Kirkko ja kaupunki 2022 7 Espoo by Kirkko ja kaupunki

7.4.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Tunnista elämäsi taakat ja siunaukset s. 14 Kalliossa toimii ainutlaatuinen lähes satavuotias leipomo s. 4

Janne Saarikiven mielestä uupuminen on kehon viisautta s. 18

Testaa, oletko pääsiäis tietäjä vai painitko mämmisarjassa s. 23

Pääkirjoitus

Eilen

Me selviämme tästä

Ne, jotka eivät koskaan tarkista mielipiteitään, rakastavat enemmän itseään kuin totuutta.

PÄÄSIÄINEN ON SURULLINEN ilojuhla tai iloinen suru juhla. Riippuu siitä, miten päin haluaa asennoitua. Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti, kuten luterilaiseen virsikirjaan ortodokseilta napatus sa pääsiäishymnissä veisataan. Pääsiäisen tarina vie tuonelan syvyyksiin asti, vii pyy siellä – ja nousee sitten ylös, ylös taivaisiin asti. Kristinuskoon kuuluu ristiriitainen kaksinaisuus. Tämä on maan ja taivaan uskonto. Jeesus on satapro senttisesti jumalallinen ja yhtä sataprosenttisesti inhi millinen. Raamattu on Jumalan sanaa ja ihmisten ky näilyä. Ihminen on samaan aikaan kelvoton syntisäk ki ja läpeensä vanhurskas. Olemme tulleet maan to musta ja maan tomuksi päädymme. Olemme lähtöisin Jumalan luota ja hänen luokseen lopulta palaamme. ”Kerran kotiin minut vie tämä röpelöinen tie, on kaikki niin kuin ennenkin”, kuten J. Karja lainen laulaa. PÄÄSIÄINEN ON ILOINEN suru juhla ja surullinen ilojuhla. Pit känperjantain synkkä musta on yhtä totta kuin pääsiäisaamun kirkas valkea. Pääsiäinen ei kuitenkaan ole ilolla terästettyä surua eikä se ole surulla laimennettua iloa. Kristinuskoon kuuluu kaksi naisuus, mutta silti kristitty ei näe maailmaa kosmisena taiste lutantereena, jossa hyvä ja pa

ha, Jumala ja saatana, ottavat mittaa toisistaan. Taiste lu on jo käyty, ja hyvä voitti. Pääsiäisen ilosanoma on, että me selviämme tästä. Elämä voittaa. Kristus nousi kuolleista. PITKÄPERJANTAI ON YHTÄ totta kuin pääsiäinen, mutta päivien järjestyksellä on ratkaiseva merkitys. Tämän maailman ankarat lainalaisuudet ovat edelleen voimassa, mutta ne eivät ole kaikki kaikessa. Ylösnousemuksen valo kajastaa hautojen pimey teen, ja viimeisen sanan maan päällä lausuu kuole man voittanut Kristus. Ja se sana on sulaa rakkautta.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

RANSKALAINEN ESSEISTI JOSEPH JOUBERT (1754–1824)

Tänään Ilahdun, jos joku saa hyvällä argumentilla mieleni muuttumaan. Takin kääntämisessä ei ole mitään pahaa. TOIMITTAJA RUBEN STILLER ME NAISET -LEHDESSÄ 11/2022

Iankaikkisesti

”

Järkevä ihminen tavoittelee tietoa, houkalle maistuu vain järjettömyys. SANANLASKUT 15:14

KERRAN KOTIIN MINUT VIE TÄMÄ RÖPELÖINEN TIE.

Kirkko ja kaupunki

Kuolemasta kumpuaa elämä, eivätkä viha ja väkivalta saa viimeistä sanaa. Jumala, siunaa pääsiäisemme lähellä ja kaukana – ja muistuta, että tuo kaikki on totta tänäänkin.

7.4.2022 Seuraava lehti ilmestyy 5.5.

KANNEN KUVA: MATTI PIKKUJÄMSÄ KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Viime keväänä rengastin viisi sirittäjäemoa ja 50 poikasta” Espoolainen Olli Keskikallio elää vuodenajat muutto lintujen tahdissa. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Lintuharrastaja ja kevään abiturientti Olli Keskikallio, miten innostuit lintujen tarkkailemisesta? – Olen tykännyt liikkua luonnossa lapsesta saakka. Olin suurin piirtein 10-vuotias, kun viisi vuotta vanhempi isoveljeni Otto saattoi minut bussilla ensimmäiselle linturetkelleni Espoon Suomenojan lintualtaille. Siellä asuu monipuolisesti vesilintuja, ja ne ovat tottuneet ihmisiin. Sieltä nuoren lintuharrastajan oli hyvä aloittaa. – Lintuharrastus tuottaa onnistumisen kokemuksia, ja sen myötä tulee mentyä paikkoihin, joihin ei muuten menisi. Muuttolintujen kautta vuodenajat hahmottuvat hyvin, ja kevät alkaa aikaisin eli jo helmikuun lopussa.

Sait vuosi sitten Luonnontieteellisen keskusmuseon myöntämän lintujen rengastusluvan. Miten päädyit rengastamaan sirittäjiä? – Läpäistyäni viime keväänä rengastuskokeen pohdin, mitä lintuja ei Suomessa juuri ole rengastettu, ja päädyin sirittäjiin. Sirittäjät tekevät pesänsä pieneen koloon mustikanvarpujen sekaan. Poikaset rengastetaan pesässä, ja emo otetaan varovasti kiinni lintuverkkoon. Lintujen jalkaan kiinnitetään kevyt alumiinirengas, johon on kaiverrettu numerosarja. Sitä voi verrata ihmisen henkilötunnukseen. – Jotkin linnut, kuten mustarastas, palaavat pesimään aina samaan pihapiiriin. Toiset lajit vaihtavat paikkaa joka vuosi. Sirittäjistä ei

vielä tiedetä, miten ne toimivat. Viime keväänä rengastin viisi emoa ja noin 50 poikasta. Tänä keväänä on kiva nähdä, saanko rengastettua saman täysikasvuisen laulavan koiraan, jonka rengastin viime kevään poikasena.

Mikä on ollut ikimuistoisin hetkesi lintuharrastuksen parissa? – Olin silloin 16-vuotias ja vielä rengastusharjoittelija. Pystytimme Espoon Laajalahdelle lintuverkon, johon lensi pikkusirkku. Se on Etelä-Suomessa todella harvinainen lintu. Samana päivänä näimme vielä kiljukotkan.

– Haluaisin jonakin päivänä nähdä mehiläissyöjän. Se on todella värikäs lintu ja Suomessa superharvinainen.

Mitä muuttolintuja on mahdollista bongata pääkaupunkiseudulla huhtikuussa? – Huhtikuun alussa Etelä- ja KeskiEuroopasta Suomeen palaavat laululinnuista peukaloinen, punarinta, laulurastas ja rautiainen. Vesilinnuista haahka ja tukkakoskelo tulevat myös silloin takaisin tänne. – Helsingin kauppatorilla ruokaa varastelevat ruskeapäiset naurulokit palaavat huhtikuun aikana. Lisäksi kurkiauroja voi nähdä taivaalla läpi huhtikuun.

Mikä sinulle on pyhää? – Luonto on minulle pyhä asia. On ihmeellistä, miten monimutkainen ja monipuolinen luonto on. – Myös luonnossa oleva rauha on minulle pyhää. Nykymaailma on kiireinen, joten on hienoa, kun on paikka, johon voi mennä rauhoittumaan. ■

Olli Keskikallio kuvattiin Luonnontieteellisessä museossa maakotkan kanssa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Kristuksen r Kalliolaisessa leipomossa valmistetaan öylättejä yhä käsityönä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA VILLE PALONEN

”

erramme Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu”, sanoo pappi ja ojentaa käteen ohuen, pyöreän leivän, jonka keskellä on krusifiksin kuva. Tämä pieni leipä kämmenellä on ihme: se on sekä leipä että oikeasti Kristuksen ruumis. Leipä on kotoisin Helsingin Kalliosta Diakonissalaitokselta, jonka leipomossa niitä on tehty vuodesta 1926. Edelleen työ on käsityötä. Ennen koronapandemiaa leipomossa valmistui vuosittain noin miljoona ehtoollisleipää. Niinpä taiteilija Ebba Masalinin öylättejä varten suunnittelema krusifiksikuvio lienee Suomen suurilevikkisin ristiinnaulitun kuva, vaikka harva siihen ehtoollisella kiinnittää erityistä huomiota. Kun kirkot ovat olleet koronan vuoksi välillä kiinni, ehtoollisleipien menekki on romahtanut. Leipomo on ollut pois toiminnasta ja sen kaksi työntekijää lomautettuina. Nyt leipomotoimintaa käynnistellään taas pikkuhiljaa. Keittiötyöntekijä Pia Greus epäilee, että pitkän tauon jälkeen taidot voivat olla vähän ruosteessa, mutta antaa luvan seurata työtään. PERINTEISESTI ÖYLÄTTITAIKINASSA on vain vettä ja vehnäjauhoja. Tällä kertaa paistetaan kuitenkin gluteenittomia öylättejä. Taikinassa on riisi-, maissi- ja perunajauhoja. Tämä erä poikkeaa väriltään niin perinteisistä öyläteistä kuin tavallisista gluteenittomistakin, sillä taikinaan lisätty sahrami tekee niistä keltaisia. Syy ei ole teologinen vaan käytännöllinen: näin gluteenittomat leivät on helppo erottaa tavallisista. Värin vuoksi niitä halutaan myös pääsiäiseksi. Pia Greus sekoittaa sähkövatkaimella 8 desilitraan vettä noin 7 desilitraa jauhoja. Lopuksi hän lisää taikinaan veteen liotetun sahramin. Sitten Greus sipaisee kuumennettuihin paistorautoihin mehiläisvahaa ja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

kaataa niihin vajaan kauhallisen taikinaa. Gluteenittomia leipiä paistetaan kolmisen minuuttia, vehnätaikina paistuu vikkelämmin. Greus avaa raudan ja nostaa sieltä ohuen, pyöreän levyn. Ennen kuin öylätit voidaan leikata irti levystä, se täytyy laittaa joksikin aikaa höyrykaappiin, jottei se murenisi leikatessa. Öylätit leikataan irti levystä yksi kerrallaan laitteella, jolla on erikoinen nimi: jalkameisti. Sen jälkeen ne pakataan laatikoihin. Pakkaaminen on samalla laaduntarkkailua. Esimerkiksi kuprullaan olevat tai liian ohuet leivät heitetään biojätteeseen. KOULUTTAJA Mika Aspinen Kirkon koulutuskeskuksesta kertoo, että alun perin – ja ilmeisesti melko pitkään – ehtoollisella on käytetty sellaista leipää, jota kulloisessakin kulttuurissa muutenkin leivottiin. Alkukirkossa tuo leipä on saattanut olla vaikkapa pitaleivän kaltaista. Varhaisina vuosisatoina seurakuntalaiset toivat itse leivät kokoontumisiinsa. Niitä tarjottiin ehtoolliselle ja jaettiin köyhille. Siitä tulee nimi öylätti: se on väännös latinan sanasta oblatum, joka tarkoittaa eteen kannettua. Aspisen mukaan 700-luvulta lähtien on lännen kirkossa ollut säädöksiä varta vasten ehtoolliselle leivottujen pienten leipien käytöstä. Noin 1100-luvulla öylättejä on alettu paistaa erityisellä raudalla. Se, että öylätit poikkesivat niin selvästi arkisesta leivästä, on ruokkinut kansan parissa ehtoolliseen liittyvää maagista ajattelua. – Joku saattoi napata saamansa ehtoollisleivän mukaansa ja säilyttää sitä kotona vaikkapa onnea tuovana amulettina. Voi olla, että tällaisten lieveilmiöiden torjumiseksi yleistyi aikanaan tapa jakaa ehtoollisleipä suoraan suuhun eikä käteen. ■

deo i v so ie n t a K lät t esta öy s i om oja p i e l k i.fi k r i k k n u p ka u

Juttua varten on haastateltu myös Diakonissalaitoksen kulttuuri- ja diakoniatoiminnan johtajaa Sari Enkkelää. 14.4. on kiirastorstai, jolloin muistellaan Jeesuksen viimeistä ateriaa oppilaidensa kanssa. Katso kiirastorstain ehtoolliset tämän lehden Menot-osasta.

Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse. HANS EISKONEN

uumis

Sanan selitys

Risti RISTI ON KRISTINUSKON KESKUS. Se on yksi viiva ylös ja toinen siitä poikki, maailman helpoin ja samalla monimerkityksisin symboli. Joka tulee risteykseen tapaa Kristuksen. Tämä on hyvin konkreettista. Suomen risti on nimittäin sama sana kuin Kristus. Se on saapunut kieleemme slaavilaisten kielten kautta. Alkuaan kyseessä on kreikkalainen käännös voideltua merkitsevästä Messiaasta. Kun enkeli ilmoitti paimenille, että tänään on syntynyt Kristus, he ymmärsivät asian eri tavoin kuin me. Roomalaisvallan alistamat uupuneet juutalaiset odottivat voideltua kuningasta, joka vapauttaisi heidät. Mutta kävi hieman toisin. Juutalaiset ja roomalaiset yhdessä tappoivat kuninkaan ristinpuussa. Kuninkaan nimi tarttui nyt ristinpuun muotoon. Siitä tehtiin onnenkaluja ja amuletteja, jotka levisivät lopulta pohjan perillekin. Voideltu vapahtaja oli ottanut yksinkertaisen symbolin muodon. Jokainen saattoi ripustaa hänet kaulaan. Lihallinen ihminen oli muuttunut ylös ja alas, itään ja länteen aukeavaksi mysteeriksi.

JANNE SAARIKIVI

”Kättely tekee paluun. Pian taas kosketamme toisiamme – myös töissä. Se on sisään rakennettu meihin.” LUE MIKKO LESKELÄN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

Jerusalem kutsuu etsijää

Haahtelan romaanin veljesten suhteessa on myös herkät puolensa. – Minua kiinnostavat elämän eri ulottuvuudet. Halusin tuoda tämän esiin siinä, miten lempeästi kirjan mies suhtautuu sairastuneeseen veljeensä. – Me synnymme maailmaan villeinä tapauksina, mutta meidät sopeutetaan yhdenmukaisiksi. Miehen veli ei ole välittänyt yhteiskunnan vaatimuksista, vaan hän on pysynyt jonkinlaisena viattomana ajelehtijana. Mies myös kadehtii tätä veljensä kykyä.

Ortodoksisen kirkon diakoniksi vihitty Joel Haahtela tekee kirjoissaan matkaa ihmisen sisimpään. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

erusalem on kiehtonut kirjailija Joel Haahtelaa pitkään. Hän on lukenut paljon uskonnollista kirjallisuutta, ja lopulta tie kirjoissa on aina johtanut Jerusalemiin, kristinuskon pyhään paikkaan. Haahtelan uusin romaani sijoittuu siis Jerusalemiin. Vahvimman sysäyksen siihen antoi ortodoksisen pappismunkin Serafim Seppälän kirjoittama Kultainen Jerusalem -teos, joka käsittelee kaupunkia eri uskontojen ja uskonnollisten myyttien näkökulmasta. – Kirjani saavat usein alkunsa jostakin paikasta. Nyt minulla oli mielessäni irrallinen kuva miehestä jerusalemilaisella kattoterassilla, Haahtela kertoo. JOEL HAAHTELAN romaanissa Jaakobin portaat (Otava 2022) helsinkiläismies matkustaa Jerusalemiin, jossa hänen pikkuveljensä on hoidetta-

vana psykiatrisessa sairaalassa. Veli potee Jerusalemin syndroomaa. Turisti voi sairastua tähän syndroomaan, jos on kokenut kaupungissa äärimmäisen voimakkaan hengellisen tai mystisen elämyksen. – Kirjani tarina on eräänlainen versio Vanhan testamentin veljeksistä Jaakobista ja Esausta, heidän välisestään kateudesta ja kilpailusta. Veljeksistä Esau on esikoinen ja Jaakob pikkuveli. – Yhtenä tärkeänä teemana kirjassa on esikoisuus. Se voi tuntua taakalta, koska perheen vanhimman lapsen elämään sisältyy vastuun ottamista ja velvollisuudentunnetta ja samalla usein epämääräistä syyllisyyttä. Olen itsekin esikoinen, ja kirjan kertojassa on hieman samoja piirteitä kuin minussa. Kirjojen henkilöt ovat kuitenkin aina jonkinlaisia valepukuja.

– Kirjani saavat usein alkunsa jostakin paikasta. Nyt minulla oli mielessäni kuva miehestä jerusalemilaisella kattoterassilla, Joel Haahtela kertoo.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

JAAKOBIN PORTAAT on Joel Haahtelan kirjatrilogian viimeinen osa. Aiemmat ovat Adelen kysymys (2019) ja Hengittämisen taito (2020). Haahtelan mukaan itsensä etsimiseen liittyvä trilogia syntyi suuremmin suunnittelematta. Uusimman kirjan nimi viittaa Vanhan testamentin Jaakobin näkemään uneen tikapuista, joita pitkin enkelit kulkivat taivaaseen. Haahtelan mukaan monissa hänen kirjoissaan kuvataan välitiloja, joissa astutaan sivuun reaalimaailmasta.

”

Me synnymme maailmaan villeinä tapauksina. – Jaakobin portaat ovat portti kahden maailman – maallisen ja hengellisen – välissä. Minulle tällaisena toimivat kirkko ja luonto. Haahtela on toiselta ammatiltaan psykiatri. Hän kokee lääketieteen maailman kulkevan luontevasti hengellisen rinnalla. Vaimonsa suvun kautta hän löysi oman hengellisen polkunsa ortodoksisuudesta. Hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon nelisen vuotta sitten, ja joulukuussa hänet vihittiin diakoniksi. Se on nyt hänen kolmas ammattinsa. – Kirkossamme se on pappeuden ensimmäinen aste. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että toimin papin apuna jumalanpalveluksissa. Tunnen palaavani niissä aikakoneella 300–400-luvulle ja kohtaavani ikivanhojen tekstien äärellä Jumalan. Viime aikoina Haahtela on seurannut surullisena, miten Venäjän ortodoksikirkko on tukenut Vladimir Putinin sotatoimia Ukrainassa. – Venäjän kirkko ei noudata Jeesuksen esimerkkiä lähimmäisenrakkaudesta. Kristuksen valta oli heikkoudessa ja nöyryydessä, ei voimassa. Ja rakkaus voi elää vain vapaudessa. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kaksi Pietaria Apostoli Pietari kieltää pääsiäis kertomuksessa Jeesuksen kolmasti. Niin teki myös Sanna Jetsonen, ennen kuin hän muutti kutsumanimensä Pietariksi. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JANI LAUKKANEN

olmannen itsemurhayrityksensä jälkeen Pietari Jetsonen pelkäsi kauan vettä. Tuona iltana hän seisoi rannalla märässä, kylmässä ja painavassa toppatakissaan tekoonsa puuttuneen naisen halattavana, kunnes ambulanssi saapui. Jetsonen oli 16-vuotias. Illasta seurasi lähes viisi kuukautta suljetulla osastolla ja kaksi vuotta kuntoutuskodissa. Hän oli silloin vielä Sanna Helena Jetsonen, itseinhon ja hämmennyksen täyttämä seurakuntanuori, joka oli oppinut ”persukirkkoherran” johtamassa seurakunnassa Kuopion maalaiskunnassa ja lähei-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Jeesus sanoo yhdelle opetuslapselleen Raamatussa: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.” Pietari Jetsonen haluaa olla queer-Pietari.

siltään, että heterotyttöys oli hänelle ainoa mahdollinen elämäntapa. Eikä hän pystynyt siihen. – Lopetin itsemurhan yrittämisen, kun ymmärsin, ettei Jumala halunnut minun kuolevan. 18-vuotiaana Jetsonen hankki vasempaan käsivarteensa tatuoinnin. Kalpeaan ihoon on isketty risti ja virren 960 ensimmäinen säkeistö: ”Maksettu on velkani mun, ylistys olkoon Ristiinnaulitun”. – Halusin tehdä itsestäni passiivis-aggressiivisen lähettilään. Olen samalla linjalla kristinuskon levittämisessä kuin apostoli Pietari. Jetsonen muutti kolme vuotta sitten isolle kirkolle Helsinkiin, jossa hän opiskelee teologiaa. Kukaan muu suvussa ei ole opiskellut yliopistossa, ja hänen lisäkseen vain yksi on käynyt lukion. Ainoasta sisaruksesta eli isoveljestä tuli metsäkoneenkuljettaja. – On tullut monesti mieleen, että mitä minä heinähattu teen yliopistossa. Kouluttaudun, koska haluan omistautua Jumalalle, joka on ainoa pysyvä asia elämässäni. Koulutus erottaa Pietari Jetsosen Jeesuksen 12 oppilaaseen kuuluvasta apostoli Pietarista, joka oli ilmeisesti oppimaton mies. PAPPI PIIRSI kastemaljan vedellä ristin 22-vuotiaan Pietari Jetsosen otsaan Huopalahden kirkossa viime lokakuussa. Neljä ystävää siunasi Jetsosen yhdessä papin kanssa. – Olin tapellut nimenmuutoksesta sisäisen päiviräsäseni kanssa ja kaipasin siunausta isolle asialle. Kastekaavasta muokattu tilaisuus oli niin

kaunis, että itkin melkein silmät päästäni, Jetsonen kertoo. – Mielessä pyöri filmi koko elämästäni. Tunsin, että kaikki on nyt hyvin. Jumala siunaa sen, että olen Pietari ja opiskelen papiksi. Jetsonen ylistää Haagan seurakuntaa liberaaliuden kehdoksi, jossa hänet on otettu hyvin vastaan. Yksi pappi kehui Pietaria väkeväksi nimeksi, toinen kertoi nimenmuutoksesta hänen puolestaan muille seurakunnan työntekijöille ja kolmas tuli tueksi esittelemään uutta nimeä muille vapaaehtoistyöntekijöille, joiden porukkaan Jetsonen kuuluu.

”

KASTEKAAVASTA MUOKATTU TILAISUUS OLI NIIN KAUNIS, ETTÄ ITKIN MELKEIN SILMÄT PÄÄSTÄNI.

Jetsonen alkoi pohtia sukupuoli-identiteettiään tosissaan vasta Haagan seurakunnassa. Hän tutustui siellä transprosessia läpikäyvään seurakuntalaiseen, joka kertoi rintojenpoistostaan. Rintakehän maskulinisaatioksi kutsuttu leikkaus kuulosti Jetsosesta ihanalta. – Olin jo lapsena outolintu, jota tyttöjen leikit eivät kiinnostaneet ja jota pojat eivät huolineet porukkaansa. Olen aina tiennyt, että ihastun vain naisiin, mutta aikaisemmin minulla ei ollut sanoja sukupuolikokemukselleni.

Jetsonen käy parhaillaan läpi omaa transprosessiaan. Muunsukupuolinen tuntuu nyt omimmalta identiteetiltä. Hän sai luvan muuttaa nimensä virallisesti Sanna Pietari Helena Jetsoseksi, kun perusteli sen vastaavan kokemustaan sukupuolesta, johon kuuluu sekä maskuliininen että feminiininen puoli. – Kutsumanimen muuttaminen Pietariksi helpottaa sosiaalista kanssakäymistä. Minut tulkitaan usein mieheksi, joten kun sanoin nimekseni Sanna, minulta saatettiin kysyä, että ai Santeri? PIETARI JETSONEN nimesi itsensä apostoli Pietarin mukaan, koska kallioksi kutsuttu Jeesuksen opetuslapsi on hänen esikuvansa. – Olen miettinyt, että minunkin on pakko olla kiveä, sillä muuten olisin hajallaan kuin hiekka. Toiseksi apostoli Pietarin ”koiramaisen lojaali” Jeesuksen seuraaminen puhuttelee Jetsosta. Nimen valintaan on kolmaskin syy: – Pietari kielsi pääsiäisenä Jeesuksen kolmesti ja minä yritin päästä hengestäni kolmesti. Se oli mitä suurinta Jumalan kieltämistä. Itsemurhayritysten jälkeen minusta tuli vahva Jeesuksen seuraaja, jollainen apostoli Pietarikin oli. Jetsosen missio on tuoda kirkkoa sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä yhteen. – Haluan olla queer-Pietari. ■ Jos ahdistaa, Palveleva puhelin 0400 221 180 vastaa klo 18–24. Voit myös ottaa yhteyttä oman alueesi diakoniatyöhön.

MYY TONTTISI, NAUTI VAPAUDESTASI Hyvästi haravointi ja loputtomat lumityöt! Ostamme tonttisi, jotta sinä voit tehdä juuri sitä, mitä eniten haluat. Helpot ja nopeat kaupat ilman välikäsiä.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Niina Aikio Hankekehityspäällikkö 0400 765 970 niina.aikio@kastelli.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Petri Poikolaisen tähdittämä Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia palkittiin viime vuonna Venetsian elokuvajuhlilla.

KIRKKOURUILLE SÄVELLETYN ORKESTERITEOKSEN KANTAESITYS SUOMESSA

TRONDHEIM JAZZ ORCHESTRA & ALF HULBÆKMO Su 24.4. klo 19

Uteliaana uuteen päivään

Tapiolan kirkko

Liput alk. 20 €

+ toimitusmaksut (alk. 1 €)

A CAPPELLA -LAULUYHTYE

ACCENT To 28.4. klo 18

Petri Poikolaisen ura näyttelijänä tyssäsi MS‑tautiin. Raju ja rampauttava sairaus on tuonut kärsimystä, mutta saanut aikaan myös asioita, joista Poikolainen ei osannut edes haaveilla.

Tapiolasali

Liput alk. 39/34 € + toimitusmaksut (alk. 1 €)

FADON KUNINGATAR

MARIZA Pe 29.4. klo 20 Tapiolasali

TUTUSTU KOKO OHJELMAAN apriljazz.fi JA OSTA LIPUT lippu.fi

TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVA KATRI SAARELA

Liput alk. 74/64 € + toimitusmaksut (alk. 1 €)

Onko sinun hankalaa käydä kirjastossa?

Jollet pääse kirjastoon sairauden, vamman tai liikuntarajoitteen vuoksi, voit hakea jousto asiakkuutta. Joustoasiakkaana voit valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan kirjastoasioinnin puolestasi. Lisätietoa Helmetkirjastojen henkilökunnalta tai helmet.fi/joustoasiakkuus

helmet.fi

Sokea, vaikeavammainen pyörätuoli mies – näin Petri Poikolainen määrit telee itsensä. Määritelmä on raa’an rea listinen, mutta sisältää kosolti tum manpuhuvaa huumoria. – Ei sitä oikein osaa olla katkera. Nä kö on jo poissa, joten se ei voi mennä pahemmaksi. Toki voi miettiä, että jos kädet pettävät, niin se vaikuttaa sitten kaikkeen. Mutta mennään päivä kerral laan, sillä koskaan ei tiedä, mitä tapah tuu. Saattaa lähteä sormista tunto tai voi tulla eteen elokuva. Tärkeintä on – kaveriani lainaten – mennä uteliaana uuteen päivään, Poikolainen toteaa. Ilman sairautta ei tosiaankaan oli si syntynyt elokuvaa, jossa näyttelijän työstä sairauseläkkeelle vuonna 2013 jäänyt Poikolainen palasi ammattiinsa ja teki pääroolin. Teemu Nikin ohjaa ma ja syyskuussa 2021 ensiiltansa saa nut Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia on jo palkittu kaksilla elo kuvajuhlilla. – Ei tämmöisestä osannut edes haa veilla, Poikolainen sanoo. Uteliaisuus on ollut Petri Poikolaista eteenpäin vievä voima jo pienestä po jasta saakka. Sitä se on edelleen. Toi nen häntä auttanut asia on avoimuus. – Helpotti, kun tulin sairauskaapis ta ulos. Ilmoitin Facebookissa, että nyt jäin MStaudin takia työkyvyttömyys

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

eläkkeelle. Sen jälkeen olen ollut avoin tästä sairaudesta. Eipä sitä tosin voi sa laillakaan, kun on pyörätuoli takapuo len alla, Poikolainen sanoo nauraen. Poikolainen ei katso olevansa min käänlainen neuvonantaja kärsimyksen kohtaamisessa, mutta esimerkillään hän on auttanut monia samankaltai sessa tilanteessa olevia. Kun kivut ovat pahimmillaan, Poi kolainen pyrkii keskittämään ajatuk sensa johonkin muuhun: kuuntelee vaikka äänikirjaa tai Tiedelehteä. – Kärsimys ja se, miten siihen suh tautuu, ovat niin kovin henkilökohtai sia asioita. Samoin kipu ja sen kokemi nen. Minua auttaa positiivinen ajattelu, joten siihen kannustan. Kärsimyksen ihmistä jalostavaan voimaan Petri Poikolainen ei usko. – Ei kärsimys tee kenestäkään pa rempaa. Toki on yllättävää, miten mo nen asian kanssa oppii kuitenkin elä mään, kun haluaa. – Me myös kohtaamme asiat kukin omalla tavallamme. Silti toivon, että meistä jokaisen olisi mahdollista ym märtää, että tämä elämä on kuitenkin ihanaa, Poikolainen huoahtaa. Petri Poikolainen Ihmisyyden lähteillä -podcastin vieraana jaksossa, joka julkaistaan ti 12.4. osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/paasiaisradio.

Kom-teatterin sielunmessu

Roolituksen kääntäminen teki näytelmän harjoittelemisesta monipolvisen matkan. – On kiinnostavaa, miten etelähelsinkiläisessä suvaitsevaisuuskuplassa elävät

NOORA GEAGEA

Teatteriperheen kasvattina Lauri Maijala näki jo lapsena paljon teatteria. Yksi mieltä vaivaamaan jääneistä näytelmistä oli Jouko Turkan raju ohjaustyö Runar ja Kyllikki vuonna 1996. Maijala oli näytelmän nähdessään kymmenvuotias. – Esityksestä jäi mieleen vahva vääryyden ja epäreiluuden kokemus. Olen monta vuotta etsinyt näytelmälle sopivaa aikaa ja paikkaa. Kirjailija Jussi Kylätaskun klassikkoteos perustuu löyhästi 1950-luvulla tapahtuneeseen Kyllikki Saaren murhaan. Ohjaaja Maijala korostaa, että kyseessä on kahden nuoren kasvutarina. Näytelmä sisältää vahvaa uskonnollista ja seksuaalista tematiikkaa. Kyllikki joutuu muun muassa kylän papin seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. – Sukupuolirooleja katsotaan nyt uudesta kulmasta, minkä vuoksi naiset näyttelevät miehiä ja päinvastoin, Maijala kertoo.

Runar ja Kyllikki kasvavat aikuisiksi tiukan uskonnollisessa kyläyhteisössä.

teatterintekijät ovat yllättäen löytäneet myös itsestään hyvinkin perinteisiä asenteita naisena ja miehenä olemisesta. Stereotypioihin perustuvat käsitykset vastakkaisesta sukupuolesta ovat ihmisissä syvällä, Lauri Maijala sanoo.

Runarina nähdään Ella Mettänen ja ja Kyllikkinä Paavo Kinnunen. Keskeinen rooli on myös papilla, jota esittää Kati Outinen. Kyllikistä pyritään kasvattamaan kuuliaista ja siveää. Vetäytyvästä Runarista

puolestaan haluaan koulia kovalla kädellä machomiestä. – Koen tärkeäksi tuoda esiin myös sen, millaista mieskuvaa yhteiskunnassa välitetään. Millainen maailma olisikaan, jos kovuuden ja väkivaltaisuuden vaatimuksen sijaan miesten kasvatuksessa ihanteena olisikin sivistys ja herkkyys? Kyllikin murha saa koko yhteisön sekaisin. Ihmiset pyrkivät noudattamaan kirkon vanhanaikaisia näkemyksiä, mutta heitä hallitsevat alkukantaiset vietit. Tähän viittaa näytelmän johtolause ”ihmisen osana on kutea ja kuolla”. – Puhtaimmin ja kauneimmin kristinuskosta puhuu Kyllikki, joka haaveilee taivaan valtakunnasta. Hänen maailmansa kuitenkin murtuu eikä taivasta tule, Maijala sanoo. Näytelmässä äänimaailmaa ovat virret, erityisesti eräänlaisena tunnarina toimiva Suvivirsi. – Luvassa on sielunmessua. Kom-teatterin requiem, Maijala sanoo. MARJO KYTÖHARJU Runar ja Kyllikki -näytelmän ensi-ilta pe 8.4. Kom-teatterissa.

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen! Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin? Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattoapu ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.ﬁ/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.ﬁ

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Loputon uhmaikä ”Lapseni saattoi pienenä saada raivarin siitä, mikä viikonpäivä on”, kertoo kirjailija Maria Mustranta. Hänen psykologinen trillerinsä haastavien ja väkivaltaisten lasten äitiydestä sai alkunsa omasta epätoivosta. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

irjailija ja toimittaja Maria Must rannalla on kolme poikaa. Kahden kanssa oli vauva-aikana helppo mennä joka paikkaan, mutta kolmas oli itkuinen ja vaikea rauhoittaa. Kahden pojan päivähoito on sujunut ongelmitta. Kolmannelle Mustranta etsi miehensä kanssa hoitajan, kun lapsi oli puolitoistavuotias. Hoitosuhde kesti noin vuoden. – Sitten kokenut hoitaja ilmoitti, ettei huolehdi lapsestamme enää päivääkään. Hoitaja lopetti, koska Mustrannan kahden ja puolen vuoden ikäinen poika vastusti voimakkaasti syömistä, ulos lähtemistä, sisälle tulemista ja päiväunia. Lapsi löi ja potki. Raivareita tuli kotonakin. Välillä lapsi saattoi herätä yöllä ja huutaa tunnin. Neuvola arveli syyksi kauhukohtauksia, mutta vanhempien mielestä poika yksinkertaisesti heräsi ja suuttui. – Uhmaikä alkoi, kun lapsi oppi sanomaan ei, ja tuntui, ettei se lopu ikinä. Lapseni saattoi pienenä saada raivarin siitä, mikä viikonpäivä on, Mustranta kuvaa. – Tunnereaktiot ovat voimakkaita. Eivät kaikki lapset ala kaataa huonekaluja ja repiä sanomalehtiä silpuksi suuttuessaan. Hän raivoaa, kunnes on aivan hiessä. Mustranta kirjoitti toisen romaaninsa Äidin tehtävä (WSOY 2022) omien kokemustensa innoittamana. Psykologinen trilleri kertoo vankilasta vapautuneesta Laurasta, joka ravaa koulun ja lastenpsykiatrian tapaamisissa ja yrittää saada apua käytösongelmaiselle pojalleen. Laura jää ongelmineen varsin yksin, kunnes hänen poikansa ystävystyy julkkisperheen ongelmapojan kanssa. Laura lapsineen tulee imaistuksi mukaan yläluokkaiseen elämäntapaan. Sitten poikien ystävyyssuhde alkaa saada synkkiä sävyjä. – Romaani ei ole yksi yhteen oman elämäni kanssa. Haastattelin sitä varten useita äitejä, joilla on omaanikin haastavampia lapsia, Mustranta kertoo. – Tunteiden tasolla romaani on kuitenkin totta. Se kuvaa pelkoani ja epätoivoani. Kun lapsi oli pieni, mietin monesti, että mitä kaikkea vielä ta-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

pahtuu, ja entä jos lapseni tekee joskus jotain tosi pahaa. POIKA SIIRTYI PÄIVÄKOTIIN noin kolmivuotiaana. Vanhemmat saivat tiuhaan kutsuja palavereihin, koska lapsi ei totellut ohjausta, omi leluja ja tappeli. Päiväkodin työntekijät pyysivät keskustelemaan ongelmista lapsen kanssa kotona. Sama jatkui koulussa. Lapsella todettiin olevan uhmakkuus- ja käytöshäiriön oireita. Maria Mustranta ja hänen miehensä puhuivat lapselle tämän käytöksestä, tuloksetta. Mustranta alkoi ihmetellä, miten hänen odotettiin etäohjaavan lastaan. – Sain mittani täyteen siitä, että vanhemmat kutsutaan paikalle, jotta työntekijät voivat vyöryttää päälle lapsen syntilistan. Sanoin, etten jatka keskustelua tällä tavalla. – Ammattikasvattajat kyselivät, että mitä ihmettä tekisimme tämän lapsen kanssa. Vastasin, että olemme hänen vanhempiaan, emme ammattilaisia. Teillä pitäisi olla kasvatusalan koulutus! Ei vanhempien tarvitse olla työnohjaajia. Mustranta tuijottaa kaukaisuuteen otsa rypyssä. Rivitaloasunnon keittiönpöydälle jäänyt Aku

Ankka ja keskeneräinen junaradan rakennusprojekti olohuoneen lattialla muistuttavat päiväkodissa ja koulussa olevista pojista. – Myös sisarusten välillä on vaikeuksia. Kannan syyllisyyttä siitä, saako haastava lapsi liian usein tahtonsa läpi, koska hänelle on pakko antaa siimaa. JOS LAPSI SAA riittävästi rakkautta ja rajoja, kaikki menee hyvin. Maria Mustranta uskoi väitteeseen, kunnes sai haastavan lapsen. – Kun oikeanlaisen käytöksen oppiminen osoittautui lapselle hirveän vaikeaksi, tuntui melkein siltä, kuin asiantuntijoiden antama lupaus olisi jäänyt täyttymättä. Mustrannan mielestä lasten käytösongelmia selitetään turhan usein huonolla vanhemmuudella – eikä poikkeavuuksilla lapsen aivoissa. Suhtautuminen on toinen, jos lapsen vaikeudet liittyvät vaikkapa lukemiseen. – Lukihäiriön syynä ei pidetä sitä, että vanhemmat eivät ole lukeneet lapselleen tarpeeksi. Mustranta on luopunut monesta tavallisesta lastenkasvatukseen liittyvästä käsityksestä. Esi-

Haastavan lapsen vanhemmuus on kasvattanut Maria Mustrannasta jämäkän ja pitkäpinnaisen.

väntuulinen. Sen kun pomppivat sohvalla ja kiipeävät puihin, kunhan mitään ei rikota eikä toiminta ole hirveän vaarallista.

merkiksi siitä, että vanhemman ei pidä antaa lapselleen periksi. – Ajattelen, että joustamaton lapsi ei opi kompromissien tekemistä joustamattomalta aikuiselta. Aikuinen ei menetä auktoriteettiaan

”

Kokenut hoitaja ilmoitti, ettei huolehdi lapsestamme enää päivääkään. neuvottelemalla lapsen kanssa. Jos meillä on eri mielipide jostain asiasta, kutsun lapsen neuvottelemaan, että miten sinä näet tämän ongelman ja kuinka ratkaisisit sen. Kapteeni käskee -tyylinen kasvatus provosoi joustamatonta lasta, joka ajautuu helposti tunnejumiin. Silloin ei järkipuhe mene läpi.

– Pojallani oli koulussa vuoden verran autoritaarinen opettaja, joka kävi käsiksi lapsiin. Miten sillä tavalla voi opettaa, että toisiin ei saa kajota? Onneksi opettajan työsopimusta ei jatkettu. – Lapseni ei kunnioita ketään, joka ei kunnioita häntä. Jos nöyryytät lasta, hän kostaa. Mustrantaa puhuttelee yhdysvaltalainen lasten käyttäytymishäiriöiden asiantuntija Ross W. Greene. Häneltä on saatavilla kirjoja myös suomeksi. Greene ajattelee, että tulistuvat lapset toimivat oikein, jos osaavat. He eivät pane vastaan ilkeyttään, vaan heillä on oppimisvaikeuksia esimerkiksi turhautumisen sietämisessä, joustavuudessa ja oman toiminnan ohjauksessa. Tulistuvalla lapsella saattaa olla myös neuropsykiatrinen kehityshäiriö, kuten adhd tai Asperger. Olennaista on, ettei lasta rangaista puuttuvista taidoista, vaan niitä harjoitellaan hänen kanssaan. Haastavan lapsen vanhemmuus on kasvattanut Mustrannasta jämäkän ja pitkäpinnaisen. – Lapseni ovat antaneet palautetta, että en menetä hermojani juuri koskaan ja olen aika hy-

VANHEMPIA PYYDETTIIN HAKEMAAN haastava poika varhain päiväkodista, eskarista ja pikkukoululaisena iltapäiväkerhosta. Hän käyttäytyi huonoimmin iltapäivisin, jolloin oli kuormittunut. Maria Mustranta lyhensi siksi työaikaansa. – Tiedän monta nepsylasta, joita ei voi laittaa iltapäiväkerhoon lainkaan. On erikoista, että heille järjestetään tukea kouluun, mutta ajatellaan, että he pärjäisivät sen jälkeen kymmenien lasten porukassa muutaman kouluttamattoman vetäjän johdolla. Mustranta pitää nepsylasten vanhempia unohdettuna ihmisryhmänä. Hän tuntee äitejä, joille on ehdotettu, että heidän lapsensa kävisivät koulua vain muutaman tunnin päivässä. – Silloin ideana on, että vanhempi opettaisi osan asioista lapselle kotona. Mustranta on muistuttanut itseään monesti siitä, että hän on muutakin kuin poikiensa äiti. Että hänellä on oma identiteetti ja ura. Mustranta jakoi miehensä kanssa poikien kotihoidon, kun he olivat pieniä. Hän on kirjoittanut aina, myös äitiyslomilla. Apurahan turvin työstetty ensimmäinen nuortenromaani on parhaillaan valmistumassa. Kolmas aikuisten romaanikin on aluillaan. Mustranta toivoo hartaasti, että hurjimmat vuodet haastavan pojan kanssa olisivat nyt takana. Poika on oppinut kasvaessaan itsehillintää ja lakannut ratkaisemasta ristiriitoja väkivallalla. Hän opiskelee tavallisessa koululuokassa ja saa kiitettäviä numeroita. – Haastavan lapsemme vahvuudet ovat vahvoja. Hän tietää paljon, hänellä on hirveän hyvä muisti ja hän on Trivial Pursuitissa aikuiselle tasaveroinen vastustaja. Koen usein onnea hänen seurassaan. – Lapsen aivot kehittyvät, toisilla vain eri tahtia kuin toisilla. Se herättää toiveikkuutta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Tutustumalla kätkettyihin ja vaiettuihin puoliinsa ihminen voi vapautua elämän suorittamisesta ja suuntautua kohti itselle hyviä asioita. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

uka minä todella olen? Saanko ja pystynkö todella olemaan se, joka olen? Tällaisten kysymysten tutkimi nen ja selvittäminen on työllistänyt käytännöllisen teologian emeritus professori Paavo Kettusta jo usean vuosikym menen ajan. Nyt hän on koonnut oppimansa ja ymmärtämänsä viime vuonna julkaistuun kirjaan Kuka minä todella olen – Kätkössä olevaa minuutta etsimässä (Väyläkirjat). Kettusen mukaan minuuden – tai hukassa ole van identiteetin – jäljille voi päästä kysymällä, mikä on minulle tärkeää. Toinen yhtä olennai nen kysymys on, mitä kaipaan ja tunnen. – On myös tärkeää kysyä, estääkö jokin minua ottamasta todesta syvimpiä kaipuitani ja tarpeita ni. Jos vähättelen itseäni, se, mikä on minulle tär keää, jää syrjään. Silloin olen omassa elämässäni ajopuuna enkä tunnista, mikä on minulle merki tyksellistä ja luovuttamatonta, Kettunen sanoo. JOKAINEN MEISTÄ KANTAA Paavo Kettusen mu kaan kätkettyjä ja vaiettuja taakkoja. Jos emme tunnista niitä, ne varjostavat olemustamme ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. – Ihminen, joka ei tunnista elämänhistoriaan sa, on suuressa vaarassa toistaa sitä. Taakkojen lisäksi sisimmässämme on Kettusen mukaan myös kätkettyjä ja vaiettuja siunauksia, joihin tutustuminen on äärimmäisen tärkeää. Omien kätkettyjen puolien jäljille pääsee kuuntelemalla itseään. Sen voi aloittaa kysymäl lä, voinko hyvin elämässäni. Uskallanko toivoa ja tunnistaa itselleni hyviä asioita ja suuntautua niitä kohti? Löydänkö itses

täni elämänrohkeutta ja uskallanko panna itseni likoon? Vai huomaanko ajattelevani, ettei elämäl läni ole suurta merkitystä? Onko elämässäni asioita, jotka sitovat minua tai joihin mieleni on jäänyt kiinni? Vastaukset tällaisiin kysymyksiin kertovat sii tä, millaiset elämämme lähtökohdat ovat olleet. Niihin tutustuminen on Kettusen mukaan vält tämätöntä, koska vastaus kysymykseen ”mihin olen menossa?” rakentuu tähän mennessä tapah tuneen tunnistamisen pohjalle.

”

On tärkeää kysyä, estääkö jokin minua ottamasta todesta syvimpiä kaipuitani ja tarpeitani. PROFESSORI PAAVO KETTUNEN

– Emme voi katsoa tulevaisuuteen muuten kuin niiden silmälasien läpi, joilla katsomme mennyttä. Emme voi tunnistaa elämämme pää määriä, jos emme tunnista niitä arvoja ja ihantei ta, jotka ovat elämässämme tärkeitä. JOKAISEEN IHMISEEN KÄTKEYTYY Paavo Kettu sen mukaan mahdollisuuksien aarreaitta, joka on luotu häneen jo syntymässä. Lapsuudessa ja nuoruudessa saamistamme lähtökohdista kuiten

kin riippuu, pääsevätkö nämä mahdollisuudet kukkimaan ja kukoistamaan. – Jokaisella on oikeus syntyä ja olla olemassa toivottuna ja rakastettuna. Kaikkien elämässä niin ei tapahdu, vaan olemassaolon oikeus jää ehdolliseksi. Silloin ihmiselle syntyy tarve käydä tätä asiaa läpi, Kettunen sanoo. Kettusen mielestä yhteiskunnan pitäisi tukea taloudellisesti sitä, että mahdollisimman moni saisi halutessaan uuden mahdollisuuden itsensä tunnistamiseen psykoterapian avulla. Myös pit käkestoinen keskustelusuhde kokeneen kirkon sielunhoitajan kanssa voi olla avuksi. Kettunen sanoo painokkaasti, ettei koskaan ole liian myöhäistä. – Elämä ei ole tuomittu epäonnistumaan, vaikka kukkaan puhkeamista ei olisi tähän men nessä sallittu. Kenenkään elämä ei ole ennalta määrätty toistamaan tiettyä kaavaa, vaan voim me lähteä käymään asioitamme läpi missä iässä tahansa. AJATUS KÄTKETTYJEN ja vaiettujen asioiden tun nistamisesta tuli Paavo Kettuselle tärkeäksi, kun hän kävi pitkän psykoanalyysin samalla kun te ki väitöstutkimusta hengellisten ja uskonnollis ten kysymysten kohtaamisesta kirkon sairaala sielunhoidossa. – Ihmismieli muistaa asioita, vaikka emme tiedostaisi niitä. Psykoanalyysissa löysin itsestä ni sellaista, mitä en ollut aikaisemmin tunnista nut, ja muistin tapahtumia, joiden en ollut tien nyt tapahtuneen. Vanhemmilta suku laisilta kysymällä saatoin tarkistaa, et tä tapahtumat olivat todellisia, Kettunen sanoo. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Kettunen on sota-aikana eläneiden vanhempien lapsi. Sotavuosina vanhemmat joutuivat lähtemään evakkoon monta kertaa. Kettusen isän nuoruus meni rintamalla, ja hänen kotinsa jäi lopulta rajan taakse. – Vasta aikuisiällä olen alkanut tunnistaa sotavuosiin liittyvää taakkaani, joka johtuu vanhempieni kantamista traumoista. He elivät tilanteessa, jossa koko elämä oli ehdollistunutta eikä mitään asiaa voinut pitää varmana. Sota vaikutti pitkään vanhempieni sukupolven taloudelliseen hyvinvointiin ja koulutusmahdollisuuksiin. Kettusen mukaan sodan taakka siirtyy lapsille erityisesti silloin, jos vanhemmat ajattelevat, ettei lasten pidä päästä helpommalla kuin he ovat päässeet. Toinen mahdollisuus on, että vanhemmat toivovat lapsilleen helpompaa elämää kuin heillä on ollut ja tukevat esimerkiksi heidän opiskeluaan. Kettunen tunnistaa omassa elämässään tällaisen siunauksen. – Terapiassa löysin itsestäni sekä myönteisiä että kipeitä ulottuvuuksia, joita olin kantanut sisälläni itseltänikin kätkettyinä ja salattuina, Kettunen sanoo. Oma psykoanalyysi on vaikuttanut myös Kettusen tutkimustyöhön. Tutkiessaan 1990-luvulla kirkon rippiä ja syntien tunnustamista hän alkoi tunnistaa kyselytutkimuksen vastauksista uudenlaisia teemoja. Kettusen mukaan kirkko on lähestynyt ihmisiä olettamuksella, jonka mukaan heidän keskeinen elämänkysymyksensä liittyy syyllisyyteen. Tutkimusaineistosta kävi kuitenkin ilmi, että monessa tapauksessa rippi ja anteeksianto eivät olleet vastanneet ihmisen syvimpään tarpeeseen. Ket-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

tunen käsitti, että syyllisyydestään kirjoittaneet ihmiset kärsivät tosiasiassa häpeästä. HÄPEÄSTÄ KÄRSIVÄN IHMISEN sisimmässä on Paavo Kettusen mukaan paljon kätkettyjä ja vaiettuja asioita. Niiden tunnistaminen ja niiden kanssa keskusteleminen voisi avata uudenlaisia näkökulmia tulevaisuuteen.

”

Monta taakkaa putoaa, kun suostuu olemaan rajallinen ja vajavainen. PROFESSORI PAAVO KETTUNEN

– Kätketyn puolen kieltäminen ja alas painaminen ovat asioiden kätkemistä ja salaamista ensisijaisesti itseltä. Se on uuvuttava tapa elää. Jos tunnistaa jonkin asian vaivaavan tai elämässä toistuu jokin vaikea teema, asiaa kannattaa lähteä tutkimaan yhdessä toisen ihmisen kanssa, Kettunen sanoo. Itselle sopivaa psykoterapeuttia tai kirkon sielunhoitajaa kannattaa etsiä rauhassa ja kuulostella, millainen henkilö olisi sopiva keskustelukumppani. Kettunen mainitsee, että jotkut psykoterapeutit kokevat epävarmuutta uskonnollisten ja hengellisten kysymysten käsittelyssä, vaikkeivät suoraan torjuisi niitä.

Vastaavasti jotkut kirkon sielunhoitajat saattavat mennä puolustuskannalle, kun käsittelyyn nousee uskonnollisuuden kipeitä puolia. Kettunen havainnollistaa asiaa Raamatun pääsiäiskertomuksen vaiheiden avulla. – Jos sielunhoitajalla on kiire pois Getsemanesta ja pitkäperjantain kärsimyksestä, hän ei pääse koskaan pääsiäisen riemuun. Jos vanhanlaisen Jumalan kuolemalle ei ole tilaa, uudenlainen jumalasuhde ei pääse syntymään. Jos harkitsee pitkää keskusteluprosessia kirkon sielunhoitajan kanssa, tällä tulisi Kettusen mukaan olla teologin tutkintoa laajempi koulutus, joka antaa valmiuksia ymmärtää psykodynaamisen ja uskonnollisen ulottuvuuden vuorovaikutusta. KIRJASSAAN Kuka minä todella olen? Paavo Kettunen kuvaa sielunhoidollista keskustelua mielikuvalla ”armon kammarista”. Kyse on sellaisesta jaetusta tilasta, jossa ihminen voi tuntea olevansa rakastettu, hyväksytty ja kannettu. – Omaa olemassaoloaan ei tarvitse pyytää anteeksi. Ihminen saa levätä armon varassa ja tuntea, että hänen elämänsä on lahja, ei saavutus. Mielikuvassa armon kammarista on nurkka, jossa ihminen saa turvautua Jumalan anteeksiantamukseen silloin, kun ymmärtää tehneenä väärin. Kettunen painottaa, että anteeksiantamus on vain yksi armon kammarin neljästä nurkkauksesta. Toisen näkökulman avaa vastaanottava ja hyväksyvä armo, joka on Kettusen mukaan vastaus häpeään ja identiteetin ongelmiin. – Kun ihminen tulee hyväksytyksi ja vastaanotetuksi, hän pääsee takaisin yhteyteen Jumalan ja todellisen minuutensa kanssa.

Kolmas armon kammarin nurkka on voimaantuminen, jossa armon valaisemasta sisimmästä kasvaa voimaa, rohkeutta ja toivoa. Ihminen alkaa suuntautua kohti sellaista elämää, jossa omat arvot, lahjat ja mahdollisuudet pääsevät toteutumaan. Neljäs armon kammarin nurkka on kiitollisuus, joka antaa tunnon elämästä lahjana. – Armo tarkoittaa sitä, että sinusta välitetään, sinua rakastetaan ja koko minuutesi on vastaanotettu riippumatta siitä, hyväksytkö itsesi vai et. Armon turvin ihminen jaksaa panna itsensä elämässä likoon ja toteuttaa mahdollisuuksiaan. Siitä syntyy kiitollisuus elämän lahjasta. KOKEMUS RAKASTETTUNA OLEMISESTA antaa Paavo Kettusen mukaan elämään mielen, ja kokemus Jumalan rakastamana olemisesta tuo siihen hengellisen sisällön. Rakastettuna ihmisen ei tarvitse olla onnistunut ja moraalisesti puutteeton, vaan hänet otetaan vastaan kaikkine puolineen. Ehdottoman hyväksytyksi tulemisen kokemiseen liittyy kuitenkin paradoksi. – Hyväksynnän kokemuksen saavuttaminen vaatii usein psyykkistä työtä, jossa luottamus kasvaa vähitellen. Ei ole välttämättä helppoa päästää irti ja suoda itselleen sitä, että tulee autuaaksi ilman suorittamista. Tällaisen hyväksynnän voi kokea esimerkiksi keskusteluyhteydessä toisen kanssa tai hiljaisuuden retriitissä. Kettusen mukaan ihminen voi tunnistaa sisimmässään hengellisenä kokemuksena Jumalan äänen, joka sanoo: ”Sinä olet minun poikani ja tyttäreni. Sinuun olen mieltynyt ja sitoutunut.”

Kettunen vertaa itseensä tutustumista sipulin kuorimiseen, jossa päällimmäisen kerroksen alta voi löytyä uutta ja yllättävää. Ihminen alkaa huomata asioita ja kysymyksiä, joiden läpi käymiselle ei ole ollut riittävästi tilaa.

Ihmisen, joka ei suostu omaan rajallisuuteensa ja jonka elämässä ei saa olla säröjä, on Kettusen mukaan vaikea käsitellä sairautta ja kuolemaa. – Rajallisuuteen suostumisen vastakohta on vahvuuteen sairastuminen. Silloin ei tarvitse ketään, eikä mikään kosketa itseä. Tällainen vahvuus on valtava painolasti. Monta taakkaa putoaa, kun suostuu olemaan rajallinen ja vajavainen.

Armo tarkoittaa sitä, että sinusta välitetään, sinua rakastetaan ja koko minuutesi on vastaanotettu riippumatta siitä, hyväksytkö itsesi vai et.

OMIEN KÄTKETTYJEN ja vaiettujen puolien tutkimisen voi Paavo Kettusen mukaan aloittaa esimerkiksi kirjoittamalla. Kirjoittaminen auttaa käsittelemään oman elämän isoja kysymyksiä, ja kirjoittamalla voi myös valmistautua puhumaan niistä luotettavan ihmisen kanssa. Moni käsittelee henkilökohtaisia asioitaan kirjoittamalla ne sosiaaliseen mediaan muiden nähtäväksi. Tätä lähestymistapaa Kettunen ei suosittele. – Jotkut saattavat vahingoittaa näin toimivaa ihmistä, tai hän saattaa itse myöhemmin katua sisimpänsä vuodattamista nettiin. Monesti sisimpään kätketyt ja vaietut asiat ovat sellaisia, että jossakin vaiheessa tulee aika astua niiden kanssa esiin ja vuorovaikutukseen toisten kanssa. Kettusen mukaan on kuitenkin tärkeää kuulostella rauhassa oikeaa aikaa. – Ihmisellä on tarve tulla omassa yhteisössään hyväksytyksi sellaisena kuin hän on. Jos johonkin asiaan liittyy vielä haavoittuvuutta, silloin on lupa suojella itseään ja miettiä rauhassa, mikä on itselle sopiva aikataulu tulla kokonaisemmin näkyväksi. ■

”

PROFESSORI PAAVO KETTUNEN

Joskus prosessi alkaa törmäyksellä, jossa oma rajallisuus tulee vastaan tavalla tai toisella. Raja voi tulla näkyviin esimerkiksi somaattisina oireina, kun keho alkaa viestittää pysähtymisen tarpeesta. Rajallisuuden hyväksyminen synnyttää Kettusen mukaan tarvitsevuutta. Tarvitseva ihminen säilyttää itsenäisyytensä, mutta tunnistaa samalla positiivisen riippuvuutensa toisista. Tällöin ihmisen ei tarvitse pärjätä omillaan, eikä hänen elämänsä kaadu virheiden tekemiseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Uupumuksen koulussa Burnoutin kokenut kielten tutkija Janne Saarikivi ei halua parantua täysin ennalleen, koska uupuminen näytti, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

ituttaa omien tekemisten hypettäminen, sanoo suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Janne Saarikivi. Karhea tokaisu kehystää kaunista kesäistä muistoa. Muutamana viime vuonna Saarikiven kotipihalla Helsingin Toukolassa on järjestetty varjotaidefestivaali, jonka ohjelma on sisältänyt ”tiedettä ja taidetta”. Festarit ovat syntyneet spontaanisti, kun hetki on tuntunut oikealta, eikä niistä ole tiedotettu etu- tai jälkikäteen. Näin Saarikivi kuvaa sitä, millainen tapa elää sopii hänelle. – Aikoinani ostin joka vuosi kalenterin ja kirjoitin siihen jotakin epäolennaista, kunnes lopulta hukkasin sen. Enää en tee niin. Jos en muista tehdä jotakin, en varmaan halunnut tehdä sitä. MUUTAMANA AAMUNA viikossa Janne Saarikivi aloittaa päivänsä töölöläisessä kirjakahvilassa, jonka nimi on Kulma 4. Paikka sopii hyvin ajattelemiseen ja kirjoittamiseen. Usein seuraksi poikkeaa myös puoliso, äänen ja hiljaisuuden tutkija Taina Saarikivi. Tällä hetkellä Saarikiveä työllistää väitöstutkimusten ja gradujen ohjaaminen sekä omien tutkimusartikkeleiden kirjoittaminen. Kahvilassa on viime aikoina syntynyt myös kaksi Venäjän ja Ukrainan välisen suhteen historiaa valaisevaa esseetä, jotka julkaistiin Helsingin Sanomissa, sekä Ylen verkkosivuilla julkaistuja kolumneja. Kun Saarikivi puolusti helmikuussa julkaistussa kolumnissaan psyykkisistä sairauksista kärsivien oikeutta hoitoon, hän kirjoitti omaksi tittelikseen ”työtön ja uupunut hullu professori”. – Yleensä vasta toisen vakavan uupumisen jälkeen ihminen rupeaa muuttamaan elämäänsä, ja niin kävi minullekin. Olen kokenut kaksi burnoutia, joista jälkimmäinen alkoi toden teolla puolitoista vuotta sitten, hän sanoo. Burnoutin kehittyminen kesti Janne Saarikiven mukaan neljä tai viisi vuotta. Oireiden tärkeimmäksi syyksi hän nimeää työelämän räikeän huonontumisen. – Omien sisäisten tavoitteiden ja ulkoisten odotusten välinen ristiriita kasvoi vähitellen ylittämättömäksi, hän sanoo. Vuosien varrella Saarikivi on kohdannut akateemisen maailman muutoksia muun muassa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

määräaikaisena professorina, yliopistonlehtorina ja Suomen akatemian tutkijana. Saarikivi toteaa, että yliopistot ovat jatkuvasti vähentäneet pysyviä työpaikkoja, vaikka tutkimusten määrä on kasvanut. Yhtälö on mahdollinen, koska tutkimusrahoitus on siirretty hankkeisiin, joita jokaisen tulee jatkuvasti hakea, Saarikiven mukaan useimmiten hyvin epäselvin kriteerein. Hänen mielestään järjestelmä sotii omaa tarkoitustaan vastaan. – Tieteessä uudet oivallukset ovat kollektiivisia. Ne edellyttävät yhteisöjä, mutta yliopistojen sosiaalinen rakenne on tehty kilpailun varaan. Tutkijan pitäisi toimia yhteisöllisesti sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa hän kilpailee koko ajan. Saarikiven mukaan akateemiset tutkijat käyttävät noin kolmanneksen työajastaan rahoitushakemusten tekemiseen. Tämän lisäksi he osallistuvat jatkuvasti toisten tekemien hakemusten arviointiin. Kaikilla hakijoilla on vaativa tutkijakoulutus, mutta enemmän kuin 90 prosenttia hakemuksista hylätään. Viittäkymmentä lähestyvä Saarikivi sanoo tulleensa tutkijan urallaan kohtaan, jossa hänen tulisi saada pysyvä virka. Tällä hetkellä tarjolla on vain Tromssan yliopiston osa-aikaisen apulaisprofessorin tehtävä, jota hän hoitaa yhtenä päivänä viikossa. – Olen saanut akateemisessa maailmassa kaikki mahdolliset rahoitusmuodot, ja siksi minun on vaikea enää saada niitä. Laskin, että olen nyt lähettänyt seitsemäntoista rahoitushakemusta eri paikkoihin saamatta rahoitusta. KYYNISYYDEN LISÄÄNTYMINEN on Janne Saarikiven kokemuksen mukaan usein burnoutin ensimmäinen varoitusmerkki. – Kun arki on koko ajan sitä, että arvioi tämä, kirjoita hakemus tuonne ja hae rahaa sieltä, niin jossakin vaiheessa tajuaa, ettei sellaiseen kannata käyttää energiaa. Ihminen muuttuu ärtyisäksi, alkaa tiuskia läheisilleen ja saada raivokohtauksia. – Lopulta hän on yhä väsyneempi, kunnes itkeä pillittää peiton alla sikiöasennossa. Hän ajattelee olevansa maailman huonoin ja että hänen pitäisi kuolla. Saarikivi vierastaa selviytymistarinoita, joissa julkisuuden henkilöt kertovat, miten ovat toipu-

Kuka?

Suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Janne Saarikivi, 48, keskustelee mielellään uskonnollisista ilmiöistä, joita ei pidetä sellaisina. Saarikiven perheeseen kuuluvat puoliso Taina Saarikivi, Saarikiven omat lapset, puolison lapset, entisen puolison aikuinen lapsi ja kaksi koiraa.

Mitä?

Kirkko ja kaupunki julkaisee tästä numerosta alkaen Saarikiven tekstejä, joissa hän avaa teologiaan ja uskontoon liittyvien sanojen merkitystä kielentutkimuksen näkökulmasta.

Motto

Yhtään asiaa ei pidä tehdä miellyttääkseen muita.

neet uupumisesta ja selättäneet sen. Hänen mielestään uupumisessa on viisautta, joka pitäisi ottaa todesta. – Ruumis kieltäytyy jatkamasta, kun ihminen mukautuu toisten odotuksiin ja tekee jotakin sellaista, minkä tietää paskaksi. – Sen sijaan, että tsemppaamme uupunutta ja sanomme ”noustaanpas nyt tästä”, hänen pitäisi kuulla olevansa arvokas, vaikka onkin uupunut eikä saavuttaisi tavoitteitaan. Saarikivi arvioi, että hänen burnoutin aikana menettämästään työkyvystä on nyt palautunut noin 50 prosenttia. Tutkijana häntä kiinnostavat samat kysymykset kuin ennenkin, mutta moni aikaisemmin helpolta tuntunut asia ei enää suju. Multitaskaamisen tilalle ovat tulleet pitkät päiväunet.

JANNE SAARIKIVELLE on osittain mysteeri, mistä hänen kiinnostuksensa kristinuskoon ja uskonnon pohtimiseen on peräisin. Hänen vanhempansa eivät olleet erityisen uskonnollisia, eikä häntä ohjattu aktiivisesti kirkon yhteyteen, mutta hänen kumpikin isoäitinsä uskoi Jumalaan. – Isän puoleinen mummoni oli taustaltaan karjalainen. Nauru ja itku olivat herkässä, ja minulle välittyi myös hänen luottavainen suhtautumisensa Jumalaan. Toiselta isoäidiltä sain pietistisen hartauskirjan, jota rupesin lukemaan. Saarikivi kertoo olleensa nörttipoika, joka aloitti lukemisen käymällä läpi kodin monipuolisen kirjahyllyn. Alakoululaisena hän luki omin päin Raamatun ja huomasi Vanhan testamentin kostonhaluisen jumalakuvan ahdistavaksi.

”

Sen sijaan, että tsemppaamme uupunutta ja sanomme ”noustaanpas nyt tästä”, hänen pitäisi kuulla olevansa arvokas, vaikka on uupunut. Helluntailaisen luokkatoverin mukana Saarikivi löysi herätyskristilliset kotitilaisuudet ja myöhemmin nuorille miehille suunnatun kristillisen Navigaattorit-liikkeen. Vuonna 1987 hän kuunteli Helsingin olympiastadionilla evankelista Billy Grahamin julistusta. – Tuossa elämänvaiheessa oli paljon hyvää ja rakentavaa, mutta ajatus, että asiat ovat kondiksessa loppuelämän ajan, kunhan nostat kätesi herätyskokouksessa ja tulet eteen, oli liian simppeli. Eihän elämä niin mene.

– Olen hyötynyt lääkityksestä, mutta elämä on keskeneräistä ja myös jää sellaiseksi. En halua parantua kokonaan vaan toivon, että elämäni fokus olisi oikeasti mielekkäissä asioissa. UUPUMINEN ON SYVENTÄNYT Janne Saarikiven ymmärrystä elämän rajallisuudesta. Se tuli tutuksi jo nuoruudessa, kun hänen isänsä menehtyi syöpään. – Jos elän tulevan elokuun kahdeksanteentoista päivään saakka, olen elänyt yhtä kauan kuin isäni, hän sanoo. Saarikivi on pohtinut paljon hyvinvointia. Hänen mukaansa sen resepti on pohjimmiltaan yksinkertainen: tee jotakin hyvää ja kiinnostavaa, joka lähtee omasta sisäisestä innostuksesta. Erityisen selvästi vaikutus tuntuu silloin, kun vaivannäön motiivina ei ole raha.

Kun Saarikiven ensimmäinen burnout alkoi vuonna 2015, Euroopassa oli pakolaiskriisi. Hänen perheensä tarjosi Irakista tulleelle pakolaiselle asuinpaikan. Saarikivi myös aloitti arabian kielen opiskelun ja perusti kaksikielisen keskustelukerhon. – Kukaan ei käskenyt tekemään niin eikä antanut siitä rahaa. Se tuntui vahvasti terapeuttiselta. Toisen uupumisensa jälkeen Saarikivi alkoi suomentaa Uuden testamentin tekstejä muinaiskreikasta, jota hän on harrastanut opiskeluvuosistaan lähtien. Saarikiven mielestä viralliset raamatunkäännökset menevät monessa kohdassa päin honkia. – Kun elämääni tuli työttömyyden vuoksi luppoaikaa, ajattelin, että pannaan tämä asia kuntoon. Kääntäminen ei liity ammattiini mitenkään, ja juuri siksi se on tuntunut tosi hyvältä.

JÄLKEENPÄIN Janne Saarikivi on kiinnittänyt kriittistä huomiota ajatteluun, jossa ihmiset jaettiin uskoviin ja muihin. – Minulla oli paljon kavereita, joita uskonto ei kiinnostanut. Harrastin heidän kanssaan viinanjuontia ja tupakanpolttoa, mistä jouduin sitten tekemään tiliä uskovien piireissä. Rippikoulu käänsi Saarikiven elämässä uuden lehden, ja hän löysi paikkansa Huopalahden seurakuntanuorten porukasta. Vapaa ilmapiiri, jossa uskoa ei tuputettu, tuntui varmaa mutta ahdasta uskoa paremmalta vaihtoehdolta. Joskus nuoruuden kokemukset nousevat esiin, kun Saarikivi keskustelee ystäviensä kanssa. Moni heistä kokee uskonnon maailman itselleen vieraaksi, kun Saarikiveltä taas puuttuu omakohtainen suhde tv-sarjoihin ja pop-musiikkiin. – Elämässäni on tällainen erikoinen juttu. En tiedä hölkäsen pölähtävää sellaisista asioista kuin Dallas, Sinkkuelämää tai Bruce Springsteen, mutta minulla on syvä emotionaalinen suhde virsiin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Pyhän Claran sydän Keskiajan ihmisen maailma oli läpeensä uskonnollinen. Kaikessa nähtiin jonkin yliluonnollisen voima. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA

18.

elokuuta vuonna 1308 muuan Clara kuoli. Hän oli Italian Montefalcossa sijaitsevan augustinolaisluostarin abbedissa ja tunnettu niin sairaiden parantajana kuin askeetikkona ja näkyjen näkijänä. Hän oli myös sairastellut paljon. Viiden päivän kuluttua kuolemasta kolme nunnaa ryhtyi balsamoimaan Claran ruumista. Sitä varten he avasivat ruumiin ja poistivat sisäelimet. Claran sydän otettiin erilleen. Yksi sisarista avasi sydämen ja löysi sieltä pienen krusifiksin. Seuraavana päivänä nunnat huomasivat sydämessä myös pienoiskokoiset Jeesuksen kärsimyksen välineet: orjantappurakruunun, ruoskan, pilarin, vitsan ja sienen. Vainajan sappirakossakin oli jotakin kummallista. Sieltä löytyi kolme pyöreää kiveä, joiden nunnat tulkitsivat olevan Pyhän Kolminaisuuden symboleita. Clara Montefalcolaisen tarina on yksi niistä, jotka kerrotaan Sari Katajala-Peltomaan, Jenni Kuulialan ja Marika Räsäsen kirjassa Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä (Gaudeamus 2022). Kirjan päälähteenä ovat olleet keskiaikaiset kanonisaatio- eli pyhimykseksijulistamisprosessien asiakirjat. Niihin on kirjattu todistajien kertomia ihmeitä, joita pyhänä pidetyn henkilön on katsottu tehneen. Claran esimerkiksi kerrotaan ilmestyneen naiselle, joka rukoili apua vankilassa olevalle miehelleen. Seuraavana aamuna mies vapautui. Kymmenvuotias poika, jonka jalat olivat syntymästä asti olleet epämuodostuneet, puolestaan parani Claran haudalla. ELÄESSÄÄN CLARA oli sanonut luostarinsa sisarille, että hänellä on Jeesus Kristus sydämessään. Hän oli myös kieltäytynyt ottamasta vastaan ristinmerkkiä, koska hänellä oli krusifiksi rinnassaan. Sisaret olivat ajatelleet, että Claran lausahdukset kuvaavat hänen mystisiä kokemuksiaan. Vasta ruumiinavaus paljasti heille, että kyse ei ollutkaan pelkästä kielikuvasta. Kokemukset läheisestä yhteydestä Kristukseen ja eläytyminen hänen kärsimyksiinsä olivat tyypillisiä myöhäiskeskiajalla kukoistaneelle Kristusmystiikalle. Clara oli yksi sen edustajista. Keskiajan kulttuurihistorian dosentti Marika Räsänen Turun yliopistosta kertoo, että 1200- ja 1300-luvulla tavalliset maallikot alkoivat toteuttaa entistä aktiivisemmin omaa hengellisyyttään. He loivat siihen tapoja, joita ohjaamaan ei tarvittu papistoa. Henkilökohtaisessa hengellisyydessä nousi keskeiseksi Kristuksen seuraaminen. Varsinkin Italiassa oli paljon naisia, jotka hakivat omaa hengellistä tietään ja tapoja kommunikoida Jumalan kanssa. Usein tuo yhteys tuntui syntyvän Kristuksen kärsimyksen mietiskelyssä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Joillakuilla se näkyi fyysisinä merkkeinä, esimerkiksi stigmoina, jotka muistuttivat Jeesuksen ristillä saamia haavoja. – Clara pääsi omalla tiellään niin syvälle, että hän sai erityisen lahjan, kärsimyksen välineet sydämeensä. Näin äärimmäisiä esimerkkejä ei ole kovin paljon, Räsänen sanoo. CLARAN SYDÄNTÄ ja Claraan liittyviä ihmeitä tutkittiin pitkään ja perusteellisesti, kun hänelle haettiin kanonisaatiota eli pyhimykseksi julistamista. Prosessit keskeytyivätkin kahteen kertaan, ja vasta vuonna 1881 hänet kanonisoitiin. Se, että Claralla ei useampaan sataan vuoteen ollut virallista pyhimyksen asemaa, ei estänyt ihmisiä tekemästä pyhiinvaelluksia hänen haudal-

leen ja kunnioittamasta hänen sydäntään reliikkinä. Eletty usko ei keskiajallakaan ollut kaikessa kirkon virallisten linjausten mukaista. Marika Räsäsen mukaan pyhimyksillä, olivat he sitten kanonisoituja tai eivät, oli keskiajan ihmisten elämässä merkittävä rooli. Maailma oli läpeensä uskonnollinen ja Jumalaan nojaava. Kaikessa koettiin ja nähtiin jonkin jumalaisen tai yliluonnollisen olemassaolo ja voima. – Asioille oli selitys, ja se löytyi aina jostakin yliluonnollisesta. Kun tietoa ei ollut, usko siihen, että kaikella on tarkoituksensa ja kaikkea johdattaa jokin ihmisen yläpuolella oleva voima, loi turvaa. Ikävät asiat selitettiin monesti joko paholaisen läsnäololla tai synnillä, josta Jumala rankaisee, Räsänen kertoo.

– Jumala oli jotakin niin kaukaista ja isoa, että ihmisen ja Jumalan suhteeseen tarvittiin välittäjä. Pyhimykset olivat läheisiä, ja rukoukset Jumalalle suunnattiin heidän kauttaan. Ihmiset kasvoivat pyhimysten läsnäoloon lapsesta asti. Jokainen kirkkorakennus oli omistettu tietylle pyhimykselle, ja lähiseudun ihmiset olivat oppineet luottamaan varsinkin tuon oman pyhimyksen apuun. Pyhimyksen muistopäivä oli suuri vuotuinen juhla, jonka vietto näytelmineen, kulkueineen ja messuineen saattoi kestää useamman päivän. PYHIMYSTEN APUUN turvauduttiin silloin, kun ongelma ei tuntunut ratkeavan inhimillisin voimin. Tällaisia tilanteita olivat erilaiset sairaudet ja esimerkiksi satoa koettelevat sääilmiöt. Vastavuoroisuus kuului asiaan: tapana oli luvata pyhimykselle vastalahja. Se saattoi olla aineellinen, esimerkiksi vahakuva tai kynttilä, tai vaikkapa vaellus pyhimyksen haudalle.

– Nykyisin meillä on jonkinlainen intellektuaalinen ajatus Jumalasta tai pyhyydestä, ja usko tapahtuu ajattelun tasolla. Keskiajan ihminen sen sijaan toteutti uskoaan hyvin ruumiillisesti. Monet ongelmat, kuten sairaudet ja nälkä, koettiin ruumiillisesti, joten myös pyhimyksiltä pyydetty apu oli ruumiillista, Marika Räsänen kertoo. – Myös pyhimyksille annetut lahjat olivat usein sellaisia, joissa lahjan antaja oli itse ruumiillisesti läsnä esimerkiksi tekemällä pyhiinvaelluksen, ja ehkä osan siitä jopa paljain jaloin tai kontaten, tai makaamalla haudalla. Pyhimysten läsnäolo ja voima tiivistyivät reliikeissä eli pyhäinjäännöksissä. – Jos yhteisöllä oli vaikkapa pyhimyksen jalka, koettiin, että siinä jalassa koko pyhimys on konkreettisesti läsnä, koska sen saattoi nähdä ja tuntea. Ja myös haistaa – hyvä tuoksu oli yksi reliikin aitouden merkki. – Reliikki voitiin esimerkiksi viedä pelloille, kun toivottiin parempaa satoa, tai sitä voitiin kuljettaa kaduilla silloin, kun jokin epidemia roihusi kaupungissa. Näin päästiin taas lähempään yhteyteen pyhimyksen kanssa.

”

Pyhimykset olivat läheisiä, ja rukoukset Jumalalle suunnattiin heidän kauttaan.

Tule aktivoimaan aivojasi ja saamaan voimavaroja arkeesi!

Innoitusta luonnosta –

Kohtaamistaiteen ryhmä iäkkäille ihmisille Kohtaamistaiteen® ryhmä on maksuton ja tarkoitettu +70-vuotiaille. Ryhmään otetaan kymmenen toimintaan sitoutunutta henkilöä. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa aina perjantaisin 22.4.–20.5.2022 sekä 3.6.2022. Kohtaamistaide on moniaistista, luovaa, aivotoimintaa virkistävää ja iloa tuottavaa taiteen käyttöä. Taiteen etukäteisosaamista ei tarvita ja ryhmään saa osallistua omana itsenään.

Kokoontumiset klo 10–11.30 Vanhustyön keskusliiton tiloissa, Malmin kauppatie 26 (3.krs, hissi), Helsinki Ilmoittautumiset 14.4.2022 mennessä Vanhustyön keskusliiton Senioritoimintaan 050 5722826 tai 050 5722830 tai anu.lintila@vtkl.fi

TUTKIJA MARIKA RÄSÄNEN

LUTERILAISESSA SUOMESSA kasvaneelle reliikit saattavat tuntua makaabereilta. Oudolta tuntuu esimerkiksi sellainen varsin yleinen käytäntö, että pyhänä pidetyn ihmisen kuoltua tämän ruumis voitiin jakaa useampaan osaan ja näin syntyneet reliikit eri paikkoihin. Reliikeillä myös käytiin kauppaa ja niitä varastettiin. Marika Räsänen kertoo, että myöhäisantiikissa, jolloin pyhimysten kunnioittaminen alkoi, ruumiin jakaminen oli kielletty. Pyhän läsnäoloa toivottiin kuitenkin myös moniin sellaisiin yhteisöihin, joilla ei ollut omaa pyhimystä. Mitä ilmeisimmin tämä johti siihen, että vanhaa lakia rikottiin ja syntyi uudenlainen traditio. – Reliikiksi riittää todella pieni palanen ruumista, vaikka yksi silmäripsi, joten yhdessä ruumiissa on paljon jakamista ja pyhää riittää moneen paikkaan. Reliikeiksi kävivät myös pyhimyksen päällä olleet vaatteet, kaikki, mitä hän oli koskettanut elinaikanaan, ja myös kaikki, millä hänen ruumistaan tai hautaansa kosketettiin, Räsänen kertoo. – Oli esimerkiksi tavallista, että pyhiinvaelluksen yhteydessä jollain kankaanpalalla hierottiin pyhimyksen hautaa. Sen jälkeen kankaanpala oli pyhyyden koskettama eli toimiva reliikki. Pyhän Clara Montefalcolaisen kuolemasta on yli 700 vuotta, mutta yhä edelleen hänen luokseen tehdään pyhiinvaelluksia. Hänen sydämensä on esillä Montefalcossa Pyhän Claran kirkossa. Saman kirkon kryptassa on hänen hautansa. ■

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Saga Käpylinnassa ja Saga Villa Karissa asut itsenäisesti palveluiden keskellä. Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeesi mukaan. Järjestämme asukkaillemme aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa talon esteettömissä yhteistiloissa. Tervetuloa ihastumaan–varaa esittelyaika

puh. 050 5016 186 | satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Villa Kari Mäntytie 8 | 00270 Helsinki sagacare.fi/uusikoti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

SÄVELTAITEEN HISTORIAN SUURIN MONUMENTTI

J. S. Bach: Matteus-passio PE 15.4.2022 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO Cantores Minores • CM Koulutusryhmien kuoro Tom Nyman • Jyrki Korhonen • Anu Komsi Teppo Lampela • Niall Chorell • Tommi Hakala Suomalainen barokkiorkesteri Joht. Hannu Norjanen Noudatamme terveysturvallisuus- ja kasvomaskiohjeita LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA Liput kuluineen:15–65 € (sis. käsiohjelman) Konsertin suoratoisto: youtube.com/cantoresminoresfinland cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores

TÜRIN KUKKAMARKKINAT 20.-21.5. • alk. 170,Nunnia ja konnia -MUSIKAALI TARTOSSA 20.-22.5. • alk. 320,LIIVINMAAN LINNAT JA KARTANOT 26.-29.5. / 1.-4.9. • alk. 405,PÄRNUN JA SAARENMAAN puutarhoja ja pioniunelmia 27.-30.6. • alk. 395,VUONORISTEILY NORJASSA - maailman kaunein merireitti Kirkenesistä Bergeniin

9.-16.7. / 24.9.-1.10. • alk. 2.095,SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT sis. Romeo ja Julia sekä Mozart-ilta

KENTIN LINNOJA, PUUTARHOJA JA VIINITARHOJA 14.-17.7. • alk. 1.295,-

Historiallisia linnoja, kuvauksellisia puutarhoja, viehättäviä pieniä kaupunkeja, Englannin kanaalin rantamaisemia – matka Sussexin sekä Kentin kreivikuntaan, jota myös Englannin puutarhaksi kutsutaan. Matkalla pääset varmasti myös yllättymään: Kent on myös mitä parhainta viinialuetta. Matkalla 3 illallista, juustonmaistajaiset sekä 2 viininmaistajaiset. matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

19.-22.7. • alk. 685,BEATLEWEEK 2022 LIVERPOOLISSA Beatles-asiantuntijamme Heikki Lehtosen johdolla

26.-30.8. • alk. 1.495,KUNINKAALLINEN LONTOO 3.-6.9. • alk. 1.240,NIZZAN JA MONACON LOISTOA 15.-18.9. • alk. 895,-

Matka agentit

Miksi pääsiäisen aikaan syödään mämmiä? Testaa tietosi Kirkko ja kaupungin keväisessä pääsiäisvisassa ja näytä trullitietoutesi toisillekin. Mitä tapahtui viimeisellä ehtoollisella juuri ennen Öljymäelle lähtöä ja mitä ihmettä on rairuohon rai? Kysymyksiin liittyvät tarinat löydät seuraavalta aukeamalta. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVAT LAURA RIIHELÄ

2. Miksi pääsiäisen aikaan syödään mämmiä? a) Mämmi symboloi kevätauringon sulattamista hangista paljastuvia koiranjätöksiä. b) Mämmiä on voinut syödä myös paaston aikana. c) Iljettävän näköisen mämmin syöminen korostaa piinaviikon tuskaa. 3. a) b) c)

Mitä on virpominen? Naapureiden pelottelua. Kerjäämistä. Siunauksen, terveyden ja onnen toivottamista.

4. Pääsiäisen aikoihin saattaa tavata ovelta ovelle liikkuvia pieniä noitia ja trulleja. Miksi pääsiäinen on noitien aikaa? a) Koska pääsiäinen on yleinen henkiolentojen festivaali. b) Koska pahan voimat ovat valloillaan silloin, kun Jeesus on kuollut ja poissa pelistä. c) Koska Moskovan patriarkka määräsi 1800-luvulla kaikki lapset virpomaan noidiksi pukeutuneena. 5. Miten pajunkissat liittyvät pääsiäiseen? a) Jeesus oli aikaisemmalta ammatiltaan korinpunoja ja hän käytti paljon pajua. b) Pajunkissoja kasvavat oksat ovat pohjoinen versio perinteisestä pääsiäiskoristeesta, palmunlehvistä. c) Pajunkissojen tuoksu muistuttaa mämmin tuoksua.

6. a) b) c)

Mitä tarkoittaa rairuohon ”rai”? Raikasta. Ruista. Raamattua.

7. Miksi pääsiäisenä kasvatetaan rairuohoa? a) Se puhdistaa ilmaa, kun keittiössä tehdään rasvaisia ruokia. b) Mullasta nouseva ruoho muistuttaa, että elämä voittaa. c) Rairuohoa on tarvittu perinteiseen vihreään pääsiäissalaattiin. 8. Pasha tehdään perinteisesti pyramidin muotoisessa muotissa. Miksi? a) Pashoja on helpompi varastoida koko pääsiäistä edeltävän pitkän paaston ajan, kun niitä voi asetella kätevästi limittäin. b) Koska pasha on alun perin egyptiläinen ruoka. c) Pyramidin muoto viittaa juutalaiseen pääsiäiseen ja siihen, kuinka Israelin kansa vapautui Egyptin orjuudesta. 9. Miksi pääsiäisenä koristellaan kananmunia ja syödään suklaamunia? a) Muna on ylösnousemuksen ja uuden elämän vertauskuva. b) Köyhillä kristityillä ei aikanaan ollut varaa kalliimpiin herkkuihin. c) Kananmunat maistuvat kevättalvella erityisen herkullisilta. 10. Kiirastorstaina muistetaan Jeesuksen viimeistä yhteistä ateriaa oppilaittensa kanssa. Mitä suomen sana kiira alun perin merkitsee? a) Puhdistamista b) Luistelijaa c) Ääntä, joka lähtee, kun veitsen terä hankaa lautasta

11. Mitä Jeesus Luukkaan evankeliumin mukaan sanoi oppilailleen juuri ennen kuin he lähtivät viimeiseltä ehtoolliselta Öljymäelle? a) ”Tulkaas pojat vielä kaikki tänne samalle puolelle pöytää, niin maalataan yhteiskuva.” b) ”Riittää.” c) ”Se on täytetty.” 12. Pitkänäperjantaina kirkon alttarilla on viisi punaista ruusua. Miksi? a) Ne kuvaavat ristiinnaulitun Jeesuksen viittä haavaa. b) Koska viisi on uhrautuvan rakkauden luku. c) Ne viittaavat orjantappurakruunun piikkeihin. 13. Miksi pääsiäisyön messun aluksi kirkko on pimeä? a) Koska on jo myöhä, ja jotkut seurakuntalaiset haluavat nukkua. b) Koska messu kestää kauan, ja kynttilöitä pitää säästää, etteivät ne pala loppuun kesken kaiken. c) Kirkon pimeys viittaa Jeesuksen haudan pimeyteen. 14. Jeesuksen haudan paikalla Jerusalemissa on Pyhän haudan kirkko. Kenellä on sinne avaimet? a) Paavilla. b) Jerusalemin patriarkalla. c) Kahdella jerusalemilaisella muslimiperheellä.

15. Miten jatkuu lasten pääsiäisvirsi Lensi maahan enkeli? a) Siipensä hän levitti. b) Joutuisampi tuulta. c) Ison kiven vieritti.

Oikeat vastaukset: 1a, 2b, 3c, 4b, 5b, 6b, 7b, 8c, 9a, 10a, 11b, 12a, 13c, 14c, 15b

1. Miksi kristityt viettävät pääsiäistä? a) He juhlivat sitä, että Jeesus nousi kuolleista ja voitti kuoleman. b) Sen kunniaksi, että maailman luomisen kahdeksantena päivänä Jumala loi mämmin. c) Sen muistoksi, että Johann Sebastian Bach sävelsi Johannespassion.

1. Kristus nousi kuolleista! a. Raamatun mukaan Jeesus vangittiin ja surmattiin juutalaisten pääsiäisjuhlan aikaan Jerusalemissa. Hänet haudattiin kallioon hakattuun hautaan. Kolmantena päivänä hänen hautaamisestaan hauta oli tyhjä, ja kuolleista noussut Jeesus ilmestyi myöhemmin ystävilleen. 2. Suu makeaksi sallitusti b. Perinteinen länsisuomalainen imelletty ruispuuro eli mämmi vakiintui katolisella keskiajalla paastonajan herkuksi, sillä sitä syömällä sai suunsa makeaksi rikkomatta paastomääräyksiä. Mämmi sopi jopa pitkänperjantain ruoaksi. Entisaikaan ei pitkänäperjantaina ollut sopivaa tehdä tulta, mutta mämmistä sai ravitsevan aterian ilman uunia. 3. Pieni virpoja kulkee siunaus mukanaan c. On vanha kristillinen perinne, että lapset käyvät pääsiäisaikana toivottamassa naapurustossa onnea, terveyttä ja siunausta. Virpominen tehdään huiskuttamalla koristeltua pajunoksaa, joka jätetään muistoksi virvottaville. Palkaksi virpojat ovat perinteisesti saaneet makeisia.

4. Kun kissa on poissa, hyppivät hiiret pöydillä b. Vanhan uskomuksen mukaan maailma oli pahojen henkien temmellyskenttänä silloin, kun Jeesus oli kuollut eikä vielä noussut kuolleista. Tästä syystä on Pohjanmaalla tapana sytyttää pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina pääsiäiskokkoja, joilla karkotetaan pahoja henkiä. Samoin silloin on vanhastaan pukeuduttu trulleiksi eli noidiksi ja käyty pelottelemassa naapureita. Länsisuomalainen trulliperinne on sittemmin yhdistynyt itäsuomalaiseen virpomisperinteeseen, ja nykyisin virpojat pukeutuvat usein noidiksi. 5. Pohjolassa huojuvat palmujen sijaan pajut b. Kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, levitti kansa Raamatun mukaan palmunlehviä tielle kuin kuninkaallisessa kulkueessa. Eteläisemmissä maissa palmunlehvät ovat kuuluneet kristittyjen pääsiäiskoristeisiin varhaisista ajoista lähtien. Suomessa pajut ovat ainoita pääsiäisen aikoihin kukkivia oksia, joten ne ovat meillä ottaneet palmun paikan pääsiäiskoristeena. 6. Rairuoho on lustetta b. Raiheinät eli lusteet ovat heinäkasvien suku. Englanniksi raiheinä on rye grass eli ruisruoho. Vanhemmassa raamatunkäännöksessä puhuttiin erään Jeesuksen vertauksen yhteydessä nisusta ja lusteesta. Nykyisessä raamatunkäännöksessä puhutaan niiden sijaan vehnästä ja rikkaviljasta. 7. Multaan haudattu siemen nousee uuteen elämään b. Rairuoho muistuttaa elämän voimasta. Siemen haudataan multaan, ja se nousee haudasta versoen uutta elämää. Hyvin monet pääsiäisen perinteet kertovat samasta asiasta: kuolemalla ei ole viimeistä sanaa vaan elämä voittaa. 8. Vapaaksi pyramidivankilasta c. Juutalaiset viettävät pääsiäistä Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Pashan muoto viittaa näihin kristillisen pääsiäisen juutalaisiin juuriin.

9. Tipu on kuin Jeesus a. Suklaamunan yllätys viittaa Jeesuksen ylösnousemuksen iloiseen yllätykseen. Munan kovaa kuorta verrataan myös Jeesuksen kalliohautaan: munasta kuoriutuva tipu on kuin haudan vankeudesta vapautuva Jeesus. Vanhan legendan mukaan Magdalan Maria ojensi Jeesuksen ylösnousemusta epäilleelle Rooman keisarille punaiseksi värjätyn munan ja sanoi, että muna on päältä kuollut, mutta sisältä täynnä elämää. 10. Pesutorstai on toivoa täynnä a. Kiira tulee ruotsin puhdistamista merkitsevästä sanasta skära. Kiirastorstai on siis oikeastaan pesutorstai. Nimitys tulee siitä, että ennen viimeistä yhteistä ateriaa Jeesus pesi oppilaittensa jalat. Kiira esiintyy myös ”kiirastulessa”, joka on latinaksi purgatorio eli puhdistuspaikka. 11. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu b. Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus käski lähtöä tehdessään oppilaitaan varustautumaan siihen, että häntä pidettäisiin rikollisena. Oppilaat sanoivat, että heillä on kaksi miekkaa. Jeesus vastasi heille: ”Riittää.” (Luuk. 22:38). Jeesusta pidätettäessä yksi hänen seuralaisistaan iski miekalla ylipapin palvelijaa, niin että tämän oikea korva irtosi. Jeesus paransi palvelijan (Luuk. 22:50–51). Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus moitti miekkamiestä: ”Pane miekkasi tuppeen. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu.” (Matt. 26:53) 12. Viisi pelastavaa haavaa a. Viisi punaista ruusua viittaavat Jeesuksen viiteen haavaan: yksi kummassakin kädessä, yksi kummassakin jalassa ja yksi haava kyljessä. 13. Pimeä kirkko muistuttaa kuolemasta c. Pääsiäisyön messun alussa ollaan vielä symbolisesti haudan pimeydessä. Valojen sytyttäminen pimeään kirkkoon kuvastaa kuoleman pimeyden väistymistä ja ylösnousemuksen auringon nousemista.

Tärkeitä kirjauutuuksia

15. Batman-virsi b. Runoilijarovasti Jaakko Haavion (1904–1984) sanoittama ja kanttori Kaarlo Voipion (1919–2002) säveltämä pääsiäisvirsi Lensi maahan enkeli kertoo yksinkertaisella tavalla olennaisen asian pääsiäisestä. Tuulta nopeampi enkeli vieritti suuren kiven pois Jeesuksen haudalta ja totesi iloisesti, että Jeesus on noussut haudastaan ja voittanut kuoleman vallan. Alkusanojensa vuoksi tätä virttä on kutsuttu Batman-virreksi.

Pää pilvissä, kiviä kengissä

Pyhiinvaelluksia saunoista luostareihin

JOHANNES LAHTELA, ANNINA HOLMBERG

Kiehtovassa teoksessa kirjoittajat kertovat kokemuksiaan pyhiinvaelluksilta ja käyvät dialogia elämän tärkeistä kysymyksistä pilke silmäkulmassa.

12–15 oikein: Olet elävä pääsiäistietopankki Tiedätkö kaikesta yhtä paljon kuin pääsiäisestä? 8–11 oikein: Olet pääsiäisihminen Tiedät tosi paljon kristittyjen suurimmasta juhlasta ja sen tavoista. 4–7 oikein: Olet oikea suklaamunapää Otsalohkojesi takana on yhtä sun toista triviaa pääsiäisestä ja sen herkuista. 0–3 oikein: Olet mämmisarjan pääsiäistietäjä Sinulla on vielä paljon mukavaa opittavaa pääsiäisestä ja sen perinteistä.

2495 Mies kuin pantteri Wahlroosin elämä

ANTTI TUURI

Koskettava kuvaus kehitysvammaisen miehen elämänvaiheista. Antti Tuuri on seurannut läheltä Wahlroosin elämää yli viiden vuosikymmenen ajan.

2395

ki imä n i e ri ko H mesta evat k a el iö Ja e i t t i l a ju t t a . k a j ot ist li-U n ruu uratY i e k o J y r ä s i ä i s m m i k ss a ä ä p ee M oitt i.fi/ ele t s o n Kuu castia upunk pod ojaka adio k sr kirk aasiai p

Viimeinen sulkee verhot LAURA MANNINEN

Oivaltava romaani kääntää roolit raikkaasti päälaelleen: mitä tapahtuu, kun lapset laitetaan laitokseen ja vanhukset hoidetaan kotona?

2795

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Tarkista myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

14. Rauhan tae c. Eri kristilliset kirkot ovat vuosisatojen ajan kiistelleet siitä, kenelle heistä Pyhän haudan kirkko oikein kuuluu. Kirkon hallinta on jaettu kuudelle kirkkokunnalle eli katoliselle kirkolle, ortodoksiselle kirkolle, Armenian kirkolle, koptikirkolle, Etiopian ortodoksiselle kirkolle ja itäsyyrialaiselle kirkolle. Kirkon avaimet ovat jo 1100-luvulta asti olleet kahdella muslimiperheellä. Tällä järjestelyllä pyritään takaamaan rauhanomainen rinnakkaiselo Jeesuksen hautakirkkoa hallinnoivien kristittyjen kesken.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

korukivi A

sian rasva

pikkulainat

JANKUTUS I

BRITTIELIITILLE

O VASTI

RAVINTOAINEIDEN VERBI

takaosa

-SYNNYTYS

avaussana

RAAMATUSSA KIRJALLINEN

PINVOI NAL- PILATA LE RUOAN

RUUHKA

MATEMAATTINEN MERKKI

REVOLVERILLE OITIS

Ö TANKKIIN D

KATEN KERA TELKKARISSA

VEXI SALMI KANNUSTETUT

VISIOT ASETTUA

T VIHAISIN U

MÄÄRÄTTY HINTA KULJETUKSESTA

KO-

JOUSTAMINEN

PÄÄKAUPUNKI U

VÄLIVESII JUOVA H ALUE

JÄRVI

PARROILLE

AIKAKONEEN LAULAJA

KENKÄ

KARALAHTI

KERTOVAT TULEVASTA

KARTIOMAISIA

MAINOSVALOIHIN

SOITIN RENTOUTUMISIIN

APOSTOLEILLA

TANKIT

E ERÄS M

IHOILLA IKÄVIÄ

ESPOON NAAPURI

POHJATON TASOITIN

99% NICON ISÄ

"KUMMOLA"

KANSALLISMAISEMAA

M VALU- H

AUTO

SIUNAUSTILA

HARJANNE KALEVA

-orkesteri K PAINOMITTA

JOBSIN PERUSTAMA

AASIAN VALTIO

TIETOKISA RISTISSÄ

ainakin L

HUVITTELUIHIN

TUPRAHDUS

TAITEILIJA JANSSON R

ENSIMMÄISENÄ KUUHUN ASTUNUT

T HANSKALOKEROISSA?

NAUTILUKSEN KAPTEENI

LEVIÄVÄT PÄÄHINEESTÄ TOISEEN

TUKEE KATESIL- GORIA ILASLASSA KIVI

ETELÄSUOMEA

VIA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

pitkä ja laiha

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Mielipide Vilkasta keskustelua Facebookissa

MARTTA-KAISA VIRTA

HAAGAN SEURAKUNTANEUVOSTON jäsen Leea Halmetoja pohdiskeli, miksi kirkko ei vedä väkeä (K&k 24.3.). Kirjoitus herätti laajan keskustelun Kirkko ja kaupungin Facebookseinällä. 260 kommentin joukosta on poimittu tälle sivulle kourallinen. I.S.: Ihmisillä on nykyisin niin paljon muita virikkeitä ja menoja, etteivät kirkon menot tahdo oikein mahtua aikatauluihin. Ennen kirkossa käynti täytti monta muutakin tarvetta kuin sanan kuulemisen. Kirkossa luettiin uutisia kuten kuulutuksia ja yhteiskunnalle merkittäviä julkilausumia, kirkko keräsi ihmisiä hautajaisiin, häihin, kastajaisiin. Oli mahdollisuus tavata sukulaisia ja ystäviä. Juoruilla ja hengailla tuttujen kanssa. Jos kirkko on menettänyt sunnuntain kävijät, niin vastapainona ovat esimerkiksi joulun alusajan konsertit. Ne saavat maallistuneetkin liikkeelle niin, etteivät kaikki mahdu mukaan. Kirkolla on vahvat kilpailijat ihmisten ajankäytöstä. Jos kirkko ei pysty, silloin isot pytingit paraatipaikoilla keskellä kaupunkia ovat kyllä turhia. V.P.: On aika rohkeasti sanottu, ettei kirkko vedä enää puoleensa. Muistelen eräässä tilastossa ennen pandemiaa ilmenneen, että kirkossa kävi enemmän ihmisiä kuin valtava määrä ihmisiä yhtenä vuonna Suomessa elokuvissa. S.K.: Nyt kun koronan aikaan on striimattu jumalanpalveluksia, katsoja- ja kuulijamäärät ovat huikeita. Nekin, jotka eivät tohdi mennä Sanan kuuloon, seuraavat lähetyksiä tuhansin joukoin. YouTube tarjoaa myös paljon hyvää sanomaa ja lohdutusta ihmisille. L.H.: FB on jo kaksi kertaa editoinut postauksessani sanan striimaus strippaukseksi. P.H.: Omituista, minusta ”Herra armahda” kuulostaa hyvin armolliselta. Ei kirkon opetusta voi lähteä muuttamaan, synti ja armo ovat edelleen ajankohtaiset, vaikka joskus tuntuu, että se synti halutaan sieltä puheesta unohtaa. Mutta ilman syntiä ei ole armoa. M.M.: Ei se minustakaan syyllistävältä kuulosta. Etymologia selittää merkitystä: ”ansaitsematon anteek-

Ovet lukossa, väki ulkona MIKSI KIRKKO ei vedä väkeä, mietti Leea Halmetoja (K&k 24.3.). Todennäköisesti ihmiset etsivät kirkosta eri asioita. Kirkkorakennuksista on tehty kauniita niin ulkoisesti kuin sisältäkin. Niihin on rakennettu rauhaa, pyhyyttä ja suojaa maailman hälinältä. Pyhän läsnäoloa pitäisi pystyä myös tuntemaan. Seurakuntatilat ja -tilaisuudet ovat muita tarkoituksia varten. Ihmiselle on välillä hyväksi tiedostaa oma pienuutensa ja epätäydellisyytensä. Siksi on hyvä nöyrtyä kuulemaan Herra armahda -vuorolaulua. Samoin kuin kuulla sanomaa armosta ja suojelusta. Se, ettei ihmisellä ole rikosrekisteriä, ei tee hänestä synnitöntä. Uskontoon ei pidä myöskään suhtautua sukupuolittuneesti. On aivan sama, millaisia nimityksiä ihminen sille antaa. Kyse on kuitenkin samasta voimasta, joka ei ole ihmisen selitettävissä. Miksi sitten ihmiset ovat vieraantuneet kirkosta? Minun näkemykseni mukaan siksi, että ne eivät ole auki. Niihin ei voi pistäytyä arjen lomassa. Siellä ei voi käydä sytyttämässä kynttilää läheiselleen. Ei voi käydä rauhoittumassa ja kuuntelemassa sisintään, joten kirkot eivät yksinkertaisesti tule tutuksi. Viralliset jumalanpalvelusajat ovat liian kaavamaisia. Kirkon ovet ovat kiinni, ja kansa on oppinut pysyttelemään ulkopuolella.

Ritva Sjölund Helsinki

siantava rakkaus ihmisiä kohtaan.” Jos se ansaitsematon rakkaus onkin vaikea ottaa vastaan, kun olemme tottuneet ostamaan rahalla kaiken tarvitsemamme?

M.P.: On tärkeää kertoa kirkon opetusten herättämistä ajatuksista. Mutta minun mielestäni kristinuskon perusoppeja ei pidä lähteä muuttamaan kansansuosion vuoksi.

K.H.: Taattua äärivasemmistohorinaa taas kerran. A-M.G.: Miten ei vedä, eilenkin meillä oli reilu kaksisataa kävijää... A.P.: Itse olen surullinen siitä, että korona-aikana kirkko ei ole ollut esillä juuri mitenkään. Nuorten rippikoulut on kaukana siitä mitä ne olivat aikanaan, kun itse ripiltä pääsi. Kirkon tulisi olla lähellä jokaista ihmistä ikään katsomatta. Mediassa on ollut vain terveydenhuollon viranomaisia sekä hallitus, mutta missä kirkko?! Ilossa ja surussa. N.T.: Kokeilkaapa muuttaa tuo isä, poika ja pyhä Henki. Vaikka muotoon sosialismi, suvaitsevaisuus ja empatia. Tulisikohan kirkkoon enempi väkeä? J.T.: Miksi messuun osallistujan pitäisi saada käytännöllisiä elämänohjeita? Mitä ne olisivat? Eikö näitä ohjeita tule jo joka tuutista? (--) Ei näissä sinänsä ole vikaa, mutta kirkko ei ole mikään hyvän elämän yhteisö tai moraalilaitos. Kirkko on persoonallisen Jumalan perhe maan päällä. Jumalanpalvelus on tämän perheen kokoontuminen Herransa eteen. M.K.: Kirkko on hylännyt sellaiset arvot, jotka ovat minulle tärkeitä. En ole ikinä mikään uskovainen ollut, mutta nykyinen touhu saa karvat pystyyn. E.H.: Mitä touhua ajattelet? Diakonia-, nuoriso- vai sairaalasielunhoitotyötä? Eläkeläis-, perhe- vai varhaisnuortenkerhoja? Rippikoulu-, omaishoitajien virkistys-, vai parisuhdeleirejä? Ruoka-apua? Vai messut ja raamattupiiritkö häiritsevät? Kirkko ei ole vain oppikysymyksiä. Toimitus vinkkaa: Lue Halmetojan mielipidekirjoitus verkossa: kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

TV1:n rauhanrukous 13.3. oli lohduttava UKRAINAN PUOLESTA järjestetty ekumeeninen rauhanrukous oli hyvin mietitty kaikkinensa; kiitos järjestäjille siitä. Erityisesti piispa Mari Leppäsen hyvin punnittu puhe antoi lohdutusta Venäjän brutaalin hyökkäyksen meissä Suomen asukkaissakin aiheuttamaan ahdistukseen. Kiitos tällaisista puheista. Näitä kaipaisi kirkolta lisääkin.

Merja Lehti Karjalan evakkojen jälkipolvea Espoo

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

SOITA JA VARAA

050 5533 050

4.-14.4.2022

430 € 860 € 139 € 95 €

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Tilaukset www.surumerkki.com. Jälleenmyynti 0445677654

Ostetaan asuntoja Ostetaan asunto (2-3h) Meilahden sairaalan lähistöltä. Arkkitehti ja lääkäri. 041 517 1828

Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

• EHT Sirkka Müller

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Surumerkit hautajaisiin ja suruaikaan, surulla ei ole aikaa - surunauhat ja surunapit - käsivarsinauhat

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

KTS. TARKEMMAT TIEDOT JA KIVIESITTELYJEN AIKATAULUT HOK-ELANNONHAUTAUSPALVELU.FI

Kunnioita lähimmäisen muistoa

Soita ja varaa aika!

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

KIVIPÄIVIEN AJAN S-ETUKORTILLA ASIAKASOMISTAJALLE -10 % HAUTAKIVEN HINNASTA + BONUS.

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

www.jyrkisaarimaa.fi

K I V I PÄ I VÄT

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

Hammaslääkäriasema

H O K - E L A N N O N H A U TA U S PA LV E L U N

KUOLINPESÄT, VINTIT, VARASTOT, MUUTOT, ASTIOISTA TYÖKALUIHIN YM. IRTAINTA. KÄTEISMAKSU. P. 040 751 4464. Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Lahjoitamme osan tilausten tuotoista Ukrainan sodan uhreille.

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupunki -lehdessä Seuraava lehti ilmestyy 5.5. Varaukset 22.4. mennessä. Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

Tilaisuuksia

ETSIMME TONTTEJA!

Rakentaja-asiakkaamme etsivät uudisrakentamiseen soveltuvia tontteja pääkaupunkiseudulta.

OTA YHTEYTTÄ! ILKKA PUHAKKA LKV, DV 0400 463 824

KARI KARLSTEN LKV, LVV 0400 416 130

www.norros.com

WWW.PRIMEHOUSE.FI

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

LAKITOIMISTO JPH Perhe-, perintö- ja sopimusasiat ammattitaidolla. Yksilöllisesti laaditut testamentit 180 €, perunkirjoitukset sekä ositus- ja perinnönjakokirjat alkaen 420 €. Laajasuontie 4 | 040 557 3578 | www.perheasiat.fi | toimisto@perheasiat.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Nyt on hyvä aika myydä asunto. Ota yhteyttä! ELEGANCE Kiinteistönvälitys Elegance Oy LKV, Eiranranta 5, 00150 Helsinki

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Siivouspalveluja

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Vuokrata halutaan

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Työssäkäyvä ja luotettava 31 v. nainen etsii yksiötä Töölöstä. Min. 30 m2. p. 040 736 3612.

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Hoivatiimi Sinikka, puhelin 044 278 2548 Pirjo, puhelin 040 076 7476 Paula, puhelin 044 997 1811

www.treangeli-hoiva.fi Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

JALKAHOITOA kotikäynteinä. Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

HERÄTTÄJÄYHDISTYS ke 6.4. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1; kahvit klo 18.30. su 10.4. klo 16 palmusunnuntain kahvikonsertti Seuratuvalla, Salo monk. 17 D, 2. krs.; Seuratuvan virsikuoro, joht. T.Sulkanen, ja Lauri Grünthal, sello; kolehti HY:n kvtyölle/Ukrainaan. Hissi Crappu (kerro tarve Dovipuh.). ma 11.4. klo 18 hilj. viikon maseu rat / HY 110 v. Loviisan uuden hmaan kpli, Länt. Harjut. 21. ke 13.4. klo 19 Körttikodin seurat. ma 18.4. klo 18 seurat V.kko Oliivi sali, Kirkkot. 2, Jpää. ti 19.4. klo 12.30 Seuratuvan lähe tyspiiri, Simo Juntunen. su 24.4. klo 10 kirkkopyhä Tuusu lan kko, Kirkkot. 45; s. S. Juntunen. klo 12 Siioninvirsisunnuntai ja HY 110vuotisseurat, Paavolan srkkoti, Aittatie 1, Hyvinkää. klo 12 körttihenkinen perhemessu Töölön kko, Topeliuksenk. 4; Histan veisaajat. klo 16 Seuratuvan veisuut, Salo monk. 17 D, kahvit ja klo 18 HY 110vuotisseurat. klo 18 HY 110 v. Lohjan srkkes kus, Myyrmäen Virtakirkko, Vihdin Pappila, Mikaelinkirkko (Kontula), Espoonlahden kko, Söderkullan kko, Jpään Vk Oliivisali, Oulunky län kirkko, Nurmijärven pappila; ks. www.h-y.fi/herattaja110. ke 27.4. klo 19 Körttikodin seurat. ma 2.5. klo 18.30 seurat Leppävaa ran kirkolla. ti 3.5. klo 12.30 Seuratuvan lähe tyspiiri; lähettikirjeitä. ke 4.5. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla. pe 6.5. klo 18.30 seurat Espoon lahden kirkolla.

ESIRUKOUSILTA ti 19.4 ja 3.5 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling 19.4 Panu Pitkänen. 3.5 Pekka Reinikainen. Thylin. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Kevään viimeinen 3.5. Tervetuloa paikan päälle tai osallistu verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Rakennusala Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Ok-talojen, pari- ja rivitalojen ulkomaalaukset, huoneistoremontit. Luotettava kumppani. Yli 30 v. kokemus. heikki@maalausliikekemppainen.fi p. 044 297 88 53 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Harras hetki

Carla Ihatsu työskentelee kymmenettä vuotta suntiona Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa. Hän julkaisee seurakunnan Instagram-tilillä kuvia kukkakimpuistaan ja -asetelmistaan aihetunnisteella #kukkienkirkkovuosi. Vapaa-ajallaan Ihatsu tekee puutarhatöitä, liikkuu luonnossa ja harrastaa käsitöitä.

Kukkien kielellä Kukkasymboliikkaa opiskelleen suntio Carla Ihatsun mielestä kukat saavat kuolla alttarille, sillä katoavaisuus on kaunista. TEKSTI KATRI TARKKALA KUVA JUSSI HELTTUNEN

ääsiäinen on Carla Ihatsun suosikki pyhä. Hän nauttii dramaattisesta tunnelmasta, joka syntyy, kun pää siäistä edeltävän paaston niukkuus vaihtuu runsauteen ja väriloistoon. Ihatsu pyrkii tekemään muutok sen visuaaliseksi. Hän työskentelee Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa aluesuntiona ja te kee kukkakimppuja ja asetelmia kirkon tilai suuksiin. Kukkia käytetään paitsi kaunistamaan kirkko tiloja myös muistuttamaan Jumalan luomistyös tä ja elämän katoavaisuudesta. Kasvutavallaan,

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

muodollaan ja värillään kukat viestivät sanomaa, joka saarnoissa tuodaan esille sanojen kautta. PÄÄSIÄISKIMPPUUN Carla Ihatsu on valinnut tulppaaneja, narsisseja, koivun ja kirsikkapuun oksia sekä leikkovihreitä. Sipulikasvit symboloivat ylösnousemusta, ja koivunoksien silmut kertovavat uudesta elämäs tä. Kirsikat taas ovat paratiisin hedelmiä, joita kuvataiteessa on toisinaan Jeesuslapsen kädessä. Kristillisessä perinteessä tulppaani symbo loi täydellistä rakkautta, ja tulppaanin muodos sa nähdään vertauskuva Jeesuksen kärsimyksen maljasta. Narsissi taas yhdistetään pääsiäiseen kukki misajankohtansa vuoksi. Ihatsun pääsiäiskimppuun vihreyttä tuovat köynnöskasvi muratti ja nahkasanikka, jonka kol miomainen muoto symboloi Isää, Poikaa ja Py hää Henkeä. Kimpun värit – keltainen, valkoinen, oranssi ja vihreä – ovat kevään ja kasvun värejä.

KUKKIEN PARISSA työskentely on kuulunut pe rinteisesti suntion työnkuvaan, mutta nykyään harva suntio kokoaa alttarikukkakimput itse. Carla Ihatsulle alttarikukkien asettelu on luovaa työtä, jossa hän kokee yhteyttä Jumalaan. Pukiessaan ajatuksiaan kukiksi Ihatsu tuntee olevansa hengellisen ja maallisen välinen tulkki. Hän ammentaa ideoita Raamatun teksteistä ja on kuvannut muun muassa vedenpaisumusta huku tetun kimpun muodossa. Ihatsu käyttää paljon luonnosta ja omasta puutarhastaan keräämiään kukkia. Kotona tiede tään, että nurmikko pitää ajaa niin, että pihalla kasvavat päivänkakkarat säilyvät. Aiemmin kampaajan töitä tehnyt Ihatsu näkee kukissa ja hiuksissa paljon samaa. Molemmat ovat eläviä materiaaleja, joita pitää käsitellä nii den laadun mukaisesti. Lopputulos ei kestä ikuisesti, mutta se on Ihat sun mielestä ainoastaan kaunista. Kukat saa vat kuolla alttarille muistuttamaan Jeesuksen uhrista. ■

Hyvää pyhää

10.4.

Palmusunnuntain evankeliumissa (Joh. 12:12–24) Jeesus saapuu juhlittuna messiaana Jerusalemiin, josta hänen matkansa Golgatan ristille alkaa.

Virvon varvon PALMUSUNNUNTAIKSI kannattaa hankkia muutama suklaamuna siltä varalta, että ovelle ilmestyy pieniä virpojia. Virpojien koristellut pajunoksat muistuttavat palmunoksista, joilla Jerusalemiin ratsastanutta Jeesusta tervehdittiin. Virvonta on vanha, alkujaan karjalainen perinne, jolla on haluttu tuoda siunausta ja terveyttä sekä karkottaa pahaa. Noidaksi pukeutuminen puolestaan on alun perin länsisuomalainen pääsiäisperinne.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Väkivallan kierteen voi pysäyttää

ansanjoukko tungeksii ja heiluttelee palmunlehtiä Jeesuksen ympärillä. Hälinän keskellä Jeesus huomaa aasinvarsan, nousee sen selkään ja jatkaa matkaa. Se on juhlinnan keskipisteeltä vahva viesti: hän on tuulahdus toisenlaisesta maailmasta, rauhan ja sovituksen tuoja, väkivallaton messias, ei minkään vapautusarmeijan johtaja eikä voittoisa sotapäällikkö. Muutaman päivän päästä hänet naulitaan ristille. Jeesus oli kasvanut ristin varjossa. Hän oli pikkupoikana nähnyt satoja, ellei tuhansia, ristejä, kun roomalaiset valloittajat olivat tukahduttaneet verisesti paikallista verokapinaa. Ristit kertoivat kaikille, miten halpa kenen tahansa elämä voi olla väkivaltaisen imperiumin käsissä. Rististä tuli uskomme keskeisin symboli. Sitä on vaikea käsittää. Miten kärsimyksen, kidutuksen, häväistyksen ja kuoleman puusta tuli elämän, rauhan, uskon ja toivon merkki?

Vastaus on pääsiäisaamussa. Ilman sitä emme tietäisi Jeesuksesta juuri mitään, eikä hänestä olisi kirjoitettu ainuttakaan evankeliumia. Hänen ristinsä olisi vain yksi risti muiden joukossa. Tapahtui jotain niin järisyttävää, että Jeesuksen seuraajien oli vaikea löytää sille sanoja tai vertailukohtia. Se muutti heidän maailmankuvansa ja elämänsä. Se muutti heidän käsityksensä Jumalasta ja siitä, mikä oli mahdollista. Väkivallan ja koston kierteen voi pysäyttää. Ainakaan Jumala ei ole kiinni siinä. Sen risti näyttää meille. Me teemme hänelle sitä, mitä juuri nyt teemme toisillemme, mutta hän ei maksa takaisin samalla mitalla. Pääsiäisaamuna näemme, että Jumalan rakkaus kulkee läpi elämän ja kuoleman, eikä sitä lopulta pysäytä mikään. Siksi meilläkin on vielä mahdollisuus muuttua.

Kuuntele ristin sanoja Jeesus rukoili ristillä teloittajiensa puolesta: ”Isä, anna heille anteeksi, he eivät tiedä, mitä he tekevät.” Lue hiljaa noita sanoja. Kuuntele niitä sydämessäsi. Rukoile, että Jumala pysäyttäisi meidät ja antaisi meille voimaa elää rakkauden tiellä.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy 5.5. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

ON ARV AIN IOK A M ÄYN AK TI SU TO N

Aurinkoista ja rauhallista Pääsiäistä LUOTETTAVA JA KOKENUT KUMPPANISI KAIKESSA KODINVAIHTOON JA TONTTEIHIN LIITTYVÄSSÄ! Elämän tilanteet muuttuvat ja kodin vaihtaminen on suuri muutos meille kaikille. Me palvelemme sinua kokonaisvaltaisesti tarjoten ratkaisun juuri sinun tilanteeseesi. Myös tontit ja vanhat talot ovat erityisosaamistamme.

pekkalahtinenlkv

7.4.2022 kirkkojakaupunki.fi

Silminnäkijät

Pirjo Myllärniemi ja Sami Marte johdattavat katsojat Jeesuksen viimeisiin hetkiin Marian ja Pietarin rooleissa s. 2 Kirkot soivat hiljaisen viikon musiikkia s. 6

Hvittorpin retriitissä voi lepäillä tai tehdä etätöitä s. 8

Pääsiäinen tulee todeksi kuvael Laaksolahden kappelin pääsiäiskertomuksessa Jeesuksen äiti ja opetuslapsi kertovat, miten kaikki tapahtui. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

uosittu pääsiäiskertomus vetää vuosittain satoja espoolaisia eläytymään Jeesuksen viimeisiin hetkiin. Esitys kestää puoli tuntia, ja sen aikana katsojat pääsevät esimerkiksi Getsemanen puutarhaan, Golgatalle ja Jeesuksen haudalle.

Jeesuksen viimeisistä hetkistä kertovat kuvaelmassa Maria (Pirjo Myllärniemi) ja Pietari (Sami Marte).

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2022

Oppaina toimivat Jeesuksen äiti Maria sekä Pietari, joka on yksi opetuslapsista. Kumpikin kertoo oman näkökulmansa dramaattisiin tapahtumiin. Pääsiäiskertomus on Pirjo Myllärniemen käsialaa. Hän on tehnyt käsikirjoituksen, joka on pysynyt vuodesta toiseen hyvin pitkäl-

le samana. Lisäksi hän vastaa toteutuksista. – Oikeasti tarinan käsikirjoitus on yli 2 000 vuoden takaa, Myllärniemi sanoo. Myös roolihahmot Maria ja Pietari ovat pysyneet samoina koko esityshistorian ajan. Rooleissa ovat jotkut Tuomiokirkkoseurakunnan työntekijöistä. Useina vuosina Mariaa on esittänyt Pirjo Myllärniemi, joka toimii Laaksolahden alueella nuorisotyönohjaajana. Pietarina on viime vuosina ollut pappi Sami Marte. – Marian kohtalo vetää hiljaiseksi. Hänessä kuvastuu elämän raadol-

lisuus, kun hän joutuu näkemään oman poikansa kohtalon, sanoo Myllärniemi. – Pietari edustaa kuvaelmassa kaikkia opetuslapsia. Hänestä heijastuu inhimillisyys ja kaikkien ihmisten uskon heikkous. Hän on mies, joka lupaa seurata Jeesusta, mutta sitten kieltää hänet kolme kertaa ja lopulta pettyy itseensä. PIRJO MYLLÄRNIEMELLE tärkeintä esityksessä on armollisuus ja Jumalan suuri rakkaus ihmisiä kohtaan. Pääsiäisen sanoma sisältää toivon

massa

Anu Ristimäki ja orjantappurakruunu, joka asetetaan Tapiolan kirkon alttariseinässä olevan ristin päälle.

ikuisesta elämästä, sillä kuolemaa ei enää ole. Myllärniemi pitää esityksen suosion salaisuutena sen intensiivisyyttä ja visuaalisuutta. Jeesuksen viimeisten hetkien tapahtumapaikat rakennetaan kappelin liikuntasaliin, joka valaistaan kynttilöillä, lyhdyillä ja kohdevaloilla. Yleisö siirtyy kertomuksen edetessä tilasta toiseen. Esimerkiksi Jeesuksen hauta on lähes pimeässä tuolivarastossa. Matka päättyy kirkkaaseen pääsiäisen valoon.

”

Marian kohtalo vetää hiljaiseksi. PIRJO MYLLÄRNIEMI

– Rakennamme tapahtumapaikat lähinnä kankailla päällystettyjen puukehikoiden, kasvien ja pienten esineiden avulla. Käytämme myös äänitehosteita, kuten linnunlaulua ja virtaavan veden ääntä, Pirjo Myllärniemi sanoo. PÄÄSIÄISKERTOMUKSEN OVAT vuosien saatossa nähneet tuhannet koululaiset ja päiväkotilapset. Seurakunta kutsuu vuosittain Laaksolahden alueen päiväkoteja ja kouluja katsomaan esitystä. Joitakin koululuokkia tulee myös muualta Espoosta. Kertomus tarjoaa kirkkovuoden teemaan liittyvää yleissivistävää sisältöä opetukseen. Joinakin vuosina Laaksolahden kappelilla on käynyt myös ryhmiä palvelutalosta. Lukuisten lapsiryhmille suunnattujen esitysten lisäksi yksi näytös on perinteisesti avoin, ja sinne ovat tervetulleita kaikki ikään katsomatta. Kaikki esitykset ovat maksuttomia. – Hämmästelen usein, miten tällaisella kotikutoisella ja yksinkertaisella toteutuksella pystymme tavoittamaan katsojissa jotakin syvää. Vilkkaat lapset istuvat rauhassa koko esityksen ajan ja seuraavat kuvaelmaa silmät suurina ja suu auki, Pirjo Myllärniemi sanoo. ■ Pääsiäiskertomus 13.4. klo 18 ja 19 Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Kesto noin 30 minuuttia. Vapaa pääsy. Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus ehtoollisen viettoon.

Pitkäperjantai ei ole vain murheen päivä Pastori Anu Ristimäki valmistautuu hyvissä ajoin pitkäperjantain messun toimittamiseen. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

itkäperjantaina jumalanpalvelukseen osallistuva ei voi olla huomaamatta päivän poikkeuksellisen synkkää ilmettä. Silloin ei soiteta kirkonkelloja, virret veisataan ilman urkujen säestystä ja kirkkotekstiilit ovat mustia. Alttarilta puuttuvat maljakkokukat ja kynttilärivistö. Pitkäperjantaina ei myöskään jaeta ehtoollista, vaan silloin on sanajumalanpalvelus. Joissakin kirkoissa alttarilla saattaa lepattaa yksi kynttilä. Sitä kutsutaan Jeesus-kynttiläksi. Yksinäinen kynttilä kuvastaa sitä, että Jeesus jätettiin yksin. Alttaripöydälle on ehkä aseteltu viisi punaista ruusua kuvaamaan Jeesuksen haavoja. Tapiolan kirkon vahtimestari hakee varastosta orjantappurakruunun, joka asetetaan alttarin takaseinään kiinnitetyn ristin päälle. – Pitkäperjantain teema korostuu kirkossa monin tavoin, sanoo Tapiolan seurakunnan pappi Anu Ristimäki. Ristimäki toimittaa pitkäperjantaina kello 10 alkavan sanajumalanpalveluksen Tapiolan kirkossa. Hän sekä saarnaa että toimii liturgina. – Luen pitkäperjantain Raamatun tekstit hyvissä ajoin etukäteen ja jätän ne hautumaan mieleeni saarnan kirjoittamista varten. VUOSIA SITTEN messuvieras sanoi Anu Ristimäelle, että pitkäperjantaina saarna on tarpeeton, koska päivän Raamatun tekstit ovat niin puhuttelevia. Tämä jäi papin mieleen. Siksi Ristimäki piti eräänä pitkä-

perjantaina saarnan, joka sisälsi vain muutamia lyhyitä lauseita. Hän halusi antaa aikaa kuulijoiden omalle mietiskelylle. – Todennäköisesti nyt pidän jonkinlaisen saarnan. En kuitenkaan perinteistä viisitoista minuuttia kestävää, vaan lyhyen. Ristimäki lukee jumalanpalveluksessa evankeliumitekstin. Muiden tekstien lukijaksi hän pyytää lausuntaa harrastavan seurakuntalaisen. Hän uskoo sen tuovan tekstiin lisää syvyyttä. Hän miettii vielä, kysyisikö toisen henkilön lukemaan esirukoukset. PITKÄPERJANTAIN JUMALANPALVELUKSEN teema puhuttelee Anu Ristimäkeä. Siinä liikutaan kristinuskon ytimessä: Jeesuksen viimeisissä hetkissä, ristiinnaulitsemisessa ja kuolemassa. – Tässä messussa kärsimys, ihmisten hylkääminen ja kuolema ovat vahvasti läsnä. Ne koskettavat läheisesti kaikkia. Minuakin ne mietityttävät ja pelottavat, vaikka kohtaan työssäni paljon kuolemaa. On tärkeää, että näiden asioiden äärellä pysähdytään, Ristimäki sanoo. Pitkäperjantain sanoma ei kuitenkaan ole Ristimäen mielestä toivoton. Siihen sisältyy viesti siitä, että ihminen on armahdettu ja että hän saa synnit anteeksi Jeesuksen ristinkuoleman myötä. – Kun lukee Raamatusta tekstejä, huomaa, että armo, luottamus ja toivo pilkahtavat Jeesuksen viimeisten hetkien sanoissa. Ne tuovat lohtua myös meidän vaikeuksiemme keskelle. Meilläkin on toivoa kaiken pimeyden keskellä, Ristimäki sanoo. – Kun tulee kirkkoon kiirastorstaina, pitkäperjantaina ja pääsiäisyönä tai pääsiäisaamuna, saa kokea koko pääsiäisen draaman kaaren. ■ Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Tapiolan kirkossa 15.4. klo 10. Katso Espoon ja Kauniaisten seurakuntien tapahtumatiedot s. 8–15. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2022

Valtuustoryhmät ovat samanhenkisten

yhteenliittymiä i rm u iN rs Ki

Espoon kirkkovaltuustossa ryhmien erot näkyvät aika harvoin, äänestää saa omantunnon mukaan.

Ki ra Jä rv es

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Kauniaisten kirkko remonttiin Kauniaisten kirkon peruskorjauksen ensimmäinen vaihe alkaa pääsiäisen jälkeen. Kirkko suljetaan 19.4. alkaen remontin ajaksi. Tavoitteena on, että seurakuntien toiminta voi jatkua kirkossa jälleen lokakuussa 2022. – Remontin hinnaksi tulee yli 3 miljoonaa euroa. Hinta riippuu siitä, paljonko lisätöitä remontti tuo tullessaan, kertoo Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Mimosa Mäkinen.

Suomen- ja ruotsinkieliset seurakunnat toimivat remontin aikana pääsääntöisesti Sebastoksen kappelissa ja toimitilassa, osoitteessa Kauniaistentie 11, sekä Kauniaisten metodistikirkossa eli Betlehemskyrkanissa, jonka osoite on Yhtiöntie 33. – Tavoitteena on, että seurakunnallinen toiminta jatkuu väistötiloissa mahdollisimman normaalisti. Jotakin toimintoja joudutaan varmasti soveltamaan tilojen myötä toisenlaiseksi, Mäkinen sanoo. Kirkon korjaushanke on jaettu kahteen osaan. Nyt alkavas-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2022

sa ensimmäisessä vaiheessa korjataan kirkon maanvastaiset rakenteet, uusitaan talotekniikkaa ja tiivistetään sisäpuolisia rakenteita kirkossa sekä virasto- ja kerhorakennuksessa. Toisen vaiheen rakentamisesta päätetään erikseen, kun ensimmäinen vaihe on valmistunut. Kauniaisten kirkko on Kristian Gullichsenin suunnittelema ja se on valmistunut vuonna 1983. Vaikka lähes 40 vuoden ikäinen kirkko on ikäisekseen hyväkuntoinen, rakenteellisia kunnostustoimia on jo välttämätöntä tehdä.

JUSSI HELTTUNEN

Remontin ensimmäisessä vaiheessa korjataan kirkon maanvastaisia rakenteita.

spoon yhteisen kirkkovaltuuston valtuutetut tulevat kuudesta ryhmästä. Suurin on perinteisiä arvoja korostava Yhdessä matkalla, johon kuuluu 23 kirkkovaltuutettua. Toiseksi suurimmalla ryhmällä Kokoomus ja sitoutumattomat on 14 valtuutettua. Kolmanneksi eniten valtuutettuja on liberaalilla Kirkko kaikille -ryhmällä, yhdeksän. Vuoden 2018 seurakuntavaaleissa toinen arvoliberaali ryhmä eli Tulkaa kaikki -liike sai seitsemän paikkaa. Ruotsinkieliseen Tror på det goda -ryhmään kuuluu kuusi ja demarien Ilon kirkko -ryhmään kaksi valtuutettua. Nyt ryhmät kokoavat jo ehdokaslistoja ensi syksyn seurakuntavaaleihin. Kirkko ja kaupunki kysyi kolmen suurimman ryhmän luottamushenkilöiltä, miten ehdokaslista löytyi ja mikä merkitys ryhmillä on päätöksenteossa. KIRA JÄRVES ON kirkkovaltuutuutettu ja yhteisen kirkkoneuvoston sekä Olarin seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja. Järves oli edelliskaudella valtuustossa nuorten listalta. Nyt hän toimii Kirkko kaikille -ryhmässä. – Ehdokaslistamme ei perustunut ikään eikä puoluepolitiikkaan, vaan sisällöllisiin teemoihin ja ohjelmaan. Halusimme nostaa esille erilaisia kirkon ongelma-

kohtia Tulkaa kaikki -listaa laajemmin. Tällaisia ovat muun muassa ympäristöasiat, avoin päätöksenteko ja dialogi eri tavalla ajattelevien välillä, Järves kertoo. Kirkko kaikille pitää ryhmäkeskusteluja, joissa päätettäväksi tulevia asioita pallotellaan yhdessä. Ryhmäkuria ei ole. Järves kuvaa ryhmäänsä niin, että siinä samanhenkiset ihmiset ovat hakeutuneet yhteen. – Ryhmien väliset erot näkyvät lähinnä sellaisissa asioissa kuin tuetaanko kaikkia kirkon lähetysjärjestöjä vaiko vain niitä, jotka hyväksyvät naisten pappeuden. Suhtautumisessa sateenkaarityöhön ja metsäsuunnitelmaan tuli myös esiin ideologisia eroja. Järveksen mukaan usein kyse on ryhmänäkemyksiä enemmän yksilöiden välisistä eroista tai siitä, että saman seurakunnan valtuutetut tuovat esille seurakuntansa näkökulmaa. Näin tapahtuu esimerkiksi tilaratkaisuissa.

KIRSI NUMMI PÄÄTYI Yhdessä matkalla -ehdokaslistalle, koska listan ajamat asiat ja arvot vastasivat hänen omiaan. Hänelle tärkeintä on, että kirkko pysyy ytimessä eli Jumalan rakkauden sanoman eteenpäin viemisessä. Hänelle oli myös tärkeää, että seurakunnat tukevat kaikkia lähetysjärjestöjä. – Lähetysjärjestökysymys on oikeastaan ainoa asia, jossa ryhmärajat ovat valtuustossa selkeästi näkyneet. Joku voi ajatella, että lähetysjärjestökysymys on arvokeskustelua. Itse ajattelen, että kaikki ovat tasa-arvon puolella, mutta tarkastelemme sitä eri näkökulmista. Nummi on myös Leppävaaran seurakuntaneuvoston jäsen. Oman seurakunnan asiat ovat hänelle tärkeitä myös kirkkovaltuustossa. Hän iloitsee siitä, että talouteen ja toimintaan liittyvää osaamista löytyy kaikista ryhmistä, samoin kuin halua kuunnella kunkin seurakunnan huolia. – Ryhmässäni saa äänestää omantunnon mukaan. Ainoa,

mihin olemme yhdessä sitoutuneet, on lähetysmäärärahan tai, kuten Espoossa sanotaan, kansainvälisen vastuun määrärahan jakaminen. TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNAN kirkkovaltuutetulle ja seurakuntaneuvoston jäsenelle Jarmo Niemiselle kausi seurakunnan luottamushenkilönä on jo kolmas. Ehdokaslistan valinta oli helppoa, sillä Nieminen on kokoomuslainen kaupunginvaltuuston varajäsen. – Kokoomukselle demokratia ja vapaus ovat tärkeitä arvoja, ja kun katsoo nykymaailman menoa, ne ovat asioita, joita muuallakin tarvittaisiin. Niemisenkin mukaan ryhmäerot näkyvät kirkkovaltuuston päätöksenteossa lähinnä niissä asioissa, joihin liittyy herätysliikkeitä ja tasa-arvokysymyksiä. Lähetysjärjestöratkaisussa nousi nyt esille erään lähetysjärjestön ylimalkainen vastaus tasa-arvokysymyksiin. Hänen oma ryhmänsä linjaa asioita joskus seurakuntaneuvostossa. Valtuustossa ei tehdä ryhmäpäätöksiä. – Yleensä eri ryhmien valtuutetut etsivät ratkaisuja yhdessä. Ero kuntapolitiikkaan on iso. Seurakunnassa vaikuttaminen on virkistävää ja vapauttavaa. Nieminen iloitsee, kun luottamushenkilöillä on laaja yksimielisyys siitä, että talouden pitää olla kunnossa, jotta seurakunnat voivat toimia myös tulevaisuudessa. ■

”

YLEENSÄ ERI RYHMIEN VALTUUTETUT ETSIVÄT RATKAISUJA YHDESSÄ. JARMO NIEMINEN

Lähde ehdolle vaaleihin Marraskuussa 2022 kirkossa järjestetään seurakuntavaalit. Espoossa valitaan uudet luottamushenkilöt kuuden seurakunnan seurakuntaneuvostoihin ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Seurakuntaneuvostoihin valitaan yhteensä 94 jäsentä ja yhteiseen kirkkovaltuustoon 61 jäsentä. Vaaleissa valitut luottamushenkilöt käyttävät ylintä päätösvaltaa seurakunnassa ja Espoon seurakuntayhtymässä kaudella 2023–2026.

Seurakuntavaaleissa äänioikeutettuja espoolaisia on 129 592. Seurakuntavaaleissa ehdokkaaksi saavat asettua kaikki konfirmoidut kirkon jäsenet, jotka ovat vaalipäivään 20.11. mennessä täyttäneet 18 vuotta. Ehdokkaaksi voi asettua jo olemassa olevan ehdokaslistan kautta tai perustamalla uuden valitsijayhdistyksen. Lisätietoa vaaleista, ehdokaslistoista ja ehdokkaaksi asettumisesta löytyy Espoon seurakuntien vaalisivuilta espoonseurakunnat.fi/vaalit.

Vaalilistojen kerääjille ja muille vaaleista kiinnostuneille järjestetään infotilaisuus 29.4. klo 18 Teamsissa. Lisätietoja ja linkki tilaisuuteen löytyy osoitteesta espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2022-04-29/seurakuntavaalien-info-tilaisuus. Kauniaisten suomalaisen seurakunnan verkkosivuilta löytyy perustietoa vaaleista. Kauniaisten seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon valitaan suomalaisesta seurakunnasta 13 jäsentä ja Kauniaisten suomalaisen seurakunnan omaan seurakuntaneuvostoon 12 jäsentä.

Vaalisivujen soite on kauniaistenseurakunta.fi/vaalit.

Ukrainalaisille tarjolla ruokaa Espoon seurakuntien kirkoilla ja kappeleilla tarjotaan diakoniaeli kappelilounaita. Ne on tarkoitettu kaikille, joilla on taloudellisia ongelmia tai jotka kaipaavat toisten ihmisten seuraa. Diakonialounas on edullinen ja maukas ateria, jonka yhteydessä on usein pienimuotoinen hartaus. Kotimajoituksessa asuvat ukrainalaiset ovat tervetulleita seura-

kuntien diakonia- ja kappelilounaille. Heiltä ei peritä maksua lounaasta. Lisätietoa sodan uhrien auttamisesta löytyy osoittteesta espoonseurakunnat.fi/osallistu/tukena-ukrainan-kriisissa.

Olariin valittiin uusi kirkkoherra Olarin eurakuntaneuvosto valitsi kirkkoherran tiistaina 5.4. tämän lehden painoon menon jälkeen. Uuden kirkkoherran kommentit voi lukea osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2022

Musiikkia pääsiäisen aikaan Espoon, Kauniaisten, Helsingin ja Vantaan seurakunnat ovat tuottaneet laajan valikoiman pääsiäismusiikkia eri puolille pääkaupunkiseutua. KOONNUT MAIJA KIVIRANTA KUVA ALEKSI KALLIOJA

LAUANTAINA 9.4. ■ J.S. Bach: Johannes-passio klo 18 Pyhän

Laurin kirkossa, Vantaa. Sipoon oratoriokuoro ja Sipoon Kamariorkesteri, solisteina Mari Karjalainen, Merja Mäkelä, Roland Liiv, Jussi Ziegler ja Jussi Merikanto. Liput 25/15 e lippu. fi ja ovelta.

PALMUSUNNUNTAINA 10.4. ■ Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus

klo 13.30 Myllypuron kirkon seurakuntasalissa. ■ Pianomusiikkia klo 15 Olarin kirkossa. Linn Järvi ja Daniel Antunovic, piano. Ohjelma 10/5 e Yhteisvastuukeräykselle. ■ Suvelan lauluryhmän konsertti klo 15 Suvelan kappelissa. Ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle. ■ Buxtehude: Membra Jesu Nostri klo 18 Espoon tuomiokirkossa. MGRENsemble: Espoon tuomiokirkon kanttorit sekä solistit Helianna Herkkola, Nina Kronlund, Juho Punkeri ja Juhana Kotilainen. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle. ■ Hidas: Requiem for Peace klo 18 Kallion kirkossa. Helsingin poliisisoittokunta, Helsingin Laulu, Kamarikuoro SonorEnsemble ja Kilven Kuoro, solisteina Margit Tuokko, Tuula Paavola, Tommi Niskala ja Tuomas Lehtinen. Ohjelma 20 e. ■ de Victorian hiljaisen viikon responsorioita klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Vanhan musiikin lauluyhtye Lumen Valo. Ohjelma 10 e. ■ Liszt: Via Crucis klo 18 Tapiolan kirkossa. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, Iina Katila, urut, Hannu Niemelä ja Pia Innala, laulu. Kuvat Antero Polso. Ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle. ■ Messiaen: Aikojen lopun kvartetto klo 18 Viikin kirkossa. Hannu Vasara, viulu, Eeva Rysä, sello, Mikko Raasakka, klarinetti, Antti Vahtola, piano. Ohjelma 10 e Ukrainan pakolaisten hyväksi. ■ Agnus Dei klo 19 Kannelmäen kirkossa. Vokaaliyhtye CantoNovo, Anne Myllylä, urut, jousikvartetti Neue Quartet, Pauliina Kallio ja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Tiia Maria Saari, laulu, Eilakaija Sippo, tekstit. Ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 11.4. ■ Stationes klo 12 Helsingin tuomiokirkossa.

Musiikkia ja raamatuntekstejä ristin tiellä. ■ Passiomusiikki- ja rukoushetki klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Leena Tiitu, urut. ■ Ristintien askeleet – musiikkipitoinen taidehartaus klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Katja-Maaria Kaskinen ja Hannu-Pekka Hekkilä. ■ Bachin passiokoraali klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Helsinki. Roland Voit, Saksa, urut. ■ Hiljenevä huhtikuun ilta klo 18 Viikin kirkossa. Osmo Palmu, kitara. ■ Hiljaisen viikon lauluilta klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Yhteislaulua. Kärsimysajan virsiä, lauluja ja tekstejä. Jorma Niinikoski ja Sheldon Ylioja. ■ Musiikkia ristin tiellä klo 19 Leppävaaran kirkossa. Raamatuntekstejä, rukousta, musiikkia. Pauliina Hyry, urut, Sirke Mäki, viulu, Sole Mustonen, oboe, Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro. ■ Suomalainen kamarikuoro klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Saint-Saënsin Requiem, Mäntyjärven Stabat Mater. Ohjelma 10 e. ■ Hiljaisen viikon konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut.

TIISTAINA 12.4. ■ Stationes klo 12 Helsingin tuomiokirkossa.

Musiikkia ja raamatuntekstejä ristin tiellä. ■ Passiomusiikki- ja rukoushetki klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Tuomas Karjalainen, urut. ■ Päiväkonsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Helsinki. ■ Musiikkihartaus klo 15.30 Myllypuron kirkossa. Minnamari Helaseppä, Herttoniemen kirkkokuorot, Kirsi Lemponen, laulu, Marika Leino, urut. ■ Pänkäläinen: Luukas-passio klo 18 Hakunilan kirkossa. Tuomas Heikkilä ja Toni

Hintsala, laulu, Katariina Kopsa, laulu ja urut. Yhteislauluna virsiä. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 18 Huopalahden kirkossa. Johanna Lehesvuori ja Elli Vallinoja, laulu, Jenna Ristilä, piano. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. ■ Wanhan ajan kirkkomusiikki-ilta klo 18 Kallion kirkossa Kallion Kirkkokuoron 111-vuotisen toiminnan johdosta. Kuorolaulua, urkusoittoa sekä yksin- ja kaksinlaulua. Olli Pyylampi, urut, Esa Siljamäki, liturgia. Kolehti Ukrainan sodan uhrien auttamiseen. ■ Hiljaisen viikon virsi-ilta klo 18 Munkkivuoren kirkossa. ■ Ristin luona paras paikka on klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Elina Tofferi, laulu, Timo Olli, urut ja piano. ■ Ristori: Divoti Affetti Alla Passione Di Nostro Signora klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Solisteina Tiia Maria Saari ja Teppo Lampela, Mikko Ikäheimo, luuttu, Seppo Santeri Heikkinen, fagotti. Ohjelma 10 e. ■ Bachin Passiokantaatti klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Helsinki. Torsten Groschup, basso, laulukvartetti ja instrumentaaliyhtye. ■ Kaikkien aikojen Stabat Mater klo 18.30 Helsingin tuomiokirkon kryptassa. SibeliusAkatemian nuoret laulajat ja muusikot. Kolehti Ukrainan hyväksi. ■ Hiljaisen viikon kantaattikonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa. J.S. Bachin kaksi kantaattia. Espoolainen Lauluyhtye Virta ja barokkiyhtye. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. ■ O Crux Splendidior – Ristin kirkkaus klo 19 Kauniaisten kirkossa. Anna Marte, laulu, Kirill Kozlowski, cembalo ja flyygeli.

KESKIVIIKKONA 13.4. ■ Pienten biisit klo 10 ja 10.30 Malmin

Varustamolla, Pekanraitti 16. Pääsiäisbiisejä, pupuja ja tipuja, iloa, valoa ja ihmettä. ■ Stationes klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Musiikkia ja raamatuntekstejä ristin tiellä. ■ Häivähdys Pyhää klo 12 Tapiolan kirkossa. Iines Niemi ja Virva Mutikainen, viulu, Ilmo Peitso, piano. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. ■ Passiomusiikki- ja rukoushetki klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Anssi Pyykkönen, urut. ■ Ristin äärellä klo 18 Espoonlahden kirkossa. Koreografisoitu esitys Pergolesin Stabat mater -teoksesta. Mia Heikkinen ja Vuokko Saariaho, laulu, Helena Yli-Jaskari, urut, Keravan tanssiopiston aikuisten showtanssiryhmä. Ohjelma 10 e. ■ Hiljaisen viikon konsertti klo 19 Korson kirkossa. Mikko Ikäheimo, luuttu, Juho Punkeri, laulu. ■ Virren viemää klo 19 Lauttasaaren kirkossa. Jazz-tunnelmissa Jukka Perko ja Matti Paatelma. Ohjelma 10 e. ■ Katselen Golgatalle päin klo 19 Leppävaaran kirkossa. Kärsimysvirsiä ja -lauluja. Tiia Maria Saari ja Kullervo Latvanen, laulu, Pauliina Hyry, urut. Myös yhteislaulua. ■ Oi Jumalan karitsa klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Iina Katila, urut. J.S. Bach, César Franck. Ohjelma 10 e. ■ Gospelpassio klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Showkuoro Buffo, solisteina Teijo

Schola Sancti Henrici -lauluyhtye esittää kärsimysajan gregoriaanisia lauluja pitkäperjantaina 15.4. kello 18 Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa. Laulut lauletaan latinaksi, mutta käsiohjelmasta löytyvät suomennoksetkin.

Lindström, Marko Kostiainen ja Helena Suominen. Liput 29,50 e lippu.fi ja ovelta.

KIIRASTORSTAINA 14.4. ■ J.S. Bach: Matteus-passio klo 19 Johan-

neksenkirkossa, Helsinki. Suomen Laulu ja Suomalainen Barokkiorkesteri, solisteina Kristian Lindroos, Niall Chorell, Johanna Isokoski, Iris Oja, Eero Lasorla ja Visa Kohva, lapsi- ja nuorisokuoro. Liput 22–62 e lippu.fi ja ovelta. Kesto 3 t 15 min, väliaika.

PITKÄPERJANTAINA 15.4. ■ Haydn: Jeesuksen 7 sanaa ristillä

klo 14 Huopalahden kirkossa. Ackord-kvartetti: Annemari Åström ja Tarja-Leena Kirchner, viulu, Atso Lehto, alttoviulu, Eeva Rysä, sello. Tekstit Seppo Lappalainen. ■ Ristori: Divoti Affetti – Kymmenen Vapahtajamme kärsimysajan duettoa klo 15 Espoon tuomiokirkossa. Tiia Maria Saari ja Teppo

■ Oi Natsarealainen klo 18 Maunulan kirkos-

sa. Pitkäperjantain musiikkia, ristintien tekstejä ja kuvia. Viivi Tulkki, laulu, Johanna Metsälä, viulu, Maija Pesonen-Kareinen, urut. ■ Silent Music klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Helsinki. UMO Helsinki Jazz Orchestra, Kadi Vija, laulu, Kasperi Sarikoski, pasuuna. Kaksi kantaesitystä. Liput 25/20/10 e Ticketmasterista. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 18 Mikaelinkirkossa, Helsinki. Kaari-ensemble, Henri Hersta, urut. Ohjelma 10 e. ■ Pitkäperjantain musiikillinen iltarukous klo 19 Munkkiniemen kirkossa. ■ J.S. Bach: Johannes-passio klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Somnium Ensemble ja Helsingin Kamariorkesteri, solisteina Annami Hylkilä, Anu Ontronen, Kalle Virtanen, Aapo Korhonen, Niklas Spångberg ja Veikko Vallinoja. Liput 35/25 e Holvi-verkkokaupasta ja ovelta.

LAUANTAINA 16.4. ■ Ristori: Divoti Affetti – Kymmenen Vapah-

tajamme kärsimysajan duettoa klo 14 Kannelmäen kirkossa. Tiia Maria Saari ja Teppo Lampela, laulu, Mikko Ikäheimo, teorbi, Petri Arvo, barokkifagotti. ■ Hiljaisen lauantain konsertti klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Schola Sancti Henrici. Ohjelma 10 e.

PÄÄSIÄISSUNNUNTAINA 17.4. ■ Urkuravintola Organum klo 14–17 Vartio-

kylän kirkossa. Katri Vanhamäki ja Hanna Järvinen, virtuaaliurut. Varaa 20 minuutin yksityiskonsertti osoitteesta katri.vanhamaki@evl.fi. Musiikkikokonaisuus valitaan menusta. Maksu mobile payllä, käteisellä tai tilisiirrolla Yhteisvastuukeräykselle. ■ Hope survives! klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Toivo elää – ovi on auki! Lauttasaaren kirkon avajaiskonsertti. Gospel Helsinki & Ida Elina, Gospel Helsinki Band. Ohjelma 10 e. ■ Pääsiäispäivän konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Edu Kettunen, Mika Kuokkanen, Johanna Iivanainen ja Mikko Iivanainen. Ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 18.4. Lampela, laulu, Mikko Ikäheimo, teorbi, Petri Arvo, barokkifagotti. Pastori Tuija Kuusinen, kanttori Petri Koivusalo. ■ Haydn: Seitsemän sanaa ristillä klo 15 Kauniaisten kirkossa. Pauline Fleming-Unelius ja Pia Sundroos, viulu, Iisa Kostiainen, alttoviulu, Elina Mattila, sello. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Lauttasaaren kirkossa. Jonna Imeläinen ja Anne Viljamaa-Harju, laulu, Maija Linkola ja Riikka Sintonen, viulu, Jussi Aalto, alttoviulu, Kirsti Väyrynen, sello, Toni Pussinen, urut, Annette Markkunen, tekstinluku. Ohjelma 10 e. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Leppävaaran kirkossa. Outi Noponen ja Vuokko Saariaho, laulu, Anna Pulli-Huomo, urut. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Malmin kirkossa. Laura Pyrrö ja Katriina Pyrrö, laulu, Väre-jousikvartetti, Kaisu Rauhamaa, urut. ■ Hän kantoi meidän kipumme klo 15 Oulunkylän kirkossa. Osia Faurén Requiemis-

ta, Bachin Johannes-passiosta ja Händelin Messias-oratoriosta. Kamarikuoro Addictio, Katja Mäkiö, laulu ja urut, Sanni Antikainen, piano ja cembalo. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. ■ Mozart: Requiem klo 15 Paavalinkirkossa, Helsinki. Solisteina Päivi Pylvänäinen, Essi Luttinen, Mika Nisula ja Heikki Kilpeläinen, Requiem-kuoro. Ohjelma 10 e. Tuotto Ukrainan katastrofirahastoon. ■ Gregoriaaninen Johannes-passio ja Jeesuksen kuolinhetken hartaus klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Corvus Laurencij -kuoro, solisteina Martti Sirviö ja Kari Jerkku. ■ Kerko: Johannes-passio klo 15 Tapiolan kirkossa. Solisteina Hannu Jurmu ja Elja Puukko, Ville Urponen, urut, Collegium Musicum -kamariorkesteri, Kamarikuoro Gloria. Ohjelma 10 e. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Töölön kirkossa. Kaari Ensemble, Henri Hersta, urut.

■ Pitkäperjantain urkukonsertti klo 15

■ Toisen pääsiäispäivän urkukonsertti

Vartiokylän kirkossa. Markku Hietaharju, virtuaaliurut. Ohjelma 10 e. ■ Haydn: Stabat mater klo 16 Vanhassakirkossa, Helsinki. Solisteina Inka Kinnunen, Katariina Heikkilä, Matias Haakana ja Janne Kaksonen, kamarikuorot Oremus ja Viva vox, Vanhankirkon kuoro, kamariorkesteri Castor&Pollux. Ohjelma 10 e. ■ J.S. Bach: Matteus-passio klo 18 Helsingin tuomiokirkossa. Cantores Minores ja CM Koulutusryhmien kuoro, solisteina Tom Nyman, Jyrki Korhonen, Anu Komsi, Teppo Lampela, Niall Chorell ja Tommi Hakala, Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e Ticketmasterista ja ovelta. Kesto n. 3 t 30 min, väliaika. ■ Agios o Theos klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Helsinki. Schola Sancti Henrici -lauluyhtye. Kärsimysajan gregoriaanisia lauluja ja raamatunkohtia.

klo 15 Vartiokylän kirkossa. Pilvi Listo-Tervaportti, virtuaaliurut. Ohjelma 10 e. ■ Mystique of Light – Valon mystiikka klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Instuitiivista musiikkia. Improvisoimassa pianisti, laulaja Miikka Lehtoaho ja moni-instrumentalisti, laulaja Hannu-Pekka Heikkilä. Pääsymaksu harkinnan mukaan ukrainalaisten auttamiseksi. ■ Bellows and Pipes klo 18 Käpylän kirkossa. Markku Lepistö, harmonikka, Mikko Helenius, urut. Ohjelma 10 e. ■ Hope survives! klo 18 Tikkurilan kirkossa. Gospel Helsinki & Ida Elina, Gospel Helsinki Band. Ohjelma 10 e. Vapaa pääsy ellei ole mainittu lipun hintaa. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Katso lisää konsertteja kirkkojakaupunki.fi/menokone. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Irtaudu arjesta muutamaksi päiväksi Espoonlahden seurakunta järjestää 1–4 vuorokauden Arjen irtiotto -retriitin Hvittorpissa toukokuussa. Mikä se on, pastori Teemu Aalto? – Se on arkena tapahtuva vetäytyminen Espoon seurakuntien kurssikeskuksessa Vitträsk-järven rannalla Kirkkonummella. Jokaiselle varataan oma huone. Sinne voi tulla hiljentymään, tutustumaan toisiin tai vaikka viettämään laatuaikaa ystävän kanssa. Etätöitäkin voi tehdä. Mukaan voi tulla koko ajaksi tai vaikka vuorokaudeksi. – Aamuisin ohjelmassa on virikepuhe, keskipäivällä mantrallinen lauluhetki ja illalla meditaatio. Niihin osallistuminen on vapaaehtoista. Osallistujat päättävät itse, millä tavalla aikansa käyttävät.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Palmusunnuntain messu su 10.4. klo 10. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Petri Koivusalo. Kiirastorstain aamuehtoollinen to 14.4. klo 8. Pappi Marja Malvaranta, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 20. Liturgia ja saarna Ari Paavilainen, avustaa Iida Rotko, Vilppu Huomo ja Mari Mathlin, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Leena Talvio. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 15.4. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa Kirsi Muurimäki, kanttori Anna-Liisa Haunio. Lauluyhtye: Pauliina Kallio, Veera Railio, Niilo Erkkilä, Märt Krell. Kristuksen kuolinhetken sävelhartaus pe 15.4. klo 15. ”Divoti Affetti – G.A. Ristorin kymmenen Vapahtajamme kärsimysajan duettoa”. Pappi Tuija Kuusinen, kanttori Petri Koivusalo. Ks. Kirkoissa soi -palsta. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Vilppu Huomo ja Miia Pekkarinen, urkuri Leena Talvio, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkoväärtit avustavat. Yhteinen ateria seurakuntatalolla, vapaaehtoinen maksu KUA:n kautta Ukrainan pakolaisille. Katsottavissa www. facebook.com/ Espoon tuomiokirkkoseurakunta. 1. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 10. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Mari Mathlin, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Petri Koivusalo. Jousikvartetti ”Sano se jousin”. 2. Pääsiäispäivän messu ma 18.4. klo 10. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Marja-Liisa Talja. Chorus Domus. Perheiden pääsiäiskirkko ma 18.4. klo 15. Toimittajina Reetta

JUSSI HELTTUNEN

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Miten siellä pääsee irti arjesta? – Aiempien tapahtumien palautteista olen havainnut, että osallistujille tärkeintä on ollut lepääminen ja rauhoittuminen. Vastauksissa nousevat esiin myös etätyömahdollisuus, vaihtelun

Ikonen ja Aila Pihlajavesi, kanttorina Marja-Liisa Talja. Kaksikielinen juhlamessu su 24.4. klo 10. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Sami Marte, urkuri Teemu Suominen, kanttori Nina Kronlund. Kastepuun käyttöönottojuhla. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu: ”Rakkaus on…” su 24.4. klo 18. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Anita Kyönsaari, musiikki: Leena Talvio. Meidän kirkko -avauspäivän messu to 28.4. klo 9. Espoon tuomiokapitulin toimittama viikkomessu. Piispa Kaisamari Hintikka, kanttori Petri Koivusalo. Vapunpäivän messu su 1.5. klo 10. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Marja Malvaranta, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Leena Talvio.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Kiirastorstain ehtoollinen to 14.4. klo 18. Mäenpää, Talvio. Pääsiäismessu su 17.4. klo 12. Pekkarinen, Koivusalo. Kalajärven kappeli

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2022

– Irtiotto arjesta toisenlaisessa ympäristössä ja luonnon helmassa tekee hyvää, Teemu Aalto sanoo. Taustalla kurssikeskukseeen kuuluva historiallinen Villa Hvittorp.

saaminen arkeen ja hartauden harjoittaminen. – Uskon, että jo säännölliset ruokahetket ja iltasauna irrottavat tavallisesta arjesta. Täällä pääsee valmiin ruokapöydän ääreen. Mitä retriitti vaikuttaa ihmiseen? – Palautteiden mukaan osallistujat ovat kokeneet oman kaoottisen arkensa selkiytyneen, ajatusten alkaneen

Palmusunnuntain messu su 10.4. klo 16. Rotko, Pöyhönen. Kiirastorstain ehtoollinen to 14.4. klo 19. Muurimäki, Talja. Messu su 24.4. klo 16. Muurimäki. Muskarimessu to 28.4. klo 10. Muurimäki. Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu su 10.4. klo 18. Gill. Kiirastorstain ehtoollinen to 14.4. klo 18. Nurminen, Haunio. Urdunkielinen hartaus pe 15.4. klo 14. Gill. Pääsiäisen kyläkirkko su 17.4. klo 12. Kunnamo, Talja. Urdunkielinen pääsiäismessu su 17.4. klo 16. Gill. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä- ehtoollishartaus to 7.4. klo 19. Marte. Sateenkaarimessu pe 6.5. klo 18. Nupurin kappeli Palmusunnuntain messu su 10.4. klo 12. Liiman, Talvio. Suvelan kappeli Pääsiäisen vauvakirkko ma 11.4. klo 14. Malvaranta. Kiirastorstain ehtoollinen to 14.4. klo 15. Malvaranta, Haunio.

taas kulkea ja luovuuden lisääntyneen. Muutaman päivän tutustuminen luostarihenkisyyteen on tehnyt osallistujille hyvää. PAULA HUHTALA Arjen irtiotto -retriitti Hvittorpin kurssikeskuksessa 9.–13.5. Hinta 43 e/vrk. Ilmoittautuminen viimeistään 25.4. verkossa espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ aikuiset/retriitit. Lisätietoja inkeri. oinonen@evl.fi. Ensi syksynä tapahtuma järjestetään vielä kaksi kertaa.

Pääsiäismessu su 17.4. klo 15. Hujanen, Haunio. HalleLuja -messu pe 22.4. klo 18. Nuorisotiimi. Mukana Melontaripari. Viherlaakson kappeli Kiirastorstain ehtoollinen to 14.4. klo 18. Ikonen, Innala. Messu su 24.4. klo 12. Marte, Airaksinen, Talvio.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. www. church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 11.4. ja 24.4. klo 19.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 7.4., 21.4. ja 5.5. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Teologinen opintopiiri: ”Miten maailma loppuu?” to 21.4. klo 19. TT Kari Kuula esittelee vedenpaisumuskertomuksen (1. Moos 6–8) tulkintoja. Kaikki tuhoutuu, ja silti elämä voittaa. Yhteisvastuu-tapahtuma su 24.4. klo 10–14.30. Brunssi klo 11–14. Ongintaa, arvontaa, Pitkäjärven VPK (paloautot), Gospel riders ja moottoripyörät. Partiolaiset paistavat makkaraa ja vohveleita. Kappelilounas ma ja to klo 11–13; aik.5 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus klo 11. Eläkeläiskerho ti 12.4. ja 26.4. klo 13. Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Toivoa naisille ke 27.4. klo 17. Café Aurora ma–to klo 10–14. Pääsiäisaamu-kertomus pe 8.4. alkaen kappelin ikkunassa. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Gospel Dance & Lattarit ma klo 17 ja klo 18 Hiirisuon asukaspuisto. 5 e/ tunti. ILM. mia.blomstedt@evl.fi. Rukouksen ilta ke klo 18.30.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5.

Eläkeläiskerho to 7.4., 21.4. ja 5.5. klo 13. www.kalajarvenkappeli.fi

Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

Kirpputori ja kahvila avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus 7.4. klo 11.30. Tied. eeva.einola@ evl.fi, 050 438 0189.

Hengellisen kirjallisuuden piiri ti 7.4 klo 18. Tapio Puolimatka: ”Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa”. Dos. Janne Nikkinen. Eläkeläiskerho ma 11.4. ja 25.4. klo 13. Neulontaillat kappelilla – puikot heilumaan! ma 11.4. klo 18. Kappelilounas ti klo 11–12.30, hinta 2–4 e. Pääsiäishartaus- ja lounas ti 12.4. klo 10.30–12.30. Mathlin, Ylioja. Lounas; aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Raamattu rakkaaksi ti klo 18. Ari Kunnamo. Rukouspiiri ke 20.4. ja 4.5. klo 18. Vapputapahtuma Yhteisvastuun hyväksi la 30.4. klo 12–15. Myynnissä munkkeja, makkaraa, lapsille Onnenpyörä. Taidenäyttely. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Gospel-lattarit ma I-ryhmä klo 18–19, II-ryhmä klo 19–20. 5 e / kerta. Toivoa naisille – rukouspiiri ti 12.4. klo 18.30. Laulu & laulun tarina: Jouko Mäki-Lohiluoma – ”Huugon kalsarit” to 21.4. klo 18.30. Kahvit klo 18. Vapaaa pääsy. www.facebook.com/lauluntarina. Eläkeläiskerho ma 2.5. klo 13. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Eläkeläiskerhot: to 14.4. ja 28.4. klo 10.30 ja ke 20.4. ja 4.5. klo 13. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Päivärukous ma ja to klo 13. Käsityöpiiri ti 12.4. ja 26.4. klo 10–12. Kappelilounas ti klo 12. Hinta 1,5–3 e. Shakki-ilta ti 12.4. klo 17.30. Eläkeläiskerho Teräskukat to 14.4. ja 28.4. klo 13. Naisten raamattupiiri su 24.4. klo 15. Tule – tehdään yhdessä ma 25.4. klo 18. Keskustellaan ja kehitetään yhdessä vapaaehtoisuutta ja seurakuntalaisuutta. Tarjoilua. Ilm. 20.4. mennessä anna-liisa.haunio@evl.fi. Israel-rukouspiiri ke 27.4. klo 16. Israel-webinaari Teamsin- sovelluksen kautta ti 3.5. klo 16–17.30. Tied. ja ILM. helene.taal@evl.fi. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Lähetyspiiri ma 11.4. ja 25.4. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13, hinta 2–4 e. Pizzapäivä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 23.4. Eläkeläiskerho ke 13.4. ja 27.4. klo 13. Avoin raamattupiiri ke klo 18.

UNELMAN KAMMARI

PÄÄSIÄISKERTOMUS Koe Pääsiäisen tapahtumat Marian ja Pietarin kautta. Pääsiäiskertomus elävällä tavalla kerrottuna ke 13.4. klo 18 ja 19 Laaksolahden kappelissa. Mahdollisuus ehtoollisen viettoon. Kesto 30 min. Vapaa pääsy.

WALK IN -TERAPIAA NUORILLE Yhden tapaamisen keskusteluapua 16–29 -vuotiaille nuorille ratkaisukeskeisen terapian menetelmin. Walk in -terapia pyrkii helpottamaan oloa ja löytämään ratkaisusuunnan. Anonyymiä ja ilmaista. Ei lähetettä tai ajanvarausta. Vastaanotot 11.3. alkaen perjantaisin klo 13–16 Viherlaakson kappelissa. Ks. www.espoonseurakunnat.fi/walk-in-terapia.

LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE Perhekerhot, -kahvilat, muskarit ja pyhäkoulut löydät: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet.

ETSIMME SIJAISIA PÄIVÄKERHOIHIN Etsimme myös tarvittaessa tulevia sijaisia 2–5 -vuotiaiden päiväja perhekerhoihin. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216.

SURURYHMÄ Oletko menettänyt läheisesi? Vertaistukiryhmässä on muita läheisensä menettäneitä. Voit jakaa kokemuksia. Aloitus ti 26.4. klo 18–20 Auroran kappelissa. Kokoontumiset: 5.5., 12.5., 19.5. ja 2.6. Tied ja ILM. 20.4. mennessä: Tiina Hietaniemi 040 763 6599 tai Hannu Mäenpää 040 513 0861.

PARISUHDE JA VANHEMMUUS Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi 040 547 4146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Parista perheeksi -illat ensimmäistä lastaan odottaville to 21.4., 19.5. ja 9.6. klo 17–19 Kirkonkymppi. Tied. Kirsi. Keskusteluapua, sielunhoitoa, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä sekä Solmuja parisuhteessa -ohjausta. Tied. Outi ja Kirsi. Yhden vanhemman perheiden leiri 30.4.–1.5. Velskola. Virkistystä yhdessä ja erikseen, ulkoilua,

askarteluja, perhemessu. Hinta 30 e aik. ja 10 e yli 3-v. lapsi. Mahdollisuus maksuvapautukseen. ILM. 10.4 mennessä: www.espoonseurakunnat.fi, tapahtumahaku/ leirin nimi/ Ilmoittautumislinkki. Tied. Kirsi. Perhepyhäkoululeiri 12.–14.8. Hvittorp. Yhdessäoloa, askartelua, leikkejä, laulua. Hinta 50 e aik. ja 25 e lapsi. Tied. Outi tai Kirsi. Kummileiri 14.–15.5. Hvittorp. Hinta 30 e aik. ja 10 e lapsi yli 3-v. Tied. 050 432 9315, janina.oikarinen@evl.fi Keskusteluryhmä sateenkaariaikuisille ke 20.4. klo 18 Kirkonkympissä. Aiheina mm. turvallinen hengellisyys, yhdenvertaisuus, hengellinen väkivalta. Tied. ani. iivanainen@evl.fi, 040 572 5344.

LIVEKESKUSTELUT Seurakunnan työntekijöiden vuorovaikutteiset keskustelut seurakuntalaisten kanssa Instagram-livessä arkisin 22.4. saakka. Julkaisuajankohta vaihtelee eri viikoilla. Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 27.–29.5. Velskola. Ohj. Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. Espoolaiset 90 e, muut 140 e, opiskelijat 45 e. ILM. 6.5. mennessä: marja.malvaranta@evl.fi, 040 531 1040.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165 ja outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146. Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Ajanvaraus: 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

TUKEA VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA Diakonian ajanvaraus alueesi työntekijältä: Aurora: 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvela: 040 531 1037, 050 438 0189, 040 547 1861. Pohjois-Espoo: 040 736 9315. Länsi-Espoo: 050 438 0176, 040 513 0862. Viherlaaksolahti: 040 572 5344. www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme vahvasti läsnä – Seuraa meitä! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Twitter: Espoon tuomiokirkko

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Toiminta on palannut normaaliksi. Voit tarkistaa päivittäiset tapahtumat osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Ajankohtaiset tiedot koronarajoituksista: espoonseurakunnat.fi/ info-ja-asiointi/koronaohje.

MESSUT Palmusunnuntain messu su 10.4. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Yli-Jaskari. Laulumieli-kuoro. Kirkkokahvit. Yhteisömessu su 10.4. klo 16 kirkko. Joka kerta etkokahvit klo 15.30., lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin ja messun jälkeen keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 10.4. klo 17 Soukan kappeli. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 13 Soukan kappeli. Ylisuutari, Yli-Jaskari, Siivonen. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 19 kirkko. E. Aalto, Lehti, Yli-Jaskari. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 15.4. klo 11 kirkko. Sinervo, Puukko. Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 15.4. klo 15 kirkko. Sinervo, Yli-Jaskari. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23 kirkko. Kristus on ylösnoussut! Lehti, Santaharju, Puukko. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Ojala. Kirkkokuoro. Yhteisömessu su 17.4. klo 16 kirkko. Iltamessu su 17.4. klo 17 Soukan kappeli. 2. pääsiäispäivän messu ma 18.4. klo 11 kirkko. Pilvimuurista valo välähtää! Santaharju, Puukko. Aikuisrippikoulun konfirmaatio ma 18.4. klo 17 Soukan kappeli. Lehti, Ojala. Messu su 24.4. klo 11 kirkko. Isosten ja leiriavustajien siunaaminen. Ylisuutari, Puukko. Yhteisömessu su 24.4. klo 16 kirkko. Hiljaisuuden messu su 24.4. klo 17 Soukan kappeli.

Siioninvirsiseurat su 24.4. klo 18 kirkko. Herättäjä-yhdistyksen 110-vuotisjuhlaseurat. Leipämessu pe 29.4. klo 10 kirkko. Maksuton keittolounas. Seuraava messu 3.6. Messu su 1.5. klo 11 kirkko. Sinervo, Ojala. Sanaa ja sakramenttia! Yhteisömessu su 1.5. klo 16 kirkko. Messun jälkeen Praise Party, kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla. Iltamessu su 1.5. klo 17 Soukan kappeli. Viikkomessu ke 4.5. kirkko. Poikkea vaikka kävelyllä tai kauppareissulla. Siioninvirsiseurat pe 6.5. klo 18.30 kirkko. Iltatee. Messu su 8.5. klo 11 kirkko. E. Aalto, Puukko. Sanaa ja sakramenttia! Yhteisömessu su 8.5. klo 16 kirkko. Hiljaisuuden messu su 8.5. klo 17 Soukan kappeli.

KONSERTIT Stabat mater ke 13.4. klo 18 kirkko. Ristin äärellä -konsertti on ohjattu ja koreografisoitu esitys Pergolesin Stabat mater -teoksesta. Mukana Keravan tanssiopiston aikuisten showtanssiryhmä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Verdi: Requiem pe 22.4. klo 18 kirkko. Verdin Requiem uruille ja kvartetille. Liput ovelta 20/10 e.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Jakelua ei ole 15.4. ja 18.4. Korvaavat jakelupäivät ovat 16.4. ja 19.4. Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496. Kaipaatko juttuseuraa? Jätä tekstiviestillä soittopyyntö numeroon 046 899 2860. Seurakunnan vapaaehtoinen soittaa sinulle viikon sisällä. Meren ja taivaan välillä to, parill. vkot klo 14–15.30 EMY ry:n tilassa (Merenkäynti 3). Kaikille avoin, luottamuksellinen keskusteluryhmä. Muistisairaiden ja omaisten ryhmä pe klo 10 parill.vkot, Soukan kappeli. Lounas ja kahvit 5e. Opi suomea – Luetaan yhdessä ti klo 9.30 Soukan kappeli (naisille) ja ke klo 17.30 kirkko (kaikille). Suomalaiset opettavat suomen kieltä. Lapsen saa ottaa mukaan. Ilmainen. Tied. Eveliina 041 518 1244.

MEILLÄ RUKOILLAAN Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös facebook. com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5.

kirkko. Israel-rukouspiiri ti 12.4. klo 18.30 kirkko. Toivoa Naisille ke 13.4. ja 27.4. klo 13 Soukan kappeli. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

LUETAAN RAAMATTUA Verkkoraamis ti klo 14–15 Teams. Apostolien teot. Linkki verkkosivuilla. Tied. 041 518 1244, eveliina. roznovski@evl.fi. Miesten raamattupiiri to 7.4., 21.4. ja 5.5. klo 18 kirkko, parill.vkot. Iltapala 4e. Raamattu ja rukous -ilta pe 29.4. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt.vkot.

Seppo Murto johtaa kuvassa Aalto-yliopiston Dominante-kuoroa.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Tiesitkö?

Mikä ihmeen passio? J. S. Bachin Johannes-passio on intiimimpi ja lyhyempi kuin Matteus-passio ja on siksi helpompi toteuttaa. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

uoronjohtaja, kapellimestari Seppo Murto on johtanut J.S. Bachin Johannes-passion 31 kertaa ja Matteus-passion 15 kertaa. Hän on juuri oikea henkilö kertomaan, mikä passio oikein on. – Sana passio tarkoittaa kärsimystä. Passio on kärsimysnäytelmä, johon on sävelletty Jeesuksen tuomitseminen ja kuolema, jotka dramatisoidaan musiikin keinoin. – Ennen vanhaan, kun ooppera alkoi olla suosittua, oopperaesitykset kiellettiin paastonaikana. Alettiin tehdä oopperan sukuisia esityksiä, joiden tekstinä olivat evankeliumit. Ihmisillä oli silloin kulttuurin nälkä kuten nykyäänkin on, Seppo Murto taustoittaa. MATTEUKSEN JA Johanneksen evankeliumit olivat suosituimpia, koska dramaattinen teksti on helpompi säveltäjän kannalta. J.S. Bachin Matteus- ja Johannes-passiot ovat passioista tunnetuimpia. Vähitellen passioihin tuli mukaan kommentoivaa osuutta. Bachin passioiden aariat on sävelletty runoilijoiden teksteihin. – Mikä tärkeintä, koraalit eli virret leivottiin aika varhain osaksi passioita. Koraalit tuovat tekstin kuulijaa lähelle,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2022

ja toisinaan niissä on jopa voinut laulaa mukana, Seppo Murto sanoo. Kaiken kaikkiaan passioita on sävelletty jopa satoja. – Ja sävelletään edelleen, mikä on ilahduttavaa! Esimerkiksi Harri Kerkon upouusi Johannes-passio esitetään Tapiolan kirkossa pitkänäperjantaina, Murto mainitsee. Johannes-passio on intiimimpi ja lyhyempi kuin Matteus-passio, ja esityskoneisto on pienempi. Siksi se on helpompi toteuttaa. ENTÄ ILON ja ylösnousemuksen teemat, missä pääsiäismusiikissa ne kuuluvat? – Riemullista ylösnousemusmusiikkia on paljon, esimerkiksi Bachin Pääsiäisoratorio ja Pääsiäiskantaatti. Näitä esitetään vähemmän kuin passioita, ja syy saattaa olla käytännöllinen. Esiintyjiä ei saada kokoon, sillä myös laulajat ja soittajat matkustavat pääsiäisen viettoon. Tähän Seppo Murto törmäsi jo työurallaan kirkkomuusikkona.■ Seppo Murto kertoo passioiden syväsanomasta SenioriFoorumissa ke 13.4. klo 13. Mikael Agricolan kirkon krypta, Tehtaankatu 23. Edulliset kahvit 11.30 alkaen. Katso pääsiäiskonsertit sivuilta 6 tai kirkkojakaupunki.fi/menokone.

Aamupala ti (ei 19.4.) klo 9–10 kirkko. Vap.eht. maksu. Diakonialounaat ma ja to (ei 11.4. ja 14.4.) klo 12–13 kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30– 11.30). Aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e.

TAVATAAN TAAS! Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la. klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Herkkuja huokeaan hintaan! Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Käsityökerho ma (ei 18.4.) klo 12.30 Soukan kappeli. Tarkoitettu kaikenikäisille käsitöistä kiinnostuneille. Ikäihmisten kerhot ovat tauolla viikon 15. Lukupiiri ti klo 18 kirkko. 19.4. kirjana Markus Zusak, Kirjavaras. 17.5. Nikolai Gogol, Kuolleet sielut. Yksineläjien lauantai-ilta la 23.4. klo 18 kirkko. Mukavaa yhteistä tekemistä. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Laulukerho ti 26.4. klo 13 kirkko. Lisätied. Helena Yli-Jaskari 040 572 3676. Mielen treenisali ke 13.4. klo 17.30 kirkko. Työskentelyä oman spiritualiteetin ja henkisten voimavarojen kanssa. Tied. Teemu Aalto 046 920 4162. Miesten saunailta to 7.4. klo 18 Hvittorpin kurssikeskuksen rantasauna. Lenkkeilyä klo 17.15, saunomista ja iltameditaatio. Tied. Teemu 046 920 4162. Yhteisen tulen äärellä to 7.4. ja 5.5. klo 17 Soukan kappeli. Omat grillattavat mukaan. Tarjoamme tulet ja mehut. Perhekahvila ma 11.4. klo 9.30 Soukan kappeli. Seuraavat kerrat 25.4. ja 2.5. Perhekerhot ja vauvakerhot pyörivät normaalisti. Katso tarkempi aikataulu ja paikkatiedot verkosta. Tervetuloa mukaan! Maa ja taeva vahel, eesti keelne vestlusrühm paaritutel nädalatel

kirikus kl 18. Synttärisafari-musiikkiesitys ti 26.4. klo 18 kirkko. Kaikenlaisten perheiden leiri 20.–22.5. Hvittorp. Liikunta- ja luontoseikkailutoimintaa. Kaikille sisämajoitus, mutta mahd. yöpyä teltassakin. Ilm. verkossa 30.4. mennessä. Laulua, leikkiä, loruja - haku syyskauden muskareihin 20.4.– 20.5.: espoonseurakunnat.fi/ muskarit. Yksineläjien yllätysretki la 21.5. Lähtö kirkolta klo 10, paluu viim. klo 15. Retken hinta 10 e. Mukaan omat eväät ja sään mukaiset vaatteet. Tied. ja ilm. 18.4.–13.5. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

VIRKISTYSTÄ, LEPOA, RYTMINVAIHDOSTA Arjen irtiotto 9.–13.5. Hvittorp. Räätälöi päivistä itsellesi 1–4 vrk kokonaisuus ja lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom! ma klo 14.30–ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa https://tinyurl.com/bdhz85be viim. 25.4. Ensikertalaiset etusijalla.

YHTEISVASTUU Pienen aasin pääsiäinen − lapsiperheiden ulkoilmaesitys ti 12.4. ja ke 13.4. klo 18 Pakkasmäen amfiteatteri. Sopii kaikenikäisille lapsille, kesto noin 20 min. Vap.eht. kolehti Yhteisvastuun hyväksi.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteys- ja ylistysilta la 7.5. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo. Kansainvälinen kuoro aikuisille la 9.4.–21.5., parill. vkot, klo 18–19.30 kirkko. Kuorossa käytettävät kielet mm. englanti, suomi, venäjä, arabia, armenia. Ei erityistä tasovaatimusta. Tied. Sirarpi Tovmasyan, 0440 767 614, sirtov2004@ yahoo.com.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Noudatamme suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät verkkosivuilta: espoonseurakun-

Leveys 87 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5. korkeus 205 mm S. 11 nat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Arki-illan messu to 7.4. klo 17 Leppävaaran kirkko. Hengähdyshetki arjen keskellä. Messu kestää noin 20 min. Palmusunnuntain kaiken väen messu ja kirkkokahvit su 10.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Lapsille myös Puuhapaja kirkon B-siivessä klo 11–13. Koskela, Raunu, Hyry. Pieni pääsiäisvaellus ti 12.4. klo 19 Leppävaaran kirkko. Kuljemme yhdessä ristintietä kohti pääsiäistä. Aloitamme Leppävaaran kirkon takkahuoneesta palmusunnuntain tunnelmissa ja jatkamme kohti Golgataa ja kirkkosalia. Alanne, Siltakorpi, Rissanen, Raunu. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 19 Leppävaaran kirkko. Mukana kamarikuoron ryhmä. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 19 Perkkaan kappeli. Mukana lauluyhtye Espoon laulusta, joht Säde Rissanen, Hyry. Tvåspråkig högmässa – kaksikielinen kiirastorstain messu to 14.4. klo 19 Karakappeli. Alanne, Jäntti, Häggblom, Noponen. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 15.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Yletyinen, Noponen. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23 Leppävaaran kirkko. Sari Anetjärvi, laulu. Rissanen, Latvanen. Elämälle kiitos! – pääsiäispäivän messu ja kirkkokahvit su 17.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Tyhjän haudan, elämän ja tulevaisuuden toivon messu välkehtii iloa ja soi kiitosta ja ylistystä. Pääsiäismunia saa etsiä kirkkosalin piiloista! Lauluyhtye Kuiske, messubändi, Joel Matikainen, perkussiot ja Teemu Keränen, basso. Ahtee, Vallivirta, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 17.4. klo 13 Karakappeli. Miika Penttala, trumpetti. Vallivirta, Latvanen. Toisen pääsiäispäivän messu ja kirkkokahvit ma 18.4. klo 11. Leppävaaran kirkko. Mukana kirkkokuoro. ti 26.4. klo 18. Kaikille avoin rento iltamessu, joka toimitetaan yhdessä nuorten kanssa. Messussa mukana rippikoululaisia. Koskela, Rissanen, Latvanen. Kevätaurinko häikäisee – perhemessu ja kirkkokahvit su 24.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Cantores Minores -muskarilaisia Heidi Vanhasen johdolla, alakouluikäisten kerhoja ja kevään iloa. Vallivirta, Yletyinen, Noponen, Tapionlinna, Saba-Myers. Kappelimessu su 24.4. klo 17 Perkkaan kappeli. Messussa käytetään skotlantilaisen Iona-yhteisön rukoustekstejä, jotka ammentavat kelttiläisestä perinteestä. Raunu, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 1.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Ahtee, Koskela, Latvanen.

Jeesus, hyvä paimen – messu ja kirkkokahvit su 1.5. klo 13 Karakappeli. Mattanja-kuoro avustaa. Alanne, Latvanen. Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu su 1.5. klo 13 Perkkaan kappeli. Ramez Ansara.

SIIONINVIRSISEURAT Ma 2.5. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Puhujina Topi Haarlaa ja Leena Väyrynen-Si. Illan isäntänä Erkki Koivusalo.

PYHÄPUHETTA Podcastissa pureudutaan aina viikon raamatuntekstiin. Uusi Pyhäpuhe ilmestyy la klo 18 ja jää myös myöhemmin kuunneltavaksi. Löydät Pyhäpuheen monista podcastpalveluista, Spotifysta ja YouTubesta. Tekstiversio: leppavaaranseurakunta.wordpress.com/.

PÄÄSIÄISPOLKUJA Leppävaaran kirkon pihan ikkunoissa sekä aikuisille että lapsille 10.−25.4. Ikkunoissa on pääsiäisasetelmia, tekstejä sekä QR-koodeja, joiden avulla pääsee kuulemaan lauluja, musiikkia ja puhetta. Pieni pyhiinvaellus Leppävaaran alueella: lataa kännykkääsi Citynomadi-palvelusta ja lähde mukaan Ristin tielle 2022 oman aikataulusi mukaan 10.4. alkaen. Reitin varrella pysäkkejä, joihin liittyy Raamatun tekstejä, kuvia ja ääntä. Esteetön.

RUKOUSTA LEPPÄVAA RALAISTEN PUOLESTA Ti 19.4. ja 3.5. klo 7−9 Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Tule siunaamaan leppävaaralaisia parillisten viikkojen ti-aamuisin. Tarjolla kahvia ja teetä. Tied. diakoni Harriet Lohikari, p. 040 531 1057.

LÄHETYKSEN HYVÄKSI Palmusunnuntain myyjäiset su 10.4. klo 15–17 Perkkaan kappeli. Käsitöitä ja leivonnaisia. Seder-ateria: juutalaisen pääsiäisen juhla-ateria ma 18.4. klo 17 Leppävaaran kirkko. Isäntänä pastori Juha-Pekka Rissanen. Hinta (maksetaan sisään tultaessa): aikuiset 15 e, lapset 4–12 v. 5 e. Tuotto lähetystyölle. Ilm., ml. erityisruokavaliot: martta.nurmi@ evl.fi.

KUORO KAIKILLE Ke 20.4. ja 4.5. klo 18–19.15 Leppävaaran kirkolla. Tied. outi. noponen@evl.fi.

AIKUISILLE Luova mieli ja osaavat kädet ma 18.4. ja 2.5. (joka toinen ma) klo 11 Karakappeli. Tehdään yhdessä käsitöitä, jutellaan taiteesta, kokeillaan uutta, tai ollaan ja ihmetellään. Lähtöajatuksena ommella kappeliin yhteinen ryijy, mutta se ei ole esteenä tehdä omia käsitöitä.

Paikalla vapaaehtoinen Tiina. Tiedustelut diakoni Riitta Türkmen, 040 546 5198. Etsivä löytää – keskustelua kahvikupin äärellä ti 19.4. ja 3.5. klo 13 Raitin Pysäkki. Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ leppavaaran-seurakunta/aikuiset.

PARIASIAALUENNOT Leppävaaran kirkolla (B-ovi) ke klo 18. Ke 27.4. Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin Ke 11.5. Syventäviä työkaluja parisuhteen ristiriitoihin Tied. jukka.silventoinen@evl.fi tai eira.salakka@evl.fi.

LAPSILLE JA PERHEILLE Lasten kappeli Arkin päätösjuhla su 10.4. klo 14 Lasten kappeli Arkki. Arkissa kiitetään menneistä vuosista, kun nyt joudumme luopumaan Sellossa olevista tiloista. Mukana lasten pappi Kirsti, perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi, kirkkoherra Kalervo sekä seurakunnan varhaiskasvatuksen väkeä. Taaperokirkko: ”Missä minun sukkani on?” pe 6.5. klo 10 Perkkaan kappeli. Tule auttamaan Hissu-hämähäkkiä sukkien etsinnässä. Lasten toiminta Facebookissa: Leppävaaran seurakunnan lapset ja perheet, Instagramissa: @minisiipi.

KASTEPÄIVÄ Kastepäivä la 7.5. klo 11–17 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Kastepäivä on mukava ja mutkaton tapa järjestää ristiäiset minkä ikäiselle lapselle tahansa: kaikki on valmista kastepuvusta kakkukahveihin. Päivä on maksuton ja avoin kaikille Espoon seurakuntien alueella asuville. Kasteet tasatunnein. Varaa aika Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta, p. 09 8050 2601 (ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12) tai varauspalvelut.espoo@ evl.fi. Ilm. viim. 29.4. Tilaisuuteen voi osallistua max 20 henkeä. Lisätiedot: Piia Ahtee, 050 438 0162, piia.ahtee@evl.fi.

HILJAISEN VIIKON MUSIIKKIA Dvorak: Stabar Mater su 10.4. klo 18 Leppävaaran kirkko. Cantabilekuoro. Musiikkia ristin tiellä ma 11.4. klo 19 Leppävaaran kirkko. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen, Sole Mustonen, oboe, Sirke Mäki, viulu, Pauliina Hyry, urut. Katselen Golgatalle päin – kärsimysvirsiä ja lauluja ke 13.4. klo 19 Leppävaaran kirkko. Yhdessä laulettavien virsien ohella Siionin lauluja ja muita tuttuja hengellisiä lauluja, sopraano Tiia Maria Saari ja basso Kullervo Latvanen. Paulii-

na Hyry, urut. Pastori Merja Alanne lukee raamatun tekstit. G.B. Pergolesi: Stabat Mater pe 15.4. klo 15 Leppävaaran kirkko. Vuokko Saariaho, altto; Outi Noponen, sopraano; Anna Pulli-Huomo, urut.

KEVÄÄN ÄÄNIÄ KONSERTEISSA Pianomatinea to 21.4.2022 klo 13 Leppävaaran kirkko. Shania Yu ja Daniel Antunovic, piano. Bach, Beethoven, Chopin, Liszt, Madetoja, Rautavaara, Scarlatti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen.

Vuokko Saariahon oppilaiden laulukonsertti la 23.4. klo 18 Perkkaan kappeli.Pianistina Kimmo Ruotsala. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu Ukrainan sodan uhreille KUA:n kautta. Kamarikuoro Dimus esittää virolaisen säveltäjän Urmas Sisaskin Eesti Missan ja suomalaista kuoromusiikkia su 24.4. klo 18 Leppävaaran kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 e.

VAPPUNA TAPAHTUU! Wapputapahtuma la 30.4. Leppävaaran kirkonmäellä klo 13–16. Lapsille ja aikuisille mukavaa

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5.

tekemistä. Lippujen hinta 1 e/piste ja ilmaiseksi mm. pomppulinna, ilmapalloja ja tuokioita kirkossa. Tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle.

VARTTUNEELLE VÄELLE Varttuneen väen kerho joka to klo 13 Perkkaan kappeli ja joka ti klo 13 Karakappeli. Ohjelmallinen osuus ja ilmainen kahvitarjoilu. Ohj. Kimmo Vuorialho. Avoin kahvila ma 4.4. klo 13 Leppävaaran kirkko.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä, sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@ evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Lounaan hinta 3 e.

Launtaibrunssi la 23.4. klo 10−12 Raitin pysäkillä, Konstaapelink. 1. Hinta 3 e.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: www.youtube.com/user/ Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta. Olarin kirkko: Palmusunnuntain

messu kaiken ikäisille kirkossa ja verkossa su 10.4. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki. Musiikkileikkikoulun ohjaaja Mari Rantavuori sekä pieniä muskarilaisia vanhempineen. Ristin tie -rukoushetki ma 11.4. klo 15. Olarin kirkko Kuljemme läpi Jeesuksen kärsimystien Olarin kirkon Ristintie-maalauksia seuraten. Jokaisella asemalla on lyhyt vuororukous, Raamatunluku, mietiskely, rukous ja virren säkeistö, Antti Kruus. Ristin tie -rukoushetki ti 12.4. klo 15, Jarmo Jussila, Ristin tie -rukoushetki ke 13.4. klo 15, Antti Kruus Kiirastorstain iltamessu kirkossa ja verkossa to 14.4. klo 19. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustavat papit Tuija Samila ja Tapio Suontakanen, kanttori Joni Vikki. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus ke 15.4. klo 10. Liturgia ja saarna

Tuija Samila, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski, Candomino-ryhmä. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 15.4. klo 15. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustavat papit Jussi Koski ja Juha Virta, diakoni Kristiina Huotari, kanttori Mikko Niinikoski. Messun jälkeen ateria. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 10. Liturgia ja saarna Kruus, avustavat papit Tapio Suontakanen ja Maritta Hartikainen, kanttori Joni Vikki. Toisen pääsiäispäivän messu ma 18.4. klo 10. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila. Tätä messua ei striimata. Messu su 24.4. klo 10. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Päivi Hakomäki. Messu su 1.5. klo 10. Liturgia ja

saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Sari Rautio. Matinkappeli: Messu su 10.4. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Sanna Franssila. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 12. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Sanna Franssila. Messu su 24.4. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sari Rautio. Colourful Christian Worship Matinmessu su 1.5. klo 17. Liturgia Tuija Samila, saarna Aaro Rytkönen, kanttori Sanna Franssila, ghanalainen lauluyhtye Narrow Way. Messu on kaksikielinen, käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, Finnish-English. Olarin kappeli: Messu su 10.4. klo 12. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki. Messu su 24.4. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen kanttori Päivi Hakomäki. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Nykyaikaista musiikkia ja

Kirkoissa soi SAMPO LINKONEVA

Hiljaisen viikon musiikki: Katso sivulta 6.

LAUANTAINA 9.4. Pääsiäiskonsertti klo 14 Kauklahden kappeli. Musiikkiopisto Avonian piano- ja viuluoppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy.

hyväksi klo 19 Tapiolan kirkko. Olivier Messiaen: Aikojen lopun kvartetto. Hannu Vasara, viulu, Mikko Raasakka, klarinetti, Eeva Rysä, sello, Antti Vahtola, piano. Vapaa pääsy, ohjelma10 e/vapaavalint. tukisumma Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan.

TIISTAINA 19.4.

KESKIVIIKKONA 27.4.

Villivirsiä! klo 19 Tapiolan kirkko. Tule kuulemaan säveltäjä, kanttori Sirkku Rintamäen säveltämiä ja Heimo Hatakan sanoittamia villivirsiä sekä tarinoita niiden takana. Elsa Sihvola, sello. Mukana pastori Heidi Zitting.

Häivähdys Pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko. Martta Lamminmäki, piano. Bach, Beethoven, Chopin, Prokofjev, Rautavaara, Sumera. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteenvastuukeräykselle.

TORSTAINA 21.4.

PERJANTAINA 29.4.

Pianomatinea klo 13 Leppävaaran kirkko. Shania Yu ja Daniel Antunovic, piano. Bach, Beethoven, Chopin, Liszt, Madetoja, Rautavaara, Scarlatti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen. Jouko Mäki-Lohiluoma – ”Huugon kalsarit” klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Laulu & laulun tarina ‒ musiikista keskusteleva konserttisarja. Vapaa pääsy. www.facebook. com/lauluntarina.

PERJANTAINA 22.4. Vox Silentii: Laulumeditaatio klo 17 Espoon tuomiokirkko. Johanna Korhonen ja HilkkaLiisa Vuori. Ilon ja kiitoksen laulut, Chants of joy. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Meditaatiohetki on ilman puhetta. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Vapaaehtoinen tukimaksu: www. voxsilentii.fi Juhlakonsertti Yhteisvastuun hyväksi klo 19.30 Tapiolan kirkko. K. Jenkins: A Mass For

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2022

Saksofonisti Jukka Perko ja Avara-trio esiintyvät Olarin kirkossa sunnuntaina 24.4. Peace – Messu rauhan puolesta. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, joht. Liisa Malkamäki, säestys Elina Jokivuori. Juhlapuhe, kirkkoherra Päivi Linnoinen. Kolehti/vapaaehtoinen ohjelmamaksu YV-keräykseen. Myös kirkkoherra Päivi Linnoisen 60-vuotispäivää voi muistaa osallistumalla keräykseen.

Vuokko Saariahon oppilaiden laulukonsertti klo 18 Perkkaan kappeli.Pianistina Kimmo Ruotsala. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Ukrainan sodan uhreille Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Virren AVARAssa virrassa klo 18 Olarin kirkko. Triossa soittavat Perkon lisäksi kitaristit Teemu Viinikainen ja Jarmo Saari. Ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle. Myös suoratoisto ja tallenne: Olarin seurakunta YouTube: youtu.be/Y40JV8S9vT. Kamarikuoro Dimus esittää virolaisen säveltäjän Urmas Sisaskin Eesti Missan ja suomalaista kuoromusiikkia klo 18 Leppävaaran kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 e. April Jazz: Trondheim Jazz Orchestra & Alf Hulbækmo klo 19 Tapiolan kirkko. ”Barnlige gleder” -teos kuvaa fantasiamaailmaa, jossa on niin hyvää kuin pahaakin. Liput alk. 20 e + toimitusmaksu, lippu.fi.

SUNNUNTAINA 24.4.

MAANANTAINA 25.4.

Saksofonisti Jukka Perko + Avara-trio:

Hyväntekeväisyyskonsertti Ukrainan

LAUANTAINA 23.4.

”Rakkauden reunalla – Disney Meets Gospel” -konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Nuorten ja nuorten aikuisten Exoduskuoro joht. Anna-Liisa Haunio. Solisteina Jippu, Miri Rantio, Joel Bonsdorff, Anna Parkkasaari ja Cecilia Kihniä. Joonatan Rautio saksofonit, Markku Perttilä kitara, Teemu Keränen basso ja Petri Kangas piano. Äänentoisto Ville Lappalainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainan perheiden hyväksi.

MAANANTAINA 2.5. Kevätkonsertti klo 19 Kauklahden kappeli. Esbo Arbiksen laulajat. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 6.5. EMO:n opettajien Mozart-konsertti klo 18 Tapiolan kirkko. Hanna Lipiäinen, viulu; Sirkka Kuula, viulu; Tarja Koskinen, alttoviulu; Tuija Vainio, sello; Reijo Koskinen, klarinetti.

Leveys 87 mm SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5. korkeus 273 mm S. 13

ikiaikaista sanomaa. Katso lisää: risteys.fi. Liturgia ja saarna: 7.4. Jussi Koski, 14.4. Juha Virta, 21.4. Juha Virta, 28.4. Antti Malinen, 5.5. Juha Virta. Etkot klo 18. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 1.5. klo 12 Matinkappeli.

MATINVAPPU Iloinen vapputapahtuma su 1.5. klo 15 Matinkappeli. Ohjelmassa vetokoira-ajelua, askartelua, ongintaa, Lähi-idän ruokaa, Minikirppis, käsitöitä, Middle East Company -yhtye. Osa ohjelmasta on maksullista. Tapahtuman tuotto menee Suomen Lähetysseuran Jerusalemin FELM-keskuksen hyväksi. Matinvappu huipentuu Colourful Christian Worship Matinmessuun klo 17. Messussa mukana ghanalainen lauluyhtye Narrow Way.

MUSIIKKI Pianomusiikkia Olarin kirkossa su 10.4. klo 15. Linn Järvi ja Daniel Antunovic, piano (Espoon musiikkiopisto). Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e/5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Musiikki: Beethoven – Brahms – Chopin – Debussy – Liszt – Mozart. Saksofonisti Jukka Perko + Avara-trio Virren AVARAssa virrassa su 24.4. klo 18 Olarin kirkko. Jukka Perkon Avara-triotunnetaan virsitulkinnoistaan. Perkon lisäksi kokoonpanossa soittavat kitaristit Teemu Viinikainen ja Jarmo Saari. Ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle. Suoratoisto ja tallenne: Olarin seurakunta YouTube : youtu. be/Y40JV8S9vT.

ILMOITTAUTUMINEN SYKSYN MUSKAREIHIN Ilmoittautuminen syksyn musiikileikkikouluryhmiin on 20.4−20.5. Linkki ilmoittautumiseen löytyy netistä: www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ musiikki/muskarit.

MIESTEN KOKKIKERHO Olisitko kiinnostunut oppimaan kuinka voidaan tehdä helposti terveellistä ja maukasta ruokaa? Olarin seurakunnassa suunnitellaan miesten kokkauskurssia, ota yhteyttä Markus Silvolaan: markus. silvola@evl.fi, 040 531 1017.

AIKUISTEN RYHMIÄ Lukupiiri kerran kuussa. Päivämäärät ja kirjat: to 7.4. Sally Salminen: Katrina, to 5.5. Yaa Gyasi: Matkalla kotiin. Lisätiedot: leena. lenkkeri@gmail.com, 050 353 8398. Saunailta naisille Hvittorpissa ma 16.5. Iltapala, hartaus kappelissa.

Hinta 3,50 e. Kimppakyyti 3 e. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Ilmoittautumiset Anneli Virolainen p. 0400 205 445. Lähetyspiiri to klo 15–16.30 Matinkappeli. Lisätietoja Tytti Kohonen 050 365 3779. Lauluryhmä aikuisille ti klo 18 Olarin kirkko. Tiedustelut ohjaaja minna.halmetoja@kolumbus.fi, 044 7415187.

DIAKONIATYÖ Diakonialounaat: Matinkappeli ti klo 12–13. Olarin kappeli (Kuunkehrä 4) to klo 12–13. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Hinta 3 e. Ota mukaan tasaraha. Community lunches: Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets will be available 11.45-12.30. Fee 3 euros. Please use the exact amount. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–11, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10-11 by phone 050 4329368 or via email. The parish deacon may be an ordained person or a nurse, who is responsible for the parish’s carative ministry, offering support to those in the greatest need.

SEURAKUNTAVAALIEN INFO-TILAISUUS Infotilaisuus seurakuntavaaleista vaalilistojen kerääjille ja muille asiasta kiinnostuneille pe 29.4. klo 18–19. Tilaisuus järjestetään Teamsissa. Linkki löytyy netistä: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2022-04-29/seurakuntavaalien-info-tilaisuus.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Kirkkopolku 6 ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Ajankohtaiset tiedot löytyvät verkkosivuiltamme espoonseurakunnat.fi tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelimeen, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21. Noudatamme toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä.

KIRKON JUHLAVIIKOT Tapiolan kirkon peruskorjaus on lopultakin valmis! Kirkon juhlaviikkoja vietetään 18.4.–1.5. Juhlaviikkoihin liittyvät messut, hartaudet ja muut tilaisuudet, ks. tarkemmin alla.

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA Palmusunnuntain messu su 10.4. klo 10. Hiljainen viikko alkaa. Zitting, Koivisto. Jurmu. Hiljaisen viikon iltapalvelukset klo 19: Pysähtymisiä ristin tiellä: Ma 11.4. – Tuskan hiki ja kuoleman pelko. Ti 12.4. – Totuuksia ja totuuksia. Ke 13.4. – Yhä kovempaa huutoa. Illoissa Janne Järvilehto soittaa osia J. S. Bachin Soolosellosarjoista. Kallio, Tervonen, Malkamäki, Jokivuori. Viikkomessu ke 13.4. klo 8. Zitting, Jokivuori. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 14.30. Jeesus asettaa ehtoollisen. Kuoro kaikille Ensemble. Hatakka, Koivisto, Jokivuori, Malkamäki. Kiirastorstai-illan messu to 14.4. klo 19. Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän. Tervonen, Linnoinen, Malkamäki. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 15.4. klo 10. Ristin äärellä. Ristimäki, Malkamäki. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23. Aamun kajoa odottaessa. Kallio, Zitting, Jurmu. Huom! Messussa käytetään suitsuketta. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 10. Kristus on ylösnoussut! Sinikka Särkilahti, trumpetti, kanttoriharjoittelija Aino Hänninen. Hero, Hatakka, Jokivuori. 2. pääsiäispäivän perhemessu ma 18.4. klo 10. Ilo on tullut kaupunkiin! GospelKids-kuorolaisia, Liisa Soinio. Tiihonen, Ristimäki, Jokivuori. Messun jälkeen pääsiäismunien etsintää kirkkosalissa. Viikkomessu ke 20.4. klo 8. Hero, Jurmu. Monikielinen meditatiivinen messu Taizé tunnelmissa la 23.4. klo 17. – Meditative Communion Service with several languages. Mukana arabiankielinen Rauhan kuoro. Yhteislauluissa myös Taizélaulujen säveliä. Ystävyys-srk:t Unkarista, Virosta ja Taivalkoskelta mukana. Juhlamessu su 24.4. klo 10. Peruskorjattu Tapiolan kirkko vihitään käyttöön. Espoon piispa Kaisamari Hintikka toimittaa juhlamessun Esbo Svenskan, Tapiolan seurakunnan sekä ystävyysseurakuntiemme edustajien kanssa. Iltakirkko ti 26.4. klo 18. Kaikille avoin rento iltamessu, joka toimitetaan yhdessä nuorten kanssa. Messussa mukana rippikoululaisia. Kallio, Mansukoski-Vierros, Kalliokoski, Jokivuori. Viikkomessu ke 27.4. Tervonen, Jokivuori. Taizé-rukoushetki pe 29.4. klo 18. Meditatiivinen hetkipalvelus, jossa taizé-lauluja ja hiljaista rukousta. Messu su 1.5. klo 10. Viikkomessu ke 4.5. klo 8.

HILJENTYMISEN POLKU Hiljentymisen polku ja pysähtyKIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5.

misen alttarit ma 18.4. klo 8 alkaen Tapiolan kirkko. Kirkon ovensuusta löydät painetun lehtisen tukemaan omaa hiljentymistäsi. Kirkon aukioloaikoina su 1.5. saakka. Pyhiinvaellus Tapiolan kirkossa ma 18.4. klo 12, pe 22.4. klo 17 ja ke 27.4. klo 17. Kuljemme kirkossa rukoillen ja laulaen. Kesto n. 1 h.

KANSAINVÄLISEN VASTUUN ILTA Ma 11.4. klo 17 Tapiolan kirkko. Tehdään hyvää yhdessä Tapiolan alueella ja kv.avustuskohteiden kautta. Keskustelemme kansainvälisen vastuun ja monikulttuurisuuden teemoista. Suunnittelemme yhteisiä tapahtumia ja tulevaa toimintaa. Kahvitarjoilu.

STAND UPPIA KIRKOLLA Koomikko Mikko Vaismaa esiintyy Tapiolan kirkolla to 21.4.2022 klo 18. Illassa mukana Menni Nousiainen ja Mirka Renvall. Pientä iltapalaa esityksen jälkeen.

YSTÄVYYS SEURA KUNTA ILTA Illanvietto ystävyysseurakuntien kanssa pe 22.4. klo 18 Tapiolan kirkko. Tule tapaamaan ystävyyseurakunnista Unkarista, Virosta ja Taivalkoskelta saapuneita vieraita. Iltatee. Tilaisuus päättyy kamarikuoron noin puolen tunnin mittaiseen konserttiin kirkkosalissa.

KESKUSTELUA KASTEESTA Ekumeeninen ilta ke 27.4 klo 18.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali. Luterilaisten ja helluntailaisten keskustelua kasteesta. Suomen Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen ja Tapiolan srk:n kv. työn pappi Heidi Zitting keskustelevat yhdestä näitä kirkkoja kipeimmin jakavasta kysymyksestä. Kahvi- ja teetarjoilu klo 18:30, keskustelu klo 19 alkaen.

AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Tapiolan kirkon seurakuntasalissa joka keskiviikko. Kahvit klo 12.30, ohjelma klo 13. Alussa pieni hartaus ja lopussa rukous. Mukana pastori Katja Hero. Ke 20.4. Vuorisaarnan opetukset. Rovasti, kirkkoherra emeritus Antti Rusama. Ke 27.4. Ystävyys ja rakkaus. Pappi, tietokirjailija ja toimittaja Hilkka Olkinuora.

HILJAISUUDEN MAALAUS Karoliina Mäkelä johdattaa Hiljaisuuden maalaukseen ke 11.5. klo 18−20 Tapiolan kirkon Pylvässalissa. Luodaan akryylimaaleilla värejä, viivoja ja tekstuureja, joita yhdessä jaettu hiljaisuus nostaa mieleen. Aiempaa kokemusta maalaamisesta tai omia maalausvälineitä ei tarvita. Lopuksi lyhty

päätösrukous. Ilm. viim 4.5.: karoliina.makela@sanamaija.fi.

sertti klo 10, puuhapisteitä, kasvomaalausta ja vappuherkkuja!

Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

KONSERTTEJA TAPIOLAN KIRKOSSA

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

KIIRASTORSTAIN EHTOOLLISHARTAUS

Franz Liszt: Ristin tie su 10.4. klo 18. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, joht. Liisa Malkamäki, Iina Katila, urut, solisteina Hannu Niemelä ja Pia Innala. Kuvien projisointi Antero Polso.Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu YV-keräykseen. Häivähdys Pyhää -konsertti ke 13.4. klo 12 Tapiolan kirkko. Iines Niemi ja Virva Mutikainen, viulu; Ilmo Peitso, piano. Kalliwoda, Casadesus, Kuula. Vapaa pääsy, vap.eht. maksu YV-keräykselle. Harri Kerko: Johannes-passio pe 15.4. klo 15. Suomenkielinen uusi passio Johanneksen evankeliumin mukaan. Hannu Jurmu, evankelista, Elja Puukko, Jeesus, Ville Urponen, urut, Collegium Musicum -kamariorkesteri, Kamarikuoro Gloria, johtaa Seppo Murto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e KUA:n kautta Ukrainaan. Villivirsiä! ti 19.4. klo 19. Tule kuulemaan säveltäjä, kanttori, Sirkku Rintamäen säveltämiä ja Heimo Hatakan sanoittamia villivirsiä sekä tarinat niiden takana. Elsa Sihvola, sello. Mukana pastori Heidi Zitting. Juhlakonsertti Yhteisvastuun hyväksi pe 22.4. klo 19.30. K. Jenkins: A Mass For Peace – Messu rauhan puolesta. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, joht. Liisa Malkamäki, säestys Elina Jokivuori. Juhlapuhe, kirkkoherra Päivi Linnoinen. Kolehti/vapaaehtoinen ohjelmamaksu YV-keräykseen. Myös kirkkoherra Päivi Linnoisen 60-vuotispäivää voi muistaa osallistumalla keräykseen. Hyväntekeväisyyskonsertti Ukrainan hyväksi ma 25.4. klo 19. Olivier Messiaen: Aikojen lopun kvartetto. Hannu Vasara, viulu, Mikko Raasakka, klarinetti, Eeva Rysä, sello, Antti Vahtola, piano. Vapaa pääsy, ohjelma10 e/vapaavalint. tukisumma KUA:n kautta Ukrainaan. Häivähdys Pyhää -konsertti ke 27.4. klo 12. Martta Lamminmäki, piano. Bach, Beethoven, Chopin, Prokofjev, Rautavaara, Sumera. Vapaa pääsy, vap.eht. maksu YV-keräykselle.

LAULUKLUBI Leppoisaa yhteislaulantaa kanttori Elina Jokivuoren johdolla tiistaisin klo 13.30 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta. Perheiden vappuetkot pe 29.4. klo 9–12 Tapiolan kirkko. Siina ja Taikaradio -trion Laulubussi-kon-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2022

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12–14, to 10–16, lisäksi pe 10–14 puhelimitse ja sähköisesti, p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄÄSIÄISIKKUNAT Kirkon sisäpihan ikkunoissa on pääsiäiseen liittyviä asetelmia koko perheen katseltavaksi 1.–18.4. Ikkunoiden välityksellä voi tehdä pienen matkan hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumiin.

MARTAT JA MARIAT To 7.4. klo 12 yläsalissa kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä.

PALMUSUNNUNTAIN MESSU Su 10.4. klo 10 Kauniaisten kirkko. Saarna Hanna Vanonen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Anna Marte, Messukuoro. Kirkkokahvit.

AVOIN PERHEKERHO Ma 11.4. ja 25.4. klo 9.30–11 Sebastoksessa. Kerho kokoontuu 2.5. alkaen Avoimen perhetoiminnan tiloissa Thurmanin puistotie 1 (ma 2.5. klo 9.30– 11).

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma 11.4. klo 12.45 hartaus ja klo 13−15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

HILJAISEN VIIKON ILTAKIRKOT Ma 11.4. klo 18 Sebastoksessa, Mimosa Mäkinen ja Anna Marte. Ke 13.4. klo 18 Sebastoksessa, Anna-Kaisa Tuomi ja Anna Marte.

O CRUX, SPLENDIDIOR Ti 12.4. klo 19 Kauniaisten kirkossa. Anna Marte laulu, Kirill Kozlowski cembalo ja piano. Mystikkoja ja musiikkia: Bach, Barber, Byrd, Messiaen, Monferrato, Tiesdoll.

To 14.4. klo 15 Sebastoksessa, Anna-Kaisa Tuomi, Pirjo Luoma ja Anna Marte.

KIIRASTORSTAIN EHTOOLLISKIRKKO To 14.4. klo 18 kirkossa, saarna Kari Kuula, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, Sonja Holkerinoja avustaa ja kanttorina Teija Palolahti. Ruusut ja Ritarit- seniorikuoro.

MONIKULTTUURISET PERHEET RYHMÄ Sebastoksen toimitilassa klo 10−11.30 la 16.4., 30.4., 14.5., 28.5. ja 11.6. Ryhmässä puhutaan suomea. Riittää, että osaa kieltä vähän, ryhmän aikana voi oppia lisää suomea. Ilmoitt. etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@yahoo.es. Ryhmää ohjaa Milena Raitmaa, laillistettu psykologi p. 0400 196 634.

PITKÄPERJANTAIN JUMALANPALVELUS Pe 15.4. klo 10 kirkossa, Mimosa Mäkinen ja Anna Marte.

J. HAYDN: SEITSEMÄN SANAA RISTILLÄ Pitkäperjantaina 15.4. klo 15 Kauniaisten kirkossa. Pauline Fleming-Unelius, viulu; Pia Sundroos, viulu; Iisa Kostiainen, alttoviulu; Elina Mattila, sello. Vapaa pääsy.

PÄÄSIÄISPÄIVÄN MESSU Su 17.4. klo 10 kirkossa, saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula, kanttorina Anna Marte, kirkkokahvit. Messu myös suoratoistetaan srk:n Facebook -sivun kautta (seurakuntalaisia ei kuvata). Kirjanjulkistamistilaisuus, Kari Kuulan uusi kirja ”Uskon iloon”.

KIRKKO KIINNI REMONTIN TAKIA Kauniaisten kirkko on pois käytöstä remontia takia 19.4. alkaen. Katso väistötilatiedot kunkin tilaisuustiedon kohdalta erikseen. Verkossa kauniaistenseurakunta.fi löytyvät ajantasaiset tilaisuuksien kokoontumispaikka- ja aikatiedot. Remontin arvioitu valmistumisajankohta on lokakuussa 2022.

MESSUT SEBASTOKSEN KAPPELISSA Su 24.4. klo 10 Saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen, kanttori Teija Palolahti. Ei kirkkokahveja. Su 1.5. klo 10 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen, kanttori Anna Marte. Ei kirkkokahveja.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ To 28.4. klo 14– 15.30 Raamattuopiston tiloissa, Helsingintie 10. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

KESKUSTELEVAT NAISET To 28.4. klo 14 Kauniaisten metodistikirkossa, Yhtiöntie 33. Aiheena Elämä päättyy kuolemaan. Mukana Lea Mäkeläinen.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 2.5. klo 18.30 Raamattuopiston tiloissa, Helsingintie 10. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

KAKSIKIELINEN EKUMEENINEN JUMALANPALVELUS Su 8.5. klo 11 Kauniaisten Metodistikirkossa os. Yhtiöntie 33. Anna-Kaisa Tuomi ja Jona Granlund ja kanttorina Heli Peitsalo. Ei kirkkokahveja.

PÄIVÄKERHOSSA TILAA Syksyn varhaiskasvatuksen kerhoon muutama paikka jäljellä 2−6-vuotiaille. Hakuaika 6.5. saakka. kauniaistenseurakunta.fi/ tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille.

RETKI Rajamäen kirkkoon ja Ketolan Strutsitilalle ti 3.5. Lähtö klo 9.30 Kirkon pysäkiltä. Paluu Kauniaisiin klo 16. Hinta 30 e (sis. lihakeitto + päiväkahvit, kerätään bussissa). Ilmoitt. pe 22.4. menn. 050 500 9000 klo 10-14 (ke 12−14) tai kauniaisten.suom.srk@evl.fi. Lisäinfo Pirjo L. 050 3017028 tai Sonja H. 050 464 7001.

KESÄKERHO ALLE KOULUIKÄISILLE 7. −17.6. ma−pe klo 9−13. Yli 2,5-v. mutta alle kouluikäisille lapsille. Kesäkerhossa leikitään, askarrellaan, lauletaan, jumpataan ja ulkoillaan paljon. Jokaiseen kerhopäivään kuuluu omien kotoa tuotujen eväiden syöminen. Ilm. srk-tsto p. 050 500 9000 tai kauniaisten. suom.srk@evl.fi.

LAPSIPERHEIDEN KESÄRETKI Ma 6.6. Rehndahlin kotieläinpuistoon. Lähtö kirkon pysäkiltä klo 9.30, paluu klo 13. Maksuton, omat eväät mukaan. Ilm. 050 500 9000 tai kauniaisten.suom.srk@evl.fi. Järj. suom. ja ruots srk:t.

ASETU EHDOLLE SEURAKUNTAVAALEISSA Sinustako seurakunnan luottamushenkilö? Asetu rohkeasti ehdolle, tulevaisuuden kirkkoa tehdään nyt. Ehdokasasettelu päättyy 15.9. Ennakkoäänestys 8.-12.11. ja vaalipäivä 20.11.Tarkemmat tiedot ja ohjeita www.kauniaistenseurakun-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5.

ta.fi/vaalit ja www.seurakuntavaalit.fi

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Esbo domkyrka sö 10.4 kl. 12.15. Mässa med små och stora. von Martens, Malmgren, Lemberg, William Häggblom. Esbo domkyrka to 14.4 kl. 18. Skärtorsdagsmässa. Kanckos, Malmgren. Karabacka kapell to 14.4 kl.19. Tvåspråkig skärtorsdagsmässa tillsammans med Leppävaaran seurakunta. Jäntti, William Häggblom. Olars kyrka to 14.4 kl. 20. Skärtorsdagmässa. von Martens, Kronlund. Esbo domkyrka fr 15.4 kl. 12.15. Långfredagsgudstjänst. Kanckos, Kronlund, Eeva-Liisa Malmgren, Markus Malmgren, Sandberg. Hvittorps kapell lö 16.4 kl.20. Mässa med påskkonfirmander. Ertman, Malmgren, Dannholm, Emilia Tikkala. Esbo domkyrka sö 17.4 kl.12.15. Påskmässa för hela familjen. Jäntti, EsVoces, Kråksången, Kronlund,

Elämänkaari ESPOON TUOMIO KIRKKO SEURA KUNTA Kastetut Aaron Alexander Ahokas, Silvia Sofianna Hurme, Tuulia Inkeri Kaura, Nuppu Vellamo Sylvia Kulpakko, Livia Aurora Loikkanen, Lilja Maria Lunniina Moilanen, Into Otto Olavi Peltola, Aron Rudolf Ratia, Eemeli Jussinpoika Sahravuo, Maisa Tuulia Tevanlinna, Ahti Verneri Viljakainen. Avioliittoon aikovat Lauri Tapani Pekonen ja Maria Hannele Korkeakoski. Hautaan siunatut Raimo Seppo Jahkonen 73 v, Jorma Armas Kärki 76 v, Kaija Inkeri Laakso 87 v, Aino Kielo Tellervo Lintunen 83 v, Tuula Marjatta Mäkipelto 72 v, Hilpi Liisa Notkola 85 v, Aini Sisko Pohjakallio 90 v, Milma Annikki Riikonen 89 v, Reijo Tapani Ruokonen 82 v,

Eeva-Liisa Malmgren och Markus Malmgren. Esbo domkyrka må 18.4 kl.12.15. Högmässa. von Martens, Malmgren. Esbo domkyrka sö 24.4 kl.10. Tvåspråkig festhögmässa. Det nya dopträdet tas i bruk. Jäntti, Kronlund. Kyrkkaffe. Södrik kapell on 27.4 kl.17.30. Temamatkväll med andakt i sal 118. von Martens, Tore Ahola. Esbo domkyrka sö 1.5 kl.12.15. Högmässa. Jäntti, Brunell, Malmgren. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 8.5 kl.12.15. Mässa med små och stora. Martens, Kronlund, Malmgren, Brunell. Barnkören från Esbo och barnkören Diskanten från Borgå uppträder. Morsdagsbrunch till förmån för Gemensamt Ansvar.

VUXENVERKSAMHET Torsdagsträffen to 7.4 och 21.4 och 5.5 kl. 13–14.30 i Södrik kapell. En träffpunkt för daglediga. Träffdax ti 19.4 och 3.5 kl. 13–14.30 i Köklax kapell. Vi träffas över en kopp kaffe. Symamsellerna ti 19.4 och 3.5 kl. 16–19.00 i Vita huset. Prästgårdsg.1. Handarbetsgrupp.

MUSIK Palmsöndagskonsert sö 10.4 kl. 18. i Esbo domkyrka. Buxtehude: Membra Jesu nostri. Esbo domkyrkokantorer, MGRENsemble dir. Markus Malmgren, Helianna Herk-

kola, Nina Kronlund, Juho Punkeri, Juhana Kotilainen. Fritt inträde. Kollekt till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar. Fr 6.5 kl. 19. Esbo arbis kammarkörs vårkonsert i Köklax kapell. Dir. Timo-Juhani Kyllönen.

STÖD OCH HJÄLP De första träffarna för sorgegruppen av vårens totalt fyra möten to 21.4, 28.4 och 5.5 kl. 18 Förrättningskapellet vid Esbo domkyrka.. Träffarna leds av församlingspastor Mirja, mirja.vonmartens@evl.fi.

VANDRING I NATUREN Upptäckarlust för alla åldrar i naturområdet Hanikka lö 23.4 kl. 13.. Packa egen matsäck. Vi vandrar några timmar till förmån för Gemensamt Ansvar. Pris 10 e, barn gratis. Anmälning senast 21.4 till kaplan Heidi. heidi.jantti@evl.fi, tfn 040 531 1046.

GUIDAD TUR I HAGALUNDS KYRKA Andakt i nyrenoverade Hagalunds kyrka on 20.4 kl. 18. Prästen Marianne Tiihonen guidar runt på svenska medan barnen har skilt program. Kvällsmål serveras i café Ljuset kl.19. Fritt inträde.

BARN OCH FAMILJ Påskstigen, en vandring på kyrkbacken vid Esbo domkyrka är öppen dagligen 2.4–24.4. Familjeklubbar tors kl. 9.30 Imse-

Leila Annabel Räsänen 89 v, Paavo Matti Helmer Valonen 77 v, Mirjam Anita Voutilainen 93 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Hautaan siunatut Irma Annikki Murto 79 v, MaijaLeena Reponen 89 v.

Kastetut Vilho Ivar Arn Akusti Eskelinen, Edith Seela Sofia Hannila, Aino Kaarina Katajamäki, Maximilian Aatos Lindberg, Nelli Ilona Lindgren, Aaro Lauri Antero Papula, Anni Josefiina Rauhala. Hautaan siunatut Maila Lahja Kaján 90 v, Marja-Liisa Kareskoski 75 v, Eino Johannes Kemppainen 82 v, Aili Inkeri Ketolainen 88 v, Anja Kaarina Kilpinen 74 v, Tapani Johannes Leino 81 v, Niilo Juhani Nikulainen 80 v, Matti Tapani Nuoreva 84 v, Eero Kalervo Ripatti 84 v, Vieno Maria Silvala 99 v, Aila Sinikka Turmo 85 v, Jorma Urho Törmänen 86 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Toivo Veikka Armas Ahlroos, Saaga Martta Barsk, Eerik Aatos Arno Perkiö, Samu Viljam Rantanen. Avioliittoon aikovat Janne Henrik Nenonen ja Anu Sinikka Kylmälä. Hautaan siunatut Asko Veli Tapani Kosonen 65 v, Aila Olivia Lyytikäinen 89 v, Marja Helena Nordfors 80 v, Veikko Juhani Puhakka 76 v, Kaisa Marjatta Rautjärvi 80 v, Mailis Kaarina Saari 86 v, Kauko Unto Juhani Vainikka 85 v, Ulla Irmeli Yliperttula 76 v.

Vimse i Mattby kapell. Fre kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell (inte långfredag 15.4). Tis kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och ons kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Alla vuxna använder munskydd och vi följer alla andra säkerhetsföreskrifter.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika.lemberg@evl.fi samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi. Boka tid för träff med diakon Taina.

International

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

Yhteiset

Näkövammaisten ryhmiä: Raamattupiiri klo 13–15 Suvelan kappelilla, Kirstintie 24, Espoo, joka toinen torstai, seuraavan kerran 28.4. Oppaat ovat kappelin

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Nelli Sofia Tuulikki Ansio, Eino Akseli Erkkilä, Kasper Elmo Rufus Fernelius, Eva Sirkka Elisabeth Grönfors, Olivia Mila Mircheski, Kasper Mikael Ståhl, Melissa Pihla Ylimäki, Stella Jasmin Ylimäki, Minea Isabel Äijänaho. Hautaan siunatut Margit Salla Anneli Antola 88 v, Elsa Marjatta Fabritius 93 v, Veikko Tapani Havo 72 v, Tage Jarl Henriksson 89 v, Mirja Liisa Kärkkäinen 70 v, Lauri Sakari Laine 80 v, Esko Olavi Paananen 72 v, Erkki Antero Palmqvist 81 v, Tyyne Hilja Toivanen 94 v, Vieno Lemmikki Toivonen 98 v, Elina Maria Vahtera 74 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Armi Amanda Airaksinen, Alvar Fonseca Kauppi, Kerttu Emilia

aulassa vastassa. Kiirastorstaina 14.4. ei Raamattupiiriä, vaan osallistumme Suvelan kappelin messuun klo 15, ilmoita viikkoa aiemmin, mikäli tarvitset virret pisteillä tai isotekstisenä: p. 040 734 7715 tai ritva.aarnio@evl.fi. Markun musailtapäivät: joka kuukauden ensimmäinen tiistai Perkkaan kappelilla, Upseerinkatu 5, klo 16.30–17.30, seuraava kerta 3.5. Lauletaan Markku Kännisen johdolla, osallistua voit matalalla kynnyksellä. Näkökulma: vertaisryhmässä etsitään uusia näkökulmia elämään. Tarkoitettu sekä vähän aikaa että pitkään näkövammansa kanssa eläneille. Kerran kuukaudessa klo 13–15 Soukan kappelilla, Soukankuja 3. 11.4. vieraana Silmäklinikalta psykologi Marika Kajander. Keskiviikkokahvila yhteistyössä Espoon Seudun Näkövammaiset ry:n kanssa yhdistyksen tiloissa Kuunsäde 2 A-B. Joka keskiviikko klo 14–15.30 paitsi jäseniltoja (kuukauden kolmas torstai) edeltävinä keskiviikkoina. Lisätietoa p. 09 803 0368. Seurakuntavaalit syksyllä! Infotilaisuus seurakuntavaaleista vaalilistojen kerääjille ja muille asiasta kiinnostuneille pe 29.4. klo 18–19. Tilaisuus järjestetään Teamsissa. Linkki löytyy netistä: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/ 2022-04-29/seurakuntavaalieninfo-tilaisuus.

Halkosaari, Sisu Elias Halkosaari, Aulis Oskari Ranki, Klaara Aurora Rytömaa, Kerttu Maria Sjöström, Eemil Arvo Mikael Toivakka, Aarni Risto Juhani Viitanen. Hautaan siunatut Leena Maija Alho 91 v, Kerttu Kyllikki Federlöf 89 v, Jorma Juhani Kauppinen 64 v, Nelly Hilve Onerva Lepistö 84 v, Ilkka Juhani Mannerhovi 75 v, Heli Katriina Nappa 74 v, Saara Marjatta Saarinen 85 v, Martti Seppänen 83 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Noah Eric Enkvist, Nea Lilli Aurora Isokoski, William Leon Kemppainen, Emma Sofia Isabelle Strömberg. Avlidna/Hautaan siunatut Kurt Alarik Fager 92 v, Ruth Gertrud Lassila 93 v, Berit Signe Lindgren 90 v, Nils Harald Palin 96 v, Birgitta Wennerström 85 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 7/2022

WIKIMDIA COMMONS / WILLIAM BLAKE

Rauha teille! Jeesuksen tervehdyssanat murtautuvat pelon, huomisen huolen ja sodan kauhun keskelle.

”

amana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, […] Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ’Rauha teille!’ Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran.”(Johanneksen evankeliumi 20:19–20) Rauha teille! Näillä sanoilla ylösnoussut Kristus tervehti oppilaitaan ja ystäviään, kun tapasi nämä ensimmäistä kertaa kuolemansa jälkeen. Näiden samojen sanojen merkitys on tämän kevään mittaan muuttunut aivan uudella tavalla merkitykselliseksi.

OLEN ITSE TUUDITTAUTUNUT pitkänä rauhanaikana ajatukseen loppumattomasta, rikkoontumattomasta rauhasta. Nyt tiedän olleeni väärässä. Rauha ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii sitoutumista. Rauhan eteen on tehtävä töitä, sitä on puolustettava, sen puolesta on rukoiltava ja sitä on jaksettava rakentaa uudestaan ja uudestaan. Rauha teille! Nämä sanat olivat merkitykselliset myös Jeesuksen ystäville ja oppilaille. Hänen kuolemansa myötä heidän elämästään katosi ilo, toivo ja merkitys. Tilalle tulivat suru, pettymys ja pelko. Ne saivat heidät pakenemaan tai piiloutumaan lukittujen ovien taakse. Mutta Jeesuksen sanat synnyttivät, ja synnyttävät tänäänkin, rauhaa – ei vain ulkoista, vaan sisäistä mielen ja sielun rauhaa.

sanat murtautuvat pelon, huomisen huolen ja sodan kauhun keskelle. Ne rauhoittavat kauhusta hakkaavan sydämen, luovat toivoa ja tulevaisuutta, vahvistavat luottamusta huomiseen, siihen päivään, jolloin rauha taas on. Rauha teille! Kristuksen tervehdys ei ole vain tyhjä toivotus, vaan se on lupaus, sillä sen sanoo Jumala itse. Jeesus on Jumala, joka syntyy ihmiseksi, elää ihmisen elämän, kuolee ihmisten käsissä – ja voittaa kuoleman. Hän on Kristus – valo joka voittaa pimeyden, aamu joka päättää pimeimmänkin yön, rauha joka tyynnyttää pelon, ja elämä joka voittaa kuoleman, elämä, joka sanoo aina viimeisen sanan.

RAUHAN VASTAKOHTA ei ole vain sota, vaan myös pelko. Ylösnousseen Jeesuksen tervehdys-

KAISAMARI HINTIKKA Espoon hiippakunnan piispa

Pääsiäisaamun riemua ja rauhaa!