Kirkko ja kaupunki 2022 7 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

7.4.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Tunnista elämäsi taakat ja siunaukset s. 14 Kalliossa toimii ainutlaatuinen lähes satavuotias leipomo s. 4

Janne Saarikiven mielestä uupuminen on kehon viisautta s. 18

Testaa, oletko pääsiäis tietäjä vai painitko mämmisarjassa s. 23

Pääkirjoitus

Eilen

Me selviämme tästä

Ne, jotka eivät koskaan tarkista mielipiteitään, rakastavat enemmän itseään kuin totuutta.

PÄÄSIÄINEN ON SURULLINEN ilojuhla tai iloinen suru juhla. Riippuu siitä, miten päin haluaa asennoitua. Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti, kuten luterilaiseen virsikirjaan ortodokseilta napatus sa pääsiäishymnissä veisataan. Pääsiäisen tarina vie tuonelan syvyyksiin asti, vii pyy siellä – ja nousee sitten ylös, ylös taivaisiin asti. Kristinuskoon kuuluu ristiriitainen kaksinaisuus. Tämä on maan ja taivaan uskonto. Jeesus on satapro senttisesti jumalallinen ja yhtä sataprosenttisesti inhi millinen. Raamattu on Jumalan sanaa ja ihmisten ky näilyä. Ihminen on samaan aikaan kelvoton syntisäk ki ja läpeensä vanhurskas. Olemme tulleet maan to musta ja maan tomuksi päädymme. Olemme lähtöisin Jumalan luota ja hänen luokseen lopulta palaamme. ”Kerran kotiin minut vie tämä röpelöinen tie, on kaikki niin kuin ennenkin”, kuten J. Karja lainen laulaa. PÄÄSIÄINEN ON ILOINEN suru juhla ja surullinen ilojuhla. Pit känperjantain synkkä musta on yhtä totta kuin pääsiäisaamun kirkas valkea. Pääsiäinen ei kuitenkaan ole ilolla terästettyä surua eikä se ole surulla laimennettua iloa. Kristinuskoon kuuluu kaksi naisuus, mutta silti kristitty ei näe maailmaa kosmisena taiste lutantereena, jossa hyvä ja pa

ha, Jumala ja saatana, ottavat mittaa toisistaan. Taiste lu on jo käyty, ja hyvä voitti. Pääsiäisen ilosanoma on, että me selviämme tästä. Elämä voittaa. Kristus nousi kuolleista. PITKÄPERJANTAI ON YHTÄ totta kuin pääsiäinen, mutta päivien järjestyksellä on ratkaiseva merkitys. Tämän maailman ankarat lainalaisuudet ovat edelleen voimassa, mutta ne eivät ole kaikki kaikessa. Ylösnousemuksen valo kajastaa hautojen pimey teen, ja viimeisen sanan maan päällä lausuu kuole man voittanut Kristus. Ja se sana on sulaa rakkautta.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

RANSKALAINEN ESSEISTI JOSEPH JOUBERT (1754–1824)

Tänään Ilahdun, jos joku saa hyvällä argumentilla mieleni muuttumaan. Takin kääntämisessä ei ole mitään pahaa. TOIMITTAJA RUBEN STILLER ME NAISET -LEHDESSÄ 11/2022

Iankaikkisesti

”

Järkevä ihminen tavoittelee tietoa, houkalle maistuu vain järjettömyys. SANANLASKUT 15:14

KERRAN KOTIIN MINUT VIE TÄMÄ RÖPELÖINEN TIE.

Kirkko ja kaupunki

Kuolemasta kumpuaa elämä, eivätkä viha ja väkivalta saa viimeistä sanaa. Jumala, siunaa pääsiäisemme lähellä ja kaukana – ja muistuta, että tuo kaikki on totta tänäänkin.

7.4.2022 Seuraava lehti ilmestyy 5.5.

KANNEN KUVA: MATTI PIKKUJÄMSÄ KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Viime keväänä rengastin viisi sirittäjäemoa ja 50 poikasta” Espoolainen Olli Keskikallio elää vuodenajat muutto lintujen tahdissa. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Lintuharrastaja ja kevään abiturientti Olli Keskikallio, miten innostuit lintujen tarkkailemisesta? – Olen tykännyt liikkua luonnossa lapsesta saakka. Olin suurin piirtein 10-vuotias, kun viisi vuotta vanhempi isoveljeni Otto saattoi minut bussilla ensimmäiselle linturetkelleni Espoon Suomenojan lintualtaille. Siellä asuu monipuolisesti vesilintuja, ja ne ovat tottuneet ihmisiin. Sieltä nuoren lintuharrastajan oli hyvä aloittaa. – Lintuharrastus tuottaa onnistumisen kokemuksia, ja sen myötä tulee mentyä paikkoihin, joihin ei muuten menisi. Muuttolintujen kautta vuodenajat hahmottuvat hyvin, ja kevät alkaa aikaisin eli jo helmikuun lopussa.

Sait vuosi sitten Luonnontieteellisen keskusmuseon myöntämän lintujen rengastusluvan. Miten päädyit rengastamaan sirittäjiä? – Läpäistyäni viime keväänä rengastuskokeen pohdin, mitä lintuja ei Suomessa juuri ole rengastettu, ja päädyin sirittäjiin. Sirittäjät tekevät pesänsä pieneen koloon mustikanvarpujen sekaan. Poikaset rengastetaan pesässä, ja emo otetaan varovasti kiinni lintuverkkoon. Lintujen jalkaan kiinnitetään kevyt alumiinirengas, johon on kaiverrettu numerosarja. Sitä voi verrata ihmisen henkilötunnukseen. – Jotkin linnut, kuten mustarastas, palaavat pesimään aina samaan pihapiiriin. Toiset lajit vaihtavat paikkaa joka vuosi. Sirittäjistä ei

vielä tiedetä, miten ne toimivat. Viime keväänä rengastin viisi emoa ja noin 50 poikasta. Tänä keväänä on kiva nähdä, saanko rengastettua saman täysikasvuisen laulavan koiraan, jonka rengastin viime kevään poikasena.

Mikä on ollut ikimuistoisin hetkesi lintuharrastuksen parissa? – Olin silloin 16-vuotias ja vielä rengastusharjoittelija. Pystytimme Espoon Laajalahdelle lintuverkon, johon lensi pikkusirkku. Se on Etelä-Suomessa todella harvinainen lintu. Samana päivänä näimme vielä kiljukotkan.

– Haluaisin jonakin päivänä nähdä mehiläissyöjän. Se on todella värikäs lintu ja Suomessa superharvinainen.

Mitä muuttolintuja on mahdollista bongata pääkaupunkiseudulla huhtikuussa? – Huhtikuun alussa Etelä- ja KeskiEuroopasta Suomeen palaavat laululinnuista peukaloinen, punarinta, laulurastas ja rautiainen. Vesilinnuista haahka ja tukkakoskelo tulevat myös silloin takaisin tänne. – Helsingin kauppatorilla ruokaa varastelevat ruskeapäiset naurulokit palaavat huhtikuun aikana. Lisäksi kurkiauroja voi nähdä taivaalla läpi huhtikuun.

Mikä sinulle on pyhää? – Luonto on minulle pyhä asia. On ihmeellistä, miten monimutkainen ja monipuolinen luonto on. – Myös luonnossa oleva rauha on minulle pyhää. Nykymaailma on kiireinen, joten on hienoa, kun on paikka, johon voi mennä rauhoittumaan. ■

Olli Keskikallio kuvattiin Luonnontieteellisessä museossa maakotkan kanssa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Kristuksen r Kalliolaisessa leipomossa valmistetaan öylättejä yhä käsityönä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA VILLE PALONEN

”

erramme Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu”, sanoo pappi ja ojentaa käteen ohuen, pyöreän leivän, jonka keskellä on krusifiksin kuva. Tämä pieni leipä kämmenellä on ihme: se on sekä leipä että oikeasti Kristuksen ruumis. Leipä on kotoisin Helsingin Kalliosta Diakonissalaitokselta, jonka leipomossa niitä on tehty vuodesta 1926. Edelleen työ on käsityötä. Ennen koronapandemiaa leipomossa valmistui vuosittain noin miljoona ehtoollisleipää. Niinpä taiteilija Ebba Masalinin öylättejä varten suunnittelema krusifiksikuvio lienee Suomen suurilevikkisin ristiinnaulitun kuva, vaikka harva siihen ehtoollisella kiinnittää erityistä huomiota. Kun kirkot ovat olleet koronan vuoksi välillä kiinni, ehtoollisleipien menekki on romahtanut. Leipomo on ollut pois toiminnasta ja sen kaksi työntekijää lomautettuina. Nyt leipomotoimintaa käynnistellään taas pikkuhiljaa. Keittiötyöntekijä Pia Greus epäilee, että pitkän tauon jälkeen taidot voivat olla vähän ruosteessa, mutta antaa luvan seurata työtään. PERINTEISESTI ÖYLÄTTITAIKINASSA on vain vettä ja vehnäjauhoja. Tällä kertaa paistetaan kuitenkin gluteenittomia öylättejä. Taikinassa on riisi-, maissi- ja perunajauhoja. Tämä erä poikkeaa väriltään niin perinteisistä öyläteistä kuin tavallisista gluteenittomistakin, sillä taikinaan lisätty sahrami tekee niistä keltaisia. Syy ei ole teologinen vaan käytännöllinen: näin gluteenittomat leivät on helppo erottaa tavallisista. Värin vuoksi niitä halutaan myös pääsiäiseksi. Pia Greus sekoittaa sähkövatkaimella 8 desilitraan vettä noin 7 desilitraa jauhoja. Lopuksi hän lisää taikinaan veteen liotetun sahramin. Sitten Greus sipaisee kuumennettuihin paistorautoihin mehiläisvahaa ja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

kaataa niihin vajaan kauhallisen taikinaa. Gluteenittomia leipiä paistetaan kolmisen minuuttia, vehnätaikina paistuu vikkelämmin. Greus avaa raudan ja nostaa sieltä ohuen, pyöreän levyn. Ennen kuin öylätit voidaan leikata irti levystä, se täytyy laittaa joksikin aikaa höyrykaappiin, jottei se murenisi leikatessa. Öylätit leikataan irti levystä yksi kerrallaan laitteella, jolla on erikoinen nimi: jalkameisti. Sen jälkeen ne pakataan laatikoihin. Pakkaaminen on samalla laaduntarkkailua. Esimerkiksi kuprullaan olevat tai liian ohuet leivät heitetään biojätteeseen. KOULUTTAJA Mika Aspinen Kirkon koulutuskeskuksesta kertoo, että alun perin – ja ilmeisesti melko pitkään – ehtoollisella on käytetty sellaista leipää, jota kulloisessakin kulttuurissa muutenkin leivottiin. Alkukirkossa tuo leipä on saattanut olla vaikkapa pitaleivän kaltaista. Varhaisina vuosisatoina seurakuntalaiset toivat itse leivät kokoontumisiinsa. Niitä tarjottiin ehtoolliselle ja jaettiin köyhille. Siitä tulee nimi öylätti: se on väännös latinan sanasta oblatum, joka tarkoittaa eteen kannettua. Aspisen mukaan 700-luvulta lähtien on lännen kirkossa ollut säädöksiä varta vasten ehtoolliselle leivottujen pienten leipien käytöstä. Noin 1100-luvulla öylättejä on alettu paistaa erityisellä raudalla. Se, että öylätit poikkesivat niin selvästi arkisesta leivästä, on ruokkinut kansan parissa ehtoolliseen liittyvää maagista ajattelua. – Joku saattoi napata saamansa ehtoollisleivän mukaansa ja säilyttää sitä kotona vaikkapa onnea tuovana amulettina. Voi olla, että tällaisten lieveilmiöiden torjumiseksi yleistyi aikanaan tapa jakaa ehtoollisleipä suoraan suuhun eikä käteen. ■

deo i v so ie n t a K lät t esta öy s i om oja p i e l k i.fi k r i k k n u p ka u

Juttua varten on haastateltu myös Diakonissalaitoksen kulttuuri- ja diakoniatoiminnan johtajaa Sari Enkkelää. 14.4. on kiirastorstai, jolloin muistellaan Jeesuksen viimeistä ateriaa oppilaidensa kanssa. Katso kiirastorstain ehtoolliset tämän lehden Menot-osasta.

Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse. HANS EISKONEN

uumis

Sanan selitys

Risti RISTI ON KRISTINUSKON KESKUS. Se on yksi viiva ylös ja toinen siitä poikki, maailman helpoin ja samalla monimerkityksisin symboli. Joka tulee risteykseen tapaa Kristuksen. Tämä on hyvin konkreettista. Suomen risti on nimittäin sama sana kuin Kristus. Se on saapunut kieleemme slaavilaisten kielten kautta. Alkuaan kyseessä on kreikkalainen käännös voideltua merkitsevästä Messiaasta. Kun enkeli ilmoitti paimenille, että tänään on syntynyt Kristus, he ymmärsivät asian eri tavoin kuin me. Roomalaisvallan alistamat uupuneet juutalaiset odottivat voideltua kuningasta, joka vapauttaisi heidät. Mutta kävi hieman toisin. Juutalaiset ja roomalaiset yhdessä tappoivat kuninkaan ristinpuussa. Kuninkaan nimi tarttui nyt ristinpuun muotoon. Siitä tehtiin onnenkaluja ja amuletteja, jotka levisivät lopulta pohjan perillekin. Voideltu vapahtaja oli ottanut yksinkertaisen symbolin muodon. Jokainen saattoi ripustaa hänet kaulaan. Lihallinen ihminen oli muuttunut ylös ja alas, itään ja länteen aukeavaksi mysteeriksi.

JANNE SAARIKIVI

”Kättely tekee paluun. Pian taas kosketamme toisiamme – myös töissä. Se on sisään rakennettu meihin.” LUE MIKKO LESKELÄN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

Jerusalem kutsuu etsijää

Haahtelan romaanin veljesten suhteessa on myös herkät puolensa. – Minua kiinnostavat elämän eri ulottuvuudet. Halusin tuoda tämän esiin siinä, miten lempeästi kirjan mies suhtautuu sairastuneeseen veljeensä. – Me synnymme maailmaan villeinä tapauksina, mutta meidät sopeutetaan yhdenmukaisiksi. Miehen veli ei ole välittänyt yhteiskunnan vaatimuksista, vaan hän on pysynyt jonkinlaisena viattomana ajelehtijana. Mies myös kadehtii tätä veljensä kykyä.

Ortodoksisen kirkon diakoniksi vihitty Joel Haahtela tekee kirjoissaan matkaa ihmisen sisimpään. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

erusalem on kiehtonut kirjailija Joel Haahtelaa pitkään. Hän on lukenut paljon uskonnollista kirjallisuutta, ja lopulta tie kirjoissa on aina johtanut Jerusalemiin, kristinuskon pyhään paikkaan. Haahtelan uusin romaani sijoittuu siis Jerusalemiin. Vahvimman sysäyksen siihen antoi ortodoksisen pappismunkin Serafim Seppälän kirjoittama Kultainen Jerusalem -teos, joka käsittelee kaupunkia eri uskontojen ja uskonnollisten myyttien näkökulmasta. – Kirjani saavat usein alkunsa jostakin paikasta. Nyt minulla oli mielessäni irrallinen kuva miehestä jerusalemilaisella kattoterassilla, Haahtela kertoo. JOEL HAAHTELAN romaanissa Jaakobin portaat (Otava 2022) helsinkiläismies matkustaa Jerusalemiin, jossa hänen pikkuveljensä on hoidetta-

vana psykiatrisessa sairaalassa. Veli potee Jerusalemin syndroomaa. Turisti voi sairastua tähän syndroomaan, jos on kokenut kaupungissa äärimmäisen voimakkaan hengellisen tai mystisen elämyksen. – Kirjani tarina on eräänlainen versio Vanhan testamentin veljeksistä Jaakobista ja Esausta, heidän välisestään kateudesta ja kilpailusta. Veljeksistä Esau on esikoinen ja Jaakob pikkuveli. – Yhtenä tärkeänä teemana kirjassa on esikoisuus. Se voi tuntua taakalta, koska perheen vanhimman lapsen elämään sisältyy vastuun ottamista ja velvollisuudentunnetta ja samalla usein epämääräistä syyllisyyttä. Olen itsekin esikoinen, ja kirjan kertojassa on hieman samoja piirteitä kuin minussa. Kirjojen henkilöt ovat kuitenkin aina jonkinlaisia valepukuja.

– Kirjani saavat usein alkunsa jostakin paikasta. Nyt minulla oli mielessäni kuva miehestä jerusalemilaisella kattoterassilla, Joel Haahtela kertoo.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

JAAKOBIN PORTAAT on Joel Haahtelan kirjatrilogian viimeinen osa. Aiemmat ovat Adelen kysymys (2019) ja Hengittämisen taito (2020). Haahtelan mukaan itsensä etsimiseen liittyvä trilogia syntyi suuremmin suunnittelematta. Uusimman kirjan nimi viittaa Vanhan testamentin Jaakobin näkemään uneen tikapuista, joita pitkin enkelit kulkivat taivaaseen. Haahtelan mukaan monissa hänen kirjoissaan kuvataan välitiloja, joissa astutaan sivuun reaalimaailmasta.

”

Me synnymme maailmaan villeinä tapauksina. – Jaakobin portaat ovat portti kahden maailman – maallisen ja hengellisen – välissä. Minulle tällaisena toimivat kirkko ja luonto. Haahtela on toiselta ammatiltaan psykiatri. Hän kokee lääketieteen maailman kulkevan luontevasti hengellisen rinnalla. Vaimonsa suvun kautta hän löysi oman hengellisen polkunsa ortodoksisuudesta. Hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon nelisen vuotta sitten, ja joulukuussa hänet vihittiin diakoniksi. Se on nyt hänen kolmas ammattinsa. – Kirkossamme se on pappeuden ensimmäinen aste. Se tarkoittaa lähinnä sitä, että toimin papin apuna jumalanpalveluksissa. Tunnen palaavani niissä aikakoneella 300–400-luvulle ja kohtaavani ikivanhojen tekstien äärellä Jumalan. Viime aikoina Haahtela on seurannut surullisena, miten Venäjän ortodoksikirkko on tukenut Vladimir Putinin sotatoimia Ukrainassa. – Venäjän kirkko ei noudata Jeesuksen esimerkkiä lähimmäisenrakkaudesta. Kristuksen valta oli heikkoudessa ja nöyryydessä, ei voimassa. Ja rakkaus voi elää vain vapaudessa. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kaksi Pietaria Apostoli Pietari kieltää pääsiäis kertomuksessa Jeesuksen kolmasti. Niin teki myös Sanna Jetsonen, ennen kuin hän muutti kutsumanimensä Pietariksi. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JANI LAUKKANEN

olmannen itsemurhayrityksensä jälkeen Pietari Jetsonen pelkäsi kauan vettä. Tuona iltana hän seisoi rannalla märässä, kylmässä ja painavassa toppatakissaan tekoonsa puuttuneen naisen halattavana, kunnes ambulanssi saapui. Jetsonen oli 16-vuotias. Illasta seurasi lähes viisi kuukautta suljetulla osastolla ja kaksi vuotta kuntoutuskodissa. Hän oli silloin vielä Sanna Helena Jetsonen, itseinhon ja hämmennyksen täyttämä seurakuntanuori, joka oli oppinut ”persukirkkoherran” johtamassa seurakunnassa Kuopion maalaiskunnassa ja lähei-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Jeesus sanoo yhdelle opetuslapselleen Raamatussa: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.” Pietari Jetsonen haluaa olla queer-Pietari.

siltään, että heterotyttöys oli hänelle ainoa mahdollinen elämäntapa. Eikä hän pystynyt siihen. – Lopetin itsemurhan yrittämisen, kun ymmärsin, ettei Jumala halunnut minun kuolevan. 18-vuotiaana Jetsonen hankki vasempaan käsivarteensa tatuoinnin. Kalpeaan ihoon on isketty risti ja virren 960 ensimmäinen säkeistö: ”Maksettu on velkani mun, ylistys olkoon Ristiinnaulitun”. – Halusin tehdä itsestäni passiivis-aggressiivisen lähettilään. Olen samalla linjalla kristinuskon levittämisessä kuin apostoli Pietari. Jetsonen muutti kolme vuotta sitten isolle kirkolle Helsinkiin, jossa hän opiskelee teologiaa. Kukaan muu suvussa ei ole opiskellut yliopistossa, ja hänen lisäkseen vain yksi on käynyt lukion. Ainoasta sisaruksesta eli isoveljestä tuli metsäkoneenkuljettaja. – On tullut monesti mieleen, että mitä minä heinähattu teen yliopistossa. Kouluttaudun, koska haluan omistautua Jumalalle, joka on ainoa pysyvä asia elämässäni. Koulutus erottaa Pietari Jetsosen Jeesuksen 12 oppilaaseen kuuluvasta apostoli Pietarista, joka oli ilmeisesti oppimaton mies. PAPPI PIIRSI kastemaljan vedellä ristin 22-vuotiaan Pietari Jetsosen otsaan Huopalahden kirkossa viime lokakuussa. Neljä ystävää siunasi Jetsosen yhdessä papin kanssa. – Olin tapellut nimenmuutoksesta sisäisen päiviräsäseni kanssa ja kaipasin siunausta isolle asialle. Kastekaavasta muokattu tilaisuus oli niin

kaunis, että itkin melkein silmät päästäni, Jetsonen kertoo. – Mielessä pyöri filmi koko elämästäni. Tunsin, että kaikki on nyt hyvin. Jumala siunaa sen, että olen Pietari ja opiskelen papiksi. Jetsonen ylistää Haagan seurakuntaa liberaaliuden kehdoksi, jossa hänet on otettu hyvin vastaan. Yksi pappi kehui Pietaria väkeväksi nimeksi, toinen kertoi nimenmuutoksesta hänen puolestaan muille seurakunnan työntekijöille ja kolmas tuli tueksi esittelemään uutta nimeä muille vapaaehtoistyöntekijöille, joiden porukkaan Jetsonen kuuluu.

”

KASTEKAAVASTA MUOKATTU TILAISUUS OLI NIIN KAUNIS, ETTÄ ITKIN MELKEIN SILMÄT PÄÄSTÄNI.

Jetsonen alkoi pohtia sukupuoli-identiteettiään tosissaan vasta Haagan seurakunnassa. Hän tutustui siellä transprosessia läpikäyvään seurakuntalaiseen, joka kertoi rintojenpoistostaan. Rintakehän maskulinisaatioksi kutsuttu leikkaus kuulosti Jetsosesta ihanalta. – Olin jo lapsena outolintu, jota tyttöjen leikit eivät kiinnostaneet ja jota pojat eivät huolineet porukkaansa. Olen aina tiennyt, että ihastun vain naisiin, mutta aikaisemmin minulla ei ollut sanoja sukupuolikokemukselleni.

Jetsonen käy parhaillaan läpi omaa transprosessiaan. Muunsukupuolinen tuntuu nyt omimmalta identiteetiltä. Hän sai luvan muuttaa nimensä virallisesti Sanna Pietari Helena Jetsoseksi, kun perusteli sen vastaavan kokemustaan sukupuolesta, johon kuuluu sekä maskuliininen että feminiininen puoli. – Kutsumanimen muuttaminen Pietariksi helpottaa sosiaalista kanssakäymistä. Minut tulkitaan usein mieheksi, joten kun sanoin nimekseni Sanna, minulta saatettiin kysyä, että ai Santeri? PIETARI JETSONEN nimesi itsensä apostoli Pietarin mukaan, koska kallioksi kutsuttu Jeesuksen opetuslapsi on hänen esikuvansa. – Olen miettinyt, että minunkin on pakko olla kiveä, sillä muuten olisin hajallaan kuin hiekka. Toiseksi apostoli Pietarin ”koiramaisen lojaali” Jeesuksen seuraaminen puhuttelee Jetsosta. Nimen valintaan on kolmaskin syy: – Pietari kielsi pääsiäisenä Jeesuksen kolmesti ja minä yritin päästä hengestäni kolmesti. Se oli mitä suurinta Jumalan kieltämistä. Itsemurhayritysten jälkeen minusta tuli vahva Jeesuksen seuraaja, jollainen apostoli Pietarikin oli. Jetsosen missio on tuoda kirkkoa sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä yhteen. – Haluan olla queer-Pietari. ■ Jos ahdistaa, Palveleva puhelin 0400 221 180 vastaa klo 18–24. Voit myös ottaa yhteyttä oman alueesi diakoniatyöhön.

MYY TONTTISI, NAUTI VAPAUDESTASI Hyvästi haravointi ja loputtomat lumityöt! Ostamme tonttisi, jotta sinä voit tehdä juuri sitä, mitä eniten haluat. Helpot ja nopeat kaupat ilman välikäsiä.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Niina Aikio Hankekehityspäällikkö 0400 765 970 niina.aikio@kastelli.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Petri Poikolaisen tähdittämä Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia palkittiin viime vuonna Venetsian elokuvajuhlilla.

KIRKKOURUILLE SÄVELLETYN ORKESTERITEOKSEN KANTAESITYS SUOMESSA

TRONDHEIM JAZZ ORCHESTRA & ALF HULBÆKMO Su 24.4. klo 19

Uteliaana uuteen päivään

Tapiolan kirkko

Liput alk. 20 €

+ toimitusmaksut (alk. 1 €)

A CAPPELLA -LAULUYHTYE

ACCENT To 28.4. klo 18

Petri Poikolaisen ura näyttelijänä tyssäsi MS‑tautiin. Raju ja rampauttava sairaus on tuonut kärsimystä, mutta saanut aikaan myös asioita, joista Poikolainen ei osannut edes haaveilla.

Tapiolasali

Liput alk. 39/34 € + toimitusmaksut (alk. 1 €)

FADON KUNINGATAR

MARIZA Pe 29.4. klo 20 Tapiolasali

TUTUSTU KOKO OHJELMAAN apriljazz.fi JA OSTA LIPUT lippu.fi

TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVA KATRI SAARELA

Liput alk. 74/64 € + toimitusmaksut (alk. 1 €)

Onko sinun hankalaa käydä kirjastossa?

Jollet pääse kirjastoon sairauden, vamman tai liikuntarajoitteen vuoksi, voit hakea jousto asiakkuutta. Joustoasiakkaana voit valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan kirjastoasioinnin puolestasi. Lisätietoa Helmetkirjastojen henkilökunnalta tai helmet.fi/joustoasiakkuus

helmet.fi

Sokea, vaikeavammainen pyörätuoli mies – näin Petri Poikolainen määrit telee itsensä. Määritelmä on raa’an rea listinen, mutta sisältää kosolti tum manpuhuvaa huumoria. – Ei sitä oikein osaa olla katkera. Nä kö on jo poissa, joten se ei voi mennä pahemmaksi. Toki voi miettiä, että jos kädet pettävät, niin se vaikuttaa sitten kaikkeen. Mutta mennään päivä kerral laan, sillä koskaan ei tiedä, mitä tapah tuu. Saattaa lähteä sormista tunto tai voi tulla eteen elokuva. Tärkeintä on – kaveriani lainaten – mennä uteliaana uuteen päivään, Poikolainen toteaa. Ilman sairautta ei tosiaankaan oli si syntynyt elokuvaa, jossa näyttelijän työstä sairauseläkkeelle vuonna 2013 jäänyt Poikolainen palasi ammattiinsa ja teki pääroolin. Teemu Nikin ohjaa ma ja syyskuussa 2021 ensiiltansa saa nut Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia on jo palkittu kaksilla elo kuvajuhlilla. – Ei tämmöisestä osannut edes haa veilla, Poikolainen sanoo. Uteliaisuus on ollut Petri Poikolaista eteenpäin vievä voima jo pienestä po jasta saakka. Sitä se on edelleen. Toi nen häntä auttanut asia on avoimuus. – Helpotti, kun tulin sairauskaapis ta ulos. Ilmoitin Facebookissa, että nyt jäin MStaudin takia työkyvyttömyys

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

eläkkeelle. Sen jälkeen olen ollut avoin tästä sairaudesta. Eipä sitä tosin voi sa laillakaan, kun on pyörätuoli takapuo len alla, Poikolainen sanoo nauraen. Poikolainen ei katso olevansa min käänlainen neuvonantaja kärsimyksen kohtaamisessa, mutta esimerkillään hän on auttanut monia samankaltai sessa tilanteessa olevia. Kun kivut ovat pahimmillaan, Poi kolainen pyrkii keskittämään ajatuk sensa johonkin muuhun: kuuntelee vaikka äänikirjaa tai Tiedelehteä. – Kärsimys ja se, miten siihen suh tautuu, ovat niin kovin henkilökohtai sia asioita. Samoin kipu ja sen kokemi nen. Minua auttaa positiivinen ajattelu, joten siihen kannustan. Kärsimyksen ihmistä jalostavaan voimaan Petri Poikolainen ei usko. – Ei kärsimys tee kenestäkään pa rempaa. Toki on yllättävää, miten mo nen asian kanssa oppii kuitenkin elä mään, kun haluaa. – Me myös kohtaamme asiat kukin omalla tavallamme. Silti toivon, että meistä jokaisen olisi mahdollista ym märtää, että tämä elämä on kuitenkin ihanaa, Poikolainen huoahtaa. Petri Poikolainen Ihmisyyden lähteillä -podcastin vieraana jaksossa, joka julkaistaan ti 12.4. osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/paasiaisradio.

Kom-teatterin sielunmessu

Roolituksen kääntäminen teki näytelmän harjoittelemisesta monipolvisen matkan. – On kiinnostavaa, miten etelähelsinkiläisessä suvaitsevaisuuskuplassa elävät

NOORA GEAGEA

Teatteriperheen kasvattina Lauri Maijala näki jo lapsena paljon teatteria. Yksi mieltä vaivaamaan jääneistä näytelmistä oli Jouko Turkan raju ohjaustyö Runar ja Kyllikki vuonna 1996. Maijala oli näytelmän nähdessään kymmenvuotias. – Esityksestä jäi mieleen vahva vääryyden ja epäreiluuden kokemus. Olen monta vuotta etsinyt näytelmälle sopivaa aikaa ja paikkaa. Kirjailija Jussi Kylätaskun klassikkoteos perustuu löyhästi 1950-luvulla tapahtuneeseen Kyllikki Saaren murhaan. Ohjaaja Maijala korostaa, että kyseessä on kahden nuoren kasvutarina. Näytelmä sisältää vahvaa uskonnollista ja seksuaalista tematiikkaa. Kyllikki joutuu muun muassa kylän papin seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. – Sukupuolirooleja katsotaan nyt uudesta kulmasta, minkä vuoksi naiset näyttelevät miehiä ja päinvastoin, Maijala kertoo.

Runar ja Kyllikki kasvavat aikuisiksi tiukan uskonnollisessa kyläyhteisössä.

teatterintekijät ovat yllättäen löytäneet myös itsestään hyvinkin perinteisiä asenteita naisena ja miehenä olemisesta. Stereotypioihin perustuvat käsitykset vastakkaisesta sukupuolesta ovat ihmisissä syvällä, Lauri Maijala sanoo.

Runarina nähdään Ella Mettänen ja ja Kyllikkinä Paavo Kinnunen. Keskeinen rooli on myös papilla, jota esittää Kati Outinen. Kyllikistä pyritään kasvattamaan kuuliaista ja siveää. Vetäytyvästä Runarista

puolestaan haluaan koulia kovalla kädellä machomiestä. – Koen tärkeäksi tuoda esiin myös sen, millaista mieskuvaa yhteiskunnassa välitetään. Millainen maailma olisikaan, jos kovuuden ja väkivaltaisuuden vaatimuksen sijaan miesten kasvatuksessa ihanteena olisikin sivistys ja herkkyys? Kyllikin murha saa koko yhteisön sekaisin. Ihmiset pyrkivät noudattamaan kirkon vanhanaikaisia näkemyksiä, mutta heitä hallitsevat alkukantaiset vietit. Tähän viittaa näytelmän johtolause ”ihmisen osana on kutea ja kuolla”. – Puhtaimmin ja kauneimmin kristinuskosta puhuu Kyllikki, joka haaveilee taivaan valtakunnasta. Hänen maailmansa kuitenkin murtuu eikä taivasta tule, Maijala sanoo. Näytelmässä äänimaailmaa ovat virret, erityisesti eräänlaisena tunnarina toimiva Suvivirsi. – Luvassa on sielunmessua. Kom-teatterin requiem, Maijala sanoo. MARJO KYTÖHARJU Runar ja Kyllikki -näytelmän ensi-ilta pe 8.4. Kom-teatterissa.

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen! Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin? Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattoapu ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.ﬁ/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.ﬁ

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Loputon uhmaikä ”Lapseni saattoi pienenä saada raivarin siitä, mikä viikonpäivä on”, kertoo kirjailija Maria Mustranta. Hänen psykologinen trillerinsä haastavien ja väkivaltaisten lasten äitiydestä sai alkunsa omasta epätoivosta. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

irjailija ja toimittaja Maria Must rannalla on kolme poikaa. Kahden kanssa oli vauva-aikana helppo mennä joka paikkaan, mutta kolmas oli itkuinen ja vaikea rauhoittaa. Kahden pojan päivähoito on sujunut ongelmitta. Kolmannelle Mustranta etsi miehensä kanssa hoitajan, kun lapsi oli puolitoistavuotias. Hoitosuhde kesti noin vuoden. – Sitten kokenut hoitaja ilmoitti, ettei huolehdi lapsestamme enää päivääkään. Hoitaja lopetti, koska Mustrannan kahden ja puolen vuoden ikäinen poika vastusti voimakkaasti syömistä, ulos lähtemistä, sisälle tulemista ja päiväunia. Lapsi löi ja potki. Raivareita tuli kotonakin. Välillä lapsi saattoi herätä yöllä ja huutaa tunnin. Neuvola arveli syyksi kauhukohtauksia, mutta vanhempien mielestä poika yksinkertaisesti heräsi ja suuttui. – Uhmaikä alkoi, kun lapsi oppi sanomaan ei, ja tuntui, ettei se lopu ikinä. Lapseni saattoi pienenä saada raivarin siitä, mikä viikonpäivä on, Mustranta kuvaa. – Tunnereaktiot ovat voimakkaita. Eivät kaikki lapset ala kaataa huonekaluja ja repiä sanomalehtiä silpuksi suuttuessaan. Hän raivoaa, kunnes on aivan hiessä. Mustranta kirjoitti toisen romaaninsa Äidin tehtävä (WSOY 2022) omien kokemustensa innoittamana. Psykologinen trilleri kertoo vankilasta vapautuneesta Laurasta, joka ravaa koulun ja lastenpsykiatrian tapaamisissa ja yrittää saada apua käytösongelmaiselle pojalleen. Laura jää ongelmineen varsin yksin, kunnes hänen poikansa ystävystyy julkkisperheen ongelmapojan kanssa. Laura lapsineen tulee imaistuksi mukaan yläluokkaiseen elämäntapaan. Sitten poikien ystävyyssuhde alkaa saada synkkiä sävyjä. – Romaani ei ole yksi yhteen oman elämäni kanssa. Haastattelin sitä varten useita äitejä, joilla on omaanikin haastavampia lapsia, Mustranta kertoo. – Tunteiden tasolla romaani on kuitenkin totta. Se kuvaa pelkoani ja epätoivoani. Kun lapsi oli pieni, mietin monesti, että mitä kaikkea vielä ta-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

pahtuu, ja entä jos lapseni tekee joskus jotain tosi pahaa. POIKA SIIRTYI PÄIVÄKOTIIN noin kolmivuotiaana. Vanhemmat saivat tiuhaan kutsuja palavereihin, koska lapsi ei totellut ohjausta, omi leluja ja tappeli. Päiväkodin työntekijät pyysivät keskustelemaan ongelmista lapsen kanssa kotona. Sama jatkui koulussa. Lapsella todettiin olevan uhmakkuus- ja käytöshäiriön oireita. Maria Mustranta ja hänen miehensä puhuivat lapselle tämän käytöksestä, tuloksetta. Mustranta alkoi ihmetellä, miten hänen odotettiin etäohjaavan lastaan. – Sain mittani täyteen siitä, että vanhemmat kutsutaan paikalle, jotta työntekijät voivat vyöryttää päälle lapsen syntilistan. Sanoin, etten jatka keskustelua tällä tavalla. – Ammattikasvattajat kyselivät, että mitä ihmettä tekisimme tämän lapsen kanssa. Vastasin, että olemme hänen vanhempiaan, emme ammattilaisia. Teillä pitäisi olla kasvatusalan koulutus! Ei vanhempien tarvitse olla työnohjaajia. Mustranta tuijottaa kaukaisuuteen otsa rypyssä. Rivitaloasunnon keittiönpöydälle jäänyt Aku

Ankka ja keskeneräinen junaradan rakennusprojekti olohuoneen lattialla muistuttavat päiväkodissa ja koulussa olevista pojista. – Myös sisarusten välillä on vaikeuksia. Kannan syyllisyyttä siitä, saako haastava lapsi liian usein tahtonsa läpi, koska hänelle on pakko antaa siimaa. JOS LAPSI SAA riittävästi rakkautta ja rajoja, kaikki menee hyvin. Maria Mustranta uskoi väitteeseen, kunnes sai haastavan lapsen. – Kun oikeanlaisen käytöksen oppiminen osoittautui lapselle hirveän vaikeaksi, tuntui melkein siltä, kuin asiantuntijoiden antama lupaus olisi jäänyt täyttymättä. Mustrannan mielestä lasten käytösongelmia selitetään turhan usein huonolla vanhemmuudella – eikä poikkeavuuksilla lapsen aivoissa. Suhtautuminen on toinen, jos lapsen vaikeudet liittyvät vaikkapa lukemiseen. – Lukihäiriön syynä ei pidetä sitä, että vanhemmat eivät ole lukeneet lapselleen tarpeeksi. Mustranta on luopunut monesta tavallisesta lastenkasvatukseen liittyvästä käsityksestä. Esi-

Haastavan lapsen vanhemmuus on kasvattanut Maria Mustrannasta jämäkän ja pitkäpinnaisen.

väntuulinen. Sen kun pomppivat sohvalla ja kiipeävät puihin, kunhan mitään ei rikota eikä toiminta ole hirveän vaarallista.

merkiksi siitä, että vanhemman ei pidä antaa lapselleen periksi. – Ajattelen, että joustamaton lapsi ei opi kompromissien tekemistä joustamattomalta aikuiselta. Aikuinen ei menetä auktoriteettiaan

”

Kokenut hoitaja ilmoitti, ettei huolehdi lapsestamme enää päivääkään. neuvottelemalla lapsen kanssa. Jos meillä on eri mielipide jostain asiasta, kutsun lapsen neuvottelemaan, että miten sinä näet tämän ongelman ja kuinka ratkaisisit sen. Kapteeni käskee -tyylinen kasvatus provosoi joustamatonta lasta, joka ajautuu helposti tunnejumiin. Silloin ei järkipuhe mene läpi.

– Pojallani oli koulussa vuoden verran autoritaarinen opettaja, joka kävi käsiksi lapsiin. Miten sillä tavalla voi opettaa, että toisiin ei saa kajota? Onneksi opettajan työsopimusta ei jatkettu. – Lapseni ei kunnioita ketään, joka ei kunnioita häntä. Jos nöyryytät lasta, hän kostaa. Mustrantaa puhuttelee yhdysvaltalainen lasten käyttäytymishäiriöiden asiantuntija Ross W. Greene. Häneltä on saatavilla kirjoja myös suomeksi. Greene ajattelee, että tulistuvat lapset toimivat oikein, jos osaavat. He eivät pane vastaan ilkeyttään, vaan heillä on oppimisvaikeuksia esimerkiksi turhautumisen sietämisessä, joustavuudessa ja oman toiminnan ohjauksessa. Tulistuvalla lapsella saattaa olla myös neuropsykiatrinen kehityshäiriö, kuten adhd tai Asperger. Olennaista on, ettei lasta rangaista puuttuvista taidoista, vaan niitä harjoitellaan hänen kanssaan. Haastavan lapsen vanhemmuus on kasvattanut Mustrannasta jämäkän ja pitkäpinnaisen. – Lapseni ovat antaneet palautetta, että en menetä hermojani juuri koskaan ja olen aika hy-

VANHEMPIA PYYDETTIIN HAKEMAAN haastava poika varhain päiväkodista, eskarista ja pikkukoululaisena iltapäiväkerhosta. Hän käyttäytyi huonoimmin iltapäivisin, jolloin oli kuormittunut. Maria Mustranta lyhensi siksi työaikaansa. – Tiedän monta nepsylasta, joita ei voi laittaa iltapäiväkerhoon lainkaan. On erikoista, että heille järjestetään tukea kouluun, mutta ajatellaan, että he pärjäisivät sen jälkeen kymmenien lasten porukassa muutaman kouluttamattoman vetäjän johdolla. Mustranta pitää nepsylasten vanhempia unohdettuna ihmisryhmänä. Hän tuntee äitejä, joille on ehdotettu, että heidän lapsensa kävisivät koulua vain muutaman tunnin päivässä. – Silloin ideana on, että vanhempi opettaisi osan asioista lapselle kotona. Mustranta on muistuttanut itseään monesti siitä, että hän on muutakin kuin poikiensa äiti. Että hänellä on oma identiteetti ja ura. Mustranta jakoi miehensä kanssa poikien kotihoidon, kun he olivat pieniä. Hän on kirjoittanut aina, myös äitiyslomilla. Apurahan turvin työstetty ensimmäinen nuortenromaani on parhaillaan valmistumassa. Kolmas aikuisten romaanikin on aluillaan. Mustranta toivoo hartaasti, että hurjimmat vuodet haastavan pojan kanssa olisivat nyt takana. Poika on oppinut kasvaessaan itsehillintää ja lakannut ratkaisemasta ristiriitoja väkivallalla. Hän opiskelee tavallisessa koululuokassa ja saa kiitettäviä numeroita. – Haastavan lapsemme vahvuudet ovat vahvoja. Hän tietää paljon, hänellä on hirveän hyvä muisti ja hän on Trivial Pursuitissa aikuiselle tasaveroinen vastustaja. Koen usein onnea hänen seurassaan. – Lapsen aivot kehittyvät, toisilla vain eri tahtia kuin toisilla. Se herättää toiveikkuutta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Tutustumalla kätkettyihin ja vaiettuihin puoliinsa ihminen voi vapautua elämän suorittamisesta ja suuntautua kohti itselle hyviä asioita. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

uka minä todella olen? Saanko ja pystynkö todella olemaan se, joka olen? Tällaisten kysymysten tutkimi nen ja selvittäminen on työllistänyt käytännöllisen teologian emeritus professori Paavo Kettusta jo usean vuosikym menen ajan. Nyt hän on koonnut oppimansa ja ymmärtämänsä viime vuonna julkaistuun kirjaan Kuka minä todella olen – Kätkössä olevaa minuutta etsimässä (Väyläkirjat). Kettusen mukaan minuuden – tai hukassa ole van identiteetin – jäljille voi päästä kysymällä, mikä on minulle tärkeää. Toinen yhtä olennai nen kysymys on, mitä kaipaan ja tunnen. – On myös tärkeää kysyä, estääkö jokin minua ottamasta todesta syvimpiä kaipuitani ja tarpeita ni. Jos vähättelen itseäni, se, mikä on minulle tär keää, jää syrjään. Silloin olen omassa elämässäni ajopuuna enkä tunnista, mikä on minulle merki tyksellistä ja luovuttamatonta, Kettunen sanoo. JOKAINEN MEISTÄ KANTAA Paavo Kettusen mu kaan kätkettyjä ja vaiettuja taakkoja. Jos emme tunnista niitä, ne varjostavat olemustamme ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. – Ihminen, joka ei tunnista elämänhistoriaan sa, on suuressa vaarassa toistaa sitä. Taakkojen lisäksi sisimmässämme on Kettusen mukaan myös kätkettyjä ja vaiettuja siunauksia, joihin tutustuminen on äärimmäisen tärkeää. Omien kätkettyjen puolien jäljille pääsee kuuntelemalla itseään. Sen voi aloittaa kysymäl lä, voinko hyvin elämässäni. Uskallanko toivoa ja tunnistaa itselleni hyviä asioita ja suuntautua niitä kohti? Löydänkö itses

täni elämänrohkeutta ja uskallanko panna itseni likoon? Vai huomaanko ajattelevani, ettei elämäl läni ole suurta merkitystä? Onko elämässäni asioita, jotka sitovat minua tai joihin mieleni on jäänyt kiinni? Vastaukset tällaisiin kysymyksiin kertovat sii tä, millaiset elämämme lähtökohdat ovat olleet. Niihin tutustuminen on Kettusen mukaan vält tämätöntä, koska vastaus kysymykseen ”mihin olen menossa?” rakentuu tähän mennessä tapah tuneen tunnistamisen pohjalle.

”

On tärkeää kysyä, estääkö jokin minua ottamasta todesta syvimpiä kaipuitani ja tarpeitani. PROFESSORI PAAVO KETTUNEN

– Emme voi katsoa tulevaisuuteen muuten kuin niiden silmälasien läpi, joilla katsomme mennyttä. Emme voi tunnistaa elämämme pää määriä, jos emme tunnista niitä arvoja ja ihantei ta, jotka ovat elämässämme tärkeitä. JOKAISEEN IHMISEEN KÄTKEYTYY Paavo Kettu sen mukaan mahdollisuuksien aarreaitta, joka on luotu häneen jo syntymässä. Lapsuudessa ja nuoruudessa saamistamme lähtökohdista kuiten

kin riippuu, pääsevätkö nämä mahdollisuudet kukkimaan ja kukoistamaan. – Jokaisella on oikeus syntyä ja olla olemassa toivottuna ja rakastettuna. Kaikkien elämässä niin ei tapahdu, vaan olemassaolon oikeus jää ehdolliseksi. Silloin ihmiselle syntyy tarve käydä tätä asiaa läpi, Kettunen sanoo. Kettusen mielestä yhteiskunnan pitäisi tukea taloudellisesti sitä, että mahdollisimman moni saisi halutessaan uuden mahdollisuuden itsensä tunnistamiseen psykoterapian avulla. Myös pit käkestoinen keskustelusuhde kokeneen kirkon sielunhoitajan kanssa voi olla avuksi. Kettunen sanoo painokkaasti, ettei koskaan ole liian myöhäistä. – Elämä ei ole tuomittu epäonnistumaan, vaikka kukkaan puhkeamista ei olisi tähän men nessä sallittu. Kenenkään elämä ei ole ennalta määrätty toistamaan tiettyä kaavaa, vaan voim me lähteä käymään asioitamme läpi missä iässä tahansa. AJATUS KÄTKETTYJEN ja vaiettujen asioiden tun nistamisesta tuli Paavo Kettuselle tärkeäksi, kun hän kävi pitkän psykoanalyysin samalla kun te ki väitöstutkimusta hengellisten ja uskonnollis ten kysymysten kohtaamisesta kirkon sairaala sielunhoidossa. – Ihmismieli muistaa asioita, vaikka emme tiedostaisi niitä. Psykoanalyysissa löysin itsestä ni sellaista, mitä en ollut aikaisemmin tunnista nut, ja muistin tapahtumia, joiden en ollut tien nyt tapahtuneen. Vanhemmilta suku laisilta kysymällä saatoin tarkistaa, et tä tapahtumat olivat todellisia, Kettunen sanoo. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Kettunen on sota-aikana eläneiden vanhempien lapsi. Sotavuosina vanhemmat joutuivat lähtemään evakkoon monta kertaa. Kettusen isän nuoruus meni rintamalla, ja hänen kotinsa jäi lopulta rajan taakse. – Vasta aikuisiällä olen alkanut tunnistaa sotavuosiin liittyvää taakkaani, joka johtuu vanhempieni kantamista traumoista. He elivät tilanteessa, jossa koko elämä oli ehdollistunutta eikä mitään asiaa voinut pitää varmana. Sota vaikutti pitkään vanhempieni sukupolven taloudelliseen hyvinvointiin ja koulutusmahdollisuuksiin. Kettusen mukaan sodan taakka siirtyy lapsille erityisesti silloin, jos vanhemmat ajattelevat, ettei lasten pidä päästä helpommalla kuin he ovat päässeet. Toinen mahdollisuus on, että vanhemmat toivovat lapsilleen helpompaa elämää kuin heillä on ollut ja tukevat esimerkiksi heidän opiskeluaan. Kettunen tunnistaa omassa elämässään tällaisen siunauksen. – Terapiassa löysin itsestäni sekä myönteisiä että kipeitä ulottuvuuksia, joita olin kantanut sisälläni itseltänikin kätkettyinä ja salattuina, Kettunen sanoo. Oma psykoanalyysi on vaikuttanut myös Kettusen tutkimustyöhön. Tutkiessaan 1990-luvulla kirkon rippiä ja syntien tunnustamista hän alkoi tunnistaa kyselytutkimuksen vastauksista uudenlaisia teemoja. Kettusen mukaan kirkko on lähestynyt ihmisiä olettamuksella, jonka mukaan heidän keskeinen elämänkysymyksensä liittyy syyllisyyteen. Tutkimusaineistosta kävi kuitenkin ilmi, että monessa tapauksessa rippi ja anteeksianto eivät olleet vastanneet ihmisen syvimpään tarpeeseen. Ket-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

tunen käsitti, että syyllisyydestään kirjoittaneet ihmiset kärsivät tosiasiassa häpeästä. HÄPEÄSTÄ KÄRSIVÄN IHMISEN sisimmässä on Paavo Kettusen mukaan paljon kätkettyjä ja vaiettuja asioita. Niiden tunnistaminen ja niiden kanssa keskusteleminen voisi avata uudenlaisia näkökulmia tulevaisuuteen.

”

Monta taakkaa putoaa, kun suostuu olemaan rajallinen ja vajavainen. PROFESSORI PAAVO KETTUNEN

– Kätketyn puolen kieltäminen ja alas painaminen ovat asioiden kätkemistä ja salaamista ensisijaisesti itseltä. Se on uuvuttava tapa elää. Jos tunnistaa jonkin asian vaivaavan tai elämässä toistuu jokin vaikea teema, asiaa kannattaa lähteä tutkimaan yhdessä toisen ihmisen kanssa, Kettunen sanoo. Itselle sopivaa psykoterapeuttia tai kirkon sielunhoitajaa kannattaa etsiä rauhassa ja kuulostella, millainen henkilö olisi sopiva keskustelukumppani. Kettunen mainitsee, että jotkut psykoterapeutit kokevat epävarmuutta uskonnollisten ja hengellisten kysymysten käsittelyssä, vaikkeivät suoraan torjuisi niitä.

Vastaavasti jotkut kirkon sielunhoitajat saattavat mennä puolustuskannalle, kun käsittelyyn nousee uskonnollisuuden kipeitä puolia. Kettunen havainnollistaa asiaa Raamatun pääsiäiskertomuksen vaiheiden avulla. – Jos sielunhoitajalla on kiire pois Getsemanesta ja pitkäperjantain kärsimyksestä, hän ei pääse koskaan pääsiäisen riemuun. Jos vanhanlaisen Jumalan kuolemalle ei ole tilaa, uudenlainen jumalasuhde ei pääse syntymään. Jos harkitsee pitkää keskusteluprosessia kirkon sielunhoitajan kanssa, tällä tulisi Kettusen mukaan olla teologin tutkintoa laajempi koulutus, joka antaa valmiuksia ymmärtää psykodynaamisen ja uskonnollisen ulottuvuuden vuorovaikutusta. KIRJASSAAN Kuka minä todella olen? Paavo Kettunen kuvaa sielunhoidollista keskustelua mielikuvalla ”armon kammarista”. Kyse on sellaisesta jaetusta tilasta, jossa ihminen voi tuntea olevansa rakastettu, hyväksytty ja kannettu. – Omaa olemassaoloaan ei tarvitse pyytää anteeksi. Ihminen saa levätä armon varassa ja tuntea, että hänen elämänsä on lahja, ei saavutus. Mielikuvassa armon kammarista on nurkka, jossa ihminen saa turvautua Jumalan anteeksiantamukseen silloin, kun ymmärtää tehneenä väärin. Kettunen painottaa, että anteeksiantamus on vain yksi armon kammarin neljästä nurkkauksesta. Toisen näkökulman avaa vastaanottava ja hyväksyvä armo, joka on Kettusen mukaan vastaus häpeään ja identiteetin ongelmiin. – Kun ihminen tulee hyväksytyksi ja vastaanotetuksi, hän pääsee takaisin yhteyteen Jumalan ja todellisen minuutensa kanssa.

Kolmas armon kammarin nurkka on voimaantuminen, jossa armon valaisemasta sisimmästä kasvaa voimaa, rohkeutta ja toivoa. Ihminen alkaa suuntautua kohti sellaista elämää, jossa omat arvot, lahjat ja mahdollisuudet pääsevät toteutumaan. Neljäs armon kammarin nurkka on kiitollisuus, joka antaa tunnon elämästä lahjana. – Armo tarkoittaa sitä, että sinusta välitetään, sinua rakastetaan ja koko minuutesi on vastaanotettu riippumatta siitä, hyväksytkö itsesi vai et. Armon turvin ihminen jaksaa panna itsensä elämässä likoon ja toteuttaa mahdollisuuksiaan. Siitä syntyy kiitollisuus elämän lahjasta. KOKEMUS RAKASTETTUNA OLEMISESTA antaa Paavo Kettusen mukaan elämään mielen, ja kokemus Jumalan rakastamana olemisesta tuo siihen hengellisen sisällön. Rakastettuna ihmisen ei tarvitse olla onnistunut ja moraalisesti puutteeton, vaan hänet otetaan vastaan kaikkine puolineen. Ehdottoman hyväksytyksi tulemisen kokemiseen liittyy kuitenkin paradoksi. – Hyväksynnän kokemuksen saavuttaminen vaatii usein psyykkistä työtä, jossa luottamus kasvaa vähitellen. Ei ole välttämättä helppoa päästää irti ja suoda itselleen sitä, että tulee autuaaksi ilman suorittamista. Tällaisen hyväksynnän voi kokea esimerkiksi keskusteluyhteydessä toisen kanssa tai hiljaisuuden retriitissä. Kettusen mukaan ihminen voi tunnistaa sisimmässään hengellisenä kokemuksena Jumalan äänen, joka sanoo: ”Sinä olet minun poikani ja tyttäreni. Sinuun olen mieltynyt ja sitoutunut.”

Kettunen vertaa itseensä tutustumista sipulin kuorimiseen, jossa päällimmäisen kerroksen alta voi löytyä uutta ja yllättävää. Ihminen alkaa huomata asioita ja kysymyksiä, joiden läpi käymiselle ei ole ollut riittävästi tilaa.

Ihmisen, joka ei suostu omaan rajallisuuteensa ja jonka elämässä ei saa olla säröjä, on Kettusen mukaan vaikea käsitellä sairautta ja kuolemaa. – Rajallisuuteen suostumisen vastakohta on vahvuuteen sairastuminen. Silloin ei tarvitse ketään, eikä mikään kosketa itseä. Tällainen vahvuus on valtava painolasti. Monta taakkaa putoaa, kun suostuu olemaan rajallinen ja vajavainen.

Armo tarkoittaa sitä, että sinusta välitetään, sinua rakastetaan ja koko minuutesi on vastaanotettu riippumatta siitä, hyväksytkö itsesi vai et.

OMIEN KÄTKETTYJEN ja vaiettujen puolien tutkimisen voi Paavo Kettusen mukaan aloittaa esimerkiksi kirjoittamalla. Kirjoittaminen auttaa käsittelemään oman elämän isoja kysymyksiä, ja kirjoittamalla voi myös valmistautua puhumaan niistä luotettavan ihmisen kanssa. Moni käsittelee henkilökohtaisia asioitaan kirjoittamalla ne sosiaaliseen mediaan muiden nähtäväksi. Tätä lähestymistapaa Kettunen ei suosittele. – Jotkut saattavat vahingoittaa näin toimivaa ihmistä, tai hän saattaa itse myöhemmin katua sisimpänsä vuodattamista nettiin. Monesti sisimpään kätketyt ja vaietut asiat ovat sellaisia, että jossakin vaiheessa tulee aika astua niiden kanssa esiin ja vuorovaikutukseen toisten kanssa. Kettusen mukaan on kuitenkin tärkeää kuulostella rauhassa oikeaa aikaa. – Ihmisellä on tarve tulla omassa yhteisössään hyväksytyksi sellaisena kuin hän on. Jos johonkin asiaan liittyy vielä haavoittuvuutta, silloin on lupa suojella itseään ja miettiä rauhassa, mikä on itselle sopiva aikataulu tulla kokonaisemmin näkyväksi. ■

”

PROFESSORI PAAVO KETTUNEN

Joskus prosessi alkaa törmäyksellä, jossa oma rajallisuus tulee vastaan tavalla tai toisella. Raja voi tulla näkyviin esimerkiksi somaattisina oireina, kun keho alkaa viestittää pysähtymisen tarpeesta. Rajallisuuden hyväksyminen synnyttää Kettusen mukaan tarvitsevuutta. Tarvitseva ihminen säilyttää itsenäisyytensä, mutta tunnistaa samalla positiivisen riippuvuutensa toisista. Tällöin ihmisen ei tarvitse pärjätä omillaan, eikä hänen elämänsä kaadu virheiden tekemiseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Uupumuksen koulussa Burnoutin kokenut kielten tutkija Janne Saarikivi ei halua parantua täysin ennalleen, koska uupuminen näytti, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

ituttaa omien tekemisten hypettäminen, sanoo suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Janne Saarikivi. Karhea tokaisu kehystää kaunista kesäistä muistoa. Muutamana viime vuonna Saarikiven kotipihalla Helsingin Toukolassa on järjestetty varjotaidefestivaali, jonka ohjelma on sisältänyt ”tiedettä ja taidetta”. Festarit ovat syntyneet spontaanisti, kun hetki on tuntunut oikealta, eikä niistä ole tiedotettu etu- tai jälkikäteen. Näin Saarikivi kuvaa sitä, millainen tapa elää sopii hänelle. – Aikoinani ostin joka vuosi kalenterin ja kirjoitin siihen jotakin epäolennaista, kunnes lopulta hukkasin sen. Enää en tee niin. Jos en muista tehdä jotakin, en varmaan halunnut tehdä sitä. MUUTAMANA AAMUNA viikossa Janne Saarikivi aloittaa päivänsä töölöläisessä kirjakahvilassa, jonka nimi on Kulma 4. Paikka sopii hyvin ajattelemiseen ja kirjoittamiseen. Usein seuraksi poikkeaa myös puoliso, äänen ja hiljaisuuden tutkija Taina Saarikivi. Tällä hetkellä Saarikiveä työllistää väitöstutkimusten ja gradujen ohjaaminen sekä omien tutkimusartikkeleiden kirjoittaminen. Kahvilassa on viime aikoina syntynyt myös kaksi Venäjän ja Ukrainan välisen suhteen historiaa valaisevaa esseetä, jotka julkaistiin Helsingin Sanomissa, sekä Ylen verkkosivuilla julkaistuja kolumneja. Kun Saarikivi puolusti helmikuussa julkaistussa kolumnissaan psyykkisistä sairauksista kärsivien oikeutta hoitoon, hän kirjoitti omaksi tittelikseen ”työtön ja uupunut hullu professori”. – Yleensä vasta toisen vakavan uupumisen jälkeen ihminen rupeaa muuttamaan elämäänsä, ja niin kävi minullekin. Olen kokenut kaksi burnoutia, joista jälkimmäinen alkoi toden teolla puolitoista vuotta sitten, hän sanoo. Burnoutin kehittyminen kesti Janne Saarikiven mukaan neljä tai viisi vuotta. Oireiden tärkeimmäksi syyksi hän nimeää työelämän räikeän huonontumisen. – Omien sisäisten tavoitteiden ja ulkoisten odotusten välinen ristiriita kasvoi vähitellen ylittämättömäksi, hän sanoo. Vuosien varrella Saarikivi on kohdannut akateemisen maailman muutoksia muun muassa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

määräaikaisena professorina, yliopistonlehtorina ja Suomen akatemian tutkijana. Saarikivi toteaa, että yliopistot ovat jatkuvasti vähentäneet pysyviä työpaikkoja, vaikka tutkimusten määrä on kasvanut. Yhtälö on mahdollinen, koska tutkimusrahoitus on siirretty hankkeisiin, joita jokaisen tulee jatkuvasti hakea, Saarikiven mukaan useimmiten hyvin epäselvin kriteerein. Hänen mielestään järjestelmä sotii omaa tarkoitustaan vastaan. – Tieteessä uudet oivallukset ovat kollektiivisia. Ne edellyttävät yhteisöjä, mutta yliopistojen sosiaalinen rakenne on tehty kilpailun varaan. Tutkijan pitäisi toimia yhteisöllisesti sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa hän kilpailee koko ajan. Saarikiven mukaan akateemiset tutkijat käyttävät noin kolmanneksen työajastaan rahoitushakemusten tekemiseen. Tämän lisäksi he osallistuvat jatkuvasti toisten tekemien hakemusten arviointiin. Kaikilla hakijoilla on vaativa tutkijakoulutus, mutta enemmän kuin 90 prosenttia hakemuksista hylätään. Viittäkymmentä lähestyvä Saarikivi sanoo tulleensa tutkijan urallaan kohtaan, jossa hänen tulisi saada pysyvä virka. Tällä hetkellä tarjolla on vain Tromssan yliopiston osa-aikaisen apulaisprofessorin tehtävä, jota hän hoitaa yhtenä päivänä viikossa. – Olen saanut akateemisessa maailmassa kaikki mahdolliset rahoitusmuodot, ja siksi minun on vaikea enää saada niitä. Laskin, että olen nyt lähettänyt seitsemäntoista rahoitushakemusta eri paikkoihin saamatta rahoitusta. KYYNISYYDEN LISÄÄNTYMINEN on Janne Saarikiven kokemuksen mukaan usein burnoutin ensimmäinen varoitusmerkki. – Kun arki on koko ajan sitä, että arvioi tämä, kirjoita hakemus tuonne ja hae rahaa sieltä, niin jossakin vaiheessa tajuaa, ettei sellaiseen kannata käyttää energiaa. Ihminen muuttuu ärtyisäksi, alkaa tiuskia läheisilleen ja saada raivokohtauksia. – Lopulta hän on yhä väsyneempi, kunnes itkeä pillittää peiton alla sikiöasennossa. Hän ajattelee olevansa maailman huonoin ja että hänen pitäisi kuolla. Saarikivi vierastaa selviytymistarinoita, joissa julkisuuden henkilöt kertovat, miten ovat toipu-

Kuka?

Suomalais-ugrilaisten kielten tutkija Janne Saarikivi, 48, keskustelee mielellään uskonnollisista ilmiöistä, joita ei pidetä sellaisina. Saarikiven perheeseen kuuluvat puoliso Taina Saarikivi, Saarikiven omat lapset, puolison lapset, entisen puolison aikuinen lapsi ja kaksi koiraa.

Mitä?

Kirkko ja kaupunki julkaisee tästä numerosta alkaen Saarikiven tekstejä, joissa hän avaa teologiaan ja uskontoon liittyvien sanojen merkitystä kielentutkimuksen näkökulmasta.

Motto

Yhtään asiaa ei pidä tehdä miellyttääkseen muita.

neet uupumisesta ja selättäneet sen. Hänen mielestään uupumisessa on viisautta, joka pitäisi ottaa todesta. – Ruumis kieltäytyy jatkamasta, kun ihminen mukautuu toisten odotuksiin ja tekee jotakin sellaista, minkä tietää paskaksi. – Sen sijaan, että tsemppaamme uupunutta ja sanomme ”noustaanpas nyt tästä”, hänen pitäisi kuulla olevansa arvokas, vaikka onkin uupunut eikä saavuttaisi tavoitteitaan. Saarikivi arvioi, että hänen burnoutin aikana menettämästään työkyvystä on nyt palautunut noin 50 prosenttia. Tutkijana häntä kiinnostavat samat kysymykset kuin ennenkin, mutta moni aikaisemmin helpolta tuntunut asia ei enää suju. Multitaskaamisen tilalle ovat tulleet pitkät päiväunet.

JANNE SAARIKIVELLE on osittain mysteeri, mistä hänen kiinnostuksensa kristinuskoon ja uskonnon pohtimiseen on peräisin. Hänen vanhempansa eivät olleet erityisen uskonnollisia, eikä häntä ohjattu aktiivisesti kirkon yhteyteen, mutta hänen kumpikin isoäitinsä uskoi Jumalaan. – Isän puoleinen mummoni oli taustaltaan karjalainen. Nauru ja itku olivat herkässä, ja minulle välittyi myös hänen luottavainen suhtautumisensa Jumalaan. Toiselta isoäidiltä sain pietistisen hartauskirjan, jota rupesin lukemaan. Saarikivi kertoo olleensa nörttipoika, joka aloitti lukemisen käymällä läpi kodin monipuolisen kirjahyllyn. Alakoululaisena hän luki omin päin Raamatun ja huomasi Vanhan testamentin kostonhaluisen jumalakuvan ahdistavaksi.

”

Sen sijaan, että tsemppaamme uupunutta ja sanomme ”noustaanpas nyt tästä”, hänen pitäisi kuulla olevansa arvokas, vaikka on uupunut. Helluntailaisen luokkatoverin mukana Saarikivi löysi herätyskristilliset kotitilaisuudet ja myöhemmin nuorille miehille suunnatun kristillisen Navigaattorit-liikkeen. Vuonna 1987 hän kuunteli Helsingin olympiastadionilla evankelista Billy Grahamin julistusta. – Tuossa elämänvaiheessa oli paljon hyvää ja rakentavaa, mutta ajatus, että asiat ovat kondiksessa loppuelämän ajan, kunhan nostat kätesi herätyskokouksessa ja tulet eteen, oli liian simppeli. Eihän elämä niin mene.

– Olen hyötynyt lääkityksestä, mutta elämä on keskeneräistä ja myös jää sellaiseksi. En halua parantua kokonaan vaan toivon, että elämäni fokus olisi oikeasti mielekkäissä asioissa. UUPUMINEN ON SYVENTÄNYT Janne Saarikiven ymmärrystä elämän rajallisuudesta. Se tuli tutuksi jo nuoruudessa, kun hänen isänsä menehtyi syöpään. – Jos elän tulevan elokuun kahdeksanteentoista päivään saakka, olen elänyt yhtä kauan kuin isäni, hän sanoo. Saarikivi on pohtinut paljon hyvinvointia. Hänen mukaansa sen resepti on pohjimmiltaan yksinkertainen: tee jotakin hyvää ja kiinnostavaa, joka lähtee omasta sisäisestä innostuksesta. Erityisen selvästi vaikutus tuntuu silloin, kun vaivannäön motiivina ei ole raha.

Kun Saarikiven ensimmäinen burnout alkoi vuonna 2015, Euroopassa oli pakolaiskriisi. Hänen perheensä tarjosi Irakista tulleelle pakolaiselle asuinpaikan. Saarikivi myös aloitti arabian kielen opiskelun ja perusti kaksikielisen keskustelukerhon. – Kukaan ei käskenyt tekemään niin eikä antanut siitä rahaa. Se tuntui vahvasti terapeuttiselta. Toisen uupumisensa jälkeen Saarikivi alkoi suomentaa Uuden testamentin tekstejä muinaiskreikasta, jota hän on harrastanut opiskeluvuosistaan lähtien. Saarikiven mielestä viralliset raamatunkäännökset menevät monessa kohdassa päin honkia. – Kun elämääni tuli työttömyyden vuoksi luppoaikaa, ajattelin, että pannaan tämä asia kuntoon. Kääntäminen ei liity ammattiini mitenkään, ja juuri siksi se on tuntunut tosi hyvältä.

JÄLKEENPÄIN Janne Saarikivi on kiinnittänyt kriittistä huomiota ajatteluun, jossa ihmiset jaettiin uskoviin ja muihin. – Minulla oli paljon kavereita, joita uskonto ei kiinnostanut. Harrastin heidän kanssaan viinanjuontia ja tupakanpolttoa, mistä jouduin sitten tekemään tiliä uskovien piireissä. Rippikoulu käänsi Saarikiven elämässä uuden lehden, ja hän löysi paikkansa Huopalahden seurakuntanuorten porukasta. Vapaa ilmapiiri, jossa uskoa ei tuputettu, tuntui varmaa mutta ahdasta uskoa paremmalta vaihtoehdolta. Joskus nuoruuden kokemukset nousevat esiin, kun Saarikivi keskustelee ystäviensä kanssa. Moni heistä kokee uskonnon maailman itselleen vieraaksi, kun Saarikiveltä taas puuttuu omakohtainen suhde tv-sarjoihin ja pop-musiikkiin. – Elämässäni on tällainen erikoinen juttu. En tiedä hölkäsen pölähtävää sellaisista asioista kuin Dallas, Sinkkuelämää tai Bruce Springsteen, mutta minulla on syvä emotionaalinen suhde virsiin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Pyhän Claran sydän Keskiajan ihmisen maailma oli läpeensä uskonnollinen. Kaikessa nähtiin jonkin yliluonnollisen voima. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA

18.

elokuuta vuonna 1308 muuan Clara kuoli. Hän oli Italian Montefalcossa sijaitsevan augustinolaisluostarin abbedissa ja tunnettu niin sairaiden parantajana kuin askeetikkona ja näkyjen näkijänä. Hän oli myös sairastellut paljon. Viiden päivän kuluttua kuolemasta kolme nunnaa ryhtyi balsamoimaan Claran ruumista. Sitä varten he avasivat ruumiin ja poistivat sisäelimet. Claran sydän otettiin erilleen. Yksi sisarista avasi sydämen ja löysi sieltä pienen krusifiksin. Seuraavana päivänä nunnat huomasivat sydämessä myös pienoiskokoiset Jeesuksen kärsimyksen välineet: orjantappurakruunun, ruoskan, pilarin, vitsan ja sienen. Vainajan sappirakossakin oli jotakin kummallista. Sieltä löytyi kolme pyöreää kiveä, joiden nunnat tulkitsivat olevan Pyhän Kolminaisuuden symboleita. Clara Montefalcolaisen tarina on yksi niistä, jotka kerrotaan Sari Katajala-Peltomaan, Jenni Kuulialan ja Marika Räsäsen kirjassa Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä (Gaudeamus 2022). Kirjan päälähteenä ovat olleet keskiaikaiset kanonisaatio- eli pyhimykseksijulistamisprosessien asiakirjat. Niihin on kirjattu todistajien kertomia ihmeitä, joita pyhänä pidetyn henkilön on katsottu tehneen. Claran esimerkiksi kerrotaan ilmestyneen naiselle, joka rukoili apua vankilassa olevalle miehelleen. Seuraavana aamuna mies vapautui. Kymmenvuotias poika, jonka jalat olivat syntymästä asti olleet epämuodostuneet, puolestaan parani Claran haudalla. ELÄESSÄÄN CLARA oli sanonut luostarinsa sisarille, että hänellä on Jeesus Kristus sydämessään. Hän oli myös kieltäytynyt ottamasta vastaan ristinmerkkiä, koska hänellä oli krusifiksi rinnassaan. Sisaret olivat ajatelleet, että Claran lausahdukset kuvaavat hänen mystisiä kokemuksiaan. Vasta ruumiinavaus paljasti heille, että kyse ei ollutkaan pelkästä kielikuvasta. Kokemukset läheisestä yhteydestä Kristukseen ja eläytyminen hänen kärsimyksiinsä olivat tyypillisiä myöhäiskeskiajalla kukoistaneelle Kristusmystiikalle. Clara oli yksi sen edustajista. Keskiajan kulttuurihistorian dosentti Marika Räsänen Turun yliopistosta kertoo, että 1200- ja 1300-luvulla tavalliset maallikot alkoivat toteuttaa entistä aktiivisemmin omaa hengellisyyttään. He loivat siihen tapoja, joita ohjaamaan ei tarvittu papistoa. Henkilökohtaisessa hengellisyydessä nousi keskeiseksi Kristuksen seuraaminen. Varsinkin Italiassa oli paljon naisia, jotka hakivat omaa hengellistä tietään ja tapoja kommunikoida Jumalan kanssa. Usein tuo yhteys tuntui syntyvän Kristuksen kärsimyksen mietiskelyssä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Joillakuilla se näkyi fyysisinä merkkeinä, esimerkiksi stigmoina, jotka muistuttivat Jeesuksen ristillä saamia haavoja. – Clara pääsi omalla tiellään niin syvälle, että hän sai erityisen lahjan, kärsimyksen välineet sydämeensä. Näin äärimmäisiä esimerkkejä ei ole kovin paljon, Räsänen sanoo. CLARAN SYDÄNTÄ ja Claraan liittyviä ihmeitä tutkittiin pitkään ja perusteellisesti, kun hänelle haettiin kanonisaatiota eli pyhimykseksi julistamista. Prosessit keskeytyivätkin kahteen kertaan, ja vasta vuonna 1881 hänet kanonisoitiin. Se, että Claralla ei useampaan sataan vuoteen ollut virallista pyhimyksen asemaa, ei estänyt ihmisiä tekemästä pyhiinvaelluksia hänen haudal-

leen ja kunnioittamasta hänen sydäntään reliikkinä. Eletty usko ei keskiajallakaan ollut kaikessa kirkon virallisten linjausten mukaista. Marika Räsäsen mukaan pyhimyksillä, olivat he sitten kanonisoituja tai eivät, oli keskiajan ihmisten elämässä merkittävä rooli. Maailma oli läpeensä uskonnollinen ja Jumalaan nojaava. Kaikessa koettiin ja nähtiin jonkin jumalaisen tai yliluonnollisen olemassaolo ja voima. – Asioille oli selitys, ja se löytyi aina jostakin yliluonnollisesta. Kun tietoa ei ollut, usko siihen, että kaikella on tarkoituksensa ja kaikkea johdattaa jokin ihmisen yläpuolella oleva voima, loi turvaa. Ikävät asiat selitettiin monesti joko paholaisen läsnäololla tai synnillä, josta Jumala rankaisee, Räsänen kertoo.

– Jumala oli jotakin niin kaukaista ja isoa, että ihmisen ja Jumalan suhteeseen tarvittiin välittäjä. Pyhimykset olivat läheisiä, ja rukoukset Jumalalle suunnattiin heidän kauttaan. Ihmiset kasvoivat pyhimysten läsnäoloon lapsesta asti. Jokainen kirkkorakennus oli omistettu tietylle pyhimykselle, ja lähiseudun ihmiset olivat oppineet luottamaan varsinkin tuon oman pyhimyksen apuun. Pyhimyksen muistopäivä oli suuri vuotuinen juhla, jonka vietto näytelmineen, kulkueineen ja messuineen saattoi kestää useamman päivän. PYHIMYSTEN APUUN turvauduttiin silloin, kun ongelma ei tuntunut ratkeavan inhimillisin voimin. Tällaisia tilanteita olivat erilaiset sairaudet ja esimerkiksi satoa koettelevat sääilmiöt. Vastavuoroisuus kuului asiaan: tapana oli luvata pyhimykselle vastalahja. Se saattoi olla aineellinen, esimerkiksi vahakuva tai kynttilä, tai vaikkapa vaellus pyhimyksen haudalle.

– Nykyisin meillä on jonkinlainen intellektuaalinen ajatus Jumalasta tai pyhyydestä, ja usko tapahtuu ajattelun tasolla. Keskiajan ihminen sen sijaan toteutti uskoaan hyvin ruumiillisesti. Monet ongelmat, kuten sairaudet ja nälkä, koettiin ruumiillisesti, joten myös pyhimyksiltä pyydetty apu oli ruumiillista, Marika Räsänen kertoo. – Myös pyhimyksille annetut lahjat olivat usein sellaisia, joissa lahjan antaja oli itse ruumiillisesti läsnä esimerkiksi tekemällä pyhiinvaelluksen, ja ehkä osan siitä jopa paljain jaloin tai kontaten, tai makaamalla haudalla. Pyhimysten läsnäolo ja voima tiivistyivät reliikeissä eli pyhäinjäännöksissä. – Jos yhteisöllä oli vaikkapa pyhimyksen jalka, koettiin, että siinä jalassa koko pyhimys on konkreettisesti läsnä, koska sen saattoi nähdä ja tuntea. Ja myös haistaa – hyvä tuoksu oli yksi reliikin aitouden merkki. – Reliikki voitiin esimerkiksi viedä pelloille, kun toivottiin parempaa satoa, tai sitä voitiin kuljettaa kaduilla silloin, kun jokin epidemia roihusi kaupungissa. Näin päästiin taas lähempään yhteyteen pyhimyksen kanssa.

”

Pyhimykset olivat läheisiä, ja rukoukset Jumalalle suunnattiin heidän kauttaan.

Tule aktivoimaan aivojasi ja saamaan voimavaroja arkeesi!

Innoitusta luonnosta –

Kohtaamistaiteen ryhmä iäkkäille ihmisille Kohtaamistaiteen® ryhmä on maksuton ja tarkoitettu +70-vuotiaille. Ryhmään otetaan kymmenen toimintaan sitoutunutta henkilöä. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa aina perjantaisin 22.4.–20.5.2022 sekä 3.6.2022. Kohtaamistaide on moniaistista, luovaa, aivotoimintaa virkistävää ja iloa tuottavaa taiteen käyttöä. Taiteen etukäteisosaamista ei tarvita ja ryhmään saa osallistua omana itsenään.

Kokoontumiset klo 10–11.30 Vanhustyön keskusliiton tiloissa, Malmin kauppatie 26 (3.krs, hissi), Helsinki Ilmoittautumiset 14.4.2022 mennessä Vanhustyön keskusliiton Senioritoimintaan 050 5722826 tai 050 5722830 tai anu.lintila@vtkl.fi

TUTKIJA MARIKA RÄSÄNEN

LUTERILAISESSA SUOMESSA kasvaneelle reliikit saattavat tuntua makaabereilta. Oudolta tuntuu esimerkiksi sellainen varsin yleinen käytäntö, että pyhänä pidetyn ihmisen kuoltua tämän ruumis voitiin jakaa useampaan osaan ja näin syntyneet reliikit eri paikkoihin. Reliikeillä myös käytiin kauppaa ja niitä varastettiin. Marika Räsänen kertoo, että myöhäisantiikissa, jolloin pyhimysten kunnioittaminen alkoi, ruumiin jakaminen oli kielletty. Pyhän läsnäoloa toivottiin kuitenkin myös moniin sellaisiin yhteisöihin, joilla ei ollut omaa pyhimystä. Mitä ilmeisimmin tämä johti siihen, että vanhaa lakia rikottiin ja syntyi uudenlainen traditio. – Reliikiksi riittää todella pieni palanen ruumista, vaikka yksi silmäripsi, joten yhdessä ruumiissa on paljon jakamista ja pyhää riittää moneen paikkaan. Reliikeiksi kävivät myös pyhimyksen päällä olleet vaatteet, kaikki, mitä hän oli koskettanut elinaikanaan, ja myös kaikki, millä hänen ruumistaan tai hautaansa kosketettiin, Räsänen kertoo. – Oli esimerkiksi tavallista, että pyhiinvaelluksen yhteydessä jollain kankaanpalalla hierottiin pyhimyksen hautaa. Sen jälkeen kankaanpala oli pyhyyden koskettama eli toimiva reliikki. Pyhän Clara Montefalcolaisen kuolemasta on yli 700 vuotta, mutta yhä edelleen hänen luokseen tehdään pyhiinvaelluksia. Hänen sydämensä on esillä Montefalcossa Pyhän Claran kirkossa. Saman kirkon kryptassa on hänen hautansa. ■

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Saga Käpylinnassa ja Saga Villa Karissa asut itsenäisesti palveluiden keskellä. Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeesi mukaan. Järjestämme asukkaillemme aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa talon esteettömissä yhteistiloissa. Tervetuloa ihastumaan–varaa esittelyaika

puh. 050 5016 186 | satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Villa Kari Mäntytie 8 | 00270 Helsinki sagacare.fi/uusikoti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

SÄVELTAITEEN HISTORIAN SUURIN MONUMENTTI

J. S. Bach: Matteus-passio PE 15.4.2022 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO Cantores Minores • CM Koulutusryhmien kuoro Tom Nyman • Jyrki Korhonen • Anu Komsi Teppo Lampela • Niall Chorell • Tommi Hakala Suomalainen barokkiorkesteri Joht. Hannu Norjanen Noudatamme terveysturvallisuus- ja kasvomaskiohjeita LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA Liput kuluineen:15–65 € (sis. käsiohjelman) Konsertin suoratoisto: youtube.com/cantoresminoresfinland cantoresminores.fi • facebook.com/cantoresminores

TÜRIN KUKKAMARKKINAT 20.-21.5. • alk. 170,Nunnia ja konnia -MUSIKAALI TARTOSSA 20.-22.5. • alk. 320,LIIVINMAAN LINNAT JA KARTANOT 26.-29.5. / 1.-4.9. • alk. 405,PÄRNUN JA SAARENMAAN puutarhoja ja pioniunelmia 27.-30.6. • alk. 395,VUONORISTEILY NORJASSA - maailman kaunein merireitti Kirkenesistä Bergeniin

9.-16.7. / 24.9.-1.10. • alk. 2.095,SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT sis. Romeo ja Julia sekä Mozart-ilta

KENTIN LINNOJA, PUUTARHOJA JA VIINITARHOJA 14.-17.7. • alk. 1.295,-

Historiallisia linnoja, kuvauksellisia puutarhoja, viehättäviä pieniä kaupunkeja, Englannin kanaalin rantamaisemia – matka Sussexin sekä Kentin kreivikuntaan, jota myös Englannin puutarhaksi kutsutaan. Matkalla pääset varmasti myös yllättymään: Kent on myös mitä parhainta viinialuetta. Matkalla 3 illallista, juustonmaistajaiset sekä 2 viininmaistajaiset. matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

19.-22.7. • alk. 685,BEATLEWEEK 2022 LIVERPOOLISSA Beatles-asiantuntijamme Heikki Lehtosen johdolla

26.-30.8. • alk. 1.495,KUNINKAALLINEN LONTOO 3.-6.9. • alk. 1.240,NIZZAN JA MONACON LOISTOA 15.-18.9. • alk. 895,-

Matka agentit

Miksi pääsiäisen aikaan syödään mämmiä? Testaa tietosi Kirkko ja kaupungin keväisessä pääsiäisvisassa ja näytä trullitietoutesi toisillekin. Mitä tapahtui viimeisellä ehtoollisella juuri ennen Öljymäelle lähtöä ja mitä ihmettä on rairuohon rai? Kysymyksiin liittyvät tarinat löydät seuraavalta aukeamalta. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVAT LAURA RIIHELÄ

2. Miksi pääsiäisen aikaan syödään mämmiä? a) Mämmi symboloi kevätauringon sulattamista hangista paljastuvia koiranjätöksiä. b) Mämmiä on voinut syödä myös paaston aikana. c) Iljettävän näköisen mämmin syöminen korostaa piinaviikon tuskaa. 3. a) b) c)

Mitä on virpominen? Naapureiden pelottelua. Kerjäämistä. Siunauksen, terveyden ja onnen toivottamista.

4. Pääsiäisen aikoihin saattaa tavata ovelta ovelle liikkuvia pieniä noitia ja trulleja. Miksi pääsiäinen on noitien aikaa? a) Koska pääsiäinen on yleinen henkiolentojen festivaali. b) Koska pahan voimat ovat valloillaan silloin, kun Jeesus on kuollut ja poissa pelistä. c) Koska Moskovan patriarkka määräsi 1800-luvulla kaikki lapset virpomaan noidiksi pukeutuneena. 5. Miten pajunkissat liittyvät pääsiäiseen? a) Jeesus oli aikaisemmalta ammatiltaan korinpunoja ja hän käytti paljon pajua. b) Pajunkissoja kasvavat oksat ovat pohjoinen versio perinteisestä pääsiäiskoristeesta, palmunlehvistä. c) Pajunkissojen tuoksu muistuttaa mämmin tuoksua.

6. a) b) c)

Mitä tarkoittaa rairuohon ”rai”? Raikasta. Ruista. Raamattua.

7. Miksi pääsiäisenä kasvatetaan rairuohoa? a) Se puhdistaa ilmaa, kun keittiössä tehdään rasvaisia ruokia. b) Mullasta nouseva ruoho muistuttaa, että elämä voittaa. c) Rairuohoa on tarvittu perinteiseen vihreään pääsiäissalaattiin. 8. Pasha tehdään perinteisesti pyramidin muotoisessa muotissa. Miksi? a) Pashoja on helpompi varastoida koko pääsiäistä edeltävän pitkän paaston ajan, kun niitä voi asetella kätevästi limittäin. b) Koska pasha on alun perin egyptiläinen ruoka. c) Pyramidin muoto viittaa juutalaiseen pääsiäiseen ja siihen, kuinka Israelin kansa vapautui Egyptin orjuudesta. 9. Miksi pääsiäisenä koristellaan kananmunia ja syödään suklaamunia? a) Muna on ylösnousemuksen ja uuden elämän vertauskuva. b) Köyhillä kristityillä ei aikanaan ollut varaa kalliimpiin herkkuihin. c) Kananmunat maistuvat kevättalvella erityisen herkullisilta. 10. Kiirastorstaina muistetaan Jeesuksen viimeistä yhteistä ateriaa oppilaittensa kanssa. Mitä suomen sana kiira alun perin merkitsee? a) Puhdistamista b) Luistelijaa c) Ääntä, joka lähtee, kun veitsen terä hankaa lautasta

11. Mitä Jeesus Luukkaan evankeliumin mukaan sanoi oppilailleen juuri ennen kuin he lähtivät viimeiseltä ehtoolliselta Öljymäelle? a) ”Tulkaas pojat vielä kaikki tänne samalle puolelle pöytää, niin maalataan yhteiskuva.” b) ”Riittää.” c) ”Se on täytetty.” 12. Pitkänäperjantaina kirkon alttarilla on viisi punaista ruusua. Miksi? a) Ne kuvaavat ristiinnaulitun Jeesuksen viittä haavaa. b) Koska viisi on uhrautuvan rakkauden luku. c) Ne viittaavat orjantappurakruunun piikkeihin. 13. Miksi pääsiäisyön messun aluksi kirkko on pimeä? a) Koska on jo myöhä, ja jotkut seurakuntalaiset haluavat nukkua. b) Koska messu kestää kauan, ja kynttilöitä pitää säästää, etteivät ne pala loppuun kesken kaiken. c) Kirkon pimeys viittaa Jeesuksen haudan pimeyteen. 14. Jeesuksen haudan paikalla Jerusalemissa on Pyhän haudan kirkko. Kenellä on sinne avaimet? a) Paavilla. b) Jerusalemin patriarkalla. c) Kahdella jerusalemilaisella muslimiperheellä.

15. Miten jatkuu lasten pääsiäisvirsi Lensi maahan enkeli? a) Siipensä hän levitti. b) Joutuisampi tuulta. c) Ison kiven vieritti.

Oikeat vastaukset: 1a, 2b, 3c, 4b, 5b, 6b, 7b, 8c, 9a, 10a, 11b, 12a, 13c, 14c, 15b

1. Miksi kristityt viettävät pääsiäistä? a) He juhlivat sitä, että Jeesus nousi kuolleista ja voitti kuoleman. b) Sen kunniaksi, että maailman luomisen kahdeksantena päivänä Jumala loi mämmin. c) Sen muistoksi, että Johann Sebastian Bach sävelsi Johannespassion.

1. Kristus nousi kuolleista! a. Raamatun mukaan Jeesus vangittiin ja surmattiin juutalaisten pääsiäisjuhlan aikaan Jerusalemissa. Hänet haudattiin kallioon hakattuun hautaan. Kolmantena päivänä hänen hautaamisestaan hauta oli tyhjä, ja kuolleista noussut Jeesus ilmestyi myöhemmin ystävilleen. 2. Suu makeaksi sallitusti b. Perinteinen länsisuomalainen imelletty ruispuuro eli mämmi vakiintui katolisella keskiajalla paastonajan herkuksi, sillä sitä syömällä sai suunsa makeaksi rikkomatta paastomääräyksiä. Mämmi sopi jopa pitkänperjantain ruoaksi. Entisaikaan ei pitkänäperjantaina ollut sopivaa tehdä tulta, mutta mämmistä sai ravitsevan aterian ilman uunia. 3. Pieni virpoja kulkee siunaus mukanaan c. On vanha kristillinen perinne, että lapset käyvät pääsiäisaikana toivottamassa naapurustossa onnea, terveyttä ja siunausta. Virpominen tehdään huiskuttamalla koristeltua pajunoksaa, joka jätetään muistoksi virvottaville. Palkaksi virpojat ovat perinteisesti saaneet makeisia.

4. Kun kissa on poissa, hyppivät hiiret pöydillä b. Vanhan uskomuksen mukaan maailma oli pahojen henkien temmellyskenttänä silloin, kun Jeesus oli kuollut eikä vielä noussut kuolleista. Tästä syystä on Pohjanmaalla tapana sytyttää pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lauantaina pääsiäiskokkoja, joilla karkotetaan pahoja henkiä. Samoin silloin on vanhastaan pukeuduttu trulleiksi eli noidiksi ja käyty pelottelemassa naapureita. Länsisuomalainen trulliperinne on sittemmin yhdistynyt itäsuomalaiseen virpomisperinteeseen, ja nykyisin virpojat pukeutuvat usein noidiksi. 5. Pohjolassa huojuvat palmujen sijaan pajut b. Kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, levitti kansa Raamatun mukaan palmunlehviä tielle kuin kuninkaallisessa kulkueessa. Eteläisemmissä maissa palmunlehvät ovat kuuluneet kristittyjen pääsiäiskoristeisiin varhaisista ajoista lähtien. Suomessa pajut ovat ainoita pääsiäisen aikoihin kukkivia oksia, joten ne ovat meillä ottaneet palmun paikan pääsiäiskoristeena. 6. Rairuoho on lustetta b. Raiheinät eli lusteet ovat heinäkasvien suku. Englanniksi raiheinä on rye grass eli ruisruoho. Vanhemmassa raamatunkäännöksessä puhuttiin erään Jeesuksen vertauksen yhteydessä nisusta ja lusteesta. Nykyisessä raamatunkäännöksessä puhutaan niiden sijaan vehnästä ja rikkaviljasta. 7. Multaan haudattu siemen nousee uuteen elämään b. Rairuoho muistuttaa elämän voimasta. Siemen haudataan multaan, ja se nousee haudasta versoen uutta elämää. Hyvin monet pääsiäisen perinteet kertovat samasta asiasta: kuolemalla ei ole viimeistä sanaa vaan elämä voittaa. 8. Vapaaksi pyramidivankilasta c. Juutalaiset viettävät pääsiäistä Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Pashan muoto viittaa näihin kristillisen pääsiäisen juutalaisiin juuriin.

9. Tipu on kuin Jeesus a. Suklaamunan yllätys viittaa Jeesuksen ylösnousemuksen iloiseen yllätykseen. Munan kovaa kuorta verrataan myös Jeesuksen kalliohautaan: munasta kuoriutuva tipu on kuin haudan vankeudesta vapautuva Jeesus. Vanhan legendan mukaan Magdalan Maria ojensi Jeesuksen ylösnousemusta epäilleelle Rooman keisarille punaiseksi värjätyn munan ja sanoi, että muna on päältä kuollut, mutta sisältä täynnä elämää. 10. Pesutorstai on toivoa täynnä a. Kiira tulee ruotsin puhdistamista merkitsevästä sanasta skära. Kiirastorstai on siis oikeastaan pesutorstai. Nimitys tulee siitä, että ennen viimeistä yhteistä ateriaa Jeesus pesi oppilaittensa jalat. Kiira esiintyy myös ”kiirastulessa”, joka on latinaksi purgatorio eli puhdistuspaikka. 11. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu b. Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus käski lähtöä tehdessään oppilaitaan varustautumaan siihen, että häntä pidettäisiin rikollisena. Oppilaat sanoivat, että heillä on kaksi miekkaa. Jeesus vastasi heille: ”Riittää.” (Luuk. 22:38). Jeesusta pidätettäessä yksi hänen seuralaisistaan iski miekalla ylipapin palvelijaa, niin että tämän oikea korva irtosi. Jeesus paransi palvelijan (Luuk. 22:50–51). Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus moitti miekkamiestä: ”Pane miekkasi tuppeen. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu.” (Matt. 26:53) 12. Viisi pelastavaa haavaa a. Viisi punaista ruusua viittaavat Jeesuksen viiteen haavaan: yksi kummassakin kädessä, yksi kummassakin jalassa ja yksi haava kyljessä. 13. Pimeä kirkko muistuttaa kuolemasta c. Pääsiäisyön messun alussa ollaan vielä symbolisesti haudan pimeydessä. Valojen sytyttäminen pimeään kirkkoon kuvastaa kuoleman pimeyden väistymistä ja ylösnousemuksen auringon nousemista.

Tärkeitä kirjauutuuksia

15. Batman-virsi b. Runoilijarovasti Jaakko Haavion (1904–1984) sanoittama ja kanttori Kaarlo Voipion (1919–2002) säveltämä pääsiäisvirsi Lensi maahan enkeli kertoo yksinkertaisella tavalla olennaisen asian pääsiäisestä. Tuulta nopeampi enkeli vieritti suuren kiven pois Jeesuksen haudalta ja totesi iloisesti, että Jeesus on noussut haudastaan ja voittanut kuoleman vallan. Alkusanojensa vuoksi tätä virttä on kutsuttu Batman-virreksi.

Pää pilvissä, kiviä kengissä

Pyhiinvaelluksia saunoista luostareihin

JOHANNES LAHTELA, ANNINA HOLMBERG

Kiehtovassa teoksessa kirjoittajat kertovat kokemuksiaan pyhiinvaelluksilta ja käyvät dialogia elämän tärkeistä kysymyksistä pilke silmäkulmassa.

12–15 oikein: Olet elävä pääsiäistietopankki Tiedätkö kaikesta yhtä paljon kuin pääsiäisestä? 8–11 oikein: Olet pääsiäisihminen Tiedät tosi paljon kristittyjen suurimmasta juhlasta ja sen tavoista. 4–7 oikein: Olet oikea suklaamunapää Otsalohkojesi takana on yhtä sun toista triviaa pääsiäisestä ja sen herkuista. 0–3 oikein: Olet mämmisarjan pääsiäistietäjä Sinulla on vielä paljon mukavaa opittavaa pääsiäisestä ja sen perinteistä.

2495 Mies kuin pantteri Wahlroosin elämä

ANTTI TUURI

Koskettava kuvaus kehitysvammaisen miehen elämänvaiheista. Antti Tuuri on seurannut läheltä Wahlroosin elämää yli viiden vuosikymmenen ajan.

2395

ki imä n i e ri ko H mesta evat k a el iö Ja e i t t i l a ju t t a . k a j ot ist li-U n ruu uratY i e k o J y r ä s i ä i s m m i k ss a ä ä p ee M oitt i.fi/ ele t s o n Kuu castia upunk pod ojaka adio k sr kirk aasiai p

Viimeinen sulkee verhot LAURA MANNINEN

Oivaltava romaani kääntää roolit raikkaasti päälaelleen: mitä tapahtuu, kun lapset laitetaan laitokseen ja vanhukset hoidetaan kotona?

2795

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Tarkista myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

14. Rauhan tae c. Eri kristilliset kirkot ovat vuosisatojen ajan kiistelleet siitä, kenelle heistä Pyhän haudan kirkko oikein kuuluu. Kirkon hallinta on jaettu kuudelle kirkkokunnalle eli katoliselle kirkolle, ortodoksiselle kirkolle, Armenian kirkolle, koptikirkolle, Etiopian ortodoksiselle kirkolle ja itäsyyrialaiselle kirkolle. Kirkon avaimet ovat jo 1100-luvulta asti olleet kahdella muslimiperheellä. Tällä järjestelyllä pyritään takaamaan rauhanomainen rinnakkaiselo Jeesuksen hautakirkkoa hallinnoivien kristittyjen kesken.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

korukivi A

sian rasva

pikkulainat

JANKUTUS I

BRITTIELIITILLE

O VASTI

RAVINTOAINEIDEN VERBI

takaosa

-SYNNYTYS

avaussana

RAAMATUSSA KIRJALLINEN

PINVOI NAL- PILATA LE RUOAN

RUUHKA

MATEMAATTINEN MERKKI

REVOLVERILLE OITIS

Ö TANKKIIN D

KATEN KERA TELKKARISSA

VEXI SALMI KANNUSTETUT

VISIOT ASETTUA

T VIHAISIN U

MÄÄRÄTTY HINTA KULJETUKSESTA

KO-

JOUSTAMINEN

PÄÄKAUPUNKI U

VÄLIVESII JUOVA H ALUE

JÄRVI

PARROILLE

AIKAKONEEN LAULAJA

KENKÄ

KARALAHTI

KERTOVAT TULEVASTA

KARTIOMAISIA

MAINOSVALOIHIN

SOITIN RENTOUTUMISIIN

APOSTOLEILLA

TANKIT

E ERÄS M

IHOILLA IKÄVIÄ

ESPOON NAAPURI

POHJATON TASOITIN

99% NICON ISÄ

"KUMMOLA"

KANSALLISMAISEMAA

M VALU- H

AUTO

SIUNAUSTILA

HARJANNE KALEVA

-orkesteri K PAINOMITTA

JOBSIN PERUSTAMA

AASIAN VALTIO

TIETOKISA RISTISSÄ

ainakin L

HUVITTELUIHIN

TUPRAHDUS

TAITEILIJA JANSSON R

ENSIMMÄISENÄ KUUHUN ASTUNUT

T HANSKALOKEROISSA?

NAUTILUKSEN KAPTEENI

LEVIÄVÄT PÄÄHINEESTÄ TOISEEN

TUKEE KATESIL- GORIA ILASLASSA KIVI

ETELÄSUOMEA

VIA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

pitkä ja laiha

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Mielipide Vilkasta keskustelua Facebookissa

MARTTA-KAISA VIRTA

HAAGAN SEURAKUNTANEUVOSTON jäsen Leea Halmetoja pohdiskeli, miksi kirkko ei vedä väkeä (K&k 24.3.). Kirjoitus herätti laajan keskustelun Kirkko ja kaupungin Facebookseinällä. 260 kommentin joukosta on poimittu tälle sivulle kourallinen. I.S.: Ihmisillä on nykyisin niin paljon muita virikkeitä ja menoja, etteivät kirkon menot tahdo oikein mahtua aikatauluihin. Ennen kirkossa käynti täytti monta muutakin tarvetta kuin sanan kuulemisen. Kirkossa luettiin uutisia kuten kuulutuksia ja yhteiskunnalle merkittäviä julkilausumia, kirkko keräsi ihmisiä hautajaisiin, häihin, kastajaisiin. Oli mahdollisuus tavata sukulaisia ja ystäviä. Juoruilla ja hengailla tuttujen kanssa. Jos kirkko on menettänyt sunnuntain kävijät, niin vastapainona ovat esimerkiksi joulun alusajan konsertit. Ne saavat maallistuneetkin liikkeelle niin, etteivät kaikki mahdu mukaan. Kirkolla on vahvat kilpailijat ihmisten ajankäytöstä. Jos kirkko ei pysty, silloin isot pytingit paraatipaikoilla keskellä kaupunkia ovat kyllä turhia. V.P.: On aika rohkeasti sanottu, ettei kirkko vedä enää puoleensa. Muistelen eräässä tilastossa ennen pandemiaa ilmenneen, että kirkossa kävi enemmän ihmisiä kuin valtava määrä ihmisiä yhtenä vuonna Suomessa elokuvissa. S.K.: Nyt kun koronan aikaan on striimattu jumalanpalveluksia, katsoja- ja kuulijamäärät ovat huikeita. Nekin, jotka eivät tohdi mennä Sanan kuuloon, seuraavat lähetyksiä tuhansin joukoin. YouTube tarjoaa myös paljon hyvää sanomaa ja lohdutusta ihmisille. L.H.: FB on jo kaksi kertaa editoinut postauksessani sanan striimaus strippaukseksi. P.H.: Omituista, minusta ”Herra armahda” kuulostaa hyvin armolliselta. Ei kirkon opetusta voi lähteä muuttamaan, synti ja armo ovat edelleen ajankohtaiset, vaikka joskus tuntuu, että se synti halutaan sieltä puheesta unohtaa. Mutta ilman syntiä ei ole armoa. M.M.: Ei se minustakaan syyllistävältä kuulosta. Etymologia selittää merkitystä: ”ansaitsematon anteek-

Ovet lukossa, väki ulkona MIKSI KIRKKO ei vedä väkeä, mietti Leea Halmetoja (K&k 24.3.). Todennäköisesti ihmiset etsivät kirkosta eri asioita. Kirkkorakennuksista on tehty kauniita niin ulkoisesti kuin sisältäkin. Niihin on rakennettu rauhaa, pyhyyttä ja suojaa maailman hälinältä. Pyhän läsnäoloa pitäisi pystyä myös tuntemaan. Seurakuntatilat ja -tilaisuudet ovat muita tarkoituksia varten. Ihmiselle on välillä hyväksi tiedostaa oma pienuutensa ja epätäydellisyytensä. Siksi on hyvä nöyrtyä kuulemaan Herra armahda -vuorolaulua. Samoin kuin kuulla sanomaa armosta ja suojelusta. Se, ettei ihmisellä ole rikosrekisteriä, ei tee hänestä synnitöntä. Uskontoon ei pidä myöskään suhtautua sukupuolittuneesti. On aivan sama, millaisia nimityksiä ihminen sille antaa. Kyse on kuitenkin samasta voimasta, joka ei ole ihmisen selitettävissä. Miksi sitten ihmiset ovat vieraantuneet kirkosta? Minun näkemykseni mukaan siksi, että ne eivät ole auki. Niihin ei voi pistäytyä arjen lomassa. Siellä ei voi käydä sytyttämässä kynttilää läheiselleen. Ei voi käydä rauhoittumassa ja kuuntelemassa sisintään, joten kirkot eivät yksinkertaisesti tule tutuksi. Viralliset jumalanpalvelusajat ovat liian kaavamaisia. Kirkon ovet ovat kiinni, ja kansa on oppinut pysyttelemään ulkopuolella.

Ritva Sjölund Helsinki

siantava rakkaus ihmisiä kohtaan.” Jos se ansaitsematon rakkaus onkin vaikea ottaa vastaan, kun olemme tottuneet ostamaan rahalla kaiken tarvitsemamme?

M.P.: On tärkeää kertoa kirkon opetusten herättämistä ajatuksista. Mutta minun mielestäni kristinuskon perusoppeja ei pidä lähteä muuttamaan kansansuosion vuoksi.

K.H.: Taattua äärivasemmistohorinaa taas kerran. A-M.G.: Miten ei vedä, eilenkin meillä oli reilu kaksisataa kävijää... A.P.: Itse olen surullinen siitä, että korona-aikana kirkko ei ole ollut esillä juuri mitenkään. Nuorten rippikoulut on kaukana siitä mitä ne olivat aikanaan, kun itse ripiltä pääsi. Kirkon tulisi olla lähellä jokaista ihmistä ikään katsomatta. Mediassa on ollut vain terveydenhuollon viranomaisia sekä hallitus, mutta missä kirkko?! Ilossa ja surussa. N.T.: Kokeilkaapa muuttaa tuo isä, poika ja pyhä Henki. Vaikka muotoon sosialismi, suvaitsevaisuus ja empatia. Tulisikohan kirkkoon enempi väkeä? J.T.: Miksi messuun osallistujan pitäisi saada käytännöllisiä elämänohjeita? Mitä ne olisivat? Eikö näitä ohjeita tule jo joka tuutista? (--) Ei näissä sinänsä ole vikaa, mutta kirkko ei ole mikään hyvän elämän yhteisö tai moraalilaitos. Kirkko on persoonallisen Jumalan perhe maan päällä. Jumalanpalvelus on tämän perheen kokoontuminen Herransa eteen. M.K.: Kirkko on hylännyt sellaiset arvot, jotka ovat minulle tärkeitä. En ole ikinä mikään uskovainen ollut, mutta nykyinen touhu saa karvat pystyyn. E.H.: Mitä touhua ajattelet? Diakonia-, nuoriso- vai sairaalasielunhoitotyötä? Eläkeläis-, perhe- vai varhaisnuortenkerhoja? Rippikoulu-, omaishoitajien virkistys-, vai parisuhdeleirejä? Ruoka-apua? Vai messut ja raamattupiiritkö häiritsevät? Kirkko ei ole vain oppikysymyksiä. Toimitus vinkkaa: Lue Halmetojan mielipidekirjoitus verkossa: kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

TV1:n rauhanrukous 13.3. oli lohduttava UKRAINAN PUOLESTA järjestetty ekumeeninen rauhanrukous oli hyvin mietitty kaikkinensa; kiitos järjestäjille siitä. Erityisesti piispa Mari Leppäsen hyvin punnittu puhe antoi lohdutusta Venäjän brutaalin hyökkäyksen meissä Suomen asukkaissakin aiheuttamaan ahdistukseen. Kiitos tällaisista puheista. Näitä kaipaisi kirkolta lisääkin.

Merja Lehti Karjalan evakkojen jälkipolvea Espoo

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

SOITA JA VARAA

050 5533 050

4.-14.4.2022

430 € 860 € 139 € 95 €

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Tilaukset www.surumerkki.com. Jälleenmyynti 0445677654

Ostetaan asuntoja Ostetaan asunto (2-3h) Meilahden sairaalan lähistöltä. Arkkitehti ja lääkäri. 041 517 1828

Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

• EHT Sirkka Müller

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Surumerkit hautajaisiin ja suruaikaan, surulla ei ole aikaa - surunauhat ja surunapit - käsivarsinauhat

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

KTS. TARKEMMAT TIEDOT JA KIVIESITTELYJEN AIKATAULUT HOK-ELANNONHAUTAUSPALVELU.FI

Kunnioita lähimmäisen muistoa

Soita ja varaa aika!

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

KIVIPÄIVIEN AJAN S-ETUKORTILLA ASIAKASOMISTAJALLE -10 % HAUTAKIVEN HINNASTA + BONUS.

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

www.jyrkisaarimaa.fi

K I V I PÄ I VÄT

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

Hammaslääkäriasema

H O K - E L A N N O N H A U TA U S PA LV E L U N

KUOLINPESÄT, VINTIT, VARASTOT, MUUTOT, ASTIOISTA TYÖKALUIHIN YM. IRTAINTA. KÄTEISMAKSU. P. 040 751 4464. Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Lahjoitamme osan tilausten tuotoista Ukrainan sodan uhreille.

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupunki -lehdessä Seuraava lehti ilmestyy 5.5. Varaukset 22.4. mennessä. Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

Tilaisuuksia

ETSIMME TONTTEJA!

Rakentaja-asiakkaamme etsivät uudisrakentamiseen soveltuvia tontteja pääkaupunkiseudulta.

OTA YHTEYTTÄ! ILKKA PUHAKKA LKV, DV 0400 463 824

KARI KARLSTEN LKV, LVV 0400 416 130

www.norros.com

WWW.PRIMEHOUSE.FI

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

LAKITOIMISTO JPH Perhe-, perintö- ja sopimusasiat ammattitaidolla. Yksilöllisesti laaditut testamentit 180 €, perunkirjoitukset sekä ositus- ja perinnönjakokirjat alkaen 420 €. Laajasuontie 4 | 040 557 3578 | www.perheasiat.fi | toimisto@perheasiat.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Nyt on hyvä aika myydä asunto. Ota yhteyttä! ELEGANCE Kiinteistönvälitys Elegance Oy LKV, Eiranranta 5, 00150 Helsinki

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Siivouspalveluja

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Vuokrata halutaan

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Työssäkäyvä ja luotettava 31 v. nainen etsii yksiötä Töölöstä. Min. 30 m2. p. 040 736 3612.

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Hoivatiimi Sinikka, puhelin 044 278 2548 Pirjo, puhelin 040 076 7476 Paula, puhelin 044 997 1811

www.treangeli-hoiva.fi Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

JALKAHOITOA kotikäynteinä. Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

HERÄTTÄJÄYHDISTYS ke 6.4. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1; kahvit klo 18.30. su 10.4. klo 16 palmusunnuntain kahvikonsertti Seuratuvalla, Salo monk. 17 D, 2. krs.; Seuratuvan virsikuoro, joht. T.Sulkanen, ja Lauri Grünthal, sello; kolehti HY:n kvtyölle/Ukrainaan. Hissi Crappu (kerro tarve Dovipuh.). ma 11.4. klo 18 hilj. viikon maseu rat / HY 110 v. Loviisan uuden hmaan kpli, Länt. Harjut. 21. ke 13.4. klo 19 Körttikodin seurat. ma 18.4. klo 18 seurat V.kko Oliivi sali, Kirkkot. 2, Jpää. ti 19.4. klo 12.30 Seuratuvan lähe tyspiiri, Simo Juntunen. su 24.4. klo 10 kirkkopyhä Tuusu lan kko, Kirkkot. 45; s. S. Juntunen. klo 12 Siioninvirsisunnuntai ja HY 110vuotisseurat, Paavolan srkkoti, Aittatie 1, Hyvinkää. klo 12 körttihenkinen perhemessu Töölön kko, Topeliuksenk. 4; Histan veisaajat. klo 16 Seuratuvan veisuut, Salo monk. 17 D, kahvit ja klo 18 HY 110vuotisseurat. klo 18 HY 110 v. Lohjan srkkes kus, Myyrmäen Virtakirkko, Vihdin Pappila, Mikaelinkirkko (Kontula), Espoonlahden kko, Söderkullan kko, Jpään Vk Oliivisali, Oulunky län kirkko, Nurmijärven pappila; ks. www.h-y.fi/herattaja110. ke 27.4. klo 19 Körttikodin seurat. ma 2.5. klo 18.30 seurat Leppävaa ran kirkolla. ti 3.5. klo 12.30 Seuratuvan lähe tyspiiri; lähettikirjeitä. ke 4.5. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla. pe 6.5. klo 18.30 seurat Espoon lahden kirkolla.

ESIRUKOUSILTA ti 19.4 ja 3.5 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling 19.4 Panu Pitkänen. 3.5 Pekka Reinikainen. Thylin. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Kevään viimeinen 3.5. Tervetuloa paikan päälle tai osallistu verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Rakennusala Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Ok-talojen, pari- ja rivitalojen ulkomaalaukset, huoneistoremontit. Luotettava kumppani. Yli 30 v. kokemus. heikki@maalausliikekemppainen.fi p. 044 297 88 53 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Harras hetki

Carla Ihatsu työskentelee kymmenettä vuotta suntiona Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa. Hän julkaisee seurakunnan Instagram-tilillä kuvia kukkakimpuistaan ja -asetelmistaan aihetunnisteella #kukkienkirkkovuosi. Vapaa-ajallaan Ihatsu tekee puutarhatöitä, liikkuu luonnossa ja harrastaa käsitöitä.

Kukkien kielellä Kukkasymboliikkaa opiskelleen suntio Carla Ihatsun mielestä kukat saavat kuolla alttarille, sillä katoavaisuus on kaunista. TEKSTI KATRI TARKKALA KUVA JUSSI HELTTUNEN

ääsiäinen on Carla Ihatsun suosikki pyhä. Hän nauttii dramaattisesta tunnelmasta, joka syntyy, kun pää siäistä edeltävän paaston niukkuus vaihtuu runsauteen ja väriloistoon. Ihatsu pyrkii tekemään muutok sen visuaaliseksi. Hän työskentelee Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa aluesuntiona ja te kee kukkakimppuja ja asetelmia kirkon tilai suuksiin. Kukkia käytetään paitsi kaunistamaan kirkko tiloja myös muistuttamaan Jumalan luomistyös tä ja elämän katoavaisuudesta. Kasvutavallaan,

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

muodollaan ja värillään kukat viestivät sanomaa, joka saarnoissa tuodaan esille sanojen kautta. PÄÄSIÄISKIMPPUUN Carla Ihatsu on valinnut tulppaaneja, narsisseja, koivun ja kirsikkapuun oksia sekä leikkovihreitä. Sipulikasvit symboloivat ylösnousemusta, ja koivunoksien silmut kertovavat uudesta elämäs tä. Kirsikat taas ovat paratiisin hedelmiä, joita kuvataiteessa on toisinaan Jeesuslapsen kädessä. Kristillisessä perinteessä tulppaani symbo loi täydellistä rakkautta, ja tulppaanin muodos sa nähdään vertauskuva Jeesuksen kärsimyksen maljasta. Narsissi taas yhdistetään pääsiäiseen kukki misajankohtansa vuoksi. Ihatsun pääsiäiskimppuun vihreyttä tuovat köynnöskasvi muratti ja nahkasanikka, jonka kol miomainen muoto symboloi Isää, Poikaa ja Py hää Henkeä. Kimpun värit – keltainen, valkoinen, oranssi ja vihreä – ovat kevään ja kasvun värejä.

KUKKIEN PARISSA työskentely on kuulunut pe rinteisesti suntion työnkuvaan, mutta nykyään harva suntio kokoaa alttarikukkakimput itse. Carla Ihatsulle alttarikukkien asettelu on luovaa työtä, jossa hän kokee yhteyttä Jumalaan. Pukiessaan ajatuksiaan kukiksi Ihatsu tuntee olevansa hengellisen ja maallisen välinen tulkki. Hän ammentaa ideoita Raamatun teksteistä ja on kuvannut muun muassa vedenpaisumusta huku tetun kimpun muodossa. Ihatsu käyttää paljon luonnosta ja omasta puutarhastaan keräämiään kukkia. Kotona tiede tään, että nurmikko pitää ajaa niin, että pihalla kasvavat päivänkakkarat säilyvät. Aiemmin kampaajan töitä tehnyt Ihatsu näkee kukissa ja hiuksissa paljon samaa. Molemmat ovat eläviä materiaaleja, joita pitää käsitellä nii den laadun mukaisesti. Lopputulos ei kestä ikuisesti, mutta se on Ihat sun mielestä ainoastaan kaunista. Kukat saa vat kuolla alttarille muistuttamaan Jeesuksen uhrista. ■

Hyvää pyhää

10.4.

Palmusunnuntain evankeliumissa (Joh. 12:12–24) Jeesus saapuu juhlittuna messiaana Jerusalemiin, josta hänen matkansa Golgatan ristille alkaa.

Virvon varvon PALMUSUNNUNTAIKSI kannattaa hankkia muutama suklaamuna siltä varalta, että ovelle ilmestyy pieniä virpojia. Virpojien koristellut pajunoksat muistuttavat palmunoksista, joilla Jerusalemiin ratsastanutta Jeesusta tervehdittiin. Virvonta on vanha, alkujaan karjalainen perinne, jolla on haluttu tuoda siunausta ja terveyttä sekä karkottaa pahaa. Noidaksi pukeutuminen puolestaan on alun perin länsisuomalainen pääsiäisperinne.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Väkivallan kierteen voi pysäyttää

ansanjoukko tungeksii ja heiluttelee palmunlehtiä Jeesuksen ympärillä. Hälinän keskellä Jeesus huomaa aasinvarsan, nousee sen selkään ja jatkaa matkaa. Se on juhlinnan keskipisteeltä vahva viesti: hän on tuulahdus toisenlaisesta maailmasta, rauhan ja sovituksen tuoja, väkivallaton messias, ei minkään vapautusarmeijan johtaja eikä voittoisa sotapäällikkö. Muutaman päivän päästä hänet naulitaan ristille. Jeesus oli kasvanut ristin varjossa. Hän oli pikkupoikana nähnyt satoja, ellei tuhansia, ristejä, kun roomalaiset valloittajat olivat tukahduttaneet verisesti paikallista verokapinaa. Ristit kertoivat kaikille, miten halpa kenen tahansa elämä voi olla väkivaltaisen imperiumin käsissä. Rististä tuli uskomme keskeisin symboli. Sitä on vaikea käsittää. Miten kärsimyksen, kidutuksen, häväistyksen ja kuoleman puusta tuli elämän, rauhan, uskon ja toivon merkki?

Vastaus on pääsiäisaamussa. Ilman sitä emme tietäisi Jeesuksesta juuri mitään, eikä hänestä olisi kirjoitettu ainuttakaan evankeliumia. Hänen ristinsä olisi vain yksi risti muiden joukossa. Tapahtui jotain niin järisyttävää, että Jeesuksen seuraajien oli vaikea löytää sille sanoja tai vertailukohtia. Se muutti heidän maailmankuvansa ja elämänsä. Se muutti heidän käsityksensä Jumalasta ja siitä, mikä oli mahdollista. Väkivallan ja koston kierteen voi pysäyttää. Ainakaan Jumala ei ole kiinni siinä. Sen risti näyttää meille. Me teemme hänelle sitä, mitä juuri nyt teemme toisillemme, mutta hän ei maksa takaisin samalla mitalla. Pääsiäisaamuna näemme, että Jumalan rakkaus kulkee läpi elämän ja kuoleman, eikä sitä lopulta pysäytä mikään. Siksi meilläkin on vielä mahdollisuus muuttua.

Kuuntele ristin sanoja Jeesus rukoili ristillä teloittajiensa puolesta: ”Isä, anna heille anteeksi, he eivät tiedä, mitä he tekevät.” Lue hiljaa noita sanoja. Kuuntele niitä sydämessäsi. Rukoile, että Jumala pysäyttäisi meidät ja antaisi meille voimaa elää rakkauden tiellä.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy 5.5. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

ON ARV AIN IOK A M ÄYN AK TI SU TO N

Aurinkoista ja rauhallista Pääsiäistä LUOTETTAVA JA KOKENUT KUMPPANISI KAIKESSA KODINVAIHTOON JA TONTTEIHIN LIITTYVÄSSÄ! Elämän tilanteet muuttuvat ja kodin vaihtaminen on suuri muutos meille kaikille. Me palvelemme sinua kokonaisvaltaisesti tarjoten ratkaisun juuri sinun tilanteeseesi. Myös tontit ja vanhat talot ovat erityisosaamistamme.

pekkalahtinenlkv

7.4.2022 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k Kirkotjsoivat o Ei viikon kai hiljaisen Kirkkovaltuuston ryhmien takaa löytyy arvoja puolue-eroja s. 4

musiikkia s. 6

Pääotsikko

Ilon ja valon juhla

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Kristiina Hyppölä rohkaisee riemuitsemaan pääsiäisestä s. 2

Tunnelma vaihtuu pimeydestä valoon Messussa iloitaan pääsiäisestä ja jälleennäkemisestä parin vuoden tauon jälkeen. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

iljainen viikko eli piinaviikko on pääsiäistä edeltävä viikko, jolloin perinteen mukaan muistellaan Jeesuksen kärsimystä. Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista ja päättyy pääsiäiseen. Vantaankosken seurakunnan papin Kristiina Hyppölän mielestä hiljaisella viikolla voi hiljentää tahtia ja tehdä tilaa pääsiäisen riemulle. – Hiljaisen viikon ei pidä olla rypemistä. Kärsimys on kyllä kaiken aikaa ympärillämme. Näemme sitä nyt aivan erityisellä tavalla uutisissa, mutta myös omassa arkisessa elämässämme. – Pääsiäiseen kuuluvat ilo ja valo. Luterilaisuudessa jäädään helposti kiirastorstain ja pitkäperjantain tunnelmiin, koska se tuntuu meistä luontaiselta. Pääsiäisen riemuun repeäminen onkin sitten vaikeampaa. Suomalaisten melankolisesta mielenmaisemasta ja luterilaisuudesta kertonee sekin, että kiirastorstai on pääsiäisen pyhistä suosituin kirkossakäyntipäivä. Muualla maailmassa ihmisiä näkee suurin joukoin liikkeellä etenkin pääsiäisyönä.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2022

– Pääsiäisen sanoma on niin suuri, että onkohan meille helpompaa ottaa se vastaan paloina kuin yhtenä suurena riemuna? Hyppölä pohtii. KIIRASTORSTAIN MESSUN lopussa alttari puetaan mustiin, kolmestatoista alttarikynttilästä yksi jää palamaan ja urut hiljenevät. Viimeinen virsi veisataan ilman säestystä. – Pitkäperjantain koruttomassa sanajumalanpalveluksessa kiirastorstain jumalanpalvelus tavallaan jatkuu, Kristiina Hyppölä sanoo. Alttarilta sammutetaan se viimeinenkin kynttilä, joka symboloi Kristusta. Pääsiäisaamuna kirkoissa ollaan tyhjän haudan ihmeen äärellä. Päivän raamatuntekstissä kerrotaan, että sapatin jälkeen joukko naisia lähti Jeesuksen haudalle. – Naiset eivät löytäneetkään haudalta Jeesusta vaan enkelin, joka kysyi: miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Seuraavana päivänä Jeesus ilmestyi opetuslapsille. Tämä toinen pääsiäispäivä vakuuttaa siitä, että Jeesus todella nousi kuolleista, Hyppölä selittää.

Pääsiäisen sanomassa Hyppölää puhuttelee ennen kaikkea toivo: mikä aiemmin näytti pimeältä ja mustalta, valkenee ja avautuu, koska kuolemalla ei olekaan viimeistä sanaa.

”

Pääsiäiseen kuuluvat ilo ja valo. KRISTIINA HYPPÖLÄ

– Ylösnousemus ylittää oman maailmamme rajat ja eteen tulee uutta ja tuntematonta todellisuutta. Se luo toivoa. Samasta toivosta lauletaan virressä 600, jossa sanotaan ”vahvista ääni toisen maailman”. Pääsiäisen ydin on Hyppölän mukaan se, ettemme ole yksin tässä maailmassa. – Ilman pääsiäisen tapahtumia meillä ei olisi tätä uskoa. Pelkästään joulun tapahtuma,

– Tänä vuonna saa tulla kirkkoon juhlimaan pääsiäistä yhdessä. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin, Kristiina Hyppölä sanoo.

Valmistaudu pääsiäiseen Pyhiinvaellus lännestä kirkonkylään

Pääsiäisen musiikkituokioita lapsille

Vantaan vanhalla kirkkotiellä palmusunnuntaina su 10.4. Lähtö klo 9 Linnaisten kartanon luota (Ainontie 33) kohti Pyhän Laurin kirkkoa. Kuljetaan osittain hiljaisuudessa. Matkaa rytmittävät lyhyet rukoushetket taukoineen. Matkan pituus on 15,5 km. Sään mukainen vaatetus ja omat eväät. Ohjaamassa Lea Purhonen ja Kari Koivula. Lisätiedot Kari Koivulalta p. 0400 605 955, suti.koivula@ gmail.com.

Tule kuuntelemaan ja katselemaan kevään heräämistä yhdessä nallen ja kilpikonnan kanssa. Pysähdy pääsiäisen ihmeen äärelle laulun, tanssin ja soiton tahdittamana. Musiikkituokiot järjestetään Kivistön kirkossa (Laavatie 2) ma 11.4. klo 9.30 ja 10.30 ja ke 13.4. klo 14.30 ja 15.30 sekä Kaivosristissä (Kaivosvoudintie 3) to 14.4. klo 9.30 ja klo 10.30.

Vaellus alkaa la 16.4. klo 15 Sipoon kirkosta, jossa on kirkon esittely ja hartaus. Vaellus päättyy Korson kirkon uurnalehtoon, jossa on hartaushetki. Matkan pituus on n. 14 km. Huomioi sään mukainen vaatetus, kävelyyn sopivat kengät ja juomapullo. Ilmoittautumiset sähköpostilla: pia.olkkonen@evl.fi.

Korson kirkon uurnalehtoon (Merikotkantie 4) rakentuu pääsiäispolku, jota voi kiertää palmusunnuntaista 10.4. alkaen omatoimisesti uurnalehdon aukioloaikoina klo 9–21. Polulla seurataan Jeesuksen ristin tietä. Opastetut hiljentymiset papin johdolla järjestetään ma 11.4. – to 14.4. joka päivä klo 12 ja lisäksi to 14.4. klo 17, pe 15.4. klo 14, la 16.4. klo 18, su 17.4. klo 12. Toisena pääsiäispäivänä ma 18.4. polulla vietetään vaeltavaa messua klo 15–16.

Virpomavitsojen koristelua ja siunaaminen Hakunilassa

Ristintien askeleet -taidehartaus Hämeenkylässä

Pääsiäisen pyhiinvaellus Sipoosta Korsoon

Hakunilan kirkossa (Hakunilantie 48) voi koristella virpomavitsan sekä osallistua kirkkohetkeen ja ruokailuun la 9.4. klo 14.30–17. Tapahtuma alkaa oksien koristelulla, jonka jälkeen vitsojen siunaushetki kirkkosalissa klo 15.50. Mukana ovat Kuunloiste ja Aurinkotanssi -lapsikuorot. Pääsiäistunnelmissa jatketaan yhdessä keittoruokailuun klo 16. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Ilmoittautuminen ruokailua varten viim. 7.4. birgitta.tasavuori@evl.fi.

Pääsiäismyyjäiset Myyrmäessä

Jeesuksen syntyminen, ei riittänyt. Usko olisi jäänyt torsoksi.

Korson uurnalehdossa pääsiäispolku

Myyrmäen Virtakirkossa (Rajatorpantie 8) on mahdollisuus tehdä keväisiä myyjäisostoksia la 9.4. klo 10–13. Myynnissä on leivonnaisia, käsitöitä, kirjoja, koristeltuja rairuohoja ja arpoja. Lapsille on virpomisoksapaja. Ostosten lomassa voi nauttia pullakahvit. Käteistä kannattaa varata mukaan.

Hämeenkylän kirkossa (Auratie 3) vietetään musiikkipainotteista hiljaisen viikon hartautta ma 11.4. klo 18 Silja Rantasen ja kuvanveistäjä Martti Aihan taiteen äärellä. Hartauden toimittavat pastori Katja-Maaria Kaskinen ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Kertomus pääsiäisen tapahtumista

Pääsiäisiloa! on kertomus pääsiäisen tapahtumista lapsille ja perheille. Puolen tunnin mittaista kertomusta elävöittävät lyijyjalkanuket. Samansisältöiset tilaisuudet pidetään ma 11.4. klo 10–10.30 Tikkurilan kirkossa (Asematie 12a), Ristipuron kerhohuoneistossa (Simonkyläntie 11) ja Kartanonkosken kerhohuoneistossa (Hagelstamintie 20 A). Katso lisää pääsiäisen ajan tapahtumia ja jumalanpalveluksia tämän lehden sivuilta 8–15 sekä www.kirkkovantaalla.fi/paasiainen

ISTOCK

NYKYISEN MAAILMANTILANTEEN vuoksi riemu ja toivo voivat tuntua kaukaisilta. Pandemia-aika on horjuttanut turvallisuudentunnetta ja lähelle tullut sota lisää epävarmuutta. Kristiina Hyppölän mielestä nyt on erityisen tärkeää kokoontua yhteen. – Kaksi pääsiäistä on vietetty korona-aikana. Pääsiäisenä 2020 kirkon ovet olivat kiinni ja messu striimattiin. Viime vuonna kirkkoon sai tulla messun jälkeen ehtoolliselle. Mutta tänä vuonna saa tulla kirkkoon juhlimaan pääsiäistä yhdessä. – Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin kotiin. Yhteen tullessa näkee, että meitä on muitakin. Hyppölä kertoo, että pääsiäisaamuna Myyrmäen Virtakirkossa seurakunta aloittaa messun pääsiäisvirrellä 92 ”On Kristus noussut kuolleista”. – Pääsiäisvirret ovat iloisia ja riemullisia, ja kirkkokahveilla on tarjolla kakkua ja pääsiäismunia. Pidetään huolta toisistamme. ■ Pääsiäispäivän messu su 17.4. klo 10 Myyrmäen Virtakirkossa. Katso lisätietoa sivuilta 8–15. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2022

Arvoerot näkyvät kirkkovaltuustossa Päätöksiä valmistellaan valtuustoryhmien omissa kokouksissa etukäteen. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ

antaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston toiminta muistuttaa politiikkaa kuntapuolella. Moni valtuutetuista onkin mukana myös kaupungin päätöksenteossa. Puoluepolitiikan lisäksi vaikuttavat kirkkopoliittiset erot, varsinkin arvokysymyksissä. Eniten kirkkovaltuutettuja on arvokonservatiivisella Sanasta elämään -ryhmällä, 16. Arvoliberaalilla Tulkaa kaikki -ryhmällä valtuutettuja on kahdeksan, samoin Kokoava seurakunta -ryhmällä, joka koostuu kokoomuslaisista ja perussuomalaisista. Sosialidemokraattisella seura-

kuntaväellä on kuusi edustajaa, kuin myös sitoutumattomalla Avoin seurakunta -ryhmällä. Lisäksi valtuustossa toimivat Hämeenkylän huomen ja Kyrkan Mitt i Byn, kummallakin kolme ja Nuorten ääni, jolla on yksi valtuutettu. Kirkko ja kaupunki kysyi kolmen suurimman ryhmän edustajilta, miten oma ryhmä löytyi ja mikä on sen merkitys. Kaikki ryhmät valmistautuvat jo ensi syksyn seurakuntavaaleihin. KIRKKOVALTUUTETTU ja Tikkurilan seurakuntaneuvoston jäsen Soili Haverinen kertoo valinneensa Sanasta elämään -ryhmän arvo-

ANTTI YRJÖNEN/KIRKON ULKOMAANAPU

KUAn kumppanijärjestö Hungarian Interchurch Aid toimitti 21.3. tarvikkeita Velyki Beregyn kylän koulussa toimivaan pakolaissuojaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2022

Perussuomalainen Kai-Ari Lundell vaikuttaa Kokoava seurakunta -ryhmässä.

jen vuoksi. Ryhmä korostaa hengellisyyttä ja luterilaista tunnustusta ja sitoutuu Raamattuun. Haverinen on kaupunkiympäristölautakunnassa kristillisdemokraattien ainoa edustaja. Ensimmäisen kauden kirkkovaltuutetulle on ollut positiivinen yllätys, että nyt saa olla mukana suuressa ryhmässä, jossa asioita valmistellaan yhdessä. – Ryhmien erot näkyvät lähetysmäärärahojen jaossa eli halutaanko niitä jakaa tasapuolisesti kaikille vai laitetaanko jotkut järjestöt eriarvoiseen asemaan. – Jakolinjat tulevat esiin myös talousasioissa. Konservatiivisemmat ryhmät olivat sillä kannalla, et-

Vantaalta 50 000 euroa Ukrainaan Suomalaiset olivat 25.3. mennessä lahjoittaneet Kirkon Ulkomaanavun (KUA) Ukraina-apuun noin kuusi miljoonaa euroa, ja summa kasvaa koko ajan. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti tukea työtä 50 000 eurolla. Kirkon Ulkomaanapu ja sen kumppanijärjestö Hungarian Interchurch Aid -järjestö (HIA) auttavat sotaa paenneita ihmisiä jakamalla ruokaa, vettä, hygieniatarvikkeita ja elintärkeitä

tä tehtävämme ei ole tukea Lehtisaaressa asuvia helsinkiläisiä alihintaisella asumisella, vaan sijoitustoiminnan tulee olla tuottavaa. Lisäksi vantaalaiset taloyhtiöt olisivat joutuneet maksamaan tonteistaan suhteessa enemmän, Haverinen sanoo. Monissa asioissa haetaan Haverisen mukaan linjaa yli ryhmärajojen, neuvotellaan ryhmien välillä ja mietitään myös oman seurakunnan etua. LAURA HÄGGBLOM OLI ensi kertaa ehdolla seurakuntavaaleissa jo 24 vuotta sitten, silloin nuorten listalla Korsossa. Sitten hän oli uudistusmielisellä listalla, joista syntyi Van-

lääkintävälineitä Ukrainassa, Lvivin kaupungissa sekä Unkarissa, Karpaattien vuoristoalueella kummallakin puolella rajaa. Yli neljä miljoonaa ihmistä on paennut maan rajojen ulkopuolelle. Maan sisällä on yli 6,5 miljoonaa pakolaista. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Ulriikka Myöhänen on käynyt muun muassa ukrainalaisessa Berehoven kaupungissa, jossa monet perheet ovat odottaneet jo viikkojen ajan, miten sotatilanne etenee. – Länsi-Ukrainassa tapasin ihmisiä, jotka ovat paenneet Har-

kovasta ja Kiovasta rajujen pommitusten keskeltä. Moni oli viettänyt päiväkausia pommisuojissa. Kun pakopäätös on tehty, matkaan on lähdetty nopealla aikataululla.

Seurakunnilta apua pakolaisille Vantaalle oli tullut jo yli 700 Ukrainan pakolaista maaliskuun loppuun mennessä. Kaupunki on valmistautunut järjestämään hätämajoituksen 1 200:lle Ukrainan pakolaiselle. Vantaan seurakunnat anta-

Soili Haverinen kuuluu kristillisdemokraatteihin. Hän toimii Sanasta elämä -ryhmässä.

taalle Tulkaa kaikki -ryhmä. Politiikassa hän on mukana vihreissä. – Ryhmien erot näkyvät eniten lähetysmäärärahojen jaossa. Meille siinä on keskeistä järjestöjen suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin ja naisten pappeuteen. Isäni oli pappi, ja naisten pappeus on minulle aina ollut tärkeää. Tikkurilan seurakuntaneuvostossa, joka Häggblomin mukaan on kokoonpanoltaan varsin vanhoillinen, on päätetty, ettei Tikkurilan ja Pyhän Laurin kirkkoja voi antaa sateenkaariparien vihkimiseen. Tulkaa kaikki -ryhmä on tästä toista mieltä. Koska kirkkoja käyttää myös asiaan myönteisesti suhtautu-

vat sijoitusasuntojaan hätämajoituskäyttöön. Ensimmäiset asukkaat ovat jo muuttaneet niihin. Vantaan seurakuntien johtava diakonia- ja yhteiskuntatyön asiatuntija Katri Valve koordinoi majoitusta. – Asunnot on kalustettu niin, että niistä löytyy ruokapöytä ja tuoleja sekä sängyt petivaatteineen. Huolehdimme myös, että asunnossa on riittävästi keittiötarvikkeita, Valve kertoo. Kotimaanapu kerää rahaa pakolaisten auttamiseksi seurakuntien kautta. Vantaalla tätä keräystuottoa on käytetty diakonia-

va ruotsinkielinen seurakunta, vihkiminen onnistuu. Monissa muissa asioissa, kuten kiinteistöratkaisuissa, ryhmäerot eivät ole keskeisiä. Asioihin vaikuttavat Häggblomin mukaan henkilökohtaiset näkemykset ja oma seurakunta. Eniten yhteistyötä hänen ryhmänsä tekee valtuustossa demarien kanssa. KAI-ARI LUNDELL EDUSTAA perussuomalaisia niin kaupunginvaltuustossa kuin aluevaltuustossa. Vaikka hän pohti myös Hämeenkylän huomen -ryhmää, Kokoava seurakunta, jossa on kokoomuslaisia ja perussuomalaisia, oli hänen valintansa. – Siihen vaikuttivat minulle kes-

työn oman rahoituksen lisänä pakettiin, johon kuuluu patja, peitto, tyyny, pussilakanasetti, aluslakana, kosteussuoja ja pyyhe.

Diakonia-avulla riitti kysyntää Talous oli viime vuonna yleisin syy ottaa yhteyttä diakoniatyöntekijään: Vantaalla 6 222 kohtaamisen syyksi oli ilmoitettu talouteen liittyvät asiat. Muita tavallisimpia syitä olivat terveys ja sairaus (2 148) sekä ihmissuhteet (1 289).

”

Vihreissä toimiva Laura Häggblom kuuluu Tulkaa kaikki -ryhmään.

RYHMIEN EROT NÄKYVÄT ENITEN LÄHETYSMÄÄRÄRAHOJEN JAOSSA.

LAURA HÄGGBLOM

keiset, perinteiset arvot: koti, uskonto ja isänmaa. Seurakuntaneuvostossa ryhmäeroilla ei Lundellin mukaan ole niin suurta merkitystä. Asioihin haetaan yhdessä ratkaisuja kuin partiossa. Kirkkovaltuustossa toimitaan enem-

Vantaan seurakuntien diakoniatyöntekijät kohtasivat viime vuonna 13 678 ihmistä. Luvussa eivät ole mukana ruokakassien jaot. Koronasta huolimatta kohtaamisia oli eniten kasvokkain seurakunnan tiloissa (4 992). Seurakuntien ruoka-apu tavoitti Vantaalla vuoden 2021 aikana 13 871 henkeä. Monelle ruoka-apu on välttämätön keino tulla toimeen. Ennen korona-aikaa ruoka-avun toimintamuodoksi olivat vakiintuneet hävikkiruoasta valmistetut yhteisöateriat. Pandemian aikana seurakunnat

män kuin kuin politiikassa. Ratkaistavat asiat liittyvät usein hänen mukaansa tavalla tai toisella suuriin trendeihin, joilla on vaikutusta kirkon jäsenmäärään ja talouteen. Niitä ovat esimerkiksi ihmisten yhä yksilöllisemmät ratkaisut ja maahanmuutto. Kiinteistöihin vaikuttavat sisäilmaongelmat. – Kirkkovaltuustossa on selkeä jako vasemmistoon ja oikeistoon. Vaikka joukossa on poliittisesti sitoutumattomia, jutellessa selviää, että moni kuuluu johonkin puolueeseen. Liberaali–konservatiivijaossa kuulun konservatiiveihin, eli minulle tärkeää on säilyttää nykyisiä arvoja ja rakenteita, Lundell sanoo. ■

organisoivat myös ruokakassien jakelua sekä tarjosivat kirkoilta kotiin vietäviä annoksia.

Lähde ehdokkaaksi Marraskuun seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt Vantaan seitsemän seurakunnan seurakuntaneuvostoihin ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Seurakuntavaalien ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään varsinaisena vaalipäivänä eli 20.11. ja on seurakunnan jäsen viimeistään 15.9.

Äänioikeus on kaikilla yli 16-vuotiailla kirkkoon kuuluvilla. Vuoden 2022 seurakuntavaalien ehdokasasettelu on nyt käynnissä. Se päättyy 15.9. Vantaan seurakuntien vaalisivuilla on tietoa ehdokaslistoista, niiden arvopohjasta ja tavoitteista ja ohjeet, miten voi toimia, jos haluaa perustaa oman ehdokaslistan. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11. Varsinainen vaalipäivä on 20.11. Katso lisätietoa sivuilta: vantaanseurakunnat.fi/ seurakuntavaalit KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2022

Musiikkia pääsiäisen aikaan Espoon, Kauniaisten, Helsingin ja Vantaan seurakunnat ovat tuottaneet laajan valikoiman pääsiäismusiikkia eri puolille pääkaupunkiseutua. KOONNUT MAIJA KIVIRANTA KUVA ALEKSI KALLIOJA

LAUANTAINA 9.4. ■ J.S. Bach: Johannes-passio klo 18 Pyhän

Laurin kirkossa, Vantaa. Sipoon oratoriokuoro ja Sipoon Kamariorkesteri, solisteina Mari Karjalainen, Merja Mäkelä, Roland Liiv, Jussi Ziegler ja Jussi Merikanto. Liput 25/15 e lippu. fi ja ovelta.

PALMUSUNNUNTAINA 10.4. ■ Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus

klo 13.30 Myllypuron kirkon seurakuntasalissa. ■ Pianomusiikkia klo 15 Olarin kirkossa. Linn Järvi ja Daniel Antunovic, piano. Ohjelma 10/5 e Yhteisvastuukeräykselle. ■ Suvelan lauluryhmän konsertti klo 15 Suvelan kappelissa. Ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle. ■ Buxtehude: Membra Jesu Nostri klo 18 Espoon tuomiokirkossa. MGRENsemble: Espoon tuomiokirkon kanttorit sekä solistit Helianna Herkkola, Nina Kronlund, Juho Punkeri ja Juhana Kotilainen. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle. ■ Hidas: Requiem for Peace klo 18 Kallion kirkossa. Helsingin poliisisoittokunta, Helsingin Laulu, Kamarikuoro SonorEnsemble ja Kilven Kuoro, solisteina Margit Tuokko, Tuula Paavola, Tommi Niskala ja Tuomas Lehtinen. Ohjelma 20 e. ■ de Victorian hiljaisen viikon responsorioita klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Vanhan musiikin lauluyhtye Lumen Valo. Ohjelma 10 e. ■ Liszt: Via Crucis klo 18 Tapiolan kirkossa. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, Iina Katila, urut, Hannu Niemelä ja Pia Innala, laulu. Kuvat Antero Polso. Ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle. ■ Messiaen: Aikojen lopun kvartetto klo 18 Viikin kirkossa. Hannu Vasara, viulu, Eeva Rysä, sello, Mikko Raasakka, klarinetti, Antti Vahtola, piano. Ohjelma 10 e Ukrainan pakolaisten hyväksi. ■ Agnus Dei klo 19 Kannelmäen kirkossa. Vokaaliyhtye CantoNovo, Anne Myllylä, urut, jousikvartetti Neue Quartet, Pauliina Kallio ja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

Tiia Maria Saari, laulu, Eilakaija Sippo, tekstit. Ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 11.4. ■ Stationes klo 12 Helsingin tuomiokirkossa.

Musiikkia ja raamatuntekstejä ristin tiellä. ■ Passiomusiikki- ja rukoushetki klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Leena Tiitu, urut. ■ Ristintien askeleet – musiikkipitoinen taidehartaus klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Katja-Maaria Kaskinen ja Hannu-Pekka Hekkilä. ■ Bachin passiokoraali klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Helsinki. Roland Voit, Saksa, urut. ■ Hiljenevä huhtikuun ilta klo 18 Viikin kirkossa. Osmo Palmu, kitara. ■ Hiljaisen viikon lauluilta klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Yhteislaulua. Kärsimysajan virsiä, lauluja ja tekstejä. Jorma Niinikoski ja Sheldon Ylioja. ■ Musiikkia ristin tiellä klo 19 Leppävaaran kirkossa. Raamatuntekstejä, rukousta, musiikkia. Pauliina Hyry, urut, Sirke Mäki, viulu, Sole Mustonen, oboe, Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro. ■ Suomalainen kamarikuoro klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Saint-Saënsin Requiem, Mäntyjärven Stabat Mater. Ohjelma 10 e. ■ Hiljaisen viikon konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut.

TIISTAINA 12.4. ■ Stationes klo 12 Helsingin tuomiokirkossa.

Musiikkia ja raamatuntekstejä ristin tiellä. ■ Passiomusiikki- ja rukoushetki klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Tuomas Karjalainen, urut. ■ Päiväkonsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Helsinki. ■ Musiikkihartaus klo 15.30 Myllypuron kirkossa. Minnamari Helaseppä, Herttoniemen kirkkokuorot, Kirsi Lemponen, laulu, Marika Leino, urut. ■ Pänkäläinen: Luukas-passio klo 18 Hakunilan kirkossa. Tuomas Heikkilä ja Toni

Hintsala, laulu, Katariina Kopsa, laulu ja urut. Yhteislauluna virsiä. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 18 Huopalahden kirkossa. Johanna Lehesvuori ja Elli Vallinoja, laulu, Jenna Ristilä, piano. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. ■ Wanhan ajan kirkkomusiikki-ilta klo 18 Kallion kirkossa Kallion Kirkkokuoron 111-vuotisen toiminnan johdosta. Kuorolaulua, urkusoittoa sekä yksin- ja kaksinlaulua. Olli Pyylampi, urut, Esa Siljamäki, liturgia. Kolehti Ukrainan sodan uhrien auttamiseen. ■ Hiljaisen viikon virsi-ilta klo 18 Munkkivuoren kirkossa. ■ Ristin luona paras paikka on klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Elina Tofferi, laulu, Timo Olli, urut ja piano. ■ Ristori: Divoti Affetti Alla Passione Di Nostro Signora klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Solisteina Tiia Maria Saari ja Teppo Lampela, Mikko Ikäheimo, luuttu, Seppo Santeri Heikkinen, fagotti. Ohjelma 10 e. ■ Bachin Passiokantaatti klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Helsinki. Torsten Groschup, basso, laulukvartetti ja instrumentaaliyhtye. ■ Kaikkien aikojen Stabat Mater klo 18.30 Helsingin tuomiokirkon kryptassa. SibeliusAkatemian nuoret laulajat ja muusikot. Kolehti Ukrainan hyväksi. ■ Hiljaisen viikon kantaattikonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa. J.S. Bachin kaksi kantaattia. Espoolainen Lauluyhtye Virta ja barokkiyhtye. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu. ■ O Crux Splendidior – Ristin kirkkaus klo 19 Kauniaisten kirkossa. Anna Marte, laulu, Kirill Kozlowski, cembalo ja flyygeli.

KESKIVIIKKONA 13.4. ■ Pienten biisit klo 10 ja 10.30 Malmin

Varustamolla, Pekanraitti 16. Pääsiäisbiisejä, pupuja ja tipuja, iloa, valoa ja ihmettä. ■ Stationes klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Musiikkia ja raamatuntekstejä ristin tiellä. ■ Häivähdys Pyhää klo 12 Tapiolan kirkossa. Iines Niemi ja Virva Mutikainen, viulu, Ilmo Peitso, piano. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. ■ Passiomusiikki- ja rukoushetki klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Anssi Pyykkönen, urut. ■ Ristin äärellä klo 18 Espoonlahden kirkossa. Koreografisoitu esitys Pergolesin Stabat mater -teoksesta. Mia Heikkinen ja Vuokko Saariaho, laulu, Helena Yli-Jaskari, urut, Keravan tanssiopiston aikuisten showtanssiryhmä. Ohjelma 10 e. ■ Hiljaisen viikon konsertti klo 19 Korson kirkossa. Mikko Ikäheimo, luuttu, Juho Punkeri, laulu. ■ Virren viemää klo 19 Lauttasaaren kirkossa. Jazz-tunnelmissa Jukka Perko ja Matti Paatelma. Ohjelma 10 e. ■ Katselen Golgatalle päin klo 19 Leppävaaran kirkossa. Kärsimysvirsiä ja -lauluja. Tiia Maria Saari ja Kullervo Latvanen, laulu, Pauliina Hyry, urut. Myös yhteislaulua. ■ Oi Jumalan karitsa klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Iina Katila, urut. J.S. Bach, César Franck. Ohjelma 10 e. ■ Gospelpassio klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Showkuoro Buffo, solisteina Teijo

Schola Sancti Henrici -lauluyhtye esittää kärsimysajan gregoriaanisia lauluja pitkäperjantaina 15.4. kello 18 Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa. Laulut lauletaan latinaksi, mutta käsiohjelmasta löytyvät suomennoksetkin.

Lindström, Marko Kostiainen ja Helena Suominen. Liput 29,50 e lippu.fi ja ovelta.

KIIRASTORSTAINA 14.4. ■ J.S. Bach: Matteus-passio klo 19 Johan-

neksenkirkossa, Helsinki. Suomen Laulu ja Suomalainen Barokkiorkesteri, solisteina Kristian Lindroos, Niall Chorell, Johanna Isokoski, Iris Oja, Eero Lasorla ja Visa Kohva, lapsi- ja nuorisokuoro. Liput 22–62 e lippu.fi ja ovelta. Kesto 3 t 15 min, väliaika.

PITKÄPERJANTAINA 15.4. ■ Haydn: Jeesuksen 7 sanaa ristillä

klo 14 Huopalahden kirkossa. Ackord-kvartetti: Annemari Åström ja Tarja-Leena Kirchner, viulu, Atso Lehto, alttoviulu, Eeva Rysä, sello. Tekstit Seppo Lappalainen. ■ Ristori: Divoti Affetti – Kymmenen Vapahtajamme kärsimysajan duettoa klo 15 Espoon tuomiokirkossa. Tiia Maria Saari ja Teppo

■ Oi Natsarealainen klo 18 Maunulan kirkos-

sa. Pitkäperjantain musiikkia, ristintien tekstejä ja kuvia. Viivi Tulkki, laulu, Johanna Metsälä, viulu, Maija Pesonen-Kareinen, urut. ■ Silent Music klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Helsinki. UMO Helsinki Jazz Orchestra, Kadi Vija, laulu, Kasperi Sarikoski, pasuuna. Kaksi kantaesitystä. Liput 25/20/10 e Ticketmasterista. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 18 Mikaelinkirkossa, Helsinki. Kaari-ensemble, Henri Hersta, urut. Ohjelma 10 e. ■ Pitkäperjantain musiikillinen iltarukous klo 19 Munkkiniemen kirkossa. ■ J.S. Bach: Johannes-passio klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Somnium Ensemble ja Helsingin Kamariorkesteri, solisteina Annami Hylkilä, Anu Ontronen, Kalle Virtanen, Aapo Korhonen, Niklas Spångberg ja Veikko Vallinoja. Liput 35/25 e Holvi-verkkokaupasta ja ovelta.

LAUANTAINA 16.4. ■ Ristori: Divoti Affetti – Kymmenen Vapah-

tajamme kärsimysajan duettoa klo 14 Kannelmäen kirkossa. Tiia Maria Saari ja Teppo Lampela, laulu, Mikko Ikäheimo, teorbi, Petri Arvo, barokkifagotti. ■ Hiljaisen lauantain konsertti klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Schola Sancti Henrici. Ohjelma 10 e.

PÄÄSIÄISSUNNUNTAINA 17.4. ■ Urkuravintola Organum klo 14–17 Vartio-

kylän kirkossa. Katri Vanhamäki ja Hanna Järvinen, virtuaaliurut. Varaa 20 minuutin yksityiskonsertti osoitteesta katri.vanhamaki@evl.fi. Musiikkikokonaisuus valitaan menusta. Maksu mobile payllä, käteisellä tai tilisiirrolla Yhteisvastuukeräykselle. ■ Hope survives! klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Toivo elää – ovi on auki! Lauttasaaren kirkon avajaiskonsertti. Gospel Helsinki & Ida Elina, Gospel Helsinki Band. Ohjelma 10 e. ■ Pääsiäispäivän konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Edu Kettunen, Mika Kuokkanen, Johanna Iivanainen ja Mikko Iivanainen. Ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 18.4. Lampela, laulu, Mikko Ikäheimo, teorbi, Petri Arvo, barokkifagotti. Pastori Tuija Kuusinen, kanttori Petri Koivusalo. ■ Haydn: Seitsemän sanaa ristillä klo 15 Kauniaisten kirkossa. Pauline Fleming-Unelius ja Pia Sundroos, viulu, Iisa Kostiainen, alttoviulu, Elina Mattila, sello. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Lauttasaaren kirkossa. Jonna Imeläinen ja Anne Viljamaa-Harju, laulu, Maija Linkola ja Riikka Sintonen, viulu, Jussi Aalto, alttoviulu, Kirsti Väyrynen, sello, Toni Pussinen, urut, Annette Markkunen, tekstinluku. Ohjelma 10 e. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Leppävaaran kirkossa. Outi Noponen ja Vuokko Saariaho, laulu, Anna Pulli-Huomo, urut. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Malmin kirkossa. Laura Pyrrö ja Katriina Pyrrö, laulu, Väre-jousikvartetti, Kaisu Rauhamaa, urut. ■ Hän kantoi meidän kipumme klo 15 Oulunkylän kirkossa. Osia Faurén Requiemis-

ta, Bachin Johannes-passiosta ja Händelin Messias-oratoriosta. Kamarikuoro Addictio, Katja Mäkiö, laulu ja urut, Sanni Antikainen, piano ja cembalo. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. ■ Mozart: Requiem klo 15 Paavalinkirkossa, Helsinki. Solisteina Päivi Pylvänäinen, Essi Luttinen, Mika Nisula ja Heikki Kilpeläinen, Requiem-kuoro. Ohjelma 10 e. Tuotto Ukrainan katastrofirahastoon. ■ Gregoriaaninen Johannes-passio ja Jeesuksen kuolinhetken hartaus klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Vantaa. Corvus Laurencij -kuoro, solisteina Martti Sirviö ja Kari Jerkku. ■ Kerko: Johannes-passio klo 15 Tapiolan kirkossa. Solisteina Hannu Jurmu ja Elja Puukko, Ville Urponen, urut, Collegium Musicum -kamariorkesteri, Kamarikuoro Gloria. Ohjelma 10 e. ■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Töölön kirkossa. Kaari Ensemble, Henri Hersta, urut.

■ Pitkäperjantain urkukonsertti klo 15

■ Toisen pääsiäispäivän urkukonsertti

Vartiokylän kirkossa. Markku Hietaharju, virtuaaliurut. Ohjelma 10 e. ■ Haydn: Stabat mater klo 16 Vanhassakirkossa, Helsinki. Solisteina Inka Kinnunen, Katariina Heikkilä, Matias Haakana ja Janne Kaksonen, kamarikuorot Oremus ja Viva vox, Vanhankirkon kuoro, kamariorkesteri Castor&Pollux. Ohjelma 10 e. ■ J.S. Bach: Matteus-passio klo 18 Helsingin tuomiokirkossa. Cantores Minores ja CM Koulutusryhmien kuoro, solisteina Tom Nyman, Jyrki Korhonen, Anu Komsi, Teppo Lampela, Niall Chorell ja Tommi Hakala, Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e Ticketmasterista ja ovelta. Kesto n. 3 t 30 min, väliaika. ■ Agios o Theos klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Helsinki. Schola Sancti Henrici -lauluyhtye. Kärsimysajan gregoriaanisia lauluja ja raamatunkohtia.

klo 15 Vartiokylän kirkossa. Pilvi Listo-Tervaportti, virtuaaliurut. Ohjelma 10 e. ■ Mystique of Light – Valon mystiikka klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Instuitiivista musiikkia. Improvisoimassa pianisti, laulaja Miikka Lehtoaho ja moni-instrumentalisti, laulaja Hannu-Pekka Heikkilä. Pääsymaksu harkinnan mukaan ukrainalaisten auttamiseksi. ■ Bellows and Pipes klo 18 Käpylän kirkossa. Markku Lepistö, harmonikka, Mikko Helenius, urut. Ohjelma 10 e. ■ Hope survives! klo 18 Tikkurilan kirkossa. Gospel Helsinki & Ida Elina, Gospel Helsinki Band. Ohjelma 10 e. Vapaa pääsy ellei ole mainittu lipun hintaa. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Katso lisää konsertteja kirkkojakaupunki.fi/menokone. KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45 Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään parillisilla viikoilla. Maanantain yhteisölounas maanantaisin klo 11.30–13. Ensimmäinen kattaus klo 11.30 ja toinen kattaus klo 12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15– 19.15. Seniorikerho parillisilla viikoilla tiistaisin klo 13. Vierailijat 19.4. Ulla Welin runoineen ja 3.5. Paula Puustinen kirjastosta. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Virpoti, varpoti – perheiden

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2022

puuhapäivä la 9.4. klo 14.30–17. Virpomisoksien askartelua klo 14.30, vitsojen siunaushetki klo 15.50 ja keittoruokailu klo 16 alkaen. Mukana Kuunloiste- ja Aurinkotanssi-kuorolaiset. Ilm. ruokailua varten 7.4. menn. birgitta.tasavuori@evl.fi. Palmusunnuntain virpomiskirkko su 10.4. klo 12. Mahdollisuus askarrella virpomisoksia klo 11 alkaen. Sari Kokkonen, Sasu Rauhala, Sini Nikku ja Aurinkotanssi- ja Kuunloiste-kuorot. Omaishoitajien olohuone ma 11.4. klo 15. Päivähetki Raamatun äärellä ti 12.4. klo 12. Jari Araneva. Seppo Pänkäläinen: Luukas-passio ti 12.4. klo 18. Tuomas Heikkilä, Toni Hintsala, Katariina Kopsa. Raamattuluento ke 13.4. klo 18.30. Miksi käymme ehtoollisella? Juha Vähäsarja. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 18. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä, Hakunilan kirkon kuoro. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 15.4. klo 12. Tiina Palmu, Sini Nikku. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23. Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä. Pääsiäisaamun messu su 17.4. klo 12. Rukoilemme rauhaa ukrainaksi, venäjäksi ja suomeksi. Harri Nurminen, Sini Nikku sekä pastori Aleksandr Turovsky ja muusikoita Valon seurakunnasta. Raamattuluento ke 20.4. klo 18.30. Jeesuksen ylösnousemuksen merkitys. Lehtori Liisi Jokiranta. Lähetyspiiri to 21.4. klo 18. Pekka Palosaari vierailee. Messu su 24.4. klo 12. Siunaamme isoset tehtävään. Tiina Palmu, Sasu Rauhala, Juha Paukkeri. Päivähetki Raamatun äärellä ti 26.4. klo 12. Jari Araneva. Paluumuuttajien piiri ti 26.4. klo 13. Tarja Nieminen. Raamattuluento ke 27.4. klo 18.30. Mitä tiedämme taivaasta? Raamattukouluttaja Riitta Keskimäki. Vappupäivän messu su 1.5. klo 12. Hans Tuominen, Sasu Rauhala, Sini Nikku. Yhteisvastuukeräys Yhteisvastuukeräys 2022 kerää varoja toimintaan, jolla koronapandemian haavoittamien nuorten arkeen saadaan lisää läsnä olevia aikuisia. Tule mukaan lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja lahjoita netissä yhteisvastuu.fi/hakunila tai MobilePaylla numeroon 10197. Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta. Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä tai MobilePaylla numeroon 10197. Lahjoita lämpöä! Lahjoittamalla 20 e Hakunilan seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen lahjoitat villasukat lähimmäiselle. Diakoniatyöntekijämme toimittavat sukat

JUSSI HELTTUNEN

Hakunilan seurakunta

Valfrid Åkerlundin musiikillinen matka alkoi 1970-luvulla ja jatkuu edelleen soittaen, säveltäen ja sovittaen.

Menokasvo

Nauti romanimusiikista kirkossa tai kotona Muusikko Valfrid Åkerlund, miksi romanit ovat niin hyviä laulajia? – Olen joskus pohtinut, ovatko romanit musikaalisempia kuin muut, vai onko se myytti. Kansan käsityksenä elää vahvasti, että olemme musiikissa lahjakkaampia kuin valtaväestö. Tämän vaikutelman voi saada aikaan mentaliteettimme. Mistä musiikkiurasi alkoi? – 1970-luvun loppupuolella aloimme kiertää maata Freidiba Boodos -yhtyeen kanssa musiikkievankelistoina. Olimme tunnettuja varsinkin helluntailaisten piireissä. Yhtyeeseen kuuluivat minun lisäkseni Rainer Friman, Kyösti Roth, Erno Enroth ja Veijo Blomerus. – Kun yhtyeemme rupesi hajoilemaan, ja pojat lähtivät eri suuntiin viihdemusiikin puolelle, minä jatkoin gospelmusiikin parissa liittymällä Romanos-kvartettiin. Tein

myös vaimoni kanssa duettokeikkoja. Nykyisin säestän Vantaan Minttukuoroa ja sävellän sekä sovitan. Mitä kansainvälinen romanien kansallispäivä sinulle merkitsee? – Vihdoinkin olemme saaneet näkyvyyttä sille, että me romanit olemme olemassa. Meidät on usein lakaistu maton alle. Tekemämme viihde on kelvannut, mutta romaneille ei ole löytynyt paikkaa tasa-arvoisina muiden kulttuurien rinnalle. Kansallispäivän myötä romanien ihmisarvon toteutumisessa on tapahtunut jonkinlaista edistymistä. Se on arvokas asia. NINA RIUTTA Romanien kansallispäivän juhlakonsertti pe 8.4. klo 18 Tikkurilan kirkossa. Musiikin sovitus ja bändin johto Valfrid Åkerlund. Konsertti lähetetään suorana Tikkurilan seurakunnan ja Vantaan kaupungin YouTube-kanavilla.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5.

perille yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi. Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Toiveiden tiistai tiistaisin, ohjelmassa: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10. Hartaus tiistaisin klo 12. Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15. Hengellinen ryhmä sanaa ja rukousta tiistaisin klo 13. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20. Lähetyspiiri to 7.4. klo 18. AnnaLiisa Viita kertoo Israelissa tehtävästä työstä. Palmusunnuntain messu su 10.4. klo 10. Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä, Hannu Forsberg. Messun jälkeen Länsimäen Marttojen 20-vuotisjuhla ja kakkukahvit. Miehet keittiössä ti 12.4. klo 11.30. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 18. Tiina Palmu, Sasu Rauhala, Juha Paukkeri, Parkano 2-ripariryhmä. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 15.4. klo 10. Tiina Palmu, Sini Nikku. Pääsiäisaamun messu su 17.4. klo 10. Harri Nurminen, Sini Nikku. Pääsiäisen perhemessu ma 18.4. klo 15. Messussa voit laulaa, liikkua, soittaa ja supatella. Messun päätteeksi pääsiäisyllätyksen etsintää sekä kirkkomehut. Sari Kokkonen, Sini Nikku. Messu su 24.4. klo 10. Sasu Rauhala, Anniina Ilola. Miehet keittiössä ti 26.4. klo 11.30. Lähetyspiiri to 5.5. klo 18. Käsitöitä. Ideoita mm. myyjäisiä varten.

MUUALLA Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 17–17.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuoro on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja

nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551. Nuorten Liikkari torstaisin klo 20 Sotungin koulun salissa yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9-11 ja Café Pähkinässä to klo 10-12, puhelimitse p.09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla, kun tilaisuuteen on merkitty ”striimataan”. Katso ajantasaiset tiedot www.hameenkylanseurakunta.fi. Lasten pääsiäiskirkko to 7.4. klo 9.15. Perheille ja lapsiryhmille. Kitarakonsertti Tierra Lejana – Kaukainen maa pe 8.4. klo 18. Janne Lehtinen. Ohjelma 10 e. Palmusunnuntain messu ja tapahtuma su 10.4. klo 10. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu. Striimataan. Gospelvaikutteisen messun jälkeen tapahtuma kaikenikäisille. Askartelua lapsille ja lähetysmyyjäiset. Hämeenkylä-messu su 10.4. klo 17. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Teejatkot. Striimataan. Ristintien askeleet – musiikkipainotteinen taidehartaus ma 11.4. klo 18. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas. Striimataan. Hiljaisen viikon virsiä ja ahtitekstejä ti 12.4. klo 18. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Striimataan. Iisimessu ke 13.4. klo 19. Miika Koistinen ja bändi. Kiirastorstain iltamessu to 14.4. klo 18. Miika Koistinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Striimataan. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 15.4. klo 10. Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä. Striima-

taan. Iltahartaus ristin juurella pe 15.4. klo 18. Jarna Wikström, HannuPekka Heikkilä. Striimataan. Pääsiäispäivän perhemessu ja ateria su 17.4. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä. Ei Pyhäkoulua. Striimataan. Messun jälkeen ruokailu. Aikuiset 12 e, alle 12-vuotiaat lapset 5 e, alle 4-vuotiaat maksutta. Messu toisena pääsiäispäivänä ma 18.4. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Striimataan. Mystique of Light – Valon mystiikka ma 18.4. klo 18. Konsertti. Intuitiivista musiikkia. Improvisoimassa säveltäjä, pianisti, laulaja Miikka Lehtoaho ja moni-instrumentalisti laulaja Hannu-Pekka Heikkilä. Pääsymaksu oman harkinnan mukaan. Lahjoitukset KUA:n kautta ukrainalaisten auttamiseksi. Usko ja oppi -ilta to 21.4. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Striimataan. Jazz-messu su 24.4. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu. Striimataan. Raamattuluento su 24.4. n. klo 11.30. Miika Koistinen. Kirjallisuuspiiri ti 26.4. klo 18. Kirkon kuoro ti 26.4. klo 17.30. Messu su 1.5. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä. Pyhäkoulu. Striimataan. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Ruokailua ei ole ke 13.4. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Striimataan. Ehtoollinen ke 13.4. nuortentilassa. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30. Kerhoa ei ole ke 13.4.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14. Päivähartaus to 7.4. klo 13. Jarkko Vähäsarja. Havahtuminen -näyttelyn avajaiset to 7.4. klo 18. Taiteilija Marita Soukka paikalla. Mukana KatjaMaaria Kaskinen. Erillinen taiteilijatapaaminen ke 27.4. klo 18. Lauluhetki to 14.4. klo 13. Hannu Lehtikangas. Leivontamyyjäiset to 14.4. klo 14–17. Suolaisia ja makeita leivonnaisia. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Korttelikerho to 21.4 ja 28.4. klo 12–14. Ikäihmisten yhteinen kohtaamispaikka yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Ensimmäisellä kerralla vetäjänä Jenni Juutilainen. Muisteluryhmä ma 25.4. klo 12–14. Vetäjinä Riitta Ahonen ja Riitta Kettunen. Vappumyyjäiset la 30.4. klo 12–15. Myynnissä munkkeja ja simaa. Kastekaapin vihkiminen ja juhla ti 3.5. klo 18. Matti Hyry. Päivähartaus to 5.5. klo 13. Miika Koistinen. Miesten keskusteluryhmä torstai-

sin klo 10–12. Vetäjänä Kari Veikkolainen.

LAMMASKUJA 2 B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 13.4. ja 27.4. klo 18. Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin klo 9.30.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 14.4. ja 28.4. klo 10.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 14.4. ja 28.4. klo 11. Kimarakahvila su 24.4. klo 17. Perhekerho tiistaisin klo 9.30. Kerhoa ei ole ti 12.4.

MUUALLA Kreikkalainen ilta Yhteisvastuukeräykselle ke 27.4. klo 18.Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1, 00940 Helsinki. Tanssittamassa pastori Jaakko Kara. Pääsylipun hinta 10 e. Kreikkalainen salaatti sisältyy pääsylipun hintaan. Lisätiedot tilaisuuden järjestäjän, Helsingin Mikaelin seurakunnan verkkosivuilta (helsinginseurakunnat.fi/mikaelinseurakunta) ja Jaakko Karalta, p. 050 526 8706. Ei yhteiskuljetusta. Seniorityön päiväretki Halikkoon to 19.5. Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 10.15. Ehtoollishartaus ja kirkon esittely alkaa Halikon kirkossa klo 12. Siirtyminen lounaalle Rikalan Krouviin, missä mahdollisuus osallistua maksuttomaan vanhojen ajoneuvojen näyttelyyn. Paluumatkalla omakustannekahvit tehtaanmyymälässä. Paluu Hämeenkylän kirkolle noin klo 18. Retken hinta 80 e, sis. kuljetuksen, lounaan jälkiruokineen ja ohjelman. Mukaan mahtuu 30 retkeläistä. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon 29.4. mennessä. Ilmoita, valitsetko lounaaksi kalaa vai kanaa. Mukana seniorityön pastori Jaakko Kara.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–14, suljettu pe 15.4. ja ma 18.4. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, to 7.4. klo 10–11 p. 050 573

6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Kaikessa toiminnassamme on vahva maskisuositus. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Seurakunnan seniorit to 7.4. klo 13 seurakuntasalissa. Pääsiäistä kohti, diakoniapappi Mari Mäkelä. Iltarukouspiiri to 7.4., 21.4., 28.4. ja 5.5. klo 18–19 kokoustilassa. Korso-messu to 7.4. klo 18. Elina Aro, Airi Saloniemi. Perhekerho pe 8.4., 22.4. ja 29.4. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 10.4. klo 10. Ilkka Luukka, Mari Mäkelä, Juho Punkeri. Kirkkokahvit, myynnissä leivonnaisia, käsitöitä ja kortteja lähetyksen hyväksi. Hiljaisuuden pääsiäispolku uurnalehdossa alkaen su 10.4. Korson kirkon uurnalehtoon rakentuu hiljaisuuden pääsiäispolku, jota voi kiertää 10.4.–18.4. alkaen omatoimisesti uurnalehdon aukioloaikoina. Polulla seurataan Jeesuksen ristin tietä palmusunnuntaista ylösnousemukseen ikonien, tekstien ja rukouksien kautta. Hiljaisuuden pääsiäispolulla on hiljaisella viikolla ja pääsiäisen pyhinä joka päivä myös opastettu hiljentyminen papin johdolla. Opastuksen alkukokoontuminen on hautausmaan portilla ma 11.4. – to 14.4. joka päivä klo 12 ja lisäksi to 14.4 klo 17, pe 15.4. klo 14, la 16.4. klo 18, su 17.4. klo 12. Toisena pääsiäispäivänä ma 18.4. hiljaisuuden pääsiäispolulla vietetään vaeltavaa messua klo 15–16. Perhekerho ma 11.4., 25.4. ja 2.5. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 11.4., 25.4. ja 2.5. klo 13 seurakuntasalissa. Hiljaisen viikon konsertti ke 13.4. klo 19. ”Hiljaisen viikon tunnelmia surun, yksinäisyyden ja kärsimyksen keskellä. Mikko Ikäheimo, luuttu ja Juho Punkeri, laulu” Konsertissa kuullaan musiikkia Suomen kenraalikuvernöörin Pietari Brahen muistiin kirjoittamasta luuttumusiikin kokoelmasta 1600-luvun alkupuolelta. Vapaa pääsy. Seurakunnan seniorit to 14.4. klo 12 seurakuntasalissa yksinkertainen leipäateria opetuslasten jalanjäljissä. Aterialle ilmoittautuminen kirkkoherranvirasto p. 09 830 6550 ma 11.4. menn. Ateriamaksu 2 e maksetaan käteisellä ruokailun aluksi ja lahjoitetaan Kirkon Ulkomaan avun UkrainaKIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5.

keräykseen. Aterian jälkeen voi osallistua kiirastorstain messuun klo 13. Kiirastorstain päivämessu to 14.4. klo 13. Mari Mäkelä, Jani Vanhala, Juho Punkeri. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 18. Tuomas Antola, Jani Vanhala, Juho Punkeri. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 15.4. klo 10. Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 15.4. klo 15. Mari Mäkelä, Airi Saloniemi. Pääsiäisen pyhiinvaellus la 16.4. klo 15 Sipoon kirkolta Korson kirkolle. Pyhiinvaellus alkaa Sipoon kirkosta klo 15, jossa kirkon esittely ja hartaus. Sen jälkeen lähdemme yhdessä vaeltamaan kohti Korson kirkkoa. Vaellus päättyy Korson kirkon uurnalehtoon, jossa hartaushetki. Matkan pituus on n. 14 km. Huomioi sään mukainen vaatetus, kävelyyn sopivat kengät ja juomapullo. Ilm. sähköpostilla: pia.olkkonen@evl.fi Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23. Minttu Haapalainen, Mari Mäkelä, Juho Punkeri. Messun jälkeen on mahdollisuus osallistua yhteiseen pääsiäisateriaan. Aterian hinta 5 e. (mm. karitsan lihapullat, falafel, salaatti, leipä, hummus, tee ja makea). Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 8306550. to 14.4. menn. Pääsiäisaamun messu su 17.4. klo 10. Ilkka Luukka, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. 2. pääsiäispäivän vaeltava messu ma 18.4. klo 15. Jani Vanhala, Ilkka Luukka, Juho Punkeri. Vaeltavan messun aikana kierretään hautausmaan pääsiäispolku omatoimisesti ja lopuksi kirkkosalissa on ehtoollinen. Naisten raamattupiiri ti 19.4., 26.4. ja 3.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 20.4., 27.4. ja 4.5. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 20.4., 27.4. ja 4.5. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen. Lähetyspiiri ke 20.4., 27.4. ja 4.5. klo 13 kokoustilassa. Avoin lähetyspiiri kaikille lähetyksen asiasta kiinnostuneille. Kahvi, hartaus, laulua ja lähetyksen ajankohtaisia asioita. Kaikille avoin kuoro ke 20.4. klo 18 kirkkosalissa. Äänenavauksia, yhteislaulua ja kevyttä voimistelua. Voit tulla sellaisena laulajana kuin olet. Ei ennakkoilmoittautumista. Vahva maskisuositus. Järjestäydymme turvavälein. Vetäjänä Airi Saloniemi. Seurakunnan seniorit to 21.4. klo 13 seurakuntasalissa. Miten pitää

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2022

huolta lääkkeiden yhteensopivuudesta? Vierailijana farmaseutti Korson apteekista. Korso-messu to 21.4. klo 18. Minttu Haapalainen, Juho Punkeri. Messu su 24.4. klo 10. Minna Ruuttunen, Mari Mäkelä, Airi Saloniemi. Kylväjän kolehtipyhä, saarnavieraana Hans Rönnlund Kylväjästä. Kirkkokahvit. Kylväjäpiiri su 24.4. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Kirkon aamupuuro ma 25.4. ja 2.5. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta! Punainen lanka -raamattupiiri ma 25.4. ja 2.5. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. English Through Bible -raamattupiiri ma 25.4. ja 2.5. klo 18.30 kokoustilassa. Seurakunnan seniorit to 28.4. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja keskustelua vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla. Messu su 1.5. klo 10. Minttu Haapalainen, Jani Vanhala, Juho Punkeri. Kirkkokahvit. Lähetys- ja senioripiirien yhteinen kevätjuhla to 5.5. klo 13 sisäpihalla. Piirien päätösjuhlassa nautitaan keväisestä yhdessäolosta, yhteislaulusta, musiikista ja kahvittelusta sisäpihalla. Sateella seurakuntasalissa. Korso-messu to 5.5. klo 18.30 seurakuntasalissa. Jani Vanhala, Airi Saloniemi.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Suljettu pe 15.4. ja ma 18.4. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 7.4., 21.4., 28.4. ja 5.5. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 19.4., 26.4. ja 3.5. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 20.4. ja 4.5. klo 10–11.30.

MUUALLA Retkipäivä Helsinkiin ti 26.4. klo 10–17.30. Bussikuljetus lähtee klo 10 Korsonpolulta, seurakuntakeskuksen kohdalta. Retkipäivän ohjelma: Viikin kirkko, kirkkosalin esittely ja hartaushetki, Ravintola Kaarti, buffetlounas. Kiertoajelu ”Pyhimysten jalanjäljet” Helsinki Happy Guide -opas Emil Anton. Café Ursula kahvia ja kakkua. Retken hinta 40 e. Voit ilmoittautua

Vantaan seurakuntien nettisivujen tapahtumakalenterin kautta: Retkipäivä Helsinkiin tai soittamalla kirkkoherranvirastoon: 09 830 6550. Lisätiedot Pia Olkkonen, p. 050 3226560. Taaperomuskari 1–2-vuotiaille keskiviikkoisin 27.4.–1.6. Korson seurakuntakeskuksessa, lasten tiloissa. Ilmoittautuminen alkaa ti 19.4. klo 9 ja päättyy 22.4. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti nettisivuillamme https://www. vantaanseurakunnat.fi/korson-seurakunta/lapset-ja-perheet/muskaritoiminta.Voit valita itsellesi ryhmän sopivamman ajan mukaan, ryhmä 1 klo 9–9.30 ja ryhmä 2 klo 10–10.30. Muskareita ohjaa lastenohjaaja Erja Lindholm. Vauvamuskari 2 0–1-vuotiaille keskiviikkoisin 28.4.–9.6. Korson seurakuntakeskuksessa, lasten tiloissa. Ilmoittautuminen alkaa ti 19.4. klo 9 ja päättyy 22.4. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti nettisivuillamme https://www. vantaanseurakunnat.fi/korson-seurakunta/lapset-ja-perheet/muskaritoiminta.Voit valita itsellesi ryhmän sopivamman ajan mukaan, ryhmä 1 klo 11–11.30 ja ryhmä 2 klo 12–12.30. Muskareita ohjaa lastenohjaaja Erja Lindholm. Syksyn ruskamatka Kuusamoon 19.–24.9. Majoittautuminen Holiday Club Kuusamon Tropiikissa, Villa huoneistoissa. Matkan hinta määräytyy valitsemastasi majoitus vaihtoehdosta. Villa huoneisto: 2 mh, olohuone, keittiö, sauna, wc. Jos huoneistoon majoittuu 4 hlöä, hinta 570 e / hlö. Jos huoneistoon majoittuu 2 hlö hinta 750 e / hlö (Hotelli 2hh hinta 680 e / hlö, huoneita rajallinen määrä). Hintaan sisältyy kuljetus, puolihoito, ohjatut päiväretket, kylpyläpäivä ja matkapäivien ruokailut. Ilm. 5.5. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550. Lisätiedot Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331. Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Kaisa Aalto 044 4220391 Sannamari Rusi 050 3290361 Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille:

Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: vt. Kirkkoherra Satu-Elina Ansas 040 626 7387, satuelina.ansas@evl.fi Laura Leverin 050 467 2434, Vappu Olsbo 050 436 7712, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Teemu Saarinen 050 535 3072.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Kirkkomuskarit torstaisin. Klo 10 Kirkkomuskari 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 Kirkkomuskari koko perheelle. Ei ennakkoilmoittautumista. Muskaria ei ole kiirastorstaina 14.4. Teatterikerho torstaisin kirkolla klo 18–19.15. Tervetuloa aikuiset ja lapset (yli 7 v). Ennakkotaitoja ei tarvita. Teatterikerhoa ei ole kiirastorstaina 14.4. Messu su 10.4. klo 10. Jukka Yrjölä, Hanna-Maria Valve. Pyhäkoulu lasten oma kirkkohetki sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikana klo 10. Rekolan Marttojen myyjäiset Yhteisvastuun hyväksi sunnuntaina 10.4. n. klo 11.15–13 Tilaa tuotteet ennakkoon nettilomakkeella kotisivuiltamme www.rekolanseurakunta.fi 31.3. menn. Martat tarjoavat kirkon pihalla kirkkokahvit ja myyvät pienen erän leivonnaisia ilman ennakkotilausta. Myynnissä myös Silmukkasiskojen taidokkaita käsitöitä. Pääsiäisvaellukset aikuisille ja nuorille su 10.4. messun jälkeen, ma 11.4. klo 18.30 sekä ke 13.4. klo 18.30 seurakuntasaleissa. Kesto noin puoli tuntia. Vaelluksella pääset seuraamaan pääsiäisen tapahtumia. Lasten pääsiäisvaellus 11.–14.4. Elämyksellinen sukellus pääsiäisen tapahtumiin. Vaellus kestää noin puoli tuntia. Kysy vapaita aikoja Kirsi Vuorikivi, p. 050 3844229. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Olkkarissa askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Perheolkkaria ei ole ma 18.4. Yläovet auki ma 11.4. klo 16–16.30 pienimuotoisena kassijakona kirkon pihalla. Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Lisätietoja Kaisa Aalto, p. 044 422 0391. Kirkon leivontapuuhakerho 1.–6.-lk maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 18–20 ala-aulassa. Vapaiden kerhopaikkojen kysely iisakki.seppa@evl.fi. Kerhossa leivotaan, pelaillaan, askarrellaan ja leikitään. Jokaisella kerhokerralla on hartaus. Walk in -terapiaa 16–30-vuotiaille Rekolan kirkolla tiistaisin klo 16–19 kevään ajan. B-ovi, soita ovikelloa. Voit myös varata ajan terapiaan, Sanna Tirkkonen, p. 050 576 7993. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo

9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen. Kiirastorstain messu 16.4. klo 19. Vappu Olsbo, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja Sirkku-Liisa Niemi. Messun jälkeen alttari riisutaan ja puetaan mustiin. Jeesuksen kuolinhetken musiikki- ja rukoushetki 15.4. klo 15. Seppo Paulasaari, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja Sirkku-Liisa Niemi. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23. Teemu Saarinen, jazzmuusikko Tuuli Suominen ja Sirkku-Liisa Niemi. Pääsiäisyön ateria messun jälkeen Tule nauttimaan koko seurakunnan kanssa yhteistä pääsiäisateriaa. Tarjolla lämmintä ruokaa ja jälkkäriä. Ei ennakkoilmoittautumista. Vapaaehtoinen maksu Ukrainan hyväksi. Pääsiäisaamun messu su 17.4. klo 10. Vappu Olsbo, Hanna-Maria Valve. 2. pääsiäispäivän jumalanpalvelus ma 18.4. klo 15. Seppo Paulasaari, Hanna-Maria Valve, Maarit Kettunen, Iisakki Seppä, Sanna Tirkkonen. Jumalanpalveluksessa siunataan kesän leirien isoset. Messu ja päivärippileirin konfirmaatio su 24.4. klo 10. Seppo Paulasaari, Hanna-Maria Valve. Taidekerho 5–9-vuotiaille ma 25.4. klo 15 päiväkerhohuoneessa. Taidekerhossa käytämme puuvärejä, vahaliituja sekä vesivärejä. Ilm. petri.piirainen@evl.fi, p. 050 573 6328. Toivontupa iltaperheolkkari to 28.4. klo 17.30–19, ja joka toinen torstai (7.4., 28.4. ja 12.5.). Tervetuloa leikkimään, askartelemaan ja viettämään iltaa yhdessä alueen lapsiperheiden kanssa. Iltaperheolkkarissa on hartauden jälkeen yhteinen iltapala. Torstaitupa torstaina 28.4. ja 12.5. klo 11.30–13.30. Puhetta ja laulua, soppaa ja kahvia (lounas 5 e). Tavataan myös vieraita, kuten oopperalaulajia, virsitietäjiä ja rokkia soittavia isoisiä. Messu su 1.5. klo 10. Seppo Suokunnas, Hanna-Maria Valve. Huolituoli-keskustelutukea ma 2.5. klo 15. kerhohuoneessa. Huolituoli on seurakunnan vapaaehtoisen Terttu Nikkilän ohjaama keskusteluhetki. Tulija valitsee itse keskusteluaiheen, josta haluaa puhua. Keskusteluajat klo 15–15.30, 15.30–16 ja 16.30–17. Yhden keskusteluhetken pituus on 30 min. Lisätiedot ja ajanvaraus, Kaisa Aalto, p. 044 4220391. Miesten raamattupiiri ma 2.5. klo 18.30 sekä parillisilla viikoilla kerhohuone 2:ssa sekä etänä osoitteessa https://meet.jit.si/ raamattupiiri. Pala maailmaa-ilta – Japanin monet kasvot ke 4.5. klo 18 kerhohuone 1:ssä, Seppo Paulasaari.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5. ASOLAN SEURAKUNTATALO

MUUALLA Toivoa naisille -ryhmä ke 20.4 klo 18. Ryhmä kokoontuu parillisen viikon keskiviikkoisin klo 18–19.30 Lampirannalla, osoitteessa Tertunkuja 4b. Ryhmässä tutustutaan naisen elämään eri maissa ja rukoillaan naisten ja tyttöjen paremman elämän puolesta.

VERKOSSA Messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivun kautta. Palmusunnuntain messu su 10.4. klo 10. Kiirastorstain messu 14.4. klo 19.

neille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Meditaatiohetki ilman puhetta. Tapahtuma on live eli paikan päällä sekä Zoom-tapahtumana verkossa. Tapahtumaan on vapaaehtoinen 10 e tukiraha tai haluamasi summa tukemaan Vox Silentiin toimintaa, www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterista löytyy maksuyhteystiedot

Kaikkien aistien pääsiäismessu

ISTOCK

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Asolan rukouspiiri torstaisin klo 9. Rukoillaan alueen ihmisten puolesta. Mukana ryhmässä Tuovi Lehtinen ja Päivi Lee. Päihteettömyyttä tukeva naisten ryhmä parillisten viikkojen torstaisin klo 13–14.30. Päihteettömyyteen tukeva ja hyvinvointia lisäävä avoin naisten ryhmä. Ohjaajina päihde- ja kriminaalityön diakoni Mariela Salminen ja Irene JuvonenRokkanen. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Kudotaan ja virkataan yhdessä. Voit tulla ryhmään myös ilman kudinta. Seniorikahvila parittomien viikkojen maanantaisin klo 13. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Omaishoitajien keskusteluryhmä parittomien viikkojen tiistaisin klo 13–15. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja. Kokoonnumme keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, kahvikupposen ääressä. Ei ennakkoilmoittautumista. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e / kerta. Kipuryhmä ti 3.5. parillisten viikkojen tiistaisin klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Aihe: Miten itse hoidan kipujani? Lisätiedot ryhmistä ja kahvilasta Irenen Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329. Asolan perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa. Olkkarissa askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä. Perheolkkari on peruttu ti 12.4. Asolan leivontapuuhakerho 1.–6.-lk keskiviikkoisin klo 18–20. Vapaiden kerhopaikkojen kysely ja lisätiedot Iisakilta, iisakki.seppa@ evl.fi. Luontokerho 5–6-vuotiaille tiistaisin: 3.5., 10.5. ja 17.5. klo 14–16. Ilm. ja tied. petri.piirainen@evl.fi tai p. 050 573 6328.

Jeesuksen kuolinhetken musiikki- ja rukoushetki pe 15.4. klo 15. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23. Pääsiäisaamun messu su 17.4. klo 10. 2. pääsiäispäivän jumalanpalvelus ma 18.4. klo 15. Messu ja päivärippikoulun konfirmaatio su 24.4. klo 10. Messu su 1.5. klo 10.

Tikkurilan kirkon, Asematie 12a, messussa ensimmäisenä pääsiäispäivänä su 17.4. klo 10 huomioidaan kaikki aistit. Rukouksiin ja pääsiäisevankeliumiin on tehty eri aisteja ja hyvän olon kokemuksia vahvistavia sävellyksiä. Interaktiivinen taikalattia herättää lattian liikkeen kautta eloon. Pääsiäisen evankeliumi tulkataan tuoksuilla. Tuoksusuunnittelusta vastaa Suomen ainut parfyrmööri Max Perttula.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi. Diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten maanantaisin klo 12–13 Tikkurilan kirkon ala-aulassa.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi Noudatamme voimassa olevia koronaohjeistuksia.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Vox Silentii -laulumeditaatio pe 8.4. klo 17. Lepoa ja virkistystä väsy-

sekä Zoom-liittymislinkki. Vapaa pääsy. J. S. Bach: Johannes-passio la 9.4. klo 18. Sipoon oratoriokuoro ja Sipoon Kamariorkesteri johtajanaan Tapio von Boehm. Solistit: Mari Karjalainen, sopraano, Merja Mäkelä, altto, Roland Liiv, tenori, Jussi Ziegler, basso, Jussi Merikanto, basso. Liput ennakkoon Lippu.fi 25/15 e ja kirkon ovelta ennen konserttia. Palmusunnuntain messu su 10.4. klo 12, Annaelina Mäkilampi, Jarkko Korhonen, Samppa Laakso. Vanhan musiikin lauluyhtye Lumen Valon palmusunnuntain konsertti su 10.4. klo 18. Tomás Luis de Victorian (1548–1611) hiljaisen viikon responsorioita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Suomalaisen kamarikuoron konsertti ma 11.4. klo 19. Konsertissa kuullaan Camille Saint-Saënsin Requiem ja Jaakko Mäntyjärven Stabat Mater. Kuoroa johtaa EricOlof Söderström. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Divoti Affetti Alla Passione Di Nostro Signora -konsertti ti 12.4. klo 18. Tiia Maria Saari, sopraano, Teppo Lampela, altto, Olli Hyyrynen, arkkiluuttu ja Petri Arvo, barokkifagotti esittävät Giovanni Alberto Ristorin (1692–1753) teoksen Divoti Affetti Alla Passione Di Nostro Signora. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Oi Jumalan karitsa -konsertti ke 13.4. klo 19. Iina Katila, urut, soittaa J. S. Bachin ja César Franckin

hiljaisen viikon musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 19.30, Johanna Jakonen, Päivi Helén, Terje Kukk. Mukana Pyhän Laurin kuoro, tilaisuuden päätteeksi kirkko puetaan mustiin. Gregoriaaninen Johannes-passio ja Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus pe 15.4. klo 15. Corvus Laurencij -kuoro. Evankelistan roolin laulaa Martti Sirviö ja Jeesuksen roolin Kari Jerkku. Musiikin johto Samppa Laakso. Vapaa pääsy ja ohjelma. Schola Sancti Henrici, hiljaisen lauantain konsertti la 16.4. klo 15. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ukrainalaisen kirkkolauluyhtye Kaanonin konsertti 16.4. on peruuntunut. Pääsiäismessu su 17.4. klo 12, Maria Koukkari, Päivi Helén, Terje Kukk, Iina Katila. Mukana Vantaan seurakuntien kamarikuoro. Pääsiäispäivän konsertti su 17.4. klo 18. Esiintyjinä Edu Kettunen, Mika Kuokkanen, Johanna Iivanainen & Mikko Iivanainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Emmauksen tien messu ma 18.4. klo 12, Jarkko Korhonen, Sanna Heikurinen, Samppa Laakso. Messu su 24.4. klo 12, Kristiina Kartano, Johanna Jakonen. Messu su 1.5. klo 12, Veikko Karhumaa, Marja Eloranta, Terje Kukk.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin kello 18. Junnuolkkari on avoinna tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa, jossa läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa. Junnuolkkarissa tarjolla myös välipalaa. Toiminta on maksutonta. Varhaisnuorille (7–14-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414. Päivämusiikkia to 7.4. klo 12 kirkkosalissa. Airi Saloniemi soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Hyvän mielen pääsiäiskirkko to 7.4. klo 14–15, Annaelina Mäkilampi, Iina Katila, Marjo Suorsa. Messun jälkeen kahvitarjoilu. Olet lämpimästi tervetullut hiljentymään ja keskustelemaan kahvikupin ääressä. Teetä ja kasviskeittoa to 7.4., to

21.4., 28.4. ja to 5.5. klo 19–19.30 seurakuntasali Voimassa ennen meditatiivista iltamessua. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan. Meditatiivinen iltamessu to 7.4., to 21.4., to 28.4. ja to 5.5. klo 20. Tule yhdessä toisten kanssa hiljentymään, rukoilemaan ja laulamaan. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima. Jokainen iltamessu on tekijöidensä näköinen! Messuporukka etsii erityisesti keittiötaitoisia ja säestystaitoisia vapaaehtoisia mukaan! Mikäli haluat tulla soittamaan joissakin torstai-illan messussa tai järjestämään torstai-illan keittotarjoilua ennen messua, ota yhteys messupappiin: mirka.harkonen@evl.fi tai p. 040 630 7733. Perhepäivä pe 8.4., pe 22.4. ja pe 29.4. klo 9–13. Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e / perhe, leipä ja kahvi 2 e / perhe. Laulupiiri pe 8.4. klo 15.30, Samppa Laakso. Naisten rukouspiiri pe 8.4., pe 22.4. ja pe 29.4. klo 18, kokoustila Martta, 2. krs. Romanien kansallispäivän juhlakonsertti pe 8.4. klo 18. Konsertin juontaa Malla Laiti ja kuoroa johtaa Valfrid Åkerlund. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 17. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertti suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan YouTube-kanavalla. Yhteiskristillinen laulu ja rukouspiiri la 9.4., la 23.4. ja la 30.4. klo 15, tilassa Toivo, 2. krs. Palmusunnuntain messu su 10.4. klo 10, Marja Eloranta, Iina Katila, Päivi Mäkinen. Palmusunnuntain musiikillinen perhemessu su 10.4. klo 14, Johanna Jakonen, Iina Katila. Iloisessa lastenmessussa lauletaan, leikitään ja valmistaudutaan yhdessä pääsiäisen viettoon. Pääsiäisiloa ma 11.4. klo 10, kerhotila Rakkaus, 2. krs. Kertomus pääsiäisen tapahtumista lapsille. Kesto 30 min. Viikkomessu ma 11.4., ma 25.4. ja ma 2.5. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Lounas tarjolla messun jälkeen ma 11.4., ma 25.4. ja ma 2.5. klo 12–13 kirkon ala-aulassa. Erityisruokavalioita emme valitettavasti pysty huomioimaan. Diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten. Vauvakahvila ma 25.4. ja ma 2.5. klo 12.30–14.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Israel-piiri ma 11.4. klo 18–20, kokoushuone Usko, 2. krs. Sukkelat sukankutojat ti 12.4. ja ti 26.4. klo 10–12, Vehkapolku 10 C KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5.

kerhotilassa. Tikkurilan eläkeläiskerho ti 12.4., ti 19.4., ti 26.4. ja ti 3.5. klo 13–14.30 Valo ja Voima tiloissa, 1. krs. Nuorten messu ti 12.4. klo 18, Veikko Karhumaa. Hengitän hiljaisuutta -aamuhetki ke 13.4., ke 20.4., ke 27.4. ja ke 4.5. klo 8–8.30. Aamussa kaikille sopivia levollisia liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 13.4. ja ke 27.4. klo 13–15. Päivämusiikkia to 14.4. klo 12 kirkkosalissa. Samppa Laakso soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 14.4. klo 15, Päivi Helén, Johanna Jakonen, Samppa Laakso. Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 14.4. klo 18, Janne Silvast, Iina Katila, Mirka Härkönen. Mukana Tikkurilan kirkkokuoro, tilaisuuden päätteeksi kirkko puetaan mustiin. Pitkänperjantain jumalanpalvelus pe 15.4. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Marja Eloranta, Iina Katila. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 23, Sanna Heikurinen, Veikko Karhumaa, Iina Katila. Kaikkien aistien pääsiäismessu su 17.4. klo 10, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso, Leila LukanderPajula. Lastenkirkko su 17.4. klo 10 messun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma

hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Lisätiedot: maaret. hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Emmauksen tien messu ma 18.4. klo 10, Sanna Heikurinen, Jarkko Korhonen, Terje Kukk. Hope survives! -konsertti ma 18.4. klo 18. Gospel Helsinki -kuoro & Ida Elina, Gospel Helsinki Band. Musiikin johto Nina Pakkanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lähetyksen päiväpiiri ti 19.4. ja ti 3.5. klo 13–14.30, kokoushuone Valo, 1. krs. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 19.4. ja ti 3.5. klo 17.30–18.30, Terje Kukk. Kohtaamispaikka ke 20.4., ke 27.4. ja ke 4.5. klo 10–12.30 Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Tule rohkein mielin avoimeen kohtaamispaikkaan. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Päivämusiikkia to 21.4. klo 12 kirkkosalissa. Oopperalaulaja Jaakko Hietikko laulaa negrospirituaaleja, Terje Kukk soittaa pianoa. Vapaa pääsy.

Elämänkaari

Laulupiiri pe 22.4. klo 15.30, Iina Katila. Yli 40-vuotiaiden sinkkuilta pe 22.4. klo 18–20, Kerhohuone Toivo, 2. krs. Huhtikuun sinkkuillassa on ilmoittautuminen Pyhän Laurin kappelin pihapiirissä pe 13.5. klo 18–20 vietettävään yli 40-vuotiaiden sinkkujen kevätjuhlaan. Voit ilmoittautua mukaan myös sähköpostilla mirka.harkonen@evl.fi tai p. 040 630 7733 ja kerro samalla mahdollinen erikoisruokavaliosta sekä mikäli haluat esittää kevätjuhlassa jonkin ohjelmanumeron. Pukeutuminen tapahtumaan sään mukaan, mahdollisuus käyttää kappelin sisätiloja. Messu su 24.4. klo 10–11.15, Jarkko Korhonen, Hanna Raunu, Mari Chaulagai sekä Koistiset. Kylväjän lähetyspyhä. Kirkkokahveilla nimikkolähetit Koistiset kertovat odottamisesta osana Jumalan suunnitelmaa. Lastenkirkko su 24.4. klo 10 messun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin

messuun. Lisätiedot: maaret. hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Sansan medialähetyspiiri ma 25.4. klo 18, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Raamattu-, rukous- ja keskustelupiiri kaikille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen median välityksellä tehtävä lähetystyö. Raamatunlukupiiri ma 25.4. ja ma 2.5. klo 18–20. Jeesuksen muotokuvat Uudessa testamentissa, Jaakko Hyttinen. Päivämusiikkia to 28.4. klo 12, Iina Katila soittaa urkuja. Vapaa pääsy. Laulupiiri pe 29.4. klo 15.30, Terje Kukk. Emma Salokoski Voices pe 29.4. klo 18. Martina Roosin ohjaamaan konserttikokonaisuuteen pohjaava akustinen, kolmikielinen ohjelma. Liput ennakkoon 20 e Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia. Pieni määrä lippuja on ostettavissa erikseen Tikkurilan aulan palvelupisteeltä henkilöille, joilla ei ole käytössään verkkokauppamahdollisuutta. Musiikillinen perhemessu su 1.5. klo 10, Johanna Jakonen, Iina Katila, Leila Lukander-Pajula. Koko perheen iloinen vapputapahtuma su 1.5. klo 10–14, klo 10 musiikillinen perhemessu, jonka jälkeen kasvomaalausta, ongintaa, vohvelibaari, vappukahvila ja popparivaunu. Taikuri Jari esiintyy klo 11.30 ja klo 13. Carillonia eli kellopeliä soitetaan tasatunnein

ström, Aaron Adi Matias Kujala. Hautaan siunattu Jari Antero Rokkonen 63 v, Niko Mikael Stenman 42 v.

Stella Maria Kristiina Pudas, Veera Sanelma Uljas, Aida Livia Evelina Savolainen, Asta Tuulia Kirves, Derick Jojo Bonzi Samuel Eduful, Bella Jasmina Lehtomäki, Anton Henrik Aitto-oja. Avioliittoon kuulutettu Kari Antero Pajunen ja Marita Anneli Salo, Miska Petteri Lukkala ja Veera Helena Takala. Hautaan siunattu Toini Kervinen 98 v, Sirkka Aino Elina Kortelainen 96 v, Raija Sinikka Lundell 88 v, Kauko Henrikki Rokala 87 v, Liisa Helena Hämäläinen 86 v, Heimo Pellervo Salpala 85 v, Väinö Olavi Kukkonen 84 v, Riitta Armi Annikki Sivonen 75 v, Mauri Olavi Laurila 72 v, Leena Maarit Salmenvaara 66 v, Marja Kaarina Ilander 62 v, Jyri Petteri Parta 37 v, Antti Olavi Laitinen 33 v, Atte Mikael Wahlstén 22 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Tiitus Pentti Juhani Varvemaa, Lukas Oliver Aromäki, Santeri Matias Aronen, Martti Ensio Tapani Soininen. Hautaan siunattu Anja Kaarina Räikkönen 86 v, Pertti Eerik Arovaara 80 v.

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Kasper Juhani Zuban. Hautaan siunattu Raija Sinikka Allonen, 83 v, Matti Antero Saastamoinen, 77 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Hilla Esteri Issukka, Onni Paavo

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2022

Anttoni Juuti, Helmi Wilhelmiina Jukantytär Mäkinen. Hautaan siunattu Raija Tuulikki Raitasuo 81 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Robin Leon Veijalainen, Aleksi Rasmus Tapio Kelonurmi, Minessa Matilda Lönnroth, Marcus Henrik Saarni, Eemil Iivo Oskari Grund-

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Aada Ilona Virtanen, Lauri Juhani Matias Kangaskoski, Ronja Oona Ristolainen, Matias Paavo Venäläinen, Leo Juhani Salminen, Luca Milo Garcia Colorado, Elvi Maaria Kurki, Jooa Juhani Sinisalo, Daniel Rafael Miles Vallisaari, Saara Edla Elisabeth Ojala, Selja Tuulikki Kauppinen, Nelly Amanda Innanen, Niko Juhani Schorin,

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Viljami Emil Eliei Toppar, Amanda

klo 12–14. Tapahtuman tuotto menee lähetystyön avustuskohteiden hyväksi. Friendship Mass Tikkurila – ItäVantaan Ystävämessu su 1.5. klo 16, kirkkosalissa. Seppo Paulasaari, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri ke 4.5. klo 18–19, kokoushuone Martta, 2. krs. Tervetuloa suunnittelemaan sinkkuiltoja ja sinkkutoimintaa yli 40-vuotialle yhdessä toisten sinkkujen kanssa! Kutsumme mukaan niin uusia kuin vanhoja tuttuja. Sinkut myös Facebookissa: Seurakunnan sinkut. Päivämusiikkia to 5.5. klo 12 kirkkosalissa. Sirkka-Liisa JussilaGripentrog soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Naisten lenkkisauna to 7.4. klo 18–21. Lenkin jälkeen saunotaan ja syödään iltapalaa keskustellen tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä. Rukouspiiri ke 13.4., ke 20.4., ke 27.4. ja ke 4.5. klo 18–20. Kerho isille ja lapsille ti 19.4., ti

Emilia Vanessa Rauhanen, Leo Onni Eemil Kuula, Samuel Väinö Valtteri Karell, Lilja Elsa Amanda Järvinen, Emil Sakari Heikkonen, Iisa Marikki Sauramäki, Leo Viljami Pekkala, Vienna Harmony Natunen. Hautaan siunattu Jaakko Tapani Vuorimäki 84 v, Alli Aulikki Mikkonen 83 v, Martti Sakari Nevalainen 73 v, Hilkka Anneli Lindell 73 v, Matti Jussi Mikael Marttunen 43 v, Pekka Antero Roivas 88 v, Pentti Eljas Sivuoja 85 v, Aino Maria-Liisa Muilu 78 v, Markku Ilmari Happonen 71 v, Pentti Antero Eerikäinen 68 v, Kim Omar Roland Karlsson 63 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Kaisla Enoksson, Elma Sahrqvist. Döda Ebba Maria Blomfelt, Maria Hannele Bergström, Heidi Silvia Jonsson, Mailis Margareta Löfman, Anita Ingeborg Forsberg.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5.

26.4. ja ti 3.5. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, leikkiä, askartelua ja iltapala 3 e / perhe. Lisätietoja: outi. myllyla@evl.fi tai p. 050 327 1634. Perhepäivä ma 25.4. ja ma 2.5. klo 9–14. Tarjoilu 2 e / perhe.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Pääsiäisiloa ma 11.4. klo 10. Kertomus pääsiäisen tapahtumista lapsille. Kesto 30 min. Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 28.4. klo 18–20.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Pääsiäisiloa ma 11.4. klo 10. Kertomus pääsiäisen tapahtumista lapsille. Kesto 30 min. Perhekerho ti 19.4., ti 26.4. ja ti 3.5. klo 9.30–11. Tarjoilu 2 e / perhe. Ristipuron keskiviikkokerho ke 4.5. klo 13.30–15.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 25.4. ja ma 2.5. klo 9.30–11. Tarjoilu 2 e / perhe.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Ylästön perhekerho ti 19.4., ti 26.4. ja ti 3.5. klo 9.30–11. Tarjoilu 2 e / perhe. Elävän veden virta -rukouspiiri ma 2.5. klo 17.30. Raamattua ja rukousta.

MUUALLA Yhteisvastuun lipaskeräys ma 4.4. – la 9.4. Tikkurilan ja Tammiston alueella. Anna aikaasi tunti tai pari ja tule lipaskerääjäksi klo 10–19 välillä. Keräyksellä tuetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Ilmoittaudu mukaan Mari Chaulagaille, p. 050 414 7234 tai mari.chaulagai@evl.fi Kylväjän Raamattupiiri ma 2.5. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Kiinnostaako sinua kaupunkiviljely? Tule mukaan lavaviljelyporukkaan kirjastolle! Tervetuloa laittamaan yhdessä sormet multaan, kylvämään hyötykasveja ja kukkia sekä seuraamaan sadon kasvua. Ota yhteyttä: mari.chaulagai@evl.fi tai 050 4147234. Senioripysäkki-ryhmä käynnistyy jälleen ensi syksynä. Ryhmä voi olla hyvä apu ikääntymisen elämään tuomien muutosten läpikäymisessä. Eläkkeelle jääminen, läheisen kuolema, yksinäisyys, oma tai läheisen sairastuminen ja ihmissuhteet ovat kaikki asioita, jotka saattavat mietityttää. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat valtakunnallisesti sosiaali- ja terveyden-

huollon ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet HelsinkiMission Senioripysäkki-ryhmänohjaajakoulutuksen. Kerran viikossa kokoontuva ryhmämme starttaa syyskuussa, mutta ryhmän kokoaminen alkaa jo nyt keväällä. Jos ryhmä kiinnostaa sinua, ota yhteys diakonissa Hanna Raunuun, p. 050 3848481, hanna.raunu@evl.fi Ryhmä kokoontuu syyskauden aikana kaikkiaan 15 krt syyskuulta alkaen. Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys, p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi, p. 050 384 8481.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Tilaa ja nouda kotisimaa ja keväisiä herkkuja. Simaa iso plo (8 dl) 5 e, pieni plo (3,5 dl) 2,5 e, isoja ja pieniä kuivakakkuja 15–20 e, toscapala 10 e, pikkuleipiä 5 e / rasia, karjalanpiirakoita 1,50 e / kpl, munkkeja 1 e / kpl. Kaikki laktoosittomia. Gluteenittomia: omenapiirakka 15 e ja kakku 20 e. Tuotto lähetystyölle ja Yhteisvastuukeräykselle. Tilaus pe 22.4. menn.: maria.jarviniitty@evl.fi, p. 050 512 1168. Nouto pe 29.4. klo 16–17 Myyrmäen Virtakirkolta, Kilterinkaaren ovi. Varaa tasaraha. Seniorikerho torstaisin klo 13.30. 7.4. Olavi Heikkinen: Eläimet ja kristinusko, 14.4. ei kerhoa, 21.4. vs. kirkkoherra Auli Saarsalmi-Paalasmaa, 28.4. Taisto Tuominen: Muistisairaus omaisen näkökulmasta, 5.5. Jere Hämäläinen: Ehtoollinen. Pääsiäismyyjäiset la 9.4. klo 10–13. Leivonnaisia, karjalanpiirakoita, koristeltuja rairuohoja, käsitöitä, kirjoja, arpajaisia. Lapsille virpomisoksa-askartelupaja. Kahvio. Tuotto Vantaankosken seurakunnan lähetystyölle, Heränneen kansan lähetysrahastoon, Mariakodille, Yhteisvastuukeräykselle, Myyrmäen Martoille ja EteläVantaan Eläkeläisille. Palmusunnuntain messu su 10.4. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Antti Isopahkala, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Kastehelmi-lapsikuoro. Lauletaan Lasten virsikirjasta. Luentotilaisuus: Inkerin kirkon kehitys su 10.4. klo 15. Teol. tri Antti Luoma. Kahvitarjoilu 10 e Mariakodin hyväksi. Järj. Mariakodin ystävät. Toivoa naisille ma 11. ja 25.4. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 11.4. klo 15. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Ei 18.4. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 11. ja 25.4. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14. Miesten raamattupiiri ti 12. ja 26.4. klo 18.30. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 13.4. klo 10. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Kiirastorstain ehtoolliset to 14.4.

klo 14, 18 ja 19. Klo 19 myös striimataan. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 15.4. klo 10. Papit Maari Santala, Tiina László, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro. Pääsiäissunnuntain iloinen messu ja tosi hyvät kirkkokahvit su 17.4. klo 10. Papit Auli SaarsalmiPaalasmaa, Kristiina Hyppölä, kanttori Ritva Holma. Kantaattikuoro. Ystävämessu – Friendship Mass su 17.4. klo 16. Koko Vantaan yhteinen. Lämminhenkinen jumalanpalvelus, jota voit tulla mukaan toteuttamaan. Rukous keskeisessä osassa, erikielisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen teetarjoilu. Kirkkoravintola Voimala pe 22.4. ja 6.5. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Messu ja kirkkokahvit su 24.4. klo 10. Kylväjän lähetyspyhä. Papit Margit Helin, Antti Isopahkala. Saarna lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen. Evankeliumin ilo innostaa -lähetystilaisuus su 24.4. klo 11.30. Kylväjän lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen: Järjestön uusi strategia ja terveiset seurakunnan nimikkoläheteiltä Kreikasta, Itä-Aasiasta ja Etiopiasta. Siioninvirsiseurat su 24.4. klo 18. Herättäjä-Yhdistys 110 vuotta: 110 seurat yhtä aikaa. Luentotilaisuus ke 27.4. klo 14–16. Vieraana Maarit Kattilakoski Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry:stä. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset ja Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry. Raamatun ja lähetyksen äärellä – Kansanlähetyksen ilta ke 27.4. klo 17.30. Japanin lähetti Asta Vuorinen. Alustus ja raamattuopetus sekä aikaa keskustelulle ja rukoukselle. Alussa tarjoilua. Sururyhmä ke 27.4.–25.5. klo 17.30–19. Tilaa ilmaista surun tunteita ja puhua surusta. Ryhmään voi osallistua, kun menetyksestä on kulunut jonkin aikaa. Ilm. ja lisätiedot diakoniapast. Tuula Paasivirta, tuula.paasivirta@evl.fi, p. 050 522 8644. Messu su 1.5. klo 10. Papit Oili Karinen, Iiro Salminen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Friends’ Cafe su 1.5 klo 15–18. Vappujuhlat. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty. Raamattupiiri ma 2.5. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 2.5. klo 17.30. Israel-piiri ti 3.5. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa

Suomen Lähetysseuran kautta.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei 14.4. Vaatevarasto to 7.4. ja 5.5. klo 9.30–12. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Ei 14.4. Pimeydestä valoon -lasten musahetket ma 11.4. klo 9.30 ja 10.30. Kuuntele ja katsele yhdessä nallen ja kilpikonnan kanssa kevään heräämistä ja pysähdy pääsiäisen ihmeen äärelle. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Ei 11.4. Kivistömessu ma 11. ja 25.4. klo 19. Pappi Iiro Salminen. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 13.4. ei kerhoa. 20.4. Vs. kirkkoherra Auli Saarsalmi-Paalasmaa. 27.4. Jere Hämäläinen: Ehtoollinen. 4.5. Taisto Tuominen: Muistisairaus omaisen näkökulmasta. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei 13.4. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton. Pääsiäisyön messu la 16.4. klo 21. Papit Oili Karinen, Aki Kekkonen, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Pientä pääsiäisiltapalaa tarjolla. Rukous- ja raamattupiiri ti 19.4. ja 3.5. Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri. Iltaperhekerho ke 20.4. ja 4.5. klo 17.30–19. Vapaamuotoista yhdessäoloa pienen iltapalan äärellä. Miesten saunailta ke 20.4. ja 4.5. klo 18–21. Päivä kirkolla: Kivistömessu ja ruokaa su 24.4. klo 11. Pappi Aki Kekkonen, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Lastenlauluryhmä Kastehelmi. Messun jälkeen kasviskeittoa, kahvia ja teetä.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta. Kauneimmat pääsiäislaulut -messu ma 18.4. klo 12. Papit Tuula Paasivirta, Iiro Salminen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Päivi Grekula, laulu.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei 14.4. Seniorikerho-tapaaminen to 7.4. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5.

klo 13. Tule ideoimaan seniorikerhon jatkoa. Mahdollisuus myös keskustella maailman tilanteesta. Paikalla Kati Pyykkö ja Jere Hämäläinen. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Ei 18.4. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Ei 12.4. Raamattupiiri ti 12. ja 26.4. klo 13. Martinlaakson lähetyspiiri ti 19.4. klo 19. Yhteisödiakoni Kati Pyykkö: Miten lähdin seurakuntaan töihin ja miten lähetys minua koskettaa. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Lukupiiri ke 20.4. klo 16. Käsityöpiiri pe 29.4. klo 10. Tehdään käsitöitä ja jutellaan. Voit tulla samalla oppimaan suomen kieltä. Miestenpiiri ke 20.4. ja ma 2.5. klo 18.30. Toivon Tuulet ke 4.5. klo 18.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei 14.4. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 krt ilmaiseksi. Ei 15.4.

KONTTI – VÄISTÖTILA MYYRMÄEN KIRKON PIHALLA Uomatie 1 Kansainvälinen raamattu- ja rukouspiiri to 14. ja 28.4. klo 17.30–19. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi. Tied. ja ilm. Ritva-Leena Tuuli, ritva-leena.tuuli@evl.fi, p. 050 358 9217.

MUUALLA Palmusunnuntain retriitti - Matkalla pääsiäisen iloon! 8.–10.4. Vihdin Riuttarannassa. Kanteleen soinnut, tutut virret ja koko kehon rukoukset johdattavat hiljaiseen viikkoon ja pääsiäisen riemuun. Hinta 160 e sis. täysihoito (1hh) ja kuljetukset Vantaalta. Ohj. Maisa Kumpulainen, past. Heli Ojalehto. Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi/ retriitit. Pyhiinvaellus Vantaan vanhalla kirkkotiellä su 10.4. klo 9. Lähtö klo 9.00 Linnaisten kartanon luota (Ainontie 33) kohti Pyhän Laurin kirkkoa. Kuljetaan osittain hiljaisuudessa. Matkaa rytmittävät lyhyet rukoushetket taukoineen. Sään mukainen vaatetus ja omat eväät. Ohj. Kari Koivula, p. 0400 605 955, suti.koivula@gmail.com. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei 11.4. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyr-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2022

mäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei 11.4. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei 12.4. Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6. Kotiraamattupiiri ke 4.5. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Retki Hattulaan ja Hämeenlinnaan la 14.5. Hattulan kirkon keskiaikaiset seinämaalaukset (tuttuja Rottien pyhimys -romaanista), buffet-lounas Hämeenlinnan ravintola Hällässä, Sibelius-museo, Riihimäen Lasimuseo. Hinta 65 e sis. opastus Hattulan kirkossa, lounas, sisäänpääsyt museoihin. Lähtö klo 8.30 Myyrmäestä Virtakirkon takaa Kilterinkaaren puolelta, n. klo 8.40 Martinlaakson linjaautoasemalta. Paluu klo 17–18. Ilm. viim. 29.4. Liisi Kukkola, p. 0500 640 390, liisi.kukkola@welho.com tai Hannele Kauranne, p. 0400 618 439, hannele.kauranne@gmail. com. Maksu 6.5. menn. Mariakodin Ystävät ry: FI31 4055 3520 0163 12. Viestikenttään: Hattula. Mariakoti on Vantaankosken ystävyysseurakunnassa Skuoritsassa Inkerinmaalla sijaitseva vanhainkoti. Luontopyhiinvaellus messuun su 15.5. klo 8. Vaelletaan lähiluonnossa Vantaanjoen vartta Myyrmäen Virtakirkolle messuun. Lähtö klo 8.00 Vanhalta Viilatehtaalta, Kuninkaantie 28. Vaellamme osin hiljaisuudessa. Omat eväät ja säänmukainen vaatetus. Toteutuu säästä riippumatta. Matka n. 6 km. Lisätietoja: Kari Koivula, p. 0400 605 955, suti.koivula@gmail.com.

nuoreni itsetuntoa ja itsetunnon kehitystä elämän ja somen ristipaineessa? Miten nuoren ja vanhemman suhde on apuna nuoren itsetunnon kehityksessä? Miten luoda hyvä suhde oman nuoren kanssa? Pariterapeutti, perhepsykoterapeutti, teol. tri, tietokirjailija Heli Pruuki. Alustuksen jälkeen mahdollisuus esittää kysymyksiä. Järjestetään Teamsissa, linkki vantaanseurakunnat.fi/tukea-vanhemmuuteen-verkkoluennot -verkkosivulla. Tallenteena katsottavissa 2 vkoa. Maksuton. Messu su 1.5. klo 10. Papit Oili Karinen, Iiro Salminen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

VERKOSSA

Kyrkov. 45. Högmässa Palmsöndag sö 10.4 kl. 10. Sini Aschan och Anders Ekberg. Skärtorsdagens nattvardsgång to 14.4 kl. 18. Anu Paavola och Anders Ekberg. Ordets gudstjänst på långfredagen fr 15.4 kl. 10. Sini Aschan och Heidi Åberg. Påskens festmässa sö 17.4 kl. 10. Kristian Willis, Sini Aschan, Anders Ekberg, Heidi Åberg. Påsk annandagens konsert med andakt må 18.4 kl. 18. Sini Aschan, Anders Ekberg, sopran Tia Svanberg. Högmässa sö 24.4 kl. 10. Anu Paavola och Heidi Åberg. Högmässa sö 1.5 kl. 10. Kristian Willis och Anders Ekberg.

Palmusunnuntain messu su 10.4. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Antti Isopahkala, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Kastehelmi-lapsikuoro. Lauletaan Lasten virsikirjasta. Kiirastorstain messu to 14.4. klo 19. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 15.4. klo 10. Papit Maari Santala, Tiina László, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro. Pääsiäissunnuntain iloinen messu su 17.4. klo 10. Papit Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Kristiina Hyppölä, kanttori Ritva Holma. Kantaattikuoro. Messu su 24.4. klo 10. Kylväjän lähetyspyhä. Papit Margit Helin, Antti Isopahkala. Saarna lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen. Miten tuen nuoreni itsetuntoa -verkkoluento ke 27.4. klo 18–19.30. Erityisesti rippikoululaisten ja yläkouluikäisten vanhemmille. Nuorille tulee paineita monesta suunnasta, miten olla, mitä harrastaa, mitä pitäisi osata ja miltä pitäisi näyttää. Miten voisin tukea

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS

DICKURSBY KYRKA Stationsv. 12a. Mässa sö 3.4 kl. 12. Anu Paavola och Anders Ekberg. Ungdomskväll on 6.4 kl. 18– 20. För alla ungdomar i församlingen – öppen verksamhet. Påskpyssel lö 9.4 kl. 10–13, vån 2. Café till förmån för Gemensamt

Ansvar. Morgonbön med hela kroppen on 13.4 kl. 8–8.30. Kom som du är. Anu Paavola. Mässa sö 1.5 kl. 10. Kristian Willis och Anders Ekberg. Musiklek fredagar kl. 10. Musiklek för 1–3 åringar med vuxen, 2 vån. Musiklek fredagar kl. 14. Babyrytmik för bebisar över 3 mån med vuxen, 2 vån.

VIRTA-KYRKAN Råtorpsv. 8 S:t Martins krets ti 12.4 kl. 13. Myrbacka Virta-kyrka Aalto rummet. Andakt, kaffe och prat om olika temor. Kom med! I april är det sista träffen i Myrbacka före sommarpausen.

FOLKHÄLSANHUSET Vallmov. 28. Påsktidens mässa i Folkhälsanhuset on 13.4 kl. 14. Efteråt kaffeservering. Möjlighet till nattvard och samvaro. Obs. Ansiktsmask bör användas. Anu Paavola, Heidi Salminen och Anders Ekberg.

ÖVRIGT Konfirmationsundervisning för vuxna i Tavastby kyrka 22.4–24.4. För dig som tänker bli fadder eller vill bli vigd i en kyrka. Veckoslutet ordnas på finska. Konfirmationen ordnas som avslutning sö 24.4 kl. 16. Sista anmälningsdagen är 14.4. Du hittar anmälningslänken på vår hemsida.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050c321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Näkökulma ma 11.4 klo 13–15 Soukan kappeli, Soukankuja 3, Espoo. Vertaisryhmässä etsitään uusia näkökulmia elämään. Ryhmä on tarkoitettu sekä vähän aikaa, että pitkään näkövammansa kanssa eläneille. Ohjaajina toimivat diakoni Ritva Aarnio ja vertaisohjaaja Maarit Hedman. Vierailijana psykologi Marika Kajander HUS:n silmäklinikalta, aiheena psyykkinen itsesäätely, miten autan itseäni ja muita. Kiirastorstain ehtoollismessu to 14.4. klo 15, Suvelan kappelilla, Kirstintie 24. Oppaat ovat ovella vastassa, messun virret ovat saatavilla isotekstisenä ja pisteillä. Ilm. Ritva Aarnio, p. 040 734 77 15, viimeistään 11.4. Yhteislauluilta, ti 19.4. klo 18–20, Helmikuja 1 C 35, Myyrmäki 3. krs

(ei hissiä). Illan ohjaajana ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli. Tervetuloa Pakarintuvalle tapaamaan ja tutustumaan vanhoihin ja uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. keskiviikkoisin 20.4 ja 4.5. klo 12.30–15 Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai käydä kimppakävelyllä klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemissa, jossa on mukana pieniä pysähtymisiä. Raamattupiiri to 28.4 klo 13–15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo. Tervetuloa matalalla kynnyksellä uudet ja entiset piiriläiset lukemaan viikon raamatun tekstejä, tutustumaan uusiin hengellisiin kirjoihin, keskustelemaan, rukoilemaan, laulamaan ja kahvittelemaan. Oppaat ovat kappelin aulassa vastassa. Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalainen. Markun musailtapäivä, ti 3.5. klo 16.30–17.30 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5, Espoo. Tule mukaan laulamaan yhdessä matalalla kynnyksellä. Iltapäivän isäntänä ja laulattajana toimii Markku Känninen. Keskiviikkokahvila, ke 4.5 klo 14–15.30 Kuunsäde 2 A-B, Espoo. Kahvilassa emännöivät Leena Toiminen, Helena Paimela ja Liisa Mertanen. Kahvila toteutetaan yhteistyössä Espoon Seudun Näkövammaiset ry:n kanssa. Tarkemmat tiedot Espoon Seudun Näkövammaisten toimistolta numerosta 09 803 0368. Tikkurilan kerho to 5.5 klo 13–15 Tikkurilan kirkko, Asematie 12, Vantaa. Ohjaajina Sini Siiriäinen ja Rauha Malkki. Kahvitarjoilu. Miesten saunailta to 5.5 klo 18–21 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Saunomisen ja yhdessäolon merkeissä. Illasta vastaa Pentti Ahonen.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 8.4. klo 9.30–12 Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki. Vaku ry:n seniorikerho ma 11.4. klo 12–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Messu kaikille aisteille su 17.4. klo 10 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Viittomakielentulkkaus. Viittomakielinen 2. pääsiäispäivän messu ma 18.4. klo 13, Hermannin diakoniatalo, Hämeent. 73, Helsinki. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 19.4. klo 12–14 asukastila Myyrinki, Liesitori 1. Lounas omalla kustannuksella Cafe Popolossa. Viittomakielinen perhekerho pe 22.4. klo 9.30–12 Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki. Viittomakielinen messu su 1.5. klo 13 Kivistön kirkossa, Laavatie 2, Vantaa. Maria ja Seija. Viittomakielinen kohtaamispaikka ma 2.5. klo 11.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Viikkomes-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.4.–5.5.

su, yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.

International

Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM, except not 12th Apr. Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the

Club for free. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Русскоязычная библейская группа по средам, 18–20 В церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем всех интересующихся! С вопросами обращайтесь к руководителю

группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552. Friendship Mass – Ystävämessu Sun 17th Apr 4 PM. Warm and welcoming church service where You can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School

Friends’ Cafe Sun 1st May 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. 1st May Party. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available.

for children. Tea served after the Mass. Kristian Willis, Mark Saba. International Bible and Prayer Group Thu 14th and 28th Apr 5.30–7 PM. Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English.

Kirkoissa soi KIMMO TÄHTINEN

Katso hiljaisen viikon musiikit sivulta 6.

TORSTAINA 7.4. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Airi Saloniemi soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 8.4. Vox Silentii -laulumeditaatio klo 17 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Meditaatiohetki ilman puhetta. Tapahtuma on live eli paikan päällä sekä Zoom-tapahtumana verkossa. Tapahtumaan on vapaaehtoinen 10 e tukiraha tai haluamasi summa tukemaan Vox Silentiin toimintaa, www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterista löytyy maksuyhteystiedot sekä Zoom-liittymislinkki. Vapaa pääsy. Romanien kansallispäivän juhlakonsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Konsertin juontaa Malla Laiti ja kuoroa johtaa Valfrid Åkerlund. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 17. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertti suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan YouTube-kanavalla.

LAUANTAINA 9.4. J. S. Bach: Johannes-passio klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Sipoon oratoriokuoro ja Sipoon Kamariorkesteri johtajanaan Tapio von Boehm. Solistit: Mari Karjalainen, sopraano, Merja Mäkelä, altto, Roland Liiv, tenori, Jussi Ziegler, basso, Jussi Merikanto, basso. Liput ennakkoon lippu.fi 25/15 e ja kirkon ovelta ennen konserttia.

SUNNUNTAINA 10.4. Vanhan musiikin lauluyhtye Lumen Valon palmusunnuntain konsertti klo 18 Pyhän Laurin

Helsinki Band. Musiikin johto Nina Pakkanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Mystique of Light – Valon mystiikka klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Konsertti. Intuitiivista musiikkia. Improvisoimassa säveltäjä, pianisti, laulaja Miikka Lehtoaho ja moni-instrumentalisti, laulaja Hannu-Pekka Heikkilä. Pääsymaksu oman harkinnan mukaan. Lahjoitukset Kirkon Ulkomaanavun kautta ukrainalaisten auttamiseksi.

TORSTAINA 21.4. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa Asematie 12 a. Oopperalaulaja Jaakko Hietikko laulaa negrospirituaaleja, Terje Kukk soittaa pianoa. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 28.4. Emma Salokoski Voices esiintyy Tikkurilan kirkossa perjantaina 29.4. Konserttiliput maksavat 20 euroa.

kirkossa, Kirkkotie 45. Tomás Luis de Victorian (1548–1611) hiljaisen viikon responsorioita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 11.4.

arkkiluuttu ja Petri Arvo, barokkifagotti esittävät Giovanni Alberto Ristorin (1692–1753) teoksen Divoti Affetti Alla Passione Di Nostro Signora. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Suomalaisen kamarikuoron konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertissa kuullaan Camille Saint-Saënsin Requiem ja Jaakko Mäntyjärven Stabat Mater. Kuoroa johtaa EricOlof Söderström. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 13.4.

TIISTAINA 12.4.

Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Samppa Laakso soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

Seppo Pänkäläinen: Luukas-passio klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Tuomas Heikkilä, Toni Hintsala, Katariina Kopsa. Divoti Affetti Alla Passione Di Nostro Signora klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Tiia Maria Saari, sopraano, Teppo Lampela, altto, Olli Hyyrynen,

Oi Jumalan karitsa klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Iina Katila, urut, soittaa J. S. Bachin ja César Franckin hiljaisen viikon musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 14.4.

PERJANTAINA 15.4. Gregoriaaninen Johannes-passio ja Jeesuksen kuolinhetken hartaus klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Corvus Laurencij -kuoro. Evankelistan roolin laulaa

Martti Sirviö ja Jeesuksen roolin Kari Jerkku. Musiikin johto Samppa Laakso. Vapaa pääsy ja ohjelma.

LAUANTAINA 16.4. Schola Sancti Henrici, hiljaisen lauantain konsertti klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ukrainalaisen kirkkolauluyhtye Kaanonin konsertti 16.4. Pyhän Laurin kirkossa on peruuntunut.

SUNNUNTAINA 17.4. Pääsiäispäivän konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Esiintyjinä Edu Kettunen, Mika Kuokkanen, Johanna Iivanainen & Mikko Iivanainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 18.4. Hope survives! klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Gospel Helsinki -kuoro & Ida Elina, Gospel

Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa Asematie 12 a. Iina Katila soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 29.4. Emma Salokoski Voices klo 18 Tikkurilan kirkossa Asematie 12 a. Martina Roosin ohjaamaan konserttikokonaisuuteen pohjaava akustinen, kolmikielinen ohjelma. Laulaja Emma Salokosken luotsaama Emma Salokoski Voices on lauluyhtye, kuoro ja kollektiivi, joka tekee musiikkia ennakkoluulottomasti ja genrerajoja rikkoen. Liput ennakkoon 20 e Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia. Pieni määrä lippuja on ostettavissa erikseen Tikkurilan aulan palvelupisteeltä henkilöille, joilla ei ole käytössään verkkokauppamahdollisuutta.

TORSTAINA 5.5. Päivämusiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa Asematie 12 a. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog soittaa urkuja Vapaa pääsy.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 7/2022

Suuri käänne

Pääsiäinen on käänteistä suurin. Maailma muuttui lopullisesti

aksi vuotta sitten tapahtui historiallinen käänne. Kulkutauti levisi koko maailmaan. Arki muuttui. Syntyi vedenjakaja. Puhumme ajasta ennen koronaa ja ajasta koronan jälkeen. Helmikuun lopussa tapahtui toinen käänne. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Euroopan turvallisuus horjuu, maailmankuva murtuu. Tulevaisuudesta tuli hetkessä toivottomampi.

sumentamia. Käänne, jonka he kohtasivat, ei ollut Jeesuksen kuolema, vaan ylösnousemus.

AINA KÄÄNTEET EIVÄT kosketa koko maailmaa. Käänne voi olla vain yhden ihmiselämän kokoinen ja silti maailmanloppu. Elettyyn elämään tulee päivä, jota ennen kaikki oli tavallisesti, ja jonka jälkeen kaikki on toisin. Rakkaimman omaisen menetyksen äärellä tuntuu, että mikään ei palaa enää koskaan ennalleen.

PÄÄSIÄISEN SUURI KÄÄNNE on lupaus siitä, että toivo on vahvempi kuin epätoivo. Pääsiäisen suuri käänne on lupaus siitä, että kaikkien loppujen keskellä häämöttää uusi alku. Pääsiäisen suuri käänne on lupaus siitä, että Kristus kukistaa kuoleman ja lahjoittaa iankaikkisen elämän – pimeimmän yön jälkeen aukeaa kirkas aamu.

PÄÄSIÄINEN ON käänteistä suurin. Maailma muuttui lopullisesti. Naiset saapuivat haudalle, joka oli tyhjä. Pääsiäispäivän evankeliumin mukaan ”he olivat ymmällä tästä”. Jeesuksen haudalle saapuneet olivat surun

Pääsiäisyön messu Helsingin tuomiokirkossa 16.4.2022 klo 23.

PÄÄSIÄISEN KÄÄNNE ei ole loppu, vaan alku. Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen mikään ei palaa enää koskaan ennalleen. Pääsiäinen on voitto kuolemasta. Mikään käänne maailmassa ei voi sen tapahtumia tyhjentää. Mikään käänne ihmisen elämässä ei voi pääsiäisen voittoa varastaa.

TEEMU LAAJASALO Helsingin hiippakunnan piispa