Kirkko ja kaupunki 2022 2 Espoo by Kirkko ja kaupunki

27.1.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Sadattele kuin kapteeni Haddock s. 8 Mikko Leppilampi: Tahdon rauhoittaa elämäni tärkeimmille asioille s. 12

Nuoret tarvitsevat tilaa keskeneräisyydelle ja kunnon mielenterveyspalvelut s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Kiinan peli ei vetele

Jokainen voi tulla onnelliseksi, ellei etsi onnea ulkopuoleltaan vaan itsestään.

OLYMPIALAISET EIVÄT OLE mitkä tahansa urheilu kisat, sillä niiden takana on aate. Ranskalainen paroni Pierre de Coubertin ideoi 1800luvun lopulla nyky aikaiset olympialaiset antiikin Kreikan urheilumitte löiden pohjalta. Hän halusi kasvattaa urheilun avul la maailman nuorisoa yhteisymmärrykseen ja reiluun peliin. Aika monille jaloille ihanteille on tässä maailmassa käynyt niin kuin sosialismille sanotaan tapahtuneen: hyvä aate, mutta jätkät pilasivat sen. Ihminen ei poh jimmiltaan ole niin hyvä kuin me toivoisimme. Py rimme mielellämme hyvään, mutta itsekkyytemme, ahneutemme, kateutemme ja heikkotahtoisuutemme takia hyvät pyrkimykset pakkaavat unohtumaan tai jäämään muiden vaikuttimien varjoon. Uskonnollisessa kielessä tästä käytetään nimeä pe risynti. Kukaan meistä ei ole läpikotaisin puhdas ja aatteellinen, vaan jokainen on myös ahdas ja puutteellinen. JESUIITTAKOULUSSA opiskellut de Coubertin oli vilpitön maail manparantaja. Hän ajatteli, et tä rehti kilpailu urheilukentil lä poistaisi sodat ja yhdistäisi maailman kansat. Hän myös us koi, että hyvä fyysinen kunto ja terveys johtavat parempaan moraaliin. Eivät muuten johda. Fyy sinen ja henkinen hyvinvoin ti kyllä kulkevat käsi kädessä, mutta jos joku kuivaksi treenat tu maratoonari osoittautuisikin

JOS IHANTEET OVAT kovasti ihmistä korkeammat, saattaa käydä niin, että kaikkein häikäilemättömim mät käyttävät korkeisiin ihanteisiin luottavia ihmisiä tylysti hyväkseen. Koska ihminen ei ole pohjimmil taan vain hyvä, meitä pitää joskus pakottaa hyvään tai vähintäänkin lopettamaan pahuudet. Olympialaiset järjestetään ihmisoikeuksiin kylmän piittaamattomasti suhtautuvassa Kiinassa. Olympia aatteeseen kuuluvat arvot kuten yhteisymmärrys ja reilu peli eivät näytä paljon Kiinassa painavan. Siksi kansainvälisen yhteisön on ilmaistava olympiaisännäl le selkein sanoin, että sellainen peli ei vetele.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Se on tullut minulle tähän ikään mennessä kristallinkirkkaaksi, että onnellisuus ei tule minkään ulkoisen asian kautta. Onni asuu ihmisen sisällä. ELOKUVAOHJAAJA KITI LUOSTARINEN VOI HYVIN –LEHDESSÄ 1/2022

Iankaikkisesti Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä, Jumala. PSALMIEN KIRJA 139:14

ME KAIKKI OLEMME RATKAISEVALLA TAVALLA YHTÄ HUONOJA IHMISIÄ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Suurkiitos talvesta, pakkasesta ja kengän alla nirskuvasta lumesta. Kiitos eteenpäin vievistä askelista, vaikkei seuraavaa etappia vielä näykään. Auta luottamaan siihen, että olen turvassa.

FILOSOFI SENECA (4 EKR.–65 JKR.)

moraalisesti korkeatasoisemmaksi ihmiseksi kuin kes kivartalolihava kutsumusjoutilas, se ei johtuisi kum mankaan ruumiinrakenteesta eikä harrastuksista. Me kaikki olemme ratkaisevalla tavalla yhtä huonoja ihmisiä.

Kirkko ja kaupunki

27.1.2022 Seuraava lehti ilmestyy 10.2.

KANNEN KUVA: PAULI SALMI

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Olimme hetken maailman mestareita” Yksi Pekingin-kisakoneeseen nousijoista on naisten jääkiekkojoukkueen puolustaja Minttu Tuominen, joka on saanut pelaamiseen uutta intoa vaihdettuaan hyökkääjästä puolustajaksi. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Jääkiekkoilija Minttu Tuominen, mitä kuuluu? – Tällä kaudella olen pelannut KiekkoEspoon naisten liigajoukkueessa ja maajoukkueessa. Tein juuri sopimuksen kiinalaisen Kunlun Red Star –joukkueen kanssa ja loppukauden pelaan siinä. – Minulla oli muutama vaikea vuosi, ja mietin jo, että olikohan jääkiekko sitten tässä. Nyt on uralleni löytynyt uusi vaihe, kun aloin pelata puolustajana. Aiemmin pelasin hyökkääjänä.

Lapsuuden perheessäsi isä tuomaroi, äiti valmensi ja sisarukset pelasivat koripalloa. Miten sinusta tuli jääkiekkoilija? – Suomi voitti miesten jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995. Siitä innostuneena isoveljeni halusi aloittaa jääkiekon, ja minä tietysti tahdoin mennä hänen perässään hallille. Pelasin jonkin aikaa, mutta olin kiekkokoulujoukkueen ainoa tyttö enkä oikein viihtynyt. Äidin ehdotuksesta aloitin kuusivuotiaana ringetten pelaamisen. Pelasin sitä 13-vuotiaaksi asti. – Jääkiekko tuli kuvioihin ollessani 12-vuotias, kun kaverini houkutteli minua kokeilemaan sitä. Silloin Etelä-Vantaan Urheilijoihin perustettiin meidän ikäistemme tyttöjen jääkiekkojoukkue. Aloitin pelaamisen siellä ja sille tielle jäin.

Jääkiekko on ollut olympialaji 101 vuotta. Naiset pelasivat sitä ensimmäisen kerran Naganon olympialaisissa vuonna 1998. Ovatko naiskiekkoilijat löytäneet paikkansa jäällä? – Nykyään naiskiekkoilijoihin suhtaudutaan paremmin, kun tiedetään, että olemme pärjänneet ja saaneet mitaleita olympialaisissa ja maailmanmestaruuskisoissa. – Vuonna 2019 Espoossa järjestetyissä naisten jääkiekon MM-kisoissa pääsimme ekaa kertaa finaaliin. Peli meni jatkoajalle, ja teimme siinä maalin, eli olimme hetken maailmanmestareita, mutta loppujen lopuksi maali hylättiin tuomareiden 12 minuutin mietinnän jälkeen. Peli jatkui rangaistuslaukauksiin, ja USA sen sitten voitti. – Se oli historiallinen tapahtuma. Sen jälkeen varmaan ensimmäisen kerran ympäri Suomen puhuttiin naisten jääkiekosta.

Olet pelannut jääkiekkoa kolmissa olympialaisissa ja palannut kotiin kaksi kertaa pronssimitali kaulassa. Millä mielellä lähdet Pekingin olympialaisiin? – Pekingiin lähtö ei hermostuta, kun minulla on jo aika monta vuotta takana maajoukkueympyröissä ja olen ollut olympialaisissa. Mutta korona aiheuttaa paineita, ettei vain itse aiheuta tartuntaa, varsinkaan kisoihin pääseville ensikertalaisille. Olemme olleet koronakaranteenikuplassa, ja treenejä on pidetty pienryhmissä. Pekingin-koneeseen pääsee vain rokotettuna ja testien jälkeen. – Virallisesti joukkueena emme ole vielä puhuneet olympialaisten tavoitteista, mutta uskon meidän olevan sillä kannalla, että ilman mitalia ei kisoista tulla takaisin.

Mikä sinulle on pyhää? – Sanoisin, että perhe ja lähisukulaiset. Lukion jälkeen pelasin jääkiekkoa ja opiskelin Jenkeissä neljä vuotta. Kaverit Suomessa jäivät silloin aika etäisiksi, mutta perhe ja lähimmät sukulaiset säilyivät mukana välimatkasta ja aikaerosta huolimatta. ■ Vuoden 2022 talviolympialaiset järjestetään 4.–20.2. Pekingissä Kiinassa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Sokeri paloja ja myllyn kiviä Papin tunnistaa papiksi kauluksesta. Kaulusten koko ja ulkomuoto ovat kuitenkin vaihdelleet. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA AUGUST SCHUFFERT / UUDENKAUPUNGIN MUSEO / FINNA

aagan seurakunnan papin Marjut Mularin evästauko aiheutti taannoin hämmennystä Instagramissa. Aterimet kotiin unohtanut Mulari käytti ruokailuvälineenä papin pantakaulukseen kiinnitettävää niin sanottua sokeripalaa. Kävi ilmi, että moni ajatteli tuon kauluksen valkoisen osan olevan kangasta, tai ainakin aivan liian pyhä esine moiseen käyttöön.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Totuus on kuitenkin arkinen: papinkauluksiin kiinnitettävät sokeripalat ovat yleensä muovia, ja niitä on monilla papeilla vinot pinot. Kerrotaan, että jos sokeripala on unohtunut matkasta, papit ovat askarrelleet sen vaikka margariinipaketista. KAULUS ON aina ollut pappeuden tunnus, mutta muoti on vaihdellut. 1600-luvulla protestanttisten kirkkojen papit osassa Eurooppaa käyttivät myllynkivikaulusta, joka jäljitteli Espanjan aateliston pukeutumistyyliä ja kuuluu yhä papin asuun Tanskassa. Suomessa myllynkivikaulus ei ole ollut käytössä, vaan täällä on suosittu lipereitä. Niistä tulee muuten myös päivänkakkaran ruotsinkielinen nimi prästkrage, papin kaulus. Keskiajalta 1700-luvulle Ruotsissa ja Suomessa papin asuun kuului musta polvipituinen papintakki eli kaftaani, jonka päälle puettiin viittamainen kappa. Päähineenä käytettiin juutalaisten kipaa muistuttavaa kalottia. 1700-luvun sääty-yhteis-

kunnassa ylemmän papiston tyyliin saattoi kuulua myös peruukki. Papin asuun on aina kiteytynyt paljon: jos pappi tuomittiin menettämään virkansa, käytettiin ilmaisua ”mista kappa och krage” eli menettää kappa ja kaulus. Toisaalta liperit, näyttävät kaulukset ja peruukit eivät ole kuuluneet ainoastaan pappien tyyliin, vaan niitä ovat käyttäneet ja käyttävät yhä monissa maissa myös tuomarit ja asianajajat. PANTAPAITA JA SOKERIPALA yleistyivät pappien pukeutumisessa 1980-luvulla. Niitä edelsi 1970-luvulla pyöreä, englantilaistyyppinen kaulus. Nykyään Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa pantapaitoja ja sokeripalaa käyttävät virkansa tunnuksena muutkin kuin papit. Diakonilla sokeripala pilkistää vihreän paidan kauluksesta, nuorisotyöntekijällä sinisen. Liperit kuuluvat nykyisen suosituksen mukaan miespuolisen papin juhla-asuun, ja niitä käytetään kaftaanin kanssa. Lipereillä on oma, toden-

Kirkko ja kaupunki verkossa LEHTIKUVA / AFP

Afganistan on nyt pahempi kuin Pohjois-Korea Open Doors -järjestön vuotuisen World Watch -listan kärjessä kristittyjä eniten vainoavana maana on pitkään ollut Pohjois-Korea, ja toisena on ollut Afganistan. Nyt listan kärkimaat ovat vaihtaneet paikkaa. Afganistanissa lähes kaikki kristityt ovat islamista luopuneita käännynnäisiä. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Nykyään liperit ovat osa papin juhla-asua.

”Kaikilla meistä ei ole suuria seteleitä tai pulleita pankkitilejä. Mutta empatia ja inhimillisyys eivät maksa mitään.” LINDA-MARIA ROINE VERKKOKOLUMNISSAAN

SANNA KROOK JA PIXABAY KUVANKÄSITTELY MAIJA SAARI

”

1700-luvun sääty-yhteiskunnassa papin tyyliin saattoi kuulua myös peruukki.

näköisesti myöhemmin keksitty symboliikkansa: ne symboloivat lakia ja evankeliumia. NAISPUOLISET PAPIT käyttävät juhla-asuna vuonna 2011 käyttöön otettua Kirsimari Kärkkäisen suunnittelemaa Valonsäde-pukua tai 1980-luvulla käyttöön otettua ”vuokkoa” eli Vuokko Nurmesniemen suunnittelemaa papin asua. Kaikkien mielestä nämä sukupuolittavat asut eivät ole tarpeen, vaan samassa tehtävässä toimivilla pitäisi olla samanlainen asu. Ruotsissa arkkipiispa Antje Jackelén on nähty kaftaanissa ja lipereissä siinä, missä miespuoliset papitkin. Suomessa osuuskunta Pyhävaate on tehnyt sutaanin, joka on ikään kuin täyspitkä papin takki. Sitä voi käyttää lipereiden tai sokeripalan kanssa, sukupuolesta riippumatta. Kuuluipa papin asuun sitten huppari tai kukkamekko, liperit tai pantakaulus, olennaista on, että ihmiset tunnistavat hänet papiksi. Se on viesti siitä, että hän on ihmisten käytettävissä. ■

Piispa piipahti Vatikaanissa Kirkon on syytä pyytää anteeksi saamelaisilta, sanoi Oulun piispa Jukka Keskitalo paavi Franciscukselle. Yksityisvastaanotolla nousivat esille myös Kanadan alkuperäiskansoja koskevat asiat, jotka ovat ajankohtaisia katolisessa kirkossa. Keskitalon mukaan kirkon on syytä katua menneisyyden väärinkäytöksiä ja rakenteellisia syntejä. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Hauvojen ja vauvojen suosikkinimet Koirasta on tullut perheenjäsen. Se näkyy myös siinä, miten koiria nimetään. TEKSTI HANNA ANTILA

ertta, Martta, Sulo, Onni, Kerttu, Elsa… Hetkinen! Kennelliiton julkaisema lista koirien suosituimmista kutsumanimistä muistuttaa kovasti listaa suosituimmista pienten ihmisten nimistä. Koirille ei siis enää vain anneta ihmisten nimiä, vaan vauvojen ja hauvojen nimeämisessä näyttävät vaikuttavan samat trendit.

ENNEN KOIRAT saivat sellaisia nimiä kuin Rekku, Jeppe, Tessu ja Ressu, jotka tunnistettiin koiran nimiksi. Nyt inspiraatiota haetaan 1900-luvun alun ihmisten suosikkinimistä, tunnettujen henkilöiden nimistä ja muista kielistä ja kulttuureista. – Koira voi olla Caesar, Dante, Napoleon tai Elvis tai saada englanninkielisen nimen, jota ei välttämättä annettaisi lapselle, Minna SaarelmaPaukkala kertoo.

– Kun katsoo 20 suosituimman koiran nimen listaa, niin huomaa, että suurin osa niistä löytyy myös sadan suosituimman lasten nimen joukosta, sanoo Yliopiston almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala.

NIMIMUODISTA KIINNOSTUNEEN kannattaa joka tapauksessa kuunnella, minkä nimisiä koiria koirapuistossa käy. Siitä voi päätellä, mihin ihmisten nimimuoti on menossa. – Nimet saattavat ensin tulla käyttöön lemmikkieläimillä, sillä eläinten nimeäminen on rennompaa ja kokeilevampaa. Suurten ikäluokkien nimet, kuten Erkki ja Martti, saattavat olla jo eläimillä käytössä. Nimimuoti menee sillä tavalla. Jos ulkona huutelee Marttaa, kutsuun vastaa todennäköisemmin naapurin koira kuin taapero. Vuonna 2020 koiranpentujen rekisteröinnit nimittäin ohittivat syntyneiden lasten määrän. ■

KOIRIEN NIMEÄMISESSÄ vaikuttaa kulttuurinmuutos. Enää koiraa ei hankita vain tiettyyn tarkoitukseen kuten vahtikoiraksi, vaan se on perheenjäsen. Koirasta on tullut ”hän”, ja moni omistaja puhuu itsestään koiran äitinä tai isänä. Koirat saavat ihmisten nimiä muuallakin. – Olin muutamana vuosi sitten Saksassa eläintennimisymposiumissa, johon osallistui ihmisiä eri maista. Kaikki totesivat saman ilmiön.

Suosituimmat tyttöjen nimet 2020*

Suosituimmat poikien nimet 2020*

Suosituimmat koirien kutsumanimet 2021

1. Aino 2. Olivia 3. Sofia 4. Pihla 5. Aada 6. Eevi 7. Isla 8. Lilja

1. Leo 2. Eino 3. Oliver 4. Elias 5. Onni 6. Väinö 7. Noel 8. Eeli

1. Luna 2. Alma 3. Helmi 4. Hertta 5. Sulo 6. Onni 7. Martta 8. Hilla

9. Helmi 10. Ellen 11. Ella 12. Aava 13. Venla 14. Linnea 15. Hilla

9. Toivo 10. Leevi 11. Joel 12. Eetu 13. Aatos 14. Emil 15. Vilho

*suomenkieliset, ensimmäiset etunimet

Lähde: Digi- ja väestötietovirasto

9. Kerttu 10. Bella 11. Sisu 12. Hilma 13. Elli 14. Elsa 15. Hugo

Lähde: Kennelliiton Omakoira-mobiilisovellus

ISTOCK, KUVANKÄSITTELY JARKKO PELTOLUHTA

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Yhteiset arvot, yhteinen elämä

− Käyttäjämme hakevat elämänmittaista puolisoa, vakavaa parisuhdetta ja perhettä, Simolin sanoo. Kotisataman Valo on suunnattu vain naista etsiville miehille ja toisinpäin. Sovellus ei palvele sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjä.

Löytyykö kumppani helpommin arvoihin perustuvasta seuranhakusovelluksesta? TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA KOTISATAMAN VALO

reffikumppaneista ei ole pulaa. Vuonna 2020 pelkästään Yhdysvalloissa erilaisia nettideittipalveluja käytti 44 miljoonaa

ihmistä. Lukuisista deittiprofiileista voi kuitenkin olla vaikeaa löytää omiin tarpeisiin sopiva ”se oikea”. Seulomisprosessia helpottamaan on luotu sovelluksia ja sivustoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden tutustua ihmisiin yhteisen harrastuksen, mielenkiinnon kohteen tai arvojen perusteella. Hevimetallisinkut voivat löytää kaltaisiaan Metalhead date -sivustolta. Academic singles -palvelusta voi etsiä itselleen akateemisesti koulutettua seuraa. Käyttäjäjoukkoa, jolle palvelu on suunnattu, voidaan rajata myös iän, poliittisen suuntauksen tai tulotason perusteella. Kenties humoristisimmalta pohjalta ponnistaa Bristlrsovellus, joka haluaa saattaa yhteen parrakkaat ja parroista pitävät ihmiset. Myös erilaisiin elämänkatsomuksiin perustuvia palveluita on useita. Muslimeille

AKI TARVAINEN

Simsonin voiman salaisuus olivat pitkät hiukset. Delila leikkasi ne, ja Simson saatiin vangiksi.

on Suomessakin toimiva Muslimadeittailusivusto. Kristillisiä seuranhakupalveluita löytyy verkosta useita, ja Suomessa niistä toimii muutama.

”

KÄYTTÄJÄMME HAKEVAT ELÄMÄNMITTAISTA PUOLISOA, VAKAVAA PARISUHDETTA JA PERHETTÄ. ERKKA SIMOLIN

ENSIMMÄINEN SUOMALAINEN kristillinen älypuhelimessa toimiva deittisovellus Kotisataman Valo aloitti toimintansa viime kesänä. Puolessa vuodessa sen on löytänyt jo yli 30 000 käyttäjää. − Ydinporukan muodostavat 25−40-vuotiaat. Käyttäjiä on kaikista ikäryhmistä, ja mukana on myös 80-vuotiaita, kertoo Valon perustajajäsen ja mediavastaava Erkka Simolin. Kristillinen arvomaailma on laaja käsite. Palvelu ei kysele

erikseen käyttäjän kristillisestä vakaumuksesta. Jokainen voi kirjoittaa siitä itse profiilinsa esittelytekstiin. Profiilin yhteyteen on kuitenkin mahdollista kirjoittaa seurakunta, johon kuuluu. Kotisataman Valo -sovelluksen käyttäjiä yhdistää se, millaista seuraa he hakevat.

LÖYTYYKÖ KESTÄVÄ PARISUHDE helpommin sovelluksesta, joka perustuu tietylle arvomaailmalle? − On tutkimuksia siitä, että jos henkilöillä on sama arvopohja, heidän on helpompi tulla toimeen arjessa. Jos arvot esimerkiksi rahankäytöstä, rehellisyydestä tai ihmisten tasaarvosta eivät kohtaa, siitä tulee riitoja, sanoo Väestöliiton johtava asiantuntija Heli Vaaranen. Vaikka arvojen tai mielenkiinnon perusteella kohdennetut deittisivustot ovat kansainvälisestikin suosittuja, kaikkein suosituimpia ovat suuret ”kaikkea kaikille” tarjoavat deittipalvelut. − Ihmisiä kiehtoo erilaisuus. Mistä me puhumme, jos olemme kaikesta koko ajan samaa mieltä? Erilaisuudella on siis oma osansa parisuhteen onnistumisessa. Toisaalta erilaisuuden hyväksyminen on iso kynnyskysymys, kun ruvetaan hiomaan sitä, tuleeko meistä pari vai ei, Vaaranen sanoo. Vaarasen mielestä deittisovellukset ovat erinomainen, viisas ja varovainen tapa tutustua toisiin ihmisiin. – Parisuhteesta haaveilevan ihmisen kannattaakin aktiivisesti kehittää etädeittailussa tarvittavia taitoja. Viestittelyn avulla pääsee askelta pidemmälle siinä, haluanko tutustua tuohon ihmiseen syvemmin vai en. Etädeittailu on tärkeä asia myös yksinäisyyden poistajana. ■

Raamatun roistot RAAMATUSTA LÖYTYY paitsi ikiaikaista viisautta myös uskomattomia tapahtumia ja ihailtavia, ristiriitaisia ja karmeitakin hahmoja. Vanhan testamentin Tuomarien kirjassa kerrotaan kauniista filistealaisnaisesta, Delilasta, joka huijasi israelilaissoturi Simsonin paljastamaan yliluonnollisten voimiensa lähteen. Delilan tarinassa on runsaasti auk-

koja, joita Raamatun tulkitsijat ovat täyttäneet näkemyksillään. Delilaa on pidetty niin klassisena femme fatalena eli kohtalokkaana viettelijättärenä, seksityöntekijänä kuin Simsonin vaimonakin. Raamatun naisista on tehty myös feministisiä tulkintoja. Niiden valossa Delilan voi nähdä itsenäisenä naisena, joka älykkyytensä ansiosta saa kiinni vaarallisen vihollissoturin. Uroteostaan hän ansaitsee suuren summan rahaa.

KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO Tee testi Kuka Raamatun pahis olet? osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Pasi Heikura on nyt tehnyt kirjan sadattelevasta sarjakuvasankarista ja siitä, miten manailla ilman rumia sanoja.

Ikonoklastin irvikuva! Jesuiitta! Tintti-sarjakuvien kapteeni Haddock tunnetaan mehevistä manauksistaan. TEKSTI JUHANI TOLVANEN KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

intti-sarjakuvien kapteeni Archibald Haddock on maailman kiivasluonteisimpia sarjakuvasankareita. Haddockin värikkäät manaukset ovat kiinnostaneet tutkijoita siinä määrin, että niistä on laadittu jopa omia hakusanateoksia. Alivaltiosihteeri-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

huumoriryhmästä ja Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmasta tuttu Pasi Heikura on nyt kirjoittanut teoksen Tyrskyn myrsky! (Otava 2021), jossa hän avaa manausten taustoja. – Kirjaa tehdessäni ihailuni Tinttien suomentajia kohtaan kasvoi, kun näin, mitä kaikkea he ovat tehneet, Heikura sanoo.

– Teksteissä on paljon suoraan alkuteoksistakin otettua, mutta ennen muuta suomentajat ovat soveltaneet ja innostuneet asiasta, sillä suomenkielisissä Tinteissä manauksia on lähes kolme kertaa enemmän kuin ranskankielisissä, BELGIALAINEN Georges Prosper Remi alias Hergé loi Tintin vuonna 1929, ja siitä on tullut yksi maailman suosituimmista sarjakuvista. Tintti-albumeja on myyty yli 250 miljoonaa kappaletta, ja sarjakuva on käännetty yli sadalle kielelle tai murteelle. Tintistä on ilmestynyt 24 albumia, jotka kaikki on suomennettu. Lisäksi Tintti seikkailee animaatiosarjassa ja viimeisimpänä Steven Spielbergin elokuvassa Yksisarvisen salaisuus vuodelta 2011. Kapteeni Haddock esiintyi ensimmäisen kerran yhdeksännessä Tintti-albumissa Kultasaksinen rapu, joka ilmestyi vuonna 1940. Hergé halusi tämän merimiehen kiroilevan kuin merimies, mutta koska sarjakuva ilmestyi konservatiivisen katolisen sanomalehden lastenliitteessä, se ei käynyt päinsä. Niinpä hän keksi ottaa käyttöön erikoisia sanoja, jotka sopivassa tilanteessa muuttuivat voimasanoiksi. ENSIMMÄISET NELJÄ Tinttien suomennosta ilmestyivät vuosina 1961 ja 1962. Ne olivat Aimo Sakarin suomentamia.

”

Troglodyytti, satraappi, sarvijaakko, täyttämätön tarhapöllö, jauhokuono, lotjauuno, kannibaali, undulaatti!

– Sakarin suomennokset olivat aikansa lapsia, sillä silloin Tinttiä ajateltiin 1950-luvun lastenkirjaksi. Sakarin manauksista tunnetuin lienee ”Brestin jyräys”, jota ei muissa suomennoksissa ole, Pasi Heikura kertoo. – Sakarin manaukset olivat loivennettuja, eikä hän esimerkiksi käyttänyt termiä ”viski” vaan korvasi sen ”malspiikillä”. Varsinaisesti Tintti valloitti Suomen 1970-luvun alusta lähtien Jukka Kemppisen ja Heikki ja Soile Kaukorannan suomennosten voimin. Heikura onkin keskittynyt teoksessaan Tyrskyn myrsky! erityisesti niihin. JUKKA KEMPPINEN aloitti manausten vyöryttämisen vuonna 1970 albumilla Seikkailu Punaisella merellä, ja Kaukorannan pariskunta jatkoi teoksella Lento 714. He käänsivät Tinttejä vuorotahtiin. Kemppinen suomensi kaiken kaikkiaan viisi Tinttiä ja Kaukorannat 19. – Suuri kunnia manauksista kuuluu Jukka Kemppiselle, Heikki Kaukoranta sanoo. – Jukka oli syypää tuohon Haddockin brodeerattuun kieleen. Minä koetin kääntää sitä arkisemman kiroilun suuntaan, hän toteaa. Heikura puolestaan tahtoo nostaa Kaukorantojen suomennoksista esimerkiksi sanaparin ”ihrapiikkinen lettupannu”, jolla Haddock solvaa erästä roistoa. – Alkuperäisessä sarjassa on sana ”vohvelirauta”, joka tarkoittaa belgianranskan slangissa rokonarpista miestä. PASI HEIKURAN Tyrskyn myrsky! etenee aakkosittain. Sanojen selitykset alkavat haukkumasanalla absolutisti ja päättyvät sanaan öykkäri. Väliin mahtuu reilusti toistasataa manausta. Tinttien suomentajien kekseliäisyydestä kertovat muiden muassa sanat troglodyytti, satraappi, sarvijaakko, täyttämätön tarhapöllö, jauhokuono, lotjauuno, kannibaali ja undulaatti. Kirjassaan Heikura on selostanut jokaisen niistä tietosanakirjamaisesti tyyliin: Troglodyytti – luolaihminen. Kreikan sanoista trogle, reikä, hiirenkolo, ja dyein, kaivautua. ■

OTAV

Koti palveluiden keskellä Helsingin Veräjämäessä sijaitseva Saga Käpylinna ja Saga Villa Kari Meilahdessa tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Palveluihimme kuuluu ateria-, koti-, turvaja hyvinvointipalveluita. Tilaa talojemme esitteet tai sovi aika yksityisesittelyyn! Lisätietoja: Satu Hellsten | p. 050 5016 186 Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 00650 Helsinki Saga Villa Kari | Mäntytie 8 00270 Helsinki

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

EEVA RISTA / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / FINNA Uskonnonopetus muuttuu koulun mukana. Kuvissa Maunulan kansakoulun oppitunti vuonna 1971 ja Itäkeskuksen peruskoulun ensimmäisen luokan oppitunti tammikuussa 2021.

Uskonto on aina ollut haas Kasvatustieteilijä Juha Luodeslampi tutki, miten uskonnonopettajat kokivat 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen ja poliittisen kuohunnan.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU

itäisikö uskonnonopetus muuttaa kaikille yhteiseksi katsomusaineeksi vai palveleeko oppilaiden uskontokunnan mukainen opetus tarkoitustaan myös tulevaisuudessa? Viime vuosien debatti uskonnonopetuksesta on tarjonnut vain vähän uutta, sanoo kasvatustieteen tutkija, filosofian tohtori Juha Luodeslampi. Samankaltaista keskustelua käytiin hänen mukaansa jo 1800-luvun lopulla, ja erilaisten uskonnonopetuksen mallien pohtiminen jatkui aktiivisena koko 1900-luvun ajan. – Eri näkemyksiä puolustavat argumentit ovat pysyneet hyvin samanlaisina, vaikka jokainen sukupolvi luulee keksineensä ne itse. Viisasten kivi olisi varmasti jo löydetty, jos sellainen olisi olemassa, Luodeslampi sanoo. KESKUSTELU USKONNONOPETUKSEN merkityksestä ja luonteesta tihentyi erityisesti peruskoulun syntyvaiheissa. Peruskoulua koskevista linjauksista päätettiin 1960-luvulla, ja koulut siirtyivät peruskoulujärjestelmään pohjoisesta alkaen vuosina 1972–77. Viimeisimpinä peruskouluun siirtyivät Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Oman lisänsä keskusteluun toivat vasemmistonuoret, joiden asema koululaisten etujärjestönä toimineessa Teinilitossa oli vahva. Nuoret haas-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

toivat uskonnonopettajia muun muassa suunnitelmallisella oppituntien häirinnällä. Marraskuussa 2021 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan Juha Luodeslampi tutki sitä, miten peruskoulun syntyvuosina työskennelleet uskonnonopettajat kokivat murrosajan. Luodeslammen yllätykseksi haastetun oppiaineen opettajat eivät kokeneet joutuneensa puolustuskannalle. – Uskonnonopettajat vastasivat peruskouluuudistukseen kehittämällä aineensa opetusta pedagogisesti. He halusivat tehdä uskonnosta niin korkeatasoisen oppiaineen, ettei kukaan voisi kiistää sen paikkaa suomalaisessa koulussa, Luodeslampi sanoo. Väitöstutkimusta varten tehdyissä ammatillisissa elämäkerroissa kävi myös ilmi, että vasemmistonuorten provokaatiot eivät luoneet oppitunneille tavoiteltua aatteellista jakolinjaa. – Opettajat puhuivat noista ajoista lempeästi ja kertoivat käyneensä oppilaiden kanssa hurjan mielenkiintoisia maailmankatsomuksellisia keskusteluja. Tämä kertoo siitä, että tuon ajan uskonnonopettajat olivat ensisijaisesti pedagogeja ja nuorten rinnalla kulkijoita. Uskonnonopetuksen asema ei Luodeslammen mukaan ollut niin vakavasti uhattuna kuin joistakin 70-luvun poliittisista puheenvuoroista voisi päätellä.

– Tosiasiassa oppiaineella oli melkein kaikkien puolueiden tuki. Jopa silloisen SKDL:n piirissä muutoksia ajoi vain vähemmistö. Luodeslammen mukaan toimiminen koulun ehdoilla tuli uskonnonopettajille entistä tärkeämmäksi peruskoulu-uudistuksen myötä. Opettajat halusivat normalisoida uskonnonopetuksen roolia yhtenä koulun oppiaineena. Tämä vahvisti osaltaan pitkäkestoista kehitystä, jossa kirkon vaikutusvalta uskonnonopetukseen on heikentynyt. – Aikalaisdokumenteista ilmenee, että uskonnonopettajat kokivat kirkon liiallisen innostuksen työtään kohtaan haitalliseksi. He halusivat hoitaa oman ammattinsa asiat samaan tapaan kuin muissa aineissa ja saada oman arvostuksensa kouluelämän kautta. NYKYISESSÄ KATSOMUSAINEIDEN opetuksessa oppilas osallistuu oman uskontokuntansa mukaiseen opetukseen tai uskontokuntaan kuulumattomana elämänkatsomustiedon opetukseen. Opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Juha Luodeslammen mukaan oman uskonnon opetukseksi kutsuttua mallia perusteltiin 1990-luvulla sekä yhteiskuntarauhalla että Suomen kilpailukyvyllä. – Nokian menestyksen vuosina oman kulttuuripiirin mukainen oppiaine nähtiin tärkeänä kilpailutekijänä, kun Suomi kilpailee toisten länsimaiden kanssa intialaisista koodareista, Luodeslampi sanoo. Viime vuosina kaikille yhteiseen katsomusaineeseen siirtymistä on perusteltu maailmankatsomusten kasvavalla kirjolla. Kannattajien mie-

VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Sata vuotta uskonnonopetuskeskustelua 1922 Uskonnonvapauslain valmistelu komitea ehdottaa tunnustukseton ta uskonnonopetusta, mutta asiaa ei säädetä uskonnonvapauslaissa. 1923 Uskonnonvapauslaki tulee voimaan. Kansakoululle annetaan tehtäväksi tarjota oppilaiden enemmistön mu kaista uskonnonopetusta. Enemmis töryhmään kuulumaton oppilas saa vapautuksen opetuksesta. Mikäli toi seen uskontoon kuuluvia oppilaita on paljon, heille pitää järjestää oman uskontonsa opetusta. 1925 Opetussuunnitelma painottaa voi makkaasti seurakunnan yhteyteen ohjaamista. 1952 Opetussuunnitelmakomitea hahmot taa, että koulun uskonnonopetuksen tehtävä on eri kuin kirkon kasteope tuksen. Näkökulma avartuu yhteis kunnan suuntaan.

tettu oppiaine lestä yhteinen oppiaine turvaisi pieniin vähemmistöryhmiin kuuluville oppilaille tasokkaan opetuksen. Yhteisillä oppitunneilla oppilaat voisivat myös pohtia elämän syviä kysymyksiä yhdessä eri tavalla uskovien kanssa. Muutostarvetta on perusteltu säästöilläkin.

”

Eri näkemyksiä puolustavat argumentit ovat pysyneet hyvin samanlaisina, vaikka jokainen sukupolvi luulee keksineensä ne itse. KASVATUSTIETEILIJÄ JUHA LUODESLAMPI

Vastustajien leirissä on pelätty, että uusi oppiaine olisi enemmistön mukaista luterilaista opetusta uudella nimellä tai sekulaarin maailmankatsomuksen mukainen oppiaine. KAIKILLE YHTEINEN katsomusaine oli Juha Luodeslammen mukaan pinnalla jo vuosina 1903– 1906. Tuolloin uskonnon tilalle kaavailtiin oppiainetta, joka sisältäisi uskontojen historiaa ja siveysoppia. Syventävä opetus jäisi uskontokunti-

en omaksi tehtäväksi. Luodeslammen mukaan yhteisen oppiaineen haasteet huomattiin jo tuolloin. – Ei ole helppoa rakentaa neutraalia oppiainetta, joka tekisi oikeutta oppilaiden erilaisille maailmankatsomuksille, hän sanoo. Luodeslampi ei halua asettaa erilaisia malleja paremmuusjärjestykseen. Hän näkee valinnan ensisijaisesti poliittisena kysymyksenä, ei niinkään opetuksen tasolta nousevana asiana. Tutkija esittää kuitenkin muutaman ajatuksen siitä, millaisiin tarpeisiin mahdollisen uuden oppiaineen tulisi vastata. – Yhteisen katsomusaineen sisällön pitäisi olla sellainen, että se tekee todellisuuden ymmärrettäväksi. Katsomusten ja uskontojen merkityksen tunnistamisesta on tullut jokaiselle entistäkin tärkeämpi perustaito. Ilman tällaisia perustietoja ja -taitoja käsitys maailman tapahtumista jää ohueksi ja ihminen on helposti manipuloitavissa, Luodeslampi sanoo. – Suomalainen yhteiskunta on rakentunut länsimaisen kulttuuripiirin ja luterilaisen reformaation ideologian varaan, joten opetuksen pitää käsitellä näitä asioita. Luodeslammen mukaan koulun pitää myös tarjota uskonnollisiin vähemmistöihin kuluville nuorille turvallinen paikka, jossa he saavat esittää omalle uskonnolleen kriittisiä kysymyksiä ja vastaväitteitä ilman pelkoa kiusaamisesta tai oman yhteisön kontrollista. – Näihin kysymyksiin vastaavaa yhteistä oppiainetta ei ole vielä olemassa. Poliittinen päätös yhteisen katsomusaineeseen siirtymisestä edellyttäisi merkittävää resursointia sellaisen oppiaineen kehittämistyöhön. ■

1970 Peruskouluasetuksen myötä uskon nonopetus irtautuu selvemmin kir kon piiristä, vaikka säilyy tunnustuk sellisena. 1977 Kirkko vastustaa tunnustuksetonta uskonnonopetusta. 1985 Uskonnonopetus uudistuu ja uskon nottomia oppilaita varten peruste taan uusi oppiaine elämänkatsomus tieto. Uskonnon osalta opetussuun nitelma on yhä varsin tunnustuksel linen. 1990-luvun alku: Käydään voimakasta kes kustelua siitä, kuinka paljon ja miten lukiossa opetetaan uskontoa. 1992 Piispainkokoukset eivät enää ennak kotarkasta uskonnon oppikirjoja. 1994 Opetussuunnitelma lähenee oman uskonnon opetuksen mukaista ajat telua ja korostaa oppiaineen yleissi vistävyyttä. 2003 Uudistettu uskonnonvapauslaki hei jastuu koulun käytäntöihin. Sensitii visyys erilaisissa katsomuskysymyk sissä kasvaa. Evankelisluterilaisen uskonnonopettajan ei enää tarvitse olla kirkon jäsen tai saada erillistä lu paa kirkolta. 2004 Siirrytään oman uskonnon opetuk seen. 2014 Peruskoulun opetussuunnitelmassa eri uskontojen oppimäärät sisältävät myös yhteisen osan. 2021 Ahvenanmaalla siirrytään perusope tuksessa kaikille yhteiseen uskon nonopetukseen. Oppiaineen nimi on Religions och livsåskådningskuns kap, vapaasti suomennettuna uskon to ja elämänkatsomustieto. KOONNUT JUHA LUODESLAMPI

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Nuorten ahdistus- ja masennusoireet ovat lisääntyneet jo vuosien ajan, ja yhä useampi nuori jää ilman vaikuttavaa hoitoa. Suunta voitaisiin kääntää tavallisilla hyvän terveydenhuollon konsteilla. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI VALOKUVAT ESKO JÄMSÄ JA SIRPA PÄIVINEN

”

annattaa vain sitkeästi hakea apua, vaikka apua on joskus vaikea saada.” Kannustavat sanat ilmaantuvat Mieli ry:n ylläpitämälle Tukinetalustalle, jossa on hetki sitten alkanut NettiSaappaan chatti. Viestin kirjoittaja on yksi neljästä naisesta, jotka tutkivat keskittyneesti nuorten viestejä Matteuksenkirkolla sijaitsevassa Snellun nuorisotilassa Itäkeskuksessa. Kirkon NettiSaapas etsii aikuista kuuntelijaa kaipaavia nuoria eri sosiaalisen median alustoilla. Tähän iltapäivystykseen osallistuvat Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaaja Maria Anttila sekä NettiSaappaan vapaaehtoisina toimivat Heli Heikura, Lotta Salmi ja Mirka Renvall. Chatin alkaessa mukana on viisi nimimerkeillä keskustelevaa nuorta, joista osa on päivystäjille tuttuja aikaisemmilta kerroilta. Keskustelun aikana nuorten määrä kasvaa kahdeksaan. VUODEN ENSIMMÄINEN CHAT alkaa kuulumisten vaihdolla. Nuoret jakavat kokemuksiaan töiden ja opiskelun alkamisesta, uusien kavereiden löytymisestä ja työpaikan etsimisestä. Pian ajatustenvaihto haarautuu useisiin keskusteluihin, joista osa on nuorten ja muutama päivystäjien aloittamia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

– NettiSaappaan päivystyksissä ”Mitä kuuluu?” -tyylinen jutustelu jää yleensä vähemmälle kuin Saapas-vapaaehtoisten katupäivystyksissä. Nuoret menevät nopeammin siihen vaikeaan asiaan, jonka kanssa toivovat tulevansa nähdyiksi, Maria Anttila sanoo. Niin käy nytkin. Yksi nuorista kertoo olevansa tällä hetkellä ilman pysyvää kotia. Toinen mainitsee alkoholiongelmastaan ja toivoo löytävänsä harrastuksen, joka antaisi hänelle muuta tekemistä. Mirka Renvall tarttuu asuntokysymykseen ja kartoittaa nuoren tilannetta. Käy ilmi, että nuorella on opiskelupaikka, joten lähtökohta kunnan tai kaupungin asunnon saamiseen on hyvä. Harrastusta kaipaavan nuoren kanssa Heli Heikura lähtee pohtimaan, millaiset harrastukset kiinnostaisivat tätä. Muita keskustelunaiheita ovat muun muassa mielenkiintoiset ja hyödylliset podcastit ja äänikirjapalvelut, alkaneelle vuodelle asetetut tavoitteet, yksin viihtyminen, itkun helpottava vaikutus ja se, voisiko armeijassa hyväksi koetun säännöllisyyden tuoda nykyiseen arkeen. Anttila kiinnittää huomiota siihen, että keskustelua ei synny vain nuorten ja päivystäjien välille, vaan nuoret tarttuvat myös toistensa aiheisiin ja kommentoivat niitä. ”Tiiän tunteen, itellä on ollut samoja”, yksi nuorista vastaa, kun toi-

nen on kertonut vaikeista päivistä, joiden aikana väsymys ja ahdistus tuntuvat kaatuvan päälle. ESPOOLAISELLE Joel Toivoselle, 26, nuorena koettu ahdistus on omakohtaisesti tuttua. Toivonen on työskennellyt elokuusta 2021 kokemusasiantuntijana Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) nuorisopsykiatrian johtoryhmässä. Toivonen suorittaa parhaillaan sosionomin opintoja Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Kymmenen vuotta sitten hän kävi elämässään syvällä, oman arvionsa mukaan lähellä kuolemaa. – Olin ollut masentunut jo pitkään, vaikken tiennyt sitä. Elämässä oli tapahtunut kaikenlaista vanhempieni avioerosta lähtien. Nelivuotiaan pikkusiskon kuoleminen syöpään oli viimeinen tikki, johon koko elämäni romahti, Toivonen kertoo. Samaan elämänvaiheeseen osui myös 16-vuotiaan Toivosen ensimmäisen parisuhteen päättyminen. Toivonen koki, että suhde epäonnistui hänen masentuneisuutensa takia. Masennuksen vuoksi Toivosen koulunumerot olivat pudonneet yläluokkien aikana paljon. Hän tunsi itsensä epävarmaksi sosiaalisissa tilanteissa ja alkoi jättäytyä pois kavereiden menoista. Hän murehti usein tilanteita, joissa uskoi mokanneensa, sanoneensa tai tehneensä jotakin väärin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Vaikeimpina aikoina elämän ja kuole man välissä tuntui olevan vain ohut ver ho. Jokaista päivää varjosti harmaa pilvi, eikä millään tuntunut olevan merkitystä. – Ajattelin, ettei sillä ole merkitystä, elänkö vai kuolenko tai mitä minulle tapahtuu. En tajunnut olevani avun tarpeessa, mutta onneksi äitini nä ki, että olin itsetuhoinen ja pakotti minut hake maan apua, Toivonen sanoo. SUOMALAISTEN NUORTEN mielenterveysoireilu on lisääntynyt ja psyykkinen hyvinvointi heikenty nyt koronapandemian aikana. Keväällä 2021 teh dyn kouluterveyskyselyn mukaan koronakuukau det ovat lisänneet erityisesti tyttöjen masennusta ja ahdistusta vuoden 2019 mittaukseen verrattuna.

”

Ajattelin, ettei sillä ole merkitystä, elänkö vai kuolenko tai mitä minulle tapahtuu. HUS:N NUORISOPSYKIATRIAN KOKEMUS ASIANTUNTIJA JOEL TOIVONEN

Koronakeväänä 2021 noin 30 prosenttia ylä koulun viimeisiä luokkia käyvistä tytöistä sekä lu kioiden ja ammattikoulujen ensimmäistä ja toista lukuvuotta opiskelevista tytöistä koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Noin joka kolmas tyttö raportoi myös enemmän kuin kaksi viikkoa kestäneistä masennusoireista. Koronakuukaudet lisäsivät myös poikien mie lenterveysoireilua, vaikka muutos ei ollut yhtä voimakas kuin tytöillä. Nuorten poikien yleisin mielenterveysoire on masennus, josta kärsi 15 prosenttia lukiota käyvistä pojista. Ahdistus oireista kärsi noin kahdeksan prosenttia pojista. Joka viides nuori kärsi mielenterveyden ongel mista jo ennen koronaa. Esimerkiksi kohtalainen tai vaikea ahdistus sekä koulu ja opiskeluuupu mus ovat lisääntyneet vuoden 2013 jälkeen. Helsingin yliopistollisen sairaalan (Hus) ylilää käri ja nuorisopsykiatrian linjanjohtaja Laura Häkkinen pitää mahdollisena, että tiedoilla nuorten yleistyvistä mielenterveysoireista on myös myönteinen puoli: hoitamatta jääneet nuorten mielenterveysongelmat tulevat nyt esiin ja ne tunnistetaan esimerkiksi kouluterveyden huollossa entistä paremmin. Vakavien mielenterveyshäiriöiden määrää ko ronaaika ei näy toistaiseksi lisänneen. Pandemi an ensimmäisinä kuukausina nuorisopsykiatri sen erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä vä heni, mutta on palannut sen jälkeen entiselleen. Poikkeuksena ovat Häkkisen mukaan vakavat syömishäiriöt, joista kärsivien potilaiden määrä on lisääntynyt Husissa kahden koronavuoden ai kana lähes 70 prosenttia. Hieman pidemmällä aikavälillä tilannekuva näyttää toisenlaiselta. Vuosina 2014–2020 nuorten psykiatrisen eri koissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvoi Hu sin alueella lähes 90 prosenttia. Häkkisen mu

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

– Jollakin taholla pitäisi olla kokonaisvastuu nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisestä, mutta laki ei sano tarkasti, kenen vastuulla asia on, sanoo ylilääkäri Laura Häkkinen.

kaan nuorten potilaiden määrä ei kuitenkaan ole kasvanut, koska suuri osa lähetteistä ei täytä psy kiatrisen erikoissairaanhoidon kriteereitä. – Lähetteiden määrän voimakas kasvu saattaa kuvastaa nuorten perustason mielenterveyspal velujen hätätilannetta. Moni nuori jää peruster veydenhuollossa ilman vaikuttavaa hoitoa, Häk kinen sanoo.

LAURA HÄKKISEN MUKAAN nuorten mielenter veyshoitojen järjestelmän pitäisi olla niin selkeä, että nuori saa heti tietää, mistä hän saa tarvit semansa tutkimusnäyttöön perustuvan hoidon. Käytännössä nuorten mielenterveysavun järjes telmä on pirstaleinen ja palvelujen porrastami nen osittain epäselvää. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa nuoren on vaikea saada selville, mihin hä nen tulisi hakeutua saadakseen apua. Nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenter veysoireiden hoidosta vastaavia perustervey denhuollon yksikköjä ovat kouluterveydenhuol to, toisen asteen opiskelijaterveydenhoito, nuo risoasemat ja terveyskeskukset. Joissakin kunnis sa järjestelmä toimii Häkkisen mukaan selkeästi, toisissa ei. Esimerkiksi Helsingissä on linjattu, et tä keskivaikeat mielenterveysongelmat hoidetaan jatkossa nuorisoasemilla. – Jollakin taholla pitäisi olla kokonaisvastuu nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämises tä, mutta laki ei sano tarkasti, kenen vastuulla asia on. Tällä hetkellä noin puolet mielenterveys apua tarvitsevista nuorista ei ole hoidon piirissä, Häkkinen sanoo. Häkkisen mukaan nämä nuoret jätetään käy tännössä riittävän terveydenhoidon ulkopuolel le, vaikka nuorten mielenterveysoireiden hoi toon on olemassa käypä hoito suositukset ja lie vien mielenterveyshäiriöiden oikealla hoidolla on tutkimusten mukaan hyvä vaikuttavuus. Ny kyään tiedetään myös, että lievempiä ahdistus ja masennusoireita voitaisiin vähentää tarttumal la asioihin varhemmin ja käyttämällä vaikkapa mindfulnessin kaltaisia menetelmiä.

– Tilanne tuntuu väärältä ja erikoiselta. Em mehän jätä lapsen astmaakaan hoitamatta ja jää odottelemaan, että oireet pahenevat ja hän jou tuu sairaalaan, Häkkinen sanoo. ASIANTUNTIJAT EIVÄT TIEDÄ varmasti, miksi nuorten vakavat syömishäiriöt ovat lisääntyneet koronakuukausien aikana. Laura Häkkisen mu kaan lähetteiden lisääntymistä saattaa selittää se, että perheet ovat olleet koronakuukausina enem män yhdessä. – Koronakuukausien aikana vanhemmat ovat nähneet läheltä, miten vaikeaa nuorten syömis oireilu on, Häkkinen sanoo. Muita mahdollisia selityksiä ovat esimerkiksi arkiliikunnan vähentyminen ja hygieniatoimen piteiden korostaminen, jotka saattavat vahvistaa nuorten pakkooireisuutta. – Samaan suuntaan on ehkä vaikuttanut kou lun ja harrastusten siirtyminen etäyhteyksien taakse. Tilanne, jossa omat kasvot näkyvät tieto koneen ruudulla, voi olla näille nuorille hankala, Häkkinen pohtii.

”

Tällä hetkellä noin puolet mielenterveysapua tarvitsevista nuorista ei ole hoidon piirissä. Tilanne tuntuu väärältä. Emmehän jätä lapsen astmaakaan hoitamatta. HUSIN NUORISOPSYKIATRIAN YLILÄÄKÄRI LAURA HÄKKINEN

Koronakuukaudet ovat Häkkisen mukaan li sänneet monen sosiaalisesta jännittämisestä ja ahdistuksesta kärsivän nuorten oireilua. Etäope tusjaksot ovat olleet erityisen vaikeita neuropsy kologisesti oireileville ja oppimishäiriöistä kärsi ville nuorille. Kevään 2020 pitkän etäkoulujakson jälkeen myös lastensuojeluilmoitukset lisääntyivät. – Osalle nuorista perheiden lisääntynyt yhdes säolo oli hyvä juttu, mutta toiset joutuivat elä mään tuon ajan vaativissa olosuhteissa, Häkki nen sanoo. HELSINGIN YLIOPISTON nuorisolääketieteen do sentti Silja Kosola tunnistaa nuorten yleisty neen mielenterveysoireilun taustalta useita yh teiskunnassa ja arjessa tapahtuneita muutoksia. Yksi niistä on nuorten yöunen tuntuva vähenty minen vuoden 2009 jälkeen. – Lähes puolet nuorista nukkuu alle kahdek san tuntia yössä. Se ei riitä vaan tekee maailmas ta huomattavasti synkemmän paikan, Kosola sa noo. Toinen muutostrendi on sosiaalisen median monimuotoistuminen ja älypuhelimien tunkeu tuminen yhä syvemmälle nuorten arkeen. Kosola näkee tässä kehityksessä myös hyviä puolia. So

psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyö toi mii heidän kotipaikkakunnallaan. Kosola mainitsee ensin myönteisen esimerkin: joissakin kunnissa nuorisopsykiatria osallistuu jo hoidon varhaisessa vaiheessa nuoren tilanteen ja hoidon vaihtoehtojen pohtimiseen etäyhteyk sien avulla. – Jos yhteistyö puuttuu ja järjestelmä toimii huonosti, nuori voi joutua välikäteen, kun häntä koskevia lähetteitä tehdään ja palautetaan. Apua tarvitseva nuori saattaa jäädä yksin jopa kuukau siksi, Kosola sanoo.

– Lähes puolet nuorista nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä. Se ei riitä vaan tekee maailmasta huomattavasti synkemmän paikan, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.

siaalinen media voi auttaa niitä nuoria, joiden on hankalaa liittyä toisten joukkoon esimerkiksi ko tipaikkakunnan syrjäisyyden tai toimintakyvyn rajoitusten vuoksi. – Kehityksen varjopuoli on, että sosiaalisen median algoritmit lietsovat nuorten keskinäistä vertailua. Ulkopuolisuuden tunne voi vahvistua, kun yksinäiseksi itsensä tunteva nuori katsoo kännykästä, mitä kaikkea muut tekevät. OSA VIIME VUOSINA tehdyistä koulutusuudistuk sista on Silja Kosolan mukaan ollut epäonnistunei ta, koska uudistajat eivät ole ottaneet huomioon tutkittua tietoa ihmisen mielen ja aivojen kehitty misestä nuoruusiässä. Esimerkiksi ammattikoulu reformissa nuoren itseohjautuvuus ymmärrettiin ja toteutettiin Kosolan mukaan väärin. – Aivotutkimusten mukaan pitkän tähtäimen suunnitelmien tekoon tarvittava syiden ja seu rausten hahmottaminen kehittyy vasta kahden kymmenen ikävuoden jälkeen. Kuitenkin jo 16vuotiaalla toisen asteen opiskelijalla saattaa ol la vain vähän oppitunteja, joissa opettaja on läs nä. Muuna aikana hänen odotetaan ohjautuvan itsenäisesti. Tämän vuoksi monen nuoren opin not menevät pieleen, Kosola sanoo. Virheitä on Kosolan mukaan tehty myös lukioissa, joissa nuoren opiskeluryhmä vaihtuu entistä useammin. Luokkayhteisöjen heikenty minen tekee porukkaan kiinnittymisen vaikeaksi erityisesti suurissa lukioissa. Lukiolaisten odotetaan myös päättävän jo en simmäisellä luokalla, mitä aineita he aikovat suo rittaa ylioppilaskirjoituksissa. – Tällaisilla uudistuksilla nuorten elämään tuo daan stressiä ja huolta, joka ei johda nopeaan valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen, ku ten poliittiset päättäjät toivovat. Sen sijaan uupu minen heti työuran alussa on entistäkin yleisem pää, ja moni jää mielenterveyssyistä sairauseläk keelle, Kosola sanoo. MIELENTERVEYSAPUA TARVITSEVAT nuoret ovat Silja Kosolan mukaan eriarvoisessa asemassa sen mukaan, miten hyvin perusterveydenhuollon ja

”

Tällaisilla uudistuksilla nuorten elämään tuodaan stressiä ja huolta, joka ei johda nopeaan työelämään siirtymiseen, kuten poliittiset päättäjät toivovat. HELSINGIN YLIOPISTON NUORISO LÄÄKETIETEEN DOSENTTI SILJA KOSOLA

Kosola tuntee myös tapauksia, joissa yksi apua etsivä nuori on kohdannut jopa 20 aikuista. Ko solan mukaan tällainen tilanne saa nuoren koke maan, että hän ei ole riittävän arvokas, jotta aut taja jäisi hänen rinnalleen. – Nuori saattaa myös ajatella, että hänen on gelmansa ovat joko liian vähäpätöisiä tai niin ras kaita, että edes ammattilaiset eivät pysty autta maan häntä. Yhteistyön toinen kriittinen kohta on Koso lan mukaan nuorisopsykiatrisen hoitojakson jäl keinen paluu arkielämään. Kosola tähdentää, et tä siirtymisen pitää tapahtua turvallisesti niin, et tä nuori tietää, kehen hän voi ottaa tarvittaessa yhteyden. – Toivon, että tämä otetaan huomioon sote uudistuksessa. Samoilla resursseilla asiat voi teh dä monella tavalla. KOULUTERVEYDENHUOLTO VOISI Silja Kosolan mukaan auttaa mielenterveysoireista kärsiviä nuoria merkittävästi, jos järjestelmä uudistettai siin vastaamaan tämän päivän tarpeisiin. Koulu terveydenhuoltoa rakennettiin noin sata vuotta sitten, jolloin useimmat lapset kärsivät Kosolan mukaan monenlaisista fyysisen terveyden ongel mista yksipuolisen ravitsemuksen, tartuntatau tien ja puutteellisen hygienian vuoksi. – Yleinen koulutustaso oli matala, ja tiedon le vittämiseen oli vain vähän keinoja. Siksi koulu lääkäreiden tehtäväksi tuli jokaisen lapsen tar kastaminen ja perheiden neuvominen. Kosola uskoo, että lasten ja nuorten mielenterveyttä voitaisiin parantaa, jos koululääkärit, koulukuraattorit ja psyko logit voisivat keskittyä toistuvien tarkas KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

tusten sijasta niihin nuoriin, jotka tarvitsevat apua. Tällaisella linjalla on Kosolan mukaan myös Maailman terveysjärjestön WHO:n tuki. – Neuvola- ja päiväkoti-iässä jokaisen lapsen tarkastamiselle on perusteet, koska sillä tavalla huomataan kehitysviiveitä. Tarkastusten jatkamiselle kouluiässä ei ole minkäänlaisia perusteita, eikä samanlaista käytäntöä ole enää missään muussa maassa, Kosola sanoo. ELETTIIN SYKSYÄ 2011, kun 16-vuotias Joel Toivonen käveli Helsingin yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatriselle klinikalle ja aloitti terapian. Keskusteluissa terapeutin kanssa hän alkoi purkaa vaikeita tunteitaan ja kokemiaan pettymyksiä. – Etukäteen jokainen tapaaminen terapeutin kanssa jännitti ja ahdisti, mutta jälkeenpäin tuntui, että olen tehnyt itselleni jotain hyvää, hän sanoo. Terapiassa Toivonen opetteli tunnistamaan tilanteet, joissa kielteiset ajatukset menivät liian pitkälle ja harjoitteli vahingollisen ajatuskehän pysäyttämistä. Vähitellen hän oppi sanomaan itseään vahingoittaville ajatuksille ”ei”.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Seuraavana keväänä Toivonen aloitti lääkityksen, joka antoi tilaa ja voimia asioiden käsittelyyn. Hän tutustui myös kivaan tyttöön ja aloitti seurustelun.

”

Otin vastaan kaiken mahdollisen avun: lääkkeet, keskusteluavun, vertaisryhmän ja nettiterapian. HUSIN NUORISOPSYKIATRIAN KOKEMUS ASIANTUNTIJA JOEL TOIVONEN

– Seurustelu motivoi minua paranemaan ja nousemaan pois kuilusta, koska en halunnut, että uusi suhde loppuu pahan oloni vuoksi.

Toivonen jatkoi terapiaa 18-vuotiaaksi saakka. Hänen mukaansa keskusteluapu oli ensimmäinen askel itsetuntemukseen ja sen ymmärtämiseen, mitä hänen ympärillään oli tapahtunut. Nuorena käyty terapia oli suureksi avuksi myös kaksi vuotta sitten, kun Toivonen masentui vaikeassa elämäntilanteessa. – Tällä kertaa osasin hakea apua ajoissa. Otin vastaan kaiken mahdollisen avun: lääkkeet, keskusteluavun, vertaisryhmän ja nettiterapian, hän kertoo. Toivonen auttoi itseään myös kirjoittamalla ylös asioita, joiden vuoksi halusi elää. Näin löytyi elämäntavoitteita, joista osa on pieniä ja osa niin suuria, ettei hän tiedä, onnistuuko niiden saavuttamisessa. – Se oli käännekohta, jossa aloin elää myös itseäni varten enkä pelkästään läheisten ja minulle tärkeiden ihmisten vuoksi. Opin motivoimaan itse itseäni. Positiivisten asioiden tavoitteleminen ja tekeminen on tehnyt elämästäni merkityksellistä, Toivonen sanoo. KUN SAAPAS-CHATIN keskusteluaikaa on jäljellä 20 minuuttia, päivystäjät käyvät vilkkaasti täyt-

tyneeseen ketjuun tulleet viestit läpi ja varmistavat, ettei yksikään nuoren kirjoittama kommentti ole jäänyt vastaamatta. Samalla, kun viimeisiä keskusteluketjuja lopetellaan, Mirka Renvall kiittää Saapas-tiimin puolesta kaikkia keskustelijoita ja toivottaa hyvää yötä. NettiSaappaan päivystys jatkuu vielä tunnin ajan muilla sosiaalisen median alustoilla, kuten Tukinetin ylläpitämässä Nuorten foorumissa, Instagramissa ja Youtubessa. Siellä päivystäjät pyrkivät tavoittamaan ja tukemaan niitä nuoria, jotka eivät hakeudu auttamista varten suunnitelluille keskustelupalstoille.

”

Suurin apu on usein se, että kuuntelemme nuorta, olemme hänelle läsnä siinä hetkessä ja otamme hänet todesta. SNELLUN ERITYISNUORISOTYÖN OHJAAJA MARIA ANTTILA

Päivystäjät kiinnittävät huomiota erityisesti mielenterveyteen liittyviin keskustelunavauksiin. Ne tunnistaa esimerkiksi masennuksesta, yksinäisyydestä, syömishäiriöstä, koulukiusaamisesta, vaikeasta perhetilanteesta tai korona-arjen vaikeuksista kertovasta hashtagista. Nuorille NettiSaappaan läsnäolo näkyy Saappaan profiilin tekeminä tykkäyksinä ja kannustavina kommentteina, joita ilmaantuu heidän päivityksiensä ja puheenvuorojensa alle. – Joskus nuori vastaa päivystäjän kommenttiin saman illan aikana, joskus nuoren vastaus tulee seuraavaan NettiSaappaan päivystykseen mennessä. Aina vastausta ei tule eikä tarvitsekaan, Maria Anttila sanoo. Nuorten ja päivystäjien välille ei yleensä synny pitkiä tukisuhteita, mutta tarvittaessa päivystäjät neuvovat nuoria ja ohjaavat heitä saamaan yhteyden johonkin auttavaan tahoon. – Suurin apu on usein se, että kuuntelemme nuorta, olemme hänelle läsnä siinä hetkessä ja otamme hänet todesta, Anttila sanoo. Kun kello lähestyy iltakahdeksaa, NettiSaappaan päivystäjät tekevät yhteenvedon illan keskusteluista ja yhteydenotoista. Niissä kohdattiin kaikkiaan yksitoista nuorta: kuusi tyttöä tai nuorta naista, kolme poikaa tai nuorta miestä ja kaksi muunsukupuolista nuorta aikuista. Keskustelunaiheiksi kirjataan ihmissuhteet, itsemurha, itsensä vahingoittaminen, koronatilanne, koulu ja opiskelu, armeija, työ ja työttömyys, mielenterveys, ongelmat kotona, parisuhde, päihteet, leipominen, suru, vanhemmat, yksinäisyys ja se, mistä nuori voi saada apua. Seuraava NettiSaappaan päivystys järjestetään kuuden päivän päästä. Silloin päivystysvuorossa on Mäntyharjun Saapas-ryhmä. ■

Mirka Renvall ja Maria Anttila osallistuivat vuoden ensimmäiseen NettiSaappaan päivystykseen yhdessä Heli Heikuran ja Lotta Salmen kanssa. Ryhmä kokoontui Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa.

NettiSaapas saa lisää päivystäjiä – Yhteisvastuukeräys tukee nyt nuoria Helmikuussa alkava Yhteisvastuukeräys auttaa koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa sekä maailman katastrofialueilla. Keräyksen kotimaisena kumppanina on Lasten ja nuorten keskus, jossa kehitetään ja laajennetaan erityisesti 15–19-vuotiaita nuoria tukevia jalkautuvia ja matalan kynnyksen palveluita.

sia sekä perustetaan uusia päivystysryhmiä. Toiminta laajenee myös nykyistä useammille somealustoille. Samalla seurakuntien työntekijöitä ja Saapastoiminnan vapaaehtoisia koulutetaan kohtaamaan nuorten mielenterveyden haasteita ja tukemaan nuoria erilaisissa mielen hyvinvointia kuormittavissa tilanteissa.

Keräysvaroilla koulutetaan lisää NettiSaappaan vapaaehtoi-

Perinteinen KatuSaapas -työ laajenee keräyksen avulla kym-

menelle uudelle paikkakunnalle. Lisäksi tämän vuoden aikana pilotoidaan uutta KouluSaapas-toimintamallia, jossa vapaaehtoiset aikuiset osallistuvat koulujen arkeen juttelemalla nuorten kanssa ja kuuntelemalla heitä. Keräysvaroilla kehitetään ja laajennetaan myös nuoria poikia tukevaa Moottoripaja-toimintaa ja lapsiperheitä auttavaa Perheystävä-toimintaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Itsensä kirittäminen ei enää kiinnosta Kun keskittyy vähempään, voi saada enemmän, uskoo juontajan pestit jättänyt Mikko Leppilampi. Hän tahtoo rauhoittaa elämäänsä ja keskittyä näyttelemiseen, laulamiseen ja perhe-elämään. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MTV3 / MAREK SABOGAL

ikko Leppilammen elämässä on tapahtunut viime kuukausina isoja muutoksia. Hän jätti pitkäaikaisen juontajan työn Tanssii tähtien kanssa -viihdeohjelmassa keskittyäkseen näyttelemiseen ja laulamiseen. Uutena keskipisteenä on nelikuukautinen poikavauva, jonka hän sai Beata-vaimonsa kanssa. Taiteen maailmaan Leppilampi otti ensiaskeleensa jo lapsena isän, gospelmuusikko Jukka Leppilammen, työn kautta. Hänen varhaiset muistonsa liittyvät isän bändin treeneihin Ryttylän kansanlähetysopistolla. – Tauoilla sain paukuttaa bändin rumpuja, ja siitä innostuneena valitsin rummut omaksi soittimekseni. Kun muutimme Helsinkiin, aloitin niiden soittamisen Oulunkylän Pop-Jazz Konservatorion musiikkikoulussa. Leppilampi muistelee, miten uudet rummut olivat vielä paketissa, eikä hän malttanut odottaa vanhempien lupaa sen avaamiseen. Niinpä poika lintsasi koulusta, avasi paketin ja alkoi soittaa. – Asuimme Lehtisaaressa seurakunnan omistamassa kerrostalossa, jonka äänieristys ei ollut kummoinen. Niinpä naapurit valittivat äidilleni kesken työpäivän metelistä. Sen jälkeen Leppilampi pääsi harjoittelemaan rumpujensoittoa puutarhamökkiin Kuusisaareen. Siellä hän soitti luurit päässä muun muassa U2:n Angel of Harlemia. MUSIIKIN OHELLA Mikko Leppilampi vietti lapsuutensa uskonnon vaikutuspiirissä. Hän kiersi isänsä mukana rippileireillä ja oppi tuntemaan läpikotaisin Raamatun kertomukset. Kun hän sitten itse meni rippikouluun, hän tunsi olevansa jo konkari muiden riparilaisten joukossa. – Kodissani ei kuitenkaan tuputettu uskoa, vaan se oli henkilökohtainen valinta. Vanhem-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

pani pitivät tärkeänä, että löytää ylipäätään elämäänsä rauhan. Leppilampi ajattelee Raamattua eräänlaisen moraalisena oppikirjana, joka voi toimia ohjenuorana elämän eri vaiheissa. – Kaikista uskonnoista löytyy samankaltaisia ohjeita. Olen kuitenkin saanut tärkeitä aineksia elämääni myös tieteestä, erityisesti historiasta ja filosofiasta. – Joka tapauksessa olen tyytyväinen siitä, että sain tutustua Raamattuun jo lapsena. Se on avarta-

Kuka? Mikko Leppilampi, 43, on Espoon Westendissä asuva näyttelijä ja laulaja. Hän voitti vuonna 2004 parhaan miespääosan Jussi-palkinnon Helmiä ja sikoja -elokuvasta. Hän on näytellyt muun muassa elokuvissa Paha maa, Keisarikunta, Veijarit, Tyttö sinä olet tähti, Kasipallo ja Härmä. Lisäksi hän toimi 10 kautta MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -viihdeohjelman juontajana.

Mitä? Leppilampi on pääroolissa C Moren Hautalehto-dekkarisarjassa. Hän näyttelee myös Viaplayn Ivalo-rikossarjassa ja Vinski ja näkymättömyyspulveri -elokuvassa. Toukokuussa ilmestyy Tammen kustantamana Leppilammen ja Mika Wickströmin yhteistyönä tekemä kirja Mikko Leppilampi – Risteyksessä.

Motto Vähemmän mutta syvemmin.

nut maailmankatsomustani. Opin ymmärtämään myös sen, miksi tietyissä historian vaiheissa yhteiskunta on nojautunut niin paljon kirkon oppeihin. VAIKKA ISÄ oli taiteilija, Mikko Leppilammella oli nuorena vahva tunne, ettei hänestä itsestään tule taiteilijaa. Hän innostui helposti kaikesta. Teiniiässä hän oli mukana niin jääkiekko- kuin skeittausporukoissa. – Lätkä- ja skeittausporukat olivat toisistaan täysin poikkeavat maailmat. Molemmat tuntuivat tärkeiltä, mutta kun aloin pärjätä IFK:n junioreissa, jääkiekko alkoi vetää enemmän. Leppilampi pelasi jääkiekkoa myös käydessään lukiota Kanadassa. Hänellä oli suunnitelmissa jatkaa pelaamista siellä lukion jälkeen ja ryhtyä opiskelemaan elokuvatuottamista. Elokuva-ala oli alkanut kiinnostaa koulun draamaryhmän myötä. Hän palasi kuitenkin Suomeen käymään armeijan. Samaan aikaan ulospäin suuntautunutta nuorta miestä kannustettiin pyrkimään Teatterikorkeakouluun. Yllättäen hän pääsi sisään. – Se oli yksi risteyskohta elämässäni. Olihan se hämmentävää, kun ei ollut odottanut pääsykokeilta mitään. Olin kuin lapsi, joka on avoinna kaikelle eikä osaa vielä kokea mistään häpeää. Lahjakas näyttelijäopiskelija huomattiin, ja toisena opiskeluvuonna Leppilampi sai pääroolin elokuvassa Helmiä ja sikoja. Siitä hän sai parhaan miespääosan Jussi-palkinnon. Tämän jälkeen kiinnostavia roolitöitä alkoi suorataan sadella. – Minulle tuli kovat paineet lunastaa odotukset. VIIDEN VUODEN kuluttua Mikko Leppilammella oli takanaan kymmenen elokuvaa, teatterimusikaali, animaatiodubbauksia, levytys, Nevada-viihdeohjelma ja Suomessa järjestettyjen Euroviisujen juontaminen. – Olin ajautunut siihen pisteeseen, että tartuin lähes jokaiseen tarjottuun työhön. Kävin tietyllä tavalla kilpaa itseni kanssa. Samalla näkymiseni joka paikassa koettiin yleisön ja myös oman alani silmissä negatiivisesti. Ainakin itse tunsin näin. Aloin siinä vaiheessa miettiä Jenkkeihin muuttamista, Leppilampi kertoo. Yhdysvaltoihin hän lähti silloisen Emilia-vaimonsa ja heidän kaksivuotiaan Liliatyttärensä kanssa. Ajatuksena oli ensisijaisesti palata koulun penkille ja kehittyä lisää ammatillisesti. Samalla Leppilampi halusi kokeilla siipiään kansainvälisillä markkinoilla. – Olin jo 17-vuotiaana lähtenyt maailmal-

le, joten se ei ollut uutta. Sain heti alussa kiinnityksen hyvään agentuuriin, ja koekuvauksia riitti. Vähitellen alkoivat kuitenkin realiteetit tulla vastaan. Töitä ei ilmaantunutkaan vaan rahat alkoivat loppua. Se oli nuorelle perheelle henkisesti haastavaa aikaa. Kolmen vuoden jälkeen Leppilampi palasi perheineen takaisin Suomeen. Tiukan taloudellisen tilanteen sanelemana hän päätti tarttua tarjottuun juontajan pestiin. – Yritin pitää tiukasti kiinni näyttelijyydestäni. Pian kuitenkin tajusin, ettei se onnistunut. Koska olin jo sitoutunut juontopestiini, päätin keskittyä siihen täysillä. Siitä tulikin minulle tärkeä ja vahva ammatillinen identiteetti. Samalla se oli, totta kai, hyvin leimaavaa. Lopulta Leppilampi havahtui siihen, että hän, aikanaan Jussilla palkittu näyttelijä, oli Jussi-gaalan vakiojuontaja, joka ei voinut samaan aikaan juontaa muita sisään ja istua elokuva-alan tekijöiden joukossa jännittämässä palkintoa. Piti tehdä päätös, kummalla puolella haluaa olla.

”

Olin ajautunut siihen pisteeseen, että tartuin lähes jokaiseen tarjottuun työhön. Kävin tietyllä tavalla kilpaa itseni kanssa.

Mikko Leppilampi on tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseensa. Tällä hetkellä hän näyttelee uuden Hautalehto-dekkarisarjan pääroolia.

PÄÄTÖKSEN TEHTYÄÄN Mikko Leppilampi vaikuttaa tyytyväiseltä. Hän on nyt 43-vuotias ja tahtoo keskittyä näyttelemiseen ja laulamiseen. Juontotöiden ohessakin Leppilampi on tehnyt erilaisia roolitöitä. Parhaillaan hän näyttelee pääroolia C Moren uudessa Hautalehto-dekkarisarjassa. – Se on aivan ehdottomasti unelmien täyttymys. Rikoskomisario Antti Hautalehto on kiinnostava ja monitasoinen hahmo. – Juuri tällaisesta vahvaan kirjasarjaan pohjautuvan dekkarihahmon roolista olen haaveillut. On hieno tunne, että kaikesta juontajuudesta huolimatta minuun luotetaan näyttelijänä näin paljon. Viaplayn Ivalo-sarjassa Leppilampi näyttelee puolirikollista rekkakuskia, joka on täysin erilainen roolihahmo kuin Hautalehto. Leppilampi haluaa nyt keskittyä urallaan vain huolella valittuihin asioihin. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellinen turva on heikompi, koska tulevista töistä ei ole tarkkaa tietoa. Hän pyrkii kuitenkin ajattelemaan, että vähemmän on enemmän, ja antaa asioiden tapahtua liikaa suunnittelematta. – Ennen hapuilin hädissäni kaikkea mahdollista. En kokenut, että minulla olisi varaa sanoa ei. Nyt alan hiljalleen ymmärtää, Tommy Hellsteniä lainaten, että saat sen, mistä luovut. – Tuntuu hyvältä, että arvoni ja elämäntyylini ovat muuttuneet. Nämä ovat olleet askelia kohti omaa rauhaa, sen tajuamista, mitkä asiat elämässä ovat oikeasti tärkeitä. NYKYISEEN OLOTILAAN on Mikko Leppilammen mukaan vaikuttanut vahvasti myös Kaspian-pojan syntymä. Kotona on hyvä olla, hoitaa lasta ja seurata hänen kasvuaan. Leppilampi uskoo, ettei tule vanhana kiikkustuolissa katumaan tätä eikä juuri muitakaan ratkaisujaan. – On hyvä, että on kokeillut elämässään kaikenlaista. Ei tärkeintä ole jonkin asian saavuttaminen, sillä monenlaisten – kipeidenkin – kokemusten kautta voi saada uusia työkaluja elämään. – Luulisin niiden tuovan myös uutta syvyyttä työhöni. On vain hyvä, mitä enemmän on tarinaa repussa ja ryppyä hymyssä, Leppilampi toteaa hymyillen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

WIKIMEDIA COMMONS

Sekä Albert Edelfelt että Eero Järnefelt maalasivat Larin Paraskesta muotokuvan. Tämä Albert Edelfeltin maalaus Paraskesta on vuodelta 1893.

Saavatko Suomen ortodoksit ensimmäisen naispyhän? Larin Paraske oli merkittävä taiteilija, joka huolehti liudasta lapsia ja innoitti taiteen suuria nimiä. Myös uskonnolla oli hänen elämässään tärkeä rooli. TEKSTI HANNA ANTILA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

uomen ortodoksisessa kirkossa on käynnistynyt prosessi kolmen henkilön kanonisoimiseksi eli julistamiseksi pyhäksi. Piispainkokouksen asettama työryhmä päätyi siihen, että Pyhittäjä Hariton, Pyhittäjämarttyyri Paisi ja Pyhä Vanhurskas Paraske täyttävät pyhäksi julistettavan kriteerit. Pyhä Vanhurskas Paraskella tarkoitetaan 1800-luvulla vaikuttanutta runonlaulajaa Larin Paraskea. ”Ortodoksisen kirkon näkökulmasta hän on karjalais-suomalaisen hurskaan ortodoksisen kansanäidin esikuva, joka eli uskoaan arkipäivässä ja välitti sen seuraavalle sukupolvelle”, työryhmä perustelee. Ortodoksien piispainkokous käsitteli asiaa viime kesäkuussa, jolloin asia jätettiin pöydälle. Elokuussa piispainkokous päätti siirtää asian käsittelyn tuonnemmaksi, mutta päätti myös tilata kreikankieliset käännökset igumeni Haritonin, luostarijohtaja Paisin sekä runonlaulaja Parasken elämänkerroista. Mikäli Larin Paraske kanonisoidaan, kyseessä olisi Suomen ortodoksikirkon ensimmäinen naispyhä. Maallikon ja vieläpä naisen mahdollisuudet päätyä pyhäksi ovat hyvin pienet. – Yleensä pyhäksi julistetut naiset ovat olleet keisarinnoja, jonkun mahtimiehen äitejä tai puo-

lisoita tai marttyyreita, sanoo kanonisointityöryhmän jäsen, Venäjän kulttuurihistorian dosentti Elina Kahla. AJATUS KUULUISAN RUNONLAULAJAN kanonisoinnista syntyi jo vuosikymmeniä sitten. – Ortodoksien lehdessä Aamun Koitossa oli jo vuonna 1985 Erkki Piiroisen kirjoitus aiheesta. Siinä pohdittiin, löytyisikö runonlaulajasta Suomen ortodokseille uusi pyhä, Elina Kahla kertoo. Mutta miksi juuri Larin Paraske halutaan kanonisoida? Monille hän on tuttu ehkä lähinnä siitä, että hänen patsaansa sijaitsee Kansallismuseon vieressä Helsingin ytimessä, tai siitä, että hänet on kuvattu Albert Edelfeltin ja Eero Järnefeltin maalauksissa. Paraske oli runonlaulaja, jonka repertuaariin kuului myös itkuvirsiä, sananlaskuja ja arvoituksia. Häneltä on tallennettu yli 32 000 säettä, enemmän kuin keneltäkään muulta Suomessa. – Hän oli ammattilaulaja, mutta osa elannosta tuli siitä, että hän kävi hakemassa hoitoonsa Pietarin orpokodeista hylättyjä lapsia. Jälkikäteen on pohdittu, mistä oli kyse. Oliko se hänelle laupeudentyötä vai ikään kuin ammatti? Elina Kahla kertoo. Paraske synnytti yhdeksän lasta, joista kolme selvisi aikuisikään asti. Tämän vuoksi hän pystyi huolehtimaan muiden lapsista ja jopa imettämään heitä. – Paraskea on muisteltu äidillisen rakkauden vuoksi, mutta hän oli myös huippulahjakas ja itsenäinen nainen. Jo lapsena hän voitti kylän runonlaulukilpailut ja erottui joukosta, Kahla sanoo. LARIN PARASKE OLI inkerikko, eli hän kuului Inkerin itämerensuomalaiseen, ortodoksiseen vä-

estöön. Uskolla oli tärkeä rooli Parasken elämässä. Se kuului myös hänen runoissaan. – Hänen runoudessaan kristilliset käsitteet yhdistyivät loitsumagiaan. Lapsen kylvetyksessä hän toivoi Kristuksen verta ja Marian maitoa vahvistamaan lasta, Elina Kahla kertoo.

”

Larin Parasken runoudessa kristilliset käsitteet yhdistyivät loitsumagiaan. DOSENTTI ELINA KAHLA

Ei ole itsestään selvää, että ortodoksipapit saati luterilaiset papit olisivat aina osanneet arvostaa kansanperinnettä ja kaikkea sitä, mitä se pitää sisällään. Kiinnostava yksityiskohta Parasken elämässä onkin se, että Sakkolassa Karjalankannaksella työskennellyt luterilainen pappi, historioitsija Adolf Neovius ”löysi” Parasken ja toi hänet Porvooseen ja Helsinkiin. Sen myötä Paraske alettiin tuntea laajemmin, ja hänestä kiinnostuivat myös aikansa ykköstaiteilijat. Kahlan mukaan Paraskeen tutustuneet Jean Sibelius, Eero Järnefelt ja Albert Edelfelt eivät kuitenkaan välttämättä ymmärtäneet Paraskea ja hänen maailmaansa. – Sibelius, Edelfelt ja kumppanit eivät olleet kiinnostuneita hänen tarinastaan, vaan enemmänkin ammensivat hänestä inspiraatiota omaan taiteeseensa. Hänet esimerkiksi puettiin asuun, joka oli kaukana hänen arkivaatteistaan.

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN kansanrunousarkiston tutkijana työskennellyt, Näin lauloi Larin Paraske -kirjan toimittanut Senni Timonen on ilahtunut siitä, että ortodoksisessa kirkossa mietitään Larin Parasken kanonisointia. – Se herättää minussa positiivisia ajatuksia, erityisesti siltä osin, että tavallinen ihminen, tavallinen siis lainausmerkeissä, voi nousta tähän asemaan. Ihan tavallinen Paraske ei nimittäin ollut, sillä hän oli runonlaulajana todella hieno. – Paraske symboloi monelle vanhaa kulttuuriperintöä ja kalevalalaista runoutta, jossa myös ortodoksisuus on vahvasti läsnä, Timonen sanoo. Sitä Larin Paraske tuskin olisi osannut aavistaa, että joskus kirkossa pohditaan hänen julistamistaan pyhäksi. Timosen mukaan on vaikea sanoa, miten Paraske itse olisi asiaan suhtautunut. – Paraske oli taiteilija ja nautti esiintymisestä. Voi olla, että hän osaisi suhtautua asiaan luontevasti. Sitä emme tiedä, miten hän suhtautui pyhimyksiin, sillä hänen runoissaan tulivat esiin vain Jumala ja Jeesus. On vielä epävarmaa, miten ja millä aikataululla kanonisointiprosessi etenee. Elina Kahlan mukaan Suomen ortodoksien omille pyhille on nyt kuitenkin selvä tilaus. Vuonna 2023 kirkko viettää juhlavuotta, sillä silloin tulee kuluneeksi 100 vuotta Tomos-asiakirjasta, joka tarkoitti Suomen ortodoksikirkon irtaantumista Venäjän ortodoksisesta kirkosta. Elina Kahla ajattelee, että kanonisointiprosessi on jo itsessään Larin Parasken muiston kirkastamista. Jos prosessi etenee loppuun asti, Paraske saa muun muassa oman ikonin ja muistopäivän. ■

KANSALLISKIRJASTON KUVA-ARKISTO FINNA

Kulttuuripersoona Inkerinmaalta Larin Paraske, alkuperäiseltä nimeltään Paraskeva Mikitantytär (Nikitina) Stepanova, syntyi 27.12.1833 Inkerinmaan Lempaalassa. Joissakin lähteissä syntymävuosi on 1834, mikä johtuu juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin eroista. Paraske oli inkerikko. Lapsuudenkodin kieli oli pohjoisinkeroisten murre, joka oli lähellä Itä-Kannaksen suomalaismurteita. Jäätyään 20-vuotiaana orvoksi Paraske avioitui äitinsä kotikylään Sakkolaan. Miehensä kotitalon Larilan mukaan hän sai kutsumanimen Larin Paraske. Aviomies oli Paraskea 18 vuotta vanhempi, ja hänen kerrotaan olleen sairaalloinen. Paraske hankki perheelle lisäansioita vetämällä jaala-

purjealuksia Taipaleenjoessa, kantamalla halkoja ja hoitamalla orpoja. Pariskunta sai yhdeksän lasta, joista kolme varttui aikuisiksi. Paraskelta taltioitiin yli 32 000 runosäettä. Suuren osa tuotannosta tallensi Sakkolassa työskennellyt luterilainen pappi Adolf Neovius. Paraske esiintyi Helsingissä, ja monet taiteilijat kiinnostuivat hänestä ja hänen tuotannostaan. Taidemaalarit Albert Edelfelt ja Eero Järnefelt maalasivat hänen muotokuvansa, säveltäjä Jean Sibelius innostui hänen sävelistään. Larin Paraske kuoli 71-vuotiaana tammikuussa 1904.

Valokuvaaja Natalia Linsén kuvasi Larin Parasken Porvoossa. Kuvausasun osti pappi Adolf Neovius, sorokka-päähine oli Parasken oma. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Kolumni

Mielipide

Ovelin ahneus naamioituu hyväntekemiseksi

Säästääkö seurakunta itsensä tarpeettomaksi?

Ihmisessä olevat ristiriidat saattavat pulpahtaa esiin ennalta-arvaamattomissa tilanteissa. OLEN AINA OLLUT huono antamaan omastani. Tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että he aina mieluummin antavat kuin ottavat. Äitini on sellainen. Minä olen juuri päinvastaista tyyppiä. Haluaisin nähdä itseni anteliaana, mutta piirteissäni on voimia, jotka vetävät vahvasti toiseen suuntaan. Siksi jo tehty päätös lahjoittaa saattaa vaarantua monta kertaa. Jos lahjoitan vaikka käteistä, saatan vielä viime hetkellä ”pelastaa” siitä osan. Antamisen hetkellä minusta tuntuu, kuin minussa olisi kaksi eri ihmistä. Uskon, että ihmisissä onkin keskenään täysin päinvastaisia uskomuksia ja toimintamalleja, joiden jännite saattaa tulla näkyviin yllättävissä tilanteissa. NEUROLOGIA TUNTEE mielenkiintoisen ilmiön, häiriötilan, jonka englanninkielinen nimi on alien hand syndrome. Siinä jokin tukahdutettu halu murtautuu läpi toisen käden: yhtä kättä henkilö pystyy tietoisesti ohjaamaan mutta toinen alkaakin käyttäytyä aivan oman tahtonsa mukaan. Sadan vuoden ajalta lääketieteestä tunnetaan jopa kuvauksia, joissa henkilö joutuu taistelemaan toisella kädellä täysin omavaltaisesti käyttäytyvää kättä vastaan. Ilmiössä on jotain niin mielipuolisen vieraannuttavaa, että kauhuohjaaja Sam Raimi herkutteli sillä kulttielokuvassaan Evil Dead 2 (1987). Tämä nousi mieleeni Jeesuksen ohjeesta Matteuksen evankeliumissa: ”Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea tekee.” Jeesuksen pääviesti on selvästi, ettei omasta antamisesta pitäisi tehdä julkista. Voisiko silti sanavalinnassa olla muistuma kertomuksesta, jossa jonkun vasen käsi ei oikeasti tiennyt, mitä oikea teki? Neurologinen ilmiö lienee joka tapauksessa muinainen. Tarkoittaisiko Jeesus siis, että jos annat, niin anna pois, mutta älä noteeraa sitä edes itse?

JOONAS BRANDT

LUONTEENI SAATTAA osin johtua historiastani ison lapsikatraan keskimmäisenä, joka on joutunut taistelemaan omastaan. Muistan lapsuudesta hetken, kun isä antoi minulle ja kolmelle pienemmälle sisarelleni Fazerin parhaat -karkkipussin jaettavaksi. Karkit eivät menneet tasan, ja yhden piti tyytyä muita vähempään. Silmää räpäyttämättä ilmoitin, että minä otan yhden vähemmän. Isä päätti opettaa muita sisaruksia ja pyysi heitä kaikkia antamaan minulle yhden karkeistaan. Jo pieni Mikko näki, että paras pelitaktiikka on yrittää näyttää hyväntekijältä. Juuri sellaisesta Jeesus haluaa varoittaa: hyvän tekemiseksi naamioidusta itsekkyydestä. Eniten hän varoittaa antajaa itseään, sillä meillä on paha taipumus uskoa itseämme.

MIKKO LESKELÄ

Lue lisää Mikko Leskelän kolumneja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi /puheenvuorot.

KIITOS EVA REDELINGHUYS kirjoituksestanne Herttoniemi ei voi säästää enempää (K&k 13.1.). Olen kanssanne täysin samaa mieltä. Säästökohteena on ollut mainitsemienne kohteiden lisäksi kerhohuoneisto Herttoniemenrannassa Laivalahdenkaarella. Lisäksi on säästetty 70–90-vuotiaiden syntymäpäiväonnitteluista. Naapuriseurakunnalla on vielä onnitteluihin varaa. Nämä ikäihmiset ovat toimineet vuosikymmeniä seurakunnassa, antaneet eläkeroponsa kolehteihin ja Yhteisvastuukeräyksiin ja maksaneet veronsa. Olisi kohtuullista onnitella heitä, koronarajoitusten eristämiä, ja toivottaa siunausta tuleville vuosille. Nyt seurakunta on kääntänyt selkänsä. Kun seurakunta säästösyistä luopui alueen toimitilasta ja yhteyksistä seurakuntalaisiinsa vähentämällä aikaisemmin kiitettävästi toiminutta viestintää eli tekstiviestikutsuja kappelin tilaisuuksiin, se katkaisi yhteydet ja menetti seurakuntalaisiaan. Säästöt ovat syöneet tilat ja kuihduttaneet toiminnan. Seurakunta on säästänyt itsensä alueellamme näkymättömäksi, kuulumattomaksi ja tarpeettomaksi.

Pirjo Toivola-Kauppinen Herttoniemenranta, Helsinki

Etsitään toimivia ratkaisuja yhdessä EVA REDELINGHUYS ja Pirjo Toivola-Kauppinen kiinnittivät huomiota Helsingin seurakuntien säästöihin ja Rohkeasti yhdessä -ohjelman vaikutuksiin Herttoniemessä. Ohjelma on käynnistetty, jotta seurakunnat selviäisivät tulevista taloushaasteista ja pysyisivät elinvoimaisina ja niillä olisi edellytyksiä kasvaa. Ohjelmaan liittyviä päätöksiä tehdään jo kevään 2022 aikana. Monet helsinkiläiset seurakunnat ovat viime vuosina joutuneet luopumaan useista kiinteistöistä. Jokaiseen luopumiseen on liittynyt paljon yhteistä surua. Tiloihin ja toimintaan liittyvät säästöt ovat ikävä, mutta välttämätön seuraus seurakuntien jäsenmäärien notkahduksesta. Seurakuntaneuvostomme on pyrkinyt vaikuttamaan aktiivisesti siihen, että kiinteistöjä koskevissa päätöksissä otettaisiin huomioon seura-

kunnan alueen pitkänmallisuus sekä akuutti, ratkaisematon kirkon tai muun tilan tarve Länsi-Herttoniemessä. Kaikki mielekäs toiminta ei onneksi ole vain seinistä kiinni. Syntymäpäiväonnitteluja yli 70-vuotiaille on tärkeää jatkaa. Pyrimme muistamaan kaikkia korona-aikana merkkipäiväänsä viettäneitä. Uusi tilanne on myös mahdollisuus uudistumiseen. Olisi hienoa suunnitella yhdessä, minne jatkossa tehtäisiin retkiä tai millainen yhteen tuleminen toisten kanssa auttaisi jaksamaan arjessa. Kunhan koronatilanne hellittää, lupaamme järjestää kaikille kiinnostuneille avoimen ideointitilaisuuden. Lämpimästi tervetuloa silloin mukaan!

Minnamari Helaseppä Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra

Vantaalla haluttiin syrjiä lähetysjärjestöjä VANTAAN SEURAKUNNAT tukevat taloudellisesti useita lähetysjärjestöjä, joiden päätehtävä on viedä kristillinen pelastussanoma eri puolille maailmaa. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 30.11.2021 äänestettiin lähetysjärjestöjen tukemisesta. Suuri enemmistö valtuutetuista äänesti sen puolesta, että Vantaan seurakunnat tukevat edelleen kaikkia esitettyjä lähetysjärjestöjä. Niin tein itsekin. Tulkaa kaikki -liikkeen luottamushenkilöryhmissä on vuosittain budjettineuvotteluissa vastustettu avustusten myöntämistä tietyille lähetysjärjestöille, koska näiden järjestöjen uskontulkinta, erityisesti perinteinen virkakäsitys eli se, että pappisvirka kuuluu vain miehille, ei sovi heidän tasa-arvoajatteluunsa. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä, Medialähetys Sanansaattajat, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja Svenska Lutherska Evengeliföreningen ovat Tulkaa kaikki -väen mielestä osoittautuneet kelvottomiksi viemään evankeliumin sanomaa maailmalle. Lähetysseura ja Pipliaseura sen sijaan kelpuutetaan, hyvä niin. Evankelis-luterilainen kirkko on kuitenkin hyväksynyt nämä lähetysjärjestöt avustuksen saajiksi, eli ne ovat kirkon virallisia lähetysjärjestöjä. Nämä järjestöt, joille Vantaan seurakunnat ja seurakuntayhtymä ovat vuosittain myöntäneet tukea, perustavat uskonsa Raamattuun kuten kirkkokin.

MARTTA-KAISA VIRTA

Suomessa on uskonnonvapaus, ja uskonnollisilla yhteisöillä on vapaus pitää raamatullinen tulkintansa uskonasioissa. Tämä koskee myös tasa-arvoasioita. Mikään ideologia ei voi tulla esteeksi näille lähetysjärjestöille viedä toivon sanomaa maailmalle. Avustusten kieltämistä lähetysjärjestöiltä niiden uskonnollisen vakaumuksen vuoksi voidaan kutsua syrjinnäksi. Laila Jouhki yhteisen kirkkovaltuuston varajäsen Vantaa

Täyttä hepreaa eri vuosisadoilla KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICON kiinnostava juttu sanonnasta ”täyttä hepreaa” herätti kysymyksiä ilmauksen ajoituksesta (K&k 13.1.). Ruotsalaisen kielitieteilijän Elof Hellqvistin mukaan sillä viitattiin alun perin paitsi käsittämättömään myös mahdottomaan. Tätä kuvastaa muun muassa se, että heprean oppimista yhdessä yössä pidettiin 1600-luvulla Turun akatemian piirissä noituuden merkkinä. Hans Braskilta tunnetaan vuodelta 1648 ilmaus ”Tå kan jagh hebraiska” merkityksessä ”osaan tehdä ihmeitä”. Sanonnan juuret voisivat liittyä ruotsin kielessä siis jo 1600-lukuun ja tähän merkitykseen. Suomeen ilmaus lienee vakiintunut samaa tarkoittavana vasta myöhemmin. Sitä ei esiinny 1700-luvun sanakirjoissa ( Juslenius, Ganander) tai muissakaan aikakauden teksteissä, ei liioin Lönnrotin sanakirjassa 1880. Autonomian ajan lehdistössä heprean osaaminen käsittämättömän tai mahdottoman synonyymina on niin ikään harvinainen. Ensimmäinen tuntemani esimerkki on vasta vuodelta 1864, jolloin Suomettaressa nimitettiin venäläisillä kirjaimilla kirjoitettuja nimiä ”hebreaksi” niiden kummallisuuden ja ”naurettavuuden” vuoksi. Aikaisemmat viittaukset heprean kieleen muun muassa Sorolaisen postillassa 1621–1625 ilmentävät kyllä toiseutta, mutta eivät viittaa kuulijoiden tuntemaan vakiintuneeseen sanontaan.

Esko M. Laine kirkkohistorian dosentti, pastori Helsinki

Vanhat tv-messut eivät innosta MIHIN KIRKKO on hävinnyt televisiosta? Telkkarista tulee vanhoja nauhoituksia jumalanpalveluksista. Edes kirkkovuotta ei seurata, vaan kuvassa lehdet liehuvat puissa ikkunan takana. Kun korona alkoi, ”kaikissa” seurakunnissa opeteltiin nopeasti striimaamaan. Tästä ei ole enää mitään jäljellä. Edes uutenavuotena ei yksikään piispa ilmeisesti tuntenut tarvetta vetää vuoden tapahtumia yhteen ja lohduttaa ihmisiä. Silloin televisiosta tuli nauhoitus vuodelta 2006!

Anitta Tuomitie Helsinki

OHJELMAPÄÄLLIKKÖ VASTAA: Koronapandemian alussa Yle ja Kirkon viestintä päättivät lisätä jumalanpalveluslähetysten määrää. Kun aikaisemmin lähetyksiä oli 34–37 vuodessa, viime vuonna niitä oli 61. Nyt tv-jumalanpalvelus tulee kaikkina kristillisinä juhlapäivinä sekä joka sunnuntai. Lisäksi jumalanpalvelus uusitaan maanantaisin kello 11.05. Moni tv-jumalanpalvelusten ystävä on kokenut hyväksi, että ei ole tarpeen erikseen tarkistaa, onko

tv:ssä jumalanpalvelusta. Ohjelman löydettävyys on siis parantunut. Tv-jumalanpalvelusten katsojamäärät ovat myös kasvaneet jatkuvasti. Koska Ylellä ja Kirkon viestinnällä on rajalliset resurssit ja tv-jumalanpalvelukset ovat kalliita toteuttaa, osa lähetyspaikoista joudutaan kattamaan uusinnoilla. Arkistolähetyksissä ei aina voida taata kirkkovuoden mukaista tekstiosuutta. Tällöin pyritään etsimään lähetys, joka temaattisesti liittyy kyseiseen pyhään tai ajankohtaiseen asiaan. Hartausohjelmilla on Ylessä lähes 1 300 ohjelmapaikkaa. Esimerkiksi 120 radiojumalanpalveluksessa ei ole uusintoja. Uudenvuoden lähetys oli uusinta vuodelta 2006, mutta sen alussa oli aivan tuore arkkipiispan puheenvuoro uudelle vuodelle 2022. Toivomme edelleen hyviä hetkiä tv-jumalanpalvelusten sekä kaikkien muiden radion ja tv:n hartausohjelmien parissa.

Kimmo Saares ohjelmapäällikkö, Kirkon viestintä hartausohjelmien vastaava toimittaja

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Kiinteistönvälitystä

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 € Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oteesi norm. 650 opr kok an leu ala Ylä- tai

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Hammasproteesien valmistus ja huolto

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Pääsiäisen tuplanumero ilmestyy 7.4. Varaukset 25.3. mennessä. Peittojakelu Espoossa: Lehti jaetaan kaikkiin talouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Siivous- ja ikkunanpesut vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. p. 046 888 8440

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Pia Matalalampi 050 431 5536

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

HELANDER-KODIT TARJOAA LYHYT- JA PITKÄAIKAISTA PALVELUASUMISTA IKÄIHMISILLE HAAGASSA, MAUNULASSA JA VUOSAARESSA Kysy vapaita asuntoja! Asukkaiden käytössä ovat talon yhteiset oleskelutilat, kuntosali, sauna ja pyykkitupa. Asukkaat voivat osallistua maksuttomaan virkistystoimintaan. Palvelutalosta on mahdollista ostaa fysioterapeutin ja hoivan palveluja asumisen tueksi. Ruoat valmistetaan talojen omissa keittiöissä. Helander-kodeilla on myös tehostettua palveluasumista ja päivätoimintaa. Kaikki kodit on hyväksytty palvelusetelipaikoiksi. Tiedustelut puh. 0400 341 306 virpi.paananen@helander-kodit.fi www.helander-kodit.fi

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua?

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Tilaisuuksia

JALKAHOITOA kotikäynteinä. Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594 Estä Alzheimeria ristikoita tai Sudokuja täyttämällä

www.nettiristikot.fi Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

Rakennusala

Kuolin ilmoitukset ja kiitokset Ota yhteyttä mediamyyntiin Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508

la 29.1. klo 17 sateenkaarimessu Alppilan kko, Kotkankatu 2, Hki; saarna Pauli Löija, lit. K. Airas, mus. K. Puunenä; kolehti H-Y:n nuorisotyölle. su 30.1. klo 16 veisuut opetellen Siionin virsien sävelmiä, www.facebook.com/herattaja; H. Seppä veisuuttaa. su 6.2. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Vantaa. ma 7.2. klo 18.30 seurat Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, Espoo. ti 8.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs; lähettikirjeitä. ke 9.2. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatinkatu 5, Hki. TARKISTA peruutukset ja muutokset www.h-y.fi/tapahtumakalenteri tai oman srk ilmoitukset. KYSY aluesihteeriltä, p. 0400 8822 51.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Ostetaan

www.ukkonen.com

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

040 0218 225 SEPPO JA SARI

YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Vuokrata halutaan Vuokrataan hyväkuntoinen yksiö 33,5 m2 Suurmetsästä. Rauhallinen sijainti. Vuokra 600 €/kk sis. vesi. p. 0400 794 066. Työssäkäyvä, savuton 32 v. nainen etsii asuntoa kantakaupungista, min. 28m2. 0400 983 368.

Vuokralle tarjotaan Uusi, valoisa yksiö 31,5m2, 8. krs, Tikkurilan keskustan Kirkkokortteli, 750 €/kk. Hyvät säilytystilat ja mainio sijainti. Hieno uusi kotisi? puh. 0500 46789 tai risto.i.pennanen@gmail.com

Ostetaan asuntoja Raitis lääketieteen opiskelija etsii puolisonsa kanssa kotia 2-3h+k Meilahden klinikan alueelta. Kaikki huomioidaan. Tarjoa! Auli 050 536 4858

ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

SELAIMEN TALLENTAMA

KÄÄNTÄJÄN TYÖSTÄMÄ VANKILASTA EIVÄT LOPULLISIA

LUN, DAN

JUOVA

RANSKAN SUURKAUPUNKI

STILLMAN JOKELA

MONACO ANDORRA

PÖLISEVÄÄ

LÄNSILIITTO

HEIKENTYÄ SANNA

LISÄÄNTYMISEEN RUOKKIA

ITÄMAA L

KUULU ÄITI VAINIO

Kotro A K K SIELLÄ ETNA

reunustaa

JÄÄLAUTTA

EHTOOTILAISUUS

SILLAN ALLA?

SUKSIEN POHJISSA

A O

mielissään

TENHOT

Buster PELTIIN

TYYTYMÄTÖN

KESKEYTYS

SIELTÄ HYVÄ KALASAALIS

PIIRSI HELSINKIÄ TEA

RAAMATUN KUNKKU

MANSEA NEUVOJA OLLENKAAN

PANOSTAA PITÄÄ MAJAA

TILKUISTAKIN

PAISUA HÄMEENLINNAA

PUOPOLO HÄIRIÖ

IHOTAUTI MAUSTAA

TURKKILAISTA VIINAA

ESITYS

PUKIMISTA KAMERA

- JACK MAKSETTAVIA

N KYNNET-

POHJOISEN NAISIA

A NAHV JUS

MAALIVAHDIN VARUSTUSTA

ENNUSTAA

RAJU

LÄHIITÄÄ

Y O

TÄVIÄ

U L

O Ö

PUHEENAIHE

OSTAJIEN TURVANA

RIITOJA -ÖLJY

JUHLAASUJA LÄHIPIIRI

KARI HINTSA

OIKEA

NORJAN TYTTÖ LUONNOLLAKIN

KÖY- K HIÄ

KURAAVAA

OMAKÄTISESTI

OSUI OMENAAN

PROOMU

KENNOIHIN

A ULAPAT A

OLYMPIAPAIKKA

ANSSI

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

Tuukka

MENESTYSKIRJAILIJA COELHO

-1.

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Hyvää pyhää

30.1.

Päivän evankeliumissa (Matt. 8:23–27) järvellä nousee äkillinen myrsky, jonka Jeesus tyynnyttää.

Itä-Suomen Irja KREIKKALAISESTA MIEHEN NIMESTÄ Georgios muotoutui aikoinaan yläsak salaisissa murteissa lyhyt nimi Irg. Tästä puolestaan johdettiin suomalainen naisen nimi Irja. Vuonna 1952 ItäSuomessa syntyi muuan tyttö, joka kas tettiin Irjaksi. Perheessä hän sai lempinimekseen Iri. Tämä tyttö lähti kulke maan suureen maailmaan, ja hänestä kasvoi nykypäivän tunnetuin Irja: Suo men ensimmäinen naispiispa Irja Askola. Tammikuun 30. päivänä nimipäi väänsä viettävät vain hän ja hänen kaimansa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Tyyntä myrskyn keskelle

allot vyöryvät. Vuorten solista puhurina puhaltaneet tuulet ovat synnyttäneet myrs kyn, joka uhkaa hukuttaa miesjoukon veneineen. Evankelista Matteus käytti Genesaretin järvellä riehuneesta myrskystä sanaa seismos. Se viittaa siihen, että vedet olisi saanut kuohu maan maanjäristys. Tuo oli vain yksi äkillinen myrsky, josta Galilean ka lastajat kuin ihmeen kaupalla selvisivät. Kertomus saa kuitenkin syvemmän merkityksen yhden matkustajan sa ansiosta. Kaaoksen keskellä veneessä nukkui Jeesus. Kalasta jat, joista oli tullut Jeesuksen oppilaita, hätääntyivät: ”Herra, pelasta meidät, me hukumme.”

Nuo lauseet ovat ikiaikainen rukoushuudahdus. Elä män perustusten järkkyessä ja myrskyjen keskellä suku polvi toisensa jälkeen on etsinyt niistä turvaa. Niillä voi pysäyttää sisimmässä vellovat ajatukset. Niil lä kutsumme rauhantuojaa. Kuvaannollisesti sanoen nii den myötä nousemme samaan veneeseen Jeesuksen op pilaiden kanssa. Tänäänkin koettelemusten keskellä voi löytää rauhan. Pelkoihin voi saada etäisyyttä ja epäilysten vyöry voi aset tua. Aina ei tiedä, mikä odottaa. Jeesus nukkuu perätuhdol la, myrskyävän sydämemme sopukassa. Rukoushuudahdus herättää hänet. Hän ei ole kaukana vaan samassa veneessä, sisimpämme kaaoksen keskellä. Hän voi tuoda tyvenen.

Tyyneyskävely Lähde talvipäivänä ulos. Tee muutaman metrin tai muutaman kilometrin rauhallinen kävelylenkki kuntosi mukaan. Avaa mielesi ja kaikki aistisi talviselle maisemalle. Tunne ilma, jota hengität. Lausu hiljaa mielessäsi: Jumala, tyynnytä sinä ajatukseni. Karkota pelkoni. Anna mieleeni selkeys ja sinun rauhasi.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

”

Kun katsoo 20 suosituimman koiran nimen listaa, niin huomaa, että suurin osa niistä löytyy myös sadan suosituimman lasten nimen joukosta. YLIOPISTON ALMANAKKATOIMISTON JOHTAJA MINNA SAARELMA- PAUKKALA s. 6

PANDEMIA ON KOETELLUT LAPSIA JA NUORIA SUOMESSA JA MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA. ANNA NUORILLE TULEVAISUUS – LAHJOITA YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN OSOITTEESSA YHTEISVASTUU.FI, TEKSTAA APU20 (20 €) NUMEROON 16588 TAI LAHJOITA VALITSEMASI SUMMA MOBILEPAYLLA NUMEROON 85050. #lahjoitamullehuominen #yhteisvastuu2022 Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126.

27.1.2022 kirkkojakaupunki.fi

Yhteisvastuukeräys auttaa korona pandemiasta kärsiviä lapsia ja nuoria s. 2 Siunaustilaisuus on mahdollista järjestää lyhyellä varoitusajalla s. 8

Kirkossa on käytävä Antti Ruuskanen esittelee Tapiolan peruskorjatun kirkon, jonka uusi polku johdattaa ulko-ovelta kirkkosaliin asti s. 4

Nuorten asialla pandemian keskellä Yhteisvastuukeräys alkaa Espoonlahdessa toiveikkaissa tunnelmissa, vaikka moni asia on vielä auki. Vapaaehtoistehtävistä saa itselleen hyvän mielen. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA MARIANNA SIITONEN

ivenlahdessa asuva Laura Kuivalainen on toiminut Yhteisvastuukeräyksen vapaaehtoistehtävissä yhdeksän vuoden ajan. Kokemusta on kertynyt muun muassa lipaskeräyksestä kauppakeskuksessa, leipomisesta kahvitilaisuuteen, keräystapojen ideoimisesta ja viime aikoina keräystoimikunnan kokousten johtamisesta. – Haluan tehdä elämässäni jotakin hyvää. Lupauduin Yhteisvastuukeräyksen vapaaehtoiseksi ensin yhdeksi kerraksi, mutta lopulta tästä tuli pitkäaikainen tehtävä. Olen päättänyt, että annan tälle asialle omaa aikaani ja varojani. Vastineeksi Kuivalainen kokee saavansa paljon ja viihtyvänsä muiden vapaaehtoisten kanssa. – Minulle tulee hyvä mieli siitä, että voin tehdä sellaisia tehtäviä, jotka hyödyttävät toisia ihmisiä. Olen saanut työskennellä oman haluni ja jaksamiseni mukaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2022

ESPOONLAHDEN SEURAKUNNAN nuorisodiakoni Hanne Malkki tuntee hyvin Yhteisvastuukeräyksen teemana olevien koronapandemian seurauksista kärsivien nuorten tilanteen. Hänen kokemuksensa mukaan jo ennen koronapandemiaa joidenkin nuorten on ollut vaikea saada apua mielenterveysongelmiin. Pandemia rajoitti nuorten elämää, koulut suljettiin ja tarjolla oli entistä vähemmän kohtaamispaikkoja. Myös yksinäisyys lisääntyi. – Mielenterveysongelmat ovat saaneet rajoitusten aikana rauhassa kehittyä ja kasvaa ilman, että niitä huomataan, Hanne Malkki sanoo. Malkki on huomannut, että ne nuoret, jotka tunnistavat hyvin avun tarpeensa ja tietävät, mitä tarvitsevat, saavat paremmin apua. Mutta niille, joiden on vaikea selviytyä arjesta tai joilla on heikko motivaatio, avun saaminen voi olla tosi hankalaa. – Henkilön saattaa olla vaikea motivoitua avun hakemiseen, ja päästyään lopulta avun ää-

”

Olen päättänyt, että annan tälle asialle omaa aikaani ja varojani. VAPAAEHTOINEN LAURA KUIVALAINEN

relle hän ei välttämättä kerro asioiden todellista tilaa. Huonokuntoinenkin nuori voi näytellä asiantuntijan tapaamisen ajan, että kaikki on hyvin. Olen havainnut, että todellista tilannetta

Luvassa lipaskeräyksiä, kirkkokahveja ja golfia

Yhteisvastuukeräyksen suunnitelmat ovat monelta osin auki sekä Espoonlahdessa että monessa muussa seurakunnassa. Diakoni Marja-Liisa Kiiskin mukaan yleisötapahtumia ei voida järjestää niin pitkään kuin koronavirus jyllää voimakkaana. – Emme ole vajonneet epätoivoon, vaan olemme valoisalla mielellä. Yritämme keksiä sellaista, mitä voidaan toteuttaa korona-aikana. Lisäksi hajautamme tapahtumia pidemmälle aikavälille, Kiiski sanoo. Yhteisvastuukeräyksen aloitusmessu toteutuu sunnuntaina 6.2. Espoonlahden kirkossa. Suunnitelmissa on lisäksi muutama lipaskeräyspäivä etukäteen sovittujen kauppojen edustalla ja kirkkokahvitilaisuuksia. Viime vuosien tapaan kysytään lupaa keräyslippaan sijoittamiseen parin myymälän kassalle. Myös Espoonlahden kirkon aulassa oleva vaivaisukko Arvo valjastetaan keräämään rahaa Yhteisvastuukeräykseen. Esillä on ollut lisäksi muitakin varainkeräysideoita. Pääsiäiseksi voisi myydä kakkuja, äitienpäiväksi brunssikasseja ja isänpäiväksi järjestää lounastarjoilun. Seurakunnan kahvipyörän voisi varustaa kiertelemään vaikkapa rantaraittia pitkin kahvitermarin ja munkkien kanssa. Myös ajatus kirkkokonsertti on ollut esillä. Perinteinen Yhteisvastuugolf järjestetään Gumböle Golfissa syyskesällä. Uudeksi liikunnalliseksi tapahtumaksi on mietitty frisbeegolftapahtumaa.

– Jokainen lahjoitettu euro auttaa. Jos kaikki espoolaiset lahjoittaisivat esimerkiksi puoli euroa, kokonaissumma olisi suuri, sanoo pitkään Yhteisvastuukeräyksen vapaaehtoisena toiminut Laura Kuivalainen.

ei läheskään aina tunnisteta, ja silloin nuori voi jäädä ilman apua, Malkki sanoo. Malkki toivoo muutosta tähän epäkohtaan. Henkilö saattaa jännittää liikaa, ei uskalla ensimmäisellä kerralla paljastaa ongelmiaan tai ei lainkaan ilmesty vastaanotolle. Saadakseen todellista apua on oltava motivoitunut hoitoon ja valmis ottamaan vastaan apua. Nuorta on ehkä etukäteen valmisteltava tuleviin tilanteisiin. Siihen tarvitaan luottamuksellista suhdetta. Hanne Malkin mielestä muun muassa seurakunnilla on tärkeä rooli nuorten motivoimisessa vastaanottamaan psykiatrisia palveluja. Tarvittaessa Malkki voi auttaa varaamaan ajan tai vaikka lähteä mukaan vastaanotolle. ■ Yhteisvastuukeräyksen teemana on koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen Suomessa ja maailmalla. Keräys alkaa sunnuntaina 6.2. Katso lisätietoa yhteisvastuu.fi.

Lahjoita ja auta nuoria Vuoden 2022 Yhteisvastuu keräyksellä autetaan korona pandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa sekä maailmalla. 60 PROSENTTIA KERÄYSTUOTOSTA ohjataan Kirkon Ulkomaanavun työn kautta kehittyvien maiden auttamiseen. 20 prosenttia ohjataan Lasten ja nuorten keskukselle, joka kehittää muun muassa etsivän nuorisotyön Saapas-toimintaa ja tarjoaa näin lisää turvallisia aikuisia nuorten arkeen. Toiset 20 prosenttia keräystuotosta jää keräävälle seurakunnalle ahdingossa olevien nuorten tukemiseen sekä diakonia-avustuksiin.

Tilisiirto

Voit tehdä lahjoituksen tilisiirrolla. Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Nordea FI16 2089 1800 0067 75 Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28 Tilisiirto voidaan kohdentaa paikallisseurakunnan keräyspottiin käyttämällä seurakuntakohtaista viitenumeroa. Tuomiokirkko: 308184 Espoonlahti: 308058 Kauniainen: 308210 Leppävaara: 308294 Olari: 308414 Tapiola: 308579 Esbo svenska: 305080 Grankulla svenska: 305145 Keräyslupa Manner-Suomessa RA/2020/639, on voimassa toistaiseksi.

Mobilepay

Seurakuntakohtaiset lahjoitusnumerot ovat: Tuomiokirkko: 35606 Espoonlahti: 50077 Kauniainen: 63488 Leppävaara: 77376 Olari: 49621 Tapiola: 34618 Esbo svenska: 45597 Grankulla svenska: 48432

Suorat lahjoituslinkit

Seurakuntien suorat lahjoituslinkit löytyvät verkosta: espoonseurakunnat.fi/yhteisvastuu

Tapahtumat

– Nuorten yksinäisyyden ja ahdistuksen lisääntyminen näkyy etenkin Sekasin-chatissa. Siellä voi puhua vaikeistakin asioista nimettömänä, sanoo nuorisodiakoni Hanne Malkki.

Koronarajoitusten vuoksi seurakuntien yhteisvastuutapahtumat sekä lista- ja lipaskeräykset eivät voi vielä alkaa lukuun ottamatta joitakin verkko- tai ulkoilmatapahtumia. Yhteisvastuukeräyksen avaus tapahtuu seurakunnissa pääosin su 6.2. pääjumalanpalveluksen yhteydessä. Katso lisätietoa seurakuntien ilmoitussivuilta ja yhteisvastuu.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2022

Av-ohjemoija Sakari Seppä Caverion Suomi Oy:stä (vas.) ja ylivahtimestari Antti Ruuskanen miettivät kirkkosalin äänimaisemaa.

Remontti on loppusuoralla Uudessa Tapiolan kirkossa on nyt myös kiinteät striimauslaitteet. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

MAIJA SAARI

Kirkon palveluksessa on noin 600 diakonissaa, joilla on terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyys.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2022

Seurakunnilta apua rokotuksiin Kansallisesta koronastrategiasta vastaava sosiaali- ja terveysministeriö kysyi ennen joulua kirkolta, voisivatko kirkon terveydenhuollon ammattikoulutetut diakoniatyöntekijät auttaa kamppailussa koronan omikronmuunnosta vastaan. Espoon seurakunnat vastaavat yhteistyöpyyntöön antamalla kuusitoista seurakuntien työntekijää rokotus- ja aulapalvelutehtäviin Espoon kaupungin rokotuspisteille. Työntekijät saivat

ilmoittautua vapaaehtoisesti mukaan. He toimivat rokotustehtävissä 1–3 työpäivänä viikossa seuraavan kuukauden ajan osana omaa työtään. – Ensimmäiset diakoniatyöntekijät aloittivat sairaanhoitotehtävissä sairaaloissa 1870-luvun Suomessa. Nyt ympyrä tavallaan kiertyy umpeen, kun aika luontevasti palataan ainakin hetkeksi sairaanhoidon tehtäviin näissä rokotustalkoissa, Espoon seurakuntayhtymän diakonian asiantuntija Lilli Snellman sanoo. Rokotusreserviin lähtijöillä on diakonissa-sairaanhoita-

jan tai sairaanhoitajan tutkinto. Espoon kaupunki järjesti osallistujille lyhyen täydennyskoulutuksen rokotusluvan päivittämiseksi. – Hienoa, että kirkon työntekijät tulevat mukaan, koska heillä on ammattitaitoa eri-ikäisten ihmisten kohtaamisesta ja myös sairaanhoidosta, vastuuhoitaja Jenny Yilmaz sanoo. Kirkon palveluksessa on noin 1 300 diakoniatyöntekijää, joista arviolta 600 diakonissalla on terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyys ja mahdollisuus osallistua rokotusten antamisiin ja ko-

apiolan kirkkoon pääsee sisään ovesta, jota siinä ei aiemmin ollut. – Kun tästä astutaan sisään, tullaan ensimmäisenä kahvilaan. Täällä on kokonaan uudet keittiötilatkin, mutta vielä ei sentään tiedetä, mistä leivonnaiset tulevat, Tapiolan seurakunnan ylivahtimestari Antti Ruuskanen kertoo. Kahvilaan voi kuka tahansa poiketa kupposelle. Tuliterä keittiö on jäähdytyslaitteita myöten varusteltu hyvin. – Uusi sisäänkäynti ja kahvila ovat tämän remontin kruununjalokivi, Ruuskanen myhäilee. Harjaantuneelle kirkossakävijälle muutokset ovat silmin nähtäviä. Uudet tilat

ovat avarat, ja LVI-töiden lisäksi kirkossa parannettiin merkittävästi valaistusta. – Täällä eivät enää loisteputket räpsy, sillä joka paikkaan on asennettu ledit, Ruuskanen kiittelee. Työaikaa vapautuu, kun ei jatkuvasti tarvitse huoltaa lämpöpattereita tai putsata tukkeutuneita viemäreitä. – Korona opetti kirkot striimaamaan, ja se käytäntö tullee jatkumaan. Siksi meille asennettiin kiinteä striimauskalusto. Musiikkitoimintaa parantaa myös kokonaan uusi miksauspöytä, Ruuskanen sanoo. REMONTIN HINNAKSI kerrottiin vuonna 2019 runsaat 17 miljoonaa euroa. Budjettia ei ylitetty, mutta se oli silti kallis paukku. Kirkkoherra Päivi Linnoinen, kannattiko?

– Kannatti! – Täällä olivat paikat niin huonossa kunnossa, että remontti oli joka tapauksessa aivan välttämätön. Mutta ennen kaikkea remontti kannatti siksi, että saimme niin paljon uusia toiminnallisia ideoita, Linnoinen sanoo. Keskusidea on nimeltään Polku. Se on idea, mutta myös ihan oikea reitti, joka alkaa Sokos Hotel Gardenin kohdalta. – Kun tuosta ovesta astutaan sisään, Polku jatkuu, ja sitä pitkin pääsee suoraan tämän kirkon sydämeen eli kirkkosaliin. Sama Polku kuvaa myös ihmisen elinkaarta. Käytännössä elämänkaari Polulla alkaa vauvamuskarista ja jatkuu varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön kautta aikuis- ja seniorityö-

KIrkkoherra Päivi Linnoinen on innoissaan uudesta kulkureitistä, jonka nimi on Polku. – Polku kuvaa ihmisen elinkaarta, hän sanoo.

ronajäljityksiin, tarvittaessa lääkeluvan päivittämisen kautta.

Hautausmaille kesätyöhön Pääkaupunkiseudun seurakunnat palkkaavat hautausmailleen kesäkaudella yhteensä yli 500 kausityöntekijää. Vaikka suurin osa työpaikoista on suunnattu täysi-ikäisille hautausmaiden työtehtävien vuoksi, myös nuoria palkataan. Espoon seurakuntayhtymä palkkaa lähes 80 kausityöntekijää. Kausityöntekijät palkataan

Kappelin, Kellonummen ja Kirkon hautausmaille. –Tarjoamme fyysistä työtä kivassa porukassa raikkaassa ulkoilmassa. Hautausmaat ovat kauniita työympäristöjä. Koronaturvallisuus pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin työjärjestelyissä, Espoon hautausmaiden ylipuutarhuri Miina Renqvist sanoo. Koko kesäkauden ajaksi palkataan Espoossa kuusi kausityönjohtajaa, yksi ympäristönhoitotyöntekijä ja viisikymmentä kausityöntekijää. Tämän lisäksi kuukauden mittaisen pestin

saa kaksikymmentä nuorta kesätyöntekijää. Alan ammattilaisten eli kausityönjohtajien ja ympäristönhoitotyöntekijän haku loppuu 31. tammikuuta ja kausityöntekijöiden sekä 16–17-vuotiaiden 13. helmikuuta.

Kaksi vetäytyi Olarin vaalista Olarin seurakuntalaiset pääsevät kuulemaan kirkkoherran virkaan hakijoita ensimmäisen kerran 29.1. kello 18 järjestettävässä vaalipaneelissa. Koronatilanteen

hön, Linnoinen sanoo. – Kun ennen remonttia oli työntekijöiden tai seurakuntalaisten kokoontumisia, niihin kärrättiin aina erikseen kahvitarjoilu. Nyt kärryjä ei tarvita, sillä kaikki kokoontuvat uuteen kahvilaan. Tämä on koko seurakunnan yhteinen kohtaamispaikka. Uudessa kirkossa ei ole enää lainkaan nimikoituja työhuoneita. Itse asiassa juuri niiden paikalle raivattiin Polku. Jatkossa työntekijöiden käytössä on kaikkien yhteinen avonainen monitilaympäristö. Sen oheen on rakennettu äänieristettyjä vetäytymistiloja keskittymistä vaativaan työhön. – Meillä on työnäky, että täällä kirkon tiloissa toimivat seurakuntalaiset, kun taas tuolla kirkon ulkopuolella ja sosiaalisessa mediassa ovat työntekijät niiden parissa, jotka eivät vielä ole löytäneet tietään tänne tai jotka ehkä muuten tarvitsevat meitä, Päivi Linnoinen sanoo. IHMISILLÄ ON nykyään hyvin erilaisia syitä käydä kirkolla. Isä tai äiti tuo vauvansa perhekerhoon, varttuneemmat osallistuvat senioritapaamiseen, ja joku taas on sopinut tapaamisen diakonin kanssa. Mutta kun ihminen tulee kirkolle, vastassa ei suinkaan ole pappi liperit kaulassa. – Vastaanottava ihminen on useimmiten joko vahtimestari tai kahvilatyöntekijä, Antti Ruuskanen sanoo.

vuoksi paneeli lähetetään suoratoistona Olarin seurakunnan YouTube-kanavalla. Vaalista ovat vetäytyneet Salon seurakunnan IV kappalainen Ari Oinas ja Kokemäen seurakunnan vs. kirkkoherra Timo Waris. Paneelissa on siis mukana viisi jäljellä olevaa ehdokasta eli Espoon seurakuntayhtymän johtava sairaalapastori Markku Elo, Laitilan kirkkoherra Petri Laitinen, Olarin II seurakuntapastori Antti Malinen, Leppävaaran seurakunnan II seurakuntapastori Kaisa Yletyinen sekä Tapiolan

Sitä varten vahtimestarilla on vastaanottotiski. Aiemmin vahtimestareita kutsuttiin suntioiksi. He ovat niitä kirkon työntekijöitä, joiden ansiosta kerhotilat ovat valmiina käyttöön. Vahtimestarin takana ovat mikrofonit ja muut tekniset laitteet, ja jos papit eivät tiedä, miten Powerpoint heijastetaan seinään, paikalle hälytetään vaksi. VAKSI ELI SUNTIO on myös se henkilö, joka vaatettaa alttarin kirkkovuoden mukaisin alttariliinoin. Ennen messua vahtimestari auttaa pappeja alban pukemisessa, ja vihkiparille on aina varattu valkoinen Raamattu, koska vahtimestari on huolehtinut siitäkin. – Me vahtimestarit koemme monet tehtävät hyvin hengellisiksi, Ruuskanen toteaa. Entä miten remontti muuttaa työtä Tapiolan kirkolla? – Odotukset ovat kyllä aika suuret. Täällä on tehty merkittävät tekniset uudistukset. Nyt lämmityksen, ilmanvaihdon ja viemäröinnin pitäisi toimia paremmin, eli kyllä täällä on miellyttävämpää, Ruuskanen sanoo. – Tietenkään emme vielä tiedä, millaiseksi työ todellisuudessa muuttuu esimerkiksi uudessa kahvilassa. Mutta odotan jo innolla, että seurakuntalaiset pääsevät tänne. ■ Tapiolan kirkon ovet avautuvat sunnuntaina 30.1. Katso tarkemmat tiedot s. 10.

seurakunnan V seurakuntapastori Heidi Zitting. Olarin kirkkoherran vaali on välillinen, eli seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran. Toinen vaalipaneeli järjestetään 12. maaliskuuta kello 16.

Oikaisu Viime lehdessä (K&k 1 / 13.1.) ilmestyneestä diakoniatyön koosteesta puuttuivat Olarin seurakunnan diakoniapäivystyksen tiedot. Pahoittelemme virhettä. Diakoniapäivystyksen tiedot löytyvät tämän lehden sivulta 10.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.1.–10.2.

SIRPA PÄIVINEN

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Tiesitkö?

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Lajittele palaneet hautakynttilät jäteastioihin Hautausmailla on joulun jälkeen paljon kynttiläjätettä. Miten se hävitetään, Espoon seurakuntien ylipuutarhuri Miina Renqvist? – Eniten haudoille ja muistelupaikoille tuodaan hautakynttilöitä, joissa on metallinen hattu päällä. Sellaisen kynttilän metalliosa kuuluu metallijätteeseen ja kynttiläosa sekajätteeseen. Led-kynttilät on vietävä sähkö- ja elektroniikkaromujen keräyspisteeseen. – Espoon hautausmailla on jätepisteitä, joissa on astiat metalliroskille ja sekajätteelle. Kesäisin siellä on myös biojäteastia. Jokaiselta jätepisteeltä löytyy lajitteluohje, mutta siitä huolimatta jätettä menee vääriin astioihin.

Noudatamme kaikessa toiminnassamme viranomaisten antamaa koronaohjeistusta. Muutokset ovat mahdollisia, joten tarkista tapahtumien toteutuminen ja ajantasaisin tieto verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat. Käytämme maskeja, huolehdimme turvaväleistä ja noudatamme muita koronaturvallisuusohjeita. Koronaohjeet ja kaikkien tilojemme enimmäishenkilömäärät löytyvät: www.espoonseurakunnat. fi/info-ja-asiointi/koronaohje. Kaikki seurakuntien suoratoistotapahtumat: www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/suoratoistotapahtumat.

Kenelle kynttilöiden poistaminen haudalta kuuluu? – Toivomme, että omaiset veisivät pois haudalle tuomansa kynttilät. Yleisen siisteyden takia seurakunta poistaa vanhat kynttilät haudoilta useamman kerran vuodessa, koska muuten tuuli ja linnut levittäisivät niitä ympä-

Espoon hautausmailla on jäteastioita, joihin jokainen voi itse viedä palaneet hautakynttilät. Metalliset hautakynttilöiden hattuosat laitetaan metallijäteastiaan.

ristöön. Etenkin pyhäinpäivän ja joulun jälkeen on tarpeellista siivota kynttilät sekä haudoilta että muualle haudattujen muistelupaikoilta. Paljonko Espoon hautausmailla tuli kynttiläjätettä viime pyhäinpäivän ja joulun jäljiltä? – Sitä tuli noin 50 kuutiota. Hautausten määrien kasvaessa myös kynttiläjätteen määrät ovat viime vuosina li-

sääntyneet. Millaisia kynttilöitä suosittelet haudalle? – Se yleisesti käytetty metallihatullinen kynttilä on hyvä, kun lopuksi sen lajittelee oikeisiin jäteastioihin. Lisäksi kannattaa miettiä, riittäisikö haudalle yksi kynttilä. Tämä on kuitenkin henkilökohtainen valinta. PAULA HUHTALA

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA JA VERKOSSA Messut suoratoistetaan Espoon tuomiokirkon Facebook-sivun kautta: www.facebook.com/ Espoontuomiokirkko. Messujen osallistujamäärä Tuomiokirkossa on rajattu 30 henkilöön. Messu su 30.1. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Päivi Linervo, urkuri Leena Talvio, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kynttilänpäivän messu su 6.2. klo 10. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Sami Marte, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Sheldon Ylioja. Yhteisvastuukeräyksen aloitus.

MESSUT KAPPELEILLA Tilojen enimmäishenkilömäärät: www.espoonseurakunnat.fi/infoja-asiointi/koronaohje/tilojenenimmaishenkilomaarat. Auroran kappeli Messu su 6.2. klo 12. Rotko, Haunio. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä- ehtoollishartaus to 10.2. klo 19. Kuusinen. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 6.2. klo 12. Pyhäkoulu. Nurminen, Ylioja.

Suvelan kappeli Kynttilänpäivän messu su 6.2. klo 15. Kyönsaari, Koivusalo. Viherlaakson kappeli Iltamessu su 6.2. klo 17. Marte.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta.

KAPPELILOUNAS – NOUDA MUKAAN! Auroran kappeli: ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 2 e. Kauklahden kappeli: ti klo 11–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e. Suvelan kappeli: ti klo 12–13. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Viherlaakson kappeli: ti klo 12–13. Aik. 4 e, lapset 2 e.

KEITTOVIIKKO YHTEISVASTUUN HYVÄKSI Keittoviikko ma–pe 7–11.2. klo 11–13 Auroran kappelissa. Nouto-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2022

lounaan hinta 5 e/aikuinen, lapsi (yli 3-v.) 2 e.

YHTEISVASTUUKERÄYS ALKAA Su 6.2. klo 10 Espoon tuomiokirkon messun yhteydessä. Voit seurata messua suoratoistona: www.facebook.com/Espoontuomiokirkko. Keräyksen teemana on koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen. Voit osallistua keräykseen: espoonseurakunnat.fi/yhteisvastuu.

LAPSILLE JA PERHEILLE Vauvakerho Maanantain Mainiot ma klo 13.30 etänä Teamsissa. Ohjelmassa pieni hartaus, laululeikkejä ja loruja, sekä keskustelua vauvaperheille tärkeistä aiheista. Lisätiedot sekä osallistumislinkki: heli.vesainen@evl.fi, 040 552 8924. Metsässä tapahtuu -ikkunakertomus Auroran kappelilla. Tule katselemaan ja kuuntelemaan QR- koodin avulla talvisia tapahtumia. Ikkuna on parhaimmillaan hämärän aikaan.

Perhekerhot ja -kahvilat: Päivitämme verkkosivuillemme ajankohtaisimman tiedon kerhojen aloituksista, joten seuraa: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/perhekerhot. Kirjepyhäkoulua on mukava käydä kotona! Tilaa maksuton Kirjepyhäkoulu lapsen nimellä osoitteesta: lapsetjaperheet. espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi. Samasta osoitteesta voit tilata myös Lapsiperheiden kirkonkirjeen, jossa on tietoa ajankohtaisista tapahtumista.

KESÄKERHOIHIN HAKU ALKAA Haku vuoden 2022 koululaisten kesäkerhoihin on 1.2.–28.2. 1.–2.-luokkalaisille tarkoitettuja kerhoja järjestetään ma–pe 6.–17.6. klo 9–15 Auroran, Kalajärven, Kauklahden ja Suvelan kappeleilla. Hinta 60 e/viikko ja 100 e/2 viikkoa. Mahdollisuus hakea maksuvapautusta. Lisätietoa ja ILM.: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiper-

heet/kesakerhot.

MUSKARIT JA LASTEN KUOROT Ilmoittaudu mukaan: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/musiikki/muskarit. Tied. taija.karppinen@evl.fi, heli. vapaakallio@evl.fi.

LAULU JA LAULUN TARINA Musiikista keskusteleva konserttisarja torstaisin klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Vapaa pääsy. Muutokset mahdollisia, joten seuraa iltojen toteutuminen: www. facebook.com/lauluntarina tai www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. 17.2. Kuju Hyttinen: ”Ei vapaata vangita voi” 3.3. Mirkka Paajanen: ”Että muistaisit saman” 21.4. Jouko Mäki-Lohiluoma: ”Huugon kalsarit” 5.5. Anna-Liisa Haunio & Anna-Mari Kaskinen: ”Voimalauluja”

TEOLOGINEN OPINTOPIIRI Luento ja -keskustelusarja Van-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.1.–10.2.

han testamentin alkukertomuksista torstaisin klo 19 Auroran kappelissa. Alustajana TT Kari Kuula. Opintopiiri lähetetään Auroran kappelin Facebook-sivun kautta. Illan jälkeen tallenne on nähtävissä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla. 3.2. ”Kaunis kertomus ihmisestä” 17.3. ”Eeva, kielletty hedelmä ja pahan arvoitus” 21.4. ”Miten maailma loppuu?”

IKONILUENNOT Luentosarja ”Jeesuksen elämä ja opetukset ikonien kertomana” lauantaisin klo 12 Auroran kappelissa. Luennoitsijana Alarik Corander. 5.2. ”Tuokiokuvia Jeesuksen elämästä” 5.3. ”Jeesuksen ihmetyöt” 2.4. ”Hän opettaa vertauksin elämästä” 21.5. ”Hän kertoo vertauksilla

Parisuhteen Palikat – Parisuhteen lataamislauantai la 19.3. klo 10–14 Kauklahden kappeli. Tied. ja ilm. Outi. Keskusteluapua, sielunhoitoa, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Tied. Outi ja Kirsi. Solmuja parisuhteessa – ohjausta ja neuvontaa riitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville pareille. 8–10 tapaamista, hinta 100 e/ pari, maksuvapautus mahdollista. Tied. Outi ja Kirsi. Parista perheeksi -illat ensimmäistä lastaan odottaville to 17.2., 17.3., 21.4., 19.5. ja 9.6. klo 17–19 Kirkonkymppi. Tied. Kirsi. Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa 24.3. klo 18–19.30 Suvelan kappeli. Ohj. Minna Oulasmaa Väestöliitosta. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 525 1216. Sateenkaari-ilta. Ajankohta tar-

ISTOCK

Seurakuntien toiminnassa on edelleen rajoituksia Kokoontumisrajoitukset ovat voimassa toistaiseksi. Seurakuntien aikuisten ryhmätoiminta ja yleisötilaisuudet ovat tauolla, mutta alle 18-vuotiaiden toiminta jatkuu toistaiseksi. Ryhmät käynnistyvät aikaisintaan 28.2. Tarkista tilanne seurakuntien verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi ja kauniaistenseurakunta.fi.

evl.fi, 050 511 0165 ja outi.wenell@ evl.fi, 040 547 4146. Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Ajanvaraus: 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501. www.espoonseurakunnat.fi/ apua-ja-tukea.

PIENRYHMIEN ALOITUS Päivitämme tiedot pienryhmien alkamisesta: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

KAPPELIEN VERKKOSIVUT Tarjoavat näkymän kappelien pienryhmätarjontaan sekä tietoa alueesta: www.aurorankappeli.fi www.kalajarvenkappeli.fi www.kauklahdenkappeli.fi www.laaksolahdenkappeli.fi www.nupurinkappeli.fi www.suvelankappeli.fi www.viherlaaksonkappeli.fi

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme vahvasti läsnä! Seuraa: www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: Espoon tuomiokirkko www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Valtakunnan salaisuudesta”

PARISUHDE JA VANHEMMUUS Tiedustelut ja ilmoittautumiset: perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi, 040 5474146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Muutokset koronatilanteesta johtuen ovat mahdollisia. Suomalainen eroseminaari -vertaisryhmä. Eroon ja itsetuntemukseen liittyviä aiheita. Hinta 70 e. Ks. www.suomalaineneroseminaari.fi. Aloitus siirtyy, tiedustelut Outilta. Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kurssi 25.–27.3. Hvittorp. Puhumiseen, kuuntelemiseen ja ristiriitojen ratkaisemiseen liittyvät taidot. Ei kriisipareille. Hinta 120– 140 e / pari. Parisuhdekeskus Kataja ry:n vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ILM. 28.2. mennessä Kirsille. Pariasiaa-parisuhdeillat klo 18–19.30 Suvelan kappelissa 2.3. alkaen. Aiheina mm. vuorovaikutus, tunnetaidot, virtaa parisuhteeseen, työkaluja ristiriitoihin. Ohj. Mari ja Jaakko Laurikainen.Tied. Kirsi.

kentuu myöhemmin. Aiheina sateenkaarevat suhteet, seksuaalisuus, läheisyys, tunteet ja ristiriitojen ratkaisu. Tied. miia.korttila@ evl.fi, 050 583 6886 tai ani.iivanainen@evl.fi, 040 572 5344. Perheiden talvileiri 4.–6.3. Velskola. Tied. anna.lahtinen@evl.fi, 050 434 1063.

ISRAEL-WEBINAARI Verkkotapaaminen ti 1.2. klo 16–17.30 Teams-soveluksen kautta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: helene.taal@evl.fi.

DIAKONIAN AJANVARAUS Kaipaatko tukea vaikeassa elämäntilanteessa? Soittamalla vahtimestarille arkisin klo 9–14, p. 040 502 4838, voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystietoja, jos et tavoita oman asuinalueesi työntekijää. Oman alueesi työntekijät löydät: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-ja-tukea.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

31.1. saakka voimassa olevien rajoitusten mukaan Espoonlahden kirkkoon ja Soukan kappeliin voidaan ottaa kerrallaan enintään 30 seurakuntalaista. Yleisötilaisuudet ja aikuisten ryhmät ovat tauolla ainakin 31.1. saakka. Lasten ja nuorten toiminta jatkuu viranomaisten ohjeiden mukaan. Tämä koskee vuonna 2003 syntyneitä ja sitä nuorempia. Kaikissa tilaisuuksissa vahva maskisuositus. Tarkista KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.1.–10.2.

ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi/koronaohje.

MESSU

Koronarajoituksista huolimatta Espoossa on mahdollista järjestää hautajaisia, joihin osallistuu 30 henkeä.

Hautajaisten järjestäminen onnistuu myös koronaoloissa Hautausjärjestelyt voi aloittaa jo ennen kuin hautauslupa on saatu. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ELINA MANNINEN

ILTA-SANOMAT uutisoi perjantaina 14. tammikuuta siitä, että sairaaloiden yh teydessä olevat vainajien kylmäsäilytys tilat ovat Uudellamaalla täynnä ja vai najia on jouduttu säilyttämään jopa kylmätilojen lattioilla. Hautausmaiden kylmätiloissa paik koja sen sijaan on tyhjillään. Pääkau punkiseudun seurakuntien hautaus toimen päälliköt arvioivat sairaaloiden ongelman johtuvan siitä, että omaiset lykkäävät hautajaisjärjestelyjä. Yhtenä syynä voi olla koronatilanne: hautajai sia siirretään omaisten sairastumisen tai kokoontumisrajoitusten vuoksi. TILANTEEN HELPOTTAMISEKSI pääkau punkiseudulla on muutettu koronara joituksia niin, että hautajaisiin voi osal listua enemmän saattoväkeä. – Sairaaloiden ruuhka ei ole vielä heijastunut meille. Vainaja voidaan siir tää seurakunnan kylmiötiloihin siinä vaiheessa, kun lääkäri on kirjoittanut hautausluvan. Omaisten tehtävä on ti lata hautaustoimisto kuljettamaan vai naja, kertoo Vantaan seurakuntien hau taustoimen päällikkö Minna Aho. Myös Espoon hautausmaiden kyl miöissä on tilaa, kertoo Espoon seura kuntien hautaustoimen päällikkö Juha Ollila.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2022

– Sairaaloiden kylmäsäilytystilojen täyttyminen alkuvuodesta on jokavuo tinen ilmiö. Syynä ovat joulunpyhät, jolloin hautajaisia ei pidetä. Espoossa krematorion kappelissa kaikki siunausajat olivat tammikuun puolivälissä varattuja helmikuulle asti, mutta Kellonummen kappelista vapaita aikoja löytyi. Juha Ollila muistuttaa, että hau taan siunaaminen voidaan toimittaa myös kirkossa, jonne mahtuu Espoos sa enemmän saattoväkeä kuin siunaus kappeleihin. – Kirkkosiunaus on hyvä vaihtoehto varsinkin silloin, jos vainaja tuhkataan. Helsingin seurakuntien hautaustoi men päällikkö Risto Lehto toivoo, et tä omaiset rohkaistuisivat varaamaan hautajaisaikoja koronatilanteesta huoli matta. Vaikka varauksia on Helsingissä tehty jo helmikuun loppupuolelle, siu naustilaisuuden järjestäminen onnis tuu lyhyelläkin varoitusajalla, jos päi väksi käy jokin muu kuin perjantai tai lauantai. – Hautajaisjärjestelyt kannattaa aloit taa mahdollisimman pian eli heti, kun pystyy ja jaksaa. Siihen ei tarvitse odot taa hautauslupaa, Lehto muistuttaa. Lisätietoa: espoonseurakunnat.fi, p. 09 80501 ja kauniaistenseurakunta.fi, p. 050 500 9000.

Leipämessu pe 28.1. klo 10 kirkko. Henkilömäärärajoitus 30 hlöä. Kevään muut leipämessut: 25.2., 25.3., 29.4. ja 3.6. Messu su 30.1. klo 11 kirkko. Santaharju, Yli-Jaskari. Vain suoratoistona facebook.com/espoonlahdenseurakunta, ei kirkkokahveja. Ehtoollista tarjolla klo 12–13 max 30 hengen ryhmissä. Messu su 6.2. klo 11 kirkko. Yhteisvastuukeräyksen aloitus. Ylisuutari, Puukko. Rajoituksista riippuen etänä tai livenä. Iltamessu su 30.1. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Ojala. Ei iltateetä, henkilömäärärajoitus 30 hlöä. Hiljaisuuden messu su 6.2. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Ojala. Yhteisömessu su klo 16 kirkko, yhteisessä työssä Verkoston kanssa. 6.2. Teemu Aalto ja Panu Pitkänen. 13.2. Ilkka Kujala ja Teemu Aalto. Etkokahvit klo 15.30 alkaen. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Jatkoilla keittoruokailu. Musiikki Verkosto Kollektiivi. Muutokset mahdollisia koronatilanteen vuoksi.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Pappi päivystää klo 9–21 p. 050 432 8496. Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30–20 Soukan kappeli. Ryhmässä vertaisohjaaja. Tied. Esa 0500 319 789. Yksineläjien lauantai-ilta Ystävänpäivän merkeissä la 12.2. klo 18–21 kirkko. Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Lainattavissa myös musiikki-cd:t, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50, myös facebook.com/ espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Rukoillaan yhdessä kaiken maailman asioiden puolesta: pe 11.2. klo 10–11 kirkko. Piipahda osaksi aikaa tai ole mukana koko tunti. Voit jättää rukousaiheita: eveliina. roznovski@evl.fi tai tuula.olli@evl. fi. Henkilökohtaista esirukousta

koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Miesten raamattupiiri to 10.2. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Verkkoraamis ti klo 14–15 Teams. Käydään läpi Apostolien tekoja. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Raamattu ja rukous -ilta pe 4.2. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Diakonialounaat take away -periaatteella ma ja to klo 12–13 kirkko ja ti klo 11–12 Soukan kappeli. Aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e.

TAVATAAN TAAS! Kirpputori Toivon Tori suljettu ainakin 31.1. saakka. Seuraa tiedotusta. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 8.2. klo 13 kirkko. Valmistellaan myytävää lähetystyön hyväksi, rukoillaan lähettien puolesta ja jaetaan toistemme kuulumiset kahvikupin äärellä. Lukupiiri ti 15.2. klo 18 kirkko. Kirjana Joel Haahtela, Hengittämisen taito.

YKSINÄISTEN PUHELIN Kaipaatko juttuseuraa? Jätä tekstiviestillä soittopyyntö numeroon 046 899 2860. Seurakunnan vapaaehtoinen soittaa sinulle viikon sisällä.

TOIMIVA PERHE –KURSSI Käytännöllisiä ja konkreettisia ihmissuhdetaitoja perheen arjen pyöritykseen. Kurssi maalis–toukokuussa Soukan kappelilla. Kurssilla työskennellään ryhmässä ja käsiteltäviä taitoja harjoitellaan pari- ja pienryhmätehtävin. Maksu 60 e/ osallistuja, lastenhoito 10 e. Lisätiedot ja ilm. verkossa. Tied. tanja. routama@evl.fi, 050 441 9154.

LEIREJÄ KOULUIKÄISILLE Kivaa tekemistä ja uusia ystäviä! Esi–2.-lk. leiri 4.–6.2. ja 1.–6.-lk. leiri Velskolassa 18.–20.3. Jälkimmäinen leiri toteutetaan yhteistyössä Tapiolan seurakunnan kanssa. Hinta 35 e sis. kuljetuksen, majoituksen, ruokailut ja askartelutarvikkeet. Ilm. sodesode.fi. Tied. nea. syrjala@evl.fi.

ULKOLEIKKEJÄ LAPSILLE Tule rakentamaan lumiukkoja! 12.2. klo 12 Kipparin puisto. Omat lapiot ja työstövälineet mukaan. Tarjolla mehua ja makkaraa Yhteis-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.1.–10.2.

vastuun hyväksi. Tapahtumaa järjestämässä Espoonlahden seurakunta ja Espoon latu.

TÄSSÄKÖ TÄMÄ ELÄMÄ ON? Alfa-kurssi to 28.2.–16.5. klo 18–20 kirkko. Avoin jokaiselle, joka haluaa tietää, mistä kristinuskossa on kysymys. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Alfan aikana lapsille oma kerho. Tied. ja ilm. viim. 21.2. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Messu su 30.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kirkkoon mahtuu koronarajoitusten vuoksi vain 30 henkilöä, mutta messuun voi osallistua myös Leppävaaran seurakunta -YouTubekanavan kautta. Koskela, Alanne, Hyry. Ehtoollista jaetaan kirkolla messun jälkeen myös klo 12−13. Lepoa alkavaan viikkoon − kappelimessu su 30.1. klo 17 Perkkaan kappeli. Messussa käytetään skotlantilaisen Iona-yhteisön rukoustekstejä, jotka ammentavat kelttiläisestä perinteestä. Osa teksteistä luetaan yhdessä ääneen. Tilaa rukoukselle ja hiljaisuudelle. Rissanen, Noponen. Kristuksen kirkkaus – kynttilänpäivän messu ja kirkkokahvit su 6.2. klo 11 Leppävaaran kirkko ja YouTube. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Musiikissa mukana Pertti Haapalainen, laulu. Raunu, Koskela, Taina-Rantakaulio, Latvanen. Valon säihkettä – kynttilänpäivän messu ja kirkkokahvit su 6.2. klo 13 Karakappeli. Ahtee, Noponen. Siioninvirsiseurat ma 7.2. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Anna Siionin virsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi. Puhujina Leena Väyrynen-Si, Pertti Mäkeläinen ja Erkki Koivusalo, joka myös toimii illan isäntänä. Seurat kuukauden 1.maanantaina toukokuu-

YHTEISVASTUUKONSERTTI – IDA ELINA Laulaja–lauluntekijä ja popkanteletar Ida Elinan konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi suoratoistona ke 9.2. klo 19 Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla. Ida Elinan uutta musiikkia, tunnettuja hittejä ja ehkäpä joku virsikin Ida Elinan uniikkiin tyyliin! Tallenne jää katsottavaksi kahden viikon ajaksi. Keikan yhteydessä sinulla on mahdollisuus osallistua Yhteisvastuukeräykseen. Keräystiedot näkyvät keikan aikana ruudulla.

KUORO KAIKILLE Ääniverryttelyä ja laulamista juuri sinulle ke 2.2. ja 16.2. klo 18–19.15 Leppävaaran kirkko – jos koronarajoitukset sen sallivat. Ei laulutaitovaatimuksia eikä esiintymispakkoa. Harjoituksissa voi käydä juuri silloin kuin arki antaa myöten ehtiä. Vetäjänä toimii

kely joka toinen to klo 10 Karakappeli. Aamupäivän hetki kappelissa yhteistä matkaa tehden. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574. Sairaanhoitajain kristillinen seura ti klo 18 Karakappeli: 15.2., 15.3., 26.4., 17.5. Lisätietoja Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574. Äiti Teresa -piiri to klo 11–13 Karakappeli, yläsali. Avoimessa ryhmässä valmistetaan erilaisista langoista käsitöitä tarvitseville: sukkia, töppösiä, ”polvipeittoja” ym. Klo 12 rukoushetki. Raamattu- ja rukousryhmä ke klo 17.30 Perkkaan kappeli. Ryhmää ohjaa Anni Katajisto, 040 566 0963. Heprealaiset tanssit to klo 18 Leppävaaran kirkko Kauden alussa myös ensikertalaisille.Tanssit alkavat Leppävaaran kirkon Maisema- ja takkahuoneessa joka toinen viikko. Kaksi viimeistä kertaa 28.4. ja 12.5. pidetään Perkkaan kappelilla. Ohj. Tuulikki Tepora. Osallistumismaksu 3-4 e/kerta. Sisäkengät ja vesipullo mukaan. Yhteyshenki-

Seurakuntien toiminnassa on edelleen rajoituksia

ISTOCK

Noudatamme seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. 31.1. saakka kirkkoon ja kappeleihin voidaan ottaa vain 1/5 tilan enimmäishenkilömäärästä tai maksimissaan 30 henkilöä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi/info-jaasiointi/koronaohje.

hun saakka.

Kokoontumisrajoitukset ovat voimassa toistaiseksi. Seurakuntien aikuisten ryhmätoiminta ja yleisötilaisuudet ovat tauolla, mutta alle 18-vuotiaiden toiminta jatkuu toistaiseksi. Ryhmät käynnistyvät aikaisintaan 28.2. Tarkista tilanne seurakuntien verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi ja kauniaistenseurakunta.fi.

kanttori Outi Noponen, outi.noponen@evl.fi. Seuraavat harjoitukset 16.3. ja 30.3.

TEAMS-LÄHETYSPIIRIT Ilmoittaudu martta.nurmi@evl.fi, niin saat kutsun sähköpostiisi: Lähetyspiiri Teamsissä ti 8.2. klo 13–14 Raamattu- ja lähetyspiiri Teamsissä to 10.2. klo 13–14, vierailijana Anna-Liisa Markkula Lähetyspiiri Teamsissä ti 22.2. klo 13–14

PIIREJÄ AIKUISILLE Huom! Aikuisten ryhmät ovat koronarajoitusten vuoksi tauolla ainakin 31.1. saakka. Seuraa nettisivuja: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/. Naisten kesken -ryhmä kokoontuu klo 18.30 Uuttu: 2.2., 2.3., 6.4. ja 4.5. Eija Ala-Venna, 045 675 5321. Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri joka ke klo 18.30 Karakappeli. Tied. maria.savolainen77@gmail.com ja Heli Siltakorpi, 040 537 6876. Lectio Divina − Raamattumietis-

lö/tiedustelut: arja.i.heiskanen@ gmail.com.,040 216 7225 Luova mieli ja osaavat kädet ma klo 11 Karakappeli. Tehdään yhdessä käsitöitä, jutellaan taiteesta, kokeillaam uutta, tai ollaan ja ihmetellään. Osata ei tarvitse. Lähtöajatuksena ommella kappeliin yhteinen ryijy, mutta se ei ole esteenä tehdä omia käsitöitä. Paikalla vapaaehtoinen Tiina. Tiedustelut diakoni Riitta Türkmen, 040 546 5198. Raamattupiiri ma klo 18 Leppävaaran kirkko, pienryhmäpääty B-siipi, käynti päädystä ulkokautta. Ohjaajana Irma Kallamäki. Kysy lisää: heli.silltakorpi@evl.fi, 040 537 6876. Uutun raamattupiiri ma klo 18.15 Uuttu. Ohjaajana Tuomas Valmari, 040 547 2016. Runopiiri ti klo 18 Karakappeli. Kokoontuu joka toinen tiistai. Ohj. Lahjamarjatta Korhonen, p. 044 523 6574 PäiväRaamattupiiri joka to klo 14.15 Karakappeli. Karita Salminen, 040 536 7066.

Uutta! Toivoa naisille -ryhmä to klo 18 Leppävaaran kirkko. Toivoa naisille -toiminta on osa Medialähetys Sanansaattajien työtä. Hanna Rissanen, p. 044 516 6121.

VARTTUNEELLE VÄELLE Toiminta on tauolla ainakin 31.1. saakka, seuraa nettisivuja.

LAPSET JA PERHEET Perhemuskarit ovat tauolla tammikuun koronatilanteen vuoksi. Vauvakerhojen ja perhekahviloiden aloitus siirtyy, seuraa nettisivuja.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 on tarkoitettu ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä, sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkolla noutoruokana (rajallinen määrä annoksia) ainakin 31.1. saakka. Nouto tapahtuu kirkon sisäpihalla, hinta on 2 e. Helmikuun ruokailujen osalta seuraa nettisivuja.

Olarin seurakunta

com/Olarinsrk. Kynttilänpäivän juhlamessu kirkossa ja verkossa su 6.2. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Tuija Samila, kanttorina Mikko Niinikoski. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/Olarinsrk. Matinkappeli: Messu su 30.1. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttorina Sanna Franssila. HUOM! Rajoitettu osallistujamäärä 30 henkilöä. Su 6.2. klo 18 Colourful Christian Worship. Liturgia Tuija Samila, saarna Isaac Ojahu, kanttorina Sanna Franssila. Kaksikielinen, käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, Finnish– English. HUOM! Rajoitettu osallistujamäärä 30 henkilöä. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Tarjolla tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Katso lisää: risteys.fi. Liturgia ja saarna 27.1. Juha Virta, 3.2. Antti Malinen, 10.2. Juha Virta. Musiikki: Risteysbändi.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 6.2. klo 12 Matinkappeli.

KIRKKOHERRAN VAALIN VAALIPANEELIT

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

TURVALLISESTI MESSUUN JA TILAISUUKSIIN Noudatamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja terveysturvallisuusohjeita. Varmista tilanne verkkosivuilta: www.espoonseurakunnat.fi/koronaohje ja ryhmien tapahtumien osalta www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: www.youtube.com/user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

MESSU Olarin kirkko: Partioteemainen messu su 30.1. klo 10 kirkossa ja verkossa. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila. HUOM! Rajoitettu osallistujamäärä 30 henkilöä. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.

Kirkkoherraehdokkaat ovat tavattavissa ja seurakuntalaisten kuultavina vaalipaneeleissa. Paneelit järjestetään la 29.1. klo 18 sekä la 12.3. klo 16. Paneelissa kirkkoherraehdokkaat esittäytyvät ja heitä haastatellaan vuorotellen etukäteen laadituin kysymyksiin. Ainakin 29.1. paneeli toteutuu vain verkossa. Paneelit suoratoistetaan ja lähetykset tallennetaan Olarin seurakunnan YouTube-kanavalla, youtube.com/user/Olarinsrk. Lisää vaaleista: espoonseurakunnat.fi/ olarin-seurakunta/kirkkoherranvaali.

ETÄKOKKIKOULU Pasi Kurosen etäkokkikoulussa su 6.2. klo 16 tehdään romanttista risottoa. Katso lisätietoja chapple.fi ja liity mukaan.

AIKUISTEN RYHMÄT Aikuisten ryhmätoiminta ja yleisötilaisuudet ovat tauolla ainakin 31.1. saakka. Tapahtumien toteutuminen kannattaa tarkistaa netistä: espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat.

HILJAISUUDEN JOOGA Suunnitteilla Hiljaisuuden joogan ryhmä Olarin kappelille helmi– maaliskuussa maanantai-iltaisin klo 17. Ilmoittautumiset/tiedustelut ohjaajalle: Ulla-Maija Kyrölä, ullamaijakyrola@hotmail.com tai 050

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.1.–10.2.

3465 348.

DIAKONIALOUNAS/ COMMUNITY TAKE AWAY LUNCH Matinkappeli (Liisankuja 3) tiistaisin klo 12–13. Olarin kappeli (Kuunkehrä 4) torstaisin klo 12–13. Alkaa13.1. Mukaan tasaraha, 3 e. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tuesdays at Matinkappeli 12–13 and Thursdays at Olari Chapel 12–13. Fee 3 e. Please use the exact amount.

DIAKONIAPÄIVYSTYS / CONTACT DEACON Voit ottaa yhteyttä puhelimitse ti klo 10–11, p. 050 432 9368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 432 9368 or via email.

11.30, espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat. Lyhyt messu su 6.2. klo 15 Tapiolan kirkko (15 min. 30 hlöä, ehtoollista jaetaan messun jälkeen). Lyhyt messu su 6.2. klo 18 Tapiolan kirkko. (15 min. 30 hlöä, ehtoollista jaetaan messun jälkeen). Viikkomessu ke 9.2. klo 8 Tapiolan kirkko. Kaksikielinen ehtoollinen (suomi−englanti) ti klo 14 Otaniemen kappeli. Aaltopapit toimittavat ehtoollisen.

HILJENNY HETKEKSI Tapiolan kirkossa su 30.1. klo 12.30–14.30, klo 15.30–17.30 ja klo 18.30–21. Su 6.2. klo 15.30–17.30 ja klo 18.30– 21.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

MUISTOSI TAPIOLAN KIRKOSTA Mikä merkitys Tapiolan kirkolla ja sen yksityiskohdilla on sinulle? Jokainen muisto on yhtä arvokas. Muistoista kootaan pieni näyttely. Muistoja saatetaan käyttää myös osana tutkimusta. Kirjoita joko

Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Ajankohtaiset tiedot löytyvät verkkosivuiltamme espoonseurakunnat.fi tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelimeen, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21. Noudatamme toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Jumalanpalveluksiin ja toimituksiin voidaan ottaa 30 hlöä Tapiolan kirkkoon ja 28 hlöä Otaniemen kappeliin. Ohjeet ovat voimassa 31.1. saakka. Uudet ohjeet löydät verkkosivuiltamme.

MESSU Striimattu messu Tapiolan kirkossa su 30.1. klo 10 suorana verkossa facebook.com/Tapiolanseurakunta. Kirkossa max. 30 hlöä. Teams-kirkkokahvit su 30.1. klo 11.30, espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat. Lyhyt messu su 30.1. klo 15 Tapiolan kirkko (15 min. 30 hlöä, ehtoollista jaetaan messun jälkeen). Lyhyt messu su 30.1. klo 18 Tapiolan kirkko (15 min. 30 hlöä, ehtoollista jaetaan messun jälkeen). Viikkomessu ke 2.2. klo 8 Tapiolan kirkko. Striimattu perhemessu su 6.2. klo 10 suorana verkossa facebook. com/Tapiolanseurakunta. Kirkossa max. 30 hlöä. Teams-kirkkokahvit su 30.1. klo

Seurakuntien toiminnassa on edelleen rajoituksia

ISTOCK

Tapiolan seurakunta

MESSUT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 30.1. klo 10 (myös suoratoistetaan, seurakuntalaisia ei kuvata). Saarna teol yo Danja Ojala, liturgia Mimosa Mäkinen, kantt. Anna Marte, ei kirkkokahveja. Su 6.2. saarna Kari Kuula, liturgia AnnaKaisa Tuomi, kantt. Teija Palolahti.

ILON RYHMÄ Mielenterveysryhmä tiistaisin klo 15 Sebastoksessa.

KONSERTTI SUORATOISTEAAN

PAPIN PUHELIN Joka päivä klo 9–21, p. 040 547 1857.

muut tilaisuudet ja kokoava toiminta ovat tauolla em. aikana, lukuun ottamatta päiväkerhoa, nuorten toimintaa ja diakonisia ryhmiä. Kirkkokahveja ei järjestetä. Tarkista tilaisuustiedot lähempänä ajankohtaa verkosta: www.kauniaistenseurakunta.fi.

JUHLAMESSU SIIRTYY Kirkon uudelleen vihkimisen su 24.4. toimittaa Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka avustajineen. Kirkon juhlaviikkoja vietetään 18.4.–1.5.

AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Tilanteesta voit tiedustella pastori Katja Hero, katja.hero@evl.fi, 050 583 6909 tai espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

YHTEISVASTUUTELTTA Keräyskohteen esittelyä su 6.2. klo 15–18 Tapiolan kirkon pihalla. Hanki ”sponsori”, joka lahjoittaa haluamansa summan Yhteisvastuulle, kun kierrät kirkon ympäri (esim. 1 € /kierros). Veikkaa montako kierrosta kirkkoa kierretään. Oikein arvanneiden kesken arvotaan palkinto. Mehutarjoilu, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2022

nimelläsi tai anonyyminä. Kerro, mikäli olet halukas haastateltavaksi. Keräämme muistoja verkkolomakkeella osoitteessa espoonseurakunnat.fi/muistoja. Voit lähettää muistosi myös postitse: Sonja Grönqvist, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10–14, ke 12-14, to 10–16, lisäksi perjantaisin 10–14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Lehden painoon mennessä on 31.1. 2022 asti voim. oleva viranomaisten antama kokoontumisrajoitus sisätilojen osalta. Kauniaisten kirkossa jumalanpalveluksiin, hartaustilaisuuksiin ja kirkollisiin toimituksiin voi osallistua enintään 30 hlöä/tilaisuus. Seurakunnan

”Armas Järnefeltin pianoteoksia” su 30.1. klo 18 Kauniaisten kirkosta srk:n Facebook-sivun kautta. Janne Oksanen, piano.

VAUVAKERHO Joka toinen tiistai alk. 1.2. klo 13–14.30 Kauniaisten kirkon alatakkahuoneessa. Kerhon kevätkausi alkaa koronarajoitusten poistuttua. Seuraa ilmoittelua kotisivuilla.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ To 3.2. klo 14–15.30 kirkolla alatakkahuoneesa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

ENGLISH DISCUSSION GROUP Do you want to share your thoughts in English? This is for you. We will discuss different topics. Meetings are run by Dr. Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula, tel. 050 590 8308. Wed 2.2., 9.2., 16.2 and 23.2. at 18.00–19.30 Kauniainen Church.

MONIKULTTUURISET PERHEET -RYHMÄ Monikulttuuri- tai maahanmuuttajaperheille joka toinen lauantai klo 9.30–11 Sebastoksessa alk. 5.2. Ryhmässä puhutaan suomea. Riittää, että osaa kieltä vähän. Ilmoitt. etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@yahoo.es Ryhmää ohjaa Milena Raitmaa.

AVOIN PERHEKERHO Maanantaisin alk. 7.2. klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin alk. 7.2. klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 7.2. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

SUURIA KYSYMYKSIÄ LUENTO- JA KESKUSTELUSARJA Ma 7.2. klo 18 Elämän tarkoitusta etsimässä. Masennusta, merkitystä ja tunnetta Vanhassa testamentissa. Mimosa Mäkinen. Ma 14.2. klo 18 Mitä on usko Jumalaan? Roomalaiskirjeen teologia. Kari Kuula. Ma 21.2. klo 18 Onnellisen elämän resepti. Suuntaviittoja Paavalilta. Kari Kuula.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 8.2. klo 13 kirkon yläsalissa.

MARTAT JA MARIAT To 10.2. klo 12 yläsalissa kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä. Mukana Mimosa Mäkinen.

HILJAISUUDEN JOOGAA To klo 18.30–20 seuraavina päivinä: to 17.3., 24.3. ja 31.3. kirkkosalissa. Ohj. Anna-Kaisa Tuomi. Hiljaisuuden jooga on kehonhuoltoa, lempeää liikettä, hiljentymistä sekä yhteyttä Jumalaan, omaan itseen ja koko luomakuntaan. Olennaista hiljaisuuden joogassa on hyväksyvä läsnäolo sekä kehossa että mielessä. Hiljaisuuden jooga liittyy kristilliseen hiljaisuuden viljelyyn ja mystiikan teologiaan. Liikkeet ovat yksinkertaisia eivätkä vaadi aiempaa joogakokemusta. Mukaan joogamatto ja rennot, mukavat vaatteet. Ilmoitt. 1.2. lähtien srktoimistoon p. 050 500 9000.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi OBS! 1-31.1.2022 vid högmässa och

kyrklig förrättning är en femtedel av utrymmets sittplatser i bruk eller högst 30 personer. Indraget: publika evenemang, körövningar för vuxna, familjeklubbar och vuxenverksamhet. Kansliet betjänar per telefon och e-post, stängt för besök. Aktuell info om coronarestriktioner för februari finns på www.esboforsamlingar.fi/ forstasidan

HÖGMÄSSOR Esbo domkyrka / strömning på fb sö 30.1 kl. 12.15. Kanckos, Kronlund, Malmgren. Esbo domkyrka / strömning på fb sö 6.2 kl.12.15 Gudstjänst med små

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.1.–10.2.

och stora. von Martens, Malmgren, Uunila, Lemberg.

FAMILJELYKTAN

VUXENVERKSAMHET

TISDAG 8.2

Paus i körövningar för vuxna, Träffdax, Torsdagsträffen och Symamsellerna till och med 31.1.2022. Gällande februari vänligen kontrollera på esboforsamlingar.fi eller ring församlingens kansli.

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i Sebastos kl. 18.

BARN OCH FAMILJ

FAMILJEKVÄLL

Familjeklubbar paus till och med 31.1.2022. Gällande februari vänligen kontrollera på esboforsamlingar.fi eller ring församlingens kansli.

On 9.2 i kyrkan med matservering, program och andakt kl. 17.15-19.15.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika.lemberg@evl.fi samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi. Församlingen kan hjälpa med att skaffa covidintyg. Boka tid för träff med diakon Taina.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA Sö 30.1 Högmässa kl. 12. Sö 6.2 Kyndelsmässodagens familjegudstjänst kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP To 27.1 och 3.2 i övre brasrummet kl. 10–11.

SORGEGRUPP Må 31.1 i övre brasrummet kl. 17.30.

TISDAG 1.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30 Sångstund för pensionärer i kyrkan kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i Sebastos kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN

To 3.2 i Sebastos kl. 9.30.

Elämänkaari

Rintala 92 v, Jaakko Aulis Taira 92 v, Seija Anneli Virtanen 82 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

KORONARESTRIKTIONER Kontrollera närmare på grankullaforsamling.fi för de senaste uppdateringarna gällande restriktionerna.

International

Worship Service in English: www. church.fi. A short bilingual (English–Finnish) Communion Service by Aalto chaplains every Tuesday at 2 pm (14.00) in Otaniemi Chapel. Venäjänkielinen iltakirkko joka ti klo 19.30 Perkkaan kappeli. Arabiankielinen jumalanpalvelus joka kuun 1. su klo 15 Perkkaan kappeli. Luetaan yhdessä -etäopetusryhmistä saat lisätietoa täältä: luetaanyhdessa.fi/etaopetusryhmat. See more: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo/ kerhot-clubs

Yhteiset

Sururyhmä päihteisiin kuolleiden läheisille: tässä ryhmässä voit puhua avoimesti läheisesi päihteiden käytöstä, päihdekuolemasta sekä omista tunteistasi ja kokemuksistasi. Suositeltavaa on, että läheisen kuolemasta olisi kulunut vähintään puoli vuotta ennen ryhmään tuloa. Ohjaajina diakonit Riitta Türkmen ja Ritva Aarnio. Ryhmä kokoontuu Leppävaarassa maanantaisin 7.2.–25.4. kahdeksan kertaa. Tied. ja ilm. viim. 31.1.: riitta. turkmen@evl.fi, 040 546 5198, ritva.aarnio@evl.fi, 040 734 7715.

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURA KUNTA

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastetut Leon Matteo Hotari, Anton Ilmari Kanninen, Aatos Osmo TruongDung Luong, Lucas Emil Leon Mustala, Aslan Evert Tervonen. Avioliittoon aikovat Jan Kristian Ekebom ja Nina Anneli Vadell Saarikko, Esko Karl Johannes Lindblad ja Eila Maria Hämäläinen. Hautaan siunatut Jouko Veli Kalervo Alttila 68 v, Ilmi Kyllikki Dhyring 95 v, Paavo Ilmari Jääskeläinen 91 v, Marjut Anneli Kähärä 47 v, Urpo Raineri Laiho 73 v, Pekka Juhani Leino 62 v, Olli Pekka Levonen 59 v, Kari Henrik Lindström 71 v, Helena Tellervo Mikonmäki 98 v, Tarja Elisabeth Pajanti 17 v, Veikko Esko Johannes Parviainen 76 v, Raija Edna Linnea Peltola 94 v, Ilkka Olavi Teivonen 67 v, Lauri Ilmari Tuominen 86 v, Eero Matti Johannes Vuorinen 76 v.

Kastetut Yixin Chen, Adele Hilla Amanda Juujärvi, Emil Robert Nicolas Mrena, Elsi-Maija Julie Nokkala, Aava Liia Maria Rastas, Olivia Edla Emilia Sjöholm. Avioliittoon aikovat Jami Joonas Lehikoinen ja Sara Erika Määttä. Hautaan siunatut Mirja Sofia Kettunen 90 v, Marja Tellervo Kortelammi 80 v, Heikki Tapani Seppänen 76 v, Arja Kaarina Sjögren 67 v, Jouko Olavi Tuomainen 87 v, Aila Sinikka Tuomolin 73 v, Seija Liisa Vainio 76 v, Hely Anneli Vuorela 87 v, Kaija Anneli Åkerman 89 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Kerttu Leena Matilda Gustafsson, Robin Emil Alexander Nystén, Sofia Annikki Pyhtilä, Anton Benjamin Salo, Edvin Nicolas Juhani Suominen. Hautaan siunatut Unto Elias Jäsberg 80 v, Onerva Inkeri Lehtonen 80 v, Pia Johanna Penttinen 33 v, Leila Anneli Rinta-Kahila 88 v, Ulla Kaarina Saari 82 v, Maija Hellevi Seiskari 90 v, Seija Elina Vuorinen 74 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Theo Henrik Wilhelm Blomqvist, Oona Emilia Aleksandra Helkkula, Erik Tapani Lehtinen. Hautaan siunatut Bengt Harald Andersson 79 v, Sirkka Marjatta Juvonen 99 v, Teuvo Kalevi Kohonen 87 v, Irma Anneli Lehkonen 80 v, Reijo

Kastetut Ronja Kaarina Arimo, Minea Aurora Järvelä, Aatos Pekka Olavi Kuokkanen, Viivi Vilma Vanamo Penttinen, Eelis Wilhelm Peuranheimo, Hertta Eevi Ilona Viljakainen. Hautaan siunatut Sinikka Annikki Ahla 79 v, Martti Henrik Junttila 71 v, Tuula Marjatta Kuusio 82 v, Martti Ilmari Lehesjoki 92 v, Tuula Maritta Niilola 77 v, Sirkka Kyllikki Porkka 95 v, Riitta Marjatta Valtari 88 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Enya Emma Thea Eklund, Elliott Emmett Matias Hämäläinen, Liam Maximilian Hämäläinen, Livia Vanessa Tammilehto, Viima Emilia Vuorio. Avlidna/Hautaan siunatut Ulrika Elisabet Bergenwall 76 år, Greta Ingeborg Jansson 92 år, Pirkko Lisa Karlsson 87 år, Kai Olof Georg Norjos 82 år, Egord Emil Nyström 96 år.

On 2.2 och 9.2 i övre brasrummet kl. 14.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2022

Koronapandemian aikana sekä nuorten yksinäisyys että mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti.

Korona-aika koettelee erityisesti nuoria Puhelu tai WhatsApp-viesti nuorelle voi joskus pelastaa hengen, muistuttaa korona-ajan nuorisotyötä tutkinut Sami Ritokoski.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

oronapandemian puhjettua kaksi vuotta sitten siirtyi suuri osa kirkon nuorisotyöstä verkkoon. Verkossa on pidetty kerhoja, nuorten iltoja, rippikoulua, erilaisia vertaisryhmiä ja jopa leirejä. – Uudessa tilanteessa työntekijöiltä on vaadittu joustavuutta ja valmiutta nopeisiinkin muutoksiin ja ratkaisuihin, kertoo Diakoniaammattikorkeakoulun lehtori Sami Ritokoski. Hän on kollegansa Jouko Porkan kanssa tutkinut koronan tuomien poikkeusolojen vaikutuksia kirkon kasvatus- ja nuorisotyöhön. Ritokosken mukaan kokoontumisista somessa ja verkossa ovat hyötyneet esimerkiksi ne nuoret, joiden on vaikea olla sosiaalisissa tilanteissa tai jotka asuvat syrjäseudulla. Monille nuorille etätapaamiset ovat olleet luontevia ja myös tarpeellisia ja tärkeitä. Jotkut nuoret ovat kuitenkin pudonneet joukosta: osa siksi, ettei heillä ole tarvittavia laitteita, osa taas kyllästyttyään siihen, että kaikki tapahtuu etänä.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2022

TUTKIMUKSESSA NOUSI vahvasti esiin ammattilaisten tuntema huoli nuorista. Yli 70 prosenttia vastaajista arvioi pandemian seurausten näkyvän erilaisina mielenterveyteen liittyvinä haasteina kuten pelkoina, ahdistuksena, masentuneisuutena, toivottomuutena, turhautumisena, päihteiden käyttönä, yksinäisyytenä ja syrjäytymisenä. Ritokoskelle vastaukset kertovat paitsi nuorten ongelmista myös siitä, että kirkon nuorisotyöntekijät elävät aidosti lähellä nuoria ja havainnoivat sitä, miten nuorilla menee ja kuinka heitä voitaisiin auttaa. Yhteyttä on pyritty pitämään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa yksityisviestein. – Monet ovat myös ottaneet puhelimen käteen ja soittaneet nuorille. Juuri tämän kaltaiset toimenpiteet ovat elämää suojelevia tai pelastavia tekoja. Nyt poikkeusolojen aikana niiden merkitys korostuu. Tavallinen juttelu, kuulumisten kysely ja yhteyden pitäminen onkin todella arvokasta, Ritokoski sanoo. Auttamisen ei aina tarvitse olla tavallista juttelua ihmeellisempää, sanoo myös kasvatuspsykologian professori, yksinäisyystutkija Niina Junttila, joka luennoi 11.–12. tammikuuta verkossa järjestetyillä Kirkon kasvatuksen päivillä. PANDEMIA ON iskenyt erityisen pahasti lapsiin ja nuoriin, koska heidän selviytymiskeinonsa ovat heikompia kuin aikuisten. Sosiaaliset suhteet

ovat ihmisille iso voimavara kriiseissä, ja erityisen tärkeitä ne olisivat Junttilan mukaan lapsille ja nuorille. – Ajatellaan vaikka kymmenvuotiasta lasta. Hän on nyt elänyt viidesosan elämästään tilanteessa, jossa muut ihmiset eivät ole enää tuki ja turva, johon voi luottaa, vaan tartunnan pelon takia vaarallisia. Toisista ihmisistä pitää pysytellä etäällä ja heiltä pitää suojautua. Miten tämä vaikuttaa lapsen hyvinvointiin tällä hetkellä? Entä hänen kehitykseensä ja tulevaisuuteensa? LASTEN JA nuorten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat lisääntyneet huomattavasti koronapandemian aikana. Jo kaksi vuotta he ovat eläneet jatkuvassa epätietoisuudessa siitä, pääseekö kouluun tai harrastuksiin ja koska voi nähdä kavereita. Viime vuonna tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan noin 18 prosenttia lukiolaisista, 17 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 16 prosenttia yläkoululaisista koki toistuvaa yksinäisyyttä. Noin joka viides nuori koki keväällä 2021 kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Sosiaalista ahdistuneisuutta koki noin joka kolmas. Noin neljäsosa yläkoululaisista ja lukiolaisista ja viidesosa ammattiin opiskelevista koki masennusoireita. 37 prosenttia lukiolaisista oli huolissaan omasta mielialastaan. Luvut ovat korkeampia kuin koskaan kouluterveyskyselyn historiassa.■