elina Aro, Ilkka Luukka, Airi Saloniemi.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10. Mari Mäkelä, Airi Saloniemi ja Suomen Lähetysseuran Jakarandakuoro. Lähetyspiirin järjestämät kirkkokahvit itseleivotuilla pullilla. Vapaaehtoinen maksu lähetystyölle.

Jakarandan loppiaiskonsertti pe 6.1. klo 15 kirkossa. Suomen Lähetysseuran kuoro Jakaranda konsertoi. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Kuoroa johtaa Pekka Nyman. Perhemessu kasteen sunnuntaina su 8.1. klo 10. Minna Ruuttunen, Jani Vanhala, Airi Saloniemi, lastenohjaajia. Vuonna 2022 kastetut saavat messusta mukaansa kastepuun lehden. Sormiruokaa, pientä purtavaa ja muskarihetki.

Perhekerho ma 9.1. ja 16.1. klo 12–15 lasten tiloissa.

Kaikille avoin kuoro ke 11.1. ja 18.1. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Tervetuloa laulamaan! Ei pääsyvaatimuksia,

tule sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet.

Korso-messu to 12.1. klo 18.30. Minttu Haapalainen. Messu su 15.1. klo 10. Joona Raudaskoski, Minttu Haapalainen, Sinikka Stöckell.

Kirkon aamupuuro ma 16.1. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Virtapiiri ma 16.1. klo 13 seurakuntasalissa.

Katulähetyksen yhteisölounas ke 18.1. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen Lähetyspiiri ke 18.1. klo 13 kokoustilassa.

Seurakunnan seniorit to 18.1. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja keskustelua vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla.

Juhlavuoden kunniaksi Sisarnu-

ket saapuvat Diakonissalaitokselta Korson kirkolle adventin ajaksi. Nukkien lisäksi kuvia vuosien varrelta. Tule tutustumaan entisajan diakonissoihin. Näyttely on kirkkoherranviraston aulassa 2. kerroksessa.

Joulupuu 2022 – anna jouluiloa! Rakenna joulupuu -keräyksen kautta voit antaa lahjakortin ruokaan vähävaraiselle perheelle tai muille avun tarpeessa oleville. Lahjakortin voi toimittaa kirkkoherranvirastoon ma–pe klo 9–15.

Lahjoita jouluamaryllis Korson alueen ikäihmiselle. Voit käydä maksamassa kukan Kukkatupa Kukkaseen 16.12. mennessä.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11. Suljettu 23.12.–3.1.

NIKINMÄEN

SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 15.12., 12.1. ja 19.1. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 14. Jani Vanhala.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 10.1.ja 17.1. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 18.1. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

MUUALLA

Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi

www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220.

Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706.

Kaisa Aalto, p. 044 4220391. Sannamari Rusi, p. 050 3290361. tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi), keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450 Vappu Olsbo, p. 050 436 7712

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708

Lapsikuoron harjoitukset keskiviikkoisin 11.1. alkaen klo 16–16.45.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset Hanna-Maria Valve, p. 050 433 3329, hanna-maria.valve@evl.fi.

Pyhäkoulu su klo 10 lasten oma kirkkohetki ja askartelua.

Torstaitupa to 15.12. Klo 11.30 lounas ja kahvi 5 e, klo 12 Koko kylän joulujuhla. Torstaituvat jatkuvat helmikuussa. Messu su 18.12. klo 10. Vappu Olsbo, Hanna-Maria Valve. Perheolkkari ma 19.12. klo 9–12.

Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Yläovet ti 20.12. klo 11.30. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan. Yläovet jatkuvat 10.1.2023.

Alakouluikäisten joulunodotus ti 20.12. klo 18. Iisakin ja Kirstun kanssa vauhtia joulun odotukseen: syötävää, askartelua ja mukavaa yhdessäoloa. Ilta on tarkoitettu alakouluikäisille lapsille ja varhaisnuorille.

Valon laulajaiset Kuusijärvellä ke 21.12. klo 17–19. Laulukierrokset noin 10 minuutin välein. Oma lyhty tai fikkari mukaan. Pukeudu lämpimästi ja ulkoilujalkineisiin. Sopii niin lapsille kuin aikuisille. Ensimmäinen lähtö 17.00 ja viimeinen lähtö 19.00. Glögiä ja pipareita kaikille.

Jouluaaton kirkkohetki la 24.12. klo 13 Asolassa. Jussi Koski ja Hanna-Maria Valve.

Jouluaaton kirkkohetki la 24.12. klo 15 Rekolassa. Jussi Koski ja Hanna-Maria Valve.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23.

Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi, Lily-Marlene Puusepp, harppu ja Oskari Matinlassi, pasuuna.

Joulukirkko su 25.12. klo 8. Vappu Olsbo ja Hanna-Maria Valve.

Tapaninpäivän jumalanpalvelus ma 26.12. klo 15. Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi.

Uudenvuoden messu su 1.1. klo 12.

Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi.

Silmukkasiskot ke 4.1. alkaen klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10.

Ben Ahlroos ja Hanna-Maria Valve. Messu 8.1. klo 10. Jussi Koski, Hanna-Maria Valve.

Aamumessu ke 11.1. klo 9. Kirkkomuskari to 12.1. alkaen. Klo 9.30 avoin ryhmä, klo 10 taaperot 1–2 v, klo 10.30 vauvat 3–12 kk. Ilmoittautuminen taapero- ja vauvaryhmään 1.–15.12. Lisätietoja antaa hanna-maria.valve@evl.fi.

Messu su 15.1. klo 10.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Päiväkerho ma 19.12. vuoden viimeinen kerta, kerho jatkuu 9.1.2023. 3–5-vuotiaiden kerho ma, to ja pe klo 9–12. Askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuksiin. Kyselyt vapaista paikosta Petri Piirainen, p. 050 573 6328. Savityöpaja alkaen ke 11.1. klo 12–14. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1 e/kerta.

Raamattu- ja rukouspiiri to 8.12. klo 10. Käydään läpi Uutta Testamenttia keskustellen ja rukoillen. Ohjaajina vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi. Toiminta jatkuu 12.1.2023. Päihteettömyyttä tukeva naisten ryhmä to 15.12. ja 12.1. klo 13. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene.

Asolan silmukkaryhmä to 15.12. ja to 12.1. klo 16–18. Ryhmässä neulotaan ja virkataan. Saa tulla myös ilman käsityötä.

Seniorikahvila ma 19.12. ja 16.1. klo 13. Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Aihe: Vieraita Variasta. Perheolkkari ti 20.12. klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Omaishoitajien keskusteluryhmä ti 20.12. ja 17.1. klo 13. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja. Lisätietoja Irene p. 050 5736329. Aihe 17.01. sote-uudistus (Lea Lindqvist). Jouluaaton kirkkohetki la 24.12. klo 13. Jussi Koski ja Hanna-Maria Valve.

Kipuryhmä ti 10.1. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Aihe: Näin selvisin joulusta (Katri Salo).

Miesten keskusteluryhmä to 19.1. klo 13. Keskustelemme elämän eri ihmeistä ja ilmiöistä. Ohjaajina Heikki ja Irene.

MUUALLA

Toivoa naisille -ryhmä ke 28.12. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi. Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202

Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi

DIAKONIA

Joulukukat

Lahjoita yksinelävälle vanhukselle tunnelmaa jouluun. Voit hankkia kukan 16.12.2022 asti Tikkurilan Prismasta tai Kukka-Miasta, Talkootie 7. Kaupat toimittavat kukat Vantaan kotihoidon kautta perille ennen joulua.

Joululahjoitus

Lahjoita hyvää mieltä joulupöytään! Otamme vastaan ruokalahjakortteja yksityisiltä ja yhteisöiltä Tikkurilan alueella oleviin ruokakauppoihin. Lahjakortin voi toimittaa Tikkurilan kirkon infopisteeseen 15.12.2022 mennessä. Lahjakortteja jaetaan joulun alla ja myös pitkin vuotta diakonisin perustein vähävaraisille Tikkurilan alueen asukkaille.

Yhteinen jouluaaton juhla 24.12. Tervetuloa viettämään yhdessä jouluaattoa. Aloitamme klo 13.30 glögitarjoilulla Tikkurilan kirkon 2. kerroksessa, kokoushuone Toivo. Osallistumme aattohartauteen klo 14, jonka jälkeen jatkamme ohjelmallista aattoiltapäivän viettoa. Ilmoittautuminen 16.12. mennessä diakonille p. 050 548 6078 paivi. makinen@evl.fi. Muistathan kertoa ilmoittautumisen yhteydessä myös mahdollisesta erityisruokavaliosta. Olet lämpimästi tervetullut!

Kirkonkylän joulu on täynnä tunnelmaa

Kirkonkylän joulu -tapahtumaa vietetään Pyhän Laurin kirkon ympäristössä, Kirkkotie 45, ja tunnelmallisessa Pappilan puistossa lauantaina 17.12. kello 12–16.

Ohjelmallisilta vanhanajan joulumarkkinoilta voi hankkia vaikkapa joululahjoja tai jouluisia herkkuja. Lämminhenkisessä tapahtumassa on ohjelmaa koko perheelle.

Lapsille on tarjolla Kauneimpien joululaulujen laulamista kirkossa, kurkistuksia Kellotapulissa sijaitsevaan Hertta Kirkonrotan joulukotiin, jouluista askartelua, kasvomaalauksia sekä hevoskärryajelua. Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistyksen talviruokintapisteellä voi opetella tunnistamaan lintuja.

Muina ohjelmanumeroina on eMuseo-mobiilioppaiden julkistustilaisuus ja katsaus kirkonkylän historiaan, luento Pyhän Laurin kirkon rakentajista sekä Kirkonkylän jouluopastuksia.

Jo perinteeksi muodostuneen tapahtuman järjestävät yhdessä Tikkurilan seurakunta ja Vantaa-Seura.

Ohjelma: Pyhän Laurin kirkko klo 12 Kulttuurikävelylle Helsingin pitäjän kirkonkylään! – Kirkonkylän eMuseo-mobiilioppaiden julkaisutilaisuus ja johdatus kulttuurikävelyille klo 13 Lasten Kauneimmat joululaulut klo 14.30 Historialuento: FT Panu Savolainen – Ketkä rakensivat Helsingan kirkon?

Kellotapuli klo 12–15 Hertta Kirkonrotan joulukoti Makasiinit klo 12–16 Kotiseutumuseo avoinna, vanhanajan joulupöytä katettuna klo 12.30 Kirkonkylän jouluopastus suomeksi klo 15.15 Kirkonkylän jouluopastus ruotsiksi Pappilan puisto klo 12–16 Vanhanajan joulumarkkinat. Mukana käsityöläisten ja kotoisten herkkujen lisäksi Vantaa-Seuran vohveli- ja torttukahvila, partiolaisten makkarapiste, Helsingan keskiaikapäivästä tuttu Kuokantalon ruokakoju sekä perinnesepän taontanäytöksiä klo 12–16 Suomen Luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistyksen lintujen talviruokinta- ja lintujentunnistuspiste klo 12–16 Hevoskärryajelua lapsille klo 14 Lemmikkien joulusiunaus Pakaritupa klo 12.30–15.30 Jouluista askartelua ja kasvomaalauksia lapsille

Elämänkaari

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Pihla Ilona Häkkinen, Meeri Marleena Luiro, Luca Gabriel Ritari, Nuutti Aksel Juhani Silvonen, Kasper Tomas Valentine Tuomi, Liam Olavi Mikael Vehmas-Bellini.

Avioliittoon kuulutettu

Sini Marianne Malin ja Tuomas Matti Samuli Silvonen. Hautaan siunattu Esko Olavi Mutanen 83 v, Kyllikki Kaarina Aho 79 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu

Niilo Armas Iloranta, Aino Enni Aliisa Ylimäki, Aaron Väinö Olavi Differt.

Hautaan siunattu Tauno Kullervo Kyllönen 87 v, Heikki Juhani Repo 79 v, Heli Maria Repo 81 v, Heikki Juhani Lönnqvist 70 v.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu

Edvin Elias Rajamäki, Aaron Inari Tuominen, Saimi Kaarin Tuominen, Mimosa Lilia Marianne Tuomioksa, Eino Olavi Rantala, Noel Eemil Purmola.

Hautaan siunattu

Alpo Antero Myller 86 v, Veikko Ilmari Tuorila 81 v, Erkki Olavi Raatikainen 75, Jukka Tapani Valjus 65 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Siru Lumikki Vuorinen, Kristian

Onni Olavi Vepsäläinen, Heta Sisko Anneli Oinonen, Jeremias Jasper Pelkonen.

Hautaan siunattu Ellen Hilja Aliina Tuomi 85 v, Sanja Maria Tick 26 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Jasmin Seela Saulio, Eetu Heimo Tapani Rinne, Kimi Joonatan Itälä, Alarik Onni Armas Lyytikäinen, Cecilia Ursula Lilja, Emil Oliver Madetoja, Metti Saaga Maria Tölli, Mileon Hendrix Lehtinen, Oliver Arvo Juhani

Arminen, Sofia Ann Puustinen, Valtteri Viktor Friman, Veera Vilhelmina Väkevä, Viljam Johannes Schauman, Viola Maria Hokkanen.

Avioliittoon kuulutettu Tapani Veikko Savolainen ja Marleena Sofia Mäntymaa.

Hautaan siunattu Seija Anneli Manns 87 v, Meri

Anneli Mattila 83 v, Erkki Juhani Siren 82 v, Anja Sinikka Terri 74 v, Arja Eeva Hilander 60 v, Annikki Onerva Paananen 93 v, TerttuLiisa Loppinen 93 v, Jorma Taavi Heikkinen 86 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

Onni Sakari Matilainen, Oliver Noel John Erik Lindqvist, Mea Maarit Emilia Nurminen, Odessa Vivian Perez Juntunen, Telma Raakel Elisabet Rintaniemi, Oiva Andres Auvinen, Maya Helena Elizabeth Hillebrand-Karubi, Sofia Pauliina Seppänen, Oiva Wilho Eemeli Pekkanen, Justus Martti Tapani Koskipalo, Armas Eero Aukusti Klasila, Livia Aurora Sotamaa.

Hautaan siunattu Hilkka Liisa Oppman 88 v, Aira Irmeli Meronen 87 v, Kalevi Antero Koskela 65 v, Tuula Orvokki Mäkinen 84 v, Tuula Hellin Manninen 86 v, Terttu Linnea Annala 86 v, Ilppo Juhani Hietarinne 84 v, Seppo Tuure Juhani Kairaneva 82 v, Seija Tellervo Purhonen 80 v, Heikki Sakari Stenlund 76 v, Helka Marjatta Pohjola 67 v, Lea Anneli Mannermaa 64 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Avlidna Anna-Stina Selenius.

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on auki pääsääntöisesti tilaisuuksien mukaan.

A Christmas Story by Finnair Singers – Finnair Singersin joulukonsertti to 15.12. klo 19. Liput 15 e. HBK-kuoron joulukonsertti pe 16.12. klo 18. Helsingebygdens kör -kuoro laulaa tunnelmallisia joululauluja ruotsiksi ja suomeksi sekä muilla kielillä. Kören sjunger stämningsfulla julsånger på svenska samt finska och andra språk. Vanda Lucia med följe medverkar. Liput 15 e.

Kirkonkylän joulu la 17.12. klo 12–16. Kirkonkylän joulu on koko perheen tapahtuma Pyhän Laurin kirkon ympäristössä ja Pappilan puistossa. Ohjelmassa luentoja ja opastuksia sekä tietoa lintujen tunnistuksesta ja niiden talviruokinnasta. Tuttuun tapaan vanhanajan joulumarkkinat (jouluherkkuja ja käsitöitä). Hertta Kirkonrotta on tavattavissa tapulin luona klo 12–15, lapsille on askartelua Pakarituvassa ja kotiseutumuseo on avoinna.

Lasten Kauneimmat Joululaulut la 17.12. klo 13, Hertta Kirkonrotta on mukana laulamassa.

Lemmikkien ekumeeninen joulusiunaus la 17.12. klo 14 Pappilan puistossa. Järjestämässä Helsingin seudun kennelpiiri.

Kauneimmat Joululaulut Goes Pop la 17.12. klo 19. Joululaulumessu su 18.12. klo 12, Mirka Härkönen, Sanna Heikurinen. OTK:n Naislaulajien joulukonsertti su 18.12. klo 14.30. Vapaa pääsy.

Kauneimmat Joululaulut su 18.12. klo 16 ja klo 18.

Showkuoro Aventurin The Joulukonsertti ma 19.12. klo 19. Konsertti on helposti lähestyttävä, vaikeasti unohdettava, Lauttasaaren aurinkoisilla rannoilla kypsynyt takuuvarma joulutunnelman tuoja. Sopii nautittavaksi hyvässä seurassa! Liput 20/10 e ovelta, alle 7-vuotiaat maksutta.

Corvus Laurencij -kuoron joulukonsertti ti 20.12. klo 19. Kuoroa johtaa Samppa Laakso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Qoro Quando -kuoron joulukonsertti ke 21.12. klo 19. Kamarikuoroteoksia ja joulumusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 20/15 e.

Oi jouluyö! Kajaus-kvartetin joulukonsertti to 22.12. klo 19.

Joulukonsertissa laulavat Hannu Lehtikangas, Pekka Soranummi, Tommi Niskala ja Elja Puukko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kauneimmat Joululaulut pe 23.12. klo 18 ja klo 20.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo

13, Jarkko Korhonen, Samppa Laakso.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo

14, Jarkko Korhonen, Samppa Laakso.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15, Janne Silvast, Samppa Laakso. Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 16, Janne Silvast Samppa Laakso. Jouluyön messu la 24.12. klo 23, Kristiina Kartano, Annaelina Mäkilampi.

Joulukirkko su 25.12. klo 12.

Johanna Toivonen, Suvi-Maria Roine, Jarkko Korhonen. Tapaninmessu ma 26.12. klo 12, Terhi Viljanen, Sanna Heikurinen. Kauneimmat Joululaulut ma 26.12. klo 15.

Uudenvuodenmessu su 1.1. klo 12, Marja Eloranta, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk.

Tietäjien kolmikielinen perhemessu pe 6.1. klo 12, Kristian Willis, Heidi Åberg, Johanna Jakonen, Mari Chaulagai. Messu su 8.1. klo 12, Johanna Toivonen, Terje Kukk. Messu su 15.1. klo 12.

Lastenkirkko su 15.1. klo 10. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi

Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina kello 18.

Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolku 10 C:n kerhotilassa. Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta.

Varhaisnuorille (7–12-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Ilmoittautumiset kerhoihin alkavat maanantaina 22.8. Lisätietoja marja.eloranta@ evl.fi tai p. 050 464 1414 sekä marjukka.valtanen@evl.fi tai p. 050 526 9401.

Lyhyt päivärukous kaupungin ja seurakunnan puolesta ma–pe klo 14.

Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55.

Taaperokahvila to 15.12., to 12.1. ja to 19.1. klo 9.30–12. 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/aikuinen. Päivämusiikki to 15.12. klo 12 kirkkosalissa. Samppa Laakso soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Teetä ja kasviskeittoa to 15.12. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seurakuntasalissa ennen iltamessua klo 19.

Iltamessu to 15.12. klo 19–20.

Musiikissa messubändi Täydellinen Sovitus. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen tarjolla teetä ja kasviskeittoa. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima.

Perhepäivä pe 16.12. ja pe 13.1. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e/ perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Laulupiiri pe 16.12. klo 15.30, Iina Katila.

Kauneimmat Joululaulut Goes Pop pe 16.12. klo 18.

Naisten rukouspiiri pe 16.12. ja pe 13.1. klo 18, kokoushuone Martta, 2. krs.

Yhteiskristillinen laulu ja rukouspiiri la 17.12., la 7.1. ja la 14.1. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Joululaulumessu su 18.12. klo 10, Johanna Jakonen, Iina Katila, Meiju Riihelä. Suoratoisto Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Kauneimmat Joululaulut su 18.12. klo 14 ja klo 16.

Sansan medialähetyspiiri ma 19.12. ja ma 16.1. klo 18–20.

Joulukertomus perheen pienimmille ke 21.12. klo 10, kerhotila Toivo ja Rakkaus.

Avoin kohtaamispaikka ke 21.12., ke 11.1. ja ke 18.1. klo 10–12.30, Vehkapolku 10 C:n kerhotilassa.

Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa! Käytössä myös asiakastietokone sekä tarvittaessa digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 21.12. ja ke 18.1. klo 13–15, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.

Joulun sävelet – Lauluyhtye Kuplivan Ilon ja mieskvartetti MQ Ensemblen konsertti ke 21.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Päivämusiikki to 22.12. klo 12. Joulutunnelmia, Jaakko Hietikko basso, Terje Kukk piano. Vapaa pääsy.

Lennokasta joulua – Lento Ensemblen joulukonsertti to 22.12. klo 19. Ohjelmassa on jouluisia lauluja suomeksi ja englanniksi Lento ensemblen esittämänä ja yhdessä laulaen. Pianistina Kyösti Laihi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vantaan joulurauhan julistus Kaupungintalon edustalla ja carillonin soittoa la 24.12. klo 11. Mukana Tikkurilan seurakunnan pappi Suvi-Maria Roine. Lasten joulurauhan julistus la 24.12. klo 12.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13 ja klo 14, Päivi Helén, Iina Katila. Joulukirkko su 25.12. klo 10, Terhi Viljanen, Marjo Suorsa. Messu suoratoistetaan Tikkurilan kirkon Facebook-sivujen kautta. Kauneimmat Joululaulut su 25.12. klo 18.

Tapaninmessu ma 26.12. klo 10, Janne Silvast, Annaelina Mäkilampi. Messu suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Uudenvuodenmessu su 1.1. klo 10, Päivi Helén, Terje Kukk. Messu suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Kauneimmat Joululaulut pe 6.1. klo 18.

Messu su 8.1. klo 10, Mirka Härkönen, Iina Katila. Messu suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Vauvakahvila ma 9.1. ja ma 16.1. klo 12.30–14.30, Toivo-tilassa, 2.krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Naisten raamattupiiri ma 9.1. klo 17.15.

Raamatunlukupiiri: Raamatun laulut ja tarinat ma 9.1. ja ma 16.1. klo 17.30, Jaakko Hyttinen.

Israel-piiri ma 9.1. klo 18–20, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Viikkomessu ti 10.1. ja ti 17.1. klo 11.30–12, Sanna Heikurinen, Päivi Mäkinen. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 10.1. ja ti 17.1. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa kirkon alakerrassa keskustelua varten Lähetyksen päiväpiiri ti 10.1. klo 13–14.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs.

Sinkkujen suunnitteluilta kaikenikäisille aikuisille sinkuille ke 11.1. klo 18–19, Vehkapolku 10 C:n kerhotila. Tule mukaan suunnittelemaan sinkkutoimintaa ja seuraavaa sinkkuiltaa yhdessä toisten sinkkujen kanssa. Suunnittelupalaverissa voit ilmoittautua sinkkuiltoihin juontajaksi, ohjelman pitäjäksi, nimilappujen jakajaksi, kahvinkeittäjäksi tai mitä vain haluat itse tulla tekemään ja toteuttamaa sinkkutoiminnan puitteissa.

Teetä ja kasviskeittoa to 12.1. ja to

19.1. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seurakuntasalissa ennen iltamessua klo 19. Iltamessu to 12.1. ja to 19.1. klo 19–20. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen tarjolla teetä ja kasviskeittoa.

Vauva tulossa -ryhmä To 19.1. klo 17.30, Rakkaus-tila, 2. krs. Viitenä torstaina kokoontuvaan odottavien ryhmään ilmoittautuminen 13.1. mennessä. Ilmoittautuminen ja tiedustelut paivi.romula@evl.fi p. 050 4103863 tai birgitta.karjalainen@evl.fi p. 050 5234051.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät

ja asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä teekupin äärellä.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo Kauneimmat Joululaulut su 18.12. klo 18.

Joulukertomus perheen pienimmille ke 21.12. klo 10.

Perhekerho ti 10.1. ja ti 17.1. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Ristipuron keskiviikkokerho ke 11.1. klo 13.30–15.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Perhekerho ma 9.1. ja ma 16.1. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Kirkot yhdessä Kivistössä

Luterilaisessa Kivistön kirkossa vietetään tammikuussa hartautta kolmen kristillisen yhteisön voimin. Hartaushetken toteuttavat luterilainen Vantaankosken seurakunta, Helsingin ortodoksinen seurakunta ja Suomen Helluntaikirkkoon kuuluva Credo-kirkko. Kaikki kolme yhteisöä järjestävät toimintaa muulloinkin Kivistön kirkossa.

‒ Kivistön kirkko on meille yhteisen rukouksen huone, sanoo pastori Iiro Salminen Vantaankosken seurakunnasta.

Hänen kanssaan hartaushetkessä ovat mukana isä Mikael Sundkvist ja Daniel Hug.

Kristittyjen ykseyden rukouspäivän hartaus ke 18.1. klo 18 Kivistön kirkossa. Laavatie 2.

Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima.

Sinkkuilta senioreille pe 13.1. klo 18–20. Sinkkuilta senioreille, kirkon 2. krs. Toivo ja Rakkaus -salissa, esteetön tila. Kahvia, keskustelukumppaneita ja yhteistä ohjelmaa, vapaa pääsy. Tervetuloa mukaan niin uudet sinkut kuin vanhat tutut! K18-sinkkuilta pe 13.1. klo 18–20, Vehkapolku 10 C:n kerhotila. K18-sinkkuilta työikäisille aikuisille. Kahvia ja keskustelukumppaneita, yhteistä ohjelmaa. Vapaa pääsy. Tervetuloa mukaan niin uudet sinkut kuin vanhat tutut! Messu su 15.1. klo 10. Messu suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 16.1. klo 13.

Sukkelat Sukankutojat ti 17.1. klo 10–12, Vehkapolku 10 C:n kerhotilassa. Ryhmässä neulotaan sukkia Kirkon Ulkomaanavun, lähetystyön ja diakoniatyön hyväksi.

tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1 Naisten saunailta to 15.12. ja to 12.1. klo 18–20.

Perhepäivä ma 19.12., ma 9.1. ja ma 16.1. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 10.1. ja ti 17.1. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, askartelua ja pieni iltapala 3 e/ perhe. Lisätietoja Outi Myllylä, p. 050 327 1634 tai outi.myllyla@evl.fi

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A Joulukertomus perheen pienimmille ke 21.12. klo 10.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 19.1. klo 18–20.

Raamattua, rukousta, yhdessäoloa

Perhekerho ti 20.12., ti 10.1. ja ti 17.1. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 9.1. klo 17.30–19.30. Raamatun sanan tutkimista ja yhteistä rukousta.

MUUALLA

Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA

www.facebook.com/tikkurilanseurakunta

Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta

http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

Kauneimmat joululaulut senioreille pe 16.12. klo 10.

Messu su 18.12. klo 10. Papit Mark Saba, Margit Helin, kanttori Kari Jerkku, saarna Pia Heikkilä. Kantaattikuoro. Kirkkokahvit. Pipliaseuran lähetyspyhä, mukana pastori, raamatunkäytön asiantuntija Paavo Huotari.

Ystävämessu – Friendship Mass su 18.12. klo 16. Kirkkokahvit. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Kts. myös 15.1. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 19.12. klo 18 peruttu.

Janne Tulkin joulukonsertti –Tähtitaivaan tuhat kynttilää ti 20.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

Raskaimmat joululaulut ke 21.12. klo 18. Vapaa pääsy, kolehti Hämeenkylän seurakunnan rippikoulutyölle.

Kauneimmat joululaulut to 22.12. klo 19.

Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 13. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Aattohartaus ja joulukahvit la 24.12. klo 15. Pappi Auli SaarsalmiPaalasmaa, kanttori Mari-Annika Heikkilä.

Jouluaamun messu su 25.12. klo

10. Papit Sini Saavalainen, Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön kirkon kuoro.

Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu ma 26.12. klo

12. Papit Tuula Paasivirta, Iiro Salminen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Messu su 1.1. klo 10. Papit Tiina László, Margit Helin, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Siioninvirsiseurat su 1.1. klo 14. Loppiaisen messu pe 6.1. klo 12.

Papit Maari Santala, Sini Saavalainen, kanttori Ritva Holma, saarna Suvimarja Rannankari-Norjanen. Suomen Lähetysseuran lähetyspyhä. Kirkkokahveilla kolmen kuninkaan juhlakahvit, Kauneimpia joululauluja, kuulumisia Lähetysseuran työstä.

Perhemessu su 8.1. klo 10. Pappi Antti Isopahkala. Messun jälkeen kahvit ja pientä purtavaa. Mahdollisuus noutaa oman lapsen kastesydän kastepuusta. Sydämen voi noutaa myös myöhemmin Myyrmäen Virtakirkosta kirkkoherranvirastosta.

Friends’ Cafe su 8.1. klo 15. Menestyminen maahanmuuttajana Suomessa. Vieraana Ohto Hiilamo Maailmankansalaiset-kielipalvelusta.

Raamattupiiri ma 9.1. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 9.1. klo 17.30.

Avoin rukouspiiri maanantaisin alk. 9.1. klo 18.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 9.1. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Olotila-kahvila keskiviikkoisin alk. 11.1. klo 11–13.

Seniorikerho torstaisin alk. 12.1. klo 13.30. 12.1. Jukka Nevala: Ihminen osana luontoa kelttiläisessä kristillisyydessä. 19.1. Kati Pyykkö: Miten suojautua huijauksilta? Ystävämessu – Friendship Mass su 15.1. klo 10. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Kansainvälinen raamattupiiri su 15.1. klo 12.

Toivoa naisille ma 16.1. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä.

Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 16.1. klo 15.

Suomen kielen kerho ti 17.1. klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.

Israel-piiri ti 17.1. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Miesten raamattupiiri ti 17.1. klo 18.30.

Kirjoituspiiri Kirjavat ke 18.1. klo 10.

Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 18.1. klo 17.30. Työelämävalmentaja Anne Tuovinen, kristillinen mediatalo SAT-7.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Kauneimmat joululaulut ma 19.12.

klo 19. Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 11. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma. Aattohartaus la 24.12. klo 16. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Mai Pohjola.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23. Papit Iiro Salminen, Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Ritva Holma. Eloisa-kuoro. Vaatevaraston avoimet ovet to 5.1. klo 9.30–12. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Aluksi aamukahvit ja hartaus. Perhemessu su 8.1. klo 11. Pappi Jere Hämäläinen. Messun jälkeen kahvit ja pientä purtavaa. Mahdollisuus noutaa oman lapsen kastesydän kastepuusta. Sydämen voi noutaa kirkolta myös myöhemmin. Aikuisten Olkkari maanantaisin alk. 9.1. klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä. Kivistön rukouspiiri ti 10.1. klo 17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 10.1. klo 18.30.

Seniorikerho keskiviikkoisin alk. 11.1. klo 12.30. 11.1. Tarja Ikäheimonen: Lähetystyö. 18.1. Kati Pyykkö: Miten suojautua huijauksilta?

Miesten takkailta ke 11.1. klo 18–21. Perhekahvila maanantaisin alk. 16.1. klo 9.30–11

Iltaperhekahvila ke 18.1. klo 18–19.30.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Lauluyhtye Vacappellan joulukonsertti to 15.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kauneimmat joululaulut ti 20.12. klo 19.

Aattohartaus la 24.12. klo 13. Pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Mai Pohjola.

Aattohartaus la 24.12. klo 14.30. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Mai Pohjola.

Sanan piiri tiistaisin alk. 10.1. klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 15.

Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin alk. 4.1. klo 13.

Toivon Tuulet su 8.1. klo 17. Olotila-kahvila maanantaisin alk. 9.1. klo 11–13.

Miestenpiiri ma 9.1. klo 18.30. Aamurukouspiiri torstaisin alk. 12.1. klo 8.15.

Seniorikerho torstaisin alk. 12.1. klo 13. 12.1. Kati Pyykkö: Kerhon aloitus. 19.1. Jaakko Simojoki: Kultaako aika muistot? Raamattupiiri ti 17.1. klo 13. Lukupiiri ke 11.1. klo 16.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin alk. 11.1. klo 10. 11.1. Tarja Ikäheimonen: Lähetystyö. 18.1. Iiro Salminen: Ehtoollinen. Vauvakerho torstaisin alk. 19.1. klo 9.30–11.

PATOTIE 2 KERHOTILA

Pikku-Norsun joulumuskari to 15.12. klo 9.30. Päätteeksi mehua, glögiä ja pipareita. Perhekahvila tiistaisin alk. 17.1. klo 9.30–11.

MUUALLA

Kansainvälinen raamattupiiri to 15.12. klo 17. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan suomeksi ja englanniksi. Kysy paikka: Sisi, p. 050 356 6760.

Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 19 Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5.

Kotiraamattupiiri ke 4.1. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin alk. 10.1. klo 11–13 Kenraalintie 6. Myös kuntosalimahdollisuus. Osallistu joulukeräykseen. Keräyksen tuotto käytetään oman alueen ihmisten auttamiseen. Pienikin lahjoitus auttaa. Esim. jouluruoat yksinasuvalle 25 e / pariskunnalle 35 e / perheelle 50 e. Avustus sähkölaskuun 35/50 e. Kinkku 10–20 e. Ruokapaketti koiralle 10 e / kissalle 5 e. Talvivaatteet lapselle 100 e. Tili FI31 1578 3007 1011 93, viestikenttään ”Vantaan srkyhtymä, Vantaankosken srk, diakoniatyö, jouluavustus”. Keräyslupa nro RA/2020/1560, 20.11.–24.12.2022.

Rakenna joulupuu: lahjoita ruokalahjakortti. Osta ruokalahjakortti (S- tai K-kauppa tai Lidl, esim. 20–50 e). Laita lahjakortti kirjekuoreen, kuoreen teksti ”Ruokalahja”. Jotta lahjakortti ehtisi jouluksi, palauta se viim. pe 16.12. Myyrmäen Virtakirkolle vahtimestareille, kirkkoherranvirastoon tai diakoniatoimistoon tai Kivistön kirkolle vahtimestareille. Nikkaristipäivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin 9.1. alk. klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisätai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Vapaaehtoisten keikka-apu -info to 19.1. klo 18 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3. Vapaaehtoisten keikka-apu on kertaluonteista ja mak-

sutonta toimintaa, joka on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Keikat voivat olla auttamista asioilla esimerkiksi kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Tule kuulemaan lisää. Osallistuminen ei sido mihinkään.

VERKOSSA

Kansainväliset kauneimmat joululaulut. Katso verkko-osoitteessa bit.ly/KauneimmatJoululaulutVirtakirkko.

Messu su 18.12. klo 10. Papit Mark Saba, Margit Helin, kanttori Kari Jerkku, saarna Pia Heikkilä. Kantaattikuoro. Pipliaseuran lähetyspyhä, mukana pastori, raamatunkäytön asiantuntija Paavo Huotari.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23. Papit Iiro Salminen, Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Ritva Holma. Eloisa-kuoro.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 12. Papit Maari Santala, Sini Saavalainen, kanttori Ritva Holma, saarna Suvimarja Rannankari-Norjanen. Suomen Lähetysseuran lähetyspyhä.

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi.

Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262

Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS

Kyrkov. 45

Julkyrka fre 16.12 kl. 8 för Kyrkoby skola, Sini Aschan.

Högmässa sö 18.12 kl. 10, Sini Aschan, Anders Ekberg.

Julkyrka ti 20.12 kl. 10 för Västersundom skola och Mårtensdals skola, Sini Aschan, Heidi Åberg.

Julbön lö 24.12 kl. 17, Kristian Willis, Anders Ekberg.

Julotta sö 25.12 kl. 8, Janne Sironen, Heidi Åberg.

Musikandakt måndag 26.12 kl. 18 med De vackraste julsångerna, Janne Sironen, Anders Ekberg. Högmässa nyårsdagen sö 1.1.2023

kl. 10 med De vackraste julsångerna, Sini Aschan, Heidi Åberg.

Stjärntydarnas tillbedjan Trettondagen, fre 6.1.2023 kl. 12 Internationell familjemässa tillsammans med Tikkurilan srk, Kristian Willis, Heidi Åberg.

Högmässa 8.1. kl. 10, Kristian Willis, Ander Ekberg.

Högmässa 15.1 kl. 10, Sini Aschan, Heidi Åberg.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv. 12a Julkyrka to 15.12 kl. 9.15 för

Daghemmet Lyckoslanten och Håkansböle daghem, Kristian Willis, Heidi Åberg.

Ungdomskväll 11.1 kl. 18–20 i utrymmet Kärlek.

Sångstund 11.1 kl. 18–19 Kom och sjunga samt trivas med din röst!

Tervetuloa laulamaan ja viihtymään äänesi kanssa.

Musiklek fre 13.1 kl. 10–11. Välkommen med på musiklek för ca 1–4 åringar med vuxen på 2 våningen i utrymmet Kärlek.

Babyrytmik fre 13.1 kl. 14–15.30. Välkommen på babyrytmik för ca 3–6 mån med vuxen på andra våningen i utrymmet Kärlek.

VIRTAKYRKAN

Råtorpsv. 8 Julkyrka må 19.12 kl. 9.15 för

Timotej daghem med familjer, Kristian Willis, Heidi Åberg. Julbön lö 24.12 kl. 12, Janne Sironen, Anders Ekberg och Heidi Åberg.

MARTINRISTI

Mårtensdalsstigen 2 S:t Martins diakoni och pensionärskrets ti 10.1 kl. 13. Kaffe och andakt och diskussion.

TAVASTBYKYRKA

Plogv.3 Mässa på svenska och finska sö 18.12 kl. 10 med De vackraste julsångerna. Predikant Kristian Willis, liturg Jarna Wikström.

RÖDSAND KAPELL

Rödsandsv. 5 Julbön lö 24.12 kl. 15, Janne Sironen och Anders Ekberg.

FOLKHÄLSANHUSET

Valmovägen 28 Veckomässa inför julen fre 23.12 kl. 14, Janne Sironen, Anders Ekberg. Folkhälsans veckomässa fr 13.1 kl. 14, Anu Paavola, Anders Ekberg.

Apua tukeaja

Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

Kauneimmat joululaulut ja jouluhartaus to 22.12. Klo 17.00 Olars kyrka (svenska sidan), Rälssitilankuja 1. Maria Lindberg ja Annika Pajunen.

SURURYHMÄ LAPSENSA MENETTÄNEILLE

Kokoontuu Cafe Pähkinässä (Lammaskuja 2A, Vantaa) to 2.2.2023 klo 19.30. Seitsemän kokoontumiskertaa. Yhteydenotot ja ilmoittautumiset sairaalapappi Veera Konttaniemi p.050 381 8778 ja veera.konttaniemi@evl.fi ja diakoni Anne Puumala p.050 367 5743 ja anne. puumala@evl.fi. Ilmoittautumiset viimeistään 15.1.2023 mennessä. Sururyhmä on tarkoitettu paikaksi, jossa on tilaa surulle. Ryhmässä voit puhua menetyksestäsi, surustasi ja kokemuksistasi, luottamuk-

Kauneimmat joululaulut

Joulunajan rakastetuimpia tilaisuuksia ovat vuodesta toiseen Kauneimmat joululaulut. Suomen Lähetysseuran ja luterilaisten seurakuntien yhdessä nyt jo 50. kertaa järjestämissä musiikkihetkissä käy vuosittain noin miljoona suomalaista.

Kauneimmissa joululauluissa kerätään kolehti heikoimmassa tilanteessa olevien lasten aseman parantamiseksi Suomen Lähetysseuran ulkomaantyön kautta.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48

■ Su 18.12. klo 18

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkovägen 45

■ Må 26.12 kl. 18 Musikandakt med

De vackraste julsångerna

■ Sö 1.1 kl. 10 Högmässa med De vackraste julsångerna

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

■ Su 18.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut -messu, yhteistyössä

Vanda svenskan kanssa

■ Su 18.12. klo 18

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

■ Ma 19.12. klo 19

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

■ Su 18.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut -messu

■ Ma 26.12. klo 18 Tapaninpäivän haikeimmat joululaulut -messu

KUUSIJÄRVEN

ULKOILUALUE

Kuusijärventie 3

■ Ke 21.12. klo 17–19 Valon laulajaiset, ulkoilmatilaisuus

MARTINRISTI

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti

Martinlaaksonpolun puolelta

■ Su 18.12. klo 15

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

■ Pe 16.12. klo 10 Senioreille

■ To 22.12. klo 19

■ Ma 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45

■ La 17.12. klo 13 lapsille

■ La 17.12. klo 19 Goes Pop

■ Su 18.12. klo 16

■ Su 18.12. klo 18

■ Pe 23.12. klo 18

■ Pe 23.12. klo 20

■ Ma 26.12. klo 15

RISTIPURON

SEURAKUNTAKOTI

■ Su 18.12. klo 18

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

■ Ti 20.12. klo 19

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12a

■ Pe 16.12. klo 18 Goes Pop

■ Su 18.12. klo 14

■ Su 18.12. klo 16

■ Su 25.12. klo 18

■ Pe 6.1. klo 18

VAPAALAN

SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

■ Ti 20.12. klo 18

sellisesti vertaisryhmän kanssa.

HILJAISUUS JA RETRIITIT

Vuoden 2023 kevään retriittien ilmoittautuminen on avattu. Voit tutustua retriittitarjontaan sivulla www.vantaanseurakunnat.fi/ sielunlatauspiste.

International

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Länsimäen kirkko, Kerokuja 9. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20. Länsimäen kirkko, Kerokuja 9. International Christmas Carols online. Watch on YouTube: bit.ly/ KauneimmatJoululaulutVirtakirkko.

International Bible Study Group Thu 15th Dec 5 PM. The place: ask Sisi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We talk in Finnish and English.

Friendship Mass – Ystävämessu Sun 18th Dec 4 PM Virta Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Tea served

after the Mass.

Friends’ Cafe Sun 8th Jan 3 PM Virta Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available. Guest: Ohto Hiilamo / Maailmankansalaiset-Cosmopolitans Language Services.

Friendship Mass – Ystävämessu Sun 15th Jan 10 AM. Note the time! Virta Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Tea served after the Mass.

International Bible Study Group Sun 15th Jan 12 AM Virta Church Myyrmäki. Note the changes in time and place! A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We talk in Finnish and English.

Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 17.1. klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.

International Friendship-choir practises at Virta Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.

TIMO JAKONEN

Kirkoissa soi

TORSTAI 15.12.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Samppa Laakso soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Vantaan kamarikuoron joulukonsertti klo 18. Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Ohjelma 10 e.

A Christmas Story by Finnair Singers – Finnair Singersin joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 15 e. Lauluyhtye Vacappellan joulukonsertti klo 19 Seutulan kappeli, Solbackantie 6. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 16.12.

HBK-kuoron joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Helsingebygdens kör -kuoro laulaa tunnelmallisia joululauluja ruotsiksi ja suomeksi sekä muilla kielillä. Kören sjunger stämningsfulla julsånger på svenska samt finska och andra språk. Vanda Lucia med följe medverkar. Liput 15 e.

Kamarikuoro Vivacen joulukonsertti klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Joht. Mia Makaroff.

Tulkoon joulu – Kamarikuoro Aménten joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa. Enni Satosuo, huilu, Emilia Bukovski, piano. Johtaa Riikka Heinzmann. Vapaa pääsy, ohjelma 15 euroa.

LAUANTAINA 17.12.

Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti klo 16 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9.

Korson Mieslaulajien joulukonsertti klo 18 Korson kirkossa. Johtaa Pekka Itkonen. Ohjelmamaksu kuoron hyväksi, vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 18.12.

OTK:n Naislaulajien joulukonsertti klo 14.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy. Neljännen adventin kauneimmat joululaulut -messu klo 16 Korson kirkossa. Joona Raudaskoski, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Mukana musiikkiryhmä: Jan Salminen, oboe ja Vivian Neff, klarinetti ja Kamarikuoro Aménte, johtajana Riikka Heinzmann. Huom! Ei messua klo 10.

Kauneimmat joululaulut klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Juha Paukkeri.

MAANANTAINA 19.12.

Showkuoro Aventurin The Joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertti on helposti lähestyttävä, vaikeasti unohdettava, Lauttasaaren aurinkoisilla rannoilla kypsynyt takuuvarma joulutunnelman tuoja. Sopii nautittavaksi hyvässä seurassa! Liput 20/10 e ovelta, alle 7-vuotiaat maksutta.

Joulun kanssas jaan – Vivacekuorojen joulukonsertti klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Joht. Mia Makaroff.

TIISTAI 20.12.

Vaskivuoren musiikkilukion joulukonsertti klo 19. Hämeenky-

län kirkko, Auratie 3. Ohjelma 15 e. Corvus Laurencij -kuoron joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kuoroa johtaa Samppa Laakso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Janne Tulkin joulukonsertti –Tähtitaivaan tuhat kynttilää klo 19 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Ohjelmisto perustuu Janne Tulkin joululevyn ”Tähtitaivaan tuhat kynttilää” kappaleisiin, mutta mukana myös tunnelmallisia joululaulujen klassikoita. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

KESKIVIIKKONA

21.12.

Joulun sävelet – Lauluyhtye Kuplivan Ilon ja mieskvartetti MQ

Musiikkia Helsingissä

Perjantaina 16.12.

Bach: Jouluoratorio klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuoro, solistit ja Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e.

Lauantaina 17.12.

Bach: Jouluoratorio klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Kallion Kantaattikuoro, Kallion Kapelli ja solistit. Liput 25 e, 20 e ennakkoon.

Maanantaina 19.12. Jakaranda klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Tapiolan kuoro klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Liput 30/25/10 e. Milana Mišić ja Hannu Lehtonen klo 19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Liput 27,50 e.

Dominante-kuoro klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Liput 25/15 e.

Tiistaina 20.12. Laulu-Miehet klo 18 ja 20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 28 e. Joulukonsertti klo 18 ja 20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, CM Koulutus-

Ensemblen konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ranskalainen ilta – joulumusiikkia huilulle ja cembalolle ke klo 18 Korson kirkossa. Tervetuloa nauttimaan ranskalaisesta joulumusiikista! Glögitarjoilu klo 17.30. Mika Helasvuo, huilu. Markku Mäkinen, cembalo ja urut. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen osallistumismaksu seurakunnan musiikkityön hyväksi. Qoro Quando -kuoron joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kamarikuoroteoksia ja joulumusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 20/15 e.

TORSTAINA 22.12.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Joulutunnelmia, Jaakko Hietikko basso, Terje Kukk piano. Vapaa pääsy.

Oi jouluyö! Kajaus-kvartetin joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Joulukonsertissa laulavat Hannu Lehtikangas, Pekka Soranummi, Tommi Niskala ja Elja Puukko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lennokasta joulua – Lento Ensemblen joulukonsertti klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Ohjelmassa on jouluisia lauluja suomeksi ja englanniksi Lento ensemblen esittämänä ja yhdessä laulaen. Pianistina Kyösti Laihi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 26.12.

Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu klo 12 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Sari Hartikka, Sini Nikku.

Tapaninpäivän haikeimmat joululaulut -messu ma 26.12. klo 18 Korson kirkossa. Elina Aro, Sinikka Stöckell. Kauneimpia joululauluja Tapaninpäivän tyyliin.

PERJANTAINA 6.1.

Jakarandan loppiaiskonsertti klo 15 Korson kirkossa. Suomen Lähetysseuran kuoro Jakaranda konsertoi. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Kuoroa johtaa Pekka Nyman.

Katso Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet sivulta 15.

ryhmien kuorot. Liput 35, 30/25, 20/15, 10 e.

Kaija Koo klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Liput 39,90 e.

Pepe Willberg klo 19 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16.

Keskiviikkona

21.12.

Joulukonsertti klo 18 ja 20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot. Liput 35, 30/25, 20/15, 10 e.

Rocktenori Jarkko Ahola klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Liput 38,50 e.

Tommi Hakala ja Mestari-Lau-

lajat klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Liput 20 e.

Kaihon Karavaani -yhtye klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Solisteina Janna sekä Jesse Kaikuranta. Liput 39 e.

Torstaina 22.12.

Könsikkäät ja Petri Laaksonen klo 17 ja 19 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Liput 15 e. Ogeli Big Band klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12.

Naiskuoro Philomela klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Liput 25/20 e.

Showkuoro Aventurin The Joulukonsertti on maanantaina 19.12. kello 19 Pyhän Laurin kirkossa.