Kirkko ja kaupunki 2022 7 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

7.4.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Tunnista elämäsi taakat ja siunaukset s. 14 Kalliossa toimii ainutlaatuinen lähes satavuotias leipomo s. 4

Janne Saarikiven mielestä uupuminen on kehon viisautta s. 18

Testaa, oletko pääsiäis tietäjä vai painitko mämmisarjassa s. 23

Pääkirjoitus

Eilen

Me selviämme tästä

Ne, jotka eivät koskaan tarkista mielipiteitään, rakastavat enemmän itseään kuin totuutta.

PÄÄSIÄINEN ON SURULLINEN ilojuhla tai iloinen suru juhla. Riippuu siitä, miten päin haluaa asennoitua. Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti, kuten luterilaiseen virsikirjaan ortodokseilta napatus sa pääsiäishymnissä veisataan. Pääsiäisen tarina vie tuonelan syvyyksiin asti, vii pyy siellä – ja nousee sitten ylös, ylös taivaisiin asti. Kristinuskoon kuuluu ristiriitainen kaksinaisuus. Tämä on maan ja taivaan uskonto. Jeesus on satapro senttisesti jumalallinen ja yhtä sataprosenttisesti inhi millinen. Raamattu on Jumalan sanaa ja ihmisten ky näilyä. Ihminen on samaan aikaan kelvoton syntisäk ki ja läpeensä vanhurskas. Olemme tulleet maan to musta ja maan tomuksi päädymme. Olemme lähtöisin Jumalan luota ja hänen luokseen lopulta palaamme. ”Kerran kotiin minut vie tämä röpelöinen tie, on kaikki niin kuin ennenkin”, kuten J. Karja lainen laulaa. PÄÄSIÄINEN ON ILOINEN suru juhla ja surullinen ilojuhla. Pit känperjantain synkkä musta on yhtä totta kuin pääsiäisaamun kirkas valkea. Pääsiäinen ei kuitenkaan ole ilolla terästettyä surua eikä se ole surulla laimennettua iloa. Kristinuskoon kuuluu kaksi naisuus, mutta silti kristitty ei näe maailmaa kosmisena taiste lutantereena, jossa hyvä ja pa

ha, Jumala ja saatana, ottavat mittaa toisistaan. Taiste lu on jo käyty, ja hyvä voitti. Pääsiäisen ilosanoma on, että me selviämme tästä. Elämä voittaa. Kristus nousi kuolleista. PITKÄPERJANTAI ON YHTÄ totta kuin pääsiäinen, mutta päivien järjestyksellä on ratkaiseva merkitys. Tämän maailman ankarat lainalaisuudet ovat edelleen voimassa, mutta ne eivät ole kaikki kaikessa. Ylösnousemuksen valo kajastaa hautojen pimey teen, ja viimeisen sanan maan päällä lausuu kuole man voittanut Kristus. Ja se sana on sulaa rakkautta.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

RANSKALAINEN ESSEISTI JOSEPH JOUBERT (1754–1824)

Tänään Ilahdun, jos joku saa hyvällä argumentilla mieleni muuttumaan. Takin kääntämisessä ei ole mitään pahaa. TOIMITTAJA RUBEN STILLER ME NAISET -LEHDESSÄ 11/2022

Iankaikkisesti

”

Järkevä ihminen tavoittelee tietoa, houkalle maistuu vain järjettömyys. SANANLASKUT 15:14

KERRAN KOTIIN MINUT VIE TÄMÄ RÖPELÖINEN TIE.

Kirkko ja kaupunki

Kuolemasta kumpuaa elämä, eivätkä viha ja väkivalta saa viimeistä sanaa. Jumala, siunaa pääsiäisemme lähellä ja kaukana – ja muistuta, että tuo kaikki on totta tänäänkin.

7.4.2022 Seuraava lehti ilmestyy 5.5.

KANNEN KUVA: MATTI PIKKUJÄMSÄ KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Viime keväänä rengastin viisi sirittäjäemoa ja 50 poikasta” Espoolainen Olli Keskikallio elää vuodenajat muutto lintujen tahdissa. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Lintuharrastaja ja kevään abiturientti Olli Keskikallio, miten innostuit lintujen tarkkailemisesta? – Olen tykännyt liikkua luonnossa lapsesta saakka. Olin suurin piirtein 10-vuotias, kun viisi vuotta vanhempi isoveljeni Otto saattoi minut bussilla ensimmäiselle linturetkelleni Espoon Suomenojan lintualtaille. Siellä asuu monipuolisesti vesilintuja, ja ne ovat tottuneet ihmisiin. Sieltä nuoren lintuharrastajan oli hyvä aloittaa. – Lintuharrastus tuottaa onnistumisen kokemuksia, ja sen myötä tulee mentyä paikkoihin, joihin ei muuten menisi. Muuttolintujen kautta vuodenajat hahmottuvat hyvin, ja kevät alkaa aikaisin eli jo helmikuun lopussa.

Sait vuosi sitten Luonnontieteellisen keskusmuseon myöntämän lintujen rengastusluvan. Miten päädyit rengastamaan sirittäjiä? – Läpäistyäni viime keväänä rengastuskokeen pohdin, mitä lintuja ei Suomessa juuri ole rengastettu, ja päädyin sirittäjiin. Sirittäjät tekevät pesänsä pieneen koloon mustikanvarpujen sekaan. Poikaset rengastetaan pesässä, ja emo otetaan varovasti kiinni lintuverkkoon. Lintujen jalkaan kiinnitetään kevyt alumiinirengas, johon on kaiverrettu numerosarja. Sitä voi verrata ihmisen henkilötunnukseen. – Jotkin linnut, kuten mustarastas, palaavat pesimään aina samaan pihapiiriin. Toiset lajit vaihtavat paikkaa joka vuosi. Sirittäjistä ei

vielä tiedetä, miten ne toimivat. Viime keväänä rengastin viisi emoa ja noin 50 poikasta. Tänä keväänä on kiva nähdä, saanko rengastettua saman täysikasvuisen laulavan koiraan, jonka rengastin viime kevään poikasena.

Mikä on ollut ikimuistoisin hetkesi lintuharrastuksen parissa? – Olin silloin 16-vuotias ja vielä rengastusharjoittelija. Pystytimme Espoon Laajalahdelle lintuverkon, johon lensi pikkusirkku. Se on Etelä-Suomessa todella harvinainen lintu. Samana päivänä näimme vielä kiljukotkan.

– Haluaisin jonakin päivänä nähdä mehiläissyöjän. Se on todella värikäs lintu ja Suomessa superharvinainen.

Mitä muuttolintuja on mahdollista bongata pääkaupunkiseudulla huhtikuussa? – Huhtikuun alussa Etelä- ja KeskiEuroopasta Suomeen palaavat laululinnuista peukaloinen, punarinta, laulurastas ja rautiainen. Vesilinnuista haahka ja tukkakoskelo tulevat myös silloin takaisin tänne. – Helsingin kauppatorilla ruokaa varastelevat ruskeapäiset naurulokit palaavat huhtikuun aikana. Lisäksi kurkiauroja voi nähdä taivaalla läpi huhtikuun.

Mikä sinulle on pyhää? – Luonto on minulle pyhä asia. On ihmeellistä, miten monimutkainen ja monipuolinen luonto on. – Myös luonnossa oleva rauha on minulle pyhää. Nykymaailma on kiireinen, joten on hienoa, kun on paikka, johon voi mennä rauhoittumaan. ■

Olli Keskikallio kuvattiin Luonnontieteellisessä museossa maakotkan kanssa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Kristuksen r Kalliolaisessa leipomossa valmistetaan öylättejä yhä käsityönä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA VILLE PALONEN

”

erramme Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu”, sanoo pappi ja ojentaa käteen ohuen, pyöreän leivän, jonka keskellä on krusifiksin kuva. Tämä pieni leipä kämmenellä on ihme: se on sekä leipä että oikeasti Kristuksen ruumis. Leipä on kotoisin Helsingin Kalliosta Diakonissalaitokselta, jonka leipomossa niitä on tehty vuodesta 1926. Edelleen työ on käsityötä. Ennen koronapandemiaa leipomossa valmistui vuosittain noin miljoona ehtoollisleipää. Niinpä taiteilija Ebba Masalinin öylättejä varten suunnittelema krusifiksikuvio lienee Suomen suurilevikkisin ristiinnaulitun kuva, vaikka harva siihen ehtoollisella kiinnittää erityistä huomiota. Kun kirkot ovat olleet koronan vuoksi välillä kiinni, ehtoollisleipien menekki on romahtanut. Leipomo on ollut pois toiminnasta ja sen kaksi työntekijää lomautettuina. Nyt leipomotoimintaa käynnistellään taas pikkuhiljaa. Keittiötyöntekijä Pia Greus epäilee, että pitkän tauon jälkeen taidot voivat olla vähän ruosteessa, mutta antaa luvan seurata työtään. PERINTEISESTI ÖYLÄTTITAIKINASSA on vain vettä ja vehnäjauhoja. Tällä kertaa paistetaan kuitenkin gluteenittomia öylättejä. Taikinassa on riisi-, maissi- ja perunajauhoja. Tämä erä poikkeaa väriltään niin perinteisistä öyläteistä kuin tavallisista gluteenittomistakin, sillä taikinaan lisätty sahrami tekee niistä keltaisia. Syy ei ole teologinen vaan käytännöllinen: näin gluteenittomat leivät on helppo erottaa tavallisista. Värin vuoksi niitä halutaan myös pääsiäiseksi. Pia Greus sekoittaa sähkövatkaimella 8 desilitraan vettä noin 7 desilitraa jauhoja. Lopuksi hän lisää taikinaan veteen liotetun sahramin. Sitten Greus sipaisee kuumennettuihin paistorautoihin mehiläisvahaa ja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

kaataa niihin vajaan kauhallisen taikinaa. Gluteenittomia leipiä paistetaan kolmisen minuuttia, vehnätaikina paistuu vikkelämmin. Greus avaa raudan ja nostaa sieltä ohuen, pyöreän levyn. Ennen kuin öylätit voidaan leikata irti levystä, se täytyy laittaa joksikin aikaa höyrykaappiin, jottei se murenisi leikatessa. Öylätit leikataan irti levystä yksi kerrallaan laitteella, jolla on erikoinen nimi: jalkameisti. Sen jälkeen ne pakataan laatikoihin. Pakkaaminen on samalla laaduntarkkailua. Esimerkiksi kuprullaan olevat tai liian ohuet leivät heitetään biojätteeseen. KOULUTTAJA Mika Aspinen Kirkon koulutuskeskuksesta kertoo, että alun perin – ja ilmeisesti melko pitkään – ehtoollisella on käytetty sellaista leipää, jota kulloisessakin kulttuurissa muutenkin leivottiin. Alkukirkossa tuo leipä on saattanut olla vaikkapa pitaleivän kaltaista. Varhaisina vuosisatoina seurakuntalaiset toivat itse leivät kokoontumisiinsa. Niitä tarjottiin ehtoolliselle ja jaettiin köyhille. Siitä tulee nimi öylätti: se on väännös latinan sanasta oblatum, joka tarkoittaa eteen kannettua. Aspisen mukaan 700-luvulta lähtien on lännen kirkossa ollut säädöksiä varta vasten ehtoolliselle leivottujen pienten leipien käytöstä. Noin 1100-luvulla öylättejä on alettu paistaa erityisellä raudalla. Se, että öylätit poikkesivat niin selvästi arkisesta leivästä, on ruokkinut kansan parissa ehtoolliseen liittyvää maagista ajattelua. – Joku saattoi napata saamansa ehtoollisleivän mukaansa ja säilyttää sitä kotona vaikkapa onnea tuovana amulettina. Voi olla, että tällaisten lieveilmiöiden torjumiseksi yleistyi aikanaan tapa jakaa ehtoollisleipä suoraan suuhun eikä käteen. ■

deo i v so ie n t a K lät t esta öy s i om oja p i e l k i.fi k r i k k n u p ka u

Juttua varten on haastateltu myös Diakonissalaitoksen kulttuuri- ja diakoniatoiminnan johtajaa Sari Enkkelää. 14.4. on kiirastorstai, jolloin muistellaan Jeesuksen viimeistä ateriaa oppilaidensa kanssa. Katso kiirastorstain ehtoolliset tämän lehden Menot-osasta.

Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse. HANS EISKONEN

uumis

Sanan selitys

Risti RISTI ON KRISTINUSKON KESKUS. Se on yksi viiva ylös ja toinen siitä poikki, maailman helpoin ja samalla monimerkityksisin symboli. Joka tulee risteykseen tapaa Kristuksen. Tämä on hyvin konkreettista. Suomen risti on nimittäin sama sana kuin Kristus. Se on saapunut kieleemme slaavilaisten kielten kautta. Alkuaan kyseessä on kreikkalainen käännös voideltua merkitsevästä Messiaasta. Kun enkeli ilmoitti paimenille, että tänään on syntynyt Kristus, he ymmärsivät asian eri tavoin kuin me. Roomalaisvallan alistamat uupuneet juutalaiset odottivat voideltua kuningasta, joka vapauttaisi heidät. Mutta kävi hieman toisin. Juutalaiset ja roomalaiset yhdessä tappoivat kuninkaan ristinpuussa. Kuninkaan nimi tarttui nyt ristinpuun muotoon. Siitä tehtiin onnenkaluja ja amuletteja, jotka levisivät lopulta pohjan perillekin. Voideltu vapahtaja oli ottanut yksinkertaisen symbolin muodon. Jokainen saattoi ripustaa hänet kaulaan. Lihallinen ihminen oli muuttunut ylös ja alas, itään ja länteen aukeavaksi mysteeriksi.

JANNE SAARIKIVI

”Kättely tekee paluun. Pian taas kosketamme toisiamme – myös töissä. Se on sisään rakennettu meihin.” LUE MIKKO LESKELÄN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

Jerusalem kutsuu etsijää

Haahtelan romaanin veljesten suhteessa on myös herkät puolensa. – Minua kiinnostavat elämän eri ulottuvuudet. Halusin tuoda tämän esiin siinä, miten lempeästi kirjan mies suhtautuu sairastuneeseen veljeensä. – Me synnymme maailmaan villeinä tapauksina, mutta meidät sopeutetaan yhdenmukaisiksi. Miehen veli ei ole välittänyt yhteiskunnan vaatimuksista, vaan hän on pysynyt jonkinlaisena viattomana ajelehtijana. Mies myös kadehtii tätä veljensä kykyä.

Ortodoksisen kirkon diakoniksi vihitty Joel Haahtela tekee kirjoissaan matkaa ihmisen sisimpään. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

erusalem on kiehtonut kirjailija Joel Haahtelaa pitkään. Hän on lukenut paljon uskonnollista kirjallisuutta, ja lopulta tie kirjoissa on aina johtanut Jerusalemiin, kristinuskon pyhään paikkaan. Haahtelan uusin romaani sijoittuu siis Jerusalemiin. Vahvimman sysäyksen siihen antoi ortodoksisen pappismunkin Serafim Seppälän kirjoittama Kultainen Jerusalem -teos, joka käsittelee kaupunkia eri uskontojen ja uskonnollisten myyttien näkökulmasta. – Kirjani saavat usein alkunsa jostakin paikasta. Nyt minulla oli mielessäni irrallinen kuva miehestä jerusalemilaisella kattoterassilla, Haahtela kertoo. JOEL HAAHTELAN romaanissa Jaakobin portaat (Otava 2022) helsinkiläismies matkustaa Jerusalemiin, jossa hänen pikkuveljensä on hoidetta-

vana psykiatrisessa sairaalassa. Veli potee Jerusalemin syndroomaa. Turisti voi sairastua tähän syndroomaan, jos on kokenut kaupungissa äärimmäisen voimakkaan hengellisen tai mystisen elämyksen. – Kirjani tarina on eräänlainen versio Vanhan testamentin veljeksistä Jaakobista ja Esausta, heidän välisestään kateudesta ja kilpailusta. Veljeksistä Esau on esikoinen ja Jaakob pikkuveli. – Yhtenä tärkeänä teemana kirjassa on esikoisuus. Se voi tuntua taakalta, koska perheen vanhimman lapsen elämään sisältyy vastuun ottamista ja velvollisuudentunnetta ja samalla usein epämääräistä syyllisyyttä. Olen itsekin esikoinen, ja kirjan kertojassa on hieman samoja piirteitä kuin minussa. Kirjojen henkilöt ovat kuitenkin aina jonkinlaisia valepukuja.

– Kirjani saavat usein alkunsa jostakin paikasta. Nyt minulla oli mielessäni kuva miehestä jerusalemilaisella kattoterassilla, Joel Haahtela kertoo.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

JAAKOBIN PORTAAT on Joel Haahtelan kirjatrilogian viimeinen osa. Aiemmat ovat Adelen kysymys (2019) ja Hengittämisen taito (2020). Haahtelan mukaan itsensä etsimiseen liittyvä trilogia syntyi suuremmin suunnittelematta. Uusimman kirjan nimi viittaa Vanhan testamentin Jaakobin näkemään uneen tikapuista, joita pitkin enkelit kulkivat taivaaseen. Haahtelan mukaan monissa hänen kirjoissaan kuvataan välitiloja, joissa astutaan sivuun reaalimaailmasta.

”

Me synnymme maailmaan villeinä tapauksina. – Jaakobin portaat ovat portti kahden maailman – maallisen ja hengellisen – välissä. Minulle tällaisena toimivat kirkko ja luonto. Haahtela on toiselta ammatiltaan psykiatri. Hän kokee lääketieteen maailman kulkevan luontevasti hengellisen rinnalla. Vaimonsa suvun kautta hän löysi oman hengellisen polkunsa ortodoksisuudesta. Hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon nelisen vuotta sitten, ja joulukuussa hänet vihittiin diakoniksi. Se on nyt hänen kolmas ammattinsa. – Kirkossamme se on pappeuden ensimmäinen aste. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että toimin papin apuna jumalanpalveluksissa. Tunnen palaavani niissä aikakoneella 300–400-luvulle ja kohtaavani ikivanhojen tekstien äärellä Jumalan. Viime aikoina Haahtela on seurannut surullisena, miten Venäjän ortodoksikirkko on tukenut Vladimir Putinin sotatoimia Ukrainassa. – Venäjän kirkko ei noudata Jeesuksen esimerkkiä lähimmäisenrakkaudesta. Kristuksen valta oli heikkoudessa ja nöyryydessä, ei voimassa. Ja rakkaus voi elää vain vapaudessa. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kaksi Pietaria Apostoli Pietari kieltää pääsiäis kertomuksessa Jeesuksen kolmasti. Niin teki myös Sanna Jetsonen, ennen kuin hän muutti kutsumanimensä Pietariksi. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JANI LAUKKANEN

olmannen itsemurhayrityksensä jälkeen Pietari Jetsonen pelkäsi kauan vettä. Tuona iltana hän seisoi rannalla märässä, kylmässä ja painavassa toppatakissaan tekoonsa puuttuneen naisen halattavana, kunnes ambulanssi saapui. Jetsonen oli 16-vuotias. Illasta seurasi lähes viisi kuukautta suljetulla osastolla ja kaksi vuotta kuntoutuskodissa. Hän oli silloin vielä Sanna Helena Jetsonen, itseinhon ja hämmennyksen täyttämä seurakuntanuori, joka oli oppinut ”persukirkkoherran” johtamassa seurakunnassa Kuopion maalaiskunnassa ja lähei-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Jeesus sanoo yhdelle opetuslapselleen Raamatussa: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.” Pietari Jetsonen haluaa olla queer-Pietari.

siltään, että heterotyttöys oli hänelle ainoa mahdollinen elämäntapa. Eikä hän pystynyt siihen. – Lopetin itsemurhan yrittämisen, kun ymmärsin, ettei Jumala halunnut minun kuolevan. 18-vuotiaana Jetsonen hankki vasempaan käsivarteensa tatuoinnin. Kalpeaan ihoon on isketty risti ja virren 960 ensimmäinen säkeistö: ”Maksettu on velkani mun, ylistys olkoon Ristiinnaulitun”. – Halusin tehdä itsestäni passiivis-aggressiivisen lähettilään. Olen samalla linjalla kristinuskon levittämisessä kuin apostoli Pietari. Jetsonen muutti kolme vuotta sitten isolle kirkolle Helsinkiin, jossa hän opiskelee teologiaa. Kukaan muu suvussa ei ole opiskellut yliopistossa, ja hänen lisäkseen vain yksi on käynyt lukion. Ainoasta sisaruksesta eli isoveljestä tuli metsäkoneenkuljettaja. – On tullut monesti mieleen, että mitä minä heinähattu teen yliopistossa. Kouluttaudun, koska haluan omistautua Jumalalle, joka on ainoa pysyvä asia elämässäni. Koulutus erottaa Pietari Jetsosen Jeesuksen 12 oppilaaseen kuuluvasta apostoli Pietarista, joka oli ilmeisesti oppimaton mies. PAPPI PIIRSI kastemaljan vedellä ristin 22-vuotiaan Pietari Jetsosen otsaan Huopalahden kirkossa viime lokakuussa. Neljä ystävää siunasi Jetsosen yhdessä papin kanssa. – Olin tapellut nimenmuutoksesta sisäisen päiviräsäseni kanssa ja kaipasin siunausta isolle asialle. Kastekaavasta muokattu tilaisuus oli niin

kaunis, että itkin melkein silmät päästäni, Jetsonen kertoo. – Mielessä pyöri filmi koko elämästäni. Tunsin, että kaikki on nyt hyvin. Jumala siunaa sen, että olen Pietari ja opiskelen papiksi. Jetsonen ylistää Haagan seurakuntaa liberaaliuden kehdoksi, jossa hänet on otettu hyvin vastaan. Yksi pappi kehui Pietaria väkeväksi nimeksi, toinen kertoi nimenmuutoksesta hänen puolestaan muille seurakunnan työntekijöille ja kolmas tuli tueksi esittelemään uutta nimeä muille vapaaehtoistyöntekijöille, joiden porukkaan Jetsonen kuuluu.

”

KASTEKAAVASTA MUOKATTU TILAISUUS OLI NIIN KAUNIS, ETTÄ ITKIN MELKEIN SILMÄT PÄÄSTÄNI.

Jetsonen alkoi pohtia sukupuoli-identiteettiään tosissaan vasta Haagan seurakunnassa. Hän tutustui siellä transprosessia läpikäyvään seurakuntalaiseen, joka kertoi rintojenpoistostaan. Rintakehän maskulinisaatioksi kutsuttu leikkaus kuulosti Jetsosesta ihanalta. – Olin jo lapsena outolintu, jota tyttöjen leikit eivät kiinnostaneet ja jota pojat eivät huolineet porukkaansa. Olen aina tiennyt, että ihastun vain naisiin, mutta aikaisemmin minulla ei ollut sanoja sukupuolikokemukselleni.

Jetsonen käy parhaillaan läpi omaa transprosessiaan. Muunsukupuolinen tuntuu nyt omimmalta identiteetiltä. Hän sai luvan muuttaa nimensä virallisesti Sanna Pietari Helena Jetsoseksi, kun perusteli sen vastaavan kokemustaan sukupuolesta, johon kuuluu sekä maskuliininen että feminiininen puoli. – Kutsumanimen muuttaminen Pietariksi helpottaa sosiaalista kanssakäymistä. Minut tulkitaan usein mieheksi, joten kun sanoin nimekseni Sanna, minulta saatettiin kysyä, että ai Santeri? PIETARI JETSONEN nimesi itsensä apostoli Pietarin mukaan, koska kallioksi kutsuttu Jeesuksen opetuslapsi on hänen esikuvansa. – Olen miettinyt, että minunkin on pakko olla kiveä, sillä muuten olisin hajallaan kuin hiekka. Toiseksi apostoli Pietarin ”koiramaisen lojaali” Jeesuksen seuraaminen puhuttelee Jetsosta. Nimen valintaan on kolmaskin syy: – Pietari kielsi pääsiäisenä Jeesuksen kolmesti ja minä yritin päästä hengestäni kolmesti. Se oli mitä suurinta Jumalan kieltämistä. Itsemurhayritysten jälkeen minusta tuli vahva Jeesuksen seuraaja, jollainen apostoli Pietarikin oli. Jetsosen missio on tuoda kirkkoa sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä yhteen. – Haluan olla queer-Pietari. ■ Jos ahdistaa, Palveleva puhelin 0400 221 180 vastaa klo 18–24. Voit myös ottaa yhteyttä oman alueesi diakoniatyöhön.

MYY TONTTISI, NAUTI VAPAUDESTASI Hyvästi haravointi ja loputtomat lumityöt! Ostamme tonttisi, jotta sinä voit tehdä juuri sitä, mitä eniten haluat. Helpot ja nopeat kaupat ilman välikäsiä.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Niina Aikio Hankekehityspäällikkö 0400 765 970 niina.aikio@kastelli.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Petri Poikolaisen tähdittämä Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia palkittiin viime vuonna Venetsian elokuvajuhlilla.

KIRKKOURUILLE SÄVELLETYN ORKESTERITEOKSEN KANTAESITYS SUOMESSA

TRONDHEIM JAZZ ORCHESTRA & ALF HULBÆKMO Su 24.4. klo 19

Uteliaana uuteen päivään

Tapiolan kirkko

Liput alk. 20 €

+ toimitusmaksut (alk. 1 €)

A CAPPELLA -LAULUYHTYE

ACCENT To 28.4. klo 18

Petri Poikolaisen ura näyttelijänä tyssäsi MS‑tautiin. Raju ja rampauttava sairaus on tuonut kärsimystä, mutta saanut aikaan myös asioita, joista Poikolainen ei osannut edes haaveilla.

Tapiolasali

Liput alk. 39/34 € + toimitusmaksut (alk. 1 €)

FADON KUNINGATAR

MARIZA Pe 29.4. klo 20 Tapiolasali

TUTUSTU KOKO OHJELMAAN apriljazz.fi JA OSTA LIPUT lippu.fi

TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVA KATRI SAARELA

Liput alk. 74/64 € + toimitusmaksut (alk. 1 €)

Onko sinun hankalaa käydä kirjastossa?

Jollet pääse kirjastoon sairauden, vamman tai liikuntarajoitteen vuoksi, voit hakea jousto asiakkuutta. Joustoasiakkaana voit valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan kirjastoasioinnin puolestasi. Lisätietoa Helmetkirjastojen henkilökunnalta tai helmet.fi/joustoasiakkuus

helmet.fi

Sokea, vaikeavammainen pyörätuoli mies – näin Petri Poikolainen määrit telee itsensä. Määritelmä on raa’an rea listinen, mutta sisältää kosolti tum manpuhuvaa huumoria. – Ei sitä oikein osaa olla katkera. Nä kö on jo poissa, joten se ei voi mennä pahemmaksi. Toki voi miettiä, että jos kädet pettävät, niin se vaikuttaa sitten kaikkeen. Mutta mennään päivä kerral laan, sillä koskaan ei tiedä, mitä tapah tuu. Saattaa lähteä sormista tunto tai voi tulla eteen elokuva. Tärkeintä on – kaveriani lainaten – mennä uteliaana uuteen päivään, Poikolainen toteaa. Ilman sairautta ei tosiaankaan oli si syntynyt elokuvaa, jossa näyttelijän työstä sairauseläkkeelle vuonna 2013 jäänyt Poikolainen palasi ammattiinsa ja teki pääroolin. Teemu Nikin ohjaa ma ja syyskuussa 2021 ensiiltansa saa nut Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia on jo palkittu kaksilla elo kuvajuhlilla. – Ei tämmöisestä osannut edes haa veilla, Poikolainen sanoo. Uteliaisuus on ollut Petri Poikolaista eteenpäin vievä voima jo pienestä po jasta saakka. Sitä se on edelleen. Toi nen häntä auttanut asia on avoimuus. – Helpotti, kun tulin sairauskaapis ta ulos. Ilmoitin Facebookissa, että nyt jäin MStaudin takia työkyvyttömyys

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

eläkkeelle. Sen jälkeen olen ollut avoin tästä sairaudesta. Eipä sitä tosin voi sa laillakaan, kun on pyörätuoli takapuo len alla, Poikolainen sanoo nauraen. Poikolainen ei katso olevansa min käänlainen neuvonantaja kärsimyksen kohtaamisessa, mutta esimerkillään hän on auttanut monia samankaltai sessa tilanteessa olevia. Kun kivut ovat pahimmillaan, Poi kolainen pyrkii keskittämään ajatuk sensa johonkin muuhun: kuuntelee vaikka äänikirjaa tai Tiedelehteä. – Kärsimys ja se, miten siihen suh tautuu, ovat niin kovin henkilökohtai sia asioita. Samoin kipu ja sen kokemi nen. Minua auttaa positiivinen ajattelu, joten siihen kannustan. Kärsimyksen ihmistä jalostavaan voimaan Petri Poikolainen ei usko. – Ei kärsimys tee kenestäkään pa rempaa. Toki on yllättävää, miten mo nen asian kanssa oppii kuitenkin elä mään, kun haluaa. – Me myös kohtaamme asiat kukin omalla tavallamme. Silti toivon, että meistä jokaisen olisi mahdollista ym märtää, että tämä elämä on kuitenkin ihanaa, Poikolainen huoahtaa. Petri Poikolainen Ihmisyyden lähteillä -podcastin vieraana jaksossa, joka julkaistaan ti 12.4. osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/paasiaisradio.

Kom-teatterin sielunmessu

Roolituksen kääntäminen teki näytelmän harjoittelemisesta monipolvisen matkan. – On kiinnostavaa, miten etelähelsinkiläisessä suvaitsevaisuuskuplassa elävät

NOORA GEAGEA

Teatteriperheen kasvattina Lauri Maijala näki jo lapsena paljon teatteria. Yksi mieltä vaivaamaan jääneistä näytelmistä oli Jouko Turkan raju ohjaustyö Runar ja Kyllikki vuonna 1996. Maijala oli näytelmän nähdessään kymmenvuotias. – Esityksestä jäi mieleen vahva vääryyden ja epäreiluuden kokemus. Olen monta vuotta etsinyt näytelmälle sopivaa aikaa ja paikkaa. Kirjailija Jussi Kylätaskun klassikkoteos perustuu löyhästi 1950-luvulla tapahtuneeseen Kyllikki Saaren murhaan. Ohjaaja Maijala korostaa, että kyseessä on kahden nuoren kasvutarina. Näytelmä sisältää vahvaa uskonnollista ja seksuaalista tematiikkaa. Kyllikki joutuu muun muassa kylän papin seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. – Sukupuolirooleja katsotaan nyt uudesta kulmasta, minkä vuoksi naiset näyttelevät miehiä ja päinvastoin, Maijala kertoo.

Runar ja Kyllikki kasvavat aikuisiksi tiukan uskonnollisessa kyläyhteisössä.

teatterintekijät ovat yllättäen löytäneet myös itsestään hyvinkin perinteisiä asenteita naisena ja miehenä olemisesta. Stereotypioihin perustuvat käsitykset vastakkaisesta sukupuolesta ovat ihmisissä syvällä, Lauri Maijala sanoo.

Runarina nähdään Ella Mettänen ja ja Kyllikkinä Paavo Kinnunen. Keskeinen rooli on myös papilla, jota esittää Kati Outinen. Kyllikistä pyritään kasvattamaan kuuliaista ja siveää. Vetäytyvästä Runarista

puolestaan haluaan koulia kovalla kädellä machomiestä. – Koen tärkeäksi tuoda esiin myös sen, millaista mieskuvaa yhteiskunnassa välitetään. Millainen maailma olisikaan, jos kovuuden ja väkivaltaisuuden vaatimuksen sijaan miesten kasvatuksessa ihanteena olisikin sivistys ja herkkyys? Kyllikin murha saa koko yhteisön sekaisin. Ihmiset pyrkivät noudattamaan kirkon vanhanaikaisia näkemyksiä, mutta heitä hallitsevat alkukantaiset vietit. Tähän viittaa näytelmän johtolause ”ihmisen osana on kutea ja kuolla”. – Puhtaimmin ja kauneimmin kristinuskosta puhuu Kyllikki, joka haaveilee taivaan valtakunnasta. Hänen maailmansa kuitenkin murtuu eikä taivasta tule, Maijala sanoo. Näytelmässä äänimaailmaa ovat virret, erityisesti eräänlaisena tunnarina toimiva Suvivirsi. – Luvassa on sielunmessua. Kom-teatterin requiem, Maijala sanoo. MARJO KYTÖHARJU Runar ja Kyllikki -näytelmän ensi-ilta pe 8.4. Kom-teatterissa.

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen! Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin? Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattoapu ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.ﬁ/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.ﬁ

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Loputon uhmaikä ”Lapseni saattoi pienenä saada raivarin siitä, mikä viikonpäivä on”, kertoo kirjailija Maria Mustranta. Hänen psykologinen trillerinsä haastavien ja väkivaltaisten lasten äitiydestä sai alkunsa omasta epätoivosta. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

irjailija ja toimittaja Maria Must rannalla on kolme poikaa. Kahden kanssa oli vauva-aikana helppo mennä joka paikkaan, mutta kolmas oli itkuinen ja vaikea rauhoittaa. Kahden pojan päivähoito on sujunut ongelmitta. Kolmannelle Mustranta etsi miehensä kanssa hoitajan, kun lapsi oli puolitoistavuotias. Hoitosuhde kesti noin vuoden. – Sitten kokenut hoitaja ilmoitti, ettei huolehdi lapsestamme enää päivääkään. Hoitaja lopetti, koska Mustrannan kahden ja puolen vuoden ikäinen poika vastusti voimakkaasti syömistä, ulos lähtemistä, sisälle tulemista ja päiväunia. Lapsi löi ja potki. Raivareita tuli kotonakin. Välillä lapsi saattoi herätä yöllä ja huutaa tunnin. Neuvola arveli syyksi kauhukohtauksia, mutta vanhempien mielestä poika yksinkertaisesti heräsi ja suuttui. – Uhmaikä alkoi, kun lapsi oppi sanomaan ei, ja tuntui, ettei se lopu ikinä. Lapseni saattoi pienenä saada raivarin siitä, mikä viikonpäivä on, Mustranta kuvaa. – Tunnereaktiot ovat voimakkaita. Eivät kaikki lapset ala kaataa huonekaluja ja repiä sanomalehtiä silpuksi suuttuessaan. Hän raivoaa, kunnes on aivan hiessä. Mustranta kirjoitti toisen romaaninsa Äidin tehtävä (WSOY 2022) omien kokemustensa innoittamana. Psykologinen trilleri kertoo vankilasta vapautuneesta Laurasta, joka ravaa koulun ja lastenpsykiatrian tapaamisissa ja yrittää saada apua käytösongelmaiselle pojalleen. Laura jää ongelmineen varsin yksin, kunnes hänen poikansa ystävystyy julkkisperheen ongelmapojan kanssa. Laura lapsineen tulee imaistuksi mukaan yläluokkaiseen elämäntapaan. Sitten poikien ystävyyssuhde alkaa saada synkkiä sävyjä. – Romaani ei ole yksi yhteen oman elämäni kanssa. Haastattelin sitä varten useita äitejä, joilla on omaanikin haastavampia lapsia, Mustranta kertoo. – Tunteiden tasolla romaani on kuitenkin totta. Se kuvaa pelkoani ja epätoivoani. Kun lapsi oli pieni, mietin monesti, että mitä kaikkea vielä ta-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

pahtuu, ja entä jos lapseni tekee joskus jotain tosi pahaa. POIKA SIIRTYI PÄIVÄKOTIIN noin kolmivuotiaana. Vanhemmat saivat tiuhaan kutsuja palavereihin, koska lapsi ei totellut ohjausta, omi leluja ja tappeli. Päiväkodin työntekijät pyysivät keskustelemaan ongelmista lapsen kanssa kotona. Sama jatkui koulussa. Lapsella todettiin olevan uhmakkuus- ja käytöshäiriön oireita. Maria Mustranta ja hänen miehensä puhuivat lapselle tämän käytöksestä, tuloksetta. Mustranta alkoi ihmetellä, miten hänen odotettiin etäohjaavan lastaan. – Sain mittani täyteen siitä, että vanhemmat kutsutaan paikalle, jotta työntekijät voivat vyöryttää päälle lapsen syntilistan. Sanoin, etten jatka keskustelua tällä tavalla. – Ammattikasvattajat kyselivät, että mitä ihmettä tekisimme tämän lapsen kanssa. Vastasin, että olemme hänen vanhempiaan, emme ammattilaisia. Teillä pitäisi olla kasvatusalan koulutus! Ei vanhempien tarvitse olla työnohjaajia. Mustranta tuijottaa kaukaisuuteen otsa rypyssä. Rivitaloasunnon keittiönpöydälle jäänyt Aku

Ankka ja keskeneräinen junaradan rakennusprojekti olohuoneen lattialla muistuttavat päiväkodissa ja koulussa olevista pojista. – Myös sisarusten välillä on vaikeuksia. Kannan syyllisyyttä siitä, saako haastava lapsi liian usein tahtonsa läpi, koska hänelle on pakko antaa siimaa. JOS LAPSI SAA riittävästi rakkautta ja rajoja, kaikki menee hyvin. Maria Mustranta uskoi väitteeseen, kunnes sai haastavan lapsen. – Kun oikeanlaisen käytöksen oppiminen osoittautui lapselle hirveän vaikeaksi, tuntui melkein siltä, kuin asiantuntijoiden antama lupaus olisi jäänyt täyttymättä. Mustrannan mielestä lasten käytösongelmia selitetään turhan usein huonolla vanhemmuudella – eikä poikkeavuuksilla lapsen aivoissa. Suhtautuminen on toinen, jos lapsen vaikeudet liittyvät vaikkapa lukemiseen. – Lukihäiriön syynä ei pidetä sitä, että vanhemmat eivät ole lukeneet lapselleen tarpeeksi. Mustranta on luopunut monesta tavallisesta lastenkasvatukseen liittyvästä käsityksestä. Esi-

Haastavan lapsen vanhemmuus on kasvattanut Maria Mustrannasta jämäkän ja pitkäpinnaisen.

väntuulinen. Sen kun pomppivat sohvalla ja kiipeävät puihin, kunhan mitään ei rikota eikä toiminta ole hirveän vaarallista.

merkiksi siitä, että vanhemman ei pidä antaa lapselleen periksi. – Ajattelen, että joustamaton lapsi ei opi kompromissien tekemistä joustamattomalta aikuiselta. Aikuinen ei menetä auktoriteettiaan

”

Kokenut hoitaja ilmoitti, ettei huolehdi lapsestamme enää päivääkään. neuvottelemalla lapsen kanssa. Jos meillä on eri mielipide jostain asiasta, kutsun lapsen neuvottelemaan, että miten sinä näet tämän ongelman ja kuinka ratkaisisit sen. Kapteeni käskee -tyylinen kasvatus provosoi joustamatonta lasta, joka ajautuu helposti tunnejumiin. Silloin ei järkipuhe mene läpi.

– Pojallani oli koulussa vuoden verran autoritaarinen opettaja, joka kävi käsiksi lapsiin. Miten sillä tavalla voi opettaa, että toisiin ei saa kajota? Onneksi opettajan työsopimusta ei jatkettu. – Lapseni ei kunnioita ketään, joka ei kunnioita häntä. Jos nöyryytät lasta, hän kostaa. Mustrantaa puhuttelee yhdysvaltalainen lasten käyttäytymishäiriöiden asiantuntija Ross W. Greene. Häneltä on saatavilla kirjoja myös suomeksi. Greene ajattelee, että tulistuvat lapset toimivat oikein, jos osaavat. He eivät pane vastaan ilkeyttään, vaan heillä on oppimisvaikeuksia esimerkiksi turhautumisen sietämisessä, joustavuudessa ja oman toiminnan ohjauksessa. Tulistuvalla lapsella saattaa olla myös neuropsykiatrinen kehityshäiriö, kuten adhd tai Asperger. Olennaista on, ettei lasta rangaista puuttuvista taidoista, vaan niitä harjoitellaan hänen kanssaan. Haastavan lapsen vanhemmuus on kasvattanut Mustrannasta jämäkän ja pitkäpinnaisen. – Lapseni ovat antaneet palautetta, että en menetä hermojani juuri koskaan ja olen aika hy-

VANHEMPIA PYYDETTIIN HAKEMAAN haastava poika varhain päiväkodista, eskarista ja pikkukoululaisena iltapäiväkerhosta. Hän käyttäytyi huonoimmin iltapäivisin, jolloin oli kuormittunut. Maria Mustranta lyhensi siksi työaikaansa. – Tiedän monta nepsylasta, joita ei voi laittaa iltapäiväkerhoon lainkaan. On erikoista, että heille järjestetään tukea kouluun, mutta ajatellaan, että he pärjäisivät sen jälkeen kymmenien lasten porukassa muutaman kouluttamattoman vetäjän johdolla. Mustranta pitää nepsylasten vanhempia unohdettuna ihmisryhmänä. Hän tuntee äitejä, joille on ehdotettu, että heidän lapsensa kävisivät koulua vain muutaman tunnin päivässä. – Silloin ideana on, että vanhempi opettaisi osan asioista lapselle kotona. Mustranta on muistuttanut itseään monesti siitä, että hän on muutakin kuin poikiensa äiti. Että hänellä on oma identiteetti ja ura. Mustranta jakoi miehensä kanssa poikien kotihoidon, kun he olivat pieniä. Hän on kirjoittanut aina, myös äitiyslomilla. Apurahan turvin työstetty ensimmäinen nuortenromaani on parhaillaan valmistumassa. Kolmas aikuisten romaanikin on aluillaan. Mustranta toivoo hartaasti, että hurjimmat vuodet haastavan pojan kanssa olisivat nyt takana. Poika on oppinut kasvaessaan itsehillintää ja lakannut ratkaisemasta ristiriitoja väkivallalla. Hän opiskelee tavallisessa koululuokassa ja saa kiitettäviä numeroita. – Haastavan lapsemme vahvuudet ovat vahvoja. Hän tietää paljon, hänellä on hirveän hyvä muisti ja hän on Trivial Pursuitissa aikuiselle tasaveroinen vastustaja. Koen usein onnea hänen seurassaan. – Lapsen aivot kehittyvät, toisilla vain eri tahtia kuin toisilla. Se herättää toiveikkuutta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Tutustumalla kätkettyihin ja vaiettuihin puoliinsa ihminen voi vapautua elämän suorittamisesta ja suuntautua kohti itselle hyviä asioita. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

uka minä todella olen? Saanko ja pystynkö todella olemaan se, joka olen? Tällaisten kysymysten tutkimi nen ja selvittäminen on työllistänyt käytännöllisen teologian emeritus professori Paavo Kettusta jo usean vuosikym menen ajan. Nyt hän on koonnut oppimansa ja ymmärtämänsä viime vuonna julkaistuun kirjaan Kuka minä todella olen – Kätkössä olevaa minuutta etsimässä (Väyläkirjat). Kettusen mukaan minuuden – tai hukassa ole van identiteetin – jäljille voi päästä kysymällä, mikä on minulle tärkeää. Toinen yhtä olennai nen kysymys on, mitä kaipaan ja tunnen. – On myös tärkeää kysyä, estääkö jokin minua ottamasta todesta syvimpiä kaipuitani ja tarpeita ni. Jos vähättelen itseäni, se, mikä on minulle tär keää, jää syrjään. Silloin olen omassa elämässäni ajopuuna enkä tunnista, mikä on minulle merki tyksellistä ja luovuttamatonta, Kettunen sanoo. JOKAINEN MEISTÄ KANTAA Paavo Kettusen mu kaan kätkettyjä ja vaiettuja taakkoja. Jos emme tunnista niitä, ne varjostavat olemustamme ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. – Ihminen, joka ei tunnista elämänhistoriaan sa, on suuressa vaarassa toistaa sitä. Taakkojen lisäksi sisimmässämme on Kettusen mukaan myös kätkettyjä ja vaiettuja siunauksia, joihin tutustuminen on äärimmäisen tärkeää. Omien kätkettyjen puolien jäljille pääsee kuuntelemalla itseään. Sen voi aloittaa kysymäl lä, voinko hyvin elämässäni. Uskallanko toivoa ja tunnistaa itselleni hyviä asioita ja suuntautua niitä kohti? Löydänkö itses

täni elämänrohkeutta ja uskallanko panna itseni likoon? Vai huomaanko ajattelevani, ettei elämäl läni ole suurta merkitystä? Onko elämässäni asioita, jotka sitovat minua tai joihin mieleni on jäänyt kiinni? Vastaukset tällaisiin kysymyksiin kertovat sii tä, millaiset elämämme lähtökohdat ovat olleet. Niihin tutustuminen on Kettusen mukaan vält tämätöntä, koska vastaus kysymykseen ”mihin olen menossa?” rakentuu tähän mennessä tapah tuneen tunnistamisen pohjalle.

”

On tärkeää kysyä, estääkö jokin minua ottamasta todesta syvimpiä kaipuitani ja tarpeitani. PROFESSORI PAAVO KETTUNEN

– Emme voi katsoa tulevaisuuteen muuten kuin niiden silmälasien läpi, joilla katsomme mennyttä. Emme voi tunnistaa elämämme pää määriä, jos emme tunnista niitä arvoja ja ihantei ta, jotka ovat elämässämme tärkeitä. JOKAISEEN IHMISEEN KÄTKEYTYY Paavo Kettu sen mukaan mahdollisuuksien aarreaitta, joka on luotu häneen jo syntymässä. Lapsuudessa ja nuoruudessa saamistamme lähtökohdista kuiten

kin riippuu, pääsevätkö nämä mahdollisuudet kukkimaan ja kukoistamaan. – Jokaisella on oikeus syntyä ja olla olemassa toivottuna ja rakastettuna. Kaikkien elämässä niin ei tapahdu, vaan olemassaolon oikeus jää ehdolliseksi. Silloin ihmiselle syntyy tarve käydä tätä asiaa läpi, Kettunen sanoo. Kettusen mielestä yhteiskunnan pitäisi tukea taloudellisesti sitä, että mahdollisimman moni saisi halutessaan uuden mahdollisuuden itsensä tunnistamiseen psykoterapian avulla. Myös pit käkestoinen keskustelusuhde kokeneen kirkon sielunhoitajan kanssa voi olla avuksi. Kettunen sanoo painokkaasti, ettei koskaan ole liian myöhäistä. – Elämä ei ole tuomittu epäonnistumaan, vaikka kukkaan puhkeamista ei olisi tähän men nessä sallittu. Kenenkään elämä ei ole ennalta määrätty toistamaan tiettyä kaavaa, vaan voim me lähteä käymään asioitamme läpi missä iässä tahansa. AJATUS KÄTKETTYJEN ja vaiettujen asioiden tun nistamisesta tuli Paavo Kettuselle tärkeäksi, kun hän kävi pitkän psykoanalyysin samalla kun te ki väitöstutkimusta hengellisten ja uskonnollis ten kysymysten kohtaamisesta kirkon sairaala sielunhoidossa. – Ihmismieli muistaa asioita, vaikka emme tiedostaisi niitä. Psykoanalyysissa löysin itsestä ni sellaista, mitä en ollut aikaisemmin tunnista nut, ja muistin tapahtumia, joiden en ollut tien nyt tapahtuneen. Vanhemmilta suku laisilta kysymällä saatoin tarkistaa, et tä tapahtumat olivat todellisia, Kettunen sanoo. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Kettunen on sota-aikana eläneiden vanhempien lapsi. Sotavuosina vanhemmat joutuivat lähtemään evakkoon monta kertaa. Kettusen isän nuoruus meni rintamalla, ja hänen kotinsa jäi lopulta rajan taakse. – Vasta aikuisiällä olen alkanut tunnistaa sotavuosiin liittyvää taakkaani, joka johtuu vanhempieni kantamista traumoista. He elivät tilanteessa, jossa koko elämä oli ehdollistunutta eikä mitään asiaa voinut pitää varmana. Sota vaikutti pitkään vanhempieni sukupolven taloudelliseen hyvinvointiin ja koulutusmahdollisuuksiin. Kettusen mukaan sodan taakka siirtyy lapsille erityisesti silloin, jos vanhemmat ajattelevat, ettei lasten pidä päästä helpommalla kuin he ovat päässeet. Toinen mahdollisuus on, että vanhemmat toivovat lapsilleen helpompaa elämää kuin heillä on ollut ja tukevat esimerkiksi heidän opiskeluaan. Kettunen tunnistaa omassa elämässään tällaisen siunauksen. – Terapiassa löysin itsestäni sekä myönteisiä että kipeitä ulottuvuuksia, joita olin kantanut sisälläni itseltänikin kätkettyinä ja salattuina, Kettunen sanoo. Oma psykoanalyysi on vaikuttanut myös Kettusen tutkimustyöhön. Tutkiessaan 1990-luvulla kirkon rippiä ja syntien tunnustamista hän alkoi tunnistaa kyselytutkimuksen vastauksista uudenlaisia teemoja. Kettusen mukaan kirkko on lähestynyt ihmisiä olettamuksella, jonka mukaan heidän keskeinen elämänkysymyksensä liittyy syyllisyyteen. Tutkimusaineistosta kävi kuitenkin ilmi, että monessa tapauksessa rippi ja anteeksianto eivät olleet vastanneet ihmisen syvimpään tarpeeseen. Ket-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

tunen käsitti, että syyllisyydestään kirjoittaneet ihmiset kärsivät tosiasiassa häpeästä. HÄPEÄSTÄ KÄRSIVÄN IHMISEN sisimmässä on Paavo Kettusen mukaan paljon kätkettyjä ja vaiettuja asioita. Niiden tunnistaminen ja niiden kanssa keskusteleminen voisi avata uudenlaisia näkökulmia tulevaisuuteen.

”

Monta taakkaa putoaa, kun suostuu olemaan rajallinen ja vajavainen. PROFESSORI PAAVO KETTUNEN

– Kätketyn puolen kieltäminen ja alas painaminen ovat asioiden kätkemistä ja salaamista ensisijaisesti itseltä. Se on uuvuttava tapa elää. Jos tunnistaa jonkin asian vaivaavan tai elämässä toistuu jokin vaikea teema, asiaa kannattaa lähteä tutkimaan yhdessä toisen ihmisen kanssa, Kettunen sanoo. Itselle sopivaa psykoterapeuttia tai kirkon sielunhoitajaa kannattaa etsiä rauhassa ja kuulostella, millainen henkilö olisi sopiva keskustelukumppani. Kettunen mainitsee, että jotkut psykoterapeutit kokevat epävarmuutta uskonnollisten ja hengellisten kysymysten käsittelyssä, vaikkeivät suoraan torjuisi niitä.

Vastaavasti jotkut kirkon sielunhoitajat saattavat mennä puolustuskannalle, kun käsittelyyn nousee uskonnollisuuden kipeitä puolia. Kettunen havainnollistaa asiaa Raamatun pääsiäiskertomuksen vaiheiden avulla. – Jos sielunhoitajalla on kiire pois Getsemanesta ja pitkäperjantain kärsimyksestä, hän ei pääse koskaan pääsiäisen riemuun. Jos vanhanlaisen Jumalan kuolemalle ei ole tilaa, uudenlainen jumalasuhde ei pääse syntymään. Jos harkitsee pitkää keskusteluprosessia kirkon sielunhoitajan kanssa, tällä tulisi Kettusen mukaan olla teologin tutkintoa laajempi koulutus, joka antaa valmiuksia ymmärtää psykodynaamisen ja uskonnollisen ulottuvuuden vuorovaikutusta. KIRJASSAAN Kuka minä todella olen? Paavo Kettunen kuvaa sielunhoidollista keskustelua mielikuvalla ”armon kammarista”. Kyse on sellaisesta jaetusta tilasta, jossa ihminen voi tuntea olevansa rakastettu, hyväksytty ja kannettu. – Omaa olemassaoloaan ei tarvitse pyytää anteeksi. Ihminen saa levätä armon varassa ja tuntea, että hänen elämänsä on lahja, ei saavutus. Mielikuvassa armon kammarista on nurkka, jossa ihminen saa turvautua Jumalan anteeksiantamukseen silloin, kun ymmärtää tehneenä väärin. Kettunen painottaa, että anteeksiantamus on vain yksi armon kammarin neljästä nurkkauksesta. Toisen näkökulman avaa vastaanottava ja hyväksyvä armo, joka on Kettusen mukaan vastaus häpeään ja identiteetin ongelmiin. – Kun ihminen tulee hyväksytyksi ja vastaanotetuksi, hän pääsee takaisin yhteyteen Jumalan ja todellisen minuutensa kanssa.

Kolmas armon kammarin nurkka on voimaantuminen, jossa armon valaisemasta sisimmästä kasvaa voimaa, rohkeutta ja toivoa. Ihminen alkaa suuntautua kohti sellaista elämää, jossa omat arvot, lahjat ja mahdollisuudet pääsevät toteutumaan. Neljäs armon kammarin nurkka on kiitollisuus, joka antaa tunnon elämästä lahjana. – Armo tarkoittaa sitä, että sinusta välitetään, sinua rakastetaan ja koko minuutesi on vastaanotettu riippumatta siitä, hyväksytkö itsesi vai et. Armon turvin ihminen jaksaa panna itsensä elämässä likoon ja toteuttaa mahdollisuuksiaan. Siitä syntyy kiitollisuus elämän lahjasta. KOKEMUS RAKASTETTUNA OLEMISESTA antaa Paavo Kettusen mukaan elämään mielen, ja kokemus Jumalan rakastamana olemisesta tuo siihen hengellisen sisällön. Rakastettuna ihmisen ei tarvitse olla onnistunut ja moraalisesti puutteeton, vaan hänet otetaan vastaan kaikkine puolineen. Ehdottoman hyväksytyksi tulemisen kokemiseen liittyy kuitenkin paradoksi. – Hyväksynnän kokemuksen saavuttaminen vaatii usein psyykkistä työtä, jossa luottamus kasvaa vähitellen. Ei ole välttämättä helppoa päästää irti ja suoda itselleen sitä, että tulee autuaaksi ilman suorittamista. Tällaisen hyväksynnän voi kokea esimerkiksi keskusteluyhteydessä toisen kanssa tai hiljaisuuden retriitissä. Kettusen mukaan ihminen voi tunnistaa sisimmässään hengellisenä kokemuksena Jumalan äänen, joka sanoo: ”Sinä olet minun poikani ja tyttäreni. Sinuun olen mieltynyt ja sitoutunut.”

Kettunen vertaa itseensä tutustumista sipulin kuorimiseen, jossa päällimmäisen kerroksen alta voi löytyä uutta ja yllättävää. Ihminen alkaa huomata asioita ja kysymyksiä, joiden läpi käymiselle ei ole ollut riittävästi tilaa.

Ihmisen, joka ei suostu omaan rajallisuuteensa ja jonka elämässä ei saa olla säröjä, on Kettusen mukaan vaikea käsitellä sairautta ja kuolemaa. – Rajallisuuteen suostumisen vastakohta on vahvuuteen sairastuminen. Silloin ei tarvitse ketään, eikä mikään kosketa itseä. Tällainen vahvuus on valtava painolasti. Monta taakkaa putoaa, kun suostuu olemaan rajallinen ja vajavainen.

Armo tarkoittaa sitä, että sinusta välitetään, sinua rakastetaan ja koko minuutesi on vastaanotettu riippumatta siitä, hyväksytkö itsesi vai et.

OMIEN KÄTKETTYJEN ja vaiettujen puolien tutkimisen voi Paavo Kettusen mukaan aloittaa esimerkiksi kirjoittamalla. Kirjoittaminen auttaa käsittelemään oman elämän isoja kysymyksiä, ja kirjoittamalla voi myös valmistautua puhumaan niistä luotettavan ihmisen kanssa. Moni käsittelee henkilökohtaisia asioitaan kirjoittamalla ne sosiaaliseen mediaan muiden nähtäväksi. Tätä lähestymistapaa Kettunen ei suosittele. – Jotkut saattavat vahingoittaa näin toimivaa ihmistä, tai hän saattaa itse myöhemmin katua sisimpänsä vuodattamista nettiin. Monesti sisimpään kätketyt ja vaietut asiat ovat sellaisia, että jossakin vaiheessa tulee aika astua niiden kanssa esiin ja vuorovaikutukseen toisten kanssa. Kettusen mukaan on kuitenkin tärkeää kuulostella rauhassa oikeaa aikaa. – Ihmisellä on tarve tulla omassa yhteisössään hyväksytyksi sellaisena kuin hän on. Jos johonkin asiaan liittyy vielä haavoittuvuutta, silloin on lupa suojella itseään ja miettiä rauhassa, mikä on itselle sopiva aikataulu tulla kokonaisemmin näkyväksi. ■

”

PROFESSORI PAAVO KETTUNEN

Joskus prosessi alkaa törmäyksellä, jossa oma rajallisuus tulee vastaan tavalla tai toisella. Raja voi tulla näkyviin esimerkiksi somaattisina oireina, kun keho alkaa viestittää pysähtymisen tarpeesta. Rajallisuuden hyväksyminen synnyttää Kettusen mukaan tarvitsevuutta. Tarvitseva ihminen säilyttää itsenäisyytensä, mutta tunnistaa samalla positiivisen riippuvuutensa toisista. Tällöin ihmisen ei tarvitse pärjätä omillaan, eikä hänen elämänsä kaadu virheiden tekemiseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Uupumuksen koulussa Burnoutin kokenut kielten tutkija Janne Saarikivi ei halua parantua täysin ennalleen, koska uupuminen näytti, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

ituttaa omien tekemisten hypettäminen, sanoo suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Janne Saarikivi. Karhea tokaisu kehystää kaunista kesäistä muistoa. Muutamana viime vuonna Saarikiven kotipihalla Helsingin Toukolassa on järjestetty varjotaidefestivaali, jonka ohjelma on sisältänyt ”tiedettä ja taidetta”. Festarit ovat syntyneet spontaanisti, kun hetki on tuntunut oikealta, eikä niistä ole tiedotettu etu- tai jälkikäteen. Näin Saarikivi kuvaa sitä, millainen tapa elää sopii hänelle. – Aikoinani ostin joka vuosi kalenterin ja kirjoitin siihen jotakin epäolennaista, kunnes lopulta hukkasin sen. Enää en tee niin. Jos en muista tehdä jotakin, en varmaan halunnut tehdä sitä. MUUTAMANA AAMUNA viikossa Janne Saarikivi aloittaa päivänsä töölöläisessä kirjakahvilassa, jonka nimi on Kulma 4. Paikka sopii hyvin ajattelemiseen ja kirjoittamiseen. Usein seuraksi poikkeaa myös puoliso, äänen ja hiljaisuuden tutkija Taina Saarikivi. Tällä hetkellä Saarikiveä työllistää väitöstutkimusten ja gradujen ohjaaminen sekä omien tutkimusartikkeleiden kirjoittaminen. Kahvilassa on viime aikoina syntynyt myös kaksi Venäjän ja Ukrainan välisen suhteen historiaa valaisevaa esseetä, jotka julkaistiin Helsingin Sanomissa, sekä Ylen verkkosivuilla julkaistuja kolumneja. Kun Saarikivi puolusti helmikuussa julkaistussa kolumnissaan psyykkisistä sairauksista kärsivien oikeutta hoitoon, hän kirjoitti omaksi tittelikseen ”työtön ja uupunut hullu professori”. – Yleensä vasta toisen vakavan uupumisen jälkeen ihminen rupeaa muuttamaan elämäänsä, ja niin kävi minullekin. Olen kokenut kaksi burnoutia, joista jälkimmäinen alkoi toden teolla puolitoista vuotta sitten, hän sanoo. Burnoutin kehittyminen kesti Janne Saarikiven mukaan neljä tai viisi vuotta. Oireiden tärkeimmäksi syyksi hän nimeää työelämän räikeän huonontumisen. – Omien sisäisten tavoitteiden ja ulkoisten odotusten välinen ristiriita kasvoi vähitellen ylittämättömäksi, hän sanoo. Vuosien varrella Saarikivi on kohdannut akateemisen maailman muutoksia muun muassa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

määräaikaisena professorina, yliopistonlehtorina ja Suomen akatemian tutkijana. Saarikivi toteaa, että yliopistot ovat jatkuvasti vähentäneet pysyviä työpaikkoja, vaikka tutkimusten määrä on kasvanut. Yhtälö on mahdollinen, koska tutkimusrahoitus on siirretty hankkeisiin, joita jokaisen tulee jatkuvasti hakea, Saarikiven mukaan useimmiten hyvin epäselvin kriteerein. Hänen mielestään järjestelmä sotii omaa tarkoitustaan vastaan. – Tieteessä uudet oivallukset ovat kollektiivisia. Ne edellyttävät yhteisöjä, mutta yliopistojen sosiaalinen rakenne on tehty kilpailun varaan. Tutkijan pitäisi toimia yhteisöllisesti sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa hän kilpailee koko ajan. Saarikiven mukaan akateemiset tutkijat käyttävät noin kolmanneksen työajastaan rahoitushakemusten tekemiseen. Tämän lisäksi he osallistuvat jatkuvasti toisten tekemien hakemusten arviointiin. Kaikilla hakijoilla on vaativa tutkijakoulutus, mutta enemmän kuin 90 prosenttia hakemuksista hylätään. Viittäkymmentä lähestyvä Saarikivi sanoo tulleensa tutkijan urallaan kohtaan, jossa hänen tulisi saada pysyvä virka. Tällä hetkellä tarjolla on vain Tromssan yliopiston osa-aikaisen apulaisprofessorin tehtävä, jota hän hoitaa yhtenä päivänä viikossa. – Olen saanut akateemisessa maailmassa kaikki mahdolliset rahoitusmuodot, ja siksi minun on vaikea enää saada niitä. Laskin, että olen nyt lähettänyt seitsemäntoista rahoitushakemusta eri paikkoihin saamatta rahoitusta. KYYNISYYDEN LISÄÄNTYMINEN on Janne Saarikiven kokemuksen mukaan usein burnoutin ensimmäinen varoitusmerkki. – Kun arki on koko ajan sitä, että arvioi tämä, kirjoita hakemus tuonne ja hae rahaa sieltä, niin jossakin vaiheessa tajuaa, ettei sellaiseen kannata käyttää energiaa. Ihminen muuttuu ärtyisäksi, alkaa tiuskia läheisilleen ja saada raivokohtauksia. – Lopulta hän on yhä väsyneempi, kunnes itkeä pillittää peiton alla sikiöasennossa. Hän ajattelee olevansa maailman huonoin ja että hänen pitäisi kuolla. Saarikivi vierastaa selviytymistarinoita, joissa julkisuuden henkilöt kertovat, miten ovat toipu-

Kuka?

Suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Janne Saarikivi, 48, keskustelee mielellään uskonnollisista ilmiöistä, joita ei pidetä sellaisina. Saarikiven perheeseen kuuluvat puoliso Taina Saarikivi, Saarikiven omat lapset, puolison lapset, entisen puolison aikuinen lapsi ja kaksi koiraa.

Mitä?

Kirkko ja kaupunki julkaisee tästä numerosta alkaen Saarikiven tekstejä, joissa hän avaa teologiaan ja uskontoon liittyvien sanojen merkitystä kielentutkimuksen näkökulmasta.

Motto

Yhtään asiaa ei pidä tehdä miellyttääkseen muita.

neet uupumisesta ja selättäneet sen. Hänen mielestään uupumisessa on viisautta, joka pitäisi ottaa todesta. – Ruumis kieltäytyy jatkamasta, kun ihminen mukautuu toisten odotuksiin ja tekee jotakin sellaista, minkä tietää paskaksi. – Sen sijaan, että tsemppaamme uupunutta ja sanomme ”noustaanpas nyt tästä”, hänen pitäisi kuulla olevansa arvokas, vaikka onkin uupunut eikä saavuttaisi tavoitteitaan. Saarikivi arvioi, että hänen burnoutin aikana menettämästään työkyvystä on nyt palautunut noin 50 prosenttia. Tutkijana häntä kiinnostavat samat kysymykset kuin ennenkin, mutta moni aikaisemmin helpolta tuntunut asia ei enää suju. Multitaskaamisen tilalle ovat tulleet pitkät päiväunet.

JANNE SAARIKIVELLE on osittain mysteeri, mistä hänen kiinnostuksensa kristinuskoon ja uskonnon pohtimiseen on peräisin. Hänen vanhempansa eivät olleet erityisen uskonnollisia, eikä häntä ohjattu aktiivisesti kirkon yhteyteen, mutta hänen kumpikin isoäitinsä uskoi Jumalaan. – Isän puoleinen mummoni oli taustaltaan karjalainen. Nauru ja itku olivat herkässä, ja minulle välittyi myös hänen luottavainen suhtautumisensa Jumalaan. Toiselta isoäidiltä sain pietistisen hartauskirjan, jota rupesin lukemaan. Saarikivi kertoo olleensa nörttipoika, joka aloitti lukemisen käymällä läpi kodin monipuolisen kirjahyllyn. Alakoululaisena hän luki omin päin Raamatun ja huomasi Vanhan testamentin kostonhaluisen jumalakuvan ahdistavaksi.

”

Sen sijaan, että tsemppaamme uupunutta ja sanomme ”noustaanpas nyt tästä”, hänen pitäisi kuulla olevansa arvokas, vaikka on uupunut. Helluntailaisen luokkatoverin mukana Saarikivi löysi herätyskristilliset kotitilaisuudet ja myöhemmin nuorille miehille suunnatun kristillisen Navigaattorit-liikkeen. Vuonna 1987 hän kuunteli Helsingin olympiastadionilla evankelista Billy Grahamin julistusta. – Tuossa elämänvaiheessa oli paljon hyvää ja rakentavaa, mutta ajatus, että asiat ovat kondiksessa loppuelämän ajan, kunhan nostat kätesi herätyskokouksessa ja tulet eteen, oli liian simppeli. Eihän elämä niin mene.

– Olen hyötynyt lääkityksestä, mutta elämä on keskeneräistä ja myös jää sellaiseksi. En halua parantua kokonaan vaan toivon, että elämäni fokus olisi oikeasti mielekkäissä asioissa. UUPUMINEN ON SYVENTÄNYT Janne Saarikiven ymmärrystä elämän rajallisuudesta. Se tuli tutuksi jo nuoruudessa, kun hänen isänsä menehtyi syöpään. – Jos elän tulevan elokuun kahdeksanteentoista päivään saakka, olen elänyt yhtä kauan kuin isäni, hän sanoo. Saarikivi on pohtinut paljon hyvinvointia. Hänen mukaansa sen resepti on pohjimmiltaan yksinkertainen: tee jotakin hyvää ja kiinnostavaa, joka lähtee omasta sisäisestä innostuksesta. Erityisen selvästi vaikutus tuntuu silloin, kun vaivannäön motiivina ei ole raha.

Kun Saarikiven ensimmäinen burnout alkoi vuonna 2015, Euroopassa oli pakolaiskriisi. Hänen perheensä tarjosi Irakista tulleelle pakolaiselle asuinpaikan. Saarikivi myös aloitti arabian kielen opiskelun ja perusti kaksikielisen keskustelukerhon. – Kukaan ei käskenyt tekemään niin eikä antanut siitä rahaa. Se tuntui vahvasti terapeuttiselta. Toisen uupumisensa jälkeen Saarikivi alkoi suomentaa Uuden testamentin tekstejä muinaiskreikasta, jota hän on harrastanut opiskeluvuosistaan lähtien. Saarikiven mielestä viralliset raamatunkäännökset menevät monessa kohdassa päin honkia. – Kun elämääni tuli työttömyyden vuoksi luppoaikaa, ajattelin, että pannaan tämä asia kuntoon. Kääntäminen ei liity ammattiini mitenkään, ja juuri siksi se on tuntunut tosi hyvältä.

JÄLKEENPÄIN Janne Saarikivi on kiinnittänyt kriittistä huomiota ajatteluun, jossa ihmiset jaettiin uskoviin ja muihin. – Minulla oli paljon kavereita, joita uskonto ei kiinnostanut. Harrastin heidän kanssaan viinanjuontia ja tupakanpolttoa, mistä jouduin sitten tekemään tiliä uskovien piireissä. Rippikoulu käänsi Saarikiven elämässä uuden lehden, ja hän löysi paikkansa Huopalahden seurakuntanuorten porukasta. Vapaa ilmapiiri, jossa uskoa ei tuputettu, tuntui varmaa mutta ahdasta uskoa paremmalta vaihtoehdolta. Joskus nuoruuden kokemukset nousevat esiin, kun Saarikivi keskustelee ystäviensä kanssa. Moni heistä kokee uskonnon maailman itselleen vieraaksi, kun Saarikiveltä taas puuttuu omakohtainen suhde tv-sarjoihin ja pop-musiikkiin. – Elämässäni on tällainen erikoinen juttu. En tiedä hölkäsen pölähtävää sellaisista asioista kuin Dallas, Sinkkuelämää tai Bruce Springsteen, mutta minulla on syvä emotionaalinen suhde virsiin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Pyhän Claran sydän Keskiajan ihmisen maailma oli läpeensä uskonnollinen. Kaikessa nähtiin jonkin yliluonnollisen voima. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA

18.

elokuuta vuonna 1308 muuan Clara kuoli. Hän oli Italian Montefalcossa sijaitsevan augustinolaisluostarin abbedissa ja tunnettu niin sairaiden parantajana kuin askeetikkona ja näkyjen näkijänä. Hän oli myös sairastellut paljon. Viiden päivän kuluttua kuolemasta kolme nunnaa ryhtyi balsamoimaan Claran ruumista. Sitä varten he avasivat ruumiin ja poistivat sisäelimet. Claran sydän otettiin erilleen. Yksi sisarista avasi sydämen ja löysi sieltä pienen krusifiksin. Seuraavana päivänä nunnat huomasivat sydämessä myös pienoiskokoiset Jeesuksen kärsimyksen välineet: orjantappurakruunun, ruoskan, pilarin, vitsan ja sienen. Vainajan sappirakossakin oli jotakin kummallista. Sieltä löytyi kolme pyöreää kiveä, joiden nunnat tulkitsivat olevan Pyhän Kolminaisuuden symboleita. Clara Montefalcolaisen tarina on yksi niistä, jotka kerrotaan Sari Katajala-Peltomaan, Jenni Kuulialan ja Marika Räsäsen kirjassa Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä (Gaudeamus 2022). Kirjan päälähteenä ovat olleet keskiaikaiset kanonisaatio- eli pyhimykseksijulistamisprosessien asiakirjat. Niihin on kirjattu todistajien kertomia ihmeitä, joita pyhänä pidetyn henkilön on katsottu tehneen. Claran esimerkiksi kerrotaan ilmestyneen naiselle, joka rukoili apua vankilassa olevalle miehelleen. Seuraavana aamuna mies vapautui. Kymmenvuotias poika, jonka jalat olivat syntymästä asti olleet epämuodostuneet, puolestaan parani Claran haudalla. ELÄESSÄÄN CLARA oli sanonut luostarinsa sisarille, että hänellä on Jeesus Kristus sydämessään. Hän oli myös kieltäytynyt ottamasta vastaan ristinmerkkiä, koska hänellä oli krusifiksi rinnassaan. Sisaret olivat ajatelleet, että Claran lausahdukset kuvaavat hänen mystisiä kokemuksiaan. Vasta ruumiinavaus paljasti heille, että kyse ei ollutkaan pelkästä kielikuvasta. Kokemukset läheisestä yhteydestä Kristukseen ja eläytyminen hänen kärsimyksiinsä olivat tyypillisiä myöhäiskeskiajalla kukoistaneelle Kristusmystiikalle. Clara oli yksi sen edustajista. Keskiajan kulttuurihistorian dosentti Marika Räsänen Turun yliopistosta kertoo, että 1200- ja 1300-luvulla tavalliset maallikot alkoivat toteuttaa entistä aktiivisemmin omaa hengellisyyttään. He loivat siihen tapoja, joita ohjaamaan ei tarvittu papistoa. Henkilökohtaisessa hengellisyydessä nousi keskeiseksi Kristuksen seuraaminen. Varsinkin Italiassa oli paljon naisia, jotka hakivat omaa hengellistä tietään ja tapoja kommunikoida Jumalan kanssa. Usein tuo yhteys tuntui syntyvän Kristuksen kärsimyksen mietiskelyssä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Joillakuilla se näkyi fyysisinä merkkeinä, esimerkiksi stigmoina, jotka muistuttivat Jeesuksen ristillä saamia haavoja. – Clara pääsi omalla tiellään niin syvälle, että hän sai erityisen lahjan, kärsimyksen välineet sydämeensä. Näin äärimmäisiä esimerkkejä ei ole kovin paljon, Räsänen sanoo. CLARAN SYDÄNTÄ ja Claraan liittyviä ihmeitä tutkittiin pitkään ja perusteellisesti, kun hänelle haettiin kanonisaatiota eli pyhimykseksi julistamista. Prosessit keskeytyivätkin kahteen kertaan, ja vasta vuonna 1881 hänet kanonisoitiin. Se, että Claralla ei useampaan sataan vuoteen ollut virallista pyhimyksen asemaa, ei estänyt ihmisiä tekemästä pyhiinvaelluksia hänen haudal-

leen ja kunnioittamasta hänen sydäntään reliikkinä. Eletty usko ei keskiajallakaan ollut kaikessa kirkon virallisten linjausten mukaista. Marika Räsäsen mukaan pyhimyksillä, olivat he sitten kanonisoituja tai eivät, oli keskiajan ihmisten elämässä merkittävä rooli. Maailma oli läpeensä uskonnollinen ja Jumalaan nojaava. Kaikessa koettiin ja nähtiin jonkin jumalaisen tai yliluonnollisen olemassaolo ja voima. – Asioille oli selitys, ja se löytyi aina jostakin yliluonnollisesta. Kun tietoa ei ollut, usko siihen, että kaikella on tarkoituksensa ja kaikkea johdattaa jokin ihmisen yläpuolella oleva voima, loi turvaa. Ikävät asiat selitettiin monesti joko paholaisen läsnäololla tai synnillä, josta Jumala rankaisee, Räsänen kertoo.

– Jumala oli jotakin niin kaukaista ja isoa, että ihmisen ja Jumalan suhteeseen tarvittiin välittäjä. Pyhimykset olivat läheisiä, ja rukoukset Jumalalle suunnattiin heidän kauttaan. Ihmiset kasvoivat pyhimysten läsnäoloon lapsesta asti. Jokainen kirkkorakennus oli omistettu tietylle pyhimykselle, ja lähiseudun ihmiset olivat oppineet luottamaan varsinkin tuon oman pyhimyksen apuun. Pyhimyksen muistopäivä oli suuri vuotuinen juhla, jonka vietto näytelmineen, kulkueineen ja messuineen saattoi kestää useamman päivän. PYHIMYSTEN APUUN turvauduttiin silloin, kun ongelma ei tuntunut ratkeavan inhimillisin voimin. Tällaisia tilanteita olivat erilaiset sairaudet ja esimerkiksi satoa koettelevat sääilmiöt. Vastavuoroisuus kuului asiaan: tapana oli luvata pyhimykselle vastalahja. Se saattoi olla aineellinen, esimerkiksi vahakuva tai kynttilä, tai vaikkapa vaellus pyhimyksen haudalle.

– Nykyisin meillä on jonkinlainen intellektuaalinen ajatus Jumalasta tai pyhyydestä, ja usko tapahtuu ajattelun tasolla. Keskiajan ihminen sen sijaan toteutti uskoaan hyvin ruumiillisesti. Monet ongelmat, kuten sairaudet ja nälkä, koettiin ruumiillisesti, joten myös pyhimyksiltä pyydetty apu oli ruumiillista, Marika Räsänen kertoo. – Myös pyhimyksille annetut lahjat olivat usein sellaisia, joissa lahjan antaja oli itse ruumiillisesti läsnä esimerkiksi tekemällä pyhiinvaelluksen, ja ehkä osan siitä jopa paljain jaloin tai kontaten, tai makaamalla haudalla. Pyhimysten läsnäolo ja voima tiivistyivät reliikeissä eli pyhäinjäännöksissä. – Jos yhteisöllä oli vaikkapa pyhimyksen jalka, koettiin, että siinä jalassa koko pyhimys on konkreettisesti läsnä, koska sen saattoi nähdä ja tuntea. Ja myös haistaa – hyvä tuoksu oli yksi reliikin aitouden merkki. – Reliikki voitiin esimerkiksi viedä pelloille, kun toivottiin parempaa satoa, tai sitä voitiin kuljettaa kaduilla silloin, kun jokin epidemia roihusi kaupungissa. Näin päästiin taas lähempään yhteyteen pyhimyksen kanssa.

”

Pyhimykset olivat läheisiä, ja rukoukset Jumalalle suunnattiin heidän kauttaan.

Tule aktivoimaan aivojasi ja saamaan voimavaroja arkeesi!

Innoitusta luonnosta –

Kohtaamistaiteen ryhmä iäkkäille ihmisille Kohtaamistaiteen® ryhmä on maksuton ja tarkoitettu +70-vuotiaille. Ryhmään otetaan kymmenen toimintaan sitoutunutta henkilöä. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa aina perjantaisin 22.4.–20.5.2022 sekä 3.6.2022. Kohtaamistaide on moniaistista, luovaa, aivotoimintaa virkistävää ja iloa tuottavaa taiteen käyttöä. Taiteen etukäteisosaamista ei tarvita ja ryhmään saa osallistua omana itsenään.

Kokoontumiset klo 10–11.30 Vanhustyön keskusliiton tiloissa, Malmin kauppatie 26 (3.krs, hissi), Helsinki Ilmoittautumiset 14.4.2022 mennessä Vanhustyön keskusliiton Senioritoimintaan 050 5722826 tai 050 5722830 tai anu.lintila@vtkl.fi

TUTKIJA MARIKA RÄSÄNEN

LUTERILAISESSA SUOMESSA kasvaneelle reliikit saattavat tuntua makaabereilta. Oudolta tuntuu esimerkiksi sellainen varsin yleinen käytäntö, että pyhänä pidetyn ihmisen kuoltua tämän ruumis voitiin jakaa useampaan osaan ja näin syntyneet reliikit eri paikkoihin. Reliikeillä myös käytiin kauppaa ja niitä varastettiin. Marika Räsänen kertoo, että myöhäisantiikissa, jolloin pyhimysten kunnioittaminen alkoi, ruumiin jakaminen oli kielletty. Pyhän läsnäoloa toivottiin kuitenkin myös moniin sellaisiin yhteisöihin, joilla ei ollut omaa pyhimystä. Mitä ilmeisimmin tämä johti siihen, että vanhaa lakia rikottiin ja syntyi uudenlainen traditio. – Reliikiksi riittää todella pieni palanen ruumista, vaikka yksi silmäripsi, joten yhdessä ruumiissa on paljon jakamista ja pyhää riittää moneen paikkaan. Reliikeiksi kävivät myös pyhimyksen päällä olleet vaatteet, kaikki, mitä hän oli koskettanut elinaikanaan, ja myös kaikki, millä hänen ruumistaan tai hautaansa kosketettiin, Räsänen kertoo. – Oli esimerkiksi tavallista, että pyhiinvaelluksen yhteydessä jollain kankaanpalalla hierottiin pyhimyksen hautaa. Sen jälkeen kankaanpala oli pyhyyden koskettama eli toimiva reliikki. Pyhän Clara Montefalcolaisen kuolemasta on yli 700 vuotta, mutta yhä edelleen hänen luokseen tehdään pyhiinvaelluksia. Hänen sydämensä on esillä Montefalcossa Pyhän Claran kirkossa. Saman kirkon kryptassa on hänen hautansa. ■

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Saga Käpylinnassa ja Saga Villa Karissa asut itsenäisesti palveluiden keskellä. Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeesi mukaan. Järjestämme asukkaillemme aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa talon esteettömissä yhteistiloissa. Tervetuloa ihastumaan–varaa esittelyaika

puh. 050 5016 186 | satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Villa Kari Mäntytie 8 | 00270 Helsinki sagacare.fi/uusikoti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

SÄVELTAITEEN HISTORIAN SUURIN MONUMENTTI

J. S. Bach: Matteus-passio PE 15.4.2022 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO Cantores Minores • CM Koulutusryhmien kuoro Tom Nyman • Jyrki Korhonen • Anu Komsi Teppo Lampela • Niall Chorell • Tommi Hakala Suomalainen barokkiorkesteri Joht. Hannu Norjanen Noudatamme terveysturvallisuus- ja kasvomaskiohjeita LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA Liput kuluineen:15–65 € (sis. käsiohjelman) Konsertin suoratoisto: youtube.com/cantoresminoresfinland cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores

TÜRIN KUKKAMARKKINAT 20.-21.5. • alk. 170,Nunnia ja konnia -MUSIKAALI TARTOSSA 20.-22.5. • alk. 320,LIIVINMAAN LINNAT JA KARTANOT 26.-29.5. / 1.-4.9. • alk. 405,PÄRNUN JA SAARENMAAN puutarhoja ja pioniunelmia 27.-30.6. • alk. 395,VUONORISTEILY NORJASSA - maailman kaunein merireitti Kirkenesistä Bergeniin

9.-16.7. / 24.9.-1.10. • alk. 2.095,SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT sis. Romeo ja Julia sekä Mozart-ilta

KENTIN LINNOJA, PUUTARHOJA JA VIINITARHOJA 14.-17.7. • alk. 1.295,-

Historiallisia linnoja, kuvauksellisia puutarhoja, viehättäviä pieniä kaupunkeja, Englannin kanaalin rantamaisemia – matka Sussexin sekä Kentin kreivikuntaan, jota myös Englannin puutarhaksi kutsutaan. Matkalla pääset varmasti myös yllättymään: Kent on myös mitä parhainta viinialuetta. Matkalla 3 illallista, juustonmaistajaiset sekä 2 viininmaistajaiset. matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

19.-22.7. • alk. 685,BEATLEWEEK 2022 LIVERPOOLISSA Beatles-asiantuntijamme Heikki Lehtosen johdolla

26.-30.8. • alk. 1.495,KUNINKAALLINEN LONTOO 3.-6.9. • alk. 1.240,NIZZAN JA MONACON LOISTOA 15.-18.9. • alk. 895,-

Matka agentit

Miksi pääsiäisen aikaan syödään mämmiä? Testaa tietosi Kirkko ja kaupungin keväisessä pääsiäisvisassa ja näytä trullitietoutesi toisillekin. Mitä tapahtui viimeisellä ehtoollisella juuri ennen Öljymäelle lähtöä ja mitä ihmettä on rairuohon rai? Kysymyksiin liittyvät tarinat löydät seuraavalta aukeamalta. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVAT LAURA RIIHELÄ

2. Miksi pääsiäisen aikaan syödään mämmiä? a) Mämmi symboloi kevätauringon sulattamista hangista paljastuvia koiranjätöksiä. b) Mämmiä on voinut syödä myös paaston aikana. c) Iljettävän näköisen mämmin syöminen korostaa piinaviikon tuskaa. 3. a) b) c)

Mitä on virpominen? Naapureiden pelottelua. Kerjäämistä. Siunauksen, terveyden ja onnen toivottamista.

4. Pääsiäisen aikoihin saattaa tavata ovelta ovelle liikkuvia pieniä noitia ja trulleja. Miksi pääsiäinen on noitien aikaa? a) Koska pääsiäinen on yleinen henkiolentojen festivaali. b) Koska pahan voimat ovat valloillaan silloin, kun Jeesus on kuollut ja poissa pelistä. c) Koska Moskovan patriarkka määräsi 1800-luvulla kaikki lapset virpomaan noidiksi pukeutuneena. 5. Miten pajunkissat liittyvät pääsiäiseen? a) Jeesus oli aikaisemmalta ammatiltaan korinpunoja ja hän käytti paljon pajua. b) Pajunkissoja kasvavat oksat ovat pohjoinen versio perinteisestä pääsiäiskoristeesta, palmunlehvistä. c) Pajunkissojen tuoksu muistuttaa mämmin tuoksua.

6. a) b) c)

Mitä tarkoittaa rairuohon ”rai”? Raikasta. Ruista. Raamattua.

7. Miksi pääsiäisenä kasvatetaan rairuohoa? a) Se puhdistaa ilmaa, kun keittiössä tehdään rasvaisia ruokia. b) Mullasta nouseva ruoho muistuttaa, että elämä voittaa. c) Rairuohoa on tarvittu perinteiseen vihreään pääsiäissalaattiin. 8. Pasha tehdään perinteisesti pyramidin muotoisessa muotissa. Miksi? a) Pashoja on helpompi varastoida koko pääsiäistä edeltävän pitkän paaston ajan, kun niitä voi asetella kätevästi limittäin. b) Koska pasha on alun perin egyptiläinen ruoka. c) Pyramidin muoto viittaa juutalaiseen pääsiäiseen ja siihen, kuinka Israelin kansa vapautui Egyptin orjuudesta. 9. Miksi pääsiäisenä koristellaan kananmunia ja syödään suklaamunia? a) Muna on ylösnousemuksen ja uuden elämän vertauskuva. b) Köyhillä kristityillä ei aikanaan ollut varaa kalliimpiin herkkuihin. c) Kananmunat maistuvat kevättalvella erityisen herkullisilta. 10. Kiirastorstaina muistetaan Jeesuksen viimeistä yhteistä ateriaa oppilaittensa kanssa. Mitä suomen sana kiira alun perin merkitsee? a) Puhdistamista b) Luistelijaa c) Ääntä, joka lähtee, kun veitsen terä hankaa lautasta

11. Mitä Jeesus Luukkaan evankeliumin mukaan sanoi oppilailleen juuri ennen kuin he lähtivät viimeiseltä ehtoolliselta Öljymäelle? a) ”Tulkaas pojat vielä kaikki tänne samalle puolelle pöytää, niin maalataan yhteiskuva.” b) ”Riittää.” c) ”Se on täytetty.” 12. Pitkänäperjantaina kirkon alttarilla on viisi punaista ruusua. Miksi? a) Ne kuvaavat ristiinnaulitun Jeesuksen viittä haavaa. b) Koska viisi on uhrautuvan rakkauden luku. c) Ne viittaavat orjantappurakruunun piikkeihin. 13. Miksi pääsiäisyön messun aluksi kirkko on pimeä? a) Koska on jo myöhä, ja jotkut seurakuntalaiset haluavat nukkua. b) Koska messu kestää kauan, ja kynttilöitä pitää säästää, etteivät ne pala loppuun kesken kaiken. c) Kirkon pimeys viittaa Jeesuksen haudan pimeyteen. 14. Jeesuksen haudan paikalla Jerusalemissa on Pyhän haudan kirkko. Kenellä on sinne avaimet? a) Paavilla. b) Jerusalemin patriarkalla. c) Kahdella jerusalemilaisella muslimiperheellä.

15. Miten jatkuu lasten pääsiäisvirsi Lensi maahan enkeli? a) Siipensä hän levitti. b) Joutuisampi tuulta. c) Ison kiven vieritti.

Oikeat vastaukset: 1a, 2b, 3c, 4b, 5b, 6b, 7b, 8c, 9a, 10a, 11b, 12a, 13c, 14c, 15b

1. Miksi kristityt viettävät pääsiäistä? a) He juhlivat sitä, että Jeesus nousi kuolleista ja voitti kuoleman. b) Sen kunniaksi, että maailman luomisen kahdeksantena päivänä Jumala loi mämmin. c) Sen muistoksi, että Johann Sebastian Bach sävelsi Johannespassion.

1. Kristus nousi kuolleista! a. Raamatun mukaan Jeesus vangittiin ja surmattiin juutalaisten pääsiäisjuhlan aikaan Jerusalemissa. Hänet haudattiin kallioon hakattuun hautaan. Kolmantena päivänä hänen hautaamisestaan hauta oli tyhjä, ja kuolleista noussut Jeesus ilmestyi myöhemmin ystävilleen. 2. Suu makeaksi sallitusti b. Perinteinen länsisuomalainen imelletty ruispuuro eli mämmi vakiintui katolisella keskiajalla paastonajan herkuksi, sillä sitä syömällä sai suunsa makeaksi rikkomatta paastomääräyksiä. Mämmi sopi jopa pitkänperjantain ruoaksi. Entisaikaan ei pitkänäperjantaina ollut sopivaa tehdä tulta, mutta mämmistä sai ravitsevan aterian ilman uunia. 3. Pieni virpoja kulkee siunaus mukanaan c. On vanha kristillinen perinne, että lapset käyvät pääsiäisaikana toivottamassa naapurustossa onnea, terveyttä ja siunausta. Virpominen tehdään huiskuttamalla koristeltua pajunoksaa, joka jätetään muistoksi virvottaville. Palkaksi virpojat ovat perinteisesti saaneet makeisia.

4. Kun kissa on poissa, hyppivät hiiret pöydillä b. Vanhan uskomuksen mukaan maailma oli pahojen henkien temmellyskenttänä silloin, kun Jeesus oli kuollut eikä vielä noussut kuolleista. Tästä syystä on Pohjanmaalla tapana sytyttää pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina pääsiäiskokkoja, joilla karkotetaan pahoja henkiä. Samoin silloin on vanhastaan pukeuduttu trulleiksi eli noidiksi ja käyty pelottelemassa naapureita. Länsisuomalainen trulliperinne on sittemmin yhdistynyt itäsuomalaiseen virpomisperinteeseen, ja nykyisin virpojat pukeutuvat usein noidiksi. 5. Pohjolassa huojuvat palmujen sijaan pajut b. Kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, levitti kansa Raamatun mukaan palmunlehviä tielle kuin kuninkaallisessa kulkueessa. Eteläisemmissä maissa palmunlehvät ovat kuuluneet kristittyjen pääsiäiskoristeisiin varhaisista ajoista lähtien. Suomessa pajut ovat ainoita pääsiäisen aikoihin kukkivia oksia, joten ne ovat meillä ottaneet palmun paikan pääsiäiskoristeena. 6. Rairuoho on lustetta b. Raiheinät eli lusteet ovat heinäkasvien suku. Englanniksi raiheinä on rye grass eli ruisruoho. Vanhemmassa raamatunkäännöksessä puhuttiin erään Jeesuksen vertauksen yhteydessä nisusta ja lusteesta. Nykyisessä raamatunkäännöksessä puhutaan niiden sijaan vehnästä ja rikkaviljasta. 7. Multaan haudattu siemen nousee uuteen elämään b. Rairuoho muistuttaa elämän voimasta. Siemen haudataan multaan, ja se nousee haudasta versoen uutta elämää. Hyvin monet pääsiäisen perinteet kertovat samasta asiasta: kuolemalla ei ole viimeistä sanaa vaan elämä voittaa. 8. Vapaaksi pyramidivankilasta c. Juutalaiset viettävät pääsiäistä Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Pashan muoto viittaa näihin kristillisen pääsiäisen juutalaisiin juuriin.

9. Tipu on kuin Jeesus a. Suklaamunan yllätys viittaa Jeesuksen ylösnousemuksen iloiseen yllätykseen. Munan kovaa kuorta verrataan myös Jeesuksen kalliohautaan: munasta kuoriutuva tipu on kuin haudan vankeudesta vapautuva Jeesus. Vanhan legendan mukaan Magdalan Maria ojensi Jeesuksen ylösnousemusta epäilleelle Rooman keisarille punaiseksi värjätyn munan ja sanoi, että muna on päältä kuollut, mutta sisältä täynnä elämää. 10. Pesutorstai on toivoa täynnä a. Kiira tulee ruotsin puhdistamista merkitsevästä sanasta skära. Kiirastorstai on siis oikeastaan pesutorstai. Nimitys tulee siitä, että ennen viimeistä yhteistä ateriaa Jeesus pesi oppilaittensa jalat. Kiira esiintyy myös ”kiirastulessa”, joka on latinaksi purgatorio eli puhdistuspaikka. 11. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu b. Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus käski lähtöä tehdessään oppilaitaan varustautumaan siihen, että häntä pidettäisiin rikollisena. Oppilaat sanoivat, että heillä on kaksi miekkaa. Jeesus vastasi heille: ”Riittää.” (Luuk. 22:38). Jeesusta pidätettäessä yksi hänen seuralaisistaan iski miekalla ylipapin palvelijaa, niin että tämän oikea korva irtosi. Jeesus paransi palvelijan (Luuk. 22:50–51). Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus moitti miekkamiestä: ”Pane miekkasi tuppeen. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu.” (Matt. 26:53) 12. Viisi pelastavaa haavaa a. Viisi punaista ruusua viittaavat Jeesuksen viiteen haavaan: yksi kummassakin kädessä, yksi kummassakin jalassa ja yksi haava kyljessä. 13. Pimeä kirkko muistuttaa kuolemasta c. Pääsiäisyön messun alussa ollaan vielä symbolisesti haudan pimeydessä. Valojen sytyttäminen pimeään kirkkoon kuvastaa kuoleman pimeyden väistymistä ja ylösnousemuksen auringon nousemista.

Tärkeitä kirjauutuuksia

15. Batman-virsi b. Runoilijarovasti Jaakko Haavion (1904–1984) sanoittama ja kanttori Kaarlo Voipion (1919–2002) säveltämä pääsiäisvirsi Lensi maahan enkeli kertoo yksinkertaisella tavalla olennaisen asian pääsiäisestä. Tuulta nopeampi enkeli vieritti suuren kiven pois Jeesuksen haudalta ja totesi iloisesti, että Jeesus on noussut haudastaan ja voittanut kuoleman vallan. Alkusanojensa vuoksi tätä virttä on kutsuttu Batman-virreksi.

Pää pilvissä, kiviä kengissä

Pyhiinvaelluksia saunoista luostareihin

JOHANNES LAHTELA, ANNINA HOLMBERG

Kiehtovassa teoksessa kirjoittajat kertovat kokemuksiaan pyhiinvaelluksilta ja käyvät dialogia elämän tärkeistä kysymyksistä pilke silmäkulmassa.

12–15 oikein: Olet elävä pääsiäistietopankki Tiedätkö kaikesta yhtä paljon kuin pääsiäisestä? 8–11 oikein: Olet pääsiäisihminen Tiedät tosi paljon kristittyjen suurimmasta juhlasta ja sen tavoista. 4–7 oikein: Olet oikea suklaamunapää Otsalohkojesi takana on yhtä sun toista triviaa pääsiäisestä ja sen herkuista. 0–3 oikein: Olet mämmisarjan pääsiäistietäjä Sinulla on vielä paljon mukavaa opittavaa pääsiäisestä ja sen perinteistä.

2495 Mies kuin pantteri Wahlroosin elämä

ANTTI TUURI

Koskettava kuvaus kehitysvammaisen miehen elämänvaiheista. Antti Tuuri on seurannut läheltä Wahlroosin elämää yli viiden vuosikymmenen ajan.

2395

ki imä n i e ri ko H mesta evat k a el iö Ja e i t t i l a ju t t a . k a j ot ist li-U n ruu uratY i e k o J y r ä s i ä i s m m i k ss a ä ä p ee M oitt i.fi/ ele t s o n Kuu castia upunk pod ojaka adio k sr kirk aasiai p

Viimeinen sulkee verhot LAURA MANNINEN

Oivaltava romaani kääntää roolit raikkaasti päälaelleen: mitä tapahtuu, kun lapset laitetaan laitokseen ja vanhukset hoidetaan kotona?

2795

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Tarkista myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

14. Rauhan tae c. Eri kristilliset kirkot ovat vuosisatojen ajan kiistelleet siitä, kenelle heistä Pyhän haudan kirkko oikein kuuluu. Kirkon hallinta on jaettu kuudelle kirkkokunnalle eli katoliselle kirkolle, ortodoksiselle kirkolle, Armenian kirkolle, koptikirkolle, Etiopian ortodoksiselle kirkolle ja itäsyyrialaiselle kirkolle. Kirkon avaimet ovat jo 1100-luvulta asti olleet kahdella muslimiperheellä. Tällä järjestelyllä pyritään takaamaan rauhanomainen rinnakkaiselo Jeesuksen hautakirkkoa hallinnoivien kristittyjen kesken.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

korukivi A

sian rasva

pikkulainat

JANKUTUS I

BRITTIELIITILLE

O VASTI

RAVINTOAINEIDEN VERBI

takaosa

-SYNNYTYS

avaussana

RAAMATUSSA KIRJALLINEN

PINVOI NAL- PILATA LE RUOAN

RUUHKA

MATEMAATTINEN MERKKI

REVOLVERILLE OITIS

Ö TANKKIIN D

KATEN KERA TELKKARISSA

VEXI SALMI KANNUSTETUT

VISIOT ASETTUA

T VIHAISIN U

MÄÄRÄTTY HINTA KULJETUKSESTA

KO-

JOUSTAMINEN

PÄÄKAUPUNKI U

VÄLIVESII JUOVA H ALUE

JÄRVI

PARROILLE

AIKAKONEEN LAULAJA

KENKÄ

KARALAHTI

KERTOVAT TULEVASTA

KARTIOMAISIA

MAINOSVALOIHIN

SOITIN RENTOUTUMISIIN

APOSTOLEILLA

TANKIT

E ERÄS M

IHOILLA IKÄVIÄ

ESPOON NAAPURI

POHJATON TASOITIN

99% NICON ISÄ

"KUMMOLA"

KANSALLISMAISEMAA

M VALU- H

AUTO

SIUNAUSTILA

HARJANNE KALEVA

-orkesteri K PAINOMITTA

JOBSIN PERUSTAMA

AASIAN VALTIO

TIETOKISA RISTISSÄ

ainakin L

HUVITTELUIHIN

TUPRAHDUS

TAITEILIJA JANSSON R

ENSIMMÄISENÄ KUUHUN ASTUNUT

T HANSKALOKEROISSA?

NAUTILUKSEN KAPTEENI

LEVIÄVÄT PÄÄHINEESTÄ TOISEEN

TUKEE KATESIL- GORIA ILASLASSA KIVI

ETELÄSUOMEA

VIA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

pitkä ja laiha

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Mielipide Vilkasta keskustelua Facebookissa

MARTTA-KAISA VIRTA

HAAGAN SEURAKUNTANEUVOSTON jäsen Leea Halmetoja pohdiskeli, miksi kirkko ei vedä väkeä (K&k 24.3.). Kirjoitus herätti laajan keskustelun Kirkko ja kaupungin Facebookseinällä. 260 kommentin joukosta on poimittu tälle sivulle kourallinen. I.S.: Ihmisillä on nykyisin niin paljon muita virikkeitä ja menoja, etteivät kirkon menot tahdo oikein mahtua aikatauluihin. Ennen kirkossa käynti täytti monta muutakin tarvetta kuin sanan kuulemisen. Kirkossa luettiin uutisia kuten kuulutuksia ja yhteiskunnalle merkittäviä julkilausumia, kirkko keräsi ihmisiä hautajaisiin, häihin, kastajaisiin. Oli mahdollisuus tavata sukulaisia ja ystäviä. Juoruilla ja hengailla tuttujen kanssa. Jos kirkko on menettänyt sunnuntain kävijät, niin vastapainona ovat esimerkiksi joulun alusajan konsertit. Ne saavat maallistuneetkin liikkeelle niin, etteivät kaikki mahdu mukaan. Kirkolla on vahvat kilpailijat ihmisten ajankäytöstä. Jos kirkko ei pysty, silloin isot pytingit paraatipaikoilla keskellä kaupunkia ovat kyllä turhia. V.P.: On aika rohkeasti sanottu, ettei kirkko vedä enää puoleensa. Muistelen eräässä tilastossa ennen pandemiaa ilmenneen, että kirkossa kävi enemmän ihmisiä kuin valtava määrä ihmisiä yhtenä vuonna Suomessa elokuvissa. S.K.: Nyt kun koronan aikaan on striimattu jumalanpalveluksia, katsoja- ja kuulijamäärät ovat huikeita. Nekin, jotka eivät tohdi mennä Sanan kuuloon, seuraavat lähetyksiä tuhansin joukoin. YouTube tarjoaa myös paljon hyvää sanomaa ja lohdutusta ihmisille. L.H.: FB on jo kaksi kertaa editoinut postauksessani sanan striimaus strippaukseksi. P.H.: Omituista, minusta ”Herra armahda” kuulostaa hyvin armolliselta. Ei kirkon opetusta voi lähteä muuttamaan, synti ja armo ovat edelleen ajankohtaiset, vaikka joskus tuntuu, että se synti halutaan sieltä puheesta unohtaa. Mutta ilman syntiä ei ole armoa. M.M.: Ei se minustakaan syyllistävältä kuulosta. Etymologia selittää merkitystä: ”ansaitsematon anteek-

Ovet lukossa, väki ulkona MIKSI KIRKKO ei vedä väkeä, mietti Leea Halmetoja (K&k 24.3.). Todennäköisesti ihmiset etsivät kirkosta eri asioita. Kirkkorakennuksista on tehty kauniita niin ulkoisesti kuin sisältäkin. Niihin on rakennettu rauhaa, pyhyyttä ja suojaa maailman hälinältä. Pyhän läsnäoloa pitäisi pystyä myös tuntemaan. Seurakuntatilat ja -tilaisuudet ovat muita tarkoituksia varten. Ihmiselle on välillä hyväksi tiedostaa oma pienuutensa ja epätäydellisyytensä. Siksi on hyvä nöyrtyä kuulemaan Herra armahda -vuorolaulua. Samoin kuin kuulla sanomaa armosta ja suojelusta. Se, ettei ihmisellä ole rikosrekisteriä, ei tee hänestä synnitöntä. Uskontoon ei pidä myöskään suhtautua sukupuolittuneesti. On aivan sama, millaisia nimityksiä ihminen sille antaa. Kyse on kuitenkin samasta voimasta, joka ei ole ihmisen selitettävissä. Miksi sitten ihmiset ovat vieraantuneet kirkosta? Minun näkemykseni mukaan siksi, että ne eivät ole auki. Niihin ei voi pistäytyä arjen lomassa. Siellä ei voi käydä sytyttämässä kynttilää läheiselleen. Ei voi käydä rauhoittumassa ja kuuntelemassa sisintään, joten kirkot eivät yksinkertaisesti tule tutuksi. Viralliset jumalanpalvelusajat ovat liian kaavamaisia. Kirkon ovet ovat kiinni, ja kansa on oppinut pysyttelemään ulkopuolella.

Ritva Sjölund Helsinki

siantava rakkaus ihmisiä kohtaan.” Jos se ansaitsematon rakkaus onkin vaikea ottaa vastaan, kun olemme tottuneet ostamaan rahalla kaiken tarvitsemamme?

M.P.: On tärkeää kertoa kirkon opetusten herättämistä ajatuksista. Mutta minun mielestäni kristinuskon perusoppeja ei pidä lähteä muuttamaan kansansuosion vuoksi.

K.H.: Taattua äärivasemmistohorinaa taas kerran. A-M.G.: Miten ei vedä, eilenkin meillä oli reilu kaksisataa kävijää... A.P.: Itse olen surullinen siitä, että korona-aikana kirkko ei ole ollut esillä juuri mitenkään. Nuorten rippikoulut on kaukana siitä mitä ne olivat aikanaan, kun itse ripiltä pääsi. Kirkon tulisi olla lähellä jokaista ihmistä ikään katsomatta. Mediassa on ollut vain terveydenhuollon viranomaisia sekä hallitus, mutta missä kirkko?! Ilossa ja surussa. N.T.: Kokeilkaapa muuttaa tuo isä, poika ja pyhä Henki. Vaikka muotoon sosialismi, suvaitsevaisuus ja empatia. Tulisikohan kirkkoon enempi väkeä? J.T.: Miksi messuun osallistujan pitäisi saada käytännöllisiä elämänohjeita? Mitä ne olisivat? Eikö näitä ohjeita tule jo joka tuutista? (--) Ei näissä sinänsä ole vikaa, mutta kirkko ei ole mikään hyvän elämän yhteisö tai moraalilaitos. Kirkko on persoonallisen Jumalan perhe maan päällä. Jumalanpalvelus on tämän perheen kokoontuminen Herransa eteen. M.K.: Kirkko on hylännyt sellaiset arvot, jotka ovat minulle tärkeitä. En ole ikinä mikään uskovainen ollut, mutta nykyinen touhu saa karvat pystyyn. E.H.: Mitä touhua ajattelet? Diakonia-, nuoriso- vai sairaalasielunhoitotyötä? Eläkeläis-, perhe- vai varhaisnuortenkerhoja? Rippikoulu-, omaishoitajien virkistys-, vai parisuhdeleirejä? Ruoka-apua? Vai messut ja raamattupiiritkö häiritsevät? Kirkko ei ole vain oppikysymyksiä. Toimitus vinkkaa: Lue Halmetojan mielipidekirjoitus verkossa: kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

TV1:n rauhanrukous 13.3. oli lohduttava UKRAINAN PUOLESTA järjestetty ekumeeninen rauhanrukous oli hyvin mietitty kaikkinensa; kiitos järjestäjille siitä. Erityisesti piispa Mari Leppäsen hyvin punnittu puhe antoi lohdutusta Venäjän brutaalin hyökkäyksen meissä Suomen asukkaissakin aiheuttamaan ahdistukseen. Kiitos tällaisista puheista. Näitä kaipaisi kirkolta lisääkin.

Merja Lehti Karjalan evakkojen jälkipolvea Espoo

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

SOITA JA VARAA

050 5533 050

4.-14.4.2022

430 € 860 € 139 € 95 €

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Tilaukset www.surumerkki.com. Jälleenmyynti 0445677654

Ostetaan asuntoja Ostetaan asunto (2-3h) Meilahden sairaalan lähistöltä. Arkkitehti ja lääkäri. 041 517 1828

Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

• EHT Sirkka Müller

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Surumerkit hautajaisiin ja suruaikaan, surulla ei ole aikaa - surunauhat ja surunapit - käsivarsinauhat

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

KTS. TARKEMMAT TIEDOT JA KIVIESITTELYJEN AIKATAULUT HOK-ELANNONHAUTAUSPALVELU.FI

Kunnioita lähimmäisen muistoa

Soita ja varaa aika!

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

KIVIPÄIVIEN AJAN S-ETUKORTILLA ASIAKASOMISTAJALLE -10 % HAUTAKIVEN HINNASTA + BONUS.

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

www.jyrkisaarimaa.fi

K I V I PÄ I VÄT

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

Hammaslääkäriasema

H O K - E L A N N O N H A U TA U S PA LV E L U N

KUOLINPESÄT, VINTIT, VARASTOT, MUUTOT, ASTIOISTA TYÖKALUIHIN YM. IRTAINTA. KÄTEISMAKSU. P. 040 751 4464. Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Lahjoitamme osan tilausten tuotoista Ukrainan sodan uhreille.

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupunki -lehdessä Seuraava lehti ilmestyy 5.5. Varaukset 22.4. mennessä. Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

Tilaisuuksia

ETSIMME TONTTEJA!

Rakentaja-asiakkaamme etsivät uudisrakentamiseen soveltuvia tontteja pääkaupunkiseudulta.

OTA YHTEYTTÄ! ILKKA PUHAKKA LKV, DV 0400 463 824

KARI KARLSTEN LKV, LVV 0400 416 130

www.norros.com

WWW.PRIMEHOUSE.FI

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

LAKITOIMISTO JPH Perhe-, perintö- ja sopimusasiat ammattitaidolla. Yksilöllisesti laaditut testamentit 180 €, perunkirjoitukset sekä ositus- ja perinnönjakokirjat alkaen 420 €. Laajasuontie 4 | 040 557 3578 | www.perheasiat.fi | toimisto@perheasiat.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Nyt on hyvä aika myydä asunto. Ota yhteyttä! ELEGANCE Kiinteistönvälitys Elegance Oy LKV, Eiranranta 5, 00150 Helsinki

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Siivouspalveluja

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Vuokrata halutaan

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Työssäkäyvä ja luotettava 31 v. nainen etsii yksiötä Töölöstä. Min. 30 m2. p. 040 736 3612.

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Hoivatiimi Sinikka, puhelin 044 278 2548 Pirjo, puhelin 040 076 7476 Paula, puhelin 044 997 1811

www.treangeli-hoiva.fi Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

JALKAHOITOA kotikäynteinä. Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

HERÄTTÄJÄYHDISTYS ke 6.4. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1; kahvit klo 18.30. su 10.4. klo 16 palmusunnuntain kahvikonsertti Seuratuvalla, Salo monk. 17 D, 2. krs.; Seuratuvan virsikuoro, joht. T.Sulkanen, ja Lauri Grünthal, sello; kolehti HY:n kvtyölle/Ukrainaan. Hissi Crappu (kerro tarve Dovipuh.). ma 11.4. klo 18 hilj. viikon maseu rat / HY 110 v. Loviisan uuden hmaan kpli, Länt. Harjut. 21. ke 13.4. klo 19 Körttikodin seurat. ma 18.4. klo 18 seurat V.kko Oliivi sali, Kirkkot. 2, Jpää. ti 19.4. klo 12.30 Seuratuvan lähe tyspiiri, Simo Juntunen. su 24.4. klo 10 kirkkopyhä Tuusu lan kko, Kirkkot. 45; s. S. Juntunen. klo 12 Siioninvirsisunnuntai ja HY 110vuotisseurat, Paavolan srkkoti, Aittatie 1, Hyvinkää. klo 12 körttihenkinen perhemessu Töölön kko, Topeliuksenk. 4; Histan veisaajat. klo 16 Seuratuvan veisuut, Salo monk. 17 D, kahvit ja klo 18 HY 110vuotisseurat. klo 18 HY 110 v. Lohjan srkkes kus, Myyrmäen Virtakirkko, Vihdin Pappila, Mikaelinkirkko (Kontula), Espoonlahden kko, Söderkullan kko, Jpään Vk Oliivisali, Oulunky län kirkko, Nurmijärven pappila; ks. www.h-y.fi/herattaja110. ke 27.4. klo 19 Körttikodin seurat. ma 2.5. klo 18.30 seurat Leppävaa ran kirkolla. ti 3.5. klo 12.30 Seuratuvan lähe tyspiiri; lähettikirjeitä. ke 4.5. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla. pe 6.5. klo 18.30 seurat Espoon lahden kirkolla.

ESIRUKOUSILTA ti 19.4 ja 3.5 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling 19.4 Panu Pitkänen. 3.5 Pekka Reinikainen. Thylin. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Kevään viimeinen 3.5. Tervetuloa paikan päälle tai osallistu verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Rakennusala Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Ok-talojen, pari- ja rivitalojen ulkomaalaukset, huoneistoremontit. Luotettava kumppani. Yli 30 v. kokemus. heikki@maalausliikekemppainen.fi p. 044 297 88 53 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Harras hetki

Carla Ihatsu työskentelee kymmenettä vuotta suntiona Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa. Hän julkaisee seurakunnan Instagram-tilillä kuvia kukkakimpuistaan ja -asetelmistaan aihetunnisteella #kukkienkirkkovuosi. Vapaa-ajallaan Ihatsu tekee puutarhatöitä, liikkuu luonnossa ja harrastaa käsitöitä.

Kukkien kielellä Kukkasymboliikkaa opiskelleen suntio Carla Ihatsun mielestä kukat saavat kuolla alttarille, sillä katoavaisuus on kaunista. TEKSTI KATRI TARKKALA KUVA JUSSI HELTTUNEN

ääsiäinen on Carla Ihatsun suosikki pyhä. Hän nauttii dramaattisesta tunnelmasta, joka syntyy, kun pää siäistä edeltävän paaston niukkuus vaihtuu runsauteen ja väriloistoon. Ihatsu pyrkii tekemään muutok sen visuaaliseksi. Hän työskentelee Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa aluesuntiona ja te kee kukkakimppuja ja asetelmia kirkon tilai suuksiin. Kukkia käytetään paitsi kaunistamaan kirkko tiloja myös muistuttamaan Jumalan luomistyös tä ja elämän katoavaisuudesta. Kasvutavallaan,

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

muodollaan ja värillään kukat viestivät sanomaa, joka saarnoissa tuodaan esille sanojen kautta. PÄÄSIÄISKIMPPUUN Carla Ihatsu on valinnut tulppaaneja, narsisseja, koivun ja kirsikkapuun oksia sekä leikkovihreitä. Sipulikasvit symboloivat ylösnousemusta, ja koivunoksien silmut kertovavat uudesta elämäs tä. Kirsikat taas ovat paratiisin hedelmiä, joita kuvataiteessa on toisinaan Jeesuslapsen kädessä. Kristillisessä perinteessä tulppaani symbo loi täydellistä rakkautta, ja tulppaanin muodos sa nähdään vertauskuva Jeesuksen kärsimyksen maljasta. Narsissi taas yhdistetään pääsiäiseen kukki misajankohtansa vuoksi. Ihatsun pääsiäiskimppuun vihreyttä tuovat köynnöskasvi muratti ja nahkasanikka, jonka kol miomainen muoto symboloi Isää, Poikaa ja Py hää Henkeä. Kimpun värit – keltainen, valkoinen, oranssi ja vihreä – ovat kevään ja kasvun värejä.

KUKKIEN PARISSA työskentely on kuulunut pe rinteisesti suntion työnkuvaan, mutta nykyään harva suntio kokoaa alttarikukkakimput itse. Carla Ihatsulle alttarikukkien asettelu on luovaa työtä, jossa hän kokee yhteyttä Jumalaan. Pukiessaan ajatuksiaan kukiksi Ihatsu tuntee olevansa hengellisen ja maallisen välinen tulkki. Hän ammentaa ideoita Raamatun teksteistä ja on kuvannut muun muassa vedenpaisumusta huku tetun kimpun muodossa. Ihatsu käyttää paljon luonnosta ja omasta puutarhastaan keräämiään kukkia. Kotona tiede tään, että nurmikko pitää ajaa niin, että pihalla kasvavat päivänkakkarat säilyvät. Aiemmin kampaajan töitä tehnyt Ihatsu näkee kukissa ja hiuksissa paljon samaa. Molemmat ovat eläviä materiaaleja, joita pitää käsitellä nii den laadun mukaisesti. Lopputulos ei kestä ikuisesti, mutta se on Ihat sun mielestä ainoastaan kaunista. Kukat saa vat kuolla alttarille muistuttamaan Jeesuksen uhrista. ■

Hyvää pyhää

10.4.

Palmusunnuntain evankeliumissa (Joh. 12:12–24) Jeesus saapuu juhlittuna messiaana Jerusalemiin, josta hänen matkansa Golgatan ristille alkaa.

Virvon varvon PALMUSUNNUNTAIKSI kannattaa hankkia muutama suklaamuna siltä varalta, että ovelle ilmestyy pieniä virpojia. Virpojien koristellut pajunoksat muistuttavat palmunoksista, joilla Jerusalemiin ratsastanutta Jeesusta tervehdittiin. Virvonta on vanha, alkujaan karjalainen perinne, jolla on haluttu tuoda siunausta ja terveyttä sekä karkottaa pahaa. Noidaksi pukeutuminen puolestaan on alun perin länsisuomalainen pääsiäisperinne.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Väkivallan kierteen voi pysäyttää

ansanjoukko tungeksii ja heiluttelee palmunlehtiä Jeesuksen ympärillä. Hälinän keskellä Jeesus huomaa aasinvarsan, nousee sen selkään ja jatkaa matkaa. Se on juhlinnan keskipisteeltä vahva viesti: hän on tuulahdus toisenlaisesta maailmasta, rauhan ja sovituksen tuoja, väkivallaton messias, ei minkään vapautusarmeijan johtaja eikä voittoisa sotapäällikkö. Muutaman päivän päästä hänet naulitaan ristille. Jeesus oli kasvanut ristin varjossa. Hän oli pikkupoikana nähnyt satoja, ellei tuhansia, ristejä, kun roomalaiset valloittajat olivat tukahduttaneet verisesti paikallista verokapinaa. Ristit kertoivat kaikille, miten halpa kenen tahansa elämä voi olla väkivaltaisen imperiumin käsissä. Rististä tuli uskomme keskeisin symboli. Sitä on vaikea käsittää. Miten kärsimyksen, kidutuksen, häväistyksen ja kuoleman puusta tuli elämän, rauhan, uskon ja toivon merkki?

Vastaus on pääsiäisaamussa. Ilman sitä emme tietäisi Jeesuksesta juuri mitään, eikä hänestä olisi kirjoitettu ainuttakaan evankeliumia. Hänen ristinsä olisi vain yksi risti muiden joukossa. Tapahtui jotain niin järisyttävää, että Jeesuksen seuraajien oli vaikea löytää sille sanoja tai vertailukohtia. Se muutti heidän maailmankuvansa ja elämänsä. Se muutti heidän käsityksensä Jumalasta ja siitä, mikä oli mahdollista. Väkivallan ja koston kierteen voi pysäyttää. Ainakaan Jumala ei ole kiinni siinä. Sen risti näyttää meille. Me teemme hänelle sitä, mitä juuri nyt teemme toisillemme, mutta hän ei maksa takaisin samalla mitalla. Pääsiäisaamuna näemme, että Jumalan rakkaus kulkee läpi elämän ja kuoleman, eikä sitä lopulta pysäytä mikään. Siksi meilläkin on vielä mahdollisuus muuttua.

Kuuntele ristin sanoja Jeesus rukoili ristillä teloittajiensa puolesta: ”Isä, anna heille anteeksi, he eivät tiedä, mitä he tekevät.” Lue hiljaa noita sanoja. Kuuntele niitä sydämessäsi. Rukoile, että Jumala pysäyttäisi meidät ja antaisi meille voimaa elää rakkauden tiellä.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy 5.5. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

ON ARV AIN IOK A M ÄYN AK TI SU TO N

Aurinkoista ja rauhallista Pääsiäistä LUOTETTAVA JA KOKENUT KUMPPANISI KAIKESSA KODINVAIHTOON JA TONTTEIHIN LIITTYVÄSSÄ! Elämän tilanteet muuttuvat ja kodin vaihtaminen on suuri muutos meille kaikille. Me palvelemme sinua kokonaisvaltaisesti tarjoten ratkaisun juuri sinun tilanteeseesi. Myös tontit ja vanhat talot ovat erityisosaamistamme.

pekkalahtinenlkv

7.4.2022 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Lauttasaaren kirkko on paljon muutakin kuin kirkko s. 4

Katso kooste pääsiäisen musiikkitarjonnasta s. 6

Kiiras torstaina ehtoolliselle Tuomasmessun pappi Kati Pirttimaa valmistautuu juhlavaan messuun s. 2

Kiirastorstai on suuri ehtoollis Tuomasmessua vietetään Helsingissä sekä kiirastorstaina että pääsiäisyönä. Messut kuuluvat yhteen: niissä liikutaan valosta pimeyteen ja taas valoon. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

”

yötyään leivänpalan Juudas lähti heti ulos. Oli yö.” Kun ehtoollista on vietetty kiirastorstain messussa, pappi lukee tämän kohdan Raamatusta ja sammuttaa yhden kolmestatoista kynttilästä alttarilla. Näin Juudas lähti. – Kun Jeesus on evankeliumitekstin mukaan vangittu ja muut opetuslapset pakenevat, sammutan yksitoista kynttilää, kertoo Tuomasmessun pappi Kati Pirttimaa.

Tuomasyhteisön pappi Kati Pirttimaa pitää kiirastorstain ehtoollista erityisen merkittävänä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2022

Messun lopuksi kolmastoista kynttilä, suurin kaikista, jää palamaan sen merkiksi, että Jeesus vangitaan pian Getsemanessa, ja hän jää yksin. Alttarikynttilät, kukat ja ehtoollisastiat kannetaan pois. Alttari riisutaan ja siihen vaihdetaan musta alttarivaate. Soittimet vaikenevat, ja viimeinen virsi lauletaan ilman säestystä. Kun väki poistuu, kirkkosali on pimeä. Näin toimitaan monissa paikallisseurakunnissakin, ihan kirkkokäsikirjan mukaan.

Tuomasyhteisö ry:n toiminnanjohtajana runsaan vuoden työskennellyt Pirttimaa kokee kiirastorstain messun varsin vaikuttavana. Hän odottaa sitä erityisesti kahden koronakevään jälkeen. – Keväällä 2020 kirkot olivat täysin kiinni. Viime pääsiäisenä lähetimme kiirastorstain Tuomasmessun suorana verkossa, ja päivällä vietettiin lukuisia hyvin pieniä ehtoollishetkiä etukäteen ilmoittautuneille. Saatoimme ottaa sisään kahdeksan ihmistä kerrallaan, Pirttimaa kertoo ensimmäisestä pääsiäisestään Tuomasmessun töissä. KORONA-AIKA ON merkinnyt monille helsinkiläisillekin kirkossa kävijöille kahden vuoden ehtoollistaukoa. Kun jotakin otetaan pois, usein vasta silloin tajuaa sen merkittävyyden, Kati Pirttimaa miettii.

Kiirastorstaina Jeesus nautti viimeisen aterian ystäviensä kanssa, ja samalla tuosta pääsiäisateriasta tuli ensimmäinen ehtoollinen. Kristityt ovat viettäneet ehtoollista kaksituhatta vuotta, kuten Jeesus kehotti. Mitä ehtoollinen oikein merkitsee? – Teologinkin on vaikea sanoilla selittää, mitä siinä tapahtuu. Ei tapahdu oikeastaan mitään, mutta sil-

”

Ehtoollisessa tiivistyy kristinuskon hämmästyttävin piirre.

pyhä ti ehtoollinen on merkittävä! Saan siinä kristityn matkalleni voimaa ja evästä, Pirttimaa kuvailee. Hän tar kentaa: – Ehtoollisessa tiivistyy kristinus kon hämmästyttävin piirre: Jumala tuli ihmiseksi ja eli ihmisen elämän. Ehtoollinen konkretisoi sen yhä uudestaan leivän ja viinin kautta. Uskomme, että Jeesus on niissä ai neissa läsnä. PÄÄSIÄISTÄ EDELTÄVÄT paaston aika ja hiljainen viikko. Tänä vuon na, kun sota tuli keskelle Euroop paa, Kati Pirttimaan paasto on ol lut ennen kaikkea rukousta rauhan puolesta. – Minusta olisi tuntunut falskilta paastota siten, että raivaan tilaa it selleni tai luovun jostakin pienestä, vaikkapa sokerista, hän tuumii. Hiljaisella viikolla hän lukee Raamatun dramaattisia tekstejä Jeesuk sen viimeisistä päivistä ja rukoilee. Kiirastorstain, pitkäperjantain ja hiljaisen lauantain jälkeen koittaa riemullinen pääsiäisaamu. Kiiras torstain Tuomasmessun erottama ton vastinpari on pääsiäisyön mes su, joka järjestetään nyt noin kym menen vuoden tauon jälkeen. Sen jälkeen pidetään nyyttärijuhlat Agri colan kirkon kryptassa. Vapaaehtoi sia messun toteuttajia tarvitaan sy dänyölläkin paljon. – Pääsiäisyön messu alkaa pime ässä kirkossa. Sitten pääsiäisylistyk sen jälkeen valo leviää kirkkoon, tuohuksesta toiseen, ja musiikki soi jälleen, Pirttimaa kuvailee. – Usein meiltä unohtuu, että pää siäisaika kestää helluntaihin asti eli 40 päivää, kuten paastoaikakin en nen pääsiäistä. Voisimme viettää pääsiäistä viikkokaupalla! Nyt meil lä on vähän taipumusta siihen, et tä murhe ja kärsimys painottuvat, ja toisen pääsiäispäivän jälkeen siirry tään turhan nopeasti arkeen. Siksi Kati Pirttimaa toivoo tule valta pääsiäisajalta, että kirkoissakin pidettäisiin entistä enemmän esil lä kristinuskon perussanomaa: iloa, toivoa ja rakkautta. – Kaikki on jo tehty! Siksi voim me luottaa siihen toivoon, joka kan taa vaikeuksien yli. Jopa tällaisena aikana. ■ Kiirastorstain messut kaikissa Helsingin kirkoissa to 14.4. Katso sivut 8–15 tai kirkkojakaupunki.fi/menokone. Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa klo 18, suorana myös YouTube-kanavalla. Messu myös 16.4. klo 23 ja 17.4. klo 18. Lisätietoa: tuomasmessu.fi

Kapellimestari Seppo Murto on johtanut J.S. Bachin Johannes-passion 31 kertaa ja Matteus-passion 15 kertaa ja soittanut passioissa urkuja ”aika monta kertaa”. Kuvassa hän johtaa Dominante-kuoron harjoituksia vuonna 2019.

Tiesitkö?

Passiot soivat jälleen kirkoissa Kapellimestari Seppo Murto on viettänyt pääsiäistä ilman passioesityksiä vain kahtena koronakeväänä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

uoronjohtaja, kapellimestari Seppo Murto on siis juuri oikea henkilö kerto maan, mikä passio oikein on. – Sana passio tarkoittaa kärsimys tä. Passio on kärsimysnäytelmä, vaik ka siinä ei näytelläkään. Passioon on sä velletty Jeesuksen tuomitseminen ja kuolema, jotka dramatisoidaan musiikin keinoin. – Ennen vanhaan, kun ooppera alkoi olla suo sittua, oopperaesitykset kiellettiin paastonaikana. Alettiin tehdä oopperan sukuisia esityksiä, joiden tekstinä olivat evankeliumit. Ihmisillä oli silloin kult tuurin nälkä kuten nykyäänkin on, Murto taustoit taa. MATTEUKSEN JA Johanneksen evankeliumit olivat suosituimpia, koska dramaattinen teksti on helpom pi säveltäjän kannalta. J.S. Bachin Matteus ja Johannes-passiot ovat tunnetuimpia passioita. Eniten ai hetta draamaan on Matteuksen evankeliumissa, esi merkiksi maanjäristyskohtauksessa. Myös Luukas ja Markus-passioita on sävelletty. Vähitellen passioihin tuli mukaan kommentoivaa osuutta. Bachin passioiden aariat on sävelletty runoi lijoiden teksteihin.

– Mikä tärkeintä, koraalit eli virret leivottiin aika varhain osaksi passioita. Koraalit tuovat tekstin kuu lijaa lähelle, ja toisinaan niissä on jopa voinut laulaa mukana, Murto sanoo. Kaiken kaikkiaan passioita on sävelletty jopa satoja. – Ja sävelletään edelleen, mikä on ilahduttavaa! Esimerkiksi Harri Kerkon upouusi Johannes-passio esitetään Tapiolan kirkossa pitkänäperjantaina, Mur to mainitsee. Johannes-passio on intiimimpi ja lyhyempi kuin Matteus-passio, ja esityskoneisto on pienempi. Siksi se on helpompi toteuttaa. PASSIOT KERTOVAT Jeesuksen kärsimyksestä. Entä ilon ja ylösnousemuksen teemat, missä pääsiäismu siikissa ne kuuluvat? – Riemullista ylösnousemusmusiikkia on paljon, esimerkiksi Bachin Pääsiäisoratorio ja Pääsiäiskantaatti. Jostakin syystä se on jäänyt meikäläisessä kir kollisessa elämässä vähemmistöön, myöntää Murto ja kertoo pohtineensa, miksi tämä kärsimys on meil le niin iso juttu. Yksi käytännön syy on se, että kun suuri juhla vii mein koittaa, myös laulajat ja soittajat matkustavat pääsiäisen viettoon. Esiintyjiä ei saada kokoon. Tä hän Murto törmäsi jo työurallaan kirkkomuusikkona. – Kun yhden kerran sain järjestettyä Pääsiäiskan taattikonsertin, ohjelmat loppuivat kesken. ■ Seppo Murto kertoo passioiden syväsanomasta SenioriFoorumissa ke 13.4. klo 13. Mikael Agricolan kirkon krypta, Tehtaankatu 23. Edulliset kahvit 11.30 alkaen. Katso pääsiäiskonsertit sivuilta 6 tai kirkkojakaupunki.fi/menokone. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2022

Lauttasaaren kirkko on nyt entistä ehompi ja avoimempi Peruskorjauksen jälkeen kirkolla voi vaikka lounastaa, saunoa tai tehdä etätöitä. Tiloja voi varata netistä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT VILLE PALONEN

yksyllä 2020 alkanut Lauttasaaren kirkon peruskorjaus on tullut päätökseensä. Väistötiloista Heikkiläntiellä on luovuttu, ja lauttasaarelaiset pääsevät vihdoin ottamaan omakseen uudistuneen kirkon. Oikeastaan Lauttasaaren kirkko ei ole vain kirkko, eikä ole sitä koskaan ollutkaan. Se on paljon muutakin. Uudistuneella kirkolla on esimerkiksi kahvila-lounasravintola, puutyöverstas, sauna ja liikuntasali. Entisen kirkkoherranviraston tiloissa toimii Lauttasaaren musiikkiopisto, ja valmiit tilat on myös päiväkodille. Lauttasaaren seurakunnan ja musiikkiopiston lisäksi rakennus on kotipaikka ruotsinkieliselle Johannes församlingille, ja alakerrassa kokoontuvat partiolippukunnat Luotsitytöt ja Lauttapartio.

– Kirkko on rakennettu vuonna 1958. Silloin se herätti valtakunnallista huomiota, sillä tätä kutsuttiin kirkoksi ja työkeskukseksi. Työkeskus-nimitys tuli siitä, että täällä oli paljon muutakin tilaa kuin kirkkosali.

”

KIRKOLLE ON SUOTU MYÖS VAPAUTTA SIITÄ LÄHTIEN, KUN TÄNNE RAKENNETTIIN KIRKKO JA TYÖKESKUS. JUHA RINTAMÄKI

Ajattelen, että peruskorjaus on palauttanut tuon alkuperäisen idean, kertoo Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäki. Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen kustannusar-

MAIJA SAARI, LÄHDEKUVAT ISTOCK

Helsingin seurakunnille kertyi sekä sijoitustuottoja että kirkollisverotuloja enemmän kuin koronavuonna olisi etukäteen voinut uskoa.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2022

vio oli 17,8 miljoonaa euroa. Remontti on ollut haastava, sillä vaikeuksia ovat tuottaneet sekä koronatilanne että rakennusmateriaalien saatavuuden haasteet, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. – Sekä aikataulussa että budjetissa pysyttiin, Rintamäki sanoo. PERUSKORJATUSSA kirkossa toimitaan nyt avaimet seurakuntalaisille -periaatteen mukaisesti, nykytekniikkaa hyödyntäen. Seurakunnan nettisivuilta voi katsoa, millaisia tiloja kirkolla on vapaana ja varata sieltä sopivan. Kirkolla voi vaikka tehdä etätöitä, ja jopa urkuparvella on etätyöpisteitä. Myös esimerkiksi saunatilaa voi varata. – Kun olet varannut tilan, saat puhelimeen koodin, jolla ovi aukeaa, Juha Rintamäki kertoo. – Helsingissä ei taida olla muuta sellaista paikkaa,

Tilinpäätös yllätti Helsingin seurakunnissa on menossa Rohkeasti yhdessä -ohjelma, johon sisältyy runsaasti leikkauksia niin kiinteistö- kuin muihinkin kuluihin. Taustalla ovat muun muassa arviot seurakuntien jäsenmäärän ja kirkollisverotulojen laskusta ja liian raskaista kiinteistökuluista. Samaan aikaan seurakuntayhtymän viime vuoden tilinpäätös yllätti päättäjät. Kirjanpidollinen ylijäämä oli peräti 19,8 miljoonaa euroa. Jos tästä poistetaan sijoitusten arvonalennus-

Kirkkosali näyttää lähes samalta kuin ennen, mutta sinne on lisätty

jossa voisi käydä ensin urheilemassa, sitten saunassa ja lopuksi mennä Myllykallion metsänraunaan grillaamaan. Meillä on nimittäin takapihalla myös grillauspiste. Sisään kirkolle tullaan jatkossa pääasiassa sisäpihan puolelta, B-rapusta. Aulassa on aina joku seurakunnan työntekijä paikalla, ja siinä voi hoitaa samoja asioita, jotka ennen hoituivat kirk-

koherranvirastossa. Aulan kupeessa olevaan vitriiniin on tulossa paikallishistoriasta kertovaa tavaraa kuten kullatut sakset, joilla leikattiin nauha Lauttasaaren sillan avajaisissa.

ten muutokset, ylijäämäksi jää 5,9 miljoonaa. Seurakuntayhtymän kassavarat, joiden ennakoitiin ilman Rohkeasti yhdessä -ohjelmaa vähenevän jatkossa hurjaa vauhtia, kasvoivat vuonna 2020 3,7 miljoonaa euroa. Viime vuonnakin kasvua oli, tosin vain 618 000 euroa. Seurakuntayhtymän hallintojohtaja Juha Silander ei usko kasvun jatkuvan pitkään, joten leikkauksista ei ole syytä luopua. – Kuten yhteisessä kirkkovaltuustossakin vastasin, yksittäinen vuosi suuntaan tai toiseen ei ole ratkaiseva, Silander sanoo.

Viime vuosi oli Silanderin mukaan hyvin poikkeuksellinen. Koska toimintaa ei voitu koronan vuoksi seurakunnissa toteuttaa likimainkaan suunnitellussa laajuudessa, toimintakuluista säästettiin kahdeksan miljoonaa euroa. Myös sijoitustoiminnan tuotto oli 3,4 miljoonaa talousarviota suurempi. – Mikäli toimintakulut ja sijoitustuotot olisivat toteutuneet budjetoidun suuruisina, olisi tulos ilman arvonmuutoksia ollut kuusi miljoonaa alijäämäinen. Rakenteellinen alijäämä ei siis ole poistunut.

VATTUNIEMI, KOTKAVUORI, Katajaharju, Veijarivuori. Eri tilojen nimet kirkolla ovat paikallisille tuttuja, sillä ne ovat myös lauttasaarelaisia paikannimiä.

Osa vanhoista kalusteista on entisöity ja tuotu takaisin kirkkoon, mutta kirkolla on myös uusia kalusteita.

uudempaa tekniikkaa ja kattoon votiivilaiva.

Lauttasaarelaiset ovat tunnetusti kotiseuturakasta ja -uskollista porukkaa. Kirkko on monelle tärkeä paikka saarella, ja Juha Rintamäen mukaan moni onkin jo kysellyt, koska sinne taas pääsee. Kirkolla tapahtuneet muutokset tuskin lauttasaarelaisia hetkauttavat. – Kirkolle on suotu myös vapautta siitä lähtien, kun tänne rakennettiin kirkko

Östersundomin kirkkoa korjataan Östersundomin kirkkoon on tulossa tänä vuonna kaksi remonttia. Öljylämmityksestä maalämpöön siirtyminen on sen verran iso työ, että kirkko on syyskuun alusta marraskuun loppuun poissa käytöstä. Jo huhtikuussa puretaan ullakon katon haitta-aineita sisältävät eristeet ja korvataan ne paremmilla ja ympäristöystävällisemmillä lämpöeristeillä. Ensi syksynä alkavan maalämpöremontin ajaksi kirkosta

ja työkeskus, Juha Rintamäki kertoo. Peruskorjauksen aikana on tehty paljon sellaista, mitä seurakuntalaiset eivät heti edes huomaa, kun he saapuvat jälleen kirkolle. On korjattu ja uusittu perustuksia, päivitetty tekniikkaa, ilmanvaihtoa, lämmitystä, äänentoistoa ja valaistusta sekä uusittu kirkonkellojen kiinnikkeet. Kirkosta on myös tehty esteetön. Osa

siirretään arvokkaat kirkkomaalaukset ja muut esineet suojaan. Kirkkosaliin asennetaan uudet lämmityspatterit nykyisten penkkien alle. Myös osa pysäköintipaikoista joudutaan syksyllä ottamaan pois käytöstä. Hautausmaalle järjestetään kulku.

Ukraina esillä Kryptassa Kirjailija-toimittaja Elina Hirvosen vetämä ja Suna Vuoren tuottama Keskusteluja kryptassa -sarja saa jatkoa Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Erikoisjak-

kalusteistakin on vanhoja tuttuja, mutta ne on entisöity, maalattu ja verhoiltu uudelleen. KIRKKOSALI ON PÄÄOSIN entisellään, mutta yhden muutoksen jokainen varmasti huomaa: katosta riippuu nyt votiivilaiva, venepuuseppä Marko Torvisen rakentama pienoismalli St Johannes -purjelaivasta. Sekin liittyy paikallishistoriaan.

son aiheena on Ukraina, sota ja rauha. Vieraina ovat tutkija Arseniy Svynarenko, ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, valtiosihteeri Pilvi Torsti ja professori Helena Ranta. Livelähetys alkaa tiistaina 19.4. kello 17.30. Yleisöä pyydetään saapumaan paikalle 10 minuuttia aiemmin. Keskusteluja kryptassa lähetetään livenä Kirkko ja kaupungin Facebook-sivuilla ja Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla kello 17.30–19.00. Keskustelu julkaistaan myös podcastina, joka on kuunneltavissa torstaina 21.4.

Helsingin varakkaimman kauppiaan Johan Sederholmin laiva lähti Viaporista eli Suomenlinnasta kohti Saksaa, mutta ajoi kovassa vastatuulessa karille Lauttasaaren edustalla vuonna 1759. Korjatusta kirkosta otetaan ilo irti jo kevään aikana. Pääsiäispäivänä 17. huhtikuuta Yle TV1 näyttää suorana pääsiäiskirkon Lauttasaaresta, ja samalla kirkko vihitään uudelleen käyttöön.

Ukrainalaisille ruokaa Alppilassa Kallion seurakunta antaa Alppilan kirkolta tilat ukrainalaispakolaisille tarkoitettuun ruokailuun arkipäivisin. Ruokailussa käytetään lounaslipukkeita järjestelyillä, joista on sovittu monen ukrainalaisia auttavan tahon kanssa. Ruokailu järjestetään muun toiminnan kanssa yhtä aikaa, eikä harrastuskerhoja, diakoniavastaanottoja tai tapaamisia peruta. Kaikille kaupunkilaisille suunnatut tiistain kello 11 ja keskiviikon kello 16 Waste&Feast

Pääsiäisestä vappuun kirkolla on joka päivä avoimet ovet ja opastettuja kierroksia kello 11 ja 18. Luvassa on myös erilaisia konsertteja ja muita tapahtumia, kuten lauluyhtye Rajattoman 25-vuotisjuhlakonsertti 20. huhtikuuta. Miltä Lauttasaaren kirkolla näyttää? Katso video peruskorjatusta kirkosta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

-ruokailut järjestetään tuttuun tapaan.

Via Crucis vain verkossa Via Crucis -vaellusnäytelmä siirtyi jälleen vuodella eteenpäin koronan vuoksi. Vuonna 2021 julkaistu Via Crucis Resurrexit -lyhytelokuva esitetään verkossa päivitettynä versiona. Näytelmä on omistettu ukrainalaisille sekä kaikille sodan ja väkivallan uhreille. Se julkaistaan kiirastorstaina 14.4. Tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2022

Musiikkia pääsiäisen aikaan Espoon, Kauniaisten, Helsingin ja Vantaan seurakunnat ovat tuottaneet laajan valikoiman pääsiäismusiikkia eri puolille pääkaupunkiseutua. KOONNUT MAIJA KIVIRANTA KUVA ALEKSI KALLIOJA

LAUANTAINA 9.4. ■ J.S. Bach: Johannes-passio klo 18 Pyhän

Laurin kirkossa, Vantaa. Sipoon oratoriokuoro ja Sipoon Kamariorkesteri, solisteina Mari Karjalainen, Merja Mäkelä, Roland Liiv, Jussi Ziegler ja Jussi Merikanto. Liput 25/15 e lippu. fi ja ovelta.

PALMUSUNNUNTAINA 10.4. ■ Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus

klo 13.30 Myllypuron kirkon seurakuntasalissa. ■ Pianomusiikkia klo 15 Olarin kirkossa. Linn Järvi ja Daniel Antunovic, piano. Ohjelma 10/5 e Yhteisvastuukeräykselle. ■ Suvelan lauluryhmän konsertti klo 15 Suvelan kappelissa. Ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle. ■ Buxtehude: Membra Jesu Nostri klo 18 Espoon tuomiokirkossa. MGRENsemble: Espoon tuomiokirkon kanttorit sekä solistit Helianna Herkkola, Nina Kronlund, Juho Punkeri ja Juhana Kotilainen. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle. ■ Hidas: Requiem for Peace klo 18 Kallion kirkossa. Helsingin poliisisoittokunta, Helsingin Laulu, Kamarikuoro SonorEnsemble ja Kilven Kuoro, solisteina Margit Tuokko, Tuula Paavola, Tommi Niskala ja Tuomas Lehtinen. Ohjelma 20 e. ■ de Victorian hiljaisen viikon responsorioita klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Vanhan musiikin lauluyhtye Lumen Valo. Ohjelma 10 e. ■ Liszt: Via Crucis klo 18 Tapiolan kirkossa. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, Iina Katila, urut, Hannu Niemelä ja Pia Innala, laulu. Kuvat Antero Polso. Ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle. ■ Messiaen: Aikojen lopun kvartetto klo 18 Viikin kirkossa. Hannu Vasara, viulu, Eeva Rysä, sello, Mikko Raasakka, klarinetti, Antti Vahtola, piano. Ohjelma 10 e Ukrainan pakolaisten hyväksi. ■ Agnus Dei klo 19 Kannelmäen kirkossa. Vokaaliyhtye CantoNovo, Anne Myllylä, urut, jousikvartetti Neue Quartet, Pauliina Kallio ja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Tiia Maria Saari, laulu, Eilakaija Sippo, tekstit. Ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 11.4. ■ Stationes klo 12 Helsingin tuomiokirkossa.

Musiikkia ja raamatuntekstejä ristin tiellä. ■ Passiomusiikki- ja rukoushetki klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Leena Tiitu, urut. ■ Ristintien askeleet – musiikkipitoinen taidehartaus klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Katja-Maaria Kaskinen ja Hannu-Pekka Hekkilä. ■ Bachin passiokoraali klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Helsinki. Roland Voit, Saksa, urut. ■ Hiljenevä huhtikuun ilta klo 18 Viikin kirkossa. Osmo Palmu, kitara. ■ Hiljaisen viikon lauluilta klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Yhteislaulua. Kärsimysajan virsiä, lauluja ja tekstejä. Jorma Niinikoski ja Sheldon Ylioja. ■ Musiikkia ristin tiellä klo 19 Leppävaaran kirkossa. Raamatuntekstejä, rukousta, musiikkia. Pauliina Hyry, urut, Sirke Mäki, viulu, Sole Mustonen, oboe, Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro. ■ Suomalainen kamarikuoro klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Saint-Saënsin Requiem, Mäntyjärven Stabat Mater. Ohjelma 10 e. ■ Hiljaisen viikon konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut.

TIISTAINA 12.4. ■ Stationes klo 12 Helsingin tuomiokirkossa.

Musiikkia ja raamatuntekstejä ristin tiellä. ■ Passiomusiikki- ja rukoushetki klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Tuomas Karjalainen, urut. ■ Päiväkonsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Helsinki. ■ Musiikkihartaus klo 15.30 Myllypuron kirkossa. Minnamari Helaseppä, Herttoniemen kirkkokuorot, Kirsi Lemponen, laulu, Marika Leino, urut. ■ Pänkäläinen: Luukas-passio klo 18 Hakunilan kirkossa. Tuomas Heikkilä ja Toni

Hintsala, laulu, Katariina Kopsa, laulu ja urut. Yhteislauluna virsiä. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 18 Huopalahden kirkossa. Johanna Lehesvuori ja Elli Vallinoja, laulu, Jenna Ristilä, piano. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. ■ Wanhan ajan kirkkomusiikki-ilta klo 18 Kallion kirkossa Kallion Kirkkokuoron 111-vuotisen toiminnan johdosta. Kuorolaulua, urkusoittoa sekä yksin- ja kaksinlaulua. Olli Pyylampi, urut, Esa Siljamäki, liturgia. Kolehti Ukrainan sodan uhrien auttamiseen. ■ Hiljaisen viikon virsi-ilta klo 18 Munkkivuoren kirkossa. ■ Ristin luona paras paikka on klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Elina Tofferi, laulu, Timo Olli, urut ja piano. ■ Ristori: Divoti Affetti Alla Passione Di Nostro Signora klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Solisteina Tiia Maria Saari ja Teppo Lampela, Mikko Ikäheimo, luuttu, Seppo Santeri Heikkinen, fagotti. Ohjelma 10 e. ■ Bachin Passiokantaatti klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Helsinki. Torsten Groschup, basso, laulukvartetti ja instrumentaaliyhtye. ■ Kaikkien aikojen Stabat Mater klo 18.30 Helsingin tuomiokirkon kryptassa. SibeliusAkatemian nuoret laulajat ja muusikot. Kolehti Ukrainan hyväksi. ■ Hiljaisen viikon kantaattikonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa. J.S. Bachin kaksi kantaattia. Espoolainen Lauluyhtye Virta ja barokkiyhtye. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. ■ O Crux Splendidior – Ristin kirkkaus klo 19 Kauniaisten kirkossa. Anna Marte, laulu, Kirill Kozlowski, cembalo ja flyygeli.

KESKIVIIKKONA 13.4. ■ Pienten biisit klo 10 ja 10.30 Malmin

Varustamolla, Pekanraitti 16. Pääsiäisbiisejä, pupuja ja tipuja, iloa, valoa ja ihmettä. ■ Stationes klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Musiikkia ja raamatuntekstejä ristin tiellä. ■ Häivähdys Pyhää klo 12 Tapiolan kirkossa. Iines Niemi ja Virva Mutikainen, viulu, Ilmo Peitso, piano. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. ■ Passiomusiikki- ja rukoushetki klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Anssi Pyykkönen, urut. ■ Ristin äärellä klo 18 Espoonlahden kirkossa. Koreografisoitu esitys Pergolesin Stabat mater -teoksesta. Mia Heikkinen ja Vuokko Saariaho, laulu, Helena Yli-Jaskari, urut, Keravan tanssiopiston aikuisten showtanssiryhmä. Ohjelma 10 e. ■ Hiljaisen viikon konsertti klo 19 Korson kirkossa. Mikko Ikäheimo, luuttu, Juho Punkeri, laulu. ■ Virren viemää klo 19 Lauttasaaren kirkossa. Jazz-tunnelmissa Jukka Perko ja Matti Paatelma. Ohjelma 10 e. ■ Katselen Golgatalle päin klo 19 Leppävaaran kirkossa. Kärsimysvirsiä ja -lauluja. Tiia Maria Saari ja Kullervo Latvanen, laulu, Pauliina Hyry, urut. Myös yhteislaulua. ■ Oi Jumalan karitsa klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Iina Katila, urut. J.S. Bach, César Franck. Ohjelma 10 e. ■ Gospelpassio klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Showkuoro Buffo, solisteina Teijo

Schola Sancti Henrici -lauluyhtye esittää kärsimysajan gregoriaanisia lauluja pitkäperjantaina 15.4. kello 18 Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa. Laulut lauletaan latinaksi, mutta käsiohjelmasta löytyvät suomennoksetkin.

Lindström, Marko Kostiainen ja Helena Suominen. Liput 29,50 e lippu.fi ja ovelta.

KIIRASTORSTAINA 14.4. ■ J.S. Bach: Matteus-passio klo 19 Johan-

neksenkirkossa, Helsinki. Suomen Laulu ja Suomalainen Barokkiorkesteri, solisteina Kristian Lindroos, Niall Chorell, Johanna Isokoski, Iris Oja, Eero Lasorla ja Visa Kohva, lapsi- ja nuorisokuoro. Liput 22–62 e lippu.fi ja ovelta. Kesto 3 t 15 min, väliaika.

PITKÄPERJANTAINA 15.4. ■ Haydn: Jeesuksen 7 sanaa ristillä

klo 14 Huopalahden kirkossa. Ackord-kvartetti: Annemari Åström ja Tarja-Leena Kirchner, viulu, Atso Lehto, alttoviulu, Eeva Rysä, sello. Tekstit Seppo Lappalainen. ■ Ristori: Divoti Affetti – Kymmenen Vapahtajamme kärsimysajan duettoa klo 15 Espoon tuomiokirkossa. Tiia Maria Saari ja Teppo

■ Oi Natsarealainen klo 18 Maunulan kirkos-

sa. Pitkäperjantain musiikkia, ristintien tekstejä ja kuvia. Viivi Tulkki, laulu, Johanna Metsälä, viulu, Maija Pesonen-Kareinen, urut. ■ Silent Music klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Helsinki. UMO Helsinki Jazz Orchestra, Kadi Vija, laulu, Kasperi Sarikoski, pasuuna. Kaksi kantaesitystä. Liput 25/20/10 e Ticketmasterista. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 18 Mikaelinkirkossa, Helsinki. Kaari-ensemble, Henri Hersta, urut. Ohjelma 10 e. ■ Pitkäperjantain musiikillinen iltarukous klo 19 Munkkiniemen kirkossa. ■ J.S. Bach: Johannes-passio klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Somnium Ensemble ja Helsingin Kamariorkesteri, solisteina Annami Hylkilä, Anu Ontronen, Kalle Virtanen, Aapo Korhonen, Niklas Spångberg ja Veikko Vallinoja. Liput 35/25 e Holvi-verkkokaupasta ja ovelta.

LAUANTAINA 16.4. ■ Ristori: Divoti Affetti – Kymmenen Vapah-

tajamme kärsimysajan duettoa klo 14 Kannelmäen kirkossa. Tiia Maria Saari ja Teppo Lampela, laulu, Mikko Ikäheimo, teorbi, Petri Arvo, barokkifagotti. ■ Hiljaisen lauantain konsertti klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Schola Sancti Henrici. Ohjelma 10 e.

PÄÄSIÄISSUNNUNTAINA 17.4. ■ Urkuravintola Organum klo 14–17 Vartio-

kylän kirkossa. Katri Vanhamäki ja Hanna Järvinen, virtuaaliurut. Varaa 20 minuutin yksityiskonsertti osoitteesta katri.vanhamaki@evl.fi. Musiikkikokonaisuus valitaan menusta. Maksu mobile payllä, käteisellä tai tilisiirrolla Yhteisvastuukeräykselle. ■ Hope survives! klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Toivo elää – ovi on auki! Lauttasaaren kirkon avajaiskonsertti. Gospel Helsinki & Ida Elina, Gospel Helsinki Band. Ohjelma 10 e. ■ Pääsiäispäivän konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Edu Kettunen, Mika Kuokkanen, Johanna Iivanainen ja Mikko Iivanainen. Ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 18.4. Lampela, laulu, Mikko Ikäheimo, teorbi, Petri Arvo, barokkifagotti. Pastori Tuija Kuusinen, kanttori Petri Koivusalo. ■ Haydn: Seitsemän sanaa ristillä klo 15 Kauniaisten kirkossa. Pauline Fleming-Unelius ja Pia Sundroos, viulu, Iisa Kostiainen, alttoviulu, Elina Mattila, sello. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Lauttasaaren kirkossa. Jonna Imeläinen ja Anne Viljamaa-Harju, laulu, Maija Linkola ja Riikka Sintonen, viulu, Jussi Aalto, alttoviulu, Kirsti Väyrynen, sello, Toni Pussinen, urut, Annette Markkunen, tekstinluku. Ohjelma 10 e. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Leppävaaran kirkossa. Outi Noponen ja Vuokko Saariaho, laulu, Anna Pulli-Huomo, urut. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Malmin kirkossa. Laura Pyrrö ja Katriina Pyrrö, laulu, Väre-jousikvartetti, Kaisu Rauhamaa, urut. ■ Hän kantoi meidän kipumme klo 15 Oulunkylän kirkossa. Osia Faurén Requiemis-

ta, Bachin Johannes-passiosta ja Händelin Messias-oratoriosta. Kamarikuoro Addictio, Katja Mäkiö, laulu ja urut, Sanni Antikainen, piano ja cembalo. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. ■ Mozart: Requiem klo 15 Paavalinkirkossa, Helsinki. Solisteina Päivi Pylvänäinen, Essi Luttinen, Mika Nisula ja Heikki Kilpeläinen, Requiem-kuoro. Ohjelma 10 e. Tuotto Ukrainan katastrofirahastoon. ■ Gregoriaaninen Johannes-passio ja Jeesuksen kuolinhetken hartaus klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Corvus Laurencij -kuoro, solisteina Martti Sirviö ja Kari Jerkku. ■ Kerko: Johannes-passio klo 15 Tapiolan kirkossa. Solisteina Hannu Jurmu ja Elja Puukko, Ville Urponen, urut, Collegium Musicum -kamariorkesteri, Kamarikuoro Gloria. Ohjelma 10 e. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Töölön kirkossa. Kaari Ensemble, Henri Hersta, urut.

■ Pitkäperjantain urkukonsertti klo 15

■ Toisen pääsiäispäivän urkukonsertti

Vartiokylän kirkossa. Markku Hietaharju, virtuaaliurut. Ohjelma 10 e. ■ Haydn: Stabat mater klo 16 Vanhassakirkossa, Helsinki. Solisteina Inka Kinnunen, Katariina Heikkilä, Matias Haakana ja Janne Kaksonen, kamarikuorot Oremus ja Viva vox, Vanhankirkon kuoro, kamariorkesteri Castor&Pollux. Ohjelma 10 e. ■ J.S. Bach: Matteus-passio klo 18 Helsingin tuomiokirkossa. Cantores Minores ja CM Koulutusryhmien kuoro, solisteina Tom Nyman, Jyrki Korhonen, Anu Komsi, Teppo Lampela, Niall Chorell ja Tommi Hakala, Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e Ticketmasterista ja ovelta. Kesto n. 3 t 30 min, väliaika. ■ Agios o Theos klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Helsinki. Schola Sancti Henrici -lauluyhtye. Kärsimysajan gregoriaanisia lauluja ja raamatunkohtia.

klo 15 Vartiokylän kirkossa. Pilvi Listo-Tervaportti, virtuaaliurut. Ohjelma 10 e. ■ Mystique of Light – Valon mystiikka klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Instuitiivista musiikkia. Improvisoimassa pianisti, laulaja Miikka Lehtoaho ja moni-instrumentalisti, laulaja Hannu-Pekka Heikkilä. Pääsymaksu harkinnan mukaan ukrainalaisten auttamiseksi. ■ Bellows and Pipes klo 18 Käpylän kirkossa. Markku Lepistö, harmonikka, Mikko Helenius, urut. Ohjelma 10 e. ■ Hope survives! klo 18 Tikkurilan kirkossa. Gospel Helsinki & Ida Elina, Gospel Helsinki Band. Ohjelma 10 e. Vapaa pääsy ellei ole mainittu lipun hintaa. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Katso lisää konsertteja kirkkojakaupunki.fi/menokone. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.4.–5.5.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2022

TAPAHTUMIA Pääsiäiskranssi-askartelua ma 11.4. klo 17. Materiaali ja kahvi 10 e. Ilm. sofia.honkanen@evl.fi, p. 050 380 2356. Pergolesin Stabat Mater ti 12.4. klo 18. Lehesvuori, Vallinoja, Ristilä. Haydnin Jousikvartetto Jeesuksen 7 sanaa ristillä pitkäperjantaina 15.4. klo 14. Ackord-kvartetti: Åström, Kirchner, Lehto, Rysä. Tekstit Seppo Lappalainen. Keväisiä säveliä pianolla ti 19.4. klo 17.30 ja klo 19. Luhmo. Käsityökerho ma 25.4. klo 13. Teematorstai, ruokailu klo 12.15, esitys klo 13. 7.4. Kuulon muutokset ja huolto, Anneli Salmevaara. 14.4. Ehtoollinen klo 13. 21.4. Maailman kirjan päivä. 28.4. Musiikkia ja yhteislaulua. Pieni pääsiäisvaellus 3–6-v. 7.–8.4. klo 9–12 kirkon pihapiirissä (30 min./ryhmä). Varaukset p. 050 380 3235, miira.muroma-nikunen@evl.fi. Erityislasten ja -nuorten vanhem-

pain ryhmä ma 25.4. klo 17–18.30. Teatterityöpaja pe 8.4. klo 18 ja la 9.4. klo 10–14. Kaiken ikäisille yli 7-v. Tied. sini.inkeri.alen@gmail. com, p. 050 362 6345. Hiljaisuuden retriitti 27.–29.5. Riuttarannassa. Tied. sofia.honkanen@evl.fi, p. 050 380 2356.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Palmusunnuntain perhemessu su 10.4. klo 10. Kiirastorstain ehtoollinen to 14.4. klo 18. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 15.4. klo 10. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 10. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 18.4. klo 10. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. 20.4. Taize-lauluin. 27.4. Hiljaisuudessa. 4.5. Veisuin. Ehtoollishetkeä ei ole 13.4.

TAPAHTUMIA Lähetyksen myyjäiset la 9.4. klo 11–13 Klanulla. Leivonnaisia ja käsitöitä. Buffetissa keittoa, kahvia ja makeaa. Työtuvan ja Lähetyspiirin järjestämien myyjäisten tuotto lahjoitetaan lähetyksen nimikkokohteisiin Etiopiaan ja Thaimaahan. Palmusunnuntain musiikki-ilta Agnus Dei kirkossa su 10.4. klo 19.

Vokaaliyhtye CantoNovo, Anne Myllylä, urut, Pauliina Kallio ja TiiaMaria Saari, sopraano, Neue Quartet -jousikvartetti, Eilakaija Sippo, tekstit. Muun muassa Händelin kauneimpia Messias-aarioita, Lloyd Webberin Pie Jesu ja Leevi Madetojan Marian murhe. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Divoti Affetti – G. A. Ristorin kymmenen Vapahtajamme kärsimysajan duettoa kirkossa la 16.4. klo 14. Tiia Maria Saari, sopraano, Teppo Lampela, altto, Mikko Ikäheimo, teorbi, Petri Arvo, barokkifagotti. Italialaista barokkimusiikkia. Vapaa pääsy. Easter Get-together. The Easter event for the whole family in English at Kannelmäki Church at 2 pm, on April 18. Welcome to the joy of Easter! Songs, scripture, search for Easter eggs. Accompanied by Dora Puhakka, Ali Kazemi, Lotta Petäjäniemi and Kari Härkönen. Messiaen ja Villivirret – Värien ja tekstien taikaa su 24.4. klo 18 kirkossa. Olivier Messiaenin pianoteos Préludes. Sirkku Rintamäen

ESKO JÄMSÄ

Hiljaisella viikolla: Messu palmusunnuntaina 10.4. klo 10. Muroma-Nikunen, Lahtinen, Mönttinen. Lähde-kuoro Hannakaisa Nyrösen johdolla. Verkkolähetys. Ahti-illat ma 11.4. klo 18, Lahtinen, ti 12.4. klo 18, Muroma-Nikunen, ke 13.4. klo 18, Mulari, Mönttinen. Verkkolähetykset. Kiirastorstaina 14.4.: Messu klo 13. Silin, Mönttinen. Messu klo 18. Mattsson, Silin, Mönttinen. Samuli Hyvärinen, sello. Verkkolähetys. Pitkäperjantain jumalanpalvelus 15.4. klo 10. Lahtinen, Mönttinen. Samuli Hyvärinen sello. Verkkolähetys. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23. Silin, Korhonen-Björkman. Verkkolähetys. 1. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 10. Mattsson, Muroma-Nikunen, Mönttinen. Markus Virtala, trumpetti. Lähetyskynttelikkö siunataan käyttöön. Verkkolähetys. 2. Pääsiäispäivän perhemessu ma 18.4. klo 10. Muroma-Nikunen, Lahtinen, Mulari, Spence. Verkkolähetys. Maanantai kirkolla ma 18.4. klo 11–13. Digineuvontaa klo 11.30. Kirkkopuistossa pääsiäismunien etsintää, Pääsiäisrastirata, Lampaat Late, Timppa, Coco ja Ingrid Hyvän Mielen Alpakat -tilalta. Kasviskeittoa sekä rahkapullakahvit. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Kastepäivä 18.4. klo 13–16. Kasteet kirkossa puolen tunnin välein, Mulari, Mattsson. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit. Ilm. 7.4. menn. haaga.srk@evl.fi, p. 09 2340 3200 (ma, ti ja to klo 10–13). Messu su 24.4. klo 10. Kolari, Silin, Turunen. Lento-kuoro, johtaa Jenni Tervo. Verkkolähetys. Messu su 1.5. klo 10. Mulari, Kiviniemi. Verkkolähetys. Vapputapahtuma. Aamurukous ke klo 7.30. Verkkolähetys. Päivärukous to klo 12. Iltamessu ke klo 18.

Iltarukous pe klo 19.

Menokasvo

Ristisaatto on rauhan ja toivon kulkue Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Martti Häkkänen, onko tämä ekumeeninen ristisaatto jokin uusi itähelsinkiläinen perinne? – Ristisaatossa on kuljettu meillä jo kahdesti ennen koronapandemiaa. Mukana on nyt kaksi luterilaista seurakuntaa, ortodoksinen seurakunta ja helluntaiseurakunta. – Käymme matkalla kaikkien näiden kirkoissa tai kappeleissa ja vietämme hartaushetken. Ensimmäisessä ja viimeisessä pysähdyspaikassa syömme jotakin yhdessä. Yhteinen ruokapöytä on yksi tapa osoittaa ekumeenista ystävyyttä. Toinen tapa on musiikki. Laulamme yhdessä eri kirkkokunnille tuttuja paastonajan lauluja, ja kuorot ovat mukana. Kuinka pitkä vaellus on? – Noin kolme kilometriä. Aloitamme Myllypuron kirkolta musiikkihartaudella ja keittolounaalla. Kävelemme siel-

– Ristisaatossa kuljetaan yhdessä kohti pääsiäistä ja ylösnousemusta, kuvaa Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Martti Häkkänen.

tä Liikuntamyllyyn Aleksanteri Syväriläisen kappeliin, jossa vietetään palvelus. Sieltä kuljemme Kurkimäen laitaa Kontulan ostoskeskukseen Metrokappeliin, josta on enää lyhyt matka Mikaelinkirkkoon. – Aikaa tähän kaikkeen menee viitisen tuntia. Mukaan voi tulla mistä kohdasta vain, samoin poistua. Jos kävely tekee tiukkaa, voi hypätä metroon välillä.

Mikä on ristisaaton viesti? – Yhteinen matka, paastonaika, yhdistää meitä kaikkia kristittyjä. Eri traditiot tulevat hyvin lähelle toisiaan pääsiäisen odotuksessa. Ristisaatto on rauhan ja toivon kulkue vaikean maailmantilanteen keskellä. EIRA SERKKOLA Ekumeeninen ristisaatto ti 12.4. klo 15–20. Katso ohjelma Mikaelin tai Herttoniemen seurakunnan sivuilta.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.4.–5.5.

Munkkiniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13, Palvelemme myös p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9-13 ja s-postilla munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkko: Messu su 10.4. klo 11. Ulla Oinonen Suomen Pipliaseurasta saarnaa, liturgina Jouni Hartikainen ja kanttorina Senni Valtonen, seurakunnan bändi. Kirkkokahveilla Ulla Oinonen kertoo Pipliaseuran työstä. Perhekirkko su 10.4. klo 16. Frilander, Valtonen, Etäniemi, Mannermaa. Iltapala. Hiljaisen viikon virsi-ilta ti 12.4. klo 18. Valtonen. Kiirastorstain päiväehtoollinen to 14.4. klo 14. Vähäkangas, Valtonen. Mahdollisuus invakuljetukseen Heli Erkkilä p. 09 2340 5158. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 15.4. klo 11. Vähäkangas, Valtonen. Pääsiäispäivän juhlamessu su 17.4. klo 11. Kuusisalo, Valtonen. Kirkkokahvit. Messu su 24.4. klo 11. Kuusisalo, Valtonen. Siunaamme kesän isoset tehtäväänsä. Messu su 1.5. klo 11. Hartikainen, Pyykkönen. Munkkiniemen kirkko: Sanan ja rukouksen ilta Ylös Jerusalemiin ke 13.4. klo 19. Harti-

miokirkkoseurakunta

kainen, Valtonen. Kiirastorstain iltamessu to 14.4. klo 20. Vähäkangas, Hartikainen, Valtonen. Pitkäperjantain musiikillinen rukoushetki pe 15.4. klo 19. Vähäkangas, Valtonen. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23. Vähäkangas, Valtonen. Messu ma 18.4. klo 11. Hartikainen, Valtonen. Levollisuuden messu la 23.4. klo 18.

TAPAHTUMIA Kahvila Munkkivuoren kirkossa avoinna ti ja to klo 11–13. Pääsiäismyyjäiset la 9.4. klo 12–14 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kahvila, leivonnaisia. Pihalla soppatykistä kasvishernekeittoa, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen. Pääsiäisnäytelmä Ristin tie valkokankaalta ti 12.4. klo 13 Munkkiniemen kirkossa. Pop up -infoa digistä ti 19.4. ja 26.4. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkolla. Pop up -infoa digistä to 28.4. ja 5.5. klo 12–12.30 Munkkiniemen kirkolla. Jätä keskinkertaisuus riitoineen ja voi hyvin pe 29.4. klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Lasse Granskog opastaa vihan hallintaan ja arkipäivän suuttumusten hillitsemiseen. Iltapala ja mahdollisuus keskusteluun. Nuotioilta to 28.4. klo 18 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat makkarat. Perheiden vapputapahtuma la 30.4. klo 15–18 Munkkivuoren kirkon pihalla. Pihapelejä, Munkkivuoren munkkivuori, grilli kuumana, omat makkarat.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Palmusunnuntain perhemessu, lounas ja kirkkorastit su 10.4. klo 10. Vanne, Yli-Koski-Mustonen, Helle, Ahola. Yhteisvastuulounaalla makaronilaatikkoa, myös kasvisvaihtoehto ja kotiin ostettavaksi. Aikuiset 8 e, lapset 2 e. Kaikenikäisille sopivia seikkailupisteitä ympäri kirkkoa. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 18. Vanne, Vuori, Kekäläinen, Ahola. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 15.4. klo 10. Vuori, Ahola,

ISTOCK

säveltämiä Villivirsiä. Runoja ja otteita Raamatusta. Livemaalausta. Eveliina Sumelius-Lindblom, piano, Sirkku Rintamäki, laulu, tekstien luku ja piano, Mirja Ilkka, kuvataide. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertin jälkeen mahdollisuus osallistua luovan maalauksen työpajaan, jonka ohjaa Mirja Ilkka. Eläkeläisten kevätretki Vivamoon 17.5. Muutama paikka jäljellä. Tiedustelut virastosta. Soppaa ja juttuseuraa maanantaisin klo 12–13.30 Malminkartanon kappelilla. Tervetuloa keittolounaalle. Ei 11.4. ja 18.4. Työtupa ti 19.4. ja 3.5. klo 15–18 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Lähetyspiiri ti 26.4. klo 17–18.30 Klanulla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Eläkeläisten päivähetki ke 27.4. klo 12–13.30 Klanulla. Tarjolla lounasta. Lyhyt hartaus. Kahvittelua ja keskustelua. Avoimet ovet. Tulisitko Yhteisvastuun lipaskerääjäksi Kaareen viikolla 19? Tiedustelut Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843.

Arvotyöskentely ja taiderentoutus yrittäjille Yrittäjille ja työelämän ilmiöistä kiinnostuneille suunnattu arvotyöskentely ja rentoutus Kalliossa la 23.4. klo 12–16. Jokainen pääsee työstämään arvokartastoa sekä itsenäisesti että ryhmissä. Työpajan ohjaa kouluttaja Reetta Ristola. Iltapäivällä mahdollisuus jäädä rentoutumaan maalaamisen parissa. Ruokailua ja yhdessäoloa. Tapahtuma on maksuton. Tule piipahtamaan tai koko päiväksi! Paikka: Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: niina.marjanen@evl.fi ja puh. 050 400 9675.

Pitäjänmäen kamarikuoro. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23. Kekäläinen, Krista Pellikka. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 10. Vuori, Ahola, Cantabile-kuoro, Jyrki Myllylä, saksofoni. Toisen pääsiäispäivän messu ja kukkienistutuspaja ma 18.4. klo 10. Vuori, Yli-Koski-Mustonen, Pilvi Listo-Tervaportti. Messu ja pyhäkoulu su 24.4. klo 10. Kekäläinen, Vuori, Luoma, Listo-Tervaportti, Jorma Kulmala, laulu. Messu su 1.5. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Ahola. Viikkomessu ke 4.5. klo 18. Kekäläinen, Ahola.

TAPAHTUMIA Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone tiistaisin klo 18 kirkolla. Ruokaa, seuraa, rukousta. Lähetyspiiri ke 13.4. ja 27.4. klo 14 kirkolla. 13.4. Anna-Kaarina ja Matti Palmun aiheena kärsimysajan virsiä ja kertomuksia lähetystyöstä eri maissa. 27.4. Liliann Keskisen kuulumisia Venäjältä. Lastenvaatteiden ja kodin pientarvikkeiden vaihtotapahtuma ti 26.4. klo 15–18 kirkolla. Vaihtoon voi tuoda lasten puhtaita, käyttökelpoisia vaatteita, jalkineita, leluja ja kodin pientarvikkeita, kuten astioita. Munkki- ja simamarkkinat to 28.4. klo 16 kirkolla. Munkkien tilaus ennakkoon ti 26.4. klo 15 mennessä seurakuntatoimistoon. Munkit 1,50 e kappale tai 4 e neljä kappaletta. Sima 3 tai 4 euroa pullolta. Simaa myydään niin

kauan kuin riittää. Tuotto lähetykselle. Ilmoittautuminen 2–4-vuotiaiden päiväkerhoihin pe 29.4. mennessä kotisivujen kautta.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B Avoinna ma klo 9–15, ke klo 12–17 Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–15, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100 tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke–pe klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuo-

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTubessa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Keskiviikkona klo 19 Agricolamessu Agricolan kirkossa. Torstaina klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaina klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Palmusunnuntain messu 10.4. klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Tahdon toivoa! -perhemessu su 10.4. klo 12 Hyvän toivon kappelissa. Tule istuttamaan toivon siemeniä. Keittolounas, suklaamunien etsintää ja virpomisoksien koristelua. Omat oksat mukaan. Lasten pääsiäiskirkot ma 11.4. klo 9.30 ja 10.15 Tuomiokirkossa, ti 12.4. klo 9.30 ja 10.15 Agricolan kirkossa, ke 13.4. klo 9.30 ja 10.15 Vanhassa kirkossa. Stationes, pysähdyksiä ristin tiellä Tuomiokirkossa. Urkumusiikkia, Raamatun tekstejä ja rukousta. Ma 11.4. klo 12 Kadri Toomoja, Maija Kuoppala. Ti 12.4. klo 12 Hiski Wallenius, Anna-Maija Viljanen-Pihkala. Ke 13.4. klo 12 Harri Viitanen, Mari Kanerva. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma 11.4. klo 18 Tuomiokirkon kappelissa. Taizé-lauluja, hiljaisuutta ja rauhaa. Iso Korva -keskusteluilta ma 11.4. klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Kodin perintö, alustaa Raija Opas. Yksinhuoltajien olohuone ti 12.4. klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Voimasiskot ti 12.4. ja ti 26.4. klo 18. Vertaistuellista keskustelua naisille Suomenlinnan kirkolla. Kaikkien aikojen Stabat Mater ti 12.4 klo 18.30 Tuomiokirkon kryptassa. Tukikonsertissa esiintyvät Sibelius-Akatemian nuoret laulajat ja muusikot. Vapaa pääsy, kolehti Ukrainalle. SenioriFoorum ke klo 13 Agricolan kirkon kryptassa. 13.4. Passioiden syväsanomaa, kapellimestari Seppo Murto. 27.4. Onnen harha, psykologi Pekka Sauri. 4.5. Idässä tuulee, ent. Venäjän suurlähettiläs Hannu Himanen. Kiirastorstain ehtoollishetki 14.4. klo 12 ja 18 Tuomiokirkossa, klo 18 Suomenlinnan kirkossa, klo 20 Vanhassa kirkossa. Klo 18 Ilta Taizén tapaan Hyvän toivon kappelissa. Klo 20 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.4.–5.5.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2022

Passion on Palm Sunday 10.4. at 10 am Mikael Agricola Church. Eucharist on Maundy Thursday 14.4. at 7 pm Helsinki Cathedral Chapel. Liturgy of Good Friday 15.4. at 12 noon Helsinki Cathedral Chapel. Pääsiäisvigilia 16.4. at 6pm Mikael Agricola Churhc. Eucharist on Easter Day 17.4. at 10 am Mikael Agricola Church. More information anglican.fi. Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12–12.30. Muulloin sähköpostitse/puhelimitse. Yhte-

Ahtisaarna ke 13.4. klo 18. Huoponen. Kiirastorstain päiväehtoollinen to 14.4. klo 14. Partti, Niskala. Kiirastorstain messu 14.4. klo 18. Partti, Helanne, Huoponen, Niskala, Pyylampi. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 15.4. klo 10. Huoponen, Lindfors, Oksanen, Salonkikuoro. Ristin tie keskiaikaisin sävelin pe 15.4. klo 18. In manus tuas – Sinun käsiisi, Herra. Helanne, Anima mea ja Vox Silentii. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 10. Lindfors, Partti, Helin, Pyylampi, Oksanen, Salonkikuoro, Talven-

Keskusteluapua pääsiäisenä Palveleva puhelin vastaa joka päivä klo 18–24 numerossa 0400 221 180 (pvm/mpm) Palveleva chat ma–pe klo 12–20. kirkonkeskusteluapua.fi. Palveleva nettikirje: kirjoita milloin vain, ja saat vastauksen muutamassa päivässä. kirkonkeskusteluapua.fi. Kampin kappeli Narinkkatorilla auki joka päivä klo 10–18. Sekasin-chat alle 30-vuotiaille arkisin klo 9–24, viikonloppuisin klo 15–24. sekasin247.fi

yst. virastosta/netistä. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 Nuorten TALO, Toinen linja 8 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Perhemessu su 10.4. klo 10. Helanne, Lindfors, Klemmt, Oksanen, Niskala. Ahtisaarna ma 11.4. klo 18. Viljamaa.

Kiirastorstain messu 14.4. klo 19. Lindfors, Oksanen. Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus pe 15.4. klo 15. Mia Simanainen, laulu, Henrik Sandås, bandoneon, Helanne, Oksanen. Vapaa pääsy. Pääsiäisyön messu ja ateria la 16.4. klo 22. Viljamaa, Helanne, Õunap. Messun jälkeen yhteinen ateria. Vironkielinen messu su 17.4. klo 11. EELK pappi Thomas-Andreas Põder, Õunap. Sateenkaarimessu la 23.4. klo 17. Ahonen, Partti. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 10.4. Viljamaa, 17.4. Lindfors, 24.4. Vilma Saarinen, Huoponen, 1.5. Viljamaa. Unkarinkielinen messu su 1.5. klo 11. Kaikenikäisten messu ke 4.5. klo 18.30. Lindfors, Oksanen.

TAPAHTUMIA

ISTOCK

Pitkäperjantain jumalanpalvelus 15.4. klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Agricolan kirkossa. Ristin kumartamisen rukoushetki pe 15.4. klo 12 Hyvän toivon kappelissa. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 15.4. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jeesuksen hautaamisen hartaushetki pe 15.4. klo 18 Tuomiokirkossa. Joseph Haydn: Stabat Mater pe 15.4. klo 16 Vanhassa kirkossa. Vanhankirkon kuoro, Oremus, Viva Vox, Kamariorkesteri Castor & Pollux, Inka Kinnunen, Katariina Heikkilä, Matias Haakana, Janne Kaksonen. Joht. Risto Pulkamo. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. J. S. Bach: Matteus-passio pe 15.4. klo 18 Tuomiokirkossa. Cantores Minores, koulutusryhmien kuorot, Tom Nyman, Jyrki Korhonen, Anu Komsi, Teppo Lampela, Niall Chorell, Tommi Hakala. Suomalainen barokkiorkesteri. joht. Hannu Norjanen. Liput ticketmaster.fi ja tuntia ennen ovelta. Silent Music, UMO Helsinki Jazz Orchestra pe 15.4. klo 18 Agricolan kirkossa. Silent Crossings kantaesitys. Kapellimestarina Ed Partyka. Liput ticketmaster.fi. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23 Tuomiokirkossa. Saarna piispa Teemu Laajasalo. Klo 23 Vanhassa kirkossa. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 10 Tuomiokirkossa, klo 12 Agricolan kirkossa ja Hyvän toivon kappelissa, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Toisen pääsiäispäivän messu ma 18.4. klo 10 Vanhassa kirkossa. Ekumeeninen rukoushetki rauhan puolesta Ukrainassa ma 18.4. klo 12 Tuomiokirkon portailla. Musiikkia, puheenvuoroja ja rukousta. Keskusteluja Kryptassa ti 19.4. klo 17. Keskustelua Ukrainan tilanteesta Elina Hirvosen johdolla. Professori Jaakko Hämeen-Anttila saarnaa messussa su 24.4. klo 10 Tuomiokirkossa. Osa Ajan merkit -sarjaa. Musiikillinen rukoushetki su 24.4. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi. Englanninkielinen opastus 25.4., 26.4., 2.5., 3.5. klo 11 Tuomiokirkossa. Kesto 15 min. Kirjallisuusilta ke 4.5. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Susanna Alakoski: Pumpulienkeli. Alust. Mirjam Skillner. Annankulman olohuone ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12, Annankatu 14D. Diakoniaruokailu ti klo 12 Agricolan kirkon kryptassa. Yhteisöruokailu ma klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Easter services in English. Eucharist with proclamation of the

saari. 2. pääsiäispäivän messu ma 18.4. klo 10. Reina, Viljamaa, Oksanen. Messun jälkeen lähdemme kirkolta yhdessä ekumeeniseen rukoushetkeen rauhan puolesta Helsingin tuomiokirkon portaille. Iltamessu maanantaisin klo 18. 25.4. ja 2.5. Partti. Iltamessu tiistaisin klo 18. 19.4., 26.4. ja 3.5. Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 20.4. Partti, Korhonen, 27.4. Kelttimessu, Lindfors, Vuori, 4.5. Lindfors, Korhonen. Rauhan rukouksen iltamessu torstaisin klo 18. 21.4., 28.4. ja 5.5. Helanne, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 8.4., 22.4. ja 29.4. Hynninen. Messu su 24.4. klo 10. Helanne, Huoponen, Saari, Pyylampi, Vokaaliyhtye Incanto, joht. Jukka Jokitalo. Messu su 1.5. klo 10. Lindfors, Huoponen, Saari, Niskala. Alppilassa: Kiinankielinen sanajumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. 10.4., 17.4., 24.4. ja 1.5.

Frigyes Hidas: Requiem for Peace su 10.4. klo 18. Helsingin poliisisoittokunta yhdistää voimansa Helsingin Laulun, kamarikuoro SonorEnsemblen ja Kilven Kuoron kanssa palmusunnuntain suurkonsertissa. Unkarilainen säveltäjä Frigyes Hidas on omistanut teoksen kaikkien sotien uhreille. Konsertin johtaa unkarilainen kapellimestari József Csikota, solisteina Margit Tuokko, Tuula Paavola, Tommi Niskala ja Tuomas Lehtinen. Helsingin poliisisoittokunnan joht. Sami Ruusuvuori. Kuorojen joht. Hanna Remes. Käsiohjelma 20 e. Wanhan ajan kirkkomusiikki-ilta ti 12.4. klo 18. Kallion kirkkokuoron 111-vuotisen toiminnan johdosta. Niskala, Pyylampi, Eerola. Siljamäki. Vapaa pääsy. Hiljaisen lauantain urkukonsertti la 16.4. klo 18. Olli Pyylampi, urut. Vapaa pääsy. Pääsiäisen urkukonsertti ma 18.4. klo 16. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog soittaa pääsiäisen musiikkia kaksilla uruilla. Vapaa pääsy. Yrittäjille ja työelämän ilmiöistä kiinnostuneille arvotyöskentely ja rentoutus la 23.4. klo 12–16 Teatteri Kalliossa. Työstetään arvokartastoa sekä itsenäisesti että ryhmissä, ohjaajana Reetta Ristola. Iltapäivällä mahdollisuus rentoutua maalaamisen parissa. Ruokailua ja yhdessäoloa. Maksuton. Piipahda tai tule koko päiväksi! Ilm. ja tied. niina.marjanen@evl.fi ja p. 050 400 9675. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ma 25.4. klo 16. Tuuli Lempa, urut. Vapaa pääsy. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ma 25.4. klo 19. Elisa Vikki, urut. Vapaa pääsy. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian sävellysten ja urkusoiton opiskelijoiden urkusävellyshankkeen päätöskonsertti ke 27.4. klo 19.30. Vapaa pääsy.

Kanttorit karnevaalitunnelmissa la 30.4. klo 16–17.30. Niskala, Oksanen, Pyylampi. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti to 5.5. klo 15.30. Hannele Mehtälä, urut. Vapaa pääsy.

Lauttasaaren seurakunta Lauttasaaren kirkko ja vastaanotto: Myllykallionrinne 1b, p. 09 2340 4300 Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Avoinna ma–pe 10–18 Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat. Kiirastorstain ehtoolliskirkko klo 14 ja 18. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 11. Pääsiäisen riemuun -vihkimessu. Lauttasaaren kirkon uudelleen vihkimismessu su 17.4. klo 10. Yle lähettää messun suorana YLE TV1:ltä. Piispat Teemu Laajasalo ja Bo-Göran Åstrand saarnaavat. 2. Pääsiäispäivän messu klo 11. Muskarimessu su 24.4. klo 11.

TAPAHTUMIA Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12. Perhekerho ma, ti ja pe klo 9–11. Aino-kanttorin muskari tiistaisin klo 10. Maksutonta lastenhoitoapua ke ja to klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Iltaperhekerho tiistaisin 17–19. Perhekerho keskiviikkoisin klo 13–15. Lasten iltakerho keskiviikkoisin klo 17.45–19.45. Lapsiparkki kirkon pihalla klo 9–11. Torstaipiiri senioreille to 7.4. ja 21.4. klo 13–14.30. Tukiryhmä vakavasti sairaiden läheisille ti 12.4. klo 18–19.30. Avoin sururyhmä ke 13.4. klo 17.30–19. Virren viemää -konsertti ke 13.4. klo 19. Jukka Perko ja Matti Paatelma. Ohjelma 10 e. Stabat mater – äiti ristin juurella, pitkäperjantain konsertti pe 15.4. klo 15. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Hope survives: Gospel Helsinki ja Ida Elina su 17.4. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pipu-nukketeatteriesitys vauvoille ja taaperoille perheperhon yhteydessä ti 19.4. klo 10–10.30. Rajaton Kevät ke 20.4. klo 19. Lauluyhtye Rajattoman konsertti. Liput 25 e tiketti.fistä.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.4.–5.5.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Mozart Requiem 15.4. klo 15. Pylvänäinen, sopraano, Luttinen, mezzosopraano, Nisula, tenori, Kilpeläinen, baritoni, Mikkelin kaupunginorkesteri ja Requiemkuoro, kapellimestari Rannila.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Palmusunnuntain messu 10.4. klo 10 Temppeliaukion kirkko. Lumen Valo. Klo 12 Töölön kirkko. Hämäläis-Osakunnan Laulajat, joht. H. Wallenius. Lähetysmyyjäiset kirkkokahveilla. Lähetyksen Kädentaitopiiri myy pääsiäistuotteita. Palmusunnuntain puuhamessu 10.4. klo 12 Meilahden kirkko. Passion music with Daily Prayer, Passiomusiikki- ja rukoushetki ma–ke 11.–13.4. klo 12 Temppeliaukion kirkko. Organ, urut L. Tiitu, T. Karjalainen, A. Pyykkönen. Ahtihartaus ja musiikkia ma–ke 11.–13.4. klo 18 Töölön kirkko. Aura Visala, cembalo. Kiirastorstain vanhusten ehtoollinen 14.4. klo 13 Temppeliaukion kirkko. Kiirastorstain ehtoollishartaus 14.4. klo 13 Meilahden kirkko. Vanhuksilla mahd. taksikuljetukseen. Ilm. viim. 7.4. p. 09 2340 6318. Kiirastorstain ehtoolliskirkko 14.4. klo 18 Temppeliaukion ja Meilahden kirkko. Klo 19 Töölön kirkko. Töölön kirkon kamariorkesteri, joht. T. Karjalainen. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 15.4. klo 10 Temppeliaukion kirkko. Philomela, joht. M. Riihimäki. Klo 12 Meilahden kirkko. Lempikuoro, joht. L. Marjamäki. Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus – Stabat mater pe 15.4. klo 15 Töölön kirkko. Kaari Ensemble, joht. Saara Aittakumpu, H. Hersta, urut. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 10 Temppeliaukion kirkko. Kampin Laulu, joht. S. Aittakumpu. Klo 12 Töölön kirkko. Töölön kirkon kamarikuoro. Klo 12 Meilahden kirkko. 2. pääsiäispäivän messu ma 18.4. klo 10 Temppeliaukion kirkko. Messu su 24.4. klo 10 Temppeliaukion kirkko. Vokaaliyhtye Ahjo Ensemble. Klo 12 Töölön kirkko. Histan Veisaajat. Klo 12 Meilahden kirkko. Valon ja Ilon messu to 28.4. klo 18 Tuomaankirkko. Messu su 1.5. klo 10 Temppeliaukion kirkko. Erik Riekko ja laulaja. Klo 12 Töölön kirkko ja Meilahden kirkko. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkko. Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokus. Ehtoollishetki 7.4. klo 14 Ruskeasuon Rasti.

TAPAHTUMIA Choral Evensong su 10.4. klo 18 Töölön kirkko. St Nicholas Chamber Choir, joht. E. J. Riekko. Hiljaisen viikon konsertti ma 11.4. klo 19 Temppeliaukion kirkko. O.

Syksyksi iltapäiväkerhoon? Ensi lukuvuoden iltapäiväkerhoihin voi hakea 22.4. asti. Kavereita ja kaikkea kivaa tekemistä turvallisten aikuisten seurassa. Koulutetun henkilöstön ohjaama kerho tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Useimmat seurakunnat järjestävät kerhoja. Lisätietoja ja hakuohjeet: helsinginseurakunnat.fi/lapsetjaperheet

ISTOCK

Perhemessu 10.4. klo 10. Toivonen, Hakkarainen, varhaiskasvatuksen tiimi ja vapaaehtoiset. Ahtisaarna-verkkolähetykset. 11.4. klo 19 Kortelainen, Kiiski, 12.4. klo 19 Toivonen, Kiiski, 13.4. klo 19 Aitolehti, Kiiski. Puolen tunnin messu 13.4. klo 18. Koivisto, Hakkarainen. Kiirastorstain messu 14.4. klo 19. Toivonen, Rannanpää-Kortelainen, Hakkarainen, Hanna Remes. Pitkäperjantain jumalanpalvelus 15.4. klo 10. Kanala, Hakkarainen, Kamarikuoro Uoma, joht. Teemu Tommola. Pääsiäisyön messu 16.4. klo 23. Valkeapää, Flinck, Kiiski. Pääsiäispäivän messu 17.4. klo 10. Flinck, Hakkarainen. 2. pääsiäispäivän jumalanpalvelus 18.4. klo 16. Koivisto, Kiiski. Puolen tunnin messu 20.4. klo 18. Rannanpää-Kortelainen, Hakkarainen. Messu 24.4. klo 10. Toivonen, Rannanpää-Kortelainen, EMO Ensemble, joht. Kristina Bogataj, Hakkarainen. Puolen tunnin messu 27.4. klo 18. Valkeapää, Hakkarainen.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Ukrainan katastrofirahastoon. Liikuntaa Ukrainan hyväksi 21.4. Pilates klo 16.20–17.20, kehonhuolto klo 17.30–18.30. 10 e/h. Maksu paikan päällä käteisenä. Ilm. 19.3. mennessä birgitta. huhtaluhta@evl.fi, viestillä p. 050 380 4198. Alusta mukaan. Sibelius & Weber – Symphony orchestra 23.4. klo 19. Espoo Sinfonia. Solistina Jaakko Luoma. Sibelius: Finlandia ja Karelia -sarja, Weber: Fagottikonsertto. Liput 25/10 e. Villiyrttikurssi 26.4. klo 11. Lähtö kirkolta lähiympäristöön. Sateella sisällä. Mukaan paperipusseja ja sakset. Maksuton. Riemulaulut – Varjeluksen ilta -konsertin tv-kuvaukset 3.5. klo 18. Kuorot Sounds of Mercy, joht. Jepa Lambert, Kaisaniemen alaasteen 4C-luokka, joht. Anna Hurme, sekä Gospelbändi. Juontajina Elina Vaittinen ja Kari Kanala. (Yle TV1 2.10.2022 klo 10, Mikkelinpäivä). Saapuminen viimeistään klo 17.45. Vapaa pääsy. Riemulaulut – Rauhan ilta -konsertin tv-kuvaukset 4.5. klo 18. Kuorot Sounds of Mercy, joht. Jepa Lambert, Kaisaniemen ala-asteen 6. luokka, joht. Kirsi Pettinen, sekä Gospelbändi. Saarnavieraana Maaret Kallio. Juontajina Elina Vaittinen ja Kari Kanala. (Yle TV1, 5.6.2022 klo 10, helluntai). Saapuminen viimeistään klo 17.45. Vapaa pääsy. Kristillinen meditaatio keskiviikkoisin klo 17.10–17.50 Paavalinkirkon urkuparvella. Meditatiivinen tanssi maanantaisin klo 17.15–18.15 Paavalinkirkon yläsalissa. Kertamaksu 5 e. Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Maksuton. Pyhäkoulu Pikku Paavalit 27.4.– 18.5. keskiviikkoisin klo 17.45–18.45 päiväkerhotilassa. Yli 3-vuotiaille. Tied. vilma.merta@evl.fi. Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Paavalinkirkon nuorisotilassa.

ISTOCK

7 kuolemansyntiä -luento to 21.4. ja 28.4. klo 18. Yö kirkossa la 23.4. klo 17 alkaen. Tervetuloa 7–13-vuotiaat yöpymään Lauttasaaren kirkolle 23.– 24.4. Lisätietoa laura.hytti@evl.fi. Koko perheen kevätrieha su 24.4. klo 12–14.30. Käsityöpiiri ma 25.4. klo 13–15.30. Ekavauvakerho kutsuu kaikkia vanhempia esikoisvauvoineen keskustelemaan elämänmuutoksen eri puolista vauvantulon myötä. Ensimmäinen kokoontuminen to 28.4. klo 13–14.30. Aamupala yrittäjille ke 4.5. klo 8.15–10. Yhteistyössä Helsingin Yrittäjät – Lounais-Helsinki ry. Lisätietoja p. 050 400 9675, niina. marjanen@evl.fi. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Piispan kanssa yössä Perinteinen pääsiäisyön messu la 16.4 klo 23 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Piispa Teemu Laajasalo saarnaa, liturgina kirkkoherra Marja Heltelä, avustavina pappeina Pietu Korpelainen, Yrjö Ikonen ja Sara Toivanen.

Alanen, tenori, H. Hersta, urut. Siionin virsi -seurat ke 13.4. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakoti. Vieraana Jaakko Hyttinen. Nallekerho alkaa syksyllä! Haku huhtikuussa. Lisät. seurakuntatoolo.fi. Parisuhde ja arvot to 21.4. klo 19 Fokus. Arvojen merkitys parisuhteessa, miten löytää rakkautta omaan elämään. Hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmät. Perheneuvoja, psykoterapeutti J. Petterson. Ilmastonmuutos – ympäristöongelma ja ihmisoikeuskysymys ke klo 18 Fokus. 20.4. Köyhien oikeus kehitykseen muuttuvassa maailmassa. Palv.päällikkö L. Pajuniemi. 27.4. Ilmastonmuutoksen silminnäkijänä Afrikassa ja Aasiassa. Lähetystyön asiantuntijat U. Leppänen ja M. Pyhtilä. 4.5. Ekoteologia – mitä tekemistä ympäristöllä ja suomalaisella kristinuskolla on toistensa kanssa? Asiantuntija I. Sipiläinen, Kirkkohallitus. Yht. työssä Suomen Lähetysseuran kanssa. Parisuhdepäivä Tunne mut! la 23.4. klo 13.30–17.30 Fokus. Vetäjinä T. Tynjä ja K. Valtakari. Ilm. viim. 20.4. tuula.tynja@sana.fi. Hinta 20 e/pari. Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kierrätystapahtuma su 24.4. klo 10–14 Fokus. Tuo ja vie vaatteita, leluja ja tarvikkeita. MLL:n kahvio, yhteistyössä Pasilan MLL:n kanssa. Vapputapahtuma la 30.4. klo 13.30–16.30 Meilahden kirkon patiolla. Ohjelmaa kaikenikäisille, mm. pomppukirkko, ongintaa, kasvomaalausta ja DJ M. Saari. Jaossa vappuilmapalloja. Myynnissä mm. simaa, munkkeja, grillimakkaraa. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Lounashetki ke 27.4. klo 11.30–13 Meilahden kirkko. W&F ruokailut ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkko, ei 11.–19.4., pe klo 11.30–12.30 Ruskeasuon Rasti, ei 15.4. Kohtaamispaikka ja kahvila ma klo 14–15.30 Länsi-Pasilan seurakuntakoti. Hyvän mielen kahvila ti 3.5. klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalo. Diakonian ajanvaraus virkaaikaan p. 09 2340 6318 tai asiointi. helsinginseurakunnat.fi. Naisten Forum ti 12.4. klo 15 Meilahden kirkon seurakuntasali. Omaishoito – mitä se on? Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry. toiminnanjoht. Marja Ruotsalainen. Miesten maanantaiseura 25.4. klo 13 Meilahden kirkon seurakuntasali. Ilkka Sipiläinen kertoo kirkon ilmastopolitiikasta. Täytekakkukurssi pe 6.5. klo 14–17 ja la 7.5. klo 10–14 Fokus. Tervetuloa, lapset yhdessä aikuisen kanssa. Hinta 10 e/kakku. Ilm. anu.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.4.–5.5.

aalto@evl.fi. Mystiikan akatemia la 7.5. klo 9.30–13 Fokus. Dominikaaninen spiritualiteetti ja mystiikka, veli Gabriel Salmela luennoi. Hinta 12 e, sis. kahvin. Ilm. hiljainentila.fi. Temppeliaukion kirkko avoinna vierailijoille ja hiljentymistä varten. Tarkista aukiolo, tapahtumatarjonta, tarkentuneet aikataulut sekä vierailumaksukäytäntö kotisivuiltamme temppeliaukionkirkko.fi.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 10–18, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA

Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Su 10.4. Kulosaaressa messun jälkeen Marttojen lounas. Myllypurossa messun jälkeen Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus. Su 17.4. Myllypurossa perhemessu, jonka jälkeen pääsiäismunien etsintää kaikenikäisille! Su 24.4. Myllypurossa kevätrippikoulun konfirmaatio. Hiljaisen viikon iltamessu Laiturissa ke 13.4. klo 17.30. Kiirastorstain ehtoollishetket to 14.4. klo 18 molemmilla kirkoilla. Pitkäperjantai sanajumalanpal-

Pienten pääsiäiskirkko pe 8.4. klo 10 Myllypuron kirkolla. Jos seurueessa enemmän kuin 4 henkeä, varaa paikat etukäteen Annilta, anni.nikkanen@evl.fi. Pääsiäismyyjäiset la 9.4. klo 10–13 Myllypuron kirkolla yhteistyössä Myllypuron Marttojen kanssa. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 20.4. ja 4.5. klo 14 Kulosaaren seurakuntasalissa. Kahvit alkaen klo 13.30. Hiljaisen viikon ekumeeninen ristisaatto Itä-Helsingissä ti 12.4. klo 15–20.30. Kokoontuminen Myllypuron kirkolla klo 15. Lisätietoja nettisivuiltamme. Pääsiäisilon tapahtuma su 17.4. klo 14–16 Herttoniemen kirkon portailla. Kahvia ja rahkapullaa, Yhteisvastuu-arpajaiset. Armon ilta pe 22.4. klo 18 Myllypu-

Hermannin Diakoniatalon Varustamo Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10. W&F Cafe Hermanni ark. klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13, annos 1,50 e. Raamattupiiri ke klo 16. Klubi ke klo 18: 13.4. Paaston tekstejä ja musiikkia; 20.4. Salsatanssia Jennin johdolla. Apua ja tukea ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke 11–12. Digitukea to klo 10–12. Fattaluudat auttavat viranomaisasioinnissa parittomien viikkojen pe klo 12–14.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko,

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2022

KIRKKO HELSINGISSÄ/ESKO JÄMSÄ

Iltahartaus perjantaisin klo 18, paitsi pitkäperjantaina. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 18. Toimittavat Nanna Helaakoski, Anne Immonen ja Mikko Helenius. Tähtipölyä naiskuoron konsertti ma 2.5. klo 18.30. Vapaa pääsy. Yhteismeditaatio ke 4.5. klo 17. Kaikille tunnustuskunnille ja tunnustuskuntiin kuulumattomille yhteinen meditaatio. Kantelekonsertti to 5.5. klo 19. Vapaa pääsy.

Yhdessä rauhan puolella Ekumeeninen rukoushetki rauhan puolesta Ukrainassa 2. pääsiäispäivänä 18.4. klo 12 Helsingin tuomiokirkon portailla, Unioninkatu 29. Saavumme ristisaatossa tai muuten eri puolilta kaupunkia yhteen. Yhteinen matalan kynnyksen pääsiäistapahtuma. Luvassa hetki yhdessäoloa ja lyhyitä puheenvuoroja rauhan ja sovinnon sekä pääsiäisen ilon merkeissä. Lisäksi musiikkia ja rukousta.

velus pe 15.4. klo 10 Kulosaaressa ja klo 12 Myllypurossa. Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 15.4. klo 15 Leposaaren kappelissa. Toisen pääsiäispäivän messu ma 18.4. klo 10 Kulosaaressa ja klo 12 Myllypurossa. Myllypurossa kirkkokahvien yhteydessä Paratiisit, perhoset ja pisara -taidenäyttelyn avajaiset.

TAPAHTUMIA Pappi on tavattavissa joka torstai 28.4. asti klo 16–17 Myllypuron kirkolla. Perheiden pääsiäisilta to 7.4. klo 17–19 Kulosaaren seurakuntasalissa ja kirkossa. Virpomisvitsapaja, kirkkoseikkailu ja yhteinen keittopäivällinen Yhteisvastuun hyväksi 2 e/henkilö.

ron kirkossa. Armon illoissa lauletaan, rukoillaan ja ylistetään yhdessä. Perheretki Turun Linnaan ja Caribian kylpylään 23.4. klo 10–20. Lisätietoja Jari Mäki-Arvela: p. 040 507 9718. Piknik Kulosaaren kellotapulin juurella su 24.4. klo 15. Omat eväät! Kulosaaren kirkkovakka ry:n roll up -näyttelyn avajaiset. Halipysäkki perheille ma 25.4. klo 18 Laiturissa. Sadullisia hengitys- ja venytysharjoituksia 5–8-vuotiaille lapsille aikuisineen. Ilm. 18.4. mennessä: tiina.koivulintu@evl.fi. Naisten salonki -konsertti ke 27.4. klo 19 Kulosaaren kirkossa. Milla Mäkinen, sopraano ja Jenna Ristilä, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Koko perheen varaslähtö vap-

puun pe 29.4. klo 15–18 Myllypuron kirkolla. Hauskaa puuhaa ja musiikkia, hodareja, munkkeja ja simaa sekä arpajaiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapunaaton ilta lähetystyön hyväksi la 30.4. klo 18 Myllypuron kirkossa. Vappuista ohjelmaa ja tarjoilua! Osallistumiskortti 5 e lähetystyön hyväksi. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 10–11 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Ei arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946. Lisätietoja toiminnasta internetistä www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä. ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Palmusunnuntain messu su 10.4. klo 11. Mia Iiskola, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Kiirastorstain messu 14.4. klo 18 Östersundomin kirkossa Anne Granström, saarna, Mari Lamminen, kanttori. klo 19 Mikaelinkirkossa Marjaana Faugel, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori, lauluryhmä Melisma. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 15.4. klo 11. Eva-Lisa Lindström, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori, Saara Punkari, viulu, Roosa Punkari, huilu. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23.30. Sini Ikävalko, saarna, Loviisa Tuomisto, kanttori. Semiaikuiset avustavat. Messun jälkeen nyyttärit. Tuo tarjottavaa yhteiseen pöytään. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 11. Martti Häkkänen, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Krista Pellikka, laulu ja huilu. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 18.4. klo 11. Mia Iiskola, saarna, Loviisa Tuomisto, kanttori. Lähetyspyhän messu su 24.4. klo 11. Anne Granström, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Martta Shiberun yhtye. Messu su 1.5. klo 11. Eva-Lisa Lindström, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori.

TAPAHTUMIA Hiljaisen viikon ekumeeninen ristisaatto Itä-Helsingissä ti 12.4. klo 15 keittolounas ja musiikkihartaus Myllypuron kirkolla, 16.30 palvelus Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappelissa, klo 17.30 lähtö Kontulaan Metrokappeliin, klo 18 hartaus Metrokappelissa, klo 19.30 iltahartaus ja iltapala Mikaelinkirkossa. Noin 3 km matka kuljetaan jalan, ja siihen voivat osallistua kaikenikäiset. Mukaan voi liittyä myös matkan varrella tai osallistua yksittäisiin hartauksiin. Tilaisuuden järjestävät Herttoniemen ja Mikaelin ev. lut. srk:t, ItäHelsingin helluntaiseurakunta/ Kontulan Metrokappeli ja Helsingin ortodoksinen srk/Myllypuron kappeli. Lisätietoa verkkosivuillamme. Pergolesi: Stabat mater -konsertti pe 15.4. klo 18. Kaari-ensemble, joht. Saara Aittakumpu, Henri Hersta, urut. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Mää-lammas ja munamysteeri -video katsottavissa seurakunnan Youtube-kanavalla. Mikaelinkirkolla tapahtuu kummia: päiväkerhosta on hävinnyt pääsiäismunia. Kuka on pääsiäismunien katoamisen takana? Keneltä kirkkoherra Martti pyytää apua ja mitä siitä seuraa? Herännäisseurat su 24.4. klo 18. Perheretki Tampereelle la 28.5. Seikkailemme kaupungilla ja vieraillemme museokeskus Vapriikissa. Hinta 35 e/aikuinen ja 20 e/3–14-v. sis. matkat, ohjelman, sisäänpääsyliput ja ruokailun. Retki tehdään yhdessä Vartiokylän srk:n poppoon kanssa. Ilm. 12.5. verkkosivujemme kautta. Kreikkalaisen tanssin ilta ke 27.4. klo 18. Tarjolla kreikkalaista salaattia, tsatsikia ja patonkia. Tee ja vesi juomana. Sari ja Anne mukana illassa. Hinta 15 e/hlö sis. tanssiopetuksen ja ruuan. Koko tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräykseen. Ilm. verkkosivujen kautta viim. ma 25.4. Pelisankarit-kesäpäiväleirit 2012–2015 syntyneille Mikaelinkirkolla 6.–10.6. ja 13.–17.6. Ohjelmassa toimintaa sisällä ja ulkona, askartelua, retkiä, hartauksia ja tarinoita. Toiminta-aika päivittäin klo 9–15. Yhden viikon hinta on 60 e sis. ruokailut, ohjelman, retket ja vakuutuksen. Mukana menossa lastenohjaajia ja kesätyöntekijöitä. Ilm. toiselle tai molemmille viikoille 1.5. mennessä verkkosivujen kautta.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet:

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.4.–5.5.

ISTOCK

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkko: Messu su 10.4. klo 10. Kaskinen, Lyytinen, Niva-Vilkko. Kiirastorstain ehtoollinen 14.14. klo 13. Nurminen, Filppula. Kiirastorstain messu 14.4. klo 19. Lyytinen, Kaskinen, Filppula. Helena Kangas, sopraano. Pitkäperjantain jumalanpalvelus 15.4. klo 10. Salonen, Filppula. Kamarikuoro Cantiamo. Lähetys Facebook-sivuillamme, @roihuvuorisrk. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23. Nurminen, Ronkainen, Filppula, Anni Nousiainen. Kamarikuoro Cantiamo. Pääsiäisen perhemessu su 17.4. klo 10. Takala, Salonen, Filppula. Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus. Munien etsintää. Messu su 24.4. klo 10. Nurminen, Ronkainen, Filppula. Lauluryhmä Roihuvuoren Raakku. Messu su 1.5. klo 10. Takala, Filppula. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Soppakirkko ti 26.4. klo 13. Laajasalon kirkko: Perhemessu su 10.4. klo 12. Takala, Salonen, Niva-Vilkko. Kiirastorstain messu 14.4. klo 18. Ronkainen, Takala, Niva-Vilkko. Chorus Marinus. Pitkäperjantain jumalanpalvelus 15.4. klo 12. Salonen, Niva-Vilkko. Chorus Marinuksen miesyhtye. Pääsiäissunnuntain messu 17.4. klo 12. Kaskinen, Salonen, NivaVilkko. Chorus Marinus. 2. pääsiäispäivän messu ma 18.4. klo 12. Ronkainen, Niva-Vilkko. Laulunystävät. Gospelmessu su 24.4. klo 12. Lyytinen, Ronkainen, Malve & Houseband. Messu su 1.5. klo 12. Takala, Filppula. Tammisalon kirkko: Kiirastorstain messu 14.14. klo 19. Nurminen, Petri Tiainen. Rukous- ja lauluhetki la 16.4. klo 22. Ronkainen, Anni Nousiainen. Ristisaatto Roihuvuoren kirkon messuun.

TAPAHTUMIA Hiljaisen viikon vesper ma 11.4. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo. Iltaruoka Roihuvuoren kirkossa keskiviikkoisin klo 16.30–18. Aik. 2 e, kouluikäiset 1 e, pienimmät ilmaiseksi. Iltaruoka Laajasalon kirkolla torstaisin klo 16.30–18. Aik. 2 e, lapset 1 e, alle kouluikäiset ilmaiseksi. Huom. ei 14.4. Pääsiäismyyjäiset ja lounas su

Nepsy-ilta erityislasten vanhemmille Erityislapsen kanssa – infoa neuropsykiatrisesta kirjosta ja arjen apuja nepsy-perheisiin. Puhujina LTT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Hanna Huhdanpää ja VTM, neuropsykiatrinen valmentaja sekä erityislasten vanhempi Anne PanigrahiHerler. Tapahtumapaikkana Roihuvuoren kirkko to 5.5. klo 18, Tulisuontie 2.

10.4. klo 13–15 Laajasalon kirkolla. Leivonnaisia, neuleita, kirjoja, arpajaiset. Aasikärryajelua 2 e ja virpomisvitsojen koristelua (tuo oma oksa), saa virpoa kirkolla. Menu: aasialaistyyppinen kasviskastike, riisi, salaatti, jälkiruoka. Aik. 10 e, 5–15-v. 5 e, pienimmät ilmaiseksi. Tuotto kirkon kansainväliselle työlle. Pääsiäiselämyksiä la 16.4 klo 10–14 Laajasalon kirkolla. Pääsiäisikkunat, hiljainen pääsiäispolku ja elävä pupu. Konsertti ke 20.4. klo 19 Laajasalon kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopiston matalat vasket. Ukrainan tukikonsertti su 24.4. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Mm. Marie Körkkö, piano, Jaana Laasonen, huilu, Riitta Lampela, sello, Eldfjall-orkesteri. Vapaa pääsy, kolehti Ukrainan auttamiseksi. Varaslähtö vappuun pe 29.4. klo 14–16 Laajasalon kirkolla. Myynnissä Suntion simaa ja munkkeja, myös mukaan. Grillimakkaraa. Muskari klo 16–16.30. Tuotto Yhteisvastuulle. Vappumunkkeja myynnissä pe 29.4. klo 16.30–17 Roihuvuoren kirkolla. Tuotto Yhteisvastuulle. Sanan ja musiikin ilta pe 29.4. klo 18 Laajasalon kirkossa. Jukka Leppilampi. Esirukouspalvelu. Iltatee tai -kahvi. Nepsy-ilta to 5.5. klo 18 Roihuvuoren kirkolla. Erityislapsen kanssa – tietoa neuropsykiatrisesta kirjosta ja arjen apuja nepsy-perheisiin. Puhujina LTT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Hanna Huhdanpää ja VTM, neuropsykiatrinen valmentaja, erityislasten vanhempi Anne Panigrahi-Herler. Diakonian ajanvaraus Laajasalos-

sa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758 tai roihuvuori.diakonia@ evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 1.5. mukana Itä-Sointu. Hiljaisuuden tien hartaudet ti 12.4. asti klo 18, Puotilan kappeli. Kappelimessu to klo 18, Puotilan kappeli. Keskipäivän messu pe klo 12, Matteuksenkirkko. Kiirastorstain messu 14.4. klo 18, Vartiokylän kirkko sekä Puotilan kappeli, Itä-Sointu. Pitkäperjantain jumalanpalvelus 15.4. klo 11, Vartiokylän kirkko. Cantus Novus. Pääsiäissunnuntain messu 17.4. klo 11, Vartiokylän kirkko. Pääsiäisen vaeltava jumalanpalvelus perheille ma 18.4. klo 11 Puotilan kappelilta palstoille.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkko: Pitkäperjantain surun sävelet 15.4. klo 15. Urkuri Markku Hietaharju. Urkuravintola Organum su 17.4. klo 14–17. Varaa yksityiskonsertti: katri.vanhamaki@evl.fi!

Pääsiäisen ilon sävelet ma 18.4. klo 15. Urkuri Pilvi Listo-Tervaportti. Isovanhempien ja lastenlasten ilta ke 27.4. klo 17.30–19. Vapun herkut la 30.4. klo 12. Tilaa: paivi.rajala@evl.fi. Lastentupa ma ja to 9–11.30 yli 1-v. lapselle. Varaa hoito p. 050 380 1961. Neuleklubi ma klo 11.30. Iltaruoka ma klo 16.30–18. Ruoka 1 e. Iltaperhekerho ma 17–18.30. Vauvaperhekerho ke klo 9.30– 11.30. Perhekerho pe klo 9.30–11.30. Soppakirkko ti 26.4. klo 12. Ukkoryhmä ke 20.4. klo 13. Puotilan kappeli: Aamurukous ma klo 8–8.30 Birgittasalissa. Olohuone ti 19.4. tietovisa. 26.4. Moniuskontoinen Suomi. 3.5. Puotilan kappeli aikojen saatossa. Kahvi klo 13, luento klo 14. Matteuksenkirkko: Diakoniapäivystys ti 11–13. Digiopastusta ti 12–14. Pihakahvit la 23.4. klo 12.30–14, Stoanaukio. Kylvön siunaaminen ja talkoot su 1.5. klo 13, Puotilan palstat. Perjantailenkki lähtö Omakotisäätiöltä klo 13, Puotilantie 3. Diakonian ajanvaraus: hanna. takala@evl.fi, p. 09 2340 6450, paivi.rajala@evl.fi, p. 09 2340 6451.

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto, Satamasaarentie 7, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi. Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus. Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.

JUMALANPALVELUKSET Rauhanrukous ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12, ei 7.4. ja 14.4. Palmusunnuntain perhekirkko su 10.4. klo 11, kirkko. Sihvola, Kantola, Virtanen, Valonsäteet ja Loiste! Messun jälkeen lounas, 10 e/perhe tai 5 e/aikuinen. Näppärien myyjäispöytä, käsitöitä medialähetyksen hyväksi, käteismaksu. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 18, kirkko. Ahonen, Vanhanen, Virtanen, Naiskuoro Discantus. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 15.4. klo 11, kirkko. Mäkelä, Kantola, Gaudium. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 22, kirkko. Paananen, Pesonen, Virtanen, Valon ääni.

Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 11, kirkko. Vanhanen, Ahonen, Kantola. Katri Kantola, viulu. Toisen pääsiäispäivän messu ma 18.4. klo 14, Merirasti-kappeli. Sihvola, Kantola. Messu su 24.4. klo 11, kirkko. Sarento, Paananen, Kantola. Pyhä tanssi. Messu su 1.5. klo 11, kirkko. Huhdanmäki, Pesonen, Virtanen.

TAPAHTUMIA Koko perheen pääsiäisvaellus kutsuu kulkemaan yhdessä kohti pääsiäisen ihmettä. Kirkossa ke 6.4. klo 17. Perheiden pääsiäis-pop-up Katukappelissa kiirastorstaina 14.4. klo 9.30–11.30. Pääsiäisaiheinen lauluja askarteluhetki. Hiljaisen viikon polku kirkossa 11.–14.4. klo 18. Seuraamme Jeesuksen tietä kohti kärsimystä. Hartaushetkiä, ahtisaarnoja ja musiikkia. Kansanmusiikkia kevään iloksi! Yhteisvastuukonsertti Vuosaaren kirkossa su 24.4. klo 17. Mukana Vuosaaren musiikkikoulun Näppärit, Sakarat, Duo Serkukset ja Shaika Balalaika slaavilaisissa tunnelmissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Järj. Vuosaaren srk, Uudenmaan kansanmusiikkiyhdistys ry. ja LC Pro Cultura. Pyhän tanssin piirissä musiikki ja liike kuljettavat yhteisölliseen rukoushiljaisuuteen. Helpot askeleet ohjataan jokaisen tanssin yhteydessä, erityistä tanssitaitoa ei tarvita. Ylle mukava vaatetus, sisätossut tai villasukat. Ohjaajana TM, tanssipedagogi Tiina Sara-aho koulutusryhmineen. Ei osallistumismaksua, vapaaehtoinen lahjoitus lähetyskynttelikön lippaaseen. Ilm. saraaho@gmail.com, p. 050 490 6014. Merirasti-kappelissa la 23.4. klo 14–15 ja Marielundin kappelissa su 24.4. klo 14–15. Kuninkaan ilta on sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Vuosaaren kirkolla klo 18 pe 8.4., 22.4. ja 6.5. Majakka-ilta on leppoisia kohtaamisia, kuppi kuumaa, hyvinvointija rukouspalvelua. Tule mukaan, juuri sinut on kutsuttu! Kauppakeskus Columbuksessa ja Katukappelissa to 5.5. klo 17.30–19. Kirjapiiri, keskustelua kuukauden kirjasta rennosti teekupin äärellä Merirasti-kappelilla ke 20.4. klo 17.30. Ilmoittaudu ja kuule kuukauden kirja: eija.keinanen@evl.fi. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 25.4. klo 12. Kahvittelua ja mukavaa seuraa. Aiheena: Tiedän sinusta juuri sen, minkä näen. Diakonian ajanvaraus 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.4.–5.5.

ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafén lounas ma–pe klo 11–13, suljettu pe 15.4., ma 18.4., pe 29.4. Lounas 3 e, mukaan 2 e. Etävastaanotto, varaa aika keskusteluun kirkon työntekijän kanssa www.helsinginseurakunnat.fi/ varustamot. Hiljaisuuden Piiri joka to klo 17–17.30 Stoan aukiolla. Hiljainen mielenilmaus hyvän ja rauhan puolesta. Tied. anne.maunuksela@ evl.fi.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset: p. 09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa kirkkoon tai osallistumaan messustriimauksiin Malmin seurakunnan Facebookissa tai nettisivulla. Palmusunnuntain messut 10.4. Malmin kirkossa klo 10. Meurmanin ja Laakson musisoivat perheet. Striimataan. Viikin kirkossa klo 10. Messulauluryhmä. Tehdään yhdessä -messu Puistolan kirkossa klo 12. Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa. Valon messu Tapanilan kirkossa klo 17. Kiirastorstain ehtoolliskirkot 14.4.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2022

Malmin kirkossa klo 19. Puistolan kirkossa klo 19. Kamarikuoro Stella Vocalis. Viikin kirkossa klo 19. Pihlajamäen kirkossa klo 19. Siltamäen seurakuntakodissa klo 17. Nuorille Tapanilan kirkossa klo 19. Pitkäperjantain sanajumalanpal velus 15.4. Malmin kirkossa klo 10. Malmin kirkkokuoro. Viikin kirkossa klo 10. Pekka Untamala, sello. Puistolan kirkossa klo 12. Katariina Jämsä, viulu. Pääsiäisyön messu 16.4. Malmin kirkossa klo 22. Pasi Mustonen, laulu. Puistolan kirkossa klo 22. Pettisen musisoiva perhe ja gospelkuoro Higher Ground. Pääsiäisateria ilmoittautuneille. Pääsiäissunnuntain messut 17.4. Malmin kirkossa klo 10. Viikin kirkossa klo 10. Lapsikuoro Pihlajanmarjat. Pääsiäisateria ilmoittautuneille.

ja mahdollisuus ehtoolliseen. Ehtoollinen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4444. Striimaukset katsottavissa Malmin seurakunnan Facebookissa tai nettisivuilla. Kutsu pääsiäisaterialle, ilmoit taudu viim. 8.4. klo 13. Olet lämpimästi tervetullut juhlimaan pääsiäistä yhteiselle juhla-aterialle! Maksuton kasvisateria messun jälkeen la 16.4. Puistolan kirkolla klo 23, su 17.4. Viikin kirkossa klo 11.30 tai ma 18.4. Malmin kirkossa klo 11.30. Ilmoittaudu 4.–8.4., ma– ti, to–pe klo 9–13, ke 13–17, p. 09 2340 4400. Koululaisten iltapäiväkerhot Puistolan ja Viikin kirkoilla. Hae lukuvuodelle 2022–2023 toimintaan 22.4. mennessä nettisivuillamme. Elokuvailta Pihlajamäen kirkolla pe 8.4. klo 19. Jumalista ja ihmisistä. K–12. Vapaa pääsy.

Ehdolle seurakuntavaaleihin? Lähde ehdolle seurakuntavaaleihin! Tule vaali-infoiltaan kuulemaan, miksi, miten ja milloin ehdolle voi asettua. Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenet kertovat seurakunnan luottamustehtävissä toimimisesta. Seurakuntavaalien infoilta to 7.4. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Tarjoilua klo 17.30 alkaen.

Perhemessu Puistolan kirkossa klo 12. Lastenkuoro Laulupuu. Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa. Lounas. Pääsiäismaanantai 18.4. Seurakunnan yhteinen messu Malmin kirkossa klo 10. Messulauluryhmä. Pääsiäisateria ilmoittautuneille. Striimataan. Messut sunnuntaisin Malmin kirkossa klo 10. Su 24.4. konfirmaatiomessu. Viikin kirkossa klo 10. Su 24.4. Kansainvälinen messu. Hilkka Piipponen, piano, Brittany Ford, laulu. Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa. Puistolan kirkossa klo 12. Su 1.5. Kaksikielinen messu viro-suomi. Vappupiknik. Grilli kuumana, omat eväät mukaan. Valon messu su 24.4. klo 17 Puistolan kirkossa. Rauhanrukous to klo 13 Puistolan kirkossa. Pyhäkoulut kirkoilla Malmilla su klo 10 ja Pihlajamäessä su klo 11. Malmin kirkko avoinna su klo 11–12 yksityistä hiljentymistä varten

Pääsiäiskivaa perheille la 9.4. klo 10–13 Puistolan ja Viikin kirkoilla sekä Pukinmäen Portissa. Askarrellaan virpomavitsoja ja pääsiäiskoristeita. Portissa lauluhetkiä, Puistolassa muskarihetkiä, kirkkopolku, temppurata ja lounas. Ei ilmoittautumista, maksuton. Pääsiäisikkunat 10.–24.4. Koe pääsiäisen sanoma ja poikkea kurkkimaan pääsiäisikkunat Viikin, Pihlajamäen, Malmin, Tapanilan ja Puistolan kirkoilla sekä Siltamäen ja Tapulin seurakuntakodeilla. Ukrainatukikonsertti Viikin kirkossa su 10.4. klo 18. Messiaen: Aikojen lopun kvartetto. Mikko Raasakka, klarinetti; Hannu Vasara, viulu; Eeva Rysä, sello; Antti Vahtola, piano. Ohj. 10 e Kirkon Ulkomaanavulle. Hiljaisen viikon musiikkihartau det ma 11.4. klo 18 Viikin kirkossa Osmo Palmu, kitara, ja ti 12.4. klo 18 Pihlajamäen kirkossa Elina Tofferi, laulu, Timo Olli, urut. Vapaa pääsy. Hiljaisen viikon keskusteluillat Malmin kirkossa klo 18. Ma 11.4. Lasten ja nuorten kokemuksia holokaustista, dosentit Tuija ja

Esko M. Laine. Ti 12.4. Voiko pahuuden antaa anteeksi? Anteeksianto politiikassa ja yhteiskunnassa. TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja pastori Kirsi OjansuuKaunisto. Ke 13.4. Kirjeitä sodasta. Tuija ja Esko M. Laine. Illat striimataan. Pääsiäispolku kaikenikäisille Puistolan kirkossa ke 13.4. klo 17.30 ja klo 18.30. Pergolesi: Stabat Mater Malmin kirkossa pe 15.4. klo 15. Laura Pyrrö, sopraano ja Katriina Pyrrö, mezzosopraano, Väre-jousikvartetti sekä Kaisu Rauhamaa, urut. Vapaa pääsy. Elokuvailta Pihlajamäen kirkossa pe 15.4. klo 19. Maria Magdalena. Vapaa pääsy. Pääsiäisajan virsiä Viikin kirkossa ti 19.4. klo 13. Pekka Haavisto: Miten rauhanra kentajaksi tullaan? Ulkoministeri nuorten ja pastori Kirsi OjansuuKauniston haastateltavana Malmin kirkossa ti 19.4. klo 18. Striimataan. Vuodenajat kuorokonsertti. Laulua ja tanssia Viikin kirkossa su 24.4. klo 19. Ohjelmassa mm. Grieg, Palmgren, Saariaho, Kokkonen. Tapiolan Kamarikuoro ja Tanssiteatteri Xaris. Vapaa pääsy, ohj. 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Sellistien konsertti Viikin kirkossa ma 25.4. klo 18. Itä-Helsingin musiikkiopiston opiskelijat. Koskien kuohuja pyöräretki la 23.4. klo 9 Tapanilan kirkolta Tammistoon ja Haltialan luontopolulle. Reitti on 25 km. Mukaan kiikari, omat eväät. Oppaina pastori Markus Kopperoinen ja biologi Esa Teräväinen. Veteraanipäivän konsertti. Malmin Mieslaulajat Malmin kirkossa ke 27.4. klo 18. Vapaa pääsy, ohj. 15 e. Järj. Lions Club Malmittaret. Laulajien konsertti Malmin kirkossa ke 4.5. klo 18. Sari Anneli Ruokosen oppilaat. Vapaa pääsy. Elossadialogit. Tule keskustelemaan rauhassa toista kuunnellen teemasta Raamattu – millainen on suhteeni maailman luetuimpaan kirjaan? Teamsissa ke 4.5. klo 18. Tied. & ilm. viim. 2.5. minna-sisko. makinen@evl.fi, p. 050 369 1004. Kevään messulauluryhmä harjoittelee kolmasti Viikin messuun 22.5. Soittajatkin tervetulleita! Harj. Malmin kirkolla to 28.4., 5.5. ja 12.5. klo 19. Tied. p. 041 531 7799. Maksutonta lastenhoitoa yli 3-vuotiaille lapsille la 23.4. klo 10–14 Varustamolla. Välipala. Ilm. johanna.m.laurinen@evl.fi, p. 050 387 9925 Kastepäivä Puistolan kirkossa la 14.5. Kastepäivä on mutkaton ja maksuton tapa järjestää tunnelmallinen kastetilaisuus lähipiirillesi. Voit tuoda kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit ja lainaa tarvittaessa kastemekon. Kasteet tasatunnein

klo 10–17 välillä, varaa p. 09 2340 4402. Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30– 12. Viikki ma, Puistola ja Tapanila ti, Pihlajamäki ke, Siltamäen seurakuntakoti to, Malmi pe (ei vko 15). Vauva ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Varustamolla (ei vko 15). Pienten pääsiäisbiisit ke 13.4., 20.4. klo 10 ja 10.30 Varustamolla. Iltavillit to klo 16–18 Varustamolla. Ruoka klo 16.30 (ei 14.4.). Kahvia & kohtaamista ke klo 10–12 Jakomäen nuorisotalolla (ei 13.4.). Naapuruuspiirikahvila Viikin kirkolla ke klo 13–14.30 (ei 13.4.). Porttikahvila ma klo 13–15 (ei 18.4.). Friendship Café to klo 18 Pihlajamäen kirkolla. Friendship Café every Thu from 6 at Pihlajamäki Church. Tied./info, p. 050 369 1004 (ei 14.4.). Kahvia kirkolla klo 13–14. Malmin ja Tapanilan kirkolla ti ja Siltamäen srk-kodilla to (ei vko 15). Waste&Feast Malmi hävikkira vintolan lounas ma–pe klo 11–13. Suljettuna 15.4., 29.4. ja 2.5. Ostarin Onni. Aamupalaa Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11 (ei 12.4.). Keittolounas Pihlajiston Mestas sa klo 12, h. 2 e (ei 12.4.). Iltakahvila Pihlajamäen kirkolla ke klo 17–20 (ei 13.4.). Ruokaaika Pihlajamäen kirkolla to klo 12, h. 2 e (ei 14.4.). Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo 17–18.30 (ei 13.4). Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30 (ei 18.4.). Ruokaapua. Ruoanjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11 (ei 18.4.) ja Pihlajamäen kirkolla ti klo 9. Leivänjako Jakomäen nuorisotalolla ke klo 10, Varustamolla to klo 11. Hallitsevatko päihteet elämääsi? Tule kokeilemaan toipumista tukevia keinoja päihderiippuvuudesta irrottautumiseen. Maksuton Silta-ryhmä Malmin Varustamolla ma klo 17 (ei 18.4). Ilm. elise.hartonen@evl.fi, p. 050 380 3690 Ryhmä mielenterveyden tueksi Malmin kirkolla ti 12.4. ja 17.5. klo 13.30. Ohjaajana Eila Sainio. Tied. elina.leppihalme@evl.fi p. 050 3732 323. Walk in talk 13–20vuotiaille. Piipahda juttelemaan, jos huolet painavat. Luottamuksellinen, anonyymi ja maksuton juttuhetki Malmin Varustamolla ma klo 16–18. Ei ajanvarausta – walk in! Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–18, p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu). Diakonian ajanvaraus ja neuvon ta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.4.–5.5.

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12. Palmusunnuntain perhemessu su 10.4. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Tule viettämään iloista perhemessua ja askartelemaan virpomisoksa! Messun jälkeen keittotarjoilu. Kiirastorstain ehtoolliskirkot 14.4. Koskelan kirkko klo 13.30, Oulunkylän kirkko klo 18, Maunulan kirkko klo 18, Käpylän kirkko klo 20. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 15.4. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23 Oulunkylän kirkossa. Pääsiäispäivän messut su 17.4. Oulunkylän kirkko klo 10, Maunulan kirkko klo 12, Käpylän kirkko klo 18. Toisen pääsiäispäivän messu ma 18.4. klo 10 Oulunkylän kirkossa.

TAPAHTUMIA Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle. Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia, vapaaehtoinen maksu, hävikkileipää kotiin vietäväksi. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Hävikkijako tiistaisin klo 12–13 Oulunkylän kirkolla. Yhteisökeittiö Rafiki ti 3.5. klo 12–14 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Maunulan pannarikahvila torstaisin klo 10–13 Maunulan kirkolla. Hän kantoi meidän kipumme -konsertti pitkäperjantaina 15.4. klo 15 Oulunkylän kirkossa. Aarioita oratorioista, pitkäperjantain kuoromusiikkia ja suomalaista passiomusiikkia. Vapaa pääsy. Oi Natsarealainen -konsertti pitkäperjantaina 15.4. klo 18 Maunulan kirkossa. Pitkäperjantain musiikkia, ristintien tekstejä ja kuvia. Vapaa pääsy.

ISTOCK

Oulunkylän seurakunta

ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Konsertteja ympäri Helsinkiä 25-vuotisjuhlavuottaan viettävä a cappella -yhtye Rajaton konsertoi keskiviikkona 20.4. kello 19 Lauttasaaren kirkossa. Liput 25 e tiketti.fi. Vuosaaren musiikkikoulun Näppärit, Sakarat, Duo Serkukset ja Shaika Balalaika esiintyvät slaavilaisissa tunnelmissa sunnuntaina 24.4. kello 17 Vuosaaren kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Villivirret ja Messiaen Kannelmäen kirkossa. Musiikki, tekstit ja kuvataide sekä esiintyjien ja yleisön välinen vuorovaikutus rohkaisevat yhteiseen kokemiseen, luovuuteen ja leikkiin sunnuntaina 24.4. kello 18. Messiaenin pianoteoksen Préludes ympärille rakentuvassa konsertissa on runoja ja otteita Raamatusta, livemaalausta sekä Sirkku Rintamäen säveltämiä villivirsiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Big band -musiikkia kuullaan vappupäivänä 1.5. kello 15 Oulunkylän kirkossa Salmela Festival Orchestran esittämänä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Lisää konsertteja: kirkkojakaupunki.fi/menokone

Bellows and Pipes -konsertti toisena pääsiäispäivänä ma 18.4. klo 18 Käpylän kirkossa. Markku Lepistö, harmonikka ja Mikko Helenius, urut. Vapaa pääsy. Ykkösen ratikan kuski, hui – poikkitaiteellinen esitys su 24.4. klo 16 Käpylän kirkolla. Runoista, dialogeista ja lauluista koostuva vauhdikas esitys kertoo Käpylän rakentamisesta ja kehittymisestä ja sen asukkaista – iloineen ja suruineen. Tapahtuma on osa Käpylän 100-vuotisjulaa. Vapaa pääsy. Family Thursday – kaikkien perheiden ilta to 28.4. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Illan keskustelun aiheena: Itsensä hoitamisen ja itsemyötätunnon äärellä. Tarjolla kasviskeittoa, lastenhoito järjestetty. Punainen lanka -orkesterin vappumatinea Oulunkylän kirkossa 1.5. klo 15. Legendaarisen kokoonpanon laulajina ovat Eija Ahvo ja Harri Saksala. Vapaa pääsy. Rukousryhmä to 7.4. ja 5.5. klo 18–20 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa. Illoissa luetaan Raamatun teksti, käydään läpi osallistujien esille tuomia asioita ja rukoillaan

niiden puolesta. Ryhmään voi tulla vaikka vain yhdeksi kerraksi, oman elämäntilanteen mukaan. Sururyhmä joka keskiviikko klo 18–19.30 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa. Maunulan torstaikerho 5.5. klo 13 Maunulan kirkolla. Päivän aiheena elämänkaari. Syntymäpäiväjuhla tammi-kesäkuun 2022 aikana 80, 85, 90 tai enemmän vuosia täyttäville tiistaina 10.5. klo 14–15.30 Oulunkylän kirkossa. Kutsu on kahdelle hengelle. Ilmoittautuminen tiistaihin 3.5. mennessä oulunkyla.suntiot@evl. fi. Jos sähköpostia ei ole käytettävissä, p. 09 2340 5320 mieluiten päiväsaikaan.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten

Afrikkalainen gospelmessu palmusunnuntaina 10.4. klo 11. Toivonen, Auvinen, musiikissa Juhana Saarinen ja ryhmä seurakuntalaisia. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 19. Auvinen, Valve-Tuovinen ja Hirvonen. Musiikissa Vox Sonora -kuoro. Iltateehetki ennen messua klo 18. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 15.4. klo 11. Valve-Tuovinen ja Hirvonen. Musiikissa Vox Sonora -kuoro. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 22. Nuorkivi, Auvinen ja Tuhkalainen. Laulu Sakari Topi. Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 11. Pirttijärvi, Toivonen ja Tuhkalainen. Messun jälkeen kirkkokahvit. Muusikkona Henna-Maija Vannemaa, harmonikka. Toisen pääsiäispäivän jumalanpalvelus ma 18.4. klo 11. Toivonen ja Tuhkalainen. Messu su 24.4. klo 11. Nuorkivi, Pirttijärvi ja Krista Pellikka. Musiikkimessu su 24.4. klo 18. Auvinen ja Suomen Laulu. Hyvän Paimenen vappumessu su 1.5. klo 11. Pirttijärvi, Valve-Tuovinen ja Hirvonen.

TAPAHTUMIA Pienet pääsiäishyörinät Pakin talolla, Etupellontie 2, to 7.4. klo 16–19. Askartelua, virpomisoksia, pääsiäiskertomus, kahvio. Torstai kirkolla 7.4. ruokailu klo 16–17.30, klo 18 Rukoushetki rauhan puolesta, 21.4. ja 5.5. ruokailu klo 17–18.30. Suomen Laulu ja Suomalainen barokkiorkesteri harjoittelevat Bachin Matteus-passion kuoroosuuksia la 9.4. klo 17. Vapaa pääsy. Viihdemusiikin laulukurssin oppilaat esiintyvät popjazz-laulunopettaja Susanna Erosen johdolla su 10.4. klo 18. Vapaa pääsy. Agios o Theos – pitkäperjantain musiikillinen hartaus. Gregoriaaninen lauluyhtye Schola Sancti Henrici pe 15.4. klo 18. Tämä on osa Hyvän Paimenen kirkko 20 vuotta -konserttisarjaa. Vapaa pääsy. Pääsiäispuuhaa ma 18.4. klo 12–14. Rastirata, keväistä istutusta ja suklaista pääsiäisiloa. Ekumeenisia näkökulmia pääsiäisen viettoon eri kirkko- ja tunnustuskunnissa to 21.4. klo 18.30. Mukana Timo-Matti ja SophieMadeleine Haapiainen, Mari Auvinen ja Marita Toivonen. Raamattupiiri to 21.4. klo 16. Lempeä lukupiiri kiireisille ke 27.4. klo 18. Käsittelemme Ilon kirja -teosta, Dalai-lama, Desmond Tutu.

Keväinen vapputapahtuma koko perheelle su 1.5. klo 12–15. Kasvomaalausta, naamiaiset, onnenpyörä, ilmapalloja, munkkeja, simaa, hattaraa, hot dogeja, kirkkoseikkailu ja musiikkia. Tapahtuma juhlistaa 20 vuotta täyttävää kirkkoamme. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Isien perhekerho Puuhastelua ja seurustelua lasten ja isien ehdoilla. Koillis-Helsingin isäjengi kokoontuu lapsineen joka tiistai klo 9.30– 11.30. Isien perhekerhossa tarjoillaan vertaistukea rennossa ja katsomusvapaassa ympäristössä. Toimivat ja viihtyisät tilat antavat loistavat puitteet leikille, askartelulle, seurustelulle ja kahvittelulle. Lisätiedot: Aleksi Vainikka, aleksi. vainikka@evl.fi, p. 044 284 4593.

Erityisryhmät KEHITYSVAMMAISTYÖ Kaikkien aistien pääsiäismessu su 17.4. klo 10, Tikkurilan kirkko, Asematie 12a, Vantaa.

KUULOVAMMAISTYÖ Pääsiäismessu suomeksi ja ruotsiksi viittoen ma 18.4. klo 13, Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73. Perhekerho pe 22.4. klo 9.30–12, Malmin Varustamo, Pekanraitti 16. Pe 13.5. klo 9.30–12 retki. Kannelmäen raamattupiiri ti 26.4. klo 15–17, Kannelmäen kirkko. Vieraana Markku Yli-Mäyry. Päiväpiiri pe 29.4. klo 13.15–14.45, Matteuksenkirkko. Vieraana Marja Irjala.

NÄKÖVAMMAISTYÖ Kimppakävely ja kahvittelu ke 20.4., 4.5., 18.5. klo 12.30–15, Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa. Heurekan puisto to 12.5. klo 13–15, Tiedepuisto 1, Vantaa. Oppaat vastassa pihalla. Omakustanteiset kahvit Heurekan kahvilassa. Ilm. Terhille p. 050 381 8758.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 7/2022

Suuri käänne

Pääsiäinen on käänteistä suurin. Maailma muuttui lopullisesti

aksi vuotta sitten tapahtui historiallinen käänne. Kulkutauti levisi koko maailmaan. Arki muuttui. Syntyi vedenjakaja. Puhumme ajasta ennen koronaa ja ajasta koronan jälkeen. Helmikuun lopussa tapahtui toinen käänne. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Euroopan turvallisuus horjuu, maailmankuva murtuu. Tulevaisuudesta tuli hetkessä toivottomampi.

sumentamia. Käänne, jonka he kohtasivat, ei ollut Jeesuksen kuolema, vaan ylösnousemus.

AINA KÄÄNTEET EIVÄT kosketa koko maailmaa. Käänne voi olla vain yhden ihmiselämän kokoinen ja silti maailmanloppu. Elettyyn elämään tulee päivä, jota ennen kaikki oli tavallisesti, ja jonka jälkeen kaikki on toisin. Rakkaimman omaisen menetyksen äärellä tuntuu, että mikään ei palaa enää koskaan ennalleen.

PÄÄSIÄISEN SUURI KÄÄNNE on lupaus siitä, että toivo on vahvempi kuin epätoivo. Pääsiäisen suuri käänne on lupaus siitä, että kaikkien loppujen keskellä häämöttää uusi alku. Pääsiäisen suuri käänne on lupaus siitä, että Kristus kukistaa kuoleman ja lahjoittaa iankaikkisen elämän – pimeimmän yön jälkeen aukeaa kirkas aamu.

PÄÄSIÄINEN ON käänteistä suurin. Maailma muuttui lopullisesti. Naiset saapuivat haudalle, joka oli tyhjä. Pääsiäispäivän evankeliumin mukaan ”he olivat ymmällä tästä”. Jeesuksen haudalle saapuneet olivat surun

Pääsiäisyön messu Helsingin tuomiokirkossa 16.4.2022 klo 23.

PÄÄSIÄISEN KÄÄNNE ei ole loppu, vaan alku. Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen mikään ei palaa enää koskaan ennalleen. Pääsiäinen on voitto kuolemasta. Mikään käänne maailmassa ei voi sen tapahtumia tyhjentää. Mikään käänne ihmisen elämässä ei voi pääsiäisen voittoa varastaa.

TEEMU LAAJASALO Helsingin hiippakunnan piispa