Kiire ja vanhusten yksinäisyys kuormittavat hoitajia s. 10 Hääsuunnittelija, pappi ja terapeutti kertovat, kuinka järjestät häät hermoja menettämättä s. 12
USKONNONVAPAUS ON ihmisoikeuksien ytimessä ja demokratian kulmakiviä. Jos uskonnonvapautta ei ole, monesti muutkin ihmisoikeudet ovat heikolla tolalla.
Autoritaarisissa yhteiskunnissa valtiovalta pönkittää usein yhtä uskontoa tai uskonnon paikalle on asetettu ateismi tai äärinationalismi henkilökultteineen. Esimerkkeinä ensin mainitusta ovat Iran ja Saudi-Arabia, jälkimmäisestä Pohjois-Korea ja Kiina. Nyky-Venäjä on yhdistelmä molempia: ortodoksinen kirkko on siellä valjastettu tukemaan diktaattoria.
Maissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan, ei yleensä ole myöskään sananvapautta. Monenlaiset vähemmistöt ovat syrjinnän kohteena, joten yhdenvertaisuudesta voi vain haaveilla. Kiinassa on parhaillaan käynnissä islaminuskoisten uiguurien kansanmurha. Kristittyjen vainotkaan eivät ole jääneet historiaan, sillä on maita, joissa on hengenvaarallista olla avoimesti kristitty.
SUOMESSA SÄÄDETTIIN ensimmäinen uskonnonvapauslaki sata vuotta sitten. Laki oli suuri edistysaskel, koska se antoi oikeuden kuulua haluamaansa uskontokuntaan tai olla kuulumatta mihinkään. Samat mahdollisuudet toimia annettiin muillekin kuin luterilaisille ja ortodokseille.
Vuoden 2003 uusi uskonnonvapauslaki korosti positiivista uskonnonvapautta. Uskonnonvapaus on kirjattu myös perustuslakiin. Siellä näkyvät molemmat puolet: oikeus tunnustaa ja
harjoittaa uskontoa ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.
USKONNONVAPAUS EI OLE Suomessakaan itsestään selvää. Nyt vaarana on, että negatiivinen uskonnonvapauden tulkinta menee positiivisen tulkinnan edelle. Tämä on välillä näkynyt esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja koskevassa keskustelussa. Ongelmana ovat myös jotkin viranomaistulkinnat. Joissakin vastaanottokeskuksissa seurakuntien edustajia on estetty tapaamasta turvaa hakevia yhteisönsä jäseniä. Tässä joukossa on esimerkiksi ukrainalaisia. Tästä syystä kirkkojen johtajat vetosivat yhteisessä kannanotossaan Suomesta turvaa hakevien uskonnonvapauden puolesta.
PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
”Missä on tahtoa, siinä on tie.” SUOMALAINEN SANANLASKU
Pahimmillaan suomen kieli muuttuu tieteen, tutkimuksen ja ajattelun kielestä kyökkikieleksi.
Tämä kehityssuunta pitää mielestäni ehdottomasti katkaista.
TIEDE- JA KULTTUURIMINISTERI PETRI HONKONEN, YLEN UUTISET, 4.1.
Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa.
ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA 11:6 VANHASSA TESTAMENTISSA.
”MAISSA, JOISSA USKONNON VAPAUTTA RAJOITETAAN, EI YLEENSÄ OLE MYÖSKÄÄN SANANVAPAUTTA.
On pakko nollata pää. Pitäisikö avata viinipullo vai rapsuttaa koiraa, leipoa piirakka, kuvata lunta ja kuunnella 10 minuutin ohjattu meditaatio Spotifysta?
Hyvä Jumala, anna minulle rauha.
Seuraava lehti ilmestyy 2.2.
KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN
kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
KUVITUS: ANSSI RAUHALAJäätanssin EM-kisoihin valmistautuva Matthias Versluis, 28, siirtää musiikissa kuuluvat tunteet jäällä liikkeeksi.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ1Taitoluistelija Matthias Versluis, kuinka vuosi 2023 on alkanut?
– Vuosi on lähtenyt käyntiin oikein mukavasti. Päivät kuluvat maanantaista perjantaihin jäähallilla, jossa treenaamme luisteluparini Juulia Turkkilan kanssa. Aloitamme treenit aamulla kello yhdeksän, ja olen kotona vasta viiden aikoihin illansuussa. Päivän ohjelmaan kuuluu paitsi luistelua myös oheisharjoittelua, kuten tanssitunteja, pilatesta, joogaa ja fysioterapiaa. Ryhmässämme harjoittelee myös seitsemän muuta paria, joista osa on ulkomaalaisia. Emme ole kuitenkaan kaikki aina samaan aikaan jäällä.
2Espoossa järjestetään tammikuun lopussa 115. taitoluistelun EM‑kilpailut, millaisessa roolissa olet mukana?
– Taitoluistelun EM-kilpailuissa on neljä kilpailukategoriaa: naisten ja miesten yksinluistelu sekä jäätanssi ja pariluistelu. Kilpailen Juulian kanssa jäätanssin seniorisarjassa. Meillä on kilpailussa kaksi ohjelmaa: perjantaina rytmitanssi ja lauantaina vapaaohjelma.
– Rytmitanssissa on tänä vuonna latinalaisteema, ja meillä on musiikkina rumba ja samba. Vapaaohjelmassa teeman ja musiikin saa valita itse. Meillä on Franz Schubertin pianomusiikkia. Jokaisen ohjelmanumeron täytyy sisältää tiettyjä elementtejä kuten, twisselit, jotka tarkoittavat sitä, että pari pyörii vierekkäin yhdellä jalalla samaan tahtiin. Lisäksi numeroissa täytyy olla nostoja ja erilaisia askelsarjoja. Vapaaohjelmassa on enemmän mahdollisuuksia valita, kuinka eri elementit suorittaa. Me olemme Juulian kanssa vahvoja juuri vapaaohjelmassa.
3Miten kuvailisit itseäsi taitoluistelijana?
– Olen määrätietoinen, ja minulla on kova halu menestyä. Pyrin tekemään kaiken mahdollisimman tarkasti myös harjoituksissa. Olen soittanut kitaraa nuoresta lähtien, joten musikaalisuus on luonnollinen osa minua. Olen hyvä tekemään liikkeet rytmissä, ja osaan siirtää musiikissa kuuluvat tunteet jäällä liikkeeksi.
– Jäätanssiparini Juulian kanssa vahvuuksiamme on hiljainen luistelutaito. Me emme raavi jäätä luistinten piikeillä vaan yritämme liukua mahdollisimman äänettömästi ja kevyesti. Parina sovimme hyvin yhteen, koska meillä on hyvät linjat yhdessä.
4Mitä toivot tältä vuodelta?
– Toivon, että kehittyisin edelleen luistelussa ja tulokset paranisivat. Luistelussa voi kehittyä monella osa-alueella, kuten luistelutekniikassa ja esiintymisessä.
– Tänä vuonna aion pyrkiä siihen, että nautin myös harjoittelusta, ja haluan tuoda samaa hyvää fiilistä kilpailuohjelmaan. Haluamme, että yleisö tunnistaa esityksestä, kuinka paljon minä ja Juulia rakastamme taitoluistelua ja sitä mitä teemme.
– Toivon myös, että pystyn elämään mahdollisimman stressittömästi ja terveenä. Tähtäämme vuoden 2026 olympialaisiin, ja silloin haluamme olla parhaassa mahdollisessa kunnossa.
5Mikä sinulle on pyhää?
– Minulle pyhää ovat läheiset ihmiset, rakkaus, koti ja terveys. ■
Taitoluistelun EM-kilpailut 25.–29.1. Metro Areenalla Espoossa.
Jumala on läsnä, hän on tässä. Olet mitä ilmeisimmin kuullut hänen kutsunsa. Olet kaivannut ja etsinyt häntä, ehkä jopa itseltäsi salaa.”
Näin alkaa hengellisten harjoitusten kokoelma Tässä olen.
Uskontodialogin asiantuntija Pekka Y. Hiltunen sekä pappi ja opetusneuvos Kalevi Virtanen ovat tehneet raamattumeditaation vuoden jokaiselle päivälle. Niitä voi lukea ja kuunnella ilmaiseksi Suomen Pipliaseuran verkkosivustolla ja mobiililaitteeseen ladattavasta sovelluksesta.
Kuunneltaessa yksi harjoitus kestää reilut kolme minuuttia. Harjoituksista on julkaistu myös kirja.
TÄSSÄ OLEN -HARJOITUSTEN nimi viittaa vanhaan Raamatun rukoukseen. Muun muassa Abraham, Mooses, Samuel, Jesaja, Jeremia ja Maria ovat vastanneet Jumalan puhutteluun näillä sanoilla ja niiden mukaisella asenteella. Harjoitusten innoittajina ovat olleet ignatiaaniseen traditioon pohjautuvat Sacred Space -nettiharjoitukset ja skotlantilaisten jesuiittojen Pray as You Go -sivusto.
Pekka Y. Hiltusen mukaan jesuiittojen sääntökunnan vuonna 1539 perustanut Ignatius Loyola halusi pidättäytyä opettamisesta ja antaa tilaa oivaltamiselle.
– Harjoitusten tavoite on saattaa ihminen ja Jumala vuorovaikutukseen luottaen siihen, että Pyhä Henki ohjaa itse kutakin näkemään elämän asiat sellaisina kuin ne ovat.
Kännykällä kuunneltava Tässä olen -harjoitus luo tilaa, jossa voi olla läsnä itselleen ja Jumalalle.
”
Ihmisen on usein vaikea olla itsensä kanssa.
KALEVI VIRTANEN
”Kannattaa varata itselleen keskittymisen mahdollistava hetki ja paikka”, tekijät neuvovat. Sellainen voi löytyä esimerkiksi kotoa, lenkkipolulta, bussista tai kirjastosta. Pyri tekemään harjoitukset säännöllisesti.
”Koeta löytää tila, jossa jäät Jumalasi eteen. Kuuntele, mitä Jumala tahtoo sinulle sanoa, keskustele hänen kanssaan ja rukoile löytämäsi perusteella.”
IGNATIAANISISSA HARJOITUKSISSA Raamattua luetaan eläytyen. Kuulija tai lukija voi myös mielessään keskustella tekstin hahmojen kanssa. Itseä puhuttelevaan tai vaivaavaan tekstin kohtaan voi pysähtyä ja seurata siitä heräävää ajatuskulkua. Suomessa eläytyvää lukutapaa käytetään muun muassa retriiteissä ja arkiretriiteissä.
Tällainen hiljentyminen ja meditoiminen voi paljastaa itsestä tai Jumalasta jotakin sellaista, mitä harjoittaja ei ole aiemmin tunnistanut.
– Ihminen tutkii itseään, ja samalla hän voi löytää yhteyden kristinuskon isoon kertomukseen. Oman kokemukseni mukaan eläytyvä samaistuminen tekstiin on välitöntä. Sisäinen lapsi ottaa roolin kuulemassaan kertomuksessa, Pekka Y. Hiltunen sanoo.
– Olen aina ajatellut, että Jumala on kaukana poissa, ja minun pitää houkutella hänet paikalle. Tämän prosessin aikana ymmärsin, että Jumala on tässä, ja mikä vielä ihmeellisempää, ei vain tässä vaan minussa. Ihmisen on usein vaikea olla itsensä kanssa, Kalevi Virtanen sanoo.
Kirkko ja kaupungin ilmestymispäivänä 19.1. Tässä olen -harjoitus johdattaa katsomaan, mitä hyvää Jumala on antanut omaan elämään toisten ihmisten kautta, ja pohtimaan, miten tätä hyvää voisi jakaa eteenpäin.
Päivittäiset harjoitukset ja raamattusovellus osoitteessa raamattu.fi/tassaolen.
”Harmistuneiden kansalaisten” purkaukset Sävelradiosta ovat jokapäiväisiä. Jossakin soi ehkä paraikaakin levy, jota joku kuuntelee onnellisesti hymyillen, toinen kärsivästi korviaan pidellen. Pari vuotta sitten oli vain suurimmilla tavarataloilla tarjottavanaan sävelviihdettä, nykyään päivän tavallisimmatkin ostokset tehdään musiikin tahdissa. Emmekä ole välttyneet törmäämästä keskellä katua pitkätukkaiseen henkilöön, joka nojaa päätään transistorivastaanottimeen!
Psykologit voisivat sanoa yhtä ja toista Sävelradion taukoamattomasta kuuntelusta. Vastustajat sanovat Sävelradiota – yleisönosaston kirjoittajaa siteeraten – ”epämusiikin ja rautalankarytkytyksen pakkosyötöksi”.
Itse olen sitä mieltä, että asia on liian uusi, jotta sen vaikutuksesta suureen yleisöön voitaisi sanoa mitään.
– Sävelradio on perustettu lähinnä viihteen vuoksi, kertoo Sävelradion päällikkö Erkki Melakoski.
Akateemikko Joonas Kokkonen, professori ja säveltäjä, ei näe siinä juuri mitään myönteistä:
– Sävelradio on musiikin vihollinen numero yksi. Kuunnellaan valikoimatta, ja se aiheuttaa korvan turtumisen. Pahinta on, että aina soi.
Lyhennelmä U.L.:n artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 9.12.1964. Yle aloitti edeltävänä vuonna Sävelradion, jossa soitettiin kevyttä musiikkia ennätykselliset kuusi tuntia päivässä, myöhemmin vielä enemmän. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.
Elämän tuomat muutokset pystyy käsittelemään ystävien ympäröimänä. Ystävät nostavat ja tukevat, parhaimmillaan jopa johdattavat.
LUE SARI HELININ JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME
Epätodennäköisen asiantuntija, toimittaja, kirjailija ja ennen muuta aktivisti. Näin Suvi Auvinen määrittelee itsensä verkkosivuillaan.
– Minulle kaikki, mitä teen, palautuu aktivismiin. Mietin, viekö tekoni parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin yhteistä hyvää. Jos ei vie, pitää tehdä jotain muuta, johtavana vastuullisuusasiantuntijana Ellun kanat -viestintätoimistossa työskentelevä Auvinen sanoo.
Anarkisti- ja feministipiirit, talonvaltaus, antikapitalismi, vapaa liikkuvuus, siirtolaisten oikeudet, eläinten oikeudet. Kaikkea tätä on mahtunut Auvisen viiteentoista aktivistivuoteen. Parikymppisenä motivaatio syntyi epäoikeudenmukaisuuden tunteesta, joka johti vimmaiseen ”taisteluun tuulimyllyjä vastaan”.
– Se oli ehkä hyvä alkupiste, mutta jos aikoo vuosikymmenien ajan tehdä aktivismia, sille täytyy löytää jokin muukin syy kuin jatkuva, hyvin kuluttava vihaisuus.
Vuonna 2018 tapahtui jotakin, mikä pisti Auvisen to do -listan uusiksi. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti valmistui.
– Luin sen kuuman kesän jälkeen ja ymmärsin, ettei sinänsä tärkeillä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liikkeillä ole mitään väliä, jos meillä ei ole elinkelpoista planeettaa tai jos se on siinä kunnossa, että siellä voidaan huonosti. Silloin pudotin käsistäni kaiken muun ja ajattelin, että nyt täytyy yrittää pelastaa se, mitä pelastettavissa on.
MINKÄLAISEN MAAILMAN seuraavalle sukupolvelle jätämme? Suvi Auvinen mietti. Hän ajatteli omaa pientä lastaan, mutta myös kaikkia niitä lapsia, jotka olivat kaukana tai eivät olleet vielä edes syntyneet. Ainoa ajateltavis-
– Ihmiskuvani on optimistinen, vaikka näen koko ajan, miten paljon pahaa teemme, Suvi Auvinen sanoo.
sa oleva vaihtoehto oli suunnata kaikki tarmo, toivo ja energia ilmastokriisin vastaiseen taisteluun. Mutta miten saisi aikaan tuloksia?
– Yksittäisten ihmisten valinnat merkitsevät totta kai paljon, mutta se mittakaava on pieni. Valtiot ja EU taas voivat tehdä todella suuria päätöksiä, mutta poliittinen koneisto on valitettavan hidas. Kaikkein nopeinta ja suurinta muutosta pystyvät tekemään yritykset.
Tässä vaiheessa kuvaan tuli mukaan Ellun kanat, joka on kokoomuslaisten voimanaisten perustama yritys. Auvinen kokee, että se on hänelle tällä hetkellä tehokkain paikka vaikuttaa maailmaan. Hän yrittää kääntää yrityspäättäjien päitä ja kertoa heille, mitä heidän pitäisi tai ei ainakaan pitäisi tehdä.
Jos maailmamme tila olisi parempi eikä kapitalismi kirittäisi itse kunkin askelia, Auvi-
HYVÄN TÄHDEN.82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Vt. päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Mediamyynti
Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN 0356-3421
Suvi Auvinen vaihtoi vihaamisen puolustamiseen.nen tekisi jotain aivan muuta kuin konsultointia.
– Tekisin varmaan teatteria tai kirjoittaisin kirjoja, Teatterikorkeakoulusta teatteripedagogiksi 2011 valmistunut Auvinen sanoo.
Puolen vuoden välein hän käy itsensä kanssa kehityskeskustelun, jossa yrittää rehellisesti arvioida, ovatko hänen viimeisen kuuden kuukauden aikana tekemänsä asiat vieneet hänelle tärkeitä asioita eteenpäin. Tähän mennessä näin on ollut.
SUVI AUVINEN KASVOI lahtelaisessa lähiössä 1990-luvulla laman keskellä. Vaikka toinen vanhemmista oli jonkin aikaa työttömänä, perheen elämä sujui. Monille kävi huonommin: työttömyyden myötä tuli päihdeongelmia ja muuta alamäkeä.
Auvisen vanhemmat eivät olleet poliittisesti aktiivisia, mutta hän sai kotoa mallin solidaarisuuteen ja empatiaan.
– Kasvoin siihen, että pitää auttaa niitä, joilla asiat ovat heikommin kuin meillä.
Mitä Raamatussa puhutaan ruuasta? Olivatko Aatami ja Eeva vegaaneja? Mikä on oudointa, mitä Raamatussa popsitaan? Grillasiko Hesekiel kakalla?
Muun muassa näihin kysymyksiin lupaa vastauksia 19. tammikuuta alkava podcast Mitä helvettiä?, jota isännöi pappi ja sisällöntuottaja Visa Viljamaa yhdessä viestintäammattilaisen ja stand-up koomikon Ville Kormilaisen kanssa vieraanaan Suvi Auvinen
Myöhemmin ruoditaan somevaikuttaja Niko Saarisen kanssa ihastuttamista ja vihastuttamista sekä muusikko Samu Haberin kanssa Jeesuksen asemaa influensserina.
Kuuntele ensimmäiset jaksot esimerkiksi Spotifyssa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/mitahelvettia.
Auvisen äiti keräili pihojen räkänokat kotiinsa syömään.
– Vasta aikuisena tajusin äidin arvanneen, ettei noilla lapsilla ole kotona ruokaa.
Teini-iän tuiverruksessa Auvinen tuli uskoon ja liittyi karismaattiseen seurakuntaan.
– Mukana oli sellainen maailmanpelastusmentaliteetti, että mennään käännyttämään nuo ihmiset, jotka eivät tiedä, mikä heille on hyväksi, Auvinen muistelee naurahtaen.
Sittemmin hän irtaantui yhteisöstä ja hakeutui 19-vuotiaana työharjoitteluun Keniaan.
– Tapasin Itä-Afrikan suurimmassa slummissa pieniä lapsia ja ymmärsin, ettei heillä todennäköisesti ole mitään mahdollisuutta päästä sieltä ikinä pois. Se muutti ajatteluani perustavanlaatuisesti. Suomeen palattuani tunsin, että minun täytyy tehdä jotain, että edes jokin asia maailmassa menisi parempaan suuntaan.
TÄNÄ KEVÄÄNÄ Suvi Auviselta ilmestyy lastenkirja, joka kertoo eläinten suojelusta. Häntä puhuttelee se, miten luonnostaan lapset osoittavat empatiaa muita eläimiä kohtaan.
– Jos lapselle annetaan pieni kananpoika, niin hänen impulssinsa on silittää, helliä ja suojella sitä, ei taittaa sen niskoja nurin.
Tätä ominaisuutta voitaisiin vaalia ja tukea. Samoin Auvinen haluaa vaalia optimismia ja toivoa siitä, että parempi tulevaisuus on mahdollinen.
– Se pitää minut liikkeessä ja toimintakykyisenä.
Auvinen uskoo ihmisten olevan pohjimmiltaan solidaarisia, empaattisia ja hyvään pykiviä.
– Ihmiskuvani on optimistinen, vaikka näen koko ajan, miten paljon pahaa teemme. Ajattelen, että kyse on enemmän ajattelemattomuudesta kuin tietoisesta pahuudesta.
Kristillisen opin mukaan elävien Auvinen toivoisi kiinnittävän enemmän huomiota siihen, millaista mallia Jeesus antoi.
– Siinä maailmanajassa, jossa naisia ja lapsia ei pidetty juuri missään arvossa, hän esimerkiksi sanoi, että lasten kaltaisten on taivasten valtakunta. Hän otti reilusti lähelleen myös naisia, mikä oli tuolloin aivan poikkeuksellista.
– Uskon, että jos eläisimme elämää Jeesuksen jalanjäljissä, maailmassa olisi aika hyviä ihmisiä. ■
Kirkko ja kaupunki media toimii monimuotoisella pääkaupunkiseudulla monen seurakuntalaisen ainoana siteenä kirkkoon. Päätoimittajana tehtäväsi on varmistaa, että tämä side säilyy ja vahvistuu. Päätoimittajana johdat 21 hengen mediatoimitusta ja vastaat myös kustantajan tehtävistä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien kanssa sekä vahvaa journalistista osaamista ja näkemystä median kehittämisestä. Kirkko ja kaupunki on JSN:n jäsen.
Edellytämme hakijalta:
• soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai muuten hankittua riittävää ammattipätevyyttä ja vahvaa journalistista osaamista
• kokemusta johtamisesta sekä hyvää johtamistaitoa myös muutostilanteissa
• vahvaa talousosaamista
• hyviä yhteistyö ja vuorovaikutustaitoja
• monimediallisuuden näkemyksellistä osaamista
• evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyttä
• erinomaista suomen kielen taitoa
Eduksi katsomme:
• ymmärryksen pääkaupunkiseudun erilaisten ihmisten todellisuudesta
• vahvan näkemyksen kirkollisen median roolista, tehtävästä ja tulevaisuudesta yhteiskunnassa
• kirkollisen elämän ja kristillisen uskon tuntemuksen
• hyvät verkostot kirkossa ja yhteiskunnassa
• hyvän ruotsin ja englannin kielen taidon
ELÄMÄÄ EI PYSTY elämään eilisessä, ja huominenkin on vasta huomenna. Ihmisen ainoa mahdollisuus on havahtua tähän hetkeen. Näin sanoo professori ja kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen
– Perille pääsee, kun keskittyy tämän hetken ainutlaatuisuuteen ja on rohkeasti kaikkea sitä, mitä omista lähtökohdistaan voi olla. Hienous on siinä, että se on eri ihmisille eri asia. Siksi voimme täydellistää toistemme elämät.
lu aiheuttaa helposti avuttomuuden tunteita, ja alamme uskoa, ettei omilla teoilla ole enää mitään väliä.
– Koko ajan moni asia on kuitenkin hyvin. Mitäs jos menisimme siihen suuntaan, että jokaisesta tulisi oman elämänsä tekijä? Lopetetaan ajelehtiminen ja aletaan ratkaista haasteita, joita elämä meille asettaa. Otetaan tulevaisuudesta kiinni ja lähdetään tekemään siitä hyvä.
Tarjoamme sinulle monipuolisen ja vastuullisen työtehtävän, jossa pääset Kirkko ja kaupunki median johtamisen ja kehittämisen ohella vaikuttamaan kirkon ääneen ja näkyvyyteen pääkaupunkiseudulla.
Tutustu laajempaan hakuilmoitukseen ja jätä hakemuksesi osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/rekrytointi
Hakuaika päättyy 5.2.2023 klo 23.59. Tehtävä alkaa sopimuksen mukaan, viimeistään 1.5.2023.
Tiedusteluihin vastaavat johtokunnan jäsen Heikki Saraste (heikki.saraste@luukku.com, p. 0400 407 257) ja viestintäpäällikkö Kimmo Holappa (kimmo.holappa@evl.fi, p. 09 2340 2232). Rekrytointiprosessista lisätietoja antaa yhtymän johtaja Juha Rintamäki (juha.rintamaki@evl.fi, p. 09 2340 4310)
TÄYDELLISTYMISELLÄ Salonen tarkoittaa sitä, että meissä jokaisessa on heikkoutta mutta myös vahvuutta. Kun erilaiset ihmiset poistavat toistensa heikkoudet eli täydellistävät toisensa, yhteisöstä tulee vahva.
– Sinun vahvuutesi kompensoi minun heikkouttani, ja siinä, missä sinä olet heikko, minä kompensoin sitä omalla vahvuudellani.
Elämän täydellistymisessä on Salosen mukaan kyse myös siitä, että kiinnittää huomionsa siihen, mitä jo on. Viime aikoina on totuttu kiinnittämään huomiota vain epäkohtiin. Tulevaisuuden ajatte-
Salonen antaa esimerkin. Suomalaisten sähkönkäyttö laski elo–syyskuussa 13,5 prosenttia.
– Noin vain me yhtäkkiä säästimme sähköä yhden ydinvoimalan tuotantokapasiteetin verran, eikä se ollut yhdeltä kotitaloudelta tai yhdeltä ihmiseltä juuri mitään.
VASTAVETONA heikkouksiin keskittyvälle kulttuurille Tikkurilan kirkossa järjestetään Olet jo perillä! -taidehetkiä. Niissä yhdistyvät taiteilija Saara Liljan tekemät kuvat, professori Arto O. Salosen puheet ja pappi Jaakko Hyttisen valitsemat psalmitekstit.
NINA RIUTTA8.2. Kukoistaminen Millainen jälki elämästäni jää? Hyvän tulevaisuuden toivo kiteytyy maailmassa olemisen tapoihin.
si koettu elämä antaa enemmän kuin menestyksen tavoittelu.
Lisäksi Arto O. Salonen luennoi aiheesta ”Ihminen, työ ja tulevaisuus” keskiviikkona 8.2. klo 17 Tikkurilan kirkon Voima-salissa
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.
Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
Eettinen kuormittavuus on monen työn arkea. Lähihoitaja Milaydis Guerra Martinez vaihtoi työpaikkaa hoivakodista kotihoitoon ja jaksaa nyt paremmin.
Sosiaalityöntekijä murehtii, kun ei voi käyttää tarpeeksi aikaa tukea tarvitsevan perheen auttamiseen. Terveyskeskuslääkäri huokaa syvään, kun päivystyksessä tunteja odottaneen monisairaan vanhuksen asia pitäisi hoitaa muutamassa minuutissa. Luokanopettaja miettii vielä illalla oppilasta, joka ei tänäänkään saanut apua äänekkäimpien oppilaiden viedessä kaiken huomion.
Eettisestä kuormituksesta tai eettisestä stressistä on tullut osa monien työpäivää ja seikka, joka tekee henkisesti raskaasta työstä vielä raskaampaa. Eettinen kuormitus korostuu sosiaalija terveysalalla, mutta sitä koetaan myös muilla aloilla kuten varhaiskasvatuksessa ja rakennusalalla, kun työntekijät näkevät, kuinka kiireessä tulee huonoa jälkeä.
Eettinen kuormitus syntyy, kun mahdollisuudet tehdä työtä ovat ristiriidassa työntekijän omien tai työpaikan arvojen kanssa. Työntekijä kokee riittämättömyyttä ja voimattomuutta, kun valintoja pitää tehdä huonojen vaihtoehtojen välillä. Usein kuormaa kasvattaa myös se, että näkee työpaikalla muiden toimivan tavalla, joka ei tunnu oikealta.
Aina yksittäinen työntekijä ei edes tunnista kokevansa eettistä kuormitusta. Hän huomaa stressaantuvansa ja kuormittuvansa, muttei saa kiinni siitä, mistä se johtuu.
– Silloin ilmiötä on vaikea ottaa puheeksi. Olisi kuitenkin tärkeää antaa tilaa keskustelulle ja tunteille eikä puhua vain resursseista, sanoo erikoistutkija Kirsikka Selander Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
YKSI ILTAVUORO, noin 12 kotikäyntiä. Siitä koostuu Espoon kaupungin kotihoidossa työskentelevän lähihoitajan Milaydis ”Mili” Guerra Martinezin tavallinen työpäivä.
– Olen iltaihminen, joten teen yleensä iltavuoroja, eli aloitan kahden maissa iltapäivällä ja jatkan noin iltakymmeneen. Jos joku on kaatunut tai tapahtuu jotakin yllättävää, vuoro voi venyä.
– Joskus saatan käydä yhden vuoron aikana pari kertaa saman asiakkaan luona, mutta enimmäkseen tapaan eri asiakkaita.
Guerra Martinez on työskennellyt vanhustenhoidossa kuusi vuotta. Hän kokee, että työ on antoisaa mutta myös vaativaa ja raskasta.
Kaksi ja puoli vuotta sitten Guerra Martinez vaihtoi työpaikkaa hoivakodista kotihoitoon. Taustalla olivat osin eettiset syyt. Kotihoidon ongelmista ja työn vaativuudesta on puhuttu pal-
jon, mutta Guerra Martinez kokee, että juuri kotihoidossa hän voi tehdä työtä itsenäisemmin ja enemmän siten, kun oikealta tuntuu.
– Hoivakodissa oli laiminlyöntejä ja tiukemmat raamit. Kaiken piti olla hoidettu tiettyyn kellonaikaan mennessä.
– Olen sillä tavalla herkkä, etten halua nähdä, että työ tehdään huonosti eikä vanhusta kuunnella. Pitää ottaa huomioon, että vanhalla ihmisellä asioiden ymmärtäminen voi joskus kestää. Häntä ei pidä hoputtaa, jos ollaan vaikka lähdössä jonnekin.
Kotihoidon asiakkaat ovat huonokuntoisia vanhuksia, joista osalla on muistisairaus ja osa saattaa toipua jostakin operaatiosta. Jotkut odottavat paikkaa hoivakodista, ja kotona pärjäämisen kanssa on vähän niin ja näin. Asiakkaiden vointi voi vaihdella päivittäin.
– Vaikeinta on se, kun asiakkaalla on paljon kerrottavaa enkä ehdi kuunnella häntä, vaan pitää jatkaa matkaa. Sydämeni särkyy siitä. Monet heistä ovat tosi yksinäisiä, Guerra Martinez sanoo.
TYÖTERVEYSLAITOKSEN Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn mukaan joka toinen sote-alan työntekijä joutuu eettisesti haastaviin tilanteisiin viikoittain tai päivittäin. Omien arvojensa vastaisesti joutuu toimimaan yksi viidestä työntekijästä.
Vanhuspalveluissa eettinen kuormitus on vielä suurempaa. Siellä joka kolmas työntekijä joutuu joka viikko toimimaan arvojensa vastaisesti.
Koska kyse on paljolti resursseista, kaikkiin kuormitusta synnyttäviin seikkoihin ei voi työpaikalla vaikuttaa. Taakkaa voi kuitenkin yhdessä keventää.
– Eettinen kuormitus ei saisi koskaan olla vain yksilön ongelma, sillä yksilön mahdollisuudet ratkaista ongelma ovat rajalliset. Kyseessä on koko työyhteisön asia, ja puhumisen kulttuuri luodaan yhdessä, Kirsikka Selander sanoo.
Eettisen kuormituksen käsittelyssä esihenkilöllä on tärkeä rooli. Hän voi vaikuttaa siihen, että kaikki tietävät, miten eri tilanteissa toimitaan, ja pitää huolta siitä, että jaksamisesta puhutaan.
– Esimerkiksi viikkopalaverit ovat hyvä tilaisuus nostaa eettistä kuormitusta yhteiseen keskusteluun. Myös vertaistuella on suuri merkitys. Vanhempi kollega voi kertoa nuoremmalle, kuinka vaikeassa tilanteessa kannattaisi toimia.
AVOINTA KESKUSTELUA vaikeuttaa se, jos työyhteisössä on tiukka hierarkia tai jos työtehtävät ovat hyvin erilaisia.
TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JUSSI HELTTUNEN Milaydis Guerra Martinez työskentelee Espoon kotihoidossa. Työ on raskasta, mutta hän on löytänyt keinoja jaksaakseen.”Eettinen kuormitus ei saisi koskaan olla vain yksilön ongelma, sillä yksilön mahdollisuudet ratkaista ongelma ovat rajalliset.
ERIKOISTUTKIJA KIRSIKKA SELANDER
– Eettiseen kuormitukseen pureutuminen vaatii alan tuntemista. Liian ylös hierarkiassa mentäessä tuntuma arkiseen työhön helposti häviää, mutta esimerkiksi terveydenhoitoalalla lähiesihenkilöt yleensä tuntevat kentän, Kirsikka Selander sanoo.
Jatkuvalla eettisellä kuormituksella on tutkitusti monia haittavaikutuksia. Se näkyy työhyvinvoinnissa ja työkyvyssä. Sairauspoissaolot yleistyvät, ja jatkuva kuormitus saa monet pohtimaan alanvaihtoa.
– Tämä koskee erityisesti nuoria ja uusia työntekijöitä, Selander toteaa.
Ammattitaidon ja työvuosien karttuessa eettinen kuormitus saattaa myös hellittää. Osittain tämä johtuu siitä, että kokemusta karttuu ja varmuus omasta ammattitaidosta lisääntyy.
– Tietyllä tavalla sekin on ammattitaidon karttumista, että oppii käsittelemään eettistä kuormi-
tusta ja toisaalta ymmärtää, että joskus 70 prosenttia voi olla riittävästi. Aina ei tarvitse pyrkiä siihen sataan, Selander sanoo.
MILAYDIS GUERRA MARTINEZILLA työasiat ovat joskus ajatuksissa myös vapaalla. Hän saattaa miettiä yksinäistä asiakasta tai sitä, tekikö hän kiireisen päivän aikana kaiken oikein vai unohtuiko jotakin.
Koska hoitajia on vähän ja asiakkaita paljon, kotihoidon työntekijät eivät aina välttämättä ehdi pitää taukoja. Aiemmin Guerra Martinez oli myös fyysisesti väsynyt töitten jälkeen ja kärsi päänsäryistä. Nyt hän on tehnyt muutoksia elämäänsä jaksaakseen paremmin.
– Reilu vuosi sitten aloin harrastaa fitness-urheilua. Treenaamisesta on tullut minun lääkkeeni. Iltavuoron jälkeen syön iltapalan ja menen
heti nukkumaan, jotta jaksan aamulla treenata. Teen töihin eväät, jotka syön usein autossa, mutta syön kuitenkin.
Vielä suurempi merkitys jaksamiseen on työkavereilla ja esihenkilöllä.
– Nyt minulla on paras esihenkilö ikinä. Hän on aina valmis kuuntelemaan, ja voin kertoa hänelle myös vaikeista tilanteista.
Työkavereitaan kotihoidon työntekijät kohtaavat lähinnä työvuoron alussa ja lopussa. Guerra Martinez kokee, että nykyisessä työpaikassa kollegoitten kanssa voi jutella kaikesta. Yhdestä asiasta hän yrittää kuitenkin pitää kiinni: vaikka vaikeista asioista pitää voida puhua, hän ei halua valittaa valittamisen vuoksi.
– Valittaminen tarttuu. Pelkkä valittaminen ei auta vaan useimmiten vain pahentaa tilannetta. ■
Häiden suunnitteleminen aloitetaan rakkaudesta – ja hääbudjetista. Budjetin suunnitteluun on hyvä käyttää aikaa ja miettiä tarkkaan, kuinka paljon juhlasta haluaa maksaa.
– Kannattaa mieluummin pitää pienet häät ja nauttia hyvin siitä, mihin on varaa, sanoo hääsuunnittelija Pertti Huhtilainen. Hän on järjestänyt uransa aikana yli 600 häät.
– Jos on koko ajan huoli siitä, että häät tulevat liian kalliiksi, ei päivästä jää hyvä mieli.
Huhtilaisen mukaan 80 hengen ravintolahäät maksavat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 10 000 euroa. Suurin osa hääpareista kustantaa häänsä itse.
Maaseudulla järjestetään enemmän sukuhäitä, kun taas pääkaupunkiseudulla kaverihäät ovat yleisiä. Myös niin sanotut aikuishäät, joihin ei kutsuta lapsia, ovat suosittuja pääkaupunkiseudulla.
Kun budjetti on selvillä, varataan vihki- ja juhlapaikka. Mitä suositummasta ajankohdasta on kyse, sitä aiemmin varaukset kannattaa tehdä.
Vilkkaimmillaan hääsesonki on touko–syyskuussa. Suosituimmissa kirkoissa on kesälauantaisin useita vihkimisiä. Mikäli vihkitilaisuuden haluaa järjestää tietyssä kirkossa, varaus kannattaa tehdä noin vuotta aiemmin.
Espoossa suosituin vihkikirkko on Tuomiokirkko. Vihkiaikojen varaukset touko-syyskuulle avautuvat aina edellisen vuoden toukokuussa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingin jäsenille. Vihkiajan voi varata vain puhelimitse. Suosituimmat ajat varataan saman tien loppuun. Kesäkuun ensimmäisenä arkipäivänä ajanvaraus avautuu kaikille.
Muiden pääkaupunkiseudun kirkkojen varausaikatauluja voi tiedustella suoraan seurakunnista. Vantaalla vihkiaikoja voi varata myös verkossa.
Vihkiminen tai avioliiton siunaaminen ei maksa hääparille mitään. Seurakunnalle vihkitilaisuus maksaa noin 1 500 euroa.
Myös juhlapaikka on syytä varata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suosituimmat tilat varataan kirkkojen tavoin juhlasesongiksi nopeasti täyteen. Tilasta on yleensä maksettava varausmaksu kahden viikon sisällä varauksesta.
Mikäli hääpari kaipaa häiden suunnitteluun ammattilaisen apua, hääsuunnittelijaan kannattaa olla yhteydessä jo tässä vaiheessa.
Hääparin kannattaa ihan ensimmäiseksi tyhjentää päänsä kaikesta, mitä ovat mediassa tai kavereiden häissä nähneet. Kaikki häät näyttävät samanlaisilta, jos ei uskalleta olla persoonallisia.
Hääparin kannattaa suunnitella häät kahdestaan. Suunnitteluun ei kannata ottaa bestistä mukaan, koska hänen ehdotuksilleen voi olla vaikea sanoa ei. Nykyään on tosi ihana nähdä, että sulhaset haluavat olla häiden suunnittelussa tasavertaisesti mukana. Mikäli mukana on hääsuunnittelija, hänen kanssaan täytyy synkata.
Lehdet toitottavat kaikenlaista, mitä häissä pitää olla. Häissä ei tarvitse olla mitään. Välttäkää kaikkea turhaa krääsää ja ajanhukkaa kuten askartelua, ellette nimenomaan nauti siitä. Ilmapalloilla ei tehdä onnistunutta hääjuhlaa.
Panostakaa laadukkaaseen ruokaan. Häihin kannattaa valita ruoat,
jotka on valittu erityisesti kyseistä tilaisuutta varten. Välttäkää juhlasesonkien ruokia: esimerkiksi joulun alla ei kannata tarjota jouluruokaa. Sen sijaan eri sesonkien raaka-aineita, kuten parsaa, mätiä ja mansikoita, kannattaa suosia.
Huolehtikaa aikataulutuksesta ja valitkaa seremoniamestariksi ihminen, joka haluaa toimia siinä tehtävässä. Hänen pitää olla henkilö, joka osaa puhua 90 vieraalle.
Hääkuvat otetaan usein vihkitilaisuuden jälkeen, mutta ne kannattaa ottaa jo ennen kirkkoa. Kuvissa on enemmän latausta, eikä tarvitse kantaa huolta siitä, että häävieraat joutuvat odottamaan morsiusparia juhlapaikalle.
Turha jännittäminen pois. Jos morsiuspari on jännittynyt, tunne tarttuu myös juhlapaikan henkilökuntaan ja vieraisiin. Nauttikaa!
Kun häiden päivämäärä on lyöty lukkoon, kutsuvieraille lähetetään Save-the-Date-kortit. Kortin tarkoitus on kertoa vieraille tulevasta hääjuhlasta ja sen ajankohdasta. Save-the-Date ei ole sama asia kuin kutsu.
Perinteisesti Save-the-Date-kortit painatetaan paperille. Etiketti – Käytösopas arkeen ja juhlaan -kirjan (WSOY 2014) kirjoittaneen Mirva Saukkolan mielestä energiakriisin keskellä voi ajatella myös toisin.
– Paperin saatavuudessa on ongelmia eikä paperinen kortti ole ekologisin vaihtoehto, joten sähköpostiviesti toimii ihan yhtä hyvin.
On hyvä pitää mielessä, että suvun vanhimmat eivät välttämättä käytä sähköpostia, joten heille viestin voi tulostaa ja lähettää postitse.
Seuraavana kannattaa kilpailuttaa pitopalvelut tai pyytää ravintolalta vaihtoehtoja juhla-ateriaan. Hääsuunnittelija Pertti Huhtilaisen mielestä häissä kannattaa panostaa ennen kaikkea hyvään ruokaan.
Mikäli budjetti sen suinkin sallii, Huhtilainen suosii pöytiintarjoilua. Näin ruokailutilanne rauhoittuu. Myös erityisruokavaliot on helpompaa huomioida pöytiin tarjoiltaessa.
Monet valitsevat Huhtilaisen mukaan noutopöydän, koska haluavat tarjota mieleistä ruokaa kaikille. Ihan turhaan.
– Häät eivät ole ABC:n nakkikeidas, josta löytyy mitä vain. Vieraat syövät sitä, mitä morsiuspari tarjoaa, Huhtilainen sanoo.
Morsiuspuvun etsiminen kannattaa myös aloittaa hyvissä ajoin. Facebookin-hääryhmistä, kirpputoreilta ja vintage-liikkeistä voi hyvällä tuurilla löytää käytetyn puvun edullisesti. Hääpuvun voi myös teettää omien mittojen mukaan.
Vaikka häämuoti on viime vuosina vapautunut, valkoinen tai vaalea asu on edelleen suosituin. Huhtilaisesta olisi hienoa nähdä enemmän rohkeita valintoja.
– Miten upea musta tai kukallinen hääpuku voisikaan olla, Huhtilainen sanoo.
Perinteestä poikkeavalle puvulle voi hyvinkin olla käyttöä myös häiden jälkeen.
Vihkikeskustelussa kysyn usein, kuinka vihkipari tapasi. Jos tapaamisella on parille merkitystä, voin aloittaa vihkipuheeni vaikka sillä.
Kysyn morsiusparilta myös, millaisia asioita he arvostavat toisessa ja mihin seikkoihin he toisissaan rakastuivat. Varsinkin, jos rakastumisesta on kulunut aikaa, voi olla arvokasta muistaa, millaista alussa oli ja mikä paria veti yhteen.
Juttelemme myös elämästä ylipäänsä, emme vain parisuhteesta: mitkä asiat ovat olleet heille tärkeitä elämän varrella, mitä he toivovat elämältä ja millaisena he näkevät elämänsä 30 tai 50 vuoden päästä?
Kaason ja bestmanin tehtävä koetaan kunnianosoituksena. Heidät valitaan usein kaikkein rakkaimpien ystävien joukosta. Myös kaasot ja bestmanit osallistuvat usein hääjärjestelyihin mielellään – mutta kohtuudella.
– Olen nähnyt, miten katkeria bestmanit ja kaasot voivat olla, jos heistä tehdään orjatyövoimaa. Vihkitilaisuuden ja juhlan tulee olla hieno kokemus myös heille, Huhtilainen sanoo.
Mikäli morsiuspari toivoo kaasojen ja bestmanien pukeutuvan erityisiin vaatteisiin, Mirva Saukkola kehottaa puhumaan suoraan siitä, kuka asut maksaa.
– Jollekulle esimerkiksi frakin hankkiminen tai vuokraaminen voi olla iso investointi. Sitten on niitä, joilla on frakki valmiina kaapissa. Näistä asioista on voitava puhua, Saukkola sanoo.
Muuta mietittävää: Tuleeko juhliin live-musiikkia, dj vai Spotify-soittolista? Kuka ottaa hääkuvat? Vietättekö hääyön kotona vai hääsviitissä? Lähdettekö häämatkalle?
Noin puoli vuotta ennen häitä lähetetään viralliset hääkutsut. Perinteisesti kutsut painetaan paperille, mutta kuten Save-the Datet, myös kutsut voidaan lähettää sähköisinä.
Kutsusta tulee käydä ilmi päivämäärä, kellonaika, vihki- ja juhlapaikka sekä hääparin nimet. Siinä on hyvä kertoa myös viimeinen ilmoittautumispäivä, pukukoodi ja mahdollinen lahjatoive. Kutsussa voi myös olla ohjeistus siitä, kuinka vihkipaikalta siirrytään juhlapaikalle.
Cityhäiden hauska yksityiskohta voi olla esimerkiksi vuokrattu tilausajoraitiovaunu, joka kuljettaa häävieraat juhlapaikalle.
Jos morsiuspari rakastaa 1950-lukua, häiden koristelut ja musiikki voivat noudattaa kyseistä teemaa. Mikäli pari pitää hevimusiikista, pöytäkoristeluina voivat olla vaikkapa pääkallot.
– Suomalaisia on vaivannut pienuussyndrooma, mutta nyt osataan jo tulla boksista pois.
luetaan kaksi raamatunkohtaa. Annan vihkiparin valita ne Toimitusten kirjasta. Toinen raamatunkohdista on psalmi, jonka luen usein itse. Toiseen kohtaan on useita vaihtoehtoja, ja sen voi lukea myös joku vieraista.
Mielestäni on tärkeää, että vihkitilaisuus on luonteva ja rento. Vihkiseremoniaa ei tarvitse suorittaa, ja siinä saa olla ihan omalla tavallaan. Vihkitilaisuudessa ei voi moka-
ta tai epäonnistua. Jos sormus putoaa tai sulhanen astuu morsiuspuvun laahukselle, se vain keventää tunnelmaa.
Vaikka vihkitilaisuus saattaa jännittää, pari voi luottaa siihen, että kaikki sujuu hyvin: pappi ja kanttori hoitavat kyllä hommansa. Vihkiminen on hieno toimitus. Jumalan ja ihmisten rakkaus on siinä läsnä, ja Jumalan siunaus välitetään niin vihkiparille kuin häävieraille.
Kukka-asetelmissa käytetään strutsin sulkia, ja häämusiikki voi olla hiphopia tai rockia, Pertti Huhtilainen sanoo.
Paikkakorttien, morsiuskaarien ja pussukoiden askartelun Huhtilainen kehottaa unohtamaan. Niillä ei tehdä ikimuistoista hääjuhlaa.
– Häissä ei tarvita kaikenmaailman krääsää. Häiden yleisin ongelmakohta on Huhtilaisen mielestä aikataulutus.
– Kaikkea joudutaan odottamaan. Jos joka väliin työnnetään puheita, häät eivät koskaan käynnisty.
– Muistakaa, että kaikelle on aikansa: on aika vihkiä, on aika nauttia maljat, on aika syödä, on aika puhua ja on aika tanssia.
Vieraiden joukosta kannattaakin valita seremoniamestari tai seremoniamestaripari, joka huolehtii siirtymistä ja tilaisuuden juontamisesta.
Mikäli häihin on tulossa pitkänmatkan vieraita, hääpari voi auttaa etsimään majoitusvaihtoehtoja. Tässä vaiheessa kannattaa jo selvittää, onko paljousalennus mahdollinen, mikäli moni vieras majoittuu samaan paikkaan.
Pappi tulee vihkitilaisuuteen hääparin kotiseurakunnasta. Jos hääpari vihitään oman seurakunnan kirkossa, tieto vihkimisestä menee papille tilavarauksen yhteydessä. Jos vihkikirkko on muu kuin oman seurakunnan kirkko, on parin oltava yhteydessä kotiseurakuntansa pappiin. Jos parilla on oma tuttu pappi, myös häntä voi pyytää vihkimään.
Kun vihkipappi on selvillä, tulee hänen nimensä ja yhteystietonsa ilmoittaa vihkipaikan seurakunnan tilavaraukseen tai kirkkoherranvirastoon.
Muuta mahdollista tehtävää ja mietittävää: Hankkikaa sulhasen puku. Miettikää, millaisen hääkimpun haluatte ja tuleeko juhlapaikkaan siihen sointuvat kukka-asetelmat. Hankkikaa sormukset ja varatkaa kampaaja ja meikkaaja.
Hääjuhla voi nykypäivänä olla mitä tahansa intiimin kahvitteluhetken ja gaalaillallisen väliltä. Jotkut haluavat mennä naimisiin ja juhlia ihan kaksistaan, ja se on myös hyvä valinta.
Suosittelen hääparia ja vieraita tutustumaan hääetikettiin. Etiketti on kuin ihmisenä olemisen liikennesäännöt. Juhlista tulee sitä mukavammat, mitä paremmin osaamme ottaa muut huomioon.
Mielestäni on tärkeää huomioida jokainen vieras toivottamalla hänet henkilökohtaisesti tervetulleeksi juhlaan. Kun häät ovat ohi, tulee jokaista kiittää. Perinteinen tapa on lähettää kiitoskortti, jossa on hääpa-
rin kuva. Kivana vaihtoehtona voi toimia sähköpostitse lähetetty kiitosviesti ja kuvakimara häiden merkittävimmistä hetkistä.
Moni hääpari toivoo häälahjaksi rahaa. On kohteliasta kertoa rahojen käyttötarkoitus: se voi olla esimerkiksi häämatka tai lahjoitus itselle tärkeälle hyväntekeväisyyskohteelle.
Etiketti ei määrittele lahjasummaa. Pääkaupunkiseudulla lahja on usein 50 euroa vierasta kohti. Se kattaa usein catering-
firman palvelukset henkilöä kohti.
Hääparin on hyvä huomioida, että joillakuilla vierailla on vähemmän rahaa käytössä. Hääpaikalle voi tuoda vaikka säästöpossun, johon vieraat voivat sujauttaa sopivaksi katsomansa summan.
Myös elämyslahjat ilahduttavat. Jos hääparilla on lapsia, vieras voi tarjoutua lastenhoitajaksi, tai jos omistaa soutuveneen, voi lähettää morsiusparin soutumatkalle. On hyvä muistaa, että lahjatoive on nimenomaan toive, ei koskaan vaatimus.
Hääpari ottaa minuun yhteyttä useimmiten sähköpostitse. Useimmilla on jo musiikkitoive valmiina ja muutama siihen liittyvä kysymys.
Olisi mukavaa, jos useammat parit haluaisivat tavata kanttorin kasvokkain. Ei tarvitse pelätä, että vie toisen työaikaa turhaan. Ehdotan usein tapaamista hääkirkossa. Näin pari kuulee, miltä musiikki kuulostaa juhlatilassa oikeilla uruilla soitettuna. Musiikki muuttuu puitteiden ja instrumentin mukaan – pienillä uruilla ei esimerkiksi saa isoa soundia. Tätä eivät kaikki tule ajatelleeksi.
Olen palveluammatissa, joten toteutan hääparin musiikkitoiveita, jos se vain on suinkin mahdollista. Kanttorilta voi myös kysellä häämarssivinkkejä. Omat suosikkini ovat tällä hetkellä
Nykyään on trendinä, että häistä halutaan tehdä omannäköiset. Minusta on hienoa, kun pari ajattelee myös niitä, jotka on kutsuttu paikalle. Etenkin vanhemmille ihmisille häät eivät välttämättä tunnu häiltä, jos perinteinen häämusiikki puuttuu kokonaan. Aivan kuten perinteisessä morsiuspukua koskevassa sanonnassa sanotaan, olisi hienoa, jos vihkitilaisuudessakin olisi ”jotain uutta ja jotain vanhaa”.
Perinteisesti vihkitilaisuuteen kuuluu virsi, mutta nykyään se on korvattu useimmiten musiikkiesityksellä. Haluaisin kuitenkin nostaa esiin virsiperinnettä. Ihmiset tykkäävät laulaa yhdessä ja esimerkiksi kaikkien tuntema Suvivirsi sopii hyvin kesähäihin. Suvivirren sävelmään on tehty myös uusi häävirsi 822 Se tuntee onnen syvän, jota voi laulaa vuodenajasta riippumatta.
Viikin kirkko on on akustiikaltaan erityisen hieno. Kirkko on sisältä puinen, joten siellä on pehmeä kaiku. Alttarilta on myös kauniit näkymät jokaisena vuodenaikana.
Ennen häitä vihkivä pappi käy parin kanssa vihkikeskustelun. Hakunilan seurakunnan pappi Tiina Palmu kertoo olevansa yhteydessä vihkipariin pari kuukautta ennen vihkipäivää. Keskustelun pohjalta hän rakentaa häissä kuultavan vihkipuheen.
– Vihkikeskustelussa kyselen parista ja heidän yhteisestä matkastaan tähän asti.
Vihkimistä varten tarvitaan estettömyystodistus, jolla varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu. Kirkkohäitä suunnittelevien parien tulee hankkia esteettömyystodistus kirkon asiointipalvelusta, kotiseurakunnasta tai seurakunnan aluerekisteristä.
Myös Digi- ja väestötietovirasto tekevät esteettömyystutkintoja, mutta niihin ei sisälly kirkkohäissä vaadittavia rippikoulutietoja.
Esteettömyystodistusta pitää hakea viimeistään seitsemän päivää ennen vihkimistä. Mikäli toinen puolisoista on ulkomaalainen, esteiden tutkinnassa voi mennä joitakin viikkoja. Todistus on voimassa neljä kuukautta, jonka kuluessa vihkimisen on tapahduttava.
Sukunimivalinnasta on ilmoitettava esteidentutkinnan yhteydessä. Sukunimen vaihtaminen avioitumisen yhteydessä on maksutonta.
Esteettömyystutkinnan yhteydessä vihkipari päättää myös, ilmoitetaanko avioliittoaikomuksesta ja vihkimisestä seurakunnan jumalanpalveluksessa ja seurakunnan lehdessä tai verkkosivuilla.
Esteettömyystodistus viedään papille vihkikeskusteluun. Pappi täyttää tarvittavat vihkimistä koskevat tiedot ja allekirjoittaa todistuksen. Vihkimisen jälkeen pappi toimittaa todistuksen seurakuntaan, jossa vihkimistiedot tallennetaan kirkon jäsentietojärjestelmään. Sieltä tiedot siirtyvät väestötietojärjestelmään.
Kuukautta ennen vihkimistä on syytä ottaa yhteyttä vihkitilaisuuden musiikista vastaavaan kanttoriin. Kanttori pyydetään yleensä siitä seurakunnasta, jonka kirkossa vihkitilaisuus pidetään.
Kanttorin kanssa sovitaan vihkitilaisuuden musiikista. Useimmiten tilaisuuteen sisältyy kaksi häämarssia ja virsi tai muu musiikkiesitys. Toisinaan musiikkiesityksen saattavat pitää myös vihkiparin ystävät.
Osa kanttoreista soittaa myös muita instrumentteja kuin urkuja, ja osa on erikoistunut laulamiseen. Kanttorin erityisosaamista kannattaa siis hyödyntää häämusiikkia suunniteltaessa.
Useimmat kanttorit soittavat vihkiparin toiveiden mukaista musiikkia elokuvien tunnusmusiikista kevyeen musiikkiin. Vuoden kanttoriksi valittu Malmin seurakunnan kanttori Kaisu Rauhamaa kehottaa kuitenkin pohtimaan, voisiko perinteinen urkumusiikki tehdä vihkitilaisuudesta erityisen.
Marko Hakanpään Trumpettisävelmä ja Edward Elgarin Land of Hope and Glory– Urut ovat käytössä vain vihkitilaisuudessa kirkossa. Hääjuhlaan voi valita sitten kaikkea muuta.
Kuukaudessakin ennättää järjestää hyvät häät, mikäli naimisiinmeno tulee ajankohtaiseksi yllättäen.
Pääkaupunkiseudun seurakunnat järjestävät vihkipareille vaivattomia Hääyö-tapahtumia, joiden aikana vihitään useita pareja. Tällöin vihkimistä varten tarvitaan vain esteettömyystodistukset. Todistajatkin löytyvät tarvittaessa seurakunnasta. Tilaisuuteen on mahdollista kutsua myös häävieraita. Seurakunnat ilmoittavat tapahtumista omilla verkkosivuillaan.
Muuta muistettavaa: Vahvista lopullinen vieraiden määrä ravintolalle tai pitopalvelulle. Kaiverruta sormukset. Mahdollisen huomenlahjan hankkiminen puolisolle.
Häävierailta on saatu tähän mennessä vahvistus osallistumisesta ja lopullinen vierasmäärä on ilmoitettu ravintolalle tai pitopalvelulle. On aika laatia pöytäkartta, josta käy ilmi missä kukin istuu. Lisäksi kannattaa tehdä paikkakortit.
– Näin hääparin on helppoa huomioida myös ilman seuralaista tulevat henkilöt, eikä kukaan joudu olemaan yksin, Mirva Saukkola sanoo.
Pari viikkoa ennen häitä on hyvä vielä sovittaa juhlavaatteita sekä käydä harjoituskampauksessa ja meikissä, jos niin haluaa.
Hääsuunnittelija Pertti Huhtilainen neuvoo kuitenkin tekemään häitä edeltävistä viikoista mahdollisimman helpot ja rauhalliset.
– Tässä vaiheessa kannattaa vetää henkeä ja alkaa nauttia juhlan odottamisesta. Miten kukaan voi nauttia häistä, jos edellisenä yönä puhaltaa vielä ilmapalloja? ■
Lähteet: Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Ari Paavilaisen haastattelu. Love me do -häämessut 21.–22.1. Helsingin Kaapelitehtaalla. Vihkimisen ammattilaisia tavattavissa osastolla 40.
Häävalmisteluista on helppo ottaa paineita, sillä onhan hääpäivä asia, josta jokainen haluaa tehdä ikimuistoisen. Tehtävää on paljon, ja muu elämä on elettävä siinä ohessa. Myös ylimääräinen rahanmeno voi vaivata mieltä.
Jos stressi kasvaa liian suureksi, kannattaa miettiä, vaatiiko itseltään liikaa ja ovatko odotukset realistiset. Itseltään voi kysyä, onko päivän perimmäinen tarkoitus avioliiton solmiminen vai juhlien järjestäminen.
Käytännön keinot, kuten aikataulutus ja avun pyytäminen, auttavat liiallisiin paineisiin.
Häiden valmisteluja voivat kuormittaa myös ristiriidat ihmissuhteis-
sa. Avioituminen on iso päätös, ja moni saattaa miettiä vielä tässä vaiheessa, mitä se tarkoittaa. Usein ahdistus johtuu siitä, että uusi elämänvaihe tuntuu pelottavalta. Asioita kannattaa pohtia syvällisesti eikä silmiään kannata ummistaa siltäkään, ettei ehkä ole varma päätöksestään. Omista ajatuksistaan kannattaa jutella puolison tai ystävien kanssa.
Omaa hermostoaan voi rauhoittaa järjestelyjen keskellä tai hääpäivänä pitkillä, rauhallisilla uloshengityksillä: tyhjennä keuhkot niin, että se tuntuu lantionpohjassa asti. Muutaman uloshengityksen jälkeen tuntuu jo paremmalta. Jännitystä voi poistaa myös ravistelemalla kehoa.
Sovellusasiantuntija Elina Kanerva, 53, asuu Helsingissä. Kanerva on kotoisin Turusta. Hänellä on aikuinen tytär.
Seurakuntavaaleissa 2022 Kanerva valittiin Töölön seurakunnan seurakuntaneuvostoon. Hän osallistui neuvoston ensimmäiseen kokoukseen 18.1. Kanerva on myös varalla kirkkovaltuustoon.
Asioilla on tapana järjestyä.
Vakavista sairauksista selviytyminen ja puolison kuolema ovat herkistäneet Elina Kanervan hengellistä puolta.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINENParikymmentä vuotta Elina Kanervalla oli kaksi kotia. Toinen oli Turussa ja toinen Helsingissä. Nyt koti on vain Helsingissä.
Elinan puoliso, kansanedustaja Ilkka Kanerva, kuoli huhtikuussa 2022. Heinäkuussa Elina jätti Turun kodin. Hänestä tuntui, että Ilkan kuoleman jälkeen oli hyvä ratkaisu muuttaa lähemmäksi tytärtä.
– En ole koskaan asunut yksin. Halusin aloittaa uuden, erilaisen elämän täällä Helsingissä, Elina sanoo.
Aikoinaan hän asui viisi vuotta Tukholmassa. Töiden vuoksi hän kävi usein myös Düsseldorfissa ja matkusti muutenkin paljon. Sitä tarvetta ei ole ollut enää aikoihin. It-alan työ on vuosien varrella muuttunut etänä tehtäväksi.
– Olen tähän tosi tyytyväinen. Kymmenen vuotta matkalaukkuelämää riitti. Kun ikää tulee, on ihana saada olla kotona.
ELINA TYÖSKENTELI kenttävirkailijana Turun lentokentällä, kun hän tapasi Ilkka Kanervan.
– Olin lipputiskillä. Ilkka tuli reissusta ja näki minut siinä. Hän tuli kysymään lennoista. Tajusin aika pian, ettei hän ollutkaan lennoista kiinnostunut, Elina kertoo.
Lippukauppoja ei tullut. Ilkka pyysi virkailijan kahville lentoaseman kahvilaan. Seuraavaksi Elina sai kutsun illalliselle.
Siitä suhde alkoi pikkuhiljaa kehittyä.
– Puoli vuotta tapailimme mutta emme tehneet päätöstä seurustelusta. Millenniumjuhlissa Ilkka sitten sanoi, että mitäs, jos jatkaisimme tästä yhdessä eteenpäin.
Siitä lähtien Elina ja Ilkka olivat yhdessä.
Ilkka halusi Elinan kanssaan edustustilaisuuksiin. Elina huomasi joskus olevansa myös tilaisuuksissa, joissa ei ollut muita aveceja, ja se oli hänestä vähän hassua.
– Ilkka opetti minulle elämänmyönteisyyttä ja positiivista suhtautumista ihmisiin. Hän oli sosiaalisesti poikkeuksellisen lahjakas. Ilkalla oli aina positiivinen sana sanottavanaan kanssaihmiselle, oli hän sitten koditon tai kuka tahansa.
Elina ja Ilkka saattoivat soitella toisilleen monta kertaa päivässä.
Elina arvosti suuresti sitä, että Ilkka vastasi aina hänen yhteydenottoihinsa, vaikka poliitikon arki oli kiireistä. Jos Ilkka ei voinut vastata puhelimeen, hän lähetti viestin.
– Joskus parisuhde voi ulkopuolisen silmin näyttää erilaiselta kuin se on. Meillä oli Ilkan kanssa vahva suhde ja yhteys toisiimme. Voisi melkein sanoa, että olimme riippuvaisia toisistamme.
ENITEN ELINA KANERVA kaipaa yhteistä arkea Ilkan kanssa. Ei se ollut mitenkään erikoista, mutta Elinasta se oli ihanaa. Hän muistaa pitkät yhteiset kävelylenkit. Kävellessä oli hyvä jutella – kaikista asioista – niin kuin heillä oli tapana.
Koronapandemian alussa yhteiset lenkit onnistuivat useammin kuin tavallisesti, kun Ilkkakin teki etätöitä Turussa. Ennen Ilkan kuolemaa pariskunta oli kaksi ja puoli vuotta erityisen tiiviisti yhdessä.
puolen vuoden päästä, ja pelkäsin, että mitä, jos vielä löydetään jotain.
Tuohon aikaan Elina käveli usein Turun-kodista Tuomiokirkkoon. Hän istui jylhässä, tyhjässä kirkossa ja mietti. Sitten hän käveli takaisin kotiin. Se rauhoitti ja oli hänelle sairastumisen käsittelemisessä äärimmäisen tärkeää.
Elina soitti omaan seurakuntaansa ja pyysi, että saisi keskustella papin kanssa. He tapasivat kirkossa. Elinan mieleen tulee kerta, jolloin pääsiäinen oli tulossa. Keskustelun lomassa pappi sanoi, että jos sopii, Elinan olisi hyvä osallistua pääsiäismessuun. Hän osallistui.
– Hengellinen puoli on minulle tosi, tosi tärkeää, Elina sanoo.
Hän on huomannut, että viime aikojen surulliset tapahtumat, joihin kuuluu myös isän kuolema, ovat saaneet hänet kokemaan asioita hengellisesti vahvemmin kuin aiemmin.
Elinalle on tullut halu selvittää, mitä hän voi tehdä auttaakseen muita. Hän haluaa olla mukana vaikuttamassa kirkon toimintaan.
Viime syksyn seurakuntavaaleissa Elina haki ja hänet valittiin seurakuntaneuvostoon.
– Varmasti kirkko on antanut apua myös monelle muulle, joka on ollut samanlaisessa tilanteessa kuin minä. Koen kirkon tosi tärkeäksi. Se tekee paljon hyvää, ja haluan olla mukana siinä, hän sanoo.
– Yleensä Ilkka oli viikot Helsingissä ja minä olin Turussa. Silloin tein kävelylenkkejä yksin, mutta oli aina tosi mukavaa, kun pääsimme lenkille yhdessä.
Yhtäkkiä toinen otettiin viereltä pois.
– Kukaan ei nyt soita ja kysy, missä olen. Kukaan ei sano, että lopeta työt, sillä tämä päivä on jo tehty. On iso tyhjyyden tunne. Elämästä puuttuu tosi paljon. Pahimmalta tyhjyys tuntuu kotiin tullessa, kun tietää, ettei siellä ole ketään eikä sinne tule kukaan. Nukkumaankin on mentävä yksin.
Elina kuitenkin uskoo, että jokaisella on täällä maan päällä oma aikansa. Kukaan ei tiedä, milloin se aika tulee täyteen.
– Oli Ilkan aika lähteä. Uskon vahvasti, että näemme vielä. Olen lähtöisin kristitystä kodista ja saanut uskon perintönä äidiltä ja isältä. Uskon, että kaikella on tarkoitus.
OMAA KUOLEMAANSA Elina Kanerva joutui miettimään, kun hän seitsemän vuotta sitten sairastui vakavasti. Hän kävi läpi gynekologisen syövän ja ihosyövän.
Hoidot ja leikkaus menivät lopulta hyvin, mutta sairastuminen jäi vaivaamaan mieltä.
– En osannut käsitellä sairastumistani. En ollutkaan niin vahva kuin luulin. Kontrolli oli aina
Elinan mielestä olisi tärkeä auttaa nuoria äitejä, jotka kokevat yksinäisyyttä turvaverkoston puuttuessa. Hänen ajatuksissaan ovat myös vanhukset ja heidän tukemisensa.
Nuorena Elina teki kotiavustajan töitä ja näki konkreettisesti vanhusten yksinäisyyttä. Hän ei käynnillään ehtinyt välttämättä laittaa ruokaa tai siivota, kun vanhukset jo istuttivat hänet juttelemaan kanssaan.
– Meillä oli valtava ikäero, mutta silti he toivoivat seuraani. Vanhuksille oli tärkeää, että tulin ja kuuntelin heitä, Elina muistelee.
HAUTAUSMAAT OLIVAT aiemmin Elina Kanervan mielestä surullisia ja pelottavia paikkoja. Läheisten menetysten jälkeen hänen tunteensa ovat muuttuneet. Nykyisin hautausmaat ovat kauniita ja rauhoittavia.
Käydessään Lokalahdessa Ilkan haudalla Elina puhuu ääneen. Hän kertoo mieltään painavat asiat ja kuulumiset. Samoin hän tekee isänsä haudalla. Se tuo lohtua. Elina kokee olevansa lähellä läheisiään.
– Hautausmaat ovat saanut kokonaan uuden merkityksen, hän sanoo.
Työpäivän jälkeen Elina lähtee kävelylle kotinsa lähellä sijaitsevalle Hietaniemen hautausmaalle. Hautausmaakävely on hänelle uutta.
Elina käy ensin presidenttien haudoilla ja sankarihaudoilla ja jatkaa sitten eri reittejä eteenpäin. ■
Varmasti kirkko on antanut apua myös monelle muulle, joka on ollut samanlaisessa tilanteessa kuin minä.
Marja ja Riitta Lammen isosisko muutti alle kolmekymppisenä luostariin. Perheelle se oli aluksi järkytys, mutta sisarusten yhteys säilyi nunna Kristodulin kuolemaan asti.
On tämän maailman joku luonut, ja minä olen varma, että se joku on Jumala.” Näin kirjoitti 11-vuotias kuopiolaistyttö Anna-Leena Lampi päiväkirjaansa maaliskuussa 1957.
Lammen lapsuuden ja nuoruuden päiväkirjoissa vuorottelevat kuvaukset koulunkäynnistä, ystävistä ja perheestä sekä hengelliset pohdinnat ja kaipuu. Hän esimerkiksi suri kovasti sitä, ettei rippikoulua käymättömänä päässyt vielä ehtoolliselle.
14-vuotiaana hän kuvaili päiväkirjassaan iltahetkiään, jolloin hän mielikuvissaan nojasi päätään Jeesukseen polveen: ”Sitten minä kerron hänelle päivän huolet ja mieltäni askarruttavat asiat. Kaikki tämä on niin elävää, että olen tuntevinani
Jeesuksen käden hiuksillani, mutta hänen kasvojaan en kunnolla näe.”
– Hän pohdiskeli uskoa jo tosi varhain. Olen monesti ihmetellyt, mistä se tuli, koska perheemme ei ollut erityisen uskonnollinen. Meillä oli tavallinen luterilainen koti: käytiin joulukirkossa ja luettiin iltarukous, sanoo Anna-Leena Lammen sisar Riitta Lampi
Anna-Leena Lampi oli viisilapsisen perheen esikoinen, ja Riitta Lampi oli perheen lapsista toiseksi nuorin. Ikäeroa heillä oli kahdeksan vuotta.
Anna-Leenan ja Riitan välissä syntynyt Marja Lampi puolestaan muistelee, että isosiskolla oli oma tiensä jo nuorena.
– Kaikki me perheessä tiesimme, että hänellä oli se usko.
Anna-Leena Lammen, sittemmin nunna Kristodulin, matkaa koulutytöstä nunnaksi ja arvostetuksi hengelliseksi vaikuttajaksi voi seurata yli neljänkymmenen vuoden aikana tehdyistä päiväkirjamerkinnöistä, jotka Marja ja Riitta Lampi ovat nyt toimittaneet kirjaksi. Riitta Lammen mukaan päiväkirjat kertovat ihmisestä, joka tavoittelee unelmaansa päättäväisesti ja peräänantamattomasti vastoinkäymisistä lannistumatta.
– Ihan lapsesta asti hän pysyi suoraselkäisesti vakaumuksensa takana.
ANNA-LEENA LAMPI oli mukana luterilaisen seurakunnan nuorten toiminnassa, mutta ei kokenut löytävänsä sieltä sitä, mitä kaipasi. Hän mietti muutaman kerran päiväkirjoissaan, että voisi lähteä luostariin, jos olisi katolilainen. ”Olisin onnellinen nunnien puvussa”, hän kirjoitti 16-vuotiaana. Välillä hän pohti myös lääkärin ammattia ja lähetystyöhön lähtemistä.
Oppikouluvuosiin mahtui myös rakastuminen, joka ei edennyt seurusteluksi asti. Kirjan toimitustyön aikana Marja Lampi etsi tuon AnnaLeenan ihastuksen kohteen käsiinsä.
– Kävi ilmi, että myös poika oli ollut ihastunut. Mutta kun tyttö oli ollut ujo ja antanut vinkkejä, että hänestä tulee nunna, niin mitä poika siinä saattoi tehdä? Ajatelkaa, jos siinä olisi käynytkin ihan toisella tavalla!
Isosisko seurasi kutsumustaan luostariin Kreikkaan. Marja (vas.) ja Riitta Lammen elämä Suomessa oli tavallisempaa. Kummallakin oli perhe ja haastava työ.
Anna-Leena Lampi oli 17-vuotias, kun hän talvi-iltana kaupungilla kävellessään poikkesi ensimmäistä kertaa elämässään ortodoksiseen kirkkoon. ”Katsellessani polvistuneita ihmisiä teki mieleni heittäytyä kasvoilleni lattialle. Jumala oli siellä”, hän kuvasi vaikutelmia päiväkirjassaan.
Sen jälkeen hän alkoi käydä ortodoksisissa palveluksissa ja meni kesällä talkoolaiseksi Lintulan luostariin. Hieman yli vuotta myöhemmin hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon. Samana keväänä hän myös kirjoitti ylioppilaaksi. Hän tiesi jo tuolloin haluavansa luostariin.
Siskot muistelevat, että se oli perheessä raskasta aikaa. Vanhemmat vastustivat jyrkästi esikoisensa luostarisuunnitelmia. Heille oli tiukka paikka, ettei lahjakas, kuusi laudaturia kirjoittanut tytär lähtenytkään opiskelemaan lääkäriksi niin kuin he olisivat toivoneet.
Kreikassa muutaman kerran. Kristoduli taas kävi Suomessa käännöstyöhönsä liittyvissä asioissa ja toisinaan kreikkalaisvieraiden tulkkina.
Marja Lampi kertoo, ettei Kristoduli halunnut luostaritaipaleensa alussa, noviisivaiheessa, olla perheensä kanssa juurikaan tekemisissä. Hänen piti sopeutua luostariin.
– Silloin tulin kirjoittaneeksi, että minulla on häntä ikävä ja että olisipa ihanaa, jos hän olisi täällä. Hän vastasi, että olemmeko me niin vieraantuneet toisistamme, että kirjoitamme toisillemme kohteliaisuuksia. Se vähän jäädytti minun kirjoittamistani.
– Minulla oli pienet pojat, joiden kanssa hän oli viettänyt aikaa, ja olisi ollut kiva, jos se olisi jatkunut. Mutta hänen poissaoloonsa tottui. Elämässä oli siihen aikaan niin paljon kaikkea, etten oikein ehtinyt ikävöidä.
Kun Kristoduli ei suostunut perääntymään kannastaan, piispa ilmoitti, että hänen on lähdettävä Bytoumasta.
Tammikuussa 2001 – vietettyään Bytoumassa 27 vuotta – Kristoduli palasi Suomeen ja asettui Lintulan luostariin. Siitä tuli hänen loppuelämänsä koti. Riitta ja Marja Lampi arvioivat, että Suomeen paluu oli Kristodulille lopulta helpotus. Erityisen rakkaita hänelle olivat Suomen luonto ja suvun kesäpaikka Vehmersalmella.
Pian Lintulaan asettumisensa jälkeen Kristoduli lopetti päiväkirjan pitämisen. Sen sijaan hän kirjoitti useampia hengellistä elämää käsitteleviä kirjoja ja kävi luennoimassa niiden teemoista. Hän myös toimi oppaana Kreikan-matkoilla ja tulkkina Suomessa vieraileville kreikkalaisille sekä vieraili useissa ortodoksiluostareissa eri maanosissa. Kaiken tämän ohessa hän eli tavallista nunnan elämää, johon kuuluivat jumalanpalvelukset ja kuuliaisuustehtävät luostarissa.
– Hänellä alkoi hyvin aktiivinen elämä. Varmaan häntä myös arvostettiin, vaikkei hän sitä niin kaivannutkaan, Riitta Lampi sanoo.
Yhtään kertaa hän ei nunnankutsumustaan epäillyt tai valintaansa katunut.
RIITTA LAMPI
– Ehkä he ajattelivat, että luostarissa elämä menee hukkaan, Marja Lampi arvelee.
Sitä hän mietti itsekin, kun vieraili noihin aikoihin sisarensa mukana Lintulan luostarissa.
– Olin Lintulassa pari yötä, kun halusin katsoa, mitä siellä tapahtuu. Siellä oli niitä vanhoja nunnia. En ymmärtänyt, miksi Anna-Leena haluaisi vaihtaa meidän ihanan elämämme sellaiseen.
Kirjoitusten jälkeisenä kesänä Anna-Leena Lampi lähti sitten arkkipiispa Paavalin ehdotuksesta Bytouman luostariin Kreikkaan. Siellä hänen mielenterveytensä horjui, ja hän joutui palaamaan Suomeen. Hän meni yliopistoon opiskelemaan kreikkaa, mutta ei luopunut luostarihaaveistaan.
Ilman kreikan kielen taitoa häneltä olisi jäänyt tekemättä se elämäntyö, josta hänet varsinkin ortodoksien piirissä tunnetaan: viisiosaisen Filokalia-kokoelman suomentaminen. Filokalia – suomeksi ”kauneuden rakastaminen” –sisältää munkkien kirjoituksia rukouksesta ja hengellisestä kilvoittelusta. Varhaisimmat kirjoituksista ovat 300-luvulta, myöhäisimmät 1400-luvulta.
Suomennostyön Lampi teki Bytouman luostarissa, jonne hän asettui lopullisesti kesällä 1973. Työhön meni 23 vuotta.
BYTOUMASSA ANNA-LEENA Lammesta tuli nunna Kristoduli. Nimi tarkoittaa Kristuksen palvelijatarta. Perheen piirissä hän oli kuitenkin aina Annuski.
Aikana ennen internetiä, kännyköitä ja halpalentoja yhteydenpito oli toisenlaista kuin nykyään. Siskokset kirjoittivat toisilleen kirjeitä, ja sekä Marja että Riitta Lampi vierailivat
VASTA KRISTODULIN päiväkirjoista siskoille paljastui, kuinka vaikeaa hänen elämänsä Bytoumassa oli ajoittain ollut. Hänen käännöstyötään ei siellä juuri arvostettu, vaan sitä pidettiin lähinnä laiskotteluna, jonka varjolla hän yritti päästä muista töistä.
– Hän ei koskaan kertonut vaikeuksistaan, ja meillä oli sellainen käsitys, että kaikki oli hyvin, Marja Lampi sanoo.
– Osasyynä olivat varmasti kulttuurierot. Päiväkirjoissa hän kirjoitti esimerkiksi hienotunteisuuden puutteesta. Luostarissa asiat sanottiin suoraan ja aika ikävästikin. Hän oli myös muita nunnia paljon koulutetumpi ja kaipasi keskustelukumppaneita, Riitta Lampi kertoo.
– Mutta yhtään kertaa hän ei nunnankutsumustaan epäillyt tai valintaansa katunut. Sitä hän kyllä pohti, lähtisikö Suomeen tai vaihtaisiko luostaria Kreikassa.
Riitta Lampi lisää, että hänen siskollaan oli vahva tahto ja myös terävä kieli.
– Luulen, että hän kilvoitteli niiden nujertamiseksi. Päiväkirjoista näkee, ettei se elämä luostarissa aina niin ihanaa ollut, vaan samanlaista kuin muillakin – oli ylämäkiä ja alamäkiä.
LOPULTA KRISTODULIN ei tarvinnut itse tehdä päätöstä lähdöstään. Hän oli ajautunut paikallisen piispan kanssa erimielisyyksiin tämän näkemyksistä, joita piti antisemitistisinä.
JONKIN VERRAN ennen 70-vuotispäiväänsä Kristoduli soitti siskoilleen: hän oli huomannut muistinsa heikenneen ja oli tulossa pääkaupunkiseudulle tutkimuksiin. Niissä diagnosoitiin Alzheimerin tauti.
Kun Kristodulin kunto heikentyi, siskot olivat välillä vuoronperään Lintulassa hänen seuranaan, ulkoilivat hänen kanssaan ja huolehtivat siitä, että hän söisi riittävästi. Välillä luettiin Kristodulin lapsuuden päiväkirjoja.
– Se oli hyvää aikaa niin hänelle kuin minullekin. Vielä kesällä 2020 kävimme hänen kanssaan kesäpaikassamme, ja hän oli hyvin liikuttunut ja onnellinen siitä, Marja Lampi kertoo.
– Hän ei pelännyt kuolemaa – päinvastoin. Kun hän kävi illalla nukkumaan, hän saattoi iloisesti sanoa, että ”voihan olla, että minä en aamulla enää herää”. Hän oli valmis lähtöön, ja oli ihanaa, että hän ei joutunut kärsimään.
Kristoduli kuoli jouluaatonaattona 2020. Tiukkojen koronarajoitusten vuoksi sukulaiset eivät voineet vierailla hänen luonaan viimeisinä kuukausina. Pieniin hautajaisiin perheenjäsenet saivat osallistua. Riitta Lammen mukaan Kristoduli oli Kreikassa asuessaan esittänyt toiveen, että haluaa tulla haudatuksi Suomeen ja tulla osaksi luontoa. Toive täyttyi – hänen hautansa on Lintulan luostarin hautausmaalla.
Siskot miettivät, että ehkä Kristodulin tiedenaisen uteliaisuus on nyt tullut tyydytetyksi ja hän on selvittänyt vastaukset kysymyksiin, jotka askarruttivat häntä lapsesta asti. 30 vuotta ennen kuolemaansa hän kirjoitti: ”Koetan saada selville, mikä on se, mikä ihmisessä on pysyvää ja siirtyy kuollessa uuteen elämään” ja ”Tänään ajattelin ajattomuutta. Ajattelin, ettei ikuisessa olomuodossa jaksotella olemista ajan mukaan, vaan sitä jaksottelevat alkurakkaudesta lähtöisin olevat rakkauden virtojen voimavaihtelut.” ■
Nunna Kristoduli: Päiväkirjat. Toim. Marja Lampi ja Riitta Lampi. Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari 2022. Metropoliitta Arseni haastattelee Marja ja Riitta Lampea to 9.2. klo 17 Helsingin keskustakirjasto Oodin 3. kerroksessa.
Kristoduli asui Bytouman luostarissa 27 vuotta.Yksityisesittelyitä la 21.1.
Kaipaatko helppoa arkea turvallisessa ympäristössä – muuta nyt laadukkaaseen seniorikotiin palveluiden keskelle.
Saga Käpylinnan hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelut muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme piristää arkea.
Tule tutustumaan viihtyisään taloomme ja vapaisiin koteihin lauantaina 21.1. - varaathan esittelyajan etukäteen. Lue lisää palveluistamme sagacare.fi/helsinki
Lisätietoja ja yksityisesittelyvaraukset Maria Sirén | puh. 050 432 9138
Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki
SEURAKUNTIEN UUDET luottamushenkilöt aloittavat alkuvuodesta työnsä. Haluamme kuitenkin vielä palata marraskuun vaalien äänestysaktiivisuuteen. Se on asia, joka helposti unohtuu, kun taas neljän vuoden päästä harmitellaan matalia lukuja.
SEKÄ OIKEAN KOHDERYHMÄSI
TAVOITTAVA MEDIA.
Helsingin äänestysprosentti oli nyt vain 10,03, eikä koko maan luku 12,7 ole merkittävästi parempi. Ensimmäisenä korjausliikkeenä äänestäminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi niin, että seurakuntavaaleissa voisi äänestää myös netin kautta samaan tapaan kuin osuuskauppojen ja yliopistojen vaaleissa.
Seurakuntavaaleissa kaksi rinnakkaista vaalia, neuvoston ja kirkkovaltuuston, aiheuttaa runsaasti sekaannuksia. Jo pelkkä sähköinen äänioikeutettujen luettelo sujuvoittaisi prosessia ja ehkäisisi hylättyjä ääniä. Kirkkohallituksen edustajat ovat suhtautuneet uudistukseen julkisissa puheenvuoroissaan varovaisesti, koska nettiäänestystä ei ole käytössä muissa vaaleissa.
Valtiovallan taholta kirkkoa on kuitenkin tähän kannustettu useita vuosia sitten. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ehdotti syksyllä 2018 kirkolliskokoukselle sähköisen äänestyksen kokeilemista seurakuntavaaleissa. Kirkon vaaleihin on jo otettu muita vaaleja matalampi 16 vuoden äänestysikä. Tämäkin on hyvä esimerkki siitä, että seurakuntavaalit voisivat nimenomaan olla hyvä foorumi kokeilla uusia äänestystapoja.
Marianne Heikkilä rovasti, Lauttasaari, Helsinki Ville Jalovaara dosentti, Vuosaari, Helsinki
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
Olisiko aika nauttia talvesta ilman lumitöitä?
ETSIN VIRSIKIRJASTA kunnes löytyi. ”Tulemme Jeesus pienoises, nyt Beetlehemiin seimelles...” Nyt se löytyy sisällysluettelosta näillä alkusanoilla: ”Me lapset pienet riennämme...” Maasalo 1925/Brorson 1732.
Miksi virren alkusanatkin on muutettu? En muutenkaan ollenkaan ymmärrä virsirunouden muuntelua. Vanhoja, hienoja suomen kielen sanoja on poistettu. Jopa J.L. Runebergin runoa on muunneltu esimerkiksi ”On meillä aarre verraton...” -virressä. Keneltä on saatu lupa tällaiseen?
Martta Korhonen HelsinkiKIRKKO JA KAUPUNGIN artikkelissa pohdittiin, mistä vangitusta linnusta Sylvian joululaulu kertoo (K&k 15.12.2022). Zacharias Topeliuksen Ljungblommor-kokoelmassa vuodelta 1880 on kaikkiaan 12 Sylvian laulua. Jokaista runoilija ei kuitenkaan ole kirjoittanut lintuperspektiivistä, ja Sylvia-nimi esiintyy runois-
sa vain kolme kertaa, Sylvian joululaulussa kahdesti ja Sylvian paluulaulussa kerran.
Mikä lintu Sylvia oli? Kysymykseen vastaa jo ensimmäisen runon alaviite. Suomennettuna se sanoo: ”Mainittakoon, että useimmat ja iloisimmat laululinnut metsissämme kuuluvat Sylvia-sukuun.” Runojen Sylvia voi siis olla mikä tahansa kerttu. Topeliuksen alaviite jättää meille laajat vapaudet mieltää laulaja joksikin monista metsiemme ja puronvarsiemme laulumestareista.
Sylvian joululaulun arvoituksellisuus kasvoi, kun sen taidokkaasti suomentanut Martti Korpilahti jätti pois yhden säkeistön. Suomensin tuon säkeistön viisi joulua sitten. Tässä puuttunut kolmas säkeistö:
Lyö aallokko rantaan kuin vaahtoisa vyö / kohti Etnaa kun taas katselen / on haudalta kaikonnut murhe ja yö / ja ruusut jo siunaavat sen.
Näin mullassa nukkuu mies kaukaisen maan / ei milloinkaan päästä hän voi Pohjolaan / ei kuulla sen joulusta laulettavan / siis soikoon se laulussa nyt Sylvian!
Pekka Kivekäs Vantaa
LÄHDIN INNOLLA Gospel Helsingin konserttiin Lauttasaaren kirkkoon lauantaina 17.12., kuorossa kun lauloi lähipiiriimme kuuluvia. Viimeksi olen ollut vastaavanlaisessa gospel-konsertissa joskus 1990-luvulla, joten oli siis hyvä päivittää itsensä ja sivistyä tässäkin asiassa.
Kun soitto alkoi, ihan säpsähdin melun voimakkuutta. Jouduin saman tien poistumaan salista aulaan, jossa toivoin voivani jatkaa konsertin kuuntelemista. En voinut, ja melu kuului kauas melkein metroasemalle asti. Se oli voimakasta matalataajuista bassoa, joka menee luihin ja ytimiin ja ainakin minulla sekoittaa sykkeen.
Amatöörimuusikkona olen soittoryhmissä, jotka esiintyvät enimmäkseen kirkoissa. Hyvin on pärjätty ilman sähköistä vahvistusta joka kirkossa. Gospelkonserttikin olisi välittynyt hyvin kuulijoille akustisena, olihan kuoro massiivinen, lähes 100 henkeä.
Ei kai vain kovaa melua käytetä mahdollisesti puutteellisen osaamisen peittämiseen?
Katariina Mommo HelsinkiKUORONJOHTAJA VASTAA: Kiitos arvokkaasta palautteesta! Äänentoiston tarkoitus esiintymisissämme on varmistaa kuoron, solistien ja bändin kuuluminen mahdollisimman tasaisena ja laadukkaana kokonaisuutena erilaisissa ympäristöissä. Äänentoistostamme vastaavat aina alan ammattilaiset.
Pyrimme säätämään äänenvoimakkuuden niin, että musiikin kuunteleminen olisi miellyttävää. Ihmiset kokevat äänenvoimakkuudet eri tavoin, ja siksi kuoromme konserteissa on aulassa tarjolla korvatulppia maksutta. Herkkäkorvaisena ihmisenä käytän niitä tarvittaessa itsekin.
Gospel Helsinki -kuoron musiikki ilman kunnollista äänentoistoa olisi ollut Lauttasaaren kirkossa hyvin hälyinen kokemus. Kirkkosalit ovat tällaiselle musiikille akustisesti kovin epäedullisia esiintymispaikkoja, ja valitettavasti tasapainoinen äänentoisto vaatii myös riittävää äänenpainetta, jotta musiikki välittyy kuulijoille selkeänä.
Kiinnitämme kuitenkin entistä tarkempaa huomiota äänenvoimakkuuteen, jotta kokemus olisi kaikille yhtä miellyttävä.
Nina Pakkanen kuoronjohtaja, Gospel Helsinki
Varaa aika soittamalla EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213 EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560
Avaamme myös Espoossa! Matinraitti 14, 02230 Espoo
Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Sinikka Laikkola p. 09 321 4480
Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ
Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso
Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso
www.satuhammas.fi - Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset
IT-alall. työsk. savut. 31 v. m. etsii edull. 1/2h+k+parv. H:gin kantakaup. puh: 041 449 3591
Eaparketti suorittaa parkettien ja puulattioiden hionta- ja lakkaustyöt, huoneistomaalaukset, lattiaasennukset. P. 040 051 4451, takuutyönä eaparketti@gmail.com
Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.
Siisti 2h+kk+sauna+iso las. parv. Espoo. 700 €/kk. Oikotie kohdenro 21514882. Yhteydenotot: 0403685865/asiointi4@gmail.com
Yksiö Kivihaassa (Haaga) 34,5 m², alkovi, lasitettu parveke, 3.krs (hissi on). Tiedustelut 040 176 0750
ASIANAJOTOIMISTO
Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050
Seuraava lehti ilmestyy 2.2.2023
Varaukset 20.1. klo 14 Aineistot 23.1. klo 15 Mediamyynti Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983
kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI
HAUTAKIVET
Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650
www.fysioterapeuttikotiin.fi
Kaipaatko kaappien järjestelyapua? Kauppa- tai ulkoiluapua?
Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.
Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
Kotipalvelua Kotitalousvähennys 60 % www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574
Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä. P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
pe 20.1. klo 18 seurat Asterit. 6 (Pukinmäki), Hki. su 22.1. klo 15 seurat Tapiolan kko, Kirkkop. 6. klo 16 ”Mikä Porvoon sopimus?” ekum. rukousviikon anglikaaniskörttiläiset seurat Seuratuvalla; mukana R. Jarkkola (H-Y), M.Asunta (kelttil. huilumus.) ja T. Mäkipää (angl.); Siionin virsiä englanniksi, puhetta myös suomeksi. ke 25.1. klo 19 Körttiksen seurat, Ratak. 1 a A 3. su 29.1. klo 11 Herättäjän kirkkopyhä Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1; messu, ruokailu ja seurat, s. K. Hiltunen. klo 12 veisuut Kauniaisten kko, Kavallint. 3 (messun jälkeen). ti 31.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri; mukana H-Y:n tj. K. Hiltunen; Salomonk. 17 D. pe 3.2. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8.
Miten Raamatusta tuli Raamattu?
aiheesta alustaa: teol.tri Hanna Vanonen la 28 1.2022 klo 10–17 Helsingin Raamattukoululla Hinta 60 € sis. lounaan (etänä osallistuminen 50 €) Lisätietoa: puh. 09 491 667, helsinginraamattukoulu.fi
ESIRUKOUSILTA ti 31.1 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
Bengt Lassus, Tuomas
Metsäranta. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Kevään illat 31.1, 14.12, 28.2, 14.3, 28.3, 11.4, 25.4, 9.5.
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta.
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
ALAN KAIMOJA
HÄTÄÄ TOIMITTAJA ALMSIIRA
LOPEN VÄSYNYT KAPOISIA NÄKYVIIN PELI M UTK ITTELEMATTA TIEDOTUKSIA PANKKI VAKAUMUKSET
KIELI HARMEJA
ISO ALUE
TENNISTÄHTI NAOMI
LENTÄVIÄ KAIUTIN
VAIVUTTAA UNEEN
SIELTÄ MARJAT RYNNÄKKÖ PIIPUISSA
ITÄMAA PUKUJUHLA
PURJEHDUSKILPAILU YOSHIKON SUKUA TOIMITTAJA PUOPOLO
LAITA REIN
ERIPURA MAUSTEITA -LINJA
KUNINGAS JAKKARA
VILJA-
VERMON RADALLA
KOMMENTOIVA AALTOLA
AISTIMUKSIA
TAINAT SEKOITTUVAT TOISIKSI NAISIKSI
PYÖRREMYRSKY KAUPOISTA MÖHLÄYS RANTALA SEPPÄNEN
YLELLISTÄ
"RUUHKIA"
KYLIEN HALKI
AHMIVIA
VÄSÄHTÄÄ
KILPA EGYPTISSÄ
YLÄNKÖÄ VÄRIKÄS POPTÄHTI
VÄ LTE LTÄVÄ AIHE KIEHUVIAKIN
PEITETTYJÄ KUMOTA YKSIN ES ITETTYJÄ
LÄHEINEN
ISOISIÄ
RUOKIA
VONNEGUT MAUSTEKASVEJA TOIMITTAJA RANTALA
MAHTIPONTISTA
Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.
ENSIMMÄISEN PALAPELIN keksi tehdä lontoolainen kartantekijä 1760-luvulla. Silloin palapelit olivat puisia. Nykyisin ne tehdään useimmiten pahvista. Viime vuosina on villiinnytty palapelien tekoon, kun korona on pakottanut keksimään puuhaa neljän seinän sisälle. Aivojen kannalta tämä on vain hyvä asia. Tutkijoiden mukaan palapelin kanssa touhutessa käytetään aivojen kumpaakin puolta, vasenta ja oikeaa. Erityisen otollinen päivä molemminpuoliselle aivotreenille on 29. tammikuuta, sillä silloin on kansainvälinen palapelipäivä.
Poukkoilevassa veneessä ollessa ei ehkä ensimmäinen rukousaihe olisi, että näkisi Jeesuksen kävelemässä veden päällä. Myrskyn keskellä rukoillaan toisenlaisia ihmeitä, vesien tyyntymistä tai ainakin turvaan pääsyä.
En usko, että Jeesuksen oppilaat poikkesivat nykyajan ihmisistä siinä, millaisia ihmeitä he arvostivat. Kaksituhatta vuotta sitten ja nyt ihmettä on, kun nälkäiselle riittää ruokaa. Silloin ja nyt on ihme, jos sairas paranee, vaikka hoitokeinot näyttävät tehottomilta.
Kun Jeesus ilmestyy oppilailleen keskellä järveä navakan tuulen keinuttaessa venettä, ilon puuskahduksen sijaan nämä huutavat pelosta. Aave!
Oppilaiden johtohenkilö Pietari on toiminnan ihminen. Hän ei rukoile vaan käskee Jeesusta todistamaan, kuka tämä on. Silloin tapahtuu ihme. Pietari kävelee vetistä baanaa pitkin kohti opettajaansa.
Ihmeelliset käänteet eivät kuitenkaan jää siihen. Hukkumisen pelko ottaa Pietarista vallan. Silloin hän turvautuu anomiseen, ja Jeesus auttaa hänet veneeseen. Vasta sitten myrsky tyyntyy.
On helppo tulkita, mistä ylimääräisessä koukkauksessa vetten päällä on kysymys. Ihmeitä tapahtuu, kun itsekin toimii niiden suuntaisesti. Ihmeitä kokee se, joka ei vajoa pelkoihinsa. Ihmeiden mahdollisuus kasvaa, kun laajentaa näkökulmaansa yhdestä moniin hyviin vaihtoehtoihin.
Edelleen ihmeistä suurin on kuitenkin juuri Jumalan Pojan näkeminen tiukan paikan tullen. Kun muut ihmeet loistavat poissaolollaan, läheisyys Jumalan kanssa kannattelee ja antaa toivoa. Hädän hetkellä, silloin ja nyt, voi kokea ihmeellisen vakuuttuneisuuden. Ei tarvitse pelätä. Hyvin tässä käy, miten käykin.
KAISA KARIRANTA
Pidä lukua siitä hyvästä, mitä olet kokenut. Älä väheksy pieniä ihmeitä. Laske mukaan myös puhdas ilma, jota hengität. Muista leipä, jonka söit. Ihmettele vettä, joka sammuttaa janosi. Muistele kokemaasi hyvää, kun seuraavan kerran olet vajota toivottomuuden syvyyksiin.
Päivän evankeliumissa (Matt. 14:22–33) kehotetaan jättäytymään kaikessa Jeesuksen varaan.Kasvoin kotona siihen, että pitää auttaa niitä, joilla asiat ovat heikommin kuin meillä.
VIESTINTÄKONSULTTI JA AKTIVISTI SUVI AUVINEN s. 6
Nähtävyyksiä ja historiaa Euroopan sydämessä: matkalla kaupunkikierrokset Bratislavassa ja Wienissä, retki Slovakian maaseudulle. 4 lounasta, viininmaistajaiset. 17.-20.4. / 2.-5.10. • alk. 995,-
ANNA KARENINA -baletti 19.-20.3. / 5.-6.4. • alk. 175,-
ILOINEN LESKI -operetti 25.-26.3. • alk. 190,-
TRUBADUURI-ooppera 20.-21.4. • alk. 145,-
VIVA ITALIA – tenorit Tallinnassa 26.-27.4. • alk. 210,-
TAIKAHUILU-ooppera 6.-7.5. • 210,-
MAMMA MIA -musikaali 6.-7.5. • alk. 215,-
KYLPYLÄVIIKONLOPPU Haapsalussa 23.-26.2. / 7.-10.4. / 4.-7.5. • alk. 330,LONDON CALLING – viikonloppu Lontoossa 24.-26.3. / 27.-29.10. / 17.-19.11. • alk. 795,-
Taiteen ja teatterin TARTTO – sis. Wieniläisverta Vanemuine-teatterissa 25.-28.3. / 15.-18.4. • alk. 385,VAELLUS Santiago de Compostelaan 31.3.-8.4. • alk. 1.410,AMSTERDAM ja kukkien Hollanti 20.-23.4. • alk. 1.135,AGATHA CHRISTIEN Englanti 20.-24.4. / 7.-11.9. / 5.-9.10. • alk. 1.435,KENTIN LINNOJA, PUUTARHOJA JA VIINITARHOJA 11.-14.5. / 13.-16.7. • alk. 1.495,KIEHTOVA Malta 18.- 22.5. / 19.- 23.10 • alk. 1.285,SOUND OF MUSICIN MAISEMIA ITÄVALLASSA – ja vähän patikointiakin 24.-28.5. / 14.-18.6. / 6.-10.9. • alk. 1.495,SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT 25.-28.7. • alk. 730,sis. La Boheme -ooppera ja Joutsenlampi-baletti
www.matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi puh. 09 2510 2080
Espoon seurakunnat säästävät energiaa monin eri tavoin s. 4 Diakoniatyöntekijän vastaanotolla käy nyt paljon lapsiperheitä s. 8
Jos rakkaus roihahtaa vanhemmalla iällä, parisuhde voi tuoda korjaavan kokemuksen, sanoo perheneuvoja Elisabeth Falck s. 2
Kun kaksi keski-ikäistä löytää toisensa, kannattaa suhteeseen vaikuttavista asioista puhua jo varhaisessa vaiheessa.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINENKypsässä iässä suhteen aloittavan pariskunnan olisi tärkeää pitää mielessä se, että molemmilla on jo takana elämää erilaisine seurusteluja perhekuvioineen. Oma historia on yleensä muokannut ihmistä tavalla tai toisella.
Näin sanoo Espoon seurakuntien perheneuvoja Elisabeth Falck, joka on tehnyt perheneuvoja Paula Ruotsalaisen kanssa kirjan Uusi suhde –rakkaus kypsässä iässä (Viisas elämä 2022).
– Olisi heti alkuvaiheessa hyvä kertoa elämästään, niin iloisista kuin kipeistäkin asioista. Jos olennaisia, itselle merkityksellisiä asioita jättää
kertomatta, voi se alkaa hiertää suhteessa ja aiheuttaa ihmetystä.
– Monella saattaa olla kypsässä iässä esimerkiksi erilaisia terveydellisiä ongelmia. Osalla taas voi olla ahdistavia kokemuksia siitä, miten häntä on kohdeltu aiemmassa parisuhteessa tai lapsuuden ihmissuhteissa. Ikävistä kokemuksista huolimatta kannattaa ottaa riski ja ryhtyä uuteen suhteeseen, sillä siitä voi hyvinkin tulla hyväksyvä ja korjaava kokemus.
Erityisen intiimi ja haavoittuva alue on seksuaalisuus. Falckin mukaan on tärkeää, että pari-
Elisabeth Falck antaa vinkkejä muun muassa raha-asioiden ja kotitöiden jakamiseen pariskunnille, jotka aloittavat parisuhteen kypsässä iässä.
suhteen voi kokea turvalliseksi ja että siinä tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on.
– Vaatii luottamusta, että pystyy avoimesti kertomaan, millaista seksuaalista vuorovaikutusta haluaa. Jos on tullut tällä alueella satutetuksi, voi olla vaikea edetä suhteessa kovin nopeasti.
– On hyvä myös kertoa sairauksista, jotka saattavat vaikuttaa esimerkiksi miehen potenssiin ja naisen kykyyn saada orgasmi. Muuten voi helposti tulkita, ettei toinen halua minua. Läheisyydestä voi kuitenkin nauttia myös muilla tavoilla, hellittelyllä ja silittelyllä.
KUN PARISKUNTA muuttaa yhteen, muuttuu tilanne astetta vaativammaksi. Elisabeth Falck kehottaa selvittämään etukäteen asumiseen ja muuhun elämiseen liittyvät kulut ja sen, miten kumpikin osallistuu niihin.
Jos olennaisia, itselle merkityksellisiä asioita jättää kertomatta, voi se alkaa hiertää suhteessa.
– Talousasioista sopiminen voi vaikuttaa paljon suhteen laatuun. Pitäisi päättää esimerkiksi siitä, halutaanko yhteinen pankkitili vai omat tilit, ja on varmistettava tasapuolisuus siinäkin tapauksessa, että toisen tulot ovat suuremmat.
– Jos pariskunta menee naimisiin, voi tehdä avioehdon, jossa kumpikin määrittelee, keiden haluaa kuoleman jälkeen perivän omaisuutensa.
Falckin mukaan osalle voi olla vaikeaa muuttaa toisen kotiin, koska siellä on tämän elämänhistoria läsnä niin vahvasti.
– Tällaisessa tilanteessa voisi olla parempi hankkia uusi yhteinen koti, jossa ei ole menneisyyden painolastia. Siellä saattaa myös saada paremmin tilaa molempien tavaroille.
Falck neuvoo yhteen muutettaessa puhumaan myös työnjaosta kodin askareissa, kuten kauppakäynneissä, ruoanlaitossa ja siivouksessa. Jos kuvioissa vielä on murrosikäisiä lapsia, tuovat he asumiseen ja kotitöihin omat haasteensa.
Joskus suhteessa voi toimia paremmin se, että molemmat asuvat omissa osoitteissaan ja käyvät vuorotellen toistensa kodeissa.
– Tällainen järjestely saattaa toimia ihan hyvin, varsinkin jos molemmat ovat tyytyväisiä ratkaisuun. Tätä vaihtoehtoa voi harkita, jos molemmilla on oma elämä ja harrastukset tietyssä paikassa ja molemmat haluavat pitää kiinni omasta tilastaan ja ajastaan.
– Vaatii kuitenkin enemmän luovuutta ja vaivannäköä, että yhteys säilyy etäisyydestä huolimatta. Nykyään voi onneksi pitää helposti yhteyttä etänä, ja yhdessä voi katsoa vaikka elokuvaa omilla kotisohvillaan.
Lue lisää: espoonseurakunnat.fi/perheneuvonta. Espoon seurakuntien perheneuvonta tarjoaa muun muassa kertakäyntejä. Nyt on mahdollista varata 1,5 tunnin mittainen tapaaminen perheneuvojan kanssa. Kertatapaaminen varataan verkossa ja se toteutetaan etänä Teams-yhteydellä.
Espoon ja Kauniaisten seurakunnissa on kuoroja kaikenikäisille ja -tasoisille laulajille. Kuorojen kevätkausi on alkamassa. Ota rohkeasti yhteyttä ja tule mukaan musiikin riemuun!
Chorus Domus on monipuolista kirkkomusiikkia laulava sekakuoro. Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1, to klo 18–20. Tied. marjaliisa.talja@evl.fi, 040 546 5192. Exodus-kuoro nuorille Espoon tuomiokirkon srk-talossa, Kirkkoranta 2, to klo 18.30–20.30. Tied. anna-liisa.haunio@evl.fi, 040 765 2160.
Kuoro kaikille joka toinen to klo 18−19.15 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Tied. inka.kinnunen@evl.fi, 040 531 1034.
Laaksolahden lauluryhmä Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16, parillisten vkojen ke klo 18. Mm. gospelmusiikkia ja vanhoja hengellisiä lauluja. Tied. Kari Jutila, 041 439 0127.
Suvelan lauluryhmä Suvelan kappelissa, Kirstintie 24, ma klo 16.30−18.
Navichorus ti Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Tied. Elja Puukko, 0400 505 562.
Nardus ke ja Kirkkokuoro to Espoonlahden kirkko. Tied. Heli Ojala, 050 438 0174.
Okra ke ja Laulumieli to Soukan kappeli, Tied. Helena Yli-Jaskari, 040 572 3676.
Lapsikuoro Singing Suns 1.−4.-luokkalaisille ti 13.9. klo 14.30−15.15 Kauniaisten kirkolla, Kavallintie 3. Naiskuoro AccaBella joka toinen ke klo 17.30−19.30 Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Messukuoro ti klo 17−19 Kauniaisten kirkon yläsalissa. Tied. kuoroista: teija.palolahti@evl.fi.
Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro to klo 18−21 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2. Tied. kullervo. latvanen@evl.fi, 040 571 5568.
Leppävaaran seurakunnan kirkkokuoro to klo 10−12 Leppävaaran kirkolla. Tied. kullervo.latvanen@ evl.fi, 040 571 5568.
Kuoro kaikille joka toinen ke klo 18−19.15 Leppävaaran kirkolla. Alkaa 1.2. Tied. outi.noponen@evl.fi, p. 040 513 0869.
Lapsille:
Koko perheen iltamusat Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4, ke 17.30−19.30. Laulua ja leikkiä. Mini-kuoro n. 4−6-vuotiaille Matinkappelilla, Liisankuja 3, to klo 17.15−17.45.
Satakielet n. 6−12-vuotiaille Matinkappelilla to klo 18−18.45. Tied. paivi.hakomaki@evl.fi, 040 531 1024.
Aikuisille:
Laulukoulu Matinkappelilla, Liisankuja 3: Opiskelemme äänenkäyttöä ja kuorolaulun alkeita ke klo 17.30−18.30. Laulamme yhdessä kansanlauluja, viihdelauluja ja virsiä. Tied. sanna.franssila@evl.fi, 040 547 1859.
Olarin seurakunnan seniorikuoro OSLA to klo 11–12.15 Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Tied. sari.rautio@evl.fi, 040 513 0859. Mieslaulajia toivotaan mukaan.
Olarin seurakunnan kamarikuoro Olarin kirkolla to klo 18. Sovi koelaulusta: mikko.niinikoski@evl.fi, 040 506 3779.
Tapiolan seurakunnan kamarikuoro to klo 18−20.20 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa, Kirkkopolku 6. Tied. liisa.malkamaki@evl.fi, 046 920 9017.
Gospelmamas on monipuolisesti gospelmusiikkiin keskittynyt naiskuoro, joka kokoontuu projektiluonteisesti Tapiolan kirkolla. Harjoitukset pidetään sunnuntaisin illansuussa. Seuraava projekti keväällä 2023. Tied. elina.jokivuori@ evl.fi, 040 513 0845.
Kuoro kaikille ti klo 13.30−14.30
Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Kaikille laulamisesta innostuneille tarkoitettu kuoro. Tied. elina.jokivuori@evl.fi, 040 513 0845.
Gospelkids-kuoro: alle kouluikäiset ma klo 17−17.45, alakouluikäiset klo 17.30−18.30 Tapiolan kirkolla. Tied. elina.jokivuori@evl.fi, p. 040 513 0845 ja liisa.soinio@evl.fi, p. 040 5394049.
Espoon tuomiokirkkoseurakunnan nuorten Exodus-kuoro kuvattiin lauluharjoituksissa Espoon Tuomiokirkon seurakuntatalossa lokakuussa 2016.Energian jyrkkä hinnannousu on pakottanut myös seurakunnat säästötoimiin. Espoon seurakunnissa yksi säästökeinoista on huonelämpötilojen laskeminen.
Kun energiakriisi alkoi ja sähkön hinta nousi syksyllä nopeasti, Espoon seurakunnat liittyivät mukaan Astetta alemmas -kampanjaan. Espoon seurakuntien rakennuskantaan kuuluu noin 50 rakennusta, joista suurin osa lämpenee kaukolämmöllä.
Yksi energiansäästökeinoista on huonelämpötilojen laskeminen, sillä valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan mukaan lämpötilan laskeminen yhdellä asteel-
la merkitsee viisi prosenttia pienempää energiankulutusta.
– Ainakaan vielä ei ole tullut valituksia siitä, että seurakuntien tiloissa paleltaisiin, sanoo seurakuntayhtymän kehityspäällikkö ja ympäristötyöryhmän puheenjohtaja Kerttuli Boucht
Myös valaistuksia on vaihdettu energiatehokkaammiksi. Tapiolan kirkkoon vaihdettiin led-valaistus peruskorjauksen yhteydessä, ja Olarin kirkon kirkkosalin kattovalaistus on uusittu. Energiatehokkaat
ledit säästävät Olarin kirkossa noin 10 kilowattituntia joka käyttötunnin aikana.
Suunnitelmissa on myös vaihtaa Hvittorpin ja Velskolan kurssikeskusten öljylämmitykset maalämmöksi. Hvittorpin urakan kilpailutus on käynnissä.
Lisäksi rakennuskantaa aiotaan karsia. Strategian mukaisesti tavoitteena on tehdä luopumispäätöksiä vähintään 7 000 neliömetrin osalta vuoden 2023 loppuun mennessä.
LUOPUMISTAVOITE JA maalämpöön siirtymiset on kir-
jattu Espoon seurakuntien omaan ympäristöjärjestelmään. Espoon seurakuntayhtymä päätti irrottautua kirkon ympäristödiplomista vuoden 2015 alusta lukien kahden nelivuotisen ympäristödiplomikauden jälkeen. Yhtenä syynä oli ympäristödiplomin byrokraattinen raskaus.
– Me noudatamme nyt yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymää, vuoteen 2030 ulottuvaa omaa ympäristöjärjestelmäämme, joka valmisteltiin henkilökunnan ja luottamushenkilöiden yhteistyönä. Siinä on samoja
Espoonlahden kirkkoherran paikkaa ovat hakeneet Espoonlahden seurakunnan pappi ja hallintohallintokappalainen Jukka Lehti, Joutjärven seurakunnan pappi, kappalainen Tuomas Luoma ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pappi Kirsi Muurimäki
Espoonlahden kirkkoherran vaali on välillinen, eli uuden kirkkoherran valitsee seurakuntaneuvosto.
Espoon hiippakunnan tuomiokapituli antaa seurakuntaneuvostolle lausuntonsa hakijoista 16. helmikuuta. Tämän jälkeen seurakuntaneuvosto valmistelee ja toteuttaa vaalin tänä keväänä.
Vaalin valmistelijana toimii Tapiolan seurakunnan kirkkoherra Päivi Linnoinen.
Uusi kirkkoherra aloittaa virassaan 1. syyskuuta 2023, kun nykyinen kirkkoherra Jouni Turtiainen jää eläkkeelle.
osa-alueita kuin kirkon ympäristödiplomissakin, Kerttuli Boucht sanoo.
– Halusimme keskittyä asioihin, joilla on eniten vaikutusta juuri Espoon seurakuntien ympäristökuormituksen vähentämisen näkökulmasta. Vuoden 2022 aikana Espoon seurakunnat ovat valmistelleet omia ympäristösuunnitelmiaan, samoin kiinteistö- ja hautaustoimi. Ympäristöjärjestelmä sisältää ympäristötavoitteita useille eri alueille kuten hautaustoimeen, rippikoulutyöhön tai elintarvikkeiden käyttöön.
Espoon suomenkielisten seurakuntien Rakenna joulupuu -keräyksen kautta toteutettiin viime jouluna noin 400 erilaista joululahjatoivetta. Keräyksen kautta saatujen lahjojen lisäksi Espoon seurakunnissa oli jaossa kymmeniä eri järjestöjen ja yksityisten lahjoittajien antamia lahjakortteja.
Lahjoituksina saatiin eri yhdistyksiltä ja yrityksiltä myös muun muassa kahvipaketteja, teetä, suklaalevyjä ja -rasioita,
JUKKA GRANSTRÖM, ESKO JÄMSÄ, JANNE KONTTINEN JA ESPOON SEURAKUNNAT Kirsi Muurimäki, Jukka Lehti ja Tuomas Luoma pyrkivät kirkkoherraksi Espoonlahteen. Tapiolan kirkkoon vaihdettiin ledvalaistus TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUS MAIJA SAARI KUVAT ESKO JÄMSÄ JA JUHA RYHÄNENHvittorpin kurssikeskuksen öljylämmitys aiotaan vaihtaa maalämmöksi.
Jotkin ratkaisut löytyvät vain kokeilemalla. Boucht kertoo esimerkin: hautausmaiden ympäristöystävällisyyttä koetettiin edistää lisäämällä perennoja eli monivuotisia kasveja hoitohaudoilla. Idea ei käynyt kaupaksi. Mutta vähentämällä nurmen leikkauskertoja säästetään polttoainetta ja lisätään niittyalueita eli samalla luonnon monimuotoisuutta, kun tietyt kasvit ehtivät kukkia loppuun.
Uusi ympäristöjärjestelmä pohjautuu ISO 14001-standardiin, joka on maailman tunnetuin ympä-
uusia naistenvaatteita, yhteisöllinen jouluruokailu kahdellekymmenelle henkilölle, leluja sekä lahjakortteja eri liikkeisiin. Nämä kaikki kohdennettiin diakoniatyön asiakkaille heidän taloudellisen tilanteensa mukaan.
Avun tarve Espoossa oli kasvussa. Diakoniatyön avustusvastaanottojen asiakasmäärät kasvoivat kaikissa Espoon seurakunnissa, ja erilaisia yhteydenottoja tuli paljon joulukuun alusta jouluun saakka. Elintarvikkeiden ja sähkön hinnan kallistuminen näkyi yhteydenotoissa. Espoon seurakunnat jakavat yli viides-
ristöasioiden hallintajärjestelmän malli.
KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMIN tavoitteena on vähentää päästöjä ja luopua kokonaan fossiilisista polttoaineista vuoteen 2030 mennessä. Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät ovat sitoutuneet ympäristödiplomiin.
Vantaalla alennetaan huonelämpötiloja: kirkkoja seurakuntasaleissa, käytävissä ja auloissa lämpötila on 19 astetta ja työhuoneissa 21. Lisäksi muun muassa ilmanvaihtokoneita
ohjataan tarpeen mukaan täsmällisin aikatauluin tai CO2-mittauksen perusteella. Ilmalämpöpumppuja on asennettu kohteisiin, joissa on suora sähkölämmitys. Vantaan seurakuntayhtymällä on noin 20 rakennusta, joista puolet on kirkkoja ja kappeleita.
– Tavoitteemme on säästää energiankulutuksessa kymmenen prosenttia. Olemme säästäneet energiaa jo pitkään kirkon ympäristödiplomin vaatimusten mukaisesti, mutta nyt tämä tavoite ylittää ne, sanoo kiinteistöesimies Pasi Valima
osan koko vuoden avustuksistaan marraskuun lopun ja jouluviikon välisenä aikana.
Kirkko ja kaupunki -media etsii uutta päätoimittajaa. Paikka tuli avoimeksi, kun Jaakko Heinimäki siirtyi Merimieskirkon palvelukseen tammikuun alussa.
Uuden päätoimittajan valitsee Kirkko ja kaupunki -median johtokunta. Päätoimittajan on määrä aloittaa työnsä 1. toukokuuta. Siihen asti vt. päätoimit-
tajana toimii Pauli Juusela.Lisätietoa tehtävänkuvasta ja hausta on osoitteessa kirkkorekry.fi
Ledit säästävät myös Olarin kirkossa.
Espoon seurakuntayhtymä hakee Kappelin, Kellonummen ja Kirkon hautausmaille yhteensä 50 iältään täysi-ikäistä ja 20 iältään 16–17-vuotiasta kausityöntekijää määräaikaiseen työsuhteeseen.
Kausityöntekijän työtehtäviin kuuluvat hautausmaiden
Pörssisähkön hinnan muutokset 24.12.–16.1. poimittiin grafiikkaan sahko.tk-verkkosivustolta.
HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ aikoo säästää sekä sähkö- että lämmitysenergiaa 10 prosenttia vuoden 2021 kulutukseen verrattuna.
Yhtymä omistaa 230 rakennusta ja toimitilaa, joista kirkkoja on 39 ja kappeleita kuusi. Seurakuntataloja on 16. Helsingissä sijaitsevat rakennukset ovat käytännöllisesti katsoen kaikki kaukolämmön piirissä. Leirikeskuksissa on yhteensä useita kymmeniä rakennuksia, samoin hautausmailla.
Osa rakennuksista on
yleishoito ja hautojen hoito, johon sisältyy muun muassa kitkentää, haravointia, kukkapenkkien hoitamista ja nurmikon leikkaamista. Aiempi viher- ja puutarha-alan työkokemus ei ole välttämätöntä, mutta katsotaan eduksi.
Palkkaus määräytyy kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti, ja viikkotyöaika on 38,25 tuntia.
Lisätietoja antaa hautaustoimen työnjohtaja Sirpa Lehtinen, p. 09 8050 2356 arkisin klo 13–14. Hakuaika päättyy 12. helmikuuta.
klo 9 16.1.
tyhjillään, kuten sisäilmaongelmista kärsivät Hakavuoren ja Jakomäen kirkot, mutta peruslämpöä niissä täytyy pitää.
Seurakuntayhtymä osallistuu energiayhtiö Helenin sähkön kysyntäjoustojärjestelyyn, jolloin mukana olevissa kohteissa ilmastointia rajoitetaan sähkön tarpeen huipputunteina. Säästötoimet toteutetaan sekä kiinteistöautomaatiolla että perinteisesti, kääntämällä virta pois päältä. Tällöin sähköä voidaan jakaa muualle jakeluverkkoon. ■
Pitkät jonot ovat ohi Espoon aluekeskusrekisterissä. Esimerkiksi perunkirjoituksissa vaadittavan sukuselvityksen saa nyt noin kahdessa viikossa. Espoon aluekeskusrekisteri vastaa Espoon seurakuntien ja 12 muun seurakunnan kirkonkirjojen pidosta. Toimitusaikojen venyminen johtui sekä uuden teknisen järjestelmän käyttöönotosta että siirtymisestä keskitettyyn aluerekisterimalliin.
Hautausmaille haetaan kesätyöntekijöitä
Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi
Osoitteet:
Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala
Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8
Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2
Pyhän Henrikin muistopäivän messu to 19.1. klo 18. Pappi Marja Malvaranta, kanttori Petri Koivusalo.
Messu su 22.1. klo 10. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahvit.
Pysäkkimessu: ”Vaellusreitillä” su 22.1. klo 18. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Anita Kyönsaari. Musiikki: Anna-Liisa Haunio. Lastenpysäkki. Iltatee.
Messu su 29.1. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Petri Koivusalo. Kirkkokahvit.
Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 22.1. klo 16. Muurimäki. Haastattelusaarnassa kirjailija Isa Merikallio. Vapaaehtoiset avustavat. Kirkkokahvit ja Lasten alttari.
Suvelan kappeli Hallelujamessu pe 20.1. klo 18. Reipas messu kaikenikäisille. Nuorisotiimi. Lastenhoito ja pizzajatkot. Viherlaakson kappeli Messu su 22.1. klo 12. Marte. Kirkkokahvit.
Aarteenetsijöiden miestenilta ma 30.1. klo 19. Jussi Moisio: ”Usko, kuuliaisuus ja tottelevaisuus”.
Eläkeläiskerho to 26.1. klo 12.30. Perhekerho ma klo 10.
Kristinuskon parhaat harhaopit - Teologinen opintopiiri to 19.1. klo 19. Ks. oma ilmoitus.
Kappelilounas ma ja to klo 11–13.
Pappi Jukka Lehti, Espoonlahden kirkolla käynnistyy 25.1. aikuisrippikoulu. Kenelle se on tarkoitettu?
– Aikuisrippikoulu on tarkoitettu kenelle tahansa, joka on halukas käymään rippikoulun ja liittymään evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
– Yleisimmin aikuinen hakeutuu rippikouluun, kun hänet on pyydetty kummiksi tai hän haluaa päästä kirkossa vihille.
Miten aikuisrippikoulu eroaa nuorille tarkoitetusta rippikoulusta?
– Nuorille järjestetty rippikoulu on intensiivinen, noin viikon kestävä, ja yleisimmin leirimuotoinen jakso.
– Aikuisrippikoulussa kokoonnutaan muutaman viikon välein pohtimaan yhdessä jotain aihetta, joka liittyy rippikoulun oppisisältöön ja joka kiinnostaa osallistujia. Tämä tammikuussa alkava
– Olen iloisesti yllättynyt siitä, että niin moni aikuinen haluaa käydä rippikoulun, sanoo Jukka Lehti, joka kuvattiin Espoonlahden kirkossa.
rippikoulu päättyy huhtikuun 10. päivänä konfirmaatiomessuun.
Olet vastannut aikuisrippikoulun pitämisestä Espoonlahdessa viime vuoden ajan. Mikä on yllättänyt? – Aikuisrippikoulun käy Espoossa 20–30 aikuista vuosittain. Pidin itse rippikoulua viime vuonna noin kymmenelle aikuiselle. Olen iloisesti yllättynyt siitä, että niin moni aikuinen haluaa käydä
rippikoulun ja liittyä kirkkoon aikuisiällä. Siihen on myös hyvä mahdollisuus, sillä Espoossa kokoontuu ryhmä ympäri vuoden.
Espoonlahden kirkolla alkaa aikuisrippikoulu keskiviikkona 25.1. klo 18. Maaliskuussa pidetään rippikoulu Leppävaarassa, ja sen voi käydä suomeksi tai englanniksi. Katso lisätietoa: espoonseurakunnat.fi/aikuisrippikoulu.
Hinta: Aik. 5 e, lapset 2 e. Päivän tunnussana ma ja hartaus to klo 11.
Raamattu-rukouspiirit: ma ja ti klo 18.30.
Ikoninmaalausryhmät to klo 13–16 ja klo 16–19. Muutamia vapaita paikkoja, tied. 040 5311 050, tarja.rae@gmail.com.
Mikä on ikoni? Ikoni haastaa tradition la 21.1. klo 12. Alarik Corander.
Pop up -isoskoulutukset ti 24.1. klo 16–19.
Eläkeläiskerho ti 31.1. klo 13. Gospel riders ti 31.1. klo 18. Kristittyjen motoristien rukousryhmä. Miestenpiiri ke 1.2. klo 18.
Perhekerhot: ma ja pe klo 10. Vauvat to klo 13.
Perhekahvila ti ja ke klo 10–12. Café Aurora ti ja ke klo 12–14. www.aurorankappeli.fi
Gospel Dance ma: klo 17 ja Gospel lattarit klo 18 Ponnen maja, os. Isonkorventie 5. Helppoa tanssillista liikuntaa, 5 e / tunti. Tied. mia. blomstedt@evl.fi, 050 432 7501.
Eläkeläiskerho to 26.1. klo 13. Naisten Café to 2.2. klo 18.30. Perhetyönohjaaja Outi Wenell: “Häpeä”.
Perhekerhot: ke klo 10. Iltaperhekerho to 26.1. klo 17.30–19.
Perhekahvila pe klo 9–12. UUSI! Perhejumppa pe 20.1. klo 10.30–11. Lisätietoja: mia.blomstedt@evl.fi. Tanssi vauvan kanssa ma klo 14–15.30 (2–12 kk vauvat ja vanhemmat). www.kalajarvenkappeli.fi
KAUKLAHDEN KAPPELI
Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta: Aik. 4 e, lapset 2 e. Rukouspiiri ke 25.1. klo 18. Eläkeläiskerho ma 30.1. klo 13.
Perhekerhot: ti klo 10. Esikoisvauvat ja -taaperot (0–2 v.) ke klo 10. Vauvat to klo 11.30. Iltaperhekerho ke 1.2. klo 17.30–19. Perhekahvila to klo 9–11.30. www.kauklahdenkappeli.fi
LAAKSOLAHDEN KAPPELI
Gospel Lattarit ma klo 18 ja klo 19. Taivaallisia tanssitunteja tavallisille naisille, 5 e / kerta. Tied. Virpi
Nyman, 0400 793 449. Eläkeläiskerho ma 23.1. klo 13. Laulu & laulun tarina – musiikista keskusteleva konserttisarja to 2.2. klo 18.30. Kahvit klo 18. Artistivieraana Katriina Honkanen, Ks. Kirkoissa soi -palsta. Perhekerho ke klo 10. www.laaksolahdenkappeli.fi
Kohtaamispaikka eläkeläisille to 26.1. klo 13. Iltaperhekerho ma 30.1. klo 17.30–19.
Perhekahvila pe klo 10–11.30. www.nupurinkappeli.fi
Pyhäkoulu su klo 15. Päivärukous ma ja to klo 13. Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta HUOM! aik. 3,5 e, lapset 1, 5 e. Teräskukat to 19.1. ja 2.2. klo 13. Eläkeläiskerho.
Naisten raamattupiiri su 22.1. klo 16.30.
Käsityöpiiri ti 24.1. klo 10–12. Raamattupiiri ke 25.1. klo 16. Raamattuluento ke 1.2. klo 18. Ari
Kunnamo. Perhekerhot: pe klo 10, vauvat ma klo 13.30. www.suvelankappeli.fi
Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta: Aik. 4 e, lapset 2 e. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Lähetyspiiri ma 30.1. klo 14. Ikäihmistenkerho ke 1.2. klo 13. Perhekahvila to klo 9.30–12 Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi
Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus to 2.2. klo 13. Os. Kaivomestarinkatu 8. Tied. eeva.einola@evl.fi.
Kristillisessä Hiljaisuuden joogassa lempeä kehon ja mielen harjoitus yhdistyy hengelliseen harjoitukseen. Ma 23.1., 30.1., 6.2. ja 13.2. klo 18.15–19.15 Suvelan kappelissa. Sopii kaikille, aiempaa kokemusta ei tarvita, maksuton. Tied. ja ILM. heli.vesanen@evl.fi,
040 5528 924.
Teologinen opintopiiri to klo 19 Auroran kappelissa, alustajana TT Kari Kuula. Kahvit klo 18.30.
19.1. Kristinuskon parhaat harhaopit. Miten kiistakysymykset vievät ymmärrystä eteenpäin?
23.3. Yllätyksiä Luukkaan evankeliumista. Armollisempi kuin luulit. 30.3. Milloin toisen saa ampua? Näkemyksiä sodasta, tappamisesta ja pasifismista kristinuskossa. 27.4. Miksi maailmassa on niin paljon uskontoja?
4.5. Tähtitiede ja evoluutio.
Musiikista keskusteleva konserttisarja to klo 18.30 Laaksolahden kappelissa.
2.2. Katriina Honkanen: ”Silta”. 9.3. Mika Nuorva: ”Linnunradan alla”.
30.3. Mikko Alatalo: ”Toivon ja rakkauden laulut”.
Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.
Chorus Domus, Exodus, Kuoro kaikille, Laaksolahden ja Suvelan lauluryhmät sekä lasten ja nuorten laulajien kuorot Tuike, Hohde ja Välke harjoittelevat seurakuntatalolla ja kappeleilla. Kuorojen kevään harjoitukset ovat alkaneet tai alkamassa, Ks. tarkemmin espoonseurakunnat.fi/musiikki.
UUSI! Seurakunnan järjestämä Perhekahvila Espoon keskuksen perhekeskuksen kohtaamispaikassa ti klo 13–15. Os. Kamreerintie 6.
Löydät vapaat paikat ja voit ilmoittautua: www.espoonseurakunnat.fi/muskarit. Tied. heli. vapaakallio@evl.fi tai taija.karppinen@evl.fi.
Keskusteluapua, tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksuvapautukset: Perhetyönohjaajat outi. wenell@evl.fi 040 547 4146 tai kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165.
Parista perheeksi illat HUOM! Paikkana Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6. Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa osana perhevalmennusohjelmaa.
Kokoontuu to klo 17–18.30: 16.2., 16.3., 13.4., 25.5. ja 22.6. Tied. omasta neuvolasta tai Kirsiltä. Vanhemmuuden ensiaskeleet Lapsen syntymän jälkeen: ”Voimavarat ja jaksaminen” 14.3. tai 23.5.
”Varhainen vuorovaikutus” ti 28.3. klo 17.30–19 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Tied. 050 4329 315, janina.oikarinen@evl.fi. Perheiden talvileiri 3.–5.3 Hvit-
torp. Haku: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Hinta 20–45 e. Tied. mia.blomstedt@evl.fi, p. 050 432 7501.
Rikasta minua -parisuhdeviikonloppu 24.–26.3. Hvittorp. Pareille, joiden suhde kaipaa uutta nostetta. Tämä on se kurssi, jolla puolisoon voi rakastua uudelleen! Ohj. Katajan vertaisohjaajat Minna ja Jarkko Hauta-aho. ILM. 27.2. asti: www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2023-03-24/rikasta-minuaparisuhdeviikonloppu. Hinta 150 e / pari. Tied. Kirsi.
Kaikki tapahtumat: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/perhe-ja-parisuhde.
Ti 31.1. klo 17 Teamsin kautta, Israel-piiri verkossa kerran kuussa. ILM. tapahtumapäivänä klo 16 mennessä: helene.taal@evl.fi.
Mm. Jerusalem, Tiberias 20.–28.10. Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861 tai marja. malvaranta@evl.fi, 040 531 1040.
Tukea vaikeassa elämäntilanteessa. Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue: 040 7636599.
Espoon keskus ja Suvela: 040 5311037, 050 438 0189 tai 040 547 1861.
Pohjois-Espoo: 040 736 9315. Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862.
Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344.
www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/apuaja-tukea
ÄLÄ
Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet
Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa
Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13
Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 9–18, pe 9–15, la toiminnan mukaan ja su 10–18 (pyhäpäivinä 10–15). Muina aikoina toiminnan mukaan. Soukan kappeli toiminnan mukaan.
Tervetuloa Espoonlahden seurakunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta.
Omaishoidettavien virkistystorstai torstaisin klo 10–13 Soukan palvelukeskus. Omaishoitajille omaa aikaa ja läheisellesi ohjattua virkistäytymistä. Välipala. Maksuton. Ilmoittautuminen ma klo 13–15 Elina Kvist 043 826 8466. Yhteistyössä Espoon kaupunki.
SYÖDÄÄN YHDESSÄ
Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3e. Brunssi tiistaisin klo 10–11.30 kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton.
Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille. Mäntykappelin kohtaamispaikka ti klo 14–16. Aikuisten avoimessa kohtaamispaikassa pääset tutustumaan uusiin ihmisiin kahvittelun (1,5 e) lomassa.
Filmimaraton The Chosen (K12) la 21.1. klo 10–17 kirkko. Sarjan jaksot 1–7 (suomi/englanti). Vapaa pääsy. Kahvilasta purtavaa lähetystyön hyväksi.
book.com/espoonlahdenseurakunta.
Aamurukous verkossa ke klo 6.30–7.30 Teams. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30 kirkko.
Posliininmaalausryhmä ma klo 12 Soukan kappeli, pullakahvit 1,50e.
Meren ja taivaan välillä to 26.1. klo 13–15, parill. vkot. Meriemyssä, (Merenkäynti 3). Keskusteluryhmä mielen hyvinvoinnin tueksi. Heprealaisia tansseja la klo 12.15–15.30 kirkko.
Diakonia- ja lähetyspiiri ti 24.1. klo 13 kirkko, parill. vkot. Valmistellaan myytävää lähetystyön hyväksi. Teresa-piiri ti 24.1. klo 18 kirkko, parill. vkot. Tehdään käsitöitä myyjäisiin. Tuotto Naisten Pankille. Gospel-lattarit naisille to 19.1. ja 2.2. klo 18–19 ja klo 19–20 Soukan kappeli, paritt. vkot. Tanssitunteja latinogospelin tahtiin, 5e/kerta. Arkipyhis 5–10-vuotiaille klo 18–19.
Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165, ja outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146.
Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.
Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta
Vuonna 2022 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-tilin kautta tavoitimme 5 490 000 kertaa Facebookin käyttäjiä. Julkaisuja teimme 1 190 kpl.
Messu su 22.1. klo 11 kirkko. Turtiainen, J. Lehti, Ojala. Naiskuoro Melodie johtajanaan Pasi Eskelinen. Yhteisömessu su 22.1. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 22.1. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Ojala. Leipämessu pe 27.1. klo 10 kirkko, Leinonen, Ylisuutari, Puukko. Maksuton lounas. Messu su 29.1. kirkko. Haarlaa, Ojala, Gospelryhmä Nardus Yhteisömessu su 29.1. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 29.1. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Gregory Pass.
Siioninvirsiseurat pe 3.2. klo 18.30 kirkko.
Messy Church su 5.2. klo 16 kirkko. Kaikenikäisille toimintapisteitä ja kertomushetki. Keittoruokailu.
Messyn jälkeen Praise Party, Kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla: musiikki, rukous, tanssi ja ylistys. Dj soittaa parasta gospel, praise, christian dance musiikkia.
Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885.
Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496.
Ostaripastori/-diakoni to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Papit ja diakonit vuoroviikoin. Vertaistukiryhmä raittiuteen keskiviikkoisin klo 18.30 Soukan kappeli. Luottamuksellinen. Tied. Esa 0500 319 789.
Yksineläjien lauantai-ilta la 28.1. klo 18 kirkko. ”Yksinäisyyteni tausta”. Voit tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään.
”Jos ei tunnu miltään”. Lupa tuntea -Krito (kristillinen vertaistukiryhmä) ti 24.1.–4.4. klo 18.30–20.15 kirkko. Tied. ja ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765.
Filmi-illat K12 ke 1.2.–19.4. (ei 22.2.) klo 18–19.30 kirkko. The Chosen -sarja jatkuu (suomi/englanti), jakso/ilta. Vapaa pääsy. Kankaanpainantatalkoot lähetystyön hyväksi to 2.2. ja 16.2. klo 12–16.30 kirkko.
Uusia ikkunoita juutalaisuuteen ma 6.2. klo 9–18 kirkko. Luentoja, kanavatyöskentelyä, ruokailut sekä Hillel Tokazierin konsertti klo 17. Hinta 20 e/hlö. Ilm. viim. 30.1.: eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244.
”Tässäkö tämä elämä on?” Alfakurssi kristinuskon perusasioita ma 27.2.–22.5. klo 18–20 kirkko. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Tied. ja ilm. viim. 20.2. inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883.
Nykyheprean peruskurssi. Perusfraaseja, hepreankielisiä lauluja ja kirjaimet. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuussa kevätkaudella 2023.
Jos kiinnostuit, ota yhteys: inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.
Hillel Tokazierin konsertti ma 6.2. klo 17 kirkko. Vapaa pääsy.
Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös www.face-
Kamarikuoro Navichorus ti klo 18 kirkko, Elja 0400 505 562. Gospelryhmä Nardus ke klo 18 ja Kirkkokuoro to klo 18 kirkko, Heli 050 438 0174.
Raamattu- ja rukousleiri 3.–5.2. Hvittorp. Hinta 50 e. Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki verkkosivuilla. Arjen irtiotto -retriitti 13.–17.2. Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, hiljenny tai tee etätöitä, opiskele, lue kirjoituksiin. Hinta 43 e/vrk, (ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilm. verkossa 2.–30.1., linkki: https://tinyurl. com/5n7jjacf
Espoonlahden kirkko ma klo 10–11.30.
Kaskikappeli ma klo 12.30–14 Kultavilja ti klo 12–14 kirkko.
Kotona asuville liikuntarajoitteisille vanhuksille. Kuljetus kerhoon järjestetään tarvittaessa. Lounas ja kahvit 5 e maksetaan käteisellä. Ilmoittautuminen: Eija Siivonen 040 534 1706.
Puistokartanon palvelutalo ke klo 14–15
Soukan kappeli to klo 13–14.30 Hartaus- ja keskustelupiiri pe klo 14–15, Merikartanon palvelutalo.
Perhekerhot ovat käynnistyneet. Perhekerhoon ovat tervetulleita kaikki lapset äidin, isän tai muun lapsia hoitavan aikuisen kanssa. Uutuutena Toiminnalliset taaperot -perhekerho ti klo 9.30–10.15
Talouskriisi kurittaa eniten jo entuudestaan heikossa asemassa olevia.
TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄElinkustannusten äkillinen nousu ajaa lukuisat kotitaloudet ahdinkoon. Kuluttajaliiton kyselyssä syksyllä 2022 joka viides vastasi, ettei omassa taloustilanteessa ole lainkaan pelivaraa kuukausimenojen kohotessa. Varsinkin yksinhuoltajat ovat kovilla, sillä heistä lähes kolmanneksella ei kyselyn mukaan ollut lainkaan ylimääräistä maksuvaraa.
Hieman alle puolet kertoi selviävänsä sadan euron lisämenoista, mutta alkaneen vuoden aikana elinkustannukset noussevat huomattavasti enemmän.
MITEN DIAKONIATYÖ voi auttaa ihmisiä, jotka ovat joutuneet taloudelliseen ahdinkoon?
– Diakonia ohjaa eri palveluiden piiriin ja neuvoo tukihakemusten tekemisessä. Lisäksi tietysti kaikille tarjotaan keskusteluapua, ja joissain tilanteissa voidaan myöntää taloudellista avustusta, kertoo Espoonlahden seurakunnan diakoniatyöntekijä Liisa Pohjonen
Viime vuoden aikana Pohjonen huomasi, että diakonian asiakasmäärä alkoi nousta, ja vastaanotolle tuli myös huomattava määrä uusia asiakkaita.
– Nykyisestä taloustilanteen heikentymisestä kärsivät eniten ne, joilla on
entuudestaan ollut taloudellisesti vaikeaa, Pohjonen arvioi.
Uutta on se, että nyt vastaanotolle on tullut paljon lapsiperheitä. Näkyykö lapsiperheiden tilanne jollain erityisellä tavalla diakonian avustuspäätöksissä?
– Olemme joissain tapauksissa avustaneet lasten harrastusmaksuissa, Pohjonen sanoo.
KUN ELINKUSTANNUKSET kohoavat ja avun tarve on jatkuva, joudutaan anomuksiin toisinaan antamaan kielteinen päätös avustuskriteerien mukaisesti.
– Jokainen avustuspäätös on kertaluontoinen, ja asiakkaan tilanne selvitetään aina uudelleen. Diakoniatyössä on kuitenkin harvinaista, että joku ikään kuin käyttäisi väärin palveluitamme, Liisa Pohjonen sanoo.
Koronaviruspandemia, Ukrainan sota ja nyt näiden jälkeen nopea taloustilanteen muuttuminen kuormittavat henkisesti. Näkyvätkö nämä kriisit jotenkin ihmisten käytöksessä diakoniavastaanotolla?
– Maailman tilanne kuormittaa monia. Tarjoamaamme tukeen suhtaudutaan useimmiten kiitollisina. ■
Katso diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot sivulta 6–11 tai espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea.
Kaskikappeli. Katso kaikki muutkin kerhot verkosta.
Muskareihin yksittäisiä paikkoja vapaana. Tied. Sonja Munter-Mäkeläinen 050 338 6202.
Arkipyhis 5–10-vuotiaille to klo 18–19 Soukan kappeli, paritt. vkot.
Kerhoihin koulun jälkeen? Harrastekerhot ja iltapäiväklubit verkosta sodesode.fi.
Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta
youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi
Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkolta löytyy myös lastenpaikka. Messun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan Facebookista.
Etsi, kutsu minutkin – Kelttimessu su 22.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messussa siunataan tehtäviinsä seurakunnan uudet luottamushenkilöt ja työntekijät. Liturgi Kaisa Yletyinen, saarna kirkkoherra Kalervo Salo. Kansanmusahenkistä messumusiikkia toteuttamassa Markus Asunta ja Arto Vallivirta, kitarat ja huilut, Kirsi Vinkki, viulu ja Outi Noponen, piano. Messun jälkeen kirkkokarkit, kirkkokahvit ja mehut.
Uskon varassa – messu su 22.1. klo 13 Karakappeli. Liturgi Kirsti Koskela, kanttori Pauliina Hyry.
Colourful Christian Service su 22.1. klo 17 Karakappeli. Karakappeli Mass, which is to start on Sunday 22nd at 5 pm, will take place every 4th Sunday of each month. This is one of the four regular Colourful Christian Services in Espoo. Pastors: Jukka Raunu and Juha-Pekka Rissanen (liturgy), Isaac Ohaju (sermon). Music: Liisalotta Lepistö & Mattanja Choir Venäjänkielinen iltakirkko ti 24.1. ja 31.1. klo 19.30 Uuttu. Mukana Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi. Jeesus auttaa hädässä – messu su 29.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Naiskuoro Kupliva, joht. Viena Kangas. Liturgi Juha-Pekka Rissa-
nen, avustava pappi Merja Alanne, kanttori-urkuri Pauliina Hyry.
Lasten toiminta Facebookissa: Leppävaaran seurakunnan lapset ja perheet, Instagramissa: @minisiipi.
Kirkon perhekahvila ti klo 9–11.30 Leppävaaran kirkko.
Kirkon vauvakerho ti klo 13–15 Leppävaaran kirkko.
Karakappelin perhekahvila ke klo 9–11.30 Karakappeli.
Uutun perhekahvila to klo 9–11.30 Uuttu.
Karakappelin vauvakerho to klo 13–15 Karakappeli.
Laulubussi seikkailee -konsertti la 28.1. klo 15 Leppävaaran kirkko.
Siina & Taikaradio -orkesterin duo starttaa laulubussin ja pyörät ne pyörivät koko päivän! Konsertti on erityisesti suunnattu alle kouluikäisille lapsille. Vapaa pääsy.
Nurin kurin pe 3.2. klo 10 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Taaperokirkko on paikka, jossa lapsi saa näkyä, kuulua ja leikkiä. Vietämme lapsilähtöisesti n. 30 min. kirkkohetken, jonka jälkeen yhteinen mehu-, kahvi- ja leikkihetki. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija ja muskariope Essi.
Kokkikerho 4.–6.-luokkalaisille maanantaisin klo 18 Leppävaaran kirkon pienryhmäpäädyssä. Ilmoittaudu: www.nuortensiipi.fi.
Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat. Toivoa naisille -ryhmä to 19.1. klo 18.30 Uuttu. Kokoontuu joka toinen to-ilta (parittomat viikot). Tied. Hanna Rissanen, 044 5166121.
Toiminta on osa Medialähetys Sanansaattajien työtä.
Naisten kesken ke 1.2. klo 18.30 Uuttu. Ryhmä seuraavat kokoontumiset keväällä 1.3., 12.4. ja 3.5. Ohj. Eija Ala-Venna, 045 675 5321.
Naisten Pankin Kirjallisuuspiiri ma 23.1. klo 18 Leppävaaran kirkko. Keräämme pienen vapaaehtoisen tuen (2–10 e) Naisten Pankin osakkeeseen. Kevään kirjat ovat: 23.1. Kotiinpalaajat, Chimamanda Ngozi Adichie 27.2. Metsästäjän sydän, Raija Oranen 27.3. Varjo ja viileys, Tran Quynh 24.4. Sirkusleijonan sydän, Joel Elstelä 22.5. Vuodet, Annie Ernaux.
Luovat kädet -ryhmä kokoontuu joka toinen ma klo 11 yhteisen teeman ympärillä Karakappelissa. Seuraava kerta ma 23.1. Tied. Riitta Türkmen, 040 543 5198
NäppärätNäpit Leppävaaran kirkon Maisemasalissa joka to klo
20.1.–3.2.
10.30. Tervetuloa tekemään yhteistä hyvää tai omia töitä. Tied. Riitta Türkmen, 040 543 5198.
Äiti Teresa -piiri to klo 11–13 Karakappeli. Ryhmässä valmistetaan erilaisista langoista käsitöitä tarvitseville. Klo 12 rukous- ja kahvihetki. Etsivä löytää – avoin keskusteluryhmä ti 24.1. klo 13 Raitin Pysäkillä, Konstaapelinkatu 1. ”Enkeleitä, onko heitä?”. 7.2. ”Ylöstempaus – hyvä vai huono uutinen?”. 7.3. ”Mitä Jeesus puhuu viimeisistä ajoista?” Ilmainen kahvi ja pulla.
Vasemman käden maalarit la 4.2., 4.3. ja 1.4. klo 12–17 Uuttu. Tavoitteena on rentoutua ja antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille tilaa. Maalauskokemusta ei tarvita. Ohj. Nina Purtonen. Ilm. joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: heli.siltakorpi@evl.fi, p. 040 537 6876. Vapaita paikkoja voi kysellä myöhemminkin. Maksu 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi.
Kevätkausi alkaa ke 1.2. klo 18–19.15 Leppävaaran kirkolla. Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa. Mukaan voi tulla missä vaiheessa toimintakautta tahansa ilman ennakkoilmoittautumista, kevään muut harjoituspäivät: ke 15.2., 1.3., 15.3., 29.3. ja 12.4. Ohj. kanttori Outi Noponen.
Soittelut ja laulelut alkavat ke 25.1. klo 18.30 Karakappelissa, Karakalliontie 12. Soitamme ja laulamme enimmäkseen hengellistä musiikkia – moni-ilmeisesti ja improvisoiden. Parill. viikkojen ke klo 18.30–20. Tied. Taru SIllanpää, 050 560 4800.
Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä, sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e.
Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi
Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet
Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret
Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1
Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/user/Olarin-
srk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.
Olarin kirkko: Pyhän Henrikin muistopäivän iltamessu to 19.1. klo
18. Jarmo Jussila, Sanna Franssila. Messu kirkossa ja verkossa su 22.1. klo 10. Jarmo Jussila, Juha Virta, Päivi Hakomäki. Messu kirkossa ja verkossa su 29.1. klo 10. Antti Malinen, Kimmo Ansamaa, Mikko Niinikoski. Matinkappeli: Messu su 22.1. klo
12. Tuija Samila, Sanna Franssila. Messu su 29.1. klo 12. Maritta Hartikainen, Päivi Hakomäki Olarin kappeli: Messu su 22.1. klo
12. Juha Virta, Päivi Hakomäki Chapple, Iso Omena: Risteysmessu joka torstai klo 19, tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Ennen Risteystä etkot, jossa tarjolla pientä purtavaa klo 17.30–18.30. Halutessasi voit myös tulla mukaan toteuttamaan messua. 19.1. Tapio Suontakanen 26.1. Annamari Lehtinen. Musiikki: Risteysbändi. risteys.fi.
Matinkappelilla messun (tai hartaushetken) yhteydessä su klo 12. Kirkkohetki leikkien, laulaen, rukoillen ja askarrellen messun aikana. Lapset osallistua messun ehtoolliselle omien aikuistensa kanssa.
5.2. klo 16–18.30 Olarin kirkko. Perhemessu, ruokailu ja toimintapisteitä ulkona ja sisällä. Vapaaehtoinen tapahtumamaksu yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Leikkiä, ulkoilua, askartelua, toimintapisteitä, saunat, hartautta ja hiljentymistä sekä muskarihetkiä 3.–5.3. Velskolan kurssikeskuksessa. Hakulinkki nettisivuillamme 13.1.–6.2. Aikuiset 35 e, lapset 15 e, alle 3 v maksutta. Etusija Olarin seurakunnan alueella asuvilla sekä niillä, jotka eivät olleet syksyn leirillä. Lisätietoja: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.
Kivaa tekemistä talvilomalle! Puuhapäivä askarrellen Matinkappeli, ma 20.2. klo 10–14.
Puuhapäivä kokkaillen, Olarin kappeli, ti 21.2. klo 10–14.
Puuhapäivä pelit, Chapple Iso Omena, ke 22.2. klo 10–14.
ILMOITTAUDU: nuori.chapple.fi/ puuhapaivat-koululaisille/ 17.2. mennessä.
Perhekahvila Matinkappeli pe klo 9.30–11. Lauletaan, leikitään, tutustutaan. Kahvi ja voileipätarjoi-
lu. Mahdollisuus oman ruuan lämmittämiseen mikroaaltouunis sa. Tiedustelut: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.
Koko perheen iltamusat Olarin kappelilla ke klo 17.30–19.30. Lauluhetki, jonka jälkeen lapset voivat tulla lastenohjaajan kanssa leikkihuoneeseen aikuisten jatkaessa lauluja. Tarjolla pientä iltapa laa. Tiedustelut: leila.saarela@evl. fi, 050 432 7517.
Naisten saunailta Hvittorpissa ma 6.2. Lähtö omin kyydein Matinkap peli klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään 3 arkipäivää aikaisemmin.
Lauluryhmä aikuisille. Voimaantumista yhdessä laulamisesta Olarin kirkon kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18–19. Lisätiedot: Minna Halmetoja, minna.halmetoja@kolumbus.fi, 044 741 5187. Sanan ympärillä ryhmä ti klo 13–14.30 Matinkappeli. Tarja Valtonen, 050 040 3852.
Hiljaisen rukouslaulun ryhmä joka toinen ti klo 18–19.30 (Seuraava 24.1.). Raisa Saloheimo, raisa. saloheimo@gmail.com.
Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki ke klo 11–13 v. Virve Soini, 50 549 8695.
Ikonimaalaus ti klo 12–15 Olarin kirkko ja lisäksi erikseen sovittuna lauantaipäivänä. Muutama paikka vapaana. Opetus 60 e/kausi. Materiaalipaketti 30 e. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: tarjarae@gmail. com tai p. 040 531 1050.
Rukouspiiri ma klo 14.30-16.30 Matinkappelin takkahuoneessa. Irmeli Partanen ja Pirjo Aunimo. Raamattupiiri ma klo 18–20 Matinkappelin takkahuoneessa. Seija Talonen, 050 357 3851.
Raamattupiiri ti klo 12.30–14 Matinkappelin takkahuoneessa. Pirjo Aunimo, 040 587 4635. Alkaa 10.1.
Virsistä voimaa -ryhmä 19.1. alkaen parittomilla viikoilla to klo 12.30 Matinkappeli. Tarjoilu. Terttu Laiho, 040 703 5167.
Lukupiiri Matinkappelin takkahuoneessa kerran kk, to klo 14–15.30. 9.2. kirjana Rakel Liehu: Valaanluiset koskettimet. Ei ilmoittautumista, 050 353 8398 tai leena.lenkkeri@gmail.com
Aamurukoushetki pe 8.30-9.30 Matinkappelilla takkahuoneessa. Hannele Selesvuo, 050 553 2330.
Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email. Diakonialounas / Community lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Lipun-
myynti klo 11.45–12.30. Ota mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount. Hinta/Fee 3 e. Minikirppis ti klo 10–12 Matinkappeli. Tule tekemään löytöjä pikku rahalla lähetystyön hyväksi!
Suomalainen kamarikuoro: Matkalla taas – På väg igen su 29.1. klo 18. Jaakko Mäntyjärven kuoroteoksia. Johtaa Eric-Olof Söderström. Käsiohjelma 25 e ovelta.
Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14. Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8
Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.
Messu su 22.1. klo 10. Jeesus herättää uskon. Linnoinen, Airaksinen, Jokivuori. Lauluyhtye Dulcis. Avustajina seurakunnan luottamushenkilöitä.
Viikkomessu ke 25.1. ja 1.2. klo 8. Messu su 29.1. klo 10. Messun erityisenä musiikkina Tapiolan seurakunnan kamarikuoro esittää Felix Mendelssohnin teoksen kuorolle, uruille ja sopraanosolistille, ”Hör mein bitten” – Herra, kuule pyyntöni. Kanttorina Liisa Malkamäki.
Levollinen rukoushetki viikon päätteeksi pe 3.2. klo 18. Meditatiivista rukouslaulua, Raamatun sanaa ja rukousta, hiljaisuutta. Laulamme Taizé-lauluja suomeksi ja hiukan latinaksikin.
Kirkkopyhiinvaellus ja messuavustajien ilta to 19.1. klo 18 Tapiolan kirkossa. Kirkkopyhiinvaelluksella kotikirkkomme tulee tutuksi ja koetuksi ehkä hiukan uudesta näkökulmasta. Teemme yhdessä matkaa kohti pyhää. Vaellus kestää vajaan tunnin. Jatkamme yhdessäoloa Valo-kahvilassa pienen tarjoilun äärellä sekä pohtien yhdessä messun yhteisöllisyyttä ja tutustuen messuavustajien tehtäviin. Tied. marianne.tiihonen@evl.fi.
Tapiolan kirkolla su 22.1. klo 15 (huom. aika), kahvitus ennen seuroja kahvila Valossa. Seuroissa puhuvat mm. Aaro Rytkönen, Sakari Isotalo ja Päivi Linnoinen.
Lähde mukaan ekumeeniselle rukousvaellukselle Tapiolan kirkolta Olariin su 22.1. klo 16. Reitti: Tapiolan kirkko → Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko eli Tapiolan ortodoksinen kirkko → Valotalo/ Espoon Vapaakirkko ja Olarin ev.-lut. seurakunta. Ekumeenisen rukousviikon tilaisuus, lue lisää Yhteiset-palstalta.
Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.
Ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja KUAn kautta Ukrainaan.
Vertaistukiryhmä erosta toipumisen tueksi Älä jää yksin! Erosta eteenpäin -vertaistukiryhmä kokoontuu Tapiolan kirkolla to 2.3. alkaen klo 17.30–19.30. Muut kokoontumispäivät to 16.3., 30.3., 20.4., 4.5. ja 8.6. Ryhmään mahtuu
5–7 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Vertaisryhmässä käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita, voimavaroja ja muutosta. Maksuton. Ohjaajana perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. 10.2.: kristiina.larjava@ evl.fi, 050 358 1064.
Kaikille kansoille – lähetyksen kahvit ti 24.1. klo 13 Tapiolan kirkko. Aiheena ”Katsaus lähetystyöhön Uudessa testamentissa”. Vierailijana Tapiolan uusi seurakuntapastori Pyry Paananen. Aloitamme kahvilla Kahvila Valossa ja jatkamme Pylvässalissa. Kansainvälisen vastuun ilta ke 25.1. klo 16.30 Tapiolan kirkko. Ovatko kansainvälinen vastuu ja monikulttuurisuuden teemat lähellä sydäntäsi? Tule osaksi joukkoa, joka suunnittelee ja toteuttaa kansainvälistä vastuuta seurakunnassamme. Kokoonnumme kahville Kahvila Valossa klo 16.30, minkä jälkeen tilaisuus Pylvässalissa.
Kansainvälinen olohuone ke 1.2. klo 17 Kahvila Valossa. Tule kohtaamaan eri puolilta maailmaa tulevia ihmisiä. Voit myös lukea lehtiä, pelata lautapelejä tai ehdottaa muuta yhteistä tekemistä. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla. International livingroom at Tapiola Church Cafe Valo on Feb 1st at 5 pm. Come and meet people from various parts of the world. Tea and snacks will be served.
Lapsikuoro GospelKids, ma klo 17.30.
Lauluyhtye Dulcis, ma klo 18.30. Kuoro kaikille, ti klo 13.30. Tied. elina.jokivuori@evl.fi, 040 513 0845.
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys perustettiin 150 v. sitten. La 4.2. klo 15 juhlavuotta vietetään Tapiolan kirkolla teemalla ”Armo kuuluu kaikille”.
Ohjelma klo 13–14 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Kahvitarjoilu klo12.30–-13 Kahvila Valossa. Mukana pastori Katja Hero.
Ke 25.1. Bhutan – bruttokansanonnellisten maa? KTM, TM Lea God.
Ke 1.2. Vanhenemisen taito. Psykoterapeutti Marja Saarenheimo.
Luento- ja keskustelusarja jatkuu.
Ke 25.1. klo 18 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa ”Miksi Apostolien teot on Uuden testamentin paras kirja?”
Ke 1.2. klo 18 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa ”Miksi valitsisin juuri kristinuskon? Onhan maailmassa muitakin uskoja?” Luennoitsijana TT Kari Kuula. Mukana illoissa pastori Ossi Tervonen.
LAPSILLE JA PERHEILLE
Laajalahden perhekerho perjantaisin klo 9.30 Kirvuntien kerhotila. Vapaata leikkiä ja jutustelua, hartaus- ja lauluhetki, tarjoilu. Mukana lastenohjaaja Kaisa Puranen. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 Tapiolan kirkko. Noin 4-v. voi aloittaa pyhäkoulun ilman vanhempia, pienemmät voivat osallistua aikuisen kanssa. Ohjaajina seurakunnan vapaaehtoisia.
Leiri 1.–6.-luokkalaisille Velskolan leirikeskuksessa 17.–19.3. Viikonloppu täynnä kivaa tekemistä! Osallistumismaksu 35 e/lapsi. Ilm. ja lisätiedot osoitteessa www. paheksuvakirahvi.fi.
Teija Palolahti.
AccaBella -kuoro aloittaa vkolla 2. Harjoitukset yleensä keskiviikkoisin klo 17.30–19.30 Sebastoksessa. Singing Suns -lapsikuoro aloittaa vkolla 3. Harj. tiistaisin klo 14.30–15.50 kirkon alasalissa. Messukuoro aloittaa vkolla 3: ti 17.1. klo 17.30–19 kirkon yläsalissa. Kuoroja johtaa vs. kanttori Teija Palolahti. Tied. teija.palolahti@evl.fi.
Ma klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa. 23.1. Tehdään hedelmäsalaattia; 30.1. Kynttiläaskartelu, tuo oma lasipurkki.
To 19.1. klo 12 kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä kirkon yläsalissa.
rennot, mukavat vaatteet. Ilmoitt. srk-toimisto p. 050 500 9000.
Ryhmässä käsitellään läheisen menettämisen aiheuttamaa surua yhdessä keskustellen, kuunnellen ja jakaen torstaisin klo 14 -16: 26.1., 9.2. ja 9.3. sekä yksi kerta myöhemmin keväällä Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11. Ohj. diak. Pirjo Luoma ja past. Anna-Kaisa Tuomi. Ilm. kauniaisten.suom. srk@evl.fi tai p. 050 500 9000. Ryhmä toteutuu 3–8 osallistujalla.
Su 5.2. klo 10 messu kirkossa, jonka jälk. Kauniaisten Marttojen valmistama lounas (myös kasvisvaihtoehto) yläsalissa. Aik. 10 e, lapset 4 e, perhe 20 e (2+2) Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost.
SOIVAT TAPIOLASSA Konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 5.2. klo 18 Tapiolan kirkko. Esiintyjinä urkurit Liisa Malkamäki, Pauliina Hyry ja Hannele Mehtälä. Urkuteoksia säveltäjiltä Heikki Klemetti, Oskar Merikanto ja Julius Reubke. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.
Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.
Päiväraamattupiiri kokoontuu joka toinen to (parittomat viikot) seuraavina päivinä 19.1., 2.2., 16.2., 2.3., 16.3., 30.3., 13.4., 27.4., 11.5. ja 25.5. klo 14–15.30 kirkolla alatakkahuoneessa, paitsi 30.3. kirkolla ylätakkahuoneessa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio. Avoin ryhmä, ei erillistä ilmoittautumista.
MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS
Ma 23.1. alkaen viikottain klo 12.45 vartin hartaus ja klo 13 - 15 kahvila Sebastoksen toimitilassa, RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA
Kevään kokoontumiset joka toinen maanantai (parilliset viikot) 23.1., 6.2., 20.2., 6.3., 20.3., 17.4., 1.5., 15.5. ja 29.5. klo 18.30 - 20.30 Sebastoksessa.
Ti 24.1. klo 13 kirkon yläsalissa. Arjen usko, teol yo Antti Tuononen.
Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi
Karabacka kapell sö 22.1 kl. 10 mässa. Kanckos, Brunell. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 22.1 kl. 12.15. Erkko, Kronlund, Malmgren. Esbo domkyrka sö 29.1 kl 12.15 högmässa och välsignelse av nya förtroendevalda och nyanställda, samt konfirmandsöndag. Ertman, Sandberg, Aitti-Lindberg, Kronlund, Malmgren, Brunell. Kören Es Voces medverkar. Kyrkkaffe och träff med de nya förtroendevalda i Församlingsgården efteråt.
Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti, p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11
MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KLO 10
Su 22.1. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen, teol. yo. Antti Tuononen avustaa, kantt. Lasse Mäki.
Su 29.1. saarna teol yo Antti Tuononen, liturgia Kari Kuula ja kantt.
VEISUUT
Su 29.1. klo 12 Kauniaisten kirkon yläkerran takkahuoneessa messun ja kirkkokahvien jälkeen. Messussa virittäydytään tunnelmaan Siionin virsien parissa ja kirkkokahvien jälkeen kokoonnutaan veisaamaan tunnin ajaksi toivevirsien parissa.
To 2.2., 9.2. ja 16.2. t klo 18.30 - 20 kirkkosalissa. Ohjaajana hiljaisuuden joogan ohj, past, Anna-Kaisa Tuomi. Hiljaisuuden jooga on kehonhuoltoa, lempeää liikettä, hiljentymistä sekä yhteyttä Jumalaan, omaan itseen ja koko luomakuntaan. Liikkeet ovat yksinkertaisia eivätkä vaadi aiempaa joogakokemusta. Mukaan joogamatto ja
Symamsellerna ti 24.1 kl.16–19. Handarbetsgruppen som jobbar för mission och internationell diakoni samlas i Vita huset, Prästgårdsg. 1. Torsdagsträffen to 26.1 kl. 13–14.30 med program och samvaro i Södrik kapell är tillbaka efter paus.
Familjeklubbar Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisdagar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Torsdagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell.
Familjer i rörelse En tvåspråkig motionsklubb för barnfamiljer fortsätter under våren vissa lö kl. 10–11.30 i Esboviken. Meddela gärna katriina.vilkman@evl.fi om deltagande. Mer info om vårens datum: esboforsamlingar.fi
Kauniaisten suomalainen seurakunta
Sode Ungdomskväll må 23.1 och må 30.1 kl. 17. Chilla, ta det lugnt, spela spel och träffa kompisar och församlingens anställda, Sökövägen 13.
Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi. espoonseurakunnat.fi.
Församlingskansliet: Kavallvägen 3.
öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn. 050 500 7000, grankulla. sv.fors@evl.fi
Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11
SÖ 22.1 Högmässa kl. 12. SÖ 29.1 Högmässa kl. 12.
TISDAG 24.1
Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30
Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.
Graziakören i kyrksalen kl. 18.
ON 25.1 och 1.2 i övre brasrummet kl. 14.
TO 19.1 och 26.1 i övre brasrummet. kl. 10–11.
MÅ 23.1 i övre brasrummet kl. 18–20, Torsten Sandell.
TISDAG 31.1
Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i Sebastos kl. 9.30–10.30.
Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.
Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.
Graziakören i kyrksalen kl. 18. Sorggrupp i övre brasrummet kl. 18.
Colourful Christian Prayer: kaksikielinen (suomi–englanti) messu sunnuntaisin:
kuukauden 1. sunnuntai: Matinkappeli, Liisankuja 3, klo 17 (Matinmessu)
kuukauden 2. sunnuntai: Suvelan kappeli, Kirstintie 24, klo 15
kuukauden 3. sunnuntai: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, klo 17 kuukauden 4. sunnuntai: Karakappeli, Karakalliontie 12, klo 17 (1. kerta su 22.1.)
Lähtisitkö vapaaehtoiseksi avustajaksi ja oppaaksi näkövammaisten pariin? Retkille, kulttuurikäynneille, museoihin, liikuntatapahtumiin… Kurssi vapaaehtoisille Iiris-keskuksessa, Marjaniementie 74, Helsinki: to 26.1. klo 17–19.30, to 9.2. klo 17–19.30, to 20.4. klo 17.30 (Pimé café), ilta kuvailutulkkauksesta myöhemmin. Ilm. ja tied. minna.toivari@hun.fi, 040 559 2627; marjaleena.kallio@evl.fi; 050 380 0947, terhi.suonsivu@evl.fi, 050 381 8758; ritva.aarnio@evl.fi, 040 734 7715. Järjestäjinä Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry, Helsingin, Vantaan ja Espoon seurakuntien näkövammaistyö Tarjolla kertakäyntejä perheneuvontaan: nyt on mahdollista varata 1,5 tunnin mittainen tapaaminen perheneuvojan kanssa. Kertatapaamisessa voit jäsentää perheneuvojan kanssa omaa elämäntilannetta ja pohtia, miten omaa henkistä hyvinvointia voisi edistää. Ajan voi käyttää yksin, puolison tai perheen kanssa. Kertatapaaminen varataan verkossa espoonseurakunnat.fi/perheneuvonta ja se toteutetaan etänä Teams-yhteydellä.
Ekumeeninen rukousviikko Espoossa ja Kauniaisissa 18–25.1., teemana ”Tehkää hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta” (Jesaja 1:17):
Su 22.1. klo 16–19 Ekumeeninen ristisaatto Tapiolasta Matinkylään. Klo 16 rukous Tapiolan luterilaisessa kirkossa, Kirkkopolku 6; klo 16.30 rukouspalvelus Tapiolan ortodoksisessa Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa, Kaupinkalliontie 2; klo 18 rukous ja keskustelutilaisuus Valotalossa, Matinkartanontie 13. Keskustelutilaisuuden aiheena on evankeliointi. Aiheeseen johdattaa veli Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond OP (kat.), joka kertoo, miten paavi Franciscus on kehottanut kristittyjä evankelioimaan. Kahvi- ja teetarjoilu.
Ti 24.1. klo 14 Tutustuminen laulaen eri kristittyjen musiikkiperinteeseen Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa, Säterinkatu 3. Mukana isä Petri Hakonen (ort.), kanttori Kullervo Latvanen (lut.), sairaalapastori Terhi Muilu-Teinonen (lut.). Tilaisuus on kaikille avoin. Toteutetaan, jos koronatilanne sallii.
Alma Onerva Alanen, Salma Amalia Haverinen, Iivo Olavi Jalonen, Dora Aurelia Järvinen, Tilda Alessia Kaisto, Max Santeri Karell, Elmo Timo Tapani Kasper, Eliel Oliver Kivisoja, Barak Kimutai Korir, Byrone Kipkoech Korir, Robin Casper Leino, Lilja Maria Helena Liukka, Lukas Antero Matula, Miro Matias Mourujärvi, Olli Armas Matias Mäkeläinen, Louna Leena Mai Niemi, Väinö Johannes Miikkael Nissinen, Oona Mari Ojala, Emil Niklaus Paukkeri, Hilla Alma Annikki Piiroinen, Aatos Olli Kristian Qvarnström, Alma Johanna Silvolahti, Joel Tapio Simomaa, Salla Tuulia Simonen, Saana Sofia Sirén, Valentina Alessandra Suni, Taito Teuvo Mikael Teräväinen, Lydia Eevi Vanamo Tähtinen, Lotte Karin Vesterinen. Avioliittoon aikovat Lauri Aukusti Sinisalo ja Tiina Marianne Nikkinen. Hautaan siunattu Katri Kyllikki Hakaviita 93 v, Harry Wilhelm Holmlund 91 v, Merja Anna-Leena Hästö 71 v, Heikki Juutilainen 82 v, Veikko Matias Lahti 90 v, Pirkko Liisa Miinalainen 88 v, Toivo Henrik Nurmi 71 v, Aarre Antti Ojala 93 v, Ritva Onerva Pankka 79 v, Irja Annikki Rahikkala 83 v, Heikki Juhani Rämä 78 v, Seija Anelma Salli 92 v, Kari Pentti Juhani Virtanen 72 v, Jarmo Tapani Väisänen 67 v.
Kastettu
Joel Otto Viljami Ala-Nikula, Leevi Luka Halimendikov, Maija Vilja Hallasaari, Noomi Elina Anneli Hirvasvuopio, Alvar Onni Kinnunen, Noel Eino Albin Laakkonen, Minea Melissa Ollikainen, Hugo Noel Sulo Pätäri, Eevi Aurora Sahi, Frans Oskar Tiensuu.
Hautaan siunattu Pauli Päiviö Kalevi Aartolahti 86 v, Sharon Sofie Gordin 23 v, Satu Sinikka Hentinen 84 v, Lea Herlevi 92 v, Eeva-Liisa Marja Hiltunen 81 v, Sulo Arvo Hyvärinen 98 v, Mervi Else-Maj Kajaan 75 v, Lars Erik Löfman 74 v, Caty Melinda
Nousiainen 36 v, Esko Olavi Pääkkönen 82 v, Roland Jan-Ivar Sandberg 72 v, Anja Kyllikki Stenberg 81 v, Riitta Marjatta Vanhala 85 v, Tapio Juhani Virkkula 67 v, Vuokko Lyyli Tellervo Ådahl 97 v.
Kastettu
Matias Touko Kaspian Ruokokoski.
Hautaan siunattu Liisa Marja Erola 87 v, Juhani Päiviö Tommila 91 v.
Kastettu Lilja Evelin Airas, Inka Aune Amanda Apajalahti, Vera Olivia Harjama, Hilma Lahja Linnea Högman, Aamos Juhani Katvio, Anton Ilkka Matias Kuskelin, Frida Iiris Ilona Lehtimäki, Eeva Aili Loviisa Louekari, Anna-Sofia Kaarina Romanovich, Leon Benjamin Salmi, Aina Mirjami Salminen, Ruut Ulrika Vilhelmina Salminen, Eevi Iines Sarkkinen, Diana Bertta Kerttu Särki, Hertta Anastasia Toivanen, Oliver Arvo Eemeli Vesterinen.
Hautaan siunattu Anna Aliina Björkman 97 v, Maire Helena Grann 72 v, Irja Kaarina Hakaniemi 84 v, Salme Aulikki Juutinen 76 v, Kalle Urmas Jämsä 89 v, Unto Uolevi Kosonen 78 v, Iida Kähkönen 84 v, Sirkka-Liisa Nisula 98 v, RuusuMaija Näkki 78 v, Reino Kalevi Paavola 76 v, Aino Marja Taskinen 76 v, Marjatta Tikkanen 93 v, Lauri Einari Touri 88 v, Anneli Vartiainen 72 v.
Kastettu
Amelie Ida Amstein, Oliver Anton Amstein, Ella Astrid Aulio, Vincent Noel Alexander Cierny, Helmi Eva Annikki Haavisto, Sulo Tapani Kimmis Hinkkanen, Elise Maria Adeliina Kangas, Kiira Elle Isabel Kuula, Joel Eeli Oskari Lepistö, Alvar Onni Ilmari Nevala, Emil Henrik Olander, Kevin Thomas Rosenqvist.
Hautaan siunattu
Aila Marita Asikainen 77 v, Timo Antero Haataja 63 v, Kari Tapio Kinnunen 74 v, Leo Armas Kokkonen 89 v, Päivi Kaarina Lintula 69
v, Maila Marita Lyyjynen 86 v, Anja Elina Mervaala 88 v, Sampo Arvi Erkki Nuutinen 76 v, Arja Hillevi Peltonen 68 v, Seppo Untamo Pietiläinen 85 v, OraPetri Salo 66 v, Ville Juhani Sarmas 67 v, Anne Elisabeth Solomko 69 v, Tapio Tikka 65 v, Aimo Antero Timonen 77 v, Maiju Aliisa Tuomi 89 v, Mirja Kaarina Uronen 85 v, Seija Kyllikki Wiklund 89 v.
Kastettu
Livia Amelie Deist, Anna Kaija Kristiina Hänninen, Oona Leena Anita Itkonen, Pekko Nuutti Olavi Keskitalo, Linnea Isabella Koskinen, Eeli Aleksanteri Liljemark, Wenli Lin, Leon Mikael Metsä. Hautaan siunattu
Virva Maija-Liisa Alajoki 78 v, Ilkka Antti Alatalo 62 v, Elli Maria Hammar 90 v, Eeva-Liisa Hällstén 81 v, Erkki Antti Kalevi Kinnunen 88 v, Katariina Koskenkorva 74 v, Hilkka Maritta Kristiina Lehtonen 77 v, Tellervo Terhikki Miettinen 86 v, Esa Erkki Antero Pahkamäki 84 v, Raija Iiris Anneli Pietarinen 91 v, Irma Talvikki Pitkäjärvi 87 v, Maija Kaarina Pyykkö 97 v, Silja Tellervo Siltala 70 v, Raili Aino Kaarina Vehmanen 89 v, Hannele Marita Walhelm 73 v, Juho Heikki Yliperttula 87 v.
Mathilde Margareta Eriksson, Oliver Amos Rafael Hettula, Lukas Kaimu Klockars, Emma Cecilia Palomaa, Amelie Alvina Rosendahl, Max Robin Ruusuvaara, Eino Vilhelm Salmi, Leon Adrian Maximilian Simberg. Avliden/Hautaan siunattu Karin Elisabet Baarman 95 år, Lars Erik Eklund 84 år, May Regina Gustafsson 99 år, Ove Henrik Halonen 83 år, Rainer Verner Harjulin 90 år, Helvi Marjatta Holmlund 90 år, Stina Hannele Nygård 66 år, Kay Rasmus Simonsén 89 år, Lis-Marie Catherine Weurlander 89 år, Kurt Holger Wikström 91 år.
SUNNUNTAINA 22.1.
”Korkeimman suojassa” klo 15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Juha Kuivanen esittää säveltämiään lauluja. Vapaa pääsy. Ohjelma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kahvit 2,50 e seurakunnan musiikkitoiminnan hyväksi.
LAUANTAINA 28.1.
Siina & Taikaradion Laulubussi seikkailee -konsertti klo 15 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Siina & Taikaradio -orkesterin duo starttaa laulubussin ja pyörät ne pyörivät koko päivän! Konsertti on erityisesti suunnattu alle kouluikäisille lapsille. Vapaa pääsy.
SUNNUNTAINA 29.1.
Suomalainen kamarikuoro: Matkalla taas – På väg igen klo 18 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Jaakko Mäntyjärven kuoroteoksia. Johtaa Eric-Olof Söderström. Käsiohjelma 25 e ovelta.
Sunnuntaina 22.1.
Tunteikasta italialaista ja tummaa juomaa klo 16 Vantaalla Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Mezzosopraano Ida Wallén, nokkahuilisti Sofia Fernholm ja cembalisti Aura Visala. 1700-luvun italialaiseen tyylin harvinaisempaa matalalle (nais)äänelle sävellettyä musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e. Kahvi- ja teetarjoilu ennen konserttia kirkkosali 2:ssa klo 15.30.
Loputon Käpylä -ooppera klo 19 Helsingissä Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Säveltäjä Mikko Heleniuksen ja libretisti Miira Sippolan luoma uusi suomalainen ooppera. Kantaesitys. Pohjautuu Blaken tekstikokoelmaan Taivaan ja helvetin avioliitto. Teksti vie kaupunkikylään, joka idyllistään huolimatta ei ole vapaa vastakkainasetteluista. Rooleissa Mia Heikkinen, Ann-Marie Heino ja Riku Pelo. Ohjaus Juulia Tapola. Liput 30/20 e Tiketistä. Oopperan muut esitykset ovat pe 27.1. klo 19 ja la 28.1. klo 16.
Näsäviisaat visionäärit klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauluyhtye, Matias Häkkinen, Ilpo Laspas. Vicentinon ja Lusitanon mikrotonaalista musiikkia. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/ shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen ennen konserttia.
27.1.
La dolce vista klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Sveitsiläinen yhtye Le Miroir de Musique. Flaamilaisten ja pohjoisranskalaisten säveltäjien musiikkia. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen ennen konserttia.
Gaudete – Riemuitkaa klo 16 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoro, johtaa Jani Sivén. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti lähetystyölle.
Katedraalikoulun laulutunti klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauluyhtye Ex Arte Lux. Renessanssin ajan musiikkia Turun katedraalikoulun nuottikirjastosta. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/ shop/aurore, Lippupisteestä ja
ovelta. Taiteilijatapaaminen ennen konserttia.
Sunnuntaina 29.1.
Choral Evensong klo 16 Helsingissä Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. St Nicholas Chamber Choir, johtaa Erik Johannes Riekko. Kuoromusiikin siivittämä ilta-
KESKIVIIKKONA 1.2.
Häivähdys pyhää -päiväkonsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Pianomusiikkia, Sanna Vaarnin oppilaita Espoon musiikkiopistosta. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuun hyväksi. Konsertit jatkuvat joka toinen keskiviikko klo 12.
TORSTAINA 2.2.
Katriina Honkanen: ”Silta” klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Laulu & Laulun tarina - musiikista keskusteleva konserttisarja jatkuu. Säestys Ilkka Tenhunen. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.
SUNNUNTAINA 5.2.
Urut soivat Tapiolassa: konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Esiintyjinä urkurit Liisa Malkamäki, Pauliina Hyry ja Hannele Mehtälä. Urkuteoksia säveltäjiltä Heikki Klemetti, Oskar Merikanto ja Julius Reubke. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
hartaus. Vapaa pääsy. Gentleman of the Chapel Royal klo 18 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Musiikkiryhmä I Dodici. Byrdin consortmusiikkia. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta.