Kirkko ja kaupunki 2022 3 Espoo by Kirkko ja kaupunki

10.2.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Ystävänpäivänä muistetaan rakastavaisten suojeluspyhimystä Valentinusta s. 4 Ympäristöystävälliset hautaustavat yleistyvät maailmalla – ruumis voidaan liuottaa tai kompostoida s. 10

Korjattu sydän Sydänleikkauksen jälkeen kirjailija Jukka Viikilä pitää taidetta entistä tärkeämpänä s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Olisipa aikuisillekin pyhäkoulu

Suuri ihminen osoittaa suuruutensa sillä, miten hän kohtelee pieniä ihmisiä.

KYSYIMME LUKIJOILTAMME heidän kokemuksiaan ja muistojaan pyhäkoulusta. Saimme paljon vastauksia. Valtaosa vastanneista muisti lapsuutensa pyhäkoulua hyvällä, vaikka toisenlaisiakin muistoja oli. Niissä ikävämmissä muistoissa oli kunnollisuuden rima usein tuntunut kovin korkealle viritetyltä. Olen itsekin entinen pyhäkoulupoika. Urani siinä koulussa ei ollut kovin pitkä, ja muistikuvani pyhäkoulusta ovat hatarat. Jokin mustavalkoinen valokuva pyhäkoulun joulukuvaelmasta minulla tosin on vieläkin muistona albumissani. Olen kuvassa paimenena pyyheliina päässäni vartioimassa kuvitteellista lammaslaumaa kedolla. Asuimme pienessä kerrostalossa, ja pyhäkoulu kokoontui taloyhtiön saunan pukuhuoneessa. Pyhäkoulua piti samassa talossa asunut pariskunta, kavereideni vanhemmat. Paljon myöhemmin ymmärsin heidän olleen helluntailaisia. Uskon tyylilajeilla ei silloin ollut mitään merkitystä, pyhäkoulu kuin pyhäkoulu. KYNNYS PYHÄKOULUUN oli matala, sen muistan. Meidän perhe ei ollut mitenkään harrasta sakkia, pikemminkin päinvastoin, ja silti se pyhäkoulu tuntui ihan luontevalta ajanvietteeltä. Ja ne siellä opitut rukoukset ja laulut ja jonkinlaiset hyvän elämän eväät olivat ihan jees, vaikkei sen kummempia uskovaisia oltukaan. Kirkko ja kaupungin pyhäkoulujuttua lukiessani tuli ensimmäisenä mieleeni, että toi-

SKOTLANTILAINEN ESSEISTI JA HISTORIOITSIJA THOMAS CARLYLE (1795–1881)

SAMALLA PALAUTUI takaraivosta eturaivooni erään kirkkoon kuulumattoman ystäväni toive, että aikuisillekin olisi pyhäkoulu, vaikka somessa. Se voisi olla matalan kynnyksen tuokio kerran viikossa, jolloin voisi kelata pyhään liittyviä asioita, kristinuskon ydinsanomaa ja ihmisiksi olemisen edellytyksiä. Ei kynnystä eikä rimaa, kaikki kelpaavat. Voisi itse asiassa olla aika hauskaa ruveta taas pyhäkoululaiseksi.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Tänään Ajattelen muista hyvää ja kohtelen ihmisiä kiltisti, mutta en ole sinisilmäinen enkä poljettavissa oleva kynnysmatto. METEOROLOGI ANNIINA VALTONEN ME NAISET -LEHDESSÄ 26.1.

Iankaikkisesti

”

MEIDÄN PERHE EI OLLUT

Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.

MITENKÄÄN HARRASTA

KIRJE ROOMALAISILLE 12:9–10

SAKKIA, JA SILTI PYHÄKOULU TUNTUI IHAN LUONTEVALTA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Tämä harmaus, tämä pysähtyneisyys, tämä outo väsymys. Luojani, en kestä tätä aikaa vuodesta ilman lempeää tukeasi ja pieniä merkkejä siitä, että kevät tulee tänäkin vuonna.

vottavasti pyhäkoulu pitää edelleen pintansa ja löytää uusia kekseliäitä muotoja maailman muuttuessa. Monet merkit viittaavat siihen, että kristillisen kulttuurin traditio on katkeamassa. Pyhäkoululla on edelleen paikkansa maailmassa.

Kirkko ja kaupunki

10.2.2022 Seuraava lehti ilmestyy 24.2. KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Lomalla aion nukkua pitkään ja paljon” Korona on hankaloittanut Sara Aransalon mielestä eniten vapaa-ajan viettoa kavereiden kanssa. Onneksi somesta löytyi uusi ja kiva ihmissuhde.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Sara Aransalo, 14, käyt peruskoulun kahdeksatta luokka Helsingin yhteislyseossa Kontulassa. Miten olet jaksanut korona-aikana? − Korona-aika on tuonut mukanaan uupumusta ja ärsytystä. Raskaimpia asioita koulussa ovat olleet kaksi etäopiskelukautta ja yksi karanteeni. Sen aikana opettajiin oli tunnin aikana vain Meet-yhteys ja opiskelu oli käytännössä omalla vastuulla. − Pandemia on vaikuttanut kaikkein eniten vapaa-aikaan. On hankalaa keksiä tekemistä kavereiden kanssa, kun kaikki paikat ovat kiinni. Aiemmin kävimme usein leffassa ja syömässä Mäkkärissä tai Subwayssa. Ajelimme myös busseilla pitkin pääkaupunkiseutua. Usein päädyimme 550:n reitille. Teemme sitä nytkin, mutta paljon vähemmän, koska maskin kanssa bussissa on ärsyttävää olla.

Mistä olet saanut voimia pandemia-aikaan? − Perheen perusarjesta. Minulla on kaksi vuotta vanhempi isoveli. Emme enää vietä aikaa muuten yhdessä, mutta kun olemme kotona, katsomme elokuvia ja juttelemme kaikenlaista. Olen myös alkanut tehdä ruokaa enemmän itse. − Iloitsen poikaystävästäni. Viime keväänä meidän kaverimme snäppäsivät keskenään ja yhdistivät meidätkin keskusteluun. Aloimme jutella Snapchatissa, ja nyt olemme olleet yhdessä seitsemän kuukautta. Olemme samassa koulussa, mutta emme tunteneet aiemmin.

Mistä asioista olet kiitollinen tässä hetkessä? − Olen kiitollinen koulumenestyksestäni. Hoidan läksyt joka päivä nopeasti, mutta kokeisiin ja erilaisiin itsenäisiin projekteihin menee paljon aikaa. Vaikka viime aikoina on ollut paljon stressiä ja paineita, olen saanut pidettyä keskiarvoni kiitettävän puolella. − Olen kiitollinen myös Netflixistä. Sen katsominen vie ajatukset pois omasta elämästäni ja poistaa stressiä. Tykkään katsoa erilaisia rakkausleffoja ja nuorten sarjoja, joihin ei tarvitse keskittyä liikaa, kuten Too hot to handle.

Mitä talvilomasuunnitelmia sinulla on? − Menemme ehkä Tampereelle. Tapaamme siellä myös tätini, mutta pääosin vietämme aikaa isovanhempieni luona. Pelaamme korttipelejä ja leivomme yhdessä sekä saatamme katsella vanhoja kotimaisia elokuvia. Mummo ja pappa ovat minulle todella tärkeitä. − Lomalla aion myös nukkua pitkään ja paljon.

Mikä sinulle on pyhää? −Ihmisoikeudet ja tasavertaisuus sekä rakastaminen. Koulujen talvilomaa vietetään pääkaupunkiseudulla 21.2.−25.2.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Ystävänpäivän taustalta löytyy Valentinus-niminen pyhimys, jonka pääkallo on säilössä Roomassa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA WIKIMEDIA COMMONS

Rakastavaisten P

yhän Valentinuksen sanotaan olevan kihlattujen ja onnellisten avioliittojen suojeluspyhimys. Suojeluspyhimykset ovat keskeisessä asemassa katolisessa kirkossa. Pyhien naisten ja miesten uskotaan auttavan ja suojelevan erilaisia ihmisiä, ammattikuntia ja paikkoja. – Nykyisin luterilaisessa kirkossakin on kiinnostuttu pyhimyksistä, ja varsinkin pyhiinvaelluskulttuuri on saanut jalansijaa, sanoo uskontotieteen dosentti Katja Ritari Helsingin yliopistosta. – Pyhiinvaelluksen ajatuksena on, että vaelletaan pyhille paikoille, tyypillisesti pyhimysten haudoille. PYHÄSTÄ VALENTINUKSESTA kiertää maailmalla erilaisia tarinoita. Varmasti ei tiedetä, onko tällainen henkilö todellisuudessa ollut olemassa vai

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

onko tarinoihin yhdistynyt asioita useammasta samannimisestä henkilöstä. Yhdessä tarinassa muistellaan Valentinus-nimisistä miestä, joka toimi 200-luvulla joko pappina tai piispana Italiassa. Hänen kerrotaan vihkineen kristittyjä avioliittoon, minkä vuoksi Valentinuksen päivää alettiin viettää rakastavaisten juhlapäivänä. Valentine’s day on saanut nimensä tältä pohjalta. Suomessa vietetään ystävänpäivää. Pappiskutsumuksensa vuoksi Valentinus kärsi kristittyjen vainoissa marttyyrikuoleman. Hänen ruumiinsa on oletettavasti aikoinaan haudattu maanalaiseen hautakammiokäytävään Rooman St. Valentinon kirkkoon, mutta hänen reliikkejään eli pyhäinjäännöksiään löytyy eri puolilta Eurooppaa. Luita on Rooman lisäksi esimerkiksi Dublinissa, Madridissa, Mytilenessä, Prahassa ja Savonassa. – Katolisuudessa reliikkejä pitää olla joka kirkossa. Saman pyhimyksen luita on jaeltu moniin

kirkkoihin, ja siksi niitä on eri paikoissa. Toisinaan pyhimyksen luita on epäilyttävän paljon, mutta eihän reliikin tarvitse olla kuin pieni pala, vaikka sormen luu. Rooman katakombeistahan on kätevästi löydetty kaikenmoisia luita, Katja Ritari sanoo. Pyhimyksen luissa uskottiin olevan voimaa. Keskiajalla niitä jopa varastettiin. Varastamistarinoihin liittyy usein jonkun näkemä uni. Unessa pyhimys kertoo luunsa olevan unohdetussa paikassa niin, ettei hän saa siellä tarpeeksi huomiota. Varkaus oikeutettiin, koska pyhimys itse oli käynyt pyytämässä siirtoa keskeisempään paikkaan, jotta uskovaiset pääsevät hänen luokseen helpommin rukoilemaan. IRLANTIIN PÄÄTYI 1800-luvulla pyhän Valentinuksen luita, kun kuuluisa saarnamies ja pappi John Spratt vieraili Roomassa saarnaamassa.

Kirkko ja kaupunki verkossa AKI TARVAINEN JA MARI AARNIO

Raamatun pahikset testissä Raamatusta löytyy paitsi ikiaikaista viisautta myös vääriä tekoja, turmelusta ja karmeita tyyppejä. Ketä heistä sinä muistutat? Hupaisalla verkkotestillä voit kokeilla, oletko esimerkiksi kavala Delila, murhanhimoinen Herodias vai kenties viekasteleva paratiisin käärme. Selvitä pahiksesi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”

Toisinaan pyhimyksen luita on epäilyttävän paljon, mutta eihän reliikin tarvitse olla kuin pieni pala, vaikka sormen luu.

Paavi Gregorius XVI antoi hänelle kotiin viemisiksi osan pyhän Valentinuksen luista. Ne asetettiin Dublinin Whitefriar Streetin kirkkoon. Nykyisin kirkko on Valentine’s Daynä suosittu pyhiinvaelluskohde, jossa rakastavaiset käyvät rukoilemassa pyhimyksen siunausta parisuhteelleen. Pyhän Valentinuksen pääkallo on Rooman Santa Maria in Cosmedinin kirkossa lasisessa pyhäinjäännöslippaassa. – Katolisissa kirkoissa reliikit ovat näkyvillä tai alttarin alla kammiossa, jonne pääsee portaita pitkin. Voi olla myös niin, että reliikit ovat esillä vain pyhimyksen juhlapäivänä. Silloin ne otetaan esiin ja niitä voidaan kantaa kulkueessa kirkon ympäri, Katja Ritari kertoo. Pyhimysten kuolinpäivä on aina heidän juhlapäivänsä. Pyhän Valentinuksen juhla on 14. helmikuuta. ■ Ystävänpäivää vietetään maanantaina 14.2.

REBEKKA NAATUS VERKKOKOLUMNISSAAN

BRAND PHOTO OY

päivä

”Ihminen jaksaa aina enemmän kuin mihin luulee pystyvänsä. Mutta kun raja lopulta tulee vastaan, sitä ei voi ylittää.”

Suomen ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ihmettelee, miksi keskustelua vanhusten palveluista leimaa aina rahapula. Rahaa kun on, kyse on vain siitä, mihin sitä käytetään. Vanhusasiavaltuutetun mielestä kaikkein vanhimmilla on kristallisoitunutta älyä, minkä vuoksi heidän ajatuksiaan pitäisi kuunnella paljon enemmän. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Psyyke ei tipahda taivaasta Ihmissuhteissa mennään rikki – ja niissä myös parannutaan. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SEPPO HAAVISTO

un Elli Meklin opiskeli aikanaan perheterapeutiksi, hänelle valkeni, että mielenterveyden syvintä ydintä on se, että ihminen kokee olevansa rakastettu. Pitkän uransa aikana opettaja na, seurakuntatyöntekijänä ja viimeiset kymme nen vuotta terapeuttina Meklinin oivallus on vain vahvistunut. Hän kirjoitti aiheesta kirjan Nimesi on rakastettu (Aikamedia 2021). – Itsetunnon ja elämässä etenemisen kannal ta olennaisinta on, että ihmisellä on kokemus rakkaudesta ja arvosta sekä pystyvyydestä. Näi den välissä lepää ihmisen mielenterveys, Meklin sanoo.

”

Haluaako tämän pienen ihmisen olevan pinteessä edelleen niin, että raippaa häntä isolla kädellä? Rakkauden tarpeen lisäksi Meklinin mukaan ihmiseen on koodattu joukkoon kuulumisen tar ve. Jos nämä tarpeet sivuutetaan, ihminen alkaa voida ennemmin tai myöhemmin huonosti. Ihmisen mieli rakentuu vastavuoroisessa vai kutuksessa toisiin ihmisiin. Prosessi alkaa synty mästä ja jatkuu läpi elämän. – Psyyke ei tipahda meille taivaasta, vaan ra kentuu syntymän jälkeisissä suhteissa. Lap sen ja vanhemman vuorovaikutukselliset koke mukset rakentavat aivoihin hermoradat sen mu kaan, mitkä kokemukset lapsen elämässä toistu vat. Olennaista on, toistuvatko siinä rakkauden, hyväksynnän, riittävyyden ja läsnäolon koke mukset.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

– Vai toiset? Se, ettei olla läsnä, ei välitetä, ei osoiteta rakkautta sanoilla eikä teoilla. Silloin ai voihin tallentuu se, ettei ole rakastettu. Se on niin yksinkertaista, Meklin toteaa.

nen kaikkea itseltään. Ilman sitä ihminen voi olla rajaton ja tulla suhteissa hyväksikäytetyksi. Hän voi lähteä ’rakastamaan liikaa’ ja päätyä läheis riippuvuuteen luullen sitä rakkaudeksi.

RAKKAUDETON LAPSUUS voi haavoittaa niin, että ihminen kääntyy itseään vas taan. Silloin ajatukset itsestä ovat usein negatiivisia. Avuk si Elli Meklin kannustaa et simään päätöstä, jossa si toutuu olemaan itselleen hyvä. – Aikuisen sisäinen lap si on saattanut olla pit kään pinteessä ja saanut osakseen rakkaudetonta kohtelua. Silloin voi miet tiä, haluaako tämän pie nen ihmisen olevan pin teessä edelleen niin, et tä raippaa häntä isol la kädellä, vai alkaisiko kohdella häntä vih doinkin kauniisti ja arvostavasti. – Jos ihminen on itselleen armoton ja vaativa eikä mieles tään riitä, mikään rakkauden muo doista – oma, toi sen ihmisen tai Ju malankaan rak kaus – ei pääse perille. Meklin tote aa, että rakkau den kaksoiskäs kystä muistetaan hyvin alku, mut ta erittäin tär keä loppuosa usein unohde taan. – Tuo käsky muistuttaa, että ra kasta lähimmäistä si niin kuin itseäsi. Voidakseen hyvin ih minen tarvitsee rak kautta ja arvostusta en

TERAPIASSA LÄHDETÄÄN Elli Meklinin mukaan usein siitä, että opetellaan suhtautumaan itseen myötätuntoisesti, rakkaudellisesti, armollisesti ja ymmärtäväisesti. Tehdään rauha itsen kanssa. – Aina ei tarvita terapiaa, vaan oma kas vuprosessi voi käynnistyä muutenkin. Mut ta jos ei voi hyvin, niin jollain tavalla sitä kannattaa alkaa selvittää. – Miksi masentaa tai ahdistaa? Mik si uni ei tule? Tai miksi suoritan, miksi mikään ei riitä? Tarvitaan jonkinlainen pysähtyminen, että alkaa vähän ym märtää itseään. Meklinin mielestä kaikki hyvät ihmissuhteet hoitavat miel tä. Suhteissa, joissa ihmi nen kokee voivansa ol la aidosti läsnä, hän tu lee näkyväksi sellaise na kuin on. Hän tulee kuulluksi ja oppii sa malla ymmärtä mään toista. – Ihmissuhteis sa me voimme mennä rikki, ja niissä me myös parannumme. Jos on ollut huonoja koke muksia, niis tä voi päästä irti. Uusissa, korvaavissa ko kemuksissa on valtava korjaava voima. Kun pää see aitoon vuoro vaikutukseen toisen ihmisen kanssa, tulee kosketetuksi ja saa osak seen hyväksyntää, toipumi nen lähtee liikkeelle. ■

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

– Mielenterveyden syvintä ydintä on kokemus rakastetuksi tulemisesta, sanoo perheterapeutti Elli Meklin.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Oikaisuja Tintti-sarjakuvien manauksista kertova Tyrskyn myrsky! -kirja on Pasi Heikuran suomeksi toimittama, ei kirjoittama kuten jutussamme (K&k 27.1.) ilmaistiin. Kirja pohjautuu Albert Algoudin teokseen L’intégrale des jurons du Capitaine Haddock.

Nuorten mielenterveyttä käsitelleessä jutussa (K&k 27.1.) mainittu Lasten ja nuorten keskuksen Moottoripaja-toiminta ei tue vain poikia, vaan toiminta on avointa kaikille nuorille. Sukupuoli tai mikään muu ominaisuus ei sulje nuorta toiminnan ulkopuolelle.

Etsitkö turvallista, väliaikaista asumista? Martta Shiberu jännittää, pääseekö hän jatkoon The Voice of Finlandin Ääni ratkaisee -vaiheen jälkeen.

Varovainen haave toteutui

Tilkantähti on kevyen hoivan palveluasumista tarjoava koti ikäihmisille, jotka tulevat toimeen päiväsaikaan annettavan avun turvin. Tule tutustumaan turvallisesti! p. 040 183 8716 (ark. klo 8-16) Mannerheimintie 164, Helsinki

Helsingin seurakuntien yhteisötyöntekijä Martta Shiberu osallistuu suosittuun The Voice of Finland -laulukilpailuun. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SAKU TIAINEN / NELONEN MEDIA

aulaminen on kuulunut 38-vuotiaan helsinkiläisen Martta Shiberun elämään kiinteästi lapsesta lähtien. Jo pidemmän aikaa hänellä on ollut varovaisena haaveena osallistua Nelosen The Voice of Finland -laulukilpailuun. – Lopulta rohkaistuin hakemaan kilpailuun, ja onnekseni minut valittiin mukaan. Edessä on ensimmäisenä Ääni ratkaisee -vaihe, jossa katsojille selviää, pääsenkö jatkoon, Shiberu kertoo. Hän myöntää, että jännitys on kasvanut sen jälkeen, kun julkisuuteen tuli tieto hänen osallistumisestaan kilpailuun. – Olen häkeltynyt siitä, miten paljon ihmiset ovat kannustaneet minua. Yritän kuitenkin ajatella niin, että kävi miten kävi, tämä ei määritä minua ihmisenä eikä laulajana. Shiberu soitti lapsena pianoa ja oli nuorena mukana kuoros-

sa ja bänditoiminnassa. Tämän hetken musiikkikuvioihin kuuluu Un Named Bandin treenejä, satunnaisia keikkoja ja demojen äänittämisiä. Lisäksi Shiberu julkaisee englanninkielisiä lauluvideoita YouTube-kanavallaan MarttaLahja. Hän laulaa enimmäkseen rhythm’n bluesia, jazzia ja poppia. Sosionomi-diakoniksi opiskellut Shiberu työskentelee yhteisötyöntekijänä Helsingin seurakuntayhtymän Kotoa Koollekutsujaksi -hankkeessa Itä-Helsingissä. Hän pyrkii tavoittamaan alueen maahanmuuttaja-kotiäitejä ja auttamaan heitä kotoutumisessa. – Minulle työni ja työhyvinvointini kannalta tärkeä tukikohta ovat Vartiokylässä sijaitseva Matteuksenkirkko ja sen työntekijät. On ihanaa, miten myös työkaverini ovat iloinneet osallistumisestani laulukilpailuun. ■ The Voice of Finland -kilpailu perjantaisin klo 20 Nelosella ja Ruudussa.

Palveluita ikäihmisten kotona pärjäämisen tueksi Luotettavaa, pätevää ja turvallista kotipalvelua Itä-Helsingissä. Tarjoamme kotihoitoa, siivousta ja ateriapalvelua kotiin toimitettuna. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä yksilöllisiä tarpeitasi vastaava palvelukokonaisuus. Kotitalousvähennyksellä tai palvelusetelillä saat palvelut edullisesti kotiisi. Terveisin Omakotisäätiön kotihoidon sairaanhoitaja Sanni Kirjavainen puhelin 0400 270 609 sanni.kirjavainen@ omakotisaatio.fi Puotilantie 3, Helsinki www.omakotisaatio.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Kirkkokin suomettui Neuvostoliiton pelko ajoi piispat presidentti Urho Kekkosen taakse. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT V. K. HIETANEN / JOKA / MUSEOVIRASTO

irjailija Jari Tervon toimittama Kylmän sodan Suomi -tv-sarja nosti vuodenvaihteessa keskusteluun yhteiskunnan ja sen kärkipoliitikkojen suomettumisen. Kirkkohistorian tutkija ja Turun yliopiston poliittisen historian dosentti Ville Jalovaara löytää useita esimerkkejä myös kirkon suomettumisesta. – Suomettumista pidetään ilmiönä, jossa pienempi maa mukautuu

suuremman tahtoon saadakseen elää rauhassa. Tuota tapahtui meillä koko yhteiskunnassa ja myös kirkossa, Jalovaara sanoo. Taustalla oli toisen maailmansodan jälkeinen tilanne, jossa maailma oli jakautunut kahteen leiriin. Sodan hävinnyt Suomi koki olevansa yksin. Neuvostoliitto vaikutti ikuiselta, eikä lännestä saatu varauksetonta tukea. Tšekkoslovakian miehitys vuonna 1968 konkretisoi miehityksen pelon.

Oma koti palvelutalossa

– Tunnelmat olivat samantapaiset kuin Ukrainassa nyt, Jalovaara toteaa. Hän pitää hyvänä, että tuosta ajasta nyt keskustellaan, sillä Suomen varovaisuus johti myös ylilyönteihin varsinkin 1970-luvulla. – Urho Kekkosen valinta presidentiksi poikkeuslailla 1973 on yksi esimerkki tästä. VILLE JALOVAARAN vuonna 2007 ilmestynyt väitöskirja Kirkko, Kekkonen ja kommunismi poliittisina kriisivuosina 1958–1962 kertoo ajasta, jolloin kriittisesti Urho Kekkoseen suhtautunut kirkko vaihtoi puolta. – Kekkosta pidettiin kirkon johdossa pitkään moraalittomana muun muassa naissuhteisiin liittyneiden huhujen vuoksi. Hänen ei katsottu sopivan valtionpäämiehen tehtävään, Jalovaara kertoo. Esimerkiksi Helsingin piispaa Martti Simojokea ja Lapuan piispaa Eero Lehtistä taivuteltiin presidenttiehdokkaiksi. Piispat eivät suostuneet ehdolle, joten Kekkosen vastaehdokkaaksi nostettiin vuonna 1961 oikeuskansleri Olavi Honka. Hänen ehdokkuutensa kariutui noottikriisiin, jossa Neuvostoliitto esitti YYA-sopimukseen vedoten

Suomelle sotilaallisia konsultaatioita ”toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Saksan liittotasavallan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhan johdosta”. – Neuvostoliiton ja kommunismin pelko ja varsinkin noottikriisi ajoivat kirkon Kekkosen taakse. Ajateltiin, että Suomen poliitikoista hän pystyy parhaiten säilyttämään rauhan, länsimaisen yhteiskuntamallin ja uskonnonvapauden, Jalovaara sanoo. Sisäpoliittisesti kirkko toimi kommunisteja ja kansandemokraatteja vastaan. Ulkopolitiikkaan piispat varoivat puuttumasta. – Vaikka kirkossa kyllä tiedettiin, mikä uskonnonvapauden tilanne oli esimerkiksi Virossa ja Unkarissa, ja kommunistien valtaannousua pelättiin, Jalovaara sanoo. Jonkin verran kirkkojen ahdingosta kommunistimaissa kirjoitettiin kirkon puolivirallisena äänenkannattajana pidetyssä Kotimaa-lehdessä. Kirkon johto sen sijaan varoi sanojaan. Mikkelin piispa Osmo Alaja totesi itsenäisyyspäivän saarnassaan vuonna 1959, että Suomen ulkopoliittinen asema estää kirkkoa ilmaisemasta myötätuntoaan ”eräi-

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa!

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. 28.2. klo 17.00–19.30 3.3. klo 17.00–19.00 7.3. klo 17.00−19.00 10.3. klo 17.00−19.30 Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18 v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa. Voisitko ryhtyä vapaaehtoiseksi, joka toimii saattaja-apuna lääkärikäynnillä tai parin viikon välein ulkoiluseurana ja keskustelukaverina?

Lahjoita

MobilePay 85050 tai yhteisvastuu.fi

Ilmoittaudu 17.2.2022 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja soittamalla tai www.vtkl.fi Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

den meille läheisten kansojen” kohtaloita koskevissa kysymyksissä.

Arkkipiispa Martti Simojoen virkaanastujaiset Turussa. Simojoen vierellä presidentti Urho Kekkonen.

ARKKIPIISPAKSI VALITUN Martti Simojoen aloitteesta kirkko aloitti vuonna 1970 oppikeskustelut Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. – Keskusteluilla pyrittiin antamaan Venäjän kristityille henkireikiä länteen, mutta ne toimivat myös virallisen ystävyyspolitiikan kirkollisena jatkeena, Ville Jalovaara sanoo. Simojoen jälkeen arkkipiispana toiminut Mikko Juva kertoo kirjassaan Seurasin nuoruuteni näkyä (Otava 1993) kirkkojen välisestä yhteydenpidosta seuraavasti: ”Suomessa olimme toki hyvin selvillä siitä, että kaikki viralliset vierailut tapahtuivat kommunistisen puolueen ja KGB:n ehdoilla. Tiesimme myös, että asiattomasta käytöksestä saisivat isäntämme kärsiä.” Arkkipiispan vierailu Neuvostoliitossa tuotti luvan toimittaa sikäläisille kirkoille vähäisiä määriä suomenkielisiä kirjoja. Samaan aikaan, kun kirkon johto oli kannanotoissaan varovainen ja pyrki auttamaan itäisiä kumppaneitaan virallisten kanavien kautta, vuonna 1967 perustettu Kansan-

lähetys organisoi yli miljoonan Raamatun ja muun kirjan salakuljetuksen kommunistimaihin. – Piispat suhtautuivat Raamattujen viemiseen varauksellisesti, vaikka eivät ilmeisesti tehneet mitään kovin mittavaa estääkseen sitä, Jalovaara kertoo. VUONNA 1973 oli perustettu vainottuja kristittyjä maailmanlaajuisesti puolustava Stefanus-Lähetys. Se kutsui Suomeen pastori Richard Wurmbrandin, joka oli ollut Romaniassa 14 vuotta uskonsa tähden vangittuna ja kidutettuna. Vuonna 1970 Wurmbrandt oli esiintynyt Helsingin jäähallissa 10 000 kuulijalle, mutta vuonna 1975 häneltä suljettiin pääsy pääkaupunkiseudun kirkkoihin ja Oulun tuomiokirkkoon. Oulussa syynä oli presidentin kansliapäällikön yhteydenotto. – Samaan aikaan, kun Suomessa valmisteltiin Helsingin ETYK-kokousta, jossa esillä olivat myös ihmisoikeudet, Wurmbrandtilta estettiin ulkopoliittisista syistä pääsy puhumaan kirkkoihin uskonnonvapauden loukkauksista. Tämä on ehkä kaikkein selkein esimerkki kirkon suomettumisesta, Jalovaara sanoo. ■

10 000 erilaista lelua

600 m² täynnä leluja

OTA HIIHTOLOMAKOHTEEKSI

LELUKAUPPA KUOPIOSSA

leikkaa 5€:n leikkiraha talteen ja käytä se oikeasti kaupalla tai verkossa

KAUPPAKESKUS MINNA, HAAPANIEMENKATU 18, KUOPIO

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Kompostoitaessa ruumiin päälle levitetään kuolleita lehtiä, kariketta ja sahajauhoja. Sen jälkeen ruumis laitetaan kompostoriin.

Vesituhkaus, kompostointi vai pakastekuivaus? Maailmalla kehitetään entistä ympäristö ystävällisempiä hautausmenetelmiä. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT SABEL ROIZEN / RECOMPOSE, RESOMATION JA CAPSULA MUNDI

iihtyvän ympäristökriisin hidastamiseksi tarvitaan paitsi ekologisempaa elämää myös ympäristöystävällisempi kuolema. Perinteisen arkkuhautauksen ja tuhkauksen rinnalle onkin kehitelty ympäristöä säästävämpiä hautausmenetelmiä. Emeritusarkkipiispa ja ihmisoikeusaktivisti Desmond Tutu tuhkattiin vesituhkausmenetelmällä Etelä-Afrikan Kapkaupungis-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

sa uudenvuodenpäivänä. 90-vuotiaana kuollut Tutu toivoi vesituhkausta nimenomaan ympäristösyistä. Vesituhkauksessa vainajan ruumis työnnetään isoon metalliputkeen, joka on täytetty vesi- ja kaliumhydroksidiliuoksella. Neste kuumennetaan, ja ruumis liukenee nesteeseen 4−6 tunnissa. Jäljelle jää haurastuneita luun kappaleita, jotka jauhetaan tuhkaksi. Ihmisessä mahdollisesti olleet metallit kerätään talteen.

Tämän jälkeen tuhkat laitetaan uurnaan, joka haudataan. Vesituhkauksessa tuhkaa muodostuu noin 20−30 prosenttia enemmän kuin perinteisessä tuhkauksessa. Jäljelle jäänyt vesi voidaan kaataa viemäristä alas vahingoittamatta ympäristöä. Koska neste on ravinnerikasta, sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi leikkokukkien viljelyyn. Englantilaisen vesituhkauslaitteita valmistavan Resomation-yrityksen Suomen edustaja Stephanie Sinclair Lappi kertoo, että vesituhkaus kuluttaa seitsemän kertaa vähemmän energiaa kuin krematointi, ja sen hiilijalanjälki on kuusi kertaa pienempi kuin perinteisen tuhkauksen. Hänen mukaansa vesituhkaus ei myöskään aiheuta elohopeapäästöjä tai muita haitallisia ilmastopäästöjä. Sinclair Lappi selvittää parhail-

laan, millaisia lakimuutoksia vesituhkauksen salliminen vaatisi Suomessa. Vesituhkausta vastaavaa menetelmää on käytetty jo 1990-luvulla hävittämään eläinkokeissa käytettyjen eläinten raatoja. 2000-luvulla Yhdysvalloissa lääketieteelliset oppilaitokset käyttivät vesituhkausta opetuskäyttöön lahjoitettujen ruumiiden hävittämiseen. Tällä hetkellä vesituhkaus on Etelä-Afrikan lisäksi sallittua muun muassa Meksikossa ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa. KAIKKEIN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIMPÄNÄ hautausmenetelmänä pidetään ruumiin kompostointia. Kompostoitava ruumis kääritään hajoavaan kankaaseen, ja sen päälle levitetään kuolleita lehtiä, kariketta ja sahajauhoja. Ruumis suljetaan kompostoriin, jossa on bakteereille ja mikrobeille suotuisat olosuhteet. Kompostoinnissa ruumis hajoaa noin kuukaudessa, minkä jälkeen jäljellä on pari kottikärryllistä multaa. Omaiset saavat mullan mukaansa, ja he voivat käyttää sen vaikka omassa puutarhassaan kukkien istuttamiseen. Ihmisruumiin kompostointi sallittiin ensimmäisenä Yhdysvalloissa, Washingtonissa vuonna 2019. Myös Oregonin ja Coloradon osavaltiot sallivat vainajan kompostoinnin. Suomessa Kokoomusnuoret hyväksyivät viime marraskuussa liittokokouksessaan aloitteen, jossa vaaditaan, että hallitus aloittaa välittömästi toimet lainsäädännön muuttamiseksi niin, että vainajien kompostointi olisi sallittua myös meillä. Yhdysvalloissa sekä vesituhkaus että kompostointi ovat kohdanneet vastustusta varsinkin katolisen kirkon piirissä. Joidenkin mielestä nämä hautausmenetelmät eivät ole riittävän arvokkaita ja kunnioittavia vainajan käsittelytapoja. Kolmatta ekologiseksi miellettyä hautausmenetelmää ei ole toistaiseksi testattu missään päin maailmaa.

Vesituhkauksessa ruumis liuotetaan vesi- ja kaliumhydroksidiliuokseen. Jäljelle jääneet luut jauhetaan tuhkaksi.

Kyseessä on promessointi eli ruumiin pakastekuivaus. Ruotsalainen biologi Susanne Wiigh-Mäsak kehitti menetelmän jo vuonna 1999. Pakastekuivauksessa ruumis on tarkoitus jäädyttää upottamalla se −200-asteiseen typpeen. Jäädyttämisen jälkeen ruumis ravistellaan pölyksi.

”

Kompostoinnissa ruumis hajoaa noin kuukaudessa, minkä jälkeen jäljellä on pari kottikärryllistä multaa. Perinteisiä hautausmenetelmiä haastaa myös taiteilijapari Anna Citellin ja Raoul Bretzelin Capsula Mundi -projekti. Taiteilijat ovat suunnitelleet munanmuotoisen biohajoavan kapselin, johon vainaja asetetaan sikiöasennossa. Kapseli haudataan maahan, ja sen päälle istutetaan puu, joka saa ravintoa maatuvasta ruumiista. Taiteilijapari haluaa projektillaan kiinnittää huomion siihen, että ihminen on osa luonnon kiertokultua. Maatuvia kapseleita ei toistaiseksi ole otettu käyttöön. SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITON puheenjohtajan ja Krematoriosäätiön toimitusjohtajan Mikael Wilénin mukaan uudet menetelmät tuskin tulevat käyttöön Suomessa ihan

Maatuvan ruumiskapselin kehittäneet Anna Citelli ja Raoul Bretzel ovat suunnitelleet myös munan muotoisia biohajoavia tuhkauurnia.

lähivuosina. Parhaiten menetelmistä hän on tutustunut vesituhkaukseen. Uusien hautausmenetelmien käyttöönottamista jarruttaa Suomen lainsäädäntö, joka ei tunne tällä hetkellä muita hautaustapoja kuin arkkuhautauksen ja tuhkauksen. Uusien hautausmenetelmien käyttöönotto vaatisi muutoksia ainakin kirkkolakiin ja hautaustoimilakiin. Hautaustoimintaan liittyy aina myös viranomaisten myöntämä ympäristölupa. Wiléniä mietityttää sekin, kuka uudet menetelmät toisi Suomeen. − Tuhkaus-, kappeli- ja hautaustoimintaa saa meillä myydä enintään omakustannehintaan, joten todennäköisesti uusia hautausmenetelmiä saattaisi tuoda Suomeen jokin säätiömuotoinen tai seurakuntayhtymien omistuksessa oleva taho. Mikään yksityinen taho niitä tuskin lähtee viemään eteenpäin, koska siitä ei saa järkevää yritysmuotoa, Wilén pohtii. Suomessa evankelis-luterilaiset seurakunnat omistavat suurimman osan hautausmaista. Ne omistavat myös kaikki muut krematoriot paitsi Helsingissä sijaitsevan Hietaniemen krematorion, jota ylläpitää Krematoriosäätiö. − Eri toimijoilla on vielä paljon työtä tehtävänä. Uusia hautaustapoja tulee varmasti meillekin, mutta kuluu aikaa, ennen kuin niistä tulee hyväksyttyjä toimintamalleja, Wilén kertoo. Myös tuhkaus hautausmenetelmänä hyväksyttiin Suomessa hitaasti. Siitä alettiin puhua jo 1880-luvun lopussa. Ensimmäinen krematorio rakennettiin Helsinkiin vuonna 1926. Seuraavat krematoriot otettiin käyttöön vasta neljäkymmentä vuotta myöhemmin 1960-luvulla. Nykyään tuhkaus on Suomessa yleisin hautausmenetelmä. Vuonna 2020 vainajista tuhkattiin 60,5 prosenttia. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Raamattu ei kerro, minkä näköinen Jeesus oli. Vuonna 2001 brittiläisessä Son of God -dokumenttisarjassa esitettiin rekonstruktio siitä, miltä Jeesus olisi voinut näyttää. Richard Neaven tekemässä rekonstruktiossa käytettiin oikeuslääketieteellisen antropologian tekniikoita. Se perustui arkeologisissa kaivauksissa löydettyihin pääkalloihin, jotka ovat peräisin Jeesuksen aikalaisilta hänen kotiseudultaan. Kallojen perusteella arvioitiin myös, että Jeesus olisi ollut noin 150 cm pitkä ja painanut noin 50 kg.

Tunnetko tämän miehen? Jeesuksen elämästä tiedetään paljon, mutta ihmeitä ja ylösnousemusta tutkimus ei selitä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT BBC PHOTO LIBRARY JA WIKIMEDIA COMMONS

ntä jos mitään Jeesusta ei ole koskaan ollutkaan? Jos hän onkin uskon piiriin kuuluva hahmo siinä missä Jumala ja Pyhä Henkikin? Yksi arkkityyppinen myyttinen sankari, joita eri uskonnoissa ja tarustoissa on lukemattomia? Teologian tohtori, Jeesus-tutkija Matti Kankaanniemen mukaan keskustelu historiallisen Jeesuksen olemassaolosta ja teoriat, joissa se kiistetään, ovat putkahtaneet pintaan säännöllisin väliajoin 1800-luvulta asti. On verrattu Jeesusta Lähi-idän uskontojen myyttisiin sankareihin, arvioitu ihmeistä kertovat evankeliumien tekstit epäluotettaviksi ja korostettu sitä, että silminnäkijöiden todistuksia ei ole. – Jeesuksen kieltäjillä on aika paljon yhteisiä piirteitä salaliittoteoreetikoiden kanssa. Ammutaan sarjatulella erilaisia argumentteja ja koristellaan tekstejä lähdeviitteillä ilman, että olisi oikeasti perehdytty tutkimukseen viitteiden takana. Tutkijoiden on vaikea pysyä mukana, koska vastaaminen vaatisi valtavan työmäärän, Kankaanniemi kuvailee. Hän kuitenkin lisää, että se, onko jotakuta historian henkilöä ollut olemassa, on ihan asiallinen ja oikeutettu kysymys. – Tällaisia haasteita tieteentekijöille saa ja kuuluu esittää, eikä niihin voi suhtautua vain olankohautuksella. Kyllä Jeesus-tutkijoiden pitää pystyä selkeästi ja ymmärrettävästi selittämään, miksi meillä on konsensus Jeesuksen olemassaolosta, Kankaanniemi sanoo. MITÄ HISTORIALLISESTA henkilöstä nimeltä Jeesus Nasaretilainen sitten tiedetään? Alku ei ole kovin lupaava. Kiistatonta on kyllä se, että Jeesus syntyi, mutta syntymän tarkasta ajankohdasta tai paikasta ei ole varmaa tietoa. – Tutkijoiden suhtautuminen Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien lapsuuskertomuksiin ja niissä olevan historiallisen tiedon määrään vaihtelee. On kuitenkin olemassa ihan varteenotettava tutkimuslinja, joka lähtee siitä, että Jeesuksen äiti Maria oli varhaiskirkossa mukana ja on mahdollisesti tuonut suullisen perimätiedon kokonaisuuteen oman panoksensa. Sikäli Jeesuk-

sen syntymä voisi ajoittua vuosiin 6–4 eKr., Herodes Suuren valtakaudelle, Matti Kankaanniemi sanoo. Myös tutkijoiden näkemykset Jeesuksen syntymäpaikasta eriävät. Evankeliumeissa mainittu Betlehem on ehkä myöhempi lisäys, jonka tarkoituksena on ollut korostaa Jeesuksen kuulumista Vanhassa testamentissa esiteltyyn kuningas Daavidin sukuun. Jeesuksen kuoleman ajankohdasta ollaan varmempia. Vuosi on joko 30 tai 33. Se on päätelty vertaamalla Paavalin kirjeiden tietoja ja evankeliumien yksityiskohtia toisiinsa.

”

Aika paljon jää tilaa ajatukselle, että siellä oikeasti tapahtui jotain poikkeuksellista. Selvää on Kankaanniemen mukaan myös se, että Jeesus oli kotoisin Nasaretista ja että Maria ja Joosef olivat hänen vanhempansa. – Mutta sen selvittämiseen, oliko Joosef Jeesuksen biologinen isä, eivät historiantutkimuksen metodit ulotu. On ilmeistä, että jotakin erikoista asiaan liittyy – ainakin Joosefin isyyttä on aikanaan epäilty. Jeesuksella oli useampia sisaruksia, jotka hänen kuolemansa jälkeen olivat mukana varhaiskristillisessä liikkeessä, ja heistä Jaakob merkittävässä johtoroolissa. Vauva-ajan jälkeen Jeesus katoaa kertomuksista vuosikausiksi. Luukkaan evankeliumissa mainitaan hänen vierailustaan Jerusalemin temppelissä 12-vuotiaana. Teini- ja nuoruusvuosista ei kerrota mitään. Arvailla kuitenkin voi: Kankaanniemen mukaan Jeesus mitä suurimmalla todennäköisyydellä toimi isänsä Joosefin ammatissa eli teki rakentajan töitä.

SITTEN, EHKÄ NOIN vuoden 28 paikkeilla tapahtui jotakin, mikä sai Jeesuksen jättämään aiemman elämänsä ja ryhtymään kiertäväksi saarnaajaksi. Hän ehkä kuuli Johannes Kastajan julistavan mielenmuutosta ja koki jonkinlaisen herätyksen. Hän antoi Johanneksen kastaa itsensä. Tutkijat ovat samaa mieltä siitä, että Jeesuksen julkisen uran alkuvaiheet ovat vahvasti sidoksissa Johannekseen ja hänen liikkeensä toimintaan. Jeesus ei pelkästään julistanut, hän myös evankeliumien mukaan paransi sairaita, karkotti riivaajia ja jopa herätti kuolleen. – Tällainen karismaattinen toiminta näyttää olleen aika keskeisessä roolissa, sillä se tulee ilmi niin Jeesuksen seuraajien kuin hänen vastustajiensakin näkemyksissä. Jeesus siis teki asioita, jotka ympärillä olevat ihmiset tulkitsivat ihmeiksi. Historiantutkija ei voi näyttää niitä toteen, mutta hän voi sanoa, että tämän tyyppinen ilmiö näyttäisi tapahtuneen, Matti Kankaanniemi sanoo. – Parantamisia on yritetty selittää erilaisiksi psykosomaattisiksi ilmiöiksi – että kosketus saa oksitosiinin virtaamaan ja tulee parempi fiilis – mutta ei noille selityksille ole varauksetonta kannatusta. Aika paljon jää tilaa ajatukselle, että siellä tapahtui oikeasti jotain poikkeuksellista. Jos ruvetaan yliskeptisiksi ja selittämään pois kaikki selittämätön, historiaa ei oikein pystytä tutkimaan. Joskus on vain pakko todeta, että maailmassa tapahtuu erikoisia asioita, Kankaanniemi pohtii. Jeesuksen tekemät ihmeet ja julistus uuden todellisuuden, Jumalan valtakunnan, tulemisesta vetosivat tavalliseen kansaan ja niihin, jotka olivat sen ajan yhteiskunnassa alaluokkaa. Jeesuksen lähimmät oppilaat olivat esimerkiksi kalastajia ja tullimiehiä. Hänen seuraajissaan oli myös naisia. Jeesus kastoi seuraajiaan niin kuin Johanneskin. Kaste oli merkkinä kääntymisestä ja uuteen liikkeeseen liittymisestä. Uutta uskontoa Jeesus ei kuitenkaan ollut perustamassa. – Jeesus toimi juutalaisuuden puitteissa, mutta hänen toiminnassaan erilaista oli se, että syntiset ja muut, joiden ennen oli ajateltu olevan ulkopuolella, otetKIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

tiinkin sisään Jumalan ja israelilaisten väliseen liittoon. Se, että Jeesus ikään kuin luopui pääsykokeista, loukkasi fariseuksia ja aiheutti kiistaa. Kiistat juutalaisen eliitin kanssa kärjistyivät, ja välikohtaus Jerusalemin temppelissä oli Kankaanniemen mukaan piste i:n päälle. Jeesuksesta oli tullut niin merkittävä uhka Jerusalemin uskonnolliselle ja taloudellis-poliittiselle vakaudelle, että hänestä oli päästävä eroon. PARI PÄIVÄÄ Jeesuksen kuoleman jälkeen joukko Jeesuksen naisseuraajia löysi hänen hautansa tyhjänä. Myöhemmin useilla sadoilla ihmisillä oli kokemuksia, jotka he tulkitsivat ylösnousseen Jeesuksen ilmestymisiksi. – Sen enempää ei tutkimuksen puitteissa voi sanoa. Sitä, mistä tuollaisissa kokemuksissa on kyse, ei ehkä nykypäivänäkään olisi mahdollista selvittää, vaikka käytössä olisi millaiset mittarit ja aivokäyrät, Matti Kankaanniemi arvioi. Juuri naisten läsnäolo Jeesuksen kuoleman ja tyhjän haudan todistajina on Kankaanniemen mukaan merkittävä ja mielenkiintoinen yksityiskohta. Tuohon aikaan naisten todistukselle ei juuri annettu arvoa, joten asian uskottavuuden kannalta he olivat mahdollisimman huonoja todistajia. Avaintodistajaksi evankeliumeissa nostettu Magdalan Maria varsinkin oli maineeltaan kyseenalainen. – Hänestä oli ajettu riivaajia, eli hän oli ollut aika sekaisin. Kuka haluaisi keksimällä keksiä sellaisen todistajan? ■ Matti Kankaanniemi luennoi 19.1. Areiopagiverkkolehden seminaarissa aiheesta ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan?” – Myyttiteoria eli historiallisen Jeesuksen kieltäminen ja tieteellinen Jeesus-tutkimus. Luento on katsottavissa YouTubessa.

Jotkut uskovat, että Torinon käärinliinassa ovat Jeesuksen kasvot ylösnousemuksen hetkellä. Radiohiiliajoituksen perusteella käärinliina on kuitenkin keskiajalta peräisin oleva väärennös. Secondo Pian valokuva liinasta on vuodelta 1898.

Totta vai tarua: Elikö Jeesus Intiassa ja oliko hän naimisissa?

tella, että henkilökohtainen jumalasuhde on myös ollut hänen sanomassaan läsnä. En ajattele, että Jeesus on kaikkea kaikille, mutta ihmiset ovat usein moniulotteisia ja monikerroksisia, ja heidän elämästään ja toiminnastaan voi löytää yhtymäkohtia aika moneen.”

Raamatuntutkija Matti Kankaanniemi vastaa Jeesukseen yleisesti liitettyihin väitteisiin. Jeesus vietti nuoruusvuotensa Intiassa opiskellen sikäläisiä uskontoja. Jeesus ei kuollutkaan ristillä, vaan pakeni Intiaan. ”Nämä menevät kyllä muumipeikkopuolelle. Ajatus Jeesuksen Intian-vuosista elää erityisesti esoteerisissa piireissä, mutta siitä ei ole minkäänlaista näyttöä. Totta kai tämmöistä voi esittää, mutta keissi pitäisi käydä läpi tieteellisen tutkimuksen säännöillä.” Magdalan Maria oli Jeesuksen vaimo. ”Ei se ole poissuljettua. On ihan vakavasti otettavia tutkijoita, jotka ovat sitä esittäneet. Tosin se ei ole yhtä yleinen ja hyvin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

perusteltu näkemys kuin se, että Jeesus ei olisi ollut naimisissa. On arvioitu, että Jeesuksen ja Magdalan Marian kohtaaminen Jeesuksen haudalla vaikuttaa miehen ja vaimon kohtaamiselta. Tämä asia herättää varmasti tunteita sekä uskonnollisissa että antiuskonnollisissa piireissä: toiset pillastuvat ja toiset innostuvat.” Jeesus oli maailmanlopun profeetta. ”Tutkijat ovat jakautuneet aika lailla kahteen leiriin. Toiset ovat apokalyptisen Jeesuksen eli maailmanlopun profeetan kannalla ja toisten mielestä Jeesus oli viisausopettaja. Kyllä Jeesuksella oli tuomion ja maailmanlopun sanoma, mutta hä-

Jeesus oli poliittinen aktivisti ja kapinallinen. ”On yritetty esittää, että Jeesus olisi kapinoinut Rooman valtakuntaa vastaan, mutta todistusaineisto on heikkoa. Roomalaiset eivät nähneet Jeesusta ja hänen seuraajiaan uhkana, vaan ristiinnaulitseminen tehtiin enemmänkin myönnytyksenä ylipapeille. Alkuseurakuntaa he eivät olleet kiinnostuneet tukahduttamaan.” nen julistuksessaan näkyi myös viisaustraditio, joka opastaa tavallisen elämän elämiseen. Nämä menevät lomittain.” Jeesus oli mystikko, joka opasti henkilökohtaiseen jumalasuhteeseen. ”Tämäkin on varmaan ihan oikeutettu tulkinta. Jeesuksen sanomaan liittyy muutenkin rajua individualismia, joten voi aja-

Jeesuksen hauta luineen on löydetty. ”Näitä liitonarkkuja ja Nooan arkkejahan löytyy. Jos näissä olisi hiukankin pohjaa, niin paikalle ryntäisi iso joukko tutkijoita eri yliopistoista. Ei myöskään ole mitään katolisen kirkon ja tutkijoiden salaliittoa, joka yrittäisi salata asian.”

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI Mustikka ja sianpuolukka sopivat couperosa-iholle Sianpuolukan arbutiini on erityisen hyvä raakaaine couperosaan taipuvaiselle iholle, koska se vahvistaa ohutta ihoa ja pintaverisuonten seinämiä. Mustikka suojaa ihoa ulkoisilta rasituksilta ja lievittää tulehduksia. Lisäksi mustikka parantaa ihon kollageenin elastisuutta kiinteyttäen ihoa.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA? Relaxant® Lihastenrentouttaja Nopeuttaa lihasten palautumista ja on tehokas apu niin aktiiviurheilijoiden ja -liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa. Auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin. Sopii myös lasten kasvukipuihin.

Relaxant® Jalkavoide Laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja. Voide helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja. Jalkavoide myös lämmittää palelevat jalat.

kauppa.detria.fi

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä kauppa.detria.fi

Kuka?

Jukka Viikilä, 48, on Helsingissä asuva kirjailija ja dramaturgi. Hän on voittanut kauno kirjallisuuden Finlandiapalkinnon romaaneistaan Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus) ja Taivaallinen vastaanotto (Otava). Hän on kirjoittanut myös radiokuunnelmia ja toiminut teatteriesitysten dramaturgina.

Mitä?

Viikilä kirjoittaa uutta romaania sata vuotta täyttävän naisen elämästä. Keväällä hän matkustaa kirjoittamaan kirjaansa Pariisiin.

Motto

Pyrin vaihtamaan mottoni aina kuin mahdollista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Toinen mahdollisuus Sydänleikkaus ei loppujen lopuksi ollut minulle epämiellyttävä kokemus. Se syvensi elämän merkitystä, sanoo toistamiseen kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Jukka Viikilä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

un Jukka Viikilä voitti kuusi vuotta sitten kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksestaan Akvarelleja Engelin kaupungista, siitä seurasi melkoinen härdelli haastatteluineen ja yleisötilaisuuksineen. Meininki oli aivan toinen Viikilän saatua palkinnon jälleen viime joulukuussa romaanistaan Taivaallinen vastaanotto. Koronapandemian vuoksi kaikki kirjaan liittyvät tilaisuudet siirrettiin keväälle, ja lisäksi hän sairastui flunssaan heti palkinnon myöntämisen jälkeen. – Kaikki on sujunut paljon pehmeämmin verrattuna ensimmäiseen kertaan, ja se on hyvä, sillä olen voinut nyt keskittyä paremmin kirjoittamiseen. Toinen Finlandia-palkinto oli Viikilälle iloinen yllätys. Hänellä on kuitenkin ristiriitainen olo siitä, että kirjailijat joutuvat haluamattaan osallistumaan ulkopuolisten tahojen järjestämään kilpailuun. – Vaikka se nostaa kirjallisuuden näkyvyyttä ja tuo palkitulle paljon hyvää, se on kirjailijakunnalle lannistavaa ja turhauttavaa. Taivaallinen vastaanotto sai alkunsa, kun Viikilä jäi sairauslomalle sydämen läppävian korjausleikkauksen jälkeen. Lukuisten henkilöhahmojen mietteistä ja tarinoista koostuvan romaanin keskeisenä henkilönä on Jan Holm, sydänleikkauksen läpi käyvä kirjailijan alter ego. – Halusin hyödyntää omaa ruumiillista kokemustani, mutta kirja ei edusta perinteistä autofiktiota. Holmin kuvaamat oireet ja leikkausoperaation kulku ovat silti täyttä totta. JUKKA VIIKILÄ voi nyt hyvin, mutta hän toteaa, että vuoden 2018 marraskuussa tehty avosydänleikkaus oli hurja prosessi. Toisaalta kaikki tapahtui nopeasti, sillä hän pääsi kotiin toipumaan vajaa kuukausi siitä, kun sydämen läppävika oli todettu. Toipuminen kesti kuitenkin pitkään, sillä hän kärsi leikkauksen jälkeen muun muassa huimauksesta ja näköhäiriöistä. Äkillinen sairaalaan joutuminen aiheutti myös sen, että hän joutui lopettamaan kaikki sovitut työt. Viikilä kertoo pohtivansa kirjailijan työssään elämän isoja kysymyksiä päivittäin, mutta koska sydänleikkaukseen sisältyi selkeitä riskejä, kuolema konkretisoitui hänelle eri tavalla kuin aiemmin. – Usein pelko isoa leikkausta kohtaan saattaa olla suurempi kuin itse tapahtuma. Loppujen lopuksi sydänleikkaus ei ollut minulle epämiellyttävä kokemus. Siitä on tullut osa elämääni, ja se on syventänyt elämän merkitystä. – Monet sydänosaston potilaat suhtautuivat tilanteeseen toisena mahdollisuutena. Heille oli ikään kuin avautunut uusi elämä.

ROMAANIN NIMI viittaa ironisesti siihen, että harvoin millään kirjalla on ihan taivaallista vastaanottoa. Nimi viittaa myös kuoleman jälkeiseen tilaan. Jukka Viikilä kertoo hahmotelleensa vuosikausia kirjaa, jossa henkilöt kommentoivat tavallaan näkymätöntä teosta. Tämä toteutuu nyt Taivaallisessa vastaanotossa. – Halusin romaaniin valtavan kuoron ihmisiä, joista osa esiintyy useammin ja suuri osa vain kerran. Käsittelen heidän kauttaan oman persoonani eri puolia ja kaikkea mahdollista elämään liittyvää. Viikilän mukaan esimerkiksi romaanin Ubertaksikuski Rauno edustaa nykyajan tulkintaa hänen Akvarelleja Engelin kaupungista -romaanis-

”

Kirjallisuuden voima on siinä, että asioiden sanoittaminen tekee ahdistavistakin asioista jollakin tapaa kauniita. taan. Rauno on aiemmin toiminut Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston johtajana, samassa ammatissa kuin arkkitehti Carl Ludvig Engel 1800-luvulla. Taksillaan eri puolilla kaupunkia ajelevan Raunon kautta Viikilä kuvaa, miten Helsinki ja koko maailma on muuttunut Engelin ajoista. – Koska kirjallisuudessa on vallalla tarinallisuus, osa voi oudoksua romaanin fragmentaarisuutta ja aforistisuutta. Jos joku pitää sitä enemmän aforismikokoelmana kuin romaanina, se sopii minulle. Samalla saan levitettyä ilosanomaa tämän tyyppisestä kirjallisesta ilmaisusta. TAIVAALLISEN VASTAANOTON yhtenä teemana on uskonto. Osa henkilöhahmoista uskoo Jumalaan, osa ei. – Mielestäni paras uskonnollinen kirjallisuus sisältää epäilyä ja ihmettelyä, Jukka Viikilä sanoo. Uskonto oli vahvasti läsnä hänen elämässään lapsena, sillä hänen vanhempansa toimivat aktiivisesti helluntailaisessa uskonyhteisössä. Isän puolen suvussa on ollut myös useita saarnamiehiä. – Asuimme Vantaalla omakotialueella. Vanhempani kannustivat minua ja sisaruksiani mu-

siikin pariin, ja isäni rakensi veljensä kanssa meille treenikämpän talomme kellariin. Minun soittimeni oli rummut. – Soittelimme myös muiden helluntailaisperheiden lasten kanssa. Noista piireistä on muuten noussut monia suomalaisia huippumuusikoita, Viikilä toteaa. Rasittavana piirteenä helluntailaisuudessa Viikilä koki dogmaattisuuden, joka tuli elämään enemmän yhteisön nuoriso-ohjaajien ja saarnaajien kuin oman perheen kautta. Kasvettuaan hän lopettikin kulkemisen helluntailaisten tilaisuuksissa. – Ei tuo aika ole aiheuttanut minussa erityistä vastustusta uskontoa kohtaan. Pyrin kuitenkin välttämään yhteisöjä, joissa on tiukkoja oppeja ja sääntöjä. Kirjailijana haluan olla vapaa kaikesta kontrollista. Viikilä opiskeli ammattirumpaliksi Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa. Musiikin rinnalle tulivat jo varhain kirjat ja kirjoittaminen, paljolti äidin, runoilija Marjatta Viikilän, kautta. – En lopulta nähnyt muusikkoudessa tarpeeksi mahdollisuuksia toteuttaa luovuuttani. Aloin jo Oulunkylässä opiskellessani kehittää itseäni määrätietoisesti kirjailijana. Kirjallinen ilmaisu tuntui luontevalta, ja sen avulla pystyin sanoittamaan omia tunteitani. TEATTERIKORKEAKOULUN dramaturgilinjalla oli hyvä maine kirjoittavien ihmisten keskuudessa. Jukka Viikiläkin päätti hakeutua sinne. Opiskelu oli vaativaa, mutta Viikilä oli tyytyväinen, kun sai opetella kokopäiväisesti kirjoittamista. Yhtenä opettajana toimi silloin kirjailija Pirkko Saisio. Samaan aikaan Viikilällä oli työn alla erilaisia kirjallisia hankkeita, kuten kaunokirjallinen tietosanakirja Ensyklopedia. Ennen sen valmistumista hän ehti julkaista kaksi runokirjaa. Myös musiikki on pysynyt vahvasti mukana Viikilän elämässä. Tästä osoituksena on Kahden miehen ylivoima -niminen bändi, jonka hän perusti runoilija ja saksofonisti Risto Oikarisen kanssa. – Bändin perustamisessa oli sikäli hyvä lähtökohta, että olemme kumpikin olleet matkalla ammattimuusikoiksi ja siirtyneet myöhemmin runoilijoiksi. – Soitamme kaoottista ja energistä free jazzia. On elähdyttävää päästä täysin sanojen tuolle puolelle, keskelle musiikin energiaa. Viikilä kuuntelee päivittäin musiikkia muutenkin: erityisesti uutta kokeellista musiikkia hän seuraa tiiviisti. Se antaa voimaa ja lohtua välillä enemmän kuin kirjallisuus. Nykyistä maailmanmenoa erilaisine uhkineen Viikilä seuraa huolestuneena, kuten on tehnyt tätä ennenkin. – Olen kuitenkin luonteeltani optimistinen enkä elä tuomiopäivän kuvissa. Kirjallisuuden ja kirjoittamisen voima on siinä, että asioiden sanoittaminen tekee ahdistavistakin asioista jollakin tapaa kauniita. Taiteen ansiosta voin nauttia elämästä pelkojen ja ristiriitojen keskellä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Rauhaa, turvaa ja lohtua Lammastarra ja Jeesus-taulu veivät yli viisisataa Kirkko ja kaupungin lukijaa matkalle lapsuuteen ja pyhäkoulumuistoihin. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

ikä pyhäkoulussa opittu vaikuttaa elämääsi yhä, hyvässä tai pahassa? Millainen pyhäkoulu olisi hyvä paikka lapsellesi tai lapsenlapsellesi? Kirkko ja kaupunki selvitti kokemuksia pyhäkoulusta kyselyssä, johon tuli yli 500 vastausta. Lisäksi Kirkko ja kaupungin Facebook-sivulla aiheesta kirjoitettiin 256 kommenttia. Vastanneista valtaosalla oli lapsuuden pyhäkoulusta hyviä muistoja. ”Pyhäkoulu oli minulle rauhan ja levon paikka muuten niin levottomassa lapsuudessani”, kuvailee 63-vuotias nainen. Moni kertoo saaneensa pyhäkoulussa valmiuksia ymmärtää ihmisten uskonnollisuutta. Yksi heistä kirjoittaa: ”Oman osani työelämästä tein perushoitajana. Jos en olisi käynyt pyhäkoulua, en varmaan olisi ymmärtänyt huolehtia potilaiden hengellisistä tarpeista.” Jollekulle pyhäkoulu oli jopa alku ammattiidentiteetille. ”Kerran opettaja piti meille pyhä-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

koulun, jossa tutkittiin erilaisia Raamattuja, kerrottiin alkukielistä ja muuta mielenkiintoista. Se jäi jonnekin mielenpohjalle. Lopulta lähdin opiskelemaan teologiaa”, kertoo 49-vuotias nainen. KIRKKO ON KASVATTANUT lapsia aina, mutta erityisesti 1500-luvun reformaation jälkeen. Martti Luther piti tärkeänä, että jokainen voi itse ottaa Jumalan sanasta selvää, ja siksi piti oppia lukemaan. Se oli tehtävänä 1600- ja 1700-lukujen papeilla. Perustettiin lukkarinkouluja. Kinkereillä kuulusteltiin, mitä oli opittu. Englannissa 1700-luvulla lehtimies Robert Raikes organisoi tehdaskaupunkien resuiset lapset kadulta Jumalan sanan ääreen. Lukutaidon lisäksi tärkeää oli rehti ja hyvä elämä. Suomessa perustettiin 1800-luvulla Pyhäkouluyhdistys, joka alkoi tuottaa opetusvälineitä lasten kristilliseen kasvatukseen: Lasten Pyhäkoululehteä, muistolausekuvia, osallistumistauluja ja tarroja. Ahkerat pyhäkoululaiset palkittiin. Yksi kyselyyn

vastannut kertoi kantavansa pyhäkoulusta saamaansa ristiä edelleen kaulassaan. Pyhäkoulun huippukausi osui 1950-luvun loppuun. Lapsia oli paljon, mutta harrastusmahdollisuuksia ja tapoja viettää perheen yhteistä aikaa vähän. Pyhäkoulu oli kaikille avoin ja korosti useamman vastaajan mukaan kaikkien yhdenvertaisuutta. ”Mökin tyttö oli samalla viivalla rikkaitten talollisten lasten kanssa. Minun lapsuudessani oli aika normaalia, että ei seurusteltu yli luokkarajojen. Pyhäkoulussa niitä ei ollut, vaikka koulussa oli”, muistelee 52-vuotias nainen. AIEMPINA VUOSISATOINA pyhäkoulukuri oli yleensä tiukka: päivän evankeliumia kuulusteltiin jae jakeelta. Nyt kyselyyn vastanneet ovat välttyneet tuolta. Heidän muistoissaan näkyy lapsia ymmärtävän aikuisen pedagoginen ote. ”Muistan laulut ja tarrat, joita kerättiin. Tunnelma oli iloinen ja samalla levollinen. En tiedä, onko mieleen jäänyt se opittu asia, mutta tunnejälki, johon on mukava palata”, kertoo 49-vuotias nainen. Vaikka kyselyyn vastanneiden muistoissa opittua sisältöä tärkeämpää oli turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri, valtaosa vastaajista sanoo juuri pyhäkoulussa oppineensa kristillisen uskon perusasiat, rukoukset, virret ja laulut. Sen perinnön puuttuminen uusilta sukupolvilta herättää huolta. Siitä kirjoittaa 66-vuotias nainen: ”Olen lapsenlapsiltani kysellyt näistä uskonasioista; eipä heillä tunnu olevan minkäänlaista tietoa. Harmi.”

”

Pyhäkoulun pitäjä, iäkäs mies, liikuttui joka kerta Jeesuksesta kertoessaan. Koin tilanteen niin vaivaannuttavaksi, että päätin käydä pyhäkoulussa vain suloisten karitsatarrojen takia.

KIELTEISISTÄ PYHÄKOULUKOKEMUKSISTA kyselyssä kertoi vain muutama vastaaja. Yksi heistä on 75-vuotias nainen, joka kirjoittaa: ”Kävin pyhäkoulua ja kristillistä tyttökerhoa 1950-luvulla Alppikadulla Pyhän Sydämen kappelin tiloissa. Ikävä kyllä ahdistuin kovastikin, koska koin, että en osaa olla oikeanlainen kristitty. Vuodet kirkosta eronneena helpottivat tunteita. Vaikka liityin kirkkoon uudelleen, en kuitenkaan tunne olevani kunnollinen kristitty. Silti uskon, että minutkin hyväksytään tällaisena vajavaisena yksilönä.”

NAINEN, 44

Huonoissa kokemuksissa korostuu vertailu. Siitä kertoo 49-vuotias nainen: ”Tavallisesta perheestä tulevana koin automaattisesti olevani vähän huonompi pyhäkoululainen kuin uskovaisista perheistä tulevat lapset. Ehkä se tuli tavasta opettaa kysymällä: kuka tietää, kuka on kuullut, kuka osaa kertoa? Osa tiesi. Tai ehkä lapset itse halusivat tehdä eroa ja loistaa tietämyksellään. Sieltä saakkako minulle jäi pitkään vaikuttanut käsitys kristityistä toisia arvioivina ja arvostelevina ihmisinä, joiden arviointietäisyydelle ei tee mieli mennä. Minulle pyhäkoulu ja myöhemmin myös seurakunta olivat enemmän muiden tontilla, jonne en ihan kuulu enkä haluakaan kuulua. Uskon olen aina nähnyt omana ja tuttuna, uskon jakamista muiden edessä tai kanssa taas en.” YKSI KYSELYYN vastanneista arvioi, että pyhäkoulu on pitänyt hänet kirkon jäsenenä. Toiselle se on avannut kirkon oven. ”Monia pyhäkoulussa laulettuja lauluja huomaan hyräileväni yhä vuosi-

kymmenten jälkeen. Ne tuovat edelleen elämään vuoroin iloa ja vuoroin lohtua. Minusta on, kenties pyhäkoulunkin ansiosta, tullut säännöllinen kirkossa kävijä. Lapsen usko on saanut kasvaa”, kirjoittaa 42-vuotias nainen. 45-vuotias nainen näkee, että pyhäkoulun tärkein anti hänelle on ollut se, että pyhäkoulu madalsi kirkon kynnystä. ”Sen valot, äänet ja tuoksut tulivat tutuiksi, sen tunnelma, mummut mustissa takeissaan ja perheet, jotka olivat vähän varovasti läsnä. Tutuksi tuli myös kirkon luonnollisuus ja osallisuus viikon ja vuoden kierrossa.” Pyhäkoulun asema alkoi kuitenkin muuttua, kun kirkon kasvatus ammatillistui ja alettiin kehittää uusia työmuotoja. Pyhäkoulu jäi paljolti asialle omistautuneiden vapaaehtoisten pyhäkoulunopettajien vastuulle. Monin paikoin se tarkoitti lopulta pyhäkoulun hiipumista tai jäämistä kapean sisäpiirin lastenkirkoksi. Seurakunta alkoi ujostella tai vähätellä rukouksen, virsiperinteen ja Raamatun KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

esillä pitämistä samaan aikaan, kun kristillinen tapa ja ymmärrys ohenivat kouluissa ja kotona. Yhteiskunnan uskontokriittisyys ja kunnallisen päivähoidon vaatimus tunnustuksettomuudesta vaikuttivat monin paikoin myös seurakunnan omaan toimintaan. NYT PERHEET miettivät, mitä vastata lapsen suuriin elämän ja kuoleman kysymyksiin. Miten lapsesta kasvaa uskontolukutaitoinen maailmankansalainen, jos hän ei tunne omaa uskontoaan? Ilman suhdetta oman uskonnon perinteeseen, kertomuksiin, lauluihin ja rukouksiin, vieraantuminen siitä alkaa jo lapsena. Millainen pyhäkoulun sitten pitäisi olla? ”Paikka, jossa opitaan ja nautitaan kristillisyyden runsaista antimista”, vastaa kyselyssä 58-vuotias nainen. ”Pyhäkoulun tulisi tarjota vaihtoehto teknokraattiselle maailmalle. Humanismin ja teologian valtakunta, jossa voi levätä kiireeltä”, ehdottaa 45-vuotias mies. ”Pyhäkoulu on entistä tärkeämpi nykyajan lapsille moniarvoisuuden ja -kulttuurisuuden ymmärtämiseksi. Nykyaikainen pyhäkoulu on ekumeeninen ja jakaa tietoa myös ympäristöstä sekä maapallon väestön tilanteesta. Pyhäkoulun tärkein tehtävä on ohjata lapsia toimimaan toisten lasten kanssa yhteistyössä ja ymmärtämään myös erilaisuutta”, kirjoittaa 67-vuotias nainen. KUN SUOMEN PYHÄKOULUN YSTÄVÄT -yhdistys kokosi voimansa miettimään, miten pyhäkoulun päältä voisi pyyhkiä pölyt, Jaana Haapala mainostoimisto Funckista kehotti pitämään kiinni brändistä, jonka kaikki edelleen tuntevat. – Vaikka mielikuva pyhäkoulusta olisi nukkavieru, on se turvallinen. En ole ainoa, jolla on hyviä muistoja pyhäkoulusta, Haapala sanoo. – Ymmärrän hyvin vanhempien ja isovanhempien kädettömyyden, kun haluaisi siirtää arvostamaansa kristillistä perinnettä, mutta ei tiedä, miten, hän jatkaa. Nykypyhäkoulusta kysyttäessä vastaajien mielestä tärkeintä ei ole pyhäkoulun toteutustapa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

”

Sunnuntaiaamuina kokoonnuimme evakkoperheen tupa keittiöön, jossa ensi kosketus virsilauluun ja kiinnostavat kertomukset Jeesuksesta loivat lapselle vahvaa turvallisuuden tunnetta. Tädin vastaleivotut pullat tuoksuineen tukivat tunnekokemusta. MIES, 67

tai sisältö vaan kaikkia tasa-arvoisesti kohteleva ilmapiiri ja kuunteleva, turvallinen aikuinen. Lapsi tarvitsee tilan ihmetellä ja kysyä. Se kasvattaa luottamusta elämässä selviytymiseen ja rohkeutta käsitellä pelkoja, kuolemaakin. Kirkko ja kaupungin Facebook-sivulla joku muistelee, miten hänelle lapsena vaikeassa elämäntilanteessa avuksi riitti jo pelkkä pyhäkoulutaulu: ”Hyvä Paimen seisoi taulussa löytämänsä eksynyt karitsa sylissään. Taulu roikkui seinällä vuoteeni vieressä. Aina, kun pelotti, ajattelin, että olen se sylissä oleva karitsa.” Kyselyyn vastannut 45-vuotias nainen muistelee puolestaan pyhäkoululauluja ja niiden kuvamaa turvallista Jumalaa, johon lapsen mieli luotti täysin. Samat lapsuudesta nousevat laulut tuovat hänelle yhä lohtua.

”Aikuisena huolien ja epäilysten keskellä mieleen nousevat pyhäkoululaulut koskettavat syvältä. Kyynelet nousevat silmiini, kun lohdutan lastani ja kun kuulen muuten niin rationaalisen ja skeptisen itseni sanovan, että Jumala tietää huolemme, Taivaan Isä, joka on luonut kaiken, pitää huolen meistä. Se lohduttaa minua edelleen.” ■ Lainaukset ovat vastauksia pyhäkoulukyselyyn, jonka Kirkko ja kaupunki teki loka–marraskuussa 2021. Jutun kuvituksena on käytetty vanhoja pyhäkoulutauluja.

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

SYYRIAN SUURIN KAUPUNKI

RIITA

MONEN LEFFAN SANKARI NEESON

-K

PELLE PELOTON

smetana

KUNTOILIJAN VETÄMÄ

NÄKÖALA

PAKASSA

vähin

PUUTTOMIA SOITA

JACK

JAPANILAINEN RUNO

TOISET

TULISIJA

-PIIPPU

JÄTTIFIRMA -RETKI

S POSI- P

K M

TIIVINEN MERKT KI A

SELKÄURHEILUAHKEOPISTO- A ROIVA U PERIMMÄINEN T PAIKKA K U O R T A

T A

I O

A N

KAUPPAKESKUS

RAVATA MURHEELLINEN

SOITIN

CASTRO LYHYT HAME

VIHREITTEN HARJANNE

IKUISESTI ILLAT

KIRJAILIJA U LEON

MONEN OPPI

eli

S linkuttaa O

PAIDALLE

ARMAS NÄYTTELIJÄ SEELA

A METSÄNISSE

VETISIÄ

AMMUNTAA

PYSYVÄSTI JÄÄSSÄ I

-V

kertauksena

IHMISUHKAPELIAPINOITA PAIKKA

KERTOMALEH- KIRJALDESTÄ LISUUS

LUMESTA

KARJALAINEN

-APU

JUNALLE PAISUA

TOISTELLA

-ELÄMYS MENNÄ LUJAA

KAVENTUA

KOLMIKKOJA

-KORU

TOIMEENTULO

SANDLER

ROISKUVIA

SAARISTO JOUKKUE

KUUSTONEN

SÄPPI

EXKESKUSLIIKE PILLILLÄ

A J

MÄKIHYPPY

CE- D LINE

KANAVAKAUPUNKI

KASSAJONOISSA

SATUAASI

VEHNÄNEN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

synty

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Mielipide

Hevi on parasta KIITOS HÄMEENKYLÄN seurakunnan Raskaimmat joululaulut -konsertista, joka pidettiin Myyrmäen Virtakirkossa 17.12.2021. Kirkossa oli todella paljon yleisöä. Myös nuoria oli liikkeellä, vaikka kyseessä olikin live-esitys, eikä tarvinnut tuijottaa kämmenessä olevaan ruutuun. Toivottavasti tämänkaltaisia tilaisuuksia tulee useamminkin, heti kun korona sallii. Tietenkin vähintään yhtä isot kiitokset Hämeenkylän seurakunnan papille Miika Koistiselle, joka oli ilahduttamassa meitä orkestereineen. Vielä isommat kiitokset bändin uskomattomalle laulajalle (tarkoitan lähinnä sopraanoa). Toivottavasti kirkolla tavataan näissä merkeissä ja mahdollisimman pian. MARTTA-KAISA VIRTA

Tontunniemen hakkuut seis! VANTAAN SEURAKUNNAT ON toteuttamassa metsähakkuita ja kaavoitusta, jotka hävittävät luontoa Tontunniemen leirikeskusalueella Asikkalassa. Kyseisellä iäkkäällä jalopuu- ja sekametsäalueella elää poikkeuksellisen rikas eläin-, kasvi-, sieni- ja jäkälälajisto. Siellä elävät hömö-, töyhtö- ja pyrstötiainen, harmaapää- ja käpytikka, palokärki, puukiipijä, pikkusieppo, idänuunilintu, haukat, pöllöt, kanalinnut ja viitasammakko. Ymmärrän, että seurakuntien säästöpaineet luovat tarpeen tarkastella myös luontoalueiden käyttöä. Kuitenkaan kirkon toiminta ei voi perustua eläinpopulaatioiden ja muun elonkirjon kaventamiseen. Mielestäni seurakunnilla on sekä moraalinen velvollisuus varjella elämää että verovarojen keräämisestä kumpuava syy huomioida Suomen tiukentuneet biodiversiteettisitoumukset. Luonnontilaisten ja monimuotoisten metsien vapaaehtoisen suojelun ei tarvitse tarkoittaa tulojen menettämistä. Tällaisten luontoalueiden pysyvästä tai määräaikaisesta suojelusta tai myymisestä säätiöille tai valtiolle suojeltaviksi on mahdollista saada reilu korvaus. Peräänkuulutan Vantaan seurakunnilta ja kirkkovaltuustolta Tontunniemen hakkuiden pysäyttämistä ja alueen kattavaan suojeluun tähtäävien ratkaisujen punnitsemista. Kaiken elämän suojelu nostettakoon seurakuntien tulevaisuustyön keskiöön.

Anne Quarshie kauppatieteiden tohtori, Espoo Asikkalan vapaaajan asukas

KIINTEISTÖJOHTAJA VASTAA: Vantaan seurakunnat on ollut aktiivinen metsien hoidossa ja suojelussa. Asikkalan metsähakkuita tehdään kirkkojärjestyksessä säädetyn metsienhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäsuunnitelman päivityksen yhteydessä vuonna 2019 tehtiin myös hiilitaselaskelma. Vantaan seurakuntien metsillä on PEFC-sertifiointi. Vantaan seurakuntien metsissä METSO-inventointi suoritettiin vuonna 2012. METSO-suojelussa Vantaan seurakunnilla on Nurmijärveltä 4,8 hehtaarin alue ja Asikkalassa 2,6 ha. Tämä Asikkalan jalopuumetsikkö, kuten myös muut luontoarvot, on otettu huomioon nyt käsillä olevassa hakkuusuunnitelmassa. Kristillisen käsityksen mukaan ihmisen tehtävä on viljellä ja erityisesti varjella luomakuntaa. Kirkko on laatinut Ilmasto-ohjelman, joka antaa teologisia lähtökohtia ja käytännön suosituksia ilmastotalkoisiin. Ilmasto-ohjelman keskeisiä lähtökohtia ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus. Tämän arvon mukaisesti on toimittu ja toimitaan myös jatkossa Vantaan seurakuntien metsien hoidossa. Luonnon monimuotoisuutta on varjeltu rauhoittamalla metsistä luonnonsuojelualueita Vantaalla ja Asikkalassa sekä METSO-kohde Nurmijärvellä. Vantaan seurakuntien metsien hoitoa jatketaan virkistyskäyttöä varten jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Uusien suojelukohteiden perustamista ei ole asetettu lähivuosien tavoitteeksi. Vantaan seurakuntien metsien hoidosta ja suojelusta voi lukea enemmän verkkosivuiltamme.

Timo Kraufvelin kiinteistöjohtaja, Vantaan seurakuntayhtymä

Kari Palomäki Martinlaakso, Vantaa

Raamattu, homot ja cis-miehet KARI KUULA KÄSITTELI verkkokolumnissaan sitä, mitä Raamattu sanoo homoseksuaalisista suhteista (www.kirkkojakaupunki.fi 31.1.). Kirkko ja kaupunki kysyi seuraajiltaan Instagramissa 1.2., voivatko cis-miehet kertoa mielipiteensä homoista ja Raamatusta. Satu Katila vastasi: Totta kai kuka tahansa voi kertoa mielipiteensä mistä tahansa. Olennaisempaa kuitenkin on, että asiaa kommentoi tai asiasta kertoo henkilö, jota asia koskee henkilökohtaisella tasolla. Toki myös alan asiantuntijaa voidaan asiassa kuulla. Tässä tapauksessa asiantuntijuus kattaa vain puolet asiasta. Eivät liene toimitukselle täysin vieraita vertaisuuden tai kokemusasiantuntijuuden käsitteet? Ja noiden kautta saatava tieto, jota ei muuten voida saada. Seksuaalivähemmistöt saavat oman äänensä liian harvoin kuuluviin kirkollisissa julkaisuissa. Taru Lapinharju kirjoitti: Cisheterot saattavat kirjoittaa hyvinkin, saattavat tarkoittaa hyvää. Tässä Kuulan tekstissä toteutui varmaankin tuo jälkimmäinen. Ongelma on siinä, että näillä teksteillä ”tuodaan ääni äänettömille”. Vaan kun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät ole äänettömiä. Heillä on ääni. He osaavat kertoa ajatuksistaan, tunteistaan ja siitä, miten heitä on kohdeltu ja kohdellaan.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Kuolleet

Hautauspalveluja HAUTAKIVET

Rakas sisaremme ja rinnallakulkija

Päivi Orvokki HOKKALA

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

s. 18.6.1952 Pylkönmäki k. 3.12.2021 Suursuon sairaala Herra elää. Kiitetty olkoon puolustajani. Ylistetty Jumalani minun turvakallioni. 2. Sam. 22:47.

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Syvästi surren, ikävöiden ja kaivaten. Päiviä kiitollisena muistaen Tarja Jyrki Sirpa, Kari ja Sinikka perheineen Sekä muut sukulaiset ja ystävät Kiitos kaikille osanotosta. Lämmin kiitos Suursuon sairaalan osasto 20 ja 21 henkilökunnalle Päivin hyvästä hoidosta.

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

24 h 430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 650 m. nor esi ote opr Ylä- tai alaleuan kok

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Hammasproteesien valmistus ja huolto

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

p. 09-7262266 p. 09-1461460

• EHT Sirkka Müller

Erikoishammasteknikko

Hannele Lindholm p. 09 710 533, 050 470 5278 YKSILÖLLISET HAMMASPROTEESIT TOIVEENNE Hämeentie MUKAAN

Helsi ngink .

www.ukkonen.com

hautakivityöt

09 628 398

Käenkuja

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

perunkirjoitukset

Torkkelink.

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Lakipalveluja

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Sörnä

inen

Käenkuja 4 Ilmainen tarkastus Takuutyö Bussit mm. 64, 65, 72, 76, 116, ratikat 1, 6, 7, 8

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Kiinteistönvälitystä Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Palveluja tarjotaan Kaipaako taulu kehystystä? Perinteistä mittatilauskehystystä vuodesta 1982, taiteilija-ateljee Kehystämme pieniä ja keskikokoisia teoksia, max n. 100 x 100 cm Lisäpalveluna nouto ja kotiinkuljetus

Kamiter-Ars Oy

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Nyt on hyvä aika myydä asunto. Ota yhteyttä! ELEGANCE Kiinteistönvälitys Elegance Oy LKV, Eiranranta 5, 00150 Helsinki

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Pääsiäisen tuplanumero ilmestyy 7.4. Varaukset 25.3. mennessä. Peittojakelu Espoossa: Lehti jaetaan kaikkiin talouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Puhelin: 050-3574766 tiina.tainio@kartiina.fi www.kamiter.fi

Harjutori 10, 00500 Helsinki Avoinna: Ti-Pe 10-17 La 11-14, Su-Ma suljettu

Psykodynaamista terapiaa ja sielunhoitoterapiaa ammattitaidolla minuudestaan kiinnostuneille edullisesti. Soita ja varaa tutustumiskäynti puh. 0400 511 677/Tero

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tilaisuuksia

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

JALKAHOITOA kotikäynteinä. Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Olen Parturi-Kampaaja. Teen permanentteja, värjäyksiä, kotikäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Siivouspalveluja Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS su 13.2. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaantie 22, Vantaa. klo 10 kirkkopyhä Viikin kko, Agronominkatu 5, Hki; saarna Kati Nissi Joensuusta, laulu Matti Turunen; verkossa Malmin srk kanavat. klo 10 kirkkopyhä Rajamäen kko, Patruunantie 7, Nurmijärvi; saarna T. Roiha. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo; saarna K. Airas. klo 16 Seuratuvalla Joensuun herättäjäjuhlien järjestäjät, mm. K. Nissi, M. Turunen; Salomonk. 17 D, Hki. klo 18 seurat Oliivi-sali, Järvenpään vanha kirkko, Kirkkotie 2. su 20.2. klo 10 kirkkopyhä Vuosaaren kko, Satamasaarent. 7, Hki; saarna L. Väyrynen-Si. klo 16 seurat Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, Espoo. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ti 22.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Maija Kuoppala, Autotalo (Kamppi), Hki. TARKISTA oman srk:n tai H-Y:n tapahtumat esim. www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri. KYSY aluesihteeriltä, p. 0400 8822 51.

ESIRUKOUSILTA ti 22.2 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Allan Franzén, Bengt Lassus, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Sekalaista Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Kansalaisaloite: Mielenterveydenasian valtuutettu Suomeen! Nimien keräys: kansalaisaloite.fi Vastuuhenkilö: Mika Lille

Vuokralle tarjotaan YKSIÖ 28.5 m2 + lasitettu parveke Munkkivuoressa. Vuokra 650 € + vesi, vuokravakuus 2kk ja kotivakuutus tarvitaan. Tiedustelut Inkeri Lohivesi 040 756 9665

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

2 h, keittiö, vaatehuone ja parveke, 52 m2 Roihuvuoren kirkon vierestä. Ylin kerros. P. 09 782 426.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Harras hetki

Puutarhuriksi opiskeleva Vilma Hyle kiinnostui viherkasveista nelisen vuotta sitten. Hän omistaa yli sata erikokoista viherkasvia. Huonekasviharrastus sai Hylen vaihtamaan ammattia ravintolatyöstä puutarhaalalle. Hän on saanut harrastuksen kautta myös uusia ystäviä.

Alussa oli peikonlehti Vilma Hylellä on kodissaan yli sata viherkasvia. Niiden parissa puuhaillessaan hän tulee hyvälle tuulelle. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

antaalaisen Vilma Hylen kodissa vihertää. Siellä on yli sata huonekasvia. Suurin osa niistä on pieniä ja keskikokoisia, mutta mukana on myös kymmenkunta isompaa viherkasvia. 25-vuotiaan Hylen viherkasviharrastus alkoi nelisen vuotta sitten hänen ostettuaan kotiinsa peikonlehden. Sen jälkeen hän alkoi hankkia lisää kasveja. Harrastus syveni entisestään, kun hän löysi alan kansainvälisiä Facebook-ryhmiä ja niiden kautta erikoisempia kasveja. Hylen lempikasvi on marmorikuvioinen kultaköynnös Marble Queen. Hän on kasvattanut sen palasesta, joka on otettu toisen kultaköynnöksen rungosta. Marble Queen poikkeaa hieman perinteisestä kultaköynnöksestä, mutta sitä voi löytyä jopa marketeista. Hylen kasvikokoelmassa on myös erikoisempia lajeja, esimerkiksi posliinikukkia. Posliini-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

kukat ovat lähtöisin Aasiasta, mutta niitä näkee Suomessa nykyään paljon. VIHERKASVIEN PARISSA puuhaillessaan Vilma Hyle rentoutuu. Kasvien hoitaminen on tuonut arkeen uusia hyvää tekeviä rutiineja. Kasvun ja kukkimisen seuraaminen tekee iloiseksi. Viherkasvit hivelevät myös Hylen esteettistä silmää. Erityisesti talvella hän kokee saavansa niistä myös energiaa. Enää Hyle ei voisi kuvitella elävänsä ilman huonekasveja. Hän uskoo, että kodissa tuntuisi ilman niitä autiolta ja kylmältä. Harrastuksensa myötä Hyle on myös saanut pääkaupunkiseudulta uusia ystäviä. Hänestä on mahtavaa, että elämässä on saman henkisiä ihmisiä, joiden kanssa voi käydä kasvikaupoilla ja tilata yhdessä kasveja nettikaupoista. KAIKEN LISÄKSI Vilma Hyle päätyi viherkasviharrastuksensa kautta uuteen ammattiin. Hän työs-

kenteli aiemmin ravintola-alalla, mutta koettuaan työn liian kuormittavaksi päätti vaihtaa viheralalle. Nyt Hyle opiskelee puutarhuriksi Hyvinkäällä toimivassa ammatillisessa oppilaitoksessa Hyriassa ja valmistuu sieltä keväällä. Hänellä on kuitenkin jo vakituinen työ puutarhamyymälässä, jossa hän vastaa nimenomaan viherkasveista.

”

Ilman viherkasveja kodissa tuntuisi autiolta ja kylmältä. Hylen mukaan opiskelu on vaikuttanut avartavasti myös harrastukseen. Hän on esimerkiksi löytänyt erilaiset kesäkukat, joita hän aikoo kesän tullessa ostaa parvekkeelleen. Viherkasvit kiinnostavat häntä myös matkoilla. Mieleen on jäänyt erityisesti Lontoossa sijaitseva kasvitieteellinen puutarha. Sinne Hyle haluaa ehdottomasti uudestaan. ■

Hyvää pyhää

13.2.

63 päivää pääsiäiseen

Tämän sunnuntai evankeliumissa (Matt. 20:1–16) muistutetaan, että Jumalan armo on sama kaikkia kohtaan.

KIRKON KALENTERISSA SIIRRYTÄÄN vähitellen kohti kevään suurta juhlaa. Perinteisesti siihen on valmistauduttu perusteellisesti. Ennen varsinaista paastonaikaa on esipaasto. Sen aloittaa sunnuntai, jolla on latinankielinen nimi septuagesima eli seitsemäskymmenes. Nimen on tarkoituksena kertoa, paljonko pääsiäiseen on aikaa. Luku ei kuitenkaan ole aivan täsmällinen, sillä tänä vuonna 13.2. vietettävän septuagesima-sunnuntain ja pääsiäisen väli on 63 päivää eli yhdeksän viikkoa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Samaa hyvyyttä kaikille

ei Jeesus, vertauksesi viinitarhan työmiehistä ontuu. Ekat ja vikat saavat saman palkan. Toki siitä on ollut puhekin sopimusta tehdessä, mutta en voi olla ajattelematta, että tuollainen tasapalkka ei ole oikeudenmukaista. Aamusta asti ahertaneen tuohtumus on ihan perusteltua. Raskaasta työstä ja käytetystä ajasta kuuluu saada kunnon korvaus. En tiedä, millaiset palkanmaksuehdot olivat silloin, kun vertauksesi kerroit. Ehkä reiluus ei sen ajan työehtosopimuksia määritellyt. Orjuus oli tavallinen tapa teettää työt. Siinä ei palkoista paljon puhuttu. Meidän yhteiskunnassamme työtä tekeville maksetaan. Tienaavat antavat osuuden tuloistaan veroina, että ne, jotka eivät pääse töihin, saisivat syödäkseen. Ei tämä nykyinen järjestelmä vertauksesi tasapalkkaa ole, mutta vähän siihen suuntaan.

Myönnän, että joskus palkkakuittia katsoessa harmittaa, kun verot haukkaavat ison osan tienesteistä. Tunne on kuitenkin ohimenevä. Uskon, että tasaaminen on lopulta meidän kaikkien hyväksi. Jokainen kantaa kortensa yhteiseen kekoon omalla tavallaan ja omalla vuorollaan. Tiedän, Jeesus, että vertauksesi pointti ei oikeastaan ole työehtosopimuksissa. Varmaan puhut ainakin juutalaisille siitä, että on ihan ok, jos Jumala haluaa pelastaa muitakin kansoja. Ei se ole keltään poissa. Ehkä puhut myös Jumalan hyvyydestä, joka on sama kaikille. Mutta tuli myös mieleen, että usein puhut Jumalan valtakunnan tulemisesta keskellemme jo nyt. Eikö hyvinvoinnin tasaaminen veroilla ole hyvään suuntaan kulkemista, ehkä jopa pilkahdus jostain suuremmasta?

Tutki kateutta Asetu hiljaisuuteen niin, että tunnet sen ympärilläsi turvallisena ja hyvää tekevänä tilana. Uskaltaudu tutkimaan kateuden tunnetta. Mitä kadehdit? Ketä kadehdit? Kun tavoitat konkreettisia asioita tai ominaisuuksia, jää katsomaan niitä kiinnostuneena. Kateus kuvaa sitä, mitä koet tarvitsevasi ja mitä vaille tunnet jääväsi. Jätä tämä mielen matka Herran haltuun.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

”

Hyvän Paimenen kuva jäi mieleeni elämään. Se toi turvaa minulle, turvattomalle lapselle”, muistelee 47-vuotias nainen. LUE LISÄÄ KIRKKO JA KAUPUNGIN LUKIJOIDEN PYHÄKOULUMUISTOJA s. 18

Vaikuttavia

2495

lukuelämyksiä 2795

Jaakobin portaat JOEL HAAHTELA

Third Culture Kids Suomi Finland

KIIA BEILINSON, MONA EID, KOKO HUBARA, CAROLINE SUINNER

Onnellisten saari EEVA LOUKO

”Onnistunut esikoisdekkari aloittaa uuden sarjan. [Louko] on rakentanut monisyisen, taitavan, yllättävän ja siten vallan viihdyttävän kuvion, joka kertoo lahjakkuudesta juuri tähän kirjallisuudenlajiin.”

Millaista on kasvaa ja elää usean kult tuurin todellisuuksissa samanaikaisesti? Odotettu uutuusteos sisältää 40 henkilö kuvaa tämän päivän suomalaisista, jotka elävät kulttuurien risteyksissä.

Mies joka kuoli kahdesti RICHARD OSMAN

”Hyväntuulisen leppoisa dekkarisarja on hersyvä ja hyvin rakennettu. Sen henkilöhahmoissa on imua ja juonenkäänteet pysyvät sopivan mutkikkaina.” – Kulttuuritoimitus

2795 Kaunis maailma, missä olet

– Helsingin Sanomat

SALLY ROONEY

Isien pahat teot ÅSA LARSSON

”Åsa Larsson lopettaa dekkari sarjansa komeasti. Isien pahat teot on sukellus Kiirunan kehittymiseen ja pohjoiseen mielenmaisemaan, todellinen Rebecka Martinsson sarjan grande finale.”

2495 27,95

– Helsingin Sanomat Hinta koskee painettua kirjaa ja on voimassa 28.2. asti.

”Kaunis maailma, missä olet on lukuromaanien aatelia, koska Sally Rooney on näkemyk sellinen kirjailija, joka onnistuu virittämään henkilö hahmojensa välille sellaisen jännitteen, joka kivistää juuri oikealla tavalla.” – Helsingin Sanomat

2795

Valikoima vaihtelee myymälöittäin, tarkista myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

2995

”Haahtelan teksti on samaan aikaan pohdiskelevaa, vanhanaikaisen ajatonta, runollista ja tämän päivän trendejä vasten potkivaa. Kaiken taustalla värjyy koko ajan jokin ihmistä suurempi.” – Keskisuomalainen

10.2.2022 kirkkojakaupunki.fi

Auttajat Diakonit Marja-Liisa Kiiski ja Petri Lehtisalo eivät jätä asiakkaitaan tyhjän päälle s. 2

Teemu Berglund toimii Espoonlahden nuorten vaikuttajaryhmässä s. 4

Tapiolan seurakunnan nuoret julkaisivat uutta gospelia s. 6

Diakonit MarjaLiisa Kiiski ja Petri Lehtisalo ovat huomanneet, että korona-aikana ihmisten yksinäisyys on korostunut.

Ihmisen tukena kaikissa tilanteissa Seurakuntien diakonian juuret ulottuvat 150 vuoden päähän. Vaikka Suomi on muuttunut ja vaurastunut, avun tarve ei ole hävinnyt. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

oronapandemian aikana seurakuntien diakonian puhelimet soivat aiempaa tiheämpään tahtiin. Ilmiö on valtakunnallinen. Yksinäisyyttä, taloudellisia vaikeuksia, sairauksia, mielenterveysongelmia, syrjäytymistä, ihmissuhdeongelmia, surua, keskustelun ja tuen tarvetta. Muun muassa näissä vaikeuksissa otetaan yhteyttä Espoon seurakuntien diakoniaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2022

– Korona-aikana ihmisten yksinäisyys on korostunut, ja se on iso ongelma hyvin monelle, sanoo Espoonlahden seurakunnan diakoni MarjaLiisa Kiiski, joka tekee etsivää diakoniatyötä. Sama kokemus on Petri Lehtisalolla. Hän toimii Leppävaaran seurakunnan johtavana diakoniatyöntekijänä. Kiiski ja Lehtisalo ovat työskennelleet alalla pitkään. He ovat havainneet, että asiakkaiden ongelmat ovat vuosien mittaan monimutkaistuneet. Enää ei kyse ole vain yhdes-

tä asiasta vaan vaikeuksien vyyhdistä, johon saattaa liittyä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmia. – Asiakkaan vaikeuksiin saattaa myös liittyä useampi sukupolvi, kuten omat vanhemmat ja lapset, joista henkilö huolehtii, Lehtisalo sanoo. – Meidän tehtävämme on kannatella ihmistä, kunnes hän saa asiantuntija-apua esimerkiksi perheasiain neuvottelukeskuksesta. Emme jätä ihmistä tyhjän päälle. SEURAKUNTIEN DIAKONIAN työntekijät antavat asiakkailleen tietoa tarjolla olevista palveluista. He auttavat hakemaan esimerkiksi Kelan tukia ja ohjaavat eteenpäin erilaisten palvelujen piiriin.

”

Ihminen kelpaa juuri sellaisena kuin hän on. DIAKONI MARJA-LIISA KIISKI

LÄSNÄOLO JA KUUNTELEMINEN ovat olennainen osa diakoniaa. Asiakkaat kertovat monenlaisista mieltään painavista asioista. – Etenkään uusien asiakkaiden kanssa en välttämättä nosta esiin hengellisiä asioita. Silloin, kun aistin ihmisessä kaipuuta hengellisyyteen, otan itse aiheen esiin. Aika usein minulta pyydetään rukousta, Marja-Liisa Kiiski sanoo. Kiiski on tehnyt koko 18 vuoden työuransa ajan työmuotoa, jota hän kutsuu bussipysäkkidiakoniaksi. – Katson tuntematonta ihmistä silmiin ja kysyn, mitä hänelle kuuluu. Parhaita hetkiä ovat ne, jolloin ihmisen silmiin syttyy valo ja ilo siitä, että joku on kiinnostunut juuri hänestä. Haluan välittää ajatusta siitä, että ihminen kelpaa juuri sellaisena kuin hän on, Kiiski sanoo. Liikkuessaan eri paikoissa ja tapahtumissa Kiiski lähestyy etenkin sellaisia henkilöitä, jotka näyttävät kaipaavan juttukaveria. USEIN HÄN kutsuu juttukaverinsa käymään esimerkiksi seurakunnan diakoniaruokailussa tai tutustumaan ryhmätoimintaan. Espoon seurakunnat tarjoavat diakonialounaita, joissa saa ravitsevaa ruokaa muutamalla eurolla. Samalla tapaa muita ihmisiä. Ruokailut ovat olleet koronaepidemian vuoksi tauolla, mutta käynnistyvät heti, kun koronarajoitukset helpottavat. Petri Lehtisalo toivoo, että kirkossa arvostettaisiin diakoniaa nykyistä konkreettisemmin ja että arvostus näkyisi riittävänä määränä virkoja. ■ Diakonian yhteystiedot s. 6–11 sekä verkossa espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea sekä kauniaistenseurakunta.fi/apua-ja-tukea Kirkon diakoniatyö täyttää tänä vuonna 150 vuotta.

ANTTI RINTALA

Tarvittaessa asiakkaalle annetaan maksusitoumus apteekkiin lääkkeiden ostoa varten tai 50– 70 euron ostolupa ruokakauppaan. Tukea voi saada myös perusmenojen kuten sähkölaskun maksamiseen. Espoonlahden seurakunnalla on varasto ja kirpputori, joista annetaan vaatteita, kenkiä ja astioita. Seurakuntien diakonia toimii osana laajempaa verkostoa. Se tekee aktiivista yhteistyötä eri tahojen kuten toisten seurakuntien, kaupungin ja järjestöjen kanssa. Diakonia hakee rahaa esimerkiksi eri säätiöiltä jaettavaksi eteenpäin avustuksina. Yksityiset ihmiset haluavat lahjoittaa rahaa apua tarvitseville diakonian kautta etenkin joulun aikaan. Diakonialla on kevyt organisaatio ja työntekijöillä valmis kontakti asiakkaisiin. Ne mahdollistavat avun antamisen joustavasti, nopeasti ja luotettavasti.

Kesä pelastettu – Ilmoita lapsesi kesäkerhoon tai -leirille! ESPOON SEURAKUNTIEN kesätoiminta tuo helpotusta koululaisten perheiden arkeen. Seurakunnat järjestävät kouluikäisille runsaasti kesäkerhoja ja -leirejä. Edullinen kesätoiminta voi olla yksi ratkaisu vanhempien ja lasten loma-aikataulujen sumplimiseen. Kesätoimintaan ilmoittaudutaan verkossa 1.–28.2. espoonseurakunnat.fi/kesatoiminta. Kaikkiin maksuihin on mahdollista hakea maksuvapautusta.

Espoonlahden seurakunta:

Kesäleiri esikoulu–2.-lk. 5.–7.6. Velskolassa. Hinta 35 e sis. kuljetukset, majoituksen, ruokailut ja askartelutarvikkeet. Syksyn 2022 luokkajaon mukaan. Kesäleiri 3.–7.-lk. 7.–9.6. Velskolassa. Hinta 35 e sisältää kuljetukset, majoituksen, ruokailut ja askartelutarvikkeet. Syksyn 2022 luokkajaon mukaan. Molemmista tiedustelut: Nea Syrjälä, nea.syrjala@evl.fi. Kesäkerho 1.–2.-lk. (etusija 1. luokkalaisilla, kevään luokkajako 2022). Kaskikappelilla 6.– 17.6. klo 9–14 ja Iivisniemessä 13.– 17.6.2022 klo 9–14. Hinta 60 e (viikko) sisältää lounaan. Lisäksi Kaskikappelilla yksi lisäviikko ennen koulujen alkua 1.– 5.8.2022 klo 9–14, hinta 25 e, omat eväät mukaan. Tied. Leena Järvinen, leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

Espoon tuomiokirkko seurakunta:

Koululaisten kesäkerhot 6.–17.6. ma–pe klo 9–15 1.–2.-lk. (etusijalla 1.-luokkalaiset). Hinta on 60 e/vko ja 100 e/2 vko. Hinta sisältää lounaan ja välipalan. Kerhopaikat: Auroran kappeli, Kalajärven kap-

Kesäleiri tai kesäkerho 1.–6.-lk. 6.–9.6. Paikka vielä avoin, selviää myöhemmin. Hinta 45 e. Tied. Maria Tapionlinna, maria.tapionlinna@evl.fi, 050 432 7504.

Olarin seurakunta:

peli, Kauklahden kappeli ja Suvelan kappeli. Tied. Aila Pihlajavesi, 040 525 1216, aila.pihlajavesi@evl.fi. Kesäleiri 2.–7.-lk. 6.–9.6. Hvittorpin leirikeskuksessa. Leiri on tarkoitettu 2013–2008 syntyneille. Leirillä ulkoillaan, liikutaan luonnossa, uidaan, pelaillaan, askarrellaan ja vietetään yhdessä nuotioiltaa. Ohjelmaa toteutetaan eri-ikäiset leiriläiset huomioiden. Leirin hinta on 50 e ja sisarukselta 40 e. Tied. Pirjo Myllärniemi, pirjo.myllarniemi@evl.fi.

Tapiolan seurakunta:

Kesäleiri 1.–6.-lk. 6.–9. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Hinta 45 e. Tied. Milla Mansukoski-Vierros, milla.mansukoski-vierros@evl.fi, 040 548 9437 tai Ilkka Kalliokoski, ilkka.kalliokoski@evl.fi, 040 547 1888.

Leppävaaran seurakunta: Koululaisten kesäkerho 7–9-v. (etusijalla 1.-luokkalaiset) 6.–22.6.2022, ma–pe klo 9–14 Uuttu. Hinta koko ajalta 78 e, viikko 30 e ja vajaa viikko 18 e. Omat runsaat eväät mukaan kerhopäiväksi. Tied. Eira Salakka, eira.salakka@evl.fi, 050 340 1260.

Päiväleiri 1.–4.-lk. 6.–9.6. Olarin Kappelilla. Hinta 30 e. Megis- eli kesäleiri 5.–7.-lk. 10.– 13.6. Paikka selviää myöhemmin. Hinta 45 e. Molemmista tied. Timo Kekkonen, 050 364 8983, timo.kekkonen@evl.fi.

Esbo svenska församling:

Dagsläger för 1–3-klassister Mattby kapell, 6.–10.6. och 13.–17.6. kl. 9.00–16.00. Max. 20 barn. Pris. 1 vecka 70 e, 2 veckor 130 e, 3 veckor 180 e. Mattby kapell, 20.–23.6. kl. 9.00–16.00. Max. 20 barn. Pris 60 e. I priset ingår lunch, mellanmål, program och material. Syskonrabatt 25 %. I priset ingår lunch, mellanmål, program och material. Övernattningsläger för 7–11-åringar Solvalla, 13.–16.6. Max. 20 barn. Pris 80 e. Syskonrabatt 25 %. Mer info: Helena Aitti-Lindberg, 040 763 6250, helena.aitti-lindberg@evl.fi.

Kauniaisten seurakunta:

7–13-vuotiaiden kesäleiri 6.–9.6. Pajulahden urheiluopistolla. Ilm. ja tied. maaliskuusta alkaen tiro.rohkimainen@evl.fi tai seurakuntatoimisto, 050 500 9000, ma–ti, pe 10–14, ke 12–14, to 10–16. www.kauniaistenseurakunta.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2022

Vaikuttajaryhmä on nuorten ääni seurakunnassa Nuorten vaikuttajaryhmän jäsen Teemu Berglund, 22, toivoo, että nuoret löytäisivät paikkansa seurakunnasta myös riparin jälkeen.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

spoonlahden seuraKIRKOLLISKOKOUS LINJASI vuonkunnassa aloitti viime na 2019, että seurakuntiin pitäisi vuonna toimintansa perustaa vaikuttajaryhmiä konfirnuorten vaikuttajaryhmoiduille, alle 29-vuotiaille nuorilmä. Koronatilanteen le. Vaikuttajaryhmät tuovat nuorvuoksi toiminta hakee ten äänen kuuluviin ja ovat mukavielä muotoaan. na seurakunnan toiminnan suun– Ryhmään kuuluu kymmenisen nitelussa. Pääkaupunkiseudun nuorta, joista osa seurakunnissa nuoron enemmän, osa ten vaikuttajaryhmiä vähemmän aktiivion perustettu paljon, sesti mukana. Mimutta osan toiminta nä olen vanhin, ja on hiipunut koronanuorimmat taitavat pandemian aikana. EMME HALUA VAIKUTTAA olla 16–17-vuotiaita, Espoossa nuorten VAIN NUORTEN ASIOIHIN, 22-vuotias Teemu vaikuttajaryhmä on Berglund kertoo. myös ruotsinkielissä VAAN AJATELLA KOKO Ryhmään kuuluseurakunnassa, LepSEURAKUNTAA. via on kysytty mupävaarassa toimintaa TEEMU BERGLUND kaan työntekijäkäynnistellään. valintoihin. SuunLeipurina työskennitteilla on myös televä Teemu Bergtapahtumia ja tapaaminen seuralund lähti nuorten vaikuttajaryhkuntaneuvoston kanssa. mään mukaan, koska on muuten– Emme halua vaikuttaa vain kin ollut mukana seurakunnan toinuorten asioihin, vaan ajatella kominnassa. ko seurakuntaa. Toisaalta juuri nuor– Olen ollut mukana riparista lähten ääni tulee harvemmin kuuluviin, tien, ensin isosena, sitten vapaaehtoiTeemu Berglund toteaa. sena. Olin myös vähän aikaa seura-

”

SIRPA PÄIVINEN

Leppävaaran seurakunta on jo päättänyt, että tänä vuonna luovutaan lasten kappeli Arkista Sellon Ratsutorilla.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2022

Teemu Berglund on ollut mukana seurakunnan toiminnassa rippikoulusta alkaen. Niinpä hän lähti myös vaikuttajaryhmään.

Tavoitteena karsia 7 000 neliötä Espoon seurakunnilla on yli kahden vuoden ajan ollut käynnissä prosessi, jonka tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä vähentää peräti 7 000 neliötä kiinteistöjä. Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan Outi Krausen mielestä aikataulu on liian hidas. Hän teki yhteiselle kirkkoneuvostolle aloitteen, että päätökset luovutettavista kiinteistöstä tehtäisiin jo tänä vuonna. – Kiinteistöistä koituu ko-

ko ajan ylläpitokustannuksia, ja seurakunnilla on jo nyt paljon korjausvelkaa. Täytyy myös hahmottaa, että tosiasiallinen kiinteistöstä eroon pääseminen vie aikaa, koska hengelliseen käyttöön suunniteltuja rakennuksia kuten kappeleita on vaikea myydä, Krause toteaa. Jos siis tänä vuonna päätetään luopua jostakin kiinteistöstä, käytännössä poismuuttoon voi mennä jopa vuosia. Espoon seurakunnilla on yhteensä 50 000 neliötä kiinteistöjä. Yhdestäkään kirkosta ei olla luopumassa, eikä luopumislistal-

la ole esimerkiksi hautausmaatai sijoituskiinteistöjä. Yhdestä leirikeskuksesta on jo päätetty luopua. Käytännössä luopumisuhan alle jäävätkin enää erilaiset toimitilat. Aloite kiinteistöjä koskevan luopumispäätöksen aikataulusta siirtyy uuden strategian valmistelun yhteyteen.

Yhteisvastuun hyväksi kaksi miljoonaa euroa Viime vuoden Yhteisvastuukeräyksen tulos ylsi hieman yli kah-

Elliot Sinisalo käyttää ääntä Paavalin nuorten ryhmässä.

kuntaneuvostossa, mutta muutettuani kaupungin sisällä jouduin luopumaan luottamustehtävästä. Seurakunnan nuorisotyöntekijä toimi vaikuttajaryhmän koollekutsujana ja on kertonut siitä, millaisia mahdollisuuksia on. Valta on kuitenkin nuorilla. – Olemme saaneet vapaat kädet tehdä päätöksiä. Jos nuorten ääni kuuluisi seurakunnassa paremmin, seurakunnan tilat eivät olisi niin toimistomaiset, Teemu Berglund ajattelee. YKSI ISO TEEMA on myös perinteisen rippikouluiän ylittäneiden nuorten ja nuorten aikuisten parempi huomioon ottaminen seurakunnan työssä. – Kaikki eivät koe enää kuuluvansa nuorisotyöhön, mutta eivät oikein aikuistyöhönkään. Tässä on saatu tuulta purjeisiin, on ollut saunailtoja ja retkiä ja on yritetty pitää ihmiset mukana toiminnassa. Suunnitteilla on myös, että nuorten vaikuttajaryhmän jäseniä pääsisi istumaan saman pöydän ääreen

teen miljoonaan euroon. Tulos, 2,01 miljoonaa euroa, oli hieman parempi kuin ensimmäisenä koronavuonna, jolloin se oli 1,996 miljoonaa. Sitä edellisinä vuosina on päästy yli kolmen miljoonan, ja viimeksi vuonna 2013 keräys tuotti yli neljä miljoonaa. Espoossa parhaan tuloksen keräsi Espoon tuomiokirkkoseurakunta, jäsenmäärään suhteutettuna Espoonlahti. Yhteisvastuukeräyksen 2021 kohteena oli vähävaraisten ikäihmisten tukeminen Suomessa ja maailmalla. Suomessa keräystuotolla välitetään Kirkon Dia-

koniarahaston ja seurakuntien kautta tukea taloudellisessa ahdingossa sinnitteleville ikäihmisille sekä parannetaan heidän digitaalisia valmiuksiaan. 60 prosenttia tuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ruohonjuuritason työhön kehittyvissä maissa.

Neljä jatkaa Olarin kirkkoherranvaalissa Olarin seurakuntaneuvosto päätti kokouksessaan 1.2., että neljä hakijaa kutsutaan soveltuvuustutkimukseen ja toisel-

Matilda Heikkinen kuuluu Korson seurakunnan nuoriin vaikuttajiin.

luottamushenkilöiden kanssa. – Olisi hyvä päästä vaihtamaan ajatuksia puolin ja toisin. Neuvosto on ottanut tämän ajatuksen iloisesti vastaan. PAAVALIN SEURAKUNNASSA Helsingissä nuorten vaikuttajaryhmä on viimeksi pohtinut nuorten tilojen käyttöä. – Yritetään viedä tiloja sellaiseen suuntaan, että ne palvelisivat kaikkia. Nyt samaa tilaa käyttävät iltapäiväkerholaiset, ja siellä on välillä värikynät, tussit ja liidut levällään, kun nuoret tulevat paikalle, kertoo 18-vuotias vaikuttajaryhmän jäsen Elliot Sinisalo. Vaikuttajaryhmä on myös teetättänyt hupparit seurakunnan isosille ja apuohjaajille. Myös Paavalissa on pohdittu, mitä voisi tarjota nuorille ja nuorille aikuisille, jotka eivät ole enää ripari- ja isoskoulutusiässä. – Meillä on tulossa sellainen lepoleiri. Yritetään ajaa sitä asiaa, että myös nuorille aikuisille olisi tarjolla jotakin ja miettiä, mitä kaikkea se voisi olla.

le haastattelukierrokselle Olarin kirkkoherran vaalissa. Jatkoon etenivät Laitilan seurakunnan kirkkoherra Petri Laitinen, Olarin seurakunnan seurakuntapastori Antti Malinen, Leppävaaran seurakunnan seurakuntapastori Kaisa Yletyinen ja Tapiolan seurakunnan seurakuntapastori Heidi Zitting. Lopullinen harkinta tehdään seurakuntaneuvostossa kaikkien hakijoiden kesken, eli myös Espoon seurakuntayhtymän johtava sairaalapastori Markku Elo on mukana vaaliprosessissa loppuun saakka.

VANTAALLA KORSON seurakunnan vaikuttajaryhmä on suunnitellut toimintaa ja tapahtumia, mutta vaikuttanut myös työntekijävalintoihin ja suunnitellut omat hupparit, lippikset ja kangaskassit nuorille. Marraskuussa ryhmän jäsenet pääsivät ”grillaamaan” piispantarkastusvierailulla ollutta Teemu Laajasaloa. – Ihan hyvin hän siitä selvisi. Kysyimme kaikenlaista piispan työhön liittyvistä asioista lempiväriin. Tuli yllättäviäkin vastauksia. Ei me kaikkea hänestä tiedettykään, 15-vuotias vaikuttajaryhmän jäsen Matilda Heikkinen kertoo. Vaikuttajaryhmä sai myös idean yökyläilytapahtumasta kirkolla: kun aikaa olisi koko yö, hyvät keskustelut eivät jäisi kesken. Matilda Heikkinen ajattelee, että nuorten vaikuttajaryhmissä mukana olevat nuoret haluavat vaikuttaa asioihin kokonaisvaltaisesti. – Pääosassa ovat nuoret, mutta kyllä esimerkiksi työntekijävalinnat ovat sellaisia asioita, jotka vaikuttavat muidenkin elämään. Pyrimme ajattelemaan muidenkin parasta. ■

29. tammikuuta pidetty vaalipaneeli on katsottavissa Olarin seurakunnan YouTube-kanavalla. Toinen vaalipaneeli järjestetään Olarin kirkossa 12. maaliskuuta kello 16.

Koronarajoitukset lievenivät Espoon hiippakunnan uudet koronarajoitukset ovat voimassa 15.2. asti. Niissä on sama 50 hengen raja yleisötilaisuuksilla kuin Etelä-Suomen aluehallintoviraston määrittelemissä rajoituksissa.

Isoissa kirkoissa hiippakunta sallii hieman suuremman väkimäärän. Kirkkotiloihin, joihin mahtuu yli 250 henkeä, voidaan jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa eli häissä, kasteissa ja hautaan siunaamisissa, ottaa enintään viidennes siitä määrästä ihmisiä, joka tilaan normaalisti mahtuu. Seurakuntien muussa sisätiloissa tapahtuvassa toiminnassa, kuten kirkkokonserteissa, voi 15.2. asti olla enintään 50 osallistujaa. Henkilömäärärajoitus ei koske lasten ja nuorten harrastustoimintaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.2.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Tapiolan seurakunnan nuoret tekivät musiikkivideon Tapiolan seurakunnan Kirahvi Housebandin ensimmäinen musiikkivideo julkaistiin tammikuun lopussa. Yhtyeen jäsen Kia Snäkä, millaista sen tekeminen oli? – Musiikkivideo on yhteisöllisen tekemisen ja soittamisen iloinen lopputulos. Matka laulun tekemisestä musiikkivideon julkaisemiseen kesti pari vuotta. Saimme seurakunnasta taloudellista tukea äänitykseen ja videon tekemiseen. Kaikki muu on tehty seurakunnan nuorten voimin. Olen ylpeä lopputuloksesta.

Noudatamme kaikessa toiminnassamme viranomaisten antamaa koronaohjeistusta. Muutokset ovat mahdollisia, joten tarkista tapahtumien toteutuminen ja ajantasaisin tieto verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat. Käytämme maskeja, huolehdimme turvaväleistä ja noudatamme muita koronaturvallisuusohjeita. Koronaohjeet ja kaikkien tilojemme enimmäishenkilömäärät: www.espoonseurakunnat.fi/ info-ja-asiointi/koronaohje. Kaikki seurakuntien suoratoistotapahtumat: www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/suoratoistotapahtumat.

Yhtyeen jäsen Jenna Savukoski, miten Tuulesta temmattu -laulu syntyi? – Kappaleen tekijät minä, Kia Snäkä ja Sara Kalima saimme biisipajassa tehtäväksi säveltää ja sanoittaa kappaleen, johon piti sisällyttää sanat tuuli ja voittaa. Saimme tunnissa kasaan laulun, joka tuntui niin hyvältä, että myö-

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA JA VERKOSSA Voit osallistua messuihin myös Espoon tuomiokirkon Facebooksivun kautta: www.facebook.com/ Espoontuomiokirkko. Messuvieraiden enimmäismäärä kirkossa: www.espoonseurakunnat.fi/infoja-asiointi/koronaohje/tilojenenimmaishenkilomaarat. Messu su 13.2. klo 10. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Teemu Suominen, kanttori Petri Koivusalo. Messu su 20.2. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Paavilainen, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Sheldon Ylioja.

taus to 10.2. klo 19. Kuusinen. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 20.2. klo 12. Pyhäkoulu. Mathlin, Ylioja. Nupurin kappeli Ehtoollishartaus 13.2. klo 12. Kunnamo, Talvio. Suvelan kappeli Halleluja-messu pe 11.2. klo 18. Nuorisotiimi. Voit osallistua tilaisuuteen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtuben kautta. Messu su 20.2. klo 15. Huomo, Haunio. Viherlaakson kappeli Iltamessu su 20.2. klo 17. Ikonen.

MESSUT KAPPELEILLA

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS

Tilojen enimmäishenkilömäärät: www.espoonseurakunnat.fi/infoja-asiointi/koronaohje/tilojenenimmaishenkilomaarat. Auroran kappeli Messu su 20.2. klo 12. Mäenpää, Koivusalo. Kalajärven kappeli Messu su 13.2. klo 16. Särkiniemi, Talja. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä- ehtoollishar-

SIRPA PÄIVINEN

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

www.church.fi.

LIVEKESKUSTELUT Seurakunnan työntekijöiden vuorovaikutteiset keskustelut seurakuntalaisten kanssa alkavat Instagram-livessä arkisin. Julkaisuajankohta vaihtelee eri viikoilla. Tule paikalle: Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2022

Sara Kalima, Jenna Savukoski ja Kia Snäkä sävelsivät ja sanoittivat yhdessä Tuulesta temmattu -kappaleen. Musiikkivideo julkaistiin äskettäin Youtubessa.

hemmin viimeistelimme sen valmiiksi. Lopputulos on meidän näköisemme. Olemme ensikertalaisia biisin tekijöinä. Millainen on Tuulesta temmattu -kappale, Jenna Savukoski? – Musiikkityyli on popahtavaa gospelia. Biisi kertoo peloista ja siitä, että elämässä sattuu kaikenlaista. Uskon, että sanat koskettavat monia. Haluamme tuoda rohkaisun sanoja, ettei pel-

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

KAPPELILOUNAS – NOUDA MUKAAN! Auroran kappeli: ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 2 e. Kauklahden kappeli: ti klo 11– 12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e. Suvelan kappeli: ti klo 12–13. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Viherlaakson kappeli: ti klo 12–13. Aik. 4 e, lapset 2 e.

KEITTOVIIKKO YHTEISVASTUUN HYVÄKSI Keittoviikko (7.–11.2.) Auroran kappelissa jatkuu pe 11.2. asti! Noutolounas haettavissa kappelista klo 11–13, hinta 5 e / aikuinen, lapsi 2 e.

KÄVELLÄÄN YHDESSÄ! Haluatko kävelylle hyvässä seurassa? Noin tunnin yhteiskävelyt torstaisin Kauklahden kappelin pihalta klo 10.30 ja Suvelan kappelin sisäpihalta klo 15. Ei ilmoittautu-

kojen kanssa tarvitse olla yksin. Ne voi voittaa. – Idea laulun teemasta lähti siitä, kun mietimme, mikä yhdistää minua, Kiaa ja Saraa. Meillä on esimerkiksi esiintymispelkoa. Tuulesta temmattu -kappale sopii hyvin esitettäväksi esimerkiksi rippikoulun hartauksissa. PAULA HUHTALA Musiikkivideo löytyy osoitteesta youtube. com hakusanalla tuulesta temmattu.

mista, lisätiedot anita.kyonsaari@ evl.fi (Suvela) ja mari.mathlin@evl. fi (Kauklahti).

TALVILOMAN PERHEPÄIVÄT Mukavaa puuhaa kappeleilla klo 10–13: Kalajärven kappeli ma 21.2. Ulkotapahtumassa temppu- rastirata, laululeikkejä ja ongintaa. Pientä syötävää, kahvia ja mehua (3 e / perhe). Kauklahden kappeli ti 22.2. Temppurata, leikkejä ja askartelua. Lounas klo 11–13 (2–4 e). ILM. 16.2. mennessä: 050 3783 280. Suvelan kappeli ke 23.2. Laulua, leikkiä ja askartelua. Pizza- ja salaatilounas (1,5–3 e). ILM. 15.2. mennessä: 040 702 6141 satu. vainio@evl.fi. Laaksolahden kappeli to 24.2. Pihasuunnistusta, rastirata, askartelua, temppurata. Kahvila klo 11–12.30 (2 e / perhe). ILM. 16.2. mennessä: 050 4341 063 tai anna. lahtinen@evl.fi. Muutokset mahdollisia, seuraa: www.espoonseurakunnat.fi/

tapahtumat.

LAPSILLE JA PERHEILLE Vauvakerhot Maanantain Mainiot ma klo 13.30 Teamsissa. Osallistumislinkki: heli.vesanen@evl.fi, 040 5528 924. Metsässä tapahtuu- ikkunakertomus Auroran kappelilla. Katsele ja kuunte QR- koodin avulla. Perhekerhot ja -kahvilat: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/perhekerhot. Kirjepyhäkoulua on mukava käydä kotona! Tilaa maksuton Kirjepyhäkoulu lapsen nimellä osoitteesta: lapsetjaperheet. espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi.

KOULULAISTEN KESÄTOIMINTAAN HAKU Ilmoittautuminen netissä 28.2. asti: Kesäkerhot 1-2-luokkalaisille ma–pe 6.–17.6. klo 9–15 Auroran, Kalajärven, Kauklahden ja Suvelan kappelissa. Hinta on 60 e / viikko ja 100 e / 2 viikkoa. Mahdollisuus

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.2.

maksuvapautukseen. Tied. aila. pihlajavesi@evl.fi. Kesäleiri ma–to 6.–9.6. Hvittorpissa 2–7 -luokkalaisille. Hinta on 50 e, sisarukset 40 e. Tied. pirjo. myllarniemi@evl.fi.

TOIMINTAA LAPSILLE JA NUORILLE www.espoonseurakunnat.fi/ lujakallio-osoitteesta löydät mm. pääsiäisen Rukan lasketteluleirin sekä 1.-4. -luokkalaisten Hvittorpin kevätleirin ilmoittautumisohjeet – Ja paljon muuta!

MUSKARIT JA LASTEN KUOROT Ilmoittaudu mukaan: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/musiikki/muskarit. Tied. taija.karppinen@evl.fi, heli. vapaakallio@evl.fi.

LAULU JA LAULUN TARINA Musiikista keskusteleva konserttisarja torstaisin klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Vapaa pääsy. Muutokset mahdollisia, joten seuraa iltojen toteutuminen: www. facebook.com/lauluntarina. 17.2. Kuju Hyttinen: ”Ei vapaata vangita voi” 3.3. Mirkka Paajanen: ”Että muistaisit saman” 21.4. Jouko Mäki-Lohiluoma: ”Huugon kalsarit” 5.5. Anna-Liisa Haunio & Anna-Mari Kaskinen: ”Voimalauluja”

NAISTENPÄIVÄ: ”ELÄMÄN VÄRIT” 5.3. klo 9.30–15 Suvelan kappeli. Kuvatyöskentelyä Satu-Orvokki Remeksen johdolla. Kasvislounas, rentoutumis- ja liikeharjoituksia, päätösmessu. ILM. 14.2. mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Lounas 10 e.

MUSISOIMAAN SUVELAAN Haluatko tulla esiintymään, soittamaan, laulamaan, säestämään su 27.2. klo 15 Suvelan kappelille? ILM. anita.kyonsaari@evl. fi. Muutokset mahdollisia: www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

PARISUHDE JA VANHEMMUUS Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi 040 5474146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Muutokset mahdollisia, Ks. www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Suomalainen eroseminaari -vertaisryhmä. Hinta 70 e. Ks. www. suomalaineneroseminaari.fi. Aloitus siirtyy, tied. Outi. Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kurssi 25.–27.3. Hvittorp. Ei kriisipareille. Hinta 120–140 e / pari. Ohjaajina Sirpa ja Reijo Tuori. ILM. www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Tied. Kirsi.

Pariasiaa -parisuhdeillat klo 18–19.30 Suvelan kappelissa 2.3. alkaen. Aiheina mm. vuorovaikutus, tunnetaidot, virtaa parisuhteeseen, työkaluja ristiriitoihin. Ohj. Mari ja Jaakko Laurikainen.Tied. Kirsi. Parisuhteen lataamislauantai la 19.3. klo 10–14 Kauklahden kappeli. Tied. ja ilm. Outi. Keskusteluapua, sielunhoitoa, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä sekä Solmuja parisuhteessa -ohjausta. Tied. Outi ja Kirsi. Parista perheeksi -illat ensimmäistä lastaan odottaville to 17.2., 17.3., 21.4., 19.5. ja 9.6. klo 17–19 Kirkonkymppi. Tied. Kirsi. Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa 24.3. klo 18–19.30 Suvelan kappeli. Ohj. Minna Oulasmaa Väestöliitosta. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216. Sateenkaari-ilta. Ajankohta tarkentuu myöhemmin. Aiheina sateenkaarevat suhteet, seksuaalisuus, läheisyys, tunteet ja ristiriitojen ratkaisu. Tied. ani.iivanainen@ evl.fi, 040 5725 344. Perheiden talvileiri 4.–6.3. Velskola. Tied. anna.lahtinen@evl.fi, 050 4341 063.

KAMARIOOPPERA ”KUUSI JA KATAJA” V-P. Bäckmanin laulukuvaelma Uskosta, Toivosta ja Lemmestä pe 11.2. klo 19 Espoon tuomiokirkko. Rooleissa: Usko/Janne Hautsalo, basso; Toivo/Pekka Haahti, baritoni; Lempi/Tia Svanberg, sopraano; pianosäestys Seppo Tarhio. Liput: 20/10 e varattava ennakkoon: virtamies@virtamies.fi tai p. 050 590 1541, maksu ovella. Konserttiin otetaan 50 henkilöä. Koronatilanteesta johtuen muutokset ovat mahdollisia, katso ajantasaisin tieto: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

SUORATOISTETTAVIA TAPAHTUMIA Toivoa vainotuille ilta ti 15.3. klo 19 Espoon tuomiokirkon srk-talo. Ilta striimataan Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebookin kautta. Teologinen opintopiiri: to 17.3. klo 19 ”Eeva, kielletty hedelmä ja pahan arvoitus” ja to 21.4. klo 19 ”Miten maailma loppuu?” Voit seurata tilaisuuksia Auroran kappelin Facebookin kautta. Tilaisuudet tallennetaan Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalle.

YHTEISVASTUUKERÄYS www.espoonseurakunnat.fi/ yhteisvastuu. Tietoa keräyksestä ja siitä, kuinka voit osallistua!

DIAKONIAN AJANVARAUS Kaipaatko tukea vaikeassa elä-

mäntilanteessa? Soittamalla vahtimestarille arkisin klo 9–14, p. 040 502 4838, voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita oman asuinalueesi työntekijää. Oman alueesi työntekijät löydät: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-ja-tukea.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165 ja outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146. Silta - paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Ajanvaraus: 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

PIENRYHMÄT Pienryhmien kokoontumisajat löytyvät verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat sekä kappelien omilta verkkosivuilta.

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme vahvasti läsnä - Seuraa meitä! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: Espoon tuomiokirkko www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Noudatamme toiminnassamme voimassa olevia viranomaisten määrittelemiä koronaohjeita. 31.1. annetun ohjeistuksen mukaan korkeintaan 50 henkilön tapahtumat ovat mahdollisia toteuttaa annettujen ohjeiden mukaan. Muutokset ovat mahdollisia. Tarkista ajankohtaiset koronaohjeet ja tilojen enimmäishenkilömäärät osoitteessa www.espoonseurakun-

nat.fi/info-ja-asiointi/koronaohjeet.

MESSUT Herättäjän juhlapyhä -messu su 13.2. klo 11 kirkko. Sinervo, Yli-Jaskari, Airas. Vain striimattuna, ei kirkkokahveja. Ehtoollista tarjolla klo 12–13 maks. 30 hengen ryhmissä. Messu su 20.2. klo 11 kirkko. Olli, Ojala. Vain striimattuna, ei kirkkokahveja. Ehtoollista tarjolla klo 12–13 maks. 30 hengen ryhmissä.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Pappi päivystää ma–pe klo 9–17 p. 050 432 8496. Meren ja taivaan välillä to 10.2. ja 24.2. klo 14–15.30 EMY ry:n tilassa (Merenkäynti 3). Kaikille avoin, luottamuksellinen keskusteluryhmä. Leskenlehdet pe 11.2. klo 12.30–14 Soukan kappeli. Keskusteluryhmä leskeksi jääneille. Mahdollisuus ruokailuun klo 12, 5e/hlö. Muistisairaiden ja omaisten ryhmä pe 11.2. klo 10–12.30 Soukan kappeli. Vertaistukea muistisairaiden omaishoitajille. Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30–20 Soukan kappeli. Ryhmässä vertaisohjaaja. Tied. Esa 0500 319 789. Sururyhmä läheisensä menettäneille 3.3. klo 18 alkaen Espoonlahden kirkolla. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa. Tied. ja ilm. 18.2. mennessä diakonissa Tainalle, p. 050 517 0656 tai pastori Jukalle, p. 050 434 1090.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50, myös www.facebook. com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Rukoillaan yhdessä kaiken maailman asioiden puolesta: pe 11.2. klo 10–11 kirkko. Piipahda osaksi aikaa tai ole mukana koko tunti. Voit jättää rukousaiheita: eveliina. roznovski@evl.fi tai tuula.olli@evl. fi. Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Verkkoraamis ti klo 14–15 Teams. Käydään läpi Apostolien tekoja. Linkki verkkosivuilla. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Miesten raamattupiiri to 10.2. ja 24.2. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4e.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Aamupala ti 15.2. alkaen klo 9–10 kirkko. Vapaaehtoinen maksu. Diakonialounaat paikan päällä ma 14.2. alkaen ja to klo 12–13 kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30). Aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e.

TAVATAAN TAAS! Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Käsityökerho ma 14.2. klo 12.30– 14.30 Soukan kappeli. Tarkoitettu kaikenikäisille käsitöistä kiinnostuneille. Seurakunta lahjoittaa langat, jos neulot diakoniatyön kautta lahjoitettavaksi. Posliininmaalausryhmä ma klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/ kausi. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115. Kultavilja ti 15.2. klo 12 Soukan kappeli. Yksinäisille liikuntarajoitteisille vanhuksille. Kuljetus järjestetään tarvittaessa. Tied. ja ilm. Eija Siivonen, 041 534 1706. Maa ja taeva vahel 15.2. klo 18–19.30. Ühine ajaveetmine esmaspäeviti Espoonlahti kirikus kl 18–19.30, paaritutel nädalatel. Lisateavet annab Klarika Vastamäki. Lukupiiri ti 15.2. klo 18 kirkko. Kirjana Joel Haahtela, Hengittämisen taito. Yksineläjien lauantai-ilta Ystävänpäivän merkeissä la 12.2. klo 18–21 kirkko. Tuo ystäväsikin! Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Teresa-piiri ti 22.2. klo 18–20 kirkko. Tule silloin, kun sinulle sopii. Piirissä tehdään Etiopia-nuttuja sekä käsitöitä myyjäisiin. Tuotto menee Naisten Pankin hyväksi. Ikäihmisten kerhot viikoittain: 14.2. alkaen: ma klo 11 kirkko ja klo 12.30 Kaskikappeli. Ti klo 14 Mäntykappeli. Ke klo 14.30 Puistokartanon palvelutalo. To klo 13 Soukan kappeli ja pe klo 14 Merikartanon palvelutalossa hartaus- ja keskustelupiiri. Tied. Eija Siivonen, 041 534 1706. Yhteisöiltapäivä ti 15.2. klo 15–17 Espoonlahden kirkko. Jaossa talvi- ja urheiluvaatteita sekä urheiluvälineitä. Tarjolla keittolounas. Tule yksin tai koko perheen voimin!

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.2.

YKSINÄISTEN PUHELIN Kaipaatko juttuseuraa? Jätä tekstiviestillä soittopyyntö numeroon 046 899 2860. Seurakunnan vapaaehtoinen soittaa sinulle viikon sisällä.

TOIMIVA PERHE –KURSSI Käytännöllisiä ja konkreettisia ihmissuhdetaitoja perheen arjen pyöritykseen. Kurssi maalistoukokuussa Soukan kappelilla. Kurssilla työskennellään ryhmässä ja käsiteltäviä taitoja harjoitellaan pari- ja pienryhmätehtävin. Maksu 60 e/osallistuja, lastenhoito 10 e. Lisätiedot ja ilm. verkossa.Tied. tanja.routama@evl.fi, 050 441 9154.

LEIREJÄ KOULUIKÄISILLE

– Myös isät voivat kärsiä synnytyksenjälkeisestä masennuksesta tai yksinäisyydestä, kertoo perhetyöntekijä Jukka Silventoinen.

Apua & tukea

Uusi sivusto tuo isyyttä näkyväksi Isille.info kertoo, mistä isä saa tukea, ja nostaa esiin arjen isyyttä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

sille on netissä tarjolla monenlaisia palveluita ja paljon erilaista tietoa, mutta kaikki on pieninä palasina eri alustoilla, huomasivat Leppävaaran seurakunnan perhetyöntekijä Jukka Silventoinen ja Mäntsälän seurakunnan diakoniatyöntekijä Timo Naapuri. Syntyi ajatus rakentaa sivusto, johon olisi koottu kaikki tieto helposti saataville ja joka palvelisi niin isiä kuin heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Kirkkohallitus myönsi hankkeelle 10 000 euron rahoituksen, ja verkkosivusto isille.info avautuu helmikuun alkupuolella. Seurakuntien lisäksi mukana on myös järjestöjä, kuten Miessakit ja Lyömätön Linja Espoossa. – Missionamme on tuoda isyyttä näkyväksi, Jukka Silventoinen sanoo. ISILLE.INFOON on koottu tietoa siitä, millaista apua ja tukea on saatavilla isyyden haasteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi parisuhteeseen, työelämään, erotilanteisiin ja huoltajuuteen. Sivustolle kerätään myös isyydestä käytyä keskustelua ja aiheesta julkaistuja artikkeleja.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2022

Isille.infon tekijät haluavat nostaa esiin erityisesti arjen isyyttä ja isyyden positiivisia puolia. – Edelleen on paljon stereotypioita siitä, miten isänä pitäisi olla, mutta onneksi ne ovat pikkuhiljaa murtumassa. Isyydestä puhutaan nykyisin mediassa paljon. On blogeja ja instatilejä, joissa isät jakavat aktiivista isäarkea. Se on hieno juttu, Silventoinen sanoo. – Osallistuva, aktiivinen isyys edistää isän omaa hyvinvointia, mutta ennen kaikkea se tukee lapsen hyvinvointia ja kehitystä. On yhteiskunnallisestikin tärkeää, että isät ovat perheen arjessa mukana. Silventoinen iloitsee uudesta perhevapaalaista, joka antaa perheille enemmän valinnanmahdollisuuksia vapaiden käyttämiseen. Silti vieläkin on aika harvinaista, että isä jäisi pidemmäksi aikaa lasten kanssa kotiin, ja on myös isiä, jotka eivät käytä perhevapaita. Isille.info, Twitterissä @Isilleinfo, Facebookissa facebook.com/isille. info, Instagramissa @isilleinfo. Viikolla 8 käynnistyy #arjenisyys- ja #parastaisyydessa-somekampanja, jolla nostetaan esiin isyyden positiivisia puolia.

Kivaa tekemistä ja uusia ystäviä! 1.–6.-lk. leiri Velskolassa 18.–20.3. Leiri toteutetaan yhteistyössä Tapiolan seurakunnan kanssa. Hinta 35 e sis. kuljetuksen, majoituksen, ruokailut ja askartelutarvikkeet. Ilm. sodesode.fi. Tied. nea. syrjala@evl.fi.

ULKOLEIKKEJÄ LAPSILLE Tule rakentamaan lumiukkoja! 12.2. klo 12 Kipparin puisto. Omat lapiot ja työstövälineet mukaan. Tarjolla mehua ja makkaraa Tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Tapahtumaa järjestämässä Espoonlahden seurakunta ja Espoon latu. Lumivaraus. Metsäperhekerho torstaisin klo 9.30–11 Latokasken metsä. Mennään yhdessä lähimetsään ja tutustutaan metsän ihmeisiin. Ota mukaan evästä, istuinalusta ja säänmukaiset vaatteet. Tavataan osoitteessa Ruiskaski 6. Liikuntaperhekerho torstaisin klo 15–16 kirkko. Vanhempien ja pikkuväen yhteinen kerho, jossa liikutaan leikkien, laulujen ja lorujen sekä erilaisten liikuntavälineiden kanssa. Suunnattu vanhemmille ja yli 1-vuotiaille.

TÄSSÄKÖ TÄMÄ ELÄMÄ ON? Alfa-kurssi to 28.2.–16.5. klo 18–20 kirkko. Avoin jokaiselle, joka haluaa tietää, mistä kristinuskossa on kysymys. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Alfan aikana lapsille oma kerho. Tied. ja ilm. viim. 21.2. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

KAMARIOOPPERA ”KUUSI JA KATAJA” V-P. Bäckmanin laulukuvaelma Uskosta, Toivosta ja Lemmestä la 12.2. klo 18 Espoonlahden kirkko. Rooleissa: Usko/Janne Hautsalo, basso; Toivo/Pekka Haahti, baritoni; Lempi/Tia Svanberg, sopraano; pianosäestys Seppo Tarhio. Liput: 20/10 e varattava ennakkoon: virtamies@virtamies.fi tai p. 050 590 1541, maksu ovella. Konserttiin otetaan 50 henkilöä. Koronatilan-

teesta johtuen muutokset ovat mahdollisia, katso ajantasaisin tieto: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Noudatamme seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Toistaiseksi kirkkoon ja kappeleihin voidaan ottaa vain maksimissaan 50 henkilöä (Leppävaaran kirkon kirkkosaliin 64 hlöä). Ajantasaiset ohjeet löytyvät verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi/info-jaasiointi/koronaohje.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raiskio, Raunu, Rosa Rautio, Noponen. Kirkkoon mahtuu koronarajoitusten vuoksi vain 64 henkilöä, mutta messuun voi osallistua myös Leppävaaran seurakunta -YouTube-kanavan kautta. Messussa siunatun ehtoollisen voi tulla ottamaan vastaan Leppävaaran kirkon seurakuntasaliin klo 12–13. Arki-illan messu to 17.2. klo 17 Leppävaaran kirkko. Hengähdyshetki arjen keskellä joka torstai klo 17. Arki-illan messu voi olla osana omaa paastonajan polkua pääsiäistä kohti kuljettaessa. Messu kestää noin 20 min. ha sinne on helppo poiketa esimerkiksi työmatkalta tai kävelyreissulta. Kuuletko minua? – messu ja kirkkokahvit su 20.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Yletyinen, Salo, Hyry. Kylvöä ja satoa – messu ja kirkkokahvit su 20.2. klo 13 Karakappeli. Mukana Mattanja-kuorolaisia, joht. Ritva Oksanen-Antin. Alanne, Noponen. Yhteisvastuukeräyksen asialla diakoni Riitta Türkmen.

PYHÄPUHETTA Podcastissa pureudutaan aina johonkin viikon raamatunteksteistä. Uusi Pyhäpuhe ilmestyy lauantaisin klo 18 ja jää myös myöhemmin kuunneltavaksi. Löydät Pyhäpuheen monista podcastpalveluista, Spotifysta ja YouTubesta. Tekstiversio: leppavaaranseurakunta.wordpress.com/.

LAULUMEDITAATIO – VOX SILENTII Lohdun psalmit – Resting in the

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.2.

psalms. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori laulavat meditaatiohetkessä Leppävaaran kirkosta pe 18.2. klo 17–18. Laulumeditaatio suoratoistetaan Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalle.

YHTEISVASTUUKONSERTTI – IDA ELINA Laulaja–lauluntekijä ja popkanteletar Ida Elinan 9.2. Leppävaaran kirkossa pitämä konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi on katsottavissa vielä kaksi viikkoa Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalla.

RUKOUSYÖ Aiheena ”Rukousvastauksia” Hvittorpissa la–su 19.–20.3. Yhteistä ja itsenäistä rukousta, yhteistä jakamista koetuista rukousvastauksista ja vastausten tarkoituksista, hiljentymistä, kehon ja mielen hoitoa. Hinta 35 e. Kuljetus omin kyydein. Yössä mukana perhetyönohjaaja Heli Siltakorpi. Lisätiedot ja ilm. viim. pe 4.3.: heli.siltakorpi, heli.siltakorpi@evl.fi, p. 040 537 6876.

KUORO KAIKILLE Kuoro kaikille -kevätkauden aloitus siirtyy koronatilanteesta johtuen maaliskuulle. Toivottavasti ke 16.3. alkaen onnistuu! Muut kevään kerrat 30.3., 20.4. ja 4.5. Lisätietoja kanttori Outi Noponen, outi.noponen@evl.fi.

TEAMS-LÄHETYSPIIRI Lähetyspiiri Teamsissä ti 22.2. klo 13. Ilmoittaudu martta.nurmi@evl. fi, niin saat kutsun sähköpostiisi:

AIKUISILLE Osa aikuisten ryhmista käynnistyy 14.2. alkavalla viikolla: Karakappelissa Kirjallisuuspiiri, Runopiiri, Suomen sairaanhoitajien kristillinen seura, Lectio Divina, PäiväRaamattu- ja rukousryhmä. Perkkaan kappelin Raamattupiiri. Kirkolla Raamattupiiri, Heprealaiset tanssit. Uutussa Raamattupiiri, Naisten kesken, Vasemman käden maalarit (19.3.) Seuraa nettisivuja: espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/. Päivitämme ryhmien alkamispäivät sitä mukaa kuin ne vahvistuvat.

PARIASIAA-LUENNOT Tule pysähtymään hetkeksi parisuhdeasioiden äärelle Leppävaaran kirkolle (B-ovi). Luennot on suunnattu kaikille parisuhteesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Teemat ja päivämäärät: Ke 2.3. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen Ke 16.3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin Ke 30.3. Kipinöitä parisuhteen kosketukseen Ke 27.4. Perustyökaluja parisuh-

teen ristiriitoihin Ke 11.5. Syventäviä työkaluja parisuhteen ristiriitoihin Lisätietoja: Jukka Silventoinen, jukka.silventoinen@evl.fi ja Eira Salakka, eira.salakka@evl.fi

VARTTUNEELLE VÄELLE Toiminta on tauolla toistaiseksi, seuraa nettisivuja.

LAPSET JA PERHEET Vauvakerhojen ja perhekahviloiden aloitus siirtyy, seuraa nettisivuja.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 on tarkoitettu ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä, sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkolla noutoruokana (rajallinen määrä annoksia) 28.2. saakka. Nouto tapahtuu kirkon sisäpihalla, hinta on 2 e. Seuraa nettisivuja.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

TURVALLISESTI MESSUUN JA TILAISUUKSIIN Noudatamme voimassaolevia kokoontumisrajoituksia ja terveysturvallisuusohjeita. Kokoontumisrajoitusten mahdollisesti lieventyessä toiminnan käynnistymisestä kerrotaan verkkosivuilla yksityiskohtaisemmin: www.espoonseurakunnat.fi/koronaohje ja ryhmien tapahtumien osalta www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Kirkon messu pyritään striimaamaan: www.youtube.com/user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

MESSU HUOM! varmista voimassa oleva osallistujamäärä verkkosivuilta. Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 13.2. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Sari Rautio. Livelähe-

tys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/Olarinsrk. Messu kirkossa ja verkossa su 20.2. klo 10. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Päivi Hakomäki. Livelähetys ja tallenne noin kahden viikon ajan: youtube.com/Olarinsrk. Matinkappeli: Messu su 13.2. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 20.2. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttorina Sanna Franssila. Olarin kappeli: Messu su 13.2. klo 12. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Sari Rautio. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Tarjolla tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Katso lisää: risteys.fi. Liturgia ja saarna 10.2. Juha Virta, 17.2. Liturgia ja saarna Jussi Koski, 24.2. Tapio Suontakanen. Musiikki: Risteysbändi.

PERHELEIRI Iloista yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä koko perheelle 11.–13.3. Velskolan kurssikeskuksessa. Ulkoilua, leikkiä, laulua, pelailua, kädentöitä ja hiljentymistä. Hinta on aikuisilta 35 e, lapsilta 15 e ja alle 3-vuotiaat maksutta. Etusija on Olarin seurakunnan alueella asuvilla perheillä. Hakulinkki leirille auki nettisivullamme 1.–16.2. Lisätietoja: heli.koski@evl.fi, 050 472 3701.

AIKUISTEN RYHMÄT Aikuisten ryhmätoiminta ja yleisötilaisuudet alkavat sitten, kun kokoontumisrajoitukset sen mahdollistavat. Tapahtumien toteutuminen kannattaa tarkistaa netistä: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Hiljaisuuden jooga. Suunnitteilla Hiljaisuuden joogan ryhmä Olarin kappelille helmi–maaliskuussa maanantai-iltaisin klo 17. Ilmoittautumiset/tiedustelut ohjaajalle: Ulla-Maija Kyrölä, ullamaijakyrola@hotmail.com tai 050 3465 348.

DIAKONIALOUNAS / COMMUNITY TAKE AWAY -LUNCH Matinkappeli (Liisankuja 3) tiistaisin klo 12–13. Olarin kappeli (Kuunkehrä 4) torstaisin klo 12–13. Mukaan tasaraha, 3 e. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tuesdays at Matinkappeli 12–13 and Thursdays at Olari Chapel 12–13. Fee 3 e. Please use the exact amount.

DIAKONIAPÄIVYSTYS / CONTACT DEACON Voit ottaa yhteyttä puhelimitse ti klo 10–11, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email.

PAPIN PUHELIN joka päivä klo 9–21, 040 547 1857. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.2.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Kirkkopolku 6 tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Ajankohtaiset tiedot löytyvät verkkosivuiltamme espoonseurakunnat.fi tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelimeen, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21. Noudatamme toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Jumalanpalveluksiin ja toimituksiin voidaan toistaiseksi ottaa 120 hlöä Tapiolan kirkkoon ja 50 hlöä Otaniemen kappeliin.

PERUSKORJAUS Sisätyöt jatkuvat kirkkokiinteistössä helmikuun ajan. Jumalanpalveluselämä jatkuu kirkkosalissa sunnuntaisin ja keskiviikkoisin. Muu toiminta käynnistyy kirkolla maaliskuun aikana. Lisätietoja toiminnasta löydät verkkosivuilta ja 24.2. Kirkko ja kaupungista.

MESSU Messu su 13.2. klo 10 Tapiolan kirkko. 120 hlöä. Lyhyt messu su 13.2. klo 15 Tapiolan kirkko. 120 hlöä. Viikkomessu ke klo 8 Tapiolan kirkko. Messu su 20.2. klo 10 Tapiolan kirkko. 120 hlöä. Lyhyt messu su 20.2. klo 15 Tapiolan kirkko. 120 hlöä. Siioninvirsiseurat su 20.2. klo 16 Tapiolan kirkkosali. Puhujina mm. Sakari Isotalo, Antti Rusama ja Ossi Tervonen. Iltakirkko ti 22.2. klo 18 Tapiolan kirkko. Rento ja nuorekas iltamessu. Kallio, Jokivuori. Viikkomessu ke 23.2. klo 8 Tapiolan kirkko. Kaksikielinen ehtoollinen (suomi−englanti) ti klo 14 Otaniemen kappeli. Aaltopapit toimittavat ehtoollisen.

HILJENTYMINEN KIRKOSSA

AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Kerhosta voit tiedustella pastori Katja Hero, katja.hero@evl.fi, 050 583 6909 tai espoonseurakunnat. fi/tapahtumat. Liian kiltti ihminen ke 23.2. klo 13 verkossa facebook.com/tapiolanseurakunta. Sosiaalipsykologi, opettaja, kouluttaja Janne Viljamaa. Alussa hartaus ja lopussa rukous.

ÄITIEN MINILOMA PERUTTU Villa Hvittorpissa 11.–12.2.

ONLINE ALFA Tutustumismatka kristinuskoon. Laadukkaiden tekstitettyjen videoalustukset jälkeen keskustellaan ryhmässä. Ohjaajina koulutetut vapaaehtoiset. 10 krt to 3.3.−19.5. klo 18−19.30 verkkoympäristössä (Zoom tai Meet). Ryhmässä 5−10 henkilöä. Alfa-päivä la 23.4, klo 10−15 Mankkaan seurakuntakodilla. Tied. ja ilm. sähköpostitse kristiina. larjava@evl.fi, 050 3581 064.

EROSTA ETEENPÄIN Vertaistukiryhmä erosta toipumisen tueksi to 3.3. klo 17.30 Tapiola kirkolla. 5 kertaa joka toinen viikko torstaina. Jälkitapaaminen ti 24.5. Ryhmässä 6–8 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita, voimavaroja ja muutosta. Maksuton. Ohjaajana Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. ti 15.2. kristiina. larjava@evl.fi, 050 358 1064.

KIRJALLISUUSTERAPEUTTINEN SURURYHMÄ Oletko menettänyt läheisen? Vertaisryhmä etäyhteyksillä ke 9.3., 16.3., 23.3., 30.3., 13.4. ja 20.4. klo 18–20. Liittymislinkin saa sähköpostitse. Ohjaajina TM, pastori, kirjallisuusterapiaohjaaja Katja Hero ja TM, usk. ja psyk. lehtori, kirjallisuusterapiaohjaaja Saara Sahla. Tied. ja ilm. Hero, 050 583 6909 tai katja.hero@evl.fi.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.

ALAKOULUIKÄISET

Tapiolan kirkon kirkkosalissa Su 13.2. klo 12–14.30 ja 15.30–18. Su 20.2. klo 12–14.30 ja klo 17–18.

Kevätleiri 18.–20.3. Velskolan leirikeskuksessa. Tied. ja ilm. paheksuvakirahvi.fi.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ -KONSERTTI

KUOROTOIMINTAA

Espoon musiikkiopiston oppilaat ja opettajat puolentunnin konserteissa. Ke 16.2. klo 12 Otaniemen kappeli. Maiju Latonen ja KrisAndrea Haav, viulu; Lili Ahopelto, piano. Ohj. Wieniawski, Händel, Elgar, Brahms, Mlynalrski, Bartok.

Lauluyhtye Dulcis laulamista stemmoissa kivassa nuorten porukassa. Harjoitukset joka toinen ma klo 18.30–20 Virsu. Lastenkuoro Gospelkids klo 17–17.45 alle kouluikäiset, klo 17.30–18.30 alakouluikäiset, Virsu. Tule mukaan! Lisätietoja elina.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2022

jokivuori@evl.fi, 040 5130845.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

MUISTOSI TAPIOLAN KIRKOSTA Mikä merkitys Tapiolan kirkolla ja sen yksityiskohdilla on sinulle? Jokainen muisto on yhtä arvokas. Muistoista kootaan pieni näyttely. Muistoja saatetaan käyttää myös osana tutkimusta. Kirjoita joko nimelläsi tai anonyyminä. Kerro, mikäli olet halukas haastateltavaksi. Keräämme muistoja verkkolomakkeella osoitteessa espoonseurakunnat.fi/muistoja. Voit lähettää muistosi myös postitse: Sonja Grönqvist, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Tarkista päivitetyt korona-ajan ohjeet ja tilaisuustiedot lähempänä ajankohtaa verkosta: www. kauniaistenseurakunta.fi.

MESSUT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 13.2. Yhteisvastuukeräyksen aloitusmessu. Saarna teol harj. Danja Ojala, liturgia Kari Kuula, musiikissa Anna Marte ja Tiro Rohkimainen sekä Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston kuoronjohto-opiskelijoita. Messu myös suoratoistetaan srk:n Facebook -sivun kautta (seurakuntalaisia ei kuvata). Su 20.2. klo 10 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen, kanttorina Teija Palolahti.

ILON RYHMÄ Mielenterveysryhmä tiistaisin klo 15 Sebastoksessa.

MARTAT JA MARIAT To 10.2 klo 12 yläsalissa kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä. Mukana Mimosa Mimosa Mäkinen.

VAUVAKERHO Ti 15.2. ja 22.2. klo 13-14.30 Kauniaisten kirkon alatakkahuoneessa.

ENGLISH DISCUSSION GROUP Do you want to share your thoughs in English? This is for you. We will discuss on different topics. Meetings are run by Dr Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula, tel. 050 590 8308. Wed 16.2 and 23.2. at 18.00 - 19.30 Kauniainen Church.

MONIKULTTUURISET PERHEET -RYHMÄ Monikulttuuri- tai maahanmuuttajaperheille joka toinen lauantai klo 9.30 - 11 Sebastoksessa alk. 19.2. Ryhmässä puhutaan suomea. Riittää, että osaa kieltä vähän. Ilmoitt. etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@yahoo.es Ryhmää ohjaa Milena Raitmaa.

AVOIN PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa. Ma 21.2. ei kerhoa (hiihtoloma).

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13-15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

MARTAT JA MARIAT To 10.2. klo 12 yläsalissa kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä. Mukana Mimosa Mimosa Mäkinen.

SUURIA KYSYMYKSIÄ LUENTO- JA KESKUSTELUSARJA Kauniaisten kirkolla: Ma 14.2. klo 18 Mitä on usko Jumalaan? Roomalaiskirjeen teologia. Kari Kuula. Ma 21.2. klo 18 Onnellisen elämän resepti. Suuntaviittoja Paavalilta. Kari Kuula

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ To 17.2. klo 14 – 15.30 kirkolla alatakkahuoneesa. Ohj. ja Ritva Kallio ja Kari Mattila

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 21.2. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 22.2. klo 13 kirkon yläsalissa, mukana teologiharjoittelija Danja Ojala. ”Taivaan linnut -ajatuksia Jumalan huolenpidosta”.

VAUVAKERHO Ti 22.2. klo 13 – 14.30 Kauniaisten kirkolla alatakkahuoneessa.

KESKUSTELEVAT NAISET To 24.2. klo 14 Sebastoksen toimitilassa. Edelleenkö kiltti tyttö? Muka-

na Marja Railo.

HERNEKEITTOA JA LASKIAISPULLIA Yhteisvastuukeräyksen hyväksi 1.3. Hernekeitto 6 e/litra (valmiiksi pakattu), laskiaispulla (manteli/ mansikka) 2 €/kpl. Tuotteet valmistettu kirkon keittiöllä. Tilaukset 22.2. mennessä: Pirjo 050 301 7028 pirjo.luoma@evl.fi tai Sonja 050 464 7001 sonja.holkerinoja@ evl.fi. Nouto kirkolta ti 1.3. klo 10–12.

HILJAISUUDEN JOOGAA To klo 18.30–20 seuraavina päivinä 17.3., 24.3. ja 31.3. kirkkosalissa. Ohj. Anna-Kaisa Tuomi. Hiljaisuuden jooga on kehonhuoltoa, lempeää liikettä, hiljentymistä sekä yhteyttä Jumalaan, omaan itseen ja koko luomakuntaan. Olennaista hiljaisuuden joogassa hyväksyvä läsnäolo sekä kehossa että mielessä. Hiljaisuuden jooga liittyy kristilliseen hiljaisuuden viljelyyn ja mystiikan teologiaan. Liikkeet ovat yksinkertaisia eivätkä vaadi aiempaa joogakokemusta. Mukaan joogamatto ja rennot, mukavat vaatteet. Ilmoittautumiset srk-toimistoon p. 050 500 9000.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi OBS! 1-15.2.2022 vid högmässa och

kyrklig förrättning är en femtedel av utrymmets sittplatser i bruk eller högst 50 personer. Indraget: publika evenemang, körövningar för vuxna och barn. Aktuell info om evenemang och coronarestriktioner finns på www.esboforsamlingar.fi/forstasidan. Kansliet betjänar per telefon och e-post, stängt för besök.

HÖGMÄSSOR Esbo domkyrka / strömning på fb sö 13.2 kl. 12.15. Jäntti, Lemberg, Malmberg, William Häggblom Esbo domkyrka sö 20.2 kl. 12.15. Kanckos, Malmgren, William Häggblom.

VUXENVERKSAMHET Diakoniutfärd till Hvittorp med besök i Villa Hvittorp 3.3. kl. 10–15.00. Under utfärden som är avgiftsfri, njuter vi av naturen och samvaron, program på svenska, god mat och kaffe. Stig på abonnerad buss vid Olars kyrka kl. 9.10 (Frälsehemmansgränden 1), eller vid Esbo domkyrkas stora parkering kl. 9.30. Hemfärd kl. 15. Bussen kör via Esbo domkyrkas parkering till Olars kyrka. Anmäl dig senast

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.2.

18.2 till diakoniarbetare Henrika Lemberg 050 597 3313, henrika. lemberg@evl.fi

BARNENS SOMMARLÄGER 2022 Dagsläger för barn i åk 1–3 i Mattby kapell, 6–10.6 och 13–17.6 samt 20–23.6 kl.9–16.00. Pris från 60 euro. Övernattningsläger för 7–11-åringar på Solvalla 13–16.6. Pris 80 euro. Info om pris, syskonrabatt och möjlighet till befrielse av avgift på vår hemsida. Elektronisk anmälning till lägren via www. esboforsamlingar.fi 1–28.2. Platserna fylls i anmälningsordning. Mer info: Helena tfn 040 763 6250, helena.aitti-lindberg@evl.fi

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika.lemberg@evl.fi samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi. Församlingen kan hjälpa med att skaffa covidintyg. Boka tid för träff med diakon Taina.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 13.2 Hybridhögmässa - strömmad kl. 12. Konfirmander från Sjömansro medverkar. Högsta tillåtna deltagarantalet i högmässan är 50 personer. SÖ 20.2 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP To 10.2 och 17.2 i övre brasrummet kl. 10–11.

TISDAG 15.2 Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30 Sångstund för pensionärer i kyrkan kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

FAMILJELYKTANS UTETRÄFF Ti 15.2 och to 17.2 i Thurmansparkens lekpark kl. 9.30-11.

TISDAG 22.2 Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30. Glad idag – tvåspråkig mental-

vårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Kontrollera närmare på grankullaforsamling.fi för de senaste uppdateringarna gällande restriktionerna.

Elämänkaari

Matti Juhani Kaijärvi 86 v, Raili Sanelma Koivukannel 89 v, Liisa Marjatta Niskala-Luostarinen 95 v, Anna-Liisa Poikonen 89 v, Raija Tellervo Pöyhönen 91 v, Eki Matti Mikael Rajamäki 56 v, Riku Raimo Ränkipohja 86 v, Matti Juhani Töyry 92 v, Vesa-Veikko Vihtori Vuorela 87 v.

International

Worship Service in English: www. church.fi. A short bilingual (English–Finnish) Communion Service by Aalto chaplains every Tuesday at 2 pm (14.00) in Otaniemi Chapel. Venäjänkielinen iltakirkko joka ti klo 19.30 Perkkaan kappeli. Arabiankielinen jumalanpalvelus joka kuun 1. su klo 15 Perkkaan kappeli. Colourful Espoo Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteys- ja ylistysilta la 19.2. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. International evening of fellowship and praise with food, music and dance. Next evenings 12.3., 2.4., 7.5. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo. Luetaan yhdessä -etäopetusryhmistä saat lisätietoa täältä: luetaanyhdessa.fi/etaopetusryhmat. Chinese familiy fellowship: KangLi fellowship online on Fri 11th Feb at 17.00. If you want to participate the fellowship at Skype, please contact kenny.ding@gmail.com. See more: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo/ kerhot-clubs

Yhteiset

Yksineläjien lauantai-ilta Ystävänpäivän merkeissä la 12.1. klo 18–21 Espoonlahden kirkko. Tuo ystäväsikin! Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Diakoniutfärd till Hvittorp/Diakoniaretki Hvittorpiin med besök i Villa Hvittorp 3.3. kl. 10–15. Under utfärden som är avgiftsfri, njuter vi av naturen och samvaron, program på svenska, god mat och kaffe. Stig på abonnerad buss vid Olars kyrka kl. 9.10 (Frälsehemmansgränden 1), eller vid Esbo domkyrkas stora parkering kl. 9.30. Hemfärd kl. 15. Bussen kör via Esbo domkyrkas parkering till Olars kyrka. Anmäl dig senast 18.2 till diakoniarbetare Henrika Lemberg 050 597 3313, henrika.lemberg@evl.fi. Diakoniaretken ohjelma on ruotsiksi.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Ellen Divina Onneliina Heiskanen, Adessa Celena Alexandra Holopainen, Tiitus Kasperi Louho, Alina Ilona Mäkeläinen, Viena Kaarina Pajula, Elias Aatu Johannes Partanen, Hilda Lea Lydia Penttilä, Alma Iiris Päivärinta, Eden Sebastian SäisäShuttle, Saima Inari Ylönen. Avioliittoon aikovat Jouni Mikael Haapoja ja Tiia Riitta Hannele Laine, Tero Mikael Rantala ja Pirjo Hannele Hilakari. Hautaan siunatut Tapio Uolevi Aalto 74 v, Maija Liisa Aho 82 v, Nea Maria Kristiina Frondelius 22 v, Vieno Kyllikki Jauhiainen 88 v, Martti Juhani Kolehmainen 78 v, Reino Ilmari Mäki 83 v, Kalevi Rosendahl 81 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Matias Alex Mikael Ahvenainen, Sebastian Joakim Alexander Benjamin Allenius, Livia Leonia Hawley, Kerttu Margit Amalia Hietala, Viola Aurora Kamila, Aurora Andreina Kivelä, Meea Mila Matilda Mäkilevo, Launo Lennart Oksanen, Lilja Henna Christine Puls, Elle Mia Sofie Saari, Eino Pentti Österman. Avioliittoon aikovat Tuomas Henrikki Bergman ja Päivi Marjatta Heikkilä, Otso Eemeli Hänninen ja Anna Jasmine Katarina Ahtola, Martti Inkovaara ja Susanna Salonen. Hautaan siunatut Maija Liisa Hannola 90 v, Kari Antero Hintikka 71 v, Mirja Anneli Kemppi 60 v, Rauni Marjatta Rantala 93 v, Eeva Annikki Räsänen 81 v, Irja Mirja Anneli Salonius 79 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Eeva Maria Astrid Vähäsarja, Hedda Helmi Aurora Viitala, Aarni Valo Eliel Linnakaari. Hautaan siunatut Jorma Kimmo Katila 94 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Ella Olivia Hurskainen, Eero Vilho Eemil Jänkälä, Vera Ida Eleonora Keränen, Eino Samuel Kuokkanen, Rinaldo Rainer Allan Lindgren, Ronaldo Rainer Allan Lindgren, Anni Kristiina Makkonen, Matias Mikael Suutari, Robin Markus Gabriel Turpeinen, Kauko Kalervo Uotila, Tytti Elvira Vehkala, Viola Kaisa Erika Wikström. Avioliittoon aikovat Juho Teemu Artturi Jalo ja Taru Kristiina Pulkkinen, Jukka Petri Romunen ja Hanna Elina Ahonen, Niko Ville Supinen ja Emmi Henriikka Räihä, Pekka Janne Tapani Uskonen ja Hilla-Mari Sofia Peromaa. Hautaan siunatut Veijo Kalevi Hiltunen 74 v, Aino Sylvia Jääskeläinen 103 v, Heli Carolina Kauppinen 27 v, Jukka Ilmari Lahtinen 63 v, Sanni Eeva Lankinen 95 v, Milja Annikki Mehtonen 86 v, Raili Varpu Inkeri Mäkelä 92 v, Aatto Ilmari Tiainen 87 v.

Kastetut Leon Daniel Kössi, Erin Aina Ingrid Virtanen. Hautaan siunatut Helga Annikki Juutinen 96 v, Lasse Kalevi Kivekäs 95 v, Mika Matias Koponen 23 v, Hannu Kalervo Lehessaari 75 v, Mikko Sakari Lehtinen 66 v, Jorma Antero Mäenpää 90 v, Helmi Annikki Pitkänen 84 v, Esko Juhani Posti 90 v, Hilkka Natalia Rantio 98 v, Lea Sirkka Saara Salonsaari 85 v, Paula Helena Soveri 78 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Lion Sven Gunnar Engblom, Niklas Herrick Hackman. Avlidna/Hautaan siunatut Styrbjörn Lennart Carl-Fredrik Forsgård 81 år, Lisbeth Ingalill Hackzell 92 år, Rauni Anna-Liisa Jungebrand 98 år, Aila Orvokki Lindholm 81 år, Karin Gunvor Ingeborg Miller 88 år, Majlis Emilia Nyman 93 år, Yngve Torolf Ring 73 år, Maria Elisabeth Margareta Svinhufvud 55 år, Pia Carita Thomasson-Tammi 90 år, Ove Ingmar Emanuel Åkerlund 85 år.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Lauri Kristian Kaivolahti, Alvar Edvard Kullervo Kemppinen, Alma Livia Michaela Laurila, Lilja Aino Aurora Pihkala. Hautaan siunatut Timo Aatto Filpus 82 v, Eero

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2022

Kirkon jäseniä muuttaa nyt pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin ja muualle Suomeen.

Muuttoliike näkyy jäsenmäärissä Kirkkoon kuuluvia muuttaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

irkkoon kuuluvaa väkeä on koronaaikana muuttanut pois pääkaupunkiseudulta. Kyseessä on ilmiö, joka näkyy erityisen vahvasti Vantaalla. Vantaan seurakuntien jäsenmäärässä oli viime vuonna muuttotappiota peräti 1 549 henkeä. Espoossa kävi samoin eli muuttotappio oli 292 jäsentä. Helsingissä seurakuntalaisia muutti pois 851 enemmän kuin Helsinkiin muutti kirkon jäseniä. Kauniaisten suomalaisen seurakunnan jäsenmäärää muuttovoitto kasvatti 75 henkeä. Yhteensä kirkon jäseniä muutti pääkaupunkiseudulta muualle 2 692. Samaan aikaan pääkaupunkiseudun kaupunkien muuttovoitto oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna koronasta huolimatta lähes 3 600 henkeä. Muuttovoiton takana oli pitkälti maahanmuutto. Vieraskielisen väestön lukumäärän kasvun merkityksen näkee, kun vertaa pääkaupunkiseudun kaupunkien kirkkoon kuulumisprosentteja siihen,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2022

kuinka iso osa niiden suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä kuuluu kirkkoon. Kaikista helsinkiläisistä kirkkoon kuului vuodenvaihteessa enää 49 prosenttia. Vantaalaisista kirkkoon kuului 50,9 prosenttia. Espoossa luku on nyt 54,2 ja Kauniaisissa yhä 66. Suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä 67,8 prosenttia kuuluu Espoossa kirkkoon. ESPOON SUOMENKIELISISTÄ seurakunnista korkein jäsenyysprosentti on 57,4 Tapiolassa ja matalin 46,7 Leppävaarassa. Kummankin seurakunnan alueelle muutti viime vuonna paljon uusia asukkaita. Tapiolan seurakunnan väkimäärä kasvoi, Leppävaaran väheni. Ero seurakuntien jäsenyysprosenteissa syntyy Espoon seurakuntien viestintäpäällikön Urpu Sarlinin mukaan ennen kaikkea siitä, että Leppävaarassa vieraskielisten osuus väestöstä on 24,9 prosenttia, Tapiolassa 15,7. Kirkosta eroaminen jatkuu ja oli viime vuonna hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla. Kirkosta eronneita oli Kauniaisissa 89, Espoossa 2 767, Helsingissä 7 033 ja Vantaalla 2 136. Kirkon jäseneksi liittyi Espoossa viime vuonna 1 179 henkilöä, eli noin 200 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. Kasteiden määrä kasvoi hieman

edellisvuodesta ja oli nyt 1 122. Espoon kuudessa seurakunnassa oli vuoden 2021 lopussa yhteensä 161 173 jäsentä. Koko evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa 3 689 998. Kirkon jäsenten osuus väestöstä on nyt noin 66,5 prosenttia. Kirkosta erosi Suomessa 55 848 henkeä, kun vuotta aiemmin luku oli noin 48 100. Kirkon jäseneksi kastettuja alle yksivuotiaita lapsia oli 26 720. Kastettujen määrään vaikuttaa syntyvyys. Vuoden 2020 aikana luku oli noin 24 900. Kuolleiden määrä oli 46 522. Vuonna 2021 kirkkoon liittyi Suomessa 20 422 henkilöä. Luku sisältää poikkeuksellisen paljon alle yksivuotiaita, jotka on ensin liitetty väestörekisteriin ja vasta sitten kastettu. Aikuisena liittyneiden määrässä ei ole tapahtunut suurta muutosta suhteessa aikaisempaan. Kasteiden myöhentämisen taustalla on koronapandemia. Tapiolan seurakunnan kirkkoherra Päivi Linnoinen kertoo, että seurakunnissa on koronaaikana tehty kaikki mahdollinen, että kasteita on voitu järjestää. – Koronan takia ristiäisiä on järjestetty pienellä joukolla, pihoilla, kirkoissa ja kodeissa. Kastejuhlan voi järjestää, vaikka lapsi olisi vähän vanhempikin, Linnoinen sanoo. ■