Kirkko ja kaupunki 2022 3 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

10.2.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Ystävänpäivänä muistetaan rakastavaisten suojeluspyhimystä Valentinusta s. 4 Ympäristöystävälliset hautaustavat yleistyvät maailmalla – ruumis voidaan liuottaa tai kompostoida s. 10

Korjattu sydän Sydänleikkauksen jälkeen kirjailija Jukka Viikilä pitää taidetta entistä tärkeämpänä s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Olisipa aikuisillekin pyhäkoulu

Suuri ihminen osoittaa suuruutensa sillä, miten hän kohtelee pieniä ihmisiä.

KYSYIMME LUKIJOILTAMME heidän kokemuksiaan ja muistojaan pyhäkoulusta. Saimme paljon vastauksia. Valtaosa vastanneista muisti lapsuutensa pyhäkoulua hyvällä, vaikka toisenlaisiakin muistoja oli. Niissä ikävämmissä muistoissa oli kunnollisuuden rima usein tuntunut kovin korkealle viritetyltä. Olen itsekin entinen pyhäkoulupoika. Urani siinä koulussa ei ollut kovin pitkä, ja muistikuvani pyhäkoulusta ovat hatarat. Jokin mustavalkoinen valokuva pyhäkoulun joulukuvaelmasta minulla tosin on vieläkin muistona albumissani. Olen kuvassa paimenena pyyheliina päässäni vartioimassa kuvitteellista lammaslaumaa kedolla. Asuimme pienessä kerrostalossa, ja pyhäkoulu kokoontui taloyhtiön saunan pukuhuoneessa. Pyhäkoulua piti samassa talossa asunut pariskunta, kavereideni vanhemmat. Paljon myöhemmin ymmärsin heidän olleen helluntailaisia. Uskon tyylilajeilla ei silloin ollut mitään merkitystä, pyhäkoulu kuin pyhäkoulu. KYNNYS PYHÄKOULUUN oli matala, sen muistan. Meidän perhe ei ollut mitenkään harrasta sakkia, pikemminkin päinvastoin, ja silti se pyhäkoulu tuntui ihan luontevalta ajanvietteeltä. Ja ne siellä opitut rukoukset ja laulut ja jonkinlaiset hyvän elämän eväät olivat ihan jees, vaikkei sen kummempia uskovaisia oltukaan. Kirkko ja kaupungin pyhäkoulujuttua lukiessani tuli ensimmäisenä mieleeni, että toi-

SKOTLANTILAINEN ESSEISTI JA HISTORIOITSIJA THOMAS CARLYLE (1795–1881)

SAMALLA PALAUTUI takaraivosta eturaivooni erään kirkkoon kuulumattoman ystäväni toive, että aikuisillekin olisi pyhäkoulu, vaikka somessa. Se voisi olla matalan kynnyksen tuokio kerran viikossa, jolloin voisi kelata pyhään liittyviä asioita, kristinuskon ydinsanomaa ja ihmisiksi olemisen edellytyksiä. Ei kynnystä eikä rimaa, kaikki kelpaavat. Voisi itse asiassa olla aika hauskaa ruveta taas pyhäkoululaiseksi.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Tänään Ajattelen muista hyvää ja kohtelen ihmisiä kiltisti, mutta en ole sinisilmäinen enkä poljettavissa oleva kynnysmatto. METEOROLOGI ANNIINA VALTONEN ME NAISET -LEHDESSÄ 26.1.

Iankaikkisesti

”

MEIDÄN PERHE EI OLLUT

Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.

MITENKÄÄN HARRASTA

KIRJE ROOMALAISILLE 12:9–10

SAKKIA, JA SILTI PYHÄKOULU TUNTUI IHAN LUONTEVALTA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Tämä harmaus, tämä pysähtyneisyys, tämä outo väsymys. Luojani, en kestä tätä aikaa vuodesta ilman lempeää tukeasi ja pieniä merkkejä siitä, että kevät tulee tänäkin vuonna.

vottavasti pyhäkoulu pitää edelleen pintansa ja löytää uusia kekseliäitä muotoja maailman muuttuessa. Monet merkit viittaavat siihen, että kristillisen kulttuurin traditio on katkeamassa. Pyhäkoululla on edelleen paikkansa maailmassa.

Kirkko ja kaupunki

10.2.2022 Seuraava lehti ilmestyy 24.2. KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Lomalla aion nukkua pitkään ja paljon” Korona on hankaloittanut Sara Aransalon mielestä eniten vapaa-ajan viettoa kavereiden kanssa. Onneksi somesta löytyi uusi ja kiva ihmissuhde.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Sara Aransalo, 14, käyt peruskoulun kahdeksatta luokka Helsingin yhteislyseossa Kontulassa. Miten olet jaksanut korona-aikana? − Korona-aika on tuonut mukanaan uupumusta ja ärsytystä. Raskaimpia asioita koulussa ovat olleet kaksi etäopiskelukautta ja yksi karanteeni. Sen aikana opettajiin oli tunnin aikana vain Meet-yhteys ja opiskelu oli käytännössä omalla vastuulla. − Pandemia on vaikuttanut kaikkein eniten vapaa-aikaan. On hankalaa keksiä tekemistä kavereiden kanssa, kun kaikki paikat ovat kiinni. Aiemmin kävimme usein leffassa ja syömässä Mäkkärissä tai Subwayssa. Ajelimme myös busseilla pitkin pääkaupunkiseutua. Usein päädyimme 550:n reitille. Teemme sitä nytkin, mutta paljon vähemmän, koska maskin kanssa bussissa on ärsyttävää olla.

Mistä olet saanut voimia pandemia-aikaan? − Perheen perusarjesta. Minulla on kaksi vuotta vanhempi isoveli. Emme enää vietä aikaa muuten yhdessä, mutta kun olemme kotona, katsomme elokuvia ja juttelemme kaikenlaista. Olen myös alkanut tehdä ruokaa enemmän itse. − Iloitsen poikaystävästäni. Viime keväänä meidän kaverimme snäppäsivät keskenään ja yhdistivät meidätkin keskusteluun. Aloimme jutella Snapchatissa, ja nyt olemme olleet yhdessä seitsemän kuukautta. Olemme samassa koulussa, mutta emme tunteneet aiemmin.

Mistä asioista olet kiitollinen tässä hetkessä? − Olen kiitollinen koulumenestyksestäni. Hoidan läksyt joka päivä nopeasti, mutta kokeisiin ja erilaisiin itsenäisiin projekteihin menee paljon aikaa. Vaikka viime aikoina on ollut paljon stressiä ja paineita, olen saanut pidettyä keskiarvoni kiitettävän puolella. − Olen kiitollinen myös Netflixistä. Sen katsominen vie ajatukset pois omasta elämästäni ja poistaa stressiä. Tykkään katsoa erilaisia rakkausleffoja ja nuorten sarjoja, joihin ei tarvitse keskittyä liikaa, kuten Too hot to handle.

Mitä talvilomasuunnitelmia sinulla on? − Menemme ehkä Tampereelle. Tapaamme siellä myös tätini, mutta pääosin vietämme aikaa isovanhempieni luona. Pelaamme korttipelejä ja leivomme yhdessä sekä saatamme katsella vanhoja kotimaisia elokuvia. Mummo ja pappa ovat minulle todella tärkeitä. − Lomalla aion myös nukkua pitkään ja paljon.

Mikä sinulle on pyhää? −Ihmisoikeudet ja tasavertaisuus sekä rakastaminen. Koulujen talvilomaa vietetään pääkaupunkiseudulla 21.2.−25.2.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Ystävänpäivän taustalta löytyy Valentinus-niminen pyhimys, jonka pääkallo on säilössä Roomassa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA WIKIMEDIA COMMONS

Rakastavaisten P

yhän Valentinuksen sanotaan olevan kihlattujen ja onnellisten avioliittojen suojeluspyhimys. Suojeluspyhimykset ovat keskeisessä asemassa katolisessa kirkossa. Pyhien naisten ja miesten uskotaan auttavan ja suojelevan erilaisia ihmisiä, ammattikuntia ja paikkoja. – Nykyisin luterilaisessa kirkossakin on kiinnostuttu pyhimyksistä, ja varsinkin pyhiinvaelluskulttuuri on saanut jalansijaa, sanoo uskontotieteen dosentti Katja Ritari Helsingin yliopistosta. – Pyhiinvaelluksen ajatuksena on, että vaelletaan pyhille paikoille, tyypillisesti pyhimysten haudoille. PYHÄSTÄ VALENTINUKSESTA kiertää maailmalla erilaisia tarinoita. Varmasti ei tiedetä, onko tällainen henkilö todellisuudessa ollut olemassa vai

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

onko tarinoihin yhdistynyt asioita useammasta samannimisestä henkilöstä. Yhdessä tarinassa muistellaan Valentinus-nimisistä miestä, joka toimi 200-luvulla joko pappina tai piispana Italiassa. Hänen kerrotaan vihkineen kristittyjä avioliittoon, minkä vuoksi Valentinuksen päivää alettiin viettää rakastavaisten juhlapäivänä. Valentine’s day on saanut nimensä tältä pohjalta. Suomessa vietetään ystävänpäivää. Pappiskutsumuksensa vuoksi Valentinus kärsi kristittyjen vainoissa marttyyrikuoleman. Hänen ruumiinsa on oletettavasti aikoinaan haudattu maanalaiseen hautakammiokäytävään Rooman St. Valentinon kirkkoon, mutta hänen reliikkejään eli pyhäinjäännöksiään löytyy eri puolilta Eurooppaa. Luita on Rooman lisäksi esimerkiksi Dublinissa, Madridissa, Mytilenessä, Prahassa ja Savonassa. – Katolisuudessa reliikkejä pitää olla joka kirkossa. Saman pyhimyksen luita on jaeltu moniin

kirkkoihin, ja siksi niitä on eri paikoissa. Toisinaan pyhimyksen luita on epäilyttävän paljon, mutta eihän reliikin tarvitse olla kuin pieni pala, vaikka sormen luu. Rooman katakombeistahan on kätevästi löydetty kaikenmoisia luita, Katja Ritari sanoo. Pyhimyksen luissa uskottiin olevan voimaa. Keskiajalla niitä jopa varastettiin. Varastamistarinoihin liittyy usein jonkun näkemä uni. Unessa pyhimys kertoo luunsa olevan unohdetussa paikassa niin, ettei hän saa siellä tarpeeksi huomiota. Varkaus oikeutettiin, koska pyhimys itse oli käynyt pyytämässä siirtoa keskeisempään paikkaan, jotta uskovaiset pääsevät hänen luokseen helpommin rukoilemaan. IRLANTIIN PÄÄTYI 1800-luvulla pyhän Valentinuksen luita, kun kuuluisa saarnamies ja pappi John Spratt vieraili Roomassa saarnaamassa.

Kirkko ja kaupunki verkossa AKI TARVAINEN JA MARI AARNIO

Raamatun pahikset testissä Raamatusta löytyy paitsi ikiaikaista viisautta myös vääriä tekoja, turmelusta ja karmeita tyyppejä. Ketä heistä sinä muistutat? Hupaisalla verkkotestillä voit kokeilla, oletko esimerkiksi kavala Delila, murhanhimoinen Herodias vai kenties viekasteleva paratiisin käärme. Selvitä pahiksesi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”

Toisinaan pyhimyksen luita on epäilyttävän paljon, mutta eihän reliikin tarvitse olla kuin pieni pala, vaikka sormen luu.

Paavi Gregorius XVI antoi hänelle kotiin viemisiksi osan pyhän Valentinuksen luista. Ne asetettiin Dublinin Whitefriar Streetin kirkkoon. Nykyisin kirkko on Valentine’s Daynä suosittu pyhiinvaelluskohde, jossa rakastavaiset käyvät rukoilemassa pyhimyksen siunausta parisuhteelleen. Pyhän Valentinuksen pääkallo on Rooman Santa Maria in Cosmedinin kirkossa lasisessa pyhäinjäännöslippaassa. – Katolisissa kirkoissa reliikit ovat näkyvillä tai alttarin alla kammiossa, jonne pääsee portaita pitkin. Voi olla myös niin, että reliikit ovat esillä vain pyhimyksen juhlapäivänä. Silloin ne otetaan esiin ja niitä voidaan kantaa kulkueessa kirkon ympäri, Katja Ritari kertoo. Pyhimysten kuolinpäivä on aina heidän juhlapäivänsä. Pyhän Valentinuksen juhla on 14. helmikuuta. ■ Ystävänpäivää vietetään maanantaina 14.2.

REBEKKA NAATUS VERKKOKOLUMNISSAAN

BRAND PHOTO OY

päivä

”Ihminen jaksaa aina enemmän kuin mihin luulee pystyvänsä. Mutta kun raja lopulta tulee vastaan, sitä ei voi ylittää.”

Suomen ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ihmettelee, miksi keskustelua vanhusten palveluista leimaa aina rahapula. Rahaa kun on, kyse on vain siitä, mihin sitä käytetään. Vanhusasiavaltuutetun mielestä kaikkein vanhimmilla on kristallisoitunutta älyä, minkä vuoksi heidän ajatuksiaan pitäisi kuunnella paljon enemmän. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Psyyke ei tipahda taivaasta Ihmissuhteissa mennään rikki – ja niissä myös parannutaan. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SEPPO HAAVISTO

un Elli Meklin opiskeli aikanaan perheterapeutiksi, hänelle valkeni, että mielenterveyden syvintä ydintä on se, että ihminen kokee olevansa rakastettu. Pitkän uransa aikana opettaja na, seurakuntatyöntekijänä ja viimeiset kymme nen vuotta terapeuttina Meklinin oivallus on vain vahvistunut. Hän kirjoitti aiheesta kirjan Nimesi on rakastettu (Aikamedia 2021). – Itsetunnon ja elämässä etenemisen kannal ta olennaisinta on, että ihmisellä on kokemus rakkaudesta ja arvosta sekä pystyvyydestä. Näi den välissä lepää ihmisen mielenterveys, Meklin sanoo.

”

Haluaako tämän pienen ihmisen olevan pinteessä edelleen niin, että raippaa häntä isolla kädellä? Rakkauden tarpeen lisäksi Meklinin mukaan ihmiseen on koodattu joukkoon kuulumisen tar ve. Jos nämä tarpeet sivuutetaan, ihminen alkaa voida ennemmin tai myöhemmin huonosti. Ihmisen mieli rakentuu vastavuoroisessa vai kutuksessa toisiin ihmisiin. Prosessi alkaa synty mästä ja jatkuu läpi elämän. – Psyyke ei tipahda meille taivaasta, vaan ra kentuu syntymän jälkeisissä suhteissa. Lap sen ja vanhemman vuorovaikutukselliset koke mukset rakentavat aivoihin hermoradat sen mu kaan, mitkä kokemukset lapsen elämässä toistu vat. Olennaista on, toistuvatko siinä rakkauden, hyväksynnän, riittävyyden ja läsnäolon koke mukset.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

– Vai toiset? Se, ettei olla läsnä, ei välitetä, ei osoiteta rakkautta sanoilla eikä teoilla. Silloin ai voihin tallentuu se, ettei ole rakastettu. Se on niin yksinkertaista, Meklin toteaa.

nen kaikkea itseltään. Ilman sitä ihminen voi olla rajaton ja tulla suhteissa hyväksikäytetyksi. Hän voi lähteä ’rakastamaan liikaa’ ja päätyä läheis riippuvuuteen luullen sitä rakkaudeksi.

RAKKAUDETON LAPSUUS voi haavoittaa niin, että ihminen kääntyy itseään vas taan. Silloin ajatukset itsestä ovat usein negatiivisia. Avuk si Elli Meklin kannustaa et simään päätöstä, jossa si toutuu olemaan itselleen hyvä. – Aikuisen sisäinen lap si on saattanut olla pit kään pinteessä ja saanut osakseen rakkaudetonta kohtelua. Silloin voi miet tiä, haluaako tämän pie nen ihmisen olevan pin teessä edelleen niin, et tä raippaa häntä isol la kädellä, vai alkaisiko kohdella häntä vih doinkin kauniisti ja arvostavasti. – Jos ihminen on itselleen armoton ja vaativa eikä mieles tään riitä, mikään rakkauden muo doista – oma, toi sen ihmisen tai Ju malankaan rak kaus – ei pääse perille. Meklin tote aa, että rakkau den kaksoiskäs kystä muistetaan hyvin alku, mut ta erittäin tär keä loppuosa usein unohde taan. – Tuo käsky muistuttaa, että ra kasta lähimmäistä si niin kuin itseäsi. Voidakseen hyvin ih minen tarvitsee rak kautta ja arvostusta en

TERAPIASSA LÄHDETÄÄN Elli Meklinin mukaan usein siitä, että opetellaan suhtautumaan itseen myötätuntoisesti, rakkaudellisesti, armollisesti ja ymmärtäväisesti. Tehdään rauha itsen kanssa. – Aina ei tarvita terapiaa, vaan oma kas vuprosessi voi käynnistyä muutenkin. Mut ta jos ei voi hyvin, niin jollain tavalla sitä kannattaa alkaa selvittää. – Miksi masentaa tai ahdistaa? Mik si uni ei tule? Tai miksi suoritan, miksi mikään ei riitä? Tarvitaan jonkinlainen pysähtyminen, että alkaa vähän ym märtää itseään. Meklinin mielestä kaikki hyvät ihmissuhteet hoitavat miel tä. Suhteissa, joissa ihmi nen kokee voivansa ol la aidosti läsnä, hän tu lee näkyväksi sellaise na kuin on. Hän tulee kuulluksi ja oppii sa malla ymmärtä mään toista. – Ihmissuhteis sa me voimme mennä rikki, ja niissä me myös parannumme. Jos on ollut huonoja koke muksia, niis tä voi päästä irti. Uusissa, korvaavissa ko kemuksissa on valtava korjaava voima. Kun pää see aitoon vuoro vaikutukseen toisen ihmisen kanssa, tulee kosketetuksi ja saa osak seen hyväksyntää, toipumi nen lähtee liikkeelle. ■

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

– Mielenterveyden syvintä ydintä on kokemus rakastetuksi tulemisesta, sanoo perheterapeutti Elli Meklin.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Oikaisuja Tintti-sarjakuvien manauksista kertova Tyrskyn myrsky! -kirja on Pasi Heikuran suomeksi toimittama, ei kirjoittama kuten jutussamme (K&k 27.1.) ilmaistiin. Kirja pohjautuu Albert Algoudin teokseen L’intégrale des jurons du Capitaine Haddock.

Nuorten mielenterveyttä käsitelleessä jutussa (K&k 27.1.) mainittu Lasten ja nuorten keskuksen Moottoripaja-toiminta ei tue vain poikia, vaan toiminta on avointa kaikille nuorille. Sukupuoli tai mikään muu ominaisuus ei sulje nuorta toiminnan ulkopuolelle.

Etsitkö turvallista, väliaikaista asumista? Martta Shiberu jännittää, pääseekö hän jatkoon The Voice of Finlandin Ääni ratkaisee -vaiheen jälkeen.

Varovainen haave toteutui

Tilkantähti on kevyen hoivan palveluasumista tarjoava koti ikäihmisille, jotka tulevat toimeen päiväsaikaan annettavan avun turvin. Tule tutustumaan turvallisesti! p. 040 183 8716 (ark. klo 8-16) Mannerheimintie 164, Helsinki

Helsingin seurakuntien yhteisötyöntekijä Martta Shiberu osallistuu suosittuun The Voice of Finland -laulukilpailuun. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SAKU TIAINEN / NELONEN MEDIA

aulaminen on kuulunut 38-vuotiaan helsinkiläisen Martta Shiberun elämään kiinteästi lapsesta lähtien. Jo pidemmän aikaa hänellä on ollut varovaisena haaveena osallistua Nelosen The Voice of Finland -laulukilpailuun. – Lopulta rohkaistuin hakemaan kilpailuun, ja onnekseni minut valittiin mukaan. Edessä on ensimmäisenä Ääni ratkaisee -vaihe, jossa katsojille selviää, pääsenkö jatkoon, Shiberu kertoo. Hän myöntää, että jännitys on kasvanut sen jälkeen, kun julkisuuteen tuli tieto hänen osallistumisestaan kilpailuun. – Olen häkeltynyt siitä, miten paljon ihmiset ovat kannustaneet minua. Yritän kuitenkin ajatella niin, että kävi miten kävi, tämä ei määritä minua ihmisenä eikä laulajana. Shiberu soitti lapsena pianoa ja oli nuorena mukana kuoros-

sa ja bänditoiminnassa. Tämän hetken musiikkikuvioihin kuuluu Un Named Bandin treenejä, satunnaisia keikkoja ja demojen äänittämisiä. Lisäksi Shiberu julkaisee englanninkielisiä lauluvideoita YouTube-kanavallaan MarttaLahja. Hän laulaa enimmäkseen rhythm’n bluesia, jazzia ja poppia. Sosionomi-diakoniksi opiskellut Shiberu työskentelee yhteisötyöntekijänä Helsingin seurakuntayhtymän Kotoa Koollekutsujaksi -hankkeessa Itä-Helsingissä. Hän pyrkii tavoittamaan alueen maahanmuuttaja-kotiäitejä ja auttamaan heitä kotoutumisessa. – Minulle työni ja työhyvinvointini kannalta tärkeä tukikohta ovat Vartiokylässä sijaitseva Matteuksenkirkko ja sen työntekijät. On ihanaa, miten myös työkaverini ovat iloinneet osallistumisestani laulukilpailuun. ■ The Voice of Finland -kilpailu perjantaisin klo 20 Nelosella ja Ruudussa.

Palveluita ikäihmisten kotona pärjäämisen tueksi Luotettavaa, pätevää ja turvallista kotipalvelua Itä-Helsingissä. Tarjoamme kotihoitoa, siivousta ja ateriapalvelua kotiin toimitettuna. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä yksilöllisiä tarpeitasi vastaava palvelukokonaisuus. Kotitalousvähennyksellä tai palvelusetelillä saat palvelut edullisesti kotiisi. Terveisin Omakotisäätiön kotihoidon sairaanhoitaja Sanni Kirjavainen puhelin 0400 270 609 sanni.kirjavainen@ omakotisaatio.fi Puotilantie 3, Helsinki www.omakotisaatio.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Kirkkokin suomettui Neuvostoliiton pelko ajoi piispat presidentti Urho Kekkosen taakse. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT V. K. HIETANEN / JOKA / MUSEOVIRASTO

irjailija Jari Tervon toimittama Kylmän sodan Suomi -tv-sarja nosti vuodenvaihteessa keskusteluun yhteiskunnan ja sen kärkipoliitikkojen suomettumisen. Kirkkohistorian tutkija ja Turun yliopiston poliittisen historian dosentti Ville Jalovaara löytää useita esimerkkejä myös kirkon suomettumisesta. – Suomettumista pidetään ilmiönä, jossa pienempi maa mukautuu

suuremman tahtoon saadakseen elää rauhassa. Tuota tapahtui meillä koko yhteiskunnassa ja myös kirkossa, Jalovaara sanoo. Taustalla oli toisen maailmansodan jälkeinen tilanne, jossa maailma oli jakautunut kahteen leiriin. Sodan hävinnyt Suomi koki olevansa yksin. Neuvostoliitto vaikutti ikuiselta, eikä lännestä saatu varauksetonta tukea. Tšekkoslovakian miehitys vuonna 1968 konkretisoi miehityksen pelon.

Oma koti palvelutalossa

– Tunnelmat olivat samantapaiset kuin Ukrainassa nyt, Jalovaara toteaa. Hän pitää hyvänä, että tuosta ajasta nyt keskustellaan, sillä Suomen varovaisuus johti myös ylilyönteihin varsinkin 1970-luvulla. – Urho Kekkosen valinta presidentiksi poikkeuslailla 1973 on yksi esimerkki tästä. VILLE JALOVAARAN vuonna 2007 ilmestynyt väitöskirja Kirkko, Kekkonen ja kommunismi poliittisina kriisivuosina 1958–1962 kertoo ajasta, jolloin kriittisesti Urho Kekkoseen suhtautunut kirkko vaihtoi puolta. – Kekkosta pidettiin kirkon johdossa pitkään moraalittomana muun muassa naissuhteisiin liittyneiden huhujen vuoksi. Hänen ei katsottu sopivan valtionpäämiehen tehtävään, Jalovaara kertoo. Esimerkiksi Helsingin piispaa Martti Simojokea ja Lapuan piispaa Eero Lehtistä taivuteltiin presidenttiehdokkaiksi. Piispat eivät suostuneet ehdolle, joten Kekkosen vastaehdokkaaksi nostettiin vuonna 1961 oikeuskansleri Olavi Honka. Hänen ehdokkuutensa kariutui noottikriisiin, jossa Neuvostoliitto esitti YYA-sopimukseen vedoten

Suomelle sotilaallisia konsultaatioita ”toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Saksan liittotasavallan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhan johdosta”. – Neuvostoliiton ja kommunismin pelko ja varsinkin noottikriisi ajoivat kirkon Kekkosen taakse. Ajateltiin, että Suomen poliitikoista hän pystyy parhaiten säilyttämään rauhan, länsimaisen yhteiskuntamallin ja uskonnonvapauden, Jalovaara sanoo. Sisäpoliittisesti kirkko toimi kommunisteja ja kansandemokraatteja vastaan. Ulkopolitiikkaan piispat varoivat puuttumasta. – Vaikka kirkossa kyllä tiedettiin, mikä uskonnonvapauden tilanne oli esimerkiksi Virossa ja Unkarissa, ja kommunistien valtaannousua pelättiin, Jalovaara sanoo. Jonkin verran kirkkojen ahdingosta kommunistimaissa kirjoitettiin kirkon puolivirallisena äänenkannattajana pidetyssä Kotimaa-lehdessä. Kirkon johto sen sijaan varoi sanojaan. Mikkelin piispa Osmo Alaja totesi itsenäisyyspäivän saarnassaan vuonna 1959, että Suomen ulkopoliittinen asema estää kirkkoa ilmaisemasta myötätuntoaan ”eräi-

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa!

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. 28.2. klo 17.00–19.30 3.3. klo 17.00–19.00 7.3. klo 17.00−19.00 10.3. klo 17.00−19.30 Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18 v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa. Voisitko ryhtyä vapaaehtoiseksi, joka toimii saattaja-apuna lääkärikäynnillä tai parin viikon välein ulkoiluseurana ja keskustelukaverina?

Lahjoita

MobilePay 85050 tai yhteisvastuu.fi

Ilmoittaudu 17.2.2022 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja soittamalla tai www.vtkl.fi Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

den meille läheisten kansojen” kohtaloita koskevissa kysymyksissä.

Arkkipiispa Martti Simojoen virkaanastujaiset Turussa. Simojoen vierellä presidentti Urho Kekkonen.

ARKKIPIISPAKSI VALITUN Martti Simojoen aloitteesta kirkko aloitti vuonna 1970 oppikeskustelut Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. – Keskusteluilla pyrittiin antamaan Venäjän kristityille henkireikiä länteen, mutta ne toimivat myös virallisen ystävyyspolitiikan kirkollisena jatkeena, Ville Jalovaara sanoo. Simojoen jälkeen arkkipiispana toiminut Mikko Juva kertoo kirjassaan Seurasin nuoruuteni näkyä (Otava 1993) kirkkojen välisestä yhteydenpidosta seuraavasti: ”Suomessa olimme toki hyvin selvillä siitä, että kaikki viralliset vierailut tapahtuivat kommunistisen puolueen ja KGB:n ehdoilla. Tiesimme myös, että asiattomasta käytöksestä saisivat isäntämme kärsiä.” Arkkipiispan vierailu Neuvostoliitossa tuotti luvan toimittaa sikäläisille kirkoille vähäisiä määriä suomenkielisiä kirjoja. Samaan aikaan, kun kirkon johto oli kannanotoissaan varovainen ja pyrki auttamaan itäisiä kumppaneitaan virallisten kanavien kautta, vuonna 1967 perustettu Kansan-

lähetys organisoi yli miljoonan Raamatun ja muun kirjan salakuljetuksen kommunistimaihin. – Piispat suhtautuivat Raamattujen viemiseen varauksellisesti, vaikka eivät ilmeisesti tehneet mitään kovin mittavaa estääkseen sitä, Jalovaara kertoo. VUONNA 1973 oli perustettu vainottuja kristittyjä maailmanlaajuisesti puolustava Stefanus-Lähetys. Se kutsui Suomeen pastori Richard Wurmbrandin, joka oli ollut Romaniassa 14 vuotta uskonsa tähden vangittuna ja kidutettuna. Vuonna 1970 Wurmbrandt oli esiintynyt Helsingin jäähallissa 10 000 kuulijalle, mutta vuonna 1975 häneltä suljettiin pääsy pääkaupunkiseudun kirkkoihin ja Oulun tuomiokirkkoon. Oulussa syynä oli presidentin kansliapäällikön yhteydenotto. – Samaan aikaan, kun Suomessa valmisteltiin Helsingin ETYK-kokousta, jossa esillä olivat myös ihmisoikeudet, Wurmbrandtilta estettiin ulkopoliittisista syistä pääsy puhumaan kirkkoihin uskonnonvapauden loukkauksista. Tämä on ehkä kaikkein selkein esimerkki kirkon suomettumisesta, Jalovaara sanoo. ■

10 000 erilaista lelua

600 m² täynnä leluja

OTA HIIHTOLOMAKOHTEEKSI

LELUKAUPPA KUOPIOSSA

leikkaa 5€:n leikkiraha talteen ja käytä se oikeasti kaupalla tai verkossa

KAUPPAKESKUS MINNA, HAAPANIEMENKATU 18, KUOPIO

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Kompostoitaessa ruumiin päälle levitetään kuolleita lehtiä, kariketta ja sahajauhoja. Sen jälkeen ruumis laitetaan kompostoriin.

Vesituhkaus, kompostointi vai pakastekuivaus? Maailmalla kehitetään entistä ympäristö ystävällisempiä hautausmenetelmiä. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT SABEL ROIZEN / RECOMPOSE, RESOMATION JA CAPSULA MUNDI

iihtyvän ympäristökriisin hidastamiseksi tarvitaan paitsi ekologisempaa elämää myös ympäristöystävällisempi kuolema. Perinteisen arkkuhautauksen ja tuhkauksen rinnalle onkin kehitelty ympäristöä säästävämpiä hautausmenetelmiä. Emeritusarkkipiispa ja ihmisoikeusaktivisti Desmond Tutu tuhkattiin vesituhkausmenetelmällä Etelä-Afrikan Kapkaupungis-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

sa uudenvuodenpäivänä. 90-vuotiaana kuollut Tutu toivoi vesituhkausta nimenomaan ympäristösyistä. Vesituhkauksessa vainajan ruumis työnnetään isoon metalliputkeen, joka on täytetty vesi- ja kaliumhydroksidiliuoksella. Neste kuumennetaan, ja ruumis liukenee nesteeseen 4−6 tunnissa. Jäljelle jää haurastuneita luun kappaleita, jotka jauhetaan tuhkaksi. Ihmisessä mahdollisesti olleet metallit kerätään talteen.

Tämän jälkeen tuhkat laitetaan uurnaan, joka haudataan. Vesituhkauksessa tuhkaa muodostuu noin 20−30 prosenttia enemmän kuin perinteisessä tuhkauksessa. Jäljelle jäänyt vesi voidaan kaataa viemäristä alas vahingoittamatta ympäristöä. Koska neste on ravinnerikasta, sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi leikkokukkien viljelyyn. Englantilaisen vesituhkauslaitteita valmistavan Resomation-yrityksen Suomen edustaja Stephanie Sinclair Lappi kertoo, että vesituhkaus kuluttaa seitsemän kertaa vähemmän energiaa kuin krematointi, ja sen hiilijalanjälki on kuusi kertaa pienempi kuin perinteisen tuhkauksen. Hänen mukaansa vesituhkaus ei myöskään aiheuta elohopeapäästöjä tai muita haitallisia ilmastopäästöjä. Sinclair Lappi selvittää parhail-

laan, millaisia lakimuutoksia vesituhkauksen salliminen vaatisi Suomessa. Vesituhkausta vastaavaa menetelmää on käytetty jo 1990-luvulla hävittämään eläinkokeissa käytettyjen eläinten raatoja. 2000-luvulla Yhdysvalloissa lääketieteelliset oppilaitokset käyttivät vesituhkausta opetuskäyttöön lahjoitettujen ruumiiden hävittämiseen. Tällä hetkellä vesituhkaus on Etelä-Afrikan lisäksi sallittua muun muassa Meksikossa ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa. KAIKKEIN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIMPÄNÄ hautausmenetelmänä pidetään ruumiin kompostointia. Kompostoitava ruumis kääritään hajoavaan kankaaseen, ja sen päälle levitetään kuolleita lehtiä, kariketta ja sahajauhoja. Ruumis suljetaan kompostoriin, jossa on bakteereille ja mikrobeille suotuisat olosuhteet. Kompostoinnissa ruumis hajoaa noin kuukaudessa, minkä jälkeen jäljellä on pari kottikärryllistä multaa. Omaiset saavat mullan mukaansa, ja he voivat käyttää sen vaikka omassa puutarhassaan kukkien istuttamiseen. Ihmisruumiin kompostointi sallittiin ensimmäisenä Yhdysvalloissa, Washingtonissa vuonna 2019. Myös Oregonin ja Coloradon osavaltiot sallivat vainajan kompostoinnin. Suomessa Kokoomusnuoret hyväksyivät viime marraskuussa liittokokouksessaan aloitteen, jossa vaaditaan, että hallitus aloittaa välittömästi toimet lainsäädännön muuttamiseksi niin, että vainajien kompostointi olisi sallittua myös meillä. Yhdysvalloissa sekä vesituhkaus että kompostointi ovat kohdanneet vastustusta varsinkin katolisen kirkon piirissä. Joidenkin mielestä nämä hautausmenetelmät eivät ole riittävän arvokkaita ja kunnioittavia vainajan käsittelytapoja. Kolmatta ekologiseksi miellettyä hautausmenetelmää ei ole toistaiseksi testattu missään päin maailmaa.

Vesituhkauksessa ruumis liuotetaan vesi- ja kaliumhydroksidiliuokseen. Jäljelle jääneet luut jauhetaan tuhkaksi.

Kyseessä on promessointi eli ruumiin pakastekuivaus. Ruotsalainen biologi Susanne Wiigh-Mäsak kehitti menetelmän jo vuonna 1999. Pakastekuivauksessa ruumis on tarkoitus jäädyttää upottamalla se −200-asteiseen typpeen. Jäädyttämisen jälkeen ruumis ravistellaan pölyksi.

”

Kompostoinnissa ruumis hajoaa noin kuukaudessa, minkä jälkeen jäljellä on pari kottikärryllistä multaa. Perinteisiä hautausmenetelmiä haastaa myös taiteilijapari Anna Citellin ja Raoul Bretzelin Capsula Mundi -projekti. Taiteilijat ovat suunnitelleet munanmuotoisen biohajoavan kapselin, johon vainaja asetetaan sikiöasennossa. Kapseli haudataan maahan, ja sen päälle istutetaan puu, joka saa ravintoa maatuvasta ruumiista. Taiteilijapari haluaa projektillaan kiinnittää huomion siihen, että ihminen on osa luonnon kiertokultua. Maatuvia kapseleita ei toistaiseksi ole otettu käyttöön. SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITON puheenjohtajan ja Krematoriosäätiön toimitusjohtajan Mikael Wilénin mukaan uudet menetelmät tuskin tulevat käyttöön Suomessa ihan

Maatuvan ruumiskapselin kehittäneet Anna Citelli ja Raoul Bretzel ovat suunnitelleet myös munan muotoisia biohajoavia tuhkauurnia.

lähivuosina. Parhaiten menetelmistä hän on tutustunut vesituhkaukseen. Uusien hautausmenetelmien käyttöönottamista jarruttaa Suomen lainsäädäntö, joka ei tunne tällä hetkellä muita hautaustapoja kuin arkkuhautauksen ja tuhkauksen. Uusien hautausmenetelmien käyttöönotto vaatisi muutoksia ainakin kirkkolakiin ja hautaustoimilakiin. Hautaustoimintaan liittyy aina myös viranomaisten myöntämä ympäristölupa. Wiléniä mietityttää sekin, kuka uudet menetelmät toisi Suomeen. − Tuhkaus-, kappeli- ja hautaustoimintaa saa meillä myydä enintään omakustannehintaan, joten todennäköisesti uusia hautausmenetelmiä saattaisi tuoda Suomeen jokin säätiömuotoinen tai seurakuntayhtymien omistuksessa oleva taho. Mikään yksityinen taho niitä tuskin lähtee viemään eteenpäin, koska siitä ei saa järkevää yritysmuotoa, Wilén pohtii. Suomessa evankelis-luterilaiset seurakunnat omistavat suurimman osan hautausmaista. Ne omistavat myös kaikki muut krematoriot paitsi Helsingissä sijaitsevan Hietaniemen krematorion, jota ylläpitää Krematoriosäätiö. − Eri toimijoilla on vielä paljon työtä tehtävänä. Uusia hautaustapoja tulee varmasti meillekin, mutta kuluu aikaa, ennen kuin niistä tulee hyväksyttyjä toimintamalleja, Wilén kertoo. Myös tuhkaus hautausmenetelmänä hyväksyttiin Suomessa hitaasti. Siitä alettiin puhua jo 1880-luvun lopussa. Ensimmäinen krematorio rakennettiin Helsinkiin vuonna 1926. Seuraavat krematoriot otettiin käyttöön vasta neljäkymmentä vuotta myöhemmin 1960-luvulla. Nykyään tuhkaus on Suomessa yleisin hautausmenetelmä. Vuonna 2020 vainajista tuhkattiin 60,5 prosenttia. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Raamattu ei kerro, minkä näköinen Jeesus oli. Vuonna 2001 brittiläisessä Son of God -dokumenttisarjassa esitettiin rekonstruktio siitä, miltä Jeesus olisi voinut näyttää. Richard Neaven tekemässä rekonstruktiossa käytettiin oikeuslääketieteellisen antropologian tekniikoita. Se perustui arkeologisissa kaivauksissa löydettyihin pääkalloihin, jotka ovat peräisin Jeesuksen aikalaisilta hänen kotiseudultaan. Kallojen perusteella arvioitiin myös, että Jeesus olisi ollut noin 150 cm pitkä ja painanut noin 50 kg.

Tunnetko tämän miehen? Jeesuksen elämästä tiedetään paljon, mutta ihmeitä ja ylösnousemusta tutkimus ei selitä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT BBC PHOTO LIBRARY JA WIKIMEDIA COMMONS

ntä jos mitään Jeesusta ei ole koskaan ollutkaan? Jos hän onkin uskon piiriin kuuluva hahmo siinä missä Jumala ja Pyhä Henkikin? Yksi arkkityyppinen myyttinen sankari, joita eri uskonnoissa ja tarustoissa on lukemattomia? Teologian tohtori, Jeesus-tutkija Matti Kankaanniemen mukaan keskustelu historiallisen Jeesuksen olemassaolosta ja teoriat, joissa se kiistetään, ovat putkahtaneet pintaan säännöllisin väliajoin 1800-luvulta asti. On verrattu Jeesusta Lähi-idän uskontojen myyttisiin sankareihin, arvioitu ihmeistä kertovat evankeliumien tekstit epäluotettaviksi ja korostettu sitä, että silminnäkijöiden todistuksia ei ole. – Jeesuksen kieltäjillä on aika paljon yhteisiä piirteitä salaliittoteoreetikoiden kanssa. Ammutaan sarjatulella erilaisia argumentteja ja koristellaan tekstejä lähdeviitteillä ilman, että olisi oikeasti perehdytty tutkimukseen viitteiden takana. Tutkijoiden on vaikea pysyä mukana, koska vastaaminen vaatisi valtavan työmäärän, Kankaanniemi kuvailee. Hän kuitenkin lisää, että se, onko jotakuta historian henkilöä ollut olemassa, on ihan asiallinen ja oikeutettu kysymys. – Tällaisia haasteita tieteentekijöille saa ja kuuluu esittää, eikä niihin voi suhtautua vain olankohautuksella. Kyllä Jeesus-tutkijoiden pitää pystyä selkeästi ja ymmärrettävästi selittämään, miksi meillä on konsensus Jeesuksen olemassaolosta, Kankaanniemi sanoo. MITÄ HISTORIALLISESTA henkilöstä nimeltä Jeesus Nasaretilainen sitten tiedetään? Alku ei ole kovin lupaava. Kiistatonta on kyllä se, että Jeesus syntyi, mutta syntymän tarkasta ajankohdasta tai paikasta ei ole varmaa tietoa. – Tutkijoiden suhtautuminen Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien lapsuuskertomuksiin ja niissä olevan historiallisen tiedon määrään vaihtelee. On kuitenkin olemassa ihan varteenotettava tutkimuslinja, joka lähtee siitä, että Jeesuksen äiti Maria oli varhaiskirkossa mukana ja on mahdollisesti tuonut suullisen perimätiedon kokonaisuuteen oman panoksensa. Sikäli Jeesuk-

sen syntymä voisi ajoittua vuosiin 6–4 eKr., Herodes Suuren valtakaudelle, Matti Kankaanniemi sanoo. Myös tutkijoiden näkemykset Jeesuksen syntymäpaikasta eriävät. Evankeliumeissa mainittu Betlehem on ehkä myöhempi lisäys, jonka tarkoituksena on ollut korostaa Jeesuksen kuulumista Vanhassa testamentissa esiteltyyn kuningas Daavidin sukuun. Jeesuksen kuoleman ajankohdasta ollaan varmempia. Vuosi on joko 30 tai 33. Se on päätelty vertaamalla Paavalin kirjeiden tietoja ja evankeliumien yksityiskohtia toisiinsa.

”

Aika paljon jää tilaa ajatukselle, että siellä oikeasti tapahtui jotain poikkeuksellista. Selvää on Kankaanniemen mukaan myös se, että Jeesus oli kotoisin Nasaretista ja että Maria ja Joosef olivat hänen vanhempansa. – Mutta sen selvittämiseen, oliko Joosef Jeesuksen biologinen isä, eivät historiantutkimuksen metodit ulotu. On ilmeistä, että jotakin erikoista asiaan liittyy – ainakin Joosefin isyyttä on aikanaan epäilty. Jeesuksella oli useampia sisaruksia, jotka hänen kuolemansa jälkeen olivat mukana varhaiskristillisessä liikkeessä, ja heistä Jaakob merkittävässä johtoroolissa. Vauva-ajan jälkeen Jeesus katoaa kertomuksista vuosikausiksi. Luukkaan evankeliumissa mainitaan hänen vierailustaan Jerusalemin temppelissä 12-vuotiaana. Teini- ja nuoruusvuosista ei kerrota mitään. Arvailla kuitenkin voi: Kankaanniemen mukaan Jeesus mitä suurimmalla todennäköisyydellä toimi isänsä Joosefin ammatissa eli teki rakentajan töitä.

SITTEN, EHKÄ NOIN vuoden 28 paikkeilla tapahtui jotakin, mikä sai Jeesuksen jättämään aiemman elämänsä ja ryhtymään kiertäväksi saarnaajaksi. Hän ehkä kuuli Johannes Kastajan julistavan mielenmuutosta ja koki jonkinlaisen herätyksen. Hän antoi Johanneksen kastaa itsensä. Tutkijat ovat samaa mieltä siitä, että Jeesuksen julkisen uran alkuvaiheet ovat vahvasti sidoksissa Johannekseen ja hänen liikkeensä toimintaan. Jeesus ei pelkästään julistanut, hän myös evankeliumien mukaan paransi sairaita, karkotti riivaajia ja jopa herätti kuolleen. – Tällainen karismaattinen toiminta näyttää olleen aika keskeisessä roolissa, sillä se tulee ilmi niin Jeesuksen seuraajien kuin hänen vastustajiensakin näkemyksissä. Jeesus siis teki asioita, jotka ympärillä olevat ihmiset tulkitsivat ihmeiksi. Historiantutkija ei voi näyttää niitä toteen, mutta hän voi sanoa, että tämän tyyppinen ilmiö näyttäisi tapahtuneen, Matti Kankaanniemi sanoo. – Parantamisia on yritetty selittää erilaisiksi psykosomaattisiksi ilmiöiksi – että kosketus saa oksitosiinin virtaamaan ja tulee parempi fiilis – mutta ei noille selityksille ole varauksetonta kannatusta. Aika paljon jää tilaa ajatukselle, että siellä tapahtui oikeasti jotain poikkeuksellista. Jos ruvetaan yliskeptisiksi ja selittämään pois kaikki selittämätön, historiaa ei oikein pystytä tutkimaan. Joskus on vain pakko todeta, että maailmassa tapahtuu erikoisia asioita, Kankaanniemi pohtii. Jeesuksen tekemät ihmeet ja julistus uuden todellisuuden, Jumalan valtakunnan, tulemisesta vetosivat tavalliseen kansaan ja niihin, jotka olivat sen ajan yhteiskunnassa alaluokkaa. Jeesuksen lähimmät oppilaat olivat esimerkiksi kalastajia ja tullimiehiä. Hänen seuraajissaan oli myös naisia. Jeesus kastoi seuraajiaan niin kuin Johanneskin. Kaste oli merkkinä kääntymisestä ja uuteen liikkeeseen liittymisestä. Uutta uskontoa Jeesus ei kuitenkaan ollut perustamassa. – Jeesus toimi juutalaisuuden puitteissa, mutta hänen toiminnassaan erilaista oli se, että syntiset ja muut, joiden ennen oli ajateltu olevan ulkopuolella, otetKIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

tiinkin sisään Jumalan ja israelilaisten väliseen liittoon. Se, että Jeesus ikään kuin luopui pääsykokeista, loukkasi fariseuksia ja aiheutti kiistaa. Kiistat juutalaisen eliitin kanssa kärjistyivät, ja välikohtaus Jerusalemin temppelissä oli Kankaanniemen mukaan piste i:n päälle. Jeesuksesta oli tullut niin merkittävä uhka Jerusalemin uskonnolliselle ja taloudellis-poliittiselle vakaudelle, että hänestä oli päästävä eroon. PARI PÄIVÄÄ Jeesuksen kuoleman jälkeen joukko Jeesuksen naisseuraajia löysi hänen hautansa tyhjänä. Myöhemmin useilla sadoilla ihmisillä oli kokemuksia, jotka he tulkitsivat ylösnousseen Jeesuksen ilmestymisiksi. – Sen enempää ei tutkimuksen puitteissa voi sanoa. Sitä, mistä tuollaisissa kokemuksissa on kyse, ei ehkä nykypäivänäkään olisi mahdollista selvittää, vaikka käytössä olisi millaiset mittarit ja aivokäyrät, Matti Kankaanniemi arvioi. Juuri naisten läsnäolo Jeesuksen kuoleman ja tyhjän haudan todistajina on Kankaanniemen mukaan merkittävä ja mielenkiintoinen yksityiskohta. Tuohon aikaan naisten todistukselle ei juuri annettu arvoa, joten asian uskottavuuden kannalta he olivat mahdollisimman huonoja todistajia. Avaintodistajaksi evankeliumeissa nostettu Magdalan Maria varsinkin oli maineeltaan kyseenalainen. – Hänestä oli ajettu riivaajia, eli hän oli ollut aika sekaisin. Kuka haluaisi keksimällä keksiä sellaisen todistajan? ■ Matti Kankaanniemi luennoi 19.1. Areiopagiverkkolehden seminaarissa aiheesta ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan?” – Myyttiteoria eli historiallisen Jeesuksen kieltäminen ja tieteellinen Jeesus-tutkimus. Luento on katsottavissa YouTubessa.

Jotkut uskovat, että Torinon käärinliinassa ovat Jeesuksen kasvot ylösnousemuksen hetkellä. Radiohiiliajoituksen perusteella käärinliina on kuitenkin keskiajalta peräisin oleva väärennös. Secondo Pian valokuva liinasta on vuodelta 1898.

Totta vai tarua: Elikö Jeesus Intiassa ja oliko hän naimisissa?

tella, että henkilökohtainen jumalasuhde on myös ollut hänen sanomassaan läsnä. En ajattele, että Jeesus on kaikkea kaikille, mutta ihmiset ovat usein moniulotteisia ja monikerroksisia, ja heidän elämästään ja toiminnastaan voi löytää yhtymäkohtia aika moneen.”

Raamatuntutkija Matti Kankaanniemi vastaa Jeesukseen yleisesti liitettyihin väitteisiin. Jeesus vietti nuoruusvuotensa Intiassa opiskellen sikäläisiä uskontoja. Jeesus ei kuollutkaan ristillä, vaan pakeni Intiaan. ”Nämä menevät kyllä muumipeikkopuolelle. Ajatus Jeesuksen Intian-vuosista elää erityisesti esoteerisissa piireissä, mutta siitä ei ole minkäänlaista näyttöä. Totta kai tämmöistä voi esittää, mutta keissi pitäisi käydä läpi tieteellisen tutkimuksen säännöillä.” Magdalan Maria oli Jeesuksen vaimo. ”Ei se ole poissuljettua. On ihan vakavasti otettavia tutkijoita, jotka ovat sitä esittäneet. Tosin se ei ole yhtä yleinen ja hyvin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

perusteltu näkemys kuin se, että Jeesus ei olisi ollut naimisissa. On arvioitu, että Jeesuksen ja Magdalan Marian kohtaaminen Jeesuksen haudalla vaikuttaa miehen ja vaimon kohtaamiselta. Tämä asia herättää varmasti tunteita sekä uskonnollisissa että antiuskonnollisissa piireissä: toiset pillastuvat ja toiset innostuvat.” Jeesus oli maailmanlopun profeetta. ”Tutkijat ovat jakautuneet aika lailla kahteen leiriin. Toiset ovat apokalyptisen Jeesuksen eli maailmanlopun profeetan kannalla ja toisten mielestä Jeesus oli viisausopettaja. Kyllä Jeesuksella oli tuomion ja maailmanlopun sanoma, mutta hä-

Jeesus oli poliittinen aktivisti ja kapinallinen. ”On yritetty esittää, että Jeesus olisi kapinoinut Rooman valtakuntaa vastaan, mutta todistusaineisto on heikkoa. Roomalaiset eivät nähneet Jeesusta ja hänen seuraajiaan uhkana, vaan ristiinnaulitseminen tehtiin enemmänkin myönnytyksenä ylipapeille. Alkuseurakuntaa he eivät olleet kiinnostuneet tukahduttamaan.” nen julistuksessaan näkyi myös viisaustraditio, joka opastaa tavallisen elämän elämiseen. Nämä menevät lomittain.” Jeesus oli mystikko, joka opasti henkilökohtaiseen jumalasuhteeseen. ”Tämäkin on varmaan ihan oikeutettu tulkinta. Jeesuksen sanomaan liittyy muutenkin rajua individualismia, joten voi aja-

Jeesuksen hauta luineen on löydetty. ”Näitä liitonarkkuja ja Nooan arkkejahan löytyy. Jos näissä olisi hiukankin pohjaa, niin paikalle ryntäisi iso joukko tutkijoita eri yliopistoista. Ei myöskään ole mitään katolisen kirkon ja tutkijoiden salaliittoa, joka yrittäisi salata asian.”

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI Mustikka ja sianpuolukka sopivat couperosa-iholle Sianpuolukan arbutiini on erityisen hyvä raakaaine couperosaan taipuvaiselle iholle, koska se vahvistaa ohutta ihoa ja pintaverisuonten seinämiä. Mustikka suojaa ihoa ulkoisilta rasituksilta ja lievittää tulehduksia. Lisäksi mustikka parantaa ihon kollageenin elastisuutta kiinteyttäen ihoa.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA? Relaxant® Lihastenrentouttaja Nopeuttaa lihasten palautumista ja on tehokas apu niin aktiiviurheilijoiden ja -liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa. Auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin. Sopii myös lasten kasvukipuihin.

Relaxant® Jalkavoide Laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja. Voide helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja. Jalkavoide myös lämmittää palelevat jalat.

kauppa.detria.fi

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä kauppa.detria.fi

Kuka?

Jukka Viikilä, 48, on Helsingissä asuva kirjailija ja dramaturgi. Hän on voittanut kauno kirjallisuuden Finlandiapalkinnon romaaneistaan Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus) ja Taivaallinen vastaanotto (Otava). Hän on kirjoittanut myös radiokuunnelmia ja toiminut teatteriesitysten dramaturgina.

Mitä?

Viikilä kirjoittaa uutta romaania sata vuotta täyttävän naisen elämästä. Keväällä hän matkustaa kirjoittamaan kirjaansa Pariisiin.

Motto

Pyrin vaihtamaan mottoni aina kuin mahdollista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Toinen mahdollisuus Sydänleikkaus ei loppujen lopuksi ollut minulle epämiellyttävä kokemus. Se syvensi elämän merkitystä, sanoo toistamiseen kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Jukka Viikilä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

un Jukka Viikilä voitti kuusi vuotta sitten kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksestaan Akvarelleja Engelin kaupungista, siitä seurasi melkoinen härdelli haastatteluineen ja yleisötilaisuuksineen. Meininki oli aivan toinen Viikilän saatua palkinnon jälleen viime joulukuussa romaanistaan Taivaallinen vastaanotto. Koronapandemian vuoksi kaikki kirjaan liittyvät tilaisuudet siirrettiin keväälle, ja lisäksi hän sairastui flunssaan heti palkinnon myöntämisen jälkeen. – Kaikki on sujunut paljon pehmeämmin verrattuna ensimmäiseen kertaan, ja se on hyvä, sillä olen voinut nyt keskittyä paremmin kirjoittamiseen. Toinen Finlandia-palkinto oli Viikilälle iloinen yllätys. Hänellä on kuitenkin ristiriitainen olo siitä, että kirjailijat joutuvat haluamattaan osallistumaan ulkopuolisten tahojen järjestämään kilpailuun. – Vaikka se nostaa kirjallisuuden näkyvyyttä ja tuo palkitulle paljon hyvää, se on kirjailijakunnalle lannistavaa ja turhauttavaa. Taivaallinen vastaanotto sai alkunsa, kun Viikilä jäi sairauslomalle sydämen läppävian korjausleikkauksen jälkeen. Lukuisten henkilöhahmojen mietteistä ja tarinoista koostuvan romaanin keskeisenä henkilönä on Jan Holm, sydänleikkauksen läpi käyvä kirjailijan alter ego. – Halusin hyödyntää omaa ruumiillista kokemustani, mutta kirja ei edusta perinteistä autofiktiota. Holmin kuvaamat oireet ja leikkausoperaation kulku ovat silti täyttä totta. JUKKA VIIKILÄ voi nyt hyvin, mutta hän toteaa, että vuoden 2018 marraskuussa tehty avosydänleikkaus oli hurja prosessi. Toisaalta kaikki tapahtui nopeasti, sillä hän pääsi kotiin toipumaan vajaa kuukausi siitä, kun sydämen läppävika oli todettu. Toipuminen kesti kuitenkin pitkään, sillä hän kärsi leikkauksen jälkeen muun muassa huimauksesta ja näköhäiriöistä. Äkillinen sairaalaan joutuminen aiheutti myös sen, että hän joutui lopettamaan kaikki sovitut työt. Viikilä kertoo pohtivansa kirjailijan työssään elämän isoja kysymyksiä päivittäin, mutta koska sydänleikkaukseen sisältyi selkeitä riskejä, kuolema konkretisoitui hänelle eri tavalla kuin aiemmin. – Usein pelko isoa leikkausta kohtaan saattaa olla suurempi kuin itse tapahtuma. Loppujen lopuksi sydänleikkaus ei ollut minulle epämiellyttävä kokemus. Siitä on tullut osa elämääni, ja se on syventänyt elämän merkitystä. – Monet sydänosaston potilaat suhtautuivat tilanteeseen toisena mahdollisuutena. Heille oli ikään kuin avautunut uusi elämä.

ROMAANIN NIMI viittaa ironisesti siihen, että harvoin millään kirjalla on ihan taivaallista vastaanottoa. Nimi viittaa myös kuoleman jälkeiseen tilaan. Jukka Viikilä kertoo hahmotelleensa vuosikausia kirjaa, jossa henkilöt kommentoivat tavallaan näkymätöntä teosta. Tämä toteutuu nyt Taivaallisessa vastaanotossa. – Halusin romaaniin valtavan kuoron ihmisiä, joista osa esiintyy useammin ja suuri osa vain kerran. Käsittelen heidän kauttaan oman persoonani eri puolia ja kaikkea mahdollista elämään liittyvää. Viikilän mukaan esimerkiksi romaanin Ubertaksikuski Rauno edustaa nykyajan tulkintaa hänen Akvarelleja Engelin kaupungista -romaanis-

”

Kirjallisuuden voima on siinä, että asioiden sanoittaminen tekee ahdistavistakin asioista jollakin tapaa kauniita. taan. Rauno on aiemmin toiminut Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston johtajana, samassa ammatissa kuin arkkitehti Carl Ludvig Engel 1800-luvulla. Taksillaan eri puolilla kaupunkia ajelevan Raunon kautta Viikilä kuvaa, miten Helsinki ja koko maailma on muuttunut Engelin ajoista. – Koska kirjallisuudessa on vallalla tarinallisuus, osa voi oudoksua romaanin fragmentaarisuutta ja aforistisuutta. Jos joku pitää sitä enemmän aforismikokoelmana kuin romaanina, se sopii minulle. Samalla saan levitettyä ilosanomaa tämän tyyppisestä kirjallisesta ilmaisusta. TAIVAALLISEN VASTAANOTON yhtenä teemana on uskonto. Osa henkilöhahmoista uskoo Jumalaan, osa ei. – Mielestäni paras uskonnollinen kirjallisuus sisältää epäilyä ja ihmettelyä, Jukka Viikilä sanoo. Uskonto oli vahvasti läsnä hänen elämässään lapsena, sillä hänen vanhempansa toimivat aktiivisesti helluntailaisessa uskonyhteisössä. Isän puolen suvussa on ollut myös useita saarnamiehiä. – Asuimme Vantaalla omakotialueella. Vanhempani kannustivat minua ja sisaruksiani mu-

siikin pariin, ja isäni rakensi veljensä kanssa meille treenikämpän talomme kellariin. Minun soittimeni oli rummut. – Soittelimme myös muiden helluntailaisperheiden lasten kanssa. Noista piireistä on muuten noussut monia suomalaisia huippumuusikoita, Viikilä toteaa. Rasittavana piirteenä helluntailaisuudessa Viikilä koki dogmaattisuuden, joka tuli elämään enemmän yhteisön nuoriso-ohjaajien ja saarnaajien kuin oman perheen kautta. Kasvettuaan hän lopettikin kulkemisen helluntailaisten tilaisuuksissa. – Ei tuo aika ole aiheuttanut minussa erityistä vastustusta uskontoa kohtaan. Pyrin kuitenkin välttämään yhteisöjä, joissa on tiukkoja oppeja ja sääntöjä. Kirjailijana haluan olla vapaa kaikesta kontrollista. Viikilä opiskeli ammattirumpaliksi Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa. Musiikin rinnalle tulivat jo varhain kirjat ja kirjoittaminen, paljolti äidin, runoilija Marjatta Viikilän, kautta. – En lopulta nähnyt muusikkoudessa tarpeeksi mahdollisuuksia toteuttaa luovuuttani. Aloin jo Oulunkylässä opiskellessani kehittää itseäni määrätietoisesti kirjailijana. Kirjallinen ilmaisu tuntui luontevalta, ja sen avulla pystyin sanoittamaan omia tunteitani. TEATTERIKORKEAKOULUN dramaturgilinjalla oli hyvä maine kirjoittavien ihmisten keskuudessa. Jukka Viikiläkin päätti hakeutua sinne. Opiskelu oli vaativaa, mutta Viikilä oli tyytyväinen, kun sai opetella kokopäiväisesti kirjoittamista. Yhtenä opettajana toimi silloin kirjailija Pirkko Saisio. Samaan aikaan Viikilällä oli työn alla erilaisia kirjallisia hankkeita, kuten kaunokirjallinen tietosanakirja Ensyklopedia. Ennen sen valmistumista hän ehti julkaista kaksi runokirjaa. Myös musiikki on pysynyt vahvasti mukana Viikilän elämässä. Tästä osoituksena on Kahden miehen ylivoima -niminen bändi, jonka hän perusti runoilija ja saksofonisti Risto Oikarisen kanssa. – Bändin perustamisessa oli sikäli hyvä lähtökohta, että olemme kumpikin olleet matkalla ammattimuusikoiksi ja siirtyneet myöhemmin runoilijoiksi. – Soitamme kaoottista ja energistä free jazzia. On elähdyttävää päästä täysin sanojen tuolle puolelle, keskelle musiikin energiaa. Viikilä kuuntelee päivittäin musiikkia muutenkin: erityisesti uutta kokeellista musiikkia hän seuraa tiiviisti. Se antaa voimaa ja lohtua välillä enemmän kuin kirjallisuus. Nykyistä maailmanmenoa erilaisine uhkineen Viikilä seuraa huolestuneena, kuten on tehnyt tätä ennenkin. – Olen kuitenkin luonteeltani optimistinen enkä elä tuomiopäivän kuvissa. Kirjallisuuden ja kirjoittamisen voima on siinä, että asioiden sanoittaminen tekee ahdistavistakin asioista jollakin tapaa kauniita. Taiteen ansiosta voin nauttia elämästä pelkojen ja ristiriitojen keskellä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Rauhaa, turvaa ja lohtua Lammastarra ja Jeesus-taulu veivät yli viisisataa Kirkko ja kaupungin lukijaa matkalle lapsuuteen ja pyhäkoulumuistoihin. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

ikä pyhäkoulussa opittu vaikuttaa elämääsi yhä, hyvässä tai pahassa? Millainen pyhäkoulu olisi hyvä paikka lapsellesi tai lapsenlapsellesi? Kirkko ja kaupunki selvitti kokemuksia pyhäkoulusta kyselyssä, johon tuli yli 500 vastausta. Lisäksi Kirkko ja kaupungin Facebook-sivulla aiheesta kirjoitettiin 256 kommenttia. Vastanneista valtaosalla oli lapsuuden pyhäkoulusta hyviä muistoja. ”Pyhäkoulu oli minulle rauhan ja levon paikka muuten niin levottomassa lapsuudessani”, kuvailee 63-vuotias nainen. Moni kertoo saaneensa pyhäkoulussa valmiuksia ymmärtää ihmisten uskonnollisuutta. Yksi heistä kirjoittaa: ”Oman osani työelämästä tein perushoitajana. Jos en olisi käynyt pyhäkoulua, en varmaan olisi ymmärtänyt huolehtia potilaiden hengellisistä tarpeista.” Jollekulle pyhäkoulu oli jopa alku ammattiidentiteetille. ”Kerran opettaja piti meille pyhä-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

koulun, jossa tutkittiin erilaisia Raamattuja, kerrottiin alkukielistä ja muuta mielenkiintoista. Se jäi jonnekin mielenpohjalle. Lopulta lähdin opiskelemaan teologiaa”, kertoo 49-vuotias nainen. KIRKKO ON KASVATTANUT lapsia aina, mutta erityisesti 1500-luvun reformaation jälkeen. Martti Luther piti tärkeänä, että jokainen voi itse ottaa Jumalan sanasta selvää, ja siksi piti oppia lukemaan. Se oli tehtävänä 1600- ja 1700-lukujen papeilla. Perustettiin lukkarinkouluja. Kinkereillä kuulusteltiin, mitä oli opittu. Englannissa 1700-luvulla lehtimies Robert Raikes organisoi tehdaskaupunkien resuiset lapset kadulta Jumalan sanan ääreen. Lukutaidon lisäksi tärkeää oli rehti ja hyvä elämä. Suomessa perustettiin 1800-luvulla Pyhäkouluyhdistys, joka alkoi tuottaa opetusvälineitä lasten kristilliseen kasvatukseen: Lasten Pyhäkoululehteä, muistolausekuvia, osallistumistauluja ja tarroja. Ahkerat pyhäkoululaiset palkittiin. Yksi kyselyyn

vastannut kertoi kantavansa pyhäkoulusta saamaansa ristiä edelleen kaulassaan. Pyhäkoulun huippukausi osui 1950-luvun loppuun. Lapsia oli paljon, mutta harrastusmahdollisuuksia ja tapoja viettää perheen yhteistä aikaa vähän. Pyhäkoulu oli kaikille avoin ja korosti useamman vastaajan mukaan kaikkien yhdenvertaisuutta. ”Mökin tyttö oli samalla viivalla rikkaitten talollisten lasten kanssa. Minun lapsuudessani oli aika normaalia, että ei seurusteltu yli luokkarajojen. Pyhäkoulussa niitä ei ollut, vaikka koulussa oli”, muistelee 52-vuotias nainen. AIEMPINA VUOSISATOINA pyhäkoulukuri oli yleensä tiukka: päivän evankeliumia kuulusteltiin jae jakeelta. Nyt kyselyyn vastanneet ovat välttyneet tuolta. Heidän muistoissaan näkyy lapsia ymmärtävän aikuisen pedagoginen ote. ”Muistan laulut ja tarrat, joita kerättiin. Tunnelma oli iloinen ja samalla levollinen. En tiedä, onko mieleen jäänyt se opittu asia, mutta tunnejälki, johon on mukava palata”, kertoo 49-vuotias nainen. Vaikka kyselyyn vastanneiden muistoissa opittua sisältöä tärkeämpää oli turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri, valtaosa vastaajista sanoo juuri pyhäkoulussa oppineensa kristillisen uskon perusasiat, rukoukset, virret ja laulut. Sen perinnön puuttuminen uusilta sukupolvilta herättää huolta. Siitä kirjoittaa 66-vuotias nainen: ”Olen lapsenlapsiltani kysellyt näistä uskonasioista; eipä heillä tunnu olevan minkäänlaista tietoa. Harmi.”

”

Pyhäkoulun pitäjä, iäkäs mies, liikuttui joka kerta Jeesuksesta kertoessaan. Koin tilanteen niin vaivaannuttavaksi, että päätin käydä pyhäkoulussa vain suloisten karitsatarrojen takia.

KIELTEISISTÄ PYHÄKOULUKOKEMUKSISTA kyselyssä kertoi vain muutama vastaaja. Yksi heistä on 75-vuotias nainen, joka kirjoittaa: ”Kävin pyhäkoulua ja kristillistä tyttökerhoa 1950-luvulla Alppikadulla Pyhän Sydämen kappelin tiloissa. Ikävä kyllä ahdistuin kovastikin, koska koin, että en osaa olla oikeanlainen kristitty. Vuodet kirkosta eronneena helpottivat tunteita. Vaikka liityin kirkkoon uudelleen, en kuitenkaan tunne olevani kunnollinen kristitty. Silti uskon, että minutkin hyväksytään tällaisena vajavaisena yksilönä.”

NAINEN, 44

Huonoissa kokemuksissa korostuu vertailu. Siitä kertoo 49-vuotias nainen: ”Tavallisesta perheestä tulevana koin automaattisesti olevani vähän huonompi pyhäkoululainen kuin uskovaisista perheistä tulevat lapset. Ehkä se tuli tavasta opettaa kysymällä: kuka tietää, kuka on kuullut, kuka osaa kertoa? Osa tiesi. Tai ehkä lapset itse halusivat tehdä eroa ja loistaa tietämyksellään. Sieltä saakkako minulle jäi pitkään vaikuttanut käsitys kristityistä toisia arvioivina ja arvostelevina ihmisinä, joiden arviointietäisyydelle ei tee mieli mennä. Minulle pyhäkoulu ja myöhemmin myös seurakunta olivat enemmän muiden tontilla, jonne en ihan kuulu enkä haluakaan kuulua. Uskon olen aina nähnyt omana ja tuttuna, uskon jakamista muiden edessä tai kanssa taas en.” YKSI KYSELYYN vastanneista arvioi, että pyhäkoulu on pitänyt hänet kirkon jäsenenä. Toiselle se on avannut kirkon oven. ”Monia pyhäkoulussa laulettuja lauluja huomaan hyräileväni yhä vuosi-

kymmenten jälkeen. Ne tuovat edelleen elämään vuoroin iloa ja vuoroin lohtua. Minusta on, kenties pyhäkoulunkin ansiosta, tullut säännöllinen kirkossa kävijä. Lapsen usko on saanut kasvaa”, kirjoittaa 42-vuotias nainen. 45-vuotias nainen näkee, että pyhäkoulun tärkein anti hänelle on ollut se, että pyhäkoulu madalsi kirkon kynnystä. ”Sen valot, äänet ja tuoksut tulivat tutuiksi, sen tunnelma, mummut mustissa takeissaan ja perheet, jotka olivat vähän varovasti läsnä. Tutuksi tuli myös kirkon luonnollisuus ja osallisuus viikon ja vuoden kierrossa.” Pyhäkoulun asema alkoi kuitenkin muuttua, kun kirkon kasvatus ammatillistui ja alettiin kehittää uusia työmuotoja. Pyhäkoulu jäi paljolti asialle omistautuneiden vapaaehtoisten pyhäkoulunopettajien vastuulle. Monin paikoin se tarkoitti lopulta pyhäkoulun hiipumista tai jäämistä kapean sisäpiirin lastenkirkoksi. Seurakunta alkoi ujostella tai vähätellä rukouksen, virsiperinteen ja Raamatun KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

esillä pitämistä samaan aikaan, kun kristillinen tapa ja ymmärrys ohenivat kouluissa ja kotona. Yhteiskunnan uskontokriittisyys ja kunnallisen päivähoidon vaatimus tunnustuksettomuudesta vaikuttivat monin paikoin myös seurakunnan omaan toimintaan. NYT PERHEET miettivät, mitä vastata lapsen suuriin elämän ja kuoleman kysymyksiin. Miten lapsesta kasvaa uskontolukutaitoinen maailmankansalainen, jos hän ei tunne omaa uskontoaan? Ilman suhdetta oman uskonnon perinteeseen, kertomuksiin, lauluihin ja rukouksiin, vieraantuminen siitä alkaa jo lapsena. Millainen pyhäkoulun sitten pitäisi olla? ”Paikka, jossa opitaan ja nautitaan kristillisyyden runsaista antimista”, vastaa kyselyssä 58-vuotias nainen. ”Pyhäkoulun tulisi tarjota vaihtoehto teknokraattiselle maailmalle. Humanismin ja teologian valtakunta, jossa voi levätä kiireeltä”, ehdottaa 45-vuotias mies. ”Pyhäkoulu on entistä tärkeämpi nykyajan lapsille moniarvoisuuden ja -kulttuurisuuden ymmärtämiseksi. Nykyaikainen pyhäkoulu on ekumeeninen ja jakaa tietoa myös ympäristöstä sekä maapallon väestön tilanteesta. Pyhäkoulun tärkein tehtävä on ohjata lapsia toimimaan toisten lasten kanssa yhteistyössä ja ymmärtämään myös erilaisuutta”, kirjoittaa 67-vuotias nainen. KUN SUOMEN PYHÄKOULUN YSTÄVÄT -yhdistys kokosi voimansa miettimään, miten pyhäkoulun päältä voisi pyyhkiä pölyt, Jaana Haapala mainostoimisto Funckista kehotti pitämään kiinni brändistä, jonka kaikki edelleen tuntevat. – Vaikka mielikuva pyhäkoulusta olisi nukkavieru, on se turvallinen. En ole ainoa, jolla on hyviä muistoja pyhäkoulusta, Haapala sanoo. – Ymmärrän hyvin vanhempien ja isovanhempien kädettömyyden, kun haluaisi siirtää arvostamaansa kristillistä perinnettä, mutta ei tiedä, miten, hän jatkaa. Nykypyhäkoulusta kysyttäessä vastaajien mielestä tärkeintä ei ole pyhäkoulun toteutustapa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

”

Sunnuntaiaamuina kokoonnuimme evakkoperheen tupa keittiöön, jossa ensi kosketus virsilauluun ja kiinnostavat kertomukset Jeesuksesta loivat lapselle vahvaa turvallisuuden tunnetta. Tädin vastaleivotut pullat tuoksuineen tukivat tunnekokemusta. MIES, 67

tai sisältö vaan kaikkia tasa-arvoisesti kohteleva ilmapiiri ja kuunteleva, turvallinen aikuinen. Lapsi tarvitsee tilan ihmetellä ja kysyä. Se kasvattaa luottamusta elämässä selviytymiseen ja rohkeutta käsitellä pelkoja, kuolemaakin. Kirkko ja kaupungin Facebook-sivulla joku muistelee, miten hänelle lapsena vaikeassa elämäntilanteessa avuksi riitti jo pelkkä pyhäkoulutaulu: ”Hyvä Paimen seisoi taulussa löytämänsä eksynyt karitsa sylissään. Taulu roikkui seinällä vuoteeni vieressä. Aina, kun pelotti, ajattelin, että olen se sylissä oleva karitsa.” Kyselyyn vastannut 45-vuotias nainen muistelee puolestaan pyhäkoululauluja ja niiden kuvamaa turvallista Jumalaa, johon lapsen mieli luotti täysin. Samat lapsuudesta nousevat laulut tuovat hänelle yhä lohtua.

”Aikuisena huolien ja epäilysten keskellä mieleen nousevat pyhäkoululaulut koskettavat syvältä. Kyynelet nousevat silmiini, kun lohdutan lastani ja kun kuulen muuten niin rationaalisen ja skeptisen itseni sanovan, että Jumala tietää huolemme, Taivaan Isä, joka on luonut kaiken, pitää huolen meistä. Se lohduttaa minua edelleen.” ■ Lainaukset ovat vastauksia pyhäkoulukyselyyn, jonka Kirkko ja kaupunki teki loka–marraskuussa 2021. Jutun kuvituksena on käytetty vanhoja pyhäkoulutauluja.

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

SYYRIAN SUURIN KAUPUNKI

RIITA

MONEN LEFFAN SANKARI NEESON

-K

PELLE PELOTON

smetana

KUNTOILIJAN VETÄMÄ

NÄKÖALA

PAKASSA

vähin

PUUTTOMIA SOITA

JACK

JAPANILAINEN RUNO

TOISET

TULISIJA

-PIIPPU

JÄTTIFIRMA -RETKI

S POSI- P

K M

TIIVINEN MERKT KI A

SELKÄURHEILUAHKEOPISTO- A ROIVA U PERIMMÄINEN T PAIKKA K U O R T A

T A

I O

A N

KAUPPAKESKUS

RAVATA MURHEELLINEN

SOITIN

CASTRO LYHYT HAME

VIHREITTEN HARJANNE

IKUISESTI ILLAT

KIRJAILIJA U LEON

MONEN OPPI

eli

S linkuttaa O

PAIDALLE

ARMAS NÄYTTELIJÄ SEELA

A METSÄNISSE

VETISIÄ

AMMUNTAA

PYSYVÄSTI JÄÄSSÄ I

-V

kertauksena

IHMISUHKAPELIAPINOITA PAIKKA

KERTOMALEH- KIRJALDESTÄ LISUUS

LUMESTA

KARJALAINEN

-APU

JUNALLE PAISUA

TOISTELLA

-ELÄMYS MENNÄ LUJAA

KAVENTUA

KOLMIKKOJA

-KORU

TOIMEENTULO

SANDLER

ROISKUVIA

SAARISTO JOUKKUE

KUUSTONEN

SÄPPI

EXKESKUSLIIKE PILLILLÄ

A J

MÄKIHYPPY

CE- D LINE

KANAVAKAUPUNKI

KASSAJONOISSA

SATUAASI

VEHNÄNEN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

synty

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Mielipide

Hevi on parasta KIITOS HÄMEENKYLÄN seurakunnan Raskaimmat joululaulut -konsertista, joka pidettiin Myyrmäen Virtakirkossa 17.12.2021. Kirkossa oli todella paljon yleisöä. Myös nuoria oli liikkeellä, vaikka kyseessä olikin live-esitys, eikä tarvinnut tuijottaa kämmenessä olevaan ruutuun. Toivottavasti tämänkaltaisia tilaisuuksia tulee useamminkin, heti kun korona sallii. Tietenkin vähintään yhtä isot kiitokset Hämeenkylän seurakunnan papille Miika Koistiselle, joka oli ilahduttamassa meitä orkestereineen. Vielä isommat kiitokset bändin uskomattomalle laulajalle (tarkoitan lähinnä sopraanoa). Toivottavasti kirkolla tavataan näissä merkeissä ja mahdollisimman pian. MARTTA-KAISA VIRTA

Tontunniemen hakkuut seis! VANTAAN SEURAKUNNAT ON toteuttamassa metsähakkuita ja kaavoitusta, jotka hävittävät luontoa Tontunniemen leirikeskusalueella Asikkalassa. Kyseisellä iäkkäällä jalopuu- ja sekametsäalueella elää poikkeuksellisen rikas eläin-, kasvi-, sieni- ja jäkälälajisto. Siellä elävät hömö-, töyhtö- ja pyrstötiainen, harmaapää- ja käpytikka, palokärki, puukiipijä, pikkusieppo, idänuunilintu, haukat, pöllöt, kanalinnut ja viitasammakko. Ymmärrän, että seurakuntien säästöpaineet luovat tarpeen tarkastella myös luontoalueiden käyttöä. Kuitenkaan kirkon toiminta ei voi perustua eläinpopulaatioiden ja muun elonkirjon kaventamiseen. Mielestäni seurakunnilla on sekä moraalinen velvollisuus varjella elämää että verovarojen keräämisestä kumpuava syy huomioida Suomen tiukentuneet biodiversiteettisitoumukset. Luonnontilaisten ja monimuotoisten metsien vapaaehtoisen suojelun ei tarvitse tarkoittaa tulojen menettämistä. Tällaisten luontoalueiden pysyvästä tai määräaikaisesta suojelusta tai myymisestä säätiöille tai valtiolle suojeltaviksi on mahdollista saada reilu korvaus. Peräänkuulutan Vantaan seurakunnilta ja kirkkovaltuustolta Tontunniemen hakkuiden pysäyttämistä ja alueen kattavaan suojeluun tähtäävien ratkaisujen punnitsemista. Kaiken elämän suojelu nostettakoon seurakuntien tulevaisuustyön keskiöön.

Anne Quarshie kauppatieteiden tohtori, Espoo Asikkalan vapaaajan asukas

KIINTEISTÖJOHTAJA VASTAA: Vantaan seurakunnat on ollut aktiivinen metsien hoidossa ja suojelussa. Asikkalan metsähakkuita tehdään kirkkojärjestyksessä säädetyn metsienhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäsuunnitelman päivityksen yhteydessä vuonna 2019 tehtiin myös hiilitaselaskelma. Vantaan seurakuntien metsillä on PEFC-sertifiointi. Vantaan seurakuntien metsissä METSO-inventointi suoritettiin vuonna 2012. METSO-suojelussa Vantaan seurakunnilla on Nurmijärveltä 4,8 hehtaarin alue ja Asikkalassa 2,6 ha. Tämä Asikkalan jalopuumetsikkö, kuten myös muut luontoarvot, on otettu huomioon nyt käsillä olevassa hakkuusuunnitelmassa. Kristillisen käsityksen mukaan ihmisen tehtävä on viljellä ja erityisesti varjella luomakuntaa. Kirkko on laatinut Ilmasto-ohjelman, joka antaa teologisia lähtökohtia ja käytännön suosituksia ilmastotalkoisiin. Ilmasto-ohjelman keskeisiä lähtökohtia ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus. Tämän arvon mukaisesti on toimittu ja toimitaan myös jatkossa Vantaan seurakuntien metsien hoidossa. Luonnon monimuotoisuutta on varjeltu rauhoittamalla metsistä luonnonsuojelualueita Vantaalla ja Asikkalassa sekä METSO-kohde Nurmijärvellä. Vantaan seurakuntien metsien hoitoa jatketaan virkistyskäyttöä varten jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Uusien suojelukohteiden perustamista ei ole asetettu lähivuosien tavoitteeksi. Vantaan seurakuntien metsien hoidosta ja suojelusta voi lukea enemmän verkkosivuiltamme.

Timo Kraufvelin kiinteistöjohtaja, Vantaan seurakuntayhtymä

Kari Palomäki Martinlaakso, Vantaa

Raamattu, homot ja cis-miehet KARI KUULA KÄSITTELI verkkokolumnissaan sitä, mitä Raamattu sanoo homoseksuaalisista suhteista (www.kirkkojakaupunki.fi 31.1.). Kirkko ja kaupunki kysyi seuraajiltaan Instagramissa 1.2., voivatko cis-miehet kertoa mielipiteensä homoista ja Raamatusta. Satu Katila vastasi: Totta kai kuka tahansa voi kertoa mielipiteensä mistä tahansa. Olennaisempaa kuitenkin on, että asiaa kommentoi tai asiasta kertoo henkilö, jota asia koskee henkilökohtaisella tasolla. Toki myös alan asiantuntijaa voidaan asiassa kuulla. Tässä tapauksessa asiantuntijuus kattaa vain puolet asiasta. Eivät liene toimitukselle täysin vieraita vertaisuuden tai kokemusasiantuntijuuden käsitteet? Ja noiden kautta saatava tieto, jota ei muuten voida saada. Seksuaalivähemmistöt saavat oman äänensä liian harvoin kuuluviin kirkollisissa julkaisuissa. Taru Lapinharju kirjoitti: Cisheterot saattavat kirjoittaa hyvinkin, saattavat tarkoittaa hyvää. Tässä Kuulan tekstissä toteutui varmaankin tuo jälkimmäinen. Ongelma on siinä, että näillä teksteillä ”tuodaan ääni äänettömille”. Vaan kun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät ole äänettömiä. Heillä on ääni. He osaavat kertoa ajatuksistaan, tunteistaan ja siitä, miten heitä on kohdeltu ja kohdellaan.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Kuolleet

Hautauspalveluja HAUTAKIVET

Rakas sisaremme ja rinnallakulkija

Päivi Orvokki HOKKALA

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

s. 18.6.1952 Pylkönmäki k. 3.12.2021 Suursuon sairaala Herra elää. Kiitetty olkoon puolustajani. Ylistetty Jumalani minun turvakallioni. 2. Sam. 22:47.

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Syvästi surren, ikävöiden ja kaivaten. Päiviä kiitollisena muistaen Tarja Jyrki Sirpa, Kari ja Sinikka perheineen Sekä muut sukulaiset ja ystävät Kiitos kaikille osanotosta. Lämmin kiitos Suursuon sairaalan osasto 20 ja 21 henkilökunnalle Päivin hyvästä hoidosta.

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

24 h 430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 650 m. nor esi ote opr Ylä- tai alaleuan kok

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Hammasproteesien valmistus ja huolto

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

p. 09-7262266 p. 09-1461460

• EHT Sirkka Müller

Erikoishammasteknikko

Hannele Lindholm p. 09 710 533, 050 470 5278 YKSILÖLLISET HAMMASPROTEESIT TOIVEENNE Hämeentie MUKAAN

Helsi ngink .

www.ukkonen.com

hautakivityöt

09 628 398

Käenkuja

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

perunkirjoitukset

Torkkelink.

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Lakipalveluja

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Sörnä

inen

Käenkuja 4 Ilmainen tarkastus Takuutyö Bussit mm. 64, 65, 72, 76, 116, ratikat 1, 6, 7, 8

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Kiinteistönvälitystä Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Palveluja tarjotaan Kaipaako taulu kehystystä? Perinteistä mittatilauskehystystä vuodesta 1982, taiteilija-ateljee Kehystämme pieniä ja keskikokoisia teoksia, max n. 100 x 100 cm Lisäpalveluna nouto ja kotiinkuljetus

Kamiter-Ars Oy

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Nyt on hyvä aika myydä asunto. Ota yhteyttä! ELEGANCE Kiinteistönvälitys Elegance Oy LKV, Eiranranta 5, 00150 Helsinki

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Pääsiäisen tuplanumero ilmestyy 7.4. Varaukset 25.3. mennessä. Peittojakelu Espoossa: Lehti jaetaan kaikkiin talouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Puhelin: 050-3574766 tiina.tainio@kartiina.fi www.kamiter.fi

Harjutori 10, 00500 Helsinki Avoinna: Ti-Pe 10-17 La 11-14, Su-Ma suljettu

Psykodynaamista terapiaa ja sielunhoitoterapiaa ammattitaidolla minuudestaan kiinnostuneille edullisesti. Soita ja varaa tutustumiskäynti puh. 0400 511 677/Tero

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tilaisuuksia

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

JALKAHOITOA kotikäynteinä. Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Olen Parturi-Kampaaja. Teen permanentteja, värjäyksiä, kotikäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Siivouspalveluja Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS su 13.2. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaantie 22, Vantaa. klo 10 kirkkopyhä Viikin kko, Agronominkatu 5, Hki; saarna Kati Nissi Joensuusta, laulu Matti Turunen; verkossa Malmin srk kanavat. klo 10 kirkkopyhä Rajamäen kko, Patruunantie 7, Nurmijärvi; saarna T. Roiha. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo; saarna K. Airas. klo 16 Seuratuvalla Joensuun herättäjäjuhlien järjestäjät, mm. K. Nissi, M. Turunen; Salomonk. 17 D, Hki. klo 18 seurat Oliivi-sali, Järvenpään vanha kirkko, Kirkkotie 2. su 20.2. klo 10 kirkkopyhä Vuosaaren kko, Satamasaarent. 7, Hki; saarna L. Väyrynen-Si. klo 16 seurat Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, Espoo. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ti 22.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Maija Kuoppala, Autotalo (Kamppi), Hki. TARKISTA oman srk:n tai H-Y:n tapahtumat esim. www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri. KYSY aluesihteeriltä, p. 0400 8822 51.

ESIRUKOUSILTA ti 22.2 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Allan Franzén, Bengt Lassus, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Sekalaista Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Kansalaisaloite: Mielenterveydenasian valtuutettu Suomeen! Nimien keräys: kansalaisaloite.fi Vastuuhenkilö: Mika Lille

Vuokralle tarjotaan YKSIÖ 28.5 m2 + lasitettu parveke Munkkivuoressa. Vuokra 650 € + vesi, vuokravakuus 2kk ja kotivakuutus tarvitaan. Tiedustelut Inkeri Lohivesi 040 756 9665

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

2 h, keittiö, vaatehuone ja parveke, 52 m2 Roihuvuoren kirkon vierestä. Ylin kerros. P. 09 782 426.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Harras hetki

Puutarhuriksi opiskeleva Vilma Hyle kiinnostui viherkasveista nelisen vuotta sitten. Hän omistaa yli sata erikokoista viherkasvia. Huonekasviharrastus sai Hylen vaihtamaan ammattia ravintolatyöstä puutarhaalalle. Hän on saanut harrastuksen kautta myös uusia ystäviä.

Alussa oli peikonlehti Vilma Hylellä on kodissaan yli sata viherkasvia. Niiden parissa puuhaillessaan hän tulee hyvälle tuulelle. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

antaalaisen Vilma Hylen kodissa vihertää. Siellä on yli sata huonekasvia. Suurin osa niistä on pieniä ja keskikokoisia, mutta mukana on myös kymmenkunta isompaa viherkasvia. 25-vuotiaan Hylen viherkasviharrastus alkoi nelisen vuotta sitten hänen ostettuaan kotiinsa peikonlehden. Sen jälkeen hän alkoi hankkia lisää kasveja. Harrastus syveni entisestään, kun hän löysi alan kansainvälisiä Facebook-ryhmiä ja niiden kautta erikoisempia kasveja. Hylen lempikasvi on marmorikuvioinen kultaköynnös Marble Queen. Hän on kasvattanut sen palasesta, joka on otettu toisen kultaköynnöksen rungosta. Marble Queen poikkeaa hieman perinteisestä kultaköynnöksestä, mutta sitä voi löytyä jopa marketeista. Hylen kasvikokoelmassa on myös erikoisempia lajeja, esimerkiksi posliinikukkia. Posliini-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

kukat ovat lähtöisin Aasiasta, mutta niitä näkee Suomessa nykyään paljon. VIHERKASVIEN PARISSA puuhaillessaan Vilma Hyle rentoutuu. Kasvien hoitaminen on tuonut arkeen uusia hyvää tekeviä rutiineja. Kasvun ja kukkimisen seuraaminen tekee iloiseksi. Viherkasvit hivelevät myös Hylen esteettistä silmää. Erityisesti talvella hän kokee saavansa niistä myös energiaa. Enää Hyle ei voisi kuvitella elävänsä ilman huonekasveja. Hän uskoo, että kodissa tuntuisi ilman niitä autiolta ja kylmältä. Harrastuksensa myötä Hyle on myös saanut pääkaupunkiseudulta uusia ystäviä. Hänestä on mahtavaa, että elämässä on saman henkisiä ihmisiä, joiden kanssa voi käydä kasvikaupoilla ja tilata yhdessä kasveja nettikaupoista. KAIKEN LISÄKSI Vilma Hyle päätyi viherkasviharrastuksensa kautta uuteen ammattiin. Hän työs-

kenteli aiemmin ravintola-alalla, mutta koettuaan työn liian kuormittavaksi päätti vaihtaa viheralalle. Nyt Hyle opiskelee puutarhuriksi Hyvinkäällä toimivassa ammatillisessa oppilaitoksessa Hyriassa ja valmistuu sieltä keväällä. Hänellä on kuitenkin jo vakituinen työ puutarhamyymälässä, jossa hän vastaa nimenomaan viherkasveista.

”

Ilman viherkasveja kodissa tuntuisi autiolta ja kylmältä. Hylen mukaan opiskelu on vaikuttanut avartavasti myös harrastukseen. Hän on esimerkiksi löytänyt erilaiset kesäkukat, joita hän aikoo kesän tullessa ostaa parvekkeelleen. Viherkasvit kiinnostavat häntä myös matkoilla. Mieleen on jäänyt erityisesti Lontoossa sijaitseva kasvitieteellinen puutarha. Sinne Hyle haluaa ehdottomasti uudestaan. ■

Hyvää pyhää

13.2.

63 päivää pääsiäiseen

Tämän sunnuntai evankeliumissa (Matt. 20:1–16) muistutetaan, että Jumalan armo on sama kaikkia kohtaan.

KIRKON KALENTERISSA SIIRRYTÄÄN vähitellen kohti kevään suurta juhlaa. Perinteisesti siihen on valmistauduttu perusteellisesti. Ennen varsinaista paastonaikaa on esipaasto. Sen aloittaa sunnuntai, jolla on latinankielinen nimi septuagesima eli seitsemäskymmenes. Nimen on tarkoituksena kertoa, paljonko pääsiäiseen on aikaa. Luku ei kuitenkaan ole aivan täsmällinen, sillä tänä vuonna 13.2. vietettävän septuagesima-sunnuntain ja pääsiäisen väli on 63 päivää eli yhdeksän viikkoa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Samaa hyvyyttä kaikille

ei Jeesus, vertauksesi viinitarhan työmiehistä ontuu. Ekat ja vikat saavat saman palkan. Toki siitä on ollut puhekin sopimusta tehdessä, mutta en voi olla ajattelematta, että tuollainen tasapalkka ei ole oikeudenmukaista. Aamusta asti ahertaneen tuohtumus on ihan perusteltua. Raskaasta työstä ja käytetystä ajasta kuuluu saada kunnon korvaus. En tiedä, millaiset palkanmaksuehdot olivat silloin, kun vertauksesi kerroit. Ehkä reiluus ei sen ajan työehtosopimuksia määritellyt. Orjuus oli tavallinen tapa teettää työt. Siinä ei palkoista paljon puhuttu. Meidän yhteiskunnassamme työtä tekeville maksetaan. Tienaavat antavat osuuden tuloistaan veroina, että ne, jotka eivät pääse töihin, saisivat syödäkseen. Ei tämä nykyinen järjestelmä vertauksesi tasapalkkaa ole, mutta vähän siihen suuntaan.

Myönnän, että joskus palkkakuittia katsoessa harmittaa, kun verot haukkaavat ison osan tienesteistä. Tunne on kuitenkin ohimenevä. Uskon, että tasaaminen on lopulta meidän kaikkien hyväksi. Jokainen kantaa kortensa yhteiseen kekoon omalla tavallaan ja omalla vuorollaan. Tiedän, Jeesus, että vertauksesi pointti ei oikeastaan ole työehtosopimuksissa. Varmaan puhut ainakin juutalaisille siitä, että on ihan ok, jos Jumala haluaa pelastaa muitakin kansoja. Ei se ole keltään poissa. Ehkä puhut myös Jumalan hyvyydestä, joka on sama kaikille. Mutta tuli myös mieleen, että usein puhut Jumalan valtakunnan tulemisesta keskellemme jo nyt. Eikö hyvinvoinnin tasaaminen veroilla ole hyvään suuntaan kulkemista, ehkä jopa pilkahdus jostain suuremmasta?

Tutki kateutta Asetu hiljaisuuteen niin, että tunnet sen ympärilläsi turvallisena ja hyvää tekevänä tilana. Uskaltaudu tutkimaan kateuden tunnetta. Mitä kadehdit? Ketä kadehdit? Kun tavoitat konkreettisia asioita tai ominaisuuksia, jää katsomaan niitä kiinnostuneena. Kateus kuvaa sitä, mitä koet tarvitsevasi ja mitä vaille tunnet jääväsi. Jätä tämä mielen matka Herran haltuun.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

”

Hyvän Paimenen kuva jäi mieleeni elämään. Se toi turvaa minulle, turvattomalle lapselle”, muistelee 47-vuotias nainen. LUE LISÄÄ KIRKKO JA KAUPUNGIN LUKIJOIDEN PYHÄKOULUMUISTOJA s. 18

Vaikuttavia

2495

lukuelämyksiä 2795

Jaakobin portaat JOEL HAAHTELA

Third Culture Kids Suomi Finland

KIIA BEILINSON, MONA EID, KOKO HUBARA, CAROLINE SUINNER

Onnellisten saari EEVA LOUKO

”Onnistunut esikoisdekkari aloittaa uuden sarjan. [Louko] on rakentanut monisyisen, taitavan, yllättävän ja siten vallan viihdyttävän kuvion, joka kertoo lahjakkuudesta juuri tähän kirjallisuudenlajiin.”

Millaista on kasvaa ja elää usean kult tuurin todellisuuksissa samanaikaisesti? Odotettu uutuusteos sisältää 40 henkilö kuvaa tämän päivän suomalaisista, jotka elävät kulttuurien risteyksissä.

Mies joka kuoli kahdesti RICHARD OSMAN

”Hyväntuulisen leppoisa dekkarisarja on hersyvä ja hyvin rakennettu. Sen henkilöhahmoissa on imua ja juonenkäänteet pysyvät sopivan mutkikkaina.” – Kulttuuritoimitus

2795 Kaunis maailma, missä olet

– Helsingin Sanomat

SALLY ROONEY

Isien pahat teot ÅSA LARSSON

”Åsa Larsson lopettaa dekkari sarjansa komeasti. Isien pahat teot on sukellus Kiirunan kehittymiseen ja pohjoiseen mielenmaisemaan, todellinen Rebecka Martinsson sarjan grande finale.”

2495 27,95

– Helsingin Sanomat Hinta koskee painettua kirjaa ja on voimassa 28.2. asti.

”Kaunis maailma, missä olet on lukuromaanien aatelia, koska Sally Rooney on näkemyk sellinen kirjailija, joka onnistuu virittämään henkilö hahmojensa välille sellaisen jännitteen, joka kivistää juuri oikealla tavalla.” – Helsingin Sanomat

2795

Valikoima vaihtelee myymälöittäin, tarkista myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

2995

”Haahtelan teksti on samaan aikaan pohdiskelevaa, vanhanaikaisen ajatonta, runollista ja tämän päivän trendejä vasten potkivaa. Kaiken taustalla värjyy koko ajan jokin ihmistä suurempi.” – Keskisuomalainen

10.2.2022 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Pääotsikko Auttajat

Diakoniatyöntekijät Pia Olkkonen ja Toomas Takala tunnistavat pinnan alla piilevän hädän s. 2

Matilda Heikkinen 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 toimii Korson nuorten merkkiä /kpl ja loppuun vaikuttajaryhmässä s. 4 sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Yllytyshulluttelijat kisaavat Yhteisvastuu hyväksi Korsossa s. 6

”Diakonia on sitä, että seurakunta laiset itse auttavat toisiaan”

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2022

Korona-aika on kirkastanut diakoniatyön ydintä, sanoo Korson seurakunnan diakonissa Pia Olkkonen. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

iin oudolta kuin ehkä kuulostaakin, koronapandemiasta on ollut Korson seurakunnan diakonissa Pia Olkkoselle jopa hyötyä. – Koronan vuoksi on karsittu paljon pientä sälää. Nyt on ollut aikaa miettiä, mikä diakoniatyössä on olennaista. Koronarajoitukset eivät ole estäneet kotikäyntejä, joten niissä tilanteissa kohtaan seurakuntalaisia niin kuin ennenkin, Olkkonen sanoo. Diakoniatyöntekijät eivät siis keskenään tuumi jossain kahvihuoneessa, että kunpa korona loppuisi ja päästäisiin taas töihin. Töissä kun on oltu koko ajan. – Pandemia-aikana olemme järjestäneet seurakuntalaisten kanssa ulkoliikuntaa ja patikkaretkiä, Olkkonen kertoo. Korson seurakunnan yhteisen olohuoneen sulkeminen on silti ollut diakoniatyölle kova kolaus. – Seurakuntalaiset ovat todella kyllästyneitä rajoituksiin, ja ikävä ystävien seuraan on ko-

va. Seurakunnan olohuone on monille kodin jat ke, jossa on voinut viettää muutaman tunnin päi västä. TIKKURILAN SEURAKUNNAN diakoni Toomas Takala kertoo, että vaikka päällimmäinen syy hakeutua diakonian asiakkaaksi saattaa olla ta loudellinen, pinnan alta paljastuu monesti paljon syvempiä kysymyksiä. – Jos esimerkiksi asiakkaalla on Kelan tukia odottaessa tilapäinen taloudellinen hätä, taustalla saattaakin olla koko elämää ravisteleva kriisi ku ten avioero, sairaus tai muu suru, Takala sanoo. – Kriisin kohdatessa asiakas usein joutuu poh timaan perimmäisiä kysymyksiä. Varsinkin nuo ret asiakkaat etsivät usein paikkaansa maailmas sa. Vaikka diakonian vastaanotolle tultaisiin ha kemaan nopeaa apua, pitää tilaa olla ihmisen ko ko elämäntarinalle, Takala sanoo. Diakonian ammattilaiset näkevät yksilöllisten elämänkohtaloiden takaa yhteiskunnan raken teellisia ongelmia. – Emme osallistu poliittiseen keskusteluun puoluepoliittisesti, mutta haluamme silti vaikut taa juuri rakenteellisiin ongelmiin, jotta kaikilla ihmisillä olisi riittävät elämän edellytykset. Kris tillisestä ihmiskäsityksestä seuraa, että jokais ta ihmistä pitää auttaa hädän hetkellä, Takala sanoo. Hänen vastuullaan on myös hiljattain Tikkuri lassa avattu paperittomien tukipiste.

Diakonissa Pia Olkkosella ja diakoni Toomas Takalalla on katse tiukasti koronan jälkeisessä ajassa.

– Paperittomaksi joudutaan monista eri syis tä, eikä paperittomuutta voida sen vuoksi niput taa tai leimata. Paperittomissa on miehiä, naisia ja perheitä, ja heitä on lukuisista etnisistä ja kan sallisista taustoista, Takala sanoo.

”

Jokaista ihmistä pitää auttaa hädän hetkellä. DIAKONI TOOMAS TAKALA

Tärkeintä on kuunnella asiakasta. – Emme voi ratkaista kaikkia ongelmia, mutta etsimme väyliä siihen apuun, jota asiakas eniten tarvitsee. Siksi omaankin työhöni kuuluu sään

nöllinen yhteydenpito Vantaan kaupungin kans sa, Takala sanoo. TÄNÄ VUONNA tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomessa vihittiin ensimmäinen diakonissa, Matilda Hoffman. Miten diakoniatyö on histo riansa aikana muuttunut? – Diakoniatyössä ei enää ajatella niin, että jos sain tuolla on auttamisen kohteita, joita dia koniatyöntekijä käy auttamassa. Kun minut vi hittiin diakonissaksi 1999, vapaaehtoistyönte kijöille annettiin vain pieniä tehtäviä. Nykyään seurakuntalaisille annetaan suurta vastuuta, Pia Olkkonen sanoo. Taustalla on alkukristillinen käsitys siitä, mitä kirkon jäsenyys merkitsee. – Kirkko ei ole pelkkä rakennus, jonka kohdal la ohikulkijat ihmettelevät, keitä siellä mahtaa ol la sisällä. Kirkko on koko ajan siellä, missä seu rakuntalaiset itse auttavat toisiaan. Juuri sitä on diakonia. Siinä seurakuntalaiset elävät uskoaan todeksi arjeksi. ■

Näin saat yhteyden diakoniatyöntekijään Kirkon diakoniatyöntekijä on koulutettu ammattilainen, jonka kanssa voit jakaa huolesi ja miettiä yhdessä, kuinka jatkaa eteenpäin. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia. Diakoniatyön palvelut ovat ilmaisia ja kaikkien saatavilla. Hakunilan seurakunta

Tikkurilan seurakunta

Yhteydenotot pääsääntöisesti puhelimitse tai sähköpostilla. Jätä soittopyyntö p. 050 573 6277 tai hakunilan.diakonia@evl.fi.

Yhteydenotot pääsääntöisesti puhelimitse tai sähköpostilla. Jätä soittopyyntö p. 050 439 9651 tai diakonia.tikkurila@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta

Diakoniatyöntekijät päivystävät numerossa 09 8306 472 ti ja to klo 9–11.

Korson seurakunta

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 Korson kirkon diakoniatoimistossa, Merikotkantie 4. Diakonian puhelinpäivystys torstaisin klo 11–12, p. 050 573 6376, diakonia.korso@evl.fi.

Rekolan seurakunta

Yhteydenotot pääsääntöisesti puhelimitse tai sähköpostilla. Jätä soittopyyntö kirkkoherranviraston numeroon 09 8306 700 tai sähköpostilla: diakonia.rekola@evl.fi, ja diakoniatyöntekijä soittaa sinulle mahdollisimman pian.

Vanda svenska församling

Diakoniatyöntekijät päivystävät to klo 10–11.30. Annkatri Aho päivystää numerossa 050 464 5068 ja Heidi Salminen numerossa 050 330 1828.

Vantaankosken seurakunta

Diakoniatyöntekijän tavoittaa soittamalla, lähettämällä sähköpostin, teksti- tai whatsapp-viestin, p. 050 357 7726, p. 050 357 7736 tai p. 050 407 1176, diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Diakoniatyöntekijät erityisryhmille Tukea asunnonhakuun: diakoni Jari Hirvonen, p. 050 573 6354 Kehitysvammaiset: diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen, p. 050 433 4232 Kuulovammaiset: diakoni Seija Einola, p. 050 338 6212, seija.einola@evl.fi. Näkövammaiset: diakoni Terhi Suonsivu, p. 050 381 8758 Oppilaitoksissa: diakoni Pekka Siutila, p. 050 355 2715 Päihteiden käyttäjät ja läheiset: diakoni Mariela Salminen, p. 050 528 2056 Vangit ja läheiset: diakoni Mariela Salminen, p. 050 528 2056 Diakonian verkkosivu: www.kirkkovantaalla.fi/apua Diakoniatyöntekijöille voi varata aikoja myös nettivarauksella osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2022

Vaikuttajaryhmä on nuorten ääni seurakunnassa Matilda Heikkinen, 15, on päässyt vaikuttamaan esimerkiksi Korson seurakunnan rekrytointeihin. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

orson seurakunnan Nuortenkulmassa on usein paljon porukkaa ja siellä käydään hyviä keskusteluita. Niin hyviä, että ne tuntuvat välillä jäävän kesken. Niinpä nuorten vaikuttajaryhmässä keksittiin, että joskus kirkolla voitaisiin olla yökylässä. – Jos on koko yö aikaa, ei ainakaan jää jutut kesken, vaikuttajaryhmään kuuluva Matilda Heikkinen, 15, perustelee. Nuorten vaikuttajaryhmä on suunnitellut seurakunnan nuorille omat hupparit, lippikset ja kangaskassit. Se on myös valmistellut tapahtumia ja päässyt vaikuttamaan rekrytointeihin. – Ajattelimme, että se on työhaastatteluun tulevallekin mukavampaa, kun tilanteessa on mukana nuoria. Me saamme kysyä haastateltavalta ja hän saa kysyä meiltä nuorten toiminnasta Korsossa. Marraskuussa nuorten vaikuttajaryhmät jäsenet pääsivät ”grillaamaan” piispantarkastusvierailulla

ollutta Teemu Laajasaloa. – Ihan hyvin hän siitä selvisi. Kysyimme kaikenlaista piispan työhön liittyvistä asioista lempiväriin. Tuli yllättäviäkin vastauksia. Ei me kaikkea hänestä tiedettykään. KIRKOLLISKOKOUS LINJASI vuonna 2019, että seurakuntiin pitäisi perustaa vaikuttajaryhmiä konfirmoiduille alle 29-vuotiaille nuorille. Vaikuttajaryhmät tuovat nuorten äänen kuuluviin, ovat mukana seurakunnan toiminnan suunnittelussa ja voivat tehdä yhteistyötä seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa. Pääkaupunkiseudun seurakunnissa nuorten vaikuttajaryhmiä on perustettu paljon, mutta osan toiminta on hiipunut koronapandemian aikana. Vantaalla aktiiviset nuorten vaikuttajaryhmät on Korson lisäksi Rekolassa, Hämeenkylässä, Vantaankoskella, Hakunilassa ja ruotsinkielisessä seurakunnassa. Matilda Heikkinen päätyi mukaan nuorten vaikuttajaryhmään, kun siitä kerrottiin isoskoulutuksessa. Mukana on noin kymmenen

VANTAAN SEURAKUNNAT/KIRKON KUVAPANKKI

16–30-vuotiaille suunnattu mielenterveysapu alkoi Rekolan kirkolla 8. helmikuuta.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2022

Lyhytterapiaa ilmaiseksi 16–30-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettu walk in -terapia alkoi Rekolan kirkolla 8.2. Tiistaisin järjestettävän terapian ideana on tarjota maksutonta matalan kynnyksen tukea mielenterveyteen. Paikalle voi tulla ilman ajanvarausta ja anonyymisti. Keskusteluapua saa esimerkiksi ahdistukseen ja tunne-elämän kysymyksiin. Walk in -terapiaan voi tulla myös, jos jonottaa mielenterveyspalveluihin.

Menetelmänä on ratkaisukeskeinen lyhytterapia. Keskustelukumppaneina on viisi lyhytterapeuttiopiskelijaa, jotka ovat paikalla vuoroviikoin. Heillä on walk in -terapiaan vaadittava määrä opintoja ja kokemusta asiakastyöstä. Vakavissa mielenterveyden ongelmissa ja kriiseissä lyhytterapia ei ole riittävä hoitomuoto. – Walk in -terapiassa voi yksi kerta riittää, mutta sinne saa tulla päivystysaikojen puitteissa myös uudestaan. Yksi keskustelukerta kestää 45 minuuttia, sanoo erityisnuorisotyönohjaaja

Sanna Tirkkonen Rekolan seurakunnasta. Aulapäivystäjä ottaa terapiaan tulevan vastaan. Sen jälkeen kävijä saa täytettäväkseen lyhyen alkukartoituksen, jossa ei ole pakko kertoa nimeä. Talvilomaviikolla 22.2. toiminnassa on tauko.

Yhteisvastuun hyväksi kaksi miljoonaa euroa Viime vuoden Yhteisvastuukeräyksen tulos ylsi hieman yli kahteen miljoonaan euroon. Tu-

Elliot Sinisalo toimii Paavalin seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmässä.

15–18-vuotiasta nuorta. Nuorisotyöntekijä on mukana tapaamisissa kirjaamassa käsiteltyjä asioita, mutta muuten valta on nuorilla. – Meillä on rento meininki. Istutaan säkkituoleilla ja puhutaan siitä, onko parannettavaa ja minkälaisia tapahtumia voisi järjestää.

”

PYRIMME AJATTELEMAAN MUIDENKIN PARASTA. MATILDA HEIKKINEN

Matilda Heikkisen mielestä Korson seurakunnassa on voinut tuntea itsensä tervetulleeksi ja tutustua uusiin ihmisiin.

los, 2,01 miljoonaa euroa, oli hieman parempi kuin ensimmäisenä koronavuonna, jolloin se oli 1,996 miljoonaa euroa. Sitä edellisinä vuosina on päästy yli kolmen miljoonan euron, ja viimeksi vuonna 2013 keräys tuotti yli neljä miljoonaa euroa. Suomessa keräystuotoilla välitetään Kirkon Diakoniarahaston ja seurakuntien kautta tukea taloudellisessa ahdingossa sinnitteleville ikäihmisille sekä parannetaan heidän digitaalisia valmiuksiaan. 60 prosenttia tuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun ruohonjuuritason

MATILDA HEIKKINEN kehuu porukan yhteishenkeä. – Olemme tiivis porukka ja luotamme toisiimme. Tulee aina hyvä fiilis, kun menee tapaamiseen. Korsossa nuorten mielipiteet ja toiveet otetaan hyvin huomioon. – Minulla on aina ollut tosi tervetullut olo seurakunnassa. Siellä myös tutustuu ihan uusiin ihmisiin,

työhön kehittyvissä maissa. Helsinkiläinen Haagan seurakunta tempaisi viime vuonna historiansa suurimman tuloksen, yli 28 000 euroa, kun keräyspäällikkö Lahtisen eli pappi Sami Lahtisen Rakkauden projekti -videot levisivät sosiaalisessa mediassa. Haagassa myös Huopalahden kirkon tyhjät kirkonpenkit täyttyivät Yhteisvastuun hyväksi myydyillä pahvisilla seurakuntalaisilla. Haaga teki koko pääkaupunkiseudun parhaan tuloksen. Vantaalla parhaan keräystuloksen teki Vantaankosken seurakunta.

Teemu Berglund kuuluu Espoonlahden nuoriin vaikuttajiin.

mikä on plussaa. Vaikka olen asunut Korsossa koko elämäni, seurakunnan toiminnassa tulee vastaan uusia kasvoja. HELSINKILÄISESSÄ PAAVALIN seurakunnassa nuorten vaikuttajaryhmään kuuluvat ovat niin ikään tilanneet nuorille huppareita. Nyt työn alla on nuorten käyttämien tilojen uudistaminen. – Yritetään viedä tiloja sellaiseen suuntaan, että ne palvelisivat kaikkia. Nyt samaa tilaa käyttävät iltapäiväkerholaiset, ja siellä on välillä värikynät, tussit ja liidut levällään, kun nuoret tulevat paikalle, kertoo 18-vuotias vaikuttajaryhmän jäsen Elliot Sinisalo. Vaikuttajaryhmäläiset ovat tehneet somekanavissa jaettavan videon, jossa nuorten ajatuksia tuotiin esiin. He ovat myös kutsuneet seurakuntaneuvoston jäsenet nuorteniltaan. – Heitä myös tuli sinne, kuten myös muutamia seurakunnan työntekijöitä, jotka eivät tee nuorisotyötä. Saatiin hyvin keskustelua eteenpäin. Espoonlahden seurakunnassa

Koronarajoitukset lievenivät Helsingin hiippakunnan uudet koronarajoitukset ovat voimassa 15. helmikuuta asti. Niissä on yleisötilaisuuksissa sama 50 hengen raja kuin Etelä-Suomen aluehallintovirastolla. Kirkkotiloihin, joihin mahtuu yli 250 henkeä, voidaan jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa eli häissä, kasteissa ja hautaan siunaamisissa ottaa enintään viidennes siitä määrästä ihmisiä, joka tilaan normaalisti mahtuu.

nuorten vaikuttajaryhmä aloitti viime vuonna. Koronatilanteen vuoksi toiminta hakee vielä vielä muotoaan. – Ryhmään kuuluu kymmenisen nuorta. Minä olen vanhin, ja nuorimmat taitavat olla 16–17-vuotiaita, 22-vuotias Teemu Berglund kertoo. MYÖS ESPOONLAHDEN seurakunnassa nuorten vaikuttaryhmäläisiä on kysytty mukaan työntekijävalintoihin. Suunnitteilla on tapahtumia ja tapaaminen seurakuntaneuvoston kanssa. – Emme halua vaikuttaa vain nuorten asioihin, vaan ajatella koko seurakuntaa. Toisaalta juuri nuorten ääni tulee harvemmin kuuluviin, Teemu Berglund toteaa. Samalaiset ajatukset on Matilda Heikkisellä. Nuoret tahtovat vaikuttaa kokonaisvaltaisesti. – Pääosassa ovat nuoret, mutta kyllä esimerkiksi työntekijävalinnat ovat sellaisia asioita, jotka vaikuttavat muidenkin elämään. Pyrimme ajattelemaan muidenkin parasta.■

Edellytyksenä tälle on, että osallistujien turvallisuudesta huolehditaan eli tartunnan uhkaa pitää ehkäistä ihmisten sijoittelulla. Erityisesti hautaan siunaamisissa voidaan pastoraalisista syistä eli tilanteen mukaan paikallisesti joustaa, jotta lähiomaiset pääsevät mukaan. Seurakuntien muussa sisätiloissa tapahtuvassa toiminnassa, kuten esimerkiksi kirkkokonserteissa, voi 15.2. asti olla enintään 50 osallistujaa. Henkilömäärärajoitus ei koske lasten ja nuorten harrastustoimintaa.

Rippikoulun suosio kasvoi Rippikoulun suosio kasvoi hieman. Vuonna 2021 rippikoulun kävi noin 49 600 henkilöä, kun vastaava luku oli edellisvuonna 46 800. Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista rippikoulun kävi 90,5 prosenttia ja kaikista 15-vuotiaista 74,5 prosenttia. Vuonna 2020 kirkkoon kuuluvista nuorista rippikoulun kävi 88 prosenttia ja kaikista 15-vuotiaista 74 prosenttia. Aikuisrippikoulun kävi 882 henkilöä. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.2.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12. Ystävänpäivän aaton sävellahja su 13.2. klo 15 Facebookissa. Toivemusiikkia Yhteisvastuun hyväksi.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14. Vietämme alkanutta vuotta koronarajoitusten keskellä. Tulethan kirkkoon vain terveenä ja käytäthän kasvomaskia. Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin ohjeiden mukaan 15.2. saakka jumalanpalveluksiin, kirkollisiin toimituksiin sekä seurakunnan muihin tilaisuuksiin saa Hakunilan kirkossa osallistua enintään 50 henkeä. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään joka toinen viikko. Maanantain lounasannokset Voit noutaa yhden hengen lounasannoksen Hakunilan kirkon parkkipaikalta klo 11.30–12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14 Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15– 19.15. Seniorikerho joka toinen tiistai klo 13. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2022

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12 Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Messu su 13.2. klo 12. Sasu Rauhala, Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Raamattuluento ke 16.2. klo 18.30. Mistä sen uskon saa? Päätoimittaja Leif Nummela. Messu su 20.2. Harri Nurminen, Sasu Rauhala, Sini Nikku. Raamattuluento ke 23.2. klo 18.30. Vanhurskauttaminen – mitä ihmettä se on? Teologian tohtori Timo Junkkaala. Lähetyspiiri to 24.2. klo 18. Yhteisvastuukeräys Yhteisvastuukeräys 2022 kerää varoja toimintaan, jolla koronapandemian haavoittamien nuorten arkeen saadaan lisää läsnä olevai aikuisia. Tule mukaan lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja lahjoita netissä yhteisvastuu.fi/hakunila tai MobilePaylla numeroon 10197. Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta. Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä tai MobilePaylla. Lahjoita lämpöä! Lahjoittamalla 20 e Hakunilan seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen lahjoitat villasukat lähimmäiselle. Diakoniatyöntekijämme toimittavat sukat perille yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi. Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Vietämme alkanutta vuotta koronarajoitusten keskellä. Tulethan kirkkoon vain terveenä ja käytäthän kasvomaskia. Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin ohjeiden mukaan 15.2.2022 saakka jumalanpalveluksiin, kirkollisiin toimituksiin sekä seurakunnan muihin tilaisuuksiin saa Länsimäen kirkossa osallistua enintään 50 henkeä. Perhekerho perjantaisin klo 9–12 Avoin kirkkomuskari Kevätkauden vauva- ja taaperomuskareihin ilmoittautuminen osoitteeseen sini.nikku@evl.fi. Toiveiden tiistai tiistaisin, ohjelmassa: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10. Lukupiiri tiistaisin klo 10. Hartaus tiistaisin klo 12. Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä sanaa ja

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

Visa Tammi ja Mari Mäkelä ovat valmiita taistoon. Jos Korson Yhteisvastuukeräyksen tilille lahjoitetaan esimerkiksi 200 euroa, voittaja leipoo joko 200 laskiaispullaa tai 200 kakkupalaa.

Menokasvo

Korsossa käynnistyy hullutteleva haastekisa Mari Mäkelä, järjestät Korsossa tapahtumaa Yllytä hulluttelijaa. Mistä on kyse? – Olen haastanut seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan Visa Tammen leivontakisaan, jonka tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Jos voitan haasteen, aion leipoa laskiaispullia silmät sidottuina. Visa on luvannut leipoa taatelikakkuja. Visa Tammi, oletko hulluttelija vai pelkästään yllytyshulluttelija? – Kyllä minut tunnetaan hulluttelijana. Seurakuntaneuvostossakin saatan murjaista vitsin keskellä vakavia pohdintoja. Kun Mari haastoi minut kisaan, ajattelin heti, että toivottavasti voitan ja pääsen leipomaan taatelikakkuja, joita leivon tosi mielelläni. Mari ja Visa, miten kisa etenee ja missä sitä voi seurata? – Haastekisa alkaa Korson seurakunnan Fa-

cebook-sivuilla sunnuntaina 6.2. Äänestysaikaa on lauantaihin 12.2 kello 12 asti. Silloin selviää, kumpi hulluttelija voittaa. – Kuinka monta laskiaispullaa tai kakkupalaa sitten leivotaan? Sen määrää Korson seurakunnan Yhteisvastuutilille lahjoitettu euromäärä. Lahjoitusaikaa on 22.2. kello 12 saakka, jonka jälkeen alkaa leivonta. Leivontaa voi seurata Facebookissa suorana lähetyksenä. Haasteen häviäjä toimii voittajan apulaisena. ULLA LÖTJÖNEN Yllytä hulluttelijaa -haasteen voittajaa voi äänestää sivulla: www.facebook. com/korsonsrk 12.2. kello 12 asti. Lahjoitusohjeet ja kisan tarkempi kulku selviävät Facebook-sivulta, jota pääsee katsomaan, vaikka ei olisi Facebookin käyttäjä. Leivotut tuotteet jaetaan 23.2. Korson seurakunnan yhteisöruokailun pop-up hernekeittojakelussa Korson torilla.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.2.

rukousta tiistaisin klo 13. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Lähetyspiiri to 10.2. klo 18. Messu su 13.2. klo 10. Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä. Miehet keittiössä ti 15.2. klo 11.30. Messu su 20.2. klo 10. Harri Nurminen, Sini Nikku.

MUUALLA

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17 puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla, kun tilaisuuteen on merkitty ”striimataan”. Katso ajantasaiset tiedot toiminnan järjestämisestä ja kokoontumisrajoituksista www.hameenkylanseurakunta.fi. Messu su 13.2. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Striimataan. Usko ja oppi-ilta to 17.2. klo 18. Striimataan.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Kahvilassa on esillä diakoniatyö Suomessa 150-vuotisjuhlanäyttely 17.1.–11.2. Valokuvanäyttelyn teemana on ”Et ole yksin”. Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn. Yhteisvastuutanssit kreikkalaisin

avoinna ma–pe klo 9–14 korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Koronaepidemiaan liittyvät rajoitukset 1.2.–15.2. Korson

Tarkista tapahtumatiedot verkosta!

ISTOCK

Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 17.00–17.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551. Nuorten Liikkari 17.2. klo 20 Sotungin koulun salissa yhteistyössä Vantaan YMCA:n kanssa. Nuorten Kolis-ilta 11.2. klo 17 Koliksen nutalla yhteistyössä Vantaan YMCA:n kanssa.

Messu su 20.2. klo 10. Jarna Wikström, Hannu-Pekka Heikkilä. Striimataan. Raamattuluento su 20.2. Prof. A. Laaton luento Jeremian ja Hesekielin kirjoista julkaistaan klo 12 seurakunnan Youtube-kanavalla. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Mikäli koronarajoitukset estävät yhteisöruokailun, jaetaan ruokakasseja vähävaraisille kirkon takapihalla klo 11–12. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

Kokoontumisrajoitukset olivat voimassa 15.2. saakka, kun tämän lehden menotietoja koottiin. Tarkista tilanne 15.2. jälkeen järjestettävien tapahtumien osalta seurakuntien verkkosivuilta www.kirkkovantaalla.fi. Tapahtumien osallistujamäärää seurakuntien tiloissa on rajoitettu ainakin 15.2. saakka. Tulethan tapahtumiin vain terveenä ja käytät maskia. Jumalanpalveluksia voi seurata myös verkkolähetyksinä seurakuntien verkkosivuilla tai sosiaalisen median kanavissa.

askelin to 10.2. klo 18–19.30. Pastori Jaakko Kara johdattelee helpoimpiin kreikkalaisiin tansseihin. Vapaaehtoinen lahjoitus YV:n keräyslippaaseen. Aikaisempaa tanssitaitoa ei tarvitse.

LAMMASKUJA 2 B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 16.2. klo 18.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 17.2. klo 10.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11. Kenian lähetyspiiri to 17.2. klo 11. Kimarakahvila su 20.2. klo 17.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4

seurakunnassa. Jumalanpalveluksissa Korson kirkkoon voidaan ottaa 70 henkilöä. Kaikessa toiminnassamme on vahva maskisuositus. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Seurakunnan seniorit to 10.2. klo 13 seurakuntasalissa. Hautaustestamentin tekeminen ja hautajaisjärjestelyt. Hautaustoimistojen liiton puheenjohtaja Kyllikki Forsius. Iltarukouspiiri to 10.2.,17.2. ja 24.2. klo 18–19 kokoustilassa. Perhekerho pe 11.2. ja 18.2. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 13.2. klo 10. Elina Aro, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Kirkon aamupuuro ma 14.2. ja 21.2. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta! Perhekerho ma 14.2. ja 21.2. klo 12–15 lasten tiloissa.

Virtapiiri ma 14.2. ja 21.2. klo 13 seurakuntasalissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 14.2. ja 21.2. klo 18 kirkon kirjastossa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. English Through Bible -raamattupiiri ma 14.2. ja 21.2. klo 18.30 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ti 15.2. ja 22.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 16.2. ja 23.2. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas noutoateriana ke 16.2. klo 11–12. Annokset jaetaan Korson kirkon parkkipaikalta. Ke 23.2. Pop up -hernekeitto Korson torilla. Yhteistyössä Yhteinen pöytä ry:n kanssa. Lähetyspiiri ke 16.2. ja 23.2. klo 13 kokoustilassa. Avoin lähetyspiiri kaikille lähetyksen asiasta kiinnostuneille. Kahvi, hartaus, laulua ja lähetyksen ajankohtaisia asioita. Iltaperhekerho ke 16.2. ja 23.2. klo 18–20 lasten tiloissa. Tervetuloa avoimeen iltaperhekerhoon. Iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan ja syödään iltapuuro klo 19.30. Seurakunnan seniorit to 17.2. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja keskustelua vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla. Messu su 20.2. klo 10. Minttu Haapalainen, Mari Mäkelä, Airi Saloniemi. Seurakunnan seniorit to 24.2. klo 13 seurakuntasalissa. Jumalan iankaikkinen huolenpito. Aikuistyön pappi Jani Vanhala.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Suljettu to 24.2. ja pe 25.2. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 10.2. ja 17.2. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 15.2. ja 22.2. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 23.2. klo 10–11.30.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14

p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Vappu Olsbo 050 436 7712, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Tarkista tapahtumatiedot verkosta! Kokoontumisrajoitukset olivat voimassa 15.2. saakka, kun tämän lehden menotietoja koottiin. Siksi osa tiedoista saattaa olla vanhentuneita. Tarkista tilanne 15.2. jälkeen järjestettävien tapahtumien osalta seurakunnan verkkosivuilta www.rekolanseurakunta.fi. Tapahtumien osallistujamäärää seurakuntien tiloissa on rajoitettu. Tulethan tapahtumiin vain terveenä ja käytät maskia. Jumalanpalveluksia voi seurata myös verkkolähetyksinä seurakuntien verkkosivuilla tai sosiaalisen median kanavissa. Walk in -terapia 16–30-vuotiaille tiistaisin klo 16–19 Rekolan kirkolla B–ovi (soita ovikelloa). Yhteyshenkilö Sanna Tirkkonen, p. 050 576 7993, sanna.tirkkonen@evl.fi. Lisätietoja nettisivuiltamme. Kirkkomuskarit torstaisin kirkon päiväkerhohuoneessa, klo 10 Kirkkomuskari 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 Kirkkomuskari koko perheelle. Kirkkomuskarin ohjaajana toimii Sini Nikku. Ei ennakkoilmoittautumista. Messu su 13.2. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Satu-Elina Ansas, saarna Kari-Pekka Kinnunen, Hanna-Maria Valve. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Kirkon leivontapuuhakerho 1.–6.-lk maanantaisin ja tiistaisin klo 18–20 ala–aula / vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna. rinne@evl.fi. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen. Iltamessu 16.2. klo 18. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.2.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilmoittautuminen Petri p. 050 573 6328. Asolan leivontapuuhakerho 1.–6.-lk keskiviikkoisin klo 18–20 / vapaiden kerhopaikkojen kysely susanna.rinne@evl.fi. Asolan rukouspiiri torstaisin klo 9. Rukoillaan alueen ihmisten puolesta. Mukana ryhmässä Tuovi Lehtinen ja Päivi Lee. Päihteettömyyteen tukeva ja hyvinvointia lisäävä avoin naisten ryhmä to 10.2. klo 13–14.30. Ohjaajina päihde ja kriminaalityön diakoni Mariela Salminen ja Irene, p. 050 573 6329. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Kudotaan ja virkataan yhdessä. Asolan perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Seniorikahvila 14.2. klo 13. Mukavaa yhdessäoloa. Omaishoitajien keskusteluryhmä 15.2. klo 13. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja. Tule keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1e / kerta. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Kipuryhmä ti 22.2. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusi-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2022

Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi.

Sateenkaarimessu

euroviisuviikolle Myyrmäkeen! Tule ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan. Suunnitteluilta Ti 8.3. klo 18

Myyrmäen Virtakirkko (Rajatorpantie 8, Vantaa). Myös Teamsissa.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi Noudatamme voimassa olevia koronaohjeistuksia. Tapahtumat toteutuvat, mikäli voimassa olevat kokoontumisrajoitukset sen mahdollistavat.

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Tarkista tapahtumatiedot verkosta!

ISTOCK

Miesten raamattupiiri 21.2. klo 18.30. Myös etänä: https://meet.jit. si/raamattupiiri. Yläovi-ruokailu tauolla, sen sijasta jaamme pienimuotoisesti hävikkiruokaa Rekolan kirkon yläpihalla maanantaisin klo 16–16.30. Huom! Ma 21.2. ei toimintaa! Lisätietoja Kaisa, p. 044 422 0391. Messu su 20.2. klo 10. Laura Leverin, Hanna-Maria Valve. Torstaitupa on tauolla. Toivottavasti voimme aloittaa kevätkauden to 3.3. Teatterikerho torstaisin klo 18–19.15. Kerho on tarkoitettu kaikenikäisille, yli seitsemänvuotiaille. Erityisesti toivomme mukaan koululaisia ja eläkeikäisiä. Kokeilemme teatterin eri keinoja, esimerkiksi varjoteatteria, nukketeatteria ja tarinateatteria. Näiden ja draamaleikkien avulla voi kehittää myötäelämisen kykyä ja myös pitää hauskaa. Ilmoittautuminen Sini Alén p. 050 362 6345 sini. inkeri.alen@gmail.com.

järvi. Aihe: Tämä musiikki auttaa minua! Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329.

MUUALLA Pienoismallikerho 7–12-vuotiaille maanantaisin Karsikkokujan avoimessa kohtaamispaikassa. Ilmoittautuminen Petri, p. 050 573 6328. Soiva ystävänpäiväkortti 13.– 14.2. Ilahduta ystävääsi tilaamalla soiva ystävänpäiväkortti. Kanttorit soittavat ystävällesi ja laulavat toivelaulusi varaamanasi aikana. Kiva tapa muistaa näin koronaaikana! Kortti maksaa 20 euroa (tai valitsemasi summan), ja se menee Yhteisvastuukeräykselle. Keräyksellä autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa ja maailmalla. Tarkat ohjeet tilaamiseen ja maksamiseen ovat Rekolan seurakunnan nettisivuilla www.rekolanseurakunta.fi.

VERKOSSA Rekolan seurakunnan messut ja

jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebook– sivun kautta. Siihen ei vaadita tunnuksia. Messu su 13.2. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Satu-Elina Ansas, saarna Kari-Pekka Kinnunen, Hanna-Maria Valve. Iltamessu 16.2. klo 18. Messu su 20.2. klo 10. Laura Leverin, Hanna-Maria Valve.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa. hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Messu su 13.2. klo 12, Janne Silvast, Marja Eloranta. Messussa on rajoitettu osallistujamäärä 50 henkilöä. Messu su 20.2. klo 12, Jaakko Hyttinen, Kristiina Kartano. Messussa on rajoitettu osallistujamäärä 50 henkilöä. Rajoitukset voivat muuttua.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Junnuolkkari on avoinna tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa, jossa läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa. Junnuolkkarissa tarjolla myös välipalaa. Toiminta on maksutonta. Hiihtolomalla junnuolkkari ma 21.2. – ke 23.2. klo 10–14. Avoin kerho 7–14-vuotiaille Vehkapolun kerhotilassa. Ei ennakkoilmoittautumista. Kerho on ilmainen. Lisätietoja julia.sundvik@evl.fi. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 10.2. klo 12. Suomalaista pianomusiikkia, Terje Kukk. Vapaa pääsy. Tilaisuudessa on rajoitettu osallistujamäärä 50 henkeä. Meditatiivinen iltamessu to 10.2., to 17.2. ja to 24.2. klo 20. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, jossa meditatiivisuus toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima. Halutessasi voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi tuleviin hetkiin iltamessun yhteydessä. Käytäthän kasvomaskia osallistuessasi messuun ja huomioit turvavälit ja

hygienian. Kokoontumisrajoitusten vuoksi osallistujamäärä on rajoitettu 50 henkilöön. Perhepäivä pe 11.2. klo 9–13, sosekeittolounas 3 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Muskarikirkko pe 11.2. klo 10. Tilaisuudessa on rajoitettu osallistujamäärä 50 henkilöä. Naisten rukouspiiri pe 11.2. ja pe 18.2. klo 18, kokoustila Martta, 2. krs. Yhteiskristillinen laulu ja rukouspiiri la 12.2. ja la 19.2. klo 15, tilassa Toivo, 2. krs. Messu su 13.2. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Päivi Mäkinen. Messussa on rajoitettu osallistujamäärä 50 henkilöä. Lastenkirkko su 13.2. klo 10 messun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Tilaisuudessa saattaa olla rajoitettu henkilömäärä. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Viikkomessu ma 14.2. ja ma 21.2. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Messussa on rajoitettu osallistujamäärä 50 henkilöä. Lounas tarjolla messun jälkeen ma 14.2. ja 21.2. klo 12–13.30 kirkon ala-aulassa. Erityisruokavalioita emme valitettavasti pysty huomioimaan. Vauvakahvila ma 14.2. klo 12.30– 14.30, kerhohuone Toivo ja Rakkaus, 2. krs. Tilaisuudessa saattaa olla rajoitettu osallistujamäärä. Naisten raamattupiiri ma 14.2. ja ma 21.2. klo 18–20. Raamatunlukupiiri ma 14.2. ja ma 21.2. klo 18–20. Jeesuksen muotokuvat Uudessa testamentissa, Jaakko Hyttinen. Israel-piiri ma 14.2. klo 18–20, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Sukkelat sukankutojat ti 15.2. klo 10–12, kokoushuone Usko, 2.krs. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 15.2. klo 13–14.15. Tilaisuudessa on rajoitettu osallistujamäärä 50 henkilöä. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetki ke 16.2. klo 8–8.30. Aamussa kaikille sopivia levollisia liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 17.2. klo 12. Urkumusiikkia soittaa kanttori Samppa Laakso. Vapaa pääsy.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.2.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Naisten lenkkisauna to 10.2. klo 18–21. Lenkin jälkeen saunotaan ja syödään iltapalaa keskustellen tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä. Perhepäivä ma 14.2. klo 9–14. Aamupala tyyppinen tarjoilu 2 e / perhe. Kerho isille ja lapsille ti 15.2. klo 17.30–19. Tilaisuudessa saattaa olla osallistujamäärärajoitus. Yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, musisointia ja iltapala 3 e / perhe. Lisätietoja: outi.myllyla@evl.fi tai p. 050 327 1634. Rukouspiiri ke 16.2. ja ke 23.2. klo 18–20.

Hiihtoloman junnuolkkari 7–14-vuotiaille ma 21.2. – ke 23.2. klo 10–14. Ei ennakkoilmoittautumista. Kerho on ilmainen. Lisätietoja julia.sundvik@evl.fi

ISTOCK

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 16.2. klo 13–15. Perhepäivä pe 18.2. klo 9–13, sosekeittolounas 3 e / perhe, leipä ja kahvi 2 e / perhe. Muskarikirkko pe 18.2. klo 10. Messussa saattaa olla rajoitettu osallistujamäärä. Laulupiiri pe 18.2. klo 15.30. Yli 40-vuotiaiden sinkkuilta pe 18.2. klo 18–20, esteetön tila, kerhohuone Toivo ja Rakkaus, 2. krs. Tutustumista ja keskustelua kahvikupin äärellä. Tilaisuudessa on rajoitettu osallistujamäärä 50 henkilöä. Messu su 20.2. klo 10, Sanna Heikurinen, Salla Kauppila. Messussa on rajoitettu osallistujamäärä 50 henkilöä. Rajoitukset voivat muuttua. Lastenkirkko su 20.2. klo 10 messun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Tilaisuudessa saattaa olla rajoitettu henkilömäärä. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Lähetyksen päiväpiiri ti 22.2. klo 13–14.30. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 22.2. klo 17.30–19, Terje Kukk. Tilaisuudessa on rajoitettu osallistujamäärä 50 henkilöä. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetki ke 23.2. klo 8–8.30. Aamussa kaikille sopivia levollisia liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa to 17.2. klo 18–20.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 15.2. klo 9.30–11.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 14.2. klo 9.30–11.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Perhekerho ti 15.2. klo 9.30–11. Elävän veden virta -rukouspiiri ma 21.2. klo 17.30. Rukouspiiri kokoontuu Ylästön seurakuntatilassa parillisten viikkojen maanantaisin klo 17.30. Piirissä tutustutaan Raamattuun ja rukoillaan yhteisten asioiden ja toinen toistensa puolesta. Tervetuloa uudet mukaan ryhmään!

MUUALLA Varhaisnuorten Heureka-retki to 24.2. klo 11–16. Retki on 7–14-vuotiaille. Retken hinta on 10 e. Hinta sisältää ruokailun sekä pääsylipun. Ilmoittautuminen pe 18.2. mennessä www.tikkurilanseurakunta.fi -sivujen kautta. Lisätietoja julia. sundvik@evl.fi Senioripysäkki-ryhmä käynnistyy jälleen ensi syksynä. Ryhmä voi olla hyvä apu ikääntymisen elämään tuomien muutosten läpikäymisessä. Eläkkeelle jääminen, läheisen kuolema, yksinäisyys, oma tai läheisen sairastuminen ja ihmissuhteet ovat kaikki asioita, jotka saattavat mietityttää. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet HelsinkiMission Senioripysäkki-ryhmänohjaajakoulutuksen. Kerran viikossa kokoontuva ryhmämme starttaa syyskuussa, mutta ryhmän kokoaminen alkaa jo nyt keväällä. Jos ryhmä kiinnostaa sinua, ota yhteys diakonissa Hanna Raunuun, p. 050 3848481, hanna.raunu@evl.fi Ryhmä kokoontuu syyskauden aikana kaikkiaan 15 krt syyskuulta alkaen.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

Talviloman tekemistä koululaisille Junnuolkkari 7–14-vuotiaille ma 21.2. – ke 23.2. klo 10–14 Tikkurilassa Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10. Ei ennakkoilmoittautumista. Maksuton. Lisätietoja julia.sundvik@ evl.fi Junnuolkkari 7–14-vuotiaille ma 21.2. – ke 23.2. klo 10–14 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1. Ei ennakkoilmoittautumista. Maksuton. Lisätietoja julia.sundvik@evl.fi Heureka-retki 7–14-vuotiaille to 24.2. klo 11–16. Retken hinta 10 e. Hinta sisältää ruokailun sekä pääsylipun. Ilmoittautuminen 18.2. menn. www.tikkurilanseurakunta.fi -sivujen kautta. Kokoontuminen Tikkurilan kirkolla klo 11. Lisätietoja julia. sundvik@evl.fi Koululaisten talvilomaleiri ”Matka maailman ympäri” Vehkarinteessä Haminassa 21.–25.2. Leirillä puuhataan sään salliessa paljon ulkona. Tiedossa myös askartelua, leikkiä, hiljentymistä ja saunomista. Leirin hinta on 150 e, ja siihen sisältyvät täysihoito ja kuljetukset. Ilmoittautumiset viim. 13.2. www.vantaankoskenseurakunta.fi kautta. Tiedustelut Jonna Koskinen, p. 040 746 5626. Laskiaisrieha su 27.2. klo 10–13 Ylästön seurakuntatalolla, Lehtikummuntie 2. Lapsille poniratsastusta (klo 10–12), vetokoira-ajelua, seikkailurata, kasvomaalausta, arpajaiset sekä koko perheelle hernerokkaa ja laskiaisherkkuja edulliseen hintaan. Kasvomaalaus ja arpajaiset ovat sisällä, muutoin tapahtuma ulkona. Tervetuloa ulkoilemaan yhdessä! Tapahtuman tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa:

Rajatorpantie 8 Seniorikerho torstaisin klo 13.30. 10.2. vieraana diakoni Auli Kekoni. 17.2. Anna-Kaarina ja Matti Palmu. 24.2. ei kokoontumista. Messu su 13.2. klo 10. Riparisunnuntai. Papit Iiro Salminen, Oili Karinen, kanttori Iisakki Seppä ja bändi. Riparilaiset mukana etänä, kirkkoon mahtuu 50 henkeä. Toivoa naisille ma 14.2. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 14.2. klo 15. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 14.2. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14. Ei 22.2. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Miesten raamattupiiri ti 15.2. klo 18.30 Kirjoituspiiri Kirjavat ke 16.2. klo 10. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Kirkkoravintola Voimala pe 18.2. klo 11. Messu su 20.2. klo 10. Kansanlähetyksen kirkkopyhä. Papit Tuula Paasivirta, Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma. Saarna aluekoordinaattori, past. Lauri Palmu. Kantaattikuoro. Ystävämessu – Friendship Mass su 20.2. klo 16. Lämminhenkinen jumalanpalvelus, jota voit tulla mukaan toteuttamaan. Rukous keskeisessä osassa, erikielisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen teetarjoilu. Raamattupiiri ma 21.2. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 21.2. klo 17.30. Israel-piiri ti 21.2. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Ei 24.2. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Ei 21.2. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.2.

Elämänkaari

Aleksi Vilhelm Kero, Edvin Aleksanteri Aarnio, Emma Liisa Emily Turunen. Hautaan siunattu Liisa Orvokki Waronen 89 v, Laura Helena Mäenpää 83 v, Jari Tapani Korpi 55 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

HAKUNILAN SEURAKUNTA

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu Lenne Timo Olavi Kuparinen, Eemi Olavi Mannelin. Hautaan siunattu Vappu Marketta Puurunen 85 v, Helvi Mirjam Kivistö 84 v, Pauli Jaakko Leino 83 v, Ilkka Aarne Juhani Euramaa 77 v, Kirsti Anneli Elovaara 75 v, Tarja Marjut Helena Kakko 62 v, Merja Anna Kaija Kaarnaoja 61 v, Kirsi Kaarina Halonen-Putkinen 53 v, Markus Sakari Kettunen 44 v.

Kastettu Ellen Amanda Torkkeli, Minka Maria Elisabet Halen. Hautaan siunattu Jukka Tuomas Vermasvuori 80 v, Kirsti Vuokko Sinikka Koskela 82 v, Jari Pekka Puurunen 57 v, Tuomo Sakari Ahonen 72 v, Ruth Yvonne Mäkelä 93 v, Marja-Leena Kärkkäinen 69 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu

päiväkahvin äärellä. Taizé-messu ma 14.2. klo 19. Tunnelmallisessa iltamessussa lauletaan taizé-lauluja. Ehtoollinen. Pappi Aki Kekkonen, kanttori Iisakki Seppä. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 16.2. vieraina Anna-Kaarina ja Matti Palmu. 23.2. ei kokoontumista. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Ei 23.2. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 krt ilmaiseksi. Iltaperhekahvila ke 16.2. klo 17.30–19. Vapaamuotoista yhdessäoloa pienen iltapalan äärellä. Rukous- ja raamattupiiri ti 22.2. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Miesten saunailta ke 23.2. klo 18–21.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Messu su 13.2. klo 12. Teologiharjoittelija Henna Hautamäki, pappi Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Olotila-kahvila maanantaisin klo

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2022

11–13. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Ei 22.2. Raamattupiiri ti 15.2. klo 13. Martinlaakson seniorien korttelikerho jatkuu 2.3. alk. Lukupiiri ke 16.2. klo 16. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Ei 24.2. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 krt ilmaiseksi. Miestenpiiri ma 21.2. klo 18.30. Martinlaakson lähetyspiiri ti 22.2. klo 19. Yhteisöpastori Jere Hämäläinen: Miten lähdin seurakuntaan töihin ja miten lähetys minua koskettaa.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei 24.2. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 krt ilmaiseksi.

KONTTI – VÄISTÖTILA MYYRMÄEN KIRKON PIHALLA Uomatie 1 Kansainvälinen raamattuja rukouspiiri to 17.2. klo 17.30–19. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suo-

Kastettu Eevi Ellen Emilia Yletyinen, Eelis Anton Ahtokari, Bea Isabella Ollila, Bastien Rafael Ollila, Ahti Tapani Mäkinen. Avioliittoon kuulutettu Markus Ilkka Tapani Mannila ja Piia Maaria Riihimäki. Hautaan siunattu Jouni Untamo Pesonen 57 v, Anna Hilkka Mäkinen 94 v, Henri Elias Laine 45 v, Jorma Pellervo Kangas 82 v, Taimi Kyllikki Hakala 101 v, Jyrki Juhani Norvapalo 63 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Aleksi Emil Salminen, Seela Sylvia Maria Liikanen, Linnea Lumi Tuulia Koljonen, Kaspian Mio

meksi ja englanniksi. Tied. ja ilm. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Ei 21.2. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 krt ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Ei 21.2. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 krt ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Ei 21.2. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 krt ilmaiseksi. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6.

VERKOSSA Messu su 13.2. klo 10. Riparisunnuntai. Papit Iiro Salminen, Oili Karinen, kanttori Iisakki Seppä. Messu su 20.2. klo 10. Kansanlähetyksen kirkkopyhä. Papit Tuula Paasivirta, Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma. Saarna aluekoordinaattori, past. Lauri Palmu. Kantaattikuoro. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja

Pietarinen, Luukas Orvo Elias Vento, Melody Grace Wilson, Alex Leonel Lähde, Lucas Kauno Johannes Björkbacka, Helmeri Topi Aleksander Henttinen, Elle Martta Leijamaa, Kaapo Oiva Klemetti, Ellen Maria Adalmiina Laattala. Hautaan siunattu Katri Matilda Lehtinen 95 v, Sirkka Sanelma Tossavainen 92 v, Eero Hannes Jantunen 92 v, Kalle Mikael Pietilä 90 v, Sinikka Kananen 89 v, Eeva Esteri Nurmi 87 v, Pirkko Liisa Lehto 85 v, Seija Tuulikki Grönlund 85 v, Teuvo Juhani Korkiamäki 82 v, Reijo Juha Kalevi Väänänen 72 v, Ansa Ilona Laine 70 v, Soile Maarit Kiviharju 43 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Alina Maria Raitanen, Monika Eira Sidorela Lahtikivi, Sebastian Erik Valdemar Juselius-Paimets, Minea Edith Mikaela Rajala, Zion Kwame Rafael Malmivaara, Alvar Evald Kaupinharju, Oliver Zionatan Oppusunggu.

YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12 a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkovägen 45 Högmässa sö 6.2 kl. 10 Anu Paavola och Anders Ekberg. Högmässa sö 13.2 kl. 10 Sini Aschan och Anders Ekberg. Högmässa sö 20.2 kl. 10 Anu Paavola och Marcus Kalliokoski I gudstjänsten får vi nu ta emot sammanlagt 50 personer eller 1/5 del av totalkapaciteten. De nya restriktionerna är i kraft fram till

Hautaan siunattu Aarne Olavi Siitonen 96 v, Ulla Eeva Eliisa Reinikka 91 v, Anna Liisa Ahonen 88 v, Irja Armida Ryynänen 86 v, Elvi Eliina Savolainen 85 v, Tuula Kaarina Suonio 79 v, Helli Sinikka Niukkanen 79 v, Tuula Marja Juliaana Wiita 77 v, Jari Pekka Juhani Lahonen 72 v, Päivi Elina Bister 60 v, Heidi Inga Hannele Nieminen 91 v, Riku Viljami Kilpinen 90 v, Raija MarjaLeena Lehtinen 84 v, Kirsti Irja Annikki Karvinen 82 v, PehrJohan Fritiof Nylund 75 v, Raija Leena Vuorinen 72 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Iida Elvira Thomasson. Döda Ebba Maria Blomfelt, 96 år, Göran Wilhelm Alfons Westerholm, 79 år.

den 15.2. För mer information om restriktioner se www.vandasvenskaforsamling.fi. Högmässorna från Helsinge kyrka S:t Lars strömmas via församlingens YouTube kanal.

DICKURSBY KYRKA Stationsvägen 12 a Mässa sö 6.2 kl. 12 Anu Paavola och Anders Ekberg. Mässa sö 20.2 kl. 12. Anu Paavola och Marcus Kalliokoski. Seniorcafé ti 22.2 kl 13.

VIRTAKYRKAN Råtorpsvägen 8 S:t Martins krets ti 8.2 kl.13 i Aalto salen.

HÅKANSBÖKE KYRKA Håkansbölevägen 48 Sotungsby-Håkansböle krets to 24.2 kl. 13.

ÖVRIGT Musiklek och babyrytmik i Dickursby kyrka. Fredagar kl. 10 Musiklek för 1–3 åringar med vuxen, fredagar kl. 14 Babyrytmik för 0–6 mån med vuxen. Anmälningar till Heidi Åberg, 040 480 1088. Grupperna inleds så fort coronaläget tillåter. Mera information finns på församlingens hemsidor.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.2.

Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 040 357 9255 sanni.kupiainen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Näkökulma ma 14.2. klo 13–15 Soukan kappeli, Soukankuja 3, Espoo. Vertaisryhmässä etsitään uusia näkökulmia elämään. Ryhmä on tarkoitettu sekä vähän aikaa että pitkään näkövammansa kanssa eläneille. Ryhmän ohjaajina toimivat diakoni Ritva Aarnio ja vertaisohjaaja Maarit Hedman. Vierailijana diakonian asiantuntija Lilli Snellman Espoon seurakuntien yhteisestä seurakuntatyöstä, aiheena yhteinen vammaistyö. Yhteislauluilta ti 15.2. klo 18–20, Helmikuja 1 C 35, Myyrmäki 3.krs (ei ole hissiä). Illan ohjaajana ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli. Raamattupiiri to 17.2. klo 13–15, Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo. Tervetuloa matalalla kynnyksellä uudet ja entiset piiriläiset lukemaan viikon Raamatun tekstejä, tutustumaan uusiin hengellisiin kirjoihin, keskustelemaan, rukoilemaan, laulamaan ja kahvittele-

Tarkista tapahtumatiedot verkosta!

ISTOCK

Apua ja tukea

maan. Oppaat ovat kappelin aulassa vastassa. Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalainen. Talvileiri ti–to 15.–17.3. espoolaisille ja vantaalaisille Hvittorpin leirikeskuksessa, Hvittorpintie 245, Masala. Lähde virkistäytymään kevään kynnyksellä mukavassa seurassa. Ilmoittautumiset sähköisen järjestelmän kautta nettisivuilla www.espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat/2022-03-15/yst-nakovammaisten-leiri- tai soittamalla Ritva Aarniolle 24.2. menn. p. 040

Seurattavaa maan ja taivaan väliltä.

kirkko, Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana Marika Jouhki. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 22.2. klo 12–14 asukastila Myyrinki, Liesitori 1. Lounas omalla kustannuksella Cafe Pololossa. Viittomakielinen perhekerho pe 25.2. klo 9.30–12 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

International

734 77 15. Leirin hinta on 50 e, sisältää liinavaatteet. Leirille tuleville lähetetään leiriohjelma ennen leiriä.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 11.2. klo 9.30–12 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Vaku ry:n seniorikerho ma 14.2. klo 12–15 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. Viittomakielinen raamattupiiri ti 15.2. klo 15–16.30 Kannelmäen

Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. Not 22th Feb. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Ei 22.2. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. International Bible and Prayer Group Thu 17th Feb 5.30–7 PM Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English. Info and sign up: Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Friendship Mass – Ystävämessu

Sun 20th Feb 4 PM Myyrmäki Virta-Church, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where You can participate/ assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Tea served after the Mass. Русскоязычная библейская группа по средам, 18-20 В церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем всех интересующихся! С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552.

Kirkossa soi Päivämusiikkia to 10.2. klo 12. Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Suomalaista pianomusiikkia, Terje Kukk. Vapaa pääsy. Tilaisuudessa rajoitettu osallistujamäärä 50 henkeä. Päivämusiikkia to 17.2. klo 12. Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Urkumusiikkia soittaa kanttori Samppa Laakso. Vapaa pääsy.

Vaihda paperilehtesi digiin, – auta vähentämään paperia

DIGITILAAJANA SAAT LEHDEN ILMESTYESSÄ TEKSTIVIESTIN, JOSTA PÄÄSET SELAAMAAN NÄKÖISLEHTEÄ JA VERKKOMEDIAA.

kirkkojakaupunki.fi/tekstari KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2022

Kirkon jäseniä muuttaa nyt pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin ja muualle Suomeen.

Muuttoliike vähensi jäsenmäärää Vantaan seurakuntien jäsenmäärä väheni muuttotappion vuoksi 1 549 hengellä.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

irkkoon kuuluvaa väkeä on korona-aikana muuttanut pois pääkaupunkiseudulta. Vantaan seurakuntien jäsenmäärässä oli viime vuonna muuttotappiota peräti 1 549 henkeä. Luku kasvoi huomattavasti vuodesta 2020, jolloin muuttotappiota oli 603 henkeä. Viitenä edellisenä vuonna Vantaan seurakunnat jäivät muuttoliikkeessä selvästi plussan puolelle, enimmillään 649 hengellä. Kaikkiaan Vantaan seurakuntien jäsenmäärä väheni 2 833 jäsenellä vuoteen 2020 verrattuna. Kirkosta erosi 2 136 jäsentä, mikä oli neljä henkilöä enemmän kuin vuonna 2020. Kirkkoon liittyneiden ja kastettujen määrät sen sijaan kasvoivat. – Muuttotappion merkitys oli viime vuonna suurempi kuin kirkosta eronneiden ja liittyneiden erotus, sanoo Vantaan aluekeskusrekisterin johtaja Tuomo Kahenvirta.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2022

Muuttoliike vähensi myös Helsingin seurakuntien jäsenmäärää. Seurakuntalaisia muutti pois 851 enemmän kuin Helsinkiin muutti kirkon jäseniä. Espoossa kävi samoin, eli muuttotappio oli 292 jäsentä. KANSAINVÄLISYYDEN, monikulttuurisuuden ja muihin uskontokuntiin kuuluvien määrän lisääntyminen vaikuttavat pääkaupunkiseudulla kastettujen osuuteen syntyneistä. Tämä näkyy myös seurakuntien jäsenyysprosenteissa. Esimerkki tästä on Hakunilan seurakunta. Sen alueella syntyi viime vuonna 201 suomen- tai ruotsinkieliseksi merkittyä lasta ja 153 lasta, joiden äidinkieleksi merkittiin jokin muu. Syntyneistä lapsista kirkon jäseniksi kastettiin 122 eli kasteprosentti on 33,9. – Muita kuin suomea tai ruotsia puhuvien osuus Vantaan kokonaissyntyvyydestä oli viime vuonna 28,5 prosenttia, Tuomo Kahenvirta kertoo. Kaikista helsinkiläisistä kirkkoon kuului vuodenvaihteessa enää 49 prosenttia. Vantaalaisista kirkkoon kuului 50,9 prosenttia. Espoossa luku on nyt 54,2 ja Kauniaisissa yhä 66. Vantaan suomenkielisistä asukkaista 65 prosenttia oli kirkon jäseniä ja ruotsinkielisistä 71,6 prosenttia. Muista kuin suomen- tai ruotsinkie-

lisistä vantaalaisista kirkkoon kuului vain kolme prosenttia. Kaikkiaan Vantaan seurakunnilla oli vuoden lopussa 121 873 jäsentä. VANTAALLA KIRKKOON liittyi 1 004 henkilöä, mikä on 124 jäsentä enemmän kuin vuonna 2020. Luku pitää kuitenkin sisällään 253 alle yksivuotiasta, jotka koronavuotena on kastettu tavanomaista myöhemmin ja liitetty kirkkoon jo väestörekisteriin rekisteröityinä. Kun nämä lapset lasketaan pois, saadaan edeltäviin vuosiin vertailukelpoinen luku, joka on 751 uutta jäsentä. Vuonna 2019 kirkkoon liittyjiä oli 778. Vantaalla kastettiin 1 207 lasta vuonna 2021. Kasvua kastettujen määrässä oli edellisvuoteen verrattuna 10,8 prosenttia. Kun samaan aikaan syntyvyys Vantaalla lisääntyi 9,3 prosenttia, kastettujen osuus kaikista syntyneistä kasvoi hieman. Avioliittoon vihkimisiä ja avioliiton siunauksia Vantaan seurakuntien jäsenille toimitettiin viime vuonna 328. Prosentuaalisesti kirkko oli mukana 55 prosentissa jäsentensä avioliittoon vihkimisistä tai avioliiton siunauksista. Vuonna 2020 vastaava luku oli 51 prosenttia. Koko kirkon jäsenmäärä oli 3 689 998, mikä on noin 66,5 prosenttia koko väestöstä. ■