Kirkko ja kaupunki 2022 5 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

10.3.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pidä huolta itsestäsi kriisien keskellä s. 4

Viides herätysliike on tuottanut sekä varmauskoisia että satutettuja s. 12

Hamletin rooliin heittäytyvä Olavi Uusivirta uskoo, että taide luo mielekkyyttä mielettömään maailmaan s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Rohkea rauha

Ei ole suuruutta, jos ei ole yksinkertaisuutta, hyvyyttä ja totuutta.

NÄINÄ PÄIVINÄ tulee kuluneeksi 77 vuotta siitä, kun saksalainen luterilainen pappi Dietrich Bonhoeffer kuoli natsien vankina. Bonhoeffer oli rauhanaktivisti, joka näki Kolmannen valtakunnan vaarat jo varhain. ”Rauha edellyttää uskaltamista”, hän vetosi eri kirkkojen edustajiin ekumeenisessa kokouksessa Tanskassa vuonna 1934. Puheessaan Bonhoeffer painotti, että rauha ei synny niin, että kansa pyrkii turvaamaan oman turvallisuutensa ja etsimään rauhaa vain itselleen. Hän sanoi myös, ettei mikään kirkko pysty yksin rakentamaan rauhaa, vaan kaikkien maailman kirkkojen tulisi yhdessä lausua maailmalle yhteinen radikaali rauhan viesti. Rauha oli Bonhoefferille varmistelun vastakohta: rauha syntyy vain sitä kautta, että uskallamme luottaa ja antaa kohtalomme Jumalan käsiin. RAUHAN RAKENTAJANA Bonhoeffer itse päätyi äärimmäiseen keinoon. Hän osallistui operaatio Valkyyriaksi kutsuttuun salaliittoon, joka suunnitteli Adolf Hitlerin surmaamista. Mukana juonessa oli joukko korkea-arvoisia upseereita ja virkamiehiä. Yritys oli hyvin lähellä onnistumista, mutta epäonnistui lopulta. Bonhoeffer kuten muutkin operaatioon osallistuneet vangittiin ja teloitettiin. Dietrich Bonhoeffer oli kuollessaan 39-vuotias. Meillä Bonhoeffer tunnetaan parhaiten virrestä 600,

KIRJAILIJA LEO TOLSTOI 1828–1910

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, jonka teksti perustuu hänen kirjoittamaansa uudenvuoden runoon. Bonhoeffer kirjoitti runon tervehdykseksi ystävilleen ja sukulaisilleen vuodenvaihteessa 1944–45. Hän oli siinä vaiheessa ollut jo pitkään vangittuna.

Tänään

OLEN AJATELLUT Bonhoefferia paljon viime aikoina. Olen ajatellut rauhaa ja sen rakentamisen helppoutta ja vaikeutta. Olen ajatellut uskaltamista ja luottamista. Ja kyllä, olen myös ajatellut hirmuvaltiaan salamurhan mahdollisuutta. Ymmärrän hyvin Bonhoefferin ratkaisun. Ennen kaikkea olen ajatellut Bonhoefferin virren säettä: Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman. Vaikka juuri nyt näyttää siltä, että pahan valta vain kasvaa, on virinnyt myös aivan uudenlainen toivo siinä, miten eri kansat, kirkot ja uskonnot sekä erilaiset ihmiset ponnistelevat yhdessä rauhan puolesta.

Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät. TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ TIEDOTUSTILAISUUDESSA 24.2.

Iankaikkisesti

JAAKKO HEINIMÄKI

Karta pahaa ja tee hyvää, pyri sopuun, rakenna rauhaa!

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

PSALMI 34:15

”

RAUHA EDELLYTTÄÄ USKALTAMISTA.

Sinä Rauhanruhtinas, tuo sovinnon mieli, anna rauha maailmaan.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Heräsin yöllä painajaisiin. Aamu valkeni ja toi ymmärryksen: pelkään sotaa.

Kirkko ja kaupunki

10.3.2022 Seuraava lehti ilmestyy 24.3. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Rukoilin nuorena, että Jumala muuttaisi minut heteroksi” Teologian opiskelija Topi Rautiainen, 25, vastaa kysymyksiin, joita hän kommentoi toistuvasti uskoa ja seksuaalivähemmistöjä käsittelevissä somekeskusteluissa. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Yksi käymiesi somekeskustelujen vakiokysymyksistä on, miten voit väittää olevasi kristitty, kun olet homoseksuaali. Miten vastaat? – Mikään osa ihmisen olemuksesta tai identiteetistä ei määritä hänen uskoaan vaan se, luottaako hän Jeesuksen sovitustyöhön ristillä. On yhtä monta tapaa olla kristitty kuin on kristittyjä. – Uskon, että Jumala on kutsunut minut teke mään homona papin työtä. Tehtäväni on rikkoa stereotypioita ja tuoda ääripäitä yhteen. Somekes kusteluja käydessäni rukoilen Jumalaa antamaan minulle oikeat sanat.

Joidenkin mielestä homo seksuaalisuus on valinta, joka johtaa helvettiin. He kysyvät: miksi et vain valitse toisin? – Tämä on yleisin kohtaamani väite. Rukoilin nuorena, että Jumala muuttaisi minut heteroksi. Lopetin huomattuani, että toive ei tehnyt minulle hyvää. Tajusin, että minun on joko kärsittävä loppuelämäni tai oltava avoimesti ihminen, jollaiseksi Jumala on minut luonut. Miksi Jumala olisi antanut minulle seksuaalisuuden, joka on lähtökohtaisesti väärä? – Jos homoseksuaalisuus olisi valinta, myös he teroseksuaalisuuden pitäisi olla sellainen. Onhan oltava vaihtoehtoja, joista valita. – Homoseksuaalisen kristityn rooli on vaikeim pia, mitä ihmisellä voi olla. Saan konservatiivikris tityiltä kuraa niskaan suuntautumiseni vuoksi, ei vätkä kaikki seksuaalivähemmistöjen yhteisössä ymmärrä, miksi haluan kuulua myös kristittyjen yhteisöön. Miksi ihmeessä ottaisin näin epäkiitolli sen roolin, jos minulla olisi vaihtoehtoja?

Somekeskusteluissa sanotaan toisinaan, että homoseksuaalisuus ei ole Jumalan luomaa seksuaalisuutta. Mitä vastaat? – Ihmettelen, että jos Jumala isolla J:llä ei ole luonut homoseksuaalisuutta, niin kuka sitten on. Onko olemassa toinen voimakas jumalolento, joka pystyy muokkaamaan Jumalan luomistyötä? Itse en usko muihin jumaliin. – Kohtaan usein somessa väitteen, että homot ovat pedofiileja, jotka haluavat raiskata poikia ja miehiä. Tietenkään toisten vahingoittaminen sek sissä ei ole ok, ja väkivalta on Raamatussa selkeäs ti kiellettyä.

Raamatun luomiskertomuksessa Jumala käskee ihmisiä lisään tymään ja täyttämään maan. Miksi haluat kumppaniksesi Aadamin etkä Eevaa? – Jos katsotaan maapallon väestö määrää, niin mielestäni lisääntymiskäsky on aika hyvin täytetty. Maailmassa on järjettömästi lapsia, joista vanhemmat eivät syystä tai toisesta huolehdi ja jotka tarvitsevat perheen. Minusta heidät pitäisi päästää rakastavien adoptiovanhempien hoivaan riippumatta siitä, ovatko nämä samaa vai eri suku puolta. – Homosta voi tulla myös biologinen vanhempi. Esimerkiksi nais ja miespari voivat päättää, että toinen miehistä luovuttaa siittiöt ja toinen naisista synnyttää lapsen. Silloin lapsella on neljä vanhem paa, mikä ei ole nykyään heterosuhteissakaan ko vin poikkeuksellista. Monessa uusperheessä lapsel la on kaksi isää ja kaksi äitiä.

Lopuksi palstan vakiokysymys: Mikä sinulle on pyhää? Koti, perhe, rakkaus, läheiset ja kaikkein tärkeimpänä Jumala. ■ Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19.3.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Sodasta kierroksilla tai ihan turtana? Psykoterapeutti Hanna Markuksela opastaa säätelemään vireystilaa ja ehkäisemään zombi-oloa. ”Ei olisi pahitteeksi lisätä elämään kaikkea, mikä tuo iloa.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA TJAŠA ŽURGA ŽABKAR / ISTOCK

untuuko, että mieli pyörittää jatkuvasti suuria kysymyksiä, eikä hälytystila hellitä kunnolla yölläkään? Venäjän sotatoimet Ukrainassa stressaavat, ahdistavat ja pelottavat. Koronapandemia herätti huolta jo ennen sitä. Pitkittynyt taistele tai pakene -tila kuormittaa. – On yksilöllistä, miten kukin reagoi. Jotkut lamautuvat, jolloin heitä väsyttää aiempaa enemmän. Tunteet ja keholliset reaktiot ovat normaaleja juttuja. Ne osoittavat, että välitämme, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Hanna Markuksela. Hän kannustaa säästämään voimia käytännön tekoihin kuten auttamiseen. On hyvä erottaa, milloin on toiminnan ja milloin latautumisen vuoro. Esimerkiksi sotauutisten seuraamiseen käytettävää aikaa voi tietoisesti rajata. Jatkuva uutis- ja somevirta, toistuvat adrenaliinipiikit ja huolien vatvominen ryöväävät voimavaroja. Tilanteen tasalla pysyttely luo turvallisuudentunnetta, joka kestää vain hetken. – Tällaisina aikoina ei olisi pahitteeksi lisätä elämään kaikkea, mikä tuo iloa,

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

rentouttaa, tauottaa murehtimista ja hoitaa kehoa, Markuksela sanoo. YKSINKERTAISIMPAANKIN tehtävään tarttuminen vaatii joskus ponnistusta. Ei vain irtoa. Jos olo oli aiemmin kiihtynyt ja valpas, kyseessä saattaa olla pitkän ylivireyden jälkitila. Alivireystilassa olo on kuin elävällä kuolleella. Vireystilan säätely perustuu autonomiseen hermostoon: sympaattinen hermosto aktivoi ja parasympaattinen rauhoittaa. Vireystilan vaihtelu kuuluu asiaan, mutta sitä säätelemällä voi loiventaa nousuja ja ehkäistä romahduksia. Säätely ehkäisee stressiperäisiä sairauksia ja mielialahäiriöitä. Matalan vireystilan merkkejä ovat esimerkiksi väsymys aamulla ja päivällä, halu vetäytyä omiin oloihin, aloiteky-

vyttömyys, päätöksentekovaikeudet ja apaattinen olo. Riittävä lepo ja päivärytmin ylläpitäminen ovat tehokkainta apua kuormittumisesta johtuvaan alivireyteen. Piristävä liikunta ja kylmäaltistus sopivat aamuun. Illalla tulisi rauhoittua kohti unta. Siinä voi auttaa kirjan lukeminen ja tarvittaessa vaikka melatoniini. – Jos vireystilaa haluaa nostaa väliaikaisesti, kylmä suihku ja avantouinti toimivat monilla. Hermostoa voi herätellä myös raittiilla ilmalla ja liikunnalla, Hanna Markuksela sanoo. – Kannattaa kuitenkin muistaa, että kuollutta hevosta on turha piiskata. Aina elämäntilanne ei selitä energian vähäisyyttä. Väsymyksen pitkittyessä Markuksela kannustaa hakeutumaan lääkäriin. Väsymys voi johtua esimerkiksi raudanpuutteesta, kilpirauhasen vajatoiminnasta, kakkostyypin diabeteksesta tai miehillä testosteronitason laskusta. – Jos alivireys liittyy masennukseen, odottelu ei auta, vaan tilanne vaatii hoi-

taa si: s e T tila ys ja e r i v ko ki k r i k pun kau .fi

toa. Tarvittaessa pitää korjata myös aivokemiaa. AKTIIVISUUSRANNEKE tai älysormus kertovat hermoston tilasta: mikä osa päivästä kuluu stressissä, millainen osa palautumisessa? Vähäinen sykevälivaihtelu merkitsee yleensä stressiä. Terveellä kolmikymppisellä sykevälivaihtelu on keskimäärin noin 40 millisekuntia, nelikymppisellä lukema voi laskea 30 millisekuntiin. – Jotkut tietävät ilman laitteitakin, mikä heillä nostaa kierroksia ja mikä rauhoittaa. Toisilla ei ole asiasta mitään käryä, Hanna Markuksela sanoo. Markukselan mukaan mittaaminen paljastaa monelle yllätyksiä. Joku huomaa, että jo muutaman minuutin hidas ja syvä hengittäminen käynnistää palautumisen. Toinen oppii, että rankan päi-

vän päätteeksi ei kannata riuhtoa kuntosalilla, koska silloin ei ehdi palautua tarpeeksi ennen seuraavaa aamua. Kolmas tajuaa palautuvansa sellaisen tekemisen parissa, jota ei yleensä pidetä rentouttavana. Markuksela kertoo olevansa ylivireystilaan taipuvainen ihminen, joka rauhoittaa usein hermostoaan siivoamalla tai purkamalla energiaa raskaaseen liikuntaan. Sen jälkeen on helpompi rentoutua. – Emme ole yhdestä puusta veistettyjä, joten samat keinot eivät toimi kaikille. Jos on liian levoton lootusasentoon, voi lankuttaa. Vireystilaa voi tasata myös rukoilemalla. – Omaan maailmankatsomukseen sopiva hiljentyminen ja kiitollisuus voivat tuoda elämään syvää rauhaa. ■

Ylivireystilassa kokeile näitä keinoja • Liikunta on lääke, joka pitää annostella • • •

• • • • •

•

oikein. Jos olo on levoton, pura energiaa aamutreeniin tai reippaaseen kävelyyn. Aamulla vireystilan kuuluu nousta. Pysähdy päivän mittaan hengittämään rauhallisesti. Keskity pitkään, keuhkot kokonaan tyhjentävään uloshengitykseen vaikkapa palaverissa tai matkustaessasi. Jos mahdollista, pidä töissä taukoa 45–90 minuutin välein, vaikka tekisi mieli painaa eteenpäin. Tauolla voi esimerkiksi katsoa vartin Netflixiä, käydä ulkona, jutella muiden kanssa, meditoida, kuunnella musiikkia, harrastaa energiaa vievää tai rauhoittavaa taukoliikuntaa tai vaikkapa ottaa etätöissä jalkakylvyn. Palautuminen käynnistyy töiden jälkeen nopeammin, kun pitää työpäivän aikana taukoja. Syö säännöllisesti. Käytä tarvittaessa ruokarytmin ylläpitoon kännykän hälytyksiä. Käy työpäivän jälkeen kävelyllä, harrasta joogaa tai muuta rauhallista liikuntaa. Luonnossa oleskelu rauhoittaa, samoin luonnon äänten kuuntelu vastamelukuulokkeilla. Turvallinen läheisyys rauhoittaa. Jo 20 sekunnin halaus alentaa stressitasoa. Itseäänkin voi halata. Pidä pyjamapäiviä, joihin varaat herkkuja ja kevyttä tekemistä kuten kirjoja, lehtiä tai elokuvia. Aina, kun huomaat yllykkeen tehdä jotain hyödyllistä, palauta itsesi rentoon puuhasteluun. Aja illalla kierrokset alas. Valojen himmentäminen, rauhallinen musiikki tai unikirja voivat auttaa. Melatoniinivalmisteen käyttö toimii joillekuille hyvin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Hyvä jättää jäljen Hanna Kivisalo etsii kuluttavan arjen keskeltä sitä, mikä on hyvää ja arvokasta.

TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVA INA LÄHTEENMAA

loggaaja, teologi Hanna Kivisalon esikoiskirja Hyvän jälki syntyi erityisen tukkoisessa elämäntilanteessa: oli puolison perheyrityksen konkurssi, taloudellisia ongelmia, yöt valvonut vauva ja oma loppuunpa-

laminen. – Silloin tuntui, että kaikki paha tuli kerralla kohdalleni. Ne tunteet olivat välillä musertavia. Kirjoittaminen oli Kivisalolle selviytymiskeino. – Se piti päätäni pinnalla, ja sen avulla sain kiinni siitä, mikä minulla oli. Se oli tunteiden, traumojen ja ihmissuhteiden käsittelyä. Puin sanoiksi pelkotilojani ja ahdistustani, Kivisalo kertoo. – Vastoinkäymiset riisuivat minut niin totaalisesti, ettei jäljelle jäänyt enää muuta kuin perusasiat. Taloudellisesti ei ollut enää minkäänlaista mahdollisuutta etsiä helpon ja kivan elämän tunnetta, joten jouduin hakemaan merkitystä kaikkeen syvemmältä. Merkitys löytyi läheisistä ihmissuhteista ja erityisesti jumalasuhteesta. – Kirjoitin myöhemmin tuosta tilanteesta, että jos olet kuin puu etkä voi vaihtaa paikkaa, kaiva juuret syvemmälle.

– Sielun ruokaa saan rukoilemalla – tai huokailemalla sydämen ajatuksia Jumalalle sekä kuuntelemalla hengellistä musiikkia ja saarnoja. Kivisalo kokee kutsumuksekseen kirjoittaa siitä, että Jumala on hyvä. Hän myös kannustaa näkemään elämän yksinkertaisen hienouden.

– Erityisen merkitykselliseksi koen sen, kun saan kertoa, miten vastoinkäymiset ovat kääntyneet siunaukseksi. Parhaillaan Kivisalolla on tekeillä kolmas kirja. Hän pitää myös suosittua Sekunnit ja tunnit – blogia, johon hän kirjoittaa enemmän hengellisistä aiheista. – Kristillisille, vahvasti uudelleen tulkituille Raamatun teksteille on iso tarve, Kivisalo sanoo. – Kirjoitin blogiin pari vuotta sitten oman versioni Isä meidän –rukouksesta. Sitä jaettiin niin paljon, että se tavoitti yli 200 000 ihmistä. NYT, KUN ARKI rullaa aiempia vuosia kevyemmin, Hanna Kivisalo tuntee kiitollisuutta. Onnellisuutta synnyttää myös levollisuus ja luottamus siihen, että se tapahtuu, minkä pitääkin. – Minun ei tarvitse yrittää hallita elämää. Ajattelen, että Jumala on ikään kuin managerini ja pitää huolen siitä, että jos jokin tehtävä minulle kuuluu, se minulle tulee. Minun ei tarvitse kilpailla, ylisuorittaa tai käyttää kyynärpäitä. ■ 15‑osainen Hyvän jälki ‑sarja kuunneltavissa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/hyvanjalki.

HANNA KIVISALO kuvaa itseään leijonaemoksi, jolle perhe ja omat lapset ovat pyhä ja loukkaamaton asia. Pyhää on myös suhde Jumalaan.

ele : t n Kuu sarja o kok kkoja i kir punk kau .fi

– Haluan kirjoittamalla panna hyvän palvelukseen ne pahat asiat, jotka olisivat voineet tuhota minut. Siten pystyn ehkä auttamaan myös jotakuta toista, Hanna Kivisalo sanoo.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Pyhän Patrickin erikoinen elämä

ihreää väriä, has suja hattuja, olut tarjouksia ja kolmi apiloita. 17. maalis kuuta vietettävän Pyhän Patrickin päivän kuvasto on tullut tutuk si myös suomalaisille, jos ei muu ten niin mutkan – amerikkalaisen viihteen – kautta. Pyhän Patrickin päivää vietetään Yhdysvalloissa näyttävästi, kiitos lukuisien ir lantilaistaustaisten siirtolaisten. Mutta kuka tämä irlantilaisten käännyttäjäksi kutsuttu Patrick oikeastaan oli? Pyhään Patrickiin liittyy pal jon kertomuksia, joista vain osa on totta. Totta on ensinnäkin se, että hän todella oli olemassa. Hän ei kuitenkaan ollut alkujaan irlantilainen vaan todennäköises ti syntyjään Walesista, ja hänen äidinkielensä oli Britannian kelt tiläinen kieli britti. IRLANTIIN PATRICK päätyi, kun hänet vietiin sinne orjaksi noin 16vuotiaana. Hänen elinaika naan, 400luvulla, ei ollut sel laisia valtioita kuin nyt tunnem me vaan pienempiä hallinnollisia alueita. Ryöstöretkiä tehtiin puolin ja toisin. – Myös irlantilaiset kä vivät ryöstelemässä Bri tannian puolella, ja samal la saatettiin ottaa ihmisiä orjiksi, kertoo uskonto tieteen dosentti Katja Ritari. Patrick eli orja na Irlannissa kuu si vuotta lampaita paimentaen. Tuol loin hänen kerro taan löytäneen Jumalan. – Hän oli ilmei sesti kris titty jo orjaksi jou tuessaan, mutta Irlannis sa hänen us konsa syve

ni. Hän sai siitä tukea ja lohdu tusta. Hän myös koki, että Juma la auttoi häntä löytämään laivan, jolla hän pääsi pois Irlannista, Ri tari sanoo. Kun Patrick vapautui ja pala si kotiin, hän näki unen, jossa Ju mala kutsui hänet takaisin Irlan tiin levittämään kristinuskoa. Hän ei kuitenkaan ilmeisesti ol lut ensimmäinen, joka toi kristin uskoa saarelle. TUNNETUN TARINAN mukaan Patrick myös karkotti Irlannista käärmeet. Tosiasiassa Irlannissa ei käärmeitä tuolloin ollutkaan, sillä maayhteys Irlannin ja Britan nian välillä oli katkennut, eivät kä käärmeet olleet ehtineet levitä niin laajalle. Sekään ei todennä köisesti pidä paikkaansa, että hän selitti kolminaisuusoppia käyttä en esimerkkinä apilaa. Keskiaikai sissa legendoissa tästä ei ole mai nintaa, vaan apilat ovat myöhem pää sepitettä. Ainutlaatuista on, että Pat rickilta on säilynyt jopa kaksi kir joitusta. Toinen, Confession eli Tunnustus, keskittyy puolustele maan hänen toimiaan Irlannis sa. Toisessa hän tuomitsee Coroticusnimisen paikallishallitsijan, joka oli ryöstänyt Patrickin kastamia kristittyjä orjiksi. Irlannissa Pat rickia muistetaan hyvällä, eh kä osittain sik si, että irlanti laisilla on yhä vahva katoli nen identiteet ti eikä kristin usko tullut sinne osana valloitusta.

HANNA ANTILA

Pyhän Patrickin muistopäivä on myös Irlannin kansallispäivä. Niitä vietetään 17.3.

SODAN JALKOIHIN JOUTUNEET UKRAINALAISET TARVITSEVAT APUASI Lahjoituksesi avulla voimme toimittaa ruokaa ja perustarpeita sodan uhreille. Näin teet lahjoituksen: • Lähetä tekstiviesti APU20 (20€) tai APU50 (50€) numeroon 16499 • Lahjoita MobilePaylla numeroon 36263 • Lahjoita verkkosivulla kua.fi/ukraina

Keräyslupa RA/2019/723, voimassa 1.1.2020–31.12.2024, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta, myöntänyt Poliisihallitus.

Anna Netrebko ja Yusif Eyvazov -oopperagaala Tallinnassa 5.-6.4. • alk. 255,Taiteen ja teatterin Tartto 28.4.-1.5. • alk. 365,Türin kukkamarkkinat Virossa 20.-21.5. • alk. 170,Liivinmaan linnat ja kartanot 26.-29.5. / 1.-4.9. • alk. 405,Kentin linnoja, puutarhoja ja viinitarhoja 14.-17.7. • alk. 1.295,-

VUONORISTEILY NORJASSA KOE MAAILMAN KAUNEIN MERIREITTI! 9.-16.7. / 24.9.-1.10. • alk. 2.095,Täysihoitoristeily, suomenkielinen matkanjohtaja. Lennot Helsinki-Ivalo, Bergen-Helsinki.

ISTOCK

matka-agentit.fi myynti@matka-agentit.fi puh. 09 2510 2080 HELSINKI, Hämeentie 31 A JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Linnankoskenkatu 28

Saarenmaan oopperapäivät 19.-22.7. • alk. 685,Kuninkaallinen Lontoo 3.-6.9. • alk. 1.240,Nizzan ja Monacon loistoa 15.-18.9. • alk. 895,-

UUDET ESITTEEMME 2022!

Matka agentit

Suomalainen matkanjärjestäjä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Topias Haikalan esikoiskirja sijoittuu hänen kotikaupunkiinsa Helsinkiin. Kuvassa mukana toyvillakoira Aino.

Ihmisten ja puhuvien eläinten Helsinki Topias Haikalan esikoisromaanissa nytkäytellään todellisuuden rajoja ja pohditaan kaiken katoavaisuutta. TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JANI LAUKKANEN

arhu, joka hengaa Pohjois-Haagassa. Pappi, joka kirkon arjesta eläköidyttyään purkaa tuntojaan Kristukselle. Nämä olivat ensimmäisiä hahmoja Topias Haikalan mielessä liikkuneissa tarinanpätkissä, joista syntyi hänen esikoisteoksensa Pimeän jälkeen liikkuvat olennot (Enostone 2021). Teoksen lukuisaan henkilögalleriaan kuuluvat myös vuonna 1918 menehtynyt ja ihmissyöjähirviöksi muuttunut pieni tyttö sekä hengellisen herätyksen kokeva kipunoiva hiiri. Tarinoista, joita yhdistivät jonkinlainen surumielisyys, Helsinki ja öiset kadut, oli tarkoitus tulla ensin novellikokoelma, mutta kohta Haikala sai huomata, että tarinat saikin kytkettyä romaaniksi. Haikalan esikoisromaanissa on paljon uskonnollista ja filosofista pohdintaa. Maagiseksi realis-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

miksi määriteltävässä teoksessa nytkäytellään todellisuuden rajoja. – Kaunokirjallisuudessa se on mahdollista. Taide antaa luvan puhua asioista, jotka ovat hankalia ja jotka kohtaisivat kritiikkiryöpyn, jos ne luokiteltaisiin uskonnoksi, Haikala sanoo. KIRJOITTAESSAAN Topias Haikalalla ei ollut mielessään mitään tiettyä kysymystä tai vastausta, josta tarinat olisivat lähteneet liikkeelle. Kirjan hahmot pohtivat kuitenkin samoja kysymyksiä, joita Haikala itse on miettinyt ja miettii edelleen. Yksiä teoksen keskeisiä teemoja ovat katoavaisuus ja kuolevaisuus. Millä tavalla elävät tietoiset olennot voivat elää maailmassa, jossa mikään ei tunnu olevan pysyvää? Kaikki se, mitä näemme ympärillämme, tulee muuttumaan. Se koskee myös kirkkoa, joka tuntuu murenevan romaanin papin, Juhanin, silmissä.

Uskonnolliset ja hengelliset kysymykset ovat kiehtoneet Haikalaa syvästi niin kauan kuin hän muistaa. – Päiväkirjoissani on varmaan satoja sivuja tätä pohdintaa, hän arvelee. Vuosien varrella Haikalan ajattelu on muuttunut. Nykyisin hän ajattelee hengellisistä asioista eri tavalla kuin 16-vuotiaana. Sen ikäiselle maailma näyttäytyi mustavalkoisena, ja hengellisiin kysymyksiin oli selkeät vastaukset. SADUNOMAINEN ROMAANI pyrkii analysoimaan tosimaailmaa, tämän maailman ajatuksia ja hengen virtauksia. Teos ei sijoitu keksittyyn kaupunkiin vaan Helsinkiin. Yhtenä tapahtumapaikkana on Kannelmäki, Topias Haikalalle rakas lapsuudenmaisema. Romaanissa pohditaan, mikä on merkityksellistä miljöössä, joka on ollut Haikalalle itselleen merkityksellinen. Haikala on aiemmin työskennellyt usean vuoden ajan Kirkko ja kaupunki -lehden toimittajana. Nyt hän työskentelee Yliopisto-lehden toimittajana kolme päivää viikossa. Kahtena päivänä viikossa Haikala hoitaa kotona kaksi- ja nelivuotiaita lapsiaan. Fiktiivisiä tekstejä hän kirjoittaa enimmäkseen iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Haikala kokee, että hänen sisällään on hengellisissä ja uskonnollisissa kysymyksissä monia eri ääniä. Viime vuosina ajatteluun on tullut rauhaa, eikä hän tunne suurta tuskaa siitä, että on sisäisesti ristiriitainen. – Olen päästänyt irti tarpeesta ymmärtää hengellisiä asioita juuriaan myöten ja oppinut olemaan pragmatisti. Se, mikä saa aikaan myönteisiä asioita ihmisissä ja yhteisöissä, olkoon hyvää. ■

Keräyslupa: RA/2020/313

Auta

Ukrainan sotaa pakenevia lapsia. Ukrainan lapset ja heidän perheensä pakenevat nyt henkensä edestä. He tarvitsevat tukeamme. Sotaa pakenevilla lapsilla on akuutti tarve suojelulle ja psykososiaaliselle tuelle. Apuasi tarvitaan nyt. Lahjoita hätäapukeräykseen:

Lähetä tekstiviesti KRIISI numeroon 16155 (20 €)

Lahjoita valitsemasi summa osoitteessa plan.fi/ukraina

Lahjoita valitsemasi summa MobilePaylla numeroon 80500

”Venäjä ei piittaa sodan etiikasta” Kaartin jääkärirykmentin sotilaspappi Paavo Ranta ymmärtää suomalaisten muuttunutta Nato-kantaa. – Se kertoo läntisten arvojen kuten demokratian kannatuksesta, hän sanoo. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA SAKU SOUKKA

kraina on vallannut tällä hetkellä monen suomalaisen ajatukset. Sosiaalisen median palveluissa voi nähdä sodan suorana lähetyksenä. Kevään kehysriihessä hallitus nostaa puolustusmäärärahoja, ja energiariippuvuutta Venäjästä vähennetään. Valtiojohdon lisäksi yritykset ja kansalaisyhteiskunta ovat ottaneet kantaa. Venäläistä polttoainetta ja vodkaa boikotoidaan, ja kansalaisten enemmistö kannattaa jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Sotilaspappi Paavo Ranta Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa on seurannut tilannetta tiiviisti. – Merkit sodan syttymisestä olivat aivan selvät, mutta silti se uutinen oli valtava järkytys. Sitä vain loppuun asti toivoi, ettei sotaa tulisi. Oli järkyttävää, että Venäjä todella oli valmis viemään voimapolitiikkansa näin pitkälle, Ranta sanoo. Hän kertoo ymmärtävänsä suomalaisten muuttunutta Nato-kantaa. – Kun maailmanpoliittinen tilanne on tällainen, on parempi, että ympärillä on ystäviä ja liittolaisia kuin se, että jäädään liittojen ulkopuolelle. Suomalaisten halu kuulua Natoon kertoo halusta kuulua länteen. Se kertoo läntisten arvojen kuten demokratian kannatuksesta. Santahaminan kasarmilla eletään Ukrainan sodassa mukana hetki hetkeltä, ja keskusteluja myös papin kanssa on käyty paljon. – Meillä on varusmiehiä, joilla on sukutaustaa Virossa, Ukrainalla ja Venäjällä. Monilla on tuttuja Ukrainassa. Kyllä tämä tilanne satuttaa ihmisiä täällä. Samaan aikaan voi yleisesti sanoa, että maanpuolustushenki on korkealla, Ranta sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

– 90 prosenttia työstäni on sielunhoitoa. Suurelta osin kohtaan seurakuntalaisiani hyvin saman tyyppisesti kuin perheneuvojat ottavat vastaan asiakkaita. Huomattava osa keskusteluista koskee parisuhdetta tai työssä tai varusmiespalvelussa jaksamista. Jotta pappi voi selviytyä tällaisista tehtävistä, hänen täytyy hankkia muutakin koulutusta. – Mutta sotilasyhteisössä kohdataan paljon myös eettisiä ja perimmäisiä eli elämän ja kuoleman kysymyksiä. Olisi vaikea kuvitella, kuka muukaan kuin pappi olisi niissä asiantuntija, Ranta sanoo. PUHUTAANPA SIITÄ sodan etiikasta. Ensimmäiset kristityt nimittäin kieltäytyivät väkivallasta. He olivat pasifisteja, jotka eivät tehneet vastarintaa vainoajien edessä. Tilanne muuttui vasta, kun Rooman imperiumi oli tehnyt kristinuskosta valtionuskonnon. Kun germaanit 400-luvulla rymistelivät Rooman porteilla, kirkonmiehille tuli kiire tarkentaa, että vihollisen surmaaminen on luvallista puolustustarkoituksessa. Nykymaailmassa oikeutetun sodan etiikka ei ole ihan itsestään selvyys. Kirkkojen Maailmanneuvosto, jonka jäsen Suomen evankelisluterilainenkin kirkko on, torjuu väkivaltaisen vastarinnan kaikissa oloissa. Kirkkojen Maailmaneuvoston mielestä sota ja väkivalta ovat syntiä, eikä synti häviä tekemällä lisää syntiä. Siksi vastaus väkivaltaan on sovitus, jota tarjotaan Kristuksessa. Paavo Ranta opettaa työkseen sodan etiikkaa varusmiehille, ja hän on joutunut pohtimaan myös kristillisen pasifismin argumentteja. – Minä lähden siitä, millainen on ihmisluonto. Ideaalimaailmassa ei

tietenkään olisi sotia, mutta ideaalimaailmassa ei välttämättä tarvittaisi myöskään poliisia tai lääkäriä. Tämä maailma ikävä kyllä on sellainen, että aina on joku, joka on valmis ase kädessä ottamaan jotakin, mikä kuuluu toiselle, Ranta sanoo. Olennaista on, että aseilla ei koskaan puolusteta vääryyttä. – Oikeutetun sodan teoriassa sodan täytyy olla aina puolustautumista väkivaltaista hyökkääjää vastaan. Sodan täytyy myös olla vihonviimeinen keino, johon turvaudutaan vasta, kun kaikki rauhanomaiset kei-

”

Tämä maailma on ikävä kyllä sellainen, että aina on joku, joka on valmis ase kädessä ottamaan jotakin, mikä kuuluu toiselle. not on käytetty. Lisäksi sodasta saatavan hyödyn täytyy olla suurempi kuin siitä koituvat haitat ovat, Ranta sanoo. – Ja oikeutetun sodan tavoitteena tietenkin on aina rauha. Luterilaisuus on tuonut oikeutetun sodan etiikkaan vielä yhden Rannan mielestä tärkeän lisän. – Meillä kirkko tulkitsee, että vain laillinen esivalta on oikeutettu puolustussotaan. Sotaa ei siis käydä vain jonkin satunnaisen tahon käskystä. Keskustelut varusmiesten kanssa ovat Rannan mielestä aina antoisia, mutta toisaalta sodan etiikka ei jätä rauhaan edes ammattisotilaita. – Heille sodan eettiset kysymykset tulevat esiin muun muassa autonomisten robottiaseiden yhteydessä.

Tällaiset kysymykset askarruttavat upseereita, Ranta kertoo. MUUTAMAN varusmiespalvelusviikon jälkeen tulee päivä, jolloin jokainen alokas saa käteensä 3,7 kiloa kylmää rautaa. Paavo Rannan mukaan kaikissa saapumiserissä on nuoria aikuisia, jotka ymmärtävät ehkä tavallista konkreettisemmin, että rynnäkkökiväärillä tapetaan ihan oikeasti ihan oikeita ihmisiä. Kysymys sodan etiikasta tulee iholle heti, kun aletaan harjoitella tappamista.

Linné

ja pieni pala paratiisia 17.2.–28.8.2022

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO Pääsy: 16|14 € | Museokortti. Avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la-su 10-17. Bulevardi 40, Helsinki, siﬀ.ﬁ

Tule tutustumaan lauantaina 19.3.

Koti palveluiden keskellä

– Merkit sodan syttymisestä olivat aivan selvät, mutta silti se uutinen oli valtava järkytys, Paavo Ranta sanoo.

– Suomi on sitoutunut kansain välisiin sopimuksiin, ja meillä on erittäin korkeat eettiset standardit, Ranta sanoo. Sota kokonaisuudessaan ei sil ti koskaan ole eettistä, koska aloit tamalla sodan hyökkääjä on jo alun perin hylännyt oikeutetun sodan etiikan ensimmäisen periaatteen, jonka mukaan vain puolustautumi nen on sallittua. Ukrainassa tilan ne on niin vakava, että kansainväli nen rikostuomioistuin on päättänyt avata Venäjän toimia koskevan tut kinnan.

– Ukrainassa on nähty, mi ten hyökkääjä, jolla ei ole mo raalia, pommittaa siviilejä, Ran ta sanoo. Kristinuskon kannalta kiusallis ta on, että Venäjän ortodoksinen kirkko on tähän asti antanut tuken sa presidentti Vladimir Putinin aggressiolle. – Venäjän ortodoksinen kirk ko ei toimi vain kirkon tavoin, vaan siitä on tullut Venäjän voi mapolitiikan jatke. Kirkko pyrkii omilla toimillaan väestön venäläis tämiseen. ■

Saga-palvelutalot tarjoavat tasokasta vuokraasumista senioreille. Arkea helpottavat palvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Nauti talon aktiivisesta harrastus- ja kulttuuritoiminnasta esteettömissä yhteistiloissamme. Pääkaupunkiseudun kotimme sijaitsevat Munkkiniemessä, Meilahdessa, AlaMalmilla, Veräjämäessä ja Tikkurilassa. Lue lisää sagacare.fi

Tervetuloa ihastumaan - varaa aika yksityisesittelyyn

Maksuton numero 0800 06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Tiukan liikkeen kasvattamat Rukoustaistelua, todistuspuheenvuoroja, helvetinpelkoa – Silja Vuorikurun nuoruudessa hänen kotipaikkakunnallaan vaikutti viides herätysliike, josta jäi ahdistavia muistoja.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JOONAS BRANDT JA EASTPRESS

”

oka välissä lauletaan, joka välissä rukoillaan. Päivän päätteeksi Maijastiina puhuu pitkään Jeesuksesta, joka kolkuttaa vuorollaan jokaisen ihmisen sydämen ovella, mutta ei pakota ketään avaamaan, vaan kyllin kauan koputettuaan lymyää ja pakenee. Sen jälkeen ihminen voi vain etsiä sitä, jota hänen sydämensä rakastaa, mutta ei enää milloinkaan löydä häntä.” Yllä oleva katkelma on Silja Vuorikurun romaanista Kultalintu, mustasulka ja kuvaa päähenkilön, Iiris-nimisen tytön, kokemuksia seurakunnan lastenleirillä. Teksti on fiktiota, mutta vaikutteita siihen Vuorikuru on saanut lapsuuden ja nuoruuden kokemuksistaan. Myös hän kävi seurakunnan lastenleireillä, useampanakin vuonna. Viikonloppuleirit olivat tuolloin 1980- ja 90-lukujen vaihteessa hyvin suosittuja. – Niitä odotettiin ja niille mentiin kavereiden kanssa. Vaikka leirillä oli kivaa, joistakin asioista tuli vähän outo fiilis. Isoset esimerkiksi pitivät iltaisin todistuspuheenvuoroja, joissa he kertoivat, kuinka olivat tulleet uskoon. Niissä toistui kaava, että ensin kaikkea oli rankkaa ja vaikeaa ja sitten tuli ratkaisu, Vuorikuru kertoo. – Olin ehkä noin kymmenvuotias, kun isoset esittivät leirillä näytelmää, jossa tapahtui junaonnettomuus. Kaikki junassa olleet kuolivat. Yksi matkustaja oli matkan aikana tullut uskoon. Hän pääsi taivaaseen ja kaikki muut joutuivat helvettiin.

kyvä rooli ja niin kutsuttu viides herätysliike vaikutti vahvasti. Se näkyi koulussakin, jossa jotkut seurakuntanuoret pitivät julistavia aamuhartauksia. – Suhtauduin uskoon perusmyönteisesti, että ovathan ne asiat varmaan ihan totta, Vuorikuru kertoo. Jo lapsena Vuorikuru tiesi, että rippileirillä moni nuori tuli uskoon. Aikanaan hän meni sitten itsekin rippileirille. Tuohon aikaan leirit olivat pitkiä. Vuorikuru muistelee omansa kestäneen kaksitoista päivää.

SEURAAVASSA KATKELMASSA Vuorikurun romaanin päähenkilö Iiris on rippileirillä. ”Jumala ei ole helläsilmäinen taivaanisä, leppeä partasuu kumpuilevan poutapilven yllä. Jumala on punaisesta helvetistä tuijottava hiilenmusta silmä, joka tarkkaa herkeämättä, mitä askaroin mielessäni ja mitä jalkojeni välissä. Mutta jos tämän puolitoistaviikkoisen rippileirin aikana nöyrryn ja vastaan Jumalalle kyllä, kyllä, hän muuttuu yhdessä salamankantamassa minua yltiöpäisesti rakastavaksi isäksi, joka uhrasi poikansakin saadakseen viettää iankaikkisuuden minun kanssani, minun.” Pikkukaupungissa, jossa Vuorikuru lapsuutensa ja nuoruutensa asui, seurakunnalla oli nä-

Rippileirillä iltaohjelmaan kuului isosten todistuspuheenvuoroja, jotka usein olivat tunnepitoisia. Jotkut isosista kertoivat itsestään hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Joka ilta oli vapaaehtoisia rukoushetkiä, joissa leiriläisiä tuli uskoon. Niihin Vuorikuru ei osallistunut. Rippileirin jälkeen Vuorikuru kävi isoskoulutuksen ja päätyi isoseksi ja mukaan seurakunnan nuorisotoimintaan. Isosaikaan liittyvät hänen traumaattisimmat kokemuksensa. Rippileirillä ohjaajat kertoivat isosille, että mitä pitempään leiri kestää, sitä voimakkaammin saatana yrittää estää sen, että nuoret tulisivat uskoon. Siksi isosten tehtävänä oli rukoilla ja käydä sillä lailla hengellistä sotaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

”

Seurakunnassa oli aika tiukat normit siitä, millainen olisi pitänyt olla. Asioita ei kielletty suoraan, mutta kerrottiin, mikä kaikki ei ollut hengellisesti rakentavaa. SILJA VUORIKURU

– Sitä rukoilemista oli ihan hirveästi. Kun muu ohjelma iltaisin oli loppunut, isosilla oli vielä pakollinen rukoushetki. Aamulla ennen muuta ohjelmaa oli myös rukous. Jatkuvaan rukoilemiseen liittyi myös kielilläpuhumista ja muuta. Ne olivat aika ahdistavia tilanteita, varsinkaan kun en ymmärtänyt, mistä siinä oli kyse. Leirin loppuvaiheessa olin ihan poikki. KIELILLÄPUHUMISTA OLI myös muissa seurakunnan nuorten tilaisuuksissa, samoin profetoimista. Seurakunnassa osa nuorista kuului sisäpiiriin. Heille annettiin vastuuta, ja he saivat aikuisilta erityistä huomiota. Silja Vuorikuru ei koskaan päässyt valittujen porukkaan, vaikka olisi kyllä halunnut. Hänelle siinä ei ollut kyse uskosta, vaan siitä, että voisi tuntea kuuluvansa johonkin. – Seurakunnassa oli aika tiukat normit siitä, millainen olisi pitänyt olla. Asioita ei kielletty suoraan, mutta kerrottiin, mikä kaikki ei ollut hengellisesti rakentavaa. Seksiä ei saanut harrastaa ennen avioliittoa, minkä vuoksi jotkut menivät nopeasti ja tosi nuorina naimisiin. – Minulla oli paljon kavereita seurakunnan ulkopuolella, mitä ei pidetty suotavana. Muistan, että vaatetustani paheksuttiin ja hameen pituutta arvioitiin. Minua puhuteltiin myös siitä, että olin lukenut filosofiasta kertovan nuortenkirjan Sofian maailma ja erehtynyt kertomaan siitä. Aikuisena Vuorikuru on ajatellut, että ulkopuolisuus oli hänen pelastuksensa. Hän oli menettänyt äitinsä kahdeksanvuotiaana, ja siksikin hänellä oli suuri tarve saada hyväksyntää ja kuulua johonkin. – Ulkopuolelle jääminen oli varmaan tuskallisempaa kuin se olisi ollut, jos minulla olisi ollut ehjä tausta. Toisaalta jos olisin kelvannut porukkaan, olisin varmaan imeytynyt sinne tosi syvälle. – Äidin kuoleman vuoksi myös kaikki ne helvettipuheet olivat minulle astetta konkreettisempia ja pahempia kuin muille. Mietin, että äiti ei varmaan näillä mittapuilla ollut kuollessaan oikeassa uskossa, joten mitä jos hän on nyt siellä helvetissä. NUORILTA ODOTETTIIN aktiivisuutta. Ohjelmaa oli seurakunnassa melkein joka il-

Silja Vuorikuru jäi nuorena seurakunnan sisäpiirin ulkopuolelle. Myöhemmin hän löysi yliopistosta yhteisön, jonka kokee omakseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

ta, ja siihen olisi pitänyt osallistua. Toiminnan keskipiste oli perjantai-illasta aamuyölle asti auki pidetty yökahvila, jossa 15–18-vuotiaat nuoret tekivät vapaaehtoistyötä. He pitivät todistuspuheenvuoroja ja auttoivat humalaisia ikätovereitaan. Samaan aikaan lähistöllä pidettiin rukousvartiota, jotta kahvilassa ei tapahtuisi mitään pahaa. – Kahvila oli perustettu, koska oli jokin profetia, että suuren herätyksen piti alkaa nuorista. Minua hävetti se touhu, joten vain hengailin mukana. Siihen aikaan vapaa-ajanviettopaikkoja ei juuri ollut, joten siellä kävivät monet. Osa tuli vain lämmittelemään. Lukion jälkeen Silja Vuorikuru pääsi opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Seurakunta jäi. – Yliopistosta löysin samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Tajusin, että on yhteisöjä, joihin mahdun ja kelpaan, jotka koen omikseni ja joissa voin olla oma itseni. Meni muutama vuosi, ettei Vuorikuru juuri ajatellut kokemuksiaan seurakunnassa. Kun hän myöhemmin ymmärsi, että kyse oli ollut vain yhden herätysliikkeen toiminnasta, tuli vihakin. – Varmaan meistä jokainen luuli menevänsä ihan tavalliselle rippileirille eikä tajunnut, ettei touhu kaikissa Suomen seurakunnissa ollut sellaista. Erosin kirkosta siksikin, etten halunnut kuulua yhteisöön, joka suojelee tällaisia liikkeitä. Osasyy eroon oli toki myös se, että vaikka lapsena ja nuorena koetinkin kovasti uskoa, en loppujen lopuksi kuitenkaan uskonut.

Silja Vuorikuru on kirjallisuudentutkija, joka on väitellyt Aino Kallaksen tuotannosta ja kirjoittanut myös Kallaksen elämäkerran. Äitinsä menettäneen tytön kasvutarina Kultalintu, mustasulka (Kustannus Aarni 2021) on hänen esikoisromaaninsa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

”Siinä samassa uskossa olen vieläkin” – Ihan oikeaa uskoa se oli, tosin ehkä mustavalkoista ja jyrkkää, arvioi Eero Junkkaala nuoruutensa viidesläisyyttä. Viides herätysliike on hänelle edelleen hengellinen koti.

vuotta sitten Eero Junkkaala tuli uskoon. Hän oli lähtenyt luokkakaverinsa kutsumana nuorten seuroihin. Siellä toiset nuoret todistivat uskostaan Jeesukseen. – Minulta kysyttiin, olenko uskossa. Luultavasti en ymmärtänyt kysymystäkään. Minulle vakuutettiin, että minun pitäisi jättää elämäni Jeesukselle, ja sitten pääsisin taivaaseen. Ajattelin, että niin kai sitten pitäisi. Jotenkin näin se meni. Jälkeenpäin olen miettinyt, ettei se kovin syvällinen kääntymys ollut, Junkkaala kertoo. Jotakin siinä kuitenkin tapahtui, hän arvioi nyt. Tuon illan jälkeen hän halusi uudelleen seuroihin. Hänessä heräsi halu käydä kirkossa, lukea Raamattua ja rukoilla. – Jumala antoi minulle sen uskon, ja siinä samassa uskossa olen vieläkin. Se oli minun tieni. Se tie vei hänet jo koululaisena julistamaan Jumalan sanaa niin lähiseudun kuppiloihin kuin Saksaan ja Itävaltaankin. Junkkaala opiskeli ensin kirkon nuorisotyönohjaajaksi, sitten papiksi. Hän on opettanut Raamattua ja tehnyt lähetystyötä, väitellyt teologian tohtoriksi ja kirjoittanut yli viisikymmentä kirjaa. KUUNNELLESSAAN AIKOINAAN nuorten seuroissa todistuspuheita Eero Junkkaala ei tiennyt olevansa niin sanotun viidennen herätysliikkeen vaikutuspiirissä. Tuolloin Suomessa elettiin liikkeen nousun aikaa. Junkkaala asui Lempäälässä, jossa viidesläinen herätys vaikutti. – Enhän minä muusta kristillisyydestä edes tiennyt silloin – paitsi sen, että ne, jotka eivät käyneet meidän seuroissamme, eivät olleet uskovia, Junkkaala sanoo ja naurahtaa päälle. Junkkaalan mukaan uskoontulon ja henkilökohtaisen uskon korostaminen on viidesläisille yksi tapa vetää rajoja muihin. – Ymmärrän kyllä, että ulkopuoliset saattavat tästä syystä pitää meitä ahdasmielisinä. Olemme luokitelleet ihmisiä sen perusteella, ovatko he uskovaisia vai eivät. Nykyisin kyllä myönnetään, että emmehän me sitä tiedä ja totta kai uskovaisia on muuallakin kuin omassa porukassa. – Ahdasmielistä vaikutelmaa on varmaan lisännyt tietynlainen lakihenkisyys, syntien tarkkailu. Tarkkaillaan ainakin toisten syntejä, ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat saattaneet ylikorostua. Välillä voisi kyllä miettiä muitakin syntejä: kateutta, ylpeyttä, itsekkyyttä, Junkkaala sanoo. HENKILÖKOHTAISEN USKON lisäksi viidesläisyydessä korostetaan evankeliointia – yritetään siis saada muutkin tulemaan samaan uskoon. Nuorena sananjulistus oli Eero Junkkaalalle niin tär-

keää, että koulunkäynti sujui mitenkuten. Sillä ei ollut väliä, koska tuolloin vallalla oli voimakas lopunaikojen odotus. Jeesus oli tulossa takaisin minä hetkenä hyvänsä. – Vaikka jotkin asiat nyt hymyilyttävät, olen edelleen sitä mieltä, että ihan oikeaa uskoa se oli, tosin ehkä vähän mustavalkoista ja jyrkkää. Eskatologia eli lopunaikojen odotus on ollut yksi viidesläisyyden leimallinen piirre. Junkkaala arvioi, että Jeesuksen paluuta kyllä odotetaan edelleenkin, muttei ehkä yhtä palavasti kuin hänen nuoruudessaan. – Takavuosina esitettiin elokuvia, joissa toiset katosivat yhtäkkiä, kun heidät oli temmattu taivaaseen. Se oli aika ahdistavaa, mutta sellaista on enää aika vähän, Junkkaala sanoo. – Jotkut tosin ovat sitä mieltä, että Jeesus tulee todennäköisesti jo meidän elinaikanamme. Itse sanon, että Jeesus voi tulla huomenna tai vaikka tuhannen vuoden päästä, joten jäitä hattuun. Vaikka tämä on paha maailmanaika, ei tämä ole ensimmäinen sellainen. Enteisiin tuijottelu on hyödytöntä ja haitallistakin.

”

Ei viidesläisyys ole liike, joka jätetään tai otetaan. Ei siihen ole mitään jäsenkirjaa. EERO JUNKKAALA

KUN KIRKOSSA OLLAAN eri mieltä siitä, voiko nainen toimia pappina tai voitaisiinko samaa sukupuolta olevat parit vihkiä avioliittoon, suurin osa viidesläisistä vastaa ei ja perustelee kantaansa tietyillä Raamatun kohdilla. – Viidesläisille Raamattu on kaikkein ylin auktoriteetti. Se on Jumalan sanaa, Junkkaala kiteyttää. Junkkaalan oma käsitys Raamatusta on muuttunut vuosien varrella. Vaikka hän edelleen pitää kiinni siitä, että Raamattu on Jumalan sanaa, se on hänelle nykyisin paljon rosoisempi ja monisyisempi kirja, ja siinä voi olla virheitäkin. – Nuorempana olin myös kreationisti. Oli hidas prosessi ymmärtää, että maailma on vanhempi kuin 6 000 vuotta ja ettei tuo asia ole Raamatun kanssa ristiriidassa. Raamattu pitää tulkita oikein. Evoluutio on yksi kysymys, jossa Junkkaala arvioi joutuneensa viidesläisyyden

Eero Junkkaalalle Raamattu on Jumalan sanaa, mutta myös rosoinen ja monisyinen kirja, jossa voi olla virheitäkin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

sisällä hieman silmätikuksi, sillä herätysliikkeessä on myös jyrkkää kreationismia edustavaa väkeä. – Joidenkuiden silmissä olen tästä syystä täysin jumalaton, Junkkaala hymähtää. Sitäkään kaikki viidesläiset eivät hyväksy, että Junkkaala ei pidä ongelmana yhteistyötä naispuolisten pappien kanssa. VAIKKA ERIMIELISYYKSIÄ ON, Eero Junkkaala ei ole harkinnut liikkeen jättämistä, sillä hän pitää sitä edelleen hengellisenä kotinaan. – Eikä viidesläisyys ole liike, joka jätetään tai otetaan. Ei siihen ole mitään jäsenkirjaa. Kyse on enemmän siitä, kuka mieltää olevansa sisällä. Kirkonkaan jättämistä Junkkaala ei ole harkinnut, mutta arvioi, että monella viidesläisellä on jalka kytkimellä. Jyrkimmin ajattelevat ovat hänen mukaansa jo hypänneet Lähetyshiippakuntaan, jonka kaksi edellistä piispaa ovat tulleet viidesläisyyden piiristä. – Kun naisia alettiin vihkiä papeiksi, monet sanoivat, että seuraavaksi tulee homokysymys, ja se on viimeinen pisara. No, nyt sitä keskustelua käydään, enkä tiedä, mikä on viimeinen pisara kenellekin. Toisaalta viidesläisyyteen on aika syvään juurtunut sellainen ajatus, että kirkossa pysytään niin kauan kuin siellä luetaan Isä meidän -rukous ja uskontunnustus. – Itse ajattelen niin, että kirkolla on ylä- ja alamäkiä, ja nyt olemme vähän alamäessä. Ehkä tulee paremmat ajat. Mutta vaikka niin ei kävisikään, mihin minä tästä kirkosta lähtisin?

Teologian tohtori Eero Junkkaala kertoo viidennen herätysliikkeen historiasta ja omista kokemuksistaan kirjassaan Viides herätysliike – näin minä sen näen (Kirjapaja 2016).

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Nuori hakee herätysliikkeestä varmoja vastauksia Aikuistuessaan ihminen ehkä rupeaa ajattelemaan myös uskosta eri tavalla ja kyseenalaistamaan sekä liikkeen oppeja että tiukkoja elämäntapanormeja, arvioi entisiä viidesläisiä tutkinut Eetu Kejonen.

un ihminen erkaantuu uskonnollisesta yhteisöstä, kyseessä on usein hidas prosessi, joka liittyy muihin elämässä tapahtuviin muutoksiin kuten aikuistumiseen, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin. Näin arvioi viidennestä herätysliikkeestä erkaantuneiden kokemuksia tutkinut teologian tohtori Eetu Kejonen. Suurin osa Kejosen tutkimukseen osallistuneista oli mennyt mukaan viidennen herätysliikkeen toimintaan rippikouluikäisenä ja erkaantunut siitä nuorena aikuisena. – Aikuistuessaan ihminen ehkä rupeaa ajattelemaan myös uskosta eri tavalla ja kyseenalaistamaan sekä liikkeen oppeja että tiukkoja elämäntapanormeja. Hän huomaa, että toisellakin tavalla voi elää ja elämässä voi olla ihan kivaa myös uskonyhteisön ulkopuolella. Joskus kyse on myös henkilökemioista: porukka ei enää tunnukaan niin mukavalta kuin aluksi, Kejonen sanoo. Kejosen tutkimus Hengellisestä viitekehyksestä erkaantuminen henkilökohtaisen uskonnollisuuden muutoksena: tapauskertomuksena viides herätysliike pohjautuu hänen vuonna 2019 keräämäänsä 19 kirjeen omaelämäkerralliseen aineistoon. Huomattava osa kirjoittajista oli mukana viidennessä herätysliikkeessä nuoruudessaan 1960–70-luvulla, jolloin liike eli voimakasta kasvun aikaa. – Siksi tutkimuksessani on myös kirkkohistoriallinen ulottuvuus. Tuolloin liikkeessä oli nuoruuden intoa, mikä saattoi johtaa myös ylilyönteihin ja hengelliseen väkivaltaan, Kejonen sanoo. Hän huomauttaa, että tämä on tunnistettu liikkeen piirissä. Vuonna 1999 yhden viidesläisen järjestön, Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen, pääsihteeri Timo Rämä pyysi anteeksi Kansanlähetyksessä vuosikymmenien aikana tapahtunutta hengellistä väkivaltaa. NIIN SANOTTU viides herätysliike on evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä nuorin. Liikkeellä ei ole yhteistä keskusjohtoa, vaan se koostuu useammasta järjestöstä, joista vanhimmat on perustettu 1940-luvul-

la. Yhteistä niille on ollut uskoontulon, evankelioinnin ja opillisten kysymysten korostaminen. Liike tunnetaan myös kirkkokritiikistään. Enemmistö vastustaa naisten vihkimistä papiksi ja samaa sukupuolta olevien vihkimistä avioliittoon. Tällä hetkellä tunnetuin viidesläinen on varmaankin kansanedustaja Päivi Räsänen. Eetu Kejonen arvioi, että viidesläisyydestä erkaantuneita on vuosien varrella ollut paljon, tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia. – Liike on kuitenkin hyvä sitouttamaan jäsenensä. Ne, jotka ovat tyytyväisiä, pysyvät siellä. Moni lähteneistäkin näkee liikkeessä paljon hyvää ja arvostaa sen yhteisöllisyyttä.

”

Kun sanotaan yleistäen, että uskovat ovat tiukkapipoisia ja kieltävät kaiken, niin juuri sellaista se näyttää välillä viidesläisyydessä olleen. TEOLOGIAN TOHTORI EETU KEJONEN

Kejonen arvioi, että viidesläisyydessä nuoriin vetoavat samat piirteet, jotka sitten aikuisiällä saattavat etäännyttää siitä: selkeys ja ehdottomuus. – Moni nuori on hämmentynyt. He yrittävät muodostaa omaa identiteettiään ja miettivät omaa paikkaansa maailmassa. Kyllähän silloin houkuttelee ja tuo turvallisuutta, jos mukava ja ystävällisen tuntuinen ihminen tai porukka sanoo, että näin nämä asiat ovat ja sinun

SRO/EASTPRESS Pro Fide -yhtye vuonna 1974. Vasemmalta Jukka Bonsdorff, Hannu Domke, Pauli Tuohioja ja Juha Kela. Yhtye on osa viidesläisen Suomen Raamattuopiston nuorisotyötä.

elämäsi muuttuu paljon paremmaksi, jos hyväksyt tämmöisen mallin. – Kun ihminen sitten kasvaa, hän alkaa huomata, ettei kaikki välttämättä olekaan niin yksinkertaista, vaan elämässä ja maailmassa on muitakin sävyjä kuin musta ja valkoinen. Erkaantuneiden on ollut vaikea hyväksyä liikkeen ehdottomia uskontulkintoja tai sitä, että muihin kristittyihin on saatettu suhtautua väheksyen ja torjuvasti. MONI KERTOO KOKENEENSA liikkeessä ryhmäpainetta uskoontuloon. Toiset taas halusivat tulla uskoon, sillä he kokivat itseltään puuttuvan jotakin, mitä muilla oli. Joillekuille uskoontulo ei niinkään ollut tietoinen valinta vaan enemmänkin tunnekokemus. – Varsinkin vanhimmilla vastaajilla saattoi olla rajuja kokemuksia siitä, että uskoontuloon painostettiin. Sanottiin, että Jeesus tulee kohta takaisin, joten valitse puolesi. Yksi tutkimukseen osallistuneista muistuttaa, että rippikoululainen on lapsi ja täysin suojaton tällaista vastaan, ja näkee tällaisen hengellisenä väkivaltana. Hengellisenä väkivaltana voi Kejosen mukaan pitää myös elämäntapanormeihin liittyvää painostusta. Yksi vastaajista kertoo, että hänet suljettiin ulos liikkeestä, kun tuli tietoon, että hän oli käynyt tanssimassa. Myös esimerkiksi seurustelua, alkoholin käyttöä ja naisten pukeutumista on valvottu tarkasti. – Kun sanotaan yleistäen, että uskovat ovat tiukkapipoisia ja kieltävät kaiken, niin juuri sellaista se näyttää välillä viidesläisyydessä olleen. Kejonen huomauttaa, että nuoruuden kokemusten jäljet, traumat ja suru

SEPPO JJ SIRKKA/EASTPRESS

Kymenlaaksolaisten luterilaisten seurakuntien nuoria oli yhteisessä illanvietossa Kotkan seurakuntakeskuksessa 1960-luvun lopulla. Kotkan seurakunnan papit Börje Ritvas ja Leo Pennanen osallistuivat tilaisuuteen.

vaikuttavat monien elämään vielä vuosikymmentenkin päästä. – Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaikkein rankimmat hengellisen väkivallan kokemukset ja tiukimmat elämäntapanormit sijoittuvat menneisiin vuosikymmeniin, vaikka niitä tuli esille myös uudempia aikoja koskevassa kerronnassa. Tämä kertoo kenties viidesläisyyden muutoksesta. AHTAAKSI KOETUN herätysliikkeen jättämisen ei kuitenkaan tarvitse merkitä kirkon tai kristinuskon hylkäämistä. Suurin osa Eetu Kejosen tutkimukseen osallistuneista kertoo edelleen olevansa kristittyjä. Moni heistä on löytänyt paikkansa esimerkiksi yleiskirkollisuudesta tai körttiläisyydestä. Jotkut mainitsevat hiljaisuuden liikkeen, Taizé-yhteisön, Tuomasmessun tai ortodoksisen kirkon. Pieni osa kirjoittajista on kotiutunut Lähetyshiippakuntaan, joka on kirkosta erillinen konservatiivinen luterilainen yhteisö. – Kristinuskoa ei ole jätetty, mutta on jätetty tiukka yhteisöllisyys ja muiden määräämät normit. Hengellisyydestä on tullut omaehtoisempaa ja yksityisempää. Lähetyshiippakuntaan siirtyneiden kohdalla vaihtoehto on ollut toisenlainen, tiiviimpi kristillinen yhteisöllisyys, Kejonen kuvailee. – Minusta on arvokasta, että hengellisyys saa elää eri lailla eri elämänvaiheissa ja että kirkollamme on tarjota matkalle monenlaisia eväitä. Kansankirkon vahva puoli on se, että meillä on erilaisia yhteisöjä, joista jokainen voi löytää oman kolonsa. Hengellinen etsintä voi siis vielä nykyäänkin tapahtua kristinuskon sisällä, eivätkä kaikki jätä kirkkoa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Isän kanssa näyttämöllä Olavi Uusivirta nähdään tänä keväänä isän haamun piinaamana Hamletina. Vastaparina hänellä on oma isä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JOONAS BRANDT

lavi Uusivirta huokaisee helpotuksesta. Hamletin ensi-ilta Kansallisteatterissa on toteutumassa, vaikka matkalla on ollut monia vastoinkäymisiä. Uusivirta näyttelee pääroolin. – Hamletin roolin tekee haastavaksi se, että hahmo esiintyy näyttämöllä suuren osan ajasta tunnetilasta toiseen tempoilevana mielipuolena. Vain oma mielikuvitus on rajana, mitä kaikkea hahmon sisään haluaa kääriä, Uusivirta sanoo. William Shakespeare kirjoitti Hamletin 1500–1600-luvun vaihteessa, ja se on yksi maailman tunnetuimmista näytelmistä. Uusivirran mukaan kyseessä on klassikko, jonka ajattomat teemat puhuttelevat yhä. – Keskeisenä teemana siinä ovat sukupolvelta toiselle periytyvät traumat. Hamlet kysyy tuskaisena, miten suhtautua surmansa saaneen isänsä haamuun, joka vaatii kostoa. Näytelmä on saanut Uusivirran pohtimaan omaa sukupolveaan ja sen sodankäyneitä isoisiä. – Isäni kärsi rintamalla olleen oman isänsä sotatraumoista. Minäkin olen joutunut kantamaan niitä välillisesti. Uusivirta näkee, että Hamletin valtapelit peilaavat myös tämänhetkistä maailmanpoliittista tilannetta. – Näytelmän ytimessä ovat vallanhalu, itsekkyys ja itsetunto-ongelmat. Ne ovat nyt näkyvissä myös Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan.

– Kutsun tätä runoilijan katseeksi. Jokainen meistä voi olla potentiaalinen runoilija, joka pystyy näkemään erityisyyttä näennäisen arkipäiväisissä asioissa. Runoilijan katsetta voi myös harjoitella. Kun ohjaaja Samuli Reunanen pyysi näyttelijänä ja laulajana tunnettua Uusivirtaa Hamletin rooliin, hänen oli helppo vastata tarjoukseen myöntävästi.

HAMLETIN KUULUISA filosofinen pohdiskelu ”olla vai ei?” kuullaan näyttämöllä useiden henkilöiden suusta. – Se on näytelmän eksistentiaalinen ydinkysymys. Itse ajattelen, että ihmiselämän suurin mysteeri ja ristiriita on siinä, että etsimme mielekkyyttä mielettömästä maailmasta, Olavi Uusivirta sanoo. Hän ottaa esimerkiksi ikkunalaudalla kukkivan orkidean. Jos pysähtyy miettimään, tajuaa, millainen ihme tuo kaunis kukka on. Näin sen merkitys kasvaa.

VIIMEISEN 12 VUODEN aikana Olavi Uusivirta on näytellyt Kansallisteatterin lavalla viidesti. Välillä hän on ollut bändinsä kanssa tiiviisti tien päällä. – Sekä teatteriesitykset että keikat painottuvat viikonloppuihin, joten niiden yhdistäminen on haastavaa. Nyt pidän keikkataukoa kesään asti. Uusivirta kiinnostui teatterista ja musiikista jo varhain. Hän toteaa verenperinnöllä olleen vaikutusta, sillä isä työskenteli teatterissa dramaturgina ja äiti harrasti laulua ja veti teatterikerhoa. Kotkassa ja Karkkilassa asunut perhe muutti Helsinkiin, kun Uusivirta oli yläasteikäinen. Hän

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

”

Isäni kärsi rintamalla olleen oman isänsä sotatraumoista. Minäkin olen joutunut kantamaan niitä välillisesti. – Tämä on minulle erityinen projekti myös siinä mielessä, että isäni Matti Uusivirta näyttelee Hamletin isän haamua ja bändini kitaristi Timo Kämäräinen Hamletin ystävää, Horatiota. Kämäräinen on myös säveltänyt suureksi osaksi näytelmän musiikin.

meni Kruununhaan yläasteen musiikkiluokalle. Sen jälkeen hän kävi Kallion ilmaisutaidon lukion ja opiskeli rumpujen soittoa Helsingin Pop ja Jazz Konservatoriossa. – Laulaminen ja laulujen tekeminen täyttivät elämäni. Musiikkiurani alkoi vauhdikkaasti. Lähetin demoja levy-yhtiöihin ja sain levytyssopimuksen abikeväänä. Vähitellen myös näytteleminen alkoi kiinnostaa uudestaan. Uusivirta pääsi vuonna 2006 kolmannella yrityksellä Teatterikorkeakouluun. Uusivirran mukaan hänellä on kaksi ammatillista identiteettiä, esiintyjän ja tekijän. – Esiintymiseen liittyy se, että bändi ja näytelmän työryhmä muodostavat ikään kuin perheen, jonka kanssa vietän paljon aikaa. Biisien tekeminen taas tapahtuu yksinäisyydessä jossain kammiossa. OLAVI UUSIVIRTA on näytellyt myös monessa elokuvassa. Yksi niistä oli Dome Karukosken vuonna 2009 ohjaama Kielletty hedelmä, joka sijoittui lestadiolaisyhteisöön. Näyttelijät tutustuivat lestadiolaiseen mielenmaisemaan Karukosken ehdottamalla metodilla. Siihen kuului, että he perehtyivät lestadiolaiseen elämäntapaan ja jättivät pariksi kuukaudeksi alkoholin, tanssin ja television katselun. – Vaikka se oli vapaaehtoista, tuntui se nuoresta miehestä melkoiselta kilvoittelulta. Niin pääsi kuitenkin rooliin kiinni paremmin. Uskonto on Uusivirran mielestä asia, joka erottaa ihmisen eläimestä. – Pidän uskontoa tärkeänä ja arvokkaana, ja kunnioitan valtavasti ihmisiä, jotka ovat uskossa. Itseni miellän kuitenkin enemmänkin agnostikoksi eli epäilijäksi, joka on kiinnostunut erilaisista uskonnoista. Uusivirta näkee, että usko voi olla ihmiselle valtava voimavara. Samalla siihen sisältyy kilvoittelun ajatus. – Uskovalla saattaa olla jatkuvaa kamppailua uskon ja epäuskon välillä, Uusivirta pohtii. Taidetta Uusivirta pitää voimana, jonka avulla voi parantaa maailmaa. Taiteen avulla voi saada tökättyä ihmisiä näkemään asioita uudesta näkökulmasta. – Taide voi olla aktivoiva muutosvoima ja avain henkiseen kasvuun. Viihteelläkin on paikkansa, mutta se on enemmänkin eskapistista ja auttaa unohtamaan maalliset murheet. – Taide-elämys vaatii kokijaltaan myös aikaa. Tänä päivänä pysähtyminen taiteen ääreen voi tuntua työläältä, kun ihmisen vapaa-ajasta kilpailevat monet ärsykkeet ja viihdykkeet. ■

Kuka?

Olavi Uusivirta, 38, on Helsingissä asuva näyttelijä, muusikko ja lauluntekijä.

Mitä?

Uusivirta näyttelee pääroolia 10.3. ensi-iltansa saavassa Hamletissa Kansallisteatterissa. Hän on mukana myös Ylen Radioteatterin seksuaalisuutta käsittelevässä Puhutaan siitä -kuunnelmasarjassa.

Motto

Yhä enemmän pitäisi puhua puista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Miehistä väitettä kannattivat eniten 15–29-vuotiaat, joista 21 prosenttia kertoi uskovansa henkimeedioihin ja kanavoijiin joko täysin tai osittain. Lähes yhtä suuren kannatuksen väite sai 30–39-vuotiaiden miesten keskuudessa. Kolmannen uushenkisyyttä mittaavan väitteen mukaan ”vaihtoehtoiset terapiat ja itsensä kehittämisen muodot voivat auttaa meitä kehittymään ihmisinä”. Myös tätä väitettä kannattivat eniten 15–29-vuotiaat. Kaksi viidestä tuon ikäisestä miehestä oli väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä.

Nuoren miehen uusi henkisyys Näkymättömät maailmat ja vaihtoehtoterapiat kiinnostavat yhä enemmän myös nuoria miehiä. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ISTOCK

ushenkisten uskomusten kannatus yleistyy Suomessa varsinkin nuorten keskuudessa. Yhä useampi kertoo uskovansa esimerkiksi henkimeedioihin ja kanavointiin. Näihin uskovien nuorten miesten määrä kasvoi neljässä vuodessa 16 prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi uskontotieteilijä Jussi Sohlbergin artikkelista, joka ilmestyi tammikuussa julkaistussa kirjassa Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Uushenkisten uskomusten kannatus ei ole Sohlbergin mukaan tasaista, vaan tämänpuoleisiin teemoihin painottuvia uushenkisiä uskomuksia kannatetaan laajemmin kuin sellaisia, joihin liittyy usko yliluonnolliseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

– Kiinnostavaa on, että selkeä kasvusuuntaus painottuu nuorempiin sukupolviin ja näkyy myös nuorten miesten kohdalla, hän sanoo. UUSIMPIEN GALLUP ECCLESIASTICA -kyselyjen vastaajat ottivat kantaa uushenkisyydelle tyypillisiin väitteisiin. Vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä nuorimmat ikäluokat kannattivat laajasti väitettä, jonka mukaan ”on olemassa näkymättömiä maailmoja ja olentoja, jotka vaikuttavat meidän maailmassamme”. 15–29-vuotiaista miehistä kaksi viidesosaa oli väitteestä täysin tai osittain samaa mieltä. Myös 30–39-vuotiaiden parissa näkymättömien maailmojen ja olentojen vaikutuksiin uskovien osuus oli lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2015. Sohlbergin mukaan tämän kysymyksen vastauksissa voi näkyä uushenkisten uskomusten lisäksi myös usko kristillisiin oppeihin. Toinen väite mittasi uskoa kanavointiin, joka on new age -henkisyydessä yleinen ilmiö. Vastaajilta kysyttiin kantaa väittämään, jonka mukaan ”henkimeediot ja kanavoijat voivat välittää meille tietoa näkymättömästä maailmasta”.

UUSHENKISYYDESSÄ KESKEISTÄ on ajatus ihmisen aidosta sisimmästä, joka hänen tulisi löytää. Ajatuksen kannatusta kyselytutkimukset mittasivat väitteellä, jonka mukaan ”jokaisen ihmisen tulisi löytää oma tiensä sisimpäänsä luottaen, vaikka tulisi torjutuksi yhteiskunnassa”. Väitettä kannattivat tasaisen vahvasti kaikki ikäryhmät, eikä miesten ja naisten välillä ollut merkittävää eroa. Vuonna 2019 miehistä 58 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä. Myös tämän väitteen kannatus oli kasvanut eniten 15–29-vuotiaiden joukossa. Nuorten ikäluokkien suhde uskontoon on voimakkaassa murroksessa, mikä näkyy myös kristillisestä jumalauskosta kysyttäessä. Esimerkiksi vuoden 2018 Social Survey Programme -tutkimuksessa 25–34-vuotiaista miehistä 22 prosenttia ja naisista 29 prosenttia kertoi luopuneensa uskosta Jumalaan. Vastaavasti kahdeksan prosenttia samasta ikäluokasta ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan. Sohlbergin mukaan kyse ei ole vain joko–taimuutoksesta, jossa uushenkiset uskomukset tulisivat kristillisen uskon tilalle. – Kyse ei ole siirtymästä, jossa jokin uskomusjärjestelmä korvaisi toisen, vaan kasvavasta mielenkiinnosta uushenkisiä uskomuksia kohtaan ja samalla katsomusten ja uskontojen kentän moninaistumisesta. Ihmiset ammentavat omaan katsomukseensa pieniäkin elementtejä erilaisista perinteistä, hän sanoo. TUTKIJAT SELITTÄVÄT uushenkisten uskomusten yleistymistä vaihtoehtoisen henkisyyden virtauksilla, jotka ovat levinneet länsimaissa 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Suomeen nämä virtaukset tulivat 1970-luvun alussa, kun muun muassa Oraansuojelijat ja Rajatiedon yhteistyö -yhdistys levittivät vastakulttuurisia ajatuksia. Laajempaa näkyvyyttä uushenkisyys sai seuraavilla vuosikymmenillä. Tutkimusartikkelissaan Sohlberg valottaa myös uushenkisten ideoiden leviämistapaa, jota uskontotutkijat kutsuvat okkulttuuriksi. Termi ei kuvaa okkultismia tai esoteriaa sinänsä vaan erilaisten yliluonnollisuuteen, paranormaaliin, henkisyyteen ja salaliittoihin liittyvien ajatusten leviämistä erityisesti populaarikulttuurin kuten kirjallisuuden, elokuvien ja tv-sarjojen kautta. – Okkulttuurista vaikutusta on nähty erityisesti fantasian ja kauhun lajityypeissä. Esimerkkejä tästä ovat Yhdeksäs portti -elokuva, Matrix-elokuvat sekä tv-sarjat Paranormal Activity ja X-Files. Kirjailijoista tässä yhteydessä voisi mainita Dan Brownin ja Heikki Kännön. Okkulttuurinen vaikutus näkyy myös suomalaisessa kuvataiteessa, Sohlberg sanoo. ■ Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI Mustikka ja sianpuolukka sopivat couperosa-iholle Sianpuolukan arbutiini on erityisen hyvä raakaaine couperosaan taipuvaiselle iholle, koska se vahvistaa ohutta ihoa ja pintaverisuonten seinämiä. Mustikka suojaa ihoa ulkoisilta rasituksilta ja lievittää tulehduksia. Lisäksi mustikka parantaa ihon kollageenin elastisuutta kiinteyttäen ihoa.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA? Relaxant® Lihastenrentouttaja Nopeuttaa lihasten palautumista ja on tehokas apu niin aktiiviurheilijoiden ja -liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa. Auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin. Sopii myös lasten kasvukipuihin.

Relaxant® Jalkavoide Laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja. Voide helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja. Jalkavoide myös lämmittää palelevat jalat.

kauppa.detria.fi

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä kauppa.detria.fi

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

LÄHEISISTÄ

-JAKO

AUTOSSA TAVAROILLE

OIKUTTELEE

VAIKUTELMA

FUTISTÄHTI RISKI

INNOTON

NYKYLAITTEISSA?

UKRAINASSA

OLUEN PANOON

TYHJÄNPÄIVÄISYYKSIÄ

POHJUSTAMISTA KIRJALLISUUTTA UUDISTANUT AUSTEN

laduillekin FRANKFURTIN HALKI

PÄÄKAUPUNKI

AUKIO AURINGONNOUSUN SUUNNASSA

POHJATTOMAT S REHTORIN TAHPITÄTO MÄ

TOISAALLE

TORIT

TÄYTELÄINEN

TAULU

JEESAAMISTA ANTTI

RAJOITTAA HAAPANIEMI

HARALDIN ISÄ

-PAITA

MUUTAMAT

IRLANTIA -JUNA BAGDADIN NEITO

KARSIA

ARPONEN KATAINEN

KÄRSIÄ

-TUOLI

-I

URBAANEJA MENESTYJIÄ

-KONE

-KATARRI

SAUDIEN RAHA

- MADRID SIIRAPPIMAISIA

SULAA PIAN

NAARASVUOHIA

KIMIN LEMPINIMI

UNKURI

NORJAN LAPPI

LAINALLA

OKSANEN

TUNTUMA

A L

U OSAVALTIO

LEEVE -VESI FER- RATRANTE KETA

SOPIA

HIIREN VERBI

-SIENI

AVUSTUSJÄRJESTÖ

pakkasella

jako

TÄMÄN TÄSTÄ

EDESMENNYT RAUHANPIISPA

HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ!

VALTI- MAOIDEN VÄLILLÄ TALA

KANTAPÄÄSTÄ TUTTU

harhaa

NÄYTTELIJÄ SEYFRIED

KUIVATTUJA ASIKAINEN TOISTAMISEEN

JÄÄN TÄHÄN!

A N

TOIMI- KORKEAKOULU TUK- PELSIA KONEN

EXPRESSA HAULIKOLLA

TAKAOSIA AHTISAARI

YLITETTÄVÄ

SIIHEN TYYLIIN

MON- Y V TAND

KIMMO S

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

-vuosi

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Mielipide

Vielä oikeuden mukaisuudesta

Rakastu elämään

Anja Lappalainen mielen herhiläisten asianajaja, 90 v Helsinki

Tutustukaa verkkosisältöön LUIN KIRKKO JA KAUPUNKI -lehdestä kiinnostavan jutun kuvapäiväkirjoista ja sen innoittamana siirryin lehden verkkosivuille katsomaan, miten kuvat syntyvät. Tuon videon lisäksi löysin paljon upeaa ja juuri verkon ehdoilla tehtyä sisältöä. Nyt on todella oivallettu verkon mahdollisuudet eikä vain siirretty lehden juttuja luettavaksi. Kuuntelin kelttiläisiä rukouksia ja monta päätoimittajan ääneen ajat-

MARTTA-KAISA VIRTA

IHANKO TODELLA kaikki on hyvää? ”Sangen hyvää”, sanoo Luoja luodustaan, kaikesta (1. Moos. 1:9–31). Käärme kavaluuksineen, ihminen ilkeyksineen, kateus, kauna, koppavuus, viha ja muut mielen herhiläiset. Kaikkiko hyvää? Ennakkoluuloton kurkistus omaan pimeään lupaa yllättävää tulosta. Tämä on positiivinen tulosvaroitus. Ihmisen ylitajunta ilmoittaa hyvän, alitajunta sen, mikä ei ole hyvää. Ylitajunnan sana on selkeä ja suora. Ylitajunnan syvissä syövereissä toimii vain salaviisaus – ja herhiläisten apu. Alitajuiset ohjaavat meitä ylitajuiseen ymmärrykseen varoittamalla virikkeillään eihyvästä. Näemme kuitenkin herhiläiset pahan agentteina, ja varoitus välittyy helposti yllykkeenä tehdä ei-hyvää. Tottumus kävelee kevyesti tahdon yli, mutta tahto torkkuu. Kaksikasvoisilla viesteillään herhiläiset herättelevät tahtoa. Meillä on syytä olla kiitollisia herhiläisille kehitysavusta! Mielen herhiläiset kuuluvat ehdottomasti kategoriaan ”sangen hyvää”. Asenteemme mielen herhiläisiin huutaa muutosta. Asenteen muuttuminen positiiviseksi avaa silmät elämisen mielekkyydelle. Yhdessä kiitollisuuden kanssa se synnyttää elämän rakastajan. Elämän rakastaja on utelias, peloton ja nöyrä. Elämän rakastaja elää sovussa todellisuutensa kanssa. Elämän rakastaja on kotona maailmankaikkeudessa.

Ehdotettujen uusien hautaustapojen ympäristöystävällisyys on kyseenalaista ARTIKKELISSANNE ESITELTIIN MAHDOLLISIA uusia hautaustapoja (K&k 10.2.). En ota kantaa ehdotettujen hautaustapojen eettisyyteen, vaan arvioin niiden toimivuutta ainoastaan ympäristönäkökulmasta. Vesituhkauksessa ihmisen pehmytkudoksista syntyvää lientä ei voi sellaisenaan käyttää. Se pitäisi ensin kypsyttää kompostoimalla. Jos liemi lasketaan viemäriin, ihmisen kudokset päätyvät ihmisulosteiden kanssa puhdistamon tuottamaan multaan. Kummassakaan tapauksessa yksikään maatila tai puutarha ei suostuisi sitä käyttämään asiakaskadon pelossa. Hiilijalanjälkeä kertyy laitteiden valmistuksesta ja keittämisestä; ei tosin niin paljon kuin vielä älyttömämmässä pakastekuivauksessa. Kuvassa esitetty laitteisto ei ole kompostori vaan mädättämö, jossa prosessi tapahtuu anaerobisesti mätänemällä ja jossa syntyy metaania, joka käytetään hyödyksi. Suomen oloissa laitosta jouduttaisiin lämmittämään sähköllä, joten laitos tuskin koskaan ehtisi kompensoida sen rakentamisesta ja käytöstä syntynyttä hiilijalanjälkeä. Ympäristön kannalta järkevintä olisi rakentaa krematorioihin tehokas lämmön talteenotto. Sitä muuten eräässä isossa kaupungissa ehdotettiin, mutta kirkkoherra esti hankkeen. Olisi kuulemma ollut epäeettistä käyttää tuhkauksen lämpöä kotien lämmitykseen.

Matti Hilli Vantaa

telua. Entä Tommi Korpelan Minuutissa mystikoksi -sarja, ihania ajatuksia. Kaikki loistavasti toteutettuja! Kurkkikaa te muutkin verkkome-

diaa. Lehti on vain pieni lisä tällaiseen verkkosisältöön.

Eija Lehtomäki Helsinki

VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄ on tehnyt linjakkaan päätöksen lähetysjärjestöjen tukemisesta. Johanna Korhosella oli kuitenkin kummallisia näkemyksiä oikeudenmukaisesta päätöksenteosta (K&k 24.2.) Jutussa puhuttiin kirkon ja seurakuntayhtymän varoista ikään kuin kirkon rahakasasta, vaikka tulot koostuvat pääosin verotuotoista eli jäsenmaksuista. Niitä maksavat muun muassa kaikkien lähetysjärjestöjen kannattajat. Korhonen näkee maksamansa ”merkittävän summan” kirkollisveroja antavan hänelle oikeuden esiintyä kaikkien seurakunnan jäsenten edustajana ja samalla vähätellä suoraan valtuuston enemmistön näkemystä. Tällaisia päätöksentekojärjestelmiä löytyy idän suunnalta. Puoluetukeakaan ei jaeta verovaroista vain niille, joilla on ”oikeat mielipiteet”. Toivoisin myös Helsingin valtuuston lopulta korjaavan syrjivän päätöksensä. Tunnen lähetystyökokemukseni kautta hyvin lähettejä monista järjestöistä. Poikkeuksetta heille kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Tämä näkemys on sisäistynyt vaikeissa olosuhteissa vietettyjen vuosien aikana. He ymmärtävät lähetystyön tehtävän Jeesuksen antaman lähetyskäskyn ja kansainvälisen diakonian kautta. Elämä lähetyskentillä on ihan jotain muuta kuin Suomen kirkkovaltuustoissa!

Esa Ahonen yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, Helsinki

Sana kirkkoherra on käännösvirhe LUIN ILTA-SANOMISTA, että kirkkoherra-nimitys halutaan muuttaa sukupuolineutraaliksi. Muistan jo kouluajoiltani 1960-luvulta, että kirkkoherra on käännösvirhe ruotsin kyrkoherdesanasta. Se on sanatarkasti käännettynä kirkkopaimen eli sana on sukupuolineutraali. Ei liene vaikeaa löytää suomen kieleen sopivaa vastinetta.

Kirsti Karppinen Turku

MIELIPITEITÄ JA KOLUMNEJA julkaistaan verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Lisää keskustelua esimerkiksi Ukrainan sodasta ja kristinuskosta Facebookissa: www.facebook.com/Kirkkojakaupunki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Hautauspalveluja

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS norm. 650 esi ote opr kok an Ylä- tai alaleu

Siivouspalveluja

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA SOITA JA VARAA

050 5533 050 Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti. Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Adressit

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunan pesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. P. 040 850 9206.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi 24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Ostetaan asuntoja Hei, etsin pientä asuntoa Helsingistä. Arkkitehti ja häävalokuvaaja. P. 050 590 7471

Paikkoja avoinna

Vuokrata halutaan Sisäsiisti luottokelpoinen 29v mies etsii kohtuu hintaista kotia metron varrelta. 044 578 2419

Vill du göra skillnad? Sök diakonisommarvikariatet i Esbo svenska församling 9.5-9.9 eller enligt överenskommelse. Studerande tas i beaktande. Ledande diakoniarbetare Taina Sandberg 040-5471856 taina.sandberg@evl.fi ger mer information. Ansök 2-31.3.2022 via tillämpningen KirkkoHR. Annonsen i sin helhet: esboforsamlingar.fi/information-kansli/jobb

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY

Tilaisuuksia

Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Palveluja halutaan Hoitotyötä kanssa-asujana Haussa elämänkokemusta omaava hoitoalan osaaja olemaan tarvit taessa apuna myös öisin. Asuminen järjestetty. Palkka/työnkuva neuvoteltavissa. 040 551 4343 ihanahoito@gmail.com

Palveluja tarjotaan Kaipaako taulu kehystystä? Kamiter-Ars Oy

Puhelin: 050-3574766 tiina.tainio@kartiina.fi www.kamiter.fi

Harjutori 10, 00500 Helsinki Avoinna: Ti-Pe 10-17 La 11-14, Su-Ma suljettu

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy Nyt on hyvä aika myydä asunto. Ota yhteyttä! ELEGANCE Kiinteistönvälitys Elegance Oy LKV, Eiranranta 5, 00150 Helsinki

Tapahtumia

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

SEMINAAREJA JA RYHMIÄ VALKONAUHASSA

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kotivara-seminaari la 19.3. alk. klo 11:00 ja Katurauha seKä turvallinen KaupunKi -seminaari la 2.4. alk. kello 11:00 / Bulevardi 15 C 32 / Valkonauha Helsingin Valkonauha-Vita Bandet i Helsingfors ry. Kouluttaja poliisi Hannele Kivikoski. Maksuton, kahvitarjoilu. Ilm. 09 1351 268 / toimistoaikana. Järjestelyt yhdessä STEP-opintokeskuksen kanssa. www.suomenvalkonauhaliitto, www.helsinginvalkonauha.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

ESIRUKOUSILTA ti 22.3 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Ulf Emeleus, Ronny Thylin, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo14.30–16.30, ke klo18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Illat joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Kaikki rakennustyöt 40 v. kok. Sisäremontit, kylpyhuone- ja keittiöremontit. Myös kattotyöt, vuodot, peltikatot, huopakatot, lumenpudotus. Espoon Talotyö Oy 045 7876 3561 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi

Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

ke 9.3. klo 19 Körttikodin seurat. pe-su 11.-13.3. klo 14-18 taidenäyttely Seuratuvalla H-Y:n nrso-työlle, J. Saari 75. su 13.3. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3, Vantaa. klo 16 Jaakko Saari 75 -seurat Seuratuvalla. klo 17 Virsiä ja Siionin virsiä Pihlajamäen kko, Liusket. 1, Hki; P-Hki vuosikok. klo 18. klo 18 seurat Oliivi-Sali, Vanha kko, Kirkkot. 2, Järvenpää. ti 15.3. klo 18.30 seurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. su 20.3. klo 10 kirkkopyhä P. Laurin kko, Kirkkok. 1, Lohja; saarna A. Majuri. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ti 22.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, H-C Daniel; Salomonk. 1 D, 2. krs. ke 23.3. klo 18 seurat Vehkojan srkkesk., Yli-Anttilant. 3, Hyvinkää. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1a A 3, 3. krs. TARKISTA www.h-y.fi/tapahtumakalenteri tai oma srk. KYSY aluesiht. 0400 8822 51.

Rakennusala

Muutosten ja ristipaineiden keskellä elävä, iältään noin +45–59-vuotias nainen! Sinulle voimaantumisryhmä alk.21.4. klo 18:30 torstaisin, Liisankatu 27 A 3 / Suomen Valkonauhaliitto. Ohjaa sos.psykologi Riitta Raatejärvi. Hinta 50 eur /8 krt. Kysy muidenkin ryhmien vapaita paikkoja!

Perinteistä mittatilauskehystystä vuodesta 1982, taiteilija-ateljee Kehystämme pieniä ja keskikokoisia teoksia, max n. 100 x 100 cm Lisäpalveluna nouto ja kotiinkuljetus

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

www.mrautanen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Harras hetki

Opiskeluaikana avantouinnin aloittanut Elina Mäkinen, 28, on menestynyt hyvin useissa jääuinnin MM‑kisoissa. Hän on uinut ensimmäisenä suomalaisena jäämailin. Talvisin Mäkinen pulahtaa avantoon päivittäin joko Helsingissä tai Pohjois‑Suomessa, jossa hän asuu osan talvesta. Uinti‑ reissuillaan hän kuvaa suosittuja Tiktok‑videoita.

Jäämaileri nauttii avannosta Elina Mäkinen on ensimmäinen suomalainen, joka on uinut jäämailin eli 1,6 kilometriä alle viisiasteisessa vedessä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

ntinen kilpauimari Elina Mäkinen innostui avantouinnista kymmenen vuotta sitten opiskellessaan vero-oikeutta Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Lajia ehdotti hänen avantouintia pitkään harrasta-

nut äitinsä. Hyiseen avantoon pulahtaminen tuntui Mäkisestä heti omalta jutulta. Hän huomasi, että keskittymällä liikkumiseen hän pystyi sulkemaan kehostaan kylmän puraisun, ja samalla mieli tyhjeni kaikesta hälystä. Se rauhoitti häntä opiskelukiireiden keskellä. Mäkisestä tuntui myös mahtavalta olla keskellä luontoa ja katsella talvisia maisemia. Samalla hän tutustui uusiin ihmisiin, ja hänelle muodostuikin Joensuussa oma avantoperheensä. Mäkinen on kokenut vuosien varrella myös avantouinnin virkistys- ja terveysvaikutukset, sillä se parantaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Hän ei ole juurikaan kärsinyt flunssista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

KILPAUIMARITAUSTA VAIKUTTI siten, että Elina Mäkinen alkoi käydä jääuintikisoissa eri puolilla maailmaa. Hän on osallistunut kahden vuoden välein järjestettäviin MM-kisoihin ja voittanut niissä useamman kultamitalin. Korona-aika on vaikeuttanut kisojen järjestämistä. Viimeksi Mäkinen osallistui vuonna 2020 Sloveniassa järjestettyihin MM-kisoihin ja sai kultaa perhosuinnissa. Erityisen kova saavutus on se, kun Mäkinen vuonna 2017 ui Pohjois-Irlannissa jäämailin, joka on 1,6 kilometriä. Hän oli silloin ensimmäisen jäämailin uinut suomalainen. Hänen aikansa hyisessä vedessä oli 26 minuuttia 19 sekuntia. Nyt hän ei ole Suomessa enää ainoa lajissaan, sillä hänen Antti-veljensä on myös uinut jäämailin. Koko maailmassa tähän pystyneitä on Mäkisen arvion mukaan alle 300. NYKYÄÄN HELSINGISSÄ asuva 28-vuotias Elina Mäkinen käy talvisin avannossa päivittäin. Se on hänelle kätevää, sillä hänen työpaikkansa vieressä Salmisaaressa on avanto. Hänellä on uimapuku aina töissä mukana, ja välillä verokonsulttina työskentelevä Mäkinen houkuttelee avantoon myös työkavereitaan. Toinen Mäkisen suosikkitalviuintipaikka on Lauttasaaressa sijaitse Humaus, jossa on kaunis ranta ja hyvät pukukopit. Aina, kun on mahdollista, hän kokeilee uusia avantouintipaikkoja.

Hän on uinut paljon avannoissa pohjoisessa Suomessa, jossa hän asuu kokkimiehensä kanssa osan talvesta. Ulkomailla puolestaan suuri elämys on ollut Venäjän Baikal-järvessä uiminen.

”

Keskittymällä liikkumiseen pystyy sulkemaan kehosta kylmän puraisun, ja samalla mieli tyhjenee kaikesta hälystä. Avantouimiseen kuuluu Mäkisellä kiinteästi videokuvaaminen. Hän haluaa tuoda näin esiin avantouimisen hienoutta ja suomalaisen luonnon kauneutta. Mäkisen Tiktok-videoilla on 1,4 miljoonaa seuraajaa eri puolilla maailmaa. Suurin yksittäisen videon katselumäärä on ollut 75 miljoonaa. ■

Hyvää pyhää

13.3.

Päivän evankeliumi (Matt. 15:21–28) kertoo naisesta, joka pyytää Jeesukselta apua tyttärelleen.

Maa paljastuu ”MAALISKUU JO MAATA NÄYTTÄÄ, tiet tukkii, ojat täyttää”, sanoo suomalainen sanaparsi. Maaliskuussa vietetään paaston aikaa ja odotetaan kevään pikkuhiljaa koittavan. Maa alkaa tulla esiin lumen ja jään alta. Kuukausi on todennäköisesti saanut nimensä tästä, sillä maalis-sanan on arveltu juontuvan maa-sanasta. NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Luota kaikesta huolimatta

ätä ei lue lakia. Ihmisen hätä ylittää kaikki rajat. Jumalakaan ei rajoista välitä. Hän katsoo syvemmälle. Eikä ahdistavassa tilanteessa oleva ajattele, että jonkun toisen hätä olisi hänen hätäänsä tärkeämpi. Tästä muistuttaa meitä tuntematon kanaanilainen nainen. Evankelista Matteus kuvaa, kuinka nainen kulkee huutaen Jeesuksen ja tämän oppilaiden perässä. Hän on hädissään tyttärensä vuoksi, jonka mieli on järkkynyt. Nainen on valmis tekemään tyttärensä vuoksi kaikkensa. Hän pyytää apua. Menemällä Jeesuksen luokse hän häpeämättä rikkoo tuon ajan miehen ja naisen sekä juutalaisen ja ei-juutalaisen välisiä sosiaalisia ja kulttuurisia rajoja. Hädissään olevien avunpyynnöt rikkovat aina rajoja. Ne vaativat meitä pysähtymään ja kuuntelemaan.

Se ei ole yksinkertaista. Senkin kertomuksesta voi kuulla. Jeesuksen oppilaat tahtovat päästä naisesta eroon. Eikä Jeesuskaan vastaa hänelle mitään vaan yrittää torjua hänet. Nainen ei luovuta. Hänen sydämensä sanoo, että hänellä on oikeus tulla kuulluksi. Maahan heittäytyen hän vetoaa Jeesukseen tälle psalmeista tutulla rukouksella: ”Herra, auta minua.” Äidinvaiston sanelemalla viisaudella ja sinnikkyydellä hän saa lopulta Jeesuksen muuttamaan mielensä. Nainen luotti kaikista vastuksista huolimatta. Hänellä ei ollut muuta kuin tuo luottamus, jota Jeesus kutsui ”suureksi uskoksi”. Muuta meillä kenelläkään ei lopulta ole. Rukousta kantaa luottamus – eikä se oikeastaan kaipaa eteensä mitään laatusanoja. Se, jolla on ”suuri usko”, ei sitä itse näe. Sen näkee vain uskon sytyttäjä.

Huokaus ahdistuksen keskellä ”Herra, auta minua” on lyhyt ja ytimekäs rukoushuokaus. Siihen saat tarttua hädän hetkellä. Sitä voit rukoilla ahdistuksen keskellä. Sitä hiljaa toistamalla rauhoitat sisimpäsi ja jätät asiasi sinua suuremman haltuun. Se on ikiaikainen sielun huokaus, rukouksen syvävirta.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

”

Ajattelen, että Jumala on ikään kuin managerini ja pitää huolen siitä, että jos jokin tehtävä minulle kuuluu, se minulle tulee. Minun ei tarvitse kilpailla, ylisuorittaa tai käyttää kyynärpäitä. BLOGGAAJA, TEOLOGI HANNA KIVISALO S. 6

PANDEMIA ON KOETELLUT LAPSIA JA NUORIA SUOMESSA JA MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA. ANNA NUORILLE TULEVAISUUS – LAHJOITA YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN OSOITTEESSA YHTEISVASTUU.FI, TEKSTAA APU20 (20 €) NUMEROON 16588 TAI LAHJOITA VALITSEMASI SUMMA MOBILEPAYLLA NUMEROON 85050. #lahjoitamullehuominen #yhteisvastuu2022 Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126.

10.3.2022 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k Kirkko ja kaupungin o Ei j näyttää kai Menokone Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat: Venäjän hyökkäys on rikos ja synti s. 4

seurakuntien tapahtumat s. 4

Pääotsikko Hengitä syvään Kiukkukohtauksen käsittely syventää lapsen ja vanhemman 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl jasanoo loppuun psykoterapeutti välejä, sivunumerotieto samaan Pruuki s. 2 putkeen Heli s. 4

Äiti, isä ja suuttumisen taito Perhepsykoterapeutti Heli Pruuki kannustaa pikkulasten vanhempia tutustumaan omiin aggression tunteisiinsa sen sijaan, että yrittäisivät tukahduttaa ne. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

un alle kouluikäinen lapsi kiukkuaa, ja vanhempi menettää tilanteessa malttinsa, aggression tunteiden takana voi olla haavoittuvuutta ja syviä tarpeita. Näin sanoo pariterapeutti, perhepsykoterapeutti ja teologian tohtori Heli

Pruuki, joka on kirjoittanut useita tietokirjoja tunnetaidoista ja perheen ihmissuhteista. Kun sekä lapsi että vanhempi ovat kiukkuisia, vanhemmalla on Pruukin mukaan kolme tehtävää: pysy rauhallisena, pysy turvallisena ja pysy lähellä. Pystyäkseen toimimaan näin aikuinen tarvitsee empatiaa sekä itseään että lasta kohtaan.

– Kun alamme ymmärtää omia tunteitamme ja ajatuksiamme, meissä kasvaa myötätunto myös lasta kohtaan. Nyt vanhempina on sukupolvi, joka opettelee tekemään tämän paremmin kuin omat vanhempansa, Pruuki sanoo. Aggressio on yleiskäsite, joka kuvaa vihastumiseen liittyviä tunteita kuten harmia, ärsyyntymistä, kiukkua, suuttumusta ja raivoa. Pruuki korostaa, että aggressio ei ole paha ja sen vuoksi kielletty asia, eikä vanhemmassa heräävien tunteiden näyttäminen lapselle ole vaarallista. JOS VIHASTUMISEN kaltaiset tunteet torjutaan lapsen kasvuympäristössä, kodin ulkopuolinen maailma voi näyttäytyä hänelle turvattomana paikkana.

– Vanhemmalle on tärkeää oppia toimimaan myös vihaisena, jotta hän pystyy välttämään ylilyönnit, sanooHeli Pruuki.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 5/2022

– Älä yritä painaa kiukun tunnetta alas ja pois, vaan kiinnostu siitä ja kuuntele sitä. Pyri ymmärtämään, mihin tunne liittyy ja opi löytämään se, mikä sinua auttaa, Heli Pruuki sanoo. Kiukkutilanteen jälkeen vanhemman kannattaa hänen mukaansa pysähtyä kuuntelemaan, mitä kaikkea suuttumus nosti pintaan. Oliko mukana hyväksytyksi tulemisen, lohdun tai sylin tarvetta? Kaihertaako pohjalla yksinäisyys, väsymys, pettymys tai toivottomuus? – Pyri huolehtimaan siitä, että sinulla on vaikeina aikoina toisia aikuisia, joihin voit turvautua. Silloin kuormittuneisuus ei tule sinun ja lapsen väliin. Samalla annat mallin siitä, että ongelmiin voi saada apua. Vaikka tunteet ovat hyväksyttäviä ja sallittuja, kaikki toiminta ei ole. Kun kiukku kipunoi vanhemman ja lapsen välillä, vanhemman pitää muistaa, että hän on aikuinen ja lapsi on lapsi. Kun iso tunne saa vallan, ihmisaivot siirtyvät Pruukin mukaan normaalista tilasta ”liskoaivoiksi” kutsutulle alatasolle, jossa reagoimme hyökkäämällä tai pakenemalla. Seurauksena voi olla lapseen kohdistuva väkivalta tai emotionaalinen satuttaminen.

”

Kuvittele suun eteen vetoketju, jonka suljet. PSYKOTERAPEUTTI HELI PRUUKI

– Vanhemmalle on tärkeää oppia toimimaan myös vihaisena, jotta hän pystyy välttämään ylilyönnit, Pruuki tähdentää. Pruuki ehdottaa pienten lasten vanhemmille muutamaa ohjetta, joista on ollut monelle apua. – Kun olet vihainen, älä koske lapseen äläkä ota hänestä kiinni, ellei kyseessä ole vaaratilanne. Vihaisena otteet ovat helposti liian kovia. Kun suusta meinaa tulvia huutoa tai ilkeitä lauseita, kuvittele suun eteen vetoketju, jonka suljet. Puhu vasta, kun pystyt ajattelemaan. OMAA MIELTÄ ja kehoa voi Heli Pruukin mukaan rauhoittaa myös hitaalla kehollisella hengityksellä: pitkä sisäänhengitys nenän kautta ja uloshengitys suun kautta. – Moni on huomannut tämän tehokkaaksi keinoksi. Samalla empatian syntymistä ohjaavat peilisolut vaikuttavat niin, että oma rauhoittuminen rauhoittaa myös lasta. Seuraava askel on lapsen tunteiden myötätuntoinen vastaanottaminen. Tässä vaiheessa lapsen tunteelle voi antaa sanoja. Samalla lapsi huomaa, ettei mitään pahaa tapahtunut, vaikka hänellä on paha olla tai hän on menettänyt malttinsa. – Erityisen tärkeää on se, että lapsen suuttuminen ei aiheuta emotionaalista hylkäämistä. Silloin tilanne vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta, ja lapsi oppii toimimaan omien tunteidensa kanssa. ■ Heli Pruuki pitää ke 23.3. klo 18 verkkoluennon, jonka otsikkona on ”Vanhemman kiukkutunti”. Voit seurata luentoa osoitteesta: vantaanseurakunnat.fi/ tukea-vanhemmuuteen-verkkoluennot

Lähtisitkö sinä seurakuntapäättäjäksi?

arraskuussa 2022 järjestetään seurakuntavaalit, joissa valitaan seurakuntien päättäjät seuraavalle nelivuotiskaudelle. Ennakkoäänestys on 8.– 12.11. ja varsinainen vaalipäivä 20.11. Äänioikeus on kirkon 16 vuotta täyttäneillä jäsenillä. Voit asettua ehdokkaaksi vaaleissa, jos olet konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja olet vaalipäivään 20.11. mennessä täyttänyt 18 vuotta.

Ehdokkaiksi toivotaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Seurakuntavaaleissa käydään Vantaalla kahdet vaalit samalla kertaa: edustajat valitaan sekä seurakuntatasolla vaikuttaviin seurakuntaneuvostoihin että koko kaupungin tasolla asioista päättävään yhteiseen kirkkovaltuustoon. Nyt valittavat luottamushenkilöt pääsevät valitsemaan edustajia myös koko kirkon asioista ja opista päättävään kirkolliskokoukseen.

Miten ehdolle voi asettua? 1. Seurakuntavaaleissa ehdolle asetutaan ehdokaslistojen kautta. Vaalitapa on saman tyyppinen kuin kunnallisvaa leissa eli listan keräämä koko naisäänimäärä vaikuttaa lis talta läpi menevien ehdokkai den määrään. Ehdokaslistan asettamiseksi tarvitaan valit sijayhdistys, jonka voi perus taa vähintään 10 vaalissa ää nioikeutettua henkilöä. Perus ta siis samanmielisten kans sa oma valitsijayhdistys tai liity jonkin jo seurakunnas sa toimivan ryhmittymän eh dokaslistalle. Voit tutustua va litsijayhdistyksiin osoittees sa vantaanseurakunnat.fi/seurakuntavaalit. Sivuilta löydät myös ohjeet valitsijayhdistyk sen perustamiseen.

2. Päätä, haluatko ehdolle Vantaan yhteiseen kirkkoval tuustoon vai oman seurakun nan seurakuntaneuvostoon vai molempiin. Yhteinen kirk kovaltuusto tekee tärkeim mät seurakuntayhtymän talo utta ja viranhaltijoita koske vat päätökset. Valtuusto päät tää esimerkiksi seurakuntien toiminnan ja talouden päälin joista, kirkollisverosta, raken nushankkeista ja uusista vi roista. Seurakuntaneuvosto puolestaan johtaa seurakun nan toimintaa, valitsee seura kunnan työntekijät ja päättää seurakunnalle myönnettyjen varojen käytöstä.

3. Ehdokasasettelu päättyy 15.9.2022. Tähän mennessä ehdokaslistat pitää toimittaa omaan seurakuntaan, jossa ehdokkaiden vaalikelpoisuus tarkistetaan. Tämän jälkeen vaalilautakunta hyväksyy eh dokaslistat ja arpoo ehdokas numerot. 4. Suunnittele vaalikampanjasi. Materiaalia vaalikam panjan tueksi on tulossa si vulle vantaanseurakunnat.fi/ seurakuntavaalit. Ehdokkaa na pääset vastaamaan myös syksyllä toteutettavaan vaali koneeseen.

Lisätietoa www.vantaanseurakunnat.fi/ seurakuntavaalit KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 5/2022

Seurakunnat ovat iso tapahtumatuottaja Kirkko ja kaupungin menokoneesta löytyy noin 10 000 tapahtumaa, vaikka takana ovat koronasulut. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

Venäjän hyökkäys on syntiä Piispat ovat julkaisseet yhteisen paastovetoomuksen, jonka aihe on hyvin poikkeuksellinen. Se on nimittäin kannanotto Ukrainan sotaan. Kymmenen piispan allekirjoittamassa vetoomuksessa sanotaan, että piispat ovat järkyttyneitä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. ”Sydämemme särkyy nähdessämme ihmisten joutuvan sodan jalkoihin. Sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja pakenemaan so-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 5/2022

SERGEY BOBOK/AFP/LEHTIKUVA

taa. Heidän joukossaan on paljon naisia, lapsia ja vanhuksia”, piispat kirjoittavat. Paastonaika kutsuu rauhan ja oikeudenmukaisuuden tekoihin. ”Venäjän hyökkäys on rikos kansainvälistä oikeutta ja synti Jumalaa vastaan. Kristus itse kutsuu rauhantekijöitä Jumalan lapsiksi. Vetoamme kaikkiin, jotka kantavat vastuun Venäjän sotatoimien käynnistämisestä ja mahdollistamisesta. Tehkää kaikkenne hyökkäyksen pysäyttämiseksi”, piispat sanovat. Lisää aiheesta: kirkkojakaupunki.fi./uutiset

Taisteluissa tuhoutunut koulu Harkovan ulkopuolella. Venäjä kohdistaa hyökkäyksiään myös asutusalueille.

Ahdistaako sota? Vantaan seurakunnat avaavat tukipuhelimen, jonne voi soittaa, kun Ukrainan tilanne ahdistaa ja kaipaa keskusteluapua. Puhelin on avoinna joka päivä klo 13– 18, myös viikonloppuisin. Puhelinnumero on 09 830 6699. Puhelimeen vastaavat seurakuntien työntekijät ja henkisen tuen ammattilaiset. – Tukipuhelimessa voi purkaa mielessä pyöriviä asioita, ahdistusta ja pelkoa. Usein auttaa, että saa sanoittaa tilannetta jollekulle, joka kuuntelee, kertoo pal-

entistä enemmän seurakuntalaisten kanssa. Mietimme myös, onko kaikkea pakko järjestää aina itse ja omissa tiloissa ja ennen kaikkea, miten tilaisuudet vastaavat ihmisten tarpeeseen, Pöntinen sanoo. – Olemme korona-aikana oppineet toimimaan myös verkossa, ja sitä jatketaan tulevaisuudessakin. Vaikka ihmiset ovat koronan jälkeen varovaisia, toiminta elpyy. Mikään ei poista kasvokkain tapahtuvien kohtaamista merkitystä, ja tämä näkyy tilaisuuksiin tulevien reaktioista, hän jatkaa.

”

MIKÄÄN EI POISTA KASVOKKAIN TAPAHTUVIEN KOHTAAMISTA MERKITYSTÄ. HANNU PÖNTINEN

eurakuntien toiminta on elpymässä koronarajoitusten jälkeen. Kirkko ja kaupungin verkkosivujen uudessa menokoneessa, josta löytyvät kaikki pääkaupunkiseudun 35 seurakunnan tapahtumat, on nyt noin 10 000 tapahtumaa. Näistä noin 2 800 toteutuu lähimmän kuukauden aikana, ja loput tapahtumat ulottuvat pidemmälle aikavälille. Vantaankosken seurakunnan kirkkoherran Hannu Pöntisen mukaan suuri määrä kertoo siitä, että seurakunnat ovat melkoinen tapahtumatuottaja. – Samalla sanon, että esimerkiksi meillä tapahtumia pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan

velua koordinoiva pastori Tarja Korpela. Avustusjärjestöt, joukossa myös Kirkon Ulkomaanapu, ovat saaneet ennätysmäärän lahjoituksia sodasta kärsivien auttamiseksi. Vantaan seurakunnat ovat jo järjestäneet lipaskeräyksiä, joissa on kerätty apua ukrainalaisille. Lisäksi seurakuntayhtymä valmistelee kriisiavun myöntämistä KUA:n kautta sekä myös hätämajoitusta pakolaisille. Vantaalla järjestetään myös tukikonsertteja ja rukoushetkiä.

KIRKKO JA KAUPUNGIN menokone avautui kuin tilauksesta nyt, kun seurakuntien tilaisuuksissa ei enää ole kävijämäärärajoituksia. Menokone yhdistää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien omien tapahtumakalenterien tiedot yhteen paikkaan, josta niitä on helppo etsiä selkeän ja yksinkertaisen hakujärjestelmän kautta. – Suurin osa tapahtumista on ilmaisia. Tapahtumia voi rajata omaa kiinnostusta vastaaviksi esimerkiksi vapaasanahaulla, ajankohdalla, kaupungin ja seurakunnan mukaan tai aihepiireittäin. Jos antaa palvelun käyttää sijaintitietoa, voi hakea vaikka itseä lähinnä olevat konsertit tai yhteisöruokailut, Kirkko ja kaupungin kehittämispäällikkö Tuure Hurme kertoo. VAIKKA MENOKONE on käyttäjälleen ilmainen, sen kehittämiseen on käytetty aikaa ja rahaa. Konkreettinen työ alkoi jo viime syksynä, ja idea juontaa juurensa vielä kauemmas. – Kun pääkaupunkiseudun yhteinen lehti perustettiin, osa lukijoista harmitteli, että siinä eivät näy kaikki naapurikaupunkien tapahtumat. Tapahtumia on niin paljon, ettei siihen voi käyttää kallista painopaperia. Sen sijaan pyrimme

Lähde keikalle Vantaankosken seurakunnan ja Vantaan kaupungin kotihoidon toteuttama ikäihmisten Keikkaapu jäi koronapandemian vuoksi tauolle toukokuussa 2020. Huhtikuun alussa toiminta aloitetaan uudestaan, ja nyt yhteistyökumppaniksi tulee myös Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osasto. Keikka-apu on vapaaehtoiselle kertaluonteista, ja hän voi valita itselleen sopivan tehtävän. Infotilaisuus on tiistaina 22.3. klo 17–19 Myyrmäen Virtakirkolla (Rajatorpantie 8). Infoon osallis-

tuminen ei sido mihinkään, mutta tilaisuudessa voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Keikka-apu alkaa maanantaina 4.4.

Nuoria ehdolle vaaleihin Jokaisessa seurakunnassa pitäisi olla vähintään yksi nuori luottamushenkilö. Kaikista kirkon luottamushenkilöistä kymmenen prosentin tulisi olla alle 30-vuotiaita. Tällaisia tavoitteita on asettanut kirkon nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä Navi seurakuntavaalitavoitteissaan.

vastaamaan toiveeseen menokoneella, sanoo Kirkko ja kaupunki -median päätoimittaja Jaakko Heinimäki. Koska menokone perustuu seurakuntien omiin tapahtumakalentereihin, sen toiminnan edellytys on, että seurakunnat pitävät tiedot ajan tasalla. Tämä ei ole ihan yksinkertainen juttu, sillä tietoja päivittää iso joukko työntekijöitä. MONIA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA asuvia kiinnostaa seurakuntien laaja konserttitarjonta. – Kuorot ovat jo aloittaneet harjoituksensa, suunnittelevat konserttejaan ja odottavat, että pääsevät esiintymään. Kun konsertit varmistuvat, ne lisätään kalenteriin, kertoo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Inka Kinnunen. – Meillä ovat jo käynnissä Helsingin tuomiokirkon ja Vanhankirkon viikoittaiset päiväkonsertit. Suunnitteilla on ainakin pääsiäisen aikaan Bachin Matteus-passio Tuomiokirkkoon ja Haydnin Stabat Mater Vanhaankirkkoon. Kinnunen uskoo, että musiikin seuraajia palvelee hyvin menokone, josta näkee myös naapuriseurakuntien ja muidenkin kaupunkien kirkkokonsertit. ESPOOLAINEN Jukka Hulmi on vaimonsa Riitan kanssa aktiivinen kirkossakävijä. Vaikka korona-aikana osallistuminen seurakunnan toimintaan on ollut tavanomaista vähäisempää, he ovat mahdollisuuksien mukaan käyneet Otaniemen kappelissa, Kauniaisten kirkossa ja kesällä Sammatissa ja Karjalohjalla. Nyt, kun oma lähikirkko Tapiolan kirkko on remontin jälkeen taas käytössä, kirkkopolku ei ehdi ruohottua. – Tapiolan kirkko on meille rakas. Siellä on tiloja, jotka soveltuvat monenlaiseen käyttöön. Kirkolle aukeaa kahvila Valo. Vaimoni on miettinyt, voisiko hän toimia siellä vapaaehtoisena. Raamattu- ja rukouspiirissä olemme käyneet, ja miestenpiiri jatkui etänä koronasulun ajan, Hulmi kertoo. Hän arvelee, että moni ei edes tajua, miten paljon erilaista toimintaa omasta seurakunnasta löytyy, puhumattakaan koko pääkaupunkiseudulta. – Meille tärkeää on pyhäpäivän kokeminen. Se poikkeaa arjesta, Hulmi sanoo.

Vaalit järjestetään tämän vuoden marraskuussa. – Viime vaaleissa kaikista valituista 6,4 prosenttia oli alle 30-vuotiaita. Tuossa on siis kasvutavoitetta, mutta kymmenen prosenttia on ihan mahdollinen, jos saadaan nuoria sekä äänestämään että asettumaan ehdolle, sanoo Navin koordinaattori Katri Riikonen Lasten ja nuorten keskuksesta. – Seurakunnilla on iso vastuu, jotta nuoret tietävät, että vaalit pidetään ja että seurakuntavaalit ovat ainoat, joissa jo 16-vuotiaat ovat äänioikeutettuja. Työn-

Tutustu menokoneeseen osoitteessa menokone.kirkkojakaupunki.fi.

tekijöiden kannattaa kannustaa nuoria ehdokkaiksi, hän jatkaa.

Vaalisivut avattiin Tietoa syksyn seurakuntavaaleista löytyy nyt sekä valtakunnallisilta että paikallisilta vaalisivuilta. Valtakunnallisten sivujen osoite on seurakuntavaalit. fi. Osoitteessa vantaanseurakunnat.fi/seurakuntavaalit ovat Vantaan omat sivut. Vaalien viesti on Uskottu, toivottu, rakastettu. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt vuosiksi 2023–2026. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 5/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Ei harjoitusta 10.3. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään joka toinen viikko. Maanantain yhteisölounas maanantaisin. Ensimmäinen kattaus klo 11.30 ja toinen kattaus klo 12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 13. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15– 19.15. Seniorikerho parillisilla viikoilla tiistaisin klo 13. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Musiikkiviikko: Jepa Lambert – Sielukas ilta to 10.3. klo 18. Jepa Lambert tulkitsee soulin ja gospelin klassikoita pianisti Maria Ilmoniemen kanssa. Vapaa pääsy,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 5/2022

vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Musiikkiviikko: Kanteleen pyörteissä. Senni Valtonen pe 11.3. klo 19. Improvisaatiota, virsiä ja kansansävelmiä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Barokkimessu, musiikkiviikon päätös su 13.3. klo 12. Mika Aspinen, Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä, Timo Kiiskinen, barokkiorkesteri Galantina. Pääteoksena messun eri kohdissa käytetään J.F. Faschin Brockes-passiota (säv. 1718). Solisteina Ilona Kondra, Timo Kiiskinen ja Tuomas Heikkilä. Omaishoitajien olohuone ma 14.3. klo 15. Päivähetki Raamatun äärellä ti 15.3. klo 12. Jari Araneva. Raamattuluento ke 16.3. klo 18.30. Uskon vaikutus elämään. TT Eero Junkkaala. Messu su 20.3. Harri Nurminen, Sasu Rauhala, Sini Nikku. Raamattuluento ke 23.3. klo 18.30. Pyhä Henki on todellisuutta. Pastori Samuel Yrjölä. Lähetyspiiri to 24.3. klo 18 Vieraana Liisi Jokiranta. Nuorten messu to 24.3. klo 18. Tiina Palmu, Sini Nikku, Margit Hakamäki. Yhteisvastuukeräys Yhteisvastuukeräys 2022 kerää varoja toimintaan, jolla koronapandemian haavoittamien nuorten arkeen saadaan lisää läsnä olevia aikuisia. Tule mukaan lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja lahjoita netissä yhteisvastuu.fi/hakunila tai MobilePaylla numeroon 10197. Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta. Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä tai MobilePaylla numeroon 10197. Lahjoita lämpöä! Lahjoittamalla 20 e Hakunilan seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen lahjoitat villasukat lähimmäiselle. Diakoniatyöntekijämme toimittavat sukat perille yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi. Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12 Avoin kirkkomuskari Sini-kanttorin kanssa perjantaisin klo 10–10.30. Toiveiden tiistai tiistaisin, ohjelmassa: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

Sini Alén on opiskellut draamakasvatusta ja ohjaa siksi mielellään erilaisia draamaryhmiä. Rekolan teatterikerho on aivan uusi asia.

Menokasvo Kiinnostaako teatterin tekeminen? Nyt siihen on mahdollisuus Rekolan kirkolla Sini Alén, olet perustanut Teatterikerhon, joka kokoontuu Rekolan kirkolla. Kenelle kerho on tarkoitettu? – Kerho on tarkoitettu kaikenikäisille yli seitsemänvuotiaille. Erityisesti toivomme mukaan poikia ja tyttöjä, mummoja ja vaareja. Ja myös yläasteikäisiä. Aiempaa osaamista tai taitoa ei tarvita. Pelkka into ja kiinnostus riittää. – Ohjaan kerhoa yhdessä Soile Hämäläisen kanssa, joka on perehtynyt erityisesti katuteatterin tekemiseen. Mitä teatterikerhossa tapahtuu? – Aloitamme pantomiimilla ja tutustumalla toisiimme. Kerholaisten oma osallisuus ja osallistuminen on tärkeää eli tekeminen riippuu pitkälti siitä, mitä osallistujat toivovat. – Aiomme tehdä kevään aikana erilaisia teatterijuttuja. Kokeilemme esimerkiksi ta-

rinateatteria, varjoteatteria, nukketeatteria, katuteatteria ja draamaleikkejä. Miten päädyit ideaan, että kutsutte kerhoon eri-ikäisiä ihmisiä? – Työskentelin noin 10 vuotta sitten päiväkodissa. Keksimme tuolloin yhdistää päiväkotilasten ja ikäihmisten jumppahetken samaan aikaan samaan tilaan. Se oli todella kivaa ja antoisaa. Siinä toinen oppi toiselta. – Unelmani on, että ihmiset toimivat yhdessä. Siten he voivat paremmin. Teatterikerhon tavoitteena on kehittää myötätuntoa toista kohtaan ja pitää hauskaa eri-ikäisten kesken. Draaman tekeminen on hauskaa aina. ULLA LÖTJÖNEN Teatterikerho kokoontuu torstaisin klo 18–19.15. Rekolan kirkolla, Kustaantie 22. Lisätietoja antaa: Sini Alén p. 050 362 6345, sini.inkeri.alen@gmail.com

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

MUUALLA Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 17–17.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551. Nuorten Liikkari torstaisin klo 20 Sotungin koulun salissa yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Ei torstaina 17.3. ja 24.3. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9-11 ja Café Pähkinässä to klo 10-12, puhelimitse p.09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla, kun tilaisuuteen on merkitty ”striimataan”. Katso ajantasaiset www.hameenkylanseurakunta.fi. Herättäjän kirkkopyhä su 13.3. klo 10. Veli-Matti Hynninen, Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu. Striimataan. Kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat. Jukka Nevala, Jaakko Simojoki. Kirkon kuoro 15.3. klo 17.30. Arki-illan retriitti pe 18.3. klo 18–21. Ilmoittautuminen ja ruokavaliotiedot 14.3. menn. kirkkoherranvirastoon. Omat villasukat mukaan! Messu su 20.3. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu. Striimataan. Päivämusiikkia kirkossa 20.3. klo 11.30–11.45. Hannu Lehtikangas, laulu. Jarkko Sipilä, piano. Usko ja oppi-ilta 24.3. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Striimataan. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Striimataan. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 9–11 diakoniatoimistossa ja puhelimitse p. 09 830 6472.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10–12. Vetäjänä Kari Veikkolainen. Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–12 ja puhelimitse p. 09 830 6472.

LAMMASKUJA 2 B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 16.3. klo 18. Luetaan yhdessä -piiri tiistaisin klo 9.30.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 17.3. klo 10.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kimarakahvila 13.3. klo 17. Kenian lähetyspiiri to 17.3. klo 11. Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11.

MUUALLA Seniorityön retki 19.5. Halikkoon. Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 10.15. Ehtoollishartaus klo 12 ja kirkon esittely Halikon kirkossa. Lounas Rikalan Krouvissa sekä kierros vanhojen ajoneuvojen näyttelyssä. Palatessa käynti paikallisessa tehtaanmyymälässä, jossa omakustanteiset kahvit. Paluu kello 18 mennessä. Retkelle otetaan

RIITTA HIRVONEN

Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10. Lukupiiri tiistaisin klo 10. Miehet keittiössä parittomien viikkojen tiistaina klo 11.30. Hartaus tiistaisin klo 12. Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä sanaa ja rukousta tiistaisin klo 13. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Lähetyspiiri to 10.3. klo 18. Vieraana Taiwanissa työskennellyt lähetti Hilkka Harvela. Messu su 13.3. klo 10. Sari Kokkonen, Sini Nikku. Miehet keittiössä ti 15.3. klo 11.30. Messu su 20.3. klo 10. Harri Nurminen, Sini Nikku.

Tenori Anssi Hirvonen Rekolan kirkolla Tenori Anssi Hirvonen kertoo puhuen ja laulaen elämästään Rekolan kirkon Torstaituvassa to 17.3. klo 11.30 alkaen. Hirvonen on toiminut oratorioiden ja oopperoiden solistina sekä kanttorina ja laulajien opettajana. Torstaitupa to 17.3. Rekolan kirkolla, Kustaantie 22. Tarjolla keittoa ja kahvia 5 e klo 11.30, Hirvosen osuus klo 12–13.30.

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu 22.3.2022 klo 18 alkaen Tikkurilan kirkolla, Asematie 12a, 01300 Vantaa. Kokous striimataan yleisölle kirkkovantaalla.fi -sivuilla. Esityslista on nähtävillä 10.3.2022 alkaen kirkkovantaalla.fi -sivuilla sekä seurakuntien ja seurakuntayhtymän ilmoitustauluilla. Mikäli koronatilanne vaikeutuu, kokous pidetään verkossa. Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

30 henkeä. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 29.4. mennessä. Ilmoita, valitsetko kana- vai kalaaterian. Retken hinta 80 e.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14, pe 11.3. klo 11–14, suljettu ke 16.3. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp)

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Kaikessa toiminnassamme on vahva maskisuositus. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Seurakunnan seniorit to 10.3. klo 13 seurakuntasalissa. Rovasti Pirkko Yrjölä. Iltarukouspiiri to 10.3.,17.3. ja 24.3. klo 18–19 kokoustilassa. Korso-messu to 10.3. klo 18.30. Minna Ruuttunen, Juho Punkeri. Perhekerho pe 11.3. klo 9–11.30 on peruttu. Messu su 13.3. klo 10. Mari Mäkelä, Jani Vanhala, Juho Punkeri. Kirkkokahvit. Valokuvanäyttely Et ole yksin su 13.3. avataan messun yhteydessä. Valokuvanäyttely Et ole yksin nostaa esiin diakoniatyöntekijöiden kohtaamia tarinoita fiktiivisesti kuvitettuna. Näyttelyn valokuvat

pohjaavat aitoihin kohtaamisiin ja tarinoihin, mutta kuvist a on häivytetty tunnistettavat yksityiskohdat. Kuvat on ottanut valokuvaaja Sami Sallinen. Sallinen on toimittaja, kuvaaja ja videotuottaja, joka on työskennellyt media- ja viestintäalalla vuodesta 1991 Eritreassa ja Suomessa. Kirkon aamupuuro ma 14.3. ja 21.3. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta! Perhekerho ma 14.3. ja 21.3. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 14.3. ja 21.3. klo 13 seurakuntasalissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 14.3. ja 21.3. klo 18 kirkon kirjastossa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. English Through Bible -raamattupiiri ma 14.3. ja 21.3. klo 18.30 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ti 15.3. ja 22.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 16.3. ja 23.3. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 16.3. ja 23.3. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen. Lähetyspiiri ke 16.3. ja 23.3. klo 13 kokoustilassa. Avoin lähetyspiiri kaikille lähetyksen asiasta kiinnostuneille. Kahvi, hartaus, laulua ja lähetyksen ajankohtaisia asioita. Seurakunnan seniorit to 17.3. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Bingo. Yhdessäoloa ja keskustelua vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla. Korso-messu to 17.3. klo 18.30. Mari Mäkelä, Sanna Ahjosaari, Airi Saloniemi. Perhekerho pe 18.3. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 20.3. klo 10. Minna Ruuttunen, Ilkka Luukka, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Kaikille avoin kuoro ke 23.3. klo 18 kirkkosalissa. Äänenavauksia, yhteislaulua ja kevyttä voimistelua. Voit tulla sellaisena laulajana kuin olet. Ei ennakkoilmoittautumista. Vahva maskisuositus. Järjestäydymme turvavälein. Vetäjänä Airi Saloniemi. Seurakunnan seniorit to 24.3. klo 13 seurakuntasalissa. Muistiohjaaja Asta Koskinen, muistin huoltaminen ja toiminta. Korso-messu to 24.3. klo 18.00. Elina Aro, Tomi Uimonen, Juho Punkeri. Kari Kuulan luento to 24.3. klo 19 Kirkkosali 2:ssa. Jos jumala on olemassa, miksi hän ei tee itseään ilmeisemmäksi? Salatun jumalan arvoitus. Luennolle pääset osallistumaan myös Korson seurakunKIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 5/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

nan Facebook-sivun ja/tai Youtubesivun kautta. Lastenhoitolauantai 2.4. klo 9–15 Korson kirkolla 2–9-vuotiaille. Lastenhoitopäivässä leikitään ulkona ja sisällä sekä syödään omat eväät. Lastenhoitajina toimivat Korson seurakunnan lastenohjaajat. Ilmoittaudu sähköisesti nettisivuiltamme 2.3.–28.3. Lisätiedot Eeva Suonpäältä, p. 050 336 3384. Korson kirkon 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaisemme parhaita paloja koululaisten piirustuskilpailusta: Korson kirkko 60 vuotta. Voitte käydä ihastelemassa näitä tuotoksia Korson seurakunnan Facebook–sivuilla viikolla 10.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 10.3., 17.3. ja 24.3. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 15.3. ja 22.3. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 23.3. klo 10–11.30.

MUUALLA Retkipäivä Helsinkiin ti 26.4. klo 10–17.30. Bussikuljetus lähtee klo 10 Korsonpolulta, seurakuntakeskuksen kohdalta. Retkipäivän ohjelma: Viikin kirkko, kirkkosalin esittely ja hartaushetki Ravintola Kaarti, buffetlounas. Kiertoajelu ”Pyhimysten jalanjäljet” Helsinki Happy Guide -opas Emil Anton. Café Ursula kahvia ja kakkua. Retken hinta 40 e. Voit ilmoittautua Vantaan seurakuntien nettisivujen tapahtumakalenterin kautta: Retkipäivä Helsinkiin tai soittamalla kirkkoherranvirastoon: 09 8306 550. Lisätiedot: Pia Olkkonen, p. 050 322 6560. Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14

Elämänkaari

p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Kaisa 044 4220391 tai Sannamari 050 3290361 Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Laura Leverin 050 467 2434, Vappu Olsbo 050 436 7712, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Kirkkomuskarit torstaisin kirkon seurakuntasalissa, klo 10 Kirkkomuskari 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 Kirkkomuskari koko perheelle. Ei ennakkoilmoittautumista. Teatterikerho torstaisin kirkolla klo 18–19.15. Tervetuloa kaikki yli 7-vuotiaat. Ennakkotaitoja ei tarvita, riittää että haluaa tutustua

76 v, Veli Pekka Kustaa Pulliainen 75 v, Veijo Olavi Miettinen 75 v, Reino Juhani Hänninen 73 v, Marja Leena Kuosmanen 73 v, Ritva Kaarina Levander 82 v, Olavi Ragnar Juslin 77 v, Mirja-Liisa Christiansen 73 v, Esa Elias Kotala 37 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Oliver Henrik Herranen, Elias Viktor Alexander Pitkä, Stella Leona Amanda Pulkki. Hautaan siunattu Maija Liisa Wind 97 v, Zinaida Mäkinen 94 v, Mirja Tellervo Kaltiaisenaho 82 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Elina Vappu Mirjami Asikainen 78

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 5/2022

v, Anneli Marjatta Nokela 59 v, Tarmo Harald Elonen 68 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Helmi Maria Turpeinen, Friida Esteri Hyvärinen, Ellen Meeri Maria Kvist, Rinaldo Voitto Sakari Roth. Hautaan siunattu Else-Maj Wacklin 96 v, Veikko Johannes Ahola 90 v, Hertta Maire Helena Soimula 88 v, Raimo Ensio Pitkänen 84 v, Leena Esteri Kivelä

Kastettu Janni Joanna Amanda Kumpulainen, Frida Maria Lyydia Norman Lahti, Mateo Oliver Tolonen, Arvi Verner Loisamo-Raudasoja, Eemeli Matti Antero Kivinen-Piipponen, Fiona Eva Amanda Leviö, Aimo Ilmari Lindborg, Sylvi Sofia Valkama. Hautaan siunattu Toivo Matias Pirttilä 84 v, Seija Helena Sainio 75 v, Laina Maria Joutti 98 v, Pirjo Anita Hofmeister 64 v, Susanna Maaria Laitala 59 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Inna Elli Orvokki Ojala, Pihla Tuulikki Roudasmaa, Miina Vieno Anitta Turunen, Lara Saga Daniela Tylli, Tobias Sakari Venninen,

eri ikäisiin ihmisiin leikkien ja seikkailuun hypäten. Messu su 13.3. klo 10. Seppo Paulasaari, Hanna-Maria Valve. Messun jälkeen Medialähetys Sanansaattajien lähetystilaisuus kirkkokahveilla. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lasten oma kirkkohetki. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Pelikerho ma 14.3. ja 21.3. klo 15 päiväkerhotilassa. 7–9-vuotiaille. Pelikerhossa pelaamme lautapelejä, kuten Afrikan tähteä, Kimbleä ym. Ilmoittautumiset: petri.piirainen@evl.fi Lisätietoja: Petri Piirainen, p. 050 573 6328. Toivontupa avoin iltaperheolohuone lapsiperheille Rekolan kirkolla torstaina 17.3. klo 17.30–19. Toiminta suunniteltu alle kouluikäisille ja heidän perheilleen. Iltaperheolkkarissa lauletaan, leikitään ja askarrellaan yhdessä. Hartauden jälkeen tarjolla iltapalaa. Kevään toivontuvat ovat joka toinen torstaisin 17.3., 31.3., 14.4., 28.4. ja 12.5. Yläovet auki ma klo 16–17. Tervetuloa maksuttomalle iltapalalle. Aloitamme lyhyellä hartaudella.

Lucas Aarne Välkki, Eino Elmeri Jari Laitinen, Milo Christian Virtanen, Riio Gabriel Mäkinen, Olivia Mirja Peppiina Salomaa, Alvin Ensio Karppinen, Leevi Johannes Helminen, Jessi Elisabet Mäkelä. Hautaan siunattu Taina Sinikka Manninen 91 v, Kirsti Marjatta Kajonlahti 90 v, Aune Elina Eskelinen 88 v, Liisse Soilikki Törhönen 85 v, Eeva Juliana Pääkkönen 84 v, Kurt Evald Sundholm 84 v, Aaro Johannes Rantanen 83 v, Anni Eliina Koskela 83 v, Heikki Kalevi Viita-aho 81 v, Eila Marjatta Korhonen 80 v, Anja Annikki Viitanen 74 v, Mailis Ritva Alise Pesonen 71 v, Kaija Marja Vuori 67 v, Erja Kaarina Peltonen 59 v, Vesa Petri Järvelä 52 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Sampo Jermu Tapio Salminen, Linnea Aliisa Lilja, Aida Saimi Maria Petäjä, Ilona Eveliina Lehtinen, Eemeli Jooa Oliver Sainio, Linnea Eva Elisabeth Herranen, Eetu Alvar Juhani Koivula, Joonatan Alexander Pitkäranta, Elias Juhani Mannonen, Noel Eeli Juhani Hakala, Rosanna Helmi

Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Lisätietoja Kaisa, p. 044 422 0391. Kirkon leivontapuuhakerho 1–6-lk maanantaisin ja tiistaisin klo 18–20 ala-aula / vapaiden kerhopaikkojen kysely sanna.tirkkonen@ evl.fi Walk in- terapiaa 16–30-vuotiaille Rekolan kirkolla tiistaisin klo 16–19 kevään ajan. B-ovi, soita ovikelloa. Voit tulla ilman ajanvarausta & anonyymina. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen. Torstaitupa to 17.3. klo 11.30 keittoa ja kahvia 5 e, klo 12–13.30 vieraana tenori Anssi Hirvonen, joka kertoo puhuen ja laulaen elämästään oratorioiden ja oopperoiden solistina sekä kanttorina ja laulajien opettajana. Messu su 20.3. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Miesten raamattupiiri ma 21.3. Miesten raamattupiiri parillisilla viikoilla srk-sali 2:ssa ja etänä osoitteessa https://meet.jit.si/ raamattupiiri.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Asolan rukouspiiri torstaisin klo 9.

Aurora Helén, Liisi Aurora Vepsäläinen, Lenni Daniel Mustajärvi, Isabella Aili Kristiina Rahkonen. Hautaan siunattu Ivan ”Jukka” Akimov 90 v, Eeva Annikki Härmä 86 v, Pirjo-Leena Marjatta Julin 76 v, Raine Markku Johannes Jusslin 63 v, Marja-Liisa Vättö, Hilja Marjatta Takkunen 89 v, Irma Hilkka Koistinen 87 v, Timo Tapio Häärä 84 v, Ritva Kaarina Väisänen 79 v, Rauno Ilmari Toivakka 79 v, Karin Elisabet Sillanpää 76 v, Kirsti Kyllikki Lindholm 73 v, Sirkka-Liisa Kantola 66 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Aron Eino Arthur Korhonen.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

Rukoillaan alueen ihmisten puolesta. Mukana ryhmässä Tuovi Lehtinen ja Päivi Lee. Päihteettömyyteen tukeva ja hyvinvointia lisäävä avoin naisten ryhmä to 10.3. ja 24.3. klo 13–14.30. Ohjaajina päihde- ja kriminaalityön diakoni Mariela Salminen ja Irene, p. 050 573 6329. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Kudotaan ja virkataan yhdessä. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Seniorikahvila ma 14.3. klo 13. Mukavaa yhdessäoloa. Asolan perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Omaishoitajien keskusteluryhmä 15.3. klo 13. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja. Tule keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1e / kerta. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329. Asolan leivontapuuhakerho 1–6lk keskiviikkoisin klo 18–20 / vapaiden kerhopaikkojen kysely sanna. tirkkonen@evl.fi. Kipuryhmä ti 22.3. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Aihe: Kipu ja tunteet! Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329.

MUUALLA Toivoa naisille -ryhmä keskiviikkoisin klo 18–19.30 parillisilla viikoilla. Lampirannalla os. Tertunkuja 4b

VERKOSSA Rekolan seurakunnan messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebook– sivun kautta. Messu su 13.3. klo 10. Seppo Paulasaari, Hanna-Maria Valve. Messu su 20.3. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi. Diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten maanantaisin klo 12–13 Tikkurilan kirkon ala-aulassa.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi Noudatamme voimassa olevia koronaohjeistuksia.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Messu su 13.3. klo 12, Sanna Heikurinen, Jarkko Korhonen, Iina Katila. Messu su 20.3. klo 12, Kristiina Kartano, Terhi Viljanen, Iina Katila. Vanhan musiikin päivän konsertti ma 21.3. klo 18. Markku LuolajanMikkola, barokkisello ja viola da gamba. 21.3. on Johann Sebastian Bachin syntymäpäivä ja eurooppalainen vanhan musiikin päivä, minkä kunniaksi BRQ Vantaa Festival järjestää Lepohetki-konsertin. Vapaa pääsy.

Jeesaa vähän.

Lähde keikkavapaaehtoiseksi. Haluaisitko antaa aikaasi ikäihmiselle, esimerkiksi ulkoilu- tai lukukaverina tai lähtisitkö saattajaksi lääkärikäynnille? Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta toimintaa, joka on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden Vantaankosken seurakunnan alueella asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi.

Jos kiinnostuit, tule kuuntelemaan: Keikka-apu -info ti 22.3 .2022 klo 17–19 Myyrmäen Virtakirkolla (Rajatorpantie 8, Vantaa) Ilmoittaudu: Keikka-apu info

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09-8306223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Junnuolkkari on avoinna tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa, jossa läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa. Junnuolkkarissa tarjolla myös välipalaa. Toiminta on maksutonta. Varhaisnuorille (7–14-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414. Päivämusiikkia kirkkosalissa to 10.3. klo 12. Iina Katila soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Teetä ja kasviskeittoa to 10.3., to 17.3. ja to 24.3. klo 19–19.30 seurakuntasali Voimassa ennen meditatiivista iltamessua. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 e hintaan. Meditatiivinen iltamessu to 10.3., to 17.3. ja to 24.3. klo 20. To 10.3.

iltamessussa mukana messubändi Täydellinen sovitus. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima. Messuporukka etsii erityisesti keittiötaitoisia ja säestystaitoisia vapaaehtoisia mukaan! Mikäli haluat tulla soittamaan joissakin torstai-illan messussa tai järjestämään torstai-illan keittotarjoilua ennen messua, ota yhteys messupappiin: mirka.harkonen@evl.fi tai 0406307733. Perhepäivä pe 11.3. ja pe 18.3. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e / perhe, leipä ja kahvi 2 e / perhe. Laulupiiri pe 11.3. ja klo 15.30, Samppa Laakso. Naisten rukouspiiri pe 11.3. ja pe 18.3. klo 18, kokoustila Martta, 2. krs. Yhteiskristillinen laulu ja rukouspiiri la 12.3. ja la 19.3. klo 15, tilassa Toivo, 2. krs. Messu su 13.3. klo 10, Esa-Pekka Helanne, Samppa Laakso, Hanna Raunu. Lastenkirkko su 13.3. klo 10 messun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee

yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret. hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Viikkomessu ma 14.3. ja 20.3. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Lounas tarjolla messun jälkeen ma 14.3. ja ma 20.3. klo 12–13 kirkon ala-aulassa. Erityisruokavalioita emme valitettavasti pysty huomioimaan. Vauvakahvila ma 14.3. ja ma 21.3. klo 12.30–14.30, kerhohuone Toivo ja Rakkaus, 2. krs. Raamatunlukupiiri ma 14.3. klo 18–20. Jeesuksen muotokuvat Uudessa testamentissa, Jaakko Hyttinen. Israel-piiri ma 14.3. klo 18–20, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Sukkelat sukankutojat ti 15.3. klo 10–12, Vehkapolku 10 C. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 15.3. klo 13–14.30. Tikkurilan seurakunnan pastori Jarkko Korhonen kertoo lähetyslentäjän työstään Tansaniassa. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetki ke 16.3. ja ke 23.3. klo 8–8.30. Aamussa kaikille sopivia levollisia

liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle. Kohtaamispaikka ke 16.3. ja 23.3. klo 10–12.30 Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Tule rohkein mielin avoimeen kohtaamispaikkaan. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 16.3. klo 13–15, kirkkosali Valossa, 1. krs. Päivämusiikkia to 17.3. klo 12 kirkkosalissa. Brayan Jääskeläinen soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Laulupiiri pe 18.3. ja klo 15.30, Terje Kukk. Yli 40-vuotiaiden sinkkuilta ke 18.3. klo 18–20, kokoustila Toivo, 2. krs. Tervetuloa mukaan! Jesse Kaikurannan konsertti pe 18.3. klo 18. Laulaja-lauluntekijä Jesse Kaikurannan juhlavuoden konsertti jousiyhtyeen kanssa. Konsertissa kuullaan läpileikkaus Kaikurannan uran merkittävimmistä lauluista. Liput 20 e. Messu su 20.3. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Terje Kukk. Lastenkirkko su 20.3. klo 10 messun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret. hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Israel-ilta ma 21.3. klo 17–20, kokoushuone Usko, 2. krs. Israel – ajan merkkinä. Puhujana SuomiIsrael Yhdistysten Liitto ry:n puheenjohtaja Risto Huvila. Kahvitarjoilu klo 17.30. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Vantaan SuomiIsrael yhdistyksen kanssa. Sansan medialähetyspiiri ma 21.3. klo 18–19.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Sansan medialähetyspiiri kokoontuu tutkimaan yhdessä Raamatun sanaa ja rukoilemaan maailmanlaajuisen Jumalan lähetyksen puolesta. Lähetyksen päiväpiiri ti 22.3. klo 13–14.30, kokoushuone Valo, 1. krs. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 22.3. klo 17.30–19, Iina Katila. Päivämusiikkia to 24.3. klo 12 kirkkosalissa. Anders Ekberg soittaa pianoa ja urkuja. Vapaa pääsy. Ehtoollisavustaja- ja rukouspalvelijakoulutus to 31.3. klo 18–19.30. Haluatko palvella seurakuntaa esirukoilijana tai ehtoollisavustajana? Ehtoollisavustajakoulutuksen myötä saat jakaa ehtoollista yhdessä muiden avustajien ja papin kanssa Tikkurilan seurakunnan erilaisissa messuissa. EhtoolKIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 5/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

lisavustajan täytyy olla kirkon jäsen. Rukouspalvelijakoulutukseen osallistuttuasi sinulla on mahdollisuus palvella esirukoilijana Meditatiivisessa iltamessussa torstai-iltaisin klo 20. Rukouspalvelija rukoilee luottamuksellisesti yksittäisen ihmisen rukousaiheiden puolesta messun aikana. Ehtoollisavustaja- ja rukouspalvelijakoulutuksen jälkeen mahdollisuus osallistua Meditatiiviseen iltamessuun klo 20 Tikkurilan kirkossa. Ilm. koulutukseen 24.3. menn. mirka.harkonen@evl.fi.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Naisten lenkkisauna to 10.3. klo 18–21. Lenkin jälkeen saunotaan ja syödään iltapalaa keskustellen tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä. Perhepäivä ma 14.3. ja ma 21.3. klo 9–14. Tarjoilu 2 e / perhe. Kerho isille ja lapsille ti 15.3. ja ti 22.3. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, leikkiä, askartelua ja iltapala 3 e / perhe. Lisätietoja: outi.myllyla@ evl.fi tai p. 050 327 1634. Rukouspiiri ke 16.3. ja ke 23.3. klo 18–20. Iltapäivän retriitti – Hetki Jumalan kämmenellä la 19.3. klo 12.30– 16. Sisältää päiväkahvitarjoilun. Ilm. ke 16.3. menn. paivi.makinen@ evl.fi, p. 050 548 6078.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 17.3. klo 18–20.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 15.3. ja ti 22.3. klo 9.30–11. Tarjoilu 2 e / perhe.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 14.3. ja 21.3. klo 9.30–11. Tarjoilu 2 e / perhe.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Ylästön perhekerho ma 14.3. ja 21.3. klo 9.30–11. Tarjoilu 2 e / perhe. Elävän veden virta -rukouspiiri ma 21.3. klo 17.30. Rukouspiiri kokoontuu Ylästön seurakuntatilassa parillisten viikkojen maanantaisin klo 17.30. Piirissä tutustutaan Raamattuun ja rukoillaan yhteisten asioiden ja toinen toistensa puoles-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 5/2022

ta. Tervetuloa uudet mukaan ryhmään!

MUUALLA Senioripysäkki-ryhmä käynnistyy jälleen ensi syksynä. Ryhmä voi olla hyvä apu ikääntymisen elämään tuomien muutosten läpikäymisessä. Eläkkeelle jääminen, läheisen kuolema, yksinäisyys, oma tai läheisen sairastuminen ja ihmissuhteet ovat kaikki asioita, jotka saattavat mietityttää. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet HelsinkiMission Senioripysäkki-ryhmänohjaajakoulutuksen. Kerran viikossa kokoontuva ryhmämme starttaa syyskuussa, mutta ryhmän kokoaminen alkaa jo nyt keväällä. Jos ryhmä kiinnostaa sinua, ota yhteys diakonissa Hanna Raunuun, p. 050 3848481, hanna.raunu@evl.fi Ryhmä kokoontuu syyskauden aikana kaikkiaan 15 krt syyskuulta alkaen. Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tied. diakonissa hanna.raunu@evl. fi p. 050 384 8481. Tule mukaan Yhteisvastuun lipaskerääjäksi! Lipaskeräys toteutetaan Tikkurilan seurakunnan alueella viikolla 14. Lahjoita aikaasi muutama tunti. Ilmoittaudu kerääjäksi mari.chaulagai@evl.fi tai p. 050 4147234. Yhteisvastuukeräys tukee koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria kotimaassa ja maailman katastrofialueilla.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebook-

ryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Seniorikerho torstaisin klo 13.30. 10.3. Kaarina Kalliokoski: Sylvi Kekkosen elämä, 17.3. Kiia Haapasalo: Ravitsemus ja hyvinvointi, 24.3. Kati Pyykkö: Kerro valokuvasta. Naisten Pankin luento ja soppalounas la 12.3. klo 12. Teol. tri, johtava sosiaalityöntekijä Minna Heimola: Raamattu ja rasismi. Klo 13 seitsemän sortin soppalounas & kahvi 15 e, lapset 5 e, pelkkä kahvi & pulla 5 e. Myynnissä tuotteita Naisten Pankin hyväksi. Maksuna käteinen tai MobilePay. Kiitollisuus – Monitaiteinen hyväntekeväisyysmatinea su 13.3. klo 16. Runoja, musiikkia ja kuvia. Anja Tolonen, lausunta, Kari Jerkku, huilut ja säkkipilli, Tuula Jerkku, akvarellimaalauksia, Hannu Pöntinen, seurakunnan tervehdys. Matinean jälkeen tilannekatsaus: Mitä Kilingin lapsille kuuluu nyt. Teetä/kahvia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto tansanialaisen Kilingin koulun alakoululaisten aamupuuroon. Järj. Martsarin kummikouluyhdistys ry. Messu su 13.3. klo 10. Papit Margit Helin, Jere Hämäläinen, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Toivoa naisille ma 14.3. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 14.3. klo 15. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma

14.3. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Miesten raamattupiiri ti 15.3. klo 18.30. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 16.3. klo 10. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Mission Possible – Iloisesti yhdessä ke 16.3. klo 17.30. Timo Reuhkala: Intian mediatyön muutos. Kirkkoravintola Voimala pe 18.3. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Messu su 20.3. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Ystävämessu – Friendship Mass su 20.3. klo 16. Saarna Timo-Matti Haapiainen. Lämminhenkinen jumalanpalvelus, jota voit tulla mukaan toteuttamaan. Rukous keskeisessä osassa, erikielisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen teetarjoilu. Raamattupiiri ma 21.3. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 21.3. klo 17.30. Keikka-apu info ti 22.3. klo 17. Haluaisitko antaa aikaasi ikäihmiselle kertaluonteisella keikalla esim. saattajana asioilla tai tukena internetin käytössä? Infossa kerrotaan, mitä keikka-apu on. Et sitoudu vielä mihinkään. Voimaa sanoista! Tiistaisin 5.4.– 3.5. klo 9.30–12. Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä +65-vuotiaille. Luetaan, kirjoitetaan, keskustellaan. Ei vaadi aiempaa kirjoittamiskokemusta. Ohj. kirjallisuusterapiaohjaaja, past. Tuula Paasivirta, diakoniapast. Laura Sydänmaanlakka. Sitovat ilm. viim. 31.3.: tuula.paasivirta@ evl.fi, p. 050 522 8644.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä. Kivistömessu ma 14.3. klo 19. Pappi Aki Kekkonen. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 16.3. Olavi Heikkinen: Eläimet ja kristinusko, 23.3. Kiia Haapasalo: Ravitsemus ja hyvinvointi. Sylimuskari vauvaikäisille keski-

viikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton. Rukous- ja raamattupiiri ti 22.3. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Iltaperhekahvila ke 23.3. klo 17.30–19. Vapaamuotoista yhdessäoloa pienen iltapalan äärellä. Miesten saunailta ke 23.3. klo 18–21.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Messu su 13.3. klo 12. Pappi Kristiina Hyppölä, kanttori Eveliina Pulkkinen. Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Raamattupiiri ti 15.3. klo 13. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Lukupiiri ke 16.3. klo 16. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Uusi: Käsityöpiiri pe 18.3. klo 10. Tehdään käsitöitä ja jutellaan. Voit tulla samalla oppimaan suomen kieltä. Miestenpiiri ma 21.3. klo 18.30. Martinlaakson lähetyspiiri ti 22.3. klo 19. Lastenohjaaja Tytti Malinen: Miten lähdin seurakuntaan töihin ja miten lähetys minua koskettaa.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

KONTTI – VÄISTÖTILA MYYRMÄEN KIRKON PIHALLA Uomatie 1 Kansainvälinen raamattu- ja rukouspiiri to 17.3. klo 17.30–19. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi. Tied. ja ilm. ritva-leena.tuuli@evl.fi, p. 050 358 9217.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Palmusunnuntain retriitti - Matkalla pääsiäisen iloon! 8.–10.4. Vihdin Riuttarannassa. Kanteleen soinnut, tutut virret ja koko kehon rukoukset johdattavat hiljaiseen viikkoon ja pääsiäisen riemuun. Hinta 160 e sis. täysihoito (1hh) ja kuljetukset Vantaalta. Ohj. Maisa Kumpulainen ja diakoniapappi Laura Sydänmaanlakka. Ilm. www. vantaanseurakunnat.fi/retriitit.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

E N N A K KOÄ Ä N E ST YS 8 .– 12.11. 20 22 VA A L I PÄ I VÄ 2 0.1 1 . 2 0 2 2

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkovägen 45 Högmässa sö 13.3 kl. 10 Sini Aschan och Anders Ekberg. Högmässa sö 20.3 kl. 10 Anu Paavola och Anders Ekberg. Konsert med Eartly Angels lö 19.3 kl. 19–20. Francois Couperin: Lecons de Ténèbres.

ÖVRIGT Veckomässa i Folkhälsanhuset, fre 11.3 kl. 14. Möjlighet till nattvard. Obs! Alla bör använda ansiktsmask. Dickursbykretsen ons 16.3 kl. 14–15.30 i Folkhälsanhuset. Sottungsby-Håkansbölekretsen to 24.3 kl. 13–14 i Håkansböle kyrka.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Yhteislauluilta ti 15.3. klo 18–20 Helmikuja 1 C 35, Myyrmäki 3.krs (ei ole hissiä). Illan ohjaajana ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli. Raamattupiiri to 17.3. klo 13–15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo. Tervetuloa matalalla kynnyksellä uudet ja entiset piiriläiset lukemaan viikon Raamatun tekstejä, tutustumaan uusiin hengellisiin kirjoihin, keskustelemaan, rukoilemaan, laulamaan ja kahvittelemaan. Oppaat ovat kappelin aulassa vastassa. Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalainen. Yhdessä Pakarintuvalla ke 23.3. klo 12.30–15 Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa. Tervetuloa Pakarintuvalle tapaamaan ja tutustumaan vanhoihin ja uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai käydä kimppakävelyllä klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemissa, jossa on mukana pieniä pysähtymisiä.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 11.3. klo 9.30–12.00 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Kannelmäen raamattupiiri ti 15.3. klo 15–16.30 Kannelmäen kirkossa,

2 0 .1 1 . 2 0 2 2

Messu su 13.3. klo 10. Papit Margit Helin, Jere Hämäläinen, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Messu su 20.3. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Vanhemman kiukkutunti ke 23.3. klo 18–19.30. Verkkoluento erityisesti pikkulapsivaihetta eläville vanhemmille. Kun lapsi kiukkuaa, vanhemmassakin tapahtuu. Vanhemman oma kuormitus kaatuu joskus kiukkuna lapsen niskaan. Pohditaan lapsen ja vanhemman aggressiotunteita ja niiden kanssa pärjäilyä pintaa syvemmältä. Asiantuntijana pariterapeutti, perhepsykoterapeutti, teol. tri ja tietokirjailija Heli Pruuki. Alustuksen jälkeen mahdollisuus esittää kysymyksiä. Järjestetään Teamsissa, linkki vantaanseurakunnat.fi/ tukea-vanhemmuuteen-verkkoluennot -verkkosivulla. Tallenteena katsottavissa 2 vkoa. Maksuton. Osa 3-osaista Vanhemmuuden tueksi -verkkoluentosarjaa. Seur. luennot 6.4. ja 22.4. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Stationsvägen 12 a Högmässa sö 20.3 kl. 12 Anu Paavola och Anders Ekberg. Morgonbön med hela kroppen ons 16.3 kl. 8–8.30. Kom sådan du är. Du behöver inga specialkläder.

S E U R A K U N TAVA A L I T. F I

VERKOSSA

DICKURSBY KYRKA

uskottu toivottu rakastettu Nyt on mahdollisuus vaikuttaa seurakuntaan ja kirkkoon! Asetu ehdokkaaksi vaaleihin sellaisena kuin olet. Lue lisää vantaanseurakunnat.fi/ seurakuntavaalit

Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana kuurojentyöntekijä Marika Jouhki. Ohjaajana Terhi Mertala. Vaku ry:n seniorikerho ma 21.3. klo 12–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a, huone Usko, 2. krs. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 22.3. klo 12–14 asukastila Myyrinki, Liesitori1. Lounas omalla kustannuksella klo 12–13 Cafe Popolossa. Viittomakielinen perhekerho pe 25.3 klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo.

International Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM. Temporary building at Myyr-

mäki Church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14. Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Русскоязычная библейская группа по средам, 18–20 В церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем всех интересующихся! С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552. International Bible and Prayer Group Thu 17th Mar 5.30–7 PM. Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. A Bible group for people speaking different

languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English. Info: ritva-leena.tuuli@evl.fi, p. 050 358 9217. Uusi: Käsityöpiiri pe 18.3. klo 10. Martinristi, Martinpolku 2 C, sisään Martinlaaksonpolun puolelta. Tehdään käsitöitä ja jutellaan. Voit tulla samalla oppimaan suomen kieltä. Friendship Mass – Ystävämessu Sun 20th Mar 4 PM. Warm and welcoming church service where You can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Tea served after the Mass.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 5/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

Kirkoissa soi UNIVERSAL MUSIC

TORSTAINA 10.3. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Iina Katila soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Jepa Lambert – Sielukas ilta klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Monipuolinen soul-laulaja Jepa Lambert hurmaa Hakunilan torstai-illassa soul- ja gospelklassikoilla pianisti Maria Ilmoniemen kanssa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle.

LAUANTAINA 19.3. Konsert med Earthly Angels klo 19–20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Francois Couperin: Leçons de Ténèbres.

PERJANTAINA 11.3. Kanteleen pyörteissä. Senni Valtonen klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Improvisaatiota, virsiä ja kansansävelmiä. Konsertissa heittäydytään kanteleen valtavaan helinään virsien ja kansansävelmien kautta. Kansanmuusikko ja kanttori Senni Valtonen luo improvisaatiollaan rikkaita sointimaailmoja ja tunnelmia sekä tulkitsee rakkaita virsisävelmiä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle.

SUNNUNTAINA 13.3. Barokkimessu, musiikkiviikon päätös klo 12 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Mika Aspinen, Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä, Timo Kiiskinen, barokkiorkesteri Galantina. Pääteoksena messun eri kohdissa käytetään J.F. Faschin Brockes-passiota (säv. 1718). Barokkiyhtye Galantinan solistei-

rannan konsertti jousiyhtyeen kanssa. Jokaisesta myydystä lipusta tilitetään 10 euroa Kirkon Ulkomaanavulle, joka toimittaa hätäavun sodasta kärsiville ukrainalaisille yhdessä ACT Alliance -kumppaneidensa kanssa. Konsertin liput maksavat 20 euroa.

SUNNUNTAINA 20.3. Päivämusiikkia klo 11.30–11.45 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Hannu Lehtikangas, laulu. Jarkko Sipilä, piano.

MAANANTAINA 21.3.

Laulaja-lauluntekijä Jesse Kaikuranta esiintyy perjantaina 18.3. Tikkurilan kirkossa. Jokaisesta myydystä lipusta tilitetään 10 euroa sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

na Ilona Kondra, sopraano, Timo Kiiskinen, tenori, ja Tuomas Heikkilä, basso. Kiitollisuus – Monitaiteinen hyväntekeväisyysmatinea klo 16 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Runoja, musiikkia ja kuvia. Anja Tolonen, lausunta, Kari Jerkku, huilut ja säkkipilli, Tuula Jerkku, akvarellimaalauksia, Han-

nu Pöntinen, seurakunnan tervehdys. Matinean jälkeen tilannekatsaus: Mitä Kilingin lapsille kuuluu nyt. Teetä/kahvia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto tansanialaisen Kilingin koulun alakoululaisten aamupuuroon. Järj. Martsarin kummikouluyhdistys ry.

TORSTAINA 17.3. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Brayan Jääskeläinen soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 18.3. Jesse Kaikurannan konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Laulaja-lauluntekijä Jesse Kaiku-

Vanhan musiikin päivän konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Markku Luolajan-Mikkola, barokkisello ja viola da gamba. 21.3. on Johann Sebastian Bachin syntymäpäivä ja eurooppalainen vanhan musiikin päivä, minkä kunniaksi BRQ Vantaa Festival järjestää Lepohetki-konsertin. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 24.3. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Anders Ekberg soittaa pianoa ja urkuja. Vapaa pääsy.

Torstaina 10.3.

Hyväntekeväisyyskonsertti Lauluja elämästä ja rakkaudesta klo 19 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Oopperalaulaja Monica Groop, säestäjänä pianisti Kirill Kozlovski. Tapahtuman tuotto ohjautuu lyhentämättömänä Kauniaisten ja Espoon nuorten ja lasten hyväksi. Liput 30 e. Lippuja ostettavissa etukäteen Laakson Liljoilta; jhleskinen@live.com sekä ovelta tuntia ennen konserttia käteisellä tai MobilePaylla.

Perjantaina 11.3.

Soiva Ensemblen 10-vuotisjuhlakonsertti klo 19 Helsingissä Kallion kirkon kappelisalissa, Itäinen Papinkatu 2. Sopraano Margit Tuokon ja kanteletaiteilija Emma Kuntsin kanssa esiintyvät Ulla Raiskio, mezzosop-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 5/2022

raano, Ilkka Teerijoki, klarinetti, Sari Aalto, alttoviulu, Hanna Kenttämies, harppu, ja Keijo Puumalainen, lyömäsoittimet. Liput 15 e käteisellä ovelta.

Torstaina 17.3.

Rauhan lauluja -yhteislaulutilaisuus klo 18 Helsingissä Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Mukana Hanna Järvinen, Katri Vanhamäki ja Kaisa Kariranta. Vapaa pääsy, kolehti Ukrainan kriisiapuun.

Perjantaina 18.3.

Eve & Ossi -konsertti klo 19 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Duo tunnetaan harvinaisen kauniisti yhteen soivista äänistään sekä raikkaista, puhuttelevista ja elämänmakuisista lauluistaan. Vapaa pääsy.

MIKA NUORVA

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa Lauantaina 19.3.

Rauhan ja toivon valossa klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Helsingin kamarikuoro, johtaa Krista Audere. Musiikkia eri vuosisadoilta säveltäjiltä Byrd, von Bronsart, Brahms, Forte, Diepenbrock, Vasks, Sweelinck, Harvey. Liput 20/15/10 e Ticketmasterista.

Sunnuntaina 20.3.

Hyvyyden voima -hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Helsingin Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Haluamme auttaa ja tuoda lohtua laululla. Philomela, Tapiolan kuoro ja Ylioppilaskunnan Laulajat. Vapaa pääsy, käsiohjelmien tuotto ja kolehti Kirkon Ulkomaanavun välityksellä hätäapuna Ukrainaan.

Eve & Ossi esiintyvät perjantaina 18.3. Espoossa Leppävaaran kirkossa.