Kirkko ja kaupunki 2022 5 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

10.3.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pidä huolta itsestäsi kriisien keskellä s. 4

Viides herätysliike on tuottanut sekä varmauskoisia että satutettuja s. 12

Hamletin rooliin heittäytyvä Olavi Uusivirta uskoo, että taide luo mielekkyyttä mielettömään maailmaan s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Rohkea rauha

Ei ole suuruutta, jos ei ole yksinkertaisuutta, hyvyyttä ja totuutta.

NÄINÄ PÄIVINÄ tulee kuluneeksi 77 vuotta siitä, kun saksalainen luterilainen pappi Dietrich Bonhoeffer kuoli natsien vankina. Bonhoeffer oli rauhanaktivisti, joka näki Kolmannen valtakunnan vaarat jo varhain. ”Rauha edellyttää uskaltamista”, hän vetosi eri kirkkojen edustajiin ekumeenisessa kokouksessa Tanskassa vuonna 1934. Puheessaan Bonhoeffer painotti, että rauha ei synny niin, että kansa pyrkii turvaamaan oman turvallisuutensa ja etsimään rauhaa vain itselleen. Hän sanoi myös, ettei mikään kirkko pysty yksin rakentamaan rauhaa, vaan kaikkien maailman kirkkojen tulisi yhdessä lausua maailmalle yhteinen radikaali rauhan viesti. Rauha oli Bonhoefferille varmistelun vastakohta: rauha syntyy vain sitä kautta, että uskallamme luottaa ja antaa kohtalomme Jumalan käsiin. RAUHAN RAKENTAJANA Bonhoeffer itse päätyi äärimmäiseen keinoon. Hän osallistui operaatio Valkyyriaksi kutsuttuun salaliittoon, joka suunnitteli Adolf Hitlerin surmaamista. Mukana juonessa oli joukko korkea-arvoisia upseereita ja virkamiehiä. Yritys oli hyvin lähellä onnistumista, mutta epäonnistui lopulta. Bonhoeffer kuten muutkin operaatioon osallistuneet vangittiin ja teloitettiin. Dietrich Bonhoeffer oli kuollessaan 39-vuotias. Meillä Bonhoeffer tunnetaan parhaiten virrestä 600,

KIRJAILIJA LEO TOLSTOI 1828–1910

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, jonka teksti perustuu hänen kirjoittamaansa uudenvuoden runoon. Bonhoeffer kirjoitti runon tervehdykseksi ystävilleen ja sukulaisilleen vuodenvaihteessa 1944–45. Hän oli siinä vaiheessa ollut jo pitkään vangittuna.

Tänään

OLEN AJATELLUT Bonhoefferia paljon viime aikoina. Olen ajatellut rauhaa ja sen rakentamisen helppoutta ja vaikeutta. Olen ajatellut uskaltamista ja luottamista. Ja kyllä, olen myös ajatellut hirmuvaltiaan salamurhan mahdollisuutta. Ymmärrän hyvin Bonhoefferin ratkaisun. Ennen kaikkea olen ajatellut Bonhoefferin virren säettä: Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman. Vaikka juuri nyt näyttää siltä, että pahan valta vain kasvaa, on virinnyt myös aivan uudenlainen toivo siinä, miten eri kansat, kirkot ja uskonnot sekä erilaiset ihmiset ponnistelevat yhdessä rauhan puolesta.

Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät. TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ TIEDOTUSTILAISUUDESSA 24.2.

Iankaikkisesti

JAAKKO HEINIMÄKI

Karta pahaa ja tee hyvää, pyri sopuun, rakenna rauhaa!

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

PSALMI 34:15

”

RAUHA EDELLYTTÄÄ USKALTAMISTA.

Sinä Rauhanruhtinas, tuo sovinnon mieli, anna rauha maailmaan.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Heräsin yöllä painajaisiin. Aamu valkeni ja toi ymmärryksen: pelkään sotaa.

Kirkko ja kaupunki

10.3.2022 Seuraava lehti ilmestyy 24.3. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Rukoilin nuorena, että Jumala muuttaisi minut heteroksi” Teologian opiskelija Topi Rautiainen, 25, vastaa kysymyksiin, joita hän kommentoi toistuvasti uskoa ja seksuaalivähemmistöjä käsittelevissä somekeskusteluissa. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Yksi käymiesi somekeskustelujen vakiokysymyksistä on, miten voit väittää olevasi kristitty, kun olet homoseksuaali. Miten vastaat? – Mikään osa ihmisen olemuksesta tai identiteetistä ei määritä hänen uskoaan vaan se, luottaako hän Jeesuksen sovitustyöhön ristillä. On yhtä monta tapaa olla kristitty kuin on kristittyjä. – Uskon, että Jumala on kutsunut minut teke mään homona papin työtä. Tehtäväni on rikkoa stereotypioita ja tuoda ääripäitä yhteen. Somekes kusteluja käydessäni rukoilen Jumalaa antamaan minulle oikeat sanat.

Joidenkin mielestä homo seksuaalisuus on valinta, joka johtaa helvettiin. He kysyvät: miksi et vain valitse toisin? – Tämä on yleisin kohtaamani väite. Rukoilin nuorena, että Jumala muuttaisi minut heteroksi. Lopetin huomattuani, että toive ei tehnyt minulle hyvää. Tajusin, että minun on joko kärsittävä loppuelämäni tai oltava avoimesti ihminen, jollaiseksi Jumala on minut luonut. Miksi Jumala olisi antanut minulle seksuaalisuuden, joka on lähtökohtaisesti väärä? – Jos homoseksuaalisuus olisi valinta, myös he teroseksuaalisuuden pitäisi olla sellainen. Onhan oltava vaihtoehtoja, joista valita. – Homoseksuaalisen kristityn rooli on vaikeim pia, mitä ihmisellä voi olla. Saan konservatiivikris tityiltä kuraa niskaan suuntautumiseni vuoksi, ei vätkä kaikki seksuaalivähemmistöjen yhteisössä ymmärrä, miksi haluan kuulua myös kristittyjen yhteisöön. Miksi ihmeessä ottaisin näin epäkiitolli sen roolin, jos minulla olisi vaihtoehtoja?

Somekeskusteluissa sanotaan toisinaan, että homoseksuaalisuus ei ole Jumalan luomaa seksuaalisuutta. Mitä vastaat? – Ihmettelen, että jos Jumala isolla J:llä ei ole luonut homoseksuaalisuutta, niin kuka sitten on. Onko olemassa toinen voimakas jumalolento, joka pystyy muokkaamaan Jumalan luomistyötä? Itse en usko muihin jumaliin. – Kohtaan usein somessa väitteen, että homot ovat pedofiileja, jotka haluavat raiskata poikia ja miehiä. Tietenkään toisten vahingoittaminen sek sissä ei ole ok, ja väkivalta on Raamatussa selkeäs ti kiellettyä.

Raamatun luomiskertomuksessa Jumala käskee ihmisiä lisään tymään ja täyttämään maan. Miksi haluat kumppaniksesi Aadamin etkä Eevaa? – Jos katsotaan maapallon väestö määrää, niin mielestäni lisääntymiskäsky on aika hyvin täytetty. Maailmassa on järjettömästi lapsia, joista vanhemmat eivät syystä tai toisesta huolehdi ja jotka tarvitsevat perheen. Minusta heidät pitäisi päästää rakastavien adoptiovanhempien hoivaan riippumatta siitä, ovatko nämä samaa vai eri suku puolta. – Homosta voi tulla myös biologinen vanhempi. Esimerkiksi nais ja miespari voivat päättää, että toinen miehistä luovuttaa siittiöt ja toinen naisista synnyttää lapsen. Silloin lapsella on neljä vanhem paa, mikä ei ole nykyään heterosuhteissakaan ko vin poikkeuksellista. Monessa uusperheessä lapsel la on kaksi isää ja kaksi äitiä.

Lopuksi palstan vakiokysymys: Mikä sinulle on pyhää? Koti, perhe, rakkaus, läheiset ja kaikkein tärkeimpänä Jumala. ■ Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19.3.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Sodasta kierroksilla tai ihan turtana? Psykoterapeutti Hanna Markuksela opastaa säätelemään vireystilaa ja ehkäisemään zombi-oloa. ”Ei olisi pahitteeksi lisätä elämään kaikkea, mikä tuo iloa.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA TJAŠA ŽURGA ŽABKAR / ISTOCK

untuuko, että mieli pyörittää jatkuvasti suuria kysymyksiä, eikä hälytystila hellitä kunnolla yölläkään? Venäjän sotatoimet Ukrainassa stressaavat, ahdistavat ja pelottavat. Koronapandemia herätti huolta jo ennen sitä. Pitkittynyt taistele tai pakene -tila kuormittaa. – On yksilöllistä, miten kukin reagoi. Jotkut lamautuvat, jolloin heitä väsyttää aiempaa enemmän. Tunteet ja keholliset reaktiot ovat normaaleja juttuja. Ne osoittavat, että välitämme, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Hanna Markuksela. Hän kannustaa säästämään voimia käytännön tekoihin kuten auttamiseen. On hyvä erottaa, milloin on toiminnan ja milloin latautumisen vuoro. Esimerkiksi sotauutisten seuraamiseen käytettävää aikaa voi tietoisesti rajata. Jatkuva uutis- ja somevirta, toistuvat adrenaliinipiikit ja huolien vatvominen ryöväävät voimavaroja. Tilanteen tasalla pysyttely luo turvallisuudentunnetta, joka kestää vain hetken. – Tällaisina aikoina ei olisi pahitteeksi lisätä elämään kaikkea, mikä tuo iloa,

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

rentouttaa, tauottaa murehtimista ja hoitaa kehoa, Markuksela sanoo. YKSINKERTAISIMPAANKIN tehtävään tarttuminen vaatii joskus ponnistusta. Ei vain irtoa. Jos olo oli aiemmin kiihtynyt ja valpas, kyseessä saattaa olla pitkän ylivireyden jälkitila. Alivireystilassa olo on kuin elävällä kuolleella. Vireystilan säätely perustuu autonomiseen hermostoon: sympaattinen hermosto aktivoi ja parasympaattinen rauhoittaa. Vireystilan vaihtelu kuuluu asiaan, mutta sitä säätelemällä voi loiventaa nousuja ja ehkäistä romahduksia. Säätely ehkäisee stressiperäisiä sairauksia ja mielialahäiriöitä. Matalan vireystilan merkkejä ovat esimerkiksi väsymys aamulla ja päivällä, halu vetäytyä omiin oloihin, aloiteky-

vyttömyys, päätöksentekovaikeudet ja apaattinen olo. Riittävä lepo ja päivärytmin ylläpitäminen ovat tehokkainta apua kuormittumisesta johtuvaan alivireyteen. Piristävä liikunta ja kylmäaltistus sopivat aamuun. Illalla tulisi rauhoittua kohti unta. Siinä voi auttaa kirjan lukeminen ja tarvittaessa vaikka melatoniini. – Jos vireystilaa haluaa nostaa väliaikaisesti, kylmä suihku ja avantouinti toimivat monilla. Hermostoa voi herätellä myös raittiilla ilmalla ja liikunnalla, Hanna Markuksela sanoo. – Kannattaa kuitenkin muistaa, että kuollutta hevosta on turha piiskata. Aina elämäntilanne ei selitä energian vähäisyyttä. Väsymyksen pitkittyessä Markuksela kannustaa hakeutumaan lääkäriin. Väsymys voi johtua esimerkiksi raudanpuutteesta, kilpirauhasen vajatoiminnasta, kakkostyypin diabeteksesta tai miehillä testosteronitason laskusta. – Jos alivireys liittyy masennukseen, odottelu ei auta, vaan tilanne vaatii hoi-

taa si: s e T tila ys ja e r i v ko ki k r i k pun kau .fi

toa. Tarvittaessa pitää korjata myös aivokemiaa. AKTIIVISUUSRANNEKE tai älysormus kertovat hermoston tilasta: mikä osa päivästä kuluu stressissä, millainen osa palautumisessa? Vähäinen sykevälivaihtelu merkitsee yleensä stressiä. Terveellä kolmikymppisellä sykevälivaihtelu on keskimäärin noin 40 millisekuntia, nelikymppisellä lukema voi laskea 30 millisekuntiin. – Jotkut tietävät ilman laitteitakin, mikä heillä nostaa kierroksia ja mikä rauhoittaa. Toisilla ei ole asiasta mitään käryä, Hanna Markuksela sanoo. Markukselan mukaan mittaaminen paljastaa monelle yllätyksiä. Joku huomaa, että jo muutaman minuutin hidas ja syvä hengittäminen käynnistää palautumisen. Toinen oppii, että rankan päi-

vän päätteeksi ei kannata riuhtoa kuntosalilla, koska silloin ei ehdi palautua tarpeeksi ennen seuraavaa aamua. Kolmas tajuaa palautuvansa sellaisen tekemisen parissa, jota ei yleensä pidetä rentouttavana. Markuksela kertoo olevansa ylivireystilaan taipuvainen ihminen, joka rauhoittaa usein hermostoaan siivoamalla tai purkamalla energiaa raskaaseen liikuntaan. Sen jälkeen on helpompi rentoutua. – Emme ole yhdestä puusta veistettyjä, joten samat keinot eivät toimi kaikille. Jos on liian levoton lootusasentoon, voi lankuttaa. Vireystilaa voi tasata myös rukoilemalla. – Omaan maailmankatsomukseen sopiva hiljentyminen ja kiitollisuus voivat tuoda elämään syvää rauhaa. ■

Ylivireystilassa kokeile näitä keinoja • Liikunta on lääke, joka pitää annostella • • •

• • • • •

•

oikein. Jos olo on levoton, pura energiaa aamutreeniin tai reippaaseen kävelyyn. Aamulla vireystilan kuuluu nousta. Pysähdy päivän mittaan hengittämään rauhallisesti. Keskity pitkään, keuhkot kokonaan tyhjentävään uloshengitykseen vaikkapa palaverissa tai matkustaessasi. Jos mahdollista, pidä töissä taukoa 45–90 minuutin välein, vaikka tekisi mieli painaa eteenpäin. Tauolla voi esimerkiksi katsoa vartin Netflixiä, käydä ulkona, jutella muiden kanssa, meditoida, kuunnella musiikkia, harrastaa energiaa vievää tai rauhoittavaa taukoliikuntaa tai vaikkapa ottaa etätöissä jalkakylvyn. Palautuminen käynnistyy töiden jälkeen nopeammin, kun pitää työpäivän aikana taukoja. Syö säännöllisesti. Käytä tarvittaessa ruokarytmin ylläpitoon kännykän hälytyksiä. Käy työpäivän jälkeen kävelyllä, harrasta joogaa tai muuta rauhallista liikuntaa. Luonnossa oleskelu rauhoittaa, samoin luonnon äänten kuuntelu vastamelukuulokkeilla. Turvallinen läheisyys rauhoittaa. Jo 20 sekunnin halaus alentaa stressitasoa. Itseäänkin voi halata. Pidä pyjamapäiviä, joihin varaat herkkuja ja kevyttä tekemistä kuten kirjoja, lehtiä tai elokuvia. Aina, kun huomaat yllykkeen tehdä jotain hyödyllistä, palauta itsesi rentoon puuhasteluun. Aja illalla kierrokset alas. Valojen himmentäminen, rauhallinen musiikki tai unikirja voivat auttaa. Melatoniinivalmisteen käyttö toimii joillekuille hyvin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Hyvä jättää jäljen Hanna Kivisalo etsii kuluttavan arjen keskeltä sitä, mikä on hyvää ja arvokasta.

TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVA INA LÄHTEENMAA

loggaaja, teologi Hanna Kivisalon esikoiskirja Hyvän jälki syntyi erityisen tukkoisessa elämäntilanteessa: oli puolison perheyrityksen konkurssi, taloudellisia ongelmia, yöt valvonut vauva ja oma loppuunpa-

laminen. – Silloin tuntui, että kaikki paha tuli kerralla kohdalleni. Ne tunteet olivat välillä musertavia. Kirjoittaminen oli Kivisalolle selviytymiskeino. – Se piti päätäni pinnalla, ja sen avulla sain kiinni siitä, mikä minulla oli. Se oli tunteiden, traumojen ja ihmissuhteiden käsittelyä. Puin sanoiksi pelkotilojani ja ahdistustani, Kivisalo kertoo. – Vastoinkäymiset riisuivat minut niin totaalisesti, ettei jäljelle jäänyt enää muuta kuin perusasiat. Taloudellisesti ei ollut enää minkäänlaista mahdollisuutta etsiä helpon ja kivan elämän tunnetta, joten jouduin hakemaan merkitystä kaikkeen syvemmältä. Merkitys löytyi läheisistä ihmissuhteista ja erityisesti jumalasuhteesta. – Kirjoitin myöhemmin tuosta tilanteesta, että jos olet kuin puu etkä voi vaihtaa paikkaa, kaiva juuret syvemmälle.

– Sielun ruokaa saan rukoilemalla – tai huokailemalla sydämen ajatuksia Jumalalle sekä kuuntelemalla hengellistä musiikkia ja saarnoja. Kivisalo kokee kutsumuksekseen kirjoittaa siitä, että Jumala on hyvä. Hän myös kannustaa näkemään elämän yksinkertaisen hienouden.

– Erityisen merkitykselliseksi koen sen, kun saan kertoa, miten vastoinkäymiset ovat kääntyneet siunaukseksi. Parhaillaan Kivisalolla on tekeillä kolmas kirja. Hän pitää myös suosittua Sekunnit ja tunnit – blogia, johon hän kirjoittaa enemmän hengellisistä aiheista. – Kristillisille, vahvasti uudelleen tulkituille Raamatun teksteille on iso tarve, Kivisalo sanoo. – Kirjoitin blogiin pari vuotta sitten oman versioni Isä meidän –rukouksesta. Sitä jaettiin niin paljon, että se tavoitti yli 200 000 ihmistä. NYT, KUN ARKI rullaa aiempia vuosia kevyemmin, Hanna Kivisalo tuntee kiitollisuutta. Onnellisuutta synnyttää myös levollisuus ja luottamus siihen, että se tapahtuu, minkä pitääkin. – Minun ei tarvitse yrittää hallita elämää. Ajattelen, että Jumala on ikään kuin managerini ja pitää huolen siitä, että jos jokin tehtävä minulle kuuluu, se minulle tulee. Minun ei tarvitse kilpailla, ylisuorittaa tai käyttää kyynärpäitä. ■ 15‑osainen Hyvän jälki ‑sarja kuunneltavissa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/hyvanjalki.

HANNA KIVISALO kuvaa itseään leijonaemoksi, jolle perhe ja omat lapset ovat pyhä ja loukkaamaton asia. Pyhää on myös suhde Jumalaan.

ele : t n Kuu sarja o kok kkoja i kir punk kau .fi

– Haluan kirjoittamalla panna hyvän palvelukseen ne pahat asiat, jotka olisivat voineet tuhota minut. Siten pystyn ehkä auttamaan myös jotakuta toista, Hanna Kivisalo sanoo.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Pyhän Patrickin erikoinen elämä

ihreää väriä, has suja hattuja, olut tarjouksia ja kolmi apiloita. 17. maalis kuuta vietettävän Pyhän Patrickin päivän kuvasto on tullut tutuk si myös suomalaisille, jos ei muu ten niin mutkan – amerikkalaisen viihteen – kautta. Pyhän Patrickin päivää vietetään Yhdysvalloissa näyttävästi, kiitos lukuisien ir lantilaistaustaisten siirtolaisten. Mutta kuka tämä irlantilaisten käännyttäjäksi kutsuttu Patrick oikeastaan oli? Pyhään Patrickiin liittyy pal jon kertomuksia, joista vain osa on totta. Totta on ensinnäkin se, että hän todella oli olemassa. Hän ei kuitenkaan ollut alkujaan irlantilainen vaan todennäköises ti syntyjään Walesista, ja hänen äidinkielensä oli Britannian kelt tiläinen kieli britti. IRLANTIIN PATRICK päätyi, kun hänet vietiin sinne orjaksi noin 16vuotiaana. Hänen elinaika naan, 400luvulla, ei ollut sel laisia valtioita kuin nyt tunnem me vaan pienempiä hallinnollisia alueita. Ryöstöretkiä tehtiin puolin ja toisin. – Myös irlantilaiset kä vivät ryöstelemässä Bri tannian puolella, ja samal la saatettiin ottaa ihmisiä orjiksi, kertoo uskonto tieteen dosentti Katja Ritari. Patrick eli orja na Irlannissa kuu si vuotta lampaita paimentaen. Tuol loin hänen kerro taan löytäneen Jumalan. – Hän oli ilmei sesti kris titty jo orjaksi jou tuessaan, mutta Irlannis sa hänen us konsa syve

ni. Hän sai siitä tukea ja lohdu tusta. Hän myös koki, että Juma la auttoi häntä löytämään laivan, jolla hän pääsi pois Irlannista, Ri tari sanoo. Kun Patrick vapautui ja pala si kotiin, hän näki unen, jossa Ju mala kutsui hänet takaisin Irlan tiin levittämään kristinuskoa. Hän ei kuitenkaan ilmeisesti ol lut ensimmäinen, joka toi kristin uskoa saarelle. TUNNETUN TARINAN mukaan Patrick myös karkotti Irlannista käärmeet. Tosiasiassa Irlannissa ei käärmeitä tuolloin ollutkaan, sillä maayhteys Irlannin ja Britan nian välillä oli katkennut, eivät kä käärmeet olleet ehtineet levitä niin laajalle. Sekään ei todennä köisesti pidä paikkaansa, että hän selitti kolminaisuusoppia käyttä en esimerkkinä apilaa. Keskiaikai sissa legendoissa tästä ei ole mai nintaa, vaan apilat ovat myöhem pää sepitettä. Ainutlaatuista on, että Pat rickilta on säilynyt jopa kaksi kir joitusta. Toinen, Confession eli Tunnustus, keskittyy puolustele maan hänen toimiaan Irlannis sa. Toisessa hän tuomitsee Coroticusnimisen paikallishallitsijan, joka oli ryöstänyt Patrickin kastamia kristittyjä orjiksi. Irlannissa Pat rickia muistetaan hyvällä, eh kä osittain sik si, että irlanti laisilla on yhä vahva katoli nen identiteet ti eikä kristin usko tullut sinne osana valloitusta.

HANNA ANTILA

Pyhän Patrickin muistopäivä on myös Irlannin kansallispäivä. Niitä vietetään 17.3.

SODAN JALKOIHIN JOUTUNEET UKRAINALAISET TARVITSEVAT APUASI Lahjoituksesi avulla voimme toimittaa ruokaa ja perustarpeita sodan uhreille. Näin teet lahjoituksen: • Lähetä tekstiviesti APU20 (20€) tai APU50 (50€) numeroon 16499 • Lahjoita MobilePaylla numeroon 36263 • Lahjoita verkkosivulla kua.fi/ukraina

Keräyslupa RA/2019/723, voimassa 1.1.2020–31.12.2024, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta, myöntänyt Poliisihallitus.

Anna Netrebko ja Yusif Eyvazov -oopperagaala Tallinnassa 5.-6.4. • alk. 255,Taiteen ja teatterin Tartto 28.4.-1.5. • alk. 365,Türin kukkamarkkinat Virossa 20.-21.5. • alk. 170,Liivinmaan linnat ja kartanot 26.-29.5. / 1.-4.9. • alk. 405,Kentin linnoja, puutarhoja ja viinitarhoja 14.-17.7. • alk. 1.295,-

VUONORISTEILY NORJASSA KOE MAAILMAN KAUNEIN MERIREITTI! 9.-16.7. / 24.9.-1.10. • alk. 2.095,Täysihoitoristeily, suomenkielinen matkanjohtaja. Lennot Helsinki-Ivalo, Bergen-Helsinki.

ISTOCK

matka-agentit.fi myynti@matka-agentit.fi puh. 09 2510 2080 HELSINKI, Hämeentie 31 A JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Linnankoskenkatu 28

Saarenmaan oopperapäivät 19.-22.7. • alk. 685,Kuninkaallinen Lontoo 3.-6.9. • alk. 1.240,Nizzan ja Monacon loistoa 15.-18.9. • alk. 895,-

UUDET ESITTEEMME 2022!

Matka agentit

Suomalainen matkanjärjestäjä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Topias Haikalan esikoiskirja sijoittuu hänen kotikaupunkiinsa Helsinkiin. Kuvassa mukana toyvillakoira Aino.

Ihmisten ja puhuvien eläinten Helsinki Topias Haikalan esikoisromaanissa nytkäytellään todellisuuden rajoja ja pohditaan kaiken katoavaisuutta. TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JANI LAUKKANEN

arhu, joka hengaa Pohjois-Haagassa. Pappi, joka kirkon arjesta eläköidyttyään purkaa tuntojaan Kristukselle. Nämä olivat ensimmäisiä hahmoja Topias Haikalan mielessä liikkuneissa tarinanpätkissä, joista syntyi hänen esikoisteoksensa Pimeän jälkeen liikkuvat olennot (Enostone 2021). Teoksen lukuisaan henkilögalleriaan kuuluvat myös vuonna 1918 menehtynyt ja ihmissyöjähirviöksi muuttunut pieni tyttö sekä hengellisen herätyksen kokeva kipunoiva hiiri. Tarinoista, joita yhdistivät jonkinlainen surumielisyys, Helsinki ja öiset kadut, oli tarkoitus tulla ensin novellikokoelma, mutta kohta Haikala sai huomata, että tarinat saikin kytkettyä romaaniksi. Haikalan esikoisromaanissa on paljon uskonnollista ja filosofista pohdintaa. Maagiseksi realis-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

miksi määriteltävässä teoksessa nytkäytellään todellisuuden rajoja. – Kaunokirjallisuudessa se on mahdollista. Taide antaa luvan puhua asioista, jotka ovat hankalia ja jotka kohtaisivat kritiikkiryöpyn, jos ne luokiteltaisiin uskonnoksi, Haikala sanoo. KIRJOITTAESSAAN Topias Haikalalla ei ollut mielessään mitään tiettyä kysymystä tai vastausta, josta tarinat olisivat lähteneet liikkeelle. Kirjan hahmot pohtivat kuitenkin samoja kysymyksiä, joita Haikala itse on miettinyt ja miettii edelleen. Yksiä teoksen keskeisiä teemoja ovat katoavaisuus ja kuolevaisuus. Millä tavalla elävät tietoiset olennot voivat elää maailmassa, jossa mikään ei tunnu olevan pysyvää? Kaikki se, mitä näemme ympärillämme, tulee muuttumaan. Se koskee myös kirkkoa, joka tuntuu murenevan romaanin papin, Juhanin, silmissä.

Uskonnolliset ja hengelliset kysymykset ovat kiehtoneet Haikalaa syvästi niin kauan kuin hän muistaa. – Päiväkirjoissani on varmaan satoja sivuja tätä pohdintaa, hän arvelee. Vuosien varrella Haikalan ajattelu on muuttunut. Nykyisin hän ajattelee hengellisistä asioista eri tavalla kuin 16-vuotiaana. Sen ikäiselle maailma näyttäytyi mustavalkoisena, ja hengellisiin kysymyksiin oli selkeät vastaukset. SADUNOMAINEN ROMAANI pyrkii analysoimaan tosimaailmaa, tämän maailman ajatuksia ja hengen virtauksia. Teos ei sijoitu keksittyyn kaupunkiin vaan Helsinkiin. Yhtenä tapahtumapaikkana on Kannelmäki, Topias Haikalalle rakas lapsuudenmaisema. Romaanissa pohditaan, mikä on merkityksellistä miljöössä, joka on ollut Haikalalle itselleen merkityksellinen. Haikala on aiemmin työskennellyt usean vuoden ajan Kirkko ja kaupunki -lehden toimittajana. Nyt hän työskentelee Yliopisto-lehden toimittajana kolme päivää viikossa. Kahtena päivänä viikossa Haikala hoitaa kotona kaksi- ja nelivuotiaita lapsiaan. Fiktiivisiä tekstejä hän kirjoittaa enimmäkseen iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Haikala kokee, että hänen sisällään on hengellisissä ja uskonnollisissa kysymyksissä monia eri ääniä. Viime vuosina ajatteluun on tullut rauhaa, eikä hän tunne suurta tuskaa siitä, että on sisäisesti ristiriitainen. – Olen päästänyt irti tarpeesta ymmärtää hengellisiä asioita juuriaan myöten ja oppinut olemaan pragmatisti. Se, mikä saa aikaan myönteisiä asioita ihmisissä ja yhteisöissä, olkoon hyvää. ■

Keräyslupa: RA/2020/313

Auta

Ukrainan sotaa pakenevia lapsia. Ukrainan lapset ja heidän perheensä pakenevat nyt henkensä edestä. He tarvitsevat tukeamme. Sotaa pakenevilla lapsilla on akuutti tarve suojelulle ja psykososiaaliselle tuelle. Apuasi tarvitaan nyt. Lahjoita hätäapukeräykseen:

Lähetä tekstiviesti KRIISI numeroon 16155 (20 €)

Lahjoita valitsemasi summa osoitteessa plan.fi/ukraina

Lahjoita valitsemasi summa MobilePaylla numeroon 80500

”Venäjä ei piittaa sodan etiikasta” Kaartin jääkärirykmentin sotilaspappi Paavo Ranta ymmärtää suomalaisten muuttunutta Nato-kantaa. – Se kertoo läntisten arvojen kuten demokratian kannatuksesta, hän sanoo. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA SAKU SOUKKA

kraina on vallannut tällä hetkellä monen suomalaisen ajatukset. Sosiaalisen median palveluissa voi nähdä sodan suorana lähetyksenä. Kevään kehysriihessä hallitus nostaa puolustusmäärärahoja, ja energiariippuvuutta Venäjästä vähennetään. Valtiojohdon lisäksi yritykset ja kansalaisyhteiskunta ovat ottaneet kantaa. Venäläistä polttoainetta ja vodkaa boikotoidaan, ja kansalaisten enemmistö kannattaa jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Sotilaspappi Paavo Ranta Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa on seurannut tilannetta tiiviisti. – Merkit sodan syttymisestä olivat aivan selvät, mutta silti se uutinen oli valtava järkytys. Sitä vain loppuun asti toivoi, ettei sotaa tulisi. Oli järkyttävää, että Venäjä todella oli valmis viemään voimapolitiikkansa näin pitkälle, Ranta sanoo. Hän kertoo ymmärtävänsä suomalaisten muuttunutta Nato-kantaa. – Kun maailmanpoliittinen tilanne on tällainen, on parempi, että ympärillä on ystäviä ja liittolaisia kuin se, että jäädään liittojen ulkopuolelle. Suomalaisten halu kuulua Natoon kertoo halusta kuulua länteen. Se kertoo läntisten arvojen kuten demokratian kannatuksesta. Santahaminan kasarmilla eletään Ukrainan sodassa mukana hetki hetkeltä, ja keskusteluja myös papin kanssa on käyty paljon. – Meillä on varusmiehiä, joilla on sukutaustaa Virossa, Ukrainalla ja Venäjällä. Monilla on tuttuja Ukrainassa. Kyllä tämä tilanne satuttaa ihmisiä täällä. Samaan aikaan voi yleisesti sanoa, että maanpuolustushenki on korkealla, Ranta sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

– 90 prosenttia työstäni on sielunhoitoa. Suurelta osin kohtaan seurakuntalaisiani hyvin saman tyyppisesti kuin perheneuvojat ottavat vastaan asiakkaita. Huomattava osa keskusteluista koskee parisuhdetta tai työssä tai varusmiespalvelussa jaksamista. Jotta pappi voi selviytyä tällaisista tehtävistä, hänen täytyy hankkia muutakin koulutusta. – Mutta sotilasyhteisössä kohdataan paljon myös eettisiä ja perimmäisiä eli elämän ja kuoleman kysymyksiä. Olisi vaikea kuvitella, kuka muukaan kuin pappi olisi niissä asiantuntija, Ranta sanoo. PUHUTAANPA SIITÄ sodan etiikasta. Ensimmäiset kristityt nimittäin kieltäytyivät väkivallasta. He olivat pasifisteja, jotka eivät tehneet vastarintaa vainoajien edessä. Tilanne muuttui vasta, kun Rooman imperiumi oli tehnyt kristinuskosta valtionuskonnon. Kun germaanit 400-luvulla rymistelivät Rooman porteilla, kirkonmiehille tuli kiire tarkentaa, että vihollisen surmaaminen on luvallista puolustustarkoituksessa. Nykymaailmassa oikeutetun sodan etiikka ei ole ihan itsestään selvyys. Kirkkojen Maailmanneuvosto, jonka jäsen Suomen evankelisluterilainenkin kirkko on, torjuu väkivaltaisen vastarinnan kaikissa oloissa. Kirkkojen Maailmaneuvoston mielestä sota ja väkivalta ovat syntiä, eikä synti häviä tekemällä lisää syntiä. Siksi vastaus väkivaltaan on sovitus, jota tarjotaan Kristuksessa. Paavo Ranta opettaa työkseen sodan etiikkaa varusmiehille, ja hän on joutunut pohtimaan myös kristillisen pasifismin argumentteja. – Minä lähden siitä, millainen on ihmisluonto. Ideaalimaailmassa ei

tietenkään olisi sotia, mutta ideaalimaailmassa ei välttämättä tarvittaisi myöskään poliisia tai lääkäriä. Tämä maailma ikävä kyllä on sellainen, että aina on joku, joka on valmis ase kädessä ottamaan jotakin, mikä kuuluu toiselle, Ranta sanoo. Olennaista on, että aseilla ei koskaan puolusteta vääryyttä. – Oikeutetun sodan teoriassa sodan täytyy olla aina puolustautumista väkivaltaista hyökkääjää vastaan. Sodan täytyy myös olla vihonviimeinen keino, johon turvaudutaan vasta, kun kaikki rauhanomaiset kei-

”

Tämä maailma on ikävä kyllä sellainen, että aina on joku, joka on valmis ase kädessä ottamaan jotakin, mikä kuuluu toiselle. not on käytetty. Lisäksi sodasta saatavan hyödyn täytyy olla suurempi kuin siitä koituvat haitat ovat, Ranta sanoo. – Ja oikeutetun sodan tavoitteena tietenkin on aina rauha. Luterilaisuus on tuonut oikeutetun sodan etiikkaan vielä yhden Rannan mielestä tärkeän lisän. – Meillä kirkko tulkitsee, että vain laillinen esivalta on oikeutettu puolustussotaan. Sotaa ei siis käydä vain jonkin satunnaisen tahon käskystä. Keskustelut varusmiesten kanssa ovat Rannan mielestä aina antoisia, mutta toisaalta sodan etiikka ei jätä rauhaan edes ammattisotilaita. – Heille sodan eettiset kysymykset tulevat esiin muun muassa autonomisten robottiaseiden yhteydessä.

Tällaiset kysymykset askarruttavat upseereita, Ranta kertoo. MUUTAMAN varusmiespalvelusviikon jälkeen tulee päivä, jolloin jokainen alokas saa käteensä 3,7 kiloa kylmää rautaa. Paavo Rannan mukaan kaikissa saapumiserissä on nuoria aikuisia, jotka ymmärtävät ehkä tavallista konkreettisemmin, että rynnäkkökiväärillä tapetaan ihan oikeasti ihan oikeita ihmisiä. Kysymys sodan etiikasta tulee iholle heti, kun aletaan harjoitella tappamista.

Linné

ja pieni pala paratiisia 17.2.–28.8.2022

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO Pääsy: 16|14 € | Museokortti. Avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la-su 10-17. Bulevardi 40, Helsinki, siﬀ.ﬁ

Tule tutustumaan lauantaina 19.3.

Koti palveluiden keskellä

– Merkit sodan syttymisestä olivat aivan selvät, mutta silti se uutinen oli valtava järkytys, Paavo Ranta sanoo.

– Suomi on sitoutunut kansain välisiin sopimuksiin, ja meillä on erittäin korkeat eettiset standardit, Ranta sanoo. Sota kokonaisuudessaan ei sil ti koskaan ole eettistä, koska aloit tamalla sodan hyökkääjä on jo alun perin hylännyt oikeutetun sodan etiikan ensimmäisen periaatteen, jonka mukaan vain puolustautumi nen on sallittua. Ukrainassa tilan ne on niin vakava, että kansainväli nen rikostuomioistuin on päättänyt avata Venäjän toimia koskevan tut kinnan.

– Ukrainassa on nähty, mi ten hyökkääjä, jolla ei ole mo raalia, pommittaa siviilejä, Ran ta sanoo. Kristinuskon kannalta kiusallis ta on, että Venäjän ortodoksinen kirkko on tähän asti antanut tuken sa presidentti Vladimir Putinin aggressiolle. – Venäjän ortodoksinen kirk ko ei toimi vain kirkon tavoin, vaan siitä on tullut Venäjän voi mapolitiikan jatke. Kirkko pyrkii omilla toimillaan väestön venäläis tämiseen. ■

Saga-palvelutalot tarjoavat tasokasta vuokraasumista senioreille. Arkea helpottavat palvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Nauti talon aktiivisesta harrastus- ja kulttuuritoiminnasta esteettömissä yhteistiloissamme. Pääkaupunkiseudun kotimme sijaitsevat Munkkiniemessä, Meilahdessa, AlaMalmilla, Veräjämäessä ja Tikkurilassa. Lue lisää sagacare.fi

Tervetuloa ihastumaan - varaa aika yksityisesittelyyn

Maksuton numero 0800 06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Tiukan liikkeen kasvattamat Rukoustaistelua, todistuspuheenvuoroja, helvetinpelkoa – Silja Vuorikurun nuoruudessa hänen kotipaikkakunnallaan vaikutti viides herätysliike, josta jäi ahdistavia muistoja.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JOONAS BRANDT JA EASTPRESS

”

oka välissä lauletaan, joka välissä rukoillaan. Päivän päätteeksi Maijastiina puhuu pitkään Jeesuksesta, joka kolkuttaa vuorollaan jokaisen ihmisen sydämen ovella, mutta ei pakota ketään avaamaan, vaan kyllin kauan koputettuaan lymyää ja pakenee. Sen jälkeen ihminen voi vain etsiä sitä, jota hänen sydämensä rakastaa, mutta ei enää milloinkaan löydä häntä.” Yllä oleva katkelma on Silja Vuorikurun romaanista Kultalintu, mustasulka ja kuvaa päähenkilön, Iiris-nimisen tytön, kokemuksia seurakunnan lastenleirillä. Teksti on fiktiota, mutta vaikutteita siihen Vuorikuru on saanut lapsuuden ja nuoruuden kokemuksistaan. Myös hän kävi seurakunnan lastenleireillä, useampanakin vuonna. Viikonloppuleirit olivat tuolloin 1980- ja 90-lukujen vaihteessa hyvin suosittuja. – Niitä odotettiin ja niille mentiin kavereiden kanssa. Vaikka leirillä oli kivaa, joistakin asioista tuli vähän outo fiilis. Isoset esimerkiksi pitivät iltaisin todistuspuheenvuoroja, joissa he kertoivat, kuinka olivat tulleet uskoon. Niissä toistui kaava, että ensin kaikkea oli rankkaa ja vaikeaa ja sitten tuli ratkaisu, Vuorikuru kertoo. – Olin ehkä noin kymmenvuotias, kun isoset esittivät leirillä näytelmää, jossa tapahtui junaonnettomuus. Kaikki junassa olleet kuolivat. Yksi matkustaja oli matkan aikana tullut uskoon. Hän pääsi taivaaseen ja kaikki muut joutuivat helvettiin.

kyvä rooli ja niin kutsuttu viides herätysliike vaikutti vahvasti. Se näkyi koulussakin, jossa jotkut seurakuntanuoret pitivät julistavia aamuhartauksia. – Suhtauduin uskoon perusmyönteisesti, että ovathan ne asiat varmaan ihan totta, Vuorikuru kertoo. Jo lapsena Vuorikuru tiesi, että rippileirillä moni nuori tuli uskoon. Aikanaan hän meni sitten itsekin rippileirille. Tuohon aikaan leirit olivat pitkiä. Vuorikuru muistelee omansa kestäneen kaksitoista päivää.

SEURAAVASSA KATKELMASSA Vuorikurun romaanin päähenkilö Iiris on rippileirillä. ”Jumala ei ole helläsilmäinen taivaanisä, leppeä partasuu kumpuilevan poutapilven yllä. Jumala on punaisesta helvetistä tuijottava hiilenmusta silmä, joka tarkkaa herkeämättä, mitä askaroin mielessäni ja mitä jalkojeni välissä. Mutta jos tämän puolitoistaviikkoisen rippileirin aikana nöyrryn ja vastaan Jumalalle kyllä, kyllä, hän muuttuu yhdessä salamankantamassa minua yltiöpäisesti rakastavaksi isäksi, joka uhrasi poikansakin saadakseen viettää iankaikkisuuden minun kanssani, minun.” Pikkukaupungissa, jossa Vuorikuru lapsuutensa ja nuoruutensa asui, seurakunnalla oli nä-

Rippileirillä iltaohjelmaan kuului isosten todistuspuheenvuoroja, jotka usein olivat tunnepitoisia. Jotkut isosista kertoivat itsestään hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Joka ilta oli vapaaehtoisia rukoushetkiä, joissa leiriläisiä tuli uskoon. Niihin Vuorikuru ei osallistunut. Rippileirin jälkeen Vuorikuru kävi isoskoulutuksen ja päätyi isoseksi ja mukaan seurakunnan nuorisotoimintaan. Isosaikaan liittyvät hänen traumaattisimmat kokemuksensa. Rippileirillä ohjaajat kertoivat isosille, että mitä pitempään leiri kestää, sitä voimakkaammin saatana yrittää estää sen, että nuoret tulisivat uskoon. Siksi isosten tehtävänä oli rukoilla ja käydä sillä lailla hengellistä sotaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

”

Seurakunnassa oli aika tiukat normit siitä, millainen olisi pitänyt olla. Asioita ei kielletty suoraan, mutta kerrottiin, mikä kaikki ei ollut hengellisesti rakentavaa. SILJA VUORIKURU

– Sitä rukoilemista oli ihan hirveästi. Kun muu ohjelma iltaisin oli loppunut, isosilla oli vielä pakollinen rukoushetki. Aamulla ennen muuta ohjelmaa oli myös rukous. Jatkuvaan rukoilemiseen liittyi myös kielilläpuhumista ja muuta. Ne olivat aika ahdistavia tilanteita, varsinkaan kun en ymmärtänyt, mistä siinä oli kyse. Leirin loppuvaiheessa olin ihan poikki. KIELILLÄPUHUMISTA OLI myös muissa seurakunnan nuorten tilaisuuksissa, samoin profetoimista. Seurakunnassa osa nuorista kuului sisäpiiriin. Heille annettiin vastuuta, ja he saivat aikuisilta erityistä huomiota. Silja Vuorikuru ei koskaan päässyt valittujen porukkaan, vaikka olisi kyllä halunnut. Hänelle siinä ei ollut kyse uskosta, vaan siitä, että voisi tuntea kuuluvansa johonkin. – Seurakunnassa oli aika tiukat normit siitä, millainen olisi pitänyt olla. Asioita ei kielletty suoraan, mutta kerrottiin, mikä kaikki ei ollut hengellisesti rakentavaa. Seksiä ei saanut harrastaa ennen avioliittoa, minkä vuoksi jotkut menivät nopeasti ja tosi nuorina naimisiin. – Minulla oli paljon kavereita seurakunnan ulkopuolella, mitä ei pidetty suotavana. Muistan, että vaatetustani paheksuttiin ja hameen pituutta arvioitiin. Minua puhuteltiin myös siitä, että olin lukenut filosofiasta kertovan nuortenkirjan Sofian maailma ja erehtynyt kertomaan siitä. Aikuisena Vuorikuru on ajatellut, että ulkopuolisuus oli hänen pelastuksensa. Hän oli menettänyt äitinsä kahdeksanvuotiaana, ja siksikin hänellä oli suuri tarve saada hyväksyntää ja kuulua johonkin. – Ulkopuolelle jääminen oli varmaan tuskallisempaa kuin se olisi ollut, jos minulla olisi ollut ehjä tausta. Toisaalta jos olisin kelvannut porukkaan, olisin varmaan imeytynyt sinne tosi syvälle. – Äidin kuoleman vuoksi myös kaikki ne helvettipuheet olivat minulle astetta konkreettisempia ja pahempia kuin muille. Mietin, että äiti ei varmaan näillä mittapuilla ollut kuollessaan oikeassa uskossa, joten mitä jos hän on nyt siellä helvetissä. NUORILTA ODOTETTIIN aktiivisuutta. Ohjelmaa oli seurakunnassa melkein joka il-

Silja Vuorikuru jäi nuorena seurakunnan sisäpiirin ulkopuolelle. Myöhemmin hän löysi yliopistosta yhteisön, jonka kokee omakseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

ta, ja siihen olisi pitänyt osallistua. Toiminnan keskipiste oli perjantai-illasta aamuyölle asti auki pidetty yökahvila, jossa 15–18-vuotiaat nuoret tekivät vapaaehtoistyötä. He pitivät todistuspuheenvuoroja ja auttoivat humalaisia ikätovereitaan. Samaan aikaan lähistöllä pidettiin rukousvartiota, jotta kahvilassa ei tapahtuisi mitään pahaa. – Kahvila oli perustettu, koska oli jokin profetia, että suuren herätyksen piti alkaa nuorista. Minua hävetti se touhu, joten vain hengailin mukana. Siihen aikaan vapaa-ajanviettopaikkoja ei juuri ollut, joten siellä kävivät monet. Osa tuli vain lämmittelemään. Lukion jälkeen Silja Vuorikuru pääsi opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Seurakunta jäi. – Yliopistosta löysin samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Tajusin, että on yhteisöjä, joihin mahdun ja kelpaan, jotka koen omikseni ja joissa voin olla oma itseni. Meni muutama vuosi, ettei Vuorikuru juuri ajatellut kokemuksiaan seurakunnassa. Kun hän myöhemmin ymmärsi, että kyse oli ollut vain yhden herätysliikkeen toiminnasta, tuli vihakin. – Varmaan meistä jokainen luuli menevänsä ihan tavalliselle rippileirille eikä tajunnut, ettei touhu kaikissa Suomen seurakunnissa ollut sellaista. Erosin kirkosta siksikin, etten halunnut kuulua yhteisöön, joka suojelee tällaisia liikkeitä. Osasyy eroon oli toki myös se, että vaikka lapsena ja nuorena koetinkin kovasti uskoa, en loppujen lopuksi kuitenkaan uskonut.

Silja Vuorikuru on kirjallisuudentutkija, joka on väitellyt Aino Kallaksen tuotannosta ja kirjoittanut myös Kallaksen elämäkerran. Äitinsä menettäneen tytön kasvutarina Kultalintu, mustasulka (Kustannus Aarni 2021) on hänen esikoisromaaninsa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

”Siinä samassa uskossa olen vieläkin” – Ihan oikeaa uskoa se oli, tosin ehkä mustavalkoista ja jyrkkää, arvioi Eero Junkkaala nuoruutensa viidesläisyyttä. Viides herätysliike on hänelle edelleen hengellinen koti.

vuotta sitten Eero Junkkaala tuli uskoon. Hän oli lähtenyt luokkakaverinsa kutsumana nuorten seuroihin. Siellä toiset nuoret todistivat uskostaan Jeesukseen. – Minulta kysyttiin, olenko uskossa. Luultavasti en ymmärtänyt kysymystäkään. Minulle vakuutettiin, että minun pitäisi jättää elämäni Jeesukselle, ja sitten pääsisin taivaaseen. Ajattelin, että niin kai sitten pitäisi. Jotenkin näin se meni. Jälkeenpäin olen miettinyt, ettei se kovin syvällinen kääntymys ollut, Junkkaala kertoo. Jotakin siinä kuitenkin tapahtui, hän arvioi nyt. Tuon illan jälkeen hän halusi uudelleen seuroihin. Hänessä heräsi halu käydä kirkossa, lukea Raamattua ja rukoilla. – Jumala antoi minulle sen uskon, ja siinä samassa uskossa olen vieläkin. Se oli minun tieni. Se tie vei hänet jo koululaisena julistamaan Jumalan sanaa niin lähiseudun kuppiloihin kuin Saksaan ja Itävaltaankin. Junkkaala opiskeli ensin kirkon nuorisotyönohjaajaksi, sitten papiksi. Hän on opettanut Raamattua ja tehnyt lähetystyötä, väitellyt teologian tohtoriksi ja kirjoittanut yli viisikymmentä kirjaa. KUUNNELLESSAAN AIKOINAAN nuorten seuroissa todistuspuheita Eero Junkkaala ei tiennyt olevansa niin sanotun viidennen herätysliikkeen vaikutuspiirissä. Tuolloin Suomessa elettiin liikkeen nousun aikaa. Junkkaala asui Lempäälässä, jossa viidesläinen herätys vaikutti. – Enhän minä muusta kristillisyydestä edes tiennyt silloin – paitsi sen, että ne, jotka eivät käyneet meidän seuroissamme, eivät olleet uskovia, Junkkaala sanoo ja naurahtaa päälle. Junkkaalan mukaan uskoontulon ja henkilökohtaisen uskon korostaminen on viidesläisille yksi tapa vetää rajoja muihin. – Ymmärrän kyllä, että ulkopuoliset saattavat tästä syystä pitää meitä ahdasmielisinä. Olemme luokitelleet ihmisiä sen perusteella, ovatko he uskovaisia vai eivät. Nykyisin kyllä myönnetään, että emmehän me sitä tiedä ja totta kai uskovaisia on muuallakin kuin omassa porukassa. – Ahdasmielistä vaikutelmaa on varmaan lisännyt tietynlainen lakihenkisyys, syntien tarkkailu. Tarkkaillaan ainakin toisten syntejä, ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat saattaneet ylikorostua. Välillä voisi kyllä miettiä muitakin syntejä: kateutta, ylpeyttä, itsekkyyttä, Junkkaala sanoo. HENKILÖKOHTAISEN USKON lisäksi viidesläisyydessä korostetaan evankeliointia – yritetään siis saada muutkin tulemaan samaan uskoon. Nuorena sananjulistus oli Eero Junkkaalalle niin tär-

keää, että koulunkäynti sujui mitenkuten. Sillä ei ollut väliä, koska tuolloin vallalla oli voimakas lopunaikojen odotus. Jeesus oli tulossa takaisin minä hetkenä hyvänsä. – Vaikka jotkin asiat nyt hymyilyttävät, olen edelleen sitä mieltä, että ihan oikeaa uskoa se oli, tosin ehkä vähän mustavalkoista ja jyrkkää. Eskatologia eli lopunaikojen odotus on ollut yksi viidesläisyyden leimallinen piirre. Junkkaala arvioi, että Jeesuksen paluuta kyllä odotetaan edelleenkin, muttei ehkä yhtä palavasti kuin hänen nuoruudessaan. – Takavuosina esitettiin elokuvia, joissa toiset katosivat yhtäkkiä, kun heidät oli temmattu taivaaseen. Se oli aika ahdistavaa, mutta sellaista on enää aika vähän, Junkkaala sanoo. – Jotkut tosin ovat sitä mieltä, että Jeesus tulee todennäköisesti jo meidän elinaikanamme. Itse sanon, että Jeesus voi tulla huomenna tai vaikka tuhannen vuoden päästä, joten jäitä hattuun. Vaikka tämä on paha maailmanaika, ei tämä ole ensimmäinen sellainen. Enteisiin tuijottelu on hyödytöntä ja haitallistakin.

”

Ei viidesläisyys ole liike, joka jätetään tai otetaan. Ei siihen ole mitään jäsenkirjaa. EERO JUNKKAALA

KUN KIRKOSSA OLLAAN eri mieltä siitä, voiko nainen toimia pappina tai voitaisiinko samaa sukupuolta olevat parit vihkiä avioliittoon, suurin osa viidesläisistä vastaa ei ja perustelee kantaansa tietyillä Raamatun kohdilla. – Viidesläisille Raamattu on kaikkein ylin auktoriteetti. Se on Jumalan sanaa, Junkkaala kiteyttää. Junkkaalan oma käsitys Raamatusta on muuttunut vuosien varrella. Vaikka hän edelleen pitää kiinni siitä, että Raamattu on Jumalan sanaa, se on hänelle nykyisin paljon rosoisempi ja monisyisempi kirja, ja siinä voi olla virheitäkin. – Nuorempana olin myös kreationisti. Oli hidas prosessi ymmärtää, että maailma on vanhempi kuin 6 000 vuotta ja ettei tuo asia ole Raamatun kanssa ristiriidassa. Raamattu pitää tulkita oikein. Evoluutio on yksi kysymys, jossa Junkkaala arvioi joutuneensa viidesläisyyden

Eero Junkkaalalle Raamattu on Jumalan sanaa, mutta myös rosoinen ja monisyinen kirja, jossa voi olla virheitäkin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

sisällä hieman silmätikuksi, sillä herätysliikkeessä on myös jyrkkää kreationismia edustavaa väkeä. – Joidenkuiden silmissä olen tästä syystä täysin jumalaton, Junkkaala hymähtää. Sitäkään kaikki viidesläiset eivät hyväksy, että Junkkaala ei pidä ongelmana yhteistyötä naispuolisten pappien kanssa. VAIKKA ERIMIELISYYKSIÄ ON, Eero Junkkaala ei ole harkinnut liikkeen jättämistä, sillä hän pitää sitä edelleen hengellisenä kotinaan. – Eikä viidesläisyys ole liike, joka jätetään tai otetaan. Ei siihen ole mitään jäsenkirjaa. Kyse on enemmän siitä, kuka mieltää olevansa sisällä. Kirkonkaan jättämistä Junkkaala ei ole harkinnut, mutta arvioi, että monella viidesläisellä on jalka kytkimellä. Jyrkimmin ajattelevat ovat hänen mukaansa jo hypänneet Lähetyshiippakuntaan, jonka kaksi edellistä piispaa ovat tulleet viidesläisyyden piiristä. – Kun naisia alettiin vihkiä papeiksi, monet sanoivat, että seuraavaksi tulee homokysymys, ja se on viimeinen pisara. No, nyt sitä keskustelua käydään, enkä tiedä, mikä on viimeinen pisara kenellekin. Toisaalta viidesläisyyteen on aika syvään juurtunut sellainen ajatus, että kirkossa pysytään niin kauan kuin siellä luetaan Isä meidän -rukous ja uskontunnustus. – Itse ajattelen niin, että kirkolla on ylä- ja alamäkiä, ja nyt olemme vähän alamäessä. Ehkä tulee paremmat ajat. Mutta vaikka niin ei kävisikään, mihin minä tästä kirkosta lähtisin?

Teologian tohtori Eero Junkkaala kertoo viidennen herätysliikkeen historiasta ja omista kokemuksistaan kirjassaan Viides herätysliike – näin minä sen näen (Kirjapaja 2016).

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Nuori hakee herätysliikkeestä varmoja vastauksia Aikuistuessaan ihminen ehkä rupeaa ajattelemaan myös uskosta eri tavalla ja kyseenalaistamaan sekä liikkeen oppeja että tiukkoja elämäntapanormeja, arvioi entisiä viidesläisiä tutkinut Eetu Kejonen.

un ihminen erkaantuu uskonnollisesta yhteisöstä, kyseessä on usein hidas prosessi, joka liittyy muihin elämässä tapahtuviin muutoksiin kuten aikuistumiseen, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin. Näin arvioi viidennestä herätysliikkeestä erkaantuneiden kokemuksia tutkinut teologian tohtori Eetu Kejonen. Suurin osa Kejosen tutkimukseen osallistuneista oli mennyt mukaan viidennen herätysliikkeen toimintaan rippikouluikäisenä ja erkaantunut siitä nuorena aikuisena. – Aikuistuessaan ihminen ehkä rupeaa ajattelemaan myös uskosta eri tavalla ja kyseenalaistamaan sekä liikkeen oppeja että tiukkoja elämäntapanormeja. Hän huomaa, että toisellakin tavalla voi elää ja elämässä voi olla ihan kivaa myös uskonyhteisön ulkopuolella. Joskus kyse on myös henkilökemioista: porukka ei enää tunnukaan niin mukavalta kuin aluksi, Kejonen sanoo. Kejosen tutkimus Hengellisestä viitekehyksestä erkaantuminen henkilökohtaisen uskonnollisuuden muutoksena: tapauskertomuksena viides herätysliike pohjautuu hänen vuonna 2019 keräämäänsä 19 kirjeen omaelämäkerralliseen aineistoon. Huomattava osa kirjoittajista oli mukana viidennessä herätysliikkeessä nuoruudessaan 1960–70-luvulla, jolloin liike eli voimakasta kasvun aikaa. – Siksi tutkimuksessani on myös kirkkohistoriallinen ulottuvuus. Tuolloin liikkeessä oli nuoruuden intoa, mikä saattoi johtaa myös ylilyönteihin ja hengelliseen väkivaltaan, Kejonen sanoo. Hän huomauttaa, että tämä on tunnistettu liikkeen piirissä. Vuonna 1999 yhden viidesläisen järjestön, Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen, pääsihteeri Timo Rämä pyysi anteeksi Kansanlähetyksessä vuosikymmenien aikana tapahtunutta hengellistä väkivaltaa. NIIN SANOTTU viides herätysliike on evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä nuorin. Liikkeellä ei ole yhteistä keskusjohtoa, vaan se koostuu useammasta järjestöstä, joista vanhimmat on perustettu 1940-luvul-

la. Yhteistä niille on ollut uskoontulon, evankelioinnin ja opillisten kysymysten korostaminen. Liike tunnetaan myös kirkkokritiikistään. Enemmistö vastustaa naisten vihkimistä papiksi ja samaa sukupuolta olevien vihkimistä avioliittoon. Tällä hetkellä tunnetuin viidesläinen on varmaankin kansanedustaja Päivi Räsänen. Eetu Kejonen arvioi, että viidesläisyydestä erkaantuneita on vuosien varrella ollut paljon, tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia. – Liike on kuitenkin hyvä sitouttamaan jäsenensä. Ne, jotka ovat tyytyväisiä, pysyvät siellä. Moni lähteneistäkin näkee liikkeessä paljon hyvää ja arvostaa sen yhteisöllisyyttä.

”

Kun sanotaan yleistäen, että uskovat ovat tiukkapipoisia ja kieltävät kaiken, niin juuri sellaista se näyttää välillä viidesläisyydessä olleen. TEOLOGIAN TOHTORI EETU KEJONEN

Kejonen arvioi, että viidesläisyydessä nuoriin vetoavat samat piirteet, jotka sitten aikuisiällä saattavat etäännyttää siitä: selkeys ja ehdottomuus. – Moni nuori on hämmentynyt. He yrittävät muodostaa omaa identiteettiään ja miettivät omaa paikkaansa maailmassa. Kyllähän silloin houkuttelee ja tuo turvallisuutta, jos mukava ja ystävällisen tuntuinen ihminen tai porukka sanoo, että näin nämä asiat ovat ja sinun

SRO/EASTPRESS Pro Fide -yhtye vuonna 1974. Vasemmalta Jukka Bonsdorff, Hannu Domke, Pauli Tuohioja ja Juha Kela. Yhtye on osa viidesläisen Suomen Raamattuopiston nuorisotyötä.

elämäsi muuttuu paljon paremmaksi, jos hyväksyt tämmöisen mallin. – Kun ihminen sitten kasvaa, hän alkaa huomata, ettei kaikki välttämättä olekaan niin yksinkertaista, vaan elämässä ja maailmassa on muitakin sävyjä kuin musta ja valkoinen. Erkaantuneiden on ollut vaikea hyväksyä liikkeen ehdottomia uskontulkintoja tai sitä, että muihin kristittyihin on saatettu suhtautua väheksyen ja torjuvasti. MONI KERTOO KOKENEENSA liikkeessä ryhmäpainetta uskoontuloon. Toiset taas halusivat tulla uskoon, sillä he kokivat itseltään puuttuvan jotakin, mitä muilla oli. Joillekuille uskoontulo ei niinkään ollut tietoinen valinta vaan enemmänkin tunnekokemus. – Varsinkin vanhimmilla vastaajilla saattoi olla rajuja kokemuksia siitä, että uskoontuloon painostettiin. Sanottiin, että Jeesus tulee kohta takaisin, joten valitse puolesi. Yksi tutkimukseen osallistuneista muistuttaa, että rippikoululainen on lapsi ja täysin suojaton tällaista vastaan, ja näkee tällaisen hengellisenä väkivaltana. Hengellisenä väkivaltana voi Kejosen mukaan pitää myös elämäntapanormeihin liittyvää painostusta. Yksi vastaajista kertoo, että hänet suljettiin ulos liikkeestä, kun tuli tietoon, että hän oli käynyt tanssimassa. Myös esimerkiksi seurustelua, alkoholin käyttöä ja naisten pukeutumista on valvottu tarkasti. – Kun sanotaan yleistäen, että uskovat ovat tiukkapipoisia ja kieltävät kaiken, niin juuri sellaista se näyttää välillä viidesläisyydessä olleen. Kejonen huomauttaa, että nuoruuden kokemusten jäljet, traumat ja suru

SEPPO JJ SIRKKA/EASTPRESS

Kymenlaaksolaisten luterilaisten seurakuntien nuoria oli yhteisessä illanvietossa Kotkan seurakuntakeskuksessa 1960-luvun lopulla. Kotkan seurakunnan papit Börje Ritvas ja Leo Pennanen osallistuivat tilaisuuteen.

vaikuttavat monien elämään vielä vuosikymmentenkin päästä. – Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaikkein rankimmat hengellisen väkivallan kokemukset ja tiukimmat elämäntapanormit sijoittuvat menneisiin vuosikymmeniin, vaikka niitä tuli esille myös uudempia aikoja koskevassa kerronnassa. Tämä kertoo kenties viidesläisyyden muutoksesta. AHTAAKSI KOETUN herätysliikkeen jättämisen ei kuitenkaan tarvitse merkitä kirkon tai kristinuskon hylkäämistä. Suurin osa Eetu Kejosen tutkimukseen osallistuneista kertoo edelleen olevansa kristittyjä. Moni heistä on löytänyt paikkansa esimerkiksi yleiskirkollisuudesta tai körttiläisyydestä. Jotkut mainitsevat hiljaisuuden liikkeen, Taizé-yhteisön, Tuomasmessun tai ortodoksisen kirkon. Pieni osa kirjoittajista on kotiutunut Lähetyshiippakuntaan, joka on kirkosta erillinen konservatiivinen luterilainen yhteisö. – Kristinuskoa ei ole jätetty, mutta on jätetty tiukka yhteisöllisyys ja muiden määräämät normit. Hengellisyydestä on tullut omaehtoisempaa ja yksityisempää. Lähetyshiippakuntaan siirtyneiden kohdalla vaihtoehto on ollut toisenlainen, tiiviimpi kristillinen yhteisöllisyys, Kejonen kuvailee. – Minusta on arvokasta, että hengellisyys saa elää eri lailla eri elämänvaiheissa ja että kirkollamme on tarjota matkalle monenlaisia eväitä. Kansankirkon vahva puoli on se, että meillä on erilaisia yhteisöjä, joista jokainen voi löytää oman kolonsa. Hengellinen etsintä voi siis vielä nykyäänkin tapahtua kristinuskon sisällä, eivätkä kaikki jätä kirkkoa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Isän kanssa näyttämöllä Olavi Uusivirta nähdään tänä keväänä isän haamun piinaamana Hamletina. Vastaparina hänellä on oma isä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JOONAS BRANDT

lavi Uusivirta huokaisee helpotuksesta. Hamletin ensi-ilta Kansallisteatterissa on toteutumassa, vaikka matkalla on ollut monia vastoinkäymisiä. Uusivirta näyttelee pääroolin. – Hamletin roolin tekee haastavaksi se, että hahmo esiintyy näyttämöllä suuren osan ajasta tunnetilasta toiseen tempoilevana mielipuolena. Vain oma mielikuvitus on rajana, mitä kaikkea hahmon sisään haluaa kääriä, Uusivirta sanoo. William Shakespeare kirjoitti Hamletin 1500–1600-luvun vaihteessa, ja se on yksi maailman tunnetuimmista näytelmistä. Uusivirran mukaan kyseessä on klassikko, jonka ajattomat teemat puhuttelevat yhä. – Keskeisenä teemana siinä ovat sukupolvelta toiselle periytyvät traumat. Hamlet kysyy tuskaisena, miten suhtautua surmansa saaneen isänsä haamuun, joka vaatii kostoa. Näytelmä on saanut Uusivirran pohtimaan omaa sukupolveaan ja sen sodankäyneitä isoisiä. – Isäni kärsi rintamalla olleen oman isänsä sotatraumoista. Minäkin olen joutunut kantamaan niitä välillisesti. Uusivirta näkee, että Hamletin valtapelit peilaavat myös tämänhetkistä maailmanpoliittista tilannetta. – Näytelmän ytimessä ovat vallanhalu, itsekkyys ja itsetunto-ongelmat. Ne ovat nyt näkyvissä myös Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan.

– Kutsun tätä runoilijan katseeksi. Jokainen meistä voi olla potentiaalinen runoilija, joka pystyy näkemään erityisyyttä näennäisen arkipäiväisissä asioissa. Runoilijan katsetta voi myös harjoitella. Kun ohjaaja Samuli Reunanen pyysi näyttelijänä ja laulajana tunnettua Uusivirtaa Hamletin rooliin, hänen oli helppo vastata tarjoukseen myöntävästi.

HAMLETIN KUULUISA filosofinen pohdiskelu ”olla vai ei?” kuullaan näyttämöllä useiden henkilöiden suusta. – Se on näytelmän eksistentiaalinen ydinkysymys. Itse ajattelen, että ihmiselämän suurin mysteeri ja ristiriita on siinä, että etsimme mielekkyyttä mielettömästä maailmasta, Olavi Uusivirta sanoo. Hän ottaa esimerkiksi ikkunalaudalla kukkivan orkidean. Jos pysähtyy miettimään, tajuaa, millainen ihme tuo kaunis kukka on. Näin sen merkitys kasvaa.

VIIMEISEN 12 VUODEN aikana Olavi Uusivirta on näytellyt Kansallisteatterin lavalla viidesti. Välillä hän on ollut bändinsä kanssa tiiviisti tien päällä. – Sekä teatteriesitykset että keikat painottuvat viikonloppuihin, joten niiden yhdistäminen on haastavaa. Nyt pidän keikkataukoa kesään asti. Uusivirta kiinnostui teatterista ja musiikista jo varhain. Hän toteaa verenperinnöllä olleen vaikutusta, sillä isä työskenteli teatterissa dramaturgina ja äiti harrasti laulua ja veti teatterikerhoa. Kotkassa ja Karkkilassa asunut perhe muutti Helsinkiin, kun Uusivirta oli yläasteikäinen. Hän

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

”

Isäni kärsi rintamalla olleen oman isänsä sotatraumoista. Minäkin olen joutunut kantamaan niitä välillisesti. – Tämä on minulle erityinen projekti myös siinä mielessä, että isäni Matti Uusivirta näyttelee Hamletin isän haamua ja bändini kitaristi Timo Kämäräinen Hamletin ystävää, Horatiota. Kämäräinen on myös säveltänyt suureksi osaksi näytelmän musiikin.

meni Kruununhaan yläasteen musiikkiluokalle. Sen jälkeen hän kävi Kallion ilmaisutaidon lukion ja opiskeli rumpujen soittoa Helsingin Pop ja Jazz Konservatoriossa. – Laulaminen ja laulujen tekeminen täyttivät elämäni. Musiikkiurani alkoi vauhdikkaasti. Lähetin demoja levy-yhtiöihin ja sain levytyssopimuksen abikeväänä. Vähitellen myös näytteleminen alkoi kiinnostaa uudestaan. Uusivirta pääsi vuonna 2006 kolmannella yrityksellä Teatterikorkeakouluun. Uusivirran mukaan hänellä on kaksi ammatillista identiteettiä, esiintyjän ja tekijän. – Esiintymiseen liittyy se, että bändi ja näytelmän työryhmä muodostavat ikään kuin perheen, jonka kanssa vietän paljon aikaa. Biisien tekeminen taas tapahtuu yksinäisyydessä jossain kammiossa. OLAVI UUSIVIRTA on näytellyt myös monessa elokuvassa. Yksi niistä oli Dome Karukosken vuonna 2009 ohjaama Kielletty hedelmä, joka sijoittui lestadiolaisyhteisöön. Näyttelijät tutustuivat lestadiolaiseen mielenmaisemaan Karukosken ehdottamalla metodilla. Siihen kuului, että he perehtyivät lestadiolaiseen elämäntapaan ja jättivät pariksi kuukaudeksi alkoholin, tanssin ja television katselun. – Vaikka se oli vapaaehtoista, tuntui se nuoresta miehestä melkoiselta kilvoittelulta. Niin pääsi kuitenkin rooliin kiinni paremmin. Uskonto on Uusivirran mielestä asia, joka erottaa ihmisen eläimestä. – Pidän uskontoa tärkeänä ja arvokkaana, ja kunnioitan valtavasti ihmisiä, jotka ovat uskossa. Itseni miellän kuitenkin enemmänkin agnostikoksi eli epäilijäksi, joka on kiinnostunut erilaisista uskonnoista. Uusivirta näkee, että usko voi olla ihmiselle valtava voimavara. Samalla siihen sisältyy kilvoittelun ajatus. – Uskovalla saattaa olla jatkuvaa kamppailua uskon ja epäuskon välillä, Uusivirta pohtii. Taidetta Uusivirta pitää voimana, jonka avulla voi parantaa maailmaa. Taiteen avulla voi saada tökättyä ihmisiä näkemään asioita uudesta näkökulmasta. – Taide voi olla aktivoiva muutosvoima ja avain henkiseen kasvuun. Viihteelläkin on paikkansa, mutta se on enemmänkin eskapistista ja auttaa unohtamaan maalliset murheet. – Taide-elämys vaatii kokijaltaan myös aikaa. Tänä päivänä pysähtyminen taiteen ääreen voi tuntua työläältä, kun ihmisen vapaa-ajasta kilpailevat monet ärsykkeet ja viihdykkeet. ■

Kuka?

Olavi Uusivirta, 38, on Helsingissä asuva näyttelijä, muusikko ja lauluntekijä.

Mitä?

Uusivirta näyttelee pääroolia 10.3. ensi-iltansa saavassa Hamletissa Kansallisteatterissa. Hän on mukana myös Ylen Radioteatterin seksuaalisuutta käsittelevässä Puhutaan siitä -kuunnelmasarjassa.

Motto

Yhä enemmän pitäisi puhua puista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Miehistä väitettä kannattivat eniten 15–29-vuotiaat, joista 21 prosenttia kertoi uskovansa henkimeedioihin ja kanavoijiin joko täysin tai osittain. Lähes yhtä suuren kannatuksen väite sai 30–39-vuotiaiden miesten keskuudessa. Kolmannen uushenkisyyttä mittaavan väitteen mukaan ”vaihtoehtoiset terapiat ja itsensä kehittämisen muodot voivat auttaa meitä kehittymään ihmisinä”. Myös tätä väitettä kannattivat eniten 15–29-vuotiaat. Kaksi viidestä tuon ikäisestä miehestä oli väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä.

Nuoren miehen uusi henkisyys Näkymättömät maailmat ja vaihtoehtoterapiat kiinnostavat yhä enemmän myös nuoria miehiä. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ISTOCK

ushenkisten uskomusten kannatus yleistyy Suomessa varsinkin nuorten keskuudessa. Yhä useampi kertoo uskovansa esimerkiksi henkimeedioihin ja kanavointiin. Näihin uskovien nuorten miesten määrä kasvoi neljässä vuodessa 16 prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi uskontotieteilijä Jussi Sohlbergin artikkelista, joka ilmestyi tammikuussa julkaistussa kirjassa Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Uushenkisten uskomusten kannatus ei ole Sohlbergin mukaan tasaista, vaan tämänpuoleisiin teemoihin painottuvia uushenkisiä uskomuksia kannatetaan laajemmin kuin sellaisia, joihin liittyy usko yliluonnolliseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

– Kiinnostavaa on, että selkeä kasvusuuntaus painottuu nuorempiin sukupolviin ja näkyy myös nuorten miesten kohdalla, hän sanoo. UUSIMPIEN GALLUP ECCLESIASTICA -kyselyjen vastaajat ottivat kantaa uushenkisyydelle tyypillisiin väitteisiin. Vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä nuorimmat ikäluokat kannattivat laajasti väitettä, jonka mukaan ”on olemassa näkymättömiä maailmoja ja olentoja, jotka vaikuttavat meidän maailmassamme”. 15–29-vuotiaista miehistä kaksi viidesosaa oli väitteestä täysin tai osittain samaa mieltä. Myös 30–39-vuotiaiden parissa näkymättömien maailmojen ja olentojen vaikutuksiin uskovien osuus oli lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2015. Sohlbergin mukaan tämän kysymyksen vastauksissa voi näkyä uushenkisten uskomusten lisäksi myös usko kristillisiin oppeihin. Toinen väite mittasi uskoa kanavointiin, joka on new age -henkisyydessä yleinen ilmiö. Vastaajilta kysyttiin kantaa väittämään, jonka mukaan ”henkimeediot ja kanavoijat voivat välittää meille tietoa näkymättömästä maailmasta”.

UUSHENKISYYDESSÄ KESKEISTÄ on ajatus ihmisen aidosta sisimmästä, joka hänen tulisi löytää. Ajatuksen kannatusta kyselytutkimukset mittasivat väitteellä, jonka mukaan ”jokaisen ihmisen tulisi löytää oma tiensä sisimpäänsä luottaen, vaikka tulisi torjutuksi yhteiskunnassa”. Väitettä kannattivat tasaisen vahvasti kaikki ikäryhmät, eikä miesten ja naisten välillä ollut merkittävää eroa. Vuonna 2019 miehistä 58 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä. Myös tämän väitteen kannatus oli kasvanut eniten 15–29-vuotiaiden joukossa. Nuorten ikäluokkien suhde uskontoon on voimakkaassa murroksessa, mikä näkyy myös kristillisestä jumalauskosta kysyttäessä. Esimerkiksi vuoden 2018 Social Survey Programme -tutkimuksessa 25–34-vuotiaista miehistä 22 prosenttia ja naisista 29 prosenttia kertoi luopuneensa uskosta Jumalaan. Vastaavasti kahdeksan prosenttia samasta ikäluokasta ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan. Sohlbergin mukaan kyse ei ole vain joko–taimuutoksesta, jossa uushenkiset uskomukset tulisivat kristillisen uskon tilalle. – Kyse ei ole siirtymästä, jossa jokin uskomusjärjestelmä korvaisi toisen, vaan kasvavasta mielenkiinnosta uushenkisiä uskomuksia kohtaan ja samalla katsomusten ja uskontojen kentän moninaistumisesta. Ihmiset ammentavat omaan katsomukseensa pieniäkin elementtejä erilaisista perinteistä, hän sanoo. TUTKIJAT SELITTÄVÄT uushenkisten uskomusten yleistymistä vaihtoehtoisen henkisyyden virtauksilla, jotka ovat levinneet länsimaissa 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Suomeen nämä virtaukset tulivat 1970-luvun alussa, kun muun muassa Oraansuojelijat ja Rajatiedon yhteistyö -yhdistys levittivät vastakulttuurisia ajatuksia. Laajempaa näkyvyyttä uushenkisyys sai seuraavilla vuosikymmenillä. Tutkimusartikkelissaan Sohlberg valottaa myös uushenkisten ideoiden leviämistapaa, jota uskontotutkijat kutsuvat okkulttuuriksi. Termi ei kuvaa okkultismia tai esoteriaa sinänsä vaan erilaisten yliluonnollisuuteen, paranormaaliin, henkisyyteen ja salaliittoihin liittyvien ajatusten leviämistä erityisesti populaarikulttuurin kuten kirjallisuuden, elokuvien ja tv-sarjojen kautta. – Okkulttuurista vaikutusta on nähty erityisesti fantasian ja kauhun lajityypeissä. Esimerkkejä tästä ovat Yhdeksäs portti -elokuva, Matrix-elokuvat sekä tv-sarjat Paranormal Activity ja X-Files. Kirjailijoista tässä yhteydessä voisi mainita Dan Brownin ja Heikki Kännön. Okkulttuurinen vaikutus näkyy myös suomalaisessa kuvataiteessa, Sohlberg sanoo. ■ Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI Mustikka ja sianpuolukka sopivat couperosa-iholle Sianpuolukan arbutiini on erityisen hyvä raakaaine couperosaan taipuvaiselle iholle, koska se vahvistaa ohutta ihoa ja pintaverisuonten seinämiä. Mustikka suojaa ihoa ulkoisilta rasituksilta ja lievittää tulehduksia. Lisäksi mustikka parantaa ihon kollageenin elastisuutta kiinteyttäen ihoa.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA? Relaxant® Lihastenrentouttaja Nopeuttaa lihasten palautumista ja on tehokas apu niin aktiiviurheilijoiden ja -liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa. Auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin. Sopii myös lasten kasvukipuihin.

Relaxant® Jalkavoide Laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja. Voide helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja. Jalkavoide myös lämmittää palelevat jalat.

kauppa.detria.fi

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä kauppa.detria.fi

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

LÄHEISISTÄ

-JAKO

AUTOSSA TAVAROILLE

OIKUTTELEE

VAIKUTELMA

FUTISTÄHTI RISKI

INNOTON

NYKYLAITTEISSA?

UKRAINASSA

OLUEN PANOON

TYHJÄNPÄIVÄISYYKSIÄ

POHJUSTAMISTA KIRJALLISUUTTA UUDISTANUT AUSTEN

laduillekin FRANKFURTIN HALKI

PÄÄKAUPUNKI

AUKIO AURINGONNOUSUN SUUNNASSA

POHJATTOMAT S REHTORIN TAHPITÄTO MÄ

TOISAALLE

TORIT

TÄYTELÄINEN

TAULU

JEESAAMISTA ANTTI

RAJOITTAA HAAPANIEMI

HARALDIN ISÄ

-PAITA

MUUTAMAT

IRLANTIA -JUNA BAGDADIN NEITO

KARSIA

ARPONEN KATAINEN

KÄRSIÄ

-TUOLI

-I

URBAANEJA MENESTYJIÄ

-KONE

-KATARRI

SAUDIEN RAHA

- MADRID SIIRAPPIMAISIA

SULAA PIAN

NAARASVUOHIA

KIMIN LEMPINIMI

UNKURI

NORJAN LAPPI

LAINALLA

OKSANEN

TUNTUMA

A L

U OSAVALTIO

LEEVE -VESI FER- RATRANTE KETA

SOPIA

HIIREN VERBI

-SIENI

AVUSTUSJÄRJESTÖ

pakkasella

jako

TÄMÄN TÄSTÄ

EDESMENNYT RAUHANPIISPA

HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ!

VALTI- MAOIDEN VÄLILLÄ TALA

KANTAPÄÄSTÄ TUTTU

harhaa

NÄYTTELIJÄ SEYFRIED

KUIVATTUJA ASIKAINEN TOISTAMISEEN

JÄÄN TÄHÄN!

A N

TOIMI- KORKEAKOULU TUK- PELSIA KONEN

EXPRESSA HAULIKOLLA

TAKAOSIA AHTISAARI

YLITETTÄVÄ

SIIHEN TYYLIIN

MON- Y V TAND

KIMMO S

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

-vuosi

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Mielipide

Vielä oikeuden mukaisuudesta

Rakastu elämään

Anja Lappalainen mielen herhiläisten asianajaja, 90 v Helsinki

Tutustukaa verkkosisältöön LUIN KIRKKO JA KAUPUNKI -lehdestä kiinnostavan jutun kuvapäiväkirjoista ja sen innoittamana siirryin lehden verkkosivuille katsomaan, miten kuvat syntyvät. Tuon videon lisäksi löysin paljon upeaa ja juuri verkon ehdoilla tehtyä sisältöä. Nyt on todella oivallettu verkon mahdollisuudet eikä vain siirretty lehden juttuja luettavaksi. Kuuntelin kelttiläisiä rukouksia ja monta päätoimittajan ääneen ajat-

MARTTA-KAISA VIRTA

IHANKO TODELLA kaikki on hyvää? ”Sangen hyvää”, sanoo Luoja luodustaan, kaikesta (1. Moos. 1:9–31). Käärme kavaluuksineen, ihminen ilkeyksineen, kateus, kauna, koppavuus, viha ja muut mielen herhiläiset. Kaikkiko hyvää? Ennakkoluuloton kurkistus omaan pimeään lupaa yllättävää tulosta. Tämä on positiivinen tulosvaroitus. Ihmisen ylitajunta ilmoittaa hyvän, alitajunta sen, mikä ei ole hyvää. Ylitajunnan sana on selkeä ja suora. Ylitajunnan syvissä syövereissä toimii vain salaviisaus – ja herhiläisten apu. Alitajuiset ohjaavat meitä ylitajuiseen ymmärrykseen varoittamalla virikkeillään eihyvästä. Näemme kuitenkin herhiläiset pahan agentteina, ja varoitus välittyy helposti yllykkeenä tehdä ei-hyvää. Tottumus kävelee kevyesti tahdon yli, mutta tahto torkkuu. Kaksikasvoisilla viesteillään herhiläiset herättelevät tahtoa. Meillä on syytä olla kiitollisia herhiläisille kehitysavusta! Mielen herhiläiset kuuluvat ehdottomasti kategoriaan ”sangen hyvää”. Asenteemme mielen herhiläisiin huutaa muutosta. Asenteen muuttuminen positiiviseksi avaa silmät elämisen mielekkyydelle. Yhdessä kiitollisuuden kanssa se synnyttää elämän rakastajan. Elämän rakastaja on utelias, peloton ja nöyrä. Elämän rakastaja elää sovussa todellisuutensa kanssa. Elämän rakastaja on kotona maailmankaikkeudessa.

Ehdotettujen uusien hautaustapojen ympäristöystävällisyys on kyseenalaista ARTIKKELISSANNE ESITELTIIN MAHDOLLISIA uusia hautaustapoja (K&k 10.2.). En ota kantaa ehdotettujen hautaustapojen eettisyyteen, vaan arvioin niiden toimivuutta ainoastaan ympäristönäkökulmasta. Vesituhkauksessa ihmisen pehmytkudoksista syntyvää lientä ei voi sellaisenaan käyttää. Se pitäisi ensin kypsyttää kompostoimalla. Jos liemi lasketaan viemäriin, ihmisen kudokset päätyvät ihmisulosteiden kanssa puhdistamon tuottamaan multaan. Kummassakaan tapauksessa yksikään maatila tai puutarha ei suostuisi sitä käyttämään asiakaskadon pelossa. Hiilijalanjälkeä kertyy laitteiden valmistuksesta ja keittämisestä; ei tosin niin paljon kuin vielä älyttömämmässä pakastekuivauksessa. Kuvassa esitetty laitteisto ei ole kompostori vaan mädättämö, jossa prosessi tapahtuu anaerobisesti mätänemällä ja jossa syntyy metaania, joka käytetään hyödyksi. Suomen oloissa laitosta jouduttaisiin lämmittämään sähköllä, joten laitos tuskin koskaan ehtisi kompensoida sen rakentamisesta ja käytöstä syntynyttä hiilijalanjälkeä. Ympäristön kannalta järkevintä olisi rakentaa krematorioihin tehokas lämmön talteenotto. Sitä muuten eräässä isossa kaupungissa ehdotettiin, mutta kirkkoherra esti hankkeen. Olisi kuulemma ollut epäeettistä käyttää tuhkauksen lämpöä kotien lämmitykseen.

Matti Hilli Vantaa

telua. Entä Tommi Korpelan Minuutissa mystikoksi -sarja, ihania ajatuksia. Kaikki loistavasti toteutettuja! Kurkkikaa te muutkin verkkome-

diaa. Lehti on vain pieni lisä tällaiseen verkkosisältöön.

Eija Lehtomäki Helsinki

VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄ on tehnyt linjakkaan päätöksen lähetysjärjestöjen tukemisesta. Johanna Korhosella oli kuitenkin kummallisia näkemyksiä oikeudenmukaisesta päätöksenteosta (K&k 24.2.) Jutussa puhuttiin kirkon ja seurakuntayhtymän varoista ikään kuin kirkon rahakasasta, vaikka tulot koostuvat pääosin verotuotoista eli jäsenmaksuista. Niitä maksavat muun muassa kaikkien lähetysjärjestöjen kannattajat. Korhonen näkee maksamansa ”merkittävän summan” kirkollisveroja antavan hänelle oikeuden esiintyä kaikkien seurakunnan jäsenten edustajana ja samalla vähätellä suoraan valtuuston enemmistön näkemystä. Tällaisia päätöksentekojärjestelmiä löytyy idän suunnalta. Puoluetukeakaan ei jaeta verovaroista vain niille, joilla on ”oikeat mielipiteet”. Toivoisin myös Helsingin valtuuston lopulta korjaavan syrjivän päätöksensä. Tunnen lähetystyökokemukseni kautta hyvin lähettejä monista järjestöistä. Poikkeuksetta heille kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Tämä näkemys on sisäistynyt vaikeissa olosuhteissa vietettyjen vuosien aikana. He ymmärtävät lähetystyön tehtävän Jeesuksen antaman lähetyskäskyn ja kansainvälisen diakonian kautta. Elämä lähetyskentillä on ihan jotain muuta kuin Suomen kirkkovaltuustoissa!

Esa Ahonen yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, Helsinki

Sana kirkkoherra on käännösvirhe LUIN ILTA-SANOMISTA, että kirkkoherra-nimitys halutaan muuttaa sukupuolineutraaliksi. Muistan jo kouluajoiltani 1960-luvulta, että kirkkoherra on käännösvirhe ruotsin kyrkoherdesanasta. Se on sanatarkasti käännettynä kirkkopaimen eli sana on sukupuolineutraali. Ei liene vaikeaa löytää suomen kieleen sopivaa vastinetta.

Kirsti Karppinen Turku

MIELIPITEITÄ JA KOLUMNEJA julkaistaan verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Lisää keskustelua esimerkiksi Ukrainan sodasta ja kristinuskosta Facebookissa: www.facebook.com/Kirkkojakaupunki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Hautauspalveluja

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS norm. 650 esi ote opr kok an Ylä- tai alaleu

Siivouspalveluja

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA SOITA JA VARAA

050 5533 050 Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti. Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Adressit

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunan pesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. P. 040 850 9206.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi 24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Ostetaan asuntoja Hei, etsin pientä asuntoa Helsingistä. Arkkitehti ja häävalokuvaaja. P. 050 590 7471

Paikkoja avoinna

Vuokrata halutaan Sisäsiisti luottokelpoinen 29v mies etsii kohtuu hintaista kotia metron varrelta. 044 578 2419

Vill du göra skillnad? Sök diakonisommarvikariatet i Esbo svenska församling 9.5-9.9 eller enligt överenskommelse. Studerande tas i beaktande. Ledande diakoniarbetare Taina Sandberg 040-5471856 taina.sandberg@evl.fi ger mer information. Ansök 2-31.3.2022 via tillämpningen KirkkoHR. Annonsen i sin helhet: esboforsamlingar.fi/information-kansli/jobb

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY

Tilaisuuksia

Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Palveluja halutaan Hoitotyötä kanssa-asujana Haussa elämänkokemusta omaava hoitoalan osaaja olemaan tarvit taessa apuna myös öisin. Asuminen järjestetty. Palkka/työnkuva neuvoteltavissa. 040 551 4343 ihanahoito@gmail.com

Palveluja tarjotaan Kaipaako taulu kehystystä? Kamiter-Ars Oy

Puhelin: 050-3574766 tiina.tainio@kartiina.fi www.kamiter.fi

Harjutori 10, 00500 Helsinki Avoinna: Ti-Pe 10-17 La 11-14, Su-Ma suljettu

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy Nyt on hyvä aika myydä asunto. Ota yhteyttä! ELEGANCE Kiinteistönvälitys Elegance Oy LKV, Eiranranta 5, 00150 Helsinki

Tapahtumia

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

SEMINAAREJA JA RYHMIÄ VALKONAUHASSA

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kotivara-seminaari la 19.3. alk. klo 11:00 ja Katurauha seKä turvallinen KaupunKi -seminaari la 2.4. alk. kello 11:00 / Bulevardi 15 C 32 / Valkonauha Helsingin Valkonauha-Vita Bandet i Helsingfors ry. Kouluttaja poliisi Hannele Kivikoski. Maksuton, kahvitarjoilu. Ilm. 09 1351 268 / toimistoaikana. Järjestelyt yhdessä STEP-opintokeskuksen kanssa. www.suomenvalkonauhaliitto, www.helsinginvalkonauha.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

ESIRUKOUSILTA ti 22.3 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Ulf Emeleus, Ronny Thylin, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo14.30–16.30, ke klo18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Illat joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Kaikki rakennustyöt 40 v. kok. Sisäremontit, kylpyhuone- ja keittiöremontit. Myös kattotyöt, vuodot, peltikatot, huopakatot, lumenpudotus. Espoon Talotyö Oy 045 7876 3561 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi

Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

ke 9.3. klo 19 Körttikodin seurat. pe-su 11.-13.3. klo 14-18 taidenäyttely Seuratuvalla H-Y:n nrso-työlle, J. Saari 75. su 13.3. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3, Vantaa. klo 16 Jaakko Saari 75 -seurat Seuratuvalla. klo 17 Virsiä ja Siionin virsiä Pihlajamäen kko, Liusket. 1, Hki; P-Hki vuosikok. klo 18. klo 18 seurat Oliivi-Sali, Vanha kko, Kirkkot. 2, Järvenpää. ti 15.3. klo 18.30 seurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. su 20.3. klo 10 kirkkopyhä P. Laurin kko, Kirkkok. 1, Lohja; saarna A. Majuri. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ti 22.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, H-C Daniel; Salomonk. 1 D, 2. krs. ke 23.3. klo 18 seurat Vehkojan srkkesk., Yli-Anttilant. 3, Hyvinkää. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1a A 3, 3. krs. TARKISTA www.h-y.fi/tapahtumakalenteri tai oma srk. KYSY aluesiht. 0400 8822 51.

Rakennusala

Muutosten ja ristipaineiden keskellä elävä, iältään noin +45–59-vuotias nainen! Sinulle voimaantumisryhmä alk.21.4. klo 18:30 torstaisin, Liisankatu 27 A 3 / Suomen Valkonauhaliitto. Ohjaa sos.psykologi Riitta Raatejärvi. Hinta 50 eur /8 krt. Kysy muidenkin ryhmien vapaita paikkoja!

Perinteistä mittatilauskehystystä vuodesta 1982, taiteilija-ateljee Kehystämme pieniä ja keskikokoisia teoksia, max n. 100 x 100 cm Lisäpalveluna nouto ja kotiinkuljetus

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

www.mrautanen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Harras hetki

Opiskeluaikana avantouinnin aloittanut Elina Mäkinen, 28, on menestynyt hyvin useissa jääuinnin MM‑kisoissa. Hän on uinut ensimmäisenä suomalaisena jäämailin. Talvisin Mäkinen pulahtaa avantoon päivittäin joko Helsingissä tai Pohjois‑Suomessa, jossa hän asuu osan talvesta. Uinti‑ reissuillaan hän kuvaa suosittuja Tiktok‑videoita.

Jäämaileri nauttii avannosta Elina Mäkinen on ensimmäinen suomalainen, joka on uinut jäämailin eli 1,6 kilometriä alle viisiasteisessa vedessä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

ntinen kilpauimari Elina Mäkinen innostui avantouinnista kymmenen vuotta sitten opiskellessaan vero-oikeutta Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Lajia ehdotti hänen avantouintia pitkään harrasta-

nut äitinsä. Hyiseen avantoon pulahtaminen tuntui Mäkisestä heti omalta jutulta. Hän huomasi, että keskittymällä liikkumiseen hän pystyi sulkemaan kehostaan kylmän puraisun, ja samalla mieli tyhjeni kaikesta hälystä. Se rauhoitti häntä opiskelukiireiden keskellä. Mäkisestä tuntui myös mahtavalta olla keskellä luontoa ja katsella talvisia maisemia. Samalla hän tutustui uusiin ihmisiin, ja hänelle muodostuikin Joensuussa oma avantoperheensä. Mäkinen on kokenut vuosien varrella myös avantouinnin virkistys- ja terveysvaikutukset, sillä se parantaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Hän ei ole juurikaan kärsinyt flunssista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

KILPAUIMARITAUSTA VAIKUTTI siten, että Elina Mäkinen alkoi käydä jääuintikisoissa eri puolilla maailmaa. Hän on osallistunut kahden vuoden välein järjestettäviin MM-kisoihin ja voittanut niissä useamman kultamitalin. Korona-aika on vaikeuttanut kisojen järjestämistä. Viimeksi Mäkinen osallistui vuonna 2020 Sloveniassa järjestettyihin MM-kisoihin ja sai kultaa perhosuinnissa. Erityisen kova saavutus on se, kun Mäkinen vuonna 2017 ui Pohjois-Irlannissa jäämailin, joka on 1,6 kilometriä. Hän oli silloin ensimmäisen jäämailin uinut suomalainen. Hänen aikansa hyisessä vedessä oli 26 minuuttia 19 sekuntia. Nyt hän ei ole Suomessa enää ainoa lajissaan, sillä hänen Antti-veljensä on myös uinut jäämailin. Koko maailmassa tähän pystyneitä on Mäkisen arvion mukaan alle 300. NYKYÄÄN HELSINGISSÄ asuva 28-vuotias Elina Mäkinen käy talvisin avannossa päivittäin. Se on hänelle kätevää, sillä hänen työpaikkansa vieressä Salmisaaressa on avanto. Hänellä on uimapuku aina töissä mukana, ja välillä verokonsulttina työskentelevä Mäkinen houkuttelee avantoon myös työkavereitaan. Toinen Mäkisen suosikkitalviuintipaikka on Lauttasaaressa sijaitse Humaus, jossa on kaunis ranta ja hyvät pukukopit. Aina, kun on mahdollista, hän kokeilee uusia avantouintipaikkoja.

Hän on uinut paljon avannoissa pohjoisessa Suomessa, jossa hän asuu kokkimiehensä kanssa osan talvesta. Ulkomailla puolestaan suuri elämys on ollut Venäjän Baikal-järvessä uiminen.

”

Keskittymällä liikkumiseen pystyy sulkemaan kehosta kylmän puraisun, ja samalla mieli tyhjenee kaikesta hälystä. Avantouimiseen kuuluu Mäkisellä kiinteästi videokuvaaminen. Hän haluaa tuoda näin esiin avantouimisen hienoutta ja suomalaisen luonnon kauneutta. Mäkisen Tiktok-videoilla on 1,4 miljoonaa seuraajaa eri puolilla maailmaa. Suurin yksittäisen videon katselumäärä on ollut 75 miljoonaa. ■

Hyvää pyhää

13.3.

Päivän evankeliumi (Matt. 15:21–28) kertoo naisesta, joka pyytää Jeesukselta apua tyttärelleen.

Maa paljastuu ”MAALISKUU JO MAATA NÄYTTÄÄ, tiet tukkii, ojat täyttää”, sanoo suomalainen sanaparsi. Maaliskuussa vietetään paaston aikaa ja odotetaan kevään pikkuhiljaa koittavan. Maa alkaa tulla esiin lumen ja jään alta. Kuukausi on todennäköisesti saanut nimensä tästä, sillä maalis-sanan on arveltu juontuvan maa-sanasta. NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Luota kaikesta huolimatta

ätä ei lue lakia. Ihmisen hätä ylittää kaikki rajat. Jumalakaan ei rajoista välitä. Hän katsoo syvemmälle. Eikä ahdistavassa tilanteessa oleva ajattele, että jonkun toisen hätä olisi hänen hätäänsä tärkeämpi. Tästä muistuttaa meitä tuntematon kanaanilainen nainen. Evankelista Matteus kuvaa, kuinka nainen kulkee huutaen Jeesuksen ja tämän oppilaiden perässä. Hän on hädissään tyttärensä vuoksi, jonka mieli on järkkynyt. Nainen on valmis tekemään tyttärensä vuoksi kaikkensa. Hän pyytää apua. Menemällä Jeesuksen luokse hän häpeämättä rikkoo tuon ajan miehen ja naisen sekä juutalaisen ja ei-juutalaisen välisiä sosiaalisia ja kulttuurisia rajoja. Hädissään olevien avunpyynnöt rikkovat aina rajoja. Ne vaativat meitä pysähtymään ja kuuntelemaan.

Se ei ole yksinkertaista. Senkin kertomuksesta voi kuulla. Jeesuksen oppilaat tahtovat päästä naisesta eroon. Eikä Jeesuskaan vastaa hänelle mitään vaan yrittää torjua hänet. Nainen ei luovuta. Hänen sydämensä sanoo, että hänellä on oikeus tulla kuulluksi. Maahan heittäytyen hän vetoaa Jeesukseen tälle psalmeista tutulla rukouksella: ”Herra, auta minua.” Äidinvaiston sanelemalla viisaudella ja sinnikkyydellä hän saa lopulta Jeesuksen muuttamaan mielensä. Nainen luotti kaikista vastuksista huolimatta. Hänellä ei ollut muuta kuin tuo luottamus, jota Jeesus kutsui ”suureksi uskoksi”. Muuta meillä kenelläkään ei lopulta ole. Rukousta kantaa luottamus – eikä se oikeastaan kaipaa eteensä mitään laatusanoja. Se, jolla on ”suuri usko”, ei sitä itse näe. Sen näkee vain uskon sytyttäjä.

Huokaus ahdistuksen keskellä ”Herra, auta minua” on lyhyt ja ytimekäs rukoushuokaus. Siihen saat tarttua hädän hetkellä. Sitä voit rukoilla ahdistuksen keskellä. Sitä hiljaa toistamalla rauhoitat sisimpäsi ja jätät asiasi sinua suuremman haltuun. Se on ikiaikainen sielun huokaus, rukouksen syvävirta.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

”

Ajattelen, että Jumala on ikään kuin managerini ja pitää huolen siitä, että jos jokin tehtävä minulle kuuluu, se minulle tulee. Minun ei tarvitse kilpailla, ylisuorittaa tai käyttää kyynärpäitä. BLOGGAAJA, TEOLOGI HANNA KIVISALO S. 6

PANDEMIA ON KOETELLUT LAPSIA JA NUORIA SUOMESSA JA MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA. ANNA NUORILLE TULEVAISUUS – LAHJOITA YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN OSOITTEESSA YHTEISVASTUU.FI, TEKSTAA APU20 (20 €) NUMEROON 16588 TAI LAHJOITA VALITSEMASI SUMMA MOBILEPAYLLA NUMEROON 85050. #lahjoitamullehuominen #yhteisvastuu2022 Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126.

10.3.2022 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Lännen sankarit Pitäjänmäen kirkolla on avautunut diakoninen kauppa, jossa voi tehdä ostoksia rahatta, kertovat diakonit Pia Saarela ja Olga Nurminen s. 2

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat: Venäjän hyökkäys on rikos ja synti s. 4

Kirkko ja kaupungin Menokone näyttää seurakuntien tapahtumat s. 4

Kaupassa saa valita itse Pitäjänmäen kirkolla toimii erikoinen kauppa. Asiakkaat tulevat sinne ajanvarauksella eikä hintoja näy missään, ei myöskään maksupäätettä. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

ämä pikkuruinen kauppa, nimeltään Kauppa, on keskeinen osa tammikuun alussa avattua Lännen Varustamoa. Hyllyt on pakattu täyteen tavaraa. Valikoima on yllättävä: hernekeittopurkkien ja gluteenittomien luomukaurahiutaleiden lisäksi löytyy muun muassa sinappia, makaronia, kananmunia, piparkakkuja, vaippoja, vessaharjoja, suuvettä, parhaat päivänsä nähneitä limejä ja tuoretta inkivääriä. Jääkaapissa on kylmätuotteita, joiden parasta ennen -päiväys on käsillä, sekä hieman hedelmiä ja vihanneksia. – Saamme kaikki tuotteet Stadin Safkasta, joka on Helsingin kaupungin ja seurakuntien hävikkiruokaterminaali, kertovat Lännen Varustamon projektikoordinaattorit Olga Nurminen ja Pia Saarela. He molemmat ovat diakoneja. Tämä on neljän seurakunnan, Pitäjänmäen, Kannelmäen, Haagan ja Munkkiniemen, yhteinen vuoden kestävä hanke. Lähtökohtana oli Pitäjänmäen seurakunnan pieni ruokapankki eli ruokavarasto, josta diakonian asiakkaat saattoivat saada kassillisen mukaansa tilapäisenä apuna. – Huomasimme, että ihmiset toivoivat saavansa vaikuttaa kassin sisältöön eli valita tuotteita. Siitä lähti idea diakonisesta kaupasta, kertoo Nurminen. Tampereella sellainen toimii jo, ja Jyväskylään on tulossa kauppa. Hankkeen vahvana tukena toimiva Pitäjänmäen kirkkoherra Maika Vuori sanoo, että Lännen Varustamo on villi konsepti, joka on noussut paikallisesta tarpeesta. Nyt testataan eri tapoja toimia. KAHDEN KUUKAUDEN aikana länsihelsinkiläiset ovat löytäneet Kaupan. He tulevat käymään ajanvarauksella, jotta jokainen saa oman rauhan ja yksityisyyden pienessä tilassa. Useimmat haluavat myös jutella. Sillä, kuten Pia Saarela sanoo, Kauppa on vain työväline. Monesti ihmisen tarve on jokin muukin kuin kassillinen ruokaa. Ennen pitkää löytyy asioita, joille voisi tehdä jotakin, olipa auttava taho sitten oman seurakunnan diakonia, raha-asioiden neuvonta Rari, Kela tai sosiaalitoimi. KÄVIJÄN EI tarvitse todistaa olevansa vähävarainen. Häneltä kysytään etunimi ja asuinalue, ja tiedot välitetään oman alueen diakoniatyöntekijälle. ”Jos te tietäisitte, mitä olen tehnyt, te ette puhuisi minulle”, sanoi yksi kävijä. Mutta koulute-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2022

”

Olemme ikään kuin perhe, joka käy samalla jääkaapilla. DIAKONI PIA SAARELA

tut, vaitiolovelvolliset diakoniatyöntekijät kyllä juttelevat eivätkä niinkään valvo, mitä ihmiset keräävät kassiinsa. ”Minut on otettu täällä avosylin vastaan”, kommentoi toinen. ”Tämä on pienituloisten ihmisten onnenmaa”, sanoi toinen. Moni on alkanut itkeä – liikutuksesta tai helpotuksesta. ”Tämä on rukousvastaus”, totesi yksi kävijä. On ihmisiä, jotka vievät huonojalkaiselle naapurille ruokaa. Tai tuovat aran naapurin seuraavalla kerralla mukanaan Kauppaan. Sitten on nii-

Matteuksenkirkon Waste&Feast -ravintolassa pääsee jälleen istumaan alas ja nauttimaan lämpimän aterian kahdella eurolla, samoin Malmilla.

Apua & tukea

Varustamo on kahvila, kauppa, kirkko, tapaamispaikka ja työpaja Helsingistä löytyy neljä seurakuntien ylläpitämää Varustamoa: Pitäjänmäeltä, Hermannista, Malmilta ja Itäkeskuksen Matteuksenkirkolta. Pia Saarela (vas.) ja Olga Nurminen ovat Lännen Varustamon päälliköt ja ainoat työntekijät.

tä, jotka haluavat antaa jotain takaisin, kun vaikea aika on ohi. Tai haluavat muuten vain toimia Kaupan hyväksi. – Kaupalla toimii monta vapaaehtoista, kuten autokuski, somistaja ja laatikon roudaaja. Jotkut rukoilevat Kaupan puolesta. Yksi lännen sankari toi polkupyörän, ja sillä me pystymme viemään ruokakasseja muutamalle pyörätuolin käyttäjälle, Nurminen kertoo. – Meillä ei ole ”asiakkaita”. On vain ihmisiä, kävijöitä, tyyppejä – lännen sankareita kaikki. Olemme ikään kuin perhe, joka käy samalla jääkaapilla, Saarela kuvaa. Jääkaapilla käyvät myös esimerkiksi seurakunnan ekavauvakerholaiset ja nuoret aikuiset. Yhteistyöverkostoon kuuluvat Stadin Safkan ohella neljän seurakunnan työntekijät, Länsi-Helsingin jalkautuva sosiaalityö, D-asema ja Diakonia-ammattikorkeakoulu, muiden muassa. ■ Lännen Varustamo p. 040 547 3427. Kaupan kuulumisia voi seurata Instagramissa #lannenvarustamo

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

arustamojen toiminta on niin monimuotoista, että sitä on vaikea kuvailla yhdellä lauseella. Yritetään kuitenkin. – Kukin Varustamo on matalan kynnyksen paikka; alusta, jossa eri toimijat voivat tehdä työtä ihmisten ja yhteisöjen hyväksi, luonnehtii Varustamojen projektipäällikkö Mare Kinanen. Jokaisella on omat erityispiirteensä, mutta yhteistä Hermannille, Malmille ja Matteukselle on Waste&Feast -hävikkiruokailu, jonka ympärille on syntynyt monenlaista muuta. MALMILLA ja Matteuksenkirkolla valmistetaan päivittäin lounasta. Työssä on nuoria työkokeilijoita ja -harjoittelijoita. Keittiöt toimivat nuorten työpajaperiaatteella tiiviissä yhteistyössä muun muassa Stadin ammattiopiston kanssa. Malmin Varustamon keittiövastaava on kaupungin työntekijä, ja Matteuksessa toimii kaupungin työvalmentaja sekä seurakuntien erityisnuorisotyön keskus Snellu.

Malmin Varustamossa on toimintaa perheille, esimerkiksi isäjengi ja taaperotupa. Hermannin Varustamo (entinen Diakoniatalo) on perinteisesti ollut etenkin asunnottomien ja paperittomien oma paikka, mutta nyt on ovet avattu muillekin. Lounaskahvilan lisäksi siellä on pidetty päihteettömiä musiikki-iltoja. Sininauhaliiton neuvoja käy opastamassa digiasioissa kerran viikossa. Miksi Varustamoja lähdettiin alun perin perustamaan? Jokainen seurakuntahan tekee diakoniatyötä, ja myös seurakuntayhtymässä on tehty yhteistä diakoniaa. – Se on pitkä tarina! Kinanen toteaa. Juuret löytyvät kuitenkin kuuden vuoden takaa seurakuntayhtymän suuresta muutosja säästöohjelmasta, joka tunnettiin nimellä Toimintakulttuurin muutos. TYÖNTEKIJÖIDEN ja luottamushenkilöiden pohdinnoista syntyi kahdeksan kehityshanketta, joista Mare Kinasen luotsaama Waste&Feast oli yksi. Unelmana oli saada Helsinkiin yhteisiä paikkoja, joissa voitaisiin tehdä ja toimia yhdessä ja tarjota apua monenlaisiin elämäntilanteisiin. Nyt niitä on neljä. Koko ajan viriää uutta toimintaa. Varustamoissa voi myös testata asioita ja luopua niistä, jotka eivät toimi. Keväällä Malmin Varustamo alkaa tarjota tettipaikkoja erityisnuorille, kuten kehitysvammaisille yläkoululaisille. Kahviloihin haetaan myös vapaaehtoisia. ■ helsinginseurakunnat.fi/varustamo Ystäväksi yksinäiselle – vapaaehtoiskoulutus 22.3. klo 17–19.30 Matteuksenkirkolla. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2022

Seurakunnat ovat iso tapahtumatuottaja Kirkko ja kaupungin menokoneesta löytyy noin 10 000 tapahtumaa, vaikka takana ovat koronasulut. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

Satatuhatta euroa Ukrainaan Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti myöntää Kirkon Ulkomaanavun kautta 100 000 euroa kriisiapua Ukrainan sodasta kärsiville. – Hyökkäyssotaa pakenevat ukrainalaiset tarvitsevat kipeästi apua. Tämä apu on yksi konkreettinen keino tukea sodan uhreja seurakuntien jäsenten maksamilla kirkollisverovaroilla, sanoo yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Jukka Pakarinen.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2022

VILLE PALONEN

Sodan jalkoihin jääneet ukrainalaiset tarvitsevat kiireesti suojaa, ruoka-apua ja perustarvikkeita. Tunnetut avustusjärjestöt, kuten Kirkon Ulkomaanapu, pystyvät toimittamaan avun luotettavasti perille. Sota on herättänyt suomalaisissa ennennäkemättömän halun auttaa. Helsingin seurakuntien viimeviikkoinen lipaskeräys kaupungin kaduilla tuotti kymmeniä tuhansia euroja. Pelkästään Kallion seurakunnan lippaisiin kertyi päivän aikana noin 4 000 euroa. Helsingissä on 20 seurakuntaa.

Diakonian päällikkö Asta Turtiainen Helsingin seurakuntayhtymästä kertoo, että Venäjän Ukrainassa aloittama sota ja sen tuoma hätä koskettavat ihmisiä. – Kaikki ymmärrämme, mistä on kyse. Keräyksellä on avun lisäksi toinenkin viesti eli se, mikä on Euroopan yhteinen viesti: olemme Ukrainan tukena, Turtiainen kiteyttää. Helsingin seurakunnissa selvitellään myös tilojen antamista pakolaisten hätämajoitukseen. Tiloja voisi olla 500–1 000 henkilön majoittamiseen.

Myös Kirkon Ulkomaanavun lipaskeräys näkyy katukuvassa. Rahat suunnataan Ukrainan sodan uhreille ja pakolaisille.

entistä enemmän seurakuntalaisten kanssa. Mietimme myös, onko kaikkea pakko järjestää aina itse ja omissa tiloissa ja ennen kaikkea, miten tilaisuudet vastaavat ihmisten tarpeeseen, Pöntinen sanoo. – Olemme korona-aikana oppineet toimimaan myös verkossa, ja sitä jatketaan tulevaisuudessakin. Vaikka ihmiset ovat koronan jälkeen varovaisia, toiminta elpyy. Mikään ei poista kasvokkain tapahtuvien kohtaamista merkitystä, ja tämä näkyy tilaisuuksiin tulevien reaktioista, hän jatkaa.

”

MIKÄÄN EI POISTA KASVOKKAIN TAPAHTUVIEN KOHTAAMISTA MERKITYSTÄ. HANNU PÖNTINEN

eurakuntien toiminta on elpymässä koronarajoitusten jälkeen. Kirkko ja kaupungin verkkosivujen uudessa menokoneessa, josta löytyvät kaikki pääkaupunkiseudun 35 seurakunnan tapahtumat, on nyt noin 10 000 tapahtumaa. Näistä noin 2 800 toteutuu lähimmän kuukauden aikana, ja loput tapahtumat ulottuvat pidemmälle aikavälille. Vantaankosken seurakunnan kirkkoherran Hannu Pöntisen mukaan suuri määrä kertoo siitä, että seurakunnat ovat melkoinen tapahtumatuottaja. – Samalla sanon, että esimerkiksi meillä tapahtumia pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan

Venäjän hyökkäys on syntiä Piispat ovat julkaisseet yhteisen paastovetoomuksen, jonka aihe on hyvin poikkeuksellinen. Se on nimittäin kannanotto Ukrainan sotaan. Kymmenen piispan allekirjoittamassa vetoomuksessa sanotaan, että piispat ovat järkyttyneitä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. ”Sydämemme särkyy nähdessämme ihmisten joutuvan sodan jalkoihin. Sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja pakenemaan so-

KIRKKO JA KAUPUNGIN menokone avautui kuin tilauksesta nyt, kun seurakuntien tilaisuuksissa ei enää ole kävijämäärärajoituksia. Menokone yhdistää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien omien tapahtumakalenterien tiedot yhteen paikkaan, josta niitä on helppo etsiä selkeän ja yksinkertaisen hakujärjestelmän kautta. – Suurin osa tapahtumista on ilmaisia. Tapahtumia voi rajata omaa kiinnostusta vastaaviksi esimerkiksi vapaasanahaulla, ajankohdalla, kaupungin ja seurakunnan mukaan tai aihepiireittäin. Jos antaa palvelun käyttää sijaintitietoa, voi hakea vaikka itseä lähinnä olevat konsertit tai yhteisöruokailut, Kirkko ja kaupungin kehittämispäällikkö Tuure Hurme kertoo. VAIKKA MENOKONE on käyttäjälleen ilmainen, sen kehittämiseen on käytetty aikaa ja rahaa. Konkreettinen työ alkoi jo viime syksynä, ja idea juontaa juurensa vielä kauemmas. – Kun pääkaupunkiseudun yhteinen lehti perustettiin, osa lukijoista harmitteli, että siinä eivät näy kaikki naapurikaupunkien tapahtumat. Tapahtumia on niin paljon, ettei siihen voi käyttää kallista painopaperia. Sen sijaan pyrimme

taa. Heidän joukossaan on paljon naisia, lapsia ja vanhuksia”, piispat kirjoittavat. Piispojen mukaan paastonaika kutsuu rauhan ja oikeudenmukaisuuden tekoihin. ”Venäjän hyökkäys on rikos kansainvälistä oikeutta ja synti Jumalaa vastaan. Kristus itse kutsuu rauhantekijöitä Jumalan lapsiksi. Vetoamme kaikkiin, jotka kantavat vastuun Venäjän sotatoimien käynnistämisestä ja mahdollistamisesta. Tehkää kaikkenne hyökkäyksen pysäyttämiseksi”, piispat sanovat.

Nuoria ehdolle vaaleihin Jokaisessa seurakunnassa pitäisi olla vähintään yksi nuori luottamushenkilö. Kaikista kirkon luottamushenkilöistä kymmenen prosentin tulisi olla alle 30-vuotiaita. Tällaisia tavoitteita on asettanut kirkon nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä Navi seurakuntavaalitavoitteissaan. Vaalit järjestetään tämän vuoden marraskuussa. – Viime vaaleissa kaikista valituista 6,4 prosenttia oli alle 30-vuotiaita. Tuossa on siis kas-

vastaamaan toiveeseen menokoneella, sanoo Kirkko ja kaupunki -median päätoimittaja Jaakko Heinimäki. Koska menokone perustuu seurakuntien omiin tapahtumakalentereihin, sen toiminnan edellytys on, että seurakunnat pitävät tiedot ajan tasalla. Tämä ei ole ihan yksinkertainen juttu, sillä tietoja päivittää iso joukko työntekijöitä. MONIA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA asuvia kiinnostaa seurakuntien laaja konserttitarjonta. – Kuorot ovat jo aloittaneet harjoituksensa, suunnittelevat konserttejaan ja odottavat, että pääsevät esiintymään. Kun konsertit varmistuvat, ne lisätään kalenteriin, kertoo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Inka Kinnunen. – Meillä ovat jo käynnissä Helsingin tuomiokirkon ja Vanhankirkon viikoittaiset päiväkonsertit. Suunnitteilla on ainakin pääsiäisen aikaan Bachin Matteus-passio Tuomiokirkkoon ja Haydnin Stabat Mater Vanhaankirkkoon. Kinnunen uskoo, että musiikin seuraajia palvelee hyvin menokone, josta näkee myös naapuriseurakuntien ja muidenkin kaupunkien kirkkokonsertit. ESPOOLAINEN Jukka Hulmi on vaimonsa Riitan kanssa aktiivinen kirkossakävijä. Vaikka korona-aikana osallistuminen seurakunnan toimintaan on ollut tavanomaista vähäisempää, he ovat mahdollisuuksien mukaan käyneet Otaniemen kappelissa, Kauniaisten kirkossa ja kesällä Sammatissa ja Karjalohjalla. Nyt, kun oma lähikirkko Tapiolan kirkko on remontin jälkeen taas käytössä, kirkkopolku ei ehdi ruohottua. – Tapiolan kirkko on meille rakas. Siellä on tiloja, jotka soveltuvat monenlaiseen käyttöön. Kirkolle aukeaa kahvila Valo. Vaimoni on miettinyt, voisiko hän toimia siellä vapaaehtoisena. Raamattu- ja rukouspiirissä olemme käyneet, ja miestenpiiri jatkui etänä koronasulun ajan, Hulmi kertoo. Hän arvelee, että moni ei edes tajua, miten paljon erilaista toimintaa omasta seurakunnasta löytyy, puhumattakaan koko pääkaupunkiseudulta. – Meille tärkeää on pyhäpäivän kokeminen. Se poikkeaa arjesta, Hulmi sanoo.

vutavoitetta, mutta kymmenen prosenttia on ihan mahdollinen, jos saadaan nuoria sekä äänestämään että asettumaan ehdolle, sanoo Navin koordinaattori Katri Riikonen Lasten ja nuorten keskuksesta. Seurakunnilta Navi toivoo sitä, että vaaleja pidettäisiin esillä monin eri tavoin. – Seurakunnilla on iso vastuu, jotta nuoret ylipäätään tietävät, että vaalit pidetään ja että seurakuntavaalit ovat ainoat vaalit, joissa jo 16-vuotiaat ovat äänioikeutettuja. Työntekijöiden kannattaa kannustaa nuo-

Tutustu menokoneeseen osoitteessa menokone.kirkkojakaupunki.fi.

ria asettumaan ehdolle, Riikonen sanoo.

Vaalisivut avattiin Tietoa syksyn seurakuntavaaleista löytyy nyt sekä valtakunnallisilta että paikallisilta vaalisivuilta. Valtakunnallisten vaalisivujen osoite on seurakuntavaalit.fi. Helsingin seurakuntien omat sivut ovat osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/vaalit. Vaalien viesti on Uskottu, toivottu, rakastettu. Vaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt vuosiksi 2023–2026. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.3.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Iltamusiikkia ti 15.3. klo 18. Heikki Sivonen, huilu, Joanna Broman, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle. Hyvän mielen keidas to klo 15. Ruokailu. Lähetyspiiri ti klo 13. Käsityökerho ma 21.3. klo 13. Lähetyspiiri ma 21.3. klo 14. Teematorstai. Ruokailu klo 12.15, esitys klo 13. 10.3. Tasa-arvon päivä, runoilija Riitta Tulusto. 17.3. avoin. 24.3. Vierailija Romano Missiosta. Perhekerhot: Tönö ma 17.30–19, kirkolla to klo 9.30–11, P.-Haagan Lämpiö pe klo 9.30–11. Pelikerho la 12.3. klo 12. Esikoisvauvakerho äideille ja heidän alle 8 kk ikäisille vauvoilleen 21.3.–16.5. klo 13–14.30. Tied. ulla.leivo@evl.fi. Erityislasten ja -nuorten vanhempain vertaistukiryhmä ma 28.3. klo 17–18.30. Tied. sofia.honkanen@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 09 2340 3003. Taivaskanava – mielen hyvin-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2022

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli,

Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Taizé-lauluin 16.3. Hiljaisuudessa 23.3. Kirkko on auki hiljentymistä varten keskiviikkoisin klo 17–18.

TAPAHTUMIA Lauletaan yhdessä to 10.3. ja 24.3. klo 10.15–11.30 kirkossa Anne Myllylän kanssa. Soppaa ja juttuseuraa maanantaisin klo 12–13.30 Malminkartanon kappelilla. Keittolautasen äärellä jutellaan päivän kuulumiset. Mukana Tomi Saari ja Juha Lepistö. Lähetyspiiri ti 15.3. klo 17–18.30 Klanulla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille parittomien viikkojen tiistaisin. Eläkeläisten päivähetki ke 16.3. klo 12–13.30 Klanulla. Tervetuloa

parittomien viikkojen keskiviikkoisin kahvittelemaan, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä. Lounas. Klo 12.15 lyhyt hartaus ja johdatus päivän aiheeseen. Vapaata keskustelua ja seurustelua. Työtupa ti 22.3. klo 15–18 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone parillisten viikkojen tiistaisin. Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille, lohtuhuiveja sureville leskille ja tuotteita Lähetyksen hyväksi. Kello puoli viiden tee ja kahvi. Raamatun naisia kuvataiteessa ja Raamatun kertomuksina la 26.3. klo 18 kirkossa. Eira Pekari, luento ja kuvat, Siiri Tuomi-Turtiainen, tekstinluku, ja Sirkku Rintamäki, musiikki, johdattavat Raamatun naisten ja taiteen maailmaan. Vapaa pääsy. Mahdollisuus ostaa Siiri Tuomi-Turtiaisen Raamatun naiset -kirjasta hintaan 10 e käteisellä. Ole tervehditty täällä, oi Maria su 27.3. klo 16 kirkossa. Marianpäivän musiikkia esittävät Sanna

Vuolteenaho, mezzosopraano, ja Eero Palviainen, luuttu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Hiljaisuuden päivä -miniretriitti la 9.4. Malminkartanon kappelilla klo 9.30–15. Päivä on maksuton, vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautumiset ja tiedustelut pe 1.4. mennessä konsta.korhonen@evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13, Palvelemme myös p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9-13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. 13.3. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen. 20.3. Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen.

ANTTI RINTALA

Messu su 13.3. klo 10. Mattsson, Silin, Mönttinen. Lähetys Facebookissa. Messu su 20.3. klo 10. Muroma, Silin, Matti Turunen. Messun jälkeen Paastonajan virsilauluhetki. Lähetys Facebookissa. Aamurukous ke klo 7.30. Silin. Lähetys Facebookissa. Päivärukous to klo 12. 10.3. Lahtinen. 17.3. Muroma-Nikunen. 24.3. Mulari. Iltamessu ke klo 18. 16.3. Kiviniemi, Mönttinen. 23.3. Muroma-Nikunen, Mönttinen. Iltatee. Iltarukous pe klo 19. Silin. Kirkko avoinna jo klo 18.30. Pienten kirkko la 12.3. klo 15. Muroma-Nikunen, Leivo. Earth Hour kynttiläehtoollisen merkeissä la 26.3. klo 20.30. Mulari. Iltatee.

vointiryhmä ti 22.3. klo 13. Tied. sofia.honkanen@evl.fi. Filosofiaklubi: Elämän ihmettelijät, vetäjinä pappi Sami Lahtinen ja FM, tenori mm. Gospel Helsingissä Erkki Laurila. To klo 17.3. klo 18–20 Hyvyyden viljelystä ja to 14.4. klo 18–20 Totuuden etsimisestä. Mukaan mahtuu kuusi henkeä. Ilm. ja tied. sami.t.lahtinen@evl.fi. Maria – Herran piikanen? Ekumeeninen iltapäivä la 26.3. klo 14–16.15 kirkolla. Lähetetään myös Facebook-sivulla. Teatteripaja aloittaa ke 30.3 klo 18–19.30. Tied. ja ilm. sini.inkeri. alen@gmail.com, p. 050 362 6345.

Menokasvo

Arkisia valintoja ilmaston hyväksi Ami Värtö, pidät suosittua Instagramtiliä Pallon kokoinen elämä, jolla on jo 14 000 seuraajaa. Esimerkiksi postauksesi kirpputorien eettisyydestä viritti vilkkaan keskustelun. Mitä ihmiset saavat tilisi seuraamisesta? – Olen itsekin yllättynyt seuraajien määrästä. Arvelin alussa, että joitakin satoja ehkä voisi tulla. – Kestävät valinnat kiinnostavat selvästi. Ihmiset haluavat pohtia omia arvojaan ja motiivejaan sekä jakaa kokemuksia. Itse yritän samalla jakaa tietoa ja pitää keskustelua yllä. Millaista on hyvä nuukailu? – Se on sitä, että pitää huolta omistamistaan tavaroistaan, korjaa niitä ja käyttää loppuun asti. Vaikka vaatteet alkaisivat olla sen näköisiä, ettei niissä kehtaa mennä ihmisten ilmoille, niitä voi käyttää yö-, koti- ja remonttivaatteina ja lopulta leikellä räteiksi. – Voi käyttää myös olemassa olevaa

Itähelsinkiläinen Ami Värtö on yrittäjä, ilmastovaikuttaja, luokanopettaja ja äiti. Viikin kirkon ympäristöpäivässä 26.3. hän puhuu ekologisesta elämäntavasta.

eikä aina ostaa uutta, varsinkaan uusia muovilaatikoita. Itse esimerkiksi uusiokäytän kaapeissa kaupan ohuita hedelmärasioita, joihin järjestelen lasten sukkia, mausteita tai kyniä. Ehditkö harrastaa maata pitkin matkailua ennen koronapandemiaa? – Olen lentänyt aivan liikaa elämäni aikana. Nyt se ei enää sovi arvoihini, joten olen vaihtanut maata pitkin mat-

kailuun. Kannustan kotimaan matkailuun. Suomessa riittää nähtävää ja hienoja paikkoja! – Lentämisen vähentäminen on erittäin tehokas tapa pienentää hiilijalanjälkeään. EIRA SERKKOLA Ympäristöpäivä Viikin kirkolla la 26.3. klo 11–13.30. Katso ohjelma Malmin seurakunnan sivuilta.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.3.

TAPAHTUMIA Munkkivuoren kirkossa kahvila avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. Pop up -infoa digistä Munkkiniemen kirkolla torstaina 10.3., 17.3. ja 24.3. klo 12–12.30. Pop up -infot ovat osa diakonista kehittämisprojektia Telakka – digisiltaa rakentamassa. Pop up -jumppa Munkkivuoren kirkon pihalla to 10.3. ja 17.3. klo 10.30. Raamatun naisia kuvataiteessa ja Raamatun kertomuksina ti 15.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kuvataide ja kerronta Eira Pekari, tekstit Siiri Tuomi-Turtiainen, Laura Vallenius, laulu, ja Heli Erkkilä, säestys. Tasa-arvon päivän iltamessu la 19.3. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Vieraana LML:n johtava tasa-arvoasiantuntija Marcia Blasi sekä Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Elina Hellqvist. Tilaisuus on pääosin englanninkielinen. Messun jälkeen tarjolla iltapalaa. Yhteyksissä – yhdessä, voimavaroja omaishoitajille pe 25.3. klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Vieraana Tuula Styrman. Hyväntekeväisyyskonsertti Ukrainalle ke 16.3. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston opiskelijat ja opettajat esiintyvät. Vapaa pääsy, käsiohjelmamaksut Ukrainan hyväksi.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto avoinna ti, pe klo 12-15, ke klo 13-16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.3. klo 10. Jukka Vanne, Haka Kekäläinen, Kylli Ahola. Messu su 20.3. klo 10. Haka Kekäläinen, Siiri Luoma, Kylli Ahola, Pitäjänmäen kamarikuoro.

TAPAHTUMIA Perhekerho alle kouluikäisille lapsille vanhempineen tai hoitajineen maanantaisin klo 10–11.30 kirkolla ja perjantaisin Kauppakeskus Ristikossa Konalan asukastilassa toisessa kerroksessa, Ajomiehentie 1. Valonpilkahduksia – nuorten

aikuisten olohuone tiistaisin klo 18 kirkolla. Ilmaista kasvisruokaa, seuraa ja retkiä. Lähetyspiiri ke 16.3. klo 14 kirkolla. Vierailijana Pekka Palosaari aiheenaan apua ja evankeliumia Itä-Karjalan Sodderissa. Pitskun kirkon olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Kestokassien ompelupäivät itselle tai diakonian käyttöön 23.3. ja 6.4. Kankaat ja tarvikkeet maksuttomia. Iltaruoka klo 17, hinta 2 e, lapset syövät maksutta. Kevätmyyjäiset ja lounas la 19.3. klo 11–13 kirkolla. Myynnissä piirakoita, sämpylöitä, kakkuja ym. leivonnaisia sekä käsityötuotteita. Lounas, kahvio ja arpajaiset. Maksu kortilla tai käteisellä. Järj. kansainvälisen työn vapaaehtoiset ja Pitäjänmäen Eläkkeensaajat. Äijäilta to 24.3. klo 16–18 kirkolla. Aikaa ja yhdessä tekemistä aikuisille miehille. Ilmoittaudu diakoneille. Diakonian ajanvaraus: Siiri Luoma, p. 09 2340 5668, Anu Kiiskinen, p. 09 2340 5648.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke klo 11.30–13.30 ja to– su klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTubessa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukau-

ISTOCK

Levollisuuden messu la 12.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Hiljaisuuden messu, Taize-lauluja ja saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus. Iltatee aulassa.

Tasa-arvon päivän iltamessu ja jatkot Munkassa Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään Munkkivuoren kirkolla iltamessun ja jatkojen muodossa. Dialogisaarnassa keskustelevat Luterilaisen Maailmanliiton johtava tasa-arvoasiantuntija Marcia Blasi sekä Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Elina Hellqvist. Liturgina toimii Munkkiniemen seurakunnan johtaja Päivi Vähäkangas, musiikista vastaavat Senni Valtonen ja Minna Mannert. Messun jälkeen iltapalaa kirkolla. Pääosin englanninkielinen tilaisuus la 19.3. klo 18 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3.

den 1. sunnuntai), Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa klo 18. Keskiviikkona klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaina klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaina klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Aamurukouspiiri pe ja ma klo 7.30 Tuomiokirkon partiokolossa. Luomakuntakerho perjantaisin klo 15.30–17 Hyvän toivon kappelissa. Kokkailua, kädentaitoja ja mukavaa yhdessäoloa. Järjestäjät Helsingin NNKY ja Tuomiokirkkoseurakunta. Raamattupiiri ma klo 14 ja klo 18 miehille Bulevardin pihasalissa. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 Tuomiokirkon kappelissa. Taizé-lauluja, hiljaisuutta ja rauhaa. Iso korva: Musiikki, merkitys ja psyyke ma 14.3. klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Syvällistä keskustelua elämän ja uskon isoista kysymyksistä aiheen pohjalta. Alustaa Risto Vuorensola. Voimasiskot ti 15.3. klo 18 Suomenlinnan kirkon kryptassa seurakuntavaalit-teeman äärellä. Avoin vertaistukiryhmä naisille. Olkkareissa puuhaa koululaisille. Olkkari alakoululaisille ma klo 16 ja to klo 1 Mikael Agricolan kirkon kahvilassa, ti klo 14 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Isojen Olkkari to klo 17 yli viidesluokkalaisille Suomenlinnan kirkon kryptassa.

Kevyttä liikuntaa yhdessä. Seniorijumpat ma klo 10 ja 10.45 Meritullin liikuntasalissa. Tuolijumppa ke klo 9.30 Tuomiokirkon kryptassa ja to klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Päiväkonsertti Vanhassa kirkossa ti klo 12, suorana seurakunnan Facebook-sivulla, ja ke klo 12 Tuomiokirkossa. SenioriFoorum ke klo 13 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. 16.3. sydänsairauksista Sydänliiton ylilääkäri Anna Mari Hekkala. 23.3. lapsuuskokemuksista rikostutkija Anne Aunola. Perhekerho ma ja ti klo 9.30 Hyvän toivon kappelissa, to klo 15 Meritullin seurakuntatalolla, pe klo 9.30 Mikael Agricolan kirkolla. Vauvaperhekerho ti klo 13 Hyvän toivon kappelissa. Perhekahvila pe klo 10 Katajanokan seurakuntakodilla. Baby&Toddler Group on Fridays at 13.30 in Hyvän toivon kappeli. Peliteemainen perhekerho ke 23.3. klo 17 Katajanokan seurakuntakodilla. Edullista ruokaa diakoniaruokailussa ti klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Yhteisöruokailu ma klo 17–18.30 Hyvän toivon kappelissa. Edullista ruokaa hyvässä seurassa. Kappelikahvila ti klo 12 Hyvän toivon kappelissa. Musaryhmä to klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Gospelia ja meditatiivisia Taizé-lauluja. Tuomiokirkon messussa saarnaa futuristi Perttu Pölönen su 20.3. klo 10. Tule mukaan kirkkoon tai

verkkoon verkkolähetyksen äärelle. Musiikillinen rukoushetki su 20.3. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi. Annankulman olohuone ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Pe 11.3. klo 12–13.30 galleriakierros lähikortteleissa. Cornerstone evening Annankulman ilta pe 18.3. klo 18–20 Annankatu 14 D. Music, faith, discussion, snack. Musiikkia, hartaus, keskustelua ja iltapalaa. Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteystiedot virastosta tai netistä. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28 Nuorten TALO, Toinen linja 8 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 14.3. Partti, 21.3. Viljamaa. Iltamessu tiistaisin klo 18. 15.3. Reina. Työn messu tiistaina 22.3. klo 18. Kohti tervettä ja turvallista arkea – millainen on tulevaisuus. Puhujana infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HUS:sta, musiikki Ulla Linjama-Lehtinen ja Eero Lehtinen. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 16.3. Lindfors, Korhonen, 23.3. Kelttimessu, Lindfors, Vuori. Iltamessu torstaisin klo 18. 17.3. Saario, Niskala, 24.3. Saario, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 11.3. ja 18.3. Hynninen. Messu sunnuntaina 13.3. klo 10. Saario, Partti, Niskala, Helin, Vokaaliyhtye Incanto, joht. Jukka Jokitalo, Ässä-rykmentti. Messu sunnuntaina 20.3. klo 10. Lindfors, Saario, Suominen, Pentikäinen, SonorEnsemble, joht. Hanna Remes. Kontemplatiivinen messu – hetki KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.3.

ISTOCK

hiljentymiselle la 12.3. klo 17.30. Järvinen. Messu alkaa hiljaisella musiikilla. Klo 17.45 lyhyt lauantaiillan iltarukous. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 13.3. Saario, 20.3. Viljamaa. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus sunnuntaisin 13.3. ja 20.3. klo 13. Vironkielinen messu sunnuntaina 20.3. klo 11. EELK piispa Tiit Salumäe, Õunap.

TAPAHTUMIA

TAPAHTUMIA Soiva Ensemblen juhlakonsertti pe 11.3. klo 19 Kallion kirkon kappelisalissa. Sopraano Margit Tuokko ja kanteletaiteilija Emma Kuntsi juhlivat yhdessä ystäviensä kanssa Soiva Ensemblen ensimmäistä vuosikymmentä. Ulla Raiskio, mezzosopraano, Ilkka Teerijoki, klarinetti, Sari Aalto, alttoviulu, Hanna Kenttämies, harppu, Keijo Puumalainen, lyömäsoittimet, ja Okko Kivikataja, puupuhaltimet. Liput 15 e, ohjelma 5 e. Tervetuloa! Sibelius-Akatemian Helsingin ja Kuopion kirkkomuusikoiden kuorojen konsertti ti 15.3. klo 19 Kallion kirkossa. Ohjelmistossa kuoromusiikkia eri vuosisadoilta, mm. Purcellin, Mozartin, Elgarin, Brittenin ja Palmgrenin teoksia. Konsertissa esiintyy Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Helsingin ja Kuopion kirkkomuusikoiden kuorot. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 22.3. klo 12.30–13.30 Kallion kirkossa. Lasse Mäki, urut. Vapaa pääsy. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. Kevään mielenkiintoiset vieraat tuttujen haastattelijoiden kera. 17.3. Pirkko Mannola, Päivi Istala haastattelee. Katso koko kevään ohjelma www.kallionseurakunta.fi. Waste&Feast. Tiedot ruokailuista löydät seurakunnan nettisivuilta www.kallionseurakunta.fi tai Facebookista @WasteFeastAlppila. Seuraa somea! Facebook kallionseurakunta ja Instagram kallionsrk.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, 4. krs. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari. srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, 4. krs.

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Messu lähetetään verkossa seurakunnan Facebook-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2022

Puolen tunnin messu 16.3. klo 18. Rannanpää-Kortelainen ja Hakkarainen. Messu 20.3. klo 10. Aitolehti, Flinck ja Kiiski sekä Tapiolan Kamarikuoro. Puolen tunnin messu 23.3.klo 18. Koivisto ja Hakkarainen.

Yksinäisyyden helpottajaksi? Ystäväksi yksinäiselle -vapaaehtoiskoulutus ti 22.3. klo 17– 19.30 Matteuksenkirkon Snellusalissa, Turunlinnantie 3. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa kirkon vapaaehtoistyön periaatteita ja diakonian lähimmäispalvelua sekä pohditaan auttajan jaksamisen rajoja. Lopuksi hartaus. Tiedustelut: ulla.lumijarvi@evl.fi, 09 2340 2536.

Rukoile rauhaa Ukrainaan Rauhanrukous Ukrainan puolesta sunnuntaina 13.3. klo 10 Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Tilaisuus on nähtävissä suorana Yle TV1. Saarna piispa Mari Leppänen. Mukana ekumeenisessa ja uskontojen välisessä tilaisuudessa on esimerkiksi ortodoksisen kirkon Haminan piispa Sergei. Musiikki Viitasen Piia ja Grex Musicus -kuoro. Yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun ja Lähetysseuran kanssa. Tilaisuuteen osallistujien toivotaan saapuvan kirkolle klo 9.30 mennessä.

sivuille. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat.

TAPAHTUMIA Ma 7.3. lähtien Heikkiläntiellä ei ole muuta toimintaa kuin messut sekä pyhäkoulu. Teemme muuttoa peruskorjatulle kirkolle, jossa ovi on auki 1.4. lähtien. Mitä eroa on yrittäjyydellä ja naisyrittäjyydellä? Millaisia haasteita naiset kohtaavat yrittäjinä? Entä mitkä ovat naisyrittäjien vahvuudet? Tule keskustelemaan tästä kaikesta – ja paljosta muusta – tunnelmalliseen Tuomiokirkon kryptaan ti 15.3. klo 17.45–19.15. Erätauko-menetelmää hyödyntävän keskustelun ohjaa Maikki Viljanen-Pihkala. Keskustelu on suunnattu yrittäjille ja kaikille työelämän ilmiöistä kiinnostuneille. Keskustelun päätteeksi tarjolla iltapalaa. Ilmoittautumiset ja

lisätiedot 14.3.2022 mennessä: niina.marjanen@evl.fi tai p. 050 400 9675. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 13.3. klo 10 viikolla olleen naistenpäivän merkeissä. Saarnavieras Kirkon Ulkomaanavusta kertomassa Kirkkojen maaimanneuvoston ”Torstait mustissa” -tukikampanjasta sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan. RannanpääKortelainen, From ja Hakkarainen.

Rauhan ja toivon valossa 19.3. klo 19. Helsingin kamarikuoro, johtaa Krista Audere. Liput 20/15/10 e. Kristillinen meditaatio Paavalinkirkon urkuparvella keskiviikkoisin klo 17.10–17.50. Meditatiivinen tanssi maanantaisin klo 17.15–18.15 Paavalinkirkon yläsalissa. Rukousta koko keholla. Kaikenikäisille. Kertamaksu 5 e. Ohjaaja tanssipedagogi, TM Tiina Sara-aho. Tuhkauurnan valmistuskurssi 28.3.–19.4.22 Hermannin varustamon verstaalla, os. Hämeentie 73. Ryhmään voidaan ottaa viisi henkilöä ja se kokoontuu maanantaisin alk. 28.3. klo 14–16. Voit rakentaa juuri sellaisen uurnan kuin haluat, malleja voi käyttää suunnittelussa. Jalopuut hankittava itse. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Pekka Tähtiselle 18.3.22 mennessä p. 041 5470 778 tai pekka.tahtinen@evl.fi. Paavalin musiikkikoulun kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous 28.3. klo 19.30. Harri Aholan valokuvia 1970-luvun Vallilasta 27.2.–30.4. kirkon aulassa. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Voit myös jättää viestin vastaajaan. Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen. Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Maksuton.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Ajantasaiset tiedot verkkosivuil-

lamme seurakuntatoolo.fi. Temppeliaukion kirkon messut Youtubekanavallamme. Messu su 13.3. klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Käyrätorvikvartetti. Messu su klo 12 Töölön kirkossa. Choral Evensong su 13.3. klo 18 Töölön kirkossa. St Nicholas Chamber Choir joht. Erik Johannes Riekko. Rukousmessu su 20.3. klo 17 Töölön kirkossa. Messu su klo 12 Meilahden kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa. Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokuksessa.

TAPAHTUMIA Kuivuudessa kasvaa toivo -valokuvanäyttely Temppeliaukion kirkkosalissa 1.3.–3.4. aukioloaikoina. Avoin perhekerho ma klo 9.30– 11.30 Fokuksessa, ti klo 10–11.30 Meilahden kirkolla, pe klo 10–11.30 Kerhiksellä ja Ruskeasuon Rastissa. Muskarihetki ma klo 9.30 ja 10 Fokuksessa. Äiti Teresa -piiri ma klo 13–15 Ruskeasuon Rastilla. Äiti Teresa -peittoja ja muita käsitöitä. Kohtaamispaikka ja kahvila ma klo 14–15.30 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa. Merimieskirkkopiiri Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa parittomien viikkojen ma klo 16.30–18.30. W&F ruokailu Töölön kirkolla ti ja pe klo 12–13, Ruskeasuon Rastilla klo 11.30–12.30. Ti 22.3. peruttu. Rastin kielikahvila ti klo 13–14.30 Ruskeasuon Rastilla. Maahanmuuttajat ja vapaaehtoiset kahvikupin äärellä. Kerho vauvaperheille ti klo 13.30– 15 Fokuksessa. Iltaperhekerho ti klo 17–18.30 Fokuksessa. Lähti lapasesta neulekahvila ke klo 13–15 Fokuksessa. W&F Café Töölö -kahvila ke klo 14–16 Töölön kirkon seurakuntasalissa. Torstaikerho to klo 13–14.30 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Raamattupiiri to klo 16.15–17.45 Fokuksessa 31.3. asti. Hopeapiiri pe klo 13.30–15 Töölön kirkon seurakuntasalissa. Nuorten Fokus pe klo 18–21. Helppi läksykerho su klo 16.30–18 Pikku Huopalahden nuorisotalolla. Ryhmä tukee maahanmuuttajalapsia ja aikuisia koulutehtävissä. Jukka Isokangas p. 050 303 3743. Mystiikan akatemia la 12.3. klo 9.30–13 Fokuksessa. Maksu 12 e sis. kahvin, ilm. hiljainentila.fi. Taivaan voimia ja suuria nimiä ke klo 18–20 Fokuksessa. 16.3. Neitsyt Maria, Jeesuksen äiti historiallisena ja hengellisenä persoonana ja 23.3. Perkele, paholainen ja langenneet enkelit. Kari Kuula luennoi. Naisten Forum ti 8.3. klo 15–17

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.3.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Pullakirkon Klubi on matalan kynnyksen kulttuuripainotteinen keskiviikko klo 18–19. Tulossa: 16.3. Ukulelen alkeet Workshop, 23.3. Mira Minkin runot, 30.3. GG! Yhden miehen Duo. Cafe Hermanni edullisine tarjoiluineen avoinna klubipäivinä klo 18 saakka. Tervetuloa kuulolle ja nauttimaan sekä myös toteuttamaan iltoja. Lisätietoja kimmo.kajos@evl.fi, p. 09 2340 2574. Digitukea torstaisin klo 10–12.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Su 13.3. Myllypurossa gospelmessu. Messun jälkeen lounas Yhteisvastuun hyväksi. Su 20.3. Kulosaaren kirkossa saarnaa Jukka Sariola. Myllypurossa lähetyspyhä, vieraana lähetystyöntekijä Marja Kartano.

TAPAHTUMIA Allsång på Myllypuro -yhteislaulukonsertti: Yhdessä ilolla! to 10.3. klo 19 Myllypuron kirkossa. Laulattamassa kuorot Herttoniemen Sointu ja Hyvän mielen kuoro Helsingin Helmi, johtajana Henna Dolk-Viksten. Kahvio alk. klo 18.30. Vapaa pääsy. Armon ilta pe 11.3. klo 18 Myllypuron kirkossa. Armon illoissa lauletaan, rukoillaan ja ylistetään yhdessä, nautitaan musiikista ja opetuksesta. Illan vieraana TM, kouluttaja Petri Välimäki aiheenaan Armon parantava voima. Illan päätteeksi iltatee. Voit osallistua iltaan myös seurakunnan Facebook-sivujen kautta. Yhteisvastuulounas Myllypuron kirkolla su 13.3. klo 13.30–15. 10 e/ aikuinen, 5 e/lapsi (kala-ja kasvisvaihtoehto sekä leivonnainen kahvin kera). Lisäksi arpajaiset (joka arpa voittaa) sekä pienet myyjäiset (villasukkia yms. käsitöitä) Yhteisvastuun hyväksi. Yhteisvastuun keittoillallinen ke 16.3. Myllypuron kirkolla klo 17–18 (2 e/henkilö) ja klo 18–19.30 lastenpsykiatri Jari Sinkkosen luento Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. Voit seurata luentoa myös seurakunnan Facebook-sivujen kautta. Lastenhoito järjestetty luennon aikana. Kodittomien yö pe 18.3. klo 16 alkaen Myllypuron kirkolla. Hartaus klo 19 kirkkosalissa. Lisätietoja Pilvi Juvonen, p. 050 347 8582. Nuorisotyönohjaaja Juha ”Juuso” Perilän eläkkeellelähtöjuhla Myllypuron kirkolla su 20.3. klo 15–18. Musiikkia ja puhetta. Juhlan jälkeen vapaata kohtaamista Juuson ja muiden kanssa! Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 23.3. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla. Kahvit alkaen klo 13.30. Laulattajana Kirsi Lemponen. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 10–11 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946. Lisätietoja toiminnasta internetistä www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.3. klo 11. Juha Auvinen Sansa, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori. Kirkkokahvilla Juha kertoo Intian medialähetystyöstä. Messu su 20.3. klo 11. Eva-Lisa Lindström, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori. Kirkkokahveilla kirjallisuuspiirin esittely.

TAPAHTUMIA Yhteisvastuu-brunssi la 26.3. klo 10 ja 11. Tule viettämään koko perheen voimin leppoisaa lauantaita Mikaelinkirkolle! Tarjolla brunssiherkkuja, puuhapiste lapsille, Saapas-toiminta esittäytyy. Ilmoittaudu etukäteen jompaankumpaan kattaukseen verkkosivujen kautta ke 23.3. mennessä. Hinta 10 e/hlö, alle 13-vuotiaat 5 e. Kaikki tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräykseen. Digiopastusta ikäihmisille torstaisin 10.3., 24.3., 7.4., 21.4. klo 11.30– 13.30. Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä – vähitellen. Tule kirkolle, sovi henkilökohtainen opastusaika tai pyydä meidät kotikäynnille: marika. dahl@evl.fi, p. 050 473 6685. Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Rukoilemme toinen toistemme sekä yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua. Syödään yhdessä – let�s eat together tiistaisin maalis- ja huhtikuussa klo 17.15–18. Vapaaehtoinen maksu. Ruokailun jälkeen voi jäädä raamattupiireihin. Raamattupiirit aikuisille ja Raamattukerhot alle kouluikäisille, koululaisille sekä +12-vuotiaille tiistaisin klo 18–19. Ruokatarjoilu klo 17.15–18. Ruokaa, iloa ja valoa -diakonialounas torstaisin klo 11. Hinta 1 e. Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin tai soittopyynnön vastaajaan. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyettä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä. Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Sopi-

Kasvatusviisautta ja hyväntekeväisyyttä Jari Sinkkosen omaan kirjaan perustuva avoin luento ”Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun vanhemmille” 16.3. klo 18 Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12. Tilaisuus striimataan Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivuilla. Keittoillallinen klo 17–18. Kasvissosekeitto 2 e/hlö, tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Maksu MobilePay tai käteinen. Lastenhoito on järjestetty. ISTOCK

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET

VEIKKO SOMERPURO/WSOY

Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Suunnitellaan syksyn ohjelmaa. Miesten maanantaiseura ma 14.3. klo 13–15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Vieraana Antti Laine Kirkon Ulkomaanavusta. Elämän puu, Tapani Launiksen näyttely Töölön kirkon Pärinäpirtissä 15.–25.3. Avajaiset ti 15.3. klo 18. Tarkemmin seurakuntatoolo.fi. Yhteisvastuutapahtuma la 19.3. klo 12–15 Ruskeasuon Rastissa. Lounas klo 12–13 ja tuotemyyntiä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Keräyskohteista kertovat Juhana Malme, KUA, ja Pasi Rautiainen. Kaupunki ja sen kasvoja su 20.3. klo 14 Fokuksessa. Esko Vepsä: Naisia Helsinkiä rakentamassa. Kurssit Pilates 2 klo 17.30–18.15 ja Mindful Stretching 2 klo 18.15–19 sunnuntaisin 27.3.–15.5. Fokuksessa. Maksu 59 e, molemmat yhteensä 99 e. Ilm. nettisivujen kautta 14.3. alkaen. Diakonian päivystyspuhelin arkisin p. 09 2340 6318. Diakonian sähköinen ajanvaraus asiointi.helsinginseurakunnat.fi. Temppeliaukion kirkko avoinna vierailijoille ja hiljentymistä varten. Konsertteja ja opastuksia. Tarkemmin temppeliaukionkirkko.fi.

Uurnaa uurastamaan Tuhkauurnan valmistuskurssilla voit rakentaa juuri sellaisen uurnan kuin haluat. Malleja voi käyttää apuna suunnittelussa. Jalopuumateriaali on hankittava itse. Ryhmään otetaan max. 5 henkeä, ja se kokoontuu 28.3. lähtien ma klo 14–16, paitsi viimeinen kerta ti 19.4. klo 14–16. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Pekka Tähtiselle 18.3. mennessä 041 547 0778 tai pekka.tahtinen@evl.fi

muksen mukaan myös paikan päällä. Hoidamme kasteen, vihkimisen, kodin siunaamisen sekä hautaan siunaamisen ajanvarauksia. Lisäksi palvelemme kirkon jäsenyyteen liittyvissä asioissa.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10– 13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 13 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 13.3. klo 10. Nurminen, Takala ja Niva-Vilkko. Chorus Marinuksen miesyhtye, joht. Heikki Varis. Messu su 20.3. klo 10. Takala, Ronkainen, Korhonen-Björkman. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Gospelmessu su 13.3. klo 12. Ronkainen, Salonen, Takala. Tuuli Malve & Houseband. Messu su 20.3. klo 12. Takala, Menezes, Kaskinen, KorhonenBjörkman.

TAPAHTUMIA Runomatinea ”Laskeutuu lempeä valo – över oss alla och hararna” su 13.3. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Kati Outinen ja Marielle EklundVasama, laulu ja lausunta, Petri Tiainen, laulu ja piano. Tua Forsströmin runoutta ja niihin sävellettyä uutta musiikkia lomittava kaksikielinen näyttämöteos. Kolehti Yhteisvastuulle. Iltaruoka Roihuvuoren kirkossa keskiviikkoisin klo 16.30–18. Aikuiset 2 e, kouluikäiset 1 e ja pienimmät ilmaiseksi. Itsetehtyä kasvisruokaa. Kirjallisuuspiirin jatkosta keskustelua ke 16.3. klo 18 Laajasalon kirkolla. Kiinnostaako maailmankirjallisuus? Haluaisitko osallistua kirjallisuuspiiriin tai vetää sitä? Edellisen vapaaehtoisen vetäjän jäätyä pois tehtävään etsitään uutta ihmistä. Tule keskustelemaan piirin jatkosta yhdessä aiempien osallistujien kanssa. Osallistuminen iltaan ei sido vielä mihinkään. Kuorokonsertti Yhteisvastuun hyväksi ke 16.3. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Sibelius-Akatemian Helsingin ja Kuopion kirkkomusiikinopiskelijoiden kuoronjohtajien konsertti opettajanaan Jani Sivén. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Yhteisvastuulle. Iltaruoka Laajasalon kirkolla KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.3.

torstaisin klo 16.30–18. Aikuiset 2 e, lapset 1 e ja alle kouluikäiset ilmaiseksi. Itsetehtyä arkiruokaa. 10.3. lapsille ohjelmaa. Sytytä tähdet -konsertti 20.3. klo 18 Ukrainan sodasta kärsivien tukemiseksi KUA:n katastrofirahaston kautta. Esiintyjät tarkentuvat myöhemmin, seuraa nettisivujamme. Pandemia Raamatun valossa to 24.3. klo 18 Laajasalon kirkossa. TT Eero Junkkaalan raamattuilta. Mukana Timo Pekka Kaskinen. Kohti pääsiäistä -ikoninäyttely Laajasalon kirkolla maaliskuun ajan ma–to klo 10–14 ja tilaisuuksien yhteydessä. Ikonimaalarit Anna-Maija Marttinen, Monica Ordén, Annikka Tanskanen ja LeenaMaaria Väinölä. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Muina aikoina jätä soittopyyntö. Ajanvaraus sähköpostitse: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. Hiljaisuuden tien hartaudet ti klo 18 Puotilan kappelissa. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. 17.3. Rauhan laulut. Yhteislauluja Ukrainan tueksi. Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkko: Lastentupa ma ja to 9–11.30 yli 1-v. lapselle. Varaa hoito p. 050 380 1961. Neuleklubi ma klo 11.30. Iltaruoka ma klo 16.30–18. Ruoka 1 e. Iltaperhekerho ma 17–18.30. Soppakirkko ti 22.3. klo 12–13. Vauvaperhekerho ke klo 9.30– 11.30. Ukkoryhmä ke 23.3. klo 13–14. Perhekerho pe klo 9.30–11.30 Puotilan kappeli: Aamurukous ma klo 8–8.30 Birgittasalissa. Olohuone ti 15.3. Hevoskärryistä sähköautoihin, Lasse Kalliokoski. 22.3. Luonnon monimuotoisuus, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska. Kahvi klo 13, luento klo 14. Matteuksenkirkko: Digiopastus ti 12–14. Neuvoja laitteiden ja ohjelmien käyttöön. Pihakahvit la 19.3. klo 12.30–14.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2022

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13 p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi. Osoitteet: Kirkko, Satamasaarentie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus. Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.

lisuus! Kaappaa kainaloosi oma patja, tyyny sekä makuupussi tai peitto, ja tule Vuosaaren kirkolle viettämään 1–6-luokkalaisten yhteistä yötä. Luvassa mm. seikkailua kirkon salaisissa paikoissa, jonne et muuten pääse. Yön jälkeen sunnuntaina osallistumme yhdessä jumikseen, jonne myös perheesi on lämpimästi tervetullut! Ilmoittautuminen nettisivuillamme. Tiedustelut: p. 040 537 6924, heidi.ruuska@evl.fi Vauva mullistaa maailman! Uuden edessä on avoin ja rento kohtaamispaikka kaikille vanhemmille vauvoineen. Vapaata seurustelua kahvikupin äärellä ja pientä ohjattua toimintaa. Valossa keskiviikkoisin klo 13.30–15. Kuninkaan ilta kirkolla pe 11.3. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Majakka-ilta on leppoisia kohtaamisia, kuppi kuumaa, hyvinvointija rukouspalvelua. Tule mukaan,

Futuristi saarnaa

VILJA HARALA

Vartiokylän seurakunta

Lähimmäispalvelun vapaaehtoiskoulutus ti 22.3. klo 17–19.30, Matteuksenkirkon Snellusali. Perjantailenkki klo 13, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus: hanna.takala@evl.fi, p. 09 2340 6450, paivi.rajala@evl.fi, p. 09 2340 6451.

Tuomiokirkon messussa Ajan merkit -sarjassa saarnaa futuristi Perttu Pölönen. Liturgina Marja Heltelä, kanttorina Inka Kinnunen. Musiikissa avustavat Cantores Minoresin koulutusryhmät Terhi Orpanan johdolla su 20.3. klo 10 Helsingin Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29.

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11. Su 13.3. Sarento, Kantola. Messun jälkeen Näppärien myyjäispöytä, kodikkaita käsitöitä medialähetystyön hyväksi. Käteismaksu. Su 20.3. Huhdanmäki, Ahonen, Kantola. Osallistu messuun etänä Facebook sivullamme lähetettävän suoratoiston välityksellä. Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Elämäni värit, kristillinen taideterapiaryhmä aloittaa maaliskuussa, ilmoittaudu nyt mukaan! Ryhmä kokoontuu Vuosaaren kirkolla torstaisin klo 17–19.30, alkaen 17.3. Kevään hinta 50 e sisältää tarvikkeet. Ryhmää ohjaa Satu Remes, mukana Marketta Antola. Ilm. virastoon, p. 09 2340 6500 ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17 tai sähköpostilla vuosaari.srk@evl.fi. Junnujen yö kirkossa 19.–20.3. Milloin viimeksi olet nukkunut kirkossa? No nyt siihen on mahdol-

sillä juuri sinut on kutsuttu! Majakka-ilta Katukappelissa pe 18.3. klo 17.30–19. Digiopastusta ikäihmisille kirkolla ma 14.3. klo 13–15. Kaipaatko opastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä? Ota oma laite mukaan tai tule opettelemaan meidän laitteillamme. Opastus on maksutonta. Diakonian ajanvaraus 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502 ma, ti, to 10–13, ke 15–17 sekä vain puhelimitse pe 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafén lounas ma–pe klo 11–13. Lounas 3 e, mukaan 2 e. Maksuton Walk in -terapia 16–29-vuotiaille joka ma klo 12–18. Käynti Turunlinnan- ja Olavinlinnantien kulmauksesta, Varustamon ovi. Mielekäs arki keskiviikkoisin alkaen klo 9.45. Hiljaisuuden joogaa, lounas, keskustelua, kahvit. Kahvilatyötä tarjolla vapaaehtoisille! Tied. Mare Kinanen, p. 050 5727541, varustamot.helsinki@evl.fi.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset: p. 09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa kirkkoon tai osallistu etänä sunnuntaisin klo 10 messuun seurakunnan Facebookissa ja nettisivuilla. Muutokset mahdollisia, ks. www.helsinginseurakunnat. fi/malmi. Messut sunnuntaisin: Malmin kirkossa klo 10. 13.3. yhdessä Rauhanyhdistyksen kanssa. Viikin kirkossa klo 10, messu striimataan seurakunnan FB-sivulle. 13.3. Sanansaattajien mediatoimittaja Marjaana Keränen. Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhteistyössä Verkoston kanssa. Keittolounas. Puistolan kirkossa klo 12. 13.3. perhemessu ja Laulupuu, 20.3. Tehdään yhdessä -messu. Tapanilan kirkossa valon messu su 13.3. klo 17. Iltaehtoollinen Malmin kirkossa ti klo 19.30. Pihlajamäen kirkossa ke klo 18. Viikin kirkossa ke klo 18.30.

Päiväehtoollinen Siltamäen seurakuntakodilla to 17.3. klo 12.30. Pyhäkoulut kirkoilla Malmilla su klo 10. Pihlajamäessä su klo 11. Pikkuisten pyhis 0–5-vuotiaille 13.3. klo 10 Tapanilan kirkolla. Malmin kirkko avoinna su klo 11–12 yksityistä hiljentymistä varten ja mahdollisuus ehtoolliseen. Ehtoollinen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Tapahtumamuutokset mahdollisia. Tietoa toiminnasta löydät: helsinginseurakunnat.fi/malmi, kirkon ilmoitustauluilta tai soittamalla, p. 09 2340 4444. Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30– 12. Viikki ma, Puistola ja Tapanila ti, Pihlajamäki ke (maksuton musiikkileikkihetki klo 10), Siltamäen seurakuntakoti to, Malmi pe. Liikuttava lepopäivä la 12.3. klo 10–14 Puistolan kirkolla. Pilatesta, joogaa, rentoutumista, stressinhallintaharjoituksia, keittolounas ja kahvit. Enint. 15 hlöä, hinta 15 e Yhteisvastuulle. Ilm. aino.poutanen@evl.fi. Virsiä ja Siionin virsiä Pihlajamäen kirkossa su 13.3. klo 17. Elämäni runo Pihlajamäen kirkossa su 20.3. klo 16. Emmi Kuittisen itkuvirret. Tule esittämään lempirunosi itse tai pyydä se esitettäväksi. Kerro runotoiveesi 15.3. mennessä sari.hakuri@evl.fi, p. 050 544 0554. Elokuvailta pe 25.3. klo 19 Pihlajamäen kirkolla. Taiteilija Tove Janssonista kertova elokuva Tove. Ympäristöpäivä - Arjen kestävät valinnat la 26.3. klo 11–13.30 Viikin kirkolla. Miten omasta arjesta saisi ekologisesti kestävämmän? Puhumassa mm. Pallonkokoinen elämä -Instagram-tilin pitäjä Ami Värtö. Lastenhoito. Kevään valoa ja iloa! -konsertti su 27.3. klo 15 Viikin kirkossa. Teatterikorkeakoulun Näyttelijäntaiteen koulutusohjelman opiskelijoiden laulumusiikin konsertti koko perheelle. Viinipuun lukupiiri Viikin kirkon Viinipuu-salissa ma 28.3., 25.4. ja 23.5. klo 18–19.30. Lukupiirissä käsitellään Joel Haahtelan pienoisromaanien sarjaa: 28.3. Adèlen kysymys, 25.4. Hengittämisen taito, 23.5. Jaakobin portaat. Keskustelua vetävät pastori Petri Jukanen sekä toimittaja Tiiu Pohjolainen. Ilm. petri.jukanen@evl.fi, p. 050 562 1276. Elossa-dialogit. Tule keskustelemaan toista kuunnellen teemoista, joista ei ehditä puhua kahvitauolla. Ke 16.3. Johdatus – onko elämälläni suunnitelma? Teamissa klo 18. Tied. ja ilm. viim. 14.3. minna-sisko. makinen@evl.fi, p. 050 369 004. Kahvia & kohtaamista ke klo 10–12 nuorisotalon tiloissa, Jakomäenpolku 6.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.3.

ISTOCK

Naapuruuspiiri-kahvila Viikin kirkolla ke klo 13–14.30. Porttikahvila ma klo 13–15, Säterinportti 1. Friendship Café to klo 18–20 Pihlajamäen kirkolla. Friendship Café every Thu from 6 to 8 p.m. at the Pihlajamäki Church. Tied./info, p. 050 369 1004. Kahvia kirkolla klo 13–14. Malmin ja Tapanilan kirkolla ti ja Siltamäen srk-kodilla to. Waste&Feast Malmi -hävikkiravintolan lounas ma–pe klo 11–13. Huom! Waste&Feast on kiinni 25.3. Ostarin Onni. Aamupalaa Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11. Keittolounas Pihlajiston Mestassa, Tiirismaantie 4, ti klo 12, h. 2 e. Iltakahvila Pihlajamäen kirkolla ke klo 17–20. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to klo 12 (ei 24.2.), h. 2 e. Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo 17–18.30. Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30. Tarjolla voileipiä 14.3. ja puuroa 21.3. Messulaulajat – tervetuloa aikuisten kuoroperiodeihin! Ohjelmistossa pääsiäisajan tuomaslauluja ja Taize-hymnejä palmusunnuntain 10.4. ja pääsiäismaanantain 18.4. messuihin. Harjoitukset Malmin kirkolla to klo 19. Tied. kaisu. rauhamaa@evl.fi, p. 041 531 7799. Viikin Kolmen kerran kuoro Tervetuloa pop up -henkisesti ryhmään, joka harjoittelee musiikkia Viikin kansainvälisen messuun; mukaan voi tulla myös soittamaan. Harjoitukset Viikin kirkolla ke 16.3. ja 23.3. klo 17.30–18.25 sekä la 26.3. klo 9.30–11. Messu su 27.3. klo 10. Tied. mari.torri-tuominen@evl.fi, p. 050 438 2505. Walk in talk. Piipahda juttelemaan, jos siltä tuntuu. Luottamuksellinen, anonyymi ja maksuton juttuhetki 13–20-vuotiaille Malmin Varustamolla ma klo 16–18. Ei ajanvarausta – walk in! Ruoka-apua. Lahjoitusruoanjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11 ja Pihlajamäen kirkolla ti klo 9. Leivänjako Jakomäen nuorisotalolla ke klo 10, sekä Varustamolla to klo 11, jossa diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30–13. Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–18, p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu). Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö. Koululaisten iltapäiväkerhot Hakuaika lukuvuoden 2022–23 toimintaan 21.3.–22.4. Toimintaa Puistolan ja Viikin kirkoilla. Tied: Johanna.m.laurinen@evl.fi, p. 050 387 9925. Ks. Nettisivuilta hakuoh-

Raamatun naiset kuvataiteessa ja kirjallisuudessa Pyhän kirjan naiset ovat innoittaneet taiteilijoita läpi vuosisatojen. Tule kuulemaan Raamatun naisista kirjallisuudessa ja kuvataiteessa. Eira Pekari johdattaa Raamatun naisten ja taiteen maailmaan, ja Siiri Tuomi-Turtiainen vastaa teksteistä. 15.3. klo 18–19, Munkkiniemen kirkko, Raumantie 3. Toinen mahdollisuus: 26.3. klo 18 Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6. Munkkiniemessä musiikista vastaavat Laura Vallenius ja Heli Erkkilä ja Kannelmäessä Sirkku Rintamäki. Tilaisuuksissa on mahdollisuus ostaa kirjasta Raamatun naisista omakustannushintaan 10 e.

jeet ja lisätietoa. Maksutonta lastenhoitoa yli 3-vuotiaille lapsille la 26.3., 23.4. ja 21.5. klo 10–14 Varustamolla. Tarjolla välipala. Toiminnasta vastaavat ammattitaitoiset lastenohjaajat. Tied. ja ilm. johanna.m.laurinen@ evl.fi, p. 050 387 9925 Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Varustamolla. Pienten biisit 2.3., 9.3. ja Laulu- ja loruhetket 16.3. ja 23.3., klo 10 ja 10.30 Varustamolla. Iltavillit to 3.–24.3., klo 16–18 Varustamolla. Ruoka 10.3. ja 24.3. klo 16.30.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle. Uskon iloon – luentosarja uskon kysymyksistä tiistaisin 8.3.–5.4. Oulunkylän kirkolla klo 18. Miksi valita juuri kristinusko? Miten Raamatussa käsitellään masennusta? Miten käsitellä erimielisyyksiä ja löytää anteeksianto? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsitään yhdessä vastausta teologian tohtori, dosentti Kari Kuulan luotsaamana. Vapaa pääsy. Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia, vapaaehtoinen maksu, hävikkileipää kotiin vietäväksi. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Hävikkijako tiistaisin klo 12–13 ja Yhteisökeittiö Rafiki 5.4., 3.5. klo 12–14 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Maunulan pannarikahvila torstaisin klo 10–13 Maunulan kirkolla. Perhekerho maanantaisin klo

9.30–11 Oulunkylän kirkon toisessa kerroksessa. Tule tapaamaan toisia perheitä, juttelemaan vanhemmuudesta, lapsista ja milloin mistäkin. Koskelan lähetyspiiri parillisten viikkojen tiistaina klo 15–16.30 Voudintie 4 b:n kerhohuoneella. Lisätietoja: Armi Anttila, 045 314 1000. Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13–14.30 Oulunkylän kirkolla. Kahvit tilaisuuden alussa. Lisätietoja: Seija Peltola, p. 040 675 7417. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18–19.30 Käpylän kirkolla. Raamatun tekstejä, hiljaista rukousta, Taize-lauluja. Lisätietoja: ankku.lindell@gmail.com. Postimerkkitalkoot torstaisin klo 10–14 Voudintie 4 b:n kerhohuoneella. Voit tukea Lähetysseuran työtä tulemalla mukaan postimerkkitalkoisiin tai lahjoittamalla postimerkkejä, kortteja ja vanhoja rahoja. Lisätietoja: Pirkko Alho, pirkko.e.alho@gmail.com. Rukousryhmä to 10.3. klo 18–20 Oulunkylän kirkolla. Illoissa luetaan Raamatun teksti, käydään läpi osallistujien esille tuomia asioita ja rukoillaan niiden puolesta. Ryhmään voi tulla vaikka vain yhdeksi kerraksi, oman elämäntilanteen mukaan. Lisätietoja: Maija Kiviranta, p. 09 2340 2244.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.3. klo 11. Marita Toivonen, Tiia Valve-Tuovinen ja Pippa Tuhkalainen. Messu su 20.3. klo 11. Asko Nuorkivi, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA Torstai kirkolla to 10.3. ruokailu klo 17–18.30. Lastenkappelissa 18.45 iltatuokio lapsille. Kirkkosalissa ohjelmaa aikuisille klo 19–20. Musiikkisatukonsertti ja puffetti Yhteisvastuun hyväksi la 12.3. klo 15. Tarinayhtye esittää Piilometsän portilla. Yleisö pääsee osallistumaan konserttiin muun muassa laulaen ja leikkien. Konsertissa kuullaan sekä tuttuja lastenlauluklassikoita että ihastuttavia uusia sävelmiä. Konsertin jälkeen jaossa kummirannekkeen kuvapaloja sekä

MLL:n puffetti. Konsertin ja puffetin yhteishinta aikuiset 15 e, alle 18-vuotiaat 10 e ja vauvaikäiset ilmaiseksi. Ilmoittautuminen ja allergiatiedot tanja.berg@evl.fi. Raamattupiiri to 24.3. klo 16. Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Nuortenilta tiistaisin Kirkonkellarissa klo 18. Kutomakerhon kerhoilta keskiviikkoisin klo 18. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Perhekerho torstaisin klo 17–19. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9-18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Hiljaisuuden joogan (R) tuoliharjoitus ti klo 10–11. Hiljaisuuden joogan (R) tuoliharjoitus on kehon ja mielen kokonaisvaltainen harjoitus, jolla on kristillinen arvopohja. Selkäystävällisiä harjoituksia, rentoutusta ja rukousta. Sopii kaikille. Ohjaajana Ulla Lumijärvi. Runopiiri ti klo 12.30–13.30. Runopiirissä keskustelemme päivän runosta. Voit tuoda myös oman runosi. Ohjaajana Ulla Lumijärvi.

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISTYÖ Klubi-ilta to 7.4 klo 17–18.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16.

KUULOVAMMAISTYÖ Seuraa tied. teksti-tv:n s. 558 ja viittova srk fb-sivuilta.

NÄKÖVAMMAISTYÖ Pakaritupa ke 23.3 ja ke 6.4 klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Tarjolla yhdessäoloa kahvikupin äärellä ja kimppakävelyä. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 15 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45. Messun jälkeen yhteinen kahvihetki klo 16–17.30 Pakarituvalla. Ilm. erityisruokavalioineen ma 4.4. mennessä, Marja Leenalle p. 09 2340 2549 tai Terhille p. 09 830 6278.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 5/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.3.

Musiikkia kirkoissa ATTE MALASKA

TORSTAINA 10.3. Tukikonsertti Ukrainan hyväksi – autamme yhdessä klo 19 Kallion kirkossa. Esiintymässä mm. Samuli Putro, Aarne Pelkonen, Seela Sella ja Kallion Kantaattikuoro. Mukana piispa Teemu Laajasalo. Lipun hinta oman harkinnan mukaan 1–100 e. Voit maksaa lipun lahjoittamalla Kirkon Ulkomaanavulle Ukrainan kriisiapuun ennakkoon MobilePaylla numeroon 44533 tai tekstiviestillä 16499, ovella lipaskeräykseen, MobilePaylla tai korttimaksulla.

LAUANTAINA 12.3. Begehren – Sid Hillen sävellyskonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille esittelee tuoreimmat teoksensa Begehren, Bravade ja Heba. Mezzosopraano Virpi Räisänen ja RSO:n muusikoista koostuva jousikvartetti, nokkahuilukvartetti Bravade, bassoklarinetisti Heikki Nikula ja kamariyhtye. Lisäksi Avantgardetrio F# luo spontaaneja äänimaisemia. Liput 27,50/17,50/11,50 e Lippupisteestä lippu.fi/en/artist/ sidhille.

SUNNUNTAINA 13.3. Virsiä ja Siionin virsiä klo 17 Pihlajamäen kirkossa. Tervetuloa veisaamaan virsikirjan virsiä sekä körttiläisten Siionin virsiä. Vapaa pääsy. Choral Evensong klo 18 Töölön kirkossa. Kuoromusiikin siivittämä iltahartaus. St Nicholas Chamber Choir johtajanaan Erik Johannes Riekko. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 14.3. Soitonopetusta ja yhteisjamit klo 18–21 Temppeliaukion kirkon

Päiväkonsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy. Suorana myös Tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta.

KESKIVIIKKONA 23.3.

PERJANTAINA 11.3. Soiva Ensemblen 10-vuotisjuhlakonsertti klo 19 Kallion kirkon kappelisalissa. Sopraano Margit Tuokon ja kanteletaiteilija Emma Kuntsin kanssa esiintyvät Ulla Raiskio, mezzosopraano, Ilkka Teerijoki, klarinetti, Sari Aalto, alttoviulu, Hanna Kenttämies, harppu, ja Keijo Puumalainen, lyömäsoittimet. Obradorsin espanjalaisia säveliä, Lehmuksen Leinon teksteihin säveltämiä teoksia, Puumalaisen Elämän elementit, Jalkasen Vecernie kanteleelle, unohtamatta Kuulaa sekä Weiriä. Liput 15 e käteisellä ovelta.

TIISTAINA 22.3.

Muun muassa Juha Tapio esiintyy Ukrainan hätäavun hyväksi järjestettävässä konsertissa maanantaina 21.3. kello 17.30 Mikael Agricolan kirkossa.

takkahuoneessa, Temppelikatu 16 B. Kitaran ja ukulelen soiton opetusta klo 18–19, yhteisjamit klo 19–21. Opetus on maksutonta, ja mukaan voi tulla kesken kauden. Jamiosuudessa lähinnä bluegrassmusiikkia. Kerho jatkuu maanantaisin. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 15.3. Päiväkonsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy. Suorana myös Tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivulla facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta.

KESKIVIIKKONA 16.3. Sid Hillen konserttisarja klo 10.15–11.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille soittaa meditatiivista musiikkia flyygelillä. Artistin omaa sekä muiden tuotantoa. Vierailumaksu 4 e. Päiväkonsertti klo 12–12.30 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anssi Pyykkönen, urut. Vapaa pääsy. Hyväntekeväisyyskonsertti Ukrainalle klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston opiskelijat ja opettajat esiintyvät. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu Ukrainan hyväksi. Kuorokonsertti Yhteisvastuun hyväksi klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Sibelius-Akatemian Helsingin ja Kuopion kirkkomusiikinopiskelijoi-

den kuoronjohtajien konsertti opettajanaan Jani Sivén. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

TORSTAINA 17.3. Rauhan lauluja -yhteislaulutilaisuus klo 18 Puotilan kappelissa. Mukana Hanna Järvinen, Katri Vanhamäki ja Kaisa Kariranta. Vapaa pääsy, kolehti Ukrainan kriisiapuun.

LAUANTAINA 19.3. Rauhan ja toivon valossa klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Helsingin kamarikuoro, johtaa Krista Audere. Musiikkia eri vuosisadoilta säveltäjiltä Byrd, von Bronsart, Brahms, Forte, Diepenbrock, Vasks, Sweelinck, Harvey. Liput 20/15/10 e Ticketmasterista.

SUNNUNTAINA 20.3. Hyvyyden voima -hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Haluamme auttaa ja tuoda lohtua laululla. Tule hiljentymään kanssamme. Philomela, Tapiolan kuoro ja Ylioppilaskunnan Laulajat. Vapaa pääsy, käsiohjelmien tuotto ja kolehti Kirkon Ulkomaanavun välityksellä hätäapuna Ukrainaan.

MAANANTAINA 21.3. Hyväntekeväisyyskonsertti

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Ukrainan sodasta kärsivien hyväksi klo 17.30 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Esiintyjinä Juha Tapio, Paleface, Viitasen Piia, Marzi Nyman ja Ida Elina. Juontajana Ariel Neulaniemi. Puheenvuoro piispa Teemu Laajasalo. Vapaa pääsy, kolehti Ukrainan hätäapuun Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Sid Hillen konserttisarja klo 10.15–11.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille soittaa meditatiivista musiikkia flyygelillä. Artistin omaa sekä muiden tuotantoa. Vierailumaksu 4 e. Päiväkonsertti klo 12–12.30 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Loviisa Tuomisto, urut. Vapaa pääsy. Lauletaan yhdessä klo 13 Marielundin kappelissa, Satamasaarentie 7. Anja Hinkkanen laulattaa ajankohtaisia virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja. Vapaa pääsy. Laulun siivin klo 14 Kulosaaren seurakuntasalissa, Werner Wirénin tie 6. Kirsi Lemponen laulattaa yhteislauluja joka toinen keskiviikko 1.6. saakka. Kahvit alkaen klo 13.30. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 24.3. Lauletaan yhdessä klo 10.15 Kannelmäen kirkossa. Kanttori Anne Myllylä laulattaa yhteislauluja joka toinen torstai parillisilla viikoilla. Vapaa pääsy.

Hyväntekeväisyyttä ja musiikkia Hyväntekeväisyyskonsertti Lauluja elämästä ja rakkaudesta torstaina 10.3. klo 19 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Oopperalaulaja Monica Groop, säestäjänä pianisti Kirill Kozlovski. Tapahtuman tuotto ohjautuu lyhentämättömänä Kauniaisten ja Espoon nuorten ja lasten hyväksi. Liput 30 e. Lippuja ostettavissa etukäteen Laakson Liljoilta; jhleskinen@ live.com sekä ovelta tuntia ennen konserttia käteisellä tai MobilePaylla. Kiitollisuus – Monitaiteinen hyväntekeväisyysmatinea sunnuntaina 13.3. klo 16 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Runoja, musiikkia ja kuvia. Anja Tolonen, lausunta, Kari Jerkku, huilut ja säkkipilli, Tuula Jerkku, akvarellimaalauksia, Hannu Pöntinen, seurakunnan tervehdys. Matinean jälkeen tilannekatsaus: Mitä Kilingin lapsille kuuluu nyt. Teetä/ kahvia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto tansanialaisen Kilingin koulun alakoululaisten aamupuuroon. Järj. Martsarin kummikouluyhdistys ry.