Kirkko ja kaupunki 2022 4 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

24.2.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Räppäri käyttää ääntään kuin Martin Luther King, sanoo Paleface s. 18 Kirkko pönkittää Venäjällä valtiovaltaa ja armeijaa s. 10

”Adhd on yksi ominaisuus, joka tekee rakkaastani juuri hänet.” s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Historia ei loppunutkaan

Joskus he saavat kokea lohdutusta ja joskus puutosta ja yksinjäämistä. Jumala tahtoo meidän tietävän, että hän varjelee meitä yhtäläisesti niin hyvän kuin pahankin olon keskellä.

TOINEN MAAILMANSOTA JATKUI ideologisena kamppailuna, jossa itä ja länsi ottivat yhteen propagandan, politiikan, asevarustelun, talouden, vakoilun, urheilun ja kulttuurin keinoin. Tuota vuosikymmeniä kestänyttä uhan ilmapiiriä kutsuttiin kylmäksi sodaksi, ja se päättyi vasta Neuvostoliiton hajoamiseen ja Berliinin muurin murtumiseen 1990-luvuun alussa. Vähän tuon jälkeen yhdysvaltalainen politiikan tutkija Francis Fukuyama julkaisi kirjan Historian loppu ja viimeinen ihminen. Fukuyaman mukaan vuosituhansia kestänyt ideologinen kamppailu oli nyt päättynyt. Voittajaksi oli selviytynyt liberaali demokratia. Historian loppu ei Fukuyamalle tietenkään merkinnyt ajan tai maailman tapahtumien päättymistä vaan vaihtoehtojen loppumista. Tulevaisuudessa kaikkialla pyrittäisiin samaan: liberaalidemokratialle ei ollut enää vaihtoehtoa, vaan kehitys oli siinä mielessä kehittynyt huippuunsa. EI MUUTEN OLLUT. Donald Trumpin ylimielinen presidenttikausi Yhdysvalloissa ja Vladimir Putinin – Venäjän kirkon pönkittämä – keisarillinen uho ovat esimerkkejä siitä, että historia ja ideologinen kamppailu eivät ole loppuneet. Tietysti Trumpin ja Putinin kausiin voi suhtautua ohimenevinä häiriöinä, kuin lasten leikeistä syntyneeseen sotkuun, jonka jäljet aikuiset siivoavat sitten, kun on aika palata normaaliin.

Mutta ketään meitä aikuisempia ei ole. Meidän on siivottava itse omat sotkumme.

MYSTIKKO JULIANA NORWICHLAINEN (1342 – n. 1416)

TOINEN TAPA LUULOTELLA historian loppuneen on suhtautua menneeseen nostalgisella kaiholla ja kuvitella, että nykyisyys on häiriö ja ennen oli pelkästään kunnollista. Että vanhat kunnon arvot olivat valttia. Tällainen tosiasioista piittaamaton myyttisen menneisyyden ihailu on tyypillistä monille populistipoliitikoille. Ideologisen vaihtoehdottomuuden ja ylenmääräisen nostalgian ongelmat ovat samat. Ensinnäkin ne luulevat ihmisestä liikoja. Vanha oppi perisynnistä ei näet ole ollenkaan tyhmempi. Toisekseen ne estävät meitä näkemästä tulevia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden rakentamiseksi meidän olisi hyvä tuntea ja ymmärtää oma historiamme.

Tänään

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Koen, että tällä on jokin tarkoitus. Vaikka se on isosti sanottu ja vaikka se olisi ihan silmänlumetta koko tarkoitus, itselleni se antaa lohtua. Ilman uskoani todennäköisesti kyynistyisin helpommin. Usko auttaa minua sietämään asioita, jotka eivät ole minun hallinnassani. PARKINSONIN TAUTIA SAIRASTAVA MUUSIKKO JUKKA SAARELA KODIN KUVALEHDESSÄ 4/2022

Iankaikkisesti

”

Minä rukoilen Jumalaa, ja hän kuulee minua. Ahdingossani minä etsin apua Herralta, hänen puoleensa kurottuu käteni öisinkin, hellittämättä. Kukaan muu ei voi minua lohduttaa.

MEIDÄN ON SIIVOTTAVA ITSE OMAT SOTKUMME.

PSALMI 77:2–3

Kirkko ja kaupunki

Kiitos siitä, että tämän tunnin ajan tämän joogamaton kokoisella tilkulla kaikki on hyvin. Kireys hellittää, ruumis venyy ja jaksaa, mieli tyyntyy.

24.2.2022 Seuraava lehti ilmestyy 10.3. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Nörtteily on luovaa ja rikkoo rajoja” Se, että suhtautuu johonkin asiaan intohimoisesti, on nörttiyden ytimessä, sanoo Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina aloittava Ella Luoma. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Nörttitytöt-verkkosivuston tuore päätoimittaja Ella Luoma, miten sinusta tuli nörttityttö? − Luin ala-asteikäisenä mummin ja vaarin luona Hämähäkkimies-sarjakuvalehtiä, joita serkkuni Samu oli jättänyt sinne. Vaikka sarjakuvat olivat parasta ikinä, en pyytänyt vanhempiani tilaamaan niitä minulle, koska ajattelin, että tyttöjen ei kuulu tehdä tiettyjä juttuja. − Siitä lähtien luin salaa serkkupoikien supersankarisarjakuvia. Yläasteiässä ymmärsin, että voin itsekin tilata niitä esimerkiksi Tori.fi-sivustolta. Vuonna 1999 julkaistiin Star Wars: Phantom Menace -elokuva. Siinä vaiheessa oli jo okei, että tytötkin kävivät katsomassa sen.

Millainen nörttityttö olet? − Se, että suhtautuu johonkin asiaan intohimoisesti, on nörttiyden ytimessä. Nörttimaailmaan yhdistetään yleensä tietokone-, video- ja lautapelit sekä scifi, kirjat, tv-sarjat, koodaaminen ja käsityöt. Löysin yläasteella X-Men-sarjakuvat ja rakastuin täysillä Wolverineen. Minun piti saada tietää ihan kaikki siitä hahmosta. Nyt olen hurahtanut Witcher-fantasiasarjaan. Ihminen voi hurahtaa mihin tahansa. − Yläasteikäisenä kirjoitin Harry Potter -maailmaan

sijoittuvia fanitarinoita. Kirjoittamisessa oli monen vuoden tauko, mutta korona-aikana aloin taas keksiä tarinoita. Tällä kertaa ne sijoittuvat yhdysvaltalaisen Supernaturalkauhudraamasarjan tunnelmiin. Etenkin hirviöiden keksiminen on hauskaa.

Miten nörttikulttuuri on muuttunut vuosien saatossa? − Kun olin nuori, nörttikulttuuri ei ollut avoin tytöille. Jos mukaan pääsi, piti mennä poikien ehdoilla ja olla hyvä jätkä. Nykyään tytöt ja muut sukupuolet innostuvat siitä mistä innostuvat omilla ehdoillaan, ja se näkyy. Muutos on tapahtunut lyhyessä ajassa. − Kun muistan, miten itse luin Hämä häkkimiestä salaa ja vähän häpeillen, tunnen pientä kateutta niitä nuoria tyttöjä kohtaan, joilla on nykyään mahdollisuudet tehdä omaa juttuaan. Tietenkin se on pelkästään hyvä asia.

4 5

Miksi nörttityttöily on tärkeää? − Koodari Linda Liukas on joskus sanonut, että tyttöjen tekemisistä puhutaan liian usein puuhasteluna. Hänen mielestään on aina mieletön voimavara, jos joku asia innostaa tekemään ja luomaan uutta. Olen samaa mieltä. − Nörtteily on luovaa ja rikkoo rajoja. Mikä sinulle on pyhää? − Minulle elämä kaikessa muodossa on pyhää − onpa kyseessä sitten muiden ihmisten, eläinten tai luonnon elämä. ■ Lue Ella Luoman ensimmäinen verkko kolumni ja laajempi haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8.3.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

Kotikirkko puserossa Vantaa-villapaidan kuviointi on saanut innoituksensa Pyhän Laurin kirkon ikkunoista.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

YSTÄVÄ TIESI Anna-Mari Niirasen olevan nopea ja kokenut neuloja. Ensimmäiset villapaitansa hän neuloi jo ala-asteella. – Välissä oli pitkä aika, jolloin tein lähinnä sukkia, mutta nyt korona-

aikana olen innostunut taas muustakin. Olen tehnyt villapaitoja ja neuletakkeja. Kaarrokeneuleitten kuviokohdissa joudun keskittymään vain neulomiseen, mutta muissa kohdissa voin katsoa vaikka telkkaria samaan aikaan kun teen käsitöitä. Vantaa-villapaita syntyi Niirasen puikoissa noin viikossa. Lankana hän käytti Novitan Icelandic Wool -lankaa. Kirsi Mantua-Kommonen lähetti hänelle ohjeen pala kerrallaan sähköpostitse ja WhatsAppissa. – Ihan ensimmäiseksi villapaidaksi en tätä välttämättä suosittele, ellei sitten ole todella innostunut käsityöharrastaja. Sikäli olen yrittänyt tehdä neuleesta helpon, että samalla kerroksella neulotaan aina korkeintaan kahta väriä, Kirsi Mantua-Kommonen kuvailee.

Teologi Hanna Kivisalon tekstit tarjoilevat myötäelämisen ja lohdun ajatelmia arjen keskeltä, matkoja sisimpään ja takaisin. Voit kuunnella 15 Kivisalon tekstiä kirjasta Hyvän jälki ääneen luettuina Soundcloudissa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ hyvanjalki.

”Dyyni ja Tähtien sota kertovat, että yhteisön voittajastrategia ei ole nostaa satunnaista yksilöä Jumalan paikalle.” ELLA LUOMA VERKKOKOLUMNISSAAN

ANNA-MARI NIIRANEN ei ole vielä käyttänyt tekemäänsä Vantaa-neuletta. Hän arvelee, että sille löytyy käyttöä ympäri vuoden, esimerkiksi kävelyllä kotimaisemissa ja mökillä. – Meillä on mökki Itämerellä Loviisan edustalla. Siellä on sen verran viileää, että villapaidalle voi olla tarvetta kesälläkin. Villapaita on siitä hyvä, että vaikka se lämmittää, se myös hengittää. Niiranen sopii kotiseutupaidan käyttäjäksi oikein hyvin, sillä hän on ylpeä vantaalaisuudestaan. – Vantaa on tosi hieno paikka. Olen asunut täällä pitkään. Muutin Vantaalle 1990-luvulla, ja olen asunut Ylästössä suurimman osan elämästäni. ■ Vantaa-villapaidan ja -sukkien ohje löytyy Vantaa-Seuran nettisivuilta: vantaaseura.fi/toiminta/vantaa-neuleohjeet.

ISTOCK

otiseuturakkautta voi osoittaa monella tapaa, vaikka neulomalla villapaidan. Näin teki Ylästössä asuva Anna-Mari Niiranen, joka toimi uuden Vantaa-aiheiseen neuleen koeneulojana. 60-vuotisjuhliaan viettävä VantaaSeura järjesti viime syksynä kilpailun, jossa sai äänestää kuviota Vantaa-villapaitaan ja -sukkiin. Neulesuunnittelija Kirsi Mantua-Kommosen suunnittelemista vaihtoehdoista voiton vei kuva-aihe, joka on saanut innoituksensa Pyhän Laurin kirkosta ja sen ympäristöstä. – Lähtökohtana tässä ovat olleet Pyhän Laurin kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolella olevat ikkunat. Helman ja hihansuiden kuviot jäljittelevät pappilan arkeologisista kaivauksista löytyneiden veitsien ornamentteja. Värimaailma on realistinen. On kiviseinän harmaata ja punatiiltä sekä ornamenteissa kuparin, hopean ja puun sävyjä, MantuaKommonen kertoo. Koeneulojina ovat toimineet vantaalaiset martat. Anna-Mari Niiranen otti homman vastaan ystävänsä vinkistä. – Ystäväni Kartanonkosken martoista otti yhteyttä ja kysyi, olisinko kiinnostunut lähtemään koeneulojaksi. Olen itse Ylästön martoissa. Sanoin, että totta kai lähden mukaan, Niiranen kertoo.

Hyvä jättää jäljen

Muuttiko pandemia arvojasi? Oletko vielä sama ihminen kuin ennen pandemiaa? Aiotko jatkossa elää elämääsi eri tavalla? Entä mistä olet tullut kiitolliseksi? Verkkosivuillamme on käynnissä kysely, jolla kartoitetaan ihmisten arvomuutoksia poikkeusaikana. Voit osallistua palkintoarvontaan, kun vastaat osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Pahiskuningatar ehdolla viisuihin Vanhan testamentin kunnianhimoinen ja häikäilemätön nainen innoitti The Rasmusta tekemään kappaleen vahvoille naisille. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VENLA SHALIN JA GUSTAVE DORÉ / WIKIMEDIA COMMONS

aamatun tuntemuksesta on tunnetusti paljon iloa kulttuurin parissa, mahdollisesti myös tämän kevään euroviisukatsomoissa. Uuden Musiikin Kilpailussa Suomen euroviisuedustajan paikasta kilpailee tänä vuonna The Rasmus kappaleellaan Jezebel, joka on saanut innoituksensa Vanhan testamentin voimakastahtoisesta kuningattaresta. Yhtyeen mukaan Jezebel on biisi vahvoille ja itsenäisille naisille, jotka kulkevat omia polkujaan. – Jezebel oli Raamatun tuhmeliini, joka teki asiat omalla tavallaan ja aiheutti kaaosta. Halusimme tuoda hänet moderniin maailmaan. Biisi on myös vähän humoristinen, mikä on Rasmukselle erikoista, kertoo yhtyeen solisti Lauri Ylönen Ylen haastatelussa.

tä, mikä on väärää Herran silmissä”. Toisaalta Raamatussa vihjataan myös, että kaiken takana saattoi olla nainen: ”Hän myi itsensä tekemään sitä, mikä on väärää Herran silmissä, kun hänen vaimonsa Isebel yllytti häntä.” Kuningatar Isebel palvoi hedelmällisyyden jumalaa Baalia. Isebelin kerrotaan myös pyrkineen tuhoamaan profeetat sekä suosineen noituutta ja haureellisia menoja.

JEZEBELISTÄ KERROTAAN Vanhan testamentin 1. ja 2. Kuninkaiden kirjassa. Suomenkielinen versio hänen nimestään on Isebel. Isebel oli foinikialainen prinsessa, joka avioitui Israelin kuninkaan Ahabin kanssa. Ahab ei ilmeisesti ollut mikään puhdas pulmunen, vaan ”teki enemmän kuin kukaan hänen edeltäjänsä si-

Voimakastahtoinen Isebel keksi keinot saadakseen tahtonsa läpi. Kun Nabot-niminen mies ei halunnut myydä kuninkaallisille viinitarhaansa, Isebel kirjoitti puolisonsa nimissä kirjeitä ja vaati, että alueelle julistetaan paasto ja Nabot pannaan istumaan kaiken kansan eteen syytetyn penkille. Miesparka tuomittiin Jumalan ja kuninkaan kiroamisesta ja kivitettiin hengiltä. Kuningas Ahabin kuoleman jälkeen Isebel jatkoi vallassa poikiensa rinnalla. Kun armeijan päällikkö Jehu teki vallankaappauksen, Isebel koki väkivaltaisen kuoleman. Jehun käskystä palvelusväki työnsi Isebelin ikkunasta, Jehu ajoi vielä vaunuillaan hänen ylitseen ja ”hänen vertaan roiskui seinään ja hevosten päälle”. Kun Isebel piti haudata, hänestä ei löydetty kuin pääkallo, jalat ja kädet. Hautaajat kertoivat tämän Jehulle, joka sanoi, että nyt ovat Herran sanat käyneet toteen. Koirat ovat syöneet Isebelin ruumiin, ja se on levällään kuin lanta pellolla. ISEBELIN HURJA MAINE lienee kiirinyt kauas, sillä häneen viitataan myös Uuden testamentin puolella. Ilmestyskirjan kirjeessä Tyatiran seurakunnalle paheksutaan, että seurakunnassa on vallassa joku Isebel, joka sanoo itseään profeetaksi ja johtaa Herran palvelijoita harhaan harjoittamaan siveettömyyttä ja syömään epäjumalille uhrattua lihaa. Isebel/Jezebel/Jezabel on innoittanut musiikintekijöitä ennenkin. Esimerkiksi The Rasmuksen kanssa Jezebel-kappaleen tehnyt Desmond Child on aiemmin tehnyt Ricky Martinille kappaleen Yezabel. ■ UMK-finaali la 26.2 Yle TV1:ssä. Euroviisut Italian Torinossa 10.–14.5.

The Rasmus eli Eero Heinonen, Lauri Ylönen, Aki Hakala ja Emppu Suhonen pyrkii euroviisuedustajaksi.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

AUGUSTA OLSSON / UUDENKAUPUNGIN MUSEO / FINNA

Ennen oli kaikki paremmin – kirkkoherrat olivat miehiä ja rippilapsetkin näyttivät aikuisilta.

Sukupuolittunut ammattinimike vaihtoon PALOMIEHISTÄ on tullut pelastajia, lakimiehistä juristeja ja esimiehistä esihenkilöitä, mutta kirkossa on yhä kirkkoherroja. Näin siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä noin 30 prosenttia kirkkoherroista on naisia. Nyt kirkkoherroille ovat saattaneet koittaa lopun ajat. Viime vuonna Kirkkohallitus muutti virkanimikkeitään edistääkseen yhdenvertaisuutta. Pappeja edustava ammattijärjestö AKI-liitot ehdotti helmikuun alussa, että sukupuolittuneesta kirkkoherra-nimikkeestä luovuttaisiin. AKIliitot on Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton liittoyhteisö.

”

KESKUSTELUA kirkkoherra-nimikkeestä on AKI-liittojen toiminnanjohtajan Jussi Junnin mukaan käyty jo jonkin aikaa. – Meillä ei ole valmista ehdotusta siitä, mikä nimikkeen pitäisi olla. Aamulehti käyttää kirkkoherran sijasta nimikettä johtava pappi, mutta siinä on se ongelma, että seurakunnissa on muitakin johtavia pappeja kuin kirkkoherra. Seurakunnan johtaja on vähän tylsä, mutta toisaalta erittäin kuvaava, Junni pohtii. Asia ei ole Junnin mukaan AKI-liittojen päätettävissä, vaan se edellyttäisi kirkkolain muutosta. Laissa puhutaan kirkkoherrasta. Enemmän kuin sukupuolikysymys nimikkeen uudistaminen on sukupolvikysymys. Junnin mukaan erityisesti alle 45-vuotiaat kokevat, että sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden aika on ohi.

Nyt kirkkoherroille ovat saattaneet koittaa lopun ajat.

NAISTEOLOGIT-YHDISTYS ei ole ottanut kirkkoherra-nimikkeen vaihtamiseen kantaa, mutta jäsenistössä on keskusteltu aiheesta, kertoo yhdistyksen sihteeri Auni Kaipia. Hän on tällä hetkellä myös Urjalan seurakunnan vs. kirkkoherra ja Punkalaitumen seurakunnan vt. kirkkoherra. – Seurakunnan johtaja on minusta ihan hyvä ja kertoo, mistä työssä on kysymys. Eivät miespuoliset papitkaan enää välttämättä mitään herroja tahdo olla, Kaipia toteaa. Vuonna 2017 Kirkkohallitus teki seurakunnille, seurakuntayhtymille ja tuomiokapituleille kyselyn, jossa käsiteltiin myös kirkossa käytössä olevia termejä. Kirkkoherra-nimikkeeseen tyytymättömiä oli 22 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tilalle ehdotettiin muun muassa seurakunnan johtajaa, johtavaa pappia, rovastia, kirkkopaimenta ja arkkipastoria.

Seniorikoti valmistuu elokuussa 2022, HAE ASUNTOA NYT!

MELLUNKYLÄÄN VALMISTUU UUSI KOTIMAINEN SENIORIKOTI ELOKUUSSA 2022 Seniorikoti Aurahovi Naulakallio • uusia, esteettömiä asuntoja 30-44 m2 • aktiivista yhteistoimintaa, ystäviä • hyvää kotimaista ruokaa • kuntosali ja saunatilat • arkea tukevia palveluja Asukkaan esimerkkilaskelma Asunnon vuokra (esim. 30 m2, lasitettu parveke) Vesiennakko Peruspalvelumaksu* Asumisen kokonaiskulu

672 €/kk 15 €/kk 475 €/kk 1162 €/kk

*Sisältää mm. lounasruokailun joka arkipäivä, turvapuhelimen ja rannekkeen 24/7 sekä talon yhteiset aktiviteetit.

Seniorikoti Aurahovi Naulakallio Naulakalliontie 3, 00970 Helsinki aurahovi.fi

88 % asukkaistamme ”kertoi elämänlaatunsa

kohentuneen seniorikotiimme muuton jälkeen!

TIEDUSTELUT JA ASUNTOJEN HAKU:

Sari Huhtinen, Aurahovi | 050 336 9548 | info@aurahovi.fi | aurahovi.fi/hae-asuntoa

Koti palveluiden keskellä Saga-palvelutalossa asut itsenäisesti kaikilla mukavuuksilla. Saga Käpylinnan ja Saga Villa Karin hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelut muuntuvat tarpeesi mukaan. Järjestämme asukkaillemme aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa talon esteettömissä yhteistiloissa. Tervetuloa ihastumaan – varaa esittelyaika

maksuton puh. 0800 06116 (ark. klo 8-16) Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Villa Kari Mäntytie 8 | 00270 Helsinki sagacare.fi/helsinki

HANNA ANTILA KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Suomalaisen suru on useimmiten hiljaista ja yksityistä.

Surun rytmi on hidas Mina Laamon dokumenttielokuva kuvaa kymmenen ihmisen kautta kuoleman, sairauden, eron ja ulkopuolisuuden tunteen aiheuttamaa surua. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA PÄIVI KETTUNEN

okumenttielokuva Surunkesyttäjät sai alkunsa ohjaaja Mina Laamon omasta surusta. Hän tunsi surua lapsettomuudestaan. – Ihmettelin, miten voi kaivata niin paljon jotakuta, jota ei ole ollut edes olemassa. Päätin selvittää välini surun kanssa, etten katkeroituisi. – Dokumentaristina minulle oli luontevaa tehdä tuota välien selvittelyä visuaalisesti. Halusin ymmärtää, mitä tapahtuu jonkin tragedian jälkeisenä pitkänä mykkänä aikana ennen kuin ihminen on jotenkin selviytynyt surustaan. Dokumentissa kuvataan erilaisia surijoita. Joku on menettänyt rakkaan ihmisen kuoleman ja joku eron kautta. Jollekulle surua aiheuttaa läheisen sairaus ja jollekulle taas oma ulkopuolisuuden tunne. – Dokumenttia tehdessäni huomasin, että perustunne, suru, on kaikilla sama, mutta siihen liittyy monenlaisia muita tunteita kuten epätoi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

voa, vihaa ja masennusta. Ihmisen reagointitapaan vaikuttavat hänen luonteensa ja henkilöhistoriansa. Tragedia voi yllättäen laukaista myös aikaisempia suruja, Laamo sanoo. SURIJOITA KUVATTIIN paljon luonnossa. Laamon mukaan se oli monelle heistä tärkeä vetäytymispaikka. Suomalaisten suru vaikuttaa hänestä muutenkin hyvin yksityiseltä, hiljaiselta ja pidättäytyvältä. Monessa muussa kulttuurissa sureminen on yhteisöllisempää.

”

Joidenkuiden on vaikea kohdata toisen surua, koska se heiluttaa omia perustuksia. – Meillä suru on rajattua, ja sitä pitäisi ilmaista tietyllä tavalla. Myös suremisen paikat ovat rajattuja. Ihmistä katsotaan tosi pitkään, jos hän itkee vaikka bussissa, Mina Laamo sanoo. Surevasta voi tuntua myös siltä, että ulkopuoliset pyrkivät kontrolloimaan esimerkiksi suruajan kestoa. Kiireisessä yhteiskunnassa voi olla

vaikea tajuta, että surun rytmi on hidas ja se vie jokaiselta oman aikansa. – Luulen, että joidenkuiden on vaikea kohdata toisen surua, koska se heiluttaa omia perustuksia. Mitä paremmin on sinut itsensä kanssa, sitä paremmin osaa suhtautua omaan ja toisen suruun, Laamo sanoo. MINA LAAMO on myös törmännyt termiin toksinen positiivisuus, joka tarkoittaa sitä, että kaikki asiat väännetään positiivisiksi. – Monella on harhakuvitelma, että elämän pitäisi olla aina onnellista. Suru kuuluu kuitenkin kaikkien elämään jossain vaiheessa. Laamo alkoi suunnitella dokumenttielokuvaansa kuvaaja Päivi Kettusen kanssa nelisen vuotta sitten. Hänellä itsellään suru kääntyi iloksi, sillä hän sai lapsen kuvausprosessin aikana. – Elämää on tosiaan vaikea ennakoida. Yllätyin myös siitä, että kun vaikeassa vaiheessa annoin surun vain olla, tilanne ei tuntunutkaan enää niin ahdistavalta. Usein ihmiset yrittävät taistella surua vastaan, ja siihen menee valtavasti energiaa. Surunkesyttäjät-dokumentilla on eri puolilla Suomea erikoisnäytöksiä yhteistyössä surujärjestöjen kanssa. Näytösten jälkeen Mina Laamo keskustelee elokuvan teemoista järjestöjen kokemusasiantuntijoiden kanssa. ■ Surunkesyttäjät elokuvateattereissa pe 25.2. Erikoisnäytökset Helsingissä su 27.2. klo 14 Orionissa ja Espoossa ke 9.3. klo 17.30 Kino Tapiolassa.

ESITTELY TI 1.3.2022 KLO 15-18

Uusia, palveluita sisältäviä vuokrakoteja osoitteessa Hattelmalantie 2c, Helsinki

TURVALLISTA JA SUJUVAA ARKEA PIHLAJISTOSSA. As Oy Pihlajiston Sointu on sinua varten, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin. Taloon jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, kodikas ja lämminhenkinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Esittelemme taloa ja upouusia vapaita asuntoja ti 1.3. klo 15-18 välillä ja toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi paikan päälle. Näytämme vapaita asuntoja (28,5-42m2) ja taloa mielellämme myös henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Oman tutustumiskäyntisi voit sopia soittamalla meille numeroon 010 315 4140.

PIHLAJISTON

SOINTU

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

Venäjän ortodoksinen kirkko ju Sodan pyhyys on viime vuosina korostunut paitsi julkisessa keskustelussa myös hengellisessä kirjallisuudessa. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT KIRILL KUDRYATSEV/AFP/LEHTIKUVA JA JUSSI HELTTUNEN

enäjä valmistelee kansaa henkisesti ja hengellisesti sodan mahdollisuuteen. Ortodoksinen kirkko pönkittää Vladimir Putinin valtaa ja armeijaa. Venäjän johto esiintyy kristinuskon puolustajana. – Ihmiset varovat Venäjällä sanojaan. Osallistuin hiljattain seminaariin, jonka osallistujat puhuivat lähinnä matemaattisin termein, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Elina Kahla kertoo. Kahla, joka on aiemmin toiminut Suomen Pietarin instituutin johtajana, tuntee venäläisen kulttuurin ja historian perin pohjin. Syksyllä 2020 hän kirjoitti Idäntutkimus-lehteen esseen Pyhä sota ja kansalaisuskonto uudella Venäjällä. Esseessä hän toi esille, miten sodan pyhyys on viime vuosina korostunut julkisessa keskustelussa ja myös hengellisessä kirjallisuudessa. Puolessatoista vuodessa poliittinen tilanne on kehittynyt yhä pahempaan suuntaan. Venäjä on keskittänyt joukkojaan Ukrainan rajalle ja ValkoVenäjälle, jonka diktaattoria se tukee. Itse se katsoo olevansa lännen uhkaama. KUN ELINA KAHLA puhuu pyhän sodan teemojen esiinnoususta, hän toteaa, että Venäjällä käytetään paljon analogioita, historiallisia vertauskuvia. Ne saattavat tulla hyvinkin kaukaa. Venäläisessä ortodoksisuudessa on Kahlan mukaan usein nostettu esiin Konstantinus Suuren Rooman keisariksi nousun vuonna 312 varmistaneen taistelun alla näkemää ilmestystä. Siinä taivaalla näkyi auringon yläpuolella valoristi ja teksti ”Tässä merkissä voitat”. Usko ja sotilaallinen voitto kytkeytyvät yhteen. – Monia sotia, jos ne ovat tarpeeksi suuria, on nimitetty pyhiksi. Tällä hetkellä pyhän sodan retoriikka kytketään toiseen maailmansotaan, josta Venäjällä käytetään nimeä Suuri isänmaallinen sota. Sen muistelulla perustellaan armeijan ja maanpuolustuksen roolia laajemminkin. – Sodan vaatimat siviili- ja sotilasuhrit, 27 miljoonaa ihmistä, olivat suunnattomat. Sotasankaruutta ja uhreja muistetaan kaikkialla. Voitonpäivänä pidettävään kuolemattomien rykmentin marssiin, jossa kannetaan sodasta kärsimään joutuneiden sukulaisten kuvia, osallistuu miljoonia. Sodan muistaminen yhdistää kansakuntaa, Kahla kertoo. Sodan pyhyys liitetään myös sen tuloksena syntyneisiin rajoihin. Jos Ukraina lähestyy länt-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Kasakat osallistuivat kesäkuussa 2020 jumalanpalvelukseen armeijalle omistetussa katedraalissa Moskovan ulkopuolella. Kirkko sijaitsee armeijan teemapuistossa.

tä, Venäjä esittää tämän petturuutena ja sodan uhrausten kyseenalaistamisena, ja maasta puhutaan rasistisena. – Sekä Venäjän että Ukrainan historia on täynnä tabuja. Menneisyydestä ei voi puhua järkevästi, koska pyhään ei saa koskea. KOKO PERHEELLE suunnatussa Isänmaallisessa puistossa esitellään Venäjän asemahtia ja sotia. Putinin vuonna 2015 avaamaan puistoon on rakennettu Venäjän kolmanneksi suurin ortodoksinen katedraali Neuvostoliiton Adolf Hitlerin Saksasta saaman voiton kunniaksi. Kirkkoon mahtuu 6 000 ihmistä. Siellä pidetään esillä myös vuonna 2014 tapahtunutta Krimin valtausta. – Kirkko on vallan symboli. Siellä aistii, ettei sitä ole suunnattu tavallisille ihmisille. Tämänkaltaiset paikat ovat hengellistä maanpuolustusta, Elina Kahla sanoo.

Sotaan liittyviä teemapuistoja on Venäjällä jo kymmeniä, ja lisää on tulossa. Sotilaalliseen uhkaan valmistautuminen edellyttää jatkuvaa tietoisuutta Venäjää uhkaavasta vaarasta ja uhrivalmiuden korostamista. Murmanskin metropoliitta Mitrofan korostaa Kahlan mukaan kirjassaan Suuren sodan salaisuus henkensä uhraamista ylimpänä uhrina. Tämä kirja, samoin kuin ortodoksimaallikko Vladimir Zobernin Jumala ja voitto, korostaa venäläisen ”jumalankantajakansan” erityislaatua ja messiaanista tehtävää. Venäjä on ”Kolmas Rooma”, joka kohtasi natsit. Kolmannen Rooman ajatus tulee historiasta. Kun islamilaiset ottomaanit kukistivat Bysantin, Moskovan patriarkan rooli korostui ja Venäjän hallitsijasta tuli uusi keisari, tsaari. Venäjän katsotaan kantavan aidon kristinuskon puolustajan viittaa.

listaa pyhää sotaa Vladimir Putinin aikana diktaattori Josif Stalinin arvoa sodan voittoisana johtajana on nostettu ja vainojen uhrien muistamista laannutettu. – Vaikka Stalinin julmuutta ei kiistetä, hänen korostetaan olleen voittoisa. Stalinia nostetaan esiin jopa uskon puolustajana, ja on sellainenkin ryhmä kuin stalinistiset ortodoksit, Elina Kahla kertoo. Stalinia arvostavat uskovaiset korostavat, että Stalin kävi nuorena pappisseminaaria ja lauloi sota-aikana kirkkoveisuja politbyroon Vjatšeslav Molotovin ja marsalkka Kliment Vorošilovin kanssa. – Siihen, että nämä kolme mainitaan kristillisen uskon puolustajina, liittyy antisemitistinen juonne. He eivät olleet taustaltaan juutalaisia. Stalin todella paransi hieman kirkon asemaa sodan aikana. Tämä liittyy vain siihen, että kirkkoa tarvittiin sotaponnistelujen tukemiseen.

”

Menneisyydestä ei voi puhua järkevästi, koska pyhään ei saa koskea. ALEKSANTERI-INSTITUUTIN TUTKIJA ELINA KAHLA

VENÄJÄN VIHOLLISEN korostetaan tulevan aina lännestä, ja mielikuvakamppailussa käytetään myös teologista sanastoa. Artikkelissaan Elina Kahla kuvaa tilannetta näin: ”Perivihollinen on aikaan ja paikkaan sitomaton Antikristus, jota vastaan käydään kosmista sotaa. Tätä retoriikkaa korostetaan vuoden 2014 jälkeisessä maailmanjärjestyksessä.” Vastakkainasettelussa muistutetaan mieliin Konstantinopolin vallanneet ristiretkeläiset ja ortodoksista uskoa uhkaavat läntiset latinistit. Rappeutuneesta Euroopasta puhutaan halventavalla Gayropa-termillä. Venäläisiin kytketään sellaisia ominaisuuksia kuin urhoollisuus, kärsivällisyys ja poikkeusolojen kestäminen. – Eli tiivistetysti: venäläiset ovat sotilaskansaa, Kahla sanoo. Valtiovallan silmissä ortodoksisuudesta on tullut osa kansalaisuskontoa, johon liittyvät historian jatkuvuuden korostaminen ja idealisointi sekä traumaattisen sodan kehystäminen pyhäksi. Kristuksen ja armon sijasta uusi kansalaisuskonto suosii puhetta voimakkaasta Jumalasta. Siihen liittyy kansakunnan erityislaadun korostaminen. Yksityinen jumalasuhde ei ole tärkeä, vaan kansakunnan yhteys. – Kysymys ei ole siitä, mihin uskot, vaan siitä, oletko valmis uhraamaan henkesi kansan puolesta, Kahla kiteyttää. ■ Venäjällä kirkon rooliin kuuluu hengellinen maanpuolustus, sanoo tutkija Elina Kahla.

Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

”Komea mies, eikä vaikuta liian vakavalta.” ”Todella kaunis nainen.” Nämä olivat Minttu Rauvosen ja Kurt Främlingin ensimmäiset ajatukset, kun he katsoivat viime kesänä toistensa deittiprofiileja. Lisäksi lenkkeily ja kuntosalilla käyminen yhdistivät heti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Neuroepätyypillinen rakkaus on

Kurt Främling kosi Minttu Rauvosta toisilla treffeillä. Kirkkohäät pidettiin puoli vuotta myöhemmin, 22.02.2022. ”Adhd on yksi ominaisuus, joka tekee rakkaastani juuri hänet.”

orstaina 29.7.2021 Kurt Främling, 43, nouti Minttu Rauvosen, 31, tämän kerrostalokodista Helsingin Tapulikaupungista. Facebookin Dating Appissa kohdannut pari suuntasi ensitreffeillään Sipoonkorpeen. He kävelivät metsässä, söivät eväitä lammen rannalla ja juttelivat. – Treffit olivat luontevat ja ihanat ensihetkestä alkaen, Rauvonen kertoo. – Vietimme nelisen tuntia yhdessä, sitten haimme Mintun auton jarruremontista, Främling muistelee. Främling ja Rauvonen olivat viesteilleet noin viikon. Odotukset olivat korkealla. – Minulla oli jännä tunne, että olen tuntenut Kurtin aina. Hän tuntui täydelliseltä ja omalta. Kirjoitimme, että olisi maailmankaikkeudelta julma pila, jos kasvotusten tuntuisi erilaiselta, Rauvonen sanoo. – Jo ennen kuin tapasimme, sanoimme toisillemme, että jos livenä tuntuu yhtä hyvältä, niin meidän on mentävä naimisiin, Främling jatkaa. – Vitsailimme myös, että mitä jos nähdäänkin suoraan maistraatin edessä, Rauvonen täydentää. – Treffeillä kaikki meni yksiin. Toinen täydensi toisen lauseet, Främling ihmettelee.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

PERJANTAINA 30.7.2021 Kurt Främlingillä oli minuuttiaikataulu. Hän kävi muiden toimiensa lomassa luottokultasepänliikkeessään Porvoossa ostamassa Mintulle valkokultaisen rivitimanttisormuksen kihloiksi ja nappasi viereiseltä levyltä vielä vihkisormuksen. Sitten hän haki Hyvinkäältä hiilikuitu-titaanisormuksen itselleen. – Ajellessani ristiin rastiin mietin, mitenköhän tässä käy. Olin varma, että haluan Mintun vaimokseni, mutta oli pieni pelko siitä, mitä hän vastaa. Minulla ei ole hirveästi ylimääräistä rahaa, joten kyseessä oli iso taloudellinenkin panostus. Ensitapaamista seuraavana iltana koittivat toiset treffit, tällä kertaa Främlingin omakotitalossa Porvoossa. – Olimme menossa saunaan, kun Kurt polvistui eteeni. Se oli hyvin suomalainen ja meidän näköinen kosinta, Minttu Rauvonen muistelee hymyillen. Mies oli arvioinut sormuksen koon oikein. Morsiamen nimetön on siro kuin sulhasen pikkurilli. – En odottanut kosintaa. Tuli mieleen, että tämä ihminen on ihan hullu, mutta niin olen minäkin, Rauvonen sanoo.

Hänelle on diagnosoitu adhd, jonka ydinoireita ovat impulsiivisuus, ylivilkkaus ja tarkkaamattomuus. MORSIAN JA SULHANEN ovat olleet tahoillaan jo kerran naimisissa. Edellisistä avioliitoista on kymmenkunta vuotta. Kurt Främlingillä on avioliitostaan neljä lasta, joista vanhin asuu omillaan. Muut ovat peruskouluikäisiä. Minttu Rauvosella on kolme peruskoulu- ja päiväkoti-ikäistä lasta. Jokaisella on eri isä. – Olen ollut osallisena kolmen lapsiperheen rikkomisessa ja ajatellut, että tyrin kaikki parisuhteet. Nyt tuntuu siltä, että kaikki, mitä olemme Kurtin kanssa kokeneet aiemmissa suhteissamme, on valmistanut meitä toistemme kohtaamiseen. FRÄMLING KUVAA ELÄMÄÄNSÄ 10 000 palan palapeliksi, jota pitää jatkuvasti sovitella yhteen. Hän on sähköinsinööri, joka työskentelee liiketoiminnan kehityspäällikkönä, hoitaa ex-vaimonsa kanssa vuoroviikoin lapsiaan, huolehtii lähistöllä asuvien vanhempiensa kauppa-, apteekki- ja lääkärireissut sekä lumityöt ja auttelee säännöllisesti isoKIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

äitiään. Lisäksi hänellä on chihuahua-koira, ragdoll-kissa ja omakotitalo, jossa riittää laitettavaa. Nyt talo on myynnissä. Kun se menee kaupaksi, Främling aikoo ostaa vanhemmiltaan Porvoossa sijaitsevan lapsuuskotinsa, vanhan rintamamiestalon, ja rakentaa sinne lisää makuuhuoneita uusperheen tarpeisiin. Parin kanssa tulee asumaan vakituisesti Rauvosen keskimmäinen lapsi, joka toinen viikko Främlingin kolme lasta sekä joka toinen viikonloppu Rauvosen esikoinen ja kuopus, jotka elävät muuten isiensä luona. Kaikki lapset eivät ole vielä tavanneet toisiaan. – Ennen ajattelin, etten halua sotkea toimivaa kuviota muuttamalla kenenkään kanssa yhteen, ennen kuin lapset lähtevät kotoa. Nyt koen, että vaikka Minttu tuo palapeliin lisää osia, hän ei sekoita kuvaa vaan tekee siitä kokonaisemman, Främling sanoo. Helsingin kaupungilla toimistosihteerinä työskentelevän Rauvosen työmatka pitenee Porvooseen muuttamisen vuoksi, mutta osan työstä voi tehdä etänä. – Ehkä jotkut perheet ovat olleet hullummissakin tilanteissa, hän arvelee. KUN RAKASTAVAISET KÄVELEVÄT käsikkäin, Minttu Rauvonen saattaa irrottaa otteen ja heittää kärrynpyörän. Ikeassa hän voi tarttua pitkään kenkälusikkaan ja haastaa kumppaninsa miekkailemaan. Noutoruokaa odotellessa voi käydä niin, että varataan matka Rivieralle. – Olen luonteeltani harkitsevainen, mutta Mintun kanssa olen löytänyt spontaanin puoleni. Adhd on yksi ominaisuus, joka tekee rakkaastani juuri hänet, Kurt Främling sanoo. – Adhd:ni näkyy myös siinä, että saatan lampsia kengät jalassa sisälle ja riisua ne olohuoneeseen, jonne ne jäävät. Kurt ei tuomitse tapojani, mutta saan ottaa hänen siisteydestään mallia, Rauvonen kertoo.

Minttu Rauvonen ja Kurt Främling aikovat välttää uusperheessään edellisten suhteiden ongelmat. Heillä on yhteensä seitsemän lasta neljän ex-puolison kanssa.

Ota nämä 10 asiaa huomioon parisuhteessa Psykoterapeutti Kaisa Humaljoen vinkit ovat erityisen tärkeitä niille pareille, joiden suhteeseen adhdtai Asperger-oireet vaikuttavat. Mutta on niistä hyötyä muillekin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Kun adhd-oireinen rakastuu, suhde saattaa alkaa kuin vuosisadan rakkaustarina. Räiskyvän valovoimaisen adhd-kumppanin kanssa elämä tuntuu seikkailulta, jossa ei ole kahta samanlaista päivää. Adhd-ihminen saa uudesta ihastuksesta kaipaamaansa stimulaatiota. Kun tämä muuttuu tutummaksi, stimulaatio vähenee. Moni on kuullut sanottavan, että rakastumisen ensihuuma kestää puolitoista vuotta tai 500 yötä. Adhd-ihmisillä aika on usein lyhyempi. – Tässä vaiheessa adhd-oireinen saattaa ajatella, että suhde on nähty. Rakastumisen tunteeseen voi jäädä koukkuun, jolloin mieli seik-

kailee aina kohti uutta ja jännittävämpää ihmissuhdetta, sanoo pari- ja perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoki. Neuropsykiatrisesti oireilevien ihmisten kanssa työskentelevä Humaljoki kertoo, että adhd:hen liittyvä impulsiivisuus voi houkutella pettämään tai eroamaan hetken mielijohteesta. Humaljoki on tavannut monta adhdihmistä, jotka ovat katuneet harkitsemattomuuttaan rakkaussuhteessa. Adhd-aikuisten avioliitot päättyvät eroon 2–3 kertaa muuta väestöä useammin. Humaljoen tuntuman mukaan myös Asperger-oireiset elävät harvemmin pitkissä parisuhteissa.

– Jokaisella suhteella on toivonsa ja mahdollisuutensa. Eikä hyvän suhteen edellytys ole, että se kestää 40 vuotta, Humaljoki huomauttaa.

Toisen osapuolen diagnoosi on rakkaussuhteessa yhteinen asia, on kyseessä sitten diabetes, reuma tai neuroepätyypillisyys. Kumppanin haasteisiin kannattaa perehtyä. – Diagnoosi vaikuttaa väistämättä parisuhteeseen. Parhaassa tapauksessa ymmärrys lisääntyy, kun kumppani saa tietää, ettei adhd-oireinen unohda syntymä- ja vuosipäiviä välinpitämättömyyttään tai että tämä saattaa sanoa kimpaantuessaan asioita, joita ei tarkoita, Humaljoki selittää.

– Minttu on hyvällä tavalla suorapuheinen. Hän pystyy palauttamaan medium miinuksena tilatun ylikypsän pihvin ravintolan keittiöön. Minulle tuollainen on vaikeaa, Främling miettii. – Kiihdyn nollasta sataan kahdessa sekunnissa ja saan riidan aikaan vaikka yksin. Kurt antaa tunteilleni tilaa, jolloin minun on helpompi opetella uusia, terveitä reagointitapoja, Rauvonen jatkaa. Pari vannoo kommunikaation nimeen. Ristiriidat käsitellään ennen kuin niistä tulee isoja. – Jokainen tunne on oikeutettu. Kumpikin kokee asiat omalla tavallaan. Toisen näkökulmaa pitää yrittää ymmärtää ja sitten kertoa, miten itse tilanteen koki, Främling sanoo.

”

Saan riidan aikaan vaikka yksin. MINTTU RAUVONEN

– Olemme sopineet uskovamme siihen, että toinen on minun puolellani eikä minua vastaan. Jos tulee sellainen olo, että toinen tarkoitti jotain huonoa, ei pidä luottaa heti omaan tulkintaansa vaan kysyä asiasta, Rauvonen täydentää. TIISTAINA 22.2.2022 Minttu Rauvonen ja Kurt Främlingen sanoivat toisilleen ”tahdon” Viikin kirkossa. Kanttori ja suntio toimivat todistajina. Koska kumpikin juhli aikanaan isosti ensimmäisiä häitään, nyt teki mieli jotain ihan muuta. Häiden jälkeen Rauvosesta tulee Främling. – On kunnia saada olla Kurtin vaimo. Mies hymyilee. – Minulle naimisiinmeno on äärimmäinen rakkaudenosoitus. Haluan vanheta Mintun kanssa. ■

– Kun tajuaa, että Asperger-oireisella on vaikeuksia ymmärtää muiden tunteita, kannattaa sanoittaa hänelle, mikä itseä itkettää tai naurattaa. Humaljoki korostaa, että jokaisella aikuisella on täysi vastuu omasta käytöksestään. – Ei voi nostaa käsiä ylös ja sanoa, että en voi itselleni mitään, koska minulla on adhd.

Moni adhdja Asperger-oireinen on kuullut haukkuja huonosta suoriutumisestaan lapsesta saakka. Moni on kokenut myös erilaisuuteen liittyvää koulukiusaamista, mikä on laskenut itsetuntoa. – Huono itsetunto on läsnä myös parisuhteessa. Silloin ihminen miettii, voiko kukaan oikeasti tykätä minusta ja voiko suhteeni ikinä onnistua.

Nepsy-ihminen ei ole laiska, tyhmä tai saamaton. Humaljoki kumoaa yleiset ennakkoluulot. – Neurokirjon diagnooseja on kaikenlaisilla ihmisillä, myös hyvin älykkäillä. Neuroepätyypillisyys voi kuitenkin vaikuttaa koulutus- ja tulotasoon.

Haasteet tunteiden säätelyssä, adhd ja Asperger liittyvät usein yhteen. Kun tunteet uhkaavat kiehahtaa tai saada ihmisen jähmettymään tunnottomaksi, Humaljoki neuvoo ottamaan aikalisän. Selkeä ajattelu on mahdotonta, jos hermosto käy ylikierroksilla.

Mikä ihmeen neuroepätyypillinen? Neuroepätyypillinen tarkoittaa ihmistä, jolla on synnynnäinen neuropsykiatrinen kehityshäiriö, lyhennettynä nepsy. Kyseessä on pysyvä ominaisuus. Yleisimpiä ovat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt eli adhd ja add, joita on 2–4 prosentilla aikuisista. Adhd:n ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus. Add-ihmisillä on erityisesti tarkkaavaisuusongelmia. He ovat häiriöherkkiä ja lykkäävät helposti asioiden aloittamista. Toiseksi tavallisin neuroepätyypillisyyden muoto on autismi, jonka kirjoon kuuluu noin yksi prosentti väestöstä. Esimerkiksi maailman rikkaimpiin kuuluva Elon Musk sekä ympäristötaistelustaan tunnetta Greta Thunberg ovat kertoneet Aspergeristaan. Kattokäsite autismin kirjo korvaa nykyään tautiluokituksessa Aspergerin oireyhtymän. Autismikirjoon kuuluvilla on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Se näkyy tyypillisesti vaikeutena aloittaa ja ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta. Siihen liittyy joustamatonta, kaavamaista käytöstä ja omalaatuisia mielenkiinnon kohteita. Monella oli yli- tai aliherkkyyttä aistiärsykkeille. Adhd, add ja autismin kirjolla oleminen eivät kerro ihmisen älykkyydestä. Neuropsykiatristen häiriöiden diagnosointi sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön lääkehoito ovat lisääntyneet huomattavasti 2000-luvulla. Lähteet: ADHD-liitto, Autismiliitto, Duodecim, Kela.

Kannattaa kertoa toiselle, että tarvitsee aikaa rauhoittumiseen ennen kuin pystyy jatkamaan. Sitten on syytä poistua ulos tai edes toiseen huoneeseen. – Joillekuille toimii tunnekeskustelujen käyminen julkisella paikalla kuten kävelyllä, jossa ulkopuolisten luoma kontrolli on läsnä. Eräs pari lähti kahvilaan keskustelemaan, erotaanko vai ei. Siellä kumpikaan ei alkanut räyhätä eikä nakella niskojaan. – Parisuhteessa ei pidä joutua kokemaan pelkoa, oli kumppani sitten nepsy tai ei. Jos joutuu olemaan varovainen, on vaikea olla samaan aikaan onnellinen, Humaljoki muistuttaa.

Oman tilan tarve on Asperger-ihmisillä on suuri. Parhaatkin sosiaaliset suhteet kuormittavat heitä. – Olen tavannut Asperger-oireisia pariskuntia, joissa puolisoilla on omat kodit tai mahdollisuus yöpyä erikseen vaikkapa kesämökillä tai hotellissa. Toivottavasti jokaisella omaa tilaa tarvitsevalla on käytössään hiljainen huone tai ainakin mahdollisuus käydä itsekseen kävelyllä, Humaljoki sanoo.

Aistiyliherkkyys voi olla yksi Aspergerin ja adhd:n oireista. Siinä ihminen reagoi muita herkemmin tai voimakkaammin erilaisiin ärKIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

”Entä jos oletkin autisti?” Villen vitsi käynnisti hänen kihlattunsa Annan Aspergerselvitykset. Anna on luonut kumppaninsa toiminnasta ikään kuin matemaattisen kaavan.

nnalla, 29, oli toistuvia ongelmia jaksamisen ja mielialan kanssa. Hänelle ehdotettiin masennuslääkkeitä, mutta avomiehen mielestä oireet eivät täsmänneet diagnoosiin. – Sanoin puoliksi vitsillä, että entä jos oletkin autisti, Ville, 31, muistelee. Anna sai puoli vuotta myöhemmin diagnoosiksi Aspergerin oireyhtymän, jota kutsutaan nykyään autismin kirjoksi. Se oli espoolaiselle kihlaparille helpotus. Diagnoosi selitti esimerkiksi Annan ilmeettömyyden, joka saa muut välillä tulkitsemaan virheellisesti, että hän on vihainen. – Minulla on ollut alemmuuskompleksi siitä, että kehonkieleni on enemmän robottia kuin mitään sukupuolta ja että ääneni ei ole tarpeeksi naisellinen. Myös omiin oloihin vetäytyminen saatetaan tulkita oireeksi masennuksesta, vaikka kyseessä olisi autismiin liittyvä poikkeuksellisen suuri oman tilan tarve. Anna tulee harvoin koskeneeksi kumppaniaan oma-aloitteisesti. – En älyä paijata toisen hiuksia, kun istumme vierekkäin, enkä ylipäätään hae läheisyyttä. Ainoa täysin mukava läheisyys tulee Villeltä. – Saan olla aloitteentekijä halailusta lähtien, Ville toteaa. Aspergeriin liittyy usein aistien yli- tai aliherkkyyttä, jonka vuoksi moni vieroksuu kevyttä silittelyä. Annaa inhottaa korvaan kuiskaaminen.

sykkeisiin. Esimerkiksi hälisevä avokonttori on kuuloherkälle vaikea työympäristö. – Työpäivään liittyvät valot, äänet, tuoksut ja uudet ruoat voivat kuormittaa aistiyliherkkää todella paljon. Hän on rättipoikkiväsynyt kotiin tullessaan, Humaljoki sanoo. Hän muistuttaa, että parisuhteessa pitää olla tilaa rauhoittumiselle. Jos ylikuormittunut ei saa palautua, stressi kasvaa, mikä voi näkyä esimerkiksi riitoina tai alakuloisuutena ja uupumisena. – Monen väsymys helpottuu parhaiten yksin pimeässä, hiljaisessa huoneessa. Joidenkin on saatava keskittyä rauhassa mieluisaan tekemiseen. Aistiyliherkkä pystyy palaa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

TUNTEET OVAT ISO haaste Asperger-ihmisille, myös Annalle. – Menen helposti jumittuneeseen tilaan, jossa minun on vaikea erottaa, olenko surullinen vai vihainen. – Jos Anna esimerkiksi lukee järkyttävän uutisen netistä, hän voi mennä tilaan, jossa tuijottaa tyhjyyteen eikä reagoi lainkaan, Ville kertoo. Jos Anna tietää, mitä tuntee, hän kertoo asiasta selkeästi. – En sano mitään rivien välissä. Asperger-ihmiset tarkoittavat yleensä kirjaimellisesti sitä, mitä sanovat. Viestintä on niin suoraa, että se voi tuntua toisesta loukkaavalta. Ville kuitenkin arvostaa sitä, ettei hänen tarvitse arvailla Annan ajatuksia. – Suora kommunikointi on seksissäkin avain siihen, että molemmat saavat, mitä haluavat. Meillä ei ole tarvetta matkia elokuvaseksiä, jollainen ei kiinnosta kumpaakaan. Asperger-ihmisillä on usein vaikeuksia lukea kumppaninsa tunteita. Anna on selättänyt haasteen omalla tavallaan. – Yksityiskohdat ovat autisteille helpompia kuin suuri kuva. Koska rakastan Villeä, hän on erityismielenkiintoni kohde, jota olen tarkkaillut paljon. Olen luonut ikään kuin matemaattisen kaavan siitä, miten hän toimii eri tilanteissa. – Anna ymmärtää minua usein paremmin kuin minä itse. Se on yksi isoimmista syistä, joiden vuoksi olen hänen kanssaan, Ville kuvaa.

ANNA JA VILLE löysivät toisensa Tinderistä. Anna kiinnitti profiilikuvassa huomiota pitkiin hiuksiin ja kitaraan. Ville oli ensimmäinen ihminen, jonka kanssa hän sopi deittipalvelussa treffit. Pari käveli ympäri ostoskeskusta ja kävi Burger Kingissä kahvilla. Sitten Annan piti hakea kissansa eläinlääkäristä. – Halusin pysyä julkisella paikalla. Taustani vuoksi minua jännitti tavata tuntematon mies. Annan edellinen miesystävä kohteli häntä väkivaltaisesti. – Autistisia henkilöitä on usein helppo huijata ja hyväksikäyttää, Anna toteaa. Arvot ja kiinnostuksen kohteet yhdistävät Villeä ja Annaa. Molemmat ovat poliittisesti vasemmalla ja seuraavat huolestuneina äärioikeiston nousua ja salaliittoteoreetikkoja. – Minua kiinnostavat myös tasa-arvoasiat. Feministit ovat perillä vähemmistöjenkin kuten vammaisten ja autistien asioista, jotka ovat minulle tärkeitä. Kotona on usein käynnissä poliittinen keskustelushow, Anna kuvaa. – Arvostan Annassa sitä, että hän on niin hyvin perillä siitä, mitä politiikassa ja maailmassa tapahtuu, Ville jatkaa. MYÖS NEUROEPÄTYYPILLISYYS yhdistää paria. Ville uskoo, että hänellä on aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriö adhd, vaikka sitä ei olekaan diagnosoitu. – Häröilen jatkuvasti. Vedän spontaanin rumpusoolon kattilankanteen tai päästän outoja ääniä. On vapauttavaa, että voin olla Annan kanssa juuri niin outo kuin olen, Ville sanoo. – Meillä on hyvä tasapaino siinä, että saan Villen kanssa altistusta äänille ja valoille. Hän taas on oppinut rauhoittumaan minun vuokseni, Anna kuvaa. – Minulle on hyväksi joutua välillä vähän himmailemaan, Ville täydentää. Pari arvostaa sitäkin, että kumpikin ymmärtää toisen jumiutumista kiinnostavan asian ääreen. Se on tyypillistä sekä Aspergerin oireyhtymässä että adhd:ssa. – Normaali ihminen voi kokea, ettei toinen halua viettää aikaa tämän kanssa, jos hän pelaa paljon videopelejä. Meille on selvää, että pelaamme,

maan ihmissuhteeseensa vasta palauduttuaan.

Rutiinit ja rituaalit tuovat Asperger-oireisen maailmaan järjestystä. Hän ehkä toistaa aamutoimet täsmälleen samalla tavalla, haluaa aina samanlaisen aamiaisen ja on tarkka siitä, miten astianpesukone täytetään ja missä mitäkin tavaraa säilytetään. – Asperger-kumppani voi tuntua jäykältä ja itsekkäältä, Humaljoki kuvaa. Myös adhd-ihmisen mieli voi lukkiutua omien suunnitelmien ympärille. Jos hän on ajatellut tutkia illan rauhassa internetiä ja kumppani ehdottaakin elokuviin lähtöä,

– Jokaisella suhteella on mahdollisuutensa, sanoo pari-ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki.

tietokoneelta irrottautuminen on vaikeaa. – Mutta jos adhd-ihminen on impulsiivisella tuulella, hän saattaa sanoa, että pakkaa laukkusi, lähdem-

me tunnin päästä reissuun, Humaljoki selittää – Joka tapauksessa kumppaneiden on tärkeää keskustella suunnitelmista yhdessä.

Kun koronapandemia alkoi, Anna ja Ville hankkivat uudet pelikoneet ja bunkkeroituivat kotiin. Arkisin Anna etäopiskelee ompelua ja Ville tekee kotoa käsin asiakaspalvelutöitä läppärillään.

koska tykkäämme pelata. Siihen ei liity salaisia merkityksiä, Ville selittää. Adhd-ihmiset kaipaavat usein elämäänsä vaihtelua ja jännitystä. Niin myös Ville. Anna puolestaan kutsuu itseään ”ultimaattiseksi kotihiireksi”. Hän käy kyllä mielellään Villen kanssa keikoilla, kunhan tietää niistä ajoissa. – Tarvitsen paljon aikaa keikkaan valmistautumiseen ja siitä palautumiseen. Haluaisin jaksaa nähdä ihmisiä usein ja pystyä lähtemään ulos spontaanisti, mutta se ei vain onnistu.

Lapsiperhearjen pyörittäminen voi olla haastavaa adhd:n kanssa. – Adhd-ihmisen puolisosta tulee usein perheen vastuunkantaja, joka huolehtii oikeat kirjat koulureppuun ja lahjat kaverisynttäreille, Humaljoki sanoo. Hän neuvoo pitämään viikoittain perhekokouksen, jossa työt jaetaan yksityiskohtaisesti: Kumpi hakee lapsen päivähoidosta minäkin päivänä? Mitä syödään ja kuka kokkaa? Koska pyykätään? Adhd-lääkitys voi auttaa sovittujen tehtävien suorittamisessa. – Neuroepätyypillisyys on voimakkaasti perinnöllistä, joten sitä näkyy todennäköisesti myös perheen lapsilla. Heidän haasteitaan

”

En älyä paijata toisen hiuksia, kun istumme vierekkäin. ANNA, 29

voi olla helpompi ymmärtää, jos itsellä on samanlaisia.

Seksi ei kiinnosta kaikkia Asperger-ihmisiä. Toiset taas vierastavat suutelua ja silittelyä, mutta pitävät voimakkaammista otteista. – Vaikka olisi kuinka ikävä, toisen kosketus voi tuntua mahdottomalta. Toisaalta tulee mieleen pari, jolla yhteys ja boksin ulkopuolinen ajattelu toteutuivat parhaiten juuri seksissä, Humaljoki kertoo. Adhd-oireisten seksuaalisuuteen kuuluvat ääripäät: usein seksihaluja on paljon, toisinaan ei yhtään. Tutkimuksista tiedetään, että he aloittavat seksielämänsä varhain ja se on runsaampaa kuin ihmisillä keskimäärin.

Anna on kaivannut korona-aikana erityisesti iltoja ihan yksin kotona, Ville taas bänditreenejä ja illanistujaisia kavereiden kanssa. Pari viettää kihlajaistensa vuosipäivää helmikuussa. Kun pandemia hellittää, on kirkkohäiden vuoro. – Meillä on vain yksi ristiriita ratkaistavana. Anna haluaisi pienet juhlat, minä taas kutsua ihan kaikki, Ville sanoo hymyillen. ■ Anna ja Ville eivät esiinny jutussa omilla nimillään.

Humaljoen kokemuksen mukaan sateenkaaren eri sävyt ovat neuroepätyypillisillä yleisempiä kuin muilla ihmisillä. Hän kohtaa työssään adhdja Asperger-ihmisiä, joilla on moninaisia sukupuoli- ja seksuaali-identiteettejä ja suhdemuotoja, esimerkiksi avoimia suhteita. – On hyvä, että nyky-yhteiskunnassa on mahdollista elää ja rakastaa itselle sopivalla tavalla.

Sinä tai kumppanisi saatatte hyvinkin olla neuroepätyypillisiä, jos epäilette niin. Vain noin 5–10 prosenttia adhdja add-ihmisistä on hoidon piirissä. Nykyisten aikuisten lapsuudes-

sa myös Aspergerin oireyhtymä jäi usein tunnistamatta. Autismin kirjolle diagnosoiduista, älyllisesti normaaleista suomalaislapsista 44 prosentilla on diagnosoitu myös adhd. Adhd-diagnoosin saaneista lapsista 20–50 prosentin on arvioitu kuuluvan myös autismin kirjolle. – Yhdellä ihmisellä voi olla molemmat diagnoosit, koska niillä on samanlaista neurobiologista geneettistä taustaa. Adhd-ihmisellä on usein oireita Aspergerista ja toisin päin, Humaljoki sanoo. Pariterapeutin mukaan diagnoosit eivät määritä sitä, millaista rakkautta joku tuntee. – Luulen, että rakkauden syvin olemus on kaikilla ihmisillä sama. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Pastori Palefacen saarna Hiphop-konserttien esikuvat ovat mustien kirkkojen jumalanpalveluselämässä, muistuttaa Karri Miettinen alias Paleface. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

älekaihdinten päällä lauttasaarelaisessa toimistorakennuksessa roikkuu suuri punainen lippu, jonka keskellä valkoisen ympyrän sisällä lukee sanat Movimento dos Trabalhadores Sem Terra. Se on portugalia. Lippu on Brasiliassa vuonna 1984 perustetun Maattomien maatyöläisten liikkeen tunnus. Liike vaatii maa- ja sosiaalireformia, joka helpottaisi rutiköyhien ja maattomien viljelijöiden oloja. – Kyseinen Maattomien maatyöläisten liitto on periaatteessa maaorjien ammattiyhdistysliike. Ne ihmiset ovat todella heikossa asemassa, ja siksi tuen heidän toimintaansa, kertoo muusikkokirjailija-DJ Paleface eli Karri Miettinen, jonka työhuoneen sisäikkunan sälekaihtimia mainittu MST:n lippu peittää. Selitys maattomien viljelijöiden vaikeisiin oloihin löytyy Brasilian historiasta, aivan viime kädessä orjuuden ajalta. Kun orjuus Brasiliassa vuonna 1888 lakkautettiin, orjat eivät saaneetkaan itselleen maata, jota olivat viljelleet. He jäivät velkavankeuteen. – Brasiliaan vietiin viisi miljoonaa orjaa. Se on puolet kaikista Afrikasta viedyistä orjista, Miettinen sanoo. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 530 vuotta siitä, kun genovalainen tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus löysi Etelä-Amerikan mantereen. Tuolloin keskiajan lopulla Eurooppa oli paljon suuremmassa sekasorrossa kuin nyt, ja sekaisuudesta ja sorrosta tuli Euroopan kaksi keskeisintä vientituotetta seuraavaksi neljäksi sadaksi vuodeksi. Tämä historia on yhä läsnä Miettisen edustamassa hiphop-kulttuurissa. – Kun kuuntelet jotain Public Enemyn kappaleen Bring the Noise esitystyyliä ja lyriikkaa, se kuulostaa Martin Luther Kingiltä, Miettinen sanoo. – Se, miten mustat poliitikot tai pastorit käyttivät ääntä, vaikutti todella paljon siihen, miten hiphopissa alettiin käyttää ääntä. Miettisellä on kolmen tuhannen LP-levyn kokoelma, ja hän tuntee musiikin historiaa perinpohjaisesti. – Rapmusiikkiin ovat vaikuttaneet myös bluesin tarinankerronta, jazzin improvisointi, soulartistien itseä korostava esiintymistyyli ja funkyn rytmiikka. Kaikessa tässä on pohjalla mustien kirkkomusiikki eli gospel. GOSPEL ON Karri Miettisen pitkäaikainen suuri rakkaus. Uutinen tästä tuli kuitenkin vasta hiljattain, kun Radio Dei kertoi uudesta ohjelmasarjasta, jonka otsikko on Paleface Digs Gospel. Miettiselle kyse ei ole niinkään kiinnostuksesta hengellisyyteen vaan musiikin historiaan. – Rap on ikkuna kaikkeen musiikkiin. Tämä johtuu siitä, että rapmusiikissa sämplätään pal-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

jon erilaisia musiikkityylejä. Niinpä olen halunnut löytää ne rakennusaineet, joista räppibiisit on tehty, Miettinen sanoo. Ja kun tarpeeksi kauas historiaa kuljetaan, vastaan tulevat orjien spirituaalit. Alkuperäinen gospel ei kuitenkaan ollut puhdasta hengellistä kaipuuta, vaan siihen oli piilotettu ohjeet, milloin ja miten pakomatka orjuudesta alkaa. Hyvä esimerkki on tunnettu spirituaali Wade in the Water. – Todellisuudessa se oli konkreettinen ohje siitä, että pakomatkalla on kahlattava vedessä, jotta orjanomistajien koirat eivät haista jälkiä, Miettinen sanoo. Samaan aikaan spirituaalit koettiin Pyhän Hengen inspiroimaksi Jumalan ilmoitukseksi. Mustien maanalaiset kirkot olivat synkretistisiä, eli kristillinen usko sekoittui luonnonuskontoihin. Näissä kirkoissa suunniteltiin orjakapinat. Yhä nykyään monien mustien pastoreiden evankeliumiin sisältyy voimakas yhteiskunnallinen sanoma.

”

Räppäri on aina kiinnostunut ihmis yhteisöistä, uskonnoista ja kulttuureista. – Mustien kirkkojen kokoontumiset muodostivat alun perin esikuvan myös hiphop-kulttuurille, jossa yleisö on seurakunta ja rap-artisti on pastori. Konserttien vuorovaikutteisuus tulee suoraan mustien omasta jumalanpalveluskulttuurista. Niissä meininki on hyvin vaikuttavaa, ja neutronit kyllä vaihtavat omistajaa, Miettinen sanoo. Uskontotieteen näkökulmasta voidaan siis sanoa, että rap-muusikko Paleface on itsekin pastori. – Totta kai, pastori Peilari vastaa. – Pyrin siihen, että omat konserttini ovat arjen ylittäviä tilaisuuksia, joissa minun ja yleisön välillä syntyvästä vuorovaikutuksesta voi murtautua esiin tietynlainen pyhyys. Olennaista on, että minä en yksin aiheuta sitä. Se syntyy minun ja yleisön vuorovaikutuksesta. KARRI MIETTISEN lapsuudenperhe oli tapakristitty. Jouluna saatettiin käydä joulukirkossa, ja siinä se. Perhe oli hyvin tavallinen, mitä nyt geeneissä on kulkenut mukana pala Suomen kirkkohistoriaa. – Isoäitini oli tyttönimeltään Ruotsalainen, ja olen ilmeisesti ihan oikeasti hyvin kaukaista su-

kua nilsiäläiselle herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaiselle, Miettinen sanoo. Jos hiphop-kulttuurissa esikuvat ovat mustia pastoreita ja poliitikkoja, näkyykö tämä myös suomalaisräppärin teksteissä tai sanomassa? – Räppäri on aina kiinnostunut ihmisyhteisöistä, uskonnoista ja kulttuureista, ja näitä asioita on mielenkiintoista pohdiskella. Täytyy myös ymmärtää, kenelle räppään. Täällä kuulijat ovat evankelis-luterilaisessa Suomessa varttunutta väkeä, Miettinen sanoo. – Siksi on luontevaa, että esimerkiksi kappaleessani Kun saapuu elokuun yö tulee pätkä Isä meidän -rukousta. Se teksti on läsnä hyvin monen ihmisen identiteetissä ja vaikuttaa syvällä alitajunnassa, mutta se on myös puhtaasti kirjallisuutena erittäin tehokasta, hän sanoo. Räppärin näkökulmasta kristinusko ei ole ihan ongelmaton juttu: orjakauppa ja vieraiden kulttuurien alistaminen perustui kristilliseen ylemmyydentuntoon. – Osa entisistä orjista ja heidän jälkeläisistään päätyi siihen, että valkoisen orjuuttajan uskonto ei ole heitä varten. Jamaikalla vastaus tähän oli ja on rastafarilaisuus, Yhdysvalloissa puolestaan Nation of Islam, Miettinen kuvailee. 1990-LUVUN LOPULLA, kun Karri Miettinen aloitti uransa, kukaan ei kyseenalaistanut sitä, että etuoikeutettu valkoinen esittää jazzia, bluesia, reggaeta tai räppiä. Jos ennen ajateltiin, että juuri taiteen tehtävä on yhdistää eri taustoista tulevat ihmiset, nykyään runojen alkukielestä on tullut ihmisiä erotteleva muuri. Tämä keskustelu on myös Karri Miettiselle tuttua. – Siitä on tarpeellista keskustella Suomessa siksi, että meillä on nyt ensimmäistä kertaa yhteiskunnassa näkyvissä asemissa ihmisiä, joiden juuret ovat kahdessa eri kulttuurissa, Miettinen sanoo. – Muutoin tämä aikamme woke on etupäässä valkoisten ihmisten närkästymistä. Siinä ajatellaan, että rodullistetut ihmiset ovat jokin tasakoosteinen massa, joka toimii kuin tuomioistuin ja hyökkää meitä vastaan. Sehän on ihan pöljä ajatus. Miettisen mielestä kulttuurisen appropriaation ongelma on silti ihan todellinen. – Jos ajatellaan, että joku suomalaiskokki perustaa Helsingin keskustaan Asian fusion -ravintolan, niin kyllähän sellainen vie tilaa aasialaiselta yrittäjältä, Miettinen sanoo. Hän toivoo, että suomalaiset hiphopparit näkyvämmin toisivat esiin mustan rytmimusiikin historialliset juuret. – Kulttuurien kuuluu sekoittua. Jos aletaan puhua puhtaasta suomalaisesta kulttuurista, joudutaan aika kyseenalaisen ideologian pariin. Mutta kulttuurien omaksumiseen täytyy kuulua tietty arvostuksen osoittaminen. Siihen kuuluisi osallistuminen ja näiden kansanliikkeiden näkyvä tukeminen, asioista puhuminen, Miettinen sanoo. – Ikävä kyllä Suomi-räpin isot nimet ovat perinteisesti vaienneet ihmisoikeuksista. ■

Kuka?

Paleface eli Karri Miettinen on 43-vuotias rap-muusikko ja kirjailija.

Mitä?

Juontaa ja toimittaa Radio Dei -kanavalla ohjelmasarjaa Paleface Digs Gospel.

Motto

”If you blessed with the talent, utilize it to the fullest, be true to yourself and stay humble.” (Räppäri Gift of Gabin)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Heli Lindroos on eläkkeellä oleva diakoni. Hänellä on myös erityiskasvattajan ja artesaanin koulutus. Lisäksi hän on opiskellut taideterapiaa ja kirjallisuusterapiaa. Lindroos julkaisee kuvapäiväkirjojaan Instagramissa käyttäjänimellä @helioskooppi.

Tee se itse -taidetera Päiväkirjaa voi myös maalata tai piirtää. Jäljen ei tarvitse olla kaunista, vaan tärkeintä on tekemisen ilo. TEKSTI JA KUVAT KAISA HALONEN

eli Lindroos ottaa mustan värikynän ja sutaisee kiemurtelevan viivan keskelle valkoista paperia. – Nyt se on pilalla. Tämän jälkeen ei ole mitään väliä sillä, mitä tähän tehdään, hän sanoo. Sattumanvarainen viiva vie tyhjän paperin kammon ja rohkaisee kokeilemaan. Toinen Lindroosin vakiokikka on kastaa kämmenensä väriin ja läiskäyttää kädenjälki paperille. Lindroos itse tosin ei rohkaisua tekemiseen kaipaa. Hän on tehnyt kuvapäiväkirjoja 18 vuoden ajan lähes poikkeuksetta päivittäin. Rohkaisua kaipaavat ne, jotka aloittelevat omaa kuvapäiväkirjaansa esimerkiksi Lindroosin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

kursseilla. Syyksi Lindroos epäilee takavuosien kouluopetusta, jossa osaamisen ja oikein tekemisen rajat olivat ahtaat. – Kursseilla joudun joka kerta sanomaan aikuisille ihmisille, että kyllä te saatte värittää paperia. Koulu ei ole osannut osoittaa ihmisille sellaisia väyliä, että voi vähän hullutellakin. Pitäisi olla superhyvä tai sitten ei tehdä ollenkaan. Ikään kuin ei saisi harrastuksekseen ja huvin vuoksi tehdä. Osa onneksi pääsee sen yli ja tekee kuitenkin. HELI LINDROOS ainakin on tehnyt. Nyt eläkkeellä ollessaan hän voi uppoutua kuvien tekemiseen tuntikausiksi kerrallaan. Hänen olohuonettaan hallitsee iso työpöytä. Purkeissa odottaa siveltimiä ja erilaisia kyniä. Yhden seinän täyttää hylly, jossa on metreittäin valmiita kuvapäiväkirjoja ja erilaisia taide- ja askartelutarvikkeita. Kuvapäiväkirjassa tekniikka on vapaa. Lindroos käyttää vesivärejä, akryylivärejä ja erilaisia kyniä sekä väriliituja, sapluunoita ja leimasimia. Lisäksi hän liimaa mukaan lehdistä leikattuja kuvia. Yhdeltä sivulta pilkottaa täytetty

sudokuristikko, toista koristaa kiiltokuva. Lindroosilla on myös iso pino valmiiksi kuvioimiaan papereita, joista voi repiä tai leikata paloja päiväkirjaan. – Suosittelen sellaista ”oho, upsis!” -tekniikkaa. Tekee jotain ja katsoo, että oho, tästä tuli tämmöinen. Sitten yrittää selvitä sen kanssa eteenpäin. Ei tarvitse tulla valmista eikä kaunista. Kaikki kelpaa. Yleensä Lindroosilla on useampi päiväkirja meneillään yhtä aikaa. Kun yhdessä maali kuivuu, toiseen voi tehdä jotakin. Ja sitten voi taas palata keskeneräiseen. Päiväkirjojen sivut ovatkin monikerroksisia, lähes kolmiulotteisia. Lindroosille tärkeää on myös se, miltä kirjat tuntuvat kosketettaessa. Ja se, millainen ääni kuuluu, kun sivuja lehteilee. Tällä hetkellä Lindroosilla on menossa päiväkirja numero yhdeksänkymmentä – hän tosin epäilee, että on jo saattanut seota laskuissaan. Vanhimpia päiväkirjoja hän on heittänyt pois. KUVAPÄIVÄKIRJOJAAN Heli Lindroos kutsuu tee se itse -taideterapiaksi ja tajunnanvirraksi. Jos jo-

Pohdi elämääsi ja odota pääsiäistä Tuhkakeskiviikkona 2.3. alkava paasto on itse tutkiskelun ja hiljentymisen aikaa. Se voisi olla myös sopiva aika kokeilla kuvapäiväkirjan pitämistä. Näillä Heli Lindroosin vinkeillä pääset alkuun. •

Varaa paksua, esimerkiksi 250 g:n paperia tai luonnoskirja, väriliituja, erilaisia kyniä ja runsas pigmenttiset vesivärit. Lisäksi voit käyttää esimerkiksi lehdistä leikattuja kuvia.

•

Ota pohdittavaksi jokin kysymys tai ajatus, esimerkiksi ”Minne olen menossa ja pääseekö sinne tätä kautta?”. Kannattaa ajoittain pohtia, onko luonut itselleen sellaisen elämän kuin oli tarkoitus. Elämä on usein täyttä – onko se kaikki tarpeen?

•

Toinen teema, jota voisi pysähtyä miettimään, on omasta itsestä huolen pitäminen. Onko se unohtunut? Mitä se voisi tarkoittaa?

•

Voit myös kuvata päivän ilon tai miksei päivän murheenkin.

•

Älä suunnittele etukäteen. Tee paperille sellaisia jälkiä ja merkkejä, joita mieleesi tulee. Kuulostele, mitä värejä kaipaat ja käytä niitä. Anna märän vesivärin valua. Jos mielessäsi pyörii jotakin, voit kirjoittaa sen.

piaa ku kysyy, miksi hän niitä tekee, Lindroos vastaa, että kyse on henkiinjäämisestä ja elämän haurauden ihmettelemisestä. Hän jäi leskeksi ja kahden alaikäisen pojan yksinhuoltajaksi yli 20 vuotta sitten. Sitä ennen hän oli miehensä saattohoitaja.

”

Suosittelen sellaista ’oho, upsis!’ -tekniikkaa. – Saattohoitajana tunsin itsekin tekeväni kuolemaa. Kun se oli ohi, olin hämmentynyt siitä, että jäinkin henkiin. En oikein tiennyt, mitä minun sitten kuuluisi tehdä, Lindroos kertoo. – Ennen mieheni sairastumista tein aktiivisesti tilkkutöitä ja osallistuin näyttelyihinkin. Kun maailma meni nurin, se tuntui liian työläältä. Siirryin

paperiin, koska se oli helpompaa, nopeampaa ja keveämpää. Ja siitä sai ihan saman ilon. Tekeminen piti Lindroosin hengissä myös silloin, kun diakonin työ tuntui kohtuuttoman rankalta ja stressi vei yöunet ja sotki ruokarytmin. Asiakkaiden ongelmat olivat niin isoja, että se apu, mitä diakoniatyöntekijä pystyi antamaan, tuntui lähinnä laastaroinnilta. – Nyt eläkkeelle jäätyäni ihmettelen, että olen hengissä. Ja minulle maksetaan siitä, että täällä vain maalailen kaiket päivät, Lindroos iloitsee. – Olen koukussa tähän. Varmaan olen sillä lailla erityisherkkä, että haltioidun väreistä. Minun ei tarvitse kuin mennä lankakauppaan, niin olen täydessä euforiassa. Maalaaminen tuottaa niin paljon iloa ja tyydytystä – sellaisen tunteen, että olen elossa. ”ELÄMÄ ON sitä, mitä teen joka päivä.” Lause toistuu Heli Lindroosin kuvapäiväkirjoissa, sillä siinä kiteytyy jotakin hänelle tärkeää. Maalatessaan Lindroos pohtii elämäänsä ja miettii, mitä on tapahtunut tai mitä hänen pitäisi tehdä. Toisinaan hän tipahtaa flow-tilaan, jossa ei ajattele

mitään. Joskus maalaaminen rauhoittaa, joskus energisoi. – Minun on helpompi työstää asioita piirtämällä kuin kirjoittamalla. Kirjoittamisessa on sensuuri lähellä. Eikä kaikille asioille ole sanoja. Jotkin asiat ymmärtää maalaamisen tai tuntemisen alueella, eikä niiden tarvitse käydäkään sellaisessa kohdassa aivoja, jossa niille annetaan jokin nimi. – Kun mielessä pyörivän asian saa paperille, sen saa pois päästään ja hiukan kauemmas. Tulee tilaa hengittää. Kuvapäiväkirjojen tekemisessä keskeinen periaate on pyrkiä positiivisuuteen: tekemään sellaista, mitä haluaisi katsella vuosienkin päästä. – On hämmästyttävää, että vaikka tekemisen aloittaa surullisena, vihaisena tai ärsyyntyneenä, sivuista tulee kauniita ja värikkäitä. Olen itse diagnosoinut sen niin, että pohjimmainen elämänvoima on kuitenkin aina vahvempi ja se negatiivinen on pikkuista pintakuohua. Kun vain teet, niin sieltä se ilokin tulee. ■ Katso kirkkojakaupunki.fi:stä video, jossa Heli Lindroos tekee kuvapäiväkirjaa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

PYSÄHDYKSIÄ

MATKASSA ENSIN VÄRINAISIA

Utsjoella SÄILÖMISEEN AHTAALLE AJETTU ÄÄRIJÄRJESTÖ

märkivä

juttu

HAKEA

PÖLYNIMURI TAI JOKI AFRIKASSA

R JÄRVI A

LEFFATÄHTI BRAD

-PILLI PAHA PAIKKA

TYTTÖ MYÖS H+ SADIN

HIIHTO-KONE

LUETELTU

VOI HIUKSIA HEIDI

MÄÄRÄYS

ELÄIN AINUTLAATUISIA

MAALATA

OPELMALLI

LÄÄKE

PÄÄSIÄISRUOHOJA

AUTO

SUKSEN POHJASSA

VILPAS TUNTURI

BRITTIELIITIN OPINAHJO ULKONÄKÖ

ainakin HIILIVETY

SUORA LÄHETYS

TOR- E JUA

OSKARI T

EEVAN POIKA

ARPOA EIVÄT HÄTIKÖI

I N

R TOSI FIKSU

TERMISTÖ

LAPISSA

KARJALAINEN

KARVAINEN MIES

laskelma T A S E

TIETOA

TÄHTIKUVIO

SÄIHKYVIÄ

PUUPALA

HÄVITTÄJÄ RANGAISTUS

TÖRKYJÄ M

ENNUSTETTAVIA KUMPULAINEN

IHOTAUTI JÄRJET

U O

K JUOMALLE

SAKSASSA

K TUNNUS KREIKAN AAKKOSISSA EKANA

VOIVAT PERIÄ RAUHOITTAA H

VIRON PRESIDENTTI

VALKAISEE

MONEN HURSKAAN ERÄPAAVIN KIRJAILIJA NIMENÄ HEIKKI

RAUTAVAARA

HOITOLAITOS

RAUHOITTAA

POIMITTAVIA

VETOPUU

SAARNATA

maton- K

LÄÄKE

SYVENNYKSIÄ

ESI- T T NEET

KOSTEIKKOJA

"LUUTNANTTI"

PAPERISTA S

KARPELA

VISKATTUJA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

lähtöjä

VIULUTAITURI YOSHIKO KAINUUSSA

KOLHAISTA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Mielipide Pyhimykset kiinnostaisivat KIRKKO JA KAUPUNKI on ainoa printtilehti, jota tulee luettua. Verkkoversioon en ole edes tutustunut, koska ruutua on päivissä liikaakin. Lehdestä huomasin vinkin verkkotestistä: Raamatun pahikset testissä. Ehdotankin, että eri pyhimyksistä kerrottaisiin enemmän, vaikka ovatkin enemmän katolisen kirkon juttuja. Tosin suojelusta ja uskoa tuskin meillä kenelläkään on liikaa, olipa uskontokunta mikä hyvänsä tai vaikka se puuttuisi kokonaan. Valitettavasti löydämme itsestämme demonit useammin kuin hyvät ja kauniit asiat. Tai läheisemme tunnistavat ne. Tältä pohjalta voisi olla testi: Ketä pyhimystä muistutan (tai eniten kaipaan). Testi voisi kannustaa meitä tutkimaan kauniita puoliamme, keskittymään niihin ja korostamaan niitä. Me kaikki tarvitsemme enemmän rakkautta ja iloa kantamaan yli hankalien hetkien ja ylistämään sitä hyvää, mitä meillä on – itsessämme ja ympärillämme.

Tiina Kurjanen Helsinki

Vanhentunutta tietoa JEESUSTA KOSKEVAAN artikkeliin ”Tunnetko tämän miehen?” oli pujahtanut vanhaa tutkimustietoa (K&k 10.2.). Se oli Torinon käärinliinan kuvatekstissä, jossa väitettiin käärinliinan olevan väärennös radiohiilitutkimusten perusteella. Radiohiilitutkimukset ja niiden tulokset ovat tänä päivänä vanhentunutta tietoa ja siksi myös väärää tietoa. Roihuvuoren kirkossa pidettiin vuonna 2016 Torinon käärinliinanäyttely, johon kutsuttiin luennoitsijaksi professori Bruno Barberis, Torinossa sijaitsevan käärinliinan tutkimuskeskuksen johtaja. Keskuksessa käärinliinaa tutkitaan jatkuvasti. Dosentti Juha Hiltusen kirjasta Valokuva Jeesuksesta käy ilmi, miten käärinliina on kulkeutunut vuosisatojen aikana maasta toiseen, ja siksi sitä on jouduttu paikkailemaan. Usein nunnat ovat paikanneet sitä luostareissa. Joko tietoisesti tai tiedostamattomasti radiohiilitutkimukset ovat kohdistuneet näihin liinan keskiajal-

MARTTA-KAISA VIRTA

jestöjä rahoitettiin seurakuntayhtymän varoista viime vuoden lopulla jälleen kerran noin 165 000 eurolla, ja lisäksi tulevat seurakuntien erikseen myöntämät avustukset. Tämä on merkittävä epäkohta, johon Vantaan kirkkovaltuuston enemmistö ei halua puuttua. Maksan kirkollisveroja vuodessa merkittävän summan. Haluaisin, että luottamushenkilöt edistäisivät niillä hyviä asioita. Olin kuuntelemassa valtuuston kokousta, jossa lähetysrahoista päätettiin. Keskustelu oli kauhistuttavaa kuultavaa. Ihmettelin sitä, että edes Tulkaa kaikki -liike ei enää aktiivisesti vaadi homojen syrjinnän lopettamista, vaikka piti kyllä kirkkovaltuustossa hieman ääntä naisten syrjinnän lopettamiseksi. Onko homoista puhuminen jotenkin noloa? Vai onko niin, että pyrkimys leppoisan tunnelman ylläpitämiseen valtuustossa ohittaa muut tavoitteet?

Johanna Korhonen kirkon jäsen toistaiseksi, Vantaa

Silpominen uhkaa miljoonia tyttöjä Jeesus rakasti kaikkia ihmisiä KIRKKO JA KAUPUNKI -lehdessä oli juttu Jeesuksesta ja siitä, mitä kaikkea Hänestä tiedetään (K&k 10.2). Itselleni on jäänyt vahvasti se käsitys, että Jeesus ylipäätään hyväksyi kaikki ihmiset. Hän ei luokitellut ihmisiä eri luokkiin varallisuuden mukaan. Köyhät, sokeat, vammaiset ja muut olivat Hänelle tärkeitä. Vaikka ihminen oli kuinka köyhä, hänen arvonsa ei laskenut Jeesuksen edessä. Jeesus paransi sairaita, teki ihmetekoja ja opetti asioita sen aikaisille ihmisille. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöytiä. Köyhistä, sairaista ja vähäosaisista Hän huolehti. Hänen armonsa ja rakkautensa kaikkia ihmisiä kohtaan oli aina läsnä Hänen elämänsä aikana. Ja Hänen rakkautensa kaikkia ihmisiä kohtaan on onneksi vielä voimassa näin nykypäivänäkin.

Mika Lille Helsinki

la tehtyihin paikkauskohtiin, ja tulokset ovat sen mukaisia. Torinon käärinliina on aina herättänyt meissä tavallisissa ihmisissä hyvin erilaisia mielipiteitä. Niiden tukemiseksi jokainen voi yhä löytää sellaisia tutkimustuloksia, jotka tukevat parhaiten omaa uskomusjärjestelmää. Miksiköhän vielä tänä päivänä Kirkko ja kaupungin artikkelissa tukeudutaan noihin vanhoihin radiohiilitutkimustuloksiin? Liisa Saarikoski Helsinki

Kirkon varoilla tuetaan syrjintää Vantaalla KIRKKOVALTUUTETTU Tuomas Suihkonen vastasi (kirkkojakaupunki.fi 2.2.) konservatiivisen Sanasta elämään -ryhmän luottamushenkilölle Laila Jouhkille (K&K 27.1.), joka haluaa tukea kirkollisverovaroin syrjintää harjoittavia järjestöjä. Kiitän Suihkosta siitä, että hän haluaa Tulkaa kaikki -liikkeen edustajana edistää yhdenvertaisuutta. Naispuolisten pappien sekä homojen syrjintää harjoittavia lähetysjär-

JOKA VUOSI 3–4 miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua silvotuksi. YK:n arvion mukaan luku kasvaa pandemian seurauksena noin kahdella miljoonalla vuoteen 2030 mennessä. Suurimmat syyt tähän ovat pandemian aiheuttama köyhyys ja koulusulut kehittyvissä maissa. Kun perheiden taloudellinen tilanne heikkenee eivätkä tytöt pääse kouluun, sosiaalinen paine tyttöjen silpomiseen ja varhaiseen avioliittoon kasvaa. Koulusulkujen aikana silpomisia on helpompi toteuttaa salassa, katseilta piilossa. Silpominen on valtava inhimillinen tragedia. Se lopettaa lapsuuden ja usein myös katkaisee urahaaveet. Silvotun ja lapsena naitetun tytön on erittäin vaikeaa toteuttaa unelmiaan. Hänestä ei ehkä tulekaan opettajaa, lentäjää tai yrittäjää, kuten hän aiemmin toivoi. Myös World Visionin työntekijät Keniasta ja Somaliasta ovat raportoineet silpomisten kääntyneen kasvuun. Tämä kertoo huutavasta tarpeesta silpomisen vastaiselle työlle. Pidetään siis ääntä tyttöjen oikeuksien puolesta! Vaikeneminen mahdollistaa väkivaltaisen perinteen jatkumisen.

Annette Gothóni toiminnanjohtaja Suomen World Vision

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Lakipalveluja

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

HAMMASTEKNIKKO

24 h

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260

www.norros.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Pääsiäisen tuplanumero ilmestyy 7.4. Varaukset 25.3. mennessä. Peittojakelu Espoossa; lehti jaetaan kaikkiin talouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

430 € 860 € 139 € 95 €

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oteesi norm. 650 opr kok an leu ala Ylä- tai

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Palveluja tarjotaan

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Tilaisuuksia KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

JALKAHOITOA kotikäynteinä. Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Nyt on hyvä aika myydä asunto. Ota yhteyttä! ELEGANCE Kiinteistönvälitys Elegance Oy LKV, Eiranranta 5, 00150 Helsinki

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunkiseurakuntalehdessä Ota yhteyttä mediamyyntiin 040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunan pesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. P. 040 850 9206.

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS su 27.2. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi), Hki. klo 18 seurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1 (Kontula), Hki. ke 2.3. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkilänt. 7, Hki; kahvit klo 18.30. pe 4.3. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44 A (Tapaninkylä), Hki. su 6.3. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8, Vantaa; alussa po-vuosikok. klo 15 seurat Klaukkalan kko, Ylitilant. 6, N-järvi. klo 20 Lopen aikoja -keskustelusarja www.youtube.com/lopensrk. ma 7.3. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko, Veräjäkallionk. 2, Espoo; klo 18 Espoon po-vuosikok. ti 8.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo; S. Kalliokoski: ”Namibian itsenäisyys 32 v.” klo 18 verkkoseurat www.facebook. com/herattaja ja www.youtube.com/ herattajayhdistysfi. ke 9.3. klo 18 seurat L-Pasilan srkkoti, Maistraatink. 5, Hki. TARKISTA oman srk:n/H-Y:n tapahtumakalenteri. KYSY aluesihteeriltä p. 0400882251.

ESIRUKOUSILTA ti 8.3 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Daniel Björk, Ronny Thylin, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Ostetaan asuntoja 1h-2h max. 200 000€ velaton hinta. Hki 00160/00170-alue tai kantakaupunki. Ensiasunnon ostaja. Syntymäkuuro 29v rakennusinsinööri. Pankin puolesta ei saisi olla isoja tulevia remontteja. P: 0404846492 ensiasunto8@gmail.com

Vuokralle tarjotaan Lassila 31 m2 1h+kk+kph+las. parveke. Viihtyisä yksiö, Pohj.-Haagan asemalle n. 500 m. Vuokra 690 €/kk. Tuula Saarinen puh. 050 347 4415 klo 15.00 jälk. Autopaikka ja 10m2 huone +yhteiset tilat asunnosta Lintuvaarassa. Vuokra 450 euroa kk sis. vesi, netti ja sähkö. Vuokravakuus 2kk. Tiedustelut Kristiina R., 040 515 4147

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Harras hetki

Kirjailija Johanna Venholle kodin lähellä oleva metsä on tärkeä rauhoittumispaikka. Lähiluonto on aiheena myös hänen uudessa teoksessaan Metsämuistikirja (Teos). Kuvituksen siihen on tehnyt Sanna Pelliccioni. Venho viimeistelee parhaillaan näyttelijä Martti Suosalon elämäkertaa. Martti Suosalon tähänastinen elämä (WSOY) ilmestyy huhtikuun lopussa.

Lähimetsä auttaa jaksamaan Johanna Venho hakeutuu metsän hiljaisuuteen aina kun ehtii. Talvisessa metsässä hengityskin kulkee paremmin. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

spoossa asuvan kirjailija Johanna Venhon työhuoneen ikkunasta nä kyy metsään vievä polku. Hänestä on ihanaa asua metsän vieressä, ava ta herättyään verhot ja nähdä puut pimeässä aamussa. Venho käy monta kertaa viikossa lähimetsäs sään, joka kuuluu Pyhäristinimiseen maaaluee seen. Usein mukana on koira, jackrussellin terrieri Manta. Polkua pitkin pääsee talvisin myös ladulle. Venho asui pitkään Helsingin keskustassa, joten hän iloitsee nyt myös siitä, että pääsee kotipihal ta hiihtämään. Venhon mielestä on arvokasta, että lähiössä pääsee helposti piipahtamaan luonnossa, sillä ar

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

jen keskeltä ehtii harvoin lähteä kauemmas erä retkille. Joskus hän käy perheensä kanssa Nuuk siossa tai Kirkkonummen Meikossa, joista löytyy vanhaa metsää. HILJAISUUDESTA on viime vuosina tullut Johan na Venholle yhä tärkeämpi asia. Hän nauttii met sän rauhasta. Kun töitä ja stressiä on paljon, hil jaisuus tuntuu puhdistavalta. Hiljaisuuden retriit tiin Venho osallistuu kerran vuodessa. Metsän rauhoittavan vaikutuksen hän kokee yhtä aikaa arkisena ja mystisenä. Raikkaassa il massa hän hengittää syvään, niin että koko keho saa happea ja rentoutuu. Talvella metsä on Venhosta kaunis. Lumiset puut ovat kaikki eri muotoisia. Lisäksi on muka va ajatella, että lumen alla nukkuu pian alkava kevät. JOHANNA VENHO on ehdottomasti metsien säi lyttämisen kannalla. Hänen mielestään jatkuva metsien jyrääminen rakentamisen tieltä on äly töntä toimintaa. Hän vetoaa siihen, että tutki mustenkin mukaan lähiluonnolla on ihmisen ai voihin samanlaisia hyvää tekeviä vaikutuksia kuin meditaatiolla.

Tähän hän ottaa kantaa myös uudessa Metsämuistikirjassa, jonka hän on tehnyt yhteistyös sä kuvittaja Sanna Pelliccionin kanssa. Kirjas sa kerrotaan lapsen näkökulmasta, miltä tuntuu, kun lähimetsää uhkaa hävittäminen.

”

Metsästä on aikanaan saatu monenlaista ravintoa. Vaikka kirja sijoittuu tähän aikaan, siinä on mukana sadun myyttinen taso. Venhoa on aina kiehtonut metsään liittyvä mystiikka ja se, miten suomalaiset ovat kokeneet sen pyhäksi paikaksi, tietyllä tavalla kirkokseen. Toisaalta metsä on ollut ihmisten arjessa elin tärkeä ruoan lähde. Venhon mielestä metsä kyt keekin meidät johonkin alkuperäiseen olemi seemme, siihen, miten sieltä on aikanaan saatu monenlaista ravintoa. ■

Hyvää pyhää

27.2.

Laskiaissunnuntain evankeliumissa (Luuk. 18:31–43) Jeesus tekee kävellen matkaa Jerusalemiin. Matkalla hän parantaa sokean kerjäläisen.

Herkkuja ennen paastoa PERINTEISESTI LASKIAISHERNEROKKA KEITETTIIN siansorkista ja laskiaispullat täytettiin mantelimassalla eli marsipaanilla. Pullat nautittiin lautaselta kuuman maidon kanssa. Herkkutankkauksella valmistauduttiin paastoviikkoihin, jotka alkoivat laskiaisesta. Nykyisin laskiaishernekeitto lämmitetään usein purkista, ja lihaisten keittojen lisäksi valmiina löytyy myös kasvisvaihtoehtoja. Laskiaispullien kuuma maito on vaihtunut kermavaahdoksi, ja sen seuraksi laitetaan mantelimassaa tai hilloa. Laskiaissunnuntaita vietetään 27.2.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Pidä huolta hiljaisesta

ien varressa istuu sokea mies kerjäämässä. Hän on tottunut siihen, että harva haluaa huomata hänet. Miestä lähestyy pyhiinvaeltajien joukko. Väki on matkalla Jerusalemiin. Paikalliset asukkaat tervehtivät matkalaisia. Pyhiinvaeltajien edellä kulkee mies, jonka ympärillä ihmiset tungeksivat kuullakseen paremmin, mitä hän puhuu ja opettaa. Kaiken keskellä sokea kerjäläinen istuu yksin, ulkopuolisena. Silloin niin kuin nytkin, miltei luonnonlain tavoin, ihmiset suosivat vahvoja, terveitä, onnekkaita ja äänekkäitä. Heikommassa kunnossa olevat ja vaitonaisemmat jäävät syrjään. Jos he korottavat äänensä, vahvemmat vaientavat heidät. Juuri ennen Jerusalemin-matkan kuvausta evankelista Luukas kertoo lapsilaumasta, joka pyörii tuon

saman pyhiinvaeltajia opettaneen miehen, Jeesus Nasaretilaisen, ympärillä. Aikuiset, myös miehen lähimmät oppilaat, yrittävät estää lapsia tulemasta lähemmäksi. Jeesus nuhtelee aikuisia ja kutsuu kirmailevat lapset luokseen. Hän myös näkee yksin tien varressa istuvan sokean ja parantaa tämän. Viimeiseen saakka hän yrittää opetuksillaan ja teoillaan kääntää katseemme heihin, jotka jätämme syrjään, unohdamme ja hiljennämme. Yhä uudestaan hän rajojen asettajista piittaamatta laajentaa huolenpitonsa piiriä. Yhä uudestaan hän kysyy meiltä, kenestä kuuluu huolehtia, kenet tulee nähdä, kenelle tehdä oikeutta. He ovat lähellä, keskellämme. Ei tarvitse mennä kauas.

Paastoharjoitus Laskiaisesta alkaa pääsiäistä edeltävä paastonaika. Se kutsuu itsetutkiskeluun ja lähimmäisen huomaamiseen. Mieti, ketkä ovat elämässäsi niitä, joita et näe ja joiden ohi kuljet. Ketä voisit käydä katsomassa? Ketä kutsuisit käymään?

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

”

Paastonajan aluksi voisit miettiä, ketkä ovat elämässäsi niitä, joita et näe ja joiden ohi kuljet. Ketä voisit käydä katsomassa? Ketä kutsuisit käymään? LAURI MAARALA s. 27

24.2.2022 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Korona-aika näkyy Palvelevassa puhelimessa: yhteydenoton syynä on usein yksinäisyys s. 4 Perheiden vertaisleiri lohduttaa lasta, jonka isä tai äiti on kuollut s. 6

Lasten asialla Vivian tutustui päiväkodissaan uusiin ihmisiin, kun sinne tuli talkooavuksi seurakunnan työntekijöitä s. 2

Flora (selin), Hiski ja Vivian leikkivät päiväkoti Lokin pihalla. Kanttori Aino Valojärvi (keskellä) sekä lastenohjaajat Joel Niemi ja Anu Lönnqvist työskentelivät Lokissa kaksi viikkoa.

Talkootöissä päiväkodissa Tammikuun tiukassa koronatilanteessa Helsingin kaupunki pyysi seurakunnilta tilapäistä apua. Korona-ajan yhteistyöstä on jo paljon kokemusta. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

elmikuun alussa suuri joukko seurakuntien työntekijöitä, vapaaehtoisia ja luottamushenkilöitä lähti vapaaehtoisavuksi Helsingin kaupungin seniorikeskuksiin, leikkipuistoihin ja päiväkoteihin. Kaupunki pyysi yhteistyötä pitkittyneen koronatilanteen vuoksi. Työntekijöitä oli paljon sairaana, sijaisista oli pulaa eivätkä vapaaeh-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2022

toiset voineet käydä tervehtimässä vanhuksia normaaliin tapaan hoitopaikoissa. Leikkipuistoihin ja päiväkoteihin lähti eri seurakunnista 17 varhaiskasvatuksen ammattilaista, pääasiassa lastenohjaajia, tekemään vaihtelevia työvuoroja. Lauttasaaren seurakunnan lastenohjaajat Anu Lönnqvist ja Joel Niemi sekä kasvatuksen kanttori Aino Valojärvi työskentelivät yhteen menoon kaksi viikkoa päiväkoti Lokissa Lauttasaaressa.

Aino Valojärvi pitää seurakunnassa muskareita ja johtaa lapsikuoroa. Päiväkodissa hän sai ensimmäisenä päivänä tutustua viisivuotiaiden ryhmän lapsiin. – Toisena päivänä aloin pitää muskareita koko talolle, ikäryhmien mukaan, Valojärvi kertoo. Erona on se, että kaupungin varhaiskasvatuksessa ei lauleta lastenvirsiä, mutta muita tuttuja lauluja kyllä. ANU LÖNNQVIST ja Joel Niemi toimivat pienten, 2–4-vuotiaiden ryhmissä. Seurakunnassa he ohjaavat koululaisten iltapäiväkerhoa. – Suurin ero tässä työssä on se, että lapset ovat paljon pienempiä. He tarvitsevat apua esimerkiksi tal-

vivaatteiden pukemisessa, Joel Niemi sanoo. – Meidän ryhmässä on ollut työntekijävajausta, mutta nyt pystyimme tekemään retken rannalle. Päiväkoti Lokki on Niemelle tuttu, koska hän teki työharjoittelunsa Lokissa. Lastenohjaajan koulutus antaa pätevyyden työskennellä päiväkodissa. PERJANTAI-ILTAPÄIVÄNÄ vanhemmat alkavat hakea lapsia kotiin. Anu Lönnqvist ruksaa nimen listaan, kun lapsi on haettu. Lönnqvist auttaa pieniä kaikissa perustoimissa, ulkoilussa, potalla käynnissä, päiväunille menossa. – Huomaan, että meistä on apua täällä. Vaikken tiedä kaikkea, päivä-

– Vaikka perheneuvontaan on jonoa, ajan saa, jos odottaa, kertoo Veli Matti Helminen. Etusija on perheillä, joissa on pieniä lapsia.

kodin työntekijät neuvovat hyvin. Joku kaksivuotias saattaa kapsahtaa kaulaankin, vaikka olen uusi täällä, Lönnqvist naurahtaa. PÄIVÄKODIN JOHTAJA Hertta Jalas joki on iloinen seurakunnan varhaiskasvattajien työrupeamasta, erityisesti muskarihetkistä. Lokissa on ollut henkilöstövajetta. Se ei johdu niinkään koronasta, vaan varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa koko pääkaupunkiseudulla. Rekrytoinnit ovat käynnissä, ja sillä aikaa sijaisia tarvitaan.

”

Aloin pitää muskareita koko talolle. KASVATUKSEN KANTTORI AINO VALOJÄRVI

Helsingin seurakunnat ja kaupunki ovat tehneet aiemminkin yhteistyötä poikkeuksellisessa koronatilanteessa. Kevään 2020 Helsinki-avussa oli mukana suuri joukko kirkon työntekijöitä. Sen jälkeen moni oli tekemässä koronajäljitystä. Nyt ollaan tilapäisenä apuna perustoiminnassa. Raha ei liiku kirkon ja kaupungin välillä, vaan työntekijöiden palkat maksaa kirkko. Kirkon kerhot eivät kuitenkaan ole enää koronatauolla. Koululaisten iltapäiväkerho toimii aina, kun koulutkin ovat auki ja lähiopetuksessa. Myös perhekerhot muskareineen pyörivät jo täysillä. – Meillä on sijaiset parin viikon ajan, kertoo Lauttasaaren kolmikko. KIRKON PUOLELTA seniorikeskuksiin ja palvelutaloihin lähti 78 ihmistä, joista suurin osa on vakituisia vapaaehtoisia. Eri alojen työntekijöitä on 18. Väkeä tarvittiin tilapäisavuksi erityisesti seuranpitoon. Kaikilta edellytettiin vahvaa rokotussuojaa ja sitoutumista vaitiolovelvollisuuteen. Kaupunki järjesti perehdytystä etäyhteyksin Teamsissa, kuten varhaiskasvatuksen puolellakin. – Senioriapu kestää helmikuun ajan. Sen jälkeen halukkaat voivat jäädä näiden palvelutalojen ja seniorikeskusten vapaaehtoisiksi, kertoo diakonian päällikkö Asta Turtiainen Helsingin seurakuntayhtymän yhteisestä seurakuntatyöstä. ■

Apua & tukea

Perheneuvonta on auttanut entistä useampaa helsinkiläistä Asiakasmäärät ovat kasvaneet, mutta korona-aika on vähentänyt yhteydenottoja perheneuvontaan.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

elsingin seurakuntayhtymän perheneuvojat kohtasivat vuonna 2021 yli 350 ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakkaita oli yhteensä lähes 1 400, joista yli puolet oli 30–49-vuotiaita. Silti vain noin puolet yhteyttä ottavista päätyy lopulta perheneuvonnan asiakkaiksi, koska jonot ovat pitkät. Helsingin Kalliossa perheneuvojana ja tiimin vetäjänä työskentelevän Veli Matti Helmisen mukaan korona-aika on vähentänyt yhteydenottoja perheneuvontaan. – Koronakriisin keskellä ei ehkä ole ollut tilaa henkilökohtaisten ongelmien käsittelyyn, hän pohtii. PERHENEUVOJAN VASTAANOTOLLA koronakriisi näkyy ahdistuneisuutena, jota etätyöskentely kotona neljän seinän sisällä voi aiheuttaa. Koronan vuoksi myös perheneuvontaa on tehty pääosin etäyhteyksin. Etävastaanotot jatkuvat jossain määrin myös tulevaisuudessa, vaikkei etäyhteys ole vuorovaikutustilanteena samanlainen kuin kasvokkain kohtaaminen.

Perheneuvontaan on jonoa, mutta ajan sinne saa, jos malttaa odottaa. Kiireellisessä tilanteessa ajan voi saada jo viikon tai kahden sisään. Etusijalla ovat muun muassa perheet, joissa on pieniä lapsia. Eräs tyypillinen syy tulla perheneuvontaan ovat erilaiset vuorovaikutusongelmat. On riitoja sekä keskustelun ja ymmärtämisen vaikeutta. – Kaikki parisuhteen asiat ovat vuorovaikutusasioita, eikä riitely sinänsä ole huono asia. Riidan laatu ratkaisee, eli osataanko riidellä rakentavasti ja sovitaanko vai seuraako riitaa jakso, jolloin puolisot ovat toisilleen kylmiä, Veli Matti Helminen sanoo. PERHENEUVONTAAN HAKEUDUTAAN myös kriiseissä, joita voivat aiheuttaa vakava sairastuminen, työttömyys tai lapsen syntymä. Perheneuvojan luo tullaan myös erilaisissa erokysymyksissä. Apua voi saada parina, perheenä tai yksin. – Yksin tultaessa ongelmat ovat suurin piirtein samoja kuin parin kanssa tulevilla. Yksin tulevat haluavat tutkia omaa mielenmaisemaansa yhdessä ammattilaisen kanssa. Voi myös olla, ettei kumppani halua tulla vastaanotolle, Helminen kertoo. Yhdelle riittää avun saamiseksi yksi terapiakerta, kun toinen käy vastaanotolla vuodenkin verran. Parisuhde ei koskaan ole vain kahden kauppa. – Oman kasvuperheen tapahtumat ja tarinat vaikuttavat ihmisten tapoihin olla ja ymmärtää tai olla ymmärtämättä, Helminen sanoo. ■ Perheneuvonnan yhteystiedot ja toimipisteet löydät täältä: www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/perheneuvonta_1 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2022

Palvelevassa puhelimessa käytiin viime vuonna 44 836 keskustelua Päivystäjien joukko harveni viime vuonna. Silti puhelimessa puhuttiin yhteensä 553 vuorokautta. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUSGRAFIIKKA MAIJA SAARI

aikka soittaja ei välttämättä huomaa eroa, viimeisten kahden vuoden aikana kirkon Palveleva puhelin on käynyt läpi suuria

muutoksia. Kun aikaisemmin puhelimeen vastasi ympäri Suomea noin 2 000 päivystäjän joukko – kirkon työntekijöitä sekä koulutettuja vapaaehtoisia – nyt heitä on alle puolet tästä. Tammikuussa 2020 Helsingin seurakuntien työntekijät jäivät seurakuntayhtymän päätöksellä päivystysvuoroista pois. Samalla Vantaan seurakunnat irrottautuivat kokonaan pääkaupunkiseudun Palvelevasta puhelimesta, puhelimesta, minkä Espoon seurakunnat tekivät jo vuonna 2019. – Seurakuntien työntekijät olivat hoitaneet myöhäisimpiä päivystysvuoroja kello 24–03, joihin on vaikea löytää vapaaehtoisia päivystäjiä. Siksi lyhensimme vastausaikaa noilla kolmella tunnilla, kertoo Helsingin Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Raija Narvila. MAALISKUUSSA 2020 alkoi koronapandemia. Osa päivystäjistä toimi etänä, jos kotona oli sopivat olosuh-

teet eli tilaa ja yksityisyyttä. – Nykytekniikka taipuu kyllä etäpäivystykseen. Mutta monelle päivystys kävi raskaaksi, koska korona koetteli heitä samoin kuin kaikkia muitakin. Jos oma elämäntilanne vaikeutuu ja läheisistä joutuu kantamaan huolta koko ajan, ei pysty kannattelemaan toisia. Noin 40 vapaaehtoista päivystäjää on jäänyt korona-aikana pois ringistä, Narvila kertoo. – Juuri pääkaupunkiseudulla on ollut kovimmat rajoitukset ja eniten tartuntoja. Muualla maassa päivystäjät ovat voineet edelleen kokoontua, mikä on mahdollistanut myös keskinäisen tuen ja kanssakäymisen. Etäpäivystys taas on yksinäistä hommaa. Soittajien huolissa masentuneisuus ja yksinäisyys ovat korostuneet korona-aikana. VUONNA 2021 aktiivisina päivystäjinä toimi koko maassa 823 vapaaehtoista ja 62 kirkon työntekijää. Kirkon työntekijät toimivat alueellisina koordinaattoreina, kuten Raija Narvilakin. He järjestävät päivystäjien rekrytoinnin, paikallisen koulutuksen, vuorot ja työnohjauksen.

MARIKA KOSKENSALO/LEHTIKUVA

Walk-in-talk-keskustelumalli palvelee nuoria asuinalueesta riippumatta. Kuva Malmin juna-aseman sillalta.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2022

Narvila iloitsee siitä, että syksyn kurssilta tuli 20 uutta päivystäjää mukaan. Nyt Helsingin alueella on 80 päivystäjää, joista jotkut ovat espoolaisia tai vantaalaisia. Seurakuntayhtymien päätökset eivät estä vapaaehtoistyötä yli kuntarajojen. Toisaalta Palveleva puhelin, chat ja netti toimivat valtakunnallisesti. Kun henkistä tai hengellistä tukea kaipaava ihminen ottaa yhteyttä, hänelle voidaan vastata missä päin Suomea tahansa. Kaikki toimii anonyymisti, nimettömästi. Soittajista ei kerätä mitään henkilötietoja. Ainoastaan soittojen lukumäärä ja soiton syy kirjataan. – Päivystäjät eivät tiedä, mistä päin puhelu tulee. Mutta muutosten jälkeen voidaan sanoa, että muu Suomi hoitaa pääkaupunkiseutulaisten yhteydenottoja, Narvila tiivistää. EDELLEEN IHMISET voivat soittaa Palvelevaan puhelimeen vuoden jokaisena iltana kello 18–24. Myös Palveleva chat ja Palveleva netti toimivat. Osa päivystäjistä toimii vain yhdessä kanavassa, osa sekä puhelimessa että verkossa. Ja ihmiset soittavat. Palvelevassa puhelimessa puhuttiin viime vuonna yhteensä 553 vuorokautta. Kes-

Apua saa ilman ajanvarausta Malmin Varustamolla alkoi 7. helmikuuta uusi nuorille suunnattu palvelu walk-in-talk. Ideana on, että 13–20-vuotiaat voivat tulla juttelemaan jonkun aikuisen kanssa maksutta ja ilman ajanvarausta. Seurakunnat ovat lanseeranneet myös walk-in-terapiaa muun muassa Helsingin Matteuksenkirkolla ja Rekolan kirkolla Vantaalla. Malmilla toimintamalli on hieman erilainen. – Ero walk-in-terapiaan on se,

kusteluja käytiin 44 836. Yhteydenottoja oli aukioloaikoina 55 119, eli kaikkiin ei pystytty vastaamaan. Jonotusaika oli keskimäärin neljä minuuttia.

”

MUU SUOMI HOITAA PÄÄKAUPUNKISEUTULAISTEN YHTEYDENOTTOJA. RAIJA NARVILA

Yleisimmät keskustelunaiheet olivat ihmissuhteet (21 prosenttia), hyvinvointi (19 prosenttia) ja arjen tilanne (15 prosenttia) sekä sairaus (14 prosenttia). Usko, elämän merkitys ja eettiset kysymykset olivat pääasiana 8 prosentilla soittajista, nettikirjeessä taas 14 prosentilla yhteydenottajista. Muuten yleisimmät aiheet olivat samat. Chatissa korostuivat tiedustelut (23 prosenttia). Puhelinkeskustelujen määrä kuitenkin laski 11 prosenttiyksikköä vuonna 2021. Koko maan tilannetta kommentoi asiantuntija Kimmo

että meillä keskustelemassa ei ole terapeuttiopiskelijoita tai kirkon työntekijöitä, joilla on terapiakoulutusta, vaan kasvatuksen työntekijöitä, nuorisotyöntekijöitä ja pappi. – Perusperiaatteet ovat samat eli palvelu on ilmainen ja anonyymi. Käytämme ratkaisukeskeisen terapian apukysymyksiä pohjana, mutta emme tarjoa terapiaa. Lupaamme, että paikalla on aikuinen kuuntelemassa ja juttelemassa, pappi Päivi Pulakka kertoo. Yksi keskustelukerta kestää enintään 45 minuuttia. Jos tar-

vetta on, paikalle voi tulla toistekin, tai jos nuori tarvitsee erilaista tukea kuin Varustamossa on tarjolla, työntekijät ohjaavat häntä eteenpäin. Walk-in-talk-terapiaa on tarjolla maanantaisin kello 16–18, Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16.

Merirasti-kappeli jää historiaan Helsingin seurakuntien Rohkeasti yhdessä -ohjelmaan liittyvät leikkaukset alkavat näkyä käytännössä. Vuosaaren seura-

seksuaalisuus ajankohtaiset aiheet

ihmissuhteet

21%

Itsemurha, kuolema, riippuvuudet, rikos usko ja eettiset kysymykset

Nieminen Kirkkohallituksesta. – Tässä on nähty aaltoilua ennenkin. Toki yöpäivystyksen päättyminen pikkutunneilta kello 24–03 vaikuttaa asiaan.

hyvinvointi

19%

yksinäisyyden kokemus

ERILAISIA AUTTAVIA puhelimia ja verkkopalveluita toimii Suomessa toistakymmentä. Niillä on yhteinen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta PuhEet, jonka puheenjohtajana toimii nyt Nieminen. Muita suuria toimijoita ovat Mieli – Suomen Mielenterveys ry sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Mikä sitten on kirkon keskusteluavun oma rooli tässä runsaudessa? – Muut puhelin- ja verkkopalvelut ovat erikoistuneet auttamaan tiettyä ryhmää tai tietyn aihepiirin ongelmissa. Kirkon keskusteluapu on avoin kaikille. Meillä soittaja voi puhua myös hengellisistä ja uskon asioista. Muut puhelinauttajat ohjaavat ihmisiä meille, sanovat Nieminen ja Narvila. ■

kuntaneuvosto päätti 14.2. kokouksessaan, että seurakunta luopuu Meri-Rastilassa sijaitsevasta Merirasti-kappelistaan 31.12. – Olemme katsoneet muut vaihtoehdot läpi, ja tämä päätös oli nyt pakko tehdä, harmittelee Vuosaaren kirkkoherra Jussi Mäkelä. Leikkaukset iskevät Vuosaareen niin, että Mäkelä arvioi seurakunnalla olevan vuonna 2023 satojatuhansia euroja vähemmän rahaa käytössä kuin tänä vuonna. Pelkästään seurakuntayhtymän sisäisten vuokrien uudistus nostaa seurakunnan

Yleisimmät keskusteluaiheet:

10%

kuluja yli 130 000 euroa. – Kappelista luopuminen laskee 2023 kustannustasoamme hieman yli 100 000 euroa. Yksittäisenä lukuna se kuulostaa pieneltä, mutta kappelin remontoiminen hyväkuntoiseksi tarkoittaisi varovaisesti arvioidenkin seitsemännumeroista lukua. Siihen seurakuntayhtymällä ei ole mahdollisuuksia. Isot korjaustarpeet ovatkin toinen syy, miksi seurakunta luopuu Merirastista. Vuonna 2017 tehty sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus osoitti, että vuonna 1993 rakennettu kappeli

sairaus

14%

arjen tilanne

15%

Palveleva puhelin päivystää joka ilta klo 18–24, p. 0400 221 180. Katso lisätietoa: evl.fi/kirkonkeskusteluapu

on isojen korjausten tarpeessa. Lisäksi koko alue kappelin ympärillä muuttuu, kun uusi asemakaava astuu voimaan. Vuosaaren seurakunnalle jää enää kolme tilaa: Vuosaaren kirkko Satamasaarentiellä, Katukappeli kauppakeskus Columbuksessa ja Valon seurakuntakeskus Palvelukeskus Albatrossin pohjakerroksessa.

Rajoitukset loppuivat Espoon ja Helsingin hiippakunnat päättivät purkaa koronapan-

demiasta aiheutuneet kokoontumisrajoitukset 14.2. alkaen. Tartuntatautilain määräykset ovat edelleen voimassa. Ne velvoittavat tilojen käytöstä vastaavia toimijoita ehkäisemään lähikontaktien aiheuttamaa tartuntariskiä. Myös maskien käyttöä suositellaan edelleen. Seurakuntien on huolehdittava tehokkaasti terveysturvallisuudesta esimerkiksi sijoittamalla ihmiset istumaan väljästi sisätiloissa, tehostamalla ilmanvaihtoa tai porrastamalla kävijöiden saapumista tilaisuuteen.

Yhtymänjohtajasta päätoiminen Helsingin seurakuntien yhteisiä palveluita ja yhteisen päätöksenteon valmistelua on pitkään johdettu oman toimen ohella. Vuodesta 2016 virkaa on hoitanut kirkkoherra, tällä hetkellä Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki. Yhteinen kirkkoneuvosto päätyi siihen, että iso organisaatio tarvitsee päätoimisen johtajan. Viran sääntömuutoksia valmistellaan niin, että kirkkovaltuusto voi kesällä päättää, muutetaanko johtajamallia. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.2.–10.3.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebooksivulla, ei tarvita kirjautumista www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Hyvän mielen keidas to klo 15. Ruokakassien jako. Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg. Psalmilaulajat to klo 18. Lähde-kuoro ma klo 18. Tietokonekerho ma 28.2. klo 11. Käsityökerho ma 7.3. klo 13. Lähetyspiiri ma 7.3. klo 14. Suikkanen. Teematorstai. Ruokailu klo 12.15 hintaan 10 e, esitys klo 13. 24.2. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio, komissaari emeritus arkkipiispa Kari Mäkinen. 3.3. Suomalainen kulttuuri, runoilija Valma-Ilona Mikkola. Perhekerhot: Tönö ma klo 17.30– 19, kirkolla to klo 9.30–11, PohjoisHaagan Lämpiö pe klo 9.30–11 (ei 25.2.). Pelikerho la 26.2. klo 12. Esikoisvauvakerho äideille ja heidän alle 8 kk ikäisille vauvoilleen 21.3.–16.5. klo 13–14.30. Tied. ulla.leivo@evl.fi. Erityislasten ja -nuorten vanhempain vertaistukiryhmä ma 28.2. klo 17–18.30. Seuraavat 28.3., 25.4. ja 30.5. Tied. sofia.honkanen@evl. fi. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 09 2340 3003. Länsi-Helsingin seurakuntien sururyhmä 3.3.–21.4. klo 17.30–

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2022

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Tuhkamessu ke 2.3. klo 18. Messussa voit saada otsaasi tuhkalla piirretyn ristin katumuksen merkiksi. Paaston aika alkaa. Ehtoollishetki virsin ke 9.3 klo 18. Kirkko on auki hiljentymistä varten keskiviikkoisin klo 17–18.

TAPAHTUMIA Soppaa ja juttuseuraa maanantaisin klo 12–13.30 Malminkartanon kappelilla. Keittolautasen äärellä jutellaan päivän kuulumiset. Mukana Tomi Saari ja Juha Lepistö. Lähetyspiiri on avoin piiri parittomien viikkojen tiistaisin klo 17–18.30 Klanulla. 1.3. Riitta ja Heikki Järvinen näyttävät kuvia ja kertovat tarinoita Kreikasta. Eläkeläisten päivähetki ke 2.3. klo

12–13.30 Klanulla. Tervetuloa parittomien viikkojen keskiviikkoisin kahvittelemaan, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä. Lounas. Klo 12.15 lyhyt hartaus ja johdatus päivän aiheeseen, minkä jälkeen vapaata keskustelua ja seurustelua. Kuohuva 20-luku – kitaramusiikkia 1920-luvun Pariisista la 5.3. klo 16 Kannelmäen kirkossa. Antero Pellikka esittää teoksia muun muassa säveltäjiltä De Falla, Roussel, Samazeuilh. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Työtupa ti 8.3. klo 15–18 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone parillisten viikkojen tiistaisin. Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille, lohtuhuiveja sureville leskille ja tuotteita Lähetyksen hyväksi. Kello puoli viiden tee ja kahvi. Lauletaan yhdessä to 24.2. ja 10.3. klo 10.15–11.30 kirkossa Anne Myllylän kanssa. Yhteisvastuukeräys 2022 – Lahjoita mulle huominen. Pandemia on

koetellut lapsia ja nuoria Suomessa ja maailmalla. Lahjoittamalla voit antaa kasvavalle ikäpolvelle valoisamman tulevaisuuden. Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen: MobilePay 47535 tai nettilahjoitussivulla Yhteisvastuu.fi/kannelmäki. Keräyslupa RA/2020/639.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13, Palvelemme myös p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa 27.2. Tarja Frilander, Senni Valtonen. 6.3. Riikka

JUSSI HELTTUNEN

Laskiaissunnuntain messu su 27.2. klo 10. Lahtinen, Mulari, Nyrönen. Verkkolähetys Facebookissa. Messu su 6.3. klo 10. Mulari, Kolari, Mönttinen. Laura Kurki, viulu. Verkkolähetys Facebookissa. Aamurukous ke klo 7.30. Silin. Verkkolähetys Facebookissa. Päivärukous to klo 12. 24.2. ja 3.3. Silin. Iltamessu ke klo 18. 23.2. Lahtinen, Korhonen-Björkman. 9.3. Silin, Mönttinen. Iltatee. Tuhkakeskiviikon messu 2.3. klo 18. Silin. Iltarukous pe klo 19. Silin. Kirkko avoinna jo klo 18.30.

19.30. Kokoontumiset Kannelmäessä. Tied. konsta.korhonen@evl.fi, p. 050 380 1345. Tulossa Filosofiaklubi: Elämän ihmettelijät. Vetäjinä pappi Sami Lahtinen ja FM, tenori (mm. Gospel Helsingissä) Erkki Laurila. Kokoontumiset kirkolla to klo 17.3. klo 18–20 Hyvyyden viljelystä ja to 14.4. klo 18–20 Totuuden etsimisestä. Mukaan mahtuu kuusi henkeä. Ilm. ja tied. sami.t.lahtinen@evl.fi. Yhteisvastuukeräys 2022 auttaa lapsia ja nuoria Suomessa ja maailmalla. Lahjoita yhteisvastuu.fi/ haaga tai MobilePay 84170.

Menokasvo

Surua voi jakaa perheiden vertaisleirillä Terhokodin sairaalapappi Maarit Nissinen, olet yksi perheiden vertaisleirin ohjaajista. Kenelle leiri on tarkoitettu? – Se on tarkoitettu perheille, joissa on alaikäisiä lapsia, ja toinen vanhemmista on kuollut. Myös täysi-ikäiset sisarukset ovat tervetulleita. On hyvä, jos koko perhe voi käsitellä surua yhdessä. – Valtaosa perheistä saa tiedon leireistä Terhokodista, jonne ohjataan nuoret ja perheelliset potilaat. Mitä leirillä tehdään? – Vaikka mitä. Ydinajatus on, että lapsi voisi tavata samassa elämäntilanteessa olevia lapsia. Parhaiten tämä tapahtuu leikin ja yhteisen tuetun toiminnan kautta. – Lapset on jaettu ikätason mukaisiin ryhmiin. Aikuisille on oma ryhmänsä. Se antaa tilaa pohtia vanhemman omaa surua ja muuttunutta vanhemmuutta.

– Vertaisleireillä on usein mukana niitä perheitä, jotka ovat menettäneet läheisensä esimerkiksi onnettomuudessa, sanoo Terhokodin sairaalapappi Maarit Nissinen.

Millaista apua ja tukea menetyksen kohdanneet lapset ja aikuiset voivat saada leirillä? – Vertaistuki on hyvin tärkeää. Siksi vapaata yhdessäoloa on paljon. Lasten paras palaute leireistä on ollut: ”Nyt mä tiedän, että on muitakin lapsia, joilta toinen vanhempi on kuollut”. – Mitä pienempi lapsi on, sitä vähemmän hän ymmärtää kuoleman universaaliutta. Sanavarastokin on pie-

nempi näistä asioista. Teinit ymmärtävät, että kuolema on peruuttamaton. Teineillä puolestaan voivat olla päällekkäin murrosiän myllerrykset ja läheisen menettämisen suru. EIRA SERKKOLA Vertaisleiri perheille 22.–24.4. Loviisan Kuggomissa. Hinta 60 e / aikuinen ja 30 e / lapsi. Ilmoittautuminen viimeistään 6.3. Katso: helsinginseurakunnat. fi/perheidenvertaisleiri

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.2.–10.3.

TAPAHTUMIA

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Laskiaissunnuntain messu, pyhäkoulu, lähetyslounas ja laskiaispullakahvit su 27.2. klo 10. Haka Kekäläinen, Jukka Vanne, Siiri Luoma, Krista Pellikka. Lounaalla hernesoppaa, liha ja kasvis. Myös kotiin ostettavaksi. Tuhkamessu ke 2.3. klo 18. Maika Vuori. Mahdollisuus saada otsaan piirretty tuhkaristi merkiksi katumuksesta ja paastosta. Messu ja pyhäkoulu su 6.3. klo 10.

Laura Malmivaaran kuvia Tansaniasta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTubessa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai), Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa klo 18. Keskiviikkona klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaina klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaina klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

Näyttelijä, valokuvaaja Laura Malmivaaran Kuivuudessa kasvaa toivo -valokuvanäyttely esittelee muotokuvia tansanialaisista naisista ja tytöistä ilmastonmuutoksen vaikutusten keskellä. Näyttely on esillä 1.3.–3.4. Katso Temppeliaukionkirkon aukioloajat kirkon verkkosivuilta www.temppeliaukionkirkko.fi. Näyttelyn avajaisia vietetään sunnuntaina 6.3. kirkkokahveilla messun jälkeen noin klo 11.30. Malmivaara on mukana avajaisissa. Laura Malmivaara tutustui Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöhön Tansanian Kishapussa syyskuussa 2018 ja kuvasi matkan aikana muotokuvia alueen kylissä kohtaamistaan tytöistä ja naisista.

TAPAHTUMIA

Tapahtumatietoihin saattaa tulla muutoksia

ISTOCK

Munkkivuoren kirkossa kahvila avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. Avoin seurakuntalaisten ilta ti 1.3. klo18 Munkkiniemen kirkossa. Keskustelemme seurakunnan ajankohtaisista asioista ja visioimme tulevaisuutta seurakunnan uuden strategian laatimisen tueksi. Kirjallisuuspiiri ti 1.3. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13–14 Munkkinimen kirkolla, alkaa 3.3. Digiopastusta. Takkuaako kännyn, tabletin tai tietokoneen käyttö? Haluatko kehittää digiosaamistasi? Digiopastusta Munkkiniemen seurakunnassa ajanvarauksella. Ajanvaraus soittamalla p. 050 404 7130 tai sähköpostilla heidi.karvinen@evl.fi. Tarjoamme digiopastusta matalalla kynnyksellä Munkkiniemen seurakunnan alueella asuville ikäihmisille ja syrjäytymisvaarassa oleville. Digiopastus on osa diakonista kehittämisprojektia. Pop up -infoa digistä Munkkiniemen kirkolla torstaina 10.3., 17.3. ja 24.3. klo 12–12.30. Pop up -infot ovat osa diakonista kehittämisprojektia Telakka – digisiltaa rakentamassa. Kunnon kaveri -jumppa Munkkivuoren kirkon pihalla to 10.3. ja 17.3. klo 10.30. Sanan äärellä tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkolla. Olohuone tiistaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Kirkkokuoro harjoittelee tiistaisin klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke klo 11.30–13.30, ja tosu klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma-pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

HANNES HONKANEN

Kuusisalo, Senni Valtonen. Levollisuuden messu la 26.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

Tarkista verkkosivuilta, onko tapahtumaan tullut muutoksia. Ethän osallistu, jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

Haka Kekäläinen, Tiia Orpana, Pilvi Listo-Tervaportti.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri ma 28.2. klo 18.30 kirkolla jatkuen parittoman viikon maanantaisin. Aiheena Johanneksen evankeliumi. Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone tiistaisin klo 18 kirkolla. Ilmaista kasvisruokaa, seuraa, retkiä. Lähetyspiiri ke 2.3. klo 14 kirkolla. Lähimmäisenä pakolaiselle. Fil. maist. Tarja Ikäheimonen. Pitskun kirkon olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Kestokassien ompelupäivät itselle tai diakonian käyttöön 2.3., 23.3., 6.4. Kankaat ja tarvikkeet maksuttomia. Iltaruoka klo 17, hinta 2 e, lapset syövät maksutta. Kamalat äidit – vertaisryhmä murrosikäisten lasten äideille kahdesti kuussa kirkolla alkaen ti

8.3. klo 17.30. Ilm. 1.3. mennessä kotisivujen kautta. Äijäilta to 10.3. klo 16–18 kirkolla. Aikaa ja yhdessä tekemistä aikuisille miehille. Ilm. diakoneille. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 5668, p. 09 2340 5648.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12– 17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18

UMK-kisakatsomo la 26.2. klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Laskiaissunnuntain messu 27.2. klo 10 Tuomiokirkossa. Tuhkakeskiviikon messu ke 2.3. klo 18 Tuomiokirkossa. Kirjallisuusilta ke 2.3. klo 17.30 Tuomiokirkon kryptassa. Kristiina Carlson, Eunukki. Alust. Raila Leppäkoski. Tuunaa messu! Su 6.3. klo 14 Hyvän toivon kappelissa. Naistenpäivän konsertti ti 8.3. klo 19 Tuomiokirkossa. Merry Ladies, Agricola-ensemble, joht. Hannu Holma. Solist. Sari Tuliniemi, Hannu Holma, Valo Eklund ja Anni Holma, piano. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Järj. Pipliaseura, srk. Syrjintä kristillisissä yhteisöissä -keskustelutilaisuus ti 8.3. klo 17.30 Tuomiokirkon kryptassa. Lähetetään verkossa seurakunnan Youtube-kanavalle. Järj. SEN, Kirkkohallitus, srk. Päivärukous ma, ti ja pe klo 12 Tuomiokirkossa. Perhekerhot kokoontuvat ma ja ti klo 9.30–12 Hyvän toivon kappelissa, to klo 15–17 Meritullin seurakuntatalolla, pe klo 9.30–12 Mikael Agricolan kirkolla. Vauvaperhekerho ti klo 13–14.30 Hyvän toivon kappelissa. Perhekahvila pe klo 10–12 Katajanokan seurakuntakodilla. Baby&Toddler Group on Fridays at 13.30–15 in Hyvän toivon kappeli. Yksinhuoltajien olohuone ti 8.3. klo 17–19 Hyvän toivon kappelissa.

Olkkareissa puuhaa koululaisille. Olkkari alakoululaisille ma klo 16–18 ja to klo 13–16 Mikael Agricolan kirkon kahvilassa, ti klo 14–16.30 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Isojen Olkkari to klo 17–18 yli viidesluokkalaisille Suomenlinnan kirkon kryptassa. Kevyttä liikuntaa yhdessä. Seniorijumpat ma klo 10 ja 10.45 Meritullin liikuntasalissa. Tuolijumppa ke klo 9.30 Tuomiokirkon kryptassa ja to klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Päiväkonsertti Vanhassa kirkossa ti klo 12 – suorana seurakunnan Facebook-sivulla – ja ke klo 12 Tuomiokirkossa. Seniorifoorum ke klo 13 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. 2.3. Muistihaasteista psykiatri, lääk. tri Kati Juva. 9.3. 15-v.juhlakerta: Sosiaalisuudesta psykol. prof. Liisa Keltikangas-Järvinen. Annankulman olohuone ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki ma klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Edullista ruokaa diakoniaruokailussa ti klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Yhteisöruokailu ma klo 17–18.30 Hyvän toivon kappelissa. Edullista ruokaa hyvässä seurassa. Kappelikahvila ti klo 12 Hyvän toivon kappelissa. Musaryhmä to klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Gospelia ja meditatiivisia Taizé-lauluja. Raamattupiiri Bulevardin pihasalissa ma kaikille klo 13 ja miehille klo 18. Pe klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Voimasiskot ti klo 18 Suomenlinnan kirkossa. Avoin ryhmä naisille. Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteystiedot virastosta tai netistä. Podcastit helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28 Nuorten TALO, Toinen linja 8 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.2.–10.3.

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 28.2. ja 7.3. Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 1.3. ja 8.3. Viljamaa. Tuhkakeskiviikon messu keskiviikkona 2.3. klo 18. Lindfors, Reina, Pyylampi. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkona 9.3. klo 18. Lindfors. Iltamessu torstaisin klo 18. 3.3. Saario, Niskala, 10.3. Hirvonen, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 25.2. ja 4.3. Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot lauantaina 5.3. klo 17. Messu sunnuntaina 27.2. klo 10. Reina, Saario, Niskala, Saari. Messu sunnuntaina 6.3. klo 10. Hynninen, Hirvonen, Pyylampi, Niskala, Klemmt, Helsingin laulu joht. Hanna Remes. Herättäjän kirkkopyhä. Alppilassa: Sateenkaarimessu lauantaina 26.2. klo 17. Liturgi Jaana Partti, saarna Pauli Löija. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 27.2. Reina, 6.3. Viljamaa. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus sunnuntaisin 27.2. ja 6.3. klo 13. Unkarinkielinen messu sunnuntaina 6.3. klo 11.

TAPAHTUMIA Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 3.3. ”Rauhoitu nyt vihdoinkin!” Teatteriohjaaja Ritva Siikalaa haastattelee Päivi Istala. Katso koko kevään ohjelma kallionseurakunta.fi. Hiljaisuuden ääni – Hiljaisen rukouslaulun päivä lauantaina 5.3. klo 10–16 Kallion seurakuntakodissa, Siltasaarenkatu 28. Tule lempeään äänen lepoon. Laulamme pieniä gregoriaanisia rukouksia ja psalmeja. Hiljaisuuteen johdattelevat myös vokaalihuokaukset. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa osallistuaksesi mietiskelevään päivään. Päivän teemana on Terve Maria, armoitettu. Hinta 40 euroa. Omat eväät mukaan. Seurakunta tarjoaa kahvin ja teen. Ohj. pedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. Ilmoittautumiset nina.klemmt@evl.fi. Tanssikerho 8–14-vuotiaille Kalasatamassa, Capellan puistotie 5, Flextila, keskiviikkoisin klo 17–18.30. Mukaan tarvitset vaatteet, joissa on helppo liikkua, juomapullon sekä iloista mieltä. Ohjaajina Emma ja Pinja. Pelikerho 7–9-vuotiaille Kalliossa, Suonionkatu 7 B, tiistaisin klo 16.15–17.30. Ohjaajina Leevi ja Miska. Liikuntakerho 7–12-vuotiaille Alppilan kirkon liikuntasalissa, Kotkankatu 2, keskiviikkoisin klo 16–17, ja kerhon jälkeen kerhoporukan ruokailu Waste & Feast -perhebistrossa. Ohjaajina Peetu ja Timo.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2022

Kokkikerho 10–13-vuotiaille Kalliossa, Siltasaarenkatu 28, tiistaisin klo 17.30–19. Ohjaajina Alina ja Oliwia. Ilmoittautumiset lasten ja nuorten kerhoihin tytti.friberg@evl.fi. Waste&Feast. Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakunnan nettisivuilta kallionseurakunta. fi tai Facebookista @WasteFeastAlppila. Seuraa somea! Facebook kallionseurakunta ja Instagram kallionsrk.

edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Torstaipiiri to 24.2. klo 13. Retki talvipuutarhaan. Kokoontuminen Heikkiläntie 7A:n ala-aulassa. Talvipuutarhaan menemme julkisilla, ja matkalipun jokainen maksaa itse. Käsityöpiiri ma 28.2. klo 13. 1.3. lähtien Lauttasaaren seurakunnassa ei ole muuta toimintaa kuin messut. Muutamme väistötiloista takaisin peruskorjattuun kirkkoon,

Laskiaispullia Yhteisvastuu keräyksen hyväksi Paavalinkirkolla leivotaan laskiaispullia maanantaina 28.2. Varaa omasi viimeistään 26.2. laittamalla sähköpostia osoitteeseen tuuli.aitolehti@evl.fi, ja ilmoita viestissäsi, kuinka monta pullaa tilaat ja haluatko ne vaapukkahillolla vai mantelimassalla. Pullat ovat vegaanisia eli maidottomia ja munattomia. Kaksi pullaa maksaa 5 e. Tilata voi enemmänkin. Kaikki tuotto pullista menee Yhteisvastuukeräyksen kautta nuorten ja lasten hyväksi. Pullat ovat noudettavissa Paavalinkirkon alasalista, Sammatintie 5, maanantaina 28.2. klo 15.30–17 välillä.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, 4. krs. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 p. 09 2340 4318 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, 4. krs. Avoinna arkisin klo 10–18

jossa toiminta jatkuu huhtikuussa. Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä, ellei toisin ole mainittu. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Messu lähetetään verkossa seurakunnan Facebooksivuille. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat.

Tuhkakeskiviikon messu 2.3. klo 18. Flinck ja Hakkarainen. Messu 6.3. klo 10. Toimittaa Paavalin seurakuntaneuvosto ja nuorten vaikuttajaryhmä. Liturgi Tiina Palmu ja saarna Tarja Kantola. Sunnuntai-illan ehtoollinen ”päikkäreiden” jälkeen 6.3. klo 17. Puolen tunnin messu 9.3. klo 18. Aitolehti ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12. Perhekerho ma, ti ja pe klo 9–11. Aino-kanttorin muskari tiistaisin klo 10. Maksutonta lastenhoitoapua ti-to klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Maksutonta iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille ke klo 17.30– 19.30. Ilmoittautumiset viimeistään

Paavaliviikolla 27.2.–6.3. kirkko avoinna ma–pe klo 11–15 ja 17–19 sekä la klo 17–19. Pappi tavattavissa. Paavaliviikon avoin maksuton Meditatiivinen tanssi 28.2. klo 17–18.30 kirkossa. Sopii kaikille. Ohjaaja Tiina Sara-aho. Paavaliviikon Rukoushetket kirkossa ti 29.2., to 1.3. ja pe 4.3. klo 18.30, la 5.3. klo 18.

JUMALANPALVELUKSET

Päikkärit Paavalinkirkossa 6.3. klo 15–17. Levähdä ja koe kirkkotilan pyhyys. Voit ottaa mukaan oman tyynyn. Klo 17 lyhyt ehtoollisen vietto. Kristillinen meditaatio Paavalinkirkon urkuparvella keskiviikkoisin klo 17.10–17.50. Meditatiivinen tanssi maanantaisin klo 17.15–18.15 Paavalinkirkon yläsalissa. Kaikenikäisille. Kertamaksu 5 e. Ohjaaja Tiina Sara-aho. Paastonajan arkiretriitti ajalla 6.3.–11.4. Paavalinkirkon yläsalissa. Ensimmäinen kerta 6.3. klo 11.30– 13. Muut kerrat maanantaisin 14.3., 21.3., 28.3., 4.4. ja 11.4. klo 18.30– 20. Ilm. ja tied. risto.lehtinen@iki.fi tai p. 044 286 2868. Harri Aholan valokuvia 1970-luvun Vallilasta 27.2.–30.4. kirkon aulassa. Näyttelyn avajaiset 27.2. klo 11.30. Ahola itse kertomassa kuvistaan. Elämänvoimaa-taideterapiaryhmä Paavalinkirkolla 14.3., 28.3., 11.4. ja 28.4. klo 17.30–20. Ryhmään mahtuu kahdeksan osallistujaa. Hinta 30 e. Ryhmässä työskennellään itseä kuunnellen, sallivassa ilmapiirissä. Mitään taiteellisia taitoja ei tarvita. Ohjaaja Kirsi Virkkunen. Tied. ja ilm. 4.3. mennessä kirsi.virkkunen@fenixinspiration.fi tai tekstiviestillä p. 040 704 3655. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Maksuton. PeräkärrySauna 2.3. klo 14–17 kirkon pihalla. Vaatteiden vaihto sisätiloissa mahdollista. Pihalla saavista huuhteluvettä. Uimapuku ja oma pyyhe mukaan.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Ajantasaiset tiedot verkkosivuillamme seurakuntatoolo.fi. Temp-

peliaukion kirkon messut myös Youtube-kanavallamme. Messu su 27.2. klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Mukana Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, joht. Riku Laurikka. Ilmastomessu su 6.3. klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Kuivuudesta nousee toivo -valokuvanäyttelyn esittely. Vokaaliyhtye Polyteknikkojen kuorosta. Messu su klo 12 Töölön kirkossa. Pop-messu su 6.3. klo 18 Töölön kirkossa. Messubändi, feat. Tero Pajunen. Messu su klo 12 Meilahden kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa. 2.3. klo 18 tuhkakeskiviikon ehtoollishetkessä mahdollisuus saada tuhkaristi otsaan paaston alkamisen merkkinä. Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokuksessa. Ehtoollishetki to 3.3. klo 14 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa.

TAPAHTUMIA Choral Evensong su 27.2. klo 18 Töölön kirkossa. Kuoromusiikillinen hartaus, St Nicholas Chamber Choir joht. Erik Johannes Riekko. Workshop The Story of Gospelmusic with Gerald T Smith la 5.3. klo 11–13 Meilahden kirkossa. Hinta 25 e. Tied. Hannaleena Roberts, gospeliakaikille@gmail.com. W&F Café Töölö kahvila ke klo 14–16 Töölön kirkon seurakuntasalissa. Waste&Feast ruokailut Töölössä ti ja pe klo 12–13, Rastilla klo 11.30– 12.30. Meilahden kirkon lounashetki ke 2.3. klo 11.30–13, Jalavatie 6b. Hinta 2/1 e. Jumpparyhmä ti klo 10.30–11.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Hyvän mielen ulkoilu ti 1.3. klo 14 Pikku Huopalahden asukastalolta. Hyvän mielen kahvila ti 8.3. klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalossa. Avoimet perhekerhot tauolla viikolla 8! Esikoisvauvakerho ke klo 13.30‒15 Kerhis 2.3.–6.4. Ilm. satu.antila@ evl.fi. Esikoisvauvakerho to klo 14‒15.30 Tuomaankirkko 3.3.–12.5., ei 14.4. Ilm. sirpa.huhtamaki@evl.fi. Parisuhdepäivä su 27.2. klo 13–17 Fokus. Vetäjinä Tuula Tynjä ja Kasper Valtakari. Hinta 20 e/pari. Ilm. ja lisät. tuula.tynja@sana.fi tai p. 0400 762 320. Ilta rukoukselle ke 2.3. klo 18 Fokus. Tunnetaidetyöpaja la 5.3. klo 10–14 Fokus. Matalan kynnyksen luova työpaja. Vetää tunnetaideterapeutti Sini-Marja Niska. Lisät. ja ilm. nettisivujen kautta. Kaupunki ja sen kasvoja. Esko Vepsän kolmen luennon sarja alkaa su 6.3. klo 14 Fokus. Helsingistä

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.2.–10.3.

Kampin kappeli

TAPAHTUMIA Iltahartaus aina perjantaisin klo 18. Ääniteatteri Iki-Turso: Tuu, tuu, tuomenkukka ti 1.3. klo 18. Runolaulaja-äänitaiteilija Outi Pulkkisen Iki-Tursolle räätälöimä konsertti. Yhteismeditaatio ke 2.3. klo 17. Kaikille tunnustuskunnille ja tunnustuskuntiin kuulumattomille yhteinen meditaatio. Harmonikkakonsertti ti 22.3.klo 19. Harmonikkataiteilija Susanne Kujala.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Tukipiste Mosaiikista neuvontaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, oleskelulupiin, turvapaikkaprosessiin ja (uus-)paperittomuuteen liittyvissä asioissa. Ajanvaraus p. 040 511 8488. Suomen kielen opetusta ma klo 15–16.30 ja klo 17–19, ke klo 10.30–

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Su 27.2. Myllypurossa lähetyspyhä, mukana lähetystyöntekijä Marja Kartano. Su 6.3. Myllypurossa messun jälkeen noin klo 13.30 Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus. Tuhkakeskiviikon messu ke 2.3. klo 17.30 Laiturissa.

TAPAHTUMIA Digiopastusta to 24.2. ja 10.3. klo 15–17 Myllypuron kirkolla. Neuvomme älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä ja opettelemme yhdessä – vähitellen. Ota oma laite mukaan tai tule opettelemaan meidän laitteillamme. Lisätietoa: Marika Dahl, p. 050 473 6685. Sinun Sanasi -raamattuilta to 24.2. klo 17.30–19 Kulosaaren seurakuntasalissa. Mukana Jenni Kallio. Mukaan oma Raamattu. Laskiaisrieha Tuorinniemen uimarannalla koko perheelle su 27.2. klo 13–15. Järjestäjinä Herttoniemen seurakunta ja Hertsikanrannassa tapahtuu ry. Ohjelmassa muun muassa paloauton vierailu, puuhaa lapsille, lounasta ja yhteisvastuuarpajaiset. Pianotaiteilija Risto Laurialan konsertti su 27.2. klo 18 Myllypuron kirkossa. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hyvinvointikirjoittamisen ryhmä torstaisin klo 12–14 Laiturissa, 4 kertaa 3.–24.3. Tule tutustumaan hyvinvointikirjoittamiseen ja löytämään kirjoittamisen kautta oivalluksia sekä iloa omaan jaksamiseen ja arkeen. Aiempi kirjoittamiskokemus ei ole tarpeellista, avoin mieli riittää. Ryhmää ohjaa kirjallisuusterapiaohjaaja Nina Nygård, p.

040 576 1590, nina@follywood.fi. Perheiden piharieha la 5.3. klo 10–12 Myllypuron kirkon edessä ja kirkkopuistossa. Luvassa ulkoleikkejä, lounas, urkusatu kirkkosalissa, pop-up perheneuvontaa (perheneuvonnasta lisätietoa antaa Stina Huima, p. 050 380 3033). Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 9.3. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla. Kahvit alkaen klo 13.30. Laulattajana Kirsi Lemponen. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 10–11 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946. Lisätietoja toiminnasta internetistä www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET

Laskiaisrieha Tuorinniemen uimarannassa Koko perheen laskiaisriehaa vietetään Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Tuorinniemen uimarannassa sunnuntaina 27.2. klo 13–15, järjestäjinä seurakunta ja muut paikalliset toimijat. Hernekeittoa ja laskiaispullia taas on myynnissä Kulosaaren kirkolla, Kyösti Kallion tie 1b, klo 11–13.

Laskiaissunnuntain messu su 27.2. klo 11. Aimo Lankinen, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Mikaelin Laulajat, joht. Jukka Okkonen. Messuun voi osallistua myös suoran verkkolähetyksen kautta Facebook-sivullamme. Tuhkakeskiviikon messu 2.3. klo 19. Sini Ikävalko, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Messussa on mahdollisuus saada otsaan piirretty tuhkaristi merkiksi katumuksesta ja paastosta. Messu su 6.3. klo 11. Martti Häkkänen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori.

PERTTI NISONEN/TAMMI

Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 10–18, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

12.30 ja to klo 12–14 asukastilassa, Hämeentie 75. Avoin taso. Opetus on maksutonta. On-line Suomikahvila ma klo 11–12.30 ja to klo 15–16.30. Pyydä linkki työntekijältä.

ISTOCK

pääkaupunki. Nyhjää tyhjästä -leivontakurssi koululaisille ti 8.3.–29.3. klo 16–18 Fokus. Ilm. seurakunnan nettisivujen kautta. Taivaan voimia ja suuria nimiä ke 9.3. klo 18–20 Fokus. Enkeleitä hiuksissani. Mitä kristillinen teologia on sanonut enkeleistä? Luennoitsijana TT, dosentti Kari Kuula. Kohtaamispaikka- ja kahvila ma klo 14–15.30 Länsi-Pasilan seurakuntakoti. Siionin virsi -seurat ke 9.3. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakoti. Lähetyspiiri ti klo 13.30–15 Töölön kirkon seurakuntasali. Äijäkuppila ke 16.2.–18.5. klo 13–15 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. Tarjolla pullakahvit. Yhteyshenkilö Paavo Ripatti. Kohtaamisen kahvila to klo 13–15 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti 12.5. asti, ei 14.4. Temppeliaukion kirkko avoinna vierailijoille sekä hiljentymistä varten. Tarkista aukiolo, tapahtumatarjonta, tarkentuneet aikataulut sekä vierailumaksukäytäntö kotisivuiltamme temppeliaukionkirkko.fi. Kitaran ja ukulelen soitonopetusta ja yhteissoittoa Kari Pulakan johdolla maanantaisin klo 18–21 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10– 13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 13 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Kontulan Marttojen leipomia laskiaispullia tilattavissa etukäteen verkkosivuilla olevan linkin kautta. Nouto Mikaelinkirkolta ti 1.3. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Digiopastusta ikäihmisille torstaisin 24.2., 10.3., 24.3., 7.4., 21.4. klo 11.30–13.30. Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä – vähitellen. Tule kirkolle, sovi henkilökohtainen opastusaika tai pyydä meidät kotikäynnille. marika.dahl@evl.fi, p. 050 473 6685. Herännäisseurat su 27.2. klo 18. Mukana Veli-Matti Hynninen, Kari Laaksonen ja Martti Häkkänen. Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Rukoilemme toinen toistemme sekä yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua.

Syödään yhdessä – let’s eat together tiistaisin maalis- ja huhtikuussa klo 17.15–18. Vapaaehtoinen maksu. Ruokailun jälkeen voi jäädä raamattupiireihin. Raamattupiirit aikuisille ja Raamattukerhot alle kouluikäisille, koululaisille sekä +12-vuotiaille tiistaisin klo 18–19. Ruokatarjoilu klo 17.15–18. Ruokaa, iloa ja valoa -diakonialounas torstaisin klo 11. Hinta 1 e. Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin tai soittopyynnön vastaajaan. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyettä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä. Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Sopimuksen mukaan myös paikan päällä. Hoidamme kasteen, vihkimisen, kodin siunaamisen sekä hautaan siunaamisen ajanvarauksia. Lisäksi palvelemme kirkon jäsenyyteen liittyvissä asioissa.

Kirjailija Risto Isomäki Puotilassa Puotilan Olohuoneen vieraana on kirjailija Risto Isomäki tiistaina 1.3. klo 14 Puotilan kappelilla, Puotilantie 5. Hänen aiheenaan on ”Ilmastonmuutoksen torjuntakeinot ja Puotilan linnavuoren historia – voisiko niillä olla myös jotakin yhteistä?”.

Huom. Muutokset mahdollisia. Seuraa nettisivujamme. Roihuvuoren kirkossa: Messu su 27.2. klo 10. Salonen, Nurminen ja Filppula. Tuhkamessu ke 2.3. klo 18. Nurminen ja Filppula. Kamarikuoro Cantiamo. Messu su 6.3. klo 10. Kaskinen, Nurminen ja Filppula. Soppakirkko ma 1.3. klo 13. Ehtoollishetki ja maksuton soppa. Nuorten Arkkikirkko ke 9.3. klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 27.2. klo 12. Salonen, Ronkainen ja Filppula. Kari Kriikku, klarinetti. Tuhkamessu ke 2.3. klo 18. Salonen, Niva-Vilkko ja Chorus Marinuksen kvartetti. Messu su 6.3. klo 12. Kaskinen, Vaulas, Niva-Vilkko ja P.S.-duo. Tammisalon kirkko: KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.2.–10.3.

Hiljaisuuden kirkko ti 8.3. klo 18. Hiljaisuutta, ehtoollinen, Taizé-lauluja. Lauluryhmä.

TAPAHTUMIA Huom. Viikkotoimintamme on alkanut. Muutokset mahdollisia. Seuraa nettisivujamme. Hernekeittoa ja laskiaispullia ti 1.3. klo 12–18 Laajasalon kirkon pihalla myynnissä edullisesti. Lähdetkö kanssani matkaan – runon ja laulun ilta ti 1.3. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Anna-Mari Kaskinen kertoo runoistaan, Petri Tiainen, piano ja laulu, Tuuli Malve, viulu ja laulu, nuorten kuoro Roihun Kaiku, Hannele Filppula, yhteislaulua. Kolehti Yhteisvastuulle. Sellon ja laulun ilta su 6.3. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Sellisti ja mezzosopraano Seeli Toivio konsertoi. J. S. Bachin sellosarjoja ja lauluja. Toivio on viime Toivo Kuula -laulukilpailun finalisti ja erikoispalkinnon voittaja. Kolehti Yhteisvastuulle. Toivion levyjä myynnissä. Iltaruoka Roihuvuoren kirkossa keskiviikkoisin klo 16.30–18. Aikuiset 2 e, lapset 1 e ja alle kouluikäiset ilmaiseksi. Itsetehtyä kasvisruokaa. Lapsille ohjelmaa 9.3. Iltaruoka Laajasalon kirkolla torstaisin klo 16.30–18. Aikuiset 2 e, lapset 1 e ja alle kouluikäiset ilmaiseksi. Itsetehtyä arkiruokaa. Lapsille ohjelmaa 10.3. Pop up -pihakahvila Laajarannassa 23.–27.2. klo 11–14. Kahvia, teetä, mehua, keksejä ja makkaraa, vegevaihtoehto. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle käteisellä tai MobilePaylla 87505. Kohti pääsiäistä -ikoninäyttely Laajasalon kirkolla maaliskuun ajan ma–to klo 10–14 ja tilaisuuksien yhteydessä. Ikonimaalarit Anna-Maija Marttinen, Monica Ordén, Annikka Tanskanen ja LeenaMaaria Väinölä. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Jätä muulloin soittopyyntö. Ajanvaraus sähköpostitse: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. Suora verkkolähetys helmikuun ajan facebook.com/vartsikanseurakunta. Tuhkakeskiviikon messu 2.3. klo

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2022

18.30 Vartiokylän kirkossa. Hiljaisuuden tien hartaudet ti klo 18, alk. 8.3. Puotilan kappelissa. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkko: Lastentupa ma ja to 9–11.30, alk. 3.3. Hoitoa yli 1-v. lapselle. Varaa p. 050 380 1961. Neuleklubi ma klo 11.30. Iltaruoka ma klo 16.30–18. Ruoka 1 e. Iltaperhekerho ma 17–18.30.

pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi. Osoitteet: Kirkko, Satamasaarentie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus. Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.

JUMALANPALVELUKSET Laskiaissunnuntain messu kirkossa su 27.2. klo 11. Ahonen, Vanhanen, Kantola, diakoni Keinänen. Tuhkakeskiviikon jumalanpalvelus kirkossa ke 2.3. klo 18. Paananen.

Vertaistukea erityislasten vanhemmille Erityislasten ja -nuorten vanhempien vertaistukiryhmä kokoontuu Huopalahden kirkolla, Vespertie 12, kerran kuussa maanantaisin klo 17–18.30 (28.2., 28.3., 25.4. ja 30.5.). Lastenhoito on järjestetty. Jos tarvitset lastenhoitoa, ilmoita viikkoa ennen. Osallistumisen edellytyksenä ei ole lapsen diagnoosi. Mukaan voi tulla, vaikka lapsen erityispiirre olisi vasta havaittu tai jos lapsi olisi jo aikuinen. Erityislasten vanhempien ryhmässä voi saada tukea muilta samankaltaisessa tilanteessa olevilta. Ryhmässä voi käydä itselle sopivalla aikataululla joka kerta tai silloin tällöin. Ryhmässä keskustellaan vanhemmille ajankohtaisista asioista. Tiedustelut ja ilmoittautuminen p. 09 2340 3224 tai 050 380 2356, sofia.honkanen@evl.fi

Vauvaperhekerho ke klo 9.30– 11.30. Ukkoryhmä ke 9.3. klo 13–15. Biljardia seurakuntasalissa. Perhekerho pe klo 9.30–11.30. Puotilan kappeli: Aamurukous ma klo 8–8.30 Birgittasalissa. Olohuone ti klo 14, kahvi klo 13. 1.3. Ilmastonmuutoksen torjuntakeinot ja Puotilan linnavuoren historia – voisiko niillä olla myös jotakin yhteistä? Kirjailija Risto Isomäki, 8.3.Muistumia Eduskunnasta, tietoja viestintäjohtaja (2007– 2020) Marjo Timonen. Digiopastus ti 13–14 Matteuksenkirkolla. Neuvoja laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Perjantailenkki klo 13, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus: hanna.takala@evl.fi, p. 09 2340 6450, paivi.rajala@evl.fi, p. 09 2340 6451.

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17,

Messu kirkossa su 6.3. klo 11. Antola, Huhdanmäki, Virtanen, Gideonien vierailu. Osallistu messuun etänä Facebook sivullamme lähetettävän suoratoiston välityksellä. Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 25.2. ja 11.3. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Kristillinen taideterapiaryhmä aloittaa Vuosaaren kirkolla Taivaanranta-salissa 17.3. Ryhmä kokoontuu torstaisin klo 17–19.30 viikoittain, poikkeuksina 7.4. ja 5.5. jolloin ryhmää ei ole. Kevätkauden hinta 50 e sisältää tarvittavat tarvikkeet. Ryhmää ohjaa Satu Remes, mukana Marketta Antola. Ilmoittautumiset virastoon p. 09 2340 6500 ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17 tai sähköpostilla vuosaari. srk@evl.fi. Kävelyryhmä Vuosaaressa tiistaisin klo 11–12. Lähtö Mosaiikkitorilta Columbuksen sisäänkäynnin vierestä. Ulkoillaan yhdessä ihaillen Vuosaaren luontoa. Reitit ja kävelyvauhti määräytyvät ryhmäläisten toiveiden ja sään mukaan.

Matkasta voi myös jättäytyä myös kesken pois. Älä jää yksin, vaan tule mukaan! Neulepiiri kirkolla keskiviikkoisin klo 18–21. Ryhmään voi tulla, vaikkei vielä osaisi neuloa, me opetamme kyllä! Teemme lämpimiä lahjoja kasteperheisiin ja eri tavalla vähäosaisille. Tule mukaan tuottamaan iloa toisille mukavassa porukassa! Digiopastusta ikäihmisille Vuosaaren kirkolla ma 28.2. ja 14.3. klo 13–15. Kaipaatko opastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä? Opetellaan yhdessä! Ota oma laite mukaan tai opettele meidän laitteillamme. Opastus on maksutonta. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 7.3. klo 12. Tule kahvittelemaan, nauttimaan seurasta ja vaihtelevasta ohjelmasta. Alussa hartaus ja lyhyt jumppa. Vapaaehtoinen kahvimaksu. Diakonian ajanvaraus 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, 00900 Helsinki p. 09 2340 2323, varustamo–matteus. helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafén lounas ma–pe klo 11–13. Lounas 3 e, mukaan 2 e. Suljettu ma 7.3. Maksuton Walk in -terapia 16–29-vuotiaille joka ma klo 12–18. Käynti Turunlinnantien ja Olavinlinnantien kulmauksesta, Matteuksenkirkon Varustamon ovi. Fattaluuta päivystää pe 25.2. klo 11–13, opastusta virastoasioinnin viidakossa. Kahvilatyötä vapaaehtoisille! Tied. Mare Kinanen p. 050 5727541, varustamot.helsinki@evl.fi.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset: p. 09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi

Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa kirkkoon tai osallistu etänä sunnuntaisin klo 10 messuun seurakunnan Facebookissa ja nettisivuilla (ei 27.2., jolloin radiojumalanpalvelus). Muutokset mahdollisia, ks. www.helsinginseurakunnat.fi/malmi. Messut sunnuntaisin Malmin kirkossa klo 10. 27.2. Radiojumalanpalvelus YLE Radio1, saarna Elina Leppihalme. Viikin kirkossa klo 10. Perhemessu 27.2. ja laskiaisrieha. Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhteistyössä Verkoston kanssa. Keittolounas. Puistolan kirkossa. Laskiaisena 27.2. Lasten kirkkopolku klo 10–13, laululeikkihetki klo 11.45 ja ehtoollinen kirkon pihalla klo 12. Su 6.3. Lähetysmessu klo 12. Jan-Eerik Leppänen Lähetysseurasta. Iltaehtoollinen Malmin kirkossa ti klo 19.30. Pihlajamäen kirkossa ke klo 18. Viikin kirkossa ke klo 18.30. Tuhkakeskiviikon messu ke 2.3. Pihlajamäen kirkossa klo 18, Viikin kirkossa klo 18.30 ja Malmin kirkossa klo 19. Paastonaika alkaa, saat otsaasi tuhkaristin. Messy Church. Koko perheen puuhakirkko su 6.3. klo 13–15 Pihlajamäen kirkolla. Pyhäkoulut kirkoilla Malmilla su klo 10. Pihlajamäessä su klo 11. Pikkuisten pyhis, 0–5-vuotiaille Tapanilassa 27.2. klo 10. Malmin kirkko avoinna su klo 11–12 yksityistä hiljentymistä varten ja mahdollisuus ehtoolliseen. Ehtoollinen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Tapahtumamuutokset mahdollisia. Tietoa toiminnasta löydät: helsinginseurakunnat.fi/malmi, kirkon ilmoitustauluilta tai soittamalla, p. 09 2340 4444. Viikin perinteinen laskiaisrieha su 27.2. klo 11–14 Viikin kirkossa ja Latokartanon torilla. Kirkossa: Perhemessu klo 10, klo 11 keppihevostelua, lypsyrasti, myyjäiset jne. Torilla koiravaljakkoajelua, pulkkamäki, paloauto, traktori ja polkutraktoreita, makkaraa, lettuja ja mehua.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.2.–10.3.

ISTOCK

Kivaa kirkonmäellä Puistolan kirkon pihalla su 27.2. Lasten kirkkopolku klo 10–13, laululeikkejä klo 11.45., ehtoollinen kirkon pihalla klo 12. Mäenlaskua, hernekeittoa ja laskiaispullia klo 11–13. Alppikylän laskiaistiistai Alppikylän huipulla 1.3. klo 16–19 hurjaa mäenlaskua, iloista mieltä ja lämmintä hernekeittoa Yhteisvastuun hyväksi. Säävaraus. Viikin Vaunulenkit to 10.3.,7.4. ja 12.5. klo 10–11, lähtö Viikin kirkolta. Jaamme lapsiperhearkea ulkoilun lomassa. Kierros päättyy venyttelyyn ja mehuhetkeen. Tied.: margit. jukanen@evl.fi, p. 050 3803 760. Perhekahvilat. Lapsille leikkikavereita ja aikuisille juttuseuraa klo 9.30–12. Viikin kirkolla (ma), Puistolan ja Tapanilan kirkolla (ti), Pihlajamäen kirkolla (ke), Siltamäen seurakuntakodilla (to), Malmin kirkolla (pe). Pilatesta paastonaikaan pe klo 17.30 –18.30 Puistolan kirkolla (4.3.–8.4.) Lempeää ja rauhallista jumppaa kaikenkuntoisille. Paikkoja rajoitetusti. Ilm.aino.poutanen@ evl.fi. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Liikuttava lepopäivä la 12.3. klo 10–14 Puistolan kirkolla. Pilatesta, joogaa, rentoutumista, stressinhallintaharjoituksia, keittolounas ja kahvit. Enint. 15 hlöä. Ilm. aino. poutanen@evl.fi. Hinta15 e Yhteisvastuulle. Elossa-dialogit. Tule keskustelemaan toista kuunnellen teemoista, joista ei ehditä puhua kahvitauolla. Ke 16.3. Johdatus – onko elämälläni suunnitelma? etänä Teamissa klo 18. Tied. & ilm. viim. 14.3.: minna-sisko.makinen@evl.fi, p. 050 369 004. Tullaan tutuksi – Getting to know one another monikulttuurinen naistenkerho to klo 11 Pukinmäen Portissa (ei 24.2.). Kahvia kirkolla klo 13–14. Malmin ja Tapanilan kirkolla (ti) ja Siltamäen srk-kodilla (to). Kahvia & kohtaamista ke klo 10–12 nuorisotalon tiloissa, Jakomäenpolku 6. Naapuruuspiiri-kahvila Viikin kirkolla ke klo 13–14.30. Porttikahvila ma klo 13–15, os. Säterinportti 1. Friendship Café to klo 18–20 Pihlajamäen kirkolla. Friendship Café every Thu from 6 to 8 p.m. at the Pihlajamäki Church. Tied. /info, p. 050 369 004 Kahvia kirkolla klo 13–14. Pannu kuumana Malmin ja Tapanilan kirkolla tiistaisin ja Siltamäen srk-kodilla torstaisin, alk. vk 7. Waste&Feast Malmi -hävikkiravintolan maukas lounas ma–pe klo 11–13. Huom! W&F kiinni 7.3. Ostarin Onni. Aamupalaa Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11. Keittolounas Pihlajiston Mestassa, Tiirismaantie 4, ti klo 12, hinta 2 e. Iltakahvila Pihlajamäen kirkolla ke

www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Arkiretriitti paastonaikana Arkiretriitissä hiljennytään oman arjen keskellä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa yhteensä kuusi kertaa alkaen sunnuntaina 6.3. klo 11.30–13 Paavalinkirkon yläsalissa, Sammatintie 5. Seuraavat tapaamiset ovat maanantaisin 14.3.–11.4. klo 18.30–20. Tapaamisten välillä osallistujat varaavat arkisin 20–40 minuuttia aikaa hiljentymiseen oman aikataulunsa mukaan. Osallistujat saavat jokaiselle päivälle hiljentymistä tukevan tekstin ja kysymyksiä pohdittavakseen. Ryhmätapaamisissa voi jakaa ajatuksia ja kokemuksia. Ryhmää ohjaa Risto Lehtinen. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: p. 050 377 4024 tai arja. rannanpaa-kortelainen@evl.fi.

klo 17–20. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to klo 12 (ei 24.2.), hinta 2 e. Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo 17–18.30. Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30. Tarjolla voileipiä 28.2., ruokaa 7.3. Tuolijumppa Pihlajamäen kirkolla to klo 11–11.45, alk. 3.3. Aikuisten kuorot kirkoilla Malmin kirkkokuoro ma klo 17.30 Malmilla, tied. p.050 3002 706, Post Iucundam ke klo 18.30 Pihlajamäessä, tied. p. 09 23404 492, Kamarikuoro Stella Vocalis to klo 18 Puistolassa, sovi koelaulusta, p. 09 23404 490 ja Malmin enkelit ti klo 17 Malmilla, tied. p. 050 3689 368. Pääsiäisajan messulaulajat Malmin kirkolla alk. to 3.3. klo 19. Kevyttä hengellistä musiikkia, jota lauletaan pääsiäisen aikaan messuissa. Walk in talk. Piipahda juttelemaan, jos siltä tuntuu. Luottamuksellinen, anonyymi ja maksuton juttuhetki 13–20-vuotiaille Malmin Varustamolla ma klo 16–18. Ei ajanvarausta – walk in! Silta-ryhmä päihderiippuvuudesta toipumisen tielle. Oletko yrittänyt päästä riippuvuudesta eroon? Maksuton pienryhmä Varustamossa ma klo 17–19 (7.3–30.5., ei 18.4). Tied. elise.hartonen@evl.fi ja p.

050 3803 690. Ruoka-apua. Lahjoitusruoanjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11 ja Pihlajamäen kirkolla ti klo 9. Leivänjako Jakomäen nuorisotalolla ke klo 10, sekä Varustamolla to klo 11, jossa diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30–13. Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–18, p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu). Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12. Laskiaismessu sunnuntaina 27.2. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Messun jälkeen laskiaispullakahvit. Tuhkakeskiviikon messu 2.3. klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Halukkaat saavat otsaansa tuhkaristin, katumuksen merkin.

TAPAHTUMIA Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle. Syntymäpäiväjuhla tammi-kesäkuun 2022 aikana 70 ja 75 vuotta täyttäville torstaina 10.3. klo 14–15.30 Oulunkylän kirkossa. Ilmoittautuminen torstaihin 3.3. mennessä oulunkyla.suntiot@evl. fi. Jos sähköpostia ei ole käytettävissä, p. 09 2340 5320 mieluiten päiväsaikaan. Sellon ääni -konsertti su 27.2. klo 16. Anu Luukela, sello. Mikä on sellon äänen syvin olemus? Milloin soittaja on vapaa? Voivatko soitin ja soittaja tulla yhdeksi? Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkon toisessa kerroksessa. Tule tapaamaan toisia perheitä, juttelemaan vanhemmuudesta, lapsista ja milloin mistäkin. Lukupiiri maanantaina 28.2. klo 18–19.30. Illan aiheena Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu. Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia, vapaaehtoinen maksu, hävikkileipää kotiin vietäväksi. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Hävikkijako tiistaisin klo 12–13 ja Yhteisökeittiö Rafiki 1.3., 5.4., 3.5. klo 12–14 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Maunulan pannarikahvila torstaisin klo 10–13 Maunulan kirkolla. Torstaikerho 3.3. klo 13–14 Maunulan kirkolla. Teemana tuhkakeskiviikko. Maunulan muskarit torstaisin Maunulan kirkolla. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. 2–5-v. klo 9.30 1–2-v. klo 10.05 0–1-v. klo 10.35. Miestenpiiri ma 7.3. klo 14–16 Oulunkylän kirkolla. Kahvit tilaisuuden alussa.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Laskiaissunnuntain messu su 27.2. klo 11. Jouni Pirttijärvi, AnnaKaisa Jussila ja Jussi Hirvonen. Messun jälkeen laskiaistapahtuma sisällä ja ulkona. Musiikkimessu su 27.12. klo 18. Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen. Mukana musiikissa urkuri Antti Vilkko. Tuhkakeskiviikon messu ke 2.3. klo 18. Tiia Valve-Tuovinen ja Marja Kyllönen. Messu su 6.3. klo 11. Mari Auvinen, Asko Nuorkivi ja Pippa Tuhkalainen.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri to 24.2. klo 16. Laskiaistapahtuma su 27.2. klo 12–14 kirkon pihalla ja aulassa. Tapahtumassa on onnenpyörä, kasvomaalausta, laskiaispullia, hattaraa, kaakaobaari, makkaranpaistoa ja leikkejä. Tuotot ohjataan Yhteisvastuukeräykseen. Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Nuortenilta tiistaisin Kirkonkellarissa klo 18. Kutomakerhon kerhoilta keskiviikkoisin klo 18. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Perhekerho torstaisin klo 17–19. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Walk in talk. Piipahda juttelemaan, jos siltä tuntuu. Luottamuksellinen, anonyymi ja maksuton juttuhetki 13–20-vuotiaille Malmin Varustamolla ma klo 16–18 kesään asti. Keskusteluaika 45 min ja keskustelemassa kanssasi Malmin seurakunnan kasvatuksen työntekijä. Ei ajanvarausta – walk in! KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.2.–10.3.

Musiikkia kirkoissa SUNNUNTAINA 27.2. Sellon ääni klo 16 Oulunkylän kirkossa. Anu Luukela, sello. J.S. Bachin neljäs soolosellosarja, Cassadon soolosellosarja sekä Luukelan oma sävellys ja improvisaatiota. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pianokonsertti klo 18 Myllypuron kirkossa. Pianotaiteilija Risto Lauriala. Musiikkia säveltäjiltä Bach ja Chopin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Choral Evensong klo 18 Töölön kirkossa. St Nicholas Chamber Choir johtajanaan Erik Johannes Riekko, Matti Vaakanainen, urut. Charles Woodin säveltämä Magnificat ja Nunc dimittis Es-duuri. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 28.2.

TIISTAINA 1.3. Sid Hillen konserttisarja klo 10–11.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti Sid Hille soittaa monipuolista, meditatiivista musiikkia flyygelillä. Artistin omaa ja muiden tuotantoa. Vierailumaksu 4 e. Ääniteatteri Iki-Turso: Tuu, tuu, tuomenkukka klo 18 Kampin kappelissa, Narinkkatori. Runolaulaja-äänitaiteilija Outi Pulkkisen Kampin kappelin akustiikkaan räätälöimä konsertti, jonka aineksina ovat runolaulumittaiset kehtolaulut ja ääni-improvisaatio. Ääni-

Yhteislaulutilaisuuksia on muun muassa sunnuntaina 6.3. Myllypuron kirkon seurakuntasalissa, keskiviikkona 9.3. Marielundin kappelissa Vuosaaressa ja Kulosaaren seurakuntasalissa sekä torstaina 10.3. Kannelmäen kirkossa.

teatteri Iki-Turso: Eila Hartikainen, Taito Hoffrén, Maari Kallberg, Ilona Korhonen, Heikki Laitinen, AnnaKaisa Liedes, Outi Pulkkinen ja Juha Valkeapää. Osa Oodi runolaululle -festivaalia 26.2.–4.3. Vapaa pääsy. Huom! Kappelin ovet sulkeutuvat konsertin alettua, emmekä päästä ihmisiä myöhässä sisälle johtuen kappelin herkästä akustiikasta. Tulethan ajoissa!

LAUANTAINA 5.3. Workshop The Story of Gospel Music klo 11–13 Meilahden kirkossa. Gospellaulujen tarinoiden avulla tutustutaan gospelmusiikin merkitykseen ja tulkintaan yhdysvaltalaisen Gerald T. Smithin johdolla. Workshop toteutetaan englannin kielellä. Tulkkaus tarvittaessa suomen kielelle. Pääsymaksu 25 e maksetaan paikan päällä (käteinen, kortti, mobile pay) tai tilisiirrolla tilille (kuitti tulee esittää ovella): Gospel Helsinki ry, FI80 4746 0010 0236 70, Viestikenttään: WORKSHOP 5.3. Lisätietoa antaa Hannaleena Roberts, gospeliakaikille@gmail.com. Kuohuva 20-luku klo 16 Kannelmäen kirkossa. Kitarataiteilija Antero Pellikka soittaa kitaramusiikkia 1920-luvun Pariisista säveltäjiltä De Falla, Roussel, Samazeuilh, Tansman, Ponce, Rodrigo, Broqua, Petit ja Scott. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 6.3. Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus messun jälkeen noin klo 13.30 Myllypuron kirkon seurakuntasalissa. Kirsi Lemponen laulattaa virsiä sunnuntaina 6.3., 10.4. ja 22.5. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 7.3. Kitaran ja ukulelen soitonopetusta ja yhteissoittoa klo 18–21 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa, Temppelikatu 16 B. Soitonopetusta klo 18–19 Kari Pulakan johdolla, yhteissoittoa klo 19–21. Opetus on maksutonta, ja mukaan voi tulla kesken kauden. Opetuksen jälkeen voi jäädä jamiosuuteen, jossa soitetaan lähinnä bluegrassmusiikkia. Jamitteluun ovat tervetulleita myös muut kielisoittimet, kuten mandoliini, viulu ja banjo. Vapaa pääsy.

ja muiden tuotantoa. Vierailumaksu 4 e. Lauletaan yhdessä klo 13 Marielundin kappelissa, Satamasaarentie 7. Anja Hinkkanen laulattaa ajankohtaisia virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja. Vapaa pääsy. Laulun siivin klo 14 Kulosaaren seurakuntasalissa. Kirsi Lemponen laulattaa yhteislauluja joka toinen keskiviikko. Kahvit alkaen klo 13.30. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 10.3. Lauletaan yhdessä klo 10.15 Kannelmäen kirkossa. Kanttori Anne Myllylä laulattaa yhteislauluja joka toinen torstai parillisilla viikoilla. Vapaa pääsy. Yhteislaulukonsertti klo 19 Myllypuron kirkossa. Herttoniemen Sointu ja Hyvän mielen kuoro Helsingin Helmi, johtaa Henna Dolk-Viksten. Kahvio alkaen klo 18. Vapaa pääsy.

TERO AHONEN

Variksen laulukoulu klo 18–20 Laajasalon kirkossa. Laulukoulussa opitaan kuorolaulua ja nuoteista laulamista. Aiempaa kokemusta ei tarvita. Tarkoitettu kaikille yhteislaulusta kiinnostuneille. Opettajana dir. mus. Heikki Varis. Opetus on maksutonta ja avointa. Laulukoulu jatkuu maanantaisin. Edellyttää ilmoittautumisen, lisätietoa www. lauluvaris.fi. Kitaran ja ukulelen soitonopetusta ja yhteissoittoa klo 18–21 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa, Temppelikatu 16 B. Soitonopetusta klo 18–19 Kari Pulakan johdolla, yhteissoittoa klo 19–21. Opetus on maksutonta, ja mukaan voi tulla kesken kauden. Opetuksen jälkeen voi jäädä jamiosuuteen, jossa soitetaan lähinnä bluegrassmusiikkia. Jamitteluun ovat tervetulleita myös muut kielisoittimet, kuten mandoliini, viulu ja banjo. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 8.3. Naistenpäivän musiikkia klo 12–16 monitoimitila Fokuksessa, kauppakeskus Mall of Tripla, Pasilan Asema-aukio 1 A. DJ Mikko soittelee vanhoja ikivihreitä vinyylisingleiltä Fokuksen kahvilassa. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 9.3. Sid Hillen konserttisarja klo 10–11.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti Sid Hille soittaa monipuolista, meditatiivista musiikkia flyygelillä. Artistin omaa

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Jepa Lambert Sielukkaassa illassa Muusikko Jepa Lambert tulkitsee Maria Ilmoniemen kanssa soul- ja gospel-klassikoita Sielukkaassa illassa torstaina 10.3. kello 18 Vantaalla Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Konserttiin on vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen.