Kirkko ja kaupunki 2022 4 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

24.2.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Räppäri käyttää ääntään kuin Martin Luther King, sanoo Paleface s. 18 Vantaa-villapaita sai kuvionsa Pyhän Laurin kirkosta s. 4

Kirkko pönkittää Venäjällä valtiovaltaa ja armeijaa s. 10

Pääkirjoitus

Eilen

Historia ei loppunutkaan

Joskus he saavat kokea lohdutusta ja joskus puutosta ja yksinjäämistä. Jumala tahtoo meidän tietävän, että hän varjelee meitä yhtäläisesti niin hyvän kuin pahankin olon keskellä.

TOINEN MAAILMANSOTA JATKUI ideologisena kamppailuna, jossa itä ja länsi ottivat yhteen propagandan, politiikan, asevarustelun, talouden, vakoilun, urheilun ja kulttuurin keinoin. Tuota vuosikymmeniä kestänyttä uhan ilmapiiriä kutsuttiin kylmäksi sodaksi, ja se päättyi vasta Neuvostoliiton hajoamiseen ja Berliinin muurin murtumiseen 1990-luvuun alussa. Vähän tuon jälkeen yhdysvaltalainen politiikan tutkija Francis Fukuyama julkaisi kirjan Historian loppu ja viimeinen ihminen. Fukuyaman mukaan vuosituhansia kestänyt ideologinen kamppailu oli nyt päättynyt. Voittajaksi oli selviytynyt liberaali demokratia. Historian loppu ei Fukuyamalle tietenkään merkinnyt ajan tai maailman tapahtumien päättymistä vaan vaihtoehtojen loppumista. Tulevaisuudessa kaikkialla pyrittäisiin samaan: liberaalidemokratialle ei ollut enää vaihtoehtoa, vaan kehitys oli siinä mielessä kehittynyt huippuunsa. EI MUUTEN OLLUT. Donald Trumpin ylimielinen presidenttikausi Yhdysvalloissa ja Vladimir Putinin – Venäjän kirkon pönkittämä – keisarillinen uho ovat esimerkkejä siitä, että historia ja ideologinen kamppailu eivät ole loppuneet. Tietysti Trumpin ja Putinin kausiin voi suhtautua ohimenevinä häiriöinä, kuin lasten leikeistä syntyneeseen sotkuun, jonka jäljet aikuiset siivoavat sitten, kun on aika palata normaaliin.

Mutta ketään meitä aikuisempia ei ole. Meidän on siivottava itse omat sotkumme.

MYSTIKKO JULIANA NORWICHLAINEN (1342 – n. 1416)

TOINEN TAPA LUULOTELLA historian loppuneen on suhtautua menneeseen nostalgisella kaiholla ja kuvitella, että nykyisyys on häiriö ja ennen oli pelkästään kunnollista. Että vanhat kunnon arvot olivat valttia. Tällainen tosiasioista piittaamaton myyttisen menneisyyden ihailu on tyypillistä monille populistipoliitikoille. Ideologisen vaihtoehdottomuuden ja ylenmääräisen nostalgian ongelmat ovat samat. Ensinnäkin ne luulevat ihmisestä liikoja. Vanha oppi perisynnistä ei näet ole ollenkaan tyhmempi. Toisekseen ne estävät meitä näkemästä tulevia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden rakentamiseksi meidän olisi hyvä tuntea ja ymmärtää oma historiamme.

Tänään

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Koen, että tällä on jokin tarkoitus. Vaikka se on isosti sanottu ja vaikka se olisi ihan silmänlumetta koko tarkoitus, itselleni se antaa lohtua. Ilman uskoani todennäköisesti kyynistyisin helpommin. Usko auttaa minua sietämään asioita, jotka eivät ole minun hallinnassani. PARKINSONIN TAUTIA SAIRASTAVA MUUSIKKO JUKKA SAARELA KODIN KUVALEHDESSÄ 4/2022

Iankaikkisesti

”

Minä rukoilen Jumalaa, ja hän kuulee minua. Ahdingossani minä etsin apua Herralta, hänen puoleensa kurottuu käteni öisinkin, hellittämättä. Kukaan muu ei voi minua lohduttaa.

MEIDÄN ON SIIVOTTAVA ITSE OMAT SOTKUMME.

PSALMI 77:2–3

Kirkko ja kaupunki

Kiitos siitä, että tämän tunnin ajan tämän joogamaton kokoisella tilkulla kaikki on hyvin. Kireys hellittää, ruumis venyy ja jaksaa, mieli tyyntyy.

24.2.2022 Seuraava lehti ilmestyy 10.3. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Nörtteily on luovaa ja rikkoo rajoja” Se, että suhtautuu johonkin asiaan intohimoisesti, on nörttiyden ytimessä, sanoo Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina aloittava Ella Luoma. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Nörttitytöt-verkkosivuston tuore päätoimittaja Ella Luoma, miten sinusta tuli nörttityttö? − Luin ala-asteikäisenä mummin ja vaarin luona Hämähäkkimies-sarjakuvalehtiä, joita serkkuni Samu oli jättänyt sinne. Vaikka sarjakuvat olivat parasta ikinä, en pyytänyt vanhempiani tilaamaan niitä minulle, koska ajattelin, että tyttöjen ei kuulu tehdä tiettyjä juttuja. − Siitä lähtien luin salaa serkkupoikien supersankarisarjakuvia. Yläasteiässä ymmärsin, että voin itsekin tilata niitä esimerkiksi Tori.fi-sivustolta. Vuonna 1999 julkaistiin Star Wars: Phantom Menace -elokuva. Siinä vaiheessa oli jo okei, että tytötkin kävivät katsomassa sen.

Millainen nörttityttö olet? − Se, että suhtautuu johonkin asiaan intohimoisesti, on nörttiyden ytimessä. Nörttimaailmaan yhdistetään yleensä tietokone-, video- ja lautapelit sekä scifi, kirjat, tv-sarjat, koodaaminen ja käsityöt. Löysin yläasteella X-Men-sarjakuvat ja rakastuin täysillä Wolverineen. Minun piti saada tietää ihan kaikki siitä hahmosta. Nyt olen hurahtanut Witcher-fantasiasarjaan. Ihminen voi hurahtaa mihin tahansa. − Yläasteikäisenä kirjoitin Harry Potter -maailmaan

sijoittuvia fanitarinoita. Kirjoittamisessa oli monen vuoden tauko, mutta korona-aikana aloin taas keksiä tarinoita. Tällä kertaa ne sijoittuvat yhdysvaltalaisen Supernaturalkauhudraamasarjan tunnelmiin. Etenkin hirviöiden keksiminen on hauskaa.

Miten nörttikulttuuri on muuttunut vuosien saatossa? − Kun olin nuori, nörttikulttuuri ei ollut avoin tytöille. Jos mukaan pääsi, piti mennä poikien ehdoilla ja olla hyvä jätkä. Nykyään tytöt ja muut sukupuolet innostuvat siitä mistä innostuvat omilla ehdoillaan, ja se näkyy. Muutos on tapahtunut lyhyessä ajassa. − Kun muistan, miten itse luin Hämä häkkimiestä salaa ja vähän häpeillen, tunnen pientä kateutta niitä nuoria tyttöjä kohtaan, joilla on nykyään mahdollisuudet tehdä omaa juttuaan. Tietenkin se on pelkästään hyvä asia.

4 5

Miksi nörttityttöily on tärkeää? − Koodari Linda Liukas on joskus sanonut, että tyttöjen tekemisistä puhutaan liian usein puuhasteluna. Hänen mielestään on aina mieletön voimavara, jos joku asia innostaa tekemään ja luomaan uutta. Olen samaa mieltä. − Nörtteily on luovaa ja rikkoo rajoja. Mikä sinulle on pyhää? − Minulle elämä kaikessa muodossa on pyhää − onpa kyseessä sitten muiden ihmisten, eläinten tai luonnon elämä. ■ Lue Ella Luoman ensimmäinen verkko kolumni ja laajempi haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8.3.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

Kotikirkko puserossa Vantaa-villapaidan kuviointi on saanut innoituksensa Pyhän Laurin kirkon ikkunoista.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ

YSTÄVÄ TIESI Anna-Mari Niirasen olevan nopea ja kokenut neuloja. Ensimmäiset villapaitansa hän neuloi jo ala-asteella. – Välissä oli pitkä aika, jolloin tein lähinnä sukkia, mutta nyt korona-

aikana olen innostunut taas muustakin. Olen tehnyt villapaitoja ja neuletakkeja. Kaarrokeneuleitten kuviokohdissa joudun keskittymään vain neulomiseen, mutta muissa kohdissa voin katsoa vaikka telkkaria samaan aikaan kun teen käsitöitä. Vantaa-villapaita syntyi Niirasen puikoissa noin viikossa. Lankana hän käytti Novitan Icelandic Wool -lankaa. Kirsi Mantua-Kommonen lähetti hänelle ohjeen pala kerrallaan sähköpostitse ja WhatsAppissa. – Ihan ensimmäiseksi villapaidaksi en tätä välttämättä suosittele, ellei sitten ole todella innostunut käsityöharrastaja. Sikäli olen yrittänyt tehdä neuleesta helpon, että samalla kerroksella neulotaan aina korkeintaan kahta väriä, Kirsi Mantua-Kommonen kuvailee.

Teologi Hanna Kivisalon tekstit tarjoilevat myötäelämisen ja lohdun ajatelmia arjen keskeltä, matkoja sisimpään ja takaisin. Voit kuunnella 15 Kivisalon tekstiä kirjasta Hyvän jälki ääneen luettuina Soundcloudissa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ hyvanjalki.

”Dyyni ja Tähtien sota kertovat, että yhteisön voittajastrategia ei ole nostaa satunnaista yksilöä Jumalan paikalle.” ELLA LUOMA VERKKOKOLUMNISSAAN

ANNA-MARI NIIRANEN ei ole vielä käyttänyt tekemäänsä Vantaa-neuletta. Hän arvelee, että sille löytyy käyttöä ympäri vuoden, esimerkiksi kävelyllä kotimaisemissa ja mökillä. – Meillä on mökki Itämerellä Loviisan edustalla. Siellä on sen verran viileää, että villapaidalle voi olla tarvetta kesälläkin. Villapaita on siitä hyvä, että vaikka se lämmittää, se myös hengittää. Niiranen sopii kotiseutupaidan käyttäjäksi oikein hyvin, sillä hän on ylpeä vantaalaisuudestaan. – Vantaa on tosi hieno paikka. Olen asunut täällä pitkään. Muutin Vantaalle 1990-luvulla, ja olen asunut Ylästössä suurimman osan elämästäni. ■ Vantaa-villapaidan ja -sukkien ohje löytyy Vantaa-Seuran nettisivuilta: vantaaseura.fi/toiminta/vantaa-neuleohjeet.

ISTOCK

otiseuturakkautta voi osoittaa monella tapaa, vaikka neulomalla villapaidan. Näin teki Ylästössä asuva Anna-Mari Niiranen, joka toimi uuden Vantaa-aiheiseen neuleen koeneulojana. 60-vuotisjuhliaan viettävä VantaaSeura järjesti viime syksynä kilpailun, jossa sai äänestää kuviota Vantaa-villapaitaan ja -sukkiin. Neulesuunnittelija Kirsi Mantua-Kommosen suunnittelemista vaihtoehdoista voiton vei kuva-aihe, joka on saanut innoituksensa Pyhän Laurin kirkosta ja sen ympäristöstä. – Lähtökohtana tässä ovat olleet Pyhän Laurin kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolella olevat ikkunat. Helman ja hihansuiden kuviot jäljittelevät pappilan arkeologisista kaivauksista löytyneiden veitsien ornamentteja. Värimaailma on realistinen. On kiviseinän harmaata ja punatiiltä sekä ornamenteissa kuparin, hopean ja puun sävyjä, MantuaKommonen kertoo. Koeneulojina ovat toimineet vantaalaiset martat. Anna-Mari Niiranen otti homman vastaan ystävänsä vinkistä. – Ystäväni Kartanonkosken martoista otti yhteyttä ja kysyi, olisinko kiinnostunut lähtemään koeneulojaksi. Olen itse Ylästön martoissa. Sanoin, että totta kai lähden mukaan, Niiranen kertoo.

Hyvä jättää jäljen

Muuttiko pandemia arvojasi? Oletko vielä sama ihminen kuin ennen pandemiaa? Aiotko jatkossa elää elämääsi eri tavalla? Entä mistä olet tullut kiitolliseksi? Verkkosivuillamme on käynnissä kysely, jolla kartoitetaan ihmisten arvomuutoksia poikkeusaikana. Voit osallistua palkintoarvontaan, kun vastaat osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Pahiskuningatar ehdolla viisuihin Vanhan testamentin kunnianhimoinen ja häikäilemätön nainen innoitti The Rasmusta tekemään kappaleen vahvoille naisille. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VENLA SHALIN JA GUSTAVE DORÉ / WIKIMEDIA COMMONS

aamatun tuntemuksesta on tunnetusti paljon iloa kulttuurin parissa, mahdollisesti myös tämän kevään euroviisukatsomoissa. Uuden Musiikin Kilpailussa Suomen euroviisuedustajan paikasta kilpailee tänä vuonna The Rasmus kappaleellaan Jezebel, joka on saanut innoituksensa Vanhan testamentin voimakastahtoisesta kuningattaresta. Yhtyeen mukaan Jezebel on biisi vahvoille ja itsenäisille naisille, jotka kulkevat omia polkujaan. – Jezebel oli Raamatun tuhmeliini, joka teki asiat omalla tavallaan ja aiheutti kaaosta. Halusimme tuoda hänet moderniin maailmaan. Biisi on myös vähän humoristinen, mikä on Rasmukselle erikoista, kertoo yhtyeen solisti Lauri Ylönen Ylen haastatelussa.

tä, mikä on väärää Herran silmissä”. Toisaalta Raamatussa vihjataan myös, että kaiken takana saattoi olla nainen: ”Hän myi itsensä tekemään sitä, mikä on väärää Herran silmissä, kun hänen vaimonsa Isebel yllytti häntä.” Kuningatar Isebel palvoi hedelmällisyyden jumalaa Baalia. Isebelin kerrotaan myös pyrkineen tuhoamaan profeetat sekä suosineen noituutta ja haureellisia menoja.

JEZEBELISTÄ KERROTAAN Vanhan testamentin 1. ja 2. Kuninkaiden kirjassa. Suomenkielinen versio hänen nimestään on Isebel. Isebel oli foinikialainen prinsessa, joka avioitui Israelin kuninkaan Ahabin kanssa. Ahab ei ilmeisesti ollut mikään puhdas pulmunen, vaan ”teki enemmän kuin kukaan hänen edeltäjänsä si-

Voimakastahtoinen Isebel keksi keinot saadakseen tahtonsa läpi. Kun Nabot-niminen mies ei halunnut myydä kuninkaallisille viinitarhaansa, Isebel kirjoitti puolisonsa nimissä kirjeitä ja vaati, että alueelle julistetaan paasto ja Nabot pannaan istumaan kaiken kansan eteen syytetyn penkille. Miesparka tuomittiin Jumalan ja kuninkaan kiroamisesta ja kivitettiin hengiltä. Kuningas Ahabin kuoleman jälkeen Isebel jatkoi vallassa poikiensa rinnalla. Kun armeijan päällikkö Jehu teki vallankaappauksen, Isebel koki väkivaltaisen kuoleman. Jehun käskystä palvelusväki työnsi Isebelin ikkunasta, Jehu ajoi vielä vaunuillaan hänen ylitseen ja ”hänen vertaan roiskui seinään ja hevosten päälle”. Kun Isebel piti haudata, hänestä ei löydetty kuin pääkallo, jalat ja kädet. Hautaajat kertoivat tämän Jehulle, joka sanoi, että nyt ovat Herran sanat käyneet toteen. Koirat ovat syöneet Isebelin ruumiin, ja se on levällään kuin lanta pellolla. ISEBELIN HURJA MAINE lienee kiirinyt kauas, sillä häneen viitataan myös Uuden testamentin puolella. Ilmestyskirjan kirjeessä Tyatiran seurakunnalle paheksutaan, että seurakunnassa on vallassa joku Isebel, joka sanoo itseään profeetaksi ja johtaa Herran palvelijoita harhaan harjoittamaan siveettömyyttä ja syömään epäjumalille uhrattua lihaa. Isebel/Jezebel/Jezabel on innoittanut musiikintekijöitä ennenkin. Esimerkiksi The Rasmuksen kanssa Jezebel-kappaleen tehnyt Desmond Child on aiemmin tehnyt Ricky Martinille kappaleen Yezabel. ■ UMK-finaali la 26.2 Yle TV1:ssä. Euroviisut Italian Torinossa 10.–14.5.

The Rasmus eli Eero Heinonen, Lauri Ylönen, Aki Hakala ja Emppu Suhonen pyrkii euroviisuedustajaksi.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

AUGUSTA OLSSON / UUDENKAUPUNGIN MUSEO / FINNA

Ennen oli kaikki paremmin – kirkkoherrat olivat miehiä ja rippilapsetkin näyttivät aikuisilta.

Sukupuolittunut ammattinimike vaihtoon PALOMIEHISTÄ on tullut pelastajia, lakimiehistä juristeja ja esimiehistä esihenkilöitä, mutta kirkossa on yhä kirkkoherroja. Näin siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä noin 30 prosenttia kirkkoherroista on naisia. Nyt kirkkoherroille ovat saattaneet koittaa lopun ajat. Viime vuonna Kirkkohallitus muutti virkanimikkeitään edistääkseen yhdenvertaisuutta. Pappeja edustava ammattijärjestö AKI-liitot ehdotti helmikuun alussa, että sukupuolittuneesta kirkkoherra-nimikkeestä luovuttaisiin. AKIliitot on Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton liittoyhteisö.

”

KESKUSTELUA kirkkoherra-nimikkeestä on AKI-liittojen toiminnanjohtajan Jussi Junnin mukaan käyty jo jonkin aikaa. – Meillä ei ole valmista ehdotusta siitä, mikä nimikkeen pitäisi olla. Aamulehti käyttää kirkkoherran sijasta nimikettä johtava pappi, mutta siinä on se ongelma, että seurakunnissa on muitakin johtavia pappeja kuin kirkkoherra. Seurakunnan johtaja on vähän tylsä, mutta toisaalta erittäin kuvaava, Junni pohtii. Asia ei ole Junnin mukaan AKI-liittojen päätettävissä, vaan se edellyttäisi kirkkolain muutosta. Laissa puhutaan kirkkoherrasta. Enemmän kuin sukupuolikysymys nimikkeen uudistaminen on sukupolvikysymys. Junnin mukaan erityisesti alle 45-vuotiaat kokevat, että sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden aika on ohi.

Nyt kirkkoherroille ovat saattaneet koittaa lopun ajat.

NAISTEOLOGIT-YHDISTYS ei ole ottanut kirkkoherra-nimikkeen vaihtamiseen kantaa, mutta jäsenistössä on keskusteltu aiheesta, kertoo yhdistyksen sihteeri Auni Kaipia. Hän on tällä hetkellä myös Urjalan seurakunnan vs. kirkkoherra ja Punkalaitumen seurakunnan vt. kirkkoherra. – Seurakunnan johtaja on minusta ihan hyvä ja kertoo, mistä työssä on kysymys. Eivät miespuoliset papitkaan enää välttämättä mitään herroja tahdo olla, Kaipia toteaa. Vuonna 2017 Kirkkohallitus teki seurakunnille, seurakuntayhtymille ja tuomiokapituleille kyselyn, jossa käsiteltiin myös kirkossa käytössä olevia termejä. Kirkkoherra-nimikkeeseen tyytymättömiä oli 22 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tilalle ehdotettiin muun muassa seurakunnan johtajaa, johtavaa pappia, rovastia, kirkkopaimenta ja arkkipastoria.

Seniorikoti valmistuu elokuussa 2022, HAE ASUNTOA NYT!

MELLUNKYLÄÄN VALMISTUU UUSI KOTIMAINEN SENIORIKOTI ELOKUUSSA 2022 Seniorikoti Aurahovi Naulakallio • uusia, esteettömiä asuntoja 30-44 m2 • aktiivista yhteistoimintaa, ystäviä • hyvää kotimaista ruokaa • kuntosali ja saunatilat • arkea tukevia palveluja Asukkaan esimerkkilaskelma Asunnon vuokra (esim. 30 m2, lasitettu parveke) Vesiennakko Peruspalvelumaksu* Asumisen kokonaiskulu

672 €/kk 15 €/kk 475 €/kk 1162 €/kk

*Sisältää mm. lounasruokailun joka arkipäivä, turvapuhelimen ja rannekkeen 24/7 sekä talon yhteiset aktiviteetit.

Seniorikoti Aurahovi Naulakallio Naulakalliontie 3, 00970 Helsinki aurahovi.fi

88 % asukkaistamme ”kertoi elämänlaatunsa

kohentuneen seniorikotiimme muuton jälkeen!

TIEDUSTELUT JA ASUNTOJEN HAKU:

Sari Huhtinen, Aurahovi | 050 336 9548 | info@aurahovi.fi | aurahovi.fi/hae-asuntoa

Koti palveluiden keskellä Saga-palvelutalossa asut itsenäisesti kaikilla mukavuuksilla. Saga Käpylinnan ja Saga Villa Karin hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelut muuntuvat tarpeesi mukaan. Järjestämme asukkaillemme aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa talon esteettömissä yhteistiloissa. Tervetuloa ihastumaan – varaa esittelyaika

maksuton puh. 0800 06116 (ark. klo 8-16) Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Villa Kari Mäntytie 8 | 00270 Helsinki sagacare.fi/helsinki

HANNA ANTILA KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Suomalaisen suru on useimmiten hiljaista ja yksityistä.

Surun rytmi on hidas Mina Laamon dokumenttielokuva kuvaa kymmenen ihmisen kautta kuoleman, sairauden, eron ja ulkopuolisuuden tunteen aiheuttamaa surua. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA PÄIVI KETTUNEN

okumenttielokuva Surunkesyttäjät sai alkunsa ohjaaja Mina Laamon omasta surusta. Hän tunsi surua lapsettomuudestaan. – Ihmettelin, miten voi kaivata niin paljon jotakuta, jota ei ole ollut edes olemassa. Päätin selvittää välini surun kanssa, etten katkeroituisi. – Dokumentaristina minulle oli luontevaa tehdä tuota välien selvittelyä visuaalisesti. Halusin ymmärtää, mitä tapahtuu jonkin tragedian jälkeisenä pitkänä mykkänä aikana ennen kuin ihminen on jotenkin selviytynyt surustaan. Dokumentissa kuvataan erilaisia surijoita. Joku on menettänyt rakkaan ihmisen kuoleman ja joku eron kautta. Jollekulle surua aiheuttaa läheisen sairaus ja jollekulle taas oma ulkopuolisuuden tunne. – Dokumenttia tehdessäni huomasin, että perustunne, suru, on kaikilla sama, mutta siihen liittyy monenlaisia muita tunteita kuten epätoi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

voa, vihaa ja masennusta. Ihmisen reagointitapaan vaikuttavat hänen luonteensa ja henkilöhistoriansa. Tragedia voi yllättäen laukaista myös aikaisempia suruja, Laamo sanoo. SURIJOITA KUVATTIIN paljon luonnossa. Laamon mukaan se oli monelle heistä tärkeä vetäytymispaikka. Suomalaisten suru vaikuttaa hänestä muutenkin hyvin yksityiseltä, hiljaiselta ja pidättäytyvältä. Monessa muussa kulttuurissa sureminen on yhteisöllisempää.

”

Joidenkuiden on vaikea kohdata toisen surua, koska se heiluttaa omia perustuksia. – Meillä suru on rajattua, ja sitä pitäisi ilmaista tietyllä tavalla. Myös suremisen paikat ovat rajattuja. Ihmistä katsotaan tosi pitkään, jos hän itkee vaikka bussissa, Mina Laamo sanoo. Surevasta voi tuntua myös siltä, että ulkopuoliset pyrkivät kontrolloimaan esimerkiksi suruajan kestoa. Kiireisessä yhteiskunnassa voi olla

vaikea tajuta, että surun rytmi on hidas ja se vie jokaiselta oman aikansa. – Luulen, että joidenkuiden on vaikea kohdata toisen surua, koska se heiluttaa omia perustuksia. Mitä paremmin on sinut itsensä kanssa, sitä paremmin osaa suhtautua omaan ja toisen suruun, Laamo sanoo. MINA LAAMO on myös törmännyt termiin toksinen positiivisuus, joka tarkoittaa sitä, että kaikki asiat väännetään positiivisiksi. – Monella on harhakuvitelma, että elämän pitäisi olla aina onnellista. Suru kuuluu kuitenkin kaikkien elämään jossain vaiheessa. Laamo alkoi suunnitella dokumenttielokuvaansa kuvaaja Päivi Kettusen kanssa nelisen vuotta sitten. Hänellä itsellään suru kääntyi iloksi, sillä hän sai lapsen kuvausprosessin aikana. – Elämää on tosiaan vaikea ennakoida. Yllätyin myös siitä, että kun vaikeassa vaiheessa annoin surun vain olla, tilanne ei tuntunutkaan enää niin ahdistavalta. Usein ihmiset yrittävät taistella surua vastaan, ja siihen menee valtavasti energiaa. Surunkesyttäjät-dokumentilla on eri puolilla Suomea erikoisnäytöksiä yhteistyössä surujärjestöjen kanssa. Näytösten jälkeen Mina Laamo keskustelee elokuvan teemoista järjestöjen kokemusasiantuntijoiden kanssa. ■ Surunkesyttäjät elokuvateattereissa pe 25.2. Erikoisnäytökset Helsingissä su 27.2. klo 14 Orionissa ja Espoossa ke 9.3. klo 17.30 Kino Tapiolassa.

ESITTELY TI 1.3.2022 KLO 15-18

Uusia, palveluita sisältäviä vuokrakoteja osoitteessa Hattelmalantie 2c, Helsinki

TURVALLISTA JA SUJUVAA ARKEA PIHLAJISTOSSA. As Oy Pihlajiston Sointu on sinua varten, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin. Taloon jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, kodikas ja lämminhenkinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Esittelemme taloa ja upouusia vapaita asuntoja ti 1.3. klo 15-18 välillä ja toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi paikan päälle. Näytämme vapaita asuntoja (28,5-42m2) ja taloa mielellämme myös henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Oman tutustumiskäyntisi voit sopia soittamalla meille numeroon 010 315 4140.

PIHLAJISTON

SOINTU

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

Venäjän ortodoksinen kirkko ju Sodan pyhyys on viime vuosina korostunut paitsi julkisessa keskustelussa myös hengellisessä kirjallisuudessa. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT KIRILL KUDRYATSEV/AFP/LEHTIKUVA JA JUSSI HELTTUNEN

enäjä valmistelee kansaa henkisesti ja hengellisesti sodan mahdollisuuteen. Ortodoksinen kirkko pönkittää Vladimir Putinin valtaa ja armeijaa. Venäjän johto esiintyy kristinuskon puolustajana. – Ihmiset varovat Venäjällä sanojaan. Osallistuin hiljattain seminaariin, jonka osallistujat puhuivat lähinnä matemaattisin termein, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Elina Kahla kertoo. Kahla, joka on aiemmin toiminut Suomen Pietarin instituutin johtajana, tuntee venäläisen kulttuurin ja historian perin pohjin. Syksyllä 2020 hän kirjoitti Idäntutkimus-lehteen esseen Pyhä sota ja kansalaisuskonto uudella Venäjällä. Esseessä hän toi esille, miten sodan pyhyys on viime vuosina korostunut julkisessa keskustelussa ja myös hengellisessä kirjallisuudessa. Puolessatoista vuodessa poliittinen tilanne on kehittynyt yhä pahempaan suuntaan. Venäjä on keskittänyt joukkojaan Ukrainan rajalle ja ValkoVenäjälle, jonka diktaattoria se tukee. Itse se katsoo olevansa lännen uhkaama. KUN ELINA KAHLA puhuu pyhän sodan teemojen esiinnoususta, hän toteaa, että Venäjällä käytetään paljon analogioita, historiallisia vertauskuvia. Ne saattavat tulla hyvinkin kaukaa. Venäläisessä ortodoksisuudessa on Kahlan mukaan usein nostettu esiin Konstantinus Suuren Rooman keisariksi nousun vuonna 312 varmistaneen taistelun alla näkemää ilmestystä. Siinä taivaalla näkyi auringon yläpuolella valoristi ja teksti ”Tässä merkissä voitat”. Usko ja sotilaallinen voitto kytkeytyvät yhteen. – Monia sotia, jos ne ovat tarpeeksi suuria, on nimitetty pyhiksi. Tällä hetkellä pyhän sodan retoriikka kytketään toiseen maailmansotaan, josta Venäjällä käytetään nimeä Suuri isänmaallinen sota. Sen muistelulla perustellaan armeijan ja maanpuolustuksen roolia laajemminkin. – Sodan vaatimat siviili- ja sotilasuhrit, 27 miljoonaa ihmistä, olivat suunnattomat. Sotasankaruutta ja uhreja muistetaan kaikkialla. Voitonpäivänä pidettävään kuolemattomien rykmentin marssiin, jossa kannetaan sodasta kärsimään joutuneiden sukulaisten kuvia, osallistuu miljoonia. Sodan muistaminen yhdistää kansakuntaa, Kahla kertoo. Sodan pyhyys liitetään myös sen tuloksena syntyneisiin rajoihin. Jos Ukraina lähestyy länt-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Kasakat osallistuivat kesäkuussa 2020 jumalanpalvelukseen armeijalle omistetussa katedraalissa Moskovan ulkopuolella. Kirkko sijaitsee armeijan teemapuistossa.

tä, Venäjä esittää tämän petturuutena ja sodan uhrausten kyseenalaistamisena, ja maasta puhutaan rasistisena. – Sekä Venäjän että Ukrainan historia on täynnä tabuja. Menneisyydestä ei voi puhua järkevästi, koska pyhään ei saa koskea. KOKO PERHEELLE suunnatussa Isänmaallisessa puistossa esitellään Venäjän asemahtia ja sotia. Putinin vuonna 2015 avaamaan puistoon on rakennettu Venäjän kolmanneksi suurin ortodoksinen katedraali Neuvostoliiton Adolf Hitlerin Saksasta saaman voiton kunniaksi. Kirkkoon mahtuu 6 000 ihmistä. Siellä pidetään esillä myös vuonna 2014 tapahtunutta Krimin valtausta. – Kirkko on vallan symboli. Siellä aistii, ettei sitä ole suunnattu tavallisille ihmisille. Tämänkaltaiset paikat ovat hengellistä maanpuolustusta, Elina Kahla sanoo.

Sotaan liittyviä teemapuistoja on Venäjällä jo kymmeniä, ja lisää on tulossa. Sotilaalliseen uhkaan valmistautuminen edellyttää jatkuvaa tietoisuutta Venäjää uhkaavasta vaarasta ja uhrivalmiuden korostamista. Murmanskin metropoliitta Mitrofan korostaa Kahlan mukaan kirjassaan Suuren sodan salaisuus henkensä uhraamista ylimpänä uhrina. Tämä kirja, samoin kuin ortodoksimaallikko Vladimir Zobernin Jumala ja voitto, korostaa venäläisen ”jumalankantajakansan” erityislaatua ja messiaanista tehtävää. Venäjä on ”Kolmas Rooma”, joka kohtasi natsit. Kolmannen Rooman ajatus tulee historiasta. Kun islamilaiset ottomaanit kukistivat Bysantin, Moskovan patriarkan rooli korostui ja Venäjän hallitsijasta tuli uusi keisari, tsaari. Venäjän katsotaan kantavan aidon kristinuskon puolustajan viittaa.

listaa pyhää sotaa Vladimir Putinin aikana diktaattori Josif Stalinin arvoa sodan voittoisana johtajana on nostettu ja vainojen uhrien muistamista laannutettu. – Vaikka Stalinin julmuutta ei kiistetä, hänen korostetaan olleen voittoisa. Stalinia nostetaan esiin jopa uskon puolustajana, ja on sellainenkin ryhmä kuin stalinistiset ortodoksit, Elina Kahla kertoo. Stalinia arvostavat uskovaiset korostavat, että Stalin kävi nuorena pappisseminaaria ja lauloi sota-aikana kirkkoveisuja politbyroon Vjatšeslav Molotovin ja marsalkka Kliment Vorošilovin kanssa. – Siihen, että nämä kolme mainitaan kristillisen uskon puolustajina, liittyy antisemitistinen juonne. He eivät olleet taustaltaan juutalaisia. Stalin todella paransi hieman kirkon asemaa sodan aikana. Tämä liittyy vain siihen, että kirkkoa tarvittiin sotaponnistelujen tukemiseen.

”

Menneisyydestä ei voi puhua järkevästi, koska pyhään ei saa koskea. ALEKSANTERI-INSTITUUTIN TUTKIJA ELINA KAHLA

VENÄJÄN VIHOLLISEN korostetaan tulevan aina lännestä, ja mielikuvakamppailussa käytetään myös teologista sanastoa. Artikkelissaan Elina Kahla kuvaa tilannetta näin: ”Perivihollinen on aikaan ja paikkaan sitomaton Antikristus, jota vastaan käydään kosmista sotaa. Tätä retoriikkaa korostetaan vuoden 2014 jälkeisessä maailmanjärjestyksessä.” Vastakkainasettelussa muistutetaan mieliin Konstantinopolin vallanneet ristiretkeläiset ja ortodoksista uskoa uhkaavat läntiset latinistit. Rappeutuneesta Euroopasta puhutaan halventavalla Gayropa-termillä. Venäläisiin kytketään sellaisia ominaisuuksia kuin urhoollisuus, kärsivällisyys ja poikkeusolojen kestäminen. – Eli tiivistetysti: venäläiset ovat sotilaskansaa, Kahla sanoo. Valtiovallan silmissä ortodoksisuudesta on tullut osa kansalaisuskontoa, johon liittyvät historian jatkuvuuden korostaminen ja idealisointi sekä traumaattisen sodan kehystäminen pyhäksi. Kristuksen ja armon sijasta uusi kansalaisuskonto suosii puhetta voimakkaasta Jumalasta. Siihen liittyy kansakunnan erityislaadun korostaminen. Yksityinen jumalasuhde ei ole tärkeä, vaan kansakunnan yhteys. – Kysymys ei ole siitä, mihin uskot, vaan siitä, oletko valmis uhraamaan henkesi kansan puolesta, Kahla kiteyttää. ■ Venäjällä kirkon rooliin kuuluu hengellinen maanpuolustus, sanoo tutkija Elina Kahla.

Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

”Komea mies, eikä vaikuta liian vakavalta.” ”Todella kaunis nainen.” Nämä olivat Minttu Rauvosen ja Kurt Främlingin ensimmäiset ajatukset, kun he katsoivat viime kesänä toistensa deittiprofiileja. Lisäksi lenkkeily ja kuntosalilla käyminen yhdistivät heti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Neuroepätyypillinen rakkaus on

Kurt Främling kosi Minttu Rauvosta toisilla treffeillä. Kirkkohäät pidettiin puoli vuotta myöhemmin, 22.02.2022. ”Adhd on yksi ominaisuus, joka tekee rakkaastani juuri hänet.”

orstaina 29.7.2021 Kurt Främling, 43, nouti Minttu Rauvosen, 31, tämän kerrostalokodista Helsingin Tapulikaupungista. Facebookin Dating Appissa kohdannut pari suuntasi ensitreffeillään Sipoonkorpeen. He kävelivät metsässä, söivät eväitä lammen rannalla ja juttelivat. – Treffit olivat luontevat ja ihanat ensihetkestä alkaen, Rauvonen kertoo. – Vietimme nelisen tuntia yhdessä, sitten haimme Mintun auton jarruremontista, Främling muistelee. Främling ja Rauvonen olivat viesteilleet noin viikon. Odotukset olivat korkealla. – Minulla oli jännä tunne, että olen tuntenut Kurtin aina. Hän tuntui täydelliseltä ja omalta. Kirjoitimme, että olisi maailmankaikkeudelta julma pila, jos kasvotusten tuntuisi erilaiselta, Rauvonen sanoo. – Jo ennen kuin tapasimme, sanoimme toisillemme, että jos livenä tuntuu yhtä hyvältä, niin meidän on mentävä naimisiin, Främling jatkaa. – Vitsailimme myös, että mitä jos nähdäänkin suoraan maistraatin edessä, Rauvonen täydentää. – Treffeillä kaikki meni yksiin. Toinen täydensi toisen lauseet, Främling ihmettelee.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

PERJANTAINA 30.7.2021 Kurt Främlingillä oli minuuttiaikataulu. Hän kävi muiden toimiensa lomassa luottokultasepänliikkeessään Porvoossa ostamassa Mintulle valkokultaisen rivitimanttisormuksen kihloiksi ja nappasi viereiseltä levyltä vielä vihkisormuksen. Sitten hän haki Hyvinkäältä hiilikuitu-titaanisormuksen itselleen. – Ajellessani ristiin rastiin mietin, mitenköhän tässä käy. Olin varma, että haluan Mintun vaimokseni, mutta oli pieni pelko siitä, mitä hän vastaa. Minulla ei ole hirveästi ylimääräistä rahaa, joten kyseessä oli iso taloudellinenkin panostus. Ensitapaamista seuraavana iltana koittivat toiset treffit, tällä kertaa Främlingin omakotitalossa Porvoossa. – Olimme menossa saunaan, kun Kurt polvistui eteeni. Se oli hyvin suomalainen ja meidän näköinen kosinta, Minttu Rauvonen muistelee hymyillen. Mies oli arvioinut sormuksen koon oikein. Morsiamen nimetön on siro kuin sulhasen pikkurilli. – En odottanut kosintaa. Tuli mieleen, että tämä ihminen on ihan hullu, mutta niin olen minäkin, Rauvonen sanoo.

Hänelle on diagnosoitu adhd, jonka ydinoireita ovat impulsiivisuus, ylivilkkaus ja tarkkaamattomuus. MORSIAN JA SULHANEN ovat olleet tahoillaan jo kerran naimisissa. Edellisistä avioliitoista on kymmenkunta vuotta. Kurt Främlingillä on avioliitostaan neljä lasta, joista vanhin asuu omillaan. Muut ovat peruskouluikäisiä. Minttu Rauvosella on kolme peruskoulu- ja päiväkoti-ikäistä lasta. Jokaisella on eri isä. – Olen ollut osallisena kolmen lapsiperheen rikkomisessa ja ajatellut, että tyrin kaikki parisuhteet. Nyt tuntuu siltä, että kaikki, mitä olemme Kurtin kanssa kokeneet aiemmissa suhteissamme, on valmistanut meitä toistemme kohtaamiseen. FRÄMLING KUVAA ELÄMÄÄNSÄ 10 000 palan palapeliksi, jota pitää jatkuvasti sovitella yhteen. Hän on sähköinsinööri, joka työskentelee liiketoiminnan kehityspäällikkönä, hoitaa ex-vaimonsa kanssa vuoroviikoin lapsiaan, huolehtii lähistöllä asuvien vanhempiensa kauppa-, apteekki- ja lääkärireissut sekä lumityöt ja auttelee säännöllisesti isoKIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

äitiään. Lisäksi hänellä on chihuahua-koira, ragdoll-kissa ja omakotitalo, jossa riittää laitettavaa. Nyt talo on myynnissä. Kun se menee kaupaksi, Främling aikoo ostaa vanhemmiltaan Porvoossa sijaitsevan lapsuuskotinsa, vanhan rintamamiestalon, ja rakentaa sinne lisää makuuhuoneita uusperheen tarpeisiin. Parin kanssa tulee asumaan vakituisesti Rauvosen keskimmäinen lapsi, joka toinen viikko Främlingin kolme lasta sekä joka toinen viikonloppu Rauvosen esikoinen ja kuopus, jotka elävät muuten isiensä luona. Kaikki lapset eivät ole vielä tavanneet toisiaan. – Ennen ajattelin, etten halua sotkea toimivaa kuviota muuttamalla kenenkään kanssa yhteen, ennen kuin lapset lähtevät kotoa. Nyt koen, että vaikka Minttu tuo palapeliin lisää osia, hän ei sekoita kuvaa vaan tekee siitä kokonaisemman, Främling sanoo. Helsingin kaupungilla toimistosihteerinä työskentelevän Rauvosen työmatka pitenee Porvooseen muuttamisen vuoksi, mutta osan työstä voi tehdä etänä. – Ehkä jotkut perheet ovat olleet hullummissakin tilanteissa, hän arvelee. KUN RAKASTAVAISET KÄVELEVÄT käsikkäin, Minttu Rauvonen saattaa irrottaa otteen ja heittää kärrynpyörän. Ikeassa hän voi tarttua pitkään kenkälusikkaan ja haastaa kumppaninsa miekkailemaan. Noutoruokaa odotellessa voi käydä niin, että varataan matka Rivieralle. – Olen luonteeltani harkitsevainen, mutta Mintun kanssa olen löytänyt spontaanin puoleni. Adhd on yksi ominaisuus, joka tekee rakkaastani juuri hänet, Kurt Främling sanoo. – Adhd:ni näkyy myös siinä, että saatan lampsia kengät jalassa sisälle ja riisua ne olohuoneeseen, jonne ne jäävät. Kurt ei tuomitse tapojani, mutta saan ottaa hänen siisteydestään mallia, Rauvonen kertoo.

Minttu Rauvonen ja Kurt Främling aikovat välttää uusperheessään edellisten suhteiden ongelmat. Heillä on yhteensä seitsemän lasta neljän ex-puolison kanssa.

Ota nämä 10 asiaa huomioon parisuhteessa Psykoterapeutti Kaisa Humaljoen vinkit ovat erityisen tärkeitä niille pareille, joiden suhteeseen adhdtai Asperger-oireet vaikuttavat. Mutta on niistä hyötyä muillekin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Kun adhd-oireinen rakastuu, suhde saattaa alkaa kuin vuosisadan rakkaustarina. Räiskyvän valovoimaisen adhd-kumppanin kanssa elämä tuntuu seikkailulta, jossa ei ole kahta samanlaista päivää. Adhd-ihminen saa uudesta ihastuksesta kaipaamaansa stimulaatiota. Kun tämä muuttuu tutummaksi, stimulaatio vähenee. Moni on kuullut sanottavan, että rakastumisen ensihuuma kestää puolitoista vuotta tai 500 yötä. Adhd-ihmisillä aika on usein lyhyempi. – Tässä vaiheessa adhd-oireinen saattaa ajatella, että suhde on nähty. Rakastumisen tunteeseen voi jäädä koukkuun, jolloin mieli seik-

kailee aina kohti uutta ja jännittävämpää ihmissuhdetta, sanoo pari- ja perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoki. Neuropsykiatrisesti oireilevien ihmisten kanssa työskentelevä Humaljoki kertoo, että adhd:hen liittyvä impulsiivisuus voi houkutella pettämään tai eroamaan hetken mielijohteesta. Humaljoki on tavannut monta adhdihmistä, jotka ovat katuneet harkitsemattomuuttaan rakkaussuhteessa. Adhd-aikuisten avioliitot päättyvät eroon 2–3 kertaa muuta väestöä useammin. Humaljoen tuntuman mukaan myös Asperger-oireiset elävät harvemmin pitkissä parisuhteissa.

– Jokaisella suhteella on toivonsa ja mahdollisuutensa. Eikä hyvän suhteen edellytys ole, että se kestää 40 vuotta, Humaljoki huomauttaa.

Toisen osapuolen diagnoosi on rakkaussuhteessa yhteinen asia, on kyseessä sitten diabetes, reuma tai neuroepätyypillisyys. Kumppanin haasteisiin kannattaa perehtyä. – Diagnoosi vaikuttaa väistämättä parisuhteeseen. Parhaassa tapauksessa ymmärrys lisääntyy, kun kumppani saa tietää, ettei adhd-oireinen unohda syntymä- ja vuosipäiviä välinpitämättömyyttään tai että tämä saattaa sanoa kimpaantuessaan asioita, joita ei tarkoita, Humaljoki selittää.

– Minttu on hyvällä tavalla suorapuheinen. Hän pystyy palauttamaan medium miinuksena tilatun ylikypsän pihvin ravintolan keittiöön. Minulle tuollainen on vaikeaa, Främling miettii. – Kiihdyn nollasta sataan kahdessa sekunnissa ja saan riidan aikaan vaikka yksin. Kurt antaa tunteilleni tilaa, jolloin minun on helpompi opetella uusia, terveitä reagointitapoja, Rauvonen jatkaa. Pari vannoo kommunikaation nimeen. Ristiriidat käsitellään ennen kuin niistä tulee isoja. – Jokainen tunne on oikeutettu. Kumpikin kokee asiat omalla tavallaan. Toisen näkökulmaa pitää yrittää ymmärtää ja sitten kertoa, miten itse tilanteen koki, Främling sanoo.

”

Saan riidan aikaan vaikka yksin. MINTTU RAUVONEN

– Olemme sopineet uskovamme siihen, että toinen on minun puolellani eikä minua vastaan. Jos tulee sellainen olo, että toinen tarkoitti jotain huonoa, ei pidä luottaa heti omaan tulkintaansa vaan kysyä asiasta, Rauvonen täydentää. TIISTAINA 22.2.2022 Minttu Rauvonen ja Kurt Främlingen sanoivat toisilleen ”tahdon” Viikin kirkossa. Kanttori ja suntio toimivat todistajina. Koska kumpikin juhli aikanaan isosti ensimmäisiä häitään, nyt teki mieli jotain ihan muuta. Häiden jälkeen Rauvosesta tulee Främling. – On kunnia saada olla Kurtin vaimo. Mies hymyilee. – Minulle naimisiinmeno on äärimmäinen rakkaudenosoitus. Haluan vanheta Mintun kanssa. ■

– Kun tajuaa, että Asperger-oireisella on vaikeuksia ymmärtää muiden tunteita, kannattaa sanoittaa hänelle, mikä itseä itkettää tai naurattaa. Humaljoki korostaa, että jokaisella aikuisella on täysi vastuu omasta käytöksestään. – Ei voi nostaa käsiä ylös ja sanoa, että en voi itselleni mitään, koska minulla on adhd.

Moni adhdja Asperger-oireinen on kuullut haukkuja huonosta suoriutumisestaan lapsesta saakka. Moni on kokenut myös erilaisuuteen liittyvää koulukiusaamista, mikä on laskenut itsetuntoa. – Huono itsetunto on läsnä myös parisuhteessa. Silloin ihminen miettii, voiko kukaan oikeasti tykätä minusta ja voiko suhteeni ikinä onnistua.

Nepsy-ihminen ei ole laiska, tyhmä tai saamaton. Humaljoki kumoaa yleiset ennakkoluulot. – Neurokirjon diagnooseja on kaikenlaisilla ihmisillä, myös hyvin älykkäillä. Neuroepätyypillisyys voi kuitenkin vaikuttaa koulutus- ja tulotasoon.

Haasteet tunteiden säätelyssä, adhd ja Asperger liittyvät usein yhteen. Kun tunteet uhkaavat kiehahtaa tai saada ihmisen jähmettymään tunnottomaksi, Humaljoki neuvoo ottamaan aikalisän. Selkeä ajattelu on mahdotonta, jos hermosto käy ylikierroksilla.

Mikä ihmeen neuroepätyypillinen? Neuroepätyypillinen tarkoittaa ihmistä, jolla on synnynnäinen neuropsykiatrinen kehityshäiriö, lyhennettynä nepsy. Kyseessä on pysyvä ominaisuus. Yleisimpiä ovat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt eli adhd ja add, joita on 2–4 prosentilla aikuisista. Adhd:n ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus. Add-ihmisillä on erityisesti tarkkaavaisuusongelmia. He ovat häiriöherkkiä ja lykkäävät helposti asioiden aloittamista. Toiseksi tavallisin neuroepätyypillisyyden muoto on autismi, jonka kirjoon kuuluu noin yksi prosentti väestöstä. Esimerkiksi maailman rikkaimpiin kuuluva Elon Musk sekä ympäristötaistelustaan tunnetta Greta Thunberg ovat kertoneet Aspergeristaan. Kattokäsite autismin kirjo korvaa nykyään tautiluokituksessa Aspergerin oireyhtymän. Autismikirjoon kuuluvilla on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Se näkyy tyypillisesti vaikeutena aloittaa ja ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta. Siihen liittyy joustamatonta, kaavamaista käytöstä ja omalaatuisia mielenkiinnon kohteita. Monella oli yli- tai aliherkkyyttä aistiärsykkeille. Adhd, add ja autismin kirjolla oleminen eivät kerro ihmisen älykkyydestä. Neuropsykiatristen häiriöiden diagnosointi sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön lääkehoito ovat lisääntyneet huomattavasti 2000-luvulla. Lähteet: ADHD-liitto, Autismiliitto, Duodecim, Kela.

Kannattaa kertoa toiselle, että tarvitsee aikaa rauhoittumiseen ennen kuin pystyy jatkamaan. Sitten on syytä poistua ulos tai edes toiseen huoneeseen. – Joillekuille toimii tunnekeskustelujen käyminen julkisella paikalla kuten kävelyllä, jossa ulkopuolisten luoma kontrolli on läsnä. Eräs pari lähti kahvilaan keskustelemaan, erotaanko vai ei. Siellä kumpikaan ei alkanut räyhätä eikä nakella niskojaan. – Parisuhteessa ei pidä joutua kokemaan pelkoa, oli kumppani sitten nepsy tai ei. Jos joutuu olemaan varovainen, on vaikea olla samaan aikaan onnellinen, Humaljoki muistuttaa.

Oman tilan tarve on Asperger-ihmisillä on suuri. Parhaatkin sosiaaliset suhteet kuormittavat heitä. – Olen tavannut Asperger-oireisia pariskuntia, joissa puolisoilla on omat kodit tai mahdollisuus yöpyä erikseen vaikkapa kesämökillä tai hotellissa. Toivottavasti jokaisella omaa tilaa tarvitsevalla on käytössään hiljainen huone tai ainakin mahdollisuus käydä itsekseen kävelyllä, Humaljoki sanoo.

Aistiyliherkkyys voi olla yksi Aspergerin ja adhd:n oireista. Siinä ihminen reagoi muita herkemmin tai voimakkaammin erilaisiin ärKIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

”Entä jos oletkin autisti?” Villen vitsi käynnisti hänen kihlattunsa Annan Aspergerselvitykset. Anna on luonut kumppaninsa toiminnasta ikään kuin matemaattisen kaavan.

nnalla, 29, oli toistuvia ongelmia jaksamisen ja mielialan kanssa. Hänelle ehdotettiin masennuslääkkeitä, mutta avomiehen mielestä oireet eivät täsmänneet diagnoosiin. – Sanoin puoliksi vitsillä, että entä jos oletkin autisti, Ville, 31, muistelee. Anna sai puoli vuotta myöhemmin diagnoosiksi Aspergerin oireyhtymän, jota kutsutaan nykyään autismin kirjoksi. Se oli espoolaiselle kihlaparille helpotus. Diagnoosi selitti esimerkiksi Annan ilmeettömyyden, joka saa muut välillä tulkitsemaan virheellisesti, että hän on vihainen. – Minulla on ollut alemmuuskompleksi siitä, että kehonkieleni on enemmän robottia kuin mitään sukupuolta ja että ääneni ei ole tarpeeksi naisellinen. Myös omiin oloihin vetäytyminen saatetaan tulkita oireeksi masennuksesta, vaikka kyseessä olisi autismiin liittyvä poikkeuksellisen suuri oman tilan tarve. Anna tulee harvoin koskeneeksi kumppaniaan oma-aloitteisesti. – En älyä paijata toisen hiuksia, kun istumme vierekkäin, enkä ylipäätään hae läheisyyttä. Ainoa täysin mukava läheisyys tulee Villeltä. – Saan olla aloitteentekijä halailusta lähtien, Ville toteaa. Aspergeriin liittyy usein aistien yli- tai aliherkkyyttä, jonka vuoksi moni vieroksuu kevyttä silittelyä. Annaa inhottaa korvaan kuiskaaminen.

sykkeisiin. Esimerkiksi hälisevä avokonttori on kuuloherkälle vaikea työympäristö. – Työpäivään liittyvät valot, äänet, tuoksut ja uudet ruoat voivat kuormittaa aistiyliherkkää todella paljon. Hän on rättipoikkiväsynyt kotiin tullessaan, Humaljoki sanoo. Hän muistuttaa, että parisuhteessa pitää olla tilaa rauhoittumiselle. Jos ylikuormittunut ei saa palautua, stressi kasvaa, mikä voi näkyä esimerkiksi riitoina tai alakuloisuutena ja uupumisena. – Monen väsymys helpottuu parhaiten yksin pimeässä, hiljaisessa huoneessa. Joidenkin on saatava keskittyä rauhassa mieluisaan tekemiseen. Aistiyliherkkä pystyy palaa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

TUNTEET OVAT ISO haaste Asperger-ihmisille, myös Annalle. – Menen helposti jumittuneeseen tilaan, jossa minun on vaikea erottaa, olenko surullinen vai vihainen. – Jos Anna esimerkiksi lukee järkyttävän uutisen netistä, hän voi mennä tilaan, jossa tuijottaa tyhjyyteen eikä reagoi lainkaan, Ville kertoo. Jos Anna tietää, mitä tuntee, hän kertoo asiasta selkeästi. – En sano mitään rivien välissä. Asperger-ihmiset tarkoittavat yleensä kirjaimellisesti sitä, mitä sanovat. Viestintä on niin suoraa, että se voi tuntua toisesta loukkaavalta. Ville kuitenkin arvostaa sitä, ettei hänen tarvitse arvailla Annan ajatuksia. – Suora kommunikointi on seksissäkin avain siihen, että molemmat saavat, mitä haluavat. Meillä ei ole tarvetta matkia elokuvaseksiä, jollainen ei kiinnosta kumpaakaan. Asperger-ihmisillä on usein vaikeuksia lukea kumppaninsa tunteita. Anna on selättänyt haasteen omalla tavallaan. – Yksityiskohdat ovat autisteille helpompia kuin suuri kuva. Koska rakastan Villeä, hän on erityismielenkiintoni kohde, jota olen tarkkaillut paljon. Olen luonut ikään kuin matemaattisen kaavan siitä, miten hän toimii eri tilanteissa. – Anna ymmärtää minua usein paremmin kuin minä itse. Se on yksi isoimmista syistä, joiden vuoksi olen hänen kanssaan, Ville kuvaa.

ANNA JA VILLE löysivät toisensa Tinderistä. Anna kiinnitti profiilikuvassa huomiota pitkiin hiuksiin ja kitaraan. Ville oli ensimmäinen ihminen, jonka kanssa hän sopi deittipalvelussa treffit. Pari käveli ympäri ostoskeskusta ja kävi Burger Kingissä kahvilla. Sitten Annan piti hakea kissansa eläinlääkäristä. – Halusin pysyä julkisella paikalla. Taustani vuoksi minua jännitti tavata tuntematon mies. Annan edellinen miesystävä kohteli häntä väkivaltaisesti. – Autistisia henkilöitä on usein helppo huijata ja hyväksikäyttää, Anna toteaa. Arvot ja kiinnostuksen kohteet yhdistävät Villeä ja Annaa. Molemmat ovat poliittisesti vasemmalla ja seuraavat huolestuneina äärioikeiston nousua ja salaliittoteoreetikkoja. – Minua kiinnostavat myös tasa-arvoasiat. Feministit ovat perillä vähemmistöjenkin kuten vammaisten ja autistien asioista, jotka ovat minulle tärkeitä. Kotona on usein käynnissä poliittinen keskustelushow, Anna kuvaa. – Arvostan Annassa sitä, että hän on niin hyvin perillä siitä, mitä politiikassa ja maailmassa tapahtuu, Ville jatkaa. MYÖS NEUROEPÄTYYPILLISYYS yhdistää paria. Ville uskoo, että hänellä on aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriö adhd, vaikka sitä ei olekaan diagnosoitu. – Häröilen jatkuvasti. Vedän spontaanin rumpusoolon kattilankanteen tai päästän outoja ääniä. On vapauttavaa, että voin olla Annan kanssa juuri niin outo kuin olen, Ville sanoo. – Meillä on hyvä tasapaino siinä, että saan Villen kanssa altistusta äänille ja valoille. Hän taas on oppinut rauhoittumaan minun vuokseni, Anna kuvaa. – Minulle on hyväksi joutua välillä vähän himmailemaan, Ville täydentää. Pari arvostaa sitäkin, että kumpikin ymmärtää toisen jumiutumista kiinnostavan asian ääreen. Se on tyypillistä sekä Aspergerin oireyhtymässä että adhd:ssa. – Normaali ihminen voi kokea, ettei toinen halua viettää aikaa tämän kanssa, jos hän pelaa paljon videopelejä. Meille on selvää, että pelaamme,

maan ihmissuhteeseensa vasta palauduttuaan.

Rutiinit ja rituaalit tuovat Asperger-oireisen maailmaan järjestystä. Hän ehkä toistaa aamutoimet täsmälleen samalla tavalla, haluaa aina samanlaisen aamiaisen ja on tarkka siitä, miten astianpesukone täytetään ja missä mitäkin tavaraa säilytetään. – Asperger-kumppani voi tuntua jäykältä ja itsekkäältä, Humaljoki kuvaa. Myös adhd-ihmisen mieli voi lukkiutua omien suunnitelmien ympärille. Jos hän on ajatellut tutkia illan rauhassa internetiä ja kumppani ehdottaakin elokuviin lähtöä,

– Jokaisella suhteella on mahdollisuutensa, sanoo pari-ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki.

tietokoneelta irrottautuminen on vaikeaa. – Mutta jos adhd-ihminen on impulsiivisella tuulella, hän saattaa sanoa, että pakkaa laukkusi, lähdem-

me tunnin päästä reissuun, Humaljoki selittää – Joka tapauksessa kumppaneiden on tärkeää keskustella suunnitelmista yhdessä.

Kun koronapandemia alkoi, Anna ja Ville hankkivat uudet pelikoneet ja bunkkeroituivat kotiin. Arkisin Anna etäopiskelee ompelua ja Ville tekee kotoa käsin asiakaspalvelutöitä läppärillään.

koska tykkäämme pelata. Siihen ei liity salaisia merkityksiä, Ville selittää. Adhd-ihmiset kaipaavat usein elämäänsä vaihtelua ja jännitystä. Niin myös Ville. Anna puolestaan kutsuu itseään ”ultimaattiseksi kotihiireksi”. Hän käy kyllä mielellään Villen kanssa keikoilla, kunhan tietää niistä ajoissa. – Tarvitsen paljon aikaa keikkaan valmistautumiseen ja siitä palautumiseen. Haluaisin jaksaa nähdä ihmisiä usein ja pystyä lähtemään ulos spontaanisti, mutta se ei vain onnistu.

Lapsiperhearjen pyörittäminen voi olla haastavaa adhd:n kanssa. – Adhd-ihmisen puolisosta tulee usein perheen vastuunkantaja, joka huolehtii oikeat kirjat koulureppuun ja lahjat kaverisynttäreille, Humaljoki sanoo. Hän neuvoo pitämään viikoittain perhekokouksen, jossa työt jaetaan yksityiskohtaisesti: Kumpi hakee lapsen päivähoidosta minäkin päivänä? Mitä syödään ja kuka kokkaa? Koska pyykätään? Adhd-lääkitys voi auttaa sovittujen tehtävien suorittamisessa. – Neuroepätyypillisyys on voimakkaasti perinnöllistä, joten sitä näkyy todennäköisesti myös perheen lapsilla. Heidän haasteitaan

”

En älyä paijata toisen hiuksia, kun istumme vierekkäin. ANNA, 29

voi olla helpompi ymmärtää, jos itsellä on samanlaisia.

Seksi ei kiinnosta kaikkia Asperger-ihmisiä. Toiset taas vierastavat suutelua ja silittelyä, mutta pitävät voimakkaammista otteista. – Vaikka olisi kuinka ikävä, toisen kosketus voi tuntua mahdottomalta. Toisaalta tulee mieleen pari, jolla yhteys ja boksin ulkopuolinen ajattelu toteutuivat parhaiten juuri seksissä, Humaljoki kertoo. Adhd-oireisten seksuaalisuuteen kuuluvat ääripäät: usein seksihaluja on paljon, toisinaan ei yhtään. Tutkimuksista tiedetään, että he aloittavat seksielämänsä varhain ja se on runsaampaa kuin ihmisillä keskimäärin.

Anna on kaivannut korona-aikana erityisesti iltoja ihan yksin kotona, Ville taas bänditreenejä ja illanistujaisia kavereiden kanssa. Pari viettää kihlajaistensa vuosipäivää helmikuussa. Kun pandemia hellittää, on kirkkohäiden vuoro. – Meillä on vain yksi ristiriita ratkaistavana. Anna haluaisi pienet juhlat, minä taas kutsua ihan kaikki, Ville sanoo hymyillen. ■ Anna ja Ville eivät esiinny jutussa omilla nimillään.

Humaljoen kokemuksen mukaan sateenkaaren eri sävyt ovat neuroepätyypillisillä yleisempiä kuin muilla ihmisillä. Hän kohtaa työssään adhdja Asperger-ihmisiä, joilla on moninaisia sukupuoli- ja seksuaali-identiteettejä ja suhdemuotoja, esimerkiksi avoimia suhteita. – On hyvä, että nyky-yhteiskunnassa on mahdollista elää ja rakastaa itselle sopivalla tavalla.

Sinä tai kumppanisi saatatte hyvinkin olla neuroepätyypillisiä, jos epäilette niin. Vain noin 5–10 prosenttia adhdja add-ihmisistä on hoidon piirissä. Nykyisten aikuisten lapsuudes-

sa myös Aspergerin oireyhtymä jäi usein tunnistamatta. Autismin kirjolle diagnosoiduista, älyllisesti normaaleista suomalaislapsista 44 prosentilla on diagnosoitu myös adhd. Adhd-diagnoosin saaneista lapsista 20–50 prosentin on arvioitu kuuluvan myös autismin kirjolle. – Yhdellä ihmisellä voi olla molemmat diagnoosit, koska niillä on samanlaista neurobiologista geneettistä taustaa. Adhd-ihmisellä on usein oireita Aspergerista ja toisin päin, Humaljoki sanoo. Pariterapeutin mukaan diagnoosit eivät määritä sitä, millaista rakkautta joku tuntee. – Luulen, että rakkauden syvin olemus on kaikilla ihmisillä sama. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Pastori Palefacen saarna Hiphop-konserttien esikuvat ovat mustien kirkkojen jumalanpalveluselämässä, muistuttaa Karri Miettinen alias Paleface. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

älekaihdinten päällä lauttasaarelaisessa toimistorakennuksessa roikkuu suuri punainen lippu, jonka keskellä valkoisen ympyrän sisällä lukee sanat Movimento dos Trabalhadores Sem Terra. Se on portugalia. Lippu on Brasiliassa vuonna 1984 perustetun Maattomien maatyöläisten liikkeen tunnus. Liike vaatii maa- ja sosiaalireformia, joka helpottaisi rutiköyhien ja maattomien viljelijöiden oloja. – Kyseinen Maattomien maatyöläisten liitto on periaatteessa maaorjien ammattiyhdistysliike. Ne ihmiset ovat todella heikossa asemassa, ja siksi tuen heidän toimintaansa, kertoo muusikkokirjailija-DJ Paleface eli Karri Miettinen, jonka työhuoneen sisäikkunan sälekaihtimia mainittu MST:n lippu peittää. Selitys maattomien viljelijöiden vaikeisiin oloihin löytyy Brasilian historiasta, aivan viime kädessä orjuuden ajalta. Kun orjuus Brasiliassa vuonna 1888 lakkautettiin, orjat eivät saaneetkaan itselleen maata, jota olivat viljelleet. He jäivät velkavankeuteen. – Brasiliaan vietiin viisi miljoonaa orjaa. Se on puolet kaikista Afrikasta viedyistä orjista, Miettinen sanoo. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 530 vuotta siitä, kun genovalainen tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus löysi Etelä-Amerikan mantereen. Tuolloin keskiajan lopulla Eurooppa oli paljon suuremmassa sekasorrossa kuin nyt, ja sekaisuudesta ja sorrosta tuli Euroopan kaksi keskeisintä vientituotetta seuraavaksi neljäksi sadaksi vuodeksi. Tämä historia on yhä läsnä Miettisen edustamassa hiphop-kulttuurissa. – Kun kuuntelet jotain Public Enemyn kappaleen Bring the Noise esitystyyliä ja lyriikkaa, se kuulostaa Martin Luther Kingiltä, Miettinen sanoo. – Se, miten mustat poliitikot tai pastorit käyttivät ääntä, vaikutti todella paljon siihen, miten hiphopissa alettiin käyttää ääntä. Miettisellä on kolmen tuhannen LP-levyn kokoelma, ja hän tuntee musiikin historiaa perinpohjaisesti. – Rapmusiikkiin ovat vaikuttaneet myös bluesin tarinankerronta, jazzin improvisointi, soulartistien itseä korostava esiintymistyyli ja funkyn rytmiikka. Kaikessa tässä on pohjalla mustien kirkkomusiikki eli gospel. GOSPEL ON Karri Miettisen pitkäaikainen suuri rakkaus. Uutinen tästä tuli kuitenkin vasta hiljattain, kun Radio Dei kertoi uudesta ohjelmasarjasta, jonka otsikko on Paleface Digs Gospel. Miettiselle kyse ei ole niinkään kiinnostuksesta hengellisyyteen vaan musiikin historiaan. – Rap on ikkuna kaikkeen musiikkiin. Tämä johtuu siitä, että rapmusiikissa sämplätään pal-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

jon erilaisia musiikkityylejä. Niinpä olen halunnut löytää ne rakennusaineet, joista räppibiisit on tehty, Miettinen sanoo. Ja kun tarpeeksi kauas historiaa kuljetaan, vastaan tulevat orjien spirituaalit. Alkuperäinen gospel ei kuitenkaan ollut puhdasta hengellistä kaipuuta, vaan siihen oli piilotettu ohjeet, milloin ja miten pakomatka orjuudesta alkaa. Hyvä esimerkki on tunnettu spirituaali Wade in the Water. – Todellisuudessa se oli konkreettinen ohje siitä, että pakomatkalla on kahlattava vedessä, jotta orjanomistajien koirat eivät haista jälkiä, Miettinen sanoo. Samaan aikaan spirituaalit koettiin Pyhän Hengen inspiroimaksi Jumalan ilmoitukseksi. Mustien maanalaiset kirkot olivat synkretistisiä, eli kristillinen usko sekoittui luonnonuskontoihin. Näissä kirkoissa suunniteltiin orjakapinat. Yhä nykyään monien mustien pastoreiden evankeliumiin sisältyy voimakas yhteiskunnallinen sanoma.

”

Räppäri on aina kiinnostunut ihmis yhteisöistä, uskonnoista ja kulttuureista. – Mustien kirkkojen kokoontumiset muodostivat alun perin esikuvan myös hiphop-kulttuurille, jossa yleisö on seurakunta ja rap-artisti on pastori. Konserttien vuorovaikutteisuus tulee suoraan mustien omasta jumalanpalveluskulttuurista. Niissä meininki on hyvin vaikuttavaa, ja neutronit kyllä vaihtavat omistajaa, Miettinen sanoo. Uskontotieteen näkökulmasta voidaan siis sanoa, että rap-muusikko Paleface on itsekin pastori. – Totta kai, pastori Peilari vastaa. – Pyrin siihen, että omat konserttini ovat arjen ylittäviä tilaisuuksia, joissa minun ja yleisön välillä syntyvästä vuorovaikutuksesta voi murtautua esiin tietynlainen pyhyys. Olennaista on, että minä en yksin aiheuta sitä. Se syntyy minun ja yleisön vuorovaikutuksesta. KARRI MIETTISEN lapsuudenperhe oli tapakristitty. Jouluna saatettiin käydä joulukirkossa, ja siinä se. Perhe oli hyvin tavallinen, mitä nyt geeneissä on kulkenut mukana pala Suomen kirkkohistoriaa. – Isoäitini oli tyttönimeltään Ruotsalainen, ja olen ilmeisesti ihan oikeasti hyvin kaukaista su-

kua nilsiäläiselle herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaiselle, Miettinen sanoo. Jos hiphop-kulttuurissa esikuvat ovat mustia pastoreita ja poliitikkoja, näkyykö tämä myös suomalaisräppärin teksteissä tai sanomassa? – Räppäri on aina kiinnostunut ihmisyhteisöistä, uskonnoista ja kulttuureista, ja näitä asioita on mielenkiintoista pohdiskella. Täytyy myös ymmärtää, kenelle räppään. Täällä kuulijat ovat evankelis-luterilaisessa Suomessa varttunutta väkeä, Miettinen sanoo. – Siksi on luontevaa, että esimerkiksi kappaleessani Kun saapuu elokuun yö tulee pätkä Isä meidän -rukousta. Se teksti on läsnä hyvin monen ihmisen identiteetissä ja vaikuttaa syvällä alitajunnassa, mutta se on myös puhtaasti kirjallisuutena erittäin tehokasta, hän sanoo. Räppärin näkökulmasta kristinusko ei ole ihan ongelmaton juttu: orjakauppa ja vieraiden kulttuurien alistaminen perustui kristilliseen ylemmyydentuntoon. – Osa entisistä orjista ja heidän jälkeläisistään päätyi siihen, että valkoisen orjuuttajan uskonto ei ole heitä varten. Jamaikalla vastaus tähän oli ja on rastafarilaisuus, Yhdysvalloissa puolestaan Nation of Islam, Miettinen kuvailee. 1990-LUVUN LOPULLA, kun Karri Miettinen aloitti uransa, kukaan ei kyseenalaistanut sitä, että etuoikeutettu valkoinen esittää jazzia, bluesia, reggaeta tai räppiä. Jos ennen ajateltiin, että juuri taiteen tehtävä on yhdistää eri taustoista tulevat ihmiset, nykyään runojen alkukielestä on tullut ihmisiä erotteleva muuri. Tämä keskustelu on myös Karri Miettiselle tuttua. – Siitä on tarpeellista keskustella Suomessa siksi, että meillä on nyt ensimmäistä kertaa yhteiskunnassa näkyvissä asemissa ihmisiä, joiden juuret ovat kahdessa eri kulttuurissa, Miettinen sanoo. – Muutoin tämä aikamme woke on etupäässä valkoisten ihmisten närkästymistä. Siinä ajatellaan, että rodullistetut ihmiset ovat jokin tasakoosteinen massa, joka toimii kuin tuomioistuin ja hyökkää meitä vastaan. Sehän on ihan pöljä ajatus. Miettisen mielestä kulttuurisen appropriaation ongelma on silti ihan todellinen. – Jos ajatellaan, että joku suomalaiskokki perustaa Helsingin keskustaan Asian fusion -ravintolan, niin kyllähän sellainen vie tilaa aasialaiselta yrittäjältä, Miettinen sanoo. Hän toivoo, että suomalaiset hiphopparit näkyvämmin toisivat esiin mustan rytmimusiikin historialliset juuret. – Kulttuurien kuuluu sekoittua. Jos aletaan puhua puhtaasta suomalaisesta kulttuurista, joudutaan aika kyseenalaisen ideologian pariin. Mutta kulttuurien omaksumiseen täytyy kuulua tietty arvostuksen osoittaminen. Siihen kuuluisi osallistuminen ja näiden kansanliikkeiden näkyvä tukeminen, asioista puhuminen, Miettinen sanoo. – Ikävä kyllä Suomi-räpin isot nimet ovat perinteisesti vaienneet ihmisoikeuksista. ■

Kuka?

Paleface eli Karri Miettinen on 43-vuotias rap-muusikko ja kirjailija.

Mitä?

Juontaa ja toimittaa Radio Dei -kanavalla ohjelmasarjaa Paleface Digs Gospel.

Motto

”If you blessed with the talent, utilize it to the fullest, be true to yourself and stay humble.” (Räppäri Gift of Gabin)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Heli Lindroos on eläkkeellä oleva diakoni. Hänellä on myös erityiskasvattajan ja artesaanin koulutus. Lisäksi hän on opiskellut taideterapiaa ja kirjallisuusterapiaa. Lindroos julkaisee kuvapäiväkirjojaan Instagramissa käyttäjänimellä @helioskooppi.

Tee se itse -taidetera Päiväkirjaa voi myös maalata tai piirtää. Jäljen ei tarvitse olla kaunista, vaan tärkeintä on tekemisen ilo. TEKSTI JA KUVAT KAISA HALONEN

eli Lindroos ottaa mustan värikynän ja sutaisee kiemurtelevan viivan keskelle valkoista paperia. – Nyt se on pilalla. Tämän jälkeen ei ole mitään väliä sillä, mitä tähän tehdään, hän sanoo. Sattumanvarainen viiva vie tyhjän paperin kammon ja rohkaisee kokeilemaan. Toinen Lindroosin vakiokikka on kastaa kämmenensä väriin ja läiskäyttää kädenjälki paperille. Lindroos itse tosin ei rohkaisua tekemiseen kaipaa. Hän on tehnyt kuvapäiväkirjoja 18 vuoden ajan lähes poikkeuksetta päivittäin. Rohkaisua kaipaavat ne, jotka aloittelevat omaa kuvapäiväkirjaansa esimerkiksi Lindroosin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

kursseilla. Syyksi Lindroos epäilee takavuosien kouluopetusta, jossa osaamisen ja oikein tekemisen rajat olivat ahtaat. – Kursseilla joudun joka kerta sanomaan aikuisille ihmisille, että kyllä te saatte värittää paperia. Koulu ei ole osannut osoittaa ihmisille sellaisia väyliä, että voi vähän hullutellakin. Pitäisi olla superhyvä tai sitten ei tehdä ollenkaan. Ikään kuin ei saisi harrastuksekseen ja huvin vuoksi tehdä. Osa onneksi pääsee sen yli ja tekee kuitenkin. HELI LINDROOS ainakin on tehnyt. Nyt eläkkeellä ollessaan hän voi uppoutua kuvien tekemiseen tuntikausiksi kerrallaan. Hänen olohuonettaan hallitsee iso työpöytä. Purkeissa odottaa siveltimiä ja erilaisia kyniä. Yhden seinän täyttää hylly, jossa on metreittäin valmiita kuvapäiväkirjoja ja erilaisia taide- ja askartelutarvikkeita. Kuvapäiväkirjassa tekniikka on vapaa. Lindroos käyttää vesivärejä, akryylivärejä ja erilaisia kyniä sekä väriliituja, sapluunoita ja leimasimia. Lisäksi hän liimaa mukaan lehdistä leikattuja kuvia. Yhdeltä sivulta pilkottaa täytetty

sudokuristikko, toista koristaa kiiltokuva. Lindroosilla on myös iso pino valmiiksi kuvioimiaan papereita, joista voi repiä tai leikata paloja päiväkirjaan. – Suosittelen sellaista ”oho, upsis!” -tekniikkaa. Tekee jotain ja katsoo, että oho, tästä tuli tämmöinen. Sitten yrittää selvitä sen kanssa eteenpäin. Ei tarvitse tulla valmista eikä kaunista. Kaikki kelpaa. Yleensä Lindroosilla on useampi päiväkirja meneillään yhtä aikaa. Kun yhdessä maali kuivuu, toiseen voi tehdä jotakin. Ja sitten voi taas palata keskeneräiseen. Päiväkirjojen sivut ovatkin monikerroksisia, lähes kolmiulotteisia. Lindroosille tärkeää on myös se, miltä kirjat tuntuvat kosketettaessa. Ja se, millainen ääni kuuluu, kun sivuja lehteilee. Tällä hetkellä Lindroosilla on menossa päiväkirja numero yhdeksänkymmentä – hän tosin epäilee, että on jo saattanut seota laskuissaan. Vanhimpia päiväkirjoja hän on heittänyt pois. KUVAPÄIVÄKIRJOJAAN Heli Lindroos kutsuu tee se itse -taideterapiaksi ja tajunnanvirraksi. Jos jo-

Pohdi elämääsi ja odota pääsiäistä Tuhkakeskiviikkona 2.3. alkava paasto on itse tutkiskelun ja hiljentymisen aikaa. Se voisi olla myös sopiva aika kokeilla kuvapäiväkirjan pitämistä. Näillä Heli Lindroosin vinkeillä pääset alkuun. •

Varaa paksua, esimerkiksi 250 g:n paperia tai luonnoskirja, väriliituja, erilaisia kyniä ja runsas pigmenttiset vesivärit. Lisäksi voit käyttää esimerkiksi lehdistä leikattuja kuvia.

•

Ota pohdittavaksi jokin kysymys tai ajatus, esimerkiksi ”Minne olen menossa ja pääseekö sinne tätä kautta?”. Kannattaa ajoittain pohtia, onko luonut itselleen sellaisen elämän kuin oli tarkoitus. Elämä on usein täyttä – onko se kaikki tarpeen?

•

Toinen teema, jota voisi pysähtyä miettimään, on omasta itsestä huolen pitäminen. Onko se unohtunut? Mitä se voisi tarkoittaa?

•

Voit myös kuvata päivän ilon tai miksei päivän murheenkin.

•

Älä suunnittele etukäteen. Tee paperille sellaisia jälkiä ja merkkejä, joita mieleesi tulee. Kuulostele, mitä värejä kaipaat ja käytä niitä. Anna märän vesivärin valua. Jos mielessäsi pyörii jotakin, voit kirjoittaa sen.

piaa ku kysyy, miksi hän niitä tekee, Lindroos vastaa, että kyse on henkiinjäämisestä ja elämän haurauden ihmettelemisestä. Hän jäi leskeksi ja kahden alaikäisen pojan yksinhuoltajaksi yli 20 vuotta sitten. Sitä ennen hän oli miehensä saattohoitaja.

”

Suosittelen sellaista ’oho, upsis!’ -tekniikkaa. – Saattohoitajana tunsin itsekin tekeväni kuolemaa. Kun se oli ohi, olin hämmentynyt siitä, että jäinkin henkiin. En oikein tiennyt, mitä minun sitten kuuluisi tehdä, Lindroos kertoo. – Ennen mieheni sairastumista tein aktiivisesti tilkkutöitä ja osallistuin näyttelyihinkin. Kun maailma meni nurin, se tuntui liian työläältä. Siirryin

paperiin, koska se oli helpompaa, nopeampaa ja keveämpää. Ja siitä sai ihan saman ilon. Tekeminen piti Lindroosin hengissä myös silloin, kun diakonin työ tuntui kohtuuttoman rankalta ja stressi vei yöunet ja sotki ruokarytmin. Asiakkaiden ongelmat olivat niin isoja, että se apu, mitä diakoniatyöntekijä pystyi antamaan, tuntui lähinnä laastaroinnilta. – Nyt eläkkeelle jäätyäni ihmettelen, että olen hengissä. Ja minulle maksetaan siitä, että täällä vain maalailen kaiket päivät, Lindroos iloitsee. – Olen koukussa tähän. Varmaan olen sillä lailla erityisherkkä, että haltioidun väreistä. Minun ei tarvitse kuin mennä lankakauppaan, niin olen täydessä euforiassa. Maalaaminen tuottaa niin paljon iloa ja tyydytystä – sellaisen tunteen, että olen elossa. ”ELÄMÄ ON sitä, mitä teen joka päivä.” Lause toistuu Heli Lindroosin kuvapäiväkirjoissa, sillä siinä kiteytyy jotakin hänelle tärkeää. Maalatessaan Lindroos pohtii elämäänsä ja miettii, mitä on tapahtunut tai mitä hänen pitäisi tehdä. Toisinaan hän tipahtaa flow-tilaan, jossa ei ajattele

mitään. Joskus maalaaminen rauhoittaa, joskus energisoi. – Minun on helpompi työstää asioita piirtämällä kuin kirjoittamalla. Kirjoittamisessa on sensuuri lähellä. Eikä kaikille asioille ole sanoja. Jotkin asiat ymmärtää maalaamisen tai tuntemisen alueella, eikä niiden tarvitse käydäkään sellaisessa kohdassa aivoja, jossa niille annetaan jokin nimi. – Kun mielessä pyörivän asian saa paperille, sen saa pois päästään ja hiukan kauemmas. Tulee tilaa hengittää. Kuvapäiväkirjojen tekemisessä keskeinen periaate on pyrkiä positiivisuuteen: tekemään sellaista, mitä haluaisi katsella vuosienkin päästä. – On hämmästyttävää, että vaikka tekemisen aloittaa surullisena, vihaisena tai ärsyyntyneenä, sivuista tulee kauniita ja värikkäitä. Olen itse diagnosoinut sen niin, että pohjimmainen elämänvoima on kuitenkin aina vahvempi ja se negatiivinen on pikkuista pintakuohua. Kun vain teet, niin sieltä se ilokin tulee. ■ Katso kirkkojakaupunki.fi:stä video, jossa Heli Lindroos tekee kuvapäiväkirjaa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

PYSÄHDYKSIÄ

MATKASSA ENSIN VÄRINAISIA

Utsjoella SÄILÖMISEEN AHTAALLE AJETTU ÄÄRIJÄRJESTÖ

märkivä

juttu

HAKEA

PÖLYNIMURI TAI JOKI AFRIKASSA

R JÄRVI A

LEFFATÄHTI BRAD

-PILLI PAHA PAIKKA

TYTTÖ MYÖS H+ SADIN

HIIHTO-KONE

LUETELTU

VOI HIUKSIA HEIDI

MÄÄRÄYS

ELÄIN AINUTLAATUISIA

MAALATA

OPELMALLI

LÄÄKE

PÄÄSIÄISRUOHOJA

AUTO

SUKSEN POHJASSA

VILPAS TUNTURI

BRITTIELIITIN OPINAHJO ULKONÄKÖ

ainakin HIILIVETY

SUORA LÄHETYS

TOR- E JUA

OSKARI T

EEVAN POIKA

ARPOA EIVÄT HÄTIKÖI

I N

R TOSI FIKSU

TERMISTÖ

LAPISSA

KARJALAINEN

KARVAINEN MIES

laskelma T A S E

TIETOA

TÄHTIKUVIO

SÄIHKYVIÄ

PUUPALA

HÄVITTÄJÄ RANGAISTUS

TÖRKYJÄ M

ENNUSTETTAVIA KUMPULAINEN

IHOTAUTI JÄRJET

U O

K JUOMALLE

SAKSASSA

K TUNNUS KREIKAN AAKKOSISSA EKANA

VOIVAT PERIÄ RAUHOITTAA H

VIRON PRESIDENTTI

VALKAISEE

MONEN HURSKAAN ERÄPAAVIN KIRJAILIJA NIMENÄ HEIKKI

RAUTAVAARA

HOITOLAITOS

RAUHOITTAA

POIMITTAVIA

VETOPUU

SAARNATA

maton- K

LÄÄKE

SYVENNYKSIÄ

ESI- T T NEET

KOSTEIKKOJA

"LUUTNANTTI"

PAPERISTA S

KARPELA

VISKATTUJA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

lähtöjä

VIULUTAITURI YOSHIKO KAINUUSSA

KOLHAISTA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Mielipide Pyhimykset kiinnostaisivat KIRKKO JA KAUPUNKI on ainoa printtilehti, jota tulee luettua. Verkkoversioon en ole edes tutustunut, koska ruutua on päivissä liikaakin. Lehdestä huomasin vinkin verkkotestistä: Raamatun pahikset testissä. Ehdotankin, että eri pyhimyksistä kerrottaisiin enemmän, vaikka ovatkin enemmän katolisen kirkon juttuja. Tosin suojelusta ja uskoa tuskin meillä kenelläkään on liikaa, olipa uskontokunta mikä hyvänsä tai vaikka se puuttuisi kokonaan. Valitettavasti löydämme itsestämme demonit useammin kuin hyvät ja kauniit asiat. Tai läheisemme tunnistavat ne. Tältä pohjalta voisi olla testi: Ketä pyhimystä muistutan (tai eniten kaipaan). Testi voisi kannustaa meitä tutkimaan kauniita puoliamme, keskittymään niihin ja korostamaan niitä. Me kaikki tarvitsemme enemmän rakkautta ja iloa kantamaan yli hankalien hetkien ja ylistämään sitä hyvää, mitä meillä on – itsessämme ja ympärillämme.

Tiina Kurjanen Helsinki

Vanhentunutta tietoa JEESUSTA KOSKEVAAN artikkeliin ”Tunnetko tämän miehen?” oli pujahtanut vanhaa tutkimustietoa (K&k 10.2.). Se oli Torinon käärinliinan kuvatekstissä, jossa väitettiin käärinliinan olevan väärennös radiohiilitutkimusten perusteella. Radiohiilitutkimukset ja niiden tulokset ovat tänä päivänä vanhentunutta tietoa ja siksi myös väärää tietoa. Roihuvuoren kirkossa pidettiin vuonna 2016 Torinon käärinliinanäyttely, johon kutsuttiin luennoitsijaksi professori Bruno Barberis, Torinossa sijaitsevan käärinliinan tutkimuskeskuksen johtaja. Keskuksessa käärinliinaa tutkitaan jatkuvasti. Dosentti Juha Hiltusen kirjasta Valokuva Jeesuksesta käy ilmi, miten käärinliina on kulkeutunut vuosisatojen aikana maasta toiseen, ja siksi sitä on jouduttu paikkailemaan. Usein nunnat ovat paikanneet sitä luostareissa. Joko tietoisesti tai tiedostamattomasti radiohiilitutkimukset ovat kohdistuneet näihin liinan keskiajal-

MARTTA-KAISA VIRTA

jestöjä rahoitettiin seurakuntayhtymän varoista viime vuoden lopulla jälleen kerran noin 165 000 eurolla, ja lisäksi tulevat seurakuntien erikseen myöntämät avustukset. Tämä on merkittävä epäkohta, johon Vantaan kirkkovaltuuston enemmistö ei halua puuttua. Maksan kirkollisveroja vuodessa merkittävän summan. Haluaisin, että luottamushenkilöt edistäisivät niillä hyviä asioita. Olin kuuntelemassa valtuuston kokousta, jossa lähetysrahoista päätettiin. Keskustelu oli kauhistuttavaa kuultavaa. Ihmettelin sitä, että edes Tulkaa kaikki -liike ei enää aktiivisesti vaadi homojen syrjinnän lopettamista, vaikka piti kyllä kirkkovaltuustossa hieman ääntä naisten syrjinnän lopettamiseksi. Onko homoista puhuminen jotenkin noloa? Vai onko niin, että pyrkimys leppoisan tunnelman ylläpitämiseen valtuustossa ohittaa muut tavoitteet?

Johanna Korhonen kirkon jäsen toistaiseksi, Vantaa

Silpominen uhkaa miljoonia tyttöjä Jeesus rakasti kaikkia ihmisiä KIRKKO JA KAUPUNKI -lehdessä oli juttu Jeesuksesta ja siitä, mitä kaikkea Hänestä tiedetään (K&k 10.2). Itselleni on jäänyt vahvasti se käsitys, että Jeesus ylipäätään hyväksyi kaikki ihmiset. Hän ei luokitellut ihmisiä eri luokkiin varallisuuden mukaan. Köyhät, sokeat, vammaiset ja muut olivat Hänelle tärkeitä. Vaikka ihminen oli kuinka köyhä, hänen arvonsa ei laskenut Jeesuksen edessä. Jeesus paransi sairaita, teki ihmetekoja ja opetti asioita sen aikaisille ihmisille. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöytiä. Köyhistä, sairaista ja vähäosaisista Hän huolehti. Hänen armonsa ja rakkautensa kaikkia ihmisiä kohtaan oli aina läsnä Hänen elämänsä aikana. Ja Hänen rakkautensa kaikkia ihmisiä kohtaan on onneksi vielä voimassa näin nykypäivänäkin.

Mika Lille Helsinki

la tehtyihin paikkauskohtiin, ja tulokset ovat sen mukaisia. Torinon käärinliina on aina herättänyt meissä tavallisissa ihmisissä hyvin erilaisia mielipiteitä. Niiden tukemiseksi jokainen voi yhä löytää sellaisia tutkimustuloksia, jotka tukevat parhaiten omaa uskomusjärjestelmää. Miksiköhän vielä tänä päivänä Kirkko ja kaupungin artikkelissa tukeudutaan noihin vanhoihin radiohiilitutkimustuloksiin? Liisa Saarikoski Helsinki

Kirkon varoilla tuetaan syrjintää Vantaalla KIRKKOVALTUUTETTU Tuomas Suihkonen vastasi (kirkkojakaupunki.fi 2.2.) konservatiivisen Sanasta elämään -ryhmän luottamushenkilölle Laila Jouhkille (K&K 27.1.), joka haluaa tukea kirkollisverovaroin syrjintää harjoittavia järjestöjä. Kiitän Suihkosta siitä, että hän haluaa Tulkaa kaikki -liikkeen edustajana edistää yhdenvertaisuutta. Naispuolisten pappien sekä homojen syrjintää harjoittavia lähetysjär-

JOKA VUOSI 3–4 miljoonaa tyttöä on vaarassa joutua silvotuksi. YK:n arvion mukaan luku kasvaa pandemian seurauksena noin kahdella miljoonalla vuoteen 2030 mennessä. Suurimmat syyt tähän ovat pandemian aiheuttama köyhyys ja koulusulut kehittyvissä maissa. Kun perheiden taloudellinen tilanne heikkenee eivätkä tytöt pääse kouluun, sosiaalinen paine tyttöjen silpomiseen ja varhaiseen avioliittoon kasvaa. Koulusulkujen aikana silpomisia on helpompi toteuttaa salassa, katseilta piilossa. Silpominen on valtava inhimillinen tragedia. Se lopettaa lapsuuden ja usein myös katkaisee urahaaveet. Silvotun ja lapsena naitetun tytön on erittäin vaikeaa toteuttaa unelmiaan. Hänestä ei ehkä tulekaan opettajaa, lentäjää tai yrittäjää, kuten hän aiemmin toivoi. Myös World Visionin työntekijät Keniasta ja Somaliasta ovat raportoineet silpomisten kääntyneen kasvuun. Tämä kertoo huutavasta tarpeesta silpomisen vastaiselle työlle. Pidetään siis ääntä tyttöjen oikeuksien puolesta! Vaikeneminen mahdollistaa väkivaltaisen perinteen jatkumisen.

Annette Gothóni toiminnanjohtaja Suomen World Vision

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Lakipalveluja

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

HAMMASTEKNIKKO

24 h

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260

www.norros.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

• EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Pääsiäisen tuplanumero ilmestyy 7.4. Varaukset 25.3. mennessä. Peittojakelu Espoossa; lehti jaetaan kaikkiin talouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

430 € 860 € 139 € 95 €

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oteesi norm. 650 opr kok an leu ala Ylä- tai

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Palveluja tarjotaan

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Tilaisuuksia KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

JALKAHOITOA kotikäynteinä. Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Nyt on hyvä aika myydä asunto. Ota yhteyttä! ELEGANCE Kiinteistönvälitys Elegance Oy LKV, Eiranranta 5, 00150 Helsinki

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunkiseurakuntalehdessä Ota yhteyttä mediamyyntiin 040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunan pesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. P. 040 850 9206.

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS su 27.2. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D (Autotalo, Kamppi), Hki. klo 18 seurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1 (Kontula), Hki. ke 2.3. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkilänt. 7, Hki; kahvit klo 18.30. pe 4.3. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44 A (Tapaninkylä), Hki. su 6.3. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8, Vantaa; alussa po-vuosikok. klo 15 seurat Klaukkalan kko, Ylitilant. 6, N-järvi. klo 20 Lopen aikoja -keskustelusarja www.youtube.com/lopensrk. ma 7.3. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko, Veräjäkallionk. 2, Espoo; klo 18 Espoon po-vuosikok. ti 8.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo; S. Kalliokoski: ”Namibian itsenäisyys 32 v.” klo 18 verkkoseurat www.facebook. com/herattaja ja www.youtube.com/ herattajayhdistysfi. ke 9.3. klo 18 seurat L-Pasilan srkkoti, Maistraatink. 5, Hki. TARKISTA oman srk:n/H-Y:n tapahtumakalenteri. KYSY aluesihteeriltä p. 0400882251.

ESIRUKOUSILTA ti 8.3 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Daniel Björk, Ronny Thylin, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Ostetaan asuntoja 1h-2h max. 200 000€ velaton hinta. Hki 00160/00170-alue tai kantakaupunki. Ensiasunnon ostaja. Syntymäkuuro 29v rakennusinsinööri. Pankin puolesta ei saisi olla isoja tulevia remontteja. P: 0404846492 ensiasunto8@gmail.com

Vuokralle tarjotaan Lassila 31 m2 1h+kk+kph+las. parveke. Viihtyisä yksiö, Pohj.-Haagan asemalle n. 500 m. Vuokra 690 €/kk. Tuula Saarinen puh. 050 347 4415 klo 15.00 jälk. Autopaikka ja 10m2 huone +yhteiset tilat asunnosta Lintuvaarassa. Vuokra 450 euroa kk sis. vesi, netti ja sähkö. Vuokravakuus 2kk. Tiedustelut Kristiina R., 040 515 4147

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

Harras hetki

Kirjailija Johanna Venholle kodin lähellä oleva metsä on tärkeä rauhoittumispaikka. Lähiluonto on aiheena myös hänen uudessa teoksessaan Metsämuistikirja (Teos). Kuvituksen siihen on tehnyt Sanna Pelliccioni. Venho viimeistelee parhaillaan näyttelijä Martti Suosalon elämäkertaa. Martti Suosalon tähänastinen elämä (WSOY) ilmestyy huhtikuun lopussa.

Lähimetsä auttaa jaksamaan Johanna Venho hakeutuu metsän hiljaisuuteen aina kun ehtii. Talvisessa metsässä hengityskin kulkee paremmin. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

spoossa asuvan kirjailija Johanna Venhon työhuoneen ikkunasta nä kyy metsään vievä polku. Hänestä on ihanaa asua metsän vieressä, ava ta herättyään verhot ja nähdä puut pimeässä aamussa. Venho käy monta kertaa viikossa lähimetsäs sään, joka kuuluu Pyhäristinimiseen maaaluee seen. Usein mukana on koira, jackrussellin terrieri Manta. Polkua pitkin pääsee talvisin myös ladulle. Venho asui pitkään Helsingin keskustassa, joten hän iloitsee nyt myös siitä, että pääsee kotipihal ta hiihtämään. Venhon mielestä on arvokasta, että lähiössä pääsee helposti piipahtamaan luonnossa, sillä ar

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

jen keskeltä ehtii harvoin lähteä kauemmas erä retkille. Joskus hän käy perheensä kanssa Nuuk siossa tai Kirkkonummen Meikossa, joista löytyy vanhaa metsää. HILJAISUUDESTA on viime vuosina tullut Johan na Venholle yhä tärkeämpi asia. Hän nauttii met sän rauhasta. Kun töitä ja stressiä on paljon, hil jaisuus tuntuu puhdistavalta. Hiljaisuuden retriit tiin Venho osallistuu kerran vuodessa. Metsän rauhoittavan vaikutuksen hän kokee yhtä aikaa arkisena ja mystisenä. Raikkaassa il massa hän hengittää syvään, niin että koko keho saa happea ja rentoutuu. Talvella metsä on Venhosta kaunis. Lumiset puut ovat kaikki eri muotoisia. Lisäksi on muka va ajatella, että lumen alla nukkuu pian alkava kevät. JOHANNA VENHO on ehdottomasti metsien säi lyttämisen kannalla. Hänen mielestään jatkuva metsien jyrääminen rakentamisen tieltä on äly töntä toimintaa. Hän vetoaa siihen, että tutki mustenkin mukaan lähiluonnolla on ihmisen ai voihin samanlaisia hyvää tekeviä vaikutuksia kuin meditaatiolla.

Tähän hän ottaa kantaa myös uudessa Metsämuistikirjassa, jonka hän on tehnyt yhteistyös sä kuvittaja Sanna Pelliccionin kanssa. Kirjas sa kerrotaan lapsen näkökulmasta, miltä tuntuu, kun lähimetsää uhkaa hävittäminen.

”

Metsästä on aikanaan saatu monenlaista ravintoa. Vaikka kirja sijoittuu tähän aikaan, siinä on mukana sadun myyttinen taso. Venhoa on aina kiehtonut metsään liittyvä mystiikka ja se, miten suomalaiset ovat kokeneet sen pyhäksi paikaksi, tietyllä tavalla kirkokseen. Toisaalta metsä on ollut ihmisten arjessa elin tärkeä ruoan lähde. Venhon mielestä metsä kyt keekin meidät johonkin alkuperäiseen olemi seemme, siihen, miten sieltä on aikanaan saatu monenlaista ravintoa. ■

Hyvää pyhää

27.2.

Laskiaissunnuntain evankeliumissa (Luuk. 18:31–43) Jeesus tekee kävellen matkaa Jerusalemiin. Matkalla hän parantaa sokean kerjäläisen.

Herkkuja ennen paastoa PERINTEISESTI LASKIAISHERNEROKKA KEITETTIIN siansorkista ja laskiaispullat täytettiin mantelimassalla eli marsipaanilla. Pullat nautittiin lautaselta kuuman maidon kanssa. Herkkutankkauksella valmistauduttiin paastoviikkoihin, jotka alkoivat laskiaisesta. Nykyisin laskiaishernekeitto lämmitetään usein purkista, ja lihaisten keittojen lisäksi valmiina löytyy myös kasvisvaihtoehtoja. Laskiaispullien kuuma maito on vaihtunut kermavaahdoksi, ja sen seuraksi laitetaan mantelimassaa tai hilloa. Laskiaissunnuntaita vietetään 27.2.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Pidä huolta hiljaisesta

ien varressa istuu sokea mies kerjäämässä. Hän on tottunut siihen, että harva haluaa huomata hänet. Miestä lähestyy pyhiinvaeltajien joukko. Väki on matkalla Jerusalemiin. Paikalliset asukkaat tervehtivät matkalaisia. Pyhiinvaeltajien edellä kulkee mies, jonka ympärillä ihmiset tungeksivat kuullakseen paremmin, mitä hän puhuu ja opettaa. Kaiken keskellä sokea kerjäläinen istuu yksin, ulkopuolisena. Silloin niin kuin nytkin, miltei luonnonlain tavoin, ihmiset suosivat vahvoja, terveitä, onnekkaita ja äänekkäitä. Heikommassa kunnossa olevat ja vaitonaisemmat jäävät syrjään. Jos he korottavat äänensä, vahvemmat vaientavat heidät. Juuri ennen Jerusalemin-matkan kuvausta evankelista Luukas kertoo lapsilaumasta, joka pyörii tuon

saman pyhiinvaeltajia opettaneen miehen, Jeesus Nasaretilaisen, ympärillä. Aikuiset, myös miehen lähimmät oppilaat, yrittävät estää lapsia tulemasta lähemmäksi. Jeesus nuhtelee aikuisia ja kutsuu kirmailevat lapset luokseen. Hän myös näkee yksin tien varressa istuvan sokean ja parantaa tämän. Viimeiseen saakka hän yrittää opetuksillaan ja teoillaan kääntää katseemme heihin, jotka jätämme syrjään, unohdamme ja hiljennämme. Yhä uudestaan hän rajojen asettajista piittaamatta laajentaa huolenpitonsa piiriä. Yhä uudestaan hän kysyy meiltä, kenestä kuuluu huolehtia, kenet tulee nähdä, kenelle tehdä oikeutta. He ovat lähellä, keskellämme. Ei tarvitse mennä kauas.

Paastoharjoitus Laskiaisesta alkaa pääsiäistä edeltävä paastonaika. Se kutsuu itsetutkiskeluun ja lähimmäisen huomaamiseen. Mieti, ketkä ovat elämässäsi niitä, joita et näe ja joiden ohi kuljet. Ketä voisit käydä katsomassa? Ketä kutsuisit käymään?

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022

”

Paastonajan aluksi voisit miettiä, ketkä ovat elämässäsi niitä, joita et näe ja joiden ohi kuljet. Ketä voisit käydä katsomassa? Ketä kutsuisit käymään? LAURI MAARALA s. 27

24.2.2022 kirkkojakaupunki.fi

Poikkeusaika on vaikuttanut parisuhteisiin s. 2

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Laskiaisrieha vetää väkeä Ylästön seura kuntatalolle s. 6

Pääotsikko

Ekat synttärit

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Tikkurilan kirkko täytti tammikuussa vuoden. Yksivuotias Tiitus piipahti äitinsä Pinja Skrikon kanssa kirkolla viime viikolla s. 4

Perhekriisit tulevat Vantaalla kirkon perheneuvonnan kysyntä on aaltoillut koronatartuntojen ja rajoitusten mukana. Kevään rekrytoinnit tuovat tarjolle uusia tapaamisaikoja. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

oronapandemia on nostanut kirkon perheneuvonnan asiakasmäärät ennätyslukemiin. Vuonna 2021 kirkon perheneuvonnassa asioi kaikkiaan yli 20 700 suomalaista, ja myös alle 30-vuotiaiden asiakkaiden mää-

rä kasvoi. Koronan vaikutuksia selvitettiin kirkon kasvatus- ja perheasiain yksikön kyselyillä, jotka lähetettiin perheasiain neuvottelukeskuksiin elokuussa 2020 ja 2021.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2022

Vantaalla perheneuvonnan asiakasmäärä oli viime vuonna seitsemän prosenttia pienempi kuin vuonna 2020. Vuonna 2021 perheneuvonta otti vastaan yhteensä 678 asiakasta. Asiakasmäärien vähentyminen selittyy sillä, että perheasiain neuvottelukeskus toimi puolet viime vuodesta ja edellisvuonna neljä kuukautta yhden perheneuvojan vajauksella. – Tällä hetkellä meiltä puuttuu kaksi perheneuvojaa, mutta todennäköisesti saamme virat täytettyä maaliskuun aikana, kertoo Vantaan

seurakuntien johtava perheneuvoja Juhani Koskelin. ASIAKASMÄÄRIIN ON vaikuttanut myös perheneuvontaan hakeutumisen aaltoliike. Ensimmäisenä koronakeväänä yhteiskunnan sulkeutuminen hiljensi kysynnän, mutta asiakastapaamiset pääsivät jatkumaan, kun etäyhteydet saatiin käyttöön. Sen jälkeen yhteydenotot ovat Juhani Koskelinin mukaan lisääntyneet rajoitusten lieventyessä ja vähentyneet, kun epidemiatilanne on pahentunut ja rajoituksia on kiristetty. – Tämä näkyi myös omikronin ilmaantuessa, Koskelin sanoo. Tällä hetkellä Vantaan perheasiain neuvottelukeskus pystyy Koskelinin mukaan tarjoamaan terapiaa noin 60–80 prosentille sitä pyytävistä. Haastattelupäivänä pisimpään vastaanottoaikaa

aaltoina odottaneiden yhteydenotosta oli kulunut noin seitsemän viikkoa. Odotusaikaan vaikuttaa myös se, miten haas tavia asiakkaiden elämäntilanteet ovat ja kuinka pitkiä prosesseja niiden selvittelyyn tarvitaan. Koskelinin mukaan yhteyttä kannattaa ottaa jonoista huolimatta, sillä perheneuvonnan vas taanotto tekee myös kriisityötä, johon sisältyy ti lannekartoitus ja tarvittaessa ohjaus muun avun piiriin. – Lisää aikoja tulee tarjolle keväällä, kun saam me rekrytoinnit valmiiksi, Koskelin sanoo. VIIME VUONNA Vantaan perheneuvonnan asia kastapaamisista 65 prosenttia tapahtui etäyh teyksien kautta. Juhani Koskelinin mukaan koro naajan synnyttämä järjestely on helpottanut ai kataulujen sovittamista monessa lapsiperheessä,

Juhani Koskelinin mukaan suhtautuminen koronarajoituksiin ja lasten rokottamiseen on aiheuttanut ristiriitoja joissakin perheneuvonnan asiakasperheissä.

ja palaute etätapaamisista on ollut myönteistä. Perheneuvontaan hakeutumisen yleisimpiä syitä ovat vuorovaikutusongelmat, erokysymyk set ja erilaiset psykososiaaliset kriisit. Pandemi

”

Poikkeusaika on nostanut pintaan parisuhteiden kysymyksiä. PERHENEUVOJA JUHANI KOSKELIN

an aikana kirkon perheneuvonnassa on käsitel ty aikaisempaa enemmän vanhemmuuteen liitty viä kysymyksiä, taloudellisia huolia ja lähisuhde väkivaltaa. Vantaan perheasiain neuvottelukeskuksessa käsitellään eniten vuorovaikutusongelmia, elä mänvaihekriisejä ja eroon liittyviä kysymyksiä. Koskelin mainitsee, että viime aikoina suhtau

tuminen koronarajoituksiin ja lasten rokottami seen on aiheuttanut ristiriitoja joissakin asiakas perheissä. Perheen yhteisen ajan lisääntyminen rajoitus ten vuoksi on koettu kahdella tavalla. – Joissakin perheissä poikkeusaika on nosta nut pintaan parisuhteen kysymyksiä ja puolisoi den välisiä etäisyyden kokemuksia, joita ei ole ehditty käsitellä tavallisessa arjessa. Osalle asiak kaista yhteisen ajan lisääntyminen on tuonut ti laa suhteen pohtimiseen, ja tämä on lähentänyt puolisoita toisiinsa. Puolisoiden etääntymisen taustalla on Koske linin mukaan usein väärinymmärryksiä ja väärin tulkintoja. Sellaisessa tilanteessa kuulluksi ja ym märretyksi tuleminen ja asioiden sanoittaminen vievät asioita eteenpäin. – Sanoittaminen ei tarkoita vain sitä, että viestii omista ajatuksistaan toiselle, vaan se on myös omaa prosessia, asioiden työstämistä ja miettimistä sekä vastavuoroisesti puolison aja tusten kuuntelemista ja tilan antamista hänen prosessilleen. ■ Haluatko pohtia parisuhteesi ja perheesi tilannetta? Voit hakeutua Vantaan perheneuvontaan puh. 09 830 6330 tai www.vantaanseurakunnat.fi/ tukea-ja-apua/perheneuvonta

Kaipaatko kuulevaa korvaa? Päivystävä pappi on valmiina keskusteluun kanssasi ONKO MIELESSÄSI ASIA, joka vaivaa miel tä – mikä tahansa kysymys maan ja taivaan väliltä? Papin kanssa voi keskustella luotta muksellisesti esimerkiksi elämästä ja kuole masta, uskosta ja epäuskosta, rakkaudesta

ja vihasta, surusta, ilosta ja masennuksesta. Papeilla on pitkä ja perusteellinen koulutus ihmisten kuuntelemisessa ja auttamisessa. Jokaisessa Vantaan seurakunnassa on pappi tavoitettavissa.

Hakunilan seurakunta

Korson seurakunta

Päivystävä pappi on paikal la Hakunilan kirkolla (Haku nilantie 48) ma–to klo 10–14. Sisäänkäynti ostarin puoleises ta päädystä, kirkkoherranviras ton ovesta. Pappiin saa yhteyden p. 09 830 6507 tai kirkkoherran viraston kautta p. 09 830 6500.

Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554. Tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta.

Hämeenkylän seurakunta

Pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 10–17, p. 09 830 6455.

Rekolan seurakunta

Pappiin saa yhteyden kirkko herranviraston kautta, p. 09 830 6700.

Tikkurilan seurakunta

Päivystävään pappiin saa yhteyden p. 09 830 6202 ma–pe klo 12–15.

Vanda svenska församling / Vantaan ruotsinkielinen seurakunta Våra präster är anträffbara i regel onsdag–söndag. Dejourerande päst når du på tfn 050 466 1183.

Vantaankosken seurakunta

Papin kanssa voi keskustella soittamalla p. 09 830 6419 ma, ti, to, pe klo 11–13 tai sähköpostitse vantaankosken.papit@evl.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2022

Odotusten ylittäjä matalalla kynnyksellä Vaikka ajanjakso on ollut erikoinen, Tikkurilan kirkosta on vuodessa tullut vantaalaisten kohtaamispaikka.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

irkon ovi tuntuu avatessa vähän raskaalta, mutta sen takaa avautuu valoisa aula. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy vahtimestareitten työpisteeseen, paikkaan, jossa parhaiten tiedetään, mitä kirkolla milloinkin tapahtuu. Tänään siinä ovat vahtimestari Anne Huovila ja työharjoittelussa oleva Olli Laaksonen. Kuinka juuri vuoden täyttänyt kirkko toimii? – Paljon on asioita, joita on pitänyt vuoden aikana hioa, mutta nyt alamme jo tottua tähän uuteen paikkaan. Keskimäärin menee oikein hyvin, Anne Huovila sanoo. Vahtimestarit opastavat ihmisiä oikeaan paikkaan ja palvelevat monenlaisissa asioissa. Tuttujen kasvojen kanssa vaihdetaan myös kuulumisia. Kirkon ovet ovat avautuneet jo kello 7.30, ja ne sulkeutuvat iltayhdeksältä. Näin päiväsaikaan kirkolla voi kohdata myös päivystävän papin. Vuorossa oleva pappi Sanna Heikurinen sanoo olevansa ”äärimmäisen ihastunut” kirkkoon. – Paljon tätä on ihasteltu ja häm-

mästelty. Moni sanoo, että ei vaikuta perinteiseltä kirkolta. Heikurisen mukaan kommentti on positiivinen. Se tarkoittaa suurin piirtein sitä, että kirkolle on helppo tulla ja siellä voi tehdä paljon muutakin kuin osallistua jumalanpalvelukseen.

”

TÄSTÄ ON TULLUT KOKO KANSAN KIRKKO JA KAIKKIEN KAHVILA. LAURA KUUSISTO

RAKKAUS, RAUHA, Voima, Varjelus. Eri tiloilla on hienot nimet. Toivotilassa päiväkerholaiset syövät eväitä. Mitä he ajattelevat uudesta kirkosta? Ensin kukaan ei sano mitään, mutta sitten yksi lapsista nostaa peukun ylös. Pian nousee toinen peukku, kolmas, neljäs… Hyvältä vaikuttaa!

VANTAAN SEURAKUNNAT

Rekolan kirkko. Rekolan seurakuntalaiset valitsevat kesäkuussa itselleen uuden kirkkoherran.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2022

Pinja Skriko ja 1-vuotias Tiitus ovat käyneet Tikkurilan kirkolla muutaman kerran.

Kolme ehdolla kirkkoherraksi Rekolan seurakunnan kirkkoherranvaalissa tehdään valinta kolmen ehdokkaan välillä. Vaalisijan saivat Hakunilan seurakunnan kappalainen Harri Nurminen, Hyrynsalmen kirkkoherra Pirkko Hänninen ja Olarin seurakunnan pappi Jussi Koski. Kirkkoherranvaali pidetään sunnuntaina 12.6. Ennakkoon voi äänestää 6.–10.6. Kirkkoherran valitsevat täysi-ikäiset seurakuntalaiset eli vaali on kansanvaali. Välittömät kirkkoherranvaalit,

joissa seurakuntalaiset valitsevat kirkkoherran, ovat nykyisin harvinaisia erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yleensä valinnan tekee seurakuntaneuvosto. Rekolan kirkkoherran paikkaa haki seitsemän henkilöä, joiden soveltuvuutta virkaan arvioi ensin Helsingin tuomiokapituli. Tuomiokapituli asetti parhaimmaksi arvioimansa ehdokkaat vaalisijoille 1–3. Vaalisijajärjestykseen vaikuttavat esimerkiksi virkauran pituus, johtamiskoulutuksen laajuus, aikaisemman kirkkoherrakokemuksen määrä, johta-

mistaito ja seurakunnan viralle asettamat erityiset tarpeet. Vaalisijalla yksi on Nurminen, kaksi Hänninen ja kolme Koski. Kolmannesta vaalisijasta äänestettiin Kosken ja Rekolan seurakunnassa pappina tällä hetkellä toimivan Laura Leverinin välillä. Äänin 4–3 vaalisijalle asetettiin Koski. Kirkkoherran virka tuli avoimeksi, kun edellinen kirkkoherra Laura Maria Latikka siirtyi Turkuun Maarian seurakunnan kirkkoherraksi. Väliaikaisesti kirkkoherran virkaa hoitaa Satu-Elina Ansas.

Kanttori Samppa Laakso toivotti ihmiset tervetulleeksi päiväkonserttiin.

Lastenohjaaja Sari Kamppi kertoo, että tämä ryhmä kokoontuu kahdesti viikossa. Tänään on muun muassa laulettu ja leikitty norsun piilotusta. Se ei sentään ole oikean norsun kokoinen norsu, vaan sellainen, jolle löytyy kerhotilasta monta piiloa.

Nyt helmikuussa on ostettu myös Yhteisvastuu-leivoksia, joissa on vadelmaa ja valkosuklaata. Jokaisesta leivoksesta menee 70 senttiä Yhteis-

MATKA JATKUU kirkon kahvilaan. Lauran Kaffilan yrittäjän Laura Kuusiston mukaan ensimmäinen vuosi kirkolla on mennyt ihan hyvin, vaikka pandemiatilanteen vuoksi kirkolla on ollut hiljaisempaa kuin muuten olisi voinut olla. Asiakkaina on ihmisiä laidasta laitaan: aamupalan syöjiä, lounastajia, kahvittelijoita, vauvoja, vanhuksia ja kaikkia siltä väliltä. – Tästä on tullut koko kansan kirkko ja kaikkien kahvila, Kuusisto sanoo. Entä mitä ovat kahvilan hittituotteet? – Pullaa ja juustokakkua menee paljon, samoin vohveleita ja ketogeenisiä tuotteita.

Ehdokkaisiin pääsee kevään aikana tutustumaan Rekolan seurakunnan verkkosivuilla ja somekanavissa. Ehdokkaiden saarnataitoihin voi perehtyä vaalisaarnoissa sunnuntaimessuissa. Vaalisaarnat pidetään Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Sunnuntaina 15.5. on vuorossa Nurminen, 22.5. Hänninen ja 29.5. Koski.

Rajoitukset loppuivat Espoon ja Helsingin hiippakunnat päättivät purkaa koronapandemiasta aiheutuneet kokoontu-

Lastenohjaaja Julia Sundvik vietti iltapäivää Junnuolkkarissa koululaisten kanssa.

misrajoitukset 14.2. alkaen. Tartuntatautilain määräykset velvoittavat yhä tilojen käytöstä vastaavia toimijoita ehkäisemään lähikontaktien aiheuttamaa tartuntariskiä. Samoin seurakuntien pitää huolehtia hygieniasta eli esimerkiksi käsideseistä. Myös maskien käyttöä suositellaan edelleen. Terveysturvallisuudesta on huolehdittava tilaisuudesta vastaavan seurakunnan omilla toimilla kuten sijoittamalla ihmiset istumaan väljästi tai porrastamalla kävijöiden tuloa tilaisuuteen.

Lauran Kaffilan työntekijä Aaiat Dawdi esitteli Yhteisvastuuleivosta.

vastuulle, Kuusisto kertoo. Kahvilasta evästä saapuu hakemaan myös Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast. – Kirkko on ollut enemmän kuin osasin odottaa. Se on ylittänyt odotukset, hän summaa. VAHTIMESTARI ANNE HUOVILA seisoo kirkkosalissa tabletti kädessään ja säätää valaistusta. Se hoituu tosiaan modernissa kirkossa näin. Alkamassa on lyhyt päiväkonsertti, jossa kanttori Samppa Laakso soittaa urkuja. Tänään kuullaan vain yksi kappale, barokkisäveltäjä Georg Muffatin Passacaglia, mutta se kestääkin 18 minuuttia. – Olemme olleet erittäin tyytyväisiä urkuihin. Soitin on vastannut odotuksia ja ylittänytkin ne. Kirkkotila puolestaan sopii monenlaiseen musiikkiin, Samppa Laakso sanoo. Kirstiksi esittäytyvä seurakuntalainen jää konsertin jälkeen kirkon kahvilaan. Hän on tarkkakorvainen kuorolainen ja kiinnittää huomiota akustiikkaa. – Jos istuu kirkkotilan parvella, esiintyjän puhe saattaa hieman puuroutua.

Palveleva puhelin auttaa Palvelevaan puhelimeen vastasi aikaisemmin ympäri Suomea noin 2 000 päivystäjän joukko. Nyt päivystäjinä toimi koko maassa 823 vapaaehtoista ja 62 kirkon työntekijää. Päivystäjien määrä on vähentynyt muun muassa siksi, että Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien työntekijät eivät enää päivystä Palvelevassa puhelimessa. – Työntekijät olivat hoitaneet myöhäisimpiä päivystysvuoroja, joihin on vaikea löytää vapaaeh-

KAHVILAN TAKAA LÖYTYY Pienten paikka, jonne voi tulla lasten kanssa viettämään aikaa, syömään eväitä, leikkimään tai vaikka vaihtamaan lapsen vaipan ihan omassa wc-tilassa. Paikalla on kaksi kirkon ikätoveria: yksivuotias Tiitus äitinsä Pinja Skrikon kanssa ja samanikäinen Elle äitinsä Jenni Veneen kanssa. Helsingin puolella asuva Vene on paikalla ensimmäistä kertaa, mutta vantaalainen Pinja Skriko on käynyt kirkolla pari kertaa ennenkin. Kirkon kakkoskerroksessa on lisää pieniä vanhempineen. Ekavauvaryhmässä puhutaan tänään äitiydestä. Kirkon kupeessa, Vehkapolun puolella Junnuolkkarissa, iltapäivää viettävät alakoululaiset. Tänään he tekevät varhaisnuorisotyönohjaaja Julia Sundvikin kanssa mutakakkua. Kirkko on kouluikäisten mielestä sisältä hieno, mutta pari lasta miettii keskenään, tunnistaako sitä kirkoksi ulkoapäin. – Onhan siinä risti. Siitä tunnistaa, yksi junnuolkkarilainen toteaa. ■

toisia. Siksi lyhensimme vastausaikaa, kertoo Helsingin Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Raija Narvila. Syksyn kurssilta tuli 20 uutta vapaaehtoista päivystäjää mukaan. Vapaaehtoisina toimii myös espoolaisia ja vantaalaisia. Palvelevaan puhelimeen voi soittaa kello 18–24. Myös Palveleva chat ja Palveleva netti toimivat. Palvelevassa puhelimessa puhuttiin viime vuonna 44 836 kertaa. Palvelevassa chatissa käytiin 5 000 keskustelua.

Kohti ekologista lentämistä Suomen Lähetyslentäjät eli MAF Suomi on mukana järjestämässä sähkölentokonferenssia, joka pidetään Vantaalla Sokos hotelli Flamingossa 9.3. Tapahtuma on maksullinen, ja siihen voi osallistua myös etänä. Kanadassa täysin sähköinen 12-paikkainen Cessna Caravan -kone, jota MAF yleisimmin käyttää, on jo testikäytössä MAF:n yhteistyökumppanilla. Tikkurilan seurakunta tukee MAF:n työtä.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Ei harjoituksia to 10.3. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään joka toinen viikko. Maanantain yhteisölounas klo 11.30–13. Ensimmäinen kattaus klo 11.30 ja toinen kattaus klo 12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Tutkimme Raamattua maanantaisin yhteisöruokailun jälkeen n. klo 13. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15– 19.15. Seniorikerho joka toinen tiistai klo 13. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Lähetyspiiri to 24.2. klo 18 Tuula Sysimies vierailee.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2022

Laskiaissunnuntain messu su 27.2. klo 12. Tiina Palmu, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä, Sonja Tissari. Helsingin Rauhanyhdistyksen alueseurat ma 28.2. klo 18. Päivähetki Raamatun äärellä ti 1.3. klo 12. Jari Araneva. Tuhkakeskiviikon messu ke 2.3. klo 17.30. Tiina Palmu, Liisa Pietilä, Tuomas Heikkilä. Raamattuluento ke 2.3. klo 18.30. Voiko rakastava Jumala tuomita kadotukseen? Professori Lauri Thurén. Messu su 6.3. klo 12. Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit. Musiikkiviikon avaus: Ilo on irti! – muskarimessu su 6.3. klo 16. Sari Kokkonen, Sini Nikku. Musiikkiviikko: Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan. Jazzvirsiä ti 8.3. klo 18. Eva Vikman, laulu; Lassi Kouvo, piano ja Petri Krzywacki, kitara. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Musiikkiviikko: Keskipäivän klassinen kattaus ke 9.3. klo 12. Paulus Hartikainen, laulu ja Kaisa Pulkkanen, piano. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 euroa Yhteisvastuun hyväksi. Raamattuluento ke 9.3. klo 18.30. ”Miten uskon, kun en voi uskoa?” Professori Miikka Ruokanen. Musiikkiviikko: Jepa Lambert – Sielukas ilta to 10.3. klo 18. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Yhteisvastuukeräys Yhteisvastuukeräys 2022 kerää varoja toimintaan, jolla koronapandemian haavoittamien nuorten arkeen saadaan lisää läsnä olevia aikuisia. Tule mukaan lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja lahjoita netissä yhteisvastuu.fi/hakunila tai MobilePaylla numeroon 10197. Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta. Paketin hinta 10 e, maksu noudettaessa käteisellä tai MobilePaylla. Lahjoita lämpöä! Lahjoittamalla 20 e Hakunilan seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen lahjoitat villasukat lähimmäiselle. Diakoniatyöntekijämme toimittavat sukat perille yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi. Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391

SIRPA PÄIVINEN

Hakunilan seurakunta

– Ylästön laskiaisrieha kerää satamäärin osallistujia. Perheen pienimmät saavat vaikkapa glittertatuointeja, Mari Chaulagai lupaa.

Menokasvo

Lapsi pääsee ponin kyytiin laskiaisriehassa Ylästön seurakuntatalon pihalla järjestetään perinteinen koko perheen laskiaisrieha Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Mitä ohjelmaa tänä vuonna on tiedossa, Tikkurilan seurakunnan keräyspäällikkö Mari Chaulagai? – Lapsille on poniratsastusta, vetokoirat ja seikkailurata sekä lumikenkien kokeilua ja glitter-tatuointeja. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi myydään myös hernerokkaa, grillimakkaraa ja laskiaispullaa. – Tapahtuman järjestämiseen osallistuvat Tikkurilan seurakunnan lisäksi Ylästön Martat, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Aviapoliksen osasto, Ylästön kotiseutuyhdistys sekä Ylästön latu ja polku ry. He täyttävät laskiaispullia, valmistelevat seikkailurataa, paistavat makkaroita ja tuovat lumikenkiä. – Aiempina vuosina laskiaisrieha on ollut hyvin suosittu, ja osallistujia on ollut satoja.

Paljonko rahaa kannattaisi varata mukaan, ja mitkä maksuvälineet käyvät? – No, esimerkiksi hernekeiton hinta aikuisille on 4 ja lapsille 2 euroa. Pullan ja makkaran hinta on 2 euroa. Maksuvälineiksi käyvät niin käteinen kuin kortti, ja Yhteisvastuullehan on kätevä lahjoittaa Mobile Payn kautta. Mitä muuta kevään aikana Tikkurilassa tapahtuu Yhteisvastuukeräyksen merkeissä? – Huhtikuussa järjestetään Tikkurilan kirkossa muun muassa Yhteisvastuu-konsertti, jossa Vantaan seurakuntien kamarikuoro esittää virolaisten säveltäjien teoksia urkujen ja pianon säestyksellä. JUHANI HUTTUNEN Koko perheen laskiaisrieha Ylästön seurakuntatalolla, Lehtikummuntie 2, sunnuntaina 27.2. kello 10–13.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3.

MUUALLA Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 17–17.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551. Nuorten Liikkari torstaisin klo 20 Sotungin koulun salissa yhteistyössä Vantaan YMCA:n kanssa.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17, puhelimitse p. 09 830

6455. Diakoniapäivystys puhelimitse ti ja to klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla, kun tilaisuuteen on merkitty ”striimataan”. Katso ajantasaiset tiedot www.hameen-

LAMMASKUJA 2 B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 2.3. klo 18. Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 9.30.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 3.3. klo 10.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 3.3. klo 11. Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11.

Käytä kasvomaskia

ISTOCK

Perhekerho perjantaisin klo 9–12 (ei pe 25.2.) Avoin kirkkomuskari Kevätkauden vauva- ja taaperomuskareihin ilmoittautuminen osoitteeseen sini.nikku@evl.fi. Toiveiden tiistai tiistaisin, ohjelmassa: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10. Lukupiiri tiistaisin klo 10. Hartaus tiistaisin klo 12. Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä sanaa ja rukousta tiistaisin klo 13. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Laskiaissunnuntain messu su 27.2. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä. Miehet keittiössä ti 1.3. klo 11.30. Näkövammaisten miesten saunailta to 3.3. klo 18–21. Messu su 6.3. klo 10. Sasu Rauhala, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit. Musiikkiviikko: Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Hiljainen rukouslaulumessu ma 7.3. klo 19, kaikille avoimet messun laulujen harjoitukset klo 18. Esilaulajina Vox Silentiin laulajat Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori, pappina Tiina Palmu. Lähetyspiiri to 10.3. klo 18. Taiwanin lähetti Hilkka Harvela vierailee.

Koronapandemiasta johtuvat kokoontumisrajoitukset on purettu. Tapahtumat ja toiminta Vantaan seurakunnissa jatkuvat normaalisti. Suosittelemme edelleen kasvomaskin käyttöä seurakuntien tiloissa ja tapahtumissa. Älä osallistu tapahtumiin, jos sinulla on koronavirukseen viittaavia oireita.

kylanseurakunta.fi. Messu su 27.2. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu. Striimataan. Kirjallisuuspiiri ti 1.3. klo 18. Kirkon kuoro ti 1.3. klo 17.30. Iisimessu ke 2.3. klo 19. Miika Koistinen ja bändi. Messu su 6.3. klo 10. Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä. Pyhäkoulu. Striimataan. Päiväkahvin aikaan ma 7.3. klo 14. Prof. Tarmo Kunnas alustaa äskettäin ilmestyneen kirjansa pohjalta aiheesta Maallista pyhyyttä etsimässä. Kahvitarjoilu. Musiikkipaja ke 9.3. Klo 18. HannuPekka Heikkilä. Voit tulla musisoimaan yhdessä juuri sellaisena kuin olet. Musiikkipajan tarkoitus on ylläpitää kulttuuria ja musiikin harrastamisen iloa sekä edistää yhteyttä toisiin ihmisiin. Teetä tarjolla. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Striimataan.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Muisteluryhmä ma 28.2. klo 12–14. Vetäjinä Riitta Ahonen ja Riitta Kettunen. Vierailijana rovasti Jukka Nevala. Muistellaan seurakuntaelämää. Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10–12. Vetäjänä Kari Veikkolainen.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14 korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Kaikessa toiminnassamme on vahva maskisuositus. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Seurakunnan seniorit to 24.2. klo 13 seurakuntasalissa. Jumalan iankaikkinen huolenpito. Aikuistyön pappi Jani Vanhala. Iltarukouspiiri to 24.2., 3.3. ja 10.3. klo 18–19 kokoustilassa.

Korso-messu to 24.2. klo 18.30. Jani Vanhala. Kari Kuulan luento to 24.2. klo 19. Aiheena ”Kyllä minä Jumalaan uskon, mutta mihin Jeesusta tarvitaan? Inkarnaatio ja kristinuskon hämärä ydin.” Luennolle pääset osallistumaan myös Korson seurakunnan Facebook-sivun ja/tai Youtube-sivun kautta. Perhekerho pe 25.2. ja 4.3. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 27.2. klo 10. Jani Vanhala, Ilkka Luukka, Juho Punkeri. Kirkkokahvit. Kylväjäpiiri su 27.2. klo 15 kokoustilassa. Paikalla vierailija Open Doors -järjestöstä kertomassa Afganistanin ajankohtaisesta tilanteesta. Kirkon aamupuuro ma 28.2. ja 7.3. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta! Perhekerho ma 28.2. ja 7.3. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 28.2. ja 7.3. klo 13 seurakuntasalissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 28.2. ja 7.3. klo 18 kirkon kirjastossa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. English Through Bible -raamattupiiri ma 28.2. ja 7.3. klo 18.30 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ti 1.3. ja 8.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 2.3. ja 9.3. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 2.3. ja 9.3. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen. Tuhkakeskiviikon (2.3.) hartaudessa on mahdollisuus saada tuhkaristi otsaan katumuksen merkiksi. Lähetyspiiri ke 2.3. ja 9.3. klo 13 kokoustilassa. Avoin lähetyspiiri kaikille lähetyksen asiasta kiinnostuneille. Kahvi, hartaus, laulua ja lähetyksen ajankohtaisia asioita. Tuhkakeskiviikon messu ke 2.3. klo 18. Jani Vanhala, Ilkka Luukka, Juho Punkeri. Mukana musiikissa Lauluryhmä Kaarna. Iltaperhekerho ke 2.3. ja 9.3. klo 18–20 lasten tiloissa. Tervetuloa avoimeen iltaperhekerhoon. Iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan ja syödään iltapuuro klo 19.30. Seurakunnan seniorit to 3.3. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja keskustelua vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla. Korso-messu to 3.3. klo 18.30. Mari Mäkelä, Juho Punkeri. Messu su 6.3. klo 10. Tuomas Antola, Minttu Haapalainen, Juho Punkeri. Parikanniemisäätiön kirkkopyhä. Messussa saarnaa toiminnanjohtaja Teuvo V. Riikonen. Kirkkokahvit.

Kaikille avoin kuoro ke 9.3. klo 18 kirkkosalissa. Käynti pääovesta varttia ennen. Äänenavauksia, yhteislaulua ja kevyttä voimistelua. Voit tulla sellaisena laulajana kuin olet. Ei ennakkoilmoittautumista. Vahva maskisuositus. Järjestäydymme turvavälein. Vetäjänä Airi Saloniemi. Seurakunnan seniorit to 10.3. klo 13 seurakuntasalissa. Rovasti Pirkko Yrjölä.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Suljettu to 24.2. ja pe 25.2. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 3.3. ja 10.3. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 1.3. ja 8.3. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 9.3. klo 10–11.30.

MUUALLA Tuhkakeskiviikon pyhiinvaellus ke 2.3. klo 15.30. Pyhiinvaellus aloitetaan Keravan kirkosta (Papintie 2), jossa kirkon esittely ja hartaus. Sen jälkeen lähdemme yhdessä vaeltamaan kohti Korson kirkkoa (Merikotkantie 4). Perillä mahdollisuus osallistua klo 18 alkavaan tuhkakeskiviikon messuun. Matkan pituus n. 8 km. Huomioi säänmukainen pukeutuminen ja kävelyyn sopivat kengät. Ilmoittautuminen sähköpostilla: pia.olkkonen@evl.fi Kouluikäisten iltakerhot ovat käynnistyneet. Moneen kerhoon mahtuu vielä lapsia, kuten teatterikerhoon, pienoismallikerhoon, pöytälätkäkerhoon, sporttikerhoon ja koripallokerhoon. Katso ajat nettisivuiltamme ja ilmoittaudu saman tien mukaan: Korson seurakunta / kouluikäiset. Terveisin Terho Kettunen Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Kaisa 044 4220391 tai Sannamari 050 3290361 Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Laura Leverin 050 467 2434, Vappu Olsbo 050 436 7712, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Tulethan tapahtumiin vain terveenä ja käytät maskia. Jumalanpalveluksia voi seurata myös verkkolähetyksinä seurakuntien verkkosivuilla tai sosiaalisen median kanavissa. Messu su 27.2. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi Tuhkakeskiviikon messu ke 2.3. klo 18. Vappu Olsbo, Satu-Elina Ansas, Sirkku-Liisa Niemi Messu su 6.3. klo 10. Vappu Olsbo, Hanna-Maria Valve. Kirkkomuskarit torstaisin kirkon seurakuntasalissa, klo 10 Kirkkomuskari 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 Kirkkomuskari koko perheelle. Ei ennakkoilmoittautumista. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Toivontupa iltaperheolohuone lapsiperheille kirkolla joka toinen torstai klo 17.30–19. Ensimmäinen kerta 3.3. Toiminta suunniteltu alle kouluikäisille ja heidän perheilleen. Iltaperheolkkarissa lauletaan, leikitään ja askarrellaan yhdessä. Hartauden jälkeen tarjolla iltapalaa. Pelikerho kirkolla 7–9-vuotiaille maanantaisin klo 15–16. 5 kertaa: 28.2., 7.3., 14.3., 21.3. ja 28.3. Pelaamme lautapelejä, kuten Afrikan tähteä ja Kimbleä. Ilmoittautumiset: petri.piirainen@evl.fi, p. 050 573 6328. Kirkon leivontapuuhakerho 1.–6.-lk. tiistaisin klo 18–20 ala– aula / vapaiden kerhopaikkojen kysely sanna.tirkkonen@evl.fi. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen. Yläovet auki ma klo 16–17, Tervetuloa maksuttomalle iltapalalle. Aloitamme lyhyellä hartaudella. Yhteistyössä Yhteisen pöydän kanssa. Lisätietoja Kaisa p. 044 422 0391. Miesten raamattupiiri ma 7.3. klo 18.30. Myös etänä: https://meet.jit. si/raamattupiiri. Torstaitupa to 3.3. klo 11.30 keittoa

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2022

ja kahvia 5 e, klo 12–13.30 tarinoita ja yhteislaulua.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Asolan leivontapuuhakerho 1.–6.-lk. keskiviikkoisin klo 18–20 / vapaiden kerhopaikkojen kysely sanna.tirkkonen@evl.fi. Asolan rukouspiiri torstaisin klo 9. Rukoillaan alueen ihmisten puolesta. Mukana ryhmässä Tuovi Lehtinen ja Päivi Lee. Päihteettömyyteen tukeva ja hyvinvointia lisäävä avoin naisten ryhmä to 24.2. ja 10.3. klo 13–14.30. Ohjaajina päihde ja kriminaalityön diakoni Mariela Salminen ja Irene, p. 050 573 6329. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Kudotaan ja virkataan yhdessä. Lisätietoja Irene, p.050 5736329. Asolan perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Seniorikahvila 28.2. klo 13. Mukavaa yhdessäoloa. Omaishoitajien keskusteluryhmä 1.3. klo 13. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja. Tule keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e / kerta. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Kipuryhmä ti 8.3. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Aihe: Tämä musiikki auttaa minua! Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329.

MUUALLA Toivoa naisille -ryhmä parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 18–19.30 Lampirannalla os. Tertunkuja 4b

VERKOSSA Rekolan seurakunnan messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebook– sivun kautta. Messu su 27.2. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 6.3. klo 10. Vappu Olsbo, Hanna-Maria Valve.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaus-

toimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi Noudatamme voimassa olevia koronaohjeistuksia.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Messu su 27.2. klo 12, Mirka Härkönen, Johanna Jakonen, Terje Kukk. Messu su 6.3. klo 12, Veikko Karhumaa, Terhi Viljanen, Samppa Laakso. Sydäntalven barokki su 6.3. klo 18. Vantaan musiikkiopiston vanhan musiikin yhtyeet esiintyvät talvi-illassa. Vapaa pääsy, kesto noin tunti.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3 Linnunpönttötalkoot pe 25.2. klo 15–17. Ilmoittautuminen netin tapahtumakalenterista tai p. 050 559 4781. Tavataan Pyhän Laurin kappelin takana! Mukana Markku Aalto-Setälä ja Jaakko Hyttinen.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Junnuolkkari on avoinna tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa, jossa läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa. Junnuolkkarissa tarjolla myös välipalaa. Toiminta on maksutonta. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 24.2. klo 12, Iina Katila soittaa urkumusiikkia. Vapaa pääsy. Meditatiivinen iltamessu to 24.2. ja to 3.3. klo 20. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, jossa meditatiivisuus toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa

yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messussa on esirukouspalvelu. Messua ennen tarjolla teetä. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima. Halutessasi voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi tuleviin hetkiin iltamessun yhteydessä. Messuporukka etsii erityisesti keittiötaitoisia ja säestystaitoisia vapaaehtoisia mukaan! Mikäli haluat tulla soittamaan joissakin torstai-illan messuissa tai järjestämään torstai-illan keittotarjoilua ennen messua, ota yhteys: mirka.harkonen@evl.fi. To 24.2. musiikissa on Laurin laulajat ja Terje Kukk. Käytäthän kasvomaskia osallistuessasi messuun ja huomioit turvavälit ja hygienian. Laulupiiri pe 25.2. ja pe 4.3. klo 15.30, Terje Kukk. Naisten rukouspiiri pe 25.2. ja pe 4.3. klo 18, kokoustila Martta, 2. krs. Yhteiskristillinen laulu ja rukouspiiri la 26.2. ja la 5.3. klo 15, tilassa Toivo, 2. krs. Messu su 27.2. klo 10, Maria Koukkari, Iina Katila, Hanna Raunu. Lastenkirkko su 27.2. klo 10 messun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret. hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Viikkomessu ma 28.2. ja 7.3. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Lounas tarjolla messun jälkeen ma 28.2. ja 7.3. klo 12–13.30 kirkon ala-aulassa. Erityisruokavalioita emme valitettavasti pysty huomioimaan. Sansan medialähetyspiiri ma 28.2. klo 18–19.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Vauvakahvila ma 28.2. ja ma 7.3. klo 12.30–14.30, kerhohuone Toivo ja Rakkaus, 2. krs. Raamatunlukupiiri ma 28.2. ja ma 7.3. klo 18–20. Jeesuksen muotokuvat Uudessa testamentissa, Jaakko Hyttinen. Sukkelat sukankutojat ti 1.3. klo 10–12, Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 1.3. klo 13–14.15. Vieraana FT, Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtaja, nimitutkija Minna Saarelma-Paukkamaa. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetki ke 2.3. ja ke 9.3. klo 8–8.30. Aamus-

sa kaikille sopivia levollisia liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle. Kohtaamispaikka ke 2.3. ja 9.3. klo 10–12.30 Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Tule rohkein mielin avoimeen kohtaamispaikkaan. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 2.3. klo 13–15. Tuhkakeskiviikon messu ke 2.3. klo 18. Messussa on mukana Vantaan seurakuntien kamarikuoro. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 3.3. klo 12, soittamassa Anssi Pyykkönen. Vapaa pääsy. Perhepäivä pe 4.3. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e / perhe, leipä ja kahvi 2 e / perhe. Messu su 6.3. klo 10, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk, Mari Chaulagai, Toomas Takala. Messussa on mukana Pyhän Laurin kuoro. Lastenkirkko su 6.3. klo 10 messun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret. hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Friendship Mass su 6.3. klo 16–17.15, Jaakko Hyttinen, Seppo Paulasaari, Samppa Laakso. ItäVantaan ystävämessu Tikkurilassa. Lähetyksen päiväpiiri ti 8.3. klo 13–14.30. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 8.3. klo 17.30–19, Terje Kukk. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri ke 9.3. klo 18–19, kokoustila Martta, 2. krs. Tervetuloa suunnittelemaan 18.3. olevaa sinkkuiltaa ja sinkkutoimintaa yli 40-vuotiaille yhdessä toisten sinkkujen kanssa! Päivämusiikkia kirkkosalissa to 10.3. klo 12. Puolen tunnin mittaiseen konserttiin on vapaa pääsy. Päiväkonsertissa kuullaan vierailevien muusikoiden ja omien kanttoreiden musisointia eri instrumenteilla. Teetä ja kasviskeittoa to 10.3. alkaen klo 19–19.30 seurakuntasali Voimassa ennen meditatiivista iltamessua. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan. Meditatiivinen iltamessu to 10.3. klo 20. Lämpimästi tervetuloa yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, jossa meditatiivisuus toteutuu esirukousalttareissa, Sanassa, voimaannuttavissa

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 28.2. ja ma 7.3. klo 9–14. Aamupala tyyppinen tarjoilu 2 e/perhe. Kerho isille ja lapsille ti 1.3. ja ti 8.3. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, musisointia ja iltapala 3 e / perhe. Lisätietoja: outi.myllyla@evl.fi tai p. 050 327 1634. Rukouspiiri ke 2.3. ja ke 9.3. klo 18–20. Naisten lenkkisauna to 10.3. klo 18–21. Lenkin jälkeen saunotaan ja syödään iltapalaa keskustellen tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä. Maalisbrunssi la 12.3. Kattaukset klo 10 ja 11.30. Hinta: Aikuiset ja yli 12-vuotiaat 10 e, 5–12-vuotiaat 4 e ja alle 5-vuotiaat maksutta. Käteistai korttimaksu. Tapahtumassa on mahdollisuus osallistua yhteisvastuukeräykseen maksamalla aikuisen hintana 12 e. Brunssille ennakkoilmoittautuminen tekstiviestillä viimeistään 3.3. p. 050 572 2811 / Maaret Hirvensalo.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa to 3.3. klo 18–20.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 1.3. ja ti 8.3. klo 9.30–11. Ristipuron keskiviikkokerho ke 2.3. klo 13.30–15. Vieraana laulaja ja lauluntekijä Tomi Pulkkinen.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B

Tammiston perhekerho ma 28.2. ja 7.3. klo 9.30–11.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Laskiaisrieha su 27.2. klo 10–13. Lapsille poniratsastusta (klo 10–12), vetokoirat, seikkailurata, kasvomaalausta, arpajaiset sekä koko perheelle rokkaa ja laskiaisherkkuja. Tervetuloa ulkoilemaan yhdessä! Tapahtuman tuotto Yhteisvas-

ripysäkki-ryhmänohjaajakoulutuksen. Kerran viikossa kokoontuva ryhmämme starttaa syyskuussa, mutta ryhmän kokoaminen alkaa jo nyt keväällä. Jos ryhmä kiinnostaa sinua, ota yhteys diakonissa Hanna Raunuun puh. 050 3848481, hanna.raunu@evl.fi Ryhmä kokoontuu syyskauden aikana kaikkiaan 15 krt syyskuulta alkaen. Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoit-

Käytä kasvomaskia

ISTOCK

Löydät meidät myös somesta!

@KirkkoVantaalla KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

tuukeräykselle. Perhekerho ti 1.3. ja ti 8.3. klo 9.30–11. Elävän veden virta -rukouspiiri ma 7.3. klo 17.30. Rukouspiiri kokoontuu Ylästön seurakuntatilassa parillisten viikkojen maanantaisin klo 17.30. Piirissä tutustutaan Raamattuun ja rukoillaan yhteisten asioiden ja toinen toistensa puolesta. Tervetuloa uudet mukaan ryhmään!

MUUALLA Senioripysäkki-ryhmä käynnistyy jälleen ensi syksynä. Ryhmä voi olla hyvä apu ikääntymisen elämään tuomien muutosten läpikäymisessä. Eläkkeelle jääminen, läheisen kuolema, yksinäisyys, oma tai läheisen sairastuminen ja ihmissuhteet ovat kaikki asioita, jotka saattavat mietityttää. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet HelsinkiMission Senio-

teisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.

hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Seniorikerho torstaisin klo 13.30. Ei 24.2. Messu su 27.2. klo 10. Papit Maari Santala, Tiina László, saarna teologiharjoittelija Henna Hautamäki. Toivoa naisille ma 28.2. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 28.2. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Miesten raamattupiiri ti 1.3. klo 18.30 Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Tuhkakeskiviikon messu ke 2.3. klo 18. Papit Mark Saba, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kirkkoravintola Voimala pe 4.3. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30

kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Messu su 6.3. klo 10. Hiihtoloman leiririparin konfirmaatio. Pappi Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Siioninvirsiseurat su 6.3. klo 14. Friends’ Cafe su 6.3. klo 15–18. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty. Raamattupiiri ma 7.3. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 7.3. klo 17.30. Sateenkaarimessun suunnitteluilta ti 8.3. klo 18. Suunnitellaan euroviisuviikolla toukokuussa järjestettävää Sateenkaarimessua. Haaveita, toiveita, ideoita, suunnitelmia? Tule kertomaan! Myös Teamsissa. Lisätiedot ja Teamslinkki Antti Kotinurmi, p. 050 346 0727, antti.kotinurmi@evl.fi. Israel-piiri ti 8.3. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Voimaa sanoista! Tiistaisin 5.4.– 3.5. klo 9.30–12. Ikäihmisten kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä +65-vuotiaille. Luetaan, kirjoitetaan, keskustellaan. Ei vaadi aiempaa kirjoittamiskokemusta. Ohj. kirjallisuusterapiaohjaaja, past. Tuula Paasivirta, diakoniapast. Laura Sydänmaanlakka. Sitovat ilm. viim. 31.3.: ext-tuula.paasivirta@evl.fi (huom! etuliite), p. 040 556 9079.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Ei 25.2. Messu ja päivä kirkolla su 27.2. klo 11. Vietä leppoisa päivä kirkolla. Messussa pappi Aki Kekkonen, kanttori Iisakki Seppä. Messun jälkeen ruokaa (vapaaehtoinen maksu), lapsille pieni pulkkamäki ja lumileikkejä (jos sää sallii). Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä. Kivistömessu ma 28.2. klo 19. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Iisakki Seppä. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei 24.2. Rukous- ja raamattupiiri ti 8.3. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Raamattupiirissä kansainvälisyys- ja lähetystyön koordinaattori Maria Järviniitty: Seurakunnan lähetystyön terveisiä. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. Iltaperhekahvila ke 9.3. klo 17.30. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3.

Vapaamuotoista yhdessäoloa pienen iltapalan äärellä. Miesten saunailta ke 9.3. klo 18–21.

Elämänkaari

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI kanen 80 v, Vuokko Maria Löija 78 v, Jouko Pentti Kalevi Hyytiäinen 75 v, Seija Liisa Vainikka 74 v, Jouko Ilmari Lamminen 67 v, Sulo Sakari Näätänen 67 v, Pentti Olavi Tauriainen 64 v, Jouni Tapio Kerminen 61 v.

HAKUNILAN SEURAKUNTA

REKOLAN SEURAKUNTA

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu Aarni Olavi Jaalivaara, Anni Frida Maria Kettunen, Hilla Lumia Tuppuri. Hautaan siunattu Ilmari Jaakko Kukkonen, 95 v, Mirjam Inkeri Lehtonen, 90 v, Eila Kyllikki Lankinen, 83 v, Marja-Liisa Helena Lindqvist, 76 v, Raija Tuulikki Kraft, 72 v.

Kastettu Isabella Julia Salmi, Luka Valtteri Ylikarjula. Hautaan siunattu Signe Viola Savolainen 90 v, Erkki Matti Koppi 74 v, Ari Fredrik Vuolio 67 v, Salme Laila Varto 95 v, Erkki Jaakko Niemi 88 v, Rauni Pirjo Kyllikki Jauhiainen 83 v, Rauni Sinikka Karvinen 80 v, Viktor Krevobokov 78 v, Pia Marita Christina Snellman 78 v, Asko Vieno Kalevi Raunio 75 v.

Kastettu Lila Elea Alexandra Posti, Alvar Erik Tammelander, Edvin Kauno Edward Rintala, Eeli Adrian Otso Semenov Posio, Helmi Alina Sjöholm. Hautaan siunattu Anna Hilkka Mäkinen 94 v, JuhaVeikko Hiekkaranta 89 v, PirkkoLeena Tilly 87 v, Maija Liisa Hedgren 86 v, Karin Linnea Ryynänen 86 v, Väinö Elias Esaias Vuorenmaa 83 v, Raili Sinikka Mäkeläinen 82 v, Kaarina Tuulikki Vilkki 78 v, Kaija Tellervo Träskman 72 v, Matti Tapio Lahti 66 v, Noora-Emilia Alanen 3 v, Aarret Ensio Johannes Lindfors 90 v, Raili Sinikka Tuominen 88v, Sauli Sarvi 88 v, Lauri Sampo Kullervo Löfman 81 v, Helga Marjatta Nurmi 76 v, Heikki Antero Rajala 75 v, Marja-Leena Virtanen 75 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Sara Elisabeth Liukko, Aili Kristiina Mäkirinne, William Henry Casarico. Hautaan siunattu Esko Antti Lokkila 80 v, Tor-Eirik Hultin 74 v, Kauko Johannes Mänttäri 86 v, Mauri Johannes Hautaniemi 73 v, Leila Taina Maritta Mäenpää 57 v, Sirkka Mirjami Toivola 92 v, Virpi Elina Väkeväinen 51 v, Aila Tuulikki Pärepalo 83 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Miia Elina Olivia Särkilahti, Jimi Johannes Aleksanteri Venäläinen, Daniel Kristian Kampus, Alisa Ida Matilda Nylund, Anni Elina Silvennoinen, Isla Freya Lindström, Jeremi Voitto Oskari Rantala, Emma Selina Laaksonen. Hautaan siunattu Else Maj Sarranto 91 v, Sirkka Anneli Kalmari 77 v, Juha Yrjö Veikko Kanerva 61 v, Elsa Inkeri Tuominen 87 v, Raija Marjatta Lönnqvist 83 v, Pasi Ilmari Siren 62 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2022

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Helmi Amalia Kyllikki Pakarinen, Lassi Topias Koskela, Aamos Oskari Hämäläinen, Valto Matias Anttila, Venla Sofia Kohonen, Amelia Lumi Aurora Kukkonen, Vanessa Emilia Aho, Vanessa Maria Helle. Hautaan siunattu Hilkka Annikki Rajakangas 93 v, Mauno Nieminen 90 v, Pentti Tapio Päärnilä 86 v, Taimi Lyyli Maria Ekholm 84 v, Raili Marianne Laine 82 v, Pentti Ensio Lauk-

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döda Lars Birger Lundström, Nils-Erik Evald Ekström.

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Raamattupiiri ti 1.3. klo 13. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei 24.2. Miestenpiiri ma 7.3. klo 18.30. Martinlaakson lähetyspiiri ti 8.3. klo 19. Kirkkoherra Hannu Pöntinen: Miten lähdin seurakuntaan töihin ja miten lähetys minua koskettaa. Toivon Tuulet ke 9.3. klo 18. Vieraana Oiva Salli.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei 24.2. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei 25.2.

KONTTI – VÄISTÖTILA MYYRMÄEN KIRKON PIHALLA Uomatie 1 Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen raamattu- ja rukouspiiri to 3.3. klo 17.30–19. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi. Tied. ja ilm. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217, ritva-leena.tuuli@evl.fi.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Kotiraamattupiiri ke 2.3. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Vapaaehtoistoiminnan Innostu ja osallistu -kurssi to 3.3.–31.3. klo

17.30–19.30 Tikkurilan asukastila, Lummetie 2 A, 4. krs., kulku Kirjasolan puolelta. Tietoa vapaaehtoistoiminnasta järjestöissä ja Vantaan kaupungilla. Perehdytään vapaaehtoistoimintaan eri kohderyhmien tukena. Kurssin jälkeen voi ryhtyä vapaaehtoiseksi tai hakeutua järjestäjien jatkokoulutuksiin. Maksuton. Ilm. ja tiedot: www. ilmonet.fi, kurssikoodi V221107. Useita eri järjestäjiä, mukana myös Vantaankosken seurakunta.

VERKOSSA Messu su 27.2. klo 10. Papit Maari Santala, Tiina László, saarna teologiharjoittelija Henna Hautamäki. Messu su 6.3. klo 10. Hiihtoloman leiririparin konfirmaatio. Pappi Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12 a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA Kyrkovägen 45 Högmässa sö 27.2 kl. 10 Helsinge kyrka S:t Lars Kristian Willis och Anders Ekberg. Högmässa sö 6.3 kl. 10 Helsinge kyrka S:t Lars Kristian Willis och Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA Stationsvägen 12a Seniorcafe ti 22.2 kl.13. Mässa sö 6.3 kl. 12 Dickursby kyrka Kristian Willis och Anders Ekberg.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölevägen 48 Sottungsby-Håkansbölekretsen to 24.2 kl. 13.

VIRTA-KYRKAN Råtorpsvägen 8 S:t Martins krets ti 8.3 kl. 13 Myrbacka Virta-kyrka Aalto rummet. Gäst Rea Anner.

ÖVRIGT Gemensamt Ansvar Skida eller

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 040 357 9255 sanni.kupiainen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Markun musailtapäivä ti 1.3. klo 16.30–17.30, Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5, Espoo. Tule mukaan laulamaan yhdessä matalalla kynnyksellä. Iltapäivän isäntänä ja laulattajana toimii Markku Känninen.

Keskiviikkokahvila ke 2.3. klo 14–15.30, Kuunsäde 2 A-B, Espoo. Kahvilassa emännöivät Leena Toiminen, Helena Paimela ja Liisa Mertanen. Kahvila toteutetaan yhteistyössä Espoon Seudun Näkövammaiset ry:n kanssa. Tarkemmat tiedot Espoon Seudun

maan, laulamaan ja kahvittelemaan. Oppaat ovat kappelin aulassa vastassa. Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalainen. Miesten saunailta to 3.3. klo 18–21, Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Saunomisen ja yhdessäolon merkeissä. Illasta

ISTOCK

spring för barn och ungdomar! Donera 1 e / kilometer. Mera information om insamlingen Gemensamt Ansvar på församlingens hemsida eller Heidi Salminen tfn. 050 330 1820. Musikleken i Dickursby kyrka inleds 4.3. Fredagar kl. 10 Musiklek för 1–3 åringar med vuxen, utrymmet Hopp, 2. vån. Fredagar kl. 14 Babyrytmik för 0–6 mån med vuxen, utrymmet Hopp, 2 vån. Öppet familjecafé fredagar 9–13, 1 vån. Anmälningar till heidi.aberg@ evl.fi.

Käytä kasvomaskia Koronapandemiasta johtuvat kokoontumisrajoitukset on purettu. Tapahtumat ja toiminta Vantaan seurakunnissa jatkuvat normaalisti. Suosittelemme edelleen kasvomaskin käyttöä seurakuntien tiloissa ja tapahtumissa. Älä osallistu tapahtumiin, jos sinulla on koronavirukseen viittaavia oireita.

Näkövammaisten toimistolta p. 09 803 0368. Raamattupiiri to 3.3. klo 13–15, Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo. Tervetuloa matalalla kynnyksellä uudet ja entiset piiriläiset lukemaan viikon Raamatun tekstejä, tutustumaan uusiin hengellisiin kirjoihin, keskustelemaan, rukoile-

Seurattavaa maan ja taivaan väliltä.

Arkki, Leppävaarankatu 7 b, Espoo. Viittomakielinen messu su 6.3. klo 13. Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Espoo. Viittomakielinen kohtaamispaikka ma 7.3. klo 11.30, Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. Viikkomessu, viittomakielinen tulkkaus, yhteisöllinen lounas ja vapaata keskustelua. Viittomakielinen perhekerho pe 11.3. klo 9.30–12, Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 b, Espoo.

HILJAISUUS JA RETRIITIT

vastaa Pentti Ahonen. Tikkurilan kerho to 10.3. klo 13–15, Tikkurilan kirkko, Asematie 12, Vantaa. Ohjaajina Sini Siiriäinen ja Rauha Malkki. Kahvitarjoilu.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 25.2. klo 9.30–12, Lastenkappeli

Paastonajan arkiretriitti 2.3.– 30.3. keskiviikkoisin klo 16.30–17.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a. Arkiretriitti on yhteinen 5 viikon mittainen matka, joka kuljettaa meitä paastonajan keskellä kohti pääsiäistä. Osallistujat hiljentyvät oman arkensa keskellä päivittäin haluamallaan tavalla annetun materiaalin opastamana. Viikoittain kokoonnumme ryhmänä jakamaan luottamuksellisesti ajatuksiamme ja löytöjämme. Kokoontumisiin on mahdollista osallistua myös Teamsin välityksellä. Ilm. ja tied. 1.3. menn. tarja. korpela@evl.fi, p. 050 388 8501.

International Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Русскоязычная библейская группа по средам, 18–20 В церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем всех интересующихся! С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552. International Bible and Prayer Group Thu 3rd Mar 5.30–7 PM. Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English. Friends’ Cafe Sun 6th Mar 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available.

Vaihda paperilehtesi digiin, – auta vähentämään paperia

DIGITILAAJANA SAAT LEHDEN ILMESTYESSÄ TEKSTIVIESTIN, JOSTA PÄÄSET SELAAMAAN NÄKÖISLEHTEÄ JA VERKKOMEDIAA.

kirkkojakaupunki.fi/tekstari KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.2.–10.3.

Kirkoissa soi TERO AHONEN

TORSTAINA 24.2. Päivämusiikkia kirkkosalissa klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Iina Katila soittaa urkumusiikkia. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 3.3. Päivämusiikkia kirkkosalissa klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Anssi Pyykkönen esiintyy. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 6.3.

TIISTAINA 8.3. Musiikkiviikko: Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan. Jazzvirsiä klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Eva Vikman, laulu, Lassi Kouvo, piano ja Petri Krzywacki, kitara, kokoavat yhteen rakkaat, lapsuudesta tutut virret herkäksi, raikkaaksi ja lämpimäksi konserttikokonaisuudeksi. Virsiä, jotka koskettavat, lohduttavat ja antavat toivoa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle.

Musiikkiviikon avaus: Ilo on irti! – muskarimessu klo 16 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Lauletaan, liikutaan, leikitään ja iloitaan yhdessä! Iloista kirkkohetkeä ovat toimittamassa pappi Sari Kokkonen ja kanttori Sini Nikku. Sydäntalven barokki klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vantaan musiikkiopiston vanhan musiikin yhtyeet esiintyvät talvi-illassa. Vapaa pääsy, kesto noin tunti.

KESKIVIIKKONA 9.3.

MAANANTAINA 7.3.

Päivämusiikkia kirkkosalissa klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Puolen tunnin mittaiseen konserttiin on vapaa pääsy. Päiväkonsertissa kuullaan vierailevien muusikoiden ja omien kanttoreiden musisointia eri instrumenteilla. Musiikkiviikko: Jepa Lambert – Sielukas ilta klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Jepa Lambert ja Maria Ilmoniemi tulkitsevat soul- ja gospel-klassikoita Sielukkaassa illassa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle.

Musiikkiviikko: Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Hiljainen rukouslaulumessu klo 19 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Hiljaisessa rukouslaulumessussa vanhat rukoukset ja psalmit houkuttavat hiljaiseen mielen ja sydämen tilaan. Kaikille avoimet messun laulujen harjoitukset klo 18. Esilaulajina Vox Silentiin laulajat Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori, pappina Tiina Palmu.

Musiikkiviikko: Keskipäivän klassinen kattaus klo 12 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Paulus Hartikainen, laulu ja Kaisa Pulkkanen, piano. Musiikkiviikon päivämusiikissa kuullaan romantiikan ajan lauluja pianomusiikkia mm. Brahmsilta, Lisztiltä ja Merikannolta. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 euroa Yhteisvastuun hyväksi.

TORSTAINA 10.3.

Jepa Lambert tulkitsee Maria Ilmoniemen kanssa soul- ja gospel-klassikoita Hakunilan kirkossa 10.3. Sielukas ilta -konsertissa.

Musiikkia Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa Pianokonsertti klo 18 Helsingissä Myllypuron kirkossa, Myllynsiipi 10. Pianotaiteilija Risto Lauriala. Musiikkia säveltäjiltä Bach ja Chopin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Choral Evensong klo 18 Helsingissä Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. St Nicholas Chamber Choir johtajanaan Erik Johannes Riekko, Matti Vaakanainen, urut. Charles Woodin säveltämä Magnificat ja Nunc dimittis es-duuri. Vapaa pääsy.

Torstaina 3.3.

Laulu & laulun tarina klo 18.30 Espoossa Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Mirkka Paajanen: ”Että muistaisit saman”. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

Perjantaina 4.3.

Da pacem Domine − Arvo Pärtin musiikkia klo 19 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionka-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2022

tu 2. Arvo Ensemble: Linnéa Sundfaer Casserly, Sirkku Rintamäki, Mats Lillhannus ja Jussi Linnanmäki, laulu; Markku Mäkinen, urut. Ohjelmassa mm. Berliner Messe, Da pacem Domine ja Cantate Domino canticum novum. Vapaa pääsy.

Lauantaina 5.3.

Kuohuva 20-luku klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Kitarataiteilija Antero Pellikka soittaa kitaramusiikkia 1920-luvun Pariisista säveltäjiltä De Falla, Roussel, Samazeuilh, Tansman, Ponce, Rodrigo, Broqua, Petit ja Scott. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Maanantaina 7.3.

Musiikkiviikko: Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Hiljainen rukouslaulumessu klo 19 Vantaalla Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Hiljaisessa rukouslaulumessussa vanhat rukoukset ja psalmit houkuttavat hiljaiseen mielen ja sydämen ti-

ERIC MARINITSCH

Sunnuntaina 27.2.

laan. Kaikille avoimet messun laulujen harjoitukset klo 18. Esilaulajina Vox Silentiin laulajat Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori.

Tiistaina 8.3.

Naistenpäivän musiikkia klo 12–16 Helsingissä monitoimitila Fokuksessa, kauppakeskus Mall of Tripla, Pasilan Asema-aukio 1 A. DJ Mikko soittelee vanhoja ikivihreitä vinyylisingleiltä Fokuksen kahvilassa. Vapaa pääsy.

Torstaina 10.3.

Lauluja elämästä ja rakkaudesta klo 19 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Oopperalaulaja Monica Groop säestäjänä pianisti Kirill Kozlovski. Tapahtuman tuotto ohjautuu lyhentämättömänä Kauniaisten ja Espoon nuorten ja lasten hyväksi. Lippujen hinta 30 e sisältää ohjelmalehtisen. Lippuja ostettavissa etukäteen Laakson Liljoilta; jhleskinen@live.com sekä ovelta tuntia ennen konserttia käteisellä tai MobilePaylla.

Arvo Ensemble esittää Arvo Pärtin musiikkia Da pacem Domine -konsertissa Espoossa Leppävaaran kirkossa perjantaina 4.3. Konserttiin on vapaa pääsy.