Kirkko ja kaupunki 2022 6 Helsinki

6

24.3.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Rohkea haaveilija Kiroilevan siilin piirtäjä Milla Paloniemi toteutti lapsuuden unelman ja perusti hevostilan s. 18

Venäjänkieliset kohtaavat vihaa Putinin sodan vuoksi s. 12 Maria on esikuva omaa tietään etsiville s. 14

Pääkirjoitus

Eilen

Missä Jumala on, kun häntä tarvittaisiin Ukrainassa?

Kun sota julistetaan, totuus on ensimmäinen uhri.

KOIRAA ULKOILUTTAESSANI vastaani käveli kevätauringosta nauttiva kaupunkilainen, joka tunnisti minut kirkon lehden tekijäksi. Hän kiitti lehdestä ja pyysi kirjoittamaan siitä, missä Jumala on nyt, kun häntä kovasti tarvittaisiin Ukrainassa.

En oikein osannut vastata satunnaiselle juttukumppanilleni muuta kuin että Jumala kärsii nyt Ukrainassa ukrainalaisten kanssa.

MISSÄ JUMALA ON? Jumala on Jumalan valtakunnassa, ja Jumalan valtakunta on Raamatun mukaan ”teidän keskellänne”. Vanhan suomennoksen mukaan Jeesus opetti Jumalan valtakunnan olevan ”sisällisesti teissä”, tuoreimman suomennoksen mukaan Jumalan valtakunta on ”teissä”, ja viime vuonna valmistuneen selkoversion mukaan Jumalan valtakunta on ”teissä itsessänne”.

Tämä on juuri se raamatunkohta, jota Chaplin siteeraa elokuvansa Diktaattori kuuluisassa loppupuheessa. Vuonna 1940, useita vuosia ennen Hitlerin kukistumista, Chaplin teki uskaliaan Hitler-komedian, joka huipentuu muistutukseen siitä, että Jumalan valtakunta on kaikissa ihmisissä.

Jumalan valtakunta on meissä. Sen toteutuminen ei onneksi ole meistä itsestämme kiinni, vaikka emme mekään pelkkiä kosmisten voimien heittopusseja ole. Ennen kuin kysymme, miksi Jumala sallii maailmassa

uutiskuva pommisuojasta läpäisee suojaukseni. Lapsen pelästynyt katse kysyy, miksi hänen maailmansa tuhotaan.

Jos olet olemassa, tiedän missä olet juuri nyt.

ilmenevän pahuuden, pitäisi kysyä, miksi me itse sallimme sen.

PAHAN ONGELMAAN ei ole yksinkertaista vastausta.

Olisi houkuttelevaa löytää pahuuteen ja kärsimykseen selkeä syyllinen ja kuvitella, että ongelma ratkeaa, kun syyllinen poistetaan. Yhtä houkuttelevaa – ja suuruudenhullua – olisi ajatella, että jos me ihmiset aina toimisimme oikein ja vastuullisesti, maailmassa ei koskaan tapahtuisi mitään kauheaa.

Lähestymme piinaviikkoa. Pääsiäisen voitonjuhlaa edeltää tuskan, kärsimyksen ja pahuuden katsominen silmästä silmään. Meillä ei ole selitystä pahuudelle.

Me emme tiedä, miksi Jumala ei estä kärsimystä. Kristinuskon ristiriitainen vastaus on, että Jumala itse kärsii kärsivän ihmisen rinnalla. Aina.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Tänään Valtion kontrolloiman venäläisen median uutiset ovat täyttä paskaa. Ette uskoisi silmiänne, jos laittaisitte television päälle Pietarissa.

AALTO-YLIOPISTON OPISKELIJA KATJA MARCHENKO YLE.FI 6.3.

Iankaikkisesti Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.

”

JEESUS JOHANNEKSEN EVANKELIUMISSA 8:32

ME EMME TIEDÄ, MIKSI JUMALA EI ESTÄ KÄRSIMYSTÄ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Hyvä Jumala,

BRITTIPOLIITIKKO ARTHUR PONDONSKY TEOKSESSAAN FALSEHOOD IN WARTIME (1928)

Kirkko ja kaupunki

6

24.3.2022 Seuraava lehti ilmestyy 7.4.

KANNEN KUVA: MARJAANA MALKAMÄKI

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Älylattian kautta hoitaja saa tiedon, milloin asiakas nousee aamulla sängystä” Palvelutalo Eedenin osastonhoitaja Jaana Pilvinen pyrkii suhtautumaan hoivatyön digitalisaatioon ennakkoluulottomasti. Häntä kuitenkin harmittaa, etteivät hoitajat ehdi olla riittävästi vanhusten vierellä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Olet mukana hoitajien työtä käsittelevässä Armotonta menoa -dokumenttielokuvassa.

Millainen kokemus se oli?

– Minua pyydettiin elokuvaan digiosaamiseni vuoksi, ja se oli hieno kokemus. Dokumentti kertoo tärkeistä asioista kuten hoitajapulasta ja hoitajien työn vaativuudesta.

– Mikä voisi olla arvokkaampaa työtä kuin se, mitä tehdään vanhusten parissa. Vanhukset ovat lasten ohella haavoittuva ryhmä, joka ei pysty itse puolustamaan itseään.

3

Mitä ajattelet hoivatyön digitalisaatiosta?

– Olen pyrkinyt suhtautumaan siihen ennakkoluulottomasti.

Meillä Eedenissä on otettu käyttöön erilaisia digitaalisia ratkaisuja kuten älyvalot ja -lattiat. Ne lisäävät asiakkaiden turvallisuutta.

Esimerkiksi älylattian kautta hoitaja saa tiedon, milloin asiakas nousee aamulla sängystä.

– Meillä on käytössä myös digitaalinen hyljerobotti Paro, jota voi pitää sylissä ja paijata. Toinen hauska keksintö ovat virtuaalilasit, joiden avulla pääsee matkaamaan Suomen maaseudulle tai vaikka maailmaan ääriin.

2 4 Miten hoitajien työ on muuttunut vuosien

mittaan?

– Työ on muuttunut todella paljon. Hoitajilta vaaditaan entistä enemmän nopeutta ja tehokkuutta. Nykyajan hoitajien pitää olla myös digiosaajia, sillä esimerkiksi hoitotyön raportit tehdään järjestelmään tietokoneella.

– Haasteena on, miten yhdistää tietokonekeskeisyys ihmisläheisyyteen. Asioiden kirjaaminen vie työaikaa läsnäolosta. Hoitajat eivät ehdi olla asukkaiden vierellä niin paljon kuin olisi tarpeen.

Jos sinulla olisi valta muuttaa vanhustenhoidossa yksi asia, mikä se olisi?

– Lisäisin vanhustenhoidossa hoitajien määrää, sillä ihmistyössä pitäisi olla tarpeeksi ihmisiä. Esimerkiksi Eedenissä on 45 asiakasta ja 35 hoitajaa, ja jos parikin hoitajaa sattuu sairastumaan, se aiheuttaa suuria ongelmia.

– Palkkaisin myös lisää hoiva-avustajia, jotka auttavat kodinhoidollisissa tehtävissä kuten ruuan esille laittamisessa, tiskien hoitamisessa, pyykinpesussa ja asiakkaiden kanssa ulkoilemisessa.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää on se hyvyys, mikä nousee hoitajien työstä ja katseista. Tähän työhön sisältyy valtavasti lähimmäisenrakkautta, empatiaa ja vilpitöntä ihmisistä välittämistä. ■ Susanna Helken ohjaama Armotonta menoa – hoivatyön lauluja elokuvateattereissa 8.4.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

3

Rauhan asialla Tässä maailmantilanteessa on tärkeää puhua rauhan puolesta, sanoo siviilien sota- ja evakkokokemuksia kirjoissaan kuvannut Sirpa Kähkönen.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SA-KUVA

K

un Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, historiallisista romaaneistaan juuri Suomen kulttuurirahaston palkinnon saanut Sirpa Kähkönen kauhistui.

– Eihän se täysi yllätys ollut, koska kansainvälisen tilanteen kehittyminen oli jo antanut siitä viitteitä. Silti uutinen sodan puhkeamisesta järkytti.

Kähkönen on ollut sen jälkeen raskaalla ja surullisella mielellä. Uutisten seuraamista hän on pyrkinyt rajoittamaan, koska hän ei halua lietsoa tunnetta, että mekin olemme kohta hengenhädässä.

– Sen sijaan on tärkeää vaalia omaa mielenrauhaansa, huolehtia läheisistään ja auttaa hädässä olevia ukrainalaisia. Pysy tyynenä ja jatka elä-

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

mää, ohjeistivat britit aikoinaan pommitusten keskellä. Arvostan tuota ajattelutapaa.

– Minusta meillä kaikilla on vastuu yhteiskunnassa vallitsevasta turvallisuudentunteesta. Itse yritän puhua rauhan puolesta, vaikka rauhan mahdollisuus tuntuukin nyt mahdottomalta.

LAPSENA Sirpa Kähkönen pelkäsi, että syttyisi sota ja Suomea pommitettaisiin. Pelko sai alkunsa hänen äidinäitinsä sotatraumoista.

– Kun olin pieni tyttö, mummoni kertoi, miten hänen kotikaupunkiaan Kuopiota oli pommitettu talvisodan aikana. Hän joutui lähtemään vauvansa kanssa sotaa pakoon maaseudulle. Siellä hän oli pyykkejä avannossa pestessään nähnyt sodan keskellä olevan kaupungin tulenloimut.

Kirjailijan karjalainen isänäiti puolestaan toimi sota-aikana lottana. Tämän isä ja äiti evakuoitiin Raaheen, ja perille saavuttuaan perheen iäkäs äiti kuoli järkytyksestä sydänkohtaukseen.

– Vanhoista ihmisistä kotoa lähteminen tuntui varmasti erityisen raskaalta. Heillä ei ollut voimia ajatella tulevaisuutta vieraassa paikassa.

LOTTANA TOIMINUT mummo ei puhunut sota-ajoista muuten kuin tutussa porukassa, jossa yhdistivät samat kokemukset, Sirpa Kähkönen muistelee.

– Toisaalta yhteiskunnan ilmapiiri oli lapsuudessani 1970-luvulla sellainen, että sodankäyneitä miehiä syyllistettiin sanomal-

Kirkko ja kaupunki verkossa

MAIJA SAARI

Kuka uusperheessä päättää hautaamisesta?

Perhemuotojen monipuolistumisen myötä hautaamiseen liittyvät riidat ovat lisääntyneet. Eniten ristiriitoja omaisten välillä aiheuttaa päätös hautapaikasta sekä se, saako vainajan nimen laittaa hautakiveen. Laki ei määrittele, kuka läheisistä saa päättää asioista ensisijaisesti. Hautaustestamentti ehkäisee ongelmat, lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Sortavalasta lähdettiin evakkoon helmikuussa 1940.

ENNEN KORONAPANDEMIAA Sirpa Kähkönen kiersi paljon Suomea kirjailijatapaamisissa.

2000-luvun alkupuolella niissä oli vielä mukana sodan kokeneita. Viime vuosina kuulijakunnassa on ollut heidän jälkeläisiään.

– Ihmiset ovat kertoneet elävästi omista sotakokemuksistaan tai siitä, mitä heille on kerrottu.

Monia on koskettanut myös esimerkiksi maatiloilta otettujen hevosten kohtelu, koska eläinten ja koko luonnon näkökulma on tullut entistä tärkeämmäksi.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Kähkönen on ehtinyt tavata lukijoitaan pari kertaa. Tapaamisissa on keskusteltu muun muassa sodan pelon periytymisestä, jonka akuutti tilanne on nostanut esiin.

– Itse olen korostanut nuorille sitä, että nuorena heidän pitää iloita ja nauttia toistensa seurasta, jos se vain suinkin on mahdollista. Meillä jäi aikoinaan sodan jalkoihin sukupolvi, jolta jäi nuoruus kokonaan elämättä. ■

ELLA LUOMA VERKKOKOLUMNISSAAN

YURI LASHOV / AFP–LEHTIKUVA

la ”mitäs läksitte sinne”. Sota-ajoista alettiin puhua uudella tavalla, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta ja uuden sotahistorian tutkijat alkoivat tuoda esiin yksilöiden sotakokemuksia.

Kähkönen on hyödyntänyt sukunsa tarinoita Kuopio-romaaneissaan, joissa kuvataan Suomen sota-aikoja siviilien näkökulmasta. Esimerkiksi nuoren äidin ahdistus sodan pommitusten keskellä on niissä vahvasti läsnä.

– Siviilikohteiden pommitukset, joita Venäjä on nytkin tehnyt, ovat viattomien ihmisten terrorisoimista. Siviilien elämään sisältyy paitsi hätää ja pelkoa myös jatkuvaa odottamista heidän joutuessaan pakolaisiksi ja odottaessaan läheisiään rintamalta.

”Kaikki mitä maa meille tuottaa on Jumalan lahjaa. Se on pyhää.

Sitä ei pidä tuhlata vain koska voi.”

Väärää opetusta Sadat ortodoksiteologit, -maallikot ja muut vaikuttajat ympäri maailman ovat allekirjoittaneet julkilausuman, joka tuomitsee Venäjän ortodoksikirkon levittämän niin sanotun venäläinen maailma (Russkij mir) -aatteen harhaopiksi. Allekirjoittajissa on myös suomalaisia ortodoksiteologeja. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

5

Neljä vinkkiä nettideittailijalle Kevätaurinko antaa hormoneille vauhtia ja aktivoi meitä etsimään yhteyttä toisiimme. Nettideittipalvelut ovat kätevä tapa löytää uusia tuttavuuksia. Pohdimme Helsingin seurakuntien perheneuvojan ja paripsykoterapeutin Juha Pettersonin kanssa, millaisia asioita deittipalvelun käyttäjän kannattaa ottaa huomioon.

3

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

1

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

Viestittely ei aina suju ja treffit saattavat olla pettymys.

Vaikka ei millään haluaisi pahoittaa toisen mieltä, kannattaa olla rehellinen, jos ajatus uusista treffeistä ei sytytä. Harvan ihmisen maailma romahtaa, jos hän tulee torjutuksi.

Jokaisen deittailijan on hyvä varautua siihen, että ghostaaminen jossain määrin kuuluu virtuaaliseen deittimaailmaan.

Ghostaamisella tarkoitetaan sitä, että viestittely- tai treffikumppani katoaa ilman varoitusta.

Ghostaaminen saattaa pahimmillaan aiheuttaa ghostatulle häpeää ja riittämättömyyden tunteita.

On hyvä tiedostaa, ettei itse taatusti ole ainoa, joka on kokenut vastaavaa. Toimintatapa kertoo ghostaajasta, ei ghostatusta.

Tiedosta, mitä etsit, ja kerro se suoraan.

Nettideittipalvelut voittavat live-tutustumiset ainakin siinä, että kaikki osapuolet tietävät, että deittipalvelusta haetaan romanttista seuraa.

Sovelluksessa voi ilmaista suoraan, mitä toiselta odottaa. Profiiliin kannattaa kirjoittaa, etsiikö parisuhdetta vai onko kiinnostunut esimerkiksi seksiseurasta.

Mitä tarkemmin omista toiveistaan osaa kertoa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä samanlaisilla odotuksilla seuraa hakevat voivat löytää toisensa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

2

Jos treffejä ei tule, tarkastele toimintaasi.

Saattaa tuntua lannistavalta, jos matcheja ei tule. Silloin kannattaa miettiä, voiko kuvia ja profiilitekstiä viilata paremmiksi. Hyvin mietitty kuvaus itsestä ja omista toiveista herättää todennäköisemmin kiinnostuksen kuin pelkkä emoji-rivi.

Mikäli keskustelut päättyvät jatkuvasti lyhyeen, saattaa olla tarpeen tarkastella omaa toimintaansa. Muistanko esimerkiksi kysellä toiselta hänen kiinnostuksen kohteistaan, vai olenko koko ajan itse äänessä?

Etenkin naiset kohtaavat myös deittiappeissa jonkin verran seksuaalista häirintää ja ei-toivottuja lähestymistapoja. Älä tee oletuksia esimerkiksi profiilikuvista, vaan varmista, että toinen osapuoli on kanssasi samalla aaltopituudella, mikäli haluat viestittelyssä siirtyä intiimimpiin aiheisiin.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Kerro suoraan, mikäli et halua jatkaa keskustelua tai tapailua.

4

Ole armollinen itsellesi ( ja muille).

Harva ihminen lyö tiskiin heti omat heikkoutensa, koska jokainen haluaa antaa itsestään parhaan mahdollisen kuvan. Siksi profiilitekstistä saattaa helposti tulla eräänlainen mainospuhe.

Kenties juuri siksi treffikumppani ei välttämättä vastaa täysin hänestä saatua kuvaa. Kannattaa myös tarkastella, onko itsellä realistiset odotukset toista kohtaan.

Deittailuun ja tykkäyksiin voi jäädä koukkuun, eikä silloin välttämättä tule antaneeksi tarpeeksi aikaa uuden tuttavuuden syventämiselle. Voi siis olla hyvä pohtia, kannattaako yhden tapaamiskerran jälkeen tehdä päätöstä siitä, kiinnostaako ihminen vai ei.

Uusiin ihmisiin tutustuminen on mukavaa, ja parhaimmillaan deittailu laajentaa itsetuntemusta.

Pettymyksiäkin tulee välillä, mutta niitä on turha pelätä. Pettyminen ei ole heikkoutta vaan kertoo siitä, että omat toiveet ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. ■

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

M

illaista taidetta syntyy, kun kolme feministitaiteilijaa lähtee työskentelemään yhdessä taiteilijaresidenssiin Islannin Reykjavikiin?

Koreografi-ohjaaja Sonya Lindforsin, näyttelijä-ohjaaja Sara Mellerin ja tanssitaiteilija-musiikintekijä Elina Pirisen tapauksessa lopputulos on vauhdikas, kimaltava, nyrjähtänyt ja tarkkoja määrittelyjä pakeneva ”esitys maailmasta, joka ei tuhoutunutkaan”.

Armageddon-esitys sai ensi-iltansa Espoon kaupunginteatterin isolla näyttämöllä maaliskuun puolivälissä.

Armageddon eli viimeinen taistelu löytyy Raamatun viimeisiltä lehdiltä Ilmestyskirjasta. Esitys

on kuitenkin hakenut nimensä ja inspiraationsa samannimiseltä Hollywood-toimintaelokuvalta.

– Halusimme mahdollisimman ison aiheen. Tavallisesti miehet kertovat isoista asioista kuten sodasta ja maailmanlopusta, naiset ja vähemmistöt taas puhuvat rasismista tai äitiydestä, Lindfors sanoo.

– Esityksessä käsitellään myös henkilökohtaisia taisteluja, kuten millaista on olla naistaiteilija tässä ajassa, Melleri kertoo.

Elokuvan lisäksi taiteilijoita ovat inspiroineet Danten Jumalainen näytelmä, yksi mies vastaan koko maailma -sankaritarinat sekä cowboy-kulttuuri.

– Esityksessä asioita karnevalisoidaan ja niitä tarkastellaan uudesta näkökulmasta, jolloin asiat alkavat näyttää käsittämättömiltä. Tämä tulee feministisestä näyttämöperinteestä, Lindfors kertoo.

SILJA MINKKINEN / ESPOON KAUPUNGINTEATTERI

Feministinen maailmanloppu

Esityksen ensimmäiset siemenet kylvettiin jo kolme vuotta sitten. Nyt aihe on ajankohtaisempi kuin kukaan saattoi ennustaa.

– Viimeinen taistelu ei tarkoita sitä, että maailma loppuu, vaan että se säilyy. Teoksessa tuhoutuva maailma on patriarkaatti, Melleri sanoo.

Kolmen taiteilijan yhteistyön tavoitteena on ollut löytää uusia tapoja tehdä teatteria. Armageddon on valmistettu feministisellä prosessimenetelmällä eli yhteistyössä koko työryhmän kanssa.

– Näin esityksestä tulee enemmän esiintyjien näköinen.

Prosessi mahdollistaa myös moniäänisyyden, Lindfors kertoo.

Tekijät haluavat, että teatterin tasa-arvon ja monimuotoisuuden mahdollistavat käytännöt tulevat yleiseen käyttöön Suomen teatterimaailmassa.

– Tämä esitys on ollut minulle jonkin matkan huipentuma, Melleri sanoo.

KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

Esityksessä viimeinen taistelu ”ei ole teema vaan olosuhde”.

Armageddon Espoon kaupunginteatterissa 28.3. saakka.

UMO Helsinki Jazz Orchestran kevään keikat 10-VUOTISJUHLAKONSERTTI MUISTOJEN BULEVARDI UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA FEAT. AILI IKONEN & KYÖSTI MÄKIMATTILA

SILENT MUSIC UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA FEAT. KADI VIJA & KASPERI SARIKOSKI

To 31.3. klo 19

Musiikkitalo, Paavo-sali, Helsinki

Savoy-teatteri, Helsinki

Ti 5.4. klo 19

Savoy-teatteri, Helsinki

Suomen suosituimman radio-ohjelman 10-vuotisjuhlakonsertit!

To 14.4. klo 13

Pe 15.4. klo 18

Mikael Agricolan kirkko, Helsinki

LEVYNJULKAISUKONSERTIT UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA: LAST DANCE – NEW MUSIC FOR JAZZ ORCHESTRA BY ED PARTYKA Pe 22.4. klo 19.30

Hiljaisen viikon kantaesityskonsertit kiirastorstaina ja pitkäperjantaina!

April Jazz Festival, Espoo

Ti 26.4. klo 14

Vuotalo, Helsinki

Ke 27.4. klo 14

Malmitalo, Helsinki

Upeat arviot saaneen albumin julkaisukonsertit!

LISÄTIEDOT JA LIPUT www.umohelsinki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

7

Pisara ikuisuutta Pirkko Saision uutuusromaani on yhtä aikaa kaunis ja makaaberi kuvaus elämän pohjimmiltaan mystisestä luonteesta.

TEKSTI EMILIA KUKKALA KUVA LAURA MALMIVAARA

P

irkko Saision Passiossa (Siltala 2021) ei etsitä enempää eikä vähempää kuin ihmisen sielua. Saisio ei osaa sanoa, uskooko sieluun, mutta ajatus on kiehtonut häntä nuoresta asti.

– Ihmisen matemaattinen kaava on 1+1=3. Ihminen ei ole vain kahden eri geeniperimän tai ympäristönsä tulos, vaan hänessä on syntymästään lähtien jotakin omaa. Sitä ei voi mitenkään kieltää, Saisio sanoo.

Kristinuskossa tuon ”oman” paikalle on ajateltu sielu.

– Tämä on runollista ja naiivia, mutta ajattelen, että sielu on se pisara, mikä meissä on ikuisuutta. Taide ja uskonto ovat välineitä, joilla ikuisuutta voi lähestyä.

Kirjailija toteaa, että ihmisen ymmärrykselle liian suuria asioita on aina käsitelty myyttien avulla. Tiistaina 22.3. Saisio sai Passio-teoksestaan vuoden 2021 Kirkon kulttuuripalkinnon.

USKONNON JA HENGELLISYYDEN teemat ovat Passiossa läsnä kaikesta lihallisuudesta huolimatta ja oikeastaan juuri siinä.

Läpi vuosisatojen leikkaavan tarinan Pirkko Saisio kuljettaa korua, joka muuttaa muotoaan sen mukaan, millaisia odotuksia ja oletuksia siihen kohdistuu, millaisessa ympäristössä ja kenen hallussa se on.

– Historian vaiheessa, jossa usko on ollut konkreettista, korukin on yksi ehjä ja kokonainen esine.

Usko näyttäytyy teoksen henkilöiden elämässä eri tavoin. Yksi on ideologi, toinen askeetti. Useimmat ovat kuitenkin pyrkimyksissään vilpittömiä.

– Vilpittömyys on haavoittuvuutta, ja jos sen näkee arvona, siitä kiinnipitäminen on elinikäinen tehtävä, Saisio muotoilee.

NYKYSUOMALAISTA USKONTOSUHDETTA Pirkko Saisio pitää hiukan mutkalla olevana.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

– Aika tiukkaa tekstiä tulee esimerkiksi sellaisesta, että kirkko tarjoaa tilojaan vaikka koulujen joulujuhliin. Eihän sitä voida hyväksyä, vaan pidetään juonena! Tunnustukselliset ateistit kuvittelevat, että Jeesus on virus, joka tarttuu ilmasta.

Saisio viettää puolisoineen talvet Madeiralla, jossa uskonto on eri tavalla läsnä arjessa. Hä-

nen mukaansa suomalaisilla on katolisesta kirkosta pelkkiä ennakkoluuloja.

– Paavia ei esimerkiksi pidetä erehtymättömänä, ja messun jälkeen istumme usein konjakilla kapakassa.

Saisio jaksaa hämmästellä sitä, miten moni katsoo nykyisin uskonnot maailman suurimmaksi ongelmaksi.

– Voisi kuvitella, että nälänhädät tai sota. Historiallisesti se on ollut kauhean ohut vaihe, kun on ollut tunnustuksellisesti ateistisia valtioita kuten Neuvostoliitto. Hyvinkö kävi Kamputseassa ja Venäjän vankileireillä? Saisio kysyy.

Samaan hengenvetoon hän toteaa, että on uskontoja läpi historian käytetty myös naamiona valtapyrkimyksille – eikä tämä aika ole poikkeus.

Periaatteellista uskonnonvastaisuutta hän pitää silti oireena yltiöpäisestä hallinnan tarpeesta.

– Aidossa uskonnollisuudessa, eikä tämä koske vain kristinuskoa, on jokin isompi, jonka edessä suostutaan sanomaan, että kontrollia ei ole. Mut-

– Tämä on runollista ja naiivia, mutta ajattelen, että sielu on se pisara, mikä meissä on ikuisuutta. Taide ja uskonto ovat välineitä, joilla ikuisuutta voi lähestyä, Pirkko Saisio sanoo.

ta usein kielletään se mahdollisuuskin. Kontrolloimattomuus pelottaa, ja siksi sitä vastustetaan.

Saisio sanoo uskovansa, että ihmiset alkavat kuitenkin väsyä kaiken läpäisevään hallinnan eetokseen: uskoon, että kaikki on järjellä järjestettävissä.

– Siihen, että kaikki on aivokemiaa, genetiikkaa ja ympäristöä. Se, että ihminen litistetään joukoksi fysiologisia ja kemiallisia toimintoja, aiheuttaa tyhjyyden tunteen. Mielihyväkin on pelkkää endorfiinia.

Hän uskoo, että tällaisesta tavasta hahmottaa maailmaa puuttuu jotakin olennaista.

– Vaikka luotaisiin kuinka paljon parempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, joitain kysymyksiä se ei ratkaise. Viihdyn etsinnän äärellä ja vierastan kaikkia valaistuneita ihmisiä, joilla on vastauksia. Toisaalta tunnen myötätuntoa niitä kohtaan, jotka kirjoittavat ratkaisseensa kaiken. Sieltä tullaan nimittäin aina alas.

PIRKKO SAISION Passio alkaa kohtauksella, jossa tapetaan peura. ”Minusta tulee sinä”, kuoleva eläin sanoo tappajalleen. Romaani loppuu sanoihin ”ihminen, jonka ei ole ollut pakko elää toisena, kuolee maailman syvyyttä tuntematta”. Väliin mahtuu muutama vuosisata elämää ja kuolemaa.

”

Se, että ihminen litistetään joukoksi fysiologisia ja kemiallisia toimintoja, aiheuttaa tyhjyyden tunteen.

Romaaneilla harvemmin on suoranaista sanomaa, mutta yritetäänkö tässä sanoa, ettei ihminen voi elää täyttä elämää, ellei näe itseään toisissa ja toisia itsessään – sisäistää sitä, että minkä tekee muille, tekee aivan konkreettisesti itselleen?

– Näin juuri. Me olemme kaikki samaa, saman henkilön eri versioita. Jos näkee, että tuo olen minä, pyrkii eroon näistä naamioista. En näe ”toisena elämistä” naamiona vaan eläytymisenä, jossa näkee naamioiden taakse.

– Kirjani henkilöistä parikin joutuu elämään eri ihmisinä pysyäkseen hengissä, mutta se voi olla myös mahdollisuus uppoutua täysin toiseen henkilöön, kuten teatterissa. Että minä voisin olla hän.

Saisio kirjoitti massiivisen teoksensa kahdeksassa kuukaudessa.

– Kyllä se veti kuitiksi ja otti fysiikkaankin, mutta kirjoitin Passion suuresta nautinnosta.

Sanana passio viittaa sekä kärsimykseen että intohimoon. Mitä kirjoittaminen Saisiolle on?

– Kun opin kahdeksanvuotiaana kirjoittamaan, ajattelin, että jos minusta ei tule kirjailijaa, elämäni on pilalla. Koen, että se on elämäntehtäväni.

Ja Passion jälkeen on kuulemma olo, että ”se on täytetty” – raamatullinen fraasi, jota romaanissakin viljellään. ■

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Lahjaksi Sinulle!

Tutustu Askel-lehteen ilmaisella 0 € näytenumerolla Tilaa näytenumero verkosta: https://www.kotimaa.fi/ naytelehti/ Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi!

Nautinnollisia lukuhetkiä!

Ilmaisen näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta eikä sen jälkeen astu automaattisesti voimaan jatkuva tai muu tilausmuoto.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

9

Ensihuolta on syytä kuunnella Läheinen huomaa usein päihdesairauden ensimmäiset merkit. Ne kannattaa ottaa vakavasti, sillä riippuvuus saattaa kehittyä nopeastikin.

TEKSTI ANNARIIKKA LEINO KUVITUS PAULI SALMI

K

”

un ystäväni ei ollut saanut uupumukseensa apua virallista kautta, hän alkoi ostaa katukaupasta rauhoittavia. Hyvin pian myös amfetamiinia ja pilveä. Oli hämmästyttävää, miten nopeasti kaikki tapahtui”, kertoo 37-vuotias Anni ystävänsä syöksykierteestä.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

Kun apua olisi viimein ollut tarjolla, Annin ystävä ei suostunut vieroitushoitoon.

– Se olisi ollut kohtalokasta hänen töidensä kannalta, sillä hän oli työskennellyt hoitoalalla. Häneltä lähti kuitenkin pian kämppä alta, ja hän menetti lastensa huoltajuuden.

Viimeinen herätys tuli, kun Annin ystävän auto oli mukana ryöstössä ja poliisi otti yhteyttä.

– Tuossa vaiheessa ystävälläni oli jo likaisesta neulasta tullut vakava verenmyrkytys. Hän joutui saman tien sairaalaan, sieltä muutamaksi viikoksi vieroitukseen ja sitten pitkälle sairauslomalle.

Annin tavoin tuhannet suomalaiset jakavat arkensa päihteiden väärinkäyttäjän kanssa. Koronapandemian aikana tilanne on pahentunut entisestään.

Esimerkiksi etätyöt ovat mahdollistaneet Suomessa etenkin alkoholin riskikulutuksen pahenemisen ongelmakäytöksi. Euroopan tasolla on nähtävillä myös huumeiden käytössä sama kehitystrendi: satunnainen käyttö on vähenty-

nyt, mutta säännöllinen käyttö lisääntynyt.

Päihdesairauden ensimmäiset oireet huomaa yleensä sairastuneen läheinen, perheenjäsen tai ystävä.

Läheisellä ei kuitenkaan useinkaan ole voimavaroja eikä edes aikaa selvittää, mitä ja millaisia tuen muotoja ja palveluita olisi saatavilla.

APUA TILANTEESEENSA Anni löysi vihdoin viime kesänä. Hän osallistui EHYT-yhdistyksen Ensihuoli-koulutukseen, joka on tarkoitettu päihdeongelmaisen läheiselle.

41-vuotias Kaisa kävi saman koulutuksen viime syksynä.

Kaisa oli jo nuorena seurannut läheltä, miten koko naapuruston elämä muuttui rattijuopon ajaman kolarin jälkeen. Kolarissa kuoli kaksi aikuista ja vammautui kuusi nuorta ihmistä.

– Kolarissa vammautuneiden ja heidän läheistensä sekä kuolonuhrien omaisten tuska oli kova, samoin rattijuopon itsensä. Hän asuu vanhempiensa autotallissa korvaten loppuelämänsä taloudellisesti vahinkoja.

Huoltakin on eri asteista Pieni huoli Läheisen huoli on vielä pientä, kun huoli on käynyt mielessä, mutta luottamus omiin voimavaroihin on tallella. Ajatuksia avun tarpeesta kuitenkin jo on, joten on suositeltavaa etsiä tietoa addiktiosairaudesta.

Tuntuva huoli Huoli on jo tuntuvaa, kun läheisen voimavarat ovat alkaneet vähentyä ja lisäavun hankkiminen on tarpeen.

Suuri huoli Kun huoli läheisestä on suuri, se on luonteeltaan jatkuvaa. Läheisen voimavarat ovat vähissä ja lisäavun hankkiminen välttämätöntä.

Kaisalle on ollut tärkeää päästä puhumaan lähipiirinsä alkoholinkäytöstä ja siitä, miten se on vaikuttanut häneen.

Kaisan kummisetä kuoli aikanaan viinaan. Hänellä on myös ystäviä, joilla on alkoholin kanssa ongelmia.

– Olen nähnyt vierestä, miten alkoholi muuttaa ihmisen. Käytös muuttuu. Se on läheisille kauhean raskasta. Alkaa pelätä, että toinen vaikka kaatuu ja lyö päänsä vessanpönttöön. Pitkään en uskaltanut ottaa mitään kantaa, vaan asiat painettiin villasella. Nyt kyllä uskallan aika lailla sanoa ja otan asioita puheeksi: ”Ootko huomannut, juotko liian paljon?” ”Juotko liian usein?”

PYSTYÄKSEEN AUTTAMAAN päihdeongelmaisen läheisen on tärkeä tunnistaa ja hyväksyä oma huolensa ja turhautuneisuutensa. Tärkeää on myös opetella sanomaan asioita ääneen ja löytää keinoja puhua vaikeista, äärimmäisen henkilökohtaisista ja arkaluontoisista asioista kunnioittavalla tavalla. Näitä taitoja Ensihuoli-koulutuksessa opetellaan.

Päihteen liikakäyttö sairastuttaa usein myös päihteenkäyttäjän lähipiirin. Alkoholi- tai huumeriippuvaisen demonit muuttuvat nopeasti myös läheisen demoneiksi. Pian sairaana ei olekaan vain addikti itse vaan myös hänen läheisensä, joka peittelee, soittelee, selittelee ja valehtelee.

Addiktiosairaan elämä on usein rajatonta ja repivää. Myös hänelle elintärkeän läheisen osa on tuskallinen: Ärtymystä, kiukkua ja ahdistusta. Riitoja ja rakkautta. Lupauksia ja retkahduksia. Kaiken tämän keskellä läheisen olisi osattava vielä olla varovainen omien ajatustensa

esittämisessä, tilanteen tulkitsemisessa ja neuvojen antamisessa.

PÄIHDE-ELÄMÄ OLI 49-vuotiaalle Mialle tuttua jo lapsena, vaikka hänen äitinsä näennäisen taitavasti salasikin juomisensa ulkopuolisilta.

Myöhemminkin Mia on jakanut arkeaan päihteiden ongelmakäyttäjän kanssa.

– Äidilleni saatoin sanoa asiasta ihan suoraan. Mutta jos toinen ihminen on sillä tavalla läheinen, että vaarana on luottamuksen menettäminen, en ole tiennyt, miten tilanteeseen voisi tarttua. Että jos hän karkaa minulta, niin sitten en ainakaan voi tehdä mitään hänen hyväkseen. Se on hankala ja herkkä tilanne – kuin ohuista ohuinta lasia.

Viime syksynä Mia haki tietoa ja tukea Ensihuoli-koulutuksesta, kun hänen läheisellään oli päihteen käytössä akuutti tilanne päällä.

– Sain tosi paljon rohkeutta – ja oikeutuksen olla pelokas ja huolissani.

– Ehkä ydinjuttu on se, että päihteen käyttäjä ei saa viedä muilta oikeutta olla hänestä huolissaan. Hän on saattanut viedä meiltä vaikka kuinka monta juhlapyhää ja muuta hyvää hetkeä ollessaan päihteiden vaikutuksen alainen, mutta hän ei voi viedä meiltä oikeutta huoleen. ■ Juttu varten on haastateltu myös EHYT-yhdistyksen asiantuntijaa Harri Jukkalaa, Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinnon vastuuopettajaa Janne Gustafssonia ja Tapiolan seurakunnan diakonia Mirka Renvallia.

Tukea päihdehaittojen vähentämiseen Ehkäisevän päihdetyön EHYT-yhdistyksen maksuton päihdeneuvonta päivystää vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden numerossa 0800 900 45. Soittaminen on anonyymiä, ja puhelimessa vastaavat päihdetyön ammattilaiset.

Ensihuoli-koulutukset on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat välineitä lähipiirissä havaitun päihde- tai pelihaitan kohtaamiseen, huoleen ja puheeksiottoon.

Lisätietoja osoitteessa ehyt.fi.

EHYT tekee yhteistyötä myös kirkon kanssa. Keväällä 2021 järjestettiin ehkäisevän päihdetyön koulutus rippikoulutyötä tekeville. Syksyllä 2021 Puhutaan pelaamisesta -koulutukseen osallistui muun muassa diakoniatyöntekijöitä.

Seurakuntien diakoniatyöntekijöihin voi olla yhteydessä ja heiltä voi saada luottamuksellista apua ja keskustelutukea, jos oma tai läheisen tilanne päihteiden tai pelaamisen kanssa askarruttaa.

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen!

Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin?

Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattoapu ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ilman Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.fi/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.fi

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

100% ilostumistakuu

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

11

Suru, ahdistus ja huoli yh Vantaalaisen Tatiana Butserkan isä on pommitusten keskellä Ukrainassa. Venäjällä asuvat sukulaiset eivät tilannetta ymmärrä.

TEKSTI PAULI JUUSELA JA JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

V

enäjänkieliset ovat Suomen suurin kielivähemmistö. Heitä asuu Suomessa noin 84 000, joista pääkaupunkiseudulla vajaa puolet.

Joukossa on ihmisiä monesta eri maasta. Osa on syntynyt ja kasvanut Suomessa, osa on muuttanut tänne Venäjältä, Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Baltian maista tai vaikkapa Kazakstanista. Monilla on sukulaisia niin Ukrainassa kuin Venäjällä.

Pääkaupunkiseudun luterilaiset seurakunnat ovat tehneet venäjänkielistä työtä vuodesta 2000. Venäjänkielisistä on muodostunut satojen ihmisten seurakuntayhteisö, jota yhdistää sama äidinkieli.

Viime viikkoina venäjänkielisiä on satuttanut sodan aiheuttama ahdistus ja suru. Osalla heistä on lähisukulaisia Ukrainan pommitusten keskellä. Venäjällä asuvien sukulaisten kanssa sodasta on usein vaikea puhua.

TATIANA BUTSERKA, 27, on kotoisin Ukrainasta.

Hän muutti venäläisen äitinsä kanssa Suomeen 16-vuotiaana. Butserkan isä asuu Ukrainassa Lvivin lähellä.

– Isä kirjoittaa minulle viestejä, jotka ovat raskasta luettavaa. Niistä välittyy ahdistus. Ihmiset siellä pelkäävät, että kohta käy pahasti. Äidin ukrainalainen ystävä kertoo, että hälytyssireenit soivat koko ajan, Butserka sanoo.

Kun presidentti Vladimir Putin aloitti ”sotilaallisen erikoisoperaation” eli Venäjän täysimittaisen sodan Ukrainassa, Butserka seurasi jatkuvasti sotatapahtumia järkyttyneenä.

– Nyt olen hillinnyt uutisten katselua, etten palaisi loppuun, hän sanoo. Äidin Venäjällä asuvien sukulaisten kanssa on vaikeaa jutella riitelemättä. Suvun sisällä on erilaisia näkemyksiä: osa luottaa Putiniin ja uskoo häntä, toiset puhuvat siitä, miten hankalaa elämä Venäjällä on.

Butserka ei ole itse kohdannut syrjintää sodan vuoksi, mutta hänen ystäväpiirinsä on. Yhden ystävän koulutushakemusta ei otettu vastaan, koska tämä on kotoisin Venäjältä.

– Ei näin saisi olla. Se, että ystäväni on Venäjältä, ei tarkoita, että hän aloitti sodan.

MILA KOIVUMÄKI MUUTTI Suomeen Marin tasavallasta Keski-Venäjältä noin 20 vuotta sitten.

Hän toimii aktiivisesti pääkaupunkiseudun venäjänkielisessä seurakuntayhteisössä.

Myös Koivumäellä on sukulaisia niin Venäjällä kuin Ukrainassa – tai oli tähän asti. Hänen sisaren-

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

Tatiana Butserka ja pappi Anna Lewing toivovat sodan loppuvan. Lewingin mukaan seurakuntalaisten päällimmäinen tunne on järkytys.

sa pakeni Ukrainasta Suomeen 14-vuotiaan poikansa ja kissansa kanssa. Ainakin aluksi sisko ja tämän poika asuvat Helsingissä Milan perheen luona.

– Siskoni soitti minulle Ukrainasta ja kertoi, että ihmisillä oli paniikki. Kaikkialla pommitettiin.

Matka Moldovaan kesti 4–5 tunnin sijasta kaksi päivää, Koivumäki kertoo.

Koivumäen vanhemmat asuvat Venäjällä ja kieltäytyvät uskomasta, että Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaan. Isä väittää, että maassa on sisällissota, Venäjän joukot tulevat vapauttajina ja että länsimaissa ihmisille ei kerrota totuutta.

– Kysyin isältäni, oletko sokea. Tyttäresi on vaarassa kuolla sodan keskellä. Lopulta parin päivän päästä hän myönsi, että hyvä, kun tytär lähti Suomeen.

HELSINGIN SEURAKUNNILLA on kaksi venäjänkielisen seurakuntatyön pappia. Heistä toinen, Anna Lewing, on venäläis-inkeriläisestä perheestä Pietarin seudulta.

Lewing suree sitä, että miljoonat ihmiset joutuvat kärsimään sodan vuoksi. Suomessa venäjänkieliseen vähemmistöön kohdistuva rasistinen vihapuhe on lisääntynyt sotaviikkojen aikana.

– Viisitoista vuotta täällä asuneiden ihmisten postilaatikoihin ja tuulilaseihin on ilmestynyt ikä-

Mila Koivumäen sisko pakeni poikansa kanssa hänen luokseen sodan keskeltä.

Matka Ukrainasta Suomeen kesti monta päivää.

distävät viä viestejä ja järkyttäviä kuvia. Erään päiväkodin seinään oli kiinnitetty lappu, jossa uhkailtiin lapsia ja toivottiin heille kuolemaa. Tosi alhaista toimintaa, Lewing sanoo.

Lewingistä tuntuu pahalta, että sotaan syyttömät ihmiset ja jopa sodasta kärsivien ihmisten läheiset joutuvat miettimään, uskaltavatko he käyttää omaa äidinkieltään. Lewing varoo itsekin julkisissa kulkuneuvoissa vastaamasta puhelimeen venäjäksi.

Kun Anna Lewing kertoo tämän, hänen silmäkulmansa kostuvat. ■

– Olemme eläneet kuin citykanit, jotka ovat unohtaneet, millaista on pelätä petoa, Anna Repo sanoo.

Anna Repo auttaa ukrainalaisia kellon ympäri Kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan, espoolainen Anna Repo soitti välittömästi vanhemmilleen Harkovaan.

– Äitini ja isäni asuvat Harkovassa kerrostalossa. He pysyivät kotonaan, kun pommitukset alkoivat. Isälläni on pitkälle edennyt syöpä, jonka leikkaus peruuntui sodan vuoksi, Repo kertoo.

Lopulta vanhemmat saatiin evakuoitua taisteluiden tieltä.

Moni suomalainen on kysynyt, miten sodan uhreja voisi auttaa.

Repo on itse kotoisin Ukrainasta, ja hän on entuudestaan ollut mukana Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:n toiminnassa.

– Se on ollut käytännössä kulttuuriyhdistys, mutta sodan alettua

siitä on tullut auttamisjärjestö, joka kanavoi apua Ukrainaan. Suomalaisille vapaaehtoisille olisi nyt todella paljon kysyntää.

Kriisin hetkellä on Revon mielestä tärkeä etsiä ratkaisuja.

– Ihmiset tekevät yhdistyksessä töitä ympäri vuorokauden, ja meiltä on jo lähtenyt useita kuormia avustustarvikkeita Ukrainaan, Repo kertoo.

Harkova sijaitsee Ukrainan koillisosassa vain pienen ajomatkan päässä Venäjän rajasta. Kaupungin metropolialueen väkiluku on kaksi miljoonaa.

– Se on Ukrainan it-alan keskus.

Siellä on paljon ulkomaalaisia firmoja ja opiskelijoita, ja sieltä läh-

KANSANMUSIIKKIA ESPOOSSA

”

Kysyin isältäni, oletko sokea.

MILA KOIVUMÄKI

tee paljon ukrainalaisia ulkomaille, Anna Repo sanoo.

Juuri tietotekniikka teki sodassa kaupungin myös haavoittuvaksi. Sodan viidentenä päivänä sähköt menivät poikki kolmeksi vuorokaudeksi.

– Kun omien vanhempieni kaupunginosasta katkesivat sähköt, he rakensivat parvekkeelle tulisijan, jossa voivat lämmittää ruoan.

Sodan aikana ukrainalaiset ovat Revon mukaan verkostoituneet erilaisten chat-ryhmien avulla.

– Ihmiset pyytävät niissä toisiltaan apua. Ukraina on suuri 40 miljoonan asukkaan maa. Sodan alettua täysin tuntemattomat ihmiset ovat pysähtyneet auttamaan toisiaan. Sota oikeastaan loi uuden ukrainalaisen identiteetin.

Suomalaiset tottuivat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vähitellen ajatukseen, että sota on tulevaisuudessa mahdoton. Anna Revon mukaan monet ukrainalaiset ajattelivat samaan tapaan.

– Mutta sinä päivänä, kun Ukraina sulki siviililentoliikenteen, ajattelin, että nyt tapahtuu jotain.

Repo muistuttaa, että Donetskissa ja Luhanskissa ei ole ollut rauhaa vuoden 2014 jälkeen. Kahdeksan vuoden ajan lähes joka viikko joku ukrainalainen sotilas on joko haavoittunut tai kuollut.

Nyt koko läntinen maailma seuraa sotaa järkyttyneenä.

– Olemme eläneet kuin citykanit, jotka sukupolvien myötä ovat unohtaneet, millaista on pelätä petoa. Kukaan ei usko, että petoa on edes olemassa. Aikamme demokratia on joutunut vähän samanlaiseen tilanteeseen. Eletään kuin citykanit, muttei tunneta petoa, Repo sanoo.

JuuriJuhla R F 3.–– 9.4.2022 3.

3.4. • klo 14 • Sellosali Melkutus, feat.

Maria Kalaniemi ja Timo Alakotila

4.4. • klo 19 Espoon tuomiokirkko Kreeta-Maria Kentala & Tea Polso: Polska Pandolfi 7.4. • klo 19 • Sellosali Kardemimmit, Espoon pelimannit, JuuriJuhlan juhlaorkesteri, Pole Pole ja tanssiryhmä Polskatroikka

ot est

8.4. • klo 19 • Sellosali Antti Paalanen, ENKEL 9.4. • klo 19 • Sellosali Pauanne, Aija Puurtinen & Brooklynin satu

Katso koko ohjelma ja lisätiedot: www.juurijuhla.fi

Lähes 10 000 tapahtumaa pk-seudun 35 seurakunnasta.

Uusi verkkopalvelu on nyt käytössä: menokone.kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

13

– Edelleenkin Jumala kutsuu yhteyteensä tavallisia ihmisiä ja antaa erilaisia tehtäviä, sanoo Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen.

Maria, Mari ja Kaisamari Kun piispat Mari Leppänen ja Kaisamari Hintikka katsovat Mariaa, he näkevät vahvan selviytyjän ja roolimallien murtajan.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT PASI LEINO JA LAURA RIIHELÄ

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

O

ikeudenmukaisuuden puolusta­ ja, rohkea selviytyjä, maailman­ järjestyksen mullistaja. Sellaisena Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen näkee Marian, Jeesuksen äidin.

– Maria on ollut minulle esimerkki ihmisestä, jo­ ka vastaa rohkeasti kyllä ja on valmis toimimaan.

Sellaisia esikuvia me naiset – ja kaikki ihmiset – täs­ sä kirkossa tarvitsemme. Maria näytti, että syrjässä olevasta nuoresta tytöstä voi tulla mitä vain. Hän lähti tuntemattomalle tielle ja kaikesta epävarmuu­ desta huolimatta tietoisesti suostui uuteen.

Kun kuulee Leppäsen puhuvan Marian roh­ keudesta ja uudelle tielle lähtemisestä, tulee mie­ leen Leppäsen oma tie piispaksi. Se on sellainen, jota kirkon historiassa kukaan ei ennen häntä ol­ lut kulkenut. Leppänen on kasvanut vanhoillis­ lestadiolaisessa herätysliikkeessä, joka ei hyväk­ sy naisten vihkimistä papeiksi. Kun hän ensim­ mäisenä vanhoillislestadiolaisena naisena pää­ tyi ottamaan pappisvihkimyksen, hänet suljettiin ulos liikkeestä.

Viime vuonna Leppänen vihittiin Turun piis­ paksi. Naispuolisia piispoja ei Suomessa ole vielä liiaksi ollut – Leppänen on kolmas. 43­vuotiaana hän on myös tämänhetkisistä piispoista nuorin.

– En osaa sanoa, kuinka tietoisesti olen ajatel­ lut Marian esimerkkiä elämäni isoissa ratkaisuis­ sa, joita pappeuteen liittyvät taitekohdat ovat ol­ leet. Toisaalta meillä naisilla on niin vähän esiku­ via, että jokaisella on merkitystä.

Leppänen lisää, että rohkeutta vastata kyllä tarvitaan myös perusarjessa, jossa joudutaan vai­ keiden valintojen eteen ja eletään uskoa todeksi.

PAITSI ESIMERKKI, Maria on vuosisatojen ajan ol­ lut naisille ja marginaalissa eläville myös erään­ lainen vertaistuki ja ystävä.

– Hänen kokemuksiinsa moni pystyy samastu­ maan. Hän saa lapsen vähän sopimattomalla ta­ valla, mutta pärjää. Hän menettää lapsensa vä­ kivallan seurauksena ja jotenkin selviytyy siitä.

Hän on kuin kuka tahansa äiti, jolle uuden elä­ män odottaminen ei ole helppoa – epätäydelli­ nen ja haavoittuva. Hän pelkää ja on huolissaan.

Hän rakastaa lasta niin että tuntuu ja joutuu sit­ ten katsomaan lapsensa kärsimystä. Hän on myös ikääntyvä nainen turvattomassa asemassa, Mari Leppänen kuvailee.

– Sanotaan, ettei Maria meidän luterilaises­ sa kirkossamme juuri näy, mutta onkohan se kui­ tenkaan niin? Ehkä sellaisessa hiljaisessa kristilli­ syydessä ja samastumiskohteena Marialla on ol­ lut ihmisille merkittävä rooli.

PALATAAN SIIHEN LAPSEEN ja Leppäsen mainit­ semaan vähän sopimattomaan tapaan saada lap­ si. Luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan Maria oli Jumalan äiti ja ikuinen neitsyt. Apostolisessa uskontunnustuksessa, jota Suomen evankelis­lu­ terilaisessa kirkossa tavallisesti käytetään, sano­ taan, että Jeesus ”sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta”.

Mari Leppänen ei innostu pohdiskelemaan Marian neitsyyttä, sillä olennaisempaa ja ihmeel­ lisempää hänelle on inkarnaatio: Jumala tulee ih­ miseksi Marian kautta ja keikauttaa kumolleen ihmisten rakentaman maailmanjärjestyksen, jos­ sa ihmisarvon mittareina ovat valta ja raha.

MARI LEPPÄNEN

Maria vastaa rohkeasti kyllä

Mari Leppäsen maalaama ikoni Jumalanäiti kaikkien murheellisten ilo.

”

Marian vallankumouksellinen puoli on meillä jäänyt paljon vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa.

PIISPA MARI LEPPÄNEN

– Köyhän nuoren naisen kohdusta tulee Juma­ lan koti. Se, että Jumala valitsee tämmöisen nuo­ ren tytön Poikansa äidiksi, alleviivaa sitä, että edelleenkin Jumala kutsuu yhteyteensä tavallisia ihmisiä ja antaa erilaisia tehtäviä. Maria oli val­ miina, kun häntä kutsuttiin.

MARI LEPPÄNEN HARMITTELEE sitä, että Mariasta on annettu yksipuolinen kuva ja samalla on luotu odotuksia siitä, millainen on oikeanlainen kristit­ ty nainen: hiljainen, lempeästi hymyilevä, asiat sydämeensä kätkevä.

– Meillä Marian toinen, vallankumoukselli­ nen puoli on jäänyt paljon vähemmälle huomiol­ le kuin esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa ja muissakin katolisissa maissa, joissa se on antanut ihmisille voimaa muuttaa maailmaa.

Luukkaan evankeliumissa, jossa kerrotaan Ma­ rian raskaudesta, on Marian kiitosvirsi, joka ei kuulosta hämmentyneen teiniäidin tekstiltä vaan enemmänkin vallankumouslaululta. Siinä Maria ylistää Jumalaa, joka on syössyt vallanpitäjät is­ tuimiltaan, korottanut alhaiset, ruokkinut nälkäi­ set ja lähettänyt rikkaat tyhjin käsin pois.

– Ehkä meidän tehtävämme tänä aikana olisi korostaa Marian tätä puolta, oikeudenmukaisuu­ den puolustajaa. Siinä meille olisi esikuvaa.

MARIA TULI uudella tavalla tärkeäksi, kun Mari Leppänen alkoi etsiä erilaisia tapoja olla vuoro­ puhelussa Jumalan kanssa ja löysi ikonimaalauk­ sen. Ikonien keskeistä kuvastoa ovat erilaiset Ju­ malanäidin kuvat. Leppäselle niistä rakkain on Jumalanäiti kaikkien murheellisten ilo.

– Se on tosi kaunis ikoni. Neljä enkeliä osoit­ taa Jumalanäitiä, joka seisoo keskellä. Hänen ym­ pärillään on nälkäisiä, sairaita ja alastomia – alas painettuja ja ohikatsottuja. Maria kerää heidät helmoihinsa ja rukoilee heidän puolestaan.

Ikonin murheellisten joukossa on yksi naishah­ mo, ja häneen Leppänen maalatessaan samastui.

– Ajattelin, että olen tuolla ihmisten joukos­ sa ja voin luottaa siihen, että saan itsekin levätä Jumalanäidin helmoissa. Se hahmo olikin sitten kaikkein vaikein maalata ja meni kaikkein eniten pieleen, Leppänen kertoo.

– Aloittelijan ei olisi ikinä pitänyt valita sellais­ ta ikonia, mutta ikonihan tavallaan valitsee itse tulla maalatuksi. Se ei vain jättänyt minua rau­ haan, ja se myös muutti omaa Maria­kuvaani.

KATOLISISSA JA ORTODOKSISISSA kirkoissa Ma­ rian kuva on usein se, jota kirkkoon tulija ensim­ mäisenä tervehtii ja jonka eteen hän sytyttää kynt­ tilän. Moneen luterilaiseen kirkkoon voi sen sijaan tulla ilman että näkee Mariasta vilaustakaan. Lep­ pänen huomauttaa, että ikonien kuvasto on jaka­ mattoman kirkon yhteistä perintöä. Hän on iloi­ nen siitä, että luterilaisetkin ovat löytäneet sen.

– Meidän kirkkomme kieli ja kuvasto on täyn­ nä maskuliinista jumalapuhetta. Äidin kasvoja ja erilaisia kasvoja todella tarvitaan, jotta kuva Ju­ malasta olisi kokonaisempi, Leppänen sanoo.

– Mutta kun vähän raaputtaa, myös ihan ko­ toisesta hengellisestä perinteestä löytyy monen­ laista jumalakuvastoa ja ­puhetta. Esimerkiksi lestadiolaisen herätysliikkeen perustajalle Lars Levi Laestadiukselle maskuliininen jumalakuva oli vaikea, sillä hänellä oli hankala suhde omaan isäänsä. Siksi hän puhui taivaallisesta vanhim­ masta ja käyttää myös usein feminiinistä kuvas­ toa: Jumala käärii helmoihin, nostaa syliin ja imettää rinnoillaan.

KRISTINUSKON HISTORIA on ollut paljolti mies­ ten – apostolien, paavien, piispojen, kirkkoisien, ristiretkeläisten – historiaa. Mariasta, saati muis­ ta naisista, tiedetään hyvin vähän. Leppänen to­ teaa, että naisten tarinoita on saanut etsiä sivu­ lauseista ja rivien väleistä niin Uudesta testamentista kuin myöhemmästä kirkkohistoriasta.

– Siinä meillä on iso tehtävä, että osaisimme nähdä ja tunnistaa myös nämä kokemukset. Toi­ nen asia sitten on, osaammeko antaa niille arvoa vai määrittelemmekö asioita vallan kautta. Voi­ ko arjen hengellisyys olla suurta? Voiko joku olla Marian lailla vahva siksi, että suostuu elämään si­ vussa ja vieressä? Leppänen kysyy.

Mutta kyllä vallalla ja näkyvyydelläkin on vä­ liä, Leppänen myöntää. Ensimmäiset naiset vi­ hittiin Suomessa papin virkaan 34 vuotta sitten ja ensimmäinen naispuolinen piispa, Irja Askola, syksyllä 2010. Naisten myötä kirkosta on Lep­ päsen mukaan tullut kokonaisempi.

Omien kokemustensa ja herätysliiketaustansa vuoksi Leppänen on koko ajan ollut tie­ toinen siitä, että naisten vihkiminen pa­ piksi on edelleen ongelma joillekuille kir­ kossa. Suurin osa seurakunnista on kui­ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

15

tenkin nykyään sellaisia, joissa kysymykseen törmää harvoin.

Siksi Leppänen yllättyi, kun hän piispana huomasi istuvansa ylätason päätöksentekoelimissä sellaisissa pöydissä, joissa asiasta edelleen neuvotellaan.

– Kyllä minut on yllättänyt se, että edelleen ja aika paljon käydään keskustelua naisten roolista kirkossa ja siitä, onko se, että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet toimia virassa, meille arvo ja teologinen lähtökohta. Vai onko se kauppatavaraa tai jotain, mistä voi neuvotella?

Leppäsen mielestä asia ei ole neuvottelukysymys. Hänen mukaansa jokaisella kirkon työntekijällä pitäisi sukupuolesta ja kaikista muistakin tekijöistä riippumatta olla yhtäläiset mahdollisuudet toimia ja tehdä työtään.

– Sitä haluan puolustaa. Kirkko tarvitsee meidän jokaisen panoksen.

U

Maria lähtee liikkeelle ja avaa suunsa skotko neitseestäsyntymiseen?

Tämä kysymys toistui takavuosina suomalaisissa piispanvaalitenteissä. Nykyinen Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka muistaa seuranneensa keskusteluja hämmentyneenä.

– Neitseestäsyntyminen tuntui olevan avainkysymys, jonkinlainen uskon mittari. Tajusin, että meillä on jännittävällä tavalla tulkittu niin, että jos ei voi sanoa uskovansa neitseestäsyntymiseen, niin siitä seuraa automaattisesti se, että kiistää Jeesuksen jumaluuden, Hintikka sanoo.

– Mutta eihän Marian neitsyys tee Jeesuksesta Jumalaa vaan Jumalan tahto. Jumala, joka syntyy ihmiseksi, on jo valmiiksi Jumala.

Hintikka kummastelee sitä, että kaikista uskontunnustuksen kohdista juuri neitseestäsyntyminen on se, joka on otettu erilleen ja johon usein takerrutaan. Hän itse ajattelee niin, että uskontunnustus on kokonaisuus, jossa kirkon usko on sanoitettu, ja tässäkin jokainen kristitty voi jättäytyä kirkon uskon varaan.

– Meidän kristillisen uskomme kannalta kaikkein keskeisin asia on se, että Jumala syntyy ihmiseksi. Marialla on siinä tärkeä tehtävä Jumalansynnyttäjänä, mutta Mariaa voi miettiä myös muuten, roolimallin näkökulmasta. Millainen hengellinen esikuva Maria voisi olla muutenkin kuin Kristuksen äitinä?

Toisaalta se, millaista Mariaa kirkko on tarjonnut varsinkin naisille esikuvaksi, on toiminut myös vallan välineenä.

– Maria on se nöyrä ja hiljainen, joka nöyrtyy Jumalan antaman tehtävän edessä, Hintikka tiivistää.

Kun Hintikka itse on käynyt keskustelua Marian kanssa Raamatun tekstien kautta ja rakentanut ja täydentänyt mielessään Marian tarinaa, hänelle on syntynyt Mariasta toisenlainen kuva.

Kyllä, Maria kätkee asiat sydämeensä, mutta kun hän on aikansa asioita tutkiskellut, hän lähtee liikkeelle ja avaa suunsa.

KAISAMARI HINTIKALLE TÄRKEIN Mariasta kertova Luukkaan evankeliumin kohta on se, jossa kuvataan, kuinka Maria raskaaksi tultuaan kiiruhtaa tapaamaan sukulaisnaistaan Elisabetia. Myös Elisabet on raskaana.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

– Perinteisesti on ajateltu, että tässä kertomuksessa on merkittävää heidän poikiensa, Johanneksen ja Jeesuksen, ensikohtaaminen jo ennen syntymäänsä. Minulle tärkeää on kahden sellaisen naisen tapaaminen, joiden tulevaisuudensuunnitelmat ovat menneet täysin pois raiteiltaan. Molemmat ovat raskaana täysin epätodennäköisessä tilanteessa. Toinen on aivan liian vanha ja toinen taas on koskematon, Hintikka kuvaa.

Evankeliuminkohdassa on Hintikan mielestä päättäväisen, hallitun kiireen tuntu. Maria tietää, mitä tekee, ja tunnistaa, mitä hän sillä hetkellä tarvitsee.

– Maria on tutkiskellut asioita ja oivaltanut, että hän tarvitsee kohtaamista ja jonkun toisen ihmisen, jonka kanssa jakaa ilonsa.

Se, millainen mullistus raskaaksi tulemisen on täytynyt nuorelle Marialle olla, kirkastui Hintikalle eräällä museovierailulla. Ranskan Colmarissa Unterlinden-museossa on saksalaisen Otto Dixin vuonna 1950 maalaama versio Marian ilmestyksestä. Siinä Maria on jurottava murrosikäinen, joka ei näytä ilahtuvan enkelin vierailusta.

– Tytön ruumiinkielestä näkee, että hän on jo valmiiksi eksyksissä ja sitten tulee vielä tuo enkelikin selittämään. Maalaus oli tuotu niin lähelle

tätä päivää, että se avasi tuttuun aiheeseen ihan uuden ulottuvuuden. Siinä näkyy toisaalta tilanteen karmeus ja toisaalta sen kaiken mullistava ihmeellisyys.

Evankeliumissa kerrotaan Marian viipyneen Elisabetin luona noin kolme kuukautta.

– Mitähän keskusteluja sinä aikana on käyty?

Hintikka miettii.

Hänestä Marian vierailun pituus on kiinnostava yksityiskohta. Nykyisin monet vanhemmat mielellään pitävät raskauden omana tietonaan ensimmäiset kolme kuukautta. Se on kaikkein herkintä aikaa, jolloin moni asia voi vielä mennä pieleen. Kun raskaus on pidemmällä ja keskenmenon riski pienenee, suuri uutinen uskalletaan jakaa.

– Koska Mariaa ja Joosefia ei ollut vielä vihitty, olisi voinut olettaa, että Maria olisi lähtenyt pois omasta yhteisöstään vasta sitten, kun raskaus alkoi näkyä, salannut sen ja synnyttänyt muualla ollessaan. Mutta hän toimikin toisin suhteessa tähän häpeän logiikkaan.

NYT KORONAPANDEMIAN ja Venäjän käynnistämän sodan aikana Kaisamari Hintikkaa koskettaa myös se, että isojen ja pelottavienkin muutosten keskellä Maria puhkeaa ylistykseen.

OTTO DIXIN SÄÄTIÖ

– Mariasta kertovat raamatuntekstit ovat minulle toivon ja luottamuksen tekstejä, sanoo Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka.

Otto Dixin maalaus Marian ilmestys vuodelta 1950.

”

Maria voisi olla mallina ihmisestä, jonka elämässä Jumalalla on ollut aivan mullistava merkitys ja joka omassa kulttuurissaan on murtanut roolimalleja.

PIISPA KAISAMARI HINTIKKA

– Mariasta kertovat raamatuntekstit ovat minulle toivon ja luottamuksen tekstejä. Ne kertovat siitä, miten Jumala katsoo aiheelliseksi puuttua tämän maailman kulkuun ja lastensa elämään, koska me emme pärjää täällä keskenämme.

– Kiitosvirressään Maria puhuu hyvin konkreettisesti siitä, miten Jumalan oikeudenmukainen rauha tulee tähän maailmaan. Jumala puuttuu siihen pahaan, jota me ihmiset olemme toi-

sillemme tehneet, ja siihen yhteisölliseen syntiin, joka tuottaa epäoikeudenmukaisuutta.

Hintikka muistuttaa, että Maria on ensimmäinen ihminen, joka tuntee Jeesuksen. Jo lasta kohdussaan kantaessaan hän tunnistaa, millainen on Jeesus ja millainen on Jumalan valtakunta, joka Jeesuksen syntyessä murtautuu tähän todellisuuteen.

– Tätä viestiä emme ole olleet kovin alttiita kuulemaan. Tämä on ihan muuta kuin hiljainen nöyrtyminen. Kun Maria on kätkenyt sanat sydämeensä, tämä on se, mitä hänestä tulee ulos: riemullinen viesti, että nyt Jumala toteuttaa maailmassa omaa tahtoaan tämän lapsen kautta. Lapsi tuo oikeudenmukaisuuden ja näkee ne, joista ihmiset ovat kääntäneet katseensa pois.

MARIA ON OLLUT TÄRKEÄ erityisesti naisille sellaisissa katolisissa ja ortodoksisissa maissa, joissa naisten paikan on katsottu olevan lähinnä kodin ja yksityisen elämän piirissä, ja asioista niin kirkossa kuin yhteiskunnassa ovat päättäneet miehet.

Luterilaisessa Suomessa kiinnostus Mariaa kohtaan on Kaisamari Hintikan arvion mukaan lisääntynyt sitä mukaa, kun hengellisyyteen on tullut vaikutteita ekumeenisten yhteyksien kautta. Hän uskoo, että Maria voisi olla merkityksellinen myös häntä nuoremmille sukupolville, jotka etsivät omannäköistään hengellisyyttä.

– Heitä ei kosketa eikä tyydytä sellainen hengellisyys, jossa kirkko ulkoa ja ylhäältä päin antaa valmiita vastauksia. He eivät hae sen tyyppisiä vastauksia kuin me olemme tottuneet antamaan, vaan haluavat löytää itse.

– Ehkä sellaisessa kontekstissa Maria voisi olla mallina ihmisestä, jonka elämässä Jumalalla on ollut aivan mullistava merkitys ja joka omassa kulttuurissaan on murtanut roolimalleja.

ENTÄ SITTEN SUOMEN evankelis-luterilaisen kirkon roolimallit vuonna 2022? Edelleen on Kaisamari Hintikan mukaan niin, että mitä merkittävämmistä vallankäyttäjistä on kysymys, sitä vähemmän joukossa on naisia. Toisaalta kirkon arjessa moni kysyy, onko kirkko jo liiankin naisistunut. Uusista seurakuntien työntekijöistä enemmistö on naisia, samoin aktiivisista seurakuntalaisista.

– Pitäisi ehkä kysyä, mitä se kertoo siitä miehen mallista, joka meidän kirkollamme on tarjota. Itse ajattelen, että voisimme puhua mieluummin ihmisen mallista ja ottaa huomioon ihmisten sukupuoli-identiteetin moninaisuuden.

– Pitäisikö katsoa, millaisia eri toimijoita kirkossa on ja miten ihmiset kykenevät tai eivät kykene samastumaan heihin? Pitäisi huolehtia siitä, että ihmisten moninaisuus toteutuisi kirkon eri tasoilla tasapuolisella tavalla. Silloin ei puhuta vain sukupuolesta vaan myös esimerkiksi iästä, koulutuksesta ja kulttuurisista taustoista.

Hintikka hiljenee hetkeksi ja kysyy sitten, meniköhän tämä nyt jo kauaksi Mariasta. Ei oikeastaan, hän huomaa.

– Maria on hyvin epätodennäköinen valinta Jumalan Pojan äidiksi. Se, että Jumala valitsee nimenomaan hänet, haastaa myös meitä arvioimaan omia kirkollisen ihmisen tai johtajan arkkityyppejämme. Miten ne rakennetaan niin, että mahdollisimman moni voisi tunnistaa itsensä tässä kirkossa ja ajatella, että minäkin kuulun tänne? ■

Enkelin ilmestyminen Marialle, Marian vierailu Elisabetin luona ja Marian kiitosvirsi löytyvät Luukkaan evankeliumin 1. luvusta, jakeet 26–56.

Marian ilmestyspäivää vietetään 27.3.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

17

Hevosten paijaaja Kiroilevan siilin piirtäjä ja hevostilan omistaja Milla Paloniemi uskoo itsetutkiskelun ja haaveilun voimaan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

S

arjakuvapiirtäjä Milla Paloniemi asustaa maalla kahden islanninhevosen, norjanvuonohevosen, suomenhevosen ja shetlanninponin ympäröimänä. Pirkanmaan Teiskossa sijaitseva hevostila on Paloniemen lapsuuden unelma. Elämän piti kuitenkin ensin mullistua, että haaveesta saattoi tulla totta.

Paloniemen elämä oli vielä muutama vuosi sitten sekavaa ja ahdistavaa. Siihen liittyi ihmissuhdedraamaa ja päihteiden käyttöä. Lopulta ongelmat kasvoivat niin suuriksi, että hän päätti hakea apua psykoterapiasta.

– Ammattilainen auttoi tunnistamaan tunteita ja tilanteita, jotka olivat johtaneet ongelmiin.

Sain häneltä välineitä niiden käsittelemiseen.

Toisaalta se oli rankkaa, sillä jouduin sukeltamaan itseeni tosi syvälle.

– Terapian läpikäyminen oli eräänlainen mielen inventaario ja puhdistus, mikä vaikutti koko kehoni hyvinvointiin. Sellainen tekisi varmasti hyvää meille kaikille.

Psykoterapia avasi mielen lukkoja, ja sen myötä Paloniemi alkoi myös saada voimia unelmoida ja laittaa elämäänsä uusiksi. Parisuhteen kariuduttua ensimmäinen tärkeä päätös oli lähteä pois Helsingistä.

Paloniemi muutti Tampereen Pispalaan, mikä tuntui heti kotoisalta paikalta. Se toi mieleen lapsuuden maaseudulla.

– Kutsuin lähellä Pyhäjärven rantaa ollutta taloani Lintukodoksi. Seuraavana vuonna hankin itselleni paijattavaksi ensimmäisen islanninhevosen.

KUN KORONAPANDEMIA iski keväällä 2020, Milla Paloniemen elämä meni jälleen uusiksi.

– Olin ollut säntäilijä ja harrastanut kaikkea mahdollista. Koronan vuoksi minun oli pakko pysähtyä ja miettiä, mitä oikeasti haluan tehdä elämässä.

Paloniemi oli tuolloin hankkinut islanninhevosen seuraksi norjanvuonohevosen. Hän päätti nyt toteuttaa lapsuuden haaveensa ja etsiä paikan, jossa voisi pitää kotipihassa useampia hevosia.

Sopivan tilan löytäminen ei ollut helppoa.

– Kävin sitten katsomassa Teiskossa yhtä paikkaa ja pistäydyin samalla paikkakunnan kirpputorilla, jonka nimi oli enteellisesti Viimeinen oljenkorsi. Kävi uskomaton tuuri, sillä siellä sain tietää toisesta myynnissä olleesta paikasta, joka sijaitsi järven rannalla. Ostin sen.

Vaikka Paloniemen tilalla on pääasiassa hevosia, hän nimittää tilaansa Ponifarmiksi. Se viittaa

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

saksankieliseen sanontaan Das leben ist kein ponyhof (Elämä ei ole mikään ponifarmi). Farmi on avoinna yleisölle, ja siellä voi käydä fiilistelemässä ja rapsuttamassa hevosia.

Ponifarmilla sai alkunsa myös Milla Paloniemen uusin teos Miksi siili kiroilee?! (Atena). Kirjan toinen tekijä, mentaalivalmentaja Jenni Sofia, sattui nimittäin vierailemaan tilalla. Kahvipöydässä kävi ilmi, että molemmat olivat juuri käyneet läpi vaiheen, jossa oli vaadittu itsetutkiskelua ja oman tunnemaailman selkiyttämistä.

”

Terapian läpikäyminen oli eräänlainen mielen inventaario ja puhdistus, mikä vaikutti koko kehoni hyvinvointiin.

– Jenni Sofia on perehtynyt tunnetaitoihin laajemmin, ja niinpä keskustelu johti yhteisen selkokielisen kirjan tekemiseen aiheesta. Sarjakuvaalbumeistani tuttu kiroileva siili kuvittaa kirjassa erilaisia tuntemuksia ja kohtaamisia, ja se tuo teokseen tiettyä lempeyttä ja keveyttä.

Uuden tasapainon elämäänsä löytäneestä Paloniemestä tuntuu nyt luonnolliselta pysähtyä ajoittain tutkimaan itseään ja tuntemuksiaan.

– Tiedän, että pysähtyminen ja itsensä kuulostelu voi tuntua kiireen keskellä vaikealta. Toisaalta ihmisillä on nyt ehkä koronan myötä ollut enemmän aikaa myös siihen. Kirjamme tarkoitus on auttaa vapautumaan mielen sisäisistä rähinöistä muun muassa meditaation ja hengittämisen keinoilla. Äksy ja kiroileva siilihahmo syntyi vuonna 2003 Paloniemen opiskellessa graafista suunnittelua silloisessa Evtek-ammattikorkeakoulussa.

– Koin itseni koulussa tosi yksinäiseksi, ja anarkistisesta siilistä tuli minulle kiltin tytön raivoa ilmentävä voimaeläin. Vuosien varrella suhteeni siihen on muuttunut. Ehkä tuo suurten tunteiden tulkki on tehnyt rinnallani matkaa kommentoimaan juuri tällaista tunteiden maailmaa.

SARJAKUVISTA TULI Etelä-Pohjanmaan Jalasjärvellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneelle Milla Paloniemelle tärkeitä jo varhain. Kahdeksanvuotiaana hän pääsi mukaan sarjakuvapiirtäjä Veikko Savolaisen kurssille. Savolainen näki tytön lahjakkuuden ja kannusti tätä jatkamaan piirtämistä.

Varsinaisena sarjakuvallisena esikuvanaan Paloniemi pitää ruotsalaista Lena Furbergia, joka piirsi Hevoshullu-lehteen Polle-sarjakuvaa. Hänen innoittamanaan Paloniemi piirsi omia hevossarjakuvia.

Paloniemen opiskeluaikanaan luoman kiroilevan siilihahmon ihmiset löysivät hänen nettisivuiltaan. Hän otti siilin tiimoilta yhteyttä eri kustantamoihin, mutta ne eivät olleet kiinnostuneita, joten hän julkaisi kaksi ensimmäistä albumia omakustanteena.

Vuonna 2007 Ilta-Sanomat valitsi kiroilevan siilin kuukauden kotimaiseksi sarjakuvaksi, ja silloin siitä tuli supersuosittu.

– Se osui jotenkin ajan hermoon. Siilillä on edelleen iso fanikunta, Paloniemi sanoo.

Sarjakuvaan liittyviä oheistuotteita kuten siilimukeja alettiin kysyä saman tien. Piirtäjä mietti ensin, lähteäkö näin kaupalliselle linjalle. Alusta asti hän oli tarkka tuotteiden laadusta, ja nykyään hän vastaa niiden teettämisestä paljolti itse.

VIIME VUOSINA Milla Paloniemi on alkanut myös tehdä laulukeikkaa ukulelen kera.

– Lauluihini sisältyy rosoista ihmissuhdeangstia, ja esiintymistäni voisi kutsua enemmänkin stand upiksi, hän kuvailee.

Musisointi sai alkunsa Paloniemen opiskellessa äänitaidetta helsinkiläisessä Taidekoulu Maassa. Äänitaideporukan kanssa hän kävi mieleen painuneella keikalla Loviisan kirkossa. Kun kaikkien piti soittaa jotain instrumenttia, hän keksi plärätä virsikirjaa ja kuiskata mikrofoniin virsien sanoja.

Se oli Paloniemen ensiesiintyminen kirkossa, mutta virret ovat kyllä hänelle tuttuja lapsuudesta.

– Rakastin virsien laulamista seurakunnan kerhossa ja koulussa. Lempivirsiäni olivat Hoosianna ja Herra, kädelläsi. Lauloin niitä myös kotona syntetisaattorin säestyksellä.

– Lapsena saamani hengellisen kasvatuksen seurauksena koen kirkkotaiteen ja urkumusiikin edelleen tärkeiksi.

Lapsuuden perua on myös tietynlainen luottamus siihen, että elämä kantaa. Musiikin tekeminen ja hevostilan perustaminen ovat vaatineet Paloniemeltä rohkeutta.

– Olen aina ollut sellainen, että jos jokin asia kiinnostaa, on vain mentävä sitä kohti, vaikka se tuntuisikin pelottavalta. On mieletön tunne, jos peloista huolimatta onnistuu. Toisaalta on hyväksyttävä myös se, ettei aina voi onnistua ja että elämään kuuluu ylä- ja alamäkiä.

Hevosten hoitamista hän vertaa siihen, että huolehtisi lapsikatraasta. Niiden kanssa joutuu käymään läpi saman tyyppisiä tunteita ja tilanteita kuin lasten kasvatuksessa ja pohtimaan, miten antaa sopivasti rajoja ja rakkautta. Uusien perheenjäsenten myötä elämään on tullut myös lasten vanhemmille tuttu oivallus.

– Olen huomannut, että mitä enemmän olen läsnä, sitä paremmin hevosten kanssa sujuu. On vain yksinkertaisesti luotettava siihen, että asiat järjestyvät. Kakki järjestyy, tapaan vitsikkäästi lausahtaa. ■

Kuka?

Mitä?

Milla Paloniemi, 38, on Teiskossa asuva sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja ja hevostilan pitäjä. Häneltä on ilmestynyt liki 20 vuoden aikana kahdeksan Kiroileva siili -albumia.

Hän sai työstään Sarjakuva-Finlandiapalkinnon vuonna 2008. Tilallaan hän tarjoaa hevosten paijaamista ja pienimuotoista majoitusta.

Paloniemi on julkaissut yhteistyössä mentaalivalmentaja Jenni Sofian kanssa tunnetaitokirjan Miksi siili kiroilee?! Parhaillaan hän tekee kuvitusta kirjailija Päivi Lukkarilan lastenkirjaan Supersomeponi Kemppainen.

Motto Kakki järjestyy.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

19

Häpeä, synti ja Jumalan kuva Kansanedustaja Päivi Räsäsen oikeudenkäynti on nostanut esiin sielunhoitajille tutut satuttavat sanat häpeä ja synti.

Professori Paavo Kettunen on tutkinut niitä 1990-luvulta lähtien.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS MAIJA SAARI

L

atautuneet sanat ”häpeä” ja ”synti” ovat toistuneet julkisuudessa moneen kertaan, kun media on seurannut kansanedustaja Päivi Räsäseen (kd) liittyvää oikeusprosessia. Sanat ovat peräisin Räsäsen julkaisemasta twiitistä, jossa hän moitti kirkon osallistumista Helsingin Pride-tapahtumaan.

Räsästä vastaan on nostettu syytteet kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyttäjän mukaan Räsäsen lausumat syrjivät homoseksuaaleja. Puolustuksen mukaan lausumia on irrotettu asiayhteydestään. Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa asiassa 30. maaliskuuta.

Kirkko ja kaupunki pyysi Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian emeritusprofessoria Paavo Kettusta kertomaan, mitä synti, häpeä ja syyllisyys tarkoittavat suomalaisessa kristillisessä perinteessä ja miten suomalaiset ovat ne kokeneet.

Tässä jutussa Kettunen ei ota kantaa Räsäsen syyllisyyteen tai syyttömyyteen vaan valottaa aihepiiriä tekemiensä tutkimusten pohjalta.

SUOMALAISEN HÄPEÄN kansainvälisesti tunnetuimpiin tutkijoihin lukeutuva Paavo Kettunen löysi tutkimusaiheensa 1990-luvulla analysoidessaan suomalaista rippiä ja syntien tunnustamista käsittelevää kyselyä.

Monessa vastauksessa ihmiset kuvasivat kokemiaan syyllisyydentunteita, mutta perehtyessään teksteihin Kettunen alkoi aavistella, että kyse oli jostakin muusta.

– Vaikka kirjoituksissa puhuttiin paljon syyllisyydestä, nämä ihmiset kokivat todellisuudessa häpeää, Kettunen sanoo.

Moni vastaaja kirjoitti syyllisestä olosta, joka ympäröi kaikkea omaan seksuaalisuuteen liittyvää. Kyse ei ollut välttämättä seksuaalisista teoista, vaan jo se, kuka ja millainen ihminen oli, riitti herättämään hänessä näitä tuntoja. Syyllisyydentunteet liittyivät myös omaan sukupuoleen ja hengellisyyteen.

Häpeä ei aiheutunut kirjoittajien erilaisesta seksuaalisuudesta vaan siitä, miten he olivat kokeneet ympäröivän yhteisön suhtautuvan siihen.

– Tutkimusteni perusteella en voi yhtyä käsitykseen, jonka mukaan esimerkiksi homoseksuaalisuus sinällään tuottaisi häpeää. Häpeä syntyy ympäristön reaktioista, joiden mukaan ihminen ei saisi olla sitä, mitä on, ja tuntea niitä tunteita, joita hänessä herää, Kettunen sanoo.

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

MONI KYSELYYN VASTANNUT kertoi kokevansa syyllisyyttä siitä, että oli syntynyt väärään sukupuoleen. Syyllisyydentunne oli herännyt esimerkiksi siitä, että vanhemmat olivat odottaneet poikaa mutta saaneet tytön.

Paavo Kettunen toteaa, että tässäkin oli sisällöllisesti kysymys häpeästä eikä syyllisyydestä.

Asianomainen ei ollut tehnyt mitään väärää, kun oli syntynyt tytöksi.

– Eräs vastaaja kertoi yrittäneensä olla niin poika kuin pystyi saadakseen vanhempiensa hyväksynnän. Tämä johti elämäntyyliin, jossa hän yritti kieltää sen, kuka on, Kettunen kertoo.

”

Häpeän kokemukseen anteeksianto on yksi huonoimmista lääkkeistä.

PROFESSORI PAAVO KETTUNEN

Vastaajissa oli myös ihmisiä, jotka kokivat olevansa eri sukupuolta kuin oma biologinen sukupuolensa. Tällaisen kokemuksen taustalla on mitä ilmeisimmin yksilön sikiökauteen liittyvä tapahtuma, jossa sukupuoli-identiteettiin liittyvä aivojen kehittyminen ja sukupuolielimien kehitys ovat eriytyneet toisistaan.

Kettunen kysyy, pitääkö sukupuolen välttämättä määräytyä ihmisen sukuelinten perusteella, vai saako hän olla sitä, mitä aivotasolla kokee olevansa.

– On julmaa lähteä sanomaan kenellekään, mitä Jumala on hänen kohdallaan luonut ja mitä ei, tai että ihminen itse olisi vastuussa siitä, mitä sikiöaikana on tapahtunut.

SYVÄ KELPAAMATTOMUUDEN KOKEMUS ja suhde Jumalaan limittyivät osalla kyselyyn vastanneista. Myös heidän teksteistään Paavo Kettuselle välittyi syyllisyyden sijasta kokonaisvaltainen ja omaan olemukseen liittyvä häpeä.

– Häpeävä ihminen ei pidä itseään sen arvoisena, että Jumala tulisi hänen sydämensä saastaiseen huoneeseen. Tähän sisältyy iso ongel-

ma. Jos Jumala on luonut ihmisen tämän syvintä olemusta myöten, miten tämä voisi olla niin huono, ettei kelpaisi siihen yhteyteen? Kettunen pohtii.

Kettunen määrittelee häpeän ihmisen olemusta koskevaksi syväksi arvottomuuden ja kelvottomuuden kokemukseksi. Häpeän kokemus ei nouse ensisijaisesti teoista, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, jossa ihminen tuntee olevansa arvoton, kelpaamaton ja huono.

Lukiessaan ihmisten kertomuksia Kettunen pohti, miksi juuri seksuaalisuus ja hengellinen elämä herättävät voimakasta häpeää. Helppo vastaus olisi se, että kirkko on syyllistänyt ihmi-

KUVALÄHTEET: ISTOCK JA GUSTAVE DOREN TEOS AATAMI JA EEVA PARATIISISSA (1885)

siä juuri näillä alueilla. Kettuselle tämä selitys ei kuitenkaan riitä.

– Minulle uskottavampi selitys nousee siitä, että juuri näillä kahdella elämänalueella ihminen voi kokea tulleensa kaikkein syvimmin ja herkimmin kelpuutetuksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi mutta myös erityisen satuttavalla tavalla hylätyksi.

KIRKON OPETUS IHMISEN syyllisyydestä ja anteeksiantavasta Jumalasta on Paavo Kettusen mukaan saanut monet tulkitsemaan häpeän kokemuksensa syyllisyydeksi ja synniksi. Joissakin tapauksissa kirkon pappi tai muu sielunhoitaja on

vahvistanut sekaannuksen julistamalla häpeästä kärsivälle synninpäästön.

Kettunen painottaa, että anteeksianto on hyvä lääke silloin, kun ihminen kokee tervettä syyllisyyttä, mutta väärässä paikassa se voi aiheuttaa suurta vahinkoa.

– Häpeän kokemukseen anteeksianto on yksi kaikkein huonoimmista lääkkeistä. Häpeän pohjalla on kysymys ”kelpaanko minä, saanko olla olemassa”. Anteeksiantoa tarjoava vastaa siihen ”saat anteeksi, että olet olemassa”, Kettunen sanoo.

Kettusen mukaan Jumalan anteeksiannon tarjoaminen häpeästä kärsivälle tuottaa nöyristele-

vää elämänasennetta. Se saa ihmisen pyytämään anteeksi oman uskonnollisuutensa riittämättömyyttä tai sitä, että hänen seksuaalisuutensa on sellaista kuin on.

– Häpeästä kärsivän auttamisessa on keskeistä kuunteleminen ja yhteyteen ottaminen. Ihmiselle ei anneta anteeksi vaan hänelle osoitetaan, että hän on arvokas ja välittämisen arvoinen, Kettunen sanoo.

PÄIVI RÄSÄSEN TWIITISSÄ mainittu synti on pohjimmiltaan uskonnollinen käsite. Paavo Kettunen arvelee, että sen juridinen arviointi saattaa osoittautua odottamattoman hankalaksi.

Raamatussa suurin käsky on rakkauden käsky: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Tämän perusteella suurin synti on Kettusen mukaan rakkaudettomuus. Hän lisää kuitenkin, että kristillisessä teologiassa sana synti ei kuvaa niinkään ihmisten tekoja tai toimintaa.

– Minulle sana ”syntinen” ei ole adjektiivi vaan substantiivi. Se, että ihminen on syntinen, on ihmisen osa. Siksi minua ei loukkaa, jos joku sanoo minua syntiseksi. Eihän muunlaisia ihmisiä ole olemassakaan.

Syntisyys liittyy ihmisen raadollisuuteen ja sisäiseen ristiriitaan, jota apostoli Paavali kuvasi voimakkain sanoin: ”En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo.”

Kettunen tulkitsee Paavalin sanoja nykyaikaisen syvyyspsykologian valossa.

– Ihminen toimii paljon myös sellaisella tavalla, jolla hän ei haluaisi toimia. Tämä kertoo siitä, että syvyydestämme nousee jotakin sellaista, mitä emme tunnista. Siksi tutustuminen omaan itseen on niin tärkeää. Ellemme tunnista ja muista omaa elämänhistoriaamme, olemme tuomittuja toistamaan sitä.

OMAN HAAVOITTUVUUDEN ja raadollisuuden tunnistaminen on Paavo Kettusen mukaan myös osa hyvää minäkuvaa. Siloteltu kuva elämästä ja itsevarma esiintyminen eivät useinkaan todista vahvasta itsetunnosta, vaan kiiltävän teflonpinnan alle jää hyvin toisenlainen puoli itsestä.

Käsitys ihmisen syntisyydestä palautuu Raamatun syntiinlankeemuskertomukseen, jossa käärme houkuttelee ihmisen syömään hyvän ja pahan tiedon puusta. Kertomus on saanut vuosisatojen aikana lukemattomia tulkintoja, ja osa nykyisistä tosi-tv-formaateista toistaa Eedenin paratiisiin liittyvää kuvastoa.

Kettunen kiinnittää huomiota vanhan kertomuksen sanoihin, joiden mukaan ihminen halusi tulla ”Jumalan kaltaiseksi” ja ”tietää kaiken”.

– Ihminen ei tyytynyt olemaan Jumalan kuva, vaan hän halusi olla itse oma jumalansa ja asettua kaiken tietäjäksi ja osaajaksi. Siksi olen puhunut mieluummin syntiin nousemisesta kuin siihen lankeamisesta. Syntiin nousemisesta on kyse silloin, kun ihminen haluaa asettua toisten yläpuolelle ja jakaa heitä syntisiin ja Jumalalle kelpaaviin.

Haastattelun lopuksi Kettunen kiteyttää kristillisen ihmiskäsityksen filosofi ja luonnontieteilijä Blaise Pascalin ajatuksella.

– Pascal sanoi, että maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: vanhurskaita, jotka uskovat olevansa syntisiä, ja syntisiä, jotka uskovat olevansa vanhurskaita. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

21

Mielipide

Ukrainan sodasta Raamatun valossa

Piispan puhe ahdisti

Anne Fredriksson

MARTTA-KAISA VIRTA

OLIPA PUHE piispa Mari Leppäseltä Yle TV1:n rauhanrukouksessa Ukrainan puolesta 13.3. Jos se olisi suunnattu vain aikuisille, ymmärtäisin jotenkin.

Mutta en ymmärrä suoranaista sanaherkuttelua lasten kurjuudesta, peloista ja kauheasta tulevaisuudesta, etenkään kun lapsia oli läsnä myös palveluksessa. Varmaan moni perheissäkin katsoi ohjelmaa.

Toivottavasti todella harva lapsi tai nuori joutui kuulemaan tuota puhetta, kun itsessänikin, ikäihmisessä, puhe lisäsi pelkoja. Media jakaa jo riittävästi Ukrainan sodan surua ja kauheuksia. Aivan liian lyhyeksi jäivät jumalanpalveluksessa usko, toivo ja rakkaus.

Tällaiset jumalanpalvelukset eivät tuo ainakaan minulle sitä, mitä kirkolta ja seurakunnalta haen. Ainoa hyvä puoli oli eri kirkkokuntien yhteen saattaminen edes näin.

VANHA TESTAMENTTI kuvaa monia sotaisia tapahtumia. On valloituksia ja kansojen orjuuttamista, kuten juutalaisten vienti Babyloniaan.

Uudessa Testamentissa taas korostetaan sitä, että ihmisten on tultava toimeen keskenään. Tosin jo Mooseksen kymmenen käskyä muodostivat pohjan oikean ja väärän ymmärtämiselle elämässä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin tuntuu pitävän Vanhan testamentin sotaisista kertomuksista. Nykypäivän sopimukset, kuten YK:n perustamisasiakirja ja monet ihmisoikeusjulistukset, eivät kuulu Putinin työkalupakkiin.

Uuden Testamentin kehotukset tarkoittavat ihmisten välisiä hyviä suhteita. Eri kansojen, etnisten heimojen, kieli- ja uskontoryhmien tulee kunnioittaa toisiaan, elää sovussa ja ratkoa vaikeatkin kysymykset rauhanomaisesti eikä väkivaltaisia keinoja käyttäen. Yhteiskuntajärjestelmistä demokratiaa pidetään parhaiten toimivana, sillä siinä oikeu-

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

denmukaisuus sekä lakien ja tehtyjen sopimusten noudattaminen toteutuu tarkoituksenmukaisesti.

Putin on palannut 1900-luvun veriseen historiaan, turvattomuuteen, huomispäivän pelkoon ja häikäilemättömien vallanpitäjien alaisena olemiseen, valheisiin perustuvaan toimintaan ja pyrkimykseen luoda alueellisia etupiirejä.

Ukrainalaiset ovat puolustautuneet sankarillisesti presidentti Volodymyr Zelenskyin johdolla. Putinin tulee olemaan erittäin vaikeaa saada Venäjän kansa hyväksymään hänen suuri virheensä hyökätä veljeskansansa kimppuun täysin oikeudettomasti ja uskomattoman brutaalisti.

Harry Blässar pääkonsuli, Helsinki

Jeesus rakastaa myös sanomalla suoraan MIKA LILLE kirjoitti tällä mielipidesivulla, että Jeesus rakasti kaikkia ihmisiä (K&k 24.2.). Näin varmasti on.

Ongelmamme taitaa kuitenkin olla siinä, että me keksimme helposti rakkaudelle sellaisen määritelmän, joka sopii meille. Niinpä Jeesuksen rakkaus ei näy Uuden

testamentin sivuilla vain siinä, että hän auttaa monin tavoin kärsiviä ihmisiä. Hänen rakkautensa näkyy myös siten, että hän sanoo joillekin ihmisille, että nämä ovat lähtöisin Saatanasta ja että Saatanan halun nämä ihmiset tahtovat myös tyydyttää ( Joh. 8:44).

Matteuksen evankeliumin luvussa 23 Jeesus osoittaa rakkautta aikansa uskonnollisille johtajille näin: ”Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt! Miten te voisitte välttää kadotustuomion.” Ja saman evankeliumin luvussa 25 rakkaudellinen Jeesus kertoo kerran tuomitsevansa osan ihmiskunnasta kadotukseen.

Epäilemättä Jeesus sanoi tuon kaiken rakkaudesta näitä ihmisiä ja myös meitä kohtaan. Sillä rakkauden mukaista on paljastaa meidän syntimme, jotta tekisimme elämässämme oikeat johtopäätökset ja luopuisimme vääristä teoistamme ja tulisimme synteinemme Herran Jeesuksen luokse.

Sen kutsun esittäminen meille ja syntimme paljastaminen meille syntisille on edelleenkin mitä suurinta rakkautta.

Jukka Norvanto Vantaa

Kirkko ei vedä väkeä, ja siihen on syynsä KIRKKO EI VEDÄ enää puoleensa. Ja se hakee syytä tälle muista kuin itsestään. Mietin, miltä kuulostaa yksitoikkoinen vuorolaulu ”Herra armahda” harvoin kirkossa käyvien mielestä. Syyllisyydeltä, jollei syyllistämiseltä?

Alkuperäinen teksti (Matt. 9:27; 15:22), muun muassa ”anna voimasi”, kuulostaisi jo paljon paremmalta, voimauttavalta suorastaan.

Kirkosta on voinut erota vasta vuodesta 1923 alkaen. Välillä tuntuu, että kirkko elää menneessä – ajassa, jolloin ei tarvinnut miettiä, koetaanko jumalanpalveluskaavat ja sisällöt innostavina ja halutaanko niitä tulla kuulemaan.

Miten vuonna 2022 särähtääkään naisihmisen korvaan ”Isä, Poika ja Pyhä Henki” kaiken keskiössä.

En tiedä, onko asialle tehtävissä mitään, onhan näkemys pyhästä kolminaisuudesta kristillisyyden kulmakivi. Ehkäpä katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa on vierelle nostettu Maria ja muita pyhimyksiä iskua lieventämään. Muualla puhutaan Jumalasta, ei Herrasta tai Isästä, sekaannusten välttämiseksi.

Kirkon tulisi kyetä uusiutumaan myös sisäisesti ja miettiä, miltä jumalanpalveluselämä voisi näyttää, jotta ihmiset kokisivat saavansa siitä uusia näkökulmia, lohtua, inspiraatiota ja käyttökelpoisia elämänohjeita itselleen.

Leea Halmetoja Haagan seurakuntaneuvoston jäsen Helsinki

Kirkkoherrat ja muut henkilöt PAPPIEN AMMATTIJÄRJESTÖ ehdotti kirkkoherra-nimikkeestä luopumista (K&k 24.2.). Kirkkoherra oli aiemmin aina mies, mutta nyt viroissa on myös naisia. He olisivat Saksassa kirkkorouvia, ja meillä Suomessa myös kirkkoneiti olisi mahdollinen.

Miehistä on ammattinimikkeissä tehty henkilöitä, joita me kaikki olemme. Mutta onko naisista tehty samoin? Ei. Tämä herra Henkilökin on sukupuolittunut.

Menevätkö saman pesuveden mukana myös kummisetä ja -täti?

Minkä nimisiä henkilöitä heistä tulisi? Miksi perinne on rikottava?

Eija Saha

frigyes hidas

REQUIEM FOR PEACE SU 10.4.2022 KLO 18 KALLION KIRKKO hanna remes jozsef csikota tuomas lehtinen tuula paavola margit tuokko tommi niskala helsingin poliisisoittokunta helsingin laulu kamarikuoro sonorensemble kilven kuoro käsiohjelma

20 € www.helsinginlaulu.fi ja ovelta

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

23

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

SOITA JA VARAA

050 5533 050 Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI 24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Hammaslääkäriasema

HAMMASTEKNIKKO

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Ilmoita Kirkko ja kaupunki -lehdessä Pääsiäisnumero ilmestyy 7.4.

Varaukset 25.3. mennessä.

Sen jälkeen lehti ilmestyy 5.5.

Varaukset 22.4. mennessä.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@ kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

HELANDER-KODIT TARJOAA LYHYT- JA PITKÄAIKAISTA PALVELUASUMISTA IKÄIHMISILLE HAAGASSA, MAUNULASSA JA VUOSAARESSA Kysy vapaita asuntoja!

Asukkaiden käytössä ovat talon yhteiset oleskelutilat, kuntosali, sauna ja pyykkitupa. Asukkaat voivat osallistua maksuttomaan virkistystoimintaan.

Palvelutalosta on mahdollista ostaa fysioterapeutin ja hoivan palveluja asumisen tueksi. Ruoat valmistetaan talojen omissa keittiöissä.

Helander-kodeilla on myös tehostettua palveluasumista ja päivätoimintaa. Kaikki kodit on hyväksytty palvelusetelipaikoiksi.

Tiedustelut puh. 0400 341 306 virpi.paananen@helander-kodit.fi www.helander-kodit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

JALKAHOITOA kotikäynteinä.

Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan, opetan ja korjaan TV:t, tietokoneet ja kännykät kotonasi alk.

35 €/käynti. P. 044 9793435/Petteri

Kuulutukset KUULUTUS Rekolan seurakunnassa toimitetaan 12.6.2022 kirkkoherranvaali. Äänioikeutettujen luettelo on valvonnan alaisena nähtävänä 7.4.2022 klo 15–19 ja 8.4.2022 klo 10–14 kirkkoherranvirastossa, osoite Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa. Äänioikeutettujen luetteloon äänioikeutetuiksi on merkitty kaikki viimeistään vaalipäivänä 12.6.2022 18 vuotta täyttävät kirkon jäsenet, jotka on merkitty seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi viimeistään 3.4.2022.

Oikaisuvaatimuksen äänioikeutettujen luettelosta saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen luettelosta tai että häntä koskeva merkintä on luettelossa virheellinen.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä 12.4.2022 klo 16.00 mennessä kirkkoherranvirastoon, osoite Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa.

Vaalilautakunta käsittelee oikaisuvaatimuksia 25.4.2022 klo 18 pidettävässä kokouksessaan.

Vantaalla 10.2.2022 Rekolan seurakunnan vaalilautakunnan puolesta puheenjohtaja Tiina Tuomela

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Siivouspalveluja

Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

NORROS OY

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Markku Rautanen YKV, LKV

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.

Ostetaan asuntoja

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Halutaan ostaa perheasunto (min. 3-4 mh, 100 m2) Töölöstä tai lähistöltä. 040 740 3278.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 23.3. klo 18 seurat Vehkojan srk-kesk., Hyvinkää. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.

1a A. su 27.3. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnant.1; sa. M. Nissinen. klo 12 kirkkop. Hakunilan kko, Hakunilant. 48. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Autotalo, Salomonk. 17 D. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop. 6. pe 1.4. klo 16 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8. su 3.4. klo 12 veisuut Kauniaisten kko, Kavallint. 3. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant, 8. ma 4.4. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko, Veräjäkallionk. 2. ti 5.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo; K. Viitasaari; hissi C-rappu. ke 6.4. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrn. 1; kahvit klo 18.30.

TULOSSA: su 24.4. klo 18 H-Y 110 v. -seurat 110:ssä paikassa; www.h-y.fi/herattaja110.

SALME BLOMSTER alustaa aiheesta: Kärsimys ja myötätunto la 2.4.2022 klo 10–17 Helsingin Raamattukoululla.

Hinta 60 € sis. lounaan.

Osallistuminen myös etänä.

Lisätietoa: puh. 09 491 667, helsinginraamattukoulu.fi

Ikkunan pesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. P. 040 850 9206.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

[A] LKV M. Rautanen Oy

Pia Matalalampi 050 431 5536

Tilaisuuksia

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

www.mrautanen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

ASIANAJOTOIMISTO

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin.

Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

Rakennusala Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

la 26.3. klo 16 seurat Tammisalon kirkko ma 4.4. klo 18:30 pääsiäislauluilta, Tammisalon kirkko ti 5.4. klo 19 seurat Huopalahden kirkko pe 8.4. klo 19 seurat Annankulman seurakuntasali pe 8.4. klo 19 seurat Mikaelin kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18.

Tervetuloa

ESIRUKOUSILTA ti 5.4 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Tuomas Metsäranta, Ronny Thylin, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta.

Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Ok-talojen, pari- ja rivitalojen ulkomaalaukset, huoneistoremontit.

Luotettava kumppani. Yli 30 v. kokemus. heikki@maalausliikekemppainen.fi p. 044 297 88 53 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

NAAPURIN MAMMA PAKOLAISTEN AUTTAMISEKSI JÄRJESTETTÄVÄ

MUOTOILIJA TAPIOVAARA

vedettävä N

T

T

A

O

RIISIPATA KILO-

P

A

E

L

L

A

A

J

E

L

L

A

KIELLETTY

T

K

O

L

V

I

T

TERVEYSRUOKAA

U

BIKINEISSÄ

I

HÄRILLE

C

L

A

U

D

I

A

H

E

L

I

KOHTAAVIAKIN

K

I

MERTARANTA -JUUSTO

A

N

T

A

H

O

T

JAKAA

VASTUSYKSIKKÖ

O

S

O

M

H

E

M

MURRERUNOILIJA LAAKSONEN

2X

Nebraskassa

LASKETELTAVIA ASUU RUANDASSA

lehdessä

I

R

K

I

S

T

Ä

Ä

LATINAN ARPA

A

L

E

A

VESTERINEN

V

I

L

I

TIKKAREILLE

I

M

E

S

K

E

L

Y

T

N

+

A

T

A

A

A

T

E L Ä

HAASKA

R

MUUTTUMATONTA KATSOJIA

P

P

I

R

I

S

T

Ä

V

L

ASENTO

A

VANHATAPIO

T

I

I

A

H

U

T

A

A

I

S

T

I

R

I

S

A

T

A

R

M

A

S

A

B

U

HAKEA LÄHETYKSILLÄ

N

O

T

A

A

A

L

A

S

K

A

VETEEN PIIRTYVÄ

T

A

J

U

A

T

A

U

PASANEN MERI

V

E

I

J

O

T

"HOPEALLE"

I

N

D

I

R

A

KITSASTELEE

S

A

I

T

A

A

T

S

E

E

T

N

A

U

T

T

I

A

E

R

O

I

S

T

U

AINEKSISTA

S

TUNNUSTETTU KOOMIKKO

E

PYYTÄÄ KÄTTÄ PAIKKA

K

O

S

I

A

TAISTELIJA KERRATA TOLETÄHTI- RANSYHDISTYS SEJA

S

S

I

I

T

T

A

A

ASEMA MERKILLINEN

S

T

A

T

U

S

R

E

KERTOMUS

A

H

A

S

T

O

A

SIVONEN JALKAAN

J

O

R

I

T

E

O

S

T

A

T

PYLVÄSHALLI TAIVAASSA

U

M

A

I

S

E

I

S

S

A

KIR- RUNOISSA KAS KERTÄHTI JUU

R

I

I

M

I

T

O

T

S

A

T

TUHKAKUPPIIN

T

LÄÄKETEHDAS

T

I

S

A

R

VILJAN TUHO

K

A

T

O

N

E

L

U

POHJOISESSA SANKARI

I

N

A

R

I

HARJANNE KALEVA

K

UKKO MERILÄINEN

E

ITALIAN POIKA

U

R

O

S

L

A

U

R

I

N

T

E

E

T

H

U

T

U

1/100

P

O

S

A

S

T

O

POHJOINEN

-I

S

GANDHI

E

A

R

KASVI TAI NUOTTA

U

2X15X2 + 2X5X4

S

LIIAN MAKEA

V

-1.

O

HUIPPUMALLI SCHIFFER

TIROLISTA TONAVAAN

AKSELISTO

U

JUOTTOKALUJA

NISKAVUOREN NAISEN NIMISIÄ

AUTO

järjet

HERKKÄ

N

O

U

U YMMÄRRYKSET

A

T

U S

M

I

-1.

O T

O

T

T U M

A

I

N

O

A

-VALKEA

K

L

U SHELLEY M

A

R

Y

REININ SIVUJOKI SAKSASSA

MOKA

E

R

VIHKIMÄTTÄ

A

V

O

P

A

R

I

E

N

N

I VISIO N

Ä

K

Y

PUOPOLO

I

V

A

N

T

PYYTÄMISEEN

A

N

TARTTUMISKORKEUS

O

T

E

T

A

S

O

H

S

E

A

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

0,1%

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

Hyvää pyhää

27.3.

MARIAN ILMESTYSPÄIVÄ on kirkossamme ainoa Mariaan liittyvä juhlapäivä. Vuoteen 1772 asti vietettiin 2.7. Marian käyntipäivää, jolloin muisteltiin Marian vierailua Elisabetin luona. Ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa Mariajuhlia on useita. Marian syntymäpäivää vietetään 8.9. Ortodoksit muistavat Marian kuolonuneen nukkumista ja katolilaiset hänen taivaaseenottamistaan 15.8.

KAISA HALONEN

MATT I PIKKUJÄM SÄ

Kirkoissa vietetään Marian ilmestyspäivää.

Päivän evankeliumissa (Luuk. 1:26–38) kerrotaan, kuinka enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle tämän tulevan raskaaksi ja synnyttävän Jumalan Pojan.

Ainoa Maria-juhla

Tätä Maria ei voinut tietää

E

i voinut Maria aavistaa tulevaa kohtaloaan äitinä, vaikka siitä hänelle puhui enkeli. Jo pelkästään raskaus oli neitsyelle vaikea ymmärtää, saati sitten kansannaisen lapselle luvatut loputtomat kuninkuudet ja Jumalan Pojan nimi.

Ei voinut Maria tietää, mitä enkelin lupaukset tarkoittivat. Kyllä, ihmeitä tapahtui Pojan kautta. Vesi muuttui viiniksi ja sairaat paranivat. Tuhannet halusivat janoisina kuunnella Marian lapsen sanoja, mutta liian monet halusivat hänen elämänsä päättyvän ja myös onnistuivat saamaan sen aikaan.

Ei voinut Maria tietää, minne asti hänen poikansa sanat kiirivät. Hänen lapsestaan tuli ihmisille henkilökohtainen Vapahtaja, toivon tuoja kuoleman pelon keskelle ja taakkojen kantaja yli aikojen ja maiden rajojen.

Ei voinut Maria tietää rooliaan kirkkojen kiistoissa. Häneen kulminoituvat pojan seuraajien erot. Yhdet rukoilevat ahkerasti niillä sanoilla, joilla enkeli häntä tervehti. Toiset kuvaavat äidin lapsi sylissään himmeän kullan värisissä maalauksissa. Joillekuille hän on uskontunnustuksen lauseella kuitattu, vähän vaivaannuttavan epätieteellinen hahmo jossain tärkeiden miesten liepeillä.

Ei voinut Maria tietää, miten tärkeä ja läheinen hän on, koska on mitä on. Nainen, joka tuntee ruumiissaan raskauden ja synnytyksen. Äiti, joka on kokenut lapsen kasvattamisen mustat hetket ja ilot, etsinyt hukkaan menneet tavarat ja sydän menetyksen pelkoa läikkyen seurannut lapsensa kasvamisen.

Maria, Herran piikanen, kiitos ja ylistys sinulle siitä, että vastasit enkelille ”tapahtukoon niin kuin sanoit”.

KAISA KARIRANTA

Puhu kielillä Kristinuskolla on monta kieltä ja kielioppia. Vaikkei se luterilaisessa perinnössämme ole tapana, voi enkelin tervehdyksen lausuminen latinaksi ja suomeksi tuoda tuoretta näkökulmaa uskoon.

Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi.

Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus.

Ave Maria, gratia plena, Dominus tecum: benedicta tu in mulieribus, et benedictus fructus ventris tui Iesus.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

27

”

Tunnen myötätuntoa niitä kohtaan, jotka kirjoittavat ratkaisseensa kaiken. Sieltä tullaan nimittäin aina alas.

KIRJAILIJA PIRKKO SAISIO S. 8

ERKIN ILONRYPYT LISÄÄNTYVÄT PÄIVÄKUMMUN PALVELUPOLULLA Kun kotipalveluista huolimatta kotona ei enää yksin pärjää, hoitokodissa on hoivaa ja turvaa ympäri vuorokauden. Tarjoamme laajan ja laadukkaan valikoiman palveluita ikäihmisille asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Päiväkumpulaiset hoivaavat, huolehtivat, hymyilevät, auttavat ja välittävät.

Elämänilosta kertovia ilonryppyjä lisäävät turvallisuudentunteen, hyvinvoinnin ja elämänilon voimistuminen monipuolisella palvelupolullamme.

LISÄTIETOJA

amu

Ä

na äne

va

oiv us h

ieh Kalam

elle loh

a lou ikeitto

Voitin Heikin Mo n

Voim a

Om

ah

tree

uo

ne

nit o

,o

ma

hjaa

ho

ita

ssa

naaksi

opoli-matsissa

jan k

ja

Hoitokodissa asumisesta ja palveluasumisesta p. 050 400 1236 Kotihoidon- ja avun palveluista p. 045 636 1252 Paloheinän päivätoimintaryhmistä p. 050 305 3193 Malminkartanon päivätoimintaryhmistä p. 050 570 1341 Lue lisää palveluistamme: paivakumpuhoiva.fi

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

kan n o k usi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

anss

a

6

24.3.2022 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Piilosilla

Lahja ja Eveliin löysivät kivan piilopaikan. Pian on aika ilmoittaa lapsi syksyllä alkavaan päiväkerhoon s. 2 Kirkkovaltuusto vilisee eri ryhmiä – kuinka löytää omansa? s. 4

Taidemaalari Annukka Laine kuvaa toista todellisuutta s. 6

Nella (oik.) kuuntelee, kun Eveliinin triangeli kutsuu alkupiiriin.

Eveliin, Nella ja Lily katsovat, kun Iida ja My kasvattavat niitylle pensaita ja kukkia. Vasemmalla on lastenohjaaja Angelina, oikealla Jonna.

Huugo laittaa taululle pupun merkiksi siitä, että on tänään kerhossa.

Nyt ovat lampaat turvassa aitauksessa. Ei, yksi puuttuu!

Tomaatista voisi kasvattaa uuden kasvin. Lisätään listaan.

”Ihanaa, Lahja‑pupu, kun tulit kerhoon” Lapselle päiväkerho on turvallinen yhdessä toimimisen tutkimusretki.

Vanhemmille se tarjoaa hengähdystauon ja irtautumisharjoituksia.

TEKSTI KAISA RAITTILA KUVAT JANI LAUKKANEN

2

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2022

V

uosaaren Palvelukes­ kus Albatrossin alaker­ rassa on Valo, seura­ kunnan tila, jossa tors­ taiaamuna riisutaan ulkovaatteita ja aloitel­ laan päiväkerhon aamupäivää.

Lastenohjaaja Jonna kutsuu alku­ piiriin ja avaa ruskean laatikkonsa, josta hyppää pupu kerrallaan, ja jo­ kainen kerholainen tunnistaa oman­ sa. Pian seinällä pomppivat Iidan ja Nellan pupujen lisäksi Lahjan, Myn, Vestan, Justuksen, Lilyn,

Huugon ja Eveliinin puput.

Eveliin on tänään apulainen, ja hänellä on tärkeä tehtävä. Alkupii­ ri alkaa triangelin helinällä. Eveliin soittaa niin herkästi, että tuntuu juhlavalta istua siinä yhdessä ja lau­ laa, että ”kuunnellaan hiljaa, kun kirkonkellot soivat”.

– Milloin Lahja saa soittaa? kysyy Lahja kesken kaiken.

– Lahjan vuorolla, sanoo Jonna.

Sitten syttyy kynttilä ja alkaa lau­ lu: ”istumme nyt hiljaa. Jeesus luo­ namme, valon tuojamme”.

JONNA LEVITTÄÄ vihreän kankaan lattialle. Sinisestä huivista tulee pu­ ro, jonka yli menee jäätelötikkujen näköisistä laudoista tehty silta. Lap­ set saavat käydä laittamassa kukkia ja kiviä vihreään maahan ja kuljet­ taa yhden lampaista aitaukseen.

Mutta kun paimen illalla laskee laumaansa, yksi pieni päkä puuttuu.

Paimen on poissa tolaltaan, ja niin ovat kertomuksen kuuntelijatkin. ”Missä olet, pikku päkä?” huutelee paimen, eivätkä lapset uskalla eh­ dottaa, että tuolla tai tuolla, koska

lammas on nyt ihan kerta kaikkiaan hukassa. Paimenen pitää mennä metsään sitä etsimään, ja sekin on aika jännittävää.

Kun kadonnut lammas lopulta löytyy, kaikki huokaisevat helpotuksesta ja alkavat taas taputtaa ja pyöriskellä ja höpöttää.

– Niin tärkeä jokainen on Jumalalle, sanoo lastenohjaaja Angelina, mutta joutuu toistamaan sen, että saisi äänensä kuuluviin.

Huugo ryömii sohvan selkänojalla.

– Tästä mä kerron äidille ja iskälle. Tästä vihreästä.

SITTEN ISOMMAT sulkeutuvat toiseen huoneeseen opiskelemaan eläinasioita. Kuten sitä, mikä turkki kuuluu millekin eläimelle.

– Muistatteko, kun löydettiin hämähäkki sieltä liukumäestä? kysyy Jonna.

– Yääk, sanoo Iida.

Mutta mikä näistä on vaarallinen eläin? Voiko krokotiiliä silittää? Voiko siiliin koskea?

– Mun sisko on nähnyt kuolleen siilin, sanoo Lily.

– Mä oon nähnyt kuolleen linnun, liikuttuu Nella.

– Mäkin olen nähnyt kuolleen linnun, sanovat Lily, Iida ja Justus, ja kaikkia heitä järkyttää se vähän.

Mutta tiesittekö, että virtahepo voi kävellä veden pohjaa pitkin? Lily on nähnyt videossa.

ON AIKA mennä käsienpesulle, koska nyt on se hetki, että kerhossa avataan reppu ja otetaan sieltä eväät. Ruokarukouksessa mehiläinen surisee ja maha murisee ja Jeesus siunaa ruokamme.

Seinällä on lappu, johon on kirjattu eväissä olleita siemenellisiä asioita.

– Sellaisia, joista voi kasvattaa jotakin, sanoo Lily.

Tänään listaan lisätään tomaatti.

Ja kun sitten vihdoin on päästy kiitoslauluun, tulee loppurukous. Siinä kiitetään lyhyesti yhteisestä päivästä, mutta päivän apulainen saa sanoa erityisen kiitosaiheen.

Eveliin ei kauan mieti. Hän haluaa kiittää autoista.

Ja niin Jonna lukee loppurukouksen, jossa kiitetään Jeesusta päivästä ja autoista, aamen. Osa juoksee katsomaan oven lasin läpi, että äiti on tullut hakemaan. Mutta ennen kuin parijono lähtee aulassa odottavien luo, Jonna sanoo: Loppurutistus!

Ja jokainen saa vuorollaan rutistaa Jonnan avaimenperässä roikkuvaa ihanaa pehmeää palleroa. ■ Elokuussa käynnistyvien päiväkerhojen ilmoittautumisaika alkaa 4.4. ja jatkuu ainakin 29.4. asti. Katso lisätietoa: helsinginseurakunnat.fi/lapsetjaperheet

Apua & tukea

Työkokeilussa etsitään nuorille polkuja työelämään Heikossa työmarkkinatilanteessa olevat saavat työkokemusta, ohjausta ja tukea työnhakuun Työraiteet-hankkeessa.

N

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

oin 40 henkeä on tähän mennessä päässyt työkokeiluun osana Työraiteet – seurakunnat työllistymisen tukena -hanketta. Hankkeen pääkohderyhmänä ovat heikossa työmarkkinaasemassa olevat helsinkiläiset nuoret, joita on ollut suurin osa työkokeilijoista, mutta myös yli 30-vuotiaat työttömät ja osatyökykyiset.

Useamman vuoden poissaolo työ- tai opiskeluelämästä voi laskea sosiaalista toimintakykyä ja nakertaa itsetuntoa.

– Nuori ei ehkä edes tiedä, mitä kaikkea työelämä voisi tarjota ja minkälaisia opiskelumahdollisuuksia hänellä olisi. Työkokeilussa oppii työelämätaitoja sekä työelämän pelisääntöjä ja saa kokemuksen työyhteisöön kuulumisesta. Samalla voi oppia myös arjenja ajanhallintaa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tarja Koivumäki.

EUROOPAN SOSIAALIRAHASTON tukema 2,5-vuotinen työllistymishanke päättyy elokuussa. Halukkaat ehtivät vielä hyvin mukaan työkokeiluun.

Työkokeilu kestää 2–6 kuukautta. Sen aikana saa työkokemuksen lisäksi vertaistukea valmennusryhmässä, henkilökohtaista ohjausta sekä tukea työnhakuun tai opiskelupaikan etsimiseen. Työkokeilupaikkoja on ollut tarjolla seurakuntayhtymän Waste&Feast -hävikkiruokaravintoloissa, lasten kerhotoiminnassa, seurakuntien viestinnässä sekä suntio- ja vahtimestaritehtävissä.

– Noin puolet työkokeilussa mukana olleista on ohjautunut Työraiteiden kautta työhön tai opiskelemaan, Tarja Koivumäki mainitsee.

TYÖRAITEILLA ON myös kehitelty uudenlaista Keikkaduuni-mallia. Keikkaduuni tarjoaisi täsmätyökykyisille lyhyitä, 1–3 päivän mittaisia työkeikkoja.

– Keikkamallilla voisi vähitellen kokeilla omaa työkuntoaan, Koivumäki kertoo.

Keikkaduunin avulla voitaisiin esimerkiksi arvioida työkykyä kriisin, pitkän sairauden tai työttömyyden jälkeen ja löytää töitä vamman vuoksi vajaa- tai osatyökykyisille. Malli odottaa vielä yhteisen kirkkoneuvoston päätöstä.

Helsingin seurakuntayhtymässä on käytetty jo vuosia Duunituki-mallia, joka mahdollistaa ihmiselle pisimmillään kahdeksan kuukauden osa-aikaisen työsuhteen.

– Työraiteet tarjoavat ikkunan monenlaisiin mahdollisuuksiin, Koivumäki tiivistää. ■ Kiinnostuitko työkokeilusta?

Lisätietoja: tarja.koivumaki@evl.fi, p. 050 463 2239.

– Waste&Feast -hävikkiruokaravintolat ovat tärkeitä harjoittelupaikkoja työkokeilussa oleville nuorille, kertovat Työraiteiden projektipäällikkö Tarja Koivumäki (vas.) ja erityisnuorisotyönohjaaja Mirva Laanti. Kuva Matteuksenkirkon keittiöstä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2022

3

Helsingissä toimii kirjava kirkkovaltuusto Seurakuntavaaleissa ehdolle asettuvan pitää löytää itselleen sopiva ryhmä. Luottamushenkilöt kertovat, mitä merkitystä niillä on.

S

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

anasta tekoihin, Kasvun rannat, Kantava voima, Keskitietä kirkolle, Vastuunkantajat. Muun muassa tällaisiin ryhmiin helsinkiläiset kirkkovaltuutetut kuuluvat. Kuinka seurakuntavaaleissa ehdokkaaksi lähtevä tietää, minkä ryhmän valita? Se ei ole helppoa, sillä laskutavasta riippuen Helsingin kirkkovaltuustossa on noin kolmekymmentä erilaista ryhmää.

Marraskuussa käytävien seurakuntavaalien ehdokasasettelu on alkanut. Kevään aikana eri ryhmät kokoavat tietoja itsestään, tavoitteistaan ja ehdokkaaksi ryhtymisestä seurakuntien vaalisivuille. Kysyimme kolmelta luottamushenkilöltä, kuinka he löysivät omat ryhmänsä ja miten ryhmien väliset erot näkyvät päätöksenteossa.

JOIDENKIN RYHMIEN taustalla on poliittinen aate. Malmin seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Sinikka Vepsä kuuluu Sosiaalidemokraatit kirkossa

-ryhmään. Valinta oli luonteva, sillä hän on myös puolueen kaupunginvaltuutettu.

– Ajattelen, että puolueiden on hyvä olla mukana myös kirkollisessa päätöksenteossa. Minua äänestävä tietää, millaista ajatusmaailmaa edustan. On toki hienoa, että on muitakin kuin puoluepoliittisia ryhmiä.

KIRKOLLISESSA PÄÄTÖKSENTEOSSA demarius tarkoittaa Sinikka Vepsälle erityisesti diakoniatyön merkityksen korostamista.

Malmin seurakuntaneuvostossa Vepsä on ainoa ryhmänsä edustaja.

Kirkkovaltuustossa on muitakin demareita.

– Seurakuntaneuvostossa edustamme ennen kaikkea itseämme ja teemme yhteistyötä. Kirkkovaltuustossa voin kysyä muiden demareitten kantaa, mutta en näe, että politiikalla olisi sielläkään isoa roolia.

Enemmän neuvottelen muiden Malmin seurakunnan kirkkovaltuutettujen kanssa.

ALBIN HILLERT/LML

Vapaaehtoistyöntekijä Karolina Burcs opastaa pakolaisperhettä Unkarin kirkkojen välisen avun (HIA) perustamassa tukikeskuksessa Budapestin lentokentällä.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2022

Juhana Tarvainen kertoo ilahtuneensa siitä, että Oulunkylän seurakuntaneuvostossa kaikki ajattelevat kokonaisuutta.

OSA RYHMISTÄ TOIMII VAIN yhdessä seurakunnassa. Oulunkylän seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsen Juhana Tarvainen kuuluu paikalliseen Meidän seurakunta -ryhmään.

– Ryhmässä tuli esiin se, mitä varten kirkko on olemassa ja mikä on sen tehtävä: evankeliumi Jeesuksesta kuuluu kaikille. Valinta oli helppo. Puoluepoliittista ryhmääkin mietin, mutta ehkä vähän vierastan sitä, että puoluepolitiikkaa

Lisää apua Ukrainaan Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto myönsi kokouksessaan 10. maaliskuuta 30 000 euroa kriisiapua sotaa pakenevien ukrainalaisten auttamiseen. Summa myönnettiin Suomen Lähetysseuran katastrofirahastolle.

Avun toimittavat sitä tarvitseville Ukrainan, Puolan, Slovakian, Romanian ja Unkarin kirkot ja niiden paikallisseurakunnat.

Avun koordinaatiosta vastaa Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelu.

liitetään kirkon asioihin.

Tarvaisen mielestä seurakuntaneuvostossa ryhmien väliset erot eivät tule esiin. Hän on ilahtunut siitä, että luottamushenkilöt osaavat ajatella kokonaisuutta.

– En ole nähnyt edes sellaista, että joku puolustaisi vain omaa lähikirkkoa tai oman kaupunginosan tilaa.

Kirkkovaltuustossa näkemyseroja on kirvoittanut lähinnä lähetysmäärärahojen jakaminen. Siinäkin erot henkilöiden välillä olivat Tarvaisen

Helsingin seurakunnat päättivät jo viikkoa aiemmin 100 000 euron avustussummasta Kirkon Ulkomaanavulle. Seurakuntien järjestämät tukikonsertit sekä kaduille jalkautunut lipaskeräys ovat lisäksi tuottaneet kymmeniä tuhansia euroja sodan uhrien tukemiseksi.

Luterilaisen maailmanliiton (LML) jäsenkirkot Ukrainassa ja sen naapurimaissa ovat vastaanottaneet pakolaisia, keränneet ja jakaneet apua. LML tukee alueella olevia jäsenkirkkojaan, jotta nämä pystyvät auttamaan pakolaisia sekä antamaan psyko-

sosiaalista tukea avuntarvitsijoille humanitaaristen periaatteiden ja kansainvälisten standardien mukaisesti.

– Työ on lähtenyt hyvin liikkeelle, mutta haasteet ovat valtavia. Edessämme on elinaikamme vaikein kriisi, johon kellään ei ole valmiita rakenteita. Rakennamme koordinaatiokoneistoa tyhjästä, ja vähät henkilöresurssit ovat 150-prosenttisessa käytössä operaation käynnistämisessä ja kasvattamisessa, sanoo LML:n Maailmanpalvelun johtaja Maria Immonen.

”

ERI-IKÄISET AJATTELEVAT ERI TAVALLA. TIIU POHJOLAINEN

Tiiu Pohjolainen Pakilan seurakunnasta on sitä mieltä, että kirkkovaltuustossa Tulkaa kaikki -ryhmän edustajat erottuvat.

mielestä suurempia kuin erot ryhmien välillä.

– Tuo jäi mieleen, koska olen itsekin lähetysjärjestön työntekijä, sanoo Tarvainen, joka työskentelee Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) kotimaantyön johtajana.

Konservatiivi–liberaali-jaosta puhutaan kirkossa paljon. Kirkkovaltuustossa se näkyy Tarvaisen mukaan häivähdyksenomaisesti.

– Riippuu asiayhteydestä. Miellän

Mikaelista vankilapapiksi Vantaan vankila on 185-paikkainen tutkintavankila, jossa on paljon myös helsinkiläisiä vankeja odottamassa oikeuden tuomiota. Sen uudeksi papiksi on valittu Tuomas Pitkänen, joka oli aiemmin pappina Mikaelin seurakunnassa.

Vankilapapin työpari vankilassa on psykologi. Monista asioista, kuten vaikkapa perhesuhteista tai päihteidenkäytöstä, voi puhua kumman kanssa tahansa.

Papissa erityistä on hengellinen

itseni konservatiiviksi joissakin asioissa, tai jos en itse miellä, niin joku toinen mieltää.

SUURIN RYHMÄ kirkkovaltuustossa on Tulkaa kaikki. Sen edustajat kuuluvat valtakunnalliseen verkostoon, joka kertoo edistävänsä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kirkossa.

– Kun mietin ehdolle lähtemistä, siinä oli pohdintaa, etsintää ja voimakasta hämmennystä. Tajusin kuitenkin pian, että paikkani on Tulkaa

ulottuvuus, sillä hän on vankien sielunhoitaja.

– Itse en puhu kovin paljon Jumalasta, jos vanki ei tee aloitetta, sanoo Tuomas Pitkänen.

–Joskus saatan sanoa, että Jeesuksella oli tällainen ajatus tästä asiasta. Jokainen tietää, että olen Jumalan mies. Jumala on tapaamisissa läsnä, joskus sanattomalla tavalla, vaikka kumpikaan ei asiaa sanoittaisi.

Pitkäsen mukaan vankilapapin luokse vanki voi tulla sellaisena kuin on. Se on usein ainoa paikka, jossa vanki voi olla oma itsensä.

Sinikka Vepsä Malmin seurakunnasta on mukana myös kunnallispolitiikassa.

kaikki -listalla, kertoo Tiiu Pohjolainen, Pakilan seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsen.

Pakilan seurakuntaneuvostossa eri ryhmien väliset erot tulevat Pohjolaisen mielestä harvoin ilmi.

– Toki on niitä, joiden kanssa olen ollut varmaan joka päätöksestä eri mieltä. Vaalilistallakin voi olla osuutensa, mutta suurempi merkitys on sillä, että eri-ikäiset ajattelevat eri tavalla.

Kirkkovaltuustossa Tulkaa kaikki

– Kun hain aiemmin vankilapapiksi Riihimäelle, minulta kysyttiin, mikä on sinun teologiasi.

Vastasin, että ei kovin erikoinen.

Ajattelen nimittäin niin, että vankilassa käsitellään syyllisyyttä, ja papin tehtävä on julistaa syntejä anteeksi.

Lue Pitkäsen haastattelu osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Kaksi ehdokasta Pakilan kirkkoherraksi Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli päätti istunnossaan

-liikkeen edustajat erottuvat.

– Koen, että myös konservatiivi–liberaali-jako näkyy valtuustossa. Esimerkiksi tasa-arvoon ja saavutettavuuteen liittyvät asiat ovat sellaisia.

Ryhmän edustajat pitävät jonkin verran yhteyttä ennen kokouksia ja pohtivat kantojaan. Toisaalta niin voivat tehdä myös saman seurakunnan edustajat yli ryhmärajojen.■

9.3. Pakilan seurakunnan kirkkoherranvaalin vaalisijat ja vaalinäytepäivät.

Ensimmäiselle vaalisijalle kapituli asetti Tiia Valve-Tuovisen, jonka vaalinäytepäivä on 15.5.

Toiselle vaalisijalle asetettu Henrik Wikström antaa oman vaalinäytteensä seurakunnalle 22.5.

Pakilassa kirkkoherranvaali on suora kansanvaali. Siinä äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet, jotka on merkitty jäseniksi vähintään 70 päivää ennen vaalia.

Vaalipäivä on 5. kesäkuuta.

Katso lisätietoa: helsinginseurakunnat.fi/vaalit

Bannereita kirkkoihin Helsingin tuomiokirkon kivijalkaan on kiinnitetty kaksi isoa banneria, joilla osoitetaan tukea Ukrainalle. Niissä lukee Älä luovu toivosta sekä ukrainaksi että suomeksi ja lisäksi #WeStandWithUkraine. Allekirjoittajina ovat Kirkko Helsingissä ja Helsingin kaupunki. Tämän lisäksi Lauttasaaren, Mikaelin, Munkkiniemen, Kallion, Kannelmäen ja Oulunkylän kirkkoihin kiinnitetään Helsingin seurakuntien Ukrainaa tukevat bannerit.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2022

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–7.4.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta,

Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Veisuin 30.3. Virsin 6.4. Kirkko on auki hiljentymistä varten keskiviikkoisin klo 17–18.

TAPAHTUMIA Ole tervehditty täällä, oi Maria su 27.3. klo 16 kirkossa. Marianpäivän musiikkia esittävät Sanna Vuolteenaho, laulu, ja Eero Palviainen, luuttu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Soppaa ja juttuseuraa maanantaisin klo 12–13.30 Malminkartanon kappelilla. Tervetuloa keittolounaalle. Vapaaehtoinen ruokaraha.

Lähetyspiiri ti 29.3. klo 17–18.30 Klanulla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille.

Eläkeläisten päivähetki ke 30.3. klo 12–13.30 Klanulla. Lounas ja kahvittelua. Lyhyt hartaus. Vapaata keskustelua. Avoimet ovet.

Klanun Mummola la 2.4. klo 10–13.

Tervetuloa Klanulle lapsi ja vanhempi yhdessä. Vapaaehtoiset mummot leikittävät ja laulattavat.

Välipalaa. Avoimet ovet.

Työtupa ti 5.4. klo 15–18 Klanulla.

Avoin käsityö- ja askarteluhuone.

Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille ja lohtuhuiveja sureville leskille.

Lauletaan yhdessä to 7.4. klo 10.15–11.30 kirkossa Anne Myllylän kanssa.

Pääsiäismyyjäiset Klanulla la 9.4. klo 11–13. Leivonnaisia ja käsitöitä.

Buffetissa keittoa, kahvia ja makeaa. Tuotto lahjoitetaan lähetyksen nimikkokohteisiin Etiopiaan ja Thaimaahan. Järjestää Työtupa ja Lähetyspiiri.

Hiljaisuuden päivä -miniretriitti la 9.4 Malminkartanon kappelilla klo 9.30–15. Tule tutustumaan kristilliseen mystiikkaan ja mietiskelyperinteeseen matalalla kynnyksellä. Maksuton, vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautumiset 1.4. mennessä konsta.korhonen@evl.fi.

Palmusunnuntain musiikki-ilta

Agnus Dei – Jumalan Karitsa kirkossa su 10.4. klo 19. Vokaaliyhtye CantoNovo, Anne Myllylä, urut, Pauliina Kallio ja Tiia-Maria Saari, sopraano, Neue Quartet-jousikvartetti, Eilakaija Sippo, tekstit. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Munkkiniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Raumantie 3.

Avoinna to klo 9–13 Palvelemme myös p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. 27.3. Tarja Frilander, Anssi Pyykkönen, mukana kirkkokuoro. 3.4. Tarja Frilander, Anssi Pyykkönen.

RAMI MARJAMÄKI

Messu su 27.3. klo 10. Lahtinen, Kolari, Mönttinen. Psalmilaulajat.

Lähetys myös Facebookissa.

Messu su 3.4. klo 10. Kolari, Mulari, Lahtinen, Nyrönen. Lähetys myös Facebookissa.

Aamurukous ke klo 7.30. Silin.

Lähetys myös Facebookissa.

Päivärukous to klo 12. 24.3. Mulari.

31.3. Kolari. 7.4. Kolari.

Iltamessu ke klo 18. 30.3. Lahtinen, Mönttinen. 6.4. Mattsson, Mönttinen. Iltatee.

Iltarukous pe klo 19. Silin. Kirkko avoinna jo klo 18.30.

Earth Hour kynttiläehtoollisen merkeissä la 26.3. klo 20.30. Mulari.

Iltatee.

Maria – Herran piikanen? Ekumeeninen iltapäivä la 26.3. klo 14–16.15 kirkolla. Verkkolähetyksenä Facebook-sivulla. Hintikka, Ghiselli, Okulov, Laurila. Musiikkia Vox Silentii.

Teatterityöpaja ke 30.3. klo 18, pe 8.4. klo 18 ja la 9.4. klo 10–14.

Kaiken ikäisille yli 7-v. Ohjaajina Sini Alén ja Soile Hämäläinen, molemmat varhaiskasvatuksen ja draamakasvatuksen ammattilaisia.

Tied. ja ilm. sini.inkeri.alen@gmail. com, p. 050 362 6345.

Menokasvo

TAPAHTUMIA Luontokuvia pianolla ti 29.3. klo 18. Luhmon pianistit.

Iltamusiikkia to 31.3. klo 19. Rolf Broman ja Paulig Hedvig, laulu, Olli Mönttinen, piano ja urut.

Naisten salonki -konsertti su 3.4. klo 16. Milla Mäkinen, sopraano, Jenna Ristilä, piano. Vapaa pääsy, ohjelma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Hyvän mielen keidas to klo 15.

Ruokailu 2 e. Lahjoitusruokien jakoa.

Käsityökerho ma 4.4. klo 13.

Teematorstai. Ruokailu klo 12.15, esitys klo 13. 24.3. Toim.joht. Tuula Åkerlund Romano Missiosta. 31.3.

Srk hädänalaisten tukena arjessa ja kriisitilanteissa, Mattsson. 7.4.

Maailman terveyspäivä, Elli Oila.

Perhekerhot: Tönö ma klo 17.30– 19, kirkolla to klo 9.30–11, P.-Haagan Lämpiö pe klo 9.30–11.

Pelikerho la 26.3. klo 12.

Pääsiäisaskartelua ke 6.4. klo 16–18.

Esikoisvauvakerho äideille ja heidän alle 8 kk ikäisille vauvoilleen 21.3.–16.5 klo 13–14.30.

Erityislasten ja -nuorten vanhempain vertaistukiryhmä ma 28.3. klo 17–18.30.

Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 2340 3003.

6

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2022

Armon ja toivon kuvia kryptan näyttelyssä Taidemaalari Annukka Laine, millaisen näyttelyn rakennat Helsingin Tuomiokirkon kryptaan?

– Tuon sinne sakraaleja kuvia, joita olen maalannut jo parikymmentä vuotta. Esillä on kolmisenkymmentä öljyvärimaalausta ja lisäksi guasseja eli peittäviä vesivärimaalauksia lasin alla.

Maalauksesi muistuttavat ikoneita, mutta ovatko ne ikoneja?

– Eivät. Kokeilin kyllä nuorempana ikonimaalausta, mutta ikonimaalaria minusta ei tullut. Otin vapauden maalata öljyväreillä kankaalle idän perinteestä ammentavia kuvia. Se ei ole ollut helppo tie, ei kuvataidemaailmassa eikä kirkon sisälläkään.

Maalaat myös paljon enkeleitä. Minkä tähden?

– Sitä kautta rohkenin lähestyä Jeesuksen kuvaamista ja pelastusta. Jos maalaa kesäistä maisemaa havaintoon perustuvasti, täytyy murtaa eli sekoittaa

Taidemaalari Annukka Laine sai Kirkon kulttuuripalkinnon vuonna 2019. Hänen maalauksiaan on useissa kirkoissa, muun muassa Leppävaarassa ja Korsossa.

värejä tosi paljon. Enkelien maalaamisessa voin käyttää puhtaampia värejä.

Kuvaan sitä kautta toista todellisuutta.

Näyttelysi kestää Marian ilmestyspäivästä palmusunnuntaihin. Onko ajankohdalla jokin viesti?

– Tämä paastonaika on minusta kirkkovuoden pysähdyttävintä aikaa. Mutta näyttelyn viimeistelyvaiheessa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Maailmantilan-

ne näkyy uusimmissa töissäni. Nyt juuri tarvitaan armon ja toivon kuvia.

EIRA SERKKOLA Armon ja toivon kuvia -taidenäyttely kryptassa, Kirkkokatu 18, 27.3.–10.4.

Avoinna joka päivä klo 13–17, paitsi ma 28.3. suljettu. Avaus su 27.3. messun jälkeen kirkkokahvien yhteydessä. Klo 13 Annukka Laine pitää kuvaluennon otsikolla: Jeesuksen elämä ja sovitus Marian silmin.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–7.4.

TAPAHTUMIA

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Marian ilmestyspäivän messu su 27.3. klo 10. Jukka Vanne, Maika Vuori, Kylli Ahola ja Maria Zaborsky, laulu.

Messu su 3.4. klo 10. Maika Vuori, Haka Kekäläinen, Kylli Ahola.

Viikkomessu ke 6.4. klo 18. Maika Vuori, Kylli Ahola.

TAPAHTUMIA Perhekerho alle kouluikäisille lapsille vanhempineen tai hoitajineen maanantaisin klo 10–11.30 kirkolla ja perjantaisin Kauppakeskus Ristikossa Konalan asukastilassa toisessa kerroksessa, Ajomiehentie 1.

Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone tiistaisin klo 18 kirkolla. Ilmaista kasvisruokaa, seuraa ja retkiä.

Lähetyspiiri ke 30.3. klo 14 kirkolla. Vierailijoina etäyhteydellä

ISTOCK

Kahvila Munkkivuoren kirkossa avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Pop up -infoa digistä to 24.3. klo 12–12.30 Munkkiniemen kirkolla.

Pop up -infot ovat osa diakonista kehittämisprojektia Telakka – digisiltaa rakentamassa.

Yhteyksissä – yhdessä, voimavaroja omaishoitajille pe 25.3. klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Tuula Styrman kertoo erityisesti omaishoitajien jaksamisesta ja siitä, miten ehkäistään heidän yksin jäämistään raskaassa työssään.

Pop up -infoa digistä ti 29.3. ja 5.4. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkolla.

Sanan äärellä tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkolla.

Olohuone tiistaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla.

Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13–14 Munkkiniemen kirkolla.

Pop up -jumppa to 31.3. klo 10.30– 11 Munkkivuoren kirkon pihalla.

Nuotioilta to 31.3. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan.

Kirjallisuuspiiri ma 5.4. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Jukka Viikilä: Taivaallinen vastaanotto (Otava). Alustus Kaarina Osmoviita.

Pääsiäismyyjäiset la 9.4 klo 12–14 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Hei, sinä tuleva äiti!

Odotusaika on erityinen hetki elämässä. Tule kuulostelemaan ja halutessasi jakamaan siihen liittyviä tunteita muiden odottavien äitien kanssa. Vauva tulossa – kehollinen odottajien ryhmä kokoontuu tiistaisin. Luvassa on keskustelun lisäksi helppoja kehollisia harjoituksia shindon ja hiljaisuuden joogan avulla. Ota yhteyttä: tiina.koivulintu@evl.fi.

Ryhmään mahtuu kahdeksan osallistujaa, jotka haastatellaan etukäteen puhelimitse.

Maksuton odottajien ryhmä kokoontuu Herttoniemen seurakuntatila Laiturissa, Hitsaajankatu 4, tiistaisin 29.3.

–3.5. klo 17.30–19.

Ukrainan Odessassa työskennelleet Lähetysyhdistys Kylväjän lähetit Marja ja Risto Liedenpohja.

Pitskun kirkon olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla.

Iltaruoka klo 17 hintaan 2 e, lapset syövät maksutta. Ohjelmassa lapsi- ja perhevalokuvausta 30.3. klo 16–18 ja kestokassien ompelua itselle tai diakonian käyttöön 6.4.

Kankaat ja tarvikkeet maksuttomia.

Pianotaiteilija Risto Lauriala su 3.4. klo 16 kirkon seurakuntasalissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Äijäilta to 7.4. klo 16–18 kirkolla.

Aikaa ja yhdessä tekemistä aikuisille miehille. Ilmoittaudu diakoneille.

Diakonian ajanvaraus: Siiri Luoma, p. 09 2340 5668, Anu Kiiskinen, p. 09 2340 5648.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B Avoinna ma klo 9–15, ke klo 12–17 Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–15, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke klo 11.30–13.30 ja to– su klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma-pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTubessa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai), Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa klo 18.

Keskiviikkona klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaina klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaina klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Kohti kevättä ja vapautta. Hiljaisuuden päivä Suomenlinnassa 2.4.

klo 10–15. Tule hengähtämään talven pimeyden ja koronakriisin jälkeen. Hinta 15 e, lauttamaksu omakustant. Tuki maksuihin mahdoll. toimeentulotuen rajoilla eläville. Ilm. 24.3. menn. https:// urly.fi/2vLl tai p. 09 2340 6160. Ohj. diakoni Saara ja pappi Sirkka-Liisa.

Kenen keskiviikko ja torstai?

Avoin keskusteluilta Vanhan kirkon toiminnasta ke 30.3. klo 18 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Tule ideoimaan toimintaa kirkolle!

Lähde ehdolle seurakuntavaaleihin! Seurakuntavaali-info to 7.4. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa.

Saat vastauksen kysymyksiin miksi, miten ja milloin ehdolle voi asettua. Tarjoilua klo 17.30 alk.

Armon ja toivon kuvia -taidenäyttely 27.3.–10.4. klo 13–17 Tuomiokirkon kryptassa. Suljettu 28.3.

Paastonajan näyttelyssä teemana pelastus. Vapaa pääsy. Kulku Kryptaan os. Kirkkokatu 18.

Päiväkonsertti Vanhassa kirkossa ti klo 12. 29.3. esiintymässä Päivi Kärkäs, oboe, Sakari Kuusi, sello, ja Matti Vaakanainen, urut. Päiväkonsertti Tuomiokirkossa ke klo 12.

Vapaa pääsy.

Voimasiskot 29.3. klo 18 Suomenlinnan kirkossa. Vertaisryhmä naisille. Luottamuksellista keskustelua, tehtäviä ja hiljentymistä.

SenioriFoorum ke klo 13 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. 30.3.

Miksi juuri kristinusko? dosentti, teologi Kari Kuula. 6.4. Seniorit kysyvät, piispa Teemu Laajasalo vastaa.

Lauantai-illan ehtoomusiikki 2.4. klo 17 Tuomiokirkossa. Bachin musiikkia, Vuokko Saariaho, mezzosopraano, ja Anna Pulli-Huomo, urut. Vapaa pääsy.

Kirjallisuusilta: Rottien pyhimys ke 6.4. klo 17.30 Tuomiokirkon kryptassa. Hersyväjuoninen tarina keskiaikaisen kirkon maalaamisesta, kyläyhteisön silmäätekevistä ja rahvaasta. Alustaa Anna-Maija Viljanen-Pihkala. Teetarjoilu.

Teams-mahdollisuus, pyydä linkki anna-maija.viljanen-pihkala@evl.fi.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 Tuomiokirkon kappelissa ja to klo 10 Hyvän toivon kappelissa. Taizé-lauluja, hiljaisuutta ja rauhaa.

Edullista ruokaa diakoniaruokailussa ti klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Yhteisöruokailu ma klo 17 Hyvän toivon kappelissa.

Annankulman olohuone, Annankatu 14D, avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Pe 25.3. pääsiäisaskarteluja, to 31.3. klo 12 Lapinlahden lähteestä vierailija, to 7.4. klo 12 vierailija Open Doors -järjestöstä.

Musaryhmä to klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Gospelia ja meditatiivisia Taizé-lauluja.

Luomakuntakerho perjantaisin klo 15.30–17 Hyvän toivon kappelissa. Kokkailua, kädentaitoja ja

mukavaa yhdessäoloa. Järjestäjät Helsingin NNKY ja Tuomiokirkkoseurakunta.

Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30.

Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteystiedot virastosta tai netistä.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28 Nuorten TALO, Toinen linja 8 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessu maanantaisin klo 18.

28.3. ja 4.4. Viljamaa.

Iltamessu tiistaisin klo 18. 29.3.

Huoponen, 5.4. Viljamaa.

Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 30.3. Lindfors, Vuori, 6.4. Lindfors, Korhonen.

Rauhan rukouksen iltamessu torstaisin klo 18. 24.3. Huoponen, Niskala, 31.3. Huovinen, Niskala, 7.4. Helanne, Niskala.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 25.3. ja 1.4. Hynninen.

Messu sunnuntaina 27.3. klo 10.

Huoponen, Lindfors, Pyylampi, Niskala, Kallion Kantaattikuoro, Ekstam, Talvensaari.

Messu sunnuntaina 3.4. klo 10.

Reina, Huovinen, Pyylampi, Niskala, Saari, Hiljaa ensemble, joht.

Jukka Jokitalo.

Alppilassa: Sateenkaarimessu lauantaina 26.3. klo 17. Saarna Arja Majuri, liturgina Riikka Reina. Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen laulavat keskiaikaisia rukouslauluja.

Kiinankielinen sanajumalanpalvelus sunnuntaisin 27.3. ja 3.4. klo 13.

Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

27.3. Viljamaa, 3.4. Reina.

Unkarinkielinen messu sunnuntaina 3.4. klo 11.

Kaikenikäisten messu keskiviikkona 6.4. klo 18.30. Viljamaa. Perheystävälliseen messuun ovat kaikki tervetulleita!

TAPAHTUMIA W.A. Mozartin c-mollimessu ja KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2022

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–7.4.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1. Avoinna arkisin klo 10–18

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Messu lähetetään verkossa seurakunnan Facebooksivuille.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19.

Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat.

Seurat Lauttasaaressa ke 6.4. klo 19. Kirkkokahvit klo 18.30.

TAPAHTUMIA Messut järjestetään maaliskuun aikana osoitteessa Heikkiläntie 7A, 4. krs, ja 1.4. alkaen kaikki toiminta järjestetään Lauttasaaren kirkossa.

Tapahtumia 1.4. alkaen: Perhekerho maanantaisin, tiistai-

8

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2022

ISTOCK

Kruunajaismessu c-duuri la 2.4. klo 18 Kallion kirkossa. Gradualekuoro, Markus Malmgren, sovitus ja urut, Stella Tähtinen, sopraano, Essi Lind, mezzosopraano, Niilo Erkkilä, tenori, Veikko Vallinoja, basso, johtaa Hiski Wallenius. Liput 30/25 e Ticketmasterista ja ovelta.

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. Kevään mielenkiintoiset vieraat tuttujen haastattelijoiden kera. 24.3. Professori Heikki Hiilamo, Päivi Istala haastattelee.

Perheiden aamu Kalliossa tiistaisin klo 9–11 Kallion seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28. Perheiden aamu on paikka, jossa voit tavata toisia pienlapsiperheitä ja hengähtää arjen keskellä. Sinne ovat kaikki tervetulleita. Yhdessäoloa, kahvia ja seuraa on tarjolla! Perheiden aamuista on mahdollista tehdä kävijöidensä näköisiä. Mitä sinä haluaisit tehdä? Tule mukaan miettimään, ideoimaan ja toteuttamaan – tai tule vain mukaan olemaan ja viettämään aikaa yhdessä.

Waste & Feast Alppilan Perhebistro on hävikkiruokaravintola, joka on avoinna kaikille perheille Alppilan kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30 alkaen. Klo 17 lastenohjaajamme Iina avaa leikkihuoneen ovet, jolloin on tilaa vapaalle leikille ja peleille. Tarjolla on myös pientä ohjattua puuhaa: lautapeli-iltaa, taidetta ja kädentaitoja. Illoissa on luvassa hyvää ja edullista ruokaa sekä rentoa yhdessäoloa! Tule mukaan! Facebook @WasteFeastAlppila.

Isä, äiti, mummi, kummi – oletko huolissasi nuorestasi?

Nuoret tarvitsevat näinä epävarmoina aikoina kuuntelevia ja auttavia aikuisia tavallistakin enemmän. Walk-in-terapiaan nuori voi kävellä sisään ilman ajanvarausta. Hänen kanssaan keskustelevat tehtävään koulutetut ammattilaiset. Nuori päättää itse, mistä jutellaan. Kertakin voi riittää selvittämään ajatuksia.

Maksuton walk-in-terapia 16–29-vuotiaille maanantaisin klo 12–18 Matteuksenkirkon Varustamolla Itäkeskuksessa, Turunlinnantie 3.

Yhteisellä vastuulla nuorten hyväksi Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kampanjateema Lahjoita mulle huominen nostaa esiin nuorten ahdingon ja yksinäisyyden kokemuksen. Keräyksellä autetaan nuoria Suomessa ja kehittyvien maiden katastrofialueiden asukkaita.

Voit osallistua keräykseen mm. pankkisiirrolla tai verkkopankin avulla, MobilePay-maksuna sekä puhelin- ja tekstiviestilahjoituksin. Katso oman seurakuntasi MobilePay-numero ja lisätiedot verkosta: helsinginseurakunnat.fi/yhteisvastuu tai yhteisvastuu.fi.

Kirkkopalvelujen keräyslupa Manner-Suomessa RA/2020/639, voimassa toistaiseksi.

sin ja perjantaisin klo 9–11.

Aino-kanttorin muskari tiistaisin klo 10.

Iltaperhekerho tiistaisin klo 17–19.

Maksutonta lastenhoitoapua ke–to klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514.

Lasten iltakerho keskiviikkoisin klo 17.45–19.45.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 13–15.

Lapsiparkki kirkon pihalla perjantaisin klo 9–11.

Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Marianpäivän tanssillinen messu 27.3. klo 10. From, Valkeapää ja Kiiski. Tanssit tanssipedagogi, TM Tiina Sara-aho.

Puolen tunnin messu 30.3. klo 18.

Valkeapää ja Hakkarainen.

Messu 3.4. klo 10. Valkeapää, Flinck ja Kiiski.

Puolen tunnin messu 6.4. klo 18.

Flinck ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Kristillinen meditaatio keskiviikkoisin klo 17.10–17.50 Paavalinkirkon urkuparvella.

Meditatiivinen tanssi maanantaisin klo 17.15–18.15 Paavalinkirkon yläsalissa. Rukousta koko keholla.

Kaikenikäisille. Kertamaksu 5 e.

Ohjaaja tanssipedagogi, TM Tiina Sara-aho.

Harri Aholan valokuvia 1970-luvun Vallilasta 27.2.–30.4. kirkon aulassa.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Voit myös jättää viestin vastaajaan.

Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen.

Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Maksuton.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15.

Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Ajantasaiset tiedot verkkosivuillamme seurakuntatoolo.fi. Temppeliaukion kirkon messut Youtubekanavallamme.

Marianpäivän messu su 27.3. klo 10 Temppeliaukion kirkko. Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat, joht. Kaija ViitasaloTulkki.

Messu su klo 12 Töölön kirkossa.

3.4. ei messua.

Pop-messu su 3.4. klo 18 Töölön kirkko. Feat. Päivi Hirvonen.

Messu su klo 12 Meilahden kirkossa. Musiikkivieraana Lumen Valo.

3.4. ei messua.

Piispantarkastuksen juhlamessu eli piispanmessu su 3.4. klo 10 Temppeliaukion kirkossa. LauluMiehet, joht. Matti Hyökki. Messun päätyttyä piispa kertoo havaintojaan piispantarkastuksesta. Kirkkokahvilla mahdollisuus keskustella piispa Teemu Laajasalon kanssa.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön

kirkossa.

Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokuksessa.

Kiirastorstain ehtoollishartaus to 14.4. klo 13 Meilahden kirkossa.

Vanhuksilla mahd. saada kyyti tilaisuuteen. Lisät. ja ilm. viim. 7.4. p. 09 2340 6318.

TAPAHTUMIA Piispa tavattavissa to 31.3. klo 17–18.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Kahvitarjoilu.

Piispan iltahartaus to 31.3. klo 18.30–19 Temppeliaukion kirkossa.

Piispa tavattavissa pe 1.4. klo 11.30–13 Ruskeasuon Rastissa perjantailounaan yhteydessä.

Fokuksen siunaamistilaisuus pe 1.4. klo 16.30–17.30. Tilaisuus lähetetään verkossa. Kirkkokahvilla mahdollisuus keskustella piispan kanssa. Klo 19–19.30 piispa tapaa nuoria Fokuksessa.

W&F Café Töölö kahvila ke klo 14–16 Töölön kirkon seurakuntasali. Ei 6.4.

Meilahden kirkon lounashetki ke 30.3. klo 11.30–13. Hinta 2/1 e.

Pieni Suuri Raamattukurssi la 2.4. klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntasali. Aiheena Elävän kiven luo. Alustuksia ja keskustelua 1.

Pietarin kirjeestä. Kahvitarjoilu.

Pääsiäisen puuhapäivä ke 6.4. klo 17–20 Töölön kirkolla. Tule askartelemaan oma virpomisoksa ja pääsiäiskoristeita, kuule pääsiäisen kertomus ja nauti iltapala yhdessä koko perheen voimin.

Perheiden puuhapäivä la 9.4. klo 10–14 Fokuksessa. Pääsiäisaskartelua ja muuta kivaa puuhaa koko perheelle.

Puuhamessu ja puuhapäivä su 10.4. klo 12 Meilahden kirkolla.

Pääsiäisen sanomaa sanoin, sävelin ja visualisoiden koko perheelle.

Messun jälkeen välipala ja puuhapäivä.

Hyvän mielen ulkoilu ti 29.3. klo 14 Pikku Huopalahden asukastalolta.

Hyvän mielen kahvila ti 5.4. klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalo.

Diakonia 150 vuotta Suomessa – la 2.4. klo 10–14 Töölön diakoniatyö tavattavissa Töölöntorilla. 150 ensimmäiselle hernekeittoa, lahjoitukset Yhteisvastuukeräykselle.

Raamattupiiripäivä la 26.3. klo 12–16 Fokus. Vetäjänä Merja Vuolteenaho.

Mystiikan akatemia la 2.4. klo 9.30–13 Fokus. Luentoja mystiikasta ja spiritualiteetista. Monitaituri Hildegard Bingeniläinen. Dosentti Päivi Salmesvuori luennoi. Hinta 12 e, sis. kahvin. Ilm. hiljainentila.fi.

Kaupunki ja sen kasvoja: Minäkö muukalainen su 3.4. klo 14 Fokus.

Esko Vepsä luennoi. Helsinki oli hyvin kansainvälinen kaupunki.

Mihin on kadonnut monimuotoisuuden taju ja ymmärtäminen.

Taivaan voimia ja suuria nimiä ke

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–7.4.

Kampin kappeli Simonkatu 7.

Avoinna ma–pe klo 10–18, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus aina perjantaisin klo 18.

Yhteismeditaatio ke 6.4. klo 17.

Kaikille tunnustuskunnille ja tunnustuskuntiin kuulumattomille yhteinen meditaatio.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Su 27.3. Myllypurossa

TAPAHTUMIA Sinun Sanasi -raamattuilta to 24.3. klo 17.30–19 Kulosaaren seurakuntasalissa. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä.

Iltoja vetää Jenni Kallio. Mukaan oma Raamattu.

Il concerto -laulajien konsertti la 26.3. klo 18 Myllypuron kirkossa.

Vapaa pääsy, ohjelmamaksu.

Tilkkutäkki-ripariveisukonsertti to 31.3. klo 18 Myllypuron kirkossa.

Tilaisuuteen on kutsuttu kaikki vuoden 2022 rippikoululaiset.

Avoin seurakuntailta: Terveisiä Jaetut eväät -jumalanpalveluspäiviltä ma 4.4. klo 18 Myllypuron kirkolla. Illan päätteeksi kahvit.

Perheiden ja päiväkotien pääsiäiskirkot ti 5.4. klo 9 ja 10 sekä pe 8.4. klo 9 ja 10 Myllypuron kirkolla.

Jos teitä on tulossa kirkkohetkeen enemmän kuin 4, varaa paikat etukäteen: anni.nikkanen@evl.fi.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 6.4. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla. Kahvit alkaen klo 13.30. Laulattajana Kirsi Lemponen.

Perheiden pääsiäisilta to 7.4. klo 17–19 Kulosaaren seurakuntasalissa ja kirkossa. Virpomisvitsapaja, kirkkoseikkailu ja yhteinen keittopäivällinen Yhteisvastuun hyväksi 2 e/henkilö. Mukana Anni Nikkanen, Tiina Koivulintu ja Marika Sointula.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 10–11 numerosta 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946.

Lisätietoja toiminnasta internetistä www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Marianpäivän messu su 27.3. klo 11. Tuomas Pitkänen, lähtösaarna, Mari Lamminen, kanttori. Nuorten aikuisten lauluryhmä ja bändi.

Nuoret avustavat. Laulamme virsien ohella Nuoren seurakunnan veisuja.

Perhemessu su 3.4. klo 11. Marjaana Faugel, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori, iLOPISARAT-kuo-

ro. Voit ottaa mukaan oman keppihevosen, kuljetaan yhdessä kohti pääsiäistä. Messun jälkeen lounas ja puuhaa perheille.

Roihuvuoren kirkossa: Perhemessu su 27.3. klo 10. Ronkainen, Nurminen, Filppula, lastenohjaaja Nurmesviita. Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus.

Messu su 3.4. klo 10. Lyytinen, Takala, Filppula.

Lyhyt iltamessu ke 30.3. klo 18.

Nuorten arkkikirkko ke 6.4. klo 18.

Soppakirkko ti 29.3. klo 13. Ehtoollishetki ja maksuton soppa.

Laajasalon kirkossa: Messu su 27.3. klo 12. Salonen, Nurminen, Heidi Korhonen-Björkman. Saarna sotilaspappi Paavo Ranta. Mukana sotilaskotisisaret.

Messu su 3.4. klo 12. Lyytinen, Takala, Niva-Vilkko. Vola-kuoro, joht. Anna-Kaisa Haukka.

TAPAHTUMIA Perheolkkari torstaisin klo 9.30– 15. Vapaata leikkimistä, olemista ja jutustelua oman rytmin mukaan.

Sisäänkäynti takapihan leikkipaikan kautta. Voit lämmittää myös omia eväitä.

Perhekerho Länsimäen kirkolla perjantaisin klo 9–12, os. Kerokuja 9. Leikkejä, mukavaa yhdessäoloa ja aamukahvit, muskari klo 10.

Perhekerho ja perheolkkari tiistaisin klo 9.30–12. Puuro- ja kahvitarjoilu 1 e/perhe. Kerhossa leikitään, askarrellaan ja tutustutaan toisiimme. Tule kerhoon oman rytmisi mukaan. Kerho jatkuu klo 12–15 perheolkkarina yläkerran lasten kerhotiloissa.

Kerhotiloissa voit lämmitellä omia eväitä ja leikkiä vapaasti.

Lastentupa keskiviikkoina 27.4. ja 25.5. klo 9–11.30. Vapaahetki vanhemmille! Voit tuoda 1–6-vuotiaan lapsesi leikkimään. Pakkaa lapselle mukaan eväät ja pienimmille myös vaipat. Toiminta on maksutonta.

Ilm. Heidi Ijäs p. 050 400 7697.

Tavoitat lastenohjaajamme Mukula-puhelimesta p. 050 363 1730, jos mieleesi tulee kysymyksiä. Käytämme myös WhatsAppsovellusta. iLOPISARAT-kuoro yli 5-vuotiaille juniorilaulajille, harjoitukset tiistaisin klo 18. Ohjelmiston pääpaino on hengellisessä lastenmusiikissa. Nuotteja tai kirjaimia ei tarvitse osata, mutta kuoroon tullaan ilman vanhempia. Laulut opitaan yhdessä mm. loruttelun ja kaikulaulun avulla. Kuoro esiintyy erilaisissa tilaisuuksissa kuten Mikaelinkirkon perhemessuissa.

Kuoroa johtaa Kirsi Honkanen-Punkari, p. 050 307 4259.

Kirjepyhis yli 3-vuotiaille Lapsi saa materiaalit postitse omalla nimellään n.1 krt/kk. Materiaaleissa käsitellään lapsentasoisesti mm.

Raamatun kertomuksia ja kirkkovuoden juhlia. Kirjeessä tulee pyhispassi ja tarroja, joita voi kiinnittää passiin osallistumisen merkiksi. Ilm. mukaan sähköpostilla (lapsen nimi ja osoite) helsinginmikael.srk@evl.fi aiheeksi kirjepyhäkoulu.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 13

Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Lounaalle Ukrainan auttamiseksi Syömällä voit auttaa. Hyväntekeväisyyslounaan hinta on 15 euroa. Myyntitulo tilitetään Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainan kriisiavulle lyhentämättömänä.

Lounaan valmistaa joukko seurakunnan vapaaehtoisia, jotka ovat aiemmin toimineet yhteisöravintola Salaamissa.

Hyväntekeväisyyslounas Oulunkylän kirkolla to 7.4. klo 12–14.

TAPAHTUMIA

MERVI SIPOLA-MALINIEMI

Pullakirkko ja kahvit su klo 10.

W&F Cafe Hermanni ark. klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13, annos 1,50 e.

Raamattupiiri ke klo 16.

Klubi ke klo 18: 30.3. GG! Yhden miehen Duo ja 6.4. Trubaduuri Pasi Marttinen.

Apua ja tukea ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke 11–12.

Päihteet ongelmana? Kokemusasiantuntija Johan tukenasi ma ja to klo 9–15.

Digitukea to klo 10–12.

seurakuntaneuvoston pyhä. Su 3.4.

Myllypurossa kansanlaulumessu, Kulosaaressa gospelmessu.

ISTOCK

klo 18 Fokus. TT, dosentti Kari Kuula luennoi. 30.3. Miksi Paavali on kristinuskon merkittävin teologi? 6.4. Kaunis kuva ihmisestä.

Paratiisikertomuksen tulkintaa.

Tiedän paikan armahan – vanhoja koululauluja to 7.4., 21.4. ja 28.4. klo 16 Fokus. Vetäjinä musiikinopettajat Kaisa ja Ari Pärnänen.

Vuosisadallinen lastenlauluja Jänöjussin mäenlasku ja muita lasten klassikkolauluja lauletaan Oulunkylän kirkossa. Mukana menossa musiikkikoulu Virtus. Konsertin jälkeen tarjoilu.

Tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen.

Lastenlaulut 100 vuotta -konsertti su 3.4. klo 15 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10.

Paastonajan musiikkia Jo yrttitarha tummeneepi su 27.3. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo, joht. Hannele Filppula, Markku Känninen, tenori, Kari Jerkku, urut, Axel Laurén, rumpu.

Ohjelmassa mm. U. Sisaskin Eestiläinen messu. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Ukrainan avustamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Iltaruoka Roihuvuoren kirkossa keskiviikkoisin klo 16.30–18. Aikuiset 2 e, kouluikäiset 1 e ja pienimmät ilmaiseksi. Itsetehtyä kasvisruokaa.

Iltaruoka Laajasalon kirkolla torstaisin klo 16.30–18. Aikuiset 2 e, lapset 1 e ja alle kouluikäiset ilmaiseksi. Itsetehtyä arkiruokaa.

Rukous rauhan puolesta to 24.3., 31.3. ja 7.4. klo 18 Laajasalon kirkossa.

TT, tietokirjailija Eero Junkkaalan raamattuillat Laajasalon kirkossa to 24.3. ja 31.3. klo 18 teemoilla ”Raamattu pandemian valossa” ja ”Mitä kristityn tulisi ajatella ilmastonmuutoksesta?”.

Mukana 24.3. Timo Pekka Kaskinen sekä 31.3. Juha Takala ja Päivi Niva-Vilkko. Aloitamme rukoushetkellä rauhan puolesta.

Urkukonsertti su 3.4. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut, J. S. Bachin musiikkia. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Yhteisvastuulle.

Kohti pääsiäistä -ikoninäyttely Laajasalon kirkolla maaliskuun ajan ma–to klo 10–14 ja tilaisuuksien yhteydessä. Ikonimaalarit Anna-Maija Marttinen, Monica Ordén, Annikka Tanskanen ja LeenaMaaria Väinölä.

Porolahden peruskoulun kuvataidepainotuksen taidenäyttely Roihuvuoren kirkossa 6.4. asti ma klo 9–11, ti klo 11–14, ke klo 11–18.30, to klo 11–14, su klo 9.30–12. 9K-luokan pastellimaalausasetelmia ja 7K-luokan kukkamaalauksia.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2022

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–7.4.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Muina aikoina jätä soittopyyntö. Ajanvaraus sähköpostitse: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5.

Puotilan kappeli, Puotilantie 5.

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

Huikea konsertti koko perheelle Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen koulutusohjelman opiskelijoiden koko perheelle sopiva laulumusiikkikonsertti soi Viikin kirkossa su 27.3.

Konsertissa kuullaan muun muassa Disney-elokuvista tuttuja ja rakastettuja musikaali- ja elokuvasävelmiä. Pianistina toimii Taru Ritavesi. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertti kestää noin puolitoista tuntia ja sisältää pienen väliajan.

Kevään valoa ja iloa! -konsertti su 27.3. klo 15 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 3.4. Uusien työntekijöiden siunaaminen.

Hiljaisuuden tien hartaudet ti klo 18 Puotilan kappelissa.

Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.

Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkko: Lastentupa ma ja to 9–11.30 yli 1-v. lapselle. Varaa hoito p. 050 380 1961.

Neuleklubi ma klo 11.30.

Iltaruoka ma klo 16.30–18. Kotiruokaa 1 e, ruokaseura kaupan päälle.

Iltaperhekerho ma 17–18.30.

Vauvaperhekerho ke klo 9.30– 11.30.

Perhekerho pe klo 9.30–11.30.

Puotilan kappeli: Aamurukous ma klo 8–8.30 Birgittasalissa.

Olohuone ti 29.3. Puolesta ja vastaan – miten Suomi sai kansakoulun? Marja Kosonen. 5.4. Kristinusko Intiassa. Tiina-Mari Mällinen. Kahvi klo 13, luento klo 14.

Digiopastusta Matteuksenkirkolla ti 12–14. Neuvoja laitteiden ja ohjelmien käyttöön.

Perjantailenkki klo 13, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus: hanna.takala@evl.fi, p. 09 2340 6450, paivi.rajala@evl.fi, p. 09 2340 6451.

Lahjoita parempi huominen pandemian koettelemille nuorille; MobilePay 67455. Kirkkopalvelut ry:n keräyslupa RA/2020/639. Osa Yhteisvastuu 2022 keräystuotoista tulee Vartsikan nuorten hyväksi.

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi.

Osoitteet:

10

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2022

Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.

JUMALANPALVELUKSET Rauhanrukous ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.

Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11.

Su 27.3. Vanhanen, Antola, Virtanen ja Gospelmimmit. Marketta Antolan lähtösaarna.

Su 3.4. Antola, Vanhanen, Virtanen.

Osallistu messuun etänä Facebook-sivullamme lähetettävän suoratoiston välityksellä.

TAPAHTUMIA Chariots Gospelkuoro & Big Band Vuosaaren kirkossa su 27.3. klo 18.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Chariots on neljänkymmenen hengen kokoonpano, jonka energisissä konserteissa mukaan tempaa svengaava soundi ja huikeat solis-

tit. Gospelmusiikissa kuuluvat soul-, funk-, jazz-, rock- ja lattarivaikutteet.

Iltaperhekerho ja kotiruokaa kirkolla ti 29.3. klo 16.30–18.30.

Perheiden kohtaamispaikka, leppoisaa yhdessäoloa, pientä ohjattua toimintaa ja lämmintä kotiruokaa päivälliseksi, hintaan aikuinen 2 e, lapsi 1 e. Tule mukaan iltaperhekerhoon, säästä yhden arki-illan ruoanlaiton puuhat ja vietä mukavasti aikaa toisten vanhempien ja lasten kanssa.

Kuninkaan ilta kirkolla pe 25.3. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä.

Aidon minuuden löytyminen, Kritotyön starttipäivä kirkolla la 9.4. klo 12.30. Keskeisin syy siihen, miksi emme koe elämässä yltäkylläisyyttä, on se, että pään ja sydämen välillä on näkymätön muuri.

Puhumme siitä, miten voit syventää yhteyttä aitoon minuuteesi.

Päivä on avoin kaikille ihmisenä kas-vusta kiinnostuneille. Mukana sielunhoitoterapeutti Teuvo Timisjärvi, Kritotyön koordinaattori

Merja Lehtinen ja pastori Antti Pesonen. Maksu 20 e, sis. välipalan ja kahvit. Ilm. virastoon viim. 1.4., vuosaari.srk@evl.fi, p. 09 2340 6500.

Majakka ilta on leppoisia kohtaamisia, kuppi kuumaa, hyvinvointija rukouspalvelua. Tule mukaan, sillä juuri sinut on kutsuttu! Kauppakeskus Columbuksen Katukappelissa pe 1.4. klo 17.30–19.

Diakonian ajanvaraus 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa 5.4. alkaen tiistaisin klo 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502 ma, ti, to klo 10–13, ke 15–17, pe 10–13 vain puhelimitse.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafén lounas ma–pe klo 11–13. Lounas 3 e, mukaan 2 e.

Etävastaanotto, varaa aika keskusteluun kirkon työntekijän kanssa www.helsinginseurakunnat.fi/ varustamot.

Hiljaisuuden Piiri joka to klo 17–17.30 Stoan aukiolla. Hiljainen mielenilmaus hyvän ja rauhan puolesta. Tied. anne.maunuksela@ evl.fi.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

Kuulutus Pakilan seurakunnassa toimitetaan 5.6.2022 kirkkoherranvaali. Äänioikeutettujen luettelo on valvonnan alaisena nähtävänä 7.4.2022 kello 10–14 ja 8.4.2022 kello 15–19 Pakilan seurakunnan Hyvän Paimenen kirkon aulassa, osoitteessa Palosuontie 1. Äänioikeutettujen luetteloon äänioikeutetuiksi on merkitty kaikki viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä 5.6.2022 18 vuotta täyttävät kirkon jäsenet, jotka on merkitty seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi viimeistään 27.3.2022. Oikaisuvaatimuksen äänioikeutettujen luettelosta saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen luettelosta tai että häntä koskeva merkintä on luettelossa virheellinen. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä 21.4.2022 kello 16.00 mennessä Hyvän Paimenen kirkolle, osoite Palosuontie 1. Vaalilautakunta käsittelee oikaisuvaatimuksia 22.4.2022 kello 17.30 pidettävässä kokouksessaan.

Helsingissä 11.3.2022 Pakilan seurakunnan vaalilautakunnan puolesta Puheenjohtaja Tuovi Orpana Helsingin seurakuntayhtymä

Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset: p. 09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa kirkkoon tai osallistumaan etänä sunnuntaisin klo 10 messuun seurakunnan Facebookissa ja nettisivuilla. Muutokset mahdollisia, ks. www.helsinginseurakunnat.fi/malmi.

Messu sunnuntaisin Malmin kirkossa klo 10. 27.3. yhdessä Herättäjä-Yhdistyksen kanssa.

Saarna Martti Nissinen. 3.4. perhemessu, mukana lapsikuorot.

Viikin kirkossa klo 10. 27.3. kaksikielinen messu, suoratoistetaan seurakunnan Facebook-sivulle.

Kolmen kerran kuoro.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhteistyössä Verkoston kanssa. Keittolounas.

Puistolan kirkossa klo 12. Valon messu 27.3. klo 17.

Iltaehtoollinen Malmin kirkossa ti klo 19.30.

Pihlajamäen kirkossa ke klo 18.

Viikin kirkossa ke klo 18.30.

Pyhäkoulut kirkoilla Malmilla su klo 10. Pihlajamäessä su klo 11.

Pikkuisten pyhis 0–5-vuotiaille 3.4. klo 10 Tapanilan kirkolla.

Rauhanrukous torstaisin klo 13 Puistolan kirkossa.

Malmin kirkko avoinna su klo 11–12 yksityistä hiljentymistä varten ja mahdollisuus ehtoolliseen.

Ehtoollinen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Tapahtumamuutokset mahdollisia.

Tietoa toiminnasta löydät: helsinginseurakunnat.fi/malmi, kirkon ilmoitustauluilta tai soittamalla, p.

09 2340 4444.

Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30– 12. Viikki ma, Puistola ja Tapanila ti, Pihlajamäki ke (maksuton musiikkileikkihetki klo 10), Siltamäen seurakuntakoti to, Malmi pe.

Elokuvailta pe 25.3. klo 19 Pihlajamäen kirkolla. Taiteilija Tove Janssonista kertova elokuva Tove.

Ympäristöpäivä – Arjen kestävät valinnat la 26.3. klo 11–13.30 Viikin kirkolla. Miten omasta arjesta saisi ekologisesti kestävämmän? Puhumassa mm. Pallonkokoinen elämä -Instagram-tilin pitäjä Ami Värtö.

Lastenhoito.

50-luvun ilta Huovisten kanssa Malmin kirkossa ti 29.3. klo 18.

Vieraina Eero ja Sakari Huovinen, Malmin ensimmäisen kirkkoherran pojat. Tilaisuus striimataan.

Runoilta Franciscus Assisilaisesta ja Pyhästä Birgitasta Viikin kirkossa lauantaina 2.4. klo 18. Kirjailija Pirjo Kotamäki kertoo pyhimyksistä ja lukee heihin liittyviä runojaan.

Keskustelua ja iltatee.

Kevään valoa ja iloa! -konsertti su 27.3. klo 15 Viikin kirkossa. Teatterikorkeakoulun Näyttelijäntaiteen koulutusohjelman opiskelijoiden laulumusiikin konsertti koko perheelle.

Viinipuun lukupiiri Viikin kirkon

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–7.4.

ISTOCK

Viinipuu-salissa ma 28.3., 25.4. ja 23.5. klo 18–19.30. Lukupiirissä käsitellään Joel Haahtelan pienoisromaanien sarjaa: 28.3. Adèlen kysymys, 25.4. Hengittämisen taito, 23.5. Jaakobin portaat. Keskustelua vetävät pastori Petri Jukanen sekä toimittaja Tiiu Pohjolainen.

Ilm. petri.jukanen@evl.fi, p. 050 562 1276.

Elossa-dialogit. Tule keskustelemaan toista kuunnellen teemoista, joista ei ehditä puhua kahvitauolla.

Ke 6.4. klo 18–20 Syyllisyys ja anteeksianto – mitä kannan mukanani? Teamissa klo 18. Tied. ja ilm. viim. 4.4. minna-sisko.makinen@ evl.fi, p. 050 369 1004.

Kasvattajailta Yhteisvastuukampanjan teemoista 6.4. klo 18 Malmin kirkolla. Kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila puhuu nuorten yksinäisyydestä. Lisätietoja paivi.pulakka@evl.fi.

Kahvia & kohtaamista ke klo 10–12 nuorisotalon tiloissa, Jakomäenpolku 6.

Naapuruuspiiri-kahvila Viikin kirkolla ke klo 13–14.30.

Porttikahvila ma klo 13–15, Säterinportti 1.

Friendship Café to klo 18–20 Pihlajamäen kirkolla. Friendship Café every Thu from 6 to 8 p.m. at the Pihlajamäki Church. Tied./info, p. 050 369 1004.

Kahvia kirkolla klo 13–14. Malmin ja Tapanilan kirkolla ti ja Siltamäen srk-kodilla to.

Waste&Feast Malmi -hävikkiravintolan lounas ma–pe klo 11–13.

Huom! Waste&Feast on kiinni 25.3.

Ostarin Onni. Aamupalaa Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11.

Keittolounas Pihlajiston Mestassa, Tiirismaantie 4, ti klo 12, h. 2 e.

Iltakahvila Pihlajamäen kirkolla ke klo 17–20.

Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to klo 12 (ei 24.2.), h. 2 e.

Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo 17–18.30.

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30.

Tarjolla voileipiä 14.3. ja puuroa 21.3.

Messulaulajat – tervetuloa aikuisten kuoroperiodeihin! Ohjelmistossa pääsiäisajan tuomaslauluja ja Taize-hymnejä palmusunnuntain 10.4. ja pääsiäismaanantain 18.4. messuihin. Harjoitukset Malmin kirkolla to klo 19. Tied. kaisu. rauhamaa@evl.fi, p. 041 531 7799.

Walk in talk. Piipahda juttelemaan, jos siltä tuntuu. Luottamuksellinen, anonyymi ja maksuton juttuhetki 13–20-vuotiaille Malmin Varustamolla ma klo 16–18. Ei ajanvarausta – walk in!

Ruoka-apua. Lahjoitusruoanjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11 ja Pihlajamäen kirkolla ti klo 9.

Leivänjako Jakomäen nuorisotalolla ke klo 10, sekä Varustamolla to klo 11, jossa diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30–13.

Kuka Maria on sinulle?

Nainen ja myytti. Äiti ja neitsyt. Jumalansynnyttäjä ja Taivaan Kuningatar. Pyhä, palvottu ja ihailtu. Marianpäivän aaton ekumeenisessa tapahtumassa äiti Mariasta ovat keskustelemassa Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka (lut.), Luther- ja Maria-tutkija Anja Ghiselli (lut.), kasvatusasiain koordinaattori, oppikirjailija Sirpa Okulov (ort.) sekä geologian tohtori, asiantuntija Tea Laurila (kat). Mukana myös vs. kirkkoherra Mari Mattsson ja pastori Marjut Mulari. Haastattelijana toimii Salla Ranta. Tilaisuudessa esiintyy myös lauluyhtye Vox Silentii. Kahvitarjoilu.

Marianpäivän aaton ekumeeninen iltapäivä la 26.3. klo 14 Huopalahden kirkolla, Vespertie 12.

Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–18, p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu).

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö.

Maksutonta lastenhoitoa yli 3-vuotiaille lapsille la 26.3., 23.4. ja 21.5. klo 10–14 Varustamolla. Tarjolla välipala. Toiminnasta vastaavat ammattitaitoiset lastenohjaajat.

Tied. ja ilm. johanna.m.laurinen@ evl.fi, p. 050 387 9925.

Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Varustamolla.

Pienten biisit Puolen tunnin musiikkituokiot. Pääsiäisbiisejä keskiviikkoisin 30.3., 6.4., 13.4., 20.4. klo 10 ja 10.30 Varustamolla.

Iltavillit 24.3. klo 16–18 Varustamolla. Ruoka klo 16.30.

Viikin Vaunulenkit to klo 10–11 7.4. ja 12.5. Kävelemme lähimaisemissa tutustuen toisiimme ja jaamme lapsiperhearkea ulkoilun lomassa.

Lähtö Viikin kirkon pääoven edestä. Lisätietoja: Margit Jukanen p.

050 380 3760 tai margit.jukanen@ evl.fi.

Koululaisten iltapäiväkerhot Haku lukuvuodelle 2022–2023 toimintaan 21.3.–22.4. Toimintaa Puistolan ja Viikin kirkoilla. Ks. nettisivuilta hakuohjeet ja lisätietoa toiminnasta.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

Rukoushetki rauhan puolesta torstaisin klo 18. Oulunkylän kirkossa 24.3., Oulunkylän vanhassa kirkossa 31.3. ja 7.4.

nä Maija Pesonen-Kareinen. Vapaa pääsy.

Uskon iloon – luentosarja uskon kysymyksistä tiistaisin 29.3. ja 5.4. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Miten Raamatussa käsitellään masennusta? Miten käsitellä erimielisyyksiä ja löytää anteeksianto? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsitään yhdessä vastausta teologian tohtori, dosentti Kari Kuulan luotsaamana. Vapaa pääsy.

Family Thursday – kaikkien perheiden ilta to 31.3. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Illan keskustelun aiheena: Kuka täällä määrää?

– riidat ja keskustelutaidot teinin ja tahtoikäisen kanssa, Mirva KeskiVähälä. Tarjolla kasviskeittoa, lastenhoito järjestetty.

Lastenlaulut 100 vuotta su 3.4. klo 15 Oulunkylän kirkossa. Tule mukaan laulamaan lastenlauluja 100 vuoden ajalta yhdessä kaikenikäisten kanssa! Yhteislaulutilaisuus on osa Oulunkylän 100-vuotisjuhlintaa.

Miesten piiri ma 4.4. klo 14–16 Oulunkylän kirkolla. Kahvit tilaisuuden alussa.

Gabriel Fauré: Requiem -konsertti ti 5.4. klo 19 Oulunkylän kirkossa.

Kansallis-Kuoro ja Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro HYMSKK esittävät Gabriel Faurén Requiemin.

Pop up -ravintola Ukrainan hyväksi to 7.4. klo 12–14 Oulunkylän kirkolla. Lounaan hinta 15 e.

Myyntitulo tilitetään Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainan kriisiavulle lyhentämättömänä. Lounaan toteuttavat joukko seurakunnan vapaaehtoisia, jotka ovat aiemmin toimineet yhteisöravintola Salaamissa.

Maunulan torstaikerho 7.4. klo 13–14 Maunulan kirkolla. Päivän aiheena kuolema ja kärsimys.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

TAPAHTUMIA

JUMALANPALVELUKSET

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Kevään korvalla -musiikkimatinea to 24.3. klo 13 Maunulan kirkossa. Esiintymässä Helsingin Työväenopiston laulajia, ohjaajana Mervi Sipola-Maliniemi ja säestäjä-

Marianpäivän kansanlaulumessu su 27.3. klo 11. Jouni Pirttijärvi ja Marita Toivonen. Musiikissa muun muassa Juha Haapaniemi, Susanna Airola ja Vox Sonora -kuorolaisia. Seurakuntalaiset voivat halutessaan pukeutua kansallispukuihin.

Musiikkimessu su 27.3. klo 18.

Asko Nuorkivi ja Krista Pellikka.

Muusikkona eri kansanmusiikkiinstrumentein kansanmusiikin lehtori Leena Joutsenlahti.

Messu su 3.4. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Mari Auvinen ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri to 24.3. klo 16.

Torstai kirkolla 24.3.: ruokailu klo 16–17.30, rukoushetki rauhan puolesta klo 18, lastenkappelissa omatoimista tekemistä perheille.

Paloheinän Musiikkikoulun konsertti la 26.3. klo 18. Vapaa pääsy.

Sinulle on tehtävä! Tule mukaan ideoimaan, tekemään ja toteuttamaan jumalanpalveluksia ti 29.3. klo 17.30. Mukana Marita Toivonen ja Tiia Valve-Tuovinen. Ota mukaan ystäväsikin! Ilmoittautuminen 27.3. mennessä marita.toivonen@evl.fi.

Torstai kirkolla 7.4.: ruokailu klo 16–17.30, klo 18 Rukoushetki rauhan puolesta, lastenkappelissa omatoimista tekemistä perheille.

Pienet pääsiäishyörinät Pakin talolla to 7.4. klo 16–19.

Suomen Laulu ja Suomalainen barokkiorkesteri harjoittelevat Bachin Matteus-passion kuoroosuuksia la 9.4. klo 17. Vapaa pääsy.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Nuortenilta tiistaisin Kirkonkellarissa klo 18.

Kutomakerhon kerhoilta keskiviikkoisin klo 18.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13.

Perhekerho torstaisin klo 17–19.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Hävikistä laatua lautaselle.

Waste&Feast -ravintolassa valmistetaan edullista ja laadukasta lounasta käyttäen pääraaka-aineena kauppojen ylijäämäruokaa.

Ympäristöystävällisen lounaan valmistavat mahdollisessa tulevaisuuden haaveammatissaan harjoittelevat Stadin ammattiopiston nuoret.

Waste&Feast -lounas ma–pe klo 11–13. 3–6 e. Waste&Feast kiinni pe 25.3. ja ma 4.4.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 6/2022

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.3.–7.4.

Musiikkia kirkoissa KAARTIN SOITTOKUNTA

PERJANTAINA 25.3.

Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, ja Jussi Kannaste, saksofoni, esittävät kokeellista musiikkia.

Vierailumaksu 4 e.

LAUANTAINA 26.3.

Il concerto -laulajien konsertti klo 18 Myllypuron kirkossa. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Pohjoisia kaikuja – Nordic echos klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Rúnar Óskarsson, klarinetti, Helga Bryndís Magnúsdóttir, piano. Pohjoismaisten säveltäjien teoksia. Másson, Islanti: Sonatina; Salonen: Nachtlieder; Hillborg, Ruotsi: Tampere Raw; Berg, Norja: Fantasia Breve; Sigurbjörnsson, Islanti: Four Icelandic folk songs. Yhteistyössä Suomen Solistiyhdistys ja islantilainen F.Í.T.-klassisk deild FÍH. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 27.3.

TIISTAINA 29.3.

Sid Hillen konserttisarja klo 10.15–11.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille soittaa meditatiivista musiikkia flyygelillä.

Artistin omaa sekä muiden tuotantoa. Vierailumaksu 4 e.

Päiväkonsertti klo 12–12.45 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6.

Päivi Kärkäs, oboe, Sakari Kuusi, sello, Matti Vaakanainen, urut.

Vapaa pääsy. Päiväkonsertti myös

Kaartin soittokunta esittää 1900- ja 2000-luvun taidemusiikkia keskiviikkona 30.3. kello 19 Temppeliaukion kirkossa.

Soittokuntaa johtaa kapellimestari Aino Koskela ja solistina laulaa baritoni Jussi Vänttinen.

ti 5.4. klo 12.

Luontokuvia pianolla klo 18 Huopalahden kirkossa. LuoteisHelsingin musiikkiopiston pianistit esiintyvät. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 30.3.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anna Pulli-Huomo, urut. Vapaa pääsy.

Päiväkonsertti myös ke 6.4. klo 12.

Töölö II klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kaartin soittokunta, johtaa Aino Koskela, Jussi Vänttinen, baritoni. 1900- ja 2000-luvun taidemusiikkia säveltäjiltä Leinonen, Mäenpää, Virtaperko, Pisto, Lindberg. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 31.3.

Iltamusiikkia klo 19 Huopalahden kirkossa. Rolf Broman ja Paulig Hedvig, laulu, Olli Mönttinen, piano ja urut. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

PERJANTAINA 1.4.

Sacred Music by Sid Hille klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti-säveltäjä Sid Hillen Sacred Music -sarjassa kuullaan ambient-tyylistä musiikkia. Hillen kanssa esiintyy ambient-musiikin ja suomalaisen jazzkentän huippu-

muusikoita. Vierailumaksu 4 e.

SUNNUNTAINA 3.4.

Lastenlaulut 100 vuotta klo 15 Oulunkylän kirkossa. Tule mukaan laulamaan lastenlauluja 100 vuoden ajalta. Luvassa on lauluja eri vuosikymmeniltä, muun muassa Telefooni Afrikassa, Mikki Hiiri merihädässä, Jänöjussin mäenlasku, Tapio Rautavaaran Sininen uni ja leikkilaulut leipuri Hiiva ja Jos sun lysti on. Mukana musiikkikoulu Virtus ohjaajanaan Mervi SipolaMaliniemi sekä nuorten soitinyhtye. Konsertin johtaa Maija Pesonen-Kareinen. Osa Oulunkylän 100-vuotisjuhlintaa. Vapaa pääsy.

Konsertin jälkeen tarjoilu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Naisten salonki -konsertti klo 16 Huopalahden kirkossa. Milla Mäkinen, sopraano, Jenna Ristilä, piano. Suomalaisten säveltäjänaisten laulu- ja pianomusiikkia. Naiset ovat säveltäneet erityisen paljon yksinlauluja ja kamarimusiikkia, jota historiallisesti on esitetty yläluokkaisten naisten kotisalongeissa. Konsertin laulusävellysten runoilijatkin ovat kaikki naisia.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Yhteisvastuukonsertti klo 16

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Pitäjänmäen kirkossa. Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Urkukonsertti klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut. J.S. Bachin musiikkia. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

TIISTAINA 5.4.

Gabriel Faurén Requiem klo 19 Oulunkylän kirkossa. KansallisKuoro ja Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro HYMSKK, johtaa Teppo Lampela,

Kati Pirttimaa, urut, Margit Tuokko, sopraano, Teppo Lampela, baritoni. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e kuorojen toiminnan tukemiseen.

TORSTAINA 7.4.

Tiedän paikan armahan klo 16–17.30 Töölön seurakunnan monitoimitila Fokuksessa, kauppakeskus Mall of Tripla. Tule laulamaan vanhoja koululauluja yhdessä ja muistelemaan menneitä torstaisin 7., 21. ja 28.4. Vetäjinä musiikinopettajat Kaisa ja Ari Pärnänen. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

Bachin Matteus-passio Espoossa Johann Sebastian Bachin Matteus-passio esitetään lauantaina 2.4. kello 18 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Jorma Hynnisen (kuvassa) jäähyväisrooli Matteus-passion Jeesuksena, muina solisteina sopraano Kaisa Aalto, altto Monica Groop, tenori Tommi Niskala ja basso Elja Puukko. Orkesterina Espoon Barokki ja kuoroina Espoonlahden seurakunnan oma kamarikuoro Navichorus sekä Candomino. Liput 30/20 e lippu.fi.

Lue Jorma Hynnisen haastattelu kirkkojakaupunki.fi.

MATIAS HONKAMAA

Ole tervehditty täällä, oi Maria klo 16 Kannelmäen kirkossa. Sanna Vuolteenaho, mezzosopraano, ja Eero Palviainen, luuttu, esittävät Marianpäivän musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Jo yrttitarha tummeneepi klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo, johtaa Hannele Filppula, Markku Känninen, tenori, Kari Jerkku, urut, Axel Laurén, rumpu. Paastonajan musiikkia, muun muassa Sisaskin Eestiläinen messu. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Ukrainan avustamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Chariots Gospelkuoro & Big Band klo 18 Vuosaaren kirkossa. Chariotsin laulajat ja soittajat ovat eri puolilla Suomea asuvia ammatti- ja harrastajamuusikoita. Gospelmusiikkia, jossa kuuluvat soul-, funk-, jazz-, rock- ja lattarivaikutteet.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Yhteisvastuukeräykselle.