Kiire ja vanhusten yksinäisyys kuormittavat hoitajia s. 10 Hääsuunnittelija, pappi ja terapeutti kertovat, kuinka järjestät häät hermoja menettämättä s. 12
USKONNONVAPAUS ON ihmisoikeuksien ytimessä ja demokratian kulmakiviä. Jos uskonnonvapautta ei ole, monesti muutkin ihmisoikeudet ovat heikolla tolalla.
Autoritaarisissa yhteiskunnissa valtiovalta pönkittää usein yhtä uskontoa tai uskonnon paikalle on asetettu ateismi tai äärinationalismi henkilökultteineen. Esimerkkeinä ensin mainitusta ovat Iran ja Saudi-Arabia, jälkimmäisestä Pohjois-Korea ja Kiina. Nyky-Venäjä on yhdistelmä molempia: ortodoksinen kirkko on siellä valjastettu tukemaan diktaattoria.
Maissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan, ei yleensä ole myöskään sananvapautta. Monenlaiset vähemmistöt ovat syrjinnän kohteena, joten yhdenvertaisuudesta voi vain haaveilla. Kiinassa on parhaillaan käynnissä islaminuskoisten uiguurien kansanmurha. Kristittyjen vainotkaan eivät ole jääneet historiaan, sillä on maita, joissa on hengenvaarallista olla avoimesti kristitty.
SUOMESSA SÄÄDETTIIN ensimmäinen uskonnonvapauslaki sata vuotta sitten. Laki oli suuri edistysaskel, koska se antoi oikeuden kuulua haluamaansa uskontokuntaan tai olla kuulumatta mihinkään. Samat mahdollisuudet toimia annettiin muillekin kuin luterilaisille ja ortodokseille.
Vuoden 2003 uusi uskonnonvapauslaki korosti positiivista uskonnonvapautta. Uskonnonvapaus on kirjattu myös perustuslakiin. Siellä näkyvät molemmat puolet: oikeus tunnustaa ja
harjoittaa uskontoa ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.
USKONNONVAPAUS EI OLE Suomessakaan itsestään selvää. Nyt vaarana on, että negatiivinen uskonnonvapauden tulkinta menee positiivisen tulkinnan edelle. Tämä on välillä näkynyt esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja koskevassa keskustelussa. Ongelmana ovat myös jotkin viranomaistulkinnat. Joissakin vastaanottokeskuksissa seurakuntien edustajia on estetty tapaamasta turvaa hakevia yhteisönsä jäseniä. Tässä joukossa on esimerkiksi ukrainalaisia. Tästä syystä kirkkojen johtajat vetosivat yhteisessä kannanotossaan Suomesta turvaa hakevien uskonnonvapauden puolesta.
PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
”Missä on tahtoa, siinä on tie.” SUOMALAINEN SANANLASKU
Pahimmillaan suomen kieli muuttuu tieteen, tutkimuksen ja ajattelun kielestä kyökkikieleksi.
Tämä kehityssuunta pitää mielestäni ehdottomasti katkaista.
TIEDE- JA KULTTUURIMINISTERI PETRI HONKONEN, YLEN UUTISET, 4.1.
Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa.
ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA 11:6 VANHASSA TESTAMENTISSA.
”MAISSA, JOISSA USKONNON VAPAUTTA RAJOITETAAN, EI YLEENSÄ OLE MYÖSKÄÄN SANANVAPAUTTA.
On pakko nollata pää. Pitäisikö avata viinipullo vai rapsuttaa koiraa, leipoa piirakka, kuvata lunta ja kuunnella 10 minuutin ohjattu meditaatio Spotifysta?
Hyvä Jumala, anna minulle rauha.
Seuraava lehti ilmestyy 2.2.
KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN
kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
KUVITUS: ANSSI RAUHALAJäätanssin EM-kisoihin valmistautuva Matthias Versluis, 28, siirtää musiikissa kuuluvat tunteet jäällä liikkeeksi.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ1Taitoluistelija Matthias Versluis, kuinka vuosi 2023 on alkanut?
– Vuosi on lähtenyt käyntiin oikein mukavasti. Päivät kuluvat maanantaista perjantaihin jäähallilla, jossa treenaamme luisteluparini Juulia Turkkilan kanssa. Aloitamme treenit aamulla kello yhdeksän, ja olen kotona vasta viiden aikoihin illansuussa. Päivän ohjelmaan kuuluu paitsi luistelua myös oheisharjoittelua, kuten tanssitunteja, pilatesta, joogaa ja fysioterapiaa. Ryhmässämme harjoittelee myös seitsemän muuta paria, joista osa on ulkomaalaisia. Emme ole kuitenkaan kaikki aina samaan aikaan jäällä.
2Espoossa järjestetään tammikuun lopussa 115. taitoluistelun EM‑kilpailut, millaisessa roolissa olet mukana?
– Taitoluistelun EM-kilpailuissa on neljä kilpailukategoriaa: naisten ja miesten yksinluistelu sekä jäätanssi ja pariluistelu. Kilpailen Juulian kanssa jäätanssin seniorisarjassa. Meillä on kilpailussa kaksi ohjelmaa: perjantaina rytmitanssi ja lauantaina vapaaohjelma.
– Rytmitanssissa on tänä vuonna latinalaisteema, ja meillä on musiikkina rumba ja samba. Vapaaohjelmassa teeman ja musiikin saa valita itse. Meillä on Franz Schubertin pianomusiikkia. Jokaisen ohjelmanumeron täytyy sisältää tiettyjä elementtejä kuten, twisselit, jotka tarkoittavat sitä, että pari pyörii vierekkäin yhdellä jalalla samaan tahtiin. Lisäksi numeroissa täytyy olla nostoja ja erilaisia askelsarjoja. Vapaaohjelmassa on enemmän mahdollisuuksia valita, kuinka eri elementit suorittaa. Me olemme Juulian kanssa vahvoja juuri vapaaohjelmassa.
3Miten kuvailisit itseäsi taitoluistelijana?
– Olen määrätietoinen, ja minulla on kova halu menestyä. Pyrin tekemään kaiken mahdollisimman tarkasti myös harjoituksissa. Olen soittanut kitaraa nuoresta lähtien, joten musikaalisuus on luonnollinen osa minua. Olen hyvä tekemään liikkeet rytmissä, ja osaan siirtää musiikissa kuuluvat tunteet jäällä liikkeeksi.
– Jäätanssiparini Juulian kanssa vahvuuksiamme on hiljainen luistelutaito. Me emme raavi jäätä luistinten piikeillä vaan yritämme liukua mahdollisimman äänettömästi ja kevyesti. Parina sovimme hyvin yhteen, koska meillä on hyvät linjat yhdessä.
4Mitä toivot tältä vuodelta?
– Toivon, että kehittyisin edelleen luistelussa ja tulokset paranisivat. Luistelussa voi kehittyä monella osa-alueella, kuten luistelutekniikassa ja esiintymisessä.
– Tänä vuonna aion pyrkiä siihen, että nautin myös harjoittelusta, ja haluan tuoda samaa hyvää fiilistä kilpailuohjelmaan. Haluamme, että yleisö tunnistaa esityksestä, kuinka paljon minä ja Juulia rakastamme taitoluistelua ja sitä mitä teemme.
– Toivon myös, että pystyn elämään mahdollisimman stressittömästi ja terveenä. Tähtäämme vuoden 2026 olympialaisiin, ja silloin haluamme olla parhaassa mahdollisessa kunnossa.
5Mikä sinulle on pyhää?
– Minulle pyhää ovat läheiset ihmiset, rakkaus, koti ja terveys. ■
Taitoluistelun EM-kilpailut 25.–29.1. Metro Areenalla Espoossa.
Jumala on läsnä, hän on tässä. Olet mitä ilmeisimmin kuullut hänen kutsunsa. Olet kaivannut ja etsinyt häntä, ehkä jopa itseltäsi salaa.”
Näin alkaa hengellisten harjoitusten kokoelma Tässä olen.
Uskontodialogin asiantuntija Pekka Y. Hiltunen sekä pappi ja opetusneuvos Kalevi Virtanen ovat tehneet raamattumeditaation vuoden jokaiselle päivälle. Niitä voi lukea ja kuunnella ilmaiseksi Suomen Pipliaseuran verkkosivustolla ja mobiililaitteeseen ladattavasta sovelluksesta.
Kuunneltaessa yksi harjoitus kestää reilut kolme minuuttia. Harjoituksista on julkaistu myös kirja.
TÄSSÄ OLEN -HARJOITUSTEN nimi viittaa vanhaan Raamatun rukoukseen. Muun muassa Abraham, Mooses, Samuel, Jesaja, Jeremia ja Maria ovat vastanneet Jumalan puhutteluun näillä sanoilla ja niiden mukaisella asenteella. Harjoitusten innoittajina ovat olleet ignatiaaniseen traditioon pohjautuvat Sacred Space -nettiharjoitukset ja skotlantilaisten jesuiittojen Pray as You Go -sivusto.
Pekka Y. Hiltusen mukaan jesuiittojen sääntökunnan vuonna 1539 perustanut Ignatius Loyola halusi pidättäytyä opettamisesta ja antaa tilaa oivaltamiselle.
– Harjoitusten tavoite on saattaa ihminen ja Jumala vuorovaikutukseen luottaen siihen, että Pyhä Henki ohjaa itse kutakin näkemään elämän asiat sellaisina kuin ne ovat.
Kännykällä kuunneltava Tässä olen -harjoitus luo tilaa, jossa voi olla läsnä itselleen ja Jumalalle.
”
Ihmisen on usein vaikea olla itsensä kanssa.
KALEVI VIRTANEN
”Kannattaa varata itselleen keskittymisen mahdollistava hetki ja paikka”, tekijät neuvovat. Sellainen voi löytyä esimerkiksi kotoa, lenkkipolulta, bussista tai kirjastosta. Pyri tekemään harjoitukset säännöllisesti.
”Koeta löytää tila, jossa jäät Jumalasi eteen. Kuuntele, mitä Jumala tahtoo sinulle sanoa, keskustele hänen kanssaan ja rukoile löytämäsi perusteella.”
IGNATIAANISISSA HARJOITUKSISSA Raamattua luetaan eläytyen. Kuulija tai lukija voi myös mielessään keskustella tekstin hahmojen kanssa. Itseä puhuttelevaan tai vaivaavaan tekstin kohtaan voi pysähtyä ja seurata siitä heräävää ajatuskulkua. Suomessa eläytyvää lukutapaa käytetään muun muassa retriiteissä ja arkiretriiteissä.
Tällainen hiljentyminen ja meditoiminen voi paljastaa itsestä tai Jumalasta jotakin sellaista, mitä harjoittaja ei ole aiemmin tunnistanut.
– Ihminen tutkii itseään, ja samalla hän voi löytää yhteyden kristinuskon isoon kertomukseen. Oman kokemukseni mukaan eläytyvä samaistuminen tekstiin on välitöntä. Sisäinen lapsi ottaa roolin kuulemassaan kertomuksessa, Pekka Y. Hiltunen sanoo.
– Olen aina ajatellut, että Jumala on kaukana poissa, ja minun pitää houkutella hänet paikalle. Tämän prosessin aikana ymmärsin, että Jumala on tässä, ja mikä vielä ihmeellisempää, ei vain tässä vaan minussa. Ihmisen on usein vaikea olla itsensä kanssa, Kalevi Virtanen sanoo.
Kirkko ja kaupungin ilmestymispäivänä 19.1. Tässä olen -harjoitus johdattaa katsomaan, mitä hyvää Jumala on antanut omaan elämään toisten ihmisten kautta, ja pohtimaan, miten tätä hyvää voisi jakaa eteenpäin.
Päivittäiset harjoitukset ja raamattusovellus osoitteessa raamattu.fi/tassaolen.
”Harmistuneiden kansalaisten” purkaukset Sävelradiosta ovat jokapäiväisiä. Jossakin soi ehkä paraikaakin levy, jota joku kuuntelee onnellisesti hymyillen, toinen kärsivästi korviaan pidellen. Pari vuotta sitten oli vain suurimmilla tavarataloilla tarjottavanaan sävelviihdettä, nykyään päivän tavallisimmatkin ostokset tehdään musiikin tahdissa. Emmekä ole välttyneet törmäämästä keskellä katua pitkätukkaiseen henkilöön, joka nojaa päätään transistorivastaanottimeen!
Psykologit voisivat sanoa yhtä ja toista Sävelradion taukoamattomasta kuuntelusta. Vastustajat sanovat Sävelradiota – yleisönosaston kirjoittajaa siteeraten – ”epämusiikin ja rautalankarytkytyksen pakkosyötöksi”.
Itse olen sitä mieltä, että asia on liian uusi, jotta sen vaikutuksesta suureen yleisöön voitaisi sanoa mitään.
– Sävelradio on perustettu lähinnä viihteen vuoksi, kertoo Sävelradion päällikkö Erkki Melakoski.
Akateemikko Joonas Kokkonen, professori ja säveltäjä, ei näe siinä juuri mitään myönteistä:
– Sävelradio on musiikin vihollinen numero yksi. Kuunnellaan valikoimatta, ja se aiheuttaa korvan turtumisen. Pahinta on, että aina soi.
Lyhennelmä U.L.:n artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 9.12.1964. Yle aloitti edeltävänä vuonna Sävelradion, jossa soitettiin kevyttä musiikkia ennätykselliset kuusi tuntia päivässä, myöhemmin vielä enemmän. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.
Elämän tuomat muutokset pystyy käsittelemään ystävien ympäröimänä. Ystävät nostavat ja tukevat, parhaimmillaan jopa johdattavat.
LUE SARI HELININ JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME
Epätodennäköisen asiantuntija, toimittaja, kirjailija ja ennen muuta aktivisti. Näin Suvi Auvinen määrittelee itsensä verkkosivuillaan.
– Minulle kaikki, mitä teen, palautuu aktivismiin. Mietin, viekö tekoni parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin yhteistä hyvää. Jos ei vie, pitää tehdä jotain muuta, johtavana vastuullisuusasiantuntijana Ellun kanat -viestintätoimistossa työskentelevä Auvinen sanoo.
Anarkisti- ja feministipiirit, talonvaltaus, antikapitalismi, vapaa liikkuvuus, siirtolaisten oikeudet, eläinten oikeudet. Kaikkea tätä on mahtunut Auvisen viiteentoista aktivistivuoteen. Parikymppisenä motivaatio syntyi epäoikeudenmukaisuuden tunteesta, joka johti vimmaiseen ”taisteluun tuulimyllyjä vastaan”.
– Se oli ehkä hyvä alkupiste, mutta jos aikoo vuosikymmenien ajan tehdä aktivismia, sille täytyy löytää jokin muukin syy kuin jatkuva, hyvin kuluttava vihaisuus.
Vuonna 2018 tapahtui jotakin, mikä pisti Auvisen to do -listan uusiksi. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti valmistui.
– Luin sen kuuman kesän jälkeen ja ymmärsin, ettei sinänsä tärkeillä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liikkeillä ole mitään väliä, jos meillä ei ole elinkelpoista planeettaa tai jos se on siinä kunnossa, että siellä voidaan huonosti. Silloin pudotin käsistäni kaiken muun ja ajattelin, että nyt täytyy yrittää pelastaa se, mitä pelastettavissa on.
MINKÄLAISEN MAAILMAN seuraavalle sukupolvelle jätämme? Suvi Auvinen mietti. Hän ajatteli omaa pientä lastaan, mutta myös kaikkia niitä lapsia, jotka olivat kaukana tai eivät olleet vielä edes syntyneet. Ainoa ajateltavis-
– Ihmiskuvani on optimistinen, vaikka näen koko ajan, miten paljon pahaa teemme, Suvi Auvinen sanoo.
sa oleva vaihtoehto oli suunnata kaikki tarmo, toivo ja energia ilmastokriisin vastaiseen taisteluun. Mutta miten saisi aikaan tuloksia?
– Yksittäisten ihmisten valinnat merkitsevät totta kai paljon, mutta se mittakaava on pieni. Valtiot ja EU taas voivat tehdä todella suuria päätöksiä, mutta poliittinen koneisto on valitettavan hidas. Kaikkein nopeinta ja suurinta muutosta pystyvät tekemään yritykset.
Tässä vaiheessa kuvaan tuli mukaan Ellun kanat, joka on kokoomuslaisten voimanaisten perustama yritys. Auvinen kokee, että se on hänelle tällä hetkellä tehokkain paikka vaikuttaa maailmaan. Hän yrittää kääntää yrityspäättäjien päitä ja kertoa heille, mitä heidän pitäisi tai ei ainakaan pitäisi tehdä.
Jos maailmamme tila olisi parempi eikä kapitalismi kirittäisi itse kunkin askelia, Auvi-
HYVÄN TÄHDEN.82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Vt. päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)
Mediamyynti
Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN 0356-3421
Suvi Auvinen vaihtoi vihaamisen puolustamiseen.nen tekisi jotain aivan muuta kuin konsultointia.
– Tekisin varmaan teatteria tai kirjoittaisin kirjoja, Teatterikorkeakoulusta teatteripedagogiksi 2011 valmistunut Auvinen sanoo.
Puolen vuoden välein hän käy itsensä kanssa kehityskeskustelun, jossa yrittää rehellisesti arvioida, ovatko hänen viimeisen kuuden kuukauden aikana tekemänsä asiat vieneet hänelle tärkeitä asioita eteenpäin. Tähän mennessä näin on ollut.
SUVI AUVINEN KASVOI lahtelaisessa lähiössä 1990-luvulla laman keskellä. Vaikka toinen vanhemmista oli jonkin aikaa työttömänä, perheen elämä sujui. Monille kävi huonommin: työttömyyden myötä tuli päihdeongelmia ja muuta alamäkeä.
Auvisen vanhemmat eivät olleet poliittisesti aktiivisia, mutta hän sai kotoa mallin solidaarisuuteen ja empatiaan.
– Kasvoin siihen, että pitää auttaa niitä, joilla asiat ovat heikommin kuin meillä.
Mitä Raamatussa puhutaan ruuasta? Olivatko Aatami ja Eeva vegaaneja? Mikä on oudointa, mitä Raamatussa popsitaan? Grillasiko Hesekiel kakalla?
Muun muassa näihin kysymyksiin lupaa vastauksia 19. tammikuuta alkava podcast Mitä helvettiä?, jota isännöi pappi ja sisällöntuottaja Visa Viljamaa yhdessä viestintäammattilaisen ja stand-up koomikon Ville Kormilaisen kanssa vieraanaan Suvi Auvinen
Myöhemmin ruoditaan somevaikuttaja Niko Saarisen kanssa ihastuttamista ja vihastuttamista sekä muusikko Samu Haberin kanssa Jeesuksen asemaa influensserina.
Kuuntele ensimmäiset jaksot esimerkiksi Spotifyssa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/mitahelvettia.
Auvisen äiti keräili pihojen räkänokat kotiinsa syömään.
– Vasta aikuisena tajusin äidin arvanneen, ettei noilla lapsilla ole kotona ruokaa.
Teini-iän tuiverruksessa Auvinen tuli uskoon ja liittyi karismaattiseen seurakuntaan.
– Mukana oli sellainen maailmanpelastusmentaliteetti, että mennään käännyttämään nuo ihmiset, jotka eivät tiedä, mikä heille on hyväksi, Auvinen muistelee naurahtaen.
Sittemmin hän irtaantui yhteisöstä ja hakeutui 19-vuotiaana työharjoitteluun Keniaan.
– Tapasin Itä-Afrikan suurimmassa slummissa pieniä lapsia ja ymmärsin, ettei heillä todennäköisesti ole mitään mahdollisuutta päästä sieltä ikinä pois. Se muutti ajatteluani perustavanlaatuisesti. Suomeen palattuani tunsin, että minun täytyy tehdä jotain, että edes jokin asia maailmassa menisi parempaan suuntaan.
TÄNÄ KEVÄÄNÄ Suvi Auviselta ilmestyy lastenkirja, joka kertoo eläinten suojelusta. Häntä puhuttelee se, miten luonnostaan lapset osoittavat empatiaa muita eläimiä kohtaan.
– Jos lapselle annetaan pieni kananpoika, niin hänen impulssinsa on silittää, helliä ja suojella sitä, ei taittaa sen niskoja nurin.
Tätä ominaisuutta voitaisiin vaalia ja tukea. Samoin Auvinen haluaa vaalia optimismia ja toivoa siitä, että parempi tulevaisuus on mahdollinen.
– Se pitää minut liikkeessä ja toimintakykyisenä.
Auvinen uskoo ihmisten olevan pohjimmiltaan solidaarisia, empaattisia ja hyvään pykiviä.
– Ihmiskuvani on optimistinen, vaikka näen koko ajan, miten paljon pahaa teemme. Ajattelen, että kyse on enemmän ajattelemattomuudesta kuin tietoisesta pahuudesta.
Kristillisen opin mukaan elävien Auvinen toivoisi kiinnittävän enemmän huomiota siihen, millaista mallia Jeesus antoi.
– Siinä maailmanajassa, jossa naisia ja lapsia ei pidetty juuri missään arvossa, hän esimerkiksi sanoi, että lasten kaltaisten on taivasten valtakunta. Hän otti reilusti lähelleen myös naisia, mikä oli tuolloin aivan poikkeuksellista.
– Uskon, että jos eläisimme elämää Jeesuksen jalanjäljissä, maailmassa olisi aika hyviä ihmisiä. ■
Kirkko ja kaupunki media toimii monimuotoisella pääkaupunkiseudulla monen seurakuntalaisen ainoana siteenä kirkkoon. Päätoimittajana tehtäväsi on varmistaa, että tämä side säilyy ja vahvistuu. Päätoimittajana johdat 21 hengen mediatoimitusta ja vastaat myös kustantajan tehtävistä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien kanssa sekä vahvaa journalistista osaamista ja näkemystä median kehittämisestä. Kirkko ja kaupunki on JSN:n jäsen.
Edellytämme hakijalta:
• soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai muuten hankittua riittävää ammattipätevyyttä ja vahvaa journalistista osaamista
• kokemusta johtamisesta sekä hyvää johtamistaitoa myös muutostilanteissa
• vahvaa talousosaamista
• hyviä yhteistyö ja vuorovaikutustaitoja
• monimediallisuuden näkemyksellistä osaamista
• evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyttä
• erinomaista suomen kielen taitoa
Eduksi katsomme:
• ymmärryksen pääkaupunkiseudun erilaisten ihmisten todellisuudesta
• vahvan näkemyksen kirkollisen median roolista, tehtävästä ja tulevaisuudesta yhteiskunnassa
• kirkollisen elämän ja kristillisen uskon tuntemuksen
• hyvät verkostot kirkossa ja yhteiskunnassa
• hyvän ruotsin ja englannin kielen taidon
ELÄMÄÄ EI PYSTY elämään eilisessä, ja huominenkin on vasta huomenna. Ihmisen ainoa mahdollisuus on havahtua tähän hetkeen. Näin sanoo professori ja kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen
– Perille pääsee, kun keskittyy tämän hetken ainutlaatuisuuteen ja on rohkeasti kaikkea sitä, mitä omista lähtökohdistaan voi olla. Hienous on siinä, että se on eri ihmisille eri asia. Siksi voimme täydellistää toistemme elämät.
lu aiheuttaa helposti avuttomuuden tunteita, ja alamme uskoa, ettei omilla teoilla ole enää mitään väliä.
– Koko ajan moni asia on kuitenkin hyvin. Mitäs jos menisimme siihen suuntaan, että jokaisesta tulisi oman elämänsä tekijä? Lopetetaan ajelehtiminen ja aletaan ratkaista haasteita, joita elämä meille asettaa. Otetaan tulevaisuudesta kiinni ja lähdetään tekemään siitä hyvä.
Tarjoamme sinulle monipuolisen ja vastuullisen työtehtävän, jossa pääset Kirkko ja kaupunki median johtamisen ja kehittämisen ohella vaikuttamaan kirkon ääneen ja näkyvyyteen pääkaupunkiseudulla.
Tutustu laajempaan hakuilmoitukseen ja jätä hakemuksesi osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/rekrytointi
Hakuaika päättyy 5.2.2023 klo 23.59. Tehtävä alkaa sopimuksen mukaan, viimeistään 1.5.2023.
Tiedusteluihin vastaavat johtokunnan jäsen Heikki Saraste (heikki.saraste@luukku.com, p. 0400 407 257) ja viestintäpäällikkö Kimmo Holappa (kimmo.holappa@evl.fi, p. 09 2340 2232). Rekrytointiprosessista lisätietoja antaa yhtymän johtaja Juha Rintamäki (juha.rintamaki@evl.fi, p. 09 2340 4310)
TÄYDELLISTYMISELLÄ Salonen tarkoittaa sitä, että meissä jokaisessa on heikkoutta mutta myös vahvuutta. Kun erilaiset ihmiset poistavat toistensa heikkoudet eli täydellistävät toisensa, yhteisöstä tulee vahva.
– Sinun vahvuutesi kompensoi minun heikkouttani, ja siinä, missä sinä olet heikko, minä kompensoin sitä omalla vahvuudellani.
Elämän täydellistymisessä on Salosen mukaan kyse myös siitä, että kiinnittää huomionsa siihen, mitä jo on. Viime aikoina on totuttu kiinnittämään huomiota vain epäkohtiin. Tulevaisuuden ajatte-
Salonen antaa esimerkin. Suomalaisten sähkönkäyttö laski elo–syyskuussa 13,5 prosenttia.
– Noin vain me yhtäkkiä säästimme sähköä yhden ydinvoimalan tuotantokapasiteetin verran, eikä se ollut yhdeltä kotitaloudelta tai yhdeltä ihmiseltä juuri mitään.
VASTAVETONA heikkouksiin keskittyvälle kulttuurille Tikkurilan kirkossa järjestetään Olet jo perillä! -taidehetkiä. Niissä yhdistyvät taiteilija Saara Liljan tekemät kuvat, professori Arto O. Salosen puheet ja pappi Jaakko Hyttisen valitsemat psalmitekstit.
NINA RIUTTA8.2. Kukoistaminen Millainen jälki elämästäni jää? Hyvän tulevaisuuden toivo kiteytyy maailmassa olemisen tapoihin.
si koettu elämä antaa enemmän kuin menestyksen tavoittelu.
Lisäksi Arto O. Salonen luennoi aiheesta ”Ihminen, työ ja tulevaisuus” keskiviikkona 8.2. klo 17 Tikkurilan kirkon Voima-salissa
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.
Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.
Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.
Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
Eettinen kuormittavuus on monen työn arkea. Lähihoitaja Milaydis Guerra Martinez vaihtoi työpaikkaa hoivakodista kotihoitoon ja jaksaa nyt paremmin.
Sosiaalityöntekijä murehtii, kun ei voi käyttää tarpeeksi aikaa tukea tarvitsevan perheen auttamiseen. Terveyskeskuslääkäri huokaa syvään, kun päivystyksessä tunteja odottaneen monisairaan vanhuksen asia pitäisi hoitaa muutamassa minuutissa. Luokanopettaja miettii vielä illalla oppilasta, joka ei tänäänkään saanut apua äänekkäimpien oppilaiden viedessä kaiken huomion.
Eettisestä kuormituksesta tai eettisestä stressistä on tullut osa monien työpäivää ja seikka, joka tekee henkisesti raskaasta työstä vielä raskaampaa. Eettinen kuormitus korostuu sosiaalija terveysalalla, mutta sitä koetaan myös muilla aloilla kuten varhaiskasvatuksessa ja rakennusalalla, kun työntekijät näkevät, kuinka kiireessä tulee huonoa jälkeä.
Eettinen kuormitus syntyy, kun mahdollisuudet tehdä työtä ovat ristiriidassa työntekijän omien tai työpaikan arvojen kanssa. Työntekijä kokee riittämättömyyttä ja voimattomuutta, kun valintoja pitää tehdä huonojen vaihtoehtojen välillä. Usein kuormaa kasvattaa myös se, että näkee työpaikalla muiden toimivan tavalla, joka ei tunnu oikealta.
Aina yksittäinen työntekijä ei edes tunnista kokevansa eettistä kuormitusta. Hän huomaa stressaantuvansa ja kuormittuvansa, muttei saa kiinni siitä, mistä se johtuu.
– Silloin ilmiötä on vaikea ottaa puheeksi. Olisi kuitenkin tärkeää antaa tilaa keskustelulle ja tunteille eikä puhua vain resursseista, sanoo erikoistutkija Kirsikka Selander Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
YKSI ILTAVUORO, noin 12 kotikäyntiä. Siitä koostuu Espoon kaupungin kotihoidossa työskentelevän lähihoitajan Milaydis ”Mili” Guerra Martinezin tavallinen työpäivä.
– Olen iltaihminen, joten teen yleensä iltavuoroja, eli aloitan kahden maissa iltapäivällä ja jatkan noin iltakymmeneen. Jos joku on kaatunut tai tapahtuu jotakin yllättävää, vuoro voi venyä.
– Joskus saatan käydä yhden vuoron aikana pari kertaa saman asiakkaan luona, mutta enimmäkseen tapaan eri asiakkaita.
Guerra Martinez on työskennellyt vanhustenhoidossa kuusi vuotta. Hän kokee, että työ on antoisaa mutta myös vaativaa ja raskasta.
Kaksi ja puoli vuotta sitten Guerra Martinez vaihtoi työpaikkaa hoivakodista kotihoitoon. Taustalla olivat osin eettiset syyt. Kotihoidon ongelmista ja työn vaativuudesta on puhuttu pal-
jon, mutta Guerra Martinez kokee, että juuri kotihoidossa hän voi tehdä työtä itsenäisemmin ja enemmän siten, kun oikealta tuntuu.
– Hoivakodissa oli laiminlyöntejä ja tiukemmat raamit. Kaiken piti olla hoidettu tiettyyn kellonaikaan mennessä.
– Olen sillä tavalla herkkä, etten halua nähdä, että työ tehdään huonosti eikä vanhusta kuunnella. Pitää ottaa huomioon, että vanhalla ihmisellä asioiden ymmärtäminen voi joskus kestää. Häntä ei pidä hoputtaa, jos ollaan vaikka lähdössä jonnekin.
Kotihoidon asiakkaat ovat huonokuntoisia vanhuksia, joista osalla on muistisairaus ja osa saattaa toipua jostakin operaatiosta. Jotkut odottavat paikkaa hoivakodista, ja kotona pärjäämisen kanssa on vähän niin ja näin. Asiakkaiden vointi voi vaihdella päivittäin.
– Vaikeinta on se, kun asiakkaalla on paljon kerrottavaa enkä ehdi kuunnella häntä, vaan pitää jatkaa matkaa. Sydämeni särkyy siitä. Monet heistä ovat tosi yksinäisiä, Guerra Martinez sanoo.
TYÖTERVEYSLAITOKSEN Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn mukaan joka toinen sote-alan työntekijä joutuu eettisesti haastaviin tilanteisiin viikoittain tai päivittäin. Omien arvojensa vastaisesti joutuu toimimaan yksi viidestä työntekijästä.
Vanhuspalveluissa eettinen kuormitus on vielä suurempaa. Siellä joka kolmas työntekijä joutuu joka viikko toimimaan arvojensa vastaisesti.
Koska kyse on paljolti resursseista, kaikkiin kuormitusta synnyttäviin seikkoihin ei voi työpaikalla vaikuttaa. Taakkaa voi kuitenkin yhdessä keventää.
– Eettinen kuormitus ei saisi koskaan olla vain yksilön ongelma, sillä yksilön mahdollisuudet ratkaista ongelma ovat rajalliset. Kyseessä on koko työyhteisön asia, ja puhumisen kulttuuri luodaan yhdessä, Kirsikka Selander sanoo.
Eettisen kuormituksen käsittelyssä esihenkilöllä on tärkeä rooli. Hän voi vaikuttaa siihen, että kaikki tietävät, miten eri tilanteissa toimitaan, ja pitää huolta siitä, että jaksamisesta puhutaan.
– Esimerkiksi viikkopalaverit ovat hyvä tilaisuus nostaa eettistä kuormitusta yhteiseen keskusteluun. Myös vertaistuella on suuri merkitys. Vanhempi kollega voi kertoa nuoremmalle, kuinka vaikeassa tilanteessa kannattaisi toimia.
AVOINTA KESKUSTELUA vaikeuttaa se, jos työyhteisössä on tiukka hierarkia tai jos työtehtävät ovat hyvin erilaisia.
TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JUSSI HELTTUNEN Milaydis Guerra Martinez työskentelee Espoon kotihoidossa. Työ on raskasta, mutta hän on löytänyt keinoja jaksaakseen.”Eettinen kuormitus ei saisi koskaan olla vain yksilön ongelma, sillä yksilön mahdollisuudet ratkaista ongelma ovat rajalliset.
ERIKOISTUTKIJA KIRSIKKA SELANDER
– Eettiseen kuormitukseen pureutuminen vaatii alan tuntemista. Liian ylös hierarkiassa mentäessä tuntuma arkiseen työhön helposti häviää, mutta esimerkiksi terveydenhoitoalalla lähiesihenkilöt yleensä tuntevat kentän, Kirsikka Selander sanoo.
Jatkuvalla eettisellä kuormituksella on tutkitusti monia haittavaikutuksia. Se näkyy työhyvinvoinnissa ja työkyvyssä. Sairauspoissaolot yleistyvät, ja jatkuva kuormitus saa monet pohtimaan alanvaihtoa.
– Tämä koskee erityisesti nuoria ja uusia työntekijöitä, Selander toteaa.
Ammattitaidon ja työvuosien karttuessa eettinen kuormitus saattaa myös hellittää. Osittain tämä johtuu siitä, että kokemusta karttuu ja varmuus omasta ammattitaidosta lisääntyy.
– Tietyllä tavalla sekin on ammattitaidon karttumista, että oppii käsittelemään eettistä kuormi-
tusta ja toisaalta ymmärtää, että joskus 70 prosenttia voi olla riittävästi. Aina ei tarvitse pyrkiä siihen sataan, Selander sanoo.
MILAYDIS GUERRA MARTINEZILLA työasiat ovat joskus ajatuksissa myös vapaalla. Hän saattaa miettiä yksinäistä asiakasta tai sitä, tekikö hän kiireisen päivän aikana kaiken oikein vai unohtuiko jotakin.
Koska hoitajia on vähän ja asiakkaita paljon, kotihoidon työntekijät eivät aina välttämättä ehdi pitää taukoja. Aiemmin Guerra Martinez oli myös fyysisesti väsynyt töitten jälkeen ja kärsi päänsäryistä. Nyt hän on tehnyt muutoksia elämäänsä jaksaakseen paremmin.
– Reilu vuosi sitten aloin harrastaa fitness-urheilua. Treenaamisesta on tullut minun lääkkeeni. Iltavuoron jälkeen syön iltapalan ja menen
heti nukkumaan, jotta jaksan aamulla treenata. Teen töihin eväät, jotka syön usein autossa, mutta syön kuitenkin.
Vielä suurempi merkitys jaksamiseen on työkavereilla ja esihenkilöllä.
– Nyt minulla on paras esihenkilö ikinä. Hän on aina valmis kuuntelemaan, ja voin kertoa hänelle myös vaikeista tilanteista.
Työkavereitaan kotihoidon työntekijät kohtaavat lähinnä työvuoron alussa ja lopussa. Guerra Martinez kokee, että nykyisessä työpaikassa kollegoitten kanssa voi jutella kaikesta. Yhdestä asiasta hän yrittää kuitenkin pitää kiinni: vaikka vaikeista asioista pitää voida puhua, hän ei halua valittaa valittamisen vuoksi.
– Valittaminen tarttuu. Pelkkä valittaminen ei auta vaan useimmiten vain pahentaa tilannetta. ■
Häiden suunnitteleminen aloitetaan rakkaudesta – ja hääbudjetista. Budjetin suunnitteluun on hyvä käyttää aikaa ja miettiä tarkkaan, kuinka paljon juhlasta haluaa maksaa.
– Kannattaa mieluummin pitää pienet häät ja nauttia hyvin siitä, mihin on varaa, sanoo hääsuunnittelija Pertti Huhtilainen. Hän on järjestänyt uransa aikana yli 600 häät.
– Jos on koko ajan huoli siitä, että häät tulevat liian kalliiksi, ei päivästä jää hyvä mieli.
Huhtilaisen mukaan 80 hengen ravintolahäät maksavat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 10 000 euroa. Suurin osa hääpareista kustantaa häänsä itse.
Maaseudulla järjestetään enemmän sukuhäitä, kun taas pääkaupunkiseudulla kaverihäät ovat yleisiä. Myös niin sanotut aikuishäät, joihin ei kutsuta lapsia, ovat suosittuja pääkaupunkiseudulla.
Kun budjetti on selvillä, varataan vihki- ja juhlapaikka. Mitä suositummasta ajankohdasta on kyse, sitä aiemmin varaukset kannattaa tehdä.
Vilkkaimmillaan hääsesonki on touko–syyskuussa. Suosituimmissa kirkoissa on kesälauantaisin useita vihkimisiä. Mikäli vihkitilaisuuden haluaa järjestää tietyssä kirkossa, varaus kannattaa tehdä noin vuotta aiemmin.
Espoossa suosituin vihkikirkko on Tuomiokirkko. Vihkiaikojen varaukset touko-syyskuulle avautuvat aina edellisen vuoden toukokuussa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingin jäsenille. Vihkiajan voi varata vain puhelimitse. Suosituimmat ajat varataan saman tien loppuun. Kesäkuun ensimmäisenä arkipäivänä ajanvaraus avautuu kaikille.
Muiden pääkaupunkiseudun kirkkojen varausaikatauluja voi tiedustella suoraan seurakunnista. Vantaalla vihkiaikoja voi varata myös verkossa.
Vihkiminen tai avioliiton siunaaminen ei maksa hääparille mitään. Seurakunnalle vihkitilaisuus maksaa noin 1 500 euroa.
Myös juhlapaikka on syytä varata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suosituimmat tilat varataan kirkkojen tavoin juhlasesongiksi nopeasti täyteen. Tilasta on yleensä maksettava varausmaksu kahden viikon sisällä varauksesta.
Mikäli hääpari kaipaa häiden suunnitteluun ammattilaisen apua, hääsuunnittelijaan kannattaa olla yhteydessä jo tässä vaiheessa.
Hääparin kannattaa ihan ensimmäiseksi tyhjentää päänsä kaikesta, mitä ovat mediassa tai kavereiden häissä nähneet. Kaikki häät näyttävät samanlaisilta, jos ei uskalleta olla persoonallisia.
Hääparin kannattaa suunnitella häät kahdestaan. Suunnitteluun ei kannata ottaa bestistä mukaan, koska hänen ehdotuksilleen voi olla vaikea sanoa ei. Nykyään on tosi ihana nähdä, että sulhaset haluavat olla häiden suunnittelussa tasavertaisesti mukana. Mikäli mukana on hääsuunnittelija, hänen kanssaan täytyy synkata.
Lehdet toitottavat kaikenlaista, mitä häissä pitää olla. Häissä ei tarvitse olla mitään. Välttäkää kaikkea turhaa krääsää ja ajanhukkaa kuten askartelua, ellette nimenomaan nauti siitä. Ilmapalloilla ei tehdä onnistunutta hääjuhlaa.
Panostakaa laadukkaaseen ruokaan. Häihin kannattaa valita ruoat,
jotka on valittu erityisesti kyseistä tilaisuutta varten. Välttäkää juhlasesonkien ruokia: esimerkiksi joulun alla ei kannata tarjota jouluruokaa. Sen sijaan eri sesonkien raaka-aineita, kuten parsaa, mätiä ja mansikoita, kannattaa suosia.
Huolehtikaa aikataulutuksesta ja valitkaa seremoniamestariksi ihminen, joka haluaa toimia siinä tehtävässä. Hänen pitää olla henkilö, joka osaa puhua 90 vieraalle.
Hääkuvat otetaan usein vihkitilaisuuden jälkeen, mutta ne kannattaa ottaa jo ennen kirkkoa. Kuvissa on enemmän latausta, eikä tarvitse kantaa huolta siitä, että häävieraat joutuvat odottamaan morsiusparia juhlapaikalle.
Turha jännittäminen pois. Jos morsiuspari on jännittynyt, tunne tarttuu myös juhlapaikan henkilökuntaan ja vieraisiin. Nauttikaa!
Kun häiden päivämäärä on lyöty lukkoon, kutsuvieraille lähetetään Save-the-Date-kortit. Kortin tarkoitus on kertoa vieraille tulevasta hääjuhlasta ja sen ajankohdasta. Save-the-Date ei ole sama asia kuin kutsu.
Perinteisesti Save-the-Date-kortit painatetaan paperille. Etiketti – Käytösopas arkeen ja juhlaan -kirjan (WSOY 2014) kirjoittaneen Mirva Saukkolan mielestä energiakriisin keskellä voi ajatella myös toisin.
– Paperin saatavuudessa on ongelmia eikä paperinen kortti ole ekologisin vaihtoehto, joten sähköpostiviesti toimii ihan yhtä hyvin.
On hyvä pitää mielessä, että suvun vanhimmat eivät välttämättä käytä sähköpostia, joten heille viestin voi tulostaa ja lähettää postitse.
Seuraavana kannattaa kilpailuttaa pitopalvelut tai pyytää ravintolalta vaihtoehtoja juhla-ateriaan. Hääsuunnittelija Pertti Huhtilaisen mielestä häissä kannattaa panostaa ennen kaikkea hyvään ruokaan.
Mikäli budjetti sen suinkin sallii, Huhtilainen suosii pöytiintarjoilua. Näin ruokailutilanne rauhoittuu. Myös erityisruokavaliot on helpompaa huomioida pöytiin tarjoiltaessa.
Monet valitsevat Huhtilaisen mukaan noutopöydän, koska haluavat tarjota mieleistä ruokaa kaikille. Ihan turhaan.
– Häät eivät ole ABC:n nakkikeidas, josta löytyy mitä vain. Vieraat syövät sitä, mitä morsiuspari tarjoaa, Huhtilainen sanoo.
Morsiuspuvun etsiminen kannattaa myös aloittaa hyvissä ajoin. Facebookin-hääryhmistä, kirpputoreilta ja vintage-liikkeistä voi hyvällä tuurilla löytää käytetyn puvun edullisesti. Hääpuvun voi myös teettää omien mittojen mukaan.
Vaikka häämuoti on viime vuosina vapautunut, valkoinen tai vaalea asu on edelleen suosituin. Huhtilaisesta olisi hienoa nähdä enemmän rohkeita valintoja.
– Miten upea musta tai kukallinen hääpuku voisikaan olla, Huhtilainen sanoo.
Perinteestä poikkeavalle puvulle voi hyvinkin olla käyttöä myös häiden jälkeen.
Vihkikeskustelussa kysyn usein, kuinka vihkipari tapasi. Jos tapaamisella on parille merkitystä, voin aloittaa vihkipuheeni vaikka sillä.
Kysyn morsiusparilta myös, millaisia asioita he arvostavat toisessa ja mihin seikkoihin he toisissaan rakastuivat. Varsinkin, jos rakastumisesta on kulunut aikaa, voi olla arvokasta muistaa, millaista alussa oli ja mikä paria veti yhteen.
Juttelemme myös elämästä ylipäänsä, emme vain parisuhteesta: mitkä asiat ovat olleet heille tärkeitä elämän varrella, mitä he toivovat elämältä ja millaisena he näkevät elämänsä 30 tai 50 vuoden päästä?
Kaason ja bestmanin tehtävä koetaan kunnianosoituksena. Heidät valitaan usein kaikkein rakkaimpien ystävien joukosta. Myös kaasot ja bestmanit osallistuvat usein hääjärjestelyihin mielellään – mutta kohtuudella.
– Olen nähnyt, miten katkeria bestmanit ja kaasot voivat olla, jos heistä tehdään orjatyövoimaa. Vihkitilaisuuden ja juhlan tulee olla hieno kokemus myös heille, Huhtilainen sanoo.
Mikäli morsiuspari toivoo kaasojen ja bestmanien pukeutuvan erityisiin vaatteisiin, Mirva Saukkola kehottaa puhumaan suoraan siitä, kuka asut maksaa.
– Jollekulle esimerkiksi frakin hankkiminen tai vuokraaminen voi olla iso investointi. Sitten on niitä, joilla on frakki valmiina kaapissa. Näistä asioista on voitava puhua, Saukkola sanoo.
Muuta mietittävää: Tuleeko juhliin live-musiikkia, dj vai Spotify-soittolista? Kuka ottaa hääkuvat? Vietättekö hääyön kotona vai hääsviitissä? Lähdettekö häämatkalle?
Noin puoli vuotta ennen häitä lähetetään viralliset hääkutsut. Perinteisesti kutsut painetaan paperille, mutta kuten Save-the Datet, myös kutsut voidaan lähettää sähköisinä.
Kutsusta tulee käydä ilmi päivämäärä, kellonaika, vihki- ja juhlapaikka sekä hääparin nimet. Siinä on hyvä kertoa myös viimeinen ilmoittautumispäivä, pukukoodi ja mahdollinen lahjatoive. Kutsussa voi myös olla ohjeistus siitä, kuinka vihkipaikalta siirrytään juhlapaikalle.
Cityhäiden hauska yksityiskohta voi olla esimerkiksi vuokrattu tilausajoraitiovaunu, joka kuljettaa häävieraat juhlapaikalle.
Jos morsiuspari rakastaa 1950-lukua, häiden koristelut ja musiikki voivat noudattaa kyseistä teemaa. Mikäli pari pitää hevimusiikista, pöytäkoristeluina voivat olla vaikkapa pääkallot.
– Suomalaisia on vaivannut pienuussyndrooma, mutta nyt osataan jo tulla boksista pois.
luetaan kaksi raamatunkohtaa. Annan vihkiparin valita ne Toimitusten kirjasta. Toinen raamatunkohdista on psalmi, jonka luen usein itse. Toiseen kohtaan on useita vaihtoehtoja, ja sen voi lukea myös joku vieraista.
Mielestäni on tärkeää, että vihkitilaisuus on luonteva ja rento. Vihkiseremoniaa ei tarvitse suorittaa, ja siinä saa olla ihan omalla tavallaan. Vihkitilaisuudessa ei voi moka-
ta tai epäonnistua. Jos sormus putoaa tai sulhanen astuu morsiuspuvun laahukselle, se vain keventää tunnelmaa.
Vaikka vihkitilaisuus saattaa jännittää, pari voi luottaa siihen, että kaikki sujuu hyvin: pappi ja kanttori hoitavat kyllä hommansa. Vihkiminen on hieno toimitus. Jumalan ja ihmisten rakkaus on siinä läsnä, ja Jumalan siunaus välitetään niin vihkiparille kuin häävieraille.
Kukka-asetelmissa käytetään strutsin sulkia, ja häämusiikki voi olla hiphopia tai rockia, Pertti Huhtilainen sanoo.
Paikkakorttien, morsiuskaarien ja pussukoiden askartelun Huhtilainen kehottaa unohtamaan. Niillä ei tehdä ikimuistoista hääjuhlaa.
– Häissä ei tarvita kaikenmaailman krääsää. Häiden yleisin ongelmakohta on Huhtilaisen mielestä aikataulutus.
– Kaikkea joudutaan odottamaan. Jos joka väliin työnnetään puheita, häät eivät koskaan käynnisty.
– Muistakaa, että kaikelle on aikansa: on aika vihkiä, on aika nauttia maljat, on aika syödä, on aika puhua ja on aika tanssia.
Vieraiden joukosta kannattaakin valita seremoniamestari tai seremoniamestaripari, joka huolehtii siirtymistä ja tilaisuuden juontamisesta.
Mikäli häihin on tulossa pitkänmatkan vieraita, hääpari voi auttaa etsimään majoitusvaihtoehtoja. Tässä vaiheessa kannattaa jo selvittää, onko paljousalennus mahdollinen, mikäli moni vieras majoittuu samaan paikkaan.
Pappi tulee vihkitilaisuuteen hääparin kotiseurakunnasta. Jos hääpari vihitään oman seurakunnan kirkossa, tieto vihkimisestä menee papille tilavarauksen yhteydessä. Jos vihkikirkko on muu kuin oman seurakunnan kirkko, on parin oltava yhteydessä kotiseurakuntansa pappiin. Jos parilla on oma tuttu pappi, myös häntä voi pyytää vihkimään.
Kun vihkipappi on selvillä, tulee hänen nimensä ja yhteystietonsa ilmoittaa vihkipaikan seurakunnan tilavaraukseen tai kirkkoherranvirastoon.
Muuta mahdollista tehtävää ja mietittävää: Hankkikaa sulhasen puku. Miettikää, millaisen hääkimpun haluatte ja tuleeko juhlapaikkaan siihen sointuvat kukka-asetelmat. Hankkikaa sormukset ja varatkaa kampaaja ja meikkaaja.
Hääjuhla voi nykypäivänä olla mitä tahansa intiimin kahvitteluhetken ja gaalaillallisen väliltä. Jotkut haluavat mennä naimisiin ja juhlia ihan kaksistaan, ja se on myös hyvä valinta.
Suosittelen hääparia ja vieraita tutustumaan hääetikettiin. Etiketti on kuin ihmisenä olemisen liikennesäännöt. Juhlista tulee sitä mukavammat, mitä paremmin osaamme ottaa muut huomioon.
Mielestäni on tärkeää huomioida jokainen vieras toivottamalla hänet henkilökohtaisesti tervetulleeksi juhlaan. Kun häät ovat ohi, tulee jokaista kiittää. Perinteinen tapa on lähettää kiitoskortti, jossa on hääpa-
rin kuva. Kivana vaihtoehtona voi toimia sähköpostitse lähetetty kiitosviesti ja kuvakimara häiden merkittävimmistä hetkistä.
Moni hääpari toivoo häälahjaksi rahaa. On kohteliasta kertoa rahojen käyttötarkoitus: se voi olla esimerkiksi häämatka tai lahjoitus itselle tärkeälle hyväntekeväisyyskohteelle.
Etiketti ei määrittele lahjasummaa. Pääkaupunkiseudulla lahja on usein 50 euroa vierasta kohti. Se kattaa usein catering-
firman palvelukset henkilöä kohti.
Hääparin on hyvä huomioida, että joillakuilla vierailla on vähemmän rahaa käytössä. Hääpaikalle voi tuoda vaikka säästöpossun, johon vieraat voivat sujauttaa sopivaksi katsomansa summan.
Myös elämyslahjat ilahduttavat. Jos hääparilla on lapsia, vieras voi tarjoutua lastenhoitajaksi, tai jos omistaa soutuveneen, voi lähettää morsiusparin soutumatkalle. On hyvä muistaa, että lahjatoive on nimenomaan toive, ei koskaan vaatimus.
Hääpari ottaa minuun yhteyttä useimmiten sähköpostitse. Useimmilla on jo musiikkitoive valmiina ja muutama siihen liittyvä kysymys.
Olisi mukavaa, jos useammat parit haluaisivat tavata kanttorin kasvokkain. Ei tarvitse pelätä, että vie toisen työaikaa turhaan. Ehdotan usein tapaamista hääkirkossa. Näin pari kuulee, miltä musiikki kuulostaa juhlatilassa oikeilla uruilla soitettuna. Musiikki muuttuu puitteiden ja instrumentin mukaan – pienillä uruilla ei esimerkiksi saa isoa soundia. Tätä eivät kaikki tule ajatelleeksi.
Olen palveluammatissa, joten toteutan hääparin musiikkitoiveita, jos se vain on suinkin mahdollista. Kanttorilta voi myös kysellä häämarssivinkkejä. Omat suosikkini ovat tällä hetkellä
Nykyään on trendinä, että häistä halutaan tehdä omannäköiset. Minusta on hienoa, kun pari ajattelee myös niitä, jotka on kutsuttu paikalle. Etenkin vanhemmille ihmisille häät eivät välttämättä tunnu häiltä, jos perinteinen häämusiikki puuttuu kokonaan. Aivan kuten perinteisessä morsiuspukua koskevassa sanonnassa sanotaan, olisi hienoa, jos vihkitilaisuudessakin olisi ”jotain uutta ja jotain vanhaa”.
Perinteisesti vihkitilaisuuteen kuuluu virsi, mutta nykyään se on korvattu useimmiten musiikkiesityksellä. Haluaisin kuitenkin nostaa esiin virsiperinnettä. Ihmiset tykkäävät laulaa yhdessä ja esimerkiksi kaikkien tuntema Suvivirsi sopii hyvin kesähäihin. Suvivirren sävelmään on tehty myös uusi häävirsi 822 Se tuntee onnen syvän, jota voi laulaa vuodenajasta riippumatta.
Viikin kirkko on on akustiikaltaan erityisen hieno. Kirkko on sisältä puinen, joten siellä on pehmeä kaiku. Alttarilta on myös kauniit näkymät jokaisena vuodenaikana.
Ennen häitä vihkivä pappi käy parin kanssa vihkikeskustelun. Hakunilan seurakunnan pappi Tiina Palmu kertoo olevansa yhteydessä vihkipariin pari kuukautta ennen vihkipäivää. Keskustelun pohjalta hän rakentaa häissä kuultavan vihkipuheen.
– Vihkikeskustelussa kyselen parista ja heidän yhteisestä matkastaan tähän asti.
Vihkimistä varten tarvitaan estettömyystodistus, jolla varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu. Kirkkohäitä suunnittelevien parien tulee hankkia esteettömyystodistus kirkon asiointipalvelusta, kotiseurakunnasta tai seurakunnan aluerekisteristä.
Myös Digi- ja väestötietovirasto tekevät esteettömyystutkintoja, mutta niihin ei sisälly kirkkohäissä vaadittavia rippikoulutietoja.
Esteettömyystodistusta pitää hakea viimeistään seitsemän päivää ennen vihkimistä. Mikäli toinen puolisoista on ulkomaalainen, esteiden tutkinnassa voi mennä joitakin viikkoja. Todistus on voimassa neljä kuukautta, jonka kuluessa vihkimisen on tapahduttava.
Sukunimivalinnasta on ilmoitettava esteidentutkinnan yhteydessä. Sukunimen vaihtaminen avioitumisen yhteydessä on maksutonta.
Esteettömyystutkinnan yhteydessä vihkipari päättää myös, ilmoitetaanko avioliittoaikomuksesta ja vihkimisestä seurakunnan jumalanpalveluksessa ja seurakunnan lehdessä tai verkkosivuilla.
Esteettömyystodistus viedään papille vihkikeskusteluun. Pappi täyttää tarvittavat vihkimistä koskevat tiedot ja allekirjoittaa todistuksen. Vihkimisen jälkeen pappi toimittaa todistuksen seurakuntaan, jossa vihkimistiedot tallennetaan kirkon jäsentietojärjestelmään. Sieltä tiedot siirtyvät väestötietojärjestelmään.
Kuukautta ennen vihkimistä on syytä ottaa yhteyttä vihkitilaisuuden musiikista vastaavaan kanttoriin. Kanttori pyydetään yleensä siitä seurakunnasta, jonka kirkossa vihkitilaisuus pidetään.
Kanttorin kanssa sovitaan vihkitilaisuuden musiikista. Useimmiten tilaisuuteen sisältyy kaksi häämarssia ja virsi tai muu musiikkiesitys. Toisinaan musiikkiesityksen saattavat pitää myös vihkiparin ystävät.
Osa kanttoreista soittaa myös muita instrumentteja kuin urkuja, ja osa on erikoistunut laulamiseen. Kanttorin erityisosaamista kannattaa siis hyödyntää häämusiikkia suunniteltaessa.
Useimmat kanttorit soittavat vihkiparin toiveiden mukaista musiikkia elokuvien tunnusmusiikista kevyeen musiikkiin. Vuoden kanttoriksi valittu Malmin seurakunnan kanttori Kaisu Rauhamaa kehottaa kuitenkin pohtimaan, voisiko perinteinen urkumusiikki tehdä vihkitilaisuudesta erityisen.
Marko Hakanpään Trumpettisävelmä ja Edward Elgarin Land of Hope and Glory– Urut ovat käytössä vain vihkitilaisuudessa kirkossa. Hääjuhlaan voi valita sitten kaikkea muuta.
Kuukaudessakin ennättää järjestää hyvät häät, mikäli naimisiinmeno tulee ajankohtaiseksi yllättäen.
Pääkaupunkiseudun seurakunnat järjestävät vihkipareille vaivattomia Hääyö-tapahtumia, joiden aikana vihitään useita pareja. Tällöin vihkimistä varten tarvitaan vain esteettömyystodistukset. Todistajatkin löytyvät tarvittaessa seurakunnasta. Tilaisuuteen on mahdollista kutsua myös häävieraita. Seurakunnat ilmoittavat tapahtumista omilla verkkosivuillaan.
Muuta muistettavaa: Vahvista lopullinen vieraiden määrä ravintolalle tai pitopalvelulle. Kaiverruta sormukset. Mahdollisen huomenlahjan hankkiminen puolisolle.
Häävierailta on saatu tähän mennessä vahvistus osallistumisesta ja lopullinen vierasmäärä on ilmoitettu ravintolalle tai pitopalvelulle. On aika laatia pöytäkartta, josta käy ilmi missä kukin istuu. Lisäksi kannattaa tehdä paikkakortit.
– Näin hääparin on helppoa huomioida myös ilman seuralaista tulevat henkilöt, eikä kukaan joudu olemaan yksin, Mirva Saukkola sanoo.
Pari viikkoa ennen häitä on hyvä vielä sovittaa juhlavaatteita sekä käydä harjoituskampauksessa ja meikissä, jos niin haluaa.
Hääsuunnittelija Pertti Huhtilainen neuvoo kuitenkin tekemään häitä edeltävistä viikoista mahdollisimman helpot ja rauhalliset.
– Tässä vaiheessa kannattaa vetää henkeä ja alkaa nauttia juhlan odottamisesta. Miten kukaan voi nauttia häistä, jos edellisenä yönä puhaltaa vielä ilmapalloja? ■
Lähteet: Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Ari Paavilaisen haastattelu. Love me do -häämessut 21.–22.1. Helsingin Kaapelitehtaalla. Vihkimisen ammattilaisia tavattavissa osastolla 40.
Häävalmisteluista on helppo ottaa paineita, sillä onhan hääpäivä asia, josta jokainen haluaa tehdä ikimuistoisen. Tehtävää on paljon, ja muu elämä on elettävä siinä ohessa. Myös ylimääräinen rahanmeno voi vaivata mieltä.
Jos stressi kasvaa liian suureksi, kannattaa miettiä, vaatiiko itseltään liikaa ja ovatko odotukset realistiset. Itseltään voi kysyä, onko päivän perimmäinen tarkoitus avioliiton solmiminen vai juhlien järjestäminen.
Käytännön keinot, kuten aikataulutus ja avun pyytäminen, auttavat liiallisiin paineisiin.
Häiden valmisteluja voivat kuormittaa myös ristiriidat ihmissuhteis-
sa. Avioituminen on iso päätös, ja moni saattaa miettiä vielä tässä vaiheessa, mitä se tarkoittaa. Usein ahdistus johtuu siitä, että uusi elämänvaihe tuntuu pelottavalta. Asioita kannattaa pohtia syvällisesti eikä silmiään kannata ummistaa siltäkään, ettei ehkä ole varma päätöksestään. Omista ajatuksistaan kannattaa jutella puolison tai ystävien kanssa.
Omaa hermostoaan voi rauhoittaa järjestelyjen keskellä tai hääpäivänä pitkillä, rauhallisilla uloshengityksillä: tyhjennä keuhkot niin, että se tuntuu lantionpohjassa asti. Muutaman uloshengityksen jälkeen tuntuu jo paremmalta. Jännitystä voi poistaa myös ravistelemalla kehoa.
Sovellusasiantuntija Elina Kanerva, 53, asuu Helsingissä. Kanerva on kotoisin Turusta. Hänellä on aikuinen tytär.
Seurakuntavaaleissa 2022 Kanerva valittiin Töölön seurakunnan seurakuntaneuvostoon. Hän osallistui neuvoston ensimmäiseen kokoukseen 18.1. Kanerva on myös varalla kirkkovaltuustoon.
Asioilla on tapana järjestyä.
Vakavista sairauksista selviytyminen ja puolison kuolema ovat herkistäneet Elina Kanervan hengellistä puolta.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINENParikymmentä vuotta Elina Kanervalla oli kaksi kotia. Toinen oli Turussa ja toinen Helsingissä. Nyt koti on vain Helsingissä.
Elinan puoliso, kansanedustaja Ilkka Kanerva, kuoli huhtikuussa 2022. Heinäkuussa Elina jätti Turun kodin. Hänestä tuntui, että Ilkan kuoleman jälkeen oli hyvä ratkaisu muuttaa lähemmäksi tytärtä.
– En ole koskaan asunut yksin. Halusin aloittaa uuden, erilaisen elämän täällä Helsingissä, Elina sanoo.
Aikoinaan hän asui viisi vuotta Tukholmassa. Töiden vuoksi hän kävi usein myös Düsseldorfissa ja matkusti muutenkin paljon. Sitä tarvetta ei ole ollut enää aikoihin. It-alan työ on vuosien varrella muuttunut etänä tehtäväksi.
– Olen tähän tosi tyytyväinen. Kymmenen vuotta matkalaukkuelämää riitti. Kun ikää tulee, on ihana saada olla kotona.
ELINA TYÖSKENTELI kenttävirkailijana Turun lentokentällä, kun hän tapasi Ilkka Kanervan.
– Olin lipputiskillä. Ilkka tuli reissusta ja näki minut siinä. Hän tuli kysymään lennoista. Tajusin aika pian, ettei hän ollutkaan lennoista kiinnostunut, Elina kertoo.
Lippukauppoja ei tullut. Ilkka pyysi virkailijan kahville lentoaseman kahvilaan. Seuraavaksi Elina sai kutsun illalliselle.
Siitä suhde alkoi pikkuhiljaa kehittyä.
– Puoli vuotta tapailimme mutta emme tehneet päätöstä seurustelusta. Millenniumjuhlissa Ilkka sitten sanoi, että mitäs, jos jatkaisimme tästä yhdessä eteenpäin.
Siitä lähtien Elina ja Ilkka olivat yhdessä.
Ilkka halusi Elinan kanssaan edustustilaisuuksiin. Elina huomasi joskus olevansa myös tilaisuuksissa, joissa ei ollut muita aveceja, ja se oli hänestä vähän hassua.
– Ilkka opetti minulle elämänmyönteisyyttä ja positiivista suhtautumista ihmisiin. Hän oli sosiaalisesti poikkeuksellisen lahjakas. Ilkalla oli aina positiivinen sana sanottavanaan kanssaihmiselle, oli hän sitten koditon tai kuka tahansa.
Elina ja Ilkka saattoivat soitella toisilleen monta kertaa päivässä.
Elina arvosti suuresti sitä, että Ilkka vastasi aina hänen yhteydenottoihinsa, vaikka poliitikon arki oli kiireistä. Jos Ilkka ei voinut vastata puhelimeen, hän lähetti viestin.
– Joskus parisuhde voi ulkopuolisen silmin näyttää erilaiselta kuin se on. Meillä oli Ilkan kanssa vahva suhde ja yhteys toisiimme. Voisi melkein sanoa, että olimme riippuvaisia toisistamme.
ENITEN ELINA KANERVA kaipaa yhteistä arkea Ilkan kanssa. Ei se ollut mitenkään erikoista, mutta Elinasta se oli ihanaa. Hän muistaa pitkät yhteiset kävelylenkit. Kävellessä oli hyvä jutella – kaikista asioista – niin kuin heillä oli tapana.
Koronapandemian alussa yhteiset lenkit onnistuivat useammin kuin tavallisesti, kun Ilkkakin teki etätöitä Turussa. Ennen Ilkan kuolemaa pariskunta oli kaksi ja puoli vuotta erityisen tiiviisti yhdessä.
puolen vuoden päästä, ja pelkäsin, että mitä, jos vielä löydetään jotain.
Tuohon aikaan Elina käveli usein Turun-kodista Tuomiokirkkoon. Hän istui jylhässä, tyhjässä kirkossa ja mietti. Sitten hän käveli takaisin kotiin. Se rauhoitti ja oli hänelle sairastumisen käsittelemisessä äärimmäisen tärkeää.
Elina soitti omaan seurakuntaansa ja pyysi, että saisi keskustella papin kanssa. He tapasivat kirkossa. Elinan mieleen tulee kerta, jolloin pääsiäinen oli tulossa. Keskustelun lomassa pappi sanoi, että jos sopii, Elinan olisi hyvä osallistua pääsiäismessuun. Hän osallistui.
– Hengellinen puoli on minulle tosi, tosi tärkeää, Elina sanoo.
Hän on huomannut, että viime aikojen surulliset tapahtumat, joihin kuuluu myös isän kuolema, ovat saaneet hänet kokemaan asioita hengellisesti vahvemmin kuin aiemmin.
Elinalle on tullut halu selvittää, mitä hän voi tehdä auttaakseen muita. Hän haluaa olla mukana vaikuttamassa kirkon toimintaan.
Viime syksyn seurakuntavaaleissa Elina haki ja hänet valittiin seurakuntaneuvostoon.
– Varmasti kirkko on antanut apua myös monelle muulle, joka on ollut samanlaisessa tilanteessa kuin minä. Koen kirkon tosi tärkeäksi. Se tekee paljon hyvää, ja haluan olla mukana siinä, hän sanoo.
– Yleensä Ilkka oli viikot Helsingissä ja minä olin Turussa. Silloin tein kävelylenkkejä yksin, mutta oli aina tosi mukavaa, kun pääsimme lenkille yhdessä.
Yhtäkkiä toinen otettiin viereltä pois.
– Kukaan ei nyt soita ja kysy, missä olen. Kukaan ei sano, että lopeta työt, sillä tämä päivä on jo tehty. On iso tyhjyyden tunne. Elämästä puuttuu tosi paljon. Pahimmalta tyhjyys tuntuu kotiin tullessa, kun tietää, ettei siellä ole ketään eikä sinne tule kukaan. Nukkumaankin on mentävä yksin.
Elina kuitenkin uskoo, että jokaisella on täällä maan päällä oma aikansa. Kukaan ei tiedä, milloin se aika tulee täyteen.
– Oli Ilkan aika lähteä. Uskon vahvasti, että näemme vielä. Olen lähtöisin kristitystä kodista ja saanut uskon perintönä äidiltä ja isältä. Uskon, että kaikella on tarkoitus.
OMAA KUOLEMAANSA Elina Kanerva joutui miettimään, kun hän seitsemän vuotta sitten sairastui vakavasti. Hän kävi läpi gynekologisen syövän ja ihosyövän.
Hoidot ja leikkaus menivät lopulta hyvin, mutta sairastuminen jäi vaivaamaan mieltä.
– En osannut käsitellä sairastumistani. En ollutkaan niin vahva kuin luulin. Kontrolli oli aina
Elinan mielestä olisi tärkeä auttaa nuoria äitejä, jotka kokevat yksinäisyyttä turvaverkoston puuttuessa. Hänen ajatuksissaan ovat myös vanhukset ja heidän tukemisensa.
Nuorena Elina teki kotiavustajan töitä ja näki konkreettisesti vanhusten yksinäisyyttä. Hän ei käynnillään ehtinyt välttämättä laittaa ruokaa tai siivota, kun vanhukset jo istuttivat hänet juttelemaan kanssaan.
– Meillä oli valtava ikäero, mutta silti he toivoivat seuraani. Vanhuksille oli tärkeää, että tulin ja kuuntelin heitä, Elina muistelee.
HAUTAUSMAAT OLIVAT aiemmin Elina Kanervan mielestä surullisia ja pelottavia paikkoja. Läheisten menetysten jälkeen hänen tunteensa ovat muuttuneet. Nykyisin hautausmaat ovat kauniita ja rauhoittavia.
Käydessään Lokalahdessa Ilkan haudalla Elina puhuu ääneen. Hän kertoo mieltään painavat asiat ja kuulumiset. Samoin hän tekee isänsä haudalla. Se tuo lohtua. Elina kokee olevansa lähellä läheisiään.
– Hautausmaat ovat saanut kokonaan uuden merkityksen, hän sanoo.
Työpäivän jälkeen Elina lähtee kävelylle kotinsa lähellä sijaitsevalle Hietaniemen hautausmaalle. Hautausmaakävely on hänelle uutta.
Elina käy ensin presidenttien haudoilla ja sankarihaudoilla ja jatkaa sitten eri reittejä eteenpäin. ■
Varmasti kirkko on antanut apua myös monelle muulle, joka on ollut samanlaisessa tilanteessa kuin minä.
Marja ja Riitta Lammen isosisko muutti alle kolmekymppisenä luostariin. Perheelle se oli aluksi järkytys, mutta sisarusten yhteys säilyi nunna Kristodulin kuolemaan asti.
On tämän maailman joku luonut, ja minä olen varma, että se joku on Jumala.” Näin kirjoitti 11-vuotias kuopiolaistyttö Anna-Leena Lampi päiväkirjaansa maaliskuussa 1957.
Lammen lapsuuden ja nuoruuden päiväkirjoissa vuorottelevat kuvaukset koulunkäynnistä, ystävistä ja perheestä sekä hengelliset pohdinnat ja kaipuu. Hän esimerkiksi suri kovasti sitä, ettei rippikoulua käymättömänä päässyt vielä ehtoolliselle.
14-vuotiaana hän kuvaili päiväkirjassaan iltahetkiään, jolloin hän mielikuvissaan nojasi päätään Jeesukseen polveen: ”Sitten minä kerron hänelle päivän huolet ja mieltäni askarruttavat asiat. Kaikki tämä on niin elävää, että olen tuntevinani
Jeesuksen käden hiuksillani, mutta hänen kasvojaan en kunnolla näe.”
– Hän pohdiskeli uskoa jo tosi varhain. Olen monesti ihmetellyt, mistä se tuli, koska perheemme ei ollut erityisen uskonnollinen. Meillä oli tavallinen luterilainen koti: käytiin joulukirkossa ja luettiin iltarukous, sanoo Anna-Leena Lammen sisar Riitta Lampi
Anna-Leena Lampi oli viisilapsisen perheen esikoinen, ja Riitta Lampi oli perheen lapsista toiseksi nuorin. Ikäeroa heillä oli kahdeksan vuotta.
Anna-Leenan ja Riitan välissä syntynyt Marja Lampi puolestaan muistelee, että isosiskolla oli oma tiensä jo nuorena.
– Kaikki me perheessä tiesimme, että hänellä oli se usko.
Anna-Leena Lammen, sittemmin nunna Kristodulin, matkaa koulutytöstä nunnaksi ja arvostetuksi hengelliseksi vaikuttajaksi voi seurata yli neljänkymmenen vuoden aikana tehdyistä päiväkirjamerkinnöistä, jotka Marja ja Riitta Lampi ovat nyt toimittaneet kirjaksi. Riitta Lammen mukaan päiväkirjat kertovat ihmisestä, joka tavoittelee unelmaansa päättäväisesti ja peräänantamattomasti vastoinkäymisistä lannistumatta.
– Ihan lapsesta asti hän pysyi suoraselkäisesti vakaumuksensa takana.
ANNA-LEENA LAMPI oli mukana luterilaisen seurakunnan nuorten toiminnassa, mutta ei kokenut löytävänsä sieltä sitä, mitä kaipasi. Hän mietti muutaman kerran päiväkirjoissaan, että voisi lähteä luostariin, jos olisi katolilainen. ”Olisin onnellinen nunnien puvussa”, hän kirjoitti 16-vuotiaana. Välillä hän pohti myös lääkärin ammattia ja lähetystyöhön lähtemistä.
Oppikouluvuosiin mahtui myös rakastuminen, joka ei edennyt seurusteluksi asti. Kirjan toimitustyön aikana Marja Lampi etsi tuon AnnaLeenan ihastuksen kohteen käsiinsä.
– Kävi ilmi, että myös poika oli ollut ihastunut. Mutta kun tyttö oli ollut ujo ja antanut vinkkejä, että hänestä tulee nunna, niin mitä poika siinä saattoi tehdä? Ajatelkaa, jos siinä olisi käynytkin ihan toisella tavalla!
Isosisko seurasi kutsumustaan luostariin Kreikkaan. Marja (vas.) ja Riitta Lammen elämä Suomessa oli tavallisempaa. Kummallakin oli perhe ja haastava työ.
Anna-Leena Lampi oli 17-vuotias, kun hän talvi-iltana kaupungilla kävellessään poikkesi ensimmäistä kertaa elämässään ortodoksiseen kirkkoon. ”Katsellessani polvistuneita ihmisiä teki mieleni heittäytyä kasvoilleni lattialle. Jumala oli siellä”, hän kuvasi vaikutelmia päiväkirjassaan.
Sen jälkeen hän alkoi käydä ortodoksisissa palveluksissa ja meni kesällä talkoolaiseksi Lintulan luostariin. Hieman yli vuotta myöhemmin hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon. Samana keväänä hän myös kirjoitti ylioppilaaksi. Hän tiesi jo tuolloin haluavansa luostariin.
Siskot muistelevat, että se oli perheessä raskasta aikaa. Vanhemmat vastustivat jyrkästi esikoisensa luostarisuunnitelmia. Heille oli tiukka paikka, ettei lahjakas, kuusi laudaturia kirjoittanut tytär lähtenytkään opiskelemaan lääkäriksi niin kuin he olisivat toivoneet.
Kreikassa muutaman kerran. Kristoduli taas kävi Suomessa käännöstyöhönsä liittyvissä asioissa ja toisinaan kreikkalaisvieraiden tulkkina.
Marja Lampi kertoo, ettei Kristoduli halunnut luostaritaipaleensa alussa, noviisivaiheessa, olla perheensä kanssa juurikaan tekemisissä. Hänen piti sopeutua luostariin.
– Silloin tulin kirjoittaneeksi, että minulla on häntä ikävä ja että olisipa ihanaa, jos hän olisi täällä. Hän vastasi, että olemmeko me niin vieraantuneet toisistamme, että kirjoitamme toisillemme kohteliaisuuksia. Se vähän jäädytti minun kirjoittamistani.
– Minulla oli pienet pojat, joiden kanssa hän oli viettänyt aikaa, ja olisi ollut kiva, jos se olisi jatkunut. Mutta hänen poissaoloonsa tottui. Elämässä oli siihen aikaan niin paljon kaikkea, etten oikein ehtinyt ikävöidä.
Kun Kristoduli ei suostunut perääntymään kannastaan, piispa ilmoitti, että hänen on lähdettävä Bytoumasta.
Tammikuussa 2001 – vietettyään Bytoumassa 27 vuotta – Kristoduli palasi Suomeen ja asettui Lintulan luostariin. Siitä tuli hänen loppuelämänsä koti. Riitta ja Marja Lampi arvioivat, että Suomeen paluu oli Kristodulille lopulta helpotus. Erityisen rakkaita hänelle olivat Suomen luonto ja suvun kesäpaikka Vehmersalmella.
Pian Lintulaan asettumisensa jälkeen Kristoduli lopetti päiväkirjan pitämisen. Sen sijaan hän kirjoitti useampia hengellistä elämää käsitteleviä kirjoja ja kävi luennoimassa niiden teemoista. Hän myös toimi oppaana Kreikan-matkoilla ja tulkkina Suomessa vieraileville kreikkalaisille sekä vieraili useissa ortodoksiluostareissa eri maanosissa. Kaiken tämän ohessa hän eli tavallista nunnan elämää, johon kuuluivat jumalanpalvelukset ja kuuliaisuustehtävät luostarissa.
– Hänellä alkoi hyvin aktiivinen elämä. Varmaan häntä myös arvostettiin, vaikkei hän sitä niin kaivannutkaan, Riitta Lampi sanoo.
Yhtään kertaa hän ei nunnankutsumustaan epäillyt tai valintaansa katunut.
RIITTA LAMPI
– Ehkä he ajattelivat, että luostarissa elämä menee hukkaan, Marja Lampi arvelee.
Sitä hän mietti itsekin, kun vieraili noihin aikoihin sisarensa mukana Lintulan luostarissa.
– Olin Lintulassa pari yötä, kun halusin katsoa, mitä siellä tapahtuu. Siellä oli niitä vanhoja nunnia. En ymmärtänyt, miksi Anna-Leena haluaisi vaihtaa meidän ihanan elämämme sellaiseen.
Kirjoitusten jälkeisenä kesänä Anna-Leena Lampi lähti sitten arkkipiispa Paavalin ehdotuksesta Bytouman luostariin Kreikkaan. Siellä hänen mielenterveytensä horjui, ja hän joutui palaamaan Suomeen. Hän meni yliopistoon opiskelemaan kreikkaa, mutta ei luopunut luostarihaaveistaan.
Ilman kreikan kielen taitoa häneltä olisi jäänyt tekemättä se elämäntyö, josta hänet varsinkin ortodoksien piirissä tunnetaan: viisiosaisen Filokalia-kokoelman suomentaminen. Filokalia – suomeksi ”kauneuden rakastaminen” –sisältää munkkien kirjoituksia rukouksesta ja hengellisestä kilvoittelusta. Varhaisimmat kirjoituksista ovat 300-luvulta, myöhäisimmät 1400-luvulta.
Suomennostyön Lampi teki Bytouman luostarissa, jonne hän asettui lopullisesti kesällä 1973. Työhön meni 23 vuotta.
BYTOUMASSA ANNA-LEENA Lammesta tuli nunna Kristoduli. Nimi tarkoittaa Kristuksen palvelijatarta. Perheen piirissä hän oli kuitenkin aina Annuski.
Aikana ennen internetiä, kännyköitä ja halpalentoja yhteydenpito oli toisenlaista kuin nykyään. Siskokset kirjoittivat toisilleen kirjeitä, ja sekä Marja että Riitta Lampi vierailivat
VASTA KRISTODULIN päiväkirjoista siskoille paljastui, kuinka vaikeaa hänen elämänsä Bytoumassa oli ajoittain ollut. Hänen käännöstyötään ei siellä juuri arvostettu, vaan sitä pidettiin lähinnä laiskotteluna, jonka varjolla hän yritti päästä muista töistä.
– Hän ei koskaan kertonut vaikeuksistaan, ja meillä oli sellainen käsitys, että kaikki oli hyvin, Marja Lampi sanoo.
– Osasyynä olivat varmasti kulttuurierot. Päiväkirjoissa hän kirjoitti esimerkiksi hienotunteisuuden puutteesta. Luostarissa asiat sanottiin suoraan ja aika ikävästikin. Hän oli myös muita nunnia paljon koulutetumpi ja kaipasi keskustelukumppaneita, Riitta Lampi kertoo.
– Mutta yhtään kertaa hän ei nunnankutsumustaan epäillyt tai valintaansa katunut. Sitä hän kyllä pohti, lähtisikö Suomeen tai vaihtaisiko luostaria Kreikassa.
Riitta Lampi lisää, että hänen siskollaan oli vahva tahto ja myös terävä kieli.
– Luulen, että hän kilvoitteli niiden nujertamiseksi. Päiväkirjoista näkee, ettei se elämä luostarissa aina niin ihanaa ollut, vaan samanlaista kuin muillakin – oli ylämäkiä ja alamäkiä.
LOPULTA KRISTODULIN ei tarvinnut itse tehdä päätöstä lähdöstään. Hän oli ajautunut paikallisen piispan kanssa erimielisyyksiin tämän näkemyksistä, joita piti antisemitistisinä.
JONKIN VERRAN ennen 70-vuotispäiväänsä Kristoduli soitti siskoilleen: hän oli huomannut muistinsa heikenneen ja oli tulossa pääkaupunkiseudulle tutkimuksiin. Niissä diagnosoitiin Alzheimerin tauti.
Kun Kristodulin kunto heikentyi, siskot olivat välillä vuoronperään Lintulassa hänen seuranaan, ulkoilivat hänen kanssaan ja huolehtivat siitä, että hän söisi riittävästi. Välillä luettiin Kristodulin lapsuuden päiväkirjoja.
– Se oli hyvää aikaa niin hänelle kuin minullekin. Vielä kesällä 2020 kävimme hänen kanssaan kesäpaikassamme, ja hän oli hyvin liikuttunut ja onnellinen siitä, Marja Lampi kertoo.
– Hän ei pelännyt kuolemaa – päinvastoin. Kun hän kävi illalla nukkumaan, hän saattoi iloisesti sanoa, että ”voihan olla, että minä en aamulla enää herää”. Hän oli valmis lähtöön, ja oli ihanaa, että hän ei joutunut kärsimään.
Kristoduli kuoli jouluaatonaattona 2020. Tiukkojen koronarajoitusten vuoksi sukulaiset eivät voineet vierailla hänen luonaan viimeisinä kuukausina. Pieniin hautajaisiin perheenjäsenet saivat osallistua. Riitta Lammen mukaan Kristoduli oli Kreikassa asuessaan esittänyt toiveen, että haluaa tulla haudatuksi Suomeen ja tulla osaksi luontoa. Toive täyttyi – hänen hautansa on Lintulan luostarin hautausmaalla.
Siskot miettivät, että ehkä Kristodulin tiedenaisen uteliaisuus on nyt tullut tyydytetyksi ja hän on selvittänyt vastaukset kysymyksiin, jotka askarruttivat häntä lapsesta asti. 30 vuotta ennen kuolemaansa hän kirjoitti: ”Koetan saada selville, mikä on se, mikä ihmisessä on pysyvää ja siirtyy kuollessa uuteen elämään” ja ”Tänään ajattelin ajattomuutta. Ajattelin, ettei ikuisessa olomuodossa jaksotella olemista ajan mukaan, vaan sitä jaksottelevat alkurakkaudesta lähtöisin olevat rakkauden virtojen voimavaihtelut.” ■
Nunna Kristoduli: Päiväkirjat. Toim. Marja Lampi ja Riitta Lampi. Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari 2022. Metropoliitta Arseni haastattelee Marja ja Riitta Lampea to 9.2. klo 17 Helsingin keskustakirjasto Oodin 3. kerroksessa.
Kristoduli asui Bytouman luostarissa 27 vuotta.Yksityisesittelyitä la 21.1.
Kaipaatko helppoa arkea turvallisessa ympäristössä – muuta nyt laadukkaaseen seniorikotiin palveluiden keskelle.
Saga Käpylinnan hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelut muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme piristää arkea.
Tule tutustumaan viihtyisään taloomme ja vapaisiin koteihin lauantaina 21.1. - varaathan esittelyajan etukäteen. Lue lisää palveluistamme sagacare.fi/helsinki
Lisätietoja ja yksityisesittelyvaraukset Maria Sirén | puh. 050 432 9138
Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki
SEURAKUNTIEN UUDET luottamushenkilöt aloittavat alkuvuodesta työnsä. Haluamme kuitenkin vielä palata marraskuun vaalien äänestysaktiivisuuteen. Se on asia, joka helposti unohtuu, kun taas neljän vuoden päästä harmitellaan matalia lukuja.
SEKÄ OIKEAN KOHDERYHMÄSI
TAVOITTAVA MEDIA.
Helsingin äänestysprosentti oli nyt vain 10,03, eikä koko maan luku 12,7 ole merkittävästi parempi. Ensimmäisenä korjausliikkeenä äänestäminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi niin, että seurakuntavaaleissa voisi äänestää myös netin kautta samaan tapaan kuin osuuskauppojen ja yliopistojen vaaleissa.
Seurakuntavaaleissa kaksi rinnakkaista vaalia, neuvoston ja kirkkovaltuuston, aiheuttaa runsaasti sekaannuksia. Jo pelkkä sähköinen äänioikeutettujen luettelo sujuvoittaisi prosessia ja ehkäisisi hylättyjä ääniä. Kirkkohallituksen edustajat ovat suhtautuneet uudistukseen julkisissa puheenvuoroissaan varovaisesti, koska nettiäänestystä ei ole käytössä muissa vaaleissa.
Valtiovallan taholta kirkkoa on kuitenkin tähän kannustettu useita vuosia sitten. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ehdotti syksyllä 2018 kirkolliskokoukselle sähköisen äänestyksen kokeilemista seurakuntavaaleissa. Kirkon vaaleihin on jo otettu muita vaaleja matalampi 16 vuoden äänestysikä. Tämäkin on hyvä esimerkki siitä, että seurakuntavaalit voisivat nimenomaan olla hyvä foorumi kokeilla uusia äänestystapoja.
Marianne Heikkilä rovasti, Lauttasaari, Helsinki Ville Jalovaara dosentti, Vuosaari, Helsinki
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
Olisiko aika nauttia talvesta ilman lumitöitä?
ETSIN VIRSIKIRJASTA kunnes löytyi. ”Tulemme Jeesus pienoises, nyt Beetlehemiin seimelles...” Nyt se löytyy sisällysluettelosta näillä alkusanoilla: ”Me lapset pienet riennämme...” Maasalo 1925/Brorson 1732.
Miksi virren alkusanatkin on muutettu? En muutenkaan ollenkaan ymmärrä virsirunouden muuntelua. Vanhoja, hienoja suomen kielen sanoja on poistettu. Jopa J.L. Runebergin runoa on muunneltu esimerkiksi ”On meillä aarre verraton...” -virressä. Keneltä on saatu lupa tällaiseen?
Martta Korhonen HelsinkiKIRKKO JA KAUPUNGIN artikkelissa pohdittiin, mistä vangitusta linnusta Sylvian joululaulu kertoo (K&k 15.12.2022). Zacharias Topeliuksen Ljungblommor-kokoelmassa vuodelta 1880 on kaikkiaan 12 Sylvian laulua. Jokaista runoilija ei kuitenkaan ole kirjoittanut lintuperspektiivistä, ja Sylvia-nimi esiintyy runois-
sa vain kolme kertaa, Sylvian joululaulussa kahdesti ja Sylvian paluulaulussa kerran.
Mikä lintu Sylvia oli? Kysymykseen vastaa jo ensimmäisen runon alaviite. Suomennettuna se sanoo: ”Mainittakoon, että useimmat ja iloisimmat laululinnut metsissämme kuuluvat Sylvia-sukuun.” Runojen Sylvia voi siis olla mikä tahansa kerttu. Topeliuksen alaviite jättää meille laajat vapaudet mieltää laulaja joksikin monista metsiemme ja puronvarsiemme laulumestareista.
Sylvian joululaulun arvoituksellisuus kasvoi, kun sen taidokkaasti suomentanut Martti Korpilahti jätti pois yhden säkeistön. Suomensin tuon säkeistön viisi joulua sitten. Tässä puuttunut kolmas säkeistö:
Lyö aallokko rantaan kuin vaahtoisa vyö / kohti Etnaa kun taas katselen / on haudalta kaikonnut murhe ja yö / ja ruusut jo siunaavat sen.
Näin mullassa nukkuu mies kaukaisen maan / ei milloinkaan päästä hän voi Pohjolaan / ei kuulla sen joulusta laulettavan / siis soikoon se laulussa nyt Sylvian!
Pekka Kivekäs Vantaa
LÄHDIN INNOLLA Gospel Helsingin konserttiin Lauttasaaren kirkkoon lauantaina 17.12., kuorossa kun lauloi lähipiiriimme kuuluvia. Viimeksi olen ollut vastaavanlaisessa gospel-konsertissa joskus 1990-luvulla, joten oli siis hyvä päivittää itsensä ja sivistyä tässäkin asiassa.
Kun soitto alkoi, ihan säpsähdin melun voimakkuutta. Jouduin saman tien poistumaan salista aulaan, jossa toivoin voivani jatkaa konsertin kuuntelemista. En voinut, ja melu kuului kauas melkein metroasemalle asti. Se oli voimakasta matalataajuista bassoa, joka menee luihin ja ytimiin ja ainakin minulla sekoittaa sykkeen.
Amatöörimuusikkona olen soittoryhmissä, jotka esiintyvät enimmäkseen kirkoissa. Hyvin on pärjätty ilman sähköistä vahvistusta joka kirkossa. Gospelkonserttikin olisi välittynyt hyvin kuulijoille akustisena, olihan kuoro massiivinen, lähes 100 henkeä.
Ei kai vain kovaa melua käytetä mahdollisesti puutteellisen osaamisen peittämiseen?
Katariina Mommo HelsinkiKUORONJOHTAJA VASTAA: Kiitos arvokkaasta palautteesta! Äänentoiston tarkoitus esiintymisissämme on varmistaa kuoron, solistien ja bändin kuuluminen mahdollisimman tasaisena ja laadukkaana kokonaisuutena erilaisissa ympäristöissä. Äänentoistostamme vastaavat aina alan ammattilaiset.
Pyrimme säätämään äänenvoimakkuuden niin, että musiikin kuunteleminen olisi miellyttävää. Ihmiset kokevat äänenvoimakkuudet eri tavoin, ja siksi kuoromme konserteissa on aulassa tarjolla korvatulppia maksutta. Herkkäkorvaisena ihmisenä käytän niitä tarvittaessa itsekin.
Gospel Helsinki -kuoron musiikki ilman kunnollista äänentoistoa olisi ollut Lauttasaaren kirkossa hyvin hälyinen kokemus. Kirkkosalit ovat tällaiselle musiikille akustisesti kovin epäedullisia esiintymispaikkoja, ja valitettavasti tasapainoinen äänentoisto vaatii myös riittävää äänenpainetta, jotta musiikki välittyy kuulijoille selkeänä.
Kiinnitämme kuitenkin entistä tarkempaa huomiota äänenvoimakkuuteen, jotta kokemus olisi kaikille yhtä miellyttävä.
Nina Pakkanen kuoronjohtaja, Gospel Helsinki
Varaa aika soittamalla EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213 EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560
Avaamme myös Espoossa! Matinraitti 14, 02230 Espoo
Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT Sinikka Laikkola p. 09 321 4480
Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ
Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso
Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso
www.satuhammas.fi - Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset
IT-alall. työsk. savut. 31 v. m. etsii edull. 1/2h+k+parv. H:gin kantakaup. puh: 041 449 3591
Eaparketti suorittaa parkettien ja puulattioiden hionta- ja lakkaustyöt, huoneistomaalaukset, lattiaasennukset. P. 040 051 4451, takuutyönä eaparketti@gmail.com
Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi
Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.
Siisti 2h+kk+sauna+iso las. parv. Espoo. 700 €/kk. Oikotie kohdenro 21514882. Yhteydenotot: 0403685865/asiointi4@gmail.com
Yksiö Kivihaassa (Haaga) 34,5 m², alkovi, lasitettu parveke, 3.krs (hissi on). Tiedustelut 040 176 0750
ASIANAJOTOIMISTO
Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050
Seuraava lehti ilmestyy 2.2.2023
Varaukset 20.1. klo 14 Aineistot 23.1. klo 15 Mediamyynti Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983
kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI
HAUTAKIVET
Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650
www.fysioterapeuttikotiin.fi
Kaipaatko kaappien järjestelyapua? Kauppa- tai ulkoiluapua?
Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.
Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594
Kotipalvelua Kotitalousvähennys 60 % www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574
Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä. P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203
pe 20.1. klo 18 seurat Asterit. 6 (Pukinmäki), Hki. su 22.1. klo 15 seurat Tapiolan kko, Kirkkop. 6. klo 16 ”Mikä Porvoon sopimus?” ekum. rukousviikon anglikaaniskörttiläiset seurat Seuratuvalla; mukana R. Jarkkola (H-Y), M.Asunta (kelttil. huilumus.) ja T. Mäkipää (angl.); Siionin virsiä englanniksi, puhetta myös suomeksi. ke 25.1. klo 19 Körttiksen seurat, Ratak. 1 a A 3. su 29.1. klo 11 Herättäjän kirkkopyhä Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1; messu, ruokailu ja seurat, s. K. Hiltunen. klo 12 veisuut Kauniaisten kko, Kavallint. 3 (messun jälkeen). ti 31.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri; mukana H-Y:n tj. K. Hiltunen; Salomonk. 17 D. pe 3.2. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8.
Miten Raamatusta tuli Raamattu?
aiheesta alustaa: teol.tri Hanna Vanonen la 28 1.2022 klo 10–17 Helsingin Raamattukoululla Hinta 60 € sis. lounaan (etänä osallistuminen 50 €) Lisätietoa: puh. 09 491 667, helsinginraamattukoulu.fi
ESIRUKOUSILTA ti 31.1 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling
Bengt Lassus, Tuomas
Metsäranta. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Kevään illat 31.1, 14.12, 28.2, 14.3, 28.3, 11.4, 25.4, 9.5.
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta.
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
ALAN KAIMOJA
HÄTÄÄ TOIMITTAJA ALMSIIRA
LOPEN VÄSYNYT KAPOISIA NÄKYVIIN PELI M UTK ITTELEMATTA TIEDOTUKSIA PANKKI VAKAUMUKSET
KIELI HARMEJA
ISO ALUE
TENNISTÄHTI NAOMI
LENTÄVIÄ KAIUTIN
VAIVUTTAA UNEEN
SIELTÄ MARJAT RYNNÄKKÖ PIIPUISSA
ITÄMAA PUKUJUHLA
PURJEHDUSKILPAILU YOSHIKON SUKUA TOIMITTAJA PUOPOLO
LAITA REIN
ERIPURA MAUSTEITA -LINJA
KUNINGAS JAKKARA
VILJA-
VERMON RADALLA
KOMMENTOIVA AALTOLA
AISTIMUKSIA
TAINAT SEKOITTUVAT TOISIKSI NAISIKSI
PYÖRREMYRSKY KAUPOISTA MÖHLÄYS RANTALA SEPPÄNEN
YLELLISTÄ
"RUUHKIA"
KYLIEN HALKI
AHMIVIA
VÄSÄHTÄÄ
KILPA EGYPTISSÄ
YLÄNKÖÄ VÄRIKÄS POPTÄHTI
VÄ LTE LTÄVÄ AIHE KIEHUVIAKIN
PEITETTYJÄ KUMOTA YKSIN ES ITETTYJÄ
LÄHEINEN
ISOISIÄ
RUOKIA
VONNEGUT MAUSTEKASVEJA TOIMITTAJA RANTALA
MAHTIPONTISTA
Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.
ENSIMMÄISEN PALAPELIN keksi tehdä lontoolainen kartantekijä 1760-luvulla. Silloin palapelit olivat puisia. Nykyisin ne tehdään useimmiten pahvista. Viime vuosina on villiinnytty palapelien tekoon, kun korona on pakottanut keksimään puuhaa neljän seinän sisälle. Aivojen kannalta tämä on vain hyvä asia. Tutkijoiden mukaan palapelin kanssa touhutessa käytetään aivojen kumpaakin puolta, vasenta ja oikeaa. Erityisen otollinen päivä molemminpuoliselle aivotreenille on 29. tammikuuta, sillä silloin on kansainvälinen palapelipäivä.
Poukkoilevassa veneessä ollessa ei ehkä ensimmäinen rukousaihe olisi, että näkisi Jeesuksen kävelemässä veden päällä. Myrskyn keskellä rukoillaan toisenlaisia ihmeitä, vesien tyyntymistä tai ainakin turvaan pääsyä.
En usko, että Jeesuksen oppilaat poikkesivat nykyajan ihmisistä siinä, millaisia ihmeitä he arvostivat. Kaksituhatta vuotta sitten ja nyt ihmettä on, kun nälkäiselle riittää ruokaa. Silloin ja nyt on ihme, jos sairas paranee, vaikka hoitokeinot näyttävät tehottomilta.
Kun Jeesus ilmestyy oppilailleen keskellä järveä navakan tuulen keinuttaessa venettä, ilon puuskahduksen sijaan nämä huutavat pelosta. Aave!
Oppilaiden johtohenkilö Pietari on toiminnan ihminen. Hän ei rukoile vaan käskee Jeesusta todistamaan, kuka tämä on. Silloin tapahtuu ihme. Pietari kävelee vetistä baanaa pitkin kohti opettajaansa.
Ihmeelliset käänteet eivät kuitenkaan jää siihen. Hukkumisen pelko ottaa Pietarista vallan. Silloin hän turvautuu anomiseen, ja Jeesus auttaa hänet veneeseen. Vasta sitten myrsky tyyntyy.
On helppo tulkita, mistä ylimääräisessä koukkauksessa vetten päällä on kysymys. Ihmeitä tapahtuu, kun itsekin toimii niiden suuntaisesti. Ihmeitä kokee se, joka ei vajoa pelkoihinsa. Ihmeiden mahdollisuus kasvaa, kun laajentaa näkökulmaansa yhdestä moniin hyviin vaihtoehtoihin.
Edelleen ihmeistä suurin on kuitenkin juuri Jumalan Pojan näkeminen tiukan paikan tullen. Kun muut ihmeet loistavat poissaolollaan, läheisyys Jumalan kanssa kannattelee ja antaa toivoa. Hädän hetkellä, silloin ja nyt, voi kokea ihmeellisen vakuuttuneisuuden. Ei tarvitse pelätä. Hyvin tässä käy, miten käykin.
KAISA KARIRANTA
Pidä lukua siitä hyvästä, mitä olet kokenut. Älä väheksy pieniä ihmeitä. Laske mukaan myös puhdas ilma, jota hengität. Muista leipä, jonka söit. Ihmettele vettä, joka sammuttaa janosi. Muistele kokemaasi hyvää, kun seuraavan kerran olet vajota toivottomuuden syvyyksiin.
Päivän evankeliumissa (Matt. 14:22–33) kehotetaan jättäytymään kaikessa Jeesuksen varaan.Kasvoin kotona siihen, että pitää auttaa niitä, joilla asiat ovat heikommin kuin meillä.
VIESTINTÄKONSULTTI JA AKTIVISTI SUVI AUVINEN s. 6
Nähtävyyksiä ja historiaa Euroopan sydämessä: matkalla kaupunkikierrokset Bratislavassa ja Wienissä, retki Slovakian maaseudulle. 4 lounasta, viininmaistajaiset. 17.-20.4. / 2.-5.10. • alk. 995,-
ANNA KARENINA -baletti 19.-20.3. / 5.-6.4. • alk. 175,-
ILOINEN LESKI -operetti 25.-26.3. • alk. 190,-
TRUBADUURI-ooppera 20.-21.4. • alk. 145,-
VIVA ITALIA – tenorit Tallinnassa 26.-27.4. • alk. 210,-
TAIKAHUILU-ooppera 6.-7.5. • 210,-
MAMMA MIA -musikaali 6.-7.5. • alk. 215,-
KYLPYLÄVIIKONLOPPU Haapsalussa 23.-26.2. / 7.-10.4. / 4.-7.5. • alk. 330,LONDON CALLING – viikonloppu Lontoossa 24.-26.3. / 27.-29.10. / 17.-19.11. • alk. 795,-
Taiteen ja teatterin TARTTO – sis. Wieniläisverta Vanemuine-teatterissa 25.-28.3. / 15.-18.4. • alk. 385,VAELLUS Santiago de Compostelaan 31.3.-8.4. • alk. 1.410,AMSTERDAM ja kukkien Hollanti 20.-23.4. • alk. 1.135,AGATHA CHRISTIEN Englanti 20.-24.4. / 7.-11.9. / 5.-9.10. • alk. 1.435,KENTIN LINNOJA, PUUTARHOJA JA VIINITARHOJA 11.-14.5. / 13.-16.7. • alk. 1.495,KIEHTOVA Malta 18.- 22.5. / 19.- 23.10 • alk. 1.285,SOUND OF MUSICIN MAISEMIA ITÄVALLASSA – ja vähän patikointiakin 24.-28.5. / 14.-18.6. / 6.-10.9. • alk. 1.495,SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT 25.-28.7. • alk. 730,sis. La Boheme -ooppera ja Joutsenlampi-baletti
www.matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi puh. 09 2510 2080
Seurakunta etsii uudenlaista roolia Kalasatamassa s. 4 Vauvan odotukseen on tarjolla vertaistukea s. 6
Opiskelijat pohtivat oppilaitospappi Leena Huovisen kanssa sekä itseään että ihmissuhteitaan s. 2
opiskelijoiden parissa 25 vuotta. Hän on huomannut, että nykyään myös parisuhteissa vaikuttaa tietty suorittamisen eetos.
Opiskelijat pohtivat yliopistopappi Leena Huovisen kanssa sitoutumista ja sitä, mikä riittää.
Nuoret ovat suoria, valveutuneita ja puhuvat asiasta kuin asiasta. He eivät kanna sellaista häpeää kuin oma sukupolveni, sanoo Helsingin seurakuntien johtava oppilaitospappi Leena Huovinen, joka työskentelee Helsingin yliopistolla sekä keskustan että Meilahden kampuksilla.
Ihmissuhteet ovat yleisimpiä syitä siihen, miksi oppilaitospapin kanssa tullaan juttelemaan. Papille puhutaan varsinaisista parisuhdeasioista, mutta myös omaan itseen liittyvistä asioista, jotka tulevat vastaan ihmissuhteissa.
Osa opiskelijoista on vasta irrottautumassa vanhemmista ja saattaa huomata, että lapsuudenkodin perintö vaikuttaa tapaan toimia ja olla parisuhteessa. Papille puhutaan myös yksinäisyydestä ja kumppanin kaipuusta.
– Kun opiskelija tulee puhumaan papille, hänellä on ehkä ajatus siitä, että tähän ihmiseen voi luottaa ja että kaikesta voi puhua ja tänne se puhe jää. Näin toivon. Lisäksi toivon, että vaikka he tulisivat tänne epätoivon kanssa, he voisivat läh-
teä mukanaan jonkinlainen toiveikkuus, Huovinen sanoo.
LEENA HUOVINEN on työskennellyt pappina opiskelijamaailmassa noin 25 vuotta. Työssä pitää olla sekä suora että hienotunteinen.
– Täytän pian 60, joten minulla on jo pokkaa sanoa monestakin asiasta. Ei sillä, että tietäisin, mutta sen verran voin sanoa, että tästäkin selvitään.
– Minulla on myös rohkeutta kysyä, mutta vastaukset ovat usein ihmisessä itsessään, Huovinen sanoo.
Ihmissuhdekiemurat eivät yleensä ratkea parilla tempulla, mutta se auttaa, kun tulee kuulluksi.
Leena Huovinen on työskennellytHaluanko sitoutua? Mitä se meille tarkoittaa, onko meilllä samanlainen ajatus? Uskallanko heittäytyä rakkauteen, vaikka ei voi tietää, kuinka meidän käy?
Missä näen itseni ja meidät kymmenen, entä kahdenkymmenen vuoden päästä? Tätä pohtiessa odotukset konkretisoituvat.
Millaisia keinoja ja työkaluja meillä on pitää toinen toisemme kartalla siitä, missä mennään? Parisuhdekin kaipaa tsekkauspisteitä. Sille on hyvä raivata tilaa erityisesti silloin, jos on lapsi tai lapsia.
– Silloin sisimmässä alkaa tapahtua ja alkaa löytyä vaihtoehtoja. Tehtäväni on auttaa tunnistamaan oma tilanne ja rohkaista löytämään oma tie.
OSA OPISKELIJOISTA tahtoo puhua papin kanssa ihmissuhdeasioista kaksin, ja osa tulee juttusille kumppanin kanssa. Opiskelijat pohtivat muun muassa vuorovaikutusta ja sitä, riitänkö minä tai riittääkö toinen minulle. Myös uskottomuus on yleinen puheenaihe.
Tässä ovat yhteiset palvelunumerot. Useimpia asioita voi hoitaa kätevästi verkossa tai sähköpostitse.
JÄSENREKISTERIIN ja kirkollisten toimitusten rekisteröinteihin liittyviin kysymyksiin vastataan numerossa 09 2340 8000 ma–pe klo 9–15, sähköpostitse kirkkoon.helsinki@evl.fi. Rekisteröintejä ovat esimerkiksi syntymä, kaste, rippikoulu, avioliiton esteiden tutkinta, avioliittoon vihkiminen, kirkkoon liittyminen ja kirkosta eroaminen.
VIRKATODISTUKSET tilataan ensisijaisesti nettilomakkeella evl.fi/tietoa-kirkosta/tilaa-virkatodistus mutta tarvittaessa myös puhelimitse 09 2340 5000 ma–pe klo 9–12.
HAUTAPALVELUT: kaikkien Helsingin seurakuntayhtymän hautausmaiden hautapaikkaa, siunauskappelia, siunausaikaa ja tuhkausaikaa koskevat varaukset sekä haudanhoitosopimukset ma–pe 9–15 p. 09 2340 6000 tai sähköpostitse helsinki.hautapalvelut@evl.fi. Nettisivuilla www.helsinginseurakunnat.fi/hautaus on aukioloaikoina käytössä myös chatti, johon voit kirjoittaa kysymyksesi. Osoitteessa hautahaku.fi voit etsiä tietoa haudan sijainnista.
PERHENEUVONNAN ajanvaraus: Kallio ja Itäkeskus ma–pe klo 9–12 p. 09 2340 2555 sekä Töölö ja Pasilan Tripla ti–to klo 9–12 p. 09 2340 2542.
LASKUTUSASIAT kuten eräpäivän siirto, maksusuunnitelma tai liikamaksun palautus: p. 09 2340 2414 tai myyntilaskut.hsrky@evl.fi
KIRJAAMO: yhteydenotot mieluiten sähköpostitse kirjaamo.hsrky@evl.fi. Kiireellisissä hallinto- ja kokousasioissa voi myös soittaa ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 2240.
KIRKKO JA KAUPUNGIN osoiteasiat hoidetaan osoiterekisterissä puhelimitse ma–pe klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235, sekä sähköpostilla: osoitteet@kirkkojakaupunki.fi
SUORAAN SEURAKUNNISTA voi kysyä esimerkiksi tapahtumista ja viikkotoiminnasta, kirkollisten toimitusten kuten kasteiden ja häiden järjestämisestä sekä kirkkojen ja muiden tilojen käytöstä ja vuokraamisesta. Jos tarvitset apua hankalassa elämäntilanteessa, voit varata ajan diakoniatyöntekijältä. Seurakuntien suorat numerot löytyvät tämän lehden sivuilta 6–11 ja verkosta: helsinginseurakunnat.fi/ seurakunnat
Vaihteen vanhaan puhelinnumeroon 09 23400 soittamalla pääsee palveluvalikkoon ja sieltä edelleen palvelunumeroihin.
LEENA HUOVINENEnemmän kuin ennen pinnalla ovat seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvät teemat, avoimet suhteet, monisuhteisuus ja tietynlainen suorittamisen eetos.
– Ehkä on jokin tämän ajan vitsaus, että kaiken pitäisi olla viimeisen päälle, myös ihmissuhteen, ja että pitäisi tehdä kovasti töitä, jotta se olisi parempi, Huovinen pohtii.
Nykyään kaikkeen liittyy paljon valintoja jo päiväkoti- ja koulumaailmasta alkaen. Aikuisena pohditaan, valitsinko tai valitsenko parhaan mahdollisen kumppanin.
Myös sitoutuminen ja siihen liittyvät kysymykset mietityttävät. Onko oma seurustelukumppani ihminen, johon haluan sitoutua? Missä vaiheessa on aika muuttaa yhteen tai mennä kenties naimisiin – vai ovatko nämä edes omia juttujani?
– Sitoutuminen on hyvä sana, vaikka sitä ehkä vähemmän käytetään keskusteluissa. Rakkaudessa on kyse riskin ottamisesta, ja haluan rohkaista siihen. Se on myös paikka kasvaa, ja moninkertaistaa ilot. ■
Oppilaitospappien yhteystiedot löydät osoitteesta www.helsinginseurakunnat.fi/opiskelijat.html.stx.
Helsingin seurakuntayhtymän puhelinvaihde suljettiin säästösyistä 1.1.2023. Luopumisella säästetään noin 30 000 euroa vuodessa. Vaihteeseen tuli runsaat tuhat puhelua päivässä.
”Ehkä on jokin tämän ajan vitsaus, että kaiken pitäisi olla viimeisen päälle, myös ihmissuhteen.
kunta kohtaa Kalasataman alueen seurakuntalaisia Kauppakeskus Redin Silta-nimisessä toimitilassa, jossa se on vuokralaisena Paavalin seurakunnan ja Jouluradion kanssa. Tilasta luovutaan tämän vuoden elokuussa.
Seurakunta ei ole rakennus, toimitila tai tietynlainen tapa toimia. Sen sijaan se syntyy ihmisistä, jotka etsivät yhdessä yhteisöllisyyttä, hengellisyyttä ja tukea arkeen.
Näin ajattelee Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa, joka kehittää uudenlaista työtapaa Kalasataman alueella yhdessä tälle vuodelle palkatun projektityöntekijän, Hilpi Perttulan, kanssa. Projektin
nimi on Seurakunta ilman seiniä. – Kirkon perinteinen tapa toimia on se, että uudelle asuinalueelle hankitaan kappeli tai muu tila, ja sinne kutsutaan ihmisiä. Nyt lähdemme liikkeelle ihmisten tarpeista ja etsimme ratkaisuja niihin, Viljamaa sanoo.
”Ilman seiniä” ei ole vain kielikuva. Tällä hetkellä Kallion seura-
KALASATAMA JA siihen kiinteästi liittyvä Sompasaari muodostavat kehittyvän kaupunginosan, jonka alueella asui vuoden 2022 alussa yhteensä 8 220 ihmistä. Kun Kalasataman alue valmistuu 2030-luvun loppuun mennessä, asukkaita on nykyisten arvioiden mukaan 30 000.
Visa Viljamaa on kohdannut alueen asukkaita erityisesti kastejuhliin ja hautajaisiin liittyvissä
keskusteluissa. Näiden tapaamisten perusteella hän luonnehtii kalasatamalaisia urbaaneiksi, ennakkoluulottomiksi, kokeilunhaluisiksi ja yhteisöllisyyttä kaipaaviksi. Viljamaa puhuu myös uudisraivaajahengestä, jota tarvitaan, kun monet palvelut ovat vielä rakenteilla.
– Kalasataman asukkailla on oma kaupunginosaidentiteetti. Fyysisesti Kallion kirkko on vain kahden kilometrin päässä, mutta henkinen välimatka voi olla suurempi.
Seurakunta ilman seiniä -projektin tavoitteiksi on kirjattu yhteisöllisyyden lisääminen, perheiden tukiverkostojen vahvistaminen ja alueen
kon talotekniikka on tullut tiensä päähän, kertoo Malmin seurakunnan hallintopastori Anni Punkka
Malmin kirkko on sulkenut ovensa seurakuntalaisilta laajan remontin vuoksi. Varsinainen remontti alkaa myöhemmin keväällä, mutta kirkkoa valmistellaan korjausta varten jo nyt. Seuraavan kerran kirkko avautuu keväällä 2025.
– Rakennus on korjauksen tarpeessa, sillä se on kärsinyt kosteusvauriosta. Myös vesieristeet ja salaojat on uusittava. Kokonaisuudessaan Malmin kir-
Myös seinien tiiliverhous vaihdetaan, seinien ilmanvaihtoa parannetaan ja energia-asioihin tulee muutoksia. Malmin kirkko siirtyy maalämpöön ja aurinkopaneeleille tehdään valmiit paikat. Osa kirkon kiinteistä penkeistä korvataan irtotuoleilla, ja äänentoistoa ja valaistusta kohennetaan. Kirkolle tulee myös yhteisötila, jota ovat olleet suunnittelemassa muun muassa lasten ja nuorten arkkitehtuu-
rikoulu Arkin työpajoihin osallistuneet.
Kaikki Malmin kirkolla ollut toiminta on saatu siirrettyä muihin Malmin seurakunnan tiloihin.
Helsingin seurakuntien Rakenna joulupuu -keräyksen kautta lahjoitettiin joulun 2022 alla yhteensä noin 1 300 lahjaa tai lahjakorttia. Tämän lisäksi tulleiden muiden lahjoitusten ansiosta jouluiloa pystyttiin jakamaan vielä suuremmalle joukolle vä-
Malmin kirkko kiinni remontin vuoksiESKO JÄMSÄ Vuonna 1981 valmistunut Malmin kirkko on suljettuna remontin vuoksi kevääseen 2025 asti. KUN IHMISET KÄYVÄT TOISILLEEN TUTUIKSI JA LUOTTAMUS KASVAA, EHKÄ MYÖS KOTIEN OVET VOISIVAT AVAUTUA. PAPPI VISA VILJAMAA Kallion seurakunta etsii tapoja, joilla Kalasataman asukkaat voivat kokea seurakunnan omakseen ja tukea toisiaan ilman omia toimitiloja. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ
eri toimijoiden vuorovaikutuksen vahvistaminen. Hankesuunnitelman mukaan tällaiset asiat voivat ennaltaehkäistä yhteiskunnallisten ongelmien kärjistymistä.
Kirkon näkökulmasta kasvavan alueen riskinä nähdään se, jos paikallisidentiteetti muodostuu seurakunnan kannalta ulossulkevaksi. Siksi alueelle pyritään luomaan toimintamalleja, jotka turvaavat sen, että ihmiset kokevat seurakunnan merkitykselliseksi.
Ensimmäisessä vaiheessa tammi- ja helmikuussa asukkaiden tarpeita kartoitetaan osallistavan suunnittelun menetelmillä. Viljamaan mukaan kartoitusta tehdään kasvokkain keskustellen ja
sosiaalisen median kautta tehtävillä kyselyillä.
– Yhteydenotot ja ajatukset ovat todella tervetulleita. Jos elämässäsi on sellainen hetki, että haluat olla mukana rakentamassa yhteisöllisyyttä tai syventää hengellistä puolta itsessäsi, minut saa kutsua kylään tai vaikka baariin juttelemaan.
SELVITYSTEN POHJALTA Kallion seurakunta alkaa järjestää toimintaa, joka voi olla esimerkiksi kodeissa kokoontuvia lasten kerhoja tai ravintoloissa järjestettäviä kursseja. Visa Viljamaan mukaan tulevana keväänä tehdään todennäköisesti retkiä yhdessä alueen asukkaiden kanssa.
– Keväällä ja joulun alla voisimme järjestää alueella jonkin näkyvän tapahtuman. Tässä vaiheessa en halua määritellä tämän valmiimpia malleja. Seurakunnan toiminta voi olla mitä vain.
Alustavassa kartoituksessa on käynyt ilmi, että erityisesti Kalasataman lapsiperheet kaipaavat tukea. Osalla alueelle muuttaneista vanhemmista ei ole läheltä löytyviä tukiverkkoja.
– Toivon, että pystymme hyödyntämään taloyhtiöiden kerhotiloja ja alueen muiden toimijoiden kuten kaupungin ja kolmannen sektorin tiloja. Kun ihmiset käyvät toisilleen tutuiksi ja luottamus kasvaa, ehkä myös kotien ovet voisivat avautua.
Projektin kokemusten perusteella tuotetaan opas, jota seurakun-
nat voivat käyttää samankaltaisissa toimintaympäristöissä. Omien tilojen puuttuminen ei ole ohimenevä ilmiö, sillä Helsingin seurakunnat karsivat tilojaan. Neljäsosa nykyisistä tiloista jää pois käytöstä.
Yksi avoimista kysymyksistä on se, missä kasvavan kaupunginosan jumalanpalvelukset järjestetään tulevaisuudessa.
– Milloin ja miten ovat vielä avoimia kysymyksiä. Tämä hanke ei ole julkilausuma siitä, että seurakunnalla ei koskaan olisi omaa tilaa Kalasataman alueella, Viljamaa sanoo. ■
Jos haluat olla mukana toiminnan kehittämisessä Kalasataman alueella, ota yhteyttä: Visa Viljamaa p. 050 461 9111, visa.viljamaa@evl.fi, Twitter ja Instagram @visapos.
hävaraisia perheitä, yksinasuvia ja vanhuksia. Avun välittivät perille diakoniatyöntekijät.
Valtaosa lahjoituksista oli erilaisia lahjakortteja, joiden saajat kertoivat käyttävänsä ne esimerkiksi jouluruokien ja lasten lahjojen hankintaan. Diakoniatyöntekijät välittivät avunsaajille myös kahvia ja suklaata sisältäviä joulukasseja sekä villasukkia.
Munkkiniemen seurakunta luopuu Munkkivuoren kirkosta vuo-
den 2024 lopussa. Asiasta päätti Munkkiniemen seurakuntaneuvosto 14. joulukuuta.
Taustalla ovat taloudelliset syyt. Munkkiniemen seurakunnan talousarvio vuodelle 2023 on 109 000 euroa alijäämäinen, mutta tuo summa pystytään kattamaan säästöillä. Sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden muutos, edessä oleva määrärahaleikkaus ja peruskorjausta vaativa kirkko olivat kuitenkin mahdoton yhtälö tulevaisuutta ajatellen.
Seurakunnalle jää vielä Munkkiniemen kirkko. Siellä on
ollut enemmän toimintaa kuin Munkkivuoren kirkossa, sillä tiloja käyttävät myös Kotiryhmäverkosto, International Evangelical Church ja Petruksen seurakunta.
Vuoden 2025 alussa Munkkivuoren kirkko siirtyy Helsingin seurakuntayhtymälle. Mitä rakennukselle sitten tapahtuu, on vielä epävarmaa.
Ruotsinkielinen Matteuksen seurakunta Helsingissä etsii uut-
ta kirkkoherraa. Hakuaikaa on 1. helmikuuta asti. Uusi kirkkoherra valitaan suoralla vaalilla eli seurakunnan jäsenet saavat äänestää kirkkoherraa. Ehdokkaat asettaa vaalisijoille Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli.
Matteuksen seurakunta on Helsingin pienin seurakunta. Sillä on noin 5 000 jäsentä. Seurakunnan pääkirkko on Matteuksenkirkko Itäkeskuksessa.
Seurakunta on ollut ilman vakituista kirkkoherraa siitä lähtien kun Stefan Forsén siirtyi Helsingin seurakuntayhtymän palvelukseen vuonna 2018.
Kirkko ja kaupunki -media etsii uutta päätoimittajaa. Paikka tuli avoimeksi, kun Jaakko Heinimäki siirtyi Merimieskirkon palvelukseen tammikuun alussa.
Uuden päätoimittajan valitsee Kirkko ja kaupunki -median johtokunta. Päätoimittajan on määrä aloittaa työnsä 1. toukokuuta. Siihen asti vt. päätoimittajana toimii Pauli Juusela.
Lisätietoa tehtävänkuvasta ja hausta on osoitteessa kirkkorekry.fi
– Toivon, että kahden vuoden kuluttua Kalasatamassa on eloisa seurakuntaelämä, jossa ihmiset antavat toisilleen arjen tukea ja apua, Visa Viljamaa sanoo.Virasto: Vespertie 12, avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi
Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset Haagan seurakunnan Facebooksivulla sekä YouTubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga
Messu su 22.1. klo 10. Silin, Helo, Nyrönen. Striimataan. Messu 29.1. klo 10. Mattsson, Helo, Marte. Striimataan.
Iltamessu ke klo 18. 25.1. KreiviPalosaari, Marte, Anni Rusi. 1.2. Mattsson, Marte. Iltatee.
Kompletorio pe klo 19. Silin. Striimataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen.
Laudes ke klo 7.30. Silin. Striimataan.
Ad sextam to klo 12.
Messuavustajien ilta ke 1.2. klo 18.30–20. Haluaisitko toimia messuavustajana Huopalahden kirkolla? Tied. mari.mattsson@evl.fi.
Teematorstai – Haagan kauppala 100 v. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas 6 e, klo 13 ohjelma. 12.1. Haagan alueen historiaa – Työväenyhdistys, Anssi Leskelä. 19.1. Seurakuntaelämää Haagassa, kirkkoherra emerita Eija Köntti ja rovasti Tuula Sääksi. 26.1. Minun Haagani, järjestöpäällikkö Antti Lanamäki. 2.2. 50 vuotta naapuruutta Mormonikirkon kanssa, lähetysjohtaja Ilkka Aura.
Hyvän mielen keidas to klo 15. Ateria 2 e.
Käsityökerho ma klo 13. Voit tulla mukaan ilman käsityötäkin. Pelikerho la 28.1. klo 12.
Perhekerhot ma klo 17.30–19
Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.
Iltapyhis to 26.1. klo 17.30. Tied. minna.rosenborg@evl.fi.
Muskarit ja esikoisvauvakerhot, tied. ulla.leivo@evl.fi.
Teatterityöpaja, tied. sini.inkeri. alen@gmail.com.
Lähetyspiiri ma 23.1. klo 14. Suikkanen.
Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg. Rento kirjapiiri to 19.1. klo 18. Tied. miika.kolari@evl.fi.
Aikuisten nuorten ilta ti 24.1. klo 19. Tied. marjut.mulari@evl.fi.
Elämän ihmettelijät -filosofiaklubi to 26.1. klo 18. Kristillisen mystii
kan antiikin filosofinen perintö, Erkki Laurila. Tied. erlauri@gmail. com, miika.kolari@evl.fi.
Konsertti ti 31.1. klo 18. Sadat kielet. Kantele, kitara ja ukuleleyhtyeet. Järj. Luhmo.
Hiljaisuuden joogaa® su klo 18.30–20 kirkossa. Sopii kaikille. Tied. ohjaajat mari.silin@evl.fi ja hannele.paivio@gmail.com.
Diakonian ajanvarauspäivystykset ovat ti ja to klo 10–11.
Virasto: Klaneettitie 6–8 A Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@ evl.fi
helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki
Osoitteet:
Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FBsivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja
perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka
Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Vauvakirkko su 22.1. klo 10. Suurenmoisten pienimpien oma kirkko. Tilaisuuden aikana vauvat ja muut lapset siunataan. Siunaamiseen voivat osallistua oman perheen lisäksi myös isovanhemmat ja kummit.
Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Hiljaisuudessa 25.1. Taizélauluin 1.2.
Lähetyspiiri ti 17.1. ja 31.1. klo 17–18.30. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille parittomien viikkojen tiistaisin Klanun aukiolla. Vierailijoita ja keskustelua ajankohtaisista lähetysaiheista. Lauletaan yhdessä to 19.1. klo 10.15 kirkossa kanttori Anne Myllylän kanssa.
Eläkeläisten päivähetki keskiviikkona 25.1. (parillisten viikkojen keskiviikkoisin) klo 12.30–14 Kla
nulla. Tervetuloa keittolounaalle, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä. Työtupa ti 24.1. klo 15–18. Avoin käsityö ja askarteluhuone parillisten viikkojen tiistaisin Klanulla. Raamattupiirit. Ma klo 10–11.30 Klanulla. Ti klo 16–17.30 Malminkartanon kappelilla. Ke klo 14–15.30 kirkossa. Viittomakielinen raamattupiiri kirkossa ti 17.1. klo 15–17. Avoimia piirejä, vetäjinä vapaaehtoiset vastuunkantajat. Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä torstaisin 2.2., 9.2., 16.2., 23.2. klo 18–19.30 Klanulla. Ilmoittautumiset viimeistään 30.1. diakoni Heini Sinkolle, p. 09 2340 3841. Käsittelemme yhdessä lemmikin kuoleman herättämiä tunteita. Ohjaa diakoni Heidi Metsälä. Hiljaisuuden päivä la 25.2. klo 9.30–15 Malminkartanon kappelilla. Puolen päivän hiljaisuuden retriitti kappelin rauhassa keskellä kaupunkia. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautumiset ma 20.2. mennessä konsta.korhonen@evl.fi.
Ajanvaraus diakoneille. Yli 60vuotiaat: heidi.metsala@evl.fi, p. 09 2340 3842. 40–60vuotiaat: ullamaija.tuura@evl.fi, p. 09 2340 3842. Alle 40vuotiaat: heini.sinkko@evl.fi, p. 09 2340 3841.
Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 2340 5100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi
Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6
Messu Munkkivuoren kirkossa klo 11 sunnuntaisin. 22.1. Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen. 29.1. Riikka Kuusisalo, Senni Valtonen, mukana sekakuoro Procantus johtajanaan Mirjan Kyrönseppä. Levollisuuden messu Munkkinie
Pitäjänmäen ja Huopalahden kirkoilla järjestetään Vauva tulossa -iltoja. Mikä illoissa on ideana, teologi ja taidepedagogi Johanna Mantere?
– Tarkoituksena on tarjota vertaistukea tuleville vanhemmille. Kun on tulossa iso elämänmuutos, on hyvä tutustua samassa tilanteessa oleviin samalla asuinalueella. Neuvolassa keskitytään lasta odottavan fyysiseen puoleen, kun taas näissä illoissa syvennytään emotionaalisiin ja psyykkisiin kysymyksiin. Mitä illoissa tapahtuu?
– Illoissa keskustellaan vanhemmaksi tulemisesta. Odotukseen ja synnytykseen liittyvien teemojen käsittelyyn yhdistetään pienimuotoisia luovia harjoituksia. Vinkkejä saa myös rentoutumiseen.
– Koemme tärkeäksi tuen ja uusien verkostojen tarjoamisen kasvotusten. Somessa on kyllä erilaisia keskusteluryhmiä, mutta niissä voi törmätä hyvin äärimmäisiin mielipiteisiin.
Onko iltoihin osallistuvien vakaumuksella merkitystä?
– Osallistujilla voi olla erilaisia katsomuksia eikä heidän tarvitse kuulua evankelisluterilaiseen kirkkoon. Jos keskusteluissa nousee esiin arvokysymyksiä, esimerkiksi mitä arvoja haluaa siirtää lapselleen, kunkin näkemyksiin suhtaudutaan kunnioittavasti.
Vauva tulossa -illat keskiviikkoisin 25.1., 8.2., 8.3., 19.4. ja 10.5. klo 17–19. Illat tammi –maaliskuussa Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4, huhti –toukokuussa Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Ryhmä on maksuton. Ilmoittautumiset edellispäivään kello 12 mennessä: sanna. yli koski mustonen@evl.fi, 040 5190402. Katso lisää: helsinginseurakunnat.fi/lapsetjaperheet.
SIRPA PÄIVINEN Johanna Mantereen vetämissä Vauva tulossa -illoissa tarjotaan vertaistukea tuleville vanhemmille.men kirkossa la 21.1. klo 18. Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen. Messu Munkkiniemen kirkossa su 29.1. klo 13. Riikka Kuusisalo, Senni Valtonen.
LuontoPerhekerhon talviretki Seurasaareen la 21.1. klo 10–13.
Tapaaminen Seurasaaren sillan luona mantereen puolella. Säänmukainen vaatetus ja omat eväät. Mahdollisuus grillaukseen. Mukana Leena ja Rauna.
Pop up -infoa digistä ti 24.1. ja 31.1. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkossa.
Kunnon kaveri -jumppa to 26.1. ja 2.2. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkon pihapiirissä.
Pop up -infoa digistä to 26.1. klo 12–12.30 Munkkiniemen kirkossa.
Seurakunnan kuoron projekti Lauluja maailmalta aloittaa. Tervetuloa mukaan neljän viikon kuoroon! Harjoitukset to 26.1., 2.2., 9.2. ja 16.2. klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Laulamme hengellisiä lauluja maailman eri kulttuureista. Esiintyminen messussa 19.2. Lisätietoja kanttori Senni Valtoselta, p. 09 2340 5117. Ilta nuotiolla Munkkivuoren kirkon pihalla to 26.1 klo 18–20. Omat paistettavat mukaan. Pianokonsertti ti 7.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Esiintyjänä Pinja Ukkola. Konsertissa kuullaan ranskalaista, espanjalaista ja uutta suomalaista musiikkia soolopianolle säveltäjiltä Chabrier, Debussy, Albeniz, Pohjonen. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e, tuotto oman seurakunnan lähetystyölle. Iltatee.
Toimisto avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi
Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta
Messu ja Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus su 22.1. klo 10. Vanne, Luoma, Ahola. Riparisunnuntain messu su 29.1. klo 10. Tervetuloa rippikoululaiset. Luoma, Vanne, Ahola ja Vili Itäpelto, piano.
Viikkomessu ke 1.2. klo 18. Vuori, Ahola.
Perhekerho lapsille vanhempineen maanantaisin kirkolla ja perjantaisin kauppakeskus Ristikossa Konalan Asukastilassa klo 10–11.30.
Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin klo 18.30 kirkolla. Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone tiistaisin klo 18 kirkolla. Ruokaa, seuraa, rukousta. Lähetyspiiri parittoman viikon keskiviikkoisin klo 14 kirkolla. Ke 1.2. Päivi ja Sakari Löytty etäyhteyksin.
Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta.
Olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin alk. 25.1. klo 15–18.30 kirkolla. Maksutonta välipalaa ja kahvia. Ruokailu klo 17, hinta 2 e aikuisilta. Käytössä ompelukone ja pelejä. Myös askartelua ja Pop up -ohjelmaa.
Toivoa naisille -rukouspiiri ke 1.2. klo 18.30 kirkolla. Rukoilemme maailman naisten puolesta.
Vauva tulossa -illat lasta odottaville ke 25.1., 8.2., 8.3., 19.4., 10.5. klo 17–19 Pitäjänmäen ja Huopalahden kirkoilla. Vertaistukea, keskustelua, rentoutumista tuleville vanhemmille. Tied. ja ilm. edellispäivään klo 12 mennessä sanna.yli-koski-mustonen@evl.fi.
Ke klo 19 Agricolamessu Agricolan kirkossa.
To klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.
La klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa. Huom! Rovasti Maija Kuoppalan lähtömessu su 22.1. klo 10 Tuomiokirkossa. Messun jälkeen keittolounas kirkon parkkitasanteella.
Annankulman olohuone tammikuussa to klo 11–14, pe klo 9–12 ja helmikuussa myös ke klo 11–13. Diakoniaruokailu ti klo 12–13 Agricolan kryptassa. Hinta 1 e. Kappelikahvila ti klo 14–16 Hyvän toivon kappelissa.
Yhteisöruokailu ma klo 17–18.30 Hyvän toivon kappelissa. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12–12.30. Muulloin sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta/netistä.
Baby and Toddler Group on Fridays at 1.30 pm at Hyvän toivon kappeli.
Koululaisten Olkkari ti klo 14–16.30 Suomenlinnan kirkossa. Koululaisten kokkikerho to klo 17–19 Suomenlinnan kirkossa.
18–19 Bulevardin pihasalissa. Naisten raamattupiiri ma klo 14–15 Bulevardin pihasalissa. Seniorifoorum ke klo 13 Agricolan kirkossa. Edullinen kahvitarjoilu kryptassa klo 11.30. 25.1. Suomi ja Venäjä tänään, suurlähettiläs Rene Nyberg. 1.2. Rukous – voimaa elämän haasteiden keskellä, pastori Lea Kujanpää. Seniorijumpat ma klo 10–11 ja 11–12 Meritullin liikuntasalissa. Seniorien tuolijumppa ke klo 9.30–10 Tuomiokirkon kryptassa. Ehtoollisavustajien koulutusilta ke 25.1. klo 17–19 Vanhassa kirkossa. Sairaalapappi Pirjo Kantalan teemana on kärsimys ja kuolema. Kirjallisuusilta ke 1.2. klo 17.30–19.30 Tuomiokirkon kryptassa. Sururyhmä to 26.1. klo 17–19.30 Annankulmassa.
Tuolijumppa to klo 17–17.30 Hyvän toivon kappelissa. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa
Tarkista ajankohtaiset tiedot ryhmätoiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.
Virasto: Bulevardi 16 B, ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko
Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18
Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14
Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16
Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15
Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28
Annankulma, Annankatu 14D
Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta
Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko
Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta
Su messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa.
Lasten liikuntakerho ti klo 9.30–10.30 Meritullin voimistelusalissa. Lasten kerho ke klo 17–19 Katajanokan seurakuntakodissa.
Leikkilauantai la 21.1. klo 9.30–11.30 Hyvän toivon kappelissa. Luomakuntakerho pe klo 15.30–17 Hyvän toivon kappelissa.
MLL:n iltaperhekerho parillisilla viikoilla ma klo 18.15–19.45 Hyvän toivon kappelissa.
MLL:n perhekerho ke klo 9–12 Hyvän toivon kappelissa.
Perhekahvila pe klo 10–12 Katajanokan seurakuntakodissa.
Perhekerhot ma, ti klo 9.30–12 Hyvän toivon kappelissa, to klo 15–16.30 Meritullissa, pe klo 9.30–12 Agricolan kirkossa.
Vauvakerho ti klo 13–14.30 Hyvän toivon kappelissa.
Musaryhmä to klo 18–20 Hyvän toivon kappelissa.
Päiväkonsertti ti klo 12 Vanhassa kirkossa, ke klo 12 Tuomiokirkossa. Musaklubi nuorille ma klo 17–19 Agricolan kirkossa.
After school ke klo 15–19 Agricolan kirkossa.
Tribe tiistai ti klo 16.30–19 Agricolan kirkossa.
Nuorten aikuisten ilta la 14.1. ja 11.2. klo 18–21 Agricolan kirkossa. Aamurukouspiiri ma klo 7.30–8.30 Tuomiokirkossa.
Ekum. luottamuksen rukoushetki ma klo 18 Tuomiokirkon kappelissa, to klo 10 Hyvän toivon kappelissa. Kristillinen meditaatio ke klo 18 Tuomiokirkon kappelissa. Päivärukous ma, ti, pe klo 12 Tuomiokirkossa. Avoin raamattupiiri to klo 16.30–18 Bulevardin pihasalissa. Miesten raamattupiiri ma klo
Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi
Osoitteet: kallionseurakunta.fi
Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19
Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Redin Silta, Hermannin rantatie 5
Kallion kirkossa Iltamessu maanantaisin klo 18. 23.1. ja 30.1. Partti. Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 24.1. ja 31.1. Helanne.
Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 25.1. Kelttimessu, Uusi-Rauva, Anima mea, joht. Johanna Korhonen. 1.2. Lindfors, Anima mea, joht. HilkkaLiisa Vuori.
Kivimessu torstaisin klo 18. 19.1. Liturgi Reetta Väisänen, saarna piispa Teemu Laajasalo, kanttorina Tommi Niskala. Messussa siunataan työalueille lähteviä Suomen Lähetysseuran työntekijöitä. 26.1. Väisänen, Niskala. 2.2. Uusi-Rauva, Niskala.
Iltamessu perjantaisin klo 18. 20.1. ja 27.1. Hynninen. Perjantai-illan lectio ennen messua klo 17–18 kappelisalissa.
Tuomasmessun ehtookellot la 21.1. klo 17. Inna ja Juha Vintturi kuoron ja muusikoiden kanssa. Messu su 22.1. klo 10. Reina, Rintamäki, Kotakorpi, Lindfors, UusiRauva, Niskala, Oksanen, Pyylam-
pi. Messussa siunataan Kallion seurakunnan uudet luottamushenkilöt.
Messu su 29.1. klo 10. Helanne, Väisänen, Juhantalo, Oksanen, Niskala. Rippikoulusunnuntai. Messussa avustavat seurakunnan nuoret.
Alppilan kirkossa Sateenkaarimessu la 28.1. klo 17. Partti.
Kiinankielinen messu su 22.1. ja 29.1. klo 13.
Tasausmessu su klo 16. 22.1. Reina, Oksanen. 29.1. Väisänen, Oksanen.
Kevään Torstaina iltapäivällä -tilaisuudet alkavat. Torstaisin klo 13 Kallion kirkossa kohtaavat uskonto, politiikka, kulttuuri ja päivänpolttavat kysymykset, kun kevään Torstaina iltapäivällä -tilaisuudet käynnistyvät 19.1. Kevätkauden vieraina kuullaan muun muassa professori Laura Kolbea, oikeuspsykologi Julia Korkmania, aivokirurgi Juha Hernesniemeä, näyttelijä Martti Suosaloa ja monia muita. Kahvit tarjolla Kappelisalissa klo 12 alkaen.
Lasten maanantait ja perjantait alkavat 9.1. ja 13.1. klo 9–11 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa lapsiperheille vaihtelevin teemoin, muun muassa maalaamista, piirtelyä, temppurataa, vapaata leikkimistä ja paljon muuta! Ohjaajat ovat tilassa klo 11 asti, minkä jälkeen leikkitilaan saa jäädä vapaasti leikkimään klo 12 asti.
Alppilan kirkon ruokailut. Tervetuloa hävikistä kokatulle aterialle! Pöytä on katettu ja ruoka höyryää Alppilan kirkolla tiistaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 17. Tarjolla aina myös vegaaninen vaihtoehto. Lapset 1 e, aikuiset 2,50 e. Eläkeläisten piirit keskiviikkoisin klo 13–14.30. Kallion eläkeläisten piiri kokoontuu Kallion kirkon kappelisalissa. Eläkeläiset Merihaassa kokoontuvat Kylätuvalla, Haapaniemenkatu 14. Tule mukaan keskustelemaan ja juomaan kuppi kahvia yhdessä.
Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi
Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302
Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532
Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b. Avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.
20.1.–3.2.
Messu sunnuntaisin klo 11.
Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.
Herättäjän kirkkopyhä 29.1.
Messu klo 11. Soppalounas. Seurat klo 13. Seuroissa puhuvat Sirpa Pietikäinen, Tarja Frilander, Juha Rintamäki ja Santeri Leinonen. Helmikuussa ei järjestetä seuroja. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11.
Perhekerhot maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13–15. Perhekerhossa muskari tiistaisin kello 10. Avoin sururyhmä 8.2. klo 17.30–19. Lisätietoja Taina Viherkari p. 050 380 3532.
Nuortenillat Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21.
Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30. Saapuminen B-rapun aulasta.
Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19.
Kulku tilaan C-rapusta. Lisätietoja maija.saario@evl.fi.
Torstaipiiri joka toinen torstai klo 13–14.30. To 26.1. yhteislaulua.
Kuoro kaikille -harjoitukset torstaisin klo 17–17.50. Kaikki ovat tervetulleita laulamaan.
Isien lenkkiryhmä torstaisin klo 18. Juostaan 3/5/10 km:n lenkki kunnon mukaan. Maksuton sauna ja lyhyt hartaus. Lähtö C-portaan edestä klo 18.
Larun Pop-messu 22.1. klo 18. Tuttuja ja tuntemattomampia pop- ja rock-biisejä.
Käsityöpiiri 30.1. ja joka toinen maanantai kello 13–14.30. Kahvitarjoilu.
Töppösryhmä joka kuukauden 2. tiistai klo 11.
Maksutonta lyhytterapiaa yrittäjille. Aikavaraukset niina.marjanen@evl.fi ja p. 050 400 9675.
Liikunnallinen iltaperhekerho Liikkis 1–7-vuotiaille perjantaisin klo 18–19 jumppasalissa.
Kirkkokahvila avoinna ma–to klo 10–17.30 ja pe klo 10–14. Lounasta klo 11–14.
Seuraa somessa. Facebook: Lauttasaaren seurakunta, Instagram: lauttasaarensrk.
Virasto: Sammatintie 5.
Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi
Osoitteet:
Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5
JUMALANPALVELUKSET
Messu 22.1. klo 10. Kanala, Koivisto, Hakkarainen, Kamarikuoro Värinä, johtaa Noora Hirn. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Yle Radio 1:llä. Saapuminen messuun klo 9.45 mennessä.
Lähtisitkö vapaaehtoiseksi oppaaksi tai avustajaksi näkövammaiselle? Näkövammaistyön vapaaehtoiset toimivat avustajina retkillä, tapahtumissa, juhlissa, kerhoissa, hävikkiravintoloissa, museoissa ja liikuntatapahtumissa. Neljän kerran koulutus uusille vapaaehtoisille alkaa to 26.1. Voit tulla mukaan ensimmäiselle kerralle ja päättää sen jälkeen, haluatko jatkaa. Tehtävät voidaan räätälöidä vapaaehtoisen tilanteen mukaan.
Järjestäjinä Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry sekä seurakuntien näkövammaistyö. Ilmoittautumiset: marjaleena.kallio@evl.fi, 050 380 0947.
Näkövammaistyön opaskurssi to 26.1. klo 17–19.30 alkaen, Iiris-keskus, Marjaniementie 74, Itäkeskus.
Moni kaipaa tällä hetkellä kipeästi ystävää. Voit auttaa esimerkiksi ryhtymällä juttukaveriksi sellaista kaipaavalle. Seurakunnan ystävätoiminnan kautta vapaaehtoiset ja tarvitsijat löytävät turvallisesti toisensa.
Tule kuulemaan lisää ystävätoiminnan koulutusiltaan Matteuksenkirkolle 31.1. Osallistuminen ei vielä sido mihinkään. Kahvia tarjolla jo klo 16.40 alkaen. Ilmoittaudu mukaan 27.1. mennessä varustamopappi Ulla Lumijärvelle, ulla. lumijarvi@evl.fi tai 050 380 0998.
Ystävätoiminnan koulutusilta ti 31.1. klo 17–19 Matteuksenkirkon Varustamolla, Turunlinnantie 3.
Puolen tunnin messu 25.1. klo 18. Flinck, Korkalainen. Messu 29.1. klo 10. Rannanpää-Kortelainen, Valkeapää, Kanala, Kiiski. Puolen tunnin messu 1.2. klo 18. Koivisto, Korkalainen.
Pyhimysten lauluja 20.1. klo 17. Lauluyhtye Vox Silentii. Vapaa pääsy.
Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Näsäviisaat visionäärit – Nicolà Vicentino ja uusvanha harmonia 26.1. klo 19. La dolce vista – Vierailukonsertti. Le Miroir de Musique (Sveitsi) 27.1. klo 19. Katedraalikoulun laulutunti – Rikasta musiikkielämää 1500-luvun Turussa 28.1. klo 19. Gentleman of the Chapel Royal – 400 vuotta William Byrdin kuolemasta 29.1. klo 18. Taiteilijatapaaminen ja kahvitarjoilua 45 min ennen konsertteja. Konserttiliput 25/20 e ja festivaalipassi 60/50 e holvi.com/shop/aurore, tuntia ennen ovelta tai Lippupisteestä. Meditatiivinen tanssi ma klo 17.15−18.15 yläsalissa. Yksittäinen kerta 6 e. Ilm. ja tied. saraaho@ gmail.com tai p. 050 490 6014. Kristillinen meditaatio ke klo
17.10–17.50 urkuparvella. Avoin ryhmä, ei ilm. Luovuus voimavarana -kasvuryhmä ti 7.2.−18.4. klo 18−20.30. Menetelmänä kirjallisuusterapia. Tied., ilm. ja puhelinhaastattelut Tuula Paasivirta p. 040 556 9079 tai ext-tuula.paasivirta@evl.fi. Ruokajakelu ke klo 14 Hermannin diakoniatalolla. Ystävyydenkahvila ke klo 14–15. Vapaaehtoinen maksu. Lempeä liikunta ke klo 13.30–14.15. Maksuton. Ei ilmoittautumista. Pidä huolta – hyvinvointia tukeva ryhmä naisille to 9.2.–16.3. klo 12−13 Hermannin diakoniatalolla. Ilm. 2.2. mennessä nina.liikala@ evl.fi.
Puutyöverstaan kurssit Hermannin diakoniatalolla. Ilm. pekka. tahtinen@evl.fi, p. 041 547 0778. Sorvauskurssi ma 9.1.–13.3. klo 16. Sorvauksen alkeita, materiaalikustannukset menekin mukaan. Uurnakurssi ti alk. 14.2. klo 16. Materiaalikulut 15 e. Taide- ja ikonikurssien näyttelyt ma klo 11–13, ti klo 17−19, ke–to klo 11−15 sekä messujen aikana. Kirkko avoinna hiljentymiseen ti klo 17–19.
Diakonian neuvonta ja ajanva-
raus p. 050 433 9846.
Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.
Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi
Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16
Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3
Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi
Temppeliaukion kirkko Messu su 22.1. ja 29.1. klo 10. Töölön kirkko Messu su 22.1. ja 29.1. klo 12. Rukousmessu su 22.1. klo 17. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko Messu su 22.1. ja 29.1. klo 12. Fokus
Aamuehtoollinen joka kuukauden 1. torstai, 2.2. klo 8.30. Arki-illan ehtoollinen to klo 18.
Kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi.
Gospelia kaikille -kuoron harjoitukset kerran kuussa 5.2.–5.5. Hinta 42 e/kausi. Ilm. gospelhelsinki.fi/ gospelia-kaikille/. Vauvakerho alle 1,5-vuotiaille lapsille vanhempineen/hoitajineen ke klo 13‒14.30 Kerhiksellä.
Lasten urkujenrakennustyöpaja keväästä alkaen ala-asteikäisten ryhmille kirkkovierailujen yhteydessä. Tiedustelut tuomas.karjalainen@evl.fi, p. 040 828 1822.
Virsi viikossa vanhukselle. Haluaisitko kuulla kanttorin laulavan oman lempivirtesi kodissasi? Ota yhteyttä Leena Tiituun, p. 050 3801 684, tai Maija Åkeriin, p. 09 2340 6370.
Muskarit 12.1. alkaen. Lukukausi 65 e. Lisätiedot seurakuntatoolo.fi. Vapaat paikat jenni.paaso@evl.fi.
Temppeliaukion kirkolla Kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Lisätiedot temppeliaukionkirkko.fi.
Urkumusiikkia vierailijoille ke klo 14. Henri Hersta urut.
Jumppapiiri senioreille ti klo 10.30–11.15.
Sururyhmä läheisensä menettäneille 2.–30.3. Ilm. ja lisät. pasi. rautiainen@evl.fi, p. 09 2340 4742.
Vauvahautomo ti klo 16.30‒18. Odottavien äitien avoin ja maksuton ryhmä. Mukaan voi tulla koko kevään ajan. Tied. ja ilm. reija. lind@evl.fi, p. 050 387 7146.
Perhekerho ti klo 10–11.30.
Töölön kirkolla
Töölön kamarikuoro ja Töölön kirkon kamariorkesteri. Kuoro aloittaa ke 18.1. klo 18.30. Lisätiedot tuomas.karjalainen@evl.fi, p. 040 828 1822.
W&F Café Töölö ke klo 14–16. W&F Café Töölön lounas ti ja to klo 12–13. Aik. 2 e, alle 12-v. 1 e. Hopeapiiri pe klo 13–14.30.
Downshiftaajat to klo 12–15 Pärinäpirtissä.
Meilahden kirkolla
Lounas ke 1. ja 15.2. klo 11.30–13. Aik. 2 e, alle 12-v. 1 e.
Torstaikerho to klo 13–14.30.
Miesten maanantaiseura ja Naisten forum ma 23.1. klo 13. Kirkkoherra Hilkka Niemistö kertoo, mikä hänestä on tärkeää.
Lähetyksen kädentaitopiiri ti 24.1. klo 17–19.
Macula Musica ma 30.1. klo 16.15. Pillit soiden. Santeri Siimes, urut. Paineessa paremmaksi? – Sankarilääketieteestä riskienhallintaan, Tuomas Hiltunen, lääketieteellinen johtaja.
Ruskeasuon Rastissa
W&F lounas pe 11.30–12.30. Aik. 2 e, alle 12-v. 1 e.
Äiti Teresa -käsityöpiiri ma klo 13–15.
Kielikahvila ti klo 13–15.30.
Tuolijumppa ke klo 12.30.
Kohtaamispaikka ja kahvila ke klo 13–15.
Äijäkuppila ke klo 13–15.
Ehtoollishetket ke kerran kuussa 18.1. alkaen.
Yrittäjien uuden vuoden työpaja 21.1. klo 11–15. Aiheena mm. ura, ajankäyttö ja valinnat. Harjoituksissa vahvistetaan omaa toimijuutta. Maksuton. Lounas klo 13. Ilm. niina. marjanen@evl.fi, p. 050 400 9675.
Avoin muskari- ja perhekerho ma, muskarihetket klo 9.30 ja 10, perhekerho 11.30 asti.
Vauvakerho ti klo 13.30–15.
Iltaperhekerho ti klo 17–18.30.
Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio ke 1.2. klo 18–20. VT2028
– Kirjakääröstä ruudulle, Hanna Vanonen, Pipliaseura.
Raamattupiiri to klo 16.15–17.45, yhteistyössä Helsingin Raamattukoulu.
Parisuhdepäivä la 4.2. klo 13–17.
Tunne tunne! Vetäjinä Tuula Tynjä ja Kasper Valtakari. Ilm. ja tied. tuula.tynja@sana.fi. Hinta 15 e/hlö. Kohtaamispaikka ja kahvila ma klo 14–15.30. Jutustelua yhdessä kahvikupin ääressä.
Tietoisuustaitoja taviksille -mindfulnessin perusteet la 11.2. klo 13–15. Ilm. 1.2. alkaen seurakuntatoolo.fi. Vetäjänä Kati Boijer-Spoof Heikinheimo. Hinta 20 e.
20.1.–3.2.
Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi
Tuulen siivet -näyttely 18.1.–9.4. Jussi Suomisen akvarelleja. Hartaus ma, ti, to, pe klo 9.15.
Apua ja tukea ilman ajanvarusta ma, ti, to, pe klo 9.30–11 sekä ke 11–12.30.
Kuntosali, pesula, Cafe ma, ti, to, pe klo 9.30–13 ja ke 11–18. Lounas ma, ke ja pe klo 11–13, 1,50 e.
Raamattupiiri ke klo 16. Klubi ke klo 18. 25.1. Mitä, missä, milloin 2022 -tietovisa. 1.2. Karaoke.
Pullakirkko su klo 10 ja kahvit.
Virasto:
Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi
Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.
Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk
Messu Kulosaaren kirkossa su klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Su 29.1. Myllypurossa Gospelmessu. Levollisuuden messu seurakuntatila Laiturissa ke 25.1. klo 18. Taizélauluja, teejatkot.
Iltaruoka to alkaen 19.1. klo 16–17.30 Myllypuron kirkossa. Maistuvaa ja edullista ruokaa sesongin mukaan. Aterian hinta aikuisilta 3 e ja lapsilta 1,50 e. Kodittomien yö Myllypuron kirkossa pe 20.1. klo 16. Sauna, ruokaa, turvallinen yösija patjoilla, kaikille avoin iltahartaus klo 19.
Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Kulosaaren seurakuntasalissa ke 25.1. klo 14, kahvit klo 13.30.
Perjantai-ilta kirkolla Myllypuron kirkossa pe 27.1. klo 18. Puheenvuoroja: Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso, Juha-Matti Tikkanen. Musiikkia Johannes Österlund, kitara ja piano; Hannu Jylö, harmonikka ja soitinryhmä. Iltatee. Elvistä ja rukousta Myllypuron
kirkossa su 29.1. klo 18. Elvis is back -bändissä esiintyvät Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Joska Josafat, Taru Hallama ja Kim Ekblom. Mahdollisuus esirukoukseen illan päätteeksi.
Maksutonta digiopastusta Myllypuron kirkossa to 26.1. klo 15–17 ja 19.1. alkaen joka to Laiturissa klo 14–15. Teemme myös kotikäyntejä. Ota yhteys elina.iskala@evl.fi, p. 050 473 6685.
Ystäväksi yksinäiselle? Seurakunnan ystäväpalvelukoulutus ti 31.1. klo 17–19 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Ilm. Ulla Lumijärvi p. 050 380 0998 tai ulla.lumijarvi@evl.fi.
Aikuisten ryhmät, kahvilat ja kuorot jatkavat toimintaansa.
Tervetuloa uudet jäsenet! Tarkemmat tiedot nettisivuiltamme.
Avoimet perhekerhot:
Myllypuron kirkossa ma klo 9.30–11.30.
Kulosaaren seurakuntasalissa to klo 9.30–11.30.
Hertsikan Pumpun tilassa, pe klo 9.30–11.30, Hiihtomäentie 39 B. Vauvakahvila Laiturissa ti klo 9–12.
Kotona vauvan kanssa oleville vanhemmille. Perhemuskari Laivalahdenkaari 12 kerhohuoneessa ti klo 17.30–18.30.
Urkumuskari Myllypuron kirkossa ke klo 16–17.
Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.
Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.
Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi
Osoitteet:
Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)
Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 4322 (suntiot)
Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3
Kappelimessu Puotilan kappelissa to 19.1., 26.1. ja 2.2. klo 18.
Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa pe 20.1., 27.1. ja 3.2. klo 12.
Ehtoollishartaus Kontulan seniorikeskuksessa, Kontukuja 5, pe 20.1. klo 13.30.
Messu Mikaelinkirkossa su 22.1. klo 12. Kirkkoherra Jukka Pakarisen virkaan asettaminen. Ei messua Vartiokylän kirkossa.
Messu su 29.1. Vartiokylän kirkossa klo 10 ja Mikaelinkirkossa klo 12. Mikaelin ja Vartiokylän seurakun-
nat yhdistyivät 1.1.2023 alkaen uudeksi Mikaelin seurakunnaksi. Vartiokylän kirkon uusi jumalanpalvelusaika su on klo 10 ja Mikaelinkirkon uusi jumalanpalvelusaika su on klo 12.
Mikaelinkirkolla: Ruokaa, iloa ja valoa -diakoniaruokailu to 19.1. alkaen klo 11. Aterian hinta 1 e. Alussa vapaaehtoinen hartaus.
Käsityökerho ma 23.1. alkaen klo 9.30. Neulomme tossuja vauvoille, villasukkia vanhuksille sekä muuhun hyväntekeväisyyteen. Rukouspiiri ti 24.1. alkaen klo 10.
Rukoilemme toinen toistemme ja yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua.
Mikaelin Reippailijat – naisten liikuntaryhmä alkaen ke 25.1. klo 10. Ulkoilua, tarvittaessa siirrytään sisätiloihin. Harrastetaan oman tunnon ja kunnon mukaan. Tarinatupa-kirjoittajapiiri ke 25.1. klo 16, kokoontumiset joka toinen ke. Kirjoita itsellesi tärkeä kertomus, tarina, tee harjoituksia, keskustele ryhmässä, kehitä itseäsi kirjoittajana tai tarinan kertojana. Tuolijumppaa to 26.1. alkaen klo 10.15.
Digiopastusta ikäihmisille to 26.1., 9.2., 23.2., 9.3., 23.3. klo 11.30. Opastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä. Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä. Opastus on maksutonta etkä tarvitse ajanvarausta. Teemme myös kotikäyntejä, elina. iskala@evl.fi, p. 050 473 6685. Raamattupiiri to 26.1. alkaen klo 18. Evankeliumien valossa – suuria kysymyksiä elämästä. Nuorille aikuisille ja aikuisille suunnattu raamis sopii kokeneemmille ja uusille uteliaille raamatunlukijoillekin. Jatkamme Uuden testamentin evankeliumiteksteillä. Sururyhmä läheisensä kuoleman kautta menettäneille alkaa ti 7.2. klo 15 kokoontuen kuutena tiistaina. Ilm. (lyhyt puhelinhaastattelu) Eva-Lisa Lindström, p. 050 559 3657.
Vartiokylän kirkolla: Neuleklubi ma 23.1. alkaen klo 11.30.
Maanantain iltaruoka ma 23.1. alkaen klo 16.30. Hinta 1 e. Ruokailun jälkeen yhteistä puuhailua iltaperhekerhossa.
Puotilan kappelilla: Puotilan kappelin Olohuone ti 24.1. alkaen. Lähetystyön asiantuntija Upu Leppänen vierailee Suomen Lähetysseurasta: Afrikka, mitä sille kuuluu? 31.1. Runoja ja muistoja Nooan arkin eläimistä, Eeva Palje. Kahvit alkavat klo 13, ohjelma klo 14.
Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla
Haluaisitko oppia laulamaan nuoteista tai ylipäätään rohkaistua laulamaan? Variksen laulukoulussa kenenkään laulutaitoa ei kysellä eikä kyseenalaisteta. Opetus on maksutonta ja kaikille avointa.
Variksen laulukoulu maanantaisin klo 18–20 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13.
tiistaisin klo 13–13.30.
Seurakuntatoimisto ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi
Osoitteet:
Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajaranta, Humalniementie 15 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori
Roihuvuoren kirkossa: Messu su 22.1. klo 10. Kaskinen, Takala ja Niva-Vilkko. Chorus Marinus.
Messu su 29.1. klo 10. Salonen, Vaulas ja Tiainen.
Lyhyt iltamessu ke 25.1. klo 18. Nuorten Arkkikirkko ke 1.2. klo 18.
Laajasalon kirkossa:
Messu su 22.1. klo 12. Kaskinen, Takala ja Niva-Vilkko. Lauluyhtye Virta.
Messu su 29.1. klo 12. Salonen, Vaulas ja Tiainen. Hiljaisuuden kirkko to 2.2. klo 18.
Kuon – ikuisuus -konsertti su 22.1. klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Sari Blå, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Digiopastusta ma 23.1. Roihuvuoren kirkolla klo 10–12 ja Laajasalon kirkolla klo 13–15. Apua kännykän, tietokoneen ja tabletin kanssa, digiohjaaja paikalla.
Kallion kirkossa syvennytään kiinnostaviin keskusteluihin. Torstaina 26.1. professori Laura Kolbe (kuvassa) puhuu kehosta ja tekee matkoja ikään, mieleen ja minuuteen. Kevään aikana Torstaina iltapäivällä -tilaisuuksissa kohdataan myös muun muassa näyttelijä Martti Suosalo, aivokirurgi Juha Hernesniemi ja muotoilijat Vuokko ja Antti Nurmesniemi Torstaina iltapäivällä -keskustelutilaisuus 26.1. klo 13–14 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2.
Eläkeläisten kerho Laajasalon kirkolla joka toinen maanantai klo 12.30–13.45 alkaen 23.1. Mukana seurakunnan työntekijä. Mahdollisuus tuolijumppaan klo 14–15 fysioterapeutin ohjauksessa. Lähetyksen iltapäivä ti 24.1. klo 13 Roihuvuoren kirkolla.
Gloria! la 28.1. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoro konsertoi Jani Sivénin johdolla. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti seurakunnan lähetystyölle.
Triokonsertti su 29.1. klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Inka Liitiäinen, viulu, Maarit Mäkinen, sello, Sari Blå, piano. Mendelssohnin ja Beethovenin pianotriot. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Iltaruoka Roihuvuoren kirkolla keskiviikkoisin ja Laajasalon kirkolla torstaisin klo 16.30–18 alkaen viikolla 4. Aikuiset 3 e, lapset 1 e ja alle kouluikäiset ilmaiseksi. Lähetyspiiri ke 1.2. klo 13 Laajasalon kirkolla. Tukee Medialähetys Sanansaattajien työtä. Hyötyruokaa jaossa niin kauan kuin sitä riittää. Laajasalon kirkon diakoniaovella maanantaisin klo 12 ja Roihuvuoren kirkon seurakuntasalin ovella tiistaisin klo 9. Oma kassi, jonotus ulkona.
KATRI KETOLADiakonian päiväsauna ti klo 13–15
Laajarannassa jaksamisen tai päihteiden kanssa kamppaileville. Tuo oma pyyhe, tarjolla saunavichyt ja pientä purtavaa. Herttoniemen metrolta pääset perille bussilla 89.
Diakonian ajanvaraus puhelimitse Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Sähköpostitse: roihuvuori.diakonia@evl.fi. Viikkotoiminnasta saat lisää tietoa nettisivuiltamme ja kirkoillamme jaettavasta kevätesitteestä. Nuorten toiminnasta löytyy tiedot sivulta: www.laajaranta.fi
Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe sähköpostilla ja puhelimitse 10–13.
Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.
Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.
Katukappeli, kauppakeskus Columbus, Vuotie 45.
Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.
Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11. 22.1. Paananen, Markku Kulmala, Maria Aaltonen ja Virtanen. 29.1. Paananen, Sihvola, Maria Aaltonen. Pyhän tanssin ryhmä Tina Sara-ahon johdolla. 5.2. Paananen, Joronen, Virtanen ja Valon ääni. Yhteisvastuukeräyksen avaus.
Majakka ilta Katukappelissa pe 27.1. klo 17.30–19 on leppoisia kohtaamisia, kuppi kuumaa, hyvinvointi- ja rukouspalvelua. Tule mukaan, sillä juuri sinut on kutsuttu!
Valon aamu maanantaisin klo 9–10.30 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka kaiken ikäisille. Tarjolla aamupalaa ja mukavaa seuraa.
Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla maanantaisin klo 12–13.30. Tule kahvittelemaan, nauttimaan seurasta sekä vaihtelevasta ohjelmasta. Alussa hartaus ja lyhyt jumppahetki. Vapaaehtoinen kahvimaksu. Digiopastusta ikäihmisille kirkolla ma 30.1. klo 13–15. Kaipaatko opastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä? Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä. Ota oma laite mukaan tai opettele meidän laitteillamme. Opastus on maksutonta.
Yhteinen lounas kirkolla torstaisin
klo 11. Vapaaehtoinen maksu käteisellä 2 e. Lämmintä ruokaa ja seuraa, lounashartaus.
Vahvista englannin taitoja –Improve your spoken English – on viiden kerran avoin keskustelupiiri arkielämän asioista, tapahtumista ja kokemuksista suomenkielisille ja maahanmuuttajille. Ryhmässä opetellaan englannin kieltä perustason sanaston avulla. Tavoitteena
Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi
Waste&Feast Snellu Cafe avoinna ma–pe klo 11–13, lounas 3/6 e, mukaan 3 e.
Hiljaisuuden jooga ke klo 9.45–11, huom. lämpimät, mukavat vaatteet
misrk@evl.fi Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5
Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW
Messu sunnuntaisin
Viikin kirkossa klo 10. Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa.
Puistolan kirkossa klo 12. Valon messu Puistolan kirkossa su 29.1. klo 17.
Iltaehtoollinen Viikin kirkossa ke 25.1. klo 18.30.
Ehtoollinen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4402.
Läheisen kuoleman synnyttämä suru voi tuntua ylipääsemättömän raskaalta. Surua voi kuitenkin jakaa sururyhmissä. Läheisen kuolemasta toipumista helpottaa, kun omista tunteistaan saa puhua muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ryhmässä voi keskustella luottamuksellisesti ja kysyä vaikeitakin kysymyksiä. Ryhmät ovat maksuttomia ja kaikille avoimia asuinpaikasta ja seurakuntaan kuulumisesta riipumatta.
Kevään aikana sururyhmiä järjestetään Kallion, Lauttasaaren, Mikaelin, Munkkiniemen, Paavalin, Roihuvuoren, Töölön ja Vuosaaren seurakunnissa. Ilmoittautuminen ryhmiin on tammi–helmikuussa.
Kysy lisätietoja seurakunnista tai lue lisää osoitteesta helsinginseurakunnat.fi/apuajatukea
on sujuvoittaa puhuttua englantia. Ilmoittautumista ei tarvita. Voit osallistua kaikkiin kertoihin tai tulla mukaan yksittäiseen kertaan. Lisätietoja pia.nordlund@evl.fi, p. 09 2340 6542. Vuosaaren kirkolla klo 17 ti 31.1., 14.2., 28.2., 14.3. ja 28.3.
Perhekerho Valossa tiistaisin klo 9–11. Yhdessäoloa ja ohjattua toimintaa. Kahvia, mehua ja pientä purtavaa 1 e.
Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 12–13 p. 09 2340 6518. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari. diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla.
Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe puhelimitse 10–13.
Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.
päälle. Walk in -terapia 16–29-vuotiaille joka ma klo 14–18. Käynti Turunlinnantien ja Olavinlinnantien kulmauksesta, Matteuksenkirkon Varustamon ovi.
Vapaaehtoistehtäviä on tarjolla ravintolassa ja asiakaspalvelussa p. 09 2340 2323.
Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17,p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi
Toimitus- ja tilavaraukset: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4402, tilavaraukset.mal-
Pyhäkoulu Pihlajamäen kirkolla su klo 11, Puistolan kirkolla su klo 12 ja Pikkuisten pyhis 0–6-vuotiaille perheineen Tapulin seurakuntakodilla su klo 10.
Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.
Perinneiltahartaus ja alustus 1600-luvun tyyliin to 19.1. klo 18 Siltamäen seurakuntakodissa. Oikeus uskoa -ilta ke 25.1. klo 19 Siltamäen seurakuntakodilla. 100 vuotta uskonnonvapauslain voimaantulosta. Tied. esko.m.laine@ evl.fi.
Valon päivän kantelekonsertti pe 3.2. klo 18 Viikin kirkossa. Juulia Salo.
Ystäväksi yksinäiselle? Vapaaehtoistyön koulutus ti 14.2. ja ti 14.3. klo 17–20 Malmin Varustamolla. Ilm. ma 6.2. mennessä niina.karhu@evl.fi, p. 050 591 2226.
Liikuttava lepopäivä la 11.2. ja 4.3. klo 10–14 Viikin kirkossa. Ilm. aino.poutanen@evl.fi. Huolla kehoa ja mieltä lempeällä liikunnalla. Mukaan oma viltti ja tyyny. Hinta 5 e.
Junnujen leirit hiihtolomalla Nastolan Luomaniemen leirikeskuksessa, hinta 35 e sis. matkat ja ylläpidon. Ilm. nettisivuilta. Tunnetut eläinystävät -leiri 1.–7.-lk. 20.–22.2. Tule hiihtolomaleirille elokuvista tuttujen eläinystävien kanssa! Tied. eppu.rantala@ evl.fi.
Seikkailijan taidot -leiri 1.–7.-lk. 22.–24.2. Tule harjoittelemaan seikkailijan taitoja! Tied. asko.lintumaki@evl.fi.
Junnujen kevään kurssien ilmoittautuminen käynnissä. Ks. nettisivut.
Opiskelijoiden raamattupiiri ma klo 18–19.30 Viikin kirkolla. Tied. Markus Keitaanniemi p. 044 5380
403.
Rukoile kiittäen -rukouspiiri ma klo 17.30–19.30, Kunnantie 2A.
Ilosanomapiiri parillisten viikkojen ma klo 18–20. Eskolantie 4B. Maria Molari.
Päiväraamattupiiri to 26.1.klo 13–14.30 Varustamolla. Tied. Anita Olli, p. 050 380 35 83.
Aikuisten pyhäkoulu Puistolan kirkolla ke klo 18–19.45. Tied. Anki Arpiainen p. 040 518 4831.
Rukousryhmä Pihlajamäen kirkolla ma klo 14–16, parilliset viikot.
Raamattupiiri Pihlajamäen kirkolla ti klo 17–19, parilliset viikot.
Jarmo Makkonen.
Naisten raamattupiiri Pihlajiston asukastalo Mestassa, Salpausseläntie 14, ma klo 18–20, parilliset viikot. Mirjam Vihavainen.
Lähetyspiiri Puistolan kirkolla ma 9.1. klo 18–19.30.
Lähetyskerho Pihlajamäen kirkolla ke klo 17–18.30, parittomat viikot.
Missiokerho Viikin kirkolla ke klo 16–17.30, parilliset viikot.
Rauhanrukous Puistolan kirkossa 26.1.–11.5. klo 13–13.45. Kirsi Ojansuu-Kaunisto.
Kamarikuoro Stella Vocalis to klo 18–20 Puistolan kirkolla alk. 19.1. Koelaulut ja tied. liisalotta.lepisto@evl.fi, p. 040 414 9341.
Kanneltajat, aikuisten kanteleryhmä, la noin kerran kuussa Pihlajamäen kirkolla. Tied. kaisu. rauhamaa@evl.fi, p. 041 531 7799. Naapuruuspiiri ke klo 13–14.30 Viikin kirkolla. Tule iltapäiväkahville!
Naisten keskusteluryhmä to klo 17–18.30 Viikin kirkolla.
Avoin ryhmä mielenterveyden tueksi Malmin Varustamolla ti 24.1. klo 13.30–15. Tied. elina.leppihalme@evl.fi, p. 050 373 2323.
Kuurojen piiri ti 24.1. klo 15.30–16.30 Puistolan kirkossa.
Voimasiskot, monikulttuurinen naisten keskusteluryhmä ti 31.1. klo 18–19.30 Pihlajamäen kirkolla. Selkosuomen keskusteluryhmä ti klo 17–18.30 Viikin kirjastolla.
Suomen kielen avoin oppimiskerho ke ja pe klo 16–19 Al birr Lähimmäisapu ry:llä, Eskolantie 1.
Suomen kielen avoin oppimiskerho pe klo 17–18 Pihlajamäen kirkolla.
Miesten sähly ma ja pe klo 19.30–21 Puistolan kirkolla. Tied. Esa Ahonen p. 050 566 5671.
Ylistys- ja rukoustanssi avoin ryhmä ti klo 19–20.30 Puistolan kirkolla. Tied. Mari Pulkkinen p. 050 527 3961.
Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–15 Puistolan kirkolla.
Tuolijumppa to klo 11–11.45 Pihlajamäen kirkolla.
Vauva- ja taaperotupa Malmin Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30.
Iltavillit Varustamolla perheille to 26.1. klo 16–18. Lämmin ruoka.
Lastenhoito Varustamolla 3 v. täyttäneille 28.1. klo 10–13. Tied. paivi.ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650.
Isien avoin perhekerho Varustamolla ti klo 9.30–11.30.
Talvilomaviikon avoimet ovet kaikenikäisille Varustamolla 20.–24.2. klo 10–14. Tied. paivi. ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650.
Touhutorstai Viikin kirkolla klo 9.30–11 perheille to 26.1. Tied. margit.jukanen@evl.fi, p. 050 380 3760.
Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo 17–18.30. Perheille leikkihetki kerhohuoneessa 17.30–18.30.
Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30. Kahvia, voileipiä ja puuroa. Hävikkiruuan jako klo 11.
Kahvia ja kohtaamista ke klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, voileipiä ja kahvit. Hävikkileivän jako klo 10.
Ostarin Onni -kahvila ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Hävikkileivän jako klo 9.
Kahvia ja kohtaamista ti klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla. Keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Salpausseläntie 14. Hinta 2 e.
Keittolounas to klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Hinta 2 e.
Ruoka-aika to klo 12–13 Pihlajamäen kirkolla. Lämmin ateria ja kahvit. Hinta 2 e.
Friendship Café to klo 18–20
Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille.
Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied.
Marianne Hapsal, p. 050 380 3778.
Tullaan tutuksi, avoin monikulttuurinen naistenryhmä Pukinmäessä to klo 11–13, Leikkipuisto Unikko, Unikkotie 8.
Ruoka-apua ma klo 11 Tapulin seurakuntakodilla. Oma kassi mukaan.
Hävikkileivän jako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6, ke klo 10, Malmin Varustamolla to klo 11–11.30. Varustamolla klo 11.30–13 diakoniatyöntekijä tavattavissa. Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30–12: ma Viikin kirkolla, ti Puistolan kirkolla ja Tapanilan kirkolla, to Siltamäen seurakuntakodilla. Tied. anne.ridell@evl.fi p. 050 380 3768.
Perheperjantai klo 9–12 leikkipuisto Kankarepuistossa, Jakomäenpolku 6. Aamupala klo 9–10.
Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481.
Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.
Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo
Odotatko vauvaasi yksin? Et ole ainoa. Tule mukaan Minusta tulee vanhempi ryhmään, jossa voit pohtia ja jakaa erilaisia asioita ja kokemuksia muiden yksin esikoistaan odottavien kanssa. Tapaamisissa on tilaa luottamukselliselle keskustelulle.
Ryhmää vetävät varhaiskasvatuksen ohjaaja Satu Laakso ja erityisnuoristyönohjaaja Tiina Kinnunen. Ilmoittaudu 3.2. mennessä Tiinalle, tiina.kinnunen@evl.fi, 050 301 9638 tai Sadulle, satu.laakso@evl.fi, 050 301 9615.
Minusta tulee vanhempi ryhmä keskiviikkoisin 8.2. alkaen klo 17–18.30 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, 2. krs.
13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi
Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.
www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla
YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta
Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.
Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.
Loputon Käpylä ooppera Käpylän kirkossa to 26.1. ja pe 27.1. klo 19, la 28.1. klo 16. Mikko Heleniuksen säveltämä ooppera vie onnelliseen kaupunkikylään, joka idyllistäänkään huolimatta ei ole vapaa maailman vastakkainasetteluista.
Liput 20/30 e Tiketistä.
Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Vapaaehtoinen maksu.
Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla.
Käpylän iltaruoka ke 1.2. klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Mitä on kristinusko? Kari Kuulan
luentosarja tiistaisin klo 18 Oulunkylän kirkolla. Pohdintaa ajattelevalle ihmiselle.
Koskelan lähetyspiiri parittomien viikkojen maanantaina klo 12–13.30, Kunnalliskodintie 6 C, kerhotila.
Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13–14.30 Oulunkylän kirkolla.
Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkolla. Maunulan muskarit torstaisin Maunulan kirkolla. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Klo 9.45–10.15 n. 1–3v., klo 10.20–10.50 n. 0–1v., klo 10.55–11.25 kaikenikäiset / sisarukset.
Postimerkkitalkoot torstaisin klo 10–14 Oulunkylän kirkon musiikkihuoneessa.
Lankakahvila maanantaina 23.1. klo 13–15 Käpylän kirkon Käpykappelissa. Mukavaa yhdessäoloa käsitöiden, kahvin, teen ja pullan kera. Mukaan voi tulla käsityön kanssa tai ilman.
Family Thursday – koko perheen yhteisöllinen ilta to 26.1. klo 17 Maunulan kirkolla. Teematorstai Maunulan kirkolla klo 13–14. To 19.1. Kevätkauden aloitus, 2.2. Elämäni virsi.
Taukotila perheille – hengähdyshetki lapsiperhearjen keskellä eläville ti 31.1. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla. Isät hoi! -iltamuskari tiistaisin
7.3.–2.5. Käpylän kirkolla. Ilmoittaudu nettisivujen kautta viim. 26.2.
Kouluikäisten leiri 10.2.–12.2. Lohirannassa. Ilmoittaudu nettisivujen kautta viim. 25.1.
Talviloman päiväleiri 1.–3.luokkalaisille. Ilmoittaudu nettisivujen kautta viim. 5.2.
Hyvän mielen ilta – Keskustelua nuorten mielen hyvinvoinnista nuorille, nuorten vanhemmille ja kaikille teemasta kiinnostuneille to 2.2. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Mukana asiantuntija Elina Marjamäki Mieli ry:stä.
Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.
Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta
Messu su 22.1. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen. Messu su 29.1. klo 11. Tiia ValveTuovinen, Asko Nuorkivi ja Katja Mäkiö.
Akvarelliryhmä parillisten viikkojen maanantaisin klo 17.30. Lisätietoja Marita Toivoselta, p. 050 386 3876.
Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30. Tervetuloa lasten kanssa ilman ilmoittautumista, vain piipahtamaan tai koko ajaksi. Tarjolla pientä purtavaa, toimintaa ja leikkiä. Lisätietoja Moona Sepältä, p. 050 476 6652.
Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Lauluja tangoista virsiin ja kansanlauluista ikivihreisiin. Nuortenilta tiistaisin klo 18 Kirkonkellarissa. Tarjolla on pientä purtavaa, mehua ja kahvia, tilassa voi pelata biljardia ja lautapelejä sekä oleskella vapaasti. Tervetuloa, ota kaveri mukaan! Kutomakerho keskiviikkoisin klo 18. Tervetuloa uudet ja jo kokeneemmat harrastajat.
Vox Sonoran harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Kuoroa johtaa kanttori, laulupedagogi Katja Mäkiö, p. 050 433 0139. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Laulua, naurua, hartautta ja
keskustelua kahvikupposta tietenkään unohtamatta.
Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaisin klo 16. Lisätietoja Marita Toivoselta, p. 050 386 3876.
Perhekerho torstaisin klo 17–19. Katso yllä.
Pakila-seuran 60-vuotisjuhlakonsertti su 22.1. klo 17.30. Tervetuloa juhlimaan Pakilaseuran 60vuotista taivalta Hyvän Paimenen kirkkoon! Vapaa pääsy.
Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.
Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.
Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi
Waste&Feast -hävikkiruokaravintola Malmin Varustamolla tarjoilee lounasta ma–to klo 11–13. Lounaan valmistamisesta vastaavat Stadin ammattiopiston nuoret ja lounaan valmistuksessa käytetään mahdollisimman paljon hävikkiraakaaineita. Lounaan hinta 3–6 e. Maksamalla lounaasta 10 e tarjoat lounaan myös sitä tarvitsevalle.
Nuorten ja aikuisten kerho Yrittäjät joka toinen maanantai alkaen 6.2. klo 17–18 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2.
Lähetyspiiri perjantaisin klo 17–19.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Nepalin vammaisten lasten hyväksi.
Messu su 5.2. klo 10, Virtakirkko, Rajatorpantie 8, Vantaa.
Malmin raamattupiiri ti 24.1. klo 15.30–17 Puistolan kirkolla, Tenavatie 4. Huom. uusi paikka!
Viittomakielinen perhekerho pe 27.1. ja 10.2. klo 9.30–12 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Päiväpiiri pe 3.2. klo 13.15–14.45 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3.
Kannelmäen raamattupiiri ti 14.2. klo 15–17, Vanhaistentie 6. Tied. kuurojen diakoni paivi.korhonen@ evl.fi, p. 050 301 9619.
Seuraa tiedotusta myös fb: viittova seurakunta ja tekstitv:n s. 558.
SUNNUNTAINA 22.1.
Laula kanssamme noin klo 11 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Yhteislaulua messun jälkeen. Vapaa pääsy.
Kuon – ikuisuus klo 15 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Sari Blå, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Pakila-seuran 60-vuotisjuhlakonsertti klo 17.30 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Heikki Järvinen, trumpetti. Hyvän Paimenen bändi. Sofia Kiviniemi, harmonikka. Leo Silolahti, laulu, Sergei Sokolov, piano. Laulajat Tea, Kiia ja Oona Repo. Sakari Topi, laulu, Sergei Sokolov, piano. Pakilan pelimannit ja Sari Rautajärvi, laulu. Tervehdys Raimo Rahkonen, puhe Juha Leino, juontaa Leo Silolahti. Vapaa pääsy.
TIISTAINA 24.1.
Hillen konserttisarja klo 10.15–11.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille soittaa meditatiivista musiikkia flyygelillä. Vierailumaksu 5 e. Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy.
KESKIVIIKKONA 25.1.
Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Arttu Selonen, urut. Vapaa pääsy. Laulun siivin klo 13.30 Kulosaaren seurakuntasalissa, Werner Wirénin tie 6. Laulattamassa Kirsi Lemponen. Vapaa pääsy.
TORSTAINA 26.1.
Loputon Käpylä -ooppera klo 19 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Säveltäjä Mikko Heleniuksen ja libretisti Miira Sippolan luoma uusi suomalainen ooppera. Kantaesitys. Pohjautuu Blaken tekstikokoelmaan Taivaan ja helvetin avioliitto. Teksti vie kaupunkikylään, joka idyllistään huolimatta ei ole vapaa vastakkainasetteluista. Rooleissa
Mia Heikkinen, Ann-Marie Heino ja Riku Pelo. Ohjaus Juulia Tapola. Liput 30/20 e Tiketistä.
Näsäviisaat visionäärit klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauluyhtye, Matias Häkkinen, Ilpo Laspas. Vicentinon ja Lusitanon mikrotonaalista musiikkia. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/ shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen ennen konserttia.
PERJANTAINA 27.1.
Loputon Käpylä -ooppera klo 19 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Säveltäjä Mikko Heleniuksen ja libretisti Miira Sippolan luoma ooppera. Rooleissa Mia Heikkinen, Ann-Marie Heino ja Riku Pelo. Liput 30/20 e Tiketistä.
La dolce vista klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Sveitsiläinen yhtye Le Miroir de Musique. Flaamilaisten ja pohjoisranskalaisten säveltäjien musiikkia. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/shop/ aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen ennen konserttia.
LAUANTAINA 28.1.
Loputon Käpylä -ooppera klo 16 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Säveltäjä Mikko Heleniuksen ja libretisti Miira Sippolan luoma ooppera. Rooleissa Mia Heikkinen, Ann-Marie Heino ja Riku Pelo. Liput 30/20 e Tiketistä.
Gaudete – Riemuitkaa klo 16 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie
2. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoro, johtaa Jani Sivén. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti lähetystyölle.
Katedraalikoulun laulutunti klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauluyhtye Ex Arte Lux. Renessanssin ajan musiikkia Turun katedraalikoulun nuottikirjastosta.
Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi. com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen ennen konserttia.
SUNNUNTAINA 29.1. Triokonsertti klo 15 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Inka Liitiäinen, viulu, Maarit Mäkinen, sello, Sari Blå, piano. Mendelssohnin ja Beethovenin pianotriot. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Choral Evensong klo 16 Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. St Nicholas Chamber Choir, johtaa Erik Johannes Riekko. Kuoromusiikin siivittämä iltahartaus. Vapaa pääsy.
Gentleman of the Chapel Royal klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Musiikkiryhmä I Dodici. Byrdin consort-musiikkia. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/ shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen ennen konserttia.
TIISTAINA 31.1.
Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy.
Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1. Laulattamassa kanttori ja Anna-Kaisa Jussila. Vapaa pääsy. Sadat kielet soivat klo 18 Huopa-
lahden kirkossa, Vespertie 12. Luoteis-Helsingin musiikkiopiston kantele-, ukulele- ja kitarayhtyeet. Vapaa pääsy.
KESKIVIIKKONA 1.2.
Hillen konserttisarja klo 10.15–11.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille soittaa meditatiivista musiikkia flyygelillä. Vierailumaksu 5 e.
Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Vapaa pääsy.
Lauletaan yhdessä klo 13 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45. Anja Hinkkanen laulattaa virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja. Vapaa pääsy.
Urkumusiikkia vierailijoille klo 14–14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta soittaa musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 5 e.
TORSTAINA 2.2.
Lauletaan yhdessä klo 10.15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Laulattamassa Anne Myllylä. Vapaa pääsy.
Teematorstai – Elämäni virsi klo 13 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Virsiä yhdessä laulaen ja tarinoita niiden taustalta. Raivo Savik, Maija Pesonen-Kareinen. Vapaa pääsy.
Sunnuntaina 22.1.
Tunteikasta italialaista ja tummaa juomaa klo 16 Vantaalla Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Mezzosopraano Ida Wallén, nokkahuilisti Sofia Fernholm ja cembalisti Aura Visala. 1700-luvun italialaiseen tyylin harvinaisempaa matalalle (nais)äänelle sävellettyä musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e. Kahvi- ja teetarjoilu ennen konserttia kirkkosali 2:ssa klo 15.30.
Lauantaina 28.1.
Siina & Taikaradion Laulubussi seikkailee -konsertti klo 15 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Siina & Taikaradio -orkesterin duo starttaa laulubussin ja pyörät ne pyörivät koko päivän! Konsertti on erityisesti suunnattu alle kouluikäisille lapsille. Vapaa pääsy.
Sunnuntaina 29.1.
Suomalainen kamarikuoro: Matkalla taas – På väg igen klo 18 Espoossa Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Jaakko Mäntyjärven kuoroteoksia. Johtaa Eric-Olof Söderström. Käsiohjelma 25 e ovelta.
Torstaina 2.2.
Katriina Honkanen: Silta klo 18.30 Espoosssa Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Laulu & Laulun tarina - musiikista keskusteleva konserttisarja jatkuu. Säestys Ilkka Tenhunen. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.
Renessanssimusiikki lumoaa neljänä iltana 26.–29.1. Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauantaina 28.1. kello 19 lauluyhtye Ex Arte Lux johdattaa kuulijat hypoteettiselle matkalle Turun katedraalikoulun ja sen vieressä seisovan Turun tuomiokirkon musiikkielämään myöhäisrenessanssin aikaan.