Kirkko ja kaupunki 2022 2 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

27.1.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Sadattele kuin kapteeni Haddock s. 8 Mikko Leppilampi: Tahdon rauhoittaa elämäni tärkeimmille asioille s. 12

Nuoret tarvitsevat tilaa keskeneräisyydelle ja kunnon mielenterveyspalvelut s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Kiinan peli ei vetele

Jokainen voi tulla onnelliseksi, ellei etsi onnea ulkopuoleltaan vaan itsestään.

OLYMPIALAISET EIVÄT OLE mitkä tahansa urheilu kisat, sillä niiden takana on aate. Ranskalainen paroni Pierre de Coubertin ideoi 1800luvun lopulla nyky aikaiset olympialaiset antiikin Kreikan urheilumitte löiden pohjalta. Hän halusi kasvattaa urheilun avul la maailman nuorisoa yhteisymmärrykseen ja reiluun peliin. Aika monille jaloille ihanteille on tässä maailmassa käynyt niin kuin sosialismille sanotaan tapahtuneen: hyvä aate, mutta jätkät pilasivat sen. Ihminen ei poh jimmiltaan ole niin hyvä kuin me toivoisimme. Py rimme mielellämme hyvään, mutta itsekkyytemme, ahneutemme, kateutemme ja heikkotahtoisuutemme takia hyvät pyrkimykset pakkaavat unohtumaan tai jäämään muiden vaikuttimien varjoon. Uskonnollisessa kielessä tästä käytetään nimeä pe risynti. Kukaan meistä ei ole läpikotaisin puhdas ja aatteellinen, vaan jokainen on myös ahdas ja puutteellinen. JESUIITTAKOULUSSA opiskellut de Coubertin oli vilpitön maail manparantaja. Hän ajatteli, et tä rehti kilpailu urheilukentil lä poistaisi sodat ja yhdistäisi maailman kansat. Hän myös us koi, että hyvä fyysinen kunto ja terveys johtavat parempaan moraaliin. Eivät muuten johda. Fyy sinen ja henkinen hyvinvoin ti kyllä kulkevat käsi kädessä, mutta jos joku kuivaksi treenat tu maratoonari osoittautuisikin

JOS IHANTEET OVAT kovasti ihmistä korkeammat, saattaa käydä niin, että kaikkein häikäilemättömim mät käyttävät korkeisiin ihanteisiin luottavia ihmisiä tylysti hyväkseen. Koska ihminen ei ole pohjimmil taan vain hyvä, meitä pitää joskus pakottaa hyvään tai vähintäänkin lopettamaan pahuudet. Olympialaiset järjestetään ihmisoikeuksiin kylmän piittaamattomasti suhtautuvassa Kiinassa. Olympia aatteeseen kuuluvat arvot kuten yhteisymmärrys ja reilu peli eivät näytä paljon Kiinassa painavan. Siksi kansainvälisen yhteisön on ilmaistava olympiaisännäl le selkein sanoin, että sellainen peli ei vetele.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Se on tullut minulle tähän ikään mennessä kristallinkirkkaaksi, että onnellisuus ei tule minkään ulkoisen asian kautta. Onni asuu ihmisen sisällä. ELOKUVAOHJAAJA KITI LUOSTARINEN VOI HYVIN –LEHDESSÄ 1/2022

Iankaikkisesti Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä, Jumala. PSALMIEN KIRJA 139:14

ME KAIKKI OLEMME RATKAISEVALLA TAVALLA YHTÄ HUONOJA IHMISIÄ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Suurkiitos talvesta, pakkasesta ja kengän alla nirskuvasta lumesta. Kiitos eteenpäin vievistä askelista, vaikkei seuraavaa etappia vielä näykään. Auta luottamaan siihen, että olen turvassa.

FILOSOFI SENECA (4 EKR.–65 JKR.)

moraalisesti korkeatasoisemmaksi ihmiseksi kuin kes kivartalolihava kutsumusjoutilas, se ei johtuisi kum mankaan ruumiinrakenteesta eikä harrastuksista. Me kaikki olemme ratkaisevalla tavalla yhtä huonoja ihmisiä.

Kirkko ja kaupunki

27.1.2022 Seuraava lehti ilmestyy 10.2.

KANNEN KUVA: PAULI SALMI

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Olimme hetken maailman mestareita” Yksi Pekingin-kisakoneeseen nousijoista on naisten jääkiekkojoukkueen puolustaja Minttu Tuominen, joka on saanut pelaamiseen uutta intoa vaihdettuaan hyökkääjästä puolustajaksi. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Jääkiekkoilija Minttu Tuominen, mitä kuuluu? – Tällä kaudella olen pelannut KiekkoEspoon naisten liigajoukkueessa ja maajoukkueessa. Tein juuri sopimuksen kiinalaisen Kunlun Red Star –joukkueen kanssa ja loppukauden pelaan siinä. – Minulla oli muutama vaikea vuosi, ja mietin jo, että olikohan jääkiekko sitten tässä. Nyt on uralleni löytynyt uusi vaihe, kun aloin pelata puolustajana. Aiemmin pelasin hyökkääjänä.

Lapsuuden perheessäsi isä tuomaroi, äiti valmensi ja sisarukset pelasivat koripalloa. Miten sinusta tuli jääkiekkoilija? – Suomi voitti miesten jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995. Siitä innostuneena isoveljeni halusi aloittaa jääkiekon, ja minä tietysti tahdoin mennä hänen perässään hallille. Pelasin jonkin aikaa, mutta olin kiekkokoulujoukkueen ainoa tyttö enkä oikein viihtynyt. Äidin ehdotuksesta aloitin kuusivuotiaana ringetten pelaamisen. Pelasin sitä 13-vuotiaaksi asti. – Jääkiekko tuli kuvioihin ollessani 12-vuotias, kun kaverini houkutteli minua kokeilemaan sitä. Silloin Etelä-Vantaan Urheilijoihin perustettiin meidän ikäistemme tyttöjen jääkiekkojoukkue. Aloitin pelaamisen siellä ja sille tielle jäin.

Jääkiekko on ollut olympialaji 101 vuotta. Naiset pelasivat sitä ensimmäisen kerran Naganon olympialaisissa vuonna 1998. Ovatko naiskiekkoilijat löytäneet paikkansa jäällä? – Nykyään naiskiekkoilijoihin suhtaudutaan paremmin, kun tiedetään, että olemme pärjänneet ja saaneet mitaleita olympialaisissa ja maailmanmestaruuskisoissa. – Vuonna 2019 Espoossa järjestetyissä naisten jääkiekon MM-kisoissa pääsimme ekaa kertaa finaaliin. Peli meni jatkoajalle, ja teimme siinä maalin, eli olimme hetken maailmanmestareita, mutta loppujen lopuksi maali hylättiin tuomareiden 12 minuutin mietinnän jälkeen. Peli jatkui rangaistuslaukauksiin, ja USA sen sitten voitti. – Se oli historiallinen tapahtuma. Sen jälkeen varmaan ensimmäisen kerran ympäri Suomen puhuttiin naisten jääkiekosta.

Olet pelannut jääkiekkoa kolmissa olympialaisissa ja palannut kotiin kaksi kertaa pronssimitali kaulassa. Millä mielellä lähdet Pekingin olympialaisiin? – Pekingiin lähtö ei hermostuta, kun minulla on jo aika monta vuotta takana maajoukkueympyröissä ja olen ollut olympialaisissa. Mutta korona aiheuttaa paineita, ettei vain itse aiheuta tartuntaa, varsinkaan kisoihin pääseville ensikertalaisille. Olemme olleet koronakaranteenikuplassa, ja treenejä on pidetty pienryhmissä. Pekingin-koneeseen pääsee vain rokotettuna ja testien jälkeen. – Virallisesti joukkueena emme ole vielä puhuneet olympialaisten tavoitteista, mutta uskon meidän olevan sillä kannalla, että ilman mitalia ei kisoista tulla takaisin.

Mikä sinulle on pyhää? – Sanoisin, että perhe ja lähisukulaiset. Lukion jälkeen pelasin jääkiekkoa ja opiskelin Jenkeissä neljä vuotta. Kaverit Suomessa jäivät silloin aika etäisiksi, mutta perhe ja lähimmät sukulaiset säilyivät mukana välimatkasta ja aikaerosta huolimatta. ■ Vuoden 2022 talviolympialaiset järjestetään 4.–20.2. Pekingissä Kiinassa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Sokeri paloja ja myllyn kiviä Papin tunnistaa papiksi kauluksesta. Kaulusten koko ja ulkomuoto ovat kuitenkin vaihdelleet. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA AUGUST SCHUFFERT / UUDENKAUPUNGIN MUSEO / FINNA

aagan seurakunnan papin Marjut Mularin evästauko aiheutti taannoin hämmennystä Instagramissa. Aterimet kotiin unohtanut Mulari käytti ruokailuvälineenä papin pantakaulukseen kiinnitettävää niin sanottua sokeripalaa. Kävi ilmi, että moni ajatteli tuon kauluksen valkoisen osan olevan kangasta, tai ainakin aivan liian pyhä esine moiseen käyttöön.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Totuus on kuitenkin arkinen: papinkauluksiin kiinnitettävät sokeripalat ovat yleensä muovia, ja niitä on monilla papeilla vinot pinot. Kerrotaan, että jos sokeripala on unohtunut matkasta, papit ovat askarrelleet sen vaikka margariinipaketista. KAULUS ON aina ollut pappeuden tunnus, mutta muoti on vaihdellut. 1600-luvulla protestanttisten kirkkojen papit osassa Eurooppaa käyttivät myllynkivikaulusta, joka jäljitteli Espanjan aateliston pukeutumistyyliä ja kuuluu yhä papin asuun Tanskassa. Suomessa myllynkivikaulus ei ole ollut käytössä, vaan täällä on suosittu lipereitä. Niistä tulee muuten myös päivänkakkaran ruotsinkielinen nimi prästkrage, papin kaulus. Keskiajalta 1700-luvulle Ruotsissa ja Suomessa papin asuun kuului musta polvipituinen papintakki eli kaftaani, jonka päälle puettiin viittamainen kappa. Päähineenä käytettiin juutalaisten kipaa muistuttavaa kalottia. 1700-luvun sääty-yhteis-

kunnassa ylemmän papiston tyyliin saattoi kuulua myös peruukki. Papin asuun on aina kiteytynyt paljon: jos pappi tuomittiin menettämään virkansa, käytettiin ilmaisua ”mista kappa och krage” eli menettää kappa ja kaulus. Toisaalta liperit, näyttävät kaulukset ja peruukit eivät ole kuuluneet ainoastaan pappien tyyliin, vaan niitä ovat käyttäneet ja käyttävät yhä monissa maissa myös tuomarit ja asianajajat. PANTAPAITA JA SOKERIPALA yleistyivät pappien pukeutumisessa 1980-luvulla. Niitä edelsi 1970-luvulla pyöreä, englantilaistyyppinen kaulus. Nykyään Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa pantapaitoja ja sokeripalaa käyttävät virkansa tunnuksena muutkin kuin papit. Diakonilla sokeripala pilkistää vihreän paidan kauluksesta, nuorisotyöntekijällä sinisen. Liperit kuuluvat nykyisen suosituksen mukaan miespuolisen papin juhla-asuun, ja niitä käytetään kaftaanin kanssa. Lipereillä on oma, toden-

Kirkko ja kaupunki verkossa LEHTIKUVA / AFP

Afganistan on nyt pahempi kuin Pohjois-Korea Open Doors -järjestön vuotuisen World Watch -listan kärjessä kristittyjä eniten vainoavana maana on pitkään ollut Pohjois-Korea, ja toisena on ollut Afganistan. Nyt listan kärkimaat ovat vaihtaneet paikkaa. Afganistanissa lähes kaikki kristityt ovat islamista luopuneita käännynnäisiä. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Nykyään liperit ovat osa papin juhla-asua.

”Kaikilla meistä ei ole suuria seteleitä tai pulleita pankkitilejä. Mutta empatia ja inhimillisyys eivät maksa mitään.” LINDA-MARIA ROINE VERKKOKOLUMNISSAAN

SANNA KROOK JA PIXABAY KUVANKÄSITTELY MAIJA SAARI

”

1700-luvun sääty-yhteiskunnassa papin tyyliin saattoi kuulua myös peruukki.

näköisesti myöhemmin keksitty symboliikkansa: ne symboloivat lakia ja evankeliumia. NAISPUOLISET PAPIT käyttävät juhla-asuna vuonna 2011 käyttöön otettua Kirsimari Kärkkäisen suunnittelemaa Valonsäde-pukua tai 1980-luvulla käyttöön otettua ”vuokkoa” eli Vuokko Nurmesniemen suunnittelemaa papin asua. Kaikkien mielestä nämä sukupuolittavat asut eivät ole tarpeen, vaan samassa tehtävässä toimivilla pitäisi olla samanlainen asu. Ruotsissa arkkipiispa Antje Jackelén on nähty kaftaanissa ja lipereissä siinä, missä miespuoliset papitkin. Suomessa osuuskunta Pyhävaate on tehnyt sutaanin, joka on ikään kuin täyspitkä papin takki. Sitä voi käyttää lipereiden tai sokeripalan kanssa, sukupuolesta riippumatta. Kuuluipa papin asuun sitten huppari tai kukkamekko, liperit tai pantakaulus, olennaista on, että ihmiset tunnistavat hänet papiksi. Se on viesti siitä, että hän on ihmisten käytettävissä. ■

Piispa piipahti Vatikaanissa Kirkon on syytä pyytää anteeksi saamelaisilta, sanoi Oulun piispa Jukka Keskitalo paavi Franciscukselle. Yksityisvastaanotolla nousivat esille myös Kanadan alkuperäiskansoja koskevat asiat, jotka ovat ajankohtaisia katolisessa kirkossa. Keskitalon mukaan kirkon on syytä katua menneisyyden väärinkäytöksiä ja rakenteellisia syntejä. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Hauvojen ja vauvojen suosikkinimet Koirasta on tullut perheenjäsen. Se näkyy myös siinä, miten koiria nimetään. TEKSTI HANNA ANTILA

ertta, Martta, Sulo, Onni, Kerttu, Elsa… Hetkinen! Kennelliiton julkaisema lista koirien suosituimmista kutsumanimistä muistuttaa kovasti listaa suosituimmista pienten ihmisten nimistä. Koirille ei siis enää vain anneta ihmisten nimiä, vaan vauvojen ja hauvojen nimeämisessä näyttävät vaikuttavan samat trendit.

ENNEN KOIRAT saivat sellaisia nimiä kuin Rekku, Jeppe, Tessu ja Ressu, jotka tunnistettiin koiran nimiksi. Nyt inspiraatiota haetaan 1900-luvun alun ihmisten suosikkinimistä, tunnettujen henkilöiden nimistä ja muista kielistä ja kulttuureista. – Koira voi olla Caesar, Dante, Napoleon tai Elvis tai saada englanninkielisen nimen, jota ei välttämättä annettaisi lapselle, Minna SaarelmaPaukkala kertoo.

– Kun katsoo 20 suosituimman koiran nimen listaa, niin huomaa, että suurin osa niistä löytyy myös sadan suosituimman lasten nimen joukosta, sanoo Yliopiston almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala.

NIMIMUODISTA KIINNOSTUNEEN kannattaa joka tapauksessa kuunnella, minkä nimisiä koiria koirapuistossa käy. Siitä voi päätellä, mihin ihmisten nimimuoti on menossa. – Nimet saattavat ensin tulla käyttöön lemmikkieläimillä, sillä eläinten nimeäminen on rennompaa ja kokeilevampaa. Suurten ikäluokkien nimet, kuten Erkki ja Martti, saattavat olla jo eläimillä käytössä. Nimimuoti menee sillä tavalla. Jos ulkona huutelee Marttaa, kutsuun vastaa todennäköisemmin naapurin koira kuin taapero. Vuonna 2020 koiranpentujen rekisteröinnit nimittäin ohittivat syntyneiden lasten määrän. ■

KOIRIEN NIMEÄMISESSÄ vaikuttaa kulttuurinmuutos. Enää koiraa ei hankita vain tiettyyn tarkoitukseen kuten vahtikoiraksi, vaan se on perheenjäsen. Koirasta on tullut ”hän”, ja moni omistaja puhuu itsestään koiran äitinä tai isänä. Koirat saavat ihmisten nimiä muuallakin. – Olin muutamana vuosi sitten Saksassa eläintennimisymposiumissa, johon osallistui ihmisiä eri maista. Kaikki totesivat saman ilmiön.

Suosituimmat tyttöjen nimet 2020*

Suosituimmat poikien nimet 2020*

Suosituimmat koirien kutsumanimet 2021

1. Aino 2. Olivia 3. Sofia 4. Pihla 5. Aada 6. Eevi 7. Isla 8. Lilja

1. Leo 2. Eino 3. Oliver 4. Elias 5. Onni 6. Väinö 7. Noel 8. Eeli

1. Luna 2. Alma 3. Helmi 4. Hertta 5. Sulo 6. Onni 7. Martta 8. Hilla

9. Helmi 10. Ellen 11. Ella 12. Aava 13. Venla 14. Linnea 15. Hilla

9. Toivo 10. Leevi 11. Joel 12. Eetu 13. Aatos 14. Emil 15. Vilho

*suomenkieliset, ensimmäiset etunimet

Lähde: Digi- ja väestötietovirasto

9. Kerttu 10. Bella 11. Sisu 12. Hilma 13. Elli 14. Elsa 15. Hugo

Lähde: Kennelliiton Omakoira-mobiilisovellus

ISTOCK, KUVANKÄSITTELY JARKKO PELTOLUHTA

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Yhteiset arvot, yhteinen elämä

− Käyttäjämme hakevat elämänmittaista puolisoa, vakavaa parisuhdetta ja perhettä, Simolin sanoo. Kotisataman Valo on suunnattu vain naista etsiville miehille ja toisinpäin. Sovellus ei palvele sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjä.

Löytyykö kumppani helpommin arvoihin perustuvasta seuranhakusovelluksesta? TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA KOTISATAMAN VALO

reffikumppaneista ei ole pulaa. Vuonna 2020 pelkästään Yhdysvalloissa erilaisia nettideittipalveluja käytti 44 miljoonaa

ihmistä. Lukuisista deittiprofiileista voi kuitenkin olla vaikeaa löytää omiin tarpeisiin sopiva ”se oikea”. Seulomisprosessia helpottamaan on luotu sovelluksia ja sivustoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden tutustua ihmisiin yhteisen harrastuksen, mielenkiinnon kohteen tai arvojen perusteella. Hevimetallisinkut voivat löytää kaltaisiaan Metalhead date -sivustolta. Academic singles -palvelusta voi etsiä itselleen akateemisesti koulutettua seuraa. Käyttäjäjoukkoa, jolle palvelu on suunnattu, voidaan rajata myös iän, poliittisen suuntauksen tai tulotason perusteella. Kenties humoristisimmalta pohjalta ponnistaa Bristlrsovellus, joka haluaa saattaa yhteen parrakkaat ja parroista pitävät ihmiset. Myös erilaisiin elämänkatsomuksiin perustuvia palveluita on useita. Muslimeille

AKI TARVAINEN

Simsonin voiman salaisuus olivat pitkät hiukset. Delila leikkasi ne, ja Simson saatiin vangiksi.

on Suomessakin toimiva Muslimadeittailusivusto. Kristillisiä seuranhakupalveluita löytyy verkosta useita, ja Suomessa niistä toimii muutama.

”

KÄYTTÄJÄMME HAKEVAT ELÄMÄNMITTAISTA PUOLISOA, VAKAVAA PARISUHDETTA JA PERHETTÄ. ERKKA SIMOLIN

ENSIMMÄINEN SUOMALAINEN kristillinen älypuhelimessa toimiva deittisovellus Kotisataman Valo aloitti toimintansa viime kesänä. Puolessa vuodessa sen on löytänyt jo yli 30 000 käyttäjää. − Ydinporukan muodostavat 25−40-vuotiaat. Käyttäjiä on kaikista ikäryhmistä, ja mukana on myös 80-vuotiaita, kertoo Valon perustajajäsen ja mediavastaava Erkka Simolin. Kristillinen arvomaailma on laaja käsite. Palvelu ei kysele

erikseen käyttäjän kristillisestä vakaumuksesta. Jokainen voi kirjoittaa siitä itse profiilinsa esittelytekstiin. Profiilin yhteyteen on kuitenkin mahdollista kirjoittaa seurakunta, johon kuuluu. Kotisataman Valo -sovelluksen käyttäjiä yhdistää se, millaista seuraa he hakevat.

LÖYTYYKÖ KESTÄVÄ PARISUHDE helpommin sovelluksesta, joka perustuu tietylle arvomaailmalle? − On tutkimuksia siitä, että jos henkilöillä on sama arvopohja, heidän on helpompi tulla toimeen arjessa. Jos arvot esimerkiksi rahankäytöstä, rehellisyydestä tai ihmisten tasaarvosta eivät kohtaa, siitä tulee riitoja, sanoo Väestöliiton johtava asiantuntija Heli Vaaranen. Vaikka arvojen tai mielenkiinnon perusteella kohdennetut deittisivustot ovat kansainvälisestikin suosittuja, kaikkein suosituimpia ovat suuret ”kaikkea kaikille” tarjoavat deittipalvelut. − Ihmisiä kiehtoo erilaisuus. Mistä me puhumme, jos olemme kaikesta koko ajan samaa mieltä? Erilaisuudella on siis oma osansa parisuhteen onnistumisessa. Toisaalta erilaisuuden hyväksyminen on iso kynnyskysymys, kun ruvetaan hiomaan sitä, tuleeko meistä pari vai ei, Vaaranen sanoo. Vaarasen mielestä deittisovellukset ovat erinomainen, viisas ja varovainen tapa tutustua toisiin ihmisiin. – Parisuhteesta haaveilevan ihmisen kannattaakin aktiivisesti kehittää etädeittailussa tarvittavia taitoja. Viestittelyn avulla pääsee askelta pidemmälle siinä, haluanko tutustua tuohon ihmiseen syvemmin vai en. Etädeittailu on tärkeä asia myös yksinäisyyden poistajana. ■

Raamatun roistot RAAMATUSTA LÖYTYY paitsi ikiaikaista viisautta myös uskomattomia tapahtumia ja ihailtavia, ristiriitaisia ja karmeitakin hahmoja. Vanhan testamentin Tuomarien kirjassa kerrotaan kauniista filistealaisnaisesta, Delilasta, joka huijasi israelilaissoturi Simsonin paljastamaan yliluonnollisten voimiensa lähteen. Delilan tarinassa on runsaasti auk-

koja, joita Raamatun tulkitsijat ovat täyttäneet näkemyksillään. Delilaa on pidetty niin klassisena femme fatalena eli kohtalokkaana viettelijättärenä, seksityöntekijänä kuin Simsonin vaimonakin. Raamatun naisista on tehty myös feministisiä tulkintoja. Niiden valossa Delilan voi nähdä itsenäisenä naisena, joka älykkyytensä ansiosta saa kiinni vaarallisen vihollissoturin. Uroteostaan hän ansaitsee suuren summan rahaa.

KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO Tee testi Kuka Raamatun pahis olet? osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Pasi Heikura on nyt tehnyt kirjan sadattelevasta sarjakuvasankarista ja siitä, miten manailla ilman rumia sanoja.

Ikonoklastin irvikuva! Jesuiitta! Tintti-sarjakuvien kapteeni Haddock tunnetaan mehevistä manauksistaan. TEKSTI JUHANI TOLVANEN KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

intti-sarjakuvien kapteeni Archibald Haddock on maailman kiivasluonteisimpia sarjakuvasankareita. Haddockin värikkäät manaukset ovat kiinnostaneet tutkijoita siinä määrin, että niistä on laadittu jopa omia hakusanateoksia. Alivaltiosihteeri-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

huumoriryhmästä ja Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmasta tuttu Pasi Heikura on nyt kirjoittanut teoksen Tyrskyn myrsky! (Otava 2021), jossa hän avaa manausten taustoja. – Kirjaa tehdessäni ihailuni Tinttien suomentajia kohtaan kasvoi, kun näin, mitä kaikkea he ovat tehneet, Heikura sanoo.

– Teksteissä on paljon suoraan alkuteoksistakin otettua, mutta ennen muuta suomentajat ovat soveltaneet ja innostuneet asiasta, sillä suomenkielisissä Tinteissä manauksia on lähes kolme kertaa enemmän kuin ranskankielisissä, BELGIALAINEN Georges Prosper Remi alias Hergé loi Tintin vuonna 1929, ja siitä on tullut yksi maailman suosituimmista sarjakuvista. Tintti-albumeja on myyty yli 250 miljoonaa kappaletta, ja sarjakuva on käännetty yli sadalle kielelle tai murteelle. Tintistä on ilmestynyt 24 albumia, jotka kaikki on suomennettu. Lisäksi Tintti seikkailee animaatiosarjassa ja viimeisimpänä Steven Spielbergin elokuvassa Yksisarvisen salaisuus vuodelta 2011. Kapteeni Haddock esiintyi ensimmäisen kerran yhdeksännessä Tintti-albumissa Kultasaksinen rapu, joka ilmestyi vuonna 1940. Hergé halusi tämän merimiehen kiroilevan kuin merimies, mutta koska sarjakuva ilmestyi konservatiivisen katolisen sanomalehden lastenliitteessä, se ei käynyt päinsä. Niinpä hän keksi ottaa käyttöön erikoisia sanoja, jotka sopivassa tilanteessa muuttuivat voimasanoiksi. ENSIMMÄISET NELJÄ Tinttien suomennosta ilmestyivät vuosina 1961 ja 1962. Ne olivat Aimo Sakarin suomentamia.

”

Troglodyytti, satraappi, sarvijaakko, täyttämätön tarhapöllö, jauhokuono, lotjauuno, kannibaali, undulaatti!

– Sakarin suomennokset olivat aikansa lapsia, sillä silloin Tinttiä ajateltiin 1950-luvun lastenkirjaksi. Sakarin manauksista tunnetuin lienee ”Brestin jyräys”, jota ei muissa suomennoksissa ole, Pasi Heikura kertoo. – Sakarin manaukset olivat loivennettuja, eikä hän esimerkiksi käyttänyt termiä ”viski” vaan korvasi sen ”malspiikillä”. Varsinaisesti Tintti valloitti Suomen 1970-luvun alusta lähtien Jukka Kemppisen ja Heikki ja Soile Kaukorannan suomennosten voimin. Heikura onkin keskittynyt teoksessaan Tyrskyn myrsky! erityisesti niihin. JUKKA KEMPPINEN aloitti manausten vyöryttämisen vuonna 1970 albumilla Seikkailu Punaisella merellä, ja Kaukorannan pariskunta jatkoi teoksella Lento 714. He käänsivät Tinttejä vuorotahtiin. Kemppinen suomensi kaiken kaikkiaan viisi Tinttiä ja Kaukorannat 19. – Suuri kunnia manauksista kuuluu Jukka Kemppiselle, Heikki Kaukoranta sanoo. – Jukka oli syypää tuohon Haddockin brodeerattuun kieleen. Minä koetin kääntää sitä arkisemman kiroilun suuntaan, hän toteaa. Heikura puolestaan tahtoo nostaa Kaukorantojen suomennoksista esimerkiksi sanaparin ”ihrapiikkinen lettupannu”, jolla Haddock solvaa erästä roistoa. – Alkuperäisessä sarjassa on sana ”vohvelirauta”, joka tarkoittaa belgianranskan slangissa rokonarpista miestä. PASI HEIKURAN Tyrskyn myrsky! etenee aakkosittain. Sanojen selitykset alkavat haukkumasanalla absolutisti ja päättyvät sanaan öykkäri. Väliin mahtuu reilusti toistasataa manausta. Tinttien suomentajien kekseliäisyydestä kertovat muiden muassa sanat troglodyytti, satraappi, sarvijaakko, täyttämätön tarhapöllö, jauhokuono, lotjauuno, kannibaali ja undulaatti. Kirjassaan Heikura on selostanut jokaisen niistä tietosanakirjamaisesti tyyliin: Troglodyytti – luolaihminen. Kreikan sanoista trogle, reikä, hiirenkolo, ja dyein, kaivautua. ■

OTAV

Koti palveluiden keskellä Helsingin Veräjämäessä sijaitseva Saga Käpylinna ja Saga Villa Kari Meilahdessa tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Palveluihimme kuuluu ateria-, koti-, turvaja hyvinvointipalveluita. Tilaa talojemme esitteet tai sovi aika yksityisesittelyyn! Lisätietoja: Satu Hellsten | p. 050 5016 186 Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 00650 Helsinki Saga Villa Kari | Mäntytie 8 00270 Helsinki

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

EEVA RISTA / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / FINNA Uskonnonopetus muuttuu koulun mukana. Kuvissa Maunulan kansakoulun oppitunti vuonna 1971 ja Itäkeskuksen peruskoulun ensimmäisen luokan oppitunti tammikuussa 2021.

Uskonto on aina ollut haas Kasvatustieteilijä Juha Luodeslampi tutki, miten uskonnonopettajat kokivat 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen ja poliittisen kuohunnan.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU

itäisikö uskonnonopetus muuttaa kaikille yhteiseksi katsomusaineeksi vai palveleeko oppilaiden uskontokunnan mukainen opetus tarkoitustaan myös tulevaisuudessa? Viime vuosien debatti uskonnonopetuksesta on tarjonnut vain vähän uutta, sanoo kasvatustieteen tutkija, filosofian tohtori Juha Luodeslampi. Samankaltaista keskustelua käytiin hänen mukaansa jo 1800-luvun lopulla, ja erilaisten uskonnonopetuksen mallien pohtiminen jatkui aktiivisena koko 1900-luvun ajan. – Eri näkemyksiä puolustavat argumentit ovat pysyneet hyvin samanlaisina, vaikka jokainen sukupolvi luulee keksineensä ne itse. Viisasten kivi olisi varmasti jo löydetty, jos sellainen olisi olemassa, Luodeslampi sanoo. KESKUSTELU USKONNONOPETUKSEN merkityksestä ja luonteesta tihentyi erityisesti peruskoulun syntyvaiheissa. Peruskoulua koskevista linjauksista päätettiin 1960-luvulla, ja koulut siirtyivät peruskoulujärjestelmään pohjoisesta alkaen vuosina 1972–77. Viimeisimpinä peruskouluun siirtyivät Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Oman lisänsä keskusteluun toivat vasemmistonuoret, joiden asema koululaisten etujärjestönä toimineessa Teinilitossa oli vahva. Nuoret haas-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

toivat uskonnonopettajia muun muassa suunnitelmallisella oppituntien häirinnällä. Marraskuussa 2021 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan Juha Luodeslampi tutki sitä, miten peruskoulun syntyvuosina työskennelleet uskonnonopettajat kokivat murrosajan. Luodeslammen yllätykseksi haastetun oppiaineen opettajat eivät kokeneet joutuneensa puolustuskannalle. – Uskonnonopettajat vastasivat peruskouluuudistukseen kehittämällä aineensa opetusta pedagogisesti. He halusivat tehdä uskonnosta niin korkeatasoisen oppiaineen, ettei kukaan voisi kiistää sen paikkaa suomalaisessa koulussa, Luodeslampi sanoo. Väitöstutkimusta varten tehdyissä ammatillisissa elämäkerroissa kävi myös ilmi, että vasemmistonuorten provokaatiot eivät luoneet oppitunneille tavoiteltua aatteellista jakolinjaa. – Opettajat puhuivat noista ajoista lempeästi ja kertoivat käyneensä oppilaiden kanssa hurjan mielenkiintoisia maailmankatsomuksellisia keskusteluja. Tämä kertoo siitä, että tuon ajan uskonnonopettajat olivat ensisijaisesti pedagogeja ja nuorten rinnalla kulkijoita. Uskonnonopetuksen asema ei Luodeslammen mukaan ollut niin vakavasti uhattuna kuin joistakin 70-luvun poliittisista puheenvuoroista voisi päätellä.

– Tosiasiassa oppiaineella oli melkein kaikkien puolueiden tuki. Jopa silloisen SKDL:n piirissä muutoksia ajoi vain vähemmistö. Luodeslammen mukaan toimiminen koulun ehdoilla tuli uskonnonopettajille entistä tärkeämmäksi peruskoulu-uudistuksen myötä. Opettajat halusivat normalisoida uskonnonopetuksen roolia yhtenä koulun oppiaineena. Tämä vahvisti osaltaan pitkäkestoista kehitystä, jossa kirkon vaikutusvalta uskonnonopetukseen on heikentynyt. – Aikalaisdokumenteista ilmenee, että uskonnonopettajat kokivat kirkon liiallisen innostuksen työtään kohtaan haitalliseksi. He halusivat hoitaa oman ammattinsa asiat samaan tapaan kuin muissa aineissa ja saada oman arvostuksensa kouluelämän kautta. NYKYISESSÄ KATSOMUSAINEIDEN opetuksessa oppilas osallistuu oman uskontokuntansa mukaiseen opetukseen tai uskontokuntaan kuulumattomana elämänkatsomustiedon opetukseen. Opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Juha Luodeslammen mukaan oman uskonnon opetukseksi kutsuttua mallia perusteltiin 1990-luvulla sekä yhteiskuntarauhalla että Suomen kilpailukyvyllä. – Nokian menestyksen vuosina oman kulttuuripiirin mukainen oppiaine nähtiin tärkeänä kilpailutekijänä, kun Suomi kilpailee toisten länsimaiden kanssa intialaisista koodareista, Luodeslampi sanoo. Viime vuosina kaikille yhteiseen katsomusaineeseen siirtymistä on perusteltu maailmankatsomusten kasvavalla kirjolla. Kannattajien mie-

VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Sata vuotta uskonnonopetuskeskustelua 1922 Uskonnonvapauslain valmistelu komitea ehdottaa tunnustukseton ta uskonnonopetusta, mutta asiaa ei säädetä uskonnonvapauslaissa. 1923 Uskonnonvapauslaki tulee voimaan. Kansakoululle annetaan tehtäväksi tarjota oppilaiden enemmistön mu kaista uskonnonopetusta. Enemmis töryhmään kuulumaton oppilas saa vapautuksen opetuksesta. Mikäli toi seen uskontoon kuuluvia oppilaita on paljon, heille pitää järjestää oman uskontonsa opetusta. 1925 Opetussuunnitelma painottaa voi makkaasti seurakunnan yhteyteen ohjaamista. 1952 Opetussuunnitelmakomitea hahmot taa, että koulun uskonnonopetuksen tehtävä on eri kuin kirkon kasteope tuksen. Näkökulma avartuu yhteis kunnan suuntaan.

tettu oppiaine lestä yhteinen oppiaine turvaisi pieniin vähemmistöryhmiin kuuluville oppilaille tasokkaan opetuksen. Yhteisillä oppitunneilla oppilaat voisivat myös pohtia elämän syviä kysymyksiä yhdessä eri tavalla uskovien kanssa. Muutostarvetta on perusteltu säästöilläkin.

”

Eri näkemyksiä puolustavat argumentit ovat pysyneet hyvin samanlaisina, vaikka jokainen sukupolvi luulee keksineensä ne itse. KASVATUSTIETEILIJÄ JUHA LUODESLAMPI

Vastustajien leirissä on pelätty, että uusi oppiaine olisi enemmistön mukaista luterilaista opetusta uudella nimellä tai sekulaarin maailmankatsomuksen mukainen oppiaine. KAIKILLE YHTEINEN katsomusaine oli Juha Luodeslammen mukaan pinnalla jo vuosina 1903– 1906. Tuolloin uskonnon tilalle kaavailtiin oppiainetta, joka sisältäisi uskontojen historiaa ja siveysoppia. Syventävä opetus jäisi uskontokunti-

en omaksi tehtäväksi. Luodeslammen mukaan yhteisen oppiaineen haasteet huomattiin jo tuolloin. – Ei ole helppoa rakentaa neutraalia oppiainetta, joka tekisi oikeutta oppilaiden erilaisille maailmankatsomuksille, hän sanoo. Luodeslampi ei halua asettaa erilaisia malleja paremmuusjärjestykseen. Hän näkee valinnan ensisijaisesti poliittisena kysymyksenä, ei niinkään opetuksen tasolta nousevana asiana. Tutkija esittää kuitenkin muutaman ajatuksen siitä, millaisiin tarpeisiin mahdollisen uuden oppiaineen tulisi vastata. – Yhteisen katsomusaineen sisällön pitäisi olla sellainen, että se tekee todellisuuden ymmärrettäväksi. Katsomusten ja uskontojen merkityksen tunnistamisesta on tullut jokaiselle entistäkin tärkeämpi perustaito. Ilman tällaisia perustietoja ja -taitoja käsitys maailman tapahtumista jää ohueksi ja ihminen on helposti manipuloitavissa, Luodeslampi sanoo. – Suomalainen yhteiskunta on rakentunut länsimaisen kulttuuripiirin ja luterilaisen reformaation ideologian varaan, joten opetuksen pitää käsitellä näitä asioita. Luodeslammen mukaan koulun pitää myös tarjota uskonnollisiin vähemmistöihin kuluville nuorille turvallinen paikka, jossa he saavat esittää omalle uskonnolleen kriittisiä kysymyksiä ja vastaväitteitä ilman pelkoa kiusaamisesta tai oman yhteisön kontrollista. – Näihin kysymyksiin vastaavaa yhteistä oppiainetta ei ole vielä olemassa. Poliittinen päätös yhteisen katsomusaineeseen siirtymisestä edellyttäisi merkittävää resursointia sellaisen oppiaineen kehittämistyöhön. ■

1970 Peruskouluasetuksen myötä uskon nonopetus irtautuu selvemmin kir kon piiristä, vaikka säilyy tunnustuk sellisena. 1977 Kirkko vastustaa tunnustuksetonta uskonnonopetusta. 1985 Uskonnonopetus uudistuu ja uskon nottomia oppilaita varten peruste taan uusi oppiaine elämänkatsomus tieto. Uskonnon osalta opetussuun nitelma on yhä varsin tunnustuksel linen. 1990-luvun alku: Käydään voimakasta kes kustelua siitä, kuinka paljon ja miten lukiossa opetetaan uskontoa. 1992 Piispainkokoukset eivät enää ennak kotarkasta uskonnon oppikirjoja. 1994 Opetussuunnitelma lähenee oman uskonnon opetuksen mukaista ajat telua ja korostaa oppiaineen yleissi vistävyyttä. 2003 Uudistettu uskonnonvapauslaki hei jastuu koulun käytäntöihin. Sensitii visyys erilaisissa katsomuskysymyk sissä kasvaa. Evankelisluterilaisen uskonnonopettajan ei enää tarvitse olla kirkon jäsen tai saada erillistä lu paa kirkolta. 2004 Siirrytään oman uskonnon opetuk seen. 2014 Peruskoulun opetussuunnitelmassa eri uskontojen oppimäärät sisältävät myös yhteisen osan. 2021 Ahvenanmaalla siirrytään perusope tuksessa kaikille yhteiseen uskon nonopetukseen. Oppiaineen nimi on Religions och livsåskådningskuns kap, vapaasti suomennettuna uskon to ja elämänkatsomustieto. KOONNUT JUHA LUODESLAMPI

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Nuorten ahdistus- ja masennusoireet ovat lisääntyneet jo vuosien ajan, ja yhä useampi nuori jää ilman vaikuttavaa hoitoa. Suunta voitaisiin kääntää tavallisilla hyvän terveydenhuollon konsteilla. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI VALOKUVAT ESKO JÄMSÄ JA SIRPA PÄIVINEN

”

annattaa vain sitkeästi hakea apua, vaikka apua on joskus vaikea saada.” Kannustavat sanat ilmaantuvat Mieli ry:n ylläpitämälle Tukinetalustalle, jossa on hetki sitten alkanut NettiSaappaan chatti. Viestin kirjoittaja on yksi neljästä naisesta, jotka tutkivat keskittyneesti nuorten viestejä Matteuksenkirkolla sijaitsevassa Snellun nuorisotilassa Itäkeskuksessa. Kirkon NettiSaapas etsii aikuista kuuntelijaa kaipaavia nuoria eri sosiaalisen median alustoilla. Tähän iltapäivystykseen osallistuvat Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaaja Maria Anttila sekä NettiSaappaan vapaaehtoisina toimivat Heli Heikura, Lotta Salmi ja Mirka Renvall. Chatin alkaessa mukana on viisi nimimerkeillä keskustelevaa nuorta, joista osa on päivystäjille tuttuja aikaisemmilta kerroilta. Keskustelun aikana nuorten määrä kasvaa kahdeksaan. VUODEN ENSIMMÄINEN CHAT alkaa kuulumisten vaihdolla. Nuoret jakavat kokemuksiaan töiden ja opiskelun alkamisesta, uusien kavereiden löytymisestä ja työpaikan etsimisestä. Pian ajatustenvaihto haarautuu useisiin keskusteluihin, joista osa on nuorten ja muutama päivystäjien aloittamia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

– NettiSaappaan päivystyksissä ”Mitä kuuluu?” -tyylinen jutustelu jää yleensä vähemmälle kuin Saapas-vapaaehtoisten katupäivystyksissä. Nuoret menevät nopeammin siihen vaikeaan asiaan, jonka kanssa toivovat tulevansa nähdyiksi, Maria Anttila sanoo. Niin käy nytkin. Yksi nuorista kertoo olevansa tällä hetkellä ilman pysyvää kotia. Toinen mainitsee alkoholiongelmastaan ja toivoo löytävänsä harrastuksen, joka antaisi hänelle muuta tekemistä. Mirka Renvall tarttuu asuntokysymykseen ja kartoittaa nuoren tilannetta. Käy ilmi, että nuorella on opiskelupaikka, joten lähtökohta kunnan tai kaupungin asunnon saamiseen on hyvä. Harrastusta kaipaavan nuoren kanssa Heli Heikura lähtee pohtimaan, millaiset harrastukset kiinnostaisivat tätä. Muita keskustelunaiheita ovat muun muassa mielenkiintoiset ja hyödylliset podcastit ja äänikirjapalvelut, alkaneelle vuodelle asetetut tavoitteet, yksin viihtyminen, itkun helpottava vaikutus ja se, voisiko armeijassa hyväksi koetun säännöllisyyden tuoda nykyiseen arkeen. Anttila kiinnittää huomiota siihen, että keskustelua ei synny vain nuorten ja päivystäjien välille, vaan nuoret tarttuvat myös toistensa aiheisiin ja kommentoivat niitä. ”Tiiän tunteen, itellä on ollut samoja”, yksi nuorista vastaa, kun toi-

nen on kertonut vaikeista päivistä, joiden aikana väsymys ja ahdistus tuntuvat kaatuvan päälle. ESPOOLAISELLE Joel Toivoselle, 26, nuorena koettu ahdistus on omakohtaisesti tuttua. Toivonen on työskennellyt elokuusta 2021 kokemusasiantuntijana Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) nuorisopsykiatrian johtoryhmässä. Toivonen suorittaa parhaillaan sosionomin opintoja Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Kymmenen vuotta sitten hän kävi elämässään syvällä, oman arvionsa mukaan lähellä kuolemaa. – Olin ollut masentunut jo pitkään, vaikken tiennyt sitä. Elämässä oli tapahtunut kaikenlaista vanhempieni avioerosta lähtien. Nelivuotiaan pikkusiskon kuoleminen syöpään oli viimeinen tikki, johon koko elämäni romahti, Toivonen kertoo. Samaan elämänvaiheeseen osui myös 16-vuotiaan Toivosen ensimmäisen parisuhteen päättyminen. Toivonen koki, että suhde epäonnistui hänen masentuneisuutensa takia. Masennuksen vuoksi Toivosen koulunumerot olivat pudonneet yläluokkien aikana paljon. Hän tunsi itsensä epävarmaksi sosiaalisissa tilanteissa ja alkoi jättäytyä pois kavereiden menoista. Hän murehti usein tilanteita, joissa uskoi mokanneensa, sanoneensa tai tehneensä jotakin väärin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Vaikeimpina aikoina elämän ja kuole man välissä tuntui olevan vain ohut ver ho. Jokaista päivää varjosti harmaa pilvi, eikä millään tuntunut olevan merkitystä. – Ajattelin, ettei sillä ole merkitystä, elänkö vai kuolenko tai mitä minulle tapahtuu. En tajunnut olevani avun tarpeessa, mutta onneksi äitini nä ki, että olin itsetuhoinen ja pakotti minut hake maan apua, Toivonen sanoo. SUOMALAISTEN NUORTEN mielenterveysoireilu on lisääntynyt ja psyykkinen hyvinvointi heikenty nyt koronapandemian aikana. Keväällä 2021 teh dyn kouluterveyskyselyn mukaan koronakuukau det ovat lisänneet erityisesti tyttöjen masennusta ja ahdistusta vuoden 2019 mittaukseen verrattuna.

”

Ajattelin, ettei sillä ole merkitystä, elänkö vai kuolenko tai mitä minulle tapahtuu. HUS:N NUORISOPSYKIATRIAN KOKEMUS ASIANTUNTIJA JOEL TOIVONEN

Koronakeväänä 2021 noin 30 prosenttia ylä koulun viimeisiä luokkia käyvistä tytöistä sekä lu kioiden ja ammattikoulujen ensimmäistä ja toista lukuvuotta opiskelevista tytöistä koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Noin joka kolmas tyttö raportoi myös enemmän kuin kaksi viikkoa kestäneistä masennusoireista. Koronakuukaudet lisäsivät myös poikien mie lenterveysoireilua, vaikka muutos ei ollut yhtä voimakas kuin tytöillä. Nuorten poikien yleisin mielenterveysoire on masennus, josta kärsi 15 prosenttia lukiota käyvistä pojista. Ahdistus oireista kärsi noin kahdeksan prosenttia pojista. Joka viides nuori kärsi mielenterveyden ongel mista jo ennen koronaa. Esimerkiksi kohtalainen tai vaikea ahdistus sekä koulu ja opiskeluuupu mus ovat lisääntyneet vuoden 2013 jälkeen. Helsingin yliopistollisen sairaalan (Hus) ylilää käri ja nuorisopsykiatrian linjanjohtaja Laura Häkkinen pitää mahdollisena, että tiedoilla nuorten yleistyvistä mielenterveysoireista on myös myönteinen puoli: hoitamatta jääneet nuorten mielenterveysongelmat tulevat nyt esiin ja ne tunnistetaan esimerkiksi kouluterveyden huollossa entistä paremmin. Vakavien mielenterveyshäiriöiden määrää ko ronaaika ei näy toistaiseksi lisänneen. Pandemi an ensimmäisinä kuukausina nuorisopsykiatri sen erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä vä heni, mutta on palannut sen jälkeen entiselleen. Poikkeuksena ovat Häkkisen mukaan vakavat syömishäiriöt, joista kärsivien potilaiden määrä on lisääntynyt Husissa kahden koronavuoden ai kana lähes 70 prosenttia. Hieman pidemmällä aikavälillä tilannekuva näyttää toisenlaiselta. Vuosina 2014–2020 nuorten psykiatrisen eri koissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvoi Hu sin alueella lähes 90 prosenttia. Häkkisen mu

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

– Jollakin taholla pitäisi olla kokonaisvastuu nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisestä, mutta laki ei sano tarkasti, kenen vastuulla asia on, sanoo ylilääkäri Laura Häkkinen.

kaan nuorten potilaiden määrä ei kuitenkaan ole kasvanut, koska suuri osa lähetteistä ei täytä psy kiatrisen erikoissairaanhoidon kriteereitä. – Lähetteiden määrän voimakas kasvu saattaa kuvastaa nuorten perustason mielenterveyspal velujen hätätilannetta. Moni nuori jää peruster veydenhuollossa ilman vaikuttavaa hoitoa, Häk kinen sanoo.

LAURA HÄKKISEN MUKAAN nuorten mielenter veyshoitojen järjestelmän pitäisi olla niin selkeä, että nuori saa heti tietää, mistä hän saa tarvit semansa tutkimusnäyttöön perustuvan hoidon. Käytännössä nuorten mielenterveysavun järjes telmä on pirstaleinen ja palvelujen porrastami nen osittain epäselvää. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa nuoren on vaikea saada selville, mihin hä nen tulisi hakeutua saadakseen apua. Nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenter veysoireiden hoidosta vastaavia perustervey denhuollon yksikköjä ovat kouluterveydenhuol to, toisen asteen opiskelijaterveydenhoito, nuo risoasemat ja terveyskeskukset. Joissakin kunnis sa järjestelmä toimii Häkkisen mukaan selkeästi, toisissa ei. Esimerkiksi Helsingissä on linjattu, et tä keskivaikeat mielenterveysongelmat hoidetaan jatkossa nuorisoasemilla. – Jollakin taholla pitäisi olla kokonaisvastuu nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämises tä, mutta laki ei sano tarkasti, kenen vastuulla asia on. Tällä hetkellä noin puolet mielenterveys apua tarvitsevista nuorista ei ole hoidon piirissä, Häkkinen sanoo. Häkkisen mukaan nämä nuoret jätetään käy tännössä riittävän terveydenhoidon ulkopuolel le, vaikka nuorten mielenterveysoireiden hoi toon on olemassa käypä hoito suositukset ja lie vien mielenterveyshäiriöiden oikealla hoidolla on tutkimusten mukaan hyvä vaikuttavuus. Ny kyään tiedetään myös, että lievempiä ahdistus ja masennusoireita voitaisiin vähentää tarttumal la asioihin varhemmin ja käyttämällä vaikkapa mindfulnessin kaltaisia menetelmiä.

– Tilanne tuntuu väärältä ja erikoiselta. Em mehän jätä lapsen astmaakaan hoitamatta ja jää odottelemaan, että oireet pahenevat ja hän jou tuu sairaalaan, Häkkinen sanoo. ASIANTUNTIJAT EIVÄT TIEDÄ varmasti, miksi nuorten vakavat syömishäiriöt ovat lisääntyneet koronakuukausien aikana. Laura Häkkisen mu kaan lähetteiden lisääntymistä saattaa selittää se, että perheet ovat olleet koronakuukausina enem män yhdessä. – Koronakuukausien aikana vanhemmat ovat nähneet läheltä, miten vaikeaa nuorten syömis oireilu on, Häkkinen sanoo. Muita mahdollisia selityksiä ovat esimerkiksi arkiliikunnan vähentyminen ja hygieniatoimen piteiden korostaminen, jotka saattavat vahvistaa nuorten pakkooireisuutta. – Samaan suuntaan on ehkä vaikuttanut kou lun ja harrastusten siirtyminen etäyhteyksien taakse. Tilanne, jossa omat kasvot näkyvät tieto koneen ruudulla, voi olla näille nuorille hankala, Häkkinen pohtii.

”

Tällä hetkellä noin puolet mielenterveysapua tarvitsevista nuorista ei ole hoidon piirissä. Tilanne tuntuu väärältä. Emmehän jätä lapsen astmaakaan hoitamatta. HUSIN NUORISOPSYKIATRIAN YLILÄÄKÄRI LAURA HÄKKINEN

Koronakuukaudet ovat Häkkisen mukaan li sänneet monen sosiaalisesta jännittämisestä ja ahdistuksesta kärsivän nuorten oireilua. Etäope tusjaksot ovat olleet erityisen vaikeita neuropsy kologisesti oireileville ja oppimishäiriöistä kärsi ville nuorille. Kevään 2020 pitkän etäkoulujakson jälkeen myös lastensuojeluilmoitukset lisääntyivät. – Osalle nuorista perheiden lisääntynyt yhdes säolo oli hyvä juttu, mutta toiset joutuivat elä mään tuon ajan vaativissa olosuhteissa, Häkki nen sanoo. HELSINGIN YLIOPISTON nuorisolääketieteen do sentti Silja Kosola tunnistaa nuorten yleisty neen mielenterveysoireilun taustalta useita yh teiskunnassa ja arjessa tapahtuneita muutoksia. Yksi niistä on nuorten yöunen tuntuva vähenty minen vuoden 2009 jälkeen. – Lähes puolet nuorista nukkuu alle kahdek san tuntia yössä. Se ei riitä vaan tekee maailmas ta huomattavasti synkemmän paikan, Kosola sa noo. Toinen muutostrendi on sosiaalisen median monimuotoistuminen ja älypuhelimien tunkeu tuminen yhä syvemmälle nuorten arkeen. Kosola näkee tässä kehityksessä myös hyviä puolia. So

psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyö toi mii heidän kotipaikkakunnallaan. Kosola mainitsee ensin myönteisen esimerkin: joissakin kunnissa nuorisopsykiatria osallistuu jo hoidon varhaisessa vaiheessa nuoren tilanteen ja hoidon vaihtoehtojen pohtimiseen etäyhteyk sien avulla. – Jos yhteistyö puuttuu ja järjestelmä toimii huonosti, nuori voi joutua välikäteen, kun häntä koskevia lähetteitä tehdään ja palautetaan. Apua tarvitseva nuori saattaa jäädä yksin jopa kuukau siksi, Kosola sanoo.

– Lähes puolet nuorista nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä. Se ei riitä vaan tekee maailmasta huomattavasti synkemmän paikan, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.

siaalinen media voi auttaa niitä nuoria, joiden on hankalaa liittyä toisten joukkoon esimerkiksi ko tipaikkakunnan syrjäisyyden tai toimintakyvyn rajoitusten vuoksi. – Kehityksen varjopuoli on, että sosiaalisen median algoritmit lietsovat nuorten keskinäistä vertailua. Ulkopuolisuuden tunne voi vahvistua, kun yksinäiseksi itsensä tunteva nuori katsoo kännykästä, mitä kaikkea muut tekevät. OSA VIIME VUOSINA tehdyistä koulutusuudistuk sista on Silja Kosolan mukaan ollut epäonnistunei ta, koska uudistajat eivät ole ottaneet huomioon tutkittua tietoa ihmisen mielen ja aivojen kehitty misestä nuoruusiässä. Esimerkiksi ammattikoulu reformissa nuoren itseohjautuvuus ymmärrettiin ja toteutettiin Kosolan mukaan väärin. – Aivotutkimusten mukaan pitkän tähtäimen suunnitelmien tekoon tarvittava syiden ja seu rausten hahmottaminen kehittyy vasta kahden kymmenen ikävuoden jälkeen. Kuitenkin jo 16vuotiaalla toisen asteen opiskelijalla saattaa ol la vain vähän oppitunteja, joissa opettaja on läs nä. Muuna aikana hänen odotetaan ohjautuvan itsenäisesti. Tämän vuoksi monen nuoren opin not menevät pieleen, Kosola sanoo. Virheitä on Kosolan mukaan tehty myös lukioissa, joissa nuoren opiskeluryhmä vaihtuu entistä useammin. Luokkayhteisöjen heikenty minen tekee porukkaan kiinnittymisen vaikeaksi erityisesti suurissa lukioissa. Lukiolaisten odotetaan myös päättävän jo en simmäisellä luokalla, mitä aineita he aikovat suo rittaa ylioppilaskirjoituksissa. – Tällaisilla uudistuksilla nuorten elämään tuo daan stressiä ja huolta, joka ei johda nopeaan valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen, ku ten poliittiset päättäjät toivovat. Sen sijaan uupu minen heti työuran alussa on entistäkin yleisem pää, ja moni jää mielenterveyssyistä sairauseläk keelle, Kosola sanoo. MIELENTERVEYSAPUA TARVITSEVAT nuoret ovat Silja Kosolan mukaan eriarvoisessa asemassa sen mukaan, miten hyvin perusterveydenhuollon ja

”

Tällaisilla uudistuksilla nuorten elämään tuodaan stressiä ja huolta, joka ei johda nopeaan työelämään siirtymiseen, kuten poliittiset päättäjät toivovat. HELSINGIN YLIOPISTON NUORISO LÄÄKETIETEEN DOSENTTI SILJA KOSOLA

Kosola tuntee myös tapauksia, joissa yksi apua etsivä nuori on kohdannut jopa 20 aikuista. Ko solan mukaan tällainen tilanne saa nuoren koke maan, että hän ei ole riittävän arvokas, jotta aut taja jäisi hänen rinnalleen. – Nuori saattaa myös ajatella, että hänen on gelmansa ovat joko liian vähäpätöisiä tai niin ras kaita, että edes ammattilaiset eivät pysty autta maan häntä. Yhteistyön toinen kriittinen kohta on Koso lan mukaan nuorisopsykiatrisen hoitojakson jäl keinen paluu arkielämään. Kosola tähdentää, et tä siirtymisen pitää tapahtua turvallisesti niin, et tä nuori tietää, kehen hän voi ottaa tarvittaessa yhteyden. – Toivon, että tämä otetaan huomioon sote uudistuksessa. Samoilla resursseilla asiat voi teh dä monella tavalla. KOULUTERVEYDENHUOLTO VOISI Silja Kosolan mukaan auttaa mielenterveysoireista kärsiviä nuoria merkittävästi, jos järjestelmä uudistettai siin vastaamaan tämän päivän tarpeisiin. Koulu terveydenhuoltoa rakennettiin noin sata vuotta sitten, jolloin useimmat lapset kärsivät Kosolan mukaan monenlaisista fyysisen terveyden ongel mista yksipuolisen ravitsemuksen, tartuntatau tien ja puutteellisen hygienian vuoksi. – Yleinen koulutustaso oli matala, ja tiedon le vittämiseen oli vain vähän keinoja. Siksi koulu lääkäreiden tehtäväksi tuli jokaisen lapsen tar kastaminen ja perheiden neuvominen. Kosola uskoo, että lasten ja nuorten mielenterveyttä voitaisiin parantaa, jos koululääkärit, koulukuraattorit ja psyko logit voisivat keskittyä toistuvien tarkas KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

tusten sijasta niihin nuoriin, jotka tarvitsevat apua. Tällaisella linjalla on Kosolan mukaan myös Maailman terveysjärjestön WHO:n tuki. – Neuvola- ja päiväkoti-iässä jokaisen lapsen tarkastamiselle on perusteet, koska sillä tavalla huomataan kehitysviiveitä. Tarkastusten jatkamiselle kouluiässä ei ole minkäänlaisia perusteita, eikä samanlaista käytäntöä ole enää missään muussa maassa, Kosola sanoo. ELETTIIN SYKSYÄ 2011, kun 16-vuotias Joel Toivonen käveli Helsingin yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatriselle klinikalle ja aloitti terapian. Keskusteluissa terapeutin kanssa hän alkoi purkaa vaikeita tunteitaan ja kokemiaan pettymyksiä. – Etukäteen jokainen tapaaminen terapeutin kanssa jännitti ja ahdisti, mutta jälkeenpäin tuntui, että olen tehnyt itselleni jotain hyvää, hän sanoo. Terapiassa Toivonen opetteli tunnistamaan tilanteet, joissa kielteiset ajatukset menivät liian pitkälle ja harjoitteli vahingollisen ajatuskehän pysäyttämistä. Vähitellen hän oppi sanomaan itseään vahingoittaville ajatuksille ”ei”.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Seuraavana keväänä Toivonen aloitti lääkityksen, joka antoi tilaa ja voimia asioiden käsittelyyn. Hän tutustui myös kivaan tyttöön ja aloitti seurustelun.

”

Otin vastaan kaiken mahdollisen avun: lääkkeet, keskusteluavun, vertaisryhmän ja nettiterapian. HUSIN NUORISOPSYKIATRIAN KOKEMUS ASIANTUNTIJA JOEL TOIVONEN

– Seurustelu motivoi minua paranemaan ja nousemaan pois kuilusta, koska en halunnut, että uusi suhde loppuu pahan oloni vuoksi.

Toivonen jatkoi terapiaa 18-vuotiaaksi saakka. Hänen mukaansa keskusteluapu oli ensimmäinen askel itsetuntemukseen ja sen ymmärtämiseen, mitä hänen ympärillään oli tapahtunut. Nuorena käyty terapia oli suureksi avuksi myös kaksi vuotta sitten, kun Toivonen masentui vaikeassa elämäntilanteessa. – Tällä kertaa osasin hakea apua ajoissa. Otin vastaan kaiken mahdollisen avun: lääkkeet, keskusteluavun, vertaisryhmän ja nettiterapian, hän kertoo. Toivonen auttoi itseään myös kirjoittamalla ylös asioita, joiden vuoksi halusi elää. Näin löytyi elämäntavoitteita, joista osa on pieniä ja osa niin suuria, ettei hän tiedä, onnistuuko niiden saavuttamisessa. – Se oli käännekohta, jossa aloin elää myös itseäni varten enkä pelkästään läheisten ja minulle tärkeiden ihmisten vuoksi. Opin motivoimaan itse itseäni. Positiivisten asioiden tavoitteleminen ja tekeminen on tehnyt elämästäni merkityksellistä, Toivonen sanoo. KUN SAAPAS-CHATIN keskusteluaikaa on jäljellä 20 minuuttia, päivystäjät käyvät vilkkaasti täyt-

tyneeseen ketjuun tulleet viestit läpi ja varmistavat, ettei yksikään nuoren kirjoittama kommentti ole jäänyt vastaamatta. Samalla, kun viimeisiä keskusteluketjuja lopetellaan, Mirka Renvall kiittää Saapas-tiimin puolesta kaikkia keskustelijoita ja toivottaa hyvää yötä. NettiSaappaan päivystys jatkuu vielä tunnin ajan muilla sosiaalisen median alustoilla, kuten Tukinetin ylläpitämässä Nuorten foorumissa, Instagramissa ja Youtubessa. Siellä päivystäjät pyrkivät tavoittamaan ja tukemaan niitä nuoria, jotka eivät hakeudu auttamista varten suunnitelluille keskustelupalstoille.

”

Suurin apu on usein se, että kuuntelemme nuorta, olemme hänelle läsnä siinä hetkessä ja otamme hänet todesta. SNELLUN ERITYISNUORISOTYÖN OHJAAJA MARIA ANTTILA

Päivystäjät kiinnittävät huomiota erityisesti mielenterveyteen liittyviin keskustelunavauksiin. Ne tunnistaa esimerkiksi masennuksesta, yksinäisyydestä, syömishäiriöstä, koulukiusaamisesta, vaikeasta perhetilanteesta tai korona-arjen vaikeuksista kertovasta hashtagista. Nuorille NettiSaappaan läsnäolo näkyy Saappaan profiilin tekeminä tykkäyksinä ja kannustavina kommentteina, joita ilmaantuu heidän päivityksiensä ja puheenvuorojensa alle. – Joskus nuori vastaa päivystäjän kommenttiin saman illan aikana, joskus nuoren vastaus tulee seuraavaan NettiSaappaan päivystykseen mennessä. Aina vastausta ei tule eikä tarvitsekaan, Maria Anttila sanoo. Nuorten ja päivystäjien välille ei yleensä synny pitkiä tukisuhteita, mutta tarvittaessa päivystäjät neuvovat nuoria ja ohjaavat heitä saamaan yhteyden johonkin auttavaan tahoon. – Suurin apu on usein se, että kuuntelemme nuorta, olemme hänelle läsnä siinä hetkessä ja otamme hänet todesta, Anttila sanoo. Kun kello lähestyy iltakahdeksaa, NettiSaappaan päivystäjät tekevät yhteenvedon illan keskusteluista ja yhteydenotoista. Niissä kohdattiin kaikkiaan yksitoista nuorta: kuusi tyttöä tai nuorta naista, kolme poikaa tai nuorta miestä ja kaksi muunsukupuolista nuorta aikuista. Keskustelunaiheiksi kirjataan ihmissuhteet, itsemurha, itsensä vahingoittaminen, koronatilanne, koulu ja opiskelu, armeija, työ ja työttömyys, mielenterveys, ongelmat kotona, parisuhde, päihteet, leipominen, suru, vanhemmat, yksinäisyys ja se, mistä nuori voi saada apua. Seuraava NettiSaappaan päivystys järjestetään kuuden päivän päästä. Silloin päivystysvuorossa on Mäntyharjun Saapas-ryhmä. ■

Mirka Renvall ja Maria Anttila osallistuivat vuoden ensimmäiseen NettiSaappaan päivystykseen yhdessä Heli Heikuran ja Lotta Salmen kanssa. Ryhmä kokoontui Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa.

NettiSaapas saa lisää päivystäjiä – Yhteisvastuukeräys tukee nyt nuoria Helmikuussa alkava Yhteisvastuukeräys auttaa koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa sekä maailman katastrofialueilla. Keräyksen kotimaisena kumppanina on Lasten ja nuorten keskus, jossa kehitetään ja laajennetaan erityisesti 15–19-vuotiaita nuoria tukevia jalkautuvia ja matalan kynnyksen palveluita.

sia sekä perustetaan uusia päivystysryhmiä. Toiminta laajenee myös nykyistä useammille somealustoille. Samalla seurakuntien työntekijöitä ja Saapastoiminnan vapaaehtoisia koulutetaan kohtaamaan nuorten mielenterveyden haasteita ja tukemaan nuoria erilaisissa mielen hyvinvointia kuormittavissa tilanteissa.

Keräysvaroilla koulutetaan lisää NettiSaappaan vapaaehtoi-

Perinteinen KatuSaapas -työ laajenee keräyksen avulla kym-

menelle uudelle paikkakunnalle. Lisäksi tämän vuoden aikana pilotoidaan uutta KouluSaapas-toimintamallia, jossa vapaaehtoiset aikuiset osallistuvat koulujen arkeen juttelemalla nuorten kanssa ja kuuntelemalla heitä. Keräysvaroilla kehitetään ja laajennetaan myös nuoria poikia tukevaa Moottoripaja-toimintaa ja lapsiperheitä auttavaa Perheystävä-toimintaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Itsensä kirittäminen ei enää kiinnosta Kun keskittyy vähempään, voi saada enemmän, uskoo juontajan pestit jättänyt Mikko Leppilampi. Hän tahtoo rauhoittaa elämäänsä ja keskittyä näyttelemiseen, laulamiseen ja perhe-elämään. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MTV3 / MAREK SABOGAL

ikko Leppilammen elämässä on tapahtunut viime kuukausina isoja muutoksia. Hän jätti pitkäaikaisen juontajan työn Tanssii tähtien kanssa -viihdeohjelmassa keskittyäkseen näyttelemiseen ja laulamiseen. Uutena keskipisteenä on nelikuukautinen poikavauva, jonka hän sai Beata-vaimonsa kanssa. Taiteen maailmaan Leppilampi otti ensiaskeleensa jo lapsena isän, gospelmuusikko Jukka Leppilammen, työn kautta. Hänen varhaiset muistonsa liittyvät isän bändin treeneihin Ryttylän kansanlähetysopistolla. – Tauoilla sain paukuttaa bändin rumpuja, ja siitä innostuneena valitsin rummut omaksi soittimekseni. Kun muutimme Helsinkiin, aloitin niiden soittamisen Oulunkylän Pop-Jazz Konservatorion musiikkikoulussa. Leppilampi muistelee, miten uudet rummut olivat vielä paketissa, eikä hän malttanut odottaa vanhempien lupaa sen avaamiseen. Niinpä poika lintsasi koulusta, avasi paketin ja alkoi soittaa. – Asuimme Lehtisaaressa seurakunnan omistamassa kerrostalossa, jonka äänieristys ei ollut kummoinen. Niinpä naapurit valittivat äidilleni kesken työpäivän metelistä. Sen jälkeen Leppilampi pääsi harjoittelemaan rumpujensoittoa puutarhamökkiin Kuusisaareen. Siellä hän soitti luurit päässä muun muassa U2:n Angel of Harlemia. MUSIIKIN OHELLA Mikko Leppilampi vietti lapsuutensa uskonnon vaikutuspiirissä. Hän kiersi isänsä mukana rippileireillä ja oppi tuntemaan läpikotaisin Raamatun kertomukset. Kun hän sitten itse meni rippikouluun, hän tunsi olevansa jo konkari muiden riparilaisten joukossa. – Kodissani ei kuitenkaan tuputettu uskoa, vaan se oli henkilökohtainen valinta. Vanhem-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

pani pitivät tärkeänä, että löytää ylipäätään elämäänsä rauhan. Leppilampi ajattelee Raamattua eräänlaisen moraalisena oppikirjana, joka voi toimia ohjenuorana elämän eri vaiheissa. – Kaikista uskonnoista löytyy samankaltaisia ohjeita. Olen kuitenkin saanut tärkeitä aineksia elämääni myös tieteestä, erityisesti historiasta ja filosofiasta. – Joka tapauksessa olen tyytyväinen siitä, että sain tutustua Raamattuun jo lapsena. Se on avarta-

Kuka? Mikko Leppilampi, 43, on Espoon Westendissä asuva näyttelijä ja laulaja. Hän voitti vuonna 2004 parhaan miespääosan Jussi-palkinnon Helmiä ja sikoja -elokuvasta. Hän on näytellyt muun muassa elokuvissa Paha maa, Keisarikunta, Veijarit, Tyttö sinä olet tähti, Kasipallo ja Härmä. Lisäksi hän toimi 10 kautta MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -viihdeohjelman juontajana.

Mitä? Leppilampi on pääroolissa C Moren Hautalehto-dekkarisarjassa. Hän näyttelee myös Viaplayn Ivalo-rikossarjassa ja Vinski ja näkymättömyyspulveri -elokuvassa. Toukokuussa ilmestyy Tammen kustantamana Leppilammen ja Mika Wickströmin yhteistyönä tekemä kirja Mikko Leppilampi – Risteyksessä.

Motto Vähemmän mutta syvemmin.

nut maailmankatsomustani. Opin ymmärtämään myös sen, miksi tietyissä historian vaiheissa yhteiskunta on nojautunut niin paljon kirkon oppeihin. VAIKKA ISÄ oli taiteilija, Mikko Leppilammella oli nuorena vahva tunne, ettei hänestä itsestään tule taiteilijaa. Hän innostui helposti kaikesta. Teiniiässä hän oli mukana niin jääkiekko- kuin skeittausporukoissa. – Lätkä- ja skeittausporukat olivat toisistaan täysin poikkeavat maailmat. Molemmat tuntuivat tärkeiltä, mutta kun aloin pärjätä IFK:n junioreissa, jääkiekko alkoi vetää enemmän. Leppilampi pelasi jääkiekkoa myös käydessään lukiota Kanadassa. Hänellä oli suunnitelmissa jatkaa pelaamista siellä lukion jälkeen ja ryhtyä opiskelemaan elokuvatuottamista. Elokuva-ala oli alkanut kiinnostaa koulun draamaryhmän myötä. Hän palasi kuitenkin Suomeen käymään armeijan. Samaan aikaan ulospäin suuntautunutta nuorta miestä kannustettiin pyrkimään Teatterikorkeakouluun. Yllättäen hän pääsi sisään. – Se oli yksi risteyskohta elämässäni. Olihan se hämmentävää, kun ei ollut odottanut pääsykokeilta mitään. Olin kuin lapsi, joka on avoinna kaikelle eikä osaa vielä kokea mistään häpeää. Lahjakas näyttelijäopiskelija huomattiin, ja toisena opiskeluvuonna Leppilampi sai pääroolin elokuvassa Helmiä ja sikoja. Siitä hän sai parhaan miespääosan Jussi-palkinnon. Tämän jälkeen kiinnostavia roolitöitä alkoi suorataan sadella. – Minulle tuli kovat paineet lunastaa odotukset. VIIDEN VUODEN kuluttua Mikko Leppilammella oli takanaan kymmenen elokuvaa, teatterimusikaali, animaatiodubbauksia, levytys, Nevada-viihdeohjelma ja Suomessa järjestettyjen Euroviisujen juontaminen. – Olin ajautunut siihen pisteeseen, että tartuin lähes jokaiseen tarjottuun työhön. Kävin tietyllä tavalla kilpaa itseni kanssa. Samalla näkymiseni joka paikassa koettiin yleisön ja myös oman alani silmissä negatiivisesti. Ainakin itse tunsin näin. Aloin siinä vaiheessa miettiä Jenkkeihin muuttamista, Leppilampi kertoo. Yhdysvaltoihin hän lähti silloisen Emilia-vaimonsa ja heidän kaksivuotiaan Liliatyttärensä kanssa. Ajatuksena oli ensisijaisesti palata koulun penkille ja kehittyä lisää ammatillisesti. Samalla Leppilampi halusi kokeilla siipiään kansainvälisillä markkinoilla. – Olin jo 17-vuotiaana lähtenyt maailmal-

le, joten se ei ollut uutta. Sain heti alussa kiinnityksen hyvään agentuuriin, ja koekuvauksia riitti. Vähitellen alkoivat kuitenkin realiteetit tulla vastaan. Töitä ei ilmaantunutkaan vaan rahat alkoivat loppua. Se oli nuorelle perheelle henkisesti haastavaa aikaa. Kolmen vuoden jälkeen Leppilampi palasi perheineen takaisin Suomeen. Tiukan taloudellisen tilanteen sanelemana hän päätti tarttua tarjottuun juontajan pestiin. – Yritin pitää tiukasti kiinni näyttelijyydestäni. Pian kuitenkin tajusin, ettei se onnistunut. Koska olin jo sitoutunut juontopestiini, päätin keskittyä siihen täysillä. Siitä tulikin minulle tärkeä ja vahva ammatillinen identiteetti. Samalla se oli, totta kai, hyvin leimaavaa. Lopulta Leppilampi havahtui siihen, että hän, aikanaan Jussilla palkittu näyttelijä, oli Jussi-gaalan vakiojuontaja, joka ei voinut samaan aikaan juontaa muita sisään ja istua elokuva-alan tekijöiden joukossa jännittämässä palkintoa. Piti tehdä päätös, kummalla puolella haluaa olla.

”

Olin ajautunut siihen pisteeseen, että tartuin lähes jokaiseen tarjottuun työhön. Kävin tietyllä tavalla kilpaa itseni kanssa.

Mikko Leppilampi on tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseensa. Tällä hetkellä hän näyttelee uuden Hautalehto-dekkarisarjan pääroolia.

PÄÄTÖKSEN TEHTYÄÄN Mikko Leppilampi vaikuttaa tyytyväiseltä. Hän on nyt 43-vuotias ja tahtoo keskittyä näyttelemiseen ja laulamiseen. Juontotöiden ohessakin Leppilampi on tehnyt erilaisia roolitöitä. Parhaillaan hän näyttelee pääroolia C Moren uudessa Hautalehto-dekkarisarjassa. – Se on aivan ehdottomasti unelmien täyttymys. Rikoskomisario Antti Hautalehto on kiinnostava ja monitasoinen hahmo. – Juuri tällaisesta vahvaan kirjasarjaan pohjautuvan dekkarihahmon roolista olen haaveillut. On hieno tunne, että kaikesta juontajuudesta huolimatta minuun luotetaan näyttelijänä näin paljon. Viaplayn Ivalo-sarjassa Leppilampi näyttelee puolirikollista rekkakuskia, joka on täysin erilainen roolihahmo kuin Hautalehto. Leppilampi haluaa nyt keskittyä urallaan vain huolella valittuihin asioihin. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellinen turva on heikompi, koska tulevista töistä ei ole tarkkaa tietoa. Hän pyrkii kuitenkin ajattelemaan, että vähemmän on enemmän, ja antaa asioiden tapahtua liikaa suunnittelematta. – Ennen hapuilin hädissäni kaikkea mahdollista. En kokenut, että minulla olisi varaa sanoa ei. Nyt alan hiljalleen ymmärtää, Tommy Hellsteniä lainaten, että saat sen, mistä luovut. – Tuntuu hyvältä, että arvoni ja elämäntyylini ovat muuttuneet. Nämä ovat olleet askelia kohti omaa rauhaa, sen tajuamista, mitkä asiat elämässä ovat oikeasti tärkeitä. NYKYISEEN OLOTILAAN on Mikko Leppilammen mukaan vaikuttanut vahvasti myös Kaspian-pojan syntymä. Kotona on hyvä olla, hoitaa lasta ja seurata hänen kasvuaan. Leppilampi uskoo, ettei tule vanhana kiikkustuolissa katumaan tätä eikä juuri muitakaan ratkaisujaan. – On hyvä, että on kokeillut elämässään kaikenlaista. Ei tärkeintä ole jonkin asian saavuttaminen, sillä monenlaisten – kipeidenkin – kokemusten kautta voi saada uusia työkaluja elämään. – Luulisin niiden tuovan myös uutta syvyyttä työhöni. On vain hyvä, mitä enemmän on tarinaa repussa ja ryppyä hymyssä, Leppilampi toteaa hymyillen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

WIKIMEDIA COMMONS

Sekä Albert Edelfelt että Eero Järnefelt maalasivat Larin Paraskesta muotokuvan. Tämä Albert Edelfeltin maalaus Paraskesta on vuodelta 1893.

Saavatko Suomen ortodoksit ensimmäisen naispyhän? Larin Paraske oli merkittävä taiteilija, joka huolehti liudasta lapsia ja innoitti taiteen suuria nimiä. Myös uskonnolla oli hänen elämässään tärkeä rooli. TEKSTI HANNA ANTILA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

uomen ortodoksisessa kirkossa on käynnistynyt prosessi kolmen henkilön kanonisoimiseksi eli julistamiseksi pyhäksi. Piispainkokouksen asettama työryhmä päätyi siihen, että Pyhittäjä Hariton, Pyhittäjämarttyyri Paisi ja Pyhä Vanhurskas Paraske täyttävät pyhäksi julistettavan kriteerit. Pyhä Vanhurskas Paraskella tarkoitetaan 1800-luvulla vaikuttanutta runonlaulajaa Larin Paraskea. ”Ortodoksisen kirkon näkökulmasta hän on karjalais-suomalaisen hurskaan ortodoksisen kansanäidin esikuva, joka eli uskoaan arkipäivässä ja välitti sen seuraavalle sukupolvelle”, työryhmä perustelee. Ortodoksien piispainkokous käsitteli asiaa viime kesäkuussa, jolloin asia jätettiin pöydälle. Elokuussa piispainkokous päätti siirtää asian käsittelyn tuonnemmaksi, mutta päätti myös tilata kreikankieliset käännökset igumeni Haritonin, luostarijohtaja Paisin sekä runonlaulaja Parasken elämänkerroista. Mikäli Larin Paraske kanonisoidaan, kyseessä olisi Suomen ortodoksikirkon ensimmäinen naispyhä. Maallikon ja vieläpä naisen mahdollisuudet päätyä pyhäksi ovat hyvin pienet. – Yleensä pyhäksi julistetut naiset ovat olleet keisarinnoja, jonkun mahtimiehen äitejä tai puo-

lisoita tai marttyyreita, sanoo kanonisointityöryhmän jäsen, Venäjän kulttuurihistorian dosentti Elina Kahla. AJATUS KUULUISAN RUNONLAULAJAN kanonisoinnista syntyi jo vuosikymmeniä sitten. – Ortodoksien lehdessä Aamun Koitossa oli jo vuonna 1985 Erkki Piiroisen kirjoitus aiheesta. Siinä pohdittiin, löytyisikö runonlaulajasta Suomen ortodokseille uusi pyhä, Elina Kahla kertoo. Mutta miksi juuri Larin Paraske halutaan kanonisoida? Monille hän on tuttu ehkä lähinnä siitä, että hänen patsaansa sijaitsee Kansallismuseon vieressä Helsingin ytimessä, tai siitä, että hänet on kuvattu Albert Edelfeltin ja Eero Järnefeltin maalauksissa. Paraske oli runonlaulaja, jonka repertuaariin kuului myös itkuvirsiä, sananlaskuja ja arvoituksia. Häneltä on tallennettu yli 32 000 säettä, enemmän kuin keneltäkään muulta Suomessa. – Hän oli ammattilaulaja, mutta osa elannosta tuli siitä, että hän kävi hakemassa hoitoonsa Pietarin orpokodeista hylättyjä lapsia. Jälkikäteen on pohdittu, mistä oli kyse. Oliko se hänelle laupeudentyötä vai ikään kuin ammatti? Elina Kahla kertoo. Paraske synnytti yhdeksän lasta, joista kolme selvisi aikuisikään asti. Tämän vuoksi hän pystyi huolehtimaan muiden lapsista ja jopa imettämään heitä. – Paraskea on muisteltu äidillisen rakkauden vuoksi, mutta hän oli myös huippulahjakas ja itsenäinen nainen. Jo lapsena hän voitti kylän runonlaulukilpailut ja erottui joukosta, Kahla sanoo. LARIN PARASKE OLI inkerikko, eli hän kuului Inkerin itämerensuomalaiseen, ortodoksiseen vä-

estöön. Uskolla oli tärkeä rooli Parasken elämässä. Se kuului myös hänen runoissaan. – Hänen runoudessaan kristilliset käsitteet yhdistyivät loitsumagiaan. Lapsen kylvetyksessä hän toivoi Kristuksen verta ja Marian maitoa vahvistamaan lasta, Elina Kahla kertoo.

”

Larin Parasken runoudessa kristilliset käsitteet yhdistyivät loitsumagiaan. DOSENTTI ELINA KAHLA

Ei ole itsestään selvää, että ortodoksipapit saati luterilaiset papit olisivat aina osanneet arvostaa kansanperinnettä ja kaikkea sitä, mitä se pitää sisällään. Kiinnostava yksityiskohta Parasken elämässä onkin se, että Sakkolassa Karjalankannaksella työskennellyt luterilainen pappi, historioitsija Adolf Neovius ”löysi” Parasken ja toi hänet Porvooseen ja Helsinkiin. Sen myötä Paraske alettiin tuntea laajemmin, ja hänestä kiinnostuivat myös aikansa ykköstaiteilijat. Kahlan mukaan Paraskeen tutustuneet Jean Sibelius, Eero Järnefelt ja Albert Edelfelt eivät kuitenkaan välttämättä ymmärtäneet Paraskea ja hänen maailmaansa. – Sibelius, Edelfelt ja kumppanit eivät olleet kiinnostuneita hänen tarinastaan, vaan enemmänkin ammensivat hänestä inspiraatiota omaan taiteeseensa. Hänet esimerkiksi puettiin asuun, joka oli kaukana hänen arkivaatteistaan.

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN kansanrunousarkiston tutkijana työskennellyt, Näin lauloi Larin Paraske -kirjan toimittanut Senni Timonen on ilahtunut siitä, että ortodoksisessa kirkossa mietitään Larin Parasken kanonisointia. – Se herättää minussa positiivisia ajatuksia, erityisesti siltä osin, että tavallinen ihminen, tavallinen siis lainausmerkeissä, voi nousta tähän asemaan. Ihan tavallinen Paraske ei nimittäin ollut, sillä hän oli runonlaulajana todella hieno. – Paraske symboloi monelle vanhaa kulttuuriperintöä ja kalevalalaista runoutta, jossa myös ortodoksisuus on vahvasti läsnä, Timonen sanoo. Sitä Larin Paraske tuskin olisi osannut aavistaa, että joskus kirkossa pohditaan hänen julistamistaan pyhäksi. Timosen mukaan on vaikea sanoa, miten Paraske itse olisi asiaan suhtautunut. – Paraske oli taiteilija ja nautti esiintymisestä. Voi olla, että hän osaisi suhtautua asiaan luontevasti. Sitä emme tiedä, miten hän suhtautui pyhimyksiin, sillä hänen runoissaan tulivat esiin vain Jumala ja Jeesus. On vielä epävarmaa, miten ja millä aikataululla kanonisointiprosessi etenee. Elina Kahlan mukaan Suomen ortodoksien omille pyhille on nyt kuitenkin selvä tilaus. Vuonna 2023 kirkko viettää juhlavuotta, sillä silloin tulee kuluneeksi 100 vuotta Tomos-asiakirjasta, joka tarkoitti Suomen ortodoksikirkon irtaantumista Venäjän ortodoksisesta kirkosta. Elina Kahla ajattelee, että kanonisointiprosessi on jo itsessään Larin Parasken muiston kirkastamista. Jos prosessi etenee loppuun asti, Paraske saa muun muassa oman ikonin ja muistopäivän. ■

KANSALLISKIRJASTON KUVA-ARKISTO FINNA

Kulttuuripersoona Inkerinmaalta Larin Paraske, alkuperäiseltä nimeltään Paraskeva Mikitantytär (Nikitina) Stepanova, syntyi 27.12.1833 Inkerinmaan Lempaalassa. Joissakin lähteissä syntymävuosi on 1834, mikä johtuu juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin eroista. Paraske oli inkerikko. Lapsuudenkodin kieli oli pohjoisinkeroisten murre, joka oli lähellä Itä-Kannaksen suomalaismurteita. Jäätyään 20-vuotiaana orvoksi Paraske avioitui äitinsä kotikylään Sakkolaan. Miehensä kotitalon Larilan mukaan hän sai kutsumanimen Larin Paraske. Aviomies oli Paraskea 18 vuotta vanhempi, ja hänen kerrotaan olleen sairaalloinen. Paraske hankki perheelle lisäansioita vetämällä jaala-

purjealuksia Taipaleenjoessa, kantamalla halkoja ja hoitamalla orpoja. Pariskunta sai yhdeksän lasta, joista kolme varttui aikuisiksi. Paraskelta taltioitiin yli 32 000 runosäettä. Suuren osa tuotannosta tallensi Sakkolassa työskennellyt luterilainen pappi Adolf Neovius. Paraske esiintyi Helsingissä, ja monet taiteilijat kiinnostuivat hänestä ja hänen tuotannostaan. Taidemaalarit Albert Edelfelt ja Eero Järnefelt maalasivat hänen muotokuvansa, säveltäjä Jean Sibelius innostui hänen sävelistään. Larin Paraske kuoli 71-vuotiaana tammikuussa 1904.

Valokuvaaja Natalia Linsén kuvasi Larin Parasken Porvoossa. Kuvausasun osti pappi Adolf Neovius, sorokka-päähine oli Parasken oma. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Kolumni

Mielipide

Ovelin ahneus naamioituu hyväntekemiseksi

Säästääkö seurakunta itsensä tarpeettomaksi?

Ihmisessä olevat ristiriidat saattavat pulpahtaa esiin ennalta-arvaamattomissa tilanteissa. OLEN AINA OLLUT huono antamaan omastani. Tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että he aina mieluummin antavat kuin ottavat. Äitini on sellainen. Minä olen juuri päinvastaista tyyppiä. Haluaisin nähdä itseni anteliaana, mutta piirteissäni on voimia, jotka vetävät vahvasti toiseen suuntaan. Siksi jo tehty päätös lahjoittaa saattaa vaarantua monta kertaa. Jos lahjoitan vaikka käteistä, saatan vielä viime hetkellä ”pelastaa” siitä osan. Antamisen hetkellä minusta tuntuu, kuin minussa olisi kaksi eri ihmistä. Uskon, että ihmisissä onkin keskenään täysin päinvastaisia uskomuksia ja toimintamalleja, joiden jännite saattaa tulla näkyviin yllättävissä tilanteissa. NEUROLOGIA TUNTEE mielenkiintoisen ilmiön, häiriötilan, jonka englanninkielinen nimi on alien hand syndrome. Siinä jokin tukahdutettu halu murtautuu läpi toisen käden: yhtä kättä henkilö pystyy tietoisesti ohjaamaan mutta toinen alkaakin käyttäytyä aivan oman tahtonsa mukaan. Sadan vuoden ajalta lääketieteestä tunnetaan jopa kuvauksia, joissa henkilö joutuu taistelemaan toisella kädellä täysin omavaltaisesti käyttäytyvää kättä vastaan. Ilmiössä on jotain niin mielipuolisen vieraannuttavaa, että kauhuohjaaja Sam Raimi herkutteli sillä kulttielokuvassaan Evil Dead 2 (1987). Tämä nousi mieleeni Jeesuksen ohjeesta Matteuksen evankeliumissa: ”Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea tekee.” Jeesuksen pääviesti on selvästi, ettei omasta antamisesta pitäisi tehdä julkista. Voisiko silti sanavalinnassa olla muistuma kertomuksesta, jossa jonkun vasen käsi ei oikeasti tiennyt, mitä oikea teki? Neurologinen ilmiö lienee joka tapauksessa muinainen. Tarkoittaisiko Jeesus siis, että jos annat, niin anna pois, mutta älä noteeraa sitä edes itse?

JOONAS BRANDT

LUONTEENI SAATTAA osin johtua historiastani ison lapsikatraan keskimmäisenä, joka on joutunut taistelemaan omastaan. Muistan lapsuudesta hetken, kun isä antoi minulle ja kolmelle pienemmälle sisarelleni Fazerin parhaat -karkkipussin jaettavaksi. Karkit eivät menneet tasan, ja yhden piti tyytyä muita vähempään. Silmää räpäyttämättä ilmoitin, että minä otan yhden vähemmän. Isä päätti opettaa muita sisaruksia ja pyysi heitä kaikkia antamaan minulle yhden karkeistaan. Jo pieni Mikko näki, että paras pelitaktiikka on yrittää näyttää hyväntekijältä. Juuri sellaisesta Jeesus haluaa varoittaa: hyvän tekemiseksi naamioidusta itsekkyydestä. Eniten hän varoittaa antajaa itseään, sillä meillä on paha taipumus uskoa itseämme.

MIKKO LESKELÄ

Lue lisää Mikko Leskelän kolumneja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi /puheenvuorot.

KIITOS EVA REDELINGHUYS kirjoituksestanne Herttoniemi ei voi säästää enempää (K&k 13.1.). Olen kanssanne täysin samaa mieltä. Säästökohteena on ollut mainitsemienne kohteiden lisäksi kerhohuoneisto Herttoniemenrannassa Laivalahdenkaarella. Lisäksi on säästetty 70–90-vuotiaiden syntymäpäiväonnitteluista. Naapuriseurakunnalla on vielä onnitteluihin varaa. Nämä ikäihmiset ovat toimineet vuosikymmeniä seurakunnassa, antaneet eläkeroponsa kolehteihin ja Yhteisvastuukeräyksiin ja maksaneet veronsa. Olisi kohtuullista onnitella heitä, koronarajoitusten eristämiä, ja toivottaa siunausta tuleville vuosille. Nyt seurakunta on kääntänyt selkänsä. Kun seurakunta säästösyistä luopui alueen toimitilasta ja yhteyksistä seurakuntalaisiinsa vähentämällä aikaisemmin kiitettävästi toiminutta viestintää eli tekstiviestikutsuja kappelin tilaisuuksiin, se katkaisi yhteydet ja menetti seurakuntalaisiaan. Säästöt ovat syöneet tilat ja kuihduttaneet toiminnan. Seurakunta on säästänyt itsensä alueellamme näkymättömäksi, kuulumattomaksi ja tarpeettomaksi.

Pirjo Toivola-Kauppinen Herttoniemenranta, Helsinki

Etsitään toimivia ratkaisuja yhdessä EVA REDELINGHUYS ja Pirjo Toivola-Kauppinen kiinnittivät huomiota Helsingin seurakuntien säästöihin ja Rohkeasti yhdessä -ohjelman vaikutuksiin Herttoniemessä. Ohjelma on käynnistetty, jotta seurakunnat selviäisivät tulevista taloushaasteista ja pysyisivät elinvoimaisina ja niillä olisi edellytyksiä kasvaa. Ohjelmaan liittyviä päätöksiä tehdään jo kevään 2022 aikana. Monet helsinkiläiset seurakunnat ovat viime vuosina joutuneet luopumaan useista kiinteistöistä. Jokaiseen luopumiseen on liittynyt paljon yhteistä surua. Tiloihin ja toimintaan liittyvät säästöt ovat ikävä, mutta välttämätön seuraus seurakuntien jäsenmäärien notkahduksesta. Seurakuntaneuvostomme on pyrkinyt vaikuttamaan aktiivisesti siihen, että kiinteistöjä koskevissa päätöksissä otettaisiin huomioon seura-

kunnan alueen pitkänmallisuus sekä akuutti, ratkaisematon kirkon tai muun tilan tarve Länsi-Herttoniemessä. Kaikki mielekäs toiminta ei onneksi ole vain seinistä kiinni. Syntymäpäiväonnitteluja yli 70-vuotiaille on tärkeää jatkaa. Pyrimme muistamaan kaikkia korona-aikana merkkipäiväänsä viettäneitä. Uusi tilanne on myös mahdollisuus uudistumiseen. Olisi hienoa suunnitella yhdessä, minne jatkossa tehtäisiin retkiä tai millainen yhteen tuleminen toisten kanssa auttaisi jaksamaan arjessa. Kunhan koronatilanne hellittää, lupaamme järjestää kaikille kiinnostuneille avoimen ideointitilaisuuden. Lämpimästi tervetuloa silloin mukaan!

Minnamari Helaseppä Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra

Vantaalla haluttiin syrjiä lähetysjärjestöjä VANTAAN SEURAKUNNAT tukevat taloudellisesti useita lähetysjärjestöjä, joiden päätehtävä on viedä kristillinen pelastussanoma eri puolille maailmaa. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 30.11.2021 äänestettiin lähetysjärjestöjen tukemisesta. Suuri enemmistö valtuutetuista äänesti sen puolesta, että Vantaan seurakunnat tukevat edelleen kaikkia esitettyjä lähetysjärjestöjä. Niin tein itsekin. Tulkaa kaikki -liikkeen luottamushenkilöryhmissä on vuosittain budjettineuvotteluissa vastustettu avustusten myöntämistä tietyille lähetysjärjestöille, koska näiden järjestöjen uskontulkinta, erityisesti perinteinen virkakäsitys eli se, että pappisvirka kuuluu vain miehille, ei sovi heidän tasa-arvoajatteluunsa. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä, Medialähetys Sanansaattajat, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja Svenska Lutherska Evengeliföreningen ovat Tulkaa kaikki -väen mielestä osoittautuneet kelvottomiksi viemään evankeliumin sanomaa maailmalle. Lähetysseura ja Pipliaseura sen sijaan kelpuutetaan, hyvä niin. Evankelis-luterilainen kirkko on kuitenkin hyväksynyt nämä lähetysjärjestöt avustuksen saajiksi, eli ne ovat kirkon virallisia lähetysjärjestöjä. Nämä järjestöt, joille Vantaan seurakunnat ja seurakuntayhtymä ovat vuosittain myöntäneet tukea, perustavat uskonsa Raamattuun kuten kirkkokin.

MARTTA-KAISA VIRTA

Suomessa on uskonnonvapaus, ja uskonnollisilla yhteisöillä on vapaus pitää raamatullinen tulkintansa uskonasioissa. Tämä koskee myös tasa-arvoasioita. Mikään ideologia ei voi tulla esteeksi näille lähetysjärjestöille viedä toivon sanomaa maailmalle. Avustusten kieltämistä lähetysjärjestöiltä niiden uskonnollisen vakaumuksen vuoksi voidaan kutsua syrjinnäksi. Laila Jouhki yhteisen kirkkovaltuuston varajäsen Vantaa

Täyttä hepreaa eri vuosisadoilla KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICON kiinnostava juttu sanonnasta ”täyttä hepreaa” herätti kysymyksiä ilmauksen ajoituksesta (K&k 13.1.). Ruotsalaisen kielitieteilijän Elof Hellqvistin mukaan sillä viitattiin alun perin paitsi käsittämättömään myös mahdottomaan. Tätä kuvastaa muun muassa se, että heprean oppimista yhdessä yössä pidettiin 1600-luvulla Turun akatemian piirissä noituuden merkkinä. Hans Braskilta tunnetaan vuodelta 1648 ilmaus ”Tå kan jagh hebraiska” merkityksessä ”osaan tehdä ihmeitä”. Sanonnan juuret voisivat liittyä ruotsin kielessä siis jo 1600-lukuun ja tähän merkitykseen. Suomeen ilmaus lienee vakiintunut samaa tarkoittavana vasta myöhemmin. Sitä ei esiinny 1700-luvun sanakirjoissa ( Juslenius, Ganander) tai muissakaan aikakauden teksteissä, ei liioin Lönnrotin sanakirjassa 1880. Autonomian ajan lehdistössä heprean osaaminen käsittämättömän tai mahdottoman synonyymina on niin ikään harvinainen. Ensimmäinen tuntemani esimerkki on vasta vuodelta 1864, jolloin Suomettaressa nimitettiin venäläisillä kirjaimilla kirjoitettuja nimiä ”hebreaksi” niiden kummallisuuden ja ”naurettavuuden” vuoksi. Aikaisemmat viittaukset heprean kieleen muun muassa Sorolaisen postillassa 1621–1625 ilmentävät kyllä toiseutta, mutta eivät viittaa kuulijoiden tuntemaan vakiintuneeseen sanontaan.

Esko M. Laine kirkkohistorian dosentti, pastori Helsinki

Vanhat tv-messut eivät innosta MIHIN KIRKKO on hävinnyt televisiosta? Telkkarista tulee vanhoja nauhoituksia jumalanpalveluksista. Edes kirkkovuotta ei seurata, vaan kuvassa lehdet liehuvat puissa ikkunan takana. Kun korona alkoi, ”kaikissa” seurakunnissa opeteltiin nopeasti striimaamaan. Tästä ei ole enää mitään jäljellä. Edes uutenavuotena ei yksikään piispa ilmeisesti tuntenut tarvetta vetää vuoden tapahtumia yhteen ja lohduttaa ihmisiä. Silloin televisiosta tuli nauhoitus vuodelta 2006!

Anitta Tuomitie Helsinki

OHJELMAPÄÄLLIKKÖ VASTAA: Koronapandemian alussa Yle ja Kirkon viestintä päättivät lisätä jumalanpalveluslähetysten määrää. Kun aikaisemmin lähetyksiä oli 34–37 vuodessa, viime vuonna niitä oli 61. Nyt tv-jumalanpalvelus tulee kaikkina kristillisinä juhlapäivinä sekä joka sunnuntai. Lisäksi jumalanpalvelus uusitaan maanantaisin kello 11.05. Moni tv-jumalanpalvelusten ystävä on kokenut hyväksi, että ei ole tarpeen erikseen tarkistaa, onko

tv:ssä jumalanpalvelusta. Ohjelman löydettävyys on siis parantunut. Tv-jumalanpalvelusten katsojamäärät ovat myös kasvaneet jatkuvasti. Koska Ylellä ja Kirkon viestinnällä on rajalliset resurssit ja tv-jumalanpalvelukset ovat kalliita toteuttaa, osa lähetyspaikoista joudutaan kattamaan uusinnoilla. Arkistolähetyksissä ei aina voida taata kirkkovuoden mukaista tekstiosuutta. Tällöin pyritään etsimään lähetys, joka temaattisesti liittyy kyseiseen pyhään tai ajankohtaiseen asiaan. Hartausohjelmilla on Ylessä lähes 1 300 ohjelmapaikkaa. Esimerkiksi 120 radiojumalanpalveluksessa ei ole uusintoja. Uudenvuoden lähetys oli uusinta vuodelta 2006, mutta sen alussa oli aivan tuore arkkipiispan puheenvuoro uudelle vuodelle 2022. Toivomme edelleen hyviä hetkiä tv-jumalanpalvelusten sekä kaikkien muiden radion ja tv:n hartausohjelmien parissa.

Kimmo Saares ohjelmapäällikkö, Kirkon viestintä hartausohjelmien vastaava toimittaja

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Kiinteistönvälitystä

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 € Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oteesi norm. 650 opr kok an leu ala Ylä- tai

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Hammasproteesien valmistus ja huolto

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Pääsiäisen tuplanumero ilmestyy 7.4. Varaukset 25.3. mennessä. Peittojakelu Espoossa: Lehti jaetaan kaikkiin talouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Siivous- ja ikkunanpesut vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. p. 046 888 8440

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Pia Matalalampi 050 431 5536

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

HELANDER-KODIT TARJOAA LYHYT- JA PITKÄAIKAISTA PALVELUASUMISTA IKÄIHMISILLE HAAGASSA, MAUNULASSA JA VUOSAARESSA Kysy vapaita asuntoja! Asukkaiden käytössä ovat talon yhteiset oleskelutilat, kuntosali, sauna ja pyykkitupa. Asukkaat voivat osallistua maksuttomaan virkistystoimintaan. Palvelutalosta on mahdollista ostaa fysioterapeutin ja hoivan palveluja asumisen tueksi. Ruoat valmistetaan talojen omissa keittiöissä. Helander-kodeilla on myös tehostettua palveluasumista ja päivätoimintaa. Kaikki kodit on hyväksytty palvelusetelipaikoiksi. Tiedustelut puh. 0400 341 306 virpi.paananen@helander-kodit.fi www.helander-kodit.fi

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua?

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Tilaisuuksia

JALKAHOITOA kotikäynteinä. Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594 Estä Alzheimeria ristikoita tai Sudokuja täyttämällä

www.nettiristikot.fi Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

Rakennusala

Kuolin ilmoitukset ja kiitokset Ota yhteyttä mediamyyntiin Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508

la 29.1. klo 17 sateenkaarimessu Alppilan kko, Kotkankatu 2, Hki; saarna Pauli Löija, lit. K. Airas, mus. K. Puunenä; kolehti H-Y:n nuorisotyölle. su 30.1. klo 16 veisuut opetellen Siionin virsien sävelmiä, www.facebook.com/herattaja; H. Seppä veisuuttaa. su 6.2. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Vantaa. ma 7.2. klo 18.30 seurat Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, Espoo. ti 8.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs; lähettikirjeitä. ke 9.2. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatinkatu 5, Hki. TARKISTA peruutukset ja muutokset www.h-y.fi/tapahtumakalenteri tai oman srk ilmoitukset. KYSY aluesihteeriltä, p. 0400 8822 51.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Ostetaan

www.ukkonen.com

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

040 0218 225 SEPPO JA SARI

YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Vuokrata halutaan Vuokrataan hyväkuntoinen yksiö 33,5 m2 Suurmetsästä. Rauhallinen sijainti. Vuokra 600 €/kk sis. vesi. p. 0400 794 066. Työssäkäyvä, savuton 32 v. nainen etsii asuntoa kantakaupungista, min. 28m2. 0400 983 368.

Vuokralle tarjotaan Uusi, valoisa yksiö 31,5m2, 8. krs, Tikkurilan keskustan Kirkkokortteli, 750 €/kk. Hyvät säilytystilat ja mainio sijainti. Hieno uusi kotisi? puh. 0500 46789 tai risto.i.pennanen@gmail.com

Ostetaan asuntoja Raitis lääketieteen opiskelija etsii puolisonsa kanssa kotia 2-3h+k Meilahden klinikan alueelta. Kaikki huomioidaan. Tarjoa! Auli 050 536 4858

ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

SELAIMEN TALLENTAMA

KÄÄNTÄJÄN TYÖSTÄMÄ VANKILASTA EIVÄT LOPULLISIA

LUN, DAN

JUOVA

RANSKAN SUURKAUPUNKI

STILLMAN JOKELA

MONACO ANDORRA

PÖLISEVÄÄ

LÄNSILIITTO

HEIKENTYÄ SANNA

LISÄÄNTYMISEEN RUOKKIA

ITÄMAA L

KUULU ÄITI VAINIO

Kotro A K K SIELLÄ ETNA

reunustaa

JÄÄLAUTTA

EHTOOTILAISUUS

SILLAN ALLA?

SUKSIEN POHJISSA

A O

mielissään

TENHOT

Buster PELTIIN

TYYTYMÄTÖN

KESKEYTYS

SIELTÄ HYVÄ KALASAALIS

PIIRSI HELSINKIÄ TEA

RAAMATUN KUNKKU

MANSEA NEUVOJA OLLENKAAN

PANOSTAA PITÄÄ MAJAA

TILKUISTAKIN

PAISUA HÄMEENLINNAA

PUOPOLO HÄIRIÖ

IHOTAUTI MAUSTAA

TURKKILAISTA VIINAA

ESITYS

PUKIMISTA KAMERA

- JACK MAKSETTAVIA

N KYNNET-

POHJOISEN NAISIA

A NAHV JUS

MAALIVAHDIN VARUSTUSTA

ENNUSTAA

RAJU

LÄHIITÄÄ

Y O

TÄVIÄ

U L

O Ö

PUHEENAIHE

OSTAJIEN TURVANA

RIITOJA -ÖLJY

JUHLAASUJA LÄHIPIIRI

KARI HINTSA

OIKEA

NORJAN TYTTÖ LUONNOLLAKIN

KÖY- K HIÄ

KURAAVAA

OMAKÄTISESTI

OSUI OMENAAN

PROOMU

KENNOIHIN

A ULAPAT A

OLYMPIAPAIKKA

ANSSI

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

Tuukka

MENESTYSKIRJAILIJA COELHO

-1.

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Hyvää pyhää

30.1.

Päivän evankeliumissa (Matt. 8:23–27) järvellä nousee äkillinen myrsky, jonka Jeesus tyynnyttää.

Itä-Suomen Irja KREIKKALAISESTA MIEHEN NIMESTÄ Georgios muotoutui aikoinaan yläsak salaisissa murteissa lyhyt nimi Irg. Tästä puolestaan johdettiin suomalainen naisen nimi Irja. Vuonna 1952 ItäSuomessa syntyi muuan tyttö, joka kas tettiin Irjaksi. Perheessä hän sai lempinimekseen Iri. Tämä tyttö lähti kulke maan suureen maailmaan, ja hänestä kasvoi nykypäivän tunnetuin Irja: Suo men ensimmäinen naispiispa Irja Askola. Tammikuun 30. päivänä nimipäi väänsä viettävät vain hän ja hänen kaimansa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Tyyntä myrskyn keskelle

allot vyöryvät. Vuorten solista puhurina puhaltaneet tuulet ovat synnyttäneet myrs kyn, joka uhkaa hukuttaa miesjoukon veneineen. Evankelista Matteus käytti Genesaretin järvellä riehuneesta myrskystä sanaa seismos. Se viittaa siihen, että vedet olisi saanut kuohu maan maanjäristys. Tuo oli vain yksi äkillinen myrsky, josta Galilean ka lastajat kuin ihmeen kaupalla selvisivät. Kertomus saa kuitenkin syvemmän merkityksen yhden matkustajan sa ansiosta. Kaaoksen keskellä veneessä nukkui Jeesus. Kalasta jat, joista oli tullut Jeesuksen oppilaita, hätääntyivät: ”Herra, pelasta meidät, me hukumme.”

Nuo lauseet ovat ikiaikainen rukoushuudahdus. Elä män perustusten järkkyessä ja myrskyjen keskellä suku polvi toisensa jälkeen on etsinyt niistä turvaa. Niillä voi pysäyttää sisimmässä vellovat ajatukset. Niil lä kutsumme rauhantuojaa. Kuvaannollisesti sanoen nii den myötä nousemme samaan veneeseen Jeesuksen op pilaiden kanssa. Tänäänkin koettelemusten keskellä voi löytää rauhan. Pelkoihin voi saada etäisyyttä ja epäilysten vyöry voi aset tua. Aina ei tiedä, mikä odottaa. Jeesus nukkuu perätuhdol la, myrskyävän sydämemme sopukassa. Rukoushuudahdus herättää hänet. Hän ei ole kaukana vaan samassa veneessä, sisimpämme kaaoksen keskellä. Hän voi tuoda tyvenen.

Tyyneyskävely Lähde talvipäivänä ulos. Tee muutaman metrin tai muutaman kilometrin rauhallinen kävelylenkki kuntosi mukaan. Avaa mielesi ja kaikki aistisi talviselle maisemalle. Tunne ilma, jota hengität. Lausu hiljaa mielessäsi: Jumala, tyynnytä sinä ajatukseni. Karkota pelkoni. Anna mieleeni selkeys ja sinun rauhasi.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

”

Kun katsoo 20 suosituimman koiran nimen listaa, niin huomaa, että suurin osa niistä löytyy myös sadan suosituimman lasten nimen joukosta. YLIOPISTON ALMANAKKATOIMISTON JOHTAJA MINNA SAARELMA- PAUKKALA s. 6

PANDEMIA ON KOETELLUT LAPSIA JA NUORIA SUOMESSA JA MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA. ANNA NUORILLE TULEVAISUUS – LAHJOITA YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN OSOITTEESSA YHTEISVASTUU.FI, TEKSTAA APU20 (20 €) NUMEROON 16588 TAI LAHJOITA VALITSEMASI SUMMA MOBILEPAYLLA NUMEROON 85050. #lahjoitamullehuominen #yhteisvastuu2022 Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126.

27.1.2022 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Toivon tuottaja

Tuomiorovasti Marja Heltelän mielestä toivon sanomalle on näinä aikona huutava tarve s. 4 Yhteisvastuukeräys auttaa koronapandemiasta kärsiviä lapsia ja nuoria s. 2

Vartiokylän kirkossa otettiin käyttöön pillittömät virtuaaliurut s. 6

Marjut Mulari (oik.) on Haagan seurakunnan tämän vuoden keräyspäällikkö. Anita Liimatainen on puolestaan seurakuntaneuvos ton keräyskuningatar, joka leipoo kymmenittäin suosittuja mauste kakkujaan eli pippurikakkuja myytäväksi Yhteisvastuun hyväksi.

Yhteisvastuukeräys ponnistaa poikkeusoloissa Seurakunnissa mietitään uusia keinoja kerätä varoja Yhteisvastuukeräykselle. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

iimeisimmät korona rajoitukset astuivat voimaan joulukauden alussa, ja ne kiristyi vät 28.12. alkaen. Seu rakunnissa ei ole voi tu kunnolla suunnitella jokavuotis ta Yhteisvastuukeräystä. Ihmisiä on myös sairaina ja karanteenissa. Diakoniatyöntekijä Alex Anttila järjestää Roihuvuoren seurakun nan Yhteisvastuukeräystä jo toisen kerran koronaoloissa. Hän toimii keräyspäällikkönä yhdessä joulu kuussa aloittaneen papin Juha Takalan kanssa. Viime vuonna Anttilakin oli uusi työntekijä, ja keräyksen organisointi

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2022

oli aluksi aika jännittävää. – Olin kyllä toiminut keräyspääl likkönä edellisessä työpaikassani Raahen seurakunnassa. Mutta to teutustapa on siellä käytännössä ihan erilainen. Kaupunkiseurakun nassa tuotto syntyy lähinnä erilaisis ta tapahtumista, kun taas maalla li pas ja listakeräys tuottaa hyvin. Lis tasta näkee myös, mitä naapuri on lahjoittanut, mikä on sekä kannus tin että ongelma. Roihuvuoren seurakunta on teh nyt monena vuonna hienon keräys tuloksen. Paras keino on ollut pe rinteinen ulkotapahtuma Euron päivä poniajeluineen ja loimulohi neen. Sitä on ollut toteuttamassa

jopa sata vapaaehtoista partiolaisia myöten. NYT EURON PÄIVÄ on jouduttu pa nemaan naftaliiniin jo toisena vuon na peräkkäin. Viime vuonna Roihu vuoressa toteutettiin pahviseura kunta Haagan seurakunnan malliin. Ihmiset saivat tilata omasta valoku vastaan ihmisen kokoisen pahvihah mon, josta maksoivat 40 euroa Yh teisvastuun kassaan. Koronan vuok si suljetussa kirkossa kokoontui näin pahviseurakunta. Kun kotimaassa hyödynsaajana olivat vanhukset, ideoitiin myös Ilahduta ikäihmistä kukkakimpul la tempaus yhdessä alueen kukka kauppojen kanssa. Tämä tuotti mel kein yhtä paljon kuin pahvihahmot. Kaiken kaikkiaan saatiin kasaan kymppitonni. – Täytyy taas miettiä poikkeus juttuja. Pahviseurakunta toimi hy

vin viime vuonna. Kukaan ei osan nut silloin ajatella, että ollaan taas tällaisessa pisteessä, Alex Anttila sa noo. Melko koronavarmaa on se, et tä vappuaattona Roihuvuoressa ote taan taas varaslähtö vappuun. Sun tion simaa ja tuoreita munkkeja myydään kirkon pihalla, ja Yhteis vastuun kassa karttuu. PAHVISEURAKUNTA oli vuonna 2021 Haagan seurakunnan jymymenes tys, joka poiki paitsi rahaa myös paljon hyvää mieltä ja mediahuo miota. Tämän vuoden keräyspääl likkö, pappi Marjut Mulari, toteaa, ettei tempaus ole ainakaan samalla tavalla toistettavissa. – Katsotaan, mitä keksitään! Meil lä Haagassa on ylipäänsä sellainen filosofia, että somejuttuja on turha suunnitella kovin paljon etukäteen. Tartumme hetkeen. Tänä vuonna

aiomme olla vahvasti läsnä Insta gramissa. Pahviseurakuntaa siivittivät ren not YouTubevideot, joiden vitsikäs teema oli ”Pelastakaa keräyspäällik kö Lahtinen”. Myös Haagassa keräyksen run kona on normaalioloissa ollut kol me tapahtumaa: talvirieha kirkon mäellä, paastonajan tapahtuma ja pääsiäismaanantain perhetapah tuma. Toisin kuin Roihuvuoressa, Haa gassa arvioidaan, että ulkotapahtu man järjestäminen onnistuu koro naturvallisesti Yhteisvastuukeräyk sen avaussunnuntaina 6.2.

”

Tiesitkö?

Katsotaan, mitä keksitään! KERÄYSPÄÄLLIKKÖ MARJUT MULARI

– Messun jälkeen pihalla on poni ajelua lapsille, kasvishernekeittoa, grillimakkaraa, vaahtokarkkien gril lausta ja arpajaiset. Myyjäispöytiä laitetaan myös ulos, Mulari kertoo. Lipaskeräystä Haagassa tehdään harvemmin, koska seurakunnan alueella ei ole kauppakeskusta. Mut ta kauppojen ja kahviloiden kassoil la lippaat ovat tuottaneet hyvin.

Siunauskappeliin mahtuu puolet normaalista saattoväestä

VAIKKA KERÄYS aloitetaan pande mian vallitessa tänäkin vuonna, yk si ero on selvä. Kotimaan erityis kohteena ovat nyt nuoret, ja nuoret ovat tulossa mukaan toteuttamaan keräystä viime vuotta aktiivisem min. Esimerkiksi Mikaelin seura kunnassa nuoret ovat mukana myös päättämässä, miten omaan seura kuntaan jäävä 20 prosentin osuus keräystuotosta käytetään. ■

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ELINA MANNINEN / KEKSI

Yhteisvastuukeräyksen tuotonjako vuonna 2022 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun työhön, 20 prosenttia kotimaan erityiskohteeseen eli koronasta kärsineiden 15–19-vuotiaiden nuorten tukemiseen ja 20 prosenttia seurakunnan omaan työhön nuorten hyväksi. Katso tietoa maksutavoista tästä lehdestä tai verkosta: helsinginseurakunnat.fi/ yhteisvastuu

Koronarajoituksista huolimatta Helsingissä on mahdollista järjestää hautajaisia, joihin osallistuu 20–50 henkeä.

elsingin seurakunnat lisäsivät siunaus aikoja hautausmaiden kappeleihin helmikuun ajaksi ja suurensivat siu naustilaisuuksien enimmäishenkilö määriä. Näin helpotetaan omaisten mahdollisuuksia osallistua hautajai siin ja löytää sopiva aika mahdollisimman pian. Tavallisesti hautaan siunaamisia toimitetaan siu nauskappeleissa tiistaista lauantaihin kello 9–15. – Lauantai on suosituin päivä. Siitä lähdetään yleensä varauksissa liikkeelle. Arkiaikoja on ollut va paana myös tammikuussa, hautapalvelujen palvelu esimies Sannamari Airiainen kertoo. Helsingissä haudataan vuodessa noin 5 000 vai najaa. Keskimäärin viikossa toimitetaan noin 95 hau tausta, mutta esimerkiksi tammikuu on yleensä ruuhkainen, koska joulunpyhinä ei haudata. Koronarajoitusten takia siunaustilaisuuksiin voi osallistua korkeintaan puolet kullekin siunauskap pelille määritellystä enimmäishenkilömäärästä. Suu rimpiin kappeleihin mahtuu näin ollen 50 hengen saattoväki. Kirkoissa taas voi olla läsnä enintään 30 henkeä tilan koosta riippumatta. – Pieniin kappeleihin mahtuu korkeintaan 20 hen keä, ja silloin voi olla niin, että juuri ja juuri vaina jan perhekunta mahtuu tilaan. Nyt kannattaakin ky syä myös kirkkoja siunaustilaisuuksiin. Esimerkiksi Malmin alueen kirkkoja onkin kyselty tammikuussa, Airiainen sanoo.

Lisäksi Helsingissä avataan siunausaikoja myös sunnuntaipäiville helmikuun ajaksi Hietaniemen ja Honkanummen hautausmailla. Osallistujamäärä voidaan siunaavan papin harkin nalla ylittää yksittäisissä tapauksissa inhimillisistä ja sielunhoidollisista syistä. Tällainen poikkeus voisi ol la esimerkiksi se, jos suurperheen vainajan lapsista joku ei muuten voisi osallistua siunaustilaisuuteen. Hautaustoimen päällikkö Risto Lehto rohkaisee omaisia käynnistämään hautajaisjärjestelyt niin pi an kuin se on mahdollista, pandemiasta huolimatta. Yleensä siunaustilaisuus järjestyy Helsingissä 2–4 vii kon kuluessa omaisten yhteydenotosta. ■

Saattoväen maksimimäärät 31.1. asti: Hietaniemen hautausmaa: Vanha kappeli 35 henkeä, Uusi kappeli 50 henkeä Honkanummen hautausmaa: Iso kappeli 50 henkeä, Pieni kappeli 30 henkeä Malmin hautausmaa: Iso kappeli 45 henkeä, Läntinen kappeli 20 henkeä, Itäinen kappeli 20 henkeä Östersundomin kirkko: 30 henkeä Kulosaaren kappeli: 20 henkeä Enimmäismääriin ei lasketa mukaan pappia, kanttoria eikä kappelivahtimestaria. Kaikissa siunaustilaisuuksissa on vahva maskisuositus.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2022

Marja Heltelä: ”Haluan tuomita ihmi Vuonna 2018 Marja Heltelä kertoi haluavansa olla toivon tuomiorovasti. Mistä hän löytää toivoa nyt? TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

elsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi vuonna 2018 valittu Marja Heltelä kertoi valintansa jälkeen haluavansa olla ”toivon tuomiorovasti”. Tällä hän viestitti, että jos hänen tuomiorovastina jotain pitää tuomita, niin hän tuomitsee toivoa ihmisille. Kun pandemia jatkuu jo kolmatta vuotta, monen ihmisen henkinen jaksaminen alkaa olla äärirajoilla. Korona on tuonut sairauden ja kuoleman jokapäiväisiin uutisiin ja syvälle ihmisten mieleen. Lisäksi on ilmastonmuutos, joka ahdistaa etenkin nuoria. Nyt ilmassa leijuu vielä suursodan uhka.

Mistä Heltelä tämän kaiken keskellä löytää toivoa? – Haluan olla toivon tuomiorovasti nyt enemmän kuin koskaan, sillä toivon sanomalle on huutava tarve. Tähän asti on odotettu ja puhuttu, milloin tämä oikein loppuu. Auttaisiko, jos välillä vaihtaisi näkökulmaa? Onko sydämemme avoin sille, jos nyt onkin alkamassa jotain uutta ja hyvää? MARJA HELTELÄ EI tällä halua kiistää koettelemusten raskautta. Se tulee joka päivä vastaan kohtaamisissa ihmisten kanssa. Vaan ehkä olisi hyvä huomata myös positiiviset asiat, jotka jo nyt tai viimeistään pandemian päättyessä toteutuvat, jos niin haluamme.

HELSINGIN SEURAKUNNAT

Pakilan kirkkoherraksi pyrkivät Tiia Valve-Tuovinen ja Henrik Wikström.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2022

– Lentoliikenteen vähentyminen on säästänyt luontoa. Ihmiset ovat löytäneet kotimaanmatkailun ja lähiluonnon, joka on monelle henkireikä. Läheisyyden ja koskettamisen merkitys ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Kun ennen monet asiat olivat itsestäänselvyyksiä, nyt nähdään paremmin, mikä on todella tärkeää. Toivon signaaleja kannattaa Heltelän mukaan etsiä ja vahvistaa. Sellaisia asioita, jotka tuovat iloa ja joista voi olla kiitollinen. Oleellista on, että itse kukin voi olla toi-

Kirkkoherraksi kaksi ehdokasta Pakilan seurakunnan kirkkoherraksi pyrkii kaksi hakijaa, tehtävää vt. kirkkoherrana hoitanut Tiia Valve-Tuovinen sekä Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi Henrik Wikström. Koska Valve-Tuovinen haki virkaa, uudeksi vt. kirkkoherraksi on nimitetty Mari Auvinen. Valve-Tuovinen pysyy seurakunnan pappina. Pakilassa seurakuntalaiset pääsevät itse valitsemaan kirk-

von tuoja. Kun auttaa toisia, se tuo merkitystä myös omaan elämään. Heltelä on keskustellut paljon niiden kanssa, joiden elämän korona on myllertänyt. – Mitä sanoa ihmiselle, jonka rakas läheinen makaa yksin sairaalassa, eikä häntä pääse katsomaan kuin lasin läpi? Mitä ajattelee morsian, joka joutuu siirtämään

koherransa. Kirkkoherranvaalin ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Pakilan kirkkoherranvaalin taustalla on vuonna 2018 käydystä vaalista tehty valitus ja sitä seurannut hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan valinta oli lainvastainen.

Etiopian sota rauhoittumassa Yli vuoden ajan jatkunut Etiopian aseellinen konflikti on rauhoittunut. Hallituksen joukot ovat saaneet takaisin haltuunsa Dessien, Kombolchan ja Woldiy-

an kaupungit maan pohjoisosassa. Hallitus on myös vapauttanut merkittäviä poliittisia vankeja sovinnon eleenä. Tigrayn alueella tilanne on kuitenkin yhä vaikea, ja hallituksen joukkojen tekemät ilmaiskut jatkuvat. Tilanteen rauhoittuminen on hyvä uutinen avun perillemenon kannalta. Suomen Lähetysseuran yhteistyöjärjestöjen työntekijät ovat palanneet tai palaamassa koteihinsa maan pohjoisosiin. – Toimistoja ja kirkon tiloja on ryöstetty. Ryöstön kohteeksi on joutunut myös Lähetysseu-

sille toivoa” häitään jo kolmatta kertaa? Entä, mitä miettii muusikko, joka myy soittimensa ostaakseen ruokaa perheelleen tai yksinyrittäjä, jolta korona vei työt? Heltelä pohtii. Heltelän mukaan seurakunnassa kohdataan ja autetaan koko ajan ihmisiä erilaisten kriisien keskellä. Korona-aikana Tuomiokirkkoseurakunnassa on otettu käyttöön puhelinnumero, josta vastaa arkisin kello 9–18 aina pappi tai diakoniatyöntekijä. Seurakunnalle jätetyt esirukouspyynnöt ovat lisääntyneet samoin kuin pappien jakamat yksityiset ehtoolliset. Kirkkojen aukioloa on lisätty. SUURIMMAN SURUNKIN keskellä pidetään esillä toivoa. – Koko kristinusko

ran Dessiessä sijaitseva vierastalo. Huojentavaa on kuitenkin se, että tämänhetkisen tietomme mukaan kaikki työntekijät ja kummilapsemme ovat kunnossa, Etiopian maatoimiston päällikkö Kristiina Ojala sanoo. Lähetysseura ohjasi viime vuoden lopulla lähes 200 000 euroa ihmisille, jotka joutuivat sodan vuoksi pakenemaan kodeistaan. Yli 6 000 pakolaista sai esimerkiksi patjoja, vilttejä, ruokaöljyä ja papujauhetta. Helsingin seurakunnat ovat jo pitkään tukeneet Etiopian luterilaista kirkkoa. Dessien kirkon ra-

alkoi siitä, että oltiin hautausmaalla kuoleman äärellä. Yllättäen kuolema ei ollutkaan loppu, vaan uusi alku. Hyvä voittaa pahan, elämä kuoleman ja lopulta voittaa rakkaus. Ei Jumala ole meitä nytkään hylännyt. Hän on läsnä tämän kriisin keskellä, ja kun me näemme vain hetken, hän näkee koko kaaren eteenpäin. Marja Heltelä nostaa esille virren 600 säkeet ”Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman”. Hän sanoo, että tuo toinen maailma, Jumalan valtakunta, on koko ajan olemassa, vaikka meistä ei siltä näyttäisi. Hyvän vahvistamiseen voi jokainen osallistua.

kentamiseen käytettiin runsas miljoona euroa Helsingistä saatua apua.

Valtuusto päättää rahanjaosta Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto jatkaa Rohkeasti yhdessä -hankkeeseen liittyviä päätöksiä kokouksessa, joka pidetään torstaina 27.1. Joulukuussa valtuusto päätti maratonkokouksessaan lähivuosien budjettien tason. Tämänkertaisessa kokouksessa päätetään siitä, millaisia sisäi-

”

Ei Jumala ole meitä nytkään hylännyt. Heltelä kertoo nuorten keskustelutilaisuudesta, toivon illasta, jossa nuoret vastasivat kysymykseen, miten koronasta selvitään. Nuorten mukaan siitä selvitään yhdessä. Heltelä lisää, että jos vain kaipaamme aikaa parempaa ja jäämme murehtimaan maailmantilannetta, jäämme yhteiseen kaipuuseen, emmekä pääse puusta pitkälle. Sen sijaan kannattaa miettiä, mitä itse voimme tehdä ja miten voisimme tuoda toivoa toisille.

siä vuokria seurakunnat maksavat tiloistaan ja millä perusteella toimintamäärärahat jaetaan niiden kesken. Kun jaettavana on niukkuutta, päätökset ovat vaikeita. Niinpä yhteinen kirkkoneuvosto joutui pitämään kaksi kokousta saadakseen valtuustolle valmiiksi esitykset edellä mainituista asioista. Lopputulos on, että tilavuokrien muutoksesta eniten kärsivien seurakuntien tilannetta helpotetaan tasapainottamismäärärahalla, ja Tuomiokirkkoseurakunnan saama erityislisä hieman

– Tavallinen ihminen ei voi vaikuttaa siihen, mitä Vladimir Putin tekee Ukrainassa. Siitä päätetään toisenlaisissa pöydissä. Siihen, mitä lähellämme tapahtuu tai miten itse suhtaudumme vaikkapa naapuriin tai kierrätykseen, voimme vaikuttaa. Jokaiselle on annettu oma elämä elettäväksi. Riittää, kun tekee oman osansa, Heltelä sanoo. Keskeneräisinä voimme kantaa toistemme kuormia. – Kun olin itse aivan rikki avioeron jälkeen ja yritin selvitä epäsäännöllisessä työssä kolmen lapsen yksinhuoltajana, minua autettiin ja tuettiin. Se toi toivoa. Kuten nuoret sanoivat, yhdessä tästä tosiaan selvitään, vaikka askel kerrallaan. ■

nousee. Varsinaiset toimintamäärärahat jaetaan siten, että seurakunnan jäsenmäärän painotus on 70 prosenttia ja alueen väestömäärän 30 prosenttia. Jäsenistössä painotetaan ikäryhmää 0–29-vuotiaat. Aiemmin painotus oli 0–18-vuotiaat.

Kesätyöhön hautausmaalle Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaille palkataan yhteensä noin 400 kausityöntekijää. Hautausmaista Hietaniemeen on

haussa noin 120, Malmille 150, Honkanummelle 80, Maunulaan 30, Kulosaareen viisi ja Östersundomiin kolme työntekijää. Työtehtävästä riippuen työ voi kestää 2–8 kuukautta. Työt alkavat huhti–kesäkuun aikana. Hakuaika päättyy helmikuun lopussa. – Meille otetaan muutamia 17-vuotiaita. Suurin osa työntekijöistämme on täysi-ikäisiä. Ikähaitari ulottuu 65-vuotiaaseen asti. Jos kuntoa on, ja on säänkestävä, niin ikä ei haittaa, Malmin hautausmaan ylipuutarhuri Paula Niemelä kertoo. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.1.–10.2.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista Pohjois-Haagan Lämpiö, ostari, Näyttelijäntie 14 www.helsinginseurakunnat.fi/haaga Ulkotapahtumissa säävaraus.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Hyvän mielen keidas to klo 15. Ruokakassien jako. Viikkotoimintaa 1.2. alkaen, mikäli mahdollista: Lähetyspiiri 1.2. klo 13. Forsberg. Rukouspiiri 2.2. klo 10. Psalmilaulajat 3.2. klo 18. Johtaa Olli Mönttinen. Käsityökerho 7.2. klo 13. Lähetyspiiri 7.2. klo 14. Suikkanen. Lähdekuoro 7.2. klo 18. Johtaa Hannakaisa Nyrönen. Teematorstai klo 13. 3.2. YK:n Uskontojen ja Katsomusten Yhteisymmärrysviikko, esittely ja alustus Ilari Rantakari. 10.2. Yhteisvastuu 2022, Marjut Mulari. Perhekerhot: Tönö ma klo 17.30– 19, kirkolla to klo 9.30–11.30, Poh-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2022

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelus su 30.1. klo 10. Tervetuloa mukaan etänä suoraan lähetykseen Facebooksivullamme. Kirkossa jumalanpalvelukseen voi koronarajoitusten vuoksi osallistua enintään 30 henkilöä. Ehtoollishetki veisuin ke 2.2. klo 18. Laulut nuorten punaisesta veisukirjasta. Kynttilänpäivän messu ja Yhteis vastuukeräyksen avaus su 6.2. klo 10. Ehtoollishetki virsin ke 9.2. klo 18. Muutokset mahdollisia. Katsothan ajantasaiset tiedot nettisivuiltamme.

TAPAHTUMIA Legenda – Franz Lisztin pianomu siikkia su 6.2. klo 16 kirkossa. Pianotaiteilija Risto-Matti Marin.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kannelmäen kirkon urut 52 vuotta! Urkumusiikkia nelikätisesti su 20.2. klo 16 kirkossa. Urkuduo Jaana Jokimies & Irina Lampén ja tanssiryhmä Xariksen tanssijoita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirkko on auki hiljentymistä varten keskiviikkoisin klo 17–18. Ehtoollishetki alkaa klo 18. Ajanvaraus diakoneille puhelimitse tai sähköpostitse. Yli 60-vuotiaat: heidi.metsala@evl.fi, p. 09 2340 3842. 40–60-vuotiaat: ullamaija.tuura@evl.fi, p. 09 2340 3842. Alle 40-vuotiaat: heini.sinkko@evl.fi, p. 09 2340 3841. Yhteisvastuukeräys 2022 alkaa 6.2. Lahjoita mulle huominen. Pandemia on koetellut lapsia ja nuoria Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Lahjoittamalla Yhteisvastuukeräykseen voit antaa kasvavalle ikäpolvelle valoisamman tulevaisuuden. Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen: MobilePay 47535 tai nettilahjoitussivulla Yhteisvastuu.fi/kannelmäki tai pankkitilille:

Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28. Viitenumero 308171. Aikuisten piirit ja lasten kerhot ovat tauolla tammikuussa. Kokoontumiset alkavat, kun koronarajoitukset sallivat. Muutokset mahdollisia. Ajankohtaiset tiedot löydät nettisivuilta.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3, avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös p. 09 2340 5100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

SIRPA PÄIVINEN

Messu su 30.1. klo 10. Lahtinen, Kolari, kanttori Matti Turunen. Verkkolähetys Facebookissa. Perhemessu su 6.2. klo 10. Muroma-Nikunen, Mattsson, Mönttinen. Verkkolähetys Facebookissa. Sunnuntai kirkolla – Talvirieha klo 11–13. Myyjäiset seurakuntasalissa klo 11–13. Kakkuja, pullia, mokkapaloja ym. herkkuja mukaan ostettavaksi. Kirkon pihalla poniajelua, hernekeittoa, grillimakkaraa, vaahtokarkkien grillausta, arpajaiset ja mukavaa yhdessäoloa. Yhteisvastuukeräyksen avajaiset. Talviriehan tuotto lyhentämättömänä Yhteisvastuukeräykselle. MobilePay 84170. Aamurukous ke klo 7.30. 2.2. Silin. Verkkolähetys Facebookissa. Päivärukous to klo 12. 27.1. Mulari. 3.2. Lahtinen. 10.2. Mulari. Iltamessu ke klo 18. 2.2. Silin. Iltatee. Medismessu ke 9.2. klo 18. Kolari. Iltarukous pe klo 19. Silin. Kirkko avoinna jo klo 18.30. Urkuremontti jatkuu 4.2. saakka. Tilaisuuksissa voi toistaiseksi olla kirkkotilassa 30 henkilöä.

jois-Haagan Lämpiö pe klo 9.30– 11.30. Esikoisvauvakerho äideille ja heidän 8 kk ikäisille vauvoilleen 17.1.–14.3. Tied. ulla.leivo@evl.fi. Kamalat äidit vertaistukiryhmä 3.2. klo 17. Tied. minna.rosenborg@ evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710. LänsiHelsingin seurakuntien yhteinen sururyhmä 3.3.–21.4. klo 17.30–19.30. Kokoontumiset Kannelmäessä. Tied. konsta.korhonen@evl.fi, p. 050 380 1345.

Menokasvo

Urkuravintolassa pihvi on musiikkia Kanttori Katri Vanhamäki, soitat Var tiokylän kirkon virtuaaliurkuja urku ravintola Organumissa sunnuntaina 13.2. Mistä ihmeestä on kyse? – Virtuaaliurkujen käyttöönoton juhlakonsertit jouduttiin perumaan koronan takia. ”Urkuravintolan” yksityiskonsertteihin ihmiset voivat tulla kuuntelemaan musiikkia ja samalla tukemaan Yhteisvastuukeräystä. Millainen on ravintolan ruokalista? – Menussamme on erilaisia urkumusiikkiannoksia. Alkupalalistalla on lyhyempiä ja kevyempiä annoksia, pääruoat ovat urkumusiikin tai klassisen musiikin superhittejä, kuten Bachin dmolli-toccata ja Sibeliuksen Valse Triste urkusovituksena. Lasten listalla on lapsenmielisiä kappaleita ja jälkiruokalistalla imeliä, rakkausteemaisia kappaleita kuten Salut d'Amour. Kuka voi tulla asiakkaaksi ja mitä an nokset maksavat?

Kanttori Katri Vanhamäki valmistaa musiikkiannokset kollegansa Hanna Järvisen kanssa. Digitaaliurkujen soittopöytä näyttää arvokkaalta, oikeilta uruilta.

– Kuka vain, yksi henkilö tai seurue kerrallaan. Tarjoilija johdattaa heidät pöytään ja ottaa tilauksen. Kukin pöytävaraus kestää puolisen tuntia. Annokset maksavat 10–30 euroa. Pillittömien virtuaaliurkujen tietoko neelle on tallennettu olemassa ole vien historiallisten urkujen soitto ääntä. Millaista niitä on soittaa? – Ääni ei synny pilleissä vaan se on

nauhoitettu. Silti muusikko soittaa urkuja oikeasti painelemalla puisia koskettimia. On hienoa soittaa esimerkiksi Bachia Bachin aikaisilla Silbermannuruilla. EIRA SERKKOLA Urkuravintola Organum Vartiokylän kirkolla, Kiviportintie 5, su 13.2. klo 14–18 ja ma 14.2. klo 17–19. Pöytävaraukset: katri.vanhamaki@evl.fi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.1.–10.2.

JUMALANPALVELUKSET ISTOCK

Sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa (enintään 30 henkeä). Ehtoolliselle on mahdollista tulla messun jälkeen klo 12–13 myös yksittäin. 30.1. Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen. 6.2. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen. Yhteisvastuukeräys alkaa.

TAPAHTUMIA Munkkivuoren kirkko avoinna ja seurakunnan työntekijä tavattavissa tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Rippikoulusunnuntain messu su 30.1. klo 10. Tiia Orpana ja Haka Kekäläinen, liturgit, Jukka Vanne, saarna, Maika Vuori ja Tuula Pitkänen, avustajat, sekä Vili Itäpelto ja bändi. Messu radioidaan Yle Radio 1 kanavalla. Viikkomessu ke 2.2. klo 18. Vuori, Ahola. Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 6.2. klo 10. Vuori, Pitkänen, Ahola. Mahdollisesti lounas.

TAPAHTUMIA Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 5668, p. 09 2340 5648. Kohtaamisia Kauppakeskus Ristikossa Konalan asukastilassa, Ajomiehentie 1, torstaisin klo 14–16. Pappi tai diakoni paikalla. Mahdollisuus ehtoolliseen. Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone tiistaisin klo 18–20 kirkolla. Kasvisruokaa, rukousta, pohdittavaa, retkiä. Tarvittaessa Teamsin välityksellä. Kevään toiminta aloitetaan, kun se on koronarajoitusten puitteissa mahdollista. Suunnitteilla: Lähetyspiiri ke 2.2. klo 14 kirkolla. Ajankohtaista tietoa lähetystyöstä. Iltamusiikkia pienille ja isoille ke 9.2. klo 18 kirkossa. Suunniteltu etenkin vauva- ja pikkulapsiperheitä huomioiden, mutta on avoin kaikille laulamisesta ja kirkossa rauhoittumisesta kiinnostuneille. Sururyhmä läheisensä menettäneille Kannelmäen seurakunnan Klanulla, Klaneettitie 6–8 A, 4. krs, torstaisin 3.3.–21.4. klo 17.30–19.30. Ei 14.3. Ilm. pe 25.2. mennessä konsta.korhonen@evl.fi tai p. 050 380 1345.

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma–pe klo 12–15. Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Eroryhmästä eväitä eteenpäin Helsingin seurakuntayhtymän perheneuvonta järjestää helsinkiläisille eroryhmän keskiviikkoisin 23.2.–30.3. klo 9–11. Se kokoontuu Pasilan kauppakeskus Triplan seurakuntatila Fokuksessa, Fredikanterassi 1, 5. krs. Eroryhmässä tilannettaan voi jäsentää vastaavassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ilmoittaudu 14.2. mennessä sähköpostitse: juha.petterson@evl.fi. Kerro viestissäsi, miksi sinun olisi tärkeä osallistua. Liitä viestiin nimesi ja puhelinnumerosi yhteydenottoja varten. Maksuttomaan ryhmään otetaan kahdeksan henkilöä.

Yhteisellä vastuulla nuorten hyväksi Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen kampanjateema ”Lahjoita mulle huominen” nostaa esiin nuorten ahdingon ja yksinäisyyden kokemuksen, jota pitkittynyt korona-aika on lisännyt. Keräys alkaa sunnuntaina 6.2. Keräyksen tuotosta 40 prosenttia menee nuorten hyväksi Suomessa. Lopulla 60 prosentilla avustetaan kehittyvien maiden katastrofialueiden asukkaita Kirkon Ulkomaanavun kautta. Voit osallistua keräykseen mm. pankkisiirrolla tai verkkopankin avulla. Lahjoittaa voi myös MobilePay-maksun sekä puhelin- ja tekstiviestilahjoituksin. Katso oman seurakuntasi MobilePay-numero ja lisätiedot tästä lehdestä tai verkosta: helsinginseurakunnat.fi/yhteisvastuu tai yhteisvastuu.fi. Kirkkopalvelujen keräyslupa Manner-Suomessa RA/2020/639, voimassa toistaiseksi.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi,

tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke klo 11.30–13.30 ja to– su klo 12–16

Sunnuntaina messu klo 10 Tuomiokirkossa (suorana myös YouTubessa ja Facebookissa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai), Tuomasmessu Agricolan kirkosta klo 18 (suorana Tuomasmessun YouTubessa). Torstaina klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaina klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa. Tervetuloa messuihin etänä tai pienin joukoin paikan päälle! Aluehallintoviraston sekä Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin ohjeistusten mukaisesti Tuomiokirkkoseurakunnan kokoava toiminta on pääosin tauolla, kunnes rajoitukset mahdollistavat toiminnan jatkumisen. Seurakuntamme messut kuitenkin jatkuvat tarkoin osallistujarajoituksin sekä osittain etäyhteyksin. Ohjeet mahdollistavat kirkoissamme 30 hengen (Hyvän toivon kappelissa 20 hengen) osallistumisen messuun turvavälein, maskein ja hyvästä hygieniasta huolehtien. Agricolamessut ovat toistaiseksi tauolla, seuraa Colan kuulumisia Cola Tribe -sovelluksen kautta! Joka sunnuntai voit osallistua Tuomiokirkon messuun klo 10 YouTuben tai Facebookin välityksellä. Tervetuloa mukaan!

TAPAHTUMIA Kerhot, piirit, liikuntaryhmät ja muu aikuisten kokoava toiminta alkavat heti, kun se on rajoitusten puitteissa mahdollista ja koronatilanne huomioiden mahdollisimman turvallista. Seuraathan tiedotusta nettisivuiltamme. Lasten ja perheiden toiminnasta ajankohtaista tietoa Facebookissa ja Instagramissa tilillä Toivon aarteet lapsille. Voit myös soittaa kirkkoherranvirastoon (yhteystiedot yllä), jos sinulla on kysyttävää toiminnastamme. Kirkot ovat auki hiljentymistä varten. Seurakuntamme YouTube-kanavalta voit katsoa videotallenteita ja nettisivuiltamme löydät Keskusteluja kryptasta -keskustelusarjan sekä muita kiinnostavia podcasteja kuunneltavaksi. Löydä meidät

verkossa: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta ja facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta. Jos kaipaat keskusteluapua, seurakuntamme työntekijän saat kiinni päivittäin klo 9–18 numerosta 09 2340 6102. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia. Päiväkonsertti Vanhasta kirkosta tiistaisin klo 12 suorana Tuomiokirkkoseurakunnan Facebooksivulla. Diakoniaruokailu klo 12 tiistaisin Agricolan kirkon kryptassa. Diakoniaruokailu toteutetaan ajankohtaisten koronarajoitusten puitteissa. Annankulman olohuone ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12 koronarajoitusten puitteissa. Ajan merkit -yhteiskunnallisten saarnojen sarja jatkuu jälleen keväällä Tuomiokirkon sunnuntaimessujen yhteydessä! Saarnat näet suorana YouTuben ja Facebookin välityksellä. 20.2. näyttelijä Heidi Herala. 20.3. futuristi Perttu Pölönen. 24.4. professori Jaakko Hämeen-Anttila. 22.5. Helsingin kaupunginvaltuustoon puheenjohtaja Fatim Diarra. Yhteisvastuukeräys alkaa 6.2.2022. Aloitusmessu Vanhassa kirkossa su 6.2. klo 10. Teemana koronapandemiasta kärsineiden lasten ja nuorten tukeminen. Kirkon ulkomaanavun ajankohtaispäivä ti 8.2. klo Teamsissa. Lisätietoja natasha.vaalgamaa@ evl.fi. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteystiedot virastosta tai netistä. Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Huomioimme koronaturvallisuuden. Podcastit helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 31.1. ja 7.2. Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 1.2. ja KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.1.–10.2.

TAPAHTUMIA

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2022

Ruoka tekee hyvää! Kun herkuttelet maittavalla lounaallamme, pienennät samalla ruokahävikkiä ja osallistut nuorten työllistämiseen. Waste&Feast Malmi ma–pe klo 11–13. Lounas myynnissä alkuvuonna vain mukaan, hinta 2 euroa. Pekanraitti 16. Snellu Cafe Waste&Feast ma–pe klo 11–13. Lounas myynnissä alkuvuonna vain mukaan, hinta 2 euroa. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3, Itäkeskus. Waste&Feast Café Hermanni arkisin klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13, hinta 1,50 e. Hämeentie 73. Waste&Feast Alppila, Kotkankatu 2. Ti alkaen klo 11 ja ke alkaen klo 16.30 niin kauan kuin ruokaa riittää. Hinta 2/4/6 euroa. Jokaisella summalla saa saman ruoan, mutta maksamalla 4 tai 6 euroa tuet toiminnan jatkumista.

PIXABAY

Seuraa somea! Facebook kallionseurakunta ja Instagram kallionsrk. Tilaisuudet verkossa: Sunnuntain kello 10 messut Kallion kirkosta ovat seurattavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä 13.2. asti. Kaipaatko Hiljaisen rukouslaulun messua? Nyt voit osallistua kotoa käsin Zoom-yhteyden välityksellä Meditatiivisen laulun tuntiin. 26.1. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessun lauluja klo 18. Ohjaajana toimii jompikumpi Vox Silentiin laulajista, Johanna tai Hilkka-Liisa. Laulujen nuotit näkyvät näytöllä. Osallistua voi Zoom-yhteyden kautta hyräilemällä tai kuuntelemalla. Mikrofoni on auki vain laulun ohjaajalla. Lauluhetken nuotteja voi pyytää etukäteen, viimeistään edellisenä päivänä hilkka-liisa.vuori@uniarts. fi. Waste&Feast Alppilan hävikkiruokailut jatkuvat. Ruokailuun voi osallistua enintään 30 henkilöä kerrallaan. Ruokaa on mahdollista hakea mukaan myös take away -kasseina. Ruokailut ovat tuttuun tapaan tiistaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 16.30. Ruokaa jaetaan niin kauan kuin sitä riittää. Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakunnan nettisivuilta www.kallionseurakunta.fi tai Facebookista @WasteFeastAlppila. Ethän jää yksin. Voimakkaat rajoitustoimenpiteet vaikuttavat ihmisten henkiseen jaksamiseen. Kallion kirkko on auki hiljentymistä, rukousta, pieniä ehtoollishetkiä ja keskusteluapua varten. Jokaisena päivänä on seurakunnan pappi tavoitettavissa Sinua varten. Saat meidät kiinni myös puhelimella tai

TAPAHTUMIA ISTOCK

8.2. Viljamaa. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. 2.2. Partti, 9.2. Lindfors. Iltamessu torstaisin klo 18. 27.1. 3.2. Huovinen, Niskala, 10.2. Hirvonen, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 28.1. ja 4.2. Hynninen. Messu su 30.1. klo 10. Reina, Hirvonen, Niskala, Pyylampi, Saari, Pitkänen. Messu suoratoistetaan. Kynttilänpäivän perhemessu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 6.2. klo 10. Hirvonen, Viljamaa, Niskala, Pentikäinen, Ekstam. Vuoden 2022 keräyskohteena ovat lapset ja nuoret. Messun jälkeen etäkirkkokahvit ja Yhteisvastuuinfo. Messu suoratoistetaan. Alppilassa: Sateenkaarimessu lauantaina 29.1. klo 17. Katariina Airas. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 30.1. Reina, 6.2. Viljamaa. Kaikenikäisten messu keskiviikkona 2.2. klo 18.30. Hirvonen. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus sunnuntaisin 30.1. ja 6.2. klo 13. Unkarinkielinen messu sunnuntaina 6.2. klo 11.

Sanan selitystä minuutissa Pastori Jan Ahonen selittää Sana viikonvaihteeksi -sarjassa parhaan kykynsä mukaan kristinuskon keskeisiä käsitteitä. Tarkastelussa ovat olleet muun muassa rukous, rauha, rakkaus ja toivo. Kirkko Helsingissä sosiaalisen median tileillä ilmestyvissä videoissa aikaa selitykselle on vain minuutti. helsinginseurakunnat.fi/sanaviikonvaihteeksi

sähköpostilla. Yhteystiedot www. kallionseurakunta.fi tai kirkkoherranvirasto p. 09 2340 3600.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, 4. krs. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 p. 09 2340 4318 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, 4. krs, avoinna arkisin klo 10–18

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Messu suoratoistetaan seurakunnan Facebook-sivuille. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12. Koululaisten lautapelikerho perjantaisin klo 13.30–16. Maksutonta lastenhoitoapua ti–to klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Maksutonta iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille ke klo 17.30– 19.30. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Ikkuna maailmalle – keskustelusarja to 27.1. klo 13 seurakunnan Facebook-sivulla. Vieraana Miika Auvinen Open Doors -järjestöstä. Nuorten aikuisten dialogitapahtuma verkossa ke 2.2. klo 18.30– 20. Linkin tapahtumaan löydät nettisivuiltamme. Tapahtuma on osana YK:n uskontojen ja katsomusten välistä Yhteisymmärrysviikkoa. Mukana järjestämässä on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto ja Lauttasaaren seurakunta. Lisätietoja pappi Annette Markkuselta, annette.markkunen@evl.fi. Tällä hetkellä kokoava toiminta on tauolla. Nettisivuiltamme löydät päivitetyt tapahtumatiedot. Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä, ellei toisin ole mainittu. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 30.1. klo 10. Valkeapää, Flinck ja Kiiski. Puolen tunnin messu 2.2. klo 18. Flinck ja Hakkarainen. Messu 6.2. klo 10. Toivonen, Valkeapää ja Hakkarainen. Puolen tunnin messu 9.2. klo 18. Rannanpää-Kortelainen ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Kristillinen meditaatio Paavalinkirkon urkuparvella alkaa keskiviikkoisin klo 17.10–17.50, kun koronatilanne sallii. Meditatiivinen tanssi Paavalinkirkon yläsalissa alkaa maanantaisin klo 17.15–18.15, kun koronatilanne sallii. Rukousta koko keholla. Kaikenikäisille. Kertamaksu 5 e. Ohjaaja tanssipedagogi, TM Tiina Sara-aho. Parisuhde turvasatamana -ryhmä ensimmäistä lastaan odottavil-

le pareille parisuhteen huoltamiseksi ja vuorovaikutuksen parantamiseksi alkaa torstaisin klo 18–20 Paavalinkirkolla, kun koronatilanne sallii. Yhteensä 10 kertaa. Ryhmä perustuu Helena Topparin ja Terhi Ketola-Huttusen työstämään materiaaliin. Ryhmäläiset haastatellaan etukäteen. Ohjaajina toimivat pastorit ja perheneuvojat Arja Rannanpää-Kortelainen ja Juha Valkeapää. Tied. ja ilm. p. 050 377 4024 tai arja.rannanpaa-kortelainen@evl.fi. Maksuton. Käsitöitä ja keskusteluja kerran kuukaudessa etänä tai koronatilanteen salliessa Paavalinkirkon keskusteluhuoneessa perjantaina 4.2., 18.3., 22.4. ja 13.5. klo 12–15 käsitöiden ja mukavan rupattelun merkeissä. Ilmoittautuminen viimeistään tunti ennen tapaamista sähköpostilla tuuli.aitolehti@evl.fi, niin saat linkin Teams-tapaamiseen. Pyhiinvaelluksia ja muita retkiä – kohteena Talvipuutarha torstaina 10.2. klo 11. Lähtö Paavalinkirkolta. Matkaa tehdessä on mukava jakaa ajatuksia tai olla yhdessä hiljaa. Mukana matkassa pyhiinvaellusopas Hanna Aschan ja Paavalin pappi Tuuli Aitolehti. Ei ennakkoilmoittautumista. Muut talven retkikohteet nettisivuilta. Seuraa nettisivuiltamme helsinginseurakunnat.fi/paavalinseurakunta tiedotustamme erilaisten ryhmien alkamisajoista riippuen vallitsevista koronarajoituksista. Diakonian päivystys p. 050 433 9846. Voit jättää myös soittopyynnön vastaajaan, niin otamme sinuun yhteyttä.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Koronarajoitusten vuoksi toiminnassamme voi olla muutoksia. Ajantasaiset tiedot verkkosivuillamme seurakuntatoolo.fi. Diakoniatyön juhlavuoden messu

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.1.–10.2.

TAPAHTUMIA Sururyhmä maaliskuussa Temppeliaukion kirkolla to 13–15. Lisätietoja ja ilmoittautuminen diakoni Maija Åker p. 09 2340 6370. Ajankohtaiset ryhmä- ja ruokailutiedot löydät verkko-osoitteesta www.seurakuntatoolo.fi/apua-jatukea/diakonian-viikkotoiminta. Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse 09 2340 6300 ma–pe

Kaikille tunnustuskunnille ja tunnustuskuntiin kuulumattomille yhteinen meditaatio.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 ark. klo 9–12 varustamo-hermanni@evl.fi

Apua ja tukea ilman ajanvarausta ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke 11–12. Päihdeasioiden kokemusasiantuntija Johan Ekroth päivystää ma ja to klo 9.30–15, p. 050 409 1401. Cafe ark. klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13, annos 1,50 e. Pullakirkko su klo 10. Kotorannan leiri 28.3.–2.4. ensisijalla Varustamojen vapaaehtoiset. Tiedustelut kimmo.kajos@evl.fi tai p. 09 2340 2574.

ISTOCK

Tapahtumatietoihin saattaa tulla muutoksia Tarkista verkkosivuilta, onko tapahtumaan tullut muutoksia. Ethän osallistu, jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 10–18, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus aina perjantaisin klo 18. Yhteismeditaatio ke 2.2. klo 17.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. 30.1. klo 12 messuun voit osallistua myös seurakunnan Facebook-sivujen kautta.

TAPAHTUMIA Sinun Sanasi -raamattuilta to 27.1. klo 17.30–19 etänä Teamsissä. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Iltoja vetää Jenni Kallio. Kysy linkki Jenniltä: jenni.h.kallio@evl.fi. Diakonian ajanvaraus puhelimitse

ma klo 13–14 ja to klo 10–11 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946. Lisätietoja nettisivuiltamme www. helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Mikaelinkirkon messuihin otetaan enintään 30 osallistujaa tammikuussa. Messuja voi seurata myös suorina verkkolähetyksinä Facebook-sivujemme kautta. Messujen jälkeen on mahdollisuus tulla ehtoolliselle klo 12.15–13. Tarkista tiedot helmikuun osalta verkkosivuiltamme. Perhemessu su 30.1. klo 11. Perhemessussa ihmetellään myrskyä ja rakennetaan lumilyhty. Tule laulamaan, iloitsemaan ja rauhoittumaan yhdessä Jenni-papin, Aikkapapin, Kirsi-kanttorin, Tiinan, Susannan ja Heidin kanssa. Talvinen puuhavideo messun jälkeen seurakunnan YouTube-kanavalla ja Facebookissa. Kynttilänpäivän messu su 6.2. klo 11. Aimo Lankinen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Yhteisvastuukeräys alkaa.

Ulkoilua säällä kuin säällä Hyvän mielen ulkoilua säästä riippumatta Pikku Huopalahdessa ti 1.2. klo 14. Kevätkauden ulkoilut parittomien viikkojen tiistaisin lähtevät Pikku Huopalahden asukastalolta, Tilkantori 12. Ulkoilut järjestetään säässä kuin säässä. Reitti kulkee lähialueella. Seurakunta tarjoaa pienen maksuttoman välipalan.

TAPAHTUMIA Säännöllinen viikkotoiminta alkaa aikaisintaan helmikuun alussa. Seuraa ilmoittelua verkkosivuillamme. Raamattupiiri Teamsissa tiistaisin klo 18. Tutkimme yhdessä edellisen pyhän evankeliumin tekstiä, keskustellen sen herättämistä ajatuksista. Mukana ovat Tuuli Valaranta ja Sari Viljakainen Osallistumislinkki verkkosivuilta. Ruokaa, iloa ja valoa -diakonialounas torstaisin klo 11. Noutoruokailuna toistaiseksi. Hinta 1 e. Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin/soittopyynnön vastaajaan. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyet-

tä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä. Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Sopimuksen mukaan myös paikan päällä. Hoidamme kasteen, vihkimisen, kodin siunaamisen sekä hautaan siunaamisen ajanvarauksia. Lisäksi palvelemme kirkon jäsenyyteen liittyvissä asioissa.

Roihuvuoren seurakunta

ISTOCK

klo 10–15, keskiviikkoisin klo 13–17. Meilahden kirkon toimisto on avoinna asiointia varten maanantaisin klo 10–15 ja Mechelininkadun virasto tiistaisin klo 10–15. Päivystävä pappi on tavattavissa sielunhoidollista keskustelua varten Temppeliaukion kirkolla arkisin klo 10–14 ja puhelimitse arkisin klo 10–14, p. 09 2340 6302. Diakonian päivystys arkisin virkaaikaan puhelinnumerossa 09 2340 6318. Temppeliaukion kirkko on avoinna vierailuja sekä hiljentymistä varten. Tarkistathan aukiolon ja vierailumaksukäytäntömme kotisivuiltamme temppeliaukionkirkko.fi. Muusta toiminnasta ajantasainen tieto löytyy verkkosivuiltamme seurakuntatoolo.fi.

ISTOCK

su 30.1. klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Messu su 6.2. klo 10. Perhemessu. Kynttilänpäivän sanomaa sanoin, sävelin ja visualisoiden. Voit osallistua messuihin myös Youtubekanavamme kautta samanaikaisesti tai myöhemmin nauhoitteena. Messu sunnuntaisin klo 12 Töölön kirkossa. Messu sunnuntaisin klo 12 Meilahden kirkossa. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa. Arki-illan ehtoollinen torstaisin klo 18 Fokuksessa.

Verkosta tukea Jos kaipaat kuuntelijaa ja haluat puhua elämäntilanteestasi tai muusta toivomastasi aiheesta, kirkon työntekijä soittaa sinulle sovittuna aikana. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Palvelu on kaikille avointa. Voit varata keskusteluajan kätevästi verkossa: helsinginseurakunnat.fi/varustamo

Seurakuntatoimisto puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 13 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET Huom. koronarajoitukset ovat voimassa 31.1. asti. Niiden mukaan voimme ottaa messuihin 30 ihmistä. Ei ilmoittautumista. Seuraa nettisivujamme helmikuun osalta. Roihuvuoren kirkossa: Messu su 30.1. klo 10. Nurminen, Salonen ja Niva-Vilkko. Messu su 6.2. klo 10 Roihuvuoren kirkossa. Vaulas, Salonen, NivaVilkko ja muusikko Eero Saunamäki. Lähetämme messun Facebooksivuillamme. Lyhyt iltamessu ke 26.1. klo 18. Nuorten Arkkikirkko ke 2.2. klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 30.1. klo 12. Nurminen, Salonen ja Niva-Vilkko. Messu su 6.2. klo 12. Vaulas, Salonen ja Niva-Vilkko. Arki-illan ehtoollinen to 27.1. klo 18. Ehtoolliset saattavat jatkua helmikuussa, seuraa nettisivujamme. Metsäkirkon messu Vartiosaaressa su 6.2. klo 14. Mikäli jää on hyvä, saareen pääsee polkua pitkin Jatasalmentie 14:n kohdalta tai Reposalmentien päädystä. Säävaraus.

TAPAHTUMIA Huom. Kirkkojen kahvilat ja aikuisten pienryhmät ovat tauolla vähintään tammikuun. Laajarannan sauna on suljettu. Seuraa nettisivujamme helmikuun osalta. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Muina aikoina jätä soittopyyntö. Voit varata ajan myös sähköpostitse: roihuvuori.diakonia@evl.fi. Kirkot ovat auki hiljentymiselle rajoitusten ajan: Laajasalon kirkko ma–ke klo 12–14 ja to klo 17–19; KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.1.–10.2.

Vartiokylän seurakunta Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 30.1. digiurkujen vihkiminen käyttöön, 6.2. Yhteisvastuukeräyksen aloitusmessu. Paikan päälle voi ottaa 30 henkilöä. Suora verkkolähetys facebook.com/vartsikanseurakunta. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Tilaa 27 henkilölle. Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa. Tilaa 30 henkilölle.

TAPAHTUMIA Ajantasaiset, koronarajoitukset huomioon ottavat tapahtumatiedot verkkosivuiltamme: www. helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta. Sivuilla on työntekijöiden yhteystiedot, ota rohkeasti yhteyttä! Urkuravintola Organum tarjoilee maittavaa urkumusiikkia 13.2. klo 14–18 Vartiokylän kirkolla n. varttitunnin yksityiskonserteissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kanttorit Hanna Järvinen ja Katri Vanhamäki ovat suunnitelleet hienostuneen urkumusiikkimenun. Pöytävaraukset katri.vanhamaki@evl.fi. Rajoitukset saattavat vaikuttaa ravintolan ajankohtaan, varaa silti paikkasi pian! Kouluikäisten kerhot starttaavat

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2022

viikolla 5. Paikkoja uusille kerholaisille on mm. korukerhossa ja kuviskerhossa, tarkasta tilanne ja ilmoittaudu nettisivujen kautta. Lisätietoja hannele.kupari@evl.fi. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus: Hanna Takala p. 09 2340 6450, hanna.takala@evl.fi. Yhteisvastuukeräys alkaa. Osallistu MobilePaylla 67455.

välityksellä. Tallenne katsottavissa myös messun jälkeen. Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Iltaperhekerho ulkona tiistaisin klo 16.30–18. Mukavaa yhteistä puuhaa kirkon lähiympäristössä. Illan lämpimän ruoan voi samalla helposti hankkia kerhosta, myyn-

JENNA LEHTONEN

Roihuvuoren kirkko ti ja to klo 12–14 sekä ke klo 18–19. Mahdollisuus keskustelulle. Hääyö 22.2.2022 klo 18–22 Roihuvuoren kirkossa. Koe kirkkohäiden tunnelma vaivattomalla ja silti henkilökohtaisella tavalla vieraittesi kanssa tai ihan kahdestaan. Mahdollisuus avioliittoon vihkimiseen, avioliiton siunaukseen ja vihkivalojen uusintaan. Seurakunta tarjoaa puitteet, kakkukahvit ja järjestää tarvittaessa avioliiton todistajat – riittää, kun hoidatte avioliiton esteiden tutkinnan ja olette yhteydessä seurakuntatoimistoon. Vihkipappi soittaa teille myöhemmin. Parit vihitään yksi kerrallaan, mutta samalla kertaa voidaan vihkiä vaikka ystäväpariskunnat. Ilta järjestetään voimassa olevien koronarajoitusten puitteissa. Lisätiedot vihkipapeilta: emriikka.salonen@evl.fi, p. 050 5343 441, arja.vaulas@evl.fi, p. 050 596 8858 ja juha.takala@evl.fi, p. 050 595 8961. Ilmoittautuminen to 10.2. mennessä seurakuntatoimistoon puhelimitse sen aukioloaikoina.

Vihille helmikuussa Kirkkohäiden tunnelma vaivattomalla ja kuitenkin henkilökohtaisella tavalla, vieraittesi kanssa tai vaikka ihan kahdestaan. Hääyönä on mahdollisuus avioliittoon vihkimiseen, avioliiton siunaukseen ja vihkivalojen uusintaan uniikissa, kuusikulmaisessa Roihuvuoren kirkossa 22.2. klo 18–22, Tulisuontie 2. Seurakunta tarjoaa puitteet ja kakkukahvit sekä järjestää tarvittaessa avioliiton todistajat. Riittää, kun hoidatte avioliiton esteiden tutkinnan ja otatte yhteyttä seurakuntatoimistoon. Parit vihitään yksi kerrallaan, mutta haluttaessa samalla kertaa voidaan vihkiä esimerkiksi ystäväpariskunnat. Ilta järjestetään koronarajoitusten puitteissa. Häätapahtuma on myös 20.2. Kulosaaren kirkossa ja 22.2. Kallion kirkossa.

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13 p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi. Osoitteet: Kirkko, Satamasaarentie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus. Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa ja verkossa su 30.1. klo 11, Sarento, Kantola, su 6.2. Pesonen, Virtanen. Koronarajoitukset voivat rajoittaa osallistujamäärää, ajankohtaiset tiedot nettisivuilla. Messuun voi osallistua myös etänä Facebook sivun suoratoiston

nissä kotiruokaa edulliseen hintaan 2 e/rasia. Kokoontuminen pääoven edessä. Kerho kokoontuu viikoittain, kunnes koronarajoitukset mahdollistavat toiminnan sisätiloissa. Perhekerho verkossa torstaisin klo 10–10.30. Kohdataan etänä ja keskustellaan kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta lapsiperheen elämässä. Lisäksi pieniä alustuksia lapsellisista aiheista. Ilmoittaudu sähköpostilla kirsi. satosalmi@evl.fi. Kerho verkossa viikoittain, kunnes koronarajoitukset mahdollistavat toiminnan sisätiloissa. Kirjapiiri etäyhteyksin rennosti kuukauden kirjan äärellä ke 26.1. kello 17.30. Tavataan Teamsin välityksellä ja keskustellaan kuukauden kirjasta Naisten aika, kirjoittanut Jelena Tšižova. Ilmoittaudu p. 09 2340 6541 tai sähköpostilla eija.keinanen@evl.fi, niin saat osallistumislinkin ja lisätietoja

kevään kirjapiireistä. Junnukahvila koululaisille maanantaisin Valossa klo 15–17. Rento ja turvallinen iltapäivä, jossa voi viettää aikaa kavereiden kanssa, tehdä ohjatusti läksyjä, pelailla tai vain rentoilla. Junnukerhot Valossa jatkuvat, muutamassa kerhossa on vielä tilaa. Ilmoittautumiset nettisivuillamme. Näytelmäkerho tiistaisin klo 16.30. Kokkikerho keskiviikkoisin klo 17. Life Hacks ja muuta mahtista perjantaina klo 16.30. Nuortenkahvila Valossa tiistaisin klo 17–21. Rentoa oloa hyvässä seurassa. Biljardi, ilmakiekko ja lautapelejä, maksuton kahvi ja tee. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, 00900 Helsinki p. 09 2340 2323, varustamo-matteus. helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafén lounas ma–pe klo 11–13, toistaiseksi vain mukaan 2 e/rasia. Suljettu ma 7.2. Maksuton Walk-in-terapia 16–29-vuotiaille joka ma klo 12–16. Käynti Turunlinnantien ja Olavinlinnantien kulmauksesta, Matteuksenkirkon Varustamon ovesta. Kahvilatyötä tarjolla vapaaehtoisille! Tied. Mare Kinanen p. 050 572 7541, varustamot.helsinki@evl.fi. Ryhmätoiminta tauolla koronarajoitusten takia.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Toimitus- ja tilavaraukset: p. 09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6

Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalveluksiin voidaan ottaa osallistujia seuraavasti: Malmin, Pihlajamäen, Viikin ja Puistolan kirkkoon korkeintaan 30 henkilöä. Koronapassi ei ole käytössä missään tilaisuuksissa. Rajoitukset ja tilaisuustiedot saattavat muuttua. Ajankohtaiset tiedot nettisivuillamme. Messu su 30.1. Malmin kirkossa klo 10. Viikin kirkossa klo 10. Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhteistyössä Verkoston kanssa. Puistolan kirkossa klo 12. Iltaehtoollinen Malmin kirkossa ti 1.2. klo 19.30. Pihlajamäen kirkossa ke 2.2. klo 18. Viikin kirkossa ke 2.2. klo 18.30. Messu su 6.2. Malmin kirkossa klo 10. Lapsille pyhäkoulu. Viikin kirkossa klo 10. Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhteistyössä Verkoston kanssa. Puistolan kirkossa perhemessu klo 12. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Vuoden 2022 teemana on koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen. Lahjoita Malmin seurakunnan keräykseen esim. MobilePay-numerolla 27023. Iltaehtoollinen Malmin kirkossa ti 8.2. klo 19.30. Pihlajamäen kirkossa ke 9.2. klo 18. Viikin kirkossa ke 9.2. klo 18.30. Kirkot avoinna sunnuntaisin jumalanpalvelusten jälkeen yksityistä hiljentymistä varten. Pappi on tavattavissa ja silloin on mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen. Malmin ja Viikin kirkko on avoinna su klo 11–14, Puistola klo 13–14, Pihlajamäki klo 12–14. Ehtoollinen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen myös erikseen sopien. Soita papille, p. 09 2340 4444. Messuavustajaksi Haluatko mukaan suunnittelemaan ja tekemään messuja? Soita p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Säännöllinen toiminta alkaa 1.2., jos koronatilanne sallii. Katso kevään ohjelma kirkkojen ilmoitustauluilta, nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi ja seuraa ilmoittelua Facebook-sivullamme. Pikkuisten pyhis. Pyhäkoulu 0–5-vuotiaille ja perheille sunnuntaisin klo 10 Tapanilan kirkolla 6.2. alkaen. Lapsikuororyhmät – laulumahdollisuuksia monen ikäisille 3-vuotiaista lähtien: Viikin kirkolla tiistaisin ohj. Mari Torri-Tuominen p. 09 2340 4495, Puistolan kirkolla keskiviikkoisin ja torstaisin ohj. Taru Hämäläinen p. 09 2340 4490,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 28.1.–10.2.

ISTOCK

nimeä yhdessä ryhmää ohjaavan Eila Sainion kanssa. Tiedustelut elina.leppihalme@evl.fi p. 050 3732 323.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

Stressi kuriin

Stressinhallintaryhmä opiskelijoille tiistaisin Teamsin välityksellä 1.2.–1.3. klo 17–19. Ryhmässä käsitellään omia huolia. Mind-Body Bridging -harjoitteiden avulla huomioidaan kehojännitystä omassa kehossa sekä kehojännityksen suhdetta huolestuttaviin ja stressaaviin asioihin. Ryhmään mahtuu 15 osallistujaa. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: mika.leppaaho@evl.fi, p. 050 411 8249.

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Maunulan kirkon viikkomessu on tauolla, kunnes kokoontumisrajoitukset hellittävät. Viikkomessut alkavat samaan aikaan kuin aikuisten ryhmätoiminta. Noudatamme jumalanpalveluksissamme viranomaisten määräämiä henkilömäärärajoituksia.

Piipahda konserttiin Kutsumme sinut pieniin tallennettuihin musiikkihetkiin. Minuuttikonsertti-nimitys juontuu tallenteiden kestosta. Katsoa voi vaikka yhden kerrallaan tai sitten nauttia koko sarjan saman tien, ja olla melkein kuin konsertissa. Musiikki on äänitetty Vuosaaren kirkossa. Pianossa ja uruissa kanttori Hanna Virtanen. Voit myös lähettää toiveita musiikkikappaleista sähköpostilla: hanna.virtanen@evl.fi. helsinginseurakunnat.fi/minuuttikonsertti

Tapahtumatietoihin saattaa tulla muutoksia

TAPAHTUMIA

ISTOCK

sekä Malmin kirkolla torstaisin ohj. Kaisu Rauhamaa p. 09 2340 4494. Aikuisten kuorot tauolla toistaiseksi. Talviloman toimintapäivät 1.–3.-luokkalaisille ma–pe 21.–25.2. Malmin Varustamolla klo 10–14. Maksutonta toimintaa sisällä ja ulkona. Ilmoittautuminen seurakunnan nettisivulla. Tiedustelut anne.ridell@evl.fi, p. 050 380 3768. Talvitäpinät-leiri 1.–3.-luokkalaisille maanantaista keskiviikkoon 21.–23.2. Nastolassa, Luomaniemen monipuolisessa ja viihtyisässä leirikeskuksessa. Leirille kuljetaan yhteiskuljetuksella. Leirillä pääset muun muassa askartelemaan, liikkumaan, ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Säiden salliessa ollaan ulkona ja puuhaillaan lumesta kaikkea kivaa! Leirin hinta on 35 e, ja ilmoittautuminen 6.2. asti nettisivuilla. Tiedustelut kia.raitaranta@ evl.fi, p. 050 462 5384. Leffaleiri 4.–7.-luokkalaisille 23.– 25.2. Lähde mukaan huikealle leirimatkalle keskiviikosta perjantaihin Nastolaan, Luomaniemen leirikeskukseen. Leirille kuljetaan yhteiskuljetuksella. Tällä leirillä pääset hyppäämään leffojen maailmaan. Pääset mm. kokkaamaan Rauha-tädin kanssa, kokeilemaan oman minileffan tekemistä ja muotoilemaan maagisesta massasta taikasauvan. Leirin hinta on 35 e ja ilmoittautuminen 6.2. asti nettisivuilla. Tiedustelut niina.penttinen@evl.fi, p. 050 911 8626. Stressinkäsittelyryhmä opiskelijoille etänä Teamsin välityksellä ti-iltaisin 1.2.–1.3. Tervetuloa oppimaan stressin käsittelyä Mind– Body Bridging -menetelmän avulla! Ryhmään mahtuu 15 osallistujaa. Ilmoittautuminen ja tiedustelut mika.leppaaho@evl.fi p. 050 411 8249. Sururyhmä Malmin Varustamolla tiistaisin klo 18–19.30 1.2., 15.2., 1.3., 15.3., 29.3., 12.4. ja 26.4. Ilmoittautuminen ja tiedustelut anna.korhonen@evl.fi, p. 050 3443 558. Online Bible Group in English. Please contact minna-sisko.makinen@evl.fi. Friendship Café joka torstai klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille ja kaikille kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Every Thursday 6–8 pm in Pihlajamäki Church downstairs. Tiedustelut Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 004 Ruoka-apua. Lahjoitusruoanjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11 ja Pihlajamäen kirkolla ti klo 9. Leivänjako Jakomäen nuorisotalon ovella ke klo 10, sekä Varustamolla to klo 11, diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30–13. Pihlajamäen kirkolla su messun jälkeen n. klo 12 jaetaan keittoa rasioissa mukaan.

Tarkista verkkosivuilta, onko tapahtumaan tullut muutoksia. Ethän osallistu, jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

Waste&Feast Malmi myy lounasta ma–pe klo 11–13. Os. Pekanraitti 16. Waste&Feast on kiinni 7.2. Ostarin Onni – aamupalaa ja juttuseuraa Pihlajamäen kirkon alakerrassa tiistaisin klo 9–11. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla torstaisin klo 12, kotiruokaa 2 e/ annos. Alk. 3.2. Tapulin Olohuone maanantaisin klo 11–12.30. Ma 7.2. ruokailu paikan päällä tai mukaan jaettuna. Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444

(vain pvm-maksu). Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja varaa aika ma-to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä. Keskusteluaikaa voit kysyä myös suoraan oman alueesi diakoniatyöntekijältä, jonka yhteystiedot löydät seurakunnan nettisivuilta. Ryhmä mielenterveyden tueksi Malmin kirkolla kerran kuussa tiistaisin klo 13.30 8.2., 8.3., 12.4. ja 17.5. Ensimmäisellä tapaamiskerralla ideoidaan ryhmän sisältöä ja

Kevätesite on ilmestynyt. Esitteessä kerrotaan keväälle suunnitellusta toiminnasta ja tapahtumista, mutta toiminta on tällä hetkellä rajoitettua korontilanteen vuoksi. Seuraamme viranomaisohjeistuksia ja aloitamme viikkotoiminnan ja tapahtumat heti kun mahdollista. Ilmoitamme toiminnan aloituksesta tarkemmin nettisivuillamme. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Ajanvaraus ensisijaisesti puhelimitse numerosta 09 2340 5318. Voit myös saapua paikan päälle Oulunkylän kirkolle. Työntekijät tavoitettavissa puhelimitse, sähköpostilla ja sovituissa tapaamisissa. Työntekijöiden yhteystiedot löydät nettisivuiltamme. Oulunkylän kirkko on avoinna hiljentymistä varten ma–to 8–20, pe–su 8–15. Yhteisöruokailut käynnistyvät noutoruokailuina. Noutopuuro maanantaisin klo 9.30–10.30 Oulunkylän kirkolla 24.1. alkaen. Oulunkylän hävikkijako tiistaisin klo 12–13 Oulunkylän kirkolla 25.1. alkaen. Käpylän noutokeitto keskiviikkoisin klo 16.30–17.30 Käpylän kirkolla 26.1. alkaen. Maunulan hävikkijako torstaisin klo 10–11 Maunulan kirkolla 27.1. alkaen.

Ulkoperhekerho Oulunkylän kirkolla 31.1. klo 10–10.30. Kokoontuminen kirkon yläovilla. Nuortenillat käynnistyvät 3.2. Loputon Käpylä -oopperan esitykset siirtyvät syksyyn 2022 tai kevääseen 2023. Seuraa tiedotusta nettisivuiltamme.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 30.1. klo 11, myös suoratoistona Facebookissa. Asko Nuorkivi, Jouni Pirttijärvi ja Pippa Tuhkalainen. Yhteisvastuumessu su 6.2. klo 11, myös suoratoistona Facebookissa. Jouni Pirttijärvi, Asko Nuorkivi, Mari Auvinen ja Pippa Tuhkalainen. Yhteysvastuukeräys alkaa.

TAPAHTUMIA Nuortenillat tiistaisin klo 18. Perhekerhot tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19. Tarjolla aamu- tai iltapalaa, vaihtuvaa ohjelmaa, yhdessäoloa ja leikkiä. Lisätiedot Moona Sepältä, p. 050 476 6652. Kouluikäisten toimintaan ilmoittautuminen on käynnissä. löydät kaikki tiedot verkkosivuilta. Lisätietoja Saija Mäntyseltä, p. 050 337 9367. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Oletko huolissasi päihteiden käytöstä? Tule keskustelemaan omasta tai läheisesi päihteiden käytöstä kokemusasiantuntijan kanssa. Kokemusasiantuntija Johan Ekroth on tavattavissa Malmin Varustamolla tiistaisin klo 9–15. Johanin tavoitat myös sähköpostitse johan.ekroth@evl.fi ja puhelimitse 050 409 1401. Erfarenhetsexpert erbjuder samtalshjälp både på finska och på svenska.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2022

Koronapandemian aikana sekä nuorten yksinäisyys että mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti.

Korona-aika koettelee erityisesti nuoria Puhelu tai WhatsApp-viesti nuorelle voi joskus pelastaa hengen, muistuttaa korona-ajan nuorisotyötä tutkinut Sami Ritokoski.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

oronapandemian puhjettua kaksi vuotta sitten siirtyi suuri osa kirkon nuorisotyöstä verkkoon. Verkossa on pidetty kerhoja, nuorten iltoja, rippikoulua, erilaisia vertaisryhmiä ja jopa leirejä. – Uudessa tilanteessa työntekijöiltä on vaadittu joustavuutta ja valmiutta nopeisiinkin muutoksiin ja ratkaisuihin, kertoo Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori Sami Ritokoski. Hän on kollegansa Jouko Porkan kanssa tutkinut koronan tuomien poikkeusolojen vaikutuksia kirkon kasvatus- ja nuorisotyöhön. Ritokosken mukaan kokoontumisista somessa ja verkossa ovat hyötyneet esimerkiksi ne nuoret, joiden on vaikea olla sosiaalisissa tilanteissa tai jotka asuvat syrjäseudulla. Monille nuorille etätapaamiset ovat olleet luontevia ja myös tarpeellisia ja tärkeitä. Jotkut nuoret ovat kuitenkin pudonneet joukosta: osa siksi, ettei heillä ole tarvittavia laitteita, osa taas kyllästyttyään siihen, että kaikki tapahtuu etänä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2022

TUTKIMUKSESSA NOUSI vahvasti esiin ammattilaisten tuntema huoli nuorista. Yli 70 prosenttia vastaajista arvioi pandemian seurausten näkyvän erilaisina mielenterveyteen liittyvinä haasteina kuten pelkoina, ahdistuksena, masentuneisuutena, toivottomuutena, turhautumisena, päihteiden käyttönä, yksinäisyytenä ja syrjäytymisenä. Ritokoskelle vastaukset kertovat paitsi nuorten ongelmista myös siitä, että kirkon nuorisotyöntekijät elävät aidosti lähellä nuoria ja havainnoivat sitä, miten nuorilla menee ja kuinka heitä voitaisiin auttaa. Yhteyttä on pyritty pitämään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa yksityisviestein. – Monet ovat myös ottaneet puhelimen käteen ja soittaneet nuorille. Juuri tämän kaltaiset toimenpiteet ovat elämää suojelevia tai pelastavia tekoja. Nyt poikkeusolojen aikana niiden merkitys korostuu. Tavallinen juttelu, kuulumisten kysely ja yhteyden pitäminen onkin todella arvokasta, Ritokoski sanoo. Auttamisen ei aina tarvitse olla tavallista juttelua ihmeellisempää, sanoo myös kasvatuspsykologian professori, yksinäisyystutkija Niina Junttila, joka luennoi 11.–12. tammikuuta verkossa järjestetyillä Kirkon kasvatuksen päivillä. PANDEMIA ON iskenyt erityisen pahasti lapsiin ja nuoriin, koska heidän selviytymiskeinonsa ovat heikompia kuin aikuisten. Sosiaaliset suhteet

ovat ihmisille iso voimavara kriiseissä, ja erityisen tärkeitä ne olisivat Junttilan mukaan lapsille ja nuorille. – Ajatellaan vaikka kymmenvuotiasta lasta. Hän on nyt elänyt viidesosan elämästään tilanteessa, jossa muut ihmiset eivät ole enää tuki ja turva, johon voi luottaa, vaan tartunnan pelon takia vaarallisia. Toisista ihmisistä pitää pysytellä etäällä ja heiltä pitää suojautua. Miten tämä vaikuttaa lapsen hyvinvointiin tällä hetkellä? Entä hänen kehitykseensä ja tulevaisuuteensa? LASTEN JA nuorten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat lisääntyneet huomattavasti koronapandemian aikana. Jo kaksi vuotta he ovat eläneet jatkuvassa epätietoisuudessa siitä, pääseekö kouluun tai harrastuksiin ja koska voi nähdä kavereita. Viime vuonna tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan noin 18 prosenttia lukiolaisista, 17 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 16 prosenttia yläkoululaisista koki toistuvaa yksinäisyyttä. Noin joka viides nuori koki keväällä 2021 kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Sosiaalista ahdistuneisuutta koki noin joka kolmas. Noin neljäsosa yläkoululaisista ja lukiolaisista ja viidesosa ammattiin opiskelevista koki masennusoireita. 37 prosenttia lukiolaisista oli huolissaan omasta mielialastaan. Luvut ovat korkeampia kuin koskaan kouluterveyskyselyn historiassa. ■