Kirkko ja kaupunki 2022 4 Espoo by Kirkko ja kaupunki

24.2.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Räppäri käyttää ääntään kuin Martin Luther King, sanoo Paleface s. 18 Kirkko pönkittää Venäjällä valtiovaltaa ja armeijaa s. 10

”Adhd on yksi ominaisuus, joka tekee rakkaastani juuri hänet.” s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Historia ei loppunutkaan

Joskus he saavat kokea lohdutusta ja joskus puutosta ja yksinjäämistä. Jumala tahtoo meidän tietävän, että hän varjelee meitä yhtäläisesti niin hyvän kuin pahankin olon keskellä.

TOINEN MAAILMANSOTA JATKUI ideologisena kamppailuna, jossa itä ja länsi ottivat yhteen propagandan, politiikan, asevarustelun, talouden, vakoilun, urheilun ja kulttuurin keinoin. Tuota vuosikymmeniä kestänyttä uhan ilmapiiriä kutsuttiin kylmäksi sodaksi, ja se päättyi vasta Neuvostoliiton hajoamiseen ja Berliinin muurin murtumiseen 1990-luvuun alussa. Vähän tuon jälkeen yhdysvaltalainen politiikan tutkija Francis Fukuyama julkaisi kirjan Historian loppu ja viimeinen ihminen. Fukuyaman mukaan vuosituhansia kestänyt ideologinen kamppailu oli nyt päättynyt. Voittajaksi oli selviytynyt liberaali demokratia. Historian loppu ei Fukuyamalle tietenkään merkinnyt ajan tai maailman tapahtumien päättymistä vaan vaihtoehtojen loppumista. Tulevaisuudessa kaikkialla pyrittäisiin samaan: liberaalidemokratialle ei ollut enää vaihtoehtoa, vaan kehitys oli siinä mielessä kehittynyt huippuunsa. EI MUUTEN OLLUT. Donald Trumpin ylimielinen presidenttikausi Yhdysvalloissa ja Vladimir Putinin – Venäjän kirkon pönkittämä – keisarillinen uho ovat esimerkkejä siitä, että historia ja ideologinen kamppailu eivät ole loppuneet. Tietysti Trumpin ja Putinin kausiin voi suhtautua ohimenevinä häiriöinä, kuin lasten leikeistä syntyneeseen sotkuun, jonka jäljet aikuiset siivoavat sitten, kun on aika palata normaaliin.

Mutta ketään meitä aikuisempia ei ole. Meidän on siivottava itse omat sotkumme.

MYSTIKKO JULIANA NORWICHLAINEN (1342 – n. 1416)

TOINEN TAPA LUULOTELLA historian loppuneen on suhtautua menneeseen nostalgisella kaiholla ja kuvitella, että nykyisyys on häiriö ja ennen oli pelkästään kunnollista. Että vanhat kunnon arvot olivat valttia. Tällainen tosiasioista piittaamaton myyttisen menneisyyden ihailu on tyypillistä monille populistipoliitikoille. Ideologisen vaihtoehdottomuuden ja ylenmääräisen nostalgian ongelmat ovat samat. Ensinnäkin ne luulevat ihmisestä liikoja. Vanha oppi perisynnistä ei näet ole ollenkaan tyhmempi. Toisekseen ne estävät meitä näkemästä tulevia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden rakentamiseksi meidän olisi hyvä tuntea ja ymmärtää oma historiamme.

Tänään

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Koen, että tällä on jokin tarkoitus. Vaikka se on isosti sanottu ja vaikka se olisi ihan silmänlumetta koko tarkoitus, itselleni se antaa lohtua. Ilman uskoani todennäköisesti kyynistyisin helpommin. Usko auttaa minua sietämään asioita, jotka eivät ole minun hallinnassani. PARKINSONIN TAUTIA SAIRASTAVA MUUSIKKO JUKKA SAARELA KODIN KUVALEHDESSÄ 4/2022

Iankaikkisesti

”

Minä rukoilen Jumalaa, ja hän kuulee minua. Ahdingossani minä etsin apua Herralta, hänen puoleensa kurottuu käteni öisinkin, hellittämättä. Kukaan muu ei voi minua lohduttaa.

MEIDÄN ON SIIVOTTAVA ITSE OMAT SOTKUMME.

PSALMI 77:2–3

Kirkko ja kaupunki

Kiitos siitä, että tämän tunnin ajan tämän joogamaton kokoisella tilkulla kaikki on hyvin. Kireys hellittää, ruumis venyy ja jaksaa, mieli tyyntyy.

24.2.2022 Seuraava lehti ilmestyy 10.3. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Nörtteily on luovaa ja rikkoo rajoja” Se, että suhtautuu johonkin asiaan intohimoisesti, on nörttiyden ytimessä, sanoo Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina aloittava Ella Luoma. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Nörttitytöt-verkkosivuston tuore päätoimittaja Ella Luoma, miten sinusta tuli nörttityttö? − Luin ala-asteikäisenä mummin ja vaarin luona Hämähäkkimies-sarjakuvalehtiä, joita serkkuni Samu oli jättänyt sinne. Vaikka sarjakuvat olivat parasta ikinä, en pyytänyt vanhempiani tilaamaan niitä minulle, koska ajattelin, että tyttöjen ei kuulu tehdä tiettyjä juttuja. − Siitä lähtien luin salaa serkkupoikien supersankarisarjakuvia. Yläasteiässä ymmärsin, että voin itsekin tilata niitä esimerkiksi Tori.fi-sivustolta. Vuonna 1999 julkaistiin Star Wars: Phantom Menace -elokuva. Siinä vaiheessa oli jo okei, että tytötkin kävivät katsomassa sen.

Millainen nörttityttö olet? − Se, että suhtautuu johonkin asiaan intohimoisesti, on nörttiyden ytimessä. Nörttimaailmaan yhdistetään yleensä tietokone-, video- ja lautapelit sekä scifi, kirjat, tv-sarjat, koodaaminen ja käsityöt. Löysin yläasteella X-Men-sarjakuvat ja rakastuin täysillä Wolverineen. Minun piti saada tietää ihan kaikki siitä hahmosta. Nyt olen hurahtanut Witcher-fantasiasarjaan. Ihminen voi hurahtaa mihin tahansa. − Yläasteikäisenä kirjoitin Harry Potter -maailmaan

sijoittuvia fanitarinoita. Kirjoittamisessa oli monen vuoden tauko, mutta korona-aikana aloin taas keksiä tarinoita. Tällä kertaa ne sijoittuvat yhdysvaltalaisen Supernaturalkauhudraamasarjan tunnelmiin. Etenkin hirviöiden keksiminen on hauskaa.

Miten nörttikulttuuri on muuttunut vuosien saatossa? − Kun olin nuori, nörttikulttuuri ei ollut avoin tytöille. Jos mukaan pääsi, piti mennä poikien ehdoilla ja olla hyvä jätkä. Nykyään tytöt ja muut sukupuolet innostuvat siitä mistä innostuvat omilla ehdoillaan, ja se näkyy. Muutos on tapahtunut lyhyessä ajassa. − Kun muistan, miten itse luin Hämä häkkimiestä salaa ja vähän häpeillen, tunnen pientä kateutta niitä nuoria tyttöjä kohtaan, joilla on nykyään mahdollisuudet tehdä omaa juttuaan. Tietenkin se on pelkästään hyvä asia.

4 5

Miksi nörttityttöily on tärkeää? − Koodari Linda Liukas on joskus sanonut, että tyttöjen tekemisistä puhutaan liian usein puuhasteluna. Hänen mielestään on aina mieletön voimavara, jos joku asia innostaa tekemään ja luomaan uutta. Olen samaa mieltä. − Nörtteily on luovaa ja rikkoo rajoja. Mikä sinulle on pyhää? − Minulle elämä kaikessa muodossa on pyhää − onpa kyseessä sitten muiden ihmisten, eläinten tai luonnon elämä. ■ Lue Ella Luoman ensimmäinen verkko kolumni ja laajempi haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8.3.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

Kotikirkko puserossa Vantaa-villapaidan kuviointi on saanut innoituksensa Pyhän Laurin kirkon ikkunoista.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

YSTÄVÄ TIESI Anna-Mari Niirasen olevan nopea ja kokenut neuloja. Ensimmäiset villapaitansa hän neuloi jo ala-asteella. – Välissä oli pitkä aika, jolloin tein lähinnä sukkia, mutta nyt korona-

aikana olen innostunut taas muustakin. Olen tehnyt villapaitoja ja neuletakkeja. Kaarrokeneuleitten kuviokohdissa joudun keskittymään vain neulomiseen, mutta muissa kohdissa voin katsoa vaikka telkkaria samaan aikaan kun teen käsitöitä. Vantaa-villapaita syntyi Niirasen puikoissa noin viikossa. Lankana hän käytti Novitan Icelandic Wool -lankaa. Kirsi Mantua-Kommonen lähetti hänelle ohjeen pala kerrallaan sähköpostitse ja WhatsAppissa. – Ihan ensimmäiseksi villapaidaksi en tätä välttämättä suosittele, ellei sitten ole todella innostunut käsityöharrastaja. Sikäli olen yrittänyt tehdä neuleesta helpon, että samalla kerroksella neulotaan aina korkeintaan kahta väriä, Kirsi Mantua-Kommonen kuvailee.

Teologi Hanna Kivisalon tekstit tarjoilevat myötäelämisen ja lohdun ajatelmia arjen keskeltä, matkoja sisimpään ja takaisin. Voit kuunnella 15 Kivisalon tekstiä kirjasta Hyvän jälki ääneen luettuina Soundcloudissa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ hyvanjalki.

”Dyyni ja Tähtien sota kertovat, että yhteisön voittajastrategia ei ole nostaa satunnaista yksilöä Jumalan paikalle.” ELLA LUOMA VERKKOKOLUMNISSAAN

ANNA-MARI NIIRANEN ei ole vielä käyttänyt tekemäänsä Vantaa-neuletta. Hän arvelee, että sille löytyy käyttöä ympäri vuoden, esimerkiksi kävelyllä kotimaisemissa ja mökillä. – Meillä on mökki Itämerellä Loviisan edustalla. Siellä on sen verran viileää, että villapaidalle voi olla tarvetta kesälläkin. Villapaita on siitä hyvä, että vaikka se lämmittää, se myös hengittää. Niiranen sopii kotiseutupaidan käyttäjäksi oikein hyvin, sillä hän on ylpeä vantaalaisuudestaan. – Vantaa on tosi hieno paikka. Olen asunut täällä pitkään. Muutin Vantaalle 1990-luvulla, ja olen asunut Ylästössä suurimman osan elämästäni. ■ Vantaa-villapaidan ja -sukkien ohje löytyy Vantaa-Seuran nettisivuilta: vantaaseura.fi/toiminta/vantaa-neuleohjeet.

ISTOCK

otiseuturakkautta voi osoittaa monella tapaa, vaikka neulomalla villapaidan. Näin teki Ylästössä asuva Anna-Mari Niiranen, joka toimi uuden Vantaa-aiheiseen neuleen koeneulojana. 60-vuotisjuhliaan viettävä VantaaSeura järjesti viime syksynä kilpailun, jossa sai äänestää kuviota Vantaa-villapaitaan ja -sukkiin. Neulesuunnittelija Kirsi Mantua-Kommosen suunnittelemista vaihtoehdoista voiton vei kuva-aihe, joka on saanut innoituksensa Pyhän Laurin kirkosta ja sen ympäristöstä. – Lähtökohtana tässä ovat olleet Pyhän Laurin kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolella olevat ikkunat. Helman ja hihansuiden kuviot jäljittelevät pappilan arkeologisista kaivauksista löytyneiden veitsien ornamentteja. Värimaailma on realistinen. On kiviseinän harmaata ja punatiiltä sekä ornamenteissa kuparin, hopean ja puun sävyjä, MantuaKommonen kertoo. Koeneulojina ovat toimineet vantaalaiset martat. Anna-Mari Niiranen otti homman vastaan ystävänsä vinkistä. – Ystäväni Kartanonkosken martoista otti yhteyttä ja kysyi, olisinko kiinnostunut lähtemään koeneulojaksi. Olen itse Ylästön martoissa. Sanoin, että totta kai lähden mukaan, Niiranen kertoo.

Hyvä jättää jäljen

Muuttiko pandemia arvojasi? Oletko vielä sama ihminen kuin ennen pandemiaa? Aiotko jatkossa elää elämääsi eri tavalla? Entä mistä olet tullut kiitolliseksi? Verkkosivuillamme on käynnissä kysely, jolla kartoitetaan ihmisten arvomuutoksia poikkeusaikana. Voit osallistua palkintoarvontaan, kun vastaat osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Pahiskuningatar ehdolla viisuihin Vanhan testamentin kunnianhimoinen ja häikäilemätön nainen innoitti The Rasmusta tekemään kappaleen vahvoille naisille. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VENLA SHALIN JA GUSTAVE DORÉ / WIKIMEDIA COMMONS

aamatun tuntemuksesta on tunnetusti paljon iloa kulttuurin parissa, mahdollisesti myös tämän kevään euroviisukatsomoissa. Uuden Musiikin Kilpailussa Suomen euroviisuedustajan paikasta kilpailee tänä vuonna The Rasmus kappaleellaan Jezebel, joka on saanut innoituksensa Vanhan testamentin voimakastahtoisesta kuningattaresta. Yhtyeen mukaan Jezebel on biisi vahvoille ja itsenäisille naisille, jotka kulkevat omia polkujaan. – Jezebel oli Raamatun tuhmeliini, joka teki asiat omalla tavallaan ja aiheutti kaaosta. Halusimme tuoda hänet moderniin maailmaan. Biisi on myös vähän humoristinen, mikä on Rasmukselle erikoista, kertoo yhtyeen solisti Lauri Ylönen Ylen haastatelussa.

tä, mikä on väärää Herran silmissä”. Toisaalta Raamatussa vihjataan myös, että kaiken takana saattoi olla nainen: ”Hän myi itsensä tekemään sitä, mikä on väärää Herran silmissä, kun hänen vaimonsa Isebel yllytti häntä.” Kuningatar Isebel palvoi hedelmällisyyden jumalaa Baalia. Isebelin kerrotaan myös pyrkineen tuhoamaan profeetat sekä suosineen noituutta ja haureellisia menoja.

JEZEBELISTÄ KERROTAAN Vanhan testamentin 1. ja 2. Kuninkaiden kirjassa. Suomenkielinen versio hänen nimestään on Isebel. Isebel oli foinikialainen prinsessa, joka avioitui Israelin kuninkaan Ahabin kanssa. Ahab ei ilmeisesti ollut mikään puhdas pulmunen, vaan ”teki enemmän kuin kukaan hänen edeltäjänsä si-

Voimakastahtoinen Isebel keksi keinot saadakseen tahtonsa läpi. Kun Nabot-niminen mies ei halunnut myydä kuninkaallisille viinitarhaansa, Isebel kirjoitti puolisonsa nimissä kirjeitä ja vaati, että alueelle julistetaan paasto ja Nabot pannaan istumaan kaiken kansan eteen syytetyn penkille. Miesparka tuomittiin Jumalan ja kuninkaan kiroamisesta ja kivitettiin hengiltä. Kuningas Ahabin kuoleman jälkeen Isebel jatkoi vallassa poikiensa rinnalla. Kun armeijan päällikkö Jehu teki vallankaappauksen, Isebel koki väkivaltaisen kuoleman. Jehun käskystä palvelusväki työnsi Isebelin ikkunasta, Jehu ajoi vielä vaunuillaan hänen ylitseen ja ”hänen vertaan roiskui seinään ja hevosten päälle”. Kun Isebel piti haudata, hänestä ei löydetty kuin pääkallo, jalat ja kädet. Hautaajat kertoivat tämän Jehulle, joka sanoi, että nyt ovat Herran sanat käyneet toteen. Koirat ovat syöneet Isebelin ruumiin, ja se on levällään kuin lanta pellolla. ISEBELIN HURJA MAINE lienee kiirinyt kauas, sillä häneen viitataan myös Uuden testamentin puolella. Ilmestyskirjan kirjeessä Tyatiran seurakunnalle paheksutaan, että seurakunnassa on vallassa joku Isebel, joka sanoo itseään profeetaksi ja johtaa Herran palvelijoita harhaan harjoittamaan siveettömyyttä ja syömään epäjumalille uhrattua lihaa. Isebel/Jezebel/Jezabel on innoittanut musiikintekijöitä ennenkin. Esimerkiksi The Rasmuksen kanssa Jezebel-kappaleen tehnyt Desmond Child on aiemmin tehnyt Ricky Martinille kappaleen Yezabel. ■ UMK-finaali la 26.2 Yle TV1:ssä. Euroviisut Italian Torinossa 10.–14.5.

The Rasmus eli Eero Heinonen, Lauri Ylönen, Aki Hakala ja Emppu Suhonen pyrkii euroviisuedustajaksi.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

AUGUSTA OLSSON / UUDENKAUPUNGIN MUSEO / FINNA

Ennen oli kaikki paremmin – kirkkoherrat olivat miehiä ja rippilapsetkin näyttivät aikuisilta.

Sukupuolittunut ammattinimike vaihtoon PALOMIEHISTÄ on tullut pelastajia, lakimiehistä juristeja ja esimiehistä esihenkilöitä, mutta kirkossa on yhä kirkkoherroja. Näin siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä noin 30 prosenttia kirkkoherroista on naisia. Nyt kirkkoherroille ovat saattaneet koittaa lopun ajat. Viime vuonna Kirkkohallitus muutti virkanimikkeitään edistääkseen yhdenvertaisuutta. Pappeja edustava ammattijärjestö AKI-liitot ehdotti helmikuun alussa, että sukupuolittuneesta kirkkoherra-nimikkeestä luovuttaisiin. AKIliitot on Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton liittoyhteisö.

”

KESKUSTELUA kirkkoherra-nimikkeestä on AKI-liittojen toiminnanjohtajan Jussi Junnin mukaan käyty jo jonkin aikaa. – Meillä ei ole valmista ehdotusta siitä, mikä nimikkeen pitäisi olla. Aamulehti käyttää kirkkoherran sijasta nimikettä johtava pappi, mutta siinä on se ongelma, että seurakunnissa on muitakin johtavia pappeja kuin kirkkoherra. Seurakunnan johtaja on vähän tylsä, mutta toisaalta erittäin kuvaava, Junni pohtii. Asia ei ole Junnin mukaan AKI-liittojen päätettävissä, vaan se edellyttäisi kirkkolain muutosta. Laissa puhutaan kirkkoherrasta. Enemmän kuin sukupuolikysymys nimikkeen uudistaminen on sukupolvikysymys. Junnin mukaan erityisesti alle 45-vuotiaat kokevat, että sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden aika on ohi.

Nyt kirkkoherroille ovat saattaneet koittaa lopun ajat.

NAISTEOLOGIT-YHDISTYS ei ole ottanut kirkkoherra-nimikkeen vaihtamiseen kantaa, mutta jäsenistössä on keskusteltu aiheesta, kertoo yhdistyksen sihteeri Auni Kaipia. Hän on tällä hetkellä myös Urjalan seurakunnan vs. kirkkoherra ja Punkalaitumen seurakunnan vt. kirkkoherra. – Seurakunnan johtaja on minusta ihan hyvä ja kertoo, mistä työssä on kysymys. Eivät miespuoliset papitkaan enää välttämättä mitään herroja tahdo olla, Kaipia toteaa. Vuonna 2017 Kirkkohallitus teki seurakunnille, seurakuntayhtymille ja tuomiokapituleille kyselyn, jossa käsiteltiin myös kirkossa käytössä olevia termejä. Kirkkoherra-nimikkeeseen tyytymättömiä oli 22 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tilalle ehdotettiin muun muassa seurakunnan johtajaa, johtavaa pappia, rovastia, kirkkopaimenta ja arkkipastoria.

Seniorikoti valmistuu elokuussa 2022, HAE ASUNTOA NYT!

MELLUNKYLÄÄN VALMISTUU UUSI KOTIMAINEN SENIORIKOTI ELOKUUSSA 2022 Seniorikoti Aurahovi Naulakallio • uusia, esteettömiä asuntoja 30-44 m2 • aktiivista yhteistoimintaa, ystäviä • hyvää kotimaista ruokaa • kuntosali ja saunatilat • arkea tukevia palveluja Asukkaan esimerkkilaskelma Asunnon vuokra (esim. 30 m2, lasitettu parveke) Vesiennakko Peruspalvelumaksu* Asumisen kokonaiskulu

672 €/kk 15 €/kk 475 €/kk 1162 €/kk

*Sisältää mm. lounasruokailun joka arkipäivä, turvapuhelimen ja rannekkeen 24/7 sekä talon yhteiset aktiviteetit.

Seniorikoti Aurahovi Naulakallio Naulakalliontie 3, 00970 Helsinki aurahovi.fi

88 % asukkaistamme ”kertoi elämänlaatunsa

kohentuneen seniorikotiimme muuton jälkeen!

TIEDUSTELUT JA ASUNTOJEN HAKU:

Sari Huhtinen, Aurahovi | 050 336 9548 | info@aurahovi.fi | aurahovi.fi/hae-asuntoa

Koti palveluiden keskellä Saga-palvelutalossa asut itsenäisesti kaikilla mukavuuksilla. Saga Käpylinnan ja Saga Villa Karin hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelut muuntuvat tarpeesi mukaan. Järjestämme asukkaillemme aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa talon esteettömissä yhteistiloissa. Tervetuloa ihastumaan – varaa esittelyaika

maksuton puh. 0800 06116 (ark. klo 8-16) Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Villa Kari Mäntytie 8 | 00270 Helsinki sagacare.fi/helsinki

HANNA ANTILA KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Suomalaisen suru on useimmiten hiljaista ja yksityistä.

Surun rytmi on hidas Mina Laamon dokumenttielokuva kuvaa kymmenen ihmisen kautta kuoleman, sairauden, eron ja ulkopuolisuuden tunteen aiheuttamaa surua. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA PÄIVI KETTUNEN

okumenttielokuva Surunkesyttäjät sai alkunsa ohjaaja Mina Laamon omasta surusta. Hän tunsi surua lapsettomuudestaan. – Ihmettelin, miten voi kaivata niin paljon jotakuta, jota ei ole ollut edes olemassa. Päätin selvittää välini surun kanssa, etten katkeroituisi. – Dokumentaristina minulle oli luontevaa tehdä tuota välien selvittelyä visuaalisesti. Halusin ymmärtää, mitä tapahtuu jonkin tragedian jälkeisenä pitkänä mykkänä aikana ennen kuin ihminen on jotenkin selviytynyt surustaan. Dokumentissa kuvataan erilaisia surijoita. Joku on menettänyt rakkaan ihmisen kuoleman ja joku eron kautta. Jollekulle surua aiheuttaa läheisen sairaus ja jollekulle taas oma ulkopuolisuuden tunne. – Dokumenttia tehdessäni huomasin, että perustunne, suru, on kaikilla sama, mutta siihen liittyy monenlaisia muita tunteita kuten epätoi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

voa, vihaa ja masennusta. Ihmisen reagointitapaan vaikuttavat hänen luonteensa ja henkilöhistoriansa. Tragedia voi yllättäen laukaista myös aikaisempia suruja, Laamo sanoo. SURIJOITA KUVATTIIN paljon luonnossa. Laamon mukaan se oli monelle heistä tärkeä vetäytymispaikka. Suomalaisten suru vaikuttaa hänestä muutenkin hyvin yksityiseltä, hiljaiselta ja pidättäytyvältä. Monessa muussa kulttuurissa sureminen on yhteisöllisempää.

”

Joidenkuiden on vaikea kohdata toisen surua, koska se heiluttaa omia perustuksia. – Meillä suru on rajattua, ja sitä pitäisi ilmaista tietyllä tavalla. Myös suremisen paikat ovat rajattuja. Ihmistä katsotaan tosi pitkään, jos hän itkee vaikka bussissa, Mina Laamo sanoo. Surevasta voi tuntua myös siltä, että ulkopuoliset pyrkivät kontrolloimaan esimerkiksi suruajan kestoa. Kiireisessä yhteiskunnassa voi olla

vaikea tajuta, että surun rytmi on hidas ja se vie jokaiselta oman aikansa. – Luulen, että joidenkuiden on vaikea kohdata toisen surua, koska se heiluttaa omia perustuksia. Mitä paremmin on sinut itsensä kanssa, sitä paremmin osaa suhtautua omaan ja toisen suruun, Laamo sanoo. MINA LAAMO on myös törmännyt termiin toksinen positiivisuus, joka tarkoittaa sitä, että kaikki asiat väännetään positiivisiksi. – Monella on harhakuvitelma, että elämän pitäisi olla aina onnellista. Suru kuuluu kuitenkin kaikkien elämään jossain vaiheessa. Laamo alkoi suunnitella dokumenttielokuvaansa kuvaaja Päivi Kettusen kanssa nelisen vuotta sitten. Hänellä itsellään suru kääntyi iloksi, sillä hän sai lapsen kuvausprosessin aikana. – Elämää on tosiaan vaikea ennakoida. Yllätyin myös siitä, että kun vaikeassa vaiheessa annoin surun vain olla, tilanne ei tuntunutkaan enää niin ahdistavalta. Usein ihmiset yrittävät taistella surua vastaan, ja siihen menee valtavasti energiaa. Surunkesyttäjät-dokumentilla on eri puolilla Suomea erikoisnäytöksiä yhteistyössä surujärjestöjen kanssa. Näytösten jälkeen Mina Laamo keskustelee elokuvan teemoista järjestöjen kokemusasiantuntijoiden kanssa. ■ Surunkesyttäjät elokuvateattereissa pe 25.2. Erikoisnäytökset Helsingissä su 27.2. klo 14 Orionissa ja Espoossa ke 9.3. klo 17.30 Kino Tapiolassa.

ESITTELY TI 1.3.2022 KLO 15-18

Uusia, palveluita sisältäviä vuokrakoteja osoitteessa Hattelmalantie 2c, Helsinki

TURVALLISTA JA SUJUVAA ARKEA PIHLAJISTOSSA. As Oy Pihlajiston Sointu on sinua varten, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin. Taloon jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, kodikas ja lämminhenkinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Esittelemme taloa ja upouusia vapaita asuntoja ti 1.3. klo 15-18 välillä ja toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi paikan päälle. Näytämme vapaita asuntoja (28,5-42m2) ja taloa mielellämme myös henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Oman tutustumiskäyntisi voit sopia soittamalla meille numeroon 010 315 4140.

PIHLAJISTON

SOINTU

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

Venäjän ortodoksinen kirkko ju Sodan pyhyys on viime vuosina korostunut paitsi julkisessa keskustelussa myös hengellisessä kirjallisuudessa. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT KIRILL KUDRYATSEV/AFP/LEHTIKUVA JA JUSSI HELTTUNEN

enäjä valmistelee kansaa henkisesti ja hengellisesti sodan mahdollisuuteen. Ortodoksinen kirkko pönkittää Vladimir Putinin valtaa ja armeijaa. Venäjän johto esiintyy kristinuskon puolustajana. – Ihmiset varovat Venäjällä sanojaan. Osallistuin hiljattain seminaariin, jonka osallistujat puhuivat lähinnä matemaattisin termein, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Elina Kahla kertoo. Kahla, joka on aiemmin toiminut Suomen Pietarin instituutin johtajana, tuntee venäläisen kulttuurin ja historian perin pohjin. Syksyllä 2020 hän kirjoitti Idäntutkimus-lehteen esseen Pyhä sota ja kansalaisuskonto uudella Venäjällä. Esseessä hän toi esille, miten sodan pyhyys on viime vuosina korostunut julkisessa keskustelussa ja myös hengellisessä kirjallisuudessa. Puolessatoista vuodessa poliittinen tilanne on kehittynyt yhä pahempaan suuntaan. Venäjä on keskittänyt joukkojaan Ukrainan rajalle ja ValkoVenäjälle, jonka diktaattoria se tukee. Itse se katsoo olevansa lännen uhkaama. KUN ELINA KAHLA puhuu pyhän sodan teemojen esiinnoususta, hän toteaa, että Venäjällä käytetään paljon analogioita, historiallisia vertauskuvia. Ne saattavat tulla hyvinkin kaukaa. Venäläisessä ortodoksisuudessa on Kahlan mukaan usein nostettu esiin Konstantinus Suuren Rooman keisariksi nousun vuonna 312 varmistaneen taistelun alla näkemää ilmestystä. Siinä taivaalla näkyi auringon yläpuolella valoristi ja teksti ”Tässä merkissä voitat”. Usko ja sotilaallinen voitto kytkeytyvät yhteen. – Monia sotia, jos ne ovat tarpeeksi suuria, on nimitetty pyhiksi. Tällä hetkellä pyhän sodan retoriikka kytketään toiseen maailmansotaan, josta Venäjällä käytetään nimeä Suuri isänmaallinen sota. Sen muistelulla perustellaan armeijan ja maanpuolustuksen roolia laajemminkin. – Sodan vaatimat siviili- ja sotilasuhrit, 27 miljoonaa ihmistä, olivat suunnattomat. Sotasankaruutta ja uhreja muistetaan kaikkialla. Voitonpäivänä pidettävään kuolemattomien rykmentin marssiin, jossa kannetaan sodasta kärsimään joutuneiden sukulaisten kuvia, osallistuu miljoonia. Sodan muistaminen yhdistää kansakuntaa, Kahla kertoo. Sodan pyhyys liitetään myös sen tuloksena syntyneisiin rajoihin. Jos Ukraina lähestyy länt-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Kasakat osallistuivat kesäkuussa 2020 jumalanpalvelukseen armeijalle omistetussa katedraalissa Moskovan ulkopuolella. Kirkko sijaitsee armeijan teemapuistossa.

tä, Venäjä esittää tämän petturuutena ja sodan uhrausten kyseenalaistamisena, ja maasta puhutaan rasistisena. – Sekä Venäjän että Ukrainan historia on täynnä tabuja. Menneisyydestä ei voi puhua järkevästi, koska pyhään ei saa koskea. KOKO PERHEELLE suunnatussa Isänmaallisessa puistossa esitellään Venäjän asemahtia ja sotia. Putinin vuonna 2015 avaamaan puistoon on rakennettu Venäjän kolmanneksi suurin ortodoksinen katedraali Neuvostoliiton Adolf Hitlerin Saksasta saaman voiton kunniaksi. Kirkkoon mahtuu 6 000 ihmistä. Siellä pidetään esillä myös vuonna 2014 tapahtunutta Krimin valtausta. – Kirkko on vallan symboli. Siellä aistii, ettei sitä ole suunnattu tavallisille ihmisille. Tämänkaltaiset paikat ovat hengellistä maanpuolustusta, Elina Kahla sanoo.

Sotaan liittyviä teemapuistoja on Venäjällä jo kymmeniä, ja lisää on tulossa. Sotilaalliseen uhkaan valmistautuminen edellyttää jatkuvaa tietoisuutta Venäjää uhkaavasta vaarasta ja uhrivalmiuden korostamista. Murmanskin metropoliitta Mitrofan korostaa Kahlan mukaan kirjassaan Suuren sodan salaisuus henkensä uhraamista ylimpänä uhrina. Tämä kirja, samoin kuin ortodoksimaallikko Vladimir Zobernin Jumala ja voitto, korostaa venäläisen ”jumalankantajakansan” erityislaatua ja messiaanista tehtävää. Venäjä on ”Kolmas Rooma”, joka kohtasi natsit. Kolmannen Rooman ajatus tulee historiasta. Kun islamilaiset ottomaanit kukistivat Bysantin, Moskovan patriarkan rooli korostui ja Venäjän hallitsijasta tuli uusi keisari, tsaari. Venäjän katsotaan kantavan aidon kristinuskon puolustajan viittaa.

listaa pyhää sotaa Vladimir Putinin aikana diktaattori Josif Stalinin arvoa sodan voittoisana johtajana on nostettu ja vainojen uhrien muistamista laannutettu. – Vaikka Stalinin julmuutta ei kiistetä, hänen korostetaan olleen voittoisa. Stalinia nostetaan esiin jopa uskon puolustajana, ja on sellainenkin ryhmä kuin stalinistiset ortodoksit, Elina Kahla kertoo. Stalinia arvostavat uskovaiset korostavat, että Stalin kävi nuorena pappisseminaaria ja lauloi sota-aikana kirkkoveisuja politbyroon Vjatšeslav Molotovin ja marsalkka Kliment Vorošilovin kanssa. – Siihen, että nämä kolme mainitaan kristillisen uskon puolustajina, liittyy antisemitistinen juonne. He eivät olleet taustaltaan juutalaisia. Stalin todella paransi hieman kirkon asemaa sodan aikana. Tämä liittyy vain siihen, että kirkkoa tarvittiin sotaponnistelujen tukemiseen.

”

Menneisyydestä ei voi puhua järkevästi, koska pyhään ei saa koskea. ALEKSANTERI-INSTITUUTIN TUTKIJA ELINA KAHLA

VENÄJÄN VIHOLLISEN korostetaan tulevan aina lännestä, ja mielikuvakamppailussa käytetään myös teologista sanastoa. Artikkelissaan Elina Kahla kuvaa tilannetta näin: ”Perivihollinen on aikaan ja paikkaan sitomaton Antikristus, jota vastaan käydään kosmista sotaa. Tätä retoriikkaa korostetaan vuoden 2014 jälkeisessä maailmanjärjestyksessä.” Vastakkainasettelussa muistutetaan mieliin Konstantinopolin vallanneet ristiretkeläiset ja ortodoksista uskoa uhkaavat läntiset latinistit. Rappeutuneesta Euroopasta puhutaan halventavalla Gayropa-termillä. Venäläisiin kytketään sellaisia ominaisuuksia kuin urhoollisuus, kärsivällisyys ja poikkeusolojen kestäminen. – Eli tiivistetysti: venäläiset ovat sotilaskansaa, Kahla sanoo. Valtiovallan silmissä ortodoksisuudesta on tullut osa kansalaisuskontoa, johon liittyvät historian jatkuvuuden korostaminen ja idealisointi sekä traumaattisen sodan kehystäminen pyhäksi. Kristuksen ja armon sijasta uusi kansalaisuskonto suosii puhetta voimakkaasta Jumalasta. Siihen liittyy kansakunnan erityislaadun korostaminen. Yksityinen jumalasuhde ei ole tärkeä, vaan kansakunnan yhteys. – Kysymys ei ole siitä, mihin uskot, vaan siitä, oletko valmis uhraamaan henkesi kansan puolesta, Kahla kiteyttää. ■ Venäjällä kirkon rooliin kuuluu hengellinen maanpuolustus, sanoo tutkija Elina Kahla.

Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

”Komea mies, eikä vaikuta liian vakavalta.” ”Todella kaunis nainen.” Nämä olivat Minttu Rauvosen ja Kurt Främlingin ensimmäiset ajatukset, kun he katsoivat viime kesänä toistensa deittiprofiileja. Lisäksi lenkkeily ja kuntosalilla käyminen yhdistivät heti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Neuroepätyypillinen rakkaus on

Kurt Främling kosi Minttu Rauvosta toisilla treffeillä. Kirkkohäät pidettiin puoli vuotta myöhemmin, 22.02.2022. ”Adhd on yksi ominaisuus, joka tekee rakkaastani juuri hänet.”

orstaina 29.7.2021 Kurt Främling, 43, nouti Minttu Rauvosen, 31, tämän kerrostalokodista Helsingin Tapulikaupungista. Facebookin Dating Appissa kohdannut pari suuntasi ensitreffeillään Sipoonkorpeen. He kävelivät metsässä, söivät eväitä lammen rannalla ja juttelivat. – Treffit olivat luontevat ja ihanat ensihetkestä alkaen, Rauvonen kertoo. – Vietimme nelisen tuntia yhdessä, sitten haimme Mintun auton jarruremontista, Främling muistelee. Främling ja Rauvonen olivat viesteilleet noin viikon. Odotukset olivat korkealla. – Minulla oli jännä tunne, että olen tuntenut Kurtin aina. Hän tuntui täydelliseltä ja omalta. Kirjoitimme, että olisi maailmankaikkeudelta julma pila, jos kasvotusten tuntuisi erilaiselta, Rauvonen sanoo. – Jo ennen kuin tapasimme, sanoimme toisillemme, että jos livenä tuntuu yhtä hyvältä, niin meidän on mentävä naimisiin, Främling jatkaa. – Vitsailimme myös, että mitä jos nähdäänkin suoraan maistraatin edessä, Rauvonen täydentää. – Treffeillä kaikki meni yksiin. Toinen täydensi toisen lauseet, Främling ihmettelee.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

PERJANTAINA 30.7.2021 Kurt Främlingillä oli minuuttiaikataulu. Hän kävi muiden toimiensa lomassa luottokultasepänliikkeessään Porvoossa ostamassa Mintulle valkokultaisen rivitimanttisormuksen kihloiksi ja nappasi viereiseltä levyltä vielä vihkisormuksen. Sitten hän haki Hyvinkäältä hiilikuitu-titaanisormuksen itselleen. – Ajellessani ristiin rastiin mietin, mitenköhän tässä käy. Olin varma, että haluan Mintun vaimokseni, mutta oli pieni pelko siitä, mitä hän vastaa. Minulla ei ole hirveästi ylimääräistä rahaa, joten kyseessä oli iso taloudellinenkin panostus. Ensitapaamista seuraavana iltana koittivat toiset treffit, tällä kertaa Främlingin omakotitalossa Porvoossa. – Olimme menossa saunaan, kun Kurt polvistui eteeni. Se oli hyvin suomalainen ja meidän näköinen kosinta, Minttu Rauvonen muistelee hymyillen. Mies oli arvioinut sormuksen koon oikein. Morsiamen nimetön on siro kuin sulhasen pikkurilli. – En odottanut kosintaa. Tuli mieleen, että tämä ihminen on ihan hullu, mutta niin olen minäkin, Rauvonen sanoo.

Hänelle on diagnosoitu adhd, jonka ydinoireita ovat impulsiivisuus, ylivilkkaus ja tarkkaamattomuus. MORSIAN JA SULHANEN ovat olleet tahoillaan jo kerran naimisissa. Edellisistä avioliitoista on kymmenkunta vuotta. Kurt Främlingillä on avioliitostaan neljä lasta, joista vanhin asuu omillaan. Muut ovat peruskouluikäisiä. Minttu Rauvosella on kolme peruskoulu- ja päiväkoti-ikäistä lasta. Jokaisella on eri isä. – Olen ollut osallisena kolmen lapsiperheen rikkomisessa ja ajatellut, että tyrin kaikki parisuhteet. Nyt tuntuu siltä, että kaikki, mitä olemme Kurtin kanssa kokeneet aiemmissa suhteissamme, on valmistanut meitä toistemme kohtaamiseen. FRÄMLING KUVAA ELÄMÄÄNSÄ 10 000 palan palapeliksi, jota pitää jatkuvasti sovitella yhteen. Hän on sähköinsinööri, joka työskentelee liiketoiminnan kehityspäällikkönä, hoitaa ex-vaimonsa kanssa vuoroviikoin lapsiaan, huolehtii lähistöllä asuvien vanhempiensa kauppa-, apteekki- ja lääkärireissut sekä lumityöt ja auttelee säännöllisesti isoKIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

äitiään. Lisäksi hänellä on chihuahua-koira, ragdoll-kissa ja omakotitalo, jossa riittää laitettavaa. Nyt talo on myynnissä. Kun se menee kaupaksi, Främling aikoo ostaa vanhemmiltaan Porvoossa sijaitsevan lapsuuskotinsa, vanhan rintamamiestalon, ja rakentaa sinne lisää makuuhuoneita uusperheen tarpeisiin. Parin kanssa tulee asumaan vakituisesti Rauvosen keskimmäinen lapsi, joka toinen viikko Främlingin kolme lasta sekä joka toinen viikonloppu Rauvosen esikoinen ja kuopus, jotka elävät muuten isiensä luona. Kaikki lapset eivät ole vielä tavanneet toisiaan. – Ennen ajattelin, etten halua sotkea toimivaa kuviota muuttamalla kenenkään kanssa yhteen, ennen kuin lapset lähtevät kotoa. Nyt koen, että vaikka Minttu tuo palapeliin lisää osia, hän ei sekoita kuvaa vaan tekee siitä kokonaisemman, Främling sanoo. Helsingin kaupungilla toimistosihteerinä työskentelevän Rauvosen työmatka pitenee Porvooseen muuttamisen vuoksi, mutta osan työstä voi tehdä etänä. – Ehkä jotkut perheet ovat olleet hullummissakin tilanteissa, hän arvelee. KUN RAKASTAVAISET KÄVELEVÄT käsikkäin, Minttu Rauvonen saattaa irrottaa otteen ja heittää kärrynpyörän. Ikeassa hän voi tarttua pitkään kenkälusikkaan ja haastaa kumppaninsa miekkailemaan. Noutoruokaa odotellessa voi käydä niin, että varataan matka Rivieralle. – Olen luonteeltani harkitsevainen, mutta Mintun kanssa olen löytänyt spontaanin puoleni. Adhd on yksi ominaisuus, joka tekee rakkaastani juuri hänet, Kurt Främling sanoo. – Adhd:ni näkyy myös siinä, että saatan lampsia kengät jalassa sisälle ja riisua ne olohuoneeseen, jonne ne jäävät. Kurt ei tuomitse tapojani, mutta saan ottaa hänen siisteydestään mallia, Rauvonen kertoo.

Minttu Rauvonen ja Kurt Främling aikovat välttää uusperheessään edellisten suhteiden ongelmat. Heillä on yhteensä seitsemän lasta neljän ex-puolison kanssa.

Ota nämä 10 asiaa huomioon parisuhteessa Psykoterapeutti Kaisa Humaljoen vinkit ovat erityisen tärkeitä niille pareille, joiden suhteeseen adhdtai Asperger-oireet vaikuttavat. Mutta on niistä hyötyä muillekin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Kun adhd-oireinen rakastuu, suhde saattaa alkaa kuin vuosisadan rakkaustarina. Räiskyvän valovoimaisen adhd-kumppanin kanssa elämä tuntuu seikkailulta, jossa ei ole kahta samanlaista päivää. Adhd-ihminen saa uudesta ihastuksesta kaipaamaansa stimulaatiota. Kun tämä muuttuu tutummaksi, stimulaatio vähenee. Moni on kuullut sanottavan, että rakastumisen ensihuuma kestää puolitoista vuotta tai 500 yötä. Adhd-ihmisillä aika on usein lyhyempi. – Tässä vaiheessa adhd-oireinen saattaa ajatella, että suhde on nähty. Rakastumisen tunteeseen voi jäädä koukkuun, jolloin mieli seik-

kailee aina kohti uutta ja jännittävämpää ihmissuhdetta, sanoo pari- ja perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoki. Neuropsykiatrisesti oireilevien ihmisten kanssa työskentelevä Humaljoki kertoo, että adhd:hen liittyvä impulsiivisuus voi houkutella pettämään tai eroamaan hetken mielijohteesta. Humaljoki on tavannut monta adhdihmistä, jotka ovat katuneet harkitsemattomuuttaan rakkaussuhteessa. Adhd-aikuisten avioliitot päättyvät eroon 2–3 kertaa muuta väestöä useammin. Humaljoen tuntuman mukaan myös Asperger-oireiset elävät harvemmin pitkissä parisuhteissa.

– Jokaisella suhteella on toivonsa ja mahdollisuutensa. Eikä hyvän suhteen edellytys ole, että se kestää 40 vuotta, Humaljoki huomauttaa.

Toisen osapuolen diagnoosi on rakkaussuhteessa yhteinen asia, on kyseessä sitten diabetes, reuma tai neuroepätyypillisyys. Kumppanin haasteisiin kannattaa perehtyä. – Diagnoosi vaikuttaa väistämättä parisuhteeseen. Parhaassa tapauksessa ymmärrys lisääntyy, kun kumppani saa tietää, ettei adhd-oireinen unohda syntymä- ja vuosipäiviä välinpitämättömyyttään tai että tämä saattaa sanoa kimpaantuessaan asioita, joita ei tarkoita, Humaljoki selittää.

– Minttu on hyvällä tavalla suorapuheinen. Hän pystyy palauttamaan medium miinuksena tilatun ylikypsän pihvin ravintolan keittiöön. Minulle tuollainen on vaikeaa, Främling miettii. – Kiihdyn nollasta sataan kahdessa sekunnissa ja saan riidan aikaan vaikka yksin. Kurt antaa tunteilleni tilaa, jolloin minun on helpompi opetella uusia, terveitä reagointitapoja, Rauvonen jatkaa. Pari vannoo kommunikaation nimeen. Ristiriidat käsitellään ennen kuin niistä tulee isoja. – Jokainen tunne on oikeutettu. Kumpikin kokee asiat omalla tavallaan. Toisen näkökulmaa pitää yrittää ymmärtää ja sitten kertoa, miten itse tilanteen koki, Främling sanoo.

”

Saan riidan aikaan vaikka yksin. MINTTU RAUVONEN

– Olemme sopineet uskovamme siihen, että toinen on minun puolellani eikä minua vastaan. Jos tulee sellainen olo, että toinen tarkoitti jotain huonoa, ei pidä luottaa heti omaan tulkintaansa vaan kysyä asiasta, Rauvonen täydentää. TIISTAINA 22.2.2022 Minttu Rauvonen ja Kurt Främlingen sanoivat toisilleen ”tahdon” Viikin kirkossa. Kanttori ja suntio toimivat todistajina. Koska kumpikin juhli aikanaan isosti ensimmäisiä häitään, nyt teki mieli jotain ihan muuta. Häiden jälkeen Rauvosesta tulee Främling. – On kunnia saada olla Kurtin vaimo. Mies hymyilee. – Minulle naimisiinmeno on äärimmäinen rakkaudenosoitus. Haluan vanheta Mintun kanssa. ■

– Kun tajuaa, että Asperger-oireisella on vaikeuksia ymmärtää muiden tunteita, kannattaa sanoittaa hänelle, mikä itseä itkettää tai naurattaa. Humaljoki korostaa, että jokaisella aikuisella on täysi vastuu omasta käytöksestään. – Ei voi nostaa käsiä ylös ja sanoa, että en voi itselleni mitään, koska minulla on adhd.

Moni adhdja Asperger-oireinen on kuullut haukkuja huonosta suoriutumisestaan lapsesta saakka. Moni on kokenut myös erilaisuuteen liittyvää koulukiusaamista, mikä on laskenut itsetuntoa. – Huono itsetunto on läsnä myös parisuhteessa. Silloin ihminen miettii, voiko kukaan oikeasti tykätä minusta ja voiko suhteeni ikinä onnistua.

Nepsy-ihminen ei ole laiska, tyhmä tai saamaton. Humaljoki kumoaa yleiset ennakkoluulot. – Neurokirjon diagnooseja on kaikenlaisilla ihmisillä, myös hyvin älykkäillä. Neuroepätyypillisyys voi kuitenkin vaikuttaa koulutus- ja tulotasoon.

Haasteet tunteiden säätelyssä, adhd ja Asperger liittyvät usein yhteen. Kun tunteet uhkaavat kiehahtaa tai saada ihmisen jähmettymään tunnottomaksi, Humaljoki neuvoo ottamaan aikalisän. Selkeä ajattelu on mahdotonta, jos hermosto käy ylikierroksilla.

Mikä ihmeen neuroepätyypillinen? Neuroepätyypillinen tarkoittaa ihmistä, jolla on synnynnäinen neuropsykiatrinen kehityshäiriö, lyhennettynä nepsy. Kyseessä on pysyvä ominaisuus. Yleisimpiä ovat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt eli adhd ja add, joita on 2–4 prosentilla aikuisista. Adhd:n ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus. Add-ihmisillä on erityisesti tarkkaavaisuusongelmia. He ovat häiriöherkkiä ja lykkäävät helposti asioiden aloittamista. Toiseksi tavallisin neuroepätyypillisyyden muoto on autismi, jonka kirjoon kuuluu noin yksi prosentti väestöstä. Esimerkiksi maailman rikkaimpiin kuuluva Elon Musk sekä ympäristötaistelustaan tunnetta Greta Thunberg ovat kertoneet Aspergeristaan. Kattokäsite autismin kirjo korvaa nykyään tautiluokituksessa Aspergerin oireyhtymän. Autismikirjoon kuuluvilla on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Se näkyy tyypillisesti vaikeutena aloittaa ja ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta. Siihen liittyy joustamatonta, kaavamaista käytöstä ja omalaatuisia mielenkiinnon kohteita. Monella oli yli- tai aliherkkyyttä aistiärsykkeille. Adhd, add ja autismin kirjolla oleminen eivät kerro ihmisen älykkyydestä. Neuropsykiatristen häiriöiden diagnosointi sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön lääkehoito ovat lisääntyneet huomattavasti 2000-luvulla. Lähteet: ADHD-liitto, Autismiliitto, Duodecim, Kela.

Kannattaa kertoa toiselle, että tarvitsee aikaa rauhoittumiseen ennen kuin pystyy jatkamaan. Sitten on syytä poistua ulos tai edes toiseen huoneeseen. – Joillekuille toimii tunnekeskustelujen käyminen julkisella paikalla kuten kävelyllä, jossa ulkopuolisten luoma kontrolli on läsnä. Eräs pari lähti kahvilaan keskustelemaan, erotaanko vai ei. Siellä kumpikaan ei alkanut räyhätä eikä nakella niskojaan. – Parisuhteessa ei pidä joutua kokemaan pelkoa, oli kumppani sitten nepsy tai ei. Jos joutuu olemaan varovainen, on vaikea olla samaan aikaan onnellinen, Humaljoki muistuttaa.

Oman tilan tarve on Asperger-ihmisillä on suuri. Parhaatkin sosiaaliset suhteet kuormittavat heitä. – Olen tavannut Asperger-oireisia pariskuntia, joissa puolisoilla on omat kodit tai mahdollisuus yöpyä erikseen vaikkapa kesämökillä tai hotellissa. Toivottavasti jokaisella omaa tilaa tarvitsevalla on käytössään hiljainen huone tai ainakin mahdollisuus käydä itsekseen kävelyllä, Humaljoki sanoo.

Aistiyliherkkyys voi olla yksi Aspergerin ja adhd:n oireista. Siinä ihminen reagoi muita herkemmin tai voimakkaammin erilaisiin ärKIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

”Entä jos oletkin autisti?” Villen vitsi käynnisti hänen kihlattunsa Annan Aspergerselvitykset. Anna on luonut kumppaninsa toiminnasta ikään kuin matemaattisen kaavan.

nnalla, 29, oli toistuvia ongelmia jaksamisen ja mielialan kanssa. Hänelle ehdotettiin masennuslääkkeitä, mutta avomiehen mielestä oireet eivät täsmänneet diagnoosiin. – Sanoin puoliksi vitsillä, että entä jos oletkin autisti, Ville, 31, muistelee. Anna sai puoli vuotta myöhemmin diagnoosiksi Aspergerin oireyhtymän, jota kutsutaan nykyään autismin kirjoksi. Se oli espoolaiselle kihlaparille helpotus. Diagnoosi selitti esimerkiksi Annan ilmeettömyyden, joka saa muut välillä tulkitsemaan virheellisesti, että hän on vihainen. – Minulla on ollut alemmuuskompleksi siitä, että kehonkieleni on enemmän robottia kuin mitään sukupuolta ja että ääneni ei ole tarpeeksi naisellinen. Myös omiin oloihin vetäytyminen saatetaan tulkita oireeksi masennuksesta, vaikka kyseessä olisi autismiin liittyvä poikkeuksellisen suuri oman tilan tarve. Anna tulee harvoin koskeneeksi kumppaniaan oma-aloitteisesti. – En älyä paijata toisen hiuksia, kun istumme vierekkäin, enkä ylipäätään hae läheisyyttä. Ainoa täysin mukava läheisyys tulee Villeltä. – Saan olla aloitteentekijä halailusta lähtien, Ville toteaa. Aspergeriin liittyy usein aistien yli- tai aliherkkyyttä, jonka vuoksi moni vieroksuu kevyttä silittelyä. Annaa inhottaa korvaan kuiskaaminen.

sykkeisiin. Esimerkiksi hälisevä avokonttori on kuuloherkälle vaikea työympäristö. – Työpäivään liittyvät valot, äänet, tuoksut ja uudet ruoat voivat kuormittaa aistiyliherkkää todella paljon. Hän on rättipoikkiväsynyt kotiin tullessaan, Humaljoki sanoo. Hän muistuttaa, että parisuhteessa pitää olla tilaa rauhoittumiselle. Jos ylikuormittunut ei saa palautua, stressi kasvaa, mikä voi näkyä esimerkiksi riitoina tai alakuloisuutena ja uupumisena. – Monen väsymys helpottuu parhaiten yksin pimeässä, hiljaisessa huoneessa. Joidenkin on saatava keskittyä rauhassa mieluisaan tekemiseen. Aistiyliherkkä pystyy palaa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

TUNTEET OVAT ISO haaste Asperger-ihmisille, myös Annalle. – Menen helposti jumittuneeseen tilaan, jossa minun on vaikea erottaa, olenko surullinen vai vihainen. – Jos Anna esimerkiksi lukee järkyttävän uutisen netistä, hän voi mennä tilaan, jossa tuijottaa tyhjyyteen eikä reagoi lainkaan, Ville kertoo. Jos Anna tietää, mitä tuntee, hän kertoo asiasta selkeästi. – En sano mitään rivien välissä. Asperger-ihmiset tarkoittavat yleensä kirjaimellisesti sitä, mitä sanovat. Viestintä on niin suoraa, että se voi tuntua toisesta loukkaavalta. Ville kuitenkin arvostaa sitä, ettei hänen tarvitse arvailla Annan ajatuksia. – Suora kommunikointi on seksissäkin avain siihen, että molemmat saavat, mitä haluavat. Meillä ei ole tarvetta matkia elokuvaseksiä, jollainen ei kiinnosta kumpaakaan. Asperger-ihmisillä on usein vaikeuksia lukea kumppaninsa tunteita. Anna on selättänyt haasteen omalla tavallaan. – Yksityiskohdat ovat autisteille helpompia kuin suuri kuva. Koska rakastan Villeä, hän on erityismielenkiintoni kohde, jota olen tarkkaillut paljon. Olen luonut ikään kuin matemaattisen kaavan siitä, miten hän toimii eri tilanteissa. – Anna ymmärtää minua usein paremmin kuin minä itse. Se on yksi isoimmista syistä, joiden vuoksi olen hänen kanssaan, Ville kuvaa.

ANNA JA VILLE löysivät toisensa Tinderistä. Anna kiinnitti profiilikuvassa huomiota pitkiin hiuksiin ja kitaraan. Ville oli ensimmäinen ihminen, jonka kanssa hän sopi deittipalvelussa treffit. Pari käveli ympäri ostoskeskusta ja kävi Burger Kingissä kahvilla. Sitten Annan piti hakea kissansa eläinlääkäristä. – Halusin pysyä julkisella paikalla. Taustani vuoksi minua jännitti tavata tuntematon mies. Annan edellinen miesystävä kohteli häntä väkivaltaisesti. – Autistisia henkilöitä on usein helppo huijata ja hyväksikäyttää, Anna toteaa. Arvot ja kiinnostuksen kohteet yhdistävät Villeä ja Annaa. Molemmat ovat poliittisesti vasemmalla ja seuraavat huolestuneina äärioikeiston nousua ja salaliittoteoreetikkoja. – Minua kiinnostavat myös tasa-arvoasiat. Feministit ovat perillä vähemmistöjenkin kuten vammaisten ja autistien asioista, jotka ovat minulle tärkeitä. Kotona on usein käynnissä poliittinen keskustelushow, Anna kuvaa. – Arvostan Annassa sitä, että hän on niin hyvin perillä siitä, mitä politiikassa ja maailmassa tapahtuu, Ville jatkaa. MYÖS NEUROEPÄTYYPILLISYYS yhdistää paria. Ville uskoo, että hänellä on aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriö adhd, vaikka sitä ei olekaan diagnosoitu. – Häröilen jatkuvasti. Vedän spontaanin rumpusoolon kattilankanteen tai päästän outoja ääniä. On vapauttavaa, että voin olla Annan kanssa juuri niin outo kuin olen, Ville sanoo. – Meillä on hyvä tasapaino siinä, että saan Villen kanssa altistusta äänille ja valoille. Hän taas on oppinut rauhoittumaan minun vuokseni, Anna kuvaa. – Minulle on hyväksi joutua välillä vähän himmailemaan, Ville täydentää. Pari arvostaa sitäkin, että kumpikin ymmärtää toisen jumiutumista kiinnostavan asian ääreen. Se on tyypillistä sekä Aspergerin oireyhtymässä että adhd:ssa. – Normaali ihminen voi kokea, ettei toinen halua viettää aikaa tämän kanssa, jos hän pelaa paljon videopelejä. Meille on selvää, että pelaamme,

maan ihmissuhteeseensa vasta palauduttuaan.

Rutiinit ja rituaalit tuovat Asperger-oireisen maailmaan järjestystä. Hän ehkä toistaa aamutoimet täsmälleen samalla tavalla, haluaa aina samanlaisen aamiaisen ja on tarkka siitä, miten astianpesukone täytetään ja missä mitäkin tavaraa säilytetään. – Asperger-kumppani voi tuntua jäykältä ja itsekkäältä, Humaljoki kuvaa. Myös adhd-ihmisen mieli voi lukkiutua omien suunnitelmien ympärille. Jos hän on ajatellut tutkia illan rauhassa internetiä ja kumppani ehdottaakin elokuviin lähtöä,

– Jokaisella suhteella on mahdollisuutensa, sanoo pari-ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki.

tietokoneelta irrottautuminen on vaikeaa. – Mutta jos adhd-ihminen on impulsiivisella tuulella, hän saattaa sanoa, että pakkaa laukkusi, lähdem-

me tunnin päästä reissuun, Humaljoki selittää – Joka tapauksessa kumppaneiden on tärkeää keskustella suunnitelmista yhdessä.

Kun koronapandemia alkoi, Anna ja Ville hankkivat uudet pelikoneet ja bunkkeroituivat kotiin. Arkisin Anna etäopiskelee ompelua ja Ville tekee kotoa käsin asiakaspalvelutöitä läppärillään.

koska tykkäämme pelata. Siihen ei liity salaisia merkityksiä, Ville selittää. Adhd-ihmiset kaipaavat usein elämäänsä vaihtelua ja jännitystä. Niin myös Ville. Anna puolestaan kutsuu itseään ”ultimaattiseksi kotihiireksi”. Hän käy kyllä mielellään Villen kanssa keikoilla, kunhan tietää niistä ajoissa. – Tarvitsen paljon aikaa keikkaan valmistautumiseen ja siitä palautumiseen. Haluaisin jaksaa nähdä ihmisiä usein ja pystyä lähtemään ulos spontaanisti, mutta se ei vain onnistu.

Lapsiperhearjen pyörittäminen voi olla haastavaa adhd:n kanssa. – Adhd-ihmisen puolisosta tulee usein perheen vastuunkantaja, joka huolehtii oikeat kirjat koulureppuun ja lahjat kaverisynttäreille, Humaljoki sanoo. Hän neuvoo pitämään viikoittain perhekokouksen, jossa työt jaetaan yksityiskohtaisesti: Kumpi hakee lapsen päivähoidosta minäkin päivänä? Mitä syödään ja kuka kokkaa? Koska pyykätään? Adhd-lääkitys voi auttaa sovittujen tehtävien suorittamisessa. – Neuroepätyypillisyys on voimakkaasti perinnöllistä, joten sitä näkyy todennäköisesti myös perheen lapsilla. Heidän haasteitaan

”

En älyä paijata toisen hiuksia, kun istumme vierekkäin. ANNA, 29

voi olla helpompi ymmärtää, jos itsellä on samanlaisia.

Seksi ei kiinnosta kaikkia Asperger-ihmisiä. Toiset taas vierastavat suutelua ja silittelyä, mutta pitävät voimakkaammista otteista. – Vaikka olisi kuinka ikävä, toisen kosketus voi tuntua mahdottomalta. Toisaalta tulee mieleen pari, jolla yhteys ja boksin ulkopuolinen ajattelu toteutuivat parhaiten juuri seksissä, Humaljoki kertoo. Adhd-oireisten seksuaalisuuteen kuuluvat ääripäät: usein seksihaluja on paljon, toisinaan ei yhtään. Tutkimuksista tiedetään, että he aloittavat seksielämänsä varhain ja se on runsaampaa kuin ihmisillä keskimäärin.

Anna on kaivannut korona-aikana erityisesti iltoja ihan yksin kotona, Ville taas bänditreenejä ja illanistujaisia kavereiden kanssa. Pari viettää kihlajaistensa vuosipäivää helmikuussa. Kun pandemia hellittää, on kirkkohäiden vuoro. – Meillä on vain yksi ristiriita ratkaistavana. Anna haluaisi pienet juhlat, minä taas kutsua ihan kaikki, Ville sanoo hymyillen. ■ Anna ja Ville eivät esiinny jutussa omilla nimillään.

Humaljoen kokemuksen mukaan sateenkaaren eri sävyt ovat neuroepätyypillisillä yleisempiä kuin muilla ihmisillä. Hän kohtaa työssään adhdja Asperger-ihmisiä, joilla on moninaisia sukupuoli- ja seksuaali-identiteettejä ja suhdemuotoja, esimerkiksi avoimia suhteita. – On hyvä, että nyky-yhteiskunnassa on mahdollista elää ja rakastaa itselle sopivalla tavalla.

Sinä tai kumppanisi saatatte hyvinkin olla neuroepätyypillisiä, jos epäilette niin. Vain noin 5–10 prosenttia adhdja add-ihmisistä on hoidon piirissä. Nykyisten aikuisten lapsuudes-

sa myös Aspergerin oireyhtymä jäi usein tunnistamatta. Autismin kirjolle diagnosoiduista, älyllisesti normaaleista suomalaislapsista 44 prosentilla on diagnosoitu myös adhd. Adhd-diagnoosin saaneista lapsista 20–50 prosentin on arvioitu kuuluvan myös autismin kirjolle. – Yhdellä ihmisellä voi olla molemmat diagnoosit, koska niillä on samanlaista neurobiologista geneettistä taustaa. Adhd-ihmisellä on usein oireita Aspergerista ja toisin päin, Humaljoki sanoo. Pariterapeutin mukaan diagnoosit eivät määritä sitä, millaista rakkautta joku tuntee. – Luulen, että rakkauden syvin olemus on kaikilla ihmisillä sama. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Pastori Palefacen saarna Hiphop-konserttien esikuvat ovat mustien kirkkojen jumalanpalveluselämässä, muistuttaa Karri Miettinen alias Paleface. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

älekaihdinten päällä lauttasaarelaisessa toimistorakennuksessa roikkuu suuri punainen lippu, jonka keskellä valkoisen ympyrän sisällä lukee sanat Movimento dos Trabalhadores Sem Terra. Se on portugalia. Lippu on Brasiliassa vuonna 1984 perustetun Maattomien maatyöläisten liikkeen tunnus. Liike vaatii maa- ja sosiaalireformia, joka helpottaisi rutiköyhien ja maattomien viljelijöiden oloja. – Kyseinen Maattomien maatyöläisten liitto on periaatteessa maaorjien ammattiyhdistysliike. Ne ihmiset ovat todella heikossa asemassa, ja siksi tuen heidän toimintaansa, kertoo muusikkokirjailija-DJ Paleface eli Karri Miettinen, jonka työhuoneen sisäikkunan sälekaihtimia mainittu MST:n lippu peittää. Selitys maattomien viljelijöiden vaikeisiin oloihin löytyy Brasilian historiasta, aivan viime kädessä orjuuden ajalta. Kun orjuus Brasiliassa vuonna 1888 lakkautettiin, orjat eivät saaneetkaan itselleen maata, jota olivat viljelleet. He jäivät velkavankeuteen. – Brasiliaan vietiin viisi miljoonaa orjaa. Se on puolet kaikista Afrikasta viedyistä orjista, Miettinen sanoo. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 530 vuotta siitä, kun genovalainen tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus löysi Etelä-Amerikan mantereen. Tuolloin keskiajan lopulla Eurooppa oli paljon suuremmassa sekasorrossa kuin nyt, ja sekaisuudesta ja sorrosta tuli Euroopan kaksi keskeisintä vientituotetta seuraavaksi neljäksi sadaksi vuodeksi. Tämä historia on yhä läsnä Miettisen edustamassa hiphop-kulttuurissa. – Kun kuuntelet jotain Public Enemyn kappaleen Bring the Noise esitystyyliä ja lyriikkaa, se kuulostaa Martin Luther Kingiltä, Miettinen sanoo. – Se, miten mustat poliitikot tai pastorit käyttivät ääntä, vaikutti todella paljon siihen, miten hiphopissa alettiin käyttää ääntä. Miettisellä on kolmen tuhannen LP-levyn kokoelma, ja hän tuntee musiikin historiaa perinpohjaisesti. – Rapmusiikkiin ovat vaikuttaneet myös bluesin tarinankerronta, jazzin improvisointi, soulartistien itseä korostava esiintymistyyli ja funkyn rytmiikka. Kaikessa tässä on pohjalla mustien kirkkomusiikki eli gospel. GOSPEL ON Karri Miettisen pitkäaikainen suuri rakkaus. Uutinen tästä tuli kuitenkin vasta hiljattain, kun Radio Dei kertoi uudesta ohjelmasarjasta, jonka otsikko on Paleface Digs Gospel. Miettiselle kyse ei ole niinkään kiinnostuksesta hengellisyyteen vaan musiikin historiaan. – Rap on ikkuna kaikkeen musiikkiin. Tämä johtuu siitä, että rapmusiikissa sämplätään pal-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

jon erilaisia musiikkityylejä. Niinpä olen halunnut löytää ne rakennusaineet, joista räppibiisit on tehty, Miettinen sanoo. Ja kun tarpeeksi kauas historiaa kuljetaan, vastaan tulevat orjien spirituaalit. Alkuperäinen gospel ei kuitenkaan ollut puhdasta hengellistä kaipuuta, vaan siihen oli piilotettu ohjeet, milloin ja miten pakomatka orjuudesta alkaa. Hyvä esimerkki on tunnettu spirituaali Wade in the Water. – Todellisuudessa se oli konkreettinen ohje siitä, että pakomatkalla on kahlattava vedessä, jotta orjanomistajien koirat eivät haista jälkiä, Miettinen sanoo. Samaan aikaan spirituaalit koettiin Pyhän Hengen inspiroimaksi Jumalan ilmoitukseksi. Mustien maanalaiset kirkot olivat synkretistisiä, eli kristillinen usko sekoittui luonnonuskontoihin. Näissä kirkoissa suunniteltiin orjakapinat. Yhä nykyään monien mustien pastoreiden evankeliumiin sisältyy voimakas yhteiskunnallinen sanoma.

”

Räppäri on aina kiinnostunut ihmis yhteisöistä, uskonnoista ja kulttuureista. – Mustien kirkkojen kokoontumiset muodostivat alun perin esikuvan myös hiphop-kulttuurille, jossa yleisö on seurakunta ja rap-artisti on pastori. Konserttien vuorovaikutteisuus tulee suoraan mustien omasta jumalanpalveluskulttuurista. Niissä meininki on hyvin vaikuttavaa, ja neutronit kyllä vaihtavat omistajaa, Miettinen sanoo. Uskontotieteen näkökulmasta voidaan siis sanoa, että rap-muusikko Paleface on itsekin pastori. – Totta kai, pastori Peilari vastaa. – Pyrin siihen, että omat konserttini ovat arjen ylittäviä tilaisuuksia, joissa minun ja yleisön välillä syntyvästä vuorovaikutuksesta voi murtautua esiin tietynlainen pyhyys. Olennaista on, että minä en yksin aiheuta sitä. Se syntyy minun ja yleisön vuorovaikutuksesta. KARRI MIETTISEN lapsuudenperhe oli tapakristitty. Jouluna saatettiin käydä joulukirkossa, ja siinä se. Perhe oli hyvin tavallinen, mitä nyt geeneissä on kulkenut mukana pala Suomen kirkkohistoriaa. – Isoäitini oli tyttönimeltään Ruotsalainen, ja olen ilmeisesti ihan oikeasti hyvin kaukaista su-

kua nilsiäläiselle herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaiselle, Miettinen sanoo. Jos hiphop-kulttuurissa esikuvat ovat mustia pastoreita ja poliitikkoja, näkyykö tämä myös suomalaisräppärin teksteissä tai sanomassa? – Räppäri on aina kiinnostunut ihmisyhteisöistä, uskonnoista ja kulttuureista, ja näitä asioita on mielenkiintoista pohdiskella. Täytyy myös ymmärtää, kenelle räppään. Täällä kuulijat ovat evankelis-luterilaisessa Suomessa varttunutta väkeä, Miettinen sanoo. – Siksi on luontevaa, että esimerkiksi kappaleessani Kun saapuu elokuun yö tulee pätkä Isä meidän -rukousta. Se teksti on läsnä hyvin monen ihmisen identiteetissä ja vaikuttaa syvällä alitajunnassa, mutta se on myös puhtaasti kirjallisuutena erittäin tehokasta, hän sanoo. Räppärin näkökulmasta kristinusko ei ole ihan ongelmaton juttu: orjakauppa ja vieraiden kulttuurien alistaminen perustui kristilliseen ylemmyydentuntoon. – Osa entisistä orjista ja heidän jälkeläisistään päätyi siihen, että valkoisen orjuuttajan uskonto ei ole heitä varten. Jamaikalla vastaus tähän oli ja on rastafarilaisuus, Yhdysvalloissa puolestaan Nation of Islam, Miettinen kuvailee. 1990-LUVUN LOPULLA, kun Karri Miettinen aloitti uransa, kukaan ei kyseenalaistanut sitä, että etuoikeutettu valkoinen esittää jazzia, bluesia, reggaeta tai räppiä. Jos ennen ajateltiin, että juuri taiteen tehtävä on yhdistää eri taustoista tulevat ihmiset, nykyään runojen alkukielestä on tullut ihmisiä erotteleva muuri. Tämä keskustelu on myös Karri Miettiselle tuttua. – Siitä on tarpeellista keskustella Suomessa siksi, että meillä on nyt ensimmäistä kertaa yhteiskunnassa näkyvissä asemissa ihmisiä, joiden juuret ovat kahdessa eri kulttuurissa, Miettinen sanoo. – Muutoin tämä aikamme woke on etupäässä valkoisten ihmisten närkästymistä. Siinä ajatellaan, että rodullistetut ihmiset ovat jokin tasakoosteinen massa, joka toimii kuin tuomioistuin ja hyökkää meitä vastaan. Sehän on ihan pöljä ajatus. Miettisen mielestä kulttuurisen appropriaation ongelma on silti ihan todellinen. – Jos ajatellaan, että joku suomalaiskokki perustaa Helsingin keskustaan Asian fusion -ravintolan, niin kyllähän sellainen vie tilaa aasialaiselta yrittäjältä, Miettinen sanoo. Hän toivoo, että suomalaiset hiphopparit näkyvämmin toisivat esiin mustan rytmimusiikin historialliset juuret. – Kulttuurien kuuluu sekoittua. Jos aletaan puhua puhtaasta suomalaisesta kulttuurista, joudutaan aika kyseenalaisen ideologian pariin. Mutta kulttuurien omaksumiseen täytyy kuulua tietty arvostuksen osoittaminen. Siihen kuuluisi osallistuminen ja näiden kansanliikkeiden näkyvä tukeminen, asioista puhuminen, Miettinen sanoo. – Ikävä kyllä Suomi-räpin isot nimet ovat perinteisesti vaienneet ihmisoikeuksista. ■

Kuka?

Paleface eli Karri Miettinen on 43-vuotias rap-muusikko ja kirjailija.

Mitä?

Juontaa ja toimittaa Radio Dei -kanavalla ohjelmasarjaa Paleface Digs Gospel.

Motto

”If you blessed with the talent, utilize it to the fullest, be true to yourself and stay humble.” (Räppäri Gift of Gabin)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Heli Lindroos on eläkkeellä oleva diakoni. Hänellä on myös erityiskasvattajan ja artesaanin koulutus. Lisäksi hän on opiskellut taideterapiaa ja kirjallisuusterapiaa. Lindroos julkaisee kuvapäiväkirjojaan Instagramissa käyttäjänimellä @helioskooppi.

Tee se itse -taidetera Päiväkirjaa voi myös maalata tai piirtää. Jäljen ei tarvitse olla kaunista, vaan tärkeintä on tekemisen ilo. TEKSTI JA KUVAT KAISA HALONEN

eli Lindroos ottaa mustan värikynän ja sutaisee kiemurtelevan viivan keskelle valkoista paperia. – Nyt se on pilalla. Tämän jälkeen ei ole mitään väliä sillä, mitä tähän tehdään, hän sanoo. Sattumanvarainen viiva vie tyhjän paperin kammon ja rohkaisee kokeilemaan. Toinen Lindroosin vakiokikka on kastaa kämmenensä väriin ja läiskäyttää kädenjälki paperille. Lindroos itse tosin ei rohkaisua tekemiseen kaipaa. Hän on tehnyt kuvapäiväkirjoja 18 vuoden ajan lähes poikkeuksetta päivittäin. Rohkaisua kaipaavat ne, jotka aloittelevat omaa kuvapäiväkirjaansa esimerkiksi Lindroosin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

kursseilla. Syyksi Lindroos epäilee takavuosien kouluopetusta, jossa osaamisen ja oikein tekemisen rajat olivat ahtaat. – Kursseilla joudun joka kerta sanomaan aikuisille ihmisille, että kyllä te saatte värittää paperia. Koulu ei ole osannut osoittaa ihmisille sellaisia väyliä, että voi vähän hullutellakin. Pitäisi olla superhyvä tai sitten ei tehdä ollenkaan. Ikään kuin ei saisi harrastuksekseen ja huvin vuoksi tehdä. Osa onneksi pääsee sen yli ja tekee kuitenkin. HELI LINDROOS ainakin on tehnyt. Nyt eläkkeellä ollessaan hän voi uppoutua kuvien tekemiseen tuntikausiksi kerrallaan. Hänen olohuonettaan hallitsee iso työpöytä. Purkeissa odottaa siveltimiä ja erilaisia kyniä. Yhden seinän täyttää hylly, jossa on metreittäin valmiita kuvapäiväkirjoja ja erilaisia taide- ja askartelutarvikkeita. Kuvapäiväkirjassa tekniikka on vapaa. Lindroos käyttää vesivärejä, akryylivärejä ja erilaisia kyniä sekä väriliituja, sapluunoita ja leimasimia. Lisäksi hän liimaa mukaan lehdistä leikattuja kuvia. Yhdeltä sivulta pilkottaa täytetty

sudokuristikko, toista koristaa kiiltokuva. Lindroosilla on myös iso pino valmiiksi kuvioimiaan papereita, joista voi repiä tai leikata paloja päiväkirjaan. – Suosittelen sellaista ”oho, upsis!” -tekniikkaa. Tekee jotain ja katsoo, että oho, tästä tuli tämmöinen. Sitten yrittää selvitä sen kanssa eteenpäin. Ei tarvitse tulla valmista eikä kaunista. Kaikki kelpaa. Yleensä Lindroosilla on useampi päiväkirja meneillään yhtä aikaa. Kun yhdessä maali kuivuu, toiseen voi tehdä jotakin. Ja sitten voi taas palata keskeneräiseen. Päiväkirjojen sivut ovatkin monikerroksisia, lähes kolmiulotteisia. Lindroosille tärkeää on myös se, miltä kirjat tuntuvat kosketettaessa. Ja se, millainen ääni kuuluu, kun sivuja lehteilee. Tällä hetkellä Lindroosilla on menossa päiväkirja numero yhdeksänkymmentä – hän tosin epäilee, että on jo saattanut seota laskuissaan. Vanhimpia päiväkirjoja hän on heittänyt pois. KUVAPÄIVÄKIRJOJAAN Heli Lindroos kutsuu tee se itse -taideterapiaksi ja tajunnanvirraksi. Jos jo-

Pohdi elämääsi ja odota pääsiäistä Tuhkakeskiviikkona 2.3. alkava paasto on itse tutkiskelun ja hiljentymisen aikaa. Se voisi olla myös sopiva aika kokeilla kuvapäiväkirjan pitämistä. Näillä Heli Lindroosin vinkeillä pääset alkuun. •

Varaa paksua, esimerkiksi 250 g:n paperia tai luonnoskirja, väriliituja, erilaisia kyniä ja runsas pigmenttiset vesivärit. Lisäksi voit käyttää esimerkiksi lehdistä leikattuja kuvia.

•

Ota pohdittavaksi jokin kysymys tai ajatus, esimerkiksi ”Minne olen menossa ja pääseekö sinne tätä kautta?”. Kannattaa ajoittain pohtia, onko luonut itselleen sellaisen elämän kuin oli tarkoitus. Elämä on usein täyttä – onko se kaikki tarpeen?

•

Toinen teema, jota voisi pysähtyä miettimään, on omasta itsestä huolen pitäminen. Onko se unohtunut? Mitä se voisi tarkoittaa?

•

Voit myös kuvata päivän ilon tai miksei päivän murheenkin.

•

Älä suunnittele etukäteen. Tee paperille sellaisia jälkiä ja merkkejä, joita mieleesi tulee. Kuulostele, mitä värejä kaipaat ja käytä niitä. Anna märän vesivärin valua. Jos mielessäsi pyörii jotakin, voit kirjoittaa sen.

piaa ku kysyy, miksi hän niitä tekee, Lindroos vastaa, että kyse on henkiinjäämisestä ja elämän haurauden ihmettelemisestä. Hän jäi leskeksi ja kahden alaikäisen pojan yksinhuoltajaksi yli 20 vuotta sitten. Sitä ennen hän oli miehensä saattohoitaja.

”

Suosittelen sellaista ’oho, upsis!’ -tekniikkaa. – Saattohoitajana tunsin itsekin tekeväni kuolemaa. Kun se oli ohi, olin hämmentynyt siitä, että jäinkin henkiin. En oikein tiennyt, mitä minun sitten kuuluisi tehdä, Lindroos kertoo. – Ennen mieheni sairastumista tein aktiivisesti tilkkutöitä ja osallistuin näyttelyihinkin. Kun maailma meni nurin, se tuntui liian työläältä. Siirryin

paperiin, koska se oli helpompaa, nopeampaa ja keveämpää. Ja siitä sai ihan saman ilon. Tekeminen piti Lindroosin hengissä myös silloin, kun diakonin työ tuntui kohtuuttoman rankalta ja stressi vei yöunet ja sotki ruokarytmin. Asiakkaiden ongelmat olivat niin isoja, että se apu, mitä diakoniatyöntekijä pystyi antamaan, tuntui lähinnä laastaroinnilta. – Nyt eläkkeelle jäätyäni ihmettelen, että olen hengissä. Ja minulle maksetaan siitä, että täällä vain maalailen kaiket päivät, Lindroos iloitsee. – Olen koukussa tähän. Varmaan olen sillä lailla erityisherkkä, että haltioidun väreistä. Minun ei tarvitse kuin mennä lankakauppaan, niin olen täydessä euforiassa. Maalaaminen tuottaa niin paljon iloa ja tyydytystä – sellaisen tunteen, että olen elossa. ”ELÄMÄ ON sitä, mitä teen joka päivä.” Lause toistuu Heli Lindroosin kuvapäiväkirjoissa, sillä siinä kiteytyy jotakin hänelle tärkeää. Maalatessaan Lindroos pohtii elämäänsä ja miettii, mitä on tapahtunut tai mitä hänen pitäisi tehdä. Toisinaan hän tipahtaa flow-tilaan, jossa ei ajattele

mitään. Joskus maalaaminen rauhoittaa, joskus energisoi. – Minun on helpompi työstää asioita piirtämällä kuin kirjoittamalla. Kirjoittamisessa on sensuuri lähellä. Eikä kaikille asioille ole sanoja. Jotkin asiat ymmärtää maalaamisen tai tuntemisen alueella, eikä niiden tarvitse käydäkään sellaisessa kohdassa aivoja, jossa niille annetaan jokin nimi. – Kun mielessä pyörivän asian saa paperille, sen saa pois päästään ja hiukan kauemmas. Tulee tilaa hengittää. Kuvapäiväkirjojen tekemisessä keskeinen periaate on pyrkiä positiivisuuteen: tekemään sellaista, mitä haluaisi katsella vuosienkin päästä. – On hämmästyttävää, että vaikka tekemisen aloittaa surullisena, vihaisena tai ärsyyntyneenä, sivuista tulee kauniita ja värikkäitä. Olen itse diagnosoinut sen niin, että pohjimmainen elämänvoima on kuitenkin aina vahvempi ja se negatiivinen on pikkuista pintakuohua. Kun vain teet, niin sieltä se ilokin tulee. ■ Katso kirkkojakaupunki.fi:stä video, jossa Heli Lindroos tekee kuvapäiväkirjaa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

PYSÄHDYKSIÄ

MATKASSA ENSIN VÄRINAISIA

Utsjoella SÄILÖMISEEN AHTAALLE AJETTU ÄÄRIJÄRJESTÖ

märkivä

juttu

HAKEA

PÖLYNIMURI TAI JOKI AFRIKASSA

R JÄRVI A

LEFFATÄHTI BRAD

-PILLI PAHA PAIKKA

TYTTÖ MYÖS H+ SADIN

HIIHTO-KONE

LUETELTU

VOI HIUKSIA HEIDI

MÄÄRÄYS

ELÄIN AINUTLAATUISIA

MAALATA

OPELMALLI

LÄÄKE

PÄÄSIÄISRUOHOJA

AUTO

SUKSEN POHJASSA

VILPAS TUNTURI

BRITTIELIITIN OPINAHJO ULKONÄKÖ

ainakin HIILIVETY

SUORA LÄHETYS

TOR- E JUA

OSKARI T

EEVAN POIKA

ARPOA EIVÄT HÄTIKÖI

I N

R TOSI FIKSU

TERMISTÖ

LAPISSA

KARJALAINEN

KARVAINEN MIES

laskelma T A S E

TIETOA

TÄHTIKUVIO

SÄIHKYVIÄ

PUUPALA

HÄVITTÄJÄ RANGAISTUS

TÖRKYJÄ M

ENNUSTETTAVIA KUMPULAINEN

IHOTAUTI JÄRJET

U O

K JUOMALLE

SAKSASSA

K TUNNUS KREIKAN AAKKOSISSA EKANA

VOIVAT PERIÄ RAUHOITTAA H

VIRON PRESIDENTTI

VALKAISEE

MONEN HURSKAAN ERÄPAAVIN KIRJAILIJA NIMENÄ HEIKKI

RAUTAVAARA

HOITOLAITOS

RAUHOITTAA

POIMITTAVIA

VETOPUU

SAARNATA

maton- K

LÄÄKE

SYVENNYKSIÄ

ESI- T T NEET

KOSTEIKKOJA

"LUUTNANTTI"

PAPERISTA S

KARPELA

VISKATTUJA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

lähtöjä

VIULUTAITURI YOSHIKO KAINUUSSA

KOLHAISTA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Mielipide Pyhimykset kiinnostaisivat KIRKKO JA KAUPUNKI on ainoa printtilehti, jota tulee luettua. Verkkoversioon en ole edes tutustunut, koska ruutua on päivissä liikaakin. Lehdestä huomasin vinkin verkkotestistä: Raamatun pahikset testissä. Ehdotankin, että eri pyhimyksistä kerrottaisiin enemmän, vaikka ovatkin enemmän katolisen kirkon juttuja. Tosin suojelusta ja uskoa tuskin meillä kenelläkään on liikaa, olipa uskontokunta mikä hyvänsä tai vaikka se puuttuisi kokonaan. Valitettavasti löydämme itsestämme demonit useammin kuin hyvät ja kauniit asiat. Tai läheisemme tunnistavat ne. Tältä pohjalta voisi olla testi: Ketä pyhimystä muistutan (tai eniten kaipaan). Testi voisi kannustaa meitä tutkimaan kauniita puoliamme, keskittymään niihin ja korostamaan niitä. Me kaikki tarvitsemme enemmän rakkautta ja iloa kantamaan yli hankalien hetkien ja ylistämään sitä hyvää, mitä meillä on – itsessämme ja ympärillämme.

Tiina Kurjanen Helsinki

Vanhentunutta tietoa JEESUSTA KOSKEVAAN artikkeliin ”Tunnetko tämän miehen?” oli pujahtanut vanhaa tutkimustietoa (K&k 10.2.). Se oli Torinon käärinliinan kuvatekstissä, jossa väitettiin käärinliinan olevan väärennös radiohiilitutkimusten perusteella. Radiohiilitutkimukset ja niiden tulokset ovat tänä päivänä vanhentunutta tietoa ja siksi myös väärää tietoa. Roihuvuoren kirkossa pidettiin vuonna 2016 Torinon käärinliinanäyttely, johon kutsuttiin luennoitsijaksi professori Bruno Barberis, Torinossa sijaitsevan käärinliinan tutkimuskeskuksen johtaja. Keskuksessa käärinliinaa tutkitaan jatkuvasti. Dosentti Juha Hiltusen kirjasta Valokuva Jeesuksesta käy ilmi, miten käärinliina on kulkeutunut vuosisatojen aikana maasta toiseen, ja siksi sitä on jouduttu paikkailemaan. Usein nunnat ovat paikanneet sitä luostareissa. Joko tietoisesti tai tiedostamattomasti radiohiilitutkimukset ovat kohdistuneet näihin liinan keskiajal-

MARTTA-KAISA VIRTA

jestöjä rahoitettiin seurakuntayhtymän varoista viime vuoden lopulla jälleen kerran noin 165 000 eurolla, ja lisäksi tulevat seurakuntien erikseen myöntämät avustukset. Tämä on merkittävä epäkohta, johon Vantaan kirkkovaltuuston enemmistö ei halua puuttua. Maksan kirkollisveroja vuodessa merkittävän summan. Haluaisin, että luottamushenkilöt edistäisivät niillä hyviä asioita. Olin kuuntelemassa valtuuston kokousta, jossa lähetysrahoista päätettiin. Keskustelu oli kauhistuttavaa kuultavaa. Ihmettelin sitä, että edes Tulkaa kaikki -liike ei enää aktiivisesti vaadi homojen syrjinnän lopettamista, vaikka piti kyllä kirkkovaltuustossa hieman ääntä naisten syrjinnän lopettamiseksi. Onko homoista puhuminen jotenkin noloa? Vai onko niin, että pyrkimys leppoisan tunnelman ylläpitämiseen valtuustossa ohittaa muut tavoitteet?

Johanna Korhonen kirkon jäsen toistaiseksi, Vantaa

Silpominen uhkaa miljoonia tyttöjä Jeesus rakasti kaikkia ihmisiä KIRKKO JA KAUPUNKI -lehdessä oli juttu Jeesuksesta ja siitä, mitä kaikkea Hänestä tiedetään (K&k 10.2). Itselleni on jäänyt vahvasti se käsitys, että Jeesus ylipäätään hyväksyi kaikki ihmiset. Hän ei luokitellut ihmisiä eri luokkiin varallisuuden mukaan. Köyhät, sokeat, vammaiset ja muut olivat Hänelle tärkeitä. Vaikka ihminen oli kuinka köyhä, hänen arvonsa ei laskenut Jeesuksen edessä. Jeesus paransi sairaita, teki ihmetekoja ja opetti asioita sen aikaisille ihmisille. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöytiä. Köyhistä, sairaista ja vähäosaisista Hän huolehti. Hänen armonsa ja rakkautensa kaikkia ihmisiä kohtaan oli aina läsnä Hänen elämänsä aikana. Ja Hänen rakkautensa kaikkia ihmisiä kohtaan on onneksi vielä voimassa näin nykypäivänäkin.

Mika Lille Helsinki

la tehtyihin paikkauskohtiin, ja tulokset ovat sen mukaisia. Torinon käärinliina on aina herättänyt meissä tavallisissa ihmisissä hyvin erilaisia mielipiteitä. Niiden tukemiseksi jokainen voi yhä löytää sellaisia tutkimustuloksia, jotka tukevat parhaiten omaa uskomusjärjestelmää. Miksiköhän vielä tänä päivänä Kirkko ja kaupungin artikkelissa tukeudutaan noihin vanhoihin radiohiilitutkimustuloksiin? Liisa Saarikoski Helsinki

Kirkon varoilla tuetaan syrjintää Vantaalla KIRKKOVALTUUTETTU Tuomas Suihkonen vastasi (kirkkojakaupunki.fi 2.2.) konservatiivisen Sanasta elämään -ryhmän luottamushenkilölle Laila Jouhkille (K&K 27.1.), joka haluaa tukea kirkollisverovaroin syrjintää harjoittavia järjestöjä. Kiitän Suihkosta siitä, että hän haluaa Tulkaa kaikki -liikkeen edustajana edistää yhdenvertaisuutta. Naispuolisten pappien sekä homojen syrjintää harjoittavia lähetysjär-

JOKA VUOSI 3–4 miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua silvotuksi. YK:n arvion mukaan luku kasvaa pandemian seurauksena noin kahdella miljoonalla vuoteen 2030 mennessä. Suurimmat syyt tähän ovat pandemian aiheuttama köyhyys ja koulusulut kehittyvissä maissa. Kun perheiden taloudellinen tilanne heikkenee eivätkä tytöt pääse kouluun, sosiaalinen paine tyttöjen silpomiseen ja varhaiseen avioliittoon kasvaa. Koulusulkujen aikana silpomisia on helpompi toteuttaa salassa, katseilta piilossa. Silpominen on valtava inhimillinen tragedia. Se lopettaa lapsuuden ja usein myös katkaisee urahaaveet. Silvotun ja lapsena naitetun tytön on erittäin vaikeaa toteuttaa unelmiaan. Hänestä ei ehkä tulekaan opettajaa, lentäjää tai yrittäjää, kuten hän aiemmin toivoi. Myös World Visionin työntekijät Keniasta ja Somaliasta ovat raportoineet silpomisten kääntyneen kasvuun. Tämä kertoo huutavasta tarpeesta silpomisen vastaiselle työlle. Pidetään siis ääntä tyttöjen oikeuksien puolesta! Vaikeneminen mahdollistaa väkivaltaisen perinteen jatkumisen.

Annette Gothóni toiminnanjohtaja Suomen World Vision

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Lakipalveluja

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

HAMMASTEKNIKKO

24 h

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260

www.norros.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Pääsiäisen tuplanumero ilmestyy 7.4. Varaukset 25.3. mennessä. Peittojakelu Espoossa; lehti jaetaan kaikkiin talouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

430 € 860 € 139 € 95 €

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oteesi norm. 650 opr kok an leu ala Ylä- tai

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Palveluja tarjotaan

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Tilaisuuksia KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

JALKAHOITOA kotikäynteinä. Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Nyt on hyvä aika myydä asunto. Ota yhteyttä! ELEGANCE Kiinteistönvälitys Elegance Oy LKV, Eiranranta 5, 00150 Helsinki

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunkiseurakuntalehdessä Ota yhteyttä mediamyyntiin 040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunan pesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. P. 040 850 9206.

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS su 27.2. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi), Hki. klo 18 seurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1 (Kontula), Hki. ke 2.3. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkilänt. 7, Hki; kahvit klo 18.30. pe 4.3. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44 A (Tapaninkylä), Hki. su 6.3. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8, Vantaa; alussa po-vuosikok. klo 15 seurat Klaukkalan kko, Ylitilant. 6, N-järvi. klo 20 Lopen aikoja -keskustelusarja www.youtube.com/lopensrk. ma 7.3. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko, Veräjäkallionk. 2, Espoo; klo 18 Espoon po-vuosikok. ti 8.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo; S. Kalliokoski: ”Namibian itsenäisyys 32 v.” klo 18 verkkoseurat www.facebook. com/herattaja ja www.youtube.com/ herattajayhdistysfi. ke 9.3. klo 18 seurat L-Pasilan srkkoti, Maistraatink. 5, Hki. TARKISTA oman srk:n/H-Y:n tapahtumakalenteri. KYSY aluesihteeriltä p. 0400882251.

ESIRUKOUSILTA ti 8.3 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Daniel Björk, Ronny Thylin, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Ostetaan asuntoja 1h-2h max. 200 000€ velaton hinta. Hki 00160/00170-alue tai kantakaupunki. Ensiasunnon ostaja. Syntymäkuuro 29v rakennusinsinööri. Pankin puolesta ei saisi olla isoja tulevia remontteja. P: 0404846492 ensiasunto8@gmail.com

Vuokralle tarjotaan Lassila 31 m2 1h+kk+kph+las. parveke. Viihtyisä yksiö, Pohj.-Haagan asemalle n. 500 m. Vuokra 690 €/kk. Tuula Saarinen puh. 050 347 4415 klo 15.00 jälk. Autopaikka ja 10m2 huone +yhteiset tilat asunnosta Lintuvaarassa. Vuokra 450 euroa kk sis. vesi, netti ja sähkö. Vuokravakuus 2kk. Tiedustelut Kristiina R., 040 515 4147

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Harras hetki

Kirjailija Johanna Venholle kodin lähellä oleva metsä on tärkeä rauhoittumispaikka. Lähiluonto on aiheena myös hänen uudessa teoksessaan Metsämuistikirja (Teos). Kuvituksen siihen on tehnyt Sanna Pelliccioni. Venho viimeistelee parhaillaan näyttelijä Martti Suosalon elämäkertaa. Martti Suosalon tähänastinen elämä (WSOY) ilmestyy huhtikuun lopussa.

Lähimetsä auttaa jaksamaan Johanna Venho hakeutuu metsän hiljaisuuteen aina kun ehtii. Talvisessa metsässä hengityskin kulkee paremmin. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

spoossa asuvan kirjailija Johanna Venhon työhuoneen ikkunasta nä kyy metsään vievä polku. Hänestä on ihanaa asua metsän vieressä, ava ta herättyään verhot ja nähdä puut pimeässä aamussa. Venho käy monta kertaa viikossa lähimetsäs sään, joka kuuluu Pyhäristinimiseen maaaluee seen. Usein mukana on koira, jackrussellin terrieri Manta. Polkua pitkin pääsee talvisin myös ladulle. Venho asui pitkään Helsingin keskustassa, joten hän iloitsee nyt myös siitä, että pääsee kotipihal ta hiihtämään. Venhon mielestä on arvokasta, että lähiössä pääsee helposti piipahtamaan luonnossa, sillä ar

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

jen keskeltä ehtii harvoin lähteä kauemmas erä retkille. Joskus hän käy perheensä kanssa Nuuk siossa tai Kirkkonummen Meikossa, joista löytyy vanhaa metsää. HILJAISUUDESTA on viime vuosina tullut Johan na Venholle yhä tärkeämpi asia. Hän nauttii met sän rauhasta. Kun töitä ja stressiä on paljon, hil jaisuus tuntuu puhdistavalta. Hiljaisuuden retriit tiin Venho osallistuu kerran vuodessa. Metsän rauhoittavan vaikutuksen hän kokee yhtä aikaa arkisena ja mystisenä. Raikkaassa il massa hän hengittää syvään, niin että koko keho saa happea ja rentoutuu. Talvella metsä on Venhosta kaunis. Lumiset puut ovat kaikki eri muotoisia. Lisäksi on muka va ajatella, että lumen alla nukkuu pian alkava kevät. JOHANNA VENHO on ehdottomasti metsien säi lyttämisen kannalla. Hänen mielestään jatkuva metsien jyrääminen rakentamisen tieltä on äly töntä toimintaa. Hän vetoaa siihen, että tutki mustenkin mukaan lähiluonnolla on ihmisen ai voihin samanlaisia hyvää tekeviä vaikutuksia kuin meditaatiolla.

Tähän hän ottaa kantaa myös uudessa Metsämuistikirjassa, jonka hän on tehnyt yhteistyös sä kuvittaja Sanna Pelliccionin kanssa. Kirjas sa kerrotaan lapsen näkökulmasta, miltä tuntuu, kun lähimetsää uhkaa hävittäminen.

”

Metsästä on aikanaan saatu monenlaista ravintoa. Vaikka kirja sijoittuu tähän aikaan, siinä on mukana sadun myyttinen taso. Venhoa on aina kiehtonut metsään liittyvä mystiikka ja se, miten suomalaiset ovat kokeneet sen pyhäksi paikaksi, tietyllä tavalla kirkokseen. Toisaalta metsä on ollut ihmisten arjessa elin tärkeä ruoan lähde. Venhon mielestä metsä kyt keekin meidät johonkin alkuperäiseen olemi seemme, siihen, miten sieltä on aikanaan saatu monenlaista ravintoa. ■

Hyvää pyhää

27.2.

Laskiaissunnuntain evankeliumissa (Luuk. 18:31–43) Jeesus tekee kävellen matkaa Jerusalemiin. Matkalla hän parantaa sokean kerjäläisen.

Herkkuja ennen paastoa PERINTEISESTI LASKIAISHERNEROKKA KEITETTIIN siansorkista ja laskiaispullat täytettiin mantelimassalla eli marsipaanilla. Pullat nautittiin lautaselta kuuman maidon kanssa. Herkkutankkauksella valmistauduttiin paastoviikkoihin, jotka alkoivat laskiaisesta. Nykyisin laskiaishernekeitto lämmitetään usein purkista, ja lihaisten keittojen lisäksi valmiina löytyy myös kasvisvaihtoehtoja. Laskiaispullien kuuma maito on vaihtunut kermavaahdoksi, ja sen seuraksi laitetaan mantelimassaa tai hilloa. Laskiaissunnuntaita vietetään 27.2.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Pidä huolta hiljaisesta

ien varressa istuu sokea mies kerjäämässä. Hän on tottunut siihen, että harva haluaa huomata hänet. Miestä lähestyy pyhiinvaeltajien joukko. Väki on matkalla Jerusalemiin. Paikalliset asukkaat tervehtivät matkalaisia. Pyhiinvaeltajien edellä kulkee mies, jonka ympärillä ihmiset tungeksivat kuullakseen paremmin, mitä hän puhuu ja opettaa. Kaiken keskellä sokea kerjäläinen istuu yksin, ulkopuolisena. Silloin niin kuin nytkin, miltei luonnonlain tavoin, ihmiset suosivat vahvoja, terveitä, onnekkaita ja äänekkäitä. Heikommassa kunnossa olevat ja vaitonaisemmat jäävät syrjään. Jos he korottavat äänensä, vahvemmat vaientavat heidät. Juuri ennen Jerusalemin-matkan kuvausta evankelista Luukas kertoo lapsilaumasta, joka pyörii tuon

saman pyhiinvaeltajia opettaneen miehen, Jeesus Nasaretilaisen, ympärillä. Aikuiset, myös miehen lähimmät oppilaat, yrittävät estää lapsia tulemasta lähemmäksi. Jeesus nuhtelee aikuisia ja kutsuu kirmailevat lapset luokseen. Hän myös näkee yksin tien varressa istuvan sokean ja parantaa tämän. Viimeiseen saakka hän yrittää opetuksillaan ja teoillaan kääntää katseemme heihin, jotka jätämme syrjään, unohdamme ja hiljennämme. Yhä uudestaan hän rajojen asettajista piittaamatta laajentaa huolenpitonsa piiriä. Yhä uudestaan hän kysyy meiltä, kenestä kuuluu huolehtia, kenet tulee nähdä, kenelle tehdä oikeutta. He ovat lähellä, keskellämme. Ei tarvitse mennä kauas.

Paastoharjoitus Laskiaisesta alkaa pääsiäistä edeltävä paastonaika. Se kutsuu itsetutkiskeluun ja lähimmäisen huomaamiseen. Mieti, ketkä ovat elämässäsi niitä, joita et näe ja joiden ohi kuljet. Ketä voisit käydä katsomassa? Ketä kutsuisit käymään?

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

”

Paastonajan aluksi voisit miettiä, ketkä ovat elämässäsi niitä, joita et näe ja joiden ohi kuljet. Ketä voisit käydä katsomassa? Ketä kutsuisit käymään? LAURI MAARALA s. 27

24.2.2022 kirkkojakaupunki.fi

Olarin kirkko herranvaalin ehdokkaat esittäytyvät s. 4 Kesäkerho tuo tekemistä kouluikäisten lomailuun s. 6

Kasvatuksen kiemurat Paula Bruce‑Haatainen ja Ann‑Mari Hintikka auttavat vanhempia löytämään yhteiset pelisäännöt s. 2

Paula Bruce-Haatainen ja Ann-Mari Hintikka suosittelevat avun hakemista, jos omat keinot eivät riitä. Kodin pitäisi olla paikka, jossa kaikilla on hyvä olla.

Puhu, kuuntele ja kunnioita toisia Yksinkertaiset ja ikiaikaiset vinkit vanhemmille ja puolisoille toimivat tänäkin päivänä. Kun omat keinot eivät riitä, apua kannattaa hakea ajoissa. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

spoon perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja, psykologi Ann-Mari Hintikka antaa ajankohtaisen neuvon vanhemmille: pane kännykkä tai tabletti pois keskustelun ajaksi. Tämä vinkki koskee sekä lapsia että aikuisia.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2022

– Laite, johon kilahtelee viestejä, häiritsee käynnissä olevaa keskustelua. Silloin, kun käsitellään asioita yhdessä, on tärkeää, että kaikki tulevat kuulluiksi ilman häiriötekijöitä, Hintikka sanoo. Yhteisten vanhemmuuden pelisääntöjen ja kasvatusmallien luominen on Hintikan mukaan tärkeää. Esimerkiksi se, että kumpikaan van-

hemmista ei anna oman älylaitteensa keskeyttää keskustelua eikä myöskään salli sitä lapsille. – Lapsille on tärkeää, että vanhemmat ovat samassa rintamassa suhteessa lapsiinsa. Jos vanhemmat toimivat keskenään eri tavalla, tilanne voi lisätä lapsen turvattomuuden tunnetta, sanoo Hintikka. Murrosikäinen voi käyttää hyväkseen tilannetta, jossa vanhemmilla ei ole yhtenäisiä pelinsääntöjä. Silloin nuori neuvottelee asioista sen vanhemman kanssa, jonka saa toimimaan haluamallaan tavalla. Tiukemman vanhemman kanssa nuorella voi olla jatkuva riita. PERHENEUVONNAN ASIANTUNTIJOIHIN otetaan usein yhteyttä tilanteissa, joissa vanhemmilla on erilaiset tavat kasvattaa lapsia ja käsitellä ongelmatilanteita. Toinen vanhemmista haluaa toimia tietyllä tavalla, mutta puoliso onkin toista mieltä. – Etenkin pikkulapsiperheissä nämä asiat hiertävät. Me lähdemme luomaan heille yhteisiä pelisääntöjä keskustelun avulla. Käymme läpi sitä, miten kumpikin haluaa toimia lasten suhteen. Sen pohjalta löytyy asioita, jotka molemmat voivat allekirjoittaa. Lisäksi on asioita, joissa voi-

OLARIN SEURAKUNNAN perhetyöntekijä Paula Bruce-Haatainen kohtaa työssään etenkin pienten lasten vanhempia. Koronapandemian aika on ollut pikkulapsiperheille hyvinkin raskasta. Hän toivoo, että arkielämän keskellä puolisot muistavat hoitaa myös parisuhdettaan edes muutaman tunnin kahdenkeskisillä hetkillä.

”

Vanhempien on hyvä miettiä, miten heidän riitelynsä vaikuttaa lapseen. PERHENEUVOJA ANN-MARI HINTIKKA

– Lapselle parasta on hyvin voiva vanhempi. Autan asiakkaita löytämään yhteisen tavan, miten juuri heidän perheensä toimii. Se voi olla erilainen kuin naapurissa, mutta paras juuri heille, Paula Bruce-Haatainen sanoo. Ann-Mari Hintikka sanoo, että vanhemmuus ei ole suorittamista vaan emotionaalista läsnäolevaa vanhemmuutta. Kasvatuksen sudenkuoppia voi välttää monin tavoin, esimerkiksi isoilla korvilla eli kuuntelevalla asenteella. Kun kuuntelee toista aktiivisesti, syntyy vuorovaikutus, ja riski tulkita toisen viestiä väärin on minimaalinen. – Kannattaa osoittaa aitoa kiinnostusta lasta kohtaan. Voi kysyä, miten koulupäivä meni ja mitä hän mielessään pohtii. Sama keino toimii myös puolison kanssa, Hintikka sanoo. MONI ETSII APUA kärvisteltyään pitkään vaikeuksien kanssa ja pohtii jo eroamista. Apua kannattaa hakea ajoissa, sillä asiat harvoin muuttuvat odottelemalla. Paula Bruce-Haataisen mukaan muutos lähtee aina ihmisestä itsestään. – Kodin pitäisi olla paikka, jossa kaikilla on hyvä olla ja jossa on tilaa erilaisille tunteille. Mikäli jotkut asiat tuottavat pahaa oloa, kannattaa miettiä, mitä voi muuttaa. Huonoa tilannetta ei kannata sietää vuosikausia, Bruce-Haatainen sanoo. Ann-Mari Hintikan mukaan apua kannattaa hakea, jos kotona on jatkuvaa riitelyä eivätkä puolisot ole kasvatusasioissa samaa tiimiä puolison kanssa. – Vanhempien on hyvä miettiä, miten heidän riitelynsä vaikuttaa lapseen. Se voi vahingoittaa lasta ja tuntua hänestä hyvinkin ahdistavalta, Ann-Mari Hintikka sanoo. ■ Espoon seurakunnat tarjoavat monenlaista apua ja tukea perheille. Espoon perheasiain neuvottelukeskus palvelee myös kauniaislaisia. Lisätietoja verkossa espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/perheelle.

ESKO JÄMSÄ

daan tehdä kompromisseja, Ann-Mari Hintikka sanoo. Uusperheissä kitkaa aiheuttaa esimerkiksi se, että puoliso kohtelee toisen lapsia eri tavalla kuin omiaan. Hän saattaa pitää toisen lapsille tiukempaa kuria tai jättää heidät eriarvoiseen asemaan. Hintikka pitää tärkeänä, että kaikki lapset ovat samalla viivalla.

Tuhkakeskiviikon jumalanpalveluksessa voi pyytää otsaansa tuhkamerkin.

Tuhkakeskiviikko aloittaa paastonajan PÄÄSIÄISTÄ EDELTÄVÄ 40 arkipäivän mittainen paastonaika alkaa laskiaisen jälkeisestä keskiviikosta, tuhkakeskiviikosta, joka on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Se oli katumuksen ja parannuksen vertauskuva. Tänä vuonna tuhkakeskiviikkoa vietetään 2.3. Suomessakin päivää sanottiin jo keskiajalla tuhkakeskiviikoksi tai tuhkan ja säkin päiväksi (dies cineris, dies cinerum et cilicii). Myöhemmin nimitys unohtui, mutta on viime aikoina tullut uudelleen käyttöön. Luterilaisessa kirkossa ei ole paastosääntöjä, mutta monet paastoavat vapaaehtoises-

ti. Kristillinen paasto on perinteisesti tarkoittanut pidättäytymistä tietyistä ruuista tai nautinnoista. Nykyaikana paastolla voi olla monta muotoa. Entistä enemmän keskitytään henkiseen hyvinvointiin ja rauhoittumiseen. Paastonaika voi myös olla pyrkimystä yksinkertaiseen elämäntyyliin. Kiireisen arjen keskellä voi pysähtyä miettimään, mikä on itselle tärkeää, ja mitä epäolennaista voi siirtää syrjään. Espoossa tuhkakeskiviikon jumalanpalveluksissa seurakuntalainen voi halutessaan ottaa tuhkamerkin otsaansa. ■

Tuhkamessut keskiviikkona 2.3.

Muut tuhkakeskiviikon tilaisuudet 2.3.

Klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.

Klo 17 KilonRisti, Vanharaide 1. Aloitetaan yhdessä paastonaikaa. Olemme tavattavissa KilonRistin läheisyydessä ulkona. Tule juttelemaan, ja voit saada halutessasi myös tuhkaristin merkiksi paastonajan alkamisesta. Paikalla seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

Klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Kl. 18 Södrik kapell, Kirstivägen 24. Askonsdagens kvällsmässa. Klo 19 Matinkappeli, Liisankuja 3. Klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Klo 19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Urdunkielinen messu. Klo 20 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Hiljaisuuden messu.

Klo 17 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Paastonaika alkaa – teetä ja sympatiaa kirkon sisäpihalla. Olemme tavattavissa Leppävaaran kirkon sisäpihalla. Pysähdy teekupposelle ja juttele hetki. Klo 17 Karakappeli, Karakalliontie 12. Seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia tavattavissa Ka-

rakappelin edustalla. Tule juttelemaan ja saamaan lisätietoa pääsiäisajasta. Voit saada tuhkaristin klo 17 alkaen. Kello 18 on lauluhetki kappelisalissa. Klo 17.30 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Paastonajan arkiretriitti. Kuuden viikon vaellus läpi paastonajan kohti pääsiäisen riemua. Kukin osallistuja hiljentyy päivittäin Raamatun tekstien äärellä. Kokoonnumme viikoittain (2.3.–7.4.) yhteen kertomaan oivalluksiamme ja tuntemuksiamme, hiljennymme kohtaamaan toisemme ja itsemme tekstien äärellä. Kunkin yksilöllisestä matkasta tulee näin jaettuna yhteinen matka. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: tarja.valtonen@kolumbus.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2022

Olarin kirkkoherranvaalissa avautuu loppusuora Seurakuntaneuvosto valitsi huolelliseen tarkasteluun neljä kärkiehdokasta.

Petri Laitinen, 54

TEKSTI PAULI JUUSELA

larin seurakuntaneuvosto päätti lähettää neljä kirkkoherran viran hakijaa soveltuvuustutkimukseen ja toiselle haastattelukierrokselle. Jatkoon etenivät Laitilan seurakunnan kirkkoherra Petri Laitinen, Olarin seurakunnan seurakuntapastori Antti Malinen, Leppävaaran seurakunnan seurakuntapastori Kaisa Yletyinen ja Tapiolan seurakunnan seurakuntapastori Heidi Zitting. Espoon johtava sairaalapastori Markku Elo on yhä mukana vaalissa, sillä valinnan tekevän seurakuntaneuvoston jäsenet saavat valintakokouksessa äänestää myös häntä. Seurakuntalaisia varten järjestetään vaalipaneeli Olarin kirkossa 12.3. kello 16. Kirkko ja kaupungin kysymykset kärkiehdokkaidelle:

2. Tapaat kauppakeskuksessa 25-vuotiaan nuoren miehen. Hän kysyy, miksi kuulua kirkkoon, kun kavereista moni ei kuulu. Mitä vastaat? 3. Olarin seurakunnan jäsenyysprosentti oli vuodenvaihteessa 51,1, vieraskielisten lukumäärä kasvaa ja talous tiukkenee. Mihin kahteen asiaan seurakunnan kannattaa tässä tilanteessa keskittyä?

Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset

ESKO JÄMSÄ

Erityisnuorisotyönohjaaja Pia Härkönen, tiedottaja Anu Kuru ja pappi Tuija Kuusinen tarjoavat walk-in-terapiaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2022

1. Mitkä ovat tärkeimmät ominaisuutesi ison työyhteisön esihenkilönä?

Nuorille walk-in -terapiaa Nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettua walk-in-terapiaa on tarjolla Viherlaakson kappelissa perjantaisin. Kyseessä on keskusteluapu, jossa käytetään ratkaisukeskeisen lyhytterapian menetelmiä. Vastaanottoaika on kello 13–16 niin, että vielä klo 16 voi tulla juttelemaan. – Walk-in-terapiaan on tervetullut kuka tahansa nuori tai nuori aikuinen, joka tuntee tarvetta keskustella. Tabuaiheita ei ole, vaan vastaanotolle voi tuoda

Ne ovat oikeudenmukaisuus, reiluus ja kyky toimia mahdollistajana. Mahdollistan työntekijöiden onnistumisen ja roolin muuttumisen enemmän valmentajaksi niin, että vapaaehtoiset pystyvät toimimaan yhteisöllisyyttä vahvistaen. Kirkko on hyvän tekemisen paikka, josta voi löytää mielekkyyttä elämään. Seurakunnassa on monenlaisia yhteisöjä räppäriporukoista erilaisiin harrasteryhmiin. Vaikka vierastaisi perinteistä uskonnollisuutta, voi kaivata hengellisyyttä, hiljentymistä kiireen keskellä ja rukouksen tuomaa turvaa. Pitää rakentaa yhteisöjä, joissa monenlaiset alueen asukkaat, myös maahanmuuttajat, voivat toimia, olla ja tehdä hyvää yhdessä. Yhteisöstä muodostuu työalat ylittävä brändi, jonka sisällä voi olla koulutusta, tapahtumia, retkiä ja vapaaehtoisille tilaa toimia. Talouspuolella tulee kiinteistöjen vähentämisten ja leikkausten rinnalle etsiä uusia tulonlähteitä. Siinäkin tarvitaan uusia yhteyksiä esimerkiksi yritysmaailmaan.

2. 3.

minkä tahansa asian, sanoo Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pappi Tuija Kuusinen, joka on yksi walk-in-keskusteluapua tarjoavista terapeuteista. Walk-in-terapia on ilmaista ja asiakkaan niin toivoessa anonyymiä. Lähetettä, diagnoosia tai ajanvarausta ei tarvita. Vaikka apu on kertaluonteista, asiakas saa halutessaan tulla uudestaan. Hänelle ei kuitenkaan taata samaa terapeuttia kuin edellisellä kerralla. Yksi tapaaminen kestää 45 minuuttia. Ennen keskustelua asiakas täyttää kartoituslomak-

keen, jossa hän kertoo asian, josta haluaa puhua. Lomake ei sisällä tunnistettavia henkilötietoja, ja sitä säilytetään enintään kolme kuukautta. – Tapaamisen aikana pyrimme haarukoimaan asiakkaan tärkeimmän ongelman tai asian, johon hän toivoo muutosta. Pyrimme myös löytämään asiakkaan omia voimavaroja ja vahvuuksia. Kevään vastaanotot jatkuvat 3.6. saakka. Viherlaakson kappelille on hyvät julkisen liikenteen yhteydet Leppävaaran, Espoon keskuksen, Pohjois-Espoon ja

Antti Malinen, 41

Kaisa Yletyinen, 43

Heidi Zitting, 41

Hyvät vuorovaikutustaidot, dialoginen johtaminen ja ihmisten osaamiseen luottaminen ovat keskeisiä ominaisuuksiani. Asiajohtamisessa minulla on hyvän hallinnon ja työyhteisön tuntemusta, joita oikeudenmukaisessa johtamisessa tarvitaan. Kirkon jäsenyys on kuin vakuutus. Sen merkitys korostuu elämässä, kun ihminen kokee turvattomuutta tai tarvitsee kuuntelijaa. Vaikka ei juuri nyt kokisi kirkkoa tarvitsevansa, voi jäsenyydellään tukea toisia, jotka tarvitsevat. Voin myös näyttää hänelle kauppakeskustila Chapplen, ja kysyä, onko hänestä hyvä, että seurakunnalla on turvallinen paikka, joka kokoaa niin nuoria kuin senioreita. Seurakunnan pitää rakentaa yhteyksiä alueen ihmisiin ja toimijoihin, uskaltaa käyttää maailmankieliä ja olla avoin keskustelemaan. Tähän eivät työntekijät yksin riitä, vaan tarvitaan aktiivisia seurakuntalaisia. Työntekijämäärä ja tilojen määrä vähenevät väistämättä, joten seurakuntalaisten rooli korostuu.

Minulla on hyvät vuorovaikutustaidot ja pystyn hahmottamaan asioita eri näkökulmista. Kykenen arvioimaan ja kehittämään toimintaani palautteen pohjalta. Olen ratkaisukeskeinen innostaja ja innostuja, ja minulla on tarvittavaa kokemusta johtamisesta. Ihan ensimmäisenä kysyisin, mitä hän asiasta itse ajattelee ja millaiset ovat kavereiden perusteet. Vaikka häntä eivät uskoon liittyvät asiat nyt puhuttelisi, juttelisin siitä, miten hän kirkon kautta voi vaikuttaa esimerkiksi tasa-arvoon tai ilmastoasioihin ja tehdä hyvää toisille. Jos hän olisi pettynyt kirkkoon tai sen kannanottoihin, sanoisin, että asioihin voi parhaiten vaikuttaa sisältäpäin. Kun vieraskielisten määrä kasvaa, pitää toimia monikulttuurisesti, tarjota paikkoja kohtaamiseen ja uskontodialogiin. Tätä ei kannata tehdä yksin, vaan muiden toimijoiden kuten kaupungin kanssa. Toinen asia, jossa kirkkoa tarvitaan, on kasvava yksinäisyys.

Kauniaisten suunnalta. Walk-in on matalan kynnyksen nopeaa tukea, joka ei korvaa pidempää psykoterapiaa ja muuta mielenterveysongelmien hoitoa. Tarvittaessa asiakkaan kanssa pohditaan pitkäkestoisen tuen tarvetta.

Rajoitukset loppuivat Kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti perjantaina 11.2. kumota yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten kieltämistä koskevan päätöksensä, Espoon

ja Helsingin hiippakunnat seurasivat saman tien perässä. Hiippakunnat päättivät purkaa koronapandemiasta aiheutuneet kokoontumisrajoitukset 14.2. alkaen. Tartuntatautilain määräykset ovat yhä voimassa. Ne velvoittavat tilojen käytöstä vastaavia toimijoita ehkäisemään lähikontaktien aiheuttamaa tartuntariskiä. Seurakuntien pitää huolehtia hygieniasta eli esimerkiksi käsideseistä. Myös maskien käyttöä suositellaan. Terveysturvallisuudesta on huolehdittava tehokkaasti tilai-

suudesta vastaavan seurakunnan omilla toimilla, kuten sijoittamalla ihmiset istumaan väljästi, tehostamalla ilmanvaihtoa tai porrastamalla kävijöiden tuloa tilaisuuteen.

Palveleva puhelin auttaa Viimeisten kahden vuoden aikana kirkon Palveleva puhelin on käynyt läpi suuria muutoksia. Kun aikaisemmin puhelimeen vastasi ympäri Suomea noin 2 000 päivystäjän joukko, nyt päivystäjinä toimi koko maassa

Esimiehenä olen strateginen, ratkaisukeskeinen, johdonmukainen ja optimistinen. Minulla on laaja johtamiskoulutus ja kokemusta seurakuntayhteisön esimiehenä toimimisesta. Vastaan, että siihen on monta syytä. Yksi niistä on, että uskoo Jumalaan ja haluaa kuulua Jeesuksen seuraajien joukkoon. Jos on epävarma uskostaan, voi kirkon kautta liittyä sen kulttuuriperinnön kannettavaksi. Kirkko pyrkii levittämään rakkautta maailmaan. Kirkkoon kuuluva liittyy siis hyvyyden joukkoihin. Kannattaa keskittyä diakoniaan ja jäsenyystyöhön, jotka kulkevat käsi kädessä. Diakonian asiakasmäärä ei ole vähenemään päin. Apua tarvitsevat myös monet muista kulttuureista tulleet. Jos ihmisiä autetaan silloin, kun he apua tarvitsevat, se helpottaa myös heidän integroitumistaan yhteiskuntaan. Jäsenyystyöllä vahvistetaan alueen ihmisten halua kuulua kirkkoon. Tähän kokonaisuuteen sisältyy uskontodialogi, joka auttaa alueella asuvia tutustumaan toisiinsa ja vahvistaa rauhaa.

2. 3.

823 vapaaehtoista ja 62 kirkon työntekijää. Tammikuussa 2020 Helsingin seurakuntien työntekijät jäivät seurakuntayhtymän päätöksellä päivystysvuoroista pois. Samalla Vantaan seurakunnat irrottautuivat kokonaan pääkaupunkiseudun Palvelevasta puhelimesta, minkä Espoon seurakunnat tekivät jo 2019. – Pääkaupunkiseudun seurakuntien työntekijät olivat hoitaneet myöhäisimpiä kello 24–03 päivystysvuoroja, joihin on vaikea löytää vapaaehtoisia päivystäjiä. Siksi lyhensimme vastaus-

aikaa kolmella tunnilla, kertoo Helsingin Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Raija Narvila. Narvila iloitsee siitä, että syksyn kurssilta tuli 20 uutta ja aktiivista päivystäjää mukaan. Nyt Helsingin alueella on 80 vapaaehtoista päivystäjää, joista jotkut ovat espoolaisia tai vantaalaisia. Palvelevaan puhelimeen voi soittaa vuoden jokaisena iltana klo 18–24. Myös Palveleva chat ja Palveleva netti toimivat. Palvelevassa puhelimessa puhuttiin viime vuonna 44 836 kertaa. Palvelevassa chatissa käytiin 5 000 keskustelua.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Ilmoita lapsesi seurakunnan kesäkerhoon Lapsityönohjaaja Aila Pihlajavesi, millaista kesätoimintaa Espoon tuomiokirkkoseurakunta tarjoaa alakouluikäisille? – Järjestämme ensi kesänä neljä kesäkerhoa ja yhden leirin. Kesäkerhot järjestetään Auroran, Kalajärven, Kauklahden ja Suvelan kappeleilla, ja jokaiseen niistä otetaan noin 30 lasta. Ne on tarkoitettu ykkös- ja kakkosluokkalaisille. – Hvittorpin leirikeskuksessa 6.–9. kesäkuuta pidettävä leiri on jo täynnä, mutta varasijoille voi ilmoittautua.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 27.2. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Tiia-Maria Saari. Pysäkkimessu: ”Kevät tuo uuden verson” su 27.2. klo 18. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, kirkkoherra Ari Paavilainen, kanttori Leena Talvio. Tuhkakeskiviikon messu ke 2.3. klo 18. Pappi Iida Rotko, kanttori Marja-Liisa Talja. Vanhan perinteen mukaisesti halukkaat saavat otsaansa tuhkaristin, katumuksen merkin. Messu su 6.3. klo 10. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Mari Mathlin, urkuri Teemu Suominen, kanttori Anna-Liisa Haunio.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 6.3. klo 12. Linervo, Koivusalo. Kalajärven kappeli Messu su 27.2. klo 16. Muurimäki, Talja. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 6.3. klo 12. Pyhäkoulu. Liiman, Suominen. Suvelan kappeli Messu su 6.3. klo 15. Malvaranta, Haunio. Halleluja-messu pe 11.3. klo 18. Nuorisotiimi. Viherlaakson kappeli Messu su 27.2. klo 12. Kuusinen, Talvio. Iltamessu su 6.3. klo 17. Marte. Messun jälkeen Vaeltajan majatalo, Ks. kappelin tiedot.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 28.2. klo 19.

JUSSI HELTTUNEN

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Milloin kesäkerhot järjestetään? – Kahden ensimmäisen kesälomaviikon ajan eli 6.–17. kesäkuuta arkipäivisin kello 9–15. Kesäkerhoon voi tulla yhdeksi tai kahdeksi viikoksi. Meidän seurakuntamme kesäkerhoissa tarjotaan päivittäin lämmin lounas ja välipala. Millaista ohjelmaa on luvassa? – Kappelilla touhutaan sekä sisällä että

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO

– Seurakunnan kesäkerhossa leikitään, pelataan, askarrellaan ja retkeillään, Aila Pihlajavesi sanoo.

ulkona ja tehdään sellaista, mistä lapset pitävät. Leikitään, pelataan ja askarrellaan. Luvassa on myös hiljentymishetkiä ja lukutuokioita. Useimmissa kerhoissa tehdään retkiä esimerkiksi lähialueelle tai luontoon. – Seurakunnan lastenohjaajat ja perhetoiminnan ohjaajat toimivat kerhojen ohjaajina. Lisäksi mukana on yläkouluikäisiä isosia. Lapset rakastavat heitä, ja heistä on paljon apua.

Eläkeläiskerho to 24.2. ja 10.3. klo 12.30. Perhekerho to klo 10.

kerho to 10.3. klo 17.30. Perhekahvila pe klo 9–12. Tanssi vauvan kanssa ma klo 13.30. ILM. mia.blomstedt@evl.fi www.kalajarvenkappeli.fi

AURORAN KAPPELI

KAUKLAHDEN KAPPELI

Kappelilounas ma ja to klo 11–13, hinta 2–5 e. Alkuhartaus klo 11. Eläkeläiskerho ti 1.3. klo 13. Raamattu-rukouspiiri ti 1.3. klo 18.30. Toivoa naisille ke 2.3. klo 17. Ikoniluento: Jeesuksen elämä ja opetukset ikonien kertomana la 5.3. klo 12. Alarik Corander. Runopiiri ti 8.3. klo 14.30. Gospel riders ti 8.3. klo 18. Perhekerhot ma ja ja pe klo 10. Vauvakerho to klo 13. Café Aurora ma–to klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

Eläkeläiskerho ma 28.2. klo 13. Neulontaillat kappelilla- puikot heilumaan! ma klo 18–20. Haluatko oppia miten villasukan kantapää tehdään? Emäntänä vapaaehtoinen Sari-mummu. Raamattu rakkaaksi ti klo 18, 1.3. alkaen. Rohkaisua ja näkymiä Vanhasta testamentista. Ari Kunnamo. Kappelilounas ti klo 11–12.30, hinta 2–4 e. Maaliskuun torstaiset keittopäivät Yhteisvastuun hyväksi to 3.3. klo 12–13.30. Hinta 2–5 e. Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 2.3. klo 18. Juha Hiltusen teos: ”Valokuva Jeesuksesta”. Dos. Janne Nikkinen. Luovatkädet-käsityöpaja ma 7.3. klo 13–15. Rukouspiiri ke 9.3. klo 18. Perhekerhot: Esikoisvauvat ja

KALAJÄRVEN KAPPELI Gospel Dance & Lattarit ma klo 17 ja klo 18 Hiirisuon asukaspuisto. 5 e/ tunti. ILM. mia.blomstedt@evl. fi. Eläkeläiskerho to 10.3. klo 13. Perhekerho ke klo 9.30. Iltaperhe-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2022

Kuinka paljon kerho maksaa? – Viikon hinta 60 euroa, ja molemmat viikot yhteensä maksavat 100 euroa. Niistä on mahdollista hakea maksuvapautusta. Kesäkerhoihin ilmoittaudutaan Espoon seurakuntien verkkosivuilla helmikuun loppuun mennessä. PAULA HUHTALA Ilmoittautuminen Espoon seurakuntien kesäkerhoihin viimeistään 28.2. osoitteessa espoonseurakunnat.fi/kesatoiminta

-taaperot ke klo 10. Iltaperhekerho ke 2.3. klo 17.30. Perhekahvila to klo 9.30–12. Vauvakerho to klo 12. Tulossa! ”Luovasti Raamatun äärellä”- kuvataideryhmä to 17.3.–5.5. klo 18–20. Työstetään tekstin herättämiä ajatuksia maalaten. Aiempi kokemus ei tarpeen. Tied. ja IIM. mari.mathlin@evl.fi, 050 4380 182. Taidenäyttely 1.–31.3. Päivi Kokko. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Laulu & laulun tarina to 3.3. klo 18.30. Mirkka Paajanen: ”Että muistaisit saman”. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy. Eläkeläiskerho ma 7.3. klo 13. Gospel-lattarit ma I-ryhmä klo 18–19, II-ryhmä klo 19–20. 5 e / kerta. Toivoa naisille – rukouspiiri ti 1.3. klo 18. Perhekerho ke klo 10. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Eläkeläiskerhot: to 3.3. klo 10.30 ja ke 9.3. klo 13.

Iltaperhekerho ma 28.2. klo 17.30. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Pyhäkoulu su klo 15. Naisten raamattupiiri su 27.2. klo 15. Päivärukous ma ja to klo 13. Suvelan lauluryhmän harjoitukset ma klo 16.30–18. Tied. josefiina. haapalainen@gmail.com. Diakonia- ja lähetyspiiri ma 28.2. klo 18. Käsityöpiiri ti 1.3. klo 10–12. Kappelilounas ti klo 12. Hinta 1,5–3e. Israel-webinaari ti 1.3. klo 16–17.30 Teamsin kautta. Tied. ja ILM. helene.taal@evl.fi. Eläkeläiskerho Teräskukat to 3.3. klo 13. Näkövammaisten raamattupiiri to 3.3. klo 13. Keskusteluilta katsomusten kohtaamisesta ja yhdessä elämisestä to 3.3. klo 18. Katsotaan ”Aatos ja Amine” -elokuva, jonka jälkeen aiheesta Erätuli-keskustelu. ILM. 28.2. mennessä: marja.malvaranta@evl.fi, 040 5311 040.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3.

Naistenpäivä: ”Elämän värit” 5.3. klo 9.30–15. Kuvatyöskentelyä, lounas (10 e), rentoutumis- ja liikeharjoituksia, päätösmessu. ILM. kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Kanervapiiri ma 7.3. klo 13. Perhekerho pe klo 10. Vauvakerho ma klo 13.30. Family Tuesdays, Perheiden tiistai: ti klo 13.15–15. Musisoidaan yhdessä - Haluatko tulla esiintymään, soittamaan, laulamaan, säestämään su 27.2. klo 15 Suvelan kappelille? ILM. anita. kyonsaari@evl.fi. ”Sodan varjot” su 13.3. klo 15. Marja Klefström: ”Vanhempien sotakokemukset seuraavan sukupolven elämässä”. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 6.3. klo 18–19.30. Iltapala. Pakolaistyöntekijä Tarja Ikäheimonen. Esirukousta. Lähetyspiiri ma 28.2. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13, hinta 2–4 e. Eläkeläiskerho ke 2.3. klo 13. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Perhekahvila to klo 9.30–12. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila aukeaa ma 28.2.! Avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus to 3.3. klo 11.30.

LIVEKESKUSTELUT Seurakunnan työntekijöiden vuorovaikutteiset keskustelut seurakuntalaisten kanssa Instagram-livessä arkisin. Julkaisuajankohta vaihtelee eri viikoilla. Tule paikalle: Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta.

KÄVELLÄÄN YHDESSÄ! Haluatko kävelylle hyvässä seurassa? Yhteiskävelyt torstaisin klo 10.30 Kauklahden ja klo 15 Suvelan kappelilta. Ei ilmoittautumista, lisätiedot anita.kyonsaari@ evl.fi (Suvela) ja mari.mathlin@evl. fi (Kauklahti).

kanerva@evl.fi, 050 5110 165. 2.3. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen 9.3. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin 16.3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin 23.3. Kipinöitä parisuhteen kosketukseen 30.3. Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin 6.4. Syventäviä työkaluja parisuhteen ristiriitoihin

PARISUHDE JA VANHEMMUUS Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi 040 5474146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kurssi 25.–27.3. Hvittorp. Ei kriisipareille. Hinta 120–140 e / pari. Ohj. Sirpa ja Reijo Tuori. ILM. www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Tied. Kirsi. Parisuhteen lataamislauantai 19.3. klo 10–14 Kauklahden kappeli. Tied. ja ilm. Outi. Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa 24.3. klo 18–19.30 Suvelan kappeli. Ohj. Minna Oulasmaa Väestöliitosta. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216. Keskusteluryhmä sateenkaariaikuisille. Aiheina mm. turvallinen hengellisyys, yhdenvertaisuus, hengellinen väkivalta. 24.3. ja 20.4. klo 18. Tied. ani.iivanainen@evl.fi, 040 5725 344.

WALK IN -TERAPIAA NUORILLE Yhden tapaamisen keskusteluapua 16–29 -vuotiaille nuorille ratkaisukeskeisen terapian menetelmin. Walk in -terapia pyrkii helpottamaan oloa ja löytämään ratkaisusuunnan. Se on anonyymiä ja ilmaista. Lähetettä tai ajanvarausta ei tarvita. Vastaanotot 11.3. alkaen perjantaisin klo 13–16 Viherlaakson kappelissa. Ks. www.espoonseurakunnat.fi/walkin-terapia.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

1–2-luokkalaisille ma–pe 6.–17.6. klo 9–15 Auroran, Kalajärven, Kauklahden ja Suvelan kappelissa. Hinta 60 e / vko ja 100 e / 2 vkoa. Mahd. maksuvapautukseen. ILM. 28.2. asti: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Tied. aila. pihlajavesi@evl.fi.

Keskusteluapua, sielunhoitoa, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Tied. ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165 ja outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146. Silta - paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Ajanvaraus: 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

PARI ASIAA -PARISUHDEILLAT

TUKEA VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA

Onnellisen parisuhteen rakennusaineita etsitään keskiviikkoisin klo 18–19.30 Suvelan kappelissa. Kataja ry:n vertaisohjaajat Mari ja Jaakko Laurikainen. Tied. kirsi.

Diakonian ajanvaraus alueesi työntekijältä: Aurora: 040 7636599, Espoon keskus ja Suvela: 040 531 1037, 050 438 0189, 040 547 1861,

KOULULAISTEN KESÄKERHOT

Pohjois-Espoo: 040 736 9315, Länsi-Espoo: 050 438 0176, 040 513 0862, Viherlaaksolahti: 040 572 5344 www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme vahvasti läsnä − seuraa meitä! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: Espoon tuomiokirkko Tapahtumahaku verkossa ja koronaohjeet: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat www.espoonseurakunnat.fi/infoja-asiointi/koronaohje

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Noudatamme toiminnassamme voimassa olevia viranomaisten määrittelemiä koronaohjeita. Kokoontumisrajoitukset on toistaiseksi purettu. Espoonlahden seurakunnan tapahtumissa on vahva maskisuositus, huolehdimme käsihygieniasta ja pyrimme järjestämään tapahtumat väljästi niin, että turvavälit toteutuvat. Ajankohtaiset tiedot koronarajoituksista: espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje.

MESSUT Leipämessu pe 25.2. klo 10 kirkko. Messun jälkeen maksuton keittolounas. E. Aalto, Vastamäki, Ojala. Seuraava leipämessu 25.3. Laskiaissunnuntain messu su 27.2. klo 11 kirkko. Lehti, Ojala. Myös striimattuna. Yhteisömessu yhteisessä työssä Verkoston kanssa su klo 16 kirkko. 27.2. Panu Pitkänen ja Riikka Hartikainen. 6.3. Marko Huhtala ja Riikka Hartikainen. Musiikki Ver-

kosto Kollektiivi. Etkokahvit klo 15.30 alkaen: kahvia ja teetä. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Messun jälkeen keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 27.2. klo 17 Soukan kappeli. Aalto E., Ojala. Iltatee. Tuhkakeskiviikon messu 2.3. klo 18 kirkko. Lehti, Puukko. Siioninvirsiseurat pe 4.3. klo 18.30 kirkko. Iltatee. Messu su 6.3. klo 11 kirkko. Santaharju, Joel Reinaru, Yli-Jaskari. Myös striimattuna. Iltamessu su 6.3. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Yli-Jaskari.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496. Meren ja taivaan välillä to, parill. vkot klo 14–15.30 EMY ry:n tilassa (Merenkäynti 3). Kaikille avoin, luottamuksellinen keskusteluryhmä. Leskenlehdet pe 25.2. klo 12.30–14 Soukan kappeli. Keskusteluryhmä leskeksi jääneille. Muistisairaiden ja omaisten ryhmä pe 25.2. klo 10–12.30 Soukan kappeli. Vertaistukea muistisairaiden omaishoitajille. Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30–20 Soukan kappeli. Ryhmässä vertaisohjaaja. Tied. Esa 0500 319 789. ArkiYstävätoiminnan info la 12.3. klo 10–14 Teamsissa. Onko sinulla pari tuntia aikaa viikossa? Lähde ArkiYstävä-vapaaehtoiseksi! Vapaaehtoisena voit toimia juttu- tai ulkoiluseurana vanhukselle tai yksinäiselle. Infossa tietoa ArkiYstävä-toiminnasta Espoon seurakunnissa. Koulutus on maksuton. Ilmoittautumiset 4.3 mennessä Minna Maijaselle p. 040 705 3358 minna.maijanen@evl.fi tai Maria Virtaselle p. 050-4380238 maria.e.virtanen@evl.fi.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Lainattavissa myös musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Rukoillaan yhdessä kaiken maailman asioiden puolesta: ma 28.2. klo 12–13 kirkko. Piipahda osaksi

aikaa tai ole mukana koko tunti. Voit jättää rukousaiheita: eveliina. roznovski@evl.fi tai tuula.olli@evl. fi. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Toivoa Naisille ke 2.3. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot. Liitytään maailmanlaajaan rukousketjuun, jossa muistetaan heikossa asemassa olevia. Rukouksen äärellä su 6.3. klo 13–15.30 kirkko. Ollaan yhdessä Taivaan Isän edessä ja rukoillaan miten kukin taitaa; hiljaa tai ääneen. … ja luetaan Raamattua Verkkoraamis ti klo 14–15 Teams. Käydään läpi Apostolien tekoja. Linkki verkkosivuilla. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Miesten raamattupiiri to 24.2. ja 10.3. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4e. Raamattu ja rukous -ilta pe 4.3. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Israel-rukouspiiri ti 8.3. klo 18.30 kirkko.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Aamupala ti klo 9–10 kirkko. Vapaaehtoinen maksu. Diakonialounaat paikan päällä ma ja to klo 12–13 kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30). Aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e.

TAVATAAN TAAS! Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Käsityökerho ma klo 12.30–14.30 Soukan kappeli. Tarkoitettu kaikenikäisille käsitöistä kiinnostuneille. Maa ja taeva vahel ma 28.2. klo 18–19.30. Ühine ajaveetmine esmaspäeviti Espoonlahti kirikus kl 18–19.30, paaritutel nädalatel. Lisateavet annab Klarika Vastamäki. Laulukerho ti 1.3. klo 13 kirkko. Lauletaan virsiä kanttori johdolla. Pullakahvit 1.5 € Kultavilja ti 1.3. klo 12–14 Soukan kappeli. Yksinäisille liikuntarajoitteisille vanhuksille. Kuljetus järjestetään tarvittaessa. Tied. ja ilm. Eija Siivonen 041 534 1706. Posliininmaalausryhmä ma klo 12 Soukan kappeli. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115. Ikäihmisten kerhot viikoittain: ma klo 10 kirkko ja klo 12.30 Kaskikappeli. Ti klo 14 Mäntykappeli. Ke klo 14.30 Puistokartanon palvelutalo. To klo 13 Soukan kappeli ja pe klo 14 Merikartanon palvelutalossa hartaus- ja keskustelupiiri. Tied. Eija Siivonen, 041 534 1706.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3.

Yksinhuoltajien olohuone to 3.3. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Tule tapaamaan muita yksinhuoltajia/lähivanhempia omaan olohuoneeseen. Lastenhoito. Keskusteluryhmä murrosikäisten nuorten (10–18 v.) vanhemmille ti 8.3. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Kahvitarjoilu pienen purtavan kera (vapaaehtoinen kahvimaksu). Ilm. 28.2. asti: tanja.routama@evl. fi. Naistenpäivän vauvatreffit ti 8.3. klo 12.30–14.30 kirkko. Tule pop up -tapahtumaan kirkolle. Hemmottelua vauvoille ja vauvaäideille. Lounas ja kakkua. Lukupiiri ti 15.3. klo 18 kirkko. Kirjana Anni Kytömäki, Margarita. Tied. Maisa Tervo, 050 592 8388. Kansainvälinen kuoro aikuisille la 26.3.–21.5., parill. vkot, klo 18–19.30 kirkko. Kuorossa käytettävät kielet mm. englanti, suomi, venäjä, arabia, armenia. Tied. Sirarpi Tovmasyan, 0440 767 614, sirtov2004@yahoo.com.

Perhetyöntekijä Mia Silvola toivottaa lapset tervetulleiksi pyhäkouluun.

Tiesitkö?

COLOURFUL ESPOO

Pyhäkoulua voi käydä myös kirjeitse kotona Omalla nimellä kotiin saapuva kirje on monelle lapselle hauska yllätys.

YKSINÄISTEN PUHELIN

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

apset pohtivat välillä hyvinkin syvällisiä elämän kysymyksiä. – Pyhäkoulu on turvallinen paikka ihmetellä niitä yhdessä, kertoo Olarin seurakunnan perhetyöntekijä Mia Silvola. Olarin seurakunnassa lapset voivat osallistua pyhäkouluun joka sunnuntai Matinkappelilla kello 12 järjestettävän messun tai hartauden yhteydessä. Lapsi voi osallistua pyhäkouluun yksin tai yhdessä aikuisen kanssa. Pyhäkouluun voi piipahtaa vaikka vain hetkeksi. Kirjepyhäkoulua käy tällä hetkellä noin sata olarilaista lasta. Noin kerran kuussa lapsille postitettavat kirjeet sisältävät Raamatun kertomuksia, askarteluohjeita ja värityskuvia. Kirjepyhäkoulu tarjoaa lapselle mahdollisuuden hiljentymiseen ja yhteiseen hetkeen oman aikuisen kanssa. OMALLA NIMELLÄ kotiin saapuva kirje on monelle lapselle aivan erityinen asia, sillä lapsi vastaanottaa nykyisin hyvin harvoin kirjepostia. Myös esimerkiksi Pakilan seurakunnassa lapset voivat käydä pyhäkoulua kirjeitse. Kirje postitetaan lapsen ni-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2022

Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteys- ja ylistysilta la 12.3. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. International evening of fellowship and praise with food, music and dance. Next evenings 2.4., 7.5. facebook. com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo.

mellä, ja osoitelapussa lukee pienen pyhäkoululaisen nimi tikkukirjaimin. – Olen kuullut, että jotkut lapset ovat oppineet lukemaan oman nimensä kirjepyhäkoulun kuoresta, kertoo lastenohjaaja Heli Sjöberg Pakilan seurakunnasta. Kirjepyhäkoulun posti lähetetään Pakilassa koteihin yksitoista kertaa vuodessa. Kolmivuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille suunnatusta kirjeestä löytyy värityskuva, ainakin yksi askartelutehtävä, lasten virsiä, Raamatun kertomus sekä aikuisille tietoa kirjeen teemasta. Heli Sjöberg tietää, että lapsiperheiden elämä on hektistä. Pyhäkoulukirjeen äärelle voi kuitenkin rauhoittua vaikka pienissä pätkissä. Sjöberg haluaa kirjeen tarjoavan lapselle ja vanhemmalle iloisen ja hyvän hetken. Hän laittaa kirjeisiin myös vinkkejä, miten voi auttaa toista, esimerkiksi kaveria tai sisarusta. – Toivon kirjeiden auttavan löytämään iloa, jota maailmassa on oikeasti tosi paljon, Sjöberg sanoo.■ Katso lisätietoa pyhäkouluista Espoossa osoitteesta espoonseurakunnat.fi/pyhakoulu.

Kaipaatko juttuseuraa? Jätä tekstiviestillä soittopyyntö numeroon 046 899 2860. Seurakunnan vapaaehtoinen soittaa sinulle viikon sisällä.

LAPSILLE TEKEMISTÄ Perhekerhot ja vauvakerhot pyörivät normaalisti. Katso tarkempi aikataulu ja paikkatiedot verkosta. Tervetuloa mukaan!

KURSSIT JA RETKET RRRRR: Raamattua, Rukousta, Ravintoa, Rakkautta, Retki ma 7.3. klo 18–20 kirkko. Haluaisitko ylittää oman mukavuusrajan ja tutustua itselle ventovieraisiin ihmisiin? Uskotko kenties Jumalaan toisin kuin kirkko opettaa? Tai onko usko Jumalaan sinulle elämää kantava voima? Kokoonnumme kahdeksan kertaa, tied. Eveliina Rožnovski p. 041 518 1244.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Noudatamme seurakunnan toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Toistaiseksi kirkkoon ja kappeleihin voidaan ottaa puolet enimmäishenkilömäärästä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Näköalat kirkastuvat! − laskiaissunnuntain messu ja kirkkokahvit su 27.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rissanen, Raunu, Latvanen. Musiikissa mukana Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro. Kappelimessu su 27.2. klo 17 Perkkaan kappeli. Raunu, Latvanen. Tuhkakeskiviikon messu ke 2.3. klo 19 Leppävaaran kirkko. Arki-illan messu to 24.2. ja 3.3. klo 17 Leppävaaran kirkko. Hengähdyshetki arjen keskellä joka torstai klo 17. Messu kestää noin 20 min. ja sinne on helppo poiketa esimerkiksi työmatkalta tai kävelyreissulta. Ihmeellinen turvapaikka – perhemessu su 6.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana muskarikuoro Huiske, muskariope Essi, Outi-kanttori ja lasten pappi Kirsti. Kiusausten keskellä – messu ja kirkkokahvit su 6.3. klo 13 Karakappeli. Alanne, Hyry. Kylväjän lähetyspäivä su 6.3. klo 12.30–14.15, Teams. Jarmo MäkiMikola ja Minna Aro Lähetysyhdistys Kylväjästä. Tilaisuus toteutetaan etäyhteydellä. Ilmoittautuminen viim. 28.2.: menni.nousiainen@evl.fi. Linkki tilaisuuteen on myös verkkosivuilla. Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu su 6.3. klo 13 Perkkaan kappeli. Pastori Ramez Ansara. Siioninvirsiseurat ma 7.3. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Puhujina Veli-Matti Hynninen, Aarne Laasonen sekä Erkki Koivusalo, joka toimii myös illan isäntänä. Seurat joka kuukauden 1.maanantaina.

PAASTONAIKA ALKAA Tuhkakeskiviikkona ke 2.3. Leppävaaran seurakunnan #ashtagtapahtumissa voit saada halutessasi tuhkaristin otsaasi merkiksi paastonajan alkamisesta. Tapahtumat ovat ulkona ja alkavat kello 17. Mukana on seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Löydät meidät täältä: KilonRistin lähistöllä. Tule juttelemaan! Piirrämme tuhkaristejä klo 17–18.30. Teetä ja sympatiaa kirkon sisäpihalla, Leppävaaran kirkko. Pysähdy teekupposelle ja juttelemaan. Messu kirkossa klo 19. Karakappelin edustalla. Tuhkaristejä piirretään klo 17−18.30. Klo 18

korkeus 100 mm S. 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3.

lauluhetki kappelisalissa, mukana Sari Anetjärvi.

PYHÄPUHETTA Podcastissa pureudutaan aina johonkin viikon raamatunteksteistä. Uusi Pyhäpuhe ilmestyy lauantaisin klo 18 ja jää myös myöhemmin kuunneltavaksi. Löydät Pyhäpuheen monista podcastpalveluista, Spotifysta ja YouTubesta. Tekstiversio: leppavaaranseurakunta.wordpress.com/.

RUKOUSYÖ Aiheena ”Rukousvastauksia” Hvittorpissa la–su 19.–20.3. Yhteistä ja itsenäistä rukousta, yhteistä jakamista koetuista rukousvastauksista ja vastausten tarkoituksista, hiljentymistä, kehon ja mielen hoitoa. Hinta 35 e. Kuljetus omin kyydein. Yössä mukana vapaaehtoistyön ohjaaja Heli Siltakorpi. Lisätiedot ja ilm. viim. pe 4.3.: heli. siltakorpi, heli.siltakorpi@evl.fi, p. 040 537 6876.

KONSERTTI Da pacem Domine − Arvo Pärtin musiikkia pe 4.3. klo 19 Leppävaaran kirkko. Arvo Ensemble: Linnéa Sundfaer Casserly, Sirkku Rintamäki, Mats Lillhannus ja Jussi Linnanmäki, laulu; Markku Mäkinen, urut. Ohjelmassa mm. Berliner Messe, Da pacem Domine ja Cantate Domino canticum novum. Vapaa pääsy.

NAISTENPÄIVÄ Naisen elämä − mutaa vai mestariteos? Naistenpäivä la 12.3. klo 10–16 Karakappeli. Pohdimme yhdessä omaa elämäämme ja arvoamme Jumalan silmin. Puhujina seurakuntalainen.fi:n päätoimittaja Sari Savela ja diakoni Harriet Lohikari. Keittolounas 10 e. Myyntituotteita ja rukouspalvelua. Tied. Harriet Lohikari, p. 040 531 1057

KUORO KAIKILLE Kuoro kaikille alkaa -kevätkausi alkaa ke 16.3. klo 18-19.15 Leppävaaran kirkollaMuut kevään kerrat 30.3., 20.4. ja 4.5. Lisätietoja kanttori Outi Noponen, outi.noponen@ evl.fi.

AIKUISILLE Lectio Divina − raamattumietiskely joka toinen to 10.3. klo 10 Karakappeli. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574. PäiväRaamattupiiri joka to 17.2. klo 14 Karakappeli. Karita Salminen, 040 536 7066. Uutun Raamattupiiri joka ma 14.2. klo 18.15 Uuttu. Tuomas Valmari, 040 547 2016. Raamattu- ja rukousryhmä joka ke 2.3.klo 18 Perkkaan kappeli. Anni Katajisto, 040 566 0963. Raamattupiiri ma 14.2. klo 18 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Ohj. Irma Kallamäki. Tied. heli.siltakorpi@evl.fi, p. 040 537 6876.

Naisten kesken -ryhmä ke 2.3. klo 18.30 Uuttu. Kevään muut kokoontumiset 6.4. ja 4.5 . Eija Ala-Venna, 045 675 5321. Runopiiri joka toinen ti 22.2. klo 18 Karakappeli. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574. Äiti Teresa -piiri joka to klo 11−13 Karakappeli yläsali. NäppärätNäpit – käsitöiden parissa kirkolla joka to alkaen 24.2. klo 11–13. Tied.t Riitta Türkmen, 040 546 5198 Luova mieli ja osaavat kädet ma 7.3. klo 11 Karakappeli Tehdään yhdessä käsitöitä, jutellaan taiteesta, kokeillaan uutta, tai ollaan ja ihmetellään. Lähtöajatuksena ommella kappeliin yhteinen ryijy, mutta voi tehdä myös omia käsitöitä. Tied. Riitta Türkmen, 040 546 5198. Etsivä löytää ti 8.3. klo 13 Raitin Pysäkki. Elämän pohdiskelua rennosti kahvikupin äärellä. Kilon kristityt keskustelevat keväällä Jeesuksen vertauksista. Aiheena 10.3. klo 18 Teams-tapaamisessa on ”Ansioton palvelija” -vertaus. Alustus: Kaija Rainio. Keskustelu. Teams-linkkiä varten lähetä sähköpostiosoitteesi: juhapekka.rissanen@evl.fi.

PARIASIAA-LUENNOT Tule pysähtymään hetkeksi parisuhdeasioiden äärelle Leppävaaran kirkolle (B-ovi). Luennot on suunnattu kaikille parisuhteesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Teemat ja päivämäärät: Ke 2.3. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen Ke 16.3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin Lisätietoja: Jukka Silventoinen, jukka.silventoinen@evl.fi ja Eira Salakka, eira.salakka@evl.fi

VARTTUNEELLE VÄELLE Varttuneen väen kerho joka to klo 13 Perkkaan kappeli ja joka ti klo 13 Karakappeli. Ohjelmallinen osuus ja ilmainen kahvitarjoilu. Ohj. Kimmo Vuorialho. Avoin kahvila ma 7.3. klo 13 Leppävaaran kirkko.

LAPSET JA PERHEET Arkin Vauvakerho ma klo 13−15 Lasten kappeli Arkki. Kirkon Perhekahvila ti klo 9−11.30 Leppävaaran kirkko. Kirkon Vauvakerho ti klo 13−15 Leppävaaran kirkko. Iltaperhekahvila ti klo 16.30−18.30 Leppävaaran kirkko. Karakappelin Perhekahvila klo 9−11.30 Karakappeli. Uutun Perhekahvila to klo 9−11.30 Uuttu.

TAAPEROKIRKKO ”Jäätikön eläinten lumitouhut” pe 4.3. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Lasketellaan yhdessä pingviinien kanssa kohti pääsiäistä!

NUORILLE Siipi auki! Nuortentila Siipi on auki joka keskiviikko klo 18−20 ihan kaikille yläkouluikäisistä parikymppisiin. K-18 nuortenillat Siivessä lauantaisin klo 17 alkaen.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä, sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@ evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkolla.28.2. asti noutoruokajakeluna, hinta 2 e (niin kauan kuin annoksia riittää). Ti 1.3. alkaen diakoniaruokailu seurakuntasalissa, max 40 ruokailijaa kerrallaan. Jonottajille annetaan jonotusliput. Alussa lyhyt hartaus. Tarjolla vaihtuva lämmin ruoka ja jälkiruoka. Huonosti liikkuvia avustetaan ruuan hakemisessa. Maskisuositus.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000 (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

TURVALLISESTI MESSUUN JA TILAISUUKSIIN Noudatamme voimassa olevia kokoontumisrajoituksia ja terveysturvallisuusohjeita. Ajankohtaiset tiedot: www.espoonseurakunnat. fi/koronaohje ja www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: www.youtube.com/user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

MESSU Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 27.2. klo 10. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio. Messu kirkossa ja verkossa su 6.3. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Sari Rautio. Paastonajan aamumessu ke 9.3. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus. Matinkappeli: Messu su 27.2. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus,

Kertakin voi riitt ää

alkaa

11.3.

kanttori Sanna Franssila. Colourful Christian Worship Matinmessu Su 6.3. klo 17. Liturgia Tuija Samila, saarna Anna Poutiainen, kanttori Sanna Franssila. Messu on kaksikielinen, käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, Finnish-English. Tuhkamessu ke 2.3. klo 19. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila. Olarin kappeli: Messu su 27.2. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Tarjolla tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Katso lisää: risteys.fi. Liturgia ja saarna: 24.2. Tapio Suontakanen, 3.3 Jussi Koski., 10.3. Jussi Koski. Musiikki: Risteysbändi.

HARTAUSHETKI KIRKONMENOJEN AIKAAN Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 6.3. klo 12 Matinkappeli.

PAASTONAJAN ARKIRETRIITTI Kuuden viikon yhteinen vaellus, ke 2.3. 17.30 alkaen Olarin kirkon kerhosiivessä, läpi paastonajan kohti pääsiäisen riemua. Kukin osallistuja hiljentyy päivittäin itsenäisesti annettujen Raamatun tekstien äärellä. Viikoittain (2.3– 7.4) kokoonnumme kertomaan kokemaamme, oivalluksiamme ja tuntemuksiamme. Kunkin yksilöllisestä matkasta tulee näin jaettuna yhteinen matka. Tiedustelut ja ilmoittautuminen, tarja.valtonen@ kolumbus.fi.

PÄIVÄKERHOIHIN ILMOITTAUTUMINEN Syksyn 2022 päiväkerhoihin ilmoittaudutaan maaliskuun aikana. Päiväkerhossa 2–5-vuotiaat lapset kokoontuvat arkisin 2–3 kertaa viikossa leikkimään, laulamaan ja opettelemaan uutta. Päiväkerho on turvallinen, kahden aikuisen ohjaama varhaiskasvatusryhmä, jossa lapset huomioidaan yksilöinä ja heidän kasvuaan ja kehitystään tuetaan. Päiväkerhossa opitaan sosiaalisia taitoja, nautitaan leikeistä ja yhdessäolosta, ihmetellään maailmaa yhdessä ja kuullaan Taivaan Isästä. Maksuttomia päiväkerhoryhmiä on Olarin kappelilla, Olarin kirkolla ja Matinkappelilla. Ilmoittautumislinkki löytyy netistä: espoonseurakunnat. fi/olarin-seurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/paivakerhot.

AIKUISTEN RYHMIÄ Tapahtumien toteutuminen kannattaa varmistaa netistä: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Kunkin ryhmän kohdalla on vastaavan yhteystiedot. Diakonian työpaja ti klo 9–12 Olarin kirkon kerhosiipi. Karoliina Sivén 050 361 3357. Seniorikerhot: Ma klo 13 Matinkappeli, ke klo13 Olarin kappeli to klo 13 Olarin kirkko. Minna Martiskainen, 050 330 7129. Lukupiiri to 10.3. klo 14 Matinkappeli. Kirja: Anna Burns: Maitomies. leena.lenkkeri@gmail.com, 050 353 8398. Laulukoulu harjoittelee taas, maskien kanssa ke 2.3. 17.45–18.45. Muut kokoontumiset: Matinkappeli. ke 9.3. ja 23.3. sekä ke 16.30 Olarin kirkon kerhosiivessä.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3.

Hiljaisuuden jooga Olarin kappeli Hiljaisuuden joogan® -ryhmä Olarin kappelissa ma klo 17. Ryhmä on kuin liikunnallinen miniretriitti: vetäytyminen rukoukseen ja sisäiseen hiljaisuuteen liikkeiden kautta. ullamaijakyrola@hotmail.com tai 050 3465 348. Kirkonmäkikahvila 7.3. alkaen ma klo 11 Olarin kirkko. seijaelinaaakko@gmail.com, 050 328 1575. Neulekahvila ma klo 13 Chapple. 050 3307129. Miestenvuoro ma klo 13 Chapple. 050 330 7129. Rukouspiiri ma klo 14.30 Matinkappeli. elvi.hiltunen@gmail.com, 041 548 0668. Raamattupiiri ma klo 18 Matinkappeli. 050 357 3851, seija.talonen@ gmail.com. Raamattupiiri ti klo 12.30 Matinkappeli. 040 587 4635, pirjo.aunimo@gmail.com. Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 13 Matinkappeli. tarja.valtonen@ kolumbus.fi, 050 040 3852. Raamattupiiri verkossa ti klo 15.15. 050 3307129 tai minna. martiskainen@evl.fi. Lauluryhmä aikuisille ti klo 15.30 (Huom! kellonaika) Olarin kirkon kerhosiipi. Poikkeus ti 8.3., joka on peruttu. Lisätiedot: minna.halmetoja@kolumbus.fi, 044 7415187. Hiljaisen rukouslaulun ryhmä Matinkappeli joka toinen viikko, ti klo 18, seuraava 8.3. Raisa Saloheimo, raisa.saloheimo@gmail.com. Akvarellikerho ti klo 18 Olarin kappeli. tytti.seppala@live.com, 050 350 4360. Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki ke klo 11 Matinkappeli. virve@soini.info, 050 549 8695. Virsistä voimaa joka toinen to klo 12.30 Matinkappeli, seuraava 3.3. 040 703 5167. Lähetyspiiri to klo 15 Matinkappeli. Raisa Saloheimo, raisa.saloheimo@gmail.com. Aamurukoushetki pe klo 8.30 Matinkappeli, 4.3. alkaen. 050 553 2330. Leipäkahvila 4.3. alkaen pe klo 13 Matinkappeli.

KIRKKOHERRANVAALIN TOINEN VAALIPANEELI Olarin kirkossa la 12.3. klo 16. Tilaisuuteen voi osallistua tulemalla paikan päälle. Paneeli myös suoratoistetaan Olarin seurakunnan YouTube-kanavalla ja tallenne on myöhemmin katsottavissa.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Kirkkopolku 6 tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B

Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Ajankohtaiset tiedot löytyvät verkkosivuiltamme espoonseurakunnat.fi tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelimeen, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21. Noudatamme toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä.

KIRKON PERUSKORJAUS Sisätyöt jatkuvat kirkkokiinteistössä helmikuun ajan. Jumalanpalveluselämä jatkuu kirkkosalissa sunnuntaisin ja keskiviikkoisin. Muu toiminta käynnistyy kirkolla maaliskuun aikana. Lisätietoja toiminnasta löydät verkkosivuilta.

MESSU

KIRJALLISUUS TERAPEUTTINEN SURURYHMÄ

Oletko menettänyt läheisen? Vertaisryhmä etäyhteyksillä ke 9.3., 16.3., 23.3., 30.3., 13.4. ja 20.4. klo 18–20. Liittymislinkin saa sähköpostitse. Ohjaajina TM, pastori, kirjallisuusterapiaohjaaja Katja Hero ja TM, usk. ja psyk. lehtori, kirjallisuusterapiaohjaaja Saara Sahla. Tied. ja ilm. Hero, 050 583 6909 tai katja.hero@evl.fi.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.

AVOIN NEPSYPERHEIDEN PERHEILTA

Laskiaisen messu su 27.2. klo 10 Tapiolan kirkko. Linnoinen, Tervonen, Malkamäki. Viikkomessu ke 2.3. ja 9.3. klo 8 Tapiolan kirkko. Tervonen, Jurmu. Tuhkamessu ke 2.3. klo 18 Tapiolan kirkko. Paastonmatkan merkiksi messussa voi ottaa otsaan tuhkalla piirretyn ristin. Tervonen, Zitting. Messu su 6.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Zitting, Jurmu. Kaksikielinen ehtoollinen (suomi−englanti) ti klo 14 Otaniemen kappeli. Aaltopapit toimittavat ehtoollisen.

Matalan kynnyksen vertaistuellinen kokoontumispaikka NePsyperheille ti 8.3. klo 17.30 Mankkaan seurakuntakoti. Mukavaa yhdessäoloa, vertaistukea, aikuisille vapaata ja ohjattua keskustelua, lapsille tarjolla mm. leikkiä ja askartelua. Iltapalatarjoilu. Mukana lastenohjaaja Sari Häkki, diakoni Mirka Renvall ja varhaiskasvatuksen pappi Anu Ristimäki.

AVOIN KESKIVIIKKO KERHO

KUOROTOIMINTAA

Kerhosta voit tiedustella pastori Katja Hero, katja.hero@evl.fi, 050 583 6909 tai espoonseurakunnat. fi/tapahtumat. Kerho kokoontuu Tapiolan kirkon kirkkosalissa klo 13−14. Alussa pieni hartaus ja lopussa rukous. ”Axel ja Mary Gallen-Kallelan vaiherikas elämä” aiheena ke 2.3. klo 13. Kirjailija, VTM Sinikka Paavilainen.

KRISTILLINEN MEDITAATIO RYHMÄ Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 19.30−20.30 Mankkaan seurakuntakodilla. Ryhmä on avoin eikä ilmoittautumisia tarvita. Alaovi on lukossa. ja siksi osallistujien on oltava ulko-ovella viimeistään klo 19.30.

ONLINE ALFA Tutustumismatka kristinuskoon. Laadukkaiden tekstitettyjen videoalustusten jälkeen keskustellaan ryhmässä. Ohjaajina koulutetut vapaaehtoiset. 10 krt to 3.3.−19.5. klo 18−19.30 verkkoympäristössä (Zoom tai Meet). Ryhmässä 5−10 henkilöä. Alfa-päivä la 23.4, klo 10−15 Mankkaan seurakuntakodilla. Tied. ja ilm. sähköpostitse kristiina. larjava@evl.fi, 050 358 1064.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2022

ALAKOULUIKÄISET Kevätleiri 18.–20.3. Velskolan leirikeskuksessa. Tied. ja ilm. paheksuvakirahvi.fi. Lauluyhtye Dulcis laulamista stemmoissa kivassa nuorten porukassa. Harjoitukset joka toinen ma klo 18.30–20 Virsu/Tapiolan kirkko. Lastenkuoro Gospelkids klo 17–17.45 alle kouluikäiset, klo 17.30–18.30 alakouluikäiset, Virsu/ Tapiolan kirkko. Tule mukaan! Lisätietoja elina.jokivuori@evl.fi, 040 513 0845. Lauluklubi kokoontuu tiistaisin 22.3. alkaen klo 13.30 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Tule mukaan! Lisätietoja kuoroista elina.jokivuori@evl.fi, 040 5130845.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

MUISTOSI TAPIOLAN KIRKOSTA Mikä merkitys Tapiolan kirkolla ja sen yksityiskohdilla on sinulle? Jokainen muisto on yhtä arvokas. Muistoista kootaan pieni näyttely. Muistoja saatetaan käyttää myös

osana tutkimusta. Kirjoita joko nimelläsi tai anonyyminä. Kerro, mikäli olet halukas haastateltavaksi. Keräämme muistoja verkkolomakkeella osoitteessa espoonseurakunnat.fi/muistoja. Voit lähettää muistosi myös postitse: Sonja Grönqvist, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Tarkista ajantasaiset korona-ajan ohjeet ja tilaisuustiedot lähempänä ajankohtaa verkosta: www. kauniaistenseurakunta.fi.

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 27.2. saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja Danja Ojala, kanttorina Teija Palolahti. Su 6.3. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte. Gideonit avustavat messussa ja ovat mukana kirkkokahveilla.

KESKUSTELEVAT NAISET To 24.2. klo 14 Sebastoksen toimitilassa. Edelleenkö kiltti tyttö? Mukana Marja Railo.

AVOIN PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13-15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

ILON RYHMÄ Mielenterveysryhmä tiistaisin klo 15 Sebastoksessa.

VAUVAKERHO Ti 1.3. klo 13 kirkolla alatakkahuoneessa. Seuraavat tapaamiset: 15.3., 29.3., 12.4.

TUHKAMESSU Ke 2.3. klo 20 kirkon alasalissa, Anna-Kaisa Tuomi.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ To 3.3. klo 14–15.30 kirkolla alatakkahuoneessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

MONIKULTTUURISET PERHEET RYHMÄ La 5.3. ja 19.3. klo 9.30–11 monikulttuuri- tai maahanmuuttajaperheille Sebastoksessa Ryhmässä puhutaan suomea. Riittää, että osaa kieltä vähän. Ilmoitt. etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@ yahoo.es Ryhmää ohjaa Milena Raitmaa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 7.3. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 8.3. klo 13 kirkon yläsalissa, Kotipalvelu ja kotisairaanhoito Kauniaisissa. Kotihoidon esimies Jonna Hedström ja palveluohjaaja Sini Helenius.

MARTAT JA MARIAT To 10.3. klo 12 yläsalissa kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä.

SYKSYN VARHAIS KASVATUKSEN KERHOON ILMOITTAUTUMINEN Ks. kauniaistenseurakunta.fi/ tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi OBS! Aktuell info om evenemang

och coronarestriktioner på www. esboforsamlingar.fi/forstasidan. Kansliet öppnar för besök 3.3.

HÖGMÄSSOR Esbo domkyrka sö 27.2 kl. 12.15. Jäntti, Emilia Tikkala. Södrik kapell on 2.3 kl. 18.00. Askonsdagens kvällsmässa. von Martens, Tore Ahola. Esbo domkyrka sö 6.3 kl. 12.15. Kanckos, Kronlund, Brunell. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

VUXENVERKSAMHET Torsdagsträffen to 24.2 och 10.3 kl. 13–14.30 i Södrik kapell. En ny träffpunkt för daglediga med program, servering och andakt. Träffdax ti 8.3 kl. 13–14.30 i Köklax kapell. Vi träffas över en kopp kaffe och funderar på världens gång. Symamsellerna ti 8.3 kl. 16–19.00 i Vita huset. Prästgårdsg.1. Handarbetsgrupp.

STICKRAVE FÖR GEMENSAMT ANSVAR Lö 19.3 kl. 10–14 i Församlingsgården. Stickentusiast eller nybörjare?

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3.

Alla är välkomna till stickrave med brunch. Föreläsning: Stickknits Johanna Söderlund om växtfärgning av garn, workshops. Till förmån för Gemensamt Ansvar 2022. Mer info på www.esboforsamlingar. fi

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar ti 1.3 kl. 9.30 i Sökö kapell. On 2.3 kl. 9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. To 3.3 kl. 9.30 i Mattby kapell och fre 4.3 kl.9.30 i Köklax kapell. Ti 8.3 kl. 9.30 i Sökö kapell. On 9.3 kl. 9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. To 10.3 i Mattby och fre 11.3 i Köklax kapell. Alla vuxna använder munskydd och vi följer alla andra säkerhetsföreskrifter.

BARNENS SOMMARLÄGER Dagsläger för barn i åk 1–3 i Mattby kapell, 6–10.6 och 13–17.6 samt 20–23.6 kl.9–16. Pris från 60 euro. Övernattningsläger för 7–11-åringar på Solvalla 13–16.6. Pris 80 euro. Info om pris, syskonrabatt och möjlighet till befrielse av avgift på vår hemsida. Elektronisk anmälning till lägren via www.esboforsamlingar.fi 1–28.2. Platserna fylls i anmälningsordning. Mer info: Helena tfn 040 763 6250, helena. aitti-lindberg@evl.fi

DAGKLUBBAR 1.3 börjar anmälningen till hösten 2022. Mer info följer på www. esboforsamlingar.fi

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika.lemberg@evl.fi samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi. Församlingen kan hjälpa med att skaffa covidintyg. Boka tid för träff med diakon Taina.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA Sö 27.2 Fastlagssöndagens kvällsmässa kl. 18. Sö 6.3 Högmässa kl. 12. Konfirmander från Enä-Seppägruppen medverkar.

KYRKOSYFÖRENING On 23.2 och 2.3 i övre brasrummet

kl. 10−11.

FAMILJELYKTANS UTETRÄFF

Elämänkaari

To 3.3 i Thurmansparkens lekpark kl. 9.30.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP To 24.2 och 3.3 i övre brasrummet kl. 10-11.

TISDAG 1.3 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30 Sångstund för pensionärer i kyrkan kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Åland 100 år. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i övre salen kl. 18.

FAMILJEKVÄLL On 2.3 i kyrkan med matservering, program och andakt 17.15−19.15.

TISDAG 8.3 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i övre salen kl. 18.

International

Worship Service in English on Sunday March 6th at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. International Adult Choir! We sing in Finnish, English, Russian, Armenian and Arabian. The choir will meet at Espoonlahti Church, Kipparinkatu 8, every other Saturday 18−19.30: 26.3, 9.4, 23.4, 7.5. and 21.5. For more information contact: Sirarpi Tovmasyan (Sira), 0440 767 614 sirtov2004@yahoo.com.

Yhteiset

Lähtisitkö ArkiYstäväksi? ArkiYstävä-info la 12.3.2022 klo 10–14 Teamsissa. Onko sinulla aikaa tunti tai kaksi viikossa? Voit toimia juttu-ja ulkoilukaverina yksinäiselle. Tutustu ArkiYstävätoimintaan la 12.3. klo 10-14. Info pidetään etänä, Teamsin kautta. Info ei vielä sido toimintaan. Tied. ja ilm. viim. pe 4.3.: minna.maijanen@evl.fi tai maria.e.virtanen@evl.fi

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Linet Oodi Onerva Filppula, Ida Ester Johanna Hakkarainen, Vilma Linnea Kalliola, Viljam Edvin Oliver Loikkanen, Santtu Jooa Juhani Punnonen, Vilja Aino Maria Toikka. Avioliittoon aikovat Marko Kalevi Tuominen ja Anne Mirjam Maria Kostilainen. Hautaan siunatut Kirsti Maria Haapala 87 v, Irja Annikki Halonen 80 v, Jouni Kalevi Heinänen 53 v, Unto Olavi Iso-Koivisto 78 v, Anna-Liisa Jokivirta-Tulokas 85 v, Antti Aarne Jousjärvi 90 v, Jouko Tuomas Olavi Kavanen 86 v, Kaija Eliisa Laitinen 67 v, YrjöPekka Lehtonen 70 v, Tarja Tuulikki Lindström 77 v, Ellen Annikki Mankinen 94 v, Eino Juhani Mustonen 78 v, Anneli Karin Palonkorpi 93 v, Reijo Ilari Pietikäinen 81 v, Ilkka Veikko Rafael Pohjanoksa 80 v, Martti Kalevi Reinikainen 94 v, Taimi Esteri Siiskonen 90 v, Martti Olavi Suomalainen 86 v, Teja Eero Olavi Suominen 82 v, Arto Allan Säisä 2 v, Helmi Aliina Tolvanen 103 v.

76 v, Jouko Juhani Korhonen 91 v, Veijo Vesa Koskinen 78 v, Kim Fredrik Lindqvist 59 v, Armas Viljam Lohilahti 90 v, Teuvo Tapio Räsänen 78 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Mikael Kekoni, Aurora HelmiMaria Kilpirinne, Stella Sari Eleonora Murto, Viena Olivia Nyholm, Stella Olivia O’Neill, Niilo Henrik Partanen, Anton Tauno Johannes Viinanen, Urho Oliver Värtinen. Hautaan siunatut Lauri Johannes Hintikka 75 v, Tarja Irmeli Holopainen 68 v, Ulla Inkeri Jokinen 91 v, Pirkko Kaarina Junttila 77 v, Erkki Antero Järvinen 92 v, Ilkka Olavi Kärkkäinen 58 v, Aki Gustav Fredrik Lindqvist 76 v, Jan Emil Nystedt 16 v, Kaija Adele Tuulikki Rikkinen 90 v, Anja Tellervo Ståhlberg 88 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu Linnea Lyyli Emilia Ågren.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Eino Oliver Kaiponen, Lydia Aura Fredrika Luumi, Arttu Herman Niemelä, Wiona Adele Adalmiina Salin, Arvi Eero Väinämö Siivinen, Caspian Sean Simeon Toomsalu. Hautaan siunatut Hilda Maria Koljonen 92 v, Kyösti Ilmari Kurri 71 v, Kirsti Esteri Oksa 88 v, Raili Varpu Anneli Pitkänen 87 v, Annikki Kaarina Stenberg 93 v, Päivi Marjaana Syväkuru 48 v, Lilja Mirjam Timgren 90 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Selma Aini Edith Haukoranta, Selja Enni Alina Häggman, Kaius

Kastetut Otso Markus Antero Koivunto, Elja Antero Torttila. Hautaan siunatut Risto Eelis Olavi Huttunen 91 v, Salli Eliina Jack 86 v, Pirjo Margit Hannele Jokinen 68 v, Jorma Kalevi Keturi 76 v, Anna-Kaarina Miisu Koskela 47 v, Toini Tuulikki Lehtonen 84 v, Annikki Onerva Rantanen 87 v, Marja-Liisa Steiner 99 v, Aatos Antero Tuominen 88 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Arvid Severin Edin, Elise Elin Christina Sandén, Ellen Sally Maria Toikka, Lova Lempi Irene Åkerblom. Avlidna/Hautaan siunatut Rolf Erik Grönholm 81 år, MärtaLouise Ericsdotter Jokela 82 år, Bengt Krister Westerlund 75 år.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Alissa Maria Hyvönen, Mandi Maria Lilian Högström, Eemel Leo-Artur Jussila, Jesper Aleksanteri Järvelä, Kiira Vivian Siponen, Enna Minni Linnea Torkler-Asikainen, Isla Alina Uski, Samuel Eino Olavi Öhman. Hautaan siunatut Leena Aini Marjatta Hälikkä 90 v, Pentti Johan Antero Hämäläinen 84 v, Kari-Pekka Kullervo Kolppo

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3.

Kirkoissa soi ERIC MARINITSCH

TORSTAINA 3.3. Laulu & laulun tarina klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Mirkka Paajanen: ”Että muistaisit saman”. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 4.3. Da pacem Domine − Arvo Pärtin musiikkia klo 19 Leppävaaran kirkossa. Arvo Ensemble: Linnéa Sundfaer Casserly, Sirkku Rintamäki, Mats Lillhannus ja Jussi Linnanmäki, laulu; Markku Mäkinen, urut. Ohjelmassa mm. Berliner Messe, Da pacem Domine ja Cantate Domino canticum novum. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 27.3. Kamarikuoro Dimus, joht. Anna Elina Norjanen esittää virolaisen säveltäjän Urmas Sisaskin ”Eesti Missan” sekä suomalaista kuoromusiikkia klo 18 Leppävaaran kirkossa. Hiski Wallenius, urut; Tuomo Lassila, lyömäsoittimet.

TORSTAINA 10.3. Lauluja elämästä ja rakkaudesta klo 19 Kauniaisten kirkossa. Oopperalaulaja Monica Groop säestäjänä pianisti Kirill Kozlovski. Tapahtuman tuotto ohjautuu lyhentämättömänä Kauniaisten ja Espoon nuorten ja lasten hyväksi. Lippujen hinta 30 e sisältää ohjelmalehtisen. Lippuja ostettavissa etukäteen Laakson Liljoilta; jhleskinen@live.com sekä ovelta tuntia ennen konserttia käteisellä tai MobilePaylla.

PERJANTAINA 18.3. Eve & Ossi -konsertti klo 19 Leppä-

kirkossa. Päiväkoti-ikäisille lapsille suunnatussa monipuolisessa, osallistavassa konsertissa ei istuta vaan pääset Mallan matkaan liikkumaan, laulamaan ja loruilemaan. Malla Pelo, laulu, huilu; Roope Pelo, piano, kitara, ukulele, laulu, kornetti; Heikki Laaksonen, loota, perkussiot, haitari. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 3.4.

Arvo Ensemble esittää Arvo Pärtin musiikkia ”Da pacem Domine” konsertissa Leppävaaran kirkossa perjantaina 4.3. Vapaa pääsy. vaaran kirkossa. Duo tunnetaan harvinaisen kauniisti yhteen soivista äänistään sekä raikkaista, puhut-

televista ja elämänmakuisista lauluistaan. Vapaa pääsy.

Nupit kaakkoon – Leppävaaran urut 40 v klo 17 Leppävaaran kirkossa. Pauliina Hyry & co, Risto Nordell, juonto. Pauliina Hyry, urut, Outi Noponen ja Kullervo Latvanen, laulu sekä Sole Mustonen, oboe esittävät sekä tuttua että tuntemattomampaa urku- ja kirkkomusiikkia. Vapaa pääsy, vap.eht. maksu Yhteisvastuukeräykseen.

LAUANTAINA 26.3. Mallan matkassa -lastenmusiikkikonsertti klo 15 Leppävaaran

Sunnuntaina 27.2. Pianokonsertti klo 18 Helsingissä Myllypuron kirkossa, Myllynsiipi 10. Pianotaiteilija Risto Lauriala. Musiikkia säveltäjiltä Bach ja Chopin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Choral Evensong klo 18 Helsingissä Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. St Nicholas Chamber Choir johtajanaan Erik Johannes Riekko, Matti Vaakanainen, urut. Charles Woodin säveltämä Magnificat ja Nunc dimittis Es-duuri. Vapaa pääsy.

Lauantaina 5.3.

Kuohuva 20-luku klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Kitarataiteilija Antero Pellikka soittaa kitaramusiikkia 1920-luvun Pariisista säveltäjiltä De Falla, Roussel, Samazeuilh, Tansman, Ponce, Rodrigo, Broqua, Petit ja Scott. Vapaa pää-

sy, ohjelma 10 e.

Maanantaina 7.3.

Musiikkiviikko: Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Hiljainen rukouslaulumessu klo 19 Vantaalla Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Hiljaisessa rukouslaulumessussa vanhat rukoukset ja psalmit houkuttavat hiljaiseen mielen ja sydämen tilaan. Kaikille avoimet messun laulujen harjoitukset klo 18. Esilaulajina Vox Silentiin laulajat Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori, pappina Tiina Palmu.

Tiistaina 8.3.

Naistenpäivän musiikkia klo 12–16 Helsingissä monitoimitila Fokuksessa, kauppakeskus Mall of Tripla, Pasilan Asema-aukio 1 A. DJ Mikko soittelee vanhoja ikivihreitä vinyylisingleiltä Fokuksen kahvilassa. Vapaa

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 4/2022

TERO AHONEN

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla pääsy. Musiikkiviikko: Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan. Jazzvirsiä klo 18 Vantaalla Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Eva Vikman, laulu, Lassi Kouvo, piano ja Petri Krzywacki, kitara, kokoavat yhteen rakkaat, lapsuudesta tutut virret herkäksi, raikkaaksi ja lämpimäksi konserttikokonaisuudeksi. Virsiä, jotka koskettavat, lohduttavat ja antavat toivoa. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen.

Torstaina 10.3.

Musiikkiviikko: Jepa Lambert – Sielukas ilta klo 18 Vantaalla Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Jepa Lambert ja Maria Ilmoniemi tulkitsevat soul- ja gospel-klassikoita Sielukkaassa illassa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Jepa Lambert tulkitsee Maria Ilmoniemen kanssa soul- ja gospel-klassikoita Vantaalla Hakunilan kirkossa 10.3. Sielukas ilta -konsertissa.