Kirkko ja kaupunki 2022 2 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

27.1.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Sadattele kuin kapteeni Haddock s. 8 Mikko Leppilampi: Tahdon rauhoittaa elämäni tärkeimmille asioille s. 12

Nuoret tarvitsevat tilaa keskeneräisyydelle ja kunnon mielenterveyspalvelut s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Kiinan peli ei vetele

Jokainen voi tulla onnelliseksi, ellei etsi onnea ulkopuoleltaan vaan itsestään.

OLYMPIALAISET EIVÄT OLE mitkä tahansa urheilu kisat, sillä niiden takana on aate. Ranskalainen paroni Pierre de Coubertin ideoi 1800luvun lopulla nyky aikaiset olympialaiset antiikin Kreikan urheilumitte löiden pohjalta. Hän halusi kasvattaa urheilun avul la maailman nuorisoa yhteisymmärrykseen ja reiluun peliin. Aika monille jaloille ihanteille on tässä maailmassa käynyt niin kuin sosialismille sanotaan tapahtuneen: hyvä aate, mutta jätkät pilasivat sen. Ihminen ei poh jimmiltaan ole niin hyvä kuin me toivoisimme. Py rimme mielellämme hyvään, mutta itsekkyytemme, ahneutemme, kateutemme ja heikkotahtoisuutemme takia hyvät pyrkimykset pakkaavat unohtumaan tai jäämään muiden vaikuttimien varjoon. Uskonnollisessa kielessä tästä käytetään nimeä pe risynti. Kukaan meistä ei ole läpikotaisin puhdas ja aatteellinen, vaan jokainen on myös ahdas ja puutteellinen. JESUIITTAKOULUSSA opiskellut de Coubertin oli vilpitön maail manparantaja. Hän ajatteli, et tä rehti kilpailu urheilukentil lä poistaisi sodat ja yhdistäisi maailman kansat. Hän myös us koi, että hyvä fyysinen kunto ja terveys johtavat parempaan moraaliin. Eivät muuten johda. Fyy sinen ja henkinen hyvinvoin ti kyllä kulkevat käsi kädessä, mutta jos joku kuivaksi treenat tu maratoonari osoittautuisikin

JOS IHANTEET OVAT kovasti ihmistä korkeammat, saattaa käydä niin, että kaikkein häikäilemättömim mät käyttävät korkeisiin ihanteisiin luottavia ihmisiä tylysti hyväkseen. Koska ihminen ei ole pohjimmil taan vain hyvä, meitä pitää joskus pakottaa hyvään tai vähintäänkin lopettamaan pahuudet. Olympialaiset järjestetään ihmisoikeuksiin kylmän piittaamattomasti suhtautuvassa Kiinassa. Olympia aatteeseen kuuluvat arvot kuten yhteisymmärrys ja reilu peli eivät näytä paljon Kiinassa painavan. Siksi kansainvälisen yhteisön on ilmaistava olympiaisännäl le selkein sanoin, että sellainen peli ei vetele.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Se on tullut minulle tähän ikään mennessä kristallinkirkkaaksi, että onnellisuus ei tule minkään ulkoisen asian kautta. Onni asuu ihmisen sisällä. ELOKUVAOHJAAJA KITI LUOSTARINEN VOI HYVIN –LEHDESSÄ 1/2022

Iankaikkisesti Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä, Jumala. PSALMIEN KIRJA 139:14

ME KAIKKI OLEMME RATKAISEVALLA TAVALLA YHTÄ HUONOJA IHMISIÄ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Suurkiitos talvesta, pakkasesta ja kengän alla nirskuvasta lumesta. Kiitos eteenpäin vievistä askelista, vaikkei seuraavaa etappia vielä näykään. Auta luottamaan siihen, että olen turvassa.

FILOSOFI SENECA (4 EKR.–65 JKR.)

moraalisesti korkeatasoisemmaksi ihmiseksi kuin kes kivartalolihava kutsumusjoutilas, se ei johtuisi kum mankaan ruumiinrakenteesta eikä harrastuksista. Me kaikki olemme ratkaisevalla tavalla yhtä huonoja ihmisiä.

Kirkko ja kaupunki

27.1.2022 Seuraava lehti ilmestyy 10.2.

KANNEN KUVA: PAULI SALMI

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Olimme hetken maailman mestareita” Yksi Pekingin-kisakoneeseen nousijoista on naisten jääkiekkojoukkueen puolustaja Minttu Tuominen, joka on saanut pelaamiseen uutta intoa vaihdettuaan hyökkääjästä puolustajaksi. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Jääkiekkoilija Minttu Tuominen, mitä kuuluu? – Tällä kaudella olen pelannut KiekkoEspoon naisten liigajoukkueessa ja maajoukkueessa. Tein juuri sopimuksen kiinalaisen Kunlun Red Star –joukkueen kanssa ja loppukauden pelaan siinä. – Minulla oli muutama vaikea vuosi, ja mietin jo, että olikohan jääkiekko sitten tässä. Nyt on uralleni löytynyt uusi vaihe, kun aloin pelata puolustajana. Aiemmin pelasin hyökkääjänä.

Lapsuuden perheessäsi isä tuomaroi, äiti valmensi ja sisarukset pelasivat koripalloa. Miten sinusta tuli jääkiekkoilija? – Suomi voitti miesten jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995. Siitä innostuneena isoveljeni halusi aloittaa jääkiekon, ja minä tietysti tahdoin mennä hänen perässään hallille. Pelasin jonkin aikaa, mutta olin kiekkokoulujoukkueen ainoa tyttö enkä oikein viihtynyt. Äidin ehdotuksesta aloitin kuusivuotiaana ringetten pelaamisen. Pelasin sitä 13-vuotiaaksi asti. – Jääkiekko tuli kuvioihin ollessani 12-vuotias, kun kaverini houkutteli minua kokeilemaan sitä. Silloin Etelä-Vantaan Urheilijoihin perustettiin meidän ikäistemme tyttöjen jääkiekkojoukkue. Aloitin pelaamisen siellä ja sille tielle jäin.

Jääkiekko on ollut olympialaji 101 vuotta. Naiset pelasivat sitä ensimmäisen kerran Naganon olympialaisissa vuonna 1998. Ovatko naiskiekkoilijat löytäneet paikkansa jäällä? – Nykyään naiskiekkoilijoihin suhtaudutaan paremmin, kun tiedetään, että olemme pärjänneet ja saaneet mitaleita olympialaisissa ja maailmanmestaruuskisoissa. – Vuonna 2019 Espoossa järjestetyissä naisten jääkiekon MM-kisoissa pääsimme ekaa kertaa finaaliin. Peli meni jatkoajalle, ja teimme siinä maalin, eli olimme hetken maailmanmestareita, mutta loppujen lopuksi maali hylättiin tuomareiden 12 minuutin mietinnän jälkeen. Peli jatkui rangaistuslaukauksiin, ja USA sen sitten voitti. – Se oli historiallinen tapahtuma. Sen jälkeen varmaan ensimmäisen kerran ympäri Suomen puhuttiin naisten jääkiekosta.

Olet pelannut jääkiekkoa kolmissa olympialaisissa ja palannut kotiin kaksi kertaa pronssimitali kaulassa. Millä mielellä lähdet Pekingin olympialaisiin? – Pekingiin lähtö ei hermostuta, kun minulla on jo aika monta vuotta takana maajoukkueympyröissä ja olen ollut olympialaisissa. Mutta korona aiheuttaa paineita, ettei vain itse aiheuta tartuntaa, varsinkaan kisoihin pääseville ensikertalaisille. Olemme olleet koronakaranteenikuplassa, ja treenejä on pidetty pienryhmissä. Pekingin-koneeseen pääsee vain rokotettuna ja testien jälkeen. – Virallisesti joukkueena emme ole vielä puhuneet olympialaisten tavoitteista, mutta uskon meidän olevan sillä kannalla, että ilman mitalia ei kisoista tulla takaisin.

Mikä sinulle on pyhää? – Sanoisin, että perhe ja lähisukulaiset. Lukion jälkeen pelasin jääkiekkoa ja opiskelin Jenkeissä neljä vuotta. Kaverit Suomessa jäivät silloin aika etäisiksi, mutta perhe ja lähimmät sukulaiset säilyivät mukana välimatkasta ja aikaerosta huolimatta. ■ Vuoden 2022 talviolympialaiset järjestetään 4.–20.2. Pekingissä Kiinassa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Sokeri paloja ja myllyn kiviä Papin tunnistaa papiksi kauluksesta. Kaulusten koko ja ulkomuoto ovat kuitenkin vaihdelleet. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA AUGUST SCHUFFERT / UUDENKAUPUNGIN MUSEO / FINNA

aagan seurakunnan papin Marjut Mularin evästauko aiheutti taannoin hämmennystä Instagramissa. Aterimet kotiin unohtanut Mulari käytti ruokailuvälineenä papin pantakaulukseen kiinnitettävää niin sanottua sokeripalaa. Kävi ilmi, että moni ajatteli tuon kauluksen valkoisen osan olevan kangasta, tai ainakin aivan liian pyhä esine moiseen käyttöön.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Totuus on kuitenkin arkinen: papinkauluksiin kiinnitettävät sokeripalat ovat yleensä muovia, ja niitä on monilla papeilla vinot pinot. Kerrotaan, että jos sokeripala on unohtunut matkasta, papit ovat askarrelleet sen vaikka margariinipaketista. KAULUS ON aina ollut pappeuden tunnus, mutta muoti on vaihdellut. 1600-luvulla protestanttisten kirkkojen papit osassa Eurooppaa käyttivät myllynkivikaulusta, joka jäljitteli Espanjan aateliston pukeutumistyyliä ja kuuluu yhä papin asuun Tanskassa. Suomessa myllynkivikaulus ei ole ollut käytössä, vaan täällä on suosittu lipereitä. Niistä tulee muuten myös päivänkakkaran ruotsinkielinen nimi prästkrage, papin kaulus. Keskiajalta 1700-luvulle Ruotsissa ja Suomessa papin asuun kuului musta polvipituinen papintakki eli kaftaani, jonka päälle puettiin viittamainen kappa. Päähineenä käytettiin juutalaisten kipaa muistuttavaa kalottia. 1700-luvun sääty-yhteis-

kunnassa ylemmän papiston tyyliin saattoi kuulua myös peruukki. Papin asuun on aina kiteytynyt paljon: jos pappi tuomittiin menettämään virkansa, käytettiin ilmaisua ”mista kappa och krage” eli menettää kappa ja kaulus. Toisaalta liperit, näyttävät kaulukset ja peruukit eivät ole kuuluneet ainoastaan pappien tyyliin, vaan niitä ovat käyttäneet ja käyttävät yhä monissa maissa myös tuomarit ja asianajajat. PANTAPAITA JA SOKERIPALA yleistyivät pappien pukeutumisessa 1980-luvulla. Niitä edelsi 1970-luvulla pyöreä, englantilaistyyppinen kaulus. Nykyään Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa pantapaitoja ja sokeripalaa käyttävät virkansa tunnuksena muutkin kuin papit. Diakonilla sokeripala pilkistää vihreän paidan kauluksesta, nuorisotyöntekijällä sinisen. Liperit kuuluvat nykyisen suosituksen mukaan miespuolisen papin juhla-asuun, ja niitä käytetään kaftaanin kanssa. Lipereillä on oma, toden-

Kirkko ja kaupunki verkossa LEHTIKUVA / AFP

Afganistan on nyt pahempi kuin Pohjois-Korea Open Doors -järjestön vuotuisen World Watch -listan kärjessä kristittyjä eniten vainoavana maana on pitkään ollut Pohjois-Korea, ja toisena on ollut Afganistan. Nyt listan kärkimaat ovat vaihtaneet paikkaa. Afganistanissa lähes kaikki kristityt ovat islamista luopuneita käännynnäisiä. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Nykyään liperit ovat osa papin juhla-asua.

”Kaikilla meistä ei ole suuria seteleitä tai pulleita pankkitilejä. Mutta empatia ja inhimillisyys eivät maksa mitään.” LINDA-MARIA ROINE VERKKOKOLUMNISSAAN

SANNA KROOK JA PIXABAY KUVANKÄSITTELY MAIJA SAARI

”

1700-luvun sääty-yhteiskunnassa papin tyyliin saattoi kuulua myös peruukki.

näköisesti myöhemmin keksitty symboliikkansa: ne symboloivat lakia ja evankeliumia. NAISPUOLISET PAPIT käyttävät juhla-asuna vuonna 2011 käyttöön otettua Kirsimari Kärkkäisen suunnittelemaa Valonsäde-pukua tai 1980-luvulla käyttöön otettua ”vuokkoa” eli Vuokko Nurmesniemen suunnittelemaa papin asua. Kaikkien mielestä nämä sukupuolittavat asut eivät ole tarpeen, vaan samassa tehtävässä toimivilla pitäisi olla samanlainen asu. Ruotsissa arkkipiispa Antje Jackelén on nähty kaftaanissa ja lipereissä siinä, missä miespuoliset papitkin. Suomessa osuuskunta Pyhävaate on tehnyt sutaanin, joka on ikään kuin täyspitkä papin takki. Sitä voi käyttää lipereiden tai sokeripalan kanssa, sukupuolesta riippumatta. Kuuluipa papin asuun sitten huppari tai kukkamekko, liperit tai pantakaulus, olennaista on, että ihmiset tunnistavat hänet papiksi. Se on viesti siitä, että hän on ihmisten käytettävissä. ■

Piispa piipahti Vatikaanissa Kirkon on syytä pyytää anteeksi saamelaisilta, sanoi Oulun piispa Jukka Keskitalo paavi Franciscukselle. Yksityisvastaanotolla nousivat esille myös Kanadan alkuperäiskansoja koskevat asiat, jotka ovat ajankohtaisia katolisessa kirkossa. Keskitalon mukaan kirkon on syytä katua menneisyyden väärinkäytöksiä ja rakenteellisia syntejä. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Hauvojen ja vauvojen suosikkinimet Koirasta on tullut perheenjäsen. Se näkyy myös siinä, miten koiria nimetään. TEKSTI HANNA ANTILA

ertta, Martta, Sulo, Onni, Kerttu, Elsa… Hetkinen! Kennelliiton julkaisema lista koirien suosituimmista kutsumanimistä muistuttaa kovasti listaa suosituimmista pienten ihmisten nimistä. Koirille ei siis enää vain anneta ihmisten nimiä, vaan vauvojen ja hauvojen nimeämisessä näyttävät vaikuttavan samat trendit.

ENNEN KOIRAT saivat sellaisia nimiä kuin Rekku, Jeppe, Tessu ja Ressu, jotka tunnistettiin koiran nimiksi. Nyt inspiraatiota haetaan 1900-luvun alun ihmisten suosikkinimistä, tunnettujen henkilöiden nimistä ja muista kielistä ja kulttuureista. – Koira voi olla Caesar, Dante, Napoleon tai Elvis tai saada englanninkielisen nimen, jota ei välttämättä annettaisi lapselle, Minna SaarelmaPaukkala kertoo.

– Kun katsoo 20 suosituimman koiran nimen listaa, niin huomaa, että suurin osa niistä löytyy myös sadan suosituimman lasten nimen joukosta, sanoo Yliopiston almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala.

NIMIMUODISTA KIINNOSTUNEEN kannattaa joka tapauksessa kuunnella, minkä nimisiä koiria koirapuistossa käy. Siitä voi päätellä, mihin ihmisten nimimuoti on menossa. – Nimet saattavat ensin tulla käyttöön lemmikkieläimillä, sillä eläinten nimeäminen on rennompaa ja kokeilevampaa. Suurten ikäluokkien nimet, kuten Erkki ja Martti, saattavat olla jo eläimillä käytössä. Nimimuoti menee sillä tavalla. Jos ulkona huutelee Marttaa, kutsuun vastaa todennäköisemmin naapurin koira kuin taapero. Vuonna 2020 koiranpentujen rekisteröinnit nimittäin ohittivat syntyneiden lasten määrän. ■

KOIRIEN NIMEÄMISESSÄ vaikuttaa kulttuurinmuutos. Enää koiraa ei hankita vain tiettyyn tarkoitukseen kuten vahtikoiraksi, vaan se on perheenjäsen. Koirasta on tullut ”hän”, ja moni omistaja puhuu itsestään koiran äitinä tai isänä. Koirat saavat ihmisten nimiä muuallakin. – Olin muutamana vuosi sitten Saksassa eläintennimisymposiumissa, johon osallistui ihmisiä eri maista. Kaikki totesivat saman ilmiön.

Suosituimmat tyttöjen nimet 2020*

Suosituimmat poikien nimet 2020*

Suosituimmat koirien kutsumanimet 2021

1. Aino 2. Olivia 3. Sofia 4. Pihla 5. Aada 6. Eevi 7. Isla 8. Lilja

1. Leo 2. Eino 3. Oliver 4. Elias 5. Onni 6. Väinö 7. Noel 8. Eeli

1. Luna 2. Alma 3. Helmi 4. Hertta 5. Sulo 6. Onni 7. Martta 8. Hilla

9. Helmi 10. Ellen 11. Ella 12. Aava 13. Venla 14. Linnea 15. Hilla

9. Toivo 10. Leevi 11. Joel 12. Eetu 13. Aatos 14. Emil 15. Vilho

*suomenkieliset, ensimmäiset etunimet

Lähde: Digi- ja väestötietovirasto

9. Kerttu 10. Bella 11. Sisu 12. Hilma 13. Elli 14. Elsa 15. Hugo

Lähde: Kennelliiton Omakoira-mobiilisovellus

ISTOCK, KUVANKÄSITTELY JARKKO PELTOLUHTA

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Yhteiset arvot, yhteinen elämä

− Käyttäjämme hakevat elämänmittaista puolisoa, vakavaa parisuhdetta ja perhettä, Simolin sanoo. Kotisataman Valo on suunnattu vain naista etsiville miehille ja toisinpäin. Sovellus ei palvele sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjä.

Löytyykö kumppani helpommin arvoihin perustuvasta seuranhakusovelluksesta? TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA KOTISATAMAN VALO

reffikumppaneista ei ole pulaa. Vuonna 2020 pelkästään Yhdysvalloissa erilaisia nettideittipalveluja käytti 44 miljoonaa

ihmistä. Lukuisista deittiprofiileista voi kuitenkin olla vaikeaa löytää omiin tarpeisiin sopiva ”se oikea”. Seulomisprosessia helpottamaan on luotu sovelluksia ja sivustoja, jotka tarjoavat mahdollisuuden tutustua ihmisiin yhteisen harrastuksen, mielenkiinnon kohteen tai arvojen perusteella. Hevimetallisinkut voivat löytää kaltaisiaan Metalhead date -sivustolta. Academic singles -palvelusta voi etsiä itselleen akateemisesti koulutettua seuraa. Käyttäjäjoukkoa, jolle palvelu on suunnattu, voidaan rajata myös iän, poliittisen suuntauksen tai tulotason perusteella. Kenties humoristisimmalta pohjalta ponnistaa Bristlrsovellus, joka haluaa saattaa yhteen parrakkaat ja parroista pitävät ihmiset. Myös erilaisiin elämänkatsomuksiin perustuvia palveluita on useita. Muslimeille

AKI TARVAINEN

Simsonin voiman salaisuus olivat pitkät hiukset. Delila leikkasi ne, ja Simson saatiin vangiksi.

on Suomessakin toimiva Muslimadeittailusivusto. Kristillisiä seuranhakupalveluita löytyy verkosta useita, ja Suomessa niistä toimii muutama.

”

KÄYTTÄJÄMME HAKEVAT ELÄMÄNMITTAISTA PUOLISOA, VAKAVAA PARISUHDETTA JA PERHETTÄ. ERKKA SIMOLIN

ENSIMMÄINEN SUOMALAINEN kristillinen älypuhelimessa toimiva deittisovellus Kotisataman Valo aloitti toimintansa viime kesänä. Puolessa vuodessa sen on löytänyt jo yli 30 000 käyttäjää. − Ydinporukan muodostavat 25−40-vuotiaat. Käyttäjiä on kaikista ikäryhmistä, ja mukana on myös 80-vuotiaita, kertoo Valon perustajajäsen ja mediavastaava Erkka Simolin. Kristillinen arvomaailma on laaja käsite. Palvelu ei kysele

erikseen käyttäjän kristillisestä vakaumuksesta. Jokainen voi kirjoittaa siitä itse profiilinsa esittelytekstiin. Profiilin yhteyteen on kuitenkin mahdollista kirjoittaa seurakunta, johon kuuluu. Kotisataman Valo -sovelluksen käyttäjiä yhdistää se, millaista seuraa he hakevat.

LÖYTYYKÖ KESTÄVÄ PARISUHDE helpommin sovelluksesta, joka perustuu tietylle arvomaailmalle? − On tutkimuksia siitä, että jos henkilöillä on sama arvopohja, heidän on helpompi tulla toimeen arjessa. Jos arvot esimerkiksi rahankäytöstä, rehellisyydestä tai ihmisten tasaarvosta eivät kohtaa, siitä tulee riitoja, sanoo Väestöliiton johtava asiantuntija Heli Vaaranen. Vaikka arvojen tai mielenkiinnon perusteella kohdennetut deittisivustot ovat kansainvälisestikin suosittuja, kaikkein suosituimpia ovat suuret ”kaikkea kaikille” tarjoavat deittipalvelut. − Ihmisiä kiehtoo erilaisuus. Mistä me puhumme, jos olemme kaikesta koko ajan samaa mieltä? Erilaisuudella on siis oma osansa parisuhteen onnistumisessa. Toisaalta erilaisuuden hyväksyminen on iso kynnyskysymys, kun ruvetaan hiomaan sitä, tuleeko meistä pari vai ei, Vaaranen sanoo. Vaarasen mielestä deittisovellukset ovat erinomainen, viisas ja varovainen tapa tutustua toisiin ihmisiin. – Parisuhteesta haaveilevan ihmisen kannattaakin aktiivisesti kehittää etädeittailussa tarvittavia taitoja. Viestittelyn avulla pääsee askelta pidemmälle siinä, haluanko tutustua tuohon ihmiseen syvemmin vai en. Etädeittailu on tärkeä asia myös yksinäisyyden poistajana. ■

Raamatun roistot RAAMATUSTA LÖYTYY paitsi ikiaikaista viisautta myös uskomattomia tapahtumia ja ihailtavia, ristiriitaisia ja karmeitakin hahmoja. Vanhan testamentin Tuomarien kirjassa kerrotaan kauniista filistealaisnaisesta, Delilasta, joka huijasi israelilaissoturi Simsonin paljastamaan yliluonnollisten voimiensa lähteen. Delilan tarinassa on runsaasti auk-

koja, joita Raamatun tulkitsijat ovat täyttäneet näkemyksillään. Delilaa on pidetty niin klassisena femme fatalena eli kohtalokkaana viettelijättärenä, seksityöntekijänä kuin Simsonin vaimonakin. Raamatun naisista on tehty myös feministisiä tulkintoja. Niiden valossa Delilan voi nähdä itsenäisenä naisena, joka älykkyytensä ansiosta saa kiinni vaarallisen vihollissoturin. Uroteostaan hän ansaitsee suuren summan rahaa.

KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO Tee testi Kuka Raamatun pahis olet? osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Pasi Heikura on nyt tehnyt kirjan sadattelevasta sarjakuvasankarista ja siitä, miten manailla ilman rumia sanoja.

Ikonoklastin irvikuva! Jesuiitta! Tintti-sarjakuvien kapteeni Haddock tunnetaan mehevistä manauksistaan. TEKSTI JUHANI TOLVANEN KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

intti-sarjakuvien kapteeni Archibald Haddock on maailman kiivasluonteisimpia sarjakuvasankareita. Haddockin värikkäät manaukset ovat kiinnostaneet tutkijoita siinä määrin, että niistä on laadittu jopa omia hakusanateoksia. Alivaltiosihteeri-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

huumoriryhmästä ja Aristoteleen kantapää -radio-ohjelmasta tuttu Pasi Heikura on nyt kirjoittanut teoksen Tyrskyn myrsky! (Otava 2021), jossa hän avaa manausten taustoja. – Kirjaa tehdessäni ihailuni Tinttien suomentajia kohtaan kasvoi, kun näin, mitä kaikkea he ovat tehneet, Heikura sanoo.

– Teksteissä on paljon suoraan alkuteoksistakin otettua, mutta ennen muuta suomentajat ovat soveltaneet ja innostuneet asiasta, sillä suomenkielisissä Tinteissä manauksia on lähes kolme kertaa enemmän kuin ranskankielisissä, BELGIALAINEN Georges Prosper Remi alias Hergé loi Tintin vuonna 1929, ja siitä on tullut yksi maailman suosituimmista sarjakuvista. Tintti-albumeja on myyty yli 250 miljoonaa kappaletta, ja sarjakuva on käännetty yli sadalle kielelle tai murteelle. Tintistä on ilmestynyt 24 albumia, jotka kaikki on suomennettu. Lisäksi Tintti seikkailee animaatiosarjassa ja viimeisimpänä Steven Spielbergin elokuvassa Yksisarvisen salaisuus vuodelta 2011. Kapteeni Haddock esiintyi ensimmäisen kerran yhdeksännessä Tintti-albumissa Kultasaksinen rapu, joka ilmestyi vuonna 1940. Hergé halusi tämän merimiehen kiroilevan kuin merimies, mutta koska sarjakuva ilmestyi konservatiivisen katolisen sanomalehden lastenliitteessä, se ei käynyt päinsä. Niinpä hän keksi ottaa käyttöön erikoisia sanoja, jotka sopivassa tilanteessa muuttuivat voimasanoiksi. ENSIMMÄISET NELJÄ Tinttien suomennosta ilmestyivät vuosina 1961 ja 1962. Ne olivat Aimo Sakarin suomentamia.

”

Troglodyytti, satraappi, sarvijaakko, täyttämätön tarhapöllö, jauhokuono, lotjauuno, kannibaali, undulaatti!

– Sakarin suomennokset olivat aikansa lapsia, sillä silloin Tinttiä ajateltiin 1950-luvun lastenkirjaksi. Sakarin manauksista tunnetuin lienee ”Brestin jyräys”, jota ei muissa suomennoksissa ole, Pasi Heikura kertoo. – Sakarin manaukset olivat loivennettuja, eikä hän esimerkiksi käyttänyt termiä ”viski” vaan korvasi sen ”malspiikillä”. Varsinaisesti Tintti valloitti Suomen 1970-luvun alusta lähtien Jukka Kemppisen ja Heikki ja Soile Kaukorannan suomennosten voimin. Heikura onkin keskittynyt teoksessaan Tyrskyn myrsky! erityisesti niihin. JUKKA KEMPPINEN aloitti manausten vyöryttämisen vuonna 1970 albumilla Seikkailu Punaisella merellä, ja Kaukorannan pariskunta jatkoi teoksella Lento 714. He käänsivät Tinttejä vuorotahtiin. Kemppinen suomensi kaiken kaikkiaan viisi Tinttiä ja Kaukorannat 19. – Suuri kunnia manauksista kuuluu Jukka Kemppiselle, Heikki Kaukoranta sanoo. – Jukka oli syypää tuohon Haddockin brodeerattuun kieleen. Minä koetin kääntää sitä arkisemman kiroilun suuntaan, hän toteaa. Heikura puolestaan tahtoo nostaa Kaukorantojen suomennoksista esimerkiksi sanaparin ”ihrapiikkinen lettupannu”, jolla Haddock solvaa erästä roistoa. – Alkuperäisessä sarjassa on sana ”vohvelirauta”, joka tarkoittaa belgianranskan slangissa rokonarpista miestä. PASI HEIKURAN Tyrskyn myrsky! etenee aakkosittain. Sanojen selitykset alkavat haukkumasanalla absolutisti ja päättyvät sanaan öykkäri. Väliin mahtuu reilusti toistasataa manausta. Tinttien suomentajien kekseliäisyydestä kertovat muiden muassa sanat troglodyytti, satraappi, sarvijaakko, täyttämätön tarhapöllö, jauhokuono, lotjauuno, kannibaali ja undulaatti. Kirjassaan Heikura on selostanut jokaisen niistä tietosanakirjamaisesti tyyliin: Troglodyytti – luolaihminen. Kreikan sanoista trogle, reikä, hiirenkolo, ja dyein, kaivautua. ■

OTAV

Koti palveluiden keskellä Helsingin Veräjämäessä sijaitseva Saga Käpylinna ja Saga Villa Kari Meilahdessa tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Palveluihimme kuuluu ateria-, koti-, turvaja hyvinvointipalveluita. Tilaa talojemme esitteet tai sovi aika yksityisesittelyyn! Lisätietoja: Satu Hellsten | p. 050 5016 186 Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 00650 Helsinki Saga Villa Kari | Mäntytie 8 00270 Helsinki

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

EEVA RISTA / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO / FINNA Uskonnonopetus muuttuu koulun mukana. Kuvissa Maunulan kansakoulun oppitunti vuonna 1971 ja Itäkeskuksen peruskoulun ensimmäisen luokan oppitunti tammikuussa 2021.

Uskonto on aina ollut haas Kasvatustieteilijä Juha Luodeslampi tutki, miten uskonnonopettajat kokivat 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen ja poliittisen kuohunnan.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU

itäisikö uskonnonopetus muuttaa kaikille yhteiseksi katsomusaineeksi vai palveleeko oppilaiden uskontokunnan mukainen opetus tarkoitustaan myös tulevaisuudessa? Viime vuosien debatti uskonnonopetuksesta on tarjonnut vain vähän uutta, sanoo kasvatustieteen tutkija, filosofian tohtori Juha Luodeslampi. Samankaltaista keskustelua käytiin hänen mukaansa jo 1800-luvun lopulla, ja erilaisten uskonnonopetuksen mallien pohtiminen jatkui aktiivisena koko 1900-luvun ajan. – Eri näkemyksiä puolustavat argumentit ovat pysyneet hyvin samanlaisina, vaikka jokainen sukupolvi luulee keksineensä ne itse. Viisasten kivi olisi varmasti jo löydetty, jos sellainen olisi olemassa, Luodeslampi sanoo. KESKUSTELU USKONNONOPETUKSEN merkityksestä ja luonteesta tihentyi erityisesti peruskoulun syntyvaiheissa. Peruskoulua koskevista linjauksista päätettiin 1960-luvulla, ja koulut siirtyivät peruskoulujärjestelmään pohjoisesta alkaen vuosina 1972–77. Viimeisimpinä peruskouluun siirtyivät Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Oman lisänsä keskusteluun toivat vasemmistonuoret, joiden asema koululaisten etujärjestönä toimineessa Teinilitossa oli vahva. Nuoret haas-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

toivat uskonnonopettajia muun muassa suunnitelmallisella oppituntien häirinnällä. Marraskuussa 2021 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan Juha Luodeslampi tutki sitä, miten peruskoulun syntyvuosina työskennelleet uskonnonopettajat kokivat murrosajan. Luodeslammen yllätykseksi haastetun oppiaineen opettajat eivät kokeneet joutuneensa puolustuskannalle. – Uskonnonopettajat vastasivat peruskouluuudistukseen kehittämällä aineensa opetusta pedagogisesti. He halusivat tehdä uskonnosta niin korkeatasoisen oppiaineen, ettei kukaan voisi kiistää sen paikkaa suomalaisessa koulussa, Luodeslampi sanoo. Väitöstutkimusta varten tehdyissä ammatillisissa elämäkerroissa kävi myös ilmi, että vasemmistonuorten provokaatiot eivät luoneet oppitunneille tavoiteltua aatteellista jakolinjaa. – Opettajat puhuivat noista ajoista lempeästi ja kertoivat käyneensä oppilaiden kanssa hurjan mielenkiintoisia maailmankatsomuksellisia keskusteluja. Tämä kertoo siitä, että tuon ajan uskonnonopettajat olivat ensisijaisesti pedagogeja ja nuorten rinnalla kulkijoita. Uskonnonopetuksen asema ei Luodeslammen mukaan ollut niin vakavasti uhattuna kuin joistakin 70-luvun poliittisista puheenvuoroista voisi päätellä.

– Tosiasiassa oppiaineella oli melkein kaikkien puolueiden tuki. Jopa silloisen SKDL:n piirissä muutoksia ajoi vain vähemmistö. Luodeslammen mukaan toimiminen koulun ehdoilla tuli uskonnonopettajille entistä tärkeämmäksi peruskoulu-uudistuksen myötä. Opettajat halusivat normalisoida uskonnonopetuksen roolia yhtenä koulun oppiaineena. Tämä vahvisti osaltaan pitkäkestoista kehitystä, jossa kirkon vaikutusvalta uskonnonopetukseen on heikentynyt. – Aikalaisdokumenteista ilmenee, että uskonnonopettajat kokivat kirkon liiallisen innostuksen työtään kohtaan haitalliseksi. He halusivat hoitaa oman ammattinsa asiat samaan tapaan kuin muissa aineissa ja saada oman arvostuksensa kouluelämän kautta. NYKYISESSÄ KATSOMUSAINEIDEN opetuksessa oppilas osallistuu oman uskontokuntansa mukaiseen opetukseen tai uskontokuntaan kuulumattomana elämänkatsomustiedon opetukseen. Opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Juha Luodeslammen mukaan oman uskonnon opetukseksi kutsuttua mallia perusteltiin 1990-luvulla sekä yhteiskuntarauhalla että Suomen kilpailukyvyllä. – Nokian menestyksen vuosina oman kulttuuripiirin mukainen oppiaine nähtiin tärkeänä kilpailutekijänä, kun Suomi kilpailee toisten länsimaiden kanssa intialaisista koodareista, Luodeslampi sanoo. Viime vuosina kaikille yhteiseen katsomusaineeseen siirtymistä on perusteltu maailmankatsomusten kasvavalla kirjolla. Kannattajien mie-

VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Sata vuotta uskonnonopetuskeskustelua 1922 Uskonnonvapauslain valmistelu komitea ehdottaa tunnustukseton ta uskonnonopetusta, mutta asiaa ei säädetä uskonnonvapauslaissa. 1923 Uskonnonvapauslaki tulee voimaan. Kansakoululle annetaan tehtäväksi tarjota oppilaiden enemmistön mu kaista uskonnonopetusta. Enemmis töryhmään kuulumaton oppilas saa vapautuksen opetuksesta. Mikäli toi seen uskontoon kuuluvia oppilaita on paljon, heille pitää järjestää oman uskontonsa opetusta. 1925 Opetussuunnitelma painottaa voi makkaasti seurakunnan yhteyteen ohjaamista. 1952 Opetussuunnitelmakomitea hahmot taa, että koulun uskonnonopetuksen tehtävä on eri kuin kirkon kasteope tuksen. Näkökulma avartuu yhteis kunnan suuntaan.

tettu oppiaine lestä yhteinen oppiaine turvaisi pieniin vähemmistöryhmiin kuuluville oppilaille tasokkaan opetuksen. Yhteisillä oppitunneilla oppilaat voisivat myös pohtia elämän syviä kysymyksiä yhdessä eri tavalla uskovien kanssa. Muutostarvetta on perusteltu säästöilläkin.

”

Eri näkemyksiä puolustavat argumentit ovat pysyneet hyvin samanlaisina, vaikka jokainen sukupolvi luulee keksineensä ne itse. KASVATUSTIETEILIJÄ JUHA LUODESLAMPI

Vastustajien leirissä on pelätty, että uusi oppiaine olisi enemmistön mukaista luterilaista opetusta uudella nimellä tai sekulaarin maailmankatsomuksen mukainen oppiaine. KAIKILLE YHTEINEN katsomusaine oli Juha Luodeslammen mukaan pinnalla jo vuosina 1903– 1906. Tuolloin uskonnon tilalle kaavailtiin oppiainetta, joka sisältäisi uskontojen historiaa ja siveysoppia. Syventävä opetus jäisi uskontokunti-

en omaksi tehtäväksi. Luodeslammen mukaan yhteisen oppiaineen haasteet huomattiin jo tuolloin. – Ei ole helppoa rakentaa neutraalia oppiainetta, joka tekisi oikeutta oppilaiden erilaisille maailmankatsomuksille, hän sanoo. Luodeslampi ei halua asettaa erilaisia malleja paremmuusjärjestykseen. Hän näkee valinnan ensisijaisesti poliittisena kysymyksenä, ei niinkään opetuksen tasolta nousevana asiana. Tutkija esittää kuitenkin muutaman ajatuksen siitä, millaisiin tarpeisiin mahdollisen uuden oppiaineen tulisi vastata. – Yhteisen katsomusaineen sisällön pitäisi olla sellainen, että se tekee todellisuuden ymmärrettäväksi. Katsomusten ja uskontojen merkityksen tunnistamisesta on tullut jokaiselle entistäkin tärkeämpi perustaito. Ilman tällaisia perustietoja ja -taitoja käsitys maailman tapahtumista jää ohueksi ja ihminen on helposti manipuloitavissa, Luodeslampi sanoo. – Suomalainen yhteiskunta on rakentunut länsimaisen kulttuuripiirin ja luterilaisen reformaation ideologian varaan, joten opetuksen pitää käsitellä näitä asioita. Luodeslammen mukaan koulun pitää myös tarjota uskonnollisiin vähemmistöihin kuluville nuorille turvallinen paikka, jossa he saavat esittää omalle uskonnolleen kriittisiä kysymyksiä ja vastaväitteitä ilman pelkoa kiusaamisesta tai oman yhteisön kontrollista. – Näihin kysymyksiin vastaavaa yhteistä oppiainetta ei ole vielä olemassa. Poliittinen päätös yhteisen katsomusaineeseen siirtymisestä edellyttäisi merkittävää resursointia sellaisen oppiaineen kehittämistyöhön. ■

1970 Peruskouluasetuksen myötä uskon nonopetus irtautuu selvemmin kir kon piiristä, vaikka säilyy tunnustuk sellisena. 1977 Kirkko vastustaa tunnustuksetonta uskonnonopetusta. 1985 Uskonnonopetus uudistuu ja uskon nottomia oppilaita varten peruste taan uusi oppiaine elämänkatsomus tieto. Uskonnon osalta opetussuun nitelma on yhä varsin tunnustuksel linen. 1990-luvun alku: Käydään voimakasta kes kustelua siitä, kuinka paljon ja miten lukiossa opetetaan uskontoa. 1992 Piispainkokoukset eivät enää ennak kotarkasta uskonnon oppikirjoja. 1994 Opetussuunnitelma lähenee oman uskonnon opetuksen mukaista ajat telua ja korostaa oppiaineen yleissi vistävyyttä. 2003 Uudistettu uskonnonvapauslaki hei jastuu koulun käytäntöihin. Sensitii visyys erilaisissa katsomuskysymyk sissä kasvaa. Evankelisluterilaisen uskonnonopettajan ei enää tarvitse olla kirkon jäsen tai saada erillistä lu paa kirkolta. 2004 Siirrytään oman uskonnon opetuk seen. 2014 Peruskoulun opetussuunnitelmassa eri uskontojen oppimäärät sisältävät myös yhteisen osan. 2021 Ahvenanmaalla siirrytään perusope tuksessa kaikille yhteiseen uskon nonopetukseen. Oppiaineen nimi on Religions och livsåskådningskuns kap, vapaasti suomennettuna uskon to ja elämänkatsomustieto. KOONNUT JUHA LUODESLAMPI

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Nuorten ahdistus- ja masennusoireet ovat lisääntyneet jo vuosien ajan, ja yhä useampi nuori jää ilman vaikuttavaa hoitoa. Suunta voitaisiin kääntää tavallisilla hyvän terveydenhuollon konsteilla. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI VALOKUVAT ESKO JÄMSÄ JA SIRPA PÄIVINEN

”

annattaa vain sitkeästi hakea apua, vaikka apua on joskus vaikea saada.” Kannustavat sanat ilmaantuvat Mieli ry:n ylläpitämälle Tukinetalustalle, jossa on hetki sitten alkanut NettiSaappaan chatti. Viestin kirjoittaja on yksi neljästä naisesta, jotka tutkivat keskittyneesti nuorten viestejä Matteuksenkirkolla sijaitsevassa Snellun nuorisotilassa Itäkeskuksessa. Kirkon NettiSaapas etsii aikuista kuuntelijaa kaipaavia nuoria eri sosiaalisen median alustoilla. Tähän iltapäivystykseen osallistuvat Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaaja Maria Anttila sekä NettiSaappaan vapaaehtoisina toimivat Heli Heikura, Lotta Salmi ja Mirka Renvall. Chatin alkaessa mukana on viisi nimimerkeillä keskustelevaa nuorta, joista osa on päivystäjille tuttuja aikaisemmilta kerroilta. Keskustelun aikana nuorten määrä kasvaa kahdeksaan. VUODEN ENSIMMÄINEN CHAT alkaa kuulumisten vaihdolla. Nuoret jakavat kokemuksiaan töiden ja opiskelun alkamisesta, uusien kavereiden löytymisestä ja työpaikan etsimisestä. Pian ajatustenvaihto haarautuu useisiin keskusteluihin, joista osa on nuorten ja muutama päivystäjien aloittamia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

– NettiSaappaan päivystyksissä ”Mitä kuuluu?” -tyylinen jutustelu jää yleensä vähemmälle kuin Saapas-vapaaehtoisten katupäivystyksissä. Nuoret menevät nopeammin siihen vaikeaan asiaan, jonka kanssa toivovat tulevansa nähdyiksi, Maria Anttila sanoo. Niin käy nytkin. Yksi nuorista kertoo olevansa tällä hetkellä ilman pysyvää kotia. Toinen mainitsee alkoholiongelmastaan ja toivoo löytävänsä harrastuksen, joka antaisi hänelle muuta tekemistä. Mirka Renvall tarttuu asuntokysymykseen ja kartoittaa nuoren tilannetta. Käy ilmi, että nuorella on opiskelupaikka, joten lähtökohta kunnan tai kaupungin asunnon saamiseen on hyvä. Harrastusta kaipaavan nuoren kanssa Heli Heikura lähtee pohtimaan, millaiset harrastukset kiinnostaisivat tätä. Muita keskustelunaiheita ovat muun muassa mielenkiintoiset ja hyödylliset podcastit ja äänikirjapalvelut, alkaneelle vuodelle asetetut tavoitteet, yksin viihtyminen, itkun helpottava vaikutus ja se, voisiko armeijassa hyväksi koetun säännöllisyyden tuoda nykyiseen arkeen. Anttila kiinnittää huomiota siihen, että keskustelua ei synny vain nuorten ja päivystäjien välille, vaan nuoret tarttuvat myös toistensa aiheisiin ja kommentoivat niitä. ”Tiiän tunteen, itellä on ollut samoja”, yksi nuorista vastaa, kun toi-

nen on kertonut vaikeista päivistä, joiden aikana väsymys ja ahdistus tuntuvat kaatuvan päälle. ESPOOLAISELLE Joel Toivoselle, 26, nuorena koettu ahdistus on omakohtaisesti tuttua. Toivonen on työskennellyt elokuusta 2021 kokemusasiantuntijana Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) nuorisopsykiatrian johtoryhmässä. Toivonen suorittaa parhaillaan sosionomin opintoja Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Kymmenen vuotta sitten hän kävi elämässään syvällä, oman arvionsa mukaan lähellä kuolemaa. – Olin ollut masentunut jo pitkään, vaikken tiennyt sitä. Elämässä oli tapahtunut kaikenlaista vanhempieni avioerosta lähtien. Nelivuotiaan pikkusiskon kuoleminen syöpään oli viimeinen tikki, johon koko elämäni romahti, Toivonen kertoo. Samaan elämänvaiheeseen osui myös 16-vuotiaan Toivosen ensimmäisen parisuhteen päättyminen. Toivonen koki, että suhde epäonnistui hänen masentuneisuutensa takia. Masennuksen vuoksi Toivosen koulunumerot olivat pudonneet yläluokkien aikana paljon. Hän tunsi itsensä epävarmaksi sosiaalisissa tilanteissa ja alkoi jättäytyä pois kavereiden menoista. Hän murehti usein tilanteita, joissa uskoi mokanneensa, sanoneensa tai tehneensä jotakin väärin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Vaikeimpina aikoina elämän ja kuole man välissä tuntui olevan vain ohut ver ho. Jokaista päivää varjosti harmaa pilvi, eikä millään tuntunut olevan merkitystä. – Ajattelin, ettei sillä ole merkitystä, elänkö vai kuolenko tai mitä minulle tapahtuu. En tajunnut olevani avun tarpeessa, mutta onneksi äitini nä ki, että olin itsetuhoinen ja pakotti minut hake maan apua, Toivonen sanoo. SUOMALAISTEN NUORTEN mielenterveysoireilu on lisääntynyt ja psyykkinen hyvinvointi heikenty nyt koronapandemian aikana. Keväällä 2021 teh dyn kouluterveyskyselyn mukaan koronakuukau det ovat lisänneet erityisesti tyttöjen masennusta ja ahdistusta vuoden 2019 mittaukseen verrattuna.

”

Ajattelin, ettei sillä ole merkitystä, elänkö vai kuolenko tai mitä minulle tapahtuu. HUS:N NUORISOPSYKIATRIAN KOKEMUS ASIANTUNTIJA JOEL TOIVONEN

Koronakeväänä 2021 noin 30 prosenttia ylä koulun viimeisiä luokkia käyvistä tytöistä sekä lu kioiden ja ammattikoulujen ensimmäistä ja toista lukuvuotta opiskelevista tytöistä koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Noin joka kolmas tyttö raportoi myös enemmän kuin kaksi viikkoa kestäneistä masennusoireista. Koronakuukaudet lisäsivät myös poikien mie lenterveysoireilua, vaikka muutos ei ollut yhtä voimakas kuin tytöillä. Nuorten poikien yleisin mielenterveysoire on masennus, josta kärsi 15 prosenttia lukiota käyvistä pojista. Ahdistus oireista kärsi noin kahdeksan prosenttia pojista. Joka viides nuori kärsi mielenterveyden ongel mista jo ennen koronaa. Esimerkiksi kohtalainen tai vaikea ahdistus sekä koulu ja opiskeluuupu mus ovat lisääntyneet vuoden 2013 jälkeen. Helsingin yliopistollisen sairaalan (Hus) ylilää käri ja nuorisopsykiatrian linjanjohtaja Laura Häkkinen pitää mahdollisena, että tiedoilla nuorten yleistyvistä mielenterveysoireista on myös myönteinen puoli: hoitamatta jääneet nuorten mielenterveysongelmat tulevat nyt esiin ja ne tunnistetaan esimerkiksi kouluterveyden huollossa entistä paremmin. Vakavien mielenterveyshäiriöiden määrää ko ronaaika ei näy toistaiseksi lisänneen. Pandemi an ensimmäisinä kuukausina nuorisopsykiatri sen erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä vä heni, mutta on palannut sen jälkeen entiselleen. Poikkeuksena ovat Häkkisen mukaan vakavat syömishäiriöt, joista kärsivien potilaiden määrä on lisääntynyt Husissa kahden koronavuoden ai kana lähes 70 prosenttia. Hieman pidemmällä aikavälillä tilannekuva näyttää toisenlaiselta. Vuosina 2014–2020 nuorten psykiatrisen eri koissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvoi Hu sin alueella lähes 90 prosenttia. Häkkisen mu

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

– Jollakin taholla pitäisi olla kokonaisvastuu nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisestä, mutta laki ei sano tarkasti, kenen vastuulla asia on, sanoo ylilääkäri Laura Häkkinen.

kaan nuorten potilaiden määrä ei kuitenkaan ole kasvanut, koska suuri osa lähetteistä ei täytä psy kiatrisen erikoissairaanhoidon kriteereitä. – Lähetteiden määrän voimakas kasvu saattaa kuvastaa nuorten perustason mielenterveyspal velujen hätätilannetta. Moni nuori jää peruster veydenhuollossa ilman vaikuttavaa hoitoa, Häk kinen sanoo.

LAURA HÄKKISEN MUKAAN nuorten mielenter veyshoitojen järjestelmän pitäisi olla niin selkeä, että nuori saa heti tietää, mistä hän saa tarvit semansa tutkimusnäyttöön perustuvan hoidon. Käytännössä nuorten mielenterveysavun järjes telmä on pirstaleinen ja palvelujen porrastami nen osittain epäselvää. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa nuoren on vaikea saada selville, mihin hä nen tulisi hakeutua saadakseen apua. Nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenter veysoireiden hoidosta vastaavia perustervey denhuollon yksikköjä ovat kouluterveydenhuol to, toisen asteen opiskelijaterveydenhoito, nuo risoasemat ja terveyskeskukset. Joissakin kunnis sa järjestelmä toimii Häkkisen mukaan selkeästi, toisissa ei. Esimerkiksi Helsingissä on linjattu, et tä keskivaikeat mielenterveysongelmat hoidetaan jatkossa nuorisoasemilla. – Jollakin taholla pitäisi olla kokonaisvastuu nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämises tä, mutta laki ei sano tarkasti, kenen vastuulla asia on. Tällä hetkellä noin puolet mielenterveys apua tarvitsevista nuorista ei ole hoidon piirissä, Häkkinen sanoo. Häkkisen mukaan nämä nuoret jätetään käy tännössä riittävän terveydenhoidon ulkopuolel le, vaikka nuorten mielenterveysoireiden hoi toon on olemassa käypä hoito suositukset ja lie vien mielenterveyshäiriöiden oikealla hoidolla on tutkimusten mukaan hyvä vaikuttavuus. Ny kyään tiedetään myös, että lievempiä ahdistus ja masennusoireita voitaisiin vähentää tarttumal la asioihin varhemmin ja käyttämällä vaikkapa mindfulnessin kaltaisia menetelmiä.

– Tilanne tuntuu väärältä ja erikoiselta. Em mehän jätä lapsen astmaakaan hoitamatta ja jää odottelemaan, että oireet pahenevat ja hän jou tuu sairaalaan, Häkkinen sanoo. ASIANTUNTIJAT EIVÄT TIEDÄ varmasti, miksi nuorten vakavat syömishäiriöt ovat lisääntyneet koronakuukausien aikana. Laura Häkkisen mu kaan lähetteiden lisääntymistä saattaa selittää se, että perheet ovat olleet koronakuukausina enem män yhdessä. – Koronakuukausien aikana vanhemmat ovat nähneet läheltä, miten vaikeaa nuorten syömis oireilu on, Häkkinen sanoo. Muita mahdollisia selityksiä ovat esimerkiksi arkiliikunnan vähentyminen ja hygieniatoimen piteiden korostaminen, jotka saattavat vahvistaa nuorten pakkooireisuutta. – Samaan suuntaan on ehkä vaikuttanut kou lun ja harrastusten siirtyminen etäyhteyksien taakse. Tilanne, jossa omat kasvot näkyvät tieto koneen ruudulla, voi olla näille nuorille hankala, Häkkinen pohtii.

”

Tällä hetkellä noin puolet mielenterveysapua tarvitsevista nuorista ei ole hoidon piirissä. Tilanne tuntuu väärältä. Emmehän jätä lapsen astmaakaan hoitamatta. HUSIN NUORISOPSYKIATRIAN YLILÄÄKÄRI LAURA HÄKKINEN

Koronakuukaudet ovat Häkkisen mukaan li sänneet monen sosiaalisesta jännittämisestä ja ahdistuksesta kärsivän nuorten oireilua. Etäope tusjaksot ovat olleet erityisen vaikeita neuropsy kologisesti oireileville ja oppimishäiriöistä kärsi ville nuorille. Kevään 2020 pitkän etäkoulujakson jälkeen myös lastensuojeluilmoitukset lisääntyivät. – Osalle nuorista perheiden lisääntynyt yhdes säolo oli hyvä juttu, mutta toiset joutuivat elä mään tuon ajan vaativissa olosuhteissa, Häkki nen sanoo. HELSINGIN YLIOPISTON nuorisolääketieteen do sentti Silja Kosola tunnistaa nuorten yleisty neen mielenterveysoireilun taustalta useita yh teiskunnassa ja arjessa tapahtuneita muutoksia. Yksi niistä on nuorten yöunen tuntuva vähenty minen vuoden 2009 jälkeen. – Lähes puolet nuorista nukkuu alle kahdek san tuntia yössä. Se ei riitä vaan tekee maailmas ta huomattavasti synkemmän paikan, Kosola sa noo. Toinen muutostrendi on sosiaalisen median monimuotoistuminen ja älypuhelimien tunkeu tuminen yhä syvemmälle nuorten arkeen. Kosola näkee tässä kehityksessä myös hyviä puolia. So

psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyö toi mii heidän kotipaikkakunnallaan. Kosola mainitsee ensin myönteisen esimerkin: joissakin kunnissa nuorisopsykiatria osallistuu jo hoidon varhaisessa vaiheessa nuoren tilanteen ja hoidon vaihtoehtojen pohtimiseen etäyhteyk sien avulla. – Jos yhteistyö puuttuu ja järjestelmä toimii huonosti, nuori voi joutua välikäteen, kun häntä koskevia lähetteitä tehdään ja palautetaan. Apua tarvitseva nuori saattaa jäädä yksin jopa kuukau siksi, Kosola sanoo.

– Lähes puolet nuorista nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä. Se ei riitä vaan tekee maailmasta huomattavasti synkemmän paikan, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.

siaalinen media voi auttaa niitä nuoria, joiden on hankalaa liittyä toisten joukkoon esimerkiksi ko tipaikkakunnan syrjäisyyden tai toimintakyvyn rajoitusten vuoksi. – Kehityksen varjopuoli on, että sosiaalisen median algoritmit lietsovat nuorten keskinäistä vertailua. Ulkopuolisuuden tunne voi vahvistua, kun yksinäiseksi itsensä tunteva nuori katsoo kännykästä, mitä kaikkea muut tekevät. OSA VIIME VUOSINA tehdyistä koulutusuudistuk sista on Silja Kosolan mukaan ollut epäonnistunei ta, koska uudistajat eivät ole ottaneet huomioon tutkittua tietoa ihmisen mielen ja aivojen kehitty misestä nuoruusiässä. Esimerkiksi ammattikoulu reformissa nuoren itseohjautuvuus ymmärrettiin ja toteutettiin Kosolan mukaan väärin. – Aivotutkimusten mukaan pitkän tähtäimen suunnitelmien tekoon tarvittava syiden ja seu rausten hahmottaminen kehittyy vasta kahden kymmenen ikävuoden jälkeen. Kuitenkin jo 16vuotiaalla toisen asteen opiskelijalla saattaa ol la vain vähän oppitunteja, joissa opettaja on läs nä. Muuna aikana hänen odotetaan ohjautuvan itsenäisesti. Tämän vuoksi monen nuoren opin not menevät pieleen, Kosola sanoo. Virheitä on Kosolan mukaan tehty myös lukioissa, joissa nuoren opiskeluryhmä vaihtuu entistä useammin. Luokkayhteisöjen heikenty minen tekee porukkaan kiinnittymisen vaikeaksi erityisesti suurissa lukioissa. Lukiolaisten odotetaan myös päättävän jo en simmäisellä luokalla, mitä aineita he aikovat suo rittaa ylioppilaskirjoituksissa. – Tällaisilla uudistuksilla nuorten elämään tuo daan stressiä ja huolta, joka ei johda nopeaan valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen, ku ten poliittiset päättäjät toivovat. Sen sijaan uupu minen heti työuran alussa on entistäkin yleisem pää, ja moni jää mielenterveyssyistä sairauseläk keelle, Kosola sanoo. MIELENTERVEYSAPUA TARVITSEVAT nuoret ovat Silja Kosolan mukaan eriarvoisessa asemassa sen mukaan, miten hyvin perusterveydenhuollon ja

”

Tällaisilla uudistuksilla nuorten elämään tuodaan stressiä ja huolta, joka ei johda nopeaan työelämään siirtymiseen, kuten poliittiset päättäjät toivovat. HELSINGIN YLIOPISTON NUORISO LÄÄKETIETEEN DOSENTTI SILJA KOSOLA

Kosola tuntee myös tapauksia, joissa yksi apua etsivä nuori on kohdannut jopa 20 aikuista. Ko solan mukaan tällainen tilanne saa nuoren koke maan, että hän ei ole riittävän arvokas, jotta aut taja jäisi hänen rinnalleen. – Nuori saattaa myös ajatella, että hänen on gelmansa ovat joko liian vähäpätöisiä tai niin ras kaita, että edes ammattilaiset eivät pysty autta maan häntä. Yhteistyön toinen kriittinen kohta on Koso lan mukaan nuorisopsykiatrisen hoitojakson jäl keinen paluu arkielämään. Kosola tähdentää, et tä siirtymisen pitää tapahtua turvallisesti niin, et tä nuori tietää, kehen hän voi ottaa tarvittaessa yhteyden. – Toivon, että tämä otetaan huomioon sote uudistuksessa. Samoilla resursseilla asiat voi teh dä monella tavalla. KOULUTERVEYDENHUOLTO VOISI Silja Kosolan mukaan auttaa mielenterveysoireista kärsiviä nuoria merkittävästi, jos järjestelmä uudistettai siin vastaamaan tämän päivän tarpeisiin. Koulu terveydenhuoltoa rakennettiin noin sata vuotta sitten, jolloin useimmat lapset kärsivät Kosolan mukaan monenlaisista fyysisen terveyden ongel mista yksipuolisen ravitsemuksen, tartuntatau tien ja puutteellisen hygienian vuoksi. – Yleinen koulutustaso oli matala, ja tiedon le vittämiseen oli vain vähän keinoja. Siksi koulu lääkäreiden tehtäväksi tuli jokaisen lapsen tar kastaminen ja perheiden neuvominen. Kosola uskoo, että lasten ja nuorten mielenterveyttä voitaisiin parantaa, jos koululääkärit, koulukuraattorit ja psyko logit voisivat keskittyä toistuvien tarkas KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

tusten sijasta niihin nuoriin, jotka tarvitsevat apua. Tällaisella linjalla on Kosolan mukaan myös Maailman terveysjärjestön WHO:n tuki. – Neuvola- ja päiväkoti-iässä jokaisen lapsen tarkastamiselle on perusteet, koska sillä tavalla huomataan kehitysviiveitä. Tarkastusten jatkamiselle kouluiässä ei ole minkäänlaisia perusteita, eikä samanlaista käytäntöä ole enää missään muussa maassa, Kosola sanoo. ELETTIIN SYKSYÄ 2011, kun 16-vuotias Joel Toivonen käveli Helsingin yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatriselle klinikalle ja aloitti terapian. Keskusteluissa terapeutin kanssa hän alkoi purkaa vaikeita tunteitaan ja kokemiaan pettymyksiä. – Etukäteen jokainen tapaaminen terapeutin kanssa jännitti ja ahdisti, mutta jälkeenpäin tuntui, että olen tehnyt itselleni jotain hyvää, hän sanoo. Terapiassa Toivonen opetteli tunnistamaan tilanteet, joissa kielteiset ajatukset menivät liian pitkälle ja harjoitteli vahingollisen ajatuskehän pysäyttämistä. Vähitellen hän oppi sanomaan itseään vahingoittaville ajatuksille ”ei”.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Seuraavana keväänä Toivonen aloitti lääkityksen, joka antoi tilaa ja voimia asioiden käsittelyyn. Hän tutustui myös kivaan tyttöön ja aloitti seurustelun.

”

Otin vastaan kaiken mahdollisen avun: lääkkeet, keskusteluavun, vertaisryhmän ja nettiterapian. HUSIN NUORISOPSYKIATRIAN KOKEMUS ASIANTUNTIJA JOEL TOIVONEN

– Seurustelu motivoi minua paranemaan ja nousemaan pois kuilusta, koska en halunnut, että uusi suhde loppuu pahan oloni vuoksi.

Toivonen jatkoi terapiaa 18-vuotiaaksi saakka. Hänen mukaansa keskusteluapu oli ensimmäinen askel itsetuntemukseen ja sen ymmärtämiseen, mitä hänen ympärillään oli tapahtunut. Nuorena käyty terapia oli suureksi avuksi myös kaksi vuotta sitten, kun Toivonen masentui vaikeassa elämäntilanteessa. – Tällä kertaa osasin hakea apua ajoissa. Otin vastaan kaiken mahdollisen avun: lääkkeet, keskusteluavun, vertaisryhmän ja nettiterapian, hän kertoo. Toivonen auttoi itseään myös kirjoittamalla ylös asioita, joiden vuoksi halusi elää. Näin löytyi elämäntavoitteita, joista osa on pieniä ja osa niin suuria, ettei hän tiedä, onnistuuko niiden saavuttamisessa. – Se oli käännekohta, jossa aloin elää myös itseäni varten enkä pelkästään läheisten ja minulle tärkeiden ihmisten vuoksi. Opin motivoimaan itse itseäni. Positiivisten asioiden tavoitteleminen ja tekeminen on tehnyt elämästäni merkityksellistä, Toivonen sanoo. KUN SAAPAS-CHATIN keskusteluaikaa on jäljellä 20 minuuttia, päivystäjät käyvät vilkkaasti täyt-

tyneeseen ketjuun tulleet viestit läpi ja varmistavat, ettei yksikään nuoren kirjoittama kommentti ole jäänyt vastaamatta. Samalla, kun viimeisiä keskusteluketjuja lopetellaan, Mirka Renvall kiittää Saapas-tiimin puolesta kaikkia keskustelijoita ja toivottaa hyvää yötä. NettiSaappaan päivystys jatkuu vielä tunnin ajan muilla sosiaalisen median alustoilla, kuten Tukinetin ylläpitämässä Nuorten foorumissa, Instagramissa ja Youtubessa. Siellä päivystäjät pyrkivät tavoittamaan ja tukemaan niitä nuoria, jotka eivät hakeudu auttamista varten suunnitelluille keskustelupalstoille.

”

Suurin apu on usein se, että kuuntelemme nuorta, olemme hänelle läsnä siinä hetkessä ja otamme hänet todesta. SNELLUN ERITYISNUORISOTYÖN OHJAAJA MARIA ANTTILA

Päivystäjät kiinnittävät huomiota erityisesti mielenterveyteen liittyviin keskustelunavauksiin. Ne tunnistaa esimerkiksi masennuksesta, yksinäisyydestä, syömishäiriöstä, koulukiusaamisesta, vaikeasta perhetilanteesta tai korona-arjen vaikeuksista kertovasta hashtagista. Nuorille NettiSaappaan läsnäolo näkyy Saappaan profiilin tekeminä tykkäyksinä ja kannustavina kommentteina, joita ilmaantuu heidän päivityksiensä ja puheenvuorojensa alle. – Joskus nuori vastaa päivystäjän kommenttiin saman illan aikana, joskus nuoren vastaus tulee seuraavaan NettiSaappaan päivystykseen mennessä. Aina vastausta ei tule eikä tarvitsekaan, Maria Anttila sanoo. Nuorten ja päivystäjien välille ei yleensä synny pitkiä tukisuhteita, mutta tarvittaessa päivystäjät neuvovat nuoria ja ohjaavat heitä saamaan yhteyden johonkin auttavaan tahoon. – Suurin apu on usein se, että kuuntelemme nuorta, olemme hänelle läsnä siinä hetkessä ja otamme hänet todesta, Anttila sanoo. Kun kello lähestyy iltakahdeksaa, NettiSaappaan päivystäjät tekevät yhteenvedon illan keskusteluista ja yhteydenotoista. Niissä kohdattiin kaikkiaan yksitoista nuorta: kuusi tyttöä tai nuorta naista, kolme poikaa tai nuorta miestä ja kaksi muunsukupuolista nuorta aikuista. Keskustelunaiheiksi kirjataan ihmissuhteet, itsemurha, itsensä vahingoittaminen, koronatilanne, koulu ja opiskelu, armeija, työ ja työttömyys, mielenterveys, ongelmat kotona, parisuhde, päihteet, leipominen, suru, vanhemmat, yksinäisyys ja se, mistä nuori voi saada apua. Seuraava NettiSaappaan päivystys järjestetään kuuden päivän päästä. Silloin päivystysvuorossa on Mäntyharjun Saapas-ryhmä. ■

Mirka Renvall ja Maria Anttila osallistuivat vuoden ensimmäiseen NettiSaappaan päivystykseen yhdessä Heli Heikuran ja Lotta Salmen kanssa. Ryhmä kokoontui Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa.

NettiSaapas saa lisää päivystäjiä – Yhteisvastuukeräys tukee nyt nuoria Helmikuussa alkava Yhteisvastuukeräys auttaa koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa sekä maailman katastrofialueilla. Keräyksen kotimaisena kumppanina on Lasten ja nuorten keskus, jossa kehitetään ja laajennetaan erityisesti 15–19-vuotiaita nuoria tukevia jalkautuvia ja matalan kynnyksen palveluita.

sia sekä perustetaan uusia päivystysryhmiä. Toiminta laajenee myös nykyistä useammille somealustoille. Samalla seurakuntien työntekijöitä ja Saapastoiminnan vapaaehtoisia koulutetaan kohtaamaan nuorten mielenterveyden haasteita ja tukemaan nuoria erilaisissa mielen hyvinvointia kuormittavissa tilanteissa.

Keräysvaroilla koulutetaan lisää NettiSaappaan vapaaehtoi-

Perinteinen KatuSaapas -työ laajenee keräyksen avulla kym-

menelle uudelle paikkakunnalle. Lisäksi tämän vuoden aikana pilotoidaan uutta KouluSaapas-toimintamallia, jossa vapaaehtoiset aikuiset osallistuvat koulujen arkeen juttelemalla nuorten kanssa ja kuuntelemalla heitä. Keräysvaroilla kehitetään ja laajennetaan myös nuoria poikia tukevaa Moottoripaja-toimintaa ja lapsiperheitä auttavaa Perheystävä-toimintaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Itsensä kirittäminen ei enää kiinnosta Kun keskittyy vähempään, voi saada enemmän, uskoo juontajan pestit jättänyt Mikko Leppilampi. Hän tahtoo rauhoittaa elämäänsä ja keskittyä näyttelemiseen, laulamiseen ja perhe-elämään. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MTV3 / MAREK SABOGAL

ikko Leppilammen elämässä on tapahtunut viime kuukausina isoja muutoksia. Hän jätti pitkäaikaisen juontajan työn Tanssii tähtien kanssa -viihdeohjelmassa keskittyäkseen näyttelemiseen ja laulamiseen. Uutena keskipisteenä on nelikuukautinen poikavauva, jonka hän sai Beata-vaimonsa kanssa. Taiteen maailmaan Leppilampi otti ensiaskeleensa jo lapsena isän, gospelmuusikko Jukka Leppilammen, työn kautta. Hänen varhaiset muistonsa liittyvät isän bändin treeneihin Ryttylän kansanlähetysopistolla. – Tauoilla sain paukuttaa bändin rumpuja, ja siitä innostuneena valitsin rummut omaksi soittimekseni. Kun muutimme Helsinkiin, aloitin niiden soittamisen Oulunkylän Pop-Jazz Konservatorion musiikkikoulussa. Leppilampi muistelee, miten uudet rummut olivat vielä paketissa, eikä hän malttanut odottaa vanhempien lupaa sen avaamiseen. Niinpä poika lintsasi koulusta, avasi paketin ja alkoi soittaa. – Asuimme Lehtisaaressa seurakunnan omistamassa kerrostalossa, jonka äänieristys ei ollut kummoinen. Niinpä naapurit valittivat äidilleni kesken työpäivän metelistä. Sen jälkeen Leppilampi pääsi harjoittelemaan rumpujensoittoa puutarhamökkiin Kuusisaareen. Siellä hän soitti luurit päässä muun muassa U2:n Angel of Harlemia. MUSIIKIN OHELLA Mikko Leppilampi vietti lapsuutensa uskonnon vaikutuspiirissä. Hän kiersi isänsä mukana rippileireillä ja oppi tuntemaan läpikotaisin Raamatun kertomukset. Kun hän sitten itse meni rippikouluun, hän tunsi olevansa jo konkari muiden riparilaisten joukossa. – Kodissani ei kuitenkaan tuputettu uskoa, vaan se oli henkilökohtainen valinta. Vanhem-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

pani pitivät tärkeänä, että löytää ylipäätään elämäänsä rauhan. Leppilampi ajattelee Raamattua eräänlaisen moraalisena oppikirjana, joka voi toimia ohjenuorana elämän eri vaiheissa. – Kaikista uskonnoista löytyy samankaltaisia ohjeita. Olen kuitenkin saanut tärkeitä aineksia elämääni myös tieteestä, erityisesti historiasta ja filosofiasta. – Joka tapauksessa olen tyytyväinen siitä, että sain tutustua Raamattuun jo lapsena. Se on avarta-

Kuka? Mikko Leppilampi, 43, on Espoon Westendissä asuva näyttelijä ja laulaja. Hän voitti vuonna 2004 parhaan miespääosan Jussi-palkinnon Helmiä ja sikoja -elokuvasta. Hän on näytellyt muun muassa elokuvissa Paha maa, Keisarikunta, Veijarit, Tyttö sinä olet tähti, Kasipallo ja Härmä. Lisäksi hän toimi 10 kautta MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -viihdeohjelman juontajana.

Mitä? Leppilampi on pääroolissa C Moren Hautalehto-dekkarisarjassa. Hän näyttelee myös Viaplayn Ivalo-rikossarjassa ja Vinski ja näkymättömyyspulveri -elokuvassa. Toukokuussa ilmestyy Tammen kustantamana Leppilammen ja Mika Wickströmin yhteistyönä tekemä kirja Mikko Leppilampi – Risteyksessä.

Motto Vähemmän mutta syvemmin.

nut maailmankatsomustani. Opin ymmärtämään myös sen, miksi tietyissä historian vaiheissa yhteiskunta on nojautunut niin paljon kirkon oppeihin. VAIKKA ISÄ oli taiteilija, Mikko Leppilammella oli nuorena vahva tunne, ettei hänestä itsestään tule taiteilijaa. Hän innostui helposti kaikesta. Teiniiässä hän oli mukana niin jääkiekko- kuin skeittausporukoissa. – Lätkä- ja skeittausporukat olivat toisistaan täysin poikkeavat maailmat. Molemmat tuntuivat tärkeiltä, mutta kun aloin pärjätä IFK:n junioreissa, jääkiekko alkoi vetää enemmän. Leppilampi pelasi jääkiekkoa myös käydessään lukiota Kanadassa. Hänellä oli suunnitelmissa jatkaa pelaamista siellä lukion jälkeen ja ryhtyä opiskelemaan elokuvatuottamista. Elokuva-ala oli alkanut kiinnostaa koulun draamaryhmän myötä. Hän palasi kuitenkin Suomeen käymään armeijan. Samaan aikaan ulospäin suuntautunutta nuorta miestä kannustettiin pyrkimään Teatterikorkeakouluun. Yllättäen hän pääsi sisään. – Se oli yksi risteyskohta elämässäni. Olihan se hämmentävää, kun ei ollut odottanut pääsykokeilta mitään. Olin kuin lapsi, joka on avoinna kaikelle eikä osaa vielä kokea mistään häpeää. Lahjakas näyttelijäopiskelija huomattiin, ja toisena opiskeluvuonna Leppilampi sai pääroolin elokuvassa Helmiä ja sikoja. Siitä hän sai parhaan miespääosan Jussi-palkinnon. Tämän jälkeen kiinnostavia roolitöitä alkoi suorataan sadella. – Minulle tuli kovat paineet lunastaa odotukset. VIIDEN VUODEN kuluttua Mikko Leppilammella oli takanaan kymmenen elokuvaa, teatterimusikaali, animaatiodubbauksia, levytys, Nevada-viihdeohjelma ja Suomessa järjestettyjen Euroviisujen juontaminen. – Olin ajautunut siihen pisteeseen, että tartuin lähes jokaiseen tarjottuun työhön. Kävin tietyllä tavalla kilpaa itseni kanssa. Samalla näkymiseni joka paikassa koettiin yleisön ja myös oman alani silmissä negatiivisesti. Ainakin itse tunsin näin. Aloin siinä vaiheessa miettiä Jenkkeihin muuttamista, Leppilampi kertoo. Yhdysvaltoihin hän lähti silloisen Emilia-vaimonsa ja heidän kaksivuotiaan Liliatyttärensä kanssa. Ajatuksena oli ensisijaisesti palata koulun penkille ja kehittyä lisää ammatillisesti. Samalla Leppilampi halusi kokeilla siipiään kansainvälisillä markkinoilla. – Olin jo 17-vuotiaana lähtenyt maailmal-

le, joten se ei ollut uutta. Sain heti alussa kiinnityksen hyvään agentuuriin, ja koekuvauksia riitti. Vähitellen alkoivat kuitenkin realiteetit tulla vastaan. Töitä ei ilmaantunutkaan vaan rahat alkoivat loppua. Se oli nuorelle perheelle henkisesti haastavaa aikaa. Kolmen vuoden jälkeen Leppilampi palasi perheineen takaisin Suomeen. Tiukan taloudellisen tilanteen sanelemana hän päätti tarttua tarjottuun juontajan pestiin. – Yritin pitää tiukasti kiinni näyttelijyydestäni. Pian kuitenkin tajusin, ettei se onnistunut. Koska olin jo sitoutunut juontopestiini, päätin keskittyä siihen täysillä. Siitä tulikin minulle tärkeä ja vahva ammatillinen identiteetti. Samalla se oli, totta kai, hyvin leimaavaa. Lopulta Leppilampi havahtui siihen, että hän, aikanaan Jussilla palkittu näyttelijä, oli Jussi-gaalan vakiojuontaja, joka ei voinut samaan aikaan juontaa muita sisään ja istua elokuva-alan tekijöiden joukossa jännittämässä palkintoa. Piti tehdä päätös, kummalla puolella haluaa olla.

”

Olin ajautunut siihen pisteeseen, että tartuin lähes jokaiseen tarjottuun työhön. Kävin tietyllä tavalla kilpaa itseni kanssa.

Mikko Leppilampi on tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseensa. Tällä hetkellä hän näyttelee uuden Hautalehto-dekkarisarjan pääroolia.

PÄÄTÖKSEN TEHTYÄÄN Mikko Leppilampi vaikuttaa tyytyväiseltä. Hän on nyt 43-vuotias ja tahtoo keskittyä näyttelemiseen ja laulamiseen. Juontotöiden ohessakin Leppilampi on tehnyt erilaisia roolitöitä. Parhaillaan hän näyttelee pääroolia C Moren uudessa Hautalehto-dekkarisarjassa. – Se on aivan ehdottomasti unelmien täyttymys. Rikoskomisario Antti Hautalehto on kiinnostava ja monitasoinen hahmo. – Juuri tällaisesta vahvaan kirjasarjaan pohjautuvan dekkarihahmon roolista olen haaveillut. On hieno tunne, että kaikesta juontajuudesta huolimatta minuun luotetaan näyttelijänä näin paljon. Viaplayn Ivalo-sarjassa Leppilampi näyttelee puolirikollista rekkakuskia, joka on täysin erilainen roolihahmo kuin Hautalehto. Leppilampi haluaa nyt keskittyä urallaan vain huolella valittuihin asioihin. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellinen turva on heikompi, koska tulevista töistä ei ole tarkkaa tietoa. Hän pyrkii kuitenkin ajattelemaan, että vähemmän on enemmän, ja antaa asioiden tapahtua liikaa suunnittelematta. – Ennen hapuilin hädissäni kaikkea mahdollista. En kokenut, että minulla olisi varaa sanoa ei. Nyt alan hiljalleen ymmärtää, Tommy Hellsteniä lainaten, että saat sen, mistä luovut. – Tuntuu hyvältä, että arvoni ja elämäntyylini ovat muuttuneet. Nämä ovat olleet askelia kohti omaa rauhaa, sen tajuamista, mitkä asiat elämässä ovat oikeasti tärkeitä. NYKYISEEN OLOTILAAN on Mikko Leppilammen mukaan vaikuttanut vahvasti myös Kaspian-pojan syntymä. Kotona on hyvä olla, hoitaa lasta ja seurata hänen kasvuaan. Leppilampi uskoo, ettei tule vanhana kiikkustuolissa katumaan tätä eikä juuri muitakaan ratkaisujaan. – On hyvä, että on kokeillut elämässään kaikenlaista. Ei tärkeintä ole jonkin asian saavuttaminen, sillä monenlaisten – kipeidenkin – kokemusten kautta voi saada uusia työkaluja elämään. – Luulisin niiden tuovan myös uutta syvyyttä työhöni. On vain hyvä, mitä enemmän on tarinaa repussa ja ryppyä hymyssä, Leppilampi toteaa hymyillen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

WIKIMEDIA COMMONS

Sekä Albert Edelfelt että Eero Järnefelt maalasivat Larin Paraskesta muotokuvan. Tämä Albert Edelfeltin maalaus Paraskesta on vuodelta 1893.

Saavatko Suomen ortodoksit ensimmäisen naispyhän? Larin Paraske oli merkittävä taiteilija, joka huolehti liudasta lapsia ja innoitti taiteen suuria nimiä. Myös uskonnolla oli hänen elämässään tärkeä rooli. TEKSTI HANNA ANTILA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

uomen ortodoksisessa kirkossa on käynnistynyt prosessi kolmen henkilön kanonisoimiseksi eli julistamiseksi pyhäksi. Piispainkokouksen asettama työryhmä päätyi siihen, että Pyhittäjä Hariton, Pyhittäjämarttyyri Paisi ja Pyhä Vanhurskas Paraske täyttävät pyhäksi julistettavan kriteerit. Pyhä Vanhurskas Paraskella tarkoitetaan 1800-luvulla vaikuttanutta runonlaulajaa Larin Paraskea. ”Ortodoksisen kirkon näkökulmasta hän on karjalais-suomalaisen hurskaan ortodoksisen kansanäidin esikuva, joka eli uskoaan arkipäivässä ja välitti sen seuraavalle sukupolvelle”, työryhmä perustelee. Ortodoksien piispainkokous käsitteli asiaa viime kesäkuussa, jolloin asia jätettiin pöydälle. Elokuussa piispainkokous päätti siirtää asian käsittelyn tuonnemmaksi, mutta päätti myös tilata kreikankieliset käännökset igumeni Haritonin, luostarijohtaja Paisin sekä runonlaulaja Parasken elämänkerroista. Mikäli Larin Paraske kanonisoidaan, kyseessä olisi Suomen ortodoksikirkon ensimmäinen naispyhä. Maallikon ja vieläpä naisen mahdollisuudet päätyä pyhäksi ovat hyvin pienet. – Yleensä pyhäksi julistetut naiset ovat olleet keisarinnoja, jonkun mahtimiehen äitejä tai puo-

lisoita tai marttyyreita, sanoo kanonisointityöryhmän jäsen, Venäjän kulttuurihistorian dosentti Elina Kahla. AJATUS KUULUISAN RUNONLAULAJAN kanonisoinnista syntyi jo vuosikymmeniä sitten. – Ortodoksien lehdessä Aamun Koitossa oli jo vuonna 1985 Erkki Piiroisen kirjoitus aiheesta. Siinä pohdittiin, löytyisikö runonlaulajasta Suomen ortodokseille uusi pyhä, Elina Kahla kertoo. Mutta miksi juuri Larin Paraske halutaan kanonisoida? Monille hän on tuttu ehkä lähinnä siitä, että hänen patsaansa sijaitsee Kansallismuseon vieressä Helsingin ytimessä, tai siitä, että hänet on kuvattu Albert Edelfeltin ja Eero Järnefeltin maalauksissa. Paraske oli runonlaulaja, jonka repertuaariin kuului myös itkuvirsiä, sananlaskuja ja arvoituksia. Häneltä on tallennettu yli 32 000 säettä, enemmän kuin keneltäkään muulta Suomessa. – Hän oli ammattilaulaja, mutta osa elannosta tuli siitä, että hän kävi hakemassa hoitoonsa Pietarin orpokodeista hylättyjä lapsia. Jälkikäteen on pohdittu, mistä oli kyse. Oliko se hänelle laupeudentyötä vai ikään kuin ammatti? Elina Kahla kertoo. Paraske synnytti yhdeksän lasta, joista kolme selvisi aikuisikään asti. Tämän vuoksi hän pystyi huolehtimaan muiden lapsista ja jopa imettämään heitä. – Paraskea on muisteltu äidillisen rakkauden vuoksi, mutta hän oli myös huippulahjakas ja itsenäinen nainen. Jo lapsena hän voitti kylän runonlaulukilpailut ja erottui joukosta, Kahla sanoo. LARIN PARASKE OLI inkerikko, eli hän kuului Inkerin itämerensuomalaiseen, ortodoksiseen vä-

estöön. Uskolla oli tärkeä rooli Parasken elämässä. Se kuului myös hänen runoissaan. – Hänen runoudessaan kristilliset käsitteet yhdistyivät loitsumagiaan. Lapsen kylvetyksessä hän toivoi Kristuksen verta ja Marian maitoa vahvistamaan lasta, Elina Kahla kertoo.

”

Larin Parasken runoudessa kristilliset käsitteet yhdistyivät loitsumagiaan. DOSENTTI ELINA KAHLA

Ei ole itsestään selvää, että ortodoksipapit saati luterilaiset papit olisivat aina osanneet arvostaa kansanperinnettä ja kaikkea sitä, mitä se pitää sisällään. Kiinnostava yksityiskohta Parasken elämässä onkin se, että Sakkolassa Karjalankannaksella työskennellyt luterilainen pappi, historioitsija Adolf Neovius ”löysi” Parasken ja toi hänet Porvooseen ja Helsinkiin. Sen myötä Paraske alettiin tuntea laajemmin, ja hänestä kiinnostuivat myös aikansa ykköstaiteilijat. Kahlan mukaan Paraskeen tutustuneet Jean Sibelius, Eero Järnefelt ja Albert Edelfelt eivät kuitenkaan välttämättä ymmärtäneet Paraskea ja hänen maailmaansa. – Sibelius, Edelfelt ja kumppanit eivät olleet kiinnostuneita hänen tarinastaan, vaan enemmänkin ammensivat hänestä inspiraatiota omaan taiteeseensa. Hänet esimerkiksi puettiin asuun, joka oli kaukana hänen arkivaatteistaan.

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN kansanrunousarkiston tutkijana työskennellyt, Näin lauloi Larin Paraske -kirjan toimittanut Senni Timonen on ilahtunut siitä, että ortodoksisessa kirkossa mietitään Larin Parasken kanonisointia. – Se herättää minussa positiivisia ajatuksia, erityisesti siltä osin, että tavallinen ihminen, tavallinen siis lainausmerkeissä, voi nousta tähän asemaan. Ihan tavallinen Paraske ei nimittäin ollut, sillä hän oli runonlaulajana todella hieno. – Paraske symboloi monelle vanhaa kulttuuriperintöä ja kalevalalaista runoutta, jossa myös ortodoksisuus on vahvasti läsnä, Timonen sanoo. Sitä Larin Paraske tuskin olisi osannut aavistaa, että joskus kirkossa pohditaan hänen julistamistaan pyhäksi. Timosen mukaan on vaikea sanoa, miten Paraske itse olisi asiaan suhtautunut. – Paraske oli taiteilija ja nautti esiintymisestä. Voi olla, että hän osaisi suhtautua asiaan luontevasti. Sitä emme tiedä, miten hän suhtautui pyhimyksiin, sillä hänen runoissaan tulivat esiin vain Jumala ja Jeesus. On vielä epävarmaa, miten ja millä aikataululla kanonisointiprosessi etenee. Elina Kahlan mukaan Suomen ortodoksien omille pyhille on nyt kuitenkin selvä tilaus. Vuonna 2023 kirkko viettää juhlavuotta, sillä silloin tulee kuluneeksi 100 vuotta Tomos-asiakirjasta, joka tarkoitti Suomen ortodoksikirkon irtaantumista Venäjän ortodoksisesta kirkosta. Elina Kahla ajattelee, että kanonisointiprosessi on jo itsessään Larin Parasken muiston kirkastamista. Jos prosessi etenee loppuun asti, Paraske saa muun muassa oman ikonin ja muistopäivän. ■

KANSALLISKIRJASTON KUVA-ARKISTO FINNA

Kulttuuripersoona Inkerinmaalta Larin Paraske, alkuperäiseltä nimeltään Paraskeva Mikitantytär (Nikitina) Stepanova, syntyi 27.12.1833 Inkerinmaan Lempaalassa. Joissakin lähteissä syntymävuosi on 1834, mikä johtuu juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin eroista. Paraske oli inkerikko. Lapsuudenkodin kieli oli pohjoisinkeroisten murre, joka oli lähellä Itä-Kannaksen suomalaismurteita. Jäätyään 20-vuotiaana orvoksi Paraske avioitui äitinsä kotikylään Sakkolaan. Miehensä kotitalon Larilan mukaan hän sai kutsumanimen Larin Paraske. Aviomies oli Paraskea 18 vuotta vanhempi, ja hänen kerrotaan olleen sairaalloinen. Paraske hankki perheelle lisäansioita vetämällä jaala-

purjealuksia Taipaleenjoessa, kantamalla halkoja ja hoitamalla orpoja. Pariskunta sai yhdeksän lasta, joista kolme varttui aikuisiksi. Paraskelta taltioitiin yli 32 000 runosäettä. Suuren osa tuotannosta tallensi Sakkolassa työskennellyt luterilainen pappi Adolf Neovius. Paraske esiintyi Helsingissä, ja monet taiteilijat kiinnostuivat hänestä ja hänen tuotannostaan. Taidemaalarit Albert Edelfelt ja Eero Järnefelt maalasivat hänen muotokuvansa, säveltäjä Jean Sibelius innostui hänen sävelistään. Larin Paraske kuoli 71-vuotiaana tammikuussa 1904.

Valokuvaaja Natalia Linsén kuvasi Larin Parasken Porvoossa. Kuvausasun osti pappi Adolf Neovius, sorokka-päähine oli Parasken oma. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Kolumni

Mielipide

Ovelin ahneus naamioituu hyväntekemiseksi

Säästääkö seurakunta itsensä tarpeettomaksi?

Ihmisessä olevat ristiriidat saattavat pulpahtaa esiin ennalta-arvaamattomissa tilanteissa. OLEN AINA OLLUT huono antamaan omastani. Tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että he aina mieluummin antavat kuin ottavat. Äitini on sellainen. Minä olen juuri päinvastaista tyyppiä. Haluaisin nähdä itseni anteliaana, mutta piirteissäni on voimia, jotka vetävät vahvasti toiseen suuntaan. Siksi jo tehty päätös lahjoittaa saattaa vaarantua monta kertaa. Jos lahjoitan vaikka käteistä, saatan vielä viime hetkellä ”pelastaa” siitä osan. Antamisen hetkellä minusta tuntuu, kuin minussa olisi kaksi eri ihmistä. Uskon, että ihmisissä onkin keskenään täysin päinvastaisia uskomuksia ja toimintamalleja, joiden jännite saattaa tulla näkyviin yllättävissä tilanteissa. NEUROLOGIA TUNTEE mielenkiintoisen ilmiön, häiriötilan, jonka englanninkielinen nimi on alien hand syndrome. Siinä jokin tukahdutettu halu murtautuu läpi toisen käden: yhtä kättä henkilö pystyy tietoisesti ohjaamaan mutta toinen alkaakin käyttäytyä aivan oman tahtonsa mukaan. Sadan vuoden ajalta lääketieteestä tunnetaan jopa kuvauksia, joissa henkilö joutuu taistelemaan toisella kädellä täysin omavaltaisesti käyttäytyvää kättä vastaan. Ilmiössä on jotain niin mielipuolisen vieraannuttavaa, että kauhuohjaaja Sam Raimi herkutteli sillä kulttielokuvassaan Evil Dead 2 (1987). Tämä nousi mieleeni Jeesuksen ohjeesta Matteuksen evankeliumissa: ”Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö, mitä oikea tekee.” Jeesuksen pääviesti on selvästi, ettei omasta antamisesta pitäisi tehdä julkista. Voisiko silti sanavalinnassa olla muistuma kertomuksesta, jossa jonkun vasen käsi ei oikeasti tiennyt, mitä oikea teki? Neurologinen ilmiö lienee joka tapauksessa muinainen. Tarkoittaisiko Jeesus siis, että jos annat, niin anna pois, mutta älä noteeraa sitä edes itse?

JOONAS BRANDT

LUONTEENI SAATTAA osin johtua historiastani ison lapsikatraan keskimmäisenä, joka on joutunut taistelemaan omastaan. Muistan lapsuudesta hetken, kun isä antoi minulle ja kolmelle pienemmälle sisarelleni Fazerin parhaat -karkkipussin jaettavaksi. Karkit eivät menneet tasan, ja yhden piti tyytyä muita vähempään. Silmää räpäyttämättä ilmoitin, että minä otan yhden vähemmän. Isä päätti opettaa muita sisaruksia ja pyysi heitä kaikkia antamaan minulle yhden karkeistaan. Jo pieni Mikko näki, että paras pelitaktiikka on yrittää näyttää hyväntekijältä. Juuri sellaisesta Jeesus haluaa varoittaa: hyvän tekemiseksi naamioidusta itsekkyydestä. Eniten hän varoittaa antajaa itseään, sillä meillä on paha taipumus uskoa itseämme.

MIKKO LESKELÄ

Lue lisää Mikko Leskelän kolumneja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi /puheenvuorot.

KIITOS EVA REDELINGHUYS kirjoituksestanne Herttoniemi ei voi säästää enempää (K&k 13.1.). Olen kanssanne täysin samaa mieltä. Säästökohteena on ollut mainitsemienne kohteiden lisäksi kerhohuoneisto Herttoniemenrannassa Laivalahdenkaarella. Lisäksi on säästetty 70–90-vuotiaiden syntymäpäiväonnitteluista. Naapuriseurakunnalla on vielä onnitteluihin varaa. Nämä ikäihmiset ovat toimineet vuosikymmeniä seurakunnassa, antaneet eläkeroponsa kolehteihin ja Yhteisvastuukeräyksiin ja maksaneet veronsa. Olisi kohtuullista onnitella heitä, koronarajoitusten eristämiä, ja toivottaa siunausta tuleville vuosille. Nyt seurakunta on kääntänyt selkänsä. Kun seurakunta säästösyistä luopui alueen toimitilasta ja yhteyksistä seurakuntalaisiinsa vähentämällä aikaisemmin kiitettävästi toiminutta viestintää eli tekstiviestikutsuja kappelin tilaisuuksiin, se katkaisi yhteydet ja menetti seurakuntalaisiaan. Säästöt ovat syöneet tilat ja kuihduttaneet toiminnan. Seurakunta on säästänyt itsensä alueellamme näkymättömäksi, kuulumattomaksi ja tarpeettomaksi.

Pirjo Toivola-Kauppinen Herttoniemenranta, Helsinki

Etsitään toimivia ratkaisuja yhdessä EVA REDELINGHUYS ja Pirjo Toivola-Kauppinen kiinnittivät huomiota Helsingin seurakuntien säästöihin ja Rohkeasti yhdessä -ohjelman vaikutuksiin Herttoniemessä. Ohjelma on käynnistetty, jotta seurakunnat selviäisivät tulevista taloushaasteista ja pysyisivät elinvoimaisina ja niillä olisi edellytyksiä kasvaa. Ohjelmaan liittyviä päätöksiä tehdään jo kevään 2022 aikana. Monet helsinkiläiset seurakunnat ovat viime vuosina joutuneet luopumaan useista kiinteistöistä. Jokaiseen luopumiseen on liittynyt paljon yhteistä surua. Tiloihin ja toimintaan liittyvät säästöt ovat ikävä, mutta välttämätön seuraus seurakuntien jäsenmäärien notkahduksesta. Seurakuntaneuvostomme on pyrkinyt vaikuttamaan aktiivisesti siihen, että kiinteistöjä koskevissa päätöksissä otettaisiin huomioon seura-

kunnan alueen pitkänmallisuus sekä akuutti, ratkaisematon kirkon tai muun tilan tarve Länsi-Herttoniemessä. Kaikki mielekäs toiminta ei onneksi ole vain seinistä kiinni. Syntymäpäiväonnitteluja yli 70-vuotiaille on tärkeää jatkaa. Pyrimme muistamaan kaikkia korona-aikana merkkipäiväänsä viettäneitä. Uusi tilanne on myös mahdollisuus uudistumiseen. Olisi hienoa suunnitella yhdessä, minne jatkossa tehtäisiin retkiä tai millainen yhteen tuleminen toisten kanssa auttaisi jaksamaan arjessa. Kunhan koronatilanne hellittää, lupaamme järjestää kaikille kiinnostuneille avoimen ideointitilaisuuden. Lämpimästi tervetuloa silloin mukaan!

Minnamari Helaseppä Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra

Vantaalla haluttiin syrjiä lähetysjärjestöjä VANTAAN SEURAKUNNAT tukevat taloudellisesti useita lähetysjärjestöjä, joiden päätehtävä on viedä kristillinen pelastussanoma eri puolille maailmaa. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 30.11.2021 äänestettiin lähetysjärjestöjen tukemisesta. Suuri enemmistö valtuutetuista äänesti sen puolesta, että Vantaan seurakunnat tukevat edelleen kaikkia esitettyjä lähetysjärjestöjä. Niin tein itsekin. Tulkaa kaikki -liikkeen luottamushenkilöryhmissä on vuosittain budjettineuvotteluissa vastustettu avustusten myöntämistä tietyille lähetysjärjestöille, koska näiden järjestöjen uskontulkinta, erityisesti perinteinen virkakäsitys eli se, että pappisvirka kuuluu vain miehille, ei sovi heidän tasa-arvoajatteluunsa. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä, Medialähetys Sanansaattajat, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja Svenska Lutherska Evengeliföreningen ovat Tulkaa kaikki -väen mielestä osoittautuneet kelvottomiksi viemään evankeliumin sanomaa maailmalle. Lähetysseura ja Pipliaseura sen sijaan kelpuutetaan, hyvä niin. Evankelis-luterilainen kirkko on kuitenkin hyväksynyt nämä lähetysjärjestöt avustuksen saajiksi, eli ne ovat kirkon virallisia lähetysjärjestöjä. Nämä järjestöt, joille Vantaan seurakunnat ja seurakuntayhtymä ovat vuosittain myöntäneet tukea, perustavat uskonsa Raamattuun kuten kirkkokin.

MARTTA-KAISA VIRTA

Suomessa on uskonnonvapaus, ja uskonnollisilla yhteisöillä on vapaus pitää raamatullinen tulkintansa uskonasioissa. Tämä koskee myös tasa-arvoasioita. Mikään ideologia ei voi tulla esteeksi näille lähetysjärjestöille viedä toivon sanomaa maailmalle. Avustusten kieltämistä lähetysjärjestöiltä niiden uskonnollisen vakaumuksen vuoksi voidaan kutsua syrjinnäksi. Laila Jouhki yhteisen kirkkovaltuuston varajäsen Vantaa

Täyttä hepreaa eri vuosisadoilla KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICON kiinnostava juttu sanonnasta ”täyttä hepreaa” herätti kysymyksiä ilmauksen ajoituksesta (K&k 13.1.). Ruotsalaisen kielitieteilijän Elof Hellqvistin mukaan sillä viitattiin alun perin paitsi käsittämättömään myös mahdottomaan. Tätä kuvastaa muun muassa se, että heprean oppimista yhdessä yössä pidettiin 1600-luvulla Turun akatemian piirissä noituuden merkkinä. Hans Braskilta tunnetaan vuodelta 1648 ilmaus ”Tå kan jagh hebraiska” merkityksessä ”osaan tehdä ihmeitä”. Sanonnan juuret voisivat liittyä ruotsin kielessä siis jo 1600-lukuun ja tähän merkitykseen. Suomeen ilmaus lienee vakiintunut samaa tarkoittavana vasta myöhemmin. Sitä ei esiinny 1700-luvun sanakirjoissa ( Juslenius, Ganander) tai muissakaan aikakauden teksteissä, ei liioin Lönnrotin sanakirjassa 1880. Autonomian ajan lehdistössä heprean osaaminen käsittämättömän tai mahdottoman synonyymina on niin ikään harvinainen. Ensimmäinen tuntemani esimerkki on vasta vuodelta 1864, jolloin Suomettaressa nimitettiin venäläisillä kirjaimilla kirjoitettuja nimiä ”hebreaksi” niiden kummallisuuden ja ”naurettavuuden” vuoksi. Aikaisemmat viittaukset heprean kieleen muun muassa Sorolaisen postillassa 1621–1625 ilmentävät kyllä toiseutta, mutta eivät viittaa kuulijoiden tuntemaan vakiintuneeseen sanontaan.

Esko M. Laine kirkkohistorian dosentti, pastori Helsinki

Vanhat tv-messut eivät innosta MIHIN KIRKKO on hävinnyt televisiosta? Telkkarista tulee vanhoja nauhoituksia jumalanpalveluksista. Edes kirkkovuotta ei seurata, vaan kuvassa lehdet liehuvat puissa ikkunan takana. Kun korona alkoi, ”kaikissa” seurakunnissa opeteltiin nopeasti striimaamaan. Tästä ei ole enää mitään jäljellä. Edes uutenavuotena ei yksikään piispa ilmeisesti tuntenut tarvetta vetää vuoden tapahtumia yhteen ja lohduttaa ihmisiä. Silloin televisiosta tuli nauhoitus vuodelta 2006!

Anitta Tuomitie Helsinki

OHJELMAPÄÄLLIKKÖ VASTAA: Koronapandemian alussa Yle ja Kirkon viestintä päättivät lisätä jumalanpalveluslähetysten määrää. Kun aikaisemmin lähetyksiä oli 34–37 vuodessa, viime vuonna niitä oli 61. Nyt tv-jumalanpalvelus tulee kaikkina kristillisinä juhlapäivinä sekä joka sunnuntai. Lisäksi jumalanpalvelus uusitaan maanantaisin kello 11.05. Moni tv-jumalanpalvelusten ystävä on kokenut hyväksi, että ei ole tarpeen erikseen tarkistaa, onko

tv:ssä jumalanpalvelusta. Ohjelman löydettävyys on siis parantunut. Tv-jumalanpalvelusten katsojamäärät ovat myös kasvaneet jatkuvasti. Koska Ylellä ja Kirkon viestinnällä on rajalliset resurssit ja tv-jumalanpalvelukset ovat kalliita toteuttaa, osa lähetyspaikoista joudutaan kattamaan uusinnoilla. Arkistolähetyksissä ei aina voida taata kirkkovuoden mukaista tekstiosuutta. Tällöin pyritään etsimään lähetys, joka temaattisesti liittyy kyseiseen pyhään tai ajankohtaiseen asiaan. Hartausohjelmilla on Ylessä lähes 1 300 ohjelmapaikkaa. Esimerkiksi 120 radiojumalanpalveluksessa ei ole uusintoja. Uudenvuoden lähetys oli uusinta vuodelta 2006, mutta sen alussa oli aivan tuore arkkipiispan puheenvuoro uudelle vuodelle 2022. Toivomme edelleen hyviä hetkiä tv-jumalanpalvelusten sekä kaikkien muiden radion ja tv:n hartausohjelmien parissa.

Kimmo Saares ohjelmapäällikkö, Kirkon viestintä hartausohjelmien vastaava toimittaja

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Kiinteistönvälitystä

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 € Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oteesi norm. 650 opr kok an leu ala Ylä- tai

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Hammasproteesien valmistus ja huolto

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Pääsiäisen tuplanumero ilmestyy 7.4. Varaukset 25.3. mennessä. Peittojakelu Espoossa: Lehti jaetaan kaikkiin talouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Siivous- ja ikkunanpesut vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. p. 046 888 8440

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Pia Matalalampi 050 431 5536

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

HELANDER-KODIT TARJOAA LYHYT- JA PITKÄAIKAISTA PALVELUASUMISTA IKÄIHMISILLE HAAGASSA, MAUNULASSA JA VUOSAARESSA Kysy vapaita asuntoja! Asukkaiden käytössä ovat talon yhteiset oleskelutilat, kuntosali, sauna ja pyykkitupa. Asukkaat voivat osallistua maksuttomaan virkistystoimintaan. Palvelutalosta on mahdollista ostaa fysioterapeutin ja hoivan palveluja asumisen tueksi. Ruoat valmistetaan talojen omissa keittiöissä. Helander-kodeilla on myös tehostettua palveluasumista ja päivätoimintaa. Kaikki kodit on hyväksytty palvelusetelipaikoiksi. Tiedustelut puh. 0400 341 306 virpi.paananen@helander-kodit.fi www.helander-kodit.fi

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua?

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Tilaisuuksia

JALKAHOITOA kotikäynteinä. Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594 Estä Alzheimeria ristikoita tai Sudokuja täyttämällä

www.nettiristikot.fi Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

Rakennusala

Kuolin ilmoitukset ja kiitokset Ota yhteyttä mediamyyntiin Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508

la 29.1. klo 17 sateenkaarimessu Alppilan kko, Kotkankatu 2, Hki; saarna Pauli Löija, lit. K. Airas, mus. K. Puunenä; kolehti H-Y:n nuorisotyölle. su 30.1. klo 16 veisuut opetellen Siionin virsien sävelmiä, www.facebook.com/herattaja; H. Seppä veisuuttaa. su 6.2. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Vantaa. ma 7.2. klo 18.30 seurat Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, Espoo. ti 8.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D, 2. krs; lähettikirjeitä. ke 9.2. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatinkatu 5, Hki. TARKISTA peruutukset ja muutokset www.h-y.fi/tapahtumakalenteri tai oman srk ilmoitukset. KYSY aluesihteeriltä, p. 0400 8822 51.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Ostetaan

www.ukkonen.com

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

040 0218 225 SEPPO JA SARI

YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Vuokrata halutaan Vuokrataan hyväkuntoinen yksiö 33,5 m2 Suurmetsästä. Rauhallinen sijainti. Vuokra 600 €/kk sis. vesi. p. 0400 794 066. Työssäkäyvä, savuton 32 v. nainen etsii asuntoa kantakaupungista, min. 28m2. 0400 983 368.

Vuokralle tarjotaan Uusi, valoisa yksiö 31,5m2, 8. krs, Tikkurilan keskustan Kirkkokortteli, 750 €/kk. Hyvät säilytystilat ja mainio sijainti. Hieno uusi kotisi? puh. 0500 46789 tai risto.i.pennanen@gmail.com

Ostetaan asuntoja Raitis lääketieteen opiskelija etsii puolisonsa kanssa kotia 2-3h+k Meilahden klinikan alueelta. Kaikki huomioidaan. Tarjoa! Auli 050 536 4858

ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

SELAIMEN TALLENTAMA

KÄÄNTÄJÄN TYÖSTÄMÄ VANKILASTA EIVÄT LOPULLISIA

LUN, DAN

JUOVA

RANSKAN SUURKAUPUNKI

STILLMAN JOKELA

MONACO ANDORRA

PÖLISEVÄÄ

LÄNSILIITTO

HEIKENTYÄ SANNA

LISÄÄNTYMISEEN RUOKKIA

ITÄMAA L

KUULU ÄITI VAINIO

Kotro A K K SIELLÄ ETNA

reunustaa

JÄÄLAUTTA

EHTOOTILAISUUS

SILLAN ALLA?

SUKSIEN POHJISSA

A O

mielissään

TENHOT

Buster PELTIIN

TYYTYMÄTÖN

KESKEYTYS

SIELTÄ HYVÄ KALASAALIS

PIIRSI HELSINKIÄ TEA

RAAMATUN KUNKKU

MANSEA NEUVOJA OLLENKAAN

PANOSTAA PITÄÄ MAJAA

TILKUISTAKIN

PAISUA HÄMEENLINNAA

PUOPOLO HÄIRIÖ

IHOTAUTI MAUSTAA

TURKKILAISTA VIINAA

ESITYS

PUKIMISTA KAMERA

- JACK MAKSETTAVIA

N KYNNET-

POHJOISEN NAISIA

A NAHV JUS

MAALIVAHDIN VARUSTUSTA

ENNUSTAA

RAJU

LÄHIITÄÄ

Y O

TÄVIÄ

U L

O Ö

PUHEENAIHE

OSTAJIEN TURVANA

RIITOJA -ÖLJY

JUHLAASUJA LÄHIPIIRI

KARI HINTSA

OIKEA

NORJAN TYTTÖ LUONNOLLAKIN

KÖY- K HIÄ

KURAAVAA

OMAKÄTISESTI

OSUI OMENAAN

PROOMU

KENNOIHIN

A ULAPAT A

OLYMPIAPAIKKA

ANSSI

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

Tuukka

MENESTYSKIRJAILIJA COELHO

-1.

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

Hyvää pyhää

30.1.

Päivän evankeliumissa (Matt. 8:23–27) järvellä nousee äkillinen myrsky, jonka Jeesus tyynnyttää.

Itä-Suomen Irja KREIKKALAISESTA MIEHEN NIMESTÄ Georgios muotoutui aikoinaan yläsak salaisissa murteissa lyhyt nimi Irg. Tästä puolestaan johdettiin suomalainen naisen nimi Irja. Vuonna 1952 ItäSuomessa syntyi muuan tyttö, joka kas tettiin Irjaksi. Perheessä hän sai lempinimekseen Iri. Tämä tyttö lähti kulke maan suureen maailmaan, ja hänestä kasvoi nykypäivän tunnetuin Irja: Suo men ensimmäinen naispiispa Irja Askola. Tammikuun 30. päivänä nimipäi väänsä viettävät vain hän ja hänen kaimansa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Tyyntä myrskyn keskelle

allot vyöryvät. Vuorten solista puhurina puhaltaneet tuulet ovat synnyttäneet myrs kyn, joka uhkaa hukuttaa miesjoukon veneineen. Evankelista Matteus käytti Genesaretin järvellä riehuneesta myrskystä sanaa seismos. Se viittaa siihen, että vedet olisi saanut kuohu maan maanjäristys. Tuo oli vain yksi äkillinen myrsky, josta Galilean ka lastajat kuin ihmeen kaupalla selvisivät. Kertomus saa kuitenkin syvemmän merkityksen yhden matkustajan sa ansiosta. Kaaoksen keskellä veneessä nukkui Jeesus. Kalasta jat, joista oli tullut Jeesuksen oppilaita, hätääntyivät: ”Herra, pelasta meidät, me hukumme.”

Nuo lauseet ovat ikiaikainen rukoushuudahdus. Elä män perustusten järkkyessä ja myrskyjen keskellä suku polvi toisensa jälkeen on etsinyt niistä turvaa. Niillä voi pysäyttää sisimmässä vellovat ajatukset. Niil lä kutsumme rauhantuojaa. Kuvaannollisesti sanoen nii den myötä nousemme samaan veneeseen Jeesuksen op pilaiden kanssa. Tänäänkin koettelemusten keskellä voi löytää rauhan. Pelkoihin voi saada etäisyyttä ja epäilysten vyöry voi aset tua. Aina ei tiedä, mikä odottaa. Jeesus nukkuu perätuhdol la, myrskyävän sydämemme sopukassa. Rukoushuudahdus herättää hänet. Hän ei ole kaukana vaan samassa veneessä, sisimpämme kaaoksen keskellä. Hän voi tuoda tyvenen.

Tyyneyskävely Lähde talvipäivänä ulos. Tee muutaman metrin tai muutaman kilometrin rauhallinen kävelylenkki kuntosi mukaan. Avaa mielesi ja kaikki aistisi talviselle maisemalle. Tunne ilma, jota hengität. Lausu hiljaa mielessäsi: Jumala, tyynnytä sinä ajatukseni. Karkota pelkoni. Anna mieleeni selkeys ja sinun rauhasi.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2022

”

Kun katsoo 20 suosituimman koiran nimen listaa, niin huomaa, että suurin osa niistä löytyy myös sadan suosituimman lasten nimen joukosta. YLIOPISTON ALMANAKKATOIMISTON JOHTAJA MINNA SAARELMA- PAUKKALA s. 6

PANDEMIA ON KOETELLUT LAPSIA JA NUORIA SUOMESSA JA MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA. ANNA NUORILLE TULEVAISUUS – LAHJOITA YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN OSOITTEESSA YHTEISVASTUU.FI, TEKSTAA APU20 (20 €) NUMEROON 16588 TAI LAHJOITA VALITSEMASI SUMMA MOBILEPAYLLA NUMEROON 85050. #lahjoitamullehuominen #yhteisvastuu2022 Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126.

27.1.2022 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Pääotsikko

3 pikkuotsikkoa. Max Salaado n. 80 ja Faisa Qasim merkkiä /kpl ja loppuun auttavat nuoria sivunumerotieto samaan urapolun alkuun s. 4 putkeen s. 4

Lähde liikkeelle Diakoni Heidi Salminen yllyttää liikkumaan lasten ja nuorten hyväksi s. 2

Hakunilan kirkon parkki paikalta voi hakea maanan taisin ruokaannoksen s. 6

Heidi Salminen lupaa itse osallistua Yhteisvastuukeräykseen sekä hiihtämällä että juoksemalla.

Suksilla nuorten hy Koronapandemian myötä seurakunnissa on ideoitu uusia tapoja osallistua Yhteisvastuukeräykseen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

yt ulos ja talviseen luontoon, suksilla tai ilman, kannustaa Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan diakoni Heidi Salminen. Jo puolenkin tunnin päivittäisellä reippailulla tekee hyvää itselleen, ja lisäksi sillä voi tehdä hyvää muille lahjoittamalla Yhteisvastuukeräykseen euron jokaista liikuttua kilometriä kohden. – Olisi myös kiva, jos ihmiset jakaisivat liikuntakuvia sosiaalisessa mediassa ja laittaisivat nii-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2022

hin tunnisteet #vandasvenska ja #gemensamtansvar, Salminen toivoo. Ennen koronaa Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa järjestettiin kävely- ja juoksutapahtumia Yhteisvastuun hyväksi. Salminen kertoo haaveilevansa varovaisesti siitä, että koronatilanne paranisi niin, että jonkinlainen liikuntatapahtuma olisi mahdollista järjestää tänäkin vuonna. – Ja jos koronatilanne suinkin sallii, meillä on muitakin tapahtumia tulossa, esimerkiksi perhepäivä ja konsertteja. Kesällä ohjaan aamuvenyt-

telyä Pappilan puistossa. Mitään päivämääriä ei vielä ole lyöty lukkoon. Salminen arvioi, että korona-aikana Yhteisvastuukeräyksen tuotto on pudonnut selvästi, kun tapahtumien järjestäminen on ollut vaikeaa. Vantaan ruotsinkielisellä seurakunnalla ei ole koskaan ollutkaan lipaskeräystä, sillä seurakunnan alue kattaa koko Vantaan. Rahaa on kerätty tapahtumissa ja lähettämällä pankkisiirtolomake seurakunnan pääsiäistervehdyksen mukana. YHTEISVASTUUKERÄYKSELLÄ autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria sekä Suomessa että ulkomailla. Seurakunnat saavat keräystuotostaan 20 prosenttia käytettäväksi oman alueensa lasten ja nuorten tukemiseen.

He ovat kiitollisia, kun heille järjestetään edes jotakin toimintaa ja he tulevat mielellään mukaan, Kekoni kertoo. Vantaankoskella keräystuoton käyttöä aiotaan suunnitella yhdessä nuorten kanssa. – Mietimme, mikä heidän elämässään on haastavinta ja millaista jeesiä nyt tarvittaisiin. Pandemia on syönyt myös Vantaankosken seurakunnan keräystulosta erityisesti viime vuonna, mutta Kekoni uskoo, että tästä vuodesta tulee parempi. – Tämä on jo kolmas keräys poikkeusoloissa, joten alamme olla jo kartalla siitä, miten asioita voidaan tehdä etänä netissä ja somessa. Ehkä sellaisesta keräämisestä on tullut uusi normaali.

”

Keräyksen teema on tosi tärkeä. Tämä on ollut nuorille raskasta aikaa. DIAKONI HEIDI SALMINEN

väksi

Myyjäisiä on pidetty niin, että tuotteet tilataan etukäteen ja ne toimitetaan kotiin. Viime vuonna tarjolla oli myös maksullinen villasukkaohje, jonka avulla voi itse neuloa sukat. Maksaa voi MobilePaylla tai verkkopankkiin. – Iso osa meidän keräystuotostamme on tullut Yhteisvastuugolfista, joka onneksi on pystytty korona-aikaankin järjestämään. Tänä vuonna suunnitelmissa on talvirieha, konsertteja ja golf. Nyt vain toivotaan, että ne onnistuvat. Mennään kuitenkin turvallisuus edellä, Kekoni kertoo. – Kyllähän tämä vaatii vähän psyykkausta, kun suunnitelmia tehdään sata lasissa, vaikka tiedetään, että todennäköisesti niitä ei pystytä toteuttamaan. Siihenkin on jotenkin tottunut. ■

Vuoden 2022 Yhteisvastuu keräyksellä autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa sekä maailmalla. 60 PROSENTTIA KERÄYSTUOTOSTA ohjataan Kirkon Ulkomaanavun työn kautta kehittyvien maiden auttamiseen. 20 prosenttia ohjataan Lasten ja nuorten keskukselle, joka kehittää muun muassa etsivän nuorisotyön Saapas-toimintaa ja tarjoaa näin lisää turvallisia aikuisia nuorten arkeen. Toiset 20 prosenttia keräystuotosta jää keräävälle seurakunnalle ahdingossa olevien nuorten tukemiseen sekä diakonia-avustuksiin. Lahjoituksia toivotaan erityisesti pankkisiirtoina, sillä koronapandemia rajoittaa perinteisiä keräystapoja kuten varainkeruutapahtumia, kirkkokolehteja ja konsertteja. Kun maksat verkkopankin tai MobilePayn kautta, lahjoituksesi kirjautuu oman seurakuntasi keräyspottiin, ja rahoista osa tulee oman alueesi nuorten hyväksi.

Verkkolahjoitus

Verkkopankkilahjoituksen voi tehdä alla olevien linkkien kautta. Näin lahjoitukset kerryttävät suoraan seurakuntasi keräystulosta. www.yhteisvastuu.fi/hakunila www.yhteisvastuu.fi/hameenkyla www.yhteisvastuu.fi/korso www.yhteisvastuu.fi/rekola www.yhteisvastuu.fi/tikkurila www.yhteisvastuu.fi/vantaankoski www.gemensamtansvar.fi/vanda

MobilePay

Mobilepayn kautta voit lahjoittaa Vantaan seurakuntien numeroilla: Hakunila 10197, Hämeenkylä 40150, Korso 78191, Rekola 43061, Tikkurila 72174, Vantaankoski 63098 ja Vanda svenska församling 75379.

Tilisiirto

– Keräyksen teema on tosi tärkeä. Tämä on ollut nuorille raskasta aikaa. He ovat kaivanneet sitä, että saisi tavata muita ja olla kavereiden kanssa yhdessä. Itse olen huolissani erityisesti maahanmuuttajaperheistä, jotka ovat entistä enemmän omissa oloissaan, Heidi Salminen sanoo. VANTAANKOSKEN SEURAKUNNAN diakonin Auli Kekonin asiakkaissa on paljon lapsiperheitä, joiden vanhemmilla on koronan vuoksi taloudellisia ja jaksamiseen tai terveyteen liittyviä ongelmia. Lasten ja nuorten elämää ovat varjostaneet etäkoulu, eristäytyminen ja pelot. – Seurakuntamme nuorisotyössä puolestaan on huomattu, että nuoret alkavat olla väsyneitä ja tuntevat itsensä yksinäisiksi ja ulkopuolisiksi.

Lahjoita ja auta nuoria

Voit tehdä lahjoituksen tilisiirrolla: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28 Tilisiirto voidaan kohdentaa paikallisseurakunnan keräyspottiin käyttämällä seurakuntakohtaista viitenumeroa: Hakunila 308074, Hämeenkylä 308139, Korso 308249, Rekola 308524, Tikkurila 308582, Vantaankoski 308621, Vanda svenska församling 305776. Keräyslupa Manner-Suomessa RA/2020/639 on voimassa toistaiseksi.

Auli Kekoni on tottunut siihen, että tapahtumille täytyy aina tehdä varasuunnitelma.

Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 6.2.2022. Katso lisätietoa: yhteisvastuu.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2022

Jotta jokainen löytäisi oman Sisarukset Salaado ja Faisa Qasim voittivat Vantaan seurakuntien ideakilpailun idealla, joka auttaa nuoria löytämään unelma-ammattinsa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JOONAS VOHLAKARI

mmatin tai itselle sopivan koulutuksen löytäminen ei välttämättä ole helppoa. Erityisen vaikeaa se voi olla maahanmuuttajataustaisille tai monikulttuurisille nuorille, jotka eivät välttämättä näe itsensä kaltaisia ihmisiä kaikissa tehtävissä ja joutuvat kohtaamaan erilaisia ennakkoluuloja. Tähän vantaalaiset siskokset Salaado ja Faisa Qasim haluavat vaikuttaa. He ovat mukana Rauhan ja hyvinvoinnin järjestön Mentoring for Future -hankkeessa. He ovat tehneet kouluvierailuja ja vetäneet työpajoja nuorille. Viime syksynä Salaado ja Faisa Qasim osallistuivat Vantaan seurakuntien Parempi Vantaa -kilpailuun, jossa vantaalaiset saivat kertoa, miten he tekisivät kotikaupungistaan paremman paikan. Sisarukset voittivat pääpalkinnon, 2 000 euroa, Maan muuttajat -ideallaan, joka tuo taiteen keinoin esiin erilaisia urapolkuja. Suunnitteilla on kirjastoihin esille tuleva valokuvanäyttely, jossa olisi mukana monikulttuurisia tai maahanmuuttajataustaisia suomalaisia eri aloilta. Kuvissa nähtäisiin esimerkiksi näyttelijä Chike Ohanwe, järjestökoordinaattori ja aktivisti Ajak Majok, kansanedusta-

ja Suldaan Said Ahmed ja lehtori, asiantuntija ja vapaa kirjoittaja Mona Eid sekä psykoterapeutti Selma Gaily-Luoma. Yhteensä kuvattavia on noin 20.

”

USEIN NUORILLE ESITELLÄÄN AIKA PERINTEISIÄ AMMATTEJA. SALAADO QASIM

– Heitä yhdistää se, että he ovat toteuttaneet omia unelmiaan, esimerkiksi julkaisseet kirjan, opiskelleet lääkäriksi, tulleet kansanedustajaksi, perustaneet yrityksen, puhuneet isoissa tapahtumissa tai oman toimintansa kautta edistäneet yhdenvertaisuutta, Saalado Qasim kertoo. SALAADO JA Faisa Qasim kasvoivat Hakunilassa Somaliassa syntyneiden vanhempien perheessä. Sisaruksia on yhteensä seitsemän. – Vantaalla kasvaminen oli tosi mahtavaa. Vantaa on siinä mielessä erilainen kuin Helsinki, että täällä on enemmän yhteisöllisyyttä. Naapurit tuntevat toisensa ainakin Ha-

MARIANNA SIITONEN

Tikkurilan kirkko valittiin arvostetun arkkitehtuurikilpailun edustajaksi Suomesta. Toinen jatkoon päässeistä on Olympiastadionin peruskorjaus.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2022

kunilassa. On paljon työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia, Faisa Qasim sanoo. Erityisesti Salaadon ja Faisan äiti kannusti lapsia opiskelemaan. Peruskoulun jälkeen Faisa kävi Lumon lukion, Salaado Sotungin lukion. Vielä isosisko Faisan aloittaessa lukio-opinnot maahanmuuttajataustaisia nuoria oli lukiossa vähän. – Meidän luokallamme oli vain muutama maahanmuuttajataustainen oppilas. Onneksi oli ihmisiä, jotka kannustivat. Erityisesti Lumon lukion suomen kielen opettaja Pekka Immonen uskoi meihin ja sai meidät tuntemaan itsemme tervetulleiksi. Monilla maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on kokemusta siitä, että heille suositellaan vain tietynlaisia ammatteja tai opintoja. Varsinkin tytöille suositellaan lähihoitajakoulutusta, vaikka arvosanat olisivat korkeat ja antaisivat monenlaisia mahdollisuuksia. – Se ei ole huono asia, että kannustetaan lähihoitajaopintoihin, vaan se, ettei kuunnella nuoren omia haaveita tai tavoitteita, Salaado Qasim sanoo. Hänellä itsellään ei ole negatiivisia kokemuksia lukiosta eikä yliopistosta, mutta hän toivoo, että opiskelu- ja uramahdollisuuksista kerrottaisiin monipuolisemmin.

Tikkurilan kirkko Oscar-ehdokkaana Vuosi sitten valmistunut Tikkurilan kirkko on valittu jatkoon kilpailemaan EU:n Mies van der Rohe -arkkitehtuuripalkinnosta. Suomesta ehdolla oli alkuun kymmenen kohdetta, joista jatkoon pääsi nyt kaksi. Toinen jatkoon päässeistä on Olympiastadionin peruskorjaus. Kisassa on EU:n laajuisesti jäljellä enää 40 kohdetta 18:sta eri maasta. Niistä raati valitsee viisi parasta loppukilpailuun 16. helmikuuta. Voittaja selviää huh-

tikuussa. Alkuvaiheessa ehdokaslistalla oli 532 kohdetta. Mies van der Rohe -palkinto myönnetään joka toinen vuosi korkeatasoiselle eurooppalaiselle nykyarkkitehtuurikohteelle. EU:n rahoittama palkinto nostaa esille arkkitehtuurin yhteiskunnallista ja kulttuurista vaikuttavuutta. Tikkurilan kirkon on suunnitellut arkkitehtitoimisto OOPEAA. Kirkon pääarkkitehtina toiminut Anssi Lassila iloitsee siitä, että kirkko on nyt mukana niiden ehdokkaiden joukossa, joista finalistit valitaan.

– Palkinto on EU-tasolla erittäin arvostettu. Vaikka Suomessa sitä ei niin yleisesti tunneta, Euroopassa palkintoa pidetään yleisesti ikään kuin arkkitehtuurin Oscar-palkintona. Se, että olemme 40 ehdokkaan listalla, kertoo, että olemme arvostetussa seurassa, Lassila sanoo. Hänen mukaansa on hienoa, että Tikkurilan kirkkoa ja sitä, miten rakennus sijoittuu Tikkurilan ydinkeskustaan, arvostetaan. – Vaikka tätä työtä ei tehdä palkintojen vuoksi, on meidän, seurakuntien ja rakennuttajan kannalta hienoa, että kirk-

alansa

Salaado Qasim voitti Parempi Vantaa -ideakilpailun isosiskonsa Faisan kanssa. Suunnitteilla on erityisesti nuorille suunnattu valokuvanäyttely.

– Usein nuorille esitellään aika perinteisiä ammatteja. Olisi hyvä kertoa myös siitä, että tietyt koulutukset eivät johda vain tiettyyn työhön, vaan mahdollisuuksia on monia. Tärkeää olisi muistaa myös se, että ihmiset oppivat eri tavoin. Kouluvierailuilla Faisa ja Salaado Qasim ovat tahtoneet pitää esillä sitä, että oppiminen riippuu aina myös yksilöstä ja hänen ominaisuuksistaan, eikä pelkkä lukeminen ole kaikille hyvä tapa oppia. Salaado ja Faisa Qasim ovat opiskelleet ja työskennelleet monipuolisesti. Salaado Qasim opiskelee Helsingin yliopistossa alue- ja kulttuuritutkimuksen maisteriohjelmassa ja

tekee tuntiopettajan töitä. Hän on myös kirjoittanut ympäristökasvatukseen liittyvän kirjan lapsille. Faisa Qasim on Rauhan ja Hyvinvoinnin järjestön Mentoring for Future -hankkeen projektinjohtaja ja on opiskellut lisää työn ohessa. Kouluvierailuilla Salaado ja Faisa Qasim ovat saaneet hyvää palautetta sekä opettajilta että nuorilta. Nuoret ovat esimerkiksi hahmottaneet haaveitaan tekemällä unelmakartan. – Kun näkee samasta yhteisöstä tulevan ihmisen tietyssä tehtävässä, tulee sellainen olo, että hei, tuo on minullekin mahdollista. Samastumisen tunne on tärkeä, Salaado Qasim sanoo. ■

Faisa Qasimin mielestä Vantaa on siinä mielessä hyvä kaupunki, että yhteisöllisyyttä on enemmän kuin Helsingissä. Kuva: Faisa Qasimin arkisto.

ko kiinnostaa. Sitä en tässä vielä osaa jännittää, pääsemmekö viiden parhaan joukkoon. Suomesta ei ole koskaan ollut arkkitehtuuria finalistien joukossa, joten jatkopaikka olisi aikamoinen juttu, Lassila tuumii.

Hautausmaille kesätyöhön Pääkaupunkiseudun seurakunnat palkkaavat hautausmailleen kesäkaudella yhteensä yli 500 kausityöntekijää, joista Helsinkiin noin 400 ja Espooseen lähes 80. Vantaan seurakuntien hauta-

usmaille otetaan noin 35 kausityöntekijää, joista kuusi voi olla 16–17-vuotiaita. Hautausmailla on paljon konetöitä, ja niitä voivat tehdä vain täysi-ikäiset. Aiempi viher- ja puutarha-alan kokemus tai harrastus on työssä eduksi. Kesätyöntekijät huolehtivat Vantaan seurakuntien hautausmaista Ruskeasannalla ja Pyhän Laurin kirkon vieressä sijaitsevalla Helsingin pitäjän hautausmaalla. Ruskeasannan työntekijät huolehtivat myös pienemmistä Hämeenkylän ja Korson hautausmaista.

Töitä on Vantaalla tarjolla huhtikuun alusta lokakuun loppuun. Työsuhteiden kesto on pääasiassa 2–7 kuukautta. Alle 18-vuotiaat palkataan kuukaudeksi. – Vantaan seurakuntien hautausmailla on ollut ahkeria ja työstään pitäviä työntekijöitä. Palautekyselyiden mukaan työssä on viihdytty ja työilmapiiri on hyvä. Työhön saa kattavan perehdytyksen, ja yhteistyö on sujunut mukavasti, hautaustoimen päällikkö Minna Aho kertoo. Vantaan hakuaika loppuu 28. helmikuuta. Sähköinen rekry-

tointilinkki löytyy Vantaan seurakuntien verkkosivuilta vantaanseurakunnat.fi.

Nuppi auttaa vantaalaisnuoria Vantaan nuortenkeskus Nuppi on avannut chat-palvelun. Nuppi on 13–21-vuotiaille nuorille ja perheille suunnattu palvelu, joka tarjoaa neuvoja, tukea ja hoitoa sosiaalisiin suhteisiin, mielenterveyteen, päihteidenkäyttöön ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Chat palvelee maanantaista

torstaihin kello 13–15 osoitteessa vantaa.fi/nuppi. Nupin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tarjoavat siellä neuvontaa akuutteihin kysymyksiin ja arvioivat, voisiko Nuppi olla oikea tukivaihtoehto nuorelle. Chat-palvelu täydentää Nupin puhelinneuvontaa, joka palvelee maanantaista torstaihin kello 9–11 numerossa 09 8392 6063. Nupilla ei ole avointa neuvontapistettä, vaan tapaamisaika Tikkurilan tai Myyrmäen tiloihin sovitaan chatin tai puhelimen välityksellä. Myös etätapaamiset ovat mahdollisia. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.1.–10.2.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12. Ystävänpäivän aaton sävellahja su 13.2. Facebookissa Yhteisvastuun hyväksi. Katso osallistumisohjeet: www.hakunilanseurakunta.fi.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14. Vietämme alkanutta vuotta koronarajoitusten keskellä. Jumalanpalveluksiin voi tällä hetkellä molemmissa kirkoissamme osallistua 30 henkeä. Ryhmät ja muu toiminta ovat tauolla ja niitä käynnistetään tilanteen salliessa. Ajantasaiset tiedot ja ohjeet löytyvät nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään joka toinen viikko. Maanantain lounasannosjako klo 11.30–12.15. Voit noutaa pakatun yhden hengen lounasannoksen kirkon parkkipaikan puoleiselta pääovelta. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 14–15.30.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2022

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15– 19.15. Seniorikerho joka toinen tiistai klo 13. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Messu su 30.1. klo 12. Harri Nurminen, Sari Kokkonen, Sini Nikku. Päivähetki Raamatun äärellä ti 1.2. klo 12. Jari Araneva. Raamattuluento ke 2.2. klo 18.30. Jeesus sovitti meidän syntimme. Miten risti tulisi ymmärtää? Professori Miikka Ruokanen. Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 6.2. klo 12 Jarmo Kokkonen, Sari Kokkonen, Sini Nikku ja Tuomas Heikkilä. Yhteisvastuukeräyksellä autetaan tänä vuonna koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa ja maailmalla. Tule mukaan lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja lahjoita netissä yhteisvastuu.fi/hakunila tai MobilePaylla numeroon 10197. Raamattuluento ke 9.2. klo 18.30. Mitä on parannuksen tekeminen? Päätoimittaja Leif Nummela. Kuulolähipalvelu to 10.2. klo 12. Kastepukunäyttely seurakuntasalissa ti–to 9–14 ja ke 17–19 ja su messun yhteydessä. Lisätietoja Sari Kokkonen 050 574 4469. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 tai hakunilan.diakonia@evl.fi. Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648.

ANTTI RINTALA

Hakunilan seurakunta

Riskiryhmäläisten on turvallista noutaa lounas Hakunilan kirkolta, lupaa Mirja Jalo.

Menokasvo

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Vietämme alkanutta vuotta koronarajoitusten keskellä. Jumalanpalveluksiin voi tällä hetkellä molemmissa kirkoissamme osallistua 30 henkeä. Ryhmät ja muu toiminta ovat tauolla ja niitä käynnistetään tilanteen salliessa. Ajantasaiset tiedot ja ohjeet löytyvät nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi. Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin kirkkomuskari Kevätkauden vauva- ja taaperomuskareihin ilmoittautuminen osoitteeseen sini.nikku@evl.fi. Toiveiden tiistai: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10. Lukupiiri tiistaisin klo 10. Hartaus tiistaisin klo 12. Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä sanaa ja rukousta tiistaisin klo 13. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21.

Take away -lounas kirkon parkkipaikalla Hakunilan seurakunnan yhteisöruokailu on koronatilanteen vuoksi siirretty Hakunilan kirkon parkkipaikalle annosjakeluksi. Kuka tällaisen ruoka-annoksen voi saada, Hakunilan seurakunnan diakoniatyöntekijä Mirja Jalo? – Ihan kuka tahansa, jolta puuttuu ruoka kotona pöydästä. Millaisista ruoista annokset koostuvat? – Ne ovat tavallista suomalaista kotiruokaa, kuten erilaisia kiusauksia tai vaikkapa perunaa ja kastiketta. Ruoka valmistetaan samana aamuna, ja jaettaessakin se on vielä lämmintä. Annoskoot ovat reiluja. – Varsinainen yhteisöruokailuhan on myös sosiaalinen tapahtuma, jossa tavataan tuttavia ja kysellään kuulumisia. Yhteisöruokailuissa on myös kasvisvaihtoehto, mutta nyt poikkeusoloissa se puuttuu. Ruoan valmistuksessa käytetään Yhteisen pöydän hä-

vikkielintarvikkeita. Jakelu on koronaturvallinen, mutta ruokaa riittää, vaikka paikalle saapuisi vartin verran aloituksen jälkeen, jolloin voi välttää ruuhkan. Annosjakelun yhteydessä järjestetään parkkipaikalla myös Maanantaikirkko. Millainen tilaisuus se on? – Ulkona vietettävä Maanantaikirkko aloittaa arkiviikon Hakunilan kirkolla. Hiljentymään voi tulla kello 10.45 alkaen. Hartaushetki alkaa klo 11, ja se kestää noin vartin verran. Joka toinen maanantai, yleensä parillisilla viikoilla, tarjolla on myös ehtoollinen. JUHANI HUTTUNEN Hakunilan seurakunnan yhteisölounaan annosjakelu järjestetään kirkon parkkipaikalla joka maanantai kello 11.30–12.15. Annosjakelussa on käytettävä maskia. Järjestely jatkuu näin toistaiseksi. Yhteisölounas järjestetään, kun viranomaiset sen sallivat.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.1.–10.2.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Messu su 30.1. klo 10. Harri Nurminen, Sini Nikku. Näkövammaisten miesten saunailta to 3.2. klo 18. Lähetyspiiri to 10.2. klo 18.

koisin klo 11–12.30. Mikäli koronarajoitukset estävät yhteisöruokailun jaetaan ruokakasseja vähävaraisille kirkon takapihalla klo 11–12. Ehtoollishartaus lounaan yhteydessä klo 12. Päiväkahvin Aikaan ma 7.2. klo 14. Rovastit Kersti ja Jaakko Rantasalo alustavat aiheesta Muistatko sinä?

MUUALLA

CAFÉ PÄHKINÄ

Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kevätkausi alkaa ke 2.2. Kuunloiste-kuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 17–17.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kevätkausi alkaa ke 2.2. Tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551. Nuorten Liikkari torstaisin klo 20 Sotungin koulun salissa yhteistyössä Vantaan YMCA:n kanssa.

Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Kahvilassa on esillä diakoniatyö Suomessa 150-vuotisjuhlanäyttely 17.1.–11.2. Valokuvanäyttelyn teemana on ”Et ole yksin” Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn kahvilan aukioloaikoina. Yhteisvastuutanssit kreikkalaisin askelin to 10.2. klo 18–19.30. Pastori Jaakko Kara johdattelee helpoimpiin kreikkalaisiin tansseihin. Vapaaehtoinen lahjoitus YV:n keräyslippaaseen. Aikaisempaa tanssitaitoa ei tarvitse.

Hämeenkylän seurakunta

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla, kun tilaisuuteen on merkitty ”striimataan”. Katso ajantasaiset tiedot toiminnan järjestämisestä ja kokoontumisrajoituksista www.hameenkylanseurakunta.fi. Messu su 30.1. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Striimataan. Messu su 6.2. klo 10. Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä. Striimataan. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11. Yhteisen pöydän lounas keskiviik-

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 2.2. klo 18.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 3.2. klo 10.

Ilpolankuja 2 Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11. Päiväkerho keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–11.30. Kenian lähetyspiiri to 3.2. klo 11.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. Rajoitusten ollessa voimassa vain puhelimitse p. 09 830 6550 Käynneistä on sovittava erikseen korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Koronaepidemiaan liittyvät

Tarkista tapahtumatiedot verkosta!

ISTOCK

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17 puhelimitse p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

LAMMASKUJA 2 B

Kokoontumisrajoitusten jatkosta 31.1. jälkeen ei ollut tietoa lehden menotietojen koontivaiheessa. Siksi osa tiedoista saattaa olla vanhentuneita. Osa toiminnasta saattaa olla tauolla tai siirretty verkkoon. Messuja järjestetään, mutta kirkoissa niihin voi osallistua tilan koosta riippuen enintään 30 henkeä. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkolähetyksinä seurakuntien verkkosivuilla tai sosiaalisen median kanavissa. Tarkista tilanne osoitteesta www.kirkkovantaalla.fi.

rajoitukset 17.1.–31.1. Korson seurakunnassa. Jumalanpalveluksissa Korson kirkkoon voidaan ottaa 30 henkilöä. Aikuisten kerhot ja piirit jäävät tauolle, lasten ja nuorten harrastustoiminta saa jatkua. Kaikessa toiminnassamme on vahva maskisuositus. Jos rajoitukset jatkuvat 31.1. jälkeen samanlaisina aikuisten piiritoiminta on edelleen tauolla. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Pihaperhekerho pe 28.1. klo 9–11.30. Messu su 30.1.klo 10. Tuomas Antola, Jani Vanhala, Juho Punkeri. Naisten raamattupiiri ti 1.2. ja 8.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 2.2. ja 9.2. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Katulähetyksen yhteisölounaan sijaan yhteisö ruokailut helmikuussa noutoateria periaatteella. Annokset jaetaan Korson kirkon parkkipaikalta ke 2.2. klo 11–12 ja ke 9.2. klo 11–12. Jatkamme yhteisölounasta heti, kun tilanne sallii. Lähetyspiiri ke 2.2. ja 9.2. klo 13 kokoustilassa. Avoin lähetyspiiri kaikille lähetyksen asiasta kiinnostuneille. Kahvi, hartaus, laulua ja lähetyksen ajankohtaisia asioita. Iltaperhekerho ke 2.2. ja 9.2. klo 18–20 lasten tiloissa. Tervetuloa avoimeen iltaperhekerhoon. Iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan ja syödään iltapuuro klo 19.30. Seurakunnan seniorit to 3.2. klo 13 seurakuntasalissa. Kotiseurakunta huolenpitäjänä. Diakoniapappi Mari Mäkelä. Iltarukouspiiri to 3.2. ja 10.2. klo

18–19 kokoustilassa. Perhekerho pe 4.2. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 6.2. klo 10. Minna Ruuttunen, Mari Mäkelä, Juho Punkeri. Yhteisvastuukeräys alkaa. Perhekerho ma 7.2. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 7.2. klo 13 seurakuntasalissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 7.2. klo 18 kirkon kirjastossa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. English Through Bible -raamattupiiri ma 7.2. klo 18.30 kokoustilassa. Seurakunnan seniorit to 10.2. klo 13 seurakuntasalissa. Hautaustestamentin tekeminen ja hautajaisjärjestelyt. Hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja Kyllikki Forsius. Vauvamuskari 1 0–1-vuotiaille torstaisin 3.2.–10.3. Korson seurakuntakeskuksessa, lasten tiloissa. Ilmoittautuminen alkaa ma 24.1. klo 9 ja päättyy 28.1. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti nettisivuilla, lisätiedot www.vantaanseurakunnat.fi/korsonseurakunta/lapsetjaperheet/muskaritoiminta. Vauvamuskariryhmien ajat: ryhmä 1 klo 11–11.30 ja ryhmä 2 klo 12–12.30. Muskareita ohjaa lastenohjaaja Erja Lindholm.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna helmikuusta alkaen ma, ti, to ja pe klo 10–13.30, jos rajoitukset sallivat. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Pihaperhekerho to 27.1. Perhekerho to 3.2. ja 10.2. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 1.2. ja 8.2. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 9.2. klo 10–11.30.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.1.–10.2. Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Vappu Olsbo 050 436 7712, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilm. Petri, p. 050 573 6328. Asolan leivontapuuhakerho 1–6lk keskiviikkoisin klo 18–20. Vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna. rinne@evl.fi.

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdas-

ta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi Noudatamme voimassa olevia koronaohjeistuksia.

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Pienoismallikerho 7–12-vuotiaille maanantaisin Karsikkokujan avoimessa kohtaamispaikassa. Ilm. Petri, p. 050 573 6328.

VERKOSSA

PYHÄN LAURIN KAPPELI

Rekolan seurakunnan messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebook– sivun kautta. Messu su 30.1. klo 10. Vappu Olsbo, Anssi Pyykkönen. Messu su 6.2. klo 10. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi.

Pappilankuja 3 Talvilintujen pihabongaus su 30.1. klo 12–13, Markku Aalto-Setälä, Jaakko Hyttinen. 100 lintulajin kerääminen alkaa! Tavataan Pyhän Laurin kappelin takana.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2022

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Junnuolkkari on avoinna tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa, jossa läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa. Junnuolkkarissa tarjolla myös välipalaa. Toiminta on maksutonta. Teetä ja kasviskeittoa ei tällä hetkellä tarjoilla ennen iltamessua voimassa olevien rajoitustoimien vuoksi.

Tarkista tapahtumatiedot verkosta!

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Messu su 30.1. klo 12, Kristiina Kartano, Päivi Helén, Iina Katila. Koronarajoitusten vuoksi osallistujamäärä on rajoitettu 30 henkilöön. Messu su 6.2. klo 12, Terhi Viljanen, Sanna Heikurinen.

MUUALLA

TIKKURILAN KIRKKO

ISTOCK

Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Ajantasaiset tiedot kävijärajoituksista löytyy nettisivuiltamme www. rekolanseurakunta.fi. Huomioithan, että messuissa, kirkollisissa toimituksissa (paitsi hautajaisissa) ja muussa tavanomaisessa uskonnollisessa toiminnassa tilaan voidaan ottaa 1/5 enimmäishenkilömäärästä, kuitenkin enintään 30 henkeä. Tarkista ajantasaiset tiedot kirkkoherranvirastosta. Yläovi-ruokailu tauolla, sen sijasta jaamme pienimuotoisesti hävikkiruokaa Rekolan kirkon yläpihalla maanantaisin klo 16–16.30. Lisätietoja Kaisa p. 044 422 0391. Kirkon leivontapuuhakerho 1–6 lk maanantaisin ja tiistaisin klo 18–20 ala–aula / vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna.rinne@ evl.fi. Messu su 30.1. klo 10. Vappu Olsbo, Anssi Pyykkönen. Messu su 6.2. klo 10. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi.

Tikkurilan seurakunta

Meditatiivinen iltamessu to 27.1., to 3.2. ja to 10.2. klo 20. To 27.1. koronarajoitusten vuoksi osallistujamäärä on rajoitettu 30 henkilöön. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, jossa meditatiivisuus toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima. Halutessasi voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi tuleviin hetkiin iltamessun yhteydessä. Käytäthän kasvomaskia osallistuessasi messuun ja huomioit turvavälit ja hygienian. Muskarikirkko pe 28.1. klo 10. Koronarajoitusten vuoksi osallistujamäärä on rajoitettu 30 henkilöön. Messu su 30.1. klo 10, Mirka Härkönen, Samppa Laakso, Terhi Suonsivu, Toomas Takala. Koronarajoitusten vuoksi osallistujamäärä on rajoitettu 30 henkilöön. Lastenkirkko su 30.1. klo 10 mes-

sun yhteydessä, Toivo- ja Rakkaus -tila, 2. krs. Tilaisuuteen voidaan ottaa enintään 7 henkilöä. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Uskotilassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Viikkomessu ma 31.1. ja ma 7.2. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Ma 31.1. koronarajoitusten vuoksi osallistujamäärä on rajoitettu 30 henkilöön. Lounas ma 31.1. ja ma 7.2. messujen jälkeen toteutetaan take away -lounaina. Voit hakea Tikkurilan kirkolta mukaasi aamulla keitetyn (jäähdytetyn) keiton ja lämmittää sen kotonasi. Erityisruokavalioita emme valitettavasti pysty huomioimaan. Keittorasioita jaetaan aulasta klo 12. Tule paikalle vain, jos olet oireeton ja käytä asioidessasi maskia. Sukkelat sukankutojat ti 1.2. klo 10–12 Bethanian tilassa, Vehkapolku 10 C. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 1.2. klo 13–14.30. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 2.2. klo 13, tilassa Toivo, 2. krs. Kohtaamispaikka ke 2.2. ja ke 9.2. klo 10–12.30 Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Tule rohkein mielin avoimeen kohtaamispaikkaan. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Perhepäivä pe 4.2. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e/perhe ja tarjoilu ilman keittoa 2 e/perhe. Laulupiiri pe 4.2. klo 15.30. Naisten rukouspiiri pe 4.2. klo 18, kokoustila Martta, 2. krs. Yhteiskristillinen laulu ja rukouspiiri la 5.2. klo 15, tilassa Toivo, 2. krs. Messu su 6.2. klo 10, Johanna Jakonen, Mari Chaulagai, Isabel Nieminen. Yhteisvastuukeräyksen avajaismessu. Lastenkirkko su 6.2. klo 10 messun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Usko-tilassa päivän

virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret.hirvensalo@evl. fi tai p. 050 572 2811. Friendship Mass – Itä-Vantaan Ystävämessu su 6.2. klo 16, Jaakko Hyttinen, Seppo Paulasaari. Yhteisvastuukeräys alkaa su 6.2. Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen teema on koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen Suomessa ja maailmalla. Yhteisvastuupisteellä Tikkurilan kirkossa 6.2. alkaen voit tutustua keräyksen teemaan ja lahjoittamismahdollisuuksiin. Voit lahjoittaa haluamasi summan osoitteessa yhteisvastuu.fi/tikkurila tai MobilePay:lla numeroon 72174. Vauvakahvila ma 7.2. klo 12.30– 14.30. Naisten raamattupiiri ma 7.2. klo 18–20. Raamatunlukupiiri ma 7.2. klo 18–20. Jeesuksen muotokuvat Uudessa testamentissa, Jaakko Hyttinen. Lähetyksen päiväpiiri ti 8.2. klo 13. Kokoushuone Valo, 1. krs. Omalla äänellä -ryhmä ti 8.2. klo 17.30–19, Terje Kukk. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri ke 9.2. klo 18–19 Tikkurilan kirkolla, mikäli voimassa olevat kokoontumisrajoitukset sallivat. Tervetuloa suunnittelemaan sinkkuiltoja ja sinkkutoimintaa yli 40-vuotiaille yhdessä toisten sinkkujen kanssa.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kahvilan aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Kerho isille ja lapsille ti 1.2. ja ti 8.2. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, musisointia ja iltapala 3 e/perhe. Lisätietoja: outi. myllyla@evl.fi tai p. 050 327 1634. Rukouspiiri ke 2.2. ja ke 9.2. klo 18–20. Perhepäivä ma 7.2. klo 9–14. Aamupala tyyppinen tarjoilu 2 e/ perhe. Miesten saunailta ma 7.2. klo 17–21. Naisten lenkkisauna to 10.2. klo 18–21. Lenkin jälkeen saunotaan ja syödään iltapalaa keskustellen tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa to 3.2. klo 18–20.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.1.–10.2. RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 1.2. ja ti 8.2. klo 9.30–11. Ristipuron keskiviikkokerho ke 2.2. klo 13.30–15.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 7.2. klo 9.30–11.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Perhekerho ti 1.2. ja ti 8.2. klo 9.30–11. Elävän veden virta -rukouspiiri ma 7.2. klo 17.30. Rukouspiiri kokoontuu Ylästön seurakuntatilassa parillisten viikkojen maanantaisin klo 17.30. Piirissä tutustutaan Raamattuun ja rukoillaan yhteisten asioiden ja toinen toistensa puolesta. Tervetuloa uudet mukaan ryhmään!

MUUALLA Kylväjän Raamattupiiri ma 7.2. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11

Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

VERKOSSA

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Seniorikerho torstaisin klo 13.30. Messu su 30.1. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Iiro Salminen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Miesten raamattupiiri ti 1.2. klo 18.30. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Yhteisvastuukeräyksen avausmessu su 6.2. klo 10. Papit Hannu Pöntinen, Tiina László, kanttori Ritva Holma. Friends’ Cafe su 6.2. klo 15–18. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty. Raamattupiiri ma 7.2. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 7.2. klo 17.30. Israel-piiri ti 8.2. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä. Kivistömessu ma 31.1. klo 19. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Etäpizzailta – Kivistön kauden yhteinen suunnittelu pe 4.2. klo 18–19. Kiinnostaako nuorten aikuisten yhteisön rakentaminen Kivistössä? Onko mielessäsi idea, jonka haluaisit toteuttaa tai haluaisitko kuulla, mitä mahdollisesti voisi olla luvassa? Suunnitellaan Kivistön tulevaa vuotta ja nuorten aikuisten toimintaa Vantaalla pizzan (tai muun itsellesi mieluisan syötävän) kanssa Zoomissa. Ilmoittaudu

Auta koronapandemian vaikutuksista kärsineitä nuoria Lue lisää www.kirkkovantaalla.fi/yhteisvastuu tai tämän lehden sisäosan sivulta 3. Keräyslupa Manner-Suomessa RA/2020/639, voimassa toistaiseksi.

mukaan ja pyydä linkki Oililta oili. karinen@evl.fi, p. 050 527 661. Mukana Kivistön papit Oili Karinen ja Aki Kekkonen. Rukous- ja raamattupiiri ti 8.2. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Miesten saunailta ke 9.2. klo 18–21.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Miestenpiiri ma 7.2. klo 18.30. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Raamattupiiri ti 1.2. klo 13. Martinlaakson lähetyspiiri ti 8.2. klo 19. Tukee oman seurakunnan nimettyjä kohteita Suomen Lähetysseuran kautta. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Toivon Tuulet ke 9.2. klo 18.

Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Kotiraamattupiiri ke 2.2. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93.

Messu su 30.1. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Iiro Salminen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Yhdessä eteenpäin – Kylväjän lähetysilta ke 2.2. klo 17.30 Zoomverkkopalvelussa. Rukoilkaa elon Herraa – Miten rukous vaikuttaa. Markku Laakso, Päivi Peittola ja Pia Heikkinen. Katso liittymislinkki vantaankoskenseurakunta.fi-sivulta. Etäpizzailta – Kivistön kauden suunnittelu pe 4.2. klo 18–19. Kiinnostaako nuorten aikuisten yhteisön rakentaminen Kivistössä? Onko mielessäsi idea, jonka haluaisit toteuttaa tai haluaisitko kuulla, mitä mahdollisesti voisi olla luvassa? Suunnitellaan Kivistön tulevaa vuotta ja nuorten aikuisten toimintaa Vantaalla pizzan (tai muun itsellesi mieluisan syötävän) kanssa Zoomissa. Ilmoittaudu mukaan ja pyydä linkki Oililta oili.karinen@ evl.fi, p. 050 527 661. Mukana Kivistön papit Oili Karinen ja Aki Kekkonen. Yhteisvastuukeräyksen avausmessu su 6.2. klo 10. Papit Hannu Pöntinen, Tiina László, kanttori Ritva Holma. Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 9.2. klo 17.30 Teams-verkkopalvelussa. Lähetys- ja kehitysyhteistyön tekijät kertovat kokemuksistaan ja oppimastaan. Alustus, raamattuopetus ja aikaa keskustelulle ja rukoukselle. Katso liittymislinkki vantaankoskenseurakunta. fi-sivulta. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

DICKURSBY KYRKA / PÅ NÄTET Staionsvägen 12 a Högmässa , sö 6.2 kl. 12. Anu Paavola och Anders Ekberg.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkovägen 45 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.1.–10.2.

ÖVRIGT Insamlingen Gemensamt Ansvar startar sö 6.2. I år samlas pengar för att hjälpa barn och ungdomar. Mera information hittar du på våra hemsidor. Bär det som en krona, en musikföreställning om depression, to 3.2 kl 18 Kulturfabriken Fernissan, Dickursbyvägen 36. Gratis inträde. Anmälningar till vandasvenska@ evl.fi. Efter föreställningen möjlighet att samtala med en diakoniarbetare.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit:

Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 040 357 9255 sanni.kupiainen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Ryhmätoiminnan kokoontumiset ovat tauolla 15.2. saakka. Puhelinryhmä perjantaisin 28.1., 11.2., 5.2., 11.3., 25.3., 8.4., 6.5., 20.5., 3.6., 17.6. Keskustelua vuoden aikaan ja ajankohtaisiin asioihin liittyen. Osallistuaksesi ryhmään tarvitset vain tavallisen puhelimen. Terhi soittaa sinulle ja yhdistää puhelut ryhmäpuheluksi. Sitten voimme keskustella niin kuin olisimme samassa huoneessa. Puhelinkerhoon mahtuu 4 osallistujaa. Ilmoittautumiset ryhmään aina edellisenä päivänä Terhille, p. 050 381 8758 tai terhi. suonsivu@evl.fi. Ilmoittautumisen voi jättää puhepostiin silloin, kun työntekijä ei pysty vastaamaan soittoosi. Urkumessu su 30.1. klo 10–11.15, Tikkurilan kirkko, os. Asematie 12, Vantaa. Ilmoittautumiset Terhi Suonsivulle p. 050 381 8758, viim. 26.1. virsien isotekstisten ja pistemonisteiden tekoa varten. Elämäni Laulu - jakamista musiikin äärellä maanantaisin 28.2., 7.3., 14.3., 21.3. ja 28.3. klo 10–11.30, Kirkonkulma, Kirkkokatu 1, Espoo. Pienryhmä sinulle, joka haluat tulla

Elämänkaari

Tarkista tapahtumatiedot verkosta! Kokoontumisrajoitusten jatkosta 31.1. jälkeen ei ollut tietoa lehden menotietojen koontivaiheessa. Siksi osa tiedoista saattaa olla vanhentuneita. Osa toiminnasta saattaa olla tauolla tai siirretty verkkoon. Messuja järjestetään, mutta kirkoissa niihin voi osallistua tilan koosta riippuen enintään 30 henkeä. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkolähetyksinä seurakuntien verkkosivuilla tai sosiaalisen median kanavissa. Tarkista tilanne osoitteesta www.kirkkovantaalla.fi.

jakamaan ja kuulemaan niin tämän hetken tunnelmia kuin hetkiä elämäsi varrelta ”elämän laulujen” äärellä. Jokainen tuo vuorollaan ryhmään kuunneltavaksi yhden laulun tai musiikkikappaleen. Ryhmään mahtuu 8 osallistujaa. Ohjaajana toimii yhteisö- ja kirkkomuusikko Katja Kangas. Tied. ja ilm. katja.kangas@evl.fi.

Hautaan siunattu Vilho Armas Jakonen 91 v, Lea Irmeli Harjapää 78 v, Irja Koskinen 87 v, Sakari Kullervo Kiikkala 69 v, Hulkkonen Rauno Olavi 75 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Sante Erkki Johannes Aaltonen, Enni Saana Elisabet Ruokonen, Elli Sofia Taina Kuusisto. Hautaan siunattu Maila Tuulikki Tolvanen 78 v, Henry Tuomo Palokangas 65 v, Nea Jenniina Valtonen 26 v.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Onni Emil Hyytiäinen, Lucas Toivo Olavi Juola, Eeli Oliver Nieminen, Oliver Ylo Mikael Pikkmaa. Hautaan siunattu Vieno Hilkka Arponen, 95 v, Viktor Rudolf Silfver, 91 v, Kaj Herbert Saari, 85 v, Pentti Esaias Servo, 84 v, Rauni Kyllikki Liikamaa, 82 v, Pekka Veikko Ruotoistenmäki, 76 v, Paula Anneli Suihkola, 73 v, Aaro Arvi Ahtiainen, 71 v, Arja Anneli Pehto, 71 v, Aaro Antero

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2022

Ojalainen, 69 v, Merja Anna Kaija Kaarnaoja, 61 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Mikko Petteri Marjakangas 48 v, Kari Torsten Ahonen 79 v, Orvokki Lehtonen 86 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Viola Karelia Leino, Viola Varpu Ellen Määttä.

ISTOCK

Högmässa, sö 30.1 kl. 10 Anu Paavola och Anders Ekberg. Högmässa, sö 6.2 kl.10 Anu Paavola och Anders Ekberg. Till gudstjänster och kyrkliga förrättningar kan delta 1/5 av utrymmets deltagarkapacitet eller högst 30 personer t.o.m. 31.1. Gudstjänster strömmas via församlingens YouTube kanal.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Julius Mikael Romppainen, Nette Aurora Ruuskanen, Hugo Walter Eskolin, Malla Anna Kaarina Merikoski, Amalia Iisa Auroora Musakka, Eeli Juhani Ensio Laaksonen, Noel Christopher Lindroos, Saaga Hanna Maria Suvanto, Amanda Elea Vilhelmiina Rahkola, Evelin Aino Adele Liikala, Oskar Veikko Viljami Huhtala, Oliver Herman Huhtala, Atte Tapani Korkea-aho, Luna Harriet

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen messu su 6.2. klo 14. Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. Viittomakielinen kohtaamispaikka ma 7.2. klo 11.30, Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. Viikkomessu, viittomakielinen tulkkaus, yhteisöllinen lounas ja vapaata keskustelua. Viittomakielinen perhekerho pe 11.2. klo 9.30–12, Lastenkappeli

Helene Burke, Leo Valtteri Johansson. Avioliittoon kuulutettu Niko Uolevi Korhonen ja Annmari Annikki Grip. Hautaan siunattu Tarmo Tuomas Jantunen 90 v, Erkki Olavi Salmi 89 v, Kalevi Armas Hautaniemi 89 v, Seija Onerva Soikkeli 89 v, Jorma Kuortti 84 v, Leila Sinikka Jäntti 83 v, Marja-Liisa Oksa 75 v, Marja Kaarina Vuorenmaa 73 v, Jaakko Antero Raivio 70 v, Markku Ilmari Palo-oja 68 v, Kimmo Karl Antero Ahonen 65 v, Kai Petteri Jussila 50 v, Kati Marianne Varonen 47 v, Sanna Marika Sipiläinen 30 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Cecilia Lumikki Eleanor Hurmerinta, Helka Leila Sinikka Jauhiainen, Cecilia Helmi Josefina Vapalahti, Lucas Eliel Johannes Tukiainen, Ilja Valtteri Heikkinen, HelgaMari Eveliina Ripatti, Rio Samuel Verkkoperä. Avioliittoon kuulutettu Elias Oskari Pekanpoika Varmanen ja Metti Melissa Emilia Sarmalinna.

Arkki, Leppävaarankatu 7 b, Espoo.

International Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Friends’ Cafe Sun 6th Feb 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available. English Bible study group Thu 17.2, 24.3, 21.4. at 2pm–4pm. For more information and enrollment please contact deacon Heidi Salminen 050 330 1828. Русскоязычная библейская группа по средам, 18-20 В церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем всех интересующихся! С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552.

Hautaan siunattu Esa Tuomas Rantala 88 v, Maija Kaarina Sievänen 72 v, Anna-Liisa Eriksson 70 v, Väinö Matias VähäTouru 93 v, Kyösti Kalevi Rainila 89 v, Liisa Marjatta Sinervo 81 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Tuva Linnéa Forsblom-Prittinen. Döda Salminen, Maj-Britt Gunnel 80 år.

Pyhän Laurin kappelin kylmiössä Vantaalla noin kolmannes arkkupaikoista oli vapaana tammikuun puolivälissä, kertoo Tikkurilan seurakunnan vahtimestari Tom Åstrand.

Hautajaiset voi pitää myös koronaoloissa Siunaustilaisuus on pääkaupunki seudulla mahdollista järjestää lyhyelläkin varoitusajalla. Hautaus järjestelyt kannattaa aloittaa jo ennen kuin hautauslupa on saatu. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JUSSI HELTTUNEN

lta-Sanomat uutisoi perjantaina 14. tammikuuta siitä, että sairaaloiden yhteydessä olevat vainajien kylmäsäilytystilat ovat Uudellamaalla täynnä ja vainajia on jouduttu säilyttämään jopa kylmätilojen lattioilla. Hautausmaiden kylmätiloissa paikkoja sen sijaan on tyhjillään. Pääkaupunkiseudun seurakuntien hautaustoimen päälliköt arvioivat sairaaloiden ongelman johtuvan siitä, että omaiset lykkäävät hautajaisjärjestelyjä. Yhtenä syynä voi olla koronatilanne: hautajaisia siirretään omaisten sairastumisen tai kokoontumisrajoitusten vuoksi. Tilanteen helpottamiseksi pääkaupunkiseudulla on muutettu rajoituksia niin, että hautajai-

siin voi osallistua enemmän saattoväkeä. – Sekä Pyhän Laurin kappelin että Ruskeasannan kappelin yhteydessä olevissa kylmiöissä on tilaa, kertoo Vantaan seurakuntien hautaustoimen päällikkö Minna Aho. – Vainaja voidaan siirtää seurakunnan kylmiötiloihin siinä vaiheessa, kun lääkäri on kirjoittanut hautausluvan. Omaisten tehtävä on tilata hautaustoimisto kuljettamaan vainaja, Ahon mukaan siunausaikoja on Vantaalla hyvin saatavissa. Lauantait ovat kiireisimpiä, mutta torstaisin ja perjantaisin aikoja löytyy hyvin. – Meillä on käytössä myös sähköinen ajanvarausjärjestelmä, jonka avulla varaaminen on helppoa, Aho lisää. MYÖS ESPOON hautausmaiden kylmiöissä on tilaa, kertoo Espoon seurakuntien hautaustoimen päällikkö Juha Ollila. – Me myös pystyisimme kohtuullisen nopeasti lisäämään paikkoja Kellonummelle. Tarvitaan vain pieniä muutoksia rakenteisiin, ja se on tarkoitus tämän vuoden aikana tehdäkin. Ollilan mukaan sairaaloiden kylmäsäilytystilojen täyttyminen alkuvuodesta on jokavuotinen ilmiö. Syynä ovat joulunpyhät, jolloin hau-

tajaisia ei pidetä. Espoossa krematorion kappelissa kaikki siunausajat olivat tammikuun puolivälissä varattuja helmikuun ensimmäiselle viikolle asti, mutta Kellonummen kappelista vapaita aikoja löytyi. Juha Ollila muistuttaa, että hautaan siunaaminen voidaan toimittaa myös kirkossa, jonne mahtuu enemmän saattoväkeä kuin siunauskappeleihin. – Kirkkosiunaus on hyvä vaihtoehto varsinkin silloin, jos vainaja tuhkataan. Helsingin seurakuntien hautaustoimen päällikkö Risto Lehto toivoo, että omaiset rohkaistuisivat varaamaan hautajaisaikoja koronatilanteesta huolimatta. Vaikka varauksia on Helsingissä tehty jo helmikuun loppupuolelle, siunaustilaisuuden järjestäminen onnistuu lyhyelläkin varoitusajalla, jos päiväksi käy jokin muu kuin perjantai tai lauantai. – Hautajaisjärjestelyt kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, heti kun pystyy ja jaksaa. Siihen ei tarvitse odottaa hautauslupaa, Lehto muistuttaa. Lisätietoa: vantaanseurakunnat.fi ja Vantaan seurakuntien hautausmaan toimisto p. 09 830 6220 palvelee arkisin klo 9–15. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2022

Koronapandemian aikana sekä nuorten yksinäisyys että mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti.

Korona-aika koettelee erityisesti nuoria Puhelu tai WhatsApp-viesti nuorelle voi joskus pelastaa hengen, muistuttaa korona-ajan nuorisotyötä tutkinut Sami Ritokoski.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

oronapandemian puhjettua kaksi vuotta sitten siirtyi suuri osa kirkon nuorisotyöstä verkkoon. Verkossa on pidetty kerhoja, nuorten iltoja, rippikoulua, erilaisia vertaisryhmiä ja jopa leirejä. – Uudessa tilanteessa työntekijöiltä on vaadittu joustavuutta ja valmiutta nopeisiinkin muutoksiin ja ratkaisuihin, kertoo Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori Sami Ritokoski. Hän on kollegansa Jouko Porkan kanssa tutkinut koronan tuomien poikkeusolojen vaikutuksia kirkon kasvatus- ja nuorisotyöhön. Ritokosken mukaan kokoontumisista somessa ja verkossa ovat hyötyneet esimerkiksi ne nuoret, joiden on vaikea olla sosiaalisissa tilanteissa tai jotka asuvat syrjäseudulla. Monille nuorille etätapaamiset ovat olleet luontevia ja myös tarpeellisia ja tärkeitä. Jotkut nuoret ovat kuitenkin pudonneet joukosta: osa siksi, ettei heillä ole tarvittavia laitteita, osa taas kyllästyttyään siihen, että kaikki tapahtuu etänä.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2022

TUTKIMUKSESSA NOUSI vahvasti esiin ammattilaisten tuntema huoli nuorista. Yli 70 prosenttia vastaajista arvioi pandemian seurausten näkyvän erilaisina mielenterveyteen liittyvinä haasteina kuten pelkoina, ahdistuksena, masentuneisuutena, toivottomuutena, turhautumisena, päihteiden käyttönä, yksinäisyytenä ja syrjäytymisenä. Ritokoskelle vastaukset kertovat paitsi nuorten ongelmista myös siitä, että kirkon nuorisotyöntekijät elävät aidosti lähellä nuoria ja havainnoivat sitä, miten nuorilla menee ja kuinka heitä voitaisiin auttaa. Yhteyttä on pyritty pitämään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa yksityisviestein. – Monet ovat myös ottaneet puhelimen käteen ja soittaneet nuorille. Juuri tämän kaltaiset toimenpiteet ovat elämää suojelevia tai pelastavia tekoja. Nyt poikkeusolojen aikana niiden merkitys korostuu. Tavallinen juttelu, kuulumisten kysely ja yhteyden pitäminen onkin todella arvokasta, Ritokoski sanoo. Auttamisen ei aina tarvitse olla tavallista juttelua ihmeellisempää, sanoo myös kasvatuspsykologian professori, yksinäisyystutkija Niina Junttila, joka luennoi 11.–12. tammikuuta verkossa järjestetyillä Kirkon kasvatuksen päivillä. PANDEMIA ON iskenyt erityisen pahasti lapsiin ja nuoriin, koska heidän selviytymiskeinonsa ovat heikompia kuin aikuisten. Sosiaaliset suhteet

ovat ihmisille iso voimavara kriiseissä, ja erityisen tärkeitä ne olisivat Junttilan mukaan lapsille ja nuorille. – Ajatellaan vaikka kymmenvuotiasta lasta. Hän on nyt elänyt viidesosan elämästään tilanteessa, jossa muut ihmiset eivät ole enää tuki ja turva, johon voi luottaa, vaan tartunnan pelon takia vaarallisia. Toisista ihmisistä pitää pysytellä etäällä ja heiltä pitää suojautua. Miten tämä vaikuttaa lapsen hyvinvointiin tällä hetkellä? Entä hänen kehitykseensä ja tulevaisuuteensa? LASTEN JA nuorten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat lisääntyneet huomattavasti koronapandemian aikana. Jo kaksi vuotta he ovat eläneet jatkuvassa epätietoisuudessa siitä, pääseekö kouluun tai harrastuksiin ja koska voi nähdä kavereita. Viime vuonna tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan noin 18 prosenttia lukiolaisista, 17 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 16 prosenttia yläkoululaisista koki toistuvaa yksinäisyyttä. Noin joka viides nuori koki keväällä 2021 kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Sosiaalista ahdistuneisuutta koki noin joka kolmas. Noin neljäsosa yläkoululaisista ja lukiolaisista ja viidesosa ammattiin opiskelevista koki masennusoireita. 37 prosenttia lukiolaisista oli huolissaan omasta mielialastaan. Luvut ovat korkeampia kuin koskaan kouluterveyskyselyn historiassa.■